TEEMA: Tutkimuksesta käytäntöön 16 Porvoossa tutkitaan ravinnon vaikutusta haurauteen ja lihaksistoon. 2. 1 • 2014 SENIOR ARBE TE 6 Kuntoutus kohentaa ikäihmisten elämänlaatua. 18 Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuloksia. Seuraava numero ilmestyy 11.4.2014 | Lehden teemana on Onko varaa hyvään vanhuuteen
Plussat ja miinukset puntarissa Tiina Hailla Seniorit mukaan julkisen sektorin suunnitteluprosesseihin Tiina Suopajärvi Vahvat vanhusneuvostot -kiertue käynnistyi Turusta Herttakaisa Kettunen Eloisa ikä-avustusohjelmassa tutkitaan ikäihmisten kokemuksia Minna Pietilä, SámiSosterin Ristenrauna Magga: Kylästelykulttuuri kunniaan Tiina Hailla Muistipotilaat arvioivat omaa elämänlaatuaan J. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusmyynti Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Mainosilmoitusaineistot TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh. Mahdollisuuksia sen saavuttamiseksi on etsitty ja esitetty mitä erilaisemmilta suunnilta, kirjoittaa professori Reijo Tilvis kolumnissaan sivulla 52. Leena Valkonen Toimitus ja tilaukset 24 28 30 32 Eläkeläisenä maaseudulla Herttakaisa Kettunen Marja Saarenheimo 33 34 36 Ohjelmatyön arviointia. Sisällys Toimituskunta 4 5 6 10 12 14 16 18 Kuntoutus kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua Leena Valkonen Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Asiakkaan kokemus ratkaisee palvelun laadun Leena Valkonen Päätoimittaja Tutkimuksesta hyvää ikääntymistä! Pirkko Karjalainen Miten huolehtia sydämestä kysy&vastaa Vaivaako kotihoitoa resurssipula vai kehnot rutiinit. mv 640 e 1/4 s. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Tilaushinnat 2014 Kolumni Kannen kuva: Antero Aaltonen Vanhustyö 1 • 2014 Terveenä vanhenemisesta on tullut monelle todellisuutta, mutta vielä useammalle se on toteutumaton toive. Suhonen, H. Herttakaisa Kettunen Ikäpolvien taju - elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa Marja Saarenheimo Porvoossa tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta haurauteen ja lihaskatoon Leena Valkonen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi Toimitus Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuloksia. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. mv 1270 e 1/2 s. Reijo Tilvis Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 www.vtkl.fi Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Vanhustyö on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Koskenniemi, M. Hupli, R. Leino-Kilpi 38 39 40 43 44 46 49 50 52 Kotikuntalain uudistus ei rasittanut kuntien taloutta Herttakaisa Kettunen Sulon suihkeet Vanhustyön johtajat Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat Keskusliitto tiedottaa Ajan virrassa Gott åldrande genom forskning! Pirkko Karjalainen Hur sköta om hjärtat frågor&svar Kuinka monen sukupolven takaa. Stolt, M. Ilmoitushinnat 2014 1/1 s. mv 340 e 1/8 s. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Kunnat kaksinkertaistaneet iäkkäiden liikkujien määrän Leena Valkonen 22 Taitto Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Miten varautua vanhenemiseen ja toimintakyvyn Herttakaisa Kettunen muutoksiin ennakolta
Hoitotyöhön ja erilaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan on kehitetty malleja ja välineitä, joiden vaikutukset on myös pystytty osoittamaan. 4 Tänä päivänä tutkittua tietoa on suorastaan valtava määrä – tai tietoa ja ”tietoa”. Oma lukunsa kuitenkin on, missä määrin niillä on vaikutusta erilaisia resursseja koskevassa päätöksenteossa. Halutaan tuoda uusinta tutkimustietoa käytännönläheisesti arkityön puurtajien saataville työtä rikastuttamaan. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Tutkimuksesta hyvää ikääntymistä! V anhustyön keskusliiton perustamiseen vaikutti vahvasti Societas Gerontologica Fennica ry (jäljempänä SGF). Yhteys SGF:ään on alusta lähtien ollut sikälikin kiinteä, että keskusliiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi neljä vuotta yksi suomalaisen vanhuustutkimuksen uranuurtajista, professori Eeva Jalavisto. Koemme tärkeäksi, että ikäihmisten kanssa toimivat ammattilaiset hallitsevat uusimmat menetelmät. Miten luotettavaa tuo tutkittu tieto sitten on. Toivomme myös, että vaivojen ja sairauden tullessa kohdalle, meitä hoidetaan oikein ja tuloksellisesti. Voimme saada tuotapikaa Googlesta, Wikipediasta, painetuista ja sähköisistä julkaisuista eteemme sellaisen informaatiomäärän, että ”heikompaa hirvittää”. Panostetaan – kiitos erityisesti RAY:n – aktiivisesti uusia uria aukovaan kehittämistoimintaan. Yhteydet alan tutkijoihin ja tutkimusyhteisöihin ovat elävät. Eikä kovin harvinaista ole sekään, että tutkijat päätyvät aikalailla erilaisiin tuloksiin – tai eivät suostu sanomaan yhtään mitään varmaa asioiden laitojen ollessa toisaalta ja toisaalta tai siltä väliltä. Me ihmiset toivomme voivamme ikääntyä mahdollisimman terveinä ja hyväkuntoisina. Tämä edelleen aktiivinen yhdistys käynnistyi vuonna 1948 tarkoituksenaan edistää vanhenemisen tieteellistä tutkimustoimintaa. Ongelmia on ratkaistu ja vaikeisiin sairauksiin löytyy hoitokeinoja. Erinäisten keskustelujen seurauksena pidettiin saman vuoden huhtikuussa Säätytalolla kokous, jossa virallisesti perustettiin uusi järjestö, Vanhainsuojelun keskusliitto, vanhustyössä toimivien järjestöjen yhteiselimeksi. Yhdistyksessä oli alusta lähtien mukana sekä lääketieteellinen että sosiaalinen näkökulma. Käsitykseni mukaan tiettyä kirjavuutta todella on ja siihen luonnollisesti vaikuttavat myös eri tieteenalojen erilaiset tutkimusmenetelmät. Tuossa vaiheessa mukaan liittyi 16 yhteisöä. Yhdessä Helsingin Työvalmiusnaiset ry:n kanssa SGF kutsui 2.2.1949 joukon asianharrastajia keskustelemaan ”vanhenemisen ongelmaa ja vanhusten turvaa, huoltoa ja asemaa koskevasta tutkimuksesta sekä sen pohjalla kehitettävistä käytännön toimenpiteistä”. Pidetään huolta siitä, että tutkimustyöhön riittää niin aineellisia kuin henkisiä resursseja.. Erilaisten hoitojen ja toimintojen taloudellisia kustannushyötyanalyysejä on niitäkin tehty. Vanhustyö-lehdessä on säännöllisesti juttuja ja esittelyjä alan uusimmasta uudesta. Gerontologinen ja geriatrinen tutkimus monine aloineen on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti paljon positiivista näköalaa ikääntymiseen. Haluamme asua kotona, elää hyvää elämää. Siksi, että koko keskusliiton toiminnan ajan tieteellisen tutkimuksen ja tuoreimman tiedon hyödyntäminen käytännön työssä on nähty tarpeellisena. Miksi tämä historiakatsaus. Kaikkeen tähän tutkimus tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Pisimpään liiton puheenjohtajana toimi geriatrian professori Reijo Tilvis, joka tässä lehdessä kolumnissaan kertoo omia näkemyksiään ihmisten elintapojen yliskupolvisista vaikutuksista. Tiedämme enemmän myös ihmisen mielestä ja pystymme sitäkin kuntouttamaan
sydämen vajaatoiminta. sepelvaltimotaudin takia. Mitä näitä sydämessä ja verenkierrossa tapahtuvia muutoksia voi ehkäistä itse ennakolta. diastolisesta vajaatoiminnasta, jossa sydämen harmoniseen toimintaan tulee jäykkyyttä ja veren pumppaustoiminta häiriintyy. Hoitomahdollisuudet ovat rajalliset ja siksi ehkäisy on tärkeää. Sepelvaltimotauti, joka estää sydämen täysipainoista toimintaa ja aiheuttaa rasitusrintakipua. Puhutaan ns. Suurempien sepelvaltimoiden ahtautumisen lisäksi myös pieniin valtimoihin ja hiussuoniin voi tulla toimintahäiriöitä. ns. Kuinka kestävä moottori se on. Tätäkin pumppua pitää kyllä huoltaa ja tarvittaessa korjata. Sepelvaltimotauti vaurioittaa sydänlihasta ja verenpainetauti puolestaan rasittaa sydänlihasta ja verisuonistoa. Muitakin uhkia on: lihavilla henkilöillä sydän voi rasvoittua ja ikääntyessä sidekudoksen määrä vähitellen lisääntyy johtaen pumpputoiminnan jäykistymiseen. Kyllä tunnetaan, diagnosointi ja hoito voi tietysti vaihdella ja on viitteitä siitä, ettei kaikkia sydänvaivoja vanhoilla Vanhustyö 1 • 2014 Mitä tarkoittaa vanhan sydämen jäykistyminen. vasemman kammion seinämän paksuuntuminen. Siinä sydänlihasta ruokkivat valtimot ahtautuvat ja sydänlihaksen huolto huononee. Sydän on kyllä kestävä pumppu kun ajatellaan että se toimii yötä päivää läpi elämän. Verenpainetautia kannattaa hoitaa vielä yli 80-vuotiaanakin, mutta liiallista verenpaineenlaskua pitää välttää. aina diagnosoida ja hoideta yhtä hyvin kuin nuoremmilla. 5. Tätä jäykistymistä voi kuitenkin tulla myös ennen vanhuusikää erityisesti verenpainetaudin ja diabeteksen aiheuttamana. Tunnetaanko, diagnosoidaanko ja hoidetaanko ikäihmisten sydänvaivat riittävän hyvin. Syynä ovat etenkin verenpainetaudin ja diabeteksen aiheuttamat muutokset sydämen rakenteessa, mm. Autossa läpi ruostuneet osat vaihdetaan, vanhassa sydämessä tämä ei ole yksinkertaista, joskin tutkimus ja teknologia kehittyvät vauhdilla. Myös sydämen sähköiset häiriöt yleistyvät vanhetessa. Toisaalta myös hoidon onnistumisessa on ymmärrettäviä esteitä. kysy & vastaa Timo Strandberg professori Helsingin ja Oulun yliopistot Miten huolehtia sydämestä Kun ihminen ikääntyy, miten käy sydämen. Jos sydämen vauriot ovat kehittyneet pitkälle, ei tavanomainen hoito välttämättä riitä tai se auttaa huonosti. Tärkeimpiä ovat riskitekijöiden kuten verenpainetaudin (vähemmän suolaa) ja kolesterolin (vähemmän kovia rasvoja) hoito sekä lihavuuden ja tupakoinnin välttäminen. Näitä voidaan hoitaa usein onnistuneesti sydämentahdistajilla. Toinen on pumppaustoiminnan heikentyminen eli. Sydän pitää verenkierron ja elimistön jokaisen kudoksen hapetuksen kunnossa, mutta paradoksaalisesti sydämen yleisin uhka on sen oman verenkierron huononeminen ns. Tätä voidaan arvioida ultraäänitutkimuksella. Mitkä ovat yleisimmät muutokset sydämen toiminnassa ihmisen ikääntyessä
Kuntoutujat valittiin yhteistyössä palveluntuottajan edustajien, kotikunnan yhteyshenkilöiden ja Kelan asian- tuntijan kanssa. Kuntoutukseen liittyi myös kaksi kotikäyntiä, joissa kartoitettiin kuntoutujan omaa elinympäristöä ja selviytymistä siinä. Tärkeää on myös omalta ikäpolvelta saatu tuki. K elan Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen eli IKKU-hankkeen tulokset julkistettiin seminaarissa marraskuussa. Kuntoutus toteutettiin kurssimuotoisesti kahdeksan henkilön ryhmissä. Koulutuksen toteuttivat Vanhustyön keskusliiton asiantuntijat. oppimispäiväkirjat sekä ryhmien. Koulutusta palveluntuottajille ja hankekuntien yhteyshenkilöille Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin palveluntuottajille valituille sekä hankekuntien yhteyshenkilöille koulutus yhteistoiminnallisuuden sekä asiakaslähtöisen ja voimaannuttavan työtavan periaatteista. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Leena Valkonen, IKKU-hanke KUNTOUTUS Kuntoutus kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua Elämänlaadun vahvistuminen sekä turvallisuudentunteen, liikkumis- ja toimintakyvyn paraneminen edistävät ikääntyneen ihmisen mahdollisuuksia jatkaa itsenäistä elämää ja osallistua kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Tutkimuksessa keskityttiin hen- Kipukokemukset lievenivät tai vähenivät, masennusoireet ja ahdistuneisuus vähenivät, kuntoutujat saivat uusia ystäviä ja turvattomuuden tunne väheni. Hankkeeseen osallistuneita kuntia oli tutkimuksen alussa 21 ja erilaisten kunta- ja palvelurakenneuudistusten jälkeen hankkeen lopussa 18. Kuntoutuksesta vastaaville työpareille järjestettiin myös mentorohjausta, jossa työskentelymenetelminä olivat mm. Koulutusmalli perustui Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus ja kehittämishankkeeseen (2002–2006) sekä valtakunnalliseen Ystäväpiiri ryhmätoimintamalliin. Palveluntuottajiksi valittiin viisi eri organisaatiota eri puolilta Suomea. Vuosien 2009–2013 aikana toteutetussa hankkeessa selvitettiin, miten yli 74-vuotiaiden henkilöiden kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä voidaan edistää kuntoutuksen keinoin. Kokoontumisten välissä oli kotona suoritettavia välitehtäviä. Hanke oli jatkoa Kelan aiemmille gerontologisen kuntoutuksen tutkimuksille. Tulokset ilmenevät Kelan rahoittamasta IKKU-tutkimus- ja kehittämishankkeesta, jossa kartoitettiin gerontologisen kuntoutuksen nykytilaa, kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä kuntoutujaa koskevaa tietoa ja sen välittymistä. Kuntoutujat valittiin pääsääntöisesti samasta kunnasta ja kurssien kesto oli noin 11–12 kuukautta. IKKU-hankkeessa selvitettiin sekä laitos- että avomuotoista kuntoutusmallia. 6 kilöihin, joilla oli tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elämässään. Tutkimukseen osallistui yhteensä 369 henkilöä, 85 miestä ja 284 naista
Kuntoutukseen osallistuneen ikääntyneen läheiset osallistuivat hankkeeseen siten, että heille oli järjestetty omia erillisiä keskustelu- ja ohjausryhmiä ja heillä oli myös yhteisiä ohjelmia kuntoutujien kanssa. Vanhustyö 1 • 2014 7. – Kipukokemukset lievenivät tai vähenivät, masennusoireet ja ahdistuneisuus vähenivät, kuntoutujat saivat uusia ystäviä ja turvattomuuden tunne väheni. Huomio asiakkaaseen, hänen kuulemiseensa Toimintaterapian lehtori, gerontologi Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta painottaa asiakkaan kuulemista lähtökohtana kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Havainnointikertojen jälkeen mentorohjaajat kävivät työparien kanssa ohjauskeskusteluja, joissa pohdittiin muun muassa ryhmän aktiivisuuden ja vuorovaikutuksen tukemista, työparien yhteistoimintaa sekä ohjaustaitoihin liittyviä kysymyksiä. IKKU-hankkeen tulokset kuntoutujien kannalta antavat vahvan näytön siitä, että ikäihmisten kuntoutus kannattaa. Kuntoutujien elämänlaatu parani monessa suhteessa. Pikka- IKKU-hanke yhdisti monia tutkijoita ja toimijoita. Oman työn pohtiminen toi uusia näkökulmia ja innostusta kuntoutuksen kehittämiseen sekä oivalluksia asiakaslähtöisen ja voimaannuttavan työtavan toteuttamiseen. Suurimmat hyödyn osallistujat kertoivat saaneensa yhteisistä keskusteluista pienryhmätehtävien ja luovien harjoitusten yhteydessä, sanoo kouluttajana toiminut suunnittelija Tarja Ylimaa Vanhustyön keskusliitosta. Fyysisellä puolella liikuntakyky parani sekä tasapaino, alaraajojen lihasvoima ja kävelynopeus, Luoma listaa tuloksia. Samoin psyykkinen hyvinvointi parani kaikissa ikäryhmissä merkitsevästi. havainnointi. Kuntoutuksen ???????????????????????????. Lisäksi kuntoutujien luottamus omiin kykyihinsä parani. Sekä miehet että naiset lisäsivät merkitsevästi osallistumistaan kulttuuri- ja muihin yleisötapahtumiin. Palautteiden perusteella työparit kokivat hyötyneensä paljon tai erittäin paljon mentorohjauksesta. – Toivotaan, että ikääntyvien ihmisten kuntoutus nousisi entistä selvemmin kuntien tietoisuuteen ja toimintaan jo vanhuspalvelulainkin pohjalta. Esimerkiksi, että vanhuspalvelulain mukaiset vastuutyöntekijät kunnissa ottaisivat näistä kuntoutuksen hyvistä malleista koppia, Minna-Liisa Luoma toteaa. jälkeen kartoitettiin myös läheisen kokemukset kuntoutuksen hyödyistä. Keskittymiskyky parani ja uuden oppiminen tuntui helpommalta. Ikääntyneet hyötyivät kuntoutuksesta IKKU-hankkeen tulokset kuntoutujien kannalta antavat vahvan näytön siitä, että ikäihmisten kuntoutus kannattaa, sanoo tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma THL:sta. Naisilla lisääntyi myös asiointi ja liikkuminen ja miehet lisäsivät merkitsevästi osallistumistaan järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Eri mittarein osoitettu fyysinen toimintakyky sekä koettu terveydentila paranivat alkutilanteesta merkitsevästi
Monet, jotka ovat olleet melko yksinäisiä, saivat uutta sisältöä elämään. – Opetan minä edelleenkin, esimerkiksi lukiolaisia, jotka haluavat vahvistaa taitojaan. Sosiaalinen elämäkin on kunnon kohentumisen myötä virkistynyt. Kuntoutuskurssi toi ”Päivänsäteet” elämään L imingasta kotoisin oleva 79-vuotias Hilja Inkala kertoo saaneensa päivänsäteet takaisin elämäänsä IKKUhankkeen kuntoutuskurssin myötä. 85-vuotias voi hyvin osallistua kuntoutukseen, vaikka olisikin jo erilaisia vaivoja. Iäkkään henkilön näkemyk???????. Hilja Inkala on tehnyt elämäntyönsä kielten opettajana. Käymme nyt 80-vuotiaan sisareni kanssa kaksi kertaa viikossa kuntosalilla. Liikunnallisten harjoitusten kautta liikkumisesta tuli elämäntapa. Kelan mahdollisuuksia rahoittaa ja järjestää kuntoutusta ikäihmisille rajoittaa kuitenkin vuosittain Kelalle myönnettävän harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahan suuruus. Ryhmässä oli aivan valtavan innostava ilmapiiri. Sisar Kerttu Inkala kiittelee, että myös omaiset huomioitiin kuntoutuskurssilla. Kuntoutuspolun pullonkaulana IKKU-hankkeen tulosten mukaan on tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Viime kesänä tuli pyöräiltyä 500 kilometriä. Inkalan molemmissa lonkissa on proteesit ja liikkuminen oli hankalaa ennen kuntoutuskurssia. Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta toteaa, että ikä ei ole este kun- toutukselle. 8 Hilja ja Kerttu Inkala ovat ahkeria kuntoilijoita. Hän asuu omakotitalossa sisarensa kanssa. rainen nostaa esille THL:n ja Valviran keväällä 2013 tekemän kuntakyselyn, jonka mukaan kunnista vain 60 % ilmoitti, että asiakkaan näkemys palveluvaihtoehdoista kirjataan palvelusuunnitelmaan. – Ryhmässä oli aivan valtavan innostava ilmapiiri. – Valvira korostaa, että palvelusuunnitelman tulee tukea iäkkään henkilön palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta. Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai edunvalvojansa kanssa millainen palvelukokonaisuus vastaisi parhaiten hänen tarpeitaan. Sai tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta ja kaikesta muusta. – Ikäihmisten kuntoutuksen ja kuntoutusprosessien jatkuvuuden turvaamiseen tarvitaan verkostoja tiiviimpiä ja virallisempia organisaatiorakenteita. Päivänsäteet oli hänen kuntoutusryhmänsä nimi. set vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan, Pikkarainen muistuttaa. Ja uuttahan saimme mekin – olisimmekohan muuten koskaan tulleet menneeksi esimerkiksi punttisalille. Kurssilta sai paljon tietoa, on paksu kansio ja sitä voi selata, kun kaipaa tietoa. Tällaisia mukautettuja IKKU-kursseja voitaisiin järjestää Kelan toimesta kaikenikäisille. Kurssilta sai paljon tietoa, on paksu kansio ja sitä voi selata, kun kaipaa tietoa.. – Sairaat ikäihmiset hyötyvät kuntoutuksesta eniten. –Tarvitaan yhteistä koordinointia ja vastuutahoa sekä yksilötasolla vastuuhenkilöä, sanoo tiedonkulkua hankkeessa tutkinut Ulla Salmelainen THL:sta. IKKU-hankkeen tuloksia Huusko pitää kovina tuloksia. Kivut eivät ole enää rajoittaneet elämää. Tämän yhteiskunnan pitäisi muuttaa asenteitaan, sillä kuntoutuksen avulla voidaan siirtää palvelutarvetta ja siten säästää yhteiskunnan kustannuksia. – Kurssilla on ollut tärkeä tehtävä ja merkitys, on ollut hienoa nähdä, mitä rohkeutta osallistujille tuli
• Ikääntyneiden kuntalaisten kuntoutuksen tarve on arvioitava kokonaisvaltaisesti huomioiden heidän elämäkulkunsa, nykyinen elämänvaiheensa ja tulevaisuutensa. IKKU-hankkeen yhteistyökumppanit • Palveluntuottajat: Härmän kuntoutus Oy, Kyyhkylä Oy, OD Kuntoutus Oy, Kruunupuisto Oy, Taukokangas Oy • Vanhustyön keskusliitto • Kunnat: Enonkoski, Evijärvi, Juva, Kalajoki, Kauhajoki, Kerimäki, Lappajärvi, Mikkeli, Oulu, Oulainen, Oulunsalo, Parikkala, Pudasjärvi, Punkaharju, Savonlinna, Simo, Sulkava, Tyrnävä, • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) • Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisu Pikkarainen A, Vaara M, Salmelainen U. Tutkimuksen yhdeksän suositusta • Gerontologisen kuntoutuksen vastuutahot ja tehtävät on määriteltävä selkeästi. • Ikääntyneiden ihmisten kuntoutus on järjestettävä ilman viipymättä vastaamaan heidän ikävaiheensa erityispiirteitä ja -haasteita tiiviissä yhteistyössä heidän verkostojensa kanssa. Vastuu- ja tehtäväjaon tulee vastata väestötasolla tapahtuvia muutoksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategisia ja toiminnallisia muutoksia. • Monialaisen gerontologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee arvioida luotettavin ja pätevin menetelmin. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Kuntoutuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja kuntoutuspalvelujen tehostamiseksi kuntiin ja yhteistoiminta-alueille suositellaan kuntoutuskoordinaattoreiden tehtäväkokonaisuuksien perustamista. Vanhustyö 1 • 2014 9. • Kuntoutustyöntekijöiden työparitoimintaa, vuorovaikutustaitoa sekä taitoa kohdata eri sukupolvia tulee kehittää gerontologisen kuntoutuksen keskeisinä toiminta- ja työtapoina • Ikääntyneitä kuntoutujia koskevan tiedon tulee siirtyä tehokkaasti ja oikea- aikaisesti eri hoito- ja kuntoutuspaikkojen välillä. • Kuntoutustyöntekijöiden tulee mahdollistaa ja tukea ikääntyneen kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutusprosessissaan ja yhteisössään. Koordinaattoreiden tehtäviin kuuluisivat kuntoutuspalveluista tiedottaminen, kuntoutukseen ohjaus ja neuvonta sekä kuntoutuskäytäntöjen konkreettinen koordinointi niin organisaatiotasolla kuin asiakastyön osalta. Raportti on luettavissa nettisivuilla www.kela.fi>Julkaisut>Heldan digitaalinen arkisto. Kuntoutujaa koskeva tieto on oleellinen osa kuntoutujan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, ja se koskee kaikkia häntä hoitavia ja avustavia työntekijöitä. • On laadittava valtakunnallinen gerontologisen kuntoutuksen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on rakentaa gerontologisen kuntoutuksen tietoperustaa sekä edistää ikääntyneiden ihmisten monialaisten kuntoutuspalvelujen innovatiivista kehittämistä ja toteuttamista. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeen loppuraportti on tilattavissa Kelasta, hinta: 20 euroa. • Ikääntyneiden ihmisten kuntoutusmenetelmiä ja -sisältöjä tulee kehittää niin, että he saavat vastaavat laadukkaat ja monipuoliset palvelut samalla tavalla kuin nuoremmat aikuiset
Kun turvapuhelinkeskuksen päivystäjät pyrkivät eroon ns. Jokaisella soittajalla oli omasta näkökulmastaan jonkinlainen hätä. Tutkimuksen lopputulos hämmästyttää tutkijaa itseään suuresti. Kuva: KÄKÄTE-projekti T uotantotalouteen liittyvässä tutkimuksessaan Sole Molander keskittyi selvittämään turvapuhelinkeskusten toimivuutta. – Puhelinpalvelu ei voi poistaa vanhusten yksinäisyyttä, mutta jos vanhus hälyttää, se on merkki jostakin. Kysyttiin muun muassa kelloa, hätäiltiin kotipalvelutyöntekijän viipymistä tai lattialle pudonneiden puolukoiden kohtaloa. 76 prosenttia hälytyksistä koski jotain aivan muuta. Vanhuksen hälytys on merkki jostakin Sole Molanderin mukaan turvapuhelintutkimuksessa esiin nousseet tarinat kertovat muun muassa vanhusten yksinäisyydestä. Molanderin mukaan palveluntuottajan tehokkuutta ja asiakkaan kokemaa palvelun laatua voidaan kuitenkin samanaikaisesti parantaa. Turvapuhelimen tarkoitus on varmistaa vanhukselle fyysistä apua, jos hän esimerkiksi kaatuu, eikä pääse ylös. Tämä edellyttää entistä tarkempaa asiakkaan tarpeiden huomioimista. vääristä hälytyksistä olivat samojen henkilöiden tekemiä. Asiakkaan kannalta mitkään puhelut eivät ole turhia, kun kokee tarvitsevansa apua tai neuvoja. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Esko Länsimies VANHUSPALVELUJEN LAATU Asiakkaan kokemus ratkaisee palvelun laadun Filosofian tohtori Sole Molanderin tuore väitöstutkimus osoittaa, että vanhukset eivät saa turvapuhelinpalvelusta sitä palvelua, jota he odottavat. Monet ns. Molander kävi läpi yli 2800 turvapuhelinpuhelua, haastatteli turvapuhelimen käyttäjiä sekä turvapuhelinkeskusten toimijoita. Hälytysten taustalla oli erilaisia syitä. Suomessa arvellaan olevan noin 90 000 turvapuhelimen käyttäjää 10. – Vain noin neljäsosalla soittajista oli todellista fyysistä avun tarvetta. vääristä soittajista, kokivat asiakkaat, että he eivät tulleet palvelluiksi. Niin sanotut väärät hälytykset puolestaan kuormittavat palveluntarjoajaa
Vanhusten oma kokemus hoivasta tuotava esiin Sole Molander penää vanhustenhoitoon kahta päämäärää: sitä, että vanhustenhoito on hyvää ja että sitä on saatavilla. Vanhuksen kokemukset on otettava huomioon ja hänen on saatava omasta mielestään laadukasta kohtelua, Molander painottaa ja jatkaa: – Tuottavuus sisältää asiakkaan antaman arvon palvelulle, joka ei ole mit- tavissa euroissa. Hänen kokemuksensa määrittelee, onko hoiva hyvää vai ei. Kun karsitaan turhia asioita pois, organisaatioiden työtaakka kevenee. Se ei ole kuitenkaan sama kuin organisaation tuottavuus. ISBN 978952-265-481-6. Silloin asiakas saisi vastauksen hätäänsä. Voisi olla enemmän yksinkertaisempia ja edullisempia laitteita, Molander sanoo. Olen paljon pohtinut, miten arvo muutetaan euroiksi ja miten laatua tulisi arvioida. Teknologiaavusteisessa palvelussa, kuten turvapuhelinpalvelussa, tietoa oli helppo koota. Hän muistuttaa ns. – Vanhuspalveluita kehitettäessä tulisi muistaa, että hoivalle antaa sen arvon vanhus itse. Lisäksi tarvitaan hyvää johtajuutta siten, että koko organisaatio ymmärtää yhteisen päämäärän ja tarvitaan tekoja, tutkija päättää. – Puhelinpalvelun tehokkuutta mitataan helposti esimerkiksi sillä, kuinka moneen puheluun pystytään vastaamaan tietyssä ajassa. Hän perääkin organisaatioita miettimään uudenlaisia tapoja palvella heitä turhaan kuormittavia asiakkaita. Vanhuspalveluita kehitettäessä tulisi muistaa, että hoivalle antaa sen arvon vanhus itse. Aiheettomat puhelut ovat palvelukeskuksen kuormitusta lisäävä tekijä. Vielä toimitaan liian insinöörilähtöisesti. • Ne saavat kuukausimaksun sekä korvauksen tehdyistä fyysisistä käynneistä. Teknologisten uudistusten kohdentamisessa on kuitenkin entistä keskeisemmin huomioitava palveluja tarvitsevien ihmisten tarpeet. Sole Molanderin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Productivity and Services – Safety Telephone Services for the Elderly (Palvelujen tuottavuus – vanhusten turvapuhelinpalvelut) on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis – tutkimussarjassa numero 537. Yhteiskunta tarvitsee myös dataa, miten vanhukset kokevat hoivan. Tutkimus osoittaa, että teknologia sopii vanhustenhoitoon, mutta se ei Vanhustyö 1 • 2014 Faktaa turvapuhelinpalveluista • Turvapuhelinpalveluita tarjoavat useimmiten yksityiset yritykset. Aiheettomat puhelut heikentävät yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta. Teknologia tuottaa dataa käyttöön ja sen pohjalta voi tehdä uudistuksia. Ajattelutapa, jonka mukaan tuottavuus lisääntyy, kun mahdollisimman vähillä resursseilla tuotetaan mahdollisimman paljon, ei Molanderin mukaan sovellu palveluihin. Hänen kokemuksensa määrittelee, onko hoiva hyvää vai ei. – Voisiko tässä turvapuhelintapauksessa olla esimerkiksi erillinen palveleva puhelin tai toinen toimija, jolle yritys ohjaisi ns. Tuottavuudelle ei ole selkeää määritelmää, vaan jokainen puhuu siitä omalta näkökannaltaan. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa. Tällä olisi vaikutusta myös yrityksen tuottavuuteen. turhat soitot. Kansantaloudessa pelataan pelkästään numeroilla. – Mielestäni vanhustenhoitoa ei tulisi miettiä enää kansantaloudellisena kustannuksena, vaan tulisi miettiä sitä, miten palvelut kohdennetaan oikein. LEAN-ajattelusta eli tehdään vain se mikä on olennaista. Keksisimmekö muutakin kuin numeroita. Tuottavuudessa pitää huomioida myös asiakkaan tyytyväisyys sekä yleiset laatukriteerit. Päivystäjiltä meni aikaa hukkaan eivätkä asiakkaat olleet tyytyväisiä. Se olisi paitsi yrityksen edun mukaista myös inhimillistä. • Usein palvelusta maksaa kunta (palvelun käyttäjä ja sen maksaja ovat eri taho) • Suomessa arvellaan olevan noin 90 000 turvapuhelimen käyttäjää 11. kuitenkaan koskaan korvaa inhimillistä kontaktia
Juostaan paikasta toiseen ja valitettavan usein työ menee pelkäksi suorittamiseksi. Hoitajat on kuitenkin palkattu koko vuoronsa ajaksi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on mahdollista parantaa tuottavuutta, laatua, asiakaskeskeisyyttä ja henkilöstön jaksamista samanaikaisesti. Aamun ruuhkapiikit tekevät kiireen. Esimerkiksi Ruotsissa Malmössä palveluntuotanto on tasattu koko päivälle. Teksti: Herttakaisa Kettunen KOTIHOITO Vaivaako kotihoitoa resurssipula vai kehnot rutiinit Johan Groopin Aalto-yliopistolle vuonna 2012 tekemä väitöstutkimus tutki kotihoidon tuottavuutta tuotantotalouden näkökulmasta. Groop seurasi kotihoidon palvelujen järjestämistä ja havaitsi, että kotihoito ruuhkautuu aina aamuisin. Meillä on hy-. 12 lometrien laskeminen. Hoitajien työreittien sijaan tulee keskittyä oikeiden palveluiden tarjoamiseen oikeille asiakkaille näiden sijainnista riippumatta. Se, että yhden hoitajan asiakkaat asuvat mahdollisimman lähellä toisiaan, ei välttämättä tuo toimintaan tehoa. Ruuh- kautuminen olisi vältettävissä, jos yhdellä asiakaskäynnillä ei yritettäisi hoitaa mahdollisimman monia, myös kiireettömiä, asioita, Groop toteaa. – Tehokkuuden kannalta tehtävien priorisointi olisi oleellisempaa kuin ki- Meidän pitää tehdä enemmän nykytyövoimalla ja hyödyntää työvoima paremmin. J ohan Groop on työskennellyt monen kotihoitoyksikön kanssa niin kaupungeissa kuin maaseuduillakin ja hänen mukaansa ongelmat ovat samat ympäri maan. – Kunnat on yleensä jaettu kotihoitoalueisiin, joille on mitoitettu tietty määrä hoitajavakansseja. – Osaksi tähän voitaisiin vaikuttaa omalla toiminnalla. Aamun ruuhkapiikit tekevät kiireen Ensimmäiseksi ruuhkahuippuja pitäisi tasata. Voimme kuitenkin vaikuttaa omiin toimintatapoihimme, Groop huomauttaa. – Meidän pitää tehdä enemmän nykytyövoimalla ja hyödyntää työvoima paremmin. Mutta kyse on kuitenkin kotihoidosta, jossa asiakkaita tulee ja menee esimerkiksi raskaimpiin palveluihin tai hoitojaksoille, joista heidät saatetaan kotiuttaa usein vain muutaman tunnin varoitusajalla. – Kotihoito on usein aamupainotteista. Jotta kotihoito pystyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään, pitäisi palvelujen tuotantoa tasata koko päivän ajaksi, Groop toteaa. Monet asiakkaat autetaan päivän alkuun samoihin aikoihin. Hoitajia tarpeen mukaan Epätasaisen palvelutuotannon lisäksi kotihoitoa rasittaa asiakastarpeen ja hoitajien vaihtelu viikosta ja päivästä toiseen, Johan Groop kertoo. Käyntimäärää asiakkaan luona ei pyritä minimoimaan, vaan tehtävät jaetaan kiireellisyyden mukaan pitkin päivää. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on mahdollista parantaa tuottavuutta, laatua, asiakaskeskeisyyttä ja henkilöstön jaksamista samanaikaisesti. Sellaisiakin esimerkkejä on, joissa jopa puolet vuorokauden hoitotyöstä tehdään aamuisin noin kahden ja puolen tunnin sisällä. Järjestely on vähentänyt hoitajien kiirettä. Kun matka-ajoissa ja -kustannuksissa säästetään, toiminnan uskotaan olevan tehokasta, Groop huomauttaa
Muutamassa kunnassa on jo otettu resurssipooli käyttöön ja tulokset ovat olleet parin kuukauden kokemuksen jälkeen positiivisia. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.3.2014 osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus Vanhustyö 1 • 2014 13. Hoitajien työreittien sijaan tulee keskittyä oikeiden palveluiden tarjoamiseen oikeille asiakkaille näiden sijainnista riippumatta. – Vapaat hoitajat siirretään yhteiseen resurssipooliin. Päivien aikana osallistujat kuulevat mm. – Tietysti muutokset ovat usein vaikeita, varsinkin kun kyse on aika isosta työkulttuurin muutoksesta, sanoo Groop. Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen Yhdeksi ratkaisuksi Johan Groop ehdottaa ns. resurssipoolia. geriatrian professori Raimo Sulkavan esityksen uusimman tutkimustiedon hyödyntämisestä muistisairaiden käytännön hoitotyössä sekä geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelän luennon vanhusten kivunhoidosta. Hoitajia hyödynnetään siitä huolimatta, tarvitaanko heitä vai ei. – Kun hoitajilla ei ole jatkuva kiire ja aikataulut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden eikä ajoreittien mukaan, hoitajat voivat todella keskittyä ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen. Sieltä lainataan päivittäin hoitajia eri alueille asiakkaiden todellisen tarpeen mukaan, kuvailee Groop. Tarkoitus ei missään nimessä ole karsia hoitohenkilökuntaa vaan pystyä tekemään enemmän nykyisillä resursseilla ja helpottaa hoitajien työtä, Groop korostaa. Kaikkia hoitajia käytetään omalla alueella ja kukaan ei ole vapaa siirrettäväksi alueille tai tiimeihin jossa tarve on suurempi. Peijaksen sairaalan vanhuspsykiatrian apulaisylihoitaja Tiina Talaslahti valottaa mitkä oireet ja syyt ovat dementiaan liittyvien käytösoireiden taustalla. – Hoitajia on kyllä tarpeeksi, mutta usein he ovat väärässä paikassa väärään aikaan. Vanhuksia koskeva lainsäädäntö avautuu sosiaalineuvos, johtaja Päivi Voutilaisen esityksen kautta. Työt jaetaan aina tasan kaikkien hoitajien kesken hoitajatarpeesta riippumatta. Jos vuorossa on liikaa hoitajia ja kaikille jaetaan oma käyntilista, niin asiakastyötä per lista on vähän, mutta kukaan ei ole vapaa siirtymään muualle. Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus Gerontologinen hoitotyö Uutta! ä ryhmä Kerätkä ostanne! ti a a is n a org tusten lu u Ko nnukset: le a ryhmä eä -10 % k n 6-10 he eä -15 % k n 11-15 he 2.–3.4.2014 Tampereella Koulutus on suunnattu gerontologisten potilaiden parissa työskenteleville hoitotyön ammattilaisille. Monipuolinen ohjelma sisältää myös luennot diabeteksesta ja näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Näin hoitajat ”sidotaan” omille alueilleen, eivätkä he ole käytettävissä niillä alueille, joilla kenties on resurssipula. vin vanhanaikainen käytäntö ja ajatusmalli siitä, että tiimissä kuuluu olla tietty määrä hoitajia töissä, hän jatkaa. Kotihoidossa työt on usein totuttu tekemään aamuisin ja palvelujen muuttaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi vaatii totuttelua
Teksti: Marja Saarenheimo Kuva: Leena Valkonen IKÄPOLVIEN TAJU Ikäpolvien taju - elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa Vanhustyön keskusliiton kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettu (2011–2013) Elämänkulku ja ikäpolvet -tutkimus- ja kehittämishanke on loppusuoralla. Oppaassa kerrotaan tarinoita ja esimerkkejä sekä perinteisistä että uusista kekseliäistä toimintamuodoista, jotka luovat mahdol- lisuuksia kaikenikäisten tutustumiseen ja yhteiseen toimintaan. Hankkeessa pohdittiin elämänmenoa, ikäpolvien välisiä suhteita ja niiden jännitteitä sekä mahdollisuuksia kaventaa ikäryhmien välisiä kuiluja. Eriytymisestä huolimatta näytti nimittäin siltä, että monet ihmiset toivovat enemmän kanssakäymistä toisenikäisten kanssa. Lisäksi oppaassa kuvataan yleisemmällä tasolla ikäpolvitoiminnan edellytyksiä ja esteitä sekä Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä 21.1. Hankkeen suunnittelua ohjasivat yhtäältä arkihavainnot eri-ikäisten ihmisten eriytymisestä omiin porukoihinsa ja toisaalta pohdinnat siitä, mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käytännöt ja rakenteet ylläpitävät tällaista eriseuraisuutta ja miten se voidaan ylittää. Kampanjan aikana kerättiin kokemuksia onnistuneesta ikäpolvia yhdistävästä toiminnasta, ja näistä on koottu Neljän polven tref14 fit – ikäpolvitoiminnan opas. esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja julkaistiin ikäpolvitoiminnan opas.. Yksi projektin keskeisistä tehtävistä oli ikäpolvien välisen toiminnan ja yhteisöjen tukeminen mahdollisimman laajasti. Tavoitetta toteutettiin valtakunnallisella Neljän polven treffit -haastekampanjalla, joka järjestettiin Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisena teemavuonna 2012. T avoitteena oli edistää erityisesti iäkkäiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta lisäämällä eri-ikäisten välistä kanssakäymistä ja vuorovaikutusta
Myös elämänkulku näyttää notkistuneen: se on nykyisin entistä pidempi ja taipuisampi. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Ikäinstituutti, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & Lappeenrannan teknillinen yli- Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeesta ilmestyy kaksi julkaisua: Neljän polven treffit -ikäpolvitoiminnan opas sekä Ikäpolvien taju – elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa www.vtkl.fi www.ikapolvet.fi 15. Vanhustyö 1 • 2014 Notkistuva elämänkulku Ikäpolvitaju Monet asiat maailmassa ja ihmisten arjessa ovat muuttuneet perustavanlaatuisesti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Kyselymme perusteella tyypillisin tapa hahmottaa elämänkulkua oli edelleen sen jakaminen melko perinteisiin vaiheisiin, kuten lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Biggsin ja Lowensteinin mukaan kyseessä on eräänlainen ”sukupolviherkkä linssi”, jonka läpi näkyvät sekä todellisuuden sulkupolvittuneisuus että mahdollisuudet neuvotella todellisuus kaikki ikäpolvet yhdenvertaisina huomioon ottavaksi. Yksilöinäkin olemme siis samalla ikäpolviolentoja, ja tätä käsitystä tukee myös Elämänkulku- ja ikäpolvet -tutkimus. Puhuttaessa oman perheen tai ystäväpiirin eri-ikäisistä ihmisistä mielikuvien tilalla olivat omat aidot kokemukset, jotka kertoivat toisenlaista tarinaa. Tulos viittaa siihen suuntaan, että kanssakäyminen eri-ikäisten kesken on omiaan hälventämään ennakkoluuloja ja siirtämään stereotypioita syrjään aidon monimuotoisuuden tieltä. sen myönteisiä merkityksiä yksittäisille ihmisille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Hankkeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Yhä useampi meistä voi odottaa elävänsä vanhaksi mutta yhä harvemmalla lienee varmuutta siitä, millainen vanhuudestamme muodostuu. ”Tieto ja ymmärrys, myötätunto ja oikeudenmukaisuuden taju siirtyvät vain sen yhteyden kautta. Ikäpolvitajun pohjana on jokaisen ihmisen oma ikä- ja ikäpolvitietoisuus, joka auttaa näkemään yhtäläisyyksiä ja eroja suhteessa toisenikäisten kokemuksiin. Keskusteluaineistossa kuitenkin näkyi, että se, mitä mikin vaihe sisältää ja millaisia odotuksia ikävaiheisiin liittyy, vaihtelee yksittäisestä ihmisestä ja ikäpolvesta toiseen. Oman suvun nuoret nähtiin fiksuina ja vastuuntuntoisina; oman suvun vanhat kiinnostavina ja perinteisestä vanhuuskuvasta poikkeavina. Siksi, että juuri itsestäänselvyydet on niin helppo unohtaa”. Nostamme tutkimuksessa esiin ikäpolvitajun käsitettä, jonka ovat tuoneet keskusteluun Simon Biggs ja Ariela Lowenstein kirjassaan Generational intelligence. Tutkimusta ikäpolvien suhteista Hankkeen tutkimusosiossa koottiin monenlaisia aineistoja: laaja kysely, eriikäisten ihmisten ryhmähaastatteluja, sanomalehtijuttuja sekä ikäpäiväkirjoja. Erityisesti meitä kiinnosti tarkastella, millaisia iän, elämänkulun ja ikäpolvikokemusten jäsennyksiä ihmiset tuottavat kulttuurissa, jossa pitkäikäisyys on tavanomaista, väestön ikärakenne painottuu vanhempaan päähän ja yhteiskunnan muutosvauhti on kiihkeämpi kuin koskaan. Aineistojen avulla halusimme lisätä ymmärrystä siitä, miten eri ikäpolvien ihmiset jäsentävät elämänkulkua ja omaa paikkaansa sukupolvien ketjussa sekä miten he suhtautuvat itseään nuorempiin ja vanhempiin ikäpolviin. Nuoruuden saatetaan mieltää jatkuvan hyvinkin pitkään, keski-iän käsite on varsin hämärä, ja eläkkeelle jääminen saatetaan nähdä yhtä hyvin vanhuuteen siirtymisenä kuin jonkinlaisena uutena alkuna. Sehän on itsestäänselvyys, miksi edes mainita. Kun ryhmissä keskusteltiin toisenikäisistä, oltiin helposti yleisten kulttuuristen mielikuvien varassa, kuten että nuoriso on holtitonta tai että vanhat ihmiset puhuvat vain sairauksistaan. Valinnan mahdollisuudet ovat lisääntyneet. ”Ei ole inhimillistä kulttuuria ilman ikäpolvien vuorovaikutusta, ei ihmiskuntaa ilman sukupolvien yhteyttä”, toteaa kirjailija Leena Krohn ikäpolvitoiminnan oppaan esipuheessa. Jokainen ihminen kokee elämänkulun omalla tavallaan mutta usein myös jossain mielessä omalle ikäpolvelleen ominaisella tavalla. opisto, Jyväskylän yliopisto, Marttaliitto, Oppifi Oy, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Vanhempainliitto ry sekä Suomen Aikuisurheiluliitto ry. Samalla vahvistuu halu ylläpitää eri-ikäisten kansalaisten välistä keskusteluyhteyttä ja päätyä sosiaalisesti kestäviin ja kaikkien kannalta suotuisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Aineistomme tukevat käsitystä, että perheen ja suvun ulkopuolella ihmiset kohtaavat arjessaan enimmäkseen oman ikäisiään ihmisiä mutta kaipaavat yhteyttä myös toisenikäisiin
16. Varsinaisia hoitoryhmiä tutkimuksessa on kolme. Mukaan kutsuttiin kaikkia yli 75 vuotiaita porvoolaisia ja vuoden mittaiseen hoitotutkimukseen valittiin runsaat 200 henkilöä. terveyspalveluiden käytöstä jatkuu kuitenkin edelleen vähintään vuoden 2016 loppuun saakka. Porvoossa käynnissä olevan lihaskato- ja ravitsemustutkimuksen avulla selvitetään proteiinilisän lihasvaikutuksia ikääntyneillä. Kaikki hoitotutkimukseen osallistuneet ovat saaneet ohjeistusta ravitsemukseen, D-vitamiinilisän käyttöön ja liikuntaan. T utkimusta tehdään Porvoon sosiaali- ja terveystoimen sekä Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkimus alkoi pilotilla syksyllä 2011 ja varsinainen hanke käynnistyi vuoden 2012 alusta. Lisäksi he ovat vastanneet kyselyihin, pitäneet ruokapäiväkirjaa ja heille on tehty erilaisia lihaskunto- sekä muistitestejä. ikääntyneiden lihaskuntoon, muistiin ja terveyspalvelujen käyttöön. Tutkimus on kansainvälisestikin arviointuna yksi laajimmista ja tutkimuksen hoitojaksot päättyvät huhtikuussa tänä vuonna. Sen jälkeen tulokset analysoidaan ja raportointia on odotettavissa loppuvuodesta. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Antero Aaltonen RAVITSEMUS Porvoossa tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta haurauteen ja lihaskatoon Muistisairauksien ohella hauraus-raihnaisuus oireyhtymä (HRO) ja ikääntymiseen liittyvä lihaskato yhtenä sen osana ovat keskeisimpiä terveysongelmia, jotka vaikeuttavat vanhojen ihmisten itsenäistä selviytymistä. Edetessään lihaskato johtaa lisääntyneeseen avun tarpeeseen ja pahimmillaan jopa pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Seurantatutkimus mm. Koeryhmälle on annettu päivittäinen proteiinipainotteinen lisäravinne, verrokkiryhmälle energiapainotteinen lisäravinne ja kolmannessa ryhmässä ei käytetä lisäravinnetta lainkaan, kertoo tutkimuksen taustasta tutkimuksen johtaja, LT Mikko Björkman Helsingin yliopistosta. Keskeistä on myös juurruttaa sarkopeniapotilaiden tunnistaminen osaksi kunnallisia terveyspalveluja. Sen tavoitteena on kartoittaa ikääntyneiden lihaskadon eli sarkopenian esiintyvyyttä ja tutkia ravitsemuksellisen hoidon vaikutuksia mm
Sen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat huonontunut liikkumiskyky ja heikentynyt lihasvoima. GFST), joka soveltuisi hyvin esim. – Aikaisempien tutkimusten perusteella leusiinirikkaidenkin proteiinilisäravinteiden vaikutukset lihaskuntoon ja toimintakykyyn ovat jääneet varsin vähäisiksi hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Sarkopeniadiagnoosi vaatii kuitenkin myös lihasmassan mittaamisen, mit???????????????????. – Proteiinit koostuvat aminohapoista ja erityisesti leusiini on liitetty lihaksen muodostusta kiihdyttäviin vaikutuksiin. • Oireyhtymä on vanhusväestössä ilmeisen tavallinen, ja se lisää mm. Björkmanin mukaan hyväkuntoiset ikääntyneet tarvitsevat noin gramman proteiinia päivässä jokaista painokiloa kohti. Kansainväliset sekä kotimaiset tutkimustulokset kertovat, että ikäihmisten kannattaa kiinnittää huomiota sekä ravitsemukseen että liikuntaan lihaskadon ehkäisemiseksi, Mikko Björkman sanoo. – Lihasmassa vähenee noin prosentin vuodessa 50 ikävuoden jälkeen. Puristusvoiman osalta raja-arvot ovat miehille 30 kg ja naisille 20 kg. Mikä on HRO. aina ole saatavilla. Ravitsemus ja liikunta tärkeitä lihaskadon ehkäisyssä Sarkopenia liittyy vanhuuden haurausraihnaus oireyhtymään eli HRO-oireyhtymään. Myös sairaudet, lääkitykset ja suun terveyteen liittyvät seikat saattavat heikentää ruokahalua ja johtaa tahattomaan laihtumiseen. Seulontatestillä löydettävät henkilöt tulisi arvioida kattavasti moniammatilli- sen geriatrisen tiimin toimesta. Liikunta, proteiiniravinteet, D-vitamiini ja muun lääkityksen optimointi ovat hoidon kulmakiviä niin HRO- kuin lihaskatopotilailla. Mikäli neljän metrin matkaan tarvitaan yli viisi sekuntia ilman apuvälinettä, voi taustalla olla lihaskato. Proteiinia saadaan mm. vajaatoimintojen ja kuoleman riskiä. Päivittäin olisi hyvä syödä useita proteiinipitoisia ruokia jokaisella aterialla. ä ei välttämättä???. Proteiinilisäravinteiden lihaskuntoa tukevista vaikutuksista on kuitenkin olemassa jonkin verran näyttöä iäkkäillä HRO- ja lihaskatopotilailla. HROpotilaiden tunnistamisen tueksi ollaan parhaillaan kehittämässä yksinkertaisiin kysymyksiin perustuvaa seulontatestiä (ks. Satsaus ravitsemukseen ja liikuntaan kannattaa kaikissa elämänvaiheissa, hän sanoo. 17. Mikko Björkman haluaisi vaikuttaa myös ihmisten asenteisiin HRO:n tunnistamisessa ja hoitamisessa. • Tärkeimmät ja välttämättömät lääkkeettömät hoitomuodot ovat ravitsemustilan ja lihaskunnon korjaaminen ja ylläpito. Esimerkiksi juustonvalmistuksen sivutuotteena syntyvässä herassa on luonnostaan verrattain runsaasti leusiinia sisältäviä proteiineja. HRO- ja sarkopeniapotilaiden tunnistaminen ja hoito HRO- ja sarkopenia potilaiden tunnistaminen ennen varsinaisten toimintakyvyn rajoitusten kehittymistä on tärkeää, jotta mahdollisilla toimenpiteillä ehdittäisiin vaikuttaa potilaan avuntarpeeseen, Mikko Björkman sanoo. Lihaskadon hoitoon on jo jonkin aikaa pyritty aktiivisesti kehittämään uusia hoitomuotoja, joten tulevaisuudessa myös lihasmassan mittaaminen voi osoittautua käytännön työssäkin mielekkäämmäksi. • HRO:n taustalla on usein monia tekijöitä, kuten vähäinen liikunta, ravitsemusongelmat, ikääntymiseen liittyvä lihaskato, kivut, depressio, sydän-verisuonisairaudet, muistivaikeudet ja yksinäisyys. Elimistö ei itse pysty muodostamaan välttämättömiä aminohappoja ja Vanhustyö 1 • 2014 siksi ne tulee saada ravinnosta. Proteiinipitoinen välipala sopii hyvin heti liikunnan jälkeen nautittavaksi. Tämä voisi tapahtua muistipoliklinikan tapaan HRO-poliklinikalla, joita esimerkiksi Ranskassa ollaan parhaillaan perustamassa. Porvoon tutkimuksessa tutkitaan juuri heraproteiinista valmistetun lisäravinteen vaikutuksia sarkopeniapotilaiden toimintakykyyn, Mikko Björkman kertoo. maitotuotteista, lihasta, kanasta, kalasta, kananmunista, pavuista ja pähkinöistä. • Hauraus-raihnausoireyhtymä on muotoutunut itsenäiseksi käsitteeksi vasta viime vuosina. Toimintakykytesteistä tavanomainen kävelynopeus ja puristusvoima ovat keskeisimpiä potilaiden tunnistamisessa. Myös D-vitamiinin saanti on myös lihastoiminnoille tärkeää ja vuoden 2010 suomalaisen suosituksen mukaan kaikkien yli 60-vuotiaiden henkilöiden tulisi käyttää 20 ?g/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Aminohappojen merkitys Björkman nostaa tutkimuksestaan esiin aminohapot ja niistä haaraketjuiset välttämättömät aminhapot (leusiini, isoleusiini ja valiini). perusterveydenhuollon tarpeisiin. Potilaan tarvitsemat hoitotoimenpiteet räätälöidään yksilöllisesti hänen voimavaransa ja tarpeensa huomioiden. Lihaskadon syyt ovat moninaiset, yksi syy on huonoissa ja yksipuolisissa ruokailutottumuksissa. Joidenkin arvioiden mukaan yli 80-vuotiaista lähes joka toinen kärsii lihaskatoon liittyvistä arkitoimintojen rajoitteista. • Eriasteisina oireina tahaton laihtuminen, uupumus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, hitaus ja lihasheikkous • Oireyhtymä olisi tunnistettava ja sen kehittymiseen puututtava mahdollisimman varhain. Kyse on iäkkäiden henkilöiden elämänlaadun parantamisesta
18. Liikunta tuo myös iloa ja usein myös hauskaa seuraa, sanoo ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Ikäinstituutti/Ossi Gustafsson Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuloksia Kunnat kaksinkertaistaneet iäkkäiden liikkujien määrän Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan osallistuvat kunnat ovat onnistuneet parantamaan huomattavasti toimintakyvyiltään heikentyneiden iäkkäiden kuntoa tarjoamalla lisää liikuntaneuvontaa, ohjattua lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. Säännöllinen lihastenkäyttö on välttämätöntä ikäihmisen toimintakyvyn säilymiselle ja itsenäiselle asumiselle
Työryhmät ovat kartoittaneet ikäihmisten liikuntatoiminnan lähtötilanteen, tehneet suunnitelmat toimien kehittämiseksi ja kouluttaneet eri ammattiryhmiä. Ikäihmisten liikunnan kansallista toimenpideohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen kanssa. Tietoisuus iäkkäiden liikunnan tärkeydestä ja heikentynyt taloustilanne ovat lisänneet kuntien kiinnostusta osallistua Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan. Tukea ja koulutusta tähän työhön ovat antaneet Ikäinstituutin kuntakohtaiset mentorit. Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia, Elina Karvinen kertoo. Voimaa vanhuuteen -ohjel- Suuri merkitys liikuntaohjelman onnistumiselle on ollut se, että kunnat ovat verkostoituneet ja oppineet asioita toisiltaan. Työ käynnistyy yhdessä aluehallinnon kanssa järjestettävissä seminaareissa, joissa kootaan ikäihmisten terveysliikuntaverkostoja ja viedään eteenpäin toimenpide-ehdotusten toteutusta, Elina Karvinen linjaa tulevia toimia. Jo 38 kunnassa on otettu käyttöön ikäihmisten terveysliikunnan hyviä toimintatapoja. Turussa ja 2.10. V ain muutama prosentti suomalaisista eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. – Kannustamme kaikkia mukaan näihin maksuttomiin tilaisuuksiin. Liikuntaohjelmaa laajennetaan yhteistyöllä Voimaa vanhuuteen -ohjelman verkostomainen työtapa laajenee Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman (2013–2015) myötä uusiin elämänkulun taitekohtiin. Ohjelmaa esiteltiin valtakunnallisessa Ikäihmisten liikuntafoorumissa joulukuussa. Tavoitteena on ollut lisätä ikäihmisille liikuntaneuvontaa, ohjattua liikuntatoimintaa ja ulkoilumahdollisuuksia. Joensuussa, 14.5. Tavoitteena on saada mukaan eläkkeelle tai tukipalvelujen piiriin siirtyviä ikäihmisiä, joiden elämässä liikunta on toistaiseksi ollut vähäistä. Lisäksi ikäihmisiltä on kysytty mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia paikallisten Voimaa vanhuuteen -liikuntaraatien avulla. Lisäksi ikäihmisten lihasvoima ja tasapaino ovat selvästi parantuneet, iloitsee ohjelmajohtaja. Liikuntaraadit ovat täysin uusi tapa saada esiin iäkkäiden ihmisten toiveita ja näkemyksiä oman paikkakunnan liikuntamahdollisuuksiin ja -paikkoihin liittyen, Karvinen jatkaa. – Suuri merkitys onnistumiselle on ollut se, että kunnat ovat verkostoituneet ja oppineet asioita toisiltaan. Kuntiin on perustettu liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen edustajista koostuvat yhteistyöryhmät. Ohjelmaa rahoit- tavat Raha-automaattiyhdistys, opetusja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Seminaareissa rakennetaan paikallista yhteistyötä, kootaan ikäihmisten terveysliikuntaverkostoja, kerrotaan hyvistä ikäihmisten terveysliikunnan toimintatavoista ja edistetään Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman toimenpide-ehdotusten toteutusta. Omasta puolestamme voimme luvata tietoa, tukea ja työkaluja toimijoille. Vanhustyö 1 • 2014 man ensimmäinen kuntaryhmä on onnistunut kaksinkertaistamaan ohjattujen liikuntaryhmien ja niihin osallistuneiden määrät. Oulussa, 6.5. Rovaniemellä. Tampereella, 29.4. Tervetuloa Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareihin Ikäinstituutti järjestää aluehallinnon kanssa yhteistyössä Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit tänä vuonna kuudella paikkakunnalla: 17.3. Pirjo Kalmari Ikäinstituutista toimii liikuntaohjelman koordinaattorina. Selvitysten mukaan kävelyn ja muun liikunnan suosio on vähentynyt ja myös tasapainoharjoittelu on vähäistä. – Toimenpideohjelman onnistunut toteuttaminen edellyttää ennakkoluulotonta, sektrorirajat ylittävää yhteistyötä eri tahojen kesken. Vantaalla, 16.9. – Tuloksellinen työ ei välttämättä edellytä uusia resursseja vaan sitä, että osataan yhdistää ja kohdentaa olemassa olevat voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että alueelliset verkostot kannustavat toisiaan tekemään työtä liikunnan toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi. Lisäksi ikäihmisiltä on kysytty mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia. Laajan yhteistyön avulla pyrimme saamaan kuntiin lisää ikäihmisille laadukasta liikuntaneuvontaa ja liikuntatoimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä. Lisätietoa toimenpideohjelmasta: www.liikkeellavoimaavuosiin.fi, www.voimaavanhuuteen.fi 19. Odotamme innostunutta osanottoa ja avointa tiedonvaihtoa ja paikallisten tarpeiden esiintuomista, myös hyvien käytäntöjen ja mallien esiinnostamista
Kunnissa on onnistuttu laaja-alaisella yhteistyöllä, tiedottamiselle sekä ammattilaisia että vertaisohjaajia kouluttamalla lisäämään merkittävästi terveysliikuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, www.stm.fi. Palkinnon saivat Hämeenlinna, Kokkola ja Kuusamo. Ikäihmiset ovat olleet myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja kehittämässä paikkakuntansa liikuntatoimintaa. Ulkoilumahdollisuuksien parantamiseksi tulee lisätä turvallisia ja esteettömiä kävelyreittejä ja lähiliikuntapaikkoja. Liikuntaneuvonta osaksi iäkkäiden terveyspalveluja Peruspalveluministeri Susanna Huovinen kehotti joulukuussa pidetyssä Ikäihmisten liikunnan foorumissa kuntia tarjoamaan ikääntyneille ammattimaista liikuntaneuvontaa terveyspalvelujen yhteydessä. 20 Ministerin mukaan liikunta on oiva keino iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn monipuoliseen tukemiseen sekä osallisuuden turvaamiseen. Tutustu myös: Muutosta liikkeellä, valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Ikääntyneille on oltava tarjolla laadukasta liikuntaneuvontaa sekä laadukkaita, helposti saavutettavia, ja kustannuksiltaan edullisia liikuntapalveluja. Keväällä 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään kaikille ikäryhmille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Puheensa vakuudeksi ministeri veti seminaarivieraille taukojumpan. Palkintokellot on tehnyt kuvanveistäjä Jari Männistö.. Erityishuomio on kiinnitettävä riskiryhmien tunnistamiseen, ministeri totesi. Hyvä kello kauas kuuluu -palkinnot jaettiin Helsingissä järjestetyssä Ikäihmisten liikunnan foorumissa luovutettiin kolmelle kunnalle Voimaa vanhuuteen -ohjelman pronssiset palkintokellot tunnustuksena ikäihmisten terveysliikunnan kehittämistyöstä. Ministerin mukaan kunnilla on pallo hallussaan muun muassa liikuntatiedon ja matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan lisäämisessä
– Olisi kuitenkin hyvä, että suunnittelisimme tulevaisuutta silloin, kun olemme vielä terveitä. Omaa vanhenemistaan kannattaa miettiä ja suunnitella jo ennakolta, sanoo oikeustieteen tohtori, perheoikeuden tutkija Anna Mäki-Petäjä-Leinonen. Kukapa meistä haluaisi miettiä ennakolta, että jonain päivänä emme olisi enää täydessä kunnossa, emme esimerkiksi pystyisi ilmaisemaan itseämme tai tekemään päätöksiä omatoimisesti. Edunvalvontavaltuutuksessa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. T ulevaisuuden ennakointi varsinkin ikääntyessä on herkkä ja haastava asia. Anna Mäki-Petäjä-Leinonen sanoo, että ikääntymisen ennakoinnissa on kyse yksilön itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta. Allekirjoitettu valtakirja luovutetaan valtuutetulle eli henkilölle, joka on nimetty asioita hoitamaan. Hän sanoo tutkimustensa pohjalta, että ikääntymisen ennakointi on vielä suhteellisen harvinaista. Tuoreessa julkaisussaan Ikääntymisen ennakointi - Vanhuuteen varautumisen keinot Mäki-Petäjä-Leinonen on keskittynyt oikeustieteen näkökulmasta ihmisen oman tahdon ilmaisemiseen ennakkoon. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan niitä itse esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi. Valtakirja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Valtuutusten antaminen Valtakirja on perinteinen keino osoittaa, että valtuutettu voi tehdä oikeustoimia valtuuttajansa puolesta. Ilmaisisimme tahtomme, kuka voisi hoitaa asioitamme ja miten haluamme itseämme hoidettavan, silloin kun toimintakykymme on heikentynyt, painottaa Anna MäkiPetäjä-Leinonen. Valtakirjalla määritellään ne asiat, joita valtuutuksen halutaan kattavan. Esimer- kiksi läheinen voi hoitaa pankkiasioita valtakirjalla. Tulevaisuuden suunnitteluun liittyy kaksi puolta, toinen on taloudellisten asioiden järjestäminen ja toinen hoivaan ja arjen sujumiseen liittyvät kysymykset. Oikeudellisin toimin on mahdollista ilmaista, miten haluaa asiansa ja hoitonsa järjestettävän, jos toimintakyky heikkenee. Lievässä dementian vaiheessa ihminen kykenee vielä suunnitelmien tekemiseen, hän voi tehdä hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tai voi antaa toiveita, kenet voisi ottaa omaksi edunvalvojakseen. Ennakoinnilla voidaan välttää myös oikeusturvan karikoilta, kun henkilön toiveet ja tahto ovat tiedossa. Lähiomainen ei voi toimia todistajana. Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan vuonna 2007. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Atelier Nyblin IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Miten varautua vanhenemiseen ja toimintakyvyn muutoksiin ennakolta. Oikeudellisia toimia esimerkiksi edunvalvonnasta tehdään yleisimmin muistisairaiden kanssa ja vasta sen jälkeen kun sairaus on jo diagnosoitu. 22 – Silloin olennaiseksi muodostuu mahdollisimman varhaisen diagnoosin saaminen. Tällöin valtuutettu henki-. Se vahvistaa yksilön autonomiaa. Edunvalvontavaltuutus on ennakoiva toimi ja se tulee voimaan vasta kun henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi etenevän muistisairauden vuoksi. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. – Kun tulee vaihe, ettei ihmisen omaa mielipidettä voi enää kuulla, voidaan sitä noudattaa, jos tarvittavat suunnitelmat ja valtuutukset on tehty. Valtakirjalla ei ole määrämuotoa ja se voi olla yhtä tiettyä tarkoitusta varten tehty
Talentum 2013 23. – Elvytyskiellot ovat juridisesti sitovia, potilasta ei saa hoitaa jos hän on juridisesti pätevästi ilmaissut hoitotahtonsa, Mäki-Petäjä-Leinonen toteaa. Sosiaali- ja terveyspuolen ammattihenkilöstön ei tarvitse tietää kaikkea juridiikasta, mutta heidän tulisi osata perustiedot ja ohjata edelleen asiakkaitaan pohtimaan asioita ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan myös mahdollisten toimintakyvyn muutosten kannalta. Virallinen hoitotahto on tahonilmaus elämän loppuajan hoidosta. Henkilö voi valtuuttaa myös jonkun läheisensä hoitosuostumusten antamiseen. Edunvalvojaa määrättäessä on tiedettävä, kuinka henkilö itse asiaan suhtautuu. Hän toivoo myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille lisäkoulutusta ja tietoa asiakkaan oman tahdon ennakointiin liittyvistä juridisista kysymyksistä. Hoitotahto tulisi sisällyttää potilasasiakirjoihin tai sen tulee kulkea potilaan mukana. Anna Mäki-Petäjä-Leinonen on perheoikeuden tutkija. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita tulisi ohjata pohtimaan asioita ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan myös mahdollisten toimintakyvyn muutosten kannalta. Hoitotahdossa ilmaistaan erityistoiveita hoidon suhteen ja siinä voi ilmaista kieltäytymisen tietyistä hoitotoimenpiteistä esimerkiksi elvytyksestä. Edunvalvoja voidaan määrätä myös vastoin henkilön tahtoa, Vanhustyö 1 • 2014 jos tuomioistuin katsoo päätökseen olevan riittävät perusteet. Hoitotahtoon on hyvä kirjata, että se koskee vain tilanteita, joissa toimenpiteillä ainoastaan pystyttäisiin pidentämään kärsivän potilaan elämää. Maistraatille tulee esittää alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai vastaava asiakirja, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee. Edunvalvojana voi toimia maistraatin vahvistama yksityishenkilö tai virallinen edunvalvoja. Anna Mäki-Petäjä-Leinonen suosittelee, että edunvalvontavaltuutus tehtäisiin juristin kanssa. Muussa tapauksessa ratkaisun tekee tuomioistuin. mistä ruuasta pitää tai vaikkapa millaista musiikkia haluaa kuunnella. Haluaako esimerkiksi asua kotona mahdollisimman pitkään vai siirtyä laitosmaiseen asumiseen. Edunvalvojan määrääminen Jos henkilö ei ikääntymisen tai sairauden vuoksi kykene valvomaan etujaan, esimerkiksi huolehtimaan omaisuudestaan, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Valtuuttajalla voi myös olla hoitotahto ja tieto hoitotahdosta tulee olla myös valtuutetulla. Valtuuttaja voi itse myös määritellä ennakkoon, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. lö voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Hoivatahdossa voi tuoda esille omia elämänarvojaan, mieltymyksiään ja toiveitaan. Hoivan suunnittelu ja hoitotahto Hoivan suunnittelu ei tarkoita kuoleman tai loppuajan suunnittelua, vaan sitä, mitä haluaa arjeltaan, kun toimintakyky on heikentynyt, Anna MäkiPetäjä-Leinonen sanoo. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut. Jos henkilö itse pyytää edunvalvojan määräämistä ja ymmärtää asian merkityksen, päätöksen voi antaa maistraatti. Anna Mäki-Petäjä-Leinonen arvelee, että ennakoivat suunnitelmat tulevat lisääntymään. Voi ilmaista mm. Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Edunvalvojan määräämisen voi panna vireille holhousviranomainen, henkilö itse tai joku hänen läheisistään. Edunvalvontavaltuutuksella voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioista sekä itseä koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidosta. Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti, siinä tulee olla tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys sekä kahden ulkopuolisen todistajan allekirjoitukset. Julkaisu: Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot. Kyse on terveydenhuoltovaltuutuksesta ja valtuutus tulee voimaan, jos henkilö ei pysty enää itse tekemään hoi- toaan koskevia päätöksiä. Tietoa vanhuuteen varautumisesta tarvitaan Suomessa on tehty noin 1200 vahvistettua edunvalvontavaltuutusta. Hoivatahdossa voi määritellä myös varojensa käyttöä ja ilmaista, kenet haluaa mahdolliseksi edunvalvojaksi
Eläkeläisenä maaseudulla -kirja kertoo heistä, joiden ykkösasunto on edelleen maalla. 24. Monilla on kesäkoti maalla ja osake kaupungissa. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuvat: Mikko Takkunen Eläkeläisenä maaseudulla Monet maaseudun entiset asukkaat ovat ihmisten sekä palvelujen vähetessä ja omaa vanhenemistaan ennakoidessa muuttaneet taajamiin
– Mitä kauempana kaupoista asumme, sitä enemmän on mieltä tehdä itse kaikki se, mihin taidot ja tarmo riittävät. Lehmät ovat monilta maaseutukyliltä tyystin kadonneet eikä maaseutumaisemakaan ole enää entisensä. Eläkeläiset paluumuuttajina Maalla asuvien joukossa on ikänsä samassa paikassa asuneita, sinne työikäisinä tai vasta eläkeläisinä muuttanei- Maallemuuttajista monet ovat tehneet työuransa muualla kuin maataloudessa. Kunnan tai yksityisen järjestämiä hoivapalveluitakaan ei tahdo saada, mikäli asuu liian kaukana taajamasta. Useampi maaseudun asukas kokee puusavotan eri vaiheineen mielekkääksi. Jotkut rakentavat kokonaan uuden kodin. Tyhjeneviltä kyliltä löytyy muuttajalle usein sopiva asunto ja runsaasti tilaa. Tedre kertoo, että tämä pätee myös maaseudulla ikänsä asuneisiin. Siirrytään esimerkiksi kokonaan asumaan talon alakertaan, kun portaissa kulkeminen käy hankalaksi. Sitä he voivat kysellä pitkään maalla asuneilta. – Maalle muuttajat korjaavat ja laajentavat vanhoja mummon mökkejä, entisiä lapsuuden kotitaloja tai vanhoja kouluja. Ja toisaalta monen eläkeläisen päivä rakentuu arkisista kodin töistä. Heille ei aina ole kertynyt sitä hiljaista tietoa, joka maalla asumisen onnistumiseksi on välttämätöntä. Monet hyvinvointipalvelut,kuten koulu, on lakkautettu ja muutkin palvelut loppuneet. – Kirja on kirjoitettu heille, joille maaseudun nykyinen arki ei enää ole tuttua. Vaikka miltei joka talossa on nykyisin perusmukavuudet, poikkeuksiakin on. – Jotkut ovat mukana lähes kaikessa toiminnassa; vetävät hankkeita, organisoivat talkoita ja tapahtumia ja osalVanhustyö 1 • 2014 25. He ovat lähes ainoat ympärivuotiset asukkaat kylällä. He ovat usein pariskuntia ja puoliso on usein maaseudulla asujan tuki – puolin ja toisin. Nyt hän asuu kaupungissa kasvaneen miehensä kanssa Lieksassa Kontiovaaran vanhalla koululla aivan rajan pinnassa. K irjassa liikutaan Itä-Suomen harvaanasutulla, taajamien ulkopuolisella maaseudulla. Maallemuuttajista monet ovat teh- neet työuransa muualla kuin maataloudessa. Samalla haluttiin päivittää kuvaa maaseudusta. Joillekin kelpaa vaatimaton asunto eikä suuria peruskorjauksia haluta, jakseta tai pystytäkään aina tekemään, toteaa Silva Tedre. Helposti ei lähdetä tekemään suuria muutoksia asuntoon, mieluummin muutetaan omia tapoja. Heille ei aina ole kertynyt sitä hiljaista tietoa, joka maalla asumisen onnistumiseksi on välttämätöntä. He ovat usein kyläläisille tuttuja ihmisiä ja vanhukset ovat varsin tyytyväisiä saamaansa apuun. Samalla säästyy lämmityskustannuksia. Luonnossa liikkuminen on monille arjen rutiini; kalastus, marjastus, sienestys, metsästys, luonnon eläinten tarkkailu ja talviruokinta ovat tuttuja harrastuksia. – Näihin kuuluu puiden pilkkomista vähintään puilla lämpiävään ulkosaunaan - ja erilaisia pihatöitä vuodenaikojen mukaan. Kylätalkkarit, -piiat tai -rengit auttavat arkisissa asioissa ja pitävät myös seuraa. Yksi sen tekijöistä, dosentti, Silva Tedre Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että tavoitteena on ollut kuvata harvaanasutun maaseudun eläkeläisten elämäntapojen moninaisuutta 2010-luvun alussa. Pyrimme itse tekemään oman elämämme kehykset ja saamaan siitä mielihyvää, Ilta Määttä-Lindström kirjoittaa kirjassa. Maaseudun palvelut Varsinkin maaseudulla vuodenajat rytmittävät arkea. Eläkeläismuuttajat voivat olla paluumuuttajia, muita. ta miehiä ja naisia. Kylätoimintaan osallistutaan vaihtelevalla intensiteetillä. Eivät yksinasuvat maallemuuttajaeläkeläisetkään mikään harvinaisuus ole. Harvaanasutulla maaseudulla arkinen hoiva-apu järjestyy lähinnä erilaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektien avulla. Hän on syntynyt Pielisen saaressa ennen sotia, kouluttautunut ja tehnyt työuransa Helsingissä. Yksi maalle muuttaneista on Ilta Määttä-Lindström
Ongelmaksi muodostuu työllistämisjakson katkeaminen vaikka sekä auttaja että autettavat olisivat tyytyväisiä järjestelyyn. – Ihmisten poismuutto ja maiseman muutos saattaa surettaa jopa palveluiden vähenemistä enemmän. Hoivakoti sujahtaa aika luontevasti osaksi ympäröivää yhteisöä – se ei jää muusta yhteisöstä irralliseksi ja suljetuksi, toteaa Tedre. Toiset osallistuvat lähinnä järjestettyihin tapahtumiin. Nyt suositaan pienen ja kodinomaisen sijaan taas suurta ja taajamiin keskittyvää. On myös heitä, jotka eivät juuri kotoaan lähde joko siksi etteivät pääse, pysty tai eivät halua. Kyllä täällä osataan ja pärjätään. Kustantaja: Maahenki, hinta 18 euroa. Ei ole kysytty, mitkä palvelut ovat lähteneet vaan on kysytty, miten eläkeläiset saavuttavat palvelut, painottaa Silva Tedre. Kyllä täällä osataan ja pärjätään. Palvelurakennetta on kirjassa lähestytty sen kautta, miltä se näyttää maaseudun eläkeläisten arkielämän näkökulmasta. Osa viihtyy kotipihassa, joku joutuu pysymään siellä oman toimintakyvyn vajeiden tai puuttuvien joukkoliikennepalveluiden vuoksi. Kirja: Eläkeläisenä maaseudulla. 26 – Itä-Suomen harvaanasutulta maaseudulta löytyy muutama yksityinen tai kunnan omistama hoivakoti. Niiden asukkaat tulevat usein lähiseudulta. listuvat itsekin kylätalkoissa käytännön töihin. Siinä kun joku eläkeläisistä pelkää kimppataksipalvelun loppumista. ”Kun eivät ottaisi tätäkin meiltä pois”, sanoo toinen uhmakkaasti, että viekööt kaiken. Tosin 1990-luvulla perustetut pienet hoivakodit eivät vaan enää tahdo pärjätä kilpailussa. Tilaukset: Mari Voutilainen, mari.voutilainen@maakaista.fi, Silva Tedre, silva.tedre@uef.fi. Palveluihin pääsy edellyttää omaa autoa, toimivaa naapuriverkostoa tai kunnan järjestämää kimppakyytiä. Moni suunnittelee taajamaan muuttoa ennakoiden mahdollisia vanhuuden vaivoja ja palveluiden puutteita. Hoivaresursseista voi maalla olla erityinen pula, mutta juuri työllistämisjärjestelyillä pulaa on pystytty ratkomaan. Silva Tedre sanoo, että puhe kotona asumisen tukemisesta on myös maaseudun asukkaan näkökulmasta täyttä hölynpölyä, sillä hoivapalveluita ei ole saatavissa ja ihmisiä houkutellaan mieluummin siirtymään kuntataajamiin palvelujen lähelle. Monille asukkaille juuri asuinympäristön ja ihmisten tuttuus ovat tärkeitä seikkoja. Toinen tärkeä asia liittyy asumiseen: Miten ihminen voi asua maaseutuympäristössä, jos avun tarpeet lisääntyvät, sosiaalisia verkostoja ei ole eivätkä kunnan vastaamat kotihoivapalvelut ulotu kylälle asti. Moni aikoo jäädä ja selviytyä. Moni aikoo jäädä ja selviytyä. Moni suunnittelee taajamaan muuttoa ennakoiden mahdollisia vanhuuden vaivoja ja palveluiden puutteita
044 7581500 HAUSSA 3.3.–1.4.2014 VIISAUS ON ASENNETTA ELÄMÄÄN AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA VANHUSTYÖ Geronomi (AMK) | Pori | samk.fi/vanhustyo HOITOTYÖ Sairaanhoitaja (AMK) | Rauma SOSIAALIALA Sosionomi (AMK) | Pori Haussa myös päiväopiskeluna toteutettavia koulutuksia sekä ylemmän AMK -tutkinnon koulutuksia. LOGOTERAPIAOPINNOT 25 op TYÖNOHJAAJAKOULUTUS 60 op Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, tarkoituksellisuutta! Haku koulutuksiin on käynnissä! Muurlan Opisto Muurlantie 365, 25130 Muurla www.muurlanopisto.fi, puh. Lisätietoja: samk.fi/haku Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi
Suomen Akatemian rahoittaman kolmivuotisen tutkijatohtorin projektin ”UBI Mingle”:n tavoitteena on löytää hyviä osallistavan suunnittelun käytäntöjä. Niitä tutkimalla ja niistä keskustelemalla nousee esiin ikääntyville itselleen olennaisia kehittämiskohteita. – Tutkimushaastatteluissa ikääntyvät korostavat sähköisten järjestelmien tarvitsevan rinnalleen myös kasvokkaisia ja paperisia palvelumuotoja. Osallistava toimintatutkimus pyrkii etsimään konkreettisia ratkaisuja arkielämän ongelmiin eri toimijoiden kanssa. Teksti: Tiina Suopajärvi, Herttakaisa Kettunen Kuva: Anna Luusua TEKNOLOGIA Seniorit mukaan julkisen sektorin suunnitteluprosesseihin Osallistuminen, osallisuus, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on viime vuosina nostettu niin teknologian-, julkisen sektorin palveluiden kuin kaupunkisuunnittelun keskiöön. S uomessa julkinen sektori vannoo sähköisten palveluiden, hyvinvointiteknologian ja osin myös etähoidon nimiin. L??. Esimerkiksi Oulussa on panostettu keskustan julkisten tilojen ”älykkyyteen” rakentamalla joka paikan tietotekniikan tiloja, jotka ovat periaatteessa kaikkien kaupunkilaisten hyödynnettävissä. Työpajoissa ideat esiin Tutkijan tehtävänä on ensisijaisesti tarjota keskustelu- ja toimintafoorumeita Tiina Suopajärvi tutkii osallistavan suunnittelun käytäntöjä. – Hyödynnän tutkimuksessani osallistavan toimintatutkimuksen menetelmiä, koska niissä painotetaan yhdessä tekemistä ja käytännönläheisyyttä. Kaikilla iäkkäillä ei ole halua tai kykyä opetella tietokoneen käyttöä, eikä kaikilla ole varaa hankkia itselleen tarvittavia laitteita. Kaikki kansalaiset eivät kuitenkaan ole samassa asemassa näi- den teknologisten innovaatioiden käyttäjinä, eikä kuntalaisten ääntä ole kuultu tasa-arvoisesti uusia teknologioita ja palveluja suunniteltaessa. Tarkoituksena on tuoda yhteen Oulun seniorikaupunkilaisia, ikääntyvien palveluista vastaavia kaupungin viranhaltijoita sekä tietotekniikan suunnittelijoita ja tutkijoita. Näiden kautta on tullut selväksi muun muassa se, et- tä ikääntyvät kaupunkilaiset seuraavat kiinnostuneina kaupungin suunnitelmia ja kehittymistä, mutta kokevat ettei heillä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitelmiin, eivätkä he toisaalta tiedä, millaisia erilaisia vaikutuskanavia kaupunkilaisille on tarjolla, sanoo tutkijatohtori Tiina Suopajärvi UBI Mingle -projektista. ähtökohtana tutkimuksessa ovat ikääntyvien omat kokemukset ja heidän arkiset käytäntönsä. Tutkimuksen teemat nojautuvat aiempiin tutkimuksiini ikääntyvien oululaisten tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä sekä julkisessa tilassa liikkumisesta ja toimimisesta. Toisaalta haastattelemani seniorit olivat joko erittäin tai melko kyvykkäitä käyttämään tietokonetta ja internettiä. Samaan aikaan kun yhteiskuntamme teknologisoituminen kiihtyy, lisääntyy ikääntyneiden määrä väestössämme. 28
UBI taas viittaa Oulun yliopiston monitieteiseen tutkimusohjelmaan nimeltä ’Urban Interactions’, jossa tutkitaan sekä teknologian ja ihmisten välistä että ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta kaupungissa. Tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä! THERA-fit plus Liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitoon Helposti liikuteltava moottoroitu harjoituslaite kotiin ja ammattilaisille. Osallistamalla heidät niin julkisten palveluiden-, teknologioidenkuin kaupunkisuunnitteluunkin voidaan kehittää paitsi parempia tuotteita, palveluita ja kaupunkitiloja, myös vahvistetaan heidän merkitystään aktiivisina kaupunkilaisina, toteaa Tiina Suopajärvi. Keskustelut käytiin kahdessa tapaamisessa, jossa oli mukana ikäihmisiä, kaupungin viranhaltijoita ja teknologiansuunnittelijota, jatkaa Suopajärvi. Seuraavassa työpajassa keskitymme vielä tarkemmin kaupungin ja ikääntyvien kaupunkilaisten väliseen vuorovaikutukseen. – Näiden konkreettisten tavoitteiden lisäksi haluan tutkimukseni kautta osallistua keskusteluun siitä, kenen ehdoilla julkisia palveluita ja teknologioita suunnitellaan, ja millainen asema ikääntyvillä kaupunkilaisilla on näissä suunnitteluproseissa. Entä luovatko uudet vahvasti tietotekniikkaan pohjautuvat palvelut uudenlaista marginalisoitumista. Utopian mukaisesti todellisuuden asettamia poliittisia ja taloudellisia rajoitteita ei tarvinnut ideoinnissa ottaa huomioon. UBIMingle Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen projekti. – Toisessa työpajassa jatkoimme näiden kahden aihepiirin työstämistä ideoimalla mahdollisia uusia toimintatapoja, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja helpottavat kaksisuuntaista tiedonkulkua. Tähän mennessä olen järjestänyt kaksi ”Ikääntyvien Oulu?”-työpajaa, joista ensimmäisessä pohdimme utooppisesta näkökulmasta sitä, millainen ideaali Oulu olisi vuonna 2030, sanoo Tiina Suopajärvi. 03-2350 700 info@fysioline.fi www.fysioline.fi. Kenen ehdoilla palveluita suunnitellaan. Tutkimusprojektini tavoitteena on lisäksi löytää yhdessä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kautta sellaisia osallistavan suunnittelun käytäntöjä, jotka ovat mielekkäitä ja tuloksellisia kaikille osallistujille, ja joita voidaan kehittää uusissa projekteissa edelleen eteenpäin. Ryhmien erilaisuudesta huolimatta kaikissa keskusteluissa korostuivat ylisukupolvisen yhteisöllisyyden tärkeys ja toisaalta kaupungin ja kaupunkilaisten välisen suhteen epäselvyys, erityisesti hankaluudet tiedonkulussa. näille toimijoille. Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere p. Ikääntyvillä kaupunkilaisilla on tärkeitä näkemyksiä siitä, miten kaupunkia ja sen palveluja tulisi kehittää. Toimintatutkimuksessa tällainen jatkuvuus ja useat tapaamiskerrat ovat keskiössä. Englanninkielinen sana ’mingle’ tarkoitta yhteen tulemista ja sekoittumista. Vakiovarusteena jalkapolkimet, käsikahvat ja kaukosäädin
Ikäihmisten kokemuksen ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen nähdään erityisen arvokkaana ikääntyneiden palveluihin ja asumiseen liittyvissä kysymyksis- Toimintaa tunnetaan heikosti Monissa kunnissa, kuten Turussa, on vanhusneuvosto toiminut pitkään, mutta niiden toimintaa tunnetaan heikosti. Heidän mielestään tabletit – siis sähköiset – kuuluvat kaikille ja liiketunnistimilla voi helpottaa elämää. L aajapohjainen vanhusneuvostotyö, yhtäläiset mahdollisuudet sähköisten palveluiden käyttöön ja maalaisjärjen ratkaisut liikkumisen helpottamiseksi nousivat keskeisiksi ratkaisuiksi parantaa ikääntyvien kuntalaisten arkea. Vahvat vanhusneuvostot -tapahtuma avasi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja Sitran valtakunnallisen koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten ääntä kunnallisessa päätöksenteossa. 30 Hannu Rämö, Seija Paatero, Auli Raunio ja Sirpa Hyppönen miettivät teknologian ja sähköisten palveluiden käyttöä. päivä Turussa. Sähköinen terveyskortti kun vielä saataisiin.. He toivovat vanhusneuvostoille mahdollisuutta koota ikäihmi- siä yhteen vaihtuvien teemojen ympärille. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Erja Ekholm VANHUSNEUVOSTOT Vahvat vanhusneuvostot -kiertue käynnistyi Turusta Sitran ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n valtakunnallinen koulutuskiertue startattiin tammikuun 16. Paikan päällä satahenkinen joukko varsinaissuomalaisia eläkeläisvaikuttajia esitti ratkaisuja vanhusneuvostotyön kehittämiseksi ja ikäihmisen arjen parantamiseksi. Vuodenvaihteessa voimaan astunut lakisääteisyys tarjoaa mahdollisuuden rakentaa vanhusneuvostoista vahvoja vaikuttajia kunnallisessa päätöksenteossa – jos tämä mahdollisuus käytetään hyväksi. Ratkaisuja ikääntyvien kuntalaisten arjen parantamiseksi haettiin alustusten ja ryhmätyöskentelyn kautta. Toiminnan kehittämistä Turussa pohtineet vaikuttajat haluavat vanhusneuvostojen kokoonpanoista mahdollisimman laajan
Kotoa kauemmaksi pääseminen on ikääntyvien kuntalaisten hyvinvointiin aivan keskeisesti vaikuttava tekijä. Eletään hyvää elämää Vanhusneuvostojen rooleista puhui Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta. Asiakkaan avuntarve muutetaan budjetiksi, eli rahaksi, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan. Heille on kuitenkin taattava hyvä elämä, Päivärinta jatkoi. – Keskuudessamme elää tietävin ja osaavin ikäihmisten joukko, jollaista ei ole aikaisemmin ollut. Hän kertoi muun muassa siitä, kuinka yhteiskunnan reunaehdot ovat edellisten sukupolvien ajalta. Henkilökohtaisen budjetin myöntäminen perustuu julkisen sosiaali- ja terveystoimen tekemään asiakkaan tarvearviointiin ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Sitra on viime vuonna aloittanut Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -hankekokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia omien palveluidensa asiantuntijoina, lisätä ikäihmisten päätöksentekoa uusin toimintamallein sekä mahdollistaa eläkkeellä työskentely ja vapaaehtoistyö. Vuoden 2014 aikana eri puolella Suomea järjestetään 14 koulutustapahtumaa, joissa pohditaan ikääntyvien kuntalaisten osallisuuden vahvistamista ja sitä, miten vuodenvaihteessa lakisääteisiksi muuttuneista vanhusneuvostoista kehitetään vahvoja vaikuttajia kaupungin elämässä. Maalaisjärjen ratkaisuja Ikäihmiset eivät pelkää teknologian käyttöä, kunhan välineet räätälöidään heidän tarpeitansa varten ja riittävä koulutus sähköisten palveluiden käyttämiseen taataan. Vanhustyö 1 • 2014 Kun kokeillaan eri kunnissa, saadaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka auttavat pysyvän lainsäädännön tekemiseen. sä. Vanhusneuvoston jäsenet tulisi vastedeskin valita eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen keskuudesta. Esteettömän liikkumisen helpot- tamiseksi Turussa peräänkuulutettiin maalaisjärjen ratkaisuja, esimerkiksi sitä, että rollaattorilla liikkuvia varten voitaisiin bussien maksuautomaatit sijoittaa bussien keskiovien läheisyyteen. Tämä voitaisiin toteuttaa myöntämällä työssäkäyville eläkeläisille edullisempi verokohtelu. Lääkkeeksi tähän Turussa keskusteltiin ystäväavusta, joka tukisi kaupassa käyntiä tai lähtisi saattajaksi esimerkiksi harrastuksiin. Vapaaehtoistyöhön osallistuvia puolestaan voisi tukea erilaisin kulukorvauksin. Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan mallia, jossa asiakas itse voi valita haluamansa palveluntuottajat ja käyttämänsä palvelut. Pitäisikin puhua mahdollisuuksista, joita iäkkäällä väellä on, sen sijaan että puhutaan siitä 5-8 prosentista ikäihmisistä, jotka elävät laitoksissa tai palveluasumisessa. Voimaa-foorumi kokosi yli 260 asiantuntijaa, eläkeläistä ja päättäjää Finlandia-talolle S itran foorumi kartoitti ikääntyvän yhteiskunnan reunaehtoja. Eräs foorumissa esitetty ratkaisu parempaan vanhuuteen ja ikäihmisten aktiivisuuteen oli verotuksen muuttaminen eläkkeellä työskentelyyn ja vapaaehtoistyöhön kannustavaksi. Elinikäisen oppimisen tulee kuulua myös työelämän jo ohittaneille. Ikääntyviltä kuntalaisilta löytyy kiinnostusta erilaisten sähköisten palveluiden käyttämiseen, mutta ongelmaksi muodostuvat pienet eläkkeet, jotka eivät mahdollista tietokoneiden tai tablettien hankintaa kaikille. Elinikäisen oppimisen tulee kuulua myös työelämän jo ohittaneille, kuului Turkuun kokoontuneiden eläkeläisvaikuttajien yksi päivän keskeisistä viesteistä. – Nykypäivän ikäihmiset haluavat elämänotteen ja elämänkuvan, joka kestää aina elämän loppuun asti. Tulosidonnaista henkilökohtaista budjettia voitaisiin Sitran mukaan aluksi toteuttaa kokeilulainsäädännön turvin. jaan eletään vielä jopa 40 vuotta hyvää elämää, totesi Päivärinta. Foorumissa ehdotettiin esimerkiksi ikäihmisten palvelujen parantamiseksi tulosidonnaista henkilökohtaista budjettia, palvelusetelilainsäädännön ulottamista koskemaan myös julkisia palveluntuottajia ja negatiivista kotitalousvähennystä. 31. Tämä tarve on tehtävä näkyväksi, Eeva Päivärinta toteaa. Tämän päivän ikäihmiset ovat aivan eri tavoin valmiita ottamaan oman elämänsä haltuun, hän totesi. Sen si- Turussa 16.1 järjestetty tapahtuma avasi EETU ry:n ja Sitran Vahvat vanhusneuvostot -seminaarien sarjan. 65 vuoden jälkeen ei enää siirrytä vanhuuden lepoon, odottamaan onnea tai kuolemaa
Tutkimuksen alkukyselyssä esimerkiksi kartoitetaan hankkeisiin osallistuvien ikäihmisten nykyhetken tilannetta, ja sitä on jo palautunut tutkijoiden analysoitavaksi mukavassa määrin. Ikäihmiset nähdään tutkimuksessa toimijoina, jotka tarkastelevat arkeaan ja ympäristöään, muodostavat niistä käsityksiä ja pyrkivät mukautumaan erilaisiin elämäntilanteisiin tai muuttamaan nii- tä aktiivisesti. Tutkimuksen kannalta kiinnostavia ovat esimerkiksi seuraavanlaiset Eloisien hankkeiden psykososiaaliset tavoitteet: • ihmisten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen • psykososiaalinen hyvinvointi ja mielenterveys • sosiaalinen toimintakyky • osallisuus • voimavaralähtöisyys • kohtaaminen ja vuorovaikutus • yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys • vertaisuus • kulttuurisensitiivisyys • elämänhallinta • elämänlaatu 32 • lähiverkostojen antama tuki • yksinäisyyden, turvattomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy/lievittyminen Eloisa ikä -tutkimuksella on kulttuurintutkimuksellinen viitekehys, mikä tarkoittaa, että kiinnostuksen kohteina olevia ilmiöitä – tässä tapauksessa ikäihmisten arkea, psykososiaalista hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta – lähestytään useista eri tulokulmista monien aineistojen ja menetelmien avulla. Teksti: Minna Pietilä, Marja Saarenheimo Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelmaa. Samalla vahvistuu hanketyöntekijöiden tutkiva ote omaan työhön ja sen tuloksiin. Tutkimusta tekevät Eloisa ikä -ohjelmassa Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo.. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden vaikutuksia tarkastellaan tästä lähtökohdasta käsin. Twitterissä #eloisaika. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutkimuksessa kootaan useita sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja, jotta tutkittavasta ilmiökentästä saadaan monipuolista tietoa. Eloisa ikä -avustusohjelmassa tutkitaan ikäihmisten kokemuksia Eloisa ikä -ohjelmassa tutkitaan vuosina 2013–2017 Eloisan hanketoiminnan vaikutuksia siihen osallistuvien ikäihmisten arkeen, osallisuuden ja toimijuuden kokemuksiin sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa seurataan myös muutoksia ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyvässä julkisessa keskustelussa, josta yhtenä esimerkkinä on marraskuussa 2013 teetetty kansalaisten mielipidegallup. Sekä vanhuus että arki, kuten kulttuuri ylipäänsä, ovat monisyisiä ja liikkeessä olevia ilmiöitä, joita ei ole edes mahdollista ymmärtää tyhjentävästi tai kertaluontoisesti. Ohjelman ollessa laajimmillaan vuonna 2015 Eloisia hankkeita on samanaikaisesti käynnissä noin 30. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on ymmärryksen lisääminen moninaisesta ilmiökentästä eli ikäihmisten arjesta ja siinä tapahtumista muutoksista, arjessa ilmenevistä tuen ja avun tarpeista sekä niihin vastaamisen edellytyksistä ja esteistä. Aineistoja ovat muun muassa kyselyt, haastattelut, havainnoinnit ja toimintaa koskevat palautteet, joita kootaan yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. E loisien hankkeiden toimintoja analysoidaan sekä hankekohtaisesti että laajemman ymmärryksen tavoittamiseksi siitä, millä keinoilla ikäihmisten osallisuutta ja psykososiaalista hyvinvointia voidaan parhaiten tukea ja mikä on järjestöjen rooli tässä työssä
Kun uudet hankkeet alkuvuodesta 2014 käynnistyvät, on Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvaa toimintaa toteuttavia järjestöjä jo yhteensä 25. – Kouluarvosanaksi syksyn arviointikyselyssä annettiin sekä Vanhustyön keskusliiton koordinaatiohankkeelle että Raha-automaattiyhdistykselle noin 8,5. Ohjelman yhteisissä verkostotapaamisissa on syntynyt avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa voidaan ottaa esille vaikeitakin asioita. N äyttää siltä, että Eloisa ikä -ohjelman ensimmäinen hanketoimintavuosi sujui varsin hyvin, kertoo seurannan erityisasiantuntija Tuomas Koskela Raha-automaattiyhdistyksestä. Joukkoon mahtuu niin suurten valtakunnallisten järjestöjen käynnistyviä hankkeita kuin myös pienten yhdistysten paikallisia ponnistuksia. Eloisa ikä -ohjelmaan uusia tulokkaita Joulukuussa 2013 julkaistun avusVanhustyö 1 • 2014 33. – Samalla kasvavat mahdollisuudet saada muutkin kuin järjestötoimijat hoksaamaan ne hyvät jutut, joita tällaisessa vireässä yhteistyössä syntyy, hän jatkaa. RAY:n ohjelma antaa parhaan mahdollisen tuen tehdä asioita ikäihmisen parhaaksi. Kyselyjen avulla saamme jo ohjelman kuluessa paljon tärkeää palautetta kentältä ja voimme kehittää ohjelmatyöskentelyä toiveiden mukaan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että osaprojektit vastaavat kyselyihin yhtä aktiivisesti kuin tähänkin asti, toteaa avustusvalmistelija Anne Väisänen. Arvioinnin roolina ei siis ole vain jälkikäteen kertoa, kuinka ohjelmatyö onnistui, vaan olla mukana kehittämässä ohjelmatyötä jo sen kuluessa. – Erityisen myönteisenä on nähty ohjelmatasoisen toiminnan mukana tuleva laajempi tunnettuus: kun yksi hanke kampanjoi tai näkyy jossakin, puhuu se kaikkien puolesta ja vie näin eloisaa, ikäihmisiä arvostavaa viestiä eteenpäin, sanoo kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistyksestä. Teksti: Tiina Hailla Ohjelmatyön arviointia Plussat ja miinukset puntarissa Raha-automaattiyhdistys seuraa avustusohjelmiensa kehitystä tiiviisti. tusehdotuksen mukaan Eloisa ikä -ohjelmassa aloittaa tänä vuonna yksitoista uutta hanketta. Lisätietoa Eloisa ikä -ohjelman verkkosivuilta Hankkeet-välilehdeltä. Eloisa ikä -ohjelman hanketoimijoille esiteltiin arvioinnin tuloksia joulukuussa 2013. Hankkeissa tullaan edistämään ikäihmisten hyvää arkea muun muassa vapaaehtoistoimintaa kehittämällä, tarjoamalla matalankynnyksen kohtaamispaikkoja ja vahvistamalla paikallista yhteistyötä. Ohjelmatyön konkreettisten hyötyjen esilletuominen erityisesti kuntatoimijoille jatkuu koko ohjelman ajan
– SamiSoster ry:n toiminnan myötä on luotu tapa toimia, tuoda saamelaisten asioita esille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkistä käy lääkärissäkäynti: lääkäri sanoo, että hoidetaanhan me kaikki taudit. R istenrauna Magga pysähtyi kertomaan työstään alkuperäiskansojen parissa joulun alla Helsin- gissä. Se ilo, jota huomioiduksi ja kuulluksi tuleminen on saanut aikaan. – Nykyisin saamelaisten lainsäädännöllinen asema on vahva, jo perustuslaista lähtien. Tämä on tietenkin totta, mutta ensin täytyy tietää, mikä vaiva ihmisellä on. Saamelaisista yli puolet asuu muualla kuin pohjoisen kotiseutualueella. – Parasta on ollut saamelaisten oma palaute. ga kuvailee. Kun kielivähemmistöön kuuluva ei osaa selittää asiaansa, ei hän myöskään tule ymmärretyksi viranomaisissa. Olen nostanut saamenkielen etätulkkauksen kehittämisen esille, sillä sen tarve voi tulla esiin missä tahansa Suomessa. Ilman yhteistä kieltä se ei välttämättä onnistu ja näin perusteellisempi oireiden selvitys jää helposti tekemättä. – Sinä päivänä kun lääkäri tai hoitaja ei ymmärrä mitä potilas puhuu, herää kysymys, mistä otetaan se saamenkielen tulkki. Suomi on ratifioinut useita kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälisten sopimusten valvontaelimet kerrasta toiseen ovat todenneet saamelaisten aseman kohentuneen selvästi nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. 34 Saamelaisten muistisairaiden arjen avuksi Kohdatessani muistisairaita ikäihmisiä, olen huomannut, että vaikka saamelainen poromies olisi jo niin muistamaton, ettei tunnista läheisiäänkään, tietää hän kuin nakutettu, mitä porojen kanssa. Siitä olen kovin iloinen, kertoo Magga. Yhä enemmän saamelaisiin ikäihmisiin törmätään täällä etelässä, toteaa Magga helsinkiläisen hotellin aulassa, jossa haastattelu tehtiin. ä myös saamelaisille itselleen, Mag???. Parasta on ollut saamelaisten oma palaute. Teksti ja kuva: Tiina Hailla SámiSosterin Ristenrauna Magga: Kylästelykulttuuri kunniaan Saamelaisten sosiaalisen aseman, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjäyhdistyksen, SámiSoster ry:n eläkkeelle jäävä toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga kehottaa välittämään toisista. Tämä on ollut tärkeä???????????????????????????????????. Vanhalla ihmisellä on saamelaisessa kulttuurissa hyvin arvostettu asema. Se ilo, jota huomioiduksi ja kuulluksi tuleminen on saanut aikaan
On tarve koota kulttuurisensitiivinen työkalupakki muistisairaan itsensä, omaisten ja hoitohenkilökunnan tueksi. Mielestäni järjestöjen välinen työ on joustavaa ja ihmistä lähellä. • Tehtävänä saamelaisten kielellisten, kulttuuristen ja omakielisten palvelujen tarpeen esille nostaminen. tulee kuhunkin vuoden aikaan tehdä. Näin saadaan etäisyyttä ja pystytään ulkopuolisempaan näkemykseen. Projekti on yksi viidestä RAY:n Eloisa ikä-avustusohjelmassa mukana olevasta muistisairaiden parissa tehtävästä kehityshankkeesta. Uskaltakaa välittää – Yhteiskunta on muuttunut, ja välittäminen toinen toisista vähentynyt. Esimerkiksi poronhoitoyhteisössä, jossa itse olen kasvanut, vanhat ihmiset ovat mukana niin kauan kuin tolpillaan pysyvät. Tähän lääkkeeksi käytämme ”ristiin lukemista”, arvioimme toinen toistemme töitä. Projektityöntekijä sokeutuu helposti omalle työlleen, on niin lähellä, ettei näe. Käykää kylässä toistenne luona! Sen voisi nostaa päivittäiseksi tekemiseksi. Toimintatavaksi on myös vakiintunut, että istutaan yhdessä kunnan kanssa ja suunnitellaan projekti johonkin tarpeeseen tai kunnan puolelta kerrotaan, että tarvetta tällaiselle tai tuollaisille olisi. Hyödyllistä työssä opittua. Toisesta välittäminen ei ole toisen asioihin sekaantumista, sen viestin haluaisin nostaa laajasti esille. perustyötä tekevät tietävät asukkaiden tarpeet parhaiten. Poronhoidolliset työt eri vuoden aikojen mukaan ovat sisäänrakennettuina näissä ihmisissä. Iäkkäitä arvostetaan Vanhalla ihmisellä on saamelaisessa kulttuurissa hyvin arvostettu asema. Elokuussa pitää lähteä hilloja keräämään, marraskuussa poroja teurastamaan jne. Jälkikäteen tiedotustilaisuudessa Junger kertoi ihailleensa sitä tapaa, jolla projektiin ryhdyttiin: nopea päätös ja hihat heilumaan, ilman monimutkaisia kommervenkkejä. Sujuva yhteistyö heidän kanssaan on kaiken a ja o. Poronhoito sitoo ihmiset yhteisöön, ja tekee tarpeelliseksi: vanhuksella on kokemusta, tietoa ja taitoa, jota siirVanhustyö 1 • 2014 tää nuoremmilleen. Hoitaja/ihminen, joka ei näitä tiedä, ei voi ymmärtää, missä maailmassa potilas elää ja mitä puhuu, miksi on levoton tai minne on menossa. Päiväkirjan pitäminen; konkreettisten arkisten asioiden kirjaaminen auttaa. Välittämistä ja uskallusta, siinä kaksi asiaa, joiden toivoisin sieltä vanhoista ajoista palaavan tähän päivään ja nyky-yhteiskuntaan, Magga tiivistää. Niinpä tarjoamme tukea toiminnallisten työpajojen muodossa: tehdään käsitöitä, laitetaan yhdessä ruokaa ja samalla jutustellaan, miten arki muistisairaan kanssa sujuu, miltä se tuntuu tai miten arkea voisi sujuvoittaa. Se on meidän tapa tehdä, kertoo Ristenrauna Magga hymyillen. SámiSoster ry • Perustettu vuonna 1997, jäsenmäärä 150 toiminta-alue valtakunnallinen ja saamelaisalue. Vanhojen ihmisten tehtävänä on aina ollut opettaa lapsia ja lapsenlapsia tekemään poronhoitotöitä. Arvostus näkyy siinä, että vanha ihminen on mukana kaikessa arjen touhussa. Oli iso helpotus arkeen, kun ihmiset uskaltautuivat käyttämään pankkipalveluja, Karigasniemen kylätalolla oli nettipiste, jonne sai tulla neuvontaan, ohjelmat ja tietokoneet tulivat Microsoftilta. Ne, jotka eivät uskaltaneet ottaa kotiinsa tietokonetta, saattoivat käydä SámiSosterin toimistolla kokeilemassa tietokoneen käyttöä. Yksinäisyys näkyy kodeissa ja palvelutaloissa. Projektissa auttoi vapaaehtoisena yksi nuori kyläläinen kiertäen antamassa ”tukiopetusta” kodeissa. TVohjelmakin siitä tehtiin: netti lyhentää matkaa. Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen POSKEn kanssa on kehitetty tukirakennetta kehittämistyölle. Kesällä, kun porot alkavat kokoontua merkitään vasat. – Tässä yksi syy siihen, että käynnistimme Muittohallat -projektin: jotta saamelaisten muistisairaiden erityistarpeet tulisivat huomioiduksi. Verkostoituminen myös muiden järjestöjen ja toimijoiden kuuluu toimintatapoihimme. Monipuolista yhteistyötä myös yli valtion rajan –Pohjoismainen yhteistyö saamelaisalueella on monentasoista: ihmisten välistä, järjestöjen ja viranomaisten välistä. Netti lyhentää matkaa Hauska tapaus oli, kun Microsoftilta Mikael Junger otti yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä. Vapaamuotoisemmassa tunnelmassa on helpompi puhua. Selkeästi on noussut esille, että muistisairaan läheisillä tiedon tarve on valtava, mutta he eivät halua tulla luennoille tai seminaareihin. Projektityön haasteena on aina, mitä ja miten dokumentoidaan. Kunta-järjestöyhteistyötä olemme opetelleet ja oppineet. Kunnassa ns. Parhaiten onnistuvat sellaiset hankkeet, joissa kunta on alun suunnittelusta alkaen mukana, ja jotka toteutetaan tarvelähtöisesti. Työkalupakissa otetaan huomioon kulttuuriset erityispiirteet, tavat ja tottumukset, läheinen suhde luontoon ja vuodenaikojen suuri merkitys samoin kuin oman kielen, perheen ja suvun merkitys. Sen näen tärkeimpänä. 35. Pienellä vaivalla saatiin paljon hyvää aikaan. Yhteydenotosta käynnistyi parin vuoden projekti, jossa ikäihmisiä rohkaistiin ja opetettiin kädestä pitäen tietokoneen käyttöön. • Suomen ainoa saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö
Elämänlaadun kokemuksen yhtenä osatekijänä on myös muisti. Muistipotilaat olivat keski-iältään 83 vuotta ja valtaosa heistä oli naisia. Muistipotilaan kokemaa elämänlaatua on tutkittu harvoin. Elämänlaatua arvioidaan kokonaisuutena tai eri osa-alueina. Elämänlaatu koostuu koetusta fyysisestä kunnosta, vireystasosta ja mielialasta. Hyvään elämänlaadun kokemukseen liittyy myös mahdollisuus osallistua päivittäisiin askareisiin. Kotihoidossa olevista muistipotilaista lähes puolet (43 %) asui yksin kun taas ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyneistä kaksi kolmesta (65 %) oli asunut yksin. Haastattelut toistettiin kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä haastattelusta. Käytäntöön ei ole myöskään vakiintunut muistipotilaan elämänlaadun säännöllinen seuraaminen. Haastatteluihin vastasivat vielä kotona pärjäävät (n=145) ja hiljattain ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyneet (n=99) muistipotilaat. Elämänlaatu on riippuvainen kyvystä selviytyä päivittäisistä askareista sekä kyvystä tehdä asioita, joista nauttii. Haastattelututkimus muistipotilaille Hiljattain tehdyssä seurantatutkimuksessa haastateltiin koti- ja laitoshoidossa olevia muistipotilaita heidän kokemastaan elämänlaadusta. Elämänlaatuun vaikuttavat myös asuinolosuhteet sekä kokemus taloudellisesta turvallisuudesta. Usein ajatellaan, etteivät he enää kykene arvioimaan sitä. Elämänlaatu koetaan yksilöllisesti ja sitä arvioidaan omasta näkökulmasta. Osalle muistipotilaista siirtyminen laitoshoitoon oli kova kokemus, ja turhautuminen purkaantui alkuun yleisenä. E lämänlaadun kokemus on keskeinen ihmisen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Sekä kotona että laitoksessa asuvat muistipotilaat kokivat elämänlaatunsa kokonaisuudessaan hyvänä sekä ensimmäisessä että toisessa haastattelussa. Siihen vaikuttavat kokemus omasta itsestä sekä suhteet perhee- 36 seen, läheisiin ja ystäviin. Aineisto kerättiin käyttämällä QoL-AD-mittaria. Teksti: Jaana Koskenniemi TtM, projektitutkija, Minna Stolt, TtT, yliopisto-opettaja, Maija Hupli, THT, lehtori, Riitta Suhonen, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Helena Leino-Kilpi, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja ylihoitaja (sivutoiminen) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Muistipotilaat arvioivat omaa elämänlaatuaan Hyvä suhde omaisiin ja läheisiin turvaa muistipotilaan hyvän elämän laadun sekä koti- että laitoshoidossa. Laitoshoitoon siirtymisen jälkeenkin useimmat muistipotilaat tahtoisivat olla vielä jollain tavoin hyödyksi
Suomen osalta hankkeesta on vastannut Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksen tutkimusryhmä: Professori Helena Leino-Kilpi (hankkeen suomalainen vastuuhenkilö), professori Riitta Suhonen, professori Matti Viitanen, dosentti Seija Arve, lehtori Maija Hupli, yliopisto-opettaja Minna Stolt ja projektitutkija Jaana Koskenniemi. Asioita, joista muistipotilaat nauttivat, liittyivät usein yhdessä tekemiseen ja vaihteluun arjen rutiineissa, mm. Muistipotilaan hyvän elämänlaadun kulmakivi on hyvä suhde omaisiin ja läheisiin. Hyvään elämänlaatuun liittyy erityisesti joukkoon kuuluminen ja mukana oleminen, osallistuminen päivittäisiin toimintoihin. Laitoshoidossa pidettiin tärkeänä elämänlaatuun vaikuttavana tekijänä myös omaa rauhaa ja yksityisyyttä. ”Täällä kaikki tulee valmiina. Elämänlaadun arviointi tuottaa kokonaiskuvan muistipotilaan sen hetkisestä elämänkokemuksesta. RightTimePlaceCare (2010-2013) on Euroopan Unionin rahoittama tutkimushanke, jossa on mukana kahdeksan Euroopan maata (Englanti, Espanja, Hollanti, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Viro) ja jonka tavoitteena on luoda hyviä käytänteitä ikääntyneiden muistipotilaiden hoitoon ja palveluihin. Fyysinen kunto ja mieliala ovat merkittäviä elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen etenemistä voi seurata nettiosoitteessa: www.righttimeplacecare.eu. Hyvät suhteet ystäviin rikastuttavat elämää. Osa laitoshoidossa olevista muistipotilaista koki toimettomuutta ja harmitteli, ettei heidän panostaan enää tarvittu mihinkään. Tämä on ymmärrettävää, koska fyysisen kunnon heikkeneminen on yksi keskeinen laitoshoitoon siirtymisen syy. Laitoshoitoon siirtynyt muistipotilas arvioi suhteensa muihin perheenjäseniin alkuun heikommaksi kuin kotihoidossa oleva muistipotilas. Näitä suhteita tulisi vaalia ja niiden turvaamiseen kiinnittää huomiota sekä koti- että laitoshoidossa. tyytymättömyytenä. Samassa taloudessa asuvaa läheistä kiiteltiin ja hänen apunsa koettiin välttämättömänä, jotta asuminen kotona olisi mahdollista. 37. Asuinolosuhteet koettiin kotona kuitenkin hieman paremmaksi kuin laitoshoidossa. Kolmen kuukauden kuluttua suoritetussa toisessa haastattelussa arviot olivat kuitenkin parantuneet eikä eroa koti- ja laitoshoidon välillä juurikaan ollut. Muistipotilaat odottivat omaisten vierailuja ja halusivat kuulla kuulumisia ja tapahtumia lähipiirin elämästä. Suurin osa muistipotilaista kuitenkin ymmärsi ympärivuorokautisen valvonnan hoidossaan välttämättömäksi ja kertoi kokevansa olonsa turvalliseksi. Haastatellut muistipotilaat olivat hiljattain siirtyneet lai- toshoitoon mikä varmasti vielä vaikutti myös koettuun mielialaan. Mahdollisuutta vetäytyä omaan huoneeseen tai suorittaa aloittamansa puuhastelu loppuun omassa aikataulussa pidettiin arvossa. Sekä kotona että laitoksessa asuvat muistipotilaat kuvasivat yhteydenpitoa ystäviin vähäiseksi. Sen sijaan kotihoidossa olevat muistipotilaat kokivat kykynsä tehdä kotiaskareita paremmaksi kuin laitoshoidossa olevat. Vielä laitoshoitoon siirtymisen jälkeenkin useimmat muistipotilaat tahtoisivat olla vielä jollain tavoin hyödyksi. Muistipotilaiden elämänlaatua on mahdollista kartoittaa. Kotona asuvat muistipotilaat kokivat fyysisen kuntonsa jonkin verran paremmaksi kuin laitoksessa asuvat. seurusteluun läheisten ja hoitajien kanssa, kaupassa tai kahvilla käyntiin, läheisten luona vierailuun ja yhdessä puuhailuun (esimerkiksi television katselu, ruoan laittaminen). Istutaan vaan ja otetaan vastaan mitä annetaan” kuvasi yksi asukas. Taloudellinen tilanne koettiin kotona ja laitoksessa lähes samana. Monen muistipotilaan yleinen toteamus haastattelun lopuksi olikin: ”Kun näin vaan vois jatkua, niin hyvä olis.” Muistipotilaat kokivat elämänlaatunsa hyvänä, kun suhde omaisiin oli lämmin ja läheinen. Yhteydenpidon koettiin etääntyneen osaksi oman sairauden etenemisen myötä, osaksi ikätovereiden sairauksien ja menehtymisen vuoksi. Joku olisi halunnut kattaa pöytää, toinen lakaista huoneensa lattian ja kolmas tiskaVanhustyö 1 • 2014 ta, mutta mahdollisuutta näiden toimintojen tekemiseen ei juuri ollut. Lisäksi se mahdollistaa yksityiskohtaisemman keskustelun elämän eri osa-alueista ja antaa näin arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää muistipotilaan yksilöllisessä hoitamisessa käytännön hoitotyössä kotona ja laitoksessa. Tämä saattaa johtua siitä, että laitoshoidossa muistipotilaat asuivat yhteisössä, jossa oli toimintaa enemmän kuin kotona. Muistipotilaat olivat jo sopeutuneet uuteen asuinympäristöön ja läheisten käynnit muistipotilaiden luona olivat vakiintuneet. Laitoshoidossa olevat muistipotilaat kokivat puolestaan vireystasonsa ja itsetuntemuksensa kotihoidon muistipotilaita hieman paremmaksi. Ja toinen oli sitä mieltä, että ”vaikka sitä onkin vanha, niin kokee, että jotain sitä pystyisi vielä tekemään tai antamaan itsestään.” Elämänlaatua määrittää myös kyky tehdä asioita, joista nauttii. Hankkeessa on muun muassa suoritettu kolmen kuukauden seurantatutkimus, jossa kartoitettiin laajasti muistipotilaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua, terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Elämänlaatuun vaikuttavat tekijät Muistipotilaiden elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä oma muisti koettiin lähes yhtä heikkona sekä kotona että laitoshoidossa. Kotona asuvien muistipotilaiden mieliala oli myös laitoshoidossa asuvia jonkin verran korkeampi
– Hallituksen esityksessä todetaan, että valtaosa toiseen kuntaan sijoitetuista tuskin haluaisi vaihtaa myös kotikunnakseen sijoituskunnan, koska moni ei ehkä koe sillä olevan kovin suurta merkitystä. Kysely osoittaa, että uudistettujen säännösten perusteella kotikuntaansa vaihtoi vuosina 2011 ja 2012 yhteensä 291 henkilöä. Aikaisemmin ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito oli kotikunnan vaihtamisen este. Määrät vaihtelivat 6100 ja 340 000 euron välillä. He voivat vaihtaa uudistuksen jälkeen kotikuntaansa omalla ilmoituksellaan, jos hoito tai asuminen toisen kunnan alueella on kestänyt tai sen arvioidaan kestävän vähintään vuoden. K otikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset koskevat henkilöitä, joiden saamat sosiaalipalvelut on tuotettu muualla kuin asiakkaan kotikunnassa sijaitsevassa pitkäaikaisessa laitoshoidossa, asumispalveluissa tai perhehoidossa. Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että lainvalmistelijoille oli jo alusta alkaen selvää, ettei mistään massamuutosta tulisi olemaan kyse. 38 Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttivat kunnille toukokuussa 2013 kyselyn, jossa selvitettiin uudistetun sääntelyn vaikutuksia. Vähän taloudellisia vaikutuksia Oikeutta vaihtaa kotikuntaa tai mahdollisuutta hakea pitkäaikaista hoitopaikkaa ja sosiaalipalveluja toisen kunnan alueelta on käytetty vain vähän. Uudistus koskee myös niitä, jotka eivät ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan itsenäisesti ja tarvitsevat sen vuoksi sosiaalipalveluja. Valtaosa kyselyyn vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että vastaavaa mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa ei ole syytä ulottaa avohuollon asiakkaisiin. Lisäuudistuksen vaarana olisi byrokratian lisääntyminen.. Suurin osa kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti, etteivät lakimuutokset vaikuttaneet niiden talouteen. Ristiriitoja kyselyn mukaan oli muun muassa asiakkaan palveluntarpeen kartoittamisessa. Osalla muutokset aiheuttivat joissain määrin lisäkustannuksia. Myöskään tilanteita, jossa esimerkiksi laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa oleva vanhus haluaa muuttaa aiemmasta kotikunnasta toiseen kuntaan esimerkiksi lasten luo tai takaisin aiemmalle kotiseudulle, ei ole- tettu olevan hirmuisen paljon. – Erimielisyyksiä oli myös siinä, kumpi kunta oli vastuussa asiakkaan tarvitsemista uusista palveluista eli sellaisista, joiden tarvetta ei ollut tai joiden tarve ei ollut tiedossa muuton tapahtuessa. Tässä tapauksessa kotikunnan vaihtuminen edellyttää, että asiakas hakee sosiaalipalveluja toiselta kunnalta, joka päättää myöntää haetut palvelut. Oikeutta vaihtaa kotikuntaa tai mahdollisuutta hakea pitkäaikaista hoitopaikkaa ja sosiaalipalveluja toisen kunnan alueelta on käytetty vain vähän. Ja joiden kustannuksia ei osattu ottaa huomioon tuolloin, kertoo erikoistutkija Eeva Nykänen THL:stä. Kyselyyn vastanneista kunnista 19 ilmoitti, että kuntien välillä oli esiintynyt ongelmia esimerkiksi kustannusten jakoon liittyvissä kysymyksissä. Näkemykset siitä, mitä palveluja asiakas olisi tarvinnut, erosivat toisistaan. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kotikuntalain uudistus ei rasittanut kuntien taloutta Kotikunta- ja sosiaalihuoltolaki muuttuivat 1.1.2011 siten, että pitkäaikaissairaanhoidossa olevat vanhukset ja vammaiset saivat paremman oikeuden valita kotikuntansa. Eniten muuttivat vanhukset. Uudella lainsäädännöllä onkin ollut odotettua vähemmän vaikutuksia kuntien talouteen. Yleisin syy oli halu päästä lähemmäksi perheenjäseniä tai sukulaisia. Nykyinen lainsäädäntö antaa heille jo mahdollisuuden muuttaa kunnasta toiseen
Edellä kirjoittamani ei suinkaan ole viesti siitä, ettenkö arvostaisi perustutkimusta, josta ei vielä tiedetä, mihin se johtaa ja onko sillä käytännön merkitystä. Pitää tietenkin edetä rauhallisesti ja jatkaa rinnakkaista entistä tapaa niin pitkään kuin tarvitaan. Ikäihminen kokee sen monesti asioiden huonontumisena ja saannin vaikeutumisena. Ikääntynyt ihminen ajattelee helposti, että hänelle riittäisi entinen menettely ja uuden opettelu tuntuu hankalalta. Hallinnointitapa ei sittenkään ole asian ydin. SOTE-ihmisille osoitetuin terveisin Sulo-vaari. Hän käsittelee laitetta kahdella kädellä, miettii, etsiskelee ja lopulta löytää tai muistaa, miten se puhelun vastaanotto tai oma soitto tehdään. Se tarkoitti menettelyä, jossa aloitettiin kokeiluna joitakin uusia toimintoja, esimerkiksi palvelumuotoja. Ajatus oli, että tarpeellinen ja vaikuttava käytäntö jää elämään ja tarpeeton kuolee pois. Tuntematonta palvelun järjestämistapaa ei osata kaivata! Täytyy siis panna toimintojen tutkimus käyntiin. Näin järjestäjät ja tutkijat oppivat itse, ja näin on sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt monta hyvää asiaa vuosikymmenien varrella. Kaikki tiedämme, että siitä löytyy esimerkkejä erityisesti lääketieteessä ja fysiikassa vaikka kuinka paljon. Nuorella laite on joka tilanteessa kädessä ja sitä napsutellaan sen saman pitelykäden sormilla. Tämän hetken ongelma on digitaalisiin palveluihin siirtyminen. Tietämättömyys siitä, miten tulevina vuosina päätösten tekoa hallinnoidaan, aiheuttaa pelkoja myös päättäjien ja asiantuntijoiden mielissä. Koskaan aiemmin ei liene koettu niin nopeaa muutosten aikaa palvelusektorilla kuin nyt ja siksi se koskettaa meidän ikäihmisten elämäämme erityisesti. Mitä tällöin olisi käytännössä tehtävä. No jotain siitä selvisi, mutta jälkeenpäin huomasin, että sellaisia, omasta mielestäni tärkeitä palveluja, joista heillä ei vielä ollut mitään tietoa ja kokemusta, ei osattu myöskään kaivata. Sekaannukset ja sotkut muutosten valmistelussa ja päätöksenteossa aiheuttavat pelkoja, jotka ovat osin aiheellisia, osin aiheettomia. Se on myös tullut uudeksi tavaksi hoitaa sosiaaliset suhteet, ollaanpa sitten missä paikassa tahansa, joukkoliikennevälineessä, vessassa tai kassajonossa. Ydin on käytännön pelaaminen palvelun järjestäjän ja asiakkaan välillä. Elämme nyt haasteellista aikaa. Näin varsinkin kun laite on äsken hankittu. Suosittelen kokeiluprojekteja uusista toimintatavoista ja tutkimusta niiden toimivuudesta ja asiakaskunnan käyttäytymisestä. Ikäihminen ottaa kännykän esille vain puhelun tullessa tai halutessaan soittaa tai korkeintaan lähettääkseen tekstiviestin. 39. Perustutkimus on juuri sitä, joka on vienyt hyvinvointiamme eteenpäin joskus isoin hyppäyksin. Jos asiakas ottaa homman omakseen, se on hyvä, jätetään se elämään ja annetaan potkut tavalle, joka ei tyydytä tai jota ei käytetä! Tehdään lopulliset päätökset vasta sitten. Siksi on panostettava erityisesti asian opettamiseen. Myöhemmin työurani varrella sain sitten olla mukana monessakin tutkimuksessa, joita nimitimme toimintatutkimuksiksi. Samalla pitää satsata neuvontaan riittävän tehokkaasti. Sulon suihkeet Sulo Aho, sosiaalineuvos Tutkitaanpa käytäntöjä K un aikoinaan sosiaalijohtajakautenani halusin tietää lisää alueeni vanhusten oloista, panin toimeen pienen kyselytutkimuksen heidän tarpeistaan. Muutosta on vauhdittanut vielä talouslama ja sen vuoksi kiireesti vaaditut uudistukset. Onko tilanne sama kuin minulla sosiaalijohtajana runsaat 4 vuosikymmentä sitten. Vanhustyö 1 • 2014 Kun tutkimuksessa tehdään löytöjä, jotka johtavat uusiin käytäntöihin niin usein tulee vaikeuksia toimintatapojen kanssa ja muutokset kokevat vastarintaa. Seuratkaammepa esimerkiksi eri ikäpolvien kännykän käyttöä. Halusin tietää, mitä palveluja he kaipaavat. Kokemuksesta oppii. Nuorilla on synnynnäinen halu kokeilla kaikkea uutta, ikääntynyt arvostaa nuorena oppimiaan tapoja ja kokee uudet elämän vaikeutumisena. Parempi olisi ollut tehdä kunnon haastatteluja, joissa olisi selvitetty, mistä uusissa asioissa oli kysymys ja kysyttävä vasta sitten. Siis käytäntö ja lähityö! Palaan lopuksi uudelleen tämän pohdiskelun lähtökohtaan. Samalla pantiin käyntiin tutkimus, miten palveluun suhtauduttiin, oliko se tarpeellinen ja käytettiinkö sitä vai ei
Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Erilaiset muistelutuokiot. Surun alkuvaiheessa surevan tehtävä on menetyksen todellisuuden hyväksyminen. Joskus työstetään sitä, mistä ihminen on kokenut jääneensä paitsi. Apukeinot ilmaisuun ovat kuitenkin rajattomat. Tutkimusten mukaan sureva haluaa sanoittaa sisäistä kokemustaan. Miten tuetaan puolisonsa menettäneitä leskiä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja surusta selviämiseen. Muistelu- ja elämäntarinahetkiä Tunnemyrskyä on vaikea sanoittaa Elämän kirjo iloineen ja suruineen tulee esille yksilön tai ryhmän muistelu ja elämäntarinahetkissä. Kertomusten kuuntelu ja myönteisten muistojen vahvistaminen on osa vanhusten hoitotyötä ja vanhuksen toivon tukemista. Sisällä myllertävää tunnemyrskyä tai hiljaisuutta voi olla vaikea sanoittaa. Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) – tutkintoon kuuluvassa opinnäytetyössään Heidi-Maija Järviö yhdisti aiemman artesaani tutkintonsa sosionomin osaamiseen ja sururyhmien ohjaamiseen. Hoitaja voi auttaa surevaa käsittelemään sekä ilmaistuja että piileviä tunteita. Lehtori Pirjo Helminen Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosionomi (AMK) Heidi-Maija Järviö Dosentti, Yliopettaja Raili Gothoni Suru puheeksi vanhustyössä S urun kokeminen koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämää. Kertoessaan omaa tarinaansa ihminen voi nähdä elämänsä mielekkyyden ja vahvistaa omaa identiteettiään. Ikäihminen tarvitsee lupaa syyllistymättä tarkastella, mitä hän itse elämältään tässä vaiheessa haluaa. Toimintatutkimuksen tuloksena syntyi opinnäytetyö: ”Surun tilkut – näkökulmia omaishoitajan suruun, ohjaajan opas” 2013. Tässä työntekijä auttaa rohkaisten kertomaan kuolemasta ja suhteestaan kuolleeseen. Ihmissuhteista kertominen liittää ihmisen läheisiin. Sopeutuminen ympäristöön ja arkeen, josta kuollut läheinen puuttuu ei aina ole helppoa. Kaipauksen, surun, kiitollisuuden ja ikävän lisäksi sureva voi kokea esimerkiksi petetyksi tulemisen tunnetta, helpotusta ja vihaa. Heidi-Maijan työn lähtökohtana olivat yhdistyksen jäsenten tarpeet sururyhmätoimintaan. Leskeksi jääminen vaikuttaa niin emotionaalisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin ja tämän vuoksi surun kysymykset haastavat meitä kohtamaan surevia. On tärkeää tunnistaa kuinka kohtaamme erilaisissa palvelujärjestelmissä ja omassa arjessamme menetyksen kohdanneita ikääntyneitä. Joskus musiikki tai tietty kappale kertoo sisäisestä olotilasta. Se tukee tunteiden ja kokemusten työstämistä. Teologian tohtori, lehtori Raili Gothoni on tutkinut ja kirjoittanut ikääntymisen ja surun teemoista. Voimia antavat muistot auttavat itsearvostuksen säi- Kuolemaan liittyvästä surusta puhuminen koetaan usein vaikeaksi. lyttämisessä. Vanhukselle voi olla ongelmallista ajatella tulevaisuutta, jos hän on jähmettynyt suruunsa ja toivoo saavansa ensin käsitellä vuosia sitten koettuja asioita epäkunnioittavasta hoidosta, yksinäisyydestä ja siitä, ettei kenelläkään ollut aikaa pysähtyä. Ikääntymisen myötä menetysten kokemukset lisääntyvät. Hoitaja voi muisteluryhmissä hyödyntää aisteihin ja mielikuviin liittyviä muistia virkistäviä esineitä, tuoksuja, kosketusta, toimintaa, musiikkia ja taidetta. Opinnäytetyöhön liittyvä ohjaus toteutettiin Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n (POLLI) leskeksi jääneiden omaishoitajien ryhmässä. He voivat luottaa, että yhteisössä myös heidän kuollessa on muistotilaisuus tai sytytetty kynttilä. Tämä voi olla vaikeaa, jos esimerkiksi omaishoitajana oma elämä on ollut hyvin rajoitettua. Läheisen kuolema aiheuttaa ehkä kaikkein suurimman surun kokemuksen. Yhteiskuntamme päättäjät ja lainsäätäjät ovat jälleen korostaneet aktiivista vanhuspolitiikkaa, johon liitetään kotona suoriutuminen mahdollisimman pitkään avun ja tuen turvin. Toisille piirtäminen ja maalaaminen ovat luontevia keinoja kuvittaa mielessä liikkuvia ajatuksia. Pidetäänkö kuoleman läsnäoloa itsestään selvyytenä iäkkäiden keskuudessa. Hoito ja asumisyhteisöissä kuolleen potilas- tai asukastoverin kunnioittaminen antaa mahdollisuuden kertoa myös muista menetyksistä ja auttaa vanhuk40 sia myös oman kuoleman kohtaamisessa
Piirtäessäsi tilkkutäkin paperille ja värittäessäsi tilkut väreillä, jotka omassa mielessäsi kuvastavat kunkin tilkun aihetta saat kokonaiskuvan siitä miltä elämäsi näyttää väreinä omassa mielessäsi. Pirjo Helminen 41. Se vaatii empaattista läsnäoloa ja ajan antamista toiselle. Kirkas tilkkuhan voi olla mitä vain; ystävä, perhe, musiikki, harrastus, luonto tai vaikka uskonto. Voi myös miettiä, miten toivoisi itsensä kohdattavan silloin, kun on surullinen ja yksinäinen olo. Samalla tullaan sivuttaneeksi iäkkään ihmisen tarve käsitellä ja pohtia juuri hänen elämässään ajankohtaisena mielessä pyöriviä asioita. Apua voi olla vaikea pyytää, kun ei ehkä tiedä edes mitä apua tarvitsisi, on vain vaikea olla. Työntekijöiden tehtävänä on myös havaita asiakkaan kirkkaat tilkut, muistuttaa ja kannustaa turvaamaan myös niihin vaikeinakin aikoina. Sisällä myllertävää tunnemyrskyä tai hiljaisuutta voi olla vaikea sanoittaa. Asiat sivuutetaan asioina, joista ei saisi puhua tai murehtia, kun ne eivät ole vielä ajankohtaisia. Kuolemaan liittyvästä surusta puhuminen koetaan usein vaikeaksi. Sen eri tilkut kuvastavat arkeen liittyviä tunteita, tarpeita, paikkoja ja käytännön asioita, kuten koti, ystävät, perhe, uni, pelko, ilo, harrastukset tai menetykset. Asian tuomista lähemmäksi arkipäiväisiä keskusteluja ja kohtaamisia, voi helpottaa se että on mielessään pohtinut omaa kuolevaisuuttaan ja surujen aiheuttamia tunteita omassa elämässään. Surevalla ihmisellä on useimmiten tarve tulla jollakin tapaa kohdatuksi. Tilkkujen värit muuttuvat elämänmenon mukana ja surun kohdatessa, voit Vanhustyö 1 • 2014 huomata synkkien värien osuuden kasvavan. voivat tuoda esille kipeitä muistoja, joiden merkitys auttaa ymmärtämään esimerkiksi sitä, miksi ikävä ja kaipuu tekee niin kipeää ja mistä kaikesta onkaan joutunut luopumaan. Vaikka aikaa olisi antaa vain hetkinen, voi se olla merkittävä viesti läsnäolosta. Elämä on tilkkutäkki Ajatellaan, että elämä on tilkkutäkki. Iäkkään ihmisen pohtiessa iän mukanaan tuomia elämän muutoksia, jotka tuovat mieleen myös kuolemaan liittyvät asiat sekä esimerkiksi ikävän kuollutta puolisoaan kohtaan, saattaa hänellä pyöriä paljonkin mielessään kysymykset omasta kuolemastaan tai tarve järjestää asioita sitä varten. Suru siis vaikuttaa elämän arkisiin osa-alueisiin, kuten asumiseen, kotitöihin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, juhlapyhien viettoon tai harrastamiseen. Surevan kuuleminen ja ymmärtäminen vaatii herkkyyttä ja rohkeutta kohdata emotionaalisesti haastavia asioita ja tilanteita. Erityisesti vanhustyössä olisi tarpeen korostua enemmän kanssakulkijan-rooli, kuin työntekijäasiakas-asetelma. Vanhustyössä olisi tarpeen korostua enemmän kanssakulkijan-rooli, kuin työntekijäasiakas-asetelma Työntekijän rooli Työntekijänä usein kiireisen arjen keskellä voi olla haastavaa tarttua näinkin haastavaan teemaan. Nämä asiat ovat läheisille usein vaikea vastaanottaa. Synkeiden värien joukossa korostuu myös yhdenkin kirkkaan voimaa tuovan tilkun merkitys. Voisiko joku muu tällä hetkellä kaivata samaa ja olisiko minulla tarjota sitä tukea hänelle nyt. Jos ei ole vanhuusiässä mahdollisuutta käydä läpi elettyä elämää ja siihen liittyviä oloja ja suruja, niin milloinka sitten on oikea aika. Vanhus jää herkästi yksin ajatustensa kanssa, kun kyseisistä teemoista ei uskalleta puhua. Tämän asian kertovat ehkä värit paremmin kuin sanat; yksi kirkas keltainen tilkku nousee esiin kymmenien mustien ja harmaiden tilkkujen joukosta, tuoden valoa ja energiaa synkkyyteen. Myös surun keskellä on siis tärkeää pitää kiinni niistä kirkkaimmista elämän tilkuista, jotka antavat voimaa jaksaa huomiseen. Vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksessä on kohteena saattohoito sekä kuolevien ja surevien kohtaaminen
SE NIOR AR BE TE Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. TILAUSKORTTI Tilaan Vanhustyö-lehden Vuosikerta vuosikerta 43 € opiskelijatilaus 26 € Kestotilaus 40 €/vuosi Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Nimi Vastaanottaja maksaa postimaksun Vanhustyön keskusliitto Vastauslähetys Lähiosoite Tunnus 5007758 Postinumero- ja toimipaikka 00003 Helsinki Laskutusosoite (jos ei sama) Oppilaitos Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: tuote@vtkl.fi tai www.vtkl.fi > Verkkokauppa > Lehti. Toimitus: Päätoimittaja Pirkko Karjalainen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi etunimi.sukunimi@vtkl.fi Julkaisija: Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry.. Vuoden 2012 lukijatutkimuksen mukaan vastaajat pitävät Vanhustyölehteä luotettavana ja asiantuntevana. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina vuodessa. Kesän lehti on kaksoisnumero. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Lähes 80 % vastaajista säilyttää lehden ja käyttää sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä. Vuoden 2014 lehtien teemoina ovat Tutkimuksesta käytäntöön, Onko varaa hyvään vanhuuteen?, Arkityön sisällöt toimiviksi, Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.Aina., Yhdessä kaiken ikää ja Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on melko tai hyvin luotettava
Vanhustyön ryhmätoimintaan ja viriketoimintaan kootaan ”tietopankkia”. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta, mutta remontin teko luonnollisesti maksaa asiakkaalle. Keskusliitto panostaa alkaneena vuonna jäsenyhteisöjensä ammatilliseen työhön ja toiminnan sisältöihin. Keskusliitto pitää omaa ”äänenkannattajaa” niin tärkeänä, että panostamme lehden sisältöön ja ilmeeseen edelleen merkittävästi. Korjausavustusten hakuaika on meneillään ja päättyy 27.3.2014. Tätä kirjoitettaessa odotamme parhaillaan STM:n päätöksiä raha-automaattiavustuksista. Korjausneuvoja tekee tarvittavan paperityön eli tekee hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvion sekä laittaa avustushakemukset liikkeelle. Kumppanuus ei aina ole helppoa, mutta se on välttämätöntä, jotta ikäihmisten hyvinvoinnista voidaan pitää huolta ja kaikki voimavarat saadaan käyttöön. Keskusliitto tiedottaa Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja U usi vuosi – uudet ”kujeet”. Toivon mukaan sellaista, joka myös antaa uutta puhtia toimintaan. Henkilöluku 1 Tulot (brutto) euroa/kk 1 530 2 3 4 2 555 3 410 4 345 Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, sovelletaan seuraavia tulorajoja: Henkilöluku 1 Tulot (brutto) euroa/kk 1 990 2 3 4 3 320 4 435 5 650 Korjausneuvojat avustavat Vanhustyön keskusliitolla on 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden suunnittelussa. Yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa järjestetään koulutusohjelma. Niinkin voisi sanoa. Toivotaan, että päätös vahvistaa RAY:n tekemän esityksen. Veteraaneilla on muuta vanhusväestöä korkeammat tulorajat. Kesäkuussa on perinteinen johtajien seminaari. Korjausavustuksia vanhusten asuntoihin V anhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia. Korjausavustusta haetaan kunnalta, joka saa määrärahat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Vanhustenpäivähän täyttää ensi syksynä jo 60 vuotta – kelpo taival sekin. Seniorit surffaa – digiluotsi auttaa-hanke on tätä uutta ja sen myötä keskusliitto yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa voi levittää digitaalisen osaamisen sanomaa. Avustus myönnetään sosiaalisin perustein. Yhteistyökumppaneina on liiton jäsenyhteisöjen ohella kuntia ja vanhusneuvostoja. Lisätietoja: korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, 040 502 3807, jukka.laakso@vtkl.fi tai oman alueen korjausneuvojalta, joiden yhteystiedot ovat nettisivuilla www.vtkl.fi > Yhteistiedot > Korjausneuvojat 44. Tukien tarkemmista ehdoista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille. Vanhustyö-lehden päätoimittajana on ilo havaita, että lehtemme on näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina kuitenkin pärjännyt. Tarvittaessa korjausneuvoja avustaa myös urakoitsijan löytämisessä. Vanhustyön aluefoorumit saivat arviomme mukaan hyvän vastaanoton ja jatkamme samalla linjalla alkaneenakin vuonna. Se on liiton kannalta hyvä – keskeiset toiminnat turvataan ja uuttakin voidaan aloittaa. Viimesyksyinen SeniorSurf-päivä voidaan vakiinnuttaa osaksi syksyistä vanhustenviikkoa. Asunnossa asuvan ruokakunnan tulot ja varallisuus eivät saa ylittää asetettavia rajoja. Keskusliitto toki jatkaa tuttua ja hyväksi havaittua latuaan, mutta uuttakin on tämän vuoden aikana tulossa ja odotettavissa. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Yhteistyössä ja asioiden yhdessä pohtimisessa on tässäkin voimaa. Myös veteraanien leskille myönnetään avustuksia näillä korkeammilla tulorajoilla. Liitto saa tukea myös Suomen Kansanterveysyhdistykseltä, joka on meille todella merkittävä kumppani. Avustusten kokonaismäärä nousee KÄKÄTE-yhteistyöhanke huomioiden noin kolmeen miljoonaan euroon
Kevään Aluefoorumit pidetään toukokuussa V anhustyön keskusliiton järjestämät Vanhustyön aluefoorumit pidetään kevätkaudella seuraavasti: 6.5. . Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Vanhustyö 1 • 2014 45. Aluefoorumit on suunnattu vanhustyössä toimiville ammattilaisille, vanhusneuvostojen jäsenille sekä paikallisille kuntien ja järjestöjen toimijoille. 050 323 9122. Hinta Invalidiliiton ja Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöjen jäsenille on 20 €, vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenille 40 € ja muille 60 €. Yhteisissä tapaamisissa tarjoamme tilaisuuden verkottu- miseen. Ilmoittautumislomake netissä: www.invalidiliitto.fi> toiminta>järjetökoulutus>koulutuskalenteri. Jäsentoiminta on vuorovaikutteista tiedon vaihtoa ja kohtaamisia. Vanhustyö 2014 -tapahtumassa Finlandiatalolla ja Sairaanhoitajapäivillä 27.–28.3. Jaamme tietoa toimivista käytännöistä, tutkimus- ja kehittämistyön tuloksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Tampereella, 16.5. Kiinnostaako jäsenyys Vanhustyön keskusliitossa. Hinta Invalidiliiton ja Vanhustyön keskus- liiton jäsenyhteisöjen jäsenille on 20 € ja muille 90 €. V anhustyön keskusliiton jäseninä on runsaat 340 yleishyödyllistä vanhustyön toimijaa eri puolilta Suomea. Keväällä 2014 koulutuksia pidetään Helsingissä 27.2., Lappeenrannassa 27.3., Jyväskylässä 10.4. Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 I nvalidiliiton, Vanhustyön keskusliiton ja ympäristöministeriön järjestämässä verkostoseminaarissa on tarjolla ajankohtaista tietoa uusiutuvasta rakentamista koskevasta lainsäädännöstä sekä asuntorakentamisesta. Seminaareihin tervetulleita ovat päättäjät, viranomaiset, vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsenet, yhdistysten jäsenet ja muut esteettömyyden toimijat. Ilmoittakaa lomakkeen lisätietokentässä, jos olette Vanhustyön keskusliiton tai jäsenjärjestön jäsen. Ilmoittakaa lomakkeen lisätietokentässä, jos olette Vanhustyön keskusliiton tai jäsenjärjestön jäsen. Aluefoorumit ovat verkottumistilaisuuksia, joissa kuullaan ja keskustellaan valtakunnallisesti ja alueellisesti ajankohtaisista aiheista. Kuopiossa ja 20.5. ja Seinäjoella 20.11. Lisätiedot ja ilmoittautumislomake netissä: www.vtkl.fi>tapahtumat. Tutustu toimijoihin netissä www.vtkl.fi>Palveluhaku. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 28.2. Lisätietoa jäsentoiminnasta: järjestöpäällikkö Terhi Jussila, terhi.jussila@vtkl.fi, puh. Helppo liikkua -roadshown järjestävät yhteistyössä Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE ja Vanhustyön keskus- liitto, joiden asiantuntijoita kuullaan luennoitsijoina. Kajaanissa. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan kolme viikkoa ennen tapahtumaa. Keskusliitto tiedottaa Helppo liikkua -roadshow jakaa esteettömyystietoa ympäri maata Y hdeksän ympäri maata järjestettävää paikallista Helppo liikkua -seminaaria tarjoavat tietoa ja välineitä asumisen ja liikkumisen esteettömyyden edistämiseen omalla kotiseudulla. Ilmoittautumislomake netissä: www.invalidiliitto.fi>toiminta>järjetökoulu tus>koulutuskalenteri. Messukeskuksessa. Tavataan messuilla V anhustyön keskusliitto on esittelemässä toimintaansa kevätkaudella 11.2. Mukana seminaareissa on myös paikallisen vammaisneuvoston sekä Ely-keskuksen edustajia. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille ja se pidetään Helsingissä Valkeassa talossa 20.3.2014. ja Oulussa 8.5 sekä syksyllä 2014 Rovaniemellä 2.10., Kuopiossa 16.10., Helsingissä (ruotsiksi) 30.10., Turussa 6.11. Keskusliiton luottamuselimet tarjoavat kanavan vaikuttamiseen
Korkeamman elinajanodotteen vuoksi Euroopan ikä- ja väestörakenne muuttuu. VirkistysVerso on ikäihmisten viriketoimintaan kehitetty toimintamalli, jossa musiikin ja tarinoiden avulla aktivoidaan mieltä, kehoa ja tunteita. Konsensuskokous 2014 - Vanhuuskuolema S uomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät konsensuskokouksen aiheesta vanhuuskuolema Espoossa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 3.-5.2.2014. Horisontti 2020 -ohjelma E U:n seuraava puiteohjelma on nimeltään Horisontti 2020, ja siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014– 2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet. fi>konsensuskokous. Yhteiskunnalliset haasteet -kokonaisuudessa tavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia. seuraaviin kysymyksiin: Mikä on vanhuuskuolema. Vuoden 2014 aikana KÄKÄTE-projekti julkaisee myös toimintamallikuvauksen Konstikopasta ja sen hyödyntämisestä ikäihmisten parissa. kuolevan vanhuksen tarpeista ja oikeuksista, kuolintoiveista, elämän ja kuoleman arvostamisesta ja kuolemasta tapahtumana. fi ja suunnittelija Jaana Nykänen, p. Keskustelua käytiin mm. Lisätietoja Konstikopasta: projekti-insinööri Kristina Forsberg, p. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 28.2. Ensimmäiseksi kohderyhmäksi valittiin omaishoitajat ja -hoidettavat. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen. Julkilausuma on luettavissa nettisivuilla www.duodecim. 0400 776 683, jaana.nykanen@valli.fi. Kokouksessa käsiteltiin vanhuuskuolemaa monesta eri näkökulmasta. 050 597 0069, kristina.forsberg@vtkl. Siksi kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä, aktiivista ikääntymistä ja hyvinvointia edistävä tutkimus on kulmakivi yhteiskuntien onnistuneessa mukauttamisessa väestörakenteen muutokseen. Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO ry järjestää ikäihmisten musiikkitoimintaan liittyvän VirkistysVerso-koulu46 tuksen Helsingin Konservatorion kamarimusiikkisalissa pe 28.3.2014 klo 9-13 ja Kemissä (Lapin amk) pe 20.3.2014 klo 11–16. Sen tarkoitus on levittää tietoa ikäihmisten elämää ja asumista helpottavista teknisistä tuotteista sinne, missä ikäihmiset muutenkin liikkuvat ja käyvät. Sairauksien ja toimintarajoitteisuuden nykyistä tehokkaampi ennaltaehkäisy, hoito ja hallinta ovat välttämättömiä terveyden- ja sosiaalihuoltojärjestelmän alati kasvavien kustannusten hillitsemiseksi. mennessä: info@versomus.fi tai 040-7069446.. Mitä kuolemassa tapahtuu. Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava. Kokouksen päätteeksi jätettiin julkilausuma, jossa vastataan mm. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan. Ajan virrassa Konstikoppaan tutustui syksyllä 2013 noin 350 ikäihmistä ja omaista K ÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) kokosi syksyllä 2013 ensimmäisen Konstikopan, kiertävän ikäteknologianäyttelyn. Koppa on kiertänyt syksyn aikana Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton paikallisyhdistyksissä eri puolilla Suomea, ja siihen on tutustunut noin 350 ihmistä kuudella paikkakun- nalla, yhteensä 13 tilaisuudessa. Lisätietoja ohjelmasta ja siihen liittyvistä hakuajoista: www.tekes.eu/horisontti-2020. Ideoita musiikillisiin toimintatuokioihin K äytätkö musiikkia hoitotyön tukena ja kaipaatko uusia ideoita musiikillisiin toimintatuokioihin. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Konstikoppa jatkaa kierrostaan huhtikuuhun asti
Alkavassa 1,5-vuotisessa tutkimuksessa selvitetään myös niin sanottua etähoivaa eli mahdollisuutta huolehtia läheisestä teknologian välityksellä, esimerkiksi työpaikalta käsin. Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.), Muistisairaan kuntouttava hoito, 351 sivua, hinta 55.00, Duodemic 2013. Arjessa yhdistyvät muistisairaan ja hänen läheisensä elämä. Julkaisussa käsitellään myös muistisairauksien tunnistamista, sairauksien riski- ja suojatekijöitä, ehkäisyä ja tutkimuksia sekä eri muistisairauksia ja työikäisenä sairastuneiden erityiskysymyksiä. Läheisten merkitys onkin hyvän arjen ohella toinen kirjan läpi kulkeva teema. Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät Työsuojelurahaston rahoituksella, miten työpaikan käytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Muistisairaan hoidon perusta on kuntoutumista tukeva aktiivinen arki. Lähde: Helsingin yliopisto Muistisairaan kuntouttava hoito M uistisairaan kuntouttava hoito -kirjassa kuvataan muistisairaan kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä. Muistisairauden oireet ilmenevät yksilöllisesti. Vanhustyö 1 • 2014 47. Työsopimuslain säännösmuutos vuodelta 2011 takaa työntekijälle oikeuden jäädä työstä määräajaksi pois läheisen hoivaamista varten, mutta asia tunnetaan huonosti. Yli neljännes työssäkäyvistä hoivaa läheistään – uusi tutkimushanke alkamassa H elsingin yliopistossa käynnistyy tutkimus työssäkäyvien antamasta läheis- ja omaishoivasta. Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan toimintakyky säilyy ja arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan kolmannes 63 vuotta täyttäneistä ihmisistä on kokenut talvella ulkona liikkumisessa vaikeuksia. Käytäntöinä ovat esimerkiksi liukuva työaika, työaikapankki, poissaolosta sopiminen esimiehen kanssa ja poissaolon korvaaminen. Kampanjan tavoitteena on vähentää apua tarvitsevien ikäihmisten ulkoilupulaa kannustamalla järjestöjen vapaaehtoisia, palvelutalojen työntekijöitä ja lähimmäisiä ulkoilemaan ikäihmisen kanssa. Vie vanhus ulos -kampanja innosti I käinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanjan verkkosivuille kirjattiin syys-joulukuussa ennätykselliset 20 450 ulkoilukertaa 82 eri paikkakunnalta. Useista aiheista kerrotaan myös tapausesimerkein. Ympärivuorokautisessa hoidossa asuu 53 000 yli 63-vuotiasta ihmistä. Kirjassa tarkastellaan sairauteen liittyviä käyttäytymisen muutoksia sekä muistisairaan kohtaamista ja ohjausta. Runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Tavoitteena on saada 50 000 allekirjoitusta toukokuun loppuun mennessä, jotta aloite saadaan eduskunnan käsiteltäväksi. Ikäinstituutti kerää kansanterveys-, eläke-, vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa allekirjoituksia Kansalaisaloite.fi -palvelun lakialoitteeseen ympärivuorokautisessa hoidossa oleville ihmisten oikeudesta ulkoiluun. Esimerkiksi sairauteen ja elämän muutoksiin liittyviä tunteita käsitellään sekä muistisairaan että läheisten näkökulmasta. Suomessa. Muita kirjassa käsiteltyjä aiheita ovat lääkehoito, kivun arviointi ja hoito, ravitsemus, uni ja vuorokausirytmi
Pääpaino on terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuudessa, jonka muodostavat eri ruoka-aineiden laatu, määrä ja merkitys ravintoaineiden lähteenä sekä niiden yhteys terveyteen. Suosituksissa annetaan myös ruokien valintaan liittyviä ohjeita, jotka on laadittu sopimaan suomalaisiin ruokatottumuksiin ja ruokakulttuuriin. Noin 20-minuuttinen video on suunnattu erityisesti vanhustyön koulutuskäyttöön sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vanhuspalveluja tuottaville organisaatioille ja oppilaitoksille tuomaan tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä vanhuudesta. Haluaisin pystyä kertomaan videota saa käyttää vapaasti eikaupallisissa tarkoituksissa. 48. He kertovat myös toiveistaan liittyen vanhuuteen sekä vanhuspalveluihin ja terveydenhoitoon. Piirrosanimaatio Pekan ja Einon tarina vie aikamatkalle ”Pekan ja Einon tarina” on miesparin elämästä kertova kolmen minuutin mittainen piirrosanimaatio. Video löytyy Eloisa ikä -ohjelman YouTube-tililtä otsikolla Pekan ja Einon tarina. Videota kuvattiin syksyllä 2013 eri puolilla Suomea, sen on tuottanut Martu Väisänen ja kuvaajana toimi Ville Pohjonen. Lisätietoja www.seta.fi. Ikääntyneiden omat ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2010. Suositukset on tarkoitettu ohjaamaan terveydenhuollon, ruokapalveluiden, ja elintarviketeollisuuden ammattilaisten sekä eri viranomaisten ja kansanterveysjärjestöjen toimintaa kansanterveyden edistämisessä. Tarina alkaa 1960-luvulla eletystä nuoruudesta jatkuen nykyaikaan ja siihen, että ikääntyvä pariskunta pohtii, millaista on olla vanhuspalvelujen asiakkaana. Ajan virrassa Uusissa ravitsemussuosituksissa korostuu hyvän ruokavalion kokonaisuus V altion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset ovat valmistuneet. Valintojen tueksi on tuotettu uusi ruokakolmio ja lautasmalli. Ne noudattavat pääosin viime syksynä julkaistuja pohjoismaisia suosituksia (NNR2012). Lisätietoja: www.vrn.fi Videot tekevät sateenkaari-ikäihmiset näkyväksi R aha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektin tuottamalla videolla ”Haluaisin pystyä kertomaan” yhdeksän sukupuoli - tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaa henkilöä kertoo millaista oli olla nuori, kun homoseksuaalisuus oli rikos, lääketieteessä seksuaalivähemmistöön kuuluvat luokiteltiin sairaaksi ja sukupuolen moninaisuudesta ei ole ollut asiallista tietoa saatavilla. Video on tehty arvokasta ja yhdenvertaista vanhuutta tavoittelevien Eloisa ikä -ohjelman hankkeiden tueksi ja itse kullekin omien asenteiden arvioimiseen
Vi vill bo hemma, leva ett gott liv. Varför denna historiska översikt. Till följd av diverse debatter hölls samma år i april på Ständerhuset ett möte där man officiellt grundade en ny organisation, Centralförbundet för de åldrigas väl som samorgan för organisationer som arbetade inom äldrearbetet. Till allt detta bringar forskningen ständigt nya möjligheter. Enligt min uppfattning finns det verkligen en viss brokighet och det påverkas naturligtvis också av olika forskningsgrenars olika forskningsmetoder. Hur tillförlitlig är då denna vetenskapliga kunskap. Därför att det ansetts nödvändigt under hela centralförbundets verksamhet att utnyttja vetenskaplig forskning och den nyaste kunskapen i det praktiska arbetet. Vi människor hoppas oss kunna åldras så friska och välmående som möjligt. Kontakten med SGF har från första början varit även såtillvida tät att centralförbundets första ordförande de fyra första åren var en av banbrytarna inom finländsk äldreforskning, professor Eeva Jalavisto. I föreningen ingick från första början både en medicinsk och en social aspekt. Längsta tiden som ordförande för förbundet fungerade professorn i geriatrik Reijo Tilvis, som i sin kolumn i denna tidning talar om sin syn på verk- Vanhustyö 1 • 2014 ningarna av människornas supragenerationella levnadsvanor. 49. Denna alltjämt aktiva förening startade år 1948 med syftet att främja vetenskaplig forskningsverksamhet om åldrandet. I dag finns rentav ofantliga mängder vetenskaplig kunskap – eller kunskap och ”kunskap”. Ett eget kapitel är dock vilken betydelse de har i beslutsfattandet om olika resurser. Då anslöt sig 16 samfund. I tidningens Vanhustyö ingår regelbundet artiklar och presentationer om det nyaste nya inom branschen. Också olika behandlingars och funktioners kostnads-effektanalyser har gjorts. Det satsas – speciellt tack vare RAY – aktivt på ny banbrytande utvecklingsverksamhet. Vi upplever det som viktigt att de yrkesutbildade som arbetar med seniorer behärskar de nyaste metoderna. För vårdarbetet och olika förebyggande verksamheter har utvecklats modeller och instrument vars effekt har kunnat påvisas. Den gerontologiska och geriatriska forskningen med sina många områden har producerat och fortsättar att producera många positiva aspekter på åldrandet. Vi hoppas också att vi när vi drabbas av besvär och sjukdomar skall få riktig och framgångsrik vård. Vi kan från Google, Wikipedia, tryckta och elektroniska publikationer snabbt få framför oss sådana mängder information att man blir svag i knäna. Och inte är det heller särskilt ovanligt att forskarna kommer till tämligen olika konklusioner – eller inte går med på att säga någonting säkert när sakerna förhåller sig å en sidan si, å andra sidan så eller någonting mitt emellan. Man vill göra de nyaste forskningsrönen tillgängliga för vardagens praktiknära knegare för att berika arbetet. Kontakterna till branschens forskare och forskningssamfund har varit livliga. Problem har lösts och svåra sjukdomar kan behandlas. Vi skall se till att såväl materiella som andliga resurser räcker till för forskningsarbetet. Chefredaktör Pirkko Karjalainen Gott åldrande genom forskning! T ill grundandet av Centralförbundet för de gamlas väl medverkade kraftigt Societas Gerontologica Fennica rf (nedan SGF) . Tillsammans med Helsingfors Beredskapskvinnor rf inviterade SGF 2.2.1949 en skara intresserade att diskutera ”forskningen kring åldrandets problem och äldres trygghet, service och ställning samt praktiska åtgärder utgående från den”
Igenkänns, diagnostiseras och behandlas seniorernas hjärtbesvär tillräckligt väl. De kan ofta behandlas med framgång med pacemaker. diastolisk hjärtsvikt där hjärtats funktion blir stel och pumpningsverksamheten rubbas. Högt blodtryck är det värt att behandla ännu hos över 80-åringar men alltför kraftig sänkning av blodtrycket skall undvikas. Om skadorna på hjärtat utvecklats långt räcker sedvanlig behandling inte nödvändigtvis till eller hjälper dåligt. Behandlingsmöjligheterna är begränsade och därför är det viktigt att förebygga. Detta kan bedömas med en ultraljudsundersökning. Därvid förträngs artärerna som försörjer hjärtmuskeln och hjärtmuskelns underhåll försämras. Sådan förstelning kan ändå komma även före hög ålder i synnerhet till följd av högt blodtryck och diabetes. Kranskärlsskleros som hindrar hjärtats fullödiga funktion, dvs. Hur hållbar är motorn. frågor & svar Timo Strandberg professor Helsingfors och Uleåborg Universitet Hur sköta om hjärtat När människan åldras, hur går det med hjärtat. Också andra risker finns: hos feta människor kan hjärtat få fettinlagringar och med högre ålder kan mängden bindväv öka och leda till att pumpfunktionen stelnar. Orsak är i synnerhet förändringar i hjärtats struktur orsakade av högt blodtryck och diabetes. Också denna pump måste dock servas och vid behov repareras. Å andra sidan finns också förståeliga hinder för lyckad behandling. Man talar om s.k. Ja, de igenkänns, diagnostisering och behandling kan naturligtvis variera och det finns antydningar om att alla hjärtbesvär hos äldre inte alltid behandlas lika bra som hos yngre. kranskärlsskleros. De viktigaste är att behandla riskfaktorer såsom högt blodtryck (mindre salt) och kolesterol (mindre hårda fetter), undvika övervikt och rökning.. Även elektriska störningar i hjärtat blir vanligare med åldern. Vad innebär att hjärtat blir stelt. 50 Vilka är de vanligaste förändringarna i hjärtfunktionen när människan åldras. Hjärtat håller blodcirkulationen och syrsättningen av kroppens alla vävnader i skick, men paradoxalt nog är hjärtats vanligaste hot försämring av dess egen blodförsörjning på grund av s.k. Vilka sådana förändringar i hjärtat och cirkulationen kan man själv förebygga. I en bil byts genomrostade delar ut, i ett gammalt hjärta är detta inte så enkelt, även om forskningen och teknologin utvecklas med fart. hjärtsvikt. Hjärtat är nog en hållbar pump med tanke på att det fungerar dag och natt genom hela livet. Kranskärlsskleros skadar hjärtmuskeln medan högt blodtryck belastar hjärtmuskeln och blodkärlen. Utom de största kranskärlen kan även små artärer och kapillärer drabbas av funktionsrubbningar
Kerran muodikas, sittemmin harhaoppiseksi leimattu lamarckismi, näyttää saavan uutta valaistusta. Nyt voimme vain arvailla, kuinka vanhempiemme ja esivanhempiemme elämänvaiheet ovat vaikuttaneet meidän ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyn. Yksi tärkeimpiä välittäviä mekanismeja on geenien metyloituminen. Mitä varhemmin ne ilmaantuvat, sitä suurempi on vaikutus. Niillä näyttää olevan enemmän vaikutusta kuin koskaan on kuviteltu. Lamarck esitti aikoinaan teorian hankittujen omainaisuuksien periytymisestä. Näin siis ulkoiset olosuhteet ja elämäntavat voivat vaikuttaa yli sukupolvien ihmistenkin terveyteen. 1960-luvulta lähtien aihetta on myös tutkittu vakavasti ja laajasti. Mahdollisuuksia sen saavuttamiseksi on etsitty ja esitetty mitä erilaisemmilta suunnilta. Parin vuosikymmenen ajan on myös ollut selvää, että myös sikiöaikainen kehitys vaikuttaa yllättävän voimakkaasti koko elämänaikaiseen terveydentilaan. Väestöjen seurantatutkimusten perusteella hyvän vanhenemisen – jota aikaisemmin sanottiin onnistuneeksi vanhenemiseksi – taustalla on hyvien perintötekijöiden ohella koko aikaisempi elämänkaari eli elämäntavat ja koetut kolhut. Jos lasten isoisien varhaisnuoruudessa oli ravintoa yllin kyllin, lasten sokeritautikuolleisuus oli nelinkertainen. 51. lihavuuden, sokeritaudin ja keskeisten sydän- ja verisuonisairauksien suurentunutta riskiä. Varmasti jotakin, mutta todennäköisesti kuitenkin paljon vähemmän kuin oma eletty elämämme. Tämän ns. Äidin raskauden aikainen terveydentila, kuten esimerkiksi sokeritauti ja elämäntavat vaikuttavat siis selvästi lasten tulevaisuuteen. Kolumni Professori Reijo Tilvis Kuinka monen sukupolven takaa. Geenien rakenteen tutkimuksesta, jossa huomio kiinnittyi ensisijaises- ti DNA:n ja RNA:n rakenteiden järjestykseen, on siirrytty yhä enemmän niiden toiminnan säätelyn selvittämiseen. Mielenkiinto kohdistuu mm. Vanhan Testamentin Mooseksen Kirjojen mukaan isien pahat teot kostetaan kolmanteen ja neljänteen polveen. Barkerin hypoteesin mukaan pieni syntymäpaino ennakoi mm. Jos ihan näin suoraan ei tapahtuisikaan, perintötekijöihimme ulkoisetkin tekijät vaikuttavat nopeastikin. On helppo ymmärtää, että sairauksien puhkeaminen ja niiden tunnettujen riskitilojen ilmaantuminen varhaisessa vaiheessa pienentävät mahdollisuutta selvitä hyvässä kunnossa korkeaan ikään. Epigeneettisen säätelyn tutkimusmenetelmät näyttävät kehittyneen nopeasti ja ovat tänään kuumaa tutkimusaluetta. Metyyliryhmän kiinnittyminen sammuttaa kyseisen geenin toiminnan ja sen irtoaminen taas käynnistää geenin. Tämänhetkisen näytön mukaan kolmanteen polveen, mutta eläinkokeiden mukaan useammankin sukupolven yli. Ranskalainen J.B . On jopa esitetty, että tulevat äidit olisi saatava neuvoloihin jo ennen raskautta. siihen, miten ulkoiset tekijät kytkevät geenejä päälle ja pois päältä ja voivatko nämä kytkennät periytyä. Brittiläisessä aineistossa taas nähtiin isien varhaisen tupakoinnin aloittamisen olevan yhteydessä poikien nuoruuden ylipainoon. Haitallisista elämäntavoista esimerkkejä ovat sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät, Vanhustyö 1 • 2014 joiden ehkäisemistä on alettu pitää yhä tärkeämpänä. Onko isien elinoloilla ja elämäntavoilla mitään vastaavaa merkitystä. T erveenä vanhenemisesta on tullut monelle todellisuutta, mutta vielä useammalle se on toteutumaton toive. Jos miehet saivat vähän ruokaa ennen murrosikää, heidän lapsiensa kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli alhainen. Tällöin puhutaan epigenetiikasta ja epigeneettisestä periytymisestä. Siitä on paljon näyttöä eläinkokeista, mutta otetaan esimerkeiksi pari pitkäaikaista väestön seurantatutkimusta: PohjoisRuotsissa, jossa oli tarkkaa rekisteritietoa ravitsemusolosuhteista, seurattiin vuosina 1890, 1905 ja 1920 syntyneitä vuoteen 1995 saakka