Asiakkaiden näkökulman vahvistaminen sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa SENIORARBETE SENIORARBETE 3 • 2018 TEEMA: Laatu ja valinnanvapaus Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille Vihdoin ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö!
Hänen mielestään toiminnan ja palvelun tarkoituksenmukaisuus tuo parhaimman lopputuloksen ikääntyneitten palvelujen laatua määriteltäessä. Lue mitkä teemat puhuttivat asiakkaita Rovaniemellä järjestetyssä tilaisuudessa. Vuoden alussa aloittanut ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö on osa Suomen Akatemian tutkimuspanostusta vuosille 2018–25. 6 18 24 Ku va : El in a Te rv on en. Ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen asiakasareenat ovat osa Valviran ja aluehallintovirastojen yhteisen sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman toimeenpanoa. 2 3 • 2018 SENIORARBETE Seuraava numero ilmestyy 7.9.2018 | Lehden teema TYÖN MUUTOS JA HENKILÖSTÖ TEEMA: Laatu ja valinnanvapaus Mikkelin Kotikaari ry:n toimitusjohtajalla Riitta Paasivuorella on pitkä kokemus laadun kehittämistyöstä. Kahdeksanvuotinen tutkimusrahoitus on kansainvälisestikin harvinainen
Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Osa II • Tiina Hailla 21 Vanhustyön johtajien palsta Arviointikeskeisyydestä muutoksen tukemiseen – Palvelutarpeen arvioinnin laadun näkökulma • Riikka Röppänen 22 Lapset ja vanhukset samassa pihapiirissä Käpylän palvelukeskuksessa Kouvolassa • Tiina Hailla 24 Vihdoin ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö! • Minna Pietilä 26 Palvelutaloasumisella sosiaalinen ja turvallinen tulevaisuus • Pirkko Ruuskanen-Parrukoski 28 Toimintatonni-palkitut Sukupolvet yhdessä luontokeskus Haltiassa • Päivi Kiuru 30 Muistiystävällisyys on osa laadukasta palveluverkostoa • Laura Rautiainen 32 Vanhustyön helmiä Parasta työssä on ihmisten kanssa oleminen • Tuula Laine, Niina Ojala 33 Pakina • Ari Liimatainen 34 Rakkaudesta kotiseutuun – rallin maailmanmestari Marcus Grönholm rakentaa Inkooseen asuntoja • Benjamin Lundin 38 Kolumni • Markku Lehto 39 Keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 42 Ledare Friheten att välja garanterar kvaliteten • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Markku Lehto. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Vapaus valita varmistaa laadun • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Miten valinnanvapaus edistää palvelujen laatua. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Anu Olkkonen-Nikula 6 Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille • Riitta Paasivuori 10 Kun hinta on vakioitu. 3 Vanhustyö 3 • 2018 Toimituskunta Mailis Salmi (pj.) Tiina Hailla Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Mailis Salmi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Laatu syntyy vain tehokkaan toiminnan tuloksena • Markku Niemelä 12 Yrjö & Hanna Oy – Yhteiskuntavastuu edellä tarjouskilpailun voittoon! • Tiina Hailla 14 Valinnanvapautta – asiakaslähtöisesti • Lilli Väisänen 16 Lainsäädäntö tukemaan henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamista • Helene Vanninen 18 Asiakkaiden näkökulman vahvistaminen sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa • Elina Uusitalo, Sari Mehtälä, Mervi Tiri, Pekka Ojaniemi, Sari Husa, Päivi Salminen 20 Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista
Kukaan meistä ei halua valita itselleen tai omaiselleen hoitoa, jonka laadusta on kyseenalaisia kokemuksia. Vanhuksen itsensä kannalta tämä on kohtuutonta. Tästä on syytä olla ylpeä. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Vapaus valita varmistaa laadun Y leisesti ottaen sosiaalija terveyspalveluiden laatu on Suomessa hyvä. Suurimmat ongelmakohdat liittyvät palveluiden saatavuuteen ja palveluihin pääsyyn esimerkiksi kustannusten, etäisyyden tai potilasjonojen vuoksi. Julkisuudessa on ollut esimerkkejä siitä, miten palveluiden kilpailutus on saattanut viedä ikäihmiseltä tutun palveluasumispaikan. Valinnan välineitä ovat maakunnan myöntämä asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Valinnanvapaudessa on pelkistetysti kyse asiakkaan oikeudesta valita itselleen sopiva sosiaalija terveyspalveluiden tuottaja, palveluyksikkö ja ammattihenkilö. Ja jos laatu ei tyydytä, on asiakkaalla oikeus äänestää jaloillaan. Henkilökohtaisen budjetin myötä lisätään erityisesti paljon palveluita käyttävien mahdollisuuksia vaikuttaa palvelun sisältöön ja valita palveluiden tuottaja. Maakunnan on otettava henkilökohtainen budjetti käyttöön ikääntyneille ja vammaispalveluiden asiakkaille. Rajoitetussa määrin asiakkaan valinnanvapaus on jo voimassa nyt, esimerkiksi moni vanhus tai vammainen voi valita kotiapu-, siivoustai kuntoutuspalveluja palvelusetelin avulla. Yhteisenä tehtävänämme on mahdollistaa mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä turvata omien voimien heiketessä tarvittava turva, hoiva ja huolenpito. Nopeasti ikääntyvässä Suomessa vanhuspalveluita tarvitsee yhä useampi. Tällainen menettely on toivottavasti jatkossa historiaa, kun kunnan tai kuntayhtymän tekemän kilpailutuksen sijaan asiakas on se, joka valitsee. Erityisen paljon suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan tällä hetkellä vanhuspalveluiden laadusta. Tapaamisaikaa lääkärin, hoitajan tai sosiaalityöntekijän kanssa voi joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Asiakassetelin myöntää aina julkinen taho, eli maakunnan liikelaitos. Asiakkaan todellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa ja sen laatuun siten kasvaa. Useilla hoidon mittareilla tarkasteltuna Suomen terveydenhuollon laatu on OECD-maiden huippua. Tulevassa sote-järjestelmässä paras laadun tae on se, että kunnan tai kuntayhtymän tekemän kilpailutuksen sijaan asiak kaalla on mahdollista valita palveluntuottaja. Asia on ajankohtainen ja äärimmäisen tärkeä. Muutokset aiheuttavat aina epävarmuutta ja huolta. Kun valitsemisen valta onkin asiakkaalla, pakottaa se palveluntuottajan kilpailemaan laadulla. Näin on myös sote-uudistuksen ja sen mahdollistaman valinnanvapauden yhteydessä. Haluaisin kannustaa näkemään uudistuksen mahdollisuuksia, myös vanhuspalveluiden näkökulmasta. Tästä on seurauksina pitkittyneet ja vaikeutuneet ongelmat sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. 6. Palveluiden saamisen tulee valinnanvapauden jälkeenkin perustua aina sosiaalija terveysalan ammattilaisen ammattitaitoiseen arviointiin
Maapohjaa mallille on rakennettu jo pitkään. Mikäli asiakkaan tilanne vaatii laajaa palvelutarpeen selvittämistä, hänelle järjestetään asiakasohjaajan kotikäynti. Niinpä asiakasohjausyksikkö Siirin uudelle toiminnalle oli olemassa jo vahva pohja. Ikäpalo-hankkeessa, jossa maakunnasta olivat mukana Lahden ja Heinolan kaupungit. 6 Päijät-Hämeessä ikäihmisten palveluneuvonta ja -ohjaus on keskitetty yhteen paikkaan ja puhelinnumeroon. Heidän listoillaan on noin 180 yrittäjää. Yhteistyö PalveluSantran kanssa on erittäin tiivistä ja hyvää. Miten Santra ja Siiri suhteutuvat toisiinsa: millainen on niiden välinen ’työnjako’. Päijät-Hämeessä on tehty asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piloteista hankehakemukset, joiden toteutumisen myötä aito valinnanvapaus toteutuisi ja saisi lisänostetta. Asiakasohjaajilla on mahdollisuus moniammatilliseen konsultaatioon. Etenkin omaishoidon tuen palvelujen osalta on vahvasti nostettu esille valinnanvapaus ja henkilökohtaisen budjetin tuomat uudenlaiset palvelumahdollisuudet. Kotikäynnillä henkilölle laaditaan palvelusuunnitelma, järjestellään tarvittavat palvelut ja koordinoidaan palvelukokonaisuus. 5 Vanhustyö 3 • 2018 kysy & vastaa Miten valinnanvapaus edistää palvelujen laatua. Näemme valinnanvapauden erittäin mielenkiintoisena ja hyvänä asiana. Kaikki neuvonta tehdään anonyymisti ilman asiakastietojen käsittelyä. Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n eli PalveluSantran kanssa on solmittu sopimus neuvontapalvelujen tuottamisesta. Tässä vaiheessa kaikki asiakkaan tiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään. Miten valinnanvapaus muutoin etenee Päijät-Hämeen ikäihmisten sosiaalija terveyspalveluissa. Miten kauan ikäihmisten neuvontapalvelu Santra ja asiakasohjaus Siiri ovat olleet toiminnassa ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Nykyinen asiakasohjaus Siiri muodostettiin uuden organisaation perustamisen yhtey dessä. PalveluSantran työntekijät toimivat asiakasohjausyksikkö Siirin etulinjassa vastaanottaen kaikki yksikköön tulevat puhelut. Siirissä työskentelee mm. Vastaavaa sopimuspohjaista palvelua ei taida olla tällä hetkellä muualla Suomessa. Yhtymän kunnista kaikki paitsi Sysmä ja Heinola siirsivät sosiaalija perusterveydenhuoltonsa järjestämisvastuun uudelle yhtymälle. Palveluseteleiden haaste on tällä hetkellä se, etteivät ne kata palvelun koko kustannusta, joten aito valinnanvapaus ei tosiasiallisesti ole mahdollista kaikille asiakkaille. Anu Olkkonen-Nikula, muutosagentti, I&O-kärkihanke, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä. PäijätHämeessä on pitkät perinteet yrittäjyyden edistämisessä ja yksityisten palvelujen käytössä. Miten Santran ja Siirin käyttö edistää valinnanvapautta ja palvelujen laatua. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustettiin 1.1.2017. Neuvontapalvelussa annetaan yleistä hyvinvointia ja terveyttä edistävää neuvontaa sekä ohjausta yksityisten palvelujen, kolmannen sektorin ja kunnallisten palvelujen osalta. Lisäksi he vastaanottavat palvelupisteeseen tulevat asiakkaat. Mikäli asiakkaan palvelutarvetta tulee selvitellä laaja-alaisesti, PalveluSantra siirtää asiakkuuden asiakasohjaajille eli varaa asiakkaalle ajan kotikäyntiä varten. Keskitetyn asiakasja palveluohjauksen (Kaapo-mallin) mukaista toimintaa oli kehitetty jo tätä ennen mm. PalveluSantra ohjaa yksityisten palvelujen piiriin niitä asiakkaita, jotka eivät vielä täytä kunnallisen palvelun kriteereitä. Asiakasohjausyksikkö Siiriin on koottu myös alueen yksityisten palveluntuottajien neuvonta, ohjaus ja valvonta. sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, sairaanhoitajia sekä fysioterapeutteja. Kaikissa siirtyneissä organisaatioissa oli ollut erimuotoista asiakasohjausta. Palveluneuvojat kertovat tarjolla olevista vaihtoehdoista ja auttavat asiakasta palveluiden valinnassa. Valinnanvapaus toteutetaan tällä hetkellä palveluseteleiden turvin
6 Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille Artikkelipyyntö herätti minua pohtimaan erilaisen toiminnan laadun nykytilaa ja suuntaa. Laatuun panostetaan eri tavoin eri organisaatioissa ja sen merkitys myös tuntuu vaihtelevan. Klovnit Mäntypuiston palvelutalon kesäjuhlissa elokuussa 2017. Ku va : M ar ia Pa rk ki ne n. Taidettiinpa jopa mennä liian pitkälle laatuähkyn kanssa. Tuolloin tein sosiaalija terveydenhuollon auditointeja työkseni vuoden Teksti: Riitta Paasivuori, THM, toimitusjohtaja, Mikkelin Kotikaari ry. Laatuun panostamisella oli kuitenkin pitkälliset tavoitteet. S iirryttyäni kolme vuotta sitten sosiaalija terveyssektorille ensimmäinen tuntuma oli se, että laatuajattelu on 1990-luvun lopun asteella. Miksi laadun eteen ei tehdä yhtä paljon työtä sosiaalija terveyden huollossa kuin korkeakoulusektorilla on tehty. Mieltäni onkin viime aikoina soteuudistusten keskellä, askarruttanut kysymys, miksi laatutavoitteiden toteuttaminen tuppaa unohtumaan arjen keskellä. Työskennellessäni korkeakoulusektorilla yli viidentoista vuoden ajan laatuun panostaminen oli varsin voimakasta 1990-luvulta lähtien ja kiihtyi edelleen 2000-luvun alkupuoliskolla. Kuvat: Tarja Miettinen, Riitta Paasivuori, Maria Parkkinen ja Elina Tervonen ajan. Korkeakoulujen itsearvioinnit, benchmarkingit ja pakolliset auditoinnit olivat arkipäivää. Mikä vie voiton tai mielenkiinnon kohdistumisen laadukkaan toiminnan tavoittelun sijaan johonkin muuhun. Kansainvälistymisen ja kansainvälisen vertailtavuuden tavoitteissa onnistuttiin mielestäni oikein hyvin
Mutta mitä se laadukkuus arjessa tarkoitti. Eettisyyden osalta puolestaan perusoikeudet, itsemäärääminen, oikeus tehdä valintoja sekä yhdenvertaisuus ja tasa puolisuus ovat korostetusti esillä. Jokaisella meistä on oma näkemys ja käsitys siitä, mikä on laadukasta. Ikääntyneen ihmisen kokemus laadusta Laatu käsitteenä on varsin abstrakti, vaikka sitä kuinka määriteltäisiin. Suosituskohtia on viisi, joista kukin ottaa kantaa joko suoraan ikääntyneisiin yksilöinä tai väestönä. Olen ottanut kantaa ikäihmisten palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen kilpailutuksiin ja minikilpailutuksiin. Uskoisin, että toiminnan ja palvelun tarkoituksenmukaisuus tuo parhaimman lopputuloksen ikäihmisten asumisja hoitopalvelun laatua määriteltäessä. Mielestäni niissä eivät toistaiseksi kohtaa laadun ja eettisyyden perustekijät. Näkemyksiä oli runsaasti. Näiden toimijoiden näkemykset laadukkaasta ja vahvasti eettisyyteen pohjaavasta toiminnasta tulee olla läpinäkyvää arkea. Laadun tavoittelu ikäihmisten palvelutoiminnassa on haastavaa myös siksi, että varsin moni ikäihminen tarvitsee asianhoitajaa tai edunvalvojaa. Vastaajat olivat kokemusasiantuntijoita ja laatu merkitsi jokaiselle eri asioita. Käsitteiden joukossa olevat laatuja eettisyys-käsitteet on määritelty selkeästi. Näissä tilanteissa sekä viranomaisten että palveluntuottajien rooli on oleellinen. 7 Vanhustyö 3 • 2018 Sosiaalija terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (julkaisu 2017;6) on antanut suuntaviivoja laadun näkökulmaksi ikäihmisille suunnattuun vanhustyöhön. Mikkelin Kotikaaren ikäihmisiltä eri asumiskohteissa kysyttiin, mikä on heille tärkeää. Laatu nähdään, kun sitä arvioidaan, rakenteina, prosesseina ja tavoitteina lopputuloksissa. Vastauk sena oli kaksi kiteytynyttä asiaa: Halutaan asua turvallisesti ja hoidon olevan laadukasta. Noihin kysymyksiin vastausten etsiminen työyhteisöissä vie hoitotyön ammattilaisia jo varsin oikeaan suuntaan. Kotieläimet vieraisilla Pappilanpuistossa. Laatusuosituksen mukaisesti asiakkaan, siis ikäihmisen oikeus tehdä valintoja ja henkilökohtainen kokemus ja näkemys palvelun tarpeesta jäävät usein sivurooliin, kun niiden pitäisi olla pääroolissa asumisja hoitopaikkaa valittaessa ja päätettäessä. >>. Turvallisuus oli konkreettisia asioita kuten sitä että: hälytyskutsut ovat käytössä, ulko-ovet ovat kiinteistöissä lukittuina ja yöaikana hoitaja on paikalla. Vastauksena oli kirjava joukko erilaisia asioita: saa olla muiden joukossa, ei tarvitse lähteä ulos, pääsee lääkärille silloin kun haluaa, saa olla omissa oloissaan, hoitaja saapuu kutsuttaessa, hoitajat hymyilevät, on ulkopelejä käytössä, on vierailijoita jne. Kokemusasiantuntijoiden näkemysten ymmärtäminen ja heidän ja asumisja hoitopalveluluja toteuttavien yhteisen ymmärryksen löytyminen puolestaan on avainasemassa laadukkuutta tavoiteltaessa. Suosituksen mukana on joukko käsitteitä, joita vilahtelee suosituksessa. Mikä on ikäihmisen asumisja hoitopalveluissa tarkoituksenmukaista ja miten se tulisi toteuttaa. Tasapainoinen laatuajattelu ei tämän myötä pääse toteutumaan toivotulla ja tavoitellulla tavalla. Ku va : Ta rja M ie tti ne n Ku va : Ri itt a Pa as ivu or i Pappilanpuiston palvelutalon sisäpiha
Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Markkinoija: ratiopharm Oy. Ei alle 2-vuotiaille. Lääkkeen käytössä on huomioitava, että Pegoration vaikuttava aine (makrogoli) voi tilapäisesti vähentää muiden lääkkeiden imeytymistä. Teksti perustuu 12.6.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Varovaisuuteen on syytä, jos olet altis neste-elektrolyyttitasapainon häiriöille ja sinulla ilmenee ripulia. Ulostekovettuman pehmentäminen: Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 5–10 annospussia à 12 g, eli 1–2 litraa vrk:ssa 1–3 päivän ajan. FI/OTC-CH/18/0008/3/18 Pegoratio Ummetukseen UUTUUS!. Lisätietoja: www.terveysportti. , info@ratiopharm.. Yleisiä haittavaikutuksia aikuisilla ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli sekä pahoinvointi; ja lapsilla vatsakipu sekä ripuli. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen tämän lääkkeen käyttöä, jos ummetus on kehittynyt tai pahentunut nopeasti, jos maksasi tai munuaistesi toiminta on heikentynyt, jos käytät nesteenpoistolääkkeitä ja saat ripulin tai jos ummetukseen liittyy kipua, kuumetta tai muita mahavaivoja. P. . Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. 020 180 5900. Tarkemmat ohjeet lääkkeen käytöstä, ks. • Vaikuttava aine makrogoli 4000 • Jauheet oraaliliuosta varten Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. Annostus: Kroonisen ummetuksen hoito: Aikuisille ja yli 8-vuotiaille lapsille 12 g 1–2 kertaa vrk:ssa; 4–7-vuotiaille lapsille 6 g 1–2 kertaa vrk:ssa; ja 2–3-vuotiaille lapsille 6 g kerran vrk:ssa. Itsehoitolääke. 9 Vanhustyö 3 • 2018 Vatsa jumissa. . Pegoratiota voi käyttää sekä raskauden että imetyksen aikana. pakkausseloste
Missä meidän tulisi vahvistaa yhteistyötä, missä kohdin sopia työnjaosta. Sote-uudistuksesta käydyssä keskustelussa valinnanvapaus on noussut miltei keskeisimmäksi teemaksi. Maakuntatarkastelun jälkeen on syytä nostaa katse valtakunnalliselle tasolle. Mitä erityisosaamistamme tai hyviä käytäntöjämme voisimme tarjota koko maakunnan alueelle. Nyt järjestöjen tulisi mielestäni tarkastella kokonaisuutena koko maakunnan alueen järjestöpohjaisia palveluita segmenteittäin – olipa ne sitten ry:n, säätiön tai järjestön omistaman osakeyhtiön tuottamia. Onko viisaampaa toimia maakuntaan päin yhdessä vai marssiiko maakuntaan kymmenen tuottajaa omilla agendoillaan. Teksti: Jorma Niemelä, dosentti, doktriini.. Mutta kun hinta on vakioitu, laatu voidaan tuottaa vain tehokkailla tuotantoprosesseilla, asiakaslähtöisyydellä ja järjestölähtöisyyden lisäarvolla. hebu-palvelun tuottajille palvelujen laatua, saatavuutta ja palvelujen yhteensovittamista koskevia ehtoja. Kannattaako pyörä keksiä tuhannen kertaa. Henkilökohtaisessa budjetissa asiakas saa ostaa itse vaikka kuinka paljon palveluita omalla rahallaan, mutta maakunta korvaa vain asiakassuunnitelmaan kirjatun määrän palveluiden hinnasta. Tällä hetkellä hän sekä tutkii että kouluttaa, konsultoi ja konseptoi järjestöjen sote-palveluita. Valinnanvapauden välineisiin kuuluvassa asiakassetelissä maakunta määrittää hinnan, jolla palvelu on tuotettava. Palveluista on ollut ensin pitkäaikainen sopimus ja sitten palveluita on tuotettu kilpailutuksen perusteella. Maakunta asettaa tällaisen ns. Nokkelasti voidaan yhteistyössä osallistua jopa ns. 10 Kun hinta on vakioitu Laatu syntyy vain tehokkaan toiminnan tuloksena Sosiaalija terveydenhuollon uudistus on lähihistoriamme suurin yhteiskunnallinen uudistus. Ja niin ikään tarvitaan kolmannen sektorin yhteistä ja jokaista järjestöä erikseen koskettavaa tiedottamista ja brändäystä. Mitä palveluita tai mitä osaamista meiltä vielä puuttuu. Lisäksi laki edellyttää kaikilta palveluiden tuottajilta osallistumista koulutus-, tutkimusja kehittämistoimintaan.. E duskunnan käsittelyssä olevan valinnanvapauslakiluonnos lähtee yksiselitteisesti siitä, että maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetti vanhuspalvelulain perusteella annetuissa palveluissa. Valinnanvapaus on järjestöjen palvelutuotannolle suuri mahdollisuus mutta sen toteutuksessa on myös riskejä. Mitä kaikkia palveluita tuotamme siis esimerkiksi vanhustenhuoltoon. markkinamuotoiluun tuottamalla sellaisia innovatiivisia palveluita, joita maakunta ei olisi hoksannut edes muutoin haluta. Hän on STEAn arviointija avustusjaoston varapuheenjohtaja. Katse kunnasta maakuntaan Tähän saakka paikalliselle vanhuspalvelujärjestölle on riittänyt vuorovaikutus paikallisen kunnan kanssa. Uusi järjestelmä edellyttää liittymistä tietojärjestelmiin. Sen lisäksi vaaditaan liiketoimintaosaamista, palvelumuotoilua, data-analytiikkaa, laadunvarmistusta ja ehkä sopimusjuridiikkaakin. -palvelut Kuva: Markku Niemelä Yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä on toiminut järjestöjen kehitysja johtotehtävissä liki 30 vuotta ja järjestöjen omistaman Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana yli 10 vuotta
Sociala Oy ei tuota itse palveluja vaan rakentaa järjestöille alustan, jonka avulla palvelut järjestetään. Järjestöillä on huikeaa osaamista, mutta se on hajautunutta. Entä oma pesä. Se on oiva keino kehittää toimipisteesi lääkitysturvallisuutta ja seurata sitä, miten muutokset juurtuvat käytäntöihin. • Alustalla tarkoitetaan palvelua, jonka kautta resurssin omistava palveluntarjoaja ja palvelua etsivä loppukäyttäjä löytävät toisensa. Onko järjestön strategia kunnossa. Asiakas, kansalainen, tekee valinnan. Se on järjestöjen omissa käsissä. Laadukas palvelu on tuotettava annetulla hinnalla. Toiseksi pitää katsoa, onko luottamusmieshallinnolla päätöksentekokykyä. Niin hankinnoissa kuin edellä luetelluissa tukipalveluissa kannattaa hyödyntää skaalaetuja. Se on mahdollista, jos jokainen järjestö tekee itselleen kuntoohjelman ja hankkii yhteistyöllä niin skaalaedut kuin yhteisesti tarvittavat tukipalvelut. Ja sen pitää perustua toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ymmärtämiseen ja ennakointiin. • Sociala Oy kokoaa järjestöjen osaamista yhteiseksi hyväksi. Ja sen tulee nostaa järjestön omaleimaisuus esiin. Eino Lääkehoidon turvallisuuden sertifiointi Lue lisää: turvallinenlaakehoito.fi. Maakuntaja valtakuntatason tarkastelun jälkeen katse kannattaa suunnata omaan toimintaan. Maakunta määrittää hinnan. Molemmat määrittävät osaltaan laadun: maakunta perusvaatimukset, asiakas kokemuksellisen laadun. Jos yli tuhannesta palvelutuotantojärjestöstä vaikka puolet hankkisi tietyt palvelut yhdessä, säästöt olisivat kokoluokaltaan kymmenien tai jopa satojen henkilötyövuosien kustannusten suuruisia. Karikoiden välttämisessä auttaa Aino ja Eino Lääkehoitopalveluiden kehittämä Eino Lääkehoidon turvallisuuden sertifiointipalvelu. Alustapalvelu sopii erinomaisen hyvin niin asiakassetelikuin myös henkilökohtaisen budjetin palveluihin. 6 Alustapalvelu Sociala Oy • Alustapalvelu Sociala Oy mahdollistaa järjestöomisteisten palveluntuottajien palvelut maakunnille, kokoaa konsortiot ja toimii palveluiden integraattorina. Ja entäpä hankinnat. Ja ne säästöt voisi suunnata vaikka palvelun laatuun. Onnistuminen tulevassa ei edellytä mitään sellaista osaamista, jota järjestöillä ei ole tai jota ne eivät kykenisi yhdessä kehittämään. Ei sen tarvitse olla kummoinen eikä koukeroinen, mutta sen pitää määrittää järjestön tahtotila, missio ja se miten haluttuihin päämääriin päästään. Yhdessä pitäisi katsoa myös kolmannen sektorin pääomahuoltoa. Tarvitaan kykyä nopeaan mutta samalla hallintovarmaan päätöksentekoon. Järjestöjen kohtalo on niiden itsensä käsissä Tulevaisuudessa tuottajaa ei valitse kunta eikä tuleva maakunta. Kolmanneksi tarvitaan johtajuutta, kykyä viedä päätökset toteutukseen ja hallita muutoksia. Edessä voi olla tilanteita, joista tarvitaan nopeallakin aikataululla kykyä vaikka ”tuotantosuunnan” hienosäätöön tai muuttamiseen. Avuksi siihen on perustettu myös Alustapalvelu Sociala Oy, joka palvelee järjestöjä ja niiden perustamia yhtiöitä maakunnallisessa järjestäytymisessä ja osaamisen jakamisessa. Järjestöjen kohtaloa ei määritetä laissa. • www.sociala.fi Palvelutalojen ja hoivakotien potilasturvallisuuden suurimmat riskit liittyvät lääkitysturvallisuuteen. Tarvitaan asenteiden vallankumous, jossa osaaminen laitetaan yhteiseen jakoon niin, että kaikki hyötyvät. 11 Vanhustyö 3 • 2018 Kannattaako jokaisen yli tuhannen palvelutuotantojärjestön rakentaa nämä tukipalvelut ja osaaminen erikseen. • Yhtenä Sociala Oy:n kantaosakkaana toimii Vanhustyön keskusliitto ry. Jos toiminnan jatkaminen tuntuu ylivoimaiselta, kannattaa toiminta siirtää toiselle kolmannen sektorin toimijalle – niin että kolmas sektori säilyisi vahvana vaihtoehtona
Laskelmaan otetaan huomioon kaikki palveluun kohdistuvat kustannukset. Yrjö ja Hanna -säätiö on Vanhustyön keskusliiton valtakunnallisesti toimiva jäsenjärjestö. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. vastuullinen liiketoiminta, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrjö ja Hanna Kodeissa yhdistyvät turvallinen asuminen ja yksilölliset hoivapalvelut niitä tarvitseville. www.yrjojahanna.fi. Yrjö & Hanna Oy valittiin palveluntuottajaksi Tampereen Koukkuniemessä sijaitsevaan ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikköön. 6. Myös asiakkaat ja omaiset ovat kiinnostuneita palvelun laadusta ja palveluntuottajan kotimaisuudesta, kertoo Yrjö & Hanna Oy:n toimitusjohtaja Anni Lausvaara keväällä 2018 tehdyssä haastattelussa. Lisäksi pitää pystyä näyttämään toteen, mitä tietoa on kerätty, mitä varten, missä tietoja säilytetään sekä miten ja milloin ne poistetaan, Lausvaara kertoo. Arjen spontaani asiakaspalaute on parasta – Meillä on toiminnanohjausjärjestelmä mittareineen käytössä ja kehittämisehdotuksia tulee sitäkin kautta, mutta ehdottomasti parasta on arjen spontaani palaute. Yrjö ja Hanna Kodit mukana Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa Yrjö ja Hanna Kodit on mukana Suomalaisen Työn Liiton ja Avainlippu -yritysten Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa, jonka tarkoituksena on muistuttaa kotimaisen työn merkityksestä palvelun taustalla. Kilpailutuksessa painoivat paljon laatuun liittyvät kriteerit sekä mm. Huhtikuussa 2018 käynnistyneen kolmivuotisen kampanjan tehtävänä on lisätä Avainlippu-alkuperämerkin tunnettuutta ja vaikutusta ostopäätöksiin. – Lähdimme mukaan, koska olemme ylpeitä kotimaisuudestamme, vahvasta arvopohjastamme ja kehittyvästä toiminnastamme. Säätiön sataprosenttisesti omistama yhteiskunnallinen yritys Yrjö & Hanna Oy tuottaa hoivapalvelut tällä hetkellä säätiön kiinteistöistä 15:een. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saadakseen yrityksen palvelutuotannon ja palveluprosessien pitää täyttää tietyt laatuvaatimukset ja -kriteerit. Ajankohtaisista uudistuksista ehkä haasteellisin on ollut 25.5.2018 voimaan astuva EU:n yleinen tietosuojaasetus (GDPR). – Merkin haltijana pystyimme helposti todentamaan täyttävämme kaupungin kilpailutuksessa asettamat laatuvaatimukset, kehittämiskoordinaattori Sirkku Rannikko toteaa. Olemme havainneet, että ”omasta talosta” eli yksittäisistä Yrjö ja Hanna Kodeista nousevat kehittämisehdotukset ovat parhaita, ja useimmiten omin voimin löydetyn ratkaisun toteuttaminen motivoi ja tsemppaa koko työja asumisyhteisöä. 12 Yrjö & Hanna Oy – Yhteiskuntavastuu edellä tarjouskilpailun voittoon! Y rjö & Hanna Oy sai sekä Avainlippuettä Yhteiskunnallinen yritys -merkit viime vuoden lopulla. Yleishyödyllinen Yrjö ja Hanna -säätiö rakennuttaa ja ylläpitää palvelutalokiinteistöjä eri puolilla Suomea, Helsingistä Rovaniemelle. Laadun takeena tunnettu liiketoimintamerkki on helpottanut työtämme esimerkiksi kuntien hankintakilpailutuksiin osallistumisessa. Avainlippu-yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa. Avainlippu toimii osoiTeksti ja kuva: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto tuksena Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Se edellyttää muun muassa kaikilta henkilötietorekisterin pitäjiltä, että tietojenkeruuprosessi on dokumentoitu
Yhteiskunnallinen yritys myös toimii avoimesti ja läpinäkyvästi pyrkien osoittamaan tuottamiaan yhteiskunnallisia vaikutuksia. 13 Vanhustyö 3 • 2018 Yhteiskunnallinen yritys -merkki on joulukuussa 2011 julkistettu liiketoimintamerkki, joka viestii yrityksistä, joiden ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia, kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja tuottaa yhteiskunnallista hyvää. Merkkiä käyttävät esimerkiksi monet hoiva-alan yritykset, ympäristösektorin toimijat, terveyspalvelujen tarjoajat ym. Yhteiskunnalliset yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Osallistu Avainlippu-kampanjaan ja keskusteluun somessa #Avainlippu #OnhansiinäAvainlippu ja tutustu osoitteessa www.avainlippu.fi Kuvassa Yrjö ja Hanna -rollupien välissä vasemmalla kehittämiskoordinaattori Sirkku Rannikko ja toukokuussa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajaksi siirtynyt Anni Lausvaara oikealla puolella.. Merkki on myönnetty lähes 200:lle hyvin erilaiselle yritykselle ja yhdistykselle (tilanne keväällä 2018)
Asiakaslähtöisyydessä laadun kannalta korostuvat palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja asiakaskokemus. Yksittäisellä ihmisellä on yksinkertainen, tärkeä huolenaihe: miten minun palveluilleni käy. Mitä valinnanvapaus lopulta on. Valinnanvapaus halutaan toteuttaa entistä asiakaslähtöisemmin. Valmistelun osana erillisessä osallisuussuunnitelmassa kuvataan asiakkaiden osallisuuden muodot ja tavat, joilla yhdessä kehitetään palveluja. Miten saan apua tarvittaessa. eri-ikäisiä kuntalaisia, kuntien lakisääteisiä neuvostoja ja järjestöjä. Saatavuus ja saavutettavuus tarkoittavat sitä, että asiakas saa palvelut kohtuullisessa ajassa sujuvasti ja yhdenvertaisesti riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta tai iästä. S oteja maakuntauudistukseen sisältyvään valinnanvapauteen liittyvä julkinen keskustelu on ollut viimeisten kuukausien aikana voimakasta. Hyvän valmistelutyön toteuttamiseen tarvitsemme ihmisiä, joita Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksessa asiakkaat on otettu mukaan kehittämään palveluja toiminnan käynnistämisestä alkaen.. Jokaisella on vahva mielipide puolesta tai vastaan. Asiakas. Tuntuu, että keskustelussa tärkein on unohtunut. Miten parhaiten pystytään järjestämään palvelut huomioiden alueiden erityispiirteet kuten ikärakenne, etäisyydet, väestörakenne, väestötiheys ja monikielisyys siten, että asukkaiden oikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Tärkeimpänä pohditaan laatunäkökulmaa eli sitä, miten asiakkaiden tarpeen pohjalta pystytään parhaiten järjestämään palveluja. Valmistelun ydin on asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen laadukkaasti. Asiakaskokemus on merkittävä tekijä palvelun valinnassa. Potilas. Maakuntatasolla palvelustrategiaa ja palvelulupausta tehdään nimenomaan asiakkaille yhdessä heidän kanssaan. Laadussa korostuu palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja tärkeimpänä asiakas kokemus. Soteuudistuksen valinnanvapauden käytännön valmistelussa mietitään hyvin vahvasti ihmistä elämän eri vaiheissa. Keskustelu on saanut paikka paikoin jopa epäsuotavia populistisia piirteitä. Asiakaslähtöisyys-sanaa ei ole tarkoitettu kliseeksi, vaan laatuasioita on jo valmisteluvaiheessa pohdittu yhdessä kuntalaisten kanssa. Esimerkiksi Uudenmaan alueella niiden valmisteluun on osallistunut mm. Ihminen. Keskustelua käydään niin poliittisella tasolla kuin erilaisten auktorisoitujen tahojen kanssa. Nämä ovat hyvää pohjatyötä tulevaisuudelle. 14 Teksti: Lilli Väisänen, valmistelija, Uusimaa 2019 hanke Kuvat: Helsingin kaupunki / Sosiaalija terveystoimiala / Viestintäpalvelut Valinnanvapautta – asiakaslähtöisesti Soteuudistus ja valinnanvapaus herättävät paljon keskustelua. Miten minun läheiseni käy. Halu saada asiakkaiden/ kuntalaisten ääntä esille on aitoa
Asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta paperilla, verkkopalautteena ja paikan päällä Happy or not -asiakaspalautejärjestelmällä. Siksi asiakaskokemuksen merkitys tulee olemaan suuri myös valinnanvapaudessa. Asiakkaat olivat tyytyväisiä palvelun nopeuteen, tiedonsaantiin sekä laajennettuun aukioloaikaan. Kalasataman THK:ssa on lähes 100 aktiivista kuntalaista verkkopanelisteina, jotka osallistuvat mm. Vielä ei ole olemassa asiakaskokemusta kattavasti mittaavaa numeraalista tietoa lukuunottamatta Happy or not -tietoja. 6 Kalasatamassa laatua kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa Hyvä esimerkki asiakaskokemuksen merkityksestä on helmikuussa 2018 avautunut Helsingin sosiaalija terveystoimialan Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus (THK). Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksessa pyritään siihen, että asiakkaat tietävät konkreettisesti, mitä valinnanvapaus yksittäiselle ihmiselle tarkoittaa.. Palautteen voi kohdentaa valitsemalleen alueelle tai ammattilaiselle. Siellä on toiminnan käynnistämisestä alkaen otettu asiakkaat mukaan kehittämään palveluja. Maaliskuussa Laurean opiskelijat toteuttivat hyvinvointikeskuksessa palvelumuotoiluprojektin, jossa havainnoitiin ja haastateltiin asiakkaita asiakaspalvelupisteiden palveluista. Tämä onnistuu kun se tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Siksi on tärkeää pyrkiä selkeään viestintään ja siihen, että asiakkaat tietävät konkreettisesti, mitä valinnanvapaus yksittäiselle ihmiselle tarkoittaa. kerran kuukaudessa järjestettäviin asiakasosallisuusiltoihin tai muuhun yhteiskehittämistä edellyttävään asiaan. 15 Vanhustyö 3 • 2018 valinnanvapaus koskee. Asiakaspalautekyselyihin vastaajia on tällä hetkellä kuukaudessa lähes 500, ja kokonaisuudessaan asiakastyytyväisyys on ollut 68 prosentin tasolla. Esimerkiksi huhtikuussa mietimme yhdessä, miten neuvontapalveluita luodaan asiakaslähtöisemmiksi. Halu luoda asiakkaille luotettavaa valinnanvapautta on todellinen
Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa testataan kolmea lakiesityksen mukaista valinnanvapauden elementtiä osana hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta: perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden valintaa, suun terveydenhuollon valinnanvapautta sekä henkilökohtaista budjetointia. Palvelusetelilaki rajaa tuotettavat palvelut Teksti: Helene Vanninen, projektikoordinaattori, Uudenmaan alueellinen valinnanvapauskokeilu Kuva: Terhi Sandberg Lisätietoa: Uudenmaan alueellinen valinnanvapauskokeilu toimii Keski-Uudenmaan kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Nurmi järvi, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen) alueella ja 2018 myönnetyn valtionavustuksen turvin laajennetusti myös Porvoon, Sipoon ja Lohjan kunnissa. H enkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan parantaa asiak kaan mahdollisuuksia palvelukokonaisuuteen, joka parhaiten vastaa hänen tarpeitaan ja tukee häntä elämäntilanteessaan. Se antaa paljon palveluita käyttäville ihmisille myös laajemman vapauden vaikuttaa omiin palveluihinsa ja sitä kautta hyvinvointiinsa. Koska lain voimaantulo muuttaa oleellisesti koko sote-palveluiden kenttää, tulee asiakkaalle taata riittävästi tietoa siitä, mitä muutos tarkoittaa hänen arjelleen ja palveluilleen. • www.keski-uudenmaansote.fi/valinnanvapaus Helene Vanninen. Tuleva laki tukee uusien ja pienempien palveluntuottajien palveluntuotantoa. 16 16 Lainsäädäntö tukemaan henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamista Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa testataan henkilökohtaista budjettia. Kokemukseni mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttaminen nykylainsäädännöllä on varsin kaukana siitä, mitä sillä tavoitellaan eli asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityä palvelupakettia. Näitä elementtejä kokeillaan soveltaen nykyistä lainsäädäntöä, keskeisimpänä palvelusetelilaki. Tavoitteeseen pääsy riippuu oleellisesti siitä, että laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaalija terveydenhuollossa läpäisee eduskuntakäsittelyn ja siitä, että lain tulkinta ja toteutus tehdään henkilökohtaisen budjetin ideologian mukaisesti. Soveltuuko palvelusetelilaki henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamiseen. Tuleva muutos vaatii ammattilaisilta huomattavia ponnistuksia
Henkilökohtaisen budjetoinnin asiakasohjaus ja hallinta on tehokkaampaa, jos asiakkaalla ja hänen läheisillään on etukäteen riittävästi tietoa siitä, mitä henkilökohtaisella budjetilla on mahdollista saada ja mitä ei. Tämän olemme huomanneet markkinoidessamme kokeilua mahdollisille asiakkaille: asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä nykyisiin palveluihinsa eikä vaihtaminen toisen tahon tuottamaan, sisällöltään samanlaiseen palveluun houkuta. sen budjetoinnin vaatima ajattelutavan ja työtapojen muutos on valtaisa puhumattakaan siitä, millaisia muutoksia esitetyn mukaisen lain voimaanastuminen aiheuttaa työn arkeen, kun valtaosalla työntekijöistä vaihtuu nimellisesti myös työnantaja. 17 Vanhustyö 3 • 2018 17 melko yhdenmukaisesti siihen, mitä kunnissa nykyäänkin tarjotaan. ”Henkilökohtaisesta” budjetista voitaisiin todella puhua vasta, jos samalla kustannuksella olisi mahdollista tarjota jotain muuta samaan tarpeeseen vastaavaa palvelua. Lisäksi monilla paikkakunnilla yksityiset tai kolmannen sektorin palveluntuottajat tuottavat jo nykyisinkin vastaavaa palvelua esimerkiksi ostopalvelumallilla tai tavalliseen tapaan palvelusetelituotannolla. Henkilökohtainen budjetti muodostetaan asiakkaalle tehtävän palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella. Tämän jälkeen tulee tukea työntekijöitä muutoksessa: jo pelkästään henkilökohtaiMikä on henkilökohtaisen budjetin kokeilu. Esimerkiksi kotihoidossa asiakkaalle myönnettävä tuntimäärä on jo nyt tiukasti mitoitettu. Siirtymävaihe ei kuitenkaan saisi asiakkaalle näkyä palvelun heikennyksenä. Muutostuen tarve lienee tunnistettu laajalti päätellen siitä, että jokainen kaavailtu maakunta haki tarjolla olevaa pilottirahoitusta ainakin osaan valinnanvapauden elementeistä. Omaishoitajan yhden vapaapäivän kustannukset muutetaan budjetiksi. Lisäksi lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut tuotetaan valinnanvapausmallin mukaisesti tai nykyisen käytännön mukaan, mikäli asiakas ei erikseen listaudu valitsemalleen palveluntuottajalle. Viestinnällä keskeinen rooli uudistuksen toimeenpanossa Viestintään panostaminen on uudistuksessa tärkeää. Budjetiksi voi muuttaa niitä palveluja, jotka ovat kunnan myöntämiä ja maksamia. Asiakas voi henkilökohtaisen budjetin rajoissa: 1. Termi ”henkilökohtainen budjetti” ei ole monellekaan tuttu. Koska budjetilla hankittavien palveluiden valikoima ja henkilökohtaisen räätälöinnin mahdollisuudet ovat palvelusetelilain mukaisesti melko suppeat, ei kokeilumme asiakkaan näkökulmasta pysty tuottamaan riittävästi lisäarvoa. Näin on varsinkin kun henkilökohtaisessa budjetissa ei ole ”uutta rahaa” vaan asiakkaan palvelukokonaisuuden kustannusten tulisi pysyä järjestäjän näkökulmasta entisellään. Henkilökohtaisen budjetin kokeilu on asiakkaalle vapaaehtoista. ESIMERKKI: Omaishoidon lakisääteiset vapaat jäävät käyttämättä ja omaishoitaja haluaa vaihtaa vapaat tai osan niistä asiakkaan henkilökohtaiseen budjettiin. 6. Valinnanvapauspiloteissa luodaan todennäköisesti pohja sille, miten mahdollisesti hyväksytyn lain mukaista henkilökohtaista budjetointia sovelletaan käytännössä. Suunnitella palvelujensa tarkemman sisällön 2. Kohti tulevaa Jotta henkilökohtaista budjetointia voitaisiin toteuttaa sen hengen ja ideologian mukaisesti, sen toteutusta tukevan lainsäädännön on tärkeää olla kunnossa. Kokeilussa henkilökohtainen budjetti on nykylainsäädännön sovelluksella lähempänä palveluseteleitä kuin tavoitetilaa. lääkkeet, kuljetuspalvelut ja pitkäaikainen asuminen. Kokeilussa toimitaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, keskeisenä sovellettavana lakina on palvelusetelilaki. Valita palvelujensa tuottajan Henkilökohtaisen budjetin kokeiluun eivät kuulu esim. Asiakas käyttää kaksi lomapäiväänsä nykyisellä tavalla, mutta hankkii henkilökohtaisella budjetilla kotiinsa siivousta ja maksaa normaalin omavastuuosuuden budjetin käytön jälkeen. Tämä johtaa viestinnän näkökulmasta haastavaan tilanteeseen: puhumme aiemmin palveluseteleinä myönnettävien palveluiden sijaan henkilökohtaisesta budjetista, mutta lopulta ne ovatkin oikeastaan sama asia. Budjetiksi muutettu lomapäivä vähentää asiakkaan jäljelle jäävää lomaoikeut ta vastaavasti. Henkilökohtaisen budjetin kohdalla viestintä on siinäkin mielessä tärkeää, että esitetyn mukaisesti se pitää ottaa käyttöön kaikkialla viimeistään 1.7.2020. Asiakkaat vain tuntevat palveluseteleiden perustan paremmin. Muita kotihoidon asiakkaille tarjottavia palveluita, kuten päivätoimintaa, ei palvelusetelilain edellyttämällä tavalla ole vielä ollut tarjolla kokeilussa. Jos hallituksen esitys läpäisee eduskuntakäsittelyn, tulee niin valtakunnalliseen kuin paikalliseenkin viestintään satsata huomattavasti
Kaikilla ikäihmisillä ei ole tietokonetta ja tiedon keskittäminen verkkoon aiheuttaa ongelmia palveluiden ja työntekijöiden yhteystietojen löytämisessä sekä palveluiden käyttämisessä. sekä löydettävää ja työntekijöiden tulisi olla helposti tavoitettavissa. Ohjaus ja neuvonta yhdeltä luukulta Asiakasareenan osallistujat toivat esille lukuisia ohjaukseen ja neuvontaan sekä palveluista tiedottamiseen liittyviä haasteita sekä kehittämisehdotuksia. Palveluista tiedottaminen ja osa palveluista, kuten esimerkiksi ajanvaraus, ovat siirtymässä verkkoon. Asiakasareenan osallistujat pitivät haasteena tiedon saantia: palvelut ovat pirstoutuneita, ei ole tietoa kenelle soitetaan ja kuka antaa mitäkin palvelua. Kaikki ikääntyneet ihmiset eivät kuitenkaan osaa vaatia tai pyytää tarpeisiinsa sopivaa palvelua, jos heillä ei ole tietoa eri palveluista ja vaihtoehdoista. Ikäihmisten kunnioittava kohtaaminen Kotipalveluiden toteutumisen osalta asiakasareenaan osallistuvat korostivat muun muassa sitä, että asiakkaan tilanne tulisi huomioida kokonaisuutena eikä asiakas saisi olla yksittäisten toimenpiteiden kohteena. Ongelmana ikäihmiset näkivät sen, että heidän täytyy itse osata vaatia palveluja, koska viranomaiset eivät aktiivisesti niitä tarjoa. Keskustelun antia hyödynnetään järjestäjien ja tuottajien ohjauksessa ja valvonnassa. Asiakasareenalla ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen asiakkaat pääsivät suoraan kertomaan kokemuksiaan palveluiden laadusta ja sisällöstä sekä vaikuttamaan vanhuspalvelujen valvonnan ja ohjauksen kehittämiseen. Teemoja olivat ohjaus ja neuvonta, terveydenhuollon palvelut, kotipalvelun toteutuminen, henkilöstöön kohdistuvat odotukset, omaisja läheishoito sekä kotipalveluiden tukipalvelut. Ikäihmisten näkökulmasta onnistunut ja toimiva ohjaus ja neuvonta muodostuu useasta eri tekijästä; yhden tahon pitäisi ohjata eri palveluihin ja myös järjestää tarvittavat palvelut, palveluihin liittyvän tiedon tulisi olla helposti saavutettavaa Teksti: Valvira: Elina Uusitalo, ylitarkastaja • Sari Mehtälä, ylitarkastaja • Mervi Tiri, ylitarkastaja • Pekka Ojaniemi, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto: Sari Husa, sosiaalihuollon ylitarkastaja • Päivi Salminen, sosiaalihuollon ylitarkastaja Kuvat: Pekka Ojaniemi Valviran ylijohtaja Markus Henriksson avasi tilaisuuden. asiakasareenan. Kotipalveluiden työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja työntekijöiden ammattitaito koettiin palvelun laatua heikentäväksi asiaksi. Kaikki työntekijät eivät. Asiakkaan kohtaamiseen tulisi olla riittävästi aikaa. Omaiset toivat esiin kokemuksensa siitä, ettei heidän huoltaan ja käsityksiään muistisairaan pärjäämisestä oteta riittävästi huomioon. 18 Asiakkaiden näkökulman vahvistaminen sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa Valvira ja Lapin aluehallintovirasto järjestivät 15.3.2018 Rovaniemellä vanhusten kotiin annettavien palvelujen alueellisen tilaisuuden, ns. Tilaisuudessa keskusteltiin sosiaalija terveydenhuollon toteutumisesta asiakkaan näkökulmasta learning cafe -menetelmää hyödyntäen. Neuvonnan ja ohjauksen yhteydessä asiakkailla oli ollut kokemuksia siitä, että he eivät tule kuulluksi eikä heidän tarpeitaan oteta vakavasti
Terveydenhuollon palveluissa haasteita Iäkkäät sekä heidän läheisensä kokivat, että terveydenhuollon toteutumisessa ja saatavuudessa on alueellisia eroja. Omaishoitajat kaipasivatkin hoidettavilleen hyviä, virikkeitä tarjoavia ja kuntouttavia hoitopaikkoja. Omaisja läheishoidon huolenaiheet Moni vanhus on hyvin yksinäinen ja riippuvainen palveluista ja kunnan järjestämästä tuesta, koska kaikilla ei ole omaisia tai läheisiä huolehtimassa. Muutokset tulisi osata ilmoittaa myös annosjakelupalveluun. Kuljetuspalvelut koettiin keskusteluissa tärkeäksi osaksi sosiaalisen elämän toteuttamista, mutta haasteena nähtiin niiden rajattu käyttömahdollisuus vain oman kunnan alueella. kohtaa asiakkaita kunnioittavasti ja koettiin, että liian usein vanhuksille esimerkiksi lässytetään, puhutaan liian nopeasti tai liian hiljaa. Ateriapalvelussa palvelujen toimivuuden ja palvelun tason haasteiksi nähtiin muun muassa ruuan mauttomuus ja epäily sen tuoreudesta. Järjestöjen toivottiin lähestyvän vanhuksia aktiivisemmin ja kuuntelevan heidän tarpeitaan. Esimerkiksi City-bussi voisi säännöllisesti kuljettaa ikäihmisiä liikuntaan, teatteriin tai muihin kulttuuripalveluihin. Asiakasareenoiden toimeenpanoa voi seurata Twitterissä aihetunnisteella #sotevalo18. Annosjakelu koettiin hyväksi, mutta sen haasteena on lääkitysmuutosten huomiotta jääminen. Kehittämisehdotuksena keskustelijat toivat esiin, että ruuan lämmityksen tulisi kuulua osaksi kotipalvelua. Tilaisuuteen saapui runsaasti asiasta kiinnostunutta ja aktiivista väkeä. Lisäksi toivottiin, että lähikeittiöt ja paikallisuus huomioitaisiin ruuan valmistuksessa ja toimittamisessa. Tukipalvelujen toteutuminen Asiakasareenan keskustelijoiden mukaan tukipalvelut koettiin tarpeellisiksi, mutta niiden toimivuudessa oli haasteita. Palvelujen löytäminen oli vaikeaa ja palveluntuottajan etsiminen on monelle ikääntyneelle ylivoimaista, koska se edellyttää usein digitaitoja. Muistisairaiden asiakkaiden kohdalla lääkehoidon haasteena on lääkkeiden oikea-aikainen ottaminen. Puutteita on omalääkärijärjestelmässä, aikojen saatavuudessa sekä terveyspalveluiden henkilöstön vaihtuvuudessa ja tiedonkulussa. Lääkehoidon osalta toivottiin entistä tarkempaa huomiota lääkityksen tarkistamiseen ja lääkehoidon arviointiin. 19 Vanhustyö 3 • 2018 Asiakasareenat: Ikäihmisten kotiin annettavien palveluiden asiakasareenat ovat osa Valviran ja aluehallintovirastojen yhteisen sosiaalija terveyden huollon valtakunnallisen valvontaohjelman toimeenpanoa. Omaishoidon palkkioita ja palkkioiden perusteita toivottiin yhdenmukaistettavan koko maassa samanlaisiksi. Julkisen liikenteen pysäkkejä toivottiin sijoitettavan ikäihmisille suunnattujen palvelujen läheisyyteen. Omaishoitajiien terveydestä huolehtiminen koettiin tärkeäksi ja heille kaivattiin säännöllisiä terveystarkastuksia. Kuljetuspalveluja voitaisiin keskustelijoiden mukaan kehittää. 6. Valvira ja aluehallintovirastot järjestävät vuonna 2018 eri puolilla Suomea vammaispalveluiden ja ikäihmisten kotiin annettavien palveluiden asiakkaita osallistavaa alueellista asiakasareenaa. Omaishoito on kovin sitovaa ja monet hoitajat uupuvat. Väärinkäsityksiä syntyy myös hoitajien käyttämästä ”nuorisokielestä”
Ihmisen haurastuminen ja sen myötä tulevat muutokset ovat ihan samanlaisia kaikkialla, Etuja Takahikiällä, ne ovat universaaleja. Inhimillisyys etusijalle – Älkää hyvät kunnat laittako niitä rahoja seiniin, Finne-Soveri huudahtaa laitoshoitoon viitaten. pysäkin jälkeen tulee vielä 17 ja vasta sitten 18. G eriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Harriet Finne-Soveri on I&O-kärkihankkeen asiantuntijana tehnyt tiivistä yhteistyötä tulevien maakuntien muutostyöryh mien kanssa. Joka maakunnassa keskustellaan yhteisten kriteerien tarpeellisuudesta, halusta vähentää eriarvoisuutta ja luoda yhteiskuntaan edellytykset hyvään kotihoitoon. Ministeri Saarikon sanoin ”Meillä on kaikki avaimet käsissämme tehdä ikäihmisten hoitomallista maailman paras malli, josta muut maat voivat ottaa mallia”. :n aineistoja. Haasteisiin tartutaan ja ratkaisuja etsitään. dossa tai palveluiden järjestämisessä. laitoshoito. Toisaalta totta on sekin, että asiat pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Kaikki joko seisoo tai kaatuu sen mukaan, toimiiko ihmisen arki. Siitä on tiedossa vasta vähän konkreettista. Nyt kun uudistusta tehdään hallituksen kärkihankkeena ministeriön toimesta, on meillä ns. Haastattelut artikkelia varten on tehty huhtija toukokuussa. Toisenlainen oli tilanne vuonna 2015, kun teimme Muistiliiton kanssa kansallista selvitystä Muistibarometriä varten. Suotavaa olisi, että saisimme HILMO-ohjauksen sisällöt nykyistä selkeästi nopeammin käyttöön. Ja nimenomaan sellaisia palveluita, joita tulevaisuudessa tullaan kotiin tarvitsemaan. Maakuntatasolle kaivataan konkretiaa – Suuri ja ajankohtainen haaste on, millaisen kopin maakunta ottaa uudistuksen eteenpäin viemisessä. Maakunnissa on monilla tasoilla ja kokoonpanoilla pureuduttu kotija omaishoidon kehittämiseen. 20 Lisätietoa: Lähteenä käytetty STM.. Tuolloin ei ollut mitään palveluja työikäisille muistisairaille. Olen niin monta kertaa nähnyt, että kun vanha ja hauras ihminen saa mahdollisuuden voimaantua, hän siihen myös pystyy. Harriet Finne-Soverin toive on, että kunnissa nostettaisiin inhimillisyys etusijalle ja satsattaisiin varoja vanhenemisen monimuotoisuuden palvelemiseen. I&O-kärkihankkeen ”pääteasemana” on saada ikääntyville ja muille kotija omaishoitoa tarvitseville riittävä määrä palveluja. leveämmät hartiat luoda kansallisia toimintamalleja, joita yksittäiset tahot ja toimijat voivat ottaa käyttöön, esim. Peilin näyttäjän rooli – THL:n rooli on peilin näyttäjän rooli (informaatio-ohjaus): tutkijat kokoavat eri rekistereistä tietoja ja tuottavat arviointiaineistoja maakunnittain vallanpitäjille, jotta päätöksenteko voi olla tutkittuun, arvointitietoon perustuvaa; esimerkiksi perusterveydenhuollossa avohoito vs. pysäkki, vaikka junan pääteasema on alusta alkaen tiedossa. Joistakin kunnista vastattiin, ettei meidän kunnassa ole työikäisiä muistisairaita tai että meidän kaupungissa on niitä kolme. Ilmapiiri maakunnissa on sellainen, että nyt oikeasti on mahdollista tehdä meille ja meidän asukkaille hyvää tulevaisuutta. 6 OSA II. Aivan kuten junan on kuljettava järjestyksessä pysäkiltä toiselle ja 16. Kansallinen toimintamalli voisi tarjota tähän ratkaisun. pienten erityisryhmien hoiTeksti: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Maarit Kytöharju Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista Kotija omaishoidon uudistuksen (I&O-kärkihanke) maakuntalähettiläs Harriet Finne-Soveri kiertää maakunnissa ja hioo yhdessä alueen toimijoiden kanssa parhaita mahdollisia palveluja iäkkäille sekä perheja omaishoitajille. – On ollut hienoa nähdä, millaista yhdessä tekemisen meininkiä alueilla on
Palvelutarpeen arvioinnin laatu lähtee vuorovaikutustyöosaamisesta. Palvelutarpeen arviointia voisi ajatella laatusekuntina. Se on ikääntyneen ensi kontakti palveluihin ja ratkaisee, miten luottamus lähtee rakentumaan paitsi järjestelmään myös kotona pärjäämiseen. Vähemmälle huomioille on jäänyt palvelutarpeen arvioinnin menetelmällinen kehittäminen. Arviointikeskeisyyden sijaan sitä tulisi ajatella ammatillisena keskusteluna, jonka tavoitteena on asiakkaan hyvinvoinnin lisääminen. Palvelutarpeen arviointi voi parhaimmillaan olla hoitava kohtaaminen, joka tukee ihmisen hyvinvointia. 6 Arviointikeskeisyydestä muutoksen tukemiseen – Palvelutarpeen arvioinnin laadun näkökulma Vanhustyö 3 • 2018 21. Asiakas luottaa pärjäämiseensä, kun hän tunnetasolla kokee saavansa sen avun, jota tarvitsee. Tunnetason kohtaamisella tilanteet ja niihin liittyvät tunteet saadaan hallittavammiksi. Tämän luottamuksen tunteen lisääminen on palvelutarpeen arviointia tuotettaessa oleellinen. Asiakastyön menetelmistä etenkin motivoivalla haastattelulla voidaan tutkitusti lisätä sisäsyntyistä motivaatiota, kun taas valistaminen tai neuvominen tuottaa vain häpeää ja heikentää muutoshalukkuutta. Ammatillinen keskustelu on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa keskustelijalla on oma rooli ja erityistä osaamista vuorovaikutuksen hallintaan. Myös tunteet ja läheisten huoli ovat usein vahvasti läsnä palvelutarpeen arvioinnissa. P alvelutarpeen arviointia on viime vuosina kehitetty laatimalla lomakkeita ja etsimällä sopivia mittareita, joilla saataisiin riittävää tietoa päätöksen teon tueksi. Kotona asumisessa on oleellista asiakkaan luottamus siihen, että hän pärjää kotona. Se onnistuu kunnioittavalla, asiakasta arvostavalla ja hänen voimavaroihinsa uskovalla toimintatavalla, jossa otetaan huomioon myös asiakkaan ja läheisten huolet ja ratkaistaan ne yhdessä. Verkostotyön menetelmillä voidaan luoda yhteistä ymmärrystä tilanteesta asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa sekä ottaa tunteet mukaan työskentelyyn. Keskustelun menetelmät valitaan sen mukaan, mitä halutaan saavuttaa. Vanhustyön johtajat Teksti: Riikka Röppänen, palveluohjaaja (sosionomi yamk)/ Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, hallituksen jäsen Kuvat: Riikka Röppänen ja Bigstock Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Kun asiakas ja läheiset kohdataan tunnetasolla ja he kokevat tulleensa kuulluksi, heidän luottamuksensa lisääntyy. Saattohoito, vuodepotilaan hoito ja muut hoidolliset palvelut on mahdollista järjestää kotiin – hyvin usein ratkaisevaa on se miltä asiakkaasta kotona tuntuu. Kun halutaan tukea toimintakykyä, se edellyttää usein muutoksia elämään. Etenkin kotiutustilanteissa ikääntyneet ovat usein joutuneet äkilliseen pelottavaan tilanteeseen, jolloin tunnetyöhön satsaaminen ja läheisten huomiointi voi auttaa kotiutusten onnistumisessa. Palvelutarpeen arviointiin ja sen toteuttamiseen tulee panostaa. Läheiset ovat samaa mieltä ja tukevat asiakasta siinä tunteessa. Sillä miten arviointi tehdään, on kuitenkin vaikutusta siihen, miten ihminen kokee oman pärjäämisensä
Toiminnanjohtaja Päivi Parikka on työskennellyt Kouvolan Palvelukotiyhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 2007.. Palvelukeskuksessa on myös yksityisenä yrittäjänä toimiva fysioterapeutti, kampaajayrittäjä kerran viikossa ja jalkahoitaja käy tarpeen mukaan. tavallisia palveluasuntoja (27–54m 2 ) on 72 ja Dementiakoti Sinisiivessä on 12 tehostettua palveluasuntoa (23–35m 2 ). Muita tiloja meillä on kuntosali, uima-allas ja saunaosasto, monitoimitila ja kaikissa kerroksissa on vielä asukkaille yhteisiä oleskelutiloja, Päivi Parikka luettelee. Asukkaita tavallisella puolella on tällä hetkellä 75 ja Sinisiivessä 12 henkilöä. Tähän luokkaan Kouvolan Teksti ja kuvat: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Lapset ja vanhukset samassa pihapiirissä Käpylän palvelukeskuksessa Kouvolassa Kouvolan ydinkeskustassa meillä on Torikatu 4:ssa 18 asuntoa ja keskustan tuntumassa Marjola-talossa 11 asuntoa, joita vuokraamme ikäihmisille. Käpylän Palvelukeskuksen kiinteistö on rakennettu RAY:n (nykyisen STEAn) tuella; ns. Palvelutaloon muuton ajankohta on myöhentynyt THL:n tilastotietoihin perustuva näkemys, että palvelutaloihin muutetaan aiempaa myöhemmin ja heikkokuntoisena, on näkynyt meilläkin selvästi jo parin vuoden ajan. Samoissa tiloissa toimii myös kaupungin päiväkoti. Muita palveluita emme näihin pelkkiin vuokra-asuntoihin tarjoa vaan asukkaat hankkivat mahdollisesti tarvitsemansa palvelut itse kuka mistäkin, kertoo palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Päivi Parikka. 22 Miltä näyttää palvelukeskuksen arki vuonna 2018. Torikatu 4:ssä on kerran viikossa meidän tukipalveluhenkilöstöön kuuluva työntekijä tuottamassa siivousja pyykkipalveluja niitä haluaville vuokralaisillemme. – Päiväkodin toiminta samassa rakennuksessa on tosi hyvä ja paljon iloa ja elämää sekä yhteisiä tapahtumia tuova asia meille. Toki se tuo myös tuloja meille, koska meidän keittiö toimittaa kaikki ateriat päiväkodille. Vanhustyö-lehti kävi Kymenlaaksossa tutustumassa Kouvolan Palvelukotiyhdistyksen Käpylän palvelukeskuksen arkeen. Tällä hetkellä meillä on yksi toimipaikka eli Käpylän palvelukeskus, jossa tarjoamme tehostettua ja tavallista palveluasumista ikäihmisille. –K ouvolan Palvelukotiyhdistys täytti viime vuonna pyöreät 50 vuotta. Päiväkodin toiminta tuo iloa ja elämää Palvelukeskuksen tiloissa vuokralaisena on toiminut alusta asti Kouvolan kaupungin päiväkoti. Erityisesti tämä näkyy meidän 4. luokkaan eli palveluseteliluokkaan tulevien uusien asukkaiden kohdalla. Oma keittiö ja ruoan valmistus sekä leivonnaisten teko paikan päällä niin, ettei niitä kuljeteta pakattuna toisaalta, on meille hyvä kilpailuvaltti ja tuo myös paljon kodikkuutta palvelukeskukseen
6 Henkilökuntaa vasemmalta Minna, Marja ja Taru. Kaksi Käpylän palvelukeskuksen pitkäaikaisimmista asukkaista ovat 94-vuotias Helmi ja 82-vuotias Raimo. 23 Vanhustyö 3 • 2018 kaupunki myöntää palvelusetelin hakijalle tekemänsä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvion pohjalta ja määrittää sen arvon hakijan tulojen perusteella. tavallisella puolella, nuorin on 71 vuotta. 9 hlöä). Vakituista henkilökuntaa on lisäkseni kolme lähiesimiestä eli Dementiakoti Sinisiiven vs. Tähän palveluseteliluokkaan tulleista asukkaista jotkut ovat olleet meillä vain joitakin kuukausia ja joutuneet siirtymään tehostetumpaan hoitoon tai joskus sairaalaan. Palvelutalon asukas Lasse jututtaa iltapalaa jakamassa olevaa lähihoitaja Terhi Aropeltoa. lähiesimies Marja Lehmusmetsä. Helmi muutti Käpylään vuonna 2010 ja Raimo vuonna 2011.. verkkokoulutuksilla tai osallistumalla ko. Ruokapalveluiden puolella on esimiehen lisäksi 3 kokoaikaista henkilöä ja 1 tuntityöntekijä. Lifecaren käyttöönotto tapahtuu 1.7.2018. Esimerkkinä musiikkia, kerhoja, iltahartaudet, koululaisryhmien vierailut ym. Ruokapalvelun esimies ja henkilökunta osallistuvat säännöllisesti ravitsemuskoulutuksiin. Lääkehoito asiat ja vastuukysymykset ovat tulleet entistä tarkemmiksi ja niihin liittyviä ohjeita ja sääntöjä tulee koko ajan lisää Kouvolan kaupungilta ja sairaanhoitopiiri Carealta. RAI ja EfficaLifecare). Sen käyttöönotto aloitettiin Sinisiivestä vuoden 2017 lopulla ja on parhaillaan menossa tavallisen asumispalvelun puolella. Yhteistyötä erilaisten vapaaehtoistoimijoiden, ryhmien ja järjestöjen kanssa meillä on paljon. Meillä on yhteistyö apteekki, josta tilaamme asukkaidemme lääkkeet ja meidän hoitajat jakavat ne dosetteihin. Tietysti lainsäädäntöjen muutokset ja uudistukset vaativat koulutuksiin osallistumista ja perehtymistä. Vanhin asukkaamme on 103-vuotias ja asuu vielä ns. Sinisiivessä työskentelee esimiehen lisäksi 6 lähihoitajaa ja yksi kodinhoitaja (yht. Uudistusten ja uusien käytäntöjen tekemiseen liittyvät tarpeet tulevat pitkälti Kouvolan kaupungilta koska teemme kaupungin kanssa paljon yhteistyötä (esim. Tänä keväänä hoitajille ja esimiehille kohdistuva koulutus on ollut Effica Lifecare. vastaava hoitaja Minna Myllykangas, ruokapalvelun esimies Taru Ylä-Käpölä ja tavallisen asumispalvelun vs. Henkilökunta viihtyy ja sijaisetkin ovat vakinaisia Henkilökunnan määrä vaihtelee johtuen palveluseteliasukkaiden määrästä ja hoidollisuudesta. aiheeseen liittyvään koulutukseen. Viimeisin koko hoitohenkilökunnalle kohdistunut koulutus on ollut verkkokoulutuksena tapahtunut RAI-arviointijärjestelmä. Käpylän tavallisen asumispalvelun asukkaiden keski-ikä oli vuoden lopussa 84,8 ja Sinisiivessä 80,5 vuotta. Henkilökuntaa koulutetaan uusista määräyksistä esim. Tavallisessa asumispalvelussa työskentelee 6 lähihoitajaa ja 4–5 keikkatyöntekijää (lähihoitajia tai lh-opiskelijoita) sekä tukipalveluissa (siivous+pyykki) 2,5–3 henkilöä
Tutkimushankkeissa ikääntymisen ja hoivan tutkimus kytketään käynnissä olevien yhteiskunnallisten muutosten ja globaalien megatrendien, kuten transnationalisaation ja digitalisaation, tutkimukseen. Vaikka väestön ikääntyminen muuttaa yhteiskuntiamme parastaikaa perustavalla tavalla kaikkialla maailmassa, ikääntyneiden yhteiskuntien aikaan ei olla kunnolla valmistautuneita. Tutkimushankkeissa analysoidaan muun muassa ikääntyvän väestön hoivatarpeita, toimijuutta ja tasa-arvoa sekä muutoksessa olevaa hoivatyötä. 24 TUTKIMUS Vihdoin ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö! S uomen Akatemialla on ollut huippuyksikköohjelmansa jo yli 20 vuotta, mutta vasta nyt mukaan saatiin ikääntymisen tutkimiseen keskittyvä yksikkö (Centre of Excellence in Research on Ageing and Care eli CoE AgeCare). Kahdeksanvuotinen tutkimusrahoitus on kansainvälisestikin harvinainen. Niin yksilöiden kuin yhteiskuntien tasolla ikääntyminen tuo eteemme sekä vaikeuksia että mahdollisuuksia. Yksikössä on vahva yhteiskuntatieteellinen painotus, sillä mukana on sosiaalipolitiikan, sosiologian ja sosiaaligerontologian tutkijoita Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistoista. Yksikössä toimitaan yhdessä alan johtavien tutkijoiden laajan globaalin verkoston kanssa. Ikääntymisen ja hoivan huippututkimusyksikkö yhdistää arkielämän monimuotoistumisen analyysin yhteiskuntaja politiikkatason tutkimukseen. Esimerkiksi palvelujärjestelmät eivät ole riittävän kehittyneitä varmistamaan, että kaikki ikääntyneet ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja hoivan. Tutkimuksesta kerrotaan seminaareissa, konferensseissa sekä kesäja talvikouluissa, joissa samalla tuetaan nuorten tutkijoiden kansainvälistymistä ja ammatillistumista. Yksikön yhteiskuntatieteellinen painotus on poikkeuksellista, sillä useimmat aiemmat huippuyksiköt ovat olleet luonnontieteellisiä. Teksti: Minna Pietilä CoE AgeCare -seminaarin esitysten pohjalta Kuva: Bigstock Vuoden alussa aloittanut ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö on osa Suomen Akatemian tutkimuspanostusta vuosille 2018–25. Näin osallistutaan sekä alan kotimaiseen että kansainväliseen keskusteluun. Huippuyksikön toimintaan liittyy myös kansainvälinen tieteellinen ohjausryhmä sekä kansallinen neuvottelukunta.
Mikä on muistisairauksien merkitys ihmisen toimintakyvyn, elämän laadun ja palvelujen kannalta. Sisältöjä avattiin seminaarissa Huippuyksikön avausseminaarissa maaliskuun alussa yksikön johtaja Teppo Kröger totesi, että tavoitteena on tehdä teoreettisesti ja metodisesti kunnianhimoista kansainvälisen tason tutkimusta, jolla on myös käytännön merkitystä ikääntymistä koskevan yhteiskuntapolitiikan kehittämiselle. Ja onko meillä riittävästi ja oikeanlaisia palveluja vastaamaan pitkäikäisyyden haasteeseen. Ryhmissä tutkitaan esimerkiksi ikääntyneiden ihmisten terveyden ja hoivatarpeiden kehitystä, hoivaköyhyyttä, toimijuutta päätöksenteossa, hoivateknologioiden käyttöä, maahanmuuttajataustaisia hoivatyöntekijöitä sekä hoivatyön digitalisoitumista. 020 743 2010 myynti@cibeslift.fi www.cibeslift.fi Liiku turvallisemmin kotona!. 3) Maahanmuutto, hoiva ja ikääntyminen, johtajana dosentti Sirpa Wrede Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitokselta. Sakari Taipale puhui digitaalisesta teknologiasta arjen, ikääntymisen ja hoivan kannalta sen koko kirjolla eli laitteista, sovelluksista ja palveluista. Asuinympäristön tulisi tukea ihmisen itsenäistä ja omannäköistä elämää ja tämän onnistuminen vaikuttaa esimerkiksi siihen, voiko ihminen ’ikääntyä paikallaan’ vai täytyykö hänen muuttaa. 4) Uudet teknologiat, ikääntyminen ja hoiva, johtajana akatemiatutkija Sakari Taipale Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta. 2) Toimijuus, hyvinvointi ja hoiva, johtajina professori Marja Jylhä ja dosentti Outi Jolanki Gerontologian tutkimuskeskuksesta (GEREC) Tampereen yliopistosta. Marja Jylhä pohti pitkäikäisyyden yleistymistä suhteessa palvelujärjestelmän muutoksiin ja säästöihin asettamalla seuraavanlaisia kysymyksiä: Kun vanhuus pitenee, paraneeko myös vanhojen ihmisten terveys. 6 Helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä KOTIHISSI Puh. Avun antamisessa ja saamisessa on monia ulottuvuuksia läheisten avusta aina teknologisiin sovelluksiin. 25 Vanhustyö 3 • 2018 Lisätietoa: Huippuyksikön toimintaa voi seurata osoitteessa https://bit.ly/2vQJr2P CoE AgeCaren neljässä tutkimusryhmässä työskentelee yhteensä yli 20 tutkijaa. Tutkimusryhmät ovat: 1) Ikääntyminen ja vertaileva hoivapolitiikka, johtajana professori Teppo Kröger Hoivapolitiikan tutkimusryhmästä (CARPO) Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta. Millaiset tekijät mahdollistavat ja estävät valintoja. Entä miten ihmisen sosiaalinen asema määrittää vanhuutta ja millaista eriarvoisuus on vanhuudessa. Outi Jolangin aihepiiri liittyi vanhan ihmisen toimijuuteen sekä arjen hyvinvointiin: mitkä ovat kullekin yksilölle merkitykselliset asiat, tarpeet, toiveet ja valinnat suhteessa asuinympäristöön, terveyteen, apuun ja hoivapalveluihin
Haastatellut pelkäsivät eristyksiin joutumista ja yksinäisyyttä ja halusivat suunnitella tulevaisuutta turvallisessa, esteettömässä ja sosiaalisia suhteita suosivassa ympäristössä. Muuttopäätöstä palvelutaloon kuvattiin helpoksi sen jälkeen, kun palvelua tarjoavalta Setlementiltä oli varmistettu asumisen tyydyttävät olosuhteet. Useimmat olivat tulleet paikkakunnalle aikanaan työn perässä tai avioiduttuaan. Uuden kodin sijainti, näköala, naapurusto, liikkumismahdollisuudet, ympäristön viihtyisyys ja palvelujen laatu myös omaishoitajuutta ajatellen olivat tekijöitä, joihin kiinnitettiin huomiota. Palvelutalon asukkailla kehon fyysiset muutokset ja haurastuminen asettavat usein vaatimuksia kodin paikalle. Osa oli muuttanut kaupunkiin vasta eläköidyttyään lyhyiden kesämökkimatkojen vuoksi, jolloin lapset ja työnaikaiset ystävät asuivat muualla. TUTKIMUS Yhteiset tapahtumat vahvistavat porukkaan kuulumisen tunnetta. Kodin paikan merkitys korostuu, kun riippuvuus palveluista kaventaa elinpiiriä ja arjen sujuminen edellyttää ikäystävällistä ympäristöä. Tutkimushaastattelujen tulokset vahvistavat kuvaa palvelutalosta rakenteena, joka voi edesauttaa vanhojen ihmisten elinvoimaisuutta, heikentää stereotyyppisiä ikäodotuksia ja uudistaa näkemystä vanhuudesta eläTeksti: Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, YTT, toimitusjohtaja, Kansanvalistusseura Kuvat: Kirsi Rantala ja Karoliina Knuuti mänvaiheena, jossa riippuvuus toisista ihmisistä ja palveluista ei ole esteenä itsemääräämisoikeuden toteutumiselle. He asuivat pienehkössä kaupungissa, mutta olivat syntyjään muualta päin Suomea tai menetetystä Karjalasta. 26 Palvelutaloasumisella sosiaalinen ja turvallinen tulevaisuus Koti tuottaa ihmiselle oman elämän hallinnan tuntua sekä muodostaa tärkeän osan ympäristösuhdetta ja osallisuutta yhteiskuntaan. Kun palvelujen tarve lisääntyy, ikääntyneiden itsenäisestä asumisesta voi tulla hankalaa, vaikka julkisessa keskustelussa painotetaan ihmisten halua asua omassa kodissaan ja vanhuuspolitiikalla ihmisiä ohjataan mahdollisimman pitkään kotona asumiseen. Lopullisen muuttohetken valintaan vaikuttivat kunnon heikkeneminen, lasten toiveet ja lääkärin suositukset esteettömämmästä ympäristöstä.. Varsinkin näiden henkilöiden yksinäisyyden pelko oli tunnistettavissa. Suurin osa 17 haastateltavasta eli neljättä ikää, jossa oma tai puolison palvelutarve oli pysyvästi lisääntynyt fyysisen toimintakyvyn heikennyttyä. Tekemissäni haastatteluissa päätös muuttaa palvelutaloon oli punnittu ratkaisu, joka perustui arvioon omasta ja puolison tilanteesta. Mikä motivoi rakentamaan kodin palvelutaloon. L apin yliopistoon tekemässäni sosiaaligerontologian väitöskirjatutkimuksessa Palveluasuminen ikääntyneen asumisen kontekstina – Tapaustutkimus ikääntyneiden toimijoiden kokemuksista vallasta ja sosiaalisista suhteista tarkastelen pääasiassa niin sanottua neljättä ikää elävien ihmisten sosiaalisia suhteita ja vallankäyttöä toimijuuden näkökulmasta
Väitöstutkimuksen keskeinen tulos on, että palvelutalon arjessa asukkaat toteuttavat sosiaalisissa toimintakäytännöissä syntyvää keskinäistä jaettua toimijuutta. ”Ei kai mun enää tarvitse näin vanhana ruokaa laittaa” -ajatuksella he nauttivat ruokapalveluista ja tapasivat samalla muita ihmisiä. TYÖTÄ LÄHELLÄ IHMISTÄ ó Pirkko Ruuskanen-Parrukosken väitöskirja: Palveluasuminen ikääntyneen asumisen kontekstina. Sosiaalisten suhteiden ja esteettömän ympäristön lisäksi juuri kokemus turvallisesta elinympäristöstä on merkittävä tekijä palvelutaloasumisessa. Palvelutaloasukkaiden valta on usein niin sanottua arkivaltaa, joka liittyy arjen sujuvuutta koskeviin päätöksiin, kuten siihen, että pitää itse kodin kunnossa. Tärkeäksi muodostuu asukkaiden keskinäisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja palvelutalon sisäisten verkostojen ylläpito sekä niiden tarkoituksenmukainen muotoilu. Kun he toimivat omien toiveidensa mukaisilla tavoilla, he kokivat käyttävänsä valtaa. Kampuksessa, jossa oli saatavilla monimuotoisia palveluja ympärivuorokautisesti valvotuista asumispalveluista yksittäisiin asumisen tukipalveluihin, niiden arvioitiin turvaavan tasaista tulevaisuutta. Haastatteluissa tätä konkretisoi ”nappi ranteessa tai seinässä” eli turvapuhelin. 27 Vanhustyö 3 • 2018 Palvelutalossa voi asua itsenäisesti Haastateltavat olivat muuton jälkeen yksiselitteisen tyytyväisiä uuteen asumismuotoonsa mutta huomasivat, että yhteiskunnassa on edelleen vallalla vanhanaikainen käsitys palvelutalosta laitosmaisena ja vanhuuden raihnautta korostavana instituutiona. Oman asunnon lisäksi kotona viihtymisen tunnetta lisäsivät paikat, joissa saattoi olla vuorovaikutuksessa muiden asukkaiden kanssa, kuten ravintola, puutarha tai oman kerroksen aulatila. Ihminen ei välttämättä enää halua muodostaa uusia ystävyyssuhteita tai keitellä kotona kahveja vaan hänelle riittää, kun talossa on tuttavia, joiden kanssa vaihdetaan kuulumiset ja luodaan tunnetta porukkaan kuulumisesta. Ku va : Ka ro liin a Kn uu ti. 6 www.superliitto.fi superliitto Lähija perushoitajat työskentelevät lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Haastatellut luottivat siihen, että tutussa palvelutalossa huolenpito on arvokasta silloinkin, jos ei itse pysty vaikuttamaan huolenpidon sisältöön. Se perustuu iän ja asumisen muodon synnyttämään yhteyden tunteeseen ja palvelutalon rakenteiden tuottamiin resursseihin, joista henkilökunnan asiantuntemus on ensisijainen. Asukkaat arvostivat henkilökunnan taitoja vahvistaa heidän itsemääräämisoikeuttaan myös tilanteissa, joissa riippuvuus toisista oli suurta. Luottamusta tuotti myös se, että turvapalvelukäynneistä vastasivat talossa toimivat hoivaja hoitoalan ammattilaiset. Haastatellut asukkaat suunnittelivat päiviensä kulkua ja totuttuja tapojaan vointinsa perusteella, jolloin he saattoivat toimia itselle hyviltä ja mahdollisilta tuntuvilla tavoilla. Jaetun elämäntilanteen synnyttämä yhteydentunne vahvisti osallisuuden kokemusta samalla, kun turvalliseksi koettu ympäristö vapautti voimavaroja elää oman näköistä elämää ilman pelkoa yksinäisyydestä. Haastateltavat korostivat, että palvelutalo on kokonaisuutena laajempi asia kuin itsenäistä elämää elävän vanhan ihmisen koti. Ikääntyneen asukkaan itsemääräämisoikeuden tuntua ei tällöin heikennä se, että hän voi joutua joskus olemaan täysin henkilökunnasta riippuvainen. Siinä missä hakeutuminen palvelutaloon on käytännöllistä varautumista tulevaisuuteen, asumiseen palvelutalossa vaikuttaa tilanteinen harkinta siitä, miten sosiaalisia suhteita voidaan hyödyntää oman toimijuuden tukena. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2018. Sen sijaan tietoisuus nopeasta avusta hätätilanteissa vapauttaa asukkaita elämään oman näköistään elämää. Superilaisia on yli 90 000. Helpotusta omaishoitajina toimivien arkeen toi palvelutalonyhteisössä oleva hoitopaikka lomien tai kaupungilla asioinnin ajaksi. Myös ruokailuun, liikkumiseen ja ajanviettoon sopivat tilat olivat välttämättömiä. Tapaustutkimus ikääntyneiden toimijuudesta sekä vallasta ja sosiaalisista suhteista. Esimerkiksi sitoutumista vaativasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta voidaan vetäytyä, jos sen ei katsota tuovan itselle voimavaroja
Jokaisen ryhmän tehtävänä oli etsiä erilaisia luonnonmateriaaleja ja tehdä niistä taideteos. Retkelle osallistuivat MEREO Kampin työntekijöitä, ryhmäkodin asukkaita, päivätoiminnan asiakkaita, vapaaehtoinen, omainen sekä päiväkoti Marian 5-vuotiaita lapsia hoitajineen. tuttuja lauluja ja leikimme mm. Kiertelimme pienissä porukoissa ja juttelimme samalla näkemästämme ja kokemastamme. Retkemme toteutuikin Vanhustyön keskusliitolta saamallamme Toimintatonnilla syyskuussa 2017, jolloin vierailimme luontokeskus Haltiassa Espoossa. Keskustelu oli vilkasta heti alusta lähtien, joskin pientä ujostelua oli ilmassa. Huivi sai kiertää monen luona ja poskia siliteltiin aina vain rohkeammin. Kyllä siinä kelpasi nautiskella ja rupatella hyvässä seurassa. Päästyämme perille aloitimme leikeillä, jotka päiväkodin väki oli suunnitellut. O li todella ihana alkusyksyn päivä, kun bussimme saapui noutamaan iloista retkiporukkaamme MEREO Kampin toimipisteeltä. ”Kierrän, kuljen näin” -leikkiä. Voi kuinka hienoja luomuksia syntyikään! Lopuksi tekijät saivat kertoa teoksestaan ja nimetä sen. Ruokailun jälkeen siirryimme näyttelyyn. Ruoka maistui kaikille! Jos oli ruoka hyvää, niin huippuhienot olivat maisematkin. Screenillä vaihtuva vuodenaikanäyttely oli monen mielestä todella upea. Raitis ulkoilma lisää ruokahalua ja se olikin kohdallaan, kun pääsimme Haltian ravintolaan. Piirin jälkeen jaettiin koko retkiseurue pienempiin ryhmiin niin, että seurueessa oli sekä ikääntyneitä ihmisiä että lapsia. 28 TOIMINTATONNI Sukupolvet yhdessä luontokeskus Haltiassa MEREO/ Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:llä oli haaveena yhdistää sukupolvia yhteisen retken avulla. Teksti: Päivi Kiuru, MEREOn Etsivän vanhustyö hanke, projektisuunnittelija Kuvat: Päivi Kiuru ”Mulle tulee mieleen metsä, kun sieltä ravintolasta se näkyi hienosti” Olli-poika. Lauloimme yhdessä mm. Tarjolla oli herkullinen salaattipöytä ja keitto sekä ihanaa pannukakkua kermavaahdolla. Lapsille mieleen taisi jäädä parhaiten lattiassa uivat kalojenkuvat, joita sai yrittää ”pyydystää”
Pipareita koristeltiin ahkerasti ja taisipa osa ehtiä koristelemaan useammankin… – Lisäksi nautimme yhdessä glögiä ja mehua. Reissu oli todella mielenkiintoinen ja ehkä vähän raskaskin. Eipä ihme, että paluumatkalla muutama osallistuja sulkikin silmänsä hetkeksi. Olemme saaneet avainlipputunnuksen ja yhteiskunnallinen yritys merkin käyttöoikeuden. Saimmepa juhlaamme mukaan myös yllätysvieraan! Joulupukki saapui kiireidensä keskellä tuomaan päiväkodin lapsille ja aikuisille paketin, jossa oli erilaisia tarvikkeita joulukorttien tekoon. Ja kyllä meillä oli hauskaa! Kiitämme Vanhustyön keskusliittoa saamastamme Toimintatonnista! Saimme kaksi huikean hauskaa ja ikimuistoista tapahtumaa, joissa sukupolvet kohtasivat. 5-vuotiaan Alvarin kommentti kiteytti hyvin yhteisen päivämme: ”Se oli kiva retki.” 6 Retkeläisten pikkujoulut Sovimme vielä retkeläisten kanssa, että retkemme ei jää ainoaksi yhteiseksi tapahtumaksi, vaan suunnittelemme vielä jatkotapaamisia. ”Se oli kiva retki.” Alvari, 5-vuotta. Voit tutustua tarkemmin toimintaamme osoitteessa www.mereo.. Uusia ystävyyksiä syntyi ja päiväkotilaiset jatkavat käyntejään MEREO Kampin päivätoiminnassa jatkossakin. MEREO Kampissa nautimme vielä yhdessä välipalaa ja sitten olikin aika toivottaa retkeläisille hyvää kotimatkaa. Joulupukilla oli toive lapsille, että jokainen tekisi vähintään yhden joulukortin, jonka laittaa postiluukusta tai antaa sen jollekin iäkkäämmälle henkilölle, esimerkiksi naapurille. Päiväkodin väki lauloi muutaman joululaulun, josta ikäihmiset ilahtuivat kovasti. No, ei mitään! Siispä pistimme levyn soimaan ja varpaat liikkeelle. Lapsilla oli pitkän sisälläolon vuoksi paljon energiaa, joten he kävivät vielä tutustumassa alapihalla olevaan kotaan. 29 Vanhustyö 3 • 2018 MEREO/Vanhusten palvelutaloyhdistys ry MEREO on syntynyt ja kehittynyt yleishyödyllisen yhdistystoiminnan pohjalta palvelemaan pääkaupunkiseudun ikääntyvien asukkaiden tarpeita. Tehtiin yhteinen luontotaideteos. Palveluihimme kuuluu tehostettu ympärivuorokautinen asumispalvelu, päivä toiminta, kotihoito, vuokra-asunnot, vapaaehtoistoiminta ja Etsivä Vanhustyö. Päätimmekin viettää yhteiset pikkujoulut tutun porukan kesken. Lisäksi he kiipesivät näköalatorniin ihastelemaan huimia maisemia. Torniin oli kapeat kierreportaat, joten me muut jätimme tämän väliin ja kävimme ihastelemassa Haltian myymälän tuotteita ja luomassa vielä viimeisen silmäyksen upeaan näköalaan. Päiväkodin väki ilahtui kovasti lahjasta ja lupasi toimia joulupukin toiveiden mukaan. Näin tuodaan hyvää joulumieltä kaikille. Kuulumisten vaihtoa. Meillä oli ihana bussinkuljettaja, joka hoiti matkat hienosti ja avusti meitä koko retken ajan. Ja mitäpä olisi pikkujoulut ilman Tiputanssia. Toimintamme on laajentunut kattamaan myös kehitysvammapalveluita
Teksti: Laura Rautiainen, alueohjaaja, Omahoitovalmennus, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Colourbox M uistisairauksilla on kasvava merkitys iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, mutta myös kansanterveyden ja -talouden kannalta. He tutustuvat esimerkiksi palvelukeskuk sien ja muiden paikallisten toimijoiden palveluihin. Myös kaupunkirakenteessa ja palveluissa huomioidaan muistiystävällisyys. Päivätoiminta on tavoitteellista toimintaa, jonka tärkeitä teemoja ovat muun muassa luottamuksellinen ja hyväksyvä ilmapiiri, sosiaalisten taitojen vahvistuminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen muun muassa monipuolisen liikunnan ja pienryhmätoimintaan osallistumisen kautta. Stadin ikäohjelman sisältöjä ovat muun muassa esteettömyys, suvaitsevaisuus, aivoterveys ja liikunta. – Muistiystävällisyys on keskeinen osa palveluita ja toimintaa Helsingissä, kertoo Vuorensyrjän palvelutalon vastaava ohMuistiystävällisyys on osa laadukasta palveluverkostoa jaaja Mirja Rydman. Laakkonen summaa yhteistyön tavoitetta: – Pyrimme yhdessä tukemaan muistisairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisimman hyvää elämänlaatua ja kotona asumista. Yhteistyöllä on merkittävä rooli, sillä se auttaa tukemaan hyvinvointia ja turvallista kotona asumista, Rydman kuvaa. Kansallisen muistiohjelman 2012–2020 tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. – Päivätoiminta on tärkeä osa muistisairastuneen ihmisen ja hänen omaistensa arkea. – Esimerkiksi päivätoiminnassa muistisairaudet huomioidaan sekä yksilötasolla että toiminnan suunnittelussa. Yhteistyöverkoston yhtenä konkreettisena tavoitteena on vuosittaisen Aivoterveysmessut-tapahtuman järjestäminen kaikille helsinkiläisille. Omahoitovalmennus-toiminnasta voimavaroja iäkkään muistipariskunnan arkeen Muistiystävälliseen verkostoon, sekä osaksi Helsingin kaupungin muistipolkua linkittyy myös Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminta. Helsinki on sitoutunut työskentelemään niin, että ihmiset saavat sekä tietoa tarjolla olevista palveluista, että myös hyviä palveluita. Muistisairaus kohtaa 14 500 ihmistä vuosittain, yleisemmin sairastuminen koskettaa iäkkäitä ihmisiä. – Helsingissä 2011–2017 Vanhustyön keskusliiton kouluttamien ohjaajien perustamia Omahoitovalmennus-ryhmiä toteutetaan osana kaupungin monipuolisten palvelukeskusten toimintaa ja niistä on saatu erittäin hyvää palautetta. Omahoitovalmennusryhmät on tarkoitettu iäkkäille pariskunnille, joista toisella on todettu varhaisvaiheessa oleva muistisairaus. Hän kertoo verkoston koostuvan eri alojen ammattilaisista, jotka työskentelevät muistiperheiden parissa tai luovat aivoterveyttä edistävää toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Muistiystävällisyys rakentuu alueellisen yhteistyön kautta Muistiystävällinen Helsinki -verkosto vahvistaa erityisesti muistiystävällisyyttä. Marja-Liisa Laakkonen toteaa Omahoitovalmennus-toiminnan sopivan hyvin muistisairaiden iäkkäiden ihmisten psykososiaaliseen kuntoutukseen, joka on tärkeää. Muistiystävällisyys näkyy eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja kuntalaisille tarjottavien palveluiden hyvässä ja oikeaaikaisessa suuntaamisessa. Helsingissä muistisairauksiin liittyvä teema on huomioitu kaupunkistrategiassa ja Stadin ikäohjelmassa. Toiminnan taustalla on tieteellisesti tutkittu Ystäväpiiri-toimintamalli ja satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, joka toteutettiin vuosien 2011–2014 aikana. Verkostossa julkisen sektorin ja järjestöjen välinen yhteistyö on merkittävässä roolissa. Ryhmiin on tähän mennessä osallistunut noin 1300 henkilöä ja ryhmiä käynnistyy säännöllisesti vuosittain noin 4–6 eri puolilla Helsinkiä. 30 Muistiystävällisyys on teema, joka on ollut vahvasti esillä strategiaohjelmissa ja ajankohtaisessa keskustelussa. Aivoterveysmessuilla tarjotaan tietoa ajankohtaisista teemoista hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään näkökulmaan liittyen. Omahoitovalmennus-toiminnan kautta iäkkäät pariskunnat löytävät vertaistuellisen pohdinnan avulla voimavaroja ja saavat konkreettisia keinoja edistää aivoterveyttään sekä myös tietoa tarjolla olevista palveluista. 6. Verkostoa luotsaa Helsingin kaupungin geriatrian poliklinikan ylilääkäri Marja-Liisa Laakkonen. Verkoston tehtävänä on toimia tietoa välittävänä, ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua edistävänä toimijana
Omahoitovalmennus-ryhmiä ohjataan pari-, ja tiimityöskentelynä, yhtä ryhmää ohjaa kerrallaan 4–5 ohjaajaa. Mitä voin läheisenä tai ammattilaisena tehdä, mitä voimme työyhteisönä tehdä. Miksi joillakin ihmisillä on kaksi minää – julkinen ja salattu. Mitä ammattilaisten tulisi tietää yhdenvertaisuuslaista, tasa-arvolaista ja vanhuspalvelulain suosituksista. Ryhmä kokoontuu yhteensä 8 kertaa 2 kuukauden aikana. /omahoitovalmennus Omahoitovalmennus: Vanhustyön keskusliitto kouluttaa Omahoitovalmennusryhmien ohjaajia. YKSILÖLLISYYS, INHIMILLISYYS JA LAATU VANHUSTYÖSSÄ ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset viimeistään 6.9.2018 mennessä www.sakky.fi/vanhustyo OSALLISTUMISMAKSU Hinta 110 € (sis. Koulutus syventyy ikäihmisten moderneihin palveluihin molemmissa maissa.. Viimeinen hakupäivä on 5.9.2018. Ohjaajakoulutus soveltuu hyvin sosiaalija terveysalan ammattilaisille tai vapaaehtoisille, joilla on kokemusta esimerkiksi Ystäväpiiri-ryhmien ohjaamisesta. 31 Vanhustyö 3 • 2018 Lisätiedot ja hakeutuminen koulutukseen: alueohjaaja Laura Rautiainen, 050 317 2562 laura.rautiainen@vtkl.. Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuu kerrallaan 8–10 iäkästä pariskuntaa, jotka ovat saaneet hiljattain muistidiagnoosin. 044 785 8736 tai minna.tikkanen@sakky.fi Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden tukeminen ikääntyneen ihmisen elämässä. Miten kehittäisimme hoitoja palveluympäristöä. Koulutuksen kustannukset: 100 euroa vanhustyön ammattilaiset, vapaaehtoistoimijalle maksuton. Seuraava koulutus järjestetään syksyllä 2018 Helsingissä: 18.–19.9., 9.10., 20.11., 11.12.2018. IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI Vanhustyön teemapäivä: Sateenkaariseniorit ikääntyneille suunnattujen palvelujen asiakkaina to 20.9.2018 klo 8.00 15.00. alv 24%), LISÄTIETOJA Minna Tikkanen p. www.vtkl.. Kouluttajina Setan asiantuntijat SAVON AMMATTIOPISTO Presidentinkatu 1, Auditorio, 70100 Kuopio Ikäihmisten modernit palvelut Hollannissa ja Suomessa 30.8.2018 Espoon Kulttuurikeskus Ilmoittaudu tapahtumat.fcg.fi/msmh Suomessa on moni asia hyvin, voiko Hollannin kokemuksista oppia. Hinta sisältää viisi lähiopetuspäivää materiaaleineen ja ruokailuineen sekä työnohjauksellisen tuen koulutuksen aikana ohjattuun Omahoitovalmennus-ryhmään
Työpäivät ovat erilaisia ja työssä voi hyödyntää omia harrastuksiaan kuten liikuntaa, laulamista, kädentaitoja tai leipomista. Uskon, että omaa yksikköä ja työtä kehittämällä yhdessä työkavereiden kanssa sekä teknologiaa hyödyntämällä työ säilyy edelleen mielekkäänä. Halu työskennellä vanhusten parhaaksi, työn tekeminen sydämellä ja ihmislähtöisesti ovat minulle tärkeitä. Koen antoisaksi, kun vanhukset kertovat elämästään ja kokemuksestaan. Nämä hetket ovat minulle niitä vanhustyön helmiä. Työyhteisömme on koulutusmyönteinen, se kannustaa ja tukee kouluttautumaan lisää sekä hankkimaan tietoa omasta vahvuusalueesta. 26-vuotias Niina haluaa rohkaista nuoria vanhustyöhön, koska alalla keskiössä ovat ihmiset, työ on antoisaa ja siinä voi kehittää osaamistaan. Vapaa-aikani kuluu ulkoillen ja liikkuen mahdollisimman paljon. – Toivon, että saisin elää mahdollisimman pitkään terveenä ja virkeänä perheeni tukemana niin hyvinä kuin huonoina hetkinä kiitollisena eletystä elämästä ja kokemuksista. Mitä neuvoja antaisit nuorelle, joka on hakeutumassa vanhustyöhön. – Meillä työporukkaan kuuluu monen ikäistä ja taustaltaan erilaisia ihmisiä, mikä tuo työhön monenlaisia näkökulmia ja vaihtelevuutta. Mikä motivoi sinua jaksamaan työssäsi. Eri ikäiset työntekijät oppivat toisiltaan. Tarpeen vaatiessa toivon, että tarjolla olisi palvelukoteja, joissa olisi hyvä olla ja viettää vanhuutta. Käyn kuntosalilla ja vietän aiNiina Ojala on nuori vanhustyön ammattilainen, joka työskentelee Rovaniemellä Jokkakallion asumispalvelukeskuksessa ryhmäkoti Ainolassa ja Arvolassa lähihoitajana. – Tulevaisuudessa huonompikuntoisten vanhusten määrä varmasti kasvaa ja sen myötä myös hoivan tarve. Hyvä työilmapiiri ja huumori työkavereiden ja asukkaiden kanssa piristävät ja auttavat haasteellisissakin tilanteissa. – Erityisen hienoja ja merkityksellisiä ovat ne hetket, kun muistisairaudesta huolimatta vanhus tunnistaa minut tai saan häneen yhteyden vaikka vain lyhyeksikin aikaa. Huolehdin omasta hyvinvoinnista ja riittävästä levosta. Yhteisenä tavoitteena tulee olla vanhuksen hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistäminen. Pyrin huomioimaan molempien näkökulmat vanhuksen parasta ajatellen. kaa perheen ja ystävien kanssa. 6. Omaa vahvuusaluettani on käytännön työ palvelukodin arjessa asukkaiden parissa. Jaksamisen kannalta oman työn suunnittelu, työnkierto ja uusien toimintatapojen yhteinen kehittäminen ovat keskeisessä asemassa. Miten uskot hoitotyön muuttuvan tulevaisuudessa. On tärkeää, että omaisten ja hoitajien välinen vuorovaikutus toimii. – Opintojen aikana kannattaa rohkeasti tutustua vanhustyöhön. Positiivisen palautteen saaminen työstä omaisilta, vanhuksilta, työkavereilta ja esimieheltä tukee ja palkitsee. – Haastavuutta työhön tuo omaisten tukeminen ja heille riittävän ajan antaminen. Kuinka toivoisit viettäväsi vanhuutesi. Pidän työskentelystä palvelukodissa, jossa asukkaat oppii tuntemaan ja saa työskennellä kodinomaisessa ympäristössä. 32 VANHUSTYÖN HELMIÄ Teksti: Tuula Laine, Vanhustyön keskusliitto ja Niina Ojala, lähihoitaja, Rovalan Setlementti ry Kuvat: Niina Ojala Parasta työssä on ihmisten kanssa oleminen –L ähihoitajaksi opiskellessani vanhustyö tuntui minusta eniten omalta jutultani. – Työssä minua motivoi uuden oppiminen ja mahdollisuus kehittää omia taitojani
Vanhustyöntekijän on helppo pelastaa nahkansa maistamalla omaa lääkettään. Näissä vanhustöissä sitä yrittää edistää hyvää elämää, luoda turvallisuutta ja välttää pahan tekemistä. Sade tekee hyvää vanhalle iholle ja saa kaiken kukkuraksi laulamaan kuin Gene Kelly. Kiirettä pitää ensin mökillä ja sitten sukuloimassa ja tangomarkkinoilla ja lopuksi pitää vielä siivota kellari. Aika pienestä sitä voi kadota ihmisparan lujuus kestää koettelemuksia ja pärjätä erilaisissa olosuhteissa. Pakina Ari Liimatainen Piirros: Jii Roikonen Vanhustyö-lehden pakinoija Ari Liimatainen on vanhustyön ja järjestöviestinnän ammattilainen, jonka mielestä kaunis päivä ei saa mennä hukkaan edes sateen sattuessa. Tahdonilmaus menee harvoin läpi sellaisenaan. Kesäloman täytyy olla ihmisen pahinta aikaa, koska parisuhde joutuu koetukselle joka ikinen vuosi. Ei tarvitsisi hänenkään katsoa Emmerdalea talvella yksin ja passata sitten kesävieraita henkihieverissä. Olen kuullut kerrottavan, että sadesää vie lomafiiliksen. Lomatahto on hyvä tehdä ajoissa, jotta sen ehtii antaa puolison ruodittavaksi ennen lomakauden alkua. No, ainakin Kerttu-tädin luona voisi alkaa käydä ennen lomia. Toivotan kaikille riemullista kesää! 6. Toki siinä saattaa karttua sosiaalista pääomaa vanhuudenpäivien varalle, mutta saattaa mennä myös hermo. Anoppi sotkee kaikki suunnitelmat, eikä yhtä ainutta pilsneripulloa saa avata omaan tahtiin. Työasioita ei kannata miettiä loma-aikaan, mutta onhan tuo samalla melko vastaansanomaton tehtävälista paitsi tasapainoiseen kesäkuntoon myös täydelliselle löhölomalle. Julistetaan siis täten yleinen lomarauha. Lomalla saa muutenkin käsityksen siitä, miltä itsemääräämisoikeuden menettäminen tuntuu. Parisuhdelomakriisin välttämiseksi kannattaa ehdottomasti laatia lomatahto, johon kirjataan yleisiä kesään liittyviä toiveita, ajatuksia lomapaikasta ja muita lomalaisen itsemääräämisoikeuteen kuuluvia asioita. 33 Vanhustyö 3 • 2018 Kesä kaikilla Tässä ehtii vielä kesäkuntoon, kun unohtaa höpinät laihduttamisesta, voimaharjoittelusta ja muista hokkuspokkustempuista. Antaa sataa vaan! Semmoinen on kai ihan tavallista, että lomalla ei ehdi levätä. Jos ei näillä opeilla selviydy edes kesälomastaan, pitää syksyllä vaihtaa työpaikkaa. Ajatelkaa nyt, koko talvi on saarnattu suu vaahdossa hyvästä elämästä ja toimintakykyisistä vuosista. Vihdoin on mahdollisuus olla yhdessä – ja riidellä
Ilmakuva ”VieW”-ehdotuksesta. Lapsille ja lastenlapsille Samoilla pelloilla, joilla itse harjoitteli isänsä Ulf Grönholmin kanssa, hän on harjoitellut poikansa Niclas Grönholmin kanssa. Inkoonranta vihitään käyttöön 2022 yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. 34. Teksti ja kuvat: Benjamin Lundin, tiedottaja, Inkoon kunta Rakkaudesta kotiseutuun – rallin maailmanmestari Marcus Grönholm rakentaa Inkooseen asuntoja Rallin kaksinkertainen maailmanmestari Marcus Grönholm alkaa rakentaa täysin uudenlaista asuinaluetta kotikuntaansa Inkooseen. – Aktiivisimpana ralliaikana lapset olivat vielä pieniä. Rallin kilpailureissuissa olisin kuitenkin ollut yksin maailmalla, erossa perheestä. Marcus Grönholm on perin juurin inkoolainen ja haluaa antaa jotakin kotikylälleen. M onet autourheilun maailmanmestarit jäävät ainakin paperilla asumaan erilaisiin veroparatiiseihin, mutta Grönholm on aina ollut uskollinen kotitilalleen Inkoon Ingarskilassa. Päätimme että emme muuta ulkomaille. Niclas on nyt puolestaan menestynyt hienosti rallicrossissa. Vuosi sitten Marcus Grönholmista tuli lisäksi isoisä ensimmäiselle lapsenlapselleen, mikä on vielä yksi lisäsyy panostaa tulevaisuuteen
”Oihonna” keskittyy kehittämään Inkoon saaristoidentiteettiä merivesikylpylällä, näköalatornilla ja kelluvalla lomakylällä. Hän on istunut tässä lähes päivittäin sen jälkeen, kun ostoskeskus Strand, jossa ravintola toimii, avattiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Ehdotus sisältää myös majakan, tenniskentän ja puiston. Haastattelua tehdään Grönholmin Sågen-ravintolassa tukevan puupöydän ääressä. Hankkeen suunnittelun käynnistämistä varten järjestetyn arkkitehtikilpailun voittajaehdotukset ”Oihonna” ja ”VieW” jakautuivat painotuksensa suhteen kahteen tyyppiin: alueen toiminnalliseen kehittämiseen ja asuntoalueen suunnitteluun. Hanke huipentuu messutapahtumaan kesällä 2022 asuinalueen valmistuttua. Kaikki, joilla on lapsia tai lapsenlapsia tietävät näiden kasvavan aivan liian nopeasti. ideakilpailusta, joten Inkoonranta ei lopullisessa muodossaan välttämättä aivan vastaa ehdotusta. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. – Vaimoni Tessa on puhunut vuosia siitä, että Inkooseen olisi yritettävä saada Asuntomessut. Ostatko itse asunnon Inkoonrannasta, Marcus Grönholm. Grönholm lähestyi Inkoon kuntaa, joka suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Sekunnin sadasosiin tottunut Marcus Grönholm on kuitenkin rauhallinen aikataulun suhteen. Kelluva kylä on yksi idea ”Oihonna”-ehdotuksessa. Asuinalueen toteuttaa Grönholmin oma yritys, Inkoon Keskustakehitys Oy. Uudenaikaisempi, mutta edelleen sielukas Inkoo Inkoon sijainti pääkaupunkiseudun läheisyyttä ja kunnan taloutta ajatellen on hyvä. – Tarkoitus on suunnitella noin 10 000 asuinneliöitä pienkerrostalojen, rivitalojen ja omakotitalojen muodossa sekä tiloja erilaisille palveluille. Pienenä 5 500 asukkaan kuntana Inkoon on kuitenkin koko ajan katsottava aktiivisesti eteenpäin. 35 Vanhustyö 3 • 2018 – On mukavaa leikkiä pikkumiehen kanssa. Ulkopuolella on veneiden talvisäilytyspaikka ja ekopiste. Aika kuluu nopeasti myös suurten hankkeiden osalta. – Emme saa passivoitua, vaan meidän on jaksettava pysytellä kärjessä. – Aloin miettiä, että saisiko tähän veden äärelle aikaan hienon, vähän eteläeurooppalaisen tunnelman rantapromenadeineen ja asuntoineen. Kaikki johti siihen, että Suomen Asuntomessut räätälöi uuden, pienten paikkakuntien konseptin, jonka pilottikuntana toimii Inkoo. Merkityksensä on tietenkin myös sillä, että Inkoo on Marcus Grönholmin kotipaikkakunta. Niin syntyi ajatus Inkoonrannasta. Paikan näköala on häirinnyt häntä kaikki vuodet. Merikylpylä ja kelluvia taloja. ”View”-ehdotuksen painopiste on asumisessa; yksitai kaksikerroksisissa pientaloissa ja kerrostaloissa. – Kehitän edelleen kotiseuturakkautta, jota olen aina tuntenut Inkoota kohtaan. Mutta se näyttää surkealta. Yhteistyössä Suomen Asuntomessujen kanssa syntyi uudenlainen pienten paikkakuntien konsepti Yksi asia johti toiseen. Kaupungistuminen ja ikärakenteen muutos vaikuttavat suuresti Suomen pieniin kuntiin, sanoo kunnanjohtaja Jarl Boström. – Kyllä, voin ajatella ostavani. Jos sopiva kattohuoneisto on vapaana, sanoo Grönholm nauraen. – Tämä on kylän paras paikka. Inkoonrannan visio on kunnianhimoinen. Hänkin pitää autoista ja traktoreista. Uuden toimintamallin on tarkoitus auttaa pienempiä asuinpaikkakuntia lisäämään vetovoimaansa. Kyse oli nk. 6 VieW”-ehdotuksen painopiste on asumisessa.. Inkoonranta sopii mainiosti esimerkiksi ikääntyneille, jotka haluavat asua suurkaupungin kiireen ulkopuolella, lähellä merta ja palveluja, sanoo Grönholm. Kaiken romun takana kimaltaa meri. Kun hän lisäksi oli yhteydessä Osuuskunta Suomen Asuntomessuihin, kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Haluan olla mukana rakentamassa Inkoon tulevaisuutta ja edellytyksiä toimia houkuttelevana kuntana Suomessa, toteaa Marcus Grönholm. Kyse ei ole perinteisistä Asuntomessuista, vaan uudenlaisista erityisesti Inkoonrantaan tuotettavista lifestyle-messuista. Otin yhteyttä, ja siellä oltiin kiinnostuneita
Kaksipäiväisessä foorumissa on innostavaa asiaa vanhuusiästä ja näkökulmia vanhustyöstä sekä sen tekijöistä. Tule sinäkin! Kaksipäiväisen foorumin ohjelma . Tule sinäkin! 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän huipputapahtuma Samaan aikaan Asumisen palvelut ja ratkaisut | Digitalisaatio | Vanhustyön tulevaisuus | Teknologia kotona ja kuntoutouksessa | Toimintakyvyn ennakointi ja ylläpito | Apuvälineet liikkumiseen, kotiin ja hoitotyöhön | Varaudu vanhuuteesi ajoissa Mukana 200 näytteilleasettajaa, 3 ohjelmalavaa, 7000 kävijää. ?. Tule sinäkin! 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän huipputapahtuma Samaan aikaan Asumisen palvelut ja ratkaisut | Digitalisaatio | Vanhustyön tulevaisuus | Teknologia kotona ja kuntoutouksessa | Toimintakyvyn ennakointi ja ylläpito | Apuvälineet liikkumiseen, kotiin ja hoitotyöhön | Varaudu vanhuuteesi ajoissa Mukana 200 näytteilleasettajaa, 3 ohjelmalavaa, 7000 kävijää. Tervetuloa! 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän huipputapahtuma Samaan aikaan Asumisen palvelut ja ratkaisut | Digitalisaatio | Vanhustyön tulevaisuus | Teknologia kotona ja kuntoutouksessa | Toimintakyvyn ennakointi ja ylläpito | Apuvälineet liikkumiseen, kotiin ja hoitotyöhön | Varaudu vanhuuteesi ajoissa Mukana 200 näytteilleasettajaa, 3 ohjelmalavaa, 7000 kävijää. Hyvän Iän FOORUMI 3.–4.10.2018 Vanhustyön keskusliitto järjestää Hyvä Ikä -tapahtumassa yhteistyössä Invalidiliiton kanssa oman Hyvän Iän foorumin alan asiantuntijoille, ammattilaisille, päättäjille, tutkijoille, opiskelijoille sekä varttuneelle väelle itselleen
Muiden ei tarvitse väkiVapaus omaan elämään pakoin seurata esimerkkiämme. Siksi on hyvä selventää, mitä vapaudella tavoittelemme. Siihen olkoon kaikilla vapaus. On hyvä, jos tarjolla on vaihtoehtoja. Vapaus on kuitenkin usein ehdollista. Jokaisen tulisi olla ainakin tietoinen omien valintojensa, oman vapauskäsityksensä seurauksista. Oletetaan, että kaikista ponnisteluistamme huolimatta jonakin päivänä toimintakykymme häiriintyy. Sen takia, että toimintakykyisenä hän on vapaampi. Vapauden saavuttaminen vaatii jotain meiltä itseltämme. Vapaus kuvatulla tavalla ei toteudu, ellemme itse pane tikkua ristiin tavoitteen puolesta. Onko kaikki hyvin silloin, kun voin sanoa, että omapa on asiani. Palataan vielä omaan elämäntapaamme. Ikääntyneen ihmisen yksi keskeisimpiä toiveita on säilyttää toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. 6. Kaikkea ei voi myöskään jättää kansalaisharkinnan varaan. Asettakaamme vapauden yhdeksi perusehdoksi kohtuullinen toimintakyky. Tässä tapauksessa vapauden eli hyvän toimintakyvyn saa vain kohtuullisen kurinalaisella käyttäytymisellä. Tarvitaan myös normeja ja valvontaa. Kaikkea ei voi silti jättää kansalaisen valinnan varaan. Vapauden voi toki määritellä toisin. Vai onko vapaus väline, jonka on tuotava tullessaan jotain arvokasta. Vapaus ei siis tarkoita, että kaikki on mahdollista, vaikka sellainen mielikuva hallitsee ajatuksiamme. Miksi. Kukaan ei voi ammentaa meille hyvää toimintakykyä, jos itse elämäntavoillamme tuhoamme sitä. Haluamme sitä kahmalokaupalla. Hän voi hoitaa omat asiansa eikä ole toisista riippuvainen. Olemme tehneet valinnan, joka sulkee ulos monia hauskoja vapauksia. Yhden hurjastelu vaarantaa muiden vapautta liikkua. Tosiasiassa vapaus asettaa meille vaatimuksia. Seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Mutta vielä tärkeämpää on, että tarjolla on hyviä ja luotettavia vaihtoehtoja ja että meillä on riittävät tiedot ja taidot valita omaan tilanteeseemme oikea vaihtoehto. Erityisen tärkeitä ovat fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, mutta väheksyä ei pidä myöskään sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä. Riittääkö vapaudeksi se, että saan toilailla haluamallani tavalla. Elämäntyylimme on viritettävä tavoitteen mukaiseksi. Ajatellaan vaikka liikennettä. Yhteiskunnalla on oikeus asettaa rajoituksia. Muutoin Aldous Huxleyn kuvottava ”Uljas uusi maailma” olisi silmiemme edessä. Jokainen tekemämme valinta vaatii vaihtoehtojen selvittämistä ja rajaa tavalla tai toisella elämäämme. Tärkeintä on, että se lääkäri, hoitaja tai sosiaalityöntekijä, jonka puoleen käännymme on varmasti hyvä asiantuntija ja että hän ajattelee meidän etuamme, ei omaa etuaan tai mukavuuttaan. Tarvitsemme ulkopuolisen apua. Olennaista ei silloin ole se montako ulkopuolista keskustelukumppania löytyy. Suotavaa kuitenkin olisi, että kaikki tietävät eettisen vastuunsa. Käy vielä niin, ettei oma asiantuntemuksemme riitä syiden ja seurausten arvioimiseen. Myönnämme, ettei ole yhtä oikeaa elämäntapaa. Lähestytäänpä vapautta juuri tuosta näkökulmasta. Hän ei aina voi tietää vaihtoehtojen todellisia vaikutuksia. Onko yhteiskunnan luotava puitteet, jotka mahdollistavat tärkeänä pitämäni valinnat. Valintoja varten tarjolla on oltava tietoa valintojen seurauksista. Niitä tarvitaan, jotta vapaus eli kohtuullinen elämänhallinta olisi todellinen mahdollisuus kaikille. Asioista on otettava selvää ja on hyväksyttävä se, että vapauteen liittyy vastuu. 38 Kolumni Markku Lehto, VTT VTKL:n valtuuston puheenjohtaja Kuva: Hannele Lehto V apaus kuulostaa myönteiseltä. Mitä pitäisi tehdä ja kenen pitäisi tehdä jotain, että näin ymmärretty vapaus toteutuisi
World Elder Abuse Awareness Day tunnetaan Suomessa nimeltä Kätketyt äänet. Mukana mm. Tapahtuman verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.katketytaanet.fi/ TULEVIA TAPAHTUMIA VTKL on mukana Suomiareenassa 16.–18.7.2018 Porissa ja Kuntamarkkinoilla Helsingissä 12.–13.9.2018 Hyvä Ikä -tapahtuma Helsingissä 3.–4.10.: Tule mukaan Hyvän iän foorumiin! Vanhustyön keskusliitto on toiminut pitkään Hyvä Ikä -tapahtuman järjestäjäkumppanina yhteistyössä Expomark Oy:n kanssa. Vanhustyön keskusliitto on mukana Kätketyt äänet valtakunnallisessa kehittämisryhmässä. 39 Vanhustyö 3 • 2018 Keskusliitto tiedottaa Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajaksi Vanhustyön keskusliiton uutena toiminnanjohtajana on aloittanut 21.5.2018 YTM, eMBA Anni Lausvaara. Iltapäivän toteuttavat yhdessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta, Vahvike ja Ystäväpiiri-toiminta. Ensimmäisen päivän seminaariin ”Kotona asumista arkiteknologian turvin, kenen ehdoilla?” osallistui liki 60 kuulijaa. Tilaisuuden koko ohjelman löydät myös VTKL:n verkkosivuilta. Ensi syksynä suurtapahtuma järjestetään Pasilassa Messukeskuksessa. Kätketyt äänet Tampereella 15.6.: Teemana ikääntyneisiin kohdistuva taloudellinen kaltoinkohtelu Valtakunnallisessa kampanjatapahtumassa Tammelantorilla Tampereella pe 15.6. Kampanjapäivän tarkoituksena on tehdä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista työtä näkyväksi ja herättää yleistä keskustelua aiheesta. klo 10–14 on ohjelmassa asiantuntijoiden ja eri toimijoiden puheenvuoroja sekä paneelikeskustelu. Seminaarissa esiteltiin Kotiturva-hankkeessa koostettu arkiteknologian käyttöönottoa edistävä yhteistyömalli. Vanhustyön keskusliitto järjestää Hyvä Ikä -tapahtumassa yhteistyössä Invalidiliiton kanssa oman Hyvän Iän foorumin alan asiantuntijoille, ammattilaisille, päättäjille, tutkijoille, opiskelijoille sekä varttuneelle väelle itselleen. Löydät tapahtuman ohjelman tämän lehden sivulta 36–37. professori Taina Rantanen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, professori Teppo Kröger, liiton puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ja liiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Kouluttajina on ryhmänohjauksen idearikkaita asiantuntijoita. Lähetä lukijapalautetta! Haluamme kehittää Vanhustyö-lehteä ja tarvitsemme siihen sinun apuasi! Kerro meille, mikä lehdessä ihastuttaa tai vihastuttaa tai mistä aiheesta haluaisit lukea enemmän. Turun yliopiston hoitotieteen laitosta tilaisuudessa edusti Ttm-opiskelija Suvi Sundgren, joka käsitteli puheenvuorossaan teknologian etiikkaa ikääntyneen ihmisen näkökulmasta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 20.9.2018 mennessä www.vtkl.fi/tapahtumat Kuva: Nina Kaverinen Kotiturva-hankkeen loppuseminaarissa käsiteltiin kotona asumista tukevia arkiteknologisia ratkaisuja ja teknologian etiikkaa Kotiturva-hankkeen loppuseminaari pidettiin 15.–16.5. Mikkelissä. Hänellä on pitkäaikaista kokemusta sosiaalija terveydenhuoltoalan johtamisja kehittämistehtävistä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja myös toiminta järjestöjen palveluksessa on tuttua. http://www.vtkl.fi/fin/kampanjat/hyva_ika_messut/ Vaihtelua ryhmänohjaukseen Vahvikkeesta – toiminnallinen koulutusiltapäivä Hyvän Iän foorumissa 3.10.2018 klo 13–15.30 Antoisa iltapäivä sisältää erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja monipuolista aineistoa ryhmänohjaukseen Vahvike -sivuston (www.vahvike.fi ) sisältöjä hyödyntäen. Mukaan mahtuu 50 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä – toimithan siis nopeasti! Koulutus on kaikille avoin ja sen hinta on 60 euroa. Kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun vastaista kampanjapäivää vietetään vuosittain kesäkuussa 15.6. Lähetä palautteesi meille VTKL:n verkkosivujen kautta: www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/vanhustyo_lehti/lukijapalaute/ SENIOR ARBETE. Foorumin teemoina on mm. Hinta sisältää iltapäiväkahvit sekä runsaan materiaalipaketin, jonka sisältöjä voi suoraan hyödyntää erilaisissa ryhmissä. Kotona asumisen arki ja tulevaisuus ja omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuuteen. Maksuton tilaisuus on kaikille avoin. Keskusliittoon Lausvaara siirtyy Yrjö ja Hanna -säätiön toiminnanjohtajan sekä Yrjö & Hanna Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Tilaisuuden avasi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n johtava tutkija Jaana Leikas aiheenaan teknologianäkökulmia ikäihmisten asumisen tulevaisuuteen. Mitä pidät Vanhustyö-lehdestä. Tilaisuus lähetettiin suorana myös verkossa. Tarjoamme koulutukseen osallistuville myös maksuttoman sisäänpääsyn messuille
Vertaistutkijoilta edellytettiin 45 vuoden ikää, vanhin heistä oli 80-vuotias. www.stm.fi /ajankohtaista/tiedotteet Lue tästä lehdestä: s. Kehitysvammaisten palvelusäätiön uusin vertaistutkimus julkaistu “Ikääntyvien kehitysvammaisten ajatuksia ja toiveita hyvästä elämästä” -vertaistutkimus julkaistiin huhtikuussa. Sairaalasta kotiutetaan yli 75-vuotias henkilö noin 400 000 kertaa vuodessa (Sotkanet 2016). parisuhde ja ystävät. THL/2018. Kolmannes kotiutetuista ei ollut säännöllisten palvelujen piirissä tarkasteluajanjaksolla eikä ollut saanut edes lyhytaikaista kotihoitoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan vain 4 prosenttia arvioitiin kotiutettaessa omatoimiseksi ja puolet kuului kahteen eniten apua tarvitsevien ryhmään. Kyseessä on Kehitysvammaisten palvelusäätiön koulutetun tutkijaverkoston viides tutkimusraportti. Useimmat haluaisivat asua nykyisessä kodissaan myös vanhana. Valinnanvapausmallia testataan pilotteina eri puolilla Suomea. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki ikääntyvät kehitysvammaiset haastateltavat tunsivat kotona olonsa turvalliseksi ja viettivät aktiivista vapaaaikaa. THL.fi < ajankohtaista < tiedotteet ja uutiset < uutinen 21.5.2018 Lue lisää: Kehusmaa S, Mäkelä M, Heikkilä R. Pilottien tarkoituksena on tukea vaiheistettuna valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena. Lue lisää: STM, tiedote 73/2018. Hinta 15 €. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Rahoitusta myönnetään kymmenen maakunnan alueelle. Iloa elämään tuottivat mm. Tutkimuksesta tiiviisti 14. Vertaistutkimuksen malli on peräisin Irlannista. Laki on tarkoitus hyväksyä kesä-heinäkuussa. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Suruadressit Portaat Tyyni järvi. Haastatateltavat olivat ikääntyviä kehitysvammaisia ihmisiä. 16 Uudenmaan alueellisesta valinnanvapauskokeilusta! Ajan virrassa Sairaalan, kotihoidon ja läheisten yhteistyö turvaa sujuvan sairaalasta kotiutumisen Iäkkäiden avun tarve on sairaalasta kotiutuessa suuri. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Kokonaan kotija ympärivuorokautisen hoidon palvelujen ulkopuolella olevia oli selvästi useammin läheisapua saavien ryhmässä. Kotiutumisen onnistumisen kannalta kriittisintä aikaa ovat ensimmäiset viikot. Vanhenemisessa huolta herättivät erilaiset sairaudet. Valinnanvapauslaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. THL:n Selvityksessä seurattiin neljän kuukauden ajan 559:ää sairaalasta kotiutunutta ja selvitettiin, paljonko he olivat saaneet kotija ympärivuorokautista hoitoa sekä läheisapua. Vertaistutkijat tutkivat, mitä mieltä toiset kehitysvammaiset ihmiset ovat heille tärkeistä asioista. Vertaistutkijat kuvailivat voimaantuneensa, kasvaneensa ja saaneensa lisää rohkeutta tutkimuksen myötä. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä. Pilottien toteutuminen edellyttää, että valinnanvapauslaki hyväksytään. Riski uuteen sairaalajaksoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon nousee, jos läheisapua ei ole. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.fi /tuotteet. 40 Valinnanvapauden ensimmäiset pilottialueet on valittu – toinen haku syksyllä Sosiaalija terveysministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset valinnanvapauden pilottialueista reformiministerien linjausten mukaisesti. Piloteissa kokeillaan sosiaalija terveyskeskuksen ja hammashoitolan (suunhoidon yksikön) valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä. Asiakasohjaus sairaalasta kotiutuessa – tarpeet ja palveluratkaisut. VTKL:n Onnitteluja Suruadressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet toimintaamme iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vertaistutkimus vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja äänen kuulemista. Syksyllä 2018 järjestetään toinen hakukierros. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön
Hae koulutukseen 10.8. mennessä: www.vtkl.fi/tapahtumat Lisätietoja: www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta Kuva: Titta Lindström. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. Hinta sisältää materiaalit ja ruokailut. Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. 41 Vanhustyö 3 • 2018 http://www.vtkl.fi/document/1/2360/ea3d678/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2018.pdf Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutus Syksyllä 2018 koulutuksia järjestetään Ivalossa, Kuopiossa, Tampereella ja Lappeenrannassa
Hannakaisa Heikkinen, ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Riksdagsledamot (centern), vice ordförande för socialoch hälsovårdsutskottet 42 Ledare Friheten att välja garanterar kvaliteten I det stora hela är socialoch hälsovårdstjänsterna av hög kvalitet i Finland. I det framtida socialoch hälsovårdssystemet är den bästa garantin för kvalitet, att i stället för kommunens eller samkommunens konkurrensutsättning, kan klienten välja tjänsteleverantör. För den äldre själv är detta orimligt. Och om kvaliteten inte är tillfredsställande har klienten rätt att rösta med sina fötter. Jag vill gärna uppmuntra till att se möjligheterna med reformen, även ur äldreservicens synvinkel. Vår gemensamma uppgift är att möjliggöra att åldrandet är så hälsosamt och handlingskraft igt som möjligt samt att säkerställa den trygghet, vård och omsorg som behövs då de egna kraft erna försvagas. De största problemen är förknippade med tjänsternas tillgänglighet och hur tjänster kan utnyttjas, till exempel på grund av kostnader, avstånd eller patientköer. Det skall vi vara stolta över. I offentligheten har det funnits exempel på hur konkurrensutsättning har kunnat leda till att äldre människor gått miste om sin välbekanta serviceboendeplats. Förändringar ger alltid upphov till osäkerhet och oro. Det kan hända att man måste vänta orimligt länge på att få tid till läkare, sjukskötare eller socialarbetare. Ingen av oss vill för sig själv eller sina anhöriga välja vård vars kvalitet man har tvivelaktiga erfarenheter av. Detta leder till utdragna och komplicerade problem samt ökade kostnader för den specialiserade sjukvården. När det är klienten som utför valet, tvingas tjänsteleverantören att konkurrera med kvalitet. Klientens faktiska möjligheter att påverka sina egna tjänster och deras kvalitet ökar sålunda. I det fi nländska samhället diskuteras för närvarande speciellt mycket kvaliteten på äldreservicen. Landskapet är förpliktat till att ta i bruk personliga budgetar för klienter som är äldre eller behöver handikapptjänster. Så är också fallet i samband med vårdreformen och den valfrihet den möjliggör. Granskning av . I begränsad utsträckning är klientens valfrihet redan nu i kraft , till exempel kan många äldre eller handikappade välja hemhjälps-, städningseller rehabiliteringstjänster utnyttjande sina servicesedlar. Allt . Valfriheten handlar förenklat om kundens rätt att åt sig själv välja en lämplig leverantör av socialoch hälsovårdstjänster, serviceenhet och yrkeskunnig person. er inom den snabbt åldrande befolkningen i Finland behöver äldreservice. Kundsedeln beviljas alltid av en offentlig enhet, det vill säga landskapets affärsverk. Man får hoppas att ett sådant tillvägagångssätt inte upprepas i framtiden, då klienten är den som väljer, i stället för konkurrensutsättning som kommunen eller samkommunen genomför. Frågan är aktuell och extremt viktig. Tack vare den personliga budgeten förbättras möjligheterna att påverka tjänsternas innehåll och välja tjänsteleverantörerna för dem som använder sig av speciellt många tjänster. era vårdindikatorer vittnar om att kvaliteten av hälsovården i Finland hör till de bästa bland OECD-länderna. 6. Möjligheten att utnyttja tjänster skall, även eft er valfriheten, alltid baseras på en professionell bedömning av yrkesutbildade socialoch hälsovårdspersoner. Valets instrument är kundsedlar som landskapet beviljar och den personliga budgeten
Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Frihet har ändå oft a villkor. Väsentligt är då inte hur många utomstående samtalspartner det fi nns. Vi kan anta att vår funktionsförmåga rubbas en dag trots alla våra ansträngningar. Vi har gjort ett val som utesluter många roliga friheter. I verkligheten ställer frihet krav på oss. Ett av åldrande människors viktigaste önskemål är att kunna bibehålla sin funktionsförmåga så länge som möjligt. De behövs för att frihet, dvs. Hen kan uträtta sina egna ärenden och är inte beroende av andra. Men ännu viktigare är att det fi nns bra och tillförlitliga alternativ och att vi har tillräckliga kunskaper och färdigheter att välja rätt alternativ för vår egen situation. Ger frihet rättighet till att drälla som man vill. Det är bra om det fi nns alternativ. Varje val vi gör kräver att alternativen utreds och begränsar också på ett eller annat sätt vårt liv. Man skall ta reda på saker och acceptera att frihet är förknippad med ansvar. Låt oss närma oss friheten ur just den synvinkeln. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat:. Är allt bra när man kan säga att det är ens ensak. Frihet betyder alltså inte att allt är tilllåtet, även om en sådan föreställning dominerar våra tankar. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Det viktigaste är att den läkare, sjukskötare eller socialarbetare som vi vänder oss till är säkert bra expert och att hen tänker på vårt bästa, inte sitt eget bästa eller sin egen nytta. Därför att som funktionsduglig är hen friare. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Andra är inte tvungna till att följa vårt exempel. Allt kan ändå inte lämnas beroende av medborgarnas val. En fartdåre riskerar andras frihet att röra sig. I detta fall får man frihet, dvs. Därför är det bra att klargöra vad vi eft ersträvar med frihet. Det må alla vara fria att göra. Låt oss ännu återgå till vår egen livsstil. Att nå frihet kräver något av oss själva. Onko varaa hyvään vanhuute en. Allting kan inte heller lämnas till bedömning av medborgarna. Det vore ändå önskvärt att alla känner till sitt etiska ansvar. Samhället har rätt att sätta begränsningar. Alla borde åtminstone vara medvetna om sina egna vals följder för sin egen frihetsuppfattning. skälig livskontroll skall var en verklig möjlighet för alla. Speciellt viktiga är fysisk och psykisk funktionsförmåga, men social och kognitiv funktionsförmåga skall inte heller underskattas. Vi behöver utomstående hjälp. 6 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. Skall samhället skapa omständigheterna som möjliggör valen man anser viktiga. Följderna kan vara ödesdigra. Varför. Vår livsstil skall justeras så att den tjänar syft et. Låt oss ställa upp som grundförutsättningen för friheten att funktionsförmågan är relativt bra. Det behövs också normer och övervakning. Eller är frihet ett medel som skall medföra något värdefullt. Hen kan inte alltid veta om alternativens verkliga e. Frihet till eget liv Annars skulle vi ha Aldous Huxleys motbjudande ”Du sköna nya värld” för våra ögon. Det vill vi ha i mängd och massa. För att välja skall det fi nnas kunskap om valets följder. Frihet kan för all del defi nieras på ett annat sätt. 43 Vanhustyö 3 • 2018 Kolumn Markku Lehto, PD Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl rf:s fullmäktige Foto: Hannele Lehto F rihet låter bra. Vi medger att det inte fi nns bara en riktig livsstil. Vad borde man göra och vem borde göra någonting, för att frihet så defi nierad skall bli verklighet. Dessutom försämras vår förmåga att bedöma orsak och verkan. Frihet på det beskrivna sättet blir inte verklighet om vi inte själva sätter strån i kors för syft et. ekter. god funktionsförmåga bara genom relativt disciplinerat beteende. Ingen kan förbättra vår funktionsförmåga om vi själva med vår livsstil förstör den. Låt oss tänka på t.ex. trafi ken
DomaCaresta löytyy valmiiksi integraatiot yli 30 eri talousjärjestelmän kanssa (mm. Sovellus tukee myös moniammatillista yhteistyötä. Toiminnanohjauksen digitalisoimisella enemmän aikaa asiakkaillesi Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. asiakkaiden henkilökohtaisten hoitosuunnitelmien tekemisessä. Työryhmän jäsenet voivat vastata RAI-kyselyihin niin tietokoneella kuin mobiilisovelluksen avulla. RAI-toimintakykyarvioiden avulla kerättyä dataa voidaan hyödyntää entistä paremmin mm. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Ajantasainen tieto aina saatavilla MOBIILISOVELLUS Mobiilin avulla saat kaiken DomaCareen tallennetun tiedon aina hoitajien ulottuville ja mahdollistat tietojen ajantasaisen tarkastelun, päivittämisen sekä kirjausten tekemisen jo asiakkaan luona. Mahdollistamme sujuvan laskutusprosessin oli kyseessä sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuva laskutus. Tällä hetkellä DomaCaressa on mahdollista käyttää seuraavia RAI-instrumentteja: LTC, HC, CMH, ID ja CHA. Sovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi Hoiva-alan erityistarpeet huomioiva LASKUTUS DomaCaren laskutusosio on kehitetty alusta alkaen yhteistyössä asiakkaidemme kanssa palvelemaan juuri hoivayritysten erityistarpeita ja alan monimuotoisia laskutuskäytäntöjä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi Hoidon laadun seurantaan RAI-TOIMINTAKYKYARVIO DomaCare mahdollistaa ainoana Suomessa RAI-toimintakykyarvioiden tekemisen suoraan toiminnanohjausjärjestelmässä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi. Netvisor, Talenom, Wintime) ja PSOP-liityntä. Samalla saadaan asiakkaiden tiedot kerättyä vertailukelpoiseksi dataksi, joka mahdollistaa paremmin asiakkaan voinnin seuraamisen ja nopeamman reagoinnin muutoksiin. Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa