SENIORARBETE SENIORARBETE 4 • 2018 TEEMA: Työn muutos ja henkilöstö Varaudu vanhuuteen Digiä ja tekoälyä vanhustyössä Arkikuntoutusta kotihoitoon
Tarvitsemme kuitenkin lisää tietoa vanhustyön muutoksista työn digitalisoituessa. Teknologia voi helpottaa työn organisointia ja fyysistä rasitusta, parantaa vuorovaikutusta sekä vähentää inhimillisiä virheitä. TEEMA: Työn muutos ja henkilöstö Henkilöstön näkökulmasta ikäihmisten palvelut ovat olleet jo pitkään erittäin kuormittava ala. on ollut mukana monissa muutoksissa. 10 170-vuotias Fruntimmersföreningen i Helsinfors r.f. Kunniapuheenjohtaja Eva Stockmannin kirjoitti elävän kuvauksen yhdistyksen vaiheista. 16. Kotihoidon kuormitus on kuitenkin kasvanut laitoshoidon vähentämisen myötä. Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio näkyvät laajasti myös vanhustyössä. Mistä kotihoidon ongelmat johtuvat ja miten niitä voitaisiin vähentää. 2 4 • 2018 SENIORARBETE Seuraava numero ilmestyy 16.11.2018 | Lehden teema YHDENVERTAISUUS 88 170-vuotias Fruntimmersföreningen i Helsinfors r.f
3 Vanhustyö 4 • 2018 Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. • Satu Niskanen 20 ”Pitihän minun teille näyttää!” • Emma Liukko, Tea Saarela 22 Kolumni • Reijo Tilvis 23 Pakina • Ari Liimatainen 24 Työtä omaishoitajien hyväksi, täydellä sydämellä • Leena Welling, Minnamaria Salminen 26 Riskiperusteinen turvallisuusjohtaminen entistä tärkeämpää vanhustyön muutoksessa • Lilja Palo, Soili Martikainen 28 Arkiteknologia käyttöön! • Kaisa Eskelinen 30 Vanheneminen.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Petteri Viramo, Juho Merilahti 14 Toimintatonni-palkitut Opittiin yhdessä tekemällä • Satu Suni 16 Kotihoidon työntekijät äärirajoilla • Timo Sinervo 18 Suomen kotihoitoon mallia Norjasta. – varaudu vanhuuteen • Reija Heinola, Katja Helo 32 Viisaasti varautuen kohti uusia vuosikymmeniä • Marja-Liisa Torniainen 36 Caritas 20 vuotta – Yhteisöllisyyden puolesta yksinäisyyttä vastaan • Marja-Leena Tahkola, Sanna Tervo 39 Vanhustyön johtajien palsta Pienillä teoilla ja hyvällä johtamisella vaikuttavuutta • Päivi Maisila 40 Keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare Friheten att välja garanterar kvaliteten • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Reijo Tilvis. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Tuula Laine, Marja-Liisa Laitinen 6 Järjellä ja tunteella – portaita tulevaisuuteen • Markku Lehto 8 Vanhustyön digitalisaatio: työntekijät teknologian kehittäjiksi • Mia Tammelin, Sakari Taipale, Helena Hirvonen 10 Hyväntekijästä vahvaksi vanhustyön toimijaksi – Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. 170 vuotta • Eva Stockmann 12 Tekoälyllä laatua ja tuottavuutta kotihoitoon – muuttuuko hoitajan työ. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Viisas työpaikka joustaa • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Digitalisaatio ja tekoäly vanhustyössä. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen
Tällöin ratkaisevaan osaan voi nousta se, kuinka työpaikalla tuetaan työntekijän hyvinvointia ja suhtaudutaan erilaisiin elämäntilanteisiin. Kun työntekijä kokee työelämän ja oman arjen oleva tasapainossa, työntekijät myös ovat terveempiä, voivat paremmin ja antavat itsestään työssä enemmän. Tässä tilanteessa joudumme miettimään, mistä saamme riittävästi hoitavia käsiä tai veronmaksajia, jotka mahdollistavat hyvinvointipalvelumme. Se vaatii johtamiselta ja koko työyhteisöltä enemmän. Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu, kun vastuulla on sekä pienten lasten että ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempien tai muiden läheisten hoito. Moni toivoo työn mukautuvan omaan elämäntilanteeseen erilaisten joustojen ja osa-aikaisuuksien myötä. Samanaikaisesti iäkkäät ikäryhmät ovat suuria. Monella osaajalla kun on jo varaa valita työpaikkansa. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työelämä ottaisi paremmin huomioon työntekijän hoivavastuut sekä arkisen elämäntilanteen. Näissä tilanteissa moni työssäkäyvä toivoo työantajaltaan joustavuutta ja valmiutta erityisjärjestelyihin. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettanut selvityshenkilön kartoittamaan keinoja työelämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen. Esimerkiksi mahdollisuus osa-aikatyöhön tuo monen arkeen tarpeellista helpotusta ja auttaa yhdistämään työtä ja perhe-elämää. 6. Yhtenä isoimmista vaikuttavista tekijöistä on vinoutuva väestörakenne. Tässä tilanteessa on merkitystä sillä, kuinka työpaikka ja työyhteisö mukautuu työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen. Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä, joilla on suuria haasteita yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Viisas työpaikka joustaa S uomalaisten työelämää ravistelevat monet suuret muutosvirtaukset. Usein puhumme työn ja muun elämän yhteensovittamisen hankaluudesta pienten lasten hoivan yhteydessä, mutta samalla tavoin työikäisen aikaa ja voimavaroja voi viedä myös ikäihmisten hoiva. Selvitystyön käynnistäminen on tarpeen ja sen taustalla on tarkkanäköisiä havaintoja työntekijöiden arkihuolista. Ikääntyvässä yhteiskunnassa työssäkäyvien ihmisten hoivavastuut omaisistaan lisääntyvät, mikä vaatii työnantajilta kykyä vastata työtekijöiden tarpeisiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa osaajat ja avoimet työpaikat eivät monin paikoin kohtaa. Joustavuus maksaa itsensä takaisin
Hän uskoo, että työvoiman tarve ei vähene vaan pysyy samana tai kasvaa. Muutos on käynnissä ja siitä tulee suuri. Jo kahdessa vuodessa hankkeemme aikana kehitys on ollut nopeaa. Voittaja on se, kenet asiakas valitsee. Kansainväliset ratkaisut eivät aina sellaisenaan sovellu kansallisiin periaatteisiin ja hoitokäytäntöihin. Tilalle voi tulla psyykkisiä rasitteita, elleivät laitteet ja sovellukset muutu käyttäjälähtöisemmiksi. Miten digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat vanhustyöhön. Missä määrin tekoälyn kehittyminen muuttaa työn määrää ja luonnetta. Työ kevenee fyysisesti, helpottuu ja nopeutuu. Joitain viestintään liittyviä palveluita voidaan korvata kokonaan digitaalisin menetelmin. Vanhustenhoidossa on yhä enemmän digitaalisista palveluista maksavia asiak kaita. Samalla kun teknologian pelätään vievän työpaikkoja, sen odotetaan helpottavan rutiineja, vähentävän kiirettä ja vapauttavan aikaa läsnäoloon. Älylaitteet ja sovellukset, jotka edellyttävät jatkuvaa uuden omaksumista, ovat monessa työssä jo arkea. Kuinka suuri muutos on vanhustenhoidossa odotettavissa 10 seuraavan vuoden aikana. Suurilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia investoida erilaisiin ratkaisuihin ja panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Digitalisaatio muuttaa työtä, ja haasteena onkin tarkoituksenmukainen koulutus. Pienet yritykset taas voivat käyttää enemmän ketteriä ratkaisuja ja kokeiluja. Miten on arvioitu vanhustenhoidon käyttäjien valmius maksaa digitaalisista palveluista. Onnistuminen on kiinni siitä, miten ihminen pysyy muutoksessa mukana ja kuinka laitteiden ja sovellusten käyttäjäystävällisyyttä saadaan kohennettua. Mutta ikääntyneiden määrän kasvaessa ja heidän hyvinvointinsa, terveytensä ja toimintakykynsä jatkuvasti kohetessa on mahdollista, että he haluavat ainoastaan digitaalisia palveluita. Tuula Laine, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Eero Laitinen Digitalisaatio ja tekoäly vanhustyössä. Missä määrin digitalisaatio ja tekoäly muuttavat vanhustenhoidon palveluntuottajien keskinäisiä asemia. Muutos koskee hoitoalan koko henkilöstöä. 5 Vanhustyö 4 • 2018 kysy & vastaa Vanhustenhoidolle on tyypillistä asiakaskohtainen työpanos. Muutos lähtee koulutuksesta, ja se koskee sekä ammattitutkintoja että täydennyskoulutusta. Digitaaliset palvelut maksavat käsitykseni mukaan vähemmän silloin, kun ne hoidetaan hyvin. Kysyimme tätä Digisote-hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Laitiselta KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulusta. Hallinnolliset työt voidaan ulkoistaa hoitolaitoksista ehkä kokonaan. Mitä työntekijäryhmää muutokset koskettavat voimakkaimmin. Ikäihmisillä on käytössään yhä enemmän tietokoneita, tabletteja, älypuhelimia jne. Tekoäly ei nähdäkseni vaikuta työmäärään, mutta työn luonteeseen se vaikuttaa varmasti. 6 Teksti: toim. Onko digitaalisten palvelujen rooli vanhustenhoidon tulevaisuudessa korvaava vai täydentävä. Marja-Liisa Laitinen. Viime kesänä ilmestyi useita tulevaa luotaavia raportteja tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista. Näkisin, että digitaaliset palvelut ovat pääasiassa täydentäviä
Laitoshoitoon liittyi myös työvelvoite, mikä selitti sen edullisuutta. Tuotantorakenteen muutos, kaupungistuminen ja maaseudun liikaväestö tekivät ruotuhoidon lopullisesti mahdottomaksi. Tunne ja tahto Haapaveden päätöksenteko kuvaa mainosti sitä, ettei pelkkä virkakirje riitä. Vähitellen siitä tuli vakiintunut toimintamalli. Nyt on aika puhua tilanteen mukaan elävästä mallista. Ensin enemmistö tosin vastusti ajatusta. Murros on enemmän kuin muutos Vakiintuneissa oloissa tavoite on suhteellisen selkeä ja keinojen vaikutus tunnetaan. Avohoidon puolesta alettiin puhua puoli vuosisataa sitten. Päätös sisältää aina arvovalintoja, ja arvot liittyvät tunteisiin. Kun toimintaympäristö muuttuu, tuo ehto ei täyty. Mitä niistä voisi oppia. Helsingius lähetti kunnille virkakirjeen, jossa hän kehotti niitä ryhtymään toimenpiteisiin vaivaishoitolaitosten perustamiseksi. 6 Teksti: Markku Lehto, VTT, VTKL:n valtuuston puheenjohtaja 2007–2018 Kuva: Hannele Lehto J oulukuussa 1889 valtakunnan vaivaishoidon tarkastelija G. Suunnittelumaailmasta tutulla tavalla sanottuna molemmissa tapauksissa vanha paradigma murtui ja uusi astui tilalle. Tilalle tarjottiin uusia asumisen ja palvelun muotoja. Jälkeenpäin on helppo olla viisas. Paradogman murtuessa kuvaan astuvat tunne ja tahto. Tämän monitoimimallin eteenpäin vieminen vaatii vankkumatonta muutostahtoa ja -taitoa.. Se rakentuu monien lähteiden tarjoamien voimavarojen ja prosesseja tehostavan teknologian hyväksikäyttöön. Vanhaan toimintamalliin sitoutunut asiantuntemus ei anna valmiita vastauksia. Pohjana oli inhimillisten näkökohtien lisäksi laskelma, jossa todisteltiin laitoksen olevan muita hoitotapoja edullisemman. 1950-luvulta lähtien elintason ja varsinkin asumisolojen paraneminen vähensivät laitoshoidon tarvetta. Muutos herätti nytkin epäilyjä, mutta eteni kuitenkin. Politiikaksi se muotoutui parikymmentä vuotta myöhemmin. Laitospainotteista hoitoa ryhdyttiin jarruttelemaan 80 vuotta myöhemmin. Tavoite hämärtyy eikä toimenpiteiden vaikutusta tunneta kuin osittain. Järjellä ja tunteella – portaita tulevaisuuteen Kokeilu on yksi tapa testata ideaa. Jos ei synny tunnetta, ei synny päätöksiä. Laitosverkoston rakentaminen oli modernia vanhustenhuoltoa 130 vuotta sitten. Epäilijöiden käännyttämiseksi käytiin katsomassa, miten asiat oli muualla hoidettu. Helsingiuksen suosittelemaa laitosmallia kokeiltiin muun muassa Haapavedellä ja todentotta ainakin siellä se Konr. Taas vedottiin kustannuslaskelmiin. A. Reijo Waara) väitöskirjan (1892) mukaan osoittautui edulliseksi. Relanderin (myöh. Ajatus ei ole uusi
Hoito-, kuntoutusja ystäväpiiritoiminnot ovat sen jälkeen räätälöitävissä yksilöllisesti niin, että ne elävät reaaliajassa ja reagoivat sujuvasti toimintakyvyn ja -tarpeen mukaan. Niille alisteisia osatavoitteita ovat asiakkaan roolin vahvistaminen, paraneva tuottavuus ja maltillinen menojen kasvu. Eli tyytyväisyys, tuottavuus ja taloudellisuus. On tehtävä valinta. Viisaasti sovellettu teknologia auttaa arvioimaan hoidon tarvetta, etsimään vaihtoehtoja, huolehtimaan jatkuvuudesta, parantamaan kommunikaation tasoa ja poistamaan väärinkäsityksiä. Lyhyesti sanottuna vakaissa oloissa on kuultava vakiintuneita tietolähteitä, murrosvaiheen lähestyessä on herkistettävä korva intuitiivisille äänille ja jos niiden mukaan päätetään toimia, on hankittava tueksi raudanluja käytännön asiantuntemus. Tarvitaan Väinämöisen tietoa, Lemminkäisen äidin tuntoja, Pohjan akan tahtoa ja Ilmarisen taitoa. Tulos paranee, kun muutosta vauhditetaan tehokkaan neuvonnan ja tiedotuksen avulla. Kivijalkana tulee olla vanhuuden ja vanhusten arvostus, oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Helsingiukselta ja ReijoWaaralta löytyi tahtoa. Taito kruunaa tuloksen Sen jälkeen, kun tahto on asettunut sisäisen äänen kannalle, tarvitaan taitoa, tarvitaan sellaisia henkilöitä, jotka osaavat muokata toimintamallin elävässä elämässä toiseen muotoon. Älykäs algoritmi poistaa horjuvuuden hoitosuunnitelmista ja -ketjuista. Tyytyväisyyttä tavoitellaan antamalla asiakkaalle välineet, joiden avulla hän voi valita haluamansa hoidon ja hoivan muodon. Valinnat ohjaavat palvelujen muotoutumista. Asiakasseteli ja hoitobudjetti vievät siihen suuntaan. Kehittyvän tekniikan avulla voidaan niin ikään alentaa sairausja tapaturmariskejä. Keskustelu laitosja avohoidosta tuntuu sen jälkeen aikansa eläneeltä. Taito tarkoittaa vankkaa käytännön kokemusta, johon yhdistyy luova ja ennakkoluuloton ote. Vaikuttaa vahvasti siltä, että paradigman murros on edessä. Kehittyvä tekoäly yhdistää muitta mutkitta tekijät toisiinsa ja pitää huolen prosessin toimivuudesta. 7 Vanhustyö 4 • 2018 Kun sinänsä huolellisesti koottu seurantatieto ja vaikeasti hahmotettava tuntemus joutuvat vastakkain, kuvaan astuu tahto. Ajatuksia sekoittavat ristiriitaiset asiantuntijanäkemykset ja kiukkuiset kansalaispalautteet. Murrokseen ei pidä lähteä tekniikka edellä. Siihen johtaa tietotekniikka ja tekoälyn tulo, haluttiin tai ei. Tämä on päättäjille suden hetki. Tarvittaessa ohjausote voi olla reippaampikin, jos markkinoille ilmaantuu kermankuorijoita, joilla ei ole vastuullista toimintamallia. 6 • kuunnellaantuntumaa • tietolähteidentäydentäminen Kriisi • tiedonanalysointi • jatkuvakorjaaminen Vakiintuneet olot • voimakasmuutostahto • luovakäytännönosaaminen Uusi malli Paradigman muutos eli murros.. Kaikkea tätä löytyy kansalliseepoksestamme. Tarvitaan myös uskomattoman paljon sitkeyttä. Teknologia on muokattavissa niin, että se parantaa vanhusten omatoimisuuden edellytyksiä ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta. Tähän tarkoitukseen on kehitettävä uusia menetelmiä, jotka hienovaraisesti ohjaavat niin hoitajia kuin hoidettavia lyhytnäköisten houkutusten ohi. On houkuttelevaa nukkua onnensa ohi. Sitä tukemaan tarvitaan vankka vanhustyön osaaminen. Seurataanko vakiintuneiden oppien mukaista polkua vai kuunnellaanko tuota heikommin dokumentoitua tietoa. Entä nyt Suuret ikäluokat ovat kohta hoivajonossa, teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja julkisen talouden katto jarruttaa menokehitystä. Asiakkaiden tueksi tarvitaan opastusta ja neuvontaa
Työn tekemisen käytännöt muuttuvat jatkuvasti. Osa aiemmin kasvokkain tapahtuneesta vuorovaikutuksesta voidaan toteuttaa fyysisesti etäältä tai hoitaa teknologiavälitteisesti, napsauttamalla älypuhelimen painiketta. Työntekijöiden kokemusten mukaan nämä muutokset ovat toisinaan, mutta eivät suinkaan aina, toivottuja. Ensinnäkin, työn fyysisiä vaatimuksia voidaan helpottaa teknologian avulla. Muutokset riippuvat siitä millaista työtä tehdään, missä ja kenen kanssa. T yön digitalisoitumista koskevassa julkisessa keskustelussa nostetaan usein esille, että digitalisaatio vaikuttaa työmarkkinoiden rakenteisiin. Epäonnistuessaan työn seuranta ja työprosessin osittaminen aiheuttavat työntekijöille kovaa kiirettä ja stressiä sekä heikentävät työhyvinvointia. Miten digitalisoituminen muuttaa vanhustyötä. Kolmas ilmeinen muutos on, että työntekijöillä on uusia osaamisvaatimuksia. Kysymykseen on vaikeaa vastata yksinkertaisesti. Tietoa voidaan hyödyntää työprosessien suunnittelussa ja resursoinnissa, esimerkiksi käyttämällä toiminnanohjausjärjestelmää työn organisoinnissa. Hoivaja huolenpitotyön otaksutaan korvautuvan teknologialla vain osin. Näin työn seuranta helpottuu organisaatiotasolla. Tutkijoilta kysytään usein, miten digitalisaatio muuttaa työtä. 8 Teksti: Mia Tammelin, akatemiatutkija ja tutkimusjohtaja, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto Sakari Taipale, ”Teknologiat, ikääntyminen ja hoiva” -tutkimusryhmän johtaja ja Helena Hirvonen, yliopistotutkija, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto Kuvat: Jonne Renvall (Mia Tammelin), Martti Minkkinen (Sakari Taipale), Jyväskylän yliopisto (Helena Hirvonen) Vanhustyön digit alisaatio: työntekijät teknologian kehittäjiksi Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio näkyvät myös vanhustyössä. Kasvokkaiset kohtaamiset työkavereiden ja esimiesten kanssa saattavat vähentyä ja vuorovaikutus siirtyä esimerkiksi älypuhelimen pikaviestikanaviin, mikä vaikuttaa työpaikkojen yhteisöllisyyden kokemiseen. On selvää, että esimerkiksi vanhustyössä laitosympäristö eroaa asiakkaan kotona tehtävästä työstä ja että esimiestyö muuttuu eri tavalla kuin päivittäistä hoivaa tekevien työ. Esimerkiksi nostorobotteja on tuotu markkinoille ja liikkuvaa työtä korvattu etäyhteyslaitteilla. Mikäli kiire ja työstressi yhdistyvät muihin kuormitustekijöihin, kuten työn emotionaalisiin ja fyysisiin haasteisiin ja siihen, että mahdollisuudet vaikuttaa oman työn sisältöön tai aikataulutukseen laskevat, voi työntekijän koke. Teknologiaa valjastetaan helpottamaan työn organisointia ja fyysistä rasitusta, tehostamaan ja seuraamaan työtä, parantamaan vuorovaikutusta sekä vähentämään inhimillisiä virheitä. Tiedämme, että työyhteisöja esimiessuhteet ovat keskeinen työhyvinvointia tuottava tekijä. Tarvitsemme työntekijälähtöistä tietoa vanhustyön muutoksesta työn digitalisoituessa. Tutkittua tietoa on alkanut vähitellen kertyä, mutta sitä on edelleen tarjolla pirstaleisesti. Toiseksi, sosiaalinen vuorovaikutus työssä muuttuu. Teknologialla ja digitalisoitumisella on yhä suurempi rooli lähes kaikissa töissä, vaikka vertailuajankohdaksi otettaisiin vain kymmenen vuoden takainen lähimenneisyys. Uusi teknologinen sovellus vaatii kykyä omaksua teknologiaa ja usein uutta osaamista.Teknologian avulla kerätään paljon tietoa työprosesseista. Teknologian kehittyessä koneille annetaan aiemmin ihmisille kuuluneita työtehtäviä, ja ennusteet povaavat tiettyjen ammattien katoamista. Keskittyminen työmarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin on jättänyt varjoonsa digitalisoitumisen merkityksen työhyvinvoinnille, johtamiselle ja työprosesseille. Vaikkei työn digitaalista muutosta voida kuvata yksiselitteisesti, haluamme nostaa esille muutamia asioita nimenomaan uuden teknologian ja digitalisaation vaikutuksista vanhuspalvelujen työntekijöiden työoloihin ja työn organisointiin
Toimintakykyä tukevia työkaluja vanhustyöhön Kotimaisia & luonnonläheisiä tuotteita www.noppaperhonen.fi www.noppaperhonen.fi info@noppaperhonen.fi puh. Seuraamme vanhustyössä tapahtuvia muutoksia seuraavan kahdeksan vuoden ajan. 040 596 5216 / Marja Ruoti Laantintie 117, 49520 Reitkalli. Työtä tulisikin digitalisoida sosiaalisesti kestävällä tavalla. Alkuvuodesta 2019 toteutamme kyselytutkimuksen vanhustyön asiantuntijoille. 9 Vanhustyö 4 • 2018 Lisätietojatutkimusryhmänja huippututkimusyksiköntoiminnastasivulta: www.jyu.fi/agecare mus työstä painua miinusmerkkiseksi, jopa sietämättömäksi. Suomen Akatemian rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston koordinoimassa Ikääntymisen ja hoivan huippututkimusyksikössä tarkastelemme hoivatyön digitalisoitumista eri tutkimusaineistoin. Osallistumalla kyselyyn jaat arvokasta tietoa työn arjesta, joten pysy kuulolla ja osallistu. Tärkeää on, että käyttäjäkokemukset ohjaavat digitaalisten sovellusten kehittämistä. Kysely suunnitellaan yhteistyössä eri järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa. Työvoimapulasta kärsivällä alalla ei ole varaa menettää työntekijöitä liian varhain eläkkeelle tai uudelleenkouluttautumaan toisiin tehtäviin. Kyselystä tiedotetaan laajasti eri tahoilla. Sosiaalisesti kestävä työelämä on myös taloudellisesti tehokas. Sosiaalisesti kestävä työelämä tarkoittaa sitä, että työntekijät jaksavat työssään. Palvelujen tulee olla kustannustehokkaita, mutta taloudellisten tunnuslukujen ohella työprosessien suunnittelun tulee tukea työn laatua ja työhyvinvointia. 6 Kuvassa vasemmalta: Mia Tammelin, Sakari Taipale ja Helena Hirvonen. Kysely digitalisaatiosta vanhustyössä tulossa Toistaiseksi ei ole olemassa vakiintunutta ja laajaa tietoa erilaisten sovellusten ja teknologioiden hyödyntämisestä vanhustyössä. Sosiaalisesti kestävä työelämä tavoitteeksi vanhustyön digitalisaatiossa Vanhustyön digitalisoitumista tulisi tukea vuorovaikutusja palautejärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa ovat teknologiaa kehittävät yritykset, teknologiaa käyttävät työntekijät ja organisaatiot sekä asiakkaat. Saadaksemme kattavan kuvan työntekijöiden, esimiesten ja johdon kokemuksista työn digitalisoitumisesta vanhustyössä tarvitsemme laajan osallistujajoukon
Muutto kaupunkiin oli vilkasta. Kaupunki elämään ja sen tuomiin houkutuksiin tottumattomat olivat todella pulassa. Naisten aseman parantamista Vaikka Helsinki olikin syrjässä, kuului Euroopasta tännekin uusia ääniä. Bi dr ag til l kä nn ed om av Fi nl an ds na tu r oc h fo lk 14 4, Ek en äs 19 93 . Tukholman ja Viipurin vastaavista yhdistyksistä. Lä hd e: Al ex an dr a Ra m sa y: Hu vu ds ta de ns hj är ta , Fi la nt ro pi oc h so ci al fö rä nd in g i He ls in fo rs – tv å fru nt im m er sf ör en in ga r 18 48 –1 86 5. Kuvat: Eva Stockmann, Hagaro ja Tiina Hailla Charlotte Ahnger (1826–1908), lastenkodin johtajatar 1862–67. Toukokuun Kukanpäivänä ylioppilaat lauloivat Kumpulan niityllä Maammelaulun ensimmäistä kertaa julkisesti ja samalla pidettiin isänmaallisia puheita. Kokouksessa oltiin huolissaan sosiaalisista ongelmista, jotka seurasivat kaupungin kasvaessa. 10 Hyväntekijästä vahvaksi vanhustyön toimijaksi – Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. Villa Åberg Leppävaarassa, jossa yhdistyksen viimeinen lastenkoti toimi 1919–29. Tämän peruskoulutuksen tarkoituksena oli parantaa tyttöjen edellytyksiä päästä piioiksi hyviin paikkoihin, koska kasvavassa kaupungissa oli suuri pula palvelusväestä. Mikäli tilanne perheissä niin vaati, otettiin lapset yhdistyksen lastenkotiin tai sijoitettiin kaupunkiin tai maalle sijaisperheisiin. Koska vähävaraisten vanhempien tyttärille ei ollut kouluja, yhdistys perusti heille tarkoitetun alkeiskoulun, jossa opetettiin lukemista, kirjoittamista, laskentoa, uskontoa ja käsitöitä. Tätä ennen Helsingin seurakunnan kirkkoherratar Natalie Crohns oli kutsunut pappilaan kaupungin arvovaltaisia rouvia kokoukseen, jossa päätettiin perustaa Fruntimmersförening -niminen yhdistys, eli Rouvasväenyhdistys. Helsingistä oli vuonna 1812 tullut autonomisen suurruhtinaskunnan pääkaupunki, joka alkoi saada pääkaupunkimaisia piirteitä. Ku va : Ev a St oc km an n. Teksti: Eva Stockmann, kunniapuheenjohtaja, Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. Tätä vuotta on syystäkin kutsuttu Euroopan hulluksi vuodeksi. Siksi yhdistys perusti turvallisen lastenseimen ja lastentarhan, jota hoitamaan palkattiin vastuuhenkilö. Mallia otettiin mm. Perustus lakeja muutettiin, valtaapitäviä syöstiin vallasta, vaadittiin itsenäisyyttä ja liikuttiin kaduilla ja toreilla. Työtä, koulutusta ja toimeentuloa Yhdistyksen toiminta käynnistyi nopeasti. Tarvetta oli kaikenlaisista rakennusja käsityöläisistä sekä palvelusväestä. Nykyaikaista sanaa käyttäen ”jalkauduttiin” eri puolille kaupunkia jakamalla rouville omat piirit, joissa he pareittain tekivät kotikäyntejä. Sen tarkoituksena olisi huolehtia vähäosaisista naisista ja lapsista. Pian huomattiin, että edellytyksenä naisten osallistumiselle työtupiin oli lastenhoidon järjestäminen. Suoranaista rahallista apua annettiin harvoin. 170 vuotta Elettiin vuotta 1848. Tuotteet myytiin torilla ja naiset saivat siten omaa rahaa. Vähävaraisia ja kurjissa oloissa eläviä äitejä ja naisia kehotettiin tulemaan työtupiin, joissa heille tarjottiin mahdollisuus erilaisten käsitöiden tekemiseen. Fröbelin pedagogiikkaa. Tukholmassa käytiin oppimassa pienten lasten kasvattamisen uutta nk. Koko Eurooppa eli vallankumousten aikaa
Vuosikertomuksista voi lukea, kuinka asioihin tartuttiin nopeasti ja kuinka päätökset saatiin läpi myös kaupungin päättävissä elimissä, luultavasti arvovaltaisten herrojen välityksellä. Ku va : Ti in a Ha illa Ku va : Ev a St oc km an n Ku va : Ha ga ro Margit ja Rolf Lundin Fruntimmersföreningenin 170-vuotisjuhlassa Hagarossa toukokuussa 2018.. Tällä hetkellä Hagaro on 53:n ikääntyneen ihmisen koti. Koska tilat eivät kuitenkaan olleet parhaat mahdolliset, ryhdyttiin suunnittelemaan kokonaan uutta rakennusta. Olen itse seurannut vanhustyön muuttumista viimeisten 30 vuoden aikana, sekä yhdistyksen puheenjohtajana että Vanhustyön keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2004– 2015. Fruntimmersföreningenin toiminta jatkui entiseen malliin, mutta lisäksi mm. Päättäjien on päätöksiä tehdessään entistä tarkemmin seurattava, vastaavatko ne tämän hetken ja toivon mukaan huomispäivänkin säädöksiä. Toiminta oli kannattavaa, ja lopulta tästä kehittyi ylläpitäjälle oma yritys! Hietalahden rantaan rakennettiin pesutupa, ettei piikojen tarvinnut talvisin seistä kylmässä pyykkiä pesemässä. Suunnitelma toteutui ja vuonna 1956 valmistui nykyinen Hagaro Pohjois-Haagaan. 11 Vanhustyö 4 • 2018 Uusia toimintatapoja ja sivistystä Krimin sota, kulkutaudit ja nälkävuodet koettelivat Helsinkiä ankarasti 1800-luvun toisella puoliskolla. Töölöön nykyisen Mannerheimintien varteen perustettiin katukeittiö, jossa tehtävään palkattu naishenkilö valmisti päivittäin keittoa. Edelläkävijänä muutoksissa mukana Fruntimmersföreningenin toiminta kohdistui varsinkin alkuaikoina juuri sen hetken suurimpiin ongelmiin. Vuonna 1926 heille avautui ensimmäinen koti Savilankadulla sijaitsevaan kerrostaloon. Koska tiedonhalu oli suuri, yhdistys avasi vuonna 1860 kansankirjaston keskeiselle paikalle kaupunkia. Vuonna 1868 Lapinlahteen valmistui yhdistyksen uusi, varta vasten lastenkotia varten suunniteltu rakennus. Kun kaupunki vuonna 1876 otti kirjaston hoitaakseen, sai alkunsa Helsingin kaupunginkirjasto. Heidän kohdallaan puhuttiin kainoista köyhistä, pauvres honteux. Avun tarve oli suuri. Varoja hyväntekeväisyydestä Pelkkä hyväntekeväisyys ei riittänyt kustantamaan toimintaa. Tässä edelleen toimivassa yksityisen yhdistyksen ylläpitämässä palvelutalossa asuu tänä päivänä 53 henkilöä. suurin arpajaisin. Lastenkotitoiminnasta luovuttiin 1920-luvulla kaupungin lopetettua yhteistyön. Tulevaisuus näyttää, miten tässä käy! 6 Fruntimmersföreningenin ylläpitämä vuonna 1956 valmistunut palvelutalo Hagaro sijaitsee PohjoisHaagassa Helsingissä. Koulu, kirjasto ja lastenkoti siirtyivät vähitellen kaupungille. Hyvä tahto ja Zacharias Topeliuksen lukuisat kannustavat lehtikirjoitukset eivät riittäneet ylläpitämään koko toimintaa. Lainsäädäntö ja muut vaatimukset muuttuivat ja julkinen sektori otti vastuun, jos niin voidaan sanoa. Työtä riittää tällä alalla kaikille. Aurora Karamzin, varakas hyväntekijä ja Diakonissalaitoksen perustaja kustansi pitkään suuren osan toiminnasta ja sai hyvien suhteidensa kautta esimerkiksi tsaariperheeltä lahjoituksia yhdistykselle. Muistan, kun meistä yksityisistä toimijoista – kolmannesta sektorista – alettiin puhua varteenotettavana toimijana julkisen sektorin ohella. Vuonna 1939 saatiin testamenttilahjoituksena Tehtaankatu 36:ssa sijaitseva yksityistalo, jota korjattiin vastaamaan vanhusten tarpeita. Suunnaksi ikäihmisten asuminen Yhdistys päätti 1920-luvun puolivälissä suunnata toimintansa iäkkäisiin, elämänsä aikana parempiakin aikoja nähneisiin naisiin. Toiminta lähti kasvuun. Rahaa kerättiin ajan tapaan mm
Teksti: Petteri Viramo, LT, toimitusjohtaja, Caritas Palvelut Oy ja Juho Merilahti, TT, tutkija, VTT Kuvat: Bigstock, robotti: Vanhustyön keskusliitto Tekoäly – mitä se on. Tekoälyn opetuksessa voidaan käyttää digitaaliseen muotoon tallennettuja havaintoja ja lopulliset ratkaisut ovat monistettavissa. Kertyvä digitaalinen aineisto ja paranevat tekoälyn rakentamistyökalut kuitenkin monipuolistavat tulevaisuudessa ratkaisuja. Vastikään julkaistu Tekoälyajan työ -raportti (TEM 19/2018) painottaakin tekoälyn ja uusien innovaatioiden merkitystä ihmistyötä täydentävänä, ei korvaavana. Tekoälyn ratkaisut kehitetään opettamalla tietokonetta samaan tapaan kuin ihmiset opettelevat yksittäisiä taitoja; useaan kertaan toistamalla. Tekoäly edistyneimmillään tarkoittaa järjestelmää tai tietokoneohjelmaa, joka pystyy erilaisten havaintojen, kuten kuvan, äänen, puheen tai kosketuksen ja tietojen, kuten sääntöjen tai potilastietojen perusteella tekemään päätelmiä. Pe pp er -r ob ot ti Tekoälyn sovellukset ja innovaatiot hoivaja hoitotyössä ovat tulevaisuudessa moninaiset ulottuen sosiaalisesta robotiikasta diagnostiikan tukityökaluihin.. Tekoälylle opetettavia taitoja ovat esimerkiksi diagnoosiehdotuksen määrittäminen, hoitokäynnin tarpeen ja ajoi tuksen arviointi tai potilaan auttaminen omahoidossa. On arvioitu, että helposti automatisoitavia, rutiininomaisia, toistuvia työtehtäviä olisi alle 10 prosenttia työtehtävistä. Tekoälyn odotetaan muuttavan työntekoa ja työmarkkinoita. Tekoäly käsitteenä ei ole yksiselitteinen. Hoitotyössä ei voi toimia vain ennalta ohjelmoitujen, automaattisten päättelysääntöjen mukaisesti. 12 Tekoälyllä laatua ja tuottavuutta kotihoitoon – muuttuuko hoitajan työ. Itsestään ajavat autot ovat hyvä esimerkki. Tilanteet, joissa on löydettävä uusi ratkaisu jo tunnettuun ongelmaan tai sellaisiin ongelmiin, joissa on paljon vaihtelua ovat vielä tekoälylle haastavia. Tekoälyllä tuottavuutta kotihoitoon – muuttuuko hoitajan työ. Tekoäly muuttaa hoitajan työtä jo lähitulevaisuudessa. Hoitoja huolenpitotyössä automatisoitavissa olevien työtehtävien osuus on tätä pienempi. Tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyy paljon odotuksia, mutta myös pelkoja. Tekoälyn käyttöönotto vaatii myös työtapojen, johtamisen ja organisaatioiden mukautuvuutta
Investointivaiheen jälkeen se laskee tuotantokustannuksia ja myös hintoja. Tekoälyn tukemana tuotetaan samaa palvelua aiempaa pienemmällä työpanoksella ja kohdennetummin, mikä mahdollistaa vapautuneen työpanoksen kohdistamisen enemmän arvoa tuottaviin tehtäviin ja ennen muuta parempaan laatuun. Tulevaisuudessa tekoäly pystyy myös tehokkaasti yhdistelemään näitä toimintoja ja helpot taa hoitajan taakkaa muodostamalla soveltuvampia hoitokokonaisuuksia. Asiakastietojärjestelmiin rakennettuja ominaisuuksia voidaan pitää yksinkertaisina tekoälyn sovelluksina, samoin mobiileja potilaskäyntien kirjaamisteknologioita sekä ajanvarausja työnjakojärjestelmiä. Henkilökohtaiset robotit voivat suorittaa kodissa tukitehtäviä ja aktivoida tai avustaa hoitajia heidän työssään. Toimintakyvyn rajoituksia voidaan kompensoida erilaisilla tekoälyavustajilla. Tekoäly mahdollistaa oikein sovellettuna käyttäjälle räätälöityjä palveluita. Tulevaisuuden kotihoito Tulevaisuudessa tekoälyllä voi kotihoidossa olla merkittävä korvausvaikutus. On myös syytä muistaa, että sovellukset kehittyvät askeleittain. Vanhuksen liikkumisesta, sähkönkäytöstä ja valaistuksen käytöstä kerättävää tietoa analysoimalla tekoäly kertoo reaaliaikaisesti, milloin hoitajan on tarpeen ja oiCaritas Palvelut Oy on mukana Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa 5GTN+, jossa kehitetään nopeisiin verkkoyhteyksiin liittyviä ratkaisuja hoitotyön haasteisiin.. Tekoäly vapauttaa aikaa, jota hoitaja voi käyttää yhdessä asiakkaan kanssa tämän toivomalla tavalla. Se, missä määrin ja missä tehtävissä tekoäly täydentää ihmistyötä kotihoidossa, vaatii laaja-alaista keskustelua, jossa myös palvelun käyttäjän äänen toivoisi kuuluvan. Toistaiseksi tekoälyn kyvykkyys osoittaa tunteita tai käyttää hoitotyössä keskeisiä intuitiota ja luovuutta, kommunikoida, saati ymmärtää erilaisia kulttuureja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta on rajallinen. 6 Tekoäly kotihoidossa Kotihoidossa ja hoivapalveluissa digitaalisuutta ja automatisoituja prosesseja on käytetty jo muutaman vuosikymmenen ajan. Kotihoidossa potilaan tilannetta voidaan seurata erilaisten puettavien ja ympäristöön sijoitettavien mittalaitteiden avulla. Unohtaa ei pidä myöskään johtamisen kehittämistä. Kohdentamalla palvelua on oletettavasti saavutettavissa suurempi ja kokonaisvaltaisempi hyvinvointivaikutus kuin perinteisellä toimintatavalla. Hoitajan on kuitenkin ymmärrettävä, mihin tietoon tekoälyn esittämä ratkaisuehdotus perustuu sekä mitä tekoäly tekee hänen puolestaan ja mitä se ei tee. Tekoäly ei korvaa ihmistä kotihoidossa, mutta sen avulla hoitoja hoivatyön vaikuttavuus ja tarjonta paranevat. Tekoälyä voidaan myös hyödyntää vuorovaikutusta ja sosiaalisuutta edistävissä sovelluksissa kotihoidossa. Näiltä osin kotihoidon tuottamisen tavat, palveluprosessit ja -rakenteet sekä hoitajan työ muuttuvat tulevaisuudessa merkittävästi. Tekoäly yhdistää, analysoi ja tuottaa ratkaisuja, joita perinteisesti hoitaja on itse tehnyt. Tekoäly muuttaa hoitajan osaamisen vaatimuksia. Näiden järjestelmien tietoja hyödyntävät monipuolisemmat tekoälyratkaisut lisäävät tehokkuutta (mm. Toisaalta tekoälyllä on tuottavuusvaikutusta. Hoitajien tietoteknisen osaamisen kehittämistä on jatkossa syytä korostaa perusja etenkin ammatillisessa täydennysja jatkokoulutuksessa. Tulevaisuudessa hoitaja voi tukea oman hoitopäätöksensä tekoälyn tuottamaan ratkaisuehdotukseen. Tekoälysovellutukset voivat havaita muutoksia ihmisen terveydessä, hoitoisuudessa tai ympäristössä, mikä mahdollistaa ennakoivan puuttumisen. Osa osaamisesta käy tarpeettomaksi käytännön tasolla. Muuttuuko hoitajan työ. automaattiset kirjaukset ja palvelupäätökset) ja parantavat hoitoprosessien laatua. 13 Vanhustyö 4 • 2018 kea hetki mennä kotikäynnille. Muistisairasta voidaan opastaa päivittäisten askareidensa kanssa puheen tai ilmoitusten välityksellä. Se helpottaa hoitajan oman työn suunnittelun sekä hallinnan kehittämistä ja yksilöllistämistä
ATK-pajalla nuoret olivat ohjaajan roolissa opastaessaan ikäihmisiä tietokoneiden saloihin. Ilmaisutaidon pajalla aiheena oli mm. Opittiin yhdessä tekemällä Ilmaisutaidon pajassa koettiin tanssin riemua.. I käihmisillä on paljon tietoja ja taitoja, jotka eivät siirry uusille sukupolville. Martat olivat ohjaajan roolissa suositussa piirakkapajassa. tanssia ja pantomiimiesityksiä, Teksti: Satu Suni, kumppanuuskoordinaattori, Palveluyhdistys Rateva ry/Ite ja yhessä -toiminta Kuvat: Satu Suni TOIMINTATONNI historiapajassa muisteltiin ja kerrottiin kertomuksia ja käsityöpajalla tehtiin Miehikkälän Käsityöläisten opastuksella villapampuloita ja koruja pihlajanmarjoista. Toiminnasta vastasi Palveluyhdistys Rateva ry:n hallinnoima Ite ja yhessä -toiminta yhdessä koulujen kanssa. Suosituin kaikkien keskuudessa taisi kuitenkin olla kotitalouspaja, jossa opiskeltiin karjalanpiirakoiden leipomista Marttojen opissa ja tietysti maisteltiin valmiita herkkuja munavoin kera. Hauska päivä, tuumasivat Kerttu ja Hannu. Päivien aikana leivottiin niin karjalanpiirakoita kuin perehdyttiin tietokoneisiin ja alueen historiaan. Molemmilla osapuolilla on opittavaa toisiltaan ja nuo kohtaamiset voivat opettavaisuuden lisäksi olla myös hauskoja ja vähentää ennakkoluuloja eri sukupolvien välillä. Miehikkälässä yläkoululle luotiin vanhustenviikolla seitsemän Oppia yhdessä -työpajaa ikäihmisille ja koululaisille. Oppia yhdessä -tapahtumia toteutettiin eri tavoin Miehikkälässä ja Virolahdella syksyllä 2017 Vanhustyön keskusliiton myöntämän toimintatonnin avulla. Tämä oli tavoitteena Oppia yhdessä -projektissa ja tavoite myös toteutui eri tapahtumissa. 14 Opittiin yhdessä tekemällä Oppia yhdessä -tapahtumissa Kaakonkulman ikäihmiset ja nuoret pääsivät kokeilemaan ja kokemaan yhdessä uusia asioita. Toisaalta nuorilla on taitoja, joista myös nykypäivän ikäihmiset hyötyisivät ja saisivat mielekästä ajanvietettä; esimerkiksi tietotekniikan käyttö eri tavoin
Myös Muurikkalan kyläkoulussa toteutettiin yhteinen toimintatuokio ikäihmisten kanssa. Arjessa selviytymistä tuetaan myös mm. Palveluyhdistys Rateva ry Palveluyhdistys Rateva ry on perustettu vuonna 1974 ja se tuottaa monipuolisia hyvinvointipalveluja noin 2000 asukkaan Miehikkälän sekä lähialueiden väestölle. Toiminta pohjautuu aiemmassa Miä ite – Myö yhessä -projektissa luotuun toimintamalliin, joka pureutuu nimenomaan maaseudulla asuvien ikäihmisten elämää koskettaviin asioihin, esimerkiksi palveluiden saatavuuteen, liikkumiseen ja yksinäisyyteen. Piirakoiden rypytys sujui hienosti pienellä harjoittelulla. Toiminnan painopistealueita ovat nettiopastus, kyläkohtainen ryhmätoiminta sekä ystävätoiminta. erilaisia projekteja. 15 Vanhustyö 4 • 2018 Itejayhessä-toiminta Ite ja yhessä -toiminnan tavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen Miehikkälässä ja Virolahdella. 6 Päivän saldo: jotain kaunista katsella ja hyvää syödä. Miehikkälän yläkoulun ATK-ryhmä esimerkiksi innostui ikäihmisten ohjauksesta niin, että he ovat olleet mukana antamassa nettiopastusta Ratevan opastuspisteessä. Nuorilla ja ikäihmisillä on opittavaa toisiltaan.. Virolahdella projekti toteutettiin hieman toisella konseptilla, mutta karjalanpiirakat syntyivät Marttojen avustuksella myös siellä. Rahoituksena on Stean ak-avustus. Projektin aikana kaikilla osapuolilla vahvistui ajatus siitä, että tämän tyyppistä toimintaa kannattaa jatkaa sovittaen sitä aina kuhunkin toimintaympäristöön. Virolahden yläkoulussa tehtiin myös Suomi 100 -henkisiä kukka-asetelmia, jotka vietiin yhdessä läheiseen hoivakotiin ohjelmatuokion kera asukkaita ilahduttamaan. Tärkeää on yhdessä tekeminen eri yhteistyökumppaneiden kesken ja verkostojen luominen. Aktiivinen vapaaehtoistoiminta on aina ollut oleellinen osa yhdistyksen toimintaa ja eri tehtävissä toimivia vapaaehtoisia on viime vuosina ollut noin 60–90. Palveluyhdistys Rateva ry on koko olemassaolonsa ajan kehittänyt monipuolisesti palvelujaan toteuttamalla mm. Yhdistyksen hallinnoima Ite ja yhessä -toiminta on jatkumoa tälle alueen ikäihmisten hyvinvointiin panostamiselle. Toimintakeskuksen tiloissa toimii mm. kahvila, postin ja matkahuollon toimipisteet sekä allasosasto ja kuntosali. tiedottamalla tapahtumista ja kotiin annettavista palveluista
Tähän voi vaikuttaa myös toiminnan tehostuminen ja asiakkaiden saaman välittömän hoitoajan lisääntyminen. Ratkaistavia kysymyksiä on, pitäisikö apua tarjota jo aiemmin ongelmien vaikeutumisen estämiseksi. Aiemmin murheenkryyninä oli laitoshoito. Myös johtaminen ja tiimien toiminta nähdään ongelmallisimpana. Mikä kotihoidon ongelma sitten on. Ovatko kotona asuvat ikäihmiset jo liian huonokuntoisia. Toiminnan resursointi on kuitenkin selkeästi heikentynyt, vaikka kotona hoidetaan aiempaa huonokuntoisempia ihmisiä. Henkilöstö kokee kuitenkin joutuvansa toimimaan ohjeistusten vastaisesti ehtiäkseen kaikkien asiakkaiden luokse. Kotona asumista perustellaan usein sillä, että ihmiset haluavat asua kotona, laitos ei ole koti ja ihmisten toimintakyky säilyy pidempään. Myös laitoshoidon ja palvelutalojen asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Työntekijät kantavat samoin huolta siitä, miten entistä huonokuntoisemmat asiakkaat pärjäävät seuraavaan käyntiin asti. Kun tutkimme kuntien ja alueiden erilaisten palvelurakenteiden yhteyttä henkilöstön hyvinvointiin ja kokemuksiin hoidon laadusta, selvisi, että henkilöstö voi huonoiten ja koki. Kotihoitoa suunnataankin usein juuri paljon apua tarvitseville. Ensinnäkin työntekijät kohtaavat vähemmän asiakkaiden väkivaltaisuutta. Työn itsenäisyyttä pidetään yleensä hyvänä ja kuormitusta vähentävänä asiana, mutta se voi tarkoittaa myös liiallista vastuuta, jos keneltäkään ei saa tarpeen tullen apua. Kotihoidon kuormitus on kuitenkin kasvanut laitoshoidon vähentämisen myötä 2010-luvulla ja näyttäisi nyt ohittaneen laitoshoidon. Palvelutalojen henkilöstö sen sijaan voi paremmin. Muutos aiempaan on suuri, joskaan kaikki tiedot eivät ole vertailukelpoisia aineistonkeruun erojen vuoksi. ja he arvelevat harvemmin jaksavansa työssä eläkkeelle saakka sekä pitävät hoidon laatua heikompana. 16 N iin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hela-hankkeessa kuin muissakin viimeaikaisissa tutkimuksissa kotihoito on osoittautunut vanhustenhuollon kuormittavimmaksi sektoriksi lähes kaikkien tekijöiden osalta. Nykyinen politiikkasuositus ohjaa vähentämään laitoshoitoa ja lisäämään kotona asumista ja samalla kotihoitoa. Kotihoidon tehostamisen ja matalan resursoinnin lopputuloksena ei ole ihme, että henkilöstö kokee kiireen lisääntyneen. Mistä kotihoidon ongelmat johtuvat ja miten niitä voitaisiin vähentää. Kotihoito erottuu edukseen muutaman tekijän osalta. Verrattaessa kotihoitoa laitoshoitoon ja palvelusasumiseen erot laitosja kotihoidon välillä ovat silti suhteellisen pieniä. Kotihoidossa työ koetaan nykyään kiireisemmäksi, henkilöstöä on liian vähän eikä työtä ehditä tehdä kunnolla. Työntekijöillä on muuta vanhustenhuoltoa enemmän kuormitusoireita Teksti: Timo Sinervo, tutkimuspäällikkö, sosiaalija terveydenhuollon tutkimusyksikkö, THL Kuva: Bigstock Kotihoidon työntekijät äärirajoilla Henkilöstön näkökulmasta ikäihmisten palvelut ovat olleet jo pitkään erittäin kuormittava ala. Toiseksi henkilöstöllä on varsin laaja itsenäisyys ja mahdollisuus tehdä päätöksiä
työn epäselvät tai ristiriitaiset odotukset ja tavoitteet sekä keskeytykset. Keskusteluun ja ideoin tiin on myös oltava aikaa. On otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmiä, lisätty välittömän hoitoajan osuutta sekä kehitetty työaika-autonomiaa ja tiimityötä. Tiimien toiminnalla ja johtamisen oikeudenmukaisuudella on silti jopa suurempi vaikutus kuormitukseen. Yksi kiinnostava vaihtoehto on tiimien itsenäisyyksien kasvattaminen. Johtamisen tarve ei myöskään katoa, se vain muuttaa muotoaan. Kiireen ja asiakkaisiin liittyvän kuormituksen lisäksi rasitustekijöitä ovat mm. Asiakkaat ovat henkilöstön mielestä tällöin luultavasti liian huonokuntoisia suhteessa tarjolla oleviin palveluihin. Työntekijät kuitenkin kokevat usein, että he juoksevat työlistan perässä vailla mahdollisuuksia tehdä työtään kunnolla. Tiimin kyky organisoida työnsä itsenäisesti edellyttää toimivaa vuorovaikutusta, jossa kaikki uskaltavat sanoa mielipiteensä. http://www.vtkl.fi/document/1/2360/ea3d678/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2018.pdf Tiimin koko vaikuttaa keskeisesti sen toimintaan: siinä ei saa olla liikaa työntekijöitä. Kaikki asiakkaat pitäisi voida tuntea. Vaikka palvelurakenteella näyttää olevan vaikutusta henkilöstön kuormitukseen ja laatukokemuksiin, hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ovat perinteiset rasitustekijät sekä oikeudenmukainen johtaminen ja toimiva työyhteisö. Laitoshoidon henkilöstömitoituksissa ei kuitenkaan ollut kovin suuria alueellisia eroja, joten emme saaneet selkeämpiä tuloksia sen merkityksestä. Työn vahvuudet olisi hyödynnettävä paremmin ja kehitettävä pikaisesti työn hallittavuutta. Työn hallittavuus keskiöön Kotihoitoa on viime vuosina kehitetty useilla tavoilla. Johtaminen ja tiimityö kuntoon Kotihoito on siis selvästi kehittämisen tarpeessa, mutta mitä voitaisiin tehdä. Kotihoidossa tehdään paljon työtä yksin, mutta tiimillä on suuri merkitys. Tärkein asia ovat riittävät resurssit. Koska tiimillä on vastuu jonkin alueen asiakkaista, heitäkään ei saa olla liikaa. Hollantilaista Buurtzorgin mallia pidetään menestystarinana, jonka keskeisiä elementtejä ovat matala organisaatio ja itsenäisesti organisoituvat tiimit. Siihen, että tiimi pystyy arvioimaan omaa toimintaansa avoimesti ja kriittisesti, vaaditaan jo varsin kehittynyttä tiimi-henkeä. 17 Vanhustyö 4 • 2018 työn raskaimmaksi kunnissa, joissa on vähän laitoshoitoa (sisältäen tehostetun palveluasumisen) ja paljon kotihoitoa. Koska mallista ei ole laajempaa tutkimusta, sen kopioitavuutta muualle on vaikea arvioida. 6 Lisätietoa Työsuojelurahaston tukemasta Hela-tutkimuksesta: www.thl.fi/hela. Tiimin kypsyminen toimimaan yhdessä vaatii aikaa. Hyvä tiimityö ei kuitenkaan käynnisty sormia napsauttamalla eikä ilmoitusluonteisesti. Yhdellä asiakkaalla ei saisi olla kymmeniä hoitajia. Mallista voidaan silti oppia esimerkiksi juuri tiimien itsenäisyyttä ja matalaa hierarkiaa. Työssä on periaatteessa hyviä elementtejä, kuten itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia osaamisen käyttämiseen. Samalla on muistettava, ettei tiimityö ole taikasauva eikä poista riittävien resurssien tarvetta. Tiimin perinteinen määritelmä on, että sen jäsenet tietävät tavoitteensa ja ovat niistä yksimielisiä
and Alan, J.J., 2013. Noin 40 prosenttia kotija laitoshoidon työntekijöistä on vakavasti harkinnut siirtymistä pois alalta. M. Hoivatyö muutoksessa: suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto. and Tuntland, H.K., 2015. Olen tutustunut myös Norjan kotihoidon ja -kuntoutuksen toteutukseen ja havainnut, että siellä ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa kotihoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti jo yli 10 vuotta. Kröger, T, Van Aerschot, L. Pohjoismaiden alhaisimmat henkilöstöresurssit ja työntekijöiden useammin kokema väkivalta ja sen uhka lienevät vaikuttaneet siihen, että hoivatyön kuormittavuus on kasvanut merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Clinical Interventions In Aging, 8, pp. Health Economics Review, 6(1), pp. 2018. Evidence for the long term cost effectiveness of home care reablement programs. Suomessa ikääntyneiden hoitotyö näyttää useilla mittareilla olevan työntekijöille kuormittavampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Reablement in community-dwelling older adults: a cost-effectiveness analysis alongside a randomized controlled trial. 18 Teksti: Satu Niskanen, väitöskirjatutkija, TtM, toimintaterapeutti, Tampereen yliopisto Kuva: Sami Reivinen Suomen kotihoitoon mallia Norjasta. 15-15. V astikään julkaistussa NORDCARE2 -tutkimushankkeen raportissa suomalaisen ikääntyneiden kotija laitoshoidon työn haasteet nousevat pysäyttävästi esille. Kuntoutuksen toteutus edellyttää kotihoidon Satu Niskanen ó Lähteet: Kjerstad, E. Arkikuntoutus on yksi kotikuntoutuksen muoto. Samassa tutkimuksessa Norjan tilanne näyttää varsin erilaiselta. Norjassa ikääntyneiden hoito sen sijaan näyttäytyy varsin mallikkaalta. Suomessa onkin Pohjoismaiden alhaisimmat henkilöstöresurssit ikääntyneiden hoidossa. Työntekijät kokevat huomattavasti pohjoismaisia kollegoitaan enemmän väkivaltaa sekä sen uhkaa. Mitä siellä tehdään eri tavoin kuin meillä. Tätä kotiin vietävää palvelua kutsutaan nimellä hverdagsrehabilitering, jota kutsun tässä arkikuntoutukseksi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7372-8 Lewin, G.F., Alfonso, H.S. 1273-1281.. Teen väitöstutkimusta ikääntyneiden ihmisten arkikuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta kotihoidossa. and Puthenparambil, J. Arkikuntoutusta tehdään kotihoidon ja kuntoutuksen tiiviinä yhteistyönä, jossa kuntoutuksen työntekijät ohjaavat kotihoidon työntekijöitä saavuttamaan asiakkaan asettamia, toimintakykyä tukevia tavoitteita
Samat toimintatavat voisivat toimia meilläkin. Se edellyttää kotihoidon ja kuntoutuksen henkilökunnalta vahvaa ja luottamuksellista yhteistyötä, jossa asiakkaan tavoitteet ja työntekijöiden tehtävät on määritelty selkeästi. Lisäksi arkikuntoutuksen toteutus lisää myös työntekijöiden työhyvinvointia. Arkikuntoutuksen vaikuttavuudesta ikääntyneen toimintakykyyn sekä kustannusvaikuttavuudesta on myös tutkimusnäyttöä (Kjerstad ym. . Ollaan yhteyksissä! ”Ammattilaisen avulla lääkehoitomme on nyt tasalaatuista kaikissa ryhmäkodeissamme.” johtaja Susanna Kiuru Omakotisäätiö sr. Esimiehen keskeinen rooli on kannustaa työntekijöitä toimintakykyä ylläpitävään työotteeseen ja huolehtia, että myös sijaiset saavat siihen riittävän, käytännönlähtöisen perehdytyksen. Alussa palvelukustannukset kasvavat, mutta päivittäisistä toimista suoriutumisen kohentuessa ihmisen palvelujen tarve vähenee. Ikäihmisten palvelujen asiakasohjaajilla on merkittävä rooli tunnistaa arkikuntoutusta tarvitsevat asiak kaat. Lisää asiakastarinoita löydät uudistetulta nettisivultamme. NORDCARE2 -tutkimuksen mukaan Suomessa kotija laitoshoitoon siirtyvien ikääntyneiden ihmisten toimintakyky on keskimäärin heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi arkikuntoutus velvoittaa johtoa vahvaan sitoutumiseen. 2015, Lewin ym. Muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 24.–25.10.2018, Helsinki (2 pv) . Arkikuntoutuksen edellytykset Arkikuntouksen toteutus Norjassa on vaatinut useita muutoksia henkilökunnan asenteissa ja työtavoissa. • www.ikainstituutti.. Suomessa asiakaspolkua tulisikin kehittää niin, että ihmiset, joilla on riski päätyä kotihoidon piiriin, ohjattaisiin arkikuntoutukseen varhaisemmassa vaiheessa. 19 Halusimme vain muistuttaa, että kun tahdot kohentaa toimipisteesi lääkehoidon laatua ja turvallisuutta, on Eino Lääkehoidon turvallisuuden sertifiointipalvelu erittäin hyvä valinta. Senioritanssi Startti – helpoilla senioritansseilla harrastuksen pariin 27.10.2018, Rovaniemi (1 pv) . Esimerkiksi ennen peseytymisavun tarjoamista tulisi selvittää, pystyisikö ihminen peseytymään itsenäisesti arkikuntoutuksen keinoin . 6 Ikäinstituutti kouluttaa (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.. Parhaiten sen tietävät tyytyväiset asiakkaamme. Ylipäänsä ikääntyneiden palveluja kehitettäessä katsetta voitaisiin kääntää muihin Pohjoismaihin ja niiden hyviin käytäntöihin. Esimiesten tulee tehdä tarvittavia muutoksia työskentelyaikatauluun, jotta työntekijät ehtivät toteuttaa ikääntyneen ihmisen kanssa sovitut tukitoimet ja harjoitteet. työntekijöiden aikataululta joustavuutta, jotta he pystyvät vastaamaan ikääntyneen ihmisen muuttuviin tarpeisiin. Suomessa kotihoidossa keskitytään toimintakyvyn tukemisessa paljon fyysiseen puoleen, kun taas arkikuntouksessa tuetaan myös psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Vinkkejä ja varmuutta ikäihmisen ryhmänohjaukseen 21.11.2018, Helsinki (1pv) Ilmoittaudu mukaan ja tutustu muihin koulutuksiimme www.ikainstituutti.fi Vanhustyö 4 • 2018. Iloa ja innostusta istumatansseista 26.10.2018, Kuopio (1pv) . 2013)
Tätä ohjelmaa toteuttavat kotihoidon kuntoutustiimin lähihoitajat yhdessä asiakkaan kanssa. Kuntouttavat käynnit sovitaan asiakaskohtaisesti, mutta pääsääntöisesti niitä on kahdesti viikossa. Kolmen kuukauden kuluttua jakson päättymisestä fysioterapeutti järjestää seurantakäynnin, jolloin toistetaan alussa tehty toimintakyvyn arviointi ja kartoitetaan nykytilannetta. Seuraavalla käynnillä moniammatillinen tiimi yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kanssa määrittelee jaksolle yksilöllisen kokonaistavoitteen ja arjen toimintoja tukevan kuntoutumisohjelman. Koti hoidon piirissä oleville asiak kaille tarjotaan tehostettua kotikuntoutusta toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja mahdollisimman pitkän kotona pärjäämisen turvaamiseksi. 20 Teksti: Emma Liukko, vanhuspalveluiden fysioterapeutti, Joutsan kunta Tea Saarela, kotihoidon lähihoitaja, Joutsan kunta Kuvat: Emma Liukko ja Bigstock ”Pitihän minun teille näyttää!” Joutsan kotihoidossa alettiin syksyllä 2017 pilotoida kotikuntoutusjaksoja maakunnal lisen Kukoistava kotihoito -hank keen myötä. Kuntouttava arviointijakso on suunnattu uusille asiakkaille, joita uhkaa toimintakyvyn heikentyminen. Hilkka Peltonen mielipuuhissaan hellepäivänä.. E nnen kotikuntoutusjakson alkua vanhuspalveluiden fysioterapeutti arvioi asiakkaan toimintakykyä ennalta sovituin mittarein
Käyntejä hän odotti myös kontaktien vuoksi: Minä ihan odotan, että joku tulee käymään . Onnistuessaan kuntouttava toiminta jatkuu jakson jälkeenkin, eikä aiempiin toimintatapoihin enää palata. Moniammatillinen yhteistyö vaatii ymmärrystä, kunnioitusta ja luottamista toisen ammattitaitoon. Toiminnan kehitysprosessi on vaatinut henkilöstöltä joustoa, keskeneräisyyden sietämistä ja kehitysideoita sekä ymmärrystä, että valmiissakin mallissa on aina varaa kehittää. Asukasmäärä on noin 5 000.. Jakson loppupuolella Hilkka vieraili ystävänsä luona lettukahveilla ylittäen omatkin odotuksensa. Hilkka kokee jakson motivoineen häntä tekemään harjoitteita myös omatoimisesti ja rohkaistuneensa itsenäiseen ulkona liikkumiseen. Hilkan tavoitteina olivat itsenäinen roskien vienti, kukkien kasteleminen ja naapurustossa asuvan ystävän luona vierailu rollaattorin turvin. Haasteena on ollut kotihoidossa yhteisen ajan löytäminen kuntoutustiimin lähihoitajien ja vanhuspalveluiden fysioterapeutin kesken. On tärkeää, että pääsee ulos , hän toteaa. Lähihoitajien vahvuutena on kuntouttava työote sekä pitkä kokemus työskentelystä kotihoidossa. Pienet arkiaskareet, kuten kukkien kasteleminen ja roskien vienti, olivat Hilkalle merkityksellisiä ja mieluisia fyysisten harjoitteiden lisänä. Hän kertoo aloittaneensa kuntoutusjakson mielellään, vaikkei hänellä ollut ennakkoon tietoa, millaista se olisi. Neljän viikon jaksoa jatkettiin asiakkaan toiveesta kahdella lisäviikolla. prosessi on vaatinut henkilöstöltä joustoa, keskeneräisyyden sietämistä ja kehitysideoita sekä ymmärrystä, että valmiissakin mallissa on aina varaa kehittää. Hilkka koki lukujärjestyksen selkeänä ja helposti ymmärrettävänä. Syksyllä ja talvella kotihoidon resursne kuitenkin koheni, ja kotikuntoutusjaksot ovat nyt vakiinMoniammatillinen yhteistyö vaatii ymmärrystä, kunJoutsan kunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, nelostien varrella. Jotta jaksojen vaikuttavuutta voidaan arvioida mahdollisimman luotettavasti, asiakkaan toimintakykyä on kuvattava ja seurattava tarkasti. Erityisesti tehostetun kotikuntoutuksen asiakkaiden kotikäynneillä korostuu kuntouttavan työotteen merkitys. Toimintaa on kehitetty ja toteutettu perustyön ohella, mikä on vaatinut etenkin lähihoitajilta aitoa mielenkiintoa asiaan. Syksyllä ja talvella kotihoidon resurssit olivat pieniä, jolloin haasteena oli ajan riittävyys kuntoutuskäynteihin. Kuntoutustiimin lähihoitaja Tea Saarela ohjaa Hilkka Peltosen harjoittelua. Kotikuntoutusjaksojen toimintamallit ovat muokkautuneet käytännön kokemusten perusteella. Hilkka totesi naurahtaen lopuksi: Pitihän minun teille näyttää . Aloituskäynti oli Hilkan mielestä asiantunteva ja antoi selkeän kuvan tulevasta kuntoutusjaksosta ja sen toteutuksesta. Tällä hetkellä kuntoutustiimissä on kolme lähihoitajaa, mutta tarkoituksena on tänä syksynä perehdyttää vielä kaksi lähihoitajaa. 6 Joutsan kotihoidossa on tällä hetkellä 126 säännöllistä ja 10 tilapäistä asiakasta. Hankkeen järjestämiin yhteisiin päiviin koko tiimi on osallistunut yhdessä, jolloin vastuu ei ole ollut ainoastaan fysioterapeutilla . Kotikuntoutusjaksot vaativat onnistuakseen – eli asiakkaan tavoitteeseen pääsemiseksi – niin omaisten kuin henkilöstön sitoutumista yhdessä Hilkka Peltonen aloitti kuntouttavan arviointijakson toukokuussa palveluntarpeen arvioinnissa esille tulleen kuntoutumistarpeen perusteella. Toteutuksessa on vielä kehitettävää, kuten asiakaskäyntien sujuvampi järjestäminen sekä tietojen kirjaaminen lukujärjestyspohjaan ja potilastietojärjestelmään. Jakson toteutusta seurattiin asiakkaan kotona olevan lukujärjestyspohjan mukaisesti, johon arvioitiin viikkokohtaisesti tavoitteeseen pääsyä. 21 Vanhustyö 4 • 2018 Sujuva yhteistyö kotikuntoutuksessa Joutsassa kotikuntoutusjaksoja lähdettiin toteuttamaan rohkeasti ja niitä on ollut parillakymmenellä asiakkaalla. Hänellä oli aito halu kuntoutua, mistä kertoi hänen toiveensa vielä tehokkaampiin harjoitusliikkeisiin – mikä myös toteutettiin. sovittuihin käytäntöihin. Kevään aikana tilanne kuitenkin koheni, ja kotikuntoutusjaksot ovat nyt vakiintuneet käyttöön. Hilkka saavutti tavoitteensa täydellisesti
Kun näin ei todennäköiseti käy, tekoäly toimii tunteettomasti tukien maailmankatsomuksemme kehittymistä kyynisen ja stoalaisen filosofian suuntaan. 6. Synkimpien ennusteiden mukaan tekoäly huolehtii jopa sotien aloittamisesta ja niiden toteuttamisesta. Kaikissa koneissa on oltava jarrunappi. Etiikan ja moraalin toivoisi pysyvän ihmiskunnan biologisissa neuro verkoissa, vaikka senkään viimeaikaiset saavutukset eivät juuri nyt näytä kovin kaksisilta. Sen avuilla tehdään yksinkertaiset ja varsinkin monimutkaiset työt ja toiminnat. Tekoälystä tekosyy pohdintoihin Miten tähän kaikkeen osin selvään ”hypetykseen” sitten pitäisi suhtautua. Kuinka pitkälle tekoäly voisi kehittyä. Se auttaa sekä mukavimmissa että tympeimmissä töissä. Sen ennustetaan jopa ylittävän kyvykkyydessään ihmisen biologisen hermoverkoston tehon ja laadun. 22 Kolumni Reijo Tilvis, professori emeritus, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuva: Reijo Tilvis V iime vuosisadan puolivälissä alettiin innokkaasti laatia ennusteita siitä, mitä kaikkea seuraavan vuosituhannen alku voi tuoda tullessaan. Voisiko se alkaa tuntea empatiaa, sympatiaa, antipatiaa tai vihaa, rakkaudesta puhumattakaan. Toisaalta harva taisi odottaa, kuinka tietotekniikka on mullistanut kaiken yhteydenpidon ja kuinka vanha foinikialainen keksintökin, painettu raha, on alkanut käydä lähes laittomaksi maksuvälineeksi. Inertia, pysyvyyden voima, on voimakas luonnonlaki, ja sillä on tässäkin asiassa myös hyvät suojaavat vaikutuksensa. Näissä voi piillä mahdollisuuteemme pahimpien uhkakuvien välttämiseksi. Elettiin orastavan tulevaisuusoptimismin aikaa. Onneksemme tämänkaltainen teknologia on hyvin vaurioherkkää. Nopeimmille muutoksille syntyy luontainen kitkajarru ja raskaimpia rakenteita on vaikeinta horjuttaa. Vanhan iskelmän sanoin: ”–Kaikki muuttuu, kaikki muuttuu, ei entiselleen nyt mikään jää.” Toisaalta kannattaa huomata, että kaikkinainen liioittelu – hyvän ja pahan – on tyypillistä nykyaikana. Tekoäly näyttää myös dementoituvan nopeasti (”dementia praecox”) ja vaatii jatkuvaa päivitystä ja uudistumista. Yhä edelleen polttomoottoriautot matelevat ruuhkissa, ja autokouluille riittää oppilaita. Siihen ei tarvita edes elektronipommia. Nyt julkaistaan läjäpäin arvioita siitä, miten tekoäly mullistaa yhteiskunnan. Jos näin käy, vajaaälyinen ihmiskunta tuskin säästyy vaurioilta. Luotiin kuvia siitä, kuinka autot liikkuvat valtateitä pitkin ilman kuljettajaa, ja osa autoista osaa lentää yli ruuhkapaikkojen. Ei ainoastaan yhden yksilön rajallisuuden, vaan ilmeisesti myös suurten joukkojen parviälyn. Ihan näin ei ole kehitys edennyt, vaikka siihen suuntaan onkin edetty
Toistaiseksi paljon porua, vähän villoja. Mutta nyt me yli kasikymppiset kuulutaan vanhenevan Suomen kärkikaartiin. Katso, ihminen! 6. – Höpönhöpöä, kansakunta on helisemässä megavanhusten kanssa vain jos se ei tajua, millainen voimavara vanhoissa ja viisaissa piilee. – Pentin kanssa visioitiin, että tulevaisuuden vanhustyössä pitää arvostaa ihmistä eikä mitään rakkineita ja etähoitoja. Kirjaimellisesti vanha ystäväni Veikko hihkui eräänä päivänä riemusta kuultuaan, että hän on vuosikymmenten tauon jälkeen taas trendikäs. Rohkenin kuitenkin epäillä väestöllisen huoltosuhteen venymistä näin radikaaleihin innovaatioihin. Samaan aikaan kun ensimmäisiä härpäkkeitä raivataan jo käyttämättöminä varastojen perälle, markkinointimiehet nauravat matkalla pankkiin ja tyrkyttävät uusia hilavitkuttimia vanhusväestön taltuttamiseksi. Voi pojat, ne olivat aikoja ne, vaikka silloin nulikkana tyydyttiin matkimaan muita. – Ainoatakaan vekotinta ei ole lupa hankkia hoitolaitoksiin tai kotihoitoon, elleivät henkilökunta ja vanhukset itse päätä, että uutta tekniikkaa tarvitaan ja siitä koituu todellista hyötyä arkeen. Uutisissa puhuttiin trendisettereistä, eikä se ole mikään koiranvirka. – Ihmisarvo, ihmisäly ja ihmistyö. Kun robotit ja keinoäly hoitelevat rutiinihommat, työntekijät saavat aikaa vuoropuhelulle ja inhimilliselle kohtaamiselle. Joka tapauksessa Veikko oli niin tohkeissaan kuulemastaan megavanhuudesta ja ikääntyvän Suomen tienraivaajan roolista, että lupasi tarjota kahvit ja selittää juurta jaksain, millaista manifestia hän oli alkanut laatia naapurin Pentin avustuksella. Pyysin Veikolta vähän esimakua, ja hän kertoi yhden artiklan rajaavan turhan ikäteknologian käyttöönottoa. Äly hoi! Kun me vielä selitetään katekismuksen tapaan, mitä se merkitsee, voidaan antaa teesit vanhuspalvelulain päivitykseksi. Tulevaisuudentutkijat ovat povanneet vanhustyön muutosta pitemmän aikaa. 23 Vanhustyö 4 • 2018 Megavanhukset Vanhuus on megatrendi. Kieltämättä moni mainostoimisto olisi kalvennut tämän presentaation rinnalla. Kelpo trendisetterin tapaan Veikko iski kolme valttia pöytään, piti taidepaussin pulla suussa ja paljasti sitten kupletin juonen. Veikko hiiltyi. Myöntelin, että julistus kuulostaa ihmisläheiseltä. – Viisikymmenluvulla oli päällä spittarit ja nahkatakki, alla Jawa. Pakina Ari Liimatainen Piirros: Jii Roikonen Ari Liimatainenonvanhustyönjaviestinnänammattilainen,jokailoitseepuolisokeanalukumiehenä sähkökirjoista.Niissäonvalotjasuurennuslasivakiovarusteena
Hankkeet lisäsivät yhdistyksen näkyvyyttä Oulun lisäksi ympäristökunnissa voimakkaasti.. Huimat kehittymisen vuodet Yhdistyksessä on tehty paljon työtä, jotta tietoisuus omaishoitajuuden monimuotoisuudesta kasvaisi. Siellä järjestetään myös monenlaisia kaikille avoimia tilaisuuksia sekä ryhmätoimintaa. Yhdistys on toiminnallaan osoittanut, että sen aikaansaannokset ovat hyviä ja pysyviä. Etäomaishoitajat ovat henkilöitä, jotka auttavat läheisiään matkan päästä. Tuleva soteja maakuntauudistus aset taa yhdistykselle monenlaisia odotuksia mutta avaa myös mahdollisuuksia. M elkein tasan 10 vuotta sitten tapasimme yhdistyksen perustajajäsenten Minnamaria Salmisen ja Marja-Liisa Kuukasjärven kanssa juhlavissa merkeissä. Paikka muistuttaakin paljon sitä Hyvänolon keskusta, josta Marja-Liisa ja Minnamaria aikanaan haaveilivat – keskusta, jossa Yhdistyksen perustajajäsenet Minnamaria Salminen ja Marja-Liisa Kuukasjärvi ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa jo 20 vuotta. omaishoitaja voisi rentoutua sekä saada tukea ja tietoa. Katutasossa sijaitsevaan esteettömään Ommaiskortteeriin on helppo tulla piipahtamaan, hakemaan tietoa tai tapaamaan yhdistyksen henkilökuntaa. Laadukkaasta ja täydellä sydämellä tehdystä työstä yhtenä osoituksena ovat lukuisat valtakunnalliset palkinnot ja huomionosoitukset. Nyt vuosikymmen myöhemmin on aika pohtia, missä yhdistys menee: mitä on saatu aikaan ja mitä vielä halutaan tavoitella. Merkittävimmiksi kehitysaskeleiksi viimeisen vuosikymmenen ajalta Marja-Liisa ja Minnamaria nostavat kaksi viisivuotista kehittämishanketta, joissa vahvistettiin omaishoitajien alueellista tukitoimintaa ja tuotiin esille uutta etäomaishoiva-ilmiötä. Voimanaisia ilahduttaa myös Oulun seudun omaishoitajat ry:n ensimmäisenä omaishoitajien paikallisyhdistyksenä saama STEAn yleisavustus. Kokoonnuimme jälleen Ommaiskortteerissa, joka on nykyään auki joka arkipäivä kello 10–14. Etäomaishoivailmiöstä on tullut myös valtakunnallisesti tunnettu. Ikääntyneiden omaishoitajien lisäksi on olemassa suuri joukko erilaisia ja eri-ikäisiä omaishoitajia. Juhlajulkaisua varten tarvittiin heidän mietteitään yhdistyksen kasvusta ja kehityksestä senhetkisiin mittoihinsa. He esimerkiksi tulevat säännöllisesti käymään sekä hoitavat läheistensä asioita puhelimen ja etäteknologian avulla. 24 Teksti: Leena Welling, sosionomi AMK Minnamaria Salminen, toiminnanjohtaja, Oulun seudun omaishoitajat ry Kuva: Marjo-Riitta Pekkala Työtä omaishoitajien hyväksi, täydellä sydämellä Oulun seudun omaishoitajat ry on tehnyt jo 20 vuoden ajan työtä alueen omaishoitajien hyväksi
Oulun kaupunki on jatkanut Kotikuntoutusmallin mukaisen palvelun ostamista ODL:ltä. Sote-uudistus tuo mukanaan uusia haasteita. Marja-Liisa ja Minna maria kokevat, että odotukset järjestöjä kohtaan ovat kasvaneet. Järjestöjen odotetaan kehittyvän muun muassa palveluntarjoajina. Yhdistys on mukana maakunnallisessa omaishoidon kehittämistiimissä, jossa voidaan vaikuttaa koko maakunnan omaishoitajien tulevaisuuteen. Minnamaria ja Marja-Liisa haluavat erityisesti kiittää laajoja yhteistyöverkostoja ja lukuisia yhteistyökumppaneita. Tästä on hyvä jatkaa. Toimintatapa muodostuu säännöllisistä Ommaisraati-keskustelutilaisuuksista sekä omaishoidon yhteistyöfoorumeista. muun muassa pienenä vaihtuvuutena ja vähäisinä sairauspoissaoloina. Yhdistyksessä panostetaan erityisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, mikä näkyy Yhdistys on tukenut omaishoitajia jo kaksi vuosikymmentä. Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö osti Hilipakka Palvelut Oy:n ensin osittain ja sitten kokonaan vuonna 2014. 6 Virstanpylväitä 1998–2018: 1998 Omaikä – Oulun seudun omaishoitajat ry perustetaan, perustajajäsenet Marja-Liisa Kuukasjärvi, Minnamaria Salminen ja Rauha Kauppinen 2000 Ensimmäinen rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä Omaishoitajien palveleva puhelin -hankkeeseen 2005 Kortteeriuutiset-jäsentiedote alkaa ilmestyä 2006 Yhdistys saa ensimmäisen virallisen logon ja kotisivut; ensimmäinen pysyvä toiminta-avustus RAY:ltä 2007 TERVE-SOS -palkinto OMATOIMI-hankkeessa kehitetylle kotikuntoutusmallille 2008 OMATOIMI-hankkeen tuloksena perustetaan yritys, Hilipakka Palvelut Oy (ODL ostaa yrityksen vuonna 2014) 2009 Laaditaan yhdistyksen ensimmäinen viisivuotisstrategia 2012 TERVE-SOS -palkinto VERTAISVOIMAA-hankkeessa kehitetylle ELÄMÄNILOA-kurssimallille (malli nyt käytössä ainakin yhdeksässä organisaatiossa ympäri Suomen) 2013 Paikallinen Mielenterveyspalkinto 2014 Uuden visuaalisen ilmeen luominen, sosiaalisen median käyttö alkaa, kotisivut uudistetaan 2015 Ommaiskahvila-toimintamalli Innopalkinto-fi naalissa; kummiopiskelija-toimintamalli TerveSos-fi nalistien ja Hyvä käytäntö -palkintoehdokkaiden joukossa; sosiaalija terveysministeriön tunnustus osana Mielekäs-ohjelmaa: yhdistys vetovoimainen sosiaalija terveydenhuollon työpaikka 2016 Yleisavustus RAY:ltä yleishyödylliseen toimintaan ensimmäisenä omaishoitajien paikallisyhdistyksenä Suomessa 2017 Nimenmuutos Oulun seudun omaishoitajat ry:ksi; oikeusministeriön Demokratiapalkinnon kunniamaininta omaishoidon kehittämisen vuorovaikutteisesta toimintatavasta Oulun kaupungin kanssa; omaishoitajien työnohjausja Satujen saaret -menetelmät Hyvä käytäntö -palkintoehdokkaiden joukossa 2018 Hyvinvoiva Perhe (HYPE) -hankkeen Metkoja menetelmiä erityislapsiperheille -hyvinvointimalli kilpailee Hyvä käytäntö -palkinnosta Vuosien 2000–2018 aikana yhdistys on hallinnoinut yhteensä 10 eri RAY/STEA -rahoitteista kehittämishanketta Oulun seudun omaishoitajat ry 20 vuotta: • Omaishoidon asiantuntija ja puolestapuhuja • Auttaa omaisistaan huolehtivia henkilöitä ja heidän läheisiään jaksamaan paremmin arjessaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan • Tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa, edistää omaishoitajien oikeuksia ja kehittää innovatiivisia palveluita omaistaan hoitaville • Toimii valtakunnallisen Omaishoitajaliitto ry:n paikallisyhdistyksenä (69 paikallista yhdistystä) • Toiminta-alueena kahdeksan kuntaa: Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä (omaistaan hoitavia henkilöitä alueella arviolta 24 000) • Jäseniä 546 (jäsenmäärältään Suomen toiseksi suurin omaishoitajien paikallisyhdistys) • Työntekijöitä tänä vuonna yhdeksän (työntekijämäärältä Suomen suurin omaishoitajien paikallisyhdistys) • Toimintaa rahoittaa S TEA eli Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Veikkauksen tuotoilla. Tavoitteena on levittää malli maakuntauudistuksen myötä koko PohjoisPohjanmaalle. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Yksi merkittävimmistä kehitysaskelista viime vuosina on ollut yhteistyö Oulun kaupungin kanssa omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellisessa toimintatavassa. Ommaisraati-keskustelutilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki omaistaan hoitavat ja omaishoidon ajankohtaisista asioista kiinnostuneet. Yhdistyksen imagoa ja visuaalista ilmettä on uudistettu helpommin lähestyttäväksi, iloisek si ja positiiviseksi, mistä on saatu runsaasti kiitosta. Omatoimi -hankkeen tuloksena syntyi Kotikuntoutusmalli, jonka palvelua yhdistyksen vuonna 2008 perustama Hilipakka Palvelut Oy myi Oulun kaupungille. 25 Vanhustyö 4 • 2018 Entiset omaishoitajat ovat vahvasti mukana yhdistyksen toiminnassa muodostaen vapaaehtoistoimijoiden ydinjoukon. Tässä yhteydessä on mainittava myös loistavat ja innostuneet työntekijät, hallitus ja vapaaehtoiset, jotka kaikki ovat toiminnan kantava voima. Palvelumuotoilusta Oulun seudun omaishoitajat ry:llä on jo kokemusta. Yhdessä saadaan aikaan enemmän, kun kaikilla on sama tahto tehdä hyvää. Heitä tuetaan aktiivisesti myös Katse huomiseen -kerhossa sekä Elämäniloa -kursseilla. Yhdistys on lähtenyt mukaan someen ja tavoittanut uusia ihmisiä sen kautta. Terveiset keskustelutilaisuuksista viedään Omaishoidon yhteistyöfoorumiin eli Oulun kaupungin johtaville sosiaalija terveydenhuollon viranhaltijoille. Työtä tehdään edelleen omaishoitajien hyväksi, täydellä sydämellä. Kehitetyn toimintamallin johdosta yhdistystä muistettiin oikeusministeriön Demokratiapalkinnon kunniamaininnalla. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoiminta on voimistunut ja monipuolistunut
Kynnysten poistaminen, räsymattojen korvaaminen kumipohjaisilla matoilla tai niiden poistaminen sekä. Turvallisuusjohtamisesta tukea ennaltaehkäisevään työhön Kun kotona asuvien muistamattomien ja toimintakyvyiltään rajoittuneiden ihmisten määrä kasvaa, lisääntyy myös erilaisten onnettomuuksien riski. Tähän sisältyvät oleellisesti myös osallistuva työtapa ja tiedottaminen, joiden avulla henkilökunta aidosti sitoutuu turvalliseen työntekoon. Myös pelastusteiden esteettömyyteen kotona on kiinnitettävä huomiota. Kotihoitopalveluorganisaation johdolla on suuri merkitys: se asettaa turvallisuuspäämäärät ja tavoitteet sekä ottaa vastuun järjestelmällisestä riskien arvioin nista. Kotona tarvitaan myös jokin alkusammutusväline, kuten sammutuspeite. Esimerkiksi tietoturvallisuus, henkilöstöturvallisuus sekä väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta koskevat myös kotihoitopalvelujen tarjoajia. Samoin tulee ennakoida, millaisten syiden vuoksi iäkäs, toimintakyvyltään rajoittunut henkilö voisi joutua kodissaan onnettomuuteen. Kotihoitopalveluorganisaatioiden tehtävänä on varmistaa, että sekä työntekijöiden työpaikka että potilaille tarjottavat palvelut laitteineen, välineineen ja tiloineen ovat turvallisia. Hoitotyössä turvallisuusajattelu on perinteisesti kytkeytynyt potilasturvallisuuteen, jossa tarkastelunäkökulmina ovat hoidon, lääkityksen ja laitteiden turvallisuus. Turvallisuutta tulee kehittää päämäärätietoisesti, jotta voidaan taata organisaatioiden lailliset toimintaedellytykset sekä suojata ihmisiä onnettomuuksilta, vahingoilta ja vaaratilanteilta. Tähän haasteeseen on tarttunut Laurea-ammattikorkeakoulu, jossa opetetaan riskiperusteista turvallisuusjohtamista muun muassa tuleville sairaanhoitajille sekä lähihoitajien opettajille. Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen tarkoittaa juuri kaikkien turvallisuuden osa-alueiden johtamista. Laurea-ammattikorkeakoulun sote-alan opiskelijat ovat työelämän asiantuntijoiden kanssa tunnistaneet vanhustyön riskejä aidoissa kotihoidon kohteissa sekä työntekijän että ikäihmisen näkökulmista. Elinkeinoelämän keskusliiton turvallisuusmalli täydentää näitä näkökulmia esittämällä yhdeksän osaaluetta, joita johtamalla voidaan saavuttaa organisaation toiminnan jatkuvuus, turvallisuus ja vaatimusten mukainen taso. Kaatumisen estämiseksi voi olla tarpeen vähentää kalusteita sekä sijoittaa usein käytettäviä tavaroita matalalle ja helposti tavoitettaviin paikkoihin. Organisaatiot vastaavat viime kädessä itse siitä, että lain vaatimukset turvalliselle toiminnalle täytetään. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden arvioin ti ja tarpeisiin vastaaminen edellyttävät ennakointia ja siten monipuolista riskiperusteisen turvallisuusjohtamisen osaamista. 26 Teksti: Lilja Palo, lehtori, THM, Laurea-ammattikorkeakoulu, Porvoo Soili Martikainen, lehtori, TkT, Laurea-ammattikorkeakoulu, Espoo Kuvat: Lilja Palo ja Bigstock Riskiperusteinen turvallisuusjohtaminen entistä tärkeämpää vanhustyön muutoksessa Kotihoitopalvelujen henkilöstön sekä ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan monipuolista osaamista. Kotihoidon riskit työntekijän ja iäkkään henkilön näkökulmista Väestön ikääntyessä ja kotihoidon lisääntyessä on tärkeää ennakoida syitä, jotka voivat johtaa työntekijän altistumiseen vaaraan iäkkään henkilön kodissa. Riskienarvioinnin perusteella tilojen ja sisustuksen osalta merkittäviksi tekijöiksi asukkaan kannalta nousivat paloturvallisuus sekä kaatuminen. Paloturvallisuuden riskejä voidaan pienentää tarkistamalla, että henkilön kotona on toimiva palovaroitin, käytössä on liesivahti ja liedessä on aikalukitus sekä varmistamalla, ettei levyjen päällä tai uunissa säilytetä tavaroita. Riskiperusteinen turvallisuusjohtaminen sekä laaja turvallisuuskäsitys luovat tälle perustan
Tärkeää on myös kertoa esimiehelle aggressiivisesti käyttäytyvästä asiakkaasta tai omaisesta. Opiskelijat tunnistivat kotihoidon työntekijän riskeiksi muun muassa ahtaan työskentely-ympäristön, kiireen, aggressiivisesti käyttäytyvän asiakkaan, omaisten tai läheisten uhkaavan käytöksen sekä hätätilanteessa avun saannin hitauden. Hinta sisältää materiaalit ja ruokailut. Yksintyöskentely voi vaarantaa työturvallisuutta Asiakkaan kotona työskentelevä altistuu yksintyöskentelyn riskeille, jotka voivat vaarantaa työturvallisuutta. Jos on tiedossa, että asiakas tai omaiset saattavat käyttäytyä aggressiivisesti, käynnit pyritään tekemään työparina. Turvallisuutta paransivat myös valaistuksen lisääminen ja yövalon käyttäminen. 27 Vanhustyö 4 • 2018 sisäkenkien tai liukuestesukkien käyttäminen vähentävät kaatumisia. Turvallisuutta lisäävien muutosten toteuttamiseen tarvitaan usein omaisten apua. mennessä! Lisätietoja: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Kuva: Titta Lindström Riskienarviointia pienryhmässä.. Pesutilassa kaatumista estävät suihkutuoli, tukikaiteet ja lattian liukuesteet. 6 Vaikuttavaa ryhmätoimintaa iäkkäille pariskunnille, joiden elämää muistisairaus koskettaa OMAHOITOVALMENNUSryhmänohjaajakoulutus Keväällä 2019 koulutuksia järjestetään Oulussa ja Seinäjoella. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää ja tuetun Omahoitovalmennus-ryhmän ohjaamisen parija tiimityöskentelynä. Hae koulutukseen 30.11. Riskit liittyvät ergonomiaan, fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin tekijöihin sekä henkiseen hyvinvointiin. Jos tämä ei ole mahdollista, hoitajan on suunniteltava perääntymistä ja nopeaa poistumista vaaratilanteesta ennen jokaiseen työtilanteeseen ryhtymistä
Arkiteknologiasalkku sisältää helppokäyttöisiä kotona asumisen turvallisuutta parantavia pienteknologisia välineitä. Opas on tehty yhteistyössä Suvanto ry:n kanssa. Viimeksi mainituista teemoista saa lisätietoa oppaasta ”Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi”. Palovaroittimiin voidaan vaihtaa paristo kiipeämättä ja näin välttää turhat tapaturmat. Hankkeen välineistä ja yhteistyömallista viestitään loppuvuonna laajasti ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukemisen parissa toimiville ja ikääntyneille ihmisille itselleen. Arkiteknologiasalkku sisältöineen. Lomake sisältää asukkaan fyysistä toimintakykyisyyttä, valaistusta ja näkemistä, kuulemista, muistamista ja yhteydenpitoa sekä paloturvallisuutta koskevia osioita. Onkin olemassa mm. Lyhytaika-ajastin puolestaan sammuttaa virran automaattisesti kodinkoneesta ja liesihälytin hälyttää, kun lieden lämpötila kohoaa vaaralliArkiteknologia käyttöön! Teksti: Kaisa Eskelinen, projektivastaava, Kotiturva-hanke, Vanhustyön keskusliitto Kuvat: Teija Saarinen, Vanhustyön keskusliitto sen korkeaksi. Ikääntyneiden ihmisten turvallista kotona asumista edistävässä Kotiturva-hankkeessa on luotu liki 20 matalan kynnyksen arkiteknologian tutustumispaikkaa, arkiteknologiasalkkua. Näihin välineisiin voi tutustua Kotiturvahankkeen arkiteknologiasalkun avulla esimerkiksi korjausneuvojan opastuksella. Hankkeessa on tehty arkiteknologian opastusmateriaaleja kuten opastusvideoita ja selkokieliohjeita. Esineiden paikannin auttaa löytämään hukassa olevia tavaroita. Hankkeessa luotiin myös ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen edistämisen parissa työskenteleville yhteistyömalli. Kotiturva-hankkeen välineitä kotona asumisen turvaksi Turvallinen asuminen pitää sisällään, että ikääntymismuutokset on huomioitu kodissa. Se sisältää myös rikosturvallisuutta ja pakkomyynniltä suojautumista koskevat osiot. 28 KOTITURVA-HANKE K otiturvan loppuseminaari pidettiin toukokuussa Mikkelissä. Oman asunnon toimivuutta ja turvallisuutta voi kartoittaa esimerkiksi Kotiturva-hankkeen kotiympäristön kartoituslomakkeella, joko yhdessä ammattilaisen kanssa tai itsenäisesti. paloturvallisuuteen, kuulemiseen, kodin valaisuun ja muistamiseen liittyvää kotona asumista tukevaa arkiteknologiaa. Arkiteknologiasalkku ja arkiteknologiaa esittelevä kodin pienoismalli olivat viimeksi esillä Porissa Suomi-Areena-tapahtumassa, jossa niihin tutustui kaikenikäisiä ihmisiä. Liiketunnistimella toimivaan muistuttimeen voi äänittää viestin, jonka muistutin toistaa sen ohi kuljettaessa. Korjausneuvojien päätyö on opastaa yli 65-vuotiaita ikääntyneitä ihmisiä asunnon korjaustöiden suunnittelussa maksuttomasti. Mallin mukaisesti ammattilaiset osaavat ohjata ikääntyneen ihmisen paikkoihin, joissa voi tutustua arkiteknologiaan tai opastavat asiakasta itse arkiteknologian käytössä ohjausmateriaalien avulla.
Työntekijöitä tarvitaan silti yhtä lailla kuin ennenkin eikä heidän tarpeensa vähene. Mikkelissä. Jaana korosti, että teknologia tulisi mieltää apuvälineinä, joita tulee kehittää yhdessä käyttäjien kanssa käyttöympäristö huomioiden. Lisäksi tilaisuus lähetettiin suorana verkossa. Tällainen pohdinta tulisi sisällyttää osaksi ammattilaisten arkipäiväistä työtä. Esimerkiksi, miksi yhteiskunnassamme vanhat ihmiset jätetään usein yksin. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö tiivistyy, millä tavoitellaan asiakkaan kokonaisvaltaista palvelemista. Teknologian kehittämisen rinnalla tulee käydä jatkuvaa arvokeskustelua perimmäisistä hyvän elämän kysymyksistä. 6 Kotiturva-hankkeen loppuseminaari Mikkelissä 15.1.2018. Seminaarissa esittäytyivät myös vastaavia palveluita Suomessa tarjoavat tahot. Korjausneuvojien työ on rikastunut Kotiturva-hankkeen myötä ja heille ohjautuu asiakkaita aiempaa enemmän mm. On myös tärkeää miettiä, miten teknologia muuttaa kodin olemusta ja onko tämä muutos sopusoinnussa ihmisten toiveiden kanssa. Alarivissä vasemmalta: Suvi Sundgren, Irma Ahokas-Kukkonen, Jaana Leikas ja Hannu Karttunen.. Suvi käsitteli myös sitä, mitä ammattilaisen on hyvä huomioida opastaessaan arkiteknologian käyttöä ikääntyneelle ihmiselle. 29 Vanhustyö 4 • 2018 Kotiturva-hankkeen loppuseminaarissa käsiteltiin kotona asumista tukevia arkiteknologisia ratkaisuja ja teknologian etiikkaa Kotiturva-hankkeen loppuseminaari pidettiin 15.–16.5. kotihoidon kautta. Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Kaisa Eskelinen, Teija Mankkinen, Sirpa Kauppi, Kaija Kilpeläinen, Pia Kontio, Arja Väänänen, Pauliina Kinnunen, Ismo Kortman ja Jukka Laakso. Esteetöntä asumista esittelevissä älykodeissa kehitetään jatkuvasti uusia palveluita. Suvi Sundgren Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta jatkoi teemalla ”Ikääntynyt ihminen ja teknologian etiikka”. Omatorilla ikääntyneet, heidän omaisensa ja vammaiset henkilöt saavat saman katon alta erilaisia palveluita. Ensimmäisen päivän seminaariin ”Kotona asumista arkiteknologian turvin, kenen ehdoilla?” osallistui liki 60 kuulijaa. Johtava tutkija Jaana Leikas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä käsitteli puheenvuorossaan teknologianäkökulmia ikäihmisten asumisen tulevaisuuteen. Kotiturvahankkeessa onkin tehty ikääntyneiden parissa työskenteleville valmennusmateriaali arkiteknologiaohjauksesta ja teknologian etiikasta. Suvin esityksessä korostui se, että jotta voidaan edistää ihmisten hyvää elämää, teknologian tuomia hyötyjä ja haittoja tulee pohtia eri näkökulmista ja hienosyisesti. Seminaarissa esiteltiin Kotiturva-hankkeessa koostettu arkiteknologian käyttöönottoa edistävä yhteistyömalli. Seuraavana päivänä tutustuttiin Mikkelin uuden monitoimijakeskuksen Omatorin tulevaan toimintaan. Hankkeen kumppanit esittelivät palveluitaan, joita oli kehitetty yhteistyössä hankkeen kanssa. Oppilaitokset voivat käyttää Kotiturvan luomia materiaaleja opetuksessaan ja kirjastoille hanke avasi mielenkiintoisen yhteistyön sosiaalija terveyden huollon toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuvayhteys palveluita koskevat esitykset osoittivat, että kuvayh teys voi palvella yhtäaikaisesti sekä asiakasta että työn organisointia
30 Vanheneminen.fi – varaudu vanhuuteen V anhustyön keskusliitossa käynnistyi keväällä uusi hanke Vanheneminen.fi – omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään (2018– 2020). Hankkeella pyritään siihen, että kansalaisten omaehtoinen vanhuuden suunnittelu yleistyy. Vanhuuteen varautumisen tueksi Vanheneminen.fi-hankkeessa kootaan ajantasaista tietoa ja aineistoja yhteistyökumppaneiden kanssa seuraavista teemoista: tulevaisuuden asuminen, lähiympäristö ja osallisuus, arjen turvallisuus sekä oikeudellinen ja taloudellinen ennakointi.. Tai oletko jo tehnyt suunnitelmia vanhuuden varalle. Päinvastoin ennakoimalla ja suunnittelemalla luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia hyvälle vanhenemiselle. Vanhuuteen varautuminen lisää turvallisuuden tunnetta, vahvistaa osallisuuden kokemuksia ja luo mahdolliTeksti: Reija Heinola, hankepäällikkö ja Katja Helo, hankekoordinaattori, VTKL Kuva: Bigstock Oletko pohtinut omia tai läheisesi eläkevuosia. –+) tai jossa varaudutaan omaisen tai läheisen vanhuuteen. Toiminta kohdistetaan elämänvaiheeseen, jossa henkilökohtainen havahtuminen vanhenemiseen usein tapahtuu (50 v. Vanha sanonta ’ei vara venettä kaada’ ilmaisee, ettei varautumisesta haittaakaan ole. Varautua voi esimerkiksi huolehtimalla omasta terveydestä, toimintakyvystä ja sosiaalisista suhteista, pohtimalla taloudellista toimeentuloa ja oikeudellista ennakointia sekä suunnittelemalla tulevaisuuden asumista. suuksia hyvään elämään eläkkeelle siirtymisen jälkeen
Mukana yhteistyössä ovat: Finanssiala ry, Invalidiliitto, Miina Sillanpään säätiö, Oulunkylän kuntoutussairaala, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Ympäristöministeriö sekä VTKL:n SeniorSurf, Korjausneuvonta, Kotiturva ja Vahvike. Jos mietit esimerkiksi 50-vuotiaana asuntosi remonttia, miksi et samalla pohtisi muutostöitä asunnon esteettömyyden kannalta. sitä, millaisia vanhuuteen varautumiseen liittyviä materiaaleja on valtakunnallisesti olemassa. Keskustelussa tuotiin esiin teknologiaan ja talouteen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Sivuston suunnitteluun osallistetaan myös kansalaiset: syksyllä 2018 käynnistyy kysely, jossa selvitetään yli 50-vuotiaiden vanhuuteen varautumista. Kuntamarkkinoilla 12.–13.9.2018 sekä Hyvä Ikä -tapahtumassa 3.–4.10.2018.. Lämminhenkinen (ajoittain 34 °C) tapahtuma ja supersuosittu ankkalammikko keräsivät runsain määrin kiinnostuneita teltalle. Tuloksena syntynyt materiaalilistaus on huikea: ikääntyneiden turvallisuusohjelmasta ja oikeudellisesta ennakoinnista aina esteettömän asumisen tarkistuslistaan saakka. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä VTKL, VALLI, Muistiliitto, SPEK, Synocus ja Virkkulankylä. VTKL:n puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen puhui hyvästä vanhenemisesta. Vanheneminen.fi -hanke on mukana mm. Iloinen ankkaonginta ja kysymykset vanhuuteen varautumisesta kirvoittivat hauskoja keskusteluita lasten, vanhempien ja isovanhempien kesken. Vanheneminen.. Esteetön asuminen soveltuu kaikenikäisille! 6 Tulevaisuuden asuminen Arjen turvallisuus Osallisuus ja lähiympäristö Oikeudellinen ja taloudellinen ennakointi Hankkeessa toteutetaan myös tutkimusta ikääntyneiden ihmisten kokemuksista vanhenemisesta sekä siihen varautumisesta. 2019. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä, parantaa yhteistyötä sekä kohdentaa resursseja tehokkaammin. Vanheneminen.fi-hankkeen päämääränä on, että omaehtoinen vanhuuteen varautuminen lisääntyy ja on normaali osa elämänkulun suunnittelua. Vuonna 2017 50-vuotta täyttäneitä oli 2 281 104 (Tilastokeskus) Pohtimalla näitä asioita voit varautua vanhuuteen paremmin. Vanhuuteen varautumisen teemaa sivuttiin myös SuomiAreenan Yksin kotona 2030 -keskustelussa, jossa pohdittiin vanhojen ihmisten tulevaisuuden asumista. Ensimmäinen verkostotapaaminen juhannusviikolla kokosi kumppanit yhteen ja tehtävänä oli pohtia mm. Hankkeen kuulumisia voit seurata Vanhustyö-lehdestä sekä Twitterissä tun nisteilla @Vanheneminen.fi ja #varauduvanhuuteen. Tutkimus valmistuu v. Yhteistyöllä tuloksiin Yhteistyötä tiivistetään varautumiseen liittyvää toimintaa tekevien järjestö-, kansalaisja viranomaistoimijoiden kesken. 31 Vanhustyö 4 • 2018 Vanheneminen.fi SuomiAreenalla Vanheneminen.fi-hanke oli näkyvästi esillä Vanhustyön keskusliiton SuomiAreena-teltalla heinäkuisessa Porissa. Unohtamatta luonnon hyvinvointivaikutusten digitaalista aineistoa tai erityisryhmien asumisturvallisuutta koskevia materiaaleja. Tutkimustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja toteutuksessa. Vanheneminen.fi-verkkosivusto vanhuuden suunnittelun tueksi Vanhuuteen varautumiseen keskittyvä verkkosivusto, vanheneminen.fi , avautuu vuonna 2019 ja keskeiset materiaalit löytyvät kootusti sieltä
32 HYVÄ IKÄ -TAPAHTUMA –Y mmärrän hyvin, että olen sen ikäinen, että suurin osa elämästä on eletty. Ei siis ihme, että vanhuuden päivien suunnitteluun ennalta herätellään yhä enemmän. Tilastojen valossa suurin osa meistä suomalaisista tulee kokemaan vanhuuden. – Yhä useampi meistä naisista tulee kokemaan niin sanotun neljännen iän. Kuva vuodelta 2014.. Moni ikääntyvä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. En ajattele ikääni kovinkaan paljon tai näen sen positiivisesti, Viitanen sanoo. Muuttaminen onkin yksi ikääntymisen mukanaan tuomista tyypillisistä, konkreettisista askelista. Oma mieluisa koti, toimeliaat päivät, läheiset sukulaiset ja ystävät sekä sopivasti liikuntaa. Iän karttuessa edelleen muuttomatka jatkuu palveluiden ääreen. Viimeistään tällöin me koemme esimerkiksi liikkumista rajoittavia ongelmia ja todennäköisesti myös toimeentuloon liittyviä haasteita, gerontologian ja kanTeksti: Marja-Liisa Torniainen Kuvat: Milla Talassalo 2016 Viisaasti varautuen kohti uusia vuosikymmeniä santerveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta sanoo. Olen kuitenkin aika terve ja tulen toimeen hyvin. Rantasen mukaan toiset hakevat eläkkeelle jäädessään luonnonrauhaa. Ystäväpiiri-toiminta on tuonut Raija Viitasen (kuvassa takana oikealla) elämään ystäviä. – Olen tehnyt tarpeeksi lumija puutarhatöitä, en kaipaa niitä, Viitanen nauraa. Niin sanottua kolmatta ikää elävälle Raija Viitaselle ikääntymiseen liittyvät pohdinnat ovat olleet osa elämänkulkua – esimerkiksi rivitalo vaihtui huolettomaan kerrostaloasuntoon jo kymmenisen vuotta sitten. Helsinkiläinen Raija Viitanen (76) suhtautuu ikääntymiseen luottavaisesti – vanhuuteen varautuminen on luonteva osa elämää. Tällöin on tärkeää, että koti on turvallinen ja terveellinen. Oman näköistä asumista Erilaisia ikääntymisen mukanaan tuomia tilanteita ja olosuhteita on luontevaa miettiä hyvissä ajoin. Tänään viisi kymppinen mies on 50 prosentin todennäköisyydellä elossa vielä 80-vuotiaana, naisilla vastaava luku on 70–80 prosenttia. Yli 80-vuotiaiden määrä jopa kolminkertaistuu seuraavan viidentoista vuoden aikana. Leskeksi jäätyään Viitanen muutti Vantaalta syntymäkaupunkiinsa Helsinkiin, mikä oli pitkäaikainen haave. Samalla toteutui asuminen palveluiden äärellä, turvallisesti
Omaa perhettä on ympärillä jo neljännessä sukupolvessa ja ystäväpiiri on kasvanut viime vuosina laajaksi. Muistaaformismi:”Ihtiäänkunkiittää–kiitostariittää.” Tyyne Kettunen siilinjärveläineneläkeläinen terveyspalveluidensuurkuluttaja Tietotuoturvallisuudentunteen – Omasta ja elinympäristön turvallisuudesta huolehtiminen on kaikenikäisille tärkeää. Varautuminen on viisautta Asumisen järjestämisen ohella ikääntymiseen voi varautua huolehtimalla omasta terveydestään, toimintakyvystään, sosiaalisista suhteistaan ja suomalla ajatuksia taloudelliseen toimeentuloonsa. 33 Vanhustyö 4 • 2018 Vanhenemisohjeet Muista,ettävanheneminenonkulttuuriteko! Muista,etteitarvitseollahirmunenmarjastaja, viherpeukalotaileipojaollakseenuskottavaikäihminen. Sosiaaliset suhteet rikastuttavat arkea valtavasti. Rantanen muistuttaa, että vanhuuden suunnittelu on vastuuta omasta ikääntymisestä. Kodin ja sen lähipiirin turvallisuuden voi varmistaa huomioimalla perusasiat: esteettömyys, lukot, ovisilmät, hälytinjärjestelmät sekä erilaiset uusien teknologioiden mahdollistamat laitteet kuten turvarannekkeet ja etäyhteydet ovat osa turvallista elinympäristöä. Olen luonut uudelleen suhteen lapsuudenystävääni. Autamme perumaan kymmeniä kauppoja vuodessa, kun ikäihmisille on myyty väkisin erilaisia kodin remontteja, Jukka Laakso Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnasta sanoo. Ne ovat meille korjausneuvonnassakin tuttuja. Tapahtuma on vanhustyön ammattilaisten, asiantuntijoiden ja ikäihmisten vuoden ykköstapahtuma, jota ei kannata ohittaa. Kaikkea ei Viitanen laske erityiseksi varautumiseksi vanhuuteen, vaan kyse on normaalista elämästä. Kuitenkin kun ikää tulee lisää, esimerkiksi liikkumiseen ja tietoverkkoihin liittyvät riskit kasvavat ja ne on syytä tiedostaa, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta muistuttaa. Toki kun liikunnasta, kuten vaikkapa tuolijumpasta huomaa olevan apua jaksamiseen, sitä motivoituu jatkamaan säännöllisesti. Kannattaa avoimesti ottaa asia esille läheisten, asiantuntijoiden ja tarvittaessa viranomaisten kanssa, Laakso ja Aho painottavat. Kun aloimme taas tavata ja saimme yhteyden takaisin, tuntui kuin kymmenet vuodet olisivat sulaneet pois! Viitanen iloitsee. Aktiivisena vanheneminen tarkoittaa, että jokainen pyrkii huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja aktiivisuudestaan omien kykyjensä ja toimintamahdollisuuksiensa puitteissa. Takataskussa myyjillä on usein aseinaan uhkien maalaileminen, ilmaiset kartoitukset, korkeat hinnat ja sekavat kaupan ehdot. Kotiin ei kannata päästää tuntemattomia. – Oppikouluystävieni kanssa käyn kerran viikossa uimassa. – Tieto ja avoimuus auttaa tässäkin. Tieto on avainasemassa: kun on tietoa, voi reagoida turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Tapaat Raija Viitasen, Taina Rantasen, Jukka Laakson, Jyrki Ahon sekä stand up -koomikko Tyyne Kettusen Hyvä Ikä -tapahtuman Hyvän Iän Foorumissa 3.–4.10.2018. – Kun ikää tulee, esteettömyyteen liittyvät asiat kuten portaat korvaavat luiskat, riittävän leveät oviaukot, kaiteet sekä wcja pesutilat on syytä laittaa kuntoon, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta kertoo. Tiedon myötä voi minimoida riskejä, ja toimintatapojen sisäistäminen tuo mielenrauhaa ja turvallisuudentunnetta. 6 Raija Viitanen ulkoilemassa 2014. – Meillä jokaisella on vastuuta. Katso ohjelma seuraavalta aukeamalta ja tule mukaan!. Raija Viitasen arkeen mahtuu omatoimisesti jatkavan Ystäväpiiri-ryhmän pyörittämistä, retkien organisoimista, liikuntaharrastuksia. – Oma lukunsa ovat painostavat kotimyyntitilanteet. Huijauksen tai jopa rikoksen kohteeksi joutunut voi päätyä piilottelemaan tapahtunutta, koska kokee epäonnistumista ja häpeääkin. On myös viisasta pohtia ennakkoon, miten haluaa itseään ja talouttaan hoidettavan, kun ei itse pysty enää asioistaan vastaamaan. Lämpimällä kesäsäällä kannattaa miettiä, miten pitää ovia ja ikkunoita auki
Markku T. Teemu Arina, teknologia-asiantuntija ja biohakkeri Hyvä Ikä ja Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtumakaksikko nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä. Pekka Leppänen, myyntijohtaja, IBM • Läsnäolon kokemus pitää hengissä. 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi Anna iän innostaa! Katso ohjelma netistä ja tule mukaan! Vanhustyön ja vanhuusiän huipputapahtuma Samaan aikaan Asuminen | Aistit | Digitalisaatio | Fysioterapia | Hoiva | Kuntoutus | Teknologia Messutapahtuman ohjelmassa mm. Paneelin alustajana europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen • Kuntoutuminen biohakkeroinnin avulla. Yleisöliput edullisemmin ennakkoon netistä: Aikuiset 8€ (ovelta 10€) Eläkeläiskortilla 6€ (ovelta 8€) Ryhmät, min 10 hlöä 6€ (ovelta 8€) hyvaika.fi/liput Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä: hyvaika.fi/ilmoittaudu Markku T. Taina Semi, GeroArtist To 4.10 • Saavutettavaa digiä ikäihmisen arkeen. asumiseen ja hyvään vanhuuteen varautumiseen. Hyyppä, aivoterveyden tutkija, kirjailija • Elementtejä muistiystävälliseen yhteisöön. Hyyppä Sirpa Pietikäinen Teemu Arina Mukana 200 näytteilleasettajaa, 3 ohjelmalavaa, seminaareja, 7000 kävijää Tule sinäkin!. Vanhustyön keskusliitto järjestää tapahtumassa Hyvän Iän foorumin pureutuen mm. Miltä näyttää tulevaisuuden ennakoiva terveydenhuolto. • Internet of Caring Things kuinka digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoa. Ke 3.10
Vuonna 1998 Oulussa perustettu Caritas-Säätiö tarjoaa monipuolisia palveluja erityisesti vanhuksille ja vammaisille henkilöille turvallisen ja hyvän elämän tueksi. Caritas on arvoyhteisö. 36 Teksti: Marja-Leena Tahkola, diakoniajohtaja, Caritas-Säätiö rs Sanna Tervo, markkinointija viestintäpäällikkö, Caritas-Säätiö rs Kuva: Klaffi Tuotannot Oy Caritas-Säätiö on oululainen yleishyödyllinen yhteisö, joka tuottaa kristillisen diakonian hengessä sosiaalija terveydenhuollon palveluita vanhuksille ja vammaisille Pohjois-Suomessa. Caritas 20 vuotta – Yhteisöllisyyden puolesta yksinäisyyttä vastaan C aritas-Säätiö viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa. Näin varmistamme kaikessa toiminnassamme hyvän laadun. Tarjoamme tuettua ja tehostettua asumispalvelua, kotihoitoa ja kuntoutusta Juhlavuoden kuluessa olemme koonneet 20 tarinaa caritaslaisista. Osallisuuden kautta yhteisöt rakentuvat paikoiksi, joissa yksinäisyyden kokemus voi lievittyä. Caritas Yhteisössä työskentelee noin 500 sosiaalija terveydenhuollon ammattilaista 28 eri palveluyksikössä. Tuotamme itse myös tukipalvelut, kuten ateriapalvelut omista keittiöistämme, siivoussekä talousja henkilöstöpalvelut. Konkreettisesti arvomme näkyvät siinä, että palveluliiketoiminnastamme syntyvä taloudellinen tulos ohjataan Caritas-Säätiön yleisHyvä naapuri jakaa hyvää mieltä ja toimintaa palvelutalon asukkaille.. Teema kuvastaa välittämisen kulttuuriamme; haluamme olla rakentamassa osallisuuden ja välittämisen yhteisöjä, joissa ihmiset löytävät paikkansa ja tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Lisäksi meillä on oma erikoislääkärijohtoinen sairaala Oulussa. Ne löytyvät osoitteesta http://caritaslaiset.fi/20vuotta/ Oulun seudulla ja Rovaniemellä. Juhlavuotemme teemana on ”Yhteisöllisyyden puolesta yksinäisyyttä vastaan”. Kahden vuosikymmenen ajan olemme olleet uskollisia yhteisömme arvoille, joita ovat lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja eettisyys
Mahdollisuuksia on monia – ystävätoiminnasta tai kertaluonteisesta kohtaamisesta säännölliseen ryhmätoimintaan. Vapaaehtoiset järjestävät monipuolista ryhmätoimintaa, kuten musiikkihetkiä, liikunta-, taide-, keskusteluja kahvittelukerhoja. Järjestämme niitä itse ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 044 785 8736, minna.tikkanen@sakky.fi Vanhustyön ammattilainen, kehitä osaamistasi syksyllä 2018 Kuopiossa alkavissa vanhustyön täydennyskoulutuksissa. Sähköinen hakeminen osoitteessa www.sakky.fi/koulutushaku ` Caritas-Säätiö ja tytäryhtiöt • liikevaihto vuonna 2017 oli 28,8 m € • henkilöstöä 500 työntekijää • 100 aktiivista vapaaehtoistoimijaa • 1800 tapahtumaa vuonna 2017. Mahdollisuuksina ovat: Vanhustyön erikoisammattitutkinto Hoivatyön lähiesimies -koulutus Kuolevan ihmisen hoitaminen TunteVa-hoitajan koulutus Kinestetiikan® peruskurssi Vanhustyön teemapäivä 20.9.2018 Opiskelu tapahtuu oman työn ohella. Sote-uudistus saattaa hämmentää monen ajatuksia juuri tällä hetkellä ja luoda epävarmuutta. Vapaaehtoisena jokainen voi olla osaltaan torjumassa yhteiskunnassamme yhä kasvavaa yksinäisyyttä. Kun apua ja tukea hakevat ihmiset voivat itse valita, mistä palveluitaan hankkivat, Caritaksen kaltaiset suomalaiset arvoyhteisöt voimistuvat ja kasvavat. Vapaaehtoistoimintaa monessa muodossa Aktiivisten asuinyhteisöjemme toiminnassa vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara. Ryhmät ovat avoimia kaikille ja maksuttomia, ja niistä tiedotetaan yhteisömme verkkosivuilla. 6 hyödylliseen toimintaan eli yhteisöja vapaaehtoistoimintaan ja diakoniaan – pohjoissuomalaisten vanhusten ja vammaisten hyväksi. 37 Vanhustyö 4 • 2018 laisen vanhuksen tai vammaisen ihmisen elämän turvallisuuteen ja sujuvuuteen sote-uudistus ei toteutuessaan tuo isoa muutosta. Yhteisötoimintaa ovat erilaiset luennot, juhlat, konsertit ja hengelliset tilaisuudet. Vapaaehtoistoiminnan avulla jokainen voi antaa omat taitonsa, tietonsa ja voimavaransa yhteisön käyttöön. Maltillisesti kasvava palveluliiketoiminta takaa toiminnan edellytyksiä Säätiön auttamistyöhön. Caritaksella on selvä reitti eteenpäin. Haluamme tuoda esille positiivisella tavalla vammaisurheilua ja tukea taloudellisesti vammaisurheilijoita. Uskomme, että pohjoissuomaIDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI VAIKUTTAVUUTTA VANHUSTYÖHÖN LISÄTIETOJA: Minna Tikkanen, Puh. Olemme kehittäneet Hyvä Naapuri -toimintaa, jossa nuoret opiskelijat asuvat ja viettävät vapaaaikaa ikäihmisten tai vammaisten kanssa palvelutaloissamme Oulussa ja Rovaniemellä. Urheiluharrastukset lisäävät tutkitusti ihmisen elämänlaatua, nostavat itsetuntoa, luovat ystävyyssuhteita ja edistävät yhteisöllisyyttä. Keräyksen avulla voimme myös laajentaa vammaisurheilun tukemista. Tehdään yhdessä hyvää Kannamme yhteiskuntavastuutamme myös tukemalla vammaisten urheiluja harrastustoimintaa. Eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kohtaaminen torjuu yksinäisyyttä ja tuo elämään turvallisuuden ja toivon kokemuksia. Viime vuonna järjestettiin erilaisia yhteisöja vapaaehtoistoiminnan tapahtumia lähes 1800. Juhlavuotenamme olemme käynnistäneet varainkeruukampanjan, jonka avulla voimme tavoittaa yhä useampia yksinäisiä ja taloudellisissa vaikeuksissa olevia vanhuksia ja vammaisia. Tulevaisuuteen uskoen Caritaksen tulevaisuus näyttää hyvältä. Oikeus harrastaa ja liikkua kuuluu kaikille
Ei alle 2-vuotiaille. Vaikuttava aine: makrogoli 4000 Pegoratio 12 g pakkauksissa yksittäin pakatut pussit helpottamaan annostelua. Pegoratio Ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu itsehoitolääke. Tarkemmat ohjeet lääkkeen käytöstä, ks. Varovaisuuteen on syytä, jos olet altis neste-elektrolyyttitasapainon häiriöille ja sinulla ilmenee ripulia. Edullinen vaihtoehto* Ummetuksen hoitoon Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. FI/OTC Oth/18/006/8/18 *Lähde: Salvia 8/2018 Uutuus!. P. Ulostekovettuman pehmentäminen: Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 5–10 annospussia à 12 g, eli 1–2 litraa vrk:ssa 1–3 päivän ajan. Yleisiä haittavaikutuksia aikuisilla ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli sekä pahoinvointi; ja lapsilla vatsakipu sekä ripuli. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen tämän lääkkeen käyttöä, jos ummetus on kehittynyt tai pahentunut nopeasti, jos maksasi tai munuaistesi toiminta on heikentynyt, jos käytät nesteenpoistolääkkeitä ja saat ripulin tai jos ummetukseen liittyy kipua, kuumetta tai muita mahavaivoja. Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. 020 180 5900. Annostus: Kroonisen ummetuksen hoito: Aikuisille ja yli 8-vuotiaille lapsille 12 g 1–2 kertaa vrk:ssa; 4–7-vuotiaille lapsille 6 g 1–2 kertaa vrk:ssa; ja 2–3-vuotiaille lapsille 6 g kerran vrk:ssa. Pegoratiota voi käyttää sekä raskauden että imetyksen aikana. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Lisätietoja: www.terveysportti. Markkinoija: ratiopharm Oy. fi, info@ratiopharm.fi. Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. Teksti perustuu 12.6.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Itsehoitolääke. pakkausseloste. Lääkkeen käytössä on huomioitava, että Pegoration vaikuttava aine (makrogoli) voi tilapäisesti vähentää muiden lääkkeiden imeytymistä
Vanhustenhuollon laatusuositus ja vanhuspalvelulaki toivat ryhtiä ja yhteisiä linjauksia alan kehitykseen. Pienillä sanoilla ja teoilla saadaan asiakastilanteista voimaannuttavia, kun jutellaan, kysellään kuulumisia ja mahdollistetaan kullekin asiakkaalle omannäköiset, mielekkäät kokemukset. Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. Pegoratiota voi käyttää sekä raskauden että imetyksen aikana. Erityisesti kotihoidossa työ koetaan raskaana ja resurssit riittämättöminä. Ei alle 2-vuotiaille. Valitettavan usein toiminnan keskiössä ovat perustehtävät, kuten pesut, lääkitys ja aterioin nit. fi, info@ratiopharm.fi. Vanhustyö on kehittynyt ja työn luonne muuttunut vuosien myötä. Annostus: Kroonisen ummetuksen hoito: Aikuisille ja yli 8-vuotiaille lapsille 12 g 1–2 kertaa vrk:ssa; 4–7-vuotiaille lapsille 6 g 1–2 kertaa vrk:ssa; ja 2–3-vuotiaille lapsille 6 g kerran vrk:ssa. Markkinoija: ratiopharm Oy. P. Lääkkeen käytössä on huomioitava, että Pegoration vaikuttava aine (makrogoli) voi tilapäisesti vähentää muiden lääkkeiden imeytymistä. Pienillä teoilla paljon merkitystä Kuluvan kesän aikana on usein nähty otsikoissa huoli vanhustenhoidon tilasta. Itsehoitolääke. Ulostekovettuman pehmentäminen: Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 5–10 annospussia à 12 g, eli 1–2 litraa vrk:ssa 1–3 päivän ajan. Tarvitaan luovaa, innostunutta ja motivoitunutta asennetta sekä yhteistä ymmärrystä tavoitteisiin sitoutumiseksi, ennen kuin muutos on mahdollista. Aidot muutokset eivät kuitenkaan toteudu ulkoa ohjattuina vaan ihmiset toimintayksiköissä ovat niitä, jotka muutoksen tekevät. On aika irrottautua vanhoista rutiineista ja uskaltaa tehdä työtä uudella asiakas lähtöisemmällä tavalla. Vapaaehtoistoiminta eri muodoissaan, omaisyhteistyö, vanhusneuvostot sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö antavat meille valtavat mahdollisuudet tukea ihmistä mielekkään elämän saavuttamisessa. yhteisötaiteen, musiikin ja muotokuvamaalauksen keinoin. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen tämän lääkkeen käyttöä, jos ummetus on kehittynyt tai pahentunut nopeasti, jos maksasi tai munuaistesi toiminta on heikentynyt, jos käytät nesteenpoistolääkkeitä ja saat ripulin tai jos ummetukseen liittyy kipua, kuumetta tai muita mahavaivoja. Vaikuttava aine: makrogoli 4000 Pegoratio 12 g pakkauksissa yksittäin pakatut pussit helpottamaan annostelua. Työikäisten määrä on vähentynyt samaan aikaan kun suuret ikäluokat ovat eläköityneet. Lisätietoja: www.terveysportti. On haastettava vanhat rakenteet ja toimintamallit ja löydettävä entistä vaikuttavammat ja sujuvammat tavat tehdä asioita, jotta pystymme vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. 020 180 5900. Meidän vanhustyössä toimivien tuleekin katsoa omaa tehtäväkenttäämme aivan uudesta näkökulmasta. Johtamisella on iso vaikutus henkilöstön työkykyyn ja erityisesti lähiesimiehille tulee antaa riittävästi aikaa olla henkilöstön kanssa. Jos esimies ei ehdi keskustella ja olla läsnä työyhteisössä, eivät työntekijät pysty tekemään työtään parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvällä johtamisella tuloksiin Hyvä työkyky on työssäjaksamisen kivijalka. pakkausseloste. Omassa työyhteisössäni yhteistyö kulttuurialojen opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa on tuonut asiakkaillemme upeita elämyksiä mm. Digitalisaatio muuttaa osaltaan työn vaatimuksia ja sisältöä ja vaatii uuden oppimista niin työntekijöiltä kuin esimiehiltä. Rutiineihin keskittyminen ei paranna asiakkaan hyvinvointia, ja työntekijäkin harvoin pystyy parhaaseen tulokseen tehtäväkeskeisellä suorittamisella. FI/OTC Oth/18/006/8/18 *Lähde: Salvia 8/2018 Uutuus! Vanhustyön johtajat Teksti: Päivi Maisila, Vanhustyön asiantuntija Kuva: Kuvakeskus Jinka Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Tarkemmat ohjeet lääkkeen käytöstä, ks. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Tulevaisuuden ikääntyvien tulisi voida asua nykyistä pidempään kotona ja pysyä toimintakykyisinä, jotta ulkopuolisen avun tarve alkaisi mahdollisimman myöhään. Ikääntyneiden ihmisten määrä kasvaa eliniän odotteen noustessa. 39 Vanhustyö 4 • 2018 Pegoratio Ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu itsehoitolääke. Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Työntekijöitä voisi toki olla enemmän, mutta aina ratkaisu parempaan ei toteudu väkeä lisäämällä vaan tulisi pohtia, työnteon tapaa. Yleisiä haittavaikutuksia aikuisilla ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli sekä pahoinvointi; ja lapsilla vatsakipu sekä ripuli. Varovaisuuteen on syytä, jos olet altis neste-elektrolyyttitasapainon häiriöille ja sinulla ilmenee ripulia. Teksti perustuu 12.6.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. S osiaalija terveydenhuollon uudistus antaa odottaa itseään, mutta siitä huolimatta meidän tulee jatkaa kehitystyötä. Johtamisjärjestelmän tulee olla kunnossa, jotta myös esimiehillä on riittävä taustatuki työlleen. Edullinen vaihtoehto* Ummetuksen hoitoon Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. 6 Pienillä teoilla ja hyvällä johtamisella vaikuttavuutta Työelämän vaatimiin muutoksiin mukaanlähtö innostaa, kun osaaminen, asenne ja motivaatio ovat kohdallaan.. Asiakkaan osallisuuden ja toimintakyvyn ylläpidon tulee olla keskiössä kaikilla toiminnan tasoilla
Vanhustenviikon suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 40 Keskusliitto tiedottaa Vanhustenviikko: Iloa toimeliaisuudesta Valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietetään lokakuussa 7.– 14.10.2018 teemalla Iloa toimeliaisuudesta. Juhlamessu Kuopion Tuomiokirkossa on klo 10. VTKL:n osasto 1c11. Katsauksen robotiikkaan tarjosivat seminaarissa Satakunnan AMK:n asiantuntijat sekä humanoidi robotti Pepper. Valtuustoa hän on johtanut vuodesta 2009 lähtien. Hänellä on monipuolinen kokemus mm. Mukana menossa oli myös Rap-mummo Eila. VTKL järjestää Vanhustenpäivän valtakunnallisen pääjuhlan ikääntyneille ihmisille 7.10.2018 Kuopion kaupunginteatterissa yhteistyössä Kuopion kaupungin ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin alkavalle kolmivuotiskaudelle professori emeritus, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Reijo Tilvis. Hän seuraa tehtävässä VTT Markku Lehtoa, joka on toiminut VTKL:n johtokunnan puheenjohtajana 1981–1986 ja 1991–1994. SeniorSurf-päivää vietetään jälleen Vanhustenviikolla tiistaina 9.10. Lue lisää SeniorSurf-toiminnasta ja katso vinkit teemapäivän järjestämiseen: www.seniorsurf.fi/seniorsurf/seniorsurf-paiva/ Kuva: Foto Mannelin TULEVIA TAPAHTUMIA Kuntamarkkinat 12.–13.9.2018 Tule tapaamaan VTKL:n asiantuntijoita osastolle 2.23. asiantuntijana SeniorSurf-toiminnassa. Kampanjamateriaalillaan Keskusliitto haluaa kannustaa eri yhteisöjä järjestämään tapahtumia Vanhustenviikolla ja kehittämään toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Seminaari on messukävijöille maksuton, muistathan rekisteröityä ennakkoon: www.hyvaika.fi/ilmoittaudu. Mukana olivat mm. Vanhustyön keskusliitto toimii teemapäivän koordinaattorina. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 24. Julisteita ja teemalehtiä voi tilata maksutta osoitteessa www.vtkl.fi/materiaalitilaus. Tapahtumista voi ilmoittaa liiton Vanhustenpäivä ja viikko Facebook sivustolla osoitteessa @Vanhustenviikko. Messua voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa www.virtuaalikirkko.fi. Mukana mm. Tapahtuman ensimmäisenä päivänä ohjelmassa oli tulevaisuusseminaari, jossa pohdittiin Vanhustyön tulevaisuutta eri näkökulmista. Ehdotusten tuli olla iäkkäiden ihmisten omaehtoiseen toimintaan innostavaa ja osallistavaa ja tämä oli hakemuksissa hyvin huomioitu. VTKL:n puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ja valtuuston puheenjohtaja Reijo Tilvis. Vuoden 2018 Toimintatonni-palkitut Tänä vuonna liitto kannusti jäsenyhteisöjään tuomaan esiin toimintaa, jota iäkkäät ihmiset ovat itse ideoimassa, suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa. Kahvitarjoilu Kaupunginteatterilla alkaa klo 11.30 ja varsinainen pääjuhla klo 13. Parhaimmat onnittelumme kaikille Toimintatonnien saajille! Henkilöstöuutisia SeniorSurf näkyy ja vaikuttaa nyt entistäkin vahvemmin! Teija Saarinen on aloittanut 20.3. Löydät ohjelman tämän lehden sivulta 35. Korjausneuvonta ja Vanheneminen.fi-hanke. Liittokokoustapahtuma: Reijo Tilvis Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajaksi Vanhustyön keskusliiton jäsenistö kokoontui kaksipäiväiseen liittokokoustapahtumaan, joka pidettiin Helsingissä Suomen Kansallismuseossa 22.–23.8.2018. Hyvän Iän foorumissa teemana kotona asumisen arki ja tulevaisuus sekä omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuuteen. futuristi Perttu Pölönen, tulevaisuustutkija Ilkka halava ja valtuuston puheenjohtaja Markku Lehto. eri digihankkeista. Kokouksessa hyväksyttiin kolmivuotissuunnitelma vuosille 2019–2021. Hyvä Ikä -tapahtuma 3.–4.10.2018: Miten varaudut vanhuuteen. Viisi toimintatonnia jaettiin seuraavasti: • Turun kaupunkilähetys (Varsinais-Suomi) • Marjatta-Säätiö (Uusimaa) • Tampereen Ensija turvakoti/Petsamokoti (Pirkanmaa) • Palvelutaloyhdistys Koskenrinne (Kymenlaakso) • Stiftelsen Oulun Vanhainkoti – De Gamlas Hem i Uleåborg (Pohjois-Pohjanmaa, ruotsink). Suora lähetys pääjuhlasta on katsottavissa Kuopion kaupungin verkkosivuilla. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen. eri puolilla Suomea
VTKL:n puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kuvassa kättelemässä ja toiminnanjohtaja Anni Lausvaara (kuvassa vas. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.fi /tuotteet. Hopearannan Palvelutalo sijaitsee samalla paikalla, johon valmistui ensimmäinen oma toimitalo vuonna 1916. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Suruadressit Portaat Tyyni järvi. Toiminta on ollut yhtäjaksoista, alkaen siis 1898, kun kymmenen yläluokan rouvaa perustivat tuolloin Savonlinnan Rouvasväen yhdistyksen. 41 Vanhustyö 4 • 2018 Sydämelliset onnittelut! Onnittelemme pyöreitä vuosia täyttäviä jäsenyhteisöjämme! 20 vuotta • Caritas-Säätiö, Oulu • Käpyrinne ry, Helsinki • Oulun seudun omaishoitajat ry, Oulu • Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Helsinki 120 vuotta • Savonlinnan Hopearanta ry, Savonlinna 170 vuotta • Fruntimmersföreningen i Helsingfors rf Ajan virrassa Savonlinnan Hopearanta ry: 120 vuotta sosiaalista auttamistyötä Savonlinnan Hopearanta ry täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Sote-uudistus haastaa järjestöjen toimintaa – maakunnalla on tärkeä rooli järjestötyön mahdollistajana Tuija Brax on selvittänyt sosiaalija terveysalan järjestöjen roolia hallituksen ehdottamassa soteja maakuntamallissa. Järjestöjen, maakuntien ja kuntien onkin tärkeää luoda toimivat yhteistyökäytännöt uudessa mallissa. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . 120-vuotista toimintaa juhlittiin viikon ajan erilaisilla tapahtumilla. Samalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää suurelta osin kuntien tehtäväksi. Tästä alkoi pitkäkestoinen ja vaiherikas vapaaehtoinen sosiaalinen auttamistyö, joka tänä päivänä jatkuu palveluasumisen tuottamisena samoilla arvoilla kuin yli sata vuotta sitten. Selvityksen loppuraportissa korostuu järjestöjen, maakunnan ja kunnan välisen yhteistyön merkitys. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Järjestöjen rooli maakuntaja sote-uudistuksessa, Selvityshenkilön raportti: http://urn.fi /URN:ISBN:978-952-00-3941-7 (STM 5.7.2018, tiedote 104/2018) Tuija Brax Kuva: Tiina Eloranta VTKL:n Onnitteluja Suruadressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet toimintaamme iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Maakuntaja sote-uudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä, sillä sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä maakunnille. Hinta 15 €. reunassa) toivat onnittelut Hopearannan historiikin julkistamistilaisuuteen Olavinlinnaan. Juhlaviikon aloitti Juhlamessu Savonlinnan Tuomiokirkossa ja päättyi asukkaille, heidän läheisilleen ja henkilökunnalle tarjottu juhlalounas lauantaina 11.8.2018. Yhdistyksen tarkoituksena oli auttaa köyhiä kaupunkilaisia ja tarjota naisille ja lapsille mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön
er inom den snabbt åldrande befolkningen i Finland behöver äldreservice. Kundsedeln beviljas alltid av en offentlig enhet, det vill säga landskapets affärsverk. I det fi nländska samhället diskuteras för närvarande speciellt mycket kvaliteten på äldreservicen. Valfriheten handlar förenklat om kundens rätt att åt sig själv välja en lämplig leverantör av socialoch hälsovårdstjänster, serviceenhet och yrkeskunnig person. Klientens faktiska möjligheter att påverka sina egna tjänster och deras kvalitet ökar sålunda. Hannakaisa Heikkinen, ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl riksdagsledamot (centern), vice ordförande för socialoch hälsovårdsutskottet 42 Ledare Friheten att välja garanterar kvaliteten I det stora hela är socialoch hälsovårdstjänsterna av hög kvalitet i Finland. För den äldre själv är detta orimligt. Tack vare den personliga budgeten förbättras möjligheterna att påverka tjänsternas innehåll och välja tjänsteleverantörerna för dem som använder sig av speciellt många tjänster. 6. Möjligheten att utnyttja tjänster skall, även eft er valfriheten, alltid baseras på en professionell bedömning av yrkesutbildade socialoch hälsovårdspersoner. era vårdindikatorer vittnar om att kvaliteten av hälsovården i Finland hör till de bästa bland OECD-länderna. Vår gemensamma uppgift är att möjliggöra att åldrandet är så hälsosamt och handlingskraft igt som möjligt samt att säkerställa den trygghet, vård och omsorg som behövs då de egna kraft erna försvagas. Man får hoppas att ett sådant tillvägagångssätt inte upprepas i framtiden, då klienten är den som väljer, i stället för konkurrensutsättning som kommunen eller samkommunen genomför. Landskapet är förpliktat till att ta i bruk personliga budgetar för klienter som är äldre eller behöver handikapptjänster. I begränsad utsträckning är klientens valfrihet redan nu i kraft , till exempel kan många äldre eller handikappade välja hemhjälps-, städningseller rehabiliteringstjänster utnyttjande sina servicesedlar. De största problemen är förknippade med tjänsternas tillgänglighet och hur tjänster kan utnyttjas, till exempel på grund av kostnader, avstånd eller patientköer. Så är också fallet i samband med vårdreformen och den valfrihet den möjliggör. Ingen av oss vill för sig själv eller sina anhöriga välja vård vars kvalitet man har tvivelaktiga erfarenheter av. Förändringar ger alltid upphov till osäkerhet och oro. Valets instrument är kundsedlar som landskapet beviljar och den personliga budgeten. Granskning av . I offentligheten har det funnits exempel på hur konkurrensutsättning har kunnat leda till att äldre människor gått miste om sin välbekanta serviceboendeplats. Och om kvaliteten inte är tillfredsställande har klienten rätt att rösta med sina fötter. Detta leder till utdragna och komplicerade problem samt ökade kostnader för den specialiserade sjukvården. I det framtida socialoch hälsovårdssystemet är den bästa garantin för kvalitet, att i stället för kommunens eller samkommunens konkurrensutsättning, kan klienten välja tjänsteleverantör. Allt . Det kan hända att man måste vänta orimligt länge på att få tid till läkare, sjukskötare eller socialarbetare. Jag vill gärna uppmuntra till att se möjligheterna med reformen, även ur äldreservicens synvinkel. När det är klienten som utför valet, tvingas tjänsteleverantören att konkurrera med kvalitet. Frågan är aktuell och extremt viktig. Det skall vi vara stolta över
Hur ska man då ställa sig till detta delvis uppenbarliga ”hajpande”. Med dess hjälp utförs enkla och framför allt komplicerade jobb och uppgift er. Om så är fallet kommer den oförståndiga mänskligheten knappast att undgå skador. Det behövs inte ens en Artifi ciell intelligens som förevändning för diskussion elektronbomb. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat:. yga över trafi kstockningar. Ändå kunde bara några få förutse hur informationstekniken har revolutionerat all kommunikation och hur den gamla feniciska uppfi nningen, tryckta pengar, har börjat bli nästan olaglig som betalningsmedel. Kan den börja känna empati, sympati, antipati eller hat, för att inte tala om kärlek. I dag publiceras mängder av uppskattningar om hur artifi ciell intelligens revolutionerar samhället. Utvecklingen har inte gått riktigt så långt, även om man kommit en bit i den riktningen. Man kan önska att etiken och moralen stannar kvar i mänsklighetens biologiska neuronät, även om de inte uppvisat större framgångar under den senaste tiden. Onko varaa hyvään vanhuute en. Enligt en gammal schlager: ”Allt förändras, allt förändras, nu är inget som förut”. 6 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. Man skapade visioner om hur bilar rullar längs motorvägar utan förare, och en del bilar kan . Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Tack vare detta kan vi få chansen att undvika de värsta hoten. Den är till hjälp såväl i de trevligaste som i de tråkigaste arbetena. Man levde i en tid av spirande framtidsoptimism. ekten och kvaliteten hos människans neurala nätverk. Lyckligtvis är denna typ av teknologi mycket skadekänslig. 43 Vanhustyö 4 • 2018 Kolumn Reijo Tilvis, professor emeritus, specialistläkare i inre medicin och geriatri Foto: Reijo Tilvis I mitten av förra seklet började man energiskt uppställa prognoser om vad allt början av följande millennium kunde föra med sig. Å andra sidan är det värt att notera att alla överdrift er – bra och dåliga – är typiska för nutiden. Inte enbart individens begränsningar, utan tydligen också svärmintelligensen hos den stora massan. Det verkar också att artifi ciell intelligens dementeras snabbt (”dementia praecox”) och kräver kontinuerlig uppdatering och förnyelse. Fortfarande rör sig förbränningsmotordrivna bilar sakta i trängseln och det fi nns gott om elever i bilskolor. Eft ersom så sannolikt inte kommer att ske, fungerar artifi ciell intelligens känslolöst och stödjer utvecklingen av vår världsbild i riktning mot en cynisk och stoisk fi losofi . Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Enligt de dystraste utsikterna sköter artifi ciell intelligens även om att krig startas och förs. ekter. De snabbaste förändringarna resulterar i en naturlig friktionsbroms och det är svårt att rubba jämvikten hos de tyngsta strukturerna. Man har till och med förutspått att dess förmåga överstiger e. Alla maskiner måste ha en bromsknapp. Hur långt kan artifi ciell intelligens utvecklas. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Inertia, förändringsmotstånd, är en kraft full naturlag och har även i detta fall bra skyddande e
TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan terveys-, sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Hoiva-alan erityistarpeet huomioiva LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Kysy lisää tai pyydä tarjous asiakaspalvelustamme. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakastietojen hallinta on suunniteltu hoiva-alan tarpeita silmällä pitäen. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan hoitotyön mahdollistaminen. Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Tutustu myös nettisivuihimme osoitteessa www.domacare.fi. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Liikkuvan työn tukena MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa