SENIORARBETE SENIORARBETE 4 • 2017 TEEMA: Ohjaus ja neuvonta
2 SENIORARBETE 4 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 10.11.2017 | Lehden teema DIGIAJASSA Ohjaus auttaa tavoitteen saavuttamisessa, vaikka pelon hallinnassa. 32 34 Kaapo yhtenäistää asiakasja palveluohjausta. 14 22 Vapaaehtoiseksi ryhtyjä haluaa ohjausta tuekseen.. TEEMA: Ohjaus ja neuvonta Työtä uudella tavalla, ihminen keskiössä
aa • Jari Pirhonen 32 Psykologi tukee, ohjaa ja neuvoo • Paula Kinnunen 34 Kun antaa, saa • Tiina Makkonen 36 Kysyykö joku veteraanilta, mitä kuluu. • Pilvikki Absetz 13 Käsitöitä ja ystävyyttä Eläkeliiton käsityökerhoissa • Kirsi Maunula I&O-kärkihanke, kokeilut ja muutosagentit 14 Kohti parempaa ikääntyneiden ihmisten asiakasja palveluohjausta! • Essi Mäki-Hallila, Johanna Ritvanen, Marjut Kettunen 18 Tuetaan kotona asumista Pohjois-Suomessa • Liisa Niiranen, Rita Oinas, Eija Tolonen VTKL:n ohjaustoiminnan eri muotoja 20 Uskalla luottaa! Iäkkään ihmisen voimavarat esiin ohjauksen ja tuen keinoin • Anu Jansson, Marjo Pääkkö, Laura Rautiainen, Krista Toivonen 22 Ammatillinen organisointi tukee onnistunutta vapaaehtoistoimintaa • Anu Lintilä 24 Asiakkaan ohjaus kodin muutostöissä ja arkiteknologiassa on pitkäjänteistä työtä • Jukka Laakso, Kaisa Eskelinen Hyviä käytäntöjä 27 Asumisohjaajan onnistumisen kokemuksia • Susanna Rikkinen 28 Motivoiva ohjaus tukee ikääntyneen ihmisen kuntoutumista • Annele Urtamo 30 Kohti persoonan tunnustavaa hoito. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sisällys www.vtkl.fi Pääkirjoitus 4 Moninaista ohjausta ja neuvontaa • Satu Helin Kysy & vastaa palsta 5 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa • Anja Noro Asiantuntijat puhuvat 6 Hoitoon sitoutuminen on elintärkeää – miten kohentaa. • Anni Grundström Kurkistus palvelujärjestelmään ja aikaansaannoksiin 37 Poimintoja • Satu Helin 38 Uusi laatusuositus kannustaa terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen • Eevaliisa Virnes 39 SámiSosterille kansainvälinen Euroopan kansalaisen 2017 -palkinto 40 Kolumni • Markku Lehto Vanhustyön johtajien palsta 41 Vanhustyön johtajat perustyössään, I&O-muutosagentteina tai projektihenkilöinä • Tommi Reiman, Marjut Kettunen 42 Keskusliitto tiedottaa 44 Ajan virrassa 46 Ledare • Satu Helin 47 Kolumn • Markku Lehto. loso. 3 Vanhustyö 4 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Timo Strandberg 8 Hyvät käytännöt omiksi – tuloksena parempi arki • Meri Larivaara 10 Ei vanha koira uusia temppuja opi… vai oppiiko ja miten
Voimavaroja vahvistava ohjaus tuottaa tukea asiakkaalle. Tästä huolimatta terveydentilan kehittyminen ei ole ollut tasa-arvoista, mikä näkyy vanhuusiässäkin. Ammattilaiset puolestaan saavat tukea työnohjauksen ja mentoroinnin keinoin. Ammattilainen joutuu toistuvasti pohtimaan sitä, kuinka paljon ja montako kertaa pitää yrittää vaikuttaa ihmiseen ja missä menevät rajat, jolloin on hyväksyttävä ja annettava periksi ihmisen omalle tahdolle. Päätöksentekemiseen vaikuttavat eri ihmisillä eri asiat; tieto ei ole läheskään aina se keskeisin tekijä, kuten ammattilaiset voivat olettaa. Ikääntyneiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen merkitsevät toimintakykyisyyden, elämisen laadun ja sisällön vahvistamista. sosiaali turvaetuuksien hakemiseksi. Onnistumisen mahdollisuuksia lisännee se, että valtaosa ikääntyneistä on erittäin kiinnostuneita terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Neuvonta sanana liitetään asiantuntijuuteen, yleensä ammattilaisen auktoriteettiin välittää tietoa toiselle henkilölle. Tiedon antamisen rinnalla vaaditaan ammattilaiselta ihmisen motivaatiotekijöiden ymmärtämistä ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsintää. Vastaavasti sosiaalialan työ sisältää neuvontaa mm. VTKLn Ikääntyneiden ihmisten ohjausja neuvontatoimintojen kuvauksissa ilmenevät erilaiset lähestymistavat tavoitteelliseen ohjaukseen ja neuvontaan. 4 Pääkirjoitus Satu Helin Moninaista ohjausta ja neuvontaa T erveydenhuollon ammattilaisten työhön on kautta aikain sisältynyt hoitotilanteessa terveyskasvatusta, mikä on korvautunut neuvonnan, ohjauksen ja terveyden edistämisen käsitteillä toiminnan orientaation muuttuessa. Ihmiset myös pyytävät neuvoja ammattilaisilta, vastaavia asioita läpikäyneeltä kokemusasiantuntijalta tai vertaisohjaajalta. Ihmisen, ikääntyneellä naisella myös puolison koulutus ja taloudellinen tilanne määrittävät eroja terveydessä ja toiminta kykyisyydessä, vielä iäkkäänäkin. Tottumus, mieltymykset ja toisten ihmisten kanssa tehtävät jutut saattavat olla asiantuntijan neuvoja monin verroin vahvempia valintojen perusteita. Sosiaalityössä on runsaasti sekä oman alan erityiskysymyksiä että yhtymäkohtia terveyden edistämiseen haluttaessa vaikuttaa ihmiseen myönteisten tapojen omaksumiseksi tai vaikeuksia aiheuttavien tekijöiden välttämiseksi. Aina ei näin ole ja toivotun lopputuloksen aikaansaanti vaatii viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnittelua sekä ihmisen aiempien elintapojen ja kokemusten läpikäyntiä, yhteisitä keskustelua ja sopimista. hallituksen kahta kärkihanketta. Neuvola järjestelmä on perustunut riskien ennakointiin ja poistamiseen. Tässä numerossa esitellään mm. Hankkeessa ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” ohjaus on myös keskiössä. ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä kaikenikäisten omaishoitoa” -hankkeen eri artikkelit avaavat keskitettyä palveluohjausta. Näin ollen neuvonnalle ja tiedon saamiselle näyttäisi olevan kasvava kysyntä. Aktiivisena ja osallistuvana elämisen edellytyksiä ovat terveyden lisäksi asumisolot, palvelut sekä selviytyminen toimintakyvyn rajoitteista esimerkiksi teknologian avulla. 6. Neuvontaja ohjaustilanteet ovat tuloksekkaita ihmisen kysyessä neuvoja ja ollessa kiinnostunut uudesta tiedosta. Palvelujärjestelmän toimintaa ovat vahvistaneet potilasja kansanterveysjärjestöjen kehittämät ehkäisevän toiminnan mallit. Ammattilaisen mielestä yksinkertaisen asian toteuttamiseen voidaankin tarvita useita keskusteluja, esitteitä ja mielipidevaikuttamista. Kirjallisesti toteutettu ohjaus on esitteistä siirtynyt suurelta osin nettiin. Ihminen on lähtökohdiltaan itsenäinen, autonominen ja haluaa päättää omista asioistaan. Terveydentilan hoidossa, teknisten laitteiden käyttöönotossa ja lääkityksen onnistumisessa edellytyksenä on se, että asiakas saa neuvontaa ammattilaiselta. Tottumusten kuuntelu, myönteisten asioiden vahvistaminen ja niihin uuden tiedon liittäminen ja kertaavan tiedon määrän jaksottaminen eri keskustelu kerroille antavat hyviä lähtökohtia ikääntyneiden neuvonnan suunnitteluun
Kokeilut toteutetaan Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vain joka viides yhteyttä ottanut on päätynyt tarkempaan palveluntarpeen arviointiin. I&O kärkihankkeessa pyritään näitä ongelmia ratkaisemaan! Miten maakunnallista ohjausta ja neuvontaa kehitetään. Maakunnallisia toimintamalleja kehittämässä ovat mukana asiakasraadit ja vanhusneuvostot, joiden kanssa erityisesti I&O kärkihankkeen muutos agentit toimivat. I&O kärkihankkeessa rahoitetaan kolmea laajaa maakunnallista kokeilua, jossa luodaan keskitetyn asiakasja palveluohjauksen toimintamallit ajalla 2017–2018. Jo kokeilun aikana kaikissa maakunnissa luodaan pohjaa ja sisältöä uudenlaiselle, uuteen SOTEja Maakuntamalliin sopivalle toiminnalle. Näissä kokeiluissa pyritään jokaisen maakunnan alueelle luomaan ns. Järjestöjen tarjoama vilkas toiminta ja tiedon välitys sitä koskien, on tarpeen kytkeä yhteen julkisen palvelutuotannon kanssa. Yksi isoimmista ongelmista ikääntyneiden palveluissa on palveluiden pirstaleisuus. Asiakkaan mahdollisuutta tehdä valintoja tuetaan ja lisätään. Kun iäkkäälle ihmiselle tulee tarve selvittää millaista apua ja tukea on tarjolla, hän voi soittaa yhteen numeroon tai mennä lähitoimipisteeseen, jossa lähdetään selvittelemään palvelutarvetta ja siihen vastaamista. Yksikään taho ei koordinoi palveluja yhteen asiakaslähtöisesti. Asiakasja palveluohjaus maakunnallisena toimintana on uudenlaista ja siksi sen tueksi tarvitaan sekä tietoa tarjolla olevista julkisista ja yksityisistä sosiaalija terveydenhuollon että järjestöjen palveluista. Ratkaisuna voi olla ohjaus alueen järjestöjen toimintaan tai vapaaehtoistoimintaan tai sitten edetään palvelutarpeen arviointeihin ja sitä kautta tukipalvelujen tai muiden säännöllisen palveluiden piiriin. Onko I&O-kärkihankeen työllä jatkuvuutta. Asiakasja palveluohjaukseen yhteyttä ottavat henkilöt selvittelevät yhdessä asiakasja palveluohjaajan kanssa millaista apua ja tukea tarvitaan ja mistä sitä voisi hankkia. Parhaat mallit levitetään osaksi kaikkien maakuntien toimintaa. Tämän lisäksi käytännöt palveluiden tai omaishoidon tuen myöntämisestä ovat voineet vaihdella suuresti eri kuntien välillä. Aiemmat kokeilut ovat osoittaneet, että kaikista yhteydenotoista keskitettyyn asiakasja palveluohjaukseen, noin 80 % on pystytty hoitamaan muin keinoin kuin julkisin palveluin. yhden luukun asiakasja palveluohjauksen toimintamalli. Tavoitteena kokeiluhankkeissa on nimenomaan saada aikaan pysyvää toimintaa. Koska kärkihankkeen kokeilut ja muutosagentit ovat mukana maakuntien tulevan toiminnan suunnittelussa, luodaan tässä perustaa tulevalle toiminnalle, jota kokeilujen tulokset tukevat. I&O kärkihankkeessa käyttöönotettavat ja kokeiltavat toimintamallit perustuvat tietoon ja näyttöön. 6 Anja Noro (I&O) kärkihankkeen projektipäällikkö Sosiaalija terveysministeriö Kuva: Maria Miklas (I&O) kärkihankkeen projektipäällikkö Sosiaalija terveysministeriö. Miten ihmisten omat näkemykset tulevat esille ohjauksessa ja neuvonnassa. Samalla on vallinnut epätietoisuus siitä, millaiseen tukeen ja millä perusteilla saattaisi itse olla oikeutettu. 5 Vanhustyö 4 • 2017 kysy & vastaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Minkälaiset tekijät ovat johtaneet siihen, että hallituksen I&O-kärkihankkeessa ikääntyneiden ihmisten ohjaus ja neuvonta ovat keskeisessä roolissa. Ikäihmisten ja omaishoitoperheiden on ollut vaikea ja joskus suorastaan mahdotonta löytää tietoa tarjolla olevista tuista ja palveluista
Pitkäaikaisen lääkehoidon toteutumisesta on esitetty ”1/6 sääntö” (Taulukko 1). On arvioitu, että tutkimustilanteissakin vain 40–80 % hoidoista toteutuu edes joten kuten niinkuin on tarkoitettu. Elävässä elämässä tulokset ovat vielä huonompia: usein esitetään että kroonisissa sairauksissa vain puolet potilaista toteuttaa hoitoa 6 kuukauden jälkeen. Hoitoon sitoutuminen on monimutkaista inhimillistä toimintaa ja niinpä sen syytkin ovat moninaiset. Vanhojen potilaiden hoidossa on syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin vielä diagnosoimattomiin muistiongelmiin. Hyödylliseen hoitoon sitoutumattomuus on keskeinen terveydenhuollon ongelma, se lisää sairauksien pahenemisja kuolemanvaaraa sekä aiheuttaa merkittäviä turhia kustannuksia yhteiskunnalle. Myös heikko taloudellinen tilanne voi olla hoidon toteutumisen esteenä, vaikka potilas haluaisikin. Hoitoon sitoutumista kannattaa pohtia jo hoitoa aloitettaessa ja kiinnittää huomiota mm. Miksei hoitoon sitouduta. – potilaan kohdalla käytännössä toteutuu. Mukana vaikuttamassa ovat potilaan ja hoitojärjestelmän lisäksi tiedotusvälineet ja nykyisin vahvasti myös sosiaalinen media. Hoitoon sitoutumisen kohentaminen Hoitoon sitoutumisen kohentaminen on moniulotteista ja vaatii työvoimaa, toisaalta se pitää kuitenkin pystyä toteuttamaan käytännön usein kiireisessä työssä. Erään tutkimuksen mukaan tyypillisiä potilaiden ilmoittamia syitä olivat unohtaminen, muut tärkeämmät asiat, vakaumukselliset seikat, asiallisen tiedon puute ja ”tunneseikat”; monet eivät kuitenkaan ilmoita erityistä syytä. ASIANTUNTIJAPUHEENVUORO Taulukko 1. Tämä on tärkeää tiedostaa, kun pohditaan miksi hoito ei vaikutakaan niinkuin pitäisi. Terveydenhuollon työntekijät tunnistavat hoitoon sitoutumista huonosti ja yleensä luulevat sen olevan parempaa kuin on asianlaita. Hoitoon sitoutuminen on siis puutteellista, hoidon hyödyt jäävät saamatta ja on jopa arvioitu, että 30–60 % lääkehoitoon liittyvistä sairaalahoidoista johtuukin itse asiassa siitä, ettei lääkkeitä ole käytetty niinkuin olisi kannattanut käyttää terveyshyödyn saamiseksi. Taulukkoon 2 on koottu käytännön ohjeita, joilla sitoutumista voi koettaa parantaa. Kyseessä on osin epämääräinenkin käsite, joka sisältää paitsi sen, että esim. Hoidon tarkoitettua aikaisempi lopettaminen on tärkeä käsite, kun pohditaan hoidon vaikutusta ja tehoa. Miten potilaat oikeasti nauttivat lääkkeitään 1/6 ottaa suunnilleen niinkuin tarkoitus 1/6 ottaa melkein kaikki, joskin ajoitus jonkin verran epäsäännöllistä 1/6 jättää ajoittain päivän välistä ja muutenkin pientä epäsäännöllisyyttä 1/6 pitää lääkelomaa 3–4 kertaa vuodessa ja jättää ajoittain päivän välistä 1/6 pitää lääkelomaa kuukausittain ja jättää usein päivän välistä 1/6 ottaa lääkettä miten sattuu, mutta ei tunnusta sitä. 6 T asa-arvoisempaa käsitettä ”hoitoon sitoutuminen” suositaan nykyisin ”hoitomyöntyvyys”-käsitteen sijaan kuvaamaan sitä, miten suunniteltu hoito – elintapaohjaus, lääkehoito jne. Keinovalikoima voidaan jakaa seuraavasti: 1) Neuvonta ja opastus omahoitoon, 2) hoidon yksinkertaistaminen sikäli kun mahdollista, 3) seurannan järjestäminen, 4) hyvät suhteet potilaan ja ammattilaisen välillä. 6 Teksti: Timo Strandberg, geriatrian professori, Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS Hoitoon sitoutuminen on elintärkeää – miten kohentaa. seuraaviin tekijöihin, jotka ovat tutkimuksissa ennakoineet huonoa sitoutumista lääkehoitoon: ensikäyttäjä, sairauksia ehkäisevä hoito (esimerkiksi kohonneen verenpaineen hoito) itsensä vielä terveiksi tuntevilla, pienituloisuus, tupakointi, masennusoireet, koetut haittavaikutukset ja yleinen lääkekielteisyys. Useampaa keinoa on hyvä käyttää ja tietysti pyrkiä mahdollisimman yksilölliseen otteeseen. lääkehoito toteutuu teknisesti oikein annostuksen, ajankohdan jne mukaan, myös sen, että hoito toteutuu säännöllisenä ja tarkoitetun ajan
Duodecim 2015;131:1437-42 Rash JA, Campbell DJT, Tonelli M, Campbell TS. Suhteuta mahdolliset haittavaikutukset hoidon hyötyihin • älä vahvista negatiivista lumevaikutusta. 7 Vanhustyö 4 • 2017 Tunnista hoitoon sitoutumattomuus • vihjeitä huonosta sitoutumisesta kuten vastaanottokäyntien ja reseptien uusimisen laiminlyönti, huono hoitovaste • kysy hoidon käytöstä – syyyllistämättä. Painota hoidon ja siihen sitoutumisen hyötyjä • vahvista positiivista lumevaikutusta. Duodecim 2007;123:501-2 Oksanen J. Kuuntele potilasta, tue ja räätälöi hoitoa hänen toiveittensa ja tilanteensa mukaisesti. Vahvista toivottua käytöstä. Adherence to medication. Potilaan sitoutuminen hoitoon. Anna yksinkertaiset ja selkeät ohjeet ja yksinkertaista hoitoa niin paljon kuin mahdollista. Potilaat yleensä pelkäävät enemmän hoidon haittavaikutuksia kuin hoidon hyödyn menettämistä. Taulukko 2. Kannusta käyttämään lääkedosettia ja muita apuvälineitä. Lääkehoitoon sitoutumisen tukeminen psykiatriassa. • Tiivistä seurantaa tarvittaessa • Tunnista mahdolliset muistiongelmat • Ovatko taloudelliset seikat esteenä. Harkitse lääkehoitoja jotka kompensoivat sitoutumisen puutteita, kuten: • lääkkeitä, joilla on yksinkertainen annostelu (kerran päivässä, ”monipilleri”) • depot-valmisteet • ihon kautta imeytyvät valmisteet. Prev Med 2016;90:155-169 http://www.vtkl.fi/document/1/2360/ea3d678/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2018.pdf. Keinoja saavuttaa parempi hoitoon sitoutuminen ó Kirjallisuutta: Osterberg L, Blaschke T. A systematic review of interventions to statin medication: What do we know about what works. Selvitä neutraalisti potilaan tunteet, asenteet ja pelot (myös netistä hankitut) hoitoa ja siihen sitoutumista kohtaan – älä moralisoi tai pelottele. Käytä hyväksi perhettä, muuta tukiverkkoa ja kokemusasiantuntijaa. NEJM 2005;353:487-97 Pitkälä K, Savikko N
Tämä ei toteudu, jos työn tuloksellisuutta mitataan sillä, kuinka tiuhaan vastaanottohuoneen ovi käy. Tilanne on tuttu monelle sosiaalija terveysalan ammattilaiselle. Joskus ihmiset tarvitsevat kanssakulkijaa pitkään tai tavallista enemmän tukea voidakseen ottaa vastuuta elämästään. Mikä siis neuvoksi. Ammattilainen tuntee riittämättömyyttä ja neuvottomuutta. Tosiasioiden ja neuvojen kertaaminen ei hyödytä. Suomessa eri toimijat ovat kehittäneet ammattilaisten työn tueksi hyviä käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja tuloksellisiksi. Parhaimmillaan hyvät käytännöt auttavat ammattilaista tunnistamaan ja hyödyntämään ihmisten omia voimavaroja. Toimintatavan selkeä mallintaminen sekä työn tueksi kehitetyt työkalut ja aineistot helpottavat kuitenkin ammattilaisen työtä. Muutoksen tekevät järjestöt, kunnat, sairaanhoitopiirit, asiantuntijalaitokset ja yritykset yhdessä. Hyvinvointija terveyserojen kaventaminen on tärkeä osa kärkihanketta. Teksti: Meri Larivaara, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö Kuva: Maria Miklas V astassa on asiakas, jonka elämään pitäisi saada aikaan muutos. Eli juuri ne, jotka tarvitsevat eniten tukea elämänlaatunsa parantamiseksi. Jotenkin se ei vain onnistu. Kohderyhmänä heikoimmassa asemassa olevat Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti pyrkii saaman vaikuttaviksi arvioidut, hyvät toimintatavat ammattilaisten käyttöön kaikkialla Suomessa. Hyvinvointija terveysLisätietoa: http://stm.fi/hankkeet/ terveys-ja-hyvinvointi https://www.innokyla.fi/ web/tyotila4142858 Rahoitettavat hankkeet: https://www.innokyla.fi/ web/tyotila4142858 Twitter: #hyvätervearki #hyte Kärkihankevideo: suomeksi ilman tekstejä: https://youtu.be/VNrCA4IxIGw ruotsiksi ilman tekstejä: https://youtu.be/5cGQvViiWVc suomeksi tekstitettynä: https://youtu.be/D5KrLdbAJQs?list =PLhIF0UhvF7iuSdMoNyAv1JzIexbV9U95C ruotsiksi tekstitettynä: https://youtu.be/NFjvrn35uwc. Ammattihenkilöllä pitäisi olla mahdollisuus tarjota tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niiden avulla voidaan tavoittaa myös heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Voimat eivät riitä, arki puskee päälle, aikaa ei ole. Asiakaskin tietää, minkä pitäisi muuttua ja mitä tehdä toisin. Mitään ihmeellistä ja uutta hyvä käytäntö ei siis tuo tullessaan. Projekti kuuluu hallituksen kärkihankkeeseen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Asiakas tarvitsisi tukea, mutta ammattilaisella ei ole riittävästi aikaa syventyä ja rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä. Kenkä puristaa ja hiertää vähän kaikkialta. Niiden avulla voidaan vahvistaa ihmisten voimavaroja ja tukea ihmisiä ottamaan vastuuta elämästään. Taustalla on tosiasia, että suomalaisten hyvinvointierot kasvavat huolestuttavasti. Sen seurauksena ihmiset pärjäävät paremmin arjessa. Hyvä käytäntö koostuu usein selkeistä perusasioista, jotka ammattilainen tuntee ja tietää. Hyvät käytännöt -projekti levittää vaikuttavia toimintatapoja koko maahan. 8 KÄRKIHANKE Hyvät käytännöt omiksi – tuloksena parempi arki Hyvät käytännöt auttavat sosiaalija terveysalan ammattilaisia arjessa. Erot näkyvät monin tavoin elämän koetussa mielekkyydessä, sosiaalisissa suhteissa, sairastamisessa ja kuolleisuudessa
Siksi johtamisen täytyy tukea hyvien käytäntöjen juurtumista työyhteisössä. Tosin lisätoimia tarvittaisiin ikääntyneiden mielenterveyteen liittyvän osaamisen kohentamiseksi. Ensin on ehkä omaksuttava uusia toimintatapoja ja oltava valmis muutokseen. Yhteinen keittiö tarjoaa mahdollisuuksia kaiken ikäisten ja eritaustoista tulevien ihmisten yhteiseen tekemiseen. Kokemusasiantuntijoita voidaan ottaa aikaisempaa enemmän mukaan. Se levittää kuntiin hyväksi tiedettyä ja laajalti tunnettua kokonaisuutta ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden tukemiseksi. Tuolin muotoilu ja asentoa tukevat ominaisuudet aikaansaavat käyttäjälle rennon ja tasapainoisen asennon, mikä lisää aktiivisuutta. 9 Vanhustyö 4 • 2017 eroihin vaikuttavat monet tekijät, joista kärkihankkeella voidaan vaikuttaa ihmisten osallisuuteen, mielenterveystaitoihin sekä elintapoihin, kuten liikuntaja ravitsemustottumuksiin, nukkumistottumuksiin, päihteiden käyttöön ja tupakointiin. Tähän on panostettu hanketyössä, ja tuloksia seurataan ja arvioidaan huolellisesti. Hyvät käytännöt ikääntyneiden avuksi Erityisesti ikääntyneisiin kohdentuu Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi -hanke, jonka päämääränä on edistää kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista fyysisen aktiivisuuden avulla. 6 Ryhdikäs ja oikea asento aktivoi Mediq Suomi Oy PL 115, 02201 Espoo, Puh. Pyydä esittely ja tutustu tuolin edistyksellisiin ratkaisuihin!. Mielenterveyden ensiapu -kokonaisuus ja perusterveydenhuollon lääkärien ja terveydenhoitajien ehkäisyyn liittyvän osaamisen vahvistaminen voivat hyödyttää myös ikääntyneitä. 020 112 1510. 020 112 1510 Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi Etac Prio -pyörätuolissa on miellyttävää ja turvallista istua. Tämä kannustaa myös eri alojen ammattilaiset tekemään enemmän yhdessä. Hyviä käytäntöjä suunnataan tietoisesti niin, että niillä tavoitettaisiin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta heikommassa asemassa olevat ihmiset. Johtaminen tukee uutta työotetta Hyvät käytännöt helpottavat ammattilaisten työtä ja parantavat tuloksia. Eri alojen ammattilaisten on tehtävä aikaisempaa enemmän yhdessä ja löydettävä uusia yhteistyökumppaneita. Ainutlaatuinen dynaaminen lantiotuki mukautuu käyttäjän liikkeiden mukaan. Johdon tehtävä on innostaa uuden tekemiseen ja ylläpitää uutta työotetta. Erityisesti alkuvaiheessa tekeminen keskittyy ruoan valmistamiseen ja nauttimiseen yhdessä. Mukana on esimerkiksi poikkisektorinen yhteistyömalli, ikäihmisten liikuntaraati, tehoharjoittelujakso kuntosalilla sekä olohuonejumppa ja ulkoiluystävämalli. Kysy lisää: asiakaspalvelu@mediq.com tai puh. Esimiesten rooli on tärkeä, jotta ammattilainen voi toimia asiakkaan parhaaksi
Motivaation etsinnässä kannattaa myös kysellä ja kuunnella asiakkaan Teksti: Pilvikki Absetz, PsT, dosentti, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, johtaja Collaborative Care Systems Finland Ei vanha koira uusia temppuja opi… vai oppiiko ja miten. Mitä muutoksia pitäisi tehdä. Muutosohjauksen periaatteita voi toteuttaa myös omaishoitajana tai itse muutoksen tekijänä. Käyttäytymisen muutokseen vaikuttaminen motivaation, kykyjen ja mahdollisuuksien kautta. tilaisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen, taloudellisen, käytännöllisen ja/tai sosiaalisen tuen järjestäminen. Usein ulkoapäin asetetut tavoitteet tarkoittavat jostakin aiemmasta luopumista – ja usein tämä jokin on jo automatisoitunut tavoiksi ja tottumuksiksi, joihin ihmisellä on ainakin joskus ollut motivaatio ja joita ympäristö edelleen pitää yllä. Ei vängätä motivaatiota uuteen vaan etsitään sitä vanhasta ”Motivoinnissa” ja ”hoitoon sitouttamisessa” on useimmiten kyse jonkun toisen asettamista tavoitteista, joihin asiakas yritetään saada innostumaan tai edes myöntymään. Lähteenä Michie, S., van Stralen M.M. Lisäksi se vahvistaa motivaatiota, kun ohjattava pääsee kertomaan toiminnastaan ja näyttämään tietojaan. Parempi on lähteä etsimään niitä asioita, joita ihminen jo tekee. Implementation Science, 6, 42. (Kuvio 1). Toisinaan ohjaus saattaa ulottua asiakkaan kykyjen ja valmiuksien lisäämiseen opastamalla ja neuvomalla. Jos tavoitteet tarkoittavat kokonaan uuden omaksumista, ne vaativat perustelua, muistamista, pinnistelyä… Ohjauksessa kannattaa hyväksyä, että motivointi luopumiseen ja uusiin asioihin on hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Omaan tilanteeseen voi onneksi vaikuttaa terveillä elämäntavoilla ja omahoidolla ja moni onkin ottanut asiakseen elämäntaparemontin. (2011). motivoiva voimaannuttava ohjaus; sairautta koskevien käsitysten tarkastelu, tunteiden kanssa työskentely INTERVENTIO: Esim. Joskus on tarpeen miettiä, miten ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tukevat muutosta tai miten muutoksen saa parhaiten sovitettua olosuhteisiin. Miten näitä kolmea muutoksen osatekijää tulisi lähestyä, jotta ohjauksesta tulisi tehokasta ja vaikuttavaa, mutta se ei veisi kohtuuttomasti ammattilaisen aikaa tai törmäisi muutosvastarintaan. Kuvio 1. Kun tavoitteet eivät ole omia, ei motivaatiokaan ole omaehtoista. Näiden vahvuuksien löytäminen on voimakkain keino hyväksynnän välittämiseen ja luottamuksen herättämiseen. Mutta voiko vanha koira oppia uusia temppuja ja jos voi niin miten. Silti merkittävä osa ikääntyneistä edelleen sairastaa jotakin kroonista tautia tai on kohonneessa sairastumisen tai toimintakyvyn menettämisen riskissä. & West, R. taitojen tunnistaminen, opettaminen, näyttäminen, suunnittelu ja automatisointi INTERVENTIO: Esim. The behaviour change wheel: a new method for characterising and designing behaviour change interventions. Useimmiten ohjauksella pyritään vahvistamaan motivaatiota ja kannustamaan muutokseen: Miten elämän tavat vaikuttavat sairauteen ja toimintakykyyn ja miksi niiden muuttaminen olisi tärkeää. 10 Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky on parantunut Suomessa merkittävästi tämän vuosituhannen aikana erityisesti sydänja verisuonisairauksien sekä psyykkisten sairauksien vähenemisen myötä. J okainen sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen ikääntyneen kanssa antaa mahdollisuuden muutosta tukevaan ohjaukseen. ASIANTUNTIJAPUHEENVUORO Tietoiset ja automaattiset prosessit Motivaatio Motivation Kyvyt Capability Mahdollisuudet Opportunity Fyysiset Psyykkiset Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö En tiedä, en pidä tärkeänä, haitat ovat hyötyjä suuremmat, en halua, pelkään… En osaa, en muista… Minulla ei ole tilaisuuksia, en pysty järjestämään, en saa tukea… INTERVENTIO: Esim
Avartavat kysymykset saavat ohjattavan itse kertomaan ja oivaltamaan. Mahdollisuus lääkityksen vähentämiseen tai välttämiseen voi myös toimia hyvänä kannustimena. Ensimmäinen kysymys silloin on, kannattaako vahvistaa kykyjä, lähestyä asiaa pienempien, entuudestaan tuttujen askeleiden kautta, vai vaihtaa tavoitetta helpompaan. Kuviossa 2 on yksinkertainen esimerkki vahvuuslähtöisen eli motivoivan voimaannuttavan ohjauksen toteutuksesta.. Ei ihme, että muutoksen ylläpitämiseen väsyy, motivaatio laskee ja tulee repsahduksia, jotka jossain vaiheessa jäävät päälle. Huom. ”Eli siis…” ”Jos oikein ymmärsin, niin…” ”Kun olen kuunnellut sinua, niin vaikuttaa…” ”Mitkä asiat sinulle jäi päällimmäisiksi tästä?” ”Sovitaanko, että jatkat…” Ohjeiden antaminen kysymättä ja huomioimatta, mitä ohjattava jo itse tekee rutiinien vastustamiseen. ”Kuulostaa siltä, että lääkkeiden käyttö epäilyttää sinua?” ”Sinua huolestuttaa…” ”Et ole ihan varma…” ”Kyllä nyt olisi tärkeämpää ajatella…” ”On ihan turha huolestua” A Avartavat kysymykset: ”Kuulustelun” sijaan annat ohjattavalle mahdollisuuden valita, mistä puhua. Ytimen ympärille voi sitten ryhtyä rakentamaan pieniä muutoksia. Katsekontakti, avoin ja ohjattavaa kohti oleva asento, empaattiset ilmeet ja eleet, nyökkäily, samatahtisuus Kääntyminen poispäin, ruudun katselu, keskeyttäminen R Reflektio, vahvistavat toteamukset (sanallinen): Syvennä ohjattavan kertomusta toistamalla tai merkitystä kartoittamalla, mutta älä kiirehdi asiassa eteenpäin. Samalla kun tunnistaa tekoja, voi tunnistaa myös niihin tarvittavia taitoja ja tietoja – kaikkea sitä, mikä antaa valmiuksia muutosten tekoon ja mahdollistaa tottumusten luomista ja ylläpitämistä. Vaikka motivaatio olisi korkealla, joskus kyvyt ja taidot puuttuvat ja pystyvyyden tunne on alhainen. Vahvistat sitoutumista. Painotat keskeisiä asioita, kokoat palaset yhteen (puuttuuko jotain?), viet eteenpäin. Esimerkiksi moni painonhallinnan kanssa kamppaileva on kovinkin motivoitunut laihtumiseen ja löytää helposti hyviä syitä aina vain uusien laihdutuskuurien aloittamiseen. Yritykset kilpistyvät yleensä siihen, että suuri osa valituista muutoksista on vanhoista tottumuksista luopumista ja kokonaan uusien aloittamista. ”Hyvä, koska…” ”Ja miten vielä lisäisit…” ”Ihan hyvä, mutta…” A Aktiivinen kuuntelu (sanattomasti viestien): Näytä katseella, asennolla, eleillä ja ilmeillä, että olet kiinnostunut kuuntelemaan ja että ohjattava ja hänen mielipiteensä ovat tärkeitä. ”Kertoisitko tarkemmin…?” ”Kuvaisitko…?” ”Mitä…?” ”Miten…?” ”Minkälaisia…?” Kysymykset, joihin sinulla on valmiit vastausvaihtoehdot (usein joko ”kyllä” tai ”ei”) S Summa summarum eli yhteenvetojen tekeminen: Näytät, että olet kuunnellut, varmistat yhteisymmärryksen. PARAS-malli antaa keinot voimaannuttavaan vuorovaikutukseen Miten kannattaa toimia Miten EI kannata toimia P Positiivisesta liikkeelle lähteminen: Etsi sitä hyvää, mitä ohjattava jo tietää, taitaa, tekee ja tahtoo. Omaehtoisen motivaation tukemiseen on kehitetty motivoivan haastattelun tai keskustelun menetelmä. PARAS-malli (Taulukko 1) tarjoaa siihen hyvät välineet. Helppo, helpompi, helpoin. Näytä, että arvostat häntä ja luotat häneen. Monesti nämä asiat jäävät piiloon ohjauksessa, eivätkä ohjattavat välttämättä itsekään osaa niitä tunnistaa. 11 Vanhustyö 4 • 2017 toiveita ja odotuksia muutoksen hyödyistä. Siksi ohjauksessa tulisi pyrkiä tekemään näkyväksi kaikki se tietotaito ja muut tekijät, jotka ovat mahdollistaneet jo toteutuvan hyvän – tämä on pystyvyyden vahvistamisen ydin. Osoita, että kuulet, ymmärrät ja hyväksyt ohjattavan mielipiteet ja ajatukset (vaikka olisit itse eri mieltä). Keinoina tässä ovat asiakkaan kohtaaminen hyväksyvässä, ymmärtämään pyrkivässä ja luottamusta rakentavassa yhteistoiminnallisessa ja voimaannuttavassa hengessä. Pyytämällä ohjattavaa tekemään yhteenvedon saat käsityksen ohjauksen sujumisesta ja sitoutat tehokkaimmin. Motivoivan haastattelun henki on menetelmän vaikuttavuuden kannalta olennaisin tekijä, joten käytännössä kannattaa keskittyä sen synnyttämiseen. Eli juuri niitä vaikeimpia tapoja muutokseen, jotka vaativat tarkkaavaisuutta, muistamista ja tahdonvoimaa ympäristön houkutusten, odotusten ja Taulukko 1. Kaikkein helpoin tapa muutokseen on tunnistaa silloin tällöin toteutuvat hyvät asiat ja pyrkiä tekemään niitä useammin tai enemmän. Sen käytön on osoitettu lisäävän ohjauksen vaikuttavuutta monenlaisten asiakasryhmien ja ongelmien kohdalla, tosin vaikutukset ovat pienehköjä tai korkeintaan kohtalaisia, ja menetelmän käyttö kokonaisuudessaan on vaativaa. Monille niitä ovat esimerkiksi parantunut uni, kevyempi ja virkeämpi olo sekä parempi jaksaminen ja positiivisempi mieli
Palkinto – jollaiseksi voi riittää esimerkiksi onnistumisen tuottama mielihyvä tai positiivisten vaikutusten huomioiminen – lisää onnistumisen todennäköisyyttä. Kuten edellä todettiin, vanhoista tavoista luopumisen vaikeus kumpuaa usein ympäristötekijöistä. Tällaisilla pienillä muutoksilla voi tuupata itseään kohti terveellisempiä tottumuksia ilman että jokainen teko enää jatkossa vaatii tietoista harkintaa. Kertoisitko niistä. Tutussa ympäristössä on monia ärsykkeitä, jotka saavat toiminnan laukeamaan automaattisesti, ilman että sitä pitäisi sen kummemmin miettiä. Tutkimusten mukaan tottumuksen muodostumiseen menee noin pari kuukautta, kun sitä pyrkii toistamaan aina ärsykkeen kohdalla satunnaisista unohduksista huolimatta. (a) (b) 3. Lisäksi toiminnan pitää olla tarpeeksi pieni ja yksinkertainen, jotta sen jaksaa ja viitsii toteuttaa aina kun ärsyke ilmenee. Ehkä en opettelekaan lyhyintä kauppareittiä vaan vähän pitemmän. 4. Ympäristötekijöiden automaattisesti laukaisemista rutiineista pois oppiminen on vaikeaa, ja edellyttää joko varautumista ja tietoista vastustamista, olosuhteiden muutosta tai ympäristön muokkausta. Tuskin kukaan muuttaa olosuhteitaan radikaalisti tehdäkseen elämäntapamuutokset helpommiksi. Ympäristön muok kaus voi olla hyvä konsti silloin kun olosuhteiden muutos ei ole ajankohtaista – ja sitä voi tehdä monilla pienillä asioilla: Entä jos vaihdan sokerilusikan pienempään. Haluaisitko vielä pohtia, miten voisit vahvistaa sitä mitä jo teet. Mikä saisi sinut tekemään lisää. 12 Kuvio 2. Sovitaan, että palataan… RAKENNA LUOTTAMUS OSOITTAMALLA ARVOSTUSTA JA HYVÄKSYNTÄÄ: kuuntele aktiivisesti, reflektoi ja anna positiivista palautetta Uskon, että teet jo monia asioita terveytesi ja hyvinvointisi eteen. 6 1. Tai teippaan puolet suolasirottimen rei’istä. Tilanne voi tarkoittaa sosiaalista tilannetta (puolison kanssa), tapahtumien ketjua (iltapäiväkahvia laittaessa) tai fyysistä ympäristöä (keittiössä) tai kaikkien näiden yhdistelmää: ”Kun olen vaimon kanssa keittiössä laittamassa iltapäiväkahvia ja kun olen napsauttanut kahvin keittimen päälle, niin lankutan sillä aikaa kun kahvi tippuu”. Käytännössä se tarkoittaa samanlaisena toistuvien tilanteiden tunnistamista ja uudeksi tottumukseksi kehitettävän toiminnan liittämistä tilanteissa oleviin ärsykkeisiin. TUE LUOTTAMUSTA JA SITOUTUMISTA MUUTOKSEEN sopimalla seurannasta Eli siis jatkat… Ja aiot lisäksi… Miksi / kuinka tärkeää sinulle on …. VARMISTA YHTEISYMMÄRRYS SEKÄ KYKY JA HALU MUUTOKSEEN kuuntelemalla aktiivisesti, reflektoimalla ja antamalla positiivista palautetta LISÄÄ ONNISTUMISTEN TODENNÄKÖISYYTTÄ AUTTAMALLA KONKRETISOIMAAN MISSÄ JA MITEN muutokset toteutetaan VARMISTA YHTEISYMMÄRRYS JA SITOUTUMINEN MUUTOKSEEN vetämällä asiakkaan puhe yhteen Mitkä olisi luontevimpia hetkiä päivästä toteuttaa…. Jäänkö joskus pohtimaan, laitoinkohan jo ne tavalliset kaksi lusikallista sokeria kahviin. Jos olosuhteet jostain syystä kuitenkin muuttuvat, kannattaa pyrkiä hyödyntämään se ja aktiivisesti luoda uudenlaisia rutiineja: Entä jos totuttelenkin uudessa talossa heti alusta pitäen rappusiin hissin sijasta. Ripautanko kolme kertaa suolapurkista kaiken ruokani päälle. 5. Motivoivan voimaannuttavan ohjauksen toteutus. 2. Kuten muutenkin ohjauksessa, ohjattavan tulee itse voida valita toiminta, josta haluaa muodostaa tottumuksen. Mikä niissä tilanteissa auttaisi sinua muistamaan…. Täytänkö lautasen reunoja myöten ja kukkuroilleen. Kuten motivaation ja kykyjen kohdalla, myös ympäristön tilaisuuksista vaarin ottamisessa vanhan hyödyntäminen on kuitenkin helpoin tie muutokseen. Siksi se ei yleensä toimi pitkän tähtäimen keinona, vaan repsahdus tapahtuu, kun ihminen on väsynyt, stressaantunut, kiireinen, tunteiden vallassa tai päihteiden vaikutuksen alainen. Tai vaihdan pienemmät lautaset arkikäyttöön. Ensimmäinen on useimmin käytetty keino, mutta vaatii paljon itsehillintää. Otetaan tilaisuudesta vaari – tai muokataan sitä hiukan Muutoksen kolmas tukipilari motivaation ja kykyjen lisäksi on fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Käännynkö hissille rappusten sijasta ilman että havahdun ajatuksistani. SPARRAA MOTIVAATIOTEKIJÖIDEN POHDINTAA avartavilla kysymyksillä
Systeemin pitäisi siis toimia. Kaapo-hankkeiden suunnittelua on ohjannut hankkeiden hakujulistus ja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (mm. Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa kehitetään keskitettyä asiakasja palveluohjausta (Kaapo) hallituksen kärkihankkeessa, jota toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön eri teemoista koostuvassa I&O kärkihankekokonaisuudessa ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 2016–2018”. Mikä on Kaapo. Asiakasohjaaja on viime kädessä vastuussa asiakkaasta. Organisatorisesti tavoitteena on positiivisten käytäntöjen levittäminen kuntia suuremmille alueille ja lopulta maakuntaan. Hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä sovelletaan siis jatkossa muihinkin asiakasja ikäryhmiin. Näin toimittuna myös kustannusten kasvun on osoitettu pysähtyvän. Kaikissa Kaapo-hankemaakunnissa on tunnistettu, että asiakas ohjaus tulee ottaa käyttöön kaikissa sote-palveluissa. Asiakkaalle keskitetty asiakasja palveluohjaus tarkoittaa yhden luukun periaatetta, yhdenmukaisia ohjausja palvelukäytäntöjä sekä sitä, että mahdollinen palveluprosessi käynnistyy yhden yhteydenoton kautta. Palvelujen järjestämisen siirtyessä soteja maakuntauudistuksessa kunnilta maakunnille samaan aikaan lisääntyvän valinnanvapauden kanssa halutaan keskitetyn asiakasja palveluohjauksen avulla varmistaa ikääntyneiden ihmisen oikea-aikainen tiedon, neuvonnan ja avun saanti keskitetyn palveluohjauksen avulla. KÄRKIHANKKEEN KOKEILUJA. Kaapo-hankkeiden tavoitteeksi on asetettu asiakkaiden omaehtoisuuden vahvistaminen, oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen palvelu sekä panostaminen toimintakyvyn heikkenemistä ehkäiseviin kotihoitoa tukeviin palveluihin. Kärkihankkeiden avulla haetaan ratkaisuja ongelmiin valmentautuen samalla sote-uudistukseen. Uudistettu Ikäihmisten palvelujen laatusuositus kuvaa keskitetyn palveluohjauksen järjestämisen ja toiminnan perusperiaatteita (Kuvio 2). Kärkihankkeen tavoitteena on kehittää palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. Vastaavasti järjestöt ovat luoneet hyviä toimintamalleja, joista osa on juurrutettu järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön menetelmäksi. Asiakasohjaaja on asiak kaan ääni. Lisäksi ihmiset joutuvat hakemaan tietoa eri lähteistä ja saattavat saada erilasia ohjeita toimijasta riippuen. Asiakkaiden toimintakykyisyys ja palvelun tarve tulevat keskitetyssä mallissa arvioiduksi monipuolisesti eri alojen osaamista yhdistäen, tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, samoilla menetelmillä ja palvelukriteereillä. vanhuspalvelulain, sitä tukevan laatusuosituksen sekä THL:n toteuttaman lain seurannan sekä kuntien hyvinvointikertomuksen perusteella kehitetty tavoitteellisesti. Kaapo-hankkeiden vertaiskehittämisessä on jaettu perusymmärrys keskitetyn asiakasja palveluohjauksen peruselementeistä ja havaittu tarve yhtenäistää valtakunnallisesti käytettävät käsitteet. Asiakasohjausyksikön työntekijä voi toimia iäkkään omatyöntekijänä ja seurata hänen palvelujensa toteutumista yhdessä asiakkaan ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien kanssa. 14 Kohti parempaa ikääntyneiden ihmisten asiakasja palveluohjausta! Teksti: Essi Mäki-Hallila, projektipäällikkö, Pirkanmaan Ikäneuvo-hanke; Johanna Ritvanen, hankejohtaja, Varsinais-Suomen KomPAssi-hanke ja Marjut Kettunen, projektipäällikkö, Kymenlaakson IkäOpastin-hanke Ikääntyneiden ihmisten palveluja on ns. 15 ja 16 §). Käytännössä ikääntyneiden ihmisten palvelut eivät kuitenkaan toteudu kansalaisia ajatellen yhdenmukaisin periaattein, riittävällä ripeydellä ja tarkoituksenmukaisessa paikassa. Kärkihankkeiden kokemusten sekä soteja valinnanvapauskokeilujen perusteella päätetään tarvittavista säädösvalmisteluista. Neuvontaa ja ohjausta sen sijaan on tarjolla monen kanavan kautta. Todetun tarpeen ja elämäntilanteen mukaisesti yhdessä asiakkaan ja läheisen kanssa räätälöidyt palvelut antavat edellytykset selviytymiselle
Asiakasohjaus seuraa asiakkaan palvelujen toteutumista. 15 Vanhustyö 4 • 2017 Kaapon kehittäminen Pirkanmaan Ikäneuvo-hankkeessa Kolme I&O-kokeiluhanketta kertovat 1. Yhteinen asiakassuunnitelma kokoaa asiakkaan hoidon-, palvelunja/ tai kuntoutuksen tavoitteet. Lähipalvelupisteessä, keskitetyssä neuvontaja asiakasohjausyksikössä tai asiakkaan kotona asiakas ja asiakasohjaaja pohtivat yhdessä avun tarvetta ja kokoavat asiakkaalle sopivat palvelut, johon voi kuulua julkisia, järjestöjen tai yksityisten tuottamia palveluja. Kuvio 2. Kuvio 1. Onkin tärkeä huomio, että sana keskitetty viittaa enemminkin yhteisesti johdettuun, yhteiseen toimintamalliin ja yhteisiin työvälineisiin kuin fyysiseen palvelujen tai toimipisteiden keskittämiseen. Ikäneuvo-hanke Pirkanmaalla vierastettiin sanaa ”keskitetty” ja sovittiin käytettävän käsitettä yhteinen asiakasohjaus. Lähde: STM julkaisuja 2017:6. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Palvelutarpeen arviointia varten maakunnassa voi toimia alueellisia moniammatillisia tiimejä, joilla on valmius tehdä kotikäynti asiakkaan luo tarvittaessa ja myös kiireellisesti. Yhteisesti johdettu toimintamalli mahdollistaa palvelujen seuraamisen myös palvelujärjestelmän tasolla. Toimintamallissa keskitettyjä elementtejä ovat sähköiset palvelut ja puhelinneuvonta. asiointimahdollisuus lähipalvelupisteessä, kuten lähitorilla. Alueellisia elementtejä ovat mm. Eri tahojen tuesta ja palveluista hyötyvät ikääntyneet sekä tuen ja palveluiden muodot tarpeiden kasvaessa. Ote I&O-kärkihankkeen esittelyaineistosta
Henkilöillä, joilla ei ole vielä säännöllisiä palveluiden tarpeita tai niiden tarve on vähäinen, korostuu tarve kaikenlaiseen hyvinvointia ja terveyttä koskevaan tietoon ja toimintaan. Eri vertailukuntien tilastoissa kaikista neuvonnan ensikontakteista n. Kokeiluhankkeet ovat organisoituneet ohjausja projektiryhmiin sekä erilaisiin työryhmiin. Maakuntalainen pystyy jättämään järjestelmään yhteydenottopyynnön, keskustelemaan chatissa, esittämään kysymyksiä ja saamaan niihin vastauksia. Vanhuusväestöä koskee ensisijaisesti hanke ”kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa” (I&O), mihin kuuluu seuraavan sivun kuvan (Kuvio 3) mukaisesti neljä hankerypästä, joiden avulla voidaan kehittää valtakunnallisesti palvelukokonaisuuksia. Viestintä, tieto, ohjaus ja neuvonta ovat merkittävässä roolissa tälle ryhmälle. KomPAssin digitaalisten palvelujen tavoitteena on tuottaa informointija yhteyspalvelut asiakkaille sekä työntekijöille asiakaspalvelun tukijärjestelmät. Henkilöillä, joilla on suunnittelematon, lisääntyvä ja runsas palvelujen tarve, korostuu tarve riskien perusteella yksilölliseen suunnitelmalliseen ohjauk seen, tukeen ja räätälöityihin palveluihin moniammatillisen yhteistyön avulla. Näiden tulee toimia yhteistyössä paitsi muiden I&O-kokeiluhankkeiden kanssa niin myös yhteistyössä sote-muutosjohtajien sekä maakunnan muutosjohtajien ja pystytettyjen organisaatioin kanssa. Sähköisen alustan tulee antaa yhteisiä periaatteita tukeva perusta asiakasneuvontaan ja -ohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiprosessiin. Valtakunnan tason toimijat ovat vauhdittaneet kehittämistoimintaa eri toimiin kohdennettujen maakuntakierrosten avulla. Kehittämistyöhön on osallistunut myös laaja joukko maakunnan edustajia mm. KomPAssi-hanke Varsinais-Suomessa on kehitteillä digitaalinen asiakasja palveluohjaus, jolloin asiakas saa palvelua ja yhteyden neuvontaan digitaalisesti paikasta riippumatta. vanhusneuvostoista, järjestöistä sekä yrityksistä. Kaikissa hankkeissa on osallistuttu valtakunnallisesti toteutettuihin maakuntakierroksien tilaisuuksiin. STM:n hallinnonalalla on meneillään viisi kärkihanketta, joista kaikissa hyödynnetään digitalisaatiota. Asiakasja palveluohjaus ei ole sidottu seinien sisälle, vaan on vaihtoehtoisesti käytettävissä missä vain. Asiakkaalle tarjotaan tietoa omatoimisen elämän, terveyden, hyvinvoinnin ja omahoidon tueksi sekä tietoa palveluista, palveluihin hakeutumisesta, palvelukriteereistä ja palvelujen hinnoista sekä laadusta. 100 sote-alan ammattilaista. Maakunnallinen puhelinpalvelu ja erilaiset etäyhteyden mahdollisuudet helpottavat asiakasohjauksen saatavuutta ja palveluvalikoimaa.. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on laskettu olevan osaprojekteissa mukana 27 kunnasta yhteensä n. Iäkkään 3. 16 Kymenlaakson IkäOpastin-hankkeessa asiakasohjausta tarveperusteisesti ratkaista jotenkin muuten kuin kunnan palvelutarpeen arviointiin ohjaamalla. Jokaisessa maakunnassa toimivat STM:n palkkaamat muutosagentit sekä rahoitusta kokeiluhankkeisiin saaneissa maakunnissa lisäksi hankkeiden projektihenkilöstö. Sote-uudistuksen mittavat tavoitteet ja vielä osin keskeneräiset linjaukset asettavat haasteita käytännön Digitaalisuus Varsinais-Suomen KomPAssi-hankkeessa 2. 2. 80 % on voitu henkilön tarvetekijöitä voi olla vaikea ensikontaktissa tunnistaa. IkäOpastin-hanke Kymenlaaksossa on mallinnettu asiakaslähtöistä ohjaustoimintaa kolmen asiakassegmentin avulla: 1. 3. Asiakkaille tarjottavien digitaalisten palveluiden avulla maakuntalainen löytää iäkkäiden palvelut helposti. Se sisältää alueellisten palvelujen hakutoiminnot, ammattilaisille toimintaohjeet, moniammatillisen konsultaatioprosessin, asiakaspaikkojen hallinnan ja ajanvarauksen. Ajatuksia sote-uudistuksen ja I&O-kokeiluhankkeiden etenemisestä Hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden toteutumista edistetään 26 eri hallinnon aloille suunnattujen kärkihankkeiden avulla. Projektiryhmät ja osaprojektit mahdollistavat laajasti henkilöstön osallistumisen. Asiakasohjaajien näkökulmasta digitaalisuus mahdollistaa joustavan asiakasohjauksen kokonaisprosessin. Riskitekijöinä voivat olla turvattomuus, koettu yksinäisyys ja/tai tukiverkostojen puute, äkilliset elämäntapahtumat tai -kriisit, taloudelliset vaikeudet, puutteet ravitsemuksessa, huono lääkehoidon toteutuminen, muistisairaus, puutteet asuinolosuhteissa, epäilty tai todettu kaltoinkohtelu. Henkilöillä, joilla on jo säännöllisten palvelujen tarvetta, korostuu edellä mainittujen asioiden lisäksi osallisuus omien palvelujen suunnitteluun. Yksi hankeryppäästä on Kaapo, minkä tehtävä on tehdä muutosagentin kanssa yhteistyötä muiden muutoshankkeiden kanssa. Tällainen mahdollisuus palvelee erityisesti haja-asutusja saaristoalueita, mutta myös muita yksiköitä, joissa iäkkäitä tavataan
https://kimpassa-allihopa.fi/sote/varsinais-suomen-maakunnallisia-sotehankkeita/kompassi-varsinais-suomen-keskitetty-asiakas-ja-palveluohjaushanke/ Kaikki Varsinais-Suomen kunnat Hankekumppanit: Turun Ammattikorkeakoulu, Management Institute of Finland Oy, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry sekä Perhehoitoliitto ja Varsinais-Suomessa toimivat sosiaalija terveysalan järjestöt kehittämistyölle. Asiakasja potilastiedosta tuotetaan tilastotietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Kun kunnilla on vahva historia ja osaaminen oman alueensa sotepalveluiden järjestämisestä, voi olla vaikea siirtää ajatuksia kohti yhteisen maakunnan mallien kehittämistä. Vesilahti), Sastamala (sis. Hankkeeseen sisältyy myös etäyhteyksin toteutettavia osioita, joissa olisi mahdollista tarttua äkillisiin hoitoprosessin vaiheisiin. Ruovesi), Ylöjärvi ja Tampere (sis. 6 Kolme Kaapoa tiivistetysti Kärkihankkeen toimintamalli Alueellinen yhteensovitettu palvelukokonaisuus KÄYNNISTÄMISAVUSTUS: Muutosagentti kaikkiin maakuntiin Ikäihmisten palvelut Kaikenikäisten omaisja perhehoito Keskitetty alueellinen asiakas-/ palveluohjaus – KAAPO Kotihoidon uudet toimintamallit Asuminen Vammaisten lasten omaishoito Mielenterveysja päihdekuntoutu jien omaishoito Muistisairaan omaishoito yhteistyönä Omaisja perhehoidon keskukset KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella. Onneksi olemme saaneet tukea ja mallia maakunnista, joissa sote-palvelujen järjestäminen on jo siirretty leveämmille hartioille. Työkalun avulla asiakkaiden yksilöllisestä kokonaistilanteesta on käytettävissä ajantasainen tieto, mikä mahdollistaa sekä ehkäisevän toiminnan toteuttamisen että oikea-aikaiset palvelut. Pälkäne), Lempäälä, Nokia, Pirkkala (sis. KomPAssi-hanke Digitaalisuus KomPAssi-hankkeessa marraskuuhun 2018 saakka Kehitetään puhelinpalvelu, johon on mahdollista yhteydenotto ympäri vuorokauden muissa kuin hätätilanteissa. Orivesi) kunnat ja kaupungit. 17 Vanhustyö 4 • 2017 Kuvio 3. http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/projektit/ikaneuvo.html Akaa (sis. Hankekumppanit: Luona Hoiva Oy, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy ja Tampereen Kaupunkilähetys ry. KomPAssissa kehitetään myös digitaalinen palveluohjauksen malli. Kaupungit: Kouvola, Kotka ja Hamina Kunnat: Pyhtää, Miehikkälä ja Virolahti Hankekumppanit: Carea, Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä ja Postin Kotipalvelut. IkäOpastin-hanke Digitaalisuus IkäOpastin-hankkeessa lokakuuhun 2018 saakka Hankkeen maakunnallisen asiakasohjauksen verkkosivu www.kymenlaaksonopastin.fi julkaistaan vanhustenviikolla ensimmäisten käyttäjäpalautteiden jälkeen. Tukea on myös saatu vertaiskehittämisestä muiden maakuntien tai kaupunkien kanssa, joissa keskitettyä asiakasohjausta on jo kehitetty. Muutoksen hyväksyminen ja ymmärtäminen kunnissa vie myös aikaa. Urjala), Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala (sis. Kärkihankkeen toimintamalli/Alueellinen yhteensovitettu palvelukokonaisuus. Siitä riippuen ohjauksen ja neuvonnan sekä asiakasohjauksen rooleja eri toimijoiden välillä tullaan vielä tarkentamaan. Käyttäjäpalautetta kerätään maakuntalaisilta ja asiakasohjaajilta. Työkalu sisältää palveluiden suunnittelun ja hallinnoinnin sekä asiakkaasta jatkuvan kokonaistilanteen tiedonkeruun. Punkalaidun), Valkeakoski, Virrat (sis. Käytännön kehittämisen suuri haaste on ollut valtakunnallisten linjausten viivästyminen valinnanvapauden toteuttamisesta. Ikäneuvo-hanke Digitaalisuus Ikäneuvo-hankkeessa lokakuuhun 2018 saakka Suunnitellaan ja määritellään Tampereella tehdyn mallin perusteella toiminnanohjauksen työkalu maakunnallisen asiakasohjauksen toteuttamiseksi. Kotija hoivapalvelut Hyvinvointia kotiin Oy, Kymenlaakson Muistiluotsi ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom
Palvelurakennetta on uudistettu vähentämällä laitoshoitoa, lisäämällä sekä tehostettua että tavallista palveluasumista, tukemalla iäkkäiden omaishoitoa, käynnistämällä perhehoitoa, kehittämällä kotiin tarjottavia kuntouttavia palveluja sekä monipuolistamalla henkilöstörakennetta. Toisaalta on olemassa myös riski joutua liian aikaisessa vaiheessa ympärivuorokautisen hoivan piiriin vaihtoehtoisten asumispalvelujen vähäisyyden vuoksi. Ennusteiden perusteella osa alueista tyhjenee asukkaista lähes kokonaan. Kaikkiin maakuntiin palkatut muutosagentit vauhdittavat maakuntiensa kehittämistyötä ja hyödyntävät hankkeisiinsa kokeilurahoitusta saaneiden maakuntien työn tuloksia. 18 Liisa Niiranen Rita Oinas Eija Tolonen Tuetaan kotona asumista Pohjois-Suomessa Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi muodostavat yli puolet koko Suomen pinta-alasta, mutta asukkaita tällä laajalla PohjoisSuomen alueella on vain reilut 650.000. K untien ja maakuntien eroista ja yhtäläisyyksistä huolimatta kaikkien kolmen maakunnan sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on tukea ikääntyneiden ihmisten laadukasta ja voimavaralähtöistä kotona asumista mahdollisimman pitkään. Käytännössä tämä on tarkoittanut henkilöstön osaamisen vahvistamista, asenteiden muutosta, erilaisten kotiin vietävien palvelujen määrätietoista sisällöllistä kehittämistä ja monipuolistamista teknologian käyttöönottoa. Lapin hanke on saanut rahoitusta 1,68 milj. Kotona elämisen edellytyksiä parannetaan asiakkaalle räätälöityjen palvelujen lisäksi kehittämällä asumisen vaihtoehtoja, kuntoutuspalveluja ja kotona annettavaa ensihoitoa. Yhteistä tälle maantieteellisesti suurelle alueelle ovat väestön vanhenemisen lisäksi pitkät välimatkat, harva asutus sekä etäinen sijainti suhteessa muuhun Suomeen. € . http://stm.fi /hankkeet/koti-ja-omaishoito http://www.sosiaalikollega.fi /hankkeet/ toimiva-kotihoito-lappiin I&O-kärkihanke Pohjois-Pohjanmaalla: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi / pohjois-pohjanmaan_liitto/ io_k%C3%A4rkihanke_pohjoispohjanmaa/muutosagentti_pohjoispohjanmaalla I&O-kärkihanke Kainuussa: http://stm.fi /koti-ja-omaishoito/ muutosagentit/eija-tolonen KÄRKIHANKKEEN KOKEILU Teksti: Liisa Niiranen, muutosagentti, Lappi Rita Oinas, muutosagentti, Pohjois-Pohjanmaa Eija Tolonen, muutosagentti, Kainuu Kartta: STM Kuva: Bigstock. Tästä voi seurata, että ikääntyneet muuttavat kuntakeskuksiin saadakseen tarkoituksenmukaisia palveluita. Maakunnan eroavat toisistaan; Pohjois-Pohjanmaa on väkiluvultaan yksi Suomen nopeimmin kasvava maakunta Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella ja Kainuu sekä Lappi puolestaan muuttotappiollisia maakuntia etenkin harvaan asutun maaseudun osalta. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen tavoitteena on muodostaa alueellinen yhteen sovitettu iäkkäiden palvelukokonaisuus, jossa pyritään kokeilemaan myös erilaisia asumista ja palveluja yhdistäviä kokonaisuuksia. Haasteena erityisesti harvaan asutulla alueella on myös 24/7 ja akuuttitilanteiden kotihoidon kehittäminen. Henkilöstöresurssit ovat pienet ja pitkien välimatkojen vuoksi alueellisten toimintamallien rakentaminen on vaikeaa. Haasteena on löytää nykyistä enemmän kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimaastoon sijoittuvia asumisen vaihtoehtoja, kuten monipuolisilla tukipalveluilla tuettua hoiva-asumista ja yhteisöllistä asumista
10.000 saamelaisesta kolmannes asuu kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella tai Sodankylän pohjoisosissa. fi:n kautta. 19 Vanhustyö 4 • 2017 Eri lähtökohdista sote-uudistamiseen Suomen n. Palveluja kehitetään sekä muutosagenttien että kokeiluhankkeen rahoituksen avulla.. Hankkeessa kokeillaan hoivaturvaa ja etäteknologiaa; mm. Heti toiminnan alkuvaiheesta alkaen oli selvää, että kainuulaisille ikääntyneille tarjotaan paikallisella tasolla sekä matalan kynnyksen infopisteitä että henkilökohtaisella tasolla tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on turvattava myös muissa hoitoja hoivapalveluissa. Ensimmäinen alueellinen keskitetyn palveluneuvonnan kokeilu käynnistyy Länsi-Pohjan kunnissa syyskuussa 2017. Lisäksi eri ammattilaisten esim. teknologian avulla. Maakunnallisesti yhteen sovitettujen palvelukokonaisuuksien avulla on saavutettu niitä tuloksia, mitä nyt myös valtakunnallisten laatusuositusten perusteella tavoitellaan. Tulevan syksyn aikana Kainuun kotihoidossa aloitetaan Terveysoperaattori Oy:n kanssa kehittämisyhteistyö, jossa kokeillaan neljää erilaista turvallisen kotona asumisen ympäristöä erilaisilla palvelukokonaisuuksilla. Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan on haasteena 30 kuntaa ja 18 sote-palveluiden järjestäjää, joiden tulisi nyt yhdenmukaistaa ja yhteen sovittaa palvelunsa. 6 Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen kokeiluhankkeessa etsitään uusia ratkaisuja kotona asumisen mahdollistamiseksi mm. Lapissa puolestaan on 21 kuntayhtymää ja kaksi sairaanhoitopiiriä, joiden palveluita uudistuksessa sovitetaan yhteen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö on jo pitkään tuottanut virtuaalisia sosiaalija terveyspalveluita sekä kuntalaisille että ammattilaisille Virtu. Lapissa on kuntakohtaisia keskitettyjä matalan kynnyksen palveluohjausyksiköitä mm. Yhtenä hankkeen kärkenä on myös alueellisen palveluneuvonnan kokeilu ja kehittäminen. ”Digi on liki” kuten Pohjois-Pohjanmaalla sote-palveluiden kehittämisessä tavataan sanoa. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla ikääntyneistä yli 80-prosenttia asuukin 20 km:n säteellä palvelukeskittymistä, yhä enenevästi sosiaalija terveydenhuollossa lähipalveluperiaate ja palveluiden saatavuus toteutetaan etäyhteyksien ja teknologian avulla. Myös Kainuussa on useissa hankkeissa kokeiltu ja käyttöönotettu erilaisia sähköisiä työkaluja, kuten kotihoidon hoitajille webbi-pohjainen haavahoitosovellus. Yhteistyökumppaneina on kuntien lisäksi Seniortek, ArcticConnect Oy, Sentina Oy ja Posti Oy sekä Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Myös Oulussa matalan kynnyksen Aino-neuvonnalla on jo 10-vuotinen historia, ja palvelu on lunastanut odotukset ja paikkansa helppona, monikanavaisena yhteydensaantina ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Asiakkaiden kysymykset ovatkin vaihdelleet aina maalämmön asennuksesta ympärivuorokautisen hoitokotipaikan saamiseen. Lapissakin teknologiaa ja etäyhteyksiä hyödynnetään sosiaalija terveyspalvelujen tukena. Virtu-palvelupiste on lähes jokaisessa kunnassa. vuosi elämänkaarimallilla organisoitujen, maakunnallisesti tuotettujen ja integroi tujen sote-palvelujen kokonaisuutta. Tarvitaan muita palveluja, joista mm. Palveluohjaus ja neuvonta auttavat iäkkäitä eri kysymyksissä Useissa kaupungeissa, kunnissa sekä esim. Rovaniemellä, Neuvontapiste Nestori. kulkemiseen ja liikenneyhteyksiin liittyvät kysymykset korostuvat pitkien välimatkojen alueilla. Kainuussa on meneillään jo 13. Lapissa on meneillään I&O-kärkihankeen kokeilu; Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen. geriatrin etäkonsultaatiopalveluita on jo alueella kehitetty. Kainuussa vuoden 2013 alusta keskitettiin palveluohjaus sekä ostopalvelut ja niiden valvonta samalle vastuualueelle. Ikääntyneiden asumista ja kotona pärjäämistä koskevat kysymykset ovat olleet keskeisiä yhteydenottojen syitä. kuvapuhelinpalveluita ja tuotetaan tarpeen mukaista lisäsisältöä palveluihin. Teknologia turvaa palvelujen saatavuutta Ikääntyneiden kotona asumista mahdollistavat tekijät ovat myös paljon muuta kuin sosiaalija terveydenhuoltoa. Ikääntyneiden saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet turvataan parhaiten mahdollistamalla asuminen omassa yhteisössä ja kielija kulttuuriympäristössä kotiin annettavien palvelujen turvin
Jokaisella ihmisellä tulee olla vapaus oman elämänsä toteuttamiseen. Ne kantavat arkeamme ja hyvinvointiamme sekä tukevat meitä erilaisten elämäntilanteiden kohtaamisessa. Tehtävämme on pikemminkin antaa hänelle mahdollisuus pohtia ja rohkaista häntä tekemään harkittuja ratkaisuja kuin harkita ja päättää hänen puolestaan.” Voimavarat ankkureina elämän muutostilanteissa Voimavarat voivat olla erilaisia vahvuuksia, tietoja, taitoja ja tyydytettyjä tarpeita. Voimavarojen etsimisessä, tunnistamisessa ja luottamuksen luomisessa iäkäs ihminen saattaa tarvita tukea. Toiminnallisten tarpeiden täyttämiseen ja merkityksellisen toiminnan toteuttamiseen voidaan tarvita toisen tukea, vinkkejä ja apuakin. Muutostilanteista selviytyminen edellyttää olemassa olevien voimavarojen etsimistä ja niihin luottamista. Esimerkiksi hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisen kokemus, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä turvallisuuden tunne ovat tärkeitä voimavaroja. Sairastuminen, läheisen ihmisen menettäminen tai muutto palvelutaloon saattaa aiheuttaa muutoksia arjen hallinnassa ja toimintakyvyssä. Läheisen emotionaalinen tuki tai vanhustyön ammattilaiset tiedot ja neuvot saattavat olla ratkaisevia muutoksen kohtaamisessa. 20 Uskalla luottaa! Iäkkään ihmisen voimavarat esiin ohjauksen ja tuen keinoin ”On tärkeää muistaa, että jokaisella ihmisellä on oma näkemyksensä elämästään, ja hänellä täytyy olla vapaus sen toteuttamiseen, sillä monessa mielessä hän on paljon parempi arvioimaan sitä kuin me, koska hän on elänyt ja tuntenut sen, minkä me olemme vain nähneet. Jotta oikeus iäkkäälle ihmiselle merkitykselliseen toimintaan jatkuisi koko hänen elämänsä ajan, meidän vanhustyössä toimivien olisi välillä hyvä pysähtyä pohtimaan aiheen äärelle.. Ihminen on asiantuntija omassa elämässään ja valitsee elämälleen suunnan. Voimavaroja saatetaan koetella eri tavoin. Tuki voi olla emotionaalista, välineellistä, tiedollista tai vaikkapa arviointitukea. Arviointituki puolestaan voi auttaa päätöksenteossa esimerkiksi kahden erilaisen asumisvaihtoehdon välillä. Kirjoittajat: Anu Jansson, Marjo Pääkkö, Laura Rautiainen, Krista Toivonen Kirjoittajat työskentelevät Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnassa Kuva: Marja Haapio VTKL:N OHJAUSTOIMINTA O ctavia Hillin sata vuotta vanha muistutus on edelleen voimavaralähtöisyyden ydintä
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Anja Karvonen-Kälkäjä VANHUUSOIKEUDEN PERUSTEET Ilmestyy syyskuussa, 362 sivua, norm. Ryhmälle luodaan alusta alkaen konkreettisia tavoitteita, jotka tähtäävät ryhmän itsenäistymiseen. 88 €, tarjoushinta 71 € Tilaa osoitteesta shop.almatalent.fi kirjoita kampanjatunnus-kenttään tarjouskoodi JKE1719I. 6 Ensimmäinen vanhuusoikeutta kattavasti käsittelevä kirja! Kirjassa tarkastellaan vanhustyön ammattilaisten vastuita ja velvollisuuksia hoidon ja huollon turvaamisessa sekä erilaisia keinoja ikääntyvän ihmisen suojaamiseksi. Ohjaajaparin tehtävänä on mahdollistaa turvalliset puitteet, jossa ikääntynyt ihminen on itse aktiivinen toimija. Ryhmäläisten asiantuntijuutta voidaan tukea esimerkiksi kuuntelemalla, toteuttamalla ja tekemällä näkyväksi ryhmäisten esittämiä toiveita, sekä antamalla tilaa ryhmäläisten väliselle keskustelulle ja kokemusten jakamiselle. Omahoitovalmennus on Ystäväpiiri-toimintaan pohjautuvaa tavoitteellista ryhmämuotoista kuntoutusta muistidiagnoosin saaneelle henkilölle ja hänen puolisolleen. 88 €, tarjoushinta 71 € Tilaa osoitteesta shop.almatalent.fi kirjoita kampanjatunnus-kenttään tarjouskoodi JKE1719I. Myös palvelutarpeen arviointiin liittyvät tärkeät kysymykset ovat kirjassa esillä. Tavoitteellisuuden ja ikääntyneen ihmisen oman elämänsä asiantuntijuuden kunnioittamisen kautta saadaan mahdollistettua voimaannuttava ryhmäkokemus. Esimerkiksi lukuisissa vanhusryhmissä esitetty kysymys ”mitä te toivoisitte” sijaitsee aivan tavoiteportaikon yläpäässä. Iäkkäillä ihmisillä keskeisenä prosessina puolestaan on tuen hyväksyminen. 91_5x134_vanhustyo_vanhusoikeuden perusteet.indd 1 29.8.2017 13.49.38 Ensimmäinen vanhuusoikeutta kattavasti käsittelevä kirja! Kirjassa tarkastellaan vanhustyön ammattilaisten vastuita ja velvollisuuksia hoidon ja huollon turvaamisessa sekä erilaisia keinoja ikääntyvän ihmisen suojaamiseksi. Myös palvelutarpeen arviointiin liittyvät tärkeät kysymykset ovat kirjassa esillä. Tavoitteiden nimeäminen ja konkretisointi on tärkeä iäkkään ihmisen osallisuutta tukeva prosessi. Iäkkäiden ihmisten omaan asiantuntijuuteen kannattaa kuitenkin luottaa, sillä kokemustemme mukaan juuri vastuun siirtäminen heille itselleen voimaannuttaa, sitouttaa ja kantaa arkea eteenpäin. Ohjaajaparin rooli on merkittävä suljetun ryhmän alkutaipaleella, mutta tavoitteena on tehdä ohjaajasta ryhmäprosessin edetessä tarpeeton. Joskus iäkkäiden ihmisten voimavaroihin luottaminen saattaa olla vanhustyöntekijälle haastavaa. Jo yksittäinen arkinen tilanne esimerkiksi päivittäisissä perustoiminnoissa tulisi käynnistyä iäkkään ihmisen omista tavoitteista ja toiveista. Tavoitteellisuus on tärkeää kaikessa vanhustyössä. Esimerkiksi päivätoiminnan sisältöjen suhteen aikataulut on saatettu tehdä pitkälle etukäteen kysymättä lainkaan iäkkäiltä ihmisiltä heidän toiveitaan. 91_5x134_vanhustyo_vanhusoikeuden perusteet.indd 1 29.8.2017 13.49.38. Esimerkkejä voimavaralähtöisestä toiminnasta Yksinäisyyttä vähentävässä Ystäväpiiri-ryhmässä® luotetaan iäkkäiden ryhmäläisten omiin voimavaroihin ja porrastetaan toiveiden kysymistä ja vastuun siirtoa pikkuhiljaa. Molemmat ryhmämallit mahdollistavat aran aiheen pohdinnan yhdessä vertaisten kanssa. Ryhmän voimaantuessa ja tiivistyessä ryhmän voimavarat löytyvät vertaisuudesta, ja jopa 60 % Ystäväpiiri-ryhmistä jatkaakin kokoontumisiaan ohjatun jakson jälkeen itsenäisesti. Tai jos toiveita on kysytty, se on tehty vaikeaksikin koetulla, avoimella kysymyksellä: ”mitä te toivoisitte”. Janssonin mukaan meidän olisikin tärkeää pohtia, mitä keinoja ja menetelmiä toiveiden ja voimavarojen selvittämiseksi on, jotta pääsemme tavoiteportaikkoa mielekkäästi ylöspäin. Tuen hyväksymistä edistävät iäkkään ihmisen arjesta, merkityksellisistä toiminnoista sekä voimavaroista kumpuavat konkreettiset tavoitteet. Muistidiagnoosin saamisen myötä moni kokee elämän muuttuvan päämäärättömäksi. Vastuun siirtoa tulisi tehdä kuitenkin porrastetusti. Merkityksellisten tavoitteiden löytymisen ja nimeämisen myötä sitoutuminen muutostilanteesta selviytymiseen saattaa helpottua. Perinteisesti vanhustyön ammattilainen on saatettu nähdä vahvana asiantuntijana ja vastuunkantajana. Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Anja Karvonen-Kälkäjä VANHUUSOIKEUDEN PERUSTEET Ilmestyy syyskuussa, 362 sivua, norm. Myös parisuhteessa ja perheen välissä rooleissa tapahtuu muutoksia muistisairauden etenemisen myötä. Ryhmässä vallitsevan luottamuksen ja tavoitteellisen toiminnan myötä iäkkäät ihmiset oppivat tunnistamaan ja löytämään uudelleen kadoksissa olleita voimavaroja. On hyvä pysähtyä aina välillä miettimään ryhmän tarkoitusta – mikä on ryhmän kantava idea ja keitä varten se on olemassa. Voimavarat ja oman elämän asiantuntijuus ovat tärkeitä esille nostettavia asioita myös Omahoitovalmennuksessa. 21 Vanhustyö 4 • 2017 Ihmiskasvoinen, voimavaralähtöinen ohjaus ja tuki Oleellista on, että iäkäs ihminen nähdään muutosten kohtaamisen tukija ohjausprosesseissa oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijana. Tavoitteellisella ja taidokkaasti toteutetulla tuella ja ohjauksella voi olla myönteisiä vaikutuksia yksilön sosiaaliseen, psyykkiseen tai somaattiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Muistisairaus saattaa horjuttaa ikääntyneen ihmisen minäkuvaa, siirtäen painopistettä toimivasta ihmisestä kohti avun tarvitsijaa
palkattomuus ja vaitiolovelvollisuus. Perehdytyksessä vapaaehtoistoiminnan säännöt voivat tuntua päivänselvyyksiltä, mutta ne tuleekin avata käytännön toiminnan tasolle, jotta henkilö ymmärtää ja sisäistää vapaaehtoisen roolin. Vapaaehtoistoiminnan sääntöihin palataan toiminnan kuluessa ohjauskeskusteluissa. Organisoivan tahon luomat selkeät säännöt tekevät toiminnasta sujuvaa ja turvallista niin vapaaehtoisille kuin iäkkäille ihmisille. VTKL:N OHJAUSTOIMINTA. Myös VTKL:n jäsenyhteisöt hyödyntävät Senioritoiminnan kehittämiä vapaaehtoistoiminnan menetelmiä omaa toimintaa suunnitellessaan ja kehittäessään. Vuosien myötä toiminta on vähitellen kehittynyt sujuvaksi ja toiminnasta saatava palaute on ollut kiittelevää. 22 Ammatillinen organisointi tukee onnistunutta vapaaehtoistoimintaa Teksti: Anu Lintilä, vastaava toiminnanohjaaja, Senioritoiminta, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Sanna Dufva Vapaaehtoistoiminnan organisointi on ihmistuntemusta vaativaa ammattityötä, jossa rekrytoinnin ja perehdyttämisen lisäksi on huolehdittava vapaaehtoisen jaksamisesta. Yleisiä vapaaehtoistoiminnan sääntöjä ovat mm. Senioritoiminnassa toiminnanohjaajat ovat kokeneet, että vapaaehtoisten tavoitteellinen ohjaus on ollut usein tarpeellista. Senioritoiminnan kautta on tarjottu myös ”Yhdessä tekemisen iloa – vapaaehtoisten lisäkoulutusta” valtakunnallisesti. Säännöt ovat vapaatoiminnan selkäranka Vapaaehtoistoimintaa suunnitellessa on tärkeää rajata vapaaehtoisen tehtävät eli luoda toiminnan pelisäännöt. Siinä on jaettu ideoita ja materiaaleja, joita vapaaehtoiset voivat soveltaa yhteiseen tekemiseen iäkkään ihmisen kanssa. Se antaa mahdollisuuden peilata omia kokemuksia ja ongelmanratkaisutapoja. Tällöin kaikki toiminnan osapuolet, vapaaehtoiset, iäkkäät ihmiset ja ammattilaiset, mieltävät vapaaehtoistoiminnan roolin iäkkään ihmisen arjessa. Ammattilaisten jakamat vertaiskokemukset ja erilaisissa verkostoissa työskentely on tärkeä osa vapaaehtoistoiminnan organisointia. V anhustyön keskusliiton Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille
”Kun asiat saa viimein ratkaistua parhain päin, on siinä onnistunut olo työntekijälläkin”, Sanna toteaa. Vapaaehtoistoiminnan päättyessä iäkkään ihmisen kuolemaan vapaaehtoiselle on syytä tarjota mahdollisuutta keskusteluun. Ohjaajan tulee varmistaa, että iäkkään ihmisen turvallisen arjen sujuminen ja perustoiminnot ovat ammattilaisten vastuulla. hoivan arjelle hyvin merkittävissä avustavissa tehtävissä esim. Vanhustyö 4 • 2017 23 Organisoivalla taholla on vastuu vapaaehtoisistaan Ennen toimintaan ryhtymistä vapaaehtoiset perehdytetään ja haastatellaan tehtävään. Toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tukeminen Mitä suurempi joukko vapaaehtoisia organisoivalla taholla on taustallaan, sitä haasteellisempaa on löytää sopivia tapoja pitää yhteyttä ja toimia vapaaehtoisten tukena. Esimerkiksi ulkoilupäivänä hoitajien tulisi ehtiä avustaa iäkästä ihmisistä ulkoiluvaatteisiin pukeutumisessa. Osa kokee myös some-kanavilla yhteydenpidon luontevaksi. Erityistä tukea vapaaehtoinen saattaa tarvita myös silloin, jos iäkkään ihmisen vointi heikkenee ja palvelujen tarve kasvaa. ”Välillä rakentuu hienoja ja aitoja ystävyyssuhteita. Toisinaan iäkäs ihminen tarvitsee vapaaehtoisavun lisäksi muita palveluja. Erilaisissa palvelukodeissa hoitajien tuki on lähellä, mutta hoivan ammattilaisillakin tulisi olla resursseja yhteistyöhön vapaaehtoisten kanssa. Ikääntyneen elämänlaatu voi kohota huomattavasti samalla, kun vapaaehtoinen kokee saavansa toiminnasta enemmän kuin antaa.” Ystävätoimintaan voi myös tulla haasteita, jolloin ohjaajan tulee tarkastella tilannetta molempien näkökulmasta. Jos vapaaehtoinen ajautuu kiltteyttään tai huomaamattaan ammattilaisen rooliin ja ottaa vastuulleen esimerkiksi kauppa-asioiden hoitamiset, siivoukset, ateriat tai muut normaalin arjen sujumiseen kuuluvat asiat, muodostuu vapaaehtoistoiminnasta usein uuvuttava ja sitova palkaton työ. Vertaistapaamiset ovat osalle vapaaehtoisista erittäin merkityksellisiä, mutta osalle taas riittää lähinnä iäkkään ihmisen tapaaminen ja vapaaehtoistoiminnan ohjaajan ajoittainen yhteydenpito. Vapaaehtoisen iäkkään ihmisen kanssa viettämät hetket tulee koostua mukavista yhdessä tekemisen, ulkoilun ja keskustelun hetkistä. ”On kiinnostavaa kohdata hyvin erilaisia ihmisiä ja pohtia, millaisten ihmisten elämäntilanteet yhdistyvät ja miten kemiat kohtaavat niin, että vapaaehtoistoiminta onnistuu hyvin”, Sanna Dufva kertoo. Vapaaehtoistoiminnan tarkoituksena on saada iäkkäälle ihmiselle tukea ja vapaaehtoiselle mielekästä tekemistä. Apua tarvittiin usein käytännön tilanteiden selvittämiseen. Alkuhaastattelussa ohjaajan tulee kuunnella herkällä korvalla vapaaehtoiseksi aikovan toiveita ja suunnitelmia. Yksin iäkkään ihmisen kotona toimiminen on vastuullinen tehtävä. 6. Senioritoiminnan vapaaehtoisille tekemissä kyselyissä tulee ilmi, että vapaaehtoiset arvostavat toiminnanohjaajilta saatavaa ohjausta. Vapaaehtoisten ohjauksessa on sopivasti haasteita ja onnistumisen iloa VTKL:n Senioritoiminnassa viisi vuotta vapaaehtoistoimintaa päätehtävänään organisoinut Sanna Dufva pitää työtään monipuolisena. Sanna Dufvan mukaan vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa haastavimpina tilanteita ovat sellaiset, joissa vapaaehtoisen oma elämäntilanne on kriisivaiheessa, eikä ole sopiva hetki ryhtyä vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoiseksi aikovan luvalla voi etsiä juuri hänelle sopivia vapaaehtoistehtäviä yhdessä yhteistyötahojen kanssa. On hyvä heti alussa selkeyttää vapaaehtoistyöhön liittyviä, joskus vääriäkin käsityksiä. Tällöin voi kuitenkin usein toimia pienissä, esim. yhteisten ruokailujen tai ulkoilun parissa. ”Vapaaehtoistoimintaa organisoidessa työntekijän on oltava tasapuolisesti sekä vapaaehtoisen että iäkkään ihmisen puolella, mikä vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja”, Sanna toteaa
VTKL:N OHJAUSTOIMINTA Asiakkaan ohjaus kodin muutostöissä ja arkiteknologiassa on pitkäjänteistä työtä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta ja Kotiturva-hanke toimivat yhteistyössä ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen helpottamiseksi. Teksti: Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto Kaisa Eskelinen, Kotiturva projektivastaava, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Timo Outinen, KuvaMirja Oy Korjausneuvonta edellyttää taitoa perustella remonttitarpeita asiakkaille Yhteydenotto korjausneuvontaan tulee yleensä johonkin tarpeeseen liittyen, mutta korjauskohteet ja -tavat eivät välttämättä kiteydy selkeiksi toimenpiteiksi ennen asiantuntijan kohtaamista. Kotiturva-hankkeessa luodaan toimintamallia kenen tahansa kotiin soveltuvan arkiteknologian tarkoituksenmukaiseen käyttöönottoon. Korjauksen laajuuteen vaikuttavat toiminnallisuuden tarpeet, rakennustekniikka, rakenteiden kunto, asiakkaan omat mieltymykset ja käytössä olevat varat. 24
Nyrkkisääntönä ikääntyneen ohjaamisessa voidaan pitää ”vähemmän on enemmän”periaatetta. Arkiteknologiaa on kunnissa vuokrattavissa tai lainattavissa erilaisissa paikoissa kuten erilaisilla ”palvelutoreilla”, apuvälinelainaamoissa, palvelukeskuksissa, kotihoidossa tai kirjastoissa. Myönteiset oppimiskokemukset eli pakottomuuden tunne sekä itse todettu. Neuvojalta edellytetään kykyä esittää ymmärrettävästi ehdotettujen muutostöiden laajuus. Sen käyttöä on luontevaa selostaa asiakkaan omia harrastuksia tai puuhia peilaten, edellyttäen, että neuvojalla on tietoa asiakkaasta. arkiteknologia voi lisätä ikääntyneen ihmisen kotona viihtymistä ja itsenäistä selviytymistä. Arkiteknologian ohjauksessa edetään asiakkaan tahtiin Myös arkea helpottava teknologia, ns. Kun asukkaita on enemmän kuin yksi, eivät heidänkään toiveensa ole aina samansuuntaisia. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy Korjausneuvonnan tulee huomioida asiakkaan mielipiteet, jotka eivät aina käy saumattomasti yksiin korjaustoimenpiteiden kanssa. Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeessa on kehitteillä toimintamalli, jossa korjausneuvojat neuvovat ikääntyneitä myös arkiteknologian hyödyntämisessä. Lähtökohtaisesti teknologian ihanne onkin tämän kaltainen yksinkertaisuus. Esimerkiksi on tärkeää korostaa, ettei laitteen kokeileminen velvoita asiakasta mihinkään. Tärkeää on, että asiakkaalle välitetään tietoa erilaisista mahdollisuuksista helpottaa arkeaan ja hän saa itse rauhassa päättää, onko hänelle välineestä apua. Korjausneuvoja voi esimerkiksi sopia asiakkaan kanssa laitteen kokeilusta ja sen jälkeen auttaa tarvittaessa sen hankinnassa. Kuten asunnon muutostöistä neuvottelu, myös arkiteknologian käyttöönotto edellyttää korjausneuvojalta pitkäjänteisyyttä. Hän on itse aikoinaan voinut olla rakentamassa yhteistä asuntoa ja hänen voi olla vaikea nähdä muutostarpeita itse tekemiinsä ratkaisuihin. Arkiteknologia tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi paloturvallisuutta edistäviä välineitä, kodin valaisuun liittyviä, näkemistä helpottavia ratkaisuja sekä kuulemisen ja muistamisen apuvälineitä. 6 Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Asiakas voi tiedustella arkiteknologian kokeilumahdollisuutta myös oman kuntansa palveluneuvonnasta tai vastaavasta neuvontapisteestä. 25 Vanhustyö 4 • 2017 25 hyöty ja helppous johtavat todennäköisesti myönteiseen asenteeseen apuvälinettä kohtaan. Jos laitteen käyttö on esimerkiksi muutaman napin painalluksen takana, voi käyttö muodostaa hyvin oppimateriaalin yhdelle ohjauskerralle. Esimerkiksi, jos korjausneuvojan käynnillä tulee ilmi, että asiakkaalla on lieviä kuulemisen ongelmia, voi korjausneuvoja ottaa puheeksi kuulemista parantavan kommunikaattorin. Esimerkiksi pieneltä vaikuttava ammeenpoisto saattaa edellyttää koko kylpyhuoneen kattavaa remonttia, jos vesieristeet eivät ole kunnossa. Jos apuvälineen käyttö on monimutkaisempaa, kannattaa sen ohjaaminen pilkkoa useisiin ohjauskertoihin. Kiinnostuneelle asiakkaalle korjausneuvoja voi arkiteknologiasalkustaan esitellä laitetta käytännössä ja antaa asiakkaalle tarvittavia lisätietoja. Opittavia asioita ei ole hyvä olla kerralla liikaa. Onkin tärkeää, että ikääntynyttä opastava henkilö selostaa teknologian toiminnan ikääntyneelle ymmärrettävästi ja ihmisen omaan kokemuspiiriin liittyen. Usein tulee eteen tilanteita, joissa toinen puolisoista on jo pitkään voinut toivoa muutoksia tehtävän, mutta isäntä jarruttaakin korjaustöiden aloittamista. ”Onhan tämä tähänkin asti kelvannut ja toiminut hyvin!” Neuvojilta edellytetään taitoa perustella remontin tarpeellisuutta asiakkaille niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Arkiteknologia voi olla ikääntyneille ihan uusi tuttavuus
Löydät meidät useilta hyvinvarustetuilta operaattoreilta ja muilta jälleenmyyjiltä. Olisikohan aika päivittää puhelin helppokäyttöiseen älypuhelimeen. Kuulutko siihen porukkaan, jotka tykkäävät, että nykyaikainen tekniikka pikemminkin hankaloittaa kuin helpottaa elämää. Hätätapauksen sattuessa painat vain takaosassa sijaitsevaa avustuspainiketta ja puhelin soittaa valitsemillesi henkilöille – vaikka perheenjäsenille tai naapurille – siinä järjestyksessä kuin itse haluat. 26 “Doro on niin helppo – on mahtavaa oppia käyttämään älypuhelinta” Lasse Holm, 74 vuotta Muusikko ja viihdyttäjä Olisikohan aika päivittää puhelin helppokäyttöiseen älypuhelimeen. Doro 8040, yksinkertaiseksi suunniteltu. Välillä tuntuu, että niillä voi hädin tuskin soittaa. Kaikki tarvitsemasi vain hipaisun päässä Jos haluat selata nettiä, jutustella sosiaalisessa mediassa tai vaikka vain soittaa puhelun, Doro 8040 auttaa sinua askel askeleelta. Uusia malleja ja toimintoja ilmestyy kiihtyvään tahtiin, eikä älypuhelinviidakosta selviä eksymättä. Yksinkertaisuutta kaikissa laitteissa Tutustu MyDoroManager-työkaluun, joka tekee älypuhelimen käyttöön ottamisesta uskomattoman helppoa. Jokainen yksityiskohta – helppolukuisesta näytöstä sekä äänimerkkien ja keskustelujen kristallinkirkkaasta äänestä käyttäjäystävällisiin valikoihin ja miellyttävään käsituntumaan – on suunniteltu siksi, että sinulla olisi laadukas ja toimiva puhelin. Moni älypuhelin tuntuu tätä nykyä turhankin fiksulta. MyDoroManager yksinkertaisesti tekee Doro 8040 -puhelimesta hyvin helpon käyttää. Voit antaa sovelluksen käyttöoikeuden myös läheisillesi, jotta he voivat auttaa sinua kätevästi omilta koneiltaan. Selkeyttä monimutkaisuuden sijaan Uudesta Doro 8040 -puhelimesta on poistettu kaikki ylimääräinen ja jätetty vain ne toiminnot, joita käytät kaikkein eniten. Lisätietoa www.doro.fi Osta Doro älypuhelin tänään MAINOS. Lisäksi voit tuntea olosi turvalliseksi ainutlaatuisen avustuspainikkeen ansiosta. MyDoroManager on sovellus, jonka avulla voit tutustua puhelimeesi ja hallita sitä tutussa internet-ympäristössä
Vantaa lähti ratkomaan tätä pulmaa kehittämällä asumisohjaajan toimenkuvan vanhusten avopalveluihin. 6. Asumisohjaajan työssä tarvitaan sekä päätä että sydäntä Vantaalla vanhusten avopalveluiden asumisohjaaja löytää myös oman toimensa kautta kotona asuvia vaikeassa asemassa eläviä ikäihmisiä ja toimii heidän asumisensa sekä arkensa tukijana. Työskentely ikäihmisen kanssa on aina suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa yhteistyössä ikäihmisen kanssa. Sen myötä asiakkaan arjen haasteet saatiin ratkottua ja asiakas sai voimaa jatkaa elämässä eteenpäin. Geronomin koulutuksen lisäksi asumisohjaajan työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata erilaisia ihmisiä. Asiakkuus alkaa usein myös yksikön sosiaalityöntekijöiden kautta, jotka ovat tunnistaneet asiakkaan arjen sujumisen haasteet. Asumisohjaaja ohjaa ikäihmistä selviytymään asumisen ja arkielämän vaatimuksista hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. UUSI TEHTÄVÄ Luonnosta voimaa arjessa jaksamiseen Asiakkaan ehdotuksesta henkisesti vaikealla hetkellä lähdimme ulos kävelylle. Asumisohjaaja työskentelee ihmistä kunnioittaen ja ohjaa sekä kannustaa häntä mahdollisimman itsenäiseen elämänhallintaan. Asumisohjaajan työn tarkoituksena on ikäihmisten tarvelähtöinen tukeminen asiakkaan asuinympäristössä. Teksti ja kuva: Susanna Rikkinen, asumisohjaaja, Länsi-Vantaan asiakasohjausyksikkö Asumisohjaajan onnistumisen kokemuksia Henkisesti vaikeissa asioissa ulkoilu ja luonnossa liikkuminen voivat auttaa keskustelun etenemisessä ja parhaimmillaan voimaannuttavat sekä ikääntynyttä ihmistä että ohjaajaa. Tämä tekee asumisohjaajan työstä mielenkiintoista ja palkitsevaa. Yhdessä luonnossa liikkuminen voimaannutti asiakkaan sekä asumisohjaajan. Vantaalla toimii moniammatillinen vanhusten avopalveluiden asiakasohjausyksikkö, jonka toimintamalli pohjautuu siihen, että ikäihminen saa tarvittavat palvelut yhdeltä luukulta. Tässä tapauksessa Susanna Rikkinen lähti ulkoilureissulle Heikki Kauhasen toiveen mukaisesti. Luonto toimii siis ihmisen mielen ja kehon hyvinvoinnin lähteenä, miksi emme käyttäisi tätä luonnonvaraa hyödyksemme. 27 Vanhustyö 4 • 2017 Asumisohjaaja voi olla oiva lisä vanhuspalvelujen tarjontaan Ikäihmisillä voi olla kotona asumisessa haasteita ja tarpeita, joita jo olemassa olevilla palveluilla ei pystytä ratkaisemaan. Asumisohjaajana saan olla mukana edesauttamassa ikäihmisten arjen sujumista ja hyvää elämää. Geronomi asumisohjaajana Sain hienon mahdollisuuden geronomina päästä kehittämään Vantaan vanhusten avopalveluiden asiakasohjausyksikön asumisohjaajan toimenkuvan. Yksikön palveluohjaajien tehdessä ikääntyneille ihmisille palvelutarpeen arvioita nousee esille tilanteita, joissa asumisohjaajaa tarvitaan
Onnistunutta kohtaamista määrittää läsnäolo, aktiivinen kuuntelu, johdonmukaisuus sekä suunnitelma tulevasta. Kuntoutuminen on oman toimintakyvyn vahvistamista, mikä vaatii usein motivaatiota tehdä muutoksia tavoissa ja tottumuksissa. Suunnitelma voi olla kirjallinen sopimus, johon on määritelty tavoite sekä konkreettiset toimet tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi liikuntasuunnitelmassa määritellään realistiset tavoitteet arkiliikkumiselle ja liikuntaharjoittelulle. Vanhustyön ammattilaiset kohtaavat ikääntyneitä ihmisiä heidän arjessaan ja ovat avainasemassa tukemassa kuntoutumista. Menetelmä perustuu ajatukseen, että edellytykset muutokseen ovat asiakkaassa itsessään. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ. Muutostilanteessa ihminen toimii sen hetkisten resurssiensa mukaan ja voi tarvita tukea löytääkseen uusia selviytymiskeinoja sekä voimavaroja, jotka auttavat eteenpäin uudessa tilanteessa. Keskustelussa pyritään etenemään voimavaralähtöisesti ja ratkaisukeskeisesti. Motivoiva keskustelu määritellään asiakaskeskeiseksi menetelmäksi, jonka tavoitteena on lisätä asiakkaan sisäistä motivaatiota. Ammattilainen voi tukea ikääntyneen ihmisen sitoutumista oman toimintakykynsä edistämiseen motivoivan ja voimavaralähtöisen ohjauksen keinoin. Motivoivassa keskustelussa kuunnellaan asiakkaan tarpeita sekä toiveita ja ohjataan kohti tavoitetta pystyvyyden tunnetta tukien. Marjatta Nieminen on motivoitunut osallistumaan Helsingin yliopiston SPRINTT-tutkimuksen liikuntaja ravitsemusinterventioon. 28 Motivoiva ohjaus tukee ikääntyneen ihmisen kuntoutumista I äkkäiden henkilöiden toimintakyvyn heikkeneminen sairauksien tai esimerkiksi kaatumisten vuoksi lisää sosiaalista syrjäytymistä ja palvelujen tarvetta sekä heikentää elämänlaatua. Teksti: Annele Urtamo, tohtorikoulutettava, TtM, Helsingin yliopisto Kuva: Kaisa Karvinen Kohtaaminen ja tasavertainen keskustelu luovat perustan yhteistyölle Yhteistyösuhde syntyy alkukeskustelussa, joka parhaimmillaan on motivoiva kohtaaminen. Tärkeää on, että alkukeskustelu etenee ikääntyneen ihmisen ehdoilla, hänen toiveitaan ja tarpeitaan kuunnellen sekä itsenäistä toimijuutta tukien. Toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan edistää yksilöllisen kuntoutuksen avulla. Tärkeää on, että iäkäs henkilö, hänen läheisensä ja ammattihenkilöstö ovat tietoisia suunnitelmasta ja osallistuvat sen toteuttamiseen. Kuntoutumiseen sitoutumista tukee myös yhteistyössä laadittu suunnitelma. Keskeistä on kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa ikääntynyt kokee, että tulee kohdatuksi ja kuulluksi. Ammattilaisen tulee kunnioittaa ikääntyneen itsemääräämisoikeutta sekä mahdollistaa tasa-arvoinen keskustelu. Kuntoutuminen vaatii ikääntyneeltä motivaatiota ja keinoja oman tilanteen parantamiseksi. Kotikäynnillä tai muussa ohjaustilanteessa ammattilaisen on hyvä aluksi keskittyä ainoastaan asiakkaaseen. Esimerkiksi vanhuuden hauraus-raihnaus-oireyhtymää (HRO) eli gerasteniaa voidaan ehkäistä liikuntaharjoittelulla ja hyvällä ravitsemuksella vielä myöhemmälläkin iällä. Suunnitelmaa tulee myös päivittää säännöllisesti
Sotaveteraanin määrätietoisuus, sisu ja sinnikkyys tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ammattilaisen antamat ohjeet eivät tehoa, jos henkilö itse ei koe niitä merkityksellisiksi oman tilanteensa kannalta. Pienet muutokset, jotka ovat sovellettavissa arkeen, toimivat käytännössä parhaiten ja antavat onnistumisen kokemuksia. Motivoinnin keinoja Motivoinnissa keskeistä on asiakkaan pystyvyyden tunteen tukeminen. Ikäinstituutti. Ikääntyneen ihmisen itsemääräämisen tukeminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Fysioterapeutti ohjasi ensin proteesin käyttöä, jonka jälkeen teimme yhdessä kävelyharjoituksia jokaisella käyntikerralla. (2014) Motivointi työvälineenä. Pystyvyydellä tarkoitetaan yksilön odotusta omasta selviytymisestään. Kangasniemi A. Ammattilainen voi tukea ikääntyneen ihmisen pystyvyyden tunnetta keskittymällä erityisesti vahvuuksiin ja onnistumisen kokemuksiin. Sosiaaliset voimavarat tarkoittavat tiedon saantia, käytännön apua arki askareissa sekä läheisten ja ammattilaisten tukea ja kannustusta. Kirjapaja. Esimerkiksi aikaisemmin tanssia harrastanut voi motivoitua liikkumaan mielimusiikin tahdissa. PS-kustannus. Nyt työskentelen Helsingin yliopistossa SPRINTT-tutkimuksessa, jossa selvitetään liikunnan ja ravitsemusohjauksen vaikutusta ikääntyneiden toimintakykyyn sekä lihaskadon ehkäisyyn. Tällöin esimerkiksi välitavoitteena voi olla, että liikkumiskyky paranee niin, että ikääntynyt pystyy kävelemään itsenäisesti postilaatikolle. Lisäksi teen väitöskirjatutkimusta vanhuuden elämänlaadusta ja hyvästä vanhenemisesta Helsingin Johtajatutkimus-aineistosta (Helsinki Businessmen Study). Pystyvyyden tunteeseen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, muiden ihmisten antama palaute sekä omat tunnereaktiot. kertomaan esimerkiksi mukavia liikuntamuistojaan, joiden kautta voi löytyä nykyiseen elämäntilanteeseen sovellettava ja mielekäs liikkumisen tapa. Aikaisempia kokemuksia voi muistella esimerkiksi valokuvin, piirroksin ja kertomuksin. Lisäksi ihmisessä itsessään on monenlaisia voimavaroja, jotka edistävät sopeutumista ja selviytymistä. (2017) Tavoitteesta tavaksi. Kuntoutuminen on tavoitteellista toimintaa ja ponnistelut tavoitteen eteen vaativat ikääntyneeltä sisäistä motivaatiota. Sopivilla kysymyksillä voi auttaa henkilöä löytämään itse ratkaisuja ja tekemään päätöksiä. Läheisten ja ammattilaisten rooli kokemusten kuuntelijana ja kannustajana sekä pystyvyyden tukijana on merkittävä. Ikääntyneen ihmisen elinympäristö tarjoaa toiminnan edellytyksiä, jotka voivat olla esimerkiksi palveluja ja taloudellista tukea. Pystyvyyden tunnetta tukevat myös välitavoitteet, jotka ovat realistisesti saavutettavia ja mitattavia. (2015) Liikuntaneuvontaa ikäihmisille ryhmässä. Ikääntyneen ihmisen kuntoutumista edistävät parhaiten keinot, jotka auttavat elämään omannäköistä ja merkityksellistä elämää. Tästä työstä erityisesti mieleeni on jäänyt kotikäynnit 80-vuotiaan sotaveteraanin luona. Voimavarojen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen edistävät kuntoutumista. Lisäksi on merkityksellistä, että ikääntynyt kokee saavansa tukea ajatuksilleen ammattilaisilta sekä läheisiltään. Lisätietoja: annele.urtamo@helsinki.fi keen oli Vanhustyön keskusliitto, missä toimin koti. Se merkitsee henkilön uskoa omaan kykyynsä vaikuttaa elämänsä tapahtumiin. 29 Vanhustyö 4 • 2017 Voimavarat ja sisäinen motivaatio edistävät kuntoutumista Vanhustyön ammattilaisen on tärkeää havaita ikääntyneen ihmisen voimavarat, kuten selviytymistaidot, vahvuudet ja toimintamahdollisuudet, ja antaa näistä kannustavaa palautetta. Oksanen J. Keskustelussa voi pyytää asiakasta ó Kirjallisuutta: Havas A. Hänelle oli tuolloin jokin aika sitten tehty sääriamputaatio ja motivaatio opetella kävelemään proteesin kanssa oli suuri. & Urtamo A. Sisäisen motivaation syntymiseksi on tärkeää tukea iäkkään henkilön itsemääräämisoikeutta sekä pätevyyden ja pystyvyyden kokemusta. Opas ohjaustyöhön. Lisäksi tämä motivoiva yhteistyö innosti opiskelemaan fysioterapiaa. Motivaatiota toimintakyvyn edistämiseen tukevat myös vertaiset sekä ryhmätoiminta. 6 Ensimmäinen työpaikkani ylioppilaskirjoitusten jälkeen oli Vanhustyön keskusliitto, missä toimin kotiavustajana. Muutostilanteen alkuvaiheessa ulkoisilla ohjeilla on suurempi vaikutus, mutta vähitellen tavoite rakentuu omannäköiseksi. Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia. Näitä voimavaroja voivat olla esimerkiksi sinnikkyys, huumori, hengellinen vakaumus ja sosiaaliset taidot
Tulosten perusteella nostatan esille muutamia ideoita, joiden perusteella esimiehet voisivat ohjata henkilöstöään tunnustavan hoitofilosofian kehittämiseen ja omaisten rohkaisevaan ohjaukseen.. Minne ja miksi Martti katoaa. Teksti: Jari Pirhonen, tutkija, FT, Tampereen yliopisto ja Gerontologian tutkimuskeskus Kuvat: Arvokas vanhuus ARVA ry Kun siihen päälle vielä tulevat palvelutalon rutiinit, hoitokäytänteet ja roolitukset, saattaa ikänsä moottoripyöräilyä ja vaellusta harrastanut entinen veturimies alkaa muuttua Martista hoidettavaksi, jopa potilaaksi. Lavatansseihin tottuneita ihmisiä voi tunnustaa persoonina järjestämällä tanssit. Kuvassa Kontukodin väki ja vierailijat karaoketansseissa, joissa asukkaat pääsivät sekä tanssimaan että laulamaan. Näihin kysymyksiin törmäsin tehdessäni väitöstutkimusta hyvästä elämästä vanhoille ihmisille tarkoitetussa tehostetussa palveluasumisessa. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Miksi toisinaan näyttää siltä, että kun Matti muuttaa palvelutaloon, hän samalla persoonana katoaa. Samoin kenties pitkäaikainenkin asuinympäristö ja sosiaalinen maailma jäävät taakse ja alkaa yhteisöelämän opettelu. Palvelutalossa voidaan kuitenkin myös tukea Martin pysymistä Marttina, sillä palvelutalon arkea havainnoimalla ja asukkaita haastattelemalla löysin monia tapoja tukea vanhojen ihmisten persoonan pysyvyyttä palvelutaloympäristössä. 30 Kohti persoonan tunnustavaa hoitofilosofiaa K otoa ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen sattuu vanhan ihmisen elämässä aikaan, jolloin minäkuva on usein murroksessa kehon (ja mielen ikääntymis-) vanhenemismuutosten ja toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi (kaltaisista syistä)
Mitenkäs se ikivanha viisaus menikään. Kun palvelutalojen henkilöstö ja asukkaiden läheiset alkavat noudattaa tätä kultaista sääntöä, Martit pysyvät Martteina ja Aunet Auneina elämänsä loppuun asti. Martin persoonan pysyvyydelle muistisairaana on tärkeää olla tekemisissä läheisten ihmisten kanssa. Ymmärrän asian sitä kautta, että vitsaillessa roolit tippuvat pois ja tilanteessa on vain ihmisiä pitämässä hauskaa keskenään. Monet asukkaat selvästi nauttivat, kun he saivat palvelutalossa tehdä samoja asioita joita he olivat ikänsä tehneet. ó Jari Pirhosen väitöskirja: Good Human Life in Assisted Living for Older People: What the residents are able to do and be http://tampub.uta.fi/ handle/10024/101042 31 Tunnustava hoitofilosofia häivyttää rooleja. Kun hänellä on luultavasti autotalli täynnä moottoripyöriä, yhden niistä voisi kenties tuoda palvelutaloon johonkin nurkkaan jolloin Martti voisi käydä välillä konkreettisesti koskettelemassa omaa elämänhistoriaansa. ”Kohtele toisia samalla tavalla kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan”. Tämä tarkoittaa, että asukkaiden tunnustaminen yksilöiksi ja persooniksi palveluntuottajien julkilausutuissa toiminta-ajatuksissa ja juhlapuheissa ei riitä, vaan ihminen tunnustetaan persoonaksi kohtelemalla häntä persoonuuden vaatimalla tavalla. 6 Persoonan tunnustaminen ei ole ajatuksia tai sanoja, vaan se on käytännöllistä eli tietyllä tavalla kohtelemista. Käytännössä Martti siis tunnustetaan persoonana, kun häntä kohdellaan Marttina eikä hoidokkina, saati potilaana. Myös riitely tuo ihmisen persoonan esiin ja antaa asukkaalle tilaisuuden sanoa, että ”hei, minä olen edelleen tässä ja minun mielipiteelläni on väliä”. Mies ei sanonut sitä ahdistuksissaan tai peloissaan vaan näytti olevan innoissaan asiaintilasta. Persoonan tunnustaminen ei yleensä vaadi taloudellisia lisäpanostuksia, vaan se perustuu asenteeseen ja viitseliäisyyteen eli työkulttuuriin, jonka muotoutumisessa esimiestyö on avainasemassa. Se tukee asukkaan persoonan näkymistä. Eräs mies kertoi joidenkin hoitajien olevan hänen mielestään känkkäränkkiä, joiden kanssa aina välillä otettiin yhteen. Hän vastasi, ettei hänellä hätää ollut vaan hän itki onnesta päästyään palvelutalossa saunaan. Kerran tapasin erään rouvan itkemästä yksikseen ruokasalissa ja kysyin mikä hätänä. Aiempien tekemisten ja harrastusten tukemisen lisäksi on syytä tukea asukkaiden tunneilmaisua. Aivan samoin pitäisi antaa tilaa myös asukkaiden suuttumuksen ja kiukun kaltaisille tunteille. Kun Martti on ollut intohimoinen vaeltaja, viedäänkö häntä ulos luonnonympäristöihin. Mitä Martin persoonan tunnustaminen palvelutalossa tarkoittaa. Ei ole hoitajia ja hoidettavia, vaan ihmisiä toinen toistaan varten.. Näin pidetään samalla huolta vaimon jaksamisesta ja siitä, että vaimo pysyy Martin elämässä jolloin Martti voi yhä edelleen olla aviomies. Joku puhui konjakkitömpsyistä ja sikarin tupruttelusta parvekkeella, joku kertoi innokkaasti käynnistään kesämökillä. Monet asukkaat kertoivat kuinka he nauttivat siitä, jos henkilökunta vitsaili tai hassutteli heidän kanssaan. Vanhustyö 4 • 2017 Tue ”Marttiutta” Ihmisten persoonan tunnustaminen on palvelutalossa aina käytännöllistä. Vaikka lähimetsään tai puistoon. Pitkäaikaisten harrastusten jatkaminen on tärkeää myös palvelutalossa asuville ikäihmisille. Martti on entinen veturinkuljettaja, joka on harrastanut intohimoisesti Lapissa vaeltamista ja moottoripyöräilyä. Kotiin jäi siis vaimo ja Martilla on kolme lasta ja neljä lastenlasta, joista kaksi asuu ulkomailla. Ihmisiä ei auta pitää persoonina jos heitä ei kohtele persoonina. Jos Martti halutaan tunnustaa persoonana, häntä pitää kohdella persoonana. Lapsenlapsiin ulkomailla voitaisiin talon puolesta ottaa säännöllisesti skype-yhteys, jotta Martti voi edelleen jatkaa isoisän roolissaan. Tai voidaanko soittaa johonkin moottoripyöräkerhoon ja pyytää jotakuta ajeluttamaan Marttia sivuvaunussa, sillä varmaa on, että motoristi vastaa motoristin huutoon. Jos ihminen on saunonut kerran viikossa yhdeksänkymmenen vuoden ajan, on hänen syytä päästä kerran viikossa saunaan myös palvelutalossa. Vaimoa voisi rohkaista käymään päivittäin esimerkiksi tarjoamalla hänelle lounas jos ei ihan ilmaisek si niin ainakin omakustannushintaan. Martti muuttaa palvelutaloon hänen muistisairautensa edettyä niin pitkälle, että vaimon on mahdotonta valvoa ja hoitaa häntä enää kotona
Työssäni käytin monenlaisia mittareita ja arviointimenetelmiä, mm. Toiminta konsulttina Konsultin tehtävät olivat varsin erilaisia kuin kuntoutuksen maailma, mutta nekin sisälsivät ohjausta sekä neuvontaa ja vaikuttamista tiedon välittämisen ja valmennuksen keinoin. Mittauksen avulla saatoin motivoida asiakkaita muutokseen ja stressin hallintaan. Monipuoliseen työnkuvaani kuului asiakassuhteiden hallintaa, myyntiä ja markkinointia sekä soveltuvuusarviointia. T yösuhteeni alussa kehitin työja toimintakykyä ylläpitäviä palveluita yritysmaailmalle, hankin uusasiakaskuntaa yhdessä myyntija markkinointihenkilöstömme kanssa, hoidin asiakassuhteita sekä toteutin käytännössä valmennuksia yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa. Työ uupunut hyötyy siitä, kun häntä ohjataan analysoimaan omaa työtään ja työtapojaan. Esimerkiksi masentunut henkilö vetäytyy usein ystävien ja harrastusten parista, jotka kuitenkin auttaisivat häntä voimaan paremmin. Toipumisprosessi edellyttää omien elämän arvojen tunnistamista ja muutoksia omissa toimintavoissa. ohjata asiakasta hyödyntämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan.. Rooli oli mielekäs, ja sain hyvän perehdytyksen tehtäviini kollegoiltani. 32 Teksti: Paula Kinnunen Kuvat: Bigstock ja Juha Kinnunen Psykologi tukee, ohjaa ja neuvoo Psykologin työhön sisältyy tehtävästä riippuen ohjausta ja neuvontaa eri muodoissa. Näistä arvioinneista annettavan asiakaspalautteen tavoitteena oli mm. kesäkuuta eläkkeelle. Työsuhteeni aikana sain jatkuvasti oppia ja kehittää ammatillista osaamistani. Minulle oli paljon hyötyä opinnoistani ja kokemuksestani, jonka olin kerännyt ulkomailla viettämieni vuosien aikana. hyvinvointianalyysia, joka perustuu sykevälivaihtelun mittaamiseen. Ohjaus ja neuvonta työvälineinä Tavoitteellisessa valmennusja kuntoutustyössä asiakkaan auttaminen on toiminnan keskiössä ja toteutuu ohjaukOHJAUKSELLA KONKREETTISIIN TAVOITTEISIIN sen, neuvonnan ja tiedon välittämisen avulla. Työsuhteeni aikana perehdyin myös Aviren muihin palveluihin laajasti, ja olin lopulta toteuttamassa myös erilaisia työikäisille suunnattuja kuntoutuspalveluita. Viimeksi olen toiminut miltei kymmenen vuotta Miina Sillanpään Säätiön omistaman Avire Oy:n psykologina ja johtavana valmentajana ja siirryin 1. Tavoitteena on, että asiakas saa aikaan muutoksen tai oppii uusia toimintatapoja, joiden avulla hänen työja toimintakykynsä pysyy yllä ja vahvistuu
Terapian, ohjauksen ja neuvonnan erot ja yhtäläisyydet Ohjaus ja neuvonta sisältävät terapeuttisia elementtejä, mutta terapia on pitkäkestoinen ja syvällinen prosessi. Psykologin, lentokapteenin ja purserin tiimi valmentaa lentopelkoisia henkilöitä kaksipäiväisillä kursseilla. Näiden asioiden käsittelyyn työnohjaus tarjosi tärkeän väylän. 33 Vanhustyö 4 • 2017 Vaikka henkilöstön, esimiesten ja johtoryhmien valmennus tarjosivat mielenkiintoisia kehittämishaasteita, minua kiinnosti laajempi asiakastyö, jossa voin huomioida myös terveyteen liittyvät näkökohdat. Kursseilla tavoitteeni on auttaa valmennettavia oivaltamaan, mitä pelon taustalla on. Aloitin työn lentopelkokurssien vetäjänä Austrian Airlinesilla vuonna 1989, kun asuin perheeni kanssa Wienissä. Olen alusta asti kuulunut vetäjätiimiin, jo 25 vuoden ajan. Tänä kesänä olen keksinyt uuden jutun kävelyihimme: annan koiran määrätä reitin, näin Joika ohjaa minut kävelylle! Nuorena vaativa koira on vuosien mittaan läksynsä oppinut: omistaja on tiukan paikan tullen se, joka näyttää missä rajat kulkevat. Halusin olla tukemassa työntekijöiden hyvinvointia monipuolisemmin ja siirryinkin uusiin haasteisiin lähemmäs terapeuttista työnkuvaa. Asiantuntija-avun lisäksi vertaisryhmän tuki auttaa kurssilaisia. Vaikka kuntoutustyö ja erityisesti työ uupuneiden tai masentuneiden työntekijöiden kanssa oli erittäin antoisaa, asiakkaan tarinat kuitenkin pyrkivät joskus ”oman nahkan alle” ja jäivät kuormittamaan ja syömään omia voimavaroja. Pari kuukautta kurssin jälkeen sain rouvalta kortin Prahasta. 6 Paula Kinnunen ja Joika-koira.. Hän ei kyennyt eläkkeellä ollessaan esim. Ikä ei siis ole este vaan ihminen oppii kaiken ikää! Koira ohjattavana ja seurana Husky-koiramme on perusluonteeltaan rauhallinen ja ihmisystävällinen. Sama koskee valmennustehtäviä liike-elämän parissa. Työstä palautuminen ja oma työnohjaus Soveltuvuusarviointityö oli pikkutarkkaa ja vaativaa työtä, mutta se ei useimmiten jäänyt painamaan mieltä. Kerron osallistujille pelosta ja sen hallinnasta sekä opetan kurssilaiset rentoutumaan. Ihminen ei voi yhtä aikaa pelätä ja olla rento! Teen myös pienryhmätyötä kurssilaisten kanssa; tavoitteena on jakaa kokemuksia ja saada selville pelkoon johtaneet tekijät. Finnair alkoi valmentaa lentopelkoisia 1992, ja sain mahdollisuuden tuoda tiimiin kokemukseni lentopelkoisten valmennuksesta Itävallassa. 11-vuotias Joika tervehtii kotiin palaajaa innoissaan ja iloitsee perheen seurasta. Molemmat voidaan toteuttaa sekä yksilöettä ryhmämuotoisesti. On upeaa kokea, kuinka ihminen voittaa itsensä ja pelkonsa ja kykenee toteuttamaan toiveitaan. Koira, perhe, harrastukset ja puutarha eivät suinkaan vie kaikkea aikaani, vaan haluan edelleen tehdä työtäni ja auttaa ihmisiä omalla vastaanotollani. matkustamaan, koska ei uskaltautunut kodistaan ulkoportaita kauemmaksi. Koirakävelyt säällä kuin säällä ovat mielekästä vastapainoa työlle. Yksilöllinen prosessi tarjoaa mahdollisuuden ohjaajan tai terapeutin koko huomion saamiseen, kun taas ryhmäprosessi tarjoaa toipumisen tai kehittymisen kannalta arvokkaan vertaistuen: En olekaan poikkeuksellinen, vaan moni muukin ihminen painii samojen ongelmien kanssa! Lentopelkokurssilla kaikenikäisten valmentajana Lentopelko voi osua kenen tahansa kohdalle liittymättä ikään, sukupuoleen, ammattiin tai lentokokemukseen. Mahdollisuus vaikuttaa työn määrään ja työaikoihin auttaa jaksamaan ja nauttimaan työstäni. Yksi iloisimmista muistoistani kurssilta liittyy 74-vuotiaaseen rouvaan, joka oli kärsinyt paniikkihäiriöstä koko aikuisikänsä
Kun juoksevat asiat on hoidettu, juodaan vielä kahvit ja jutellaan hetki rauhassa. Koska jalat toimivat heikosti, on Aune paljon yksin neljän seinän sisällä. Aikaa myös juttelulle Tänä torstaina Aune on kirjoittanut Kirsille valmiiksi kauppalapun. Ruokaa on tehtävä riittävästi, koska avustaja tulee seuraavan kerran vasta maanantaina. Mutta tärkeintä lienee kuitenkin se, että Kirsi on ylipäänsä paikalla ja pitää huolta siitä, että perusasiat hoituvat. Kun parilla synkkaa, on se kaikkien etu. Toki on mukavaa, kun koti on puhdas. Tämän tietävät myös Kirsi ja Aune, joiden välillä aistii aitoa ystävyyttä. ”Kirsillä on aina rätti kädessä”, Aune naureskelee. kuntoon. Kirsi-avustajan valoisa olemus tuo paljon iloa ja eloa muuten hiljaiseen arkeen. Avustajan kanssa vietetyt tunnit maanantaisin ja torstaisin ovat Aunellekin viikon kohokohtia. ”U usi viikko alkaa aina hyvin, sillä pääsen heti ensimmäiseksi Aunen luo. Tämä on ihan kuin ei töissä olisikaan”, Kirsi-avustaja hehkuttaa työtään Aune-asiakkaan luona. Kaupasta täytyy ostaa muun muassa ainekset lohilaatikkoon. Sillä välin, kun ruoka kypsyy uunissa, Kirsi soittaa Aunelle uuden lääkäriajan ja laittaa korvaja silmätipat sekä rullaa Aunen hiukset viikonloppuTeksti ja kuvat: Tiina Makkonen HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Kun antaa, saa Hyvässä avustussuhteessa ilo on molemminpuolinen.. Päivän ohjelmaan kuuluu myös pestyjen lakanoiden laskostamista – ja tietysti siivoamista. 34 Hoivaja sosiaalipalvelujen tuottajat haluavat, että asiakas viime kädessä päättää, kuka on hänen henkilökohtainen avustajansa
”Kun aloitin työni reilu vuosi sitten, olin vastikään eronnut. Molemmat ovat synnyttäneet maailmaan kolme lasta. ”Toivon että Kirsi voi käydä luonani mahdollisimman pitkään, sittenkin kun kuntoni huononee”, Aune sanoo. 35 Vanhustyö 4 • 2017 Jos Aune haluaa, Kirsi laittaa hänelle papiljotit. Olisi ihanaa, jos itsekin saisin mukavan avustajan kotiini siinä vaiheessa, kun omat jalkani eivät enää kanna. ”Olen onnekas, kun saan tehdä tällaista työtä. Kenelle tahansa hän ei halua antaa oman kodin avaimia. Kun Kirsi reilu vuosi sitten haki TE-palvelujen mol.fi -sivuston kautta töitä, hän kävi haastattelussa ja pääsi saman tien aloittamaan työnsä. Aunen silmiin ilmestyy leikkisä välähdys. Kirsiin hän on kaikin puolin tyytyväinen. Ne riittävät myös työnantajalle. Mielestäni tämä työ sujuu hyvin ilman erityistä koulutusta tai perehdytystäkin”, Kirsi arvioi. Ymmärrän nyt paljon paremmin, mitä on elää vanhana ja sairaana. ”Olen onnekas, kun saan tehdä tällaista työtä.”. Omaistensa kanssa hän on puhunut siitä, että Kirsin käyntien määrää olisi hyvä lisätä. Hän kyselee aina, joko uusi mies on löytynyt ja antaa hyviä neuvoja”, Kirsi kertoo hymyillen. Lisäajasta täytyy maksaa itse. On tärkeää, että avustajan kanssa on luottamukselliset ja hyvät välit. ”Siitä pidetään kiinni”, Kirsi lupaa. Ja todeta, että ihmisten tunteet ovat samoja, elettiinpä millä vuosikymmenellä hyvänsä. Se riittää minulle. Jalkojen aiheuttaman invaliditeetin vuoksi yhteiskunta maksaa nykyiset käynnit. ”Välillä pitää olla hauskaakin!” Mahdollisimman pitkään Aunen mielestä hyvä avustaja sopeutuu asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin ja on omatoiminen. Maailmani on avartunut, kun voin olla erilaisten ihmisten kanssa. On mielenkiintoista vertailla, miten asiat ovat muuttuneet vuosikymmenien mittaan. 6 Avustusta arjen askareissa Kirsi Lehtonen on ollut reilun vuoden osa-aikaisena henkilökohtaisena avustajana. Aune pystyy itse ottamaan rullat pois, kun Kirsi on lähtenyt. Aune on kannustanut minua kovasti. 93-vuotiaan Aune Lehtimäen luona hän käy kahtena aamupäivänä viikossa, toisena päivänä kolme, toisena neljä tuntia. Aune on entinen maatalon emäntä, Kirsi on opiskellut agrologiksi. Kirsin mielestä työt sujuvat arkielämän perustaidoilla. Toivon, että olen iäkkäänä yhtä ihana kuin Aune.” Henkilökohtaisen avustajan käyntien ansiosta Aune voi asua kotona. Tällä hetkellä Kirsillä on kuusi säännöllistä asiakasta, kaikki ikääntyneitä ihmisiä. Koulutusta tai perehdytystä ei ollut, vaikka Kirsi ei ollut aiemmin tehnyt vastaavanlaista työtä. Sen perusteella voin tutustua ihmiseen ja hänen tarpeisiinsa, ennen kuin menen ensimmäisen kerran paikalle. Juttuaiheista ei ole puutetta, sillä naisten taustoissa on paljon samaa. ”Kun minulle tulee uusi asiakas, saan aina sähköpostiin asiakkaan palvelukuvauksen
Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat antavat apunsa kodin muutostöitä koskevissa asioissa ja heillä on tieto näihin saatavista avustuksista kuin myös järjestöjen myöntämistä tuista. S otaveteraanit ovat erityisryhmä vanhusväestössä ja valtio myöntää vuosittain rintamaveteraanien kuntoutukseen määrärahan, jolla kuntien/kuntayhtymien on määrä järjestää oman kuntansa rintamaveteraaneille kuntoutusta sekä kotona asumista tukevia palveluita. Veteraanin omat mielipiteet tulevat kuulluksi ja ammattilaisten tietotaidolla rakentuu kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma, jossa on pystytty toteamaan myös mahdolliset tulevat riskit kotona selviytymisessä. Veteraanijärjestöjen näkemys on, että palvelutarpeen arviointi tulee tehdä kaikille ilman, että sitä tarvitsee veteraanin erikseen pyytää. Ajatus siitä, että palvelut tarjotaan ja ovat haettavissa tasavertaisesti kaikille samoin perustein, ei voi eikä saa olla lähtökohtana veteraanikuntoutuksen ja palvelujen järjestämisessä. Usein näihin voidaan vaikuttaa kodin muutostöillä, joita ovat mm. Lahdessa alkanut kummitoiminta tuo yhteen veteraanit ja vapaaehtoiset toimijat. Toimintakykyä ja siten myös palvelujen tarvetta arvioitaessa palvelun tulee vaihdella ja muuttua vete raanien tarpeiden muuttumisen myötä. Valtiokonttorin ohjeistuksessa on kirjattu, että palvelujen tulee perustua pääsääntöisesti palvelutarpeen kartoitukseen. Teksti: Anni Grundström, sosiaalisihteeri, Suomen Sotaveteraaniliitto Kuva: Jyri Westerholm Kysyykö joku veteraanilta, mitä kuluu. Kunta voi käyttää määrärahasta kuntoutuksen ja kotona asumista tukevien palvelujen palvelutarpeen kartoittamiseen yhteensä enintään 200 euroa/rintamaveteraani. Omassa kodissa tehdyssä arvioinnissa nähdään toimintaympäristö ja toimintakyky. Siksi on tärkeää, että arviointi ja suunnitelma syntyvät yhteistyössä tiimissä, johon kuuluu veteraanin itsensä lisäksi tarvittaessa hänen omaisensa tai muu läheisensä sekä hoitoja sosiaalityön, lääketieteen ja kuntoutuksen ammattilaisia. pesutilojen muuttaminen käyttökelpoisiksi sekä luiskien ja turvakaiteiden asentamiset. SETELI EI RIITÄ 36. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös riskitekijöihin. Minulla on 60 kappaletta lounasseteleitä, en voi niitä käyttää, koska liikuntaongelmien vuoksi en pysty liikkumaan yksin taajamaan käydäkseni siellä olevassa ravintolassa syömässä, kertoi 96-vuotias sotaveteraani ja ihmetteli, miksi ei saa sitä apua mitä tarvitsee. Veteraanit ovat tottuneet selviämään itsenäisesti ilman avun ja tuen pyytämistä tai heillä saattaa olla jo vaikeuksia nähdä ja tuoda esille omat palvelutarpeensa. Jouko on talvija jatkosodan veteraani. Juhani Vilo (Veteraanikummi) sekä veteraanit Irmeli Vuorio, Milja ja Jouko Eräkorpi Lahden ristinkirkossa yhdessä. Kunnat saavat veteraanien yhteystiedot vuoden vaihteessa Kelalta eli tunnistettavuus ei ole enää esteenä
ó Iäkkäiden laitoshoidon perusteet STM raportteja ja muistioita 2017:30 http://urn.fi /URN:ISBN:978-952-00-3880-9 Liikunta mukaan kuntien hyvinvointikertomuksiin THL suosittelee liikunnan ottamista mukaan hyvinvointikertomuksiin ja tätä kautta mukaan kunnan strategiaan. Näiden toimijoiden asiantuntijuus tulisi olla mukana kertomustyössä.” Lisätietoa: THL Tiedä ja toimi -kortti: liikunta mukaan hyvinvointikertomuksiin: http://www.julkari.fi /handle/10024/131794 SOTEa rakennetaan pilottien avulla Maakunnallisiin sote-keskuspilotteihin hakeutuivat heinäkuun alussa sulkeutuneella ensimmäisellä kierroksella Eksote, Kanta-Häme, Kymenlaakso, KeskiPohjanmaan Soite, Satakunta, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. 6 KURKISTUS PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Veteraanimäärärahojen tarkoituksena on tukea veteraanien kotona selviytymistä ja kuntoutusta. Tiedän, että tarvetta siihen on”. Teksti: Satu Helin Iäkkäiden laitoshoidon perusteita täsmennetty Valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän mukaan laitoshoidon kriteerit muodostuvat diagnoosien sijaan tilanteista, jossa henkilöllä on useita samanaikaisia sairauksia, jotka edellyttävät vaativia, usein toistuvia ja ennakoimattomia lääketieteellisiä hoitoja tai hoito on vaikeasti liikuteltavaa, vaikeasti järjestettävissä tai erityisosaamista tai -välineistöä edellyttävää. Hyvinvoinnin ja terveyden taustalla on myös kulttuuria, osallisuutta, ympäristöä. Vanhustyö 4 • 2017 37. Sairaan oman tai muiden ihmisten vakava terveyden tai turvallisuuden vaarantuminen on myös yksi kriteereistä. Näistä kaikki muut, paitsi Pohjois-Savo ja Kymenlaakso haluavat pilotoida myös henkilökohtaista budjettia eri tavoin. Järjestö tekee yhteistyötä kuntien kanssa mutta palveluiden järjestämissekä hoitovastuu on aina asuinkunnassa. On vaikea ymmärtää, että näitä määrärahoja kuitenkin vielä palautuu vuosittain, vaikka tiedämme varsin hyvin kasvavan palvelujen tarpeen veteraanien ikääntyessä. Kansallisen veteraanipäivän juhlassa Hämeenlinnassa vuonna 2014 esitti sotaveteraani puheenvuorossaan vetoomuksen ”Veteraanin oikeudella vetoan teihin, kuntien tehtävissä toimiville, huolehtikaa siitä, että määrärahat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja viimeistä euroa myöten. Kerralla kuulluksi Veteraanimäärärahojen tarkoituksena on tukea veteraanien kotona selviytymistä niin kuntoutuksen kuin tarvittavien palvelujen osalta. Veteraanin kanssa yhdessä tehty kuntoutusja palvelusuunnitelma ja sen toteuttaminen ovat näitä arvokkaita kokemuksia. Hakemusten perusteella varsinkin henkilökohtaisen budjetin kokeiluhankkeissa on tarkoitus nimenomaisesti kokeilla erilaisia ikääntyneille ihmisille tarkoitettuja hoivamuotoja. Veteraanit toivovat, että sotavanhusten hoidosta ja kuntoutuksesta saadut ja vielä saatavat arvokkaat kokemukset koituvat eläkeikään ehtivien lasten ja koko vanhusväestön hyväksi asenteella kaveria ei jätetä. Tiedämme myös sen, että tuskin missään kunnassa vanhusten palveluihin on niin paljon varoja käytettävissä etteikö veteraanimäärärahoja siellä tarvittaisi. ”Hyvinvointi ei synny erikoissairaanhoidossa, vaan lenkkipoluilla, perheissä ja pyöräteillä. Tämä vetoomus on yhä ajankohtainen. Tarpeiden mukaiset palvelut ja kuntouttavat toimenpiteet pienentävät näin ollen myös kunnan sosiaalija terveydenhuollon kustannuksia. Järjestö on mukana monipuolisesti veteraanien vierellä, ystävätoiminta ja saattoapu ovat tärkeimpiä
Mitoitukseen lasketaan muun muassa hoiva-avustajat ja viriketoiminnan ohjaajat tietyin rajauksin. Myös kunnat ja kuntayhtymät seuraavat palvelujen saatavuutta ja laatua omalla alueellaan yhteistyössä vanhusneuvostojen kanssa. Asiakasja palveluohjauksessa keskeistä on niin sanottu yhden luukun periaate. Terve ikääntyminen tukee työurien pidentämistä, mahdollistaa iäkkäiden täysivaltaisen osallisuuden, parantaa elämänlaatua ja vähentää sosiaalija terveyspalvelujen tarvetta. Laatusuositus tukee vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Terveen ja toimintakyiseen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia ikääntyvässä Suomessa. Asiakkaan tilanne selvitetään, asiakasta ohjataan omaehtoisiin ratkaisuihin, järjestötoiminnan piiriin tai neuvotaan erilaisten tukien ja palvelujen hakemisessa. KURKISTUS PALVELUJÄRJESTELMÄÄN. Laatusuositus on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien päättäjille ja johdolle palvelujen uudistamisen ja arvioinnin sekä tulevien maakuntien valmistelun tueksi. Iäkkäät huomioidaan myös asuntokannan korjaamisessa ja asuinympäristöjen suunnittelussa. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun turvaamiseksi. Suositusta voivat hyödyntää myös muut tahot, kuten sosiaalija terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat. Asumise n ja palvelujen yhteensovittamiseksi kehitetään uudenlaisia yhteisöllisiä ratkaisuja. Henkilöstön mitoittamista yhdenmukaistetaan iäkkäiden palveluissa niin, että julkisilla ja yksityisillä palveluntuottajilla on samat vaatimukset. Automatiikkaa, robotiikkaa ja uudenlaista teknologiaa voidaan käyttää muun muassa omahoidossa, omaishoitajien tukemisessa, henkilöstön työtehtävissä ja hallinnollisissa tehtävissä. 38 Uusi laatusuositus kannustaa terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen Teksti: Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Sosiaalija terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Kotona asumisen mahdollisuuksia lisätään. Teknologisten ratkaisujen käyttöä lisätään jatkossa iäkkäiden palveluissa. Palvelurakenne ja -valikoima suunnitellaan kunnan ja alueen asukkaiden tarpeiden pohjalta yhtenäisenä kokonaisuutena. 6 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2017:6 Eevaliisa Virnes on toiminut Kuntaliiton sosiaalija terveysasioiden erityisasiantuntijana ja siirtyy eläkkeelle 1.1.2018 alkaen. L aatusuositus sisältää viisi teemaa, joista kullekin on omat suosituksensa. Mitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein iäkkäiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaa henkilökuntaa. Vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen toteutumista seurataan kansallisesti. Teemat käsittelevät toimintakykyistä ikääntymistä, asiakasja palveluohjausta, henkilöstöä, palvelujen rakennetta ja teknologiaa. Tavoitteena on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä toiminta. Asiakkaan ei tarvitse itse tietää, mitä ja mistä palvelua haetaan, vaan yksi yhteydenotto riittää. Laatusuositus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Tätä kautta se myös hillitsee sosiaalija terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Keskitettyä asiakasja palveluohjausta kokeillaan ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kärkihankkeessa
Palkintoperusteluista kertoessaan hän nosti erityisesti esille muistisairaiden aseman ja SámiSosterin Muittohallat-hankkeen. Tämä on mukava kiitos siitä työstä, sanoi palkinnon vastaanottanut SámiSosterin toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga Helsingissä 30.6.2017 Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimistossa pidetyssä tilaisuudessa. Koko Euroopan alueella palkinnon saa 50 eri toimijaa. Arjen tukiverkkoa muistisairaille SámiSosterin Muittohallat – Muistutella -hankkeessa onnistuttiin rakentamaan arjen tukiverkkoa saamelaisille muistisairaille ja lähiyhteisölle, kertoo Magga Vanhustyö-lehdelle. Toimintamuotoja ovat saamelaiskulttuuriset muistityöpajat, ryhmätoiminta ja kotikäynnit. Palkinto on Euroopan parlamentin huomionosoitus ja se myönnetään poikkeuksellisen merkittävistä saavutuksista. Hienona apuvälineenä kulttuurisensitiivisessä työssä toimii Muitogiisá, saamelaiskulttuurinen materiaalipankki, joka löytyy SámiSosterin verkkosivuilta. Olemme kehittäneet Mukavat päivät -tapahtuman, joiden ohjelmaan kuuluvat saamelainen ruoka, tarinat ja leikit. Järjestöjen yksi tärkeä tehtävä on saada ihmiset yhteen, sanoo Ristenrauna Magga. Vietämme esimerkiksi valtakunnallista Vanhustenviikkoa, teemme yhteistyötä koulujen kanssa ja järjestämme ohjelmaa seurakuntakodilla jne. SámiSoster kuuluu Vanhustyön keskusliittoon, ja liitto on ollut alkuajoista alkaen tärkeä yhteistyökumppani yhdistyksellemme, Ristenrauna Magga toteaa. 6 Kuvassa SámiSosterin Marketta Vuolab (vas.), Ristenrauna Magga ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kesäkuisessa palkintotilaisuudessa Euroopan parlamentin Suomentiedotustoimistossa. Hankkeen päätyttyä Eloisa ikä -ohjelmassa mukana jatkavassa toiminnassa on kaiken tekemisen lähtökohtana saamenkieli ja kulttuuri. Euroopan kansalainen -palkinnon perusteluina on esimerkiksi rajat ylittävä yhteistyö tai kulttuuriyhteistyö, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä. Muittohallat-toiminta vahvistaa saamelaisten muistisairaiden kokonaisvaltaista toimintakykyä ja vireyttä, ja tukee samalla muistisairaan kotona asumista. Muistisairaat unohtavat usein toisena opitun kielen, ja siksi mahdollisuus äidinkieliseen, saamenkieliseen, asiointiin ja palveluun on avain ihmisen hyvään hoitoon. Tilaisuudessa puhunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistutti ihmisarvon, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä vanhusten oikeuksien olevan EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja, ja että erityisesti vähemmistöjen kohdalla näiden oikeuksien kunnioittamiseksi ja suojelemiseksi on yhä tehtävä kovasti töitä. Kuva: Euroopan parlamentin Suomentiedotustoimisto. Välittäminen on tärkeää, sillä yksinäisyys näkyy meidänkin työssä. 39 Vanhustyö 4 • 2017 Valtakunnallinen saamelaisten sosiaalija terveysalan järjestö SámiSoster on saanut Euroopan kansalaisen palkinnon. SámiSosterille kansainvälinen Euroopan kansalaisen 2017 -palkinto — On hienoa, että Euroopan unionin tasolla huomataan saamelaiset ja meidän tarpeemme. Tunnustuksella on iso merkitys yhdistykselle ja toiminnallemme. Olemme nyt kaksikymmentä vuotta tehneet töitä nostaaksemme esille saamelaisten sosiaalija terveysalan tarpeita
6. Jatkan sitkeästi ärinääni. Sydänja verisuonitautien riski kasvaa. Toinen virheellinen johtopäätös on, ettei katsota järkevien neuvojen ja ohjeiden antamista enää tarpeellisena. Sanojensa tueksi hän siteeraa tuoretta artikkelia Tiede-lehdestä ja muistelee, kuinka Mäkisen vaarikin oli muuttanut mielipidettään syötyään puoli vuotta pakastemarjoja aamutuimaan. Puuron saatuani tiukkaan, onko tämä voita ja hän lirkuttelee iloisesti ”kyllä kyllä”. ”Kun ei se kuitenkaan mene perille”. Toivettani ei olisi kummeksuttu eikä pidetty kiukutteluna, vaan toimittu sen mukaan. Olen siis vanhuuden höperö, jonka juttuja ei kannata ottaa todesta. Yksikön vastaava kertoo vanhalle papalle, ettei voi ole ollenkaan terveellistä. Puurostani vastaavan mielestä on samantekevää, onko nappi voita tai margariinia. En vaikka minulle osoitetaan, että ravitsemusasioista vastaavan neuvoston suosituksetkin ovat vastoin ruokatoiveitani. Se kannattaa korvata pakasteherukoilla. Ajattele voisiko käyttäytymisesi yleistää ja entä jos se koskisi itseäsi tai läheisiäsi. Oletetaan, että toiveenani on saada voisilmä aamupuuroon. En vaan anna periksi. Jos kysymys on elämäntavoista, jotka eivät ehkä ole kaikilta kanteilta katsottuna hyviä, mutta hänellä on riittävät tiedot tekojensa seurauksista eikä niistä koidu muille haittaa, on kunnioitettava hänen vapauttaan toimia haluamallaan tavalla. Vanhuus ei oikeuta alistamiseen, aliarvioimiseen eikä kova korvaisuuteen. Oletetaan, että olisin kolmekymmentä vuotta aikaisemmin mennyt paikkakunnan hyvämaineiseen ravintolaan ja toivonut, että listalla olevat ”paistetut silakat” paistetaan voissa tai kenties olisin toivonut, että niitä nimenomaan ei paisteta voissa. Hän olisi olettanut minun loukkaantuvan moisesta. Kolmas virheellinen johtopäätös on näiden kahden yhdistelmä. Kuinka pitkälle pitäisi seurata asiantuntijoiden neuvoja silloin, kun asianomaisen toiveet ovat toisenlaiset. Saako asiakas tehdä epäterveellisiä valintoja. On eettisesti arveluttavaa niputtaa vanhukset ja aliarvioida heidän kykyään ymmärtää asioiden merkitystä. Omaiseni rauhoittelevat sanomalla, että juu juu kyllä sinä olet oikeassa, mutta ei tästä nyt kannata tehdä suurta numeroa. Vanha Kantin ohje on edelleen arvokas. 40 Kolumni Markku Lehto, VTT VTKL:n valtuuston puheenjohtaja Oma asiani J oskus tulee luultavasti päivä, jolloin toimintakykyni on alentunut niin paljon, että olen toisten hoidettavana. Ensin yritetään antaa ohjeita ja valistusta, mutta jos se ei mene perille, toimitaan toisin kuin vanhus toivoo. Ei tarvita kovin montaa askelta tähän suuntaan, kun toimintakulttuuri alkaa rapautua ja kyynisyys hallitsee ilmapiiriä. Silloin astutaan liukuvalle pinnalle. Lopuksi vedotaan tiuskaisten siihen, että mitä tästä tulisi, jos jokaisen oikkujen perässä juostaisiin. Alkuna saattaa olla viaton pikkutoimi, jota perustellaan kiireellä ja asian vähämerkityksellisyydellä. Paikalle kutsutaan lisää todistajia. Olettamus, että vaikka vanhus yleisesti ottaen on järjissään, hänellä on tapana takertua tarpeettomiin yksityiskohtiin, johtaa kolmeen virheelliseen johtopäätökseen. ”Se on nyt taas sitä samaa”. Niin kuin tehdään muidenkin ihmisten kanssa. Ensimmäinen on se, että asiaa puheeksi ottamatta toiveet ohitetaan vähämerkityksisinä. Maistettuani puuroa väitän vastaan, jolloin hän tokaisee, että kyllä se hyvää on ja poistuu mumisten jotain itsepäisestä vanhasta äijästä. Kun voita ei satu olemaan, hän korvaa sen toisella rasvalla. Sama neuvo kyllä annettaisiin työikäiselle. Ei pitäisi väittää margariinia voiksi eikä pitäisi olla ylivoimaista hankkia voinappeja, mutta toki on paikallaan kertoa miten terveyttä ja toimintakykyä parhaiten voi pitää yllä. Jos tietoa pidetään tärkeänä, se on saatettava myös vanhuksen tietoon. Sanoma on ehkä puettava toiseen muotoon ja esitettävä kuulijan ominaispiirteet huomioon ottaen. Ravintoloitsijan päähän ei olisi pälkähtänyt ryhtyä antamaan yleistä ravitsemusvalistusta ruokalistaa ojentaessaan. Kun sanotaan, että toiminta on asiakaslähtöistä ja että asia kas ohjaa palvelujärjestelmää, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan
kun todetaan, että samaa asiaa kuvataan eri käsitteillä tai yhteinen käsite kuvaakin eri asiaa. Hanke voi olla muutosvoima ja resurssi, mutta valtaa sillä ei ole ilman maakunnan kunnissa tai yhteisissä organisaatioissa tehtävää päätöksentekoa. Kärkihankkeiden ansiosta maakunnissa on täysipäiväisiä palveluiden sisällönkehittäjiä arkea pyörittävien johtajien tukena. Vanhustyön johtajille hankkeessa toimiminen on antanut mahdollisuuden vaikuttaa maakunnan sote-uudistuksen suunnitteluun, koska hankkeen tehtävänä on osaltaan luoda tulevaa maakunnallista SOTE-mallia. Kymenlaaksossa on onnistuttu hyvin kytkemään hanke osaksi muuta sote-projektia, mutta vuoropuhelua eri tahojen kanssa on käytävä jatkuvasti. I&Omuutosagentit ja kärkihankekokeilut tuovat osaltaan valtakunnallista tietoa omaan maakuntaansa ja toisaalta välittävät tietoa maakuntansa tilanteesta ministeriön suuntaan sekä muille maakunnille. Vanhustyön johtajien haasteena on samaan aikaan johtaa perustyötä, suunnitella tulevaa sekä johtaa muutosta. 41 Vanhustyö 4 • 2017 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat perustyössään, I&O-muutosagentteina tai projektihenkilöinä Teksti: Tommi Reiman, I&O-kärkihankkeen Kymenlaakson muutosagentti Marjut Kettunen, I&O-kärkihankkeeseen kuuluvan Kymenlaakson IkäOpastin-hankkeen projektipäällikkö Kuva: Sanna Niskanen I & O -kärkihankkeen tavoitteista ja sisällöistä sekä organisoitumisesta on kerrottu tässä lehdessä aiemmin. Koska ei olla vielä yhteisessä organisaatiossa, tarvitaan yksittäisiin kuntiin sidottuja kokeilukohteita tai kuntien yhteistä päätöksentekoa siitä, miten asiaa toteutetaan maakunnallisesti. Sote-uudistuksen aikataulu voi edelleen elää, mutta kehittäminen jatkuu. Hankkeen onnistuminen on paljolti kiinni siitä, että verkostoidutaan ja osataan oikealla hetkellä tehdä oikeita päätöksiä ja ratkaisuja. 6 Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista.. Nyt jos koskaan ollaan tilanteessa, jossa hanketyötä ei voida ajatella irrallisena kehittämisprojektina. Kärkihankkeiden tavoitteena on muodostaa asiakastarpeiden mukaiset palvelukokonaisuudet. Toivottavasti muutosagentit ja kärkihankkeet nähdään kaikissa maakunnissa yhteisinä voimavaroina uudistuksen toteuttamisessa. Toisaalta muutostyötä on tehty jo nyt niin paljon, että hidasteluakaan ei enää toivoisi. Muutokseen on erilaista suhtautumista; osa odottaa, osa pelkää. Toisaalta kunnissa työskentelevien työpanosta kehittämiseen tarvitaan edelleen, sillä uudistukset on saatava lopulta juurtumaan käytännön toimintamalleiksi. Näin suuren muutoksen suunnittelu ja toteuttaminen on haastavaa rutinoituneemmallekin johtajalle, vaikka kärkihanketyöntekijät voivat toiminnallaan käydä jatkuvaa vuoropuhelua eri ihmisten kanssa ja ratkoa esiin nousseita kysymyksiä ja tiedottaa asioista. Vaikka sote-uudistus sai lisäaikaa, näyttäytyy kaiken kehittäminen tiukassa aikataulussa haastavalta. Kuntien näkökulmasta kyse on valtavasta uudistuksesta. Onnistumisessa hyvin paljon on kyse myös yhteisen ymmärryksen luomisesta. Kaikkien osapuolien osalta muutostyön haastavuutta lisää se, että joiltakin osin tuleva toimintamalli ei ole selväpiirteisenä kenenkään mielessä, koska nyt odotellaan mm. Muutosagentin tehtävänä on katsoa vanhuspalvelujen kokonaisuutta yhdessä vanhustyön johtajien kanssa sekä hankemaakunnissa että niissä maakunnissa, mihin kokeilurahoitusta ei myönnetty. valinnanvapauslain linjauksia. Avoimuutta tarvitaan mm. Samaan aikaan viedään eteenpäin useita mittavia osaprojekteja, jotka tulisi nivoa aikataulullisesti ja sisällöllisesti yhteen. Vanhustyön johtajien tukea tarvitaan sitouttamiseen ja päätöksentekoon. Nyt tehtävä työ on siis yhteisen palapelin kokoamista, jossa kaikilla on omat tärkeät roolinsa. Hankkeen tavoitteena ei ole pelkästään yhdenmukaistaa ikääntyneiden palvelukokonaisuuksia maakunnissa, vaan palvelut olisi saatava samalle tasolle koko valtakunnan alueella. Näin ainakin meidän maakunnassamme on tapahtunut
kärkihankkeessa, jossa on tieteel linen neuvosto ja toiminnan eteneminen perustuu tiedon keräämiseen ja jatkuvaan arviointiin. Ansioristi luovutettiin Sotainvalidien Veljesliiton järjestämässä juhlatilaisuudessa 18.8.2017 Ostrobotnian Juhlasalissa Helsingissä. 42 Vanhustenviikko 1.–8.10.2017 Valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietetään lokakuussa tee malla Ikäpolvet yhdessä – juurensa tuntien, toisiaan tukien. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinin videotervehdys teemaviikon tilaisuuksiin on katsottavissa liiton verkkosivuilla 18.9. Keskusliitto tiedottaa Satu Helin Päivi Voutilainen im memoriam Sosiaali ja terveysministeriön sosiaalipalveluryhmän johtaja TtT, dosentti Päivi Voutilainen kuo li Helsingissä 9. alkaen osoitteessa www.vtkl.fi/fvanhustenviikko. Videotervehdyksen kesto on n. Sotainvalidien ansioristi toiminnanjohtaja Satu Helinille Puolustusministeri Jussi Niinistö on myöntänyt Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinille tasavallan presi dentin vahvistaman sotainvalidien ansioristin tunnustukse na erittäin ansiokkaasta toiminnasta Suomen sotainvalidien hyväksi. Videon kesto n. Vanhustenviikon suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. I&Okärkihankkeen joh tajana Päivi Voutilainen puhui paitsi muutoksen välttämät tömyydestä niin myös eri toimijoiden tavoitteellisesta ja tu loksellisesta yhteistyöstä ikääntyneiden ihmisten palvelui den järjestämisen uudistamisessa. Juhlaa voi seurata suorana lähetyksenä klo 10 alkaen Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hameenlinna.fi. Timo Lemmetyinen on 1970luvulta lähtien osallistunut merkittävällä tavalla sosiaali alan palveluiden kehittämiseen ja kansalaistoimin nan edistämiseen Suomessa. Lehden lukijat muistavat Päivin lukuisista Vanhustyölehden kirjoituksista. Keskusliitto on jälleen tuottanut kampanjamateriaalia kannus taakseen eri yhteisöjä järjestämään tapahtumia Vanhusten viikolla ja kehittämään toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväk si. Timo Lemmetyinen toimi Kalli olan setlementin toiminnanjohtajana yli 20 vuoden ajan vuo sina 1992–2016. Ansioristin luovutus toiminnanjohtaja Satu Helinille Ku va : M ar ia M ik la s. 2 tuntia. kesäkuuta 2017 vain 58vuotiaana nopeasti eden neeseen sairauteen. Tohtorina ja dosenttina Päivi Voutilainen piti tärkeänä sitä, et tä tutkittua tietoa hyödynnetään nykyistä enemmän kehittä misessä, johtamisessa ja toiminnan arvioinnissa. Julisteita ja idealehtiä voi tilata Vanhustyön keskus liiton verkkosivuilla osoitteessa www.vtkl.fi/materiaalitilaus. Viimeisin niistä julkaistiin lehdessä 5/2016, jon ka teemana oli tiedolla johtaminen. VTKL järjestää Vanhustenpäivän valtakunnallisen pääjuhlan 1.10.2017 Hämeenlinnassa yhteistyössä Hämeenlinnan kau pungin, Hämeenlinnan Sisälähetys ry:n, HämeenlinnaVanajan seurakunnan, Hämeenlinnan vanhusneuvoston ja muiden pai kallisten toimijoiden kanssa. VTKL:n hallituksen jäsenenä hän on toimi nut vuodesta 2013 alkaen. Tapahtumista voi ilmoittaa liiton Vanhustenpäivä ja viikko Facebooksivustolla osoitteessa @Vanhustenviikko tai lähettä mällä tiedot tapahtumasta sähköpostitse osoitteeseen info@ vtkl.fi. Vanhustyön keskus liitto muistaa Päiviä kiitollisuudella lukuisista yhteistyöryh mistä ja hetkistä lakien valmistelussa ja täytäntöönpanossa. 6 min. Sosiaalineuvoksen arvonimi VTKL:n hallituksen jäsen pastori Timo Lemmetyiselle Tasavallan presidentti on 16.6.2017 myöntänyt toiminnan johtaja, teologian maisteri, pastori Timo Lemmetyiselle sosiaalineuvoksen arvonimen. Juhla on osa Suomen itsenäisyy den juhlavuoden tapahtumia. Päivin oma tutkijatausta näkyy mm
Muut jä senille suunnatut tilaisuudet löytyvät jäsenten extranetistä. 72 mattalaminoitua korttia si sältävät kysymyksiä luontoelämyksistä, luontoon liittyvistä toiveista, luontomuistoista sekä luonnontiedosta. VTKL osallistuu nyt toista kertaa järjestettävään Hyvin vointiHackathon viikonloppuun 27.–29.10. Opas ja vi deot julkaistiin 15.6. Liitto jälleen mukana monessa Vanhustyön keskusliitto oli näytteilleasettajana Kuntamark kinoilla Helsingissä 13.–14.9. Opas ja videot ovat ladattavissa liiton KOTITURVAhank keen verkkosivuilta osoitteessa www.vtkl.fi/kotiturva. Helsingissä. Syyskauden ensimmäi nen Aluefoorumi järjetetään Helsingissä 25.10., teemana mm. ja on mukana Apuväline 2017 messuilla Tampereella 9.–11.11. Keinot suojautua ongelmatilanteilta ovat niin hyviä toimintatapo ja kuin teknologisia ratkaisujakin. Aikaisemmin hän on työsken nellyt mm. Kortit sopivat mainiosti eri ikäisten henkilöiden yhdessäoloon. Uutena henkilönä tehtä vässä on aloittanut rakennusmes tari Raimo Saarelainen 1.9.2017 alkaen. Kätketyt äänet tilaisuudessa kansain välisenä kampanjapäivänä ikääntyneisiin kohdistuvaa kal toinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. Luontomieli kuvien herättelylläkin on positiivisia vaikutuksia ihmisen hy vinvoinnin kokemuksiin. Hän siirtyi liittoon jäsenjärjestö Diakoni asäätiö Foiben tytäryhtiö Foibe Oy:n ylläpitämästä asumispalvelukeskus Foibekartanosta Vantaalta, jossa hän työskenteli erilaisissa viestintä ja suunnittelutehtävissä sekä palve lujohtajana. YTM Hilla Kiuru toimii tutkija na Vanhustyön keskusliitossa, SeniorSurftoiminnassa 1.8.–31.12. Twitter @VTKL10, Facebook @VTKLry ja @Vanhustenviikko. Hackathonissa liiton kehittämis, innovaatio ja tutkimus (KIT) tiimillä on mm. Tilaukset: http://www.vtkl.fi/ tuotteet/virikemateriaali/ VTKL:n Onnitteluja Suruadressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhustyö lehden toimittaminen. Youtubessa lii tolla on oma kanava: Vanhustyön keskusliitto. 43 Vanhustyö 4 • 2017 KOTITURVA-hankkeen uudet videot ja opas auttamassa huijausrikosten ehkäisyä Poliisihallitus on useasti pyytänyt Vanhustyön keskusliiton apua turvallisuustiedon välittämiseen ikääntyneisiin koh distuvien huijausrikosten ennaltaehkäisemiseksi ja pysäyt tämiseksi. Terveyden ja hyvinvoin nin laitoksella tutkimusassistenttina. Aiemmin tehtävää hoita nut Pentti Heikkinen on siirtynyt eläk keelle 1.9.2017. mentorirooli. Haastamme kaikki vanhustyön tekijät ja toimijat jakamaan turvallisuustietoa ikääntyville ihmisille ja heidän läheisilleen. PohjoisKarjalan korjausneuvoja Lauri Takkunen siirtyy eläkkeelle 1.10.2017. Hilla on jatkoopiskelijana Helsingin yliopistossa. sote, maakunta, kunta ja järjestöyhteistyö. Tapio Rokkonen on toiminut aiemmin mm. Hengitysliitto HELI:n korjausneuvojana ItäSuomessa homevaurioihin, ilmanvaihtoongel miin, rakentamiseen ja muihin sisäil maasioihin liittyvissä kysymyksissä. VTKL:ssa Tuula työskentelee vaikuttamisen ja viestinnän tiimissä ja yhtenä tehtävänä hänellä on mm. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja!. erilaisten rakennustyyppien suun nittelua ja neuvontaa, määrä ja kustannuslaskentaa, työnjohdolli sia sekä rakennuttajan tehtäviä. VTKL:n materiaaleissa esitetään ratkaisuja mm. Lisätietoa tapahtumasta: www.hyvinvointihack.fi Voit seurata uutisia VTKL:n toiminnasta sosiaalisessa me diassa. pakkomyyntiin liittyviin ongelmati lanteisiin, asuntomurtojen ja muun rikollisuuden ehkäisyyn sekä myös läheisten aiheuttamiin uhkatilanteisiin. 2017. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. VTKL:n uudet luontokortit Vanhustyön keskusliiton uudet Luontokortit on suunniteltu luontoaiheisten keskustelujen virittämiseksi. Uutena henkilönä on tehtävän vastaanottanut rakennus mestari Tapio Rokkonen 1.8.2017 al kaen. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.fi/tuotteet. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toi nen tekstillinen ja toinen tekstitön. Hä nen tehtäviinsä on kuulunut mm. Opas sisältää yhteystiedot tahoista, joihin olla yhteydes sä ongelmatilanteissa sekä internetosoitteita, joista saa li sätietoa aihepiiristä. Tilaukset www.vtkl.fi/tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi. Tapahtuma on kohtaamispaikka, jossa eri alojen ihmiset tuodaan yhteen kehittämään uudenlaisia toimintamalleja, jotka voivat hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, tekoälyä ja robotiikkaa. Lisä tietoa, ohjeita ja julkaisuja löytyy myös rikoksentorjunnan verkkosivuilla: http://www.rikoksentorjunta.fi/fi/ Henkilöstöuutisia keskusliitosta FM Tuula Laine aloitti liitossa tiedotta jan tehtävässä kesäkuun alussa. VTKL:n on julkaissut kaksi videota ja oppaan ”Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi”. Tuulalla on pitkä ja mo nipuolinen kokemus kansainvälisis tä markkinointiviestinnän tehtävistä. Jaamme hyödyllistä tietoa ja kerromme liiton ta pahtumista ja ajankohtaisista asioista. Hän on toiminut vuodesta 1984 lähtien ProAgria PohjoisKar jala ry:n rakennustoimistossa. PohjoisSavon korjausneuvoja on vaihtunut. Tarkem pia tietoja löytyy Vahvikeaineistopankin Luontolaatikosta www.vahvike.fi > Luonto. Hinta 15 €
Opas on tarkoi tettu sosiaalihuoltolain soveltamisen käsikirjaksi kaikille sosiaalihuollon ammat tilaisille, yhteistyökumppaneille ja muille sosiaalihuollon toiminnasta kiinnostu neille. Riskialueet on jaettu neljään alueluokkaan, joita ovat ydintaajama, muu taajama, asuttu maaseutu ja muut alueet. (STM:n julkaisuja 2017:5) SOTEja maakuntauudistus: Hyvinvoinnin, terveyden sekä työja toimintakyvyn edistämisen aluekierros tulevissa maakunnissa Syksyllä 2017 järjestetään sote ja maakuntauudistuksen toimeenpa non tueksi hyvinvoinnin, terveyden sekä työ ja toimintakyvyn edistä misen aluekierros. Tavoitteena on tukea kuntien ja maakuntien monialaista valmiste lutyötä tunnistamalla alueen vah vuuksia ja kehittämiskohteita sekä verkostoimalla kuntia, maakuntia ja järjestöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisessa ja työ terveyshuollon järjestämisessä osa na uudistusta. Uusien kriteerien avulla parannetaan alueellista riskinarviomekanismia. Uudistetussa mallissa kriteerit muodostetaan valtakunnallisesti yhtenäisellä ta valla. Aluekierroksen ai kataulu löytyy osoitteesta www.alueuudistus.fi/hyvinvoinnin edistamisenaluekierros Uusi palvelutasopäätöksen malli parantaa ensihoitopalvelujen yhdenvertaista saatavuutta Ensihoidon palvelutasopäätöksen laatimista koskevat säännökset on uusittu ja niitä koskeva asetus astuu voimaan vuoden 2018 alusta. Kierroksen järjestää sosiaali ja ter veysministeriö yhdessä opetus ja kulttuuriministeriön, työ ja elinkei noministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, Kuntaliiton, Työterveyslaitoksen, maakuntien, kuntien, aluehallintovirastojen ja jär jestöjen kanssa. Tämä ensi hoidon yksikkö ei kuljeta potilaita. Päivitetty opas on julkaistu sähköisessä muodossa suomeksi ja ruotsiksi ja löytyy STM:n verkkosivuilta. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat aina kin lääkäri, sairaanhoitaja ja farmasian ammattilainen sekä tarvittaessa asiakas ja hänen omaisensa. Tämän yhden hen gen yksikön tehtäviin kuuluu potilaan hoidon tarpeen arviointi, välittömän hoidon aloittaminen ja muiden ensihoitopalveluiden yksiköiden tukeminen. Yksi ratkaisu lääkehoidon kokonaisuuden hallintaan on iäkkäiden lääkehoi don moniammatillinen arviointi (ILMA). ILMAmallilla toteutettu arviointi perustuu asiakkaan tervey destä, toimintakyvystä ja lääkityksestä kerättyyn tietoon.. Erityisesti kaivataan käytäntöjä, joiden avulla pystytään tukemaan kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia ja kotona selviytymis tä. Uudessa versiossa on otettu huomioon 30.4.2017 men nessä voimaan tulleet lakimuutokset ja oppaasta saatu palaute. Sosiaalihuoltolain lisäksi oppaassa käsitellään muun muassa lastensuojelulakiin ja terveydenhuolto lakiin tulleita muutoksia. Ensihoitopalvelun henkilöstön kelpoisuusvaa timukset säilyvät ennallaan. Oppaassa käydään läpi sosiaalihuoltolain säännökset ja avataan niiden tulkintaa esimerkkien ja hallituksen esityksen tekstien avulla. Uutena mahdollisuutena asetukseen on lisätty ensi hoitopalvelun yksikkö, jossa on yksi hoitotason ensihoitaja. Kierroksen tilaisuudet ovat vuoro vaikutteisia tapahtumia, joissa poh ditaan yhdessä monialaisen verkos ton kanssa, miten terveyttä ja hy vinvointia sekä eri väestöryhmien osallisuutta voidaan jatkossa poik kihallinnollisesti edistää. Ensihoitopalvelun hälytystehtävät jaetaan edelleen neljään kiireellisyysluokkaan. Myös sosiaalihuoltolain uudistusta koskeva aineisto on koottu verkkosivuille. Lisäksi ti laisuuksissa tarkastellaan, miten muutostilanteessa hyödynnetään systemaattisesti monialaisuutta ja hyviksi koettuja käytäntöjä. Kierroksen aika na pidetään tilaisuuksia jokaises sa tulevassa maakunnassa, ja ne ovat avoimia kaikille. Tilaisuudet on suunnattu erityisesti kuntien ja maakuntien päättäjille, viranhaltijoil le, hytetyöryhmien jäsenille, eri alo jen ammattilaisille, järjestöjen, op pilaitosten ja seurakuntien edusta jille sekä muille hyvinvoinnin ja ter veyden edistämisestä kiinnostuneil le. 44 Ajan virrassa Sosiaalihuoltolain soveltamisopas päivitetty Sosiaali ja terveysministeriö on päivittänyt sosiaalihuoltolain soveltamisen avuksi laadittua opasta. Oppaan tekemisessä on hyödynnetty valtakunnallisella koulutuskierroksella tehtyjä ja sosiaali ja terveysministeriöön lähetettyjä kysymyksiä ja kommentteja. Lisätietoja: http://stm.fi/artikkeli//asset_publisher/uusipalvelutasopaatoksen malliparantaaensihoitopalvelujenyhdenvertaistasaatavuutta Moniammatillinen lääkehoidon arviointi osaksi iäkkäiden lääkehoitoa Ensihoidon palvelutasopäätöksen laatimista koskevat säännökset on uusittu ja Uusia järkevän lääkehoidon toteutumista edistäviä toimintatapoja olisi otetta va käyttöön terveydenhuollossa. Opasta täydentää STM:n verkkosivuilla julkaistu kysymys ja vastauspalsta
Ideoita ylisukupolviseen yhdessä tekemiseen voi hakea ilmanikärajaa.fi verk kosivulta. Yleisö ja asian tuntijapyyntöjen perusteella messut siirretään Tampereelta Pasilaan Mes sukeskukseen. Yrityksiä, järjestöjä, oppilaitok sia, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä haastetaan ulkoilemaan ikäihmisten kanssa. Juuri ennen Vanhus tenviikkoa, 3.4.10.2018 Hyvä ikäta pahtuman yhteydessä VTKL organi soi Hyvän Iän Foorumin – Varaslähtö Vanhustenviikkoon, seminaarit alan asiantuntijoille, päättäjille, am mattilaisille, tutkijoille, opiskelijoille ja myös varttuneelle väelle itselleen. Ahkeria ulkoilijoita muistetaan tuotepal kinnoilla. Tavoitteena on lisätä eriikäisten yhdessäoloa arjessa. Työ Muistojen Talolla jatkuu. Yhdessä #ilmanikärajaa toimintamalli on kehitetty yhdessä Em ma & Elias, Eloisa ikä, Liikkuva koulu ja Voimaa vanhuuteen ohjelmien kanssa. VTKL:n koor dinoima Eloisa ikä ohjelman toi mijat kertoivat ständillään eloisas ti osahankkeiden ja myös yhteiske hittämisen tuotoksista ja tuloksista. Menestys tarinat ovat päättyneitä projekteja, jotka ovat erottuneet vaikutuksensa, yhteiskunnalli sen merkittävyytensä, innovatiivisten tulostensa ja/ tai luovan lähestymistapan sa ansiosta ja jotka voivat toimia innoituksen lähteenä muille. Vie vanhus ulos Lisätietoja, aineistoja ja osallistumisohjeita www.vievanhusulos.fi. Kunniamaininta on erityinen ja annetaan harvalle projektille. Liiton ja eloisan asiantuntijapuheen vuorot tavoittivat laajan kuulijakun nan sekä virittivät innostavaa kes kustelua iltamyöhään saakka. Järjes töt haastetaan järjestämään ulkoilutapah tuma valtakunnallisena iäkkäiden ulkoilu päivänä 5.10. asuinalueella toimivan päiväkodin, koulun, palvelutalon tai toisen järjestön kanssa. Seminaari on kaikille avoin ja ilmai nen. TULEVAT TAPAHTUMAT Ikäinstituutti kutsuu järjestöt mukaan Vie vanhus ulos -kampanjaan 5.9.–5.10.2017 hyvinvoinnin ja eri-ikäisten yhdessäolon lisäämiseksi Vie vanhus ulos kampanja starttasi 5. Kotkan Muistojen Talo mukana menestystarinassa Euroopan komissio on valinnut ”menestystarinaksi” Euroopan muistelutyöver koston hallinnoiman projektin ”Remembering Yesterday, Caring Today Training” (RYCTT). Ilmoittautuminen ja lisätietoa osoitteessa: http://www.eloisaika.fi /ajankohtaista/ tapahtumat/?x25732=255184 Hyvä ikä 2018 -tapahtuma Vanhustyön keskusliitto on toiminut pitkään Hyvä ikä tapahtuman järjes täjäkumppanina yhteistyössä Expo mark Oy:n kanssa. Kotkan Muistojen Talo (www.muistojentalo.fi ) on toiminut Suomen ainoana luovan muistelutyön kehittämis ja koulutuskeskuksena vuodesta 2005 lähtien ja ollut alus ta asti aktiivisesti mukana Euroopan muistelutyöverkoston kansainvälisissä pro jekteissa. Kampanjalla edistetään ulkoilua tur vallisessa seurassa säästä ja vuodenajasta riippumatta. Kotkan Muistojen Talo on ollut ainoana Pohjoismaana mukana RYCTT projektissa vuosi na 2012–2014, kuten myös koulutusprojektia edeltäneessä Remembering Together. Vanhustyölehden numerossa 3/2016 oli kirjoitus ”Kotkan Muistojen Talo: Jo 10 vuotta hyvinvointityötä kulttuurin keinoin”. http://www.utu.fi /fi /Ajankohtaista/ Uutiset/Sivut/gerontologianpaivil lapohdittiinmillaistaonvanhuus 100vuotiaassaSuomessa.aspx Mitä on vanhuus -seminaari Vanhustyön keskusliiton koordinoi ma Eloisa ikä ohjelma sekä Kas vun ja vanhenemisen tutkijat ry (Ka Va) järjestävät 31.10.2017 klo 12– 16 Helsingissä tutkimusseminaarin ikääntymisen ja vanhuuden julki suuskuvista ja kä ytännöistä. esim. Reminiscence Training for Family Carers of people with Dementia/ Muistoista voimaa omaishoitoon projektissa (RTT) vuosina 2010–2012. syys kuuta ja huipentuu valtakunnalliseen iäkkäi den ulkoilupäivään Vanhustenviikolla torstai na 5.10. 45 Vanhustyö 4 • 2017 KESÄKUULUMISIA JA AJANVARAUSTA Gerontologian päivät Vanhustyön keskusliitto osallistui 7.–9.6.2017 Turussa järjestetyille Gerontologian päiville. Tapahtumat ovat osa Suomi100 juhlavuoden ohjelmaa. Ulkoilutarinoita, kuvia ja videoita kannustetaan jakamaan sosiaalisessa me diassa hästägillä #vievanhusulos. Tulo Hyvän Iän Foorumiin ja messuil le on syytä varata jo kalenteriin, tu lossa innostavaa asiaa vanhuusiäs tä ja näkökulmia vanhustyöstä sekä sen tekijöistä
era diskussioner, broschyrer och åsiktspåverkning. På motsvarande sätt innehåller socialbranschen rådgivning bl.a. Människans, hos äldre kvinnor även makens, utbildning och ekonomiska situation bestämmer skillnader i hälsa och funktionsduglighet, även som gammal. 6. Satu Helin 46 Ledare Olika handledningar och rådgivningar I yrkesutbildades arbete i hälsovården har genom tiderna i vården ingått hälsofostran som med ny orientering har ersatts av begreppen rådgivning, handledning och hälsofrämjande. Vanor, tycke och saker man gör med andra människor kan vara mångdubbelt starkare grunder för val än sakkunnigas råd. För genomförande av saker som yrkesutbildade anser enkla kan kanske behövas . Alltid är det inte så och att uppnå önskat resultat kräver planering av kommunikation och interaktion samt genomgång av människans tidigare levnadsvanor och erfarenheter, gemensamma diskussioner och överenskommelser. I detta nummer presenteras bl.a. med hjälp av teknologi. Servicesystemets funktion har stärkts av förebyggande verksamhetsmodeller som utvecklats av patientoch folkhälsoorganisationerna. Rådgivning som ord förknippas med sakkunskap, i allmänhet med yrkesutbildad auktoritet som förmedlar kunskap till annan person. I CFGV:s beskrivningar av äldres handledningsoch rådgivningsfunktioner framkommer olika sätt att nalkas målinriktad handledning och rådgivning. regeringens två spetsprojekt. Sålunda verkar det att fi nnas ökande eft erfrågan på rådgivning och kunskapsinhämtning. De olika artiklarna i projektet ”Hemvård för äldre utvecklas och närståendevården för alla ålderskategorier förbättras” öppnar den centraliserade servicehandledningen. Människorna ber även om hjälp av yrkesutbildade, av erfarenhetsexperter eller kamrathandledare som genomgått motsvarande saker. Beslutsfattandet påverkas av olika saker hos olika människor; kunskapen är inte närmelsevis den viktigaste faktorn såsom yrkesutbildade kan tänkas förmoda. Förutsättningar för aktivt liv och deltagande är utöver hälsan boendeförhållandena, servicen samt att klara begränsad funktionsförmåga t.ex. Rådgivningar och handledningar är framgångsrika när människor frågar om råd och är intresserade av nya kunskaper. Rådgivningssystemet har baserats på förutsägande och eliminering av risker. Chanserna att lyckas torde ökas av att merparten av äldre är mycket intresserade av sin hälsa och sin välfärd. Trots detta har hälsotillståndets utveckling inte varit jämlik, vilket syns även i ålderdomen. Att lyssna på vanor, styrka positiva saker och foga ny kunskap till dem och periodisera mängden ny information för olika diskussionstillfällen ger bra utgångspunkter för planering av rådgivning för äldre. om hur socialskyddsförmåner ansöks. Människan är till sina utgångspunkter självständig, autonom och vill besluta om sina egna saker. Vid sidan av givande av information krävs att yrkesutbildade förstår människornas motivationsfaktorer och sökande av alternativa lösningar. Yrkesutbildade i sin tur får stöd genom arbetshandledning och mentorering. Yrkesutbildade får upprepade gånger fundera på hur mycket och hur många gånger man måste försöka påverka en människa och var går gränserna för när man ska acceptera och ge eft er för människans egen vilja. Vid skötseln av hälsotillståndet, ibruktagandet av tekniska apparater och vid lyckad läkemedelsbehandling är en förutsättning att klienten får råd av yrkesutbildade. Inom socialvården fi nns mycket både specialfrågor kring det egna området och kontaktpunkter med hälsofrämjande när man vill påverka att människor omfattar positiva vanor eller undviker faktorer som ger svårigheter. Att främja äldres hälsa och välfärd betyder att stärka funktionsförmågan, livskvaliteten och innehållet. Handledning som stärker resurserna ger klienterna stöd. Också i projektet ”Hälsa och välfärd ska främjas och ojämlikheten bli mindre” står handledningen i centrum. Skrift lig rådgivning har till stor del övergått från broschyrer till nätet
Restauratören hade aldrig fått för sig att börja ge allmänna kostråd när han räcker över menyn. Till slut vädjar man med en snäsning till vad det blir om man börjar springa eft er allas nycker. För det första att om saken inte tas upp förbigås önskemålen som betydelselösa. Risken för hjärtoch kärlsjukdomar ökar. ”Då det en gång inte går in”. Om informationen anses viktig ska den ges även åldringar. Mitt önskemål hade inte ansetts vara konstigt Kolumn Markku Lehto, PD Ordförande för CFGV:s fullmäktige eller krånglande utan man hade gjort som jag sade. Fler vittnen tillkallas. Får klienten göra ohälsosamma råd. Anta att jag trettio år tidigare hade gått till en välrenommerad restaurang på orten och önskat att ”stekt strömming” på menyn steks i smör eller kanske att de uttryckligen inte steks i smör. Ålderdomen berättigar inte till undertryckande, nedvärderande eller ohörsamhet. Det behövs inte många steg i den riktningen för att verksamhetskulturen ska börja förvittra och cynism styr atmosfären. Såsom man gör även med andra människor. Om det är frågan om levnadsvanor som inte ur alla synvinklar är bra men hen har tillräckliga kunskaper om följderna av sina göranden och de inte skadar andra måste man respektera hens frihet att fungera som hen vill. Onko varaa hyvään vanhuute en. När jag smakar på gröten opponerar jag mig och hon snäser att det nog är bra och går sin väg mumlande någonting om envisa gamla gubbar. När jag fått gröten insisterar jag på att få veta om det är smör och hon lirkar glatt ”ja, ja”. Men jag ger inte eft er. Budskapet ska kanske ges en annan form och framföras så att åhörarens särdrag beaktas. 47 Vanhustyö 4 • 2017 Min egen sak N ågon gång kommer troligen den dag då min funk tionsförmåga gått ner så mycket att jag måste skötas av andra. Man borde inte påstå att margarin är smör och att det är övermäktigt att anska. Först försöker man ge anvisningar och upplysning, men om det inte går fram gör man annorlunda än åldringen önskar. Hen hade antagit att jag blir sårad av sådant. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Antagandet att en åldring, även om hen är tillräknelig, har för vana att fästa sig vid onödiga detaljer leder till tre felaktiga konklusioner. Kants gamla råd är fortfarande värdefullt. a smörknappar men visst är det på sin plats att tala om hur hälsa och funktionsförmåga bäst upprätthålls. Det lönar sig att ersätta med djupfrysta vinbär. Den som ansvarar för min gröt tycker det är egalt om klicken är smör eller margarin. Den andra felaktiga konklusionen är att det inte längre anses nödvändigt at ge kloka råd och anvisningar. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat:. Det kan börja med en oskyldig liten syssla som motiveras med brådska och sakens obetydlighet. Den tredje felaktiga konklusionen är en kombination av dessa två. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Hur långt borde man följa experternas råd när de berördas önske mål är annorlunda. Då det inte råkar fi nnas smör ersätter hen den med ett annat fett. Jag är alltså en gaggig åldring vars historier inte är värda att tas på allvar. Samma råd skulle man nog ge åt personer i arbetsför ålder. Till stöd för sina ord citerar hen en färsk artikel ur tidskriften Tiede och minns hur också gubben Mäkinen hade ändrat sin åsikt eft er att ett halvt år ätit frysta bär på morgonen. När det sägs att verksamheten är klientorienterad och att klienten styr servicesystemet, vad avser man egentligen med det. Enhetens ansvariga talar om för gamla pappa att smör inte alls är hälsosamt. Då trampar man på ett sluttande plan. Tänk om man kunde generalisera ditt beteende och tänk om det gällde dig själv eller dina närstående. Ponera att jag önskar få en smörklick i morgongröten. Jag fortsätter ihärdigt att morra. Det är etisk betänkligt att bunta ihop de äldre och undervärdera deras förmåga att förstå sakernas betydelse. 6 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. De anhöriga lugnar genom att säga att ja, ja, du har nog rätt men att det inte lönar sig att göra stort nummer av detta. Inte ens om man bevisar för mig att kostansvariga rådets rekommendationer går emot mina önskemål
Toiminnanohjauksen digitalisoimisella enemmän aikaa asiakkaillesi DomaCaren avulla Sinun on mahdollista tehdä RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmässä, mikä tehostaa työaikaa ja antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. SUJUVAA ASIAKASTIETOJEN HALLINTAA KATTAVA JA AUTOMATISOITU LASKUTUS SELKEÄ JA HELPPO MOBIILISOVELLUS YHTEENVEDOT TOIMINNAN TEHOSTAMISEKSI Hoidon laadun tehokas seuranta Ajantasainen tieto aina saatavilla Enemmän aikaa asiakkaillesi DOMACARE RAI DOMACARE MOBIILI DOMACARE LASKUTUS RAI | 50 integraatiota | PSOP | 20 000+ käyttäjää | eResepti – Lue lisää: www.domacare.fi Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai DomaCare Mobiili tehostaa hoitajien liikkuvaa arkea. DomaCare RAI tukee moniammatillista yhteistyötä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus. Mobiilisovelluksemme avulla saat kaiken DomaCareen tallennetun tiedon hoitajien ulottuville ja mahdollistat tietojen ajantasaisen tarkastelun, päivittämisen sekä päivittäiskirjausten tekemisen jo asiakkaan luona. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCarella laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa.Mahdollistamme sujuvan laskutusprosessin oli kyseessä sitten kuntien koontilaskutus, palvelusetelilaskutus tai vaikkapa käytetyn ajan mukaan tapahtuva liikkuvan työn laskutus