20 SenioriVerkon workshopeissa tutustutaan tablettitietokoneiden mahdollisuuksiin ja jaetaan kokemuksia. 2 SENIORARBETE 5 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 26.1.2018 | Lehden teema OSALLISUUS JA TOIMIJUUS TEEMA: DIGIAJASSA Foibekartanon asukkaat ovat innokkaasti ottaneet tablettitietokoneet käyttöön. 16 22 Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenterissä käynnissä olevassa Kelan rahoittamassa hankkeessa tutkitaan yli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutusta.
• Eija-Riitta Kortesluoma Vanhustenpäivän pääjuhla 6 Arvokas Vanhustenviikon avaus Vanhustenpäivän pääjuhlassa Hämeenlinnassa • Tuula Laine 11 Kylähanke piristi ikäihmisten kylätoimintaa Raumalla • Tanja Hakulinen 12 Senioriversio kännykkävaelluksesta villitsi Vesilahdessa • Sari Juuti, Sari Sirkkiä-Jarva Digi kaikille – järjestöt vauhdittajina 14 Vertaisohjaaja – ikääntyneen ihmisen apuna digimaailmassa • Liisa Tiainen 16 Tabletti taipuu ja ilosanoma leviää • Minna Piispanen 17 Verkosta virtaa! – ikäihmiset digitalisaatiossa • Margit Granberg 18 Vertaisten kädestä pitäen • Satu Marjakangas 19 Pakina • Ari Liimatainen 20 Vanhalla ihmisellä on oikeus näkyä ja kuulua • Ulla Broms Tutkimuksesta käytäntöön 22 Omaishoitajien kuntoutus loikkaa digiaikaan • Inka Pakkala, Päivi Lappalainen, Riku Nikander 24 Digitarinat valloittavat ikäihmisiä • Mirva Alapoikela ja Tuula Saarnio 26 Palvelurobotti – nykyajan hömpötystä vai hoivatyön apu ja asiakkaiden ilo. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. toimintavuottaan • Arja Kumpu 42 Puolan Toru . Sisällys www.vtkl.fi Pääkirjoitus 4 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 5 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Vanhustyön keskusliitto Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Aina. issa kansainvälinen pitkäaikaishoidon kongressi • Tellervo Jokinen, Leenamaria Keipilä, Tuija Koivisto, Arja Kumpu 44 Digitaalista kuilua kuromassa • Melissa Castrén 45 Kolumni • Markku Lehto 46 Keskusliitto tiedottaa 48 Ajan virrassa 50 Ledare • Hannakaisa Heikkinen 51 Kolumn • Markku Lehto. • Hannakaisa Heikkinen Kysy & vastaa 5 Pärjäävätkö ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Lea Hennala, Satu Pekkarinen, Helinä Melkas 28 Tätä tutkitaan – Miten tietojärjestelmät kuormittavat työntekijää. • Tuulikki Vehko, Timo Sinervo, Hannele Hyppönen, Tarja Heponiemi 30 Teknologia hyvän elämän asialla • Helena Launiainen 32 Etäkuntoutus – uusi mahdollisuus • Riitta Laanala 34 Vahvike ® -aineistopankki tarjoaa digitaalisia aineistoja elämykselliseen arkeen • Outi Mäki 37 Social Hackathonin voittajat liikuttivat ikääntyneitä • Mikko Räty Vanhustyön johtajien palsta 39 Digi mahdollistaa – johtajat tiennäyttäjiksi • Rita Oinas 41 Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry juhli 90
Teknologian kehittyessä myös hoitotyö uudistuu. Nuoret opastajina, vanhemmat innokkaina oppilaina. Vanhustyön keskusliitto muistuttaa teemallaan ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä ja tärkeydestä. Arvokkaan vanhuuden edistämisen pitäisi olla kaikkea eri sukupolvien välistä toimintaa ohjaava periaate, mutta se konkretisoituu erityisellä tavalla sosiaalija terveyspalveluissa, joissa vanhus kohtaa hauraana ja tarvitsevana palvelujärjestelmän. Hyvä laki ja moderni teknologia eivät auta, jos hoitoasenne on välinpitämätön. Digiarki, jota elämme, mahdollistaa uudenlaisia ajasta ja paikasta riippumattomia sukupolvien välisiä kohtaamisia. Vanhustyö tarvitsee tuekseen ja toteutuakseen hyvää johtamista. Digi on läsnä kotona, kouluissa ja työpaikoilla. Digissä ja sen äärellä voivat luontevasti kohdata niin nuoret kuin vanhat. Uusi vanhuspalvelulaki antaa periaatteessa hyvät puitteet tehdä laadukasta vanhustyötä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä tukien. Eri ikäpolvien sopuisa yhdessäelo edellyttää sitä, että oppisimme ottamaan toistemme ajatukset ja kullekin omassa elämänvaiheessa tärkeät asiat huomioon sekä ymmärtämään toista sukupolvea omamme lisäksi. Digiajassa johtajalla on mahdollisuus toimia tiennäyttäjänä digitaalisten ratkaisujen ja digityökalujen käyttöönotossa. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana sain olla mukana ideoimassa viikon teemaa, joka oli tällä kertaa Ikäpolvet yhdessä. Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. L okakuun ensimmäisellä viikolla vietettiin jälleen Vanhustenviikkoa, jota on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien. Jokainen vanhus on yksilö ja arvokas ja jokaisella on oikeus kokea tulevansa arvostetuksi, myös elämänkaarensa loppupuolella. Laadukkaat asiakaslähtöiset, jokaisen saatavilla olevat digipalvelut ja teknologiset ratkaisut tukevat parhaimmillaan myös ikääntyneen ihmisen osallisuutta. 6 4. Kunnissa on esimerkkejä vaikkapa päiväkotien ja palvelukotien yhdistämisestä samaan pihapiiriin. Laki antaa silti vain kehyksen ja puitteet: Lain henki ja laadukas vanhustyö konkretisoituvat vasta kunkin toimintayksikön ja palveluntarjoajan arkisissa käytänteissä ja viimekädessä vanhuksen ja omaisten kokemuksina. Aina. Yhteiskunnalla on paljon tehtävää rakennusten ja elämisympäristöjen suunnittelussa sellaisiksi, että ikääntyvä väestö voi elää nykyistä pitempään mahdollisimman itsenäistä elämää. Arvokas vanhuus ei toteudu ohittamisella, yksin jättämisellä tai sulkemalla korvat vanhuksen yksilöllisiltä tarpeilta. On kuitenkin niitä, joita digimaailma, robotit tai tekoäly eivät kiinnosta tai tavoita. Ikäpolvien välistä ymmärrystä voi kehittää aivan arkisessa kanssakäymisessä, mutta myös poliittisin päätöksin luomalla tiloja ja ympäristöjä, joissa eri sukupolvet kohtaavat luontevasti. Eri ikäpolvien välistä ymmärrystä ja kykyä asettua vanhempaa ikäpolvea edustavan asemaan tarvitaan erityisesti silloin kun riippuvuus terveyspalveluista ja nuorempien ikäpolvien tarjoamasta hoidosta kasvaa. Johdon arvostus siirtyy hoitajan kautta hoitotyöhön ja asiakkaan kokemukseksi. Nopeassa kehityksessä mukana pysyminen on haaste niin ikääntyneille itselleen kuin digiopastusta järjestäville tahoille. Kun työntekijä kokee tekevänsä arvojensa mukaista ja tärkeää työtä ja saa riittävän johdon tuen, hän sitä myös tekee. Ikääntyneiden ihmisten tietoteknisten taitojen edistämisessä järjestöjen vertaisopastajat tekevät merkittävää työtä. Vanhustyön keskusliiton yksi toimintaa ohjaavista arvoista on arvokkaan vanhuuden näkeminen ihmisoikeutena. Tutkimuksessa tätä on kutsuttu ikäpolvitajuksi
Kannettava tietokone, tabletti tai älypuhelin on asennettu heille käyttökuntoon, mutta ongelmien tullessa tietoja ei olekaan saatavilla ja opastusta on vaikea jatkaa. ssa, yhdistyksen omassa opastuspisteessä neuvotaan ja opastetaan henkilökohtaisesti vuosittain yli 2200 ikäihmistä. Vertaisohjaajien säännöllinen koulutus alkoi keväällä 2001. Digitalisaation koetaan olevan liian nopeaa. Vapaaehtoinen vertaisohjaajatoiminta käynnistyi syyskuussa 2000 Tikapuut tietoyhteiskuntaan -projektilla. Sosiaalisen median palvelut kiinnostavat, jolloin nuorten maailman ymmärtäminen helpottuu. Naisten osuus on suurempi miehiin verattuna. Junaja bussilippuja, matkoja ja teat terilippuja tilataan ahkerasti Internetin kautta. Ohjausta ja neuvoa hakevat ovat pääasiallisesti 63–79 vuotiaita. Kun on oppinut käyttämään laitetta tai Internet-sivustoa, käyttöliittymä vaihtaa ulkoasua ja toiminnallisuutta. Digitalisaatio saa ikäihmiset harmittelemaan ja ajoittain vihaisiksi, kun yhteiskunnan kehitys pakottaa heitä hankkimaan yhä uudempia laitteita. Kaikissa pisteissä opastus on maksutonta ja tarkoitettu yli 50-vuotiaille. MukaSur. Yhä iäkkäämmät henkilöt hankkivat myös itse uusia laitteita ja ovat valmiita oppimaan uutta. 5 Vanhustyö 5 • 2017 kysy & vastaa Pärjäävätkö ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Millainen on tyypillinen ohjaukseen tuleva henkilö. Minkälainen kuva sinulle on muodostunut, käyvätkö ikääntyneet katsomassa sähköisiä terveystietojaan ja varaavatko ihmiset aikoja netin kautta. Eija-Riitta Kortesluoma, toiminnanjohtaja, ATK Seniorit Mukanetti ry Kuva: Matti Siltanen Miten ja missä toimitte ja kauanko olette tätä tehneet. Selkeästi on kuitenkin nähtävissä, että myös yli 80-vuotiaiden kiinnostus mobiililaitteiden käyttämiseen on lisääntynyt. Verkkoasiointi ja etäpalveluiden käyttö ei ole vielä yleistä ikäihmisten parissa. Päivitys, langaton yhteys, Wi-Fi, käyttäjätunnus, salasana, tietoturva, tili, laskun maksu, Facebook, Skype, WhatsApp ovat viikoittain ohjaustapahtumissa kuultavia termejä. Lapset ja lastenlapset hankkivat vanhemmilleen ja isovanhemmilleen uusia laitteita. Nuorimmat eläkkeelle jääneistä ovat olleet asiasta kiinnostuneempia. Toisaalta tietoa saadaan aiempaa nopeammin selville Internetin kautta. Tampereella ja Tampereen lähikunnissa on useita opastuspisteitä. Pelko tilien tyhjentymisestä ja identiteetin menettämisestä huolestuttaa koko ajan. Entä käyttävätkö varttuneet etäpalveluja. Tietoturvaongelmat puhuttavat lähes kuukausittain. Mukanetti ry on Tampereen seutukunnalla toimiva ikääntyneille ihmisille sekä maksullista tietotekniikkakoulutusta että maksutonta opastustoimintaa järjestävä yhdistys, jossa on lähes 1000 jäsentä. Laitteet kehittyvät ja monipuolistuvat nopealla vauhdilla. 6 Tampereella toimiva ATK Seniorit Mukanetti ry organisoi ikääntyneille henkilöille tietotekniikan opastusta. Tämä voi aiheuttaa joko motivaation lisääntymistä tai vähenemistä uuden välineen käyttöönottamisessa. Usein harmitellaan sitä, että asiat unohtuvat ja toistoja on tehtävä usein. Jäänkin edelleen miettimään, miten digitalisaatio voi toteutua tasapuolisesti koko Suomessa erityisesti ikäihmisten kohdalla. Vaikea tietotekniikkatermistö hankaloittaa asioiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Monelle tabletit ja älykännykät ovat ”ovi”, jonka avulla pääsee mukavasti lastenlasten maailmaan. Nettiä käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Opastusta tarvitaan edelleen laitteiden ja ohjelmien peruskäyttämisessä ja päivityksissä. Sähköpostin käyttäminen, laskun maksu, valokuvien siirtäminen, TVohjelmat ja pankkien mobiilisovellukset aiheuttavat ihmettelyä ja ohjauksen tarvetta. Vaikka tekniikka ja yhteydet saataisiin toimimaan, niin avun ja opastuksen ulottaminen kaikkialle vaatii paljon ponnisteluja. Minkälaisiin tietotekniikan asioihin kysytään neuvoa. Onneksi suurin osa ikääntyvästä väestöstä on ottanut digitalisaation haasteeksi ja haluaa käyttää uusia välineitä ja ohjelmia innokkaasti hyödykseen. Mitä varttunut väki puhuu digitalisaatiokehityksestä. Kehityksen vauhdissa on miltei pakko pysyä mukana, jotta ei syrjäytyisi. Eija-Riitta Kortesluoma, toiminnanjohtaja,. Sähköisten terveyspalveluiden käyttö on selkeästi lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei löydy tai niitä ei ymmärretä
Teemaviikko, jota vietettiin jo 63. Kuvat Esko Tuovinen. kertaa, oli jälleen täynnä lukuisia eri toimijoiden järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia ikääntyneille ihmisille. Teksti: Tuula Laine Kuvat: Esko Tuovinen ja Tuula Laine Arvokas Vanhustenviikon avaus Vanhustenpäivän pääjuhlassa Hämeenlinnassa Feeniks-Showdancers. Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan Vanhustenviikon suojelija tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka piti tilaisuudessa juhlapuheen. Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen toi perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Tänä vuonna Vanhustenviikon avajaisia vietettiin erityisen juhlallisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla Vanhustenpäivän pääjuhlassa sunnuntaina 1.10. VANHUSTENPÄIVÄN PÄÄJUHLA. 500 ikääntynyttä läheisineen ja juhla striimattiin ensi kertaa suorana. Juhlaa seurasi paikan päällä n. 6 Suomi100 juhlavuoden innoittamana VTKL:n valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietettiin tänä vuonna Ikäpolvet yhdessä -juurensa tuntien, toistaan tukien -teemalla eri puolilla Suomea. Vanhustenpäivän pääjuhla striimattiin ja tallenne on katsottavissa VTKL:n verkkosivuilla Ajankohtaista-osiossa
Yksi Vanhustyön keskusliiton toimintaa ohjaavista arvoista on arvokkaan vanhuuden näkeminen ihmisoikeutena. Tämän vuoden pääjuhlan Vanhustyön keskusliitto järjesti yhteistyössä Hämeenlinnan Sisälähetys ry:n, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeenlinna-Vanajan seura kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tervehdysten ja juhlapuheen lisäksi pääjuhlassa esiintyi mm. Vasemmalla VTKL:n pitkäaikaiset johtokunnan ja valtuuston puheenjohtajat Markku Lehto ja Jaakko Tuomi, puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen, VTKL:n pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Reijo Tilvis sekä toiminnanjohtaja Satu Helin. Vanhustenpäivä Hämeenlinnassa – Ikäpolvet yhdessä Hämeenlinnassa Vanhustenpäivän juhlallisuudet alkoivat jo aamupäivällä Ikäpolvien perhemessulla Hämeenlinnan kirkossa. Juhlan juonsivat Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ja maakuntaneuvos Aarne Kauranen. Vieraiden apuna Verkatehtaalla vietetyssä juhlassa oli joukko Hyrian vapaaehtoisia opiskelijoita. Sibelius-opiston harmonikkaorkesteri, paikallisia kuoroja sekä Feeniks-Showdancers -ryhmä. Juhlan ensiavusta paikalla oli vastaamassa SPR. Sibelius-opiston harmonikkaorkesteri, paikallisia kuoroja sekä Feeniks-Showdancers -ryhmä. Arvokkaan vanhuuden edistämisen tulisi olla kaikkea eri sukupolvien välistä toimintaa ohjaava periaate. Juhlan ensiavusta paikalla oli vastaamassa SPR. Messussa Ikäpolvet yhdessä -teema korostui mm. Kuva Tuula Laine.. Tervehdysten ja juhlapuheen lisäksi pääjuhlassa esiintyi mm. Juhlan juonsivat Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ja maakuntaneuvos Aarne Kauranen. lasten toimiessa avustajina ja esiintyjinä. Setlementtiliiton Senioriklovnit Tyyli-Lyyli, Mimmi-Mimosa ja Tyylis-nukke juhlatunnelmissa. Klovnit hauskuttivat juhlaväkeä kahvittelun lomassa. Arvokas vanhuus toteutuu juuri kohtaamisen, mukaanoton, ja vanhuksen yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden kuulemisen ja toteuttamisen kautta. Vanhustyön näkökulmasta tässä korostuu asiakaslähtöisyys, jolloin keskiössä on asiakkaan kokemus arvon toteutumisesta. Lait ja poliittinen päätöksenteko luovat hyvät puitteet laadukkaalle vanhustyölle, josta hyvän johtamisen tuloksena todistavat työntekijöiden asenne ja oman työn arvostus sekä viime kädessä vanhuksen ja hänen läheisensä kokemukset. 7 Vanhustyö 5 • 2017 klovnit, joiden kujeet ovat saaneet alkunsa osana VTKL:n koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Iloinen yllätys juhlaan saapuvalle yleisölle olivat ovella vastassa olleet Setlementin Senioriklovnit, joiden kujeet ovat saaneet alkunsa osana VTKL:n koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Klovnit hauskuttivat juhlaväkeä kahvittelun lomassa. Aurorina-kuoro. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen muistutti tervetulotoivotuksessaan ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä. Valtakunnallista Vanhustenpäivää vietetään joka vuosi lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, jonka jälkeinen viikko on Vanhustenviikko. Kuva Tuula Laine. Kuva Esko Tuovinen. Messu striimattiin kotiyleisölle suorana
Kuvat Tuula Laine. Senioriklovnit järjestivät hyväntuuliselle presidentille yllätyksen lahjoittamalla hänelle sinivalkoiset Suomi-kynsikkäät. Yhdessä Suomea on rakennettu ja yhdessä kuljemme kohti tulevaisuutta. –”Ikäpolvet yhdessä” sopii hyvin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaan ”yhdessä”. Niinistö toi puheessaan esille iäkkäät merkittävänä voimavarana koko yhteiskunnalle. –He voivat antaa tukea ja jakaa elämänkokemusta nuoremmille sukupolville. Yhdessä. Yhdessä maata on puolustettu ja rauhaa varjeltu, Niinistö totesi. Moni lapsiperhe saa isovanhemmiltaan korvaamatonta apua ja kokeneet osaajat konsultoivat ja tarvittaessa auttavat myös työelämässä. –Mitä voimme tehdä niiden vanhusten hyväksi, joiden puhelin ei soi tai joiden luona kukaan ei ole käynyt viikkokausiin. Vanhustenviikon teema sai kiitosta tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Presidentti nosti esille yhteisen vastuun kanssaihmisistä. Pääjuhlan jälkeen presidentti Niinistö tutustui Suomen 100 sävyä -taidenäyttelyyn, jossa oli esillä Hämeenlinnalaisen Olokolon kuntouttavan ja taidepainotteisen päivätoiminnan vanhusten tekemä grafiikan kuvitus rouva Jenni Haukion Nocturno -runoon. –Suomen ehdoton vahvuus on vahva yhteenkuuluvuus, jota tulee vaalia. Senioriklovnit lahjoittivat presidentti Niinistölle neulotut Suomi-kynsikkäät. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Vanhuus ei saa tulla yksin Juhlapuheessaan presidentti kiitti VTKL:a sen tekemästä arvokkaasta työstä arvokkaan vanhuuden puolesta ja totesi, että Valtakunnallinen Vanhustenpäivä ja Vanhustenviikko on saanut lujan jalansijan yhteiskunnassamme. Me voimme kaikki ottaa vastuuta ympärillämme olevien iäkkäiden ihmisten ihmisarvoisesta vanhuudesta. –Toimikaamme yksinäisyyttä vastaan. 8 Hämeenlinnan Sisälähetys ry:n toiminnanjohtaja Elisa Pilli-Sihvola ja toiminnanohjaaja Hoivia Oy Vuokko Syväntö.. Niinistö ehdotti juhlapuheessaan vanhan sanonnan ”vanhuus ei tule yksin” kääntämistä niin, että vanhuus ei saa tulla yksin
Pidän itseni kunnossa liikkumalla. –Juhla oli hyvin järjestetty ja kokonaisuus hieno ja arvokas. Kuvat Tuula Laine. Vanhustenpäivän pääjuhla oli minusta hieno puheineen ja musiikkiesityksineen. Ikääntyessä läheisten ja ystävien merkitys korostuu, kun avun tarve kasvaa. Asun yksin maalaistalossa ja puuhaa riittää. Verkatehtaalle oli helppo tulla yhteiskyydillä Parolasta, Kaija kertoo. Nyt en liikunnanrajoitteiden takia voi enää säntäillä samalla tavalla paikasta toiseen. –En minä vanha ole, vaan kauan elänyt ja paljon nähnyt. –Puheet olivat sopivanpituisia ja niitä oli mukava kuunnella. Hattulan vanhusneuvostossa veteraanien edustajana. Ratkaisu vaatii laajemman yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksen. Elämme kuitenkin ainutlaatuisessa tilanteessa maamme historiassa, jossa meillä on näin monta ikäpolvea elossa yhtä aikaa, jopa neljä tai viisi samassa perhekunnassa. Presidenttiä oli hienoa olla kuulemassa paikan päällä. Vanhustenviikkoa olen viettänyt aktiivisesti toimiessani aiemmin Pekolan kylällä ”mummokerhon” vetäjänä. Ikäihmisistä puhuttaessa, puhutaan yhä vanhemmista ihmisistä. Käyn kuntosalilla ja sauvakävelen. 6 Perhe ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja Eeva Helena Hyttinen Hämeenlinnasta. Kaija Salmelalle Vanhustenpäivän juhlasta jäi mieleen erityisesti tilaisuuden lämminhenkisyys. –Tänä päivänä eri sukupolvet ovat liiaksi erillään toisistaan omissa lokeroissaan: lapset päivähoidossa, aikuiset työpaikoillaan ja vanhukset asuntoloissaan tai yksin kotona, ministeri totesi. –Yhteiskyydillä oli helppo tulla, kun pääsi ihan oven eteen, hän kertoo. Yhteinen vastuu ikääntyvässä yhteiskunnassa Valtioneuvoston tervehdyksen Vanhustenpäivän pääjuhlaan tuonut perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoi pohdiskelleensa paljonkin sukupolvien välisiä kohtaamisia. Maija-Liisa Anomaa, Kaija Salmela ja Pirkko Tanninen Hattulasta.. Kotihoidon lisääntyessä myös yksin kotona-asuvien määrä lisääntyy, niin myös yksinäisyys. Vanhustenviikosta olen kyllä kuullut, mutta vasta nyt liikuntakykyni heikennyttyä olen alkanut miettiä ”vanhusasioita”. –Pitäisi siirtyä aikaan, jossa ikäihmisyys, vanhuus, määritellään uudella tavalla. Hattulan Parolasta linja-auton kyytiin oli lähtenyt myös Maija-Liisan tuttu Pirkko Tanninen. Vanhustenviikon tilaisuuksia olen myös ollut järjestämässä. Uusien ihmissuhteiden mahdollistamisessa ja yksinäisyyden lievittämisessä erilaisilla kansalaisjärjestöillä ja läheisillä on suuri merkitys. Nyt Pirkolla on rivitalokodissa seurana koira ja kissa. Väestörakenteen muutos haastaa päättäjät miettimään, annetaanko ikääntyneiden ihmisten äänen kuulua päätöksenteossa. Ja tähtään vieläkin kauemmas, nauraa Tanninen. 9 Vanhustyö 5 • 2017 Hieno ja arvokas juhla sai kiitosta yleisöltä Maija-Liisa Anomaa oli saapunut juhlaan Hattulasta seurakunnan järjestämällä bussikuljetuksella. Ikääntyneiden yksinäisyys ja tästä johtuva lisääntynyt terveysja sosiaalipalveluiden tarve on myös kansantaloudellinen kysymys, johon sosiaalija terveyspalvelut eivät yksin voi vastata. Yhteiskunnan olisi ohjattava muutosta siten, että pitkä elinikä koituu ihmiselle hyväksi. VTKL:a ministeri kiitti ansiokkaasta työstä ja konkreettisista teoista ikääntyneiden mielenterveyskysymysten esiin nostamiseksi. –Maija-Liisan tunnen myös veteraanitoiminnan kautta. Saarikko toi tervehdyksessään esille myös omaishoitajien jaksamisen, jota hänen mielestään voisi parantaa perhehoidolla. Ja tanssiesityshän oli kerrassaan upea. Ikääntyminen on jokapäiväinen tosiasia, meidän jokaisen kohdalla. Ministeri Saarikko nosti esiin väestökehityksen mukanaan tuomat haasteet. Mieheni oli sotaveteraani, olemme molemmat Karjalasta kotoisin, Tanninen kertoo. Asemansa vakiinnuttanut Vanhustenviikko on ministeri Saarikon mielestä mainio tapa nostaa ikääntyneiden asiat esiin ja saada ikäpolvet kohtaamaan yhdessä. Kyllä aktiivinen pitää olla, olen itse ollut ikäni mukana monessa, mm
Tutustu Ikäinstituutin monipuoliseen koulutustarjontaan!. Vuoden Vanhusteko -palkinto 2017 Vuoden Vanhusteko -kunniamaininta Vanhustyön keskusliitto halusi Vuoden vanhusteko -palkinnon hakijoista muistaa kunniamaininnalla ja 1000 euron rahapalkinnolla Vesilahden kunnan Vanhustenviikolla järjestettävää SenioriGo! -viikkoa. Hankkeen avulla kunnassa on kehitetty toimintaa ikääntyneille ihmisille yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tutustu ja valitse omasi: www.ikainstituutti.. Lue lisää SenioriGo-viikosta seuraavalta aukeamalta. Kuva Esa Tuovinen. Rauman palkinnon vastaanottivat hanketyöntekijä Tanja Hakulinen ja palveluvastaava Minna Nurminen. Rauman kylähanke: Kuvassa ATK-ohjausta Kaaron koululla. (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.. Tänä vuonna tunnustuksen sai Rauman kaupungin vanhuspalvelujen hanke Yhteisöllisyydestä voimaa senioreille – Rauman kaupungin kylähanke. 10 Vuoden Vanhusteko -palkinto Rauman kylien ikääntyneiden yhteisöllisyyttä edistäneelle hankkeelle Perinteisesti Vanhustenpäivän pääjuhlassa julkistetaan vuosittain Vuoden Vanhusteko -palkinnon saaja. Meiltä avoimia kursseja, tilauskoulutuksia sekä valmennuksia vanhustyön työyhteisöille ja esimiehille. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen rahoittaman Vuoden vanhusteko -palkinnon suuruus on 5000 euroa. Rauman hankkeessa ikääntyneet ihmiset on saatu kokoontumaan heille merkityksellisen toiminnan puitteissa yksinäisyyden tunteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi heidän omia voimavarojaan tukemalla. • www.ikainstituutti.
