Uudet juttusarjat: Vanhustyön helmiä Toimintatonni-palkitut Kysy & vastaa -palstalla: Professori Taina Rantanen SENIORARBETE SENIORARBETE 1 • 2018 TEEMA: Osallisuus ja toimijuus Eloisa ikä -ohjelma kiittää ja kumartaa
Lue lehtori Aila Pikkaraisen ajatuksia arkija kotikuntoutuksesta. 2 SENIORARBETE 1 • 2018 Seuraava numero ilmestyy 23.3.2018 | Lehden teema ASIAKKUUS JA IHMINEN SOTESSA TEEMA: OSALLISUUS JA TOIMIJUUS Eloisa ikä -ohjelma 2012–2017: Mitä toiminnalla saatiin aikaan. 5.. STEAn rahoittamassa ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa yhdistettiin monen sosiaalija terveysjärjestön voimat hanketoimintaan ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin puolesta. Kysy & vastaa -palstalla professori Taina Rantasen näkemyksiä aiheesta. Ohjelman tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä kehittämishankkeisiin osallistuminen merkitsi ikääntyneille ihmisille. 5 6 Vanhustamispuhe sokeuttaa ihmisessä olevalle yksilölliselle toimijuudelle. 10–17 Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. kokoaa yhteen julkiset palvelut ja asiointikanavat • Suomi.. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Ikääntyneiden asumisratkaisuilla on merkitystä • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Aktiivisena vanheneminen • Taina Rantanen 6 Arjen mahdollistaminen ja oikeus toimijuuteen – ajatuksia arkija kotikuntoutuksesta • Aila Pikkarainen 8 Luonto tarjoaa elämänlaatua hoivakoteihin • Johanna Matikainen, Satu Vuorio 10 Eloisa ikä -ohjelma kiittää ja kumartaa • Reija Heinola 12 Eloisa ikä -tutkimus: Hyvinvointi ja osallisuus kohenivat, yksinäisyys väheni! • Minna Pietilä, Marja Saarenheimo 14 Ikäihmiset aktiivisina toimijoina • Marja-Liisa Nevala 16 Sinnittelystä myönteiseen selviytymiseen • Saini Suutari 18 Kumppanuuspöytä kokoaa ikääntyneet ihmiset tekemään ja vaikuttamaan yhdessä • Päivi Kivelä 20 Sosiaalinen osallistuminen pitää yllä terveyttä • Katja Pynnönen 22 Muistisairaan ihmisen autonomisen toimijuuden tukeminen • Henna Nikumaa 24 Vanhustyön helmiä ”Lähellä ihmistä” – ei pompottelua • Irma Roininen 26 Vanhustyön johtajien palsta Opiskelijat haastattelevat ikäihmisiä • Pirjo Helminen 27 Liikuntaharjoittelu kaatumisten ehkäisyn keskiössä • Saija Karinkanta, Satu Havulinna, Maarit Piirtola 28 Laadukas vanhustyö huomioi myös kulttuurin • Jenni Räsänen 30 Kulttuuriluotsien mukana uusiin elämyksiin • Pirkko Rissanen, Riitta Rissanen, Hanne Laitinen 33 Pakina • Ari Liimatainen 34 Elämäntaidot esiin -toiminta • Suvi Fried, Ilka Haarni, Sirkkaliisa Heimonen 36 Turun geriatrisen poliklinikan kävijämäärät kasvussa • Tiia Laakso 38 Suomi.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. -verkkotoimitus 40 Toimintatonni-palkitut Iloisesti yhdessä ikään katsomatta • Ritva Häkkinen 42 Yhdessä ruoka maistuu – Ystäväpiiri-lounaalla! • Anu Jansson, Tarja Ylimaa 43 Yksinäisyydestä eroon Ystäväpiiri-toiminnalla • Riitta Lahikainen, Tarja Ylimaa 44 Kolumni • Tuulikki Petäjäniemi 45 Vapaaehtoistoiminta tuo hyvinvointia • Minna Kuusela, Tuula Laine 47 Keskusliitto tiedottaa 49 Ajan virrassa 50 Ledare • Hannakaisa Heikkinen 51 Kolumn • Tuulikki Petäjäniemi. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 3 Vanhustyö 1 • 2018 Toimituskunta Mailis Salmi (pj.) Tiina Hailla Satu Karppanen Ari Liimatainen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Mailis Salmi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa huimaa vauhtia ja samalla kasvaa myös painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelukodit, muistisairaiden kylät ja perhehoitokylät. Iloitsen siitä, että tuota kehitystyötä halutaan tehdä ikäystävällisesti, ikääntyneiden osallisuutta ja toimijuutta kunnioittaen. Monen toiveissa on, että vanhetessakin lähellä olisi kanssaihmisiä, että ei tulisi eristetyksi ja että osallisuutta, toimijuutta sekä itsemääräämisoikeutta tuettaisiin. Lapinjärvellä ajatuksena on, että ikääntyneitä tai muistisairaita ei tule eristää omiin yhteisöihin ja rakennuksiin vaan päinvastoin, he kuuluvat keskelle kylää muiden kuntalaisten tavoin. 6. Minulla oli ilo vierailla viime syksynä pienessä Lapinjärven kunnassa Uudellamaalla. Näillä ajatuksilla toivon viihtyisiä hetkiä lehden parissa sekä onnellista alkanutta vuotta 2018. Eri puolilla maata on kokeiltu yhteisöasumista, joissa nuoria ja vanhuksia asuu saman katon alla. Tarkoituksena on luoda konkreettinen kotihoitoa kehittävä toimintamalli, jonka avulla ikäihminen voisi asua kotona myös toimintakyvyn heikennyttyä. Hallituksella on meneillään ikäihmisten asumisen ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämisen kärkihanke. Vastineeksi edullisesta asumisesta nuoret vierailevat vanhusten luona, ulkoilevat, harrastavat ja elävät rikasta arkea tiiviissä vuorovaikutuksessa. Perhehoito on totuttu malli nuorten parissa ja se on myös jo pitkään käytössä ollut asumismuoto kehitysvammaisten parissa. Muutos myös pakottaa ajattelemaan palveluita uusiksi. Näin tuetaan myös toimintakyvyn ylläpitämistä. Sosiaalija terveydenhuollon rooli on tukea itsenäistä asumista ja tarjota tarvittavaa apua ja hoivaa. Perhehoito voi olla jatkuvaa, mutta se olisi myös erinomainen ja inhimillinen vaihtoehto omaishoitajien vapaapäivien hoitomuodoksi. Emme vielä osaa edes kuvitella, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio lähivuosikymmeninä vanhuspalveluihin tuo, voimme vain enteillä muutoksen olevan valtava. Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk) Sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ikääntyneiden asumisratkaisuilla on merkitystä 4 O letko miettinyt, miten haluaisit itse asua tai omaisesi asuvan iän karttuessa ja toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä. Toivon, että perhehoito yleistyy myös vanhusten asumismuotona. Hankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille ja heidän omaisilleen nykyistä yhdenvertaisemmat ja paremmat palvelut niiden sisältöä ja rakennetta muuttamalla. Tekniikan ja laitteiden vastapainoksi jokainen, niin vanheneva kuin nuorempi, kaipaa inhimillisiä ja aitoja kohtaamisia sekä huomatuksi tulemista. Kuten tuttua, suomalaisen yhteiskunnan ikärakenne on voimakkaassa murroksessa. Hyvästä yhdyskuntasuunnittelusta hyötyvät myös muut kuin muistisairaat. Kotihoito ja kotiin tuotavat palvelut ovat ensisijaisia. Pidän tärkeänä, että vanhusten asumiseen olisi tarjolla monenlaisia, yksilöllisin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Lapinjärvi oli ottanut tomeran otteen muistiystävällisen taajaman kehittämiseksi. Näin luodaan ikäystävällistä ympäristöä, jossa voi ikääntyä tutuilla ja turvallisilla alueilla ja säilyttää osallisuutensa ennalta tutuissa yhteisöissä. Tämä on sosiaalisuutta ja toimintakykyä tukevaa yhteisöllistä asumista, joka kuitenkin tarjoaa halutessaan myös omaa rauhaa. Muistisairaiden liikkumista tukisi toimiva yhdyskuntasuunnittelu, joka tarkoittaa muun muassa värien, valojen, ympäristötaiteen ja rakennusten sijoittelun huomioimista. Kärkihankkeen yksi tärkeä ulottuvuus on kehittää tehostetun palveluasumisen rinnalle uusia ratkaisuja asumisen, hoivan ja palveluiden tarpeen asiakaslähtöiseksi yhteensovittamiseksi
gerec.. Mittarin kehittämiseen osallistui asiantuntijapaneeli ja iso joukko iäkkäitä henkilöitä. Silloin saatan iloita kukkien asettelusta maljakkoon. Minusta se on periaatteessa mahdollista kaikille, vaikka jotkut saattavat tarvita siihen tukea ja aktiivisuuden muodot saattavat muuttua. Mittari tarvitaan, jotta aktiivisena vanhenemisen ilmiötä voi tutkia empiirisesti tai jotta yhteiskunnallisten tai teknologisten interventioiden vaikutusta voi arvioida. Tällöin esteettömyys ja liikennejärjestelyt ovat tärkeitä. 5 Vanhustyö 1 • 2018 kysy & vastaa Aktiivisena vanheneminen Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite. Näiden asioiden toteutumista voi itse edistää omassa elämässään. Tekemisen muodot saattavat vaihtua, mutta niiden merkitys voi pysyä ainakin lähes samana. Yksi tärkeimmistä aktiivisena vanhenemisen tukipilareista on mahdollisuus liikkua turvallisesti, eli että pääsee ulos ja pystyy kävelemään tai muuten liikkumaan paikkoihin, joissa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Miten Sinä määrittelet aktiivisena vanhenemisen. Toisinaan on virheellisesti ajateltu, että aktiivisena vanhenemista ilmentää jonkinlainen supervanhuksen fenotyyppi, jossa toteutuu hyvä terveys ja toimintakyky, aktiivinen elämänote ja korkea hyvinvointi. Tietenkin se, että on taloudellisia edellytyksiä toimintaan, on myös tärkeää, eli ettei esimerkiksi teatterilipun hinta muodostu esteeksi käydä teatterissa. Minä näen aktiivisena vanhenemisen ihmisen omana pyrkimyksenä hyvinvointiin omien tavoitteiden mukaisen aktiivisuuden avulla kykyjensä ja toimintamahdollisuuksiensa puitteissa. kyvykkyys, eli selviää haasteista ja saa asioita aikaan ja 3. Siinä on 17 kysymystä, joissa jokaisessa on neljä eri ulottuvuutta. Vanhojen ihmisten ja heidän panoksensa arvostaminen luovat myös edellytyksiä aktiivisena vanhenemiselle. Aktiivisuus tarkoittaa siten oma-aloitteista toimintaa. omaehtoisuus, eli että päättää omista tekemisistään ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, 2. Esimerkiksi minulle puutarhanhoito on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Johdat Jyväskylän yliopistossa AGNES -tutkimusta, jossa on muun muassa kehitetty aktiivisena vanhenemisen mittaria. Onko aktiivisena vanheneminen mahdollista kaikille. Miten ikääntyvä ihminen voi itse pitää yllä hyvinvointiaan. /agnes Millaisin toimin yhteiskunnassa parhaiten luodaan mahdollisuuksia aktiivisena vanhenemiseen. Voi olla, että ysikymppisenä en enää jaksa kaivaa lapiolla tai ajaa nurmikkoa. Nämä ovat 1. Aktiivisena vanheneminen on monimuotoinen ilmiö, koska vanhojen ihmisten tavoitteet ovat yksilöllisiä ja kaikilla ei ole samoja edellytyksiä, mahdollisuuksia tai kykyjä aktiivisuuteen. Millainen mittari on kyseessä ja miksi aktiivisena vanhenemista on tarpeen mitata. Lisää mittarista löytyy sivulta http://www. yhteisöllisyys, eli tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Mieleen tulee ainakin järjestötoiminta, jossa eläkeikäiset ihmiset osoittavat paljon johtajuutta. Kysymykset pohjautuvat väljästi Maailman terveysjärjestön ICFluokituksen biopsykososiaalisiin kategorioihin. Kehittämämme mittari perustuu ihmisten itseraportointiin ja soveltuu haastatteluun tai postikyselyyn. 6 Taina Rantanen, professori Jyväskylän yliopisto Kuva: Petteri Kivimäki. Toimenpiteet, joilla edistetään tasa-arvoista osallistumista mielenkiintoisiin harrastuksiin ja päätöksentekoon edistävät aktiivisena vanhenemista. Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisen hyvinvointi edellyttää kolmen perustarpeen tyydyttymistä. Aktiivisuuden yläpitämisessä kyse on viime kädessä autonomian edellytyksistä huolehtimisesta
Nyt iäkkäiden sukupolvien mahdollisuudet luoda ja toteuttaa omaa toimijuuttaan esimerkiksi koulutuksessa, työurilla, perhe-elämässä ja vapaa-ajalla ovat olleet rajalliset. Se rakentuu tilanteissa, joissa voi valita ja tehdä päätöksiä – mutta myös silloin, kun joutuu elämään ulkopuolisten rakenteiden mukaan. 6 Teksti: Aila Pikkarainen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuvat: Bigstock ja Rodeo Arjen mahdollistaminen ja oikeus toimijuuteen – ajatuksia arkija kotikuntoutuksesta Kuntoutukseen liitetään monenlaisia mielikuvia ja olettamuksia. Joka sukupolvella on omat kokemuksensa sosiaalija terveyspalveluista. ”Ei kai minun itse tarvitse tehdä…. Toki myös kotona perheen ja suvun piirissä tehtyyn avustusja auttamistyöhön voi liittyä laiminlyöntiä, piilottelua ja jopa kaltoinkohtelua. Minähän maksan tästä käynnistä?” ihmettelee 88-vuotias mies kotihoidon aamuvuoroon tulleelle kotipalvelun työntekijälle, joka kannustaa häntä itse tekemään aamutoimet. Kuntoutuspalvelut ovat olleet osa näitä rajattuja mahdollisuuksia. Oikeus elämänkulun aikaiseen toimijuuteen Elämänkulun toimijuus tarkoittaa jokaisen yksilöllistä näkemystä itsestään elämänsä ”tekijänä”. Toisaalta näitä voi liittyä omalla tavallaan ja ajoittain nykyiseen kotihoitoonkin.. Sote-uudistuksen edetessä on aika laajentaa perinteistä akuuttivaiheen lääkinnällistä kuntoutusta (rehabilitation) niin, että arjen uudelleen mahdollistaminen (re-ablement) on oleellinen osa iäkkäiden ihmisten jokapäiväistä elämää kotihoidossa, asumispalveluissa ja pitkäaikaishoivassa. Se, mikä ennen tehtiin perhepiirissä, tehdään nyt palvelujärjestelmän hinnoittelemana ja ajoittamana toimintana
Subjektiivinen dynaaminen toimijuus tuottaa sisäistä energiaa omaan yrittämiseen. 6 Ikääntynyt ihminen voi pitää kuntoutuksessaan tavoittelemisen arvioisena päämääränä myös tilanteen pysymistä ennallaan. Yksilöllisiä arjen tarpeita ovat kuitenkin myös muiden ihmisten kanssa oleminen, oman tekemisen kautta saatu onnistumisen kokemus ja tunne omasta arjenhallinnasta. Ikääntyneiden kansalaisten yksilöllisten kuntoutuspotentiaalien tunnistaminen jää nykyisessä palvelurakenteessa usein rikkonaisten palveluketjujen, heikon tiedonkulun, työntekijöiden tiedonpuutteiden ja jopa asenteiden jalkoihin. 7 Vanhustyö 1 • 2018 ”Milloin ihminen saa oikeasti ruveta vanhaksi. Tällainen kuntoutuspolku vahvistaa yksilöllistä elämän kulun toimijuutta eikä jää vain mitattujen sekuntien tai metrien varaan. Tarvittavat resurssit jakautuvat yhdenvertaisesti ja loogisesti niin, että ikääntyneiden kuntoutumisprosessit ovat tarkoituksenmukaisia eikä niissä ole katkoksia. Tarvitaan joustavaa, kynnyksetöntä pääsyä erilaisiin kuntoutuspalveluihin, joissa ei ole asenteellisia tai tiedollisia aukkoja. Mutta riittääkö kuntoutuksen tavoitteeksi pelkkä omassa toimintaympäristössä pärjääminen. Ikuinen aktiivisuudesta touhottaminen tuntuu turhalta …”, puuskahtaa kotihoidon työntekijä esimiehelleen. Parhaimmillaan monialainen, asiakaslähtöinen kuntoutus lisää rohkeutta omaehtoiseen tekemiseen, laajentaa elinpiiriä ja pitää yllä toimijuutta. Ikääntyneiden palveluita koskeva lainsäädäntö suosituksineen turvaa peruspalvelut ja myös kuntoutuksen, mutta muut palvelut voidaan ohittaa muussa lainsäädännössä. Eettisesti kuntoutuksen tulee lisätä ihmisarvoa, mutta pärjäämisen käsite voi tuottaa ajatuksen pelkästä perussuoriutumisesta. Vaikka kuntoutuksesta saatava hyöty olisi hetkellistä – kivuton polvi ja hyvin nukuttu yö – on sillä elämänlaadulle tärkeä merkitys. Vanhustamispuhetta eivät käytä vain asiantuntijat vaan joskus myös ikääntyneet itse tai heidän läheisensä. ”Onhan tässä tätä ikääkin…”, toteaa hoitava lääkäri ikääntyneelle rouvalle hänen valittaessaan polvisärkyjä ja liikkumisen vähentymistä kaatumispelkojen vuoksi.. Toimijuuden näkökulmasta ikääntynyt ihminen voi – ulkopuolisen avun saannista huolimatta – pitää yllä hallinnantunnetta elämästään ja kodistaan juuri päättämällä ja valitsemalla. Kuntoutus ja vanhustamisen puhe Ikääntyneiden kuntoutuspalveluilla näyttäisi nyt kuitenkin olevan uudistumisen mahdollisuus. Miksi ei saa vain olla vanha. Lopuksi Ikääntyneiden arkikuntoutuksen tulee perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon, kunnioittavaan kohtaamiseen ja rauhalliseen yksilöllisen toimijuuden tukemiseen. Juuri tässä kohdin voi työntekijöiden logiikka pettää, jos iäkäs nähdään vain mitatun, pätkityn toimintakyvyn eikä koko elämänkulun toimijuuden kantajana. Yli 65-vuotiailla kansalaisilla on muita rajatummat mahdollisuudet kuntoutus-, terapiaja sopeutumisvalmennuspalveluiden käyttöön. ”Meidän äidin ei enää tarvitse itseään kiusata näillä harjoitteilla, hän on tehnyt koko elämänsä kovaa työtä, nyt on aika levätä… ja sitä paitsi tämä on liian kallista…” ilmoittaa tytär kotihoidon fysioterapeutille kuntouttavan arviointijakson alussa. Arvioivan ja normatiivisen valtapuheen takaa tulisi nähdä yksittäisen ihmisen aidot tarpeet oman sisäisen toimijuutensa ylläpitämiseen. Ulkopuolisissa rakenteissa voidaan määritellä, että yksittäisellä ihmisellä on ”tietynlaisia” tarpeita ja palveluja, eikä ikääntynyt tai hänen läheisensä osaa välttämättä kertoa, mikä voisi olla näistä poikkeavaa, juuri heille ensisijaista ”toisenlaista” tekemistä. Ikääntyneiden kuntoutus perustuukin osittain eri logiikalle kuin lääkinnällinen akuuttikuntoutus. Päivi Topon mukaan kuntoutus jo käsitteenä sisältää lupauksen asiakkaan tilanteen muutoksesta parempaan. Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa (2017) korostetaan asiakaslähtöisten palvelujen saumattomuutta ja toteuttamista asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Nimitän tätä ohittavaa puhetapaa vanhustamispuheeksi, jonka käyttö sokeuttaa ihmisessä olevalle yksilölliselle toimijuudelle
Vuorovaikutus ihmisten, eläinten ja luonnon kanssa synnyttää osallisuutta ja kiinnittää henkilön yhteisöön tuoden hyväksynnän tunnetta. An tti Le m et yin en. 8 Väestön ikääntyessä tarve kehittää asiakasja ihmislähtöisiä toimintamalleja hoitotyöhön kasvaa. Istuttajana Eeva Lahtinen. Sosiaalinen ja terapeuttinen piha luo osallisuutta ja toimijuutta ikääntyneiden arkeen. Toiminnan vaikuttavuus perustuu luonnon elvyttävyyteen sekä luonnon tarjoamaan toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. G reen Care -ajattelussa yhtenä toiminnan kulmakivenä on asiakasja ihmislähtöisyys. Green Care -toiminnassa luontoa käytetään lisäämään ja ylläpitämään ihmisten hyvinvointia. Hyvinvointia ja terveyttä luonnosta Green Care -toiminta edistää tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä. Tunne elämänhallinnasta syntyy oman elämän asiantuntijuudesta ja arkisten valintojen mahdollistamisen kautta. Unen laadun paraneminen, kipujen lievittyminen, mielialan kohoaminen ja levottomuuden väheneminen ovat vain muutamia esimerkkejä. Luontolähtöisyyttä hyödyntävä toiminta voi tähdätä ihmisten virkistykseen ja voimaantumiseen sekä kuntoutumiseen ja hoivaan. Toiminnan positiiviset vaikutukset ulottuvat niin fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen hoivakotien arjessa antaa asiakkaille mahdollisuuden ihmislähtöiseen ja mielekkääseen tapaan vanheta arvokkaasti. Teksti: Johanna Matikainen ja Satu Vuorio, terveydenhoitajaopiskelijoita, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) Kuvat: Antti Lemetyinen, Sipoon kunta ja Marja-Liisa Paunonen Luonto tarjoaa elämänlaatua hoivakoteihin Paprika pääsee uuteen ruukkuun
Luonnonympäristössä oleskelu ja toimiminen ovat kuntouttavaa ja mieltä virkistävää. Jokaiselle löytyy oma tapa nauttia pihasta, kun välineet ja puitteet ovat oikeat. Ideoista muutoksiin Sosiaalinen ja terapeuttinen piha on yksi tapa tuoda lisää sisältöä ja rikkoa rutiineja hoivakotien asukkaiden sekä työntekijöiden arjessa. Omaiset, vapaaehtoiset ja talkoolaiset voivat auttaa sekä pihan perustamisessa, kunnossapidossa että hyödyntämisessä. Korkeussäätöiset amppelit, erikorkuiset istutuslaatikot penkeillä varustettuna sekä pihan esteettömyys apuvälineiden kanssa liikuttaessa ovat konkreettisia keinoja mahdollistaa toiminta rajoitteista huolimatta. Vuorojen vaihdon yhteyteen voi valmiiksi suunnitella aikaa ulkoilulle ja pihatöille. 6 Lisätietoa oppaasta Sosiaalinen ja terapeuttinen piha – toiminnan jalkauttaminen hoivakodissa: http://bit.ly/2FE2D4x Yhteystiedot: Johanna Matikainen, Huhtatie 11, 50600 Mikkeli, p. Toimintaa on mahdollista räätälöidä yksilölliset rajoitteet ja tavoitteet huomioiden. Luonnossa tapahtuvat muutokset ja vuoden kierto tuovat mieleen muistoja ja synnyttävät keskusteluja. 050 377 4546 Satu Vuorio, Kilpolantie 385, 51760 Nuutilanmäki, p. Passiivinen toiminta sisältää oleskelua puutarhassa. Työvuorosuunnittelussa kannattaa erityisesti aluksi huomioida riittävän aikaresurssin tarjoaminen. Innostuksen kasvaessa toimintaa voidaan laajentaa ja ottaa suunnitteluun mukaan ammattilaisia. M ar ja -L iis a Pa un on en M ar ja -L iis a Pa un on en Erityisen merkittävää ikääntyneiden kanssa työskennellessä on sen toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät vaikutukset. Työnjako luo selkeyttä ja vähentää muutosvastarintaa. Pihalla voidaan järjestää esimerkiksi iltapäiväkahvit, jumppa tai laulutuokio. Tietoa Green Care -toiminnasta ja luonnon hyödyntämisestä ikääntyneiden hoivassa on olemassa. Tarvitaan vain avointa ja innostunutta asennetta lähteä viemään toimintamallia laajempaan käyttöön. Luonto ja sen antimet ovat kaikkien saatavilla, ja niillä voidaan tuoda selkeää lisä arvoa palveluiden laatuun. Muutoskykyä tarvitaan sekä henkilökunnalta että asukkailta. Toiminta perustuu siihen, että kasveja voi hyödyntää sekä aktiivisesti että passiivisesti. Toiminnan voi aloittaa pienimuotoisesti ja suunnitella siten, että se on kiinteä osa arkea. Asukkaat voivat olla mukana kasvien istuttamisessa, hoitami. Toimintakyvyn laskun ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys ikääntyneiden elämänlaadulle sekä itsenäisten toimintojen ylläpidolle. Juvakodin pihasta nauttivat niin asukkaat kuin hoitajatkin. 050 565 9278 sessa ja sadonkorjuussa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon toimintakyvyltään erilaiset ihmiset. Yhteiset ideapalaverit ja asukkaiden kanssa keskustelu heidän toiveistaan osallistaa ja luo toimijuutta. 9 Vanhustyö 1 • 2018 la on mahdollisuus vaikuttaa. Hyvällä suunnittelulla ja koko hoivakotiyhteisön yhteistyöllä päästään jo pitkälle. Sosiaalinen ja terapeuttinen piha Sosiaalinen ja terapeuttinen pihatoiminta on kasvien huolenpidon ja puutarhatoiminnan käyttöä hyvinvoinnin edistämiseksi. Pihatoiminnassa korostuvat erilaiset aistikokemukset sekä luonnossa tapahtuva toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Ikääntyneiden elämänlaatuun hoivakodeissa tulee kiinnittää huomiota. Aktiivinen toiminta sisältää kasvien kasvattamista ja hoitamista, sadon korjaamista ja keskustelua kasveista. Asukkaille ulos pääsyn mahdollistaminen on jo tärkeää. Pihan suunnittelussa tärkeää on toiminnan hyvä organisointi. Pihan antimia voidaan maistella, tuoksutella ja ihastella. Pihaa voidaan hyödyntää toimintoihin, jotka tapahtuvat joka tapauksessa. Minkä tahansa uuden toimintamallin sisäänajo vaatii työtä.. Toimintaan motivoituminen lähtee siitä, että kaikilPihan antimia kasvatuslaatikoissa. Johdon tuki on tärkeää, jotta uusi toimintamalli voi juurtua osaksi hoivakodin arkea. Tieto toiminnan positiivisista vaikutuksista voi auttaa murtamaan ennakkoasenteita. Olivat muutokset sitten pieniä tai isoja, tulee huolehtia riittävästä ja oikeaaikaisesta tiedosta sopivassa muodossa
Näitä menetelmiä kehitettiin yhdessä ikäihmisten ja kuntien sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjelman aikana on säännöllisesti viestitty hankkeiden toiminnasta ja tuotoksista kuntien vanhuspalveluista vastaaville viranhaltijoille ja muille sidosryhmille. Tätä lähdettiin hakemaan suuren sosiaalija terveysalan järjestöjoukon voimin. Eloisan tutkijat Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo kertovat tässä Vanhustyölehen numerossa sivuilla 12–13 tarkemmin Eloisa ikä -tutkimuksen tuloksista.. 10 Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Yhteistyötä ei olisi syntynyt ilman Vanhustyön keskusliiton koordinaation tarjoamaa kehittämistoiminnan tukea ja järjestöjen sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Mukana oli kaikkiaan 31 ikäihmisten parissa työskentelevää järjestöä eri puolilta Suomea. Ohjelman myötä ihmiset, jotka kuuluvat sukupuolija seksuaalivähemmistöihin sekä etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin ovat kertoneet elämästään myös julkisuudessa. Erityisesti vuoden 2017 aikana keskityttiin Eloisien menetelmien tunnettuuden lisäämiseen. Eloisat helmet -julkaisussa eloisat toimintamallit tuodaan esiin yhdeksän teeman kautta: etsivä ja löytävä vanhustyö, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, mielen hyvinvointi, maaseutu, muistityö, kulttuuri, digitalisaatio, vapaaehtoistoiminta sekä kohtaamisen areenat. Ohjelmalla tavoiteltiin ikäihmisten osallisuuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistumista. Nyt on hyvä hetki pohtia, mitä ohjelman toiminnalla saatiin aikaan. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Reija Heinola, ohjelmapäällikkö, Eloisa ikä -ohjelma Eloisa ikä -ohjelma kiittää ja kumartaa Eloisa ikä -ohjelmaa ja sen hankkeita on esitelty tämän lehden sivuilla kuuden viimeisen vuoden aikana säännöllisesti. Ohjelma teki ennen näkemättömällä tavalla näkyväksi ikääntyneet ihmiset erilaisissa vähemmistöryhmissä. Ohjelma toteutettiin tiiviissä yhteistyössä RAY:n, nykyisen STEAn ja Vanhustyön keskusliiton kanssa. Eloisa työ on auttanut sosiaalija terveys palveluiden työntekijöitä ottamaan huomioon asiakkaiden moninaisuutta ja edistämään yhdenvertaisuuslainsäädännön toteutumista. Eloisa koordinaatio tarjosi rakenteet ja välineet runsaan 80 hanketyöntekijän keskinäiselle verkostoitumiselle, osaamisen jakamiselle ja yhteiselle oppimiselle. Teemoiltaan ja kohderyhmiltään laaja ja pitkäkestoinen ohjelma päättyi vuoden 2017 lopussa. Erilaisten järjestöjen yhteistyössä luotiin uudenlaista eloisaa tapaa puhua vanhenemisesta ja sen monimuotoisuudesta sekä toimia ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaisuuden, voimavarojen ja toimijuuden vahvistamiseksi. Tutkimustulokset todentavat ohjelman hankkeiden tuloksellisuutta, mutta nostavat esiin myös kehittämiskohteita. Vanhusjärjestöjen lisäksi ohjelmassa oli mukana kansanterveysja potilasjärjestöjä sekä ihmisoikeusjärjestöjä. Tehokkaalla viestinnällä tuloksiin Viestinnän merkitystä laajan ohjelman toteuttamisessa ei voi kyllin korostaa. Monipuolinen valtakunnallinen viestintäja vaikuttamistoiminta nosti esiin ohjelman teemoja kuten esimerkiksi ikäihmisten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden. Ohjelman hankkeissa tuotettiin lukuisa määrä käytännössä testattuja ja toimivia menetelmiä ikäihmisten osallisuuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Eloisa ikä – Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa Kehitetyllä toiminnalla on merkitystä ainoastaan, mikäli se tuottaa hyötyjä ikäihmisille itselleen. O hjelman tarkoituksena oli vahvistaa RAY-avusteisten hankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen selvittämiseksi VTKL:n Eloisa koordinaatio toteutti tutkimuksen ikäihmisten kokemuksista hankkeiden toimintaan osallistumisesta. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö ohjelmassa onkin ollut poikkeuksellisen laajaa
20 milj.. ja • www.eloisaika.. . Teema ei ole helppo eikä siihen löydy vain yhdenlaista ratkaisua vaan tarvitaan monia räätälöityjä menetelmiä etsivästä ja löytävästä työstä eläkkeelle valmennukseen. Vanhustyö 1 • 2018 11 Eloisa työ jatkukoon STEAn seuranta ja arviointi koskettivat alusta alkaen kiinteästi sekä ohjelman hankkeita että VTKL:n koordinaatiota. Rahoittajakin totesi hankkeiden toiminnan tulokselliseksi, sillä lähes kaikki hankkeet saivat STEAsta jatkorahoituksen tai toiminta juurtui osaksi järjestön muuta toimintaa. VTKL 2017. Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. 6 Lisätietoja löytyy osoitteista • www.innokyla.. Onneksi niitä kehitettiin Eloisa ikä -ohjelmassa ja ne ovat otettavissa järjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön eri puolilla Suomea. • Ilmeikäs arki. • Eloisat helmet. Ohjelman voi todeta täyttäneen tarkoituksensa ja saavuttaneen tavoitteensa hyvin. Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa. 5. Toivottavasti soteja maakuntauudistuksessa muistetaan ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä myös psykososiaalinen hyvinvointi. Eloisa ikä -ohjelman trilogia: • Yhdessä syntyy enemmän. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. VTKL 2016. VTKL 2017
Monipuolinen hanketoiminta edisti ikäihmisten osallisuutta Eloisa ikä -tutkimuksen haastattelujen mukaan ohjelman hankkeisiin osallistuneita ikääntyneitä ihmisiä motivoi järjestöjen toimintaan halu tehdä asioita, joilla on merkitystä niin itselle kuin yhteisölle. 12 Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. He halusivat myös käyttää elämän aikana karttunutta osaamista ja kokemuksia omaksi ja toisten hyödyksi. Joillekin toiminta saattoi puolestaan olla viikon kohokohta tai vähintään jotain, joka katkaisi arjen rutiinit. Toisille sopii tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen, kun taas toiset kokevat omakseen vaikkapa kahdenkeskisen ystävätoiminnan. Tällaisille henkilöille toiminta antoi mahdollisuuden rakentaa elämäntyylillistä jatkuvuutta. Ikäihmiset olivat hankkeissa myös tärkeä vapaaehtoisresurssi. Halu auttaa muita ja samalla lisätä oman elämän mielekkyyttä olivat tärkeitä vapaaehtoistyön pontimia. Uutisten yhteistavoittavuus oli noin kaksi miljoonaa ihmistä. YhToiminnan suunnittelun johtotähdeksi olisi tärkeää nostaa tietoisuus siitä, että yksi malli ei sovi kaikille. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Minna Pietilä & Marja Saarenheimo Kuvitus: DigiPeople Studio Eloisa ikä -tutkimus: Hyvinvointi ja osallisuus kohenivat, yksinäisyys väheni! teinen tekeminen lisäksi rytmitti arkea ja antoi siihen rakennetta. Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksen perusteella järjestötoiminnalla edistetään ikäihmisten osallisuutta ja varsinkin etsivän työn menetelmillä vähennetään heidän yksinäisyyttään. Myös toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen on tärkeää varsinkin vaikeissa elämäntilanteissa oleville ikäihmisille. Samoin toiminnassa saadut sosiaaliset kontaktit koettiin tärkeinä. Vapaaehtoistyö edellyttää hyvää ylärakennetta, joka mahdollistaa vapaaehtoisten koordinoinnin, koulutuksen ja jatkuvan ohjauksen sekä heidän jaksamisensa vahvistamisen.. Haastattelujen mukaan ikäihmiset kokevat luontevimmaksi sellaiset vapaaehtoistoiminnan muodot, jotka vastaavat heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Erityisesti pitäisi rakentaa osallisuuden areenoita niille, joille esimerkiksi ryhmissä oleminen ei ole luontevaa tai jotka arastelevat sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Helpointa toimintaan lähteminen oli ollut niille, joilla oli aiempaa kokemusta järjestöistä ja jotka olivat ulospäin suuntautuneita sekä jo lähtökohtaisesti aktiivisimpia. Tutkimustulokset olivat näkyvästi esillä keskeisissä medioissa
Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa." • Lisätietoa tutkimuksesta: www.eloisaika.fi/aineisto/eloisa-ika-tutkimus-ilmeikas-ark/. Eloisien hankkeiden yksinäisyyttä ehkäisevä ja mielenterveyttä edistävä työ kantoi siten hyvin hedelmää, sillä osallistujat kokivat valtaosin hyötyneensä toiminnasta sekä arjen toimintamahdollisuuksien että henkisen hyvinvoinnin osalta. Myönteiset muutokset eivät olleet itsestäänselvyys, sillä niitä ei todennäköisesti olisi tapahtunut ilman hanketoiminnan laadukkuutta. Järjestöillä on laaja valikoima erilaisia keinoja ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseen, lievittämiseen ja vähentämiseen muun muassa ryhmä-, ystäväja tukihenkilötoiminnoissaan. Tärkeintä oli kiireetön ja ihmisen tilanteeseen paneutuva kohtaaminen, josta rakentuivat luottamus ja toivo. Kaikki yksinäisyyttä kokevat ihmiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Eloisa ikä -tutkimuksen kyselytulosten valossa järjestöjen hankkeisiin osallistuminen edisti varsinkin juuri vaikeissa tilanteissa olleiden ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja vähensi heidän yksinäisyyttään. 13 Vanhustyö 1 • 2018 Yksinäisyyden kokemus ja järjestöjen toiminta Yksinäisyyden kokeminen on usein laaja-alaisesti yhteydessä moniin elämänlaatua ja -hallintaa heikentäviin tekijöihin ulottuen sosiaalisten suhteiden puutteista huonompaan terveydentilaan ja palvelujen saantiin, arjessa selviytymisen hankaluuksiin ja psyykkiseen oireiluun. Erilaiset keinot sopivat erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille ihmisille, mutta niitä voidaan myös kehittää edelleen. 6 Eloisa ikä -ohjelman tutkimus: Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamassa ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelman (2012–17) tutkimuksessa tarkasteltiin määrällisen kyselyn (N=529) ja laadullisten haastattelujen (92 henkeä) keinoin, mitä kehittämishankkeisiin osallistuminen merkitsi ikääntyneille (55–98-vuotiaiden) ihmisille. He myös viettivät entistä enemmän aikaa toisten kanssa. Muiden ikäihmisten hyvinvointia osallistuminen taas piti osaltaan yllä. Eloisa ikä -ohjelmassa yksinäisyyttä kokeneita ihmisiä hakeutui tai löydettiin osallistujiksi ennen kaikkea niihin hankkeisiin, joissa tehtiin etsivää työtä tai tuettiin muutoin erityisen haasteellisissa elämäntilanteissa olleita ihmisiä, kuten järjestettiin ryhmätoimintaa yksinäisyyttä kokeneille tai päihdeongelmien kanssa kamppailleille ihmisille tai keikkavapaaehtoisia kertaluonteisesti koteihin auttamaan. Ihmisten löytäminen onnistui parhaiten verkostotyöllä. Eloisa ikä -tutkimuksen tulokset kirjassa "Ilmeikäs arki. Hanketoiminnan aikana kyselyvastaajien näkemykset itsestään muuttuivat myönteisemmiksi ja heidän mielialansa sekä ihmissuhteidensa laatu kohenivat. Etsivässä työssä ja vastaavissa toiminnoissa löydetään ja vahvistetaan tavoitettujen ihmisten voimavaroja, tuetaan heidän arkensa sujumista ja mielekkyyttä sekä ohjataan heitä muiden palvelujen piiriin
Heidän asiantuntemustaan tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta unohtuuko tämä suuria uudistuksia tehtäessä. Osallisuudesta puhuttiin ja sitä arvostettiin, mutta sen käytännöt olivat vielä ohuita ja hauraita – usein niitä ei ollut ollenkaan. Vuosien saatossa osallisuudesta tuli maassamme lähes muoti-ilmiö, sana oli jokaisen sosiaalija terveysalan ammattilaisen huulilla. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Myös ammattilaisista tuntui ehkä erikoiselta, että suunnittelupalavereissa oli mukana tulevia palvelujen käyttäjiä. Jo ensimmäisen Aijjooshankkeen aikana ikäihmiset toimivat kehittäjinä. 14 Teksti: Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Kymmenessä vuodessa ikääntyneiden ihmisten osallisuudesta ja toimijuudesta on tullut osa Aijjoos-kumppanuustoiminnan arkea. Aijjoosta tarvittiin esimerkin näyttäjänä, tuomaan ikääntyneitä ihmisiä mukaan suunnittelupöytiin, strategiapalavereihin, esitteiden laatimiseen sekä luennoitsijoiksi eri tilaisuuksiin. A ijjoos-toimintaa on ollut EteläPohjanmaalla kymmenen vuoden ajan. Tai kun he tarvitsevat Ikäihmisten Palveluoppaan tarkistuslukijoita ennen painatusta, he pyytävät Aijjoosta kierrättämään opasta kohderyhmän keskuudessa. Kajauttipa eräs ikäihminen puheensa Helsingin Senaatintorillakin Tuomiokirkon portailta. Kuitenkin hämmästyttävää oli, ettei aito osallisuus siltikään näkynyt monissa käytännöissä useaan vuoteen. Aijjoosta on kuitenkin tarvittu edelleen esimerkiksi tiedotusyhteistyökumppanina. Ainakin siinä vaiheessa, kun kirjoitettiin suunnitelmia, tehtiin strategioita tai raportteja. Nyt kun mennyttä aikaa katsoo taaksepäin, kehittäjän rooli tuntui silloin uudelta ja ikääntyneet ihmiset joskus arastikin osallistuivat monenlaisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin ammatillisten asiantuntijoiden rinnalla. Tänä päivänä ikääntyneet ihmiset ovat monesti aidosti osallisia, heitä kutsutaan asiantuntijoiksi suunnittelemaan erilaisia kampanjoita ja palveluja. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä. Kumppanuudesta on myös tullut aitoa, saumatonta yhteistyötä vuosien saatossa. Kun vaikkapa kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää keskusteluillan, he pyytävät Aijjoosta välittämään kutsua ikäihmisille. Ikäihmiset ovat ottaneet rohkeasti kehittäjän roolin
Alussa Aijjoos-hanketta tarvittiin kuntayhtymä Kaksineuvoisessa luomaan ennaltaehkäisevän, ikäihmisten hyvinvointia vahvistavan työn hyviä käytäntöjä ja toimintamallia. Nivalan Vanhustenkotiyhdistys Ry, Nivala. He keittävät kahvia, kuljettavat sivukylällä asuvaa naapuria tapahtumiin, järjestävät ohjelmaa ja lievittävät yhtä 100-vuotiaan Suomen yleisimmistä ongelmista, yksinäisyyttä. Aijjoos-toiminnan alussa monet sanoivat, etteivät he enää osallistu, kun ovat niin vanhoja. 15 Vanhustyö 1 • 2018 Muutoksia toimintaympäristössä Toimintaympäristö on muuttunut kymmenessä vuodessa. Aijjoos-hanke II pääsi osaksi Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa, mikä mahdollisti Aijjooksen verkostoitumisen eri puolilla Suomea toimivien kehittämishankkeiden kanssa ja valtakunnallisen näkyvyyden. Myös ikääntyneiden ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Aijjoos-toimintaa on Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. He ottavat entistä rohkeammin kantaa, nostavat esiin epäkohtia ja ryhtyvät ennakkoluulottomasti kehittämään sellaisia palveluja, joita alueella ei ole. Muutoksia ikäihmisissä Voiko sanoa, että eteläpohjalaisista ikäihmisistä on tullut rohkeampia. Eli pienillä sivukylillä, hiljaisen kylätien varrella olevassa kylätalossa, johon on kokoontunut sillä kertaa seitsemän ihmistä ja kaksi koiraa. Tuntuu, että juuri nyt on oikea hetki saada järjestöissä tehtävä kansalaistoiminta näkyväksi. Tällä hetkellä haasteena on tiivistää kumppanuutta kuntien kanssa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Toki yhdeksi mahdollistajaksi tarvitaan Aijjoosta, mutta suurin kiitos kuuluu vapaaehtoistyötä tekeville ikäihmisille. Aijjoos-toimintaa edelsivät Aijjoos-kumppanuushanke ja Aijjoos-kumppanuushanke II. Toimintaa on rahoittanut vuodesta 2008 alkaen ensin RAY, nykyään STEA. Aijjoos-hanke II sai keskittyä vapaaehtoisja vertaistoiminnan kehittämiseen maaseudun kylissä. 6 Aijjoos on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa ”ajoissa”. Yksi asia on varmaa. Edelleen tarvitaan Aijjoosta mahdollistajana siellä missä maaseudun ikäihmisetkin ovat. Lisätietoja: www.aijjoos.fi Video suomeksi tekstitettynä: www.youtube.com > Aijjoos > Hyvänmielenosoitus Senaatintorilta Haemme TOIMINNANJOHTAJAA vastaamaan yhdistyksen kehittämisestä ja toiminnasta Katso tarkemmat hakutiedot www.nivalanvanhustenkotiyhdistys.. Ihmiset puhuvat sydämensä kyllyydestä, ihmettelevät näitä uudistuksia ja varmistavat, että eihän vain tämä meidän kokoontuminen lopu. Tavoitteena on kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen vertaisja vapaaehtoistoiminnan avulla. Hakuaika päättyy 19.2.2018. Nyt samat henkilöt toteavat tulevansa ilman muuta, jos vain ovat elossa! Jännitystä ilmassa Mitä tulevaisuudessa tapahtuu, kun maakuntaja sote-uudistus myllertävät toimintakentän suomalaisessa vanhustyössä. Toimintamallit juurtuivat kuntayhtymään, johon perustettiin Ikäneuvola. Kuuluuko heidän äänensä niillä kuuluisilla yhdyspinnoilla. Jos pienellä maaseudun paikkakunnalla ei ole kesällä ohjelmaa, sellaista järjestetään otsikolla ”Tavataan torilla torstaisin – kohdataan kunnan kulmilla”. Ikäihmiset ovat edelleen aktiivisia toimijoita, mutta saavatko he äänensä kuuluviin yhä suuremmilla areenoilla ja yhä laajemmilla toiminta-alueilla. Samalla kun he itse ovat aktiivisia toimijoita, he mahdollistavat osallisuuden kokemuksia ikätovereille, jotka eivät muuten pääsisi osallistumaan yhteiseen toimintaan
Yksinasuvien yli 75-vuotiaiden naisten toimeentulo on kuitenkin edelleen heikkoa. ”Nyt kun olisi aikaa, ei ole rahaa tehdä kaikkea kivaa”, toteaa eräs Neuvokkaiden naisten ryhmään osallistunut. Mutta voiko osallisuus vahvistua tai pienituloisuuden ja yksinäisyyden tuoma taakka keventyä. Kiinnostavista ja itselle tärkeistä sosiaalisista riennoista täytyy ehkä luopua rahan puutteen vuoksi tai kynnys lähteä yksin tuntuu liian suurelta. Pitkää elämää en yksin toivo. He toivoivat ryhmältä yhdessäoloa, kokemusten jakamista ja sosiaalisia suhteita. Kuormittava elämäntilanne vaikeuttaa myös itsessä ja ympärillä olevien mahdollisuuksien näkemistä. Suomessa elää paljon pienituloisia ikäihmisiä, vaikka eläkeläisten taloudellinen tilanne onkin parantunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Ajoittain tulen saamattomaksi ja pakotan itseni ulos, edes kauppaan tai soittamaan jollekin tutulle.” Yksinäisyys ja heikko toimeentulo merkitsevät arkielämässä monesti osallistumismahdollisuuksien kaventumista. Ulkopuolisuuden tunne ja merkityksettömyys painavat mieltä. Ryhmään mukaan tulemisen uskottiin tuovan merkityksellistä sisältöä elämään. Hankkeen aikana käynnistettiin eri puolilla Suomea yksitoista ryhmää, joihin osallistui satakunta iältään 50–90-vuotiasta naista. Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeen tavoitteena oli yksinäisyyttä ja pienituloisuutta kokevien ikääntyvien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistuminen. Myös yksinäisyys saattaa olla läsnä ja elämä tuntua alakuloiselta: ”Välillä on masentunut ja ehkä vähän epätoivoinen. Pienituloisuus ei ole vain taloudellinen asia, vaan sillä on laajempia vaikutuksia naisten elämään ja hyvinvointiin. Naiset toiminnan suunnittelijoina Neuvokkaat naiset -hankkeen tavoitteeksi asetettiin ikääntyvien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistuminen. Suurin osa naisista oli eläkkeellä ja asui yksin. 16 Teksti: Saini Suutari, projektikoordinaattori, Miina Sillanpään Säätiö Piirrokset: Ella Niini, projektikoordinaattori, Miina Sillanpään Säätiö Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Monelta puuttui juttutai menokaveri, mikä merkitsi arkista kodin seinien sisälle paikantuvaa yksinäisyyttä. El la Ni in i. Toisille eläköityminen asettaa haasteita: työelämästä tutut ihmiset eivät enää ole arjessa mukana ja tulotaso madaltuu. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Sinnittelystä myönteiseen selviytymiseen E läkkeelle siirtyminen on iso muutos, joka parhaimmillaan merkitsee uudenlaista vapautta, aikaa ja mahdollisuuksia tehdä itseään kiinnostavia asioita ja toteuttaa itseään
Siksi onkin tärkeää, että ryhmän on mahdollista jatkaa osallistujien niin toivoessa. Yhteistyökumppaneidenkin osallisuutta tarvitaan hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja toimintamallien leviämiseen ja juurtumiseen. Ota yhteyttä: saini.suutari@miinasillanpaa.fi, p. Kestävää yhteisöllisyyttä rakentamassa Ryhmäläiset toivat esille, että väliaikaiset harrasteryhmät eivät olleet tyydyttäneet tarvetta yhteisöllisyyteen tai poistaneet yksinäisyyttä. Neuvokkaat naiset kannustavat kaikkia ryhmätoimintamallin käyttöön otosta ja ryhmien ohjauksesta kiinnostuneita kantamaan kortensa kekoon. Tarkoituksena oli, että jokaiselle löytyisi mielekästä tekemistä ja jokainen pääsisi hyödyntämään omaa osaamistaan. Toisaalta ryhmästä voi muodostua pienempiä kaveriporukoita, jotka jatkavat yhdessäoloa tai ryhmäläinen saattaa ryhmän ansioista rohkaistua lähtemään esimerkiksi itseään kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. Vaikka elämä olisi ollut jo pitkään yksinäistä päivästä toiseen sinnittelyä, pienempiä ja suurempia askelia otettiin eteenpäin. Neuvokkaiden naisten toiminnassa on viety eteenpäin ajatusta kestävästä yhteisöllisyydestä. Neuvokkaat naiset (2015–2018) on Miina Sillanpään Säätiön kehittämishanke ikääntyvien pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. Yhdessä etsittiin ja tutustuttiin erilaisiin toimintamuotoihin, esimerkiksi kuntosaliin tai paikalliseen vapaaehtoistoimintaan sekä jaettiin maksuttomia menovinkkejä. Tärkeää oli myös vertaistuki toisten samanlaisessa elämäntilanteessa olevien naisten välittämänä. Konkreettiset vinkit tarjosivat tukea arkeen. Osallistujat suunnittelivat itse tapaamisten sisällöt toiveidensa ja osaamisensa pohjalta. 6 ; Ryhmässä olo on antanut vaihtelua vakiintuneeseen arkeen, uusia kasvoja, persoonia, iloisia hetkiä, hyödyllistä tietoa, kivoja ja käyttökelpoisia vinkkejä, vertaistukea. Uusille ryhmänohjaajille ja vapaaehtoisille ryhmäkummeille järjestetään maksutonta koulutusta. Hankkeen aikana on käynnistetty ryhmätoimintaa ympäri Suomea. Esimerkiksi Pirkko löysi rohkeutta Neuvokkaiden naisten ryhmästä lähteä kouluttautumaan vertaisliikunnan ohjaajaksi. Kädentaidoista kiinnostunut osallistuja saattoi esimerkiksi opettaa toisille ryhmäläisille uuden neulekuvion tai lähialueen puistot tunteva opastaa ulkoiluretkellä. Osallisuus voidaan ymmärtää laajemmin. 17 Vanhustyö 1 • 2018 Neuvokkaiden naisten ryhmätoiminta rakentui seitsemän teeman ympärille: 1) Mielen hyvinvointi, 2) Ravitsemus ja ruuan laitto, 3) Liikunta ja ulkoilu, 4) Kierrätys ja kestävä arki, 5) Kulttuuri ja taide, 6) Pienellä rahalla eläminen ja 7) Aktiivinen kansalaisuus. Ryhmään osallistuminen toikin monille uusia ystäviä ja uutta näköalaa omaan elämään. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallisuuteen varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta. ;. 040 171 0048 Erityistä huomiota ryhmissä kiinnitettiin oman paikkakunnan tarjoamaan edulliseen tai maksuttomaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että ryhmä jatkaa toimintaansa varsinaisten ohjattujen kertojen jälkeen omaehtoisesti tai vapaaehtoisen ryhmäkummin tukemana. Koulutamme uusia ryhmänohjaajia ja vapaaehtoisia ryhmäkummeja
– Toiminta on vaikuttavinta silloin, kun kaikille osallistujille muodostuu voimaannuttavia ”tämä on meidän oma juttu” ja ”hei, me onnistuttiin yhdessä” -fiiliksiä, Seppänen ja Wacker korostavat. Osallisuuden ja pidempiaikaisen toimintaan sitoutumisen näkökulmasta onkin tärkeää, että kaikki mukana olijat saavat halutessaan äänensä kuuluviin sekä kokevat itsensä ja oman panostuksensa tarpeellisiksi. 18 Teksti: Päivi Kivelä, kansalaisja järjestötoiminnan tutkija ja kehittäjä Kuvat: Tuija Seppänen ja Bigstock Kumppanuuspöytä kokoaa ikääntyneet ihmiset tekemään ja vaikuttamaan yhdessä Keski-Suomen maaseutukunnissa toimii kumppanuuspöytiä, joiden kantavana voimana ovat aktiiviset eläkeläiset. Kumppanuustoiminnan aloitteentekijänä ja käynnistäjänä on toiminut Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen Kehitytään kimpassa -hanke, joka on ollut mukana Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa. Ystävänpäivätanssit.. Kumppanuuspöytä voi koordinoida useiden melko itsenäisesti ja projektimaisesti toimivien työryhmien työskentelyä, mikä mahdollistaa myös löyhemmän ja lyhytaikaisen mukaantulon. Yhdenvertaisuuteen perustuvaa ja kaikille avointa toimintaa Kumppanuuspöytä ei ole edustuksellinen, vaan avoimuuteen ja kaikkien mukanaolijoiden yhdenvertaisuuteen perustuva verkostomainen ja mukautuva toiminta-alusta. Tämä on meidän oma juttu! Ei ole olennaista, mistä organisaatiosta tai aatemaailmasta kukin tulee, vaan tärkeintä on jokaisen yksilön oma kiinnostus ja halu tehdä jotain yhteisen tavoitteen eteen. – Hanketoiminnan aikana rivikuntalaiset, eri yhdistysten edustajat sekä ammattilaiset kunnista ja seurakunnista ovat tutustuneet toisiinsa ja makustelleet yhteisöllistä ”tekemällä vaikuttamisen” -toimintakulttuuria, Kehitytään kimpassa -hankkeen projektikehittäjinä työskennelleet Tuija Seppänen ja Minna Wacker kertovat. Mukaan kutsuttiin kaikkia teemasta kiinnostuneita. Kumppanuuspöytien tulokset eivät ole kannanottoja, lausuntoja tai aloitteita, vaan ikääntyneet ihmiset ovat itse toteuttaneet lukuisia omista toiveistaan, osaamisestaan ja kokemuspohjastaan lähteneitä tapahtumia ja hankkeita. Yhteiset onnistumiset ovat lisänneet osallistujien keskinäistä luottamusta ja arvostusta. Hanketyöntekijät ja kuntien työntekijät ovat olleet mukana toiminnan mahdollistajina, rohkaisijoina, taustavaikuttajina ja vuorovaikutuksen tasapuolisuuden vaalijoina. Kumppanuustyön yhteisenä tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin ja hyvän arjen edistäminen
Mikäli kumppanuuspöytää tullaan käyttämään pääasiallisena kunnan hyvinvointija osallisuustyön suunnittelun ja toteutuksen alustana, on erityisen tärkeää huomioida erilaisten ikäihmisten osallistumisen tarpeiden ja esteiden kirjo. Rakenteena se on kuitenkin kevyt ja paikallisiin erityispiirteisiin helposti sovellettava. Samat ikääntyneet henkilöt ovat usein mukana monessa yhdistyksessä, joten monet yhdistysaktiivit ovat kokeneet helpottavana sen, että asioita tehdään entistä enemmän yhdessä. Kaiken kansan yhteislauluja 2017. Erilaisten väestöryhmien arjen kulttuureja ja elämäntapoja tulee huomioida sensitiivisesti ja tasapuolisen arvostavasti. Tämä periaate ei välttämättä toteudu ainakaan silloin, jos ikääntyneet ihmiset ovat ylhäältä alas suunnitellun ja ammattilaisten ohjaaman viriketoiminnan tai kansanterveyttä edistävän toiminnan kohteita. Aidoimmillaan osallistuminen lähtee jokaisen yksilön omasta kiinnostuksesta ja halusta käyttää toimintapotentiaalinsa yhteisen hyvän edistämiseen tai itselle tärkeiden asioiden edistämiseen. Mahtuvatko kaikki yhteen pöytään. Retki Leivonmäen kansallispuistoon. Toisaalta Keski-Suomessa kumppanuuspöytätoimintaan on tähän mennessä tullut mukaan pääasiassa jo ennestään aktiivisia ikäihmisiä. 6. Alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteen kietoutuminen on yksi tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kehittämiskohde tulevaisuuden kuntayhteisöissä sekä osana soteja maakuntauudistusta. Monien sosiaalija terveysalan järjestöjen tehtäväkenttänä on räätälöidä haavoittuvien ja syrjäytettyjen väestöryhmien parissa tehtävää hyvinvointityötä, mutta niiden toiminta ulottuu vain satunnaisesti harvaan asutun maaseudun kuntiin. Onnistuneessa kumppanuuspöytätyössä loksahtavat yhteen perinteisen järjestäytyneen yhdistystoiminnan ja satunnaisen pop up -tyyppisen aktiivisuuden parhaat puolet. ”Kaikille avoimet” osallistumisen muodot tai yhdenvertaisiksi suunnitellut julkiset palvelut eivät nekään ole kaikkien saavutettavissa. 19 Vanhustyö 1 • 2018 Joustava, mutta pysyvä ruohonjuuritason rakenne hyvinvointija osallisuustyöhön Pienillä paikkakunnilla aktiivisia toimijoita on vähän, joten kiinnostuneiden kokoaminen on toisaalta helppoa. Kumppanuuspöytätyöllä voidaan vähentää toimintojen päällekkäisyyttä ja vaikuttaa hyväksi havaitun toiminnan vakiinnuttamisen puolesta. Alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteen kietoutuminen on yksi tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kehittämiskohde tulevaisuuden kuntayhteisöissä sekä osana soteja maakuntauudistusta. Monet haluavat yhdistysbyrokratian sijaan suunnata energiaansa konkreettiseen tekemiseen, joka vastaa nopeasti lähiyhteisön arjesta nouseviin tarpeisiin tai epäkohtiin. Se tuo pitkäjänteisyyttä, pysyvyyttä ja jämäkkyyttä siihen verrattuna, että toimittaisiin täysin vailla koordinointia ”villeinä ja vapaina” kuntalaisina
Osittain tämä yhteys selittyi paremman liikkumiskyvyn kautta, joka mahdollistaa aktiivisemman osallistumisen. On myös tärkeää miettiä yhdessä, minkälaiset toiminnat ikäihminen kokee mielekkäiksi ja mihin hän on motivoitunut osallistumaan. Sosiaalisten suhteiden kokeminen Masennusoireiden huomioon ottaminen on myös siksi tärkeää, että ne saattavat vaikuttaa siihen, miten ihminen arvioi ja kokee sosiaaliset suhteensa ja vuorovaikutuksen toisten kanssa. Yksinäisyyttä ja alakuloa kokevilla ikäihmisillä lisääntynyt sosiaalinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaikuttanut psykososiaaliseen hyvinvointiin vaan yksinäisyys väheni ajan kuluessa. Toisaalta osallistuminen sosiaalisiin toimintoihin ylläpitää myös liikkumiskykyä. Katja Pynnönen työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa Gerontologian tutkimuskeskuksessa Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa -tutkimushankkeessa. Useat sosiaalisen osallistumisen muodot tapahtuvat kodin ulkopuolella ja sisältävät fyysistä aktiivisuutta. Osoite: Ränssintie 10 40500 Jyväskylä Puh. Niin jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa kuin ikäihmisille suunnatun toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten ne mahdollistavat läheisyyden ja kiintymyksen ja toisaalta myös itsensä tarpeelliseksi kokemista.. 040 805 4314 (työ) 050 540 7315 (koti) ó K atja Pynnösen väitöskirja ”Social engagement, mood, and mortality in old age” http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-7129-8 Paremmat kognitiiviset eli tiedon käsittelyn toiminnot ja vähäisempi masennusoireiden määrä olivat yhteydessä aktiivisempaan osallistumiseen sosiaalisiin harrastuksiin. S osiaalisten suhteiden ja osallistumisen on todettu pitävän yllä kognitiivista toimintakykyä, vähentävän todennäköisyyttä masennusoireiden ilmaantumiseen ja pienentävän kuolemanvaaraa. Esimerkiksi kyytien järjestämisellä tai kaverin löytämisellä harrastukseen lähtemiseen on mahdollista auttaa sellaisia ikäihmisiä säilyttämään sosiaalista aktiivisuuttaan, joiden kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt tai joilla on masennusoireita. Tulokset osoittivat myös, että 75–79-vuotiailla ihmisillä kiintymyksen ja hoivan antamisen mahdollisuuden kokeminen olivat yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin. Ikivihreät-aineistoon perustuvat tutkimustulokset osoittivat, että 65–84-vuotiailla ihmisillä, jotka osallistuivat esimerkiksi kulttuuritilaisuuksiin, liikuntaryhmiin, opiskeluun, seurakunnan toimintaan tai matkustamiseen sekä auttoivat sukulaisia, ystäviä ja naapureita arjen askareissa, oli 21 vuoden seurannassa pienempi kuolleisuuden riski kuin vähemmän aktiivisilla. 20 Teksti: Katja Pynnönen, tutkija, Jyväskylän yliopisto Kuva: Martti Minkkinen ja Adobe Stock Sosiaalinen osallistuminen pitää yllä terveyttä Aktiivisempi osallistuminen sosiaalisissa konteksteissa tapahtuvaan toimintaan hidastaa terveyden heikkenemistä. Osallistuminen myös edellyttää terveysresursseja. HyväMieli -hankkeen aineistossa tutkittavat, joilla oli enemmän masennusoireita, kokivat vähemmän kiintymyksen, sosiaalisen liittymisen, arvostuksen ja neuvojen saamisen tunnetta
21 Vanhustyö 1 • 2018 Yksinäisyys väheni ajan kuluessa HyväMieli -hankkeen osallistujat jaettiin tutkimuksessa satunnaisesti interventioja kontrolliryhmiin. Tärkeää on tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät yksinäisyyden ja alakulon kokemuksiin, sekä tekijöitä, jotka auttavat hyvinvoinnin lisäämisessä. Alkutilanteessa kaikki raportoivat kokevansa yksinäisyyttä tai alakuloa vähintään silloin tällöin. Interventioryhmään kuuluvat osallistuivat liikuntaryhmään, sosiaaliseen virikeryhmään tai henkilökohtaiseen neuvontaan kuuden kuukauden ajan. Tulokset osoittivat, että ryhmäaktiviteetteja ja neuvontaa sisältänyt interventiojakso ei vaikuttanut niihin osallistuneiden masennusoireisiin eikä nopeuttanut yksinäisyyden ja alakulon lievittymistä. 6. Aiempien tutkimusten mukaan kognitiivisella ja käyttäytymisterapeuttisella lähestymistavalla on todennäköisimmin päästy tuloksiin masennuksen ja yksinäisyyden lievittämisessä. Myös tutkimuksessa mukana oleminen voi aktivoida pohtimaan omaa elämäntilannetta aiempaa tietoisemmin. On mielenkiintoista pohtia edellä esitettyjä tuloksia. Yksinäisyys ja alakulo lievittyivät hieman ajan kuluessa, mutta muutos oli samansuuntaista niin interventioon osallistuneilla kuin kontrolliryhmäläisilläkin. Sosiaalisen liittymisen kokemus lisääntyi hieman intervention seurauksena, ja tämä myönteinen muutos havaittiin kaikissa intervention alaryhmissä. Kontrolliryhmäläiset tapasivat neuvojan kerran ja jatkoivat sen jälkeen tavanomaista elämäänsä ilman mitään erityisempää ulkopuolista aktivointia. Kaikki tutkittavat kävivät neuvojan luona kerran, ja lyhytkin keskustelu voi kannustaa osaa ikäihmisistä aktiivisuuden lisäämiseen kodin ulkopuolisissa toiminnoissa, mikä voi osaltaan lievittää yksinäisyyden ja alakulon kokemuksia. Ihmisten elämäntilanteet ovat yksilöllisiä ja yksinäisyyden ja masennusoireiden taustalla on monenlaisia tekijöitä. HyväMieli -tutkimuksessa väheni erityisesti niiden osuus, jotka kokivat yksinäisyyttä silloin tällöin, ja kasvoi niiden osuus, jotka kokivat yksinäisyyttä harvoin tai ei lainkaan. Toisaalta silloin, kun yksinäisyyden kokeminen ja masennusoireet ovat pitkäkestoisempia ja elämässä vahvemmin läsnä, niiden lievittyminen voi edellyttää tutkimuksen interventiota yksilöllisempää ja terapeuttisempaa tukea. Osallistava ja vuorovaikutusta sisältävä toiminta, keskustelu ja kokemusten jakamisen mahdollisuus saattavat siten edistää ryhmään kuulumisen kokemusta
Aineisto koostuu muistisairaiden (n=16) yksilöhaastatteluista ja eri ammattiryhmien ryhmähaastatteluista (n=98). Edetessään muistisairaus kuitenkin vaikuttaa henkilön autonomiaan, jolloin oikeudellisen toimintakyvyn tukemisen keinot nousevat autonomisen toimijuuden kokemuksissa keskeisiksi. Väestön ikääntyessä on ajankohtaista tarkastella keinoja, joilla voi vahvistaa autonomista toimijuutta sekä varautumista tulevaisuuteen ja mahdolliseen oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen. 22 Teksti: Henna Nikumaa, sosionomi YAMK, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Kuva: Bigstock Muistisairaan ihmisen autonomisen toimijuuden tukeminen Jokaisella meistä on takana merkityksellinen menneisyys ja edessä tärkeä tulevaisuus. A utonominen toimijuus on monitasoinen ja -merkityksinen kokonaisuus. Muistisairauden diagnosointi ei tätä poista. Selvitän väitöskirjatutkimuksessani muistisairaiden ihmisten autonomian toteutumista, haasteita ja heidän oikeudellisen toimintakyvyn tukemista. Tutkimus kuvaa muistisairaiden ihmisten oikeudellisen ennakoinnin käytäntöjä ja jäsentää monialaisen ammattihenkilöstön roolia ja tehtäviä muistisairaan tukemisessa oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen varautumisessa. Muistisairaalle ihmiselle se tarkoittaa minuutta, päätöksentekokykyä, omaa tahtoa, mielenrauhaa nyt ja tulevaisuudessa, turvaa, itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta, kunnioi tusta, tietoa ja valintoja – muutamia mainitakseni keskusteluista, joita kävin muistisairaiden ihmisten kanssa. Oikeudelliset ennakoinnin keinot, kuten hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus, ovat oivallinen tapa vahvistaa autonomiaa ja varmistaa oman tahdon kuuleminen ja kunnioittaminen tiVirheelliset käsitykset valtuuksien riittämisestä ovat yleisiä; esimerkiksi luullaan, että automaattisesti puoliso tai lapset voivat hoitaa omia asioita, jos itselle jotain sattuu.
Muistisairaiden ihmisten kohdalla teemme edelleen automaattisia ja virheellisiä päätelmiä heidän päätöksentekokyvystään tietämättä sairauden asteesta tai vaaditun oikeustoimen tai päätöksen luonteesta. Suomen muistiasiantuntijat ry. Suositeltavaa jokaiselle täysi-ikäiselle. Oikeudellisen ennakoinnin hyödyt ovat selvät. 425–442. 23 Vanhustyö 1 • 2018 lanteissa, joissa ei enää itse pysty tahtoaan ilmaisemaan tai päätöksiä tekemään. Child and Family Law Quarterly 21:1 (2009), s. University of Jyväskylä. 6 Oikeudellisen toimintakyvyn tukeminen on merkittävä osa asiak kaan autonomian tukemista.. Losing what. Oikeudellisen toimintakyvyn tukeminen on merkittävä osa asiakkaan autonomian tukemista. Maistraatti valvoo tarvittaessa. Luettavissa ja tilattavissa: muistiasiantuntijat.fi/julkaisut ó Kirjallisuutta: Harding R. Keskeisimmät keinot Valtakirjavaltuutus = Suullinen tai kirjallinen valtuutus, jolla henkilö valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan. Ikääntymisen ennakointi, vanhuuteen varautumisen keinot. Losing it. Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja – muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Helsinki: Talentum. Tulee voimaan vasta, kun valtuutuksen laatinut henkilö on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja valtuutus on saatettu maistraatissa voimaan. Suositeltavaa jokaiselle täysi-ikäiselle. Eri mahdollisuudet tulisi ottaa puheeksi siinä missä muutkin hoitoja palveluvaihtoehdot. Vaikka tietous ennakoinnin keinoista onkin viime vuosina yleisesti lisääntynyt, on tietoa edelleen liian vähän saatavilla tai se on muodossa, jota muistisairaan ihmisen on vaikeaa hyödyntää. Erityisesti muistisairauden varhaisessa ja lievässä vaiheessa henkilö on yleensä riittävän oikeustoimikelpoinen tekemään ennakoivia toimia oikeudellisen toimintakyvyn heikentymisen varalle ja näin vahvistamaan autonomista toimijuuttaan sairauden edetessä. Varautuminen tukee autonomian kokemusta nyt ja tulevaisuuOikeudellinen ennakointi Oikeudellinen ennakointi tarkoittaa varautumista mahdolliseen toimintakyvyttömyyteen oikeudellisin keinoin. Virkola E. Valitettavasti myös virheelliset käsitykset valtuuksien riittämisestä ovat yleisiä; esimerkiksi luullaan, että automaattisesti puoliso tai lapset voivat hoitaa omia asioita, jos itselle jotain sattuu. Ei viranomaisvalvontaa. Sekoitetaan usein edunvalvontaan. Hoitotahto = Suullinen tai kirjallinen omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahdonilmaisu niiden tilanteiden varalle, kun henkilö ei kykene tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja. Journal of Social Welfare & Family Law 34:4 (2012), s. 2014. Herring J. dessa, helpottaa läheisten roolia ja tehtäviä sekä selkeyttää sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille ja viranomaisille kuka asiakaan tai potilaan puolesta päättää ja millä valtuuksilla. Lisäksi tiedonkulku sosiaalija terveydenhuollon toimijoiden ja holhoustoimen välillä on kehittymätöntä eikä neuvontaa ole riittävästi saatavilla. Vanhustyön ammattilaisen rooli Sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöiden rooli autonomian ja vajaakykyisyyteen varautumisen tukijana korostuu, sillä hyvin harvoin muistisairauden diagnoosin saanut varaa ajan juristille neuvonnan saamiseksi. Pelkkä tieto ja ohjaus eivät kuitenkaan riitä, sillä muistisairas ihminen kaipaa erityisesti kannustusta ja rohkaisua tulevaisuutensa suunnitteluun. On kuitenkin selvää, että vanhustyön ammattilaiset tarvitsevat osaamisen vahvistamista sekä ennakoinnin keinoista, niiden puheeksi ottamisesta että myös yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. 2013. Tulee voimaan heti sen tekemisestä ellei toisin kirjattu. Myös aiheen terminologia koetaan haastavaksi ja varsinkin edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta sekoitetaan keskenään. Lisätietoa: Nikumaa & Koponen (toim.) Miten turvaan tahtoni toteutumisen. The law and dementia. Oikeudellinen ennakointi myös vähentää tarvetta holhoustoimilain mukaiselle edunvalvonnalle ja lisäksi ehkäisee väärinkäytöksiä ja hyväksikäyttöä. Opas oikeudelliseen ennakointiin. Mäki-Petäjä-Leinonen A. Sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvontavelvollisuus on laaja ja se sisältää myös perustiedon antamisen oikeudellisen ennakoinnin keinoista. Legal constructions of dementia: discourses of autonomy at the margins of capacity. Muistisairauden mahdollisimman varhainen havaitseminen ja diagnosointi ovat myös oleellisia seikkoja oikeudellisen ennakoinnin mahdollistamisessa. Edunvalvontavaltuutus = Kirjallinen edunvalvontavaltakirja, jolla nimetään, kuka hoitaa tulevaisuudessa omia asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. 3-29. Tieto, ohjaus ja rohkaiseminen tulevaisuuden suunnitteluun tulisi tulla viimeistään diagnosoinnin vaiheessa tai välittömästi sen jälkeisessä seurannassa
Toimin siinä puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana 12 vuotta. Sijaishoitoprojektin jälkeen Porin kaupunki innostui toiminnastamme ja lähti mukaan omaishoitajien tukemiseen. Perustimme Porin Seudun Muistiyhdistyksen vuonna 1992 ja toimin siinä kuusi vuotta puheenjohtajana. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella palkkasimme myös muistineuvojan ja aloitimme levittämään yhdistyksen kautta tietoa muistisairauksista. Sinä aikana saimme kolme RAY:n rahoittamaa omaishoitajien tukiprojektia. Vuonna 1999 laitoin lehteen ilmoituksen Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistyksen perustamiskokouksesta. Viimeisin tunnustus vapaaehtoistyöstä on presidentin 6.12.2016 myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi. 24 VANHUSTYÖN HELMIÄ Irma Roininen, HUK Satakunnan Vanhustuki ry:n puheenjohtaja, www.satakunnanvanhustuki.fi Porin kaupungin vanhusneuvoston jäsen, Satakuntaliiton vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Porin kaupunginvaltuuston ja perusturvalautakunnan jäsen Omaisten hätä Työskennellessäni vanhainkodissa ajattelin, että kunnan palvelut eivät yksistään riitä vanhusten palveluissa. Näin vanhusten läheisten tietämättömyyden muistisairauksista ja hädän muistisairautta sairastavien läheistensä kohdalla. Yhdistystyö virallisen vanhustyön täydentäjänä.. Teksti: Irma Roininen, puheenjohtaja, Satakunnan Vanhustuki ry Kuva: Outi Penttinen, Irma Roininen ”Lähellä ihmistä” – ei pompottelua Porilainen Satakunnan Vanhustuki ry:n perustajajäsen ja nykyinen puheenjohtaja Irma Roininen on tehnyt laajasti, monipuolisesti ja suurella sydämellä vanhustyötä monet vuodet. Omaishoitoyhdistys jatkaa edelleen aktiivisesti toimintaansa. Samalla kaupunki siirsi kaksi kotihoitotyöntekijää tekemään omaishoitajien sijaisuuksia. Vuonna 1988 Helsingissä oli perustettu Alzheimer Keskusliitto, jonka kautta saimme tietoa muistisairauksista. Omaishoitajien uupuminen Omaishoitajien hiljainen työ ja uupuminen tuli myös selkeästi esille, kun he lopulta hoitotyössään väsyivät ja toivat läheisensä vanhainkotiin
6 Vanhusten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään Vuonna 1999 tein Porin kaupungin johdolle aloitteen Gerontologisen tutkimusja kehittämisyksikön perustamisesta Satakuntaan. Aloitetta pidettiin innovatiivisena ja Satakunnan Ammattikorkeakoulu käynnisti tähän liittyvän Satakuntaliiton tukeman neljävuotisen ”Ikäihmiset voimavarana” -hankkeen. Neuvolan toiminta saavutti nopeasti ikäihmisten suosion. Haastavin tehtävä tuossa työssä oli 1980-luvun lopulla 120-paikkaisen arkkitehdit Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman vanhainkodin käynnistäminen ja sen johtaminen kymmenen vuotta. Projektirahoitusten päätyttyä vuonna 2011 Porin kaupunki perusti heti oman ikäihmisten neuvontapisteen ja viime vuonna myös seniorineuvolan toimintamallimme mukaisesti. Tulevaisuuden suunnitelmiimme kuuluu saada tämä toiminta pysyväksi, sillä yksinäisyydestä kärsiviä huonokuntoisia vanhuksia on yhä enemmän palvelujärjestelmän ulkopuolella. Perustamisen jälkeen tein RAY:lle avustushakemuksen matalan kynnyksen toimintaa varten. Palkkasimme kaksi sairaanhoitajaa neuvolaan. Olen kiitollinen, että olen saanut ja saan edelleenkin olla tekemässä ja suunnittelemassa tätä arvokasta vanhusten kotona selviytymistä tukevaa yhdistystyötä. Vanhainkodin arkkitehtuuri oli erityinen kiinnostuksen kohde, mutta edistyksellinen hoitofilosofia kiinnosti myös laajasti. Rahoituksen turvin perustimme Poriin kuusi vuotta toimineen Ikäihmisten neuvolan. Saimme rahoituksen kahteen ”Turvassa kotona” ja ”Kunnossa kotona” -projektiin. Vanhukset tarvitsevat palvelupisteen, johon on helppo tulla kysymään palveluista ja keskustelemaan arkipäivän asioista. Myös ryhmätoiminta aloitettiin. Palvelupiste, jossa heitä aidosti kuunnellaan ja autetaan.. Päätimme kuitenkin lähteä eteenpäin matalammalla profi ililla perustamalla ikäihmisille Satakunnan vanhustuki -yhdistyksen vuonna 2003. Kuntien palvelujärjestelmissä ei tuolloin vuonna 2004 ollut vielä tällaista palvelua. Vastaanotolla tehtiin pieniä sairaanhoidollisia toimenpiteitä keskustelun ja neuvonnan lisäksi. Tällä hetkellä yhdistyksellämme on menossa STEAn rahoittama ”Yksinäisyydestä aitoon kohtaamiseen” -projekti, jossa olemme tavoittaneet jo nyt puolentoista vuoden aikana yli 200 ikäihmistä. Tällainen ennaltaehkäisevä toiminta siirtää palveluiden tarvetta. Lisäksi ylisukupolvinen työ sekä digitalisaation tunnetuksi tekeminen ikäihmisille ovat yhdistyksemme tulevaisuuden suunnitelmissa. Uusien hoitotapojen käyttöönotto ei ollut ihan helppoa. Tarvittiin palvelupiste, jossa heitä aidosti kuunnellaan ja autetaan. Vanhuskeskeinen hoito, johon kuului omahoitajajärjestelmä, omaisten raati, päiväosaston toiminta, ja värikkäät asut hoitajille olivat uusia toimintatapoja. Mielessäni oli visio, että vanhukset tarvitsevat palvelupisteen, johon on helppo tulla kysymään palveluista ja keskustelemaan arkipäivän asioista. Ensimmäisen neljän vuoden aikana vanhainkodissa kävi yli 10.000 vierasta kahdestakymmenestä eri maasta. 25 Vanhustyö 1 • 2018 dessä hänen kanssaan etsitään siihen ratkaisua eikä pompotella johonkin toiseen paikkaan. Yhteistyö kunnan työntekijöiden ja sosiaalialan oppilaitosten kanssa on ollut tiivistä. Aamupäivisin oli vastaanotto ja iltapäivisin tehtiin kotikäyntejä. Tutkimusyksikön perustamiseen emme kuitenkaan saaneet rahoitusta. Toimin hankkeessa kokopäiväisenä työntekijänä. Toimintaperiaatteemme oli, että ikäihminen voi tulla kysymään mitä tahansa asiaa ja yhTaustaa Irma Roininen on tehnyt varsinaisen työuransa yli 30 vuotta Porin kaupungin sosiaalitoimessa ja siitä ajasta yli puolet vanhustenhuollossa. Opiskelijat ovat yhdistyksessä harjoittelujaksoilla ja ovat tehneet toimintaan liittyen lukuisia opinnäytetöitä
Opiskelijat ideoivat tehtyjen haastattelujen ja opintojakson teoriatiedon pohjalta tehtävän lopuksi kehittämisehdotuksia. Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. 2017. Erilaiset henkistä ja fyysistä aktiivisuutta tukevat palvelut kuten harrastepiirit sekä asiointija ulkoilupalvelut kiinnostavat monia. Näiden havaintojen pohjalta ryhmä ideoi Eläköön elämä -kulttuurikeskuksen, jossa ikääntyneet voisivat asua, harrastaa ja tavata muita. Yksinäisyyden kokeminen sekä seuran ja tekemisen puute nousevat vahvimmin esille näissä opiskelijoiden tekemissä haastatteluissa joka vuosi. S yksyn 2017 opintojakson vajaan sadan haastattelun teemat liikkuivat osallistumismahdollisuuksissa, toimintakyvyssä, sosiaalisissa suhteissa ja taloudellisessa toimeentulossa. Jokaisella pitäisi olla oikeus kokea elämä merkitykselliseksi, koska se on yhteydessä tyytyväisyyteen, hyvään itsetuntoon, hallinnan tunteeseen, kielteisten tunteiden vähyyteen, hyvään koettuun terveyteen ja toimintakykyyn. Kehittämisideaa tukee mm. Gerontologia. Opiskelijat valitsevat itseään kiinnostavan teeman, johon kukin keskittyy omassa haastattelussaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat suorittavat opintojakson vanhuudesta, jonka oppimistehtävä jalkauttaa heidät haastattelemaan yli 75-vuotiaita ihmisiä. Juva: PS-kustannus. Helsinki: Edita. VTT. 6 ó Kirjallisuutta: Heikkinen, Eino ym. 2013. 2003.. 26 Vanhustyön johtajat Opiskelijat haastattelevat ikäihmisiä Teksti: Pirjo Helminen, Hallituksen jäsen, Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry Lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki Ajattelu siitä, että ”valmiiksi suunniteltu” olisi asiakkaille hyvä, on murentunut. Asiakaslähtöisyyden periaatteet ja toteutuminen sosiaalija terveyspalveluissa. Katsauksen mukaan moni 55–65-vuotias ihminen on tutkimuksissa korostanut oman aktiivisuuden ylläpitämistä ja sosiaalisten suhteiden tukemista. Teoksessa Marjatta Marin & Sinikka Hakonen; Seniorija vanhustyö arjen kulttuurissa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Talossa sijaitsisivat palvelukoti, päiväkoti, kirjasto, elokuvateatteri, sosiaalija terveyspalvelut sekä virkistyspalvelut. Kiinnostusta oli myös ystävätoimintaan, jossa voi saada keskusteluseuraa tai seuraa johonkin mielekkääseen tekemiseen. Osoitteessa http://www.vtt.fi /inf/pdf/technology/2013/T79.pdf Saarenheimo, Marja. Ikäihmisentulevaisuuden asuminen – Kirjallisuuskatsaus. Hämäläinen, Päivi ym. Teoksessa Helminen Jari (toim.) Asiakkaan moniammatillinen ohjaus. Nykykäsityksen mukaan on kuultava asiakkaita ja otettava heidät mukaan heitä itseään koskevien asioiden suunniteluun ja kehittämiseen. Esimerkiksi tulevaisuuteen suuntautuminen ja toivo ovat merkityksellisiä ja hyvinvointia ylläpitäviä voimia vanhuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on etsitty tekijöitä, jotka tekevät ikääntyneiden ihmisten elämän mielekkääksi. Yksi ehdotuksista edusti sosiokulttuurista näkökulmaa. 2013. Tarjottavat palvelut tai tuoteratkaisut eivät saisi passivoida ikäihmisiä tai toisaalta antaa omaisille oikeutusta unohtaa läheistään yksin. Työtehoseuran kirjallisuuskatsaus ikäihmisten tulevaisuuden asumisesta. Palvelutalossa, jossa osa haastatelluista asui, ei ollut saatavilla lehtiä, virikkeitä eikä kokoontumistiloja. Tähän elämän läpikäymisen prosessiin tarvitaan hyviä ihmissuhteita, joiden merkitys korostui myös opiskelijoiden tekemissä haastatteluissa. Lisäksi oma päätäntävalta halutaan säilyttää mahdollisimman pitkään. Merkityksellinen elämä. Ikääntyneiden ihmisten tulisi päästä jäsentämään elämänkokemuksiaan ja -tapahtumiaan. Haastatteluissa oli noussut esille ikääntyneiden ihmisten yksinäisyys, toimettomuus ja kulttuurin puute. Hyväri, Susanna
Kaikilla iäkkäillä kaatumisten ehkäisyn kulmakiviä ovat liikkumiskyvyn ja yleisen terveydentilan ylläpito sekä sairauksien hyvä hoito. Korkea ikä tai toimintarajoitteet eivät ole harjoittelun esteitä. Tärkeimpinä keinoina ovat liikuntaharjoittelu ja yksilöllisesti suunnitellut ja toteutetut ehkäisytoimet. Koska ikääntyminen vääjäämättä heikentää toimintakykyä, liikuntaharjoittelua tulee jatkaa läpi elämän. Pitkäaikaishoidossa oleville iäkkäillä on miltei kaikilla korkea kaatumisalttius. Ei pidä myöskään unohtaa iäkkään ja hänen läheistensä panosta. Kaatumisten ehkäisytyössä tärkeitä ovat myös ”ei-ammattilaiset”, jotka tapaavat ikäihmisiä. Osa kaatumisvaaran arviointimittareista soveltuu myös kuntoutuksen ja liikuntaohjelmien tuloksellisuuden arvioimiseen. S uomen Fysioterapeutit on julkaissut päivitetyn Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuosituksen. Arvioi, tunnista ja toimi Kaatumisten vaaratekijöiden arviointi ja tunnistaminen ovat kaatumisten ehkäisytyön perusta. Olennaista on seurata toimien vaikutusta eli kohentuuko henkilön toimintakyky ja vähenevätkö kaatumiset. Avainasemassa yhteistyö Kaatumisten ehkäisytyö vaatii moniammatillista yhteistyötä. Toimenpiteet suunnitellaan ja kohdistetaan arvioinnissa tunnistettuihin tekijöihin yksilöllisesti. Kaatumisalttius on tärkeää huomioida esimerkiksi kolmannen sektorin ryhmäliikuntapalveluissa. Liikuntaharjoittelu kuuluu myös kaikkien pitkäaikaistai sairaalahoidossa olevien henkilöiden kaatumisten ehkäisyohjelmiin. Mitä iäkkäämmästä ja hauraammasta henkilöstä on kyse, sitä useampien ammattiryhmien asiantuntemusta tarvitaan. 6 Teksti: Saija Karinkanta, erikoistutkija, UKK-instituutti, saija.karinkanta@uta.fi Satu Havulinna, kehittämispäällikkö, THL, satu.havulinna@thl.fi Maarit Piirtola, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, maarit.piirtola@helsinki.fi Kuva: Suomen Fysioterapeutit tulee sisältää sekä tasapainoettä lihasvoimaharjoitteita. Kaatumisia ehkäisevän liikuntaharjoittelun pitää olla monipuolista ja sen Suositus perustuu satunnaistetuista, kontrolloiduista tutkimuksista saatuun näyttöön iäkkäiden henkilöiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä, joissa on käytetty fysioterapiamenetelmiä. Monipuolista liikuntaa kaikille Liikuntaharjoittelu on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaikkien iäkkäiden kaatumisia. Suosituksen laatineeseen työryhmään kuuluivat yllä mainittujen lisäksi Hanna Häkkinen, Jyrki Kettunen, Tiina Pitkänen, Anne Punakallio ja Sanna Sihvonen. Asunnon ja elinympäristön muutostöillä voidaan vähentää iäkkäiden kaatumisia. Suositus vahvistaa entisestään näyttöä siitä, että liikuntaharjoittelu on tärkein kaatumisten ehkäisykeino. Harjoittelun yksilöllinen räätälöinti varmistaa harjoittelun turvallisuuden. Maksuton suositus: www.suomenfysioterapeutit.fi > Fysioterapiasuositukset tää kiinnittää huomiota kotona, pitkäaikaishoidossa ja sairaalaympäristössä. Kun kaatumisalttius on suuri, pitää puuttua moneen asiaan Kaatumisen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä useampia kaatumisten vaaratekijöitä henkilöllä on. Siksi kaatumisten ehkäisytoimet on kohdistettava mahdollisimman moneen vaaratekijään. 27 Vanhustyö 1 • 2018 Liikuntaharjoittelu kaatumisten ehkäisyn keskiössä Kaatumisvammat heikentävät iäkkään elämänlaatua ja lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Lisäksi päivityksessä esitellään menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa kaatumisvaarassa olevia ja arvioida kaatumisten vaaratekijöitä erilaisissa ympäristöissä ja eri sairausryhmissä. Myös muistisairaiden kaatumisia voidaan, ja pitää, ehkäistä. Ympäristön turvallisuuteen piKaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Lisäksi järjestöjen erilaisissa tilaisuuksissa voidaan jakaa tietoa ja ohjata korkeassa kaatumisen vaarassa olevia henkilöitä jatkotutkimuksiin
Lähtökohtaisesti jo muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistus ja Suomen perustuslaki turvaavat, että jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti riippumatta esimerkiksi fyysisestä kunnosta tai asuinpaikasta. Tämän lisäksi tutkimukset ja lukuisat käytännön kokemukset todistavat taideja kulttuuritoiminnan hyvinvointivaikutuksista niin ennaltaehkäisevästi, kuntouttavasti kuin tukevasti. Sisällöllisen kehittämisen keskiöön ovat nousseet uudella tavalla palveluiden asiakaslähtöisyys sekä ikääntyneiden toimijuuden ja osallisuuden mahdollisuuksien turvaaminen. 28 Teksti: Jenni Räsänen, kehittämisasiantuntija, Helsingin kaupunki Päivi Ahosola, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki Kuvat: Oona Hein Laadukas vanhustyö huomioi myös kulttuurin Vanhuspalvelut ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana suurten muutosten kohteena. S amaan aikaan vanhuspalveluissa on alettu vahvemmin ottaa huomioon luovuuden, kulttuurin ja taiteen moninaiset merkitykset ja mahdollisuudet ihmisten elämässä. Muutos on merkinnyt toiminnan painopisteen siirtymistä perinteisestä hoivasta ja sairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia ja kuntoutusta korostavaan lähestymistapaan. Vanhuspalveluissa on lisääntyvässä määrin ymmärretty, että asiakaslähtöinen, monipuolisesti ikääntyneen hyvinvointia ja toimintakykyä tukeva toiminta huomioi myös kulttuurin ja luovan toiminnan. Riskiryhmä-bändi esiintyi MoPo-rokissa 2015.. Ikääntyneen merkityksellisen ja arvokkaan elämän turvaamisessa sekä esimerkiksi osallisuuden kokemuksen luomisessa taiteella ja kulttuurilla voi olla hyvinkin keskeinen merkitys. Näkökulman laajentuminen näkyy vahvasti myös vuonna 2012 voimaan tulleessa vanhuspalvelulaissa
Verkosto luo foorumin alan yhteiskehittämiselle ja hyvien käytäntöjen leviämiselle. Käsite on ennen kaikkea näkökulma vanhustyön kehittämiseen kattaen niin rakennetun ympäristön, vanhustyön ammattilaisten työskentelytavat kuin taiteen ammattilaisten työskentelyn sosiaalija terveyssektorilla. Lisäksi hoivayksiköt ovat työllistäneet taiteen ammattilaisia palkkatuen avulla. Valtakunnallinen verkosto Helsinki ei ole kulttuurisen vanhustyön kentällä yksin vaan tärkeää kehitystyötä tehdään ympäri Suomea. Kaupunki haluaa tukea ikäänty neiden merkityksellisen elämän toteutumista sekä siihen liittyvän kehitystoiminnan jatkumista myös vahvistamalla yhteistyötä kaupungin ja yksityisten palveluidentuottajien kesken. Verkosto kokoaa yhteen vanhusja kulttuuripalveluiden toimijat 13 kunnasta. 6 Residenssitaiteilija Timo Tähkänen piti ryhmää Roihuvuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa muistisairaille ja tekstit panderolleihin syntyivät asukkaitten ajatuksista tuossa keskusteluryhmässä 2014.. 29 Vanhustyö 1 • 2018 Kulttuurista vanhustyötä Helsingissä Helsingissä kulttuuritoiminnan ja vanhuspalvelut yhdistävästä toiminnasta käytetään käsitettä kulttuurinen vanhustyö. Sosiokulttuurinen toiminta kilpailutuksen lisälaatuna Helsingin kaupunki haluaa varmistaa, että myös vanhusten palveluasumisen ostopalveluyksiköissä edistetään monipuolisesti ikääntyneiden elämänlaatua. Yksi tärkeä tekijä on monipuolisen henkilöstörakenteen vahvistaminen. Tämän toteutuminen on kirjattu jo ostopalveluiden kilpailutuksen palveluiden laadun vähimmäisvaatimuksiin. Helsingin kaupunki edistää kulttuurista vanhustyötä monin tavoin. Viimeisten vuosien aikana keskeisenä kehittämiskohteena Helsingissä on ollut kotona asuvien ikääntyneiden palveluiden monipuolistaminen. Helsingin kaupungin vanhustyön ammattilaisia on koulutettu käyttämään ja kehittämään itse taide lähtöisiä työvälineitä niin työn asiakaslähtöisyyden tukemiseksi, työmenetelmien monipuolistamiseksi kuin työhyvinvoinnin edistämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sadan asukkaan hoivakodissa viittä lisätyöntekijää. Verkosto on saanut rahoituksen Suomen hallituksen kärkihankerahoista, jonka tavoitteena on vahvistaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä taiteen ja kulttuurin integroitumista osaksi sosiaalija terveyspalveluita. Monipuolisissa palvelukeskuksissa toimii osana vakituista henkilökuntaa kulttuuriohjaajia, joiden tehtävänä on tukea asukkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä taideja kulttuuritoiminnan keinoin. Kotona asuville suunnatuissa palveluissa on tarjolla yhä moninaisempia toimintaryhmiä, joissa on läsnä myös kulttuuri ja luova toiminta. Monen yksikön perustoiminnan osaksi ovat vakiintuneet niin yhteistyö eri kulttuuritoimijoiden kanssa kuin osallistuminen erilaisiin ikääntyneiden kulttuurioikeuksia edistäviin hankkeisiin. Keskeisinä lähtökohtina käsitteessä ovat muun muassa monialainen ja -ammatillinen yhteistyö sekä laaja kulttuurin käsite. Yksi esimerkki tästä on Helsingin kaupungin vetämä Kulttuurisen seniorija vanhustyön valtakunnallinen AILI-verkosto (2016–2018). Lisälaadun toteutuminen vaatii palveluntuottajalta erillistä toimintasuunnitelmaa sekä asukasmäärään suhteutettua erillistä henkilöstöresursointia. Tämän lisäksi vuonna 2016 palvelutuottajille annettiin vapaaehtoinen mahdollisuus tuottaa lisälaatua, jonka toteutuessa tarjoaja sitoutuu järjestämään perustoiminnan lisäksi asukkaille lisäarvoa tuottavaa sosiokulttuurista ja/tai kuntouttavaa toimintaa. Tärkeä osa kulttuurista vanhustyötä on henkilökunnan täydennyskoulutus. Tämä on toteutunut muun muassa luomalla verkostoja ja foorumeita yhteiskehittämisen edistämiseksi sekä vahvistamalla tiedon ja hyvien käytäntöjen leviämistä
Uudenlaisia toimintaja vaikutusmahdollisuuksia on kehitetty ja aktivoiduttu omatoimisesti uusiin haasteisiin. Luotsattava voi tuntea aiheen luotsia paremmin tai onkin asiantuntija. Vertaiskohtaamiset ovat parhaimmillaan antoisia niin luotsattavalle kuin luotseillekin, silloin vaivat ja yksinäisyys unohtuvat. Kokemusten ja mielipiteiden vaihto aktivoi ja rohkaisee ilmaisemaan omia ajatuksia ja tunteita, mikä puolestaan syventää kokemuksia ja tekee niistä merkityksellisiä. Yhdessä järjestetään tapahtumia ja toimitaan erilaisissa projekteissa, esimerkkeinä perjantaiporinat taidemuseossa, lukupiiri ja luotsiklubi. Milloin viimeksi kävit museossa. Näyttelyihin, konsertteihin ja tapahtumiin on helpompi lähteä kaverin kanssa. Löytyykö reitti kirjastoon tai näyttelyyn. Luotsin kanssa käynti sujuu uudessa paikassa leppoisasti. Yhdessä ihmettely ja vastavuoroisuus ovat toiminnan ytimessä. Tarinat kutoutuvat yhteen kohtaamisissa ja roolit kääntyvät toisinpäin. Ikääntyneiden ihmisten tarinat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Kulttuuri tarjoaa runsaasti voimavaroja ja monipuolisia kohtaamisia. Luotsausten yhteydessä koetaan elämyksiä, tutustutaan uusiin ihmisiin, keskustellaan ja kuullaan erilaisia näkökulmia taiteesta, kulttuurista tai mistä milloinkin. Toiminnan kehittyessä vapaaehtoiset ovat itsekin aktivoituneet osallistujista toimijoiksi. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistoiminnan periaatteisiin sitoutuneet kulttuuriluotsit saavat peruskoulutuksen luotsauksiin kohteissa ja päivittävät jatkuvasti osaamistaan kaupungin kulttuuritoiminnasta. Kulttuuriluotsitoiminta – uudenlaista vapaaehtoistoimintaa kulttuurin parissa Ikääntyvä väestö voi entistä paremmin; aktiiviset seniorit ovat tarmoa täynnä ja haluavat innostaa muitakin. Jyväskylästä lähtöisin oleva kulttuuriluotsitoiminta madaltaa kynnystä ja avaa ovia uuteen. Kulttuuriluotsien rinnalle on syntynyt myös liikuntaja ympäristöluotsitoimintaa. Kulttuuriluotsit Vertaisuudesta voimaa -luotsitapaamisessa 2015.. 30 Teksti: kulttuuriluotsit Pirkko Rissanen, Riitta Rissanen ja Hanne Laitinen Kuvat: Hanne Laitinen Kulttuuriluotsien mukana uusiin elämyksiin Sivuutatko kulttuuririennot sujuvasti tai onko kotisohva kutsuvampi kuin teatteri
Se on haastanut myös kulttuuritoimijoita, erityisesti museoita vapaaehtoistoiminnan ja yleisötyön kehittämiseen. Yhdessä toimien tuotetaan uusia sisältöjä ja erilaisia kohtaamisia, vuorovaikutus luo aitoa yhteisöllisyyttä. ikäihmisten omista tauluista, harrastuksista ja matkoista. Luotsitoiminta aktivoi myös kulttuuritoimijoita Kulttuuriluotsitoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa valtakunnallisestikin. Asiakasraateja on perustettu ja uudenlaisia toimintamuotoja ja projekteja on käynnissä. Voi esimerkiksi tilata kulttuuriluotsin, joka on askeleen edellä ja tietää minne kannattaa mennä. Usein ikääntyvät saattavat tuntea itsensä ohitetuiksi eikä tarjottu toiminta aina innosta. Kulttuurilaitokset ja -toimijat voivat jatkossakin olla etunenässä luomassa uudenlaisia toimintamahdollisuuksia, joissa erilaiset maailmat kohtaavat. Moni osallistuja tosin luuli aluksi, että maalauksia ollaan kauppaamassa. Molemmilla kerroilla vastaanotto oli innostunut. Luotsi kokee olevansa hyödyksi sekä jakavansa merkittäviä hetkiä luotsattavan kanssa. Heinäkuussa Alice Kairan taiteesta pääsivät nauttimaan Jyvässeudun kotihoidon asiakkaat. Monet maalaus johdatteli lapsuusmuistoihin; eikä pelkästään mukaviin. Osallisuuden vahvistaminen Kulttuuriluotsitoiminnassa halutaan yhteisen suunnittelun ja tasavertaisen osallistumisen kautta edistää toimijuutta. Tällaiset kohtaamiset vahvistavat myös kulttuuriluotsin intoa ja uskoa toimintaan. Kierros ulottui 11 kotiin keskustan alueella. Useimmat viihtyivät teoksen kanssa pitkään ja keskustelua syntyi runsaasti. Taide on myös hyvä muistikuntoutuksen työkalu. Nämä taidetuokiot tavoittivat lähes 20 asukasta. Mahdollisuus vaikuttaa ja kokea toiminta itselle merkitykselliseksi, tuo jatkuvuutta ja sitoutumista. Paras lääke on silloin toinen ihminen, jonka kanssa lähteä yhdessä liikkeelle. Toiminnan ympärille on syntynyt yhteisö, joka osallistuu ja vaikuttaa kulttuurielämässä aktiivisesti. Teatterissa, taidenäyttelyssä tai konsertissa käyminen sekä laulaminen ja tanssiminen ovat suoraan yhteydessä hyväksi koettuun terveyteen ja elämänlaatuun, tyytyväisyyteen sekä mielialaan. Silti moni jää yhä kotiin; osallistumisen esteenä voivat olla terveysongelmat, liikkumisvaikeudet, taloudellinen tilanne, tiedonpuute tai ennakkoluulot ja asenteet. Kulttuuri ja taide ovat tässä prosessissa erinomaisia välineitä, jotka syventävät tunne-elämyksiä ja lisäävät kokemuksia yhteisöön kuulumisesta ja osallisuudesta. 6 >>. Hoitajan mielestä vierailu taideteoksen kanssa virkisti ja aktivoi huonompikuntoisiakin. Taide lähemmäs ikääntyneitä ihmisiä Yksi kulttuuriluotsien uusista toimintamuodoista on Taide ulkoilee -toimintaa, jossa taidetta viedään ihmisten lähelle, ja luodaan näin kiinnostavia kohtaamisia ja keskusteluja. Jyväskylässä taidetta ulkoilutettiin viime vuonna kahdesti. Marraskuussa kaksi luotsiparia vieraili Väinönkadun palvelutalossa mukanaan kaksi naivistista maalausta. Kulttuuriluotsitoiminnassa osallisuuden kokemuksia on tarjolla monella tasolla: voi keittää ja tarjoilla kahvia tilaisuuksissa, etsiä luotsattavia, tehdä ehdotuksia toiminnan sisällöstä, suunnitella ja toteuttaa tapahtumia. Jutunjuurta saatiin myös mm. 31 Vanhustyö 1 • 2018 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Kulttuuriosallisuus lisää elämänlaatua, siitä on jo vankkaa tutkimusnäyttöä. Konseptin on kehittänyt Taiteen edistämiskeskus yhdessä taiteen hyvinvointikeskus Taikusydämen kanssa. Luotsattava itse valitsee tapahtumat, mikä tukee omaehtoisuutta
Kulttuuriluotsi-, -kaveri-, -ystäväja -piristäjätoimintaa on jo 24 paikkakunnalla Suomessa. 044 468 4247, heikki. 040 170 2072, petteri.viramo@caritaslaiset.fi www.caritaslaiset.fi Kulttuuriluotsitoiminta: Lisätietoa kulttuuriluotsitoiminnasta internetissä mm. Ota yhteyttä: Kulttuuriluotsi-toiminnan valtakunnallinen koordinaattori Marko Nousiainen puh. Teemme mielellämme yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa kehittääksemme suomalaista vanhustyötä. Olemme Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisö. Palveluita täydentää Oulussa Caritas Sairaala. KULTTUURILUOTSIT • lähtevät mukaan museoihin, tapahtumiin, esityksiin ja innostavat kulttuurin pariin • mahdollistavat ilmaisen sisäänpääsyn useimpiin museoihin • vievät kulttuurihetken palvelutaloihin, päiväkeskuksiin ja koteihin • mahdollistavat taide-elämyksiä kaikille erityisryhmät huomioiden • toimivat vapaaehtoistoiminnan periaattein poliittisesti ja uskonnollisesti neutraalisti. 32 Yhteiskunnallista vastuuta kantava ja yhteistä hyvää tekevä yhteisö Oulussa vuonna 1998 perustettu Caritas-Säätiö tarjoaa monipuolisia palveluasumisen, kuntoutuksen ja kotihoidon palveluita erityisesti ikäihmisille ja vammaisille Oulun seudulla ja Rovaniemellä. keranen@caritaslaiset.fi ja Petteri Viramo, Caritas-Säätiön tj. 050 338 1114.. seuraavilla hakusanoilla ja -termeillä: kulttuuri kantaa, taide ulkoilee, kulttuuriluotsien löytöjä ja kulttuuriluotsit osallisuuden mahdollistajina. 040 146 1239. Yhteistyö alkaa yhteydenotolla: Heikki Keränen, Caritas-Säätiön hallituksen pj. Kulttuuriluotsin tilaus ja neuvonta Jyväskylässä puh. Caritas on yhteisö, jonka tarkoitus ja tavoite ovat yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Caritaksen asiakkaana teet hyvää, sillä palvelutoiminnan tuotot ohjataan pohjoissuomalaisten vanhusten ja vammaisten hyväksi. Kulttuuriluotsi-toiminnan alkuperäinen idea on lähtöisin Jyväskylän museolehtori Sirpa Turpeiselta
Minun pitäisi kertoa tuolle tiukkasävyiselle naiselle saman tien, paljonko on 100–7 ja sitten vähentää erotuksesta taas seitsemän ja niin edelleen. Oli kuulostanut ensin järkevältä hommalta, mutta sitten puhelintyttö ei ollut suostunut sanomaan, minnepäin kaupunkia tämä salaluukku on rakennettu. – Olenko tullut vanhoilla päivilläni hulluksi vai onko minun televisioni vain rikki. – Seniori-info, hyvää päivää. – Saako lähettää terveisiä. Haluan toivottaa hyvää ystävänpäivää Kaijalle, Annille, Hannalle, Einolle, Urholle ja kaikille tutuille ja miksei tuntemattomillekin. Aamuyöllä päähän pälkähti onneksi sotajuoni. – Seniori-info. Minulta meni yöunet, kun luin iltapäivälehdestä, että huijarit kyttäävät meitä vanhannimisiä. Kuinka voin auttaa. Katson ohjelmia aamusta iltaan ja vaikka kuinka siirryn kanavalta toiselle, siellä huutaa aina sama sänkileukainen kekkeruusi. – Päivää, täällä puhuu Tellervo Moilanen. Niin että mikä on senioriluukun osoite. Ilmoitushan vesittää koko peitenimen. Olen tottunut hoitamaan tärkeät asiat reilusti nokitusten, vaikka en lakki kourassa kuljekaan. – Naapurini Veikko kertoi, että teillä on semmoinen yhden luukun palvelu, jossa tiedetään kaikki eläkeläisten asiat. Entä onko muutoksesta pakko kertoa sanomalehdessä. – Hei, tämä on seniori-info. Pakina Ari Liimatainen Piirros: Jii Roikonen Vanhustyö-lehden pakinoija Ari Liimatainen on vanhustyön ja järjestöviestinnän ammattilainen, joka kuuntelee radiosta Muistojen bulevardia. Puhuisitteko hieman kovempaa. Onko pöydällänne laskukonetta. – En oikein voi korottaa ääntä, sillä tässä on vähän kiusallinen tilanne. Rakastan musiikkia… Kyllä televisiossa saa tanssia ja laulaa, mutta ei kai juontajan tarvitse kailottaa koko ajan omahyväisesti ja kaikkien muiden läpsyttää käsiään kuin heikkopäisten. 33 Vanhustyö 1 • 2018 Salaluukulla – Hei, olette soittanut seniori-infoon. Ja tiedättekö, olisi valtavan hauskaa, jos saisitte houkuteltua Marjatta Leppäsen tänne seniorikanavalle rupattelemaan mukavia. Vaihdan nimeä, mutta nyt en keksi, mikä nuorentaisi liki 90-vuotiasta tarpeeksi. Kuulostaako Isabella Moilanen hupsulta. – Haloo, kyllä tämä on seniori-info. Hyvä, oikein paljon kiitoksia! Olisitteko te muuten tiennyt, missä maakunnassa me nyt olemme. Soitellaan taas huomenna! 6. Miten voin palvella. Entisinä aikoina Marjatan tavoitti puhelinlangoilta, mutta eivät ne siellä radiossa halua enää kuulla meitä vanhoja
Ikäinstituutin Elämäntaidot esiin -toiminta suunniteltiin alusta alkaen iäkkäiden kanssa yhteiskehittäen. Nykymaailma koettelee mielenrauhaa ja päädymme päivittäin lukuisiin, enemmän tai vähemmän vaativiin valintatilanteisiin. Elämme sellaista aikaa, että mieli kuormittuu entistä enemmän. Hän kuvaili mielen hyvinvoinnin taitojen olevan tarpeellisia kahdesta syystä. 34 ”J uuri tällaista tarvitaan nyt … nää on niitä tärkeimpiä asioita” totesi eräs iäkäs mies toistuvasti Elämäntaidot esiin -tapaamisissa. Toiseksi, vanhenemisen myötä elämäntaitojen merkitys korostuu. Yhteiskehittämisen osallistujat vaikuttivat toteutukseen, käsiteltäviin aiheisiin ja esimerkiksi siihen, että tapaamiset päätettiin läsnäoloharjoitukseen. Vanhana saattaa kohdata monenlaisia vastoinkäymisiä, joiden kanssa toimeen tulemiseen vaaditaan kaikki elämän aikana koettu ja opittu. Teksti: Suunnittelija Suvi Fried, hankekoordinaattori Ilka Haarni ja toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen Kuva: Ossi Gustafsson Elämäntaidot esiin -toiminta Ikäinstituutissa kehitetty Elämäntaidot esiin -ryhmätoiminnan malli on uusi väline eläkeikäisten mielen hyvinvoinnin taitojen vahvistamiseen ja monipuolistamiseen.
Toiminnassa sovelletaan positiivisen psykologian sekä ratkaisuja tarkoituskeskeisyyden näkökulmia. Elämäntaidot esiin -toiminta keskittyy eläkeikäisten piirissä keskeisiksi havaittuihin mielen hyvinvointia vahvistaviin kysymyksiin. Elämäntaitojen kurssi puolestaan on pienemmälle, 5–10 hengen ryhmälle sopiva kokonaisuus. Elämäntaidot esiin -opas soveltuu kaikille ryhmiä ohjaaville ammattilaisille välineeksi ryhmän käynnistämiseen. Tavoitteena on herätellä osallistujien voimavaroja ja tarjota heille mahdollisuus miettiä mielen hyvinvoinnin merkitystä ja vaalimista. Teemat vaihtelevat arjen pienten valintojen pohtimisesta tunteiden kanssa toimeen tulemiseen, itsemyötätunnosta elämysten ääreen hakeutumiseen ja eläkeiässä tärkeistä elämäntaidoista sinnikkyyden tarkasteluun. Se sopii erilaisille ryhmille järjestöissä ja vanhustyössä. Monta toteuttamisen tapaa Avointen ovien Elämäntaitojen huoneessa käsitellään elämäntaitoja yleisellä tasolla ajatuksia vaihtaen. 6 Liikunta ja muistisairaudet 27.–28.3.2018 Helsinki Kunnon Hoitaja -kouluttajakoulutus 18.–19.4.2018 Helsinki Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen 18.4., 16.5. Hyödynnä kampanjan vinkit ja tehtävät neljästä eri teemasta: myönteiseen suuntaaminen, näkökulman avartaminen, itsemyötätunto ja arkiset hyvän mielen taidot. Osa Elämäntaidot esiin -toiminnan teemoista sopii myös yksittäisen tapahtuman aihepiireiksi. Seuraa kampanjaa Facebookissa @Elämäntaidot esiin -kampanja. Taidot aktivoituvat, kun niitä käsitellään yhdessä kokemuksia ja näkemyksiä jakaen. ja 26.9.2018 Helsinki (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi Tervetuloa koulutuksiimme! Lue lisää monipuolisesta kurssija tilauskoulutustarjonnastamme www.ikainstituutti.fi Järjestä oma keskustelutilaisuus elämäntaidoista Osallistu Elämäntaidot esiin -kampanjaan (14.2.–14.3.2018) ja järjestä yhteisössäsi keskustelu tilaisuus mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Oppaan teemoja voi soveltaa ja hyödyntää myös osana jo vakiintunutta ryhmätoimintaa.. Osallistua voi oman kiinnostuksen mukaan. Yksittäinenkin tapaaminen mielen hyvinvoinnin vahvistamisen äärellä voi virkistää ja herätellä ajatuksia sekä tuoda hyvää mieltä. Elämäntaitojen huone ja kurssi koostuvat kunkin mielen hyvinvoinnin aihepiirin taustoittamisesta, osallistujien keskinäisestä omaan elämänkokemukseen perustuvasta ajatusten vaihdosta ja harjoituksista. Tavoitteena on kurssin viiden teeman käsittely vähitellen tutuksi muotoutuvalla joukolla. Osallistujat ovat kertoneet kaivanneensa oman jaksamisen ja selviytymisen tueksi ryhmiä, joissa tarjotaan keinoja vaikuttaa omaan mielialaan ja vahvistaa luottamusta omiin voimavaroihin. Ilmoita tilaisuuden tiedot 31.1.2018 mennessä elamantaidotesiin.fi -verkkosivuilla, niin saat Mielipakan (Meningspacken på svenska) maksutta käyttöösi. 35 Vanhustyö 1 • 2018 Mielen hyvinvointia elämäntaidoista Elämäntaidot esiin -tapaamisissa käsitellään mielen hyvinvointia vahvistavia taitoja keskustellen, tehden tehtäviä ja kokeillen erilaisia harjoituksia. Erityisesti kurssilla osallistujille voi tarjota tehtäviä itsekseen kokeiltavaksi tapaamisten välillä. Mielen hyvinvointi ja voimavarat ovat välttämättömiä itsenäiselle elämälle. Tukea ajatuksiin ja asenteisiin Elämäntaidot esiin -tapaamisten osallistujapalaute on ollut hyvin myönteistä. Aihepiirit ovat eläkeikäisille helposti lähestyttäviä; jokaisella on niistä kokemusta ja näkemyksiä. Elämäntaidot esiin -toiminta tukee mielen hyvinvointia samaan tapaan kuin erilaisiin liikuntaryhmiin osallistuminen tukee fyysisen kunnon ylläpitämistä. Elämäntaidot esiin on Ikäinstituutin Elämäntaidon eväät -hankkeessa (RAY/STEA/Eloisa ikä 2015–2017) kehitetty mielen hyvinvoinnin vahvistamisen toimintamalli
Poliklinikan lääkäri tai sairaanhoitaja tekee päätöksen potilaan sisäänotosta. ovat tärkeitä yhteistyön sujumiseksi ja yhteiseen tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo osastonhoitaja Tarja Eronen. Poliklinikalle tullaan aina terveydenhuollon ammattihenkilön, joko terveysaseman, kotihoidon tai sairaankuljetuksen työntekijän konsultaation perusteella. Neljän toimintavuoden aikana potilaskäyntejä kaupunginsairaalan yhteydessä toimivalle poliklinikalle on kertynyt jo yli 11 900. Poliklinikan tarjoamassa hoidossa on erityistä se, että potilaan omaiset ja asuinympäristö otetaan huomioon hoitosuunnitelmassa. Työyhteisö taidot Potilaan omaiset myös mukana Poliklinikalla työskentelee moniammatillinen tiimi geriatrian erikoislääkärin johdolla. Kenelle poliklinikka on tarkoitettu. Tiimiin kuuluu sairaanhoitajia, fysioterapeutti, osastofarmaseutti sekä osastonsihteeri. Lääketieteellisten tutkimusten lisäksi moniammatillinen tiimi arvioi potilaan toimintakykyä. Henkilökunta kokee työnsä merkityksellisenä Koko henkilökunta ottaa vastuuta poliklinikan toiminnasta. Mikäli tutkimusten perusteella potilas tarvitsee sairaalahoitoa, hänelle järjestetään paikka vuodeosastolta tai kotisairaalasta. Työntekijöillä on monta eri ammattinimikettä farmaseutista, sairaanhoitajiin ja geriatrian erikoislääkäriin. Poliklinikan toiminta vaikuttaa potilaan saaman hyödyn lisäksi myös omaisiin ja potilasta hoitaviin yhteistyötahoihin kuten kaupunginsairaalan osastoihin, lääkinnälliseen kuntoutukseen jne., jotka ovat olleet tyytyväisiä poliklinikan toimintaan. Poliklinikkakäynnillä tehdään monia tutkimuksia ja käynti voi kestää useita tunteja. Poliklinikan tavoitteena on puuttua jo varhaisessa vaiheessa potilaan terveydentilassa tapahtuneisiin muutoksiin, niin että potilas pysyy toimintakykyisenä. – Toimimme moniammatillisena tiiminä ja henkilökunta kokee tekemänsä työn merkityksellisenä. Poliklinikka on tarkoitettu niille turkulaisille vanhuksille, joiden tutkimus ja hoito ei onnistu kotihoidossa tai terveysasemalla eivätkä he tarvitse intensiivistä päivystyksellistä hoitoa. Matti Koskivaara geriatrisella poliklinikalla. Geriatrisella poliklinikalla kiireettömiä kohtaamisia Erityisesti kiitosta on tullut iäkkään potilaan kokonaisvaltaisesta ja kiireettömästä kohtaamisesta. Potilaan hoitoa kotona tukevat kotihoito sekä tarvittaessa kotiutustiimi ja yöhoito. Muokkaamme aina toimintaamme työssä saamamme kokemuksen ja palautteen mukaan, Eronen lisää. Toiminnalla pyritään estämään vanhuksen turha ajautuminen päivystykseen tai sairaalahoitoon. Potilaat ja yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä. Potilaille tarjotaankin aamupalaa ja lounasta, jos potilaan vointi ja tilanne sen sallii. Konsultaatioapua saadaan tarvittaessa sosiaalityöntekijältä, vanhuspsykiatrian sairaanhoitajalta ja sairaalapastorilta. Myös omaisten kuuleminen ja heidän näkemyksensä potilaan voinnin muutoksesta sekä kotona selviytymisestä on tärkeää. Potilaat kokevat, että heille annetaan aikaa ja heitä sekä omaisia kuunnellaan. – Haluamme työllämme parantaa iäkkään potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua. 36 Teksti ja kuvat: Tiia Laakso, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan tiedottaja Taustakuva: Bigstock Turun geriatrisen poliklinikan kävijämäärät kasvussa Turkuun avattiin Suomen ensimmäinen geriatrinen poliklinikka keväällä 2013. Alkumittauksia tekee sairaanhoitaja Lauri Tams.
Laajaa yhteistyötä Poliklinikalla tehdään tiivistä yhteistyötä Geriatrisen arviointiyksikön kanssa. Poliklinikan yhteydessä on myös muistipoliklinikka, jonne potilaat tulevat lääkärin lähetteellä. Noin puolet potilaista on kotihoidon asiakkaita. Geriatrinen poliklinikka Kunnallissairaalantie 20, Turku p. 6 Tärkeitä lukuja: • Poliklinikalla käy keskimäärin 11 potilasta päivässä. Muistipoliklinikalla toimii geriatri ja muistihoitaja, joka tekee myös muistitestauksia. • Suurin osa potilaista tulee kotoa, yksityisistä palvelutaloista tulee noin viidennes. • Vuonna 2016 potilaista kotiutui omaan kotiinsa yli puolet, sairaalan akuuttiosastoille siirtyi 45 prosenttia, kuntoutusosastoille 2 prosenttia ja Tyksiin 2 prosenttia. Sairaanhoitaja Sini Hellberg tekee potilaalle alkukyselyn.. (02) 266 2420 Poliklinikka on avoinna arkisin klo 8.00–18.00 37 Vanhustyö 1 • 2018 Toiminta-ajatus: Poliklinikan toiminta-ajatuksena on potilaslähtöinen, kokonaisvaltainen hoidon arviointi, toteutus ja suunnittelu, johon kuuluvat diagnostiikka ja tarvittavat lisätutkimukset, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn arvio, lääkityksen arvio ja toteutus, kotona selviytymisen arviointi ja tukeminen, ravitsemustilan kartoitus sekä potilaan ja omaisten ohjaus. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. Osastonhoitaja Tarja Eronen ja sairaanhoitaja Mari Ahvamaa. sairaalan akuuttija kuntoutusosastot, kotisairaala, lääkinnällinen kuntoutus, kotihoito, kotiutustiimi, päiväkuntoutus, geropsykiatria, muistikoordinaattorit sekä kolmannen sektorin toimijat
Viestit-palvelu tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden vastaanottaa viranomaisviestejä paperipostin sijaan sähköisesti. Suomi.fin avulla kansalaiset löytävät tietoa julkisista palveluista oman elämäntilanteen mukaisesti – oli kyse sitten lapsen syntymästä, opiskelun aloittamisesta, eläkkeelle jäämisestä tai läheisen kuolemasta. la. 38 Suomi.fi kokoaa yhteen julkiset palvelut ja asiointikanavat Suomi.fi on verkkopalvelu, josta löytyvät kootusti kaikki julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat. Viestit voi lukea esimerkiksi mobiilisovelluksella, ja ne tallentuvat palveluun, jolloin niihin voi palata tai vastata myöhemmin. Palvelun avulla kansalainen voi muun muassa tarkistaa omat tietonsa eri viranomaisten rekistereistä ja asioida useiden julkisen hallinnon toimijoiden palveluissa yhdellä kirjautumiselTeksti: Suomi.fi-verkkotoimitus Kuvat: Väestörekisterikeskus. Suomi.fi parantaa palveluiden saatavuutta ja helpottaa asiointia viranomaisten kanssa. Verkkopalveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla, minkä jälkeen käyttäjä voi siirtyä asioimaan eri viranomaisten välillä ilman uutta kirjautumista. ”Jos kansalainen ei esimerkiksi tiedä, minkä viranomaisen kanssa hänen tulisi asiansa hoitaa, Suomi.fi-verkkopalvelu ohjaa oikean tahon luo”, kertoo Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Jani Ruuskanen. Eri viranomaisten palveluissa voi asioida yhdellä kirjautumisella. K aikki tieto julkisista palveluista on nyt koottu yhden osoitteen alle. Palvelussa voi myös pyytää toiselta henkilöltä lupaa hoitaa tämän puolesta viranomaisasioita. Uudet palvelut: viesti ja valtuuta Suomi.fistä löytyy myös kaksi täysin uutta palvelua: Valtuudet ja Viestit. Valtuudet-palvelun avulla henkilö voi antaa toiselle henkilölle luvan hoitaa omia tai yrityksen asioita puolestaan. Sähköisten palveluiden ansiosta viranomaisasiointiin aukeaa uusi kanava, joka on käytettävissä kaikilla laitteilla – tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla. ”Kansalainen voi esimerkiksi hoitaa asioita ikääntyneiden vanhempiensa puolesta tai valtuuttaa oman luottohenkilön hoitamaan asioitaan ulkomaanmatkan ajaksi”, Ruuskanen havainnollistaa
Sähköisiin palveluihin siirtyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilökohtainen asiointi loppuisi kokonaan. Sähköinen asiointi parantaakin julkisten palveluiden saatavuutta kaikille asiakkaille. Kun valtaosa kansalaisista siirtyy sähköisten palvelujen käyttäjiksi, voidaan henkilökohtainen asiointipalvelu kohdentaa niille asiakkaille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Palvelusta vastaa Väestörekisterikeskus, ja sitä täydennetään ja kehitetään jatkuvasti. 39 Vanhustyö 1 • 2018 Sähköinen asiointi parantaa julkisten palveluiden saatavuutta Sähköisen asioinnin suosio on kasvanut nopeasti kaikissa ikäja väestöryhmissä. ”Viranomaisten kanssa voi edelleen asioida myös puhelimitse, kirjeitse tai kasvokkain”, vakuuttaa Ruuskanen. Uudistunut Suomi.fi julkistettiin heinäkuussa 2017. Kansalaiset voivat esittää Suomi.fisivulla omia kehitysehdotuksiaan.
Lisäksi arjen elämää rikastuttavat monipuoliset virikkeet, joihin myös omaisten ja läheisten on helppo osallistua. T oiminnan mahdollisti Vanhustyön keskusliiton myöntämä 1000 euron suuruinen toimintatonni. 40 TOIMINTATONNI PALKITTU Teksti: Ritva Häkkinen, Vanhuspalvelujen johtaja, Valona Vanhuspalvelut Kuvat: Riitta Kuparinen Iloisesti yhdessä ikään katsomatta Mikä yhdistää suomalaiset ikäihmiset ja ryhmän afganistanilaisia nuoria. Koti palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen elämän kodinomaisessa ja aktiivisessa ympäristössä, jossa on saatavilla hoiva-, kuntoutusja hyvinvointipalveluita. Opiskelun edetessä kielitaitokin parani ja suomalaiset tavat alkoivat tulla tutummiksi. Valona Vanhuspalvelut tuottaa 65 ikääntyneille ihmiselle tehostettua palveluasumista Pieksämäellä. Kirkkopalvelut ry:n ylläpitämä Valona Vanhuspalvelut ja samassa pihapiirissä asuneet Valona Lapsija perhepalvelujen Koto-asuntolan maahanmuuttajanuoret tekivät yhteistyötä Suomi 100-juhlavuoden hengessä Pieksämäellä. Usein nuorten kotoutumista hidastaa koti-ikävä, yksinäisyyden kokemukset sekä vaikeus luoda sosiaalisia suhteita suomalaisten kanssa. Yhteisöllisyys konkretisoituu yhdessä tehden. Se on aitoa läsnäoloa ja lämminhenkistä kohtaamista, jossa kaveria ei jätetä yksin. Heistä suurin osa saapui Afganistanista. Kalastusta koti-ikävän torjuntaan Maahanmuuttajanuoret olivat alle 18-vuotiaita tullessaan maahan vuonna 2015. Muuttaessaan samaan pihapiiriin, nuoret olivat olleet jo vuoden verran paikkakunnalla ja he pystyivät kommunikoimaan suomen kielellä välttävästi. Siksi on tärkeää tutustuttaa maahanmuuttajanuoret suomalaisen yhteiskunnan eri puoliin. Heille vanhempien kunnioitus ja eri sukupolvien välinen yhteistyö on luonnollista heidän kotimaassaan, kuten Valona Lapsi-ja perhepalvelujen johtaja Susanna Pirttiaho toteaa. Yhteinen onkireissu Pieksänjärven rannalla: Kiti, Heli, Ilmi, Voitto, Heikki, Henna ja Nader.. Toiminnan avulla haluttiin saada aikaan luontevia kontakteja arkielämän ja pienten tapahtumien kautta nuorten ja ikääntyneitten ihmisten välille sekä tutustuttaa heitä toistensa kulttuuriin ja sukupolvien väliseen kanssakäymiseen
Aulassa oli valkoisin liinoin katetut pöydät ja tarjolla kolmen ruokalajin kattaus. Haku 15.4.2018 mennessä. Sitä oli ikäihmisten mukava seurata ja muistella omia uintiretkiä nuoruudessaan. Tapaamisissa oli aistittavissa arvostava, hyväksyvä ja myötäelävä suhtauUlkoilupäivä Partaharjun esteettömällä luontopolulla: Abdulqadir, Abdulghader, Sirpa ja Onni. Ikäihmiset olivat innostuneita saadessaan uusia makuelämyksiä. Saalis jäi vähäiseksi, mutta sen korvasi kahvittelu ja yhdessäolo kauniissa kesäsäässä. Lisätietoja samk.fi/koulutuspalvelut Yhteinen ruokahetki: Ali Muhammed, Ali Shir, Mehdi, Sharafallah ja Ghader.. Kesän edetessä lähdettiin testaamaan Partaharjun uutta esteetöntä luontopolkua. Valona Vanhuspalvelujen johtaja Ritva Häkkinen toteaa, että tapahtumat olivat selkeä jatko talon vahvalle toimintakulttuurille, johon kuuluvat säännölliset virikeja ulkoilutapahtumat läpi koko vuoden. Vastaavasti ikäihmiset muistelivat sodanaikaisia tapahtumia Suomessa ja miten niistä selvittiin. Ikäihmiset ja maahanmuuttajanuoret kokivat toimintatonnin avulla useita erilaisia yhdessä tekemisen hetkiä, joista jäi molemmille osapuolille mukavia muistoja. ulkoilussa ja pihatalkoissa, sillä nuorilla oli konkreettisesta tekemisestä puute. 6 VANHUSTYÖN ASIANTUNTIJAKSI Satakunnan ammattikorkeakoulu Hakuaika: 14.–28.3.2018 • Lisätietoja samk.fi/haku AMK-TUTKINTO (monimuoto) Geronomi (AMK) | Vanhustyö YLEMPI AMK -TUTKINTO Vanhustyö Muistipalveluohjaaja (30 op) -koulutus toteutetaan 13.9.2018– 10.5.2019 ja sen voi suorittaa työn ohessa. Nyt saatiin kaivattua vahvistusta nuorista. Arvostavia kohtaamisia Ikääntyneet ihmisetja nuoret kohtasivat toisensa ennakkoluulottomasti ja aidosti. Nuoret saivat ikäihmisiltä vertaistukea kertoessaan syitä kotimaastaan poislähtemiselleen ja epävarmuudestaan palata joskus sinne takaisin. Tästä oli hyvä jatkaa yhteistä toimintaa pitkin kesää, sillä pojat olivat innokkaita ja energisiä. Juhannuksena pidettiin perinteiset juhannustanssit, joissa maahanmuuttajanuoret toimivat tanssittajina sekä avustivat muurinpohja lettujen paistossa. Yhteisten tapahtumien sarjan kruunasi afganistanilaisten nuorten valmistama ateria ikäihmisille. Retken lopussa nautittiin yhdessä nuotiopaikalla makkaraa ja paistettiin tikkupullaa, unohtamatta kahviakaan. Yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistivat yhteiset elämänkokemukset. Polun sijainti järven rannassa innoitti nuorempaa väkeä pulahtamaan viileään veteen. 41 Vanhustyö 1 • 2018 Valona Vanhuspalvelujen ideanikkarina toimi virikeohjaaja Riitta Kuparinen, joka oli järjestänyt jo aiemmin nuorille mahdollisuuden tutustua taloon ja olla avustamassa mm. Tosin osalle ruokailijoista runsas mausteiden käyttö tuli yllätyksenä. tuminen. Ensimmäisenä suunnattiin runsaan kalasaaliin toivossa Pieksänjärven rannalle ongelle
42 Teksti: Vanhempi suunnittelija Anu Jansson ja suunnittelija, alueohjaaja Tarja Ylimaa, Ystäväpiiri-toiminta Kuvat: Tuula Laine Yhdessä ruoka maistuu – Ystäväpiiri-lounaalla! Vanhustyön keskusliitto sai Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Uudenmaan Pelastusliiton Keittiön pelastajilta viime ja edellisvuonna yhteensä 7 785 euron lahjoituksen ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseen. Yksi vaikuttavimmista on Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta, jonka keskeisiä tavoitteita ovat iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittyminen ja – Yllättäen myös palveluasumisessa, jossa 35 % kokee itsensä yksinäiseksi, kertoo vanhempi suunnittelija Anu Jansson Vanhustyön keskusliitosta. Yhteinen kahvihetki lahjoittajien ja Ystäväpiiri-ryhmäläisten kanssa Vanhustyön keskusliitossa. Takana: Pekka Vänskä (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos), Tarja Ylimaa (Ystäväpiiri-toiminta), Anu Jansson (Ystäväpiiri-toiminta), Sari Tuuri-Salonen (Uudenmaan Pelastusliitto), Aulis Partanen (Uudenmaan Pelastusliitto), Siiri L’Ecuyer (Keittiön pelastajat kirjan toimittaja) Edessä: Susanne Vuorinen (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos), Teija Mankkinen (Vanhustyön keskusliitto), Mailis Salmi (Vanhustyön keskusliitto) Edessä istumassa: Riitta Lahikainen, Arja Taiminen ja Aili Pekkarinen (Ystäväpiiri-ryhmä Tulppaanit, Espoo) Y ksinäisyys on tällä hetkellä yksi keskeisimmistä iäkkäitä ihmisiä koskevista haasteista. Saadun lahjoituksen avulla Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on toteuttanut lounastapaamisia iäkkäille Ystäväpiiri-ryhmäläisille Länsi-Uudenmaan alueella. lääkkeitä yksinäisyyteen. Yksinäisyydestä kärsii noin kolmannes iäkkäistä ihmisistä. Onneksi tarjolla on kuitenkin Keit tiön pela staja t -kirj a
6 Ystäväpiiri-ryhmä Tulppaanit.. Tutkimusten perusteella tiedetään, että Ystäväpiiri-ryhmään osallistuminen on vähentänyt siihen osallistuneiden sosiaalija terveyspalvelujen käyttöä. ”Kiitoksemme Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen Keittiön pelastajille lounaasta! Oli mukava päästä maistelemaan Ison Omenan uuden ravintolamaailman makuja, ja samalla nämä olivat meille kauden avajaiset”, iloitsevat Tulppaanit. Tällä kertaa ryhmä kokoontui Ystäväpiiri-toiminnan Yhdessä ruoka maistuulounaalle, jonka mahdollistaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Uudenmaan Pelastusliiton Keittiön pelastajilta saatu lahjoitus. Useita ryhmän jäseniä yhdisti puolison menetyksen jättämä ikävä ja yksinäisyyden tunne. Espoossa on toteutettu tutkitusti vaikuttavaa, voimaannuttavaa ja yksinäisyyttä lieventävää Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toimintaa yli 11 vuoden ajan. Useimmat meistä tulivat ryhmään Länsiväylän ilmoituksen kautta ”, kertovat Tulppaanit lähes yhdestä suusta. Ideoista ei ole ollut puutetta. Ystäväpiiri-toiminnan Yhdessä ruoka maistuu -lounaat on koettu mieluisiksi ja voimaannuttaviksi ryhmien tapaamisten sisällöiksi. Välillä laulettiin ja leikittiin. Mukaan toi halu tutustua ikätovereihin ja saada uusia ystäviä. He ovat saaneet nauttia lounaista yhdessä koko ryhmän kanssa keskustellen ja kuulumisia vaihtaen. Ja kyllähän ruokakin maistuu paremmalta yhdessä syöden. ”Lahjoitus on ollut todella hieno käden ojennus ja mahdollisuus alueen Ystäväpiiri-ryhmille. ”Olemme kokeneet Ystäväpiiri-toiminnan elämää rikastuttavana. Lounastapaamiset ovat tukeneet ryhmässä alkanutta osallistujien välistä ystävyyttä ja vähentäneet yksinäisyyttä. ”Vuonna 2016 osa meistä jatkoi tapaamisia itsenäisesti Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan myöntämän Zonta-toimintastipendin tuella. Tämän mennessä yhteisistä lounaista on nauttinut 80 iäkästä ihmistä Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Lohjalla. Ystäväpiiri-ryhmä kokoontui kolmen kuukauden ajan. Anu Jansson kertoo, että tämä tuo myös säästöä. Retkemme ovat onnistuneet yli odotusten, ja yhdessäolo on ollut antoisaa”, kertoo ryhmän ”koordinaattori” Riitta Lahikainen. Espoon saaristossa ja Nuuksion upeissa maisemissa. Vanhustyön keskusliitto on tarjonnut Länsi-Uudenmaan alueella kokoontuville Ystäväpiiri-ryhmäläisille lahjoituksen avulla mahdollisuutta yhteiseen ruokailuun ja seurusteluhetkeen lounastapaamisten merkeissä. Keskustelimme eri aiheista ohjaajien toimiessa taustatukena. Siihen ei ole tarvittu ohjaajien apua enää lainkaan. Olemme tehneet puolentoista vuoden aikana yhdessä monenmoista, kuten käyneet taidenäyttelyissä ja teatterissa sekä retkeilleet mm. Toivottavasti kaikki alueen Ystäväpiiri-ryhmät rohkeasti hyödyntävät tätä mahdollisuutta, rahaa on vielä jäljellä.” kannustaa Ystäväpiiri-toiminnan Etelä-Suomen alueohjaaja Tarja Ylimaa. Tapailemme myös spontaanisti ulkoilun ja elokuvan merkeissä”, Riitta Lahikainen kertoo. Viime kesänä myös vierailimme toistemme kesämökeillä. Alueohjaaja Tarja Ylimaan mukaan lounastapaamisiin osallistuneet ryhmät ovat edelleen jatkaneet omatoimisia kokoontumisia. 6 ryhmäläisten omatoiminen yhteydenpito ohjatun ryhmän jälkeen. Ryhmän nimeksi valitsimme Tulppaanit. Keittiön pelastajien lahjoituksen avulla on lisätty ryhmäläisten keskinäistä yhteydenpitoa, mutta myös terveyttä edistävää ravitsemusta hyvässä seurassa. Suosittelemme, kannattaa mennä mukaan”, Ystäväpiiri-ryhmä Tulppaanit kannustavat. Ystäväpiiri-ryhmä Tulppaanit ”Matkan varrella olemme ystävystyneet, ja yhteyksiä pidetään yllä puhelimitse. Vanhustyö 1 • 2018 43 Teksti: Riitta Lahikainen ja Tarja Ylimaa Kuva: Riitta Lahikainen Yksinäisyydestä eroon Ystäväpiiri-toiminnalla ”Tutustuimme ohjatussa Ystäväpiiri-ryhmässä Soukassa syksyllä 2015
Vapaaehtoistyö voi olla esimerkiksi yksittäisen vanhuksen ystävänä toimimista tai yhdessä ulkoilua, lukuja muistelupiirejä tai laulutuokioita ryhmässä. Eläkeläisyhdistykset järjestävät myös teatterija konserttija muita retkiä sekä matkoja, jotka tarjoavat runsaasti elämyksiä. Ikäihmisten merkitys yhteiskunnallisina vaikuttajina kasvaa samalla, kun meidän suhteellinen osuutemme väestöstä nousee. Muistikerhot keräävät ikäihmisiä ratkomaan arvoituksia, anagrammeja ja muita tehtäviä. Lisäksi liikutaan yhdessä. 44 Kolumni Tuulikki Petäjäniemi, varatuomari Kuva: Mauri Kalima Ikäihmiset ovat monessa mukana I käihmisten hyvään arkeen kuuluu mahdollisuus tavata toisia ja tehdä jotain yhdessä. Myös monen vanhuksen omaishoitaja on jo itsekin iäkäs. Omissa kotikunnissamme me vaikutamme kunnallisvaalien välilläkin esimerkiksi vanhusneuvostoissa ja paikallislehtien aktiivisina kolumnisteina tai Lukijalta-palstojen kirjoittajina. Ne tarjoavat ikäihmisille mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, uusien tietojen saamiseen ja virkistymiseen. Eläkeläisillä on myös omia yhdistyksiä. Moni isovanhempi opettaa lastenlapsilleen askartelua, käsityötaitoja, nikkarointia tai vaikka kalastusta. Se antaa kannanotoillemme entistä suuremman merkityksen esimerkiksi vaalien alla. Samat tekijät, jotka houkuttavat ihmisiä vapaaehtoistyöhön, saavat suuren joukon eläkeläisiä osallistumaan erilaisten yhdistysten toimintaan. Isovanhemmat muodostavat yhteiskunnan hyvinvointipuskurin hoitamalla lastenlapsiaan heidän sairastuessa ja pitämällä heistä huolta vanhempien matkojen aikana, hakemalla lapsia päiväkodista ja kuljettamalla heitä harrastuksiin. Vapaaehtoiset mahdollistavat vanhusten osallistumista erilaisiin tapahtumiin ja toimivat mummoina ja vaareina päiväkodeissa tai kouluissa. Vapaaehtoistyöhön meitä houkuttavat halu osallistua ja löytää uusia ystäviä, halu saada sisältöä omaan elämään sekä halu olla hyödyksi. Kaikissa tilaisuuksissa jutellaan ja juodaan kahvia, suomalaisten suosikkijuomaa. Sotien jälkeisen Baby-boomin aikana syntyneet lapset ovat nyt saavuttaneet eläkeiän ja meitä yli 65-vuotiaita on nyt reippaasti yli miljoona. Niissä eläkeikäisilläkin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi oma kotikunta ja sen palvelut muodostuvat jatkossa. Monessa kunnassa, muun muassa minun kotikunnassani Tuusulassa, on myös käynnistetty eri asuinalueiden kehittämisverkostoja. Eläkeikäisillä on voimaa vaikuttaa. Mummot ja vaarit lukevat satuja ja tarinoita, vievät lasten lapsia eri kulttuuritilaisuuksiin ja välittävät perinnettä kertomalla omasta lapsuudestaan. 6. Me 65-vuotta täyttäneet olemme aivan nuorten ohella kaikkein aktiivisin vapaaehtoistoimijoiden ryhmä. Perhe ja sukulaiset ovat meille tärkeitä, mutta myös naapureiden ja ystävien tapaamisella sekä erilaisiin harrastuksiin osallistumisella on suuri merkitys
Vapaaehtoisen roolin ja tehtävien yhä tarkempi rajaus korostuvat, samoin lisäkoulutuksen ja tuen määrä sekä laatu. Minkälaisia haasteita kohtaat työssäsi. Mikä motivoi vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunutta lähtemään mukaan. Vapaaehtoistoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää ruohonjuuritason toimintaa, jolla tuotetaan arvoa ja merkitystä kanssaihmisten arkeen. Saattaja-apuna toimiminen on kertaluonteista, joten vapaaehtoisella voi olla saatettavanaan joka kerralla uusi ihminen. Työ edellyttää tasapainoilua sekä ikäihmisten että vapaaehtoistoimijoiden etujen ja hyvinvoinnin välillä. Avoin vuorovaikutus, aito kohtaaminen ja kiireetön läsnäolo purkavat ennakkoluuloja ja parhaimmillaan mahdollistavat ystävyyden! 6 Tule vapaaehtoiseksi – tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville ikääntyneille ihmisille! Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Paikka: Vanhustyön keskusliiton tilat os. Malmin kauppatie 26, 3 krs, 00700 Helsinki •5.3.klo17.00–19.30 •8.3.klo16.30–18.30 •12.3.klo17.00–19.00 •15.3.klo17.00–19.30 Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. Monen ikääntyneen lääkärikäynnit jäisivät toteutumatta ilman vapaaehtoista saattajaa. Ilmoittautumiset 28.2.2018 mennessä: puh.0505722829/0505722830tai senioritoiminta@vtkl.fi 45 Vapaaehtoistoiminta tuo hyvinvointia Teksti: Minna Kuusela ja Tuula Laine Kuva: Anu Lintilä VTKL:n Senioritoiminnan uusi toiminnanohjaaja Minna Kuusela, organisoit työssäsi myös vapaaehtoistoimintaa pääkaupunkiseudulla. Erilaisia ihmisiä yhdistävät tekijät nousevat pintaan, ja parhaimmillaan kaikki voimaantuvat. Millaisena näet vapaaehtoistoiminnan merkityksen. Päätöksiä pitäisikin voida tehdä myös pehmeiden arvojen perusteella. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Nykyään kotona asuu yhä huonompikuntoisia ikäihmisiä, mikä lisää myös vapaaehtoistoiminnan haasteita. Mitä se käytännössä tarkoittaa. Ystävätoiminnassa vapaaehtoinen käy säännöllisesti tapaamassa samaa ikäihmistä hänen kotonaan. Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Tilauspyynnöt tulevat puhelimitse Senioritoiminnan vapaaehtoispäivystyksen kautta. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa esimerkiksi sukupolvien välisiä kohtaamisia. Nuori taas voi tuoda ikääntyneelle oivalluksen siitä, että kaikki uusi ei ole pelottavaa tai mahdotonta omaksua. On kuunneltava palautteita herkällä korvalla ja oltava valmis reagoimaan. Olennaista on yhdessä tekeminen. Tälle ja yksinäisyyden lievittämiselle on vaikea laskea hintaa. Ikääntyneellä vapaaehtoisella on haastavissa tilanteissa vahvuutena elämänkokemus.. Itsensä toteuttaminen, yhdessä tekeminen ja kokeminen lisäävät tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Monelle yksinäiselle ikäihmiselle vapaaehtoisen käynti on viikon ainoa sosiaalinen kontakti. Se on konkreettinen esimerkki inhimillisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Nuori hyötyy ikääntyneen elämänkokemuksesta ja tarinoista: tieto ja tunne siitä, että ennenkin on selvitty luo toivoa tulevaisuuteen. Vanhustyö 1 • 2018 Vapaaehtoistoiminta on valtava sosiaalinen pääoma myös itse vapaaehtoiselle. Vapaaehtoistoimintamme on pääasiassa ystävätoimintaa ja saattaja-apuna toimimista
Samaan aikaan uusi kuntoutuksen ammattitapahtuma Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän oma tapahtuma 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi HYVÄ IKÄ -TAPAHTUMA KUTSUU VANHUSTYÖN AMMATTILAISET 2018 HELSINKIIN MUKANA MM. Samaan aikaan uusi kuntoutuksen ammattitapahtuma Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän oma tapahtuma Hyvä Ikä -tapah tuma nyt Helsin gissä! 3.–4.1 0.201 8. Samaan aikaan uusi kuntoutuksen ammattitapahtuma Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän oma tapahtuma 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi HYVÄ IKÄ -TAPAHTUMA KUTSUU VANHUSTYÖN AMMATTILAISET 2018 HELSINKIIN MUKANA MM. 46 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi HYVÄ IKÄ -TAPAHTUMA KUTSUU VANHUSTYÖN AMMATTILAISET 2018 HELSINKIIN MUKANA MM. Messualue ohjelmalavoineen Vanhustyön keskusliiton Hyvän Iän Foorumi kokoaa yhteen vanhuusalan asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat keskustelemaan ratkaisuista hyvään vanhuuteen. Messualue ohjelmalavoineen Vanhustyön keskusliiton Hyvän Iän Foorumi kokoaa yhteen vanhuusalan asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat keskustelemaan ratkaisuista hyvään vanhuuteen. Messualue ohjelmalavoineen Vanhustyön keskusliiton Hyvän Iän Foorumi kokoaa yhteen vanhuusalan asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat keskustelemaan ratkaisuista hyvään vanhuuteen. Samaan aikaan uusi kuntoutuksen ammattitapahtuma Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän oma tapahtuma 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi HYVÄ IKÄ -TAPAHTUMA KUTSUU VANHUSTYÖN AMMATTILAISET 2018 HELSINKIIN MUKANA MM. Messualue ohjelmalavoineen Vanhustyön keskusliiton Hyvän Iän Foorumi kokoaa yhteen vanhuusalan asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat keskustelemaan ratkaisuista hyvään vanhuuteen
Päivästä voi ammentaa itselleen voimavaroja työhön ja vahvistaa omaa osaamistaan. /opastuspaikat/ SeniorSurf-kyselyn tulokset: https://issuu.com/vtkl/docs/seniorsurf_suomi_paino1.12 Arkiteknologiasalkku ja Konstikoppa 2 Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeessa on koottu arkiteknologiasalkku, joka sisältää ikääntyneiden ihmisten kotona asumista tukevaa pienteknologiaa. Heinolassa 14.11. Opastuspaikkakartoitus auttaa myös suuntaamaan uusien opastuspisteiden perustamista niille paikkakunnille, joilla opastusta ei vielä ole. llmoittautumiset www.vtkl.. Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen – ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivät 2018 VTKL:n Senioritoiminnan järjestämät Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen -ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivät koostuvat erilaisista kokemuksellisista ja luovista menetelmistä. Vanhustyön keskusliitosta on lisäksi lainattavissa Konstikoppa 2, joka on arkiteknologiasalkkua laajempi ikäteknologianäyttely. Konstikoppa 2 on päivitetty versio KÄKÄTE-hankkeessa tehdystä Konstikopasta, joka on ollut lainattavissa VALLI ry:stä. Mikkelissä 19.4. Siksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta päätti tehdä selvityksen, jonka tavoitteena oli saada senioreille suunnatut avoimet opastuspaikat kartalle. Yhdessä pohditaan hoivan arjen haasteita ja ratkaisuja sekä saadaan tietoa erilaisten ohjausmateriaalien käytöstä. Valtakunnallista Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään tänä vuonna sunnuntaina 7.10. Kotkasssa. Kysy asiasta lisää Kotiturva-hankkeen projektivastaavalta: Kaisa Eskelinen, p. Karttasovellus löytyy osoitteesta www.seniorsurf.. Päiviä järjestetään tänä vuonna 12.4. Kuopiossa. Konstikoppa on tarkoitettu Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöjen käyttöön. Vanhustyön keskusliiton käynnistämät Vanhustenpäivä ja -viikko ovat maassamme pisimpään juhlittuja teematapahtumia! Vanhustenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja Vanhustenviikkoa on vietetty vuodesta 1972 alkaen. Henkilöstöuutisia keskusliitosta Geronomi Minna Kuusela on aloittanut Senioritoiminnassa toiminnanohjaajana 1.11.2017. 050 463 4868 tai kaisa.eskelinen@vtkl.. Oulussa 25.10. Ikäihmisten kanssa Minna on aikaisemmin toiminut fysioterapeuttina sekä sairaalassa että ryhmäkodissa. Minna valmistui geronomiksi Metropolia ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 ja työskenteli Helsingin Alzheimer yhdistyksessä ennen siirtymistään Vanhustyön keskusliittoon. Pohjois-Savon ja Kajaanin korjausneuvoja on vaihtunut. SeniorSurf-uutisia: Digiopastuspisteet nyt Suomen kartalla Utsjoelta Hankoon Sähköisten palvelujen lisääntyessä kasvaa digiopastuksen merkitys. Materiaali tulee jakoon toukokuussa. Ryhmien ohjauksen lisäksi Minnan toimenkuvaan kuuluu vapaaehtoistoiminnan organisointi. VTKL:n internet-sivuille on tulossa arkiteknologiavälineiden opastusvideoita, joiden avulla laitteiden toimintaan voi tutustua myös itsenäisesti. Hän on toiminut Juankosken kaupungin teknisellä osastolla erilaisissa tehtävissä vuodesta 1985 alkaen.. Opastusta on järjestetty usealla paikkakunnalla jo pitkään, mutta koko Suomen kattavaa tietoa opastuspaikoista ei ole ollut olemassa. Arkiteknologiasalkku sisältää esimerkiksi paloturvallisuuteen liittyviä välineitä sekä apuvälineitä muistamiseen, kuulemiseen ja näkemiseen. Vanhustyön keskusliitto tuottaa jälleen kampanjamateriaalia kannustaakseen eri yhteisöjä järjestämään tapahtumia Vanhustenviikolla ja kehittämään toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Rovaniemellä 22.11. 47 Vanhustyö 1 • 2018 Keskusliitto tiedottaa Vanhustenviikon 2018 teemana: Iloa toimeliaisuudesta – Aktivitet ger glädje Vanhustenviikkoa vietetään tänä vuonna lokakuussa 7.– 14.10.2018 teemalla Iloa toimeliaisuudesta -Aktivitet ger glädje. Riihimäellä 26.10. Juhla avaa Vanhustenviikon vieton ympäri Suomea. /tapahtumat. Tehtävässä on aloittanut rakennusinsinööri Timo Pakkanen 1.12.2017
Tilaukset www.vtkl.. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. VTKL järjestää tapahtumassa oman Hyvän Iän Foorumin 3.–4.10.2018 alan asiantuntijoille, päättäjille, ammattilaisille, tutkijoille, opiskelijoille ja myös varttuneelle väelle itselleen. Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämän perinteisen ajankohtaisfoorumin iAreenan teemana on ikääntyvien hyvinvointi. 2018 Vanhustyön keskusliitto on toiminut pitkään Hyvä ikä -tapahtuman järjestäjäkumppanina yhteistyössä Expomark Oy:n kanssa. Hinta 15 €. 48 VTKL:n Onnitteluja Suruadressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kannattaa merkitä Hyvä ikä kalenteriin! Tulossa on innostavaa asiaa vanhuusiästä ja näkökulmia vanhustyöstä sekä sen tekijöistä.. /tuotteet. Kutsumme sinut – Tervetuloa! Kotiturva-hankkeenpäätösseminaari16.5.2018Mikkeli Suomiareena 16.-20.7.2018 Pori Kuntamarkkinat12.-13.9.2018Helsinki Hyvä ikä -tapahtuma Helsingissä 3.–4.10. /tuotteet tai tuotteet@vtkl.. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Suruadressit Portaat Tyyni järvi www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/vanhustyo_lehti/ TULEVIA TAPAHTUMIA iAreena 2.2.2018: Missä vireessä eläkkeelle. Missä vireessä ja kunnossa kuusikymppiset jäävät eläkkeelle. Miten he pitävät itsestään huolta. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Ensi syksynä suurtapahtuma järjestetään Pasilassa Messukeskuksessa. Mistä eläkeläinen saa hyvinvointia ja virettä elämäänsä. Muun muassa näitä teemoja käsitellään ikääntymiseen liittyvässä ajankohtaisfoorumissa iAreenassa Helsingissä. . Millaiseen tietoon he hyvinvointiasioissa luottavat. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren
Tulevaisuudessa kansalainen voi vertailla palveluja Suomi.fi:ssä – Palveluvaaka.fi suljetaan Sosiaalija terveydenhuollon palveluiden valintaa tukevan tietopalvelun kehittäminen siirtyy Väestörekisterikeskukseen, ja se tullaan toteuttamaan osana Suomi.. Ympäristölliset tekijät vaikuttavat ihmisen fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin äänen, valon, värin, kosketuksen kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sulkee Palveluvaaka.. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle maaliskuussa 2018. Lausunnonantajat suhtautuvat myönteisesti valinnanvapauden periaatteeseen, mutta sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista epäillään. Samalla lakkautetaan verkkopalvelun tietolähteenä toiminut sosiaalija terveysalan palveluhakemisto. Myös Vanhustyön keskusliitto on antanut lausuntonsa. Muistiystävällinen ympäristö rakentuu aina ihmislähtöisyyden kivijalalle. Sairauksien ja ikääntymisen mukanaan tuomaa munuaisten toiminnan heikkenemistä ei aina osata ottaa huomioon lääkkeitä määrättäessä. -verkkopalvelun 28.2.2018. -verkkopalvelua. <tiedotteet. Vanhus ja lääke – uusi osio Duodecimin lääketietokannassa Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä 2018 kiinnitettiin huomiota vanhusten lääkehaittoihin ja esiteltiin Duodecimin lääketietokannan uusi Vanhus ja lääke -osio. :ssä kansalaiset voivat tulevaisuudessa tutustua ja vertailla valinnanvapauden piirissä olevia sote-palveluita sekä valita sopivan palvelutuottajan. Monisairaiden vanhusten lääkehoidon seuraaminen voi olla hankalaa mm. Ja se huomioi aina ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen. Tutkimusten mukaan peräti jopa kolmannes yli 65-vuotiaiden päivystyskäynneistä johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista.. Suomi.. 49 Vanhustyö 1 • 2018 Ajan virrassa Lausuntoyhteenveto valinnanvapauslain luonnoksesta julkaistu STM on julkaissut lausuntoyhteenvedon valinnanvapautta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. STM, tiedote 200/2017. -verkkopalveluun. Sen avulla lääkäri pystyy aiempaa paremmin selvittämään, miten huomioida lääkkeen annostelussa ikääntyminen ja sairaudet. Luettavaa: Yötaivaan toivo Taina Semi, Tuija Salmi, kuvat Jukka Mykkänen Geroartist Oy, 2016 ISBN 9789526852102 Yötaivaan toivo on tietokirja muistiystävällisen ympäristön suunnittelusta ja muotoilusta tilasta kokemukseen. Vuodenvaihteen muutoksia sosiaalija terveydenhuollon hallinnonalalla Sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2018 alussa voimaan useita sosiaali-, terveysja vakuutusalan säädösmuutoksia. Kirja on tarkoitettu muistija vanhustyön sekä sisustusalan ammattilaisille, johtajille, kehitystiimeille, kuntien hankintapalveluiden henkilökunnalle, tekniselle henkilökunnalle, kiinteistönomistajille, tuotesuunnittelijoille alan opiskelijoille ja arkkitehdeille. STM, tiedote 183/2017. Myös yksityiset toimijat voivat tuoda tietojaan näkyville Suomi.. Valtioneuvosto on asettanut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan Sen toimikausi on 1.1.2018–31.12.2020 ja lautakunnan jäsenenä on VTKL:n lakimies Marjut Vuorela. Lue lisää: www.stm.. ajan tasalla olevien lääkelistojen puuttumisen takia. STM, tiedote 1/2018. Vanhus ja lääke -osio onkin tervetullut lisä Duodecimin lääketietokantaan
Detta är kollektivt boende som stödjer socialt liv och funktionsförmåga som ändå vid behov även erbjuder egen ro. Familjevård kan vara fortgående men kan även vara ett utmärkt och mänskligt alternativ som vårdform under anhörigvårdarnas fridagar. En viktig dimension av spetsprojektet är att utveckla vid sidan av e. ektiverat serviceboende nya lösningar för att klientorienterat sammanjämka boende, vård och service. De äldres andel av befolkningen växer med svindlande fart och samtidigt växer även deras tyngd i den samhälleliga debatten. Hemvård och hemburen vård kommer i första hand. Hannakaisa Heikkinen, ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Riksdagsman (c) Vice ordförande för socialoch hälsovårdsutskottet 50 Ledare Boendelösningarna för äldre har betydelse H ar du funderat på hur du själv eller dina anhöriga vill bo när åldern stiger och funktionsförmågan eventuellt försämras. Så skapas ålderstillvänd miljö där man kan åldras på invanda och trygga områden och bibehålla sin delaktighet i samfund som är bekanta från förut. Minnessjukas rörelser skall stödjas av samhällsplanering, vilket innebär bl.a. Avsikten är att skapa en konkret funktionsmodell för utveckling av hemvård med vars hjälp äldre kunde bo hemma även när funktionsförmåga försämrats. servicehem, byar för minnessjuka och familjevårdsbyar. Som motvikt till teknik och apparater vill var och en, såväl gammal som ung, ha mänskliga och äkta kontakter och bli uppmärksammad. Lappträsk hade tagit ett stadigt grepp att utveckla en minnesvänlig tätort. Projektets syft e är att utveckla för äldre och deras anhöriga mer likvärdiga och bättre service genom att ändra dess innehåll och struktur. Jag anser det viktigt att det för äldres boende fi nns många olika för individuella behov anpassade alternativ att välja mellan. I Lappträsk är tanken att äldre eller minnessjuka inte ska isoleras i egna enheter och byggnader utan tvärtom, de hör hemma mitt i byn med andra kommuninvånare. Många hoppas på att även som äldre kunna vara nära medmänniskor, inte bli isolerad och få stöd för delaktighet, aktivitet och självbestämmanderätt, Socialoch hälsovårdens roll är att stödja självständigt boende och erbjuda hjälp och vård när det behövs. Förändringen tvingar även fram nytänkande om servicen. Familjevård är en invand modell bland unga och har redan länge även använts som boendeform bland utvecklingsstörda. Vi kan inte ännu ens föreställa oss vilka möjligheter digitaliseringen de närmaste decennierna kommer med i äldreservicen, vi klan bara ana att förändringarna är väldiga. På olika håll i landet har prövats kollektivt boende där unga och äldre bor under samma tak. Som motprestation till förmånligt boende besöker de unga de äldre, går ut med dem, utövar intressen och lever ett rikt vardagsliv i tät interaktion. 6. Så stödjer man upprätthållandet av funktionsförmågan. Som bekant befi nner sig det fi nländska samhällets åldersstruktur i en stark brytning. Jag gläder mig över att man vill göra utvecklingsarbetet åldersorienterat med beaktande av äldres delaktighet och aktivitet. Jag hoppas att familjevård blir allmännare även som boendeform för äldre. Med dessa tankar tillönskar jag trivsamma stunder med tidskrift en samt ett lyckligt nytt år 2018. att färger, ljus, miljökonst och byggnadernas placering beaktas. Av god samhällsplanering drar även andra än minnessjuka nytta. Jag hade nöjet att förra hösten besöka lilla Lappträsk kommun i Nyland. Sådana är t.ex. Regeringen har på gång ett spetsprojekt för utveckling av äldres boende och anhörigvård i alla åldrar
Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat: Seniorer är med i mångt och mycket. i de äldres råd och som aktiva kolumnister i lokaltidningarna eller skribenter i insändarspalterna. 51 Vanhustyö 1 • 2018 T ill seniorernas vardag hör möjligheten att trä. Frivilligt arbete lockas vi till av viljan att delta och fi nna nya vänner, viljan att få innehåll i det egna livet och lusten att vara till nytta. Familjen och släktningarna är viktiga för oss, men också att trä. Även många anhörigvårdare är själva redan äldre. a grannar och vänner och delta i olika intressen har stor betydelse. Frivilligt arbete kan vara t.ex. Pensionärer har också egna föreningar. I många kommuner, bl.a. De erbjuder seniorer en möjlighet till social samvaro, att ska. Frivilliga möjliggör för äldre att delta i olika evenemang och fungerar som mormödrar och farfäder i daghem eller skolor. Seniorernas betydelse som samhälleliga påverkare tilltar samtidigt som vår relativa andel av befolkningen ökar. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Pensionärer har kraft att påverka. Dessutom motionerar man tillsammans. vid val. 6 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. Barnen som föddes under babyboomen efter kriget har nu nått pensionsåldern och vi över 65-åringarna är till antalet klart över en miljon. I våra egna hemkommuner påverkar vi även mellan kommunalvalen t.ex. i min hemkommun Tusby, har även startats utvecklingsnätverk i olika bostadsområden. att verka som vän åt eller gå ut med en enskild åldring, läsningsoch minnescirklar eller sångstunder i grupp. Många moroch farföräldrar undervisar sina barnbarn i slöjd, handarbete, snickeri eller t.ex. ert i samhället genom att sköta Kolumn Tuulikki Petäjäniemi, vicehäradshövding Foto: Mauri Kalima sina barnbarn när de blir sjuka och ta hand om dem när föräldrarna är på resa, genom att hämta barn från daghem och transportera dem till hobbyer. fi ske. Moroch farföräldrar utgör en välfärdsbu. Minnesklubbar sammanför äldre för att lösa gåtor, anagram och andra uppgift er. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Vi dessa evenemang pratas det och dricks ka. a andra och göra något tillsammans. a nya kunskaper och rekreation. Detta ger våra ställningstaganden allt större betydelse t.ex. Samma faktorer som lockar människor till frivilligt arbete får stora skaror av pensionerade att delta i olika föreningars verksamhet. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Vi som fyllt 65 år är alldeles likt ungdomarna den aktivaste gruppen av frivilligt aktiva. I dem har pensionärerna möjlighet att påverka hur den egna hemkommunen och dess service artar sig i framtiden. Pensionärsföreningarna anordnar även teater-, konsertoch andra utfärder samt resor som erbjuder rikligt med upplevelser. e, fi nländarnas favoritdryck. Onko varaa hyvään vanhuute en. Moroch farföräldrar läser sagor och historier, tar med barnbarn till olika kulturbegivenheter och förmedlar traditioner genom att berätta om sin egen barndom
RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Mielenterveys | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja huumekuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Ajantasainen tieto aina saatavilla MOBIILISOVELLUS Mobiilin avulla saat kaiken DomaCareen tallennetun tiedon aina hoitajien ulottuville ja mahdollistat tietojen ajantasaisen tarkastelun, päivittämisen sekä kirjausten tekemisen jo asiakkaan luona. Sovellus tukee myös moniammatillista yhteistyötä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi Hoidon laadun seurantaan RAI-TOIMINTAKYKYARVIO DomaCare mahdollistaa ainoana Suomessa RAI-toimintakykyarvioiden tekemisen suoraan toiminnanohjausjärjestelmässä. Toiminnanohjauksen digitalisoimisella enemmän aikaa asiakkaillesi Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Netvisor, Talenom, Wintime) ja PSOP-liityntä. Mahdollistamme sujuvan laskutusprosessin oli kyseessä sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuva laskutus. Samalla saadaan asiakkaiden tiedot kerättyä vertailukelpoiseksi dataksi, joka mahdollistaa paremmin asiakkaan voinnin seuraamisen ja nopeamman reagoinnin muutoksiin. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi Hoiva-alan erityistarpeet huomioiva LASKUTUS DomaCaren laskutusosio on kehitetty alusta alkaen yhteistyössä asiakkaidemme kanssa palvelemaan juuri hoivayritysten erityistarpeita ja alan monimuotoisia laskutuskäytäntöjä. Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa. Työryhmän jäsenet voivat vastata RAI-kyselyihin niin tietokoneella kuin mobiilisovelluksen avulla. asiakkaiden henkilökohtaisten hoitosuunnitelmien tekemisessä. RAI-toimintakykyarvioiden avulla kerättyä dataa voidaan hyödyntää entistä paremmin mm. Sovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi. DomaCaresta löytyy valmiiksi integraatiot yli 30 eri talousjärjestelmän kanssa (mm. Tällä hetkellä DomaCaressa on mahdollista käyttää seuraavia RAI-instrumentteja: LTC, HC, CMH, ID ja CHA