SENIORARBETE 5 • 2018 TEEMA: Yhdenvertaisuus Tee hoitotahto! Seniorer är värda en guldkant på vardagen Yhdenvertaisuus on eettisiä päätöksiä
Sote-palveluissa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voidaan edistää sateenkaarisertifioinnilla, jota pilotoidaan Helsingissä syksyllä 2018. Mummonmarkan vartijat -hankkeella lisätään ikääntyneiden ihmisten tietämystä taloudellisen kaltoinkohtelun ilmenemismuodoista ja torjunnasta. 26 Setan seniorityö lisää opiskelijoiden ja ammattilaisten tietoa sukupuolija seksuaalivähemmistöjen ikääntymisestä. Merkittävä osa ikäihmisten taloudellisesta hyväksikäytöstä jää kuitenkin piiloon. Parhaan hoidon takaa se, että hoitotahto kirjataan jo terveenä ollessa ja sitä päivitetään ajoittain.. 2 5 • 2018 SENIORARBETE Seuraava numero ilmestyy 25.1.2019 | Lehden teema IKÄÄNTYNEET IHMISET JA VAALIVUOSI 24 TEEMA: Yhdenvertaisuus Ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuvien petosrikosten määrä on kasvanut huimasti viime vuosina. 18 Yhä useampi ihminen haluaa osallistua hoitopaikkaansa ja hoitoansa koskeviin päätöksiin, mutta harva on tehnyt hoitotahdon
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 5 • 2018 Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Jotta tulisin ymmärretyksi • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Yhdenvertaisuus etiikan näkökulmasta. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2019 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/v Opiskelijatilaus 26 e/v Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. • Aleksina Tikkinen 25 Pakina • Ari Liimatainen 26 Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hanke torjuu ikääntyneiden taloudellista kaltoinkohtelua • Satu Taiveaho 28 Yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus • Kirsi Kuusinen-James 30 Toimintatonni-palkitut Seniorer är värda en guldkant på vardagen! • Emelie Hindsberg-Lipponen 32 Ikääntyminen on erilaista eri alueilla • Minna Pietilä 34 Kun kylällä tullaan tutuiksi, tuntuvat pitkätkin välimatkat torppien välillä lyhyemmiltä • Marjo Pääkkö, Minna Partanen 36 Kolumni • Timo Airaksinen 37 Vanhustyön johtajien palsta Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa sotessa. • Pirjo Rehula 38 Entisiä toiveita ja uusia haasteita • Reijo Tilvis, Tuula Laine 40 Keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare För att jag ska bli förstådd • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Timo Airaksinen. • Timo Airaksinen 6 Yhdenvertaisuuden arvioinnista digitalisoituvassa maailmassa • Panu Artemjeff 8 Kotiteknologioiden käyttäjä sosiaalisena toimijana • Pilvikki Lantela 10 Vanhustenpäivä Kuopiossa – Iloa toimeliaisuudesta • Anja Hiltunen 14 Vuoden Vanhusteko Kaikista tärkeintä on, että ikääntynyt saa tarvitsemansa avun • Silja-Elisa Kujala 16 Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu ikäsyrjintään • Kirsi Pimiä 18 Tee hoitotahto! • Marika Kylänen, Suvi Leppäaho, Outi Kuitunen-Kaija 20 Päätöksenteon eettiset kysymykset • Riitta Suhonen 22 Kuntien yhdenvertaisuussuunnittelu • Minna Pietilä 24 Vanhustyön helmiä Mitä on sateenkaarisertifiointi
Meidän ei pitäisi katsoa vanhaa ihmistä vain yhden muotin läpi, vaan tunnustaa se, että ikäihmisissä on laaja kirjo yksilöitä muun muassa erilaisine kulttuuritaustoineen, tapoineen, arvoi neen ja arvostuksineen. Vanhustyötä tekevältä tä mä vaatii ymmärrystä, hienotunteisuut ta ja kunnioitusta. Äidinkieli on tunteiden ja omien juu rien kieli, jolla omia tarpeita ja toiveita on kaikkein helpoin tuoda esille. Muistan omista kesätyökokemuk sistani sairaanhoitajana Ruotsissa li ki 20 vuoden takaa, kuinka yhteinen kieli muistisairaiden suomalaissyn tyisten vanhusten kanssa avasi yhtey den heihin. Näiden kehityskul kujen seurauksena olemme väis tämättä myös siinä tilanteessa, että yhä useamman vanhuksen äidinkieli on jo ku muu kuin suomi tai ruotsi. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Kuva: Jesse Karjalainen Jotta tulisin ymmärretyksi S uomi ikääntyy, mutta myös kan sainvälistyy. Vanhuutta on monenlaista. Ikääntymisen moniulotteisuuden ymmärryksen lisääminen on välttämä töntä myös kaikilla poliittisten linjaus ten ja vanhusten palveluiden suunnit telun tasoilla ja tahoilla. Kieli on tärkeä osa ihmisen minuutta. Vanhusmyönteinen Suomi syntyy eri ikäisten ihmisten ja päätöksenteki jöiden käytännön arvovalinnoista. Käsityksemme vanhuudesta moni naistuu. Kuinka pys tymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Kuinka he tulevat ymmärretyiksi. Vii me kädessä kyse on vanhusten yhden vertaisuudesta palveluissa, siitä että jo kainen vanhus pääsisi yhtäläisesti hä nelle kuuluvien palveluiden ääreen ja kokisi tulevansa niissä ymmärretyksi, arvostetuksi ja huomioiduksi. Samalla kasvaa myös erilaisten kulttuuristen ja etnisten alaryhmien määrä vanhusten joukossa, mikä heijastuu väistämättä vanhustyöhön. Muun muassa vanhuspalveluiden uusien toiminta mallien luominen, ikämyönteisen yh dyskuntasuunnittelun toteutuminen ja terveyspalveluiden digitalisoituminen ”vanhusystävällisesti” ovat välttämättö miä asioita, mutta ne vaativat laajaa ja syvää gerontologista osaamista. Meitä ja osaamistamme tarvitaan. Kun nuo vanhukset saivat puhua omalla, äidinkielellään – tässä tapauksessa jopa omalla synnyinmur teellaan – pystyttiin heidän lääkitys tään keventämään, he nukkuivat pa remmin ja halusivat osallistua yhtei siin tapahtumiin. Tämän tiedostaminen haastaa myös meidät Vanhustyön keskusliiton toimijat kai killa tasoilla ja toimintamme sektoreil la. 6. Minua pohdituttaa erityisesti niiden uussuomalaisten asema, jotka vanhene vat Suomessa ja joiden suomen kielen taito on vähäinen tai esimerkiksi muisti sairauden myötä heikkenevä
Ja kaikkia lapsia on kohdelta va samalla tavalla. Isä ni puki ajatuksensa muotoon ”olen on gelmajäte” ja puhui kodistaan ”loppu sijoituspaikkana”. Ensin siis soitetaan ja lupaillaan, mutta kun on eläkkeellä, muuttuu heti epäpersoonaksi. Ovatko vanhat ihmiset yhteiskunnassamme yhdenvertaisia muun ikäisten kanssa. Nyt näin ei tapahdu, vaan korkea ikä tuo muka naan paitsi vaivat ja taudit myös riskit heitteillejätöstä: mitä vanhempi ihmi nen, sitä niukemmat palvelut, ellei itse niitä maksa. Kun selvisi, että olen eläk keellä, asia (ilmeisesti) raukeni siihen. Vanha anarkistinen periaate, jonka Marx ja marxilaiset sit temmin omaksuivat, kuuluu näin: Jo kainen kykynsä mukaan, jokaiselle tar peidensa mukaan. Miten yksilö ja yhteiskunta voisivat ikääntyä eettisesti. [Toim. Vastaus on kyllä ja ei, painotus sanal la ei. Kun olin lääkärillä ajo korttia varten 70vuotiaana, lääkäri oli kiinnostunut vain alkoholinkäytöstäni – miksi. Timo Airaksinen. Joskus tuntuu, että tämä velvollisuus sälytetään meille. Jos tämä velvollisuus on olemassa, ikääntyvillä on oikeus odottaa korkean iän vaatimia erityisiä hyvinvointipalveluita. 6 Timo Airaksinen, professori emeritus, käytännöllinen filosofia, Helsingin yliopisto Kuva: Susan Airaksinen, Foto Airaksinen Yhdenvertaisuus etiikan näkökulmasta. Uskoi sin, että tämä on yleinen asiantila. Paavo Haavikko kirjoittaa: vanhana alkoholi on välttämätöntä, ja olen kuullut pro fessori Aarne Kinnusen toistavan tuo ta viisautta. Otan esiin vain yhden mie lenkiintoisen seikan: onko ikääntyvillä erityinen velvollisuus elää niin pitkään kuin suinkin. Tiesin kyllä, miten hän haluaa minun vastaavan, joten se siitä. Ehkä kysytään, millainen on yhteiskunta, joka turvaa ikääntyvien oi keudet. Annan esimerkin: Jyväskylän yli opistosta soitti minulle tuttu ihminen ja kyseli, suostuisinko sopimustutkimus projektiin tekniikan etiikasta, ja sanoin suostuvani. Näitä Airaksinen on tehnyt 1980luvulta alkaen.] Ajatus on, että lapsia ja aikuisia pitää kohdella eri ta valla, koska he eroavat toisistaan niin paljon. Minulla on kuitenkin professorisopi mus HY:n kanssa. Kysymys on kovin yleinen, koska yh denvertaisuuden ja tasaarvon teori oita on niin paljon. Viimeinen kysymys on vaikein. 5 Vanhustyö 5 • 2018 kysy & vastaa Mitä ihmisten yhdenvertaisuus tarkoittaa etiikassa. Usein mainittu is kulause kuuluu: Kohtele samanlaisia samalla tavalla ja erilaisia eri tavalla. Erikoista on myös ikääntyvien ihmisten alkoholinkäytön vahtiminen. Mitä tarkoittaa yhteiskunnan ikääntyminen eettisesti. Nähdäkseni näin neuvotaan myös jois sakin lukion etiikan kirjoissa. Silloin kysymyksessä on kaksi osaa: mitä erityisiä velvotteita ja oikeuk sia ikääntyvillä ikääntyvinä on yhteis kunnassa. Esitimme käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksiselle kolme kysymystä yhdenvertaisuudesta ja etiikasta. huom
Resurssieriarvoisuudesta puhuttaes sa huomio kohdistuu taloudellisten. 6 I tse olen työskennellyt paljon yhden vertaisuuslainsäädännön kanssa ja miettinyt, miten yhdenvertaisuus ja eriarvoisuus liittyvät toisiinsa. Sosi aaliseen eriarvoisuuteen liittyviä kysy myksiä voidaan tarkastella myös moni perusteisesti, jolloin hen kilöön liittyvien syiden kokonaisuus, kuten esimerkiksi henkilön ikä, sukupuoli ja alkuperä, muodostavat tarkastelun kohteen. So siaalinen eriarvoisuus liittyy yhteiskun nassa oleviin asenteisiin ja arvostuksiin. Yhdenvertaisuuden arvioinnista digitalisoituvassa maailmassa joita ovat elämänehtojen eriarvoisuus, sosiaalinen eriarvoisuus ja resurssieriar voisuus. Esimerkiksi SOTEuudistuksen yhteydessä on asetettu tavoitteeksi palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden lisääminen. Myös pitkät etäisyydet palveluihin ja ympäristön käyttämä kieli vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin toimia. Tämä voi näkökulmasta riippuen tarkoittaa esimerkiksi palveluiden yhdenvertaista saatavuutta eri alueilla tai eri taustoista tulevien ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää palveluita. Se, miten suhtaudumme eri ikäisiin, eri sukupuoliin, eri uskontoihin ja alkupe riin vaikuttaa näitä ryhmiä edustavien ihmisten mahdollisuuksiin toimia. Elämänehtojen eriarvoisuus liit tyy ruumiintoimintoihin, rakennettuun ympäristöön ja muihin elämän reuna ehtoihin kuten ilmastoon ja maantietee seen. Yhteis kunnallisessa keskustelussa viitataan usein kolmeen eriarvoisuuden muotoon, Teksti: Panu Artemjeff, erityisasiantuntija, Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksikkö, Oikeusministeriö Kuva: Bigstock Yhdenvertaisuuden käsitettä käytetään nykyään hyvin monessa yhteydessä ja tulkinnat sen sisällöstä vaikuttavat siihen, mitä yhdenvertaisuudella eri yhteyksissä tarkoitetaan
Kaikilla edellä mainituilla eriarvoi suuden muodoilla on siis vahva yhteys ihmisten mahdollisuuksiin toimia. 22.3. Monikulttuurisuus Julkaisija Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yksi ajankohtainen esimerkki yhdenver taisuuden arvioinnista liittyy palvelui den digitalisoimiseen. Huom! TrueType kirjasinleikkauksia ei saa käyttää. 7.6. 6.9. toimintavuotta! Lehteä luetaan! Lehteä lukevat ikääntyneiden ihmisten parissa työskentelevät järjestöjen, kuntien ja yritysten toimijat, viranomaiset, poliitikot, ikääntyneet ihmiset sekä heidän läheisensä ja opiskelijat. www.vtkl.fi Hintoihin lisätään alv. 25.1. Digitaalisten palvelujärjestelmien lisäksi käyttäjillä tulee olla mahdolli suus ostaa tarvittavia laitteita sekä ky kyä hankkia tarvittavia tietoja ja taito ja laitteiden ja sisältöjen käyttämiseen. Korjattavista/viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa. Esimerkiksi työelämässä esiintyvä syr jintä voi heikentää tiettyihin väestöryh miin kuuluvien henkilöiden mahdolli suuksia työllistyä ja sitä kautta heiken tää heidän taloudellista asemaansa. Asumisen innovaatiot 5/2019 9.10. Lainsäädäntö (erityisesti saavutettavuus sekä yhdenvertaisuus lainsäädäntö), teknologiayritysten panos ja eri väestöryhmien osallisuus palvelui den suunnittelussa ovat keskiössä tämän ongelman ratkaisussa. Teknologisten ratkaisujen ke hittäminen elämänehtojen eriarvoisuu den vähentämiseksi voi myös lisätä yh denvertaisia mahdollisuuksia ja on siksi erittäin tärkeää. Ikääntyneet ihmiset ja vaalivuosi 2/2019 27.2. Lehden saajia ovat myös runsaat 320 jäsenyhteisöämme, jotka tuottavat erilaisia asumis-, hoiva-, kuntoutusja kotihoitopalveluita sekä organisoivat päiväja vapaaehtoistoimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Sosiaalisilla asenteil la on myös taipumusta siirtyä ihmisten luomiin luokittelujärjestelmiin kuten algoritmeihin. Re surssieriarvoisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää julkisten palvelui den digitalisointia suunniteltaessa. Vanhustyö on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Tämä voi toimia joko ste reotypioita purkavana tai niitä vahvis tavana tekijänä. 7 Vanhustyö 5 • 2018 Panu Artemjeff on yhdenvertaisuusja syrjimättömyyskysymyksiin erikoistunut erityisasiantuntija oikeusministeriön demokratia-, kielija perusoikeusyksiköstä. Värit CMYK muodossa (ei spot tai rgb). Koko (leveys x korkeus) 4-väri musta/valk. Järjestöjen voima vanhustyössä 3/2019 15.5. Yh denvertaisuuslainsäädännön tarkoitus on turvata ihmisten muodollista ja to siasiallista yhdenvertaisuutta ja sillä py ritään puuttumaan syrjintään sekä edis tämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Monikulttuurisuus Tavoita vanhustyön ammattilaiset ja päättäjät sekä ikääntyneet ihmiset omaisineen! Vanhustyö-lehti tarjoaa laajan tietopaketin vanhuusiän ja vanhustyön kysymyksistä. Sosiaalinen media luo tehokkaan identiteettipolitiikan areenan, jossa eri laista tietoa ja samalla asenteita on help po levittää. Vanhustenviikko: Varaudu vanhuuteen 4/2019 14.8. 6 SENIORARBETE MEDIAKORTTI 2019 Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2019 2.1. Digitaalisten palveluiden suunnittelus sa ja toteutuksessa on tärkeää huomioi da eri käyttäjäryhmien mahdollisuudet käyttää niitä. Tavoita vanhustyön ammattilaiset ja päättäjät sekä ikääntyneet ihmiset omaisineen! Vanhustyö-lehti tarjoaa laajan tietopaketin vanhuusiän ja vanhustyön kysymyksistä. Lehden tilaajien lisäksi lehteä jaetaan kirjastoihin ja sitä on jaossa tuhansia kappaleita messuilla ja tapahtumissa, joissa VTKL on mukana vuosittain. (300 dpi). Vuonna 2019 juhlitaan Vanhustyön keskusliiton 70. Lehden artikkeleita on kiitetty ajankohtaisten sosiaalija terveydenhuollon asioiden käsittelystä, kehittämishankkeiden tulosten esittelystä ja arjen esimerkeistä. Rekrytointialgoritmien syrjivistä käytännöistä on tutkittua tie toa esimerkiksi Yhdysvalloista. Kuvat/logot -eps, tiff-formaateissa. Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös tiedoista ja taidoista sekä verkostoista, joiden ansiosta toisilla ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia kuin toisilla. ja muiden resurssien merkitykseen ih misten elämässä. Aineiston mukana pitää olla saate, josta ilmenee käytetty ohjelma, versio ja julkaisu sekä lähettäjän yhteystiedot. Yhdenvertaisuu den arvioiminen ja laajemmin eriarvoi suuden muotojen tunnistaminen voisi olla osa palvelumuotoilun prosessia. 1.11. Yhdenvertainen pääsy digitaalisiin palveluihin voikin olla tämän ja seuraa van vuosikymmenen merkittävimpiä yhdenvertaisuuskysymyksiä koskettaen vahvasti myös vanhempaa väestönosaa. Lehteä luetaan! Lehteä lukevat ikääntyneiden ihmisten parissa työskentelevät järjestöjen, kuntien ja yritysten toimijat, viranomaiset, poliitikot, ikääntyneet ihmiset sekä heidän läheisensä ja opiskelijat. Lehden tilaajien lisäksi lehteä jaetaan kirjastoihin ja sitä on jaossa tuhansia kappaleita messuilla ja tapahtumissa, joissa VTKL on mukana vuosittain. Se, onko ihmisillä käytössä erilaisia verkkoyhteyksiä, kuinka nopeita ne ovat ja miten niiden käyttövarmuutta ylläpi detään, ovat oleellisia kysymyksiä tässä tarkastelussa. Digitaali sen teknologian ja palveluiden käyttä minen edellyttää infrastruktuuria, jon ka suhteen eriarvoisuutta voidaan pei lata. Jos digitaaliset palvelut edellyttävät esimer kiksi sähköistä tunnistautumista, joukko ihmisiä voi rajautua palveluiden ulko puolelle. Järjestelmien saavutetta vuus ja kielivalikko ovat myös kysymyk siä, joihin tulisi kiinnittää huomioita. Järjestöjen voima vanhustyössä 3/2019 15.5. http://www.vtkl.fi/document/1/2579/08367bc/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2019_web.pdf. Lehden saajia ovat myös runsaat 320 jäsenyhteisöämme, jotka tuottavat erilaisia asumis-, hoiva-, kuntoutusja kotihoitopalveluita sekä organisoivat päiväja vapaaehtoistoimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Aineistovaatimukset: Suositus painovalmiit PDF-tiedostot. 22.3. Asumisen innovaatiot 5/2019 9.10. 7.6. 1.11. Takakansi* (leikkuuseen) 210 x 272 + 3 mm leikkuuvarat 2 150 € 1 270 € Takakansi* (kehykseen) 181 x 252 2 150 € 1 270 € 1/1 (leikkuuseen) 210 x 297 + 3 mm leikkuuvarat 2 150 € 1 270 € 1/1 (kehykseen) 181 x 256 2 150 € 1 270 € 1/2 (vaaka) 181 x 125 1 190 € 640 € 1/2 (pysty) 88 x 256 1 190 € 640 € 1/4 88 x 125 750 € 340 € 1/8 88 x 60 185 € 1/16 88 x 28 120 € *Takakannen ilmoituskoko poikkeaa normaalista kokosivun ilmoituksesta, sillä yläosaan pitää jäädä 25 mm valkoista osoitetiedoille. Vanhustenviikko: Varaudu vanhuuteen 4/2019 14.8. Ilmoitusten peruuttaminen 2 viikkoa ennen aineistopäivää. Uusien teknolo gioiden tuomista mahdollisuuksista käy dään nyt kiivasta keskustelua. Ikääntyneet ihmiset ja vaalivuosi 2/2019 27.2. Keskustelu vihapuhees ta ja verkon viharyhmistä konkretisoi sosiaalisen median roolia asenteiden muokkaamisessa. Lehden artikkeleita on kiitetty ajankohtaisten sosiaalija terveydenhuollon asioiden käsittelystä, kehittämishankkeiden tulosten esittelystä ja arjen esimerkeistä. Jos perusoikeuksien toteutumisen kannal ta keskeiset palvelut ovat digitaalisten palveluketjujen päässä, niiden saavutet tavuus nousee yhdenvertaisuuden kan nalta oleelliseksi asiaksi. Vuonna 2019 juhlitaan Vanhustyön keskusliiton 70. Yhdenvertaisuuslainsäädännöllä on vah va liittymäkohta erityisesti sosiaaliseen (syrjinnän kiellot ja edistämisvelvolli suudet) ja elämänehtojen eriarvoisuu teen (esim. Eri arvoisuuden muodot ovatkin usein ris teäviä ja niiden vaikutukset kasautuvat. Digitalisaatiolla on myös vaikutuk sia sosiaalisen eriarvoisuuden näkökul masta. toimintavuotta! Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2019 2.1. Verkkoyhteisöjen ulkopuolelle jäämi nen voi myös muodostaa ongelmia so siaalisen pääoman näkökulmasta. esteettömyys ja saavutetta vuussäädökset), mutta myös vaikutuksia resurssieriarvoisuuden vähentämiseen. Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, 09 350 8600 Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Tuula Laine, 050 421 0762, tuula.laine@vtkl.fi Painopaikka Savion Kirjapaino Ilmoitusmyynti vanhustyolehti@vtkl.fi Levikki 2 700 kpl Lehden koko A4, 210 mm x 297 mm Painomenetelmä offset, linjatiheys 70” Lehti julkaisee ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 25.1. 6.9