6 Teksti ja kuvat: Tanja Hakulinen, palveluvastaava, Rauman kaupungin vanhuspalvelut ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Miksi kylähanke järjestettiin. Ikääntyneet saivat tietoa terveydestä ja oppivat mm. Atk-opastajina toimivat vertaisohjaajat ja nuoret. Kylähanke toteutettiin kotona asumisen tukemiseksi ja yksinäisyyden tunteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi Kyläelämää Satakunnassa 2017 -hankkeen kanssa tehtiin kolmella kylällä kyläelokuvia. Toiminnan oli tarkoitus jatkua itseohjautuvasti hankkeen loputtua. Kylien välinen yhteistyö lisääntyi tutustuttaessa naapurikylien toimintaan. Eri-ikäisiä vapaaehtoistoimijoita onnistuttiin innostamaan mukaan: kyliltä löytyi mm. Hankkeen tarkoituksena oli tukea kylien asukkaiden yhteisöllisyyttä ja tuoda ikääntyneille uudenlaista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa lähipalveluna. Kylähankkeeseen osallistujat kertoivat hankkeen vaikuttaneen myönteisesti heidän terveyteensä. Hanketyöntekijän tehtävänä oli toimia viestinviejänä. Kyliin perustettiin mm. uusia ryhmiä vapaaehtoisten ohjaajien vetäminä. Kylissä haluttiin tietoa kaupungin kaavoituksesta ja asumisen suunnitelmista. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja verkostoissa vahvistuivat. Toiminnan ohessa osallistujien tiedot ja taidot karttuivat. Uusia ystävyyssuhteita syntyi ja vanhoja kaverisuhteita vahvistettiin. VUODEN VANHUSTEKO 2017 Vanhustyö 5 • 2017 11. tanssiaskeleita. Kylähanke piristi ikäihmisten kylätoimintaa Raumalla Rauman kaupungin kylähanke toi uudenlaista toimintaa kylien ikääntyneille. Raumalla ennaltaehkäisevä toiminta ikääntyneille ihmisille keskittyy lähinnä taajama-alueille. Elokuvien aiheena oli paikallishistoria ja elokuvien lisäksi kyliltä tallennettiin vanhoja valokuvia. Toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kyläläisten kanssa, mikä oli edellytys hankkeen onnistumiselle. Digitalisaatio ja tiedon kulkeminen kiinnostavat kylien asukkaita, koska matka palvelujen pariin on pitkä. Historia oli vahvasti esillä usealla kylällä ja sitä käytiin läpi kahvipöytäkeskusteluissa aina uudelleen. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Vapaaehtoistoimijat ovat kullanarvoisia Ilman vapaaehtoisia ohjaajia toiminta olisi ollut yksipuolista. Kylätoiminnan lisäksi kolmeen kylään avattiin lähipalveluna SPR:n terveyspisteet, joissa kylien ikääntyneet toimivat aktiivisina vapaaehtoisina. Kylähankkeen toiminnan vaikuttavuus Kylähanke piristi kyläyhdistysten toimintaa ja toi kyliin lisää näkyvää elinvoimaa. liikunnanohjaajia, tanssinopettajia, atkohjaajia, retkioppaita, laulattajia, kädentaitajia, kahvinkeittäjiä unohtamatta! Muutamalla kylällä vetäjinä toimivat itse kyläläiset. Yhteisöllisyydestä voimaa senioreille – Rauman kaupungin kylähankkeella haluttiin tarjota mielekästä virkistävää ja osallistavaa toimintaa myös kyliin. Jalkautuessaan kylille ”virkamiehet” yllättyivät iloisesti nähdessään vireää toimintaa. Yhteistyön ja tiedotuksen kautta kylät tulivat tutuiksi ja kylien ääni tuli paremmin kuuluviin. Hankkeen edetessä osallistujien hyvinvointi ja voimavarat lisääntyivät. Hankkeen myötä rohkeus ja halu järjestää toimintaa kylissä kasvoivat. Kaupunkiin kuuluvissa kylissä asuu kuitenkin 27 % kaupungin eläkeläisistä. Liikunnalliset aktiviteetit olivat erityisen toivottuja ja jatkossa kyläläisillä on mahdollisuus kouluttautua vertaisohjaajiksi Rauman kaupungin liikuntatoimen tuella. Tuolijumpan lisäksi luontoretket ja kyläkävelyt koettiin mieluisiksi. Jokainen toi vuorollaan toimintaan jotain itsestään ja osaamisestaan. He kokivat virkistyneensä ja saaneensa osallistumisesta hyvän mielen. Hankkeen tavoitteet saavutettiin yli odotusten Kylähankkeessa aloitettiin kylissä uutta toimintaa ja tuettiin jo olemassa olevaa toimintaa yhdessä kyläyhdistysten Toiminnassa oli mukana myös vaikuttamista. Hankkeen rahoitti maaseudun kehittämisyhdistys Leader Ravakka ry. Monta hienoa tavoitetta saavutettiin yhteisöllisyydellä ja osallisuudella. Kylähankkeessa tehtiin yhteistyötä eri yhdistysten, yritysten ja kaupungin toimien kanssa
V esilahdessa Vanhustenviikkoa vietettiin toista kertaa SenioriGo! -viikon teemalla. Päiväkodin lapset kävivät kuuntelemassa senioreiden lukemia satuja ja alakoulun oppilaat kertoivat senioreille robottiohjelmoinnista, eli ”opetusta” tapahtui ikäryhmien välillä puolin ja toisin. Kunta on talouden kiristyttyä järjestellyt toimintojaan, ja myös Narvassa vanhan pankin kiinteistössä sijainnut päiväkoti on siirretty uusiin tiloihin. Ensimmäisenä vuonna viikon aikana oli 32 tapahtumaa, jotka tavoittivat noin 300 käyntiä eri tapahtumissa. Ajatus teemaviikosta alkoi jalostua toissa kesänä, jolloin kännyköillä pelattava Pokemon Go -peli oli rantautunut Suomeen. Teemaviikon aikana Vesilahden kunnan toiseksi suurimman kylän, Narvan seniorit ”valtasivat” kokonaisen kunnan omistaman kiinteistön käyttöönsä. Tilat ovat olleet pari vuotta tyhjillään ilman toimintaa, keskeinen sijainti suorastaan houkutteli kaappaamaan talo vanhusväen Vesilahti on kunta Pirkanmaalla, Lempäälän kainalossa ja Tampereen kaupunkiseudulla. Onko nuorekkaassa kunnassa ikäihmisiä tai mitään senioreille suunnattua toimintaa. Seuratessaan nuorten innostusta, Vesilahden kunnan liikuntaja nuorisosihteeri Sari Juuti mietti, mikä olisi vastaava innostava peli, joka saisi ikääntyneet ihmiset liikkumaan samalla tavoin. Pitkin viikkoa senioreilla oli mahdollisuus osallistua maksutta erilaisten PopUp-tapahtumien lisäksi seurojen, yhdistysten ja kansalaisopiston tapahtumiin, toimintaa oli liikunnasta laulantaan, Sari Juuti kiittelee. Liikuntatoimi jakoi viime vuonna maksutta liukuesteitä kenkiin, tänä vuonna oli vuorossa kevyttä hiekoitussoraa sisältävä hiekoitusämpäri, jonka päiväkotilapset olivat tuunanneet Suomi 100 -teemalla. Kännykkäpeli oli kannustanut lapsia ja nuoria kulkemaan paikasta toiseen, samanlaista houkutusta ja koukutusta voisi kokeilla myös senioreille Vanhusten viikon yhteyteen.. Talonvaltausta ja grammarin rahinaa Moni tempauksista vaati niin järjestäjiltä kuin osallistujilta ennakkoluulotonta ajattelua ja heittäytymistä. Kahvipaketti oli viikon ajan tarjouksessa kahden euron hintaan ja sen sai esittämällä SenioriGo!-vihkoa. Päiväkodilla oli isovanhempien aamupäivä, jonne seniorit toivat muun muassa vanhoja lelujaan lasten ihmeteltäväksi. Tutkimusten mukaan siellä on hyvä asua ja kolmasosa kunnan asukkaista on nuoria. Asiaa kesän pyöriteltyään liikuntasihteerille jalostui ajatus ikääntyneiden omasta SenioriGo!-tapahtumasta, mikä olisi ”karvalakkiversio” Pokemonpelistä, jossa Vanhustenviikon kunniaksi kootaan kaikki kunnan tapahtumat avoimiksi tapahtumiksi senioreille. Tänä vuonna Vanhustenviikkoa vietettiin teemalla ”ikäpolvet yhdessä”, tämä näkyi myös viikon ohjelmassa. Pelkästään yhden Vanhustenviikon ohjelmassa on ollut hengästyttävä määrä toimintaa. Vesilahden kunnan liikuntaja nuorisosihteeri Sari Juutin mukaan toimintaa piisaa ja paljon. Teksti: Sari Juuti, Liikuntaja nuorisosihteeri, Vesilahden kunta ja Sari Sirkkiä-Jarva, toimittaja, YLE Kuvat: Sari Juuti SENIORIGO! Paikalliset yrittäjät olivat mukana viikossa erilaisin tarjouksin. Tänä vuonna tapahtumia oli jo 45, ja käyntejä yli 500. Ja missä olisi kokoontumispaikka, jossa voisi istua, rupatella ja tutustua toisiin senioreihin. – Ohjelmaa oli päivittäin aamusta iltaan. 12 Senioriversio kännykkävaelluksesta villitsi Vesilahdessa Tänä syksynä SenioriGo!-teemaviikko järjestettiin Vesilahdessa jo toista kertaa, ja jo pelkästään kahden tapahtumaviikon kokemuksella voidaan sanoa, että senioriväki on saatu liikkeelle kuten kännykkäpelin perässä nuoret konsanaan. Nuoret liikkuivat ympäri katuja jahdaten pisteitä ja pysähtelivät yhdessä pokestopeille
13 Vanhustyö 5 • 2017 Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Pääpalkintona kävelyretki kunnanjohtajan kanssa Teemaviikon ohjelmaan osallistumista kannustettiin arvonnalla. Palkinnosta oli iloa niin palkinnon saajalle kuin palkinnon antajalle, tällainen luonteva vuorovaikutus avaa suoran yhteyden kuntalaiselta viranhaltijoille, liikuntaja nuorisosihteeri Sari Juuti kuvaa. Ohjelman talolle järjestivät seniorit itse, tupa oli joka päivä täynnä, parhaimmillaan väkeä oli yhtä aikaa yli 70 henkilöä. Mukaan teemaviikon järjestelyiin lähti innokkaasti eri yhdistyksiä ja seuroja sekä myös Vesilahden alueella toimiva kansalaisopisto, Pirkan opisto. Käymällä viikon aikana kuudessa tapahtumassa kukin ikääntynyt pääsi osallistumaan arvontaan. Senioriväessä on virtaa itsessään niin paljon, että meidän ei tarvitse kuin mennä mukana. 6 Liisa Vesto, Anneli Sirento, Mirjami Päivärinta ja päiväkotilasten tuunaamat Suomi100 -hiekoitusämpärit.. Talkoilla leivottiin ja keitettiin kahvia. Pirkan opisto tarjosi maksuttomia kokeilutunteja yli 60-vuotiaille eläkeläiskortin omaaville henkilöille esimerkiksi aikuisbaletissa ja tuolijumpassa. Palkintona oli aikaa, yhdessäoloa ja hetki ammattilaisen kanssa. Vanhustenviikon tapahtumien järjestäminen on uusien ajatusten myötä ollut kannustava kokemus kaikille tekijöille. Tarvittiin vain ripaus hulluttelua ja hassuja ideoita, niistä syntyi viikolle monta kivaa yhteistä hetkeä ja ajanvietettä. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy haltuun. Toimintaa talolla oli päivittäin, rollaattorit odottelivat ulko-ovella riviparkissa. Meidän versio Pokemon-pelistä toimii, vaikka puhelimesta loppuisi virta, Sari Juuti nauraa. Voittopottien listalla olivat mm. Välillä jalkoihin laitettiin vauhtia tuolijumpalla, sitten tunnelman takasi gramofonimusiikin rahina tai yhteislaulanta. sauvakävely kunnanjohtajan kanssa, henkilökohtainen kuntosaliohjaus liikuntasihteerin opastuksella, ravintolahetki kirkkoherran kanssa, opastettu Seniori Surffaa -tunti jne. Lakki kourassa mentiin kuitenkin kunnanjohtaja Erkki Paloniemen pakeille ja ihan luvan kanssa senioriväki sai lopulta ”vallata talon” viikoksi käyttöönsä. Kännyköitä tarvitaan tälläkin viikolla ja myös seuraavassa tapahtumassa, mutta ehkä enemmän vain yhteydenpitoon kaikkien innokkaiden järjestäjien välillä. Iloinen laulu raikui ja puheensorina pulppusi. Senioreilla on myös ollut mahdollisuus osallistua Vesilahden Visan junioreiden jalkapalloharjoituksiin
Myös opastajien käyttöön opastuksen tueksi löytyy paljon materiaalia. Henkilökohtainen vertaisopastus on monelle mukavin tapa oppia. Kun eteen sattuu ihminen, joka ei oikein usko oppivansa ja pelkää tekevänsä virheitä, auttaa, kun jutellaan aluksi ihan muista asioista. Hyvän opastajan tärkein pääoma ei ole tekninen osaaminen, vaan hyvät vuorovaikutustaidot ja ikääntymiseen liittyvien erityispiirteiden tunteminen. Kun laitteet tulevat tutuksi, on niiden virallisten asioiden oppiminenkin helpompaa. Sähköisten palveluiden parissa joutuu moni nuorempikin opettelemaan uusia asioita, saati sitten ikääntyneet, joista suuri osa ei ole työelämässäkään ollut tekemisissä tietotekniikan kanssa. SeniorSurf-toiminta edistää ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.. Ohjaustoiminnassa on tärkeää tunnistaa opastukseen tulevan henkilön kiinnostuksen ja mahdollisten pelkojen kohteet. Käsityöharrastaja ilahtuu, kun oppii etsimään ohjeita netistä, toinen innostuu, kun saa kuvapuheluyhteyden kaukana asuviin lapsenlapsiinsa. Rohkaisua netin käyttöön ja opastukseen menemiseen voi saada katsomalla Vanhustyön keskusliiton SeniorSurftoiminnan nettisivuilta videoita, joissa kerrotaan hauskoin sanakääntein, mitä hyötyä nettikäytön osaamisesta on. Ohjeet on tehty selkeiksi, ammattitermejä välttäen, jotta mahdollisimman moni pystyisi niistä hyötymään. VERTAISOPASTUS Vertaisohjaaja – ikääntyneen ihmisen apuna digimaailmassa Yhteiskunnan palvelut sähköistyvät, ja netin käytön osaaminen on oletusarvo. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan nettisivuilta löytyy myös toimintamalli, joka sisältää konkreettisia käytännön ohjeita nettiopastustoiminnan käynnistämiseen. 14 T eksti: Liisa Tiainen, vastaava asiantuntija, Vanhustyön keskusliitto, SeniorSurf-toiminta Kuva: Marja Haapio Nettiopastaja auttaa, kun digitaalisuus ahdistaa Vapaaehtoiset vertaisohjaajat opastavat ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan, älylaitteiden ja sähköisten palveluiden käytössä. Heille sekä laitteet että sovellukset ovat vieraita. Kun perustaidot ovat hallussa, löytyy sivuilta myös opastusvideoita ja ohjeita, joita ovat laatineet sekä SeniorSurf-toiminta että yhteistyökumppanit. Siinä keskustellessa tulevat esille asiat, joiden kautta opettelu sujuu ihan huomaamatta
Näin autetaan kehittämään käyttäjälähtöisempiä palveluja ja helpotetaan palvelun opastamista ja käyttöä. Opastajat saavat vertaistukea toisista opastajista. He ovat kertoneet, että heitä motivoi, kun he saavat lisäkoulutusta ja tilaisuuksia, joissa voivat olla yhdessä, tutustua toisiinsa, saada vertaistukea ja puhua halutessaan myös ihan muusta kuin nettiopastuksesta. Neuvoa on usein helpompi kysyä oman ikäpolven ihmiseltä. Opastajat myös kertovat, että oppivat itsekin koko ajan uutta – sellaisiakin asioita, joihin eivät itsekseen törmäisi – pysyvät virkeinä ja tutustuvat uusiin ihmiseen. Hyvä mieli tulee vielä kaupan päällisinä kaikille osapuolille. Voi kysyä neuvoa ja ohjata tarvittaessa oikean henkilön puoleen. Useat järjestöt ovatkin tehneet korvaamattoman arvokasta työtä järjestäessään nettiopastajille yhteisiä tilaisuuksia. Tiedonkulku – yksi opastuksen haasteista Yksi haaste opastustoiminnassa on saada tietoa siitä, mitä asioita pitäisi opastaa. Keskitytään toisen ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta kokoaa tietoa sekä opastustoiminnan että sähköisten palveluiden tuottajien avuksi ja onkin luonteva linkki tiedon välittämisessä. 15 Vanhustyö 5 • 2017 Suomessa ikääntyneiden ihmisten nettiopastus on vielä toistaiseksi suurelta osalta järjestöjen ja vapaaehtoisten opastajien varassa. Toisaalta myös opastaja saa onnistuneesta opastustilanteesta hyvän mielen ja hänenkin osallisuuden tunteensa yhteiskunnan tärkeänä jäsenenä vahvistuu. Ei voi silti liikaa korostaa, kuinka tärkeää on opastajien kiittäminen. Opastajat tekevät tärkeää työtä ja saavat varmasti työstään hyvän mielen. Vertaisohjauksesta puhutaan, kun opastaja ja opastettava ovat molemmat seniori-ikäisiä. Opastustoiminnassa jutellaan paljon ja saadaan uusia ystäviä. Tiedon pitää luonnollisesti kulkea molempiin suuntiin. Voi auttaa lähimmäisiään ja samalla kuuluu itsekin mukavaan opastajaryhmään. SeniorSurf-toiminta (www.vtkl.fi/seniorsurf) • tukee nettiopastustoimintaa valtakunnallisesti • rohkaisee ikäihmisiä tietotekniikan pariin • auttaa organisaatioita ja yhteisöjä nettiopastustoiminnassa • tuottaa aineistoa opastuksen tueksi • vaikuttaa päättäjiin ja sähköisten palveluiden tuottajiin • koordinoi SeniorSurf-teemapäivää (lokakuussa, Vanhustenviikon tiistaina), jolloin ikääntyneillä ihmisillä on tilaisuus tutustua laitteisiin ja sähköisiin palveluihin valtakunnallisesti järjestettävissä tapahtumissa kälaisia ominaisuuksia tai muutoksia on tulossa. Opastaja osaa tällöin helpommin samaistua opastettavan tilanteeseen ja edetä opastettavalle sopivassa tahdissa, asia kerrallaan ja asioita kerraten. 6 Pi irr os : An ss i Ke rä ne n. Monelle ihmiselle juuri nettiopastajana toimiminen on luonteva vapaaehtoistoiminnan muoto. Näin he pystyisivät opastamaan asioita jo etukäteen ja käyttäjät voisivat helpommin aloittaa uuden sovelluksen käytön. Opastajilla on arvokasta tietoa siitä, mitkä ominaisuudet tuottavat ikääntyneille ihmisille eniten vaikeuksia. Kun ihminen oppii hoitamaan sähköisenkin asioinnin itsenäisesti, lisääntyy osallisuuden tunne. Opastajan perehdytyksessä selvitetään, mitä hän itse toivoo ja odottaa, millainen on hänen osaamisprofi ilinsa. Opastajan ei tarvitse tietää kaikkea. Osallisuuden tunne vahvistuu Vertaisopastaja tekee arvokasta työtä auttaessaan ihmisiä vaikeilta tuntuvien asioiden oppimisessa. Kun uusia sähköisiä palveluja julkaistaan, helpottaisi käyttöönottoa, jos opastajat tietäisivät jo ennakkoon, minOpastajankaan ei tarvitse osata kaikkea Ihmisillä on taipumus vähätellä omia kykyjään, joten joskus vertaisopastajia on vaikea löytää. SeniorSurf-toiminta pyrkii osaltaan lisäämään opastajien verkostoitumismahdollisuuksia niin, että pitkät välimatkat eivät olisi este yhteisten asioiden käsittelyyn. On tärkeää, että opastaja oppii tunnistamaan opastettavan mahdolliset pelot ja myös huomaa, mitkä asiat saattaisivat motivoida uusien asioiden oppimiseen. Kuinka paljon hän haluaa sitoa aikaansa opastukseen
Lisätavoitteena on mahdollistaa ammattilaisille uudenlaisia viestintä-, toimintaja työtapoja. SenioriVerkon viesti. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Lisäksi he haluaisivat tietoa iäkkäiden parissa hyödynnettävistä sovelluksista ja apuvälineistä. Niiden avulla pystyttäisiin tehostamaan työtä ja esimerkiksi hoitajat voisivat konsultoida kuvien ja videon avulla, mikä olisi valtavan suuri apu”, totesi yksi Tabletti taipuu -pilottiin osallistunut soteammattilainen. 6 Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry:n SenioriVerkko-hanke kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja STEAn rahoittamaan Eloisa ikä -ohjelmaan.. Muutkin työntekijät ovat innostuneet tabletin käyttämisestä asiakastyössä ja tabletteja on hankittu työpisteisiin. sosiaaliohjaajat, lähihoitajat, toimintaja fysioterapeutit. Vastaus on kyllä! SenioriVerkossa olemme pilotoineet tablettien mahdollisuuksista ikääntyneiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien edistämisessä. Hyvinvointia voidaan luoda tietoja viestintätekniikan kautta. Laitteet inspiroivat työntekijöitä. Tabletti lisää merkittävästi asiakkaan toimintamahdollisuuksia, tarjoaa vapaa-ajan toimintoja ja mahdollistaa itsenäistä asioiden hoitoa. Päivätoiminnassa työntekijät heijastavat tabletin näytön seinälle ja kaikki asiakkaat saavat yhdessä seurata ruudun tapahtumia. Tärkeää on myös sen mahdollistama sosiaalisten suhteiden ylläpito. Tabletti on hieno apuväline, parhaimmillaan se mahdollistaa ihmisille ajan olla yhdessä toistensa kanssa. Työntekijät kaipaavat lisää laitteita ja perehtymistä, jotta pystyisivät vielä paremmin hyödyntämään tablettia työssään. Ryhmien suunnittelu ja toteutus ovat monipuolistuneet. 16 DIGI TYÖVÄLINEENÄ Tabletti taipuu ja ilosanoma leviää Voiko tabletilla tuoda uutta virtaa sosiaalija terveysalan ammattilaisten arkeen ja iloa ikääntyneille. He kokevat tärkeänä sen, että asiakkaat pääsevät kokeilemaan tabletin toimivuutta. apuvälinekuvien näyttämiseen asiakkaalle sekä neuvontaja ohjausmateriaalin esittämiseen. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Minna Piispanen, projektisuunnittelija, Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry Kuva: Satu Veltheim Mitä seuraavaksi. SenioriVerkon workshopeissa on käyty läpi tablettien mahdollisuuksia ja jaettu kokemuksia. Ryhmissä luetaan uutisia, pelataan, katsellaan kuvia ja kuunnellaan musiikkia, elokuviakin on tehty. Toimintaterapiassa työntekijät käyttävät tablettia mm. Näiden taitojen omaksumiseen on syytä panostaa. Työntekijöiden mukaan tabletin myötä asiakaspalvelu paranee ja nopeutuu. Asiakastyössä tarvitaan uudenlaisia digitaalisia toimintatapoja ja -taitoja (tietotyön taidot, tietoyhteiskuntaja mediataidot sekä teknis-käytännölliset taidot). T ablettia ovat asiakastyössä käyttäneet mm. Ammattilaisten digiosaaminen mahdollistaa ja kannustaa asiakkaan digiloikan ottamista. Tabletin avulla asiakas voi kotona osallistua valintaan. ”Toivon todella, että tabletit yleistyvät työvälineinä
Ennen kuin tilaisuus pidetään, on paikkakunnalle koulutettu vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka osaavat auttaa laitteen hankinnassa ja käyttöönotossa, sekä tietysti sähköisten palveluiden käytössä. Vuoden 2018 alussa tulee kansalaisen sähköinen postilaatikko, ja kaikki viranomaisasiointi siirtyy verkkoon. Kun uskaltaa ottaa laitteen käteen, kokeilee ja huomaa, että osaa. Eikä tarvitse jonottaa palvelupisteillä. Tilaisuudessa katsotaan videoita ja kerrotaan, mitä kaikkea hauskaa ja hyödyllistä netissä voi tehdä. Näin ajatteleville ikääntyneille on Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta virtaa! -hanke järjestänyt tietoyhteiskunnasta syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, osana Eloisa ikä -ohjelmaa. 17 Vanhustyö 5 • 2017 Verkosta virtaa! – ikäihmiset digitalisaatiossa Tulevaisuus digiyhteiskunnassa pelottaa monia ikääntyneitä niin, etteivät he halua kuullakaan netissä asioinnista. Monet muistavat tietokoneet parin vuosikymmenen takaa hankalina laitteina, joissa oli kaikenlaista ongelmaa eikä tilannetta helpota, jos nuoremmat sukulaiset antavat vanhat koneensa ”harjoituskoneiksi”. Niin, ne sellaiset koneet, joita nuoremmat eivät enää itse halua käyttää, koska ne ovat hitaita ja huonoja nykylaitteisiin verrattuna. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Nuorella on onneksi kova into päästä ajamaan, vanhempaa ihmistä on vaikeampi houkutella ratin taakse, jos ovi jää käteen jo sitä avattaessa, kunnolliset peilit ja ajovalot puuttuvat eikä vauhti kiihdy valtatiellä edes kaasu pohjassa. Tiedonhausta käyvät esimerkiksi suosikkilaulajan videoiden etsiminen, tv-ohjelmat ja käsityöohjeet. Jo nyt monien paikallispankkien ja matkalippupisteiden aukioloaikoja on vähennetty tai ne on suljettu, ja lipunmyynti on verkossa. Tilanne muistuttaa sitä, kun vanhemmat ostivat nuorelle ajokortin vasta saaneelle lapselleen halvalla autonromun, jolla harjoitella ajamista. Lopuksi puhutaan siitä, millaisilla laitteilla verkossa kannattaa asioida. Sieltä löytyvät mm. Erityisesti kiinnostavat sääja karttapalvelut, aivojumppaa ja mielenvirkistystä tarjoavat pelit sekä tiedonhaku verkosta. Moni ilmoittaa jo ovella, ettei aio hankkia laitetta mutta kokeiltaessa nostaa päätään ajatus, että ehkäpä sittenkin. Somevaarin terveiset kerrotaan myös: ”Älä ota vastaan sukulaisten ja tuttavien vanhoja louskuja. Nyt on siis erinomaisen hyvä aika ottaa Verkosta virtaa! Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry :n Verkosta virtaa! -hanke kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja STEAn rahoittamaan Eloisa ikä -ohjelmaan.. Kaikkien ei ole ministeri Vehviläisen mukaan pakko siirtyä heti verkkoasiointiin, mutta asioiden käsittelyajat lyhenevät ja tiedon saa nopeammin sähköisiä palveluita käyttämällä. Onneksi pullakahvit maistuvat lähes kaikille, ja niiden voimalla houkutellaan ikäihmisiä kuulemaan ja kokeilemaan, millaisia nykyaikaiset laitteet ovat käyttää. Kelan, terveydenhoidon ja veroasioidenkin sivut. 6 Elämyspäivät 2017 Suolahdessa, Salossa ja Humppilassa. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä DIGI OSALLISTAA Teksti: Margit Granberg, projektipäällikkö, Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry Kuvat: Teija Saarinen T ulevaisuus digiyhteiskunnassa pelottaa monia ikääntyneitä niin, etteivät he halua kuullakaan netissä asioinnista. Hanki itsellesi moderni, helppokäyttöinen ja toimintavarma laite, jolla pääsee nettiin paikasta riippumatta.” Sanavalmis Somevaari vaikuttaa erityisesti Twitterissä ja toimii ikääntyneen asialla
Kurssin on käynyt tähän mennessä 65 vapaaehtoista ja ikääntyneet ihmiset ovat ottaneet opastuksen ilolla vastaan. Paras kiitos on tullut, kun nettiopastajan sähköpostiin on kolahtanut postia: ”Hei minä osaan”. Teemoina on ollut esimerkiksi sähköposti, Skype, verkkopankit, omakanta ja hakupalvelut. Niin kuitenkin tuli, kun hänen rouvansa samaan aikaan jo ilmoittautui reumayhdistyksen järjestämälle opastuskurssille ja hommasi heille oman laitteen. Kaikki nettiopastajat ovat käyneet nettiopastajien peruskurssin, joka on laadittu SeniorSurf-hankkeessa luodun oppaan ja materiaalin pohjalta. Materiaalin tekemisen sijaan on voitu keskittyä vapaaehtoisten etsimiseen, kouluttamiseen ja yhdistysten tukemiseen kurssien järjestämisessä. Sairastavat ikääntyvät, joille liikkuminen on vaikeaa, hyötyvät erityisen paljon teknologiasta, joka tukee heidän omatoimisuuttaan ja mahdollistaa asioiden hoitamisen omalta kotisohvalta. On huomattu, että monet seniorit tarvitsevat pitkäjänteistä opastusta. Kynnys virallisille atk-kursseille on ollut liian suuri, mutta vertaisten kädestä pitäen -opastus on toiminut kaikkein parhaiten. Senioreiden tietotekniikkataidot ovat kasvaneet, ryhmämuotoisilla kursseilla on ollut hauskaa ja ”oppilaat” ovat oppineet asioimaan verkossa. Nettiopastustoiminnan käynnistämisestä on saatu pelkkää hyvää. Tietotekniikkaa ei pääse tänä päivänä pakoon. Reumaliitto lähti vastaamaan tähän haasteeseen ReSurf-hankkeella, joka pyrkii lisäämään ikääntyvien tietoteknisiä valmiuksia. ReSurf-hanke etsii jatkuvasti uusia vapaaehtoisia, jotka voisivat antaa apua ja tukea tietotekniikan alkeita opetteleville senioreille. Oppimisen tukena on ollut SeniorSurfin tekemät selkokieliset materiaalit. 6 Googlen opettelua Lappeenrannan Tules-tuvalla.. Oman koneen hankkimiseen on kannustettu ja on ollut ilo huomata, kuinka moni seniori on hankkinut uuden tabletin, kannettavan tai älypuhelimen itselleen ja opetellut käyttämään sitä. Useat palvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä verkkoon ja netin käytöstä on tullut kansalaistaito. Peruskurssin jälkeen monet yhdistykset ovat jatkaneet opastustoimintaa kaikille avoimina nettikahviloina, Teksti ja kuva: Satu Marjakangas, hankekoordinaattori, Suomen Reumaliitto ry Vertaisten kädestä pitäen VERTAISOPASTUS joihin voi tulla kyselemään apua haluamastaan aiheesta. Reumayhdistysten käynnistämät nettiopastukset ovat alkaneet 13 paikkakunnalla. 18 ”M eidän taloon ei tietokonetta tule” – tokaisi toukokuussa eräs torniolainen herra Joka mummi ja vaari nettiin -tilaisuudessa. Nettiopastus on alkanut pääsääntöisesti 5 kerran opastuskursseilla, joissa jokaiselle kerralle on ollut eri teema
. . Mutta kertokaapa, mikä niille orjille mahtoi aikoinaan olla viimeinen pisara. Jo antiikin Roomassa orjat nousivat kapinaan, kun… . Miten se näin pian muka menetti järkensä. Asennuksen käyttövalmiiksi voitte tilata maksullisesta palvelunumerosta. . Elämä on liian lyhyt jonninjoutavaan virtuaaliviisasteluun. Hälyttääkö se pankissa ja Kelassa sitten kun minulla on niille asiaa. . Ehei, antakaa äkkiä se hälytysnappi. Anteeksi että keskeytän, mutta ehkä tällainen senioripuhelin sopisi herralle paremmin. Tuota noin, tämä on puhelinkauppa ja Alzheimerin tauti liittyy kai ennemmin muistinmenetykseen. Taidatte olla samaa rosvosakkia. . . No mitä hittoa minä semmoisella teen. Kiinni veti, ja kyllä se puhelinasiakin hoituu. . Pakina Ari Liimatainen Piirros: Jii Roikonen Vanhustyö-lehden uusi pakinoija Ari Liimatainen on vanhustyön ja järjestöviestinnän ammattilainen, joka hamstraa kahvia aina kun saa kolme pakettia kympillä. Tarvitsette vielä uuden liittymän, ja samalla kannattaa ehdottomasti ostaa panssarilasi, suojakotelo, vakuutus ja virusturva. Äh, unohdetaan koko älytön puhelin. . Katsotaanpa jotain tehokkaampaa. 19 Vanhustyö 5 • 2017 Älytön puhelin . Historia muuten huvittaa minua kovasti. Tämähän on ryöstö! Onneksi poliisi on varoittanut, että näissä nettihommissa pyörii kaikenlaisia ketaleita, jotka höynäyttävät vanhuksia. Hyvä herra, en suosittele yli vuoden vanhaa mallia. No sitähän minä olen aina sanonut! Ei mitään järkeä, mutta kun pankki ja valtiovalta pakottavat. Niin no, jospa sitten käyn varastosta sen tarjousluurin. Minun on pakko ostaa hätäpuhelin vain siksi, että pääsen omalle pankkitililleni. Mutta tämä olisi kuulemma semmoinen älypuhelin. . . . Kun nuori herra kerran on kiinnostunut menneisyyden haamuista, lähdetään mieluummin vaikka kahville. Naapurin Pentti kesti Alzheimeria toistakymmentä vuotta, vaikka ei ollut edes koulussa mikään ruudinkeksijä. Päivää, haluaisin ostaa tarjouspuhelimen, joka teillä oli televisiomainoksessa. En todellakaan, vaikka ennen teitä kukaan ei ole tullut kaupantekoon muinaisesta Roomasta asti. Kun tulee jokin muu tukala tilanne, huudan A-rapun Väinön avuksi ihan niin kuin tähänkin asti. Siinä on hälytysnappi. Näillä älylaitteilla ei varsinaisesti ole järkeä. Ei. Pidättekö minua pilkkananne. . 6
Näin pysytään lasten ja nuorten elämässä mukana. Digimaailmaan tutustuminen joukolla alkoi reilut kaksi vuotta sitten, kun kaikille asukkaille hankittiin tabletit. Kun hyviä ystäviä poistuu kuoleman kautta ympäriltä, on yhteisöön kuuluminen yhä tärkeämpää. Nuorille taas on merkittävää, kun voi opastaa isovanhempaansa esim. Tämä vahvistaa ikääntyneen ihmisen omanarvon tuntoa. Skypen välityksellä. Foibekartanolla Vantaalla asukkaat ovat innokkaasti ottaneet tablettitietokoneet käyttöön. Hän saa takaisin oman elämänsä omistajuuden. Teksti ja kuvat: Ulla Broms, toimitusjohtaja, Foibekartano Läheisten piiri laajenee ja sukupolvet kohtaavat Digitaalisten välineiden käyttöönoton avulla on mahdollisuus laajentaa läheisten piiriä ja pitää sitä yllä huolimatta tilanteista, jolloin ei pääse liikkeelle omasta kodistaan. Yhteinen mielekäs tekeminen yhdistää ja kulttuuriperintö siirtyy. Kun on mahdollisuus seurata tilanteita tai tapahtumia tabletilta ja osallistua keskusteluun somessa tai tapaamisissa, tuntee kuuluvansa ryhmään ja yhteisöön. somen käytössä. Useilla sukulaiset asuvat kaukana ja on ilahduttavaa kuulla nuorten kuulumisia, seurata lasten näytelmiä tai lauluesityksiä maailman toiselta puolelta esim. 20 DIGI OSALLISTAA Vanhalla ihmisellä on oikeus näkyä ja kuulua Digityökalujen käyttöönotto mahdollistaa osallistumisen ja lujittaa sosiaalista yhteisöä Vanhalla ihmisellä ei ole aikaa odottaa. Digityökalujen käyttöönoton avulla vanha ihminen voi oivalla tavalla fyysisesti ja sosiaalisesti ohjautua takaisin osaksi yhteisöä huolimatta alentuneesta toimintakyvystä. Ihan kaikessa ei pysty enää olemaan mukana ja silloin digityökalut voivat olla oiva tuki. Työntekijät, Periscopen iloinen meno.. Hänen merkityksellinen elämänsä ja arvokas vanhuutensa ovat tässä ja nyt
Ei näytä olevan väliä minkä ikäisenä tabletin käyttöä opetellaan, samalla tavalla sen käyttö tulee tutuksi ja mahdollistaa digi-ikkunoita maailmaan. En ole tilannut maksullisia digilehtiä, nuo ilmaislehdet kertovat riittävästi missä mennään ja mitä maailmalle kuuluu. Työja asukasyhteisö avautuvat Foibekartanon toimintatapa vaatii henkilöstöltä uudenlaista ajattelua ja vaivannäköä, jopa rohkeutta ylittää asukkaiden odotukset. seuraamalla kartanon elämää Twitterissä tai olemalla twiitatuissa kuvissa näkyvillä tai osallistumalla Periscope-lähetysten tekemiseen. digikahveilla, ohjatuilla oppitunneilla ja vertaisopastajan avulla. Tablettien käytön opettelusta on muodostunut arvokas vuorovaikutuksen kenttä, joka tukee myös uusien fyysisten tuttavuuksien syntymistä ja yhteisön rakentumista. Esteettömyys liikkumisessa on mahdollista arvioida ennakolta netin avulla, kun voi tutustua alueeseen etukäteen. Tabletilla on helppo ottaa yhdessä valokuvia, kuunnella musiikkia tai ottaa videopuhelu lastenlapsiin. On näppärää järjestää hetkessä vaikka levyraati tai pistää spontaanit tanssit pystyyn toivemusiikin tahdissa. päivän menu. Lähetyksen kohokohtana on tuolijumppa, johon asukkaat voivat osallistua joko paikan päällä tai tabletin välityksellä kotoa käsin. Kaikki pystyvät omalla tavallaan osallistumaan tabletin käyttöön esim. Näin syntyy luontevasti hyvää, tavallista ja elämysten täyteistä elämää, jossa on odotettavia asioita arjessa ja juhlahetkissä. 6 Elämää foibekartanolla Ritva lukee päivittäin lehdet tabletilta. ”Me kun tykätään suunnitella matkat huolella etukäteen ja mietitään, kuka tarvitsee rollaattorin mukaan ja kuka taas pärjää kävelykepin avulla. Ja kyllä me tarkkaan mietitään, minne auto kannattaa parkkeerata.” Foibekartanon asukkaat ovat ottaneet digityökalut innokkaasti käyttöönsä.. Yhteisön kuntouttava voima on oleellista oivaltaa. Netistä löytyy apu taideelämysreissujen suunnitteluun ja paras reitti vaikka hautuumaareissuun. Meillä on kokemusta siitä, että asukkaat ovat saaneet takaisin elämänilon ja halun lähteä liikkeelle tai kiinnostus asioita kohtaan pysyy yllä tai on herännyt uudelleen. Digitalisaatio voi vahvistaa yhteisöä. ”En osaisi aloittaa päivää ilman lehtien selaamista tabletilta. Foibekartanon porukassa todetaan spontaanisti digimaailman mahdollisuudet. Periscope-lähetyksiä tehdään pitkin päivää tapahtumista ja tilanteista. Vaikka sairauksia on, ei sairaus ole elämän keskiössä, vaan osa elämää. Erityisesti se edellyttää oikeaa asennetta ja resurssien kohdentamista oikeisiin asioihin. On arvokasta kuulla monenlaisia ajatuksia, itselle vieraitakin, se haastaa. Sosiaalinen yhteisö lujittuu – vanha ihminen saa näkyä ja kuulua Jokaisena arkiaamuna Foibekartanolta lähetetään ”Herätys Hyvän Elämän Aamuun”-Periscope-lähetys, jossa asukkaat kertovat mitä ohjelmaa päivälle on yhdessä suunniteltu. Juorujakin on kiva lukea.”, kuvailee Ritva omaa digikiinnostustaan. Minusta on tärkeää olla keskustelussa mukana. Vertaistuessa Enter ry:llä on ollut keskeinen rooli. Digitalisaatio auttaa ja on pitämässä yllä kykyä osallistua arkeen ja juhlaan. somessa ja voivat sitä kautta olla mukana asukkaiden arjessa ja juhlassa. Jo muutamalla ensimmäisellä tapaamiskerralla perusasiat tulevat tutuiksi, mikä kannustaa myös sähköisen asioin nin opetteluun. Lähetyksessä kuullaan haastatteluja, tavataan asukkaita ja kerrotaan mm. Vanhan ihmisen hyvään elämään kuuluvat läheiset ja tunne siitä, että voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä. Vanhustyö 5 • 2017 21 Hyvän Elämän valmentajat, olivat aloittaneet jo aikaisemmin tabletin käytön työssään ja auttoivat asukkaita alkuun digityökaluihin tutustumisessa. Mukaan lähetykseen halusi tulla myös perhepäivähoitaja lasten kanssa kotoaan ja kaiken ikäiset jumppasivat yhdessä. Kerran aamulähetyksessä otettiin kartanon aulassa olevan jättitabletin avulla yhteys Pohjois-Suomeen vanhuspalvelukotiin ja etelä-suomalaiseen päiväkotiin. Yhden päiväkotilapsen synttäreitäkin juhlittiin samassa lähetyksessä! Digityökalut voivat palauttaa menetettyä toimintakykyä Vanhuus ei ole sairaus, vaan se on yksi erityinen elämänvaihe muiden joukossa. Tabletin käyttöä opetellaan yhdessä mm. Myös asukkaiden läheiset seuraavat kiinnostuneina kartanon tapahtumia esim
Etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamaa ja sillä on aina selkeä tavoite sekä. Inka Pakkala, TtT, tutkijatohtori, Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenter Päivi Lappalainen, FT, tutkijatohtori, Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenter ja Jyväskylän yliopisto Riku Nikander, TtT, professori, Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenter ja Jyväskylän yliopisto Kuvat: Bigstock S uomalaiset ovat sitoutuneita läheistensä auttamiseen ja omaisten antama apu onkin ikääntyneille ihmisille usein mieluisinta. 22 Omaishoitajien kuntoutus loikkaa digiaikaan Omaishoidon merkitys palvelujärjestelmässämme tulee kasvamaan. Yksi keskeisimmistä omaishoitajien kuntoutusmuodoista ovat Kelan järjestämät kuntoutuskurssit, joita järjestetään kuntoutuspalveluita tarjoavissa laitoksissa. Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenterin ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä Kelan rahoittamassa etäkuntoutushankkeessa tutkitaan, voidaanko etäkuntoutuksella vaikuttaa omaishoitajien psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Etäkuntoutus voisi olla yksi mahdollinen palvelumuoto, jonka avulla voidaan tukea omaishoitajien jaksamista. Erityisesti kuormittuneisuus ja masennus ovat yleisiä omaishoitajan jaksamista heikentäviä tekijöitä ja vaikuttavat turvallisen ja laadukkaan omaishoitotyön onnistumiseen. Läheistään hoitavalle omaishoitajalle omaishoito voi olla palkitsevaa ja se voi jopa lisätä eliniänodotetta, mutta näyttö omaishoitoon liittyvän rasituksen yhteydestä terveyden ongelmiin on kiistatonta. Nykymuotoiset tukipalvelut ja kuntoutuskäytännöt on suunniteltu pääosin omaishoitajan fyysistä toimintakykyä varten. Kuntoutuskäytännöt eivät kuitenkaan ole vastanneet riittävästi omaishoitajien henkisen hyvinvoinnin haasteisiin. ETÄKUNTOUTUS Etäkuntoutus mahdollistaa avun useammalle tehokkaammin – erityisesti masennuksen hoidossa lupaavia tuloksia Etäkuntoutuksella tarkoitetaan esimerkiksi puhelin-, tietokonetai televisiosovellusta hyödyntävän teknologisen ratkaisun tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Tuoreen selvityksen mukaan kuntoutuskurssit tukevat parhaiten omaishoitajien fyysistä virkistäytymistä ja terveyden ylläpitoa, mutta mielen hyvinvoinnin ja kuormittuneisuuden vähentämiseksi pelkkä laitosmuotoinen kuntoutus ei ole riittävää. Jopa 50 prosentilla omaishoitajista esiintyy masennusta ja lievempiä mielialaoireita ja erityisesti iäkkäillä puolisoaan hoitavilla naisilla sekä muistisairaiden omaishoitajilla on suurempi riski sairastua
Web-based acceptance and commitment therapy for depressive symptoms with minimal support: A randomized controlled trial. Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena. Lappalainen P, Langrial S, Oinas-Kukkonen H, Tolvanen A, Lappalainen R. Etäkuntoutukseen voi osallistua paikasta riippumatta ympäri vuorokauden. Menetelmien vaikuttavuudesta nuorille ja työikäisille henkilöille on vankka tieteellinen näyttö; tiedämme kuitenkin vähemmän siitä, miten soveltaisimme menetelmiä ikääntyvien henkilöiden henkistä hyvinvointia tukien. Kelan järjestämien omaishoitajien kuntoutuskurssien arviointitutkimus. alku ja loppu, kuten muullakin kuntoutuksella. Lisäksi OMApolku verkko-ohjelma lisää psykologisten palveluiden saatavuutta iäkkäille henkilöille, joiden palveluiden piiriin pääsy on ollut aiemmin haasteellista. Omaishoitajien kokemukset OMApolku-ohjelmasta ovat olleet pääosin myönteisiä, mutta kehittämisehdotuksiakin on saatu. Depressed spousal caregivers have psychological stress unrelated to the progression of Alzheimer disease: A 3-year follow-up report, Kuopio ALSOVA study. A randomized controlled trial of two ways to deliver acceptance and commitment therapy for depressive symptoms: An 18-month follow-up. Ohjelman sovelluskäytön arvio OMApolku-ohjelman jatko on vielä avoinna, mutta mikäli tulokset ovat rohkaisevia, OMApolkua kehitetään edelleen saadun palautteen pohjalta. Juntunen K, Salminen A-L. Journal of Geriatric Psychiatry 2015; 28: 272-280. Behavior Research and Therapy 2014; 61: 43-54. Uudet seniorisukupolvet alkavat pikkuhiljaa siirtyä digiaikaan, joten sukupolvien välinen kuilu digitalisaatiossa ei ehkä olekaan enää suuri. 23 Vanhustyö 5 • 2017 ó Lähteet: Juntunen K, Salminen A. Vaarama M, Moisio P. Behavior Modification 2015; 39: 805-834. Helsinki: Kela, Työpapereita 72, 2015 Lappalainen P, Granlund A, Siltanen S, Ahonen S, Vitikainen M, Tolvanen A, Lappalainen R. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. OMApolku – verkko-ohjelma 60+ omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukemiseen Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenterissä käynnissä olevassa Kelan rahoittamassa hankkeessa tutkitaan yli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutusta. ACT internet-based vs face-to-face. OMApolku verkko-ohjelma perustuu kognitiivisen käyttäytymisterapian uusimpiin menetelmiin, joita on aiemmin tutkittu opiskelijoiden ja työikäisten keskuudessa ja tulokset ovat olleet lupaavia Hankkeen tavoitteena on kehittää etäkuntoutusmenetelmiä hyödyntäen omaishoitajien kuntoutusta tukemaan omaishoitajien mielen hyvinvointia. Hyvinvointivalmentajina OMApolku ohjelmassa toimivat psykologian ja terveystieteiden loppuvaiheen opiskelijat ja myös heille kokemus on ollut antoisa työelämätaitoja ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta lisäten. Valtioneuvoston kanslia, 2009. Kuten verkko-ohjelmissa yleensä, myös tässä ohjelmassa henkilökohtaisen tuen merkitys on suuri, sillä hyvinvointivalmentaja tsemppaa, ohjaa käyttämään ohjelmaa ja seuraa valmennettavansa edistymistä. Hankkeessa on laadittu omaishoitajille uudenlainen mielen hyvinvoinnin tukemiseen suunnattu 12 viikon kestoinen ja käyttäjäystävällinen verkkoohjelma OMApolku, johon on yhdistetty säännöllinen henkilökohtainen hyvinvointivalmentajan tuki ohjelman aikana. Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 150 omaishoitajaa, joista yksi kolmasosa osallistuu etäkuntoutuskokonaisuuteen. Omaishoitajien tietokoneiden käyttö on sujunut kohtalaisen hyvin, mikä vahvistaa näkemystä siitä, että tietokoneiden ja internetin käyttö yleistyy ikääntyvien keskuudessa. Kaksivuotinen tutkimus toteutetaan vuosien 2016–2018 aikana ja tällä hetkellä tutkimuksessa on juuri aloittanut toinen ryhmä etäkuntoutukseen osallistuvia. Poliittisen kestävyyden alaryhmän raportti. Mikä omaishoitajaa kuormittaa. Omaishoitajien jaksaminen ja tuen tarve COPE-indeksillä mitattuna. Välimäki T, Martikainen J, Hallikainen I, Väätäinen S, Koivisto A. 6. Muun tutkimustiedon lisäksi hankkeessa kerätään tietoa omaishoitajien kokemuksista verkko-ohjelmasta, jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää entistä käyttäjäystävällisempiä menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin tueksi. Julkaisussa: Tillman P, Kalliomaa-Puha L, Mikkola H, toim. Rakas, mutta raskas työ. Ensimmäinen etäkuntoutusryhmä aloitti 12 viikon OMApolku-ohjelman tammikuussa 2017 ja heidän osaltaan seuraavaksi on vuorossa tutkimuksen seurantamittaukset. Varsinaisia tuloksia OMApolku-ohjelman vaikuttavuudesta saadaan tutkimuksen päätyttyä vuonna 2018. Etäkuntoutus tuo vaihtoehtoisen tai täydentävän mallin perinteisen laitoskuntoutuksen rinnalle ja erityisesti mielen hyvinvoinnin tukemisessa tulokset etäkuntoutuksesta ovat olleet lupaavia. Täten OMApolkua on mahdollista tarjota esimerkiksi nykyisten kuntoutuskurssien lisänä tai itsenäisenä kuntoutusmuotona niille omaishoitajille, jotka eivät osallistu omaishoitajien kuntoutuskursseille. Helsinki: Kela, Työpapereita 69, 2014: 69-79
Muistelutyö on arvokasta ja sitä pidetään tärkeänä työmenetelmänä ikäihmisten hoivatyössä. Tarinat yleensä ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Digitarina on kaikille soveltuva ja helposti omaksuttava itseilmaisun muoto. Muistellessa menneisyyttä, saattavat sanat löytyä ja muistot palata mieleen. Tärkeinä virittäjinä voivat toimia myös kokemukset ja erilaiset tapahtumat lapsuudesta, kouluajoista, harrastuksista, työstä, juhlapyhistä, traditioista tai myös traumaattisista kokemuksista. Se on parin minuutin mittainen, hankkeen tavoitteena oli opettaa helpolla ja mukavalla tavalla kotona asuvia ikäihmisiä käyttämään tietokonetta. Villa Tapiolan asukkaat katsovat yhdessä yhden asukkaan digitarinaa. Yhteensä hankkeissa koulutettiin noin 60 ikäihmistä ja sosiaalija terveys alan ammattilaista. Digitarinat Päivän sana ”digitalisaatio” haastaa miettimään miten digitaalisuus Tarinallisuus ja digitarinat Tarinankerronta lähtee usein mukavasti liikkeelle ikäihmisten kanssa muistelun avulla. Muistelua ja tarinan kerrontaa virittävät yleensä aktiviteetit tai konkreettiset asiat, kuten valokuvat, elokuvat, musiikki, maalaukset ja esineet. Tämän lisäksi iso joukko sosionomiopiskelijoita osallistui koulutustilaisuuksiin.. Kehittämishankkeiden avulla käytäntöön Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut mukana kahdessa kansainvälisessä hankkeessa liittyen digitarinan tekemiseen ikäihmisten kanssa. Toisen hankkeen kohderyhmänä olivat sosiaalija terveysalan ammattilaiset, jotka työskentelevät muistisairaiden ikäihmisten kanssa. Kotona asuville ikäihmisille, jotka kävivät palvelutaloissa, järjestettiin kolme digitarinakoulutusta ja muistisairaiden ikäihmisten kanssa työskenteleville ammattilaisille niin ikään kolme koulutusta. 24 Digitarinat valloittavat ikäihmisiä Päivän sana ”digitalisaatio” haastaa miettimään miten digitaalisuus ja ikäihmiset saataisiin luontevasti kohtaamaan toisensa. Ensimmäisen Teksti: Mirva Alapoikela ja Tuula Saarnio, sosiaalialan lehtoreita Laurea-ammattikorkeakoulussa Kuvat: Mirva Alapoikela ja Bigstock DIGIHANKKEET Espoon sosiaalija terveysalan ammattilaiset digitarinakoulutuksessa Laureassa. Me kaikki kerromme tarinoita ja kuulemme niitä mielellämme. Ikäihmisten ja muistisairaiden on todettu hyötyvän muistelutyöstä moninaisesti; arvokkuuden tunteen lisääntymisenä, ikääntyneen identiteetin ja oman persoonan vahvistumisena sekä muistin virkistymisenä. Ikäihmisillä ja muistisairautta sairastavalla on monenlaisia voimavaroja. Hankkeessa oli mukana yhdeksän partneria kuudesta eri maasta. Ilon ja onnistumisen kokemuksia tuottavien asioiden etsiminen ja löytäminen on tärkeää. Yksi avain asioiden yhdistämiseen löytyy digitaalisista tarinoista. Monelle muistisairaalle keskustelu tämän päivän asioista voi olla hankalaa
Digitarinaa voi käyttää oman elämäntarinan tai jonkun muun kiinnostavan asian, esimerkiksi harrastuksen, syntymäjuhlien, matkojen jne. 25 Vanhustyö 5 • 2017 henkilökohtainen tarina esimerkiksi videona tai elokuvana. Ikääntyneen ihmisen voimaantumista lisää konkreettisesti se, että tuotos on näkyvä, oma tarina ja sen voi jakaa muiden kanssa. Erilaisia aihevalintoja tarinoiden tekemiseen oli omat harrastukset, tarinat ystäville heidän yhteisistä mukavista hetkistään ja omanelämänkertatarinat omille lapsille tai tarinat tekijöiden omista lapsista. Myös omaohjaajat oppivat uutta omista asukkaistaan ja se oli heidän mielestään erityisen koskettavaa. Omahoitajat kuvasivat asukkaiden tunnelmia ja ajatuksia digitarinan tekemisen jälkeen. Videolla on useimmiten tekijän itsensä kirjoittama ja ääneen lukema tarinateksti, joka on kuvitettu esimerkiksi omilla valokuvilla tai piirustuksilla. Se voi sisältää myös musiikkia ja videoklippejä, katkelmia. Jokaisella on tarina kerrottavanaan, kaikilla ei vain ole ihmistä, joka kuuntelisi tai menetelmää millä taltioida ainutlaatuiset tarinat. kertomiseen. Myös monet tarinantekijöiden ystävät ja lähipiiri antoivat positiivista palautetta tarinoista, joita he olivat saaneet. On hienoa esittää oma digitarina, mutta myös keskustella muiden tarinoista. Sosiaalija terveysalan ammattilaisen tulee osata digitarinan kaikki tekniset vaiheet kuten visuaalinen ilme, äänielementit ja tekstimateriaalin työstö. Sosiaalija terveysalan ammattilaiset työskentelivät espoolaisissa palvelutaloissa tai hoivakodeissa muistisairaiden kanssa. Koulutukseen osallistuneiden sosiaalija terveysalan ammattilaisten perusATK-taidot olivat suhteellisen hyvät. He saivat apua asukkaiden puolisoilta ja lapsilta kuvien keräämisessä ja tarinan muokkaamisessa. Palautekyselyn mukaan kotona asuvat ikääntyneet ihmiset nauttivat tarinoiden tekemisestä ja kokivat voimaantumista. Tämän tekemiseen tarvitaan minimissään tietokone tai iPad. Koulutuksen jälkeen jokainen koulutukseen osallistunut teki digitarinan yhdessä yhden asukkaan kanssa. Ikäihmiset saivat paljon onnistumisen kokemuksia ja tietotekniset taidot kehittyivät. 6. Koulutukseen osallistujien palautelomakkeen ja kouluttajien itsearviointilomakkeiden lisäksi jälkimmäisessä hankkeessa haastateltiin sosiaalija terveysalan ammattilaisia. Hankkeista saatuja tuloksia Molempien hankkeiden tulostenkeruusta vastasi lontoolainen tutkimuskeskus, The Centre for Urban and Community Research. Koko hankkeen tutkimustulosten mukaan muistisairaiden kanssa työskentely edellyttää hidasta ja intensiivistä etenemistä ja erityisen hyviä sosiaalisia taitoja. Yksi hankkeen osallistujista, dementiakoti Villa Tapiola, päätti tehdä jokaisesta asukkaastaan jatkossa oman digitarinan. Oleellista digitarinan tekemisessä on se, että se tehdään ryhmässä ja valmiit tarinat jaetaan muiden ryhmän jäsenten kanssa. Monet näyttivät hyvin levollisilta ja tyytyväisiltä oman tarinankerrontansa jälkeen. Asukkaat olivat selvästi voimaantuneita oman tarinansa valmistuttua. Toinen selkeä tulos oli se, että muistisairaan ihmisen on helpompi työskennellä oman digitarinansa kanssa hänelle tutun ihmisen kanssa. Hymyn näkeminen, usein niin ilmeettömillä kasvoilla, on hyvä saavutus. Digitarina näytetään Villa Tapiolassa aina ensimmäisenä uudelle työntekijälle
ROBOTIIKKA T arkastelun kohteina olivat robotiikan käyttöönoton kokemukset ja vaikutukset henkilöstön ja asiakkaiden näkökulmista sekä robotiikan käytön mahdollisuudet ja kompastuskivet. Havainnoimme tilanteita, joissa robotti esimerkiksi piti jumppatuokioita, kertoi tarinoita, pelasi arvuuttelupelejä tai keskusteli osallistujien kanssa. Toisaalta on esitetty, että robotit voivat olla uhka ihmistyön sekä inhimillisen hoivan ja vuorovaikutuksen säilymiselle. Alalla eletään murrosvaihetta: robottien kehitystyö on laajaa ja nopeaa, mutta tällä hetkellä vain pieni osa kehitteillä olevista roboteista on käyttövalmiita kaupallistettuja tuotteita, ja kokemuksia näistäkin on vasta niukalti ja lyhyeltä ajalta.. Me ROSE-hankkeessa 1 työskentelevät Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat teimme käyttöönotosta tutkimusta kahdessa tehostetun palveluasumisen yksikössä ja geriatrisen kuntoutussairaalan muistiosastolla, joissa robotti vieraili 2–4 viikkoa kerrallaan. Zora-robotti Lahdessa käytössä oleva Zora on 57 cm korkea pientä ihmistä muistuttava sosiaalinen robotti, jota käytetään ikääntyneiden kuntoutuksessa, mutta myös esimerkiksi autististen lasten kanssa. Lisäksi haastattelimme henkilöstöä ja asiakkaita heidän kokemuksistaan. Joidenkin näkemysten mukaan robottien käyttö voi osaltaan vastata hyvinvointipalvelujen kasvavaan tarpeeseen ja helpottaa ennakoitavissa olevaa hoivaja hoitoalan työvoimapulaa. Toisaalta osa henkilöstöstä suhtautui varauksellisemmin, koki robotiikan ”nykyajan hömpötyksenä” tai näki roboteissa esimerkiksi riskin työpaikan menettämisestä, hoitotyön luonteen muuttumisesta tai inhimillisen hoivan laadun heikkenemisestä. Sen voi ottaa myös syliin. Palvelurobotiikkaan liittyy monipuolisten mahdollisuuksien lisäksi lukuisia haasteita. Zoran käyttö ei vaadi ohjelmointitaitoja, sillä siihen on ohjelmoitu valmiita ohjelmia, joita voi kuitenkin halutessaan muokata. Onko palvelurobotiikasta nykyisellään lieventämään käsiparien puutetta hoivaja hoitoalalla. 26 Lahden kaupunki otti ensimmäisten joukossa Zora-robotin käyttöön vanhuspalveluissa loppuvuodesta 2015. Se kävelee, räpyttelee silmiään, tekee jumppaliikkeitä, tanssii ja puhuu ohjatusti. Robotiikan käyttöönotto työntekijöiden näkökulmasta Lahdessa tekemiemme havaintojen mukaan henkilöstön suhtautuminen oli kaksijakoista: osa työntekijöistä suhtautui robotiikkaan hyvin innostuneesti ja näki siinä mahdollisuuden kehittää palveluja ja samalla ylläpitää omaa ammatillista kehittymistään. Entä onko roboteista kohentamaan vanhusten elämänlaatua. Robotit hyvinvointipalveluissa Robottien tulo hoivaja hoitotyöhön on uusi asia, jonka mukanaan tuom at mahdollisuudet herättävät sekä innostusta että ennakkoluuloja ja pelkoja. 1 ROSE (Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus) on Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. Teksti: Lea Hennala, erikoistutkija, Satu Pekkarinen, erikoistutkija, Helinä Melkas, professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti Kuvat: Satu Pekkarinen Palvelurobotti – nykyajan hömpötystä vai hoivatyön apu ja asiakkaiden ilo. Robotin toiminta vaatii internet-yhteyden, ja sitä käytetään tabletin avulla
Tarvitaan tietoa ja käyttökokemuksia – ja näiden kokemusten aitoa hyödyntämistä ja käyttäjien mukanaoloa suunnittelussa. Miten tavanomaiset tehtävät saadaan järjestetyksi siten, että perehtyminen ja perehdyttäminen robotiikan vaikuttavaan käyttöön asiakastilanteissa mahdollistuvat. Omat haasteensa tuovat myös roboteissa käytetyn tekniikan kypsyysaste, toimivuus, luotettavuus ja käytettävyys – etenkin siinä vaiheessa, kun aletaan puhua robottien käytöstä esimerkiksi ikääntyneiden ihmisten itsenäisen asumisen tukena. 6 Videot aiheesta: https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/ robottien-kaytto-hyvinvointipalveluissa-lisaantyy-mita-kokemuksia-kaytostaon-saatu-ja-milta-tulevaisuus-nayttaaZora-Ilona tervehtii ja juttelee.. Keskeinen haaste henkilöstön näkökulmasta on etenkin työajan resursointi. Robotin vetämiä tuokioita odotettiin ja tuokioissa heräsi keskustelua. Käyttöönoton huolellinen suunnittelu ja koko hoivayhteisön perehdyttäminen robotin käyttöön ovat tärkeitä. Hoitohenkilökunnan mukaan robotin mukanaolo vaikutti myönteisesti asiakkaiden fyysiseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen. Miten robotti tulee osaksi palveluprosesseja yhtenä työvälineenä, ei ylimääräisenä tai irrallisena osana. Robotit osaksi vanhustyön arkea. 27 Vanhustyö 5 • 2017 Usein henkilöstön suhtautuminen robotin käyttöön kuitenkin muuttui myönteisemmäksi oman käyttökokemuksen myötä. Samoin vaikutti se, että he näkivät asiakkaiden myönteisen suhtautumisen robottiin. Palvelurobotiikan käyttöönoton haasteina ovat robottien sujuva istuttaminen asiakkaiden ja työntekijöiden arkeen sekä eettiset näkökulmat. Asiakkaiden näkökulmia Ikääntyneiden asiakkaiden suhtautuminen robottiin oli joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta havaintojemme mukaan pääosin myönteistä. Toisaalta myös asiakkaista osa piti robottia lelumaisena ”hömppänä” ja muutamissa asiakkaissa robotti herätti levottomuutta ja ärtymystä. Asiakkaille on tärkeää selittää robotteihin liittyviä asioita esimerkiksi heidän sairauteensa nähden soveliaalla tavalla. Robotin kanssa toteutetut tuokiot koettiin virkistävänä tuulahduksena arjen rutiiniin, ja robotti koettiin söpönä ja mukavana kaverina. Robotiikan rooli vanhuspalveluissa ja hoivassa on vielä monilta osin määrittelemättä. Miten ennätetään pohtia myös tärkeitä eettisiä kysymyksiä, joita robotiikan käyttöön liittyy
Kuviossa on ikäja sukupuolivakioitu keskiarvoja 95 %:n luottamusväli. Siksi niiden toimivuus ja sopivuus työprosessiin on myös entistä tärkeämpää. ”Esimerkiksi kun hankkeen johtoryhmä kokoontui, kokoushuoneeseen pyrki toinenkin ryhmä, sillä työpaikkamme tilavaraussysteemi oli mahdollistanut sen, että jo tehdyn varauksen päälle saattoi kirjata toisen päällekkäisen varauksen. Johtotähtenä niin Digityö ja stressi -hankkeessa kuin STePS-hankkeessakin on terveydenhuollon ammattilaisten käyttäjäkokemusten kerääminen ja potilastietojärjestelmien käyttäjien äänenkannattajana toimiminen,” vahvistaa tutkimuspäällikkö Tarja Heponiemi. 28 Tätä tutkitaan – Miten tietojärjestelmät kuormittavat työntekijää. Tietojärjestelmät tai muut sähköiset työvälineet ovat entistä suuremmassa roolissa työntekijöiden arjessa. T eknologioiden muutos vyöryy sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten työhön, mutta Digityö ja stressi –hankkeen teemat tulevat lähelle tutkijoidenkin työelämäkokemuksia. Tutkimustiedolla pyritään parantamaan myös vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Käytättämissämme mittareissa työnkuormitustekijät saivat arvoja 1–5:een (jossa suurempi arvo kuvaa suurempaa kuormitusta). Koska työskentelyolosuhteet vaikuttavat työn rasitustekijöiden kokemukseen, tarkastelimme tuloksia sen muTyönkuormitustekijät: tietotekniikkaan liittyvä kuormitus, yksintyöskentelyn kuormittavuus ja kiire. Tehostettu palveluasuminen Yhdistetty palveluasuminen Vanhainkotiasuminen Terveyskeskuksen vuodeosasto Kotihoito Tietotekniikkaan liittyvä kuormitus Yksintyöskentelyn kuormittavuus Kiire 1 2 3 4. HELA-hankkeessa selvitetään, miten henkilöstö voi kotihoitoa painottavan palvelurakenneuudistuksen keskellä. ”Niin kuin tässäkin tilanteessa, palautteen antaminen järjestelmän virheestä oli kimmoke järjestelmäbugin korjaustyölle. Teksti: Tuulikki Vehko, erikoistutkija, Timo Sinervo, tutkimuspäällikkö, Hannele Hyppönen, tutkimuspäällikkö, Tarja Heponiemi, tutkimuspäällikkö, THL Kuva: Bigstock DIGI TYÖELÄMÄSSÄ kaan, missä palvelussa ammattilainen työskentelee. Kotihoidon työntekijät raportoivat kuormitusta kaiken kaikkiaan enemmän kuin kollegat palveluasumisessa tai vanhainkodissa, mutta he kuormittuivat myös tietotekniikasta muita enemmän. Selvitimme sähköisellä kyselyllä henkilöstön kokemuksia johtamisesta, työyhteisöstä sekä kuormituksesta, mukaan lukien henkilöstön kokema kuormitus tietotekniikan suhteen. Sittemmin virheestä annettiin palautetta järjestelmästä vastaaville ja tilavaraussysteemiä korjattiin,” muistelee hankkeessa tutkijana toimiva Tuulikki Vehko. Sosiaalija terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia nykyisessä digiajassa selvitetään useassa eri tutkimushankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
Nyt meneillään olevan HELA-tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että suurimmat ongelmat ovat kotihoidossa, vaikka erot palvelumuotojen välillä ovatkin pieniä. Palveluasumisessa työntekijä tietää, että seuraavassa vuorossa on joku, mikäli asiakas tarvitsee apua. 29 Vanhustyö 5 • 2017 Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, kuinka suurta osaa tietotekniikan ongelmat näyttelevät henkilöstön kuormituksessa. Laajassa yhteistyöverkostossa toteutettavan hankkeen primusmoottorina toimii tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen. Helsinki 2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-899-9 terveydenhuollon sähköisiin työvälineisiin ja palveluihin. Tutkimuksesta tiiviisti 11/2017. Tutkimuksesta tiiviisti: 18/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). www.thl.fi/hela Videoesitys ”Hyvinvoiva henkilöstö – miten kotihoidon henkilöstöllä menee?” Tutkimuspäällikkö Timo Sinervo https://www.youtube.com/watch?v=DcilFsN4fQA&feature=youtu.be Vehko, T; Sinervo T; Josefsson, K. Vuodenvaihteessa 2016 toteutettuun kyselyyn vastasi vanhuspalveluiden työntekijöitä sekä esimiehiä (n=2103) 273 eri työyksiköstä. Kotihoidossa seuraava työntekijä tulee vasta joskus.” Kun työntekijöiltä kysyttiin arviota resurssien riittävyydestä, niin kotihoidon työntekijöistä 54 % raportoi, että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman, että niihin on riittäviä resursseja ja palveluasumisessa tai laitoksissa vastaava osuus oli 40 %. Helsinki 2017. Henkilöstön hyvinvointi vanhuspalveluissa – kotihoidon kehitys huolestuttava. Digityöhön pureutuvia hankkeita. STePS-hankkeessa kartoitetaan valtakunnan tasolla ammattilaisten ja kansalaisten kokemuksia ja tarpeita liittyen sosiaalija ”Se että kotihoidon henkilöstö on kuormittunut monilla eri mittareilla mitattuna, on hieman kiusallista aikana, jolloin vanhusväestön kotihoitoa on painotettu,” toteaa tutkimuspäällikkö Timo Sinervo ja jatkaa: ”Vaikuttaakin siltä, että vaikka kotona asuminen tuottaisikin asiakkaiden kannalta myönteisiä tuloksia, se on henkilöstön kannalta tällä hetkellä varsin vaativaa. 6 Hankkeiden ajankohtaisia kuulumisia ja lisää tietoa: www.thl.fi/digityojastressi www.thl.fi/stepshanke ó Lähteitä ja lisätietoa: Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa -hanke on Työsuojelurahaston ja THL:n rahoittama hanke, joka on meneillään THL:ssä vuoden 2018 heinäkuuhun asti. http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-302-876-0. Koko Suomen tasolla tiedetään, että kotihoidon henkilöstön määrää ei ole lisätty, vaikka laitoshoitoa on purettu, mutta toki eri alueiden välillä on oletettavasti monenlaisia toteutuksia. Alastalo, H; Vainio, S; Kehusmaa, S: Kotihoidon asiakasmäärät kasvussa, henkilöstön määrän kasvu ei kaikissa maakunnissa seuraa perässä. Vaikutukset työhön ja työ hyvinvointiin eli tuttavallisemmin ”Digi työ ja stressi -hanke” on Työsuojelurahaston ja THL:n rahoittama hanke, joka on meneillään THL:ssä vuoden 2018 loppuun asti. Kotihoidon työntekijöillä älypuhelin tai muu mukana kulkeva laite on kuitenkin erityisen merkittävässä roolissa työprosessissa, kun työpöydän ääreen ei voi asiakkaiden välillä mennä tekemään kirjauksia. Digityö ja stressi -hanke toteutetaan läheisessä vuorovaikutuksessa valtakunnallisen Sosiaalija terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hankkeen (STePS) kanssa. Aiemmissa vanhuspalveluiden henkilöstölle toteutetuissa tutkimuksissa pitkäaikainen laitoshoito on koettu kuormittavimmaksi työksi. Olisiko niin, että kun asiakkaat ovat kotihoidossa entistä huonokuntoisempia, henkilöstö kokee, etteivät he pysty tarjoamaan riittävästi palvelua. STePS-hankkeessa on toteutettu kansalliset lääkärien ja hoitotyöntekijöiden tietojärjestelmäkyselyt keväällä 2017 ja niiden aineistoa analysoidaan parhaillaan monella taholla
Muistipuisto: Aivoterveellinen resepti. Teknologia hyvän elämän asialla Elämme kiihtyvää tahtia muuttuvassa maailmassa, jossa digitaalinen teknologia ja tekoäly luovat uudenlaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia. vinvointia edistävän teknologian kehitystyössä tulee ennen kaikkea huolehtia siitä, että niitä käyttävät ihmiset ovat keskiössä. 30 Teksti: Helena Launiainen, kehittämispäällikkö, Miina Sillanpään Säätiö sr. Teknologiaosaaminen on vahvaa ja Suomi on kansainvälisesti digitaalisen osaamisen kärkimaita. Terveyttä ja hyMuistipuisto ® Muistipuisto on vuosina 2016–2018 toteutuva hanke ja siinä kehitettävän maksuttoman verkkopalvelun nimi. Hankkeen tavoitteena on, että ikääntyvät henkilöt, jotka haluavat vahvistaa muistinsa ja aivojensa toimintaa, löytävät Muistipuisto-palvelusta toimintakykyään edistäviä keinoja. Kuvitus: Muistipuisto-verkkopalvelu, Tuuli Hannikainen, graafikko ja palvelumuotoilija DIGI AKTIVOI S uomessa uskotaan, että digitalisaatio eli digitaalisten teknologioiden arkikäyttö luo aiempaa paremmat edellytykset kansalaisten hyvälle elämälle. Sosiaalija terveysministeriö tukee hanketta Veikkaus Oy:n pelituotoista. Hyvää arkea tukevat ratkaisut perustuvat tunnistettuun tarpeeseen ja yhteiskehittämiseen, kuten Miina Sillanpään Säätiössä olemme oppineet.. Tällöin lähdemme liikkeelle kysymällä, mihin teknologiaa ylipäätänsä tarvitaan. Edellä olevia kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa käyttäen esimerkkinä Miina Sillanpään Säätiön ja Muistiliiton Muistipuisto-hanketta. Teknologisen kehityksen ytimessä on tällöin ymmärrys ihmisestä ja hänen elämästään. Ja edelleen, miten palvelun säännöllinen käyttö edistää toimintakykyä. Eettisesti kestävä teknologia edellyttää, että suunnittelemme tarkoin, miten teknologiaa tullaan käyttämään ja kuka sitä käyttää. Kyse on pelillisestä verkkopalvelusta, joka tarjoaa muistisairauden alkuvaiheessa oleville henkilöille, aivojensa toimintakyvystä kiinnostuneille ikääntyville, muistisairaiden läheisille ja vapaaehtoisille monipuolisia aivojen toimintakykyä tukevia elementtejä, kuten käytännöllisiä vinkkejä, tietoa ja tekemistä. Lievää muistisairautta sairastavat henkilöt ja heidän lähipiirinsä oppivat palvelun avulla ymmärtämään, miten muistisairaus vaikuttaa toimintakykyyn. Kun tarve on selvillä, arvioimme, mikä tai millainen teknologia vastaa todettuun tarpeeseen
Läpimurtotutkimus: Elintapaneuvonta ehkäisee muisti häiriöitä. https://www.thl.fi/fi/-/lapimurtotutkimus-elintapaneuvonta-ehkaisee-muistihairioita taa ei sovi myöskään riskien ja teknologiasta aiheutuvien kielteisten vaikutusten arviointia. 31 Vanhustyö 5 • 2017 elämään, myös pitkällä aikavälillä. UnohMikä teknologia ja mihin. Yhteistyössä palvelun tulevien käyttäjien kanssa varmistetaan, että Muistipuisto vastaa heidän tarpeitaan sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti. Sitra. Jotta tämä toteutuu, tulee teknologisten ratkaisujen suunnittelussa tarkoin määritellä, kenen tarpeesta ja näkökulmasta ratkaisua kehitetään. Sitra ennakoi, että teknologian voimakas kehitys tuo suomalaisten käyttöön aiempaa parempia tapoja hoitaa ja edistää omaa terveyttään, kuten sähköiset hyvinvointisovellukset ja reseptien ja terveystiedon Omakanta-palvelun. Muistipuistossa päädyttiin kansalaisten yhdenvertaisuutta edistävään ajasta ja paikasta riippumattomaan verkkopalveluun, joka tarjoaa vireyttä edistävää toimintaa sekä tietoa ja keinoja muistisairaiden ja läheisten oikea-aikaiseen tukeen ja palveluihin. Teknologia voi mahdollistaa kansalaisten yhdenvertaiset terveyttä, elämänlaatua, arkiselviytymistä ja turvallisuutta edistävät palvelut. KÄKÄTE-raportteja 3/2014. 2014. Muistipuistossa hyödynnetään pelillisyyden elementtejä, kuten haastavuutta, palautetta, mukaansatempaavuutta ja oppimista, jotka innostavat ja motivoivat palvelun säännölliseen käyttöön. 2017. Palvelu on helppokäyttöinen ja graafisesti selkeä ympäristö. Muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemistä voidaan hidastaa tehostetulla elintapaneuvonnalla ja siihen liittyvillä harjoituksilla. Teknologialla tarkoitetaan yleisesti teknisten laitteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämistä, käyttöä ja tutkimusta. & Suhonen, S. Hyvän elämän asialla Teknologia ei korvanne nykypalveluita ja -toimintamalleja sellaisenaan, vaan muokkaa ja täydentää niitä Muistipuiston tavoin. 2015. Muistipuisto: Veri kiertämään harjoituksia.. Teknologian pitäisi asettua luontevasti päivittäiseen ó Lähteet: Forsberg, K., Intosalmi, H., Nordlund, M. Tällöin teknologia lisää ikäihmisten hyvinvointia arjen iloa unohtamatta. Ennakkoluulottomasti ja yhdessä parasta mahdollista ratkaisua etsien varmistamme, että etenemme oikeaan suuntaan. 6 Muistipuisto: Etsi kuvat harjoitus. Näin ollen Muistipuisto-hankkeessa käynnistettiin kaikille avoimen hyvinvointia edistävän palvelun kehitys. Miten ja kuka. Ikäteknologia-sanasto. Kun tiedetään mihin ja mitä teknologiaa käytetään, voidaan suunnitella miten ja kuka sitä käyttää. https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/ THL. Sen käyttö ei saa koskaan osoitella tai leimata käyttäjäänsä. Megatrendit. Muistipuiston teknologiseksi ratkaisuksi valittiin pelillinen verkkopalvelu, joka tarjoaa Kansallisen muistiohjelman 2012–2020 mukaisesti oikeaaikaista toimintakykyä edistävää aktiivisuutta ja käytännöllistä tietoa. Suomessa ei kuitenkaan ole muistisairauden alkuvaiheessa oleville, aivojensa toimintakyvystä kiinnostuneille ikääntyneille, muistisairaiden läheisille tai vapaaehtoisille suunnattua selainpohjaista kokonaisratkaisua. Ikäteknologia puolestaan viittaa hyvää ikääntymistä tukeviin laitteisiin, palveluihin ja ympäristöihin. Eettisiä periaatteita, kuten ihmisarvon kunnioittamista, itsemääräämisoikeutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta noudattaen varmistetaan, että teknologia lisää terveyden ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia
Tukipalveluita kehitetään mm. Etäkuntoutus mahdollistaa harjoittelun kotona joko yksin tai sovitussa ryhmässä. Palvelukeskus Helsinki tarjoaa kotona asuville tukipalveluita, kuten turvapuhelinratkaisuja, paikanninranneketta ja sensoreita tukemaan kotona asumista. liikkumisessa, lääkkeiden otossa, ruokailemisessa, vaaratilanteiden havaitsemisessa, yhteydenpidossa läheisiin ja elämän sisällökkyydessä. Palveluilla yritetään vastata ikääntyneiden arjen haasteisiin ja ylläpitää riittävää toiminnan tasoa. Digitaalisilla palveluilla voidaan parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia hyvinvoinnistaan. Yksilöllisen etäkuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta, mikä tukee kotona pärjäämistä. Etäkuntoutus Etäkuntoutus on uusi kuntoutuksen muoto, joka on ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa ja jolla on selkeä tavoite. Merkittävänä palveluna on virtuaalipalvelu, jossa kotona asuvalla henkilöllä on käytössään tablettitietokone. Etäkuntoutusta kehitettäessä ensisijaista on asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja mahdollisuuksien mukaan sen parantaminen. Helsingin kotihoidossa toteutetun asiakaskyselyn mukaan 83–93 % vastaajista haluaisi asua kotona. Näitä virtuaalikäyntejä tehdään Helsingissä tällä hetkellä jo noin 20 000 kuukaudessa. Teksti: Riitta Laanala, yksikönjohtaja, puhelinja hyvinvointipalvelut, Palvelukeskus Helsinki Kuvat: Riitta Laanela ja Bigstock ETÄKUNTOUTUS MOTIVOI K otona asuvien ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja selviytymistä vaikeuttavat monet asiat esim. Kuten muullakin kuntoutuksella, etäkuntoutuksella on myös alku ja loppu. Laitteen avulla kotona asuvan kanssa hoidetaan arkipäivän asioita ilman, että hoitaja tulee fyysisesti käymään. 32 Etäkuntoutus – uusi mahdollisuus Helsinkiläisistä yli 75-vuotta täyttäneistä hieman yli 12 % oli säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna 2014. Kotikuntoutusta voidaan tehostaa lisäämällä valvottujen harjoittelukertojen määrää •jatkokuntoutustatarvitsevilla sairaalasta kotiutuvilla henkilöillä •kotihoidonasiakkailla,joillaon meneillään kotikuntoutusjakso.. Yksi suuri palvelukokonaisuus on etäkuntoutus. Prosenttiosuus vaihteli jossain määrin asiakkaan toimintakykyisyyden mukaan, mutta valtaosa koki kotona asumisen parhaaksi vaihtoehdoksi. Linjauksena on kansallisten tavoitteiden mukaisesti kotona asumisen mahdollistaminen ikääntyneille. Tavoitteena on myös turvallisuuden lisääminen fyysistä liikuntakykyä ylläpitämällä. turvallisuus, ravitsemus, lääkitys ja toimintakyky huomioiden. Virtuaalinen asiakaskäynti koskee useimmiten lääkitykseen liittyvää tarkastusta tai muistutusta
Se voi parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta ja ohjata ennaltaehkäiseviin toimiin. %) *Hinta koskee kiinteää korkeutta 49 tai 55 cm 4-jarrupyörällä. Tarpeen mukaan hoitajat auttavat asiakasta laitteen käytössä myöhemminkin ja mahdollisissa ongelmatai vikatilanteissa asentajat huolehtivat laitteen kuntoon. Viimeistellymmät, saumattomat, sileät ja ruuvittomat pinnat on helppo pitää puhtaana. 020 112 1510 Faksi 020 112 1511, www.mediq.fi Istuimen takana oleva alapesuaukko helpottaa hoitajan työtä intiimihygieniasta huolehtimisessa. Etäkuntoutuksesta saadun asiakaspalautteen perusteella asiakkaan saamat hyödyt ovat selkeät. Kuntosalille ohjataan ne, jotka kykenevät saapumaan paikalle ja etäkuntoutukseen ne kotihoidon etähoidon asiakkaat, jotka eivät pääse siirtymään kodin ulkopuolelle. Tarjous on voimassa 31.12.2017 asti. Sillä saadaan ikääntyneen ihmisen tilasta ja toiminnasta tietoa, joka lisää turvallisuutta ja vähentää eri osapuolten huolta. Hyöty teknologiasta Digitaalisuudesta ja uudesta teknologiasta on paljon hyötyä. Etähoito mahdollistaa kuntoutuksen kotoa käsin. Asiak kaat ovat motivoituneita tekemään sovitut harjoitteet säännöllisesti ja liikkeet tulee tehtyä oikein, kun joku on tabletin välityksellä mukana seuraamassa. Jokainen kokoontuminen alkaa ja päättyy kuulumisten vaihdolla ja yhteisellä alkuja loppuverryttelyllä. Ryhmänohjaajina toimivat Helsingin sosiaalija terveystoimen monipuolisen palvelukeskuksen fysioterapeutit ja sosiaaliohjaajat. Siitä saadaan apua, joka ylläpitää käyttäjän toimintakykyä, parantaa elämänlaatua, korvaa hoitotyötä ja säästää kuluja. Sekä kuntosaliettä etäkuntoutusryhmäläisten fyysinen toimintakyky on kuntoutuksen aikana kohentunut ja osallistujat ovat kokeneet tavoitteellisen kuntoutuksen virkistävänä sosiaalisena tapahtumana: vuorovaikutus muiden osallistujien kanssa on koettu tärkeänä. 33 Vanhustyö 5 • 2017 Cleansuihkutuoli Mediq Suomi Oy PL 115, 02201 Espoo, Puh. 6. Etac Clean pyörällisten suihkutuolien tuoteperhe on uudistunut! Turvallinen, kevyt ja helppokäyttöinen Etac Clean nyt kampanjahintaan* 275?€ (alv. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa tunnin ajan esimerkiksi keskipäivällä. Kuntoutujalla harjoitukset tulee tehtyä, kun joku muistuttaa ja tarkistaa asian. Kuntosalilla kävijät harjoittelevat ohjatusti laitteiden avulla. Asennuksen yhteydessä käyttäjiä ja heidän omaisiaan opastetaan yksilöllisesti tabletin käyttöön. Kuntoutusvaihtoehdot kotihoidossa Etäkuntoutus ryhmätoimintana -mallissa kotihoidon henkilökunta ja nimikkofysioterapeutit ohjaavat toimintakyvyltään heikentynyttä asiakasta ryhmäkuntoutukseen. Etäkuntoutujien harjoittelu toteutuu ”tuolijumppana”, jossa keskitytään arjen toimiin liittyviin liikkeisiin. Lisäksi teknologialla voidaan edistää toimintaa ja vuorovaikutusta, joka omalta osaltaan voi vahvistaa ihmissuhteita ja osallisuutta sekä tuoda sisältöä ja merkitystä elämään. Lisäksi on paljon kotona olevia, jotka eivät pääse niin helposti liikkumaan, jolloin toimintakyvyn ylläpitäminen on entistäkin tärkeämpää
Kuvia voi tekstittää, mikä helpottaa tunnistamista ja muistamista. Vahvikkeeseen ® tallennetaan jatkuvasti uusia sisältöjä ja linkkejä. TieVahvike ® -aineistopankki on Vanhustyön keskusliiton ilmainen ja pysyvä palvelu osoitteessa www.vahvike.. Keskusliiton Senioritoiminnan ohjaajat tuottavat ja kokeilevat työssään erilaisia menetelmiä ja sisältöjä, joista hyväk si havaitut tallennetaan kaikkien käyttöön Vahvike ® -lipaston eriaiheisiin laatikoihin. Vahvikkeen ® valmiiden kuvien joukkoon voi lisätä kuvia muista kuvapankeista, hoitokodin tapahtumista tai katsojien omia kuvia. Vahvikkeen ® kuvapankista voi tallentaa tietokoneen Kuvat-kansioon katsojien elämään liittyviä kuvia harrastuksista, lempieläimistä, maisemista tai muista mieluisista asioista. Tulostettavien ohjeiden, kuvien, pelien, laulunsanojen, aivojumppien lisäksi Vahviketta ® voidaan käyttää monella tavalla myös suoraan ruudulta. Kuukausittain aineistopankilla on lähes 14 000 aktiivista käyttäjää. V I N K K I Vahvikkeen käyttöön voi perehtyä myös Senioritoiminnan järjestämissä koulutuksissa Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen ja Innostusta ryhmänohjaukseen. 6. 34 Vahvike ® -aineistopankki tarjoaa digitaalisia aineistoja elämykselliseen arkeen AINEISTOPANKKI Kuvista iloa hoivakoteihin, sairaaloihin ja koteihin Nykyään on paljon käytöstä poistettuja tietokoneita, jotka voi valjastaa kuvien katseluun. Kun uni ei tule silmään, saattaa isoäiti poimia käteensä tabletin eli täppärin ja surff ailla Vahvikkeen ® kuvapankissa tai hyräillä tuttujen laulujen sanoja. Kun tietokoneen näytönsäästäjän asetuksista valitsee vaihtoehdon Omat kuvat , kuvaesitys alkaa hetki tietokoneen käynnistämisen jälkeen itsestään. Kuvien katselu on mukavaa ajankulua ja niiden avulla on helppo herätellä yhteisiä keskusteluja. . Teksti ja kuvat: Outi Mäki V ahvike ® toteuttaa Valtioneuvoston digitalisaatiotavoitteen mukaista yhden luukun mallia tarjoamalla yhdessä pysyvässä osoitteessa www.vahvike.fi monipuolisesti tietoja ja vinkkejä ryhmäja viriketoimintaan soveltuvista aineistoista sekä tutkimustietoa toimintaehdotusten taustalta. . Lisätietoja www.vtkl.fi /senioritoiminta Esimerkkejä jouluaiheisista tulostettavista sisällöistä. Vahviketta kokoaa suunnittelija Outi Mäki. Kaikki Vahvikkeen ® sisällöt ovat kaikkien käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Se on helppo väylä, jonka kautta tavoittaa paljon hoivakoteihin ja seniorikerhoihin sopivaa materiaalia. Ohjaajat ja hoitajat voivat napata sieltä ideoita seuraavaa työpäivää varten ja Ystäväpiiri-ohjaajat hyödyntävät sitä suunnitellessaan ryhmien sisältöjä. totekniikka-laatikkoon kootaan tietoja, keinoja ja vinkkejä, miten tietotekniikkaa voi käyttää ryhmäja viriketoiminnan tukena
sisältää muisteluaineistoja, kognitiivisia harjoitusmateriaaleja, kuvapankin, vuodenkiertoon liittyviä materiaaleja, vuorovaikutusta stimuloivia korttisarjoja, tulostettavia ohjeita jne. sisältää muisteluaineistoja, kognitiivisia harjoitusmateriaaleja, kuvapankin, vuodenkiertoon liittyviä materiaaleja, vuorovaikutusta stimuloivia korttisarjoja, tulostettavia ohjeita jne. Esimerkkejä sisällöistä Ota koppi! Lisäksi ikäpolvitoimintaa, apuvälineitä, käsitöitä, luontoaktiviteetteja, sanaja kuvataidemenetelmiä, ohjeita tilaisuuksien järjestämiseen, pelejä, muistelua, tietotekniikkaa, tutkimustietoa… Syksy Talvi Kevät Kesä. tarkoitettu iäkkäiden ihmisten ryhmäja viriketoiminnan tukemiseen mm. kaikille avoin, maksuton ja pysyvä palvelu osoitteessa www.vahvike.fi. ryhmäja viriketoiminnan aineistopankki . palvelutaloissa, hoivakodeissa sekä erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa . kaikille avoin, maksuton ja pysyvä palvelu osoitteessa www.vahvike.fi. tarkoitettu iäkkäiden ihmisten ryhmäja viriketoiminnan tukemiseen mm. . 35 Vanhustyö 5 • 2017 www.vahvike.fi Vahvike . Esimerkkejä sisällöistä Ota koppi! Lisäksi ikäpolvitoimintaa, apuvälineitä, käsitöitä, luontoaktiviteetteja, sanaja kuvataidemenetelmiä, ohjeita tilaisuuksien järjestämiseen, pelejä, muistelua, tietotekniikkaa, tutkimustietoa… Syksy Talvi Kevät Kesä Ota koppi! www.vahvike.fi Vahvike . ryhmäja viriketoiminnan aineistopankki . . palvelutaloissa, hoivakodeissa sekä erilaisissa ryhmissä ja kerhoissa
Lisäksi voit tuntea olosi turvalliseksi ainutlaatuisen avustuspainikkeen ansiosta. Lisätietoa www.doro.fi Osta Doro älypuhelin tänään MAINOS. Kaikki tarvitsemasi vain hipaisun päässä Jos haluat selata nettiä, jutustella sosiaalisessa mediassa tai vaikka vain soittaa puhelun, Doro 8040 auttaa sinua askel askeleelta. Voit antaa sovelluksen käyttöoikeuden myös läheisillesi, jotta he voivat auttaa sinua kätevästi omilta koneiltaan. Selkeyttä monimutkaisuuden sijaan Uudesta Doro 8040 -puhelimesta on poistettu kaikki ylimääräinen ja jätetty vain ne toiminnot, joita käytät kaikkein eniten. MyDoroManager on sovellus, jonka avulla voit tutustua puhelimeesi ja hallita sitä tutussa internet-ympäristössä. Olisikohan aika päivittää puhelin helppokäyttöiseen älypuhelimeen. MyDoroManager yksinkertaisesti tekee Doro 8040 -puhelimesta hyvin helpon käyttää. Kuulutko siihen porukkaan, jotka tykkäävät, että nykyaikainen tekniikka pikemminkin hankaloittaa kuin helpottaa elämää. Hätätapauksen sattuessa painat vain takaosassa sijaitsevaa avustuspainiketta ja puhelin soittaa valitsemillesi henkilöille – vaikka perheenjäsenille tai naapurille – siinä järjestyksessä kuin itse haluat. Doro 8040, yksinkertaiseksi suunniteltu. Yksinkertaisuutta kaikissa laitteissa Tutustu MyDoroManager-työkaluun, joka tekee älypuhelimen käyttöön ottamisesta uskomattoman helppoa. Löydät meidät useilta hyvinvarustetuilta operaattoreilta ja muilta jälleenmyyjiltä. Uusia malleja ja toimintoja ilmestyy kiihtyvään tahtiin, eikä älypuhelinviidakosta selviä eksymättä. Moni älypuhelin tuntuu tätä nykyä turhankin fiksulta. Välillä tuntuu, että niillä voi hädin tuskin soittaa. Jokainen yksityiskohta – helppolukuisesta näytöstä sekä äänimerkkien ja keskustelujen kristallinkirkkaasta äänestä käyttäjäystävällisiin valikoihin ja miellyttävään käsituntumaan – on suunniteltu siksi, että sinulla olisi laadukas ja toimiva puhelin. 36 “Doro on niin helppo – on mahtavaa oppia käyttämään älypuhelinta” Lasse Holm, 74 vuotta Muusikko ja viihdyttäjä Olisikohan aika päivittää puhelin helppokäyttöiseen älypuhelimeen
37 Vanhustyö 5 • 2017 DIGI AKTIVOI ja kehuimme toisiamme hyvistä tuloksista. Liikunnan iloa monessa muodossa ”Teknisen tuen lisäksi henkilökohtaisen askeltavoitteen asettaminen osallistujille oli tärkeää, sillä ikääntyneiden kunnossa on suurta vaihtelua. ”Jos haluamme pitää ikääntyneet digitalisaatiossa mukana, on tärkeää suunnitella juuri heille kohdennettuja palveluita. Iäkkäämpi rouva kertoi, että Muuvin avulla hän kokee olevansa osa yhteiskuntaa. Digitalisaatiossa tulee huomioida myös ikääntyneet Kokonaisuudessaan Muuvi-projekti oli erittäin onnistunut ja nuoret saivat kerättyä lyhyessä ajassa hyvin rohkaisevia tuloksia. Deloitte Digitalin Suomen maajohtaja Mikko Räty osallistui Muuvi-pilottiin yhdessä 75-vuotiaan äitinsä kanssa. Iäkkäämmät haastoivat nuorempia osallistujia liikkeelle, kuten aikuinen lastaan,” Nicolas Dolce kertoo. Teksti: Mikko Räty, partner, Deloitte Digital Kuva: Pauliina Ainasoja, OP Lab Social Hackathonin voittajat liikuttivat ikääntyneitä Aalto-yliopiston opiskelijoiden tiimi voitti keväällä 2017 Deloitten ja OPn järjestämän Social Hackathon -kilpailun. 6 johon hänellä kului aikaa kolme tuntia. Nuorten Muuvipilotti onnistui tavoitteessaan saada ikääntyvä väestö liikkumaan ja verkostoitumaan. Uusi tekniikka ja sosiaalinen paine kannustimena Muuvi-konseptin luoma kokonaisvaltainen sosiaalinen paine osoittautui yhdeksi tärkeimmäksi liikuntaan kannustavaksi tekijäksi. Osallistujat saivat viikoittaiset tavoitteet ja aktiivisuusrannekkeet, joilla mitattiin liikuntamääriä. Tiimi onnistui kannustamaan ikäihmisiä lisäämään liikettä ja aktiivisuutta elämään esimerkiksi tikanheiton tai aamureippailun avulla. ”Oli todella hauskaa huomata, kuinka äitini otti ongelmitta uuden tekniikan osaksi arkeaan. Vasemmalta Hai Anh Tran, Melina Pinomaa, Nicolas Dolce ja Hanna Kim. Langattomat yhteydet ja tekniset laiteominaisuudet, ovat usein hankalia ja turhia ikääntyneille ihmisille ja tekevät teknologiasta heille vaikeasti lähestyttävää”, Muuvi-tiimi summaa. Silti hän sanoi nauttineensa kävelystä ja iloinneensa kertyneestä askelmäärästä”, Hai Anh Tran kertoo. Mittasimme osallistujien lähtötason ja annoimme jokaiselle henkilökohtaisen tavoitteen, joka ei ollut liian helppo mutta ei myöskään epärealistinen,” sanoo Melina Pinomaa. Osallistuneista jopa 96 % kertoi liikuntamääränsä lisääntyneen, 30 % ilmoitti askelmääriensä kasvaneen ja 41% koki olevansa läheisemmässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ”buddynsa” kanssa. ”Kun koko yhteisö on mukana ja myös palveluntuottajat kannustavat osallistujia liikkumaan, keskeyttämisen todennäköisyys pienenee”, Hanna Kim uskoo. Social Hackathonin voittajatiimin Melina Pinomaan, Nicolas Dolcen, Hai Anh Tranin ja Hanna Kimin kesätyönä toteuttamaan kolmen viikon pilottiin osallistui 60 ikääntynyttä ihmistä. ”Eräs 83-vuotias leski kertoi kävelleensä Muuvin kannustamana 2,5 kilometriä rautakauppaan,. ”Olimme yllättyneitä siitä, että iäkkäämmät osallistujat olivat selvästi aktiivisempia liikkujia, jos liikuntakaveriksi oli valittu nuorempi henkilö. Lisäksi jokaisella osallistujalla oli mukana kisaamassa perheenjäsen tai oman yhteisön jäsen eli ”buddy”. Niinhän siinä kävi, että äitini liikkui huomattavasti enemmän kuin minä”, Räty naurahtaa. Havainnoimme yhdessä aktiivisuusrannekkeen avulla liikkumistamme päivittäin sekä motivoimme Social Hackathonin voittajatiimi. M uuvi-pilotin taustalla oli huoli Suomen syrjäseutujen vanhenevan väestön fyysisen aktiivisuuden voimakkaasta laskusta
Samaan aikaan uusi kuntoutuksen ammattitapahtuma Anna iän innostaa! MERKITSE JO KALENTERIIN! Vanhustyön ja vanhuusiän oma tapahtuma. 3.-4.10.2018 Messukeskus, Helsinki hyvaika.fi HYVÄ IKÄ -TAPAHTUMA KUTSUU VANHUSTYÖN AMMATTILAISET 2018 HELSINKIIN MUKANA MM. Messualue ohjelmalavoineen Vanhustyön keskusliiton Hyvän Iän Foorumi kokoaa yhteen vanhuusalan asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat keskustelemaan ratkaisuista hyvään vanhuuteen
Mielikuvamme ammattihenkilöstä voi olla etäinen, päätteen äärellä suorittava teknokraatti tai sitten hyvinkin asiakasta kuunteleva ja tarkkaileva havainnoija sekä uudenlaisen vuorovaikutusmuodon, neuvonnan ja ohjauksen keinoin toimiva ammattilainen. 39 Vanhustyö 5 • 2017 Vanhustyön johtajat Digi mahdollistaa – johtajat tiennäyttäjiksi Teksti: Rita Oinas, muutosagentti, I&O-kärkihanke, Pohjois-Pohjanmaan liitto Kuvat: Rita Oinas ja Bigstock Digipalvelut tulevat lähelle, jopa ihan liki. Onko meille syntymässä uutta osaamista, uutta ammattikuntaa, joka osaa hoitotyössä kommunikoida ja ohjata asiakasta teknologisten apuvälineiden ja kommunikaatiolaitteiden avulla. Se voisi olla myös asiakkaan kanssa yhdessä annettua arviota tilanteesta ja tällä tavoin myös asiakasta enemmän osallistavaa sekä palveluun näin lisäarvoa tuottavaa. Se voi olla monin tavoin viestinnällisesti parempaakin kuin tavallinen puhelimessa kommunikointi. Arkea helpottavia ja turvallisuutta tuovia apuvälineitä ovat myös erilaiset lääkehoidon apuvälineet, jotka muistuttavat ja annostelevat lääkkeet turvallisesti hoito-ohjeiden mukaisesti. Samalla myös lääkehoidon ja lääkehuollon kustannukset pysyvät hallittuina hävikin ja käytetyn työajan hukan minimoimisen myötä. Seuraava askel olisi tietoa välittävien laitteiden hyödyntämisessä niiden keräämän tiedon hyödyntämisen ennakoinnissa ja riskien tunnistamisessa esim. terveydentilan muutoksissa päivystyksellisten toimenpiteiden välttämiseksi. Tarvitsemme joka tapauksessa moniammatillisiin tiimeihin lisää tällaisen osaamisen omaavia henkilöitä, jotka myös perehdyttävät, neuvovat kollegoita sekä tekevät teknologiakehitystyötä viestiessään käyttökokemuksia hoitoja vuorovaikutustilanteista teknologiatuottajille. Terveydenhuollon etäkonsultaatioissa ja -vastaanotoilla näitä jo hyödynnetään. Välilliseen työhön, kirjaamiseen käytetyn ajan vaihtoehdot antavat mahdollisuuden antaa enemmän aikaa asiakkaalle. Puheohjauksen hyödyntäminen päivittäiskirjaamisessa voisi olla seuraava tuottavuusloikka liikkuvan työn tekijöille. Kuvat toimivat jo mm. Onko digihoitaja jopa tuleva ammattinimike. Tuottavuusloikkaa teknologian avulla Arjen turvaa ikääntyneille ovat tuoneet erilaiset turvahälyttimet ja näihin liitettävät lisälaitteet jo pitkään. M itä on digi hoitotyössä. Puheyhteyden avaaminen ja paikantaminen tuovat tilanteeseen monesti riittävän lisätiedon ja asia voikin hoitua neuvonnan ja ohjauksen turvin. Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Hyödyntämisen potentiaali on tulevaisuudessa vielä laajempi. Niiden tuoma informaation epätarkkuus ja puutteet vielä usein aiheuttavat turhia käyntejä paikan päälle. Puheohjattu kirjaaminen olisi ajantasaista ja kattavampaa kuin kiireessä työvuoron päättyessä tehty muistelu, muistiinpanojen tulkinta ja kirjainten etsiminen tai näppäileminen päätelaitteelta. Elämäähän kaikkinensa me tallennamme kuviksi arjessa yhä enemmän, miksi emme käyttäisi sitä myös työmme ja muistimme tukena. Kuvien merkitys osana hoitoa ja sen arviointia kasvaa ja antaa täysin uusia näkökulmia asiakasja potilastiedon käyttämiseen. Arjen asiakastyössä pitkäaikaisasiakkaiden kanssa voisimme lisäksi yhä enemmän hyödyntää myös kuvia, videoita ja musiikkia psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa ja liikkumisessa. Väitän, että digipalvelut kuten kuvapuhelimella välitetty palvelu on todellista lähipalvelua. ihomuutosten, paranemisprosessien, turvotusten tai kudosmuutosten havaintojen ja arvioinnin tukena. Jotta nykyteknologiasta saadaan kaikki tehokkuus irti, tulee asiakkaan palvelukokonaisuutta suunnitella niin, että teknologia-avusteinen palvelu korvaa osan perinteisistä toimenpiteistä ja käynneistä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Uudenlaista sähköistä asiakastietojen tuottamista ovat myös erilaiset kuvat. Se on palvelua ihmiseltä ihmiselle, kasvojen ilmeiden, äänen ja eleiden avulla toteutunutta vuorovaikutusta. >>
jumppaa niskakipuja tai muita hoitotyön kuormittavia työasentoja ehkäisemään. Palvelujen t uottajavalinnassa voikin sosiaalija terveydenhuollossa jatkossa pärjätä digipalvelun tuottaja, etenkin jos siihen kannustetaan palveluiden järjestäjän ja rahoittajan taholta asiakasmaksujen tai laitetuen muodossa. Tällä hetkelläkin keräämme asiakkaasta paljon tietoa, jota tulisi systemaattisemmin hyödyntää hoitotyössä ja sen arvioinnissa. Lisäksi arvioinnit antavat ja osoittavat asiakkaan kuntoutumisen suunnan pitkällä aikavälillä. 6 40. Uskon asiakkaiden yhä enemmän arvostavan sitä, että he voivat rajata ja päättää keitä kotiinsa laskevat ja mihin aikaan vuorokaudesta palveluita käytetään. Ihmisen kuten hoitajan tai asiakkaan mieli pitkässä asiakassuhteessa kun tahtoo tottua ja sopeutua tilanteeseen, jossa toimintakyky ja taidot heikkenevät. Palautetta työstä voisi viestiä perinteisten tunnusluku-esitelmän lisäksi monipuolisemmin, esimerkiksi kerätyn asiakaspalautteen ja kollegoiden havaintojen avulla. Perinteiset kokoukset voisivat korvautua osittain virtuaalikahvi-keskusteluilla, ja osallistumisella kehittämiseen erilaisilla sähköisillä työskentelyalustoilla. Digi työhyvinvoinnin edistäjänä Palveluiden kehittämistä tulee johtaa, mutta johtajien tulisi esimerkillään myös itse olla sähköisen viestinnän käyttäjiä ja monipuolistaa vuorovaikutusta työntekijöidensä kanssa sekä heidän kesken. avulla ammattilaisten havaintojen ja arviointien tueksi. Omien, perinteisten työtapojen tarkastelu vie meidät epämukavuusalueelle ja vanhasta luopuminen on usein tuskaa johtajillekin. Digi tuo valinnanvapautta Digipalvelu voi olla myös tulevaisuuden asiakkaan vaatimus. Erilaiset kuvat, videot ja uudenlaiset visualisoinnit auttavat johtajaakin viestinnässä. Digi-palvelu alkaa olla laatutekijä, jolla kilpaillaan asiakkaiden valinnasta. Hoitotyön kuormittavuudesta on tutkittua tietoa ja henkilöstön työhyvinvoinnin tuesta voitaisiin tehdä jokapäiväistä suunnittelemalla henkilöstölle sopivaa digi-ohjattua työn tauottamista, esim. Hoitajan älylaite voisi sisältää räätälöidyn taukoliikuntahetken tai meditaation, jonka voi toteuttaa sovitusti päivän aikana silloin kun se itselle sopii. Tehdyt toimen piteet, harjoitteet ja niiden tallentaminen faktoiksi auttavat arvioimaan suunnitelmaa ja tavoitteiden toteutumista ja niiden pitkäaikaisvaikutuksia. Laajat tilannekartoitukset, kuten RAI-arvioinnit nostavat esiin asiakkaan voimavarat ja osoittavat riskejä, joiden perusteella tulisi laatia päivittäistä toimintaa ohjaava kuntoutumissuunnitelma. Se on myös sitä omannäköistä elämää, jota sosiaalija terveyspalveluilla halutaan tukea. Tieto hyötykäyttöön Jo nyt kerätyt suuret tietomäärät asiakkaista tulisi saada tekoälyn tms
Monialaiset verkostot ovat arjen työympäristöjä. Hän toimii työn kehittämisen ja uudistamisen innovaattorina, henkilöstön motivaattorina. toimintavuotta. Vanhustyön esimies on keskeisessä roolissa omassa työyhteisössään. VANHUSTYÖN JOHTAJAT. juhlavuoden johdosta seuraavia hallituksen aktiivisia toimijoita: Maria Borg, Pirjo Helminen, Leenamaria Keipilä, Ritva Korhonen-Mattila ja Päivi Maisila. Suomen I vaivaishoidon tarkastelija Gustav Adolf Helsingius on todennut 1897 seuraavasti: ” Vaivaistalon johtajan toimi on epäilemättä mitä vaivalloisin ja hänen tehtävänsä on mitä vaikeinta suorittaa, siinä kun vaaditaan tietoa ja kokemusta, jos jonkinlaista eri alalta. 6 Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry:n hallitus muisti 90. Vanhustyön sisältö ja sen johtaminen on muuttunut vuosien saatossa merkittävästi. Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut merkittävästi ja samoin yhdistyksen toiminta ja vanhustyön kehitys on kulkenut pitkän matkan tuosta ajankohdasta. Teksti ja kuva: Arja Kumpu Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry juhli 90. Kunnallis kotien Johtajainyhdistys ry (KJY) perustettiin 5.7.1927 Kuopiossa ja yhdistysrekisteriin yhdistys on merkitty 5.5.1929. Yhdistyksen esitteeseen on kirjattu yhdistyksen toiminnan tavoitteiksi: • tuoda esille sosiaalista asiantuntijanäkökulmaa vanhustyössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa • edesauttaa vanhuspalvelujen laadun kehittämistä ja luoda edellytykset hyvälle vanhuudelle • edistää jäsenistön ammattitaitoa • verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuonna 1949 yhdistys perusti yhdessä Lastenkotien Johtajain yhdistyksen ja Sosiaalihuoltajat ry:n kanssa Huoltotyöntekijäin Ammatillisen keskuksen (HAK). Vuotta 1927 pidetään yhdistyksen perustamisajankohtana. ” Helsingiuksen näkemys vanhustyön haasteellisuudesta ja monialaisen osaamisen tarpeesta on edelleen kohdallaan. toimintavuottaan perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon vastaanotolla Juhlavuoden kunniaksi palkittiin aktiivisia toimijoita STM:n Meritulli-saliin oli 5.10.2017 kokoontunut joukko vanhustyön johtajia juhlistamaan yhdistyksen 90. 41 Vanhustyö 5 • 2017 Tero Ristimäki jakaa Talentian ansiomerkit, jonka saajina Arja Kumpu, Sirpa Hukka, Päivi Laukkanen, Mia Löflund ja Raili Raivio. Huoltotyöntekijäin Ammatillinen keskus liittyi Akavaan yhdessä Sosiaalityöntekijäin liiton kanssa vuonna 1972. Tämän päivän vanhustyön haasteena on nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja asiakkuuden ja/tai omaisten uudenlainen toimijuus oman asiakkuutensa osalta sekä kansallisella tasolla lainsäädännön asettamat velvoitteet (vanhuspalvelulaki) ja sosiaalija terveysministeriön laatusuosituksen sisältö. Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry on aloittanut toimintansa 30.7.1917 Lempäälässä ja yhdistyksen nimi oli tuolloin Köyhäinhoitovirkailijain yhdistys. Tilaisuudessa STM:n tervehdyspuheen piti kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n myöntämät ansiomerkit tunnustuksena ansiokkaasta työstä Talentia ry:n hyväksi ottivat vastaan Arja Kumpu, Mia Löflund, Päivi Laukkanen, Raili Raivio ja Sirpa Hukka
Tällaisessa foorumissa helposti tulee mieleen, miten Suomi voisi toimia nykyistä enemmän ikäihmisten palvelukokonaisuuteen liittyvän tietotaidon vientimaana. Tyypillisintä pitkäaikaishoitoa Euroopassa edustavat kuitenkin hoitokodit ja palvelutalot. Vastaava palveluesimies Marjo-Riitta Rikala Tampereen kaupungista kertoi omassa esityksessään Kunta 10 tutkimuksen tuloksista ja siitä miten käytännön työelämä vastaa hoitohenkilöstön odotuksiin.. Suomesta kongressiin osallistuimme me tämän artikkelin kirjoittajat edustaen tilaisuudessa Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry:tä. Yliopettaja Sirpa Salin TAMKista toi esille Suomessa meneillään olevan sote-uudistuksen sekä vanhuspalvelulain myötä asetut kansalliset tavoitteet sille, että pääpaino ikääntyvien palveluissa on kotona asuminen ja sitä tukevat palvelut. Get together Arja Kumpu ja Tuija Koivisto sekä puolalaisia kansantanssijoita. Eurooppalaisessa kielenkäytössä termi long term on merkitykseltään laajempi kuin me Suomessa ymmärrämme. Kansainvälisesti käsitteellä viitataan ylipäätään pitkäaikaiseen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen. 42 E.D.E eli eurooppalainen vanhus työn johtajien ja palvelutuottajien yhdistys järjesti 1200 vanhustyön ammattilaista ympäri Eurooppaa koonneen kolmipäiväisen kongressin Puolan Toru?issa syyskuussa. VANHUSTYÖN JOHTAJAT Puolan Torunissa kansainvälinen pitkäaikaishoidon kongressi Suomalaiset puhujat Marjo-Riitta Rikala ja Sirpa Salin. Onneksi kongressissa olikin kaksi puhujaa Suomesta. Teksti: Tellervo Jokinen, toiminnanjohtaja, Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry YTM Leenamaria Keipilä, Turenki Tuija Koivisto, I&O kärkihankkeen muutosagentti, Keski-Suomi Arja Kumpu, Hyvinvointipalvelujen johtaja, Kouvola Kuvat: Leenamaria Keipilä, Arja Kumpu Suomalaisdelegaatio Tellervo Jokinen, Leenamaria Keipilä ja Arja Kumpu
Hänen viestinsä oli tunne asiakkaasi, hänen taustansa ja muista, että asiakkaat ovat erilaisia toiveineen. Asukkaista on myös koottu vertaisryhmä, jonka jäsenet ottavat uuden asukkaan vastaan ja tutustuttavat uuteen paikkaan. Iso kansainvälinen kongressi oli kokemuksena innostava ja uusia näkökulmia antava. Palvelutalot toimivat ympäristönsä kanssa vastavuoroisesti siten, että osa asukkaiden palveluista turvataan ulkoa päin mutta toisaalta palvelutalo tuottaa palveluita ympäristössään asuville. Hard rock -sukupolvi ja babyboom-sukupolvi ovat tulossa uudenlaisilla odotuksilla omasta vanhuudestaan. 6. Asiakkaat ovat palvelulle tavoitteita ja odotuksia asettavia kuluttajia, valinnanvapaus haastaa palveluntuottajia kehittymään ja profiloitumaan. Johtaja Romain Gizolme Ranskasta kertoi vuoden mittaisista projekteista, joissa ikäihmisistä kootut ryhmät työstävät teemoja liittyen ikäihmisten toiveisiin ja tarpeisiin, jokapäiväisen elämän kulkuun ja hyviin käytäntöihin sekä esimerkiksi toimimiseen yhteiskunnassa. EAHSA:n puheenjohtajan hollantilaisen Aad Kostnerin puheenvuoron otsikkona oli ”Client is the King”. Väestöt ikääntyvät ja palvelutarpeet kasvavat samalla kun kustannusten kasvua tulee voida hillitä. Uusi asukas saa tietoa ehkä hänelle helpommin omaksuttavammassa muodossa kuin jos opastuksesta huolehtisi pelkästään henkilökunta. Toisessa sukupolvessa (1960–1980) hoitokodit muuttuivat sairaalan kaltaisiksi, asukkaista tuli potilaita, jotka tarvitsivat parannusta ja hoitoa. Kolmannen sukupolven palvelutalot 1980-luvulla muuttuivat asuntolatyyppisiksi. Horecky peräänkuulutti sitä, että palvelutalon kokoa määrittäessä on otettava huomioon taloudellinen tehokkuus ja se, että henkilöstöä tulee olla siinä määrin, että osaaminen riittää asukkaiden erilaisiin hoidon ja huolenpidon tarpeisiin vastaamiseen. Hoidon ja huolenpidon painopisteet ja ideologia ovat näkyneet myös rakennusten pohjapiirroksissa. Hän myös kannusti turvallisen ja valvotun ympäristön sijasta miettimään pienien riskien ottamista, jos riskinotolla parannetaan asukkaan loppuelämän laatua. Toisaalta oman maan pitkälle kehittynyttä palvelujärjestelmää osaa uudella tavalla arvostaa. Myös hoitohenkilökunnan saatavuus on yhteinen kysymys. E.D.E:n puheenjohtaja Jiri Horecky Tsekistä pohtikin omassa puheenvuorossaan hoitokodin tarkoituksenmukaisinta kokoa, hän jopa kysyi, että pitäisikö Euroopan komission määrätä palvelutaloille kokosuositukset. Tästä esimerkkinä oli muistisairas postinkantaja, jonka levottomuus väheni huomattavasti, kun tämä sai aamuisin tehdä pienen pyörälenkin palvelutalon ympäristössä. Ensimmäisen sukupolven hoitokodit 1900-luvun puoliväliin asti olivat kuin vankiloita, jotka lähinnä säilöivät yksinäisiä ja köyhiä. Neljännen sukupolven palvelutaloissa (vuodesta 1995 lähtien) rakentamista on ohjannut oma ovi -malli eli kaikilla asukkailla on oma huone ja yhteiset tilat kokoontumiseen. Tämän ajattelumallin soisi saavan sijaa nykyistä enemmän myös Suomessa. Viidennessä vaiheessa eli 2000-luvulla palvelutalot ovat osa ympäröivää yhteisöään. 43 Vanhustyö 5 • 2017 Vaikka ikääntyvien palvelutarpeisiin vastaamisen mallit ja palveluiden organisoituminen vaihtelevat eri maissa merkittävästikin perustuen kunkin maan perinteisiin, perherooleihin ja rahoitusmalleihin, ovat haasteet pitkäaikaishoidossa pitkälti yhteiset. Uudelle asukkaalle muodostuu samalla luontaisesti ystäväverkosto. Tulokset raportoidaan ja niitä hyödynnetään henkilöstön koulutuksessa. Tämän sukupolviajattelun ottivat puheenvuoroissaan esille tutkija Michael Kirschner Sveitsistä ja hoitokodin johtaja Martina Pojer Itävallasta. Normaali arkielämä on etusijalla ja asukkaat toimivat yhteisönä. Hoitokotien tai palvelutalojen kehittyminen viime vuosisadalta tähän päivään nähdään saksankielisellä alueella viitenä eri kehityskautena. Hoidon ja huolenpidon painopisteeksi tuli olemassa olevien voimavarojen vahvistaminen
Muun muassa edellä mainittujen syiden takia on tärkeää, että senioreita ja heitä edustavia tahoja kuullaan sähköisten palvelujen kehittämisessä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat erityisryhmät, kuten ikääntyneet. Kuva: Bigstock. Senioreissa on merkittävä kasvupotentiaali, sillä heillä on paljon vapaa-aikaa sekä mahdollisuus ja halu käyttää Internetiä. Osa senioreista jättäytyy netin ulkopuolelle omasta tahdostaan, mutta toisille digimaailman kynnys on yhä liian korkea, vaikka halua laitteiden ja sähköisten palveluiden haltuunottoon löytyisi. Silloin esimerkiksi laitteen englanninkieliset käyttöohjeet eivät välttämättä avaudu käyttäjälle. Myönteiset kokemukset sähköisten palveluiden käytöstä motivoivat jatkamaan niiden käyttöä. Esimerkiksi pankkien ja virastojen palveluiden siirtyessä yhä enemmän nettiin, vähenevät mahdollisuudet perinteiseen kasvokkain asiointiin. Keräämällä ajankohtaista kokemustietoa ikääntyneistä käyttäjistä voidaan palvelua kehittää sellaiseksi, että se vastaa myös ikääntyneen väestön tarpeisiin. Vaikka informaatioteknologian kehitys tarjoaa ehtymättömiä mahdollisuuksia ja helpotusta arkeen, ei sillä voi täysin korvata vuorovaikutusta kasvotusten. Kehitystyön painopiste tulee olla palveluiden saavutettavuudessa ja esteettömyydessä; näin kehittämisestä hyötyvät ikääntyneiden lisäksi myös muut käyttäjäryhmät. 6 Digitaalista kuilua kuromassa – Miten tukea ikääntyneitä ihmisiä sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Uudet laitteet ja sähköiset palvelut tarjoavat myös mahdollisuuden yhteydenpitoon ja osallisuuteen netin välityksellä, vaikka käyttäjän fyysiset rajoitteet muuten hankaloittaisivat kommunikaatiota. Jotta seniorit saadaan mukaan sähköisiin palveluihin, tulee heille taata riittävää opastusta ja tukea uusien laitteiden ja palveluiden käyttöönotossa. 44 D igitaalinen kuilu tai digitaalinen kahtiajako kuvaa informaatioteknologian yleistymiseen liittyvää eriarvoistumista. Huonontunut näköja kuuloaisti, ongelmia motoriikassa sekä heikentynyt keskittymiskyky ovat tyypillisiä korkean iän tuomia haasteita. Vanhemman väestön kohdalla Internetin käyttöä vaikeuttavat lukuisat seikat. Ikääntyneillä ihmisillä on myös enemmän fysiologisia rajoitteita kuin valtaväestöllä. Taitojen puute tai haluttomuus ottaa haltuun uusia sähköisiä palveluita johtaa siihen, että osa kansalaisista on vaarassa jäädä sivuun uusista palveluista ja tekniikasta. Ikäihmisiä kiinnostavia palveluja ovat esimerkiksi erilaiset terveyteen liittyvät palvelut, verkko-ostosmahdollisuudet ja sosiaalinen media. POHDITTAVAKSI Teksti: Melissa Castrén, korkeakouluharjoittelija, Mediakasvatusseura ry. Haasteista huolimatta sähköisten palveluiden käyttöönotosta tulisi tehdä helpompaa ikääntyneille ihmisille. Tietotekniikkaosaamista edellytetään arjessa siinä määrin, että sen puutteesta on tullut yksi syrjäytymistä määrittävä tekijä. Siksi on huolehdittava, että mahdollisuus kasvokkain kohtaamiseen säilyy. Vaikka kaikki ovat näennäisesti tasa-arvoisia Internetin tarjoamien mahdollisuuksien edessä, ei kaikilla ole samoja edellytyksiä tai edes mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Lisäksi yhteiskunnassa tulisi pohtia laajemmin, kenen vastuulla sähköisten palveluiden käyttöönoton opastaminen erityisryhmille on. Sähköisten palveluiden kehittämiseen liittyvässä työssä on muistettava, että ikääntyneet eivät ole homogeeninen ryhmä, sillä senioreiden tietotekniikkaosaamisessa on suuria eroja. Kyse voi olla alhaisesta koulutustasosta ja puutteellisesta kielitaidosta
Mitä enemmän digitalisoimme rutiineita, sitä enemmän on aikaa todelliseen vuoropuheluun. Niille, jotka tämänkään jälkeen eivät saa otetta asiointiin, on varattava mahdollisuus käyttää heille sopivaa tapaa. Pitäisikö odottaa, kunnes viimeinenkin on päässyt kärryille. Digitalisaation kehityskulkua eivät arkihuolemme näytä hetkauttavan. Toisinaan kaikki näyttää helpolta ja elämä hymyilee, toisinaan mikään ei suju ja itsekunnioitus saa kolhuja. Sen sijaan on huolehdittava siitä, että sovellutukset ovat käyttäjäystävällisiä ja että käyttäjien opastukseen suhtaudutaan vakavasti. Polttomoottori, sähkö ja puhelin ovat muuttaneet yhteiskuntaa, mutta eivät niin monimuotoisesti kuin tiedon käsittelyn vallankumous. Tokko se on viisasta. Toinen huoli liittyy inhimillisyyteen. Niitä on jo nähtykin niin itse hoidon toteuttamisessa kuin tiedon käsittelyssä ja tiedon välittämisessä. Moniin merkittäviin keksintöihin verrattuna digitalisaatio menee ennen näkemättömän syvälle yhteiskunnan rakenteisiin, ihmisen arkeen ja elämäntapaan. Kehittyvä teknologia mahdollistaa potilaan ja hoitohenkilöstön vuorovaikutukseen uudella tavalla. Hoidon tuottavuus on parantunut huikeasti, joskaan se ei näy tilastoissa, jotka mittaavat mennyttä aikaa sanan kahdessa mielessä. 6. Kaikki eivät pysy vauhdissa mukana. Hoidon vaikuttavuutta koskevat tiedot ovat yleisesti käytettävissä. Kotona asuvan elämää se seurailee ja antaa päivän mittaan ohjeet lääkkeistä ja ravinnosta. Tähän näkymään liittyy kaksi huolenaihetta. Se ei ole koskaan valmis ja aina vähän oikukas. Kovin kaukana ei ole päivä, jolloin ei tarvita edes ammattihenkilöstöä, vaan ”kone” tekee analyysin tiedoista ja antaa potilaalle ohjeet. Omassa elämässämme ja yhteiskunnassa yleisemminkin digitalisaatioon liittyvä optimismi ja pessimismi, toiveet ja pelot, uhat ja mahdollisuudet vaihtelevat päivästä toiseen. Digi on siis jo vanha juttu ja tavalla tai toisella kaikkien tuttu. Koetetaan pitää se silti renkinä. Kehon kieltä kaikki osaavat lukea ja pienet pehmentävät sanat ja tunneilmaisut ovat osa tuloksellista hoitoa. Siitä lähtien aihe on pysynyt otsikoissa ja työryhmien aiheena eikä tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos veikkaa, että sellaisena se pysyy niin pitkälle kuin silmä siintää. Suuria toiveita on asetettu potilaiden ja asiakkaiden omatoimisuuden vahvistumisen varaan. Ei jankuteta juupas-eipäs, vaan hyväksytään ihmisten erilaisuus. Hoitoteknologia kehittyy harppauksin, hoitoajat lyhenevät ja tulokset paranevat. Euron innovaatio vaatii kymmenen euroa opettamiseen. Se koskee niin ammattihenkilöstöä kuin potilasta ja asiakasta. Kului viisitoista vuotta ja internet tuli jokamiehen käyttöön. Ajatellaan vaikka kybersodankäyntiä, jossa ei sodita luotien vaan mielikuvien avulla. Tästä riippumatta taustalla etenee suuri virta kiihtyvällä nopeudella. Potilas näkee ruudulta omia terveystietojaan ja voi puolestaan mittailla kuntoaan kotona ja välittää tiedot ammattihenkilöstölle. Kymmenen vuotta myöhemmin Alvin Toffler lanseerasi termin ”kolmas aalto” kuvaamaan tapaa, jolla tiedon siirto tulisi mullistumaan ja jäsentämään yhteiskunnan uudella tavalla. Paraskaan kirjoitukseen perustuva vuorovaikutus ei korvaa kasvotusten olemista. Potilaiden seurantaan saadaan ryhtiä ja hoitoprosessit paremmin hallintaan. Terveydenhuolto on yksi niistä kohteista, joihin digitalisaation on odotettu tuovan suuria muutoksia. Onneksi aina myös vähän parempi. 45 Vanhustyö 5 • 2017 Kolumni Markku Lehto, VTT VTKL:n valtuuston puheenjohtaja Digi digi… L ähes puoli vuosisataa on kulunut siitä, kun japanilaiset ottivat käyttöön sanan tietoyhteiskunta. Ilmeet, kehon kieli ja pienet sanat kertovat enemmän kuin kuivan viileä asiateksti ja numerot ruudulla. Jos uusi tapa toimia on hyödyllinen, muut joutuisivat kohtuuttoman kauan odottelemaan. Tai tekoälyä, joka oman tietoisuutensa ja jatkuvan oppimisen avulla kykenee korvaamaan korkeasti koulutettuja asiantuntijoita
Sähköiset julkaisut löytyvät Eloisaikä.. ikääntyneitten kotikuntoutukseen, kotona viihtymiseen ja palveluohjaukseen. Se näkyy syksyn ja loppuvuoden aikana monin eri tavoin; julkaisuina, infotilaisuuksina, seminaareina. Talon vanhasta teräsrakenteisesta katosta puuttui kokonaan nykyaikainen rakenteita suojaava aluskate. 92-vuotias Aatto saranpää palveli jatkosodassa Itä-Karjalan ilmatorjuntarykmentissä. Tapahtuma rakentui Sosiaalija terveysministeriössä kehitettyjen 12 haasteen ympärille. Kaikkiaan tapahtumaan osallistui noin 100 asiantuntijaa: koodareita, palvelumuotoilijoita, tuomareita, mentoreita, kumppaneita ja vapaaehtoisia. Keskusliitto tiedottaa Eloisa ikä -julkaisut: Ilmeikäs arki ja Eloisat helmet Vanhustyön keskusliitolla on huomattava rooli STEAn Eloisa ikä -avustusohjelman koordinoijana. 46 VTKL mukana neuvottelukunnissa Valtiovarainministeriön Digi arkeen neuvottelukunnan jäseneksi Vanhustyön keskusliiton edustajana on nimitetty vastaava asiantuntija Liisa Tiainen. Pyrkimyksenä on levittää ohjelmakaudella syntyneitä vanhustyötä uudistavia käytäntöjä mahdollisimman laajasti. Yllättävä lahjoitus oli pariskunnalle mieluinen ja hieno kunnianosoitus sotaveteraaneille.. Tapahtumassa etsittiin ratkaisuja mm. Ohjelman hanketoiminnan aikaansaannoksia esittelevä ” Eloisat helmet – Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen” -julkaisu ilmestyy marraskuussa. Kyse on kilpailusta, jossa tiimit kilpailevat parhaan ratkaisun kehittämisestä. Hyvinvointi-Hackathonin tarkoituksena on etsiä ratkaisuja hyvinvoinnin haasteisiin digitaalisin sekä robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntävin keinoin. Avoimen hallinnon III toimintaohjelman toimeenpanon hankeryhmän jäseneksi VTKL:n edustajana on nimetty vastaava asiantuntija Liisa Tiainen ja varajäseneksi kehitttämisjohtaja Teija Mankkinen. Vanhustyön keskusliiton henkilöstöä ja kumppaneita osallistui lokakuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä järjestettyyn Hyvinvointi-Hackathon -tapahtumaan erilaisissa rooleissa. Eloisa ikä -tutkimuksesta kertova julkaisu ” Ilmeikäs arki – Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa” antaa vastauksia muun muassa siihen, millaisia merkityksiä ikääntyneet ihmiset antoivat toimintaan osallistumiselleen ja millaisia muutoksia osallistuminen sai heissä aikaan. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan avulla sopiva kohde löytyi ja lahjoituksen sai ilmajokelainen sotaveteraani Aatto Saranpää. -verkkosivuilta. Julkaisuun on sisällytetty toimivia esimerkkejä ja testattuja toimintamalleja kaikista ohjelmassa mukana olleista kehittämishankkeista. HyvinvointiHackathon järjestettiin jo toisen kerran. Uusi katto lahjoituksena sotaveteraanille Suomi 100 -juhlavuosi on innostanut yrityksiä ja järjestöjä erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin. Hän on asunut puurakenteisessa omakotitalossaan puolisonsa Inkeri Saranpään kanssa jo 51 vuotta. Mikä ihmeen Hyvinvointi-Hackathon. 5. Ruukki Construction halusi juhlavuoden kunniaksi lahjoittaa kattoremontin kiitollisuudenosoituksena sotaveteraaneille. Hyvinvointi-Hackathonin voitti Team Sanoste & ikääntyneiden yksinäisyys. Kumpikin julkaisu ilmestyy painettuna ja sähköisenä
VTKL:n Onnitteluja Suruadressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. . Iäkkäiltä ihmisiltä on valitettavasti onnistuttu huijaamaan isojakin rahasummia. Soita kehittämisjohtaja Teija Mankkiselle 040-161 7787 tai lähetä sähköpostia teija.mankkinen@vtkl.. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. 47 Vanhustyö 5 • 2017 Otamme valepoliisihuijaukset vakavasti -Kerro tarinasi! Valepoliisihuijauksia on tapahtunut Suomessa tänä vuonna jo useita satoja. . Keräämme tarinoita viestintämateriaalia varten. Jos sinulle tai läheisellesi on soitettu esimerkiksi valepoliisina ja olet huomannut joutuvasi huijauksen tai huijausyrityksen kohteeksi, kerro tarinasi! Siitä voi olla suuri apu ilmiön kitkemisessä. Vanhustyön keskusliitto pyrkii vaikuttamaan ilmiön kitkemiseen tehostamalla siihen liittyvää viestintää. Toiminta on rikollista. Hinta 15 €. Tätä edistetään tekemällä puhuttelevaa viestintämateriaalia huijauksen tai huijausyrityksen kohteeksi joutuneiden iäkkäiden ihmisten tarinoista. /tuotteet tai tuotteet@vtkl.. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. /tuotteet. Tilaukset www.vtkl.. Ilmiö on erittäin ikävä huijauksen tai huijausyrityksen kohteeksi joutuvan iäkkään ihmisen ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Suruadressit Portaat Tyyni järvi http://www.vtkl.fi/document/1/2360/ea3d678/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2018.pdf
Kuvaus kirjasta löytyy kustantajan sivuilta. Uusi opas Kulttuurisensitiivinen muistityö. Mikä on vanhuksen asema terveydenhuollossa. https://www.gaudeamus.. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin. Vanhuusoikeuden perusteet Anna Mäki-Petäjä-Leino ja Anja Karvonen-Kälkäjä Alma Talent 1. Ohjeet ja vinkit helpottavat käytännön työtä ja hoidon sujumista ja tukevat toiminnan kehittämistä. Teos kuuluu uuteen Hyvät käytännöt -sarjaan, jossa esitellään tutkittuun tietoon ja vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin perustuvat toimintaohjeet terveydenhuollossa. Se osoittaa, kuinka lapsuus ja tarve ymmärtää omien vanhempien kokemuksia kulkevat mukana läpi elämän. Kirjassa tarkastellaan lisäksi sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuita ja velvollisuuksia hoidon ja huollon turvaamisessa sekä erilaisia keinoja ikääntyvän ihmisen suojaamiseksi. Turvallisuutta tarkastellaan tutkimuksessa laaja-alaisena käsitteenä. painos 2017 ISBN 9789516561984 Teoksessa kuvataan kuntouttavan, toimintakykyä ylläpitävän hoidon toteuttaminen muistisairaan päivittäisissä toimissa. Eletyn elämän, myös lapsuuden, muistelu on yksi vanhuuden kehitystehtävä. Myös palvelutarpeen arviointiin liittyvät tärkeät kysymykset ovat kirjassa esillä. Nämä ja moni muu keskeinen ikääntyvää ihmistä koskeva oikeudellinen kysymys, käsite ja periaate käydään kattavasti läpi tässä ensimmäisessä vanhuusoikeutta kokonaisuutena käsittelevässä kirjassa. Sen tarkoituksena on laajentaa ammattilaisten ymmärrystä siitä, mitkä eri tekijät olisi hyvä ottaa huomioon vieraskielisten kanssa muistityötä tehtäessä. Suomen muistiasiantuntijat ry on julkaissut Suomen ensimmäisen sosiaalija terveysalan ammattilaisille tarkoitetun oppaan eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden kohtaamiseen muistityössä. /jalleenrakentajienlapset/ Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari (toim.) Kustannus Oy Duodecim 1. Antti Malinen & Tuomo Tamminen Gaudeamus 2017 ISBN 9789524954433 Tietokirja kuvaa millaista oli olla lapsi sodasta toipuvassa Suomessa. STM:n julkaisuja http://urn.. Havainnot perustuvat projektin puitteissa järjestettyyn ikääntyvien maahanmuuttajien ja romaniväestön ryhmätoimintaan.. Lisäksi työryhmä nosti esille painopisteitä, joita se pitää erityisen tärkeänä perhehoitolain toimeenpanossa ja perhehoitoa järjestettäessä sekä perhehoitolain ja siihen liittyvän lainsäädännön jatkokehittämisen kohteita. Opas tuotettiin osana Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-projektia, jota STM tukee Veikkauksen tuotoilla. Miten ikääntynyt pääsee asumispalvelujen piiriin. Jälleenrakentajien lapset. 48 Ajan virrassa Uusia kirjoja ja julkaisuja Hyvä perhehoito -työryhmä. Kokemuksia suomesta. Tutkimuksen taustalla on huoli kotona asuvien erityisryhmien, ensisijaisesti muistisairaiden ja ikääntyneiden ihmisten asumisen turvallisuudesta. SPEK tutkii 18: Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ISBN 978-951-797-634-3 (nid.) ISBN 978-951-797-635-0 (pdf) Tutkimus on tehty osana Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille – OTE -hanketta. /URN:ISBN:978-952-00-3875-5 Syyskuussa 2016 asetetun työryhmän loppuraportin keskeisenä sisältönä on koota perhehoitolain ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten sisällöt ja tulkinnat yhteen. painos 2017 ISBN 9789521430367 Millä instrumenteilla vajaakykyisyyttä voi ennakoida. Perhehoitolain toimeenpanon tuki. Oppaan tavoitteena on edistää etnistaustaisten iäkkäiden aivoterveyttä
alkaen Kajaanin kaupunginteatterin Sissilinnan tiloihin. Paikalla mm. iAreenassa julkaistaan myös Ilmarisen eläkeläisten hyvinvointiin liittyvän kyselytutkimuksen tulokset. iAreena 2.2.2018 Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämän perinteisen ajankohtaisfoorumin iAreenan teemana on ensi vuonna ikääntyvien hyvinvointi. Hyvä ikä -tapahtuma Helsingissä 3.-4.10.2018 Vanhustyön keskusliitto on toiminut pitkään Hyvä ikä -tapahtuman järjestäjäkumppanina yhteistyössä Expomark Oy:n kanssa. Tapahtuma starttaa torstaina ammattilaispäivällä. VTKL järjestää tapahtumassa oman Hyvän Iän Foorumin 3.4.10.2018 alan asiantuntijoille, päättäjille, ammattilaisille, tutkijoille, opiskelijoille ja myös varttuneelle väelle itselleen. Kainuun ammattiopiston opiskelijat lahjoittavat Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 100 lahjaa kainuulaisille – Haavekuvani-kuvaukset ja kuvat ovat lahjoista suurin. Ensi syksynä suurtapahtuma järjestetään Pasilassa Messukeskuksessa. Anna Espanjassa Väinö savotalla. Haavekuvani-projektiin ovat osallistuneet Onnela-kodin ja KAO:n lisäksi Kajaanin kaupunginteatteri ja lukuisia muita kajaanilaisia toimijoita ja yrityksiä, jotka ovat mahdollistaneet unelmien toteuttamisen. Kuvien taustalla on vahvoja tarinoita. Jollekin haave on voinut olla päästä poliisiksi, toiselle matkustaa Australiaan, kolmannelle nauttia auringosta hiekkarannan syleilyssä. Kaikille avoin valokuvanäyttely on siirtynyt 1.11. Vanhusten haavekuvat valokuvanäyttelyssä Kajaanissa Haavekuvani – Unelmia vuosien varrelta -näyttelyn päätähtinä ovat Onnela-kodin asukkaat, jotka ovat saaneet kuvien kautta elää uudelleen nuoruuden haaveitansa. Tilaisuuden ohjelmassa on aiheeseen liittyviä asiantuntija-alustuksia ja paneelikeskustelu. 49 Vanhustyö 5 • 2017 TULEVIA TAPAHTUMIA Apuväline-messuilla Tampereella esillä korjausneuvonta ja ikääntyneiden tietotekniikkaopastus VTKL on mukana Apuväline-tapahtumassa Tampereella 9.–11.11. Kannattaa merkitä Hyvä ikä kalenteriin jo nyt, tulossa on innostavaa asiaa vanhuusiästä ja näkökulmia vanhustyöstä sekä sen tekijöistä. Yrjö ja Hanna Kotien Onnela-koti sai projektin kuluihin myös Vanhustyön keskusliiton koordinoiman ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen lahjoittaman Toimintatonnin. osastolla 401. Korjausneuvonnan, Kotiturva-hankkeen, SeniorSurf-toiminnan ja Vahvike ® aineistopankin asiantuntijat sekä ATK Seniorit Mukanetti ry
Med främjandet av äldre personers datatekniska färdigheter gör organisationernas kamrathandledare betydelsefullt arbete. Högklassiga, klientorienterade, för alla tillgängliga digitjänster och teknologiska lösningar stöder som bäst även äldre personers deltagande. Det fi nns ändå sådana som inte är intresserade eller eller nås av digivärlden, robotar eller artifi ciell intelligens. Varje åldring är en individ och har rätt att uppleva att hen blir uppskattad, även mot slutet av sin levnadsbana. Goda lagar och modern teknologi hjälper inte om attityden till vården är likgiltig. Ett värde som styr Centralförbundet för de gamlas väls verksamhet är att se värdig ålderdom som en mänsklig rättighet. När teknologin utvecklas förnyas även vårdarbetet. När arbetstagaren upplever att hen utför ett viktigt arbete enligt sina värderingar och får tillräckligt stöd från ledningen gör hen det också. 6. Samhället har mycket att göra i planeringen av byggnader och livsmiljöer så att den åldrande befolkningen kan leva ett så självständigt liv som möjligt längre än nu. Lagen ger ändå bara ramarna. Centralförbundet för de gamlas väl påminner med sitt tema om betydelsen och vikten av att generationerna möts genuint Olika generationers harmoniska samlevnad förutsätter att vi lär oss att beakta varandras tankar och för olika livsskeden viktiga saker samt förstå en annan generation utom vår egen. Alltid. Digi är närvarande hemma, i skolorna och på arbetsplatserna. Förståelse mellan olika generationer och förmåga att ställa sig i den äldre generationens ställning behövs i synnerhet när beroendet av hälsoservice och vård av yngre generationer ökar. F örsta veckan i oktober fi rades igen De gamlas vecka som fi rats redan från och med år 1954. I kommunerna fi nns exempel t.ex. Den nya äldreservicelagen ger i princip goda ramar för att göra högklassigt äldrearbete som stöder den äldre befolkningens välfärd, hälsa, funktionsförmåga. Unga som handledare, äldre som ivriga elever. på att sammanföra daghem och servicehem i samma gård. En värdig ålderdom blir inte verklighet genom att förbigås, lämnas ensam eller att man sluter öronen för åldringens individuella behov. I forskningen har detta kallats generationsinsikt. Lagens anda och högklassigt äldrearbete konkretiseras först i varje verksamhetsenhets och ser viceleverantörs vardagliga praxis och i sista hand som åldringens och de anhörigas erfarenheter. Att hållas med i den snabba utvecklingen är en utmaning för såväl den åldrande själv som de som ordnar digihandledning. Äldrearbetet behöver som stöd och för att bli verklighet gott ledarskap. Digivardagen vi lever möjliggör nya möten mellan generationerna oberoende av tid och rum. Förståelsen mellan generationerna kan utvecklas i det helt vardagliga umgänget men även med politiska beslut genom att skapa rum och omgivningar där olika generationer möts naturligt. I digi och intill den kan såväl unga som äldre mötas naturligt. I digitid har chefen möjlighet att verka som vägvisare för ibruktagandet av digitala lösningar och digitala instrument. Som ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl fi ck jag vara med om att planera veckans tema som denna gång var Generationerna tillsammans. Främjande av värdig ålderdom borde vara en princip som styr all verksamhet mellan de olika generationerna, men den konkretiseras på ett särskilt sätt i socialoch hälsovårdsservicen där åldringen skör och behövande möter servicesystemet. Värderingen av ledningen går över via vårdaren till vårdarbetet och klientens upplevelse. Hannakaisa Heikkinen, ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl 50 Ledare Värdig ålderdom är en mänsklig rättighet
Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Oberoende av detta fl yter den stora strömmen i bakgrunden med accelererande fart. Tänk bara på cyberkrigsföring där man inte krigar med kulor utan med sinnebilder. Patienten ser på rutan sina egna hälsodata och kan i sint tur mäta sin kondition hemma och förmedla data till yrkespersonalen. Kroppsspråket kan alla läsa och de små uppmjukande orden och känsloyttringarna är en del av resultatrik vård. Däremot ska man se till att tillämpningarna är användarvänliga och att man förhåller sig seriöst till handledning för användare. Vårdteknologin utvecklas med stora steg, vårdtiderna förkortas och resultaten förbättras. Innovationer för en euro kräver tio euro för undervisning. Hemma boendes liv följer den och ger under dagens lopp anvisningar om mediciner och kost. Ibland verkar allt enkelt och livet ler, ibland löper ingenting och självaktningen får törnar. Onko varaa hyvään vanhuute en. Eller artifi ciell intelligens som genom sin egen medvetenhet och ständiga inlärning kan ersätta högt utbildade sakkunniga. Miner, kroppsspråk och små ord talar mera än torr och kall saktext och nummer på rutan. Knappast är det klokt. Vårdens resultat har förbättrats oerhört även om det inte syns i statistiken, som mäter den gångna tiden i ordets båda meningar. Data om vårdens eff ektivitet är allmänt tillgängliga. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat:. För dem som inte ens eft er detta får grepp om sakerna ska reserveras tillfälle att använda en metod som passar dem. Borde man vänta tills även den sista är med på traven. Digi är alltså redan en gammal grej och på ett eller annat sätt bekant för alla. Hälsooch sjukvården är ett av objekten där digitaliseringen har förväntats medföra stora förändringar. Jämfört med många betydelsefulla uppfi nningar går digitaliseringen djupare än någonsin i samhällets strukturer, människornas vardag och livsstil. Sedan dess har det varit tema för rubriker och arbetsgrupper och man behöver inte vara bra på att spå för att tippa att så kommer det att förbli så långt ögat når. Ett annat bekymmer är förknippat med mänsklighet. 6 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. Låt oss ändå försöka hålla den som dräng. Ju mer vi digitaliserar rutiner, desto mer har vi tid för verklig dialog. Stora förhoppningar har ställts på att stärka patienternas och klienternas egen aktivitet. Det gäller både yrkesutbildad personal som patienter och klienter. Sådana har redan setts både i själva arbetet med vården som databehandlingen och dataKolumn Markku Lehto, PD Ordförande för CFGV:s fullmäktige överföringen. Detta scenario är förenat med två orsaker till oro. Tio år senare lanserade Alvin Toffl er termen ”tredje vågen” för att beskriva sättet på vilket dataöverföring skulle bli omvälvande och omstrukturera samhället. I vårt eget liv och mer generellt i vårt samhälle varierar optimism och pessimism, förhoppning och skräck, hot och möjligheter som förknippas med digitalisering från en dag till annan. Den blir aldrig färdig och är alltid lite nyckfull. Alltför långt avlägsen är inte dagen då inte ens yrkespersoner behövs, utan ”maskinen” gör en analys av uppgift erna och ger patienten anvisningar. Det tog femton år och internet togs i bruk av alla. 51 Vanhustyö 5 • 2017 Digi digi… I nemot ett halvt sekel har förfl utit sedan japanerna tog i bruk ordet informationssamhälle. Inte ens den bästa skrivna interaktionen ersätter att komma ansikte mot ansikte. Patienternas uppföljning får en uppryckning och vårdprocesserna fås bättre under kontroll. Förbränningsmotorn, elektriciteten och telefonen har förändrat samhället men inte så mångformigt som databehandlingens revolution. Teknologiutvecklingen möjliggör interaktion mellan patienten och vårdpersonalen på ett nytt sätt. Alla kan inte hålla farten. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Lyckligtvis alltid även lite bättre. Om det nya sättet att fungera är nyttigt skulle de övriga bli tvungna att vänta oskäligt länge. Digitaliseringens utvecklingsgång vekar våra vardagsbekymmer inte få i gungning. Tjata inte ja-nej, utan acceptera att människorna är olika
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai DomaCare Mobiili tehostaa hoitajien liikkuvaa arkea. Mobiilisovelluksemme avulla saat kaiken DomaCareen tallennetun tiedon hoitajien ulottuville ja mahdollistat tietojen ajantasaisen tarkastelun, päivittämisen sekä päivittäiskirjausten tekemisen jo asiakkaan luona. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCarella laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa.Mahdollistamme sujuvan laskutusprosessin oli kyseessä sitten kuntien koontilaskutus, palvelusetelilaskutus tai vaikkapa käytetyn ajan mukaan tapahtuva liikkuvan työn laskutus. SUJUVAA ASIAKASTIETOJEN HALLINTAA KATTAVA JA AUTOMATISOITU LASKUTUS SELKEÄ JA HELPPO MOBIILISOVELLUS YHTEENVEDOT TOIMINNAN TEHOSTAMISEKSI Hoidon laadun tehokas seuranta Ajantasainen tieto aina saatavilla Enemmän aikaa asiakkaillesi DOMACARE RAI DOMACARE MOBIILI DOMACARE LASKUTUS RAI | 50 integraatiota | PSOP | 20 000+ käyttäjää | eResepti – Lue lisää: www.domacare.fi Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus. Toiminnanohjauksen digitalisoimisella enemmän aikaa asiakkaillesi DomaCaren avulla Sinun on mahdollista tehdä RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmässä, mikä tehostaa työaikaa ja antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. DomaCare RAI tukee moniammatillista yhteistyötä