Omahoitovalmennuksesta voimavaroja muistisairaalle ja hänen puolisolleen Kuntoutuja kehittämisen keskiössä Uutisia hallituksen kärkihankkeista SENIORARBETE SENIORARBETE 2 • 2018 TEEMA: Asiakkuus ja ihminen sotessa
Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksessä valmennetaan henkilöstöä sote-muutokseen. 2 SENIORARBETE 2 • 2018 Seuraava numero ilmestyy 8.6.2018 | Lehden teema LAATU JA VALINNANVAPAUS TEEMA: Asiakkuus ja ihminen sotessa Hoiva-alalla tarvitaan myyntija asiakasymmärrystä. 10 22 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa selvitettiin asiakkaiden ja omaisten kokemuksia kotihoidon ulkoistuksesta. 20 Ku va : An na W ai ni ka in en Ku va : Pä ivi Es ko la. Kansalaisraati toi ikääntyneitten äänen kuuluviin
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Anneli Pohjola 10 Hoiva-alalla tarvitaan myyntija asiakasymmärrystä • Liina Luukkonen 12 Asiakas ja ihminen sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa. • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Asiakaskokemus sote-uudistuksessa • Juha Luomala 6 Tulevaisuudessa asiakkaiden valinnoilla on vaikutusta • Tiina Hailla 8 Miksi asiakas – miksi ei ihminen. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Mari Patronen 14 Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista • Tiina Hailla 16 Kuntoutuja kehittämisen keskiössä • Katja Ilvonen 18 Eivät palvelut ihmistä onnelliseksi tee • Heikki Savonen 20 Ikääntyneiden ihmisten ääni kuuluviin • Nina Karuneva 22 Asiakkaan ja omaisen kokemuksia kotihoidon ulkoistuksesta • Lea Hennala, Tuomo Uotila 24 Vanhustyön johtajien palsta Kukoistava kotihoito on tahdon asia! • Tuija Koivisto 26 Asiakkaan äänellä: mitä on hyvä kotihoito. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 3 Vanhustyö 2 • 2018 Toimituskunta Mailis Salmi (pj.) Tiina Hailla Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Mailis Salmi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Ihminen vai rakenteet edellä. • Kristiina Juntunen, Anne-Mari Hakala, Eeva-Liisa Saarman 29 Pakina • Ari Liimatainen 30 Toimintatonni-palkitut Aarteet luonnossa • Hanna-Liisa Kotsalo, Maija Myllyniemi 32 Vanhustyön helmiä ”Nuorena katsoin vanhuutta, nyt vanhempana nuoruutta” • Minna Pietilä 34 Uusi voimaannuttava Omahoitovalmennus-toiminta on käynnistynyt • Laura Rautiainen 36 Kolumni • Pirkko Karjalainen 37 Juuri-hankkeen havaintoja – ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta näkyväksi • Piia Tiilikallio 39 Keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 42 Ledare Människan eller strukturerna först • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Pirkko Karjalainen
Ei ole ihme, että kaiken tämän rakennepuheen keskellä tavallinen ihminen kokee suurta epätietoisuutta siitä miksi sote-uudistus tehdään ja mihin sitä tarvitaan – jos edes tarvitaan. Miten voisimme rajoittaa terveydenhoitomenojen voimakasta kasvua hoidon ja palveluiden saatavuuden tai laadun siitä kärsimättä. Juuri nämä kysymykset ovat sote-uudistuksen ytimessä: Miten vastaamme paremmin ihmisten palvelutarpeeseen. Julkista keskustelua ovat hallinneet pitkälti erikoissairaanhoidon kysymykset ja -edustajat. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk) Ihminen vai rakenteet edellä. Mitä pitää tehdä toisin, jotta voimme ylläpitää kaikenikäisten kansalaisten toimintakykyä ja mahdollisuutta aktiiviseen elämään nykyistä paremmin. Uudistamalla sosiaalija terveyspalvelut tavoitellaan parempia, asiakaslähtöisempiä ja helpommin saavutettavampia palveluita, jokaiselle meistä. Helposti käy niin, että puhuttaessa rakenteista ja järjestelmästä unohdetaan, mistä uudistuksessa oikeasti on kyse. Rakennepuhe vieraannuttaa. Rakenteiden sijaan sote-uudistuksessa on ennen kaikkea kyse ihmisistä, heidän hyvinvoinnistaan ja palveluistaan. 6. Niin kauan, kun sote-uudistusta on tehty, on riittänyt puhetta rakenteista, hallinnosta, himmeleistä ja niiden muuttamisen tarpeesta. Se tarkoittaa, että jokainen meistä sairastaisi vähemmän ja että sen myötä terveydenhoitomenojen kasvu taittuisi. Ilman menojen kasvun tasaantumista suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointivaltio ei kestä väestön voimakasta ikääntymistä, kun työikäisiä – eli hyvinvointivaltion rahoittajia – on aiempaa vähemmän. Kuten tiedätte, sote-uudistus kiemuroineen on leimannut vahvasti myös tätä hallituskautta. Se mitataan lopulta kansakunnan terveydentilana ja kokemuksena siitä, että palvelut vastaavat tarpeisiin. Sote-uudistuksen päämääränä on edistää ihmisten terveyt tä ja hyvinvointia. Miten edistäisimme parhaimmalla mahdollisella tavalla ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn on tulossa paljon julkisuutta saanut valinnanvapauslaki. S osiaalija terveyspalveluiden kokonaisuudistusta on tehty Suomessa jo pitkään ja usean hallituksen toimesta. Uudistus etenee nyt raiteillaan. Viime kädessä sote-uudistuksen onnistumista ei tulla mittaamaan euroilla tai rakenteilla
Tämä on kaikkien palveluketjun osapuolten kannalta järkevää ja perusteltua, sillä tiedossa on, että osallisuuden mahdollistava ja asiakaslähtöinen palvelu usein myös kohdentuu parhaiten ja on siten kustannusvaikuttavaa. Osaamista on monenlaista ja -tasoista; kokemusasiantuntijan rooli voi olla vertaiskehittäjänä, sosiaalipalvelujen asiakkaana, (vertais)auttajana, omaisena tai vaikuttajana toimimista. Asiakas tulisi nähdä tasavertaisena kumppanina, jonka kanssa vuorovaikutteisesti etsitään juuri hänelle sopivaa ratkaisua; oli se sitten ennaltaehkäisevää tai korjaavaa palvelua tai hoitoa tms. Palveluntuottajan näkökulmasta tärkeää on saada henkilöstön ja asiakkaan välinen kehittämisyhteistyö toimimaan. Tärkein osaamisen haaste ammattilaisilla voi olla toimintatapojen perusteellinen muuttaminen tai uudelleenrakentaminen siten, että osallisuus on läpilyövää, sisällä ihan perustoiminnoissa eli suunnittelussa ja työprosesseissa saakka. 5 Vanhustyö 2 • 2018 kysy & vastaa Asiakaskokemus sote-uudistuksessa Miten Asiakasosallisuus-kärkihanke edistää sote-uudistuksen tavoitteen toteutumista. Asiakas on – kärkihankkeen nimen mukaisesti – uudistuksen keskiössä osallistuen palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Pitää siis tiedostaa ja hyväksyä se, ettei kaikki viisaus ole ammattilaisilla. Asiakasosallisuus -kärkihanke nostaa kokemusasiantuntijuuden voimavaraksi; mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Palveluntuottajalle asiakkaan ja henkilös tön väliseen kehittämisyhteistyöhön sopivia osallisuuden muotoja ovat työpajat, yhteistyöfoorumit, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu sekä kehittäjäkumppanuusvalmennus. Missä näet ammattilaisten suurimmat haasteet; mitä onnistuminen edellyttää ammattilaisilta. Johdon esimerkki on tärkeää ja järjestöissä olevaa osaamista kannattaa hyödyntää. Uudenlaisten työtapojen omaksumisessa suureksi avuksi voivat olla esimerkiksi kokemusasiantuntijat ja kokemusasiantuntijuuden eri roolien tunnistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että otetaan olemassa olevat asiakkaiden osallistumisen väylät (raadit, palautteet, kokemusasiantuntijat jne.) aktiivisempaan käyttöön, jotta asiakkaiden kokemukset ja tieto saadaan tasavertaisesti mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Mitä työkaluja ja osallisuuden kehittämisen muotoja on tarjolla. Kysy & vastaa -palstan toimittanut Tiina Hailla Vanhustyön keskusliitosta.. 6 Juha Luomala, sosiaalineuvos, Sosiaalija terveysministeriö, Hyvinvointija palveluosasto / Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / Asiakkaat-tulosryhmä Kuva: Tiina Hailla Sosiaalija terveysministeriön sote-uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa asukkaille nykyistä yhdenvertaisempia sosiaalija terveyspalveluja järkevillä kustannuksilla. Asiakasosallisuus-kärkihanke keskittyy siihen, että asiakkaiden kohtaaminen onnistuu paremmin, ja palveluista saadaan nykyistä asiakaslähtöisempiä. Asiakasosallisuuden vahvistaminen koskee toiminnan kaikkia tasoja. Tähän liittyy ei-tietämisen tunnustaminen. Viimeistään nyt tulee ottaa käyttöön asiakaspalautteen kerääminen, mielellään useammassa kanavassa ja osallisuuden lisäämisen toteutumisen seuranta ja mittaaminen
Maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2018 ja maakuntavaltuustot aloittavat työnsä vuoden 2019 aikana. — THL osallistuu VMn ja STMn pilotointeihin ja laitokselta edellytetään, että se tekee raportin jokaisesta ulottuvuudesta, kertoo Jonsson seminaarin jälkeen Vanhustyö-lehdelle antamassaan haastattelussa. — Niiden käyttöönotto mahdollistaa Suomen terveydenhuollon tason vertailun muihin maihin auttaen analysoimaan, kulkeeko kotimainen kehitys oikeaan suuntaan. Sote-uudistuksessa sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät kunnista maakuntien järjestämisvastuulle. Tulevaisuudessa asiakkaiden valinnoilla on vaikutusta Tekeillä olevassa sosiaalija terveyspalvelujen (sote) uudistuksessa on paljon hyviä asiakkaan ja potilaan asemaan vaikuttavia tekijöitä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson. Tilaisuudessa koolla olivat sosiaalija terveydenhuollon asiakkaat ja potilaat, potilasja kansalaisjärjestöt sekä ammattilaiset ja päättäjät. Tuottajien toimintaan vaikuttaa pelkkä tieto siitä, että asiak kaat voivat ”äänestää jaloillaan”, joten oletettavaa on, että tuottajat pyrkivät ennakoimaan asiak kaiden toiveita. Laaturekistereiden Teksti ja kuvat: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto. Pia Maria Jonsson toivottaa terveydenhuollon laaturekisterit tervetulleeksi. Nämä ulottuvuudet ovat saatavuus, laatu (ml. Vuoden 2020 aikana uudistus tehtäväsiirtoineen valmistuu. Valinnanvapaus on oikeus, ei velvollisuus Johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson muistuttaa, että valinnanvapaus on oikeus, ei velvollisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun asiakas tekee aktiivisen valinnan, voi se kohdistua aiempaan, yleensä julkisen sektorin pal veluntuottajaan tai vaihtoehtoiseen palvelun tuottajaan. Maakuntien suoriutumista sote-uudistuksen järjestämistehtävässä tullaan seuraamaan ja arvioimaan viiden ulottuvuuden kautta. Uudistuksen edetessä suunnitellussa aikataulussa tulevat lait eduskunnan hyväksyttäviksi toukokuussa 2018 ja ne astuvat voimaan heinäkuussa 2018. THL on aloittanut valmistelut uudistuksen seurannaksi ja arvioinniksi, ja pilottiarvioinnin kohteena on kahdeksan sote-toimintoa: 1) ikäihmisten palvelut 2) perusterveydenhuolto ja 3) erikoissairaanhoito 4) vammaisten palvelut 5) lasten, nuorten ja perheiden palvelut 6) mielenterveysja päihdepalvelut 7) muut sosiaalipalvelut ja 8) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 6 THL n Asiakkaat ja sote -seminaarissa Reformit -yksikön johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson selvensi mittavaa uudistusta Rubikin kuution ja parru-mallin avulla ”Asiakkaiden valinnat ja osallisuus sote-palveluissa” -otsikoidussa puheenvuorossaan. asiakasja potilasturvallisuus), kustannusvaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus. Terveydenhuollon laaturekisterit tulevat Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien pilottihanketta varten on THL:n budjetissa 1,5 miljoonaa euroa. Toistaiseksi laadun seurannan tietopohja on Suomessa ollut heikko ja on ollut vaikea saada tietoa siitä, minkälaisia potilaita hoidetaan, ja mitä hoidetaan
Myös hoitopaikkojen ja ammattihenkilöstön työn laadun jatkuva seuranta tulee mahdollistamaan laadun parantamisen koulutuksen ja muiden konkreettisten kehittämistoimienpiteiden keinoin. 7 3) Asiakkaan ongelman ratkaiseminen: Perusterveydenhuollon ideologinen/ filosofinen muutos 1) Palvelukokemus: Asiakkaan ja palveluntuottajan näkemys 2) Minun asiani on tärkeä: Vaikutan ja päätän. Yksinkertaisimmillaan kyseessä on hymiö-naaman painallus. Laki tulee edellyttämään huomattavaa tukea asiakkaille, jotka sitä vaativat tai tarvitsevat. Myös ryhmän vaihtaminen kesken sessiota on sallittua ja jopa suotavaa, jos osallistuja ei koe hyötyvänsä keskustelusta. Periaatteena on, että osallistujat itse päättävät, mihin keskusteluihin osallistuvat. 6 Kuvassa tilaisuuden nuorin osallistuja äitinsä Olga Luostarisen kanssa. Valinnanvapaus on itseisarvo, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että asiakaspalautteella on painoarvoa, sillä valinnallaan asiakas samalla päättää, mille palveluntarjoajalle hänen hoidostaan maksettava tuottajakorvaus menee, sanoo Jonsson. Vanhustyö 2 • 2018 avulla voidaan myös vertailla maakuntien välisiä eroja ja kehitystrendejä. Luostarinen on vanhempainvapaalla terveyskeskuslääkärin työstä Vantaan kaupungilla. Työskentelymuotona käytetty Open Space -menetelmä on omiaan motivoimaan osallistujia keskusteluun pienryhmissä, myös hyvin erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kesken. — Valinnanvapauslainsäädännön perustana on asiakaslähtöisyys. Samoin ne mahdollistavat hoitopaikkojen ja tuottajien väliset vertailut ja laatukilpailut. Asiakkaat ja sote -seminaarissa palvelumuotoiltiin työtapoja THLn ystävänpäivänä järjestetyn "Asiakkaat ja sote: Vaikutan ja valitsen" -seminaarin tavoite oli lisätä yhteistä ymmärrystä asiakasosallisuudesta ja vahvistaa asiakkaiden roolia olla mukana kehittämässä sote-palveluja yhdessä ammattilaisten kanssa. Kaikki nämä toimenpiteet parantavat suomalaisten sosiaalija terveyspalvelujen tasoa. Ryhmäkeskustelujen purkuosuuden ja ohjelman yhteenvedon perusteella voi sanoa tilaisuuden täyttäneen sille asetetut tavoitteet erinomaisesti. Tukea tarvitsevista asiakkaista käytössä olevaa termiä ”haavoittuva asia kas” (vulnerable consumer) ei voida pitää hyvänä, mutta parempi on vielä pohdinnassa, kertoo Jonsson. Asiakkaiden ääni kuuluviin On todellakin tärkeää, että asiakkaat tai asiakkaiden edustajat antavat oman kontribuutionsa, sillä uusi lakihan edellyttää asiakkaiden ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Taustalla muita Vaikutan ja valitsen -seminaarin osallistujia. Seminaari kokosi yhteen asiakkaat, potilaat ja eri alojen asiantuntijat samalle foorumille vaikuttamaan sosiaalija terveys alan uudistamistyöhön. Näin ollen tuottajille muodostuu selkeä kannuste jo ennakkoon arvioida, mitä asiakkaat haluavat. Luentoesityksiä seuranneiden Open Space -ryhmäkeskustelujen teemoja olivat 1) Palvelukokemus: Asiakkaan ja palveluntuottajan näkemys 2) Minun asiani on tärkeä: Vaikutan ja päätän ja 3) Asiakkaan ongelman ratkaiseminen: Perusterveydenhuollon ideologinen/filosofinen muutos. Asiakaspalautteesta palvelujen järjestäjille kertyy tietopohjaa, jonka avulla pystytään arvioimaan, ovatko palvelut maakunnissa sillä tasolla, että niitä voidaan kutsua asiakaslähtöisiksi. Uudet asiakaspalautteen keräämisen menetelmät kehittyvät koko ajan
Palvelun asiak kuus ikään kuin määrittelee koko ihmistä ja hänen elämäänsä. Hän voi olla kuka tahansa meistä, joka hetkellisesti tai pitemmäksi aikaa joutuu vaikeaan tilanteeseen, jossa tarvitsee apua. Voisimmekin alkaa puhua ihmisistä ja ihmisen näköisistä palveluista. Artikkelissa nostetaan ihminen keskiöön palveluissa, sillä palveluthan ovat juuri ihmisiä eivätkä järjestelmää varten. Asiakaslähtöisyys on kaikkialla palveluille esitetty tavoite. Miksi ei ihminen. Ehkä on aihetta kysyä myös, miksi me puhumme asiakkaista. Esimerkiksi kotona asuvaa kotisairaanhoidon piirissä olevaa vanhusta kutsutaan asiak kaaksi, vaikka hän on kotona ja työntekijät käyvät vain harvakseltaan hänen luonaan. Ajattelin aiemmin, että voisi olla parempi puhua asiakasohjautuvuudesta, auttamisesta ja tukemisesta asiakkaan itse määrittelemien tavoitteiden ja toiveiden pohjalta, yhdessä hänen kanssaan neuvotellen ja sopien. Sanoilla on kuitenkin valtaa, ja ne ohjaavat ajatteluamme ja samalla myös toimintaamme. Asiakkaita vai ihmisiä. Vitsinikkarit ovat kuitenkin kääntäneet sen merkityksen toisin: asiakas lähtee pois, kun työlääntyy palveluiden toimintatapoihin! Asiakas lähtöisyyden käsite ei siten ole täysin toimiva. Asiakashan on lopulta omaa elämäänsä elävä ihminen. Olemmehan aikoinaan halunneet luopua myös vanhoista sanoista vaivainen, ruotulainen. Voi tietysti tuntua saivartelulta pohtia sitä, mitä sanaa ihmisistä olisi hyvä milloinkin käyttää. Myös sote-uudistuksessa ihmisen edun tulisi olla keskeinen lähtökohta. Meillä sote-palveluissa hänet taidetaan nähdä usein asiakkaana olemisen kautta kaiken aikaa, myös oman elämänsä arjessa. Ihmisen tunnistaminen mahdollistaa lisäksi palveluiden yhteisen kehittämisen ja uudenlaisen asiakasroolin. Olemme melkoisen varmasti kaikki asiakkaita ainakin joidenkin palvelujen piirissä, ainakin joskus. 8 Teksti: Anneli Pohjola, sosiaalityön professori emerita Kuvat: Bigstock Miksi asiakas – miksi ei ihminen. Kaupan tai vaikkapa veroviraston asiakas on asiakas yleensä juuri niin kauan, kun hän on kyseisessä tilassa käymässä. Nyttemmin näen yhä tarpeellisemmaksi kysyä, miksi ”asiakas”
Jos olisimme aina suhteessa toisiimme ennen kaikkea ihmisiä, olisimme keskenämme enemmän samalla viivalla. Aina kaikkea ei vielä ehkä osata kuulla, mutta suunta on hyvä. Pahimmassa tapauksessa valintojen pakosta voi tulla vaikean elämäntilanteen lisärasite. Jos tulevat palvelut eivät näytäkään tukevan asiakkaan asioimisen helppoutta ja yksinkertaisuutta, niin tilannetta halutaan pehmentää lisäämällä asiakkaiden osallisuutta. Niissä ihmiselle on tärkeintä, että apua saa mahdollisimman helposti, kun sitä tarvitsee. Sitä ei parhainkaan palveluohjaus voi pyyhkiä pois. Ehkä olisi parempi ajatella, että palvelujen käytöstä voisi tehdä helpompaa, jolloin uudistuksessa ohjaukseen suunnatut henkilöresurssit voitaisiinkin käyttää ihmisten oikeaan auttamiseen eikä vain neuvomiseen. Ikääntyneillä ei useinkaan ole jaksamista tai riittävää tietoa palvelujen valitsemiseen.. Tämän kaltainen kumppanuus antaisi ihmisen asiakasarvolle uuden merkityksen. Edelleen tarvitaan askelia ihmisten huomioimiseen palveluissa entistä paremmin. Valinnanvapautta ajavat tahot kuvaavat sen lisääntymisen ainoastaan myönteisenä asiana, kuluttajana toimivan ihmisen oikeutena. 9 Vanhustyö 2 • 2018 tai huollettava. Heillä ei useinkaan ole jaksamista tai riittävää tietoa palvelujen valitsemiseen. Entä ihmiset palvelujen kehittäjinä. 6 ó Kirjallisuutta: Asiakkaiden osallisuudesta sekä kehittäjäja vaikuttajaroolista tuore kirja: Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.) 2017: Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi – Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaalija terveyspalveluissa. Mutta onko monenkin ihmisen toive kuluttaa avun tai hoivan saamista. Todellisuudessa järjestelmästä on tulossa aikaisempaa monimutkaisempi, vaikeammin ymmärrettävä sekä ihmisen eri palvelutarpeita pirstova. He voisivat toimia työntekijöiden peilipintana ja voimavarana parempien palvelujen kehittämisessä. Se on valinnanvapauden lisäksi uudistuksen toinen kaunis sana. Erityisesti tämä koskee ihmisiä, joilla on monia avun tai tuen tarpeita samanaikaisesti, kuten on esimerkiksi monilla ikääntyneimmillä vanhuksilla. Ihmisten sote. Markkina-ajattelu toimii sotepalvelujen piirissä olevien ihmisten vaikeissa tilanteissa huonosti. Sanat kertovat asenteista, ymmärrystavoista – ja myös kunnioituksesta tai sen puutteesta. Samalla se toisi keskinäisiin kohtaamisiin uudenlaista tasavertaisuutta ja vastavuoroisuutta – sekä myös vastuullisuutta. Tämä tavoite on pitkälti jo menossa palveluiden käytännöissä, jolloin ihmisiltä itseltään kysytään mielipiteitä ja niitä myös kuunnellaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tavoitteina onkin luoda uusi maakuntarakenne, kasvattaa valinnanvapauden kautta sote-palveluiden markkinoistumista ja hillitä julkisia kuluja. Ajattelisi, että mittavan sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisen keskeisin ohjaava tekijä olisi se, että ihmiset saisivat parhaat mahdolliset palvelut inhimillisesti, läheltä ja helposti. Ihmisen etu on keskeisin asia, jonka tulisi ohjata varsinkin sote-uudistusta. Asiakaslähtöisyys on pinnalle kuorrutettu tavoite. Tampere: Vastapaino. Tarvitseeko lähiössä asuvan Aliisan olla asiakas, kun hän on jo nimellä varustettu elävä ihminen. Heitä on nostettu myös kokemusasiantuntijoiksi kertomaan kokemuksistaan. Voitaisiinko osallisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta päästä vielä pitemmälle, ottamaan palvelujen piirissä olevat ihmiset mukaan kehittämään palveluja yhdessä työntekijöiden kanssa ja vieläpä vaikuttamaan päätöksentekoon yhteisten kehitysehdotusten edistämiseksi. Se merkitsee ihmisten mukanaoloa oman auttamisprosessinsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yhteinen kehittämistyö voisi vahvistaa sekä työntekijöitä että asiakkaana olevia ihmisiä, jolloin työn tuloksellisuus ikään kuin huomaamatta kasvaa. Se rakentuisi osallisuuteen, luottamukseen ja ennen kaikkea kunnioitukseen
Koko henkilöstö kehittää toimintaa Valmennus kokosi organisaation eri toiminnoissa työskentelevät saman pöydän ääreen. – Nyt henkilökunta ymmärtää, mitkä ovat meidän valttimme muihin verrattuna ja tarjoaa niitä asiakkaille. Työvälineitä soten käsittelyyn Soten tuoma muutos pelottaa, mutta Kankkosen mukaan henkilöstön on helpompi elää muutoksessa nyt kun se tietää, miten muutos konkreettisesti vaikuttaa omaan työhön. V alinnanvapaus lisääntyy ja asiakkaiden odotukset kasvavat. Lisäksi koulutus räätälöitiin tiukasti juuri hoiva-alan yritykselle ja toimialan vallitsevaan tilanteeseen, hän sanoo. Yksilöiden ja yritysten pitkän linjan valmentaja Markkinointi-instituutti toteutti Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksen kanssa valmennuksen, joka rohkaisi koko henkilöstön hoitajista keittäjiin tekemään markkinointia ja myyntiä luontevana osana omaa työtään. Tuloksena syntyi kymmenittäin uudistuksia ja toimintatapoja, jotka on nyt otettu arjessa käyttöön. – Valmennukset ovat meidän tapamme varautua niihin muutoksiin, joita sote tuo tullessaan, Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Tom Kankkonen sanoo. Hoiva-alalla tarvitaan nyt enemmän myynnillistä osaamista kuin koskaan aiemmin. Ku va : An na W ai ni ka in en K u va: P i a Br ig a t ti. – Juuri nämä ovat olleet Markkinointi-instituutin vahvuuksia. Valmennus räätälöitiin yhdistyksen tarpeisiin ja strategialle, ja tulokseksi saatiin uutta työkulttuuria sekä valmiita tuotteita, jotka ovat nyt arkea yhdistyksessä. Valmennuksen tuloksena asiak kai ta nähdään sielläkin, missä niitä ei aiemmin ollut: Asukkaan omaisissa, vieraissa ja ystävissä, yhteistyökumppaneissa sekä alueen naapurustossa. Tom Kankkonen kiittelee yhdistyksen saaneen rutkasti lisää asiakaspalvelu-, myyntija markkinointiosaamista. 6 – En ehkä ole aiemmin nähnyt hoitotyötä myyntityönä, sanoo lähihoitajaopiskelija Tiina Salmelainen (kesk.), joka osallistui Markkinointi-instituutin valmennukseen. 10 Teksti: Liina Luukkonen, viestintäsuunnittelija, Markkinointi-instituutti Kuvat: Jonas Brandt, Pia Brigatti, Anna Wainikainen Hoiva-alalla tarvitaan myyntija asiakasymmärrystä Yhteiskunnan muutokset, parhaillaan ajankohtaiset sote-ratkaisut ja maakuntauudistus muovaavat sosiaalija terveyssektorin palvelurakennetta ja palvelutuottajien roolia. Samalla sisäinen tiedonkulku ja yhteistyö eri yksiköiden välillä parani. Markkinointi-instituutin asiakkuuspäällikkö Kati Myrén pitää Elpyn valmennuksessa syntyneitä tuotteita innovatiivisina ja erityisesti asiakaslähtöisinä. Yhteiskunnan palvelusetelit edellyttävät myös aivan uudenlaista otetta asiakasajatteluun. – Koulutuksen myötä ymmärrän selkeästi, miten tärkeää on myynnillinen ajattelu jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Valmennuksen jälkeen kaikki yhdistyksen tiiminvetäjät jatkoivat vielä Markkinointi-instituutin lähiesimiestyön ammattitutkintoon, joka on parhaillaan käynnissä, ja lisäksi palvelupäälliköille on juuri aloitettu oma johtamisvalmennus. Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry:n koko henkilöstö kokoontui Markkinointiinstituutin valmennukseen pohtimaan, miten tästä selvitään voittajina. Tänä päivänä jokaisen työntekijän on hahmotettava oma roolinsa organisaation tuloksen tekijänä. Kuvassa mukana ravintotyöntekijä Maris Kirsi ja toiminnanjohtaja Tom Kankkonen
Hoitaja Eriikka Tolvanen kannusti uutta asukasta Marja Fontellia kertomaan palveluihin liittyvistä toiveistaan. Näin luotiin Ensiaskeleet-malli, jonka avulla henkilökunta jalkautui lähemmäs asiakkaita. esimiestyön, markkinoinnin, taloushallinnon, HR:n ja kiinteistönvälityksen tehtäviin. Vanhustyö 2 • 2018 11 Näin parannettiin kotiutumista Yksi valmennuksen tavoitteista oli kehittää uuden asukkaan vastaanottoa. Lisäksi yksilöille tarjottavia kursseja on yli sata ja tutkintoja 30. Valmennuksessa linjattiin, että yhdistys näkyy aiempaa enemmän omien talojensa ulkopuolella. Ku va : Jo na s Br an dt Ku va : Pi a Br ig at ti. Valmennuksessa luodun mallin ansiosta asiakkaiden saaman palvelun laatu on tasaista ja asukkaat tuntevat paremmin toisensa. – Minulle työntekijänä tästä työstä on tullut elämänmakuisempaa, koska olen aiempaa läheisemmin tekemisissä asiakkaidemme ja heidän läheistensä kanssa, Eriikka Tolvanen summaa. Markkinointi-instituutti tarjoaa kursseja, tutkintoja ja räätälöityjä yritysvalmennuksia mm. Se auttaa yrityksiä ja niiden ammattilaisia onnistumaan asiakkaidensa kanssa ja rakentamaan menestyvää liiketoimintaa. Toimipisteet sijaitsevat Espoossa ja Oulussa, ja yritysasiakkaita Markkinointi-instituutti palvelee koko Suomessa. Lisätietoa: • Markkinointi-instituutti Markkinointi-instituutti kouluttaa aikuisia 87 vuoden kokemuksella. Täällä on selvästi sellainen henki, että ihmisestä välitetään. Mukana arjen toiminnassa on yli 70 aktiivista ammattilaista ja monia vapaaehtoisia. Markkinointi-instituutti kuuluu samaan konserniin Rastorin ja Kasvutoimisto Kairoksen kanssa. – Halusimme uuden asukkaan tulotapaamiseen niin sanotusti kunnon halauksen, sen lämpimän vastaanoton, joka on kotiutumisen ensimmäinen askel, hoitajana työskentelevä Eriikka Tolvanen kertoo. Fontell tutustui tervetulokahveilla heti toisiin uusiin asukkaisiin. – Vastaanotto oli hirvittävän mukava. Tutustumiskierroksen lisäksi uusille asukkaille järjestetään tervetulokahvit, ja jo muuttovaiheessa he saavat oman asukaskansion. Se räätälöi organisaatioille koulutusratkaisuja kaikilta liike-elämän ydinalueilta. Nyt uudet asukkaat pääsevät ensi töikseen opastetulle kierrokselle taloon ja yhdessä kootaan oma ohjelma. Vuonna 1996 perustetulle yhdistykselle on myönnetty Avainlippuja Yhteiskunnallinen yritys -merkit osoituksena kotimaisesta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä. Näin he tutustuvat henkilökohtaisesti kaikkiin talon toimintoihin ja ihmisiin niiden takana. • Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry on espoolainen yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhteisö, joka tarjoaa koteja iäkkäille ja liikuntaesteisille. Merikartano ja Puistokartano sekä ryhmäkoti Puistohelmi tarjoavat oman kodin palveluiden äärellä noin 350 ikäihmiselle. Parasta talossa on ilmapiiri ja se, että saan itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluita ostan, kertoo taloon joulukuussa muuttanut Marja Fontell. – Täällä elämä ei ole yksinäistä kuten senioritalossa, missä asuin aiemmin
Samaan aikaan resurssit väistämättä pienenevät. Toiminnan tavoitteen tulee siis olla ihmisen parempi pärjääminen, jolloin palvelujen on tarkoitus antaa ihmisille eväitä sopeutua ja ohjata itse elämäänsä. Toivottavasti ratkaisu löytyy entistä useammin muualta kuin sosiaalija terveyspalveluista: yhdistystentai yksityisten tarjoamista palveluista, tai läheisen tarjoamasta avusta. Siinä onnistuaksemme on hahmotettava kokonaisuudet, joissa ihmiset elävät ja otettava tämä palvelujen järjestämisen lähtökohdaksi, olipa kysymyksessä vanha tai nuori ihminen. Tässä työssä ei vaikeuskerrointa puutu, kun yhdistettävänä on sekä terveysettä sosiaalipalvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Hyöty syntyy siitä, kuinka kulloinkin valitulla toimintatavalla voidaan auttaa asiakasta tilanteessaan. Sosiaalija terveyspalvelujen asiakkuutta toki säädellään erilaisin sopimuksin, mutta tavoitteena ovat toimivat palvelut asiakkaille eli parempi elämä ihmisille. palvelun sisällöllä, kuten sen yksilöllisyydellä ja turvallisuudella, mukavalla ja luotettavalla työntekijällä sekä asumisen estetiikalla. Pohdittaessa vaikuttavuuden mittareita on syytä muistaa, että esim. Tässä ihminen muuttuu asiakkaaksi, mutta operoitaessa julkisella rahalla kaikesta asiakas ei voi päättää. Miten vaikkapa ikäihminen pärjää asiakkaana ja osaa valita oikein. Vaihtoehtoiskustannukset tai muu kustannustietoisuus tarjoamistamme palveluista on hämärtynyt. Syntyykö uudistus, jota tulevat sukupolvet peukuttavat. Yhdessä osaavan asiakasohjaajan kanssa ihmiset voivat pohtia itselleen sopivat palvelujen kokonaisuudet. Sen sijaan hänellä on mahdollisuus päättää, miten hän toimii. Tarvitaan sekä vaativampaa että matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Kulttuurija liikuntapalvelut, asumisen kehittäminen ja elinkeinopalvelut ovat edelleen kuntien tehtäviä ja kuuluvat osana ihmisten elämään. Ihminen on tarpeineen oikeassa, mutta paikassa jossa hänen toiveisiin ei välttämättä voida vastata sellaisenaan. Maakuntauudistuksen osana tehtävän sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen tarkoitus on taata ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset palvelut. Tällä hetkellä tuppaamme operoimaan omissa siiloissamme, paljoakaan toisiltamme oppimatta. Kyse ei ole ainoastaan kotihoidosta, omaishoidosta, perhehoidosta tai asumispalveluista. Matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan avulla ihmiset löytävät ratkaisunsa usein läheltä, muualta kuin. Ensin ajattelin, että onpa vaikea aihe! Kunnes ymmärsin, että näitä kahta sanaa ei kannata lähteä erottamaan toisistaan, sillä kyse ei ole erillisistä asioista. Nyt ja tulevaisuudessa asiakkaiden määrä kasvaa ja asiakkaat ovat yksikön sijaan monikossa. Soteuudistus on myös ihmisen koko elämän ja elinpiirin huomioimista ymmärtäen, etteivät tarvittavat palvelut liity vain sosiaalija terveydenhuoltoon. Valinnanvapaus muuttaa palvelujen sisältöjä, sillä se muuttaa asiakkaan ja palvelujen tuottajan välistä dynamiikkaa. Osaava ohjaus ja neuvonta asiakasta kuunnellen ja hänen kanssaan yhdessä pohtien löytävät ratkaisuja. M inua pyydettiin kirjoittamaan asiakkaasta ja ihmisestä sosiaalija terveyspalveluissa. 12 Teksti: Mari Patronen, erityisasiantuntija/ikääntyneiden palvelut, Suomen Kuntaliitto ry Kuva: Mari Patronen Asiakas ja ihminen sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa. Siksi on oltava sekä tietoa annettavien palvelujen vaikuttavuudesta että löydettävä asiakkaan näkökulmasta toimivat palvelujen kokonaisuudet. Kun ikäihminen riittävän tiedon ja tuen perusteella tekee valinnan, minkä kotiin tuotettavan palvelun hän valitsee tai mihin asumisen yksikköön muuttaa, on entistä enemmän merkitystä esim. sosiaalija terveydenhuollon tulos ei ole palvelusuorite, palvelujen kokonaisuus ja asiakaspolku, vaan ihmiselle syntyvä hyöty. Hyöty ei konkretisoidu vastaanotolla tai sairaalassa vaan ihmisen arjessa. Asiakas on tarpeineen ja toiveineen oikeassa, mutta hänen tarpeitaan ja toiveitaan ei aina voi toteuttaa sellaisenaan, siksi tarvitaan osaamista, aitoa kuulemista ja ratkaisujen hakemista
Nyt tilanne muuttuu ja on aika alkaa Soteuudistus on ihmisen koko elämän ja elinpiirin huomioimista. 13 Vanhustyö 2 • 2018 julkisten palvelujen piiristä. Siksi on uskottava ja luotettava, että ihmiset itse tietävät parhaiten, mikä auttaa heidän omassa tilanteessaan. ja 26.9.2018, Helsinki (3 pv) UUSI KOULUTUS . Lisäksi on palveluja ja toimintaa, joita emme osaa edes ajatella tässä hetkessä. Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen 18.4., 16.5. 044 785 8736, minna.tikkanen@sakky.fi Vanhustyön ammattilainen, kehitä osaamistasi syksyllä 2018 Kuopiossa alkavissa vanhustyön täydennyskoulutuksissa. Mahdollisuuksina ovat: Vanhustyön erikoisammattitutkinto Hoivatyön lähiesimies -koulutus Muistikoordinaattorin koulutus Kuolevan ihmisen hoitaminen TunteVa-hoitajan koulutus Kinestetiikan® peruskurssi Vanhustyön teemapäivä Opiskelu tapahtuu oman työn ohella. Siihen käynnissä oleva uudistus antaa erinomaisen mahdollisuuden. Sen sijaan uusien ratkaisujen oivaltamisessa ja uusien tuulien haistelussa taidamme olla huonoja. On erilaista teknologiaa, on ryhmiä, on vapaaehtoisia, on läheisiä. Tässäkin kohtaa ratkaisu voi löytyä muualta kuin julkisesta palvelusta. Ehkä suurin ongelma olemme me ammattilaiset. Kun tarve saada enemmän palveluita kasvaa, siirrytään julkisen asiakasohjauksen piiriin ja pohditaan julkisten palvelujen antia: henkilökohtaista budjettia, asiakasseteleitä jne. Luodaan kokonaisuus, jota myös tulevat sukupolvet peukuttavat . • www.ikainstituutti.. Herkästi kerromme ammattilaisina, mikä asiakkaalle parhaiten sopii tai mihin hän on tai ei ole oikeutettu. Niinhän meidät on koulutettu ja opetettu tekemään. Sähköinen hakeminen osoitteessa www.sakky.fi |koulutushaku. IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI VAIKUTTAVUUTTA VANHUSTYÖHÖN LISÄTIETOJA: Minna Tikkanen, Puh. Muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 24.–25.10.2018, Helsinki (2 pv) . Asiakkuusajattelu on tulossa ja sen on tultava entistä vahvemmin myös sosiaalija terveyspalveluihin. Vinkkejä ja varmuutta ikäihmisten ryhmänohjaukseen 21.11.2018, Helsinki (1 pv) Ilmoittaudu mukaan ja tutustu muihin koulutuksiimme www.ikainstituutti.fi Nyt myös Mielen hyvinvoinnin silta -koulutus monimuotototeutuksena 19.10.2018 + verkko-opinnot, Helsinki. . Niinhän meidät on koulutettu ja opetettu tekemään. 6 Ikäinstituutti kouluttaa (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.. . toimia toisin
— Meneillään oleviin ikäihmisten hoitoon ja palveluihin liittyviin kehittämishankkeisiin on investoitu paljon aikaa, ajatusta ja työtä sekä valtion rahaa. Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista. Pitää panostaa omaehtoiseen asumiseen, kuljetusvälineisiin, tiedonsaantiin, liikkumiseen, ravitsemukseen ja hyvään sosiaaliseen elämään. Kotija omaishoidon uudistuksen (I&O-kärkihanke) maakuntalähettiläs Harriet Finne-Soveri kiertää maakunnissa ja hioo yhdessä alueen toimijoiden kanssa parhaita mahdollisia palveluja iäkkäille sekä perheja omaishoitajille. Ykköskiinnostuksenaiheeni on kotihoidon Kotija omaishoidon uudistus on myös ajattelutavan muutosta Nyt tekeillä oleva sote-uudistus tarjoaa loistavan tilaisuuden korjata kaikki se, mikä on vuosien varrella jäänyt korjaamatta. — Tehtäväni onkin edistää hallituksen I&O-kärkihankkeen työn etenemistä ja vaikuttavuutta maakunnissa, sparrata muutosagentteja ja tukea käynnissä olevien hankkeiden juurruttamista. Aloitetaan vaikka kotona asumisesta ja kotihoidosta. Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen etusijalle, sen jälkeen tuotetaan ja tarjotaan oikein kohdennettua (sairaan)hoitoa ja sote-palveluita kotiin. Tämän eteen voidaan tehdä paljon nykyistä enemmän. Kliinisen työni olen pääsääntöisesti tehnyt ikäihmisten palveluissa. Lisäksi varmistan maakuntaja sote-valmistelutyön sekä I&O-kärkihankkeen yhteensovittamista maakunnissa. Olisi suorastaan synti, jos nämä kehitystyöt jäisivät hankkeiden tasolle. Kannattaa ensin miettiä, miten henG eriatri, ylilääkäri Harriet FinneSoveri on tullut mukaan kotija omaishoidon uudistuksen eli I&O-kärkihankkeen asiantuntijatiimiin. Teksti: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Kuva: STM/Viestintä 14 kilö pääsisi palveluiden ääreen, ja vasta sitten pohtia vaihtoehtoa, että jos hän ei pääse, miten ja kenen toimesta ne palvelut viedään kotiin. Ensisijaisesti tulisi keskittyä siihen, että ihmiset voivat täysipainoisesti elää ja toimia vanhanakin kotonaan, ihan niin kuin ovat koko elämänsä tehneet. Niille tarvitaan pysyvä jalansija ja alusta, joka mahdollistaa niiden kasvun maakunnat kattaviksi palveluohjelmiksi. Sote-uudistus tarjoaa hienon mahdollisuuden kokeilla, pilotoida ja tuottaa räätälöityjä hoitoja ja palveluita pienille erikoisryhmille niiden tarpeiden mukaan. Tai digitalisoimalla esimerkiksi jonkin palvelu voitaisiin kertaheitolla siirtyä vaikka reaaliaikaisesti toimivalle virtuaalivastaanotolle, innostuu FinneSoveri visioimaan. Koko persoona pelissä — Maakuntalähettilään tehtävien rinnalla toimin edelleen Helsingin kaupungin palveluksessa kotihoidon ylilääkärinä. Eivät iäkkäät kuuta taivaalta toivo, enimmäkseen kyse on pienistä asioista tai muutostöistä. — Arjen toimivuus tuo yksilölle elämänlaatua ja yhteiskunnalle säästöjä
6. Ministeri Saarikon toive on saada kärkihankkeiden ympärille ”hyvää pöhinää”, keskustelua ja herättää kiinnostusta valtakunnallisesti. — Ei ole mielekästä tehdä suoria vertailuja maakuntien välillä. Ajattelen myös, että ei me vielä olla keksitty kaikkia niitä tapoja, joilla toimia. — Juuri tällä hetkellä näissä kunnissa vaaditaan tekijöiltä vahvaa uskoa siihen, että tehdään oikeita asioita, mutta siinä vaiheessa kun hanketoimijoilta rahoitus päättyy, ovat nämä kunnat vahvoilla; niissä ei mikään muutu eikä lopu vaan työ ja työntekijät jatkavat saumattomasti eteenpäin, kannustaa FinneSoveri. — Ensimmäiset kaksi kuukautta maakuntalähettiläänä olen kiertänyt tutustumassa I&O-kärkihankkeen tilanteiseen eri puolilla Suomea. Ja mitä ovat ne palvelut, joita tulevaisuudessa tullaan kotiin tarvitsemaan – näille yhtenäiset linjaukset. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tekee vanhuspalvelujen kehittämistyötä ihan linjassa kärkihankkeiden kanssa ilman hankerahoitusta, samoin Satakunta. — Taikasanoja ovat kotihoito ja omaishoito ja kansallinen keskitetty palveluohjaus. Nyt tehdään pysyvää uudistusta, joka viitoittaa eteenpäin tuleville suuntaa, minne mennään. — Nyt ei pidä vempoilla ja tempoilla vaan ottaa kaikki toimijat mukaan. Aidosti kunnissa ja sote-alueilla pohditaan ja työstetään ratkaisuja siihen, miten saada ikääntyville ja muille kotihoitoa tarvitseville riittävä määrä palveluja. Ehkä järjestöt voisivat tuoda selkeämmin tai painokkaammin esiin niiden oman erityisen roolin kansanvalistajana, kouluttajana ja vertaistuen mahdollistajana sekä monen sellaisen aihealueen toimijana, jolla on jo todettu vaikuttavuutta, ehdottaa Finne-Soveri. Työtä ei pitäisi ajatella hankkeena vaan kokonaisvaltaisena muutoksena. Tähän mennessä tutustumiskäyntini muutosagenttien luona ovat olleet hyviä ja keskustelevia tilaisuuksia. Kunnat ja maakunnat tuntuvat oivaltaneen kumppanuuden merkityksen. Kun nämä saadaan pelittämään, on kombinaatiossa kaikki ne elementit, mitä pitää tehdä. Uudistuksessa pitää myös katsoa järjestöjen rahoituspohjaa, jottei tehtäisi sellaisia päätöksiä, joilla näitä toimintamahdollisuuksia kavennetaan. Ikäihminen itse on kaikkein tärkein toimija, hän pyörittää koko showta, sanoo maakuntalähettiläs Harriet Finne-Soveri haastattelun päätteeksi. Omaehtoinen uudistustyö tuottaa pysyvää hyvää maakuntiin Ne kunnat, joissa ei ole hanke käynnissä, ovat Finne-Soverin mielestä sikäli hyvässä asemassa, että ne rakentavat oikeasti uutta pohjaa omaehtoisesti ja omista lähtökohdistaan, kohti pysyvää palvelujärjestelmää, ja saavat näin uudistetut toimintamallit osaksi olemassa olevia rakenteita. 15 Vanhustyö 2 • 2018 Ikäihminen itse on kaikkein tärkein toimija, hän pyörittää koko showta. — Olen vaikuttunut siitä, miten hienoja muutosagentteja I&O-hankkeissa työskentelee. — Kaikkialla idea kärkihankkeista on otettu innolla vastaan. Viimeistään nyt tämä on tehtävä. Esimerkiksi siinä, miten suomalainen yhteiskunta voisi hyödyntää niitä eläkkeelle jääviä ihmisiä, joilla on voimavaroja ja halua tehdä vapaaehtoistyötä, on aivan valtava potentiaali. — On käyty läpi paikallista tilannetta rakentavassa hengessä. toimivuus ja kakkosaiheeni hyvä elämä – viimeiseen henkäykseen asti. Haastattelut artikkelia varten on tehty helmi-maaliskuun vaihteessa. Minä puolestani olen kertonut tutkimustuloksista, miten uusinta näyttöön perustuvaa tutkimustietoa voisi konkreettisesti hyödyntää, Harriet Finne-Soveri kertoo tutustumiskäynneistä, joilla hän on jo ehtinyt käydä Satakunnassa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa, Kokkolassa, Vaasassa ja Kouvolassa sekä Keski-Suomessa, Oulussa ja Lapissa. — Nyt on se hetki, kun hyvät aikomukset pitää siirtää konkreettiseksi toiminnaksi. Heillä on huikea osaamispääoma, joka on ehdottomasti saatava hyödynnetyksi maakunnissa. Finne-Soverin mielestä järjestöjen edustajat ovat olleet kattavasti mukana. Mielestäni se kertoo patoutuneesta tarpeesta ja sen tiedostamisesta, että uudistus ja muutos ovat välttämättömiä. Tilanteet ovat erilaisia johtuen monestakin syystä, esimerkiksi siitä, että joillakin maakunnilla on käytössä hankerahaa ja osa tekee kärkihankkeiden muutostöitä ja uudistusta omarahoitteisesti. Se tukee myös muutosagenttien työtä. Järjestöjen pitää pysyä pystyssä. Lisätietoa: Lähteenä käytetty STM.fi -verkkosivujen aineistoja
Hyvin ja tehokkaasti työtään tekevät sairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset eivät useinkaan ehdi ajatella, miltä koko prosessi näyttää ja tuntuu iäkkäästä asiakkaasta itsestään. lonkkamurtumapotilaan turvallinen kotiutuminen, jolloin kuntoutujia haastateltiin myös kotiutumisen jälkeen heidän omassa kodissaan. tulotilanne, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, monialaisen henkilöstön toiminta, kuntoutuksen Ku va : Ah ti Ka nn is to Kuntoutuja keskiössä – päivän kuulumisia.. Toiminnan uudistuessa on kehitetty myös aivan uudenlaisia kuntoutuspalveluja, jolloin asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen on saanut uusia muotoja ja menetelmiä. 16 Teksti: Katja Ilvonen, TtM, toimitusjohtaja, Oulunkylän kuntoutussairaala /Oulunkylän sairaskotisäätiö Kuvat: Ahti Kannisto, Tanja Pentinsaari Kuntoutuja kehittämisen keskiössä Asiakaslähtöisessä toiminnan kehittämisessä palvelut ja hoitotapahtumat tulee nähdä asiakkaan, palvelun käyttäjän, hoidon ja kuntoutuksen tarvitsijan silmin. Palvelujen ja tuotteiden muotoiluun osallistuivat ikäihmiset itse. Kaikkia prosessin osia aina asiakkaan saapumisesta kotiutukseen on tarkasteltu kuntoutujan näkökulmasta. Palvelumuotoilua ja uusia kuntoutuspalveluja Vuonna 2012 Oulunkylän kuntoutus sairaalan Geriatrisen (ikäihmisten) kuntoutuksen palveludesign -hanke oli osa Helsingin Designpääkaupunkivuoden ohjelmakokonaisuutta. Tällä hetkellä haastatellaan kuntoutusjaksolla olevia henkilöitä, ja arvioidaan yhdessä heidän kanssaan hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja sen eri osa-alueita (mm. Hoitoketjussa on monta pirstaleista palasta, eikä reitti ole aina ihan mutkaton ambulanssista ensiavun ja leikkausosaston kautta kuntoutukseen ja sieltä ehkä viikkojen päästä takaisin kotiin. Hankkeessa kehitettiin kuntoutussairaalan palveluja hyödyntäen menetelmänä palvelumuotoilua, sillä organisaatiolähtöisen ajattelun tilalle haluttiin iäkkäiden itsensä entistä vahvempaa osallistamista. Asiakaslähtöisyys on Oulunkylän kuntoutussairaalan tärkeimpiä arvoja, joka toteutuu arjessa. Myös visuaalinen ilme ja tilat saivat hankkeessa uuden kuntoutumista tukevan muodon. Kuntoutussairaalan historia on nyt jo vähemmistönä olevassa veteraanikuntoutuksessa. Palaute hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä. Nyt palveluista jo lähes 70 prosenttia on vaativaa, ikäihmisten monialaista leikkauksien, vammojen ja sairauksien jälkeistä kuntoutusta. Vaativan monialaisen jatkohoidon ja kuntoutuksen prosessi on arvioitu ja ajantasaistettu. Kehittämisen aiheena oli mm. Ja mitä kehitettävää siinä on hänen näkökulmastaan. Palvelumuotoilu jatkuu. H uomaammeko tai pikemminkin huomioimmeko, kuka on hoitotapahtumien keskiössä, kun kehitämme toimintaa. Esimerkkinä on tässä ikäihmisten kuntoutus Oulunkylän kuntoutussairaalassa Helsingissä. Vakava vamma ja äkillisesti sairaalaan leikkaukseen joutuminen on iäkkäälle ihmiselle koko elämän mullistava, vakava ja pelottavakin tilanne
Jatkossa asiakasraadissa edelleen kehitetään sisältöä – asiakasraati on meille uusin kehittämisen menetelmä. Joku kertoo, että onhan se oma koti kullan kallis. Ryhmä on suosittu. Uusimpana kehittämiskohteena on kuvallinen etäkuntoutus, jolloin kuntoutusta viedään kotiin mobiililaitteen välityksellä. Kuntoutuspalveluista voi nykyisin antaa arvioinnin ja palautteen www-sivuilla sekä Facebook-sivuilla – näin myös sosiaalinen media on saapunut seniorikuntoutukseen. Seuraavaksi etsitään yhdessä kotona pärjäämisen keinoja, pohditaan ja jaetaan voimauttavia tekijöitä. Jokainen monialaisen tiimin jäsen panostaa juuri tähän: iäkäs kuntoutuja tavoitteineen on kehittämisen keskiössä. Palautteet käydään läpi heti, jotta voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä nopeasti. Ystäväpiirikoulutuksen saaneet fysioterapeutit havaitsivat, että kotiutuvien vertaisryhmässä moni pelottava asia helpottaa ja osallistujat saavat toisistaan tukea puhuessaan yhteisistä peloista ja myös unelmista ääneen – hei, en olekaan omien ongelmieni kanssa yksin. Kotiin vietäviä kuntoutuspalveluja tullaan kehittämään kuluvana vuonna lisää yhdessä senioriasiakkaiden kanssa. • Kuntoutuspaikkoja 125, lisäksi runsaasti yksilöja ryhmäkuntoutusta, päiväkuntoutusta. Määräajoin tehdään eri kuntoutujaryhmille kysely. Nämä alkavat olla jo vakiintunutta toimintaa, ja ne ovat saaneet erinomaisen vastaanoton senioreilta. • Lisäksi asevelvollisena vammautuneiden ja rauhanturvaajaveteraanien kuntoutusta. Palautetta kerätään kuntoutujilta jatkuvasti, suullisesti ja kirjallisesti. 6 Ku va : Ta nj a Pe nt in sa ar i Kuntoutusta kehitetään yhdessä. Joku vielä pohtii, näyttääkö vihreän vai punaisen kortin, onko vastaukseni kyllä vai ei. Asiakaslähtöisyyttä ei ole ilman aitoa kohtaamista. Muutama vielä arkailee, mutta jakaa kokemuksen toisten pian kotiutuvien vertaisten kanssa. Siinä hyödynnetään Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-koulutuksen oppeja. Myös ennaltaehkäisevän, kotona asumista tukevan kuntoutuksen palveluja on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tulee esiin myös kaatumisen pelko, jos se tapahtuu taas siellä kotona. Tällaisia ovat esimerkiksi WELMED-toimintakykylaboratoriossa tehtävä KunnonStartti -toimintakyvyn arviointi ja KunnonTreenaajat eli ohjattu kuntosaliryhmä senioreille suunnitelluilla älykuntosalilaitteilla. Nyt on opeteltu uudelleen elämään ja on hienoa päästä kotiin, kuvaa kolmas. Osa palveluista on aivan uusia konsepteja, ja meille on ollut hyvin tärkeää, että ne on kehitetty ja pilotoitu yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tarjoamme kaikille kotona asuville senioreille sekä yksilöettä ryhmämuotoista kuntoutusta. Ylilääkärimme, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri AnnaMarja Myllynen sanoo usein osuvasti, että meillä ei mennä hoitamaan vain murtunutta lonkkaa tai käsivartta tai katsomaan, miltä se haava näyttää. Hyvät esimerkit innostavat muita, yhdessä keskustellen löytyy uusia voimavaroja. Iäkkäille jatkohoitoja kuntoutuspotilaille tämänkaltainen vertaistukiryhmä aloitettiin ensimmäisenä Suomessa muutama vuosi sitten Oulunkylän kuntoutussairaalassa. Keskeiset kohteet nostetaan kehittämisen keskiöön. Kohtaamme aina ihmisen, joka on siinä keskellämme omine huolineen ja toiveineen, joita kuulemme ja otamme huomioon myös omaiset. • Erikoistuminen: leikkausten ja vammojen jälkeinen geriatrinen jatkohoito ja kuntoutus sekä veteraanikuntoutus. Joitakin kotiutus vielä vähän pelottaa, ja turvattomuus ja yksinolo kotona mietityttää. ja elämää! Toiminnan kehittäminen asiakaspalautteita hyödyntäen on osa Oulunkylän kuntoutussairaalan laatujärjestelmää. Osa laatujärjestelmää... Lisätietoa: • Oulunkylän kuntoutussairaala on otettu käyttöön vuonna 1992. Fysioterapeutti Päivi Linnamies kysyy kotiutuvien vertaistukiryhmän osallistujilta, tuntuuko kotiutus pelottavalta. Ja koti on aina koti, maailman paras paikka, täydentää toinen. Ku va : Ah ti Ka nn is to Kotiutuvien vertaistukiryhmässä pohditaan voimavaroja.. Toisaalta myös hyvä palaute huomioidaan ja onnistunutta toimintaa vahvistetaan entisestään. • www.okks.fi•Facebook-sivut:Oulunkylänkuntoutussairaala&KunnonSeniorit sisältö ja edistymisen seuranta, ympäristö ja viihtyvyys, ruoka ja ravitsemus). Vanhustyö 2 • 2018 17 Vihreitä ja punaisia kortteja nousee ryhmässä, kun kuntoutujat istuvat ringissä rentoutushuoneessa. Keskusteluissa nousee esiin paljon asioita, joita voimme hyödyntää sekä kuntoutuksen että erityisesti kotiutusprosessin kehittämisessä kotiutujan näkökulmasta, kertoo Päivi Linnamies tyytyväisenä
Vielä puoli vuotta sitten arjen täytti päivittäinen rutiini käydä hoivaamassa rakasta muistisairaudesta kärsivää puolisoa läheisessä hoivakodissa. Nyt tuo rutiini on poissa puolison poismenon myötä ja Annikin arjessa on liiaksikin aikaa, mikä nostattaa Annikin omat huolet vahvemmin pintaan. Pitkiä puheluja usein vääriin palvelunumeroihin, joista etsitään apua arkisiin pankkiasioiden tai puhelinliittymien ongelmiin. Samoja lääkkeitä määrätään lisää, mutta olo ei niistä parane. Siivooja käy pari kertaa kuussa tekemässä raskaimmat hommat, mutta hän ei vaihda lamppuja, kiinnitä irronneita ovien kahvoja, korjaa repsottavaa verhoa tai nostele purkkeja ylähyllylle, saatikka asenna sekaisin menneitä TVkanavia uudelleen. Eikä siivoojasta ole juuri seuraksi kiireestä johtuen. Annikkia huimaa, vatsa reistailee, mutta mitään varsinaista vikaa jo ennen todettujen ja lääkittyjen lisäksi ei tunnu löytyvän. Annikki tunsi hoivakodin muutkin asukkaat ja heidän omaisensa siinä missä työntekijätkin. Vastaavia epävirallisia omaishoitajia hääräsi hoivakodin käytävillä enemmänkin. Moni ikäihminen voi kokea, että ei enää pärjää tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, mikä osaltaan nakertaa itsetuntoa ja lisää oman elämän hallinnan menettämisen tunnetta. A nnikki on 85-vuotias hiljattain leskeytynyt rouva, joka asuu itsekseen edesmenneen puolisonsa yhteisessä kerrostaloasunnossa pääkaupunkiseudulla. Ilmiöllä on monet kasvot ja sen kerrannaisvaikutukset kuormittavat monimutkaista palvelujärjestelmäämme monin tavoin: Käyntejä terveysasemilla erilaisten vaivojen takia, joiden edessä terveydenhuollon ammattilaiset ovat neuvottomia. Taas otetaan verikokeet, mutta selitystä kokonaisvaltaiselle huonolle ololle ei oikein tunnu löytyvän. Piilevät vaivat nousevat pintaan ja lääkärillä tulee käytyä yhä useammin. Turhia jonoja palvelutiskeillä, kun asioiden hoitaminen puhelimitse ei onnistunut. Yksinäisyys nakertaa koko yhteiskuntaamme siihen liittyvine mikro-ongelmineen, jotka yksittäisinä tuntuvat vähäpätöisiltä. He muodostivat oman pienen yhteisönsä, jolla oli tärkeä tehtävä ja joka samalla hoivasi itseään jakamalla kokemuksia ja huolia sekä välittämällä tietoa toisilleen lähialueen palveluista ja riennoista. Teksti: Heikki Savonen, palvelumuotoilija, Palmu Kuvitus: Timo Leppänen, Palmu. Pahimmillaan seurauksena on eristäytyminen ja nopea toimintakyvyn heikkeneminen. Hän pärjää hyvin lukuisista vaivoistaan huolimatta. Ne ovat merkittävin yksittäinen syy onnen kokemukselle. Hoivakodin epävirallisen omaisten muodostaman verkoston tukikin on mennyttä. 18 Eivät palvelut ihmistä onnelliseksi tee Ihmiset on viritetty elämään ihmissuhteissa. Hänellä oli tärkeä tehtävä puolisonsa hoivaajana ja seurana, eikä hän ollut ainoa laatuaan. Tämä samainen pelko leijuu myös Annikin yllä. Yksinäisyys on koko yhteiskunnan sairaus Meitä on enemmän kuin koskaan ja samalla olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Yksinäisiä löytyy maailman väkirikkaimmasta valtiosta Kiinasta siinä missä Suomestakin. Annikkia on alkanut vaivaamaan myös kodin huono kunto. Paluu hoivakodin ympyröihin tuntuu liian tuskaiselta. Ruuhkavuosiaan elävistä lapsistakaan ei juuri ole seuraksi, mikä aiheuttaa jatkuvaa huonoa omaatuntoa ja riittämättömyyden tunnetta heillekin. Yksin jääminen tuottaa Annikille paljon murhetta ja hänen huomionsa kiertyy oman elämäntilanteen ympärille yhä tiiviimmin. Helsingin Sanomat on julkaissut hiljattain lukuisia artikkeleja asiasta. Voiko yhä mittavammaksi kasvava palveluyhteiskuntamme paikata tätä tarvetta, kun ikääntyneen ihmisen ihmissuhteet ympärillä vähenevät. Niiden summa tuottaa kuitenkin miljoonia huonoja asiakaskokemuksia päivittäin: merkityksettömyyden kokemuksia, toistuvia epäonnistumisia ja kyvyttömyyden tun netta, ulkopuolisuutta
Ehkä todelliset ennaltaehkäisevät palvelut ovatkin sellaisia, jotka keskittyvät ihmissuhteiden mahdollistamiseen. Varmasti myös näin, mutta samalla kasvatettiin Annikin kynnystä osallistua alueen senioririentoihin. Pelkkä palvelujen runsaus ja tieto niiden olemassaolosta ei takaa, että niitä myös käytetään. Tarjolla on monenlaista palvelutarpeen arviointia ja kotiin tuotavia palveluja arkisiin ongelmiin. 19 Vanhustyö 2 • 2018 Palveluja on jo nyt yli tarpeen, mutta ratkovatko ne oikeaa ongelmaa. Hyvällä tarkoituksella kotiin tuotavat palvelut voivat huomaamatta eristää ikäihmistä yhteiskunnasta ja viedä motiivin liikkua kodin ulkopuolella ja samalla myös mahdollisuuden kohdata uusia ihmisiä. Hyvien kotona asumisen tukemiseen liittyvien periaatteiden läpi pitäisi nähdä ihminen sosiaalisena olentona, jonka hyvinvointia edistävät parhaiten toiset ihmiset ja oman toimintakyvyn säilyttäminen. 6 Asunnon ulkopuolelle vievien rutiinien katoaminen vähentää myös Annikin mahdollisuuksia kohdata toisia ihmisiä. Ennaltaehkäisy vaatii kynnysten poistamista ja lisäksi tuuppaamista Matalan kynnyksen palveluista puhutaan, mutta kynnys se on matalakin. nudge). Mitä jos Annikille olisikin tarjottu rajaton määrä ilmaisia taksikyytejä lähialueella ja osoitettu rinnalle kulkijaksi paikallisen järjestön edustaja. Henkilö, joka kulkisi Annikin kanssa häntä kiinnostavien harrastusten pariin niin kauan, että Annikki kokisi uudet ympyrät tutuiksi ja turvallisiksi. Lähiympäristössä on toki lukuisia erilaisia järjestöjen harrasteryhmiä, joiden esitteitä hänelle on annettu ja joihin Annikkikin voisi osallistua. Miksi hänellä ei kuitenkaan tule lähdettyä mukaan. Usein tarvitaan myös kannusteita ja kaikkien kynnysten poistamista, jotta seniori löytäisi uusia harrastuksia esim. leskeytymisen tyhjentämään arkeensa.. Palvelut eivät pysty korvaamaan ihmissuhteiden merkitystä. Miten sitten Annikkia pitäisi tuupata. Sen poistaminenkaan ei usein riitä vaan lisäksi tarvitaan tuuppaamista (eng. Hyvinvointiyhteiskuntamme on neuvoton uuden ongelman edessä. Eivätkä nuo ihmissuhteet itsestään synny, vaan tarvitaan aitoja kohtaamisia. Lisätietoa: Heikki Savonen työskentelee tällä hetkellä palvelumuotoilutoimisto Palmussa julkisten palvelujen suunnittelijana. Kun oma tahto ja kyvykkyys eivät riitä muuttamaan pinttyneitä rutiineja, tarvitaan ulkopuolista apua ja helläkätistä ohjaamista uusien tapojen ja mahdollisuuksien maailmaan, ikäihmisten kohdalla vieläkin kipeämmin. Vasta tämän jälkeen keskusteltaisiin Annikin kanssa aktiivista arkea tukevasta avusta tarkemmin. On kuulemma Annikin edun mukaista, että hän liikkuu mahdollisimman paljon omin avuin, kun vielä voi. Palvelutarpeen arvioija totesi Annikin olevan vielä liian hyväkuntoinen, että hänelle voitaisiin myöntää taksikortti. Pahimmillaan palvelut passivoivat ja eristävät Annikin yhä tiukemmin omaan asuntoonsa, vaikka hän kaikkein eniten kaipaisi pysyviä uusia ja vastavuoroisia ihmissuhteita ympärilleen. Tällöin harrastuksilla olisi pieni mahdollisuus muodostua pysyväksi osaksi hänen arkeaan. Heikin erityisosaamista ovat vaikeat yhteiskunnalliset ongelmat ja intohimona systeemiajattelun hyödyntäminen monimutkaisten ongelmien ratkaisemissa
Raadin käynnistys Raati vaati paljon työtunteja ja valmisteluja, joihin lukeutuivat mm. Tässä prosessissa teimme yhteistyötä kaupungin ja 12 eri yhdistyksen kanssa.. Kysely osoitti, että ikäihmisiä askarruttavat yksinäisyys, asuminen ja palvelut. Kun voimavarat eivät riitä kaikkeen, tulee resurssit kohdentaa tärkeimpiin asioihin. Miten päädyimme kansalaisraatiin. Näin nämä teemat valikoituivat raadin ratkaistavaksi. Saimme 401 vastausta 260 henkilöltä. Kiersimme kuukauden ajan kysymässä eri tapahtumissa, terveysasemilla, kauppakeskuksissa ja yhdistysten tilaisuuksissa ikäihmisten huolia. Huolet kirjattiin eräänlaisiin ”jalkapohjiin” ja laitettiin esille ”tulevaisuuden tikapuihin”. asiantuntijoiden ja raatilaisten rekrytointi, tilojen ja tarjoilujen varaamiset sekä fasilitaattorien ja raatilaisten perehdytys. Kuka muu kuin vanha ihminen itse pystyy sanomaan, mikä hänen elämässään on tärkeää. Pohjatyönä huolikysely Osallistimme jo raadin aihevalinnassa yli 70-vuotiaita turkulaisia. Yhdistyksemme edunvalvontaryhmässä on mukana niin opiskelijoita, työelämässä olevia kuin eläkeläisiäkin. Tästä syntyi idea kansalaisraadin järjestämiseen. Tästä lähtökohdasta yhdistyksemme edunvalvontaryhmä toteutti projektin, jossa ikääntyneet ihmiset nostivat esiin omat tarpeensa ja toimivat asiantuntijoina arkensa haasteiden ratkaisuissa. Vuoden toimintasuunnitelmaa pohtiessamme listasimme kymmeniä asioita, joihin mielestämme pitäisi ottaa kantaa, tehdä aloite tai herättää keskustelua. 20 Teksti: Nina Karuneva, toiminnanjohtaja, Turun Seudun Vanhustuki ry Kuvat: Päivi Eskola, tiedotusryhmän vapaaehtoinen, Turun Seudun Vanhustuki ry Ikääntyneiden ihmisten ääni kuuluviin Parhaiten ajamme ikäihmisten asioita, kun tiedämme heidän toiveensa. Kunnianhimoisiin suunnitelmiin kuului, että saisimme raatilaisiksi 70–100-vuotiaita naisia ja miehiä Turun jokaiselta postinumeroalueelta sekä se, että raadissa istuisi myös henkilöitä, joilla on kokemusta omaishoidosta, apuvälineistä, päätöksenteosta ja palvelutarpeista
Tilaisuuden jälkeen moni taho, myös kaupungin organisaatiosta, on ottanut yhteyttä yhteistyön merkeissä. Suunnitteilla on myös muutama näkyvä tapahtuma tänä vuonna. Prosessista meille jäi julkilausuman lisäksi paljon materiaalia ikääntyneiden tarpeista ja toiveista sekä ideoita eri toimintamalleista. Raadista tiedotettiin myös paikallislehdessä, ja miehiä jouduimme rekrytoimaan myös henkilökohtaisin kutsuin. Torstaina raadin keskuudestaan valitsemat kirjoittajat kokoontuivat työstämään julkilausumaa. Lopulta koossa oli 18 hengen heterogeeninen ryhmä, joka kutistui raativiikolla 13-henkiseksi sairastumisten vuoksi. Maanantaista keskiviikkoon päivät sisälsivät aina yhden teeman, siihen liittyvän asiantuntija-alustuksen ja raadin pienryhmätyöskentelyn sekä yhteenvedon. Julkilausuma jaettiin osallistujille ja se on lähetetty kaupungin eri päättäjätahoille sekä on kaikkien luettavissa kotisivuillamme. Onko julkilausumalla vaikutusta. Ryhmä pitää myös jatkossa yllä julkista keskustelua ikääntyneiden asioista aloittein, kannanotoin ja mielipidekirjoituksin. Edunvalvontaryhmämme seuraa asioiden etenemistä mm. Yle kuvasi tilaisuutta Lounais-Suomen uutisiin ja paikallislehti julkaisi siitä kirjoituksen niin verkkosivuillaan kuin printtilehdessä. Tulemme hyödyntämään näitä mahdollisimman monipuolisesti. Ohjelmassa oli musiikkia ja runoja sekä esillä raadin työstämät muistiinpanot. Yhdistys kehittää omaa toimintaansa ikäystävällisemmäksi raadin toiveiden pohjalta, esimerkiksi tiedottamalla vanhuspalveluista, toteuttamalla ikäpolvia yhdistävää toimintaa ja kehittämällä ryhmätoimintaamme. Olimme kutsuneet tilaisuuteen mm. Marja Tuohimaa, Marina Heino, Pekka Paatero ja Veikko Karskela. Ilahduttavaa on, että Vanhusneuvosto on jo käsitellyt julkilausuman asioita. Lisäksi kokoonnumme raatilaisten kanssa keväällä arvioimaan työmme tuloksia. Myös yhdistyksen pitkään ajama asia, rollaattorin käyttäjille maksuttomat bussimatkat, on saanut julkilausuman myötä tuulta purjeisiin: joukkoliikennelautakunta on tarttunut ehdotukseen ja puoltaa sitä ensimmäistä kertaa. Teemoista yhteiseen julkilausumaan Kansalaisraati toteutettiin viikon prosessina. Olemme siis tietoisempia ikääntyneiden ihmisten asioista ja meillä on uusia kumppaneita edistämässä heidän asiaansa. Prosessin parasta antia on, että saimme ikääntyneiden ihmisten äänen kuuluviin. seuraamalla kaupungin päätöksentekoa sekä keräämällä palautetta ikäihmisiltä. Ryhmän kokouksiin on kutsuttu eri päättäjätahoja kuulemaan julkilausuman sisällöstä ja keskustelemaan vanhusten asemasta. Tutustu huolikyselyyn ja julkilausumaan https://www.vanhustuki.fi/kansalaisraati 2017-turus/ Yhdessä olemme enemmän Työntekijät ja mukana olleet vapaaehtoiset kokivat raadin mielenkiintoisena ja innostavana. vanhustyön parissa työskenteleviä kaupungin ja yhdistysten työntekijöitä ja Vanhusneuvoston ja kaupungin eri lautakuntien jäseniä. Raadin jäsenet lukivat lausuman, ja puheenvuoroja käyttivät myös osallistujat. 6. Uutterien raatilaisten mielestä viikko oli erittäin antoisa ja he toivoivat yhteistyön jatkuvan. 21 Vanhustyö 2 • 2018 Kansalaisraadissa olivat mukana mm. Raadin asiantuntija-alustukset: • Yksinäisyys – sitä en päästä lähelleni (dosentti, eläkeläinen Pirkko Routsalo) • Ikääntyneiden asumisen tarpeet ja tulevaisuuden näkymät (asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö) • Vanhusystävälliset palvelut (toiminnanjohtaja Satu Helin, Vanhustyön keskusliitto) Julkilausuma luovutettiin yleisölle avoimessa tilaisuudessa kaupungin konsernihallinnon talousja hallintopäällikölle kaupunginjohtajan ollessa estynyt. Myöhemmin iltapäivällä muut raatilaiset tulivat tarkastamaan lausuman ja täsmennysten jälkeen kaikki allekirjoittivat julkilausuman. Raadin vaikuttavuudesta tehdään myös opinnäytetyö
Palvelutason heikennys osoittautui useimpien asiakkaiden kohdalla kuitenkin väliaikaiseksi, ja heidän luottamuksensa palveluun kohentui myöhemmin vähintään ulkoistusta edeltäneelle tasolle. Kokemukset jaoteltiin myönteisiin, neutraaleihin ja kielteisiin. T utkimuksessa selvitettiin Launeen kotihoidon asiakkaiden ja omaisten kokemuksia kotihoidon ulkoistuksesta. 22 Teksti: Lea Hennala, erikoistutkija ja Tuomo Uotila, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Kuvat: Bigstock TUTKIMUS Asiakkaan ja omaisen kokemuksia kotihoidon ulkoistuksesta Lahden kaupunki ulkoisti yhden kotihoitoalueensa palvelut toukokuussa 2015 kahdelle yksityiselle palveluntuottajalle. Tutkimusta varten asiakkaita ja heidän omaisiaan haastateltiin ja pyydettiin vastaamaan asiakastyytyväisyyskyselyihin, joissa selvitettiin heidän kokemuksiaan kotihoidosta ennen ulkoistusta, sen ensimmäisen puolivuotiskauden aikana ja kahden vuoden kuluttua ulkoistuksesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kotihoitopalvelun siirtyminen julkiselta palveluntuottajalta yksityiselle merkitsi iäkkäiden asiakkaiden kokemuksissa aluksi palvelutason laskua. Tieto ulkoistuksesta ja siirtymävaihe Asiakkaiden ja heidän omaistensa suhtautuminen tietoon kotihoitoalueen palvelujen ulkoistuksesta vaihteli alussa ilahtumisesta jännitykseen ja pelkoon.
Osa taas koki tulleensa laiminlyödyksi tai syrjäytetyksi. Tällä ikään kuin puhuttiin pois heidän mahdollisia ammattitaidon puutteitaan. Luottamuksen palautuminen Kun ulkoistuksesta oli kulunut vajaat kaksi vuotta, asiakkaat ja omaiset kokivat luottamuksensa uusiin toimijoihin voimistuneen. Omaiset kokivat palveluntuottajan vaihtumisen lisänneen tuen ja tiedon tarvettaan, mikä johtui ennen kaikkea ulkoistuksen aiheuttamasta palvelutason heikennyksestä, mutta jossakin määrin myös asiakkaan terveyden tai palvelutarpeen osalta muuttuneesta tilanteesta. Palveluntuottajan vaihtuminen kesken kaiken vähensi luottamusta. 6 Lisätietoa: Artikkeli perustuu Lea Hennalan ja Tuomo Uotilan vuonna 2017 julkaistuun tutkimusraporttiin Kotihoidon ulkoistuksen vaikutukset ja vaikuttavuus – tapaustutkimus Lahti. Ulkoistus kuitenkin heikensi asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyttä kotihoitopalveluun jonkin verran ensimmäisen noin puolen vuoden aikana. Palveluntuottajaa vaihtaneet asiakkaat olivat tyytyväisempiä nykyiseen kuin aikaisempaan palveluntuottajaan. Eroja koettiin olleen käyttäytymisessä, ikärakenteessa, kokeneisuudessa ja ammattitaidossa. Tieto tästä ei ollut saavuttanut kaikkia, ja vain yksi kymmenestä asiakkaasta oli harkinnut vaihtoehtoa ulkoistuksen alkuvaiheessa. Palveluntuottajan vaihtaminen koettiin vaivalloisena myös muuten. 23 Vanhustyö 2 • 2018 Jännittämisestä huolimatta tutustumisen uusiin hoitajiin koettiin sujuneen hyvin. Kotihoidon ulkoistuksen alkuvaiheessa asiakkaat ja omaiset tunnistivat eroja kaupungin kotihoidon työntekijöiden ja uusien palveluntuotta jien työntekijöiden välillä. Silti ulkoistettuun kotihoitoon liitettiin edelleen jossakin määrin myös kielteisiä asioita, joita kaupungin kotihoidossa ei koettu olleen. Osa omaisista katsoi tulleensa ulkoistetussa palvelussa paremmin huomioiduksi asiakkaan lähiomaisena sekä hoitoja palveluverkoston jäsenenä kuin kaupungin kotihoidossa. Osa asiakkaista puolestaan ajatteli skeptisesti, että ”mihin se tästä vaihtamalla paranee”. Kummassakin tapauksessa syynä oli asiakkaan tai hänen omaisensa kokemat, jopa asiak kaan turvallisuutta vaarantaneet virheet kotihoitopalvelussa. Tutkimuksessa tunnistettiin kotihoidon ulkoistuksen vaikutuksia asiakkaiden ja omaisten lisäksi henkilöstön ja johtamisen näkökulmista. Kun kaupungin kotihoidon työntekijöiden kohdalla painotettiin hyvää käyttäytymistä ja ammattitaitoa, niin uusista työntekijöistä puhuttiin ”iloisina ja reippaina tyttöinä ja poikina”. Palveluntuottajan vaihtaminen Ulkoistetun alueen asiakkailla oli mahdollisuus myös vaihtaa aluksi käyttämänsä palveluntuottaja toiseen yksityiseen palveluntuottajaan. Raportti on luettavissa internetistä osoitteessa http://bit.ly/2Es4n0z.. Tutkimuksessa myös arvioitiin, miten kotihoito alueen ulkoistamiseen päätöksentekotilanteessa kohdistetut myönteiset odotukset palvelun laadusta, tuottavuudesta ja vertaiskehittämisestä todentuvat noin kahden vuoden seurantajaksolla. Kaiken kaikkiaan asiakkaat ja omaiset eivät tässä vaiheessa enää nähneet merkittävää eroa yksityisen ja julkisen palveluntuottajan kotihoidon välillä. Omaiset tunnistivat ongelmia erityisesti käytännön toiminnoissa ja vuorovaikutuksessa: rutiininomaisen hoidon ja hoivan saumattomassa jatkumisessa, harvoin toistuvissa asiakkaan palveluissa, monitoimijapalveluverkoston hallinnassa, työntekijöiden ammattitaidossa, lääketurvallisuudessa, palveluun kuuluvien tarvikkeiden toimittamisessa, yhteyden saamisessa palveluntuottajaan ja kuulluksi tulemisessa. Omaiset kokivat vaihtamisen vaikeaksi, koska saatavilla ei ollut vertailukelpoista tietoa toisesta palveluntuottajasta. Ulkoistuksen kestettyä puoli vuotta haastatelluista asiakkaista kaksi oli vaihtanut palveluntuottajaa. Sen sijaan sairaanhoitoja lääkäripalvelujen saatavuuden koettiin parantuneen ulkoistuksen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Näin näytti käyvän myös silloin, kun aikaisemman ja uuden palveluntuottajan toimintaan koettiin liittyneen samoja epäluottamusta aiheuttaneita tekijöitä. Pulmia ja iloja hoidossa Tutkimuksessamme omaisten luottamusta asiakkaan uuteen palveluntuottajaan heikensivät erityisesti ulkoistuksen siirtymävaiheen ongelmat. Myös työntekijöiden ammattitaidon koettiin lisääntyneen. Yksi esille tuotu asia oli ero asiak kaan yksityisyyden ja kodin kunnioittamisessa. Ulkoistetun kotihoitopalvelun arviointia vaikeutti selkeästi se, että sen koettiin vaihdelleen ensimmäisen puolen vuoden jaksolla
Julkinen palvelulupaus on maakunnan tahdonilmaisu asukkailleen siitä, miten sosiaalija terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Kun kotihoitotyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja asiakastyytyväisyyttä lisäten, lisääntyy myös työhyvinvointi. Kukoistava kotihoito on tahdon asia! Keski-Suomen Kukoistava kotihoito -hanke on selvittänyt maakunnan asukkaiden kanssa, millainen kotihoidon palvelulupauksen tulee olla. 24 Vanhustyön johtajat Teksti: Tuija Koivisto, I&O-kärkihankkeen Keski-Suomen muutosagentti Kuvat: Tuija Koivisto, Pirjo Ala-Hynnilä ja Bigstock Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Hanke kehittää ja luo käytäntöjä toimintakyvyn säilyttämiseen ja kotikuntoutukseen. Kukoistava kotihoito -hanke juurruttaa asiakaslähtöisiä kotihoidon käytäntöjä Keski-Suomessa. Tahtotilamme on, että ikäihmiset asuvat turvallisesti ja arvokkaasti kotona, henkilöstö voi hyvin ja kustannusten kasvua samalla hillitään. S ote-järjestämislakiesityksen mu kaan maakunnat antavat palvelu lupauksen järjestämisvastuullaan olevista palveluista. Maakunnan kotihoidon yksiköissä valmistaudutaan tulevaan soteen ja meneillään on laaja kokonaisuudistus, jotta kotihoito toteutuu asiakaslähtöisesti ja on palvelulupauksensa mittainen. Osaaminen, työajan hallinta, selkeät toimintamallit ja -prosessit ja hyvä johtaminen edistävät työssä jaksamista. Lähdimme Keski-Suomen Kukoistava kotihoito -hankkeessa selvittämään, millainen kotihoidon palvelulupauksen tulee olla. Hankkeen visiona on, että ensi vuoteen mennessä koko maakunnan alueen kotihoidolla on yhteinen palvelulupaus, yhteiset Muutosagentti Tuija Koivisto. Kaikilla tahoilla ja tavoilla kysyttynä vastaukset ovat hämmentävän samanlaisia. Mitä on hyvä ja arvokas kotihoito. Tämän kysymyksen olemme esittäneet kaikille avoimessa nettikyselyssä, Keski-Suomen Muistiyhdistyksen jäsentilaisuuksissa, kotihoidon asiakkaiden haastattelututkimuksessa sekä vuoropalvelukriteerit sekä yhteiset toimintamallit. Asiakkaan polut palvelujärjestelmässä mallinnetaan, jotta siirtymät eri palveluyksikköjen välillä ovat sujuvia ja kaikki osapuolet tietävät vastuunsa asiakassuunnitelman toteuttajina. Keskiössä ovat neuvonnan ja asiakasohjauksen yhtenäistäminen ja kehittäminen, jotta ikääntyvä saa helposti oikea-aikaista tukea hakiessaan ratkaisuja arjessa pärjäämisen haasteisiin. Lähtötilanteessa alueella toimii 18 kunnallista kotihoidon organisaatiota. Kukoistava kotihoito -hanke rakentaa asiakaslähtöistä ikäihmisten palvelukokonaisuutta tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen soteja maakuntauudistuksen valmistelun kanssa. Hanke on jalkautunut myös messuille ja yleisötapahtumiin. Hyvä ja arvokas kotihoito on kiireetöntä; asiakas saa itse vaikuttaa palvelun sisältöön ja ajankohtaan; se tukee asiakkaan toimintakykyä; sen jatkuvuus on turvattu; ja se huomioi omaiset ja läheiset. puhelussa kuntien vanhusneuvostoissa ja asiakasraadeissa
Itseasiassa on tahdon asia tehdä palvelujärjestelmästä kokonaisuus, jossa löydetään ratkaisut ikääntyvien ihmisten turvalliseen ja arvokkaaseen kotona asumiseen. Kilpailutettu asiantuntijatuki on ostettu Nordic Healthcare Group Oy:ltä. Kotihoitoa on siksi tärkeää kehittää ja palvelumuotoilla yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisyys ohjenuorana. Kukoistava kotihoidon yksikkö saavuttanee asiakaskunnan luottamuksen ’väsähtänyttä’ kotihoidon yksikköä paremmin. Tämän artikkelin alussa mainitut hyvän ja arvokkaan kotihoidon piirteet eli kiireettömyys, asiak kaan osallistuminen palvelunsa tavoitteen ja sisällön määrittämiseen, toimintakykyä tukevat työtavat, palvelun jatkuvuus ja läheisauttajien huomioiminen eivät ole rakettitiedettä. Kukoistava kotihoito -hanke on kaksivuotinen ja päättyy kuluvan vuodenlopussa.Hankkeenkokonaisbudjettion3,4m€, josta I&O -kärkihankkeen myöntämä valtionosuus kattaa 2,5 m€. 25 Vanhustyö 2 • 2018 Kukoistava kotihoito -hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu toteutti laajan osaamiskyselyn kotihoidon henkilöstölle. Esimiesten työn tueksi käyttöön on saatu myös tietojohtamisen työkalut, joilla saadaan kuukausittain esiin kotihoitoyksiköiden tilaa kuvaavat indikaattorit ja niissä tapahtunut kehitys ns. Resurssipoolit varmistavat, että kotihoidon käyntilistat mietitään asiakkaiden tarpeista lähtien ja siten, että pääosan käynneistä tekevät asiakkaalle mahdollisimman tutut hoitajat. Sote-uudistuksen myötä asiakkaan valinnanvapaus määrittää sen, mihin toimijoihin kotihoidon kysyntä kohdentuu. Tulokset osoittivat, että henkilöstöllä on paljon vahvuuksia kotihoidon ydinosaamisessa, mutta joissain asioissa tarvitaan myös täydennyskoulutusta. Kuva: Pirjo Ala-Hynnilä.. 6 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa eli I&O-kärkihankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille ja omaisille aiempaa yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. vertaiskehittämisaineiston avulla. Keski-Suomessa I&Okärkihankkeen etenemisestä vastaavat sekä muutosagentti Tuija Koivisto että Kukoistava kotihoito -hanke päällikkönsä Eeva-Liisa Saarmanin johdolla. Kukoistava kotihoito -hankkeessa ovat mukana Keski-Suomen kunnat, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen Muistiyhdistys sekä yrityksistä Jämsän Terveys Oy, Med Group Oy ja Lääkehoidon turva. Kukoistava kotihoito -hanke jakaantuu neljään osaprosessiin: • palvelutarjonta ja sen kohdentuminen • kuntoutus ja ennaltaehkäisy • hoitoketjut ja akuuttitilanteet • kotihoidon prosessien ja johtamisen kehittäminen Lisätietoa: stm.fi/io #ikiomat #kärkihanke ks2020.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kotihoito/ #ks2020 facebook: Kukoistava kotihoito -hanke Muutosagentti Tuija Koivisto Kukoistava kotihoito -hanke Hankepäällikkö Eeva-Liisa Saarman Kehittämiskoordinaattori Anne-Mari Hakala (palvelutarjonta ja sen kohdentuminen) Kehittämiskoordinaattori Eija Janhunen (kuntoutus ja ennaltaehkäisy) Kehittämiskoordinaattori Suvi Manninen (hoitoketjut ja akuuttitilanteet) Kehittämiskoordinaattori Heidi Taskinen (hoitoketjut ja akuuttilanteet) Kaikkien sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@jkl.fi Kuvassa toinen vasemmalta hankepäällikkö Eeva-Liisa Saarman sekä kehittämiskoordinaattorit Heidi Taskinen, Eija Janhunen, Anne-Mari Hakala ja Suvi Manninen eli Kukoista kotihoito -hankkeen hanketiimi. Hyvä asiakaslähtöinen kotihoito ei ole rakettitiedettä Keski-Suomen kotihoidon yksiköissä on siirrytty tarvepohjaisen kotihoidon malliin, jossa resurssipoolein tai liikkuvin hoitajin vastataan reaaliaikaisesti kysynnän ja tarjonnan vaihteluun, joka on kotihoidolle tyypillistä
asiakkaan omat tottumukset ja toiveet.” Kukoistava kotihoito -hankkeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) yhteistyönä tehdystä kotihoidon asiakaskyselystä poimittu esimerkki kertoo, mitä asioita asiakas kokee tärkeäksi omassa arjessaan. Keski-Suomen maakunnallista kotihoitoa kehittävässä Kukoistava kotihoito -hankkeessa asiak kaan ääni tuodaan mukaan maakunnallisen palvelulupauksen määrittelyyn. Asiakaslähtöisyys kotihoidossa tarkoittaa kokonaisvaltaista hoitamista sekä asiakkaan arvostusta yksilönä ja oman elämänsä asiantuntijana, jolla on itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus valintaan. Kotihoidon suunnittelu ja toteutus perustuvat asiakkaiden omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin, jotka määritellään moniammatillisesti yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. 26. Asiakkaalle on tärkeää, että kotihoidon käynnit toteutuvat hänelle itselleen sopiviin aikoihin tarpeitten mukaan. Kuntalaiskyselyllä, muistiasiakkaiden kyselyllä sekä kotihoidon asiakaskyselyllä on selvitetty, mikä tukee parhaiten ikäihmisten kotona pärjäämistä sekä mitä hyvä kotihoito on kuntalaisten ja asiak kaiden mielestä. TUTKIMUS Teksti: Kristiina Juntunen, TtM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Anne-Mari Hakala, kehittämiskoordinaattori ja Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö, Kukoistava kotihoito -hanke, Jyväskylä Kuva: Pirjo Ala-Hynnilä Asiakkaan äänellä: mitä on hyvä kotihoito. ”H uomioidaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta, esim. Kyselymme mukaan kotihoidon asiakkaat arvostavat sitä, että he voivat kotikäyntien aikana keskustella vapaasti omaan terveyteensä, hyvinvointiinsa tai toimintakykyynsä liittyvistä huolistaan. Yleisin toive kotihoidolle oli kuitenkin lisätä käynteihin aikaa, mikä mahdollistaisi keskustelun lisäksi myös enemmän Kotihoidon asiakaskyselyssä vastaajat toivoivat erityisesti tukea ulkoilussa ja arjen toiminnoissa. Asiakaslähtöinen kotihoito Kyselyn mukaan asiakkaat pitivät tärkeänä, että palvelujen hinta on kohdillaan, mutta yhtä tärkeää oli, että kotihoidon sisältö ja palvelut suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas lähtöisessä kotihoidossa ihmisen oma käsitys sairauksistaan ja toimintakyvystään nousee ammattilaisten näkemysten rinnalle. Asiakkaat antoivat kyselyssämme kiitosta ystävällisestä ja hyvästä palvelusta. Asiakaslähtöinen toimintatapa vaatii työntekijöiltä hyviä kohtaamisen taitoja. Puolistrukturoitu haastattelu toteutettiin toukokuussa 2017 yhteensä 207 päiväkeskuksessa käyvän kotihoidon asiak kaan kanssa. Lisäksi kuuntelevaa ja keskustelevaa henkilökuntaa arvostettiin, kun ”saa puhua ja tuoda esille murheet ja huolet”
”Tärkeintä on, että hoitajilla olisi käynneillä aikaa eikä olisi kauhea kiire, jotta asiakas voisi hyvällä omallatunnolla jutella ja keskustella ilman, että aika on muilta pois. Ei väliä mitä ohjelmaa on, tulen koska täällä on ihmisiä.” Kuitenkin vain alle neljännes vastaajista oli käyttänyt ystäväpalvelua ja vajaa viidennes koki tarvitsevansa sitä, mutta ei ollut sitä käyttänyt. ”Päiväkes. Vastaajista yli 80 prosenttia sai apua läheisiltään ja vain 10 prosenttia ei kokenut tarvitsevansa läheisten apua. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy kus tärkeä. 27 Vanhustyö 2 • 2018 ó Kirjallisuutta: Ekman I ym. Nytkin saanut hoidettua sairaalassa huonoksi päässeen ihoni kuntoon.” Julkisen sektorin kotiin vietävät palvelut kipusivat toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi kotona pärjäämisen tukena. Kolmanneksi nousivat asiakkaan omat elämäntavat, kuten omaehtoinen liikunta, ravitsemus ja uni. Julkaisussa Tepponen M ym. Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Person-centered care for older adults with chronic conditions and functional impairment: A systematic literature review. Myös nämä palvelut koettiin melko riittäviksi, sillä alle 15 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa niitä enemmän. Useimmat vastaajat pitivät omaisten antamaa apua tärkeimpänä kotona pärjäämisessä. (toim.) Uudistuva palvelukokonaisuus – kuntouttava kotihoito ja asiakaslähtöinen kotona asumisen tuki. Sen lisäksi olisi hyödyllistä saada ohjausta ravitsemukseen, kun tekee itse ruoan. 6 apua, kun kunto heikkenee. Ikäihmisellä yksinoloa paljon muutenkin. Yli puolet vastaajista oli saanut tukea päivittäisiin toimiin ja saman verran heille oli tehty asunnonmuutostöitä tai myönnetty apuvälineitä. Toiseksi eniten oli käytetty erilaisia tukipalveluita, esimerkiksi ateriaja siivouspalveluita. ”Arjen toimintaan ohjausta, esimerkiksi vaatteiden pesuun. Vastaajista 12 prosenttia koki tuen riittämättömäksi ja lähes 20 prosenttia ei ollut saanut sitä lainkaan, vaikka olisi sitä mielestään tarvinnut. Tärkeää, että taloon tullessa koputetaan [oveen] ja esitellään itsensä.” Palveluiden käyttö ja riittävyys Kotihoidon palveluista eniten, yli 90 prosentilla kyselyyn vastaajista, oli ollut käytössä hoidollisia toimenpiteitä. Kotihoidon osaaminen iäkkään toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Kogan AC ym. Kehittämisehdotuksissa toivottiin arkea ja toimintakykyä tukevaa sekä yksinäisyyttä lievittävää toimintaa. Vaittinen P ym. Yli puolet vastaajista oli saanut myös neuvontaa ja ohjausta asioidensa hoitamiseen, kuljetusja asiointiapua sekä virkistyspalveluita. ”Omaishoitajavaimoni tekee paljon kotihoidon kanssa. Person-centered care – Ready for prime time. Vastanneista 15– 20 prosenttia arvioi tarvitsevansa näitä palveluita enemmän. Sosiaalista kanssakäymistä ja keskustelua toivottiin kotihoidon henkilökunnan lisäksi myös kodin ulkopuolisissa tapahtumissa, kuten päiväkeskuksissa tai retkillä. Journal of the American Geriatrics Society, 64(1); 2016. Ettei olisi niin yksipuolista, ja sosiaalista kanssakäymistä.” Vain alle puolet vastaajista oli saanut tukea ulkoiluun, arkitoimintoihin tai lihaskunnon harjoitteluun. European Journal of Cardiovascular Nursing, 10(4); 2011. Valtioneuvoston kanslia 2016. Asiakkaat pääsivät kyselyn kautta osallistumaan maakunnallisen kotihoidon palvelulupauksen määrittelyyn ja kehittämistyöhön. Nämä palvelut olivat myös olleet pääosin riittäviä, sillä alle 10 prosenttia vastaajista ar vioi tarvitsevansa niitä enemmän
28. 28 5
Onnenlukusi on kolme. Härkäpäinen uhma koituu turmioksi, joten ota rennosti. LEIJONA 23.7.?22.8. Älä hairahdu rehellisyyden tieltä, kun järjestät etäpalveluja. KAURIS 22.12.?19.1. KALAT 20.2.?20.3. Onnenkaramellisi on salmiakki. RAPU 21.6.?22.7. Asiakaslähtöisyys ei tarkoita, että jokainen tanssii pillisi mukaan. VAAKA 23.9.?23.10. HÄRKÄ 20.4.?20.5. Digitalisaatio palvelee tarkoitusperiäsi, jos osaat hyödyntää sitä luovasti. Ole pelkkänä korvana, kun kohtaat muutosvastarintaa. Paineet ovat kovat, mutta tunne älyllä pärjäät loistavasti. Sinä se vasta muutosagentti olet! Vaikka arvostat pysyviä rakenteita, kiinnostut uusista mahdollisuuksista ja saat muutkin innostumaan. Varo. Pakina Ari Liimatainen Piirros: Jii Roikonen Vanhustyö-lehdenpakinoija Ari Liimatainenonvanhustyönjajärjestöviestinnänammattilainen, jokauskoopääsiäiskukkoon. Onnenkalusi on kännykkä. Et voi tyydyttää jokaista mielitekoa, sillä palveluseteleitä ei sada taivaasta. Sinulla on selkärankaa. Olet luontainen uudistaja, mutta unohda kuluneet pilotit, reformit ja kick-offit. Onnensävelesi on tango. OINAS 21.3.?19.4. Koiran vuonna pärjää vain rehellisellä työllä. NEITSYT 23.8.?22.9. Alat kukoistaa, kun puhut asioista niiden oikeilla nimillä. Onnenjuomasi on kahvi. Herkkäuskoista on helppo vedättää, eikä joka konsultilla ole puhtaat jauhot pussissa. Onnenpäiväsi on perjantai. VESIMIES 20.1.?19.2. KAKSOSET 21.5.?20.6. Rakenna henkilökohtainen budjetti myös yksityiselämää varten tai innostut joutavaan tuhlailuun. JOUSIMIES 23.11.?21.12. Kaltaisellesi johtajalle tarjoutuu tilaisuuksia, mutta älä sorru rakentamaan uusia himmeleitä. Jos valinnanvapaus aiheuttaa harmaita hiuksia, luota intuitioon. Menestyt, kun katsot ihmistä. Vaihda terveysasemaa, kunnes omalääkäri on mieleinen. Onnenlanttisi on kymmensenttinen.. 29 Vanhustyö 2 • 2018 Tähtiin kirjoitettu Valtakunnan ainoa sote-tietäjä, astrogerontologi madame Clemens kehottaa kuuntelemaan sydämen ääntä muutosten pyörteissä. Onnenaikasi on nyt. SKORPIONI 24.10.?22.11. Uudistuksia kohtaan pitää olla kriittinen, mutta jääräpäälle tulee seinä vastaan. Onnenhetkesi on illalla. Onnenruokasi on salaatti. Sinulla on taito elää rikasta elämää. Kevättä rinnassa! Onnennumerosi on seitsemän. Rakkauden kohtalonomainen voima kuljettaa hellästi eteenpäin. Kuuntele sydämen ääntä muutosjohtamisen pyörteissä. Onnenamulettisi on sormus. Avarra näköpiiriä ja saat mahdollisuuden pieneen seikkailuun
Yhdessä käpylehmiä tehden virisi hyviä keskusteluja ikäpolvien välille. L uontokokemukset toteutettiin luontoretkinä syksyn 2017 aikana Diakonialaitoksen metsäisessä maastossa. Luontoretkien teemat vaihtuivat ja mukana oli aina myös aiheen asiantuntija. Mustikanvarpujen alta lapset löysivät runsaasti käpyjä. Lapset ihmettelivät matkalla toiselle retkipaikalle, kuinka monia erilaisia puita alueelta löytyy. Puuta käytiin hoitamassa ahkerasti vielä luontoretken jälkeenkin. Mustikkasadon ollessa juuri parhaimmillaan lapset kävivät poimimassa mustikoita myös ikäihmisille. Istutimme lasten kanssa yhdessä omenapuun ja monet pienet kädet taputtelivat maata tasaiseksi. 30 Aarteet luonnossa Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö halusi yhdistää Diakonia laitoksen alueen ikäpolvia järjestämällä yhteistyössä Luontoja ympäristöpäiväkoti Farelman kanssa luontokokemuksia Dia Puistossa alueen asukkaille ja päiväkotilapsille. Iloinen yhdessä tekeminen, luonnon havainnoiminen ja toinen toiselta oppiminen, niistä retket oli tehty. Paikallisen lintuyhdistyksen Kari ja Leo johdattivat luonto ja linnut -retkellä meidät havainnoimaan alueen lintuja ja ympärillä olevaa luontoa. Teksti: Hanna-Liisa Kotsalo, palveluohjaaja, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö/DiaPuisto Maija Myllyniemi, steinerpedagoginen varhaiskasvattaja, Luontoja ympäristöpäiväkoti Farelma Kuvat: Hanna-Liisa Kotsalo TOIMINTATONNI ”Meidänkin lapsuuden kotipihassa oli muutama kaunis vanha omenapuu.” Mummo 85v. Alueella havaittiinkin lukuisia eri lintulajeja. ”Meidän mökin lähellä lehmistä pumpataan maitoa?” Poika 5v. Ikäihmisten vakaat kädet ja pienet näppärät sormet yhdessä solmivat helminauhaa. Kaunis suuri puuhelminauha syntyi kahden vahvan männyn väliin koristamaan DiaPuistoa. …puuhelminauhaa, linturetkiä, mustikanpoimintaa, käpylehmiä, puun istutusta…
Tatti, kärpässieni, kantarelli ja orakas tunnistettiin heti, kun alettiin yhdessä tutkia sieniä. Retkellä olikin tarjolla suppilovahveropiirakkaa. ”Olkaas nyt lapset varovaisia, ettette tiputa niitä isoja kiviä varpaittenne päälle.” Pappa 79v. Sieniasiantuntija Paula kertoi sienien hyödyistä ja kehotti maistelemaan erilaisia sieniruokia. Kokonaisuudessaan yhteisistä tapahtumista ja retkistä jäi hyvä, positiivinen muisto. Tutustuimme erilaisiin kivilajeihin ja pohdimme, mitä kaikkea niistä voi tehdä ja askarrella. Tärkeimmät aarteet meille olivat kuitenkin lapset ja ikäihmiset. 31 Vanhustyö 2 • 2018 ”Minun suuni ei ole kyllä vielä tottunut tähän..?” Tyttö 4v. Aarteet luonnossa vai aarteemme luonnossa… 6 …sienestystä, aistipolku.. Sen ihmeitä saimme yhdessä nähdä ja kokea. Polkua tunnusteltiin heti niin käsin kuin paljain jaloinkin. Luonto on täynnä aarteita. Lasten ja ikäihmisten yhteisiä luontoretkiä ja tapahtumia on taas suunnitteilla. Monen retken suunnittelussa oli apuna alueen eri toimijoita. Jokaisella retkellä tarjottiin kahvia, mehua ja pientä syötävää. Viiden kerran luontokokemus lisäsi paljon yhteenkuuluvuuden tunnetta ja alueen yhteisöllisyyttä. Erilaisista kivilaaduista rakennettiin DiaPuistoon kaikkien käyttöön aistipolku. Yhdessä askartelimme muiston kotiin vietäväksi yhteisistä hetkistä ja retkistä. Ritva kertoi sienivärjätyistä langoista, joita ikäihmiset ja lapset saivat yhdessä tunnustella, ihmetellä ja ihastella. Viidentenä retkipäivänä koottiin yhteen koko syksyn aarteet, muisteltiin menneitä retkiä ja katsottiin niistä kertovia valokuvia. Tarjoiluissa huomioitiin luomuja lähiruoka
Tarvitaan uusia teoreettisia näköaloja Marja katsoo, että yksi tärkeimmistä asioista vanhuuden tutkimuksessa nyt olisi laaja näkemys vanhenemisesta sekä psykologisena että yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkittavaa löytyisi samoin neljännestä iästä eli ihmisen raihnaistumisesta, joka on kulttuurisessa marginaalissa. Lähtiäisiksi kysyimme häneltä elämänkulusta sekä gerontologian nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tammikuun lopussa Marja jäi VTKL:sta pois keskittyäkseen muuhun toimintaansa. Työn tuloksena ikäihmisten omaishoidosta ja mielenterveydestä sekä ikäpolvitoiminnasta on saatu uutta gerontologista tietoa ja käytännön sovelluksia. Marjan tutkijanuran keskeisiä teemoja ovat olleet juuri mielenterveys ja elämänkulku. – Sen jälkeen en voinut enää katsoa hankkeemme haastatteluja vain sisältöjen kannalta. Tutkimisen arvoinen asia olisivat myös vanhenemisen kulttuuriset konstruktiot, kuten kolmas ikä. Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen sukeutui VTKL:ssa MielenMuutos -hanke (2007– 2010). Kun saimme Suomen Akatemiasta tutkimusrahoituksen, innostuimme elämänkerrallisesta otteesta haastattelujen analyysissa. Vaikka aihe ei aluksi houkutellutkaan, olin valmistunut psykologiasta ja kiinnostunut tutkimuksen tekemisestä. – Kun diskursiivinen käänne hiipui, tutkimuksen painopiste siirtyi ehkä turhankin vahvasti käytännölliseen realismiin, Marja pohtii. Väitöskirjan Jos etsit kadonnutta aikaa (1997) tutkimusprosessissa tärkeäksi muutostekijäksi osoittautui ”diskursiivisen käänteen” keskeisteos Discourse and social psychology (1987). Nyt tarvittaisiin uusia teoreettisia näköaloja, joista nuoret tutkijatkin voisivat innostua. Myös iäkkäiden ihmisten rooleja nyky-yhteiskunnassa voisi tutkia, esimerkiksi henkistä isovanhemmuutta. 32 VANHUSTYÖN HELMIÄ Teksti: Minna Pietilä, tutkija, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Tuula Laine ”Nuorena katsoin vanhuutta, nyt vanhempana nuoruutta” Filosofian tohtori, psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Marja Saarenheimo toimi 15 vuotta tutkijana ja vetäjänä Vanhustyön keskusliiton tutkimusja kehittämishankkeissa. Oman uransa alkuajoilta Marja kaipaa sitä, miten asioista innostuttiin yhteisten pohdintojen siivittäminä ja ajatteluun oli aikaa. Varsinkin vanhenemisen tutkimuksessa se oli Suomessa aika uutta 1980-luvun loppupuolella. Mitä enemmän aiheeseen paneutui, sitä enemmän se myös kiinnosti. M arja kertoo, että gerontologian pariin hänet johdatti puhdas sattuma. – Sosiaaligerontologia on aina ollut Suomessa psykogerontologiaa vahvempi näkökulma. Vaikka siitä ilmiönä puhutaankin, se on saanut tutkimuksessa varsin vähän huomiota. Tarvittaisiin vahvaa perustutkimusta, joka veisi gerontologiaa eteenpäin tieteenalana. Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimus ohjelmassa 2000-luvun alussa ikääntymistä tarkasteltiin biologian, työn, asuinja toimintaympäristöjen, teknologian, palvelujen ja talouden näkökulmista. Oli ihanaa ja samalla haikeaakin muistaa, kuinka ihmiset innostuivat narratiivisesta tutkimuksesta ja koimme olevamme jonkin uuden aallonharjalla. – Ymmärsin, että ihmisen puhe on aina myös teko, Marja kertaa. Toisaalta psykologit tekevät yhteistyötä ennen kaikkea terveysja liikuntatieteilijöiden kanssa. – Löysin taannoin nipun vanhoja opiskelijapalautteita omasta yliopisto-opetuksestani. Minua alkoi kiinnostaa, mitä kaikkea ihmisten muistelussa oikein tapahtui: missä määrin kyse oli ’aidoista’ omaelämäkerroista ja missä määrin haastattelutilanteesta ja vuorovaikutuksesta haastattelijan kanssa. – Sinänsä gerontologian ala on laajentunut valtavasti, Marja sanoo. – Psykiatri Kalle Achtén tutkimushankkeessa ikäihmisten mielenterveydestä tarvittiin assistenttia. – Pinnalla on nyt hyöty: mitä tutkimuksesta seuraa. – Silmät tieteenalan monille mahdollisuuksille todella avautuivat,. Ikäpolvien vuorovaikutusta käsiteltiin omassa Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeessammekin (2011– 2013). Yhteiskunnallinenkin näkökulma tarkoittaa usein yksinomaan palvelujen käyttöä
Huomaan myös voivani antaa nuorille kannustavaa näköalaa eteenpäin siksikin, että minulla on iän tuomaa kokemusta. Jollekulle tärkeät tavarat ovat joutuneet nöyrtymään rojuksi. VTKL 2013. On ihanaa kirjoittaa ja laittaa itseäänkin mukaan toisella tavalla kuin tiukassa asiatekstissä. Vanhustyön keskusliitto 2006. VTKL 2017. Järjestöillä mielenkiintoinen rooli Sosiaalija terveysalan järjestöjen rooli on Marjan mielestä mielenkiintoinen, koska niillä on paljon sanottavaa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksen saralla niissä tehdään aina samalla kehittämistyötä. Ikäpolvitoiminnan opas. Tuosta hankkeesta poikivat muun muassa ikäihmisten yksinäisyyttä lievittävä valtakunnallinen Ystäväpiiri-toiminta ja hallituksen kärkihankkeessa nyt levitettävä Omaishoito yhteistyönä -malli. VTKL:sta lähtiessään Marjalla on monta rautaa tulessa: hän pitää psykoterapiavastaanottoa, toimii kouluttajana, antaa työnohjausta ja kirjoittaa tietokirjallisuutta. Ryhmästä oivalluksia omaishoitoon. VTKL 2005. Mitä tulevaisuus tuo mukanaan. VTKL 2006. http://bit.ly/2cLJMK2 Saarenheimo M & Pietilä M (toim.) MielenMuutos masennuksen hoidossa. Ilmeikäs arki. – Vanhustyön keskusliiton panostus tutkimukseen erityisesti Geriatrisen kuntoutuksen tutki mus ja kehittämishankkeesta (2002– 2006) lähtien on ollut hienoa. Eloniemi-Sulkava U & Saarenheimo M ym. http://bit.ly/2AV0MWj Saarenheimo M & Pietilä M ym. Tietokirjoista uusin on viime vuonna julkaistu Vanhenemisen tai to, jossa Marja kartoittaa ikääntymisen mahdollisuuksia. (toim.) Neljän polven treffit. kulkuunsa. Saarenheimo M & Pietilä M (toim.). VTKL 2003. Ikäpolvien taju. Pöllöllä on eri kulttuureissa ja ajanjaksoilla monia myönteissävyisiä merkityksiä: sitä on pidetty muun muassa viisauden tunnuseläimenä.. VTKL 2011. – Kuten Eloisa ikä -ohjelmankin (2012– 2017) aikana totesimme, järjestöistä tulee valtavasti ideoita ja samalla niiden toiminnassa on jatkuvuutta, Marja toteaa. Pietilä M & Saarenheimo M. Yhteinen tehtävä. Muistamisen vimmas sa (2012) Marja analysoi muistamisen ja unohtamisen vuorovaikutusta kaunokirjallisuudessa. 6 Työkaverit antoivat Marja Saarenheimolle läksiäislahjaksi Oiva Toikan Riihipöllön. – Kaatopaikat ovat täynnä merkityksensä menettäneitä esineitä. Iäkkäiden omaishoitoperheiden arjen ulottuvuuksia. Jos järjestöiltä jotakin voisi toivoa, niin lisää tutkimusyhteistyötä yliopistojen kanssa. Elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa. http://bit.ly/2sz1k4B Saarenheimo M. Ikäihmisten mielenterveys: Julkiset käsitykset, tavoitteet ja käytännöt. http://bit.ly/2hdPwex Saarenheimo M & Pietilä M. kysyy Marja. VTKL 2010. 33 Vanhustyö 2 • 2018 kun katsoin ohjelman koordinaattorina vanhenemista esimerkiksi molekyylibiologien ja arkkitehtien kanssa. – Tietokirjoittaminen on minulle sekä tieteen popularisointia että esseistiikkaa ja vapaampaa kirjallista kokeilua. – Kannatan suuresti kansanedustaja Jani Toivolan ehdottamaa Vaikuttamisgaalaa, jossa tuotaisiin esiin myös järjestöjen työtä. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. VTKL 2014. Kaksin kotona. – Kun aloin vanhenemisen tutkijaksi, olin hyvin nuori, alle kolmikymppinen. Marja ottaa lopuksi esiin vielä yhden mielenkiintoisen näkökulman elämänó Marja Saarenheimon julkaisuja Vanhustyön keskusliiton hankkeissa: Pietilä M & Saarenheimo M. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Omaishoito yhteistyönä. Pietilä M & Saarenheimo M: Omaishoidon tukeminen Suomessa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. Työn alla oleva uusi tietokirja koskee esineiden ja ihmisten välisiä suhteita: esineitä arjen osina ja elämänkulun eri vaiheissa sekä niihin liittyviä merkityksiä ja tunteita. Nyt selkeästi yli kuusikymppisenä minulla on terapiassa aika paljon nuoria asiakkaita, joiden kautta tulee vastaan sellainen maailma, jota en muuten juuri kohtaa. Nuorempana katsoin siis vanhenemista ja nyt vanhempana katson nuoruutta. – Mitä esineille esimerkiksi tapahtuu kun ihminen kuolee; kuka niistä välittää enää
lähiopetuspäivä: Ystäväpiiri-toiminnasta Omahoitovalmennukseen • Omahoitovalmennuksen taustaa ja tuloksia • Iäkkäiden ihmisten hyvinvointia edistävät teemat • Suljetun ryhmän dynamiikka 2. Puolisoiden kohdalla Omahoitovalmennus-ryhmän vaikutukset näkyivät parantuneena elämänlaatuna. Omahoitovalmennus-toimintaa toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön tuella, Veikkauksen varoin. Omahoitovalmennustoiminta perustuu tieteellisesti vaikuttavaksi todettuun Ystäväpiiritoimintaan ja Vanhustyön keskusliitossa toteutettujen kehittämishankkeiden menetelmiin. 2016). Tutkimustulosten perusteella Omahoitovalmennustoimintaan sitouduttiin hyvin ja osallistujat olivat tyytyväisiä ryhmiin. lähiopetuspäivä: Ryhmän päättyessä – kasvutarinoita • Suljetun ryhmän päättäminen • Ryhmätoiminnan ja ryhmänohjaajan osaamisen arviointi Ryhmän kokoaminen ja haastattelu Omahoitovalmennusryhmän ohjaaminen, 8 ryhmäkertaa Mentorointi ja oppimispäiväkirja Omahoitovalmennus-koulutus 1. lähiopetuspäivä: Voimaantumisen tukena • Voimavaralähtöisyys • Asiakaslähtöinen ja osallistava ryhmänohjaus • Suunnittelutaidot 4. Kahden vuoden seurannassa Omahoitovalmennus-toiminnan todettiin olevan kustannusneutraalia. Teksti: Laura Rautiainen, alueohjaaja, Omahoitovalmennus Kuva: VTKL Koulutusgraafi: Kirsi Alastalo 5. lähiopetuspäivä: Ryhmänohjaamisen eteneminen • Ryhmänohjaustaitojen arviointi • Vertaisoppiminen. Omahoitovalmennus mainitaan Käypä hoito -suosituksessa (Muistisairaudet: Käypä hoito -suositus, 2017). lähiopetuspäivä: Että muistan rakastaa – parisuhteeseen voimaa • Muistisairaus ja parisuhde • Ryhmän kokoaminen ja haastattelu 3. O mahoitovalmennusta on tutkittu satunnaistetulla kontrolloidulla interventiotutkimuksella vuosina 2011– 2014 (Laakkonen ym. Omahoitovalmennus-ryhmiin osallistuneiden muistisairaiden iäkkäiden ihmisten tiedolliset taidot säilyivät merkittävästi paremmin kuin verrokkiryhmässä, tulokset olivat paremmat jopa puoli vuotta ryhmien päättymisen jälkeen. 34 Uusi voimaannuttava Omahoitovalmennus-toiminta on käynnistynyt Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminta on uusi tavoitteellinen ryhmätoimintamalli, joka tukee varhaisvaiheen muistisairaita iäkkäitä ihmisiä ja heidän puolisoitaan
6 Koulutuksen kustannukset: 100 euroa vanhustyön ammattilaisille, vapaaehtoistoimijalle maksuton. Viimeinen hakupäivä on 5.9.2018. Omahoitovalmennus-toiminnan tavoitteena on edistää muistisairastuneen iäkkään ihmisen ja hänen puolisonsa voimaantumista. Rohtu A. Rohtunut kohta ihossa 4. Yhteen ryhmään osallistuu kerrallaan 8–10 pariskuntaa. Lisätietoja ja koulutukseen hakeutuminen: Laura Rautiainen, alueohjaaja, 050 317 2562 www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Laura Rautiainen Omahoitovalmennus-ohjaajakoulutus: Järjestämme syksyllä 2018 Omahoitovalmennus-ohjaajakoulutuksen, joka soveltuu hyvin vanhustyön ammattilaisille tai vapaaehtoisille, joilla on kokemusta työskentelystä sosiaalija terveysalalla. Saiju A. Vertaistuellinen pohdinta turvallisessa ryhmässä luo yhteenkuuluvuutta ja lisää hyvinvointia. Pora B. Laskelma C. Vilkas pikkulapsi 6. ”Vahvike on aivan mahtava materiaalivarasto. Omia suosikkejani ovat erilaiset aivojumppajutut. Vintilä A. Omahoitovalmennus-ryhmät toteutetaan osallistujien toiveisiin perustuen ja ne kokoontuvat 8 kertaa. Lanttulaatikko 5. Voisula B. Matala ullakko C. Sulatejuusto C. Lääke B. Resu leninki B. Lohtu C. Öitsit A. Pähkäile porukalla anagrammit auki! syön havut tussiosuudet muna-akat isku kauas kaasuisku oho koitti veljestuki pullat terveyspalveluita jaloissa Vahvike ® Avoin ja maksuton ryhmäja viriketoiminnan aineistopankki Vahvike ® sisältää aineistoja, jotka voi napata käyttöön lennosta! Tehtävien ratkaisut löydät tämän lehden sivulta 42. Toiminnan tavoitteina on myös lisätä osallistujien rohkeutta asettaa tavoitteita tulevaan ja vahvistaa minäpystyvyyttä sekä osallisuutta. Tiina Vieraankivi on innokas Vahvikkeen hyödyntäjä. 35 Vanhustyö 2 • 2018 Muistisairausdiagnoosin saaminen voi olla käännekohta iäkkään pariskunnan elämässä. Esimerkiksi Kim-peli-tyyppiset muistelujutut missä kuvasarjasta on poistettu yksi kuva joka pitää muistaa.” Vahvike® ryhmäja viriketoiminnan aineistopankki www.vahvike.fi Mitä piilee näiden hauskojen sanojen takana. Tee 7. Illanvietto B. Erityistä huomiota kiinnitetään parisuhteen tukemiseen, sillä se on yksi Omahoitovalmennuksen kulmakivistä. Rapeat pikkuleivät 2. Mustan pörssin kauppiaita B. 1. Hämärähörösii A. Koulutuspäivät 18.–19.9., 9.10., 20.11., 11.12.2018. Sulani A. Hän toimii Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä päivätoiminnan ohjaajana. Ohut yöpaita C. Rätinki A. Omahoitovalmennus-ryhmän ohjaaminen tapahtuu pari-, ja tiimityöskentelynä, yhtä ryhmää ohjaa kerrallaan neljä ohjaajaa. Heikkotehoinen lamppu 3. AIVOPÄHKINÖITÄ. Kylmä ruokakomero eteisessä Tiedätkö, mitä nämä murresanat merkitsevät. Viettää hämärähetkeä C. Sairasloma B. Laimennettu sahti C
Lyhyt määritelmä asiakaslähtöisyydelle ihmisen itsensä näkökulmasta. Monien vaiheiden jälkeen on muutoksia suunnitelmiin tullut sankoin joukoin. Siis sekä hoidetaan ”tauti” että mahdollistetaan ihmiselle kokemus yksilöllisestä arvostuksesta ja juuri hänen elämänsä merkityksellisyydestä. Systeemien edellytetään olevan toimivia ja luotettavia. Kaikkialla Suomessa. Ollaanko siitä kiinnostuneita ja miten asiakas-ihminen kohdataan. Pääsenkö tarvittaessa nopeasti lääkäriin, saanko kotiapua ja mitä tämä kaikki minulle maksaa. Jännitys säilyy. Miltä puhe asiakaslähtöisyydestä vaikuttaa iäkkään ihmisen mietteissä. Asiakastietojen siirtyminen yksiköstä toiseen ei aina ole sujunut. Lähellä, sujuvasti, taloudellisesti. Koneilla käytävien chattailujen ja etätohtorien lisäksi tarvitaan edelleen henkilökohtaista kohtaamista. Sitä käytetään yhtä hyvin sosiaalija terveyspalveluissa kuin kauppaja pankkipalveluissa. Itseäni mietityttää näissä asiakastilanteissa se, miltä ihmisestä todella tuntuu. Meillä vanhoilla on jo kokemuksia nykyisistä sote-palveluista. joka lähtöön. Siirtyminen oman kotikunnan terveyskeskuksen asiakkaaksi on saattanut olla hankala. Sote-toiveina hoito, arvostus ja merkityksellisyys Näköpiirissä on paljon hyvää, monenlaista osaamista ja kehitystä. Lähtökohtana hyvä ja samalla perin vaativa toteuttaa. 36 Kolumni Pirkko Karjalainen, YTL , toiminnanjohtaja (eläkkeellä) Kuva: Eija Laakkonen S ote-uudistuksen tavoitteena on toimivat, kustannustehokkaat ja integroidut palvelut. Häntä tosiasiassa kiinnostaa lähinnä oman arjen sujuminen. Sellaisen soten haluaisin itse kohdata, kun tarvetta tulee. Hän ei ole vain tai lähinnä lonkkamurtuma/siivoton koti/huonomuisti/muutosvastaisuus. Tässä muutama esimerkki ongelmista, jotka vaativat myös uudessa sotessa sekä-että lähestymistä. 6 Kolumni Pirkko Karjalainen, YTL , toiminnanjohtaja (eläkkeellä) Kuva: Eija Laakkonen. Myös asiakkaan omat rahat. Siinä tärkeimmät ikäasiakkaan kysymykset. Asiakaslähtöisyys on muotisana. Moni käyttää sujuvasti ajanvarauksia, omakantaa ja erilaisia etäpalveluja. Entä yksityisten palveluiden käyttö – kalliilta tuntuu, mutta eipä juuri tarvitse jonottaa. Mutta uutisissa paljon juttuja kurjasti hoidetuista kotihoidon asiakkaista, uupuneista hoitajista ja pitkistä jonotuksista. Odotamme, vaadimme ja toivomme, että sote-uudistus poistaisi ongelmat. Monilla on työelämän aikana ollut toimivat työterveyspalvelut. Elämme digiaikaa. Meitä nykyisiä ja tulevia asiakkaita on ns. Silloin ei tarvitse arkailla osaamattomuuttaan ja perimmäiset avun tai hoidon tarpeet saadaan mahdollisimman hyvin selville. Hän myös haluaa olla arvostettu yksilö. Ratkaisun avaimena ei aina ole raha, mutta aika usein sen järkevä käyttö. Ikääntyneet ovat siinä mukana. Face to face eli naamakkain
Vanhustyössä on kasvava tarve kehittää osaamista ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan estämiseen sekä levittää niistä tietoa. Tarkemmin hankkeesta ja järjestön toiminnasta: juurihanke.fi ja suvantory.fi. Läheisen tekemä väkivalta on edelleen vaiettu aihe perheissä ja palveluissa. Pahimmillaan ikääntyneen vaikea tilanne jää auttavilta tahoilta kokonaan huomaamatta. 37 Vanhustyö 2 • 2018 Teksti: Piia Tiilikallio, hankekoordinaattori, Juuri-hanke, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Juuri-hankkeen havaintoja – ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta näkyväksi Juuri-hankkeessa havaittiin, että kaltoinkohtelua, lähisuhdeväkivaltaa tai niiden uhkaa kokenut ikääntynyt jää liian usein huomaamatta sosiaali-ja terveyspalveluissa. Lisätiedot: piia.tiilikallio@suvantory.fi Vahvista osaamistasi ja perehdy tammikuussa julkaistuun sosiaalija terveysalan ammattilaisille suunnattuun käsikirjaan sähköisenä (www.suvantory.fi/hankkeet/ juuri-hanke-2013-2017/) tai tilaa painettuna maksutta (info@suvantory.fi).. Auttamismuotojen kehittäminen edellyttää ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan ilmiöiden erityispiirteiden tunnistamista ja tunnustamista. Juuri-hankkeen julkaisu Täällä on lupa puhua vä kivallasta – käsikirja ikääntyneisiin koh distuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaiseen työhön tarjoaa ammattilaisille tietoa ja työkaluja lähisuhdeväkivaltaan tarttumisen helpottamiseksi. Esimerkiksi avioero, rikosilmoituksen tekeminen ja lähestymiskielto ovat ongelmallisia ratkaisukeinoja, kun ikääntyneen asiakkaan pitkä parisuhde, vakaumus ja suhde omaan lapseen menevät hänen oman jaksamisensa edelle. Väkivaltaa kokeneena sote-palveluissa Juuri-hankkeessa havaittiin, että ikääntyneet kohtaavat palveluissa ikäänsä liittyviä ennakkoluuloja ja ohittamista, jopa ikäsyrjintää. Ikääntyneitä asiakkaita työssään kohtaavat ammattilaiset ovat avainasemassa ilmiön tunnistamisessa ja auttamistyössä. Sen tunnistaminen on haasteellista niin kokijalle, tekijälle, läheiselle, kuin sosiaalija terveysalan ammattilaisellekin. K altoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy läheisissä, luottamuksellisissa suhteissa. 6 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n koordinoimassa Juuri-hankkeessa (2013–2017) on kehitetty yhteistyössä Oulun Seudun Mäntykoti ry:n ja Oulun ensija turvakodin sekä moniammatillisen asiantuntijaverkoston kanssa kaltoinkohteluja väkivaltatilanteiden katkaisuun ja ikääntyneiden tarpeisiin soveltuvia auttamisen tapoja, käytäntöjä ja palveluita. Ammattilaiset ovat kuitenkin avainasemassa kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja niiden uhan alla elävien ikääntyneiden auttamisessa. Auttajat saattavat kysymättä olettaa, että ikääntynyt haluaa hoitaa puolisoaan kotona tämän kuolemaan asti, että iäkkään on otettava avioero halutessaan parisuhdeväkivallan päättyvän, tai että on iäkkään vanhemman vastuulla huolehtia väkivaltaisesta aikuisesta lapsestaan. Vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset velvoitteet ilmoittamisesta ja palvelun tarjoamisesta ovat muuttaneet työntekijän roolin aiempaa aktiivisemmaksi. Kaltoinkohtelun riskit kasvavat sukupuolen, iän ja erilaisten keskinäistä riippuvuussuhdetta edistävien tekijöiden, kuten sairauden tuottaman avun ja tuen tarpeen lisääntymisen, sekä mielenterveysja päihdeongelmien myötä. Ikääntyneen ihmisen tapauksessa kaltoinkohtelija on usein läheinen tai tuttu henkilö, kuten puoliso tai aikuinen lapsi, joka on monesti samanaikaisesti ikääntyneen ainoa läheinen tai auttaja
Tule sinäkin!. 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän huipputapahtuma Samaan aikaan Asumisen palvelut ja ratkaisut | Digitalisaatio | Vanhustyön tulevaisuus | Teknologia kotona ja kuntoutouksessa | Toimintakyvyn ennakointi ja ylläpito | Apuvälineet liikkumiseen, kotiin ja hoitotyöhön | Varaudu vanhuuteesi ajoissa Mukana 200 näytteilleasettajaa, 3 ohjelmalavaa, 7000 kävijää
Voittaja julkistetaan valtakunnallisen Vanhustenpäivän pääjuhlassa 7.10.2018 Kuopiossa. kertaa jaettavan palkinnon avulla halutaan kannustaa eri tahoja vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. 39 Vanhustyö 2 • 2018 Keskusliitto tiedottaa Vuoden vanhusteko 2018 Onko tiedossasi asia, teko tai hanke, joka ansaitsisi Vuoden vanhusteko -tunnustuksen. Kirjoittajien oikea järjestys on: Ilka Haarni, Suvi Fried ja Sirkkaliisa Heimonen. 050-463 4868 tai kaisa.eskelinen@vtkl.fi VTKL on mukana SuomiAreenassa 16.–18.7.2018. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Suruadressit Portaat Tyyni järvi Ku va : Fo to M an ne lin Henkilöstöuutisia keskusliitosta Uusi korjausneuvoja Itä-Uudenmaan ja Helsingin korjausneuvoja on vaihtunut. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.fi /tuotteet. Ensi syksynä suurtapahtuma järjestetään Pasilassa Messukeskuksessa. Hän on aiemmin toiminut erilaisissa korjausrakentamisen rakennuttajatehtävissä. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: merja.lehmonen@expomark.fi , p. Vanhustyön keskusliitto ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2018 -palkinnon saajaksi 15.6.2018 asti. Tulossa on innostavaa asiaa vanhuusiästä ja näkökulmia vanhustyöstä sekä sen tekijöistä. Näin vahvistetaan osallisuutta, hyvinvointia sekä hyvän omaehtoisen vanhuusiän toteutumista. OIKAISU Vanhustyö-lehden 1/2018 artikkelissa Elämäntaidot esiin (s. Lisätietoja seminaarista: Kotiturvahankkeen projektivastaava Kaisa Eskelinen p. VTKL järjestää tapahtumassa oman Hyvän Iän Foorumin alan asiantuntijoille, päättäjille, ammattilaisille, tutkijoille, opiskelijoille ja varttuneelle väelle itselleen. Lue lisää: www.hyvaika.fi VTKL:n Onnitteluja Suruadressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet toimintaamme iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Seminaarissa esitellään hankkeessa kokeiltuja uusia palveluita, kuten Mikkelin kirjaston matalan kynnyksen teknologian lainaamispistettä Härpäkettä sekä Huoli-toimintamallia avun tarpeessa olevien ikääntyneiden ihmisten löytämiseksi. Hinta 15 €. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Tehtävässä on aloittanut rakennusmestari Timo Kuosma 1.3.2018. Pahoittelemme tapahtunutta, Vanhustyö-lehden toimitus. Tänä vuonna 11. Palkinnon suuruus on 5000 euroa. Paitsi käytännön toimintaa, tilaisuudessa käsitellään ikääntyneiden ihmisten asumisen tulevaisuutta ja teknologian etiikkaa. Tarkoituksena on herätellä kansalaisia varautumaan omiin ja lähipiirin vanhuusiän elämänmuutoksiin hyvissä ajoin. TULEVIA TAPAHTUMIA Kotiturva-hankkeen loppuseminaari Mikkelissä 15.-16.5.2018 Kotiturva-hankkeessa kokeiltiin uusia, arkiteknologiaan liittyviä tapoja tukea ikääntyneiden ihmisten kotona asumista kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. 34) kirjoittajien järjestys oli vaihtunut. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii Reija Heinola. Ilmianna Vuoden vanhusteko ja hae palkintoa! Katso ohjeet nettisivuiltamme: www.vtkl.fi /vanhusteko Vanheneminen.fi VTKL:ssa on käynnistymässä uusi STEA -rahoitteinen hanke, Vanheneminen.fi – omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään (2018–2020). Tavataan Porissa! Hyvä ikä -tapahtuma Helsingissä 3.–4.10.2018 Lähde mukaan vanhustyön ja vanhuusiän huipputapahtumaan! Vanhustyön keskusliitto on toiminut pitkään Hyvä ikä -tapahtuman järjestäjäkumppanina yhteistyössä Expomark Oy:n kanssa. Hanke sisältää ajantasaisen tiedon ja aineistojen tuottamista sekä viestintää ja opastusta laajan yhteistyöverkoston kanssa. Seminaarissa on myös mahdollisuus tutustua Mikkelin uuteen monitoimijakeskukseen, jonne kootaan saman katon alle erilaisia ikääntyneille ihmisille, vammaisille ja omaishoitajille tarkoitettuja palveluita. 040-848 4875. Haluatko näytteilleasettajaksi
Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoEAgeCare) 2018–2025 CoE AgeCare tutkii ikääntymisen ja hoivan käynnissä olevaa muutosta uusien käsitteellisten näkökulmien ja monitieteisen tutkimusyhteistyön avulla. Selvityshenkilö Braxin tehtävänä on arvioida sote-uudistuksen vaikutuksia järjestöjen näkökulmasta. Sosiaalija terveysministeriö ja maakunnat harjoittelevat simuloidussa neuvottelussa sen vuosittaista raportointia ja arviointia siitä, miten sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain mukaiset tavoitteet toteutuvat maakunnissa. Samalla hyvinvointia ja terveyttä edistävät tehtävät jäävät kuitenkin suurelta osin kuntien vastuulle. Järjestöt voivat tilata niitä osoitteesta lomake varasto@kela.fi. Järjestöjen kannalta merkittävin muutos maakuntaja sote-uudistuksessa on sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille. Laatusuosituksen uudistamisen tavoitteena oli turvata terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille. (www.stm.fi/uutiset 22.2.2018) iAreena: Neljä viidestä juuri vanhuuseläkkeelle jääneestä suomalaisesta kokee voivansa hyvin Tämän vuoden teemana eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton ajankohtaisfoorumi iAreenassa 2.2.2018 oli ”Missä vireessä eläkkeelle?” Tilaisuudessa julkaistusta Ilmarisen kyselytutkimuksesta selvisi, että neljä viidestä juuri vanhuuseläkkeelle jääneestä suomalaisesta kokee voivansa hyvin. Seminaarissa julkaistiin NORDCARE-seurantatutkimuksen tulokset, joissa vertaillaan vanhustyön olosuhteiden muuttumista Suomessa kymmenen vuoden ajanjaksolla sekä tehdään vertailuja muihin Pohjoismaihin. Tuleva muutos on herättänyt kysymyksiä sotealan järjestöjen roolista ja yhteistyörakenteista. iAreenan materiaalit ovat luettavisssa verkossa: www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2018/iareenan-materiaalit/ iAreenassa tavataan ja keskustellaan eläkkeelle jäämiseen liittyvistä kysymyksistä. Laatusuositus tukee sosiaalija terveydenhuollon järjestäjiä iäkkäiden palvelujen uudistustyössä sekä varautumisessa väestön ikärakenteen ja toimintaympäristön muutoksiin. Toisaalta entistä useampi eläkkeelle jääneistä kokee myös, että olisi jaksanut jatkaa työelämässä fyysisten ja henkisten voimavarojen puolesta. 40 Selvitystyö järjestöjen roolista uudessa soteja maakuntamallissa Sosiaalija terveysministeriö on nimittänyt OTK Tuija Braxin arvioimaan järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia uudessa sosiaalija terveydenhuollon mallissa. (www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/ research/projects/agecare) Kelan selkoesitteet 2018 Uusia vuoden 2018 esitteitä voi noutaa Kelan toimistoista. Esitteet löytyvät myös Kelan verkko sivuilta http://www.kela.fi/esitteet_kelan-etuusesitteet. Helmi-maaliskuussa toteutetaan maakuntasimulaatio, jonka avulla valmistaudutaan maakuntien toiminnan hallittuun käynnistymiseen vuoden 2020 alussa. Samalla ministeriö tiedottaa kuntia tämän vuoden aikana toteutettavasta omaisja perhehoitolakien toimeenpanon seurannasta. (www.stm.fi/uutiset, Kuntainfo 2/2018 15.2.2018) Ajan virrassa Maakunnat ja STM harjoittelevat sote-palvelujen tilannekuvan laatimista Osana maakuntaja sote-uudistuksen valmistelua harjoitellaan valtion ja tulevien maakuntien yhteistyötä ja uusia toimintatapoja. Lisäksi laatusuosituksella tuetaan ja konkretisoidaan vanhuspalvelulain (980/2012) toimeenpanoa. (http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuija-brax-selvittamaan-jarjestojen-roolia-uudessa-sote-ja-maakuntamallissa) Kuntainfo: Ohjeistus kunnille ikäihmisten palvelujen järjestämiseen Sosiaalija terveysministeriö ohjeistaa kuntia omaisja perhehoitoon liittyvistä velvoitteista. Eläkkeelle siirtyminen on mieluinen elämänmuutos. Selvityksen väliraportti annetaan huhtikuussa ja selvitys valmistuu viimeistään 30.6.2018. Uuden yksikön aloitusseminaarissa Helsingissä 2.3.2018 esiteltiin huippuyksikön tutkimusryhmät ja tutkimustoiminta
Lisätietoja www.vtkl.fi/tuemeitä. (VIITE: Vanhustenviikko) • Ohjauksen ja neuvonnan toteuttaminen ikääntymistä koskevissa asioissa liiton asiantuntijoiden kautta sekä tiedotusmateriaalin tuottaminen tarpeellisista aiheista. Tue Vanhustyön keskusliiton toimintaa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi! Keräämme varoja keskusliiton toiminnan piirissä olevien iäkkäiden ihmisten osallisuuden lisäämiseen, aktivointiin ja toimintakyvyn edistämiseen sekä vanhuspoliittiseen vaikuttamiseen seuraavasti: • Vanhustenviikkoon liittyvä tiedotustoiminta, toiminnan tueksi tuotettavan materiaalin tuottaminen sekä tapahtumajärjestelyt. Kerätyt varat on tarkoitus käyttää 1.9.2018–31.5.2019 välisenä aikana. (VIITE: Vapaaehtoistoiminta). (VIITE: Vaikuttavaa vanhustyötä) • Vapaahtoistoiminnan kustannukset. Liiton jäsenyhteisöjen tukeminen ikääntyviä ihmisiä koskevassa toiminnassa sekä tietoisuuden lisääminen yhteiskunnassa ikääntymiseen ja vanhustyöhön liittyvissä asioissa. Keräyksen toimeenpanoalue on koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry:llä (0215403-8) on poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/1249 ajalle 30.11.2017–29.11.2018. 41 Vanhustyö 2 • 2018 http://www.vtkl.fi/document/1/2360/ea3d678/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2018.pdf Osoita tukesi kohde käyttämällä haluamaasi viitettä: Vanhustyön keskusliiton keräystili FI43 5000 0120 3416 30, OKOYFIHH Kaikilla lahjoituksilla on iso merkitys! Otamme vastaan myös testamentteja. Toiminnassa tuetaan ikäihmisten osallistumista ja kuljettamista eri tilaisuuksiin, joihin heidän olisi muutoin vaikea päästä
nländska samhället och välfärdsstaten ut med den starka föråldringen, när antalet personer i arbetsför ålder – dvs. Som ni vet har vårdreformen med sina krumbukter starkt präglat även denna regeringsperiod. Hur svarar vi bäst mot människornas behov av service. de som bekostar välfärdsstaten – blir allt färre. Lääke (Kurkijoki) 4. Saiju C. Rohtu A. Laskelma (Lumijoki, Kurkijoki) 5. Hur främjar vi på bästa möjliga sätt människornas välfärd och hälsa. Öitsit A. Pora (Lumijoki) 6. Hannakaisa Heikkinen, ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Riksdagsman (c) 42 Ledare Människan eller strukturerna först E n totalreform av socialoch hälsovårdstjänsterna i Finland har varit under arbete redan länge och på försorg av . Sulani C. Hur kan vi begränsa hälsovårdskostnadernas starka tillväxt utan att vårdens och servicens tillgänglighet och kvalitet försämras. Det innebär att var och en av oss skulle lida mindre av sjukdomar och att ökningen av hälsovårdskostnaderna därigenom skulle brytas. Viettää hämärähetkeä (Kurkijoki: Istua hämärähörösii) 3. Illanvietto, (Kurkijoki: rinkel’öitsit, huttuöitsit) 2. Den o. Vårdreformens syft e är att främja människornas hälsa och välfärd. Den mäts till slut genom folkets hälsotillstånd och upplevelse av att servicen motsvarar behoven. Reformen löper nu på räls. entliga debatten har i stor utsträckning dominerats av den specialiserade sjukvårdens frågor och representanter. I vår ska riksdagen behandla den mycket omtalade valfrihetslagen. I sista hand kommer man inte att mäta hur vårdreformen lyckas i euro eller strukturer. 6 Anagrammien ratkaisut: syön havut = vanhustyö tussiosuudet = soteuudistus muna-akat = maakunta isku kauas = asiakkuus kaasuisku = asiakkuus oho koitti = kotihoito veljestuki pullat = julkiset palvelut terveyspalveluita jaloissa = sosiaali ja terveyspalvelut Murresanojen merkitykset: 1. Inte att undra på att mitt i detta strukturprat erfar den vanliga människan stor osäkerhet om varför vårdreformen görs och till vad den behövs – om den ens behövs. Dessa är de frågor som står i centrum för vårdreformen. Pratet om strukturer alienerar. Vintilä A. Rätinki B. Tee (Kurkijoki) 7. Kylmä ruokakomero eteisessä (Lumijoki, Muolaa, Kurkijoki) Sivulla 35 olevien Vahvike-tehtävien ratkaisut:. Vad ska göras annorlunda för att vi allt bättre ska kunna upprätthålla funktionsförmågan och möjligheten hos medborgare av alla åldrar för ett aktivt liv. Så länge man gjort vårdreform har det talats mycket om strukturer, administration, halmmobiler och behovet av ändring av dem. I stället för om strukturerna är det i reformen framför allt frågan om människor, deras välbe. nnande och ser vice. Genom att förnya socialoch hälso vårdsservicen eft ersträvas bättre, mera klientorienterade och lättillgängliga tjänster, för oss alla. Hämärähörösii B. Det går lätt så att när man talar om strukturer och system glömmer man vad det egentligen är frågan om i reformen. era regeringar. Utan utjämning av utgifterna står inte det
Övergången av klientdata från en enhet till en annan har inte alltid löpt smidigt. Nära, smidigt, ekonomiskt. Men i nyheterna mycket rapporter om uselt behandlade hemvårds klienter, Förhoppningar om vårdreformen är vård, värdering och betydelse utmattade sjukskötare och långa köer. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Övergången till klient hos hemkommunens hälsocentral har kanske varit besvärlig. En kort de. ansikte mot ansikte. Hen är i verkligheten mest intresseras av att klara den egna vardagen. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Själv är jag fundersam vid dessa klient kontakter över hur det egentligen känns för människan. nition på klientorientering ur människans egen synvinkel. Hen vill också vara en uppskattad individ. Även klientenens egna pengar. av alla möjliga slag. En sådan vård skulle jag själv vilja möta när det blir dags. Eft er många skeden har planerna ändrats många gånger. Lösningen på problemet är inte alltid pengar, men ganska oft a att de används förståndigt. Vi gamla har redan erfarenheter av de nuvarande vårdtjänsterna. Det används om såväl socialoch hälsovårdstjänster som handelsoch banktjänster. 43 Vanhustyö 2 • 2018 Kolumn Pirkko Karjalainen, SVL pens. Se där senior klientens viktigaste frågor. Vi förväntar oss, kräver och hoppas att vårdreformen ska eliminera problemen. Överallt i Finland. Klientorientering är modeordet. Av oss nuvarande och blivande klienter . Då behöver man inte blygas sin okunnighet och de innersta hjälpoch vårdbehoven kan utredas så bra som möjligt. Här några exempel på problem som även i den nya vården kräver bådeoch approach. Många har under arbetslivet haft fungerande företagshälsovårdstjänster. verksamhetsledare Foto: Eija Laakkonen V årdreformen syft e är fungerande, kostnadse. Face to face, dvs. Kommer man vid behov snabbt till läkare, får man hemhjälp och vad kostar allt detta mig. Alltså både att behandla ”sjukdomen” och att för människan möjliggöra en upplevelse av individuell värdering och att just hens livs har betydelse. Systemen förutsätts vara fungerande och pålitliga. 6 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. ektiva och integrerade tjänster. Hur låter pratet om klientorientering i äldre personers tankar. Eller användning av privata tjänster – verkar dyrt men man behöver inte just vänta. Många använder smidigt tids beställningar, omakanta och olika distanstjänster. De äldre är med i den. Utöver chattar och distansdoktorer vid maskiner behövs fortfarande personliga träffar. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Inom synhåll finns mycket gott, mångahanda kunnande och utveckling. Är man intresserad av det och hur klienten-människan bemöts. nns det s.a.s. Onko varaa hyvään vanhuute en. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat:. Vi lever i digiåldern. Utgångspunkten är bra och samtidigt mycket krävande att genomföra. Hen är inte bara eller i första hand en bruten höft /ett snuskigt hem/dåligt minne/motstånd mot förändring. Spänningen bibehålls
Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi. Netvisor, Talenom, Wintime) ja PSOP-liityntä. DomaCaresta löytyy valmiiksi integraatiot yli 30 eri talousjärjestelmän kanssa (mm. Mahdollistamme sujuvan laskutusprosessin oli kyseessä sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuva laskutus. Samalla saadaan asiakkaiden tiedot kerättyä vertailukelpoiseksi dataksi, joka mahdollistaa paremmin asiakkaan voinnin seuraamisen ja nopeamman reagoinnin muutoksiin. Toiminnanohjauksen digitalisoimisella enemmän aikaa asiakkaillesi Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Tällä hetkellä DomaCaressa on mahdollista käyttää seuraavia RAI-instrumentteja: LTC, HC, CMH, ID ja CHA. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi Hoiva-alan erityistarpeet huomioiva LASKUTUS DomaCaren laskutusosio on kehitetty alusta alkaen yhteistyössä asiakkaidemme kanssa palvelemaan juuri hoivayritysten erityistarpeita ja alan monimuotoisia laskutuskäytäntöjä. Työryhmän jäsenet voivat vastata RAI-kyselyihin niin tietokoneella kuin mobiilisovelluksen avulla. asiakkaiden henkilökohtaisten hoitosuunnitelmien tekemisessä. Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Sovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa. RAI-toimintakykyarvioiden avulla kerättyä dataa voidaan hyödyntää entistä paremmin mm. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Ajantasainen tieto aina saatavilla MOBIILISOVELLUS Mobiilin avulla saat kaiken DomaCareen tallennetun tiedon aina hoitajien ulottuville ja mahdollistat tietojen ajantasaisen tarkastelun, päivittämisen sekä kirjausten tekemisen jo asiakkaan luona. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi Hoidon laadun seurantaan RAI-TOIMINTAKYKYARVIO DomaCare mahdollistaa ainoana Suomessa RAI-toimintakykyarvioiden tekemisen suoraan toiminnanohjausjärjestelmässä. Sovellus tukee myös moniammatillista yhteistyötä