14 6 8. VTKL:n Ystäväpiiri-toiminta täytti 10 vuotta huhtikuussa. Omaishoitajuudelle kaivataan Eurooppa-tasoista ohjelmaa. 2 SENIORARBETE 3 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 10.8.2016 | Lehden teemana on Kotikuntoutus TEEMA: Omaiset auttajina Omaishoitajien oikeusturvaa on vahvistettava, Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen toteaa
3 Vanhustyö 3 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Omaishoidon palvelulupaus Elli Aaltonen 5 Omaishoito voimavarana kysy&vastaa 6 Omaishoitajat ja läheiset liitto: Omaishoitajien oikeusturvaa vahvistettava Leena Valkonen 8 Meppi Sirpa Pietikäinen: Omaishoitajuudelle kaivataan Eurooppa-tasoista ohjelmaa Leena Valkonen 12 Keski-iän ruuhkavuodet: Työssäkäyvä omainen hoivan ristitulessa Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi 14 Ystäväpiiri-toiminta -lääke iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen Leena Valkonen 1 6 Omaishoito uudistuu kärkihankkeessa Päivi Voutilainen ja Anja Noro 18 Omaishoitajana Saksassa: Jatko-opiskelijasta omaishoitajaksi Herttakaisa Kettunen 21 Omaishoito tukee kotona asumista Eevaliisa Virnes 22 VIOLA – Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen Tiina Hailla 24 LÄHDE-hanke – Läheisverkosto osana muistisairaan ja omaishoitajan hyvää arkea Tiina Hailla 25 Eloisa ikä -ohjelmaväen keväisiä kokoontumisia Tiina Hailla 26 Kotkan Muistojen Talo: Jo 10 vuotta hyvinvointityötä kulttuurin keinoin Herttakaisa Kettunen 29 Minustakin tuli etäomaishoitaja Annamaija Saastamoinen 30 Vanhustyö-lehti kysyi kunnanjohtajilta 33 Vanhustyön johtajat 34 Kuolemaan saakka tarvitaan toivoa Eeva Mehto 37 Pirkon pakina: Omaiset auttajina Pirkko Lahti 38 Betesda-säätiö käynnisti päivätoiminnan Herttakaisa Kettunen 39 Teknologiaa ikääntyneelle ihmiselle matalalla kynnyksellä Natalia Molodtsova 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Servicelöfte för anhörigvården Elli Aaltonen 45 I medoch motgångar Marianne Heikkilä 50 Myötäja vastoinkäymisissä Marianne Heikkilä Mikä elämässä kannattelee. Elämä on myötä ja vastoinkäymisiä. Miksi meitä näin koetellaan, onko tällä kaikella jokin tarkoitus. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Kysymykset ovat inhimillisiä, mutta samalla absurdeja. Aina, elämä on kuitenkin lahja, kirjoittaa Marianne Heikkilä kolumnissaan sivulla 46.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Varjojen ja pimeiden laaksojen keskellä ahdistus ja lamaannus ottavat helposti vallan
Tämä kuvaus on monen omaishoitoperheen arkea. Taudin kuvaan kuuluu vahva ripustautuminen hoitajaan, jopa vaativa ja ajoittain ärtyisäkin käytös. ”Hän ei jätä minua koskaan yksin, ethän?”, jatkuu Hiljan lause, kun hän samalla tarrautuu kiinni Vilhon käsivarteen tuolissa istuessaan. Kärkihankeohjelmassa todetaan, että omaishoitoonkin tarvitaan sellainen alueellinen omaisja perhehoidon keskus, missä hoidetaan valmennusta, täydennyskoulutusta, työnohjausta, tukemista ja sijaishoidon järjestämistä. Kärkihankkeessa kuvataan omaishoidon tavoitteellinen perhehoitomalli. Lakiin kirjataan palvelun järjestäjän vastuulle hyvinvointija terveystarkastukset. Lisäksi vapaapäivien lukumäärä on jatkosakin kolme vuorokautta kalenterikuukaudessa sitovaa hoitoa antaville omaishoitajille. Useasti omaishoitajat ovat kritisoineet vapaiden yksipuolisia sijaisuusvaihtoehtoja. Kuvaamassani tapauksessa hoitajana oleva mies hoitaa Alzheimerin tautia sairastavaa naishenkilöä. Jaksamisongelmat estetään ja korjataan ohjaamalla kuntoutukseen riittävän aikaisin, jotta hoito voi jatkua. Lakiuudistukset on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Nykyinen hallitus on valinnut yhdeksi keskeiseksi kärkihankkeeksi kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämisen. Tässä mallissa omaishoidon tueksi järjestetään valmennusta, hyvinvointija terveystarkastuksia, kuntoutusta, monipuolisia vapaiden sijaisuuksia ja perustetaan omaisja perhehoidon keskuksia. Kärkihankkeen toteuttamiseen on varattu 2016– 2018 yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kunnan velvollisuus valmennukseen ja täydennyskoulutukseen sekä hyvinvointija terveystarkastuksiin kirjataan lakiin. Kun kärkihankkeen toimintasuunnitelmat ovat valmistuneet kokeilujen käynnistys voi alkaa erillisellä hakukuulutuksella. Pääkirjoitus Elli Aaltonen. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että kärkihankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota omaishoitajien jaksamiseen. Vapaapäivien laajennus tulee koskemaan kaikkia omaishoitosopimuksen tehneitä. Perheessä toinen iäkäs hoitaa toista iäkästä. Vuonna 2012 käynnistynyt kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma esitti laajaa omaishoidon lakimuutosta ja palkkion maksatuksen siirtämistä Kelalle. Usein tarjotaan hoidettavalle laitospaikkaa tai intervallipaikkaa. Se on kunnille ja valtiolle taloudellinen hoitomuoto. Valmennus toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Sosiaalihuoltolakiin tulee velvollisuus järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Näin Villekin jaksaa pitää huolta Hiljasta vaativinakin hetkinä. Uudistuksessa halutaan luoda monipuolisia tapoja järjestää lomien ja vapaiden sijaistukset myös perhehoitona, kotiin tuotavina palveluina ja erilaisilla palveluseteleillä järjestettävinä palveluina. Lausetta kuunnellessani ymmärrän entistä paremmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen tuloksen siitä, että puolet jättää lakisääteisen vapaansa pitämättä. Kärkihankkeen toteutumista tuetaan omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain muutoksilla. 4 T uo meidän Vilho tietää mitä haluan”, sanoo Hilja vahvalla äänellä. On selvää, että omaishoitoa kannattaa tukea myös kuntatalouden näkökulmasta. Omaishoidon nostaminen muiden sosiaalija terveydenhuollon hoitomuotojen rinnalle on tärkeää. Omaishoidon palvelulupaus Kirjoittaja on VTKL:n puheenjohtaja ja ItäSuomen aluehallintoviraston ylijohtaja. Valmennus voi olla ryhmätoimintaa ja jopa verkkovalmennusta. Ethän jätä minua yksin”toivomus tekee usein oman vapaan ja irtautumisen mahdottomaksi. Uskon muutokseen
Valmennuksista saatu palaute on erittäin hyvää. Näkyykö tämä omaishoitotyön arvostaminen tarpeeksi. Omaishoitajien yhdenvertaista kohtelua ei pystytä turvaamaan näillä lain muutoksilla. Omaishoitajan työstä maksetaan parempi hoitopalkkio ja omaishoitajien turvataan säännöllinen vapaa ja hoidettavan hoiva vapaan ajaksi. Uudistuksessa määritellään mm. Tällä hetkellähän noin 15 %:llä sopimusomaishoitajista ei ole vapaapäiväoikeutta. Toivomme, että järjestöillä säilyisi myös jatkossa mahdollisuus järjestää RAY:n tuella valmennusta. Ilman omaishoitajia tämä maa olisi pulassa. omaishoitajien vapaista sekä heille suunnatusta valmennuksesta, täydennyskoulutuksista sekä hyvinvointija terveystarkastuksista. Mikäli valmennus säädetään kunnan tehtäväksi, tämä ei olisi mahdollista ainakaan omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien kohdalla. Kenttä toivoo yhdenvertaista kohtelua, omaishoitajan työn arvostamista ja sen osoittamista konkreettisin teoin. Lakiin ollaan tekemässä muutoksia ja mm. Omaishoitajan hyvinvointia tuetaan eri tavoin. Hoitopalkkio ei ole se mikä saa ihmisiä ryhtymään omaishoitajaksi, vaan rakkaus ja välittäminen. Valmennus, koulutus, hyvinvointija terveystarkastukset ovat kaikki omaishoitajan jaksamisen kannalta tärkeitä asioita. Liitto on järjestänyt yhdessä paikallisyhdistysten ja eri yhteistyötahojen kanssa Ovet -omaishoitajavalmennuksia vuodesta 2010 alkaen. Millainen on ideaali omaishoitajan asema yhteiskunnassa. Omaishoitajat eivät ole pelkästään iso voimavara. Toivomme, että suunnitellut muutokset toteutuvat ja että ne helpottavat omaishoitajan arkea ajatellulla tavalla. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa muutosta on tapahtumassa. Hoitopalkkio on veronalaista tukea. Omaishoitajalla pitäisi mielestämme olla oikeus terveystarkastukseen vähintään kerran vuodessa. Kaiken kaikkiaan esitetyt omaishoitolain muutokset ovat liiton mielestä askel oikeaan suuntaan. Omaishoitajien hyvinvoinnin seuranta on erittäin tärkeää sekä hoidettavan että hoitajan kannalta. Omaishoitajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ja heidän tulee saada hoivatyönsä tueksi tarpeellinen tuki. Omaishoidon palkkiot eivätkä kriteerit ole mukana tässä tarkastelussa, mitä mieltä olette esityksestä. 5 Vanhustyö 3 • 2016 Omaishoitoon liittyvien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Ilman sopimusta olevien omaishoitajien valmennuksia voisimme toki toteuttaa. Yleisesti on todettu, että omaishoito on iso voimavara yhteiskunnalle. Pidämme hyvänä myös esitystä vapaiden jaksottamisesta ja siihen liittyvästä asiakasmaksun määräytymisperusteen muutoksesta. omaishoitajien vapaiden aikaista sijaishoitojärjestelmää kehitetään. Aidosti vapaaehtoisuuteen perustuva omaishoito, jossa tuetaan erilaisissa omaishoitotilanteissa olevia omaishoitoperheitä. Vajaa 400 euroa kuukaudessa ympärivuorokautisesta hoivatyöstä ja pari vapaapäivää kuukaudessa. Päättäjät kaikilla tasoilla myöntävät omaishoidon merkityksen, mutta valitettavan usein juhlaja vaalipuheissa annetut lupaukset ovat jääneet toteutumatta. Liittonne viettää 25-vuotisjuhlaa, mitä kentältä toivotaan, miten omaishoidon kokonaisuutta tulisi viedä eteenpäin. kysy & vastaa Omaishoito voimavarana! Marja Tuomi toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry. Omaishoitajien hyvinvointija terveystarkastukset ovat kannatettava asia. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jonka ansiosta kuntien sosiaalija terveyskuluissa tehdään suuria säästöjä. Omaishoitajat ja läheiset -liitto pitää hyvänä vapaapäiväoikeuden laajentamista koskemaan kaikkia sopimuksen tehneitä omaishoitajia. Vuoden alussa astui voimaan liiton uusi strategia, jossa on kuvattu näkemyksemme omaishoidon kehittämisestä Suomessa ja se on pitkälti yhteneväinen kansallisen omaishoidon kehittämissuunnitelman ja sen asettamien tavoitteiden kanssa. Palveluja ja tukea annetaan omaishoitoperheiden tarpeista lähtien ja niitä vastaamaan. Esitetyistä muutoksista puuttuu kuitenkin se tärkein eli yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit ja palkkiot. Omaishoitajan hoitopalkkion vähimmäispalkkioksi on tänä vuonna määritelty 387,49 euroa kuukaudessa. Koko maassa yhtenäisten tuen myöntämisen kriteerien saaminen säilyy yhtenä toimintamme päätavoitteista
Lähtökohtana on hoidettavan palvelutarve. kysyy Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd). OMAISHOITAJIEN OIKEUSTURVA. Uudistuksessa keskistytään omaishoitajien vapaisiin sekä omaishoitajille tarjottavaan valmennukseen, täydennyskoulutukseen sekä hyvinvointija terveystarkastuksiin. – Se on edelleen keskeinen tavoitteemme. Päivitetyn lain tulisi astua voimaan 1.7.2016. Kansallisessa toimenpideohjelmassa laadittiin valtakunnalliset kriteerien perusteet. Hoidon vaativuuden perusteella omaishoitajalla tulee olla tarvittaessa myös hoitotiimi tukemassa hoitotehtävää, Kiljunen esittää Teksti: Leena Valkonen Omaishoitajat ja läheiset -liitto: Omaishoitajien oikeusturvaa vahvistettava Maamme hallituksen esitykset perhehoitolaiksi sekä omaishoidon tuesta annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta ovat eduskunnan käsittelyssä. Tunnelmat ovat ristiriitaiset, Kiljunen toteaa. Jos omaishoitaja on työssä, tulee sinä huomioida työja perheelämän yhteensovittaminen sekä vapaapäiväjärjestelyt. – Sopimuksessa huomioidaan omaishoitajan sekä hoidettavan tilanne. 6 U uden omaishoitoa koskevan lain valmistelu käynnistyi edellisen hallituskauden aikana, mutta laki ei ole mukana nykyisessä hallitusohjelmassa. Omaishoitoperheellä tulee olla vastuutyöntekijä. Tästä syystä liiton mielestä tarvitaan yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit omaishoidon toteuttamiseen. Laki parantaisi omaishoitajien oikeusturvaa ja yhtenäistäisi omaishoidon tuen myöntämisperusteet. – Omaishoito on määrärahasidonnainen, jonka vuoksi omaishoitoa myönnetään hyvin erilailla eri puolilla Suomea. Jos hoidettava ei pärjää yksin, kunnalla on mahdollisuus tehdä toimeksiantosopimus omaishoitajan kanssa, joka suorittaa tarvittavaa hoitoja hoivatehtävää. Omaishoitajat ja läheiset liiton puheenjohtajaa harmittaa, että itse omaishoitolain kokonaisuudistus ei ole edennyt. Mihin unohtui laki omaishoitajien asemasta ja oikeuksista. Omaishoidon tuesta annettua lakia päivitetään ja esitys omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä
Tärkeää on, että omaishoitoperheet saavat tarvitsemansa tukipalvelut, eikä perheen taloudellinen tilanne vaikeuta tarvittavien palveluiden saamista. Puhutaan normien purusta, se ei saa tarkoittaa huonompaa elämänlaatua. Niin sanottuja pääasiallisia auttajia, jotka auttavat läheistään päivittäin tai useampana päivänä viikossa arvioidaan olevan yli 300 000. – Asia tulisi huomioida jo kaavoituksessa ja asumisrakentamisen suunnittelussa. Omaishoidon on aina perustuttava vapaaehtoisuuteen. Kunnat voivat irtisanoa sopimuksen, heikentää palveluita ja palkkiotasoja. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 25 vuotta O maiset ja läheiset liitto viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaa. Yhteisöllisyydestä tukea Anneli Kiljunen haluaa kiinnittää huomiota myös yksin asuvien ikääntyneiden ihmisten asemaan. Sitovaa ja vaativaa päivittäistä hoitoa antaa noin 60 000 omaishoitajaa. Kärkihanke on kuitenkin ristiriidassa valtion talousarvion kanssa, jossa erilaiset leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset luovat taloudellista epävarmuutta. Tuleva sosiaalija terveydenhuoltolain uudistus on kysymysmerkki, mitä se vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. – Ikääntymisen myötä entistä useampi työssä käyvä ihminen hoitaa omia vanhempiaan tai isovanhempiaan. Muun muassa sosiaalija terveyspalvelumaksuja on nostettu ja lääkeja matkakorvauksia leikattu. Tämä herättää huolta kentässämme, Kiljunen sanoo. Meidän tulee muistaa, että kunnalla on vastuu ihmisten hyvinvoinnista, ketään ei voi pakottaa hoitamaan läheistään ilman riittävää tukea ja turvaa. Omaiset toimivat läheisapuna, käyvät kaupassa, hoitavat laskut, ulkoiluttavat, hoitavat siivouksia ja pyykkejä, jotta vanhempi selviää arjessaan. Heistä moni huolehtii läheisestään ja päivittäinen arki voi olla hyvin kuormittavaa. – Tähän pitäisi pystyä sosiaalija terveyspalveluissa löytämään ratkaisuja, jotta sellaisetkin omaishoitajat, joilla ei ole omaishoidon sopimusta ja he hoitavat läheistään, myös heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan huolehdittaisiin. Nyt tähän ei tule muutosta. – Omaishoito on mukana hallituksen kärkihankkeessa, jossa on tarkoitus luoda uusi omaisja perhehoidon toimintamalli. Tukea tarvitaan myös omaisja perhehoitajien sijaisjärjestelyihin. Helsingissä. Varsinaisen omaishoidon tuen piirissä on kuitenkin vain noin 43 000 omaishoitajaa. Vuosijuhlaa vietetään elokuussa 25.–26.8. He ovat myös omaishoitajia ilman, että sitä tunnustetaan tai tuetaan yhteiskunnassa. Omaishoitajuuden ja työelämän yhteensovittaminen on tärkeä kysymys, Anneli Kiljunen sanoo. 7 Vanhustyö 3 • 2016 Omaishoitajat ja läheiset -liitto: Omaishoitajien oikeusturvaa vahvistettava Omaishoidon kriteerien yhtenäistäminen Anneli Kiljusen mielestä omaishoidon palkkioista ja tukipalveluista tulisi saada yhteneväiset kriteerit. Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta jopa 1,3 miljoonaa auttaa omaisiaan, tuttaviaan tai ystäviään, jotka eivät vanhuuden, vammaisuuden tai sairauden vuoksi tule toimeen ilman toisen ihmisen apua. – Olisimme toivoneet myös, että omaishoitajien verotusta olisi arvioitu uudestaan. – Omaishoidon yhtenä ongelmana on, että kunnat voivat yksipuolisesti muuttaa ja heikentää omaishoitoperheen tilannetta. Omaishoitajan juridisen aseman vahvistaminen Yhä enemmän on työssä käyviä ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan. Toiveena oli, että hallitus olisi jatkanut viime kaudella aloitetun omaishoitolain kokonaisuudistusta, joka olisi tuonut vahvempaa oikeusturvaa ja lainsäädäntöä omaishoitajien turvaksi. Että tarpeen mukaan olisi mahdollisuus saada omaiselle tilapäinen hoitopaikka oman loman tai vapaan ajaksi. Tämä sitoo työssä käyvän oman vapaa-ajan. Samoin tuleva sote-ratkaisu, miten omaishoidon järjestäminen asettuu tuleviin maakuntiin. Tästä syystä heidän jaksamisestaan tulisi myös huolehtia ja tarvittaessa turvata vapaa-aikaa tai vapaapäiviä. On monta muuttuvaa tekijää, jotka vaikuttavat omaishoitoperheiden asemaan, Anneli Kiljunen päättää. Tai voisi saada apua hoidettavan kotiin, jotta voisi pitää jonkin vapaapäivän. Yksi ratkaisu yksinäisten ongelmaan ovat yhteisölliset asumisratkaisut. Tästä syystä omaishoidon kokonaisuudistuksen tavoitteena oli vahvistaa omaishoitajien ja hoidettavan oikeusturvaa. Hankerahaa on myös iäkkäiden ihmisten kotihoidon uudistamiseen. Suomessa on arviolta 360 000 omaishoitajaa, joista 300 000 omaishoitajalla ei ole sopimusta kunnan kanssa, Kiljunen sanoo ja jatkaa: – Meidän tulisi huomioida paremmin myös ne omaishoitajat, jotka eivät ole tehneet sopimusta kunnan kanssa. Maan hallitus päätyi keskittymään nykyisen lain päivityksessä omaishoidon vapaapäiviin. Yhteisöllisyys ja tuki helpottaa arkea, kun voi luottaa, että saa tarvitsemansa palvelut
Vanhemmuuteen liitämme jo tiettyjä mielikuvia, vanhemmalla on oikeuksia, velvoitteita ja vastuita. Ei ymmärretä sitä, kuinka sitovaa omaishoitajuus voi olla. Lähtökohtana EU-tasoiselle politiikkaohjelmalle on tunnista, tunnusta ja tue. – Työelämän ja omaishoitajuuden yhteensovittamisesta tulisi saada aikaan käytännöt. Tukijärjestelmät kuntoon Omaishoitajuuden intressiryhmä on esittänyt parlamentissa, että omaishoitajuudesta ja omaishoitajuuteen liittyvistä tukijärjestelmistä tehtäisiin kartoitus koko EU-alueella, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt, Sirpa Pietikäinen harmittelee. Meppi Sirpa Pietikäinen: Omaishoitajuudelle kaivataan Eurooppatasoista ohjelmaa Europarlamentissa on toiminut vuodesta 2007 alkaen omaishoidon intressiryhmä, jonka tavoitteena on saada aikaan Eurooppa-tasoinen omaishoito-ohjelma ja -strategia. Mutta työnantaja voi yhtä hyvin myös olla sitä mieltä, että omaishoitajuus ei ole työnantajan murhe. 8 I ntressiryhmän toiminnassa on mukana 16 euroedustajaa, joista suomalaisia on kaksi, Pietikäisen lisäksi ryhmässä on mukana Anneli Jäätteenmäki. Joissain maissa katsotaan, että lasten kuuluu huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan, joissain maissa on kehitetty tukijärjestelmiä. Samoin tukijärjestelmät vaihtelevat eri maissa. Omaishoitajuudella on iso merkitys, sillä helpotetaan yhteiskunnan tilannetta, kun hoidettava voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tukitoimilla voidaan kuitenkin helpottaa hoitajan ja hoidettavan selviytymistä. – Monilla on vaikeuksia arjessa selviytymisessä, koska palvelujärjestelmät eivät tunnista omaishoitoperheiden tarpeita. Omaishoitaja on väliinputoaja kaikissa Euroopan maissa, koska omaishoitajuudelle ei ole luotu kriteeristöä, joka määrittelisi kuka on omaishoitaja ja mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvoitteensa. Pietikäisen mukaan omaishoitajien ongelmat ovat samantyyppisiä kaikissa Euroopan maissa. Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Vilja Pursiainen OMAISHOITO KANSAINVÄLISESTI. Ihmiset joutuvat hankaliin tilanteisiin, he kokevat olevansa harmaalla vyöhykkeellä vailla oikeuksia. Meppi Sirpa Pietikäinen (kok.) toimii intressiryhmän varapuheenjohtajana. Perheen lapsella on myös oikeuksia. On etuuksia esimerkiksi lapsilisä ja oikeus päivähoitopaikkaan. – Omaishoitaja on väliinputoaja kaikissa Euroopan maissa, koska omaishoitajuudelle ei ole luotu kriteeristöä, joka määrittelisi kuka on omaishoitaja ja mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvoitteensa. – Olisi tärkeää, että tietäisimme järjestelmät ja omaishoitajuuden tulkinnat. Joissain maissa voi tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä tai olla pois määräajan omaisen hoitamisen perusteella. Mutta jos ei ole asian tunnistamista ja tunnustamista yhteiskunnallisesti, tilanne on hyvin sekava oikeuksien ja vastuiden suhteen, Pietikäinen sanoo ja jatkaa: – Omaishoitajuus on käsitteenä samaa kuin vaikkapa vanhemmuus. Mutta omaishoitajuudelta puuttuvat määrittelyt. Omaishoitaja voi jopa menettää kokonaan työpaikkansa, jos haluaa hoitaa läheistään
Belgiassa on kehitetty malli Titres service, valtion tukema palveluseteli, jonka avulla voi saada sosiaalipalveluja kotiin. vapaaehtoisia lomajärjestelyjä, kuntoutuspalveluja ja Hollannissa asumisjärjestelyjen ratkaisemiseksi voi saada esimerkiksi konttikodin pihaan. – Suomessakin omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseksi voitaisiin ajatella sosiaalisen yrityksen mallia. Mallissa palvelujen tuottajina toimivat sosiaalisten yritysten kautta mm. Joissain maissa avusta vastaa kirkko ja kirkon diakoniatyö. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat isot järjestöt voisivat yhdessä perustaa sosiaalisen yrityksen edistämään toimintaa, Pietikäinen ehdottaa. Muita tukimalleja Euroopassa on mm. 9 Vanhustyö 3 • 2016 Tukipalvelujen järjestäminen vaihtelee suuresti maittain. pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteita eurooppalaiselle ohjelmalle Sirpa Pietikäinen kertoo, että omaishoitajuuden intressiryhmä on luonut kuusi tavoitetta omaishoito-ohjelmalle: Tunnistaminen, yhteinen kriteeristö, kuka on omaishoitaja ja mitä on omaishoitajuus: Omaishoitajuus voi olla hyvin sitovaa 24/7 tai sitä, että on osaomaishoitaja, joka oman työn ohella hoitaa ja auttaa läheistään.
Tuki omaishoitajuudelle: Omaishoitajilla on oltava oikeus elämäntilanteen mukaiseen tukeen niin taloudelliseen tukeen kuin palveluihin. Kuntoutus: Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kuntoutusta niin hoidettavan kuin omaishoitajan osalta. Silloin omaishoitaja käyttää oman vapaa-aikansa omaisensa tai läheisensä hyväksi. Siksi se on yhteiskunnallisesti tunnustettava. Omaishoitajuus on olosuhde, kuten esimerkiksi vanhemmuus. 10 • Euroopan väestö ikääntyy – Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2060 arviolta 30,0 %. Tunnustaminen: Omaishoitajuus on olosuhde, kuten esimerkiksi vanhemmuus. Nämä ovat ryhmiä, jotka eivät saa omaishoitajuudestaan mitään korvausta, eikä heille ole mitään omia lakisääteisiä tukipalveluja. Mutta on myös paljon perheettömiä ihmisiä, joilla ei ole aviopuolisoa tai lapsia. • Tukitoimia, rahallinen tuki: hoitotuki ikäihmiselle (Suomi, Saksa, Itävalta, Ranska) ja tuki omaishoitajalle (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Irlanti). On varauduttava myös omaishoitajan sairastumiseen ja luotava varajärjestelmät. On muistettava, että omaishoitajuus on aina vapaaehtoista, ketään ei voi siihen pakottaa. • Eurocarers, vuonna 2004 perustettu edunvalvontajärjestö omaishoitajajärjestöille, mukana yli 6000 järjestöä, tutkimuslaitosta tai tahoa. Omaisen jaksaminen: Ihmisoikeuksia ei saa polkea ei edes omia. Palvelutuki tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta omaishoitaja ei uupuisi ja jaksaisi tehtävässään. Omaishoitajuuden eri muodot tulee tunnistaa. Siksi se on yhteiskunnallisesti tunnustettava.. Ns. • Epäviralliset omaishoitajat (läheiset ja omaiset) vastaavat 80 % hoivasta. etäomaishoitajia on paljon, he seuraavat läheistensä vointia satojen kilometrien päähän puhelimitse, käyvät viikonloppuisin ja järjestävät apua hätätilanteissa, jos eivät itse pääse paikalle. Mieliala saattaa laskea ja se ilmenee ärtyisyytenä ja masennuksena. Palvelut, oma-aika ja säännöllinen terveydenhuolto on taattava omaishoitajalle. Omaishoitajan on halutessaan saatava omaishoitajan status ja siihen kuuluvat palvelut ja tuki. • Omaishoitajia Euroopassa 100– 125 miljoonaa; 76 % ikääntyvän väestön hoitajista on naisia. Tulee räätälöidä kuntoutuspolku, joka sisältää fyysisen kunnon, toiminnallisen kunnon sekä psyykkisen kunnon huomioimisen. Kuntoutus hidastaa toimintakyvyn laskua. On huolehdittava siitä, että omaishoitaja huolehtii itsestään. On vanhempia, jotka hoitavat lapsiaan, on lapsia, jotka hoitavat vanhempiaan, on puolisoita, jotka hoitavat toisiaan, nämä ovat tavallisim mat omaishoitajuuden muodot. Baltian maissa, Saksassa ja Italiassa. Silloin esimerkiksi ystävä voi olla voi olla keskeinen omaishoitaja. • Laki velvoittaa huolehtimaan vanhemmistaan ja puolisostaan mm. • Palvelusetelit Belgia: titres-service (valtion subventoima palveluseteli, jonka kautta voi hankkia palveluita kotiin, tavoitteena virallistaa matalapalkattua työvoimaa esim. Taloudellinen tuki voi toteutua rahallisena tukena, verotuksen kautta tai asiakasmaksujen kautta tai näiden yhdistelminä, siten, että omaishoitajalla on taloudellinen mahdollisuus hoitaa omaistaan. Hoidettavat usein kertovat, että eivät haluaisi olla taakaksi ja kokevat, että he ovat rasite omaisilleen. siivousja hoitoalalta). Jo varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus ennaltaehkäisee ja lieventää näitä oireita. Työja perhe-elämän yhteensovittaminen: On oltava oikeus vapaisiin ja määriteltävä pelisäännöt, miten työelämässä huomioidaan omaishoitotilanne
II valtakunnallinen Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016 klo 9.00-16.00 Tampere-talossa Alustuksia, rinnakkaissessioita ja näyttely. Hoiva, omaishoito ja hygienia Sinua lähellä Tehtaanmyymälä ja verkkokauppa Hoiva, omaishoito ja hygienia Sinua lähellä Tehtaanmyymälä ja verkkokauppa Valikoimassamme myös Fysioterapiaja Puhtaanapitotuotteet Valikoimassamme myös Fysioterapiaja Puhtaanapitotuotteet Olemm e muka na myös Hyvä Ikä 2016 messu illa 20.-21 .10 Tamp ereell a Avokuntoutuksen uudet tuulet. Aikuisten ja ikääntyvien avoja ryhmämuotoista kuntoutusta kehittäville, järjestäville ja tutkiville asiantuntijoille ja organisaatioille. • • • • • • • • • • Ilmoittautuminen: www.luustoliitto.fi/avokuntoutus Tervetuloa ajankohtaisen ohjelman pariin ja verkostoitumaan muiden ammattilaisten kanssa!. Missä mennään etäkuntoutuksessa. Sektoreiden kumppanuudella vaikuttavuutta
Kyseessä ovat keski-ikään painottuvat ruuhkavuodet, kun hoidettavina ovat oman perheen lisäksi ikääntyvät omat tai puolison vanhemmat. Toisaalta minulla ei ole sijaista työssäni. Monet joutuvat hoivarooleihin myös siksi, että saatavilla olevan hoidon tarjonta on niukkaa, hoitoa on vaikea järjestää tai se ei laadultaan vastaa asetettuja tavoitteita. Työt on tehtävä, oli aikaa tai ei. Teksti: Kaisa Kaupinen ja Mia Silfver-Kumpula Kuva: Shutterstock. Hoivaamisen halu syntyy velvollisuudesta, tunnesiteistä ja rakkaudesta hoivattavaa kohtaan. Äiti sanoo, että lomaile sitten kun häntä ei ole mutta enhän voi lakata itse elämästä.” Nainen, 49, asiantuntijatehtävässä ”Koko ajan on se tunne, että minua revitään eri tahoille, pitäisi olla kotona kuopuksen kanssa (18 v.), pitäisi tehdä töitä, saada nukuttua ja lisäksi on vanhusten hoitaminen. Liikaa velvoitteita. osittaista hoitovapaata vanhusten auttamiseksi. Aikuisten lasten tarjoama apu ja huolenpito muodostavat jo nyt kivijalan yli 80-vuotiaiden ikäihmisten hoivassa. 12 ”Oma perhe pahimmillaan kärsii paljon; mies kuskaa minua useimmiten äidin luo ja kauppareissut pari kertaa viikossa. Väestön ikääntymisen myötä perheja lähipiirissä tapahtuvan läheishoivan oletetaan kasvavan. Yhtenä vaikuttimena on ikäihmisten kotihoidon painottaminen laitoshoidon siKeski-iän ruuhkavuodet: Työssäkäyvä omainen hoivan ristitulessa Suomessa liki kolmannes työssäkäyvistä hoivaa apua tarvitsevaa omaista tai läheistä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Suomessa ei juridista velvoitetta hoitaa vanhempiaan Suomessa aikuisilla lapsilla ei ole juridista velvoitetta hoitaa vanhempiaan näiden sairastuessa tai raihnaistuessa, kuten on laita monessa muussa eurooppalaisessa maassa, esimerkiksi Virossa tai Saksassa. Suomessa lähes kolmannes työssäkäyvistä pitää huolta perheja lähipiiriinsä kuuluvasta henkilöstä tämän korkean iän, sairauden tai muun arjessa selviytymistä rajoittavan syyn vuoksi. Hoivavastuu on jopa 700 000 työssäkäyvän arkea. Ylläkuvatunlaiset tilanteet koskevat kasvavaa työssäkäyvien joukkoa. Kunpa olisi mahdollista saada esim. Tavoitteena oli löytää hyviä ratkaisuja, joilla työssäkäyntiä erilaisissa omaishoivatilanteissa voidaan vahvistaa. Lomien suunnittelu on minulle aina stressaavaa ja ahdistavaa, kun tiedän etten voi olla paria viikkoa pitempään pois äidin luota ja perhe haluaa kuitenkin osansa. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi tutkivat työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittamista. Ikuinen huono omatunto!” Nainen, 56, toimistoja asiakaspalvelutehtävässä S itaatit ovat tutkimuksestamme, jossa kyselyllä ja haastatteluilla kartoitimme työssäkäynnin ja omaishoivan yhteensovittamista työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta
Tämä liittyy perheen sisäisiin roolijakoihin, jotka muuttuvat omien vanhempien sairastuessa ja avun tarpeen lisääntyessä. Tätä tapahtuu usein ja vaikuttaa meidän parisuhteeseen negatiivisesti. Puolisoiden ja muiden perheenjäsenten kesken oli myös kiistoja hoivan järjestelyistä. Monet myönnytyksistä löivät leimansa hoivaajien työssä kehittymiselle ja työuralla etenemiselle, toisille ne olivat tietoinen valinta, toisille pakon sanelema ratkaisu. 13 Vanhustyö 3 • 2016 jasta. Ostopalvelujen kehittämiseen olisikin paljon tarvetta. Hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamiseen ratkaisuja Tutkimuksemme punaisena lankana oli löytää sellaisia työhön ja työoloihin liittyviä ratkaisuja, joilla hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista voidaan tukea ja kannustaa hoivaajien työssä jaksamista. Monet olivat etähoivaajia ja kävivät vanhempiensa luona ja järjestelivät heidän asioitaan viikonloppuisin ja vapaapäivinään tai puhelinkontakteilla. Työhön paluu hoivavelvoitteiden päättyessä on usein keski-iässä vaikeaa työelämässä vallitsevien stereotyyppisten ikäasenteiden vuoksi. Muitakin myönnytyksiä oli tehty: neljännes oli joutunut kieltäytymään uusista työtarjouksista, runsas kolmannes oli kieltäytynyt hoivavelvoitteiden vuoksi työmatkoista ja neljännes ei pystynyt tekemään halutessaan viikonlopputai ylitöitä. keskeytysten ja puhelinsoittojen vuoksi. Minulle oma työni on tärkeä joten nämä tilanteet aiheuttavat ristiriitaisia tunteita, varsinkin kun hoidettava on mieheni äiti.” Nainen, 51, toimistoja asiakaspalvelutehtävässä Tutkimuksessa tarkastelimme työhön liittyviä myönnytyksiä, joita vanhempiaan hoivaavat olivat joutuneet tekemään sovittaakseen yhteen hoivan ja työn aikatauluja. Kaikista dramaattisimpia olivat työstä poisjääminen samoin kuin työsuhteen ehtojen muutokset, esimerkiksi kotoa käsin työskentely tai keikkatyöläiseksi ryhtyminen. Muut hoivan syyt liittyivät yleiseen vanhuuden heikkouteen ja raihnaisuuteen sekä eri seikoista johtuvaan avuttomuuteen. Lähes puolella oli hankaluuksia osallistua työpaikkansa sosiaalisiin tilaisuuksiin ja saada työt tehtyä kunnolla mm. Samaan viittasivat työn vuoksi koetut hoivan laiminlyönnin tuntemukset, joita vanhempiaan hoivaajat tunsivat muita hoivaajia useammin. Tutkimuksessamme vastaajista 92 prosenttia oli naisia. Tutkimuksemme ikääntyviä ja apua tarvitsevia vanhempiaan hoivaavat asuivat harvoin samassa kotitaloudessa, kuten on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tapana. Vahvan työmotivaation vuoksi työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittamiseen kannattaa hyvillä toimenpiteillä panostaa.. Ruotsalaisissa tutkimuksissa onkin herätty kysymään työssäkäyvien vanhempiaan hoivaavien kroonisesta elpymisen vajeesta, mikä voi pitkään jatkuessaan altistaa uupumukselle ja sairauksille. Myönnytykset työssä ”Mieheni tekee 3-vuorotyötä eikä helposti voi muutella työvuoroja eli minä joudun aina joustamaan ja siirtämään omia töitäni. Vaikka tutkimuksemme osoitti työssäkäynnin ja omaishoivan yhteensovittamiseen liittyvän ongelmia, ja monet olivat joutuneet tekemään myönnytyksiä työssään jopa oman työuransa kustannuksella, työssäkäynti oli monelle henkireikä ja vastapaino hoivan täyttämälle elämälle. Kansainvälisissä (OECD) selvityksissä on pantu merkille, että keskiikään painottuva omaishoiva voi ennenaikaistaa naisten työelämästä poissiirtymistä ja lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä. Yksin pärjääminen kotioloissa oli hankalaa, mikä aiheutti vastaajissa paljon huolta. Asiaa kommentoitiin esimerkiksi seuraavasti: ”Omaishoitajalle kertyy usein keskeytyksiä töissä ja kokouksista poistumisia kesken kaiken, kun puhelin yhtäkkiä soi.” Puhelinsoittojen häiritsevyyden vähentämiseksi työpaikoille ehdotettiin puhelinetikettiä. Puhelinsoittoja kertyi kun hoidettava, yleensä muistisairas vanhempi, soitteli työpäivän aikana useita kertoja, puheluja kertyi myös hoidon järjestelyjen ja niiden vaatiman byrokratian vuoksi. Hoivavastuiden sälyttäminen perheille voi vaikuttaa siihen, että läheisten hyvinvoinnista huolehtijat, jotka usein ovat keski-ikäisiä naisia, joutuvat jäämään kotiin joko väliaikaisesti tai pitempiaikaisesti tai löysentävät muutoin työelämään sitoutumistaan. Omia vanhempiaan hoivaajat käyttivät kotitalousvähennystä hieman useammin kuin muut hoivaajat ostaakseen siivousja muita palveluja vanhempiensa kotioloja helpottamaan. Hoidettavat olivat iältään keskimäärin yli 80-vuotiaita, vanhimmat olivat tervaskantoikäisiä yli 90 vuotta täyttäneitä. Kaiken kaikkiaan ostopalveluja käytettiin hyvin vähän kunnallisen tai muutoin järjestetyn kotihoidon lisäksi. Työntekoa häiritsevistä puhelinsoitoista oli mainintoja myös tutkimuksemme joukkoistamiskyselyssä. Turvarannekkeet koettiin etähoivan tilanteissa jonkin verran hyödyllisiksi, toisin kuin niissä tilanteissa, joissa hoivaaja asui hoidettavansa kanssa samassa taloudessa tai lähietäisyydellä. Omia vanhempiaan hoivaavat kokivat myös itsensä useammin epävarmaksi sen suhteen, miten menetellä hoidettavansa kanssa. Yli puolella oli jokin muistisairauksiin liittyvä oire, yleisimpänä diagnoosina mainittiin Alzheimerin tauti. Enemmistö oli työlleen omistautuneita ja koki saavansa tukea ja empatiaa työyhteisöltä, mikä auttoi selviytymään työpäivän arjessa. Lähes puolet etäällä asuvista hoivaajista tunsivat jatkuvasti huonoa omaatuntoa siitä, että kävivät vanhustensa luona liian harvoin. Yhteisesti sovitut säännöt pelastavat monelta kiusalliselta tilanteelta. Tuloksissa tuli monin tavoin viitteitä naisten työmarkkina-aseman suuremmasta haavoittuvuudesta lisääntyvien hoivavelvoitteiden vuoksi
Toivon että henkilöt, jotka kokevat yksinäisyyttä tai kaipaavat vähän enemmän juttukaveria lähtisivät rohkeasti mukaan Ystäväpiiri-toimintaan, Maija Niemi sanoo ja jatkaa: Yksinäisyys on asia mistä ei saa vaieta. On tärkeää, että iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievitetään vaikuttaviksi todetuin keinoin. Oulussa vieraili 60-luvulla Paula-tyttönä toiminut Anja Tammilehto. Tässä on onnistuttukin, sillä yhteydenpitoa on ryhmäkokoontumisten jälkeen jatkettu vapaaehtoisesti jopa vuosikausia, sanoo Ystäväpiiri-toiminnan keskeinen kehittäjä, vanhempi suunnittelija Anu Jansson. Tutkimuksessa ryhmämalli paransi yksinäisyydestä kärsivien iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä sekä vähensi sosiaalija terveyspalveluiden käyttöä kontrolliryhmään verrattuna. TOIMINTAMALLI. Tapaamisissa sisältöinä on liikuntaa, kulttuuria sekä oman elämän pohtimista eri keinoin. Tavoitteena on, että ryhmäläiset ystävystyvät, voimaantuvat, löytävät yhteistä tekemistä ja jatkavat yhteydenpitoa ohjatun ryhmän jälkeen. Minun mielestäni on sydäntä särkevää kuulla, että vanhempi henkilö kärsii yksinäisyydestä. Vaikuttavaa toimintaa juhlistettiin asiantuntijaseminaarissa Helsingissä sekä juhlakahviloissa Kuopiossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: VTKL:n arkisto Ystäväpiiri-toiminta lääke iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta täytti 1.4.2016 jo 10 vuotta. Yksinäisyys muun muassa vähentää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja muistia sekä lisää terveyspalvelujen käyttöä ja jopa kuoleman vaaraa. – Ystäväpiiri-ryhmämalli perustuu Vanhustyön keskusliitossa toteutettuun geriatrisen kuntoutuksen tutkimusja kehittämishankkeeseen ja sen hyviin tuloksiin. Nämä ovat hienoja tuloksia, Jansson lisää. – Tärkeintä ryhmien sisällöissä on iäkkäiden osallistujien omat toiveet ja tavoitteet. Tiedetään, että noin kolmannes iäkkäistä ihmisistä kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan ja 5-12 % usein tai aina, sanoi yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta puhuessaan juhlaseminaarissa. Ja toki kysyttiin myös kahvin valmistamiseen liittyviä kysymyksiä ja muisteltiin niitä omia, parhaita kahvimuistoja. Kyselyjen mukaan lähes 90 % osallistuneista on kokenut yksinäisyytensä lievittyneen ryhmän aikana ja lähes 100 % ryhmäläisistä on valmiita suosittelemaan toimintaa muille. On upeaa, että tutkimushankkeessa kehitetty malli on pystytty säilyttämään ja vieläpä jalostamaan laajasti ja asiakaslähtöisesti kentän tarpeisiin, Pitkälä totesi. Ystäväpiiri-toimintaan on osallistunut jo yli 7000 iäkästä ihmistä eri puolilta Suomea. Ystäväpiiri-toiminnassa kokoonnutaan kahdeksan hengen ryhmissä 12 kertaa kolmen kuukauden aikana. Ryhmiin osallistujat haastellaan etukäteen ja ryhmiin pyritään saamaan toiveiltaan ja tarpeiltaan samanhenkisiä ihmisiä. Juhlakahvilat olivat todella lämminhenkisiä tilaisuuksia ja jokaisesta jäi valtavan hyvä mieli. Nykyinen Paulatyttö Maija Niemi oli tarjoamassa kahvia Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. – Ystäväpiiri-toimintaan on osallistunut jo yli 7000 iäkästä ihmistä eri puolilta Suomea. Voimaannuttavaa ryhmätoimintaa Ystäväpiiri-toiminta on Vanhustyön keskusliiton toimintaa, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kahvin äärellä on monesti syntynyt syviä ystävyyssuhteita. 14 Y ksinäisyyttä lievittävää toimintaa tarvitaan, sillä iäkkäiden ihmisten yksinäisyys on edelleen yksi yhteiskuntamme merkittävistä haasteista. Erityisesti iloittiin Pauligin Paulan vierailusta. Juhlakahviloiden vieraat olivat hyvin kiinnostuneita Paula-tytön historiasta sekä kansallispuvusta. Aitoja kohtaamisia kahvin äärellä Viidellä paikkakunnalla järjestetyissä Ystäväpiiri-toiminnan juhlakahviloissa oli iloinen tunnelma, kun ryhmäläiset tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kokemuksiaan
15 Vanhustyö 3 • 2016 Ystäväpiiri-toimintaa oli juhlistamassa 200 juhlavierasta. Pauligin Paula, Maija Niemi, vieraili viidellä eri paikkakunnalla järjestetyissä juhlakahviloissa mm. VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin kiitti vuosien varrella Ystäväpiiri-toimintaan osallistuneita, juhlaseminaarin vierasjoukkoa sekä tilaisuuden juontajaa Jussi-Pekka Rantasta. Pohjois-Suomen Ystäväpiiri-alueohjaaja Susanna Niemelä (vas.) sekä 60-luvun Pauligin Paula Anja Tammilehto. Helsingissä. Tarja Ylimaa (vas.), Satu Järvenpää, Pauligin Paula, Pia Kukkola ja Heidi Rytky-Ylinen ehtivät pysähtyä yhteiskuvaan Turun kahvitilaisuudessa.. Kiitos kaikille osallistujille! Ystäväpiiri-toiminnan suunnittelija Tarja Ylimaa (vas.) ja professorit Kaisu Pitkälä, Pirkko Routasalo ja Jaakko Valvanne sekä Ystäväpiiri-toiminnasta vastaava Anu Jansson iloitsivat vaikuttavan toiminnan tuloksista
Yksiköiden kumppaneina on alueen järjestötoimijoita. ja Anja Noro Projektipäällikkö, THT, dos. kuntoutusta sekä omaishoitajille että hoidettaville ja 4. Ratkaisuja on löydettävä sekä alueellisen vaihtelun vähentämiseen että omaishoitoperheen tarpeisiin nykyistä paremmin vastaavien palvelujen muotoiluun. hyvinvointija terveystarkastuksia 3. Nämä yksiköt järjestävät koulutusta myös alueen työntekijöille. Tätä mallia hyödyntäen on syntynyt idea vastaavankaltaisten alueellisten keskusten perustamiseen: koordinoimaan ja tukemaan kaikenikäisten omaisja perhehoidon tueksi. Vapaat voisi myös käyttää useassa osassa aiempaa joustavammin. monipuolisia vapaiden sijaistuksia. Kärkihankkeessa parastetaan Kärkihanke tuo alueiden omaishoitajien tukivalikkoon 1. Kärkihanke on merkittävä tuki lain toimeenpanolle. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointija terveystarkastuksia. Erityisesti omaishoitajien vapaiden aikaisen sijaishoidon järjestämisen on uudistuttava. Näiden perustettavien keskusten tehtävinä on • uudistaa omaishoitoa tukevia palveluja ja muuta tukea • toimia omaishoidon osaamiskeskuksena • järjestää ennakkoja muuta valmennusta ja jatkokoulutusta omaishoitajille, sijaisomaishoitajille ja omaishoitajien tukihenkilöille sekä alueen sosiaalija terveydenhuollon työntekijöille sekä • vastata uusien perhehoitajien, omaishoitajien sijaisten ja omaishoitajien tukihenkilöiden rekrytoinnista. Erityisesti lastensuojelussa on saatu hyviä kokemuksia alueellisista yksiköistä, jotka vastaavat alueellaan perhehoidosta: sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta, täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta, tukemisesta ja sijaisperheiden välittämisestä. valmennusta 2. Uudistuksen toimenpiteet lisäävät juurtuessaan omaishoidon houkuttelevuutta palvelumuotona ja helpottavat työikäisten omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Kärkihanke on merkittävä tuki lain toimeenpanolle.. Kärkihanke tukee 1.7.2016 voimaan tulevan omaishoidon tuesta annetun lain muutoksia: Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kuukaudessa. Uudistus parantaa asiakkaiden ja hoitajien yhdenvertaisuutta ja monipuolistuvat palvelut vastaavat paremmin erilaisten omaishoitoperheiden erilaisiin tarpeisiin. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saisivat jatkossa vähintään kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa samoin edellytyksin kuin tälläkin hetkellä. Parastamista tuetaan Kärkihankkeesta on mahdollisuus hakea rahoitusta omaishoidon kehittämiseen. 16 K ärkihankkeessa omaishoitoa uudistetaan niin, että se tukee omaishoitajien hyvinvointia, jolloin hoitajat jaksavat hoitaa läheistään pidempään ja ympärivuorokautisen hoidon tarve vähenee. Rahoitusta voi hakea jo kehitettyPäivi Voutilainen Johtaja, TtT, dos. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointija terveystarkastuksia. Sosiaalija terveysministeriö, Sosiaalija terveyspalveluosasto Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke pureutuu omaishoidon tukemisen ongelmien ratkaisuun
Jälkimmäinen koskee vain vammaisten lasten omaishoidon kehittämistä. Omaishoito yhteistyönä -malli. • Perhe-elämän tukeminen. Hakijat saavat vastauksia kysymyksiinsä nettiklinikoilla, jotka ovat meneillään kesäja elokuussa. Lisätietoa hauista sekä hankkeen etenemisestä on saatavilla hankkeen verkkosivuilla: http://stm.fi/hankkeet/koti-jaomaishoito Kärkihankkeesta on mahdollisuus hakea rahoitusta omaishoidon kehittämiseen. Perhekohtaisesti räätälöity laadukas tuki on myös kustannusvaikuttavaa. KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET: • Koko perheen tukeminen. • Optimismi ja voimavarojen tukeminen. Seuraa hankkeen etenemistä Kärkihanke on edennyt vaiheeseen, jossa rahoitushaku on avoinna. Vammaisten lasten omaishoitoa – tämän osalta hyödynnettävää mallia ei ole käytettävissä. Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä -tukimallin rakenteelliset osat ovat omaishoitoperhe, omaishoidon koordinaattori, tämän työparina toimiva lääkäri (geriatri) sekä omaishoitajien tavoitteellinen vertaisryhmätoiminta. Toimintamallin tai mallien kokeilun tueksi edellytetään, että alueelle perustetaan omaisja perhehoidon keskus. • Joustavuus ja ripeä reagointi. • Erilaisten kulttuurien tunnistaminen ja hyväksyminen: kulttuurinen herkkyys. Kaikkiaan kolmenlaisia kokeiluja tuetaan 1. Alueella voidaan kokeilla yhtä tai useampaa toimintamallia. Muistisairaan iäkkään ihmisen omaishoitoa ottaen käyttöön Omaishoito yhteistyönä -toimintamalli (Vanhustyön keskusliitossa kehitetty malli) 2. 17 Vanhustyö 3 • 2016 jen – ja arvioitujen – toimintamallien käyttöönottoon ja juurruttamiseen sekä myös uuden toimintamallin luomiseen. Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen -malli • HUOMIOI OMAISET -malli omaisen tuen tarpeen arviointiin • PROSPECT -vertaistukiryhmätoiminnan malli • AUTTAVA OMAINEN -malli vertaistukeen ja omaisneuvontaan 3. Haku on auki elokuun loppuun, jonka jälkeen tehdään päätökset rahoitettavista hankkeista. Päihdeja mielenterveyskuntoutujien omaishoitoa hyödyntäen FinFamin kehittämiä toimintamalleja, kuten • ETSIVÄ OMAISTYÖ -projektissa (2012–2015) kehitetyt mielenterveysomaisen unnistamismenetelmät • VIOLA . VTKL:n Omaishoito yhteistyönä -tutkimus (2006) osoitti, että muistisairaiden ihmisten pitkäaikaiseen hoitopaikkaan siirtymistä on mahdollista lykätä ja puolisoaan hoitavien henkilöiden hyvinvointia voidaan parantaa. • Perheen autonomian kunnioittaminen ja yhteistyön kehittäminen
Janne kertoo, ettei hän miettinyt asiaa kauan vaan päätti antaa äidilleen mahdollisuuden kuntoutua omassa tutussa ympäristössään. Saksassa potilaan hoitotarpeen määrittelee sairasvakuutuksien yhteinen lääketieteellinen palvelulaitos (MDK). OMAISHOITAJAT. Jannesta tuli äitinsä edunvalvoja ja hän yritti kaikin mahdollisin keinoin aktivoida hänen muistiaan ja kognitiivisia kykyjään. 18 J anne Kieselbach on 31-vuotias poliittisen maantieteen jatko-opiskelija Hampurin yliopistossa. Sairaalasta omaan kotiin Yhdeksän kuukautta sairastumisensa jälkeen sairaskassa ei enää suostunut äidin kuntoutuksen rahoittamiseen, vaikka lääkäreiden mielestä terapiaa olisi kannattanut jatkaa. Näin Jannesta tuli 27-vuotiaana äitinsä omaishoitaja. – Koska äitini oli ennen sairastumistaan asunut yksin, meille jäi vain kaksi vaihtoehtoa: Joko hän muuttaisi suoraan hoivakotiin, jossa hän saisi tarpeellisen hoidon ympäri vuorokauden, tai sitten minä muuttaisin joksikin aikaa hänen kotiinsa. Omaishoitajana Saksassa Jatko-opiskelijasta omaishoitajaksi Saksalais-suomalaisen Janne Kieselbachin äiti sai neljä vuotta sitten aivoverenvuodon, jonka myötä hän menetti osaksi toimintakykyään. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Kieselbachien kuva-arkisto Ennen kaikkea alkuvaiheessa äitini tarvitsi jatkuvasti huolenpitoa. Käyn säännöllisesti Suomessa nauttimassa kauniista luonnosta, tapaamassa sukulaisia ja ystäviä. – Äitini sai toiseksi korkeimman asteen, joka myönnetään ihmisille, jotka tarvitsevat ainakin kolme kertaa päivässä apua. Hänet leikattiin useasti. Olin 24 tuntia päivässä hänen lähellään. Jatko-opiskelijana hän pystyi tekemään töitä kotoakin käsin. – Olen aina asunut Saksassa, mutta puhun molempia kieliä ja suomalaisuus on minulle tärkeä. Sairaalajakson jälkeen äiti siirrettiin kuntoutussairaalaan, jossa hän oli kahdeksan kuukautta. Katselimme yhdessä perheen valokuvia ja videoita, puhuimme omasta elämänhistoriasta. – Aurinko paistoi, kevät oli Hampurissa jo pitkällä. Olin menossa äitin luokse kylään ja juuri kun astuin ovesta, näin hänen istuvan keittiönpöydän ääressä kärsivä ilme kasvoillaan ja hiki otsalla. Yliopistosairaalassa Janne sain tietää, että puolet potilaista, jotka saavat kyseisen subaraknoidaalivuodon, kuolevat jo matkalla sairaalaan. Hänen äitinsä on suomalainen ja isä saksalainen. – Kävin lähes joka päivä sairaalassa. – Äitini kunto oli kohentunut kiitettävästi, mutta edelleen hän tarvitsi pyörätuolia, hänen muistinsa oli kovasti sekaisin ja reaktionsa hitaita. Päänsärky yltyi nopeasti ja vain pari minuuttia myöhemmin hän meni tajuttomaksi. Lääkärit suosittelivat jälkimmäistä vaihtoehtoa, koska he sanoivat kotiinpaluun olevan parasta terapiaa. – Onneksi äitini tapauksessa kävi toisin. Vein sähköpianon kuntoutuslaitokselle ja lauloimme suomalaisia lauluja. Uusia verenvuotoja tai infarkteja ei esiintynyt. Neljä vuotta sitten Jannen äiti sai 62-vuotiaana yllättäen vakavan aivoverenvuodon (subaraknoidaalivuodon). Hoitoaikaa täytyy kertyä yli kolme tuntia vuorokaudessa. Nopeasti selvisi, että äidin muisti, puheja kävelytaito olivat erittäin pahasti vaurioituneet. Vastuu omaisella. Kuuden viikon kooman jälkeen hänen silmänsä aukenivat ensimmäistä kertaa. Tämä oli erittäin raskasta, mutta samalla toiverikasta aikaa, hän muistelee. Hoitotarve mitataan lainsäädännön mukaisesti niin sanotuissa ”hoitoasteissa”, joita on nykyään neljä
Kotona asuvalle hoitokassa takaa joko ammattilaiskotihoidon tai omaishoidon. – Jos asuu hoivakodissa, hoitokassa maksaa noin puolet kuluista. Olin 24 tuntia päivässä hänen lähellään. Laitoin ruokaa, vaihdoin vaatteet, kannoin hänet portaat ylös, pesin hänen hampaansa ja heräsin kaksi kertaa yössä tarkistamaan hänen tilanteensa. Tuota aikaa hän muistelee nyt erittäin haastavana ja raskaana, mutta samalla myös antoisana elämänjaksona. Lainsäädännössä kuitenkin määritellään, että hoitokassan tuki kattaa aina vain osan hoitokuluista, loput maksaa potilas itse. Merkittävää Jannen mielestä on se, että ympäri vuorokauden läsnä oleva omaishoitaja saa vain puolet siitä, mitä muutaman kerran päivässä vieraileva ammattilaiskotihoitaja saa. Potilas tai hänen edunvalvojansa saa itse päättää, minkälaisen tukimuodon hän valitsee. 19 Vanhustyö 3 • 2016 Potilaan hoitoasteesta riippuu saksalaisten hoitokassojen rahallinen tuki. Oman elämän puute Janne oli runsaat kaksi vuotta äitinsä omaishoitajana ja henkilökohtaisena ”kuntoutusvalmentajana”. – Ennen kaikkea alkuvaiheessa äitini tarvitsi jatkuvasti huolenpitoa. – Saksassa luotetaan edelleen siihen, että omaiset ottavat vastuun ja hoitavat läheistään melkein ilmaiseksi. Saksassa luotetaan edelleen siihen, että omaiset ottavat vastuun ja hoitavat läheistään melkein ilmaiseksi.. Vuonna 2013 Saksassa oli maan tilastokeskuksen mukaan 2,6 miljoonaa hoitopotilasta, joista 1,25 miljoonaa oli omaishoidossa
Olen oppinut näiden vuosien aikana paljon. – Heille vastaan suoraan: Minun mielestäni rakkaan ihmisen pelastamiseen ei ole parempaa vaihtoehtoa. Suomen laajin ikääntymisen ilmiöitä ja palveluja käsittelevä messutapahtuma. Olen saanut antaa äidilleni voimia, joita hän elämänsä vaikeimmassa tilanteessa tarvitsi. Janne Kieselbach toteaa, että äidin sairaus ja omaishoitajuus ovat vaatineet häneltä paljon. Messuilta saat ideoita ja ratkaisuja ikääntyvien hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen sekä ammatilliseen kehittämiseen. Joskus hän tapaa ihmisiä, jotka katsovat epäuskoisesti ja ovat sitä mieltä, että alle 30-vuotiaan olisi kannattanut ajatella enemmän itseään. Sopii myös ammatilliseksi koulutuspäiväksi! Yhteistyössä: Kuuloliitto ry IKÄÄNTYMISEN OMA TAPAHTUMA 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus AISTIT ASUMINEN HOIVA KUNTOUTUS TEKNOLOGIA WWW.HYVAIKA.FI Olen oppinut näiden vuosien aikana paljon. Vaikka raskaasta kokemuksesta onkin kyse, en kadu millään päätöstäni. Äitini ystävät auttoivat mahtavasti ja tukivat meidän yhteistä kuntoutusprojektia. Terveys, opiskelu ja omat ihmissuhteet ovat kärsineet. 20 Jannen voimavarat alkoivat kuitenkin huveta ja hän laihtui alipainoiseksi. Kahden vuoden jälkeen he päättivät yhdessä, että oli tullut muutoksien aika. – Kuntoutus oli edennyt loistavasti, mutta nyt oli löydettävä pitkäaikainen ratkaisu. Jatko-opiskelut hidastuivat merkittävästi ja ystäviään hän ei pystynyt tapaamaan niin kuin ennen. Samalla sain kuitenkin paljon voimia äidin edistysaskeleista: Lääkityksen sekä jatkuvan fysioja toimintaterapian avulla äitini kunto koheni vähitellen. – ”Oman elämän” puute oli minulle kaikkein vaikeinta. Hänen terveystilansa muuttui niin positiiviseksi, että yliopistosairaalan neurokirurgit puhuivat ”ihmeestä”. – Pian pystyimme käymään ulkona kävelyillä, söimme jätskiä baarissa ja vierailimme Hampurin ulkopuolellakin. Vanhuus on hyvä ikä. Kesällä lääkärit rohkaisivat meitä jopa lähtemään lomamatkoille kotiSuomeen ja niinpä tehtiin – auto täynnä hoitomateriaaleja tuksuteltiin kohti pohjoista. Kotona asuminen teki hänelle hyvää ja se oli minulle suuri ja erittäin tärkeä motivaation lähde. Törmäsimme mukavan tuntuiseen taloon Hampurin monikulttuurisessa kaupunginosassa, jossa hänelle tarjotaan ruoat ja muutakin apua. Omasta kodista palvelutaloon Jannelle ja hänen äidillensä oli kuitenkin selvää heti alusta lähtien, että yhdessä asuminen ei voinut jatkua ikuisesti. Olen saanut antaa äidilleni voimia, joita hän elämänsä vaikeimmassa tilanteessa tarvitsi.. Siitä olen kiitollinen
Omaishoidon tukea on kehitetty, mutta tukijärjestelmä on hajanainen, epäyhtenäinen ja monin paikoin riittämätön. Sitovaa hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kalenterikuukaudessa. Iäkkäiden perhehoito on toistaiseksi vähäistä, mutta siitä on saatu myönteisiä kokemuksia muun muassa omaishoidettavan ”lomapaikkana” omaishoitajan vapaiden aikana. Omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Monella paikkakunnalla omaishoitajat ovat voineet osallistua järjestöjen antamaan valmennukseen. 21 Vanhustyö 3 • 2016 Omaishoito tukee kotona asumista O maishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai läheisen avulla. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkio on vähintään 774,98 euroa kuukaudessa. Kansallisessa ohjelmassa arvioitiin omaisia pääasiallisina auttajina olevan 350 000. Kärkihankkeet sekä omaisja perhehoitoa koskevat lainsäädännön muutokset tähtäävät tavoitteen toteuttamiseen. Omaishoidon tuki on osa iäkkäiden palvelujen kokonaisuutta kunnissa ja maakunnissa. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaiden aikana. Korjaustoimia siis tarvitaan. Omaishoidon tuki on niin sanottu määrärahasidonnainen palvelu. Samalla tavoitellaan kustannusten kasvun hillitsemistä. Kehittämistoimilla odotetaan omaisja perhehoidon lisääntyvän ja korvaavan kalliimpia hoitomuotoja, kuten ympärivuorokautista hoitoa. Samalla on muistettava, että omaishoidon tuki on tarkoitettu kaikenikäisten hoitoon vauvasta lähtien ja liittyy siten myös lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat järjestävät omaishoidon tukea talousarviossa varatun määrärahan puitteissa. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa arvioitiin, että kaikkiaan 60 000:lla sitovaa hoitoa antavalla omaisella omaishoidon tuen saantiedellytykset täyttyisivät, mutta 20 000:lla heistä ei ole omaishoitosopimusta kunnan kanssa. Kymmenissä kunnissa tarjotaan tai ollaan käynnistämässä omaishoitajille hyvinvointija terveystarkastuksia sosiaalija terveysministeriön suosituksen mukaisesti. Lakisääteistä, kuntien järjestämää omaishoidon tukea sai vuoden 2014 aikana 43 000 henkilöä. Yhtenä syynä on omaishoitajan tai hoidettavan tarpeita vastaavan sijaishoidon puuttuminen. Omaishoidon tuen järjestäminen siirtyy muiden sosiaalija terveyspalvelujen tapaan kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta, jolloin muun muassa omaishoidon tuen ja muiden palvelujen myöntämisen kriteerit yhtenäistyvät maakunnan tasolla ja vähentävät osaltaan palvelujärjestelmän hajanaisuutta. Hoidettavista 67 % ja omaishoitajista 55 % oli 65 vuotta täyttäneitä. Kunnat ovat vuosittain lisänneet omaishoidon tukea saavien määrää. Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoitoja palvelusuunnitelma. Maksu hoidettavan palveluista omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana on enintään 11,50 euroa vapaavuorokaudelta vuonna 2016. Teksti: Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija, Kuntaliitto OMAISHOIDON TUKI. Omaishoidon tuesta annetussa laissa on säädetty muun muassa omaishoidon tuen myöntämisedellytyksistä, hoitopalkkioiden vähimmäismääristä ja omaishoitajan vapaista. Noin puolella omaishoitajista lakisääteiset vapaat jäävät pitämättä. Hoitopalkkio on vuonna 2016 vähintään 387,49 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajan palkkiosta ja vapaasta sekä omaishoitajan tukemisesta. Hallitusohjelmassa tavoitteena on kehittää kaikenikäisten omaishoitoa ja erityisesti iäkkäiden perhehoitoa. Omaishoidon tuki perustuu kunnan hoidettavalle antamaan päätökseen, jonka pohjalta tehdään omaishoitajan ja kunnan välinen omaishoitosopimus. Omaishoidon tuki on osa iäkkäiden palvelujen kokonaisuutta kunnissa ja maakunnissa. Hallitusohjelmassa tavoitteena on kehittää kaikenikäisten omaishoitoa ja erityisesti iäkkäiden perhehoitoa. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit, palkkioluokkien määrä ja palkkion suuruus kussakin palkkioluokassa vaihtelevat kunnittain. Omaishoidon tuki kattaa osan omaisten antamasta hoidosta ja huolenpidosta. Kun samanaikaisesti iäkkäiden määrä on kasvanut, tuen kattavuus on viime vuosina säilynyt ennallaan
Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Positiivista palautetta Tärkeää on luottamuksellisen tilanteen luominen, jossa omainen uskaltaa puhua mieltään painavista asioista. Tärkeäksi on nähty se, että omaistyöntekijä voi tulla omaisen luokse, kotikäynnille. Kaikilta löytyy voimavaroja, usein paljonkin, kunhan niitä nostetaan esiin ja rohkaistaan vaalimaan niitä ja löytämään vielä lisää. Tapaamiset kestävät tunnista kolmeen tuntiin ja ne pidetään joko omaisten kotona tai muualla yhteisesti sovitussa paikassa. Omainen kokee olevansa asiantuntevissa käsissä ja osaa tarvittaessa ohjata eteenpäin myös esimerkiksi terveyteen liittyvissä ongelmissa. Yhteistyökumppaneiksi saatiin Seinäjoen kaupunki ja seurakunta. RAY:ltä saatu hankerahoitus ja mukaan pääsy Eloisa Ikä -ohjelmakokonaisuuteen, josta tiedettiin saatavan ideoita ja vertaistukea hankekäytäntöjen kehittämiseen, tukea viestintään ja markkinointiin, antoivat erinomaiset eväät toiminnan käynnistämiselle ripeästi, kertoo ikääntyvien omaistyöntekijä, geronomi Sirpa Paukku. Aito läsnäolo, ajan antaminen ja ihmisen kohtaaminen ovat avainsanoja hyvinvointi-tapaamisissa. Myös vertaistuki on tärkeässä roolissa. – Tarvekartoitukseen ja toimintamuodon suunnitteluun osallistui vanhustyön ammattilaisia, ikääntyneitä mielenterveysomaisia ja omaistyöntekijöitä. Keskustelujen aikana hahmottuvat omaisen toiveet omalle elämälle, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita ja mitkä ovat oman elämän toiveet. Sen jälkeen arvioidaan yhdessä keskustelujen ja mahdollisten jatkotukitoimien vaikutus arkeen. Kiireetön kohtaaminen on Se Juttu Viola-toiminnan keskiössä on ikääntyvien omaisten kokonaisvaltainen kohtaaminen. PaTeksti: Tiina Hailla Kuva: Sirpa Paukku VIOLA – Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen Etelä-Pohjanmaan FinFamin VIOLA-hankkeessa hyvinvointitapaamiset mielenterveyskuntoutujien iäkkäille omaisille toteutetaan yksilöllisesti. Tapaamisista saadun palautteen mukaan omaiset ovat kokeneet, että jo pelkkä puhuminen – pohjalaisittain ”toimitteleminen” – auttaa, vaikka puheet liikkuisivat välillä yleisissäkin asioissa. Omaistyöntekijän kanssa voi vapaasti ja avoimesti puhua asioista, joista ei kenellekään muulle pysty puhumaan. Omassa mielessä pitkään pyöritellyt asiat saavat uusia näkökulmia, kun tilanteita pohditaan yhdessä. – Tapaamisessa käydään läpi hyvinvointiin vaikuttavia asioita, omaista autetaan tunnistamaan omat tarpeensa. Tapaamisia on kahdesta neljään; tarpeista riippuen. Keskusteluille on kehitetty runko, jota sovelletaan yksilökohtaisesti. Liikkumisesta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen pyritään saamaan osaksi arkea. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Vertaistuki auttaa jaksamaan ja ymmärtämään paremmin omaa tilannetta, kun huomaa että ei ole tilanteessa yksin, ”on huomannut että muillakin on rankkaa”.. Myös mahdollisuus vertaistukeen toisten omaisten kanssa on tärkeää. 22 V IOLA-hanke käynnistyi, kun yhdistyksen jäsenkyselyssä oli noussut selkeästi esiin iäkkäiden omaisten tuen tarve ja huoli omasta jaksamisesta
– Toiminnassa on päästy hyvään alkuun. He eivät ehkä kehtaa puhua asioista ulkopuolisille ja selvitä tilanteesta itsekseen niin pitkään kuin mahdollista. Siksi etsivää työtä on tarpeen tehdä kaiken aikaa tulevaisuudessakin, Sirpa Paukku painottaa. Yhden omaisen mukaan parasta retkellä olikin seura. – Oman kunnon heikentyessä kasvaa huoli psyykkisesti sairaasta omaisesta, josta on tähän saakka jaksanut huolehtia. Haasteena ikääntyvien kohdalla on mielenterveysomaiseksi tunnistautuminen ja ehkäpä pohjalaisuuteen liittyvä tuen vastaanottamisen vaikeus. 23 Vanhustyö 3 • 2016 lautteessa kiitetään myös sitä, että hyvinvointitapaamiset ovat antaneet sysäyksen aktivoitua eteenpäin elämässään. Hankkeessa toteutettu virkistysja vertaistoiminta on piristävää vaihtelua arkeen. Vertaistoiminta on lääke yksin jaksamiseen Ikääntyneet mielenterveysomaiset kantavat usein yksin huolta sairastuneesta läheisestä ja omasta tilanteestaan. Miten järjestän asiat sen jälkeen, kun en itse jaksa, näitä pohtivat omaiset, kertoo Paukku. Esimerkiksi päiväretki Uuteenkaarlepyyhyn koettiin rentouttavaksi ja siltä saatiin virkistystä ja vertaistukea. Vertaistuki auttaa jaksamaan ja ymmärtämään paremmin omaa tilannetta, kun huomaa että ei ole tilanteessa yksin, ”on huomannut että muillakin on rankkaa”. Rahoitushaku iäkkäiden ja omaishoidon kärkihankkeen kokeiluihin on käynnistynyt. Oman kunnon heikentyessä kasvaa huoli psyykkisesti sairaasta omaisesta, josta on tähän saakka jaksanut huolehtia.. Toukokuussa 2016 julkaistussa hallituksen kärkihankkeen valtionavustusten hakujulistuksessa on VIOLA-toimintamalli yhtenä esimerkkinä omaishoitoon liittyvien kokeilujen kohdalla. Lisätietoja sosiaalija terveysministeriön nettisivuilta ja tästä lehdestä Ajan virta -palstalta
Tavoitteena on parempi vuorovaikutus, joka parantaa kaikkien arkista hyvinvointia.. Kampanja oli menestys ja se tavoitti arviolta 300 000 ihmistä 45 eri maasta. Kurssista teki poikkeuksellisen sen, että muistisairaat puolisot olivat myös mukana kurssilla ja heille järjesti ohjelmaa Hyrian lähihoitajaopiskelijat. LÄHDE-hanke vastaa Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen sosiaalisesta mediasta. Yhteistyökumppaneiksi saatiin isoja suomalaisia festivaaleja mm. Mukaan julistemalleiksi lähti kolme kanta-hämäläistä artistia Heidi Kyrö, K-System ja Turisas. Tuska Open Air Metal Festival, Wanaja Festival, Flow Festival sekä Puistoblues. Aktiivisen eloisan ja johdonmukaisen viestinnän ansiosta Kanta-Hämeen Muistiyhdistys on tällä hetkellä Facebookissa Suomen seuratuin muistiyhdistys. Onnistunut yhteistyökokeilu Marttojen kanssa Hanke järjesti Etelä-Hämeen Marttojen kanssa Riihimäellä 2015 miespuolisille omaishoitajille kotitalouskurssin, jossa miehet pääsivät opettelemaan eri ruokien valmistusta sekä erilaisia kodintaitoja. Lääkärinluentojen kautta on nostettu keskusteluun myös arempia ja vähemmän puhuttuja aiheita, kuten muistisairaus ja väkivalta sekä muistisairaus ja seksuaalisuus. Teksti: Toimittanut Tiina Hailla Kuva: Heidi Kyrö / Ville Tarhala LÄHDE-hanke – Läheisverkosto osana muistisairaan ja omaishoitajan hyvää arkea Keväällä 2013 Hämeenlinnassa käynnistyneen Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen LÄHDE -hankkeessa lisätään muistisairaan omaishoitajan ja läheisverkoston tietoa ja taitoa. Vuoden 2015 aikana toiminta keskittyi Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueille, tänä vuonna vuorossa on Forssan seutu. Ammattilaisillekin arkoja aiheita esiin Toimintaan kuuluu erilaisia koulutuksia, yleisöluentoja, työpajoja ja hanke tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemiseksi. Kurssi oli erittäin onnistunut ja sille suunnitellaan jatkoa. Kampanja on tarkoitus pitää myös ensi vuonna. Hankkeen aktiivinen toiminta Riihimäellä johti myös siihen, että keväällä 2016 Riihimäelle perustettiin Kanta-Hämeen Muistiyhdistykselle alaosasto, joka otti käyttöönsä LÄHDEhankkeen pilotoimia toimintamalleja. 24 H anke haluaa myös herättää julkista keskustelua muistisairaan ihmisen kohtaamisesta ja sitä kautta aihetta arkipäiväistämällä tukea muistisairaan ihmisen ja hänen omaishoitajansa arkea. Aina päivän lopuksi koko porukka kokoontui pitkän pöydän ääreen syömään miesten tuotoksia. Hanke on saanut kiitosta aiheiden esiin tuonnista. Artistit aivoterveyden asialla Aivoviikolla keväällä 2016 hanke järjesti ”Musiikki parantaa aivoterveyttä” -posterikampanjan, jonka tarkoituksena oli levittää tietoa aivoterveydestä kaikenikäisille ihmisille musiikin kautta
Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorelan esitys tietosuojaja salassapitoasioista kiinnosti kuulijoita kovasti ja käynnisti vilkkaan keskustelun tärkeästä aiheesta. Iltapäivän ohjelma oli viestintäpainotteinen; viestintätoimisto Kaskas Median Liisa Mayowilta saatiin vinkkejä, miten pitchata eli myydä juttu medialle. Tavoitteena oli tehdä eläväksi Innokylään kuvattuja toimintamalleja. Tänäkin vuonna palkintofinalistien joukossa oli yksi ohjelman hankkeissa kehitetty toimintamalli, MIKE-työväline alias #MuistiMike. TERVE-SOS:in yhteydessä pidetyllä Innotorilla vastasi Aijjoos-toiminta yhden ohjelmaosuuden sisällöstä. Eloisaa menoa Seinäjoella Eloisa ikä -ohjelma osahankkeineen oli jälleen mukana Terveyden ja hyvinvoinTeksti ja kuvat: Tiina Hailla Eloisa ikä -ohjelmaväen keväisiä kokoontumisia Eloisa ikä -ohjelman Starttipäivässä Helsingissä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja syvennyttiin osaamisen kehittämiseen. Yleisön reaktioiden perusteella voidaan sanoa, että siinä onnistuttiin erinomaisesti! Eloisin esimerkki saatiin, kun Voimaa valokuvista -toimintamallin esittelyssä nähtiin markkinamummojen tekemä kuvareportaasi tapahtumasta. Vanhempi tutkija Marja Saarenheimo puhui ikääntyneiden ihmisten mielenterveyttä koskevasta vaikuttamistyöstä Eloisa ikä -ohjelmassa. Hanketyön esittelyvuorossa oli kotiin vietävän kriisityön pilottiprojektista Tampereelta, jota ovat olleet toteuttamassa eloisat osahankkeet Mirakle ja Likioma yhdessä kriisikeskus Osviitan kanssa. Valtakunnallisessa TERVE-SOS-tapahtumassa 18.–19.5.2016 Seinäjoella eloisat hanketoimijat olivat monipuolisesti ja näkyvästi mukana ohjelmaa järjestämässä ja näyttelyosastolla Hyvin meni! Nyt voi jo rennosti hymyillä, totesivat starttipäivän päätteeksi viestintäpajojen vetäjät Heidi Korva (vas.), ohjelmapäällikkö Reija Heinola, Liisa Mayow (toinen oik.) ja somevaari Aku Eronen. Työtä jatkettiin työpajoissa, joita pitivät edellä mainitun lisäksi sosiaalisen median osaaja Somevaari alias Aku Eronen ja viestintävalmentaja Heidi Korva Communikésta. Eloisa ikä -ohjelman värikkäällä näyttelyosastolla esittelyssä olivat VIOLA-hanke, Memo-ohjelma ja Hytefi-sivusto. Voimavaralähtöinen ajattelu herättää kiinnostusta Kevään aikana on järjestetty lukuisia ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia vahvistavia ja iäkkäiden osallisuutta lisääviä tapahtumia. Ikääntyneitä ihmisiä voimaannuttavalle toiminnalle näyttäisi olevan kovastikin tilausta, toteaa ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta.. Raha-automaattiyhdistyksen erityisasiantuntija Elina Varjonen kertoi hyvän käytännön syntymisestä kokeilun kautta käyttäen esimerkkinä stop ruokahävikille -toimintatapaa. 25 Vanhustyö 3 • 2016 H uhtikuussa Scandic Park Helsingissä pidetyssä verkoston starttipäivässä oli monipuolinen ohjelmakattaus. nin laitoksen TERVE-SOS-tapahtumassa Seinäjoella 18.–19.5. Esimerkiksi Eläkkeensaajien keskusliiton Vielä Virtaa hankkeen Elämyspäivät ovat kevään aikana täyttäneet saleja eri puolilla Suomea ja Etelä-Pohjanmaan eloisien hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden järjestämän Hyvä mieli ikääntyessä -teemakiertueen tapahtumissa on ollut satoja osallistujia
26 M uistojen Talossa jokainen voi tulla jakamaan ja työstämään muistojaan. Niitä ei peitetä museopölyyn. Kaiken tuon olen kokenut itse”. Hän lisää vielä, että näytteleminen stimuloi monia aisteja yhtä aikaa, ja on sen vuoksi äärimmäisen tehokas muistisairaiden parissa. Esimerkiksi muistorasia tai muistoista rakennettu teatteriesitys kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Teatteri muistiherättäjänä Muistot voidaan tehdä näkyväksi jonkin konkreettisen luovan tuotoksen avulla. Tavallisen ihmisen tarinat ja muistot avaavat elämyksellisen linkin elettyyn elämään. Teksti: toim. – Ikäihmisten muistoihin pohjautuva teatteritoiminta on erinomainen esimerkki siitä, että luova muistelu toimii todellisena ”kulttuurisena täsmälääkkeenä”. rakentui kunkin esittäjän omista teatterimuistoista. Näytelmä Muistathan kai. Elämää Kotkassa sodan varjossa oli Muistojen Teatterin ensimmäinen produktio. Elämisen mieltä, potkua toimintakykyyn Leonie Hohenthal-Antin toteaa, että useat kliiniset tutkimukset ovat todentaneet taiteella olevan terveysvaikutuksia. Tämä merkitsee mm. Kulttuurinen täsmälääke Vuonna 2013 Hohenthal-Antin perusti uuden muistojen teatteriryhmän, joka koostui ikääntyneistä teatterin ammattilaisista ja pitkän linjan harrastajista. Hän toimii myös Muistojen Talon taiteellisena johtajana ja kertoo, että Muistojen Talo on Suomen ainoa luovan muistelutyön kulttuurikoulutus ja -kehittämiskeskuskeskus. Herttakaisa Kettunen Kuvat: Leonie Hohenthal-Antin, Ulla-Maija von Herzen ja Varpu Vistala Kun muistot työstetään näkyviin teatteriesitykseksi, se herättää eloon kokijan omat muistot.. – Kun muistot työstetään näkyviin teatteriesitykseksi, se herättää eloon kokijan omat muistot. – Mieleenpainuvin palaute esityksestä oli, kun pyörätuolissa istuva vanha mies sanoi esityksen jälkeen: ”Harvinaista herkkua. Vaihtuvien näyttelyiden, muistojen teatterin, muistorasiatyöskentelyn, kuvan ja värin, tarinoiden, musiikin ym. Mielestäni tämä kuvaa erinomaisesti sitä, että esitys todella tavoitti kuulijansa. Teatteriesitys toimii siis muistiherättäjänä, muistuttaen eletystä elämästä, mutta myös siitä luovuudesta, jolla se työstettiin, Leonie Hohethal-Antin sanoo. avulla lähihistoria tulee elävällä tavalla yhteisön resurssiksi. Yleisö eli vahvasti mukana, osallistui tuttuihin lauluihin ja heitti joskus sekaan repliikkejä, jotka paljastivat, että ”kartalla ollaan”. Näytelmää esitettiin vuosina 2005–2007 mm. useassa alueen hoivaja vanhainkodissa. Viisi eläkkeellä olevaa ikäihmistä, kertoi omista sota-ajan muistoista ja kokemuksista, tavallisen kotkalaisen nuoren arkisesta elämästä iloineen ja murheineen. – Erityisesti muistelutyöstä kumpuava taidetoiminta sisältää samassa paketissa luovan intohimon ja elämän palasten kokoamisen. Eräs vuorostaan osasi kertoa, mitä kadonneelle ostokortille tehtiin. mahdollisuutta olla näkyvissä, olla menneen asiantuntija, olla osa yhteisöä ja toteuttaa itseään luovasti: tekijöitä, jotka ovat henkisen toimintakyvyn ja elämisen mielen kannalta tärkeitä, hän sanoo. Yleisölle sen ajan tapahtumat olivat hyvin elävänä mielessä. Kotkan Muistojen Talo: Jo 10 vuotta hyvinvointityötä kulttuurin keinoin Yhteiskuntatieteiden tohtori ja draamakouluttaja Leonie Hohenthal-Antin on tuonut Englannista mallin Kotkassa sijaitsevaan Muistojen Talon ja Muistojen teatterin. – Yleisöstä suuri osa oli muistisairaita, mutta jo tuolloin havaitsimme, että kosketuspinta löytyi. Leonie Hohenthal-Antin muistelee kuinka eräskin asukas muisti paremmin kuin esittäjät, ”että silloisessa VPK:n talossa oli määrätyn laiset valaisimet”
Tätä seuraa kiertue useassa alueen hoivakodeissa. Onnen murusia sai ensi-iltansa vuoden 2016 maaliskuussa Kotkan kaupunginkirjaston mediatilassa, joka täyttyi heti ääriään myöten. 27 Vanhustyö 3 • 2016 – Kerroimme hauskoista sattumuksista teatterin ihmeellisessä maailmassa ja höystimme esityksen tutuilla lauluilla ja tansseilla. Ja eräs henkilökunnasta kommentoi: ”Ei meidän asukkaat ole koskaan olleet näin rauhallisia.” Innostuneena saamastamme vastaanotosta, lähdimme rakentamaan esitystä elämämme onnellisista hetkistä ja muistoista lapsuudesta tähän päivään, Hohenthal-Antin kertaa. Esitys sai niin hyvän vastaanoton, että se oli ohjelmistossa peräti kaksi vuotta. • on mukana parantamassa muistihäiriöisten ja dementiaa sairastavien henkilöiden elämänlaatua ja tukemassa heidän omaisiaan. Muistojen Talossa • jokainen voi jakaa muistojaan nuoremmille menneen asiantuntijana ja työstää elettyä elämäänsä ja lähihistoriaansa taiteen keinoin • arvostetaan tavallisen kotkalaisen arkea ja arjen historiaa • käytetään luovia menetelmiä (kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ym) • jokainen on kulttuurin tuottaja. Palaute oli erinomainen, joten uusintaesitykset olivat 2.5 ja 11.5 myös kirjastoissa. Tunnin kestävä esitys koettiin jopa lyhyeksi: ”Tulkaa uudelleen”. – Edelleen vahvistui käsitys siitä, että nimenomaan tuttuihin aineksiin pohjautuva esitys löysi hoivakotien asukkaissa kosketuspinna. Muistojen Talo • toimintaa kaikenikäisille kulttuurin ja taiteen keinoin; erilaisia tapahtumia, kursseja, näyttelyitä ja siellä voidaan harrastaa mm. 50-luvulla leikittiin rosvoa ja poliisia, kuvassa Pertti Hellgren, Kristiina Lindqvist, Salme Viljanen ja Terhi Pietiläinen. Myös tähän esitykseen liitimme kaikille tuttuja lauluja, leikkejä ja tanssia. – Nämä Muistojen Teatterista saadut kokemukset käynnistivät mielessäni pohdinnan siitä, että voisiko muistoihin pohjautuvaa taideja kulttuurikokemusta kutsua eräänlaiseksi ”kulttuuriseksi täsmälääkkeeksi”, jos taiteella yleensä katsotaan olevan terveysvaikutuksia. teatteria, käsitöitä ja henkilökohtaisen muistorasian tekemistä. – Aihehan on mitä ajankohtaisin: onnellisuutta tavoitellaan, sitä tutkitaan, siitä keskustellaan. Hohenthal-Antin pohdiskelee lopuksi. Kristiina Lindqvist (vas.), Salme Viljanen, Leonie Hohenthal-Antin, Terhi Pietiläinen ja Pertti Hellgren tekevät Muistojen teatteria
Jälleennäkemisen iloa Kevään 2016 aikana omaishoitajien ja muistisairaiden ryhmä on kokoontunut Varpu Vistalan ohjaamana Muistojen Talolla kerran kuukaudessa. – Muistellaan missä soitettu kappale on kuultu, miten se on vaikuttanut ja mitä muita muistoja se on mahdollisesti herättänyt. Kun omaishoitajien ja muistisairaiden henkilöiden ryhmä kokoontuu Muistojen Talolle saman pöydän ääreen, täyttyy Talo iloisesta puheensorinasta ja jälleennäkemisen ilosta. Ryhmä muodostui osittain projektin aikana aloittaneista omaishoitajista ja muistisairaista henkilöistä ja osittain uusista perheistä, jotka olivat halukkaita liittymään ryhmään. Tapaamisten teemat ovat olleet muun muassa kirjallisuus, musiikki ja kuvataide. Liikuttaviakin hetkiä on koettu yhdessä, kun soitettava kappale on esimerkiksi nuoruuden tanssilavoilla kuultu ja tärkeä muisto pariskunnan seurusteluvaiheesta, puhumattakaan häävalssin taianomaisesta kuuntelusta. Esimerkiksi Muistojen musiikkiraati on Vistalan mukaan ollut hyvin suosittu ja tunteita herättävä teema. Monien tutkimusten mukaan taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia antamalla rikastavia elämyksiä, positiivisia kokemuksia ja vaihtelevaa sisältöä päivittäiseen arkeen Yhteisten muistojen jakoa Kahden vuoden ajan perheet kokoontuivat joka toinen keskiviikko Muistojen Talolle muistelemaan luovasti. Tapaamisissa omaishoitajat tutustuivat vastaavassa elämäntilanteessa oleviin muihin omaishoitajiin ja muodostivat samalla toimivan vertaistukiryhmän, Vistala kertoo. Varpu Vistalan lisäksi ohjaajana on ollut Leonie Hohenthal-Antin. – Taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvointiin on ollut tutkimuksen ja laajan keskustelun aiheena. Tapaamiskerrat oli suunniteltu etenemään teemoittain elämänkaarimallin mukaan. Herttakaisa Kettunen. 28 O maishoitajien ryhmää vapaaehtoisena vetävä Varpu Vistala kertoo, että projektin päätavoitteena oli tukea omaishoitajan jaksamista, parantaa heidän ja muistisairaan elämänlaatua ja arvokkuuden kokemusta luovan muisteluyön uusimpien tekniikoiden avulla. Raatiosuuteen on kuulunut myös kappaleen pisteytys 1-10. Muistojen Talo on ollut mukana Euroopan muistelutyöverkoston 2010 käynnistämässä kaksivuotisessa projektissa Muistoista voimaa omaishoitoon – Remembering together (RTRT). Ryhmä käynnistyy aina yhteisellä ryhmän valitsemalla laululla ja uunituoreilla pullakahveilla. – Yhteisiä muistoja jaettiin erilaisten ”muistiherättäjien”, kuten kuvan, piirtämisen ja maalaamisen, musiikin, äänen, laulun, liikkeen, draaman, esineiden ja materiaalien avulla. Projektin tavoitteena oli kehittää ja mallintaa edelleen luovan muistelutyön tekniikoita ja menetelmiä omaishoidon osaksi parhaimpien eurooppalaisten käytäntöjen pohjalta Tukea omaishoitajille Muistoista voimaa omahoitoon Teksti: toim. Kuukauden teemat on yhteisesti sovittu etukäteen ja teemoissa on sovellettu edelleen projektin aikaisten elämänkaarimallin teemojen kokemuksia. Kun projekti päättyi, omaishoitajien ryhmää jatkettiin vapaaehtoisvoimin. Musiikkia soitetaan kappale kerrallaan ja muisteluosio toteutetaan paritai pariskuntatyöskentelynä
Etäomaishoitajien tulee saada myös taloudellista apua toimintaansa. Sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön tulisi tunnistaa etäomaishoivatilanne ja tehdä yhteistyötä etäomaishoitajan kanssa. Järkytys oli suuri, kun huomasin itse olevani etäomaishoitaja eli henkilö, joka huolehtii omaisen hyvinvoinnista ja kotona selviytymistä etäältä. Äidilläni diagnosoitiin muistisairaus, mutta kotona asuminen mahdollistui isäni huolenpidolla hyvin. Ensin oli huoli heidän selviytymisestään, mutta sitten huoli muuttui vastuuksi. Kuitenkin sairaus ja ikääntyminen tuovat joka vuosi yhä enemmän avun tarvetta. Minustakin tuli etäomaishoitaja Teksti: Annamaija Saastamoinen. En ole tällaisessa elämäntilanteessa yksin, meitä on paljon Suomessa, jotka huolehtivat vanhemmistaan kaukaa. Työantajan kannattaa huomioida toiveet, koska silloin etäomaishoitaja jaksaa myös työssään paremmin. Kun etäomaishoitaja joutuu olemaan hoivatilanteen vuoksi töistä pois, sen voisi tehdä ilman palkan menetystä. Saahan pienen lapsen hoitoon palkallista vapaatakin. Kuin huomaamatta minä aloin yhä enemmän olla mukana heidänkin arjessaan: milloin ostamalla jotakin tarvittavaa, milloin miettimällä seuraavan viikon ruokahuoltoa. Tämä aiheuttaa monia käytännön vaikeuksia. Silloin, kun puhelimella ei saa omaista kiinni, täytyy olla turvaverkko, johon ottaa yhteyttä. On paljon yksinäisiä vanhuksia, joista sukulaiset tai naapurit pitävät huolta. Suurin osa etäomaishoitajista sanoo, että kun vanhemmat ovat hoitaneet hänet, niin on nyt hänen vuoronsa hoitaa. 29 Vanhustyö 3 • 2016 O len käynyt vuosien varrella monta vaihetta iäkkäiden vanhempien hoivassa, silloin isäkin oli vielä elossa. Pikku hiljaa päädyin etäomaishoitajaksi. Etäomaishoitajien tekemä arvokas työ tulee tunnustaa. Oulussa tehdyn selvityksen mukaan meitä on 65 000, mutta kokemuksen mukaan määrä on huomattavasti suurempi. Etäomaishoiva ei onnistu kuitenkaan yksin, tarvitaan muiden sukulaisten tai lähipiirin apua. Taas on yksi vaihe äidin hoivassa käyty tällä erää läpi. Nyt on minun vuoroni hoitaa Vaikka etäomaishoiva on raskasta, ja kaikki vapaa-aika ja lomat menevät omaisen hoivassa, niin mukana kulkee ilo ja auttamisen halu. Niin tässäkin tapauksessa. Työni kautta olin ollut etäomaishoivaksi nimetyn ilmiön kanssa tekemisissä. Työpaikoilla on yleensä olemassa erilaisia tapoja joustamisille. Usein lapset, lapsenlapset, naapurit ym. Muuten hätä akuuttitilanteessa käy ylivoimaiseksi, varsinkin jos muita sisaruksia ei ole hoivassa mukana. Tutkimusten mukaan toisista välittäminen ei ole kadonnut, vaan yhteisöllisyys on vielä voimissaan. Joustaako työpaikka, kun etäomaishoiva vaatii ylimääräisiä vapaapäiviä. Tulen juuri äitini lääkärinkäynniltä. Joissakin asioissa sairaus näkyi, mutta arjen askareet sujuivat heillä yhdessä. Etäomaishoitajan kannattaa kertoa tilanteestaan työpaikallaan ja pyytää joustoja tarvittaessa. Välimatkaa voi olla vähemmänkin, mutta jos ei ole julkisia kulkuvälineitä haja-asutusalueelle, niin matka koetaan haastavaksi. ovat valjastettu hoivaan mukaan. Välimatkaa meillä oli yli sata kilometriä ja vapaa-ajat sekä viikonloput menivät vanhempieni luona. Nyt olikin hyviä uutisia, enää ei tarvitse tulla kontrolliin kuin silloin, jos jotakin äkillistä huononemista tapahtuu. Myös puolison vanhemmista pidetään huolta tai ikääntyneistä sisaruksista tai muista sukulaisista. Työpäivä ei pääty klo 16.00 Suurin osa etäomaishoitajista käy työssä, usein asutuskeskuksissa ja omaiset asuvat haja-asutusalueella. Etäomaishoiva koetaan velvollisuudeksi, mutta myös oikeudeksi, vaikkakin etäomaishoivaa ei ole virallisesti määritelty eikä sitä tueta taloudellisesti yhteiskunnan taholta. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin
Yhteensä tuen saajia oli 1047. Vielä nyt eivät kriteerit ole kaikkialla samat.. Ovatko ne riittävät. 30 Kysyimme sattumanvaraisesti valituilta kunnan-tai kaupunginjohtajilta, mitä he tietävät oman kuntansa tai kaupunkinsa omaishoitajien tilanteesta. Palvelutarpeen arvioinnissa olisi hyvä saada käyttöön yhteiset mittarit ja raja-arvot, jotka yhtenäistäisivät omaishoidon tuen myöntämisperusteita. 4. Kuinka monta omaishoidon tukea saavaa henkilöä kunnassanne on. Toisessa hoitopalkkio on 387 euroa ja toisessa 775 euroa. Paljonko on varattu määrärahoja. Tukeen on tänä vuonna varattu 5,8 miljoonaa euroa. Vantaalla tukeen varattu 5,8 miljoonaa euroa Kari Nenonen Kaupunginjohtaja Vantaa 2. Muutama vuosi sitten pääsi käymään niin, että määräraha pääsi loppumaan loppuvuodesta. Millä tavoin kunnassanne/kaupungissanne on määritelty omaishoidon tuen suuruus 2. Tällä tuella pyritään varmistamaan omaishoitajien jaksamista. Palkkioluokan määrittelyssä on keskeinen asia hoidon sitovuus. Määrärahan lisäksi kaupunki tarjoaa omaishoitajille myös muuta kuin taloudellista tukea. Vantaalla on kaksi hoidon vaativuuden mukaan määriteltävää palkkioluokkaa. Viime vuonna 65 vuotta täyttäneitä omaishoidon tulen saajia oli 632. Kysymykset: Koonnut: Herttakaisa Kettunen 1. 4. 3. Mikä olisi mielestänne järkevin tapa yhdenmukaistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteita. Omaishoidon tuen päätökset perustuvat asiakkaan tilanteen arviointiin, kotona asumista tukevaan palvelukokonaisuuteen sekä määriteltyihin kriteereihin, joita käytetään yleisesti vanhuspalveluissa. 1. Määrärahaa on varattu niin, että se riittää. 3
Määrärahat 1 324 000 euroa vuodessa. 3. Kuitenkin alueellisen erilaisuuden ja siten mahdollisesti erilaisten tarpeiden perusteella on syytä olla kansallisten perusmyöntämisperusteiden lisäksi mahdollisuus täydentäviin maakunnallisiin myöntämiskriteereihin. Määrärahoja vuodelle 2016 on varattu 9,1 miljoonaa euroa. 4. Raumalla viisi maksuluokkaa Matti Pennanen Kaupunginjohtaja Oulu Oulussa toivotaan yhtenäisiä perusmyöntämisperusteita. 31 Vanhustyö 3 • 2016 1. Eri tukiluokkien myöntämisperusteet on määritelty siinä. Määrärahallisista syistä ei ole toistaiseksi tarvinnut tehdä kielteisiä päätöksiä. Yhteiset valtakunnalliset tukiluokat sekä kriteeristö, jotta myöntämisperusteet ja arviointi tuen saantiin olisi yhdenmukaisempaa. 3. Haasteeksi arvioinnissa usein tulee subjektiivinen kokemus tuen myöntämisestä ellei ole selkeitä kriteereitä tai mittaristoa. Jos käytäntöjä yhdenmukaistetaan, säilyisikö esimerkiksi palvelusetelikäytäntö osana omaishoitajien konkreettista tukemista, joka ollut hyvä vaihtoehto. 4. Summa sisältää rahapalkkion sekä palvelusetelit. 1 . Kari Koski Kaupunginjohtaja Rauma 2. Apuvälineinäovat RaVa-arviointilomake, tarvittaessa MMSE-muistitesti, voimavarakartoitus-lomake, haastattelu ja havainnointi hoito-olosuhteista ja ympäristöstä sekä hoitoja palvelusuunnitelma. Tuen saajia on yhteensä 1480 henkeä. Raumalla on käytössä viisi maksuluokkaa. Päätöksentekijällä on oikeus poiketa kriteereistä erittäin perustelluista syistä tapausharkinnan pohjalta. Hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 774,98 euroa kuukaudessa. Oulun kaupungissa omaishoidon tuki myönnetään kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville. Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen alimman hoitopalkkion suuruus vuonna 2016 on 387,49 euroa kuukaudessa. Perusteena on hoidettavan hoitoisuus ja hoidon sitovuus. 2. Hyvinvointilautakunta on päättänyt omaishoidon tuen kriteereistä. Hoidon sitovuutta ja vaativuutta arvioidaan kotikäynnillä. Maksuluokat vuonna 2016: 387,49 euroa/kk, 464,93 euroa/kk, 645,74 euroa/kk, 774,98 euroa/kk ja 1162,33 euroa/kk. Ajatellen sosiaalija terveydenhuollon tulevaa maakunnallista järjestämistapaa, kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi on perusteltua, että omaishoidon tuessa on yhtenäiset kansalliset perusmyöntämisperusteet. Yli 65-vuotiaita omaishoidon tuen asiakkaita tällä hetkellä 215
Elli Aaltosen vetämä työryhmä on tehnyt todella hyvää työtä ja sillä työryhmällä voisi jatkaa työstämään yhtenäisiä myöntämisperusteita ja samalla yhdentää myös palkkioluokat. Hoitopalkkioluokkia on käytössä kolme: kaksi alinta hoitopalkkioluokkaa ovat lakisääteiset alarajat: 387,49 euroa / kk ja 774,98 euroa /kk. 2 350 500 € ja tässä vaiheessa vuotta se näyttää riittävältä. Omaishoidon tuki on jaettu neljään maksuluokkaan peilaten juuri hoidon sitovuuteen. 1. Omaishoitajien määrä on noin 580. Mikkelissä määrärahaa on varattu (vanhukset, vaikeavammaiset, kehitysvammaiset) yht. Myöntämisperusteiden määrittäminen on erittäin haastavaa, jotta se palvelisi kaikkia tasapuolisesti. Koko omaishoidon kustannuspaikan budjetti vuodelle 2016 on 2 706 000 euroa, omaishoidon hoitopalkkioihin on määrärahaa varattu 1 968 000 euroa. 3 . Tilanne kuitenkin elää jatkuvasti ja heinäkuun jälkeen paremmin ennustettavissa. 2. Ehkä paikallisesti tulisi kuitenkin olla vielä mahdollisuus määritellä hoidon sitovuutta. Nyt kunnilla on omat myöntämisperusteet ja omia ”virityksiä” kunnan erikoispiirteiden mukaan. 2. 3. Timo Halonen Kaupunginjohtaja Mikkeli Mikkelissä noin 580 omaishoitajaa Kaisa Rautiainen Johtava sosiaalityöntekijä Joensuu Myös Joensuussa toivotaan tuen yhdenmukaisia myöntämisperusteita. Järkevintä olisi että omaishoidon tuen myöntäminen siirtyisi Kelalle, silloin tulisi käyttöön koko maahan yhdenmukaiset myöntämisperusteet ja maksuluokat. Luku kieppuu kuukausittain jonkin verran yli tai alle 350. Tämäkin on tietysti hyvä asia, että kuntien erikoispiirteet tulee huomioitua, esimerkiksi pieni maaseutukunta verrattuna kaupunkiin, tarpeet voivat olla hyvinkin erilaisia. 4 . Omaishoitajien yhdenvertaisuuden takia, olisi parasta että myöntäminen siirtyisi Kelalle, silloin ei enää oltaisi riippuvaisia kuntien taloudesta eikä erilaisista myöntämisperusteista. Aina löytyy yksilöllisiä tarpeita, joita olisi huomioitava. 32 1 . Omaishoidon tuen piirissä on noin 350 kuntalaista. 4. Ylin hoitopalkkioluokka on 1441,00 euroa kuukaudessa, kun omaishoitaja jää pois omasta työstään hoitamaan laitoshoidon tarpeessa olevaa läheistään, eikä hoitaja saa muuta korvausta ansionmenetyksestä. Mutta vaatii valtakunnan tason poliittisen päätöksen, mikä on se ”alaraja” jolla omaishoidon tuen piiriin pääsisi
Kulttuuritoimi on järjestänyt tilaisuuksia, joihin omaishoitajilla on ollut vapaa pääsy Omaishoidon yksikkö Kouvolan omaishoidon henkilöstön positiivinen työote näkyy arjessa, vaikka nykyään omaishoidon asiakkaat ovat usein moniongelmaisia ja vaativat selviytyäkseen monesti laajan tukiverkoston. Kahvihetken tarkoituksena on madaltaa kynnystä tulla omaishoidon yksikköön, tarvittaessa tavata oma palveluohjaaja ja samalla verkostoitua toisten omaishoitajien kanssa. ystävälippuja edulliseen hintaan. Kutsuimme myös yhteistyökumppaneita esittäytymään. Viime vuoden lopulla omaishoitajille lähetetty asiakastyytyväisyyskysely sekä henkilöstön työhyvinvointikysely vahvistivat käsitystä hyvin toimivasta työyhteisöstä, jolla on halua ja kykyä tukea entistä paremmin omaishoitajia heidän vaativassa ja raskaassa työssään. Info piti sisällään napakan tietopaketin omaishoitoon liittyvistä kysymyksistä, kuten kriteereistä, omaishoitajien hyvinvointija terveystarkastuksista, vapaapäivistä, palvelusetelistä, omaishoitajan lomista ja kuntoutuskursseista, hoitotyöstä, ergonomiasta ja apuvälineistä sekä työn yhdistämisestä omaishoitajuuteen. Omaishoidon yksikkö tekee yhteistyötä kaupungin kulttuuritoimen ja Socomin (sosiaalialan osaamiskeskus) kanssa. 2014. Kouvolassa omaishoidon tuki pitää sisällään neljä hoitoisuusluokkaa. Omaishoitajien vertaistukitoiminta lähinnä yli 65-vuotiaille omaishoitajille on käynnistynyt myös pikkuhiljaa vuodesta 2013. Tämä mahdollistaa toimivan yhteistyön ja vertaistuen työntekijöiden kesken. Ehdotuksia arvioidaan yhdessä ja pohditaan, miten uusi idea tai toimintatapa soveltuisi omaishoitoon ja asiakkaille. Suosituin vertaistukitoimintamuoto on vesiliikuntaryhmät. Omaishoidon henkilöstö on kokenut hyvänä sen, että koko omaishoito on samassa yksikössä ja yhteisissä tiloissa. Vaihtoehtoina Kouvolassa on lyhytaikaishoito kaupungin omissa yksiköissä, lyhytaikainen perhehoito hoidettavan tai perhehoitajan kotona, omaishoidon omat lähihoitajat, päiväkeskukset tai ostettu lyhytaikaishoito (laitoksessa tai kotiin) sekä omaishoitajan oma sijainen. tilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa. Keräämme myös asiakkailta mielipiteitä toimintamme kehittämiseksi. Vuonna 2015 Kouvolassa oli toimeksiantosopimuksella toimivia omaishoitajia 1100. Tarkastukset aloitettiin 80 vuotiaista ja sitä vanhemmista omaishoitajista. Anu Parikka Palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut Omaiset auttajina Omaishoito Kouvolassa. Hyvinvointija terveystarkastusten sisältö on mietitty yhdessä käyttäen apuna esimerkiksi Kelan COPE-lomaketta. Yhteistyökumppanimme ovat voineet laittaa samassa kirjeessä tietoa toiminnastaan. Käytössä on myös palveluseteli (25 euroa) omaishoitajan jaksamisen tukemiseksi. Yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointija terveystarkastukset alkoivat jo v. Kirjeistä huolimatta olemme saaneet palautetta, että omaishoitajat eivät saa tarpeeksi tietoa omaishoitajuudesta, tukipalveluista ja omaishoitajan jaksamisen tukemiseen liittyvistä asioista, tai että he eivät jaksa lukea pitkiä kirjeitä. Toimin palvelupäällikkönä omaishoidon yksikön esimiehenä. Alle 65-vuotiaiden tarkastukset käynnistyivät pienimuotoisesti viime vuoden lopulla ja jatkuvat laajemmin huhtikuusta 2016 alkaen. Viime vuonna käynnistimme omaishoidon infotilaisuudet uusille omaishoitajille. Lakisääteisten vapaiden aikaisen hoidon järjestämisvaihtoehtoja on useita ja pyrimme järjestämään hoitomuodon asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavaksi. Alle 65-vuotiaiden tarkastuksista vastaa terveydenhuollon palvelut. Kouvolan teatteri on jo kahden vuoden ajan tarjonnut omaishoitajille ns. Viime vuonna Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluissa käynnistynyt Askelprojekti (Asiakas keskiöön) on tukenut hyvin omaishoidon asiakaslähtöisyyden kehittymistä. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden aikaisen hoidon maksullisuus tuli voimaan vasta tänä vuonna. Omaishoidon henkilöstö on innovatiivista, joten uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi tulee työyhteisöltä itseltään, ei pelkästään esimiehiltä. 33 Vanhustyö 3 • 2016 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Omaishoitajien avoimet iltapäiväkahvit käynnistimme maaliskuussa 2016 ja ao. K ouvolassa omaishoito, vauvastavaariin, kuuluu ikääntyneiden palveluihin. Omaishoitaja voi palvelusetelillä ostaa virkistyksekseen jalkahoitoa, hierontaa tai hetkellistä hoivaa omaishoidettavalle oman menonsa ajaksi. Kaupungin omaishoidon yksikössä työskentelee kuusi palveluohjaajaa, neljä lähihoitajaa ja toimistosihteeri. Omaishoitajan jaksamisen tukeminen Olemme informoineet omaishoitajia ajankohtaisista asioista vuosittain kahdella uutiskirjeellä
Hän on tutkinut ja kirjoittanut paljon varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ihmisen koko elämänkaarelle. Silti hän haluaa muistuttaa, että kaikissa elämänvaiheissa on myös mahdollisuus eheytyä. Kuolemaan saakka tarvitaan toivoa. 34 Teksti ja kuva: Eeva Mehto Psykoanalyytikko, filosofian lisensiaatti Pirkko Siltala on kiinnostunut mielen ja ruumiin vuoropuhelusta
–Tunteilla, mielikuvilla ja vaikeilla traumaattisilla kokemuksilla on havaittu olevan tärkeä merkitys myös ihmisen ruumiillisissa sairauksissa ja oireissa, eikä vain psyykkisissä sairauksissa. Tarvitaan ymmärtäviä ja eläytyviä ihmisiä. Näiden kysymysten pohtiminen yhdessä tietoa antavan lääkärin kanssa kuuluu sairauden työstämiseen ja siihen, että sairastumisesta voi vähitellen tullaa osa potilaan elämäntarinaa. Miten vanha ihminen jaksaa edes terveenä säilyttää toivon elämään tässä nuoruutta ihannoivassa maailmassa. Sveitsissä ja Ruotsin Karolinska instituutissa perhe pyydetään aina mukaan potilaan hoidon keskustelutiimiin. Tällöin potilas, perhe, lääketieteellinen tutkimusryhmä ja hoitotiimi kohtaavat. Toivo on ihmisen ensimmäinen elämän voima. Hoitotilanteessa yksikin hoitaja voi muuttaa hoitokulttuuriaa paremmaksi. Siltala on käynyt usein esitelmöimässä potilaan ja hoitohenkilökunnan kohtaamisen merkityksestä. Potilaan kokemusmaailmaan sisältyy monenlaisia elämän ristiriitoja, ahdistusta, menetyksiä, muutoksia, pettymyksiä ja vaikeita kokemuksia. Miten paljon se kuuluu enää itselleni. Se auttaa häntä asumaan ruumiissaan, kokemaan sen omakseen ja eheytymään kaikesta huolimatta. – Miten voimme vastata potilaan kipeisiin kysymyksiin, miksi minä, miksi juuri nyt ja juuri tällä tavalla sairastuin. Joku vanhus saattoi sanoa, että menetin näköni, mutta kuuloni on vielä tallella. 100-vuotiaasta dementoituneesta naisesta, joka meni joka aamu hoitolaitoksen ovelle odottamaan äitiään, jonka piti olla tulossa. Koko elinkaari näyttäytyy sairauksissa Pirkko Siltalan mukaan moderni lääketiede on erottanut ruumiin kokevasta ihmisestä, ja erikoisalat ovat pirstoneet tuon ruumiin yhä pienemmiksi osasiksi. Olen seurannut tällaisia työskentelytapoja ja pidän niitä hyvin arvokkaina. Se on parempi paikka kuin mikään, missä olen aikoinani ollut. 35 Vanhustyö 3 • 2016 T eoksessaan, Vanhuus, elämä haluaa tulla eletyksi, Siltala käsittelee mm. Pirkko Siltala on käsitellyt kirjoissaan paljon yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen merkitystä. – Vanhuksella pitäisi aina olla mahdollisuus löytää jotain uutta sen menetetyn tilalle. Hän osasi säilyttää elämän toivon menetyksistään huolimatta. Hän on havainnut, että raskaissa ja pitkissä hoitotapahtumissa vanhus kadottaa helposti tunteen oman ruumiinsa subjektina olemisesta. – Nämä ovat potilaan toipumisen kannalta merkittäviä asioita, mutta jäävät silti sairauden kriisien yhteydessä usein huomaamatta. – Lääketieteessä vallitseva kulttuuri vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ihmisiä tutkitaan ja hoidetaan sairaaloissa. – Mm. Jos tutkimus ja hoito kaventuvat vain teknologisiksi toimenpiteiksi, potilas riutuu henkisesti, sillä ihmisen mielen maailma, tunnemaailma ei noudata teknologista logiikkaa, Siltala sanoo. Siltala kuvailee, miltä vanhuksesta tuntuu, miten vaikeaa on kiintyä puutteelliseen itseensä. Yleistämisestä ei pääse yksilöllisyyteen, eli ei havaita, mitä sairaus juuri tälle ihmiselle aiheuttaa. Tutkivan ja hoitavan tiimin jäsenten tulisi tukea potilasta hänen sairaudessaan, sen toimenpiteissä ja vaurioista syntyneissä menetyskokemuksissa, Pirkko Siltala muistuttaa. Siltala kertoo mm. Ihminen on lääketieteelle abstraktio ja ruumis on kuin saaristo, jossa pienet saarekkeet ajelehtivat ilman kosketusta toisiinsa. – Lääkärin ja potilaan vuorovaikutus jää helposti vain tutkimustuloksiin ja tilastollisiin tosiasioihin, jolloin vastavuoroisuuden ja keskustelun merkitys ohitetaan. – Eräs potilas sanoi minulle, että sairaus toi minut siihen, mikä olen nyt. Tätä laiminlyödään liian usein hoitokulttuurissamme, Siltala toteaa. Hoitojen aikana potilas myös miettii, kenelle ruumiini kuuluu, lääkäreille, lääketieteelle vai hoitohenkilökunnalle. Myös nämä ilmaisevat itseään fysiologisten ilmiöiden ja prosessien vimmalla, erilaisina sairauksina ja oireina. Siksi Pirkko Siltala pitää hoitosuhteessa myös potilaan perhettä merkittävänä ja on tärkeää, että se tulee myös lääketieteen piiriin mukaan. Mihin itse ihminen unohtuu tilastojen ja tutkimusten valossa. – Myös siksi on tärkeää, että ruumiillisesti sairas ihminen saa myös ruumiillisesti ja aistimuksellista kyllin hyvää hoivaa ja huolenpitoa. Näissä malleissa painotetaan ihmisten emotionaalista vuorovaikutusta, tunteiden ja elämäntilanteiden merkitystä etenkin sairauden puhkeamisen aikaan. Kun tuottavuus, tehokkuus ja teknologia hallitsevat, vuorovaikutus potilaan kanssa saattaa kärsiä. – Meillä on koko elämämme ajan mahdollisuus löytää toivo, mutta siihen ihminen ei yleensä yksin pysty. – Sairaan ihmisen fysiologiset ja emotionaaliset prosessit ilmentyvät rinnakkain, ellei niitä ole kyetty riittävästi työstämään mielen tasolla. Naisen annettiin vain odottaa, eikä asiModerni lääketiede on erottanut ruumiin kokevasta ihmisestä, ja erikoisalat ovat pirstoneet tuon ruumiin yhä pienemmiksi osasiksi.. miten fyysinen sairaus voi saada vanhuksen puhumaan itsestään ja elämänhistoriastaan. Toipumiseen tarvitaan toivoa Sairauden aikana hyvässä ja vastavuoroisessa hoidossa voi löytyä uskoa ja toivoa oman elämän avautumisesta
Tähän muisteluun tarvitaan ehdottomasti kuuntelija. Hoitaja meni aamuisin vanhuksen kanssa ovelle ja ehdotti että he voisivat katsoa yhdessä vanhuksen valokuvia. Valokuva-albumista löytyi kuva, jossa vanhus oli viisi-kuusivuotiaana äitinsä ruumiin ja arkun ääressä. Siltala on toiminut kuolevien hoitajana sekä kuolevien hoitajien työnohjaajana. Pirkko Siltala on työssään vanhusten parissa havainnut, että jos ihminen löytää tunteet omiin menetyksiinsä ja pystyy käsittelemään niitä, hänen ei tarvitse masentua. Pikkuhiljaa odotus loppui. Asukkaat myös näyttävät hoitohenkilökunnan kanssa tiloja uudelle tulokkaalle ja kertovat talon toiminnasta. 36 aan puututtu millään tavalla, kunnes yhteisöön tuli uusi hoitaja, joka halusi tehdä sille jotain. Eheyttävä maennus hoivaa Siltala erottaa eheyttävän ja kliinisen masennuksen toisistaan. Uusi asukas esitellään aina halukkaille talon asukkaille ja toivotetaan tervetulleeksi. Sitten hän alkoi veisata virttä ja kertoi, että tämä virsi laulettiin äidin hautajaisissa. Jos ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa näitä menetyksiä ja vastoinkäymisiä voidaan käsitellä, kliininen masennus muuttuu eheyttäväksi masennukseksi, joka on yksi ihmisen tärkeä ulottuvuus. Pirkko Siltala kirjoittaa parhaillaan kirjaa, Onko minun mahdollista kuolla. Vaikka nainen meni edelleen jonkin aikaa äitiään vastaan, hän saattoi sanoa, että ai niin, äitihän on kuollut. On tärkeää, että vanhus käy läpi niin hyviä kuin huonoja elämänvaiheitaan. Hän on haastatellut kirjaansa kuolevia sekä heidän ystäviään ja omaisia. Elämä ei ole todellista kummassakaan ääripäässä. – Meidän tulee myös kyetä hyväksymään itsemme sekä hyvänä, että pahana, onnistuneena sekä epäonnistuneena, eikä vain jompana kumpana. Siltala toivoisi, että etenkin vanhusten viimeiset hoitokodit olisivat psykoterapeuttisia laitoksia. Kauniit puitteet eivät auta, jos yhteisöllisyys puuttuu. Tunnistettuan tilanteen vanhus puhkesi itkemään. – Mielen eheytyminen ja elämän saattaminen päätökseen ovat vanhuuden keskeisiä tehtäviä. Kuva: kuvituskuva istockphoto Vuorovaikutteinen kokemus uuden hoitajan kanssa auttoi tätä naista myös olemaan vuorovaikutuksessa talon muiden asukkaiden kanssa ja kertomaan asioita, joita hän ei ennen ollut ilmaissut. Vähitellen kuvia katsoessaan vanhus huomasi, että siinä oli hän ja hänen kuollut äitinsä. Pirkko Siltala VANHUUS, elämä haluaa tulla eletyksi, Kirjapaja 2013. – Olen käynyt Englannissa tutustumassa erääseen hoitolaitokseen, jossa yhteisöllisyyttä rakennetaan ja vaalitaan. Kliininen masennus syntyy, jos elämän varrella on liikaa työstämättömiä menetyksiä. – Muistelemiseen sisältyy hyvin paljon tunteita, ja on tärkeä ymmärtää, että tunteet eivät ole toistensa vastakohtia. Hän oli perustamassa Suomen saattohoitoa ja toimi Terhokodin työnohjaajana yli 20 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset olisivat todellisessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja kunnioittaisivat toisiaan. Rakkaus ja vihakin ovat rinnakkaisia tunteita, jotka tukevat toinen toistaan
Jokaisen ihmisen ihmisenä olemiseen kuulu mahdollisuus liikkua ja tavata ystäviään ja tuttaviaan. Se on palkitsevaa myös pysyvänä ratkaisumallina, kunhan omaisen omat oikeudet täyttyvät. Nyt olemme puolivälissä; palvelukoteja jaasuntoja rakennetaan, mutta omaisia pyydetään entistä enemmän mukaan hoivaajiksi. Asiasta tulee helposti moraalinen vaade.Olen aavistavani myös, että omaishoitajan on vaikeaa saada vanhustaan väliaikaiseen tai pysyvään hoivaan, kun siihen tulee tarvetta. Täysikäinen ihminen on vapaa kulkemaan ja päättämään, mutta missä mitassa . 37 Vanhustyö 3 • 2016 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja ja myös omaishoitaja. Omaiset ovat aina huolissaan läheisensä selviytymisestä. Virallisen omaisstauksen saaminen antaa velvollisuuksia, mutta myös oikeuksia omaishoitajille. Suomen laitosajattelun kaudella rakennettiin hoitolaitoksia ja julkinen valta otti enemmän hoitovastuuta. Omaiset auttajina. Kysymys on tunneasiasta: kukapa ei sanoisi kyllä, kun tiedustellaan läheisen hoitajaksi ryhtymisestä. Olen tietysti myös törmännyt tilanteisiin, jossa asiakas jättää tulematta sovitulle hoitokäynnille, jolloin omaisilta kysytään, missä potilas on. Harvoin mietimme mitä on vapauden menettäminen. Se on tavallaan abstrakti oikeus, mutta äärettömän perustavan laatuinen oikeus. Omaishoitajana on aina kiinni, on sitouduttava vastuun ottamiseen ja kaikkinaisen hoivan toteuttamiseen. Itseäni on eritysesti koskettanut psykiatristen potilaiden omaisten asema: Vaikka oma lapsi tai puoliso on asianmukaisessa avohoidossa, ovat isät ja äidit tai puolisot aina ja joka tapauksessa taustapäivystäjiä. Olen monta kertaa miettinyt, että mieltävätkö omaishoitajat auttajiksi suostuessaan, miten suuren kokonaisurakan he ottavat. Oikeuksiin kuuluvat paitsi vapaapäivät, myös taloudelliset mahdollisuudet olla hoitajana. Heidän oletetaan ilman muuta seuraavan läheisensä tilannetta. Omaisauttamisessa keskeinen kysymys on, kenen ehdoilla apua tai hoitoa järjestetään. Asiaan on tämä hallitus kiinnittänyt huomiota ja erityisohjelma on luotu.Toivottavaa on, että hankkeen rahat jalkautuvat aidoksi avuksi omaisauttajille. Omainen joutuu pakosti säätelemään omaa elämäänsä hoidettavan rytmiin ja tarpeisiin. Lakisääteiset vapaapäivät ovat aidosti tarpeen, jotta omainen jaksaa auttajana. Ehkä omaiset eivät itse sitä aina tajua, mutta ennen pitkää väsyvät, jos eivät osaa vaatia omaa oikeuttaan elää myös omalla tavallaan edes muutaman päivän kuukaudessa. Pirkon pakina E ntisessä suomalaisessa kulttuurissa omaiset hoitivat perheensä avun tarvitsijat, olivat he sitten vammaisia tai vanhuksia. Omaiselle on kuitenkin oikeus omaan elämään ja siihen julkisen järjestelmän tulee tuoda tukea. Omaisauttajan tehtävä on ”kokonaispalkkauksessa” oloa eli ympärivuorokautista apuna olemista ja päivystystä. Helposti kysellään, ettekö vielä pärjäisi kotona! Auttaminen on palkitsevaa etenkin kerrallisena tai lyhytaikaisena
Tarkoituksena on tarjota sekä asiakkaille että omaishoitajille helposti saavutettavia lähipalveluja, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään. Tämä on kuitenkin yleistä, koska toimintakyvyn heikkenemisen ja ystävien puutteen myötä ikäihmisen mieliala laskee, elämänlaatu heikkenee ja eristäytyminen uhkaa. Toimintaan voi osallistua oman halun mukaan joko koko päivän tai osan päivästä. Toimintaan voi osallistua oman halunsa mukaan joko koko päivän tai osan päivästä. Jotta koti ei muuttuisi vankilaksi Ikääntyvien kotona asuminen mahdollisimman pitkään on niin kuntien kuin valtion tavoittelema päämäärä. Kuten hoidettavatkin, myös omaishoitajat tarvitsevat virkistystä, Armi Lampi toteaa. vava taloudellinen haaste. Päiväkeskus tarjoaa monia mahdollisuuksia kädentaitojen ja liikunnan harrastamiseen sekä muuhun mielekkääseen viriketoimintaan. Yksinäisyyden on todettu lisäävän terveyspalvelujen käyttöä ja pysyvään laitoshoitoon joutumista, mikä on kasVanhustyön keskusliiton jäsenyhteisö Betesda-säätiö on käynnistänyt Helsingin Lassilassa päivätoimintapalvelun ikääntyneille ihmisille ja omaishoidettaville. Betesda-säätiön päiväkeskus on avoinna arkipäivisin aamusta iltaan. Ennen kaikkea he kuitenkin tarvitsevat lepoa ja vapaapäiviä kotihoidon aiheuttamaan henkiseen ja fyysiseen kuormaan. 38 Teksti: Herttakaisa Kettunen Betesda-säätiö käynnisti päivätoiminnan S äätiö vastaa näin yhteiskunnan kasvavaan haasteeseen ikäihmisten kotihoidon tukemisesta, kertoo Betesda-säätiön toimitusjohtaja Armi Lampi. Jotta omaishoitajakaan ei laitostuisi – Omaiset ovat tärkeä voimavara kotona asuvien vanhusten selviytymisen kannalta. Pahimmassa tapauksessa omaishoitaja on niin sidottu hoidettavaan, että myös hänen elinpiirinsä kapenee, kuvailee Armi Hyry. Palvelukodin johtaja Armi Hyry kertoo, että päivätoiminta tuo vaihtelua ja virkistystä yksinäisiin viikkoihin, edistää toimintakykyä ja mahdollistaa monen kohdalla kotona asumisen pitempään. – Päivätoiminta tarjoaa mahdollisuuden omaishoitajan lakisääteiseen vapaaseen ja ennaltaehkäisee hoitajan loppuun palamista. Kotona asumisen painottaminen ei kuitenkaan saa johtaa yksinäisyyteen tai palvelujen ulkopuolelle jäämiseen. TOIMINTAMALLI. Säätiö ei itse tavoittele voittoa, vaan kierrättää toiminnasta saadut varat palvelujensa kehittämiseen. – Näin se vastaa myös yhteiskunnan säästötavoitteisiin. Päiväkeskus on avoinna arkipäivisin aamusta iltaan
Teknologisten laitteiden valikoiman tulee olla laaja, laitteita tulee olla erihintaisia, eri vaihtoehtoja ja eri tarpeisiin. Innopajassa kerättyjen toiveiden mukaan aukioloaika klo 10–17 palvelisi parhaiten sekä ikääntyneitä ihmisiä että omaisia. Teknologialainaamon tulisi olla kunnallinen palvelu, teknologialainaamon henkilökunnalla on vastuu lainaamon ylläpitämisestä ja teknologisten laitteiden huoltoja korjaustehtävistä. Kokemuksia innopajasta Teknologialainaamo-innopajassa saatujen tulosten perusteella voin korostaa, että tarvetta ja kiinnostusta teknologisiin laitteisiin ja tuotteisiin on. Ikääntyneille ihmisille on myös tärkeää, että teknologinen laite on eettisesti miellyttävä, tukee heidän sosiaalista elämäänsä ja omatoimisuuttaan sekä tuo heille tyytyväisyyttä. teknologisista laitteista, lainausja palautusjärjestelmästä sekä lainaamon ylläpitämisestä. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on osallistaa prosessiin kaikki palvelussa mukana olevat osapuolet sitouttamalla heidät yhteistoimintaan jo palvelun suunnitteluvaiheessa. Teknologisia laiteita tulisi tarjota vuokra-leasing-sopimuksella. Tutkimusja suunnitteluvaiheessa toteutettiin toimeksiantajan kanssa helmikuussa 2016 Teknologialainaamo-innopaja, jossa osallistujat pohtivat vastauksia palvelun käyttäjän sekä palveluntuottajan näkökulmasta sekä miettivät mahdollisuuksia, riskejä ja muuta huomioitavaa tulevasta potentiaalisesta teknologialainaamosta. Teknologialainaamo-innopajassa kertyi tietoa viidestä aihealueesta: lainaamosta tiedottamisesta, itse teknologialainaamosta ja Teksti: Natalia Molodtsova Kotona asumisen mahdollistaminen ja itsenäistä suoriutumista tukevan teknologian kehittäminen on ikäpoliittisten strategioiden mukaan keskeinen tavoite. Ikääntyneille ihmisille teknologialainaamon malleja voidaan kehittää tarpeen mukaan tai rakentaa uusia malleja. 39 Vanhustyö 3 • 2016 O pinnäytetyön tavoitteena oli kehittää palvelumuotoilun keinoin kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia kokeilla teknologiaa. Jotta toimintaa voisi jatkuvasti kehittää, on tärkeää hyödyntää palautteita ja käyttökokemuksia. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat riittävästi opastusta ja ohjausta teknologisten laitteiden ja tuotteiden käytöstä. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201605015706 TOIMINTAMALLI. Toiveita teknologialainaamolle Kerättyjen toiveiden mukaan teknologialainaamosta tiedottamisen tulee olla helppoa, saavutettavaa ja kohderyhmään suuntaavaa. Natalia Molodtsova tarkasteli opinnäytetyössään (yamk) Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeen toimeksiannosta ikääntyneille ihmisille suunnatun teknologialainaamon malleja. Tarkasteluryhmänä olivat Mikkelissä yli 65-vuotiaat kotona asuvat ikääntyneet ihmiset. Ikääntyneille ihmisille teknologialainaamon malleja voidaan kehittää tarpeen mukaan tai rakentaa uusia malleja. Teknologialainaamon sijaintipaikan tulee olla keskeinen, esteetön ja helposti saavutettava. Tarkoituksena oli tuottaa palvelumuotoilun tiedonkeruumenetelmillä kotona asuville ikääntyneille ihmisille teknologialainaamon malleja. Uusienkin ikääntyneiden ihmisten teknologialainaamon mallien rakentamisessa on erittäin tärkeää asiakasymmärrys, jonka perusteella voidaan kehittää tarkoituksenmukaisia palveluja. Teknologisten laitteiden varastointi on myös tärkeä asia, ja se riippuu sekä laitteiden määrästä että tilasta. On tärkeää, että laitteita olisi riittävästi, sillä määrä vaikuttaa odotusaikoihin
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Vanhustenpäivän ja -viikon suojelijana. Ne koskevat niin alalla työskenteleviä kuin palvelun tarvitsijoita. mennessä. Me keskusliitossa toivomme, että mahdollisimman monet tahot tarttuvat jälleen teemaamme ja järjestävät tapahtumia iäkkäille ihmisille, joissa osallistuminen ja oivaltamisen ilo ovat läsnä. Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2016 -palkinnon saajaksi. Tervetuloa mukaan! Kesä on virkistyksen ja uudistumisen aikaa, nautinnollista lomaa satoi tai paistoi!. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, vanhusneuvoston, seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. V anhustenviikko on vasta syksyllä, mutta teeman Tekee mieli oppia – Lust att lära sig ympärillä on työskennelty jo kevätkausi. Hakemus tulee jättää viimeistään 16.6. Vanhustenviikon materiaalin peruspostitusta on tehty toukokuun aikana. Vanhustenviikon teemana: Tekee mieli oppia V anhustenviikkoa vietetään jälleen lokakuussa 2.-9.10. Lisätietoja keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi>kampanjat>vanhustenpäivä ja -viikko. 40 Keskusliitto tiedottaa Leena Valkonen viestintäpäällikkö Vielä ehtii hakea Vuoden vanhusteko -palkintoa O nko tiedossasi asia, teko tai hanke, joka ansaitsisi Vuoden Vanhusteko -tunnustuksen. Syyspuolella liikumme jälleen messuilla, syyskuussa olemme Kuntamarkkinoilla ja lokakuussa Tampereella HyväIkämessuilla. Lehti on luettavissa keskusliiton nettisivuilla sekä suomeksi että ruotsiksi ja julistekuva on ladattavissa sivuilta omista tapahtumista tiedottamista varten. Palkintosumma on 5000 euroa. Teemalehden peruspostitus lähti liikkeelle toukokuun lopussa ja tuhannet viestit oppimiskokemuksista, oppimisen ilosta ja –mahdollisuuksista on levinnyt ympäri valtakuntaa. Tilaukset vanhustenviikko@vtkl.fi. Juhla on avoin kaikille iäkkäille ihmisille ja heidän läheisilleen. klo 16. Vanhustenpäivä on sunnuntai 2.10. Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla pidetään Jyväskylässä sunnuntaina 2.10. teemalla Tekee mieli oppia – Lust att lära sig. Vuorovaikutuksessa onnistumme parhaiten, terveiset lehden sisällöstä ja kehittämisajatukset ovat tervetulleita toimitukseen. ja SeniorSurf-päivää iäkkäiden ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi vietetään tiistaina 4.10. Tiedot koulutuksistamme ja tapahtumistamme löytyvät nettisivuiltamme tapahtumakalenterista. Käsissäsi oleva Vanhustyö-lehti on yksi keino pysyä kiinni alan asioissa – ja oppia. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Osoitetaan yhdessä, että iäkkäiden ihmisten ja vanhusten osallisuus ja heidän hyvinvointinsa on meille tärkeää! Meillä kaikilla kansalaisilla on tällä hetkellä paljon uutta opittavaa, sillä sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännössä ja palvelujen järjestämiseen liittyvissä asioissa on meneillään lukuisia uudistuksia. Printtimateriaalia on jaossa niin kauan kuin sitä riittää. Palkinto on jaossa nyt yhdeksättä kertaa. Laittakaa vinkkejä ja tietoja tapahtumistanne sosiaaliseen mediaan Vanhustenpäivä ja -viikko Facebook-sivuille ja Twitteriin tunnuksella #Vanhustenviikko2016. Lehti on alansa vanhin ja teemme työtä sydämellä jakaaksemme hyvää perinnettä, mutta myös kehittääksemme uutta
Kampanjaa vietetään ympäri maailmaa jo 11. Paikalla on ohjelmaa ja päätapahtuman järjestäjäyhteisöjen edustajia keskustelemassa yleisön kanssa. 41 Vanhustyö 3 • 2016 Lausunto luonnoksesta laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista. Laatuleima on osoitusta yhdistyksen ikääntyneille suunnattujen asumisja hoivapalvelujen laadusta. Mikkelin Sateenkaari ry:lle eurooppalainen laatuleima M ikkelin Sateenkaari ry:lle on myönnetty ensimmäisenä suomalaisena sosiaalija terveysalan pk-toimijana eurooppalainen laatuleima. KÄTKETYT ÄÄNET KANSAINVÄLINEN IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVAN KALTOINKOHTELUN JA VÄKIVALLAN VASTAINEN KAMPANJAPÄIVÄ 15.6 WWW.KATKETYTAANET.FI 23. Aihetta tuodaan Mikkelissä esiin kauppakeskus Stellassa pidettävässä yleisötapahtumassa, joka alkaa aamulla klo 9.00. Kaikille yli 80-vuotiaille tulisi myöntää nykyiset veteraanien tulorajat. Kätketyt äänet -kampanjapäivä 15.6.2016 K ansainvälistä ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista kampanjapäivää vietetään jälleen kesäkuussa. Tämän vuoden teemana on Turvassa kotona. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Vanhustyön keskusliitto osallistuu tapahtumaan asiantuntijaesityksin, posterein ja näyttelyständillä. Kampanjapäivänä tapahtumia on myös Oulussa ja Tampereella. Yhteiskunnan ikääntyessä voimakkaasti tulee huolehtia siitä, että myös avustusehtoja lievennetään tulorajoja nostamalla. Lisää kampanjasta ja sen vietosta www.katketytaanet.fi. Korjausavustusten ikärajaa ei tulisi nostaa 70-vuoteen. V anhustyön keskusliitto on antanut toukokuussa lausunnon ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista Lausunnossaan Vanhustyön keskusliitto esittää muun muassa, että korjausavustusten päätöksenteko tulisi jäädä asiakkaan lähelle ja vähintään maakuntatasolle. Ohjelmassa on myös suomenkielinen posterinäyttely, jossa esitellään kehittämishankkeita. Keskustelun juontaa toimittaja Tiina Merikanto. Kampanjapäivä tunnetaan Suomessa nimellä Kätketyt äänet. vanhustyön asiantuntijoille teemalla Välineitä hyvään vanhuuteen. Keskustelun teemana on ikääntyneiden ihmisten turvallinen kotona asuminen ja kaltoinkohtelun ehkäiseminen. Päivä jatkuu keskustelutilaisuudella Mikkelin pääkirjaston Mikkeli-salissa klo 13.00. Samalla se on myös tunnustusta pitkäjänteisestä ja järjestelmällisestä toiminnan kehittämisestä. Laatuleiman myöntää Committed to Exellence (EFQM), jonka päätoimipaikka sijaitsee Brysselissä Belgiassa. kertaa. Kongressin yhteydessä järjestetään yhden päivän suomenkielinen ohjelma 21.6. Avustusten hakeminen tulee tehdä helpommaksi muuttamalla hakuaika jatkuvaksi. Suomen päätapahtuma pidetään Mikkelissä. Mikkelin Sateenkaari ry on Vanhustyön keskusliiton jäsen.. pohjoismainen gerontologiakongressi Tampereella P ohjoismainen gerontologiakongressi pidetään Tampere-talolla 19.–22.6.2016
Selvitysryhmän ehdotuksen mukaan asiakkaan valinnanvapaus tulisi toteuttaa siten, että asiakas listautuisi valitsemaansa sosiaalija terveyskeskukseen, joka tarjoaa tietyt peruspalvelut. Rahoituksen hakuaika päättyy 31.8.2016. Hallituksen on tarkoitus linjata valinnanvapautta kesäkuun aikana. Omaishoitoa ja perhehoitoa koskevat lakimuutokset voimaan 1.7.2016 H allitus antoi esitykset muutoksista omaishoidon tuesta annettuun lakiin, sosiaalihuoltolakiin sekä perhehoitolakiin eduskunnalle torstaina 19. Heidän voi olla myös vaikea hakea apua, erityisesti jos heitä hyväksikäyttävä tai heihin rikoksia kohdistava henkilö on läheinen tai he ovat muuten riippuvaisia kyseisestä henkilöstä. 42 Ajan virrassa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kokeilujen rahoitushaku on käynnissä H allituksen kärkihankkeen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa valtionavustusten haku on avattu. Lisäksi asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista, jos sosiaalija terveyskeskus on arvioinut hänen niitä tarvitsevan. Valtioneuvosto vahvisti muutokset ja ne tulevat voimaan 1.7.2016. Lisätietoja www.stm.fi. Malli asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaalija terveyspalveluissa A siakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittävä ryhmä luovutti loppuraporttinsa perheja peruspalveluministeri Juha Rehulalle 31. Kokeilut on toteutettava usean toimijan yhteistyönä: osallistujina voivat olla kunnat tai kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, seurakunnat tai muut toimijat. Vuodelle 2016 lisämääräraha omaisja perhehoidon kehittämiseen on yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Vanhustyön keskusliitto on ollut yhtenä osallisena hankkeen valmistelussa. Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun teemana ikääntyviin ihmisiin kohdistuvat rikokset R ikoksentorjuntaneuvosto järjestää kansallisen rikoksentorjuntakilpailun, jonka teemana on tänä vuonna ikääntyviin ihmisiin kohdistuvien rikosten ehkäisy. Ikääntyvät ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa, sillä he ovat usein muista riippuvaisia arkielämästään selviytymisessä. toukokuuta. Perhehoidon kehittämiseen on varattu 15 miljoonaa vuodelle 2017 ja siitä eteenpäin 20 miljoonaa euroa vuosittain. toukokuuta. Voittaja edustaa Suomea vuoden 2016 Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa. Selvityshenkilöiden ehdotukset on tarkoitettu pohjaksi hallituksen päätöksenteolle. elokuuta. Omaishoitajien ja perhehoitajien jaksamista tukemalla voidaan myöhentää muun kodin ulkopuolisen hoidon tarvetta ja sitä kautta pienentää kuntien kustannuksia merkittävästi. Lisätietoja: www.rikoksentorjuntaneuvosto.fi.. Valmistelun yhteydessä on arvioitu, että lisääntyvä omaisja perhehoito vähentää kuntien kustannuksia vuoteen 2020 mennessä noin 220 miljoonan euroa. Lisätietoja ja hakuohjeet STM:n nettisivuilta www.stm.fi. Päätökset tehdään syyskuun 2016 aikana ja kokeilut alkavat lokakuussa. Ehdotusten on oltava oikeusministeriössä viimeistään 31. Selvityshenkilöiden ehdottamassa mallissa sosiaalija terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelmän kehittämiseen on varattu 75 miljoonaa euroa vuosittain
Rantanen tutkii aktiivisena vanhenemista Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa. On ollut rakkauden ja kiintymyksen kaipuuta, yhteen kuulumattomuuden tunnetta sekä arvottomuuden ja tarpeettomuuden kokemuksia. Joku on havainnut yksikössään esimerkiksi päivittäin kovakouraisuutta hoitotoimenpiteissä, joku toinen taas ei koskaan. – Aktiivisena vanheneminen tarkoittaa sitä, että henkilö tekee ja toteuttaa päätökset omista asioistaan, hän selventää. ERC-projektin tavoitteena on kehittää uusi mittari aktiivisena vanhenemisen arviointiin. Kyselyn mukaan kaltoinkohtelun riskiä näyttävät lisäävän kiire ja henkilöresurssien puute. Yksinomaan ihmissuhteista ei yksinäisyydessä ole kyse, vaan myös laajemmin arjen infrastruktuurista ja osallisuuden mahdollisuuksista. Tiilikaisen kohtaamat ikääntyvät ovat kokeneet yksinäisyyttä suhteessa läheissuhteisiin, laajempiin yhteisöihin ja toisinaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Toimintakyvyn lisäksi tutkijat selvittävät vanhuksen tavoitteita, toimintaa ja tyytyväisyyttä. Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 84 % kokee, että heillä on koulutuksen perusteella riittävät valmiudet kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. 43 Vanhustyö 3 • 2016 ERC Advanced Grant professori Taina Rantaselle E uroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt professori Taina Rantaselle arvostetun, yli kahden miljoonan euron suuruisen ERC Advanced Grant -rahoituksen. Suurin osa (93 %) kyselyyn vastanneista on havainnut jonkinlaista kaltoinkohtelua. Useimmiten kaltoinkohtelijaksi nimetään toinen työntekijä (73 % vastauksista) ja toinen asukas (54 % vastauksista). Toiveena on myös löytää uusia toimintatapoja, joilla aktiivisena vanhenemista ja osallistumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa. 29 % kysymykseen vastanneista nimesi tekijäksi ainoastaan työntekijän.. Samoin terveystieteiden professori Sarianna Sipilä hankkeeseensa Iäkkäiden ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen: Fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutukset kävelynopeuteen ja kaatumisiin iäkkäillä vähän liikkuvilla henkilöillä. Nelivuotiset projektit alkavat 1.9.2016. Sen saajat ovat erityisen ansioituneita, varttuneita tutkijoita. 55 % kyselyyn vastanneista kertoi tuntevansa alan eettiset ohjeet erittäin hyvin. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti e-thesis-palvelussa. Käytössä on ollut myös Ikihyvä Päijät-Häme -kyselytutkimuksen seuranta-aineisto. Työntekijöiden havainnot kaltoinkohtelutilanteista vaihtelevat samassakin yksikössä. Valvira selvitti vanhusten kaltoinkohtelua ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä K yselyyn vastasi määräaikaan mennessä 7 406 yksiköiden työntekijää. Tiilikainen tapasi tutkimukseen osallistuneet iäkkäät keskimäärin kolme kertaa viiden vuoden aikana. Uudet hankkeet elämäntavan ja ikääntymisen tutkimukseen S uomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yhteensä miljoonan euron rahoituksen kahdelle Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeelle. Liikuntabiologian professori Heikki Kainulainen sai hankkeelleen Haaraketjuisten aminohappojen katabolia ja rasvojen hapetus 500 000 euron rahoituspäätöksen. Tulee liian suppea kuva, jos tutkijat puhuvat vain toimintakyvyn ongelmista ja palveluntarpeista, Rantanen sanoo. Kysely suunnattiin sekä julkisille että yksityisille palveluntuottajille. Elisa Tiilikainen, Yksinäisyys ja elämänkulku: Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. – Pitäisi korostaa sitä, että vanhuksilla on oikeus osallistua aktiivisena yhteiskunnan toimintaan omien tavoitteidensa ja kykyjensä mukaisesti. Viime vuosina on puhuttu paljon vanhusten toimintakyvyn merkityksestä, mutta keskustelu on rajoittunut terveyden ympärille. Yksinäisyys ei johdu ainoastaan ihmissuhteista E lisa Tiilikaisen tuore väitös ikääntyvien yksinäisyydestä (4.5.) pureutuu erityisesti yksinäisyyden syihin. Toiveena on löytää toimintatapoja, joilla vanhusten yhteiskunnallista osallistumista voitaisiin parantaa. Se on laatuaan ensimmäinen Jyväskylän yliopistossa. Kun työntekijät kokevat vakituisen henkilökunnan määrän riittämättömäksi, esiintyy kaltoinkohtelutilanteita selkeästi (10–15 %) enemmän, kuin jos henkilökunnan määrä koetaan riittäväksi. Tutkimuskohteena ovat seitsemänja kahdeksankymppiset iäkkäät, joiden arjessa yksinäisyys on usein tai jatkuvasti läsnä
I lagen skrivs in att serviceanordnaren ansvarar för välfärdsoch hälsokontrollerna. Den nuvarande regeringen har valt utvecklandet av hemvården och anhörigvården i alla åldrar till ett av sina spetsprojekt. Anhörigvårarna har ofta kritiserat att vikariatalternativen för ledigheter är ensidiga. För genomförandet av spetsprojektet har reserverats totalt 30 miljoner euro för tiden 2016–2018. I spetsprojektsprogrammet konstateras att även för anhörigvården behövs ett sådant center för anhörigoch familjevården där det ordnas utbildning, fortbildning, arbetshandledning, stöd och vikariatvård. Det är klart att även ur den kommunala ekonomins synvinkel lönar det sig att stödja anhörigvården. Lagreformerna planeras träda i kraft i början av juli. Kommunens skyldighet att ordna utbildning och fortbildning samt välfärdsoch hälsokontroller skrivs in i lagen. För kommunerna och staten är det en fördelaktig vårdform. Servicelöfte för anhörigvården Författaren är CFGV:s ordförande och överdirektör för Östra Finlands regionförvaltningverk. I socialvårdslagen kommer att ingå skyldigheten att ordna lämplig vikariatvård under ledigheten. Till sjukdomsbilden hör att man klamrar sig kraftigt fast vid sin vårdare, och uppför sig rentav krävande och ibland också ilsket. Förverkligandet av spetsprojektet stöds genom ändringar i anhörigvårdslagen och socialvårdslagen. När jag lyssnar på samtalet förstår jag ännu bättre resultatet av den utredning som Institutet för hälsa och välfärd gjort, enligt vilken hälften låter bli att ta ut sin lagstadgade ledighet. Jag tror på förändring. Det är viktigt att anhörigvården lyfts upp till samma nivå som de övriga vårdformerna inom socialoch hälsovården. I det fall jag beskrev sköter mannen en kvinnsperson som lider av Alzheimers sjukdom. Dessutom är antalet lediga dagar per kalendermånad också i fortsättningen tre dygn för de anhörigvårdare som ger bindande vård. Utbildningen kan bestå av gruppverksamhet och till och med nätutbildning. Problemen med orkandet förebyggs och rättas till genom att tillräckligt tidig dirigera till rehabilitering så att vården kan fortsätta. Då orkar även Ville ta hand om Hilja också i svåra situationer. Utbildningen genomförs i samarbete med organisationerna. 44 Ledare Elli Aaltonen V år Vilho vet vad jag vill”, säger Hilja med kraftig röst. Till stöd för anhörigvården ordnas i denna modell utbildning, välfärdsoch hälsokontroller, rehabilitering, mångsidiga vikariat för ledigheter och grundas center för anhörigoch familjevården. En åldring i familjen sköter om en annan åldring. ”Han lämnar mig aldrig ensam, lovar du det?”, fortsätter Hilja, och klamrar sig samtidigt fast vid Vilhos arm, sittande i stolen. Önskemålet ”du lämnar väl inte mig ensam” gör det ofta omöjligt att ta ledigt och bryta sig loss. När spetsprojektets verksamhetsplaner färdigställts kan experiment inledas med ett separat ansökningsmeddelande. Utökningen av antalet lediga dagar kommer att gälla alla som slutit ett avtal om anhörigvård. Beskrivningen hör till många anhörigvårdfamiljers vardag. Det nationella utvecklingsprogrammet för anhörigvård som sattes i gång år 2012 rekommenderade omfattande ändringar i lagen om anhörigvården och att betalningen av ersättningar överförs till Fpa. Med reformen vill man skapa mångsidiga möjligheter att ordna vikariat för semesterar och ledigheter även som familjevård, hemvårdstjänster och service som ordnas med olika servicesedlar. I spetsprojektet beskrivs en målinriktad familjevårdsmodell för anhörigvården. De vårdade erbjuds ofta anstaltsplats eller intervallplats. Jag anser det vara särskilt viktigt att man i genomförandet av spetsprojekten fäster uppmärksamhet vid anhörigvårdarnas orkande
I familjeterapi gick vi igenom våra känslor och rädslor i tio års tid ; kommer barnet någonsin att bli självständigt, går symtomen över, kan han leva ett normalt liv. Får han möjlighet att studera, kan han göra militärtjänsten, får han arbete. 45 Vanhustyö 3 • 2016 Kolumn N avelsträngen hade lindat sig kring halsen, gråten kom först efter en stund. Som unga föräldrar blev vi ofta intervjuade i olika socialoch hälsovårdsinstanser om något sådant hade hänt i barndomen som kunde ha inverkat på de neurologiska symtomen. Livet är ändå alltid en gåva. Vad är det som bär upp livet. Frågorna är förståeliga men samtidigt absurda. Varför sätts vi på prov så här, har allt detta ett syfte. Föddes vår son till ett ynkligt liv som specialbarn, skulle han bli utslagen. Mor har en stark vilja, hennes tillstånd har försämrats, hon lever på folkpensionen och krafterna avtar på ett hjärtskärande sätt. Blir han en ung människa som inte har jämlika möjligheter att bli en aktör i samhället. Mina egna barn har fått uppleva att föräldrarnas famn räcker till också för andra än bara arvingarna. Livet med ett specialbarn har inneburit ständiga medoch motgångar, glädje och sorg, rädsla, och lärande av ett nytt sätt att leva. Sorgen över förlorade möjligheter och ett färdigskrivet manuskript för ett liv som glider förbi var dagligen närvarande. Mitt i skuggor och dunkla dalar tar ångesten och kraftlösheten lätt överhanden. Som mor kände jag på mig att allt inte var på sin plats när barnet grät och höll oss vakna under de första fyra åren, och jag var på gränsen till att tappa krafterna. Ingenting är så svårt som att avstå från något, att ge upp. Jag är mina egna föräldrars inofficiella ”distansanhörigvårdare”, i synnerhet har jag under ett decennium vårdat min mor som bor långt borta från sin familj, i sitt barndomshem. Det förstfödda barnet förde med sig såväl majglädje som förvirring och stilla förväntan. Vår roll som inofficiella anhörigvårdare är en del av familjens liv. Livet är medoch motgångar. Alla har inte fått likadana utgångspunkter för livet. Nitton år senare ser vi med min make på vår nästan tvåmeter långa son vars inofficiella anhörigvårdare vi varit under många år. Kommer han någonsin att ha en flickvän. För den ålderstigna är det förödmjukande att erkänna att hon inte längre klarar av det här; inte orkar, inte kan, inte längre vill. I medoch motgångar Marianne Heikkilä Marthaförbundet, verksamhetsledare, chefredaktör för tidskriften Martha, präst, mor till två tonåringar, stödförälder, anhörigvårdare. Vad jag lärt mig av dessa unga, idag redan vuxna män. Ur dotterns synvinkelär betyder dessa en daglig kamp för att finna meningsfullhet och värde i livet. Åtminstone det att livet är här och nu, i de små tingen i vardagen, i att vi till slut säger till den andra – du är viktig och älskad. Tillsammans med min make har vi arbetat som stödföräldrar för unga vars liv är mödosamt och turbulent. Barnet var gulaktigt, men fick nio poäng
Esikoislapsen saamiseen sekoittui myöhäistoukokuun iloa, hämmennystä ja hiljaista odotusta. Marianne Heikkilä Marttaliitto, toiminnanjohtaja, Martat-lehden päätoimittaja, pappi, 2 teinin äiti, tukivanhempi, omaishoitaja Myötä ja vastoinkäymisissä. Yhdeksäntoista vuoden jälkeen katsomme puolisoni kanssa lähes kaksimetristä poikaamme, jonka epävirallisia omaishoitajia olemme olleet vuosien ajan. Suru menetettyjen mahdollisuuksien ja valmiiksi käsikirjoitetun elämän ohi lipumisesta oli läsnä päivissämme. Onko hän nuori, jolla ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia yhteiskunnan toimijaksi. Elämä on myötä ja vastoinkäymisiä. Vanhenevan on nöyryyttävää myöntää, että hänestä ei ole enää tähän; ei jaksa, ei voi, ei enää halua. Omat lapseni ovat kasvaneet siihen, että vanhempien syli on laajempi kuin vain perilliset. Saako koskaan tyttökaveria. Aina, elämä on kuitenkin lahja. Miksi meitä näin koetellaan, onko tällä kaikella jokin tarkoitus. Nuorina vanhempina meitä haastateltiin sosiaalija terveyspalvelujen portaissa ahkerasti siitä, oliko lapsuudessa tapahtunut jotain joka olisi voinut vaikuttaa neurologisiin oireisiin. Varjojen ja pimeiden laaksojen keskellä ahdistus ja lamaannus ottavat helposti vallan. Perheterapiassa käsittelimme vuosikymmenen ajan tunteitamme ja pelkojamme; kasvaako lapsesta koskaan itsenäistä, meneekö oireet ohi, voiko hän elää normaalia elämää. Pääseekö hän opiskelemaan, armeijaan, töihin. Oliko poikamme syntynyt säälittäväksi erityislapseksi, tulisiko hän syrjäytymään. Mitä olen oppinut näiltä nuorilta, tänään jo aikuisilta miehiltä. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin luopuminen, päästäminen irti, periksi antaminen. 46 Kolumni N apanuora oli kietoutunut kaulan ympärille, itku tuli vasta hetken perästä. Erityislapsen kanssa eläminen on ollut jatkuvaa myötä ja vastoinkäymistä, iloa ja surua, pelkoa ja uudenlaisen elämän opettelua. Olen toiminut tukivanhempana puolisoni kanssa nuorille, joiden elämä on kivikkoja ja turbulensseja. Epävirallinen omaishoitajuus on osa perheemme elämää. Ainakin sen, että elämä on tässä ja nyt, arjen pienissä asioissa, siinä että keskustelujen lopuksi sanomme toisille – olet tärkeä ja rakas. Äitinä vaistosin, että kaikki ei ollut kohdillaan, kun lapsi itki ja valvotti ensimmäiset neljä vuotta ja olin voimieni äärirajoilla. Olen omien vanhempieni epävirallinen ”etäomaishoitaja”, erityisesti olen hoitanut vuosikymmenen äitiäni, joka asuu kaukana perheestään, lapsuutensa kodissa. Kysymykset ovat inhimillisiä, mutta samalla absurdeja. Äidin vahva tahto, heikkenevä kunto, kansaneläkkeellä eläminen ja riipaiseva voimien väheneminen ovat tyttären näkökulmasta päivittäistä taistelua elämän mielekkyyden ja arvon löytymiseksi. Mikä elämässä kannattelee. Lapsi oli kellertävä, mutta sai 9 pistettä. Kaikille ei ole annettu samanlaisia elämän lähtökotia
– Aila Meriluoto – Toinen välilehti ilman värssyä. Laitan myös lehden kiertämään hoitajien luettavaksi.” ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” Lukijakyselyn kommentteja vuodelta 2015: Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet kotimaisen vanhustenhuollon kehittämistä ja työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. – Nina Ramstadius– Portaat: Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Tulevais uutta rakenta maan SENIORA RBETE 5 • 2015 Kysy määräalennuksista: info@vtkl.fi (yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin) Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi ADRESSIT SENIORARBETE ”Luen ajankohtaiset sekä kiinnostavat artikkelit ja käytän sieltä saatuja ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Adressi on pakattu muovikelmuun. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Syreeni Orkidea Tyyni järvi Portaat Tyyni järvi: Helminä kiitävät vuosien päivät, vain sydämiimme muistot jäivät. Lukijakyselyn 2015 mukaan lehteä pidetään asiantuntevana, luotettavana ja ajassa kiinni olevana. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Tilaukset VTKL:n extranetin kautta www.vtkl.fi/login/extranet. Sisälehdellä teksti: Lämpimät Onnittelut Toinen sisälehti: tekstitön Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Adressit sisältävät kaksi erilaista sisälehteä. Tilaukset VTKL:n nettivivuilta www.vtkl.fi/tuotteet VTKL:n jäsenille 10 €. Suruadressit Hinta 15 €. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen
Yli 80 % DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. ei sitoutumista pitkiin sopimuksiin!. Vanhustyö Mielenterveys Vammaistyö Kuntoutus Kotihoito Perhetyö Lastensuojelu Kotisiivous Hoiva-alan helppokäyttöiseen ja yksilölliseen toiminnanohjaukseen Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900 SujuVa ja noPea aSiaKaStietojen haLLinta MoniPuoLiSet LaSKutuSMahdoLLiSuudet SeLKeä ja heLPPo MobiiLijärjeSteLMä hyödyLLiSet tiLaStot ja raPortointi DomaCare® on Invian Oy:n tuote DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpitoja talousjärjestelmään. jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! huoM