Vanhustyö-lehti 01/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Laatu ja omavalvonta SENIORARBETE 1 • 2016
Kuva: Palvelutalo Hopearanta. Sosiaalija terveysministeriön ja Sitran yhteistyössä kehittämiä palvelupaketteja testataan pilottikunnissa. 2 SENIORARBETE 1 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 8.4.2016 | Lehden teemana on Vapaaehtoistoiminta TEEMA: Laatu ja omavalvonta Omavalvontasuunnitelman tähtäimenä palvelun laadun varmistaminen. 22 10 14 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vastaa nykyisiin ja tulevaisuuden ikääntyneiden asumistarpeisiin
Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Omavalvonnasta laatukilpailuun Satu Helin 5 Laadukasta ja asiakasturvallista palvelua Kysy & vastaa 6 Paula Risikko: Ammattilaisen pitää toimia myös maan hiljaisten puolesta Leena Valkonen 8 Sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa kohti kokonaisuuksien ohjausta Marja-Liisa Partanen 10 Omavalvontasuunnitelman tähtäimenä palvelun laadun varmistaminen Leena Valkonen 14 Tavoitteena turvallinen, esteetön ja toimintakykyä tukeva asuminen Leena Valkonen 18 Oikea asiakas, oikeassa paikassa, oikeiden palvelujen turvin Herttakaisa Kettunen 21 Pirkon pakina Pirkko Lahti 22 Palvelut pakettiin. Hyväntahtoisesti sanoen laatikossa on nyt jo tarpeettomaksi käynyttä pikkuroinaa, jota emme ole heittäneet pois, kirjoittaa Annikki Korhonen kolumnissaan sivulla 46.. Kotona asuvan muistisairaan palvelut riittämättömiä Leena Valkonen 38 Laskujen maksamiseen paljon vaihtoehtoja Pirjo Ilola 39 Ikääntyneet maahanmuuttajat osaksi kaikenikäisten Poria Ritva Kangassalo ja Irma Roininen 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Från egenkontroll till kvalitetskonkurrens Satu Helin 45 Miljonlåda Annikki Korhonen 46 Miljoonalaatikko Annikki Korhonen Miljoonalaatikon siivous on oivallinen tapa aloittaa uusi vuosi. Mistä paketeissa on kyse. Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo 32 Psykiatri Björn Appelberg. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Eeva Päivärinta 24 Piha kutsuu puuhailemaan Hanna Moilanen 27 Memo-ohjelmasta omakielistä palvelua viittomakieliselle muistisairaalle Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen 28 #MuistiMike -työväline nostaa esiin muistisairaan ihmisen oman äänen Maaret Meriläinen 29 Tolkkua numeroihin. 3 Vanhustyö 1 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 6 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Miljoonalaatikko on kodin arkinen laatikko, jossa säilytämme pieniä, sekalaisia tavaroita: nappeja, nauloja, nastoja, neppareita, nauhanpätkiä, ruuveja ja muuta vastaavaa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Ohjelmatyön arviointia eloisaan malliin Anne Väisänen 30 Havaintoja Eloisa ikä -tutkimuskanavalta – lisääkö hanketoiminta hyvinvointia. Vanhusten masennus vaatii hyvää hoitoa Eeva Mehto 35 Vanhustyön johtajat Kirsi Kuusinen-James 36 Muistibarometri 2015
Erilaisten lupien ja muuttuvien säädösten keskellä omavalvontasuunnitelma ei ole saanut sille kuuluvaa arvoa. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä vuonna 1993 purettiin normiohjaus, jolla valtio oli tätä ennen pyrkinyt varmistamaan samankaltaiset palvelut kunnasta riippumatta. Yksityisten palveluiden tuottajat ja vuoden 2015 alusta alkaen myös kunnat laativat Valviran ohjeistaman omavalvontasuunnitelman. Nykytilanne muistuttaa 1990-alun tilannetta, sillä vanhuspalvelujen ongelmien poistamiseksi on luotu laaja valvonta-arsenaali. Omavalvonnasta laatukilpailuun Päätoimittajalta Satu Helin. Jos olen itse riippuvainen arvioitavasta palvelusta, en helposti lähde antamaan korjaavaa palautetta, vaan kerron olevani tyytyväinen. Laki säätää mm. Hallitusohjelman mukaan asiakkaiden valinnanvapautta lisätään. Asiakaslähtöisissä palveluissa kokemus kohtelusta ja palvelun eri osatekijöistä on oleellista. Eduskunnan oikeusasiamiehen valvonta toteutuu mm. Iäkkään ihmisen siirtymiset hoitoyksiköstä toiseen muodostavat palveluissa solmukohdan, missä syntyy helposti tiedonkulun katkoksia. Yksityisiltä eli järjestöjen ja yritysten tuottamilta ympärivuorokautisilta palveluilta edellytetään toimilupaa. Omaa laatuaan valvovan kulttuurin uskoisi vähentävän ulkoisen valvonnan tarvetta. pyyntöjen ja palveluyksiköihin ennakolta ilmoittamattomien käyntien perusteella. 4 T oimintakyvyn heikkeneminen ja äkilliset voinnin muutokset kaventavat ikääntyneen ihmisen elinpiiriä ja aiheuttavat tuen sekä palvelujen tarvetta. Omavalvontasuunnitelman otsakkeet viitoittavat systemaattiseen laadun hallintaan, missä yksikön arvojen tulisi ilmetä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaspalautteita kerättäessä tyydytään liian usein vain pinnalliseen palautetietoon eli kysymään tyytyväisyyttä. Valvonta on monikerroksista. toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnista, palveluiden vastuusta ja valvonnasta, henkilöstön osaamisesta ja yhteistyöstä, johtamisesta ja palvelujen kehittämisestä. Näin kehitettävän palveluyksikön kulttuurin uskoisi tuottavan jatkossa hyvää laatua – laatua, jolla voidaan kilpailla vanhusasiakkaiden saannista ja yhteistyöstä omaisten kanssa. Palvelujen tuottaja saa yleisen tyytyväisyysarvion sijaan arvokasta kehittämistietoa kysyessään omavalvontasuunnitelmassa lupaamiensa asioiden toteutumista. tekijöistä koostuvan arjen kuvaamisen uskoisi olevan mieluisaa työyhteisöille. Palvelujen järjestämiseen liittyvien resurssitai kohdentamiskysymysten rinnalla esiin nousevat koetut ongelmat tai suoranaiset laiminlyönnit. Yksikön arvojen, toimintaperiaatteiden, laiteturvallisuuden, asiakaskohtaamisen, ravitsemuksen yms. Lakia täydentävä laatusuositus ottaa kantaa mm. Kaikille selkeäksi tulevien säädösten ymmärtämisen uskoisi tuovan myös turvaa henkilöstön toiminnalle. Ihmiset valitsevat palveluitaan laadun, hinnan ja palvelujen maineen perusteella. Vastuutyöntekijä valvoo asiakkaansa suunnitelman mukaisten palvelujen toteutumista, kunnat laativat väestön hyvinvointikertomukset ja valvovat oman toimintansa lisäksi hankkimiaan palveluita, aluehallintovirastot alueensa palveluja, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira valvontaohjelmansa mukaisesti koko valtakunnan tason toimintaa sekä sosiaalija terveysministeriö lainsäädännön toteutumista. Palveluita on kehitetty informaatio-ohjauksen, valtakunnallisten hankkeiden ja eri laatusuositusten avulla. Muodostuu tilanteita, joissa on helppo löytää kritiikin kohteita joko palvelujen riittämättömyydestä, tasosta tai siitä, että iäkäs henkilö ei pääse ympärivuorokautisten palvelujen piiriin. hoitohenkilöstön määrään, mitä on alettu pitää laadun takeena ja palvelujen hankintakriteerinä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (vanhuuslaki) oli merkittävä uudistus ja lisä sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännölle. Omavalvontasuunnitelmaa voidaan hyödyntää laatukäsikirjan tavoin. Keinot ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä ja hallituskausina
5 Vanhustyö 1 • 2016 Miksi sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelmaa ja omavalvontaa tarvitaan. Siihen vaikuttaa tietenkin osaltaan se, että asia on edelleen suhteellisen uusi ja vaatii työyhteisöiltä omavalvonnan idean ymmärtämistä muutoinkin kuin pelkästään yhtenä velvollisuutena lukemattomien muiden lisäksi. Valvira on tehnyt yhden kyselyn yksityisille palveluntuottajille vuoden 2012 lopussa. Laadukasta ja asiakasturvallista palvelua Riitta Husso Lakimies Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira kysy & vastaa. Kunnat voivat pyytää omavalvontasuunnitelman myös kilpailuttamisen yhteydessä tai valvontatehtävää toteuttaessaan. Palveluntuottajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että heidän tuottamansa palvelu on laadukasta ja asiakasturvallista. Suunnitelmat olivat vain henkilökunnan käytössä ja asiakkaat ja omaiset saattoivat saada ne vain, jos osasivat pyytää. Lupaja valvontaviranomaisilla on oikeus saada pyynnöstä käyttöönsä omavalvontasuunnitelman lisäksi myös muut omavalvontaa koskevat asiakirjat kuten esimerkiksi toimintaohjeet ja seuranta-asiakirjat. Selvityksen jälkeen Valvira ohjasi palveluntuottajia näissä kysymyksissä. On sekä asiakkaan että työyhteisön etu, että epäkohdat ja havaitut laatuja asiakasturvallisuuspoikkeamat hoidetaan mahdollisimman nopeasti ja lähellä asiakkaan arkea niin, ettei asiakkaille tai omaisille synny tarvetta valittaa tai kannella niistä valvontaviranomaisille jälkikäteen. Valvonnassa on todettu, että omavalvonnan toimeenpanossa ei ole päästy vielä siihen, että se toimisi palvelun kehittämisen työkaluna toivotulla tavalla. Omavalvontasuunnitelmaa täydennetään kotisairaanhoidon palvelujen osalta, eikä kahta erillistä omavalvontasuunnitelmaa tarvitse laatia. Onko omavalvontasuunnitelma lähetettävä valvontaviranomaiselle tai kunnalle. Omavalvontasuunnitelmat oli laadittu esimiesten, laatuvastaavien tai johdon toimesta eikä niiden julkisuus toteutunut siten, kuin lain mukaan olisi kuulunut. Kotisairaanhoidon palvelujen osalta omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:ssä ja laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta annetussa asetuksessa (341/2011) säädetään kunnan järjestämisvastuulla olevan terveydenhuollon osalta. Se edellyttää, että koko työyhteisö; henkilöstö, esimiehet ja johto sitoutuvat yhdessä siihen, että työssä ja toimintayksiköissä opitaan havainnoimaan toimintatapoja, päätöksiä ja ratkaisuja palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden, mutta myös asiakkaan oikeuksien näkökulmasta. Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 20 §:n mukaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Asiakkailla on laissa säädettyjä oikeuksia, joista palveluntuottajan on oltava tietoinen ja palveluissa on kyettävä varmistamaan, että kaikki asiakastyötä tekevät työntekijät toimivat niin, että nämä toteutuvat käytännön asiakastyössä. Laki ei velvoita automaattisesti lähettämään omavalvontasuunnitelmaa valvontaviranomaiselle eikä myöskään kunnalle. Kotihoito on sosiaalihuollon palvelu, vaikka siihen sisältyy myös terveydenhuollon palveluja. Selvityksen mukaan suunnitelmia oli laadittu hyvin, mutta se, oliko henkilökunnalle annettu mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen, oli selvästi puutteellista. Ovatko yksityiset palveluntuottajat tehneet omavalvontasuunnitelmia tunnollisesti ja miten sen toteutumista seurataan. Kotihoidossa omavalvonta toteutetaan sosiaalihuollon omavalvontana Valviran antaman määräyksen mukaisesti. Sen sijaan asiakirja on pidettävä julkisesti nähtävänä. Selvityksellä kartoitettiin, miten tieto suunnitelmallisesta omavalvonnasta oli tavoittanut palveluntuottajat ja miten suunnitelmia oli laadittu sekä sitä, miten suunnitelmat olivat julkisesti nähtävänä. Sen jälkeen omavalvonnan toteutumista on seurattu yksityisiltä palveluntuottajilta saatujen toimintakertomusten kautta, valvontakäyntien yhteydessä ja palveluista tulleiden kantelujen yhteydessä. Veroviranomainen pyytää omavalvontasuunnitelman verotarkastuksen yhteydessä. Kun sote-palveluja annetaan samassa yksikössä, tehdäänkö yksi yhteinen omavalvontasuunnitelma
Uskon että työntekijät haluavat tehdä laadukasta työtä, ja tekevät parhaansa, mutta aina se ei ole mahdollista esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi. Suomi on Euroopan nopeimmin vanheneva maa, se tiedetään. 6 Eduskunnan II varapuhemiehellä Paula Risikolla on pitkä kokemus sosiaalija terveydenhuollon kehittämisestä niin ministerinä kuin käytännön terveydenhuollon ammattilaisena ja opettajana. Kaikki tämä lisää hoidon vaativuutta. Vanhusten määrä on lukumääräisesti kasvanut ja muun muassa muistisairaudet ovat lisääntyneet. Vaikka meillä olisi kuinka laista johdettuja määritelmiä tai tutkimusten tietoa, yhtä oikeaa määritelmää laadusta ei ole. Kansanterveystyö ja terveyden edistäminen ovat tärkeitä asioita terveystieteiden tohtorille. Mutta sitä ei ole osattu riittävän hyvin ennakoida Risikko myöntää. Kotisairaanhoidossa asiakkaat ovat nykyisin monisairaampia ja huonokuntoisempia, sellaisia, jotka kymmenen vuotta sitten olisivat olleet laitoshoidossa. – Päättäjänä minunkin on katsottava peiliin. – Laatua on myös kunkin asiakkaan subjektiivinen kokemus palvelusta ja sillä on merkitystä. Vaikka vanhuspalveluita on lakien ja tutkimusten voimalla kehitetty, kehitettävää löytyy edelleen, Risikko sanoo. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Eduskunta Paula Risikko Ammattilaisten pitää toimia myös maan hiljaisten puolesta R isikko aloitti tämän vuoden alussa myös Sydänliiton puheenjohtajana. PALVELUJEN LAATU. – Syyt johtuvat hyvin monista tekijöistä. Laatu on monipiippuinen juttu, hän lisää. Nykyisin eletään pidempään ja siksi myös laitoshoidossa olevat ovat entistä raihnaisempia. Olemme ainakin viisi vuotta myöhässä siitä, mitä vanhustenhuollon pitäisi olla. Laadun tulisi olla mitattavaa, mutta emme voi sivuuttaa ihmisen omaa kokemusta, sitä on kuultava. Kunnat ovat köyhiä ja väestö vanhenee. Samoin laatuasioiden esillä pitäminen. Hänen mielestään laatu vanhuspalveluissa on toiminnan kykyä vastata asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin
Se kuitenkin osoittaa, että asioita on kussakin yksikössä mietitty, mikä sekin hyvä. Hankintalaki sanoo ”kokonaistaloudellisesti edullisin” eli laatu tulee olla mukana. Virheitä tapahtuu, ne pitää kirjata ja niistä pitää oppia. – Pidän tärkeänä ottaa myös järjestöt mukaan tasavertaisina palveluntuottajina. Palvelusetelijärjestelmän Risikko katsoo lisäävän valinnanvapautta. Pelkkä hinta ei saa olla päätöksenteon perusta. Koulutus avainasemassa palvelujen parantamisessa Paula Risikon mielestä vanhuspalvelujen laatua edistetään osaamisen kehittämisellä, hyvällä johtajuudella, tiimityöllä ja riittävällä henkilömäärällä. Ikäihmiset ovat usein niitä maan hiljaisia ja ammattilaisten pitää toimia myös maan hiljaisten puolesta. – Olen koulutuksen puolestapuhuja ja kannattaja! Hyvä perusja jatkuva täydennyskoulutus tarvitaan. Ja eihän köyhän kannata huonoa ostaa sanotaan! Risikko huomauttaa. Kaiken lähtökohta palveluissa on ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö sekä asiakkaan/potilaan polun/palveluketjun hiominen sujuvaksi ja koordinoiduksi. Palvelujen valvonta toteutuu omavalvonnan ja osin viranomaisvalvonnan kautta. Kilpailutusta tarvitaan, mutta entistä enemmän tarvitaan myös laatukriteereitä. Henkilöstömitoituksiin Risikko toteaa, että henkilöstömäärän tulee aina lähteä hoidon tarpeesta. Laatusuositukset ja hoitoisuuden mittaaminen auttavat henkilöstöresurssien suunnittelussa. Lisäksi järjestöjen tuottama ohjaus, tiedon tuotanto ja vertaistuki ovat korvaamattomia. Siksi lakiin ei kannata kirjata yhtä lukua. Meillä on lakisääteinen järjestelmä täydennyskoulutuksesta, se on sekä oikeus että velvollisuus. Rinnalle on tullut lainsäädäntöä, viimeisimmäksi ns. Kilpailutukseen laatu mukaan Vanhuspalveluiden kilpailutus ja ylipäätään sosiaalija terveyspalvelujen kilpailutus on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Omavalvontasuunnitelma ei yksin ole tae laadulle. Ja hyväksi johtajaksi voi oppia. – On ollut harmillista lukea uutisia, joissa kerrotaan, että esimerkiksi 15 vuotta samassa palvelukodissa asuneelta menee kilpailutuksessa koti alta. Laki säätää myös nk. Monituottajuuden ja kilpailun kautta palvelusetelijärjestelmä lisää myös laatua. Kaikki virheja läheltäpiti -tilanteet on käytävä työyksiköissä läpi. Miten kuuluu iäkkään ihmisen oma ääni. Tärkeää on, että paras osaaminen saadaan käyttöön ja uudelleensekä täydennyskoulutuksen kautta myös osatyökykyinen voi olla yhteisölleen valtava voimavara. Paula Risikko sanoo, että molempia järjestelmiä tarvitaan. Tulevatko iäkkäät ihmiset sitten kuulluksi, se on toinen juttu. Sote-uudistukseen liittyen Risikko mainitsee, että nyt on menty liikaa hallinto edellä. Iäkkäiden ihmisten itsensä osalta puhutaan paljon valinnan vapaudesta omien palvelujen suhteen ja ikääntyneiden ihmisten oman äänen kuulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omiin palveluihinsa. Laatu ja valvonta ovat sekä asiakkaan että tuottajan etu. Valvontajärjestelmät alkoivat kehittyä 1990-luvun alussa. Ellei itse kykene mielipidettään ilmaisemaan, tulisi kuulla omaisia ja läheisiä. – Viranomaisvalvontaakin pitää toki kehittää, mutta emme voi tukeutua siihen liikaa. 7 Vanhustyö 1 • 2016 Mutta jos varaudutaan ajoissa, niin tilanne on toinen. Miten tämä toteutuu nykyisessä palvelujärjestelmässä. Laatu pitää kuitenkin todentua käytännössä. Näinhän asian ei pitäisi olla. yhdyshenkilöstä iäkkään ihmisen tukena. – Tarjouspyyntövaiheessa palvelua hankittaessa voi laittaa kriteerit, että esimerkiksi hinnan painoarvo on 50 % ja laadun 50 %. Osalla järjestöjä on palvelutuotantoa, joka tulee olla mukana valinnanvapauslainsäädännössä. Jo tarjouspyyntövaiheessa on tämä huomioitava. – Kuten sanottu, meillä on monia lakeja, jotka turvaavat asiakkaan oikeuksia ja palvelujen laatua ja uudistuksia tehdään edelleen. Hankintalain uudistus on parhaillaan käynnissä ja uutta lakia tehdessä laatu tulee huomioida entistä selkeämmin varsinkin sote-palveluissa. Koulutuksen pituus ja sisältövaatimukset riippuvat tehtävien vaativuudesta. Valitettavan usein hinta ratkaisee hankinnan. Muun muassa terveydenhuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki korostavat kaikki potilaan, asiakkaan oman mielipiteen huomioimista. Laadun tulisi olla mitattavaa, mutta emme voi sivuuttaa ihmisen omaa kokemusta, sitä on kuultava.. Paula Risikko sanoo, että kilpailuttamisen osaamisessa Suomessa ollaan vielä lapsen kengissä ja se on tuonut harmillisia ylilyöntejä ja hämminkiä varsinkin sote-palveluissa. – Mitään aukotonta järjestelmää laadun turvaamiseen ei valitettavasti ole. Ovatko nykyiset järjestelmät riittäviä palvelujen laadun turvaamiseen. Miten valvonta turvaa palvelujen laadun. – Vaihtelevasti, on liian paljon variaatiota. vanhuspalvelulaki
Valvontamenetelmien vaikuttavuutta arvioidaan niiden asiakastyytyväisyyteen ja asiakkaiden hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten kautta. Tämän lisäksi seurataan lääkityksen toteutumista. järjestävät alueellisia tilaisuuksia sekä ohjausja arviointikäyntejä, joilla ehkäistään jälkikäteisen puuttumisen tarSosiaalija terveydenhuollon valvonnassa kohti kokonaisuuksien ohjausta Sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016– 2019 linjaa Valviran ja aluehallintovirastojen valvonnan strategiset päätavoitteet hallitusohjelmakaudeksi ja valvonnan painopistealueet vuodelle 2016. Tämä näkyy myös sosiaalija terveydenhuollon valvontaohjelman toimeenpanossa. Valvontaviranomaiset mm. Valvontakulttuuri aiempaa vuorovaikutteisempaa Valvontakulttuuria muutetaan yhä vuorovaikutteisemmaksi ja toiminnan painopiste siirtyy ennakoivaan valvontaan sekä uusien palvelurakenteiden vahvistamiseen. Valvonnalla tuetaan erityisesti lasten ja perheiden palveluiden muutoksia, iäkkäiden henkilöiden kotihoitoa sekä omaisja perhehoidon vahvistamista. Muut vuoden 2016 valvonnan painoalueet ovat päivystystoiminta, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut, hoitoon pääsyn enimmäisajat sekä toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa. Valvontaohjelma tukee ns. Asiakasnäkökulmaa painotetaan Valvonnan painopiste on lapsiperheiden ja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavien palveluiden saatavuudessa, kuntien pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamisessa sekä sosiaalija terveydenhuollon yhteistyössä. 8 N ykyisen hallituksen tavoitteena on kehittää iäkkäiden henkilöiden palveluja niin, että yhä suurempi osa saa tarvitsemansa palvelut kotiin ja yhä pienempi osa on laitoshoidossa. Vuonna 2016 kohteena ovat palveluiden rakenteet, saatavuus sekä sisältö ja laatu. Valvontaviranomainen pyrkii tunnistamaan keskeiset potilasja asiakasturvallisuusriskit, jotka huomioidaan suunnitelmaperusteisen valvonnan riskinarvioinnissa ja kehittämisessä. Teksti: Marja-Liisa Partanen Valvontakulttuuria muutetaan yhä vuorovaikutteisemmaksi ja toiminnan painopiste siirtyy ennakoivaan valvontaan sekä uusien palvelurakenteiden vahvistamiseen. Lisäksi valvontaa kohdistetaan asiakaslähtöisten palveluketjujen varmistamiseen. Valviran ja aluehallintovirastojen (AVIt) suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan vuosittain riskinarvioinnin perusteella valituille valvontakohteille. VALVONTAOHJELMA. Viranomaisvalvontaa kehitetään asiakasnäkökulmasta. Lääkityksen saa uusia vain, mikäli lääkkeen määrääjä on henkilökohtaisesti tutkinut potilaan edellisen vuoden aikana tai muiden tietojen perusteella luotettavasti varmistunut lääkehoidon tarpeesta. Kotiin annettavien palvelujen osalta seurataan myös yleisesti väestöä koskevia hoitoon pääsyn kriteereitä, kuten kiireellisen hoidon toteutumista. vanhuspalvelulain toimeenpanoa muun muassa kohdentamalla valvontaa vuonna 2016 kotiin annettavien palvelujen valvontaan. Vuonna 2016 valvonnan keskiössä ovat kotiin annettavat palvelut
Valvontaohjelman painoalueiden toimeenpanosta viestitään aktiivisesti. Vuoden 2016 valvontatoimien edistymistä voi seurata esimerkiksi Twitterissä (#sotevalo 2016) ja Valviran ja aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Esimerkiksi asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia tuetaan varmistamalla asiakkaan ravitsemus. 9 Vanhustyö 1 • 2016 Tilaisuuksia ja käyntejä ohjelman toteutuksen tueksi Valvontaohjelmakaudella tullaan toteuttamaan erilaisia alueellisia tilaisuuksia ja ohjausja arviointikäyntejä. Omavalvonnassa seurataan laadun ja asiakasturvallisuuden kannalta kriittisiä ja riskialttiita osa-alueita ja ennalta ehkäistään riskien toteutuminen.. Organisaatiorakenteet eivät saa olla asiakaspainotteisen toiminnan esteenä. Omavalvonnassa seurataan laadun ja asiakasturvallisuuden kannalta kriittisiä ja riskialttiita osa-alueita ja ennalta ehkäistään riskien toteutuminen. Ohjelman liitteenä on kuitenkin annettu omavalvontasuositukset iäkkäille henkilöille tarkoitettujen ympärivuorokautisten palvelujen laadusta. Tämä tukee myös asiakkaita heidän palveluvalinnoissaan. Tärkeää on omavalvontakulttuurin omaksuminen osaksi toimintayksikön laatutyötä ja työn kehittämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintayksiköissä huolehditaan omavalvonnasta, sen seurannasta ja arvioinnista sekä tehdään tarvittavia korjausliikkeitä säännöllisesti. Turhaa sääntelyä ja byrokratiaa puretaan: tärkeintä on asiakkaan saaman palvelun lopputulos. Palvelujen järjestämisvastuussa olevat ja palveluja tuottavat tahot voivat kansallisen mallin ja indikaattorien pohjalta laatia ja muokata toimintaansa sopivat räätälöidyt mallit. Marja-Liisa Partanen on Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valviran ylijohtaja. Tilaisuudet mahdollistavat myös hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen, ja parantavat osaltaan palvelun järjestämisvastuussa olevien toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan viranomaisten yhteisenä tavoitteena on kehittää kansallinen omavalvontamalli ja omavalvonnan arvioinnin indikaattorit palveluntuottajien omavalvonnan toteuttamisen tueksi. Valvontaviranomaiset tukevat palveluntuottajien omavalvontaa ja sen kehittämistä läpi valvontaohjelmakauden. Tilaisuuksissa painotetaan niitä yhteisesti sovittuja aiheita, joissa on erityisesti katsottu tarvittavan ohjausta. Tässä työssä pitää asiakasnäkökulman olla keskiössä. Kehitteillä kansallinen omavalvontamalli Nykyiset laadun ja sisällön indikaattorit eivät riittävällä tavalla tue uudentyyppistä valvontakulttuuria. Tavoitteena olevat yhteiset indikaattorit mahdollistavat tulevaisuudessa tilannekuvan luomisen ja eri palveluntuottajien valvonnan ja vertailun. Omavalvonnan toteuttaminen on osa toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon valvontaa. vetta. Valvontaohjelma ei sisällä iäkkäille henkilöille tarkoitettuihin ympärivuorokautisiin palveluihin kohdistuvia erillisiä toimenpiteitä vuonna 2016. Keskeinen osa ennakkovalvontaa on luottamusperusteinen valvontamalli, jossa omavalvonta on ensisijainen valvonnan muoto
Omavalvonnan perustana on toimintayksikölle laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaille tarjotuissa palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään nopeasti tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan. asiakaspalautteiden, turvallisuushavaintojen, palvelusuunnitelmaselvitysten, yhteisökokousten, virikeseurannan sekä asukkaiden yöpaastoseurannan avulla. Eri tahoilta tulevia satunnaisia havaintoja ja palautteita kirjaamme sähköisesti ”ruusuihin ja risuihin”, paperilomakkeille tai ne annetaan systemaattisesti vuosittain toteutettavan kyselyn avulla. Systemaattisten kyselyjen kautta olemme kehittäneet läheisten kanssa käytävää vuorovaikutusta, palvelusuunnitelmapalavereita ja omahoitajuutta. Sosiaalija terveydenhuollon palveluiden valvonnassa korostuu palveluntuottajan oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuotettujen palveluiden laadusta sekä asiakasja potilasturvallisuudesta. Johtamisjärjestelmän kehittäminen jatkui Euroopan laatupalkinnon (EFQM) ja Tasapainotetun tuloskortin (BSC) perusteiden mukaisesti. Vuonna 2015 seurasimme tuloksia mm. Viranomaisten vaatimukset täyttävä omavalvontasuunnitelma muotoutui vuonna 2013 tiiviissä yhteistyössä Jyllin Kodin asiantuntijoiden kanssa, kertoo taustoista Jyllin Kodin toimitusjohtaja Pirjo Berg. Omavalvonnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja mahdollistaa reagointi suunnitelmallisesti ja nopeasti havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin. Jyllin Kodin asukkaille järjestetään omia yhteisökokouksia. Yleiset laatujärjestelmät Jyllin Kodin kehittämisen taustalla Jyllin Kodilla kirjatun kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän perusta luotiin 1990-luvulla ISO 9000 -laatujärjestelmälle. Jyllin Kodilla johtaminen ulottuu hallituksen jäsenen työstä yksittäisen työntekijän työhön. – Tarjoamaamme kokonaispalvelupakettia pidetään hyvänä ja yhteydenpito henkilökuntamme kanssa on sujuvaa. On tärkeää, että myös asukkaat saavat äänensä kuuluviin. Olemme tästä palautteesta kiitollisia ja arvioimme toimintaamme jatkuvasti niin, että jatkossakin toimimme Miten omavalvontasuunnitelmaa käytännössä tehdään ja millainen työkalu se on palveluja tuottavissa toimintayksiköissä, kokemuksia Jyllin Kodilta Ikaalisista ja Hopearannan Palvelutalosta Savonlinnasta. Riskienhallinta etusijalla Pirjo Berg kertoo, että asiakaspalautekyselyssä on tullut kiitosta siitä, että asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi asuessaan Jyllin Kodilla. 10 Teksti: Leena Valkonen Kuva: Jyllin Kodit Omavalvontasuunnitelman tähtäimenä palvelun laadun varmistaminen O mavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat vaatimukset. OMAVALVONTA. Kumpikin ovat Vanhustyön keskusliiton jäseniä. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskienhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. – Omavalvontasuunnitelma luo Jyllin Kodilla perustan laadullisten tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. – Meillä on käytössä useita asiakaspalautekanavia
Työntekijät ovat innostuneita tuloksista ja niihin liittyvästä kehitystyöstä. Määräys ja lomake löytyvät osoitteesta: http://www. Aikaisemmin omavalvonnasta on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 §:ssä ja vanhuspalvelulain (980/2012) 23 §:ssä. Saatuja tuloksia esitellään asukkaille, läheisille, henkilöstölle ja muille kumppaneille sekä sidosryhmille tarpeen mukaan. Omavalvontasuunnitelma on antanut meille rungon vuoden 2016 laadunkehittämiselle. Kaikki havainnot johtivat aina akuutteihin toimenpiteisiin ja lääkehoidon prosessin tarkistamiseen. Näistä suurin osa kohdistui lääkehoitoon, avainten hallintaan ja asukkaiden kaatumisiin. Selvityksessä tulleet epäkohdat huomioitiin prosessien kehittämisessä ja seuraava itsearviointi tehdään syksyllä 2016. Lähde: Valvira.. Tämä lisää turvallisuutta ja mahdollistaa nopean epäkohtiin puuttumisen. valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/omavalvonta. Näin ollen suunnitelmallinen omavalvonta on otettu käyttöön asteittain yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Illan viimeisen ja aamun ensimmäisen ruokailun välinen yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Viime vuonna Jyllin Kodilla kirjattiin turvallisuushavaintoja yhteensä 123 kappaletta. Sen rinnalle on laadittu omavalvontasuunnitelmalomake, jolla ohjataan suunnitelman tekemistä. Sosiaalihuollon omavalvonta Huhtikuun alusta 2015 voimaan tulleessa sosiaalihuoltolain 47 §:ssä säädetään omavalvonnan toimeenpanosta kaikissa sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisissa palveluissa. Jyllin Kodilla on käytössä sähköinen riskienhallintamenetelmä, joka kerää pirstaleisen tiedon automaattisesti yhteen sekä tekee koonnit ja raportit automaattisesti, jolloin johtopäätösten tekeminen ja kehityskohteiden löytäminen on helpompaa. Omavalvontasuunnitelman avulla voimme tehdä työtämme entistä läpinäkyvämmin. Valvira on antanut omavalvonnan sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen (1/2014) toimintayksiköille. Itsearviona halusimme selvittää asukkaidemme ruokahuollon tilan käyttäen indikaattorina vanhusten iltaja aamuruokailun välisen tauon pituutta. – Pieni osa havainnoista kertoi työntekijöille sattuneista tapaturmista ja asukkaiden välisistä konflikteista. 11 Vanhustyö 1 • 2016 lähimmäisvastuun arvojemme mukaan säilyttäen vahvuutemme. Jatkossa tulemme yhdistämään selvityksen tuloksiin myös asukkaiden MNA-tulokset (Mini Nutrional Assessment). – Yksi suuri osa Jyllin Kodin omavalvontaa on riskienhallinta, johon panostamme muutenkin kuin viranomaisvaatimusten vuoksi
Ensimmäisen suunnitelman teko vaati paljon työtä ja keskusteluja, mutta asioiden kirjaaminen ja pohtiminen on ollut hyödyllistä ja kannattavaa monella tavalla. Asiakkaiden hoidossa ja hoivassa Hopearannassa ovat käytössä lääkepoikkeamien, kaatumistapaturmien sekä vaaratilanteiden raportointilomakkeet. Viime syksystä lähtien raportit on käsitelty kahden kuukauden välein, koska tilanteiden säännöllinen raportointi ja tavoitteellinen toiminta tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on selkeästi vähentänyt poikkeamatilanteita. Asukkaita, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa kannustetaan rohkeasti tuomaan esille turvallisuuden riskikohdat. Palavereista laaditaan muistio, jonka jokainen työntekijä on velvollinen lukemaan. Hopearannan Palvelutalon johtaja Marja Arffman sanoo, että omavalvontasuunnitelma on palvelutalolle todella tärkeä työkalu. Myös asukkaita ja heidän omaisiaan kannustetaan tuomaan epäkohdat henkilökunnan tietoisuuteen. Näissä palavereissa sovitaan mahdolliset korjausja ennaltaehkäisyn toimenpiteet. Vuosittaisen omavalvontasuunnitelmapäivityksen jälkeen muistutetaan asukaskokouksessa suunnitelman olemassaolosta. Riskianalyysit ja raportointi keskeisiä toiminnassa Käytännön toimista Marja Arffman mainitsee, että Hopearannan palvelutalossa on tehty riskianalyysit, joiden pohjalta on tehty tarvittavat korjaustoimenpiteet. Riskianalyysit ovat osa paloja pelastussuunnitelmaa. Se päivitetään vuosittain hallinnon ja henkilöstön kanssa, Marja Arffman sanoo. Yhdistys tarjoaa asumis-, hoivaja hoitopalvelua sekä ateriapalvelua. Yhdistyksen juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Uusista käytännöistä tiedotetaan tarvittaessa myös asukkaille ja heidän omaisilleen asukaspalavereissa tai tiedotteella asukaskansioihin. Omavalvontasuunnitelma on myös nähtävillä asiakkaille ja omaisille fyysisenä kappaleena palvelutalon kirjastossa. Hopearannan Palvelutalo: omavalvontasuunnitelma on väline toiminnan kehittämiseen. – Kirjattujen poikkeamien pohjalta tehdään kuukausittain raportit henkilökuntapalavereihin. Valviran lomakkeen kysymykset ovat apuneuvo, jotka auttavat pohtimaan, mitkä ovat ensisijaisesti todella tärkeitä asioita, joita toiminnassa ja turvallisuudessa tulee huomioida. Omavalvontasuunnitelman seuranta Omavalvontasuunnitelma on ohje ja kuvaus siitä, kuinka meidän palvelutalossa toimitaan eri tilanteissa. Samoin omavalvontasuunnitelma käydään läpi asukkaiden kanssa tietoiskujen muodossa. Omavalvontasuunnitelman tavoitteena on taata asukkaille laadukas ja turvallinen hoiva ja hoito. Uudet ohjeet kirjataan asukastietojärjestelmän muistioihin henkilökunnan luettavaksi. – Kun päätimme, että omavalvontasuunnitelma on myös osa perehdytystä ja laadunvalvontaa, niin paneuduimme siihen erittäin paljon tarkemmin kuvaamaan toimintaamme. Lisäksi yhdistys tarjoaa saattohoitoa sekä ikääntymiseen liittyen neuvontaa, koulutusta ja tiedotusta. Jokainen opiskelijakin tutustuu omavalvontasuunnitelmaan osana perehdytystä. Palvelutalossa on 55 asukaspaikkaa ja sitä ylläpitää Savonlinnan Hopearanta ry. Jokainen työntekijä on velvollinen kertomaan havaitsemistaan epäkohdista tai riskeistä esimiehille ja välittömästi korjaamaan tai ehkäisemään vastaavien tilanteiden toistuminen. Omavalvontasuunnitelma toimii käsikirjana, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Arffmanin mukaan omavalvontasuunnitelmassa on hyvää se, että asiat on kuvattu prosessinomaisesti. Jos joku ei noudata niitä arvoja ja toimintaperiaatteita, jotka on mainittu omavalvontasuunnitelmassa, silloin niihin pitää puuttua. Omavalvontasuunnitelmaa ovat työstäneet kaikki työntekijäryhmät ja hallinto. 12 Hopearannan Palvelutalo sijaitsee Savonlinnassa aivan Olavinlinnaa vastapäätä. Suunnitelman teko auttaa ymmärtämään asioita prosesseina. – Joka toinen kuukausi teemme sisäisen turvallisuustarkastuksen, jossa kiinteistö kävellään läpi toiminnanjohtajan, kiinteistöhuollosta vastaavan sekä palvelutalovastaavan toimesta. Fyysisen toimintaympäristön turvallisuudesta huolehditaan ja vaarakohdat korjataan välittömästi. Se parantaa asukkaan oikeusturvaa, mutta myös tavallaan hallinnollistaa oikeusturvaa. – Meillä on omavalvontasuunnitelmaa laadittu jo yli kymmen vuotta. Se on kahtena viime vuonna vaatinut todella panostusta ja olemme käyttäneet siihen aikaa. – Jokainen vakinainen ja tuleva uusi työntekijä voi tarvittaessa tarkistaa omavalvontasuunnitelmasta, kuinka meillä eri tilanteissa toimitaan tai mistä löytyy lisätietoa. Ei voi sanoa, että se olisi aina ollut kivutonta ja helppoa. – Yhteistyötahoille tiedotetaan poikkeamista ja mahdollisista uusista käytännöistä tarpeen mukaan hallituksen kautta, jolloin asia käsitellään myös hallituksessa
/YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio YAMK Uutta sinussa Kansalaisten tarpeet ja työelämän palvelurakenteet muuttuvat Geronomi (ylempi AMK) Terveyden edistäminen, 90 op YAMK-tutkinto antaa • Lisää ammatillisia valinnanmahdollisuuksia • Lisää asiantuntijuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen • Valmiuksia toimia oman alan vaativissa lähiesimiesja johtotehtävissä • Osaamista työelämän kehittämiseen • Kelpoisuuden julkiseen virkaan ja tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto Opiskelupaikkakunta: virtuaalikampus ja 2?3 päivän lähiopetusjaksot kerran kuukaudessa Kemissä Mukana yhteishaussa 16.3.–6.4.2016 osoitteessa www.opintopolku.?. Koulutustapahtumia 2016 vanhustyön ammattilaisille Ti 9.2.2016 VANHUSTYÖ 2016 Finlandia-talo, Helsinki Ti 15.3.2016 POHJOIS-SUOMEN VANHUSTYÖ 2016 Kaupunginteatteri, Oulu Ti 24.5.2016 PIRKANMAAN VANHUSTYÖ 2016 Hotelli Torni, Tampere Ohjelma ja ilmoittautuminen netissä www.vanhustyomessut.net www.lapinamk.
Toimintakyvyn muutokset ikääntyessä tuovat väistämättä haasteita asumiselle ja asuinympäristöille. Keskeisenä haasteena on ikärakenteen muutos, jonka mukaan Suomessa on vuonna 2030 noin puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta enemmän kuin nyt ja yli 85-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut nykyisestä. Yhteiskunnan näkökulmasta ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään.. ASUMISEN KEHITTÄMISOHJELMA K okonaisuudessaan vuonna 2030 arvellaan maassamme olevan noin 1,5 miljoonaa 65-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä. 14 Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Janne Ulvinen, ympäristöhallinnon kuvapankki Tavoitteena turvallinen, esteetön ja toimintakykyä tukeva asuminen Ympäristöministeriö on toteuttanut vuodesta 2013 alkaen kansallista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa, jolla pyritään vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden ikääntyneiden asumistarpeisiin
Esteettömien ja iäkkäille ihmisille toimivien asuntojen tarvetta ei voi täyttää pelkällä uudisrakentamisella, vaan korjausrakentamisella on iso merkitys. Valtio tuki hissirakentamista viime vuonna yli 20 miljoonan euron määrärahalla ja esteettömyysavustuksiin oli varattu 2 miljoonan euron määräraha. Sari Hosionahon mukaan kampanja sai hyvän vastaanoton sekä eri toimijoiden että median piirissä. Hankkeessa on perustettu alueellisia hissityöryhmiä, joiden avulla on aktivoitu paikallista toimintaa niin kuntia kuin taloyhtiöitä edistämään hissirakentamista. Asuinalueiden suunnittelussa lähipalvelut ja liikkumisen sujuvuus ovat keskeisiä tekijöitä ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn ja itsenäisyyden ylläpitämisessä, Hosionaho lisäsi. Työvälineeksi kehitettiin ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli, johon sisältyy konkreettinen arviointilomake. Esimerkiksi ympäristöministeriö ja Lahden kaupunki toteuttivat yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa Omassa kodissa -kehittämishankkeen, jossa luotiin toimintatapa paikalliselle yhteistyölle. Kampanja kiersi ympäri Suomea mm. Siihen tarvitaan neuvontaa ja opastusta ja myös korjausmäärärahoja. Uusia toimintamalleja Kehittämisohjelmassa on luotu myös uusia toimintamalleja ja työvälineitä. Ikäkoti kuntoon -kampanja vuosina 2014–2015, jossa tuotettiin materiaalia herättelemään yli 55-vuotiaita kansalaisia, kuntia ja rakennusalaa varautumaan tuleviin asumisen tarpeisiin. Lahden kehittämistyössä on ollut mukana myös Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta. Ohjelman kautta pyritään vaikuttamaan sekä ikääntyneiden itsensä että kuntien ja asuntoja rakennusalan toimintaan. Ympäristöministeriö teetti ohjelmasta väliarvioinnin, jonka mukaan ohjelman toiminta ja sisällöt on suunnattu oikein suhteessa toimintaympäristön haasteisiin. Samoin arvioinnin mukaan ohjelman tulee jatkossakin keskittyä mm. Avustusten haku ja myöntäminen on tehty ARA:n kautta. Siinä toimivat yhdessä kaupungin sosiaalija terveydenhuollon ja asuntoja teknisen toimen asiantuntijat, järjestösektori sekä asiakkaat. 15 Vanhustyö 1 • 2016 Joulukuussa Finlandia-talossa pidetyssä ohjelman väliseminaarissa tarkasteltiin ohjelman tähänastisia tuloksia ja tulevia painopisteitä. Hissittömiä kerrostaloja on etenkin 1960–80-luvuilla rakennetuissa kaupunginosissa. Kehittämisohjelmassa kuntia ohjataan ottamaan käyttöön toimintamalli hyvinvointia tukevien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös kunnan aktiivista neuvontaa ja ohjausta. tiedon tuottamiseen eri kohderyhmille, iäkkäiden asumisen yhteisöllisyyden kehittämiseen, asuntojen ja rakennusten sekä asuinalueiden esteettömyyden lisäämiseen, kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen sekä erilaisten asukaslähtöisempien asumisen tapojen ja asumismuotojen kehittämiseen. Verkkosivujen materiaalia ja painettua materiaalia on hyödynnetty monin tavoin niin kansalaisten kuin ammattilaisten parissa. Sen avulla sosiaalija terveyspalveluiden ammattihenkilöstö voi kotikäynnin yhteydessä arvioida ikääntyneen asuinolojen esteettömyyttä ja turvallisuutta. Tällä hetkellä tavoitteen mukaisista asunnoista on vasta noin kolmasosa valmiina, kuvaili tilannetta projektipäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä. Tavoitteena on saada ikääntyvä ihminen riittävän aikaisessa vaiheessa ennakoivasti arvioimaan oman asuntonsa esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Yksi keskeisimmistä on ARA:n Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hanke, joka on vauhdittanut merkittävästi jälkiasennushissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan. messuilla ja monien yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Suosituksia, ohjeita ja tukiaineistoa ikääntyneiden hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutukseen sekä esimerkkejä hyviksi koetuista käytännöistä on saatavissa esimerkiksi Kuntaliiton ja THL:n Iäkkäiden neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit -verkkosivustolta.. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa, jos päämääränä on kansallisen tavoitteen mukaisesti se, että kotona asuu vähintään 92 prosenttia yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt. Arvioiden mukaan näissä ilman hissiä olevissa taloissa asuu noin 600 000 suomalaista, joista 100 000 on yli 65-vuotiaita. Ohjelmassa saavutettua Ohjelman konkreettista toimintaa on mm. Konkreettisia tuloksia on saavutettu myös erilaisilla paikallisilla hankkeilla
Palvelujen uudistamisessa muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. euroa, taloyhtiöiden hissiavustukset 20 milj. euroa. Yksi aluekehittämisen esimerkki on Tampereen Hervanta, jossa ympäristöministeriö ja Tampereen kaupunki ovat sopineet valmisteluhankkeesta, jossa haetaan laajempaa tuntumaa siihen, miten asuinaluetta kehittämällä voidaan edistää ikääntyneiden asukkaiden aktiivista elämää ja itsenäistä asumista. Useissa tutkimuksissa liikkumismahdollisuuksien väheneminen palveluiden luo on nähty ensimmäiseksi kotona asumista heikentäväksi tekijäksi. Ylipäätään asumisen vaivattomuus ja palvelujen saatavuus ovat tärkeitä ikääntyneille. euroa (ARA: 30.11.15 mennessä myönnetty 1,1 milj. Ohjelmassa on valmistunut julkaisu Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Maaseutumaisiin, taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin tarvitaan kuhunkin sopivia palvelualueratkaisuja. euroa (ARA: 30.11.15 mennessä myönnetty 7,2 milj. Erityisryhmien palveluasumisen investointiavustusrahoitus, ohjelmatuen rahoitus vuosittain 0,5 miljoonaa euroa. Valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseksi: hissiavustuksiin ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksiin varattu yhteensä 22,2 milj. Ohjelman rahoituksesta Ympäristöministeriössä korjausavustukset: vuonna 2015 yht. (ARA: 31.12.15 mennessä myönnetty hissiavustuksia yhteensä 29,3 milj. Järjestöjen ja vapaaehtoisten tekemä työ on nähty kunnissa tärkeänä erityisesti kuntien oman palvelutuotannon täydentäjänä. Ikääntyneiden palvelutarpeita ovat esim. Kuva: VTKL voidaan hyödyntää yhteisiä tapahtumia varten. Oleellista on, että on tiloja, joita Seminaarin aineistot ovat luettavissa www.ymparisto.fi > Asuminen > Ikääntyneiden asuminen > Ajankohtaista > Tilannekatsausta ja tulevia painopisteitä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman väliseminaarissa 16.12.2015. Liikkumismahdollisuuksien järjestäminen kotoa palveluiden ääreen ja takaisin on keskeinen kotona asumista tukeva palvelumuoto. Esteettömien ja iäkkäille ihmisille toimivien asuntojen tarvetta ei voi täyttää pelkällä uudisrakentamisella, vaan korjausrakentamisella on iso merkitys. kauppa-, posti-, pankki-, terveys-, liikenne-, liikunta-, kulttuurija kiinteistöhuollon palvelut sekä kotipalvelut. Samalla kotona asumista tukevat palvelut ja teknologiset ratkaisut tuodaan helposti saavutettavaksi. Liikkumisesteiden poistamisavustus taloyhtiöille 2 milj. euroa). euroa). Ikääntyvät käyttävät ja tarvitsevat samoja julkisia ja yksityisiä palveluja kuin nuoremmatkin. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää monin tavoin. Raportti kuvaa näkökulmia, kriteerejä ja prosesseja, joita kannattaa ottaa huomioon, kun paikallaan ikääntymistä tuetaan asuinaluetasolla. Se ei edellytä välttämättä tähän tarkoitukseen osoitettua erillistä rakennusta, vaan yhteisöllisyys voi toteutua tavallisissa asuintaloissa ja asuinalueilla. Yhteisöllisyyttä voivat parantaa esimerkiksi kohtaamispaikat, yhteinen toiminta sekä palveluja toimintakeskus.. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset 15 milj. euroa. euroa). 37 milj. 16 Alueiden ja ympäristöjen kehittäminen Kehittämisohjelma tarkastelee myös palvelualueita ja niiden kehittämistä
Raportissa käsitellään palvelukeskuksia ja -alueita ja niiden toteuttamista viiden palvelukeskusesimerkin Helsinki, Espoo, Tampere, Hämeenlinna ja Joensuu kautta. Kuva: Leena Valkonen Kuva: VTKL www.raisoft.com Ohjelmistot ja palvelut hoitoalan ammattilaisille. Julkaisu luettavissa ympäristöministeriön sivuilla www.ymparisto.fi>ympäristöministeriön raportteja 5/2015. Asumisen kehittämisohjelman väliseminaarissa myönnettiin ohjelman erityistunnustus Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n johtajalle, arkkitehti Kirsi Pesolalle kunnianosoituksena ansiokkaasta ja merkittävästä työstä ikääntyneiden asumisen kehittämisessä ja asuntojen ja asuinympäristön esteettömyyden parantamisessa. Raportissa käsitellään lisäksi ikäystävällisen asuinalueen piirteitä ja niiden kehittämistä ja esitellään WHO:n ikäystävällisen kaupungin kriteerejä sovellettuna asuinalueiden rakennettuun ympäristöön ja fyysiseen ympäristöön. Ihmiseltä ihmiselle huipputeknologiaa. 17 Vanhustyö 1 • 2016 Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen -raportti Julkaisussa tarkastellaan ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämistä heidän tarpeisiin sopiviksi. Lisäksi arvioidaan asuinalueen kehittämistä laajemmaksi palvelualueeksi
Liukumäki kotiin -hankkeen projektipäällikkö Piia Sneck kertoo, että osa heistä Oikea asiakas, oikeassa paikassa, oikeiden palvelujen turvin Vantaan Liukumäki kotiin -asumispalvelumalli on osa valtiovarainministeriön kuntakokeiluhanketta (2014–2016). Takaisin itsenäiseen asumiseen Ympärivuorokautisten asumispalvelujen piirissä on myös paljon muita kuin iäkkäitä henkilöitä. Kokeilukunnat saavat vapaammat kädet toimia ja näyttää, kuinka kokeilujen kautta voidaan luoda rohkeasti uusia toimintatapoja. Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen KUNTAKOKEILUT Minna Lahnalampi-Lahtinen (vas.) ja Piia Sneck. Liukumäki kotiin -asumispalvelumallin asiakkaita ovat alle 70-vuotiaat vantaalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt siinä määrin, ettei heidän tarkoituksenmukaista asumistaan ja tarvitsemaansa apua kyetä määrittelemään ja räätälöimään ilman kuntoutus tai arviointijaksoa oman kodin ulkopuolella. Kuntakokeilut käynnistettiin vuonna 2015. Lisäksi hankkeen aikana perustetaan arviointija kuntoutusyksiköitä sekä kehitetään arvioivaa ja valmentavaa työotetta. Maaliskuussa 2014 raskaassa hoivassa oli 170 alle 70-vuotiasta henkilöä, joilla sijoitushetkellä on ollut ympärivuorokautisen hoivan tarve. Lisäksi seuraavan 10 vuoden aikana tarvitaan iäkkäille ihmisille 600 uutta palveluasumisen paikkaa, hän toteaa. Heistä 63 oli alle 65-vuotiaita. – Palvelujen tarpeet kasvavat nopeammin kuin käytettävissä olevat voimavarat. Asiakkaina ovat myös ne ympärivuorokautisen hoivan yksikössä asuvat henkilöt, joilla on tarve ja mahdollisuus palata asumaan omaan kotiin Vantaan Hoivan palvelupäällikkö Minna Lahnalampi-Lahtinen kertoo, että Vantaa ikääntyy nopeimmin suurista kunnista, ja tämä aiheuttaa haasteita palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. 18 V antaalla pyritään kehittämään uudenlainen toimintamalli, joka ohjaa, kuntouttaa ja valmentaa ympärivuorokautisista hoitolaitoksista kotiin
Kuntakokeiluihin osallistuu 16 kuntaa tai kuntaryhmää, yhteensä 57 kuntaa. Lisäksi on katsottu, että ko. Valtio vähentää kokeilukuntien velvoitteita ja keventää ohjauskäytäntöjä, ja kunnat voivat nykyistä vapaammin kehittää poikkihallinnollisia toimintamalleja kuntalaisten tarpeiden perusteella. – Syynä tähän on ollut mm. Iäkkäistä henkilöistä poiketen tälle ryhmälle on tunnusomaista, että ympärivuorokautisen asumisen taustalla ei ole muistisairaus, vaan sairauden tai vamman lisäksi mukana on moninaisia psykososiaalisia seikkoja. Heille ei ole kuitenkaan löytynyt asuntoa palvelutaloista eikä vapailta asuntomarkkinoilta. Kuntien velvoitteiden vähentämistä tuetaan kuntakokeiluilla. Minna Lahnalampi-Lahtinen huomauttaa vielä, että näiden henkilöiden asumisjaksojen pituus on, toisin kuin iäkkäiden henkilöiden osalta, hyvin pitkiä, useiden vuosien tai jopa vuosikymmenien mittaisia. Tehtäviä ja velvoitteita on voitava vähentää, jotta kuntien kustannuspaineisiin saadaan aikaan kestävää muutosta. Piia Sneck ja Minna LahnalampiLahtinen kertovat, että lähivuosina on ollut useita tapauksia, jossa Hoiva-asumisen palveluiden asiakas on kuntoutunut hoitopaikassaan niin, että ympärivuorokautiselle hoidolle ei ole ollut enää tarvetta. Sairaalapalvelujen, asiakasohjausyksikön, Hoiva-asumisen palvelujen, kotihoidon ja aikuissosiaalityön yhteistyön tulee olla saumatonta ja aidosti asiakkaan tarpeista lähtevää. Kuusi toimintamallia: • Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu • Koulutuspalveluja koskeva kokeilu • Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu • Asumispalveluja koskeva kokeilu • Kunnan ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu • Nuorisotakuuta koskeva kokeilu http://vm.fi/kuntakokeilut Samalla, kun asiakkaat siirtyvät erityispalvelujen piiristä peruspalvelujen piiriin, korostuvat ennaltaehkäisevät palvelut.. Nuoremman asiakasryhmän tyytyväisyydestä nykyiseen asumispaikkaansa ei ole riittävästi tietoa. – Samaan aikaan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa on asiakkaita, jotka joutuvat odottamaan suhteettoman pitkään hoitopaikan saamista, huomauttaa Lahnalampi-Lahtinen. Kuntoutuksen avulla kotiin Liukumäki kotiin -malli tukee laitoshoidon purkamista ja erityisryhmien asumispalvelujen asukaslähtöisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen toteuttamista. Samalla, kun asiakkaat siirtyvät erityispalvelujen piiristä peruspalvelujen piiriin, korostuvat ennaltaehkäisevät palvelut. – Jonotusajat tai nopeat kotiutukset, tietokatkot ja vastuuhenkilöiden vaihtumiset voivat heikentää asiakkaan kokemaa laatua ja kuntoutumista. Kuntakokeiluja toteutetaan kuuden erilaisen toimintamallikokonaisuuden kautta 37 erilaisessa kokeilussa. diagnoosit, aikaisempi alkoholin käyttö, vuokrarästit tai luottotietojen menetys. 19 Vanhustyö 1 • 2016 on kuntoutunut niin hyvin, että kevyempi asuminen olisi mahdollista. Kuntakokeilut K untien tehtävien jatkuvan kasvun myötä myös kuntien kustannukset ovat kasvaneet. asiakkailla on jo asunto, jolloin heidän asuntoasioidensa järjestelyt eivät ole olleet ensisijaisia muihin asunnottomiin nähden. – Yksi vuosi ympärivuorokautisessa hoivassa kustantaa yhteiskunnalle 60 000 – 100 000 euroa. Olemassa olevat Hoiva-asumisen palvelujen ympärivuorokautisen hoivan yksiköt ovat muistisairaille ikäihmisille suunnattuja, eikä nuorempien asukkaiden tarpeita ole helppo ottaa huomioon. Palvelun tulee perustua asiakkaan todennetulle tarpeelle, ja sen tulee olla oikein kohdistettua, oikea aikaista ja asiakkaan omia voimavaroja hyödyntävää ja lisäävää. Päiväjärjestys, kulkemiset, palvelut ja virikkeet suunnitellaan vanhempien ja muistisairaiden ihmisten ehdoilla. – Matkalla takaisin itsenäiseen tai mahdollisimman itsenäiseen asumiseen asukkaat tarvitsevat asteittain kevyemmin tuettua asumista. Minna Lahnalampi-Lahtinen sanoo, että sosiaalija terveyspalvelujen ongelmakohdat liittyvät usein siihen, kun asiakkaan toimintakyvyssä tulee muutoksia sekä asiakkaan siirtyessä eri toimijalta toiselle, esimerkiksi sairaalasta kotihoitoon tai lyhytaikaisosastolle. Sen lisäksi, kun mietitään ovatko ympärivuorokautisen hoivan yksikkö oikea paikka nuoremmalle asiakasryhmälle, on kyse myös kustannussäästöistä
Etsimme entisen naapurin numeron ja aloimme taas pitää yhtä. Yksikköä ja uutta toimintamallia tarvittaisiin erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joille räätälöidyt ratkaisut ovat tarpeen. 20 Liukumäki kotiin -malli P ääministeri Jyrki Kataisen hallitus päätti 29.11.2013 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. PalvelutarPeen SelvIttÄMInen YkSIlöllInen valMennuSPolku kotIIn rIIttÄvÄt Palvelut ja tukIverkoSto kuntoutuMISja kotIutuSSuunnItelMa aSunnon hankInta ohjaajan avulla LIUKUMÄKI KOTIIN O lin joutunut työttömäksi jo reilusti ennen eläke ikääni. • Asiakkaalle tehdään palveluntarpeen selvittäminen ja arviointi aina toimintakyvyn muuttuessa • Yksilöllinen kuntoutumisja kotiutussuunnitelma ohjaa asiakkaan palveluverkoston toimintaa sekä sitouttaa asiakasta oman kuntoutumisen toteuttamiseen • Jokaisella asiakkaalla on yksilöllinen valmennuspolku • Kodittomia tuetaan asunnon hankinnassa ohjaajan avulla • Valmennuspolun aikana selvitetään ja järjestetään asiakkaan kotiin riittävät palvelut ja tukiverkosto • Päämääränä on itsenäinen asuminen tarvittavalla tuella.. Olen onnellinen oman kodin herrana. Yhdessä olemme löytäneet minulle kaksi kivaa harrastusta. Asumispalveluja koskevaan kokeiluun liittyvän Liukumäki kotiin -mallin taustalla ovat lait ja suositukset. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista 28.12.2012/980.) Ikääntyneen väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Sosiaalija terveydenhuollossa on mahdollista, että toimintakykynsä menettäneet henkilöt joutuvat liian raskaan hoidon piiriin. Tueksi sain asumisen ohjaajan, jonka kanssa kävimme pankki ja kauppa asioilla sekä kirjastossa. Kävin usein päivystyksessä paikattavana ja lopulta jouduin hoito laitokseen. Ohjaaja opetti minulle myös kännykän käyttöä. Useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa ja suosituksissa on esitetty, että laitoshoitoa tulee vähentää ja kotiin annettavia palveluita sekä asumispalveluita lisätä ja monipuolistaa. Asumispalveluja koskevien kokeilujen tarkoituksena on edistää vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalvelujen uusien toimintamallien luomista ja toteuttamista kunnille kustannuspaineita aiheuttavaa ohjausta keventäen ja asumispalveluja koskevien vahvistettujen periaatelinjauksien mukaisesti. Kodin, sairaalan ja ympärivuorokautisen hoidon siirtymisen väliltä puuttuu arviointija kotiutusyksikkö sekä kotiin ohjaava toimintamalli (liukumäki). Liukumäki kotiin -mallilla mahdollistetaan asiakkaiden suunnitelmallinen ohjautuminen oikeaan paikkaan, oikeiden palvelujen turvin ja myös raskaimmista palveluista siirtymisen asteittain kotiin asiakkaan kuntoutuessa. Muuton jälkeen ohjaaja on käynyt joka viikko. Päätöksen mukaan kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015–2016. Muuttopäivänä jännitti, mutta kaikki meni hyvin ohjaajan ja ystävän tuella. Juttuseura löytyi läheisestä kuppi lasta, jossa viihdyin liiankin kanssa. Pena, 63 ItSenÄIStÄ aSuMISta tarvIttavalla tuella – Liukumäki kotiin -mallilla tavoitellaankin monitoimijaista yhteistyötä, jossa asiakkaalle suunniteltu kuntoutus ei pysähdy vastuuyksikön vaihtuessa, huomauttaa Piia Sneck. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista sanoo, että kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaalija terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Minusta tuntui hyväl tä, kun sanoivat että kuntoutusyksikössä voin tehdä samoja asioita kuin kotona. Tunsin, että pärjään ja olin valmis muut tamaan omaan kotiin. Huolellisen arvioinnin ja räätälöityjen ratkaisujen avulla voidaan välttää raskaampaan hoivaan siirtyminen. Suurin osa iäkkäistä asuu – ja haluaa asua – omassa kodissa, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi. Vuodet kuluivat ja kaipasin takaisin omaan kotiin. Keskustelimme yhdessä ammattilaisten ja laste ni kanssa kuntouttamisestani
Mikä on hyvää laatua. Muistiliitto on juuri niitä tekemässä muistisairaiden osalta. 21 Vanhustyö 1 • 2016 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Nyt saimme lain. Laatu on sbjektiivinen käsite, joka vaihtelee asukkaasta ja tekijästä toiseen, siksi sen valvontakin on subjektiivista. Valitettavaa on, että aika usein näissä tapauksissa valvonta tapahtuu valitusten kautta. Asukkaille ja omaisille tarvitaan väljiä malleja siitä, mitä parhaimmillaan voi hoidon sisällöltä odottaa. Seurasimme niin juridisia kuin humaanisia näkökohtia eli yhtä lailla lakien toteuttamista kuin sisällöllisiä asioita. Kaikkea ei kuitenkaan saisi säätää. Valvontaa on. Onko silti laatua ja kuka laadusta oikein vastaa eli ketä syytetään tai kiitetään. Hyvän hoidon kriteerejä yhä kaivataan. Kaiken niin totisena ottava suomalaiskansa ei juuri kiitä, vaan hakee virhettä.. Iltaurinko kylläkin. Tärkeää on silti koko ajan kerätä palautetta toiminnan sisällöstä. Vanhus itse on tärkein laadun määrittäjä, myös ohi omaisten. Minun käsitykseni mukaan laitokset kohtuullisen hyvin tarkistavat lakin tuomat velvoitteet, mutta toiminnan sisällöllinen osuus jää asukkaiden valvontaan. Kriteerien tulee kuitenkin olla konkreettisia, koska abstrakteja linjauksia on vaikea tulkita ja arvioida. Totta tietysti on, että yksilö vastaan järjestelmä on huono asetelma, mutta jos ei yritä, ei oikeastaan olisi lupaa valittaa. Löydetään asioita, joita pitää tehdä korjauksia. Kun sitten aamuauringon puolelta vapautui huone, neuvoin siirtämään hänet sinne. Eihän inhimillisyydellä ole ylärajoja! Vanha kiinalainen sananlasku toteaa, että mitä enemmän lakeja, sen enemmän rikkomuksia. Valvonnan muotopuoli on kunnossa Suomessa aina EU:hun saakka. Vain sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät kykene enää itse arvioimaan omaa tilannettaan, tarvitaan omaisvalvojia henkilökunnan tueksi. Uuden yksikön aloittaessa tehdään viranomaisten taholta etukäteisvalvontaa luvan antamiseksi. Joskus vastaan tulee kuitenkin asukas, joka elää valittamisesta. Palaute aina vahvistaa tai heikentää toimintaa. Tutkija Konrad Lorenz on todennut, että yhden moitteen ”nollaamiseksi” tarvitaan kaksitoista kiittävää lausuntoa. Oma käsitykseni on, että pienemmissä yksiköissä on hoito inhimillisempää, kun siellä mummot ja papat ovat lähikyliltä, samoista seuduista kuin hoitajat. Yhtä lailla muinaisen lääkintöhallituksen aikana teimme sairaalatarkastuksia, valvontaa sekin. Valvonnan pitää jatkua eli kuntien sosiaalija terveyshuollon tulee seurata toiminnassa olevien yksiköiden työn laatua. Vaikka häntä kuinka kuuntelisi tai ottaisi huomioon hänen toiveitaan, aina löytyy uusia valittamisen kohteita. Olen myös käynyt monissa Euroopan alueen maissa tutkimassa (valvomassa) niiden toimintaa sellaisten ihmisten kohdalla, jotka olivat vasten omaa tahtoaan lukittuina laitoksiin, kuten vankiloihin, poliisiasemille, pakolaiskeskuksiin, mielisairaaloihin tai vanhusten ja nuorten laitoksiin. Hyvä niin, mutta yhtä lailla tarvitaan myös positiivisia näkemyksiä siitä, mikä toimii hyvin. Ihmiset myös pelkäävät antaa palautetta, kun vieläkin uskotaan ”kostoon.” Monta kertaa myös kuulee, ”ettei se kuitenkaan auta”. Vanhusten palvelutaloissa on tuhansia näkemyksiä hyvästä hoidosta: Yksi todella tykkää tyttärestä, yksi äidistä niin kuin suomalaisessa sananlaskussa sanotaan. Pirkon pakina L aadun valvontaan on kehittynyt erilaisia paradigmoja: on etukäteisja jälkikäteisvalvontaa, on viranomaisja omaa valvontaa, on juridista ja sisällöllistä valvontaa ja on systemaattista ja satunnaista valvontaa. Ne eivät riittäneet. Olen itsekin toiminut useassa roolissa laadun valvojana ja takaajana. Suomessa uskottiin vanhustyön suositusten riittävän. Hän kuoli noin kuukauden kuluttua siirrosta, kun elämisen mieli riistettiin häneltä. Tärkein on kuitenkin yleinen asenne: Se, että joka hetki tekee parhaansa ja pakko on hyväksyä, että me kaikki teemme virheitä. Tunnen vieläkin surua asiasta. Valvonta – laadun taeko?. Kun olin oppilaitoksen johtajana, kuuntelin muiden opettajien opetusta seuratakseni miten opetus sujuu. Tällä hetkellä korostetaan asukkaiden/potilaiden omavalvontaa, johon tietysti yhdistetään omaisten esille ottamia asioita. Muistan vanhuksen, joka päivittäin valitti siitä, ettei aamuaurinko paista hänen huoneeseensa
Pilottikuntia lähinnä laatuja vaikuttavuustyössä tukeva THL on mukana yhteistyössä. Sitra on käynnistänyt yhteistyössä STM:n ja yli 30 kunnan kanssa ns. 22 S osiaalija terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten hallinta. Nykyinen tilastointi ja raportointi palvelevat heikosti sosiaalija terveydenhuollon toiminnan suunnittelua, järjestämistä ja johtamista. Ne ovat palveluja järjestävien maakuntien ja palvelutuotannon ohjauksen ja raportoinnin työväline. Palvelupaketteja kehitetään erityisesti palvelujen järjestäjän roolissa toimiville, palveluja tilaaville työvälineeksi. Teksti: Eeva Päivärinta Kuva:iStockphoto Palvelut pakettiin Mistä paketeissa on kyse. Paketit ovat keskeinen osa sopimusjohtamista ja -seurantaa sekä vuotuisen palvelutilauksen sisältö. Paketit ovat mukana myös soteja aluehallintouudistusten projektijohtaja Tuomas Pöystin johtamassa valmistelutyössä. Paketit liittyvät myös hallituskauden kärkihankkeeseen yksi, jossa uudistetaan palveluita asiakaslähtöisiksi. palvelupakettimallin pilotoinnin sosiaali-ja terveydenhuollon läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden lisäämiseksi. Nykyvaiheen palvelupaketit PILOTTIHANKE Paketointia innovoitiin alkuun Sitrassa Laaja asiantuntijaryhmä on sosiaalija terveysministeriön ohjauksessa sekä yhteistyössä Sitran kanssa jatkokehittänyt palvelupaketteja, joiden avulla sosiaalija terveyspalveluja ja niiden kustannuksia pystytään raportoimaan ja ohjaamaan läpinäkyvästi sekä vertailemaan valtakunnallisesti. Palvelu. Keväästä 2015 alkaen palvelupakettityö on ollut osa strategiatyötä. Sosiaalija terveysministeriö on käynnistänyt ”Sote-tieto hyötykäyttöön” -strategiatyön, jossa kehitetään välineitä sosiaalija terveydenhuollon tietojohtamiseen
Palvelupaketit ovat rakentuneet kansalaisten käyttämien palvelujen pohjalta niin, että kuhunkin pakettiin on koottu palvelut nykykäytännön ja tiedostettujen kehittämistarpeiden mukaan. Porvoo tuottaa näkökulmia myös näihin osioihin. Kokonaiskuvan saamiseksi piloteissa on olennaista tarkastella kustannuksia ja suoritteita yli perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen. Jokaisessa paketissa on asiakasja palveluohjaus sekä palvelutarpeen arviointi. toiminnallinen ikä, joten asiakastarve ja toimintakyky ovat kronologisen iän sijaan paketin sisältöä ja käyttäjäryhmää määrittelevä tekijä. www.sitra.fi/hankkeet/sote-palvelupakettien-pilotointi Palvelupakettien avulla sosiaalija terveyspalveluja ja niiden kustannuksia pystytään raportoimaan ja ohjaamaan läpinäkyvästi sekä vertailemaan valtakunnallisesti.. Pilotoinnista käytännön kokemuksia Pakettien pilotoinnin keskeisenä tehtävänä on testata niitä sosiaalija terveyspalveluiden ohjauksen ja järjestämisen työvälineenä siten, että palvelupaketit ja pilotoinnissa syntyneet kokemukset ovat hyödynnettävissä ja otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Paketin tausta-ajatuksena on ns. Myös digitaaliset palvelut ja niiden kehittäminen on haluttu nostaa kehittämisen keskiöön. Palvelupaketteja pilotoidaan Eksotessa, Siun Soten kuntayhtymässä, Pohjois-Savon alueella, Tampereella ja Porvoossa syksyn 2015 kevään 2016 aikana. Porvoon kaupunki pilotoi Hoivan ja hoidon palvelupakettia, johon sisältyvät perinteiset ikäihmisten palvelut. Mukaan on otettu tukipaketit, joita on ajateltu kehitettävän ja ohjattavan kansallisesti. Pilotit raportoivat palvelupakettimallin avulla kustannukset ja suoritteet. 23 Vanhustyö 1 • 2016 paketti-malli ei ole organisaatio, joten palveluiden tuottaminen voidaan järjestää kullakin alueella halutulla tavalla. Ne on jaoteltu pääsääntöisesti asiakastarpeen ja elämäntilanteen mukaisesti. Myöhemmin riippuen soteratkaisun järjestämismallista, pakettimalli voi toimia myös rahoituksen välineenä palveluiden järjestäjän ja tuottajan välillä. Palvelupaketit eivät ole tiukasti määritelty, pysyvä palvelukokonaisuus vaan asiakastarpeen mukaan elävä ja ajassa liikkuva kokonaisuus. Läpinäkyvyyden ja vertailun turvaamiseksi palvelukokonaisuudet eli toimintotaso ja kustannustiedon tuottaminen tulee jatkossa sopia valtakunnallisesti yhteneväisin perustein
Ulkona käymisestä ja siellä touhuamisesta tulee paljon terveyshyötyjä. Raparperista paistetaan piirakkaa. Jos pakkasta ei ole liiaksi, erilaisia kuntoliikuntalaitteita voi käyttää myös talven aikana. Erilaisia siemeniä kuivataan seuraavaa satokautta varten ja myös lahjoiksi yhteistyökumppaneille. 24 Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen Piha kutsuu puuhailemaan Sipoon kunnan asumispalveluyksiköille ja päiväkeskukselle rakennettiin yhteinen monitoimipiha. Hän sai sen myötä ruokahalunsa ja elämänilonsa takaisin, Lemetyinen kertoo. Siellä asukkaat voivat ulkoilla ja harrastaa liikuntaa. Lemetyisen mukaan erilaiset tutkimukset viittaavat siihen, että ihminen on pohjimmiltaan metsäläinen. – Asukkaat ruokkivat kanoja. En ole lääkkeitä vastaan, mutta niitä ei saisi antaa vain tavan vuoksi, Räsänen sanoo. Loppukesällä Sipoossa korjataan satoa. – Jos puutarhassa on eläimiä ja tekemistä, se on syy lähteä ulos, palvelujohtaja Helena Räsänen painottaa. Meillä ei ole moneen vuoteen käytetty säännöllisesti unilääkkeitä. – On tärkeää miettiä, mitä jäljellä olevalla elämällä ja toimintakyvyllä tehdään. Räsäsen mukaan luonnon vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että vaikeasti muistisairaat vanhukset eivät nuoku sohvilla, vaan leipovat ja askartelevat. Arkiliikuntaa tulee kuin itsestään. Kasvatamme yrttejä ja kesäkukkia. Sipoon palvelukotien ja päiväkeskuksen yhteisellä pihalla riittää silti tekemistä. Haravointiin saavat kaikki osallistua. – Eräs vanhuksistamme alkoi käydä kesällä itsenäisesti ulkona keräämässä viinimarjoja. – Ihmiset nukkuvat paremmin, kun on ulkoiltu. T alvella luonto vetäytyy lepoon ja säästää voimiaan seuraavan kevään kasvuun. Kesäkukkia kerätään kimpuiksi tuomaan iloa sisätiloihin. Kun ulkona on riittävän lämmintä, taimet siirretään ulos ruukuissa. Syksyllä istutetaan kanervia. Keväällä idätetään siemenet ja kasvatetaan taimia ikkunoilla. Yleensä ihmiset jäävät helposti avun kohteen rooliin, mutta puutarhassa heistä tulee toimijoita, Lemetyinen pohtii. Ulkona on mahdollista tehdä erilaisia vuodenaikaan liittyviä askareita. Sen myötä muistiyksikön asukkaat pystyvät menemään pihalle myös yksin ilman hoitajan jatkuvaa valvontaa. Yleensä ihmiset jäävät helposti avun kohteen rooliin, mutta puutarhassa heistä tulee toimijoita. Pihan istutuslaatikoihin voidaan kylvää siemeniä myös suoraan. Keräämme myös yhdessä munia ja paistamme niitä aamupalalle, osastonhoitaja Sanna Siltala kertoo. Myös porkkanoista ja herneistä saimme hyvän sadon, toimintaterapeutti Antti Lemetyinen kertoo. Stressiarvot laskevat ja ihminen rentoutuu. – Tässä kasvaa raparperia ja mansikkaa kesällä. GREEN CARE. Toisen rakennuksen pienemmällä pihalla on kesäisin pari kanaa kuopsuttelemassa häkissään. Kun Räsänen aikanaan tuli töihin Sipooseen johtamaan ikääntyneiden palveluja, hän teetätti ensi töikseen huomaamattoman verkkoaidan pienemmän pihan ympärille. Puutarhanhoito tuo myös mielekästä tekemistä keväästä syksyyn asti. Pihan polkuja pitkin voi kävellä ja muistella mennyttä kesää. Talveksi kanat matkaavat kortteeriin läheiselle maatilalle. Ulkoilu antaa paremman unen Mielekäs tekeminen on sanapari, joka toistuu usein Sipoon innostuneen luontotiimin puheessa
Helena Räsänen lähti ajamaan asiaan muutosta. – Saimme vinkin, että kannattaa mennä toiseen kerrokseen ja katsoa sieltä pihaa pyörätuoliperspektiivistä. Lähistöllä oleva joutomaa mahdollisti parkkipaikan siirtämisen. – Teknisen toimen edustajille täytyy kertoa tarina täällä asuvien muistisairaiden vanhusten näkökulmasta. Piha suunniteltiin yhdessä Olosuhteet eivät ole Sipoossa aina olleet näin hyvät. Sipoossa palvelukotien pihojen hoito on kokonaan yksiköiden omalla vas. Mukana oli osaamista rakentamisesta, viheralueiden suunnittelusta, luontohoivasta ja muistisairaiden ihmisten erityistarpeista. Tavoitteena on tarjota ympäristö, jossa he voivat jatkaa elämäänsä sairaudesta huolimatta, Räsänen muistuttaa. Se auttoi hahmottamaan, miten istutuksia ja toimintoja kannattaa suunnitella, Räsänen muistelee. Ulkoilu kuuluu hoitajien työnkuvaan Sipoon hoivakodeissa on harjoitettu pihaviljelyä pienessä mittakaavassa jo 1990-luvulta alkaen. 25 Vanhustyö 1 • 2016 Antti Lemetyinen, Eeva Virtanen, Mervi Vehmer-Puukko ja Eeva Lahtinen suunnittelevat tulevan kesän mansikan kasvatusta. Asialle omistautuneet henkilöstön jäsenet veivät ideaa eteenpäin jo kauan ennen kuin Green Care nousi sanana otsikkoihin. Moniammatillinen tiimi suunnitteli yhteistä pihaa. He kokevat tyytyväisyyttä työhönsä, kun asukkaat nauttivat tekemisestä, Siltala kuvaa. Yksiköitä oli juuri saneerattu ja remonttibudjettiin oli jäänyt hieman ylimääräistä rahaa. Mukana oli myös ripaus onnea. Vielä muutama vuosi sitten nykyisen monitoimipihan tilalla oli parkkipaikka ja ikkunoiden edessä oli pitkä autorivi. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kun alueella oli valmiiksi työmaa käynnissä, se kannatti laittaa kuntoon saman tien. – Pihalle ei kannata istuttaa myrkyllisiä kasveja, jotka joku käy vahingossa popsimassa suuhunsa, Lemetyinen vinkkaa. – Moni hoitajista haluaa tehdä merkityksellisiä asioita asukkaiden kanssa
Haasteena on asukkaiden heikko kunto. Ei kaikissa töissä ole mahdollisuutta ulkoilla työpäivän aikana, Räsänen linjaa. Lemetyinen kertoo asukkaasta, joka lähinnä toisteli ahdistunutta valitusta pöydän ääressä istuessaan. Sipoon kunnan pieni organisaatio mahdollistaa kokeilevan työkulttuurin. Luonto ja ulkona käyminen voi myös rauhoittaa. – Luonnon vaikutus näkyy asiakkaan elämänlaadun lisääntymisenä. Myös hoitajat voivat kokea tilanteen omaa työkuormitusta vähentävänä, kun asukkaan ahdistus helpottaa, Lemetyinen muotoilee. Myös hoitajat voivat kokea tilanteen omaa työkuormitusta vähentävänä, kun asukkaan ahdistus helpottaa.. – Kun rekrytoimme työntekijöitä, etsimme ulkoilusta ja puutarhan hoidosta kiinnostuneita. Valitus unohtui. Eeva Lahtinen kokeilee liikuntalaitteita. 26 tuulla. Luonnon vaikutus näkyy asiakkaan elämänlaadun lisääntymisenä. Artikkeli on tuotettu yhdessä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Elämänlaatuverkoston kanssa. Myös vapaaehtoisia on tarkoitus innostaa mukaan pihatöihin. Toive on, että tämä toisi myös työntekijöille lisää sisältöä työhön. Yhteistyötä pyritään virittelemään läheisen viheralan koulutusta tarjoavan oppilaitoksen kanssa. Kunnon heikentyessä perushoito vie enemmän aikaa, joten luontojuttujen tekemiseen ei välttämättä aina jää arjessa niin paljon aikaa, kuin haluttaisiin. Myös kunnan ylin johto antaa palautetta suoraan työntekijöille ja on kiinnostunut siitä, mitä kunnan palveluyksiköissä tehdään. Siltala ja Lemetyinen ylistävät kilpaa Helena Räsäsen kehittämismyönteistä johtamista. Ulkona hän kiinnostui ympäristön katselusta ja alkoi tehdä huomioita siitä
Kummankin osanottajamäärät ovat kolminkertaistuneet aikaisempaan verrattuna. Teksti: Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen Kuva: Tiina Hailla Memo-ohjelmasta omankielistä palvelua viittomakieliselle muistisairaalle Viittomakielistä muistineuvontaa annetaan henkilökohtaisissa tapaamisissa ja Skypen välityksellä. Viittomakielisten muistisairaiden ja heidän omaistensa määrä ei ole kovin suuri Suomessa ja he asuvat etäällä toisistaan. Selkokielisiä oppaita muistisairauksista Memo-ohjelmassa on ilmestynyt uusia selkokielisiä oppaita: "Muisti ja muistin häiriöt" sekä "Muistisairaudet ja niiden hoito”. Tehtyjen testien lukumäärä on kaksinkertaistunut yhden vuoden aikana. Memossa työskentelee kaksi osa-aikaista viittomakielisten muistiasiantuntijaa, yksi Jyväskylässä ja toinen Turussa. Viittomakielisestä Ceradmuistitestistä parannettu käännös Viittomakielisten CERAD-muistitestien tekeminen on tärkeä osa Memo-ohjelman työtä. 27 Vanhustyö 1 • 2016 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. He tukevat viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan, ohjaavat heitä oikeiden palvelujen piiriin, järjestävät vertaistapaamisia ja tekevät CERAD-muistitestejä. Yhteistyö sisarjärjestöjen ja julkisen sosiaalija terveydenhuollon kanssa on tiivistä. Nyt käytössä olevalla testillä pystytään diagnosoimaan muistisairaus jo alkuvaiheessa ja näin parantamaan viittomakielisten mahdollisuutta päästä oikea-aikaisesti hoitoon. K uurojen Palvelusäätiön Memoohjelma on toiminut vuodesta 2013 alkaen yhtenä Eloisa ikä-ohjelman osahankkeena. CERAD-muistitestin viittomakielistä käännöstä on uudistettu. Ryhmätoimintaa Muistipäiviä Memo-ohjelman järjestämää ryhmätoimintaa ovat vuoden 2015 aikana olleet Muistipäivä Merellä ja Muistipäivä Vaasassa. Testiä on kehitetty edelleen yhteistyössä HUMAK:n kanssa; vastaamaan entistä paremmin viittomakielistä muotoa ja ilmaisua. He pyrkivät tarjoamaan palveluja koko Suomen alueella. Yhteinen viittomakielinen keskustelu, tuki arjen elämään ja yhdessäolo ovat erityisen tärkeää sekä muistisairaille että heidän läheisilleen. Muistineuvontaa annetaan henkilökohtaisissa tapaamisissa ja Skypen välityksellä. Viittomakielisten muistiasiantuntijat Inkeri Vyyryläinen (vas.) ja Johanna Lajunen Memo-ohjelmasta saivat ”Olen eloisa!” -rintanapit vieraillessaan Vanhustyön keskusliiton toimistolla marraskuussa.. Havainnollistavien esimerkkien ansiosta materiaalit ovat hyödyllisiä myös viittomakielen tulkeille muistitestitilanteiden käännöstehtäviin. Salasanan saa muistiasiantuntijoilta. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Eloisa ikä Twitterissä #eloisaikä ja YouTubessa. Viittomakielisen CERADmuistitestin materiaalit löytyvät Kuurojen Palvelusäätiön kotisivuilta, josta ammattilaiset voivat niitä tarkastella salasanan takaa. Kehittämisen tueksi valmistui opinnäytetyö ”Viittomakielisten muistiasiantuntijoiden näkemyksiä CERADtehtäväsarjan viittomakielisestä käännöksestä”. Siksi tällaisten muistipäivien järjestäminen avaa myös tälle pienelle ryhmälle tärkeän väylän kohtaamiseen ja tiedonsaantiin
”Kyllä me osataan kertoa mitä ollaan mieltä, jos meiltä vain kysytään!” He kertoivat, miten MIKE-työvälineestä tulisi myös heidän kannaltaan mahdollisimman toimiva. Koekäyttö tehtiin kunnissa (kotihoito ja päivätoiminta) Teksti ja kuva: Maaret Meriläinen #MuistiMike -työväline nostaa esiin muistisairaan ihmisen oman äänen Syksyn 2015 aikana seitsemällä paikkakunnalla järjestetty MIKE-työvälineen perehdytyskoulutus teki työvälineen tutuksi sadoille muistityöntekijöille. MIKE-työvälineen kehittämisessä mukana olleet muistisairaat ihmiset ovat pitäneet aihetta erittäin tärkeänä. Kaikkiaan näissä koulutuksissa oli yli 500 osallistujaa. MuistiMike-video YouTubessa.. sekä järjestöissä (muistisairaiden ryhmätoiminta). 75 % palautteen antaneista aikoo kokeilla MIKEä omassa työssään. Pitkään jatkunut huomiotta jättäminen johtaa joskus siihen, että muistisairas ihminen alkaa itsekin ajatella, ettei häneltä tarvitse kysyä. kilpailun voittajaa vielä jännitettiin, sillä palkintotapahtuma järjestetään Helsingissä 29.1.2016. Muistisairaan psykososiaalisen hyvinvoinnin arvioinnin ja seurannan työväline on kehitetty Eloisa ikä -ohjelman muistihankkeissa. Muistisairaiden ihmisten omien näkemysten esiin saaminen tuo lisää sisältöä ja motivaatiota myös muistiammattilaisten arkityöhön. Parin viime vuoden ajan kehitetty ja koekäytetty Muistisairaan Ihmisen Koetun Elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työväline (MIKE-työväline, somessa #MuistiMike) on monen tahon yhteistyön tulos. MIKE-työvälineen avulla muistisairaan ääni saadaan aiempaa paremmin kuuluviin hänen hoitoaan ja kuntoutustaan suunniteltaessa ja toteutettaessa. Koulutuskiertue Seinäjoella 19.11.2015. Ilman heitä MIKE ei olisi sellainen kuin se nyt on. Kyllä muut tietävät! Muistisairaan oma ääni kuuluviin Tarve muistisairaan ihmisen oman äänen kuulemiseen aikaisempaa paremmin oli yhtenä syynä kehittämistyölle, jota on tehty yhteistyössä Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä Virtaa -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kulttuurista Muistoja-hankkeen kanssa osana RAY:n Eloisa Ikä -ohjelmaa. Useimmat arviointimittarit perustuvat kykyyn muistaa ja käsitteellistää asioita, minkä vuoksi ne eivät aina ole toimivia muistisairaiden kanssa käytettäviksi. Lehden mennessä painoon 27.1. 28 M uistisairaiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin selvittäminen ei ole välttämättä helppoa. Syksyn 2015 aikana toteutettiin muistiammattilaisille tarkoitettu MIKE-roadshow, jonka tavoitteena oli perehdyttää osallistujat menetelmän käyttöön, mutta myös haastaa ammattilaiset pohtimaan omia asenteitaan muistityötä ja muistisairaita kohtaan. Liian usein muistisairaan ihmisen elämänlaadusta kysytäänkin vain läheisiltä tai ammattihenkilöiltä, ei häneltä itseltään. Kysymättömyys heikentää ihmisen itsemääräämisoikeuden tunnetta. Health Awards -kilpailussa finaaliin Työväline on valittu yhdeksi Vuoden Terveysteko finalistiksi Health Awards -nimisessä kilpailussa. Saadun palautteen mukaan yli 80 % tilaisuuksiin osallistuneista kokee, että tällaiselle työvälineelle on paljon tarvetta käytännön muistityössä
”Järjestöt joutuvat vastaavaan tilanteeseen kerätessään itse palautetietoa kohderyhmiltään tai kumppaneiltaan. Eloisa ikä -ohjelman kolmansilla arviointipäivillä joulukuussa 2015 keskityttiin arvioinnin tuloksiin.. Järjestöt ovatkin kehittäneet omalle kohderyhmälleen sopivia arviointimenetelmiä. – Kokeilimme tänä vuonna tällaista toimintatapaa, koska päivän tavoitteena oli lisätä osallistujien arviointiosaamista, sanoo kehittämispäällikkö Tuomas Koskela RAY:stä. Myös iltapäivä vietettiin arviointia pohtien. – Kaikille ei sovi kysely, muistutti Koskela avauspuheenvuorossaan. Fläppitaululle kirjoitettiin esimerkiksi: Ohjelmaan osallistumisen hyötyinä koetaan erityisesti vertaisuus, yhteistyömahdollisuudet ja vaikuttava viestintä. 29 Vanhustyö 1 • 2016 Koulutuskiertue Seinäjoella 19.11.2015. Teksti: Anne Väisänen Kuva: Tiina Hailla Tolkkua numeroihin Ohjelmatyön arviointia eloisaan malliin Raha-automaattiyhdistys seuraa avustusohjelmiensa kehitystä tiiviisti. Osallistujat viettivät iltapäivän listaten toimivia ja ei-toimivia käytäntöjä ikääntyneiden kanssa toimimiseen ja toiminnan arviointiin. Myös erilaisia hymiöitä voi hyödyntää ja ne onkin otettu käyttöön esimerkiksi muistisairaiden ihmisten toimintakyvyn ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointityökalu MIKEN työkalupakissa. Toisin kuin edeltävinä vuosina, eivät Raha-automaattiyhdistyksen edustajat käyttäneet aamupäivää ohjelmatoimijoille tehdyn kyselyn tulosten esittelyyn, vaan osallistujat saivat kyselytulosaineiston tarkasteltavakseen. Yhden hankkeen kanssa päädyimme siihen ratkaisuun, että havainnointi on riittävä arviointimenetelmä, koska osallistujat ovat niin huonokuntoisia. Jos lukuja kirjoitustaito on heikko, voi esimerkiksi lippuäänestys toimia paremmin. Tällä kerralla Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvat hankkeet joutuivatkin töihin osallistuessaan ohjelman järjestämille arviointipäiville marras-joulukuun vaihteessa. Ryhmiin jaetut järjestöt tekivätkin hyviä huomioita sekä tuloksista että menetelmistä
Entä onko sillä vaikutuksia heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa. Alkukyselyä on kertynyt nyt 590:ltä ja loppukyselyä 140:lta vastaajalta. Tutkimuskanavalla esitellään kuvallisten esitysten välityksellä keskeisiä havaintoja matkan varrelta, valottavia tekstejä ja aineisto-otteita. Tutkimus valmistuu ja raportoidaan vuonna 2017. Mutta väheneekö osallistujien yksinäisyys han. Seuraavassa kuvataan lyhyesti tutkimuskanavan tähänastinen sato. 30 Teksti: Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo Havaintoja Eloisa ikä -tutkimuskanavalta – lisääkö hanketoiminta hyvinvointia. Kuvaan Yksinäisyys Eloisa ikä -kyselyssä on tiivistetty kyselyn havainto, että hankkeisiin mukaan tulevat ikääntyneet ihmiset näyttävät olevan muuta saman ikäistä väestöä yksinäisempiä. Tutkimuksen kyselyssä kartoitetaan hanketoimintaan osallistuvien ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista ja arjen sujumiseen liittyvää elämäntilannetta sekä niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Haastatteluja on tehty 82, ja ne koskevat hankkeen merkitystä osallistujan arjelle ja hyvinvoinnille. Tällaiseen väliaikaraportointiin ryhdyttiin, koska tutkimus jatkuu vuoteen 2017 ja aineistoja kerätään monessa erässä vuosien varrella – on hyvä välillä kertoa, missä mennään. T utkimuksen pääasiallisia aineistoja ovat määrällinen kysely ja laadullinen haastattelu. Eloisa ikä -tutkimukselle avattiin viime syksynä Eloisa ikä -verkkosivuilla tiedotuskanava, jossa tutkijat kertovat lyhyesti väliaikatietoja tutkimuksen kulusta ja keskeisistä havainnoista. Havainnot aineistoista on tiivistetty kuviksi, joita on levitetty myös sosiaalisessa mediassa. Toiminta kohdentuu tältä osin tarkoituksenmukaisesti. Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksessa tarkastellaan, muuttaako ja miten ohjelmaan osallistuvien hankkeiden toiminta niissä mukana olevien ikääntyneiden ihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia
Kyselyyn pohjaavasta kuvasta Elämänvalintoihin vaikuttaminen ilmenee, että osallistujien keskuudessa on hankkeiden kuluessa lisääntynyt kokemus, että he pystyivät itse vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin valintoihin. Kirjoituksessa Eloisat hankkeet ja osallistujien arki tarkastelemme arkielämää ja projektitoimintaa hankkeisiin osallistuvien ikääntyneiden ihmisten toimintaympäristöinä. He kertovat saavansa osallistumisestaan muun muassa hyvää mieltä, uusia tuttavuuksia sekä tekemistä ja rytmiä arkeen. Ota yhteyttä! Valto Savolainen puh: 040-5466953 valto@pressankatit.fi www.pressankatit.fi/VanhaRauta.php Eloisa ikä -tutkimukselle avattiin Eloisa ikä -verkkosivuilla tiedotuskanava, jossa tutkijat kertovat lyhyesti väliaikatietoja tutkimuksen kulusta ja keskeisistä havainnoista.. Onko hanketoiminnalla jatkuvuutta. Koosteen motto voisi olla ”toiminnassa virkistyy aina ja oppii uutta”. Eloisa ikä -tutkimuksen kulkua voi seurata ohjelman verkkosivuilla www.eloisaika. fi/aineisto/eloisa-ika-tutkimus sekä Twitterissä (@Eloisat2017, #eloisaikä). Osallisuus ja toimijuus ovat Eloisan ohjelman keskeisiä tavoitteita. Tutkimuskahvit -kuvan haastattelukatkelmassa kiteytyy eräitä keskeisiä hanketoimintaan ja erityisesti vapaaehtoisuuteen motivoivia asioita, joita monet ikääntyneet ihmiset ovat maininneet haastatteluissamme. ketoiminnan aikana. Toisin sanoen hanketoimintaan osallistuminen lisää monin tavoin heidän mahdollisuuksiaan psykososiaaliseen hyvinvointiin: se kohentaa mielialaa, laajentaa sosiaalista verkostoa ja tarjoaa mielekästä sisältöä elämään. Tuleeko hankkeesta osa tavallista arkea vai merkitseekö se arjen ylittäviä juhlahetkiä. Koosteeseen Eloisiin hankkeisiin osallistuneiden kokemuksia on kerätty haastatteluista kiteyttäviä lauseita, jotka kuvaavat ikääntyneiden ihmisten keskeisiä myönteisiä kokemuksia hankkeisiin osallistumista. Sen aika ja tutkimus toivottavasti näyttävät. Haitaria ja rautalankaa, 350 euroa / tarjous! Yhteislaulut ja ilmapallot kaupan päälle. Mitä hanke tuo arkeen lisää
32 VANHUSPSYKIATRIA V anhusten masennusta ei aina ole helppo tunnistaa, sillä mielenterveyden häiriöihin liittyvä pelko ja häpeä tekevät masennuksesta puhumisen usein vaikeaksi ja masennus voi ilmetä myös ärtymyksenä tai fyysisinä oireina. Vanhuuteen sisältyvän lisääntyneen avun tarpeen ja riippuvuuden hyväksyminen ja kyky työstää menetyksistä johtuvaa surua, voivat auttaa sekä ehkäisemään masennusta että masennuksesta toipumisessa. Myös moniin pitkäaikaisiin ja vaikeisiin sairauksiin liittyy masennusriski. Appelbergista oli tulla milloin lastentautilääkäri, milloin sisätautilääkäri. Muistisairauden loppuvaiheessa termillä masennus ei ole enää merkitystä. Valtaosa vanhuksista ei masennu. Usein silti tilanne on se, että nuoruudessa alkanut masennus uusiutuu tai jatkuu myös vanhuusiässä. Jos vanhuksella on takana pitkä ja rikas elämä, hän ei välttämättä masennu, vaikka tietääkin, että elämällä ei ole enää kovin paljon annettavaa. Sen sijaan suru ja alakulo kuuluvat ajoittain kaikkien ihmisten elämään. Mitä enemmän ihmisellä on sosiaalisia kontakteja ja aktiviteetteja, sitä pienempi on masentumisriski.. – Vanhuuteen liittyvät menetykset voivat laukaista masennuksen, mutta ei kuitenkaan kaikilla. – Itseä kannattaa hoitaa hyvin, elää terveellisesti, liikkua ja hoitaa sosiaalisia suhteita. ValitettavasPsykiatri Björn Appelberg Vanhusten masennus vaatii hyvää hoitoa Teksti ja kuva: Eeva Mehto Masennus ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, vaikka menetykset, surematon suru, sosiaalisten suhteiden väheneminen ja yksinäisyys voivat aiheuttaa masennusta. Opintojen aikana mieli muuttui, ja siitä koituikin erityisen paljon hyötyä tulevissa tehtävissä vanhusten hoidossa. Kun Appelberg aikoinaan pääsi opiskelemaan lääketiedettä, hän päätti heti suunnata psykiatriaan. Lapsena tai nuorena alkanut masennus ei välttämättä seuraa vanhuuteen ja masennus voi parantua missä iässä tahansa. Mitä enemmän ihmisellä on sosiaalisia kontakteja ja aktiviteetteja, sitä pienempi on masentumisriski. Voiko masennukselta suojautua. Millä tavalla ihminen voi yrittää itse suojautua masennukselta. Näyttää siltä, että sosiaaliset suhteet suojaavat jossain määrin sekä muistisairauksilta että masennukselta. Vanhuksillahan on usein somaattisia sairauksia, ja aina ei ole helppo tietää, johtuuko oire psykiatrisesta vai somaattisesta sairaudesta. – Ennen erikoistumista psykiatriaan tein pitkään työtä somaattisella puolella. Kun terveys on monella tavalla huono, mutta henkinen kyky säilyy, suurin osa vanhuksista välttää masennuksen. – Masennuksen kulkua ei myöskään voida ennustaa. Onneksi myös vanhat ihmiset voivat toipua masennuksesta, kunhan sairaus todetaan ja hoidetaan hyvin. – Tänä päivänä osa niistä vanhuksista, jotka ovat laitoshoidossa, on niin heikossa kunnossa, että on vähän vaikea arvioida, ovatko he masentuneita, vai ei. Tästä on ollut hyötyä erityisesti vanhuspsykiatriassa. Vaikka elämä ehtii tuoda ikääntyville ihmisille monenlaisia menetyksiä, ystävät ja sukulaiset kuolevat ympäriltä ja odotettavissa on lopulta oma kuolema, kaikki vanhukset eivät silti ole masentuneita, tietää elämäntyönsä psykiatrina Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vanhuspsykiatrian ylilääkäri, psykiatrian dosentti Björn Appelberg
Monet vanhukset ovat ahdistuneita, sillä usein kuuluu sanottavan, että vanhoja ihmisiä ei hoideta muutenkaan enää hyvin, sillä he eivät ole yhteiskunnalle tuottavassa asemassa. Tietysti, niin kuin kaikki tietävät, meillä ovat nämä vanhenevat suuret ikäluokat haasteena. Kun ihminen on eläkkeellä, tämä mahdollisuus on valitettavasti poissuljettu, ja se rajoittaa vanhojen ihmisten terapiaan pääsyn. Sen sijaan tiedetään, että Suomen ruotsalaisilla alueilla eletään vähän vanhemmiksi, asutaan myös pidempään kotona ja käytetään vähemmän laitospaikkoja. Näin on myös vanhojen ihmisten kohdalla.. – Se pitää valitettavasti paikkaansa ja se liittyy aika usein masennukseen. Ongelmana Suomessa vain on, ettei tämän hetken järjestelmämme korvaa vanhojen ihmisten terapiaa. – Myöskin tiedetään, että perusnegatiivinen asenne elämään on yhteydessä masennusriskiin kaikissa ikäryhmissä. – Kyllä on, mutta ensin pitää olla halua ja valmiutta muuttaa omaa asennettaan. Itse kyllä lähden siitä, että vanhuksia pitää hoitaa hyvin ja meillä tulee olla siihen varaa. Tutkimusten mukaan Suomen ruotsinkielinen väestö voi paremmin ja elää keskimäärin vanhemmaksi kuin suomenkielinen väestö. – Toivottavasti näin ei ole asian laita. – En ole nähnyt tästä asiasta suoranaisia tutkimustuloksia. 33 Vanhustyö 1 • 2016 ti masennus ei ole täysin poissuljettu silloinkaan. Onko negatiiviselle elämänasenteelle jotain tehtävissä. Kansaneläkelaitoksella on se toimintamalli, että se korvaa terapian ajatuksella, että potilas kuntoutuu takaisin työelämään. Ihmiset eivät usein halua muutosta, vasta masennus ja muunlaiset psyykkiset oireet voivat herättää muutoshalun. Onko tilanne sama myös vanhusten hyvinvoinnissa. – Terapialle ei ole ikärajaa, kyllä siitä vanhakin voi hyötyä. Pitääkö tieto paikkaansa. Tämä voi kyllä olla vahvakin todiste siitä, että näin voi olla. Melkein aina itsemurha on merkki siitä, että ihmisellä on epätoivoa ja masennusta. Se on asia, joka koettelee järjestelmämme resursseja. Onko näin. Onko terapia hyödyllinen hoitomuoto vanhusten masennuksessa. – Silloin terapiasta voi olla hyötyä, mutta myös siitä, että itse muuttaa asenteitaan ja elämäänsä, kuten hankkii sellaista uutta sisältöä elämäänsä, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Kun elämänhalu sammuu Puhutaan, että vanhojen ihmisten itsemurhat ovat tavallisia
Osittain siksi vanhoja ihmisiä ei enää arvosteta niin kuin ennen. Voin vain tehdä parhaani ja se tulee, mikä on tullakseen. – En sitä hirveästi mieti. – Jos terveyteni on hyvä, työskentelen jollain tavalla ainakin 70-vuotiaaksi. – Nämä ovat asioita, joille on helpompi tehdä jotain jo ennen vanhuusikää. Meilläkin näkee potilaita, jotka ovat eläneet yksin 10 vuotta tai jopa kauemmin keskellä Helsinkiä, ilman minkäänlaisia ihmissuhteita. On olemassa hyvin älykkäitä ja täysin tässä maailmassa kiinni olevia yli 90-vuotiaita ja toisaalta, aika lopussa olevia 50-vuotiaita, sekä kaikkea siltä väliltä.. Aika usein vanhuksen masennusta voidaan myös lieventää, hoitaa ja poistaa kokonaan. Vanhoilla ihmisillä voi olla hyvin paljon mielenkiintoisia kokemuksia ja kerrottavaa. Miten vanha ihminen pystyy kilpailemaan mielenkiinnosta vauhdikkaiden ja hektisten nuorten ihmisten kanssa. Kun nuoruutta ihannoidaan, miten voivat vanhat ihmiset. Miten oppia asennetta vanhuuden mukanaan tuomiin menetyksiin. Harrastan myös musiikkia, laulan Manifestum-mieskuorossa. Ei pidä liikaa yleistää, että vanhus on aina hiljainen, vetäytyvä ja passiivinen. Pelkäätkö masennusta tai muita mielen sairauksia. Toki toivon, ettei minulle tule dementiaa enkä joutuisi elämään missään laitoksessa. Vanhat ihmiset sanovat usein, että eivät enää jaksaisi elää. Miten vanha ihminen voi säilyttää mielenkiintonsa tähän nopealla tempolla muuttuvaan maailmaan. Kun vanha ihminen oli ennen harvinaisuus, nykyään on toisin. Vanhuuden hyvinvoinnin perusta luodaan usein aiemmin, sillä vanhana elämää ei ole enää niin helppoa muuttaa. – En oikeastaan kovinkaan paljon. – On olemassa hyvinkin mielenkiintoisia ja jopa karismaattisia vanhoja ihmisiä. Valitettavasti. Meillä on nykyään enemmän vanhoja ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin, sillä ihmiset elävät pitempään. – On muistettava, että vanhat ihmiset ovat hyvin erilaisia. Ei kannata murehtia ja pelätä etukäteen. Kannattaa yrittää elää sellaista elämää, että on harrastuksia ja ystäviä. Miten siihen tulisi suhtautua. 34 Ylilääkäri Björn Appelberg Miten suhtaudut omaan vanhenemiseesi. Tietysti sellaisiakin on, mutta on myös toisenlaisia vanhoja ihmisiä. Ainakin toivon, että minusta on apua muille ihmisille. Mieluummin asuisin sellaisessa kuin yksin. – Jos ihmiset ovat nuoresta asti tekemisissä vanhojen ja sairaiden ihmisten kanssa, oma asenne kehittyy hyväksyvämmäksi. – Jos jotain pelkään, niin sitä, että istuisin yksin yksiössä. – Työn vastapainona ulkoilen, tapaan ystäviä ja matkustelen. Pitää hahmottaa vastaanotolle tuleva ihminen ja juuri hänen ongelmansa. – Hänellä tulee olla myös samanlainen oikeus kuin nuorella päästä hoitoon. Vanhoilla on erilaisia ongelmia kuten nuorillakin. Monet palvelutalot ovat mukavia. Tosin tiedostan sen ja huomaan, että asiat muuttuvat. Tällöin ne voivat säilyä myös vanhuusiässä. – Tietysti pitää yrittää selvittää, mistä on kysymys, ja ohjata vanhus asianmukaiseen hoitoon. Olen aina tehnyt paljon työtä ja työni tuntuu merkitykselliseltä. Olen ollut melkein koko ikäni sairaiden ja vanhojen ihmisten kanssa tekemisissä, joten kuvittelen, että mitään kriisiä minulle ei tule, mutta saa nähdä. – Tämä on monimutkainen kysymys. – Jos voisin jotain tässä maailmassa muuttaa, toivoisin, että yksinäisyyttä olisi vähemmän. – Joskus riittää pelkät keskustelut, joskus taas vaihdetaan vain pari sanaa ja todetaan, että vanhus tarvitsee sairaalahoitoa. Miten vanha ihminen saa apua mielenterveyden ongelmiinsa. Se ei tarkoita sitä, että nuoruutta pitäisi ihannoida tai pitäisi käyttäytyä niin kuin nuoret. Kehotankin kaikkia ihmisiä olemaan tekemisissä vanhojen ihmisten kanssa ja tutustumaan heidän maailmaansa. Miten tämän päivän vanhukset voivat näinä nuoruutta ihannoivina aikoina. Harrastan päivittäin liikuntaa ja olen sosiaalisesti aika aktiivinen. Silti, vanhalla ihmisellä pitää olla oikeus sanoa, että elämä ei tunnu välttämättä mielekkäältä, eli vanhoillakin ihmisillä tulee olla oikeus ilmaista tuntemuksiaan. Se taas riippuu aina sekä ympäristöstä että ihmisestä itsestään
Puutteiden esiintuomista uskotaan julkisissa palveluissa tapahtuvan valituksia tekemällä (voice) ja yksityisissä palveluissa palveluntuottajia vaihtamalla (exit) (Hirschman 1970). Yksityisten palveluiden tai palveluseteliä käyttävien iäkkäiden osalta on vielä erikseen huomioitava laadun ja hinnan suhde ja se miten niitä arvotetaan. Mulla meni kaikki energia ja henkiset voimavarat, että mä sain pidettyä oman sieluni kasassa sitten kun mä lähdin liikkeelle, niin silloin ei voinut ajatella mitään muuta kuin seuraavaa askelta.. (Pauli 72v., AH). Silti myös jälkikäteistä laadunvalvontaa tarvitaan, sillä kokemukset laadusta ovat yksilöllisiä ja pitkälti kohtaamistilanteessa rakentuvia. Ystävällinen ja ymmärtävä kohtelu, luottamus palvelun saantiin sekä työntekijän ammattitaitoon ovat myös keskeisiä. Näiden tekijöiden sekä prosessikuvausten arvellaan rakentavan hyvien palveluiden perustan. Juha Sipilän hallitusohjelmassa (2015,20) linjataan, että julkinen palvelulupaus tullaan määrittelemään käynnistyneen hallituskauden aikana. Lopputulosten laatua on vaikea mitata ja siksi se on Suomessa vielä harvinaista. Tutkimukseni pohjalta voi kuitenkin todeta, että palveluntuottajia ei juurikaan vertailla, niiden toiminnasta ei valiteta, eikä niitä vaihdeta. Etukäteisen laadunvalvonnan työvälineiksi ovat rakennelaadun arvioinnin lisäksi tulleet muun muassa omavalvontasuunnitelmat. Suuri osa säännöllistä kotihoitoa saavista iäkkäistä on muistisairaita ja heidän kannaltaan olisi tärkeää panostaa erityisesti luottamuksen rakentamiseen, turvallisuuden tunteen vahvistamiseen ja työntekijöiden pysyvyyteen. Laatutietoja löytyy jo jossain määrin THL:n ylläpitämältä Palveluvaaka -sivustolta. Että ne on semmoisia hurskasteluja nämä laatujen vertailut. Se laatu pitäisi jo mitoittaa jossain aikaisemmin ja varmentaa, eikä sitten jälkikäteen kyselyillä. Näiden päälle rakentuu asiakkaan kokemus palvelusta sekä yhdessä työntekijän kanssa arvioitu käsitys sen lopputuloksesta. Kirsi Kuusinen-James kehittämispäällikkö, VTL Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Laadun mittaaminen eri vaiheissa ja eri näkökulmista on siis edelleen keskeistä, vaikka yksilön mahdollisuudet valita ja vaihtaa palveluntuottajaa kasvaisivatkin hallituksen linjausten mukaisesti. Valokivi 2013, 156–157). Useat iäkkäät henkilöt toivovat saavansa hoivaa antavilta työntekijöiltä riittävästi aikaa ja jatkuvuutta, jolloin heillä käyvät työntekijät eivät vaihtuisi usein (mm. 35 Vanhustyö 1 • 2016 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Mikä on laatua hoivassa ja miten sitä voi mitata. Tämä on keskeistä myös valmistauduttaessa valinnanvapauden laajentamiseen, jolloin tietoa palveluista ja niiden laadusta tulisi olla kattavasti saatavilla. Palvelun laadunvalvonnan nähdään iäkkäiden säännöllisen kotihoidon palvelusetelikäyttäjän valinnanvapautta koskevan tutkimukseni mukaan kuuluvan sekä kunnalle että asiakkaalle. Laadunvalvonta koettiin kuitenkin ongelmalliseksi silloin, kun toimintakyky on heikko ja myös jälkikäteinen laadunvalvonta sai haastattelemaltani asiakkaalta kritiikkiä: Ei sairas ihminen pysty laatua valvomaan. V äestön ikääntyessä ja julkisten resurssien pienentyessä kysymykset palveluiden saatavuudesta, saavutettavuudesta ja laadusta ovat yhä keskeisempiä. Laatua voidaan arvioida tarkastelemalla sitä rakenteen, prosessin ja lopputuloksen näkökulmista Henkilöstön määrä ja koulutustaso kuvaavat kotihoidon rakenteellista laatua. Palvelun laadun arviointi on vielä hankalaa ja siksi hinta on usein ensisijainen palveluntuottajan valintaperuste ja tällöin laadun kehittämiselle ei ole kannustetta. Samalla tehdään palveluiden kustannukset sekä laatu läpinäkyviksi ja laaditaan laadun mittaamiseen yhteiset kriteerit
Muistibarometriin vastasi touko-kesäkuussa 136 kuntaa. Se mitä ei suunnitella ja budjetoida, ei yleensä tapahdu, todetaan raportissa. Tutkimuksen mukaan Suomen kuntien muistiystävällisyys on varsin epätasaista. Laki edellyttää vastuutyöntekijän asettamista (§17) silloin kun ikääntynyt tarvitsee apua palveluiden toteuttamisessa ja yhteensovittamisessa. Vaikka muistihoitajien ja muistikoordinaattoreiden yleisyys on kasvanut, kolmannes muistihoitajista on edelleen osa-aikaisia. Barometrin mukaan monessa suhteessa suunta on kuitenkin oikea. Nyt kehitystä tarkasteltiin ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden ajalta vertaamalla tuloksia kahden edellisen barometrin tuloksiin. Vanhuspalvelulain edellyttämän kuntoutussuunnitelman puuttuminen on selkeä puute toimintakyvyn ylläpitoa ja kotona asumista silmälläpitäen. Vastaajat pitivät diagnoosivaiheeseen liittyvän neuvonnan saatavuutta kohtalaisena tai hyvänä, mutta kuntoutusja sopeutumisvalmennuspalvelut ovat laahanneet jäljessä koko kymmenvuotiskauden. Kokonaisvaltaisesti laadittuna suunnitelma tukee omaishoitoa, ennakoi käytösoireiden kohtaamista ja hoitoa sekä tukee kognition säilymistä ja arjessa selviytymistä. Ennaltaehkäisy ja tukipalvelut puutteellisia Muistisairauksien ehkäisy on vielä alTeksti: Leena Valkonen Muistibarometri 2015 Kotona asuvan muistisairaan palvelut riittämättömiä Muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä eivät saa riittävästi tukea kotona asumiseen, selviää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n ja Muistiliiton tuoreesta selvityksestä. 36 M uistibarometri on Muistiliiton joka viides vuosi toteuttama tiedonkeruu. – Lain ja hallitusohjelman edellyttämä laitoshoidon vähentäminen edellyttää nimenomaan muistisairaiden kotona asumisen aiempaa tehokkaampaa tukemista, muistutti THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri barometrin julkistustilaisuudessa. Alkuvaiheen diagnosoinnit, neuvonta ja palvelut ovat barometrin mukaan parantuneet sekä saatavuuden että laadun osalta. Hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallisuus on lisääntynyt, ja muistikoordinaattoreita on yhä useammassa kunnassa. Heti diagnoosin jälkeen saatavat palvelut, kuten neuvonta, ovat lisääntyneet kymmenen vuoden aikana. Muistibarometrin tarkoituksena on kuvata muistisairaiden hoitoa muuttuvassa palvelujärjestelmässä. MUISTIBAROMETRI. Vuonna 2015 se toteutettiin yhteistyössä THL:n kanssa. Ja niiltä osin kuin tunsivat, muistisairaiden tarpeet oli otettu huomioon näissä suunnitelmissa vain osittain. Osassa kuntia on vahvasti panostettu muistisairaiden ihmisten palveluihin ja hyvinvointiin, kun taas toisaalla palvelut laahaavat kansallisen muistiohjelman (STM 2012) tavoitteiden perässä ja ovat varsin sirpaleisia. Vanhuspalvelulain tarkoittamat suunnitelmat iäkkään väestön tukemiseksi olivat kaikilla vastanneilla alueilla vähintään suunnitelmissa, useimmilla jo ajantasaisina, mutta vastaajat eivät aina tunteneet näitä suunnitelmia kovin hyvin. Suunnitelmallisuuteen huomiota Barometri kertoo, että muistisairaiden ja heidän läheistensä palveluissa, tuessa ja hoidossa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta ikärakenteen nopea muutos ja sen myötä muistisairauksien lisääntyminen sekä palvelurakenteen muutos aiheuttavat asiantuntijoiden mukaan sen, että kehitys ei ole ollut riittävän nopeaa. Muistisairaus on yleisin syy ympärivuorokautiseen hoitoon, ja muistisairastuneiden määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Muistineuvoloiden tai muistipoliklinikoiden sekä muistihoitajien yleistymisen katsotaan johtuvan vanhuspalvelulain voimaantulosta 2013
Tehostettua palveluasumista ei vielä 2015 ollut vastaajatahojen arvion mukaan riittävästi Elämän loppuvaiheen hoito kotona ja tavallisessa palvelutalossa oli harvoin mahdollista kotona. Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairasti vuonna 2013 noin 93 000 henkilöä. Yhteistyö kuntien tai alueiden sekä kolmannen sektorin välillä oli monimuotoista, pitkään jatkunutta sekä hyväksi koettua. Ensivaiheen jälkeen tarjottavassa palveluvalikossa ovat perin niukasti edustettuna ne palvelut, joiden varassa kotihoitoa voitaisiin jatkaa nykyistä pidempään. Asiakaspalautteen keruu sirpaleista Asiakaspalautteen kerääminen on vuoden 2013 jälkeen ollut palveluiden tarKansallisten arvioiden mukaan tiedonkäsittelyn lievä heikentymä on Suomessa noin 200 000 henkilöllä ja lievää muistisairautta ilman dementiaa sairastaa noin 100 000 henkilöä. Iltayö ja viikonloppuaikainen hoito olivat vaatimattomia sekä saatavuudeltaan että laadultaan, muistisairaille suunnattua omaa päivätoimintaa ei vielä ole kaikkialla saatavilla ja kotiin kohdennetun lomituspalvelun saatavuus on pysynyt ennallaan tai huonontunut. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy joajien lakisääteinen velvollisuus. 37 Vanhustyö 1 • 2016 kutekijöissään, todetaan raportissa. Muistisairaan henkilön pitkäaikaishoidon saatavuus erilaisissa asumispalveluissa arvioitiin vuonna 2015 heikommaksi kuin sen laatu. Barometrissa todetaan, että toistaiseksi asiakaspalautteen kerääminen muistisairailta on ollut sirpaleista ja rajoittunut vain hyvin varhaiseen sairauden vaiheeseen. Keskivaikeaan ja sitä vaikeampaan vaiheeseen edennyt sairaus saattaa edellyttää konkreettista erikseen räätälöityä tiedonkeruuta. Kolmannelta sektorilta odotettiin asiantuntemusta ja koulutusta. Uusien sairastuneiden lukumääräksi on Suomessa arvioitu noin 14 500 yli 64-vuotiasta vuodessa. Jos kotona asumista tukevat palvelut eivät ole riittäviä, vaihtoehdoksi jää muuttaminen pois kotoa. Tukipalvelujen saatavuus on lisääntynyt varsin vähän 10 vuoden aikana ja varsinkin asunnonmuutostöiden ja kuljetuspalvelujen toteutuminen muistisairailla on ollut heikkoa. Hyvän hoidon ja asianmukaisten palvelujen kohdentamisessa on ensisijaisesti kyse työntekijöiden osaamisesta. Pienillä kunnilla ei ollut työikäisenä sairastuneille muistisairaille henkilöille oman ikäisille tarkoitettuja palveluja. Muistisairaat ihmiset ovat hauraita henkilöitä, joiden hyvinvointi edellyttää monien tahojen yhteistyötä.. Barometrin mukaan myös tukipalveluiden kehitys on ollut heikkoa ateriapalveluita lukuun ottamatta. Vanhuspalvelulain 4 § mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä keskenään ja tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Aivoterveyden edistäminen ei vastausten mukaan ollut systemaattista ja kaikenikäisten neuvolatoiminnan osuus oli epäselvää. Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Koska yhtenäiset toimintatavat puuttuivat, työikäisinä sairastuneilla on riski jäädä nykyisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle
Voit antaa suoramaksutoimeksiannot pankille, jonka jälkeen pankki maksaa laskut tililtäsi toimeksiantosi mukaisesti. Tällaista tilannetta varten sinun kannattaa laatia edunvalvontavaltuutus, jolla annat luottamallesi henkilölle valtuudet hoitaa asioitasi. Sinä itse määrittelet ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutus astuu voimaan vasta silloin, kun olet syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitasi. E-laskun avulla voit helposti maksaa kaikki tärkeimmät kuukausittain tai muuten säännöllisesti toistuvat laskut. Laskuttaja lähettää e-laskun sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Laskussa ovat kaikki maksamiseen tarvittavat tiedot valmiina, jolloin tilinumeroa, viitenumeroa tai laskun loppusummaa ei tarvitse näppäillä. Teksti: Pirjo Ilola. E-laskulla verkkopankissa E-lasku on hyvä vaihtoehto, jos olet verkkopankkikäyttäjä. Halutessasi voit myös hyväksyä verkkopankissa jokaisen e-laskun erikseen maksettavaksi. Maksupalvelu on helppo tapa maksaa kotiisi tulevat laskut. Käteisen nosto pankin konttorista on nykyään hyvin vähäistä. 38 MAKSUTAVAT K äteistä nostetaan eniten vielä käteisautomaateista, mutta käteisen nosto päivittäistavarakaupan kassalta ostosten maksamisen yhteydessä on yhä yleisempää. Ilmaisia maksukuoria saat pankista ja samaan kuoreen voit laittaa useamman laskun. Laskujen maksamiseen paljon vaihtoehtoja Maksaminen on muuttunut tietotekniikan ja maksutapojen kehittymisen myötä. Vaikka sähköinen asiointi tulee jatkossa edelleen kasvamaan ja useimmille suomalaisille se onkin se paras, kätevin ja halvin vaihtoehto, on esimerkiksi laskujen maksamiselle useita käteviä ja turvallisia vaihtoehtoja. Riittää, että toimitat laskujen maksuosat kuoressa pankkiisi, joka maksaa laskut tililtäsi. Asiointi sähköisesti on myös mahdollista muillakin tunnistusvälineillä. Voit myös saada pankistasi ennakkoilmoituksen saapuneesta e-laskusta joko sähköpostilla tai tekstiviestillä. Verkkopankkitunnusten avulla voit myös tunnistautua verkossa esimerkiksi KELAn palveluihin, jolloin voit hoitaa muitakin kuin pankkiasioita sähköisesti. Suomalaisista jo yli kaksi kolmesta maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin korteilla ja alle kolmannes käteisellä. Pankin tiskillä maksaminen on toki mahdollista, mutta kannattaa tutustua edullisiin ja käteviin laskunmaksutapoihin, jotka eivät ole riippuvaisia konttorin aukioloajoista. Huomioithan, että varaudut etukäteen myös tilanteeseen, jolloin et pysty itse hoitamaan asioitasi esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi. Verkkopankkitunnukset saat omasta pankistasi. Maksut hoidetaan yhä useammin sähköisesti ja korteilla maksaminen on yleistynyt vuosi vuodelta. Suoramaksu toimii yhtä vaivattomasti kuin aikoinaan suoraveloituskin. Maksukuoren voit toimittaa suoraan omaan pankkiisi tai sen voi useimpien pankkien käytännön mukaa jättää postin toimitettavaksi ilman postimerkkiä. Suoramaksulla laskut ilman verkkopankkia Suoramaksu on vaihtoehto henkilölle, jolla ei ole verkkopankkia käytössään. Pankki maksaa e-laskun eräpäivänä automaattisesti tililtäsi. Laskut maksupalvelukuoressa postiin Maksupalvelun käyttö sopii sinulle, jos et halua käyttää itsepalveluvaihtoehtoja laskujen maksamiseen. Käteistä kaupan kassalta Kortilla voit nostaa myös käteistä kaupan kassalta. Laskuttajalta saat laskun tiedot kotiisi ja kopion laskusta laskuttaja lähettää pankkiisi maksua varten. Tarkista tarjoaako lähikauppasi tätä vaihtoehtoa
Tulosten mukaan tilaisuudet antavat mahdollisuuden tutustua kulttuureihin ja lisätä tietämystä niistä. Avoimia ryhmiä Toiminta käynnistyi syyskaudella 2014 noin kerran kuukaudessa toteutettavina kaikille avoimina monikulttuuri-iltapäiväryhminä ja tilaisuudet ovat jatkuneet. Monikulttuuriyhdistyksestä on ollut joka kerta myös tulkki mukana. Tapaamisissa maistellaan maahanmuuttajan syntymämaan välipalatyyppistä tarjottavaa, jonka maahanmuuttaja on yhdessä yhdistyksen kanssa valmistanut. Vuoropuhelu olikin merkittävä osa tilaisuuksia. Irakin, Thaimaan, Venäjän, Perun, Intian, Brasilian, Gambian ja Etelä-Korean kulttuureihin näistä maista muuttaneiden kertomina. 39 Vanhustyö 1 • 2016 MONIKULTTUURISUUS S atakunnan Vanhustuki ry ja Satakunnan Monikulttuuriyhdistys laativat yhteisen projektisuunnitelman vuonna 2014, jonka tavoitteina oli ikääntyneiden maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen tutustuttamalla heitä suomalaisiin ikääntyneisiin ja toisaalta vaikuttamalla suomalaisten ikääntyneiden asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Maahanmuuttajat kertovat omasta synnyinmaastaan ja sen kulttuurista. Tunnelma tilaisuuksissa on ollut iloinen ja vapaa. Osallistujien kokemuksia Osallistujia näissä iltapäivissä on ollut keskimäärin 20–35 henkilöä ja suullisen palautteen mukaan ne on koettu antoisiksi. Maahanmuuttajat kokivat tilaisuudet ikäihmisten kanssa positiivisiksi ja avoimiksi. Ihmisten samanlaisuus ja samojen asioiden merkityksellisyys, terveys, perhe, rauha, eri puolilla maailmaa tulee esille Suomen kielen ja esiintymistaitojen kehittymisen lisäksi tärkeä asia oli sosiaalisen verkoston laajeneminen. Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen yhteyshenkilöt ja tulkkina toimineet ovat kokeneet monikulttuuri-iltapäivien antavan maahanmuuttajien syntymämaista syvällisempää ja monipuolisempaa kuvaa, kuin jos näissä maissa vierailisi turistina. ”Jakamalla asioita toisten ihmisten kanssa tulee läheisemmiksi”, totesi eräs haastateltavista. Tapaamisissa on aina näytteillä esiteltävän maan esineistöä: koriste-esineitä, vaatteita, valokuvia. Koettiin, että on hyvä saada tietoa mistä ja minkä vuoksi maahanmuuttajat tulevat Suomeen. Osa yllättyi ikäihmisten mielenkiinnosta tilaisuuksia kohtaan ja neljä haastateltavista ilahtui siitä, että kysymyksiä esitettiin aktiivisesti ja niistä syntyi keskustelua. Kulttuuriesittelyt ovat ikkunoita uusiin kulttuureihin ja osallistujilla on mahdollisuus kysellä ja saada tietoa arkipäivän elämästä. Monikulttuuri-iltapäivissä on tutustuttu mm. Teksti: Ritva Kangassalo ja Irma Roininen Kuva: Satakunnan Vanhustuki ry Ikääntyneet maahanmuuttajat osaksi kaikenikäisten Poria Satakunnan Vanhustuki ry ja Monikultuuriyhdistys ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Porissa ikääntyneiden maahanmuuttajien ja paikallisten ikääntyneiden ihmisten tutustuttamiseen toisiinsa ja toistensa kulttuureihin.. Kontakteja kantaväestöön ei ole helppo saada Porissa, mutta Satakunnan Vanhustuen kautta he ovat kokeneet iloisen yllätyksen, että heidät, uussuomalaiset, toivotetaan tervetulleeksi. Tapaamiset suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä auttavat vähentämään negatiivista suhtautumista, koska asiat, joista ei ole tietoa ja joiden kanssa ei ole tekemisissä, saattavat pelottaa ja aiheuttaa ennakkoluuloja. Lisäksi osallistujat ovat kokeneet kiinnostavaksi tutustumisen vieraisiin kulttuureihin ja saavansa paljon uutta tietoa. Esittelyjen kieli on ollut suomi, osa esiintyjistä on oppinut puhumaan sitä. Lisäksi käytetään nettiä, esimerkiksi kansallissoittimien tai musiikin esittelyssä
Kevään mittaan toteutetaan myös Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen -koulutuspäiviä, opastusta Vahvike-aineistopankin käyttöön sekä tietotekniikkaopastusten käynnistämiseen. Helsingissä, 8.4. Kuopiossa, 6.4. Juhlavuoden tiimoilta Ystäväpiiri-toiminta yhdessä Pauligin Paula-tytön kanssa järjestää viisi juhlakahvila-tapaamista eri puolilla Suomea. Liiton oma ohjausja tukitoiminta ikääntyneiden ihmisten hyväksi kattaa niin ikään koko Suomen. Ensimmäinen yhteistyöfoorumi pidetään Lappeenrannassa 17.2. Kevätkaudella järjestetään työkokouksia, joissa keskitytään yhteistyön kehittämiseen. Toimintaan kuuluu ikääntyneiden ihmisten asuntojen korjausneuvonta sekä ikääntyneiden ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen Ystäväpiiri-toiminnan, Senioritoiminnan ja Vahvike-aineistopankin avulla. Intoa uudistumiseen, uusiin avauksiin ja yhteistyöhön on myös VTKL:n jäsenjärjestöillä. Liiton 340 jäsenjärjestöä muodostavat koko maan kattavan verkoston, jotka toimivat ikääntyneiden ihmisten hyväksi sekä tuottaen palveluita että organisoiden kansalaistoimintaa. Uudistumisen ja yhteistyön hengessä kevääseen V anhustyön keskusliitto suuntaa valoisampaa vuodenaikaa kohti uuden organisaatiorakenteen siivittämänä. Liiton verkkosivujen tapahtumakalenterista ja jäsenkirjeistä saat tarkempaa tietoa. Uudistuneen organisaation avainsanoja ovat osaamisen tiimiyttäminen ja tiimien yhteistyö. Uudistuksessa järjestöjohtajaksi on nimetty VTM, VN Terhi Jussila 1.1.2016 alkaen. Muut paikkakunnat ovat Helsinki, Kuopio, Oulu ja Tampere. Tampereella, 12.4. Jäsenistön valtteja ovat jatkuva osaamisen kehittäminen ja sitoutuminen ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Hoivan, kotihoidon, kuntoutuksen ja asumisen tarjoamisen lisäksi keskeistä on osallistumisja toimintamahdollisuuksien järjestäminen, vapaaehtoistoiminnan organisointi sekä neuvonta ja vaikuttamistyö. Yksinäisyydestä ystävyyteen – Ystäväpiiri-toimintaa 10 vuotta Y stäväpiiri-toiminta on Vanhustyön keskusliiton kehittämää iäkkäille ihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi. Hän on toiminut aiemmin liitossa järjestöpäällikkönä. 40 Keskusliitto tiedottaa Terhi Jussila järjestöjohtaja Keskusliitto uudistaa organisaatiotaan V anhustyön keskusliitto uudistaa organisaationsa ja panostaa strategiansa mukaisesti uudenlaisen vanhuuskulttuurin luomiseen, jäsenjärjestöjensä tukemiseen sekä valtakunnallisten toimintamallien kehittämiseen. Aihe näkyy ja kuuluu tällöin myös sosiaalisessa mediassa. Jäsenjärjestöjen edunvalvonta ja monipuolinen tuki on VTKL:n toiminnan keskiössä. Turussa ja 14.4. Liitto panostaa strategiansa mukaisesti jäsenjärjestöjensä tukemiseen, uudenlaisen vanhuuskulttuurin sekä valtakunnallisten toimintamallien kehittämiseen. Valtakunnallisesti levitetyllä toimintamallilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. VTKL tukee jäsenistönsä osaamista, verkostoitumista ja sote-uudistukseen valmentautumista monin keinoin. Tapaamiset ovat 5.4. Ystäväpiiri-toiminnan 10-vuotisjuhlaseminaari pidetään Helsingissä 1.4.2016. Oulussa.
Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen V anhustyön keskusliiton Senioritoiminnan järjestämät Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivät koostuvat erilaisista kokemuksellisista ja luovista menetelmistä sekä vertaistuellisista keskusteluista. Kanervon opinnäytetyö Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta ikääntyneiden kotona asumisen ja esteettömyyden edistäjänä löytyy Theseus.fi järjestelmästä. vanhat autot, pappamopo ja Pauligin vanhoja keräilykuvia. Raha-automaattiyhdis tyksen 17.12.2015 julkaiseman avustusehdotuksen mukaisesti Eloisa ikä -ohjelmassa rakennetaan hyvää arkea ikääntyneille ihmisille 31 järjestön voimin. Helsingissä, 21.4. Yhdessä pohditaan hoivan arjen haasteita ja niihin ratkaisuja sekä saadaan tietoa erilaisten ohjausmateriaalien käytöstä. Eloisa ikä-ohjelma jatkaa vahvana myös vuonna 2016 E loisa ikä -ohjelmassa käynnistyy jo neljäs hankevuosi. Olethan huomannut, että Liikunta-laatikosta löytyy linkkejä jumppavideoihin ja Vahvikkeesta voi tulostaa mm. Oulussa ja 19.5. Samasta pelistä löytyy monta eri tasoista versiota jokaiselle jotakin. Työ on tehty Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelmassa vuonna 2015.. Merkitse aika kalenteriisi ja seuraa messusivustoa www.hyvaika.fi. Lappeenrannassa. Messut keskittyvät ikääntyvien hyvinvointiin ja vanhustyön hyviin käytäntöihin ja ratkaisuihin. vai 20.5. Käytä hyväksesi ja välitä viestiä myös eteenpäin! www.vahvike.fi Kuolevan hyvä hoito K uolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme on valtakunnallinen saattohoidon hanke, jota toteutetaan Yhteisvastuukeräyksen varoin v. Katso ilmoittautumistiedot nettisivuiltamme www.vtkl.fi>tapahtumat. Yhteistyössä mukana ovat myös PT-Keskus Oy, Toimiva Koti DomeDi ja Kuuloliitto ry. 41 Vanhustyö 1 • 2016 Hyvä Ikä -messut 2016 lokakuussa Tampereella L okakuussa 20.–21.10.2016 Tampereen messukeskuksen täyttää maan merkittävin ikääntymistä käsittelevä messutapahtuma Hyvä Ikä 2016. Vanhustyön keskusliitto on yksi hankkeen järjestöyhteistyökumppaneista. Vahvikkeen sisältö on tarkoitettu kaikille keskusliiton jäsenyhteisöille: ohjaajille, hoitajille, vapaaehtoisille, senioreille ja heidän omaisilleen. Tietoa hankkeen vuoden 2016 alueseminaareista ja koulutuksista löytyy nettisivuilta www.hyvakuolema.fi. Vahvikkeesta kuntouttavaa, rentouttavaa ja viihdyttävää sisältöä ja ajankulua A ineistopankki Vahvike on saanut ensimmäiset värityskirjansa: Virtaa värittämällä ja Suunnittele tilkkutäkkejä. hyviä nauha-, sänkyja mielikuvajumppaohjeita. Aivojumppa on ollut Vahvikkeen aihepiireistä toiseksi suosituin. Aineistopankkiin on juuri lisätty useita palapelejä aiheina mm. Tapahtumia on kevätkaudella 18.2. 2015 – 2017. Kunnat myöntävät korjausavustuksia ja valtio osoittaa niihin vuosittain käytettävissä olevat määrärahat. Tutkimuksessa kuvataan korjausneuvojien tapaa arvioida esteettömyyttä sekä selvittää korjausneuvontaan ja korjausavustuksen hakemiseen liittyviä haasteita. Päivä on myös osallistujan työhyvinvointia lisäävä ja voimavaroja antava. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnasta opinnäytetyö S atakunnan ammattikorkeakoulussa valmistunut Sanna Kanervon opinnäytetyö tarkastelee Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan käytännön toteutusta. Messut järjestävät yhteistyössä Vanhustyön keskusliitto ry, Expomark Oy ja Invalidiliitto ry. Korjausneuvojat auttavat ikääntyneitä korjaustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä korjausavustuksen hakemisessa
Julkaisussa on esillä muiden ohella myös Vanhustyön keskusliiton Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -projekti. Myönteisen muistelun -kortit, joiden avulla on helppo saada uudenlaista näkökulmaa keskustelulle tai omille ajatuksilleen. Kaikki Aikuisten ja Nuorten Mielenterveystalo.fi –nettipalvelun sisällöt ovat kaikkien suomalaisten käytössä ilmaiseksi, eivätkä vaadi kirjautumista. Oppaassa on myös runsaasti videomateriaalia, jossa psykoterapeutti Pirkko Lahti sekä Suomen Mielenterveysseuran ryhmänohjaaja kertovat ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan roolissa ikääntymiseen liittyvistä asioista. Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. 42 Ajan virrassa Uusi Tietoa ikäihmisten mielenterveydestä -opas on julkaistu. STM:n kärkihankkeet ja vastuuministerit: • Palvelut asiakaslähtöisiksi / ministerit Mäntylä ja Rehula • Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta / ministeri Rehula • Toteutetaan lapsija perhepalvelujen muutosohjelma / ministeri Rehula • Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa / ministeri Rehula • Osatyökykyisille tie työelämään / ministeri Mäntylä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeen tavoitteena on luoda iäkkäille sekä omaisja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottama Mielenterveystalo.fi-nettipalvelu on tehnyt oppaan yhteistyössä HUS Geropsykiatrian ja Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeen kanssa. Opas on laaja ja luotettava tietopankki, joka sisältää paitsi asiantuntijoiden kirjoittamaa materiaalia myös paljon työkaluja hyvinvointiin sekä tilanteen arviointiin. Opas on tarkoitettu ikäihmisille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille. tietoa ja työkaluja ikääntyneen yksinäisyyden torjumiseen, työkaluja mielenhyvinvoinnin kohentamiseksi, työkaluja ikäihmisen tilanteen arviointiin ja tietoa ikääntyneiden mielenterveyteen liittyvistä asioista, lääkityksestä ja hoidoista. www.mielenterveystalo.fi, www.nuortenmielenterveystalo.fi STM ja hallituksen kärkihankkeet S ipilän hallituksen kärkihankkeista viisi on sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalla. Julkaisu keskittyy neljään teemaan: tietoturvan haasteisiin, arkea ja asumista helpottavaan teknologiaan, digitaalisiin terveyspalveluihin sekä ikäihmisten osallisuuteen palveluiden siirtyessä verkkoon. 30.11.2015 O pas sisältää mm. Opas sisältää mm. Kärkihanke STM:n nettisivuilla: http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito ja Twitterissä: #IKIOMAT Kohden vuotta 2020 – näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyvien arkeen E ETU ry on koonnut verkkojulkaisun Kohden vuotta 2020 -näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyvien arkeen. Julkaisu on luettavissa EETUn nettisivuilla: www.eetury.fi Heini Röyskö Kohden vuotta 2020 – näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyvien arkeen. Kunkin luvun päätteeksi on Apua arkeen -osio, joka tarjoaa aiheesta sovelluksen käytännön elämään. Palvelu on tarkoitettu kansalaisten ja ammattilaisten käyttöön
Tutkimuksessa kehitettiin malli, jota voidaan hyödyntää, kun seurataan vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta. Mallia testattiin kolmessa eri yksikössä Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirissä Eksotessa. Tampereen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi opiskeleva Elias Kallio palkitaan ideastaan Internetsivusto ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi. 23-vuotias Elias Kallio valmistuu sairaanhoitajaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2016. Myös vähäinen pitkäaikaissairauksien määrä, fyysinen aktiivisuus ja hyvä fyysinen työteho olivat tärkeitä elinikää ennustaneita tekijöitä lähes kaikissa osaryhmissä. 43 Vanhustyö 1 • 2016 Uutta tietoa iäkkäiden eliniästä J yväskylän yliopiston tutkijaryhmän aloitteesta on selvitetty 1910-luvun puolivälillä syntyneiden ruotsalaisten, suomalaisten ja tanskalaisten kuolleisuutta syntymästä 75 ja 85 vuoden ikään. Elossa säilyminen oli kaikissa miesten ja naisten ryhmissä yhteydessä hyvään kävelyja havaintomotoriseen nopeuteen ja päättelykykyyn, päivittäisistä perustoiminnoista ilman ongelmia selviytymiseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen. Suomalaista naisista tähän ikään selviytyi 47 % vastaavien osuuksien ollessa ruotsalaisilla ja tanskalaisilla naisilla 67 ja 61 prosenttia. Queen Silvia Nursing Award -yhteistyökumppaneiden edustajista koostunut tuomaristo perusteli yksimielistä valintaansa seuraavasti: Eliaksen ideoima internetsivusto tuo uudella tavalla yhteen ikäihmiset, vapaaehtoiset, palveluntarjoajat sekä muut vanhusten parissa toimivat henkilöt ja tahot. Sote-palvelujen käyttömallin avulla seurataan kustannusvaikuttavuutta Y li puolet kuntien vuosibudjeteista kuluu sosiaalija terveyspalveluihin. Klemolan Tutkimus on luettavissa http://www.doria.fi/handle/10024/117767. Elias on toinen suomalaisopiskelija, jolle palkinto myönnetään. Vuoden 2014 tilastot kertoivat Eläkeliitossa olevan 161 kuoroa tai lauluyhtyettä. Juhliin odotetaan paljon laulavaa ja laulua rakastavaa yleisöä! Kuorot ovat jo alkaneet ilmoittautua juhlille. Elias Kallio Silvia Nursing Award –stipendiaatiksi E lias Kallio on valittu Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatiksi vuonna 2015. Idea on loppuun asti mietitty, toteuttamiskelpoinen ja sillä on kaupallista potentiaalia. Kuningatar Silvia luovuttaa palkinnon Eliakselle Tukholmassa keväällä 2016. Seuraa tapahtuman nettisivuja: www.laulakanssain.fi. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä pyrittäessä selkiyttämään ja edistämään tekijöitä, joiden avulla voidaan tukea hyvinvointia ja hyvää terveyttä vanhuudessa ottaen huomioon myös kunkin syntymäkohortin ainutlaatuisen elämänkulun ja elämänvaiheet sekä ajan myötä muuttuvat elinolot. Eläkeliiton yhdistyksistä ja piireistä kerrotaan lukuisten kuorojen käynnistäneen harjoituksensa kesän juhlille ”kuorojen kohtaamiseen” valmistautuen. Erojen taustalla ovat Suomen muita pohjoismaita myöhempi sosiaalis-taloudellisen tilanteen paraneminen ja 1900-luvun alkupuolen koettelemukset. Jatkossa väestö ikääntyy ja huoltosuhteen muutos tulee niukentamaan kuntien resursseja ja lisäämään palvelujen tarvetta. Elossa säilymisessä 75 vuoden iästä 85 vuoden ikään ei kuitenkaan ollut merkittäviä eroja kolmella pohjoismaisella paikkakunnalla tutkittujen väestöryhmien välillä. Diplomi-insinööri Katja Klemolan väitös Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sosiaalija terveyspalveluissa – palvelujen käyttöön perustuva malli ja esimerkkejä tarkastettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakorkeakoulussa joulukuussa. Pohjoismainen vertaileva NORA-tutkimus osoittaa, että 1910-luvun puolivälissä syntyneistä suomalaisista miehistä 75 vuoden ikään selviytyi vain 24 %, kun vastaavat osuudet ruotsalaisilla ja tanskalaisilla miehillä olivat 49 ja 42 prosenttia. Palvelujen käyttömallin avulla voidaan seurata, ovatko kunnissa tehdyt sote-ratkaisut vaikuttavia. Naiset elivät odotusten mukaan pidempään kuin miehet ja Göteborgilaiset naiset pidempään kuin naiset kahdessa muussa väestössä. Laula kanssain Laulujuhlat 4.-6.8.2016 Joensuussa L aulamaan ja juhlimaan kutsutaan seniori-ikäisiä laulun harrastajia, kuoroja, yhtyeitä ja pelimanneja, järjestöistä ja taustayhteisöstä riippumatta! Myös nuoremmat ovat tervetulleita. Laulujuhlien pääjärjestäjä on Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri yhdessä Eläkeliiton ja monien yhteistyötahojen kanssa.
Tillsynen är flerskiktad. Den nuvarande situationen liknar situationen i början av 1990, eftersom en omfattande tillsynsarsenal har skapats för att eliminera problemen i äldreomsorgen. Överflyttningen av äldre människor från en vårdenhet till en annan skapar i tjänsterna en fnurra där det lätt uppstår avbrott i informationen. Övervakningen som riksdagens justitieombudsman verkställer förverkligas bl.a. Producenterna av privata tjänster och från och med början av år 2015 också kommunerna utarbetar en plan för egenkontroll enligt Valviras anvisningar. Förståelse av förordningar som alla begriper torde också medföra trygghet i personalens verksamhet. om bedömning av funktionsförmågan och servicebehovet, ansvaret för och tillsynen över tjänsterna, personalens kompetens och samarbete, ledningen och utvecklingen av tjänsterna. Planen för egenkontroll kan användas som en kvalitetshandbok. Kvalitetsrekommendationen som kompletterar lagen tar ställning bl.a. till antalet vårdpersonal, vilket man börjat betrakta som en garanti för kvalitet och ett anskaffningskriterium för tjänsterna. på basis av ansökningar och oanmälda besök hos serviceenheterna. man frågar om klienten varit belåten. Om jag själv är beroende av tjänsten som utvärderas ger jag inte gärna korrigerande respons utan säger mig vara nöjd. Medlen har varierat under olika årtionden och regeringsperioder. Det uppstår situationer där det är lätt att hitta föremål för kritik antingen för tjänsternas otillräcklighet eller nivå eller för att äldre personer inte omfattas av dygnetrunttjänster. I kundorienterad service är erfarenheten av bemötandet och tjänstens olika delfaktorer väsentliga. Från egenkontroll till kvalitetskonkurrens. Bland olika tillstånd och varierande regler har planen för egenkontroll inte fått den uppskattning den förtjänar. Lagen om stöd till den åldrande befolkningens funktionsförmåga och om socialoch hälsovårdsservice för äldre (äldreomsorgslagen) var en viktig reform och ett viktigt tillägg i lagstiftningen om socialoch hälsovården. Lagen stadgar bl.a. En kultur som övervakar den egna kvaliteten torde minska på behovet av extern tillsyn. Sålunda torde kulturen i den utvecklade serviceenheten i fortsättningen producera god kvalitet – kvalitet med vilken man kan konkurrera om äldre klienter och om samarbetet med de anhöriga. Människor väljer sina tjänster på basis av kvalitet, pris och tjänsternas anseende. I samband med statsandelsreformen år 1993 avvecklades normstyrningen med vilken staten tidigare hade strävat efter att garantera att tjänsterna är likartade oavsett kommunen. 44 Chefredaktör Satu Helin F örsvagad funktionsförmåga och plötsliga förändringar i hälsotillståndet begränsar äldre människors livssfär och skapar ett behov av stöd och service. Ansvarspersonen övervakar att de planenliga tjänsterna för klienten förverkligas, kommunerna utarbetar befolkningens välfärdsberättelser och övervakar både den egna verksamheten och anskaffade tjänster, regionförvaltningsverket tjänsterna inom dess område, tillståndsoch tillsynsverket för socialoch hälsovården (Valvira) enligt dess tillsynsprogram verksamheten på hela rikets nivå samt socialoch hälsovårdsministeriet förverkligandet av lagstiftningen. Vid sidan av resursoch inriktningsfrågor i anslutning till hur tjänsterna ordnas framkommer också upplevda problem eller direkta försummelser. När klientrespons insamlas nöjer man sig alltför ofta med endast ytlig responsinfomation, dvs. Enligt regeringsprogrammet kommer klienternas valfrihet att ökas. Tjänster har utvecklats med hjälp av informationsstyrning, riksomfattande projekt och olika kvalitetsrekommendationer. Dygnetrunttjänster som produceras av privata, dvs. organisationer och företag förutsätter koncession. Rubrikerna i planen för egenkontroll stakar ut en systematisk kvalitetsledning där enhetens värderingar bör komma till synes i planeringen, genomförandet, bedömningen och utvecklandet av tjänsterna. Beskrivning av den vardag som består av enhetens värderingar, verksamhetsprinciper, produktsäkerhet, klientbemötande, näring och andra faktorer torde vara tilltalande för arbetsgemenskaper. När tjänsteproducenten frågar om hur det förverkligats som utlovats i planen för egenkontroll får han värdefull utvecklingsinformation i stället för en allmän bedömning av belåtenheten
Var trogen ditt innersta jag. Utan dem skulle du inte ha levt så länge. Skratta, skratta åt småsaker. Börja motionera dagligen. Bara skräp. Kom ihåg att ditt liv är en hjältesaga. Förstärk dina egna positiva drag, reglera de svaga sidorna. Glädjen är en livskvalitet. Acceptera att ofullständighet hör till livet. 45 Vanhustyö 1 • 2016 Kolumn Annikki Korhonen S tädning av miljonlådan är ett bra sätt att börja det nya året. ’kylän kohralla komiasti, mettässä vaikka kontaten, huomisella on huomisen murheet’ osv. Håll reda på dina själssystrar och -bröder. (”ståtligt i byn, i skogen på alla fyra, morgondagen har morgondagens bekymmer” osv.) Utveckla eleganta sätt att klaga över ålderskrämpor, problemen tilltar med åldern och är permanenta följeslagare. Eftersom löften och uppryckningskampanjer hör till det nya året är det dags att putsa städa lite. Alltid behöver man inte heller orka eller ständigt lära sig något nytt. Lådan är smockfull, det finns inte längre plats för nya saker. Miljonlådan är hemmets vardagslåda där vi förvarar diverse småprylar: knappar, spikar, häftstift, tryckknappar, bandstumpar, skruvar och annat liknande. Strö omkring dig ens en nypa vänliga, uppmuntrande, tröstande ord. Den är en förrädisk gäst. Redan ett leende på läpparna gör underverk. Dessutom vänds inte världen upp och ner även om du inte minns allt eller kan allt. I lådan lämnas bara de käraste fantasibilderna och allt annat skakas bort. Den får inte ges uppehållstillstånd, den får sitta kvar en stund men skall fort köras bort. Låt dem gå som inte längre livar upp dig. Använd dem. Ge också motparten möjlighet att säga sitt, lägg inte beslag på all tid. (T.ex. Sina krämpor får man klaga över, men endast i lämpliga doser. Du behöver inte alltid förkovra dig själv eftersom en ständig utveckling ökar prestationskraven och utvecklingsmålet är ofta obestämt och uppfylls inte. Vi behöver dem för välbefinnandet i sinnet. Skratt är ett socialt lim. Miljonlåda. Dem behöver alla och de ger också dig glädje. Driv ut nedstämdheten. Rör på dig. Acceptera däremot att repetition, förstärkning av tron, utredning av de egna tankarna och att hänga med är värdefulla och tillräckliga. Det sker lättare än du tror. Välment kan man säga att lådan innehåller småprylar som redan blivit onyttiga men inte slängts. Den kommer obemärkt och plötsligt sätter den sig på axeln och fastnar där. Utvecklingen inom alla sektorer sker i snabb takt, man hänger inte alls med. Skratt producerar välbehagshormoner. Ta hand om de få som ännu är kvar. Skaffa dig erfarenheter (kölden biter i kinderna, snön knarrar under dubbskorna, snuviga näsan fryser igen, snöslasket väter ansiktet), eftersom känslan av livet kommer med (även små) upplevelser. Du har livserfarenhet och -visdom, som man inte kan förvärva på omvägar. Vi har också en annan sorts miljonlåda där vi förvarar minnen och olika känslor. Undvik att göra karikatyr av dig själv. Utveckla och använd för dig själv lämpliga kraftfraser (aforismer, poesisnuttar, sångtexter, bibelcitat, ordspråk, osv.) som har gett krafter och burit över avgrunder. Miljonlådan får då plats för nya saker, åtminstone ett nytt perspektiv, en tanke som du kan acceptera eller ett förslag som du kan ta i bruk. Ta hand om ditt sociala nätverk, gör regelbundet nya öglor. Värna känslan av glädje. Hjärnan kan man lura, den vet inte om ditt skratt är äkta eller om du bara låtsas. Var intitiativrik i dina människorelationer. Detta resulterar i en känsla av otillräcklighet, nedstämdhet och tvärhet. Man kan slösa bort känslor och lära sig gladlynthet. Du är livets mångkampare, en mästare i att avstå, att kryssa och att vara kreativ. De kan bara uppnås genom att leva. När du stöter på glädje, ta ens ett grepp om kjolen. Starka lårmuskler är de äldres goda vän. I lådan har under årtionden lagts undan gammal kunskap, förstenade attityder, negativa saker, känslor av överflödighet och bitterhet osv. Världen har inte blivit färdig under din livstid och du har inte kunnat genomföra alla dina planer. Kom ihåg att du har betydande resurser. Dela med dig av ditt kunnande, din värme, din kärlek. Var barmhärtig mot dig själv
Jo suupielissä karehtiva hymy häive saa ihmeitä aikaan. Anna myös vastapuolelle mahdollisuus kertomiseen, älä vie koko aikaa. Päivitä tietosi ikääntymisestä. Nauru tuottaa mielihyvän hormoneja. Se käy helpommin kuin uskotkaan. Maailma ei elämäsi aikana ole tullut valmiiksi etkä ole pystynyt toteuttamaan kaikkia suunnitelmiasi. Ne saadaan vain elämällä. Naura, naura vähästä. Aina ei tarvitse kehittää itseään, koska alituinen kehittäminen ruokkii suorituspaineita ja kehittämisen tavoite on usein epämääräinen ja toteutumaton. Ole aloitteellinen ihmissuhteissa. Älä heittäydy näkymättömäksi: katso silmiin, nyökkää hyväksyvästi. Sille ei saa antaa oleskelulupaa, se saa hetken viivähtää, mutta se pitää pian häätää pois. Jaa osaamistasi, lämpöäsi, rakkauttasi. Vaivojaan saa valittaa, mutta vain sopivin annoksin. Pidä huolta niistä vähistä, jotka ovat vielä olemassa. Lue kaunokirjallisuutta, saat samaistumisen kohteita. Ole armelias itsellesi. Pidä sielun sisaret ja -veljet sumpussa. Sirottele edes hyppysellinen ystävällisiä, kannustavia, lohduttavia sanoja. Älä katso liian usein peruutuspeiliin. Olet elämän moniottelija, luopumisen, luovimisen ja luovuuden mestari. Sinulla on elämänkokemusta, -viisautta, joiden hankkimiseen ei ole kiertotietä. Kun ilo tulee kohdalle, pidä edes sen liepeestä kiinni. Miljoonalaatikkoon mahtuu silloin jotain uutta, edes yksi näkökulman muutos, ajatus, johon voit yhtyä tai ehdotus, jonka voit ottaa käyttöön. Se tulee huomaamatta ja yht’äkkiä se istahtaa olkapäälle ja juuttuu sinne. Muista, että elämäsi on sankaritarina. Hyväksy, että keskeneräisyys kuuluu elämään. Hyväntahtoisesti sanoen laatikossa on nyt jo tarpeettomaksi käynyttä pikkuroinaa, jota emme ole heittäneet pois. Kehitä ja käytä itsellesi sopivia voimalauseita (aforismeja, runonpätkiä, laulun sanoja, raamatunlauseita, sananlaskuja jne.) jotka ovat antaneet voimia ja kantaneet rotkojen ylitse. Ei ole hyvä muistella liikaa mennyttä. Päästä irti heistä, jotka eivät elähdytä Sinua enää. (Esim. Jätetään laatikkoon vain rakkaimmat mielikuvat ja kopistetaan muut pois. Ei aina tarvitse myöskään viitsiä eikä koko ajan tarvitse oppia uutta. Maailma ei myöskään mullistu, vaikka et kaikkea muista tai osaa. Niitä tarvitsemme mielen hyvinvointia varten. Tästä on seurauksena riittämättömyyden tunne, alakulo, kärttyisyys. Ilman niitä et olisi elänyt näin pitkään. Meillä on myös toisenlainen miljoonalaatikko, jossa säilytämme muistoja ja erilaisia tunteita. Ilo on elämänlaatua. Se on salakavala vieras. Miljoonalaatikko on kodin arkinen laatikko, jossa säilytämme pieniä, sekalaisia tavaroita: nappeja, nauloja, nastoja, neppareita, nauhanpätkiä, ruuveja ja muuta vastaavaa. Ikävät muistot taas tekevät nykypäivän raskaaksi. 46 Kolumni Annikki Korhonen M iljoonalaatikon siivous on oivallinen tapa aloittaa uusi vuosi. Kaikkien alojen kehitys on huippunopeaa, et koskaan pysy perässä. Liiku. Aivoja voi huijata, ne eivät tiedä, nauratko aidosti vai teeskenteletkö. Nauru on sosiaalista liimaa. Huolehdi, että Sinulla terve itsetunto loppuun asti, koska tiedät, minkä vuoksi elät. ’kylän kohralla komiasti, mettässä vaikka kontaten, huomisella on huomisen murheet’ jne.) Kehitä elegantteja vanhuuden vaivojen valitustapoja, vaivat lisääntyvät iän myötä ja ovat pysyviä seuralaisia. Tieto paikantaa tilanteen ja luo turvallisuutta. Ole uskollinen omalle perusminällesi. Hyväksy sen sijaan, että kertaaminen, uskon vahvistus, omien ajatusten kirkastaminen ja ’kärryillä’ pysyminen ovat arvokkaita ja riittävät. Miljoonalaatikko. Lisää päivittäinen liikunta elämääsi. Vahvista omia myönteisiä puoliasi, säännöstele heikkojen esiin panossa. Pidä huolta omanarvontunteestasi. Tunteita voi tuhlata ja iloisuutta opetella. Koska uusi vuosi on lupausten ja ryhtiliikkeiden aikaa, niin nyt tehdään pieni puhdistus. Roinaa. Niitä kaikki tarvitsevat ja niistähän Sinäkin ilahdut. Pidä huolta sosiaalisesta verkostosta, silmikoi säännöllisesti. Muista, että sinulla on paljon voimavaroja. Käytä niitä. Hanki elämyksiä (pakkanen nipistää poskipäitä, lumi narskuu nastakenkien alla, nuhatippa jäätyy nenään, räntäsade kastelee kasvot ), koska elämisen tunne tulee (pientenkin) elämysten kautta. Laatikkoon on vuosikymmenien varrella säilötty: vanhaa tietoa, luutuneita asenteita, kielteisiä asioita, tarpeettomuuden ja katkeruuden tunteita jne. Aja pois alakulo. Vahvat reisilihakset ovat vanhan hyvä ystävä. Vaali ilon kokemusta. Vältä tulemasta oman itsesi karikatyyriksi. Se on tupaten täynnä, sinne ei mahdu enää muuta. Jos Sinulla on paljon hyviä muistoja, niin nykypäivä voi ahdistaa
– Nina Ramstadius– Portaat: Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Adressi on pakattu muovikelmuun. – Aila Meriluoto – Toinen välilehti ilman värssyä. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. Tulevais uutta rakenta maan SENIORA RBETE 5 • 2015 Kysy määräalennuksista: info@vtkl.fi (yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin) Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi ADRESSIT SENIORARBETE ”Luen ajankohtaiset sekä kiinnostavat artikkelit ja käytän sieltä saatuja ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Tilaukset VTKL:n extranetin kautta www.vtkl.fi/login/extranet. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Syreeni Orkidea Tyyni järvi Portaat Tyyni järvi: Helminä kiitävät vuosien päivät, vain sydämiimme muistot jäivät. Laitan myös lehden kiertämään hoitajien luettavaksi.” ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” Lukijakyselyn kommentteja vuodelta 2015: Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet kotimaisen vanhustenhuollon kehittämistä ja työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Adressit sisältävät kaksi erilaista sisälehteä. Tilaukset VTKL:n nettivivuilta www.vtkl.fi/tuotteet VTKL:n jäsenille 10 €. Lukijakyselyn 2015 mukaan lehteä pidetään asiantuntevana, luotettavana ja ajassa kiinni olevana. Suruadressit Hinta 15 €. Sisälehdellä teksti: Lämpimät Onnittelut Toinen sisälehti: tekstitön Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen
Yli 80 % DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! huoM. 48 Vanhustyö Mielenterveys Vammaistyö Kuntoutus Kotihoito Perhetyö Lastensuojelu Kotisiivous Hoiva-alan helppokäyttöiseen ja yksilölliseen toiminnanohjaukseen Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900 SujuVa ja noPea aSiaKaStietojen haLLinta MoniPuoLiSet LaSKutuSMahdoLLiSuudet SeLKeä ja heLPPo MobiiLijärjeSteLMä hyödyLLiSet tiLaStot ja raPortointi DomaCare® on Invian Oy:n tuote DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpitoja talousjärjestelmään. ei sitoutumista pitkiin sopimuksiin!