Jokaista osallistu jaa haastateltiin kokeilun eri vaiheissa 2–6 kertaa tilanteesta riippuen. Suurim malla osalla haastateltavista kotihoito ja oma tukiverkosto yhdessä mahdollisti vat kotona asumisen. Sen nähdään olevan yksi ratkaisu tilanteeseen, jossa demografiset muutokset ja niukkenevat resurssit haastavat hyvinvointivaltion rakenteita. Tässä näkö kulmana on erityisesti Arctic Connectin kuvapäätteen eli kuvapuhelimen käyttö. Kotiteknologioiden käyttäjä sosiaalisena toimijana toivat olla viikoittain tekemisissä lasten, lastenlasten, ystävien, taksikuskin, naa purien tai muiden henkilöiden kans sa. Haastatteluissa nousi esiin moninai nen sosiaalinen verkosto, johon haasta teltavat arjessaan kiinnittyivät. kuvapuhelimen käytössä. Yhteen sä haastatteluja tehtiin 51. Muut ihmiset tarjosivat ikääntyneille vuorovaikutuksen lisäksi monenlaista käytännön apua. Kuitenkin vain harvalla kuvapuhelimen ja siihen sisältyvien ohjelmasisältöjen käyttö vakiintui osaksi arkea. Kokeilussa oli mukana teknologisia palveluja tai lait Kotiteknologialla voidaan vahvistaa asutuskeskuksissa ja niiden ulkopuolella asuvien ikääntyneiden yhdenvertaisuutta. Haasteita oli vat katkokset tietoliikenneyhteyksissä, muut tekniset ongelmat, laitteen käytön T utkimme Lapissa kuudentoista ko tona asuvan ja kotihoidon palve lujen piirissä olevan ikääntyneen (keskiikä 85 vuotta) kokemuksia koti teknologiakokeilussa, joka kesti eri ih misten kohdalla muutamasta kuukau desta lähes vuoteen. Suurin osa haastatelluista suhtautui myönteisesti kotiteknologiakokeiluun. Vaikka ikääntyneet sanoivat kuvapuhelimen olevan helppokäyttöinen, käytännössä käyttö oli haasteellista. 8 Teksti: Pilvikki Lantela, nuorempi tutkija, Toimiva kotihoito Lappiin -hanke, Lapin yliopisto Kuvat: Jouni Porsanger Kotiteknologiaan kiteytyy tällä hetkellä paljon odotuksia. Pari kertaa haastattelukin keskey tyi ilahduttavissa merkeissä ystäväpa riskunnan tai sukulaisten tupsahtaessa päiväkahville. He saat. teita kolmesta yrityksestä: kotiin asen nettava etäseurantajärjestelmä (Senior tek), mieltä ja kehoa kuntouttavia ohjel mia tarjoava suoratoistopalvelu (Sävel sirkku) ja kosketusnäytöllä toimiva ku vapääte (Arctic Connect). Uusien teknologioiden rantautuessa koteihin ja osaksi hoivapalveluita on tärkeää tarkastella ikääntyneiden näkökulmaa ja kokemuksia kotiteknologioista. Rovaniemen kaupungin teknologia ohjaaja Nina Viiri opastaa asiakkaita esim. Kotiteknologiaan yhdistyy ajatus säästöistä, palvelujen joustavuudesta ja niiden tarjoamisesta myös kaukana asutuskeskuksista asuville
– Se, että jokin uusi asia juurtuisi kunnolla arkikäyttöön vaatii mielestäni paljon toistoa ja innostavia tukijoukkoja, Viiri kertoo. Mahdolli suudet realisoituvat, jos laitteet ja yhte ydet toimivat ja jos ikääntyneet osaavat käyttää laitteita. Teknologia mahdollistaa erilaisten palvelujen saatavuutta myös etäällä asuville tai liikuntakyvyltään heikommille ikäihmisille. Yksilökeskeisyys autonomian ja it semääräämisoikeuden ajatuksineen on riittämätön tapa hahmottaa ikäänty nyt ihminen ja hänen arkitodellisuu tensa. Myös yhteisöllinen oppiminen voisi tukea ikääntyneitä ih misiä. hankaluus tai vaikeus muuttaa totuttuja tapoja. Poikkeuksena oli kotihoidon etäkäynti, jossa ikääntynyt vastasi koti hoidon kuvapuhelinsoittoon. Erityisesti kuvapuhelimen osalta kokeilu oli lähtö kohtaisesti yksilökeskeinen. Perehdytyk seen saattoi osallistua myös ikääntyneen omainen, mutta pääosin vastuu teknolo gisen välineen käyttämisestä jäi hänelle itselleen. – Onnistuminen vaatii yhteisen tahtotilan ja halun kehittää ikäihmisten hoitoa mahdollisimman hyväksi, Viiri summaa. Kotiteknologian käyttöönotossa ei ole kuitenkaan kysymys vain laitteista tai käyttäjistä. Kotiteknologia voi parhaimmil laan tukea ikääntyneiden sosiaalista hyvinvointia. Toinen vaihtoehto on, että laite opastaisi käyttäjäänsä. – Niiden rakentaminen ja sujuvuus vaativat organisaatioilta johdon sitoutumista, panostamista henkilöresursseihin ja taloudellisia satsauksia. – Esimerkiksi muistisairaalle voisi olla helpompaa omaksua laite, joka olisi jonkin hänen nuoruudessaan pitkään käyttämänsä laitteen tapainen. Moni turhautui ongelmien toistu essa ja into käyttää laitetta hiipui. – Kaikki teknologia vaatii ympärilleen toimivat prosessit. Kokonaisuudessaan kehittämistyös sä tarvitaan ihmiskäsitystä, jossa ihmi nen nähdään lähtökohtaisesti sosiaali sena olentona, eli yhteisön tai sosiaali sen verkoston jäsenenä. Tutkimuksessa rakentui kuva ikään tyneistä ihmisistä sosiaalisina toimijoi na. Niukoista resursseista ja vaillinaises ta perehdytyksestä johtuen kotihoidon työntekijät eivät aina osanneet käyt tää laitteita tai tukea ikääntynyttä nii den käytössä kotikäynneillä. Tästä ei saa kuitenkaan tulla lisärasite sellaisille henkilöille, joilla hoivavastuu koettelee jo nyt jaksamista. Kokeilussa oli mukana kolme teknologista ratkaisua: Arctic Connect Oy:n kuvapuhelin, Seniortek Oy:n hoivaturva ja Sentina Oy:n Sävelsirkku. Kotiteknologian nivominen ikään tyneiden arkeen vaatii pitkäjänteis tä opettelua monilla tasoilla. 9 Rovaniemen kaupungin teknologiaohjaaja Nina Viirin mukaan kotiteknologialla voidaan vahvistaa esimerkiksi asutuskeskuksissa ja niiden ulkopuolella asuvien ikääntyneiden yhdenvertaisuutta. Perehdytykseen voi si ottaa mukaan myös naapurin tai ys tävän. Käytäntö osoittautui hyväksi, ja monet ikääntyneet kiitte livät mahdollisuudesta ottaa yhteyttä teknologia ohjaajaan. Yksi avain teknologisten apuvälinei den vakiinnuttamisessa arkeen onkin ikääntyneiden ihmisten hahmottami nen yhteisönsä jäseninä ja heidän so siaalisten verkostojensa osallistaminen uusien käytäntöjen opetteluun. kesämökki) tai jutella vapaaehtoistyöntekijän tai toisen ikääntyneen ihmisen kanssa. Kuvapuhelimella oli myös mahdollista osallistua erilaisiin ohjelmiin, olla yhteydessä sukulaisiin, vierailla itselle merkityksellisissä pai koissa joihin ei enää fyysisesti pysty nyt menemään (esim. Tärkeä kysymys on myös se, miten tuetaan niiden ikääntyneiden op pimista, joiden tukiverkosto on suppea. Viirin mukaan laitteiden helppokäyttöisyydessä on edelleen parantamisen varaa. Viirin kokemusten mukaan helpoiten otetaan käyttöön kotiteknologia, joka ei vaadi käyttäjältä juurikaan uuden opettelua (esim. 6. Muiden teknologioiden käyttöönotto vaatii niin käyttäjien kuin työntekijöidenkin huolellista koulutusta. Joissakin tapauk sissa kotihoidon etäkäynti hoidettiin kuvapuhelimella. verensokerimittari, HoivaTurva). Sopivan ohjelman voisi samoin etsiä yhdessä kotihoidon työntekijän tai vaikkapa taksikuskin kanssa muun käynnin yhteydessä. Haastatteluaineiston pe rusteella ikääntyneet ihmiset ja heidän läheisensä tarvitsevat kuitenkin kotitek nologian haltuunotossa monenlaista ja pitkäjänteistä apua ja tukea. Vanhustyö 5 • 2018 Pilvikki Lantela työskenteli Toimiva Koti hoito Lappiin -osaprojektissa Lapin yliopistossa, jossa tarkasteltiin ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta Lapin alueella 2016–2018. Vaikeuksista huolimatta kokeilussa nousi esiin teknologioihin liittyvät hy vät mahdollisuudet. Vain yksi kunta perusti kotihoitoon erillisen tek nologiaohjaajan toimen, johon palkat tu henkilö paneutui kotiteknologioihin ja asiakastyöhön. Käyttöä voisikin opetella yhdes sä toisten kanssa esimerkiksi päivätoi minnassa
Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Reijo Tilvis avasi juhlan. Valtakunnallista Vanhustenpäivää vietetään aina lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Upea Kuopion Seniorikuoro esitti kak si laulua. Suru, apeus ja vaikea mielenmasennus pysäyttävät ja vievät toimintakyvyn. Tieteelliset tutki mukset ovat osoittaneet yhä vakuutta vammin, kuinka aktiivinen elämänasen ne, myönteinen suhtautuminen omaan itseensä, kanssaihmisiin ja tapahtumiin, Kuopion Seniorikuoro. Vanhus tenviikon teemasta Niinistö totesi, että se Vanhustenpäivän valtakunnallisen pääjuhlan puheissa Kuopiossa ikääntyneet ihmiset näyttäytyivät itseoikeutetusti arvokkaina yhteiskunnan jäseninä. 10 VANHUSTENPÄIVÄN PÄÄJUHLA V anhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietettiin tänä syksynä Kuopiossa. Kai kenlainen toiminta ja varsinkin uusien, totutusta poikkeavien toimintojen aloit taminen ja harjoittaminen pitävät aivo solut liikkeellä ja luovat hermoverkkoi hin uusia yhteyksiä. Juhla kiinnosti ikäih misiä, sillä Kuopion Kaupunginteatte rin kahden salin kaikki paikat olivat varattuja. Tanssi ja musiikkikaupungissa kun oltiin, juhlan taiteellisesta ohjelmaosuu desta vastasivat Kuopion taidelukio Lu mitin musiikin ja tanssin opiskelijat. Teksti: Anja Hiltunen Kuvat: Vicente Serra/Kuopion kaupunki Vanhustenpäivä Kuopiossa – Iloa toimeliaisuudesta on tärkeä muistutus kaikenikäisille har rastusten ja sosiaalisten suhteiden mer kityksestä. Toimeliaisuuden ja yhdessä tekemisen tapoja on yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin. Pääjuhlaa edeltänyt juhlamessu pidet tiin Kuopion Tuomiokirkossa. Hän arvioi, et tä toimeliaisuutta ei ole ilman tiettyä iloa. Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Reijo Tilvis välitti juhlassa tasavallan presidentin tervehdyksen.. Juhla lähetettiin videovälit teisesti isolta näyttämöltä pienempään saliin, joten juhlavieraita oli lähes 700. Elämäntilanteen muuttuessa on tärkeä löytää uusia tapoja harrastaa ja tavata ihmisiä. Vanhustenpäivästä käynnistyneen Vanhustenviikon suojelijana toimii ta savallan presidentti Sauli Niinistö, joka lähetti tervehdyksensä juhlaan
Kun auttaa toisia, saa iloa itsellekin Kuopion kaupungin edustajana juh lassa puhui kaupunginvaltuuston pu heenjohtaja, kansanedustaja Sari Raas sina. Joukossa oli neljän kuo piolaisen porukka Ritva Virtanen, An ja Reinikainen, Irma Koistinen ja Matti Säynevirta. Kaikki ovat Kuopion Reip paat Seniorit ry:n jäseniä, ja allekirjoit tavat Iloa toimeliaisuudesta teeman tärkeyden. Kaikkien näiden täytyy olla kunnossa Hyvän elämän pääkaupungissa. Tilvis totesi myös, että negatiiviset asenteet ja tuntemukset, kuten yksinäi syyden kokemus, tulevaisuuden toivon tai elämänilon katoaminen ja varsinkin elämän mielekkyyden häviäminen ovat huonon ennusteen merkkejä. Yhdistys tarjoaa tekemistä ainakin 15 ryhmässä ja kerhossa. Säynevirta vahvistaa, että jos ei ole mukana järjestetyssä toiminnassa, ei tu le lähdettyä ihmisten ilmoille. – On mu kava tavata ihmisiä ja jutella. Ihminen on koko naisuus, joka koostuu fyysisestä, hen kisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Hän totesi juhlan tulleen Kuopi oon hyvällä hetkellä. Kaupun gin strategiassa visiomme on Hyvän elä män pääkaupunki. – Olemme juuri hyväksyneet Kuopion uuden strategian, ja sen keskeiset tavoitteet tulevat hyvin lähelle tämän viikon teemoja. – Puhun mitä pu hun, mutta siellä oppii aina myös jotain. Järjestöissä edistetään toimeliaisuutta Juhlan alkua odottelevat vieraat kahvit telivat syysauringossa kylpevässä teatte rin lämpiössä. – Miehet ovat lais koja lähtemään. Yhdistyksen vapaaehtoiset järjestä vät ohjelmaa kuopiolaisessa palveluta lossa. Virtanen on käynyt englannin ker hossa kuusi vuotta. Opiskelija Tessa Kokkonen esitti herkän klarinettisoolon. Itse hän liittyi yhdistykseen nimenomaan sen ni messä olevan reippaatsanan ansiosta. On paistettu lettuja, ja siellä asu via jäseniä on käytetty kävelyllä ja asi oilla torilla ja kaupassa. Sanojen muuttaminen teoiksi ei ole ihan yksinkertaista. Aiemmin miehiä oli, mutta jollain tavalla he väsähtivät, kun ikää tuli, Säynevirta pahoittelee. Jumpassa käyn myös, kaverin vetämä nä, koska muuten ei aina tulisi lähdettyä. Politiikasta ja uskon nosta ei puhuta, vaan vanhusasioita ja muuta hauskaa. – Jotkut sanovatkin, että tämä on heidän perheensä, Reinikainen kertoo. Taidelukio Lumitin kuoro ja soitinyhtye esittivät iloisen Lauluja Suomesta -sikermän. Tässä ovatkin järjestökentän ja kolmannen sektorin voima ja mahdollisuudet. Raassina muistuttaa, että aktiivi nen ihminen voi tuottaa paljon iloa toi sille hyvinkin pienellä vaivalla, ja sa malla tulee antaneeksi iloa myös itselle. Kuopiolaiset Ritva Virtanen (vas.), Irma Koistinen, Matti Säynevirta ja Anja Reinikainen toimivat Kuopion Reippaat Seniorit ry:ssä aktiivisina vapaaehtoisina.. 11 Vanhustyö 5 • 2018 auttaa elämään pidempään ja terveem pänä. Valitettavasti vain miehet ovat har vassa jäsenkunnassa. Nelikko toteaa, että moni olisi yksi näinen ilman yhdistystä ja sen toimintaa. Meillä on kerran viikossa keskustelukerho, jossa käy paljon jäseniä. Lumitin tanssilinjan Laura Pitkänen esitti oman koreografiansa, jonka viesti muistutti lapsen kasvun tukemisesta
Sen tu lisi olla vanhuksille työterveyshuollon tapaan välittömästi vaivoihin puuttuva, Siitonen esitti. Ikäihmisten asian tulee olla koko yhteiskunnan asia. Suku polvien väliseen ristiriitaan en usko. Vii kon teema on osuva. Heikkinen muistutti, että ikäihmiset ovat kansakuntamme rikkaus ja eliniän noustessa ja yhteiskunnan muuttuessa myös vanhuus muuttuu. Siitonen muistutti monen vanhuksen ja eläkeläisen osallistuvan edelleen yh teiskunnan toimiin. – Meitähän on tämmöisiä moni mutkaisia ihmisiä. Viime aikoina on keskusteltu vanhus asiainvaltuutetusta. Sik si eläkkeiden ostovoimasta on Siitosen mukaan huolehdittava. Meidän poliitikkojen tehtävänä on luoda yhteis kuntaa, jossa on ilo vanheta. Tänään voi olla meil lä hyvä ja huomenna ei päästä mihin kään. Soit takaa, pyytäkää kävelylle tai vaikka kah ville. – Euroopan parlamentissa ol lessani oli toinen meno. Vanhuudesta ja ihmiselosta puhuttiin hienolla tavalla, ja EvaRiitta Siitosen puhe oli koskettanut melkein kyyneliin asti. Kaikki tärkeät mepit löytyivät ”aikuisosastolta”. Heikkinen on ha vainnut tehtävän saavan kannatusta lä pi poliittisen kentän. – Heikkinen kertoi, miten vanhuksiin pitäisi suhtautua, että ei olla pelkkä ku luerä. Tavoitteena on, että mahdol lisimman kauan pysymme omilla tolpil lamme. Me tarvittais tukea ja turvaa muil ta, Irma Koistinen totesi. Ylipormestari EvaRiitta Siitonen, mummo EtuTöölöstä, kuten hän itse ään kutsui, moitti valtiovaltaa siitä, että se kutsuu vanhuksia kestävyysvajeeksi. Toimiva terveydenhoito auttaa ihmisiä pysymään aktiivisina. Reipas juhlavierasnelikkomme totesi juhlan olleen kaunis ja ohjelman hieno. Se saattaa pelastaa hänen päivänsä. Ja niin suihkusta lähti pu naposkinen vanhus ja nuori sairaanhoi taja, joka oli oppinut jotain valtavan tär keää: Olemme olemassa muita ihmisiä varten ja tulemme näkyviksi muitten ih misten kautta. Siitosen mielestä ikärasismi on vieläkin kovin suomalai nen ilmiö. – Hyvän yhteis kuntakehityksen turvaamiseksi päätös ten vaikutuksia tulee siksi aina arvioida myös ikäihmisten näkökulmasta. Teatterit, konserttisalit ja kauppakeskukset tyhjenisivät ilman elä keläisiä ja vanhuksia. 12 – Jos ette itse kärsi yksinäisyydestä, tun nette varmasti jonkun, joka kärsii. Matti Säynevirta löysi puheista lu pauksia, että tulevaisuudessa pärjätään. Monet hoitavat lap senlapsia ja toinen toisiaan, osallistuvat järjestö ja vapaaehtoistyöhön ja luotta mustoimiin. – Niin aloin laulaa ”Jo Karjalan kun nailla lehtii puu”. Heikkinen oivalsi sukunimestä rouvan olevan Karjalan evakko. Vanhuksilla on mon ta roolia yhteiskunnassa. Toiseen säkeistöön päästyäni puhumaton rouva alkoi lau laa mukana. Heikkinen pitää eri tyisen tärkeänä sitä, että vanhusasiainval tuutettu onnistuisi asettautumaan puo luepolitiikan ja päivänpolitiikan yläpuo lelle. Me hän toivomme, että jälkipolvillamme oli si helpompaa kuin itsellä on. Tärkeä on myös itsemääräämisoi keus koko elämän ajan, mikä edellyt tää myös taloudellista itsenäisyyttä. Tuomio rovasti Ilpo Rannankari saattoi yleisön kotimatkalle poikkeuksellisesti laulamalla siunauksen.. Hän katsoo kasva van vanhusväestön Suomessa tarvitta van vanhusasiainvaltuutettua vanhusten puolen pitäjäksi, yhteiskunnalliseksi kes kustelijaksi, kehittäjäksi ja ikäihmisten oikeuksien ajajaksi. Juhlan juonsi toimittaja Pekka Niiranen, tässä vierellään VTKL:n puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ja Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina. 6 Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen. Haluaisin että suo malaisessa yhteiskunnassa entistä use ammin keskusteltaisiin ikääntymisestä iloisena ja myönteisenä asiana. – Miten kestävyysvajeesta saadaan kes tävyystae. Osallisuus yhteiskunnasta on kaikenikäisten oikeus Juhlapuheen pitänyt VTKL:n puheen johtaja Hannakaisa Heikkinen muisteli aluksi kokemustaan, kun nuorena sai raanhoitajana sai suihkutettavakseen lä hes 100vuotiaan, muistisairaan rouvan, jonka silmistä näki, että hän tunsi kau hua lähteä taas uuden vieraan hoitajan mukaan
Vanhustyö 5 • 2018. Hankkeessa on tehty uudenlaista yhteistyötä yhdistysten ja julkisen sektorin välillä ns. yhden luukun peri aatteella: ikääntynyt saa yhdestä paikasta neuvontaa sekä kau pungin että järjestöjen ikääntyneille suunnatusta toiminnasta. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara ojensivat juhlassa 5.000 euron Vuoden Vanhusteko -palkinnon Turun kaupungin ja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n yhteiselle Liikkuva resurssikeskus -hankkeelle. Yleisöä kahvilla. Vuoden Vanhusteko -palkinto Liikkuvalle resurssikeskukselle Turkuun Vanhustenpäivän pääjuhlassa julkistetaan vuosittain Vuo den Vanhusteko palkinnon saaja. Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen palkitsivat tunnustuksella tänä vuonna Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ja Turun kaupungin yhtei sen Liikkuvan resurssikeskuksen. 13 2018 Vuoden Vanhusteko -palkinnon ottivat vastaan Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen, palveluohjaaja Antero Lehtonen Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta ja projektisuunnittelija Satu Järvenpää Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:stä. Se tarjoaa kotona asuville ikääntyville liikkuvaa ja arkiympäristöön jalkautuvaa palve lua, joka ohjaa ikääntyviä palvelujen pariin sekä järjestää pop up tyyppistä vapaaehtoistoimintaa ikääntyvien omien toivei den mukaisesti
14 Kaikista tärkeintä on, että ikääntynyt saa tarvitsemansa avun T urun kaupungin ja Turun Lähim mäispalveluyhdistys ry:n yhteises sä, STEA:n rahoittamassa kump panuushankkeessa on tehty ennaltaeh käisevää, sektorirajoja rikkovaa vanhus työtä hyvin tuloksin. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Turun kaupungin lisäksi mm. Osa tuntuu myös vähättelevän mieltä askarruttavia kysymyksiään. Apua turuilta ja toreilta Moni ikääntynyt on kertonut, ettei tule lähdettyä yhden asian takia keskustaan. Käytännössä han ke on jalkautunut Turun eri kaupungin osiin liikkuvan neuvontapisteen muo dossa. Pysäkil le on helppo tulla ja kysyä ikään kuin Liikkuva resurssikeskus -hanke • Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ja Turun kaupungin kumppanuushanke 2016–2018 • Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Kunta ja järjestöt -teemarahoitus • Hanke välittää ikääntyneille tietoa ja innostaa osallistumaan alueelliseen toimintaan ”yhden luukun periaatetta”, jossa neu vontapisteeltä saa kootusti mahdollisim man paljon erilaista tietoa, neuvontaa ja palveluohjausta. Siskot ja Simot ry:n sekä Turun Kaupunkilähetys ry:n Asiakkaan polku -hankkeen kanssa. Neuvontapisteillä ker rotaan ja tiedotetaan muun muassa kau pungin palveluista, kulttuuri ja liikun tapalveluista, järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta sekä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Hankkeessa on luotu 2018 Teksti: Silja-Elisa Kujala, sosionomiopiskelija, Turun AMK Liikkuva resurssikeskus on osa Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa. Liikkuva resurssikeskus toteuttaa VUODEN VANHUSTEKO Turussa vuonna 2016 käynnistyneessä Liikkuva resurssikeskus -hankkeessa on toteutettu ikääntyneille suunnattua matalan kynnyksen neuvontaa ja palveluohjausta sekä kehitetty alueille luontaisia kansalaistoiminnantapoja ja pop up -vapaaehtoistoimintaa. Lisätietoja: helena.norokallio@kotikunnas.fi satu.jarvenpaa@kotikunnas.fi antero.lehtonen@turku.fi. myös mahdollisuuksia tehdä kertaluon toisia hyviä tekoja pop up vapaaehtois toiminnan keinoin
Neuvontaa on voinut saada myös askartelupajan, päivätanssien tai rockkonsertin yhtey dessä. Hankkeessa on erityisesti huomioitu lähiöt ja katve alueet. Hankkeessa on liikuttu mm. Hank keen keskeisin toimintamalli on liik kuvuus, sillä tavoitteena on ollut löytää ikääntyneitä, jotka eivät muuten löydä olemassa oleviin kiinteisiin neuvonta pisteisiin. Resursseja yhdis tämällä ja konkreettisesti verkostoitu malla ikääntyneille suunnatut toimin not on saatu koottua yhteen. Ohjausta toiminnan ohessa Neuvontapisteelle on houkuteltu ihmi siä monenlaisella toiminnalla. Perinteisesti ohjausta ja neuvontaa on ollut tarjolla neuvon tapisteissä ja toimistoissa. hyvän mielen tansseja, joissa sai tulla tanssittamaan vanhuskeskusten asukkaita. si säänheittona neuvonnalle. Työ on ollut antoisaa ja ai dot kohtaamiset ikääntyneiden ihmisten kanssa ovat tuntuneet merkityksellisiltä. On ollut esim. Mukana menossa on ollut esim. He ovat toimineet yhteistyölinkkeinä ikääntynei siin omilla asuinalueillaan tiedon jaka miseksi ja saamiseksi. Pop up -tempauksiin on osallistunut jo yli 2000 vapaaehtoista. Ikääntynyttä ei kiinnosta kuka tiedon tuo, tärkeintä on, että oikeanlaista tietoa on oikeaan aikaan tarjolla. Liikkuva resurssikeskus -hankkeessa on kehitetty kertaluonteisia alueellisia vapaaehtoistoimintoja turkulaisten omien toiveiden mukaan. hankkeessa kahteen otteeseen toteutetut Seniorisinkkujen ta paamiset. Neuvontapisteen pysähdyspai kat vaihtelevat, jotta mahdollisimman monelle pystytään tarjoamaan mahdol lisuus matalankynnyksen neuvontaan. Luovasti liikkuen paikasta toiseen Liikkuvaa resurssikeskusta on pyritty kehittämään fyysisen, sosiaalisen sekä sosioekonomisen saavutettavuuden nä kökulmista. alustavan palvelutar peen kartoituksen on mukavasti voinut hoitaa sisällä matkailuautossa. Liikkuva resurssikeskus julkai see kolme kertaa vuodessa Menovin kit senioreille esitettä, johon kootaan yhdessä tapahtumatietoja, vapaaehtois toiminnan ja saattajaavun mahdolli suuksia. 6. Nyt neulotaan -käsityökampanja taas mahdollisti ikääntyneiden osallistumisen pop up -toimintaan myös kotoa käsin. Tällöin voi daan lisätä ikääntyneiden hyvinvointia ja vahvistaa itsenäistä elämää ja toimijuut ta. ohimennenkin asioita, kertovat Liikku van resurssikeskuksen työntekijät Satu Järvenpää ja Antero Lehtonen. autolla, palvelubussilla, kirjastoautolla, vesibus silla ja matkailuautolla, joka on mahdol listanut yksityiskohtaisemman ja yksilöl lisemmän ohjauk sen. 15 Vanhustyö 5 • 2018 Pop up -vapaaehtoisuus on kertaluonteista toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden ”hyvään tekoon” heille, jotka eivät syystä tai toisesta löydä joustavia tapoja osallistua. Hankkeen tärkeitä kumppa neita ovat kolmannen sektorin ja kau pungin eri toimijat. Paikasta toiseen siirrettävä neuvon tapiste muuntuu kulloisenkin pysähdys paikan ja alueellisen tarpeen mukaises ti. Kampanjassa kerättiin käsitöitä, jotka lahjoitettiin edelleen vähävaraisille lapsiperheille. Kynnystä osallistumiseen on laskenut vapaaehtoisilta saadun palautteen perusteella se, että voi osallistua kertaluonteisesti ja omien aikataulujen mukaan. Hankkeen toiminta on vaatinut työnte kijöiltä ennakkoluulottomuutta ja uskal lusta kokeilla erilaisia toimintatapoja ja astua ajoittain oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ikääntyneiden toiveiden perusteella pyritään järjestämään juu ri heidän tarvettaan vastaavaa neuvon taa. Joillekin on ollut helpompaa kysyä mieltä askarrut tavista asioista tekemisen ohessa, vaik kapa palveluohjaajan kanssa tanssiessa. Pop up -vapaaehtoistoimintaa tehdään yhteistyössä Siskot ja Simot -yhteisön kanssa. Neuvontapisteellä on usein myös muita työntekijöitä. Palvelu on pyritty tuomaan ikääntyneiden ulottuville, heille tuttuun arkiympäristöön. Lähikaupan kulmalle tai terveyskeskuksen edustal le jalkauduttaessa on tavoitettu myös ikääntyneitä, jotka eivät osaa itse ha keutua palveluiden piiriin. Toiminnallisuus on mataloittanut osallistumiskynnystä ja toiminut ns. Hank keen työparin muodostavat Turun kau pungin Hyvinvointitoimialan palkkaa ma palveluohjaaja sekä Turun Lähim mäispalveluyhdistys ry:n projektisuun nittelija, geronomi. Se täydentää olemassa ole via neuvontapisteitä, kertoo projekti koordinaattori Helena Norokallio Tu run Lähimmäispalveluyhdistys ry:stä. Henkilökohtaiset asiat kuten esim. Myös alueilla asuvi en ikääntyneiden asukkaiden osallistu minen on ollut merkityksellistä. Ikääntyneiden ääni kuuluviin Liikkuva resurssikeskus hankkeessa toi minta on kaksisuuntaista, sillä työnteki jät voivat kerätä tietoa kehittämishank keisiin sekä tietoa ikääntyneiden tarpeis ta ja toiveista. Mat kassa on ajoittain mukana myös vapaa ehtoisia. Sektorirajoja rikkoen Mielenkiintoista hankkeessa on yli sek torirajojen ulottuva yhteistyö. Parhaimmillaan kertaluontoisten keikkojen avulla voi löytyä itselle mielekäs auttamisen kanava myös pidemmäksi aikaa. Ikääntyneiltä itseltään tulleena ide ana syntyivät mm. halikoiraa, nuk ketaiteilijaa ja musikanttia. Liikkeelle on saatu paljon sellaisiakin ikääntyneitä, jotka eivät ole aiemmin muuten osallistuneet. Samalla sai mahdollisuuden matalankynnyksen neuvontaan
Vammais tai vanhuspalveluiden epää minen on esimerkki aiheesta, johon liittyvissä yhteydenotoissa on usein kyse pikemminkin vammais tai van huspalveluita koskevan lainsäädännön soveltamisesta kuin yhdenvertaisuus lain tarkoittamasta syrjinnästä. Toisaalta yhdenvertaisuusvaltuute tulle tulee säännöllisesti yhteydenottoja, joiden kohdalla ei ole kyse yhdenver taisuuslain vastaisesta syrjinnästä. 16 Teksti: Kirsi Pimiä, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kuva: Laura Mendelin Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu ikäsyrjintään Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ongel mat palveluiden saamisessa vaikuttavat. Y hdenvertaisuusvaltuutetulle tul leet ikään liittyvät yhteyden otot liittyvät usein erilaisiin ylei siin ikärajoihin tai tietylle ikäryhmälle kohdennettuihin alennuksiin tai palve luihin pikemminkin kuin yksittäiseen henkilöön iän perusteella kohdistunee seen negatiiviseen kohteluun. Ta pauksissa voi silti olla kyse huonosta hallinnosta, epäasiallisesta kohtelusta tai muuhun lainsäädäntöön tai sen soveltamiseen liittyvästä ongelmasta. Joskus huomaamme myös, että ikäsyrjintää ei oteta vakavasti. Ikä on siis syrjintäperuste esimerkiksi alkuperän, kansalaisuuden tai terveydentilan joukossa. Yhteiskunnassa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että syrjintä on väärin, mutta aina ei ymmärretä mitä syrjintä on
Yhdenvertaisuusvaltuutettuun on otettu enenevissä määrin yhteyttä digitalisaatioon liittyen. Esteetön yhteiskunta on perusedel lytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuu delle. Suomi digitalisoituu kovaa vauhtia. Valtuutetulle tulee yhteydenottoja koetusta tai havaitusta syrjinnästä laajasti eri syrjintäperusteilla ja kaikilta elämänalueilta. Tä mä nousi esille sisäministeriön vuon na 2014 julkaisemassa selvityksessä Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi: Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali ja terveyspalveluis sa. 17 Vanhustyö 5 • 2018 Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhteiskunta ja sen palvelut on tavattu rakentaa vain tietylle osalle sen väestöä. Yhdenvertaisuuden edistämistyössä tulisikin huomioida henkilön koko elä mänkaari. Esimerkiksi ikääntyneiden seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tai ikääntyvien vammaisten henkilöi den oikeuksien toteutumiseen liittyy osin erilaisia piirteitä kuin työikäisten tai nuorten. Yleisellä tasolla tarkastel tuna hyvinvointivaltio toimii, mutta sen täytyy kannatella myös haavoittuvim massa asemassa olevia ihmisiä, joiden kyky ja mahdollisuudet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksia ovat heikommat. Eri vähemmistöihin kuuluvat hen kilöt kohtaavat uudenlaisia haasteita eri elämänvaiheissa ja niihin liittyvien palveluiden yhteydessä. Tämä vaatii asennemuutosta niin lainsäätä jältä, päättäjiltä kuin yksityisiltä toimi joiltakin. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden täysimääräinen pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut. Ei ole oikeudenmukaista eikä tehokasta rakentaa palveluita vain tietylle osalle väestöstä. Olen ilmaissut huoleni siitä, mi ten eri asiakasryhmien yhdenvertaisuu desta huolehditaan jatkossa. Sosiaali ja terveyspalvelut ovat ihmisen hyvinvoinnin ja arjen kannalta olennaisia palveluita. Yhteyden ottojen huolenaiheet ovat koskeneet sähköisten palveluiden ulkopuolella syystä tai toisesta eläviä henkilöitä, kuten osaa ikääntyneistä ja köyhyysra jan alapuolella elävistä henkilöistä. www.syrjinta.fi kuitenkin negatiivisesti niin vammais ten kuin ikääntyneiden henkilöiden osallisuuteen ja estävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Tämä riski koskee erityisesti paljon palveluita tarvitsevia, muun muassa ikääntyneitä henkilöitä. Usein ne ovat melko intiimejä luonteeltaan: ihminen joutuu sosiaali ja terveys palveluiden asiakkaana käsittelemään hyvin henkilökohtaisia asioitaan tai esi merkiksi päästämään tuntemattoman henkilön koskettamaan kehoaan. Esteetön suunnittelu ottaa etupai notteisesti huomioon myös ikääntyvän väestön tarpeet ja siitä hyötyy moni esimerkiksi sairastumisen, onnetto muuden tai vanhemmuuden myötä. Yhteydenottomäärät ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Sähköiset palvelut tuovat yhdenver taisia mahdollisuuksia, mutta samalla ne altistavat tiettyjä ryhmiä syrjin nälle. 6 jintäperusteiden yhdistelmää ei osata henkilön kohdalla aina huomioida. Perus ja ihmisoikeuksille ei tule aset taa hintalappua kulloisenkin taloudel lisen tilanteen tai hallituksen poliittisen suuntauksen mukaan. Tätä eri syr kalliiksi, kun ne otetaan osaksi uudis tusta jo projektin alkuvaiheessa. Nämä tärkeät palvelut ovat suurten muutosten edessä sosiaali ja terveyspalveluiden uudistuksen ja maakuntauudistuksen myötä. Esteettömyys ja saavutettavuus eivät tule Esteetön yhteiskunta on perusedellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle.. Esimerkiksi sosiaali ja terveyden huollon uudistuksen yhteydessä pu hutaan paljon yhdenvertaisuudesta. Toivottavaa on, että yhdenvertaisuus ei jää uudistuksen muiden tavoitteiden alle eikä haavoittuvassa asemassa ole vien asiakkaiden oikeus saada eheä ja laadukas sosiaali ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus vaarannu. Usein yhdenvertaisuus näyttää valtaväestön silmin katsottuna olevan kunnossa, mutta tosiasiassa ei sitä ole. Suomea kurittanut pitkä taloudel linen taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnalli nen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemises tä
Hoitotahdon voi tehdä kuka tahansa iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Mitä hoitotahto sisältää. Hoitotahto voidaan sivuuttaa vain, jos lääkärillä on vahvat perusteet olettaa, että tahdonilmaisu ei ole pätevä tai vakaa. Hoitotahto voidaan tal lentaa potilasasiakirjoihin. Sen voi ilmaista myös vapaamuotoisesti paperilla tai valmiilla lomakkeilla. Jos hoitotahtoani ei tiedetä, miten minua hoidetaan. Lähtökohtana on, että kir jallinen ja suullinen hoitotahdon ilmaisu ovat yhtä päteviä. Jos hekään eivät tiedä, niin hoitoa annetaan tavalla, jota voidaan pitää henkilön edun mukaise na. Jos hoitotahto kirjataan jo terveenä ollessa ja sitä päivitetään ajoittain, se takaa parhaan hoidon. Esimerkiksi muistisairaille on oma vaihtoehtoinen lomake. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) edellyttää, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lähtökohdiltaan hoi to on aina ihmisarvoa kunnioittavaa ja oireenmukaista. ruoka, vaatetus, harrastukset jne.). Osa ei välttämättä halua tehdä päätöksiä etukäteen ja osa katsoo, etteivät ne ole päätettävissä olevia asioita. Hoidosta kieltäytymi nen tai hoidon lopettaminen tarkoittaa parantavista hoitotoimista luopumista vain, jos hoito ei ole enää henkilön edun mukaista. Yhtäältä hoitotahto voi sisältää tah donilmaisut, jotka koskevat henkilön suostumusta tulevaisuudessa annetta vaan hoitoon tai mahdollisuutta kiel täytyä hoidoista. On tilanteita, että hoitotahtoa ei tiede tä tai sitä ei saada selville. Hoitotahto ei edellytä todistajia, mutta todistajiksi hankitaan usein kaksi täysikäistä henkilöä. Kun hoitotahtoa päivitetään, viimeksi esitetty kumoaa aikaisemman hoitotahdon. Jos henkilö itse ei pysty päättämään ja arvioimaan tilannetta, kuullaan omaista, läheistä tai laillista edustajaa. Toisaalta hoitotahto voi sisältää henkilön tahdonilmaisut ja toiveet hoitopaikan valinnasta, hoito ja hoivakäytänteistä tai muista asioista, jotka ovat tärkeitä elämänlaatuun vai kuttavia tekijöitä arjessa (esim. Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus tulevasta hoidosta, missä hän voi antaa ohjeita yksilölliseen hoitoon. Hoitotahdon avulla saadaan siis tietoa henkilön omista hoitotoiveista ja niistä tulee osa hoitosuunnitelmaa, joka aut taa hoidon linjauksessa ja parantaa hoi dettavan elämänlaatua. Hoitotah dosta on hyvä kertoa hoitavalle lääkä rille ja hoitajalle ja tallentaa siitä kopio heille. Hoitopäätökset ovat lopulta lääkä rin harkinnassa. 6 Teksti: Marika Kylänen, erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Suvi Leppäaho, tutkija Outi Kuitunen-Kaija, kehittämispäällikkö, Hyvinvointi-osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kuva: Bigstock Oletko sinä ilmaissut hoitotahtosi. Tee hoitotahto! Yhä useampi ihminen haluaa osallistua hoitopaikkaansa ja hoitoansa koskeviin päätöksiin, mutta silti vain harva on tehnyt hoitotahdon. Hoitotahdon voi kirjata kansallisen ter veysarkiston (Kanta) Omakantapalve luun (omakanta.fi). Jos et, niin käyhän kirjaamassa se Omakanta-palveluun osoitteessa https://www.kanta.fi/omakanta 18. Tämä ei tarkoita, että henkilö jäisi ilman hoitoa. Mikä on hoitotahto. Miksi tekisin ja päivittäisin hoitotahtoni. Hoitotahtolomakepohjia: Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelut: https://www.essote.fi/wp-content/uploads/ sites/2/2016/01/hoitotahto-lomake.pdf Muistiliitto: https://www.muistiliitto.fi/application/files/3015/1246/5286/Hoitotahtoni_2017 _verkossa_taytettava.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: https://thl.fi/documents/10531/1722924/Hoitotahto_2015_04_17.pdf/4c29f218-558e-41ad85d3-a94ccef1c480 Pirkkalan kunta: https://www.pirkkala.fi/site/assets/files/5759/ hoitotahtolomake.pdf Missä ja milloin hoitotahto tehdään. Kuolemaa lähestyessä tämä merkitsee, että kärsimyksiä pitkit tävistä hoidoista luovutaan. Kenelle hoitotahto välitetään tiedoksi. Henkilöä tulee mahdolli suuksien mukaan hoitaa hänen tahto aan kunnioittaen. Hoito tahdon voi halutessaan päivittää tai pe rua. Omakantapalvelussa on mahdollista kirjata hoitotahto ja antaa suostumus sen käyttöön. Erityisesti iäkkäitä ja lievästi muistisai raita ihmisiä tulisi kannustaa hoitotah don laatimiseen hyvissä ajoin. Sitä kun nioitetaan tilanteessa, jossa henkilö on menettänyt kykynsä ilmaista hoitoa koskevia toiveitaan vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden vuoksi. Hoitotahdon ilmaisu vahvis taa henkilön itsemääräämisoikeutta, si too terveydenhuollon ammattilaista ja ohittaa omaisten mahdolliset eriävät mielipiteet. Erityisesti äkillisten tilanteiden varalle hoitotahto kannattaa tallettaa paikkaan, josta omaiset ja läheiset löy tävät sen tarvittaessa. Siitä kannattaakin keskustella eri elä mänvaiheissa
19 Vanhustyö 5 • 2018 Pegoratio Ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu itsehoitolääke. Varovaisuuteen on syytä, jos olet altis neste-elektrolyyttitasapainon häiriöille ja sinulla ilmenee ripulia. Markkinoija: ratiopharm Oy. Ulostekovettuman pehmentäminen: Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 5–10 annospussia à 12 g, eli 1–2 litraa vrk:ssa 1–3 päivän ajan. fi, info@ratiopharm.fi. Teksti perustuu 12.6.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Edullinen vaihtoehto* Ummetuksen hoitoon Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Ei alle 2-vuotiaille. Tarkemmat ohjeet lääkkeen käytöstä, ks. Vaikuttava aine: makrogoli 4000 Pegoratio 12 g pakkauksissa yksittäin pakatut pussit helpottamaan annostelua. P. Lisätietoja: www.terveysportti. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen tämän lääkkeen käyttöä, jos ummetus on kehittynyt tai pahentunut nopeasti, jos maksasi tai munuaistesi toiminta on heikentynyt, jos käytät nesteenpoistolääkkeitä ja saat ripulin tai jos ummetukseen liittyy kipua, kuumetta tai muita mahavaivoja. Yleisiä haittavaikutuksia aikuisilla ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli sekä pahoinvointi; ja lapsilla vatsakipu sekä ripuli. Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. Lääkkeen käytössä on huomioitava, että Pegoration vaikuttava aine (makrogoli) voi tilapäisesti vähentää muiden lääkkeiden imeytymistä. FI/OTC Oth/18/006/8/18 *Lähde: Pharmarket 1.11.2018 Uutuus!. Annostus: Kroonisen ummetuksen hoito: Aikuisille ja yli 8-vuotiaille lapsille 12 g 1–2 kertaa vrk:ssa; 4–7-vuotiaille lapsille 6 g 1–2 kertaa vrk:ssa; ja 2–3-vuotiaille lapsille 6 g kerran vrk:ssa. Itsehoitolääke. Pegoratiota voi käyttää sekä raskauden että imetyksen aikana. 020 180 5900. pakkausseloste
Toisessa ääripäässä ovat pai kalliset ja yksittäiset toimijat. Monen maan palvelujärjestelmissä esiintyy myös vä hemmän hyväksyttyjä kriteereitä, kuten ikä, sosiaalinen sta tus tai yksilön käyttäytyminen. Yksittäisten kansalaisten palve luista päätetään päivittäin. Periaatteelliset mahdollisuudet hoitaa terveysongelmia ovat laajemmat kuin käytettävissä olevat resurssit. Oikeudenmukaisuus on resurssien jaka mista tarpeen mukaan, jolloin huolehditaan, että samanlai sessa tilanteessa ja tarpeessa olevat henkilöt saavat esimerkik si hoitoa yhdenvertaisesti tai pääsevät yhdenvertaisesti jonkin palvelun piiriin. Riitta Suhonen. Hoidon kiireellisyyt tä, ensisijaisuutta, terveystilanteen vakavuutta tai kustannus tehokkaan hoitokeinon olemassa oloa ei juuri epäillä tai kri tisoida. Oikeudenmukaisuuden periaate tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikille jaettaisiin yhteistä hy vää saman verran. Keskeisiä työkaluja ovat bud jetti, strateginen ohjaus ja erilaiset asiantuntijatahot, keskeisiä toimijoita taas päätöksentekijät. Tutkimusnäyttö ohjaa priorisointia Palvelujen ja hoidon yleisesti hyväksyttyinä kriteereinä pide tään sopivuutta tai kelpoisuutta, perustumista tarpeeseen tai palvelun piiriin hakeutumisen järjestystä. Myös yksilöiden terveys on rajallista, mutta terveyttä edistävien toimien tai terveyden ylläpitämisen kysyntä voi olla ääretöntä. Prosessit, joiden mukaan esimer kiksi yhteisesti hyväksyttyjä priorisoinnin kriteereitä sovel letaan yksittäisissä asiakaskontakteissa, ovat sosiaali ja ter veydenhuollon palveluja järjestävien toimijoiden vastuulla. Satu Niskanen R ajalliset resurssit tarkoittavat tarvetta asettaa asioita tärkeysjärjestykseen eli priorisoida, jolloin toimintaa kohdennetaan valituilla priorisointikriteereillä. Päätöksentekijöiden on aina pohdittava myös eettisiä periaatteita jakaessaan käytettävissä olevia resursseja. 20 Teksti: Riitta Suhonen, TtT, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja ylihoitaja (sivutoimi) Kuva: Jaska Poikonen, Bigstock Päätöksenteon eettiset kysymykset Valtio, kunnat ja kuntayhtymät ovat syksyn aikana valmistelleet tulevan vuoden budjettia mukaan lukien sosiaalija terveyspalveluihin käytettävissä olevat resurssit. Tiede, tutkimus ja kehitystyö ovat mahdollistaneet yhä yksityiskohtaisemman ja monipuolisemman hoitovalikon ihmisten erilaisiin terveysongelmiin. Kaikki resurssit ovat kuitenkin aina jostakin katsantokannasta rajalliset. Palvelujen ja hoidon sisällöstä ja määrästä säädetään ja päätetään kansallisella tasolla. Keskeiset eettiset periaatteet rajallisten resurssien jaossa ovat oikeuden mukaisuus ja tasavertaisuus. Kan salaisille on usein epäselvää, millaisin periaattein, erityises ti eettisin periaattein, rajallisia resursseja jaetaan. Suomessa tällaisten kritee rien ei tunnisteta yleisellä tasolla ohjaavan päätöksentekoa
Muutosten aikana palvelu järjestelmän kehittämistä ohjaavat prioriteetit saattavat muut tua. Tutkimuksissa on todettu, että ilmiöllä on yhteys hoitotuloksiin ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin. Lähtökohtana palvelujen kehittämiselle ovat esimerkiksi asiakas keskeisyys, kestävyys, osaaminen ja näyttöön perustuva toiminta. Asiantunteva päätök senteko tarkoittaa parhaan tieteellisen käytännön valintaa. 6. 21 Vanhustyö 5 • 2018 Vanhustyön keskusliiton materiaalia tapahtumarikkaasta 50-luvusta ryhmäja viriketoimintaan: Muistoissamme 50-luku selkokirja ohjaajan oppaineen 38€ Muistoissamme 50-luku kuvapakka ohjaajan oppaineen 25€ Kuvat löytyvät digitaalisina Vahvikkeen kuvapankista ja kirja Vahvikkeen Sanataide-laatikosta. Kun valitaan tehdä jotakin, jotain muuta jää tekemättä. Ilmiön eettisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi potilaan oikeuksien toteutumattomuus tai yksilön terveystilanteen heikkeneminen. Päinvastoin joillakin hoidoilla on todettu haittavaikutuksia. Toteutumatta jäävä hoito on yhteydessä jokapäiväiseen päätöksentekoon hoitotyössä. Onkin oleellista tulla tietoiseksi siitä, että yksittäisten hoitajien jokainen teko ja päätös sisältävät eettisen ulottuvuuden. Muutoksia tehtäessä oleellista on ylläpitää arvokes kustelua, joka ei saa rajoittua vain palvelun järjestämisvastuussa oleviin tahoihin vaan mukana on oltava myös poliittisia pää töksentekijöitä ja erityisesti palvelujen käyttäjiä, kansalaisia. Johtamisella, ammattitaidon ylläpitämisellä ja koulutuksella on mahdollista lisätä ymmärrystä eettisistä toimintatavoista ja priorisoinnin kriteereistä käytännön toiminnassa. www.vahvike.fi 25:38:COST Action RANCARE Eurooppalaisessa 33 maan COST Action RANCARE -verkostohankkeessa tarkastellaan toteutumatta jäävää hoitoa, joka liittyy hoitotyön resursseihin tai niiden suhteelliseen puutteeseen. Uudistuvassa suomalaisessa sosiaali ja terveydenhuollos sa tarvitaan eettistä keskustelua. Hankkeessa tarkastellaan 1) itse ilmiötä ja mahdollisuuksia tutkia sitä, 2) hoitotyön toimintoja, joiden avulla voitaisiin välttää hoidon jäämistä toteutumatta, 3) ilmiöön liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä 4) tarvittavaa koulutusta. Lisää COST Action RANCARE -hankkeesta Turun yliopisto sivuilla: utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/ older-individuals/rancare/Pages/home.aspx Julkisessa keskustelussa voidaan silti esittää epäilyjä esimer kiksi siitä, että ikä saattaisi olla keskeinen kriteeri hoidosta ja palvelusta päätettäessä. Yksilöiden hoidon tarpeen arviointiin perustuva kokonaisvaltainen hoitotyö voi jäädä toteuttamatta, huolehtimatta tai myöhästyä resurssien puutteen vuoksi. Tällöin on siis näyttöä siitä, että kaikki vaativat ja monimutkaisetkaan hoi dot eivät lisää yksilöiden hyvinvointia. Länsimainen terveydenhoito pe rustuu kuitenkin tieteellisellä tutkimuksella tuotettuun näyt töön, jolloin on saatettu osoittaa, että jotkut hoidot eivät lisää terveyshyötyä ikääntyneiden ihmisten osalta
Viranomaisella on olta va tarvittavista toimenpiteistä suunni telma. Man nerSuomen kunnista 127 eli 42 pro senttia vastasi niille osoitettuun kyse lyyn. 22 Kuntien yhdenvertaisuussuunnittelu Teksti: Minna Pietilä, tutkija, VTKL (Kuntaliiton Samalle viivalle -selvitykseen perustuen) Kuva: Bigstock Y hdenvertaisuuslain (1325/2014, 5 §) mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyt tävä tarvittaessa toimenpiteisiin sen edistämiseksi. Kunnissa toiminnallinen yhdenvertaisuus tarkoittaa asukkaiden tasa-arvoa esimerkiksi tarjottujen palvelujen ja toiminnan osalta. Jotta yhdenvertaisuus etenisi myös käytän nössä, sen pitäisi olla mukana kunnan kaikessa toiminnassa. Kuntaliitto selvitti vuonna 2017 kuntien toiminnallista yhdenvertai suustyötä kartoittamalla niiden yhden vertaisuussuunnittelua kuntien edusta jille suunnatulla kyselyllä ja haastatte luilla. Suunnitel man tekemättömyyden syinä mainittiin kiire ja resurssipula. Yhdenvertaisuus on moniulotteinen käsite, joka kuuluu hyvän hallinnon periaatteisiin. Yhdenvertaisuus työn lähtökohtana on, että kuntalais ten moninaisuus otetaan huomioon esi merkiksi palvelujen fyysisessä ja sosiaa lisessa esteettömyydessä, saatavuudes sa ja kattavuudessa sekä osallistumis mahdollisuuksissa. Yhdenvertaisuustyö on kunnissa hyvin eri vaiheissa Kunta mahdollistaa asukkaiden tasa arvoa ja yhdenvertaisuutta ihmisiä lä himpänä olevana hallintotasona. Kuntaliitossa on selvitetty ja kehitetty kuntien toiminnallista yhdenvertaisuussuunnittelua syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Selvityksessä tarkasteltiin myös pienehköä otosta suunnitelmista. Kuntaliiton selvityksen perusteella yhdenvertaisuustyö on kunnissa hyvin eri vaiheissa. Reilussa kolmanneksessa niistä oli tehty toiminnallinen yhdenvertaisuus suunnitelma ja vajaassa neljänneksessä sen tekeminen oli kesken. Jos näissä on jon kin väestö ryhmän kohdalla puutteita, tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä. Edistämistoimenpiteiden on ol tava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia, kun otetaan huomi oon viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet. Joissakin – usein pienis sä – kunnissa teemaa on vasta herätty pohtimaan, vaikka myös pienemmis sä kunnissa on yhdenvertaisuustyötä
Toisaalta näitä ryhmiä on myös kuultu eniten. Näistä syrjinnän vaarassa olevista ryhmistä ovat kunnan yhdenvertaisuus suunnitelman teossa yleisimmin muka na juuri ikääntyneet ja vammaiset ihmi set esimerkiksi vanhus ja vammaisneu vostojen kautta sekä lapset ja nuoret esi merkiksi nuorisovaltuustojen kautta. Niissä perätään usein erikseen ikäihmisten huomiointia. Yhdenvertaisuus tarkoittaa hyvää arkea Kuntaliiton selvityksen mukaan kun nissa tarvittaisiin toimenpiteitä etenkin palvelujen saavutettavuuden varmista miseksi. Iäkkyys on yksi syrjinnän syy Kunnat saavat yhdenvertaisuustilantees taan tietoa muun muassa eri väestöryh mien kuulemisella. Yhdenvertaisuu den edistämisen tulisi olla osa yhteis kunnan rakenteita ja jokapäiväistä toi mintaa. Muu toin vaarana on yhdenvertaisuutta edis tävän toiminnan yksipuolisuus. Myös kuntalaisten omat suorat yhdenvertai suuteen liittyvät yhteydenotot koskevat ennen kaikkea palvelujen järjestämistä ja esteettömyyttä. Suunnitelmien perusteella suu rin tarve yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin näyttäisi siis olevan ikääntyneillä ja vammaisilla ihmisillä, ja tällaisia toimenpiteitä myös mainitaan runsaimmin. Erityisen ajankohtaisena asia na pidetään kuntalaisten yhdenvertai suutta digitaalisissa palveluissa. 6. Samoin yhdenvertaisuussuunnitel man tavoitteita voidaan arvioida osana kunnan hyvinvointikertomusta. Esimerkiksi työyhteisöt voivat pohtia kokouksissaan, kehityskeskus teluissaan ja henkilöstön perehdyttä misessä, mitä yhdenvertaisuus tarkoit taa heidän työssään. 23 Vanhustyö 5 • 2018 ó Lisää aiheesta: Tiedote Kuntaliiton selvityksestä: https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/ 2018/kuntien-yhdenvertaisuussuunnitelmat-nostavat-esiin-kuntalaisten-moninaisuuden Samalle viivalle – Havaintoja kuntien yhdenvertaisuustyöstä -selvitys: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/180314_ tiedoteliite_1907Yhdenvertaisuusjulkaisu_nro2_2018.pdf paljon tehneitä. Kunnissa on havaittu yhdenvertaisuustyön hyödyiksi esimer kiksi, että suunnittelu tekee näkyväksi kuntalaisten moninaisuutta sekä auttaa tarkastelemaan omia toimintamalleja, tunnistamaan syrjiviä rakenteita ja löy tämään palvelujen aukkopaikkoja. Osallisuus tuo heidät mukaan toimin nan suunnitteluun ja mahdollistaa pa lautteen antamisen. Yhdenvertaisuustyössä on kyse en nen kaikkea siitä, miten suhtaudumme kanssaihmisiimme. Isoissa kaupungeissa ol laan useammin jo pitkällä eri toimialojen yhdenvertaisuustyössä. Kuntien työntekijät kokevat yhden vertaisuustyön haasteeksi sisältöjen laajuuden, jos suunnitelmaan kirjataan kaikki kohderyhmät ja palvelualueet ikään kuin toimenpidelistaksi. Yhdenvertai suus on käytännössä sitä, että jokainen voi elää arkeaan sujuvasti ja turvallisesti sekä oikeuksiltaan tasavertaisena yhtei sön jäsenenä. Kuntaliiton selvityk sen mukaan yleisimmin on kuultu lapsia ja nuoria (43 % vastanneista kunnista) ja seuraavaksi eniten ikäihmisiä ja vam maisia ihmisiä (molempia 40 % vastan neista). Niissä on mui ta kuntia enemmän suunnittelun ja ke hittämisen resursseja sekä monimuo toisempi väestö. Suunni telman halutaan olevan ennen kaikkea keino jäsentää ja selkeyttää yhdenver taisuustyötä. Vaikka yhdenvertaisuustyön pai nopisteet vaihtelevat kunnittain, suun nitelmissa näkyvät syrjintäperusteista varsinkin vammaisuus ja iäkkyys se kä isoissa kaupungeissa myös etninen Kuntaliiton Samalle viivalle -selvityksen (s. Jos henkilöstöllä on hyvä tuntemus yhdenvertaisuuden edistämisen velvoitteista ja syrjintäkiel losta, tämä heijastuu myönteisesti myös suoraan asiakassuhteisiin. 11) mukaan yhdenvertaisuustyö • auttaa tarkastelemaan omia toimintamalleja ja tunnistamaan syrjiviä rakenteita • toimii laatutyökaluna kehitettäessä perusja kohdennettuja palveluja sekä kumppanuuksia • luo perustan yhdenvertaisuuteen perustavalle johtoja esimiestyölle • helpottaa eri väestöryhmien tarpeiden tunnistamista • toimii osallistamisen välineenä • rohkaisee toimimaan, jos kohtaa tai havaitsee syrjintää • on läpäisevänä ajatuksena kaikessa toiminnassa; tämän onnistuminen edellyttää tukea johdolta ja lähiesimiehiltä tausta. Selvästi vähemmän on kuul tu maahanmuuttajataustaisia ihmisiä (23 %), seksuaalivähemmistöjä (20 %), sukupuolivähemmistöjä (17 %), roma neja (11 %), uskonnollisia ja vakaumuk sellisia ryhmiä (9 %) sekä saamelaisia (6 %). Resurssien käytön järke vöittämiseksi tasaarvo ja yhdenvertai suussuunnitelmat voidaan myös yhdis tää. Yhdenvertaisuus työssä tarvittaisiinkin selvästi nykyistä enemmän kaikkien syrjinnän vaarassa olevien ryhmien kuulemista ja osallista mista suunnitelmien tekemiseen. Pal velujen kattavuus ja esteettömyys takaa vat kuntalaisten yhdenvertaista asemaa
Sertifioin nilla luodaan turvallisempi tila kaikille asiakkaille sekä henkilöstölle. Sertifioitava organisaatio sitoutuu edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa arvoa kaikessa toiminnassaan. ja osallisuutta sotepalveluissa. Työyhtei söihin laaditaan myös yksilölliset toi mintasuunnitelmat, joihin kirjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet moninaisuuden huomioimiseksi ja edis tämiseksi. Kouluttaminen, vaikuttamistyö sekä sateenkaarisenioreiden vertaistoimin ta muodostavat Setan seniorityön kes keisen sisällön. Erityisesti homo seksuaalisuuden kriminalisointi ja trans vestisuuden luokittelu mielisairaudeksi on saanut monen salaamaan oman iden titeettinsä. Suomen sateenkaari historia on lainsäädännön kautta vaikut tanut monen elämään. Setan seniorityö lisää opiskelijoiden ja ammattilaisten tietoa ikääntyvistä sukupuolija seksuaalivähemmistöistä. Sertifiointiprosessi muodostuu or ganisaatioiden koulutuksesta, yhdenver taisuus ja tasaarvosuunnitelmien toi meenpanemisesta sekä niin sanotun ser tifikaattitiimin tapaamisista. Hen kilöstön moninaisuusosaaminen aut taa ymmärtämään asiakaskunnan tar peita nykyistä paremmin. Sateenkaarisenioreiden elä mäntarinat tulevat esiin koulutuksissa, minkä lisäksi he osallistuvat aktiivises ti toiminnan kehittämiseen. Sertifioinnilla varmistetaan palveluiden laatu Tämän vuoden alusta seniorityö on ke hittänyt sateenkaarisertifiointia, jonka tavoitteena on edistää sateenkaariseni oreiden yhdenvertaisuutta, tasaarvoa Voit lukea lisää Setan seniorityöstä sekä sateenkaarisertifioinnista Setan uudistuneilta nettisivuilta osoitteessa https://seniorit.seta.fi/. Kohderyhmän näkyväksi tekeminen parantaa niin sanottujen sateenkaarisenioreiden hyvinvointia. Sote-palveluissa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voidaan edistää sateenkaarisertifioinnilla, jota pilotoidaan Helsingissä syksyllä 2018. Setan seniorityön tavoitteena on li sätä tietoa sukupuolen ja seksuaali sen suuntautumisen moninaisuudesta erityisesti ikääntymisen näkökulmas ta. S ateenkaariseniorit eli sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuulu vat ikäihmiset ovat yhä melko nä kymätön ryhmä ikääntyneille suunna tuissa palveluissa. Vuosittain tuhannet opiskelijat ja ammattilaiset kehittävät moninaisuus osaamistaan seniorityön koulutuksis sa ympäri Suomea sekä suomeksi että ruotsiksi. Sertifioinnin avulla pyritään myös lisäämään avoin ta ja rakentavaa keskustelua työyhtei söissä. Sertifi ointia pilotoidaan parhaillaan kahdessa Helsingin kaupungin palvelukeskukses sa, Kampissa ja Kinaporissa. 24 VANHUSTYÖN HELMIÄ Teksti: Aleksina Tikkinen, seniorityön projektityöntekijä, Seta ry Kuvat: Eliisa Alatalo, Seta ry ja Seta ry Mitä on sateenkaarisertifiointi. Yksinäisyys, kariutuneet lä heissuhteet sekä mielenterveys ja päih deongelmat koskettavat monia sateen kaarisenioreita. Mahdolliseen syrjintään puutu taan välittömästi, ja sensitiivisyys nä kyy organisaatioiden viestinnässä, ku ten lomakkeissa ja esitteissä. Aleksina Tikkinen toimii Setan seniorityön projektityöntekijänä. 6 Setan seniorityö osallistuu vuosittaiseen Helsinki Pride -tapahtumaan omalla seniorirekalla.
Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös si tä, että palvelut ovat helposti saavutetta vissa, riippumatta siitä missä päin asuu. Elinympäristö voi tukea muistisairaiden elämää erilaisilla kuvaopasteilla ja avustavilla välineillä. Hänelle kerrotaan palveluista ja opastetaan va litsemaan sopivin vaihtoehto. lääkä riin pääsy, kotihoidon palvelut, omais hoidontukipalkkiot ja myös osittain asiakasmaksut vaihtelevat kunnittain. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhdenvertaisuus ei merkitse täydellistä tasaarvoa. Kun uusia asuinalueita rakennetaan tai vanhoja kunnostetaan, tulisi huomioida ikäihmisten tarpeet kutsumalla mukaan suunnitteluun kokemusasiantuntijoita esim. 6 Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa sotessa?. 25 Vanhustyö 5 • 2018 Vanhustyön johtajat Teksti: Pirjo Rehula, muutosagentti, Satakunta, I&O Kärkihanke Kuva: Reijo Rehula Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Aina läh detään liikkeelle ihmisestä, hänen voi mavaroistaan ja tarpeistaan. Yhdenvertaisuus näkyy siinä, että asiakkaasta on tullut kumppani, ei pal velun kohde. Tulevassa sotejärjestelmässä asiakas on ”kunin gas”. Saavutettavuus tarkoittaa myös osallis tumista palveluiden valintaan ja mah dollisuutta käyttää sähköisiä palvelui ta. Yhdenvertai suuslaki tuli voimaan 2015. Vanhenevassa yhteiskunnassamme on erittäin tärkeää huomioida muisti sairaiden yhdenvertaisuus. Tämä tarkoittaa myös epäkohtien esiin nostamista ja niiden korjaamista. Jos kohtelisimme toisia yhdenvertaises ti, niin syrjäytyminen vähenisi. järjestämällä kansalaisraateja. Oikeuden mukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saa vaikuttaa ih misten mahdollisuuksiin päästä kou lutukseen, saada työtä ja erilaisia pal veluja. Meistä jokainen voi edis tää omalla toiminnallaan yhdenvertai suuden toteutumista. Tällä hetkellä kunnissa on erilaisia sotepalveluita, esim. Yhdenvertaisuus merkitsee yhtäläisiä mahdollisuuksia, mikä tar koittaa, että toinen ihminen voi tarvita enemmän tukea kuin toinen. Tärkeintä on kuul la ihmistä ja hänen toiveitaan. Tällä hetkellä näin ei ole, mutta hal lituksen kärkihankkeessa on tavoittee na ikäihmisten yhdenvertaiset palvelut. Helppo yhteydenotto voi tapahtua pu helimella, tapaamisella, kirjeellä tai säh köisillä välineillä. Ihmisen kohtaamisessa on tärkeintä toisen ihmisen arvostaminen, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Yhdenvertaisuus on oikeudenmu kaista kohtelua. Valtuutetun teh tävänä on Suomen kansainvälisten ih misoikeusvelvoitteiden noudattamisen ja kansallisen lainsäädännön toimivuu den seuranta. Yhdenvertaisuus on jokaisen ihmisen perus ja ihmisoikeus. Suomessa on yhden vertaisuuslaki ja yhdenvertaisuusval tuutettu Kirsi Pimiä. S oteuudistuksessa puhutaan pal jon yhdenvertaisuudesta ja tasa arvosta. Tämä tar koittaa sitä, että heidät kohdataan ak tiivisina toimijoina
Ikääntyneiden varallisuus on kasvanut yhteiskunnassa, mikä osaltaan altistaa taloudelliselle kaltoinkohtelulle. Hyväksikäytön monet muodot Ikääntyneitä ihmisiä käytetään talou dellisesti hyväksi monin tavoin. Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hankkeella lisätään eläkeläisten ja ikääntyneiden tietämystä talou dellisen kaltoinkohtelun ilmenemismuodoista ja niiden torjunnasta. Merkittävä osuus ikääntyneisiin kohdistuvista taloudellisista hyväksikäyttötilanteista jää kuitenkin piiloon. Myös riippuvuus tekijästä voi estää rikoksen esiintuonnin. Hyväk sikäyttö ilmenee mm. S uurin riski joutua taloudellisen hyväksikäytön uhriksi on niil lä, jotka tarvitsevat apua raha asioidensa hoitamisessa tai jotka eivät ole koskaan niitä hoitaneet itsenäisesti. Ikääntyneille on myös toimi tettu väärennettyjä laskuja. rahan tai omai suuden anastamisena, haltuunottona tai väärinkäyttönä ilman ikääntyneen lu paa. Ikääntyviin kohdistuvien petosrikosten määrä on kasvanut huimasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tekijää suojellaan eten kin, jos hän on sukulainen tai lähei nen. Myös ne, joilla toimintakyky on alentu nut vamman tai sairauden johdosta ovat erityisessä riskiryhmässä. Taloudellisen hyväksikäytön muo toja ovat myös uhkailu, pakottaminen, painostaminen tai harhauttaminen, joil la pyritään saamaan ikääntynyt henkilö myymään tai luovuttamaan omaisuut taan, laatimaan valtakirja iäkkään henki lön omaisuuden hoitamiseksi tai allekir joittamaan testamentti vastoin iäkkään henkilön etua. Ikääntynei siin kohdistuvaa taloudellista huijausta ilmenee esimerkiksi erilaisena ”pakko myyntinä”, kuten puhelinmyynnin epä eettisinä muotoina (esim. Taloudelliseen hyväksikäyttöön ku ten muuhunkin hyväksikäyttöön liittyy paljon häpeää. Taloudellista hyväksikäyttöä ei ai na mielletä tai ymmärretä kaltoinkoh teluksi. Myös painostamista en nakkoperinnön, lainan tai lahjan anta miseen esiintyy. tilausansat) tai tarpeettomien tuotteiden tai palveluiden 26. Muistisai raudet tai psyykkiset oireet voivat estää petoksen selvittämisen tai esiintulon. Riippuvuus muista, yksinäisyys ja yksin asuminen lisäävät riskiä. Teksti: Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja, Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry, Kuvat: Marita Lipsanen ja Suvanto ry Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hanke torjuu ikääntyneiden taloudellista kaltoinkohtelua Ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun arvioidaan lisääntyvän entisestään väestön ikääntymisen myötä. Ikääntynyt saatetaan viedä arvioitavaksi muulle kuin omalle lääkärille tavoitteena pääsy edunvalvo jaksi jne
katu mainontaa, tv tai radiomainontaa, sei näjulisteita sekä sosiaalisen median vi deotietoiskuja. Koulutuskierros toteutetaan suurimmille paikkakunnille ja pop up tyyppisiä pienempiä tilaisuuksia järjes tetään muilla paikkakunnilla. Kohdatessasi taloudellista hyväksikäyttöä, hae rohkeasti apua tilanteeseesi. Huijari voi myös esiintyä kotihoi don tai ateriapalvelun työntekijänä. Mummonmarkan vartijat -hanke tiedottaa ja kouluttaa Ikääntyneisiin kohdistuvaan rikolli suuteen liittyy erityispiirteitä, min kä vuoksi tämän ehkäisy vaatii myös omanlaisia erityistoimia ja erityishuo miota, joihin lokakuussa aloittanut Turvallisen vanhuuden puolesta – Su vanto ry:n Mummonmarkan vartijat hanke vahvasti tarttuu. Tässä hyödynnetään re surssien sallimalla tavalla esim. Tavoitteena on ikääntyneiden talou dellisen kaltoinkohtelun torjunta tiedot tamisen, kouluttamisen ja opaslehtis ten avulla. Yhteistyökumppanit hankkeessa ovat Vanhustyön keskusliitto ry, Kuluttajaliitto ry, Takuusäätiö, Fingeroos-säätiö (Turun seutu), Eläkeläisjärjestöt: EKL, Eläkeliitto ja Kansallinen senioriliitto sekä Poliisihallitus ja Rikostorjuntaneuvosto. pankki ja verottaja) huijaamiksi on joutunut yhä useampi. Mo nen toimijan voimavarat yhdistämällä saadaan enemmän aikaan. Tärkeä osa hanketta on viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuus, jolla pyri tään saamaan ilmiö näkyväksi myös suu relle yleisölle. Kotiin tulevat huijarit voi vat esiintyä viranomaisina, haastattelijoi na tai esimerkiksi sähkölaitoksen edus tajina. Ikääntynei tä on huijattu mm. Nettirikollisuus uutena uhkana Nettirikoksia kohdistuu iäkkäisiin yhä enemmän, kun ikääntyneiden interne tin käyttö lisääntyy. Tällä het kellä mikään muu taho ei koordinoi tai vastaa teeman kokonaisuudesta. Netti rakkaushuijaus on järjestäytynyttä rikol lisuutta ja ammattitaitoisesti toteutettua. Vi ranomaisia jäljittelevien yhteydenottojen (esim. Hankkeessa yhdistetään uudella ta valla poliisityön ja vanhustyön osaami nen taloudellisen kaltoinkohtelun eh käisemiseksi. Yhteistyötä tehdään mm. Ihmisen perustarpeita käytetään myös hyväksi, kuten vuorovaikutuksen, rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta. Auervaara ilmiötäkin esiintyy: iäk kään elämänkumppaniksi saattaa löytyä vaikeassa elämäntilanteessa oleva nuori ihminen, joka häikäilemättömästi elää toisen kustannuksella. Ikääntyneet hen kilöt saattavat tulla helpommin huija tuksi, koska he ovat usein kokematto mampia ja epävarmempia netin käyt täjiä kuin nuoremmat ikäpolvet. Hankkeen puitteissa yhdistetään teeman ympärillä toimivien tahojen jo olemassa oleva osaaminen ja lisä tään yhteistyötä. Valepoliisirikoksis ta ja muista valevirkamiesrikoksista on syntynyt Suomeen vakava ongelma. Joskus myös ammattihenkilötkin saattavat hyödyntää asiakkaansa heikkoa asemaa ja huijata häntä tai anastaa häneltä omaisuutta, lääkkeitä tai varoja. Rakkauden toivossa useampi iä käs ihminen on lähettänyt mittavia sum mia ulkomaalaisille ”rakkailleen”. Vanhustyön keskusliiton vanhuu teen varautumiseen keskittyvän Van heneminen.fiverkoston kanssa. 6. 27 Vanhustyö 5 • 2018 myyntinä, kuten turhat kotiremontit ja tarpeettomat vakuutukset. isoäitihuijaukset ovat lisäänty neet, joissa soittaja esiintyy ikääntyneen sukulaisena. Hankkeessa käytetään osallista via työmuotoja ja toiminta lähtee eläke läisten ja ikääntyneiden tarpeista ja nä kökulmista. Tiedote Ikääntyneisiin kohdistuvasta taloudellisesta hyväksikäytöstä www.suvantory.fi Hankkeessa koulutetaan eläkeläisis tä ja ikääntyneistä talouslähettiläitä van husneuvostoihin ja eläkeläisjärjestöihin, jotka vievät viestiä eteenpäin omalla alu eellaan. Hanke on osa STEA:n rahoittamaa 3,5 vuotista Elämänote -avustusohjelmaa, jota koordinoivat Vanhusja lähimmäispalvelun liitto sekä Ikäinstituutti. ó Lue lisää ikääntyneisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta: https://www.duodecimlehti.fi/duo14508 Kotona asuviin ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja väkivalta Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(18):1797-802 Minna-Liisa Luoma, Piia Tiilikallio ja Päivi Helakallio Käykö joku kukkarollasi. sijoitustoimintaan liittyen, heiltä on viety salasanoja sekä pankkitunnuksia urkkimalla tai he ovat joutuneet ryöstön kohteeksi mm. Sa moin ns. ka turyöstäjien taholta
