Yhteisöllisyyttä yhdenvertaisesti kaikille SENIORARBETE 1 • 2017 TEEMA: Yhteisöllisyys
2 SENIORARBETE 1 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 24.3.2017 | Lehden teemana on Muistisairauden kanssa TEEMA: Yhteisöllisyys Varttuneet omaa tulevaisuuttaan rakentamassa – Jason toimintamalli. Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä – pitkäaikaishoidossa olevat vanhat ihmiset pitää kohdata persoonina. 24 8 20. Yhteisöllisyyden alkutaipaleella perhehoitokylässä
Tiina Hailla 18 Asiantuntijuus osaamisyhteisössä Anu Jansson, Minna Partanen, Marjo Pääkkö, Laura Rautiainen ja Tarja Ylimaa 20 Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä – pitkäaikaishoidossa olevat vanhat ihmiset pitää kohdata persoonina Jari Pirhonen 22 Kulttuurin harrastaja pysyy hengissä Markku T. Sen perusteella he tietävät, mikä on vanhukselle hyväksi. Heillä kaikilla on vuosien koulutuksen tuoma ammattipätevyys tehtäväänsä. Leena Valkonen 38 Sodan pitkät jäljet-tutkimus ylisukupolvisista sotatraumoista Päivi Helakallio 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Människan är medicin för en annan människa Satu Helin 45 Livsförändring i din egen takt Markku Lehto 46 Elämän muutos omaan tahtiin Markku Lehto Iäkkäitten ihmisten elämää suunnittelevat tuhannet oppineet ammatikseen ja heidän ongelmiaan hoitavat kymmenet tuhannet hyvin koulutetut ihmiset. 3 Vanhustyö 1 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. kirjoittaa Markku Lehto sivulla 46.. Hyyppä 24 Yhteisöllisyyden alkutaipaleella Kirsi-Marja Nurminen 26 Yhteisöllisyyden vahvistaminen – keino vähentää vanhojen ihmisten yksinäisyyttä ja lisätä hyvinvointia. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. www.vtkl.fi 4 Ihminen on lääkettä toiselle ihmiselle Satu Helin 5 Miten palvelurakenteet edistävät yhteisöllisyyttä kysy&vastaa -palsta 6 Itsepalvelutalossa vaalitaan yhteisöllisyyttä Hanna Moilanen 8 Varttuneet omaa tulevaisuuttaan rakentamassa Leena Valkonen 11 Dialogi ajassa -näyttely kosketti ja loi yhteisöllisyyttä Satu Helin 12 Yhteisöllisyyttä yhdenvertaisesti kaikille Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo 14 Aktiivisuus-pilotti kasvattaa kuntoa ja luo yhteisöllisyyttä Herttakaisa Kettunen 16 Ajatuksia matkalla jostakin – jonnekin Vesa Sinervä 17 Odottamisen jälkeinen aika – tuloksia odotellessa toim. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Onko iäkkäillä itsellään mitään pätevyyttä lausua jotain omassa asiassaan. Outi Jolanki 28 Vanhustyön keskusliitto mukana Suomi 100 vuotta -ohjelmassa Leena Valkonen 29 Vanhustyön johtajat: Elämää yhdessä – Jason Ilona-taloissa nautitaan yhteisöllisyydestä 30 VTKL:n jäsenyhteisöt löysivät toisensa: Palvelukeskus Akuliina Siilinjärvellä liittyi Yrjö ja Hanna -säätiöön Leena Valkonen 32 Pidä huoli itsestäsi ja muista – peruskoulun oppilaat viemässä iloa vanhuksille Leena Valkonen 34 Ystäväpiiri-toiminta tuo iloa Foiben miesten elämään Leena Valkonen 36 Digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus yhteisöllisyydelle. toim. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Asiayhteisöissä ihmisen persoonallisella käyttäytymisellä on rajansa, mutta myös näissä ihmiset toimivat yhdessä saavuttaakseen organisaation tavoitteet. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan teema Yhdessä osoittaa jo vanhan kansan tienneen yhteisen tekemisen voiman. Nopean tiedonvälityksen lisäksi some tarjoaa alustoja yhteisölliseen oppimiseen ja ongelmanratkaisuun. vastavuoroisuus, yhdessä oleminen ja tekeminen, luottamus, sitoutuminen, tavoitteellisuus ja me-henki. Ilmeisesti uusista yhteisöistä toivotaan turvaa itselle ikään kuin varotoimena sille, että yhteiskunnan palvelut eivät riittäisi kasvavalle tarvitsijoiden joukolle. Emile Durkheimin mukaan yhteisöllisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa antaessaan perusteet sekä ihmisten välisille suhteille että toiminnalle. Kansalaistoimintaa ilmentävät talkoohenki ja vapaaehtoistoiminta ovat esimerkkejä sosiaalisesta pääomasta, jolla on osoitettu saavutettavan varsinaisten aikaansaannosten lisäksi myös toimintaa toteuttaville terveyshyötyjä. Yhteisöt muodostuvat perheja asumisyhteisöjen sijaan ihmisen työtehtävän, aseman tai mielenkiinnon mukaan. Kyky ja halu tehdä yhdessä perustuu ajatukseen saavuttaa enemmän ja suurempaa kuin yksin tekemällä. Yhdessäoloyhteisöt ovat varttuneemmalle väelle tuttuja ja osin meille nuoremmillekin. Kasvava määrä nuorista eläkeläisistä löytää uusia yhteisöjä sosiaalisen median kautta. Yhdessäoloyhteisöjen rinnalle ovat kehittyneet modernin yhteiskunnan asiayhteisöt, joiden merkitystä lisää ihmisten liikkuvuus työn perässä. 4 Pääkirjoitus Satu Helin K uulen useasti vanhemman väen kaipaavan menneitä aikoja, jolloin mentiin kutsumatta kylään, tunnettiin naapurit ja toisten ihmisten auttaminen oli luonnollinen osa elämää. Aiemmin yhteisöt ja niiden arvot ovat perustuneet perheeseen, sukuun ja kylään, joista on muodostunut yhdessäoloyhteisö. Yhteisöllisyys koostuu myös arvoista, joita ovat mm. Ikääntyneet ihmiset ovat työelämän jälkeen voimavarana yhdistyksissä ja perheyhteisöissään. Näistä yhteisöistä voi tulla muistelemisen ja kaipauksen kohteita ihmisen jäädessä työyhteisön ulkopuolelle eläkkeelle siirryttyään tai yksin läheisten menettämisen jälkeen. Yhteisöllisyys on ihmisen ja yhteiskunnan olemassaolon perusta. Yhdessäolon merkitystä on myös kuvattu kaipuuna miehisestä, asiapainotteisesta toimintatavasta naisille tyypillisempiin, ihmisten välisiä suhteita vaaliviin toimintamuotoihin vastavoimana yksin jäämiselle. Tasapainoiseen elämään ihminen tarvitsee turvaa tuottavia yhdessäoloorganisaatioita, mikä on nähtävissä kaipuuna menneeseen aikaan. Tämän lisäksi he näyttävät hakevan jotain aiemman yhdessäoloyhteisön tilalle, uusia vertaisja asumisyhteisöjä, joissa välitetään toisista, annetaan ja saadaan tukea. Harrasteperusteisten osallistumisja toimintamuotojen rinnalla työyhteisöt tuovat merkittävää yhteenkuuluvuutta ja tarpeellisuuden tunnetta useissa työyhteisöissä ilmenevistä ristiriidoista huolimatta. Parhaimmillaan yhteisöllisyyden muodot uudistuvat elämäntilanteiden muuttuessa. Yhteisöllisyys ei ole yksinomaan nykyajan muotitermi. Hyvät yhteisöt ovat avoimia uusille henkilöille, jäsenille ja heidän auttamiselleen. Yksilöllisyyttä suosivan yhteiskunnan ja tulosvastuisuutta korostavan työelämän vastapainona sosiaalinen media ja sen myötä syntyvät verkostot laajenevat ja ilmentävät mahdollisuuksia synnyttää uudenlaista yhteenkuuluvuutta ja jakamisen mahdollisuuksia. Ihminen lääkettä toiselle ihmiselle. Yhdistykset, kansalaistoiminta sekä urheilujärjestöt ovat tarjonneet pitkään ihmisille osallistumisen, tekemisen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, jotka ovat lisänneet myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Menneen lisäksi juhlavuonna tunnistetaan nykyiset yhteiset saavutukset sekä luodaan yhteisymmärrystä ja mahdollisuuksia tulevaisuuden menestykseen
Palveluohjauksella vahvistetaan, että ihmisen yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi, mutta niin, ettei tueta yksinäisyyden lisääntymistä. Miten ”kasvottomassa” järjestelmässä syntyy yhteisöllisyys. Yksinäisyys voi olla syy raskaamman palvelun piiriin joutumisesta. Valinnanvapaus mahdollistaa yhteisöllistä toimintaa ja samalla yksilölliset, asiakaslähtöiset tarpeet nousevat keskeiseksi. Palvelut ovat muuttumassa yhä enemmän sähköisiksi. Miten yhteisöllisyydestä pidetään huolta sosiaalija terveyspalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. 5 Vanhustyö 1 • 2017 kysy & vastaa Miten palvelurakenteet edistävät yhteisöllisyyttä. Toimintatapa yleistyy ja tuo yhteisöllisyyttä välittämisen kautta. Niina Kaukonen vanhusja vammaispalvelujen johtaja Mikkeli. Yhteisön ja yhteisöllisen työn merkitys korostuu tänä päivänä palvelurakenteessa, etenkin kun painopisteenä on kotona asuminen. Huoli-palvelun kautta on tullut vuoden 2015 aikana 25 yhteydenottoa ja v. Myös vertaisyhteydenpito ja omais/läheisyhteydenpito, varsinkin kun omaiset asuvat kaukana tuo mahdollisuuksia lisää. Huoli-palvelu on toimiva ja käyttökelpoinen työkalu esimerkiksi kirjastoihin, kauppoihin ja takseille. Tähän tulee kiinnittää huomio sosiaali ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhä voimakkaammin. Miten näet, mitä ratkaisuja teknologia voi tarjota yhteisöllisyyden luomiseen ja ylläpitämiseen. 2016 yli 70. Yksin kotona ei saa olla kenenkään tavoite. Kokemukset ovat olleet positiivisia, huolen voi ilmoittaa huoletta. Lomake tulee Palveluneuvoon, josta palveluohjaajat ottavat yhteyttä ilmoituksen kohteena olevaan asiakkaaseen. Palvelu on auki ajasta ja paikasta riippumatta, ja ilmoittaja pysyy niin halutessaan nimettömänä. Sähköisen asioinnin matalan kynnyksen paikat yhdistettynä palveluohjaukseen sekä virkistysja kuntoutustoimintaan ym. Tunne, ettei kuulu oikein mihinkään saattaa sysätä ihmisen syvälle yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen. Ammattilaiset yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa miettivät yhteisen suunnitelman, miten elämänlaatua ja turvallisuutta voidaan lisätä, huomioiden yhteisölisyys ja yhteisö. Kynnys on matala ja ilmoituksen tekemisen jälkeen vastuu yhteydenotosta siirtyy ammattilaiselle. Yhteenkuuluvuuden tunne ja yhdessä tekemisestä koituva ilo luovat turvallisuutta, elämänlaatua ja lisää elämän hallittavuuden kokemusta. Jokainen huoli-ilmoitus on johtanut ohjaukseen, neuvontaan tai palveluihin. Voisiko tällainen toimintatapa yleistyä. Ikäihmisten kohdalla tärkeää on luoda matalan kynnyksen yhteisöllisiä paikkoja, joissa voi asioida sähköisesti tarvittaessa palveluohjaajan tukemana ja samalla tavata muita ihmisiä ja osallistua viriketoimintaan yms. Myös sähköiset järjestelmät voivat olla vuorovaikutteista, osallistumiseen kannustavaa ja yhteisöllisyyttä tukevaa. Huoltaan ovat ilmaisseet muun muassa kaukana asuvat omaiset, entiset puolisot ja apteekin henkilökunta. Ihmisen tulee olla osallinen päättämään asioistaan, osallistumaan suunnitteluun ja kun voimavarat eivät riitä, ollaan hänen apunaan, kunnioitetaan omia tapoja, harrastuksia ja yhteisöllistä toimintaa. Millaisia kokemuksia siitä on. Mikkelissä on kehitetty sähköinen HUOLI -palvelu ikääntyneiden ihmisten turvaksi. VTKL:n Kotiturva-hanke pyrkii edistämään Mikkelin alueella teknologian käyttöönottoa iäkkäiden ihmisten arjen apuna. Kyse on aktiivisesta toiminnasta ja osallistumisesta, tunne että kuuluu yhteisöön ja yhteisö voi olla myös sähköiset palvelut. Aito välittäminen ihmisistä näkyy. Teknologiaan on useita eri vaihtoehtoja, räätälöitynä yksilöllisesti ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. tuovat yhteisöllisyyttä. Palveluja ovat esimerkiksi etäkuntoutus, virkistys ja yhdessäolo yksinäisyyttä vähentämään. Kotona selviämisen tueksi tarvitaan niin virallisen kuin epävirallisen tukiverkon toimijoita. HUOLI-palvelun tärkein tavoite on helpottaa ikäihmisestä huolestuneen henkilön yhteydenottoa asiantuntijaan. Etävastaanotot, etäkonsultaatiot, etäyhteydet ja etäyhteydenpito esimerkiksi omaishoitajien jaksamisen tukena on tulevaisuutta. Yhteisöllisyyttä rakennetaan iäkkään ihmisen turvaksi yhdessä eri toimijoiden kanssa voimavarat yhdistäen
Myöhemmin illalla osa Kotisataman asukkaista kokoontuu ruokasaliin syömään yhteistä päivällistä. Ainakin yhden kunkin asunnon asukkaista täytyy olla muuttohetkellä vähintään 48 vuotta. 6 TOIMINTAMALLI P ohjakerroksen suurtalouskeittiöstä kuuluu kolinaa. Kun tuli aika etsiä uutta kotia, ajatus yhteisöllisestä taloyhtiöstä tuntui luontevalta. Koti on jokaisen oma. Kävelyryhmät lähtevät talon pihasta reippailemaan kahdesti viikossa. Siitä näkee, mitä talossa tapahtuu.. – Minimivaatimuksena on osallistua yhteisien tilojen siivoukseen tai ruoanlaittoon omalla vuorolla kuuden viikon välein. Asukkaat osallistuivat talon suunnitteluun Kotisatama on toinen Aktiivisten Seniorien eteenpäin viemä yhteisöllinen itsepalvelutalo. Samassa kerroksessa kangaspuut, ompelukoneet ja höyläpenkit kutsuvat asukkaita harrastehuoneeseen. Ihmissuhteet vaativat ja antavat paljon Marjut Helminen asui pitkään Kumpulassa puukerrostalossa, jossa yhteisöllisyys tarkoitti porraskäytävien siivousta ja lumen luontia omalla vuorolla. Taustalla vaikuttaa normaali taloyhtiön hallinto. Asukkaat saivat vaikuttaa myös omien kotiensa materiaaleihin. Osa talon asukkaita harrastaa yhdessä pilatesta tai keilausta. Sinne ei tulla kutsumatta. Sinne ei tulla kutsumatta. Asukkaat pääsivät muuttamaan koteihinsa kesällä 2015. Yhteistilojen sisustusta pohtinut ryhmä kävi koeistumassa 80 tuolia. Kotisatama on Aktiiviset Seniorit ry:n ideoima asuinyhteisö aktiivisille aikuisille. Talo ei ole palvelutalo tai varsinkaan vanhainkoti, vaan yhteisöllinen taloyhtiö Helsingin Kalasatamassa. Yhteisiä tiloja on 63 asunnon taloyhtiössä yhteensä yli 500 neliötä. Esimerkiksi ylimmässä kerroksessa on valoisa takkahuone, terassi ja kaksi saunaa. Yhteisökokouksissa sovitaan arkisen yhteiselon pelisäännöistä. Omille yövieraille voi varata talon yhteisen vierashuoneen pientä korvausta vastaan. Yhdistys sai Helsingin kaupungilta vuokratontin ja oikeuden rakennuttaa hintasäännelty osaketalo. Helminen nauttii siitä, kun voi jäädä suustaan kiinni rappukäytävässä ja Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen Itsepalvelutalossa vaalitaan yhteisöllisyyttä Kotisataman asukkaat syövät ja harrastavat yhdessä. Syömään, harrasteryhmiin ja yhteisiin tapahtumiin ei ole pakko tulla, Kotisatamassa asuva Marjut Helminen tiivistää. Lopulta löytyi malli, joka miellytti kaikkia. Asukkaat puhuvat myös itsepalvelutalosta. Kodit ovat esteettömiä kerrostalohuoneistoja ja ne ovat jokaisen omia. Esko Intke esittelee porraskäytävän infotaulua. Suunnittelu ja talon rakentaminen kesti yhteensä noin kuusi vuotta
Osa vanhuksista kokee, ettei ole saanut nuorten huomiota riittävästi. Helmisen mukaan samalla kun rakennetaan taloa, pitää rakentaa myös yhteisöä. Kotisatamaan muuttajat osallistuivat yhteisökoulutukseen jo ennen talon valmistumista. Nuoret saivat Helsingin mittapuussa erittäin edullisen yksiön asuttavakseen. Hän oli jäämässä pois työelämästä ja päättänyt muuttaa Espoosta Helsinkiin. – Vanhukset ja nuoret haluavat olla tekemisissä toistensa kanssa enemmän kuin luullaan, Mielonen tiivistää. Vanhusten mukaan nuoret tuovat taloon normaalin elämän tuntua. Yhteistilojen siivoukseen ja yhteisruokailuun liittyviä vastuurooleja on jaettu tasaisesti mahdollisimman monille asukkaille vuorollaan hoidettavaksi. Ihmissuhteiden kanssa joutuu välillä ponnistelemaan, mutta ne myös tuovat paljon, Helminen tiivistää. Esko Intke tuli mukaan porukkaan noin 1,5 vuotta ennen talon valmistumista. Jos kaipaa rauhallista ympäristöä, voi aina paeta mökille. Nuoret kertovat oppineensa vanhuksilta kiireettömyyttä. He ovat myös kokeneet voivansa olla hyödyksi toisille. Puhumisen taitoa pitää harjoitella Johtajia Kotisatamassa ei ole. 7 Vanhustyö 1 • 2017 Nuoret muuttivat palvelutaloon H elsinkiläinen Palvelutalo Rudolf kutsui kolme nuorta asumaan vanhusten kanssa reilu vuosi sitten. Toisaalta nuoria on vähän suhteessa vanhusten määrään. Vastaavia kokeiluja on käynnistetty myös muissa kaupungeissa. Virpi Sirkiä-Nordlund ja Marjut Pöyhönen suunnittelevat Kotisataman yhteistä päivällistä. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, mutta jokaiseen asiaan ei tarvitse miettiä säätöjä varmuuden vuoksi. – Minusta tämä on huoleton tapa asua. Käytännössä nuoret saattavat syödä yhdessä vanhusten kanssa, käydä kävelyllä, katsoa telkkaria tai jäädä rupattelemaan hetkeksi käytävällä. Emme halua tänne kahden kerroksen väkeä ja tilannetta, jossa yhdet päättävät ja toiset rutisevat tehdyistä päätöksistä. – Emme halua tänne kahden kerroksen väkeä ja tilannetta, jossa yhdet päättävät ja toiset rutisevat tehdyistä päätöksistä, Helminen kertoo. Yksilön täytyy sopeutua yhteisöön, mutta myös yhteisön täytyy joustaa, Intke toteaa. Vastavuoroisesti he lupasivat viettää aikaa viisi tuntia viikossa palvelutalon vanhusten kanssa. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, mutta jokaiseen asiaan ei tarvitse miettiä säätöjä varmuuden vuoksi. Osasta ihmisistä on tullut aidosti ystäviä keskenään. Mielosen mukaan palaute on ollut lähes yksinomaan positiivista. vaihtaa ajatuksia aamun lehdestä. Kotoa voi lähteä hyvillä mielin, kun tietää ihmisten seuraavan, mitä ympärillä tapahtuu, Intke kertoo. Joillain ei ole muuta sukua, kuin talonväen muodostama yhteisö.. Hakijoita asumiskokeiluun oli yli 300. Yhteiset juhlat piristävät arkea. Olen välillä paljon pois kotoa. – Tämä on upea talo ja hyvä porukka. – Koen luottamuksen puutteena, jos aikuisia ihmisiä aletaan holhota liikaa. – Emme ole edellyttäneet nuorilta suunnitelmallista tekemistä, vaan enemmänkin vapaata vuorovaikutusta ja yhdessäoloa vanhusten kanssa, projektipäällikkö Miki Mielonen toteaa. Puhumisen taitoa pitää harjoitella
Yhteisöllisyys taloissa on mahdollisuus ei velvollisuus. Kun isä kuoli loppuvuodesta 2010, tuli voimakas tarve tehdä oikeasti jotain ikäihmisten asumismahdollisuuksien parantamiseksi! – Meitä on Jyväskylässä joukko eläkeläisiä rakentamisen, rahoituksen, juridiikan ja sosiaalityön alueilta ja haluamme luoda uusia mahdollisuuksia ikääntyvän väestön asumiseen. Jos asunnosta haluaa luopua, sekin on helppoa. TOIMINTAMALLI. Asukkaat ovat omistajan asemassa yhdistyksen jäseninä ja heillä on aito vaikutusmahdollisuus yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon. Omistusasuntojen, vuokra-asuntojen ja toisaalta palveluasumisen välimaastossa ei ole riittävästi sellaisia vaihtoehtoja, jotka perustuisivat vanhenevan väestön asumiseen omissa asunnoissaan siten, että heidän erityistarpeensa esteettömyyden, palvelujen läheisyyden ja sosiaalisen kanssakäymisen osalta olisi otettu huomioon. 8 J aso on eläkeikäisten ihmisten alullepanema asumisyhteisö, sanoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Olavi Niemi. Jos on omistanut talon tai asunnon, jäljelle jäävän varallisuuden voi siten käyttää omaksi hyödyksi esimerkiksi erilaisten hyvinvointia lisäävien asioiden ja palveluiden hankkimiseen itselleen. Rakentaminen on jatkunut ja Ilona-talojen nimellä tehtyjä asumisoikeustaloja on Jyväskylässä jo kolme. Isän kunto alkoi heiketä, asuminen ei omakotitalossa enää sujunut omin voimin, eikä hän halunnut muuttaa tarjolla oleviin palvelutaloihin. – Ajatus siitä, että iäkkäiden ihmisten asumisen kehittämiseksi pitää jotain tehdä lähti liikkeelle omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani, isäni elämän loppuvaiheista, joita seurasin hyvin läheltä. Yleinen tahtotila on, että laitospaikkoja vähennetään, mutta erityisesti iäkkäille ihmisille tarkoitettujen asumisratkaisujen kehittäminen on puutteellista. Ilmoitus asumisoikeusyhdistykselle riittää ja yhdistys markkinoi asunnon edelleen eteenpäin. Olavi Niemen mukaan huomionarvoista on myös se, että Jasossa ei ole erillistä omistustahoa, yhdistys toimii yleishyödyllisin periaattein. Asumisoikeuteen ei liity tuloeikä varallisuusrajoja. ARA:lta saatiin korkotukilaina ja ensimmäinen asumisoikeuskerrostalo valmistui Jyväskylän Huhtasuolle syksyllä 2014. – Eläkeikäiset tietävät parhaiten itse, mitä he tarvitsevat, Olavi Niemi sanoo ja jatkaa: – Asumisoikeus on iäkkäälle ihmiselle turvallinen ja helppokin tapa muuttaa omaa asumisen muotoaan. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso alkuvuodesta 2012, Niemi taustoittaa. Asumisen hallintamuotona on asumisoikeus, rakentamisessa on huomioitu yhteiset tilat ja toiminnassa asukkaiden oman osaamisen hyödyntäminen sekä aito osallistaminen ja aktivoiminen yhteisön sosiaaliseen kehittämiseen asukastoiminnan ohjaajan avulla. Asukastoiminnan ohjaaja innostaa ja koordinoi toimintaa, auttaa ja neuvoo, mutta asukkaat päättävät mitä tehdään. Alusta asti eläkeläisten yhdistykset ovat olleet vahvana taustatukena. Siinä pääsee 15 %:n omaosuudella kiinni omaan, uuteen asuntoon. Toiminnan suunnittelussa on mukana vahva kokemusasiantuntijuus. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Jaso ry Varttuneet omaa tulevaisuuttaan rakentamassa Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Jyväskylässä on kehittänyt toimintamallin, jolla parannetaan ikääntyvien ihmisten asumisoloja, asumisviihtyvyyttä sekä toimintakyvyn säilymistä. Jason perustajat ja hallituksen jäsenet ovat kaikki eläkeläisiä. Malli luotiin kolmivuotisella kehittämishankkeella Yhdistys haki rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä ja sai tukea vuosille 2013–2016 yhteisöllisen senioriasumisen mallin kehittämiseen. Investointiavustusta haettiin ja saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä
Palkattu asukastoiminnanohjaaja on keskeinen lenkki sosiaalisen toiminnan edistämisessä. Jason yhteisöllinen toimintamalli tukee uusien sosiaalisen suhteiden luomista varttuneen väetön piirissä ja palaute asukkailta on ollut myönteistä, Olavi Niemi kertoo. Asumisoikeuslain uudistus on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Yhteisöllinen asuminen, jossa tunnetaan myös naapuriapu, on astumassa tilalle. Raportti on luettavissa yhdistyksen nettisivuilla www.jasoasunnot.com. Jaso on jättänyt omat kommenttinsa lainsäädännön valmisteluun. Parhaillaan asumisoikeuslainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Vanhenevalle väestölle asuntoja on rakennettava sellaisille paikoille, joissa palvelut ovat lähellä, Niemi painottaa. – Kiinnostusta on myös muualla maassa ja yhteisöllisen senioriasumisen toimintamallia on tarkoitus levittää. Lisätietoa Jason toiminnasta myös Vanhustyön johtajat palstalla tässä lehdessä sivulla 29. Jason toimintamalli on kuvattu julkaisussa Elämää yhdessä – yhteisöllisen senioriasumisen toimintamalli, joka julkaistiin marraskuussa 2016. 9 Vanhustyö 1 • 2017 Asukaskokemukset myönteisiä Nykyisin perheja sukuyhteisöt eivät ole enää yhtä tiiviitä kuin aikaisemmin ja välimatka sukulaisiin saattaa olla pitkä. Yhteisissä tiloissa on harrastusmahdollisuuksia. Yhdistyksessä haluamme tehdä ennakoivaa työtä, jossa varttuneita ihmisiä aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ikääntymisestään.. Jason asukastoimintamallissa asukkaat itse huolehtivat tarvitsemiensa palveluiden hankinnasta sekä vastaavat toiminnan järjestämisestä ja suunnittelusta asuintaloissaan. Tavataan vain muutamia kertoja vuodessa. Jaso toimii tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja paikallisten eläkeläisjärjestöjen kanssa. Suomen asuntopolitiikan ongelma on jäykkyys ja omistusasuntokeskeisyys, Niemi sanoo. – Toivomme, että asumisoikeusmallia kehitettäisiin edelleen, että siitä tulisi varteenotettava malli paitsi vanhusväestön myös muiden väestöryhmien asumisen kehittämiseen. Yhdistyksessä haluamme tehdä ennakoivaa työtä, jossa varttuneita ihmisiä aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ikääntymisestään
Lähetämme uuden tuoteluettelon heti kun se tulee painosta.. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi Ennakkotilaa uusi luettelo: Lähetä viestiä osoitteeseen mediq.suomi@mediq.com. • Lisää ammatillisia valinnanmahdollisuuksia • Valmiuksia toimia oman alan vaativissa lähiesimiesja johtotehtävissä • Osaamista työelämän kehittämiseen • Kelpoisuuden julkiseen virkaan ja tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelu onnistuu 1½ 2 vuodessa työn ohessa ja virtuaalisten opetusmenetelmien ansiosta matkojenkin päästä. Puh. Mukana yhteishaussa 15.3.–5.4.2017 osoitteessa www.opintopolku.. /YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio Kansalaisten tarpeet ja työelämän palvelurakenteet muuttuvat Geronomi YAMK Sairaanhoitaja YAMK Sosionomi YAMK Terveydenhoitaja YAMK YAMK-tutkinto antaa mm. Mediq Webshop ?– AINA AVOINNA Tulossa uusi Tuotteet hoivakodeille -katalogi, joka on hyvä apu nettitilauksia tehdessä. YAMK Uutta sinussa www.lapinamk.. Lähiopetuspäiviä on 2?3 kuukaudessa joko Kemissä tai Rovaniemellä. Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo
Dialogioppaan paikkoja haki noin 600 henkilöä Oppaat ehtivät työskennellä yhdessä 150 päivän ajan. Heurekan innoittajat saivat puolestaan lahjaksi paksun kansion, mikä sisälsi parhaat palat kahvihuoneen keskusteluista. Vanhustyön keskusliitto oli asiantuntijayhteistyökumppanina mukana näyttelyn sisältöjen kotimaistamisessa sekä oppaiden rekrytoinnissa ja valmentamisessa. Fantastiset ihmiset, kuinka voi olla työpaikka näin ihana”. Heureka haki lehti-ilmoituksen perusteella 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä kertomaan elämästään Dialogi ajassa -näyttelyyn. Eka työpaikka, missä olen saanut olla sellainen kun olen. Teksti ja kuva: Satu Helin Dialogi ajassa -näyttely kosketti ja loi yhteisöllisyyttä Syksyn ja talven aikana Heurekassa on kuultu koskettavia elämäntarinoita ja käyty kiinnostavia keskusteluita vanhenemisesta yli 70-vuotiaiden dialogioppaiden johdolla. VTKL yhdessä jäsenjärjestönsä Miina Sillanpää Säätiön kanssa tulee kartoittamaan tätä kuvausta varten tarkemmin Dialogi-ajassa näyttelyn kokemuksia. 11 Vanhustyö 1 • 2017 H eurekassa jaettiin tammikuun puolivälissä Dialogi ajassa -näyttelyn päätöskaronkassa työtodistukset oppaille. NÄYTTELY Eila Laxen sai todistuksen oppaiden päätöskaronkassa Heurekassa. Ilahduttavaa oli kokonaan uusien kävijäryhmien tulo Heurekaan. Eka kerta, kun olisin halunnut jäädä luokalle. Dialogioppaan paikkoja haki noin 600 henkilöä. Heurekan oma väki eli innoittajat ja palkalliseen työhön valitut 30 yli 70-vuotiasta dialogi-opasta hehkuttivat yhteistä työyhteisöään ja työkavereitaan lausahduksin: ”Ikinä en ole ollut näin hyvässä työpaikassa. Vanhustyön keskusliitto osallistui saksalaisen näyttelykonseptin kotimaistamiseen niin ikääntyneitä ihmisiä koskevien yhteiskunnallisten tekijöiden kuin tilastotietojenkin osalta. Oppaat ilmoittivat jatkavansa säännöllisiä kokoontumisia. ryhmätoimintoihin tai vapaaehtoisena toimimiseen Senioritoiminnassa, SeniorSurf-tietotekniikkaopastajina tai Ystäväpiiri-toiminnassa. Henkilöille, jotka eivät tulleet valituiksi oppaiksi, Vanhustyön keskusliitto kertoi ja toimitti materiaalia muista mahdollisuuksista osallistua mm. Todistusten jako ei ollut siis perinteistä kiitospokkausta, vaan edellä mainittujen sanojen mukaisia hauskoja ylistysviestejä ja kuultiinpa myös viulun soittoa ja omakohtaisia kokemuksia jopa useilla eri kielillä. Kun tulin tänne töihin, pidin vain mustia vaatteita ja nyt minulla iloisen väriset vaatteet jatkuvasti. ”Opaskokemus oli hieno ja ikimuistoinen”, hän sanoi.. Ikä oli näyttäytynyt eri ihmisille eri tavoin. Eräs herra kertoi huomanneensa olevansa ilmeisesti vanha luettuaan lehdestä oppaiden rekrytointi-ilmoituksen. Uudenlainen osallisuus, merkityksellisen, tavoitteellisen työn tekeminen ja eri ikäisten työyhteisö näytti olevan erityisen voimaannuttava kokemus. Ryhmämuotoinen työtodistusten jako muistutti joiltakin osin koulutodistusten jakoa, joskin tilaisuus oli täynnä riemua, luovuutta ja onnistumisen kokemuksia. Näyttelyssä vieraili yli 15 000 kävijää. VTKL osallistui myös oppaiden rekrytoinnin suunnitteluun ja tehtävään valmentamiseen. Vanhimmat oppaista olivat yli 80-vuotiaita
Aineisto koostuu 71 haastattelusta, jotka tehtiin ohjelmaan kuuluneisiin hankkeisiin osallistuneiden ikääntyneiden ihmisten kanssa ympäri Suomea vuosina 2014–2015. Kohtaaminen ja tekeminen voivat tapahtua fyysisissä paikoissa tai virtuaalisissa verkostoissa. Eloisa ikä -ryhmien sisällöt olivat monesti varsin perinteisiä, kuten erilaisia retkiä, pelejä, liikuntaa, askartelua, alustuksia, juttelua ja kahvittelua. Yhteisöllisyys – toimintaa ja tunnetta Olemme sosiaalisia olentoja. Silti kaikkien tulisi olla yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi psykososiaalista hyvinvointia edistävässä toiminnassa. Ihmiset tarvitsevat toisiaan monin tavoin arjen toiminnoissa ja henkisen hyvinvoinnin ylläpidossa, onpa vuorovaikutus kasvokkaista tai ei. Toisaalta myös vuorovaikutus ja verkostoituminen sosiaalisessa mediassa ovat monelle todellisia ja merkityksellisiä. Ikäihmisten osallistaminen onkin nykyTeksti: Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo Yhteisöllisyyttä yhdenvertaisesti kaikille. Ryhmä yhteisöllisyyden areenana Erilaisten teemojen ympärille rakentuvat ryhmät ovat monien kansalaisjärjestöjen toiminnan ytimessä. Se ei kuitenkaan toteudu automaattisesti. Monet Eloisa ikä -tutkimuksessamme haastatellut hankkeiden ryhmiin osallistuneet ikäihmiset olivat olleet mukana erilaisessa ryhmätoiminnassa jo aiemminkin ja useasti myös samanaikaisesti eri paikoissa. Joka tapauksessa yhteisöllisyyden käsitteessä yhdistyvät ajatukset yhteisöstä eli toisilleen tavalla tai toisella läheisten ihmisten joukosta sekä yhteenkuuluvuuden tunteesta. Järjestöt haluavat tarjota omille kohderyhmilleen merkityksellisiä yhteisöjä, joissa ihmiset voivat jakaa asioita ja kokea yhteisöllisyyttä. Ryhmätoimintaan osallistumisesta on tullut varsin kyseenalaistamaton ikäihmisten elämäntyyli-ihanne. Jo pitkään on puhuttu yhteisöllisyydestä, kun ihmiset kokoontuvat tekemään yhdessä jotakin. Haastattelujen perusteella ryhmäläiset päättivät ohjelmasta yleensä yhdessä ja pitivät sitä hyvänä ja monipuolisena. Mikä neuvoksi. Ryhmätoiminnalla lyödään ikään kuin useampi kärpänen yhdellä iskulla: yhtäältä ihmisiä aktivoidaan osallistumaan ja tapaamaan toisiaan, mikä edistää monien hyvinvointia, ja toisaalta tämä tehdään kustannustehokkaasti. 12 I kääntyneiden ihmisten kanssa tehtävässä työssä yhteisöllisyys on nykyään kyseenalaistamaton arvo ja sen ilmenemismuoto usein ryhmätoiminta. Ikääntyneille ihmisille onkin nykyään runsaasti ryhmämuotoisia toimintamahdollisuuksia varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Yhteisöllisyyttä ehdotetaan nykyään usein ratkaisuksi melkein mihin hyvänsä yhteiskunnalliseen ongelmaan. Varsinkin ikääntyneille ihmisille yhteisöllisyyden tärkein käytännön muoto on usein ryhmätoiminta. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia eivätkä kaikki viihdy samanlaisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Eloisa ikä -ohjelman tutkimuskanavalla tutkijat Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo kertovat väliaikatietoja Eloisan tutkimuksen kulusta (2013-2017) ja keskeisistä havainnoista matkan varrelta.. Tutkimme asiaa muun muassa Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksen haastatteluaineiston valossa. Vaikka yhteisöllisyys ei tietoverkkojen ja sosiaalisen median aikana ole enää sidoksissa tiettyihin fyysisiin paikkoihin tai kokoontumisaikaankaan, pidetään kasvokkaista kohtaamista edelleen yhteisöllisyydessä hyvin keskeisenä. Tutkimusten mukaan ikääntyneiden osallistujien mielestä ryhmien toiminnassa on oleellista toisten, usein samanmielisten ihmisten (jopa vertaisten) kohtaaminen, vaihtelu arkeen ja virkistyminen sekä toiminnallinen ja tiedollinen anti
Näitä piirteitä ovat esimerkiksi introversio eli sisäänpäinsuuntautuneisuus ja ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus. Tästäkin syystä ryhmätoiminnassa korostuu ammattitaitoisten vetäjien rooli: heidän on kyettävä luomaan moninaisuutta hyväksyvät olosuhteet, joissa erilaiset ihmiset pystyvät osallistumaan yhdenvertaisina. Haluavatko kaikki osallistua juuri tällä tavalla. Yhdenvertaisuus ja hierarkiat Eloisa ikä -ohjelman keskeisiä tavoitteita on yhdenvertaisuuden edistäminen, missä on kyse yhdenvertaisuudesta myös erilaisten ikäihmisten kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa todellista avoimuutta suunnittelussa ja kaikenlaisten ihmisten osallistumista siihen. Millainen olisi introverttien kannalta hyvää yhteisöllisyyttä. Jos toimintaa suunnittelevat vain ammattilaiset ja aktiiviset seniorit, todellisuuskuva kapeutuu eikä kaikkien osallisuus toteudu. 13 Vanhustyö 1 • 2017 ään keskeinen lähtökohta heille kohdistuvan toiminnan ja yleisemminkin palvelujen suunnittelussa. Aktiivisuus ei aina edellytä suurta sosiaalisuutta eikä yksin toimiminen väistämättä tarkoita halua jättäytyä yhteisöjen ulkopuolelle. Myös ikääntyneiden yhteisöllisyyttä mahdollistavan toiminnan tulisi lähteä ihmisten moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sen sijaan, että kaikkien oletetaan hyötyvän samanlaisesta toiminnasta. Sosiaalisissa tilanteissa on suotuisaa olla esimerkiksi ulospäin suuntautunut ja myönteinen. Yhteisöllisyyden ja ryhmätoiminnan kannalta ihmisten introja ekstroverttiys tarkoittavat muun muassa sitä, että osalle ihmisistä sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen on jo lähtökohtaisesti muita helpompaa. Kun yksi henkilö on innokas järjestämään tapahtumia ja toimimaan kerhonvetäjänä, toinen toimii mieluummin itsekseen mutta silti yhteisöllisesti ja yhteiseksi hyväksi esimerkiksi pitämällä yllä yhdistyksen verkkosivuja tai koostamalla toiminnassa tarpeellisia materiaaleja. Usein tullaan samalla rakentaneeksi hierarkioita eli arvoasteikkoja eri ihmisten ja tilanteiden välille. Sosiaalisesti aremmat ja vähemmän toiminnalliset introvertit henkilöt voivat jäädä helposti vaille osallisuuden areenoita tai löytää rooleja ainoastaan ”yksinäisiksi” määriteltyinä ”autettavina” tai ”mukaan vedettävinä”. Usein myös yhteiskunnan arvostukset ja rakenteet suosivat niitä, joilla on parhaat edellytykset pärjätä. Onko muita mahdollisuuksia. Täydennämme toisiamme Olemme erilaisia ja yhdenvertaisia. Samanmuotoinen sosiaalinen vuorovaikutus ei siten sovi kaikille yhtä hyvin. Yhteisyyttä ja yhteisöllisyyttä rakennetaan kuitenkin myös identiteettityöllä, jossa etsitään erottautumiskohteita vertaamalla itseä muihin. Tämä asettaa haasteita vapaaehtoisvoimin vedettävälle ryhmätoiminnalle: missä määrin siinä todellisuudessa voi pärjätä ”tavallisen ihmisen tiedoilla ja taidoilla”, kuten sanonta kuuluu?. Eloisa ikä -tutkimushaastatteluissa hierarkkista koodistoa liittyi esimerkiksi ryhmäjäsenyyteen: Mitä tahansa tehdäänkin, niin tulee sellaset meidän ryhmät, että kun vaikka pelataan tietovisaa, oli tuossa viimeksi sunnuntaina niin joku sano, että ”sillon kerran, kun minäkin olin mukana, niin meidän ryhmä teki sitä ja sitä”, sekin tykkäsi tai oli omasta mielestään siinä meidän ryhmässä, vaikka se oli vaan yhen kerran ollu mukana siinä tietovisassa. Joissakin ohjelman hankkeissa on korostettu kaikkien toiminnoissa mukana olevien ikäihmisten tasaveroista suhdetta esimerkiksi siten, että vapaaehtoistyössä ei ole puhuttu erikseen auttajista ja autettavista vaan vertaistuesta. Eloisa ikä -haastatteluissa ryhmiin osallistuminen koettiin pääsääntöisesti myönteiseksi ja yhteisölliseksi toiminnaksi. Sisäänja ulospäinsuuntautuminen Viime aikoina on puhuttu varsin runsaasti eräistä synnynnäisistä temperamenttipiirteistä, jotka osaltaan määrittävät ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen tarpeita ja tyyliä. Ekstrovertit ihmiset tarttuvat muita helpommin tarjolla oleviin, kuin heille suunniteltuihin toimintatilaisuuksiin, jotka edelleen vahvistavat heidän toimintatyyliään ja hyvinvointiaan. Siihen liittyi kuitenkin myös eräitä hierarkioita, jotka vaikeuttivat joidenkin ihmisten osallistumista. Toisaalta ryhmätoiminnan järjestämisessä on keskeistä huomata myös, että se edellyttää tietynlaista sosiaalisuutta. Monesti osallistujat arvostavat ryhmänvetäjien toiminnassa nimenomaan ammattimaisia piirteitä: kykyä saada kaikki ihmiset tuntemaan itsensä tasapuolisesti tervetulleiksi ja hyväksytyiksi sekä osaamista esimerkiksi fyysisen ja henkisen avun antamisessa. Ääritapaukset ovat harvinaisia, mutta useimmat ihmiset kallistuvat jompaankumpaan suuntaan. Näin on pyritty häivyttämään ihmisten ja heidän tilanteidensa eroja ja korostamaan niiden sijaan samankaltaisuuksia. Kaikilla voi olla ”annettavaa muille”, kunhan siihen tarjoutuu mahdollisuus
– Mietimme, että mitä se liikunnan määrä ja laatu oikeasti on. 14 TOIMINTAMALLI V astaremontoidun Korson vanhustenkeskuksen sekä vuonna 2015 avatun Malminniityn asumisja toimintakeskuksen hoitajakutsujärjestelmät mahdollistavat asukkaiden hyvinvoinnin seuraamisen. Rakentuuko asukkaidemme arki aktiivisista yhdessäolon hetkistä ja laadukkaasta yöunesta, niin kuin Hoiva-asumisen palvelujen palvelulupauksessa on asukkaillemme luvattu. Samoin saatetaan ajatella, että työntekiAktiivisuus-pilotti kasvattaa kuntoa ja luo yhteisöllisyyttä Vantaan kaupungin Hoiva-asumisen palvelut aloitti Aktiivisuus-pilotin syksyllä 2016. Projektipäällikkö Piia Sneck Vantaan kaupungilta kertoo, että Vantaalla Hoiva-asumisen palveluissa on vuodesta 2013 kouluttauduttu kuntouttavaan ja asiakaslähtöiseen arkeen henkilökunnan kanssa. Hoitajille on hankittu omat aktiivisuusrannekkeet, joiden avulla saadaan tietoa hoitajan aktiivisuudesta sekä laadukkaasta lepoajasta. Pilotin tarkoituksena on tutkia ja kehittää toimintamallia, jossa mahdollistetaan, kannustetaan, seurataan ja arvioidaan ikääntyneiden ihmisten ja hoitohenkilökunnan päivittäistä aktiivisuutta sekä hyvinvointia. Lisäksi mietimme, miten henkilökunta voisi lisätä mielekästä liikuntaa työpäivään yhdessä asukkaiden kanssa.. – Aktiivisuus-pilotin avulla halusimme lähteä katsomaan, miten me saamme sekä asukkaiden että henkilökunnan arjen aktiivisuutta lisättyä. jöille tulee paljon askelia, kun he kävelevät huoneesta toiseen. Teksti ja kuvat: Herttakaisa Kettunen Laurea ammattikorkekoulun fysiotrerapeuttiopiskelijat ovat mukana mittaamassa henkilökunnan ja asukkaiden toimintakykyä sekä pitämässä aktiivisuustuokioita. Ranteessa pidettävä kello toimii asukkailla paitsi turvarannekkeena niin se myös mittaa käyttäjänsä fysiologisia signaaleja. Saaduista raporteista voidaan seurata henkilön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehitystä sekä hoidon tarvetta. Hoitajakutsujärjestelmän avulla pystymme seuraamaan ja raportoimaan muun muassa asukkaiden aktiivisuutta ja hyvinvointia. Kuvassa oikealla opiskelija Lilian mittaamassa henkilökunnan toimintakykyä. Piia Sneck kertoo esimerkkinä, että monesti ajatellaan ikääntyneiden ihmisten kävelevän kaiket päivät hoivakodin käytäviä ja liikkuvan pitkin päivää
Piia Sneck toteaa, että teknologian avulla voidaan todentaa asukkaiden todellinen fyysinen aktiivisuus. Kuntouttavasta työotteesta on tullut tietoista ja henkilökunnasta on löytynyt rohkeutta heittäytyä mukaan asukkaan harrastetuokioihin. Samalla pyritään selvittämään, onko aktiivisuus/ hyvinvointirannekkeen käytöstä hyötyä asukkaiden toimintakyvyn edistämisessä ja henkilökunnan työhyvinvoinnin lisäämisessä. Mikäli aktiivisuus –pilotista saadaan hyviä tuloksia asukkaiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta sekä henkilökunnan työnhyvinvoinnin osalta olemme harkinneet mahdollisuutta tarjota koko Hoiva-asumisen palvelujen henkilökunnalle vastaavaa mahdollisuutta osana palkitsemisjärjestelmää, missä kannustetaan työhyvinvoinnin ylläpitämistä.. – Ranneke mittaa myös asukkaiden yöllistä lepoaikaa, tämä tuo tarpeellista tietoa unen saannista. Pilotin aikana arvioidaan ja seurataan asukkaiden ja henkilökunnan aktiivisuuden ja kuntoutuksen määrää erityisesti teknologian avulla. – Mehän ollaan koko ajan pyritty siihen aktiiviseen arkeen, mutta tämä vielä tukee sitä todella hyvin. Tiedämme, että hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä tekee ikäihmiset onnelliseksi. Aktiivisuus-pilotti Pilottiin valokoituneiden asukkaiden ja henkilökunnan fyysistä aktiivisuutta arvioidaan aktiivisuusja hyvinvointirannekkeen avulla. ravitsemuksen ja rentoutumisen keinoin. Lisäksi asukkaiden toimintakyvyn ja henkilökunnan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä mitataan pilotin alku-, välija loppuvaiheen mittauksilla. Henkilökunnalle on järjestetty myös hyvinvointi-iltapäiviä, joissa tuetaan työhyvinvointia kokonaisvaltaisemmin mm. Hänestä Aktiivisuus-pilotti on ollut tosi mielenkiintoinen ja kannustava myös hoitohenkilökunnalle. Henkilökunnan työhyvinvointia pyritään lisäämään fysioterapiaopiskelijoiden suunnittelemien ja ohjaamien aktiivisuustuokioiden avulla, joihin työnantaja mahdollistaa viikottain ½ tuntia työaikaa. Saatuja tuloksia voidaan verrata puolestaan RAIarvioinneista saatuihin tuloksiin. Yhdessä tekeminen innostaa Fysioterapeutti Anitta Hietaranta ohjaa aktiivisuus -pilotissa mukana olevia Laurea ammattikorkeakoulun fysioterapia opiskelijoita Malminniityn ja Korson vanhustenkeskuksissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun hoitaja menee aamulla asukkaan huoneeseen, niin siellä voidaan tehdä aamuvoimistelu yhdessä. Osastonhoitaja Päivi Junttanen Korson vanhustenkeskuksesta kertoo, että asukkaille ja hoitajille on aloitettu yhteinen kuntoklubi, jossa asukkaat ja työntekijät kuntoilevat yhdessä. – Jo nyt tiedetään, että saadut tulokset ovat hyviä. – Vaikka kuntouttava työote näkyy jo muutenkin esimerkiksi täällä Korson palvelukeskuksessa, niin pilotti on tuonut sitä lisää, hän iloitsee. – Nyt ei seistäkään asukkaan vieressä toistoja laskemassa vaan hoitajat voivat treenata samalla itse, ja heitä kannustetaan siihen, Piia Sneck kuvailee. Näin hoitotyön tekeminen ja kuntoilu nivotuvat arkeen. – Ja nyt kun olemme saaneet välineitä lisää, esimerkiksi kuntopyöriä ja crostrainereita niin yhdessä tekeminen on lisääntynyt. Päivittäin tehdään kävelyharjoituksia ja ulkoilua. Eritasoiset harjoitusohjelmat vapaaajalle on laadittu yksilölliset tarpeet huomioiden ja facebook -ryhmät toimivat kannustimina. Hän pitää hyvänä myös sitä, että pilotissa on mukana myös Laurean fysioterapeuttiopiskelijat, jotka tekevät asukkaille sekä hoitohenkilökunnalle fyysisen toimintakyvyn alku-, välija loppumittaukset sekä järjestävät viikottain aktiivisuustuokioita ja kannustavat henkilökuntaa vapaa-ajan liikuntaa laatimiensa harjoitusohjelmien avulla. 15 Vanhustyö 1 • 2017 Arjen aktiivisuus näkyväksi Aktiivisuus-pilotin myötä halutaan saada näkyväksi arjen aktiivisuus. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksia todennetaan asukkaiden osalta RAI-arviointimittarilla. Meillä on hoivakodeissa viikoittain kuntoutuskokoukset sekä valmennusvartit ja niissä mietitään sitä, miten asukkaat ja hoitajat voivat olla aktiivisia yhdessä
Osallistumiskertoja oli ensimmäisenä vuonna ryhmissä 1740, tapahtumissa 280. Vesa Sinervä on Lievestuoreen palvelukeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja ja 20 % projekti(päällikkö)mies Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa Osallistuva ikäihminen – mielekäs arki -hankkeessa. Silläkin väkimäärällä saatiin aikaan melko kaoottinen tilaisuus, mutta uusi projektityöntekijä Tiina Ahonen ja projektipäällikkö Maria Kuikka selvittivät tilaisuuden kunnialla ja keräsivät tuosta tilaisuudesta pitkälle toista sataa ilmoittautumista syksyllä alkaviin ryhmiin. Olen näkevinäni pysähdyspaikkoja, mutta mitä pitemmälle olemme seilanneet, sitä selvemmäksi on käynyt, että tätä laivaa ei ole tarkoitettu telakalle, vaan vaahtopäitä puskemaan. Oli kuntosaliryhmää, kävelyryhmää, yhdessäoloryhmää ja ihan kiitettävä määrä tapahtumia ryhmien lisäksi. 16 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Olemme jo niin kaukana satamasta, että ohjaamisen lisäksi olemme alkaneet jo tähyillä, mitä horisontissa siintää. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 2469 ja 1111. Suunnitelma oli liian hyvä. Onnistuimme rekrytoinnissa ja ehkä sekin oli onnistunut strateginen valinta, että meillä on kolme henkilöä tiimissä (100 %, 80 % ja 20 %) ja koska Tiina on äityislomalla Elisa Savijärven sijaistaessa meillä on jo neljän henkilön osaaminen käytössämme. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä P äätimme kutsua jokaisen yli 60-vuotiaan laukaalaisen henkilökohtaisella kutsukirjeellä hankkeen info-tilaisuuteen, jossa olisi myös kahvitarjoilu. Tiina ja Maria saivat tuotettua lukujärjestyksen, jossa jokainen ilmoittautunut saatiin mukaan johonkin ryhmään. Jouduimme toisesta info-tilaisuudesta käännyttämään kymmeniä takaisin kotimatkalle, koska tila ei mitenkään vetänyt yli 160 ihmistä. Ryhmiä tulisi olemaan noin 20 ympäri Laukaata, noin 50 kilometrin säteellä päämajasta Lievestuoreelta. fi/projektit Teksti: Vesa Sinervä Kuva: Tiina Ahonen Ajatuksia matkalla jostakin – jonnekin Kun Maria Kuikan kanssa vuoden 2014 keväällä projektisuunnittelun yhteydessä pohdimme, miten saavuttaisimme parhaiten yli 60-vuotiaat laukaalaiset, päädyimme yhteen ratkaisuun, joka peittoaisi paikallislehden ja jopa sosiaalisen median.. Toinen tekijä on kohderyhmän aktiivinen, innostunut ja rakentava panos toimintaan. Kolmas tekijä on sitten rahoittajan ja VTKL:n panos Eloisa ikä -verkostoineen, mikä tuo välillä yksinäisenkin puurtamisen rinnalle upeita jakamisen hetkiä. Käytettävissä olevat resurssit riittämään Mikä auttoi meitä kahden henkilön työpanoksella järjestämään toiminnan niin, että pystymme vastaamaan vahvaan kysyntään. Tiesimme siis kesällä 2015 projektin ryhmälogistiikkaa hioessamme, että syksyn mittaan edessämme olisi hikinen urakka, josta kahden työntekijän pitäisi selvitä. Työntekijöiden osaaminen, tiimityötaidot ja kyvykkyys toimia hektisessä projektimaailmassa ovat toki ratkaisevassa asemassa onnistumisen kannalta. Lisätietoja: www.palvelutalomannikko
Juuri odottaminen ja odotuksen kohteena olevan asian suunnittelu, pohtiminen, ideointi, valmistelu ja tulevilla tuloksilla herkuttelu – tekevät odottamisen kohteesta merkityksellisen. Mutta onneksi meillä on Eloisa, jossa on uskallettu kokeilla ja tehdä toisin! Odottamisen jälkeinen aika – tuloksia odotellessa Vanhustyön keskusliiton kehittämisjohtajana marraskuussa 2016 aloittanut YTT Teija Mankkinen osallistui Raha-automaattiyhdistyksen vuosittain järjestettävään Eloisa ikä -ohjelman arviointipäivään.. Arviointipäivillä puhuttiin myös ”positiivisista sivuvaikutuksista”. Niin Eloisassa kuin Emmassa ja Eliaksessa toimitaan ihmisten kanssa erilaisissa verkostoissa. 17 Vanhustyö 1 • 2017 Teksti: Teija Mankkinen Toimittanut: Tiina Hailla O maa aikaamme leimaava piirre, mihin olen viime aikoina havahtunut, on odottamisen katoaminen. Kehittämistoiminnan lähtökohtana on ajatus muutoksesta. Miten ’odottamisen jälkeinen aika’ vaikuttaa arviointiin ja seurantaan. Jos emme saa kuittausta lähettämäämme sähköpostiin saman päivän sisään, huolestumme. Ilman odottamista asiat tehdään juuri niin kuin on tehty tähänkin asti, mikä sinällään ei ole huono asia. Itse ymmärränkin odottamisen aktiivisena toimintana, joka pitää sisällään niin toimintaan sitoutumisen prosessin kuin sen, että toimintaa tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Odottamisen merkitykseen havahtui myös vaihto-oppilaana oleva tyttäreni, jonka mielestä joulu vaihto-oppilasmaassa ei tuntunut joululta, koska sitä ei odotettu ja siihen ei valmistauduttu. Kaikki tulokset ja vaikutukset kun eivät synny hetkessä tai suunnitellusti. Pohdittiin, mihin seurantaja arviointitutkimus perustuu; (tieteelliseen tutkimukseen vai ei), sekä sitä, miten eri käsitteet (tuotos, tulos ja vaikuttavuus) eroavat toisistaan ja miten eri arviointivaiheet käytännössä toteutetaan varsinkin, kun kyse on erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa työskentelystä. Ohjelmallinen toiminta, jossa on mukana hyvinkin erilaisia hankkeita, tuo hyvin esiin paitsi toiminnan myötä syntyneiden yhteistyöverkostojen arvon myös erilaisten arviointija seurantakäytäntöjen kirjon. Yksi ohjelmatoiminnan hienouksista on ollut se, että muuttumista on pidetty miltei tavoiteltavana. Näistä asioista keskusteltiin RAY:n Eloisa ikä ja Emman ja Elias -avustusohjelmille järjestämässä yhteisessä arviointipäivässä. STEAn ohjelmien Eloisien ja Emman ja Eliaksen arviointiseminaarista Projekteissa tekemisen – mutta myös tavoiteltujen tulosten ja vaikutusten odottamisen – tueksi on luotu erilaisia seurantaja arviointijärjestelmiä ja -välineitä. Joulu vain tapahtui, yhtäkkiä jouluaattona. Esimerkiksi saattohoitovaiheessa olevien ihmisten tukena olevat henkilöt pohtivat, millaisia reunaehtoja saattohoidon kaltaisen toiminnan seurantaan liittyy. Odottaminen on aktiivista toimintaa, jonka aikana tapahtuu sitoutuminen ja ”toisin ajatteleminen”. Projektin hakemusvaiheessa asetettu tavoite voi toiminnan käynnistyttyä muuttua (muutos voi olla jopa tavoiteltavaa!). Emme esimerkiksi malta odottaa viikkoa katsoaksemme seuraavan jakson television kausisarjasta, vaan sen sijaan katsomme kaikki jaksot kerralla. Tällöin tarvitaan mahdollisuus pysähtyä, ajatella uudella tavalla ja odottaa. Ja silti toiminta voi olla mitä vaikuttavinta ja tehokkainta. Keskustelu oli vilkasta ja ajoittain kriittistäkin. Pulmallista siinä on vain se, että valittu toimintamalli toistaa jo olemassa olevaa, mutta ei välttämättä luo uutta. Odottaminen ja nykyinen ”odottamisen jälkeinen aika” liittyykin olennaisesti myös ehkäisevään työhön ja projektitoiminnan vaikuttavuuden todentamiseen. Niiden tarkoituksena on johdattaa tekijöitä pohtimaan, tehdäänkö projekteissa niitä asioita, joita pitää tehdä vaiko ei. Toisaalta erilaisuus herätti myös kysymyksen seurannan ja arvioinnin välineistä ja käytännöistä sekä siitä, että erilainen toiminta edellyttää erilaisia mittareita ja käytäntöjä sekä erilaisia tulosten odottamisen aikajänteitä. Sillä tarkoitettiin tiivistä yhteistyötä rahoittajan kanssa näissä projektityölle luonteenomaisille yllätyksille, ja sille, että muutos (muuttunut tavoite) on onnistuttu sisällyttämään projektityöhön ajoissa ja perustelemaan rahoittajalle tuotoksien ja tulosten avulla
Osaamisyhteisön tarjoama tuki ja ohjaus toimivat ikään kuin rakennustelineinä asiantuntijuuden ja osaamisen syventymiselle.. Pyrinkö tekemään näkyväksi ja vahvistamaan iäkkäiden ihmisten hiljaista tietoa. Kirjoittajat työskentelevät Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnassa. Esimerkiksi moni ryhmänohjaaja palvelutalossa on kertonut, että ”iäkkäiden asiakkaiden kanssa vaan on niin mukavaa” ja ei halua päästää ryhmästä irti. Osaamisyhteisön tarjoama tuki ja ohjaus toimivat ikään kuin rakennustelineinä asiantuntijuuden ja osaamisen syventymiselle. Hyvän tuloksen taustalla on ryhmämallin ohjaajien tietoinen tavoite tukea iäkkäiden ihmisten ryhmää asteittain kohti ryhmän yhteistä osallisuutta ja oman asiantuntijuutensa omistajuutta. Uuden voimavaralähtöisen toimintatavan omaksuminen vaatii sekä työntekijältä että asiakkaalta uudenlaista lähestymistapaa ja uuden roolin omaksumista. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Suomessa ohjatuista Ystäväpiiri-ryhmistä yli puolet jatkaa itsenäisesti ja omaehtoisesti tapaamisia ohjatun 12 ryhmäkerran jälkeen. Asiantuntijuus osaamisyhteisössä Yhteisöllisyys on työntekijälle ja työyhteisölle keskeinen voimavara. Tähän kontekstiin työntekijä saattaa joskus jopa tuudittautua. Mukaudumme myös osaamisyhteisön rutiineihin. Samalla hän pitää toiminnan langat tiukasti käsissään, mikä ei edistä iäkkäiden ihmisten voimavaralähtöistä työskentelyä tai omaehtoista yhteisöllisyyttä. Sallivassa osaamisyhteisössä voimme nostaa työkäytänteisiin näkökulmia omista tuoreista havainnoistamme, jolloin kokeneemmat työntekijät reflektoivat kanssamme avoimesti ja vastavuoroisesti työtilanteita. Turvallisen työyhteisön rinnalla kasvamme samalla osaksi turvallista iäkkäiden ihmisten yhteisöä. Osaammeko päästää oikealla hetkellä irti. 18 TOIMINTAMALLI A siakaslähtöiseen osaamisyhteisöön kasvaminen on usein pitkäjänteinen prosessi. Jotta uutta yhteisöllisen ajattelun ja toiminnan kulttuuria on mahdollista syntyä, oppimisen edellytyksenä on usein entisestä totutusta ja turvallisesta poisoppiminen. Toisaalta myös asiakkaat saattavat luoda työntekijälle rooliodotuksia luovuttaen ikään kuin oman elämänsä ohjakset asiantuntijalle: ”sano sinä kun kerran lääkäri olet”. Huomaamme ylittävämme saavuttamiamme tietotaidon tasoja ja sijoittuvamme kokemuksinemme ja näkemyksinemme asiakaslähtöisen asiantuntijan rooliin osaksi osaamisyhteisöä. Enhän tarpeettomasti ota toisen elämänohjaksia omiin käsiini. Kirjoittajat: Anu Jansson, Minna Partanen, Marjo Pääkkö, Laura Rautiainen ja Tarja Ylimaa. Se tarkoittaa parhaimmillaan luontevaa roolia osaamisyhteisössä, jossa sekä vanhustyön ammattilaisten, vapaaehtoistoimijoiden että iäkkäiden ihmisten ja omaisten voimavarat toimivat työn perustana. Asiantuntijuuden kasvu osaamisyhteisössä ja samalla luottamus omaan osaamiseen vahvistuu pikkuhiljaa erilaisten toimintatilanteiden ja -kokemusten myötä. Iäkkäillä asiakkaillamme – aikuisilla ihmisillä on kuitenkin osaamista, voimavaroja, kokemusta ja mahdollisuuksia toimia oman elämänsä asiantuntijana, omaehtoisesti ja yhteisöllisesti. Iäkkäiden ihmisten näkökulmasta työkulttuurimme onkin muovautunut monissa paikoissa sangen asiantuntijakeskeiseksi. Kärjistetysti tämä voi tarkoittaa sitä, että työntekijä haluaa pitää kiinni mukavista asiakkaistaan ja totutuista rutiineistaan. Se luo ympäristön ja toimijuuden kontekstin työhömme. Tällöin asiantuntija kertoo: ”mitä, miten ja milloin”. Yhteisössä huomioidaan jäsenten vahvuudet ja kehittämiskohteet. Muistanko kuunnella iäkkäiden ihmisten asiantuntijuutta yhteisöllisyyden kehittäjinä. Monesti tähän poisoppimiseen ovat yhteydessä esimerkiksi kysymykset: voinko luottaa iäkkäiden ihmisten voimavaroihin. He kannustavat, antavat ja ottavat vastaan palautetta
ja 11.12. ja 16.3. Iäkkäiden ihmisten asiantuntijaroolin pohtiminen ajoissa on tällöin entistä tärkeämpää, kun yhteisöllisyyteen liittyvät toiveet ja tarpeet moninaistuvat ja vanhustyön kenttä muuttuu. (Viimeinen hakupäivä koulutuksiin 19.5.2017. Lisäksi Ystäväpiiri-toiminnan ja Korjausneuvonnan yhteiset seminaarit: Raumalla 17.3., Hämeenlinnassa 20.3., Kemissä 20.3., Savonlinnassa 5.4. Tulevaisuuden tarpeet ovat todennäköisesti hyvin erilaisia kuin tänä päivänä. ja 12.12. Tähän osaamisyhteisöön jokaisen on mahdollisuus tuoda tavoitteitaan, vahvuuksiaan ja ominaisuuksiaan kukin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Meidän vanhustyössä toimivien ammattilaisten tärkeänä tehtävänä onkin kannustaa iäkkäitä ihmisiä luottamaan omiin voimavaroihinsa ja tukea heitä asteittain kohti vastavuoroista asiantuntijuutta ja yhteisöllisyyttä. Paikat täytetään hakujärjestyksessä.) Täydennyskoulutukset jo koulutuksen käyneille Ystäväpiiri-ohjaajille: Teemat: • Muistisairaan tukeminen ryhmätoiminnan keinoin, Sanna Aavaluoma Vaativan erityistason perhepsykoterapeutti, työnohjaaja • Luonto ryhmätoiminnan ja hyvinvoinnin tukena, Minna Malin, MMM, projektisuunnittelija, Vihreä Veräjä • Helsinki 15.3. 19 Vanhustyö 1 • 2017 • Hämeenlinna 5.9.–6.9., 27.9., 8.11., 13.12. Vanhustyö on osaamisyhteisöjen monimuotoisuutta Yhteisöt ovat tulevaisuudessa entistä monimuotoisempia ja monipolvisempia. Tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet tulevat nettisivuillemme. • Oulu 5.4. ja 28.11. • Savonlinna 4.–5.9., 25.9., 13.11. • Kuopio 29.3. Iäkästä ihmistä kuunnellaan Iäkkäiden ihmisten mielipiteitä tuetaan Iäkkäiden ihmisten näkemyksiä huomioidaan Iäkkäät ihmiset mukana päätöksenteossa Jaetaan tasavertaisesti valtaa ja vastuuta Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Asiantuntija osaamisyhteisössä Aloittelija Ty ör oo li Asiakaslähtöiseen osaamisyhteisöön kasvamisen prosessi Iäkkäiden ihmisten omaehtoinen yhteisöllisyys Jansson 2017 (Soveltaen Shierin portaat, Ystäväpiiri-koulutusmalli ja Hakkarainen 2000) In te gr aa tio. • Kemi 7.–8.9., 5.10., 2.11. • Tampere 22.3. Vastavuoroisina kauniina osaamisyhteisöinä toimivat esimerkiksi palvelutaloyhteisöt: asukkaat, heidän omaisensa, vapaaehtoistoimijat ja työntekijät. www.vtkl.fi Asiakaslähtöiseen osaamisyhteisöön tasavertaisena On keskeistä, että rohkaisemme itseämme, työyhteisöämme ja iäkkäitä asiakkaitamme ottamaan henkisen askeleen kohti tasavertaista osaamisyhteisöä. • Rauma, 5.–6.9., 19.9., 10.10. Esimerkiksi digitaalisuus on sekä suuri mahdollisuus että haaste osaamisyhteisöjen kehittämiselle. Osaamisyhteisöä hyödyntävään palvelutaloon muuttavaa henkilöä on vastaanottamassa ja tukemassa palvelutalon kotiutustiimi, jonka jäseninä ja mentoreina toimivat asukkaat. Samalla muuttuvat osaamisyhteisöt, joissa työskentelemme
Tällä Honneth tarkoittaa sitä, että ihmisen positiivinen minäkuva tai identiteetti voi syntyä ja pysyä yllä vain Teksti: Jari Pirhonen Kuva: Vastavalo Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä – pitkäaikaishoidossa olevat vanhat ihmiset pitää kohdata persoonina Kokonaisuuksia kannattaa joskus tarkastella purkamalla ne osiin. Mutta mitä saadaan, kun yhteisöllisyys puretaan osiin. silloin, kun hän tuntee itsenä rakastetuksi, arvostetuksi ja kunnioitetuksi, ja tässä ollaankin heti yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhteisellä rajapinnalla. Toiseksi jokainen tarvitsee tunteen lähiyhteisöjen arvostuksesta (olipa kyseessä sitten naapurusto, työpaikka, tai palvelutalo, jossa asutaan) eli hyväksytyksi tulemisesta juuri sellaisena kuin on. Kun yhteisö puretaan osiin, saadaan yksilöitä. Tunnustamisen teoria positiivisen minäkuvan syntyminen Tarkastellaanpa ilmiötä vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon kontekstissa, ja tehdään se saksalaisen yhteiskuntafilosofi Axel Honnethin tunnustamisen teorian kautta. Merkillistä on sekin, että suomalainen arvomaailma on muuttunut viime vuosikymmeninä koko ajan individualistisemmaksi ja muuttuu yhä, mutta toisaalta esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn ja vanhustenhoidon haasteisiin on tarjottu ratkaisuksi yhteisöllisyyden lisäämistä. Rakkaussuhteissa ja muissa tunnepohjaisissa suhteissa ihminen voi kokea olevansa korvaamaton ja ainutkertainen. Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä voidaankin pitää toistensa edellytyksinä näennäisestä vastakohtaisuudesta huolimatta. Tarvitaan siis tunnusTUTKIMUS. Tunnustetuksi tullakseen ihminen tarvitsee vielä tunteen siitä, että yhteiskunta kunnioittaa hänen perusoikeuksiaan ja kansalaisoikeuksiaan ja että häntä kohdellaan yhdenvertaisesti toisten kanssa. 20 E ikö yhteisöllisyys ole jotakin jaettua, kun yksilöllisyys puolestaan on jakamatonta, henkilökohtaista ja siten toisiin eroa tekevää. Honneth on esittänyt, että oikeastaan koko sosiaalinen maailma voidaan nähdä taisteluna tunnustuksesta. Ei suinkaan vaan yksilöllisyyttä, joka tuntuu intuitiivisesti jopa yhteisöllisyyden vastakohdalta, kirjoittaa tutkija Jari Pirhonen
21 Vanhustyö 1 • 2017 tusta kolmella tasolla samanaikaisesti, mutta mitä se tarkoittaa esimerkiksi tehostetun palveluasumisen talossa asuvan vanhan ihmisen kohdalla. Ku va : Jo nn e Re nv al l. Läheiset ihmiset täyttävät asukkaiden rakkauden tarpeen. Kun asukkaita kannustetaan seurustelemaan toistensa kanssa, siinä saattaa bonuksena syntyä myös tunnepohjaisia suhteita heidän välilleen. Eivätkö yksinäisyys ja syrjäytyminen ole juuri näiden kokemusten puuttumista. Tässä sanotun perusteella voisi sanoa, että yhteisöllisyys syntyy toimivista tunnustussuhteista. Yksilöllinen voi olla ainoastaan muihin vertautuessaan. Henkilökuntaa ei voi vaatia solmimaan tunnepohjaisia suhteita asukkaisiin, joten asukkaiden läheiset ovat avainasemassa. Miltä ikäihmisistä tuntuu jatkuva vääntö hoitajamitoituksen tai henkilöstön ammattitaitovaatimusten alentamiseksi. Voivatko ikäihmiset tuntea olevansa yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin. Ihmiset kokevat yhteisöllisyyttä, kun he kokevat tulevansa rakastetuiksi, arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi. Voidaan sanoa myös, että persoonan olemassaolon edellytys on sen tunnustavien persoonien olemassaolo. Arvostetuksi asukkaat tulevat, kun he tuntevat olevansa osa palvelutaloyhteisöä. Minkälaista vanhuspolitiikkaa valitsemamme päättäjät ajavat. Tutkimusartikkeli Tunnustaminen ja sen vastavuoroisuus vanhustyössä on julkaistu vuonna 2015. Minkälaista julkista vanhuusja vanhuskuvaa luomme. Itsestäänselvyys sen pitäisi olla palvelutalossakin, jossa ihmiset asuvat loppuelämänsä ajan. Persoonan tunnustaminen Persoonan tunnustamisen tematiikka valottaa mielestäni hienosti yhteisöllisyyden perusideaa. Nostetaanko pääosin vuoteessa olevat ihmiset vain lounaalle toisten seuraan ja loput vuorokaudesta ollaan huoneessa yksin. Palvelutalossa ei voi ajatella, että riittää kun suoriutuu työtehtävistään. Työn järjestämiselläkin saadaan aikaan paljon. Tällaisia asioita meidän kaikkien on syytä pohtia yhdessä ja erikseen. Ja se enemmän kuin on juuri se yksilön persoona, jota puolestaan ei ole olemassa ilman yhteisöä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asukkaiden läheiset pyritään saamaan kiinteäksi osaksi palvelutaloyhteisöä. Henkilökunnan on syytä tuntea asukkaiden yksilölliset elämäntarinat ainakin pääpiirteissään ja hyvään ammatilliseen ihmisten kohtaamiseen kuuluu ihmisten huomioiminen yksilöinä. Niin kuin alussa totesin, yhteisö osiin purkamalla saadaan yksilöitä, mutta toisaalta voidaan hyvällä syyllä sanoa, että yhteisön kohdalla kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Persoonia voi olla olemassa ainoastaan suhteessa toisiin persooniin. Asukkaat eivät ole hoidettavina palvelutalossa, he elävät ja asuvat siellä. Meillä on yhteisöllisyysvastuu! Tutkija Jari Pirhonen Väitöskirjatutkija Jari Pirhonen työskentelee Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä tutkimusalanaan sosiaaligerontologia, pitkäaikaishoito, hoitofilosofia ja -etiikka. Rakkaus, arvostus, kunnioitus Rakkaus, arvostus, kunnioitus. Tarjoillaanko iltapalat kärryillä huoneisiin vai syödäänkö iltapala yhdessä ruokailutilassa. Läheisten pitää voida kokea olevansa henkilökunnan taholta lämpimästi tervetulleita joka ikinen kerta, kun he tulevat vierailulle. Esimerkiksi kahvin tarjoaminen vieraalle on kulttuurissamme itsestäänselvyys. Millainen viesti oli arvokkaan elämän turvaamisen poistaminen pitkäaikaisen laitoshoidon saamisen perusteista, kun ns. Pitääkö pärjätä itsenäisesti, jotta on ikääntynyt ”onnistuneesti” vai voiko rauhallisin mielin olla juuri sellainen kuin kulloinkin ikääntyessään on. vanhuspalvelulakia muutettiin vuoden 2015 alusta. Nyt tarvitaan tunnustavaa hoivafilosofiaa: lähtökohta kaikissa ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa paikoissa on varmistaa, että ihmiset tulevat rakastetuiksi, arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi. Nämä pitäisi ihan ensin turvata kaikille asukkaille. Kolmanneksi asukkaat tarvitsevat kunnioitusta ja se on meistä jokaisen vastuulla. Syytä on tukea myös asukkaiden keskinäistä kanssakäymistä. Palvelutaloissa pitää olla viihtyisiä ja virikkeellisiä yhteistiloja, joiden käytössä toimintakyvyltään heikentyneitä asukkaita tuetaan. Tutkimusten mukaan myös palvelutaloissa ollaan yksinäisiä ja palvelutaloon muuttava vanhus saattaa muuttaessaan kokea syrjäytyvänsä elämästä sellaisena kuin se aiemmin on ollut. Tällaisia asioita kannattaa miettiä jokaisessa työyhteisössä. Eikä se ole vain hoitosektorin vastuulla, vaan vastuu on meidän kaikkien yhteinen. Ihmiset kokevat yhteisöllisyyttä, kun he kokevat tulevansa rakastetuiksi, arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi
Gallupien ja muiden löysien kyselyjen tuottamat harhaiset päätelmät, voidaan välttää epidemiologiassa, mutta monia virhelähteitä piilee tieteellisissäkin menetelmissä. Vuosikymmenien seurantatutkimuksemme osoitti, että nuorempana paljon harrastanut harrastaa vielä vanhuudessa, muttei välttämättä samaa lajia. Entuudestaan tunnettujen terveyden hyötyja haittatekijät kuten ikä, sukupuoli, taloudellinen asema, koulutus, tupakointi, alkoholin kulutus, lihavuus, liikunta, terveys, hyvä kunto, työkyky, lääkärin toteama sairaus, laboratorioarvot jne. Matkimisen ja toiseen ihmisen ihmiseen samastumisen aivokemiallinen mekanismi tunnetaan melko hyvin, mutta sosiaalisen läsnäolon tunteen aivoperäinen järjestelmä on vielä hakusessa. Hyyppä neurologi, kirjailija Kulttuurin harrastaja pysyy hengissä Keskustelualoite Ihminen tarvitsee kanssaihmisyyden tunnetta elääkseen. Kyllä voi, ja jopa tehokkaammin kuin liikunta ja ruokavalio ja melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakoimattomuus. Kyse ei ole mielipiteestäni tai hurskaasta toiveestani, vaan tieteellisesti koetelluista tuloksista, jotka julkaistiin kansainvälisissä julkaisusarjoissa vuosituhannen vaihteessa. Koko Suomen aikuisväestöä edustavat tutkimuksemme osoittivat, että kulttuurin harrastamisen lisäksi ihmisten keskinäinen luottamus pidentää elon kaarta. Istuvatko kulttuurifriikit vähemmän kuin muut – tai edes vähemmän kuin sohvaperunat. Olen kansanomaistanut tieteellisiä tuloksiamme myös tietokirjoissani, viimeksi kirjassa Kulttuuri pidentää ikää (2013/2014). Esimerkiksi istumisen vaarallisuus ei ollut tiedossa, kun julkaisimme tutkimuksiamme sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman terveysvaikutuksista. Lapsi omaksuu varhain keskinäisen luottamuksen ja kasvaa sosiaaliseksi. 22 T yöryhmäni osoitti epidemiologisin väestötutkimuksin, että yksin tai muiden ihmisten kanssa kulttuuria harrastavat ihmiset elävät keskimäärin vähintään kolme vuotta pitempään kuin vähän kulttuuria harrastavat tai passiiviset sohvaperunat. Brittitutkija Rebecca Gordon-Nesbitt kävi läpi ne kaikki ja haastatteli alan tutkijoita — minuakin. Aikuisenkin aivotoiminta matkii kanssaihmisten tunteita, sosiaalista käyttäytymistä ja läsnäoloa. Markku T. vaikutus otettiin huomioon, eivätkä ne selittäneet kulttuurin itsenäistä myönteistä vaikutusta eloonjäämiseen. Mistä kulttuuriharrastusten elämää suojeleva vaikutus johtuu. Tähän päivään mennessä maailmalla on tehty puolen tusinaa hyvin kontrolloituja tieteellisiä tutkimuksia kulttuurin vaikutuksesta eloonjäämiseen. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. Hän teki työnsä Englannin Taiteiden ja Humanismin Tutkimustoimikunnan Kulttuurin Arvojen Projektin toimeksiannosta. Ilokseni Gordon-Nesbitt tuli samoihin johtopäätöksiin, joita olin esittänyt viisi vuotta aikaisemmin teoksessani Healthy Ties (2010). Voiko kulttuurin harrastaminen tosiaan lisätä elinvuosia siinä missä hyvä koulutus ja taloudellinen asema, liikunta, laihdutus ja tupakoimattomuus. Vastaus ei ole yksinkertainen, mutta yritän kansanomaistaa. Tuskin, mutta ”istumisoletusta” pitää koetella eli tutkia kokemusperäisesti (empiirisesti) istumisen määrää, kuten muitakin kulttuurin harrastamisen vaikutusta sekoittavia tekijöitä. Vaikka lapset perivät sosiaalisen pääoman me-hengen vanhemmiltaan ja omaksuvat sen varhaislapsuuden kasvuympäristössään, aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä hankkiutua sosiaalisen pääoman piiriin. Varhaislapsuudessa omaksuttu sosiaalisuus ja kulttuurin harrastaminen säilyvät aikuisuuteen ja välittyvät seuraavalle sukupolvelle. Se selittää, miksi pelkkä romaanien lukeminenkin lisää elinvoimaa ja pitää hengissä!. Kaikkia terveyteen vaikuttavia tekijöitä ei pystytä sisällyttämään väestön terveystutkimusten vaatimiin tilastollisiin laskuihin. Tuloksena syntyi vuonna 2015 kirja, joka on vapaasti luettavissa netissä
Ihminen tarvitsee kanssaihmisyyden tunnetta elääkseen. Kirjastomäärärahoja pitää lisätä. 23 Vanhustyö 1 • 2017 Ihminen tarvitsee kanssaihmisyyden tunnetta elääkseen Kulttuuriharrastukset, kuten kuoro, taiteen tuottaminen, nikkarointi, puutarhanhoito sekä senioritapaamisissa ja kulttuuritilaisuuksissa vieraileminen vahvistavat ryhmän, joukon tai klaanin jäsenten keskinäisiä siteitä, mutta ryhmärajat ylittävä me-henki on vielä tärkeämpää sosiaalista pääomaa. Ne lisäävät tehokkaasti sosiaalisen läsnäolon tunnetta. Sivuilta löydät mm. Epigenetiikka tarkoittaa ulkoisten tekijäin vaikutusta periytymiseen muuttamatta perimän (geenien) rakennetta. Loppukaneetti: Kuoroharrastus, talkoot ja kirjastot kuvastavat parhaiten kansallista sosiaalista pääomaamme. Kulttuurin epigeneettinen aivovaikutus ei ole vielä kirkossa kuulutettu mutta tarjoaa tieteellisesti perustellun haasteen lisätutkimuksille, joita parhaillaan tehdään eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi taide-elämys koetaan usein yhdessä ventovieraiden kanssa, mistä seuraa ryhmärajat ylittävä luottamuksen ja sosiaalisen läsnäolon tunne. Kaikki muutkin kulttuuriharrastukset kasvattavat sosiaalista pääomaa ja tuottavat iloa, yhteistä hyvää, terveyttä ja pitkää ikää — tutkitusti. Rebecca Gordon-Nesbitt The LongTerm Health Benefits of Participating in the Arts: http://www.artsforhealth.org/ research/artsengagementandhealth Markku T. Se selittää, miksi pelkkä romaanien lukeminenkin lisää elinvoimaa ja pitää hengissä! Paperikirjojen, lyhyen proosan, sarjakuvien, äänija sähkökirjojen vertailussa vain kaunokirjallisuuden lukeminen paperikirjasta pidentää elämän lankaa. www.autismiliitto.fi/autismijaika Autismija Aspergerliitto Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projekti • autismikirjosta ja ikääntymisestä kertovia esitteitä ja oppaita • menetelmiä kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen • videoita ja henkilötarinoita Verkkosivut on tarkoitettu niin autismikirjon henkilöille itselleen, heidän läheisilleen kuin sosiaalija terveydenalan ammattilaisillekin. Kulttuuri vaikuttaa terveyteen ja elinikään Väestötutkimukset varmistivat syyn ja vaikutuksen, mutta luonnontieteen periaatteet vaativat uskottavuuden takaamiseksi, että myös vaikutuksen biologinen luonne on selvitettävä. Vieraile sivuilla osoitteessa:. Ensin tarvitaan vaikutuksen oletus eli hypoteesi. Kuoroon kannattaa liittyä, vaikkei lauluääntä olisikaan. Talkoot pitää saada takaisin. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy Verkkosivut autismikirjosta ja ikääntymisestä Osana Autismija Aspergerliiton kotisivuja on julkaistu Autismikirjo ja ikääntyminen -verkkosivut. Se voi olla voimakas (vrt. museossa vierailu). Hyyppä Kulttuuri pidentää ikää: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=kpi Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Tein vuonna 2010 oletuksen, että aivotoimintaa ohjaava epigenetiikka välittää kulttuurin vaikutuksen terveyteen ja eloonjäämiseen. teatterissa käynti) mutta useimmiten laimeahko (vrt
Alkuun myös säästin vapaapäiviä ja tein kolme kuukautta putkeen ilman vapaata. – Perhehoitokylässä asuminen poikkeaa hieman tavallisesta perhehoidosta. Eräskin mamma herätteli minua välillä öisin maanjäristysten takia. Sijaiset tulevat tänne asumaan silloin, kun olen vapaalla, ja minä lähden omaan asuntooni. Se ei ollut hyvä juttu, tietää Sirén nyt. – Olen oikein ahminut uutta. Terttu Ali-Raatikainen (vas.) käy Anne-Mari Sirénin (oik.) perhekodissa vapaaehtoisena jumpparina. Sirén ja hänen neljä mammaansa ovat perheentyneet pikku hiljaa. Terttu löysi perhekotiin, koska hänen ystävänsä Leila (istumassa) asuu siellä.. Nukun välillä huonosti, ja silloin saa ponnistella löytääkseen omat voimavaransa. Vapaata tarvitaan Perhehoitajan tehtävän sitovuus on myös tullut tutuksi. 24 P erhehoitaja Anne-Mari Sirénille oma yhteisö on ollut haaveena jo pitkään. Samoin olen joutunut luopumaan kahdesta ikäihmisestä, koska heidän hoitamisensa kävi niin raskaaksi. – Toki haastaviakin tilanteita on ollut. Kuluneet kaksi vuotta perhehoitokylässä ovat olleet opettavaisia. Silloin sovimme, että koska nämä maanjäristykset menevät aina ohi, hän odottelisi sitä rauhassa omassa sängyssään. Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuva Susanna Ylä-Pynnönen Yhteisöllisyyden alkutaipaleella Kaarinassa syksyllä 2014 käynnistyneessä perhehoitokylä Säteessä on huomattu, että yhteisön kasvu vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden hyväksymistä. Kaikki kokemukset ovat silti rikkaus. He kutsuvat minua äidiksi, hän hymyilee. On ollut hienoa hoitaa mammojani
– Mammat jäävät usein ruuan jälkeen istumaan pöydän ääreen, ja siinä voimme sitten jutustella, muistella tai vaikka laulaa luikauttaa. • Ikäihmisten ja hänen omaistensa/läheistensä sekä muun lähiyhteisön (esim. Yhteisöllisyyden syntyminen ottaa kuitenkin oman aikansa. – Haasteena on ollut se, että meillä ei oikein ole ollut aikaa ja energiaa toteuttaa kaikkia niitä ideoita, mitä olemme miettineet. Välillä he lepäilevät omissa huoneissaan. Perhehoitajuutta pohtiville Sirén korostaa itsetuntemuksen merkitystä. Yhteisön kasvu vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden hyväksymistä. Sieltä käy meillä pappi pitämässä hartaushetken kerran kuussa. Matka jatkuu Kaarinan kaupungin vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom tietää, että perhehoitokylän yhteisö on vasta yhteisen matkansa alkutaipaleella, ja matka jatkuu. – Samoin omaistyytyväisyyskyselyn tulokset olivat erinomaisia, mistä olemme iloisia. – He ovat käyneet auttamassa kaksi kertaa viikossa. Sosiaalisuus lisääntyy Palaute mammoilta ja heidän läheisiltään on ollut pääasiassa myönteistä. Kaipaan lenkkejä luonnossa ja aikaa rentoutua. Itse teen yhteistyötä esimerkiksi seurakunnan kanssa. – Olemme esimerkiksi puhuneet omatoimisuuden tärkeydestä. Käytännöt luodaan yhdessä Perhehoitokylän ideana oli, että perhehoitajat voisivat tehdä yhteistyötä ja saada toisiltaan vertaistukea. Jokainen saa olla oma itsensä, eikä huonoakaan päivää tarvitse peitellä. • Ikäihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen. Jos sanotaan pahasti, pyydetään anteeksi, korostaa Sirén. naapurit, seurakunta) vuorovaikutuksen ja yhteisen tekemisen tukeminen. • Osallisuuden turvaaminen – mielipiteiden ja toiveiden selvittäminen ja huomioiminen. Pidänkin välillä ihan palkatonta vapaata. • Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan kodin ulkopuolisiin tapahtumiin ja retkiin. Yhteisössä on harjoiteltu muun muassa erilaisuuden hyväksymistä ja sallivuutta. – Itsensä kanssa pitää olla sinut ennen perhehoitajaksi ryhtymistä. Yhteisö on hyvällä tiellä, sillä ensimmäisenä toimintavuonna tehtyjen asiakastyytyväisyyshaastattelujen tulokset olivat todella hyviä. Kyllähän monet pitävät tällaista asumismuotoa paratiisina verrattuna entiseen kotiin tai laitokseen. • Myönteisen ilmapiirin ylläpitäminen. Yhteisön yhteisiä asioita on pohdittu kyläkokouksissa. Pöydän ääressä luodaan myös perhekodin käytäntöjä. Omaa sisintään kannattaa kuunnella ja luottaa siihen. – Kyllähän monet pitävät tällaista asumismuotoa paratiisina verrattuna entiseen kotiin tai laitokseen. Kaarinassa ei ole jääty hymistelemään hyviä tuloksia, vaan ikäihmisten yhteisöasumisen kehittämistä mietitään edelleen. 25 Vanhustyö 1 • 2017 Perhehoitokylän perhehoitajilla on ollut apunaan kuntouttavan työtoiminnan työntekijöitä. Monella sosiaalisuus lisääntyy ja turvattomuuden tunne vähenee.. Mammat ovat tuumanneet, että he haluavat elää täällä loppuun saakka, sanoo Sirén. Yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä perhehoidossa • Jokaisen perheenjäsenen arvostaminen omana itsenään. – Alustavia suunnitelmia on laadittu sellaisen yhteisöasumisyksikön rakentamisesta, jossa voisi toimia joko ikäihmisten yhteisökoti tai ikäihmisten perhehoitokoti. Monella sosiaalisuus lisääntyy ja turvattomuuden tunne vähenee. • Kaikkien perheenjäsenten elämäntarinan vaaliminen osana yhteistä tarinaa. Olemme sitoutuneet vahvasti perhehoidon kehittämiseen, koska ikäihmisten palveluissa erilaisten asumisratkaisujen tarve lisääntyy lähitukevaisuudessa, Sjöblom muistuttaa. Muuten perhekodin arki rakentuu ruokapöydän ympärille. Tätä meille korosti valmentajamme, psykologi Pirkko Lahtikin. • Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, luonnon läheisyys, tuttu asuinympäristö (esimerkiksi oma kotikylä tai -seutu). Ei olisi haitaksi, vaikka kävisivät useamminkin. • Mielekkäiden, mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen yhdessä (muun muassa ruuan valmistelu, leipominen, ruokailu, kahvihetket, ulkoilu, lukeminen, television katsominen, muistelu). Myös askarteluohjaaja käy pari kertaa kuussa, ja joka viikko täällä vierailee kaksi vapaaehtoista
Toisaalta yhteisöllisyyden vahvistaminen asuinalueilla on nostettu keskeiseksi keinoksi edistää kaikenikäisten kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteisössä. 26 Y hteiskuntapolitiikan keskiöön on kansallisesti ja globaalisti nostettu kysymys siitä, miten voidaan parhaiten tukea ikääntyneiden hyvinvointia sekä vastata nyt ja tulevaisuudessa avun ja palveluiden tarpeeseen. Monien iäkkäiden ihmisten ongelmia ovat sosiaalinen eristäytyneisyys, yksinäisyys ja turvattomuus, ja niihinkin toivotaan voitavan vaikutTeksti: Outi Jolanki Kuva: iStockphoto Yhteisöllisyyden vahvistaminen keino vähentää vanhojen ihmisten yksinäisyyttä ja lisätä hyvinvointia. ASUVA-hanke tutkii, miten yhteisöllisyyttä voidaan edistää asuinalueilla ja erilaisissa asumismuodoissa. Asuinoloilla, asuinympäristöllä ja sosiaalisilla suhteilla on osoitettu olevan keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja toimintakyvyn säilyttämiselle, joten viime vuosina on nopealla tahdilla kehitetty erilaisia uusia asumisen vaihtoehtoja erityisesti ikääntyneille ihmisille. Yksi tärkeä osa hankkeen työtä on ollut etisä toimintatapoja, joita voidaan soveltaa muistisairaiden asumisen kehittämiseen, kirjoittaa hankkeen tutkimuspäällikkö Outi Jolanki.
ASUVA Asumisen uudet vaihtoehdot ja hyvä vanhuus-hanke on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimus-ja selvityshanke (www.communitiesforallages.fi ). Hankkeen aihepiiri on yhteiskunnallisesti tärkeä ja se koskettaa suoraan monien vanhojen ihmisten arkielämää, joten hankkeen etenemisen ja tulosten tiedottaminen on ollut tärkeä osa hankkeen työtä. Tutkijoiden tavoitteena on löytää toimivia ja yhteisöllisyyttä edistäviä malleja ja toimintatapoja, jotka lisäävät asukkaiden hyvinvointia, ja joita voitaisiin soveltaa laajemminkin. yhteisöllisiin asumisoikeustaloihin Jyväskylässä (JASO Ilona-talot) sekä Kotisatama asumisyhteisöön Kalasatamassa Helsingissä. Asumista ja hoivaa yhdistäviä kohteita, jotka pyrkivät edistämään yhteisöllisyyttä edustavat esimerkiksi Tampereella Kuuselakeskus, Sipoon kunnan hyvinvointikeskus, Juuassa Juuan Hoiva Oy sekä perhehoitokohteet eri puolilla Suomea. Hanke alkoi kesäkuussa 2016 ja päättyy helmikuussa 2017. Yhtä monipuolisesti hankkeessa on tutustuttu ulkomaisiin kohteisiin Hollannissa, Englannissa, Saksassa ja Italiassa. Hanketta johtaa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö. Toiseksi toiminnan onnistumisen edellyttää ruohonjuuritason toimijoiden yhteistyötä. Yhteisöllisyyden edistäminen tai varsinkaan sen ylläpitäminen ei aina ole helppoa. Yleinen tulos on ollut se, että erilaisia hankekuvauksia löytyy viljalti, mutta vähemmän tutkittua tietoa mallien ja toimintatapojen vaikutuksesta ja toimivuudesta pitkällä aikavälillä ja toiminnan mahdollisista ongelmista. Olemme tehneet haastatteluja ja ryhmäkeskusteluita, koonneet kyselyaineistoa, sekä havainnoineet toimintaa ja ottaneet lukemattomia valokuvia paikoista, tiloista ja ympäristöistä. Asukkaiden ja muiden toimijoiden positiiviset kokemukset kuitenkin viittaavat siihen, että yhteisöllisyyden edistämisessä on todellinen lupaus paremmasta arjesta. Tutkimusryhmä kartoittaa erilaisia tapoja edistää yhteisöllisyyttä asuinalueilla ja erilaisia yhteisöllisen asumisen malleja Suomessa ja ulkomailla. Kolmanneksi yhteisöllisyys edellyttää paitsi yhteistä tavoitetta tai unelmaa myös vastuunottoa ja työtä toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa on ollut kartoittaa erilaisia käytännön toimintamalleja ja toimintatapoja sekä tarkastella niiden keskeisiä piirteitä ja asukaskokemuksia. Olemme tutustuneet myös yhteisöllisyyttä asuinalueilla edistäviin toimintamalleihin esimerkiksi Tampereen Lähitori-toimintaan, Oulun Kumppanuuskeskuksen toimintaan sekä korttelikerhoja pysäkkilenkkitoimintaan Lahdessa, Nurmeksessa ja Joensuussa. Hankkeen lopulliset tulokset tullaan julkaisemaan loppuraportissa, mutta alustavista tuloksista voi mainita ensinnäkin sen, että toimintamallien täytyy ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja hyödyntää paikallisia voimavaroja, jotta toiminta juurtuu osaksi ar. Suomessa olemme tutustuneet mm. Tietoa on kerätty asukkailta, erilaisten asumispalveluja tarjoavien järjestöjen edustajilta, viranomaisilta, palveluiden tuottajilta sekä työntekijöiltä. Hankkeen keskeinen tutkimuskysymys on se, miten voidaan edistää yhteisöllisyyttä asuinalueilla ja erilaisissa asumismuodoissa. Hankkeen tuloksista tullaan myös julkaisemaan loppuraportti keväällä 2017. Hankkeen muita osapuolia ovat Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, GeroCenter tutkimusja kehittämiskeskus Jyväskylästä sekä Ikäinstituutti Helsingistä. Hankkeen aikana on koottu kirjallisuuskatsaus, jonka avulla olemme kartoittaneet mitä asiasta tähän mennessä Tutkija Outi Jolanki FT, dosentti Outi Jolanki toimii tutkimuspäällikkönä Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikössä, ja johtaa ASUVA – Asumisen uudet vaihtoehdot ja hyvä vanhuus -hanketta. Tässä esittelemäni ASUVA-hanke kytkeytyy suoraan näihin yhteiskunnallisiin ja yksilöiden hyvinvointia koskeviin keskusteluihin. on tutkittu ja mitä tiedetään. Olemme koonneet tietoa erilaisista toimintamalleista ja käytännöistä, joiden avulla edistetään asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja/tai edistetään yhteisöllistä asumista. taa yhteisöllisyyttä vahvistamalla. Ulkopuoliset toimijat voivat tukea ja edistää toimintaa, mutta yhteisöllisyys syntyy jos on syntyäkseen paikallisten toimijoiden ammatti-, ikäja organisaatiorajat ylittävänä yhteistyönä. Tutkijat ovat myös kiertäneet erilaisissa alueellisissa seminaareissa kertomassa hankkeen tuloksista niin päättäjille kuin tavallisille kansalaisille. 27 Vanhustyö 1 • 2017 kipäivää. Etenemisestä on tiedotettu hankkeen ja valtioneuvoston kanslian sivuilla blogiteksteissä ja uutisissa. Keskeinen osa työtämme ovat olleet tapaustutkimukset, joita olemme tehneet eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. Yksi tärkeä osa hankkeen työtä on ollut etsiä sellaisia toimintatapoja, joita voidaan soveltaa muistisairaiden asumisen kehittämiseen
Tutkimusjulkaisu Ikäpolvien taju – Elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa on myös luettavissa keskusliiton Suomi 100 -kampanjasivustolla. Vinkkejä toimintaan löytyy Neljänpolven treffit – Ikäpolvitoiminnan oppaasta, joka on ladattavissa ja luettavissa keskusliiton Suomi 100 -kampanjasivustolla. Hankkeen tutkimusosuudessa kerättiin ja analysoitiin tietoa siitä, miten eri ikäpolvien ihmiset jäsentävät elämänkulkua ja omaa paikkaansa sukupolvien ketjussa sekä miten he suhtautuvat itseään nuorempiin ja vanhempiin ikäpolviin. Keskusliitto jäsenjärjestöineen on kautta aikojen ollut mukana erityisesti vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä ja iäkkäiden ihmisten osallisuuden vahvistamisessa. Ikäpolvitoiminnan tavoitteena on houkutella yhteen lapsia, nuoria, keskiikäisiä, vanhoja ja kaikkia niitäkin, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään näistä ikäryhmistä. Vanhustyön keskusliitto mukana Suomi 100 vuotta -ohjelmassa Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään vuonna 2017. Kyse on myönteisestä uteliaisuudesta toisenikäisiä kohtaan ja halusta rikastuttaa elämää. Tulemme juhlavuoden aikana julkaisemaan nettisivuillamme jäsenistömme kertomuksia ja tarinoita vanhustyön hyvistä toimintamalleista ja hyviksi havaituista käytännöistä. Vanhustenviikon teemana vuonna 2017 on Ikäpolvet yhdessä Generationerna tillsammans. Juhlavuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Ilmoita omista tapahtumistasi Vanhustenpäivä ja –viikko Facebooksivulla tai twiittaa #Ikäpolvetyhdessä. Liiton tuottaman idealehden ja julisteen avulla kannustetaan eri yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään yhdessä tapahtumia ja toimintaa, joissa iäkkäät ihmiset ovat keskeisesti osallisina. Vanhustyön keskusliitto on saanut virallisen juhlavuoden statuksen ja toteuttaa juhlavuotta teemalla Ikäpolvet yhdessä – juurensa tuntien, toisiaan tukien. Vanhustenpäivän valtakunnallinen juhla pidetään Hämeenlinnassa 1.10.2017 Suomi 100 vuotta -ohjelman teemat huomioiden. Ideointimateriaalia postitetaan tänä vuonna jo tammikuun lopussa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua teeman toteutukseen omalla paikkakunnallaan. Vanhustenviikon suojelijana toimii Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tavoitteena on koota sata kertomusta, joissa kuuluvat ja näkyvät ne hyvät teot vanhustyön kehittämisessä, jotka eivät välttämättä tavallisessa arjessa nouse näkyviin. Ikäpolvitoiminta rikastuttaa elämää Juhlavuoden vietossa keskusliitto tuo esiin vuosina 2011–2013 toteutetun hankeen Elämänkulku ja ikäpolvet tuloksia ja kannustaa levittämään hankkeessa kehitettyä ”Neljän polven treffit” ideologiaa käytäntöön. Kaiken ikäiset voivat esimerkiksi liikkua, leipoa tai laulaa eli harrastaa urheilua, ruokakulttuuria tai taidetta yhdessä. Teksti: Leena Valkonen. Neljän polven treffit ovat eri-ikäisten monimuotoisia tapahtumia ja yhteistä toimintaa. 28 V anhustyön keskusliitto käyttää omia viestintäkanaviaan täysimittaisesti juhlavuoden ajan viestiäkseen liiton jäsenistön tekemän työn saavutuksista iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi, vanhustyön kehittämisestä, osallistumisen mahdollisuuksista ja ikäpolvien välisestä vuorovaikutuksesta. Kampanjaa koko vuosi Suomi 100 vuotta ohjelman Yhdessäteema on erityisesti näkyvissä lokakuussa vietettävän valtakunnallisen Vanhustenpäivän ja -viikon vietossa sekä liiton tuottaman materiaalin sisällöissä
Asukkaille on kuitenkin suuri helpotus, kun talossa on joku, jonka puoleen kääntyä pulmatilanteissa tai kun tarvitsee apua toiminnan järjestämiseen. Toinen kulmakivi toimintamallissa on asukkaiden parissa työskentelevä asukastoiminnanohjaaja. Kerrostalo, jossa ei ole hissiä, omakotitalo joka on liian iso ja työläs hoidettavaksi, pitkät välimatkat ja peruspalvelut kaukana. Toiminnanohjaaja ei suunnittele toimintaa asukkaiden puolesta, sen tekevät asukkaat itse, sillä kukapa paremmin tietäisi mikä on mielekästä toimintaa. Hänelle yhteisöllisyys on turvallisuuden tunne, kun tietää ketä ympärillä asuu ja tietää saavansa apua ja neuvoja, jos niitä tarvitsee. Toinen puolestaan kertoo olleensa aina hieman erakoitunut luonne. Lisää taloja rakennetaan koko ajan ja suosio on suuri. Eräs asukas, joka muuttaessaan oli jo kotihoidon palveluiden piirissä, kertoi parin kuukauden asumisen jälkeen, että kotihoidon päiväkäynnit jätettiin pois. Usein oli nimittäin niin, että hän ei ollut kotona, vaan alakerrassa mukana harrastamassa, kun kotihoidon tytöt tulivat auttamaan. Kehittäminen jatkuu edelleen, mutta nyt yhteisöllinen toimintamalli on käytössä jo kahdessa Jason Ilonakohteessa, joissa on yhteensä 134 asuntoa ja 174 asukasta ja malli on kuvattuna Jason julkaisussa ”Elämää yhdessä”. Tästä on tullut paljon kiitosta. Joku asukas haluaa osallistua kaikkiin tapahtumiin, toinen harvakseltaan. Yhteisöllisyys koetaan hyvin eri tavalla. Toimintamallin avainsana on yhteisöllisyys. Osallistun silloin kun itse haluan ja jaksan. Riittääkö tämä, syntyykö yhteisöllisyys itsestään. Elämää yhdessä – Jason Ilona-taloissa nautitaan yhteisöllisyydestä Sinikka Tyynelä Toiminnanjohtaja Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO I käihmisten palvelujen uudistuksessa on viimeisten vuosien painopiste ollut kotona asumisen tukeminen. Jyväskylässä Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jasossa haluttiin lähteä etsimään tähän tilanteeseen ja näihin kysymyksiin vastauksia. Taloon muutettaessa, ovat naapurit jo tuttuja ja toimintaa on helpompaa käynnistää. Olemme erilaisia ja sitä on tärkeää kunnioittaa.. Hän käy hyvin harvakseltaan vain musiikkitilaisuuksissa. Jason Ilona-taloissa yhteisöllisyys on mahdollisuus, ei velvollisuus. Kukapa meistä ei haluaisi vanhetessaan asua juuri omassa kodissaan, tutussa elinympäristössä. Hän kokee, että hänellä on alkanut uusi elämä Ilona-talossa. Joku on sanonut, että vanheneminen ei ole uhka, yksinäisyys on. Palvelut tuodaan tarvittaessa kotiin. Asukastoiminnanohjaaja auttaa yhteisöllisen toiminnan koordinoinnissa sekä henkilökohtaisissa neuvonnan tarpeissa. Senioritaloon syntyvän yhteisöllisyyden yksi tärkein kulmakivi on taloon rakentuvat viihtyisät, kauniisti sisustetut, toimintaan houkuttelevat yhteiset tilat. Toimintamallissa hyvä pohja yhteisöllisyydelle luodaan jo rakentamisen aikana, kun tulevat asukkaat tapaavat yhdessä useita kertoja ja pääsevät aidosti itse suunnittelemaan talon toimintoja ja yhteisten tilojen kalustusta ja varustusta. Jokaisella on mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan ja ideoitaan yhteiseen käyttöön, kokea itsensä tarpeelliseksi ja tehdä hyvää itsensä ja muiden hyödyksi. Lähdettiin kehittämään sellaista asumisen toimintamallia, jossa kenenkään ei tarvitsisi olla yksin. Rayn projektiavustuksella toimintamallia työstettiin vuosina 2013– 2016. Lukemattomia erilaisia harrastepiirejä, tapahtumia ja juhlia on parin toimintavuoden aikana ehtinyt Ilona-taloihin syntyä. Avuntarpeisiin saa usein tukea ja apua myös naapureilta. Asunnot nimittäin varataan pääsääntöisesti siinä vaiheessa, kun rakentaminen käynnistyy ja näin ollen jää hyvin aikaa rakentamisen aikana luoda pohja yhteisöllisyydelle, tutustua toisiin ja sitoutua yhteisiin suunnitelmiin. Yksinäisyys tappaa, kun elämä käy merkityksettömäksi. Kun yksinolo ei tunnu hyvältä, menen talon alakertaan ja siellä tapaan muita, samassa elämäntilanteessa olevia. Mutta mitä sitten, jos koti onkin sellainen, jossa vanhenemisen mahdollisesti mukanaan tuomat toimintakyvyn vajavuudet, tekevätkin asumisen mahdottomaksi. Niin kaunis, toivottu ja kannatettava ajatus. 29 Vanhustyö 1 • 2017 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Entä, jos yksinäisyys ottaa vallan, masentaa ja lamaannuttaa. Nämä parin asukkaan kokemukset kiteyttävät hyvin yhteisöllisyyden koko kirjon: toinen kertoi asuneensa aiemmin pitkään yksin ja Ilonaan muutettuaan hän on osallistunut lähes kaikkiin talon tapahtumiin. Innostus toiminnan suunnitteluun ja osallistumiseen on hämmästyttävää ja ihailtavaa
kilpailutuksissa. Yrjö ja Hanna -säätiössä löysimme sellaisen kumppanin. 30 V uonna 1998 toimintansa aloittanut Akuliina on Siilinjärven ensimmäinen yksityinen vanhusten asuinja palvelutalo. Keskustelujen jälkeen hallituksemme päätös oli yksimielinen, lähdemme etsimään leveämpiä hartioita yhdistykselle ja toiminnallemme, Leena Korhonen kertoo. Tuetun asumisen lisäksi Palvelutaloyhdistys tarjoaa kotiin vietäviä palveluja muille alueen ikäihmisille sekä monipuolista virkistystoimintaa. – Yhdistys on pieni toimija ja aloimme noin kolme vuotta sitten miettiä, miten vastaamme tulevaisuuden muutoksiin ja pärjäämme mm. Tukija avustusaikaa on vielä jäljellä. Palvelukeskuksessa toimii myös ateriapalvelu ja paikallisten yrittäjien hyvinvointipalveluita. Kiinteistöön liittyvät lupa-asiat selvitettiin myönteisessä hengessä Akuliinan rakentamiseen Siilinjärven Palvelutaloyhdistys on aikanaan saanut tukea sekä rahoitusja kehittämiskeskus ARAlta, että Raha-automaattiyhdistykseltä. Yhdistymällä Yrjö ja Hanna -säätiöön Palvelutaloyhdistys on halunnut turvata vanhusten palvelujen jatkumisen ja kehittämisen paikkakunnalla. todeta, että haluatko ostaa talon, Korhonen naurahtaa ja jatkaa: – Palvelukotiyhdistykselle on ollut tärkeää löytää suomalainen kolmannen sektorin toimija, jolla on samanlaiset arvot ja voittoa tavoittelematon toimintatapa ja joka on valmis kehittämään vanhustyötä edelleen. – Taisin Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Akuliina, Yrjö ja Hanna -säätiö VTKL:n jäsenyhteisöt löysivät toisensa: Palvelukeskus Akuliina Siilinjärvellä liittyi Yrjö ja Hanna -säätiöön Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry:n rakennuttama palvelukeskus Akuliina siirtyi vuoden vaihteessa Yrjö ja Hanna -säätiön omistukseen. Vaihtoehtoja selvitettiin ja keskustelu Yrjö ja Hanna -säätiön toiminnanjohtajan Anni Lausvaaran kanssa Akuliinan tilanteesta käynnistyi Vanhustyön keskusliiton jäsentilaisuudessa. Sekä yhdistys että säätiö ovat Vanhustyön keskusliiton jäseniä. Yrjö ja Hanna -säätiö on paitsi palveluntuottaja, myös ARAn hyväksymä rakennuttaja.. Vuokra-asuntoja kiinteistössä on 28 ja niihin toiminnanjohtaja Leena Korhosen mukaan on jatkuva jono. Keskustelimme hallituksessa jatkammeko itsenäisenä vai haemmeko yhteistyökumppanin
Tahtotila oli yhteinen Järjestöillä on aina ollut aito yhteys palveluiden käyttäjiin ja toiminta on lähtenyt asiakkaiden tarpeista. – Haluamme olla mukana säilyttämässä ja kehittämässä edelleen sitä osaamisen pääomaa, jota kotimaisilla järjestöillä on. Säätiö keskittyy palvelutoimintaan ja sen kehittämiseen ja yhdistys tuo omat verkostonsa ja vapaaehtoistoiminnan asukkaiden virkistykseksi. Siilinjärven Palvelutaloyhdistys jatkaa toimintaa edelleen, nyt eri roolissa. Olemme kaikki tekemässä yhteistä sotea ja jotta pärjäämme, on oltava proaktiivisia. Vuodesta 2008 palvelutoiminta (hoiva-, hoitoja tukipalvelut) eriytettiin säätiön sataprosenttisesti omistamalle Yrjö & Hanna Oy:lle. Olen sitä mieltä, että muutoksesta selviää parhaiten menemällä siihen mukaan. 31 Vanhustyö 1 • 2017 – Sekä ARA että Raha-automaattiyhdistys ovat olleet myönteisiä ja neuvoneet kiinteistön luovutukseen liittyvissä asioissa. Hän iloitsee myös yhteistyön jatkumisesta yhdistyksen kanssa. Olemme jo neuvotelleet Siilinjärven kunnan kanssa lisärakentamisesta ja kaavamuutos on vireillä Akuliinan viereiselle tontille, Anni Lausvaara raottaa tulevaisuutta. Säätiö teki kiinteistössä kuntokartoituksen ja sen jälkeen talo siirtyi säätiölle. Säätiöllä ne palautuvat toiminnan kehittämiseen. – Kaikki on sujunut rauhallisesti ilman hämminkejä, valmisteluaika on ilmeisesti ollut riittävän pitkä. Toiminnanjohtaja Anni Lausvaara pitää kotimaisten, järjestöjen tuottamien, palveluiden säilymistä tärkeänä. Yhdistys jättää hyvän perinnön, se on ollut aktiivinen kehittäjä ja toimija ja samoilla linjoilla haluamme jatkaa. Tämä on meidän kaikkien yhteinen etu.. Kiinteistöjen rakennuttaminen ja ylläpitäminen sekä kehittämistoiminta jäivät Yrjö ja Hanna -säätiölle. Näin me olemme Siilinjärvellä tehneet, Leena Korhonen kiteyttää. Olemme säätiön kanssa sopineet, että yhdistys voi viiden vuoden ajan käyttää säätiön tiloja veloituksetta. – Yhdistysten järjestämä toiminta on aina rikkaus talojen asukkaille. – Siilinjärven Akuliina on tunnettu ja arvostettu toimija paikkakunnalla. Lisäksi konserniin kuuluvat säätiön omistamat asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt. Toiminnanjohtaja Leena Korhonen on ollut mukanan Akuliinan toiminnassa alusta asti. Akuliina on aina ollut tunnettu kulttuuritapahtumistaan ja niitä aiomme järjestää edelleenkin. toiminnalle on yhteistä myös arvomaailma ja nämä asiat kohtasivat Siilinjärven Palvelutaloyhdistyksen ja säätiömme välillä, sanoo toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Yrjö ja Hanna -säätiöstä. Yhdistyksen jäljellä oleva laina siirtyi säätiölle. Asiakkaat ovat nykyisin hyvin tiedostavia ja haluavat tietää, mihin esimerkiksi voittovarat menevät. Säätiö perustettiin vuonna 1996 tarkoituksenaan edistää vanhusten, vammaisten, lasten ja muiden päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitsevien hyvinvointia ja laadukasta elämää. Pienille toimijoille on haaste selvitä tarjouskilpailuista, yhdessä olemme isompia ja vahvempia arvolähtöisiä toimijoita. Säätiöllä on eri puolilla maata 14 palvelukeskusta, joista osassa toimii oma tytäryhtiö ja osassa kunta tai kunnan kilpailuttama toimija. Järjestöjen Yrjö ja Hanna -konserni Y rjö ja Hanna -konserni muodostuu yleishyödyllisestä Yrjö ja Hanna -säätiöstä sekä sen omistamasta Yrjö & Hanna Oy:stä, joka toimii yhteiskunnallisen yrityksen periaattein. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus siirtyä säätiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja asukkaiden vuokrasuhteet ovat säilyneet ennallaan
-luokkalaiset tarttuivat Pidä huolta itsestäsi ja muista –valinnaisaineessaan jo ennakkoon Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan teemaan Yhdessä osallistumalla ennen joulua toiminnallisiin tuokioihin paikallisessa vanhusten palvelutalossa ja askartelemalla vanhuksille joulukortteja. Oppilaat oppivat kantamaan vastuuta omasta ja yhteisestä tekemisestä. Vanhukset iloitsivat yhteisestä leipomishetkestä Pielisjoen koululaisten kanssa.. Toim. Leena Valkonen Kuva: Juha Inkinen/Karjalainen Pidä huolta itsestäsi ja muista – peruskoulun oppilaat viemässä iloa vanhuksille Joensuun Pielisjoen koulun 8. Toimintaa on tehty pienissä ryhmissä, kuten nyt joululeipominenkin. Olemme käyneet auttamassa myös yksinasuvia vanhuksia ja virkistämässä heidän arkeaan, Peltonen jatkaa. Uudessa opetussuunnitelmassa nämä taidot korostuvat entistä enemmän, kertoo opettaja Satu Peltonen. Koulustamme nuoret ovat käyneet ulkoilemassa, lukemassa lehtiä, leipomassa, juttelemassa, askartelemassa, tekemässä taidetta tai pitämässä tuolijumppaa vanhusten kanssa. Monet nuoret toivovat tällaisia mahdollisuuksia enemmänkin. 32 P idä huolta itsestäsi ja muista -valinnaisaineessa harjoitellaan arjen taitoja ja opitaan ymmärtämään, että jokainen voi vaikuttaa toiminnallaan sekä omaan että toisten hyvinvointiin. – Mahdollisuuksia sukupolvien väliseen kohtaamiseen pitää olla tarjolla myös koulussa, sillä kaikilla nuorilla siihen ei ole mahdollisuutta vapaa-aikanaan. Samalla kehitetään myös tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä itseilmaisutaitoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa ihmissuhteissa
Vanhuksilta nuoret saavat sellaista arvokasta henkistä pääomaa, jota omat ikätoverit eivät voi tarjota. Vanhusten kanssa juttelu sujuu leppoisasti ilman stressiä ja aika kuluu molemmilla osapuolilla kuin siivillä. Ne ilahduttivatkin monia, sillä kaikki eivät välttämättä saa joulukortteja muualta, Satu Peltonen muistuttaa. On mukavaa ja palkitsevaa tuottaa hyvää mieltä näillä meille pienillä teoilla. Palvelutaloissa työntekijät ovat lähellä ja saatavilla vierailuiden aikana ja he opastavat ja ohjaavat nuoria yhdessäolotilanteissa. – Itsekin olen kuullut monet kiitokset vanhuksilta. Hyvää mieltä pienillä teoilla Satu Peltosen mukaan vanhusten elämään ikäpolvien välisellä kanssakäymisellä on myös positiivista merkitystä, se tuo vaihtelua laitoshoidossa olevan vanhuksen rutiininomaiseen päivärytmiin ja kenties helpotusta yksinäisyyteenkin. 33 Vanhustyö 1 • 2017 Vuorovaikutus tukee oppimista V anhusten luona vieraillessaan nuoret saavat kokemuksia siitä, millaista on työskennellä vanhustyössä. Ku va : Pie lis joe n ko ulu n op pila at Muistoja viriteltiin muun muassa Nuutti-nuken avulla.. Vanheneminen on luonnollinen osa elämänkaarta, samoin on nuoruus. Pielisjoen koulun Pidä huolta itsestäsi ja muista -valinnaisaineen oppilaat jatkavat opettajansa johdolla yhdessäolon hetkien ja tapahtumien järjestämistä joensuulaisille vanhuksille Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. – Nuuttia pidellessään vanhukset muistelevat mielellään omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan tai omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Vanhusten kanssa viettävissä juttutuokioissa käytetään keskustelun herättäjänä usein terapiavauvanukkea Nuuttia. Tämä hyvän mielen toiminta tukee molempia osapuolia hyvin. Nuorten suhde vanhuksiin lähentyy ja nuoret saavat käsityksen vanhuudesta luonnollisena elämänvaiheena. – Suomessa on toista miljoonaa vanhusta, joista osa kaipaa virikkeitä ja aktiviteetteja siinä missä noin 50 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuortakin. Tämä tukee luonnollisestikin vanhuksen henkistä vireyttä ja lisää sosiaalista vuorovaikutusta. Niissä tuodaan esille myös kansamme historiaa muun muassa näytellen ja runoillen. Nuutti on oikean vauvan oloinen ja -näköinen reborn-nukke, joka on saatu lahjoituksena nukketaiteilija Minttu Pyyköltä. Nukke on mainio opetusväline oppilaiden kanssa työskennellessä ja toimii loistavasti myös keskustelunvirittäjänä vanhuksilla. Sekä nuoret että vanhukset kaipaavat huomiota, Peltonen tietää. Muistot ovat tärkeitä ja niitä voidaan vaalia näin. Myös käytännön perinnetietous lisääntyy nuorilla heidän toimiessaan vanhusten kanssa. Molemmissa elämänkaaren päissä on paljon turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Vanhuksilta nuoret saavat sellaista arvokasta henkistä pääomaa, jota omat ikätoverit eivät voi tarjota. Askartelimme koululla yli 150 joulukorttia joulurunoineen vanhuksille jaettavaksi. Oppilaat suunnittelevat toimintaa Toimintaa suunnitellaan yhdessä oppitunneilla. On siis hyvä, jos nämä nuoret ja ikääntyneet saatetaan yhteen kertomaan kokemuksistaan ja oppimaan yhdessä. – Ennen joulua oppilaani halusivat antaa vanhuksille yhdessäolon joululahjan ja ilon sekä toimia hyvän mielen joululähettiläinä. Moni nuori kommentoikin: Kyllä mummot ovat ihania! Eräs nuori jopa innostui hankkimaan itselleen SPR:n kautta ”varamummon”. Ja ennen kaikkea vanhusten seurassa nuori rauhoittuu hetkeen ja kokee tyytyväisyyttä. Kaikilla vanhuksilla ei ole läheisiä tekemässä joulua heidän kanssaan tai läheiset saattavat asua kaukana. Sekä nuoret että vanhukset haluavat hoivata sitä, Satu Peltonen kertoo. Tässä somen täyttämässä maailmassa läheisyys ja kontaktit ihmisiin ovat tärkeitä. Moni vanhus oikein odottaa, että häneltä kysytään: Mitä kuuluu. – Nuoret pitävät vanhuksista
Oli kaksi herttaista ”tytTeksti ja kuva: Leena Valkonen Ystäväpiiri-toiminta tuo iloa Foiben miesten elämään Vantaalla Diakonisasäätiö Foiben ylläpitämässä Foibekartanossa panostetaan yhteisöllisyyteen. Yhdessä pohditaan maailman menoa, keskustelun aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, joskus yleistä ja sitten omista asioista. Kun ryhmä on tullut tutuksi, niin omista asioistaankin on helppo kertoa. Osalla meistä liikkuminen on sellaista, että tarvitaan apua, joten talon ulkopuolelle ei olla lähdetty, vaikka Helge on mökillekin houkutellut. 34 R uokasalin pöydän ympärille on kokoontunut viisi miestä: Pentti Lahti, 85, Antti Rintama, 97, Veikko Peltola, 94, Helge Lindholm, 70 ja Jorma Aromaa, 86. – Iso kiitos pitää sanoa henkilökunnalle, että tulivat meitä ryhmään houkuttelemaan. – Säännöllisesti tavataan täällä talon tiloissa, jutellaan ja juodaan kahvit. Jorma istuu pyörätuolissa ja kertoo, että on ottanut vastuuta ryhmän yhdessäolosta. – Siinä kaikenlaista yhdessä juteltiin ja ryhmä lähti käyntiin. Olisi mukavaa, jos olisi joku yhteydenpitäjänä, mutta olemme me keskenämmekin pärjänneet, miehet naurahtavat. töä” ja pullakahvitkin tarjottiin, muistelee Pentti Ystäväpiiri-miesryhmän syntyä. Asukkaita kannustetaan ja houkutellaan toimintaan yhteisen tekemisen keinoin. Miehet tutustuivat toisiinsa ohjatussa Ystäväpiiri-ryhmässä kaksi vuotta sitten ja ovat jatkaneet omatoimisia tapaamisia ohjatun ryhmän jälkeen. Päiväkahvien äärellä toisiaan tapaamassa Ystäväpiiri-ohjaaja Katri Mervilä-Puhakka (takana vas.), Foiben toiminnanjohtaja Ulla Broms sekä omaehtoisesti kokoontuva miesten Ystäväpiiri-ryhmä.. Vanhustyön keskusliitossa kehitetty Ystäväpiiri-toimintamalli on ollut avuksi yhteisöllisyyden rakentamisessa. Tietenkin oli harmi, että ohjaajat vetäytyivät ryhmästä pois. Pian alkaakin tarina luistaa
Nyt on paljon turvallisempi olo saunassa ja lauteillahan se maailma aina paranee, Pentti hymyilee. Antti kertoo muuttaneensa Foibeen, kun näkö heikkeni siihen mittaan, että ei enää pärjännyt yksin. Hiukan häntä ja Jormaa huolestuttaa, miten kaikki yhteiskunnassa meneillään olevat uudistukset vaikuttavat palveluiden saantiin ja hintoihin. – Lapset ja lapsenlapset käyvät säännöllisesti kyläilemässä. Tämä Foiben yhteisö on hyvä, kun voi tulla yhteisiin tiloihin, niin aina löytyy joku, jonka kanssa jutella. Ryhmässä oli hyvät ohjaajat ja teimme kaikenlaista, puhuimme mm. Onneksi mukavat hoitajat tulivat sanomaan, että haluaisinko tulla mukaan miesten ryhmään. Veikko kertoo myös yksinäisyyden tunteesta, vaimoa on ikävä ja surun kyynel nousee edelleen herkästi silmäkulmaan. Sellaistakin on hyvä miettiä yhdessä, ei yksin. kiville. Olen mukana yhdistystoiminnassa, jonka kokouksissa käyn edelleen. Antti kiteyttää yhteisöllisyyden ajatuksen seuraavasti viitaten Ystäväpiiriryhmässä käytettyihin toimintamenetelmiin: Ajattelet vaan kuin kivi. Täällä tulin kivestä ulos, siinähän se sydän keveni. Musiikkia palvelukeskuksiin ja yksityistilaisuuksiin! Valto Savolainen puh: 040-546 6953 Käytän myös WhatsAppia Ota yhteyttä! valto@pressankatit.fi www.pressankatit.fi/VanhaRauta.php MUISTIKUNTOUTUKSESTA OIVALLUKSIA HOITOALAN AMMATTILAISILLE Tutustu kevään koulutustarjontaamme: • Muistikuntoutuksen perusteet -verkkokurssi, 1.3.—30.4.2017 • MuistiKUNTO®-ohjaakortin intensiivikurssi, 27.—28.4.2017, Helsinki Kysy myös tilauskoulutuksistamme! Tutustu koulutuksiimme fysiogeriatria.fi/ organisaatioille/koulutus tai soita palvelunumeroomme 09 392 2302.. 35 Vanhustyö 1 • 2017 Irti yksinäisyydestä kohti yhteisöllisyyttä Ryhmän jäsenistä Helgellä on vaimo, muut asuvat yksin. Lapset käyvät katsomassa ja lapsenlapsista saa intoa. Helge kertoo tarvitsevansa sairauksiensa vuoksi säännöllistä apua ja on tyytyväinen Foiben yhteisöön ja miesryhmän seuraan. – Olin ollut yksin edellisessä kodissani, mutta täällä sokeana tunsin olevani todella yksin. Yksinäisyys on tullut leskeytymisen myötä. Pentti ja Veikko menettivät kumpikin puolisonsa viime vuonna. Tämä miesryhmä on tärkeä, olen saanut Veikosta saunakaverinkin. Ollaan saman maailmankaikkeuden olioita, ollaan yhtä aikanaan! Miesten olemuksesta pöydän ympärillä huokuu tunnelma, olemme yhtä. Täällä ei päästetä ketään syrjäytymään. – Kaipaan seuraa, ja sillä on suuri merkitys. Olen ollut huono pyytämään apua, mutta täällä olen oppinut vähitellen pyytämään saattajaakin, kun sitä tarvitsen. Täältä talosta löytyy onneksi aina seuraa ja tekemistä, kun ei halua olla yksin
Verkossa tapahtuva yhteisöllisyys voi myös täydentää jo Toim. Eriyttääkö tietotekninen kanssakäyminen kansalaisia vai yhdistääkö. Sana digitalisaatio herättää paljon tunteita. Ryhmään kuuluminen lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta myös niiden parissa, jotka vain seuraavat muiden kommentteja. Ihminen oppii koko elämänsä ajan, myös iäkäs ihminen oppii käyttämään hyviä sähköisiä palveluita. He ovat aikuisia ihmisiä, jotka haluavat hoitaa itse omat asiansa. Ongelmien ratkomisen ja opastusvinkkien lisäksi ryhmässä vaihdetaan kuulumisia, heitellään kommentteja ja ajatuksia ihan kuin kasvotusten tavattaessakin. Kun kuitenkin nuo spontaanit tapaamiset tuntuvat nykyisessä yhteiskunnassa vähentyneen, syntyy muita yhteisöllisyyden muotoja. Liisa Tiaisen mukaan nettiyhteisöllisyys lisääntyy myös opastettavien henkilöiden kesken. SeniorSurf toimintamallin avulla luodaan yhteisöllisyyttä VTKL:n kehittämää iäkkäille ihmisille suunnattua tietotekniikan vertaisopastuksen mallia käytetään jo monissa organisaatioissa ja yhteisöissä. Leena Valkonen Kuva: iStockphoto Digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus yhteisöllisyydelle. Yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää.. – Yhteisöllisyys vaatii syntyäkseen ihmisten välistä keskinäistä luottamusta, avoimuutta, vuorovaikutusta ja osallistumista. Hankalassa asemassa ovat he, jotka eivät ole sinut digitaalisen maailman kanssa. – Mielenkiintoista on, että yhteisöllisyys näkyy myös esimerkiksi nettiopastajien Facebook-vertaistukiryhmän toiminnassa. Täysin uuden laitteen ja tekniikan opettelu itsekseen on kuitenkin korkean kynnyksen takana, sanoo vastaava asiantuntija Liisa Tiainen Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. – Kun ikääntynyt ihminen opastuksen avulla oppii käyttämään Facebookia, WhatsAppia, Skypeä, jne., ja pystyy yhtäkkiä kommunikoimaan ihan uudessa ympäristössä, tuntee hän ylpeyttä osaamisestaan ja arvostaa itseään tuon yhteisön jäsenenä. Ikääntyneiden ihmisten vapaaehtoisen nettiopastustoiminnan parissa toimivat henkilöt kertoivat, että nettiopastajia yhdistää usein vapaaehtoistoiminnan lisäksi yhteiset kiinnostuksen kohteet ja samojen ongelmien parissa työskentely. 36 I äkkäät ihmiset ovat kiinnostuneita tietotekniikasta. Sen avulla myös pienemmillä paikkakunnilla toimivat yksittäiset opastajat tuntevat kuuluvansa laajempaan yhteisöön. Opastajia auttaa nettiyhteisöllisyyden syntymisessä se, että he osaavat käyttää tarvittavia yhteisöllisiä työkaluja. Yhteisöllisyys kasvaa ja kehittyy, kun siihen kuuluvat yksilöt tuntevat itsensä hyväksytyiksi ja tarpeellisiksi
Vaikeista asioista opittiin vaikenemaan isien ja isoisien tapaan. Tutkimuksessa vanhimman sukupolven edustajina olivat sotaveteraanien puolisoita, koska oli suuria vaikeuksia löytää ehjiä ketjuja, joissa veteraanit olivat mukana. Heillä oli tarve myös eristäytyä muusta perheestä. Myös heitä seuraavat sukupolvet kärsivät masennuksesta ja selittämättömistä pahanolon tunteista. 3. Alkoholi oli usein mukana väkivaltatilanteissa, mutta ei aina. Kyllä sillä pullo oli vielä kuollessaakii. Oletko koskaan joutunut hakemaan apua ongelmiisi ja jos olet, niin miten siihen on vastattu. Ja siinä sillä meni yli ja se suuttu ja sai raivokohtauksen ja ei älynny lopettaa. Mielenterveysongelmat: Kaikissa sukupolvien ketjuissa esiintyi mielenterveyden ongelmia. Myö jo seurusteltiin, kun hää meni sotaväkkeen. He eivät ehtineet tai jaksaneet kiinnittää huomiota lapsiinsa. Niin on sanonu kaikki muutkii. Eräs toisen polven haastateltava kertoi veteraani-isästään, jonka väkivalta perhettään kohtaan ilmeni aina selvinpäin. 2. Haastatteluissa tuli ilmi, että sodan kokeneet miehet puhuivat sodasta vain vähän, jos lainkaan. Elämänilo on ollut usein kateissa ja elämästä on tullut suorittamista ja velvollisuuksien hoitamista. Minä sain letitetystä ruoskasta persiille tai sähköjohdosta tai jostain semmosesta…Se ei riehunu humalapäissään. Mitä merkitystä veteraanien sotakokemuksilla on ollut puolisoille ja lapsille. Tämän tiedon avulla on mahdollista löytää väkivaltaa kokeneiden vanhusten vertaistukiryhmään merkityksellisiä teemoja ja myös jäsentää ja kehittää ryhmän työskentelyä väkivallan vähentämiseksi. Parissa ketjussa väkivalta ulottui aina kolmanteen sukupolveen saakka. Kukaan ei saanut miestään samanlaisena, kun se lähti. Hain vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1. Se suorastaan pahoinpiteli meitä. Veteraanit kärsivät masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöistä. Tutkimuksessa eräs vanhimman polven tutkittavista syytti suoraan sotaa miehensä alkoholismista: Ihan erilaisen miehen mie sain takaisin, kun sinne pois laitoin. Vaimojensa kanssa he kuitenkin jakoivat sodan tapahtumia. 38 Sodan pitkät jäljet-tutkimus ylisukupolvisista sotatraumoista Teksi: Päivi Helakallio, Vanhempi suunnittelija, vertaistuesta vastaava, Suvanto ry Kuva: Kettusten sukualbumi T utkimuksessani halusin selvittää, ovatko sotatraumat siirtyneet on seuraaville sukupolville. Aineiston analyysissa nousi seuraavia teemoja: Alkoholi: Huumaavista aineista suosituin oli alkoholi, jota välitettiin rintamalla merkittäviä määriä. He kärsivät jatkuvista painajaisista. Sodan traumat ilmenivät heillä impulssikontrollin heikkoutena, joka ilmeni väkivaltaisuutena ja alkoholin käyttönä. Todellisuudessa alkoholi ei purkanut sotilaiden henkistä painolastia vaan monesti lisäsi sitä (Kirves, 2008, 384). Se oli alkanut veteraani-isien vaimoihinsa ja lapsiinsa kohdistuneista pahoinpitelyistä. Tunteiden kohtaamattomuudella on ollut suuria vaikutuksia haastateltavien elämään. Järkeistäminen: Sotia seurannut jälleenrakentamisen aika vei sodan lapsilta vanhempien sylin. Sodasta he eivät halunneet puhua. Moni sodasta palannut mies toi mukanaan myös alkoholin. Vaikeat tunteet aiheuttivat ahdistusta ja turvattomuuden tunteita, jotka piilotettiin alitajuntaan. Vanhempi suunnittelija Päivi Helakallio Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry:sta on opinnäytetyössään Sodan pitkät jäljet – tutkimus ylisukupolvisista sotatraumoista selvittänyt usean sukupolven kokemuksia sodan vaikutuksista heidän elämäänsä.. Laadullisen tutkimuksen aineistona käytettiin yksilöja ryhmähaastatteluja. Väkivalta: Väkivallan kokemuksia oli kaikissa sukupolviketjuissa. Lapsille vaikeista asioista jäi vaikeita traumoja, jotka siirtyivät myös kolmanteen sukupolveen. Meillä oli semmonen järjestys, että jos joku teki jotain, niin koko sakki sai kärsiä. Niiden seurauksena oli yksinäisyyttä, huonoja ihmissuhteita, masennusta, alkoholismia ja työriippuvuutta. Se näkyi sekä kodeissa että yleisessä ympäristössä. Järjen ääntä tunteiden kustannuksella korostettiin kaikissa sukupolvien ketjussa. Mikä merkitys myöhempään elämään on ollut lapsuusajan perhe-elämän kokemuksilla. Oli parempi unohtaa menneet ja suunnata katseet tulevaan. Sodan läpikäyneet miehet ja naiset siirsivät raskaan tunneperinnön Sodan vaikutus seuraaviin sukupolviin kiinnostaa tutkijoita
Se ei ollut onnistunut. Tuo vahvan suomalaisen naisen myytti elää yhä vahvana. Ensimmäisen polven tapaan myös he olivat joutuneet siirtämään omat tarpeensa ja unelmansa syrjään. Toisen sukupolven tutkittavat kokivat vanhempiensa jättäneen heidät kokonaan yksin. Myös vanhempien väkivaltaisuus, isien alkoholinkäyttö ja vaikeitten asioiden ohittaminen aiheuttivat heille paljon ahdistusta. Ei auta mikään. 2015.) Tutkittavani ovat selvinneet elämästään tänne saakka joskus hyvin vaikeista lähtökohdista. Kolmannen polven tutkittavat olivat hakeneet apua epämääräisiin oireisiinsa, joita he eivät osanneet sanoittaa. Tärkeintä oli jälleenrakentaa maata ja mennä eteenpäin. Haastateltavia ahdisti myös kotoa peritty puhumattomuuden kulttuuri, josta he halusivat päästä eroon. Perheen ikävistä asioista vaiettiin, niistä ei puhuttu edes lähimmille sukulaisille. Heillä oli usein etäiset suhteet lapsiinsa ja tunteiden säätely oli sodan kovettamille miehille vaikeaa. He kokivat, että eivät olleet voineet käyttää kykyjään ja olivat usein vain ajautuneet opiskeluihinsa ja työpaikkoihinsa. Heitä vaivasi kiitollisuuden velka sodassa olleille miehilleen. He olivat lapsuudessaan tottuneet siihen, että elämä kuului olla vaikeaa eikä siitä kannattanut valittaa. He olivat sitä mieltä, että se oli suurin syy heidän ongelmiinsa. Naiset kertoivat pysyneensä avioliitoissaan velvollisuudesta. He puhuivat paljon kouluttautumisesta ja siitä, miten tunteellisuus on vielä nykyäänkin monien mielestä heikkoutta. Niitä pidettiin hävettävinä Toinen sukupolven haastateltavat eivät olleet hakeneet apua ongelmiinsa. Heille oli jäänyt kalvava sylin ikävä. Neurobiologista tutkimusta trauman siirtymisestä Uusi askel trauman ylisukupolvisessa tutkimuksessa on neurotutkijoiden löydökset trauman siirtymisestä DNA:n välityksellä seuraaville sukupolville. Aattelen, että tuli tehtyä ja harmittaa monta asiaa. Eläinkokeissa havaittiin, että traumaattinen tapahtuma voi muuttaa siittiöiden DNA:ta ja vaikuttaa myöhempien sukupolvien aivoihin ja käyttäytymiseen. Naisilla taas ei ollut mahdollisuutta olla heikkoja ja he sairastuivat sodan aikana vahvuuteen. He kokivat, että eivät olleet saaneet apua ongelmiinsa yrityksistä huolimatta. Tämä ilmeni usein kovuutena ja armottomuutena omia lapsia kohtaan. Kaikilla heillä on halu selvittää suhteensa menneisyyteen. Psyykkiset sairaudet olivat sodan aikana ja se jälkeen häpeä, josta vaiettiin. Sitä voi tavoitella; elämäniloa”. "Mulle tulee mieleen se, että onnen tavoittelu on turhaa, mutta elämänilo on hieno asia. Eräs haastateltava kertoi luopuneensa onnellisuuden tavoittelusta ja ymmärtäneensä, että kaiken keskiössä on ilo. He olivat perineet sodan käyneiden isiensä käsitykset elämästä potemisena, onnellisuuden puuttumisena. Usein huumorilla ja hällävälillä… Kolmannen polven haastateltavilla paha olo oli ollut epämääräistä, haamuistunutta. Traumatisoituneilla miehillä taas oli sodan jälkeen suuria vaikeuksia siirtyä isän rooliin. He kirjoittavat, että ihmisen terveyttä tutkivien olisi syytä ottaa erilaisten sairauksien ylisukupolvisuus vakavasti ja kehittää niihin uusia hoitomuotoja ja menetelmiä. Häpeää pidettiin yksinäisyyttä ylläpitävänä tekijänä. (Dias & Kerry 2013.) Suomalaiset neurobiologian tutkijat kuitenkin muistuttavat, että uudet tutkimukset epigeneettisestä periytymisestä ovat vasta alussa ja siksi niihin on vielä hyvä suhtautua kriittisesti, koska usein havainnoissa on vielä tulkinnanvaraisuutta. Suvanto-Ryhmä Suvanto ry ylläpitää vertaistuen ryhmää ikääntyneille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa läheisessä ihmissuhteessa. Ensimmäisen ja toisen polven tutkittavat eivät olleet osanneet tai halunneet hakea apua, koska he kokivat sen häpeällisenä. Tutkijoiden mukaan tuloksilla on merkitystä traumatisoitumisen ja fobioiden ymmärtämisessä. He ajattelivat, että elämä on vaikeaa ja heidän tehtävänään on kestää se. 39 Vanhustyö 1 • 2017 jälkipolvilleen. Heillä oli ollut vaikea löytää sopivaa opiskelupaikkaa ja heillä oli ollut myös parisuhdeongelmia. Mutta tota, se on vaan kestettävä. Moni kolmannen polven edustaja koki olevansa ajelehtija elämän virrassa. Heistä kolme oli yrittänyt saada apua ahdistukseensa ja masennuksen tunteisiin. Kun elämänilon löytää, niin silloin sitä jaksaa vastaanottaa myös niitä vastoinkäymisiä ja kaikkee. Vanhempien sotatraumat ovat vaikuttaneet heidän elämänvalintoihinsa. Tunteet oli pakko kuolettaa. Siihen liittyi joidenkin ryhmän jäsenten mielestä myös häpeä, koska yhteiskunta arvostaa edelleen vahvuutta, jota järki edustaa. Avun hakeminen: Apua ongelmiinsa haastateltavista olivat hakeneet vain kolmannen polven haastateltavat. Sotatraumat vaikuttavat elämänvalintoihin Vastauksina tutkimuksen kysymyksiin saatiin se, että sotatraumat näyttävät siirtyvän seuraaville sukupolville. Ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2009 ja Päivi Helakallio on toiminut ryhmän vetäjänä ja koordinaattorina toiminnan alusta alkaen.. Etenkin pojat kokivat tasapainottoman miehen mallin raskaana. Tutkittavista koottu ryhmä oli sitä mieltä, että sotatraumoista selviämiseen on tarvittu järkeistämistä. Heillä oli paljon psyyken ongelmia ja parisuhteissaan he eivät olleet onnellisia. (Häkkinen & kumpp. Ensimmäisen polven tutkittavien avunpyyntö ei ollut tullut kysymykseen
Toivotan valoisaa kevättä ja pidetään yhteyttä! Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajaksi V anhustyön keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja, TtM Hannakaisa Heikkinen. Heikkinen toimii eduskunnassa myös sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajan valinta tehtiin ylimääräisessä valtuuston kokouksessa 18.1.2017. Mielikuva palveluista ja niiden laadusta sekä vaikuttavuudesta tullee nousemaan aiempaa keskeisemmäksi huomion kohteeksi. Hän on eduskunnassa sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä työelämäja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Vireillä olevat sote-palveluja koskevat lakiuudistukset, maakuntahallinnon uudistus sekä koko sote-ketjun uudistaminen mahdollisine valinnanvapaus-käytäntöineen tulee mullistamaan totuttuja rakenteita ja palvelujen tuottamista. Uskon, että asemani sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana tuo jotain uutta liiton toimintaan. Järjestökentällä uudistuksissa nähdään sekä mahdollisuuksia että myös huolen aiheita erityisesti palvelujen tuottamisjärjestöissä. Toivotamme tervetulleeksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen. Hän on myös kansaneläkelaitoksen valtuutettu. Hankinnasta ei saa muodostua kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Lisäksi tulee ottaa huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. – Olen erittäin otettu saamastani luottamuksesta ja mielissäni uudesta tehtävästä. VTKL kannattaa lähtökohdiltaan ikääntyneiden ihmisten valinnanvapautta kotihoidossa mukaan lukien asumispalvelut. Allekirjoittanut on saanut kutsun vuoden 2017 alusta alkaen Valviran pysyväksi asiantuntijajäseneksi vanhustenhuollon kysymyksissä. Pääsen myös itse tutustumaan entistä lähemmin liiton ja sen jäsenyhteisöjen toimintaan, Hannakaisa Heikkinen iloitsee.. Setelien arvon tulee jo alusta alkaen olla niin korkea, että ihminen pystyy tosiasiallisesti hankkimaan sillä itselleen tarvitsemansa palvelut. Palvelujen lupakäytänteitä ja valvontaa tullaan myös uudistamaan. Tulevia palvelukäytänteitä kehitetään maakunnissa jo nyt hallituksen kärkihankkeissa, joissa myös järjestöt voivat olla rakentamassa tulevaisuutta. Iäkkäiden ihmisten parissa valinnanvapaus edellyttää luotettavaa ohjausta eri vaihtoehdoista sekä palvelujen dokumentoitua laatua. Uudessa laissa hankintayksiköt velvoitetaan 108 §:n mukaan ottamaan huomioon sosiaalija terveyspalveluiden hankinnassa ko. Uusi hankintalaki tuli voimaan vuoden vaihteessa. Hankintayksikön tulee ilmoittaa kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste ja mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hän seuraa tehtävässä VTKL:n puheenjohtajuudesta luopunutta Elli Aaltosta, joka aloitti työnsä Kelan pääjohtajana tämän vuoden alussa. palvelua koskeva lainsäädäntö, käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen. Hannakaisa Heikkinen on toisen kauden kansanedustaja (kesk.) Pohjois-Savosta. Erityistilanteissa suorahankinnat ovat mahdollisia. Valinnanvapautta tuovat ehdotusten mukaisesti palvelusetelin /asiakassetelin käyttö ja henkilökohtainen budjetointi. Eri etuuksia leikattaessa ei ole tarkoituksenmukaista, että muutosten myötä kasvaisi toimeentulotukeen turvautuvien iäkkäiden ihmisten määrä. Keskusliitolle on valittu uusi puheenjohtaja. 40 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin A lkanut vuosi 2017 tulee olemaan monella tapaa muutosten vuosi. VTKL on kahden kärkihankkeen; Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa sekä Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä” ohjaus-/ asiantuntijaryhmien jäsen
Vanhustyön keskusliiton kuntavaaliteesit V anhustyön keskusliitto on koonnut vaaliteesit kevään 2017 kuntavaaleja varten. VTKL pitää tärkeänä seuraavia kunnallispoliittisia sisältöjä: 1. Revyy kertoo Salon Särkisalossa sijaitsevan palvelutalon Särkisalokoti lakkauttamispäätöstä seuranneista vaiheista 16 erilaisen kohtauksen muodossa. 2. Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä tulee konkreettisesti vahvistaa lisäämällä • kansalaisjärjestöjen taloudellisia ja toiminnallisia työskentelyedellytyksiä • yhteistyötä ja osallistumista järjestöjen toteuttamien kehittämishankkeiden valmisteluun, toteutukseen sekä kehitettyjen toimintamallien käyttöönottamiseen. Kuntien tulee edistää • tietoisuutta oman hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden ylläpitämisestä sekä uskallusta asioida eri tietojärjestelmissä • hyvinvointija terveysteknologian käyttöönottoa • ylläpitää ja laajentaa ikääntyneiden ihmisten oppimisen edellytyksiä sekä luoda kunnissaan oppivaan vanhuusikään kannustavaa kulttuuria. Kunnilta odotetaan vanhuspalvelujen hankintakäytäntöjä, joissa • voidaan turvata pienten ja keskisuurten järjestöjen säilyminen paikkakunnan palvelujen tuottaja mm. Kuvassa Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan Yhres etteskesi -hankkeen nykyinen projektipäällikkö Päivi Lindeman (vas.), aiempi projektipäällikkö Maija Butters ja projektityöntekijä Harriet Corin, takana Kapteeni Koukku -hahmona revyytarinan kertoja Heikki Liede.. suorahankintojen avulla • lähtökohtana on ikääntyneen ihmisen oma tahto hoitopaikan tai palvelun tuottajan valinnasta jo ennen hankintajärjestelyihin ryhtymistä 3. Kuntien hankinnoissa on turvattava lähipalvelut iäkkäille ihmisille ja huomioitava niiden järjestämisessä paikalliset palveluntuottajat mm. 41 Vanhustyö 1 • 2017 Eloisasti erilainen loppuraportti: Yhres etteskesi -hankkeen Sota, rauha ja sydän -revyy L auantaina 21.1.2017 koettiin Särkisalossa ikimuistoinen päivä, kun kolmivuotisen Yhres etteskesi -hankkeen "loppuraportti" Sota, rauha ja sydän -revyy esitettiin Särkisalon koululla. Keskusliitto jäsenjärjestöineen painottaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamista myös muuttuvassa sote-järjestelmässä. Revyyssä on onnellinen loppu; se kertoo kuntaliitoksen kokeneen kylän yhteisöllisyyden heräämisestä, yhdistystoiminnan piristymisestä ja lopuksi menestyksekkäästä yhteistyöstä Salon kaupungin kanssa. Revyyn näyttelijät ovat pääosin kyläläisiä, lapsia ja aikuisia. Samalla korostetaan kunkin ihmisen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Kahteen loppuunmyytyyn näytökseen mahtui kutsuvieraiden kera yhteensä 400 katsojaa. Onnistuneesta lopputyöstä vastaamassa olivat lisäksi ammattiohjaaja, käsikirjoittaja, puvustaja, muusikot, lavastaja sekä valaistuksen ammattilainen ja kaksi ammattinäyttelijää. Ikääntyneiden ihmisten lähipalvelut tulee taata. Kuntien tehtävänä on ikääntyneiden ihmisten osaamisen ja oppimisen edistäminen Maakuntaja sote-uudistuksessa kunnissa säilynee sekä sivistykseen että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät tehtävät. Niissä käydään läpi Särkisalokodin tuho ja uho sekä uudelleen nouseminen kuntaliitoksen jälkeisten taistelujen kautta kyläläisten toiminnan keskukseksi, sydämeksi. suorahankintojen avulla
Valtionavustusta jaettiin yhteensä 6 615 000 euroa vuosille 2017?2018. Lain tavoitteena on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Parlamentaariset edustajat ovat Ilkka Kanerva, Paavo Arhimäki, Jukka Gustafsson, Hannakaisa Heikkinen, Timo Heinonen, Kauko Juhantalo, Heli Järvinen, Jari Leppä, Marja-Leena Leppänen, Jani Mäkelä, Merja Mäkisalo-Ropponen, Mika Niikko ja Stefan Wallin. Lisätietoja stm.fi. joulukuuta lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaalija terveyspalveluista. Sosiaalija terveysministeriö jakoi valtionavustusta yhdeksälle hankkeelle S osiaalija terveysministeriö päätti marraskuun lopussa valtionavustuksista, joilla rahoitetaan hyviä käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin, terveyden ja vastuunottokyvyn parantamiseksi. tammikuuta. STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia S osiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA aloitti toimintansa vuoden alussa ja verkkosivut on avattu osoitteessa www.stea.fi. Hakemuksia tuli yhteensä 26. Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti kuuluu hallituksen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeeseen. Lakiluonnokset asiakkaan valinnanvapaudesta sekä maakuntaja sote-laista H allitus julkisti 21. Valvonnan painopiste on kohteissa, joiden asiakasja potilasturvallisuusriskit arvioidaan suurimmiksi.. STEA on sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. Lisäksi hallitus julkisti lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset maakuntaja sote-lakiluonnoksiin. Omavalvonta on keskeistä sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman päivityksessä vuodelle 2017 S osiaalija terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman 2016–2019 päivitys vuodelle 2017 julkaistiin joulukuussa 2016. Viimeistelty hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa. Uudistusten tärkeimmät lait ovat maakuntalaki, sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Avustukset kohdistuvat sosiaalija terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Valvontaohjelman osaa I on myös hieman tiivistetty. Lisätietoja stm.fi. Muutoksia on tehty erityisesti valvontaohjelman osaan II, johon on määritelty suunnitelmallisen valvonnan kohteet vuodelle 2017. Järjestöpuolelta mukana ovat SOSTEn ehdotuksesta Kristiina Hannula, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Ilkka Repo, Allergiaja astmaliitto, Elina Pajula, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Jukka Tahvanainen, SOSTEn hallituksen puheenjohtaja, Sari Aalto-Matturi, SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja ja Vertti Kiukas, SOSTEn pääsihteeri. 42 Ajan virrassa Veikkaus nimitti hallintoneuvoston V eikkaus nimitti hallintoneuvostonsa perjantaina 13. Valvontaviranomaiset määrittelevät vuosittain suunnitelmallisen valvonnan kohteet riskinarvioinnin perusteella
Myös Kelan maksamat perhe-eläkkeet pienenevät. Rintamalisien ja veteraanilisän määrät pysyvät ennallaan. yrityksiä ja Turun AMK pelillisien, digitaalisen kuntoutuskonseptin kehittäjänä.. Lesken alkueläke on 324,33 euroa ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 euroa. Lisätietoja www.kela.fi Activage-hankkeessa kehitetään ikääntyneiden hyvinvointia S uomi on mukana tammikuussa alkaneessa ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia edistävässä ACTIVAGE-hankkeessa. Työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja on 737,45 e/kk vuonna 2017. Perimmäisenä tarkoituksena on luoda ensimmäinen yhteinen IoT-ekosysteemistandardi, joka mahdollistaa eri laitekantojen toimivuuden keskenään ja siten etähoivaja aktivointipalveluiden tehokkaamman toimivuuden. Hankkeessa on mukana mm. Palveluja kehitetään kahdeksassa eri kokeiluhankkeessa, joissa on mukana useita eri toimijoita, muun muassa kuntia ja järjestöjä. Ansioraja pienenee 6,39 euroa. Takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä pienenee nykyisestä 766,85 eurosta 760,26 euroon. Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavat lämmitys-, vesija kunnossapitokustannukset sekä asumismenojen enimmäismäärät pysyvät edelleen vuoden 2015 tasossa. Hankkeessa on mukana 47 toimijaa ja kokonaisbudjetti on yli 25 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 työkyvyttömyyseläkkeellä voi ansaita 737,45 e/kk. 43 Vanhustyö 1 • 2017 I&O-kärkihankkeen muutosagentit maakunnissa K ehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille omaisja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Suomen konsortiota vetää SE Innovations Oy. Leikkaus on pysyvä. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,69 euroa. Suomeen varustetaan 600 testikotia, joissa tutkitaan ikääntyneiden hoitoprosessien parantamista IoT-teknologiaa hyödyntäen. Yksin asuvan kansaneläke on 628,85 euroa ja parisuhteessa elävän 557,79 euroa. • Etelä-Karjala: Merja Tepponen, etunimi.sukunimi@eksote.fi • Etelä-Savo: Irma Ahokas-Kukkonen, etunimi.sukunimi@essote.fi • Kymenlaakso: Tommi Reiman, etunimi.sukunimi@kotka.fi • Kanta-Häme: Annukka Kuismin, etunimi.sukunimi@hame.fi • Pääkaupunkiseutu: Seija Meripaasi, etunimi.sukunimi@hel.fi • Lappi: Liisa Niiranen, etunimi.sukunimi@poskelappi.fi • Keski-Suomi: Tuija Koivisto, etunimi.sukunimi@jkl.fi • Pohjois-Savo: Päivi Tikkanen, etunimi.sukunimi@pohjois-savo.fi • Kainuu: Eija Tolonen, etunimi.sukunimi@kainuu.fi • Pohjois-Karjala: Tuula Kiviniemi, etunimi.sukunimi@jns.fi • Keski-Pohjanmaa: Liisa Ahonen, etunimi.sukunimi@kokkola.fi • Varsinais-Suomi: Kirsi Kiviniemi, etunimi.m.sukunimi@turku.fi • Pohjois-Pohjanmaa: Rita Oinas, etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi • Pirkanmaa: Mari Patronen, etunimi@sukunimi@pirkanmaa.fi • Pohjanmaa: Pia Vähäkangas, etunimi.sukunimi@vaasa.fi • Etelä-Pohjanmaa: Anneli Saarinen, etunimi.sukunimi@seinajoki.fi • Päijät-Häme: Anu Olkkonen-Nikula, etunimi.sukunimi@phsotey.fi • Uusimaa: Soili Partanen, etunimi.sukunimi@porvoo.fi • Satakunta: Pirjo Rehula, etunimi.sukunimi@pori.fi Eläke-etuuksien euromäärät vuonna 2017 K ansaneläkeindeksiin sidotut eläkkeet ja muut etuudet pienenevät 0,85 % vuoden 2016 määristä. Muutosagentin tärkein tehtävä on muodostaa maakuntaan iäkkäille tarkoitettujen palvelujen yhteensovitettu kokonaisuus. Kyseessä on yksi Euroopan kärkihankkeista, jossa määritellään Internet of Things (IoT) teknologian hyödyntämistä ikääntyneiden hoidossa. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk. Eduskunta hyväksyi kansaneläkeindeksin jäädyttämisen ja leikkaamisen 0,85 % vuoden 2016 määristä. I&O-kärkihankkeen alueellisia avainhenkilöitä ovat maakunnissa toimivat muutosagentit
Gemenskapssamhällen är välkända för äldre människor och delvis också för oss yngre. Bra samhällen är öppna för nya människor, medlemmar och hjälp till dem. Jämsides med gemenskapssamhällen har i det moderna samhället utvecklats bolagssamhällen, vars betydelse växer med arbetskraftens rörlighet. Ett växande antal unga pensionärer hittar nya gemenskaper via sociala medier. I bästa fall förnyas formerna av gemenskap när livssituationerna förändras. För ett harmoniskt liv behöver människan också gemenskapsorganisationer som ger trygghet, vilket kan ses som en längtan efter det förflutna. Som motvikt mot ett samhälle som befrämjar individualitet och ett arbetsliv som betonar resultatansvar, utvidgas de sociala medierna och medföljande nätverk och de ger uttryck åt möjligheten att skapa ny slags gemenskap och delningsmöjligheter. Enligt Emile Durkheim håller känslan av gemenskap ihop samhällena eftersom den är grundval både för människornas inbördes relationer och verksamhet. Föreningar, samhällsaktiviteter och idrottsorganisationer har redan länge erbjudit människorna möjlighet att delta, att göra och att förverkliga sig själv, vilket också har ökat känslan av gemenskap. Temat för Finlands självständighets 100-årsjubileum Tillsammans visar att redan det gamla folket visste att samarbete ger styrka. Dessutom tycks de eftersträva något som ersätter den tidigare samvarogemenskapen, nya kamratoch boendegemenskaper, där man bryr sig om varandra, ger och får stöd. I stället för familjeoch boendesamhällen, bildas gemenskaper enligt människors arbetsuppgifter, ställning eller intresse. 44 Ledare Satu Helin J ag hör ofta äldre människor sakna gångna tider då man objuden kunde hälsa på hos andra, då man kände sina grannar och att hjälpa andra människor var en naturlig del av livet. Människan är medicin för en annan människa. Vid sidan av intressebaserade former av deltagande och verksamhet medför arbetsgemenskaperna viktig känsla av samhörighet och betydelsefullhet, trots de motsättningar som uppkommer i många arbetsgemenskaper. Gemenskap är inte enbart dagens modeterm. Av allt att döma hoppas man få trygghet av de nya gemenskaperna, såsom en försiktighetsåtgärd ifall samhällets tjänster inte skulle räcka till för en växande skara av behövande. Talkoanda och frivilligverksamhet som uttrycker samhällsaktivitet är exempel på socialt kapital, som också påvisats ha hälsoeffekter. växelverkan, samvaro och samarbete, förtroende, engagemang, målinriktning och vi-anda. Utom det förgångna beaktas under jubileumsåret också de uppnådda gemensamma prestationerna och skapas gemensamt samförstånd och möjligheter till framtida framgång. Förutom snabb informationsförmedling erbjuder sociala medier också plattformer för samhällelig inlärning och problemlösning. Gemenskapen består också av värden, som omfattar bl.a. I bolagssamhällen finns en gräns för människans personliga beteende, men också i dessa människor arbetar tillsammans för att uppnå organisatoriska mål. Förmågan och viljan att samarbeta bygger på tanken att man uppnår något mer och större än om man är ensam. Efter arbetslivet utgör äldre människor en resurs i föreningar och i sina familjegemenskaper. Dessa samhällen kan bli föremål för hågkomst och saknad då människan hamnar utanför arbetsgemenskapen vid pensioneringen, eller blir ensam efter förlusten av en närstående. Gemenskap utgör grunden för människans och samhällets existens. Betydelsen av samvaro har också beskrivits som en längtan efter övergång från manligt sakorienterat beteende till för kvinnor mer typiskt beteende som värnar om mänskliga relationer, och som utgör en motkraft till att bli lämnad ensam. Tidigare har samhällen och deras värden grundat sig på familjen, släkten och byn, som tillsammans har bildat en gemenskapssamhälle
Nu har man under en generation försökt avveckla institutionsvården. Allt som allt har människorna många slags preferenser när det gäller bostad och boendemiljö. Om vi tog tanken på allvar att samhället borde förstärka människans förmåga att bestämma över sitt liv, och människan i sin borde tur använda sig av denna förmåga, skulle vi inte hemfalla år överdriven livsstilskvacksalveri. Funktionsförmåga är inte en given faktor, den kan också påverkas. I grunden är det frågan om att människans funktionsförmåga ändras med åldern. Varje liv är unikt och äldre personer vill också uppleva det som sådant. Man behöver inte vara sjukligt cynisk för att fråga, vad de lärda månntro hittar på härnäst. Situationen blir en annan när levnadsråden blir konkreta och de framförs insvepta i vetenskaplig mantel. Förnuftigt genomförd rehabilitering förbättrar förmågan att klara av utmaningar i vardagen. Det känns som om människan skulle förlora sin rätt att besluta i frågor som rör smak och livsstil bara för att en viss ålder uppnåtts och det är svårt att helt klara sig på egen hand. Beslutet kan skräddarsys individuellt genom att betona de aspekter som klienten värderar. Detta problem är inte sällsynt när man talar om äldreomsorgen. Till råga på allt kan enskilda fall, som inte alls kan generaliseras, framläggas som fakta. Andra värdesätter mer än något självständighet och möjligheten att rytmisera sitt eget liv och behålla sin egen livsstil. Av någon anledning är de egna förknippade med outhärdligt många detaljer. Samma brister och problem kan åtgärdas på många olika sätt, som alla är lika bra "vetenskapligt". Under de första decennierna av vår självständighet var övergången till institutionsvård modernt och människovärdigt. I alldagliga gatudiskussioner kan sådana ytliga tröstens ord vara på sin plats. Också den kan struktureras på olika sätt. För sina uppgifter har de alla yrkeskompetens som grundar sig på mångårig utbildning. Det finns en risk för att massbehandlingen kommer snarare att utvidgas än försvagas om lärosystemen, administrationen och ekonomin förenar sina krafter. Klassiska kommentarer såsom ”bry dig inte”, ”allt kan hända” eller ”det hade kunnat gå sämre” kan man ge åt andra. Fattighusen har blivit servicehus och mer än något annat framhävs möjligheten att bo hemma. Ibland blir man förvånad över hur starka åsikter det fortfarande framförs i forskningens namn om hurudan livsstil och –miljö som är lämplig för äldre människor. Livsförändring i din egen takt. Funktionsförmågan och verksamhetsmiljön är beroende av varandra. I denna fråga är de äldre kompetenta att själva framföra sina egna ståndpunkter. Betydelsen av den sistnämnda framhävs när vi allt oftare måste befatta oss med olika tekniska redskap. På basis av fakta kan man tänja på ställningstaganden som för all del är möjliga, men ingalunda de enda möjliga ståndpunkterna. Om funktionsförmågan förändras, kan tryggandet av ett rimligt liv förutsätta ändringar i verksamhetsmiljön. Äldre människors liv planeras yrkesmässigt av tusentals sakkunniga personer, och deras problem sköts av tiotusentals välutbildade människor. Den kan mätas med många kriterier. Integreringen av funktionsförmågan och verksamhetsmiljön har lycktas väldigt bra om människan upplever att hennes fysiska, sociala och psykiska grundbehov har beaktats tillräckligt. Har de äldre någon kompetens att uttala sig i sina egna angelägenheter. Det kan hända att de har i viss mån svårt att uppfatta situationen, men om de är psykiskt i funktionsdugligt skick har de alldeles säkert synpunkter på vad de åtminstone väntar sig av alternativet. I princip finns en klar skillnad mellan åsikter och fakta, men i praktiken är den mycket oklar. 45 Vanhustyö 1 • 2017 Kolumn Markku Lehto fullmäktigeordförande av VTKL A ndras problem är mycket lättare att lösa än de egna. Utöver de fysiska omständigheterna måste man beakta den sociala och den kulturella miljön, som även omfattar den egna livshistorian, intressen och vänskapsförhållanden. För någon kan närheten till service och vård vara viktiga. Man kan granska den fysiska, psykiska, sociala eller kognitiva funktions-förmågan. Därför vet de vad som är bäst för äldre människor. I definieringen av vad som är bra kan det vara frågan om huruvida människan är introvert eller extrovert, fatalist eller trygghetsorienterad, pysslare eller meditetare och så vidare
Heillä kaikilla on vuosien koulutuksen tuoma ammattipätevyys tehtäväänsä. Tässä asiassa iäkkäällä on itsellään pätevyyttä lausua oma näkemyksensä. Ei tarvitse olla sairaalloisen kyyninen kysyäkseen, mitähän oppineet seuraavaksi keksivät. Ratkaisun voi räätälöidä yksilöllisesti painottamalla niitä näkökohtia, joita asiakas pitää arvossa. Viisaasti toteutettu kuntoutus parantaa kykyä selvitä arjen haasteista. Toimintakyvyn vastinpari on toimintaympäristö. Jos ottaisimme vakavasti ajatuksen, jonka mukaan yhteiskunnan tulisi parantaa ihmisen kykyä hallita elämäänsä ja ihmisen puolestaan vastuullisesti käyttää tätä kyvykkyyttään, emme sortuisi liialliseen elämäntapapuoskarointiin. Iäkkäiden ihmisten elämää suunnittelevat tuhannet oppineet ammatikseen ja heidän ongelmiaan hoitavat kymmenet tuhannet hyvin koulutetut ihmiset. Sen perusteella he tietävät, mikä on vanhukselle hyväksi. Onko iäkkäillä itsellään mitään pätevyyttä lausua jotain omassa asiassaan. Fyysisten puitteiden lisäksi on muistettava sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö, johon kuuluvat myös oma elämänhistoria, harrastukset ja ystävyyssuhteet. Tuntuu kuin ihminen menettäisi oikeutensa päättää makuasioista ja elämäntyylistä vain sen takia, että ikää on kertynyt riittävästi eikä kaikissa suhteissa tule toimeen omin voimin. Elämän muutos omaan tahtiin Markku Lehto VTKL:n valtuuston puheenjohtaja. Voi olla, että hänellä on vaikeuksia tilanteen hahmottamisessa joltain osin, mutta jos hän on henkisesti toimintakunnossa, hänellä on aivan varmasti näkemyksiä, mitä hän ainakin vaihtoehdolta odottaa. Ihmisillä on kaiken kaikkiaan monenlaisia mieltymyksiä mitä tulee asumiseen ja asuinympäristöön. Nyt laitoshoitoa on koetettu purkaa yhden sukupolven ajan. Perimmiltään kysymys on siitä, että iän mukana ihmisen toimintakyky muuttuu. Mielipiteiden ja tosiasioiden ero on periaatteessa selvä, mutta käytännössä erittäin epäselvä. Vaivaistalot ovat muuttuneet palvelutaloiksi ja yli kaiken korostetaan kotona asumisen mahdollistamista. Tosiasioista venytetään kannanottoja, jotka ovat kaikin mokomin mahdollisia, mutta eivät missään nimessä ainoita mahdollisia kannanottoja. Toiselle voi lausua sellaisia kuolemattomia toteamuksia kuin ”älä välitä”, ”kaikkea sitä sattuukin” tai ”olisi siinä voinut pahemminkin käydä”. Jostain syystä omiin liittyy sietämättömän paljon yksityiskohtia. Jos toimintakyky muuttuu, voi kohtuullisen elämän turvaaminen edellyttää muutoksia toimintaympäristössä. Sekin voidaan jäsennellä eri tavoin. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä laitoshoitoon siirtyminen oli modernia ja ihmisarvon mukaista. Toimintakykyä voidaan mitata monella ulottuvuudella. Toimintakyvyn ja toimintaympäristön yhdistäminen on onnistunut hyvin, jos ihminen kokee, että hänen fyysiset, sosiaaliset ja henkiset perustarpeensa on kohtuullisesti otettu huomioon. Toimintakyky ei ole annettu tekijä, siihen voidaan myös vaikuttaa. Tosiasiana voidaan kaiken kukkuraksi esittää yksittäinen tapaus, jolla ei ole mitään yleistysarvoa. On pelättävissä, että kun oppirakennelmien, hallinnon ja talouden voimat yhdistyvät, massakäsittely pikemminkin voimistuu kuin heikkenee. Viimeksi mainitun merkitys korostuu, kun yhä useammin joudumme tekemisiin erilaisten teknisten välineiden kanssa. Yhdelle voi palvelujen ja hoidon läheisyys olla tärkeä. Hyvän määrittelyssä kysymys voi olla siitä, onko ihminen introvertti tai ulospäin suuntautunut, fatalisti tai turvallisuusorientoitunut, puuhastelija tai mietiskelijä ja niin edelleen. Voidaan tarkastella fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai kognitiivista toimintakykyä. Kevyessä katukeskustelussa tällaiset ylimalkaiset lohdun sanat ovat paikallaan. Tämä ongelma ei ole harvinainen silloin, kun puhutaan vanhustenhuollosta. Välillä hämmästyttää kuinka vankkoja mielipiteitä edelleen esitetään tutkimuksen nimissä siitä, mikä on iäkkäälle ihmiselle sovelias elämäntyyli ja -ympäristö. Samat puutteet ja ongelmat voidaan hoitaa monin eri tavoin, jotka kaikki ovat ”tieteellisesti” yhtä hyviä. Toinen arvostaa yli kaiken itsenäisyyttä ja mahdollisuutta rytmittää oma elämänsä ja säilyttää oma elämäntyylinsä. Asia muuttuu toiseksi, kun elämäntapaohjeet muuttuvat konkreettisiksi ja niitä esitetään tieteen viittaan verhottuna. Jokainen elämä on ainutkertainen ja sellaisena sen haluaa myös iäkäs ihminen kokea. 46 Kolumni T oisten ongelmia on paljon helpompi ratkoa kuin omia
Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Hinta 15 €. Hinta 15 €. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. /tuotteet. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.fi /tuotteet. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Hinta 15 €. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Hinta 15 €. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Lisätietoja www.vtkl.fi/tuemeita. Katso myös kimppatilaushintamme netistä tai kysy määräalennuksia! Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti tilattavissa myös digitaalisena: www.lehtiluukku.fi SENIORARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämään ja eteenpäin tiedottamaan luottamushenkilönä lautkaunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat:. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen . Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. /tuotteet. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. /tuotteet. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Hinta 15 €. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Onnitteluadressit Suruadressit Tilaukset www.vtkl.fi/tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. /tuotteet