SENIORARBETE 2 • 2017 TEEMA: Muistisairauden kanssa
2 SENIORARBETE 2 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 12.5.2017 | Lehden teemana on Vaikeat asiat puheeksi TEEMA: Muistisairauden kanssa Kuvaajakaverit on pilottiprojekti, jonka tavoitteena on tukea muistisairaan valinnanvapautta ja luovaa ilmaisua sekä edistää eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja ystävyyssuhteiden syntymistä. 26 34 10 Lääkkeettömästä hoidosta apua muistisairauksiin. Terveelliset elämäntavat keski-iässä ja varhaisvanhuudessa lykkäävät muistisairauksien puhkeamista. Ravitsemusohjauksesta tukea ikääntyneiden ihmisten ja muistisairaiden hyvinvointiin.
Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 3 Vanhustyö 2 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. www.vtkl.fi 4 Muistisairauden kanssa Satu Helin 5 Omahoitovalmennus tukee muistisairaan ja hänen puolisonsa kuntoutusta kysy&vastaa 6 Hannakaisa Heikkisen ajatuksia Vanhustyön keskusliiton johdossa Satu Helin 10 Lääkkeettömästä hoidosta apua muistisairauksiin Hanna Moilanen 12 Hyvä hoito tukee muistisairaan hyvää elämää Heidi Härmä 14 Jaakko soittelee, seuraa, vaikuttaa ja käy tsemppaamassa Satu Helin 16 Elämän makuista elämää – tutustumismatka Hollantiin Merja Tepponen, Eija Tolonen 18 Alzheimer tuli taloon Marianne Lind 21 Muistiperheiden pärjäävyyden tukeminen Hanna-Mari Pesonen 22 Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli viihdyttää Tiina Hailla 23 MuistiMIKE 2.0 – kehitystyö jatkuu Tiina Hailla 25 Taidetoiminnan merkitys hoivaympäristössä Ritva-Liisa Yrjölä 26 Ravitsemusohjauksesta tukea ikääntyneiden ja muistisairaiden hyvinvointiin Leena Valkonen 28 VIVA -hankkeessa voimaantumista vahvistavan ohjauksen äärellä Sirkkaliisa Heimonen, Mari Juote, Leena Rasanen, Tamara Björkqvist 30 Musiikki aktivoi mieltä Hanna Moilanen 32 Yhdessä olemme enemmän Kirsti Kuusterä 34 Kuvaajakaverit: valokuvaustyöpaja jossa jokainen osaa ja kaikki voivat oppivat uutta Jarkko Vertanen 36 Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää Leena Valkonen 38 Kutsumuksena auttaminen Herttakaisa Kettunen 40 Taide ja kulttuuri tuovat hyvinvointia sekä ikäihmisille että taiteen ammattilaisille Birgitta Lehto, Elina Ryhänen 42 Keskusliitto tiedottaa 44 Ajan virrassa 46 Med minnessjukdom Satu Helin 47 Stöd till minnessjukdomsfamiljers resiliens Hanna-Mari Pesonen Monenlaiset perheen historiaan, nykyhetken vaatimuksiin ja tulevaisuuden toiveisiin liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen muistisairaus saa perheessä ja millaisia voimavaroja perheillä on muuttuvassa elämäntilanteessaan, kirjoittaa tutkijatohtori Hanna-Mari Pesonen kolumnissaan sivulla 21.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Lauloimme yhdessä ”maa on niin kaunis”.. Äiti ei halunnut siivouspalveluja eikä halunnut vuorohoitoon, koska kotona oli hyvä olla ja hän pärjäsi oman arvionsa mukaan putoamistapaturmasta ym. Muutama vuosi ennen äitini muistisairauden taustalla olevan diagnoosin määrittämistä huomasimme perhepiirissä äidilläni poikkeavaa käytöstä, kuten epäonnistumisten tai normaaliasioiden outoa selittelyä. Tiedonkäsittelyn eli kognitiivisten toimintojen heikkenemisestä huolimatta elämässä oli myös hyviä hetkiä. ”Elämänkumppanina” toiminut polkupyörä oli vaihdettava potkupyörään. Myöhemmin diagnoosin ja asianmukaisen lääkityksen saannin jälkeen äiti polkupyörineen joutui auton töytäisemäksi. Rahapussi löytyi usein tyynyn alta ja myöhemmin patjan alta, minne oli kätketty myös ruisleipää ja voipaketteja pahan päivän varalle. Viikonloppureissumme mökille pitivät yllä yhteistä ajattelua ja kokemusmaailmaa siinäkin vaiheessa, kun yllättäen lopetettu lääkitys vei äitini puhekyvyn. Paikkojen tuttuutta kysyessäni äitini kertoi tyytyväisenä ostaneensa uuden asunnon toisesta asunto-osakeyhtiöstä. Me tyttäret asuimme eri paikkakunnilla äitimme kanssa. Äidillä alkoi olla yksinolon hetkiä entistä enemmän. Lääkityksen aloittaminen teki äidistäni aiempaa hyväntuulisemman ja puheliaamman. Tuttavamme ja SPR:n ystävän käynteihin totuttautuminen vaati puhumista äitimme kanssa kerta toisensa jälkeen ja myös ystävän motivointia. Ajaessamme autolla äidin aiemman asunnon ohi hän ei reagoinut mitenkään. Kaikki ei ollut kuitenkaan alamäkeä, oli muutettava omaa suhtautumistapaa. Ensivaiheen oireet tulivat esille joissakin tilanteissa ja toisissa hän selvisi normaalisti. Kotihoidon henkilöstön hyväksyminen auttajiksi vaati oman suostuttelunsa. 4 Pääkirjoitus Satu Helin Muistisairauden kanssa Ä idilleni pitkää ja toimintakykyistä elämää toivoessani en olisi osannut odottaa sitä, että viime vuodet merkitsisivät todellisuudessa myös minulle elämää muistisairauden kanssa. röhmelöistä huolimatta hyvin. Näin jälkeenpäin huomaan osanneeni ajatella yllättävän usein äitini tavoin, koska olin vuosia seurannut hänen tapojaan ja ajattelumalliaan. Tavaroiden katoamisen syynä ei ollut niiden lisääntyvä epäjärjestys, vaan varkaiden käynti. Lääkärintarkastuksessa muistitestit sujuivat taustakoulutukseen ja elämänhistoriaan nähden kohtuullisesti. Kyvykkyyttä oli silti jäljellä, sillä tuttujen ja rakkaiden joululaulujen kuuleminen toi laulunsanat huulille. Keuhkokuumeen jälkeen äitini ei halunnut asua enää yksin ja onnistuimme saamaan hänelle vuorohoitojakson jälkeen oman huoneen vanhainkotiyksiköstä. tummien lasien läpi, minkä vastapainona uskoi omaan selviytymiseensä ja viihtyi myös yksikseen. Äiti oli elänyt pitkään yksin ja oli taipuvainen välillä katsomaan maailmanmenoa ns. Väkisin emme voineet häntä lähteä viemään ympärivuorokautiseen hoitoon. Minulle sairauteen liittyvää oppimiskyvyn menettämistä kuvasti se, että tutun lukon käyttäminen uudessa tilanteessa eli potkupyörässä ei enää onnistunut. Tavaroiden ollessa entistä enemmän hukassa opin ajattelemaan niin kuin kuvittelin äidin ajattelevan ja toimivan tavaroita kätkiessään. Äidin aktiivisuus vanhainkodin pihakukkien toistuvassa hoitamisessa johti siihen, että hän pääsi ulos vain muiden seurassa. Väärinannostus johti pahoinvointiin, ruokahaluttomuuteen ja unettomuuteen. Laboratoriokokeiden tulokset olivat hyvää perusruokaa syöneellä 90-vuotiaalla äidilläni erinomaisia eikä tutkimusten jatkamiselle nähty aihetta. Tämä oli kova takaisku äidilleni, koska potkupyörän käyttöönotto merkitsi hänelle sosiaalista häpeää ja merkkiä vanhuudesta. Ohimolle osunut isku taisi kiihdyttää sairausprosessia. Lääkitys toi hänelle hyvinvoinnin tunnetta niin kauan kun onnistui ottamaan lääkkeensä ohjeiden mukaan. Uusien perunoiden aikakaudesta huolimatta äitini sanoi keittävänsä vanhoja perunoita, joita kertoi säilöneensä kellarissa menestyksellisesti kolmen vuoden ajan. Työkalut oli viety turvaan lukittuun kellarikomeroon
Liikunnan merkitys muistisairaiden toimintakyvylle on suuri. Koulutusta on lisätty paljon viime vuosina, mutta erityisesti kotihoidon henkilöstöä tulisi kouluttaa lisää muistisairauksista. Alueellisia eroja muistisairaiden tukemisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa kuitenkin on. Esimerkiksi miten saada yksinasuvat lievän vaiheen muistisairaat palvelukeskustoiminnan piiriin. Millä tolalla muistisairaiden hoito ja kuntoutus on Suomessa tällä hetkellä näkemyksesi mukaan. Tärkeää olisi, että kotihoidon henkilöstöllä olisi riittävästi aikaa perehtyä muistisairaiden hoitoon ja miettiä, miten kunkin asiakkaan kohdalla työn voisi tehdä niin, että se olisi asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä todella tukevaa. Valmennus on todettu kustannusneutraaliksi eli terveyshyötyjä saadaan ilman suurempia kustannuksia. Olet tutkinut viime vuosina erityisesti muistisairaiden ja heidän läheistensä omahoitovalmennusta ja psykososiaalista kuntoutusta. Valitettavasti heillä on yleensä työssään niin kiire, että he eivät ehdi juuri koulutuksiin. Mutta silloin mallin vaikuttavuus jää saavuttamatta. Valmennus ja vertaistuki ovat edistäneet puolisoiden elämänlaatua ja muistisairaiden kognitiota . Koordinaatio muistisairaiden ja palvelujen välillä on vielä puutteellista. Tutkimuksissa on todettu, että liikunta voi parantaa merkittävästi muistisairaiden kognitiota ja auttaa myös sosiaalisissa kyvyissä. Palaute ryhmätoiminnasta on ollut hyvää ja tutkimustulokset osoittavat valmennuksen olevan vaikuttavaa. Tutkimusta ja diagnostiikkaa on pystytty kehittämään, mutta kuntoutuksessa on edelleen valtavan paljon tekemistä. Joka paikassa on menty eteenpäin viimeisen 10–15 vuoden aikana. Olet myös kouluttaja, onko terveydenhuoltoalan henkilöstön tietämys riittävää muistisairauksista, niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Lievän vaiheen muistisairaille ja heidän puolisoilleen kohdennettuna valmennus voi tuoda myös kustannussäästöä. Muistisairauden ymmärtäminen vaatii paljon tietoa. Omahoitovalmennuksessa muistisairaalle ja hänen puolisolleen järjestetään valmennusta, jossa molemmille sekä yhdessä että erikseen omissa ryhmissä kerrotaan muistisairauteen sekä kuntoutukseen liittyvistä asioista. Esimerkiksi liikunnallinen kuntoutus muistisairailla on todettu vaikuttavaksi, mutta harvassa kunnassa kuitenkaan saa säännöllistä fysioterapeutin tukea kotiin. Miten näitä malleja on pystytty hyödyntämään ja levittämään käytäntöön. Esimerkiksi Helsingin alueella kotihoidossa on satoja työntekijöitä, siten koulutuksen järjestäminen kaikille on haasteellista. Toimintamallien käyttöönotto vaatii organisaatiossa tai yhteisössä vahvaa sitoutumista. Vanhustyön alalla on tehty paljon tutkimusta ja kehitetty malleja muistisairaiden hoitoon. Millainen malli tämä on ja millaisia tuloksia siitä on. Marja-Liisa Laakkonen ylilääkäri, dosentti vanhuustutkija, vuoden 2017 geriatri Omahoitovalmennus tukee muistisairaan ja hänen puolisonsa kuntoutusta. Useinkaan palvelukeskustoiminta ilman kuljetusta ei kohtaa lievästi muistisairasta, he tarvitsevat rohkaisua ja motivointia lähteäkseen liikkeelle. 5 Vanhustyö 2 • 2017 kysy & vastaa Sinut on valittu vuoden geriatriksi ja olet tutkinut erityisesti muistisairaiden potilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Usein käy niin, että mallista otetaan jokin palanen, jota sovelletaan. Tärkeää on oivaltaa, että muistisairauden kanssa voi elää ja toimia diagnoosista huolimatta ja arjen tilanteisiin voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan. On johdon asia, että hyvät käytännöt ja mallit toteutetaan siten, kuin ne on suunniteltu
Herättyäni juon aamukahvin, katson meilit ja lähden aamulenkille. Ilokseni sain heti huomata, että hallituksessa on laaja kokemus eri elämän alueilta ja luottamus yhteiseen tekemiseen oli vahva. Iltaisin WhatsApp on aktiivisessa käytössä poikien ja miehen kanssa. Oma päivä eduskunnassa koostuu valiokuntakokouksista; ns. Ei minulla nytkään ole kello aamuisin soimassa muulloin kuin työmatkoille lähdettäessä. Valiokuntatyössä on oleellista ja arvokasta myös se, että olemme parhaan mahdollisen sote-tiedon lähteillä. Asiantuntijuus määrittää mielestäni Vanhustyön keskusliittoa. VTKL:n hallituskokous antoi heti varmuuden siitä, että keskustelu on korvaamattoman tärkeää ja tuottaa ajankohtaista tietoa päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Olen oppinut, että kun valiokuntatyöhön itse panostaa, oppii sieltä paljon asioita ja tulee myös kuulluksi. Vanhustyön keskusliitto on minulle tuttu sekä julkisuuden että eduskuntatyön kautta. Valiokuntien jälkeen eduskunnan työpäivä jatkuu yleensä klo 14 alkavalla täysistunnolla, minkä päättymisaikaa ei koskaan tiedä etukäteen. Muita tapaamisia tulee kuitenkin olla, jotta kontakti arkeen on ajantasainen. Täytyy sanoa, että ilman ihania kolmannen iän ihmisiä tämä maakunnan kansanedustajuus ei minulta onnistuisi. 6 M ikä sai sinut ryhtymään Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajan tehtävään ja minkälainen mielikuva sinulla oli Vanhustyön keskusliitosta. Liitto näyttäytyy minulle vahvana ja lämpimänä, tietoon ja arkielämään perustuvana toimijana. Eduskunnan ulkopuolisten kokousten järjestäminen päivärytmiin nähden on haasteellista, mutta sama tilannehan on kaikilla. Omassa kotikunnassani Kiuruvedellä en ole aiemmin ollut luottamustehtävissä, mutta nyt läksin kunnallisvaaliehdokkaaksi. Aamuihmisenä olen tottunut aikaisiin herätyksiin ja se sopii myös eduskuntatyöhön. Minulla menee neljä tuntia kotimatkaan, toki ehdin siinä ladata ja lukea lehdet ja hoidella puheluita ja sähköposteja, mutta on siinä myös siirtymäaikoja, joita ei vaan voi hyödyntää. Muina luottamustehtävinä minulla on Muistiliiton varapuheenjohtajuus. Kun minua vuoden lopussa kysyttiin tähän tehtävään, innostuin välittömästi ja esitin kuitenkin vastakysymyksen. Tuolloin lataan itseni päivän asioihin, ehdin miettiä asioita eri näkökulmista kaikessa rauhassa. Liitosta on usein kuultavana joko toiminnanjohtaja, juristi tai muita asiantuntijoita. Sote-valiokuntaa pitää kyllä kehua; meillä on valiokunnassa eduskuntakaudesta toiseen hyvä henki ja yhteinen eetos terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Olen saanut hyvän perehdytyksen liitosta ja sen perusteella oli helppo aloittaa hallitustyöskentely. Maitotilalla kasvaneena olen tottunut heräämään aamulla viiden maissa ja tästä on ollut hyötyä myös sairaanhoitajan työssä. aamupäivävaliokunta on minulla klo 9-10 alkava sosiaalija terveysvaliokunta, minkä jälkeen kokoontuu iltapäivävaliokunta, joka minulla on työelämä ja tasa-arvovaliokunta. Hannakaisan haastattelu avaa kansanedustajan arkea ja vanhustyön asiantuntijan näkemyksiä.. Miten puheenjohtajuus on lähtenyt liikkeelle ja miten tehtävä sopii eduskuntatyöhön ja poliitikon arkeen. VTKL on eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan työstä käsin tuttu ja edustaa vanhuspalvelujen ja ikääntyneiden ihmisten arkea ajatellen sitä vahvinta näkemystä. Jos koette, että olen tehtävän sopiva, niin ilman muuta lähden mukaan. Kotini Kiuruvedellä sijaitsee reilut 120 km Kuopiosta pohjoiseen. Olen neljä päivää viikossa täällä pääkaupunkiseudulla pois kotoa. MiTeksti: Satu Helin Kuvat: Herttakaisa Kettunen, Satu Helin Hannakaisa Heikkisen ajatuksia Vanhustyön keskusliiton johdossa Kansanedustaja, Sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen on ehtinyt aloittaa tehtävänsä VTKL:n hallituksen ja samalla liiton puheenjohtajana
Olen siitä hyvin kiitollinen. Erityisesti vammaispalveluissa henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto olisi merkittävä kehitys nykyisiin käytäntöihin nähden ja käytäntöä tulisi laajentaa muihinkin asiakasryhmiin. varmistavat perheen lämpimän ruokailun. 7 Vanhustyö 2 • 2017 nulla on kotona apuna vuoroviikoin äitini ja mieheni äiti, jotka mm. Keskeisimpänä hyvän hoidon takeena näen työyhteisön. Olen nähnyt, että raha tai hulppeat tilat eivät ole keskeisin resurssi hyvälle hoidolle. Jos työyhteisö on sitoutunut työnsä tavoitteisiin, kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja voi hyvin, on työn tulos myös hyvä.. Soteja maakuntauudistukseen kytketty valinnanvapausasia myös mietityttää. Ikääntyneiden ihmisten parissa tarvitaan myös terveyttä ja toimintakykyisyyttä vahvistavia toimintatapoja ja varhaista puuttumista mahdollisiin riskitekijöihin. Myös asiakasseteli on hyvä asia. Minkälainen tieto ja työkokemukset ohjaavat sinua päätöksentekijänä. Olen ollut monenlaisissa työyhteisöissä kolmessa eri maassa eli Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa, vanhusten pitkäaikaishoidossa ja kotisairaanhoidossa. Nämä eivät kuitenkaan ratkaise nykyisiä ongelmia, ne tuovat mahdollisuuksia muun kehittämisen osakKeskeisimpänä hyvän hoidon takeena näen työyhteisön. Jos työyhteisö on sitoutunut työnsä tavoitteisiin, kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja voi hyvin, on työn tulos myös hyvä. Sinulla on koulutuksesi lisäksi omakohtaista sekä kotimaista että kansainvälistä kokemusta vanhuspalveluista. Kun mietin kokemuksiani suhteessa tulevaan sote-uudistukseen, kannan myös huolta. Jos henkilöstö kokee päätöksiä tehdyn heidän yläpuolellaan ilman, että olisivat voineet osallistua ratkaisujen valmisteluun, on vaarana se, ettei toivottavia uusia työtapoja omaksuta eikä niiden kehittämiseen sitouduta
Demografinen kehitys on ohjaamassa pikemminkin toiseen suuntaan. Silloin pohjoismainen hyvinvointivaltio on vielä olemassa. Järjestöt ovat luotettavin ja ketterin kumppani, joka pääsee iäkkäitä ihmisiä lähelle Opastaulu Eduskuntatalon vieressä sijaitsevasta pikkuparlamentista, missä mm. Keskusliitossa on hyviä malleja, joita levittämällä voidaan tarjota konkreettista ja nopeasti mitattavia tuloksia mm. kansanedustajat ja järjestöt järjestävät tilaisuuksia ja keskustelevat keskenään.. Leikkaustavoite on kova ja huolestuttavan suuri. Lisäksi ne edistävät normaaleja psykologisia toimintoja.* Herkullisen imeskelytabletin maku on aidosta mansikasta. asuntojen korjauksista, turvaja arkiteknologian hyödyntämisestä sekä tietotekniikkataitojen opastamisesta. On paljon hyvää hoitoa ja hoivaa. APTEEKISTA 50 purutabl. Myös muilla aloilla on opittu ihmisten kohtaamista, mistä voi olla arvaamattoman paljon hyötyä tässä työssä. 100 purutabl. Luin juuri lehdestä, miten 74-vuotias henkilö kertoi perustaneensa eläköidyttyään yrityksen ja työllistää nyt kymmenkunta ihmistä. Näen tärkeänä sen, että voitaisiin osallistaa vanha ihminen itsensä hoitamiseen, hyvään syömiseen ja liikkumiseen ja kaikkeen siihen, mitä ihminen voisi aidosti pystyä itse tai tuettuna tekemään. B12-vitamiini ja folaatti (foolihappo) edistävät normaaleja psykologisia toimintoja. Osa iäkkäistä ihmisistä tekee aktiivisesti kaikenlaisia juttua ja pärjäävät rajoitteistaan huolimatta itsekseen tai läheisten auttamana. Osa taas on taipuvainen odottamaan enemmänkin valmiita palveluja ja luovuttavat oman päätöksentekonsakin itsensä ulkopuolelle. Vaatii kekseliäisyyttä tuoda tämä hyvä esille, jos julkisuus hakee vain kauhukuvia. 8 *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja toimintoja. Joka kunnassa tulisi olla tarjolla varttuneelle väelle soveltuvaa tietotekniikan ohjausta. Ilman tällaista orientaatiomuutosta emme saavuta ko. Poliitikkona ei taida olla herkkua nyt, kun joudutaan karsimaan kustannuksia vai miltä tämä aika tuntuu. Rikkaus on myös se, että ihan muilta aloilta, kuten esimerkiksi liike-elämästä, hakeudutaan hoivatyöhön. Olisi tärkeää, että ihmisillä säilyisi elämän mielekkyys sekä kokemus ja luottamus siihen, että minusta pidetään huolta, vaikka omat voimavarat vähenisivät. Vanhusten hoitotyössä ja poliitikkona palveluja linjaamassa on todella tärkeää tuoda esille onnistumisia. Se on myös järjestötoimijoille mahdollisuus. Tulevalle kahdelle vuodelle on asetettu tavoite löytää 70 milj. Mikä sinulle on tärkeintä hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaamisessa. Muistin tueksi! * -vitamiini B12-vitamiini ja foolihappo ovat tärkeitä hermoston toiminnalle, kuten muistille ja vireydelle. Miten tähän suhtaudut. Oleellista on, että ikääntynyt ihminen saisi kaikkien tehostamispyrkimystemme keskellä elää omannäköistä elämäänsä. euron kululeikkaus vanhuspalveluihin. Nuorissakin löytyy todellisia helmiä ja moni oivaltaa vanhustyön hienouden oman elämänkokemuksen myötä. Henkilökohtaisesti minulle ei riitä hokema, että painopistettä siirretään kotiin. Mietin myös uravalintoja. si. Jos on vain huonoa esillä, kuka haluaa tänne vanhustyöhön, kysyy Hannakaisa. Alan tulee olla avoinna kaikille, mutta suurena mahdollisuutena pidän sitä, että vahvistaisimme jo elämää oppivelvollisuusiän pidemmälle nähdeiden mahdollisuudet kouluttautua alallemme. 70 milj € tavoitetta. Iso kysymys on se, miten heille saataisiin näkemys siitä, että tämä on myös minun oma asiani. Ikääntyneiden ihmisten auttamisen niin palvelujärjestelmässä kuin järjestöissäkin tulisi olla eri ikäisille ja molemmille sukupuolille houkutteleva vaihtoehto. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten osalta tulee kehittää luotettavia käytäntöjä, joilla autetaan ihmistä räätälöimään itselleen parhaat mahdolliset palvelut. Mietin myös sitä, miten järjestöt pystyisivät haukkaamaan tästä kehittämisja muutostavoitteesta oman osuutensa ja tekemään aiempaa enemmän. Aikuiskoulutukseen panostus kannattaa. Kyllä meidän pitäisi aikaansaada uudenlainen ”Pohjois-Karjala -projekti”, jotta kolmannesta iästä tulisi vahva valtatie hyvään vanhuuteen. Olen miettinyt myös nyt VTKL:n toiminnasta käsin entistä enemmän sitä, miten kykenisimme valjastamaan ja rikastuttamaan järjestötoimijoita terveyden ja toimintakykyisyyden edistämistyössä. Järjestöt ovat luotettavin ja ketterin kumppani, joka pääsee iäkkäitä ihmisiä lähelle
B12-vitamiini ja folaatti (foolihappo) edistävät normaaleja psykologisia toimintoja. Lisäksi ne edistävät normaaleja psykologisia toimintoja.* Herkullisen imeskelytabletin maku on aidosta mansikasta. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja toimintoja. 100 purutabl.. Muistin tueksi! * -vitamiini B12-vitamiini ja foolihappo ovat tärkeitä hermoston toiminnalle, kuten muistille ja vireydelle. APTEEKISTA 50 purutabl
Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa kohderyhmäksi valittiin yli 1000 henkilöä, joilla oli lieviä muistiongelmia ja erilaisia muistisairauden riskitekijöitä. Myös laihtuminen voi olla muistisairauden oire, Pitkälä kuvaa. Muistin toiminta heikkenee taudin alkuvaiheessa 1-2 MMSE-muistipistettä vuositasolla. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine ja kolesteroli, vähäinen liikunnan harrastaminen, lihavuus ja diabetes. Virallisen diagnoosin saa vasta CERAD-muistitestin, laboratoriokokeiden ja aivojen magneettikuvauksen jälkeen. Osittain sen kanssa päällekkäinen on vaskulaarinen eli verisuoniperäinen muistisairaus. Tutkimuksissa etsitään keinoja tarttua Alzheimerin tautiin jo sairauden varhaisissa vaiheissa. muassa ryhmäliikuntaa ja ongelmatehtävien kognitiivista harjoittelua tietokoneella. Ihminen voi vaikuttaa paljon omaan terveyteensä, toteaa professori Kaisu Pitkälä. Esimerkiksi lähimuistin pätkimisen taustalla saattaa olla myös stressiä tai kuormittavia elämäntilanteita. Keskivaikeassa vaiheessa muisti rapautuu 3-6 muistipisteen vuosivauhdilla. Esimerkiksi Alzheimerin tauti etenee tasaisesti. Jotkut lääkkeet saattavat myös haitata muistia. Tai jos ihminen unohtaa syödä ja palaa sovittuun asiaan yhä uudestaan. Muistisairauksien diagnosoimista hidastaa se, ettei niissä välttämättä ole erityisiä, pelkästään muistisairauteen liittyviä oireita.. – Hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi omien lääkkeiden sekoittaminen ja niiden ottaminen väärään aikaan. Muistisairaus voi edetä tasaisesti tai hyppäyksillä Myös muistisairauksien etenemisessä on eroja. – Aivojen harjoittaminen eli koulutus, tupakoimattomuus, normaalipaino ja liikkuminen ehkäisevät muistisairauksia. Terveelliset elämäntavat keski-iässä ja varhaisvanhuudessa lykkäävät Pitkälän mukaan muistisairauksien puhkeamista. Muistiongelmat voivat johtua myös muista sairauksista Alzheimerin tauti on kaikkein yleisin muistisairaus. Ihminen voi vaikuttaa paljon omaan terveyteensä. 10 L ääkkeettömillä hoidoilla näyttää olevan yhtä suuri tai jopa suurempi vaikutus muistisairauksien hoidossa kuin lääkkeillä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat Lewyn kappale -tauti sekä Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus. – Aktiiviseen ryhmään osallistuneilla kognitio eli tiedonkäsittelykyky parani enemmän kuin vertailuryhmässä, professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta kertoo. Muistisairauksien diagnosoimista hidastaa se, ettei niissä välttämättä ole erityisiä, pelkästään muistisairauteen liittyviä oireita. Tutkimushenkilöt arvottiin kahteen ryhmään, joista toiselle tarjottiin muun Teksti: Hanna Moilanen Kuva: Antero Aaltonen Lääkkeettömistä hoidoista apua muistisairauksiin Aivoja harjoittamalla voi ehkäistä muistisairauksia
Jos liikunta nähdään vain reisilihaksen jumppana – mikä sekin on toki tärkeää – toteutetaan kuntoutusta ja hoitoa herkästi ylhäältäpäin ohjaten. Mitä ihminen kaipaa hyvän elämän tueksi. Että voi käydä päiväkahvilla kaupungilla ja tehdä säännöllisiä kävelylenkkejä. Molempiin varmasti sisältyy osa totuutta. Se innostaa työyhteisöjä, kuten yhteisökotien ja kotihoidon henkilöstöä, kehittämään työtään niin, että lähtökohtana on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvä elämänlaatu ja omannäköinen elämä. Jokainen päivä sairauden kanssa ei välttämättä ole sairastamista, eikä arki vaadi pelkkää hoivaa. Että saa hiuksensa sävytettyä ja kammattua sekä kauluspaitansa vastasilitettynä. 12 M ediassa esitetty kuva iäkkäiden ja muistisairaiden hoidosta on usein hyvin kaksijakoinen. Hyvä hoito on vain yksi, joskin tärkeä, väline tuon tavoitteen toteuttamiseen. Otetaanpa esimerkiksi liikunta kuntoutumisen välineenä ja hoitoa tukevana elementtinä. Kriteeristö ohjaa toteuttamaan hyvää hoitoa, joka korostaa itsemääräämisoikeutta sekä muistisairaan ihmisen omaa asiantuntemusta omasta elämästään. Kriteerit hyvälle hoidolle Hyvä elämä on tavoite, jota kohden myös muistityön ammattilaisten tulisi työssään kulkea. Loppuelämän suunnitelmia pohtiessa kukaan tuskin ensisijaisesti toivoo hyvää hoitoa, vaan hyvää elämää. Jotta elämä olisi elämänmakuista ja merkityksellistä muistisairauteen sairastuttuakin, tulee esimerkiksi hoitoja kuntoutussuunnitelmatkin laatia niin, että tärkeimpänä päämääränä on omannäköinen ja laadukas elämä. Esille nostetaan ääripäitä: lämpimän inhimillistä ja aidosti yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa hoitoa – ja toisaalta esimerkkejä organisaatiolähtöisestä, epäonnistuneestakin hoivasta. Työkirja rohkaisee iloitsemaan onnistumisista ja hyvästä työstä, ja tarjoaa samalla työkaluja arviointiin ja kehittämiseen. Hyvän hoidon kriteeristö tarjoaa eväitä muistityön kehittämiseen. Hyvä hoito tukee muistisairaan hyvää elämää Teksti: Heidi Härmä Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus hyvään kuntoutukseen, hoivaan ja hoitoon sairauden jokaisessa vaiheissa. Sen ja keskustelujen avulla sain esimiehenä näkyviin osaamista sekä puutteita.” Ytimessä itsemääräämisoikeus Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä tulee voida elää omannäköistä elämää ja saada päättää omista asioistaan – aivan kuten kaikkien muidenkin. Jotta suomalaisessa muistityössä voitaisiin astua yhä laajemmin lähemmäs laadukasta ja hyvää hoitoa, on Muistiliitto tuottanut Hyvän hoidon kriteeristö -työkirjan muistityötä tekevien työyhteisöjen käyttöön. Jos muistisairas ihminen sen sijaan voi valita haluamansa liikuntalajin, tarjoaa se myös muun muassa mielekästä tekemistä, tukea identiteetille ja omanarvontunnolle, ahdistuksen ja masentuneisuuden lievennystä sekä iloa, virkistystä ja sosiaalisia kontakteja. Hyvän hoidon kriteeristö kannustaa muistityöntekijöitä kehittävään työotteeseen. Palvelujen ja tuen kokonaisuus rakentuu osaamiseen ja tutkimukselliseen näyttöön muistisairaan hyvän elämän edellytyksistä. ”Työkirja avasi keskustelun tiimissä, osaamisen jakaminen lähti itsestään liikkeelle. Työkirja toi paljon eväitä. ”Hyvän hoidon kriteeristö on mahtava apuväline muistisairaan hoitamisessa sekä hoitotyön johtamiseen ja esimiestyöhön.” Hyvää hoitoa vai hyvää elämää. Että saa lukea aamun lehden, katsoa Emmerdalen ja tehdä käsitöitä. Muistisairas ihminen toivoo usein ihan samoja asioita. Että voi hakea aamulehden postilaatikosta ja istuskella auringonpaisteessa
13 Vanhustyö 2 • 2017 Ammattilaisten tulee opastaa ja neuvoa ennakoinnissa varsinkin sairauden alkuvaiheessa, jotta esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus tulevat kirjattua. Muistiliiton julkaisusarja 2/2016. Lisäksi työkirja tarjoaa oivan avun muistisairaille ja läheisille, jotka pohtivat juuri heille sopivaa hoito-, kuntoutusja asuinpaikkaa. ”Kriteeristö opastaa tukemaan muistisairasta ihmistä myös päätöksenteossa ja antaa muistityöntekijöille välineitä yksilöllisiin toiveisiin ja tarpeisiin vastaamiseen.” Työkirja arjen kehittämistyöhön Ensimmäisen kerran jo vuonna 1996 ilmestynyt Hyvän hoidon kriteeristö tukee muistityötä tekeviä työyhteisöjä yksilöllisesti koordinoidun ja laadukkaan kuntoutuksen, hoivan ja hoidon järjestämisessä. Myös läheiset voivat olla aktiivisesti mukana sairastuneen elämää ja hoitoa koskevissa päätöksissä. Uusin, vuonna 2016 julkaistu työkirjan neljäs, kokonaan uudistettu versio tarjoaa valtakunnallisesti yhtenäiset ja yhdenvertaiset konkreettiset kriteerit, joiden avulla voidaan tukea muistisairaan ja hänen läheistensä omannäköisen elämän ja hyvän hoidon tavoitteiden toteutumista. Kriteeristö on hyvä väline niin johdolle kuin henkilöstölle osaamisen kartoittamiseen ja työn kehittämiseen. Holopainen & Siltanen: Katsaus muistisairaiden ihmisten elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä. Muistisairaan kykyä tehdä omia valintoja tuetaan sairauden kaikissa vaiheissa. Lue lisää: Muistiliitto ry: Hyvän hoidon kriteeristö. Jos sanallinen kommunikaatio ei onnistu, ovat esimerkiksi hoitotahto sekä havainnointi tärkeitä välineitä onnistuneeseen muistityöhön. Työkirjaa voi käyttää myös esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksessä, omaistenilloissa ja hoitokokouksissa sekä muistiystävällisessä päätöksenteossa. Tapoja toiveiden ilmaisuun on monia. ”Hieno kirja, joka jää käyttöömme muistisairaan hyvän hoidon turvaamisen matkalle.” Lainaukset Hyvän hoidon kriteeristöä pilotoinneilta työyhteisöiltä. Muistiliiton julkaisusarja 1/2015.. Hyvä kokonaisuus.” Kriteeristö ei anna valmiita vastauksia, vaan tukee yhteistä pohdintaa siitä, mitä seikkoja eri toimipaikoissa tulee huomioida ja kehittää muistisairaan ihmisen hyvän hoivan ja hoidon toteutumiseksi. ”Oikein hyvä alustus aiheeseen, heättää ajatuksia työn suunnitteluun
Lehden kannessa komeili kuva liiton standaarista. Nykyisin hän edustaa liittoa jäsenjärjestö Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -toiminnassa. Mitali Urho Kekkoselle Liiton toimistolla Jaakko Tuomi sai rintaansa Suomi 100 juhlavuoden pinssin. Tälle vastineeksi Jaakko otti salkustaan pari Vanhustyö-lehteä vuosien takaa aivan kuin tilauksesta, sillä olimme viikon aikana keskustelleet VTKL:n yhtenä symbolina mm. Jaakko soittelee, seuraa, vaikuttaa ja käy tsemppaamassa Vanhustyön keskusliiton lappeenrantalainen kunniapuheenjohtaja Jaakko Tuomi, 83, vieraili helmikuun alussa toimistolla. Toiminnanjohtaja Satu Helin kertaa seuraavassa tapaamisen kulkua. Jaakko oli VTKL:n johtokunnan puheenjohtajan vuosina 1977– 1980 ja valtuuston puheenjohtajana 1997–2009. Lipun suunnitteli taiteilija Olof Eriksson ja Jaakko vei ainekset lipun valmistamista varten Tampereelle. Lappeenrannan kaupungin sosiaalija terveysjohtajana ja vanhuuseläkevuosinaan mm. 15 vuoden ajan kotikaupunkinsa vuonna 2001 perustetun vanhusneuvoston puheenjohtajana. Työuransa aikana hän toimi mm. Liiton 30-vuotisjuhlia varten vuonna 1979 teetettiin sekä standaari että mitali, joita on voitu myöntää ansioituneille henkilöille hakemuksesta ja liiton aloitteesta. Heraldiikan eli vaakunaopin mukaan standaarilla on selite, mikä meidän tapauksessamme on ”vuorovärinen vaahteranlehti halkoisessa kentässä”. Tuolloin ilmestynyt liiton lehti oli nimeltään Kotipalvelulehti ja VTKL oli yksi neljästä kotiapukeskuksen jäsenestä. Vaahteranlehdet vaihtavat syksyisin voimakkaasti väriään ennen putoamistaan, mikä symboloi elämän iltapuolta ja samalla liiton perustehtävää. Ensimmäinen mitali luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle. Teksti: Satu Helin Kuva: Tiina Hailla Kunniapuheenjohtaja Jaakko Tuomi seuraa edelleen tarkkaavaisesti sosiaalija terveysalan kehittymistä. 14 J aakko on toiminut ja toimii edelleen merkittävänä vanhuuspoliittisena vaikuttajana eri foorumeilla. Kuvassa myös VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin.. pienoislipussa eli pöytästandaarissa ja edelleen myös verkkosivuilla käytetyn vaahteranlehden taustoista
Osallistumisen edistämisvelvoite toteutuu pitkälti lausuntojen pyytämisenä. Etelä-Karjalaan on tulossa myös maakunnallinen vanhusneuvosto. Joissakin kunnissa edustajat on valittu poliittisen taustan mukaan, myös virkamiesten rooli vaihtelee kunnittain. Lappeenrannassa vanhuusneuvosto on 20-jäseninen. vanhuspalvelulain mukaisesti perustaa kuntiin viimeistään 1.1.2014 alkaen parantamaan ikääntyneen väestön vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksia. Vanhuspalvelulain aikaansaanti muutama vuosi sitten oli merkittävä saavutus. Jäsenet edustavat mm. Yhdessä eteenpäin, sanoi mummo… Vanhusneuvostojen tultua lakisääteiseksi ei toiminta ole ainakaan Lappeenrannassa oleellisesti muuttunut, koska toiminta on ollut aiemminkin aktiivista yhteistyötä kunnan kanssa.. kaupunginvaltuustoa, vanhusja eläkeläisjärjestöjä, vanhuspalveluissa toimivia järjestöjä ja muita palvelujen tuottajatahoja, sote-kuntayhtymää eli Eksotea, keskeisten lautakuntien, kulttuurin ja teknisen toimen viranhaltijoita. Tulevassa maakuntaVanhustyön keskusliiton Centralförbundet för de gamlas väl ry puheenjohtajat V anhustyön keskusliiton luottamuseliminä ovat toimineet vuonna 1997 tehdyn sääntömuutoksen jälkeen sekä hallitus että valtuusto. Onhan se hyvä, mutta vielä tärkeämpänä Jaakko pitää sitä, että päästäisiin vaikuttamaan asioihin niiden valmistelutyöryhmiin. 15 Vanhustyö 2 • 2017 Aktiivista yhteistyötä Keskustelu Jaakon kanssa siirtyi vanhusneuvostoihin, jotka tuli ns. Liitto on edistänyt aktiivisuudellaan ja yhteistyöverkostojensa kanssa myös muita uudistuksia. Tyytyväisyyteen on aihetta, mutta myös huolen aiheita on edelleen ja asioita, jotka eivät ole merkittävästi liikahtaneet eteenpäin. Hallituksen puheenjohtajat • Hannakaisa Heikkinen, 18.1.2017 – • Elli Aaltonen, kaudet 2013–15, 2015–18, josta irtisanoutui 31.12.2016 tultuaan valituksi KELAn pääjohtajaksi • Reijo Tilvis, kaudet 1998–2000, 2001–03, 2004–06, 2007–09, 2010–12 Valtuuston puheenjohtajat • Markku Lehto, kaudet 2009–12, 2012–15, 2015– • Jaakko Tuomi, kaudet 1997–2000, 2000–03, 2003–06, 2006–09 Vanhustyön keskusliitto (1974) johtokunnan puheenjohtajat ennen vuotta 1997 • Reijo Tilvis 1995–1997 • Markku Lehto 1991–1994 • Kyösti Urponen 1987–1990 • Markku Lehto 1981–1986 • Jaakko Tuomi 1977–1980 • Asko Kahanpää 1974–1976 Vanhainsuojelun keskusliitto (1949) Centralförbundet för de gamlas väl ry Johtokunnan puheenjohtajat • Asko Kahanpää 1973–1974 • Gurli Särkilahti 1971–1972 • Anni Seppänen 1954–1970 • Eeva Jalavisto 1949–1953 uudistuksessa kuntatason vanhusneuvostot säilynevät nykylain mukaan. Vanhusneuvostojen tultua lakisääteiseksi ei toiminta ole ainakaan Lappeenrannassa oleellisesti muuttunut, koska toiminta on ollut aiemminkin aktiivista yhteistyötä kunnan kanssa. Sääntöuudistusta ennen toimi johtokunta. Jaakon salkusta löytyi myös aloitteita ja seminaariohjelmia vuosikymmenten takaa asioista, joiden kehittäminen olisi edelleen ajankohtaista. – Nauroimme yhteisille ajatuksille makeasti, sillä olimme samoja teemoja miettineet liitossa kuluneella viikolla. Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuonna 2016 pidettiin valtakunnalliset Vanhusneuvostopäivät ja seuraavat ovat edessä 7.4.2017
Asukkaat oli valikoitu ryhmäkoteihin elämänhistorian ja tehdyn työelämän mukaisesti. Ympäristön mahdollisuuksia hyödynnetään naapurustomallin mukaisesti. Yhteistä kaikissa vierailukohteissa, kuten koko Hollannin vanhuspalveluissa on asiakkaan itsemääräämisen kunnioittaminen sekä ns. Elämän makuista elämää – tutustumismatka Hollantiin Muutosagentit Merja Tepponen (vas.) ja Eija Tolonen keskustelivat Satu Helinin kanssa Valviran pysyvien asiantuntijoiden tilaisuudessa. vaan paraatipaikoille yhteen sovittaen muun asumisen kanssa. Kahdessa vierailukohteessamme eli muistisairaiden asumisyhteisö Boswijkissa ja Hogeweykin muistikylässä toimintaa ohjaava ideologia perustui asukkaiden eletyn elämän kautta muotoutuneisiin elämäntyyleihin. Tutustuimme muun muassa ikäihmisten yhteisölliseen asumiseen keskellä ostoskeskusta ja Buurzor kotihoitoon. Molemmissa paikoissa vakuutettiin, että ihmiset viihtyvät parhaiten saman elämäntyylin omaavien kanssa silloinkin, kun muistisairaus on jo pitkälle edennyt. Hollannissa ikäihmiset saavat näkyä. Hallin ympärille rakennetut kaksitoista asumisyksikköä muodostavat mielenkiintoiTeksti: Merja Tepponen, Eija Tolonen Kuvat: Satu Helin, Merja Tepponen. normaalin arjen eli kunkin elämäntyylin turvaaminen elämän loppuun saakka sairauksista huolimatta. Kainuun muutosagentti Eija Tolonen sekä Etelä-Karjalan muutosagentti Merja Tepponen kirjoittavat opintomatkastaan. Asumisyksikköjä varten ei kaavoiteta tontteja taajamien reuna-alueille I&O-kärkihankkeen muutosagenteilla oli tammikuussa 2017 mahdollisuus osallistua ”Uudet kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa” TEAS-selvityshankkeen (jäseninä Eksote, LUT ja Saimia) ja Aalto-yliopiston yhteistyössä organisoimalle opintomatkalle Hollantiin. Eletyn elämän ja oman elämäntyylin tuoma tuttuus rauhoittaa silloin, kun uuden oppiminen ei ole enää mahdollista. Muistisairaiden ikäihmisten asumisyhteisö Boswijk Boswijk on entiseen teollisuushalliin rakennettu muistisairaiden asumisyhteisö, jossa on 12 erillistä kotia ja jokaisessa kymmenen asukasta. 16 S aimme käydä monissa kiinnostavissa vierailukohteissa
Vapaaehtoistyötä koordinoidaan ja esimerkiksi noin 100-paikkaisessa yksikössä voi olla noin 160 vapaaehtoista. Suuri entinen tehdasmiljöö on mahdollistanut sisätiloihin rakennetun ympäristön katuineen, jossa asukkaat pystyvät liikkumaan turvallisesti kuin konsanaan kaupungilla. Esimerkiksi erilaisista ammatillista taustoista olevat sijoitetaan samaan yksikköön. Kodit jakautuvat seitsemän elämäntyylin mukaan; kaupunkilainen, perinteinen, kotoisa (maalainen), indonesialainen, kristillinen, kulttuurinen ja yläluokkainen. Tämä näkyi myös arjessa: city-asukkaat valvovat pidempään illalla ja nukkuvat pidempään aamuisin, kun taas farmitalossa asuvat yleensä heräävät aikaisemmin päivän askareisiin. Muutosagentit ovat valmiina, kun alueilla tarvitaan tukea muutoksen tekemiseen! Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) I&O-kärkihankkeessa kehitetään iäkkäiden sekä omaisja perhehoitajien palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. I&O-kärkihankkeen alueellisia avainhenkilöitä ovat maakunnissa toimivat muutosagentit. Vapaaehtoistyö on räätälöity vapaaehtoisen osaamisen ja tahtotilan näköiseksi. Muistikylä Hogeweyk Muistikylä Hogeweykissa on puolestaan 23 kotia, joissa kussakin kuudesta seitsemään vaikeasti muistisairasta asukasta. Harrastusmahdollisuuksia muistikylässä olikin tarjolla hulppeat 35 – 40 erilaista kerhoa, joihin asukkaat pystyivät osallistumaan mieltymystensä mukaisesti. Ilmapiiri yhteisössä oli rauhallinen ja viihtyisä. Asukkaita kylässä on yhteensä 152. Palkatun henkilöstön lisäksi vapaaehtoisilla on Hollannissa huomattavasti merkityksellisempi rooli kuin Suomessa. Kaikissa vierailupaikoissa oli paljon asumisviihtyvyyttä lisääviä yksityiskohtia: kukkia, viherkasveja, värikkäitä astiastoja, tauluja, asetelmia, puupinoja, polkupyöriä ja isoja seinätauluja. Työttömille ja maahanmuuttajille vapaaehtoistyö on pakollista. Muutosagentin tärkein tehtävä on varmistaa, että maakuntaan muodostetaan iäkkäille tarkoitettujen palvelujen yhteensovitettu kokonaisuus.. Asukkaiden elämäntyyli näkyy kotien sisustuksessa, harrastuksissa ja myös työntekijöiden rooleissa. Jokaisesta asunnosta pääsee omalle ulkopihalle ja toisaalta asunnon yhteisistä tiloista pääsee sisäkadulle. Mitä muuta opimme Suomessa ikäihmisten kotihoidossa ja asumisessa on monta asiaa erittäin hyvin ja jopa paremmin kuin Hollannissa, mutta asiakaslähtöisyydessä meillä on paljon opittavaa. Jokainen osallistuu toimintakykynsä mukaisesti ruoanlaittoon ja arjen askareisiin. Profiloinnin avulla pyritään löytämään yhteisasumiseen sopivat asukkaat. Aidatulle alueelle on yksi korkeiden pensasaitojen taakse ”piilotettu” sisäänkäynti turva-alueineen. Kylä muistuttaa pientä kaupunginosaa. Palveluja uudistetaan kahdeksassa eri kokeiluhankkeessa, jotka ovat suuria maakunnallisia kokonaisuuksia.Jokaiseen kokeiluhankkeeseen osallistuu useita eri toimijoita, muun muassa kuntia ja järjestöjä. Entä miten samaa toimintaideologiaa voisi toteuttaa nykyistä paremmin myös kotihoidossa ja päivätoiminnassa. Kaikki tarpeellinen on saatavilla: kauppa, ravintola, klubitoiminta, Mozartsali, taidetyöpaja, pubi, teatteri sekä viheralueet. Kodit on jaettu kaupunkilaiselämää eläneille, maaseudulla asuneille, yrittäjinä toimineille, virkamiesuran tehneille sekä korkeasti koulutetuille henkilöille. Muutokseen meillä on nyt hyvä mahdollisuus koko maan kattavan I&O -kärkihankkeen muutosagenttiverkoston kautta. Lähtökohtana on aina asukkaan elämänhistoria, aiempi elinympäristö, omat tavat ja tahtotila. Elämän makuinen elämä Pääperiaatteena kaikissa vierailupaikoissa oli se, että ihminen saa jatkaa omannäköistä elämäänsä myös ikääntyneenä, riippumatta siitä asuuko hän kotonaan vai asumisyksikössä. Entisessä tehdashallissa kävelet viileähkössä ilmassa, kuitenkin sisätilassa, aidoilla katukivillä, ylität suojatiet ja piipahdat kampaamoon, ravintolaan, beauty-salonkiin, kirjastoon tai kirkkoon. Hogeweykissä asukkaat liikkuvat omilla kaduillaan ulkoilmassa. Alueelta ulos pääsee ainoastaan palvelupisteen kautta, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Sisäkadut eivät ole suoria vaan asuntoyksikköjen sijoittelusta johtuen kaartuvia ja kulmia sisältäviä. Asukkaiden viihtyminen ja onnellisuus ovat tärkeitä: Muistisairaatkin voivat elää sairaudestaan huolimatta mahdollisimman normaalia elämää normaalissa asuinympäristössä. 17 Vanhustyö 2 • 2017 set ulokkeet. Vapaaehtoistyötä tekevät eläkeläiset, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat sekä työttömät ja maahanmuuttajat. Lähdet kotoa ja palaat omaan kotiisi, eksymättä. Lisäisikö se asukkaiden viihtyisyyttä ja toisiko se laatua muistisairaiden viimeisiin vuosiin. Vierailut kyseisissä yksiköissä panivat pohtimaan, olisiko myös meillä Suomessa mahdollista segmentoida asumisyhteisöjen ja hoitokotien asukkaita nykyistä enemmän elämäntyylin mukaisesti
18 Alzheimer tuli taloon Merja ja Markku Uusitalon elämä muuttui, kun Markulla todettiin kahdeksan vuotta sitten Alzheimerin tauti hänen ollessaan vasta 60-vuotias. Elämme tässä ja nyt, kauaskantoisia suunnitelmia emme tee, Merja ja Markku kertovat.
Äijäjumpassa Markku käy pari kertaa viikossa. Omaishoitaja vai puoliso. Diagnoosin saatuaan Markku, ammatiltaan vastaava rakennusmestari, oli vielä kolme vuotta työelämässä. Jossakin mielessä ehkä olen toki omaishoitajakin, koska joudun valvomaan monien asioiden sujumista. Sisältöä elämään Markku on ollut aktiivinen toimija sekä työettä järjestötoiminnassa. – Hänestä tuli ärtynyt ja riitaa haastava. Hän alkoi unohdella asioita, ja aluksi panimme oireet työstä johtuvan stressin piikkiin, Merja kertoo. – Minullakin oli pelko taudin nopeasta etenemisestä. Kotitöitä Markku ei ole koskaan kokenut omikseen. – Muistisairaan elämä on laadukasta, hän on itsellinen ja pärjää päivittäisissä toimissaan, kun hänellä on puoliso tai läheinen tukenaan, Merja sanoo. – Muistihoitajalle totesin, että etukäteen ei voi tietää, minkä sairauden kukin meistä saa, mutta Alzheimeria en olisi halunnut perheeseemme. Onneksi näin ei käynyt ja olemme pystyneet jatkamaan lähes normaalia perhe-elämää, Merja kertoo. – Tunsin itseni vielä täysin työkykyiseksi, mutta en halunnut mokata missään, Markku toteaa. Muistisairaus ei estä Markkua tekemästä eikä osallistumasta. Muistisairaus on tuonut mukanaan uusia tehtäviä, kuten paikallisen muistiyhdistyksen hallituksen jäsenyyden. Olemme edelleen tasa-arvoinen pariskunta, Merja kiteyttää kauniisti. – Olen myös muistiyhdistyksen kokemusasiantuntija eli käyn eri tilaisuuksissa kertomassa elämästä muistisairauden kanssa”, Markku kertoo. – Olen ajatellut omaishoitaja-sanaa ja sen todellista merkitystä. Parhaiten kotityöt kuitenkin sujuvat, kun teemme ne yhdessä. – Markulla on hyvillä kesäkeleillä enemmän ajokilometrejä kuin minulla, Merja paljastaa. Merja ja Markku harrastavat ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä ja erikseen aivan kuten ennen muistisairauttakin. – Ennen töihin lähtöäni kirjoitan Markulle muistilappuja päivän hommista. Varmistelen asioita ja tarkistan esimerkiksi laskujen maksamisen. Luottamustehtäviä on ollut niin taloyhtiöiden hallituksissa kuin esimerkiksi nuorkauppakamarissa. Markulle moottoripyöräily on erityisen mieluista. Puolison jaksamisesta pitää huolehtia Nuorena Alzheimerin tautiin sairastuneilla tauti saattaa edetä nopeasti. – Markku oli erinomaisessa fyysisessä työkunnossa ennen muistiongelmia. Prätkäharrastus on ollut vuosia yhteinen kesäharrastus. – Vielä en kuitenkaan halua kutsua itseäni omaishoitajaksi, vaan olen Markun vaimo ja kumppani. Myönnän, että taudin edetessä joudun jossakin vaiheessa olemaan enemmän omaishoitaja kuin puoliso. Muistisairaudessa läheisensä menettää ensin persoonana ja lopulta kuolemalle. Molemmilla on omat moottoripyörät ja ajamaan lähdetään yksin, kaksin tai ystäväporukalla. Merja muistuttaa, että puolison pitää huolehtia itsestään ja jaksamiTeksti: Marianne Lind Kuvat: Juha Tuomi Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten.. Markun saatua diagnoosin Merja kertoi muistisairaudesta terveydenhoitoalan työkavereilleen ja sai heiltä tukea elämäntilanteeseensa. Suunnittelimme jäävämme eläkkeelle yhtä aikaa, mutta näin ei käynytkään, Merja muistelee. 19 Vanhustyö 2 • 2017 T ieto tuli yllätyksenä, vaikka Merja-vaimo olikin huomannut joitakin muutoksia Markun käytöksessä. Lopulta työnantaja vaati Markkua jäämään eläkkeelle muistiongelmiensa vuoksi, vaikka Markulla oli edelleen työmotivaatiota
• Sairauden perimmäistä syytä ei tunneta. Alzheimerin tauti tuli taloon kutsumatta, mutta molempien mielestä se saa tyytyä vieraan rooliin. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Omaishoitajat ja läheiset -liitto on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvontaja tukijärjestö. – Vertaistukiryhmät ovat erittäin tärkeitä tuen antajia, mutta koen, että ryhmässä käyminen ei ole minulle sopivin tukimuoto. • Alzheimerin tauti on etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Merjalle Markku on edelleen puoliso, pojille yhä isä ja lapsenlapsille ihana pappa. Merja pitää kiinni omista harrastuksistaan. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta. – Opiskelen mm. 20 sestaan. Juttu on aiemmin julkaistu Lähellä-lehdessä 4/2015. www.omaishoitajat.fi Aktiivisia paikallisyhdistyksiä Liiton paikallisyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvoa ja tietoa sekä tapaavat samassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Merja tietää, että vertaistukiryhmissä voi purkaa omia tuntemuksiaan. • Taudin kulku on useimmilla samantyyppinen, mutta etenemisnopeus ja oireisto voivat vaihdella. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Pienemmille pappa joskus ”höpsii”, kun ei muista. Isommille lapsenlapsille sairaus on selitetty, eikä siitä ole tehty mitään kummajaista. Myös ystävyyssuhteen voi tukahduttaa jatkuvalla valituksella, Merja tuumii. Tiesitkö. uusia kieliä. www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset Jäsenyys kannattaa Liity liiton paikallisyhdistyksen jäseneksi ja hyödynnä jäsenedut www. Mitä omaishoito on. Lähde ja lisätietoja www.muistiliitto.fi/fi/muisti-ja-muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/alzheimerin-tauti Elämä jatkuu Merjalla ja Markulla on neljä aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta. – Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten. – Omat lapset eivät kuitenkaan mielestäni ole niitä, joihin omaa jaksamattomuutta tai pahaa oloa puretaan. omaishoitajat.fi/jasenasiat. Liitto toimii asiantuntijana omaistaan hoitavien yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi sekä tukee erilaisin tavoin omaishoitotilanteessa eläviä henkilöitä. O maishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Moottoripyöräilyn lisäksi käyn laulamassa, vaelluksilla ja ratsastamassa. Avoin keskustelu omasta jaksamisesta on paikallaan ja tarpeellista. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille erilaisia vertaisryhmiä, retkiä, tapahtumia ja virkistystä
Riittävä ja oikea-aikainen tieto sekä konkreettinen arjen apu tukevat myös pärjäävyyttä. Perheiden resilienssi eli pärjäävyys tarkoittaa riittäviä voimavaroja, joiden avulla perheiden on mahdollista selviytyä ja toipua vastoinkäymisistä ja vaikeista elämäntilanteista sekä löytää reitti mahdollisuuksiin, mielekkyyteen, kasvuun, uusiin toimintatapoihin ja uudenlaiseen suhtautumiseen. 21 Vanhustyö 2 • 2017 Kolumni Muistiperheiden pärjäävyyden tukeminen K un etenevä muistisairaus todetaan, muuttuu sekä sairastuneen että hänen läheistensä elämänkulun suunta. Arjen sujuminen, itselle ja perheelle tärkeiden ja mielekkäiden asioiden toteuttaminen, kokemus pystyvyydestä ja omien voimavarojen riittävyydestä sekä itseä ja perhettä koskevista asioista päättäminen ovat tekijöitä, joiden avulla muistiperheiden pärjäävyys voi vahvistua. Pyrkimys elää tässä ja nyt, realistisen myönteinen asenne, mielihyvää ja iloa tuottavien asioiden vahvistaminen, myötätuntoisuus itseä ja muita kohtaan sekä elämän epätäydellisyyden hyväksyminen voivat auttaa hallitsemaan sairauden etenemisen aiheuttamaa pelkoa ja huolta tulevaisuudesta. Monenlaiset perheen historiaan, nykyhetken vaatimuksiin ja tulevaisuuden toiveisiin liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen muistisairaus saa perheessä ja millaisia voimavaroja perheillä on muuttuvassa elämäntilanteessaan. Kokemukset ovat erilaisia riippuen siitä, tarkastellaanko niitä sairastuneen omakohtaisen kokemuksen vai läheisten näkökulmasta. Muistisairauteen liittyy surun, pelon ja epätietoisuuden tunteita. Mahdollisuus sosiaaliseen tukeen on tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin voimavara. Sairaus haavoittaa toimintakykyisyyttä ja tuo kohdattavaksi luopumista ja muutoksia. Muistisairaus ei ole perheen tai sen jäsenten elämäntarinan päätepiste. Erilaiset kriisit, elämänmuutokset ja menetykset kuuluvat elämään, eikä kukaan välty niiltä. Muistisairaus muuttaa tulevaisuuden suunnitelmia ja elämälle asetettuja toiveita. Elämä muistisairauden kanssa ei ole pelkästään kielteisten asioiden kohtaamista, vaan mahdollisuus uusille myönteisille asioille, esimerkiksi uudenlaiselle läheisyydelle ja kiintymykselle perheessä, uusille arkielämän selviytymisja ongelmanratkaisutaidoille sekä myönteiselle ja hyväksyvälle elämänasenteelle itseä ja muita kohtaan. Yhteys toisiin mahdollistaa avun ja tuen saamisen sekä antamisen. Läheisiltä mutta myös laajemmalta verkostolta, kuten muilta samassa tilanteessa olevilta tai ammattilaisilta saatava tuki voi mahdollistaa kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi tulemisen. Hanna-Mari Pesonen, TtT Tutkijatohtori Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto. Surun, pelon tai epätietoisuuden tunteita ei tarvitse kantaa yksin. Tuettaessa muistiperheiden pärjäävyyttä olisikin yksilöllisesti ja perhelähtöisesti huomioitava perheen ja sen jäsenten aiemmat selviytymisen keinot ja olemassa olevat vahvuudet. Näiden lisäksi on tärkeää tunnistaa, mitä mahdollisia muita samanaikaisia voimavaroja verottavia vaatimuksia perheellä on. Muistiperheiden pärjäävyyttä voidaan tukea kohtaamalla perheet voimavaralähtöisesti oman elämänsä asiantuntijoina
22 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Liiku mieli hyväksi -hankkeen liikuntaan liittyvä tietämys ja Mirakle-hankkeen ikäsensitiivinen mielenterveysosaaminen yhdistettiin leikkimistä koskevaan tutTeksti: Tiina Hailla Kuvat: Tuomas Gustafsson Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli viihdyttää Eloisa ikä -ohjelman Mirakle-hankkeen kehittämä Nestori Nurjamieli -lautapeli yhdistää mainiolla tavalla seurallisen lautapelin mielen hyvinvointia vahvistavien keinojen oppimisen ja oivaltamisen. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä N estori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli julkistettiin Helsingin Wanhassa Satamassa pidetyillä Mielenterveysmessuilla marraskuussa 2016. Amerikkalaisen peliteoreetikko Stuart Brownin mukaan leikkiminen yhdistää aivojen havaintoja kognitiokeskuksen toimintaa ja stimuloi uusien synapsien kasvua aivojen emotionaalisissa ja kognitiivisissa ohjausjärjestelmissä. Pelissä edetään erilaisia tehtäviä suorittaen. – Idea pelin kehittämiseen syntyi, kun järjestimme hankkeen puitteissa Seniorihyvinvointitreenejä eri puolilla Suomea. Tehtäväkortteja on yhteensä 80 ja ne on ryhmitelty viiteen tyyppiin: Avarat aatokset ja älynväläykset, Lepoa ja latausta, Yhdessä irrotellen, Letkeä liike ja notkeat nivelet ja Hyvä Mieli ja mielihyvä. Siitä alkoi pelin kehitystyö, jossa mukana oli myös pelikehittäjä, kertoo Maija Hansen. kimustietoon. Pelistä kerrotaan myös Eloisa ikä -ohjelman Youtube-kanavalla julkaistussa Mielenterveysmessuilta tehdyssä uutisvideossa. Nestorin popup-esittelyjä Helsingissä ja Turussa Suomen Mielenterveysseuran hankkeen päättyminen ei onneksi Nestoripelin suosion kasvuvauhtia hidasta, sillä Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevat tahot levittävät peli-intoa ja -lautoja verkostoissaan. Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapelin popup-esittelyjä tullaan näkemään kevään aikana Helsingissä TERVE-SOStapahtumassa ja Turussa Gerontologian kongressissa Eloisa ikä -ohjelman näyttelyosastolla. Pelin suunnittelussa ja kehittämisessä on noudatettu palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen periaatteita ja näin saatu eri toimijoiden monipuolinen osaaminen hyödynnettyä. Tavoitteena on päästä maaliin ensimmäisenä. Muutama treeneihin osallistunut ikäihminen kysyi, että eikö tätä mielen hyvinvoinnin vahvistamista voisi tehdä vielä hauskemmin, esimerkiksi pelaamalla. Lataa lautapeli osoitteessa: www.mielenterveysseura.fi/nestori Nestorin ystävänpäiväkampanjan kuva.. Eloisa ikä -ohjelman messuosastolla lautapeliä olivat esittelemässä Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeessa pelin kehittämisestä vastanneet projektipäällikkö Maija Hansen ja projektisuunnittelijat Sirpa Väänänen ja Sonja Maununaho. Hyvää mieltä ja liikkeen iloa pelin pyörteisiin Pelissä kaikki osallistujat muodostavat yhdessä joukkueen, joka kisaa mielipahan aiheuttajaa, piirroshahmo Nestori Nurjamieltä vastaan
Kapulanvaihto sujui jouhevasti keskustellen muun muassa siitä, tuleeko MIKEsovellukseen kuvavihjeitä, pyritäänkö muistisairaan vastauksista keräämään tietoa yksilöllisistä voimavaroista tai miten MuistiMIKE-lomakkeiden skaalautuvuus onnistuisi. Samalla kun he saavat tietoa asukkaista, he tekevät arviointia havainnointilomakkeen toimivuudesta. Ilman hänen pitkäjänteistä ammattitaitoista panostustaan muistisairaiden toimintakyvyn edistämiseen olisi työvälineen laajamittainen käyttöönotto jäänyt haaveeksi. Vuoden toimintaterapeutti -kunniapalkinnon saanut oululainen Meriläinen on alusta asti ollut MIKE-työvälineen kehittäjätyöryhmän yhteyshenkilö. Tampereella mielenkiintoinen kokeilu Tampereella on alkamassa mielenkiintoinen MIKE-kokeilu. MuistiMIKE-työvälineen uuteen ilmeeseen ja tekemisen meininkiin voi tutustua verkkosivustolla www.muistimike.fi ja kevään aikana TERVESOS-tapahtumassa Helsingissä 4.–5.5. Metropolian opiskelijat kehittävät MIKE-työvälineestä mobiiliappia – Syksyllä käynnistyneen MIKE-työvälineen mobiilisovelluksen kehittämiseen osallistuvat geronomija insinööriopiskelijat ovat tehneet hienoa työtä, kiittelevät projektia ohjanneet Metropolian opettajat Panu Karhinen ja Mikael Soini. ja Gerontologian kongressissa Turussa 7.–9.6.2017. Sivuston keskustelupalsta ei vaadi rekisteröitymistä ja tarjoaa siten matalan kynnyksen mahdollisuuden kokemusten vaihtoon niin muistityön ammattilaisille kuin myös muistisairaiden läheisille ja omaisille, kuvailee toimintaterapeutti Maaret Meriläinen. Työpajaan osallistunut MIKE-työvälineen 'äiti' Maaret Meriläinen piti kuulemastaan, ja totesi pajan päätteeksi, että jos sähköistä sovellusta arvioidaan vaikkapa STEAn kehittämishankkeen näkökulmasta, tarjoaa se oivan mahdollisuuden koota nopeasti yhteen yksittäisistä asiakkaista saatua arviointitietoa ja tekisi raportoinnin todella helpoksi. telmää työvälineenä. Sivustolta löytyvät työvälineen käytössä tarvittavat lomakkeet ja ohjeet muistisairaan ihmisen kokeman elämänlaadun arviointiin ja seurantaan. Kaksi tukityöllistettyä henkilöä alkaa kokeilla MIKEn havainnointilomaketta tehostetun palveluasumisen yksiköissä, joissa asuvien muistisairaiden elämänlaadun arvioinnissa ei voida käyttää haastattelumene. Tuloksia tästä mielenkiintoisesta ja Tampereen kaupungin ennakkoluulottomasta kokeilusta odotan mielenkiinnolla, Meriläinen kertoo. O ulun Seudun Muistiyhdistyksen (Osmy) ylläpitämä Muistimike.fi-verkkosivusto julkaistiin aivoterveyden teemaviikolla maaliskuussa. 23 Vanhustyö 2 • 2017 Teksti ja kuva: Tiina Hailla MuistiMIKE 2.0 – kehitystyö jatkuu Eloisa ikä -ohjelman muistihankkeiden kehittämistyön tuloksena syntynyt MIKE-työväline saa omat verkkosivut ja vakiinnuttaa asemaansa muistisairaan ihmisen kokeman elämänlaadun seurannan ja arvioinnin välineenä. Maaliskuussa pidetyssä työpajassa geronomiopiskelijat Laura Järvelä, Kati Seppälä ja Mervi Vornanen esittivät syksyn aikana tehtyä selvitystä asiakasja markkinaymmärryksestä. Tilaisuuden aikana siirrettiin 'viestikapula' MIKE-proton kehitystyössä insinööriopiskelijoille Mikko Lehtoselle, Jenna Oreniukselle ja Sanni Toloselle. – Esimerkiksi meillä Oulussa on useita teemaryhmiä, joiden osallistujista kerättyä tietoa voitaisiin MIKE-sovelluksella luokitella ryhmittäin
Tilastojemme mukaan 78 %:lla on ollut syynä koettu yksinäisyys tai sosiaalisen verkoston puute, kertoo HDL:n projektipäällikkö Satu Aalto. Eloisa ikä Katso videot: Etsivä ja löytävä vanhustyö löytää näkymättömät ja ohjaa syrjäytymisestä elämään. Onkin hienoa, että Espoon, Helsingin ja Turun kaupungin edustajat lähtivät mukaan videoprojektiin kertomaan omasta näkökulmastaan, miksi yhteistyö on niin tärkeää ja sitä kannattaa tehdä, sanoo Eloisa ikä -ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta. Videodokumentti ammattilaisille ja lähimmäisestä välittäville ihmisille Youtube . Video kuvaa toimintatavan merkitystä ja käytännön toteutusta Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Videolla esiintyvien pääkaupunkiseudun Seniori-Vamoksen ja turkulaisen Löytävä-hankkeen lisäksi useissa muissa Eloisa ikä -ohjelman hankkeissa on kehitetty ja tehty etsivää ja löytävää vanhustyötä vuodesta 2013 lähtien. yksinäisyydestä, muistisairauksista, masennuksesta, päihdeongelmista ja liikkumisvaikeuksista kärsiviä ikäihmisiä. Turussa Löytävä-hanketyöntekijät ovat tavoittaneet vuosina 2014–2016 yhteensä noin 540 ikäihmistä. Lisätietoa: www.eloisaikä.. Yksittäiset jaksot ovat kestoltaan noin 6 minuuttia. Uusia keinoja eriarvoistumista vastaan – Uusia keinoja vastata suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisen haasteisiin tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän kaikissa kunnissa ja tulevissa maakunnissa. Dokumentin on tuottanut Filmlike Oy Henrik Kaukonen ja käsikirjoittanut Joonas Rutanen. 24 Etsivä ja löytävä vanhustyö on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä järjestöjen ja kuntien välillä. Pääsääntöisesti asiakkaat ohjautuivat palveluun verkoston kautta, yli 60 % kotihoidosta. Uutiset Video on yksi Eloisa ikä -avustusohjelman keinoista esitellä toimintatapoja, miten järjestölähtöistä ruohonjuuritason sosiaalityötä tekemällä pidetään huolta niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Toimintamuotoja ovat yksilöasiakastyö, Pilke-toiminta, määräaikaiset ryhmät, päivystys ja satunnaisten toimistolta apua hakevien ikääntyneiden auttaminen, sanoo projektikoordinaattori Sanna Jokinen. Konkreettista moniammatillista auttamista Espoossa, Helsingissä ja Turussa Vuonna 2016 Helsingin Kallion alueella Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Seniori-Vamos tavoitti 174 asiakasta ja Espoon keskuksen alueella 76 asiakasta. . Jokainen jakso toimii itsenäisenä kokonaisuutena. Eloisa ikä -ohjelmassa on valmistunut etsivän ja löytävän vanhustyön kolmiosainen videodokumentti, joka on tarkoitettu opastukseksi vanhustyön ammattilaisille julkisella ja yksityisellä sektorilla. Video on toteutettu yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Seniori-Vamos -hankkeen ja Fingerroosin säätiön Löytävä-hankkeen kanssa. Ajankohtaista . Kolmiosainen videodokumentti on katsottavissa Eloisa ikä -ohjelman Youtube-kanavalla. Etsivän vanhustyön avulla löydetään mm. Kalliossa toimi viime vuoden lopussa 76 aktiivista vapaaehtoista ja Espoossa 28 vapaaehtoista
Eri ympäristöt viittaavat aina osaltaan tiettyihin esteettisiin ja muihin kulttuurisiin arvoihin. Kaikissa hoivaympäristöissä toimintaa kuitenkin pyritään monin tavoin muokkaamaan asukkaan fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevaksi. Elämän kokemukset ovat aina mukana iholla, selkärangassa ja jokaisessa hermosolussa. (I.K. Vapaaehtoiset avustajat ovat oppineet katsomaan ja osoittamaan ilmiöitä, joita ei tavallisessa menossa aina huomata. Elämykset jättävät jälkensä. Ryhmässä ne, jotka eivät jostakin syystä itse voi tai halua tehdä taidetta, voivat taidekuvia katsellessaan löytää itselleen merkityksellisiä asioita. Ritva-Liisa Yrjölä (FM, Taideterapeutti, kuvataiteilija) Taidetoiminnan merkitys hoivaympäristössä. Esimerkiksi, kun kysyn kerhoon tulevalta, oliko mukava, että sinut tuotiin tänne, vaikeastikin muistisairaaksi luokiteltu ihminen saattaa sanoa painokkaasti: “Mutta sehän olis ollu heitteille jättämistä, jos ei olis tuotu”. Hän tutki teosta suurennuslasin avulla todella innostuen näkemästään. Luova vuorovaikutus on hoivatyön taiteellistamista: vaatii asennetta nähdä ja tuoda esille, auttaa näkemään kaikessa kauneutta ja valoa – kokemuksia siitä, mitä on joskus tai siinä hetkessä nähnyt ja tuntenut. Ojensin hänelle satunnaisesti mukana olleen kuvakirjan. Lihakset ja ilmeet näyttivät jännittyvän kiihkeästi hetkeen, jolloin “sen valtavan hahmon luonnossa näki”, kuten hän totesi. Yksilön kohtaaminen erilaisissa tilanteissa herättää luottamusta ja ymmärrystä. Ihan hiljattain eräässä hoivatalossa lähes sokea mies haettiin (vapaaehtoisvoimin) taideryhmään. Tehdään havaintoja haistellen, kuunnellen ja ihmetellen. Joskus kuulee asukkaan kiittävän: “Ihanaa, että sinä huomasit ja näit – ja että sanoit saman, minkä minäkin näin”. Kun asukas viedään tilaan, joka viittaa normaaliin aktiivielämään usein laitostavan hoivatilan sijaan, ihminen yleensä vapautuu hoidettavan roolistaan.Toisaalta, vaikka yksilö tunnistaa tilanteensa, hän tietää oikeutensa. Asukkailla on aina tarve ja oikeus kurkistaa normaalin päiväjärjestyksen ulkopuolelle ja saada sitä kautta hetkiä, joissa kokee olevansa antava ja arvokas, aktiivinen tekijä. Voi vaikka muistaa, miltä tuntui tehdä lumipalloja tumput märkinä – ja samalla antaa asukkaan kokeilla, tuntuuko lumi samalta kuin ennen. 25 Vanhustyö 2 • 2017 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Esimerkiksi elefanttipiirrosta tutkiessaan hänen koko olemuksensa syttyi palautuessaan hetkeen, jonka oli kauan sitten kokenut ollessaan Ilkka Koiviston vetämällä safariretkellä. Koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, kokemukset tallentuvat aistimusten myötä koko olemukseen ja tuntemukset voidaan elää uudelleen. O len työskennellyt eri palveluja hoivakodeissa, sekä eri-ikäisten muiden kansalaisten kanssa taiteilijana ja taideterapeuttina. Yleensä asukas arvostaa sitä, että puhutaan muustakin kuin säästä ja vuodenajoista. Taidepiiri on yksi hyvä ja monille sopiva keino irrottautua tavanomaisesta ympäristöstä, jossa mennään tiettyjen rutiinien ja päiväjärjestysten mukaan. Sosiaaliset kohtaamispaikat tuottavat ymmärrystä itsestä ja muista. on koonnut R.Thomsonin kuvat teoksessa Eläimiä taiteilijan työpöydältä 1972.) Kokemukset pysyvät meissä ja voivat virikkeiden myötä tulla uudelleen koetuiksi. Se on sosiaalisen vuorovaikutuksen, luovuuden, muistojen ja toisten tarinoiden kautta löytyvän mielihyvän ja ilon paikka. Muistaminen tulee iholta ja sen alta. Aina on aihetta katsoa asioita luovasti ja positiivisesti, tehdä havaintoja, aistia tunnelmia ja auttaa näkemään mahdollisuuksia toimia virikkeellisesti – ihan siinä arjessakin. Hyvässä hoivatyössä voidaan asukasta vireyttää kuuntelemalla häntä ja viemällä hänet paitsi entisiin, myös tämän päivän ilmiöihin ja kulttuurien ulottuvuuksiin. Taidetta katsellessaan ja tehdessään ihminen tunnistaa asioita, jotka ovat hänelle merkityksellisiä. Taideja muun viriketoiminnan tulisikin olla mukana kaikessa kanssakäymisessä. Myös ulkoiluttaessa on tilaisuus katsoa maailmaa havannoiden ja tutkien asioita uusin silmin
Erityisen tärkeää riittävän proteiinin saanti ja ravinnon laatu on niillä ihmisillä, jotka muutenkin syövät hyvin vähän. Osalla ruokavalio oli yksipuolistunut ja huonoimmillaan koostui pelkästä vaaleasta leivästä, maidosta sekä perunasta ja kastikkeesta. Tutkimus osoitti, että ravitsemusohjaus oli hyödyllistä ja ohjauksen seurauksena paTeksti: Leena Valkonen Kuva: Gery ry Ravitsemusohjauksesta tukea ikääntyneiden ja muistisairaiden hyvinvointiin Tuoreen tutkimuksen mukaan proteiinin ja suojaravintoaineiden saanti jää iäkkäillä ihmisillä suosituksia alhaisemmaksi. Suominen esittää huolensa etenkin kotona asuvien muistisairaiden ravitsemuksen puolesta. Hyvällä ravitsemuksella voidaan ennaltaehkäistä ravitsemustilan heikkenemistä ja parantaa elämänlaatua. H elsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen aineisto sisälsi viiden aiemman ikääntyneiden ihmisten ravitsemusta selvittäneen tutkimuksen tiedot. Virheravitsemus heikentää vastustuskykyä, kiihdyttää lihaskatoa ja heikentää toimintakykyä. 26 la puutetta välttämättömistä ravintoaineista. Myös hyvinvoivalta näyttävällä ihmisellä voi ol. Tutkituista 77 prosenttia sai ravinnostaan suositeltua vähemmän proteiinia. Ravitsemusneuvontaa tulisikin antaa kaikille ikääntyneille, jos halutaan, että heidän terveytensä ja toimintakykynsä säilyy mahdollisimman pitkään, sanoo tutkimuksessa mukana ollut dosentti, elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä. Ruokavalion laadun parantamiseen ja proteiinin saannin kasvattamiseen on selvä tarve kaikissa ikääntyneiden ryhmissä. Energian ja proteiinin saanneissa oli tutkittavilla suurta vaihtelua. Aiemmissa muistisairaille ja heidän puoliso-omaishoitajilleen tehdyssä tutkimuksessa (Ravitsemus muistisairaan kodissa 2009–2012) todettiin, että tutkimukseen osallistuneet pariskunnat olivat hyvin heterogeeninen ryhmä ja tutkittavien ruokavalion laadussa ja ravinnon saannissa oli suuria eroja. Huomio ruokavalion laatuun Ikääntyneiden ihmisten ruokavalion laatuun tulisi aivoterveyden kannalta kiinnittää erityistä huomiota, Merja Suominen painottaa. – Jos liikkuminen on vähäistä ja syödyn ruoan määrä vähäinen, ei ruoasta saada kaikkia tarvittavia ravintoaineita. – Muistisairauksien seurauksena ravitsemustila usein heikkenee ja ravintoaineiden saanti vähenee. Makuaistin heikentyessä muuta ruokaa korvataan usein makeilla ja helposti syötävillä valmisteilla, jotka lisäävät virheravitsemuksen riskiä. Tutkimuksissa oli mukana kotona ja pitkäaikaishoidossa asuvia henkilöitä. Ruokavalio on aina kokonaisuus ja paras tapa saada turvallisesti, riittävästi ja sopivassa suhteessa ravintoaineita on syödä monipuolisesti ja riittävästi. Ravitsemuksella puolestaan on keskeinen merkitys ihmisen toimintakykyisyydelle. Tutkimus kertoo, että mitä huonokuntoisempi ikääntynyt oli, sitä todennäköisemmin suuri osa hänen energiansaannistaan kertyi sokerista. Suojaravintoaineista folaatin sekä Dja E-vitamiinin suosituksia vähäisempi saanti oli yleisintä. – Tulokset osoittavat, että joka viidennellä iäkkäällä ihmisellä ruokavalio on liian yksipuolinen. Osalla ruokavalio oli hyvin koostettu ja se sisälsi monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja hyviä proteiinin lähteitä
Kehitteillä on mm. Hän kaipaa huomiota myös kotiin toimitetun ateriapalvelun laatuun. Mallissa hyödynnetään Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan elementtejä. Ravitsemusohjaus tukee osallisuutta Ryhmämuotoisessa toiminnassa ravitsemusohjauksella pyritään tukemaan ja kannustamaan iäkkäitä ihmisiä huolehtimaan omasta terveydestään ravitsemuksen, liikunnan ja sosiaalisen toiminnan avulla. Miten toteutuu asiakkaan valinnanvapaus. Ihmisillä on yksilöllisiä tarpeita ja makumieltymyksiä. Ravitsemusohjaus ryhmässä on sosiaalista, tukee osallisuutta ja sekä mahdollistaa vertaistuen. Voimaa ruuasta –toiminnasta tietoa ravitsemukseen Gery ry on kehittänyt vuoden vaihteessa päättyneessä Rahaautomaattiyhdistyksen tukemassa Voimaa ruuasta -toiminnassa materiaaleja ja oppaita ravitsemusohjaukseen vanhustyössä toimiville ammattilaisille. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Gery ry, Ikäinstituutti ja Vanhustyön keskusliitto. Toiminta jatkuu edelleen koulutuksena, tiedon levittämisenä ja materiaalituotantona sosiaalija terveysministeriön Veikkauksen tuotoilla rahoittamana. Mediq Webshop ?– AINA AVOINNA Tuotteet hoivakodeille -katalogi on hyvä apu nettitilauksia tehdessä! Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. – Keskeistä on, että ihmiset toteuttavat omaa elämäänsä, mutta ohjauksen avulla heitä tuetaan heidän omissa ravitsemuspäätöksissään. Luettelon pdfja verkkoversiot löytyvät myös kotisivuiltamme www.mediq.fi Hyvällä ravitsemuksella voidaan ennaltaehkäistä ravitsemustilan heikkenemistä ja parantaa elämänlaatua.. riskuntien ravinnonsaanti parani. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi Tilaa uusi painettu luettelo: Lähetä viestiä osoitteeseen mediq.suomi@mediq.com. Jokaisen ikääntyneen ihmisen tulisi saada ravitsemusammattilaisen ohjausta ainakin siinä vaiheessa, kun hän tarvitsee kotipalvelun apua. Laadukas ravitsemus on yksi ihmisen hyvinvoinnin peruspilareista. Ravitsemusammattilainen tekisi suunnitelman, jota kotihoidon henkilökunnan ja iäkkään läheisten kanssa toteutetaan, Merja Suominen visioi. Tutkimus osoitti myös, että iäkkäät miehet omaishoitajina tarvitsevat ruoanlaitto-ohjeita ja ruoanlaittokursseja, koska iäkkäimmän ikäpolven miehet eivät perinteisesti ole vastanneet perheen ruokataloudesta, Suominen muistuttaa. Koulutuksen avulla ravitsemustietoutta pyritään levittämään valtakunnallisesti ikääntyneiden liikuntaja kuntoutusryhmien kautta ikääntyneille itselleen. kauppakassiohjausta, johon pyritään liittämään kauppapalvelut. Ryhmiä voidaan järjestää kuntien ja järjestöjen toimesta. Puh. – Merkittävää on, millaisia päätöksiä kuntapäättäjät tekevät kilpailutuksissa
Myönteisten tunteiden laaja-alainen vaikutus, hyvät ihmissuhteet ja kokemus elämän merkityksellisyydestä rakentavat hyvää arkea. Läsnäolon ja myötätuntoisen asennoitumisen taito lisää kykyä ymmärtää toisen tarpeita, tunnistaa mahdollisuuksia ja vahvistaa myönteisyyttä. Muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta hyvät kohtaamiset ovat avainasemassa. Osallistujat saivat oivalluksia omien kokemusten kohtaamiseen. Läsnäoloja myötätuntotaidot tuovat puolestaan valmiuksia kohdata hyväksyvämmin ja sallivammin tunteita ja tilanteita. Mielekkääseen toimintaan uppoutuminen, aikaansaamisen tunne ja onnistumisen kokemukset sekä omien taitojen käyttö ovat myös keskeisiä tekijöitä. Eräs osallistuja kuvasi ryhmän antia näin: ”Pelko vie energiaa, ja harjoitusten avulla löysin uuden tavan kohdata sitä”. Voimaantumista vahvistavassa ohjauksessa asiakas ja hänen voimavarojensa löytäminen ovat keskiössä. Ihmisen aito kuuleminen avoimessa tasavertaisessa dialogissa, erilaisten näkökulmien etsiminen, luottamus taitoihin sekä toiveikkuuden ja myönteisyyden löytäTeksti: Sirkkaliisa Heimonen, Mari Juote, Leena Rasanen, Tamara Björkqvist Kuva: iStock VIVA -hankkeessa voimaantumista vahvistavan ohjauksen äärellä Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvän arjen tukeminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen erityisesti sairauden alkuvaiheessa on ajankohtainen haaste. Nämä taidot avaavat välittämisen väyliä ja antavat keinoja pitää huolta itsestä. Ryhmätapaamisissa keskityttiin tietoiseen pysähtymiseen, kehon ja mielen yhteyteen sekä tunteiden sallivaan kohtaamiseen. Valmennuspolkuja ammattilaisille Hankkeessa toteutettiin kaksi valmennuspolkua ammattilaisille voimaantumista vahvistavan ohjauksen osaamisen perustasta ja menetelmistä. Toinen osallistuja puolestaan kertoi: ”Koen, että syyllisyyden tunne on vähentynyt ja suru muuttunut myötätunnon tuella”. Hankkeessa hyödynnetään positiivista psykologiaa, ratkaisukeskeistä lähestymistapaa sekä tietoisen läsnäolon ja myötätunnon taitoja. Läheisille pilotoitiin ja sovellettiin itseen kohdistuvan myötätunnon ja tietoisen läsnäolon teemoja ja harjoituksia. Toisen voi kohdata vain nykyhetkessä. Vahvuuksien näkeminen ja hyvän havaitseminen kannattelee ja haastavissa elämäntilanteissa tukee mielen kimmoisuutta (resilienssi). Ikäinstituutin VIVA -hanke tarttuu tähän haasteeseen kehittämällä voimaantumista vahvistavaa ohjausta ja tuottamalla välineitä siihen. Seitsemän kerran ryhmäprosessissa tehtiin itsemyötätunnon ja tietoisen läsnäolon harjoituksia ja jaettiin kokemuksia. Osallistujat löysivät uudenlaisia tapoja kohdata itseä ja ymmärtää omia kokemuksia. Myötätuntoinen asennoituminen itseen ja toisiin tuo tasapainoa erityisesti vaikeuksia kohdattaessa ja riittämättömyyttä koettaessa. Voimaantumista vahvistavan ohjauksen avaimet • asiantuntijuus asiakkaalla • vahvuuksien tunnistaminen • läsnäoleva kuuntelu ja myötätunto • erilaisten näkökulmien etsiminen • myönteisyyden ylläpitäminen • onnistumisten tarkastelu • toiveikkuuden löytäminen • tulevaisuuteen suuntaaminen Ryhmiä muistisairauteen sairastuneille ja läheisille Muistisairauden alkuvaiheessa oleville on hankkeessa pilotoitu ja sovellettu tietoisen läsnäolon ja itseen kohdistuvan myötätunnon teemoja ja harjoituksia. 28 P ositiivinen psykologia on tuottanut tietoa hyvän elämän ja hyvinvoinnin osatekijöistä. Ryhmäprosessissa oli seitsemän tapaamista ja yksi seurantatapaaminen. Hengitys-, kehotietoisuusja aistiharjoitusten koettiin tuovan uudenlaisia rauhoittumisen keinoja arkeen. minen ja ylläpitäminen ovat voimaantumista vahvistavan ohjauksen avaimia. VIVA. Ratkaisukeskeisyys ajatteluja toimintatapana antaa välineitä tähän
Valmennustapaamisissa on tarkasteltu muun muassa ohjaamisen taitoa, dialogisuutta, ihmislähtöisyyttä, kohtaamisen kysymystä ja mielen hyvinvointia. Myönteisten tunteiden vaikutus ja niiden kautta hyvän kehän synnyttäminen antavat elämäniloa ja sisältöä kohtaamisiin ja arjen tilanteisiin. Näin näkökulmat ja menetelmät leviävät ja juurtuvat käytännön työhön. Ohjaajan oma voimaantuminen lähtee omien ajattelutapojen tunnistamisesta ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. läsnäolon tärkeyden. Voimaantumista vahvistavan ohjauksen opas sekä läsnäoloja myötätuntotaitoihin perehdyttävä opas äänitteineen tuovat aihepiirit ja menetelmät kaikkien aiheista kiinnostuneiden saataville. Valmennuksiin osallistujat ovat kertoneet muun muassa oivaltaneensa pienten hetkien merkityksellisyyden sekä pysähtymisen, kuuntelun ja Viva -hanke kehittää voimaantumista vahvistavaa ohjausta muistisairauteen sairastuneiden, kotona asuvien iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn tukemiseksi (2016-2017, terveyden edistämisen määräraha, STM) Myönteisten tunteiden vaikutus ja niiden kautta hyvän kehän synnyttäminen antavat elämäniloa ja sisältöä kohtaamisiin ja arjen tilanteisiin. Hanke on luonut hyvän perustan viedä positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden sekä läsnäoloja myötätuntotaitojen sanomaa eteenpäin voimaantumista vahvistavan ohjauksen ja laajemminkin vanhustyön kehittämiseksi.. Asiakkaan tarina, tilanne ja asiantuntijuus ovat ohjauksen keskiössä. 29 Vanhustyö 2 • 2017 -valmennuksessa osallistujat ovat perehtyneet erityisesti positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden perusteisiin. MIND -valmennuksessa on puolestaan tutustuttu tarkemmin tietoisen läsnäolon ja myötätunnon taitojen mahdollisuuksiin ohjauksessa. Valmennustapaamisten myötä on syntynyt taitoa pelkistää ja rohkeutta olla läsnä sekä työn iloa ja vapautta. Tietoa ja taitoa kaikille kiinnostuneille Hanke tuottaa myös materiaaleja. Valmennuspolkuihin osallistuvat ammattilaiset soveltavat hankkeen näkökulmia ja menetelmiä omissa toimintaympäristöissään
Esimerkiksi Teppo Särkämön tutkimuksessa verrattiin laulamisen ja musiikin kuuntelun vaikutuksia tavalliseen kuntoutukseen. – Henkilöllä voi olla niin vaikea muistihäiriö, ettei hän pysty kommunikoimaan enää kielellisesti kovin hyvin. Tarvitaan molempia aivopuoliskoja, työmuistia, tarkkaavaisuutta sekä tunnekomponentteja. Musiikki työllistää aivoja mieluisalla tavalla, tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi Helsingin yliopistosta sanoo. Jokainen on oman musiikkinsa ja elämänsä asiantuntija.. Silti aivoissa säilyy kyky reagoida tunteisiin ja muistoihin, joita etenkin musiikki herättää, akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä kertoo. – Aivot prosessoivat musiikkia kokonaisvaltaisesti. Musiikin tuttuutta käsittelevät aivoalueet sijaitsevat aivojen etuotsalohkon sisäosissa. LaulamiTeksti: Hanna Moilanen Kuva: Shutterstock Musiikki aktivoi mieltä Tutkijat suosittelevat käyttämään musiikkia suunnitelmallisesti palvelukotien arjessa. – Parhaimmillaan musiikki estää muistin rapautumista ja voi tuoda kadonneita muistoja takaisin, Tervaniemi arvioi. Ikääntyvien muistin ja musiikin yhteyttä on tutkittu muun muassa erilaisilla interventiotutkimuksilla. Lapsuuden laulujen sanat voivat säilyä mielessä, vaikka moni tuoreempi asia olisi jo unohtunut. Tutkimukseen osallistui 90 lievästä tai keskivaikeasta dementiasta kärsivää yhdessä omaisensa tai hoitajan kanssa. Muistisairaalle musiikki voi nostaa mieleen muistoja vuosien takaa. Tutkimuksen valossa muistisairaat hyötyvät laulamisesta ja musiikin kuuntelusta. Musiikista apua muistisairaille Tutkimuksissa lauluja soittoharrastuksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Ideana on yleensä tarjota yhdelle ryhmälle jotain toimintaa, kuntoutusta tai virikkeitä. – Sekä laulamisesta että musiikin kuuntelusta oli kognitiivista hyötyä. Ne voivat myös aktivoida muistia. Interventiojakson jälkeen verrataan, syntyikö vaikutuksia, joita toimintaan osallistumattomalla vertailuryhmällä ei ole havaittavissa. Musiikin positiivinen vaikutus voi vähentää ahdistuneisuutta ja masennusoireita. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Alzheimerin taudissa solutuhot saapuvat näille alueille vasta sairauden loppuvaiheessa. 30 L aulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu näyttävät olevan avaimia onnelliseen elämään
Toki musiikkikaan ei tee ihmeitä. Musiikin emotionaalinen vaikutus kuitenkin säilyy. Jokainen on oman musiikkinsa ja elämänsä asiantuntija, Tervaniemi muistuttaa.. Laulaminen ja soittaminen näyttää tuottavan eniten hyötyä muistisairauden alkuvaiheessa, kun sairautta vasta epäillään tai se on juuri diagnosoitu. 31 Vanhustyö 2 • 2017 nen auttoi työmuistin toimintaa myös interventiojakson jälkeen. Englantilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että tanssia tai soittoa harrastavilla on pienentynyt riski sairastua dementiaan. – Ihmiset itse, perheet ja harrastepiirit voivat tehdä hirveän paljon. – Näyttää siltä, että aivojen vastustuskykyä alkavalle muistisairaudelle voi parantaa. Esimerkiksi palvelukodeissa voisi selvittää vanhusten lempikappaleita. Käytännössä on havaittu, että hoitajan laulaminen arkisten hoivatöiden aikana rauhoittaa ja vähentää sairastuneiden käytösoireita kuten esimerkiksi aggressiivisuutta. Juuri näiden tuttujen, mieltä liikuttavien kappaleiden tulisi olla säännöllinen osa hoivayksikön arkea. Musiikki voi avata uusia vuorovaikutuksen kanavia myös omaisen näkökulmasta katsottuna. Ruotsissa on tutkittu hoivalaulun käyttöä osana vaikeasta dementiasta kärsivien hoitoa. Mikä musiikki rauhoittaa tai herättää keskustelua ja muistoja. Musiikki voi tuoda uutta, positiivista juteltavaa. Millainen musiikki sopisi ryhmäliikuntatuokioihin. Sairaus etenee, vaikka musiikkia kuuntelisi miten paljon tahansa. Musiikkia suunnitelmallisemmin palvelukotien arkeen Tutkijat suosittelevat käyttämään musiikkia nykyistä systemaattisemmin ja tavoitteellisemmin vanhusten palveluissa. Myös lauluryhmään osallistuneiden omaisten psyykkinen hyvinvointi parani, Särkämö summaa. Kuorolaulu ja musiikin kuuntelu auttavat myös terveitä ikääntyneinä ylläpitämään parempaa kuntoa. Muistisairaan kanssa jutut usein toistavat itseään. Välttämättä ei tarvita kapellimestaria tai musiikkiterapeuttia. Se voi piristää mieltä ja antaa voimia etenevän sairauden sietämiseen
Yhteistyö on auttanut myös muistiyhdistystä paremmin tuntemaan kaupungin tarjoamia palveluita ja niiden perusteita. Yhdistykset etsivän työn eturintamassa Salossa muistiyhdistys on onnistunut tukemaan hyvin kotihoidon ja omaishoidon asiakkaita. Hannele Lyytinen näkee kunnan ja järjestöjen yhteistyön luonnollisena toimintatapana.. Muistiyhdistyksen päivätoiminta tukee muistisairaan asiakkaan kotona selviytymistä sekä toimintakyvyn säilymistä sekä auttaa omaishoitajia jaksamaan. Esimerkiksi ensitietokurssit tuovat tukea ja toimintaa muistisairaan ja hänen läheisensä elämään. Yhdistyksen toiminta nivoutuu luontevasti osaksi muistiasiakkaan hoitopolkua, ja kaupungin palveluohjaajat voivat tarjota asiakkaalle myös yhdistyksen palveluita, Lyytinen kuvailee. Kaupunki voi tukea muistiyhdistystä järjestämään erilaisia tilaisuuksia ja luentoja sekä koulutuksia, joissa esimerkiksi muistikoordinaattori tai palveluohjaaja kertoo kaupungin palveluista. 32 S alon kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö Hannele Lyytisellä on pitkä kokemus yhteistyöstä Salon Muistiyhdistyksen kanssa. Entä miten yhteistyö on sujunut. Yhteistyötä on tehty useimmiten erilaisissa projekteissa, joista on jäänyt elämään monta hyvää toimintamallia ja toimintaa. Muistisairas ihminen perheineen saa yhdistyksen kautta tukea jo sairauden alkuvaiheessa. Lyytinen näkee päivätoiminnan muistisairaiden ja omaisten kannalta tärkeänä osana kotija omaishoitoa. Sairastuneille yhdistys tarjoaa vertaistukiryhmiä ja toimintaa sekä välittää tietoa sairaudesta ja sen etenemisestä ja etuuksien hakemisesta. Toimintamalleja ja työkaluja Muistiyhdistyksellä on tärkeä rooli olla mukana kehittämässä alueen sairastuneille laadukasta ja oikea-aikaista toimintaa. Yhteistyö muistiyhdistyksen kanssa toimii hyvin ja matalan kynnyksen periaatteella. Kaupungille kolmannen sektorin toiminta on erittäin tärkeää ja arvokasta erityisesti etsivän ja ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Lisäksi Salon Muistiyhdistys tuottaa kaupungille ostopalveluna päivätoimintaa. Muistiyhdistysten panosta tarvitaan etenkin etsivään ja ennaltaehkäisevään työhön. Yhdistyksen toiminta on avointa, innokasta ja siinä otetaan huomioon kaupungin toiveita ja ehdotuksia, Lyytinen kuvailee. Muistiyhdistyksellä on toimintaa sairastuneille ja heidän läheisilleen jo paljon aikaisemmin kuin heillä on tarvetta esimerkiksi vanhuspalveluille. Teksti ja kuva: Kirsti Kuusterä Yhdessä olemme enemmän Kunnan näkökulmasta järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita. Lyytinen arvostaa muistiyhdistyksen projektien tuomia konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja
Ikääntyneiden palvelukentässä sekä yhdistyksille että kaupungille löytyy tehtävää. Hän ei ole huolissaan myöskään yhteistyön tulevaisuudesta. On vaikeaa löytää esteitä yhteistyölle. /YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio Kansalaisten tarpeet ja työelämän palvelurakenteet muuttuvat Geronomi YAMK Sairaanhoitaja YAMK Sosionomi YAMK Terveydenhoitaja YAMK YAMK-tutkinto antaa mm. I Tanssitupa 2008, istumatanssit 5.–6.5.2017 Helsinki I Vinkkejä voimavaralähtöiseen vanhustyöhön 17.5.2017, Helsinki I Arjen aarteet – muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 31.10.–1.11.2017, Helsinki Tutustu myös muihin koulutuksiimme: www.ikainstituutti.fi Ikäinstituutti kouluttaa (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi • www.ikainstituutti.fi. Mukana yhteishaussa 15.3.–5.4.2017 osoitteessa www.opintopolku.. Yhdessä olemme enemmän! Yhdessä olemme enemmän www.muistiliitto.. Salon vanhuspalveluissa ollaan kiinnostuneita yhdistysten toiminnasta ja nähdään sen mahdollisuudet ja hyödyt alueen ikääntyneille. 33 Vanhustyö 2 • 2017 Molemminpuolista arvostusta Toimivan yhteistyön edellytyksiä ovat avoimuus ja säännölliset tapaamiset sekä molemminpuolinen ammattitaidon ja asiantuntijuuden arvostaminen. Lyytinen näkee kunnan ja järjestöjen yhteistyön luonnollisena toimintatapana. Häneltä on usein kysytty avaimia toimivaan yhdessä tekemiseen, mutta hän ei näe siinä mitään ihmeellistä. Lähiopetuspäiviä on 2?3 kuukaudessa joko Kemissä tai Rovaniemellä. MUISTIYHDISTYS muistisairaan ja läheisen tukena MUISTIYHDISTYS LÄHELLÄ – paikallisesti ympäri Suomen MUISTI EDELLÄ – muistisairaiden ja läheisten ikioma järjestö MATALALLA KYNNYKSELLÄ – tukea ensihuolista lähtien OMANA ITSENÄ – tule sellaisena kuin olet MAHDOLLISUUS OSALLISTUA – puuhaa ja vaikuttamisen paikkoja kaikille ASIANTUNTIJAT TUKENA – ohjausta ja neuvontaa muistista ja muistisairauksista LISÄÄ LUETTAVAA – tietoa pureskeltavaksi omaan tahtiin VERTAISUUDESTA VOIMAA – yhdessäoloa ja yhteisiä kokemuksia AKTIIVISTA TEKEMISTÄ – ryhmiä, retkiä ja toimintaa YHDESSÄ ENEMMÄN – yhteistyötä kuntien ja muiden järjestöjen kanssa YAMK Uutta sinussa www.lapinamk.. • Lisää ammatillisia valinnanmahdollisuuksia • Valmiuksia toimia oman alan vaativissa lähiesimiesja johtotehtävissä • Osaamista työelämän kehittämiseen • Kelpoisuuden julkiseen virkaan ja tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelu onnistuu 1½ 2 vuodessa työn ohessa ja virtuaalisten opetusmenetelmien ansiosta matkojenkin päästä
Kuvaajakaverit valokuvaustyöpaja jossa jokainen osaa ja kaikki voivat oppivat uutta Mitä syntyy, kun vanhustenkeskuksen muistisairaat asukkaat ja vapaaehtoiset nuoret pääsevät yhteiseen työpajaan harrastamaan valokuvausta. Rakennetta ja luovuutta Työpajoissa on turvallisuuden ja tuttuuden luomiseksi selkeä rakenne, jonka sisällä on tilaa luovalle toteuttamiselle. Työpajoja alettiin suunnitella toden teolla keväällä 2016, kun Suomen Kulttuurirahaston apuraha hankkeelle varmistui. lempiasioiden, arkiympäristön ja luonnon kuvaaminen. Ainakin naurua, tarinoita, muistelua ja uusia näkökulmia. Alussa on kahvihetki ja kuulumisten vaihtamista sekä usein jonkinlainen lämmittelytehtävä. Työpajoista syntyvän mallin toivotaan siirtyvän hoitohenkilökunnan ja vapaaehtoisten käyttöön. Leilan lempiaiheita ovat auringonlaskut.. Työpajat kokoontuvat noin kerran viikossa ja kestävät pari tuntia. 34 K uvaajakaverit on pilottiprojekti, jonka tavoitteena on tukea muistisairaan valinnanvapautta ja luovaa ilmaisua sekä edistää eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja ystävyyssuhteiden syntymistä. Teksti: Jarkko Vertanen Kuvat: Jarkko Vertanen ja työpajojen osallistujat Leila ja Iris liimaamassa auringonlaskukuvia leikekirjaan. Vantaan kaupungin Ohjaamon kautta löytyi yhteys nuoriin, jotka olivat elokuussa muuttamassa vanhustenkeskuksen vapaana oleviin tiloihin. Sen jälkeen johdatellaan jonkin pienen tarinan kautta päivän kuvausaiheeseen ja lähdetään pareittain kuvaamaan. Aiheita on ollut mm. Nuorten joukosta löytyikin innostuneet kuvaajakaverit ja ensimmäinen työpaja käynnistyi viime lokakuussa. Vaihtelua työpajoihin on tuonut retki Sea Life -merimaailmaan sekä kuvallisten pullopostien lähettäminen Vantaanjoen varresta. Idea työpajoista syntyi Ekspressiivisen taideilmaisun ohjaajan Taina Semin ja valokuvaaja Jarkko Vertasen kohtaamisesta. Vantaan Simonkylän vanhustenkeskus oli Semille ennestään tuttu yhteistyökumppani ja siten luonteva valinta toteutuspaikaksi. Työpajan lopuksi kokoonnutaan yhteen, tulostetaan muutama kuva leikekirjaan ja esitellään otettuja kuvia ja kerrotaan niiden herättämiä tarinoita
Lähestymistavan lisäksi poikkeuksellista on ollut työpajojen alkaminen puoli kuudelta illalla. – Tykkään vanhuksista ja koen että minusta on työpajassa hyötyä. – Yhdessä tekeminen on mukavaa ja opettavaista. Lisätietoa ja kuvia työpajoista: www.kuvaajakaverit.fi Saku viemässä pullopostia syksyn retkellä.. Vasemmalta Marta, Saku, Leila ja Iris. siä myös aikatauluissa ja kokeilla, miten alkuilta toimii, kertoo Taina Semi. Vastuun jakaminen kantaa hedelmää nyt, kun pilottiprojekti on loppumassa. Olemme halunneet murtaa totuttuja käsitykTyöpajan lopuksi esitellään otettuja kuvia. – Yleensä ajatellaan, että viriketoiminta pitää ajoittaa päiväaikaan. Kuvaajakaverin muistojen kautta on tavallaan oppinut näkemään asioita eri näkökulmista, mikä on tuntunut palkitsevalta, kertoo Kasperi Pastila, yksi työpajan nuorista osallistujista. 35 Vanhustyö 2 • 2017 Asiat unohtuvat, hyvä mieli säilyy Usein muistisairautta lähestytään ongelmien ja rajoitteiden kautta. Pilotti loppuu, kuvaaminen jatkuu Työpajojen edetessä vastuu kuvaustehtävän suunnittelusta ja ohjaamisesta on annettu nuorille itselleen. Kuvaustehtäviin on saanut heittäytyä omalla luovalla tavalla ja vapaalle jutustelulle sekä tarinoille on annettu tilaa. Välineet lahjoitetaan vanhustenkeskukselle ja nuoret aikovat jatkaa työpajojen vetämistä itsenäisesti. Kuvaajakaverit-työpajoissa lähtökohtana on ollut tasavertainen ja arvostava kohtaaminen. Myös muistisairaat selvästikin tunnistavat tutut kasvot työpajaan tullessaan. Monesti jo työpajan kuluessa saattaa unohtua, mitä hetki sitten tehtiin. Helppokäyttöisten ja kestävien digikameroiden ansiosta kaikki ovat päässeet kuvaamaan eikä tekniikasta ole tarvinnut murehtia. Vaikka lähimuisti pätkii, silmien loiste kertoo että tekemisestä syntyvä ilo ja hyvä mieli säilyvät. Puheensorina ja avoimuus on lisääntynyt kerta kerran jälkeen. Ajan myötä osallistujat ovat tulleet keskenään tutuiksi. Nuoret saavat tarvittaessa tukea Simonkylän toiminnanohjaajalta Helena Sallila-Tähtiseltä, joka on ollut suurena apuna työpajojen käytännön järjestelyissä. Arki vie välillä paljon aikaa, mutta haluaisin jatkaa työpajojen järjestämistä yhdessä muiden nuorten kanssa, suunnittelee Marta Dano. Myös nuoret ovat kokeneet työpajat antoisina
Myös turvallisuus ja palvelut kiinnostivat. Tauolla ehdittiin keskustella ja tavata tuttuja. Rajakosken mukaan toive yksityisyyteen ja omassa kodissa asumiseen nousi voimakkaasti esiin. Hyyppä.. Asumisratkaisuja pohditaan eläkeiän kynnyksellä Suurin osa (65 prosenttia) kyselyyn vastanneista oli pohtinut, miten ja missä haluaisi asua vanhuusvuosinaan. Keskustelemassa emeritusprofessori Reijo Tilvis (vas.), VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin sekä tietokirjailija ja neurologi Markku T. Haaveena oli ”asunto, jossa voi olla omassa rauhassaan ja myös muiden kanssa sosiaalisissa yhteyksissä”. Lähes puolet (48 prosenttia) vastaajista haluaisi muuttaa hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä vanhuusvuosia varten suunniteltuun asuntoon. Noin joka toinen vastaajista ajatteli muuton olevan ajankohtainen seuraavan 10 Tilaisuudessa julkistettiin Asuminen ja yhteisöllisyys -tutkimus. Tilaisuudessa julkistettiin Ilmarisen Asuminen ja yhteisöllisyys -tutkimus, jossa kartoitettiin, millaisia toiveita ikääntyvillä on asumisensa suhteen ja miten he suhtautuvat yhteisöllisyyteen. – Palveluita halutaan ostaa, ne pitää vain osata hinnoitella oikein ja tarjooman tulee olla riittävän laaja: sellainen, josta jokainen voi valita itselleen sopivat, Rajakoski uskoo. – Yhteisöllinen asuminen kiinnosti eniten pääkaupunkiseudulla asuvia naisia, joista joka toinen oli kiinnostunut tällaisesta asumisesta, kertoo rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski Ilmarisesta. Eniten yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat turvallisuuden tunne ja mahdollinen arjen apu, kohtuulliset asumiskustannukset ja palvelujen sekä seuran saaminen. 36 K yselyn mukaan jopa joka kolmatta eläkkeelle jäävää kiinnostaa yhteisöllinen asuminen. Teksti: Leena Valkonen Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämän ajankohtaisfoorumin iAreenan teemana oli tänä vuonna ikääntyvien yhteisöllisyys – utopiaa vai huomisen arkea
Kyseessä oli Ilmarisen viides julkaistu ikääntyviin liittyvä tutkimus ja kuudes iAreena. Moni on valmis myös yhteisiin siivousja ruoanlaittovuoroihin. Kyselyyn vastasi 680 henkilöä, ja vastausprosentti oli 50. Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Eniten muuttosuunnitelmiin vaikutti oma ja puolison terveys. www.superliitto.fi Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Tutkimus tehtiin verkkokyselynä Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille loka–joulukuussa 2016. Yhteisöllisen asumisen ratkaisuja esitteli yhteisöllistä senioriasumista tarjoavan JASOn puheenjohtaja Olavi Niemi. Hyyppä. Asumisen toiveissa ja haaveissa tulivat esiin esteetön asuminen, modernit asunnot ja niihin liittyvät koneet ja laitteet, sekä palvelut saatavilla ja lähellä. Kolmasosa haluaisi remontoida nykyisen asunnon niin, että siinä voisi asua mahdollisimman pitkään. Siivousvuoroihin yhteisissä tiloissa olisi valmis 41 prosenttia vastaajista. Nykyisin ikääntyneet ihmiset hakevat myös uusia vertaisja asumisyhteisöjä, joissa välitetään toisista ja annetaan sekä saadaan tukea. Vastaajista melko harva oli valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle tai remontoimaan vapaa-ajan asuntoaan. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinin mukaan yhteisöllisyys koostuu arvoista, joita ovat muun muassa vastavuoroisuus, yhdessä oleminen ja tekeminen, luottamus, sitoutuminen, tavoitteellisuus ja me-henki. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy Nykyisin ikääntyneet ihmiset hakevat myös uusia vertaisja asumisyhteisöjä, joissa välitetään toisista ja annetaan sekä saadaan tukea.. Yhteisöllisyyden eri muodot Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen olivat rakentaneet iAreenan ohjelman Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teeman Yhdessä mukaisesti. Toiseksi eniten vaikuttivat lasten, omaisten ja sisarusten läheisyys sekä puolison toiveet ja eläkkeen myötä pienentyneet tulot. LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Uusista yhteisöistä toivotaan turvaa itselle ikään kuin varotoimena sille, että yhteiskunnan palvelut eivät riittäisi kasvavalle tarvitsijoiden joukolle, sanoo Helin. Kyselyn mukaan yhteinen harrastustoiminta ja arkinen tekeminen kiinnostaa yhteisöllisessä asumisessa. Miehistä 52 prosenttia olisi valmiita kiinteistönhuoltoon. Muuttoa toiseen asuntoon lähivuosina suunnitteli 27 prosenttia. 37 Vanhustyö 2 • 2017 vuoden aikana. Paneelikeskustelussa pohdittiin, mikä ja kuka luo yhteisöllisyyttä ja miten se syntyy yhdessä vanhusten asumisen ja palvelukonseptien parissa toimivien kanssa. Yhteinen ruoanlaitto kiinnosti lähes 30 prosenttia vastaajista ja naisista jopa 42 prosenttia olisi valmis ruoanlaittovuoroihin. – Parhaimmillaan yhteisöllisyyden muodot uudistuvat elämäntilanteen muuttuessa. iAreenassa Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen läsnäolon voimasta kertoi puolestaan neurologi ja kirjailija Markku T. Myös lääkehoito on osa heidän työtään
Vuosia valmisteltu sote-uudistus on valmistumassa ja se tulee vaikuttamaan myös Diakonissalaitoksen toimintaan. Helsingin Diakonissalaitoksen juhlavuosi käynnistyi Lyhtyjuhlalla 5.1. Ajankohtaisia haasteita juuri nyt ovat muun muassa liikkuvaan väestöön, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisuuteen liittyvät kysymykset. D iakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi, jossa nuorista naisista koulutettiin diakonissoja hätääkärsivien auttajiksi. – Vaikka toimintaympäristö muuttuu, missiomme ihmisarvoisesta huomisesta ei ole muuttunut. Samalla naiset saattoivat toimia itsenäisemmin ja vapaammin vallitsevan perhemallin ulkopuolella. Perustajansa Aurora Karamzinin nimipäivänä 10.3. Jyrki Paaskoski arvelee, että nyt laitoksen täyttäessä 150 vuotta ollaan jälleen murroksen ja mahdollisesti myös uuden diakoniatyön vaiheen kynnyksellä. Diakoniatyön on edelleenkin mentävä sinne, missä hätä, häpeä ja kärsimys ovat suurimmat, Holmström sanoo. Säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström näkee, että sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden laitoksen uudistumiseen ja kristillisen lähimmäisenrakkauden arvopohjan vahvistamiseen yhteiskunnassa. Tämän päivän hyvinvoinnin varjoalueita aiheuttavat myös globaalit ilmiöt, jotka tuovat maallemme uudenlaisia ongelmia ratkaistavaksi. Syrjäytymisestä, yksinäisyydestä, asunnottomuudesta ja päihteistä on muodostunut suurimpia, edelleen ratkaisemattomia haasteita hyvinvointiyhteiskunnassamme. Järjestelmä tarjosi naisille uudenlaisen, mielekkään tavan toimia hädänalaisten hyväksi. 1800-luvun lopulla kohdatuissa haasteissa on paljon yhtäläisyyksiä tähän päivään. Ratkaisuja on haettava yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toim. Historiateoksen on kirjoittanut FT Jyrki Paaskoski ja sen on kustantanut Edita Publishing. 150 vuoden ajan HDL on ollut luomassa uusia ratkaisuja niillä yhteiskunnan alueilla, joilla ihmisarvo on uhattuna. Perustaja, pastori Theodor Fliedner kehitti erityisen naissairaanhoitajien ammattiryhmän, jota hän ryhtyi kutsumaan diakonissoiksi. julkistettiin puolestaan historiateos Ihmisen arvo – Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta. Varattomien potilaiden parissa tehtävä työ oli palkatonta, mutta vastikkeeksi sisaret saivat koulutuksen, täyden ylläpidon ja vanhuuden turvan. Uuden vaiheen kynnyksellä Laitoksen pitkässä historiassa eri ajanjaksot ovat sisältäneet diakoniatyön nousuja ja laskuja. Diakonissat olivat naimattomia nuoria naisia tai lapsettomia leskiä, jotka asuivat sisarkodissa. Siksi HDL viettää juhlavuottaan Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teeman hengessä. Hädänalaisten hyväksi Esikuvana Diakonissalaitokselle oli Saksassa vuonna 1836 perustettu Kaiserswerthin diakonissalaitos, jossa naisia koulutettiin köyhiä ja sairaita palveleviksi laupeudensisariksi. Työmme ytimessä on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen. Helsingin Diakonissalaitos perustettiin aikana, jolloin Suomea kurittivat katovuodet, nälkä ja kulkutaudit. 38 Kutsumuksena auttaminen Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisö Helsingin Diakonissalaitos (HDL) täyttää tänä vuonna 150 vuotta. HDL on Suomen vanhimpia, yhtäjaksoisesti toimineita yhteisöjä. Näiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ei onnistu yksin. Herttakaisa Kettunen
Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. /tuotteet. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Hinta 15 €. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Hinta 15 €. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Katso lisätietoja sivuiltamme www. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen . Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Katso myös kimppatilaushintamme netistä tai kysy määräalennuksia! Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti tilattavissa myös digitaalisena: www.lehtiluukku.fi SENIORARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämään ja eteenpäin tiedottamaan luottamushenkilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat: 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Hinta 15 €. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. /tuotteet. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää!. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Lisätietoja www.vtkl.fi/tuemeita. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Hinta 15 €. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. vtkl.fi /tuotteet. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. /tuotteet. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Onnitteluadressit Suruadressit Tilaukset www.vtkl.fi/tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. /tuotteet. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Hinta 15 €. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä
40 M uistisairaiden kohdalla mahdolliset persoonallisuusmuutokset saattavat etäännyttää läheisistä ja ikääntynyt jää helposti sosiaalisten tilanteiden ulkopuolelle. Taidetoimintatunnin rakenne, sisältö ja ohjaaminen ovat olleet taiteilijan ja eri kerroilla mukana olleiden opiskelijoiden tuotettavana.. Ikääntyneillä aistien heikkeneminen vaikeuttaa ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista, ja muistisairailla kielellinen ilmaisu on unohtunut. Paletti II – hankkeen toimintaan liittyvissä taideryhmätilanteissa taiteilija on tehnyt yhteistyötä mm. Tärkeänä teemana Jokinen nostaa esille kommunikoinnin. Henkilökunnalta saatu tieto siitä, kuinka kukin asiakas kommunikoi, on Taide ja kulttuuri tuovat hyvinvointia sekä ikäihmisille että taiteen ammattilaisille Kirjoittajat: Birgitta Lehto, Lehtori, TtT, sairaanhoita ja Elina Ryhänen, Työfysioterapeutti, M.Sc., Saimaan ammattikorkeakoulu Ikääntyneiden sosiaalisen vuorovaikutuksen kaipuu ja tarve on suuri. Eräs osallistuja oli ryijyteosta tehdessä pitänyt taidetuotoksiaan pelkkänä sotkuna, mutta yhteisteoksen nähtyään päivitellyt, ”miten me puol’aivoset vielä tämmöseen pystyttiin”. Jokinen lähti mukaan toimintaan, koska halusi taiteilijana ja tulevana yrittäjänä löytää uusia tapoja työllistyä ja soveltaa taiteellista osaamistaan. Lähipiiristä on usein menehtynyt läheisiä ja laitoshoito passivoi helposti. Toimintojen aika ja paikka on sovittu erikseen. – Mielestäni kaikilla on oikeus ja tarve olla osallisena kulttuuriin, joten kun keskustelu taiteen soveltamisesta hyvinvoinnin kentällä alkoi lisääntyä, halusin selvittää, soveltuisinko itse jotenkin taiteen tekijäksi sote -alan puitteisiin. Ryhmätoiminnassa tietovaihtoa syntyi eri alojen opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa, palvelumuotoilutyöpajoissa toisten taiteilijoiden kanssa. Toimintaa ohjaavana ajatuksena Jokisella on ollut se, että jokainen pystyy osallistumaan jollakin tavalla. Yhdessä tekeminen tuo virikettä yksinäiseen arkeen ja lähentää esimerkiksi osastolla olevia asiakkaita keskenään. Henkilökunnan edustaja on ollut mukana suunnittelussa ja muuta henkilökuntaa on tiedotettu toiminnasta. Taidetoimintatunnin rakenne, sisältö ja ohjaaminen ovat olleet taiteilijan ja eri kerroilla mukana olleiden opiskelijoiden tuotettavana. Vuodepotilaat ovat osallistuneet esimerkiksi seinämaalauksen tekoon selinmakuulta käsin maalaamalla tai ehdottamalla aiheita tai värivalintoja teokseen. Lappeenrannassa ja Imatralla Paletti II -hankkeen ikääntyneiden taidetoiminnassa oli mukana opiskelijoiden lisäksi yhtenä kuvataiteilijana Lulu Jokinen, joka lähti toimintaan mukaan oman palvelutoimintansa kehittäjänä. (Jokinen 2016.) Valmista tietä ei ole ollut, ja ryhmät ovat olleet hyvin erilaisia. Tämän vuoksi itseilmaisun ja taiteen luomisen lisäksi ryhmätilanteet ovat toimineet myös toiminnallisina harjoittelutuokioina, joihin esimerkiksi fysioterapiaopiskelijat ovat tuoneet omalla toiminnallaan taidetoimintaa tukevaa terapeuttista näkökulmaa. Hoitohenkilöstöresurssien väheneminen ja tähän liittyvä ajanpuute vaikeuttavat kuntouttavan työotteen hyödyntämistä hoitotyössä. Soveltavan taiteen kehittäminen eri asiakasryhmien tarpeisiin vaatii taiteilijalta kiinnostusta ihmiseen ja havainnointiin. Ryhmien ohjaamisen ohella hän osallistui hankkeen palvelumuotoilutyöpajoihin, joissa mukana oli myös muita taiteilijoita. sairaanhoitajaopiskelijoiden, sosionomiopiskelijoiden sekä fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa. Lisäksi häntä kiinnostivat ikääntyneet soveltavan taiteen osallistujina. Eri ammattialojen edustajien roolit täydentävät luontevasti toisiaan siten, että jokainen osallistuja kyetään huomioimaan paremmin psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena
Hankkeeseen osallistuivat Eksote, Imatra, Kouvola, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry. Kolme osallistujaa antoi palautetta ryhmätoiminnan vaikutuksesta parisuhteeseen: kahden kohdalla puoliso oli alkanut aktivoitua ja lähti mielellään tapaamisiin, vaikka muuten olikin heikosti motivoitunut kodin ulkopuoliseen toimintaan, ja yhden osallistujan kohdalla puoliso oli alkanut kohdella häntä kotona ystävällisemmin ryhmän vaikutuksesta. Taide antaa myös mahdollisuuden heittäytyä, mikä tekee hyvää myös henkilökunnalle. Taiteilijat ja opiskelija-avustajat saivat kiitosta avuliaisuudestaan ja innostavuudestaan. Vastauksissa painottuivat sosiaaliset elementit sekä henkinen hyvinvointi. Asiakasryhmien ohjaamisessa saattaa olla haasteita kommunikaatiovaikeuksista käytännön toteutuksen ongelmiin. letittäminen) ja pohtinut sitä, miten rohkaista ikääntyneen omaa luovuutta ilman, että ohjaa liikaa. Lisäksi esimerkiksi taiteen vaikutuksia hyvinvointiin arvioidaan helposti vain pitkäaikaisvaikutusten kautta. Vaikka taideryhmään motivoituminen ja asiakkaiden innostaminen alussa voi vaatia aikaa, se voi tehdä arjesta sujuvampaa pitkällä aikavälillä. Taiteilijan havaintojen mukaan hoitohenkilökunta pelkää epäonnistumista ja tämän vuoksi uusia asioita ei aina uskalleta kokeilla. Ajatellaan, että järjestelmä on hierarkkinen ja hankala potilasja asiakastermistöineen. Hanke kesti 2016 vuoden loppuun ja sitä rahoitti Euroopan sosiaalirasto. Lisäksi taidetoimintaryhmässä on mahdollista toteuttaa moniammatillisuutta hyvinkin rajoja rikkovasti. Onkin tärkeää, että kuntouttavan taiteen ja taideopetuksen ryhmätoiminnassa mukana olevien tahojen henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus kokeilla taideryhmätoimintaa itse. Terveysalan ihmisen näkökulmasta katsottuna, taidetoiminnan etuna on se, että ikääntynyt asiakas saa tehdä käsillään luovasti ja vapaasti. Moni osallistuja koki mielialansa kohentuneen ja yksi osallistuja kertoi keskittymiskykynsä parantuneen. Ikäihmisten kanssa työskentely voi aluksi tuntua vieraalta, mutta asiakasryhmän tullessa tutuksi on löytynyt uusia tapoja toimia. yhteisöllisyys koettiin selvästi mielekkääksi. Fyysisen toimintakyvyn puolelta vaikutuksia raportoitiin palautteessa vähemmän, mutta yhdellä vastaajalla ryhmätoiminta oli reipastanut toimintaa myös kotona, eli kotona 2,5 vuotta odottanut projekti oli vihdoin saatu alulle. 41 Vanhustyö 2 • 2017 taiteilijalle tärkeä tieto. Ryhmätoiminta ja yhteisöllisyys mielekästä Osallistujilta, joita oli 12, kysyttiin palautetta toiminnasta (mikä toiminnassa oli hyvää; minkä olisi toivonut olevan toisin; osallistuiko uudelleen ja miksi; kokiko hyvinvointinsa lisääntyneen; huomasiko toimintakyvyssään mitään muutoksia). Kuitenkin lyhytkin ilo omasta taiteesta saadusta kiitoksesta voi tarjota arkeen tärkeän hetken, jota ei ohikiitävyydessäkään tule väheksyä.. Sosiaalija terveysala koetaan helposti suljettuna palveluyhteisönä. Jokinen on havainnoinut sekä omaa kehittymistään taiteilijana ja soveltavan taiteen osaajana, että ryhmien osallistujien sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymistä. Samalla viestittäen omaa sisäistä maailmaansa ja tunnetilaansa. Taidetoiminnan osalta uusien kädentaitojen oppiminen ja vanhoissa harjaantuminen, piirtäminen, tarinat ja jutustelu sekä omien ja muiden töiden näkeminen ja tekeminen olivat mielekkäitä. Hoitohenkilökunnan merkitys taideryhmätoiminnan tukena on suuri, sillä he tuntevat esimerkiksi palvelutalossa asuvat ja heidän elämänhistoriansa. Tapaamisten sisältö koettiin monipuoliseksi, vaikka musiikkia toivottiinkin muutamassa vastauksessa lisää joko tapaamisen sisällöksi tai taustalle toiminnan ajaksi. ikääntyneille tuttuja toimintoja (esim. Henkilöstön tiedottaminen ja henkilöstötyöpajat auttavat purkamaan käsityksiä taiteilijan toiminnasta askartelunohjauksena. Ikääntyneet kaipaavat ihailua omasta tekemisestään ja ryhmien sisällä itseilmaisua kunnioittava ilmapiiri on rohkaissut olemaan tyytyväinen omiin teoksiin sekä kannustamaan toisia osallistujia. Yksi osallistuja koki liikkumiskykynsä parantuneen. Ryhmätoiminta ja Paletti II – Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuuristahanke (2015–2016) kehitti mallia, jonka avulla taiteen ja kulttuurin tasa-arvoinen saatavuus paranee ikäihmisten palveluissa ja jonka avulla nuoret taiteilijat ja taiteilijat ikään katsomatta voisivat työllistyä sosiaalija terveyspalveluissa. Toisaalta ammatillisen oppimisen kannalta hedelmällisiä hetkiä ovat voineet olla ne, kun yhteistä ymmärrystä haetaan, ehkä epäonnistutaankin aluksi – kunnes vuorovaikutus onnistuu. Irti epäonnistumisen pelosta Etenkin nuorille taiteilijoille soveltavan taiteen tekeminen voi olla pelottavaa. Parhaana antina pidettiin yhteisten tuttavien näkemistä, uusiin ihmisiin tutustumista, mukavaa yhdessäoloa ja vertaistukea ihmisiltä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa. Osallistujat kertoivat saaneensa ryhmän toiminnasta vaihtelua arkiselle aherrukselle, mielenvirkistystä ja tekemisen iloa toimintojen aikana. Hän on hyödyntänyt taideopetuksessaan ryhmien kanssa mm. Myös alun toimintaan virittävästä jumppatuokiosta pidettiin
Sivustolle on koottu myös esimerkkejä toiminnasta, joka sopii erityisesti senioreille. Hienoa on nähdä, että tavoitteiden mukainen tekeminen tuo myös aikaansaannoksia. Voittaja julkistetaan ja palkitaan valtakunnallisessa Vanhustenpäivän pääjuhlassa 1.10.2017 Hämeenlinnassa. Ystäväpiiri-toiminta on myös ollut pohjana vaikuttavaksi todetulle Omahoitovalmennustoiminnalle, joka on nyt osa vastikään päivitettyä Käypä hoito -suositusta. VTKL on hallituksen kärkihankkeen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa (IO) ohjausryhmän jäsen. Aikaansaamisen tunne, sosiaaliset verkostot ja elämän tarkoituksen kokeminen ovat esimerkkejä myönteisistä vaikutuksista. VTKL edistää asuntojen korjausneuvonnan, Ystäväpiiri-toiminnan ja Senioritoiminnan ja sen vapaaehtoisvalmennuksen kautta ikääntyneiden ihmisten kotona-asumisen edellytyksiä. Ilmianna Vuoden vanhusteko! Katso ohjeet nettisivuiltamme: www.vtkl.fi/vanhusteko. Sivusto on tehty yhteistyössä Eläkeliiton, Eläkkeensaajien keskusliiton, Enter ry:n, Helsinki Mission, Ikäinstituutin, Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen, Miina Sillanpää Säätiön, Setlementtiliiton, Suomen Punaisen Ristin, Suomen Senioriliikkeen, Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Vallin, Vanhustyön keskusliiton ja ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman kanssa. VTKL mukana vapaaehtoiseksi.fi -verkkoportaalin tekemisessä Y stävänpäivänä avattu vapaaehtoiseksi.fi -verkkoportaali kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen erilaisia vapaaehtoistyön tapoja kotona asuvan iäkkään avuksi. Eloisa ikä -ohjelmalla käynnistyi viimeinen toimintavuosi, jolloin hankkeiden tuotokset ovat näkyvästi esillä pitkin vuotta. Hanke on edennyt aikataulussa, kaikkiin maakuntiin on nimetty muutosagentit ja rahoitusta saaneet maakunnalliset hankkeet ovat käynnistyneet ja niistä voi lukea lisää www.stm.fi > Hankkeet ja säädösvalmistelu > Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Palkinto on jaossa nyt kymmenettä kertaa. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. www.vapaaehtoiseksi.fi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2017 -palkinnon saajaksi 15.6.2017 asti. Kotiturva-hanke on julkaissut teknologian käyttöönottoa edistävää aineistoa sekä korjausneuvonnan että hankkeensa sivustolla. Toisaalta siinä ei ole mitään uutta. 42 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin A ikaamme leimaa tekeminen ja kiire. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminta tukee kaiken ikäisten, mutta erityisesti eläkeikäisten hyvinvointia. Ystäväpiiri-toiminta ainutlaatuisena mallina sai edelleen tavaramerkin. Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöt edistävät monipuolisesti ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia. SeniorSurf-hankkeena käynnistynyt toiminta ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen kehittämiseksi vertaisohjauksen avulla sai STM:ltä kohdennetun avustuksen rahoituksen vertaisohjauksen valtakunnalliseen koordinaatioon, valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön sekä aineistojen tuottamiseen. Hyvät käytännöt näkyviin – hae Vuoden vanhusteko 2017 -palkintoa O nko tiedossasi asia, teko tai hanke, joka ansaitsisi Vuoden Vanhusteko -tunnustuksen. Tämä on merkittävä lisä teknologian käyttöä edistävälle toiminnalle, missä osallisuutta ja virikkeellistä arkea innostava Vahvike.fi-sivusto on luonut tietä
korjausja remonttisopimuksissa.. 43 Vanhustyö 2 • 2017 Ikinuori Aira Samulin täytti 90 vuotta T anssitaiteilija Aira Samulin täytti 27. (Ilmoittautumiset 10.4.2017 mennessä.) Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.vtkl.fi/tapahtumat Anu Lintilä 050 5722830, anu.lintila@vtkl.fi Vahvike-aineistopankin lataukset ylittäneet miljoonan rajapyykin A ineistopankki on luotu iäkkäiden ihmisten ja vanhusten viriketoimintaa varten ja sopii myös ikäpolvien yhteisen toiminnan suunnitteluun sekä opetuskäyttöön. helmikuuta 90 vuotta. Aiempien yhdessä oppimisen päivien palautteita: ”Sain uutta intoa asukkaiden virkistämiseen ja uusia ideoita toimia. Juhlapäivänä arvostetun tanssijan kotiin oli kutsuttu vierailulle ystäviä ja yhteistyökumppaneita monilta eri aloilta. Onnea Aira vielä kerran! Nyt on mahdollisuus saada iloa ja oivalluksia hoivan arkeen! V anhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää huhtikuussa kaksi Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen -ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivää, toisen Seinäjoella ja toisen Turussa. Arjessa helposti unohtuu, kuinka pienistä asioista virike voi koostua.” Aika, paikka ja ilmoittautumiset: Torstai 6.4.2017 Kivipuro ry:n tiloissa os. (Ilmoittautumiset 24.3.2017 mennessä.) Torstai 27.4.2017 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Asuinja hoivakoti Kotikunnas, luentosali/ 2. Tutustu Vahvikkeen aineistoon osoitteessa: www.vahvike.fi. Oli mukava muistutella itselleen, ettei aikaa, tarvikkeita aina niin kovasti tarvita.” ”Sain uusia ideoita sovellettavaksi omaan työhöni. Ala-Kuljukatu 9 60100 Seinäjoki. Koulutuspäivän sisältö koostuu erilaista kokemuksellisista menetelmistä ja vertaistuellisista keskusteluista. Koulutuspäivässä perehdytään erilaisiin virikemateriaaleihin ja Vahvike-aineistopankin käyttöön. Korjausneuvoja Pekka Hulkkoselle Sotainvalidien Veljesliiton kultainen ansiomerkki S otainvalidien Veljesliiton Kymen piirihallitus on myöntänyt Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Pekka Hulkkoselle Sotainvalidien kultaisen ansiomerkin. Päivä se on suunnattu hoivan arkeen osallistuville henkilöille. krs Luolavuorentie 4 20810 Turku. Hän itse uskoo, että myöntämisperusteisiin on osaltaan vaikuttanut se, että hän on pyrkinyt vaikuttamaan mm. Merkki luovuttiin Kymi-Karjala osaston vuosikokouksessa 28.2.2017 Kuusankoskella. Vanhustyön keskusliiton puolesta ikinuorta Samulinia kävi onnittelemassa toiminnanjohtaja Satu Helin. sotainvalidien korvauspäätösten käsittelynopeuteen kiireellisissä asuntojen remonttija muutostarpeissa sekä tuonut esiin vanhuksiin kohdistuvaa epäasiallista käytöstä mm. Koulutuspäivän hinta on 60 euroa sisältäen aamuja iltapäiväkahvit sekä materiaalit. Mukana onnittelemassa myös taiteilijaprofessori Jorma Uotinen. Pekka kiittää saamastaan huomionosoituksesta
Ohjeistuksen ”Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen” ovat toimittaneet Olli Saarsalmi ja Riitta Koivula. Teknologian kehittäjien tulisi kohdata ikääntyneet heidän omissa aidoissa toimintaympäristöissään. Selvityksen älyteknologiaan perustuvista ratkaisuista Suomessa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Tanskassa teettivät ympäristöministeriön koordinoima Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, liikenneja viestintäministeriö sekä Tekes. Kodin älyteknologia voisi auttaa ikääntynyttä – tarpeiden tunnistaminen puutteellista Ä lyteknologian kehitys avaa paljon mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Osalle myös ainoa uutislähetys, jota he voivat seurata. Palvelukorttelit yhdistävät erilaisia asumismuotoja, kuten yhteisöasumista, itsenäistä senioriasumista ja palveluasumista. Selkokielisiä uutisia TV1:ssä seuraavat monet vammaiset henkilöt, ikääntyneet sekä ihmiset, joille yleiskieliset uutiset ovat muista syistä liian vaikeaa kieltä. Teknologiayritykset eivät kuitenkaan tunne riittävän hyvin ikääntyneiden tarpeita ja teknologiat ovat usein heidän kannaltaan epäsopivia. Seurannan mukaan kunnat ovat kehittäneet vanhusten vaativaa kotihoitoa vuodesta 2014 vuoteen 2016 www.thl.fi > Ajankohtaista > Tiedotteet ja uutiset. 44 Ajan virrassa Kunnat ovat kehittäneet vanhusten vaativaa kotihoitoa L aki ikääntyneiden ihmisten terveyden ja toimintakykyisyyden edistämisestä annettiin vuonna 2012. Ikääntyneille suunnattuja teknologiatuotteita ja -palveluja on saatavissa, mutta ne ovat usein suunniteltu terveydenhuollon tarpeisiin. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä. Erityisesti asumiseen liittyvistä ja ikääntyneille helppokäyttöisistä älyteknologiaratkaisuis ta ei ole ollut kattavaa tietoa. Palvelukorttelissa ikääntyneet asuvat kuntien taajamissa ja hyödyntävät korttelin lähipalveluja, kuten ruokailuja siivouspalveluja sekä liikuntaja virkistysmahdollisuuksia. Viimeisimmän seurannan kuntakyselyn tulokset julkaistiin helmikuun lopussa ja maaliskuussa on määrä valmistua toimintayksikköjen tulokset, missä näkyy järjestöjen ja muiden yksityisten toimijoiden seuranta. Uusi ohjeistus auttaa hallitsemaan turvallisuusriskejä sosiaalihuollossa K äytännönläheinen ohjeistus ”Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen” auttaa sosiaalihuollon palveluissa toimivia tunnistamaan fyysiseen turvallisuuteen liittyviä riskejä, ehkäisemään niitä ja selviämään ongelmista ja häiriötilanteista. Palveluntuottajat pystyvät tuottamaan palvelut kustannustehokkaasti suurelle joukolle asiakkaita www.ym.fi > Ajankohtaista > Uutiset. Ohjeistus korostaa varautumisen merkitystä ja toimintayksikön johdon vastuuta hyvän turvallisuuskulttuurin rakentamiseksi osana toimintaa. Monille selkokieltä tarvitseville ihmisille tämä on erittäin tärkeä uutispalvelu. Lisätietoja www.ym.fi TV1:n selkouutisille kiitosta V TKL antoi kiitosta yhdessä muiden tahojen kanssa Ylelle ja sen päätoimittaja Atte Jääskeläiselle siitä, että Yle aloitti noin vuosi sitten selkouutiset TV1:ssä. Ohjeistus on tarkoitettu esimerkiksi vanhustenhuollon, kotihoidon tai vammaispalvelujen toimintayksiköissä toimiville sekä toimitiloja suunnitteleville ja ylläpitäville henkilöille. Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena -selvitys antaa tietoa siitä, miten älyteknologian avulla voidaan tukea ikääntyneiden kotona asumista ja miten siihen liittyviä esteitä voidaan purkaa. Palvelukortteleilla parempia palveluja ja asumisen vaihtoehtoja ikääntyneille I kääntyneiden itsenäistä asumista voidaan tukea palvelukortteleissa, kertoo tuore selvitys. Lisätietoja:www.thl.fi > tiedotteet.. Sen tarkoituksena on luoda valtakunnallisesti yhtenäinen pohja sosiaalihuollon toimintayksiköiden ja kotiin annettavien palvelujen turvallisuuden suunnittelulle ja riskienhallinnalle. Teknologia myös maksaa, sen käyttöönotto vaatii usein tukea ja ohjausta. THL on tehnyt lain toimeenpanosta seurantaa vuosina 2013, 2014 ja marraskuussa 2016
Lisätietoja: www.kela.fi Soteja maakuntauudistus etenee eduskuntaan H allitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen. Enemmistö vastaajista oli saanut eläkeuudistuksesta useimmin tietoa perinteisen median kautta. Useimmin siihen tutustuivat yli 50-vuotiaat. www.stm.fi > Ajankohtaista > Artikkeli Kalliita horminkorjauksia myydään epäilyttävin keinoin K alliita horminkorjauksia myydään kiinteistöjen omistajille epäilyttävin keinoin. Kaikissa ikäja tuloluokissa esitteen kotiin saaneet tunsivat eläkeuudistuksen paremmin, ja erot luokkien välillä olivat pienemmät kuin vertailuryhmässä. Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteistutkimuksessa jaettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksesta kertova esite tuhannelle suomalaiselle kotiin. Kaikkiaan esitykseen sisältyy 34 lakia. Maakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Esite paransi eläkeuudistuksen tuntemusta eniten pienempituloisten sekä perusja keskiasteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa. Maakunnille valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot. Samankokoinen vertailuryhmä ei saanut esitettä. Noin 70 prosenttia vastaajista katsoi eliniän kasvamisen pienentävän eläkkeitä, ja lähes 90 prosenttia uskoi eliniän kasvun nostavan eläkeikää. Käyttöön otetaan mahdollisimman vaikuttavat ja tehokkaat toimintatavat. Hallitus antoi soteja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaalija terveydenhuollon järjestämiseksi ja niiden voimaanpanolaki. Sosiaalija terveyspalveluista halutaan toimiva kokonaisuus, jossa ihmiset saavat palveluja nykyistä yhdenvertaisemmin. Hormin korjaustarve kannattaa antaa arvioitavaksi alueen nuohoojalle, ja tarjous mahdollisesta korjauksesta on hyvä pyytää useammalta urakoitsijalta. Tarkoituksena on myös luoda Suomeen nykyaikainen ja kustannustehokas hallinto. Nuohousalan Keskusliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kehottavat suhtautumaan varauksella liian nopeasti tehtyihin tarkastuksiin, joiden päätteeksi tarjotaan kallista korjauspalvelua. Tapahtumaan osallistuu Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta ja toiminnassa mukana olevia ikäihmisiä, Lievestuoreen palvelukeskusyhdistyksen Osallistuva ikäihminen -hanke ja Särkisaloyhdistyksen Yhres etteskesi -hankeväki. Maakunnat ovat monitoimialaisia viranomaisia ja niiden tehtäväaloista säädetään maakuntalaissa. maaliskuuta. Ehdotuksen mukaisilla laeilla perustetaan Manner-Suomeen 18 maakuntaa, joiden pohjana on pääosin nykyinen maakuntajako. Eläkeinfoa saaneet pitivät uudistusta myös oikeudenmukaisempana, mutta eläkeaikeisiin esitteellä ei ollut vaikutusta. Lisätietoja tapahtumasta: Marja-Liisa Nevala, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta, puh. Kotiin jaettu esite lisäsi selvästi eläkeuudistuksen tuntemusta E läke-esitteen kotiin saaneet henkilöt tunsivat eläkeuudistuksen hyvin, jopa kolme kertaa vertailuryhmää paremmin. Noin kolme neljäsosaa eläke-esitteen saaneista tutustui siihen. VTKL:n korjausneuvojia on viime vuosina pyydetty avuksi samankaltaisilta vaikuttaviin ikäviin tilanteisiin, missä iäkkäille ihmisille on vahvan myyntityön tuloksena myyty ylihintaisia remontteja ja jopa lainoja remonttien tekoon. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen Kehitytään kimpassa -hankeväen mukana Senaatintorille on tulossa nykyinen Pihtiputaan Mummon kunniatehtävää hoitava Aune Turunen. Eläkeuudistuksen pääperiaatteet tunnettiin melko hyvin ilman esitettäkin. 45 Vanhustyö 2 • 2017 Toivotaan aurinkoa Esterin päivänä 16.5. SPEK ei myöskään anna millekään yritykselle pätevyyttä tehdä horminkorjauksia. E loisa ikä -maaseutuverkoston hankeväki järjestää "Tavataan torilla" -tapahtuman Helsingissä Senaatintorilla. 044 583 7540. Omaiset ovat olleet myös tapahtuneista ihmeissään.. Esitteen saaneista kolmannes koki tuntevansa eläkeuudistuksen hyvin tai melko hyvin. Vertailuryhmästä näin koki vain joka kuudes. Lisäksi esityksessä on maakuntien rahoitusta, maakuntajakoa, kuntien peruspalvelujen valtionosuutta, verotusta, henkilöstön asemaa ja vaaleja koskevia lakeja sekä eräiden yleishallintolakien muutoksia. Uudistuksella on tarkoitus turvata tärkeät julkiset palvelut ja lisätään ihmisten mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja valita
Efteråt märkte jag att jag överraskande ofta kunde tänka på samma sätt som mor eftersom jag hade följt med hennes vanor och tankemodeller. Mor hade levt länge ensam och var ibland benägen att betrakta världens gång genom s.k. 46 Ledare Satu Helin N är jag tillönskade min mor ett långt och funktionsdugligt liv hade jag inte kunnat förvänta mig att de sista åren i verkligheten innebar även för mig ett liv med minnessjukdom. Verktyg hade förts till säkerhet i låsta skåp i källaren. Penningbörsen fanns ofta under kudden och senare under madrassen, där även rågbröd och smörpaket hade gömts för sämre dagar. Vi döttrar bodde på olika orter än vår mor. Vid läkarundersökning gick minnestesterna med beaktande av bakgrundsutbildningen och livshistorien relativt bra. Trots att tiden var inne för nypotatis sade mor att hon kokar gamla potatisar som hon sade sig ha sparat i källaren med framgång i tre år. Att vänja sig vid besök av bekanta och FRK:s vän krävde gång efter annan samtal med mor och även motivering av en vän. Ny medicinering fick min mor på bättre humör och pratsammare än innan. Våra veckoslutsresor till stugan upprätthöll en gemensam tankeoch upplevelsevärld även när medicineringen överraskande sattes ut och det gjorde slut på hennes pratande. För mig var det ett tecken på försämrad inlärningsförmåga av sjukdomen att det inte längre gick att använda det bekanta låset i en ny situation, dvs. Mors aktivitet med återkommande ansande av äldrebostadens gårdsblommar ledde till att hon fick komma ut bara i andras sällskap. När hon frågades om hur bekanta trakterna var svarade hon belåtet att hon köpt en ny bostad i ett annat husbolag. Laboratorieresultaten var utmärkta hos min 90-åriga mor som ätit god baskost och man såg ingen orsak att göra vidare undersökningar. Feldosering ledde till illamående, aptitlöshet och sömnlöshet. De inledande symtomen kom fram i vissa situationer och i andra klarade hon sig normalt. Med minnessjukdom. Allt var ändå inte på väg utför, man måste ändra på sitt förhållningssätt. Att acceptera hemvårdspersonalen som hjälp krävde sin egen övertalning. Senare, med diagnos och adekvat medicinering, blev mor med sin cykel tillknuffad av en bil. de kognitiva funktionerna försvagades hade livet även goda stunder. Mor ville inte ha städningsservice och ville inte in på intervallvård, då det var bra att vara hemma och hon enligt egen mening klarade sig bra trots fallolyckor och andra tillbud. Några år innan diagnosen bakom minnessjukdomen ställdes märkte vi inom familjen hos mor ett avvikande beteende, såsom att ge konstiga förklaringar på tillkortakommanden eller normala saker. Med våld kunde vi inte ta henne till dygnetruntvård. Efter en lunginflammation ville mor inte längre bo ensam och vi lyckades efter en intervallvårdsperiod ordna för henne ett eget rum i en äldrevårdsenhet. i en sparkcykel. Medicineringen gav henne en känsla av välbefinnande så länge hon kunde ta medicinen enligt ordination. Vi sjöng tillsammans ”Härlig är jorden”. En stöt mot tinningen verkade att accelerera sjukdomsprocessen. När vi körde med bil förbi hennes tidigare bostad reagerade hon inte på något sätt. Mor började få allt mer ensamma stunder. När saker började förkomma allt mer lärde jag mig att tänka såsom jag tänkte mig att mor tänkte och gjorde när hon gömde undan saker. Förmåga hade ändå kvar då hörande av bekanta och kära julsånger fick sångernas ord att komma tillbaka på läpparna. Detta var ett hårt slag mot min mor eftersom en sparkcykel för henne betydde social skam och tecken på ålderdom. mörka glasögon, vilket i gengälda fick henne att tro på att hon klarade sig och trivdes med att vara ensam. Trots att informationshantering, dvs. Orsaken till att saker försvann var inte en ökande oordning utan besök av tjuvar. Cykeln som fungerat som ”livspartner” måste bytas ut mot sparkcykel
Kontakt med andra möjliggör givande och mottagande av stöd. Minnessjukdomar är inte ändpunkten för familjens eller dess medlemmars livshistoria. 47 Vanhustyö 2 • 2017 Kolumn N är progredierande minnessjukdom konstateras förändras livets gång både för den insjuknade och för de närstående. Möjlighet till socialt stöd är en viktig resurs för hälsa och välfärd. Strävan efter att leva här och nu, en realistisk positiv attityd, stärkande av saker som ger välbehag och glädje, medkänsla med sig själv och andra samt accepterande av att livet är ofullkomligt kan hjälpa att bemästra fruktan för att sjukdomen framskrider och oro för framtiden. Sjukdomen sårar funktionsdugligheten och för med sig behovet att möta uppgivenhet och förändringar. Utöver dessa är det viktigt att igenkänna vilka andra samtidiga krav familjen har som tär på resurserna. Familjernas resiliens eller förmåga att klara sig betyder att det finns tillräckliga resurser med vilka familjerna kan klara sig och återhämta sig från motgångar och svåra livsskeden samt finna en väg till möjligheter, meningsfullhet, tillväxt, nya förfaringssätt och nya attityder. Stöd av närstående, men även av ett vidare nätverk, såsom andra som befinner sig i samma situation, eller av yrkesutbildade kan göra det möjligt att bli hörd, accepterad och förstådd. Stöd till minnessjukdomsfamiljers resiliens Hanna-Mari Pesonen Forskardoktor Forskningsenheten för vårdvetenskap och hälsovårdsadministration, Medicinska fakulteten, Uleåborgs universitet. Minnessjukdomsfamiljers resiliens kan stödas genom att bemöta familjerna resursrelaterat som sakkunniga om sitt eget liv. Mångahanda faktorer som är förknippade med familjens historia, dagens krav och framtidens förhoppningar inverkar på vilken betydelse minnessjukdomar har för familjerna och hurdana resurser familjen har i en föränderlig livssituation. nytt slags närhet och tillgivenhet i familjen, nya sätt att klara sig och lösa vardagens problem, samt positiva och accepterande attityder gentemot andra. Minnessjukdomar är förenade med känslor av sorg, fruktan och ovisshet. Olika kriser, livsförändringar och förluster hör till livet och ingen undgår dem. Även tillräcklig och rättidig kunskap och konkret hjälp i vardagen understöder resiliensen. Erfarenheterna är olika beroende på om de betraktas ur den insjuknades egen eller de närståendes synvinkel. Livet med minnessjukdomar är inte enbart att möta negativa saker, utan en möjlighet för nya positiva saker, t.ex. Minnessjukdom förändrar framtidsplaner och förhoppningar som ställts på framtiden. Löpande vardag, genomförande av viktiga och meningsfulla saker för en själv och familjen, erfarenheter av kompetens är faktorer med vilka minnessjukdomsfamiljernas resiliens kan stärkas. När familjernas resiliens understöds borde man individuellt och familjerelaterat beakta familjens och dess medlemmars tidigare sätt att klara sig och deras existerande styrkor. Känslor av sorg, fruktan eller ovisshet behöver man inte bära ensam