Tiuk kojen palveluihin sisäänpääsykriteerien. Tulosten mukaan yhdenvertaisuus on valintamalleissa uhattuna erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin kunnilla/ kuntayhtymillä voi olla käytössään eri laisia valintamalleja tai saman mallin sovelluksia. Markkinaehtoisen toiminnan vahvistumisen pelätään vai keuttavan uudistuksen muiden tavoit teiden, erityisesti yhdenvertaisuuden, toteutumista. Setelin arvo asetetaan matalaksi, jos sen käyttöönoton päämotiivina kunnas sa on kustannusten säästäminen. Mikäli pienituloinen ihminen valitsee setelin, hänen valinnanmahdollisuutensa voi rajautua edullisimpaan tuottajaan tai ol la vain välivaihe kunnallisen kotihoidon Palvelusetelillä toteutettava valinnanvapaus kotihoidossa Käsittelin väitöstutkimuksessani iäkkäi den palvelusetelinkäyttäjien valinnan vapautta säännöllisessä kotihoidossa. Perustuslaki turvaa kansalaisten yhdenvertaista asemaa, ja vanhuspalvelulain mukaan palvelut on järjestettävä kunnan ikääntyneen väestön saataville yhdenvertaisesti. vuoksi ihmisen on ensin "myytävä" it sensä haavoittuvana avuntarvitsija na ja sitten täysivaltaisena kuluttajana saadakseen palvelusetelin. Mikäli asiakkaalla on palvelusetelin käytössä ongelmia esimerkiksi muisti pulmien vuoksi, eikä auttavia omaisia, seteliä ei myönnetä. Tietoja pal veluntuottajista on saatavissa niukas ti ja tuottajien vertailu on siksi hanka laa. Soteuu distukseen liittyvissä keskusteluissa se on kuitenkin kaventunut tarkoittamaan lähinnä palveluntuottajan tai tuotan topaikan valintaa. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, ettei asiakkaan palvelujen saanti saa riippua esimerkiksi sukupuolesta, asuinalueesta, varallisuudesta, terveydentilasta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai iästä. Yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus Teksti: Kirsi Kuusinen-James, johtaja, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Kuva: Bigstock Yhdenvertaisuus ja siihen kytkeytyvä hyvinvointija terveyserojen kaventaminen ovat sekä päättäjien että kansalaisten mielestä yksi sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Toiseksi ihmisten mahdollisuudet päästä julkisten palvelujen piiriin se kä tehdä valintoja ovat erilaisia. 28 V alinnanvapaus voidaan ymmär tää laajasti asiakkaan osallisuute na omissa palveluissaan. Alueet eroavat myös pal veluntuottajien määrältään
Asiakasseteli vai kuttaa soveltuvan hyvin esimerkiksi omaishoitajien vapaiden sekä vammais palvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Sen sijaan iäk käiden, runsaasti palveluja tarvitsevien ihmisten voimavarat budjetin käyttöön voivat olla riittämättömät. Palvelusetelit ovat käytös sä eri tavoin eri kunnissa ja palveluissa. Maakunta voi lisäksi päättää sete lin käytöstä muissakin palveluissa. 29 asiakkuuteen palvelutarpeiden kasvaes sa. Va linnanvapauden myötä palvelurakenne pirstaloituu ja maakunnissa tarvitaan toimivat tietojärjestelmät sekä uuden laisia työkaluja palvelujen yhteen so vittamiseksi. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti eivät, ilman tuen järjestämistä sitä tarvitseville, täy sin poista ihmisten toimintakykyyn liit tyviä eriarvoisuustekijöitä. Koska asiakkaan maksama osuus olisi kaikilla tuottajilla sama, asiakas seteli lisäisi valintamahdollisuutta tu loista riippumatta. Järjestel mät myös muuttuvat ja esimerkiksi tut kimuskunnan palvelusetelijärjestelmää on kehitetty yhdenvertaisempaan suun taan mm. Asiakas ja potilaslakiluonnoksessa linjataan tuet tua päätöksentekoa ja tukihenkilön roo lia, mutta asian käsittely siirtynee seu raavalle hallitukselle. Asiakassetelin käyttöönotto vähen täisi alueiden välistä vaihtelua valinnan vapauden toteuttamisessa. 020 743 2010 myynti@cibeslift.fi www.cibeslift.fi Liiku turvallisemmin kotona! Vanhustyö 5 • 2018 Asiakasseteli lisäisi valintamahdollisuutta tuloista riippumatta.. 6 Helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä KOTIHISSI Puh. Lisätieto palveluntuotta jista ja tuki valinnoille eivät silti vah vista osallisuutta, jos asiakas ei ole haa voittuva tai tietoa vailla oleva hapuileva kuluttaja, vaan haluton kuluttaja, jolla ei ole kiinnostusta tarjolla olevan valin nanvapauden käyttämiseen. Toteutuessaan asiakasseteli ja hen kilökohtainen budjetti synnyttävät uu denlaisia markkinoita. Jää nähtäväksi, kuka markkinoita ohjaa ja miten palve luntarvitsijat pystyvät tekemään hyviä valintoja sekä taloudellisesti että omien palvelutarpeidensa näkökulmasta. Maakunnil le jää kuitenkin edelleen mahdollisuus harkita, mitä muita kuin lakisääteisiä palveluita tuotetaan asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla. Yhdenvertaisuuden vahvistaminen soteuudistuksessa Valinnanvapauslakiesityksen mukaan asiakasseteli korvaa nykyisen kunnan myöntämän palvelusetelin. Tutkimustulosteni mukaan käynnis sä olikin eriytyminen vähemmän apua tarvitseviin tai parempituloisiin palve lusetelikäyttäjiin ja runsaasti palvelu ja tarvitseviin kunnallisiin asiak kaisiin. korottamalla setelin arvoa. Myös henkilökoh tainen budjetti toimii kansainvälisten kokemusten mukaan suhteellisen hy vin vammaispalveluissa. Valinnanvapaus laa jenisi myös julkisten palveluiden sisäl lä, sillä asiakas voisi valita minkä tahan sa maakunnan liikelaitoksen palvelut. Maakunnan liikelaitoksen olisi tarjottava asiakasseteli eräissä sosiaalihuollon palveluissa, joita ovat osa sosiaalisen kuntoutuksen palve luista, kotipalvelu, kotihoito, asumispal velut ja vammaisten henkilöiden työtoi minta. Erilaiset palvelumarkkinat ja niiden ohjaaminen Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus ta perustellaan Suomessa taloudellisen kestävyyden lisäksi sillä, että myös kun nallisten palvelujen järjestämisvastuun aikana ihmisten yhdenvertaisuus on ol lut uhattuna. Setelien vaikutuksia asiakkaiden yhden vertaisuuteen arvioitaessa on siksi kat sottava tarkemmin, kenen näkökulmas ta järjestelmä on rakennettu ja miten palvelun rahoittamisvastuu jakautuu järjestäjän ja asiakkaan välillä. Asiakas voisi valita palveluntuottajan ja sote keskuksen koko Suomen alueelta, mikä lieventää alueiden erilaisen palvelutar jonnan merkitystä
Servicehus stiftelsen i Sibbo fick mycket positiv respons av seniorerna som deltog i programmet och av alla parter som med verkade för att genomföra programmet. Det sociokulturella perspektivet fo kuserar på att se individen i grupper och i sociala sammanhang. Då tog vi även i beaktande Centralförbundet för de gamlas väl rf:s utsedda tema, Generationerna tillsam mans, och Finlands 100års jubileumsår som var aktuellt år 2017. Social delaktighet är därför att eftersträva och på så vis mot arbeta ensamheten. Målet var att skapa delaktighet för se niorerna genom att skapa utrymme och situationer för kommunikation i socia la situationer och grupper. Seniorer är värda en guldkant på vardagen!. Under De gamlas vecka ha de seniorerna i Sibbo möjlighet att del ta i bland annat frågesport, pysselstun der tillsammans med förskolebarn, mu sikgrupper, kaffestugor, sinnesrum och olika sinnesupplevelser, högläsning, te magrupper, bingospel, allsång och dans till levande musik, stolgymnastik, ute vistelse i grupp, rikshaåkturer, bakning tillsammans med barn, minnesupple velser med hjälp av fotografier osv. 30 TOIMINTATONNI Text: Emelie Hindsberg-Lipponen, Socialkoordinator, Servicehusstiftelsen i Sibbo Bilder: Jens Östbye F ör att skapa innehåll i livet och en meningsfull vardag ordnar Service husstiftelsen i Sibbo aktiviteter och olika sorters program för äldre männis kor. Sociokulturell verksamhet strävar efter att förbättra vardagen genom att fokusera på de äld res styrkor och resurser samt genom att skapa förutsättningar för delaktighet i en större gemenskap. Ak tiviteterna ordnades avsiktligen både inom och utomhus. Känslan av ensamhet hos äldre är alltför vanlig idag. Vi på Servicehusstiftelsen i Sibbo är Tack vare ”aktivitetsstöd” som Centralförbundet för De gamlas väl rf beviljade Servicehusstiftelsen i Sibbo våren 2017 kunde vi bjuda på en händelserik och givande temavecka för seniorer bosatta i Sibbo. På basis av dessa tankar utarbetade vi ett program för seniorer i Sibbo som verkställdes under De gamlas vecka 2017. Därför ser vi att det även är viktigt att ordna aktiviteter som bibehål ler en aktiv livsstil och rörelseförmågan så långt det går. Temat för de gamlas vecka år 2017 var ”Generationerna tillsammans” och hade godkänts som en del av programmet för Finlands 100-årsjubileum. Veckan gav en bekräftelse på hur vik tig den socio kulturella verksamheten är för seniorer och att den är värd att satsa på. En annan stor utma ning bland äldre är nedsatt fysisk rörel seförmåga. Servicehusstiftelsen i Sibbo sträva de efter att få seniorerna att ta del av en aktiv livsstil i olika sociala gemenskaper. Programmet var öppet för al la seniorer i Sibbo och information om programmet gavs på offentliga platser, i lokala tidningar och på invånarnas an slagstavlor. Programmet genomfördes på Servicehusstiftelsen i Sibbos servicehus, Servicehuset Linda i Söderkulla och Servicehuset Elsie i Nickby. Servicehusstiftelsen i Sibbo ser sam arbete med olika skolor, daghem, orga nisationer, föreningar och Sibbo kom mun som mycket betydelsefullt. Seniorerna ska få en känsla av att de uppskattas och att de blir sedda, hörda och bekräftade. Tack vare fint samarbete med frivilliga Linda och Elsievänner, Landsängens daghem, vårdare på servicehusen, socionomstu derande från yrkeshögs kolan Arcada, socionomstuderande från yrkeshög skolan Diak, närvårdarstuderande från yrkesinstitutet Prakticum, Sibbo kom mun och Centralförbundet för de gam las väl rf lyckades vi förverkliga en oför glömlig De gamlas vecka. Bidraget användes till att förverkliga det planerade programmet som skulle verkställas under den nationella gamlas vecka som uppmärksammades 1–8.10.2017. Målet är att akti vera seniorerna och stärka deras resur ser att fungera som aktiva aktörer i de ras eget liv. Olika aktiviteter och program resul terar i främjande av hälsa ur olika per spektiv
Bingospel och kaffestuga. www.sipoonpalvelutalosaatio.fi Text: Verksamhetsledare Veronica Fellman Seniorer och barn pysslar tillsammans. 6. Servicehusstiftelsen i Sibbo är långvarig medlem i Centralförbundet för de gamlas väl rf. Man kan be kanta sig med det sociokulturella pro grammet på Servicehusstiftelsen i Sib bos hemsidor. I Servicehuset Elsie finns servicebostäder och resurserade serviceboenden och i Seniorhuset Sofie finns servicebostäder. Servicehusstiftelsen i Sibbo idkar en omfattande sociokulturell verksamhet till invånarna inom stiftelsekoncernen och till seniorer i Sibbo både i egen regi och med hjälp av STEA-projektet Aktiva Sibboseniorer. Samtliga bostäder har byggts enligt invamått. Servicehuset Linda har servicebostäder samt stödda och resurserade serviceboenden. Temat är Finland 100 år. Konstverk skapas av seniorer. Stiftelsen inregistrerades 1.7.1991. huset Linda och Elsie. 31 Vanhustyö 5 • 2018 måna om att fortsätta utveckla och verkställa den sociokulturella verksam heten för seniorer som bor såväl utan för servicehusen och som på Service Servicehusstiftelsen i Sibbo sr instiftades genom en fullmäktigemotion av Rolf Björkell 5.1.1989. Till koncernen Servicehusstiftelsen i Sibbo hör Servicehuset Linda I och II (färdigt byggda 1994 och 1999) i Söderkulla samt Servicehuset Elsie (färdigt 2011) och Senior huset Sofie (färdigt 2014) i Nickby
Vaikka alueen kaupunki tai maaseu tumaisuus on samantapaisesti yhteydessä terveyteen ja hy vinvointiin eri puolilla maata, siinä on jonkin verran myös vaihtelua seudusta toiseen. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden ihmisten sepelvaltimotaudin esiintyvyys vaihtelee maakunnittain jopa 13 prosenttiyksikköä. Sosi aali ja terveysmenojen osuus kuntien kustannuksista vaihtelee peräti 30 prosenttiyksikköä eri puolilla Suomea. Palvelut ovat pitkälti siirtyneet keskuksiin, ja samankaltaisissakin elämäntilanteissa arki voi olla hyvin erilaista erityyppisissä ympäristöissä ja maan eri osissa. 32 Yhdenvertaisuus ja paikallisuus Yhdenvertaisuus tarkoittaa Suomen laeissa sitä, että ihmiset ovat samanarvoisia, ketään ei syrjitä ja perusoikeudet kuu luvat kaikille. Millaisia eroja ikääntyneiden suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksissa on kaupungeissa ja maaseudulla sekä eri maakunnissa?. Julkisen vallan tehtävä on turvata jokaiselle riittävät sosiaali ja terveyspalvelut sekä edistää väestön ter veyttä. Sosiaaliturvalla ihmisille turvataan riittävää toimeen Teksti: Minna Pietilä, tutkija, VTKL Kuva: iStock Ikääntyminen on erilaista eri alueilla tuloa ja huolenpitoa erilaisissa elämäntilanteissa. Ihmisellä on myös oikeus terveydentilansa edellyttämään hoitoon tervey denhuollon ”kulloistenkin voimavarojen rajoissa”, mikä jät tää lakiin tulkinnanvaraa. Samoin nii den ikäihmisten osuudessa on yhdeksän prosenttiyksikön ero, jotka kokevat arkitoimissaan vähintään suuria vaikeuksia. Valtaosa Suomen pinta-alasta on harvaan asuttua maaseutua, mutta suurin osa väestöstä asuu kaupungeissa lähialueineen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen Kansallisen terveys, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten mukaan suomalaisten kokemuksissa terveydestä ja toimintakyvystä, hyvinvoinnista, sosiaali ja terveyspalveluista sekä asuinym päristöstä on joitakin eroja, kun niitä tarkastellaan ihmisten iän sekä asuinpaikan kaupunki tai maaseutumaisuuden ja maakunnan mukaan. Ympäröivät olosuhteet vaikuttavat monin tavoin esimer kiksi ihmisen toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksiin. Ikääntyneitä (65 v.+) ihmisiä on kuitenkin suhteellisesti enemmän harvaan asutun maaseudun (31 %) kuin sisempien kaupunkialueiden (21 %) asukkaissa. Alueiden välillä on eroja myös sairastavuudessa sekä sosiaali ja terveyspalvelujen tarpeessa ja saatavuudessa
Yksin asuvien ikäihmisten osuus on kasvanut eniten Kainuun ja Lapin pienissä kunnissa. 6 Vanhustyön ammattilainen, tule yksin tai työyhteisösi kanssa päivittämään ammattitaitoasi, tapaamaan tuttuja ja nauttimaan tapahtumien tunnelmasta! Laadukasta kouLutusta eduLLisesti! TapahTuman hinTa on vain 59 € + alv. Maa kuntien välillä ei ole suuria eroja. Maaseudulla taas ikäihmisten taloudellinen ti lanne on hankalin mutta he käyttävät vähemmän alkoho lia ja ovat (harvalla maaseudulla) onnellisimpia sekä tyyty väisimpiä terveyskeskuspalveluihin. Ryhmät ja opiskelijat vieläkin edullisemmin! Hinta sisältää koulutukset, sähköiset materiaalit, näyttelyn ja iltapäiväkahvin. Peräti puolet harvaan asutun maaseudun 75 vuotta täyttäneistä pitää julkisia liiken neyhteyksiä huonoina, kun sisemmillä kaupunkialueilla tyy tymättömiä on vain noin kymmenesosa. Tällaisten tarkastelujen antama ’suuri kuva’ on hyvin yleisluontoinen, koska esimerkiksi sa maankin tilastolliseen kategoriaan kuuluvat asuinalueet ja niiden paikalliset kulttuurit eroavat toisistaan samoin kuin tietysti ihmiset yksilöinä. 33 Vanhustyö 5 • 2018 Eroja kansalaisten kokemuksissa Iäkkäimmillä ihmisillä on eniten terveyteen, sairastavuuteen ja asioilla käymiseen liittyviä hankaluuksia. Silti yksinäisyyttä koetaan iäkkäänä eniten Itä ja PohjoisSuomessa. Terveys, hyvinvointi ja elämänlaatu näyttäisivät siis olevan jossain määrin eri asioi ta kuin onnellisuus. Samoillakin alueilla elää saman ikäisiä ihmisiä hyvin erilaisissa tilanteissa. Eniten epäviihtyisyyttä asuinympäristöissä aiheuttaa liikenne. Outi Jolanki ja Marjaana Seppänen). Samoin heidän kokemuksensa elämänlaadustaan on muita heikompi. Ihmisten koke musten erojen ymmärtämiseksi tarvitaan käsitystä myös noista tilanteista sekä niiden merkityksestä ihmisten arjelle ja näkemyksille itsestään ja mahdollisuuksistaan, myös osa na asuinympäristöään. www. kehittyvavanhustyo.fi ilmoittaudu mukaan osoitteessa pohjo is-suo mi Ti 19.3.201 9 Oulun Kaupun ginteatt eri piRkan maa Ke 6.3.2019 Tamper e-talo helsin ki Ti 12.2.201 9 Finland ia-talo. Vanhenemisen paikallisuudesta on tehty Suomessa onneksi myös hyvää laadullista tutkimusta (esim. Suuria maakunnittaisia eroja on myös 55 vuotta täyttäneiden ihmisten kokemuksissa sosi aalipalvelujen sujuvuudesta (32 %) sekä koti ja muiden van huspalvelujen riittämättömyydestä (30 % ja 23 %). Suurissa tilastokyselyissä hahmotetaan erilaisten asioi den (kuten kokemusten) jakautumista koko väestössä, ikä ryhmissä ja asuinalueilla. Kau punkialueiden ikäihmiset ovat muita terveempiä ja hyvin voivempia mutta (sisemmillä kaupunkialueilla) harvimmin onnellisia. Valtaosa suomalaisista ikäihmisistäkin on tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin, erityisesti kaupunkilaiset. Maakunnittain lii kenteeseen tyytymättömien asukkaiden määrässä on enim millään 23 prosenttiyksikön ero. Maakun nalliset erot ovat pienimpiä samanikäisten kokemuksissa yk sinäisyydestä (6 %) ja onnellisuudesta (10 %) sekä luottamuk sessa terveyspalvelujen yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmu kaisuuteen (10 %)
34 Teksti: Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminnan Pohjois-Suomen ja Lapin alueohjaaja, VTKL Minna Partanen, Ystäväpiiri-toiminnan Itä-Suomen alueohjaaja, VTKL Kuvat: Minna Partanen, Satu Iljo Kun kylällä tullaan tutuiksi, tuntuvat pitkätkin välimatkat torppien välillä lyhyemmiltä Pohjois-Savon Kylät ry on pyöräyttänyt tänä syksynä käyntiin STEA:n Elämänote -avustusohjelman rahoittaman Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hankkeen (2018–2021), jossa halutaan etsiä ratkaisuja maaseudun ikäihmisten kokemaan yksinäisyyteen ja kiinnittää ikääntyviä kyläläisiä osaksi kyläyhteisöä. P ohjoisSavossa yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen on nostettu esiin maakunnallisen kehittämistyön paino pisteinä. Satu Iljo ja Merja Kaija iloitsevat hiljattain alkaneesta Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hankkeesta, jossa pyritään vähentämään maaseudulla asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. – Tiedämme, että kylillä asuu valtavasti iäkkäitä ihmisiä, kertoo ky läasiamies Merja Kaija PohjoisSavon Kylät ry:stä. Kotalahden kylällä asuvan Riitta Vuoren (vas.) pitkäaikainen haave omasta punaisesta torpasta pienessä maaseutukylässä toteutui seitsemän vuotta sitten. Yhteisö suojaa yksinäisyydeltä Kylissä on myös yksinäisyydeltä suojaa via tekijöitä. Kylien asukkaat eivät ole yhden vertaisessa asemassa suhteessa kau punkien ja taajamien tarjoamiin kyyti palveluihin. – Ikänsä maalla asuneet ihmiset ovat usein selviytyjiä, joiden arkea ku vaa eräänlainen pärjäämisen kulttuuri. Omasta talosta ja pihapiiristä huolehti minen voivat tutkitustikin tukea heidän toimintakykyään, Kotalahden kylällä asuva Riitta Vuori kertoo. Tämä on kulmakivi, johon hankkeessa pyrimme kehittämään rat kaisuja, pohtii Kaija. Marjo Pääkkö ja Minna Partanen. Maaseudulla paikasta toiseen siir tyminen ei myöskään aina ole helppoa. Ku va : M in na Pa rta ne n. Yksinäisyyttä koetaan myös kylissä: sen taustalla voivat olla pitkät etäisyy det talojen välillä, rajalliset kulkuyh teydet sekä turvaa antavien yhteisöjen kaventuminen. Omaiset saattavat asua kaukana ja muutokset toimintakyvyssä voivat estää kotikynnyksen ylittämi sen. – Pienten kyläyhteisöjen asukkaat tuntevat melko hyvin toisen sa, pitävät huolta sekä antavat ja saavat naapuriapua, Kaija iloitsee
Etsivän työn askelissa – Kotalahden kylä levittäytyy maantie teellisesti laajalle alueelle. Ku va : Sa tu Iljo. Kotalahdella pilotoidaan toimintaa Hankkeen yhtenä kohdekylänä on Lep pävirralla sijaitseva Kotalahti, joka on panostanut mm. – Kylätyöntekijän tuttuus ja pai kallinen asiantuntijuus ovat etuja, kun halutaan kohdata iäkkäitä ihmisiä. Kotalahdessa pilotoidaan tänä syk synä yksinäisyyttä vähentävää Ystävä piiriryhmätoimintaa sekä toteutetaan palvelupäiviä, joiden tavoitteena on mm. – Vanha kunnon puskaradio on edelleen mainio keino ihmisten tavoit tamiseen yhteisen asian äärelle, naurah taa Kaija. Usein etsivän vanhustyön kohderyhmänä ovat yksinäisyyttä kokevat iäkkäät ihmiset, joita pyritään löytämään ja ohjaamaan heitä hyödyttävien toimintojen tai palvelujen pariin. kyläkohteidensa kun nostamiseen. tuoda mielekkäitä sisältöjä iäk käiden arkeen sekä lisätä tietoa etäasi oinnista ja lähelle tuotavista palveluis ta. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiritoiminnan kokemusten mukaan etsivän työn lähtökohtia ovat tieto yksinäisyydestä, iäkkäiden ihmisten asiantuntijuus ja paikalliskulttuurin tuntemus. Kylätalon esteettömät tilat mahdollistavat myös iäkkäiden kyläläis ten osallistumisen. Maaseudulla välimatkat ja huonot kulkuyhteydet voivat eristää, kaupungeissa taas lähelläkin asuvien kasvottomuus voi aiheuttaa yksinäisyyden kokemuksia ja juurettomuutta. Yk sinäisyyttä kokevien kyläläisten löytä minen vaatii myös verkostoitumista mm. Iljon mukaan turvallisuuden tun netta omalla kylällä vahvistaa se, että tullaan tutuiksi ja tiedetään, ketä naa purissa asuu. 6 Lisätietoa: www.pohjois-savonkylat.fi Kotalahden kylä valittiin Pohjois-Savon vuoden kyläksi vuonna 2018. Olennaista on miettiä kullekin alueelle sopivia menetelmiä iäkkäiden ihmisten tavoittamiseen ja hyödyntää paikkakunnalla asuvien ihmisten asiantuntemusta: paikallistietoa, ideoita, verkostoja ja osaamista. On tärkeää kuunnella ja kohdata toinen kiireettä, sillä jo yksinäisyydestä puhuminen voi helpottaa, luoda toivoa ja tunteen, että joku ymmärtää. – Se, että ihminen saa ikääntyes sään touhuta mieliympäristössään tar vitsemiensa palvelujen turvin, tukee hyvinvointia ja turvallisuutta. Maa seudulla asuvilla on oikeus yhdenver taisiin palveluihin, painottaa hankkeen projektipäällikkö Satu Iljo. Myös eri sukupolvien kohtaaminen nähdään kylätoiminnassa tärkeänä. seurakunnan diakoniatyön sekä kunnan kotisairaanhoidon ja palve luohjauksen kanssa, Iljo kommentoi. Tällöin tieto yksinäisyyden kokemuksellisesta ja vaihtelevastakin luonteesta on keskeistä. Vanhustyö 5 • 2018 35 ETSIVÄ TYÖ – YKSINÄISYYDEN JA PAIKALLISKULTTUURIN YMMÄRTÄMISTÄ Etsivän vanhustyön kehittäminen iäkkäiden ihmisten tavoittamisen ja eri toimijoiden verkostoitumisen ympärillä on aktiivista. Torppien vä lissä on paljon peltoja, vettä ja metsää, mikä asettaa haasteensa etsivälle van hustyölle, kuvailee Riitta Vuori. Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön hankkeessa kehitetäänkin toiminta mallia, jossa hankkeen kyläpalveluoh jaaja Eeva Hyytinen ja paikallinen kylä työntekijä muodostavat kylään jalkau tuvan työparin. Tarve yhdessäoloon on tärkeää kaikkialla, ja etsivällä työllä on yhteisöjen luomisessa ja ylläpitämisessä oma tärkeä roolinsa. – Nyt kun puitteet ja tilat ovat kunnossa, on hyvä suunnata resursseja toiminnan tuottamiseen nii den sisälle, toteaa Kaija. Eri paikkakunnilla ja asuinalueilla on omat ominaispiirteensä, ja iäkkäiden tavoittaminen on isommissa kaupungeissa ja harvaan asutuissa kylissä erilaista. Näin uskalletaan ottaa tuttuun naapuriin yhteyttä tarpeen tullen. Diplomia Kotalahti-talolla esittelemässä Riitta Vuori ja kyläpalveluohjaaja Eeva Hyytinen. Yksinäisyyden kokemus on henkilökohtainen ja selviää parhaiten kysymällä siitä suoraan, lempeästi ja arvostavasti
Samasta rikokses ta tulee silloin sama tuomio, oli tekijä sitten kuka tahansa. Oletetaan, että minä joudun vankilaan ja saman tuomion saa kokenut konna. Ajatte lemme noiden sanojen, kuten tasaarvo, viittaavan johonkin sellaiseen asiaan, joka on tasaarvo. 6. 36 Kolumni Timo Airaksinen, professori emeritus, käytännöllinen filosofia, Helsingin yliopisto Kuva: Susan Airaksinen, Foto Airaksinen E i suuret sanat suuta halkaise, sanotaan. Toteutuuko tällainen yhdenvertaisuus, sitä on vaikea sanoa, mutta ihanteena ja arvona yhdenvertaisuus on olennainen. Me puhumme suurilla sa noilla ilman, että osaamme selittää niiden merkitystä. Amerikassa on ollut voimassa laki, jonka mukaan kolmannen rikoksen tuomio on aina elinkautinen Ihmisten yhdenvertaisuuden outo ongelma vankeus ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Mutta puhutaanpa tasaarvosta ja ihmisten yhdenvertaisuu desta, ja toteamme ettemme osaa selostaa sanojen merkitystä ja kuvailla niiden eroja. Tiedäm me mitä tuolit ja pöydät ovat ja miten ne eroavat toisistaan. Näin me teemme puhu essamme esimerkiksi tuolista ja pöydästä: oletamme sanojen takana olevan pöytiä ja tuoleja – ja niinhän se on. Toisaalta olisi kohtuutonta pakottaa vara kas väki kärsimään yhdenvertaisuuden nimissä. Tilannetta pahentaa tie tysti se, että varakkaat pystyvät ostamaan itselleen onnen eli paremman elämän. Ikääntyvät ja ikääntyneet saattavat olla yhdenvertaisia kes kenään, vaikka heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti eli kaikkia tasapuolisesti yhtä huonosti. Huomaamme, ettei ihmisten yhdenvertaisuus takaa oikeudenmukaista kohtelua. Tässä yhden vertaisuus lain edessä ei merkitse oikeudenmukaisuutta, jo ka edellyttää tuomioiden kohtuullisuutta. Toi set ovat vanhoja, työura jo takana ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa vähäinen, ainakin verrattuna työssä käyvään väkeen. Elämä on niin erilaista. Olisin melkein valmis väittämään, etteivät nämä kaksi ryhmää ole eivätkä voi olla yhdenvertaisia, niin erilaiset ovat niiden oikeudet, velvollisuudet ja tarpeet. Suuria sano ja ovat hyvyys, oikeudenmukaisuus, onnellisuus, isän maallisuus ja niin edelleen. Ylinopeussakot on suhteutettu palkkatuloihin, jol loin miljonääri maksaa tuhansia ja kymmeniätuhansia siinä kuin työtön maksaa kymppejä. Moni uskoo osaavansa, mutta kai killa on eri käsitys. Ilmeisesti minun rangaistukseni on paljon kovempi. Näin uskotaan yhdenvertai suuden toteutuvan. Oudoin kysymys koskee ikääntyneiden ja työssäkäyvän väestön suhdetta: mitä yhdenvertaisuus tässä tarkoittaa. Yhdenvertaisuus lienee alunperin juridinen termi eli kaik ki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hyvinvointi valtiossa ei tätä ongelmaa ole, koska verovaroin pystytään kompensoimaan vähäväkisten onni
Joskus kuolinilmoitusten lukemiseen liittyi jo pa pientä voitonriemua: tuokin meni ennen minua, vaik ka oli paljon nuorempi. Elä ja naura vielä kun voit. ”Niin se on, elät ker ran ja kuolet kerran. Yksi pitää sitä tilinteon hetkenä, toinen puhuu armollisesta ikiunesta. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU edistää vam maisten ja kaikkien muiden syrjinnän vaarassa olevien ryhmien asemaa ja valvoo nykyisin muun muassa ulko maalaisten maasta poistamista. Vähemmästäkin alkaa verenpaine kohota. VANHUSTYÖN opinnoissani tapasin rouvan, joka ke hotti ottamaan ilon irti elämästä siitä yksinkertaisesta syystä, että se on vielä mahdollista. Tällaisen miehenrahjuk sen yhdenvertaisuusongelmat eivät todennäköisesti si joitu tehtävälistan kärkeen. Meistä 55 vuotta täyttäneistä yli 80 prosenttia kokee tulleensa syrjityksi työnhaussa, vaikka eläkepäivät eivät häämötä näköpiirissä vielä herran aikoihin. Kuulostaa toimivalta reseptiltä. Suuri osa syrjinnästä jää piiloon, vaikka me vanhat jäärät olemme todellisuudessa erityisen haavoittuvia ja tarvitsisimme vuosi vuodelta enemmän sosiaali ja terveydenhuollon palveluja. Samalla viskaalilla on toki muutakin tekemistä. 6. Pakina Ari Liimatainen Piirros: Jii Roikonen Ari Liimatainen on vanhustyön ja viestinnän asiantuntija, jota jännittää nyt aamuisin, puhkeaako vanha marraskuunkaktus kukkaan. Carpe diem! Syys kuussa saimme suruviestin Eskolan äkillisestä poisme nosta. Eskola ei tutkinut muistokirjoituksia eläkepäiviä synkis tääkseen, vaan uteliaana ja etsien kiinnostavia keskuste lunaiheita. 37 Vanhustyö 5 • 2018 Vääjäämättömän yhdenvertaista IHMISIÄ ei saa syrjiä iän perusteella, mutta laki on niin kuin se luetaan. Kolmas tyytyy potkaisemaan tyhjää. Mukaan saat puupalttoon ja vähän rääsyjä”, hän totesi ilkikurinen hymy kasvoillaan. TIETOISUUTTA kuolemasta Antti Eskola kaavaili oman elämänsä loppuvuosien kannustimeksi. Itse asiassa yksittäiseen henkilöön iän perusteella kohdistuneesta negatiivisesta kohtelusta ei kuulemma edes tule kovin paljon yhteydenottoja. ELÄMÄNKOKEMUS antaa suhteellisuudentajua ja monet epäkohdat on helppo kuitata huumorilla tai olankohautuksella. Huono osaisuus suorastaan kasaantuu miehille – who cares. Niin, vääjäämätöntä ja yhdenvertaista. Muistelen filosofi Søren Kierkegaardin sanoneen, että kuolema on suuri humoristi. Mutta kun ikää karttuu, tuntuu kieltämättä aina vain lohdullisemmalta ajatella, että edessäpäin odottaa vielä se yhdenvertaisista yhdenvertaisin. SOSIAALIPSYKOLOGIAN emeritusprofessori Antti Es kola kertoi viimeisessä kirjassaan toissa vuonna, että hän on alkanut lukea sanomalehdestä ensimmäisenä nekro logit ja kuolinilmoitukset. Suomessa voi aina kääntyä yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen, jos havaitsee ikään perustuvaa syrjintää
Ne ovat usein käytännön työlle tärkeitä mutta mones ti luonteeltaan sellaisia, etteivät ne he rätä akateemista mielenkiintoa tai pär jäävät lähtökohtaisesti vaatimattomasti tutkimusmäärärahoista kilpailtaessa. monikansallisille ketjuille, jos tavoitteena on vallata markkinat. Yri tetään pitää kiinni tunnetuista eettisistä periaatteista ja moraali kunniassa. Valtuuston puheenjohtajaksi valittu professori emeritus, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Reijo Tilvis on aiemmin toiminut liiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 1998–2012 ja johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1995–1997. Sen jälkeen muiden mahdollisten kilpailijoiden hävittyä tan tereilta hintataso voi olla jo toinen. Liiton säännöissä on yksi liiton toimintaperiaatetta aika kattavasti kuvaava mielestäni tärkeä kohta (3 § kohta 3). Se kuuluu ”Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto edistää kansalais ja. Jäsenyhteisöjen tukeminen, ikääntyneiden kansalaisten aseman parantaminen edunvalvonnan, ohjauksen ja tuen avulla sekä vanhustyön kehittämistoiminta on määritelty edelleen keskeisiksi tehtäviksi ja tavoitteiksi. Mielestäni jäsenjärjestöjen palve lutuotannolla on tärkeä tehtävä ja sillä on hyvät menestymisen mahdollisuu det. Samalla se hyväksyi toiminnan tavoitteet, joita valtuusto ja sen myöhemmin valitsema hallitus lähtevät toteuttamaan. Tällä hetkellä noin puolella jäsenjärjestöistä on palvelutoi mintaa, mutta näiden osuus on jatkuvas ti pienentynyt. Vanhustyössä on paljon tutkitta via avoimia kysymyksiä. VTKL:n puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja TtM Hannakaisa Heikkinen. Jos yhdis tykset eivät pysty kilpaile maan rehellisessä kilpai lussa hinnoillaan, jossakin on silloin vika. Jo nyt palveluasumisen hinnat ovat tasolla, joi ta vain harvat pystyvät it se maksamaan. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara (kuvassa vas.), puheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) ja valtuuston väistyvä puheenjohtaja Markku Lehto (oik.) liittokokoustapahtumassa Helsingissä elokuussa 2018. Perinteisten toimintatapojen kriittinen testaaminen ja kokonaan uusien löytä minen ovat välttämättömiä vanhustyötä kehitettäessä. Tämä tie tysti edellyttää, että kilpai lu on rehellistä. Ongelmana voidaan pitää sitä, että monet hyvät ideat ja kokeiltu nakin hyviksi todetut toimintamuodot eivät leviä tai juurru käytäntöön. Pal veluyksiköiden johdolla on tässä suuri vastuu. Selvää on kuiten kin se, että jäsenjärjestöjemme on pi dettävä huolta henkilökuntansa hyväs tä osaamisesta ja oikeista asenteista. Ja senhän aika aina näyttää siis vali Teksti: Reijo Tilvis, professori emeritus, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Kuvat: Tuula Laine Entisiä toiveita ja uusia haasteita Vanhustyön keskusliitto ry:n liittokokous valitsi kokouksessaan elokuussa uuden valtuuston, jonka kolmivuotinen toimintakausi alkoi välittömästi. Sellaisen antaminen on mahdollista mm. tettavasti jälkikäteen. 38 L iiton ja sen jäsenjärjestöjen toi minta on ollut perinteisesti hyvin monimuotoista, eikä se ole vuosien myötä ainakaan kapeutunut. Suurimpien uhkakuvien edessä on jo pitkään ollut jäsenyhteisöjen palvelutuotanto eli se alue, josta liitonkin toiminta oikeastaan alun perin sai alkunsa. Monet yhdistykset ovat myyneet palvelutuotantonsa useimmi ten palveluasumisyksikkönsä ja jääneet kenties kiinteistön omistajiksi tai aatteel lisiksi yhdistyksiksi. Näin on käynyt esi merkiksi silloin, kun lainsäädännön vel voittamina palvelujen ostajat eli kunnat ovat valinneet alihintaisen tarjouksen. Palvelutoimintaa harjoitta vien yhdistysten on myös verkostoiduttava ja etsittävä uusia yhteistyön muotoja. Voittoa tuottamaton toimintamal li on omiaan hillitsemään hintojen kar kaamista taivaisiin
6 Vanhustyön keskusliiton liittokokouksen valitsemat puheenjohtajat ja valtuutetut Kansallismuseon portailla Helsingissä 23.8.2018. Teksti: Tuula Laine. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin professori emeritus, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Reijo Tilvis. Keskusliitto on perinteisesti tukeutunut toiminnas saan tutkittuun tietoon ja hyviksi to dettuihin toimintatapoihin ja välttänyt kärjekkäitä kannanottoja ja arvostelui ta. 39 Vanhustyö 5 • 2018 järjestötoimintaa, ylläpitää ja kehittää yhteistoimintaa vanhusten ja ikääntyvien hyväksi toimivien yhteisöjen kesken”. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja TtM Hannakaisa Heikkinen. Vanhustyön keskusliiton valtuustoon valittiin 24 jäsentä varajäsenineen, jotka edustavat liiton laajaa jäsenkenttää kautta Suomen. Keskusliiton jäsenistöön kuuluu n. Pitkällä aikavälillä sen toivoisi ole van myös yhteiskunnallisesti vaikutta va toimintatapa. 330 ikääntyneiden ihmisten hyväksi toimivaa kansalaisja kansanterveysjärjestöä sekä vanhustyötä toteuttavaa yhdistystä ja säätiötä. Liittokokous pidetään joka kolmas vuosi. Hän seuraa tehtävässä pitkäaikaista puheenjohtajaa VTT Markku Lehtoa. Vanhustyön keskusliiton jäsenistö kokoontui kaksipäiväiseen liittokokoustapahtumaan Helsinkiin, Suomen Kansallismuseoon 22.–23.8.2018. Vanhustyö on hyvin laajaalaista ja se merkitsee sitä, ettei mikään taho voi sitä yksinään kattaa eikä myöskään pi tää sitä yksinoikeutenaan. VALTUUSTON JÄSENET 2018–2021 Tuula Sutela Imatran Palvelutaloyhdistys ry Eeva-Liisa Marttinen Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Katja Ilvonen Oulunkylän sairaskotisäätiö Eija Sorvari Miina Sillanpään Säätiö Sanna Mäkinen Lahden vanhusten asuntosäätiö Tom Kankkonen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Sirkka-Liisa Tarjamo Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry Airi Kontro Nurmeskotiyhdistys ry Marja Arffman Savonlinnan Hopearanta ry Riitta Paasivuori Mikkelin Kotikaari ry Hannele Kojo Savonlinnan Iltakoti ry Tuija Saarelainen-Stark Rovalan Setlementti ry Raimo Laine Naantalin Vanhustentuki ry Jaana Männikkö Parkanon Rantakoto ry Ahti Ruoppila Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Anne Palokangas Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry Minnamaria Salminen Oulun seudun omaishoitajat ry Tuula Heikkinen Suomussalmen vanhustentaloyhdistys ry Olli Lehtonen Turvallisen vanhuuden puolestaSuvanto ry Aila Harjanne Kansallinen senioriliitto ry Anssi Kemppi Eläkeliitto ry Maria Borg Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry Carola Aspholm-Backman Fruntimmersföreningen i Helsingfors Annika von Schantz Hugo och Maria Winbergs Stiftelse VALTUUSTON VARAJÄSENET 2018–2021 Paula Roilas Lappeenrannan Vanhainkotiyhdistys ry Päivi Ahonen Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Riitta Rahko Nummelan Kaarikeskussäätiö Hanna Mattila Suomen Parkinson-liitto ry Göran Jansson Gamlakarleby Åldringsvänner rf Taina Mäensivu Helsingin Seniorisäätiö Ansa Holm Suomen Luustoliitto ry Teija Halttu Palvelukotiyhdistys Aarnenpiha ry Leena Korhonen Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Aila Leo Ravimäkiyhdistys ry Tarja Koivisto Kankaanpään Palvelukotiyhdistys ry Kirsti Rantala Jyränkölän Setlementti ry Pilvi Heiskanen Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Hanna Lähelmä Kivipuro ry Hannu Koskinen Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö Jukka Salminen Yrjö ja Hanna Säätiö Anneli Rautio Kiimingin Vanhustentaloyhdistys ry Sirkka Ohtonen Kajaanin Arvola-koti ry Reino Lampinen Ikävihreät ry Jan Koskimies Eläkeläiset ry Pensionärerna rf Petra Toivonen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Outi Keinänen Karungin Palvelukoti ry Veronica Fellman Servicehusstiftelsen i Sibbo Heidi Wallius-Virkkula Finlands Svenska Söndagsskolförb. Kokouksessa hyväksyttiin kolmivuotissuunnitelma vuosille 2019–2021
Tuloksia käytetään pohjana hankkeen teettämälle kyselylle, jossa kerätään kansalaisten tiedontarpeita ja kokemuksia vanhuuteen varautumisesta. mennessä! Lisätietoja laura.rautiainen@vtkl.fi ja 050 317 2562 sekä www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutukset Kajaanissa, Mikkelissä, Seinäjoella ja Riihimäellä Ystäväpiiri-malli on yksi vaikuttavimmista iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseen. Nina on toiminut aiemmin rakennusalan ammattiopettajana. Erikoistumisalana hänellä on korjausrakentaminen ja kiinteistönhoito. Hae 30.11. Tilaisuuden kutsut lähetetään marras-joulukuun aikana. Keväällä järjestettävä ryhmänohjaajakoulutus on kattava paketti, ja tarjoaa erinomaiset valmiudet pariskuntien hyvinvoinnin tukemiseen. TULEVIA TAPAHTUMIA iAreena 1.2.2019: ”Riittääkö eläke elämiseen?” Perinteinen iAreena järjestetään tänä vuonna 1.2.2019 aiheesta ”Riittääkö eläke elämiseen?” Ohjelma koostuu tuoreen ”Mihin rahani riittävät eläkkeellä?” -kyselytutkimuksen tulosten esittelystä, asiantuntija-alustuksista sekä pääpuolueiden edustajien paneelista, jonka aiheena on eläketurvaan liittyvät kysymykset. Kyselyn tulokset valmistuvat loppuvuodesta. Suvanto ry:n kanssa tehdyssä oppaassa esitetään ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin esimerkkinä pakkomyynti ja asuntomurrot. Seuraava All Digital Week on 25.–31.3.2019. Opas on maksuton. Hae koulutukseen 14.12. Lisätietoa hankkeesta: www.vanheneminen.fi KOULUTUKSIA KEVÄÄLLÄ 2019 Omahoitovalmennus-ohjaajakoulutukset Seinäjoella ja Oulussa Omahoitovalmennus-ryhmä tukee tutkitusti iäkkäitä pariskuntia muistisairauden kohdatessa. Suuret kiitokset kaikille järjestelyihin osallistuneille! Erityiset kiitokset saa vielä Bildningsallianssenin Johanni Larjanko, joka kantoi päävastuun tapahtumasta ja piti hienosti langat käsissään. Kuva: Nina Leino Ku va : Li nd a M an ni la. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan Liisa Tiainen sai kunnian vastaanottaa palkinnon Brysselissä All Digital Summit -tilaisuudessa. lohjalainen Nina Leino. Henkilöstöuutisia Länsi-Uudenmaan korjausneuvojana on aloittanut 1.11. Opasta voi tilata Vanhustyön keskusliiton verkkosivuilta: http://www.vtkl.fi/fin/liitto/tuotteet_ja_julkaisut/oppaat/ Yli 20 kappaleen tilauksissa voit olla yhteydessä Kotiturva-hankkeen projektivastaavaan Kaisa Eskeliseen: kaisa.eskelinen@vtkl.fi tai p. Koulutuksen avulla ohjaajat käynnistävät iäkkäiden osallistujien näköisiä ryhmiä, joissa kantavia voimia ovat yksinäisyyden lievittyminen, vertaistuki ja mukava yhdessä olo. 40 Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi -opas Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi -oppaasta on otettu lisäpainos. Tapahtumien suunnittelu on jo täydessä vauhdissa! Vanheneminen.fi tekee gallupin Vanheneminen.fi-hankkeessa on tehty selvitys vanhuuteen varautumista koskevista suomalaisista tutkimuksista ja selvityksistä. Keskusliitto tiedottaa SeniorSurf estradilla Brysselissä Helsingissä maaliskuussa 2018 järjestetty All Digital Week palkittiin Euroopan parhaana Best Promo Event -tapahtumana. 050 4634868. Helsingin tapahtuma järjestettiin yhteistyössä usean organisaation kanssa. Toiminnalla on vahva tutkimusnäyttö ja osallistujista 98 % suosittelee sitä muille. mennessä! Lisätietoja alueohjaajiltamme: http://www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta Liisa Tiainen (vasemmalla) Vanhustyön keskusliiton Senior Surftoiminnasta otti palkinnon vastaan Brysselissä järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa. Siinä kävi ilmi, että varautumista on tarkasteltu erityisesti asumisen ja talouden osalta
THL on laatinut tulosten pohjalta toimintamallin, jonka avulla lääkärit, hoitajat ja muut ikäihmisten kanssa toimivat voivat tunnistaa ne henkilöt, joilla on kohonnut riski muistisairauteen, ja tukea muistitoimintojen säilymistä. http://www.julkari.fi/handle/10024/136880 Muistipuistosta aivoterveyttä edistävää tietoa ja tekemistä Muistipuisto® on uudenlainen helppokäyttöinen maksuton verkkopalvelu, joka johdattaa pienin ja toistuvin teoin kohti aivoterveellisempää elämää. Kimpassa syömään -hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja palveluverkostoja, joilla tuotetaan yhteisöllisen ruokailun palveluita nykyisille ja tuleville seniori-ikäisille ihmisille. Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Suruadressit Portaat Tyyni järvi. www.xamk.fi/kimpassasyomaan VTKL:n Onnitteluja Suruadressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet toimintaamme iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulutukset sekä lokakuussa julkaistu laskuri ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Hankkeessa tehtävät kokeilut tähtäävät ensisijaisesti hajaasutusalueen palveluverkoston kehittämiseen ja sitä kautta näiden alueiden ikäihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn, valinnanvapauden ja sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämiseen ja lisääntymiseen. Hinta 15 €. www.muistipuisto.fi Kimpassa syömään – Etelä-Savossa kehitetään toimintamalleja ikääntyvien yhteisölliseen ruokailuun haja-asutusalueilla Hyvä ravitsemustila ja sosiaalinen kanssakäyminen ylläpitävät kuntoa ja pitävät mielen virkeänä. Hanke toteutetaan vuonna 2018. Muistipuisto sopii muistisairaiden henkilöiden ja läheisten lisäksi kaikille aivoterveydestään kiinnostuneille ikääntyville henkilöille. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Muistipuisto on kehitetty Muistiliiton ja Miina Sillanpään Säätiön yhteistyönä. Lue lisää: https://blogs.helsinki.fi/hiilifiksu/hanke/ Ajan virrassa FINGER-toimintamalli nyt tulostettavana Tiedä ja toimi -korttina Muistisairauksien ehkäisyä aletaan tehostaa Suomessa. Helsingin yliopiston toteuttamassa ja Sitran rahoittamassa Hiilifiksu järjestö -hankkeessa kehitetään järjestöille räätälöityjä ratkaisuja hiilijalanjäljen selvittämiseen, jotta järjestöt voisivat saada selville toimintansa suurimmat päästölähteet ja vähentää päästöjään. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Tilaukset: www.vtkl.fi/tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi. Toimintamalli ohjeistaa tunnistamaan ihmiset, joilla on riski sairastua muistihäiriöihin ja antaa perustiedot tehokkaan elintapaohjelman elementeistä. Järjestöt voivat omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä, levittää tietoisuutta jäsenkuntaansa ja laajemmin sekä luoda yhteiskunnallista painetta. Muistipuisto yhdistää monipuolisen tiedon ja innostavan tekemisen ainutkertaisella käyttäjilleen iloa tuottavalla tavalla. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Se on muotoutunut jatkuvassa vuorovaikutuksessa eri puolella Suomea asuvien käyttäjiensä kanssa, jotta se vastaa aidosti heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Hanketta rahoittavat: Etelä-Savon maakuntaliitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella, sekä hankkeen toteuttajat, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) ja Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelut (ESSOTE). 41 Vanhustyö 5 • 2018 Hiilifiksu järjestö – Askelia kohti hiilifiksua järjestösektoria Järjestöissä on voimaa vauhdittaa Suomea ja meitä kaikkia ilmastoa lämmittävien päästöjen kuriin saamisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima FINGER-tutkimus osoitti, että kun ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, heidän muistija ajattelutoimintonsa säilyvät ja riski muistihäiriöihin pienenee. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.fi/tuotteet. THL Tiedä ja toimi -kortti: FINGER-toimintamalli ikääntyvien muistija ajattelutoimintojen tukemiseksi. FINGER-toimintamalli on nyt julkaistu kätevänä kaksisivuisena korttina, jonka voi tulostaa THL:n verkkosivuilta. Muistipuistossa voi treenata aivoja, jumpata, muistella, rentoutua ja napata talteen aivoterveelliset ruokareseptit. Syksyn 2018 aikana kehitetään järjestöjen kanssa järjestöille suunnattua hiilijalanjälkilaskuria sekä järjestetään neljä koulutusta
Medvetenheten om detta utmanar också oss som är aktiva inom Centralförbundet för de gamlas väl på alla nivåer och alla sektorer av vår verksamhet. Hur blir de förståd da. Vi och vår expertis behövs. När de äldre kunde använ da sitt eget modersmål – i det här fal let också sin egen modersdialekt – kun de deras medicinering minskas, de sov de bättre och ville delta i gemensamma evenemang. I sista hand är det frå gan om de äldres likställdhet i tjänster, att varje äldre människa kunde jämlikt nå de tjänster som hen är berättigad till och kunde känna sig förstådd, uppskat tad och beaktad i dem. Det finns många slags ålderdomar. 6. Hur kan vi svara på deras behov. Jag funderar särskilt på vilken sta tus de nyfinländare har som åldras i Finland och vars språkkunskaper i fin ska är svaga till exempel på grund av minnessjukdom. Hannakaisa Heikkinen, ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl riksdagsledamot (centern), vice ordförande för socialoch hälsovårdsutskottet Foto: Jesse Karjalainen 42 Ledare För att jag ska bli förstådd F inland åldras, men blir också internationellt. Vi borde inte ha en enögd syn på äldre människor utan erkänna att de äldre människorna inkluderar en bro kig mångfald individer, bland annat med olika kulturella bakgrunder, vanor, vär den och värderingar. Samtidigt växer också antalet annorlunda kulturella och etniska undergrupper bland de äldre, vilket oundvikligen återspeglas i äldrearbetet. Till följd av denna utveckling står vi oundvikligen också inför den situationen att allt fler äldre människor har ett annat modersmål än finska eller svenska. Ett åldringstillvänt Finland är upp byggt av de praktiska värderingar som människor av olika ålder och beslutsfat tarna omfattar. Av mina egna sommarjobbserfaren heter som sjukskötare i Sverige för näs tan 20 år sedan, kommer jag ihåg hur ett gemensamt språk med minnessju ka finskfödda äldre öppnade kontakten med dem. Av dem som deltar i äldrearbetet kräver detta förståelse, finskänslighet och högaktning. Vår uppfattning om ålderdomen blir mångsidigare. Till exempel skapandet av nya verksamhets modeller för äldretjänster, genomföran det av åldersvänlig samhällsplanering och digitaliseringen av hälsovården på ett «åldersvänligt sätt» är nödvänliga frågor men de kräver omfattande och djupa kunskaper i gerontologi. På sitt modersmål som är känslor nas och den egna härkomstens språk är det lättast att framföra sina egna behov och önskemål. Ökad förståelse för åldrandets mång sidighet är nödvändig också i alla poli tiska linjedragningar och planeringsni våer och håll för tjänster för äldre. Språket är en viktig del av människans jag
Åldrande och äldre människor kan vara sinsemellan jämställda, även om de behandlas orättvist, dvs. Jag skulle nästan vara re do att påstå att dessa två grupper inte är och inte kan vara jämställda, så oli ka är deras rättigheter, skyldigheter och behov. Man tror att jämställdhe ten uppfylls på det sättet. Här betyder jämställdhet inför la Människors jämställdhet ett märkligt problem gen inte rättvisa som förutsätter rimliga domar. Vi vet vad stolar och bord är och hur de skiljer sig från varandra. Det har fun nits en lag i Amerika enligt vilken do men för ett tredje brott är alltid livstids fängelse, utan möjlighet till villkorlig dom. Så gör vi när vi till exempel talar om en stol och ett bord: vi antar att det bakom orden finns bord och stolar – och så är det ju. I välfärdsstaten förekommer inte detta problem eftersom de vanlot tades lycka kan kompenseras med skat temedel. Uppen barligen är min dom mycket hårdare. Vi pratar med stora ord utan att kunna förklara deras betydelse. En del människor är gamla, arbetskarriären är över och möj ligheten att påverka sin egen situation är liten, åtminstone i jämförelse med dem som arbetar. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Fortkörningsböter är löneinkomstrela terade, och en miljonär betalar flera tu sen eller tiotusen då en arbetslös beta lar några tior. Livet kan vara så annorlunda. 43 Vanhustyö 5 • 2018 Kolumn Timo Airaksinen, professor emeritus, praktisk filosofi, Helsingfors universitet Foto: Susan Airaksinen, Foto Airaksinen M ycket snack men lite action, sägs det. Då får man samma dom för samma brott, obero ende av vem förövaren var. Jämställdhet torde ursprungligen vara en juridisk term, dvs. Stora ord är godhet, rättvisa, lycka, patriotism och så vidare. 6 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. Å andra sidan skulle det vara orimligt att i jämställdhetens namn tvinga de förmögna människor na att lida. Låt oss an ta att jag hamnar i fängelse och att en gammal skurk får samma dom. ett bättre liv. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat:. Vi märker att jämställdhet mel lan människor inte garanterar rättvist bemötande. Den märkligaste frågan gäller för hållandet mellan den äldre och den ar betande befolkningen: vad betyder jäm ställdheten här. Vi tror att ord såsom jämlikhet syftar på något som är jämlikt. Många tror sig kunna, men alla har olika uppfattningar. Det är svårt att säga huruvida en sådan jämställd het uppfylls, men som ideal och värde är jämställdhet väsentligt. Självklart förvärras situationen av att de förmögna kan köpa sig lycka, dvs. Men låt oss tala om jämlikhet och jämställdhet mellan människor, och vi märker att vi inte kan förklara betydelsen av dessa ord och beskriva skillnaderna mellan dem. alla behandlas lika illa. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. att alla män niskor är lika inför lagen
Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Kotija asumispalveluiden työn tehostamiseen MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Hoiva-alan erityistarpeet huomioiva LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Tämä tehostaa työaikaa ja antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Tutustu myös nettisivuihimme osoitteessa www.domacare.fi. KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan terveys-, sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ. Kysy lisää tai pyydä tarjous asiakaspalvelustamme. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/tietoturva Osana moniammatillista yhteistyötä RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä. Aina turvallinen asiakastietojen käsittely TIETOTURVA DomaCare käyttää palvelinyhteyksien muodostamiseen samanlaisia suojausvarmenteita, kuin mitä suomalaiset verkkopankitkin omien yhteyksiensä turvallisuuden takaamiseksi. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan hoitotyön mahdollistaminen. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote