Siinä tuetaan yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta seitsemässä maassa. Pääministeri Alexander Stubb kannusti nuoria uskomaan itseensä Innogaalassa. 2 SENIORARBETE 1 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 13.4.2015 | Lehden teemana on Kotona eläminen. TEEMA: Tutkimus ja päätöksenteko HASIC (Healthy Ageing Supported by Internet and Community) on Euroopan komission Health Programmen rahoittama 2,5-vuotinen projekti. 24 30 20. Kuorolaulu yhdistää ihmisiä ja mieliala paranee
3 Vanhustyö 1 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Marja Saarenheimo 10 Väliaikahavaintoja Eloisan iän tutkimuksesta. Satu Helin 49 Skymtar ljuset redan i hälsocentralens fönster. Jos hyödyt alkavat kuivua kokoon tai haalistua – on syytä miettiä tilannetta uudelleen ja kääntää vaikka takkia, jos muu ei auta, kirjoittaa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä kolumnissaan sivulla 50.. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Herttakaisa Kettunen 18 Vanhuuden Mieli -hanke sanoittaa ikäihmisten mielen hyvinvointia Sirkkaliisa Heimonen ja Suvi Fried 20 Kuorolaulusta voimaa Eeva Mehto 24 Vanhustyön kehittämisidea menestyi innovaatiokilpailussa Leena Valkonen 26 Elinpiirin koko vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun. Näin sanovat ikäihmiset Herttakaisa Kettunen 38 Mikä edistää kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvää vointia. Pirjo Peltomäki ja Päivi Åstedt-Kurki 40 Vanhustyön johtajat 41 Tutkimukset ja päätöksenteko Pirkko Lahti 42 Sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistus ratkaisuvaiheessa Leena Valkonen 43 Geriatria kiinnostaa erikoistuvia lääkäreitä Leena Valkonen 44 Keskusliitto tiedottaa 46 Ajan Virrassa 48 Kunskapen finns – hur går det med beslutsfattandet. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Liisa Hyssälä 50 Pilkottaako valo jo terveyskeskuksen ikkunasta. Liikkuminen on ihmisen perustarve Herttakaisa Kettunen 28 Aistien heikkeneminen rajoittaa ikäihmisten sosiaalista elämää Tuija Mikkola ja Anne Viljanen 30 HASIC – voimaa, iloa ja yhdessäoloa eläkeikään! Katariina Felixson, Anni Ellä, Pirkko Routasalo ja Maija-Liisa Aronpää 32 Akuuttitilanteet ikääntyneen hoitotyössä: Oikein tehty tilannearvio takaa laadukkaan hoidon Eveliina Korkiakangas ja Minna Vanhanen 34 Ikäteknologia tulee hitaasti mutta jäädäkseen Paula Ranta 36 KÄKÄTE-projekti kysyi. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi Kolumni 4 Tietoa on – miten päätöksenteko sujuu. Satu Helin 5 Kuntalaisen osallisuus päätöksentekoon kysy&vastaa 6 FINGER-tutkimuksen alustavia tuloksia: Elintapaohjauksella on vaikutusta muistihäiriöiden ehkäisyyn Leena Valkonen 8 Onko ikääntyvällä Suomella varaa masennukseen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Toiminta kohdistuu tarvitsijoihin ja hyödyttää heitä eri tavoin Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo 12 Ei vain rahoittajan takia Anne Väisänen 14 Vanhusneuvostot kahvittelukerhoja vai vaikuttajia. Liisa Hyssälä Uudistukset tarvitsevat lisäksi jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta – etteivät vaikutukset jäisi vain tilapäisiksi
Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa. Selvitykset ja työryhmämuistiot päätyvät suosituksiin, mutta akateemisissa tutkimuksissa johtopäätösten tekeminen jätetään monesti tutkimuksen lukijalle. Käytettäessä muistioita ja raportteja päätöksenteon apuna, tulisi ottaa huomioon toimeksiannon ulkopuolelle jäänet tekijät. Tulevaisuusselonteoilta odotetaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon suosituksia, vaikka todennäköisyyksien laskeminen rajatuissa tutkimusasetelmissakin on haasteellista. Tutkimuksen hyödyntämistä voikin verrata autolla ajamiseen, jossa ratkaisu löytyy ratin ja penkin välistä. Näiden toimeksiantaja määrittelee kysymykset, joihin halutaan vastaukset. Entistä iäkkäämpien ihmisten kotihoidon toteuttaminen edellyttää tiedotusta vaikuttaviksi käytännöiksi todetuista toimintamalleista sekä henkilöstöltä ja johtajilta halukkuutta tehdä päätöksiä uusien toimintamallien soveltamiseksi.. tieteellisten lehtien ja kongressien määrän kasvuna. Laajasti määriteltynä tutkimuksiin kuuluvat myös valtionhallinnon työryhmämuistiot ja selvitystöiden raportit. Konsensuskokoukset tuottavat aineksia myös lainsäädännön uudistamiseen. Näin käy, jos päätöksenteon eri tasoja ei tunnisteta. Suuren tietomäärän hyödyntämistä asiakaskohtaisessa päätöksenteossa helpottavat asiantuntijoiden laatimat hoitosuositukset sekä konsensuskokousten julkilausumat. Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien ratkaisujen tekeminen muuttuvassa maailmassa ei onnistu aiemman ajattelumallin mukaisesti. Lukijan tulisi kyetä ymmärtämään tutkimuksen kysymyksenasettelua ja kyetä vertailemaan ja yhdistelemään eri tutkimusten tuottamaa suurta tietomäärää. Tutkimusten määrä on lisääntynyt, mikä näkyy mm. Näin tarkasteltuna päätöksenteko saattaa tuntua kaukaiselta iäkkäiden ihmisten parissa työtä tekevien henkilöiden näkökulmasta katsottuna. En tiedä, kohdistuuko muistelu talouskasvun aikaan, jolloin päätöksissä ei korostunut nykypäivän tavoin menojen karsintaa. Voi myös olettaa, että ihmiset tietävät yhteisistä asioista aiempaa enemmän ja odottavat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perusja soveltavan tutkimuksen rinnalla kasvaa tarve synnyttää uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja innovaatiotutkimuksen avulla. Työhyvinvointikyselyt voivat viestiä henkilöstön vähäisistä vaikuttamismahdollisuuksista päätöksentekoon. Lain mukaan suunnitelmaan valittavien toimien tulee ylläpitää iäkkään ihmisen toimintakykyisyyttä ja henkilön omat näkemykset ehdotetuista vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. Hoito-, palveluja kuntoutusuunnitelmiin kirjattavista asioista päättäminen edellyttää eri ammattiryhmien tuottamien arviointitulosten keskinäistä ymmärtämistä. Yrityksissä päätöksenteon seuraukset ovat nähtävissä oman työtehtävän jatkuvuudessa tai päättymisessä. Vanhuspalveluissa toimivat henkilöt tekevät päivittäin paljon päätöksiä, joilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin ja myös yhteiskunnan voimavarojen käyttöön. Ammattilaiset eivät kuitenkaan koe olevansa päätöksentekijöitä. Palvelun odotetaan olevan vaikuttavaa ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Suositukset edistävät vaikuttavien menetelmien käyttöä kansalaisten tasavertaisuuden takaamiseksi. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista edellyttää, että palvelujen suunnittelu toteutetaan luotettavien toimintakyvyn arviointimenetelmien perusteella. 4 Päätoimittajalta Satu Helin Tietoa on – miten päätöksenteko sujuu. Päätöksenteko liitetään korkeaan asemaan työelämässä. Päätöksenteko helpottuu, jos nämä on nostettu esille asiantuntijaraportissa. Usein kuulee kritisoitavan päätöksentekijöitä päättämättömyydestä, mihin liittyy muistelu menneistä hyvistä ajoista, jolloin osattiin tehdä päätöksiä. Poliittisessa päätöksenteossa puheenjohtajien vastuu on muun puolueen jäsenistöä selkeämpi. Näyttöön eli tutkittuun tietoon perustuvista hoitoja palvelukäytännöistä on tullut keskeinen osa asiakastyötä
Kunnille on myös säädetty velvoitteet viestiä ja tiedottaa avoimesti, aktiivisesti ja oikea-aikaisesti toiminnastaan. Laissa korostetaan myös käyttäjälähtöisyyttä. Kuntalaisten oikeus saada tietoa hallinnon valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi on määritelty useissa nyt voimassa oleKuntalaisen osallisuus päätöksentekoon vissa laeissa. Asukkaiden osallistuminen, tiedottaminen, esityslistojen ja pöytäkirjojen laittaminen internetiin ovat käytössä olevia keinoja. Paljon on kiinni myös asukkaiden omasta aktiivisuudesta. Vanhusneuvostoja koskevat säännökset ovat siirtymässä vanhuspalvelulaista osaksi uutta kuntalakia. 5 Vanhustyö 1 • 2015 kysy & vastaa Yhteiskuntarakenteet muuttuvat, miten muutokset vaikuttavat yksittäisen kansalaisen osallisuusja vaikutusmahdollisuuksiin päätöksenteossa. Kuntaja sektorikohtaisesti on varmaankin vaihtelua siltä osin, miten tämä käytännössä toteutetaan ja toimii. Ei ole. Mervi Kuittinen lakimies, varatuomari Suomen Kuntaliitto, lakiasiat. Suoran demokratian muodot jäävät pitkälti valtuuston päätettäväksi. Esimerkiksi uudistuvassa kuntalaissa on korostettu osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia. Jatkossa kuntien on asetettava vanhusneuvostojen lisäksi vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Muutoksissa on haasteita, mutta lainsäädäntö on mahdollistavaa. Uusi kuntalaki kannustaa jo nyt kuntia ja kuntalaisia monipuolisten vaikuttamistapojen käyttöön. Kunnanhallituksen on myös huolehdittava niiden toimintaedellytyksistä. Kunta voi tukea asukkaiden ja järjestöjen oma aloitteista suunnittelua ja valmistelua. Onko kuntien päätöksenteko ”piilossa” kuntalaisilta. Miten kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta voitaisiin lisätä. Kuntien tulee lain mukaan tiedottaa vireillä olevista asioista ja ratkaisuista ja viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Kunnilla on myös käytettävissään monipuolisia välineitä ja kanavia viestinnän ja vuorovaikutuksen hoitamiseen. Vanhusneuvosto toimii välittäjänä ikääntyneiden kuntalaisten ja kunnan hallinnon sekä kunnan luottamuselinten välillä ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimialojen toiminnan suunnitteluun. Miten ikäihmisten osallisuus näkyy ja tuntuu päätöksenteossa. Voidaan asettaa alueellisia toimielimiä sekä vaikuttamistoimielimiä. Kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa. Keinoja on monia. Esimerkiksi tiedotetaan kunnan asioista vaikkapa nettisivuilla, järjestetään kuulemistilaisuuksia ja asukasraateja, selvitetään asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja palveluita suunniteltaessa, kohdennetaan ja lisätään tiedottamista. Sen myötä kunnanhallituksen on asetettava muun muassa nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto. Millä keinoin päätöksentekoon voidaan saada pitkään kaivattua läpinäkyvyyttä
6 FINGER-TUTKIMUS Professori Miia Kivipellon johtama, vuonna 2009 alkanut FINGER-tutkimus on kansainvälisesti ensimmäinen muistisairauksien ehkäisyyn pyrkivä laaja ja pitkäkestoinen tutkimus. Muistitoimintojen lisäksi seuratiin osallistujien elämänlaatua, terveyspalveluiden käyttöä, masennusoireita, verisuonitauteihin sairastuvuutta ja kuolleisuutta, sekä aivoissa tapahtuvia muutoksia, joita selvitettiin magneettikuvauksissa. Väestötasoisissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että monet sydänja verisuonisairauksiin ja elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat keskeisiä myös muistisairauksille. Euroopassa ennusteiden perusteella muistisairauksia sairastavien lukumäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tutkimuksen mukaan elintapaneuvonta ja -ohjaus ovat tuottaneet tulosta. Siihen vaikuttavat sekä ympäristö, elintavat että perimä yhdessä.. Mitä ihmisen arkielämässä pitää tehdä toisin tai mihin kiinnittää huomiota, jotta sillä olisi vaikutusta muistisairauteen tai sen puhkeamiseen. Muistisairauksien kehittyminen on usean tekijän summa. – FINGER on nyt ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty, voidaanko Teksti: Leena Valkonen FINGER-tutkimuksen alustavia tuloksia: Elintapaohjauksella on vaikutusta muistihäiriöiden ehkäisyyn Tarjoamalla elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, muistiharjoitteluun sekä sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa iäkkäiden henkilöiden muistija ajattelutoimintoja, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima FINGER-tutkimus. Neuvonnassa pääpaino kohdistui ravitsemukseen, liikuntaan, muistiharjoitteluun ja sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä sydänja verisuonitautien riskitekijöiden tarkkaan seurantaan ja niiden hallitsemiseen. Tehostetun elintapaohjelman tavoitteena oli kohentaa osallistujien elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen muutos. Tulokset elintapaohjauksesta myönteisiä Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 henkilöä ja määrän arvellaan kasvavan. – Muistisairauksien kehittyminen on usean tekijän summa. FINGER-tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin viime vuonna Kööpenhaminassa järjestetyssä kansainvälisessä muistisairauksia käsittelevässä konferenssissa (Alzheimer›s Association International Conference). Osallistujia oli kuudelta suomalaiselta paikkakunnalta ja heidät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Siihen vaikuttavat sekä ympäristö, elintavat että perimä yhdessä. Toiselle ryhmälle annettiin tavanomaista elintapaneuvontaa ja toiselle tehostettua elintapaohjausta kahden vuoden ajan. – Tehostetun elintapaneuvonnan ryhmässä muistitoiminnot kehittyivät suotuisammin kuin tavanomaisen neuvonnan ryhmässä, sanoo tutkimuksen koordinaattori Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Siihen osallistui 1260 kotona asuvaa 60–77-vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Kaikkiaan sairastuneita on Suomessa jo lähes 130 000
Tutkimuksen osallistujilta saatu palaute on ollut hyvin positiivista, ja vain pieni osa tutkittavista keskeytti tutkimuksen. mahdollisesti antamaan myöhemmin myös muistisairauksien ehkäisyyn tähtääviä suosituksia tai ohjeita. Tutkimus on saanut rahoitusta mm. Suomen Akatemialta, La Carita säätiöltä, Novo Nordisk säätiöltä, Kansaneläkelaitokselta, Juho Vainio säätiöltä, Opetusja kulttuuriministeriöltä, Alzheimer›s Research and Prevention Foundationilta sekä Alzheimer Associationilta.. Seuranta jatkuu viisi vuotta FINGER-tutkimus jatkuu siten, että tähän mennessä mukana olleita kahta verrokkiryhmää seurataan vielä viiden vuoden ajan. näitä riskitekijöitä aktiivisesti muuttamalla vaikuttaa muistitoimintoihin. 7 Vanhustyö 1 • 2015 Kaavio riskitekijöistä. Jatkoseurannan aikana selvitetään erityisesti intervention vaikutuksia Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä muun muassa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Tutkimustuloksia pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin, ja Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa • korkea verenpaine • korkea kolesteroli • diabetes • ylipaino keski-iässä • tupakointi. Aivoja suojaavat • korkea koulutus • liikunta • terveellinen ravitsemus • aktiivinen elämäntyyli. Lisäksi tehdään kustannusvaikuttavuusanalyysi. FINGER-tutkimuksen toteuttajat FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa. Todennäköisesti tehokkainta arkielämässä on kohentaa elintapojaan monipuolisesti, ottaa pieniä askelia pysyviin muutoksiin, tutkija ennustaa
On hyvä uutinen, että ikäihmisten vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole viimeisten vuosikymmenien aikana ainakaan lisääntyneet. Niin ikään tälle ryhmälle kohdennettujen mielenterveyspalveluiden niukkuus saattaa vaikuttaa ammattilaisten haluttomuuteen ohjata masentuneita tai ahdistuneita ikäihmisiä asiantuntevan tuen piiriin. 8 Huoli lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja syrjäytymisestä on tuotu viime aikoina toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa. Vai ajattelemmeko, että ikäihmisten mielenterveysasiat ovat jo yhteiskunnassamme optimaalisella tolalla. Toisaalta kun yli 65-vuotiaiden Onko ikääntyvällä Suomella varaa masennukseen. Esimerkiksi WHO arvioi, että noin 15 % yli 60-vuotiaista ihmisistä kärsii jonkinasteisesta mielenterveyden ongelmasta. Vai eikö niitä pidetä tärkeinä. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan ikäihmiset kärsivät runsaasti lievästä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, jotka eivät välttämättä näy sairaustilastoissa. Tutkimusten mukaan iäkkäät ihmiset saavat arjessaan eniten apua sukulaisiltaan ja läheisiltään. Siis suhteellisesti. Olemmeko edelleen sen jo ajat sitten perusteettomaksi osoittautuneen uskomuksen vallassa, että alavireisyys ja ahdistuneisuus jotenkin väistämättä kuuluisivat vanhenemiseen. Teksti: Marja Saarenheimo Työryhmä: Reija Heinola, Minna Pietilä, Maria Viljanen, Sirkkaliisa Heimonen Kuva: iStock Mielenterveyden ongelmat ja psyykkinen kuormittuneisuus tuottavat kärsimystä sekä niitä kokeville ihmisille että suurelle joukolle heidän läheisiään. Tämä olisikin tarpeen, sillä nykyisellään etenkin ikäihmisten lievem. Mistä apua – ja millaista. pien mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus toteutuvat vain puutteellisesti. Ne tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi erityisesti, mikäli tilanteeseen havahdutaan liian myöhään. Eloisa ikä -ohjelman ja Suomen Mielenterveysseuran viimesyksyisessä kansalaisgallupissa käPalvelujen järjestämisessä kunnilta edellytetään riittävää monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä erilaisten julkisten tahojen että yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Mutta miksi puhumme niin vähän ikäihmisten psyykkisestä hyvinvoinnista ja heidän mielenterveysongelmiensa hoidosta. Perusterveydenhuollossa ei välttämättä ole riittävää osaamista, ja vanhan ihmisen alavireisyyttä ja ahdistuneisuutta voidaan pitää jonkin ruumiillisen sairauden oheisilmiöinä pikemmin kuin hoitoa edellyttävänä ja hoidettavissa olevana ongelmana. ihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa, väistämättä myös mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten absoluuttinen määrä kasvaa, vaikka häiriöiden prosenttiosuudet pysyisivät samoina tai jopa laskisivat hieman. Paljon on puhuttu myös mielenterveyden häiriöiden roolista työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttajina. Lyhyet vastaanottoajat eivät myöskään mahdollista kokonaisvaltaista ikäihmisen tilanteeseen perehtymistä. Kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa (2012) hahmoteltiin tulevaisuutta, jossa muun muassa ikääntyvien ihmisten mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään heille sopivia hoitomuotoja. Molemmat toteamukset koskevat kaikenikäisiä ihmisiä. Psyykenlääke jää helposti ainoaksi hoitomuodoksi
Olisikin tärkeää selkiyttää kuntien ja kolmannen sektorin rooleja tässä kysymyksessä. Tutkijoiden mukaan tukitoimien kestolla on ratkaiseva merkitys siten, että yli 3 kuukautta kestäneiden interventioiden tulokset olivat paremmat kuin tätä lyhempien. Siinä toistuvat termit hyvinvointi, terveys, toimintakyky ja itsenäinen suoriutuminen pitävät kuitenkin sisällään myös tämän ulottuvuuden. On hyvä, että läheiset auttavat, mutta emmehän käänny perheenjäsenen puoleen silloinkaan, kun meillä on ruumiillisia oireita. Luovat ratkaisut odottavat tekijöitä, sillä ikääntyvän Suomen ei tarvitse olla masentunut Suomi. Osa malleista olisi melko helpostikin sovellettavissa erilaisiin kuntaympäristöihin, mikäli yhteistyön käytännön toteuttamiselle löytyisi riittävästi näkemystä, poliittista tahtoa ja juurruttamisen osaamista. Palvelujen järjestämisessä kunnilta edellytetään riittävää monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä erilaisten julkisten tahojen että yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Myös järjestöillä on mielenterveysosaamista Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista ei ota julkilausutusti kantaa ikäihmisten mielenterveyspalveluihin tai psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Miksi psyykkisten oireiden kohdalla olisi toisin. Myös ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä psykososiaalisilla menetelmillä on tutkittu viime aikoina. Tilaisuuden järjestävät Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman koorfdnaatio, Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hanke ja Ikäinstituutti. vi ilmi, että omaisia pidettiin luontevimpina auttajina myös ikäihmisten mielenterveyden pulmissa. 9 Vanhustyö 1 • 2015 Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveyspalveluista järjestetään asiantuntijoille ja päättäjille suunnattu kutsutilaisuus 12.2.2015 Helsingissä. Kirjallisuusluettelo saatavana toimituksesta.. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimusnäyttö tukee käsitystä, että ikäihmisten mielenterveysongelmia voidaan hoitaa menestyksellisesti. Muun muassa Eloisa ikä -ohjelmassa ja useissa muissa RAY:n rahoittamissa hankkeissa on kehitetty hyviä toimintamalleja ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi vapaaehtoistyön tai ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön pohjalta. Näyttöä on sekä erilaisista psykoterapiamuodoista että räätälöidyistä monitekijäisistä hoitointerventioista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on julkaistu myös useita tutkimuksia esimerkiksi mindfulness-meditaation, rentoutumisen ja kohdennetun kognitiivisen harjoittelun myönteisistä vaikutuksista mielialaan ja psyykkisen stressin vähenemiseen. Toki läheissuhteet muodostavat yhden psyykkisen hyvinvoinnin kulmakivistä, mutta mielenterveyskysymyksissä tarvitaan ammatillista osaamista. Suomalaisen tutkimusryhmän (Forsman, Nordmys & Wahlbeck 2011) systemaattinen katsaus osoitti, että esimerkiksi liikunnalla, muistelulla, sosiaalisella ja ryhmätoiminnalla sekä monitekijäisillä ohjelmilla oli myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin, ja ne vähensivät myös masennusoireita
Artikkelissa kuvaamme tutkimuksen tähänastisia keskeisiä havaintoja. 10 Eloisa ikä -ohjelman hankkeet pyrkivät toiminnassaan luomaan ja edistämään mahdollisuuksia ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle. He pitävät elämänlaatuaan parempana ja elämäänsä useammin erittäin merkityksellisenä. Ohjelma jatkuu edelleen ja tutkimus on vielä kesken. Heillä on enemmän tulevaisuudensuunnitelmia ja he ovat tyytyväisempiä itseensä sekä ihmissuhteisiinsa. Kokonaisuudessaan tutkimus raportoidaan vuonna 2017.. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, muuttaako hankkeissa toimiminen ikäihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia ja onko sillä vaikutuksia heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa. Sama ryhmä koTeksti: Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo Väliaikahavaintoja Eloisan iän tutkimuksesta Toiminta kohdistuu tarvitsijoihin ja hyödyttää heitä eri tavoin Raha-automaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -avustusohjelmaan kuuluvien hankkeiden osallistujista tehdään tutkimusta, jonka aineistoina ovat määrällinen kysely ja laadulliset haastattelut. Iäkkäämmät sen sijaan kokevat itsensä nuorempia useammin tyyniksi ja onnellisiksi ja harvemmin hermostuneiksi. Ohjelman tutkimuksessa tarkastellaan hankkeisiin osallistuvien ikäihmisten elämäntilanteita ja kokemuksia hankkeista. Nuoremmat (noin 52–74-vuotiaat) vastaajat vaikuttavat kaiken kaikkiaan tyytyväisemmiltä elämäänsä kuin iäkkäämmät (noin 75–93-vuotiaat). Iäkkäimmät, varsinkin miehet, katsovat kuitenkin nuorempia useammin tapaavansa toisia ihmisiä riittämättömästi ja olevansa yksinäisiä. He osallistuvat useammin lähiseutunsa yhteisöihin ja pitävät taloudellista toimeentuloaan parempana. Osallistujien kokemuksia – nuoremmat tyytyväisempiä elämäänsä kuin iäkkäämmät Tutkimuksen alkukyselyssä on tullut esiin eräitä, ei tosin kovin yllättäviä tilastollisesti merkitseviä eroja suhteessa vastaajien (N=342) ikään ja sukupuoleen. Edelleen he ovat tyytyväisempiä terveyteensä sekä asuinalueensa liikennevälineisiin. Samoin he kokevat useammin itsensä muille hyödyllisiksi ja harvemmin alakuloisiksi
Haastatelluista (N=32) osa on ollut hankkeissa toimineita vapaaehtoisia ja osa ryhmiin osallistuneita tai tukea vastaanottaneita ihmisiä. Jotkut hankkeet mahdollistavat tällaista strategiaa houkuttelemalla ryhmiin tai ryhmien vetäjiksi ihmisiä, joiden tiedetään olevan vaikkapa käsityöihmisiä tai teatteriharrastajia. Minuuden uudet ulottuvuudet Jotkut haastateltavat ovat löytäneet hankkeen ryhmistä tai muusta toiminnasta uudenlaista sisältöä elämäänsä. Haastatteluissa kiteytyi usein myös eräänlainen kiireen etiikka, jonka on nähty ilmentävän moraalisen jatkuvuuden merkitystä siirryttäessä pois työelämästä. Tulokset eivät yllätä, koska ikääntyessä toimijuuden ja osallisuuden rajoitukset usein lisääntyvät, mikä vaikuttaa psykososiaalisen hyvinvoinninkin kokemuksiin. Etenkin USA:ssa on jo pitkään puhuttu encore-urista, joissa yhdistyvät itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Toiminnan myötä haastateltavat ovat löytäneet uusia puolia itsestään; esimerkiksi luovuutta, leikkisyyttä tai sosiaalisia taitoja. Toiminnan kärkenä aktiivisen ikääntymisen ihanne Aktiivisen ikääntymisen diskurssi on osa nykyistä vanhenemisen kulttuuria. Vertaisuus tukena haastavassa elämäntilanteessa Osa haastateltavista on ohjautunut hankkeisiin mukaan haastavan elämäntilanteen tai erityisryhmään kuulumisen kautta. Alustavan tarkastelun pohjalta voidaan hahmottaa ainakin seuraavanlaisia strategioita, joilla haastateltavat kohtaavat ikääntymiseen liittyviä terveyden, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja mielekkyyden haasteita hankkeiden avulla. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi muistisairaat, omaishoitajat ja maahanmuuttajat. Parempi hyvinvointi vastaajilla on sikäli, että heissä on enemmän kulttuuripalveluja käyttäviä, yhteisöihin osallistuvia, ystäviinsä ja sukulaisiinsa yhteyttä pitäviä sekä elämänsä erittäin merkitykselliseksi kokevia. Näissä haastatteluissa oli usein läsnä myös jonkinasteinen erottautuminen vähemmän aktiivisista ja toimintakykyisistä kanssakulkijoista. Haastatteluissa keskusteltua – uusia puolia itsestä esille Tutkimuksen laadullisissa yksilöhaastatteluissa kootaan tietoa siitä, miten osallistujat kokevat hankkeissa toimimisen ja ovatko he havainneet sen myötä muutoksia arjessaan ja elämässään muutenkin. Samanikäiseen väestöön verrattuna vastaajien elämässä on enemmän sekä haasteita että hyvinvointia. 11 Vanhustyö 1 • 2015 kee itsensä vähiten hyödylliseksi muille. Heidän kohdallaan toiminnan hyötyjä ovat useimmiten uudet tiedot ja taidot mutta ennen kaikkea mielihyvä mahdollisuudesta yhdessäoloon muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Toiminnan myötä haastateltavat ovat löytäneet uusia puolia itsestään; esimerkiksi luovuutta, leikkisyyttä tai sosiaalisia taitoja. Kyseessä saattaa olla aivan uusi aluevaltaus tai loistaminen jo aiemmin hallitussa taidossa. Encore-ura uutena elämäntapana Osalle haastatelluista toiminta hankkeen vapaaehtoisena tai muissa tehtävissä edustaa eräänlaista uutta uraa varsinaisen työuran jälkeen ja on selvästi tärkeä osa identiteettiä. Heidän terveytensä on useammin korkeintaan keskitasoa ja heillä on ongelmia muistissaan. Joissakin haastatteluissa tulee korostuneesti esiin tietoisuus ja henkilökohtainen kokemus aktiivisuuden yleisistä positiivisista ja yhteiskunnallisestikin odotetuista vaikutuksista ikääntyessä. Erityisesti iäkkäät naiset ovat muita useammin vailla internet -yhteyttä. Nämä henkilöt ovat usein suhteellisen terveitä ja hyväkuntoisia sekä olleet aktiivisia järjestö-, harrastustai yhteiskunnallisessa toiminnassa jo työiässä. Tutkimus jatkuu ja raportoidaan vuonna 2017.. Monet haastatellut korostavat ihmisen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan, toimintakyvystään ja ikääntymisestään ja liittävät hankkeeseen osallistumisen osaksi tätä agendaa. Heissä on vähemmän liikunnan harrastajia, internetin käyttäjiä, asuinalueeseensa ja sen liikennevälineisiin sekä taloudelliseen toimeentuloonsa tyytyväisiä ja enemmän yksinäisiä, mielialansa matalaksi kokevia, alakuloisia ja apuvälineitä tarvitsevia. Muutamalle henkilölle luova ilmaisu tarjosi aivan uuden kanavan itsensä tutkimiseen ja mielekkyyden kokemiseen
Projektien työntekijät ovat saaneet kertoa näkemyksiään ohjelmatyön hyödyistä ja haitoista kyselyissä ja muutaman kerran vuodessa järjestettävissä yhteistapaamisissa. – Varsinkin pienet paikallishankkeet saavat ohjelman kautta enemmän näkyvyyttä ja uskottavuutta työlleen, kertoo ohjelmapäällikkö Elina Varjonen ja jatkaa: ohjelmaa koordinoivan Vanhustyön keskusliiton tarjoama viestinnällinen, koulutuksellinen ja tutkimuksellinen tuki on saanut runsaasti positiivista palautetta osallistujilta. Yhtenä suurimmista hyödyistä osallistujat toivat kuitenkin syksyn seurantakyselyssä esille sen, että verkostossa voi saada muilta hankkeilta vertaistukea ja pystyy jakamaan ja reflektoimaan omia käytäntöjään. Ohjelmatyössä mukana oleminen vaatii toki lisäpanostusta hankkeilta, mutta osallistujat raportoivat myös hyötyjä yhdessä tekemisestä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Ohjelmassa mukana olevat hankkeet saavat enemmän tukea kuin muut RAYrahoituksen piirissä olevat hankkeet ja tämä näkyy myös muun muassa parempina TVS-vastauksina. Teksti: Anne Väisänen Kuva: Tiina Hailla Ei vain rahoittajan takia Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevat hankkeet ovat jo kahden vuoden ajan tehneet työtä ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. 12 Samaiset kaksi vuotta on RAY:n seurantakoneisto arvioinut ohjelmatyöhön osallistuneita projekteja. Projektien omaa työtä ja työn tuloksia on taas ruodittu ensimmäistä kertaa tänä vuonna lähetetyissä tuloksellisuusja vaikutusselvityksissä eli TVS:issä. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä. Raha-automaattiyhdistyksen Tuomas Koskela (vas.), Anne Väisänen, Kalle Kaitue, Marika Heimo ja Elina Varjonen asettuivat kuvattavaksi Eloisa ikä –avustusohjelman vuotuisilla arviointipäivillä, jotka pidettiin 1.-2.12.2014 Unioninkadun juhlahuoneistossa Helsingissä. Toki ohjelmassa mukana olo myös pakottaa hankkeet pohtimaan enemmän sitä, kuinka ne pystyvät todentamaan vuosittain toimintansa hyödyt ikäihmisten näkökulmasta. Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Vastauksia arvioiden näyttää siltä, että hankkeet ovat saavuttaneet hyvin tavoitteitaan, toiminta ja yhteistyö kumppanien kanssa ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista ja kohderyhmä on tavoitettu. Arviointia ei kuitenkaan tehdä vain rahoittajaa varten: – Säännöllisellä arvioinnilla järjestö saa itselleen tietoa siitä, miten toimintaa pitäisi ja voisi parantaa, jotta kohderyhmä hyötyisi siitä, muistuttaa RAY:n kehittämispäällikkö Tuomas Koskela. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta
Tunteva® menetelmäopinnot 15 osp (TunteVahoitajan koulutuskokonaisuus) Koulutus on tarkoitettu kaikille muistisairaita hoitaville, jotka haluavat vahvistaa vuorovaikutusosaamistaan TunteVan® keinoin. Vanhustyö yksilöllisen vanhuuden mahdollistajana on tämän päivän ja tulevaisuuden suunta. Kulttuuri | Liiketalous | Sosiaalija terveysala | Tekniikka Oletko sinä tulevaisuuden tekijä. Opiskele itsellesi geronomin tutkinto Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Alalla on tarjolla paljon mahdollisuuksia, kohtaamisia ja uusia tarinoita joka päivälle. Koulutukset alkavat syksyllä 2015 Porissa, Turussa ja Tampereella. Kouluttajana toimii TunteVa® kouluttaja Kaarina Ketola. Hae paikkaa päivätoteutukseen: metropolia.fi /haku T E R VEY S A L A Y H T E I SH A KU 1 7. Vamos a la Metropolia! Uudistettu Muistihoitajakoulutus 30 osp Koulutus antaa monipuoliset valmiudet muistisairaan ihmisen ja omaisten ohjaukseen, tukemiseen ja neuvontaan. Koulutus alkaa elokuussa 2015. Ole mukana vanhustyön kehittämisessä. Opiskelu on mahdollista työn ohessa. Kouluttajina toimivat eri alojen asiantuntijat. Koulutuksen hintaan sisältyy kurssilla tarvittava materiaali. 09.04. Lisätiedot koulutuksista kaarina.ketola@kopisto. Koulutus sisältää lähipäivien lisäksi oppimistehtäviä sekä omaan työhön liittyvän kehittämistehtävän. • Hoitotyö • Sosiaaliala • Vanhustyö • Hyvinvointiteknologia • Kuntoutus • Terveyden edistäminen • Vanhustyö AMK-TUTKINTO MONIMUOTO YLEMPI AMK -TUTKINTO Opinnot tarjoavat laajaalaisen ja käytännönläheisen koulutuksen. S OS I A A L M Ä ÄRÄ N P Ä Ä IJ A Lähde opintomatkalle, joka vie perille sosiaalija terveysalan ammattiin. – 3. Sonja Paavola, Vanhustyö Hakuaika 17.3.–9.4.2015 PÄIVITÄ OSAAMISTASI! Lisätietoja: samk.fi/haku Hakeminen: opintopolku.fi KOULUTUS www.lapinamk.fi Kemi • Rovaniemi • Tornio Geronomi (ylempi AMK ) Sosionomi (ylempi AMK ) Kansalaisten tarpeet ja työelämän palvelurakenteet muuttuvat YAMK-tutKinto AntAA • Kykyä vastata laajeneviin ja monimuotoistuviin asiantuntijuuden kehittämishaasteisiin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla • Valmiuksia toimia kansalaisja aluelähtöisen työn asiantuntijana • Uutta osaamista sosiaalialan käytäntöjen ja hyvinvointi palvelujärjestelmän kehittämiseen ja koordinointiin sekä asiakastyön työmenetelmiin • Kelpoisuuden julkiseen virkaan ja tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto Sosiaalija terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (Sosiaaliala), 90 op Opiskelupaikkakunta: virtuaalikampus ja 2?3 päivän lähiopetusjaksot kerran kuukaudessa Kemissä Mukana yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi sivu 13.indd 1 1/28/2015 9:07:13 AM. puh. Ole mukana vaikuttamassa, luomassa positiivista muutosta ja korostamassa itsemääräämisoikeutta ja vapautta. 044 7729 229 tai www.kankaanpaanopisto. Koulutuksen voi suorittaa monimuotokoulutuksena työn ohessa
Tärkeää on myös Toimittanut: Herttakaisa Kettunen Kuva: iStock Vanhusneuvostot kahvittelukerhoja vai vaikuttajia. – Yksinkertaisten ja konkreettisten asioiden toteuttaminen antaa näyttöä vanhusneuvoston toiminnasta. Se kasvattaa ikäihmisten ja muiden kuntalaisten luottamusta vanhusneuvostoa kohtaan. Kuntien byrokratia vaikuttavan toiminnan esteenä Eläkeläisjärjestöjen edustuksen turvaaminen on vanhusneuvostossa tärkeää, koska niiden jäsenenä on suurin osa ikäihmisistä. Rahan puute kuulostaa kuntien nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen peilaten haasteelliselta esteeltä. Hänen näkemyksensä mukaan vanhusneuvostojen voimavaroja ei välttämättä hyödynnetä tehokkaasti ja niiden asemaa olisikin mahdollista vahvistaa muutamin keinoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että päättäjien suhtautuminen ja kunnan perinteisen hallinto-organisaation vahvat juuret ovat keskeisimpiä vaikuttavan toiminnan esteitä.. 14 VANHUSNEUVOSTOT Kun Kari Kankaanranta on keskustellut ikäihmisten kanssa vanhusneuvoston asemasta ja ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta, on yleisin kommentti ollut: ”Siellä se vanhuspalvelulaissa lukee, että vanhusneuvostoa on kuultava”. – Kyseisen kommentti on käytännön elämässä kuitenkin vain puoliksi totta, koska kuulemisen määrä on aina kunnan viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden harkinnassa, Kankaanranta toteaa. YTM Kari Kankaanranta on tutkinut vanhusneuvoston toimintaa ja sitä, miten vanhusneuvostojen aktiivinen toiminta turvataan. Näyttö vanhusneuvoston toiminnasta tärkeää Kankaanrannan havaintojen mukaan vaikuttavan vanhusneuvostotoiminnan esteitä ovat muun muassa rahan puute, kuntien hidas ja jäykkä byrokratia, eläkeläisjärjestöjen puoluepolitiikka, päättäjien suhtautuminen, perinteisen kunnan hallinto-organisaation vahvat juuret sekä se, että kuntalaisten on vaikea lähestyä vanhusneuvostoa. Onko vanhusneuvosto kahvittelukerho vai kanava, jonka kautta voi vaikuttaa ikääntyviä ihmisiä koskevaan päätöksentekoon. – Jäsenyys vanhusneuvostoissa tulisikin turvata myös järjestöihin kuulumattomille henkilöille. Kankaanrannan tutkimuksessaan tekemien havaintojen mukaan eläkeläisjärjestöjen puoluepoliittiset juuret saattavat olla kuitenkin rasite sujuvalle toiminnalle. Kari Kankaanpää toteaa, että vanhusneuvoston oma määräraha mahdollistaisi konkreettisten asioiden toteuttamisen, joita ovat esimerkiksi tapahtumien tai kuulemistilaisuuksien järjestäminen. Toiseksi määräraha osoittaa myös kunnan perinteisen hallinto-organisaation myötämielisyyden vanhusneuvostoa kohtaan sekä yleisen suhtautumisen lähidemokratian edistämiseen. – Näiden esteiden voittaminen edellyttää toimenpiteitä ja liikehdintää sekä kunnan viranhaltijoissa että vanhusneuvostossa. Vanhusneuvoston osalta raha näyttelee kuitenkin pientä roolia. Pienikin määräraha vahvistaa vanhusneuvoston asemaa kahdella tavalla
Arjen äänen esiin nostamiseksi vanhusneuvosto voi hyödyntää esimerkiksi deliberatiivista demokratiaa. Edellä mainitut kehittämisideat eivät kerro ainoaa oikeaa tapaa toimia. – Vaikuttavan toiminnan kannalta olisi erittäin tärkeää, että vanhusneuvoston toiminnan markkinointiin panostettaisiin enemmän, hän painottaa. Kari Kankaanranta toteaa, ettei vanhusneuvostoja tunne ikäihmiset tai luottamushenkilöt eikä kunnolla edes virkamieshallinto. – Valitettavan usein lopputulos saattaa olla se, että esitys päätyy kunnan toimielimen esityslistalle ”tiedoksi”, jolloin sille ei tapahdu välttämättä mitään. – Viranhaltijat eivät tiedä, miten vanhusneuvostoa voisi hyödyntää eikä vanhusneuvosto tiedä, miten ikäihmisten äänen saisi osaksi ikäihmisiin liittyvää päätöksentekoa. Siinä toiminta perustuu asioiden syvälliseen läpikäymiseen ja keskusteluun. 15 Vanhustyö 1 • 2015 se, että vanhusneuvoston jäsenet vaihtuvat riittävän usein, hän painottaa. Niiden tarkoituksena on ainoastaan herättää uusia ajatuksia, joiden avulla vanhusneuvostot saataisiin siihen asemaan, johon myös artikkelin alussa lainattu sitaatti viittaa. Hitaaseen ja jäykkään byrokratiaan liittyy myös vanhusneuvoston esitysten ja aloitteiden epäselvä kulku, Kankaanranta kertoo. Vanhusneuvoston ei myöskään kannata pyrkiä löytämään käsittelemiinsä asioihin totuutta, vaan tämä on syytä jättää ammattilaisille. Näiden myötä tehdyt päätökset voivat olla parempia kuin ne, jotka perustuvat ainoastaan rationaaliseen totuuteen ja ammattilaisen näkemykseen, Kankaanranta sanoo. Jäsenet ja edes kunnan viranhaltijat eivät välttämättä tiedä, miten vanhusneuvoston tekemien esitysten ja aloitteiden pitäisi kulkea kunnan hallinnossa. Kankaanranta kertoo, että vanhusneuvoston kokoukset voivat rakentua tällöin jäsenten keskustelulle, jossa käsitellään valittua, esimerkiksi viranhaltijan esittämää aihetta. Esitysten ja aloitteiden kulku voidaan määritellä esimerkiksi kunnan hallintosäännössä vanhusneuvoston aseman tavoin. Keskusteluiden yhteneväiset ja eriävät mielipiteet kirjataan ylös varsinaisen päätöksenteon tueksi. – Tällöin myös vanhusneuvoston tavoitteet olisivat selkeämmät, mikä kannustaisi jäseniä ja muita ikäihmisiä aktiiviseen toimintaan, Kankaanranta sanoo. – Vanhusneuvoston ”ajatuspajamaisen” toimintatavan avulla on helppo välittää ikäihmisten ääni osaksi päätöksentekoa ja se ei tällöin pyri perinteisen kunnan hallinto-organisaation tontille muuten kuin avuksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että päättäjien suhtautuminen ja kunnan perinteisen hallinto-organisaation vahvat juuret ovat keskeisimpiä vaikuttavan toiminnan esteitä. – Vanhusneuvoston tehtävänä on pyrkiä välittämään arjen ääni osaksi päätöksentekoa. Päätöksenteko on syytä jättää vaaleilla valituille henkilöille tai viranhaltijoille. Tehokas toiminta ja ikäihmisten mielipiteiden kertominen muodostuu tällöin välilliseksi vaikuttamiseksi. Hän toteaa, että vanhusneuvoston aseman määritteleminen esimerkiksi kunnan hallintosäännössä vahvistaisi sen toimintaedellytyksiä ja tällöin vanhusneuvoston jäsenet, virkamiehet ja luottamushenkilöt tietäisivät, mikä vanhusneuvosto on ja mihin se toiminnallaan pyrkii. Vanhusneuvosto saatetaan lisäksi nähdä uhkana vallankäytölle ja sen voimavaroja ei nähdä. Kankaanranta ehdottaakin, että esteiden voittamiseksi ja vapaan toimintaympäristön varmistamiseksi vanhusneuvoston toiminnan fokuksen kannattaisi kiinnittyä tiiviimmin päätösten valmisteluun. Kuntien hidas ja jäykkä byrokratia sekä tähän liittyvä vanhusneuvoston epäselvä asema nousi Kankaanrannan tutkimuksessa merkittäväksi vaikuttavan toiminnan esteeksi. – Vanhusneuvostoissa piilee suuri voimavara, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty, Kari Kankaanranta lopettaa.. Arjen ääni osaksi päätöksentekoa Vanhusneuvostoja ei tunneta edelleenkään kovinkaan hyvin
Kysyimme puheenjohtajilta Hannu Karttunen Mikkelin vanhusneuvoston puheenjohtaja 1. Jäsenistöllä on suora yhteys taustajärjestöihin tai yhdistyksiin, joissa he toimivat aktiivisesti. Marjatta Piitulainen Joensuun vanhusneuvoston puheenjohtaja Vuosi 2014 oli Joensuun vanhusneuvostolle oman vaikutuspaikan hakemista kaupungin niissä suunnitelmissa, jotka koskevat ikäihmisiä. Näkyvyyden ja kuuluvuuden lisääminen samoin helposti tavoitettavuus. 3. Arvostus ei ole verrattavissa varsinaisiin päättäjiin. Lautakuntien pitää vastasta vanhusneuvostojen kirjelmiin, eikä jättää asioita oman onnensa nojaan.. Vanhusten oman äänen kuuleminen vanhusneuvostoon saakka. hoito tai koulutusaloilta. Saako vanhusneuvostot hyvissä ajoin tiedot ajankohtaisista hankkeista jotka koskevat ikääntyneitä ihmisiä –eivät saa, jos vanhusneuvosto itse aktiiviesti seuraa. 3. Voimavarojen kohdentamisessa olisi myös parantamista, kokemusta ja näkemystä löytyy monen vuosikymmenen ajalta ja halua ajankohtaisten osallistumisten kautta hankkia viimeisintä tietoutta. Vanhusneuvostossa pitää olla asiantuntemusta ja osaamista. Vanhusneuvoston tehtävä on olla osallisena kaikissa vanhuksiin liittyvissä kysymyksissä, enemmänkin se on asiantuntijaelin, kun monella jäsenellä on pitkä työura esim. Voimavaroja ei hyödynetä tarpeeksi. Vanhusneuvosto on myös päässyt jonkin verran vaikuttamaan ikäihmisten palvelusuunnitelmaan, liikuntaan ja vapaaehtoistyöhön. Mitkä ovat suurimmat esteet vanhusneuvoston toiminnalle, jos niitä mielestäsi on. Hyödynnetäänkö neuvoston voimavaroja mielestäsi tarpeeksi. Suuri joukko vanhuksia elää ja voi ihan hyvin Vanhusneuvoston olemassaolo muistuu valmisteluvaiheessa usein liian myöhään mieliin. 2. 16 1. Jatkossa jalkoja päättäjien ovien väliin, jotta asiantuntemusta ei enää sivuuteta. 2. Pidän vuotta 2014 hyvänä alkuna vanhusneuvoston toiminnassa ja kehittämisessä. 2. Miten koet vanhusneuvoston aseman paikkakunnallasi, suhteessa esim. Hyvien ja toimivien järjestelmien esiintuominen ja hyvän ja arvostavan hoitamisen käytännöt myös tasaspuolisesti julki eikä vain huonoja uutisia. 3. Vanhusneuvosto pitää osaltaan huolta siitä,että kaupungin asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan. Mikko Pesonen Kajaanin vanhusneuvoston puheenjohtaja 1. Pitää seurata aktiivisesti asioiden etenemistä ja sitä, vastataanko kirjelmiin. päätöksentekoon
Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme ja asioi verkkokaupassa silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Vanhusneuvostot kunnissa Vuonna 2012 tehdyn kuntakyselyn mukaan vanhusneuvosto oli yli 90 prosentilla kunnista jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Keskeiset kehittämiskohteet olivat neuvoston näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen, neuvoston aktiivisuuden lisääminen sekä toimintaedellytysten vahvistaminen. Vanhuspalvelulain myötä vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi vuoden 2014 alusta. Puh. Lähes kaikissa vanhusneuvostoissa olivat edustettuina eläkeläisja muut järjestöt. Lähes kaikki vanhusneuvostot saivat käyttää maksutta kunnan kokoustiloja, ja kunnan palveluksessa oleva henkilö toimi vanhusneuvoston sihteerinä. Kuntaliiton tekemään kyselyyn vastasi 320 kuunasta 244, joten vastausprosentti oli 76. Vanhusneuvoston yleisin toimintamuoto oli esitykset, aloitteet ja lausunnot. Ikääntyvät ihmiset olivat harvoin edustettuina muutoin kuin järjestöjensä kautta. Vanhusneuvoston ja muiden vaikuttamistoimielinten sääntely kootaan uuteen kuntalakiin, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi Untitled-2 1 1/27/2015 2:24:27 PM. Meiltä saat lähes kaiken tarvitsemasi, olemme terveydenhuollon kokonaistoimittaja. Neuvoston tärkeimpänä tehtävänä pidettiin vaikuttamista kunnalliseen ja muuhun ikääntyneitä koskevaan päätöksentekoon. Mediq Webshop ?– AINA AVOINNA Mediq Webshop on Mediqin uudistettu verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille. Suomessa ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin 1990-luvun loppupuolella. Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo
Kimmoisuuden tutkimus on vilkastunut 2000-luvun alusta alkaen myös gerontologisen tutkimuksen aihepiirinä. Toivon vahvistamisen mahdollisuuksia eri tilanteissa on tarkasteltu hoitotyössä. Ikäinstituutissa on jo pitkä perinne haavoittuvuuden ja voimavaraisuuden tarkastelulle toisiinsa liittyvinä ilmiöinä. Kimmoisuus kannattelee vaikeuksissa Kimmoisuudella tarkoitetaan prosessia, jossa ihminen kohtaa vaikeuksia, selviytyy niistä ja jopa kasvaa niiden kautta. Selviytymiskeinoissa on kyse taidoista hallita ja arvioida vaikeita tilanteita. Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin maisemaan tutustuttiin soveltaen Ryffin psyykkisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Mielen hyvinvointia on katsottu hankkeessa myönteisestä näkökulmasta pysähtyen elämän tarkoituksellisuuden, mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksien ja mielen voimavarojen äärelle.. Toisena tasona on kimmoisuuteen kohdistunut tieteellinen tutkimus. Vanhuuden Mieli -hankkeessa kimmoisuus täydensi aiempaa haavoittuvuuden ja voimavaraisuuden näkökulmaa. Koherenssin tunteeseen kuuluu se, että ihminen kokee elämänsä ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja mielekkääksi. Itsensä ja eletyn elämänsä hyväksyminen, autonomia, kasvu ihmisenä, elämän tarkoituksellisuus, ympäristön hallinta ja myönteiset suhteet muihin muodostivat kehikon keskusteluille mielen hyvinvoinnista. Käsitteen hyödyllisyydestä käydään aktiivista keskustelua, jossa on yhtäältä pohdittu mitä uutta kimmoisuus tuo ikääntymisen tutkimuksen kentälle ja missä määrin siinä on kyse jo aiemmin tutuista teemoista (de Medeiros 2014). resilience), koherenssin tunne, selviytymiskeinot ja toivo antoivat kukin oman näkökulmansa mielen hyvinvointiin ja elämän tarkoituksellisuuden teemaan. Kimmoisuus (engl. Vanhuuden Mieli -hankkeen aikana yleinen kiinnostus on kimmoisuutta ja erityisesti psyykkistä kimmoisuutta kohtaan on edelleen lisääntynyt. Toivo on jokaiselle tuttu ja elämän haasteissa kannatteleva voimavara. 18 HANKE Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa aiheeseen liittyvää tietoa ja kehittää välineitä ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Lisäksi valitsimme neljä mielen voimavaraa syvällisempään tarkasteluun. Tutkimuksella on pyritty selvittämään, mitä kimmoisuus yleensäkin on, voiko siihen vaikuttaa ja onko kimmoisuus yksilötason ilmiö vai onko siinä mahdollisesti kyse vuorovaikutustilanteista, yhteisöjen toiminnasta tai Vanhuuden Mieli -hanke sanoittaa ikäihmisten mielen hyvinvointia Teksti: Sirkkaliisa Heimonen ja Suvi Fried Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -hankkeessa (RAY 2011–2014) on paneuduttu ikääntymisen ja mielen hyvinvoinnin kysymyksiin monipuolisesti. Ensiksi hoitotyön käytännön tasolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi vahvuusperustaista asiakastyön orientaatiota. Kimmoisuus puolestaan on tuore käsite suomalaisen vanhustyön kentällä. Kimmoisuuden tutkimuksen juuret juontavat 1960-luvun paikkeille ja silloin tehtyihin vaikeissa oloissa kasvaneiden lasten ja nuorten seuruututkimuksiin. Ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyy elämänmuutoksia ja menetyksiä, haavoittuvuutta, joiden kohtaamisessa kimmoisuuden kaltaiselle voimavaraisuudelle on suuri tarve. Vanhenemiseen ja kimmoisuuteen kohdistunutta kiinnostusta voi kuvata kolmella tasolla. Hyvän ikääntymisen tarkasteluun kimmoisuus tuo vahvistavan viestin siitä, että monenlainen ikääntyminen voi olla hyvää ja että hyvä ikääntyminen ei välttämättä tarkoita vaikeuksien puuttumista, vaan pikemminkin elämää niiden kanssa selviytyen ja niistä oppien. Wagnild ja Collins (2009) ovat kuvanneet vahvuusperustaisen haastattelurungon, jonka avulla voi heidän mukaansa tukea asiakkaiden kimmoisuutta
Kysyttäessä palautetta luentotilaisuuksista pyydettiin samalla kirjoittamaan näkemyksiä mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankekirja on työn alla, tutkimusja kehittämistyön juonteita summataan yhteen ja tuotettua tietoa sekä kehitettyjä välineitä levitetään ja juurrutetaan. Tavoitteellinen ja tarkasti strukturoitu ryhmämalli on hyvä tapa työskennellä yhdessä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi toisten kokemuksista oppia saaden. Hankkeen alussa järjestettiin neljä avointa keskustelutilaisuutta ’Voimavaroja Voimapajoista” -teemalla. Ikäihmiset korostivat sitä, että mielen hyvinvoinnin voimavarat löytyvät arjesta ja että asennoitumisella oli suuri merkitys. Esimerkiksi muistisairauden alkuvaiheessa oleville ihmisille keskustelu mielen hyvinvoinnista ja tarkoituksellisesta arjesta vertaisten kanssa on merkityksellistä. Omaa työskentelyä ja pohdintaa ryhdittävät erilaiset välitehtävät. Mielen hyvinvointiin sekä elämän tarkoituksellisuuden tunteeseen vaikuttavien tekijöiden määrittely lähti liikkeelle ikäihmisten näkemyksiä tavoittaen. Oppaassa ohjataan arvostamaan omia arjen voimavaroja, kiinnittämään huomio kiitollisuuteen, kertomaan vahvistavia tarinoita ja toimimaan hyvän ikääntymisen esimerkkinä. Tällä otsikolla kirjoitimme jo hankkeen alkuvaiheessa Vanhustyö -lehteen. Elämänmuutoksissa ja menetyksissä mielen voimavarojen ja erityisesti psyykkisen kimmoisuuden vahvistaminen on tärkeää. Kolmanneksi kimmoisuus on nostettu esiin myös oma-apukeinojen joukossa eli kimmoisuutta ja sen vahvistamisen mahdollisuuksia on käsitelty runsaasti myös populaarijulkaisuissa (Southwick & Charney 2013). Haluamme edelleen jatkaa keskustelua aiheesta ja kuulla ikäihmisten omaa ääntä. Näiden tilaisuuksien lisäksi käytiin lukuisia keskusteluja ikäihmisten kanssa monenlaisissa tilaisuuksissa, ryhmätapaamisissa ja luennoilla (Fried ym. On tärkeää muistaa, että mielen hyvinvoinnista puhuminen kuuluu myös haavoittuville ikäihmisille. Nyt hankkeen loppupuolella haluamme nostaa esiin saman asian uudella painotuksella: ikäihmisten elämänkokemus ei ole vain heidän oman mielen hyvinvointinsa perusta, vaan antaa eväitä kaikille mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. 2014). Matka mielen hyvinvoinnin maailmaan jatkuu Vanhuuden Mieli -hankkeen matka on edennyt pitkälle. Ikääntyvien ihmisten omien mielipiteiden kuuleminen ja heidän elämänkokemustensa arvostaminen on ollut hankkeen punainen lanka. Hankkeen edetessä viritettiin uusia keinoja ikäihmisten äänen kuulemiseksi. Hankematka on osoittanut, että ikäihmisten mielen hyvinvointi on ajankohtaista. Lisätietoja ja lähteet: www.ikainstituutti.fi, suvi.fried@ikainstituutti.fi Ikäihmisen äänen kuuleminen tärkeää Ikäihmisten äänen kuuleminen on vahvistanut käsitystä siitä, että elämänkokemus on mielen hyvinvoinnin peruskivi ja voimavara. Mielen hyvinvoinnin silta on kuvattu ohjaajaoppaassa ja ensimmäinen ohjaajakoulutus on toteutettu. Se johdattelee pohtimaan laajemminkin hyvän elämän mahdollisuuksia.. Yksilöhaastatteluissa tarkasteltiin mielen hyvinvointia, elämänkulkua ja sen käännekohtia, selviytymiskeinoja, voimaa antavia asioita ja toiminnan sekä osallistumisen tapoja. Ikääntyville ihmisille suunnattu Mielen Voimaa -opas kuvaa logoterapeuttisia näkökulmia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Muistisairautta sairastavien ihmisten hyvinvointi on yksi keskeisimpiä kysymyksiä. Ikäihmisten haastattelut mahdollistivat syvällisemmän kuvan saamisen hankkeen teemoista. Ikäihmisten elämänkokemus ei ole vain heidän oman mielen hyvinvointinsa perusta, vaan antaa eväitä kaikille mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Mielen hyvinvoinnin silta -keskusteluryhmämalli on kymmenen tapaamisen ryhmäprosessi, jossa tarkastellaan voimavaroja, tarkoituksellisuutta ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisen käytännöllisiä keinoja. On tärkeää kannustaa ikääntyviä pitämään huolta arjen voimavaroistaan ja rohkaista heitä puhumaan aiheesta. Näiden kanavien kautta ikäihmisten mielipiteistä muodostui monipuolinen kuva. Tilaisuuksissa tarkasteltiin mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksia, käytiin keskustelua mielen voimavaroista sekä elämän tarkoituksellisuuden tunnetta vahvistavista tekijöistä omassa arjessa. Mielen hyvinvointia yhdessä keskustellen ja itse pohtien Hankkeen tavoitteena oli kehittää välineitä ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tähän vastattiin kehittämällä ryhmämuotoista toimintaa. 19 Vanhustyö 1 • 2015 peräti laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta (Hayslip & Smith 2012). Vuonna 2013 esitettiin avoin kirjoituspyyntö teemalla: Kirjoita ajatuksiasi mielen hyvinvoinnista. Hankkeessa haluttiin tuottaa ikäihmisille tietoa mielen hyvinvoinnista
Muistaakseni laulan Wilhelmiinassa oli jo käynnistetty Muistaakseni laulan -projekti, kun Riihimäki kävi Sibelius-lukion kamarikuoron kanssa esiintymässä talon asukkaille. Todettiin, että laululla on merkittävä vaikutus vanhusten vireystilaan ja hyvinvointiin. – Laulusta voimaa -kuorossa kohtaan paljon niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet jopa traumoja siitä, kun joutuivat luokan eteen laulamaan, ja opettaja sanoi, että et osaa laulaa. – Muistaakseni laulan -kuoroon kerättiin talon asukkaista ryhmä halukkaita laulajia. Marjukka Riihimäki haluaakin kannustaa laulajia hyviin tuloksiin rohkaisemalla, ei piinaamalla. Siitä on myös tieteellistä näyttöä. Hankkeessa kehitettiin valtakunnallisesti levitettävä, helposti käytettävä musiikillinen valmennusmalli, joka tukee muistisairaiden henkilöiden toimintaa. Heidän kanssaan laulettiin paljon ja tutkittiin, miten laulu vaikuttaa mielialaan, virkeyteen ja muistiin. – Ensin jännitti ihan hirveästi, kun pohdin, miten saan kontaktin heihin. Kun ihmiset siirtyvät työelämästä eläkkeelle, olisi hyvä kehitellä saattomuotoja ja siirtymäriittejä siihen vaiheeseen, kun ei osaa vielä mieltää itseään eläkeläiseksi, että ihmiset eivät putoaisi tyhjyyteen. Hän johtaa ikäihmisten kuorojen lisäksi Philomelaa, Klemetti-opiston naiskuoroa sekä Grex Musicusta, joka perustettiin Sibelius-lukion entisten laulajien aloitteesta. Kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Riihimäki ei lopettanut kuorotyötä. – Halusin sellaisen ryhmän, jossa eläkkeelle siirtyneet ihmiset saisivat aktiivisuutta elämäänsä. Valmennusmallin tieteellinen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen, Sibelius-Akatemian ja Miina Sillanpää-säätiön kanssa. Muistaakseni laulan -ryhmässä on nyt toistakymmentä jäsentä ja mukaan saavat tulla niin talon henkilökunta kuin satunnaiset vierailijat. Riihimäki on innostunut sovittamaan sekakuorolle eri teemojen mukaisia lauluja, viimeksi 60-luvun lauluja, seuraavaksi elokuvamusiikkia. Hankkeessa myös ohjattiin omaisia, hoitajia sekä vapaaehtoisia käyttämään tätä mallia. Tutkimusten mukaan kuorolaulu yhdistää ihmisiä ja mieliala paranee.. Koko elämä on saattanut mennä laulamatta, ja on hienoa nähdä, kuinka onnellisia näistä ihmisistä tulee kun laulu aloitetaan. Miina Sillanpää-säätiö innostui asiasta, ja kolme vuotta sitten käynnistettiin Marjukka Riihimäen johdolla seniorisekakuoro Laulusta voimaa. Philomela voitti heinäkuussa 2014 World Choir Games-kisoissa kuorojen maailmanmestaruuden, eli hyvässä ohjauksessa Wilhelmiinan kuorolaiset saavat laulaa. Kuorossa on tällä hetkellä 40 aktiivista laulajaa. 20 TOIMINTAMALLI Musiikinopettajaksi sisarensa esimerkkiä seurannut Riihimäki suuntautui kuorojen johtamiseen opettaessaan Helsingin Sibelius-lukiossa musiikkia kolmekymmentä vuotta. Ryhmässä jaamme laulamisen lisäksi innostavia kokemuksia niin kirjoista, elokuvista, konserteista kuin teatterista. Muistisairaat muistavat laulunsanoja Pari vuotta sitten Riihimäki kävi 10 kertaa projektiluontoisesti laulattamassa Wilhelmiinan muistyksikön asukkaita. Monilla ei välttämättä ole paljon harrastustoimintaa kuoron ulkopuolella. Laulusta voimaa Wilhelmiinaan perustettiin myös seniorikuoro työelämän jättäneille laulamisesta innostuneille ihmisille, jotka eivät asu palvelukodissa. Kuorolaulusta voimaa Teksti ja kuvat: Eeva Mehto Kuoronjohtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki johtaa kolmea ikäihmisten kuoroa palvelukoti Wilhelmiinassa Helsingin Pikku-Huopalahdessa
On tärkeää, että laulun lomassa myös jutellaan, nauretaan ja kujeillaan paljon. Osallistujat ovat omissa maailmoissaan kunnes laulu alkaa. Silloin he heräävät ja silmiin syttyy pilke. 21 Vanhustyö 1 • 2015 Loppujen lopuksi se oli ihanaa. Nyt olen laulattanut muistisairaita pari vuotta ja se on todella virkistävää. – Joudun usein päivittelemään, että miten ihmeessä te voitte muistaa kaikki sanat, ja heitä naurattaa se kauheasti. Hoitajat tuovat osallistujat yhteistilaan, Riihimäki asettuu pianon ääreen, soittaa, laulaa mukana ja aktivoi osallistujia laulamaan ja muistelemaan laulujen sanoja. Se sujuu mutkattomasti, sillä hän ei tarvitse nuotteja ja hän osaa soittaa katsomatta jatkuvasti koskettimia, jolloin katsekontakti laulajiin säilyy. Marjukka Riihimäki säestää laulua pianolla. Musiikin voima on ihmeellinen, Riihimäki huokaa. Kun olin laulattanut heitä ne 10 kertaa, sovittiin, että jatkan laulattamista edelleen aina kerran viikossa. Nyt kaikki laulamaan Laulaminen ehkäisee hengitysteiden surkastumista, vahvistaa niin sydäntä Kun muistisairas laulaa lapsena ja nuorena oppimiaan lauluja, laulaminen tuo hänet oman osaamisensa vahvoille alueille, eli aikaan, kun hän oli nuori ja taitava.. – Minulle on tullut sellainen olo, että olen kuin taikuri kun saavun paikalle. Se muutos on hämmästyttävä. Muistisairaiden kanssa lauletaan pelkästään tuttuja lauluja, vanhoja laulelmia, kansanlauluja, maakuntalauluja ja vanhoja lastenlauluja
siinä, kun muistisairas laulaa lapsena ja nuorena oppimiaan lauluja, laulaminen tuo hänet oman osaamisensa vahvoille alueille, eli aikaan, kun hän oli nuori ja taitava. Luulisi että sama pätee kaikissa ikäryhmissä, eli musiikki rauhoittaisi niin vanhoja kuin nuoria. Vähäisistä tieteellisistä tutkimuksista huolimatta Markku T. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vatsavaivoista kärsivät potilaat hyötyivät kuorolaulusta ja toisen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan musisoivat luokat olivat rauhallisempia kuin musisoimattomat luokat. Kulttuuri pidentää ikää Turun yliopiston kuntoutusopin dosentti, neurologi Markku T. Se antaa voimaa tähän päivään. Muistaakseni laulan -hanke on rikastuttanut paljon vanhainkotien toimintoja. Hyypän mielestä kuoroon kannattaa liittyä, sillä kuorolaulu yhdistää ihmisiä ja mieliala paranee, oli sitten syy itse laulamisessa, ryhmään kuulumisen tuomassa yhteenkuuluvaisuuden tunteessa tai yhteislaulun muodostamassa ryhmätunteessa. Kuorolaiset eivät tarvinneet vuoden aikana lääkäriä niin paljon kuin kuoroon kuulumattomat. Kynnys laulamiseen ei saisi olla liian korkea, jotta ihmiset aktivoituisivat käyttämään ääntään, Riihimäki kannustaa. – Pirkko Lahti sanoi, että laulun psykologinen voima näkyy mm. Yhdysvalloissa tehdyssä ikäihmisten tutkimuksessa kuorolaulusta todettiin olevan hyötyä. Hyyppä ei ole löytänyt monia objektiivisia, koke-musperäisiä tutkimuksia kuorolaulun hyvinvointia ja terveyttä edistävästä merkityksestä sitä syystä, että niitä on maailmalla tehty vielä vähän. Ryhmässä jaamme laulamisen lisäksi innostavia kokemuksia niin kirjoista, elokuvista, konserteista kuin teatterista. Helsingissä palvelukoti Wilhelmiinassa kuorolaulu innostaa ja viihdyttää.. – Olen jutellut psykologi Pirkko Lahden kanssa, ja ollaan yhdessä puuhaamassa Helsinki laulaa -tapahtumaa, jossa järjestetään yhteislauluhetkiä eri puolille Helsinkiä. 22 kuin verenkiertoa ja yhteislaulu tarjoaa lisäksi yhteenkuulumisen tunnetta
(09) 4761 1301, www.spek.fi Valtakunnallinen päivän mittainen turvakorttikoulutus on tarkoitettu kaikille sosiaalija terveysalan työntekijöille ja opiskelijoille. Koulutus korostaa työntekijän roolia riskien ehkäisijänä, ja se pitää sisällään teoriaosuuden, ryhmätyön ja käytännön harjoituksen. (09) 2522 9200, www.sppl.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. sivu 23.indd 1 1/26/2015 4:20:43 PM. Koulutus 1 päivä Voimassa 5 vuotta Toimi heti. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa. Koulutuksen voi käydä avoimilla kursseilla, sen voi tilata yli 200 kurssinjohtajalta tai vaihtoehtoisesti voitte kouluttaa kurssinjohtajan omasta organisaatiostanne. Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki. Oman alueenne kurssit ja kurssinjohtajat: spek.fi/soster Tulevat kurssinjohtajakoulutukset: sppl.fi Sosiaalija terveysalan turvakorttikoulutus antaa työntekijälle valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa
24 Innokampus-ideakilpailu opiskelijoille käynnistettiin viime syksynä uusin ajatuksin. Opiskelijoille suunnatun kilpailun tavoitteena on löytää tuoreita keksintöjä tulevaisuuden työpaikkojen luomiseksi ja yhteisen menestyksen rakentamiseksi. Kilpailun tarkoitus on kannustaa opiskelijoita luovuuteen ja toisinajatteluun sekä kehittää heidän ongelmanratkaisutaitoaan. Toisena keskeisenä tavoitteena on luoda yhteys opiskelijoiden, yritysten ja yliopistomaailman välille sekä hyödyntää opiskelijoiden luovuutta tulevaisuuden työpaikkojen luomisessa. Tuomariston mukaan ideoiden taso oli todella korkea ja osa suoraan patentoitavissa. Kilpailuun jätettiin määräaikaan mennessä lähes 200 ideaa, joista 30 palkittiin juhlavassa gaalassa Helsingin kaupungintalolla. Tukea opiskelijat saavat ammattilaisilta verkkoympäristön kautta, opettajiltaan sekä haasteita antaneilta toimijoilta. Yhteistyökumppaneiden opiskelijoille antamat haasteet ratkottiin pääosin vapaa-ajalla. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Vanhustyön kehittämisidea menestyi innovaatiokilpailussa Tikkurilan lukion oppilaiden idea sosiaalisen kanssakäymisen vaikutuksesta ikääntyneen ihmisen kognitioon palkittiin Innokampus-ideakilpailussa tammikuussa. Mukaan haastettiin lukioiden ohella myös ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut, joissa on yhteensä 1,2 miljoonaa opiskelijaa. INNOKAMPUS
Pääministeri Alexander Stubbilla oli aikaa kuvauksille ja selfieille. Iiroa kiinnostaa lääketiede ja ihminen, erityisesti aivoihin ja hermostoon liittyvät asiat. – Minulla oli aluksi teknologinen idea kehitteillä vanhustyöhön, mutta opettaja ehdotti, että tekisimme jotain yhdessä. Unelmoikaa, uskokaa, työskennelkää lujasti ja menestykää, hän sanoi. Olemme yrittäneet asettua vanhusten asemaan ja miettineet sitä, miltä tuntuu olla vanha. 25 Vanhustyö 1 • 2015 Olkaa avoimia uusille tavoille tehdä Palkinnot gaalassa jakoi pääministeri Alexander Stubb, joka juhlapuheessaan kannusti voimakkaasti nuoria kokeilemaan ja olemaan avoimia uusille tavoille tehdä. Niin päädyimme ryhmämuotoiseen, keskustelun ja sosiaalisen kanssakäymisen avulla toteutettavaan toimintaan, Iiro kertoo. – Olemme myös kavereiden kanssa puhuneet paljon siitä, että meistäkin tulee joskus vanhoja. Suurin osa ikääntyneistä ihmisistä elää arkeaan itsenäisesti omissa kodeissaan. Aiomme jatkaa käyntejä kevääseen ja seuraamme, millaisella tekemisellä ja millaisilla asioilla olisi eniten vaikutusta heidän toimintakykyynsä. He olivat vastanneet Vanhustyön keskusliiton antamaan tehtävään, jossa nuoria kannustettiin perehtymään iäkkäiden ihmisten kotona elämiseen ja pohtimaan muun muassa sitä, millaiset asiat vaikeuttavat tai uhkaavat kotona elämisen edellytyksiä ja miten näitä tekijöitä voidaan ehkäistä tai poistaa. Vantaalainen Suopursun palvelutalo otti opiskelijat vastaan ja talon asukkaista muodostui pienryhmä, joiden luona opiskelijat ryhtyivät käymään kerran viikossa. Kaikki ideat ikääntyvien ihmisten kotona elämisen tukemiseksi ovat tervetulleita, sanoo järjestöpäällikkö Terhi Jussila Vanhustyön keskusliitosta. – Uskaltakaa onnistua ja epäonnistua, älkää antako kenenkään murtaa innostusta. Jo tähän mennessä on selvästi ollut havaittavissa heidän piristymisensä niin henkisesti kuin fyysisesti. Häneltä olen saanut paljon hyviä neuvoja, Dudu kertoo. – Suomessa on yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä ihmistä ja heidän määränsä kasvaa. 100 vuotta täyttäneitäkin on jo yli 700. – Yritämme kehittää vanhuksille heitä virkistävää toimintaa. Aluksi tutustuimme heihin jutellen ja he olivat tosi innokkaita keskustelemaan ja kertomaan omasta elämästään, Vaihdettiin kuulumisia, juteltiin, mitä mediassa on ollut ja siitä, millaista heidän elämänsä on ollut nuoruudessa, Dudu ja Daniel jatkavat. Tähän kysymykseen tulee ensin vastaukseksi hymyileviä katseita. Hänen mielestään siellä on mukavaa. – Sisareni on sairaanhoitaja ja töissä vanhainkodissa. Iiro aikoo pyrkiä lääketieteelliseen, Dudu tähtää psykologiksi ja Daniel ensihoitajaksi. Onnellisia palkinnon saajia muiden joukossa olivat toisen vuosikurssin opiskelijat Iiro Jaakkola, Daniel Ranta ja Dudu Sinanbey Tikkurilan lukiosta. Palvelutalosta yhteistyökumppani Palkitut Tikkurilan lukion opiskelijat kiittävät psykologian opettajaansa Maija Fercheniä kannustuksesta innovointikisaan ja yhteistyökumppanin hakemisesta. Pääministeri Stubb kannusti myös oppilaitoksia entistä laajempaan yhteistyöhön. Kaikissa näissä ammateissa kohdataan myös iäkkäitä ihmisiä. Vanhustyö kiinnostaa Miksi vanhustyön kilpailuhaaste kiinnosti nuoria. – Ryhmässä on sekä muistisairaita että tavallisia vanhuksia. Daniel Ranta (vas.), Iiro Jaakkola ja Dudu Sinanbey Tikkurilan lukiosta palkittiin juhlagaalassa.. Kaverit ovat kannustaneet meitä tehtävän teossa ja heiltä on tullut hyviä vinkkejä, Dudu lisää. Dudulla, Danielilla ja Iirolla on jo varsin selkeät tulevaisuuden suunnitelmat. Lukioon on tulossa vapaaehtoistyön kurssi ja tällainen tekeminen sopii hyvin lukion kurssiksi, opiskelijat lisäävät. Daniel kertoo olleensa jo peruskouluaikana tet-harjoittelussa palvelutalossa. Lukion ja ammatillisten opintojen yhdistäminen on hyvä suuntaus oppilaitosyhteistyöstä, hän mainitsi
– Henkilöllä voi olla esimerkiksi muistiongelmia, jolloin hän ei uskalla välttämättä liikkua. Tunne siitä, että ihminen voi liikkua milloin vain ja minne haluaa. Vaikka elinpiiri on laaja, niin se ei kuitenkaan takaa hyvää elämänlaatua. Kun elinpiiri kapenee, heikentää se hyvin usein ihmisen elämänlaatua. Elinpiirin rajoittumiseen voivat johtaa muun muassa ihmisen terveyden ja liikuntakyvyn heikentyminen. Taina Rantanen on tutkinut myös säännöllisen ulkoilun vaikutusta ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin (VAU -hanke). Se voi myös olla huoneisto, piha-alue, naapurusto tai kaupunki taikka alueet kauempana kaupungista. Jokaiselle mahdollisuus liikkumineen Monen kotihoidossa olevan ikääntyvän ihmisen ongelmana on tyydyttämätön toiminnan tarve ja eristäytyminen kodin seinien sisäpuolelle. Hankkeessa tutkitaan ikääntyvien ihmisten elinpiiriä. Oma auto kompensoi huonokuntoisen ihmisen liikuntakyvyn ongelmia ja mahdollistaa liikkumisen. Heillä, joilla on auto käytössään, on laajempi elinpiiri, vaikka heidän toimintakykynsä olisikin heikentynyt. Elinpiiri tarkoittaa sitä aluetta, millä ihminen liikkuu. Tämä on hyvin keskeinen hyvinvoinnin määre, toteaa Rantanen. Tai hän voi olla vaikkapa omaishoitaja, jolloin hänen ei ole helppo lähteä kotoa vaikkapa ulkoilemaan. Sitä rahoittaa Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelma sekä opetusja kulttuuriministeriö. Liikkuminen onkin jokaisen ihmisen perustarve, toteaa gerontologian ja kansanterveyden professorin Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Elinpiirin laajuus vaikuttaa elämänlaatuun Elinpiirin supistuminen on usein merkki terveyden heikkenemisestä ja kertoo paljon ihmisen elämän kokonaisuudesta. 26 LISPE tutkimus– (Life-space mobility in old age) käynnistettiin vuonna 2011. Julkisia kulkuvälineitä käyttävillä elinympäristö pysyy laajana vain, jos henkilöllä ei ole liikuntakyvyn ongelmia. yhteiskuntaan, harrastamaan ja käyttämään palveluita. Eli elinpiirin rajoittuminen on todella suuri elämänlaadun heikkenemisen riskitekijä, hän huomauttaa. – Mitä laajempi elinpiiri ihmisellä on, niin keskimäärin sitä parempi on hänen elämänlaatunsa, sanoo Taina Rantanen. – Liikkuminen kertoo siitä kuinpa paljon ihminen pystyy osallistumaan Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: iStock Elinpiirin koko vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun Liikkuminen on ihmisen perustarve Kyky itsenäiseen liikkumiseen vaikuttaa ikääntyvän ihmisen elämänlaatuun merkittävästi. Tutkimukseen osallistui 121 67–92 -vuotiasta omassa TUTKIMUS Niinä päivinä, kun ei menty ulos saattoi vanhuksen liikuntaaktiivisuus olla noin kolme minuuttia.. – Mutta, niillä tutkimukseen osallistuneilla, joilla elinpiiri oli rajoittunut, ei kellään ollut hyvä elämänlaatu. – Elinpiirin tutkiminen on hyvä tapa tehdä ymmärrettäväksi tiettyjä ikääntymisen myötä tapahtuvia elämänmuutoksia, kertoo tutkimuksen vetäjä professori Taina Rantanen. Siihen liittyy myös autonomian tunne. Pienimmillään se voi olla yksi huone, jos ihminen on vuodepotilas eikä poistu huoneestaan
Taina Rantanen sanoo, että on hyvin epärealistista ajatella, että vanhukset harrastaisivat liikuntaa kotonaan. Yksilöllinen ja vanhuksen intresseihin perustuva ulkoiluohjelma kesti kolme kuukautta, jona aikana tapaaminen vapaaehtoistyöntekijän kanssa järjestettiin kerran viikossa. Niinä päivinä, kun ei menty ulos saattoi vanhuksen liikunta-aktiivisuus olla noin kolme minuuttia. Ulos meneminen nosti liikunta-aktiivisuuden toiselle tasolle. Interventioryhmälle ulkoilujakso toteutettiin heti ja kontrolliryhmälle kolmen kuukauden odotusjakson jälkeen. Hankkeeseen otettiin mukaan 848 henkilöä. Interventio paransi elämänlaadun fyysistä ulottuvuuta, joka kuvaa terveyttä ja toimintakykyä. – Yhdessä mentiin esimerkiksi kioskille tekemään lotto, vietiin joulukortit postiin, käytiin torilla kahvilla tai puistoon istumaan. – Tutkimukseen osallistuneiden elinpiiri oli rajoittunut eli he pystyivät joko suurin vaikeuksin tai eivät ollenkaan poistumaan kodistaan. Tietoa terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista kerättiin standardoidun haastattelulomakkeen avulla sekä vapaaehtoistyöntekijöiltä että avun saajilta ennen ulkoiluinterventiota sekä sen jälkeen. Tutkimusmenetelminä käytetään havainnointia, haastattelua sekä liikkumisen mittausta. Vapaaehtoistyö, ulkona liikkuminen ja hyvinvointi –VAU Hanke alkoi vuonna 2008. – Tältä kannalta katsottuna kotiin tuotavat palvelut ovat vihonviimeisiä, sillä ne rajaavat vielä enemmän ihmisen elinpiiriä ja sillä tavoin heikentävät hyvinvointia, huomauttaa Taina Rantanen. Vaikka kotihoito huolehtii vanhusten perustarpeista, se ei aina tuo elämään kaivattua sisältöä. Tämä ulkoiluinterventio kesti kolme kuukautta. Lisäksi 22 avun saajaa osallistui teemahaastatteluun, jossa keskusteltiin heidän kokemuksistaan hankkeessa. Kukin osallistuja sai oman vapaaehtoistyöntekijänsä avustuksella osallistua omien toiveidensa mukaisiin aktiviteetteihin kodin ulkopuolella kerran viikossa. 27 Vanhustyö 1 • 2015 LISPE Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri LISPE -hankkeen (2011–2015) tavoitteena on tarkastella, miten iäkkäiden ihmisten kotija lähiympäristön piirteet ja henkilön toimintakyky yhdessä muokkaavat elinpiirin laajuutta ja elämänlaatua. VAU-hanke järjesti yhdeksän kolmipäiväistä 12 tuntia kestävää vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusta. Liikkuminen on ihmisen perustarve ja hyvin tärkeä vanhoillekin ihmisille. Satunnaistetussa kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin vapaaehtoistyönvaikutuksia vapaaehtoistyöntekijöiden ja liikuntakyvyn ongelmista kärsivien vanhusten hyvinvointiin ja aktiivisuuteen. kodissaan asuvaa henkilöä ja 47 vakituisesta työstään eläkkeelle jäänyttä vapaaehtoista. Tutkimuksella saadaan lisätietoa miten yksilön ja ympäristön ominaisuudet vaikuttavat ikääntyneiden fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumiseen. Tutkimuksessamme mitattiin liikunta-aktiivisuutta askelmittareilla. Se, että joutuu luopumaan tärkeistä harrastuksistaan vasten tahtoaan, on ennakoiva tekijä sille, että mieliala laskee ja toimintakyky heikkenee, hän toteaa.. Ja osallistujat saivat mieleistään toimintaa, johon eivät olleet pystyneet itse osallistumaan. Taina Rantasen mukaan tärkeiden harrastusten ylläpitäminen tavalla tai toisella olisikin vanhusten hyvinvoinnille tärkeää. – Hehän ovat aivan paikoillaan. Tehtiin siis sellaisia asioita, joilla oli merkitystä tälle ihmiselle, Rantanen kuvailee. Tutkimuksen osallistujat ovat 75-90-vuotiaita Jyväskylän ja Muuramen alueella itsenäisesti asuvia henkilöitä
Ensimmäisessä tutkimuksessa Anne Viljanen selvitti yhdessä Etelä-Tanskan yliopiston tutkijaryhmän kanssa näköja kuulovaikeuksien yleisyyttä 11 Euroopan maassa ja näiden vaikeuksien yhteyttä sosiaaliseen aktiivisuuteen (Viljanen ym. Tutkittavista lähes puolet raportoi kärsivänsä hieman, ja joka kymmenes kärsivänsä huomattavasti kuulovaikeuksista keskustellessaan toisen henkilön kanssa meluisassa ympäristössä. 28 Aistiongelmat koskettavat valtaosaa ikäihmisistä. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöt, jotka kokivat paljon kuulovaikeuksia, osallistuivat harvemmin ryhToisten ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan toimiminen on tärkeää monelle ikäihmiselle. Tutkimus osoitti, että henkilöt, joilla oli näkötai kuulo-ongelmia, olivat sosiaalisesti vähemmän aktiivisia verrattuna henkilöihin, jotka eivät kärsineet aistitoimintojen heikkenemisestä. Vain noin kolmannes näistä henkilöistä, osallistui aktiivisesti sosiaalisiin toimintoihin, kun taas henkilöistä, joilla oli hyvä kuulo ja näkö, aktiivisia oli puolet. Heikentynyt kuulo tai näkö voi kuitenkin vaikeuttaa harrastamista tai kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa ja johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn ja harrastusten lopettamiseen tiedostaen tai tiedostamatta. Riski eristäytymiseen Toisessa tutkimuksessa Tuija Mikkola selvitti heikon kuulon yhteyttä ihmisten tapaamiseen ja kodin ulkopuolisiin harrastuksiin osallistumiseen (Mikkola ym. Erityisen hankaliksi ikäihmiset kokevat usein puheen kuulemisen taustahälyssä ja näkemisen hämärässä. Tutkimukseen osallistui yli 27 000 yli 50-vuotiasta henkilöä Pohjoismaista sekä Keski-Euroopan ja Välimeren maista. Teksti: Tuija Mikkola ja Anne Viljanen Kuva: iStock Aistien heikkeneminen rajoittaa ikäihmisten sosiaalista elämää TUTKIMUS Kun kaikkia tutkimuksessa mukana olleita maita tarkasteltiin yhdessä, havaittiin, että noin joka kolmas yli 50-vuotias eurooppalainen kärsi joko kuulon, näön tai molempien aistien heikentymisestä.. Tähän tutkimukseen sosiaalisista toiminnoista sisältyivät vapaaehtoistyö, sairaan henkilön auttaminen, läheisen auttaminen sekä kurssille tai kerhotoimintaan ja hengellisen tai poliittisen yhteisön toimintaan osallistuminen. Aistitoimintojen ongelmat eivät kuitenkaan vähentäneet osallistumista hengellisten yhteisöjen toimintoihin. Erityisen haastavassa tilanteessa olivat ne henkilöt, joilla oli samanaikaisesti sekä näköettä kuulo-ongelmia. Yli 75-vuotiaista yli puolella on kuulonalenema ja joka neljännellä on heikentynyt kaukonäkö. 2014). Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa on tehty kaksi tutkimusta aistitoimintojen ja sosiaalisen aktiivisuuden yhteyksistä. Kun kaikkia tutkimuksessa mukana olleita maita tarkasteltiin yhdessä, havaittiin, että noin joka kolmas yli 50-vuotias eurooppalainen kärsi joko kuulon, näön tai molempien aistien heikentymisestä. Aistiongelmien lisäksi myös korkean iän, heikon terveyden ja toimintakyvyn sekä heikon toimeentulon havaittiin vähentävän sosiaalista aktiivisuutta. Henkilöt, jotka olivat osallistuneet johonkin näistä toiminnoista viimeisen kuukauden aikana, määriteltiin sosiaalisesti aktiivisiksi. 2014). Tutkimus on osa laajempaa LISPE (Life-Space Mobility in Old Age) -tutkimusta, johon on haastateltu 848:aa, iältään 75—90-vuotiasta, kotonaan asuvaa henkilöä Jyväskylän alueelta
Koko elämänkaaren ajan on myös tärkeää suojautua melulta kuulovamman ehkäisemiseksi. Heikkokuuloiset tapasivat kuitenkin mm. sukulaisiaan yhtä usein kuin hyväkuuloiset. Kuulon vaikutus sosiaaliseen aktiivisuuteen tuli esiin niiden joukossa, joilla ei ollut muistiongelmia. Kuulon ja näön ongelmia voidaan huomioida pienilläkin keinoilla ikäihmisille suunnatussa toiminnassa, ja siten edistää niiden iäkkäiden osallistumista joiden aistitoiminnot ovat heikentyneet. The dynamic interplay of social network characteristics, subjective well-being, and health: the costs and benefits of socio-emotional selectivity. Jos henkilöllä oli muistiongelmia, kuulo ei enää vähentänyt sosiaalista aktiivisuutta. Esimerkiksi mikrofonin käyttö voi helpottaa ikäihmisen kuulemista ja hyvä valaistus ja selkeät kontrastit helpottavat näkemistä. Esimerkiksi kaihileikkaus parantaa monen kaihista kärsivän näkökykyä merkittävästi. Mahdollisuus sosiaaliseen osallistumiseen voi edistää ikäihmisten elämänlaatua (Huxhold ym. Psychology and aging 28: 3-16. Association of self-reported hearing difficulty to objective and perceived participation outside the home in older community-dwelling adults. Näiden kahden tutkimuksen tulokset osoittavat, että aistitoimintojen heikkeneminen lisää iäkkään henkilön riskiä eristäytyä muista ihmisistä. Näköja kuulovaikeuksia voi ehkäistä myös muiden, aistiongelmille altistavien sairauksien, kuten diabeteksen, hyvä hoito. 29 Vanhustyö 1 • 2015 Kirjallisuusluettelo Huxhold O, Fiori KL & Windsor TD. Näön ja kuulon apuvälineitä on saatavilla, jotka helpottavat arjessa toimimista. Myös keskustelukumppanit voivat helpottaa heikkokuuloisen kuulemista esimerkiksi keskustelemalla kasvotusten, jotta huulioluku mahdollistuu. J Aging Health. Silmäja korvasairauksien mahdollisimman hyvä hoito on ensiarvoisen tärkeää. Ikäihmisten sosiaalinen aktiivisuus voi myös hyödyttää laajemmin yhteisöä ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi kuulokoje helpottaa monen kuulonalenemasta kärsivän arkea, mutta valitettavan harva ikäihminen käyttää kojetta. In Press. 2013. 2014. Lisäksi tulokset osoittivat, että kuulovaikeuksista kärsivät henkilöt kokivat mahdollisuutensa elää elämäänsä haluamallaan tavalla heikommiksi kuin hyväkuuloiset. 2014. 2013). Esimerkiksi omaishoidon tai vapaaehtoisja yhdistystoiminnan kautta ikäihmiset voivat jakaa osaamistaan ja apuaan muille.. European Journal of Ageing 11: 155-167. Viljanen A, Törmäkangas T, Vestergaard S & Andersen-Ranberg K. Mikkola TM, Portegijs E, Rantakokko M, Gagné JP, Rantanen T & Viljanen A. mätoimintoihin ja tapasivat ystäviään harvemmin kuin henkilöt, jotka kokivat kuulonsa hyväksi. Dual sensory loss and social participation in older Europeans. Ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta Aistitoimintojen heikkenemistä ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat toimet ovat myös tärkeitä tekijöitä pyrittäessä tukemaan iäkkäiden henkilöiden aktiivista osallistumista
EU-PROJEKTI. Projektia koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Siksi valmennuskerrat koostuivat pikemminkin ajatusten vaihdosta ja yhdessä tekemisestä kuin perinteisestä opetuksesta. Vertaisryhmäläisten palautteen mukaan toimintaa pidettiin antoisana Työpajoissa käydyistä ryhmäkeskusteluista editoidaan video, jota levitetään muun muassa alueellisille päätöksentekijöille. Yhdessäoloa ja aktiivista tekemistä Viime syksyn mentorivalmennuksen jälkeen Turun ja Kaarinan alueella käynnistyi viisi HASIC-mentoreiden vetämää vertaisryhmää, joihin osallistui yhteensä lähes 40 ikäihmistä. Ryhmissä osallistujat jakoivat ja reflektoivat kokemuksiaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen, rohkaisivat toisiaan ja oppivat toisiltaan. en ohjaamiseen. Kokemusperäistä tietoa toki täydennettiin myös tutkimustiedolla, ja sen pohjalta mietittiin yhdessä, miten ja millaisten toiminnallisten menetelmien avulla terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvointia voisi ikäihmisten keskuudessa edistää. Mentorivalmennuksen ensisijaista kohderyhmää olivat vapaaehtoiset ikäihmiset, mutta myös sosiaalija terveysalan ammattilaisia osallistui valmennukseen, jotta he oppivat tuntemaan HASIC-idean ja voivat toimia myöhemmin mentoreiden tukena. Tavoitteena on saada ikäihmisten oma ääni kuuluville ja vaikuttaa näin poliittiseen päätöksentekoon. Vertaistoiminnan merkitys on vahva etenkin ennaltaehkäisyn puolella, ja se voidaan nähdä täydentävänä osana sosiaalija terveyspalvelujen kokonaistarjontaa ammattiavun rinnalla. Vertaistoiminta on tehokas vapaaehtoistyön muoto, sillä samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset osaavat tukea ja ymmärtää toisiaan usein paremmin kuin muut. Ikäihmisten hyvinvointia tuetaan projektissa mentorivalmennuksen, vertaisryhmätoiminnan, verkkosovelluksen sekä alueellisten palvelujen kehittämisen avulla. Ryhmissä ei pelkästään keskusteltu, vaan myös liikuttiin, käytiin erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja pidettiin muuten vaan hauskaa yhdessä. Pedagoginen tausta-ajatus oli, että mentoreilla on oman kokemuksensa ja aiempien tietojensa kautta paras tuntuma ikäryhmän tarpeisiin ja ajattelumaailman. Ajatusten vaihtoa ja yhdessä tekemistä HASIC-projektissa järjestetään mentorivalmennuksia, joiden tavoitteena on antaa vapaaehtoisille ikäihmisille valmiudet toiminnallisten vertaisryhmiTeksti: Katariina Felixson, Anni Ellä, Pirkko Routasalo ja Maija-Liisa Aronpää Kuva: Terhi Hytönen HASIC – voimaa, iloa ja yhdessäoloa eläkeikään! HASIC (Healthy Ageing Supported by Internet and Community) on Euroopan komission Health Programmen rahoittama 2,5-vuotinen projekti, jossa tuetaan yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta seitsemässä maassa. Valmennuksen tavoitteena oli antaa mentoreille ohjaustaitoja sekä tietoa terveistä elämäntavoista ja ikääntymiseen liittyvistä terveysriskeistä. Suomessa ensimmäiset mentorivalmennukset järjestettiin syksyllä 2014, ja niihin osallistui yhteensä 15 ikäihmistä ja ammattilaista. 30 Länsieurooppalaisten yhteiskuntien ikääntyessä ja ikäihmispalveluihin käytettävien resurssien tiukentuessa, vapaaehtoistyön merkitys tulee korostumaan entisestään
Lisäksi HASICprojektissa tuotetaan ikäihmisille räätälöity internet-pohjainen verkkosovellus, joka sisältää terveellisiä elämäntapoja koskevan tiedon lisäksi välineitä itsearviointiin sekä omaseurantaan. Tavoitteena on saada ikäihmisten oma ääni kuuluville ja vaikuttaa näin poliittiseen päätöksentekoon. Vertaistoiminnan merkitys on vahva etenkin ennaltaehkäisyn puolella, ja se voidaan nähdä täydentävänä osana sosiaalija terveyspalvelujen kokonaistarjontaa ammattiavun rinnalla.. Suomessa on hankkeen alusta lähtien järjestetty säännöllisiä aluetapaamisia, joissa yhteistyökumppanit ja muut alueelliset ikäihmissektorin toimijat ovat antaneet ideoita ja tukea hankkeen toteutukselle. Projektin myöhemmissä vaiheissa mentorit saavat vertaisryhmänohjaustyönsä tueksi myös HASIC-käsikirjan, johon kootaan tietoa ikäihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja annetaan käytännön vinkkejä siihen, miten näitä aiheita voi vertaisryhmissä käsitellä. Osallistujat pitivät onnistuneena yhdistelmänä sitä, että hyvinvointitiedon jakamiseen yhdistyi mukava yhdessäolo ja aktiivinen tekeminen omien vertaisten kanssa. Suomessa ensimmäisen työpaja järjestettiin tammikuussa 2015, ja siihen osallistui noin 25 ikäihmistä sekä saman verran ikäihmisten parissa toimivia ammattilaisia niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Seuraavat mentorivalmennukset alkavat kaikissa projektin partnerimaissa alkuvuodesta 2015, ja myöhemmin keväällä uudet mentorit saavat vertaisryhmiä ohjattavikseen. 31 Vanhustyö 1 • 2015 ja hyödyllisenä erityisesti henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tarkoituksena on järjestää jokaisessa projektiin osallistuvassa maassa työpajoja, joihin kutsutaan sekä palveluntuottajia että ikäihmisten edustajia keskustelemaan hyvästä ikääntymisestä ja siitä, miten sitä voitaisiin alueellisten palvelujen kehittämisen kautta tukea. Työpajoissa käydyistä ryhmäkeskusteluista editoidaan video, jota levitetään muun muassa alueellisille päätöksentekijöille. Lisäksi on aloitettu työpajojen sarja, jossa ikääntyneiden oma näkökulma on vahvasti esillä. Ennaltaehkäisevän vanhustyön esiin nostaminen alueellisesti Ikääntyvään yksilöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi HASIC-projektin tavoitteena on alueellisten vanhuspalvelujen kehittäminen yhdessä ennaltaehkäiseviä sosiaalija terveyspalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Verkkosovellus rakennetaan siten, että sitä voi käyttää vertaisryhmissä, mutta myös kotioloissa itsenäisesti
Se myös vähentää sellaista päivystysluonteista hoitoa, joka ei ole välttämätöntä. Simulaatioharjoitusten sisältö sekä ei-kliiniset ja kliiniset harjoiHANKE. Ikääntyneen akuutisti sairastuneen potilaan voinnin vakiinnuttua on huomioitava potilaan hoitotyön moninaisuus. Teksti ja kuvat: Eveliina Korkiakangas ja Minna Vanhanen Akuuttitilanteet ikääntyneen hoitotyössä: Oikein tehty tilannearvio takaa laadukkaan hoidon Tutkimalla potilas ABCD-protokollan mukaisesti saadaan kokonaiskuva ikääntyneen potilaan voinnista akuuttitilanteessa. Koska ikääntyneet ovat usein monisairaita, heillä on käytössä useita lääkkeitä ja ikääntymismuutokset hankaloittavat oireiden tunnistamista, vaatii tutkiminen ja hoito akuuttitilanteissa gerontologista osaamista. veyttä, hyvinvointia ja omaehtoista vanhuudessa pärjäämistä. Tietoa kerättiin akuuttitilanteiden yleisyydestä, tyypillisistä tilanteista, moniammatillisen henkilöstön valmiuksista, yksiköiden mahdollisista toimintaohjeista ja työvälineistä sekä aiemmista koulutuksista. 32 Ikääntyneet sairastuvat akuutisti useimmiten kotona tai kodinomaisessa yksikössä. Eheä Elämän Ehtoo -hanke (2011– 2014) on Oulun ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan yksikön hallinnoima ja Euroopan sosiaalirahaston ja Ely-keskuksen rahoittama hanke. Simulaatio-oppiminen on turvallinen tapa opiskella akuuttihoitotyön tilanteita aidontuntuisessa ympäristössä. Yhteistyössä hankkeen työelämäkumppaneiden (Kempeleen kunta, Caritas ja Metsolakodit) kanssa kehitettiin koulutusmalli Akuuttitilanteet ikääntyneen hoitotyössä, joka koostui työpajatyöskentelystä ja simulaatioharjoituksista. Koulutus toteutettiin yhteistyökumppaneiden henkilöstölle vuoden 2014 aikana. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja ammatillisen osaamisen lisäämiseksi. Oppimista simulaatioharjoitusten avulla Toimintamallin osana kerättiin tietoa henkilöstöltä kyselyjen ja palautteiden muodossa. Oikein tehty tilannearvio takaa laadukkaan hoidon. Työpajoissa sisältöjä tarkennettiin ja laajennettiin. Hankkeen tarkoituksena on luoda vanhustyön ennaltaehkäiseviä ja omatoimisuutta lisääviä toimintamalleja, jotka osallistavat ikääntyneitä ja näin ollen parantavat ikääntyvän väestön terIkääntyneiden hoidon ja palvelun painopiste on kotona asumisessa ja kotiin annettavissa palveluissa. Työpajoissa tuotettiin kuvauksia tyypillisistä akuuttitilanteista ikääntyneen hoitotyössä (tavallinen tarina) ja niiden pohjalta rakentuneet tapaukset (skenaariot) toimivat perustana simulaatioharjoituksille. Koulutuksiin osallistui muun muassa lähihoitajia, perushoitajia, sairaanhoitajia, kodinhoitajia ja geronomeja
Tämä parantaa tilannetietoisuutta ja sen pohjalta tehtyä päätöksentekoa. Kokonaisvaltainen tutkiminen turvaa potilasturvallisuuden ja hyvän hoidon laadun kannalta riittävän raportoinnin. Täydennyskoulutusta kaivataan Tästä kokonaisuudesta koulutukseen osallistujilta kerättiin palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Elvytysharjoituksessa lähihoitaja Sirpa Hyppönen, Kempeleen kotihoito.. Oululaiset sairaanhoitajat Anu Korkatti Caritas Annansilmästä ja Hanna Tyni Caritas Willa Lupiinista tutkivat potilasta. Kliinisissä tavoitteissa painotettiin ikääntyneen potilaan tutkimista ABCD-protokollan avulla. ABCD-protokolla koettiin toimivaksi ikääntyneen akuuttitilanteiden hoitotyössä. Akuutti sairastuminen vaikuttaa aina ikääntyneen toimintakykyyn nopeasti ja merkittävin muutoksin. Akuutisti sairastunut ikääntynyt tarvitsee aina kuntouttavaa hoitotyötä ja toimintakykyä edistävää hoitoa. Raportoinnin harjoittelun tavoitteena oli hoitoketjun toimivuuden parantaminen tiedonkulkua lisäämällä. Kotihoidossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että ikääntyneiden asiakkaiden tiedot terveydentilasta, toimintakyvystä ja lääkityksestä ovat ajan tasalla. Simulaatioharjoitusten jälkikeskustelu mahdollistaa terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävien sisältöjen yhdistämisen akuuttitilanteiden harjoitteluun. Simulaatio-oppiminen näyttää siis sopivan hyvin vanhustyössä toimivan moniammatillisen henkilöstön koulutukseen. Tutkimalla potilas systemaattisesti ABCDprotokollan mukaisesti, saadaan kokonaiskuva potilaan voinnista. Koulutuksissa saadun suullisen palautteen mukaan akuuttitilanteisiin ikääntyneen hoitotyössä kaivattiin lisää täydennyskoulutusta sekä toimintaohjeita ja työvälineitä akuuttitilanteita varten. Tilannetietoisuus, päätöksenteko ja tilanteen hallinta (johtaminen) olivat harjoitusten ei-kliinisiä tavoitteita. Skenaarioiden perustuminen oman työn piirteisiin ja vaatimuksiin innoittaa oman työn kehittämiseen ja luo ideoita konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi. Simulaatio-oppiminen on turvallinen tapa opiskella akuuttihoitotyön tilanteita aidontuntuisessa ympäristössä. 33 Vanhustyö 1 • 2015 tukset perustuivat koulutukseen osallistuvien ja heidän työyksiköidensä koulutustarpeeseen. Osallistujat tunnistivat konkreettisia tarpeita vanhustyön kehittämiseen omissa työyhteisöissään muun muassa toimintaohjeiden laatimiseksi, tiedottamisen kehittämiseksi ja tarvittavien välineiden hankkimiseksi. Toimintakyvyn tuntemus ennen sairastumista ja toimintakykyyn, sen heikkenemiseen johtaneiden tekijöiden tuntemus sekä ennakointi toimintakykyä edistävien toimenpiteiden välttämättömyydestä ovat ensisijaisen tärkeitä asioita akuutisti sairastuneen ikääntyneen hoidossa, välittömän sairaanhoidon rinnalla. Protokolla antaa samalla myös hoidolle ensisijaisuusjärjestyksen
– Riskinä on myös liian nopeasti vanhentuvat ratkaisut. Kuka toiminnan rahoittaa. Olemme menossa kohti käyttäjälähtöisempää ja palvelulähtöisempää Teksti ja kuva: Paula Ranta Ikäteknologia tulee hitaasti mutta jäädäkseen Yhteiskuntamme sähköistyy kovaa vauhtia, ja teknologia kehittyy nopeasti. Usein teknologian kanssa ollaan kokeilumielellä liikkeellä, ja käyttäjien määrä on edelleen vähäinen. Säilyykö välikäden tarve jatkossakin. Entä jos teknologian käyttöä halutaan laajentaa koko asiakaskuntaan. Kotihoidon asiakastuntemus on mahdollistanut teknologiakokeilut sopiville henkilöille, jotka todennäköisesti hyötyvät eniten ja pystyvät käyttämään teknologiaa. Teknologian käyttöönottoa ohjaavat usein toiveet kustannussäästöistä. KÄKÄTE-PROJEKTI. Vaikka onnistuneita esimerkkejä ikäteknologian käyttöönotosta löytyykin (esimerkiksi kuvapuheluiden avulla tarjotuista palveluista) on käytön jatkuvuus yhä haaste. Viirkorven mukaan pitäisi ennemminkin lähteä tavoittelemaan parempaa hoidon vaikuttavuutta, joka mahdollistaa paremman elämän ja edistää toimintakykyä. Tätä kautta lopulta syntyy myös säästöjä. 34 Viime vuoden joulukuussa pidetyssä KÄKÄTE-projektin juhlaseminaarissa Ikäihmiset teknologiamaailmassa nyt ja tulevaisuudessa puhuttiin ikäteknologiasta ja visioitiin hoitotyön tulevaisuutta. Entä miltä tulevaisuus näyttää. – Tähän mennessä on aina tarvittu joku välikäsi, joka tuntee ikäihmisten tarpeita ja hoitaa teknologian jakelua. Tässä roolissa ovat kotihoidon palveluntuottajat ja erilaiset projektit. – Laitetoimittajalta on pitkä matka käyttäjälle, hän toteaa. Jotkut ovatkin päätyneet odottamaan parempia ja edullisempia laitteita – antaa toisten kokeilla ja maksaa oppirahat, Viirkorpi sanoo. Vanhuspalveluissakin on otettu teknologiaa käyttöön, mutta olemassa oleva teknologia mahdollistaisi paljon enemmänkin. Tarvittaisiin teknologiaa, joka ei riipu käyttäjien teknologiataidoista. Onnistuneissa hankkeissa on myös valikoitu käyttäjät tarkasti. Ikäteknologian käyttöönotto Konsultti Paavo Viirkorpi on tutkinut ikäteknologian käyttöönoton esteitä ja hyviä käytäntöjä. Teknologia mullistaa terveydenhuollon Minna Hendolin Tekesiltä kertoi terveydenhuollon ylipäätään olevan murroksessa. Miksi teknologian käyttöönotto vanhuspalveluissa on niin hidasta
Hyvä ikäteknologia on käyttäjälleen kätevää Jotta teknologialla pystytään todella vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin tai kasvattamaan Suomen vientiä, on kehitettävä hyviä teknologisia ratkaisuja, jotka vastaavat käyttäjien tarpeisiin. – Kun aikaisemmin ei ole toimittu yhdessä, yhteisen kielen löytyminen voi olla vaikeaa. Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa. 978-951-806-203-8 painettu 978-951-806-204-5 verkkojulkaisu Ikäteknologia Miten teknologia voi olla tukemassa hyvää ikääntymistä. Se johdattaa lukijan ikääntymisen peruskysymyksiin, pohtii mielekkään, helppokäyttöisen ja todellista lisäarvoa tuottavan teknologian suunnittelun kulmakiviä sekä tarjoaa esimerkkejä ikäteknologian sovellusalueista. www.vtkl.. Ikäteknologia auttaa ymmärtämään ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknologian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen tukemiseksi. Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa. Hyvä ikäteknologia tuo hyötyjä ikäihmiselle, omaisille ja työntekijöille. Tarkoituksena on saada vuoteen 2016 mennessä markkinoille neljä uutta teknologiaa: 1) Hoitajien voimia parantavat tukirangat, jotta hoitajat jaksavat nostaa potilaita yksin 2) Motorisoidut rollaattorit ja tukirangat, jotka helpottavat vanhusten liikkumista 3) Automaattivessat, jotka sijoitetaan sängyn viereen ja puhdistavat itsensä ja käyttäjänsä automaattisesti 4) Muistisairaiden seurantajärjestelmä, joka tietää jatkuvasti, missä muistisairas on ja mitä hän tekee. Vanhustyön keskusliiton ja VTT:n uusi Ikäteknologia-julkaisu auttaa ymmärtämään ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknologian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen tekemiseksi. Yksilön rooli korostuu, ja potilaat ottavat yhä enemmän vastuuta terveydestään. Samalla suomalaisen työn määrä ja työn tuottavuus laskevat. – Suomalaiselle ikäteknologialle riittää kysyntää tulevaisuudessa, jos onnistumme kehittämään hyviä tuotteita, Kasvi ennustaa. – Muut teollisuusmaat tulevat perässä ja tulevat myös tarvitsemaan teknologisia ratkaisuja selvitäkseen väestön ikääntymisestä. Julkaisun kirjoittajat edustavat alan suomalaista kärkeä. Kirjoittajat edustavat alansa suomalaisen osaamisen kärkeä ja tuovat laajaalaisen näkymän ikäteknologian ongelmakenttään – haastaen samalla eri sidosryhmät yhteistyöhön entistä parempien tuotteiden, palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Teknologian yleistymisen myötä hoitoalalle tulee uusia toimijoita. Ikäteknologia_B5_kannet_PAINO_FINAL.indd 1 5.9.2014 11:41:02 Ikäteknologia-kortti.indd 1 1/27/2015 9:45:09 AM. Vanhustyön keskusliiton ja VTT:n uusi Ikäteknologia-julkaisu auttaa ymmärtämään ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknologian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen tekemiseksi. Menestymään tulevat yritykset, jotka ymmärtävät käyttäjän tarpeita ja kipupisteitä. Hyviä ratkaisuja voidaan kehittää ainoastaan ottamalla käyttäjät mukaan suunnitteluun. Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi. terveydenhuoltoa, jossa paino siirtyy yhä enemmän ennaltaehkäisyyn. Seminaarin materiaalit: www.ikateknologia.fi > KÄKÄTE-tilaisuuksien aineistot Miten teknologia voi olla tukemassa hyvää ikääntymistä. Julkaisun kirjoittajat edustavat alan suomalaista kärkeä. Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa. Suomen väestö ikääntyy nopeasti – ainoastaan Japani ja Etelä-Korean ikääntyvät Suomea nopeammin. Teknologian yleistyessä syntyy myös uusia kumppanuuksia. Hinta 50 euroa Tilaukset: www.vtkl.fi/julkaisut tai info@vtkl.fi Miten teknologia voi olla tukemassa hyvää ikääntymistä. Kasvin mukaan robotit ja tekoäly ovat ainoa keino nostaa työn tuottavuutta tarpeeksi nopeasti. Ikääntyvä yhteiskunta pakottaa kehittämään uutta teknologiaa – Suomi on ikääntymisen tuotekehityslaboratorio, sanoo Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE:stä. Kolmas sektori on tärkeässä roolissa tässä uudentyyppisessä yhteistyössä. Hinta 50 euroa Ikäteknologia Jaana Leikas (toim.) Ikäteknologia Onnistuneen ikäteknologian suunnittelu vaatii kokonaisvaltaista näkemystä ikääntymisestä sekä teknologian mahdollisuuksista ja vaikutuksista modernissa yhteiskunnassa elävien ihmisten erilaisiin elämänmuotoihin. – Tarvitaan yhteistyötä yritysten, käyttäjien sekä kuntien ja kaupunkien välillä, Hendolin sanoo. Esimerkiksi ennen vain IT-sektorilla toimineet yritykset kuten Apple, Google tai IBM ovat nyt kiinnostuneet terveydenhuoltoalasta. Japanissa panostetaan ikäteknologian kehitykseen Nopeasti ikääntyvän Japanin hallitus panostaa miljardeja ikäteknologian kehitykseen. Kirja tarkastelee ikäteknologiaa ihmisja insinööri tieteiden monitieteisestä ja monimuotoisesta näkökulmasta
Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 800 ikääntyvää ihmistä ja sen toteutti TNS Gallup. 74–84-vuotiaista 36 prosenttia ja 63 prosenttia yli 85-vuotiaista ei ollut koskaan käyttänyt pankkiautomaattia. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä useampi maksaa laskut pankin kassalla tai käyttää maksupalvelua. Uudempi tutkimus osoitti, että Suomessa on yli 300 000 75 vuotta täyttänyttä, jotka eivät käytä internetiä. KÄKÄTE tavoitti neljällätoista kyselyllään noin 6000 ikääntyvää ihmistä. Alle 70-vuotiaista lähes kaikki käyttivät verkkopankkia. Toiveena kuitenkin oli, että niiden kaikkien on oltava helppokäyttöisiä. Projekti selvitti vuonna 2010 ikääntyvien ihmisten mielikuvia teknologiasta. Suomessa tämän ikäryhmän edustajia on nyt jo lähes puoli miljoonaa. Helppokäyttöisiä laitteita kehitettävä Vuonna 2011 KÄKÄTE-projekti teki ikäryhmän 75–89-vuotiaiden tietotekniikan käytön yleisyyttä tarkastelevan tutkimuksen. Iän tuomat muutokset otettava huomioon Sitä, miten ikääntyvät ihmiset maksavat laskunsa tutkittiin vuonna 2012. Myös läheisillä on suuri merkitys, sillä joka kolmas yli 85-vuotias ilmoitti, että läheinen maksaa laskuja hänen puolestaan hänen omalta tililtään. Kyselyyn vastasi lähes 1300 henkilöä, joista alle 70 prosenttia oli alle 75 vuotiasta. Lisäksi kysely osoitti sen, että Vanhustyön keskusliiton ja Vanhusja lähimmäispalvelun liiton yhteinen KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) päättyi vuodenvaihteessa. KÄKÄTE-projekti kysyi Näin sanovat ikäihmiset KÄKÄTE-PROJEKTI Teksti: Herttakaisa Kettunen. Lähes puolet vastanneista ei pitänyt tietoteknisiä taitoja välttämättöminä ja 43 prosenttia oli sitä mieltä, että pärjätäkseen nyky-yhteiskunnassa ei kaikkien tarvitse osata käyttää tietokonetta. KÄKÄTE-projekti toteaakin, että olisi tärkeää tehdä tietotekniikka tutuksi sisältöjen ja mahdollisuuksien kautta. Kokeilematta on vaikea tietää, millainen laite itselle sopisi. Vastaajista kolme neljästä oli halukas tilaisuuden tullen kokeilemaan, voisiko teknologia auttaa arjen sujumisessa. Pankkija lippuautomaatit jne. Samalla pitäisi huolehtia, että kehitetään riittävän helppokäyttöisiä laitteita ja varmistetaan sopivan opastuksen saatavuus. Vuonna 2013 tutkimus uudistettiin LähiVerkko-projektin kanssa. ovat monelle jo arkipäivää. Suurin osa vastaajista uskoi kuitenkin oppivansa käyttämään tietotekniikkaa, kunhan saa oikeanlaista opastusta. Eniten kiinnostusta herätti helppokäyttöinen tietokone ja toiseksi eniten kodinkoneeseen liitettävä turvalaite. Lisäksi KÄKÄTE-projektin mukaan tutkimukset antavat viitteitä siitä, että yksi teknologian käyttöönoton jarru on puuttuva kokeilumahdollisuus. Kyselyyn vastasi lähes 450 ikääntyvää ihmistä. Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan koko Suomessa. 36 Projekti teki useita kyselyitä, joiden teemoiksi valikoituivat sellaiset aiheet ja kysymykset, jotka ovat ikäihmisten elämää lähellä ja vaikuttavat heidän arkipäiväisen hyvän elämänsä sujuvuuteen. KÄKÄTE selvitti 300 ikäihmiseltä, miten he käyttävät näitä palveluja. He hakivat käteisen pankin kassalta. Tutkimuksen tekotapa ja otanta olivat samanlaisia kuin vuonna 2011, mutta osallistujamäärä oli hieman pienempi eli 600 75–89-vuotiasta. KÄKÄTE lähti liikkeelle ajatuksesta, että toimintakyvyn tuen tarpeita sekä teknologiaa on tarjolla runsaasti, mutta ikäihmisillä on teknisiä ratkaisuja käytössään arjen tukena vain hyvin vähän. Kyselyt koskettivat myös aiheita, joista ikäihmisiltä on kysytty hyvin vähän tai ei lainkaan. Sen käyttö oli lisääntynyt hieman vuodesta 2011, mutta oli edelleenkin vähäistä ja sitä harvinaisempaa, mitä ikääntyneempi henkilö on kyseessä
Ikäihmisiltä kannattaa kysyä mielipiteitä, sillä ikäihmisten omat ajatukset elämästään ja toiveistaan eivät aina vastaa ns. yleistä mielipidettä tai sitä mielipidettä, joka heillä oletetaan olevan. Käytön vaikeaksi kokevien osuus lisääntyy kuitenkin selvästi iän myötä. Mikäli lisääntynyt avuntarve tai muuten muutokset toimintakyvyssä sitä vaatisivat, lähes puolet vastaajasta oli valmis muuttamaan palvelutaloon. Huomionarvoista on, että vaikka tämän kyselyn vastaajat olivat suurimmaksi osaksi aktiivisia tietokoneenkäyttäjiä, netti ei silti ollut tuttu ympäristö pelaamiselle. Uudempaa teknologiaa vastanneilla oli käytössä suhteellisen vähän, vaikka teknologia kuitenkin voisi mahdollistaa omaishoitajille monenlaista tukea, esimerkiksi tuoda turvaa ja edistää omatoimisuutta. 40 prosenttia vastaajista oli valmis muuten muuttamaan lähemmäksi palveluja ja noin kolmannes oli myös valmis muuttamaan pienempään, peruskorjattuun tai esteettömään asuntoon, mikäli oma kunto näin vaatisi. Kyselyyn vastanneiden enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että digitaaliset pelit voivat tuoda iloa ikäihmisen arkeen sekä virkistää mieltä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia. Vastanneista lähes neljännes (23 %) oli sitä mieltä, että heillä ei ollut tietoa olemassa olevista teknisistä ratkaisuista. Noin puolella vastanneista omaishoitajasta oli käytössään liikkumiseen tai peseytymiseen liittyviä apuvälineitä. Suomalaisten pelifirmojen sivuilta näitä pelejä ei löydy. Huoltoja pihatyöt huolettivat vain joka kuudetta, ja 8 prosenttia vastaajista oli huolissaan yksinäisyydestä. Kotona ei siis haluta asua ”kynsin-hampain”, vaan ollaan hyvinkin valmiita muutoksiin. Lisää tietoa teknologiasta KÄKÄTE kysyi myös 264 omaishoitajalta arjen haasteista ja siitä, olisiko teknologiasta siihen apua. Automaattien ja maksupäätteiden käyttöä koskevassa laadullisessa tutkimuksessa havaittiin, että vaikeudet laitteiden käyttämisessä liittyvät mm. niiden fyysisiin ominaisuuksiin, kuten kokoon ja mittasuhteisiin, näppäimistöön, näyttöön ja maksukortteihin. Vastaajat kokivat, että digitaalisiin peleihin ja pelaamiseen tarvitaan opastusta ja neuvontaa. Omaishoitajat puolestaan kokevat työnsä ennen kaikkea sitovaksi ja psyykkisesti raskaaksi, mutta myös fyysisesti kuormittavaksi. Ongelmallisimpana asiana ikääntymisen kannalta nykyisessä asunnossaan koettiin palvelujen kaukainen sijainti sekä liian korkeat asumiskustannukset. Valtaosa ikäihmisistä koki maksupäätteiden käytön kohtalaisen helpoksi. Vieläkin useammalla oli käytössään tavallinen matkapuhelin tai tietokone. Iäkkäät omaishoidettavat tarvitsevat apua monissa eri asioissa. Tämä on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti viisasta. KÄKÄTEn tekemistä kyselytutkimuksista käy hyvin ilmi se, että ikäihmiset ovat hyvin valmiita kertomaan ajatuksistaan, mielipiteistään ja tarpeistaan – mikäli niistä heiltä kysytään. Suosituin pelaamisen muoto vastaajien keskuudessa oli itsekseen pelaaminen. KÄKÄTE-projekti toteaakin, että näiden jokapäiväisten teknologioiden muotoilussa olisi otettava paremmin huomioon erilaiset ihmiset ja myös iän tuomat muutokset. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä oli sitä mieltä, että ikäihmisille pitäisi suunnitella omia pelejä. Miten halutaan asua vanhana KÄKÄTE kysyi 400 omassa kodissaan asuvalta 75–80-vuotiaalta sitä, miten he haluavat asua vanhana. Sopivia pelejä ikääntyville KÄKÄTE-projekti toteutti kyselyn, jolla haluttiin saada ikäihmisten omat mielipiteet ja kokemukset näkyviksi digitaalisesta pelaamisesta ja peleistä. Vain noin puolet vastaajista (51 %) koki, että heillä on jonkin verran tietoa olemassa olevasta teknologiasta. Omassa kodissa asumisen halu on vahva, mutta myös muutoksiin ollaan tarpeen vaatiessa valmiita. He ovat valmiita ottamaan kantaa moninaisiin kysymyksiin, ja toivovat näin voivansa olla mukana antamassa suuntaa tulevalle. Omaishoitajien vastaukset osoittavat, että iäkkäitä omaisiaan hoitavat omaishoitajat eivät tiedä riittävästi teknologian tarjoamista mahdollisuuksista arjen apuna. Kirjoituksen lähteenä on käytetty KÄKÄTEprojektin loppuraporttia Ikäteknologian monimuotoinen maailma.. Lähes 40 prosenttia vastaajista ei kokenut mitään hankaluutta asumisessaan. 84 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ajattelee asuvansa nykyisessä asunnossaan vielä kun ikää tulee lisää ja toimintakyky alkaa heiketä. Peleihin liittyvän kyselyn tulokset kertovat siitä, että on paljon ikäihmisiä, jotka olisivat vastaanottavaisia peleille, kunhan ne aihepiiriltään ja käyttöliittymältään vastaisivat heidän tarpeitaan. Vastanneiden lukumäärä ei ollut kovin suuri, 123, ja tulokset ovat näin ollen vain suuntaa antavia. Jotta palvelut ja tuotteet, joita ikäihmisille suunnitellaan, tulisivat käyttöön ja olisivat hyödyksi, myös kaikkein iäkkäimmiltä ihmisiltä kannattaa ja tulee kysyä. 37 Vanhustyö 1 • 2015 mitä iäkkäämmästä henkilöstä oli kyse, sen vaikeammaksi maksupäätteiden ja pankkiautomaattien käyttö koettiin
Ikäihmisen perheen vointia edistää perheen elinvoimaisuus, arvokkuuden säilyminen ja perheen yhtenäisyyden kokeminen. Usko ja siihen liittyvät tavat on peritty vanhemmilta sukupolvilta, ja ne antavat koko perheelle arkista voimaa. Toisaalta ikäihmisen perheen kokema elinvoimaisuus antaa perheelle vahvuutta elää arkea painetta tuovien asioiden alla. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen ja lain keskeisenä tavoitteena on taata mahdollisimman monen ikääntyneen mahdollisuus elää omassa kodissaan. Näiden rutiinien toistuvuus luo perustaa elinvoimaisuuden rakentumiselle kaikenikäisillä perheenjäsenillä. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on siten jokaisessa kunnassa vanhustyön keskeinen tehtävä. Vakaassa parisuhteessa puolisot ovat toistensa tukena ja saavat tästä voimaa arkeensa. THM Pirjo Peltomäen väitöskirja aiheesta tarkastettiin Tampereen yliopistossa lokakuussa 2014.. Kotona asuvan ikääntyvän ihmisen hyvinvointi on riippuvainen koko perheen voinnista. Tulosten mukaan myös arvokkuuden säilyminen tukee ikäihmisen perheen hyvää vointia. Tämä ulottuvuus muodostuu tarpeellisena olemisen kokemisesta, turvan saamisesta kotoa ja vastapalveluksen antamisesta vanhemmille. Lähiasuminen tukee yhtenäisyyttä Tutkimuksen mukaan kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvä vointi ilmenee sekä hyvää vointia edistävistä että sitä heikentävistä asioista. Elinvoimaisuuden rakentuminen Ikäihmisen perheen hyvää vointia edistää perheen elinvoimaisuuden rakentuminen. Huumori ja myönteinen elämänasenne vahvistavat perheen elinvoimaisuutta tuomalla iloa ja rentoutta. Hyvää vointia tukevat kaikkien perheenjäsenten kokema elinvoimaisuus, yhtenäisyys ja arvokkuus. Ne ovat vahvasti toisiinsa kietoutuneita muodostaen monikerroksisen kudelman vaihdellen perheen elämätilanteen mukaan välillä voimistuen, välillä heikentyen. Perheen vointia heikentää paineen alla eläminen. Tämä ulottuvuus tavoittaa uskon, vakaan parisuhteen, säännöllisen arjen sekä huumorin merkityksen arkipäivässä. Lisäksi vointia heikentävistä asioista luopuminen mahdollistaa omaa aikaa. Lähiasuminen tukee yhtenäisyyttä, kun kaikki perheenjäsenet tavoittavat helposti toisensa. Tätä ulottuvuuksien yhteen kietoutumista kuvaa muun muassa se, että lasten kokema huoli omista vanhemmista on olemassa vaikka perheenjäsenet asuisivat lähelläkin toisiaan. tuloo hauskoja asioita mielehen. Ikäihmisen perheen elinvoimaisuus nojaa myös arjen säännöllisyyteen, mikä toteutuu ruokailun, nukkumisen ja liikunnan rutiineina. Myös perheen kokema yhtenäisyys ja arvokkuuden säilyminen tukevat paineen alla elämistä ja auttavat jaksamaan. Kun kasvava määrä ikäihmisiä asuu kotona, korostuu myös muiden perheenjäsenten vastuu omien vanhempiensa hoitamisesta. Sosiaalija terveysministeriön ja Kuntaliiton (2013) laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi asettaa valtakunnalliseksi tavoitteeksi, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91–92 % asuisi kotona. Oikeen on hyviä juttuja, istutahan ruokapöyräs ja nauretahan vanhat ihmiset...totta kai se vaikuttaa mielialahan... 38 Valtionhallinnossa on laadittu erilaisia toimenpideohjelmia, joiden tavoitteina ovat ikäihmisen toimintakyvyn tukeminen ja kotona asumisen edistäminen. Tarpeellisuuden tunteen merkitys perheen yhteisenä kokemuksena ilmenee omanarvontunteen säilyttävänä teTeksti: Pirjo Peltomäki ja Päivi Åstedt-Kurki Mikä edistää kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvää vointia
Erityisesti äidin ja tyttären väliset huolten aiheuttamat jännitteet vaikuttavat koko perheeseen. Sukupolvien välinen yhteydenpito ja neuvominen koetaan merkityksellisenä kaikille. Arvokkuuden säilyminen rakentuu myös oman kodin turvallisuuden tunnetta tukevaan piirteeseen. Koko ikäihmisen perhe toivoo, että tämä voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Sitte lähtivät ja mä kattoon ikkunasta. 39 Vanhustyö 1 • 2015 kemisenä, hyödyksi olemisen kokemisena sekä yksityisyyden kunnioittamisena. Isovanhemmuuden merkitys Kotona asuvan ikäihmisen perheen vointia edistävä ulottuvuus on perheen yhtenäisyys. Kodin perinteet ja perheen sukujuurien tunteminen ovat tärkeitä perhettä yhdistäviä asioita, sillä niiden tuntemisella on merkitystä arkielämän kannalta. M e ollaan hitsauduttu...me ollaan niin kerta kaikkiaan, ilman muuta, kyllä meillä me ollaan me, me tehdään kaikki yhdessä… Luopuminen tuo muutoksia Kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvää vointia heikentää paineen alla eläminen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös kehitettäessä sosiaalija terveysalan koulutusta ja näin lisätä nuorten terveysalan ammattihenkilöiden mielenkiintoa kotona asuvien ikäihmisten auttamiseen ja hoitamiseen.. ...että mä en mee äitin leipää syömähän että mä en tee itte käsitöitä ollenkaan, että sille on niin ku se, että se pitää sitä elämäs kiinni. Tärkeänä perheen hyvää vointia tukevana pidetään myös sukujuurien tuntemista. Kun ikäihmisellä säilyy mahdollisuus osallistua lapsensa perheen arkeen, tuottaa tämä hyvää vointia sekä hänelle itselleen että perheelle. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ja suunniteltaessa kotona asuvan ikäihmisen perheen kotiin suunnattuja palveluja, joilla tuetaan ikäihmisen selviytymistä kotona ja hänen lapsensa perheen jaksamista. Lisäksi huolehtimisvastuun epätasainen jakautuminen sisarusten kesken heikentää lapsen vointia. Yhteenkuuluvuus rakentuu perheen yhteisestä ajasta, toistensa tukemisesta ja roolien tunnistamisesta mutta myös yhteydenpidosta perheen ulkopuolisiin ystäviin. Isovanhemmuuden merkitys perheen hyvän voinnin edistäjänä ilmenee isovanhempien ja lastenlasten luottamuksen perustan syntymisenä jo lapsuudessa. Ikäihmisen mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään on tärkeää arvokkuuden tunteen säilymiselle. Piha, puutarha ja itse asuinrakennus muodostavat erityisesti ikäihmiselle kodin, jossa tapahtuvat kaikki elämän tärkeät asiat. Tulokset tuovat uutta tietoa sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöille toiminnan kohdentamisesta kotona asuvan ikäihmisen perheen kotiin suunnattuja palvelujen kehittämiseksi. Tämä ulottuvuus muodostuu hyvää oloa tuovasta isovanhemmuudesta, perhettä vahvistavasta yhteenkuuluvuudesta sekä perhesuhdetta vahvistavista kodin perinteistä. Perheet pelkäävät sairastumista, vanhempien kuolemista, heidän joutumistaan laitokseen sekä siellä kohdattavaa epäeettistä kohtelua. Koti keskiössä Ajatus joutumisesta asumaan oman kodin ulkopuolelle tuntuu ikäihmisestä lähes mahdottomalta. Ikäihmisen lapselle on tärkeää saada tehdä vastapalvelus vanhemmilleen ja huolehtiminen vanhemmista koetaan kiitollisuuden osoituksena. Tämä ulottuvuus muodostuu alituisessa muutoksessa elämisestä, kuormittavan huolen kantamisesta ja pelossa elämisestä. Perheen hyvää vointia heikentää huolehtimisvastuun epätasainen jakautuminen asumisetäisyyden ja sukupuolen mukaan; huolehtimisvastuu lankeaa tyttärelle poikaa useammin. Sekä ikäihminen että hänen lapsensa kantavat huolta toinen toisistaan. Perinteiden merkitys tulee esille työn tekemisen arvostamisena ja perheyhteyden jatkumisena sukupolvelta toiselle. Voimakasta halua asua kotona mahdollisimman pitkään kuvaa se, että ikäihminen pyrkii kaikin keinoin ylläpitämään omaa kuntoaan. E lää samaa yhteisöä meidän kanssa ja vedetään mukaan siihen ja saa mennä nukkumahan silloin kun haluaa ja herätä silloon ku haluaa ja lukia silloin kun haluaa, olla hereillä keskellä yötä kun ei saa nukuttua. Ikäihminen pitää tärkeänä, että jaksaa pitää itsestään huolta eikä tarvitse paljon apua. Erityisesti lähiasuminen oman lapsen perheen kanssa luo turvallisuuden tunteen ikäihmiselle mutta myös koko perheelle. Toisaalta asuminen lähellä toisiaan edellyttää kummaltakin osapuolelta kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Alituisia muutoksia elämään tuovat ikääntymisen myötä tapahtuva asioista luopuminen, lasten lähtö kotoa, ansiotyöstä luopuminen, yksinäisyyden sietäminen, puolison ja ystävien kuolemat, vanhenemiseen suostuminen sekä kuolemaan valmistautuminen. Huolet aiheuttavat paineita, ahdistusta, riittämättömyyden tunnetta ja tasapainoilua ihmissuhteissa. Ikäihmisen elämässä koti on ollut keskiössä; sitä on huollettu ja remontoitu, sen eteen on nähty vaivaa ja lapset on kasvatettu siellä. Perheen hyvälle voinnille on tärkeää, että jokainen perheenjäsen kokee olevansa tarpeellinen. Ikäihminen ja hänen lapsensa kokevat asumisen lähellä toisiaan tuovan monia etuja. K yllä muistan, kun vanhin lapsi lähti, kun hän kantoi raitamattoja autohon lavalle
Samaan aikaan elinajanodote kasvaa. Kaste-rahoituksella on kautta Suomen kehitetty merkittävästi vanhustyön käytäntöjä. Haasteena on myös vakuuttaa päättäjät esitysten ja muutosten perusteista sekä sitouttaa henkilöstö toteuttamaan uusia toimintatapoja. Kaste/ Etelä-Suomen aluejohtoryhmä on asettanut kehittämistyön periaatteiksi asiakaskeskeisyyden, oman työn kehittämisen, palvelumuotoilun ja vaikuttavuuden. Tavoitteena on luoda johtamisen tueksi tietoa asiakkuudesta, mittareita, laadun sisältöä, vaikuttavuuden ja tuottavuuden muutoksen arvioinnin mahdollistamista. Hyvän ikääntymisen tukena ovat perheenjäsenet, läheiset ja ystävät keskeisessä roolissa. 40 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Tutkimuksen ja hankkeiden merkitys palvelurakenteen kehittämiselle Arja Kumpu Ikääntyneiden palvelujen johtaja Kouvolan kaupunki/ hyvinvointipalvelut. Vuoden 2013 lopussa tyttöjen eliniänodote oli 83,8 vuotta ja pojan 77,8 vuotta. Tämän tueksi tarvitsemme tutkimusja hanketyötä. Miten tutkimukset ja hankkeet tukevat paikallista ikääntyvien palveluiden kehittämistä ja päätöksentekoa. Kaikki tämä edellä mainittu haastaa kunnat uudistamaan ja kehittämänään ikääntyvien palveluiden rakenteita ja sote -yhteistyötä. Aktiivinen ikääntyminen mahdollistaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä osallisuuden tunteen yhteiskunnassa. Hankehakemuksia jätetiin yhteensä 15 kpl, joiden yhteinen tarvittavan hankerahoituksen arvo oli 15,3 M€. Näillä periaatteilla pyritään ohjaamaan kehittämistyötä. Valtakunnallisesti hanketyöhön on jaossa 4,2M€. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2013 lopussa 55,8 ja se heikkenee koko ajan väestön ikääntyessä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Kouvolassa pelkästään 75 vuotta täyttäneiden osuus on väestöstä 18 %. Syyskuussa 2014 päättyi Kaste-rahoitukseen liittyvä hankehaku tämän vuoden aikana käynnistyvien hankkeiden osalta. Itse näen kehittämistyössä tärkeänä asettaa kaikille yhteiset tavoitteet muutoksen suunnasta ja sitouttaa henkilöstö niin johto kuin arjen toimijat tavoitteiden saavuttamiseen. Kouvolassa vuoden 2013 lopussa oli 65 vuotta täyttäneitä 23,3 % väestöstä ja 75 vuotta täyttäneiden osuus oli 8,5 %. Sosiaalija terveydenhuollon johtamisen tueksi kehitetään valtakunnallisesti ja kuntatasolla tiedolla johtamista sekä johdon työpöytä -näkymää. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa Suomessa 65 täyttäneitä tai vanhempia oli 19,4 % väestöstä ja keskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 vastaava luku on jo 26 %, eli noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Palveluiden kehittäminen ja uudistaminen sekä päätöksenteko vaativat tuekseen uudenlaisia näkökulmia sekä kykyä ja taitoa nähdä tulevaisuuteen. Tiedolla johtaminen tukee johtamista ja tavoitteiden asettamista sekä mahdollistaa ajastaan nykyistä paremman vertailutiedon tuottamisen. Kouvolassa on parhaillaan menossa Kotona kokonainen elämä -hanke, jossa keskeisenä tavoitteena on kotihoidon välittömän asiakasajan lisääminen, kotihoidon sisällön kehittäminen ja muistisairaiden palvelutarpeiden huomiointi niin, että aidosti voidaan puhua toimintakykyisestä ja turvallisesta ikääntymisestä omassa kodissa. Kaste-rahoitus on sosiaalija terveysministeriön strateginen ohjausväline lähivuosien sosiaalija terveyspolitiikan johtamiseen. Muutosten läpivienti vaatii määrätietoista etenemistä pienin askelin tulevaisuutta ennakoiden sekä huomioiden asiakkaiden eli ikääntyvien ihmisten, nykyisten ja tulevien, osallisuus ja odotukset omalta ikääntymiseltään. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden osallisuutta tukeviin työskentelytapoihin. Hyvä ja toimintakykyinen terveydentila, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä itsenäisyys ja riippumattomuus ovat peruslähtökohtia hyvälle ikääntymiselle. Mitkä tavoitteet ja askelmerkit sopivat juuri meille. Päätöksenteon valmistelun tueksi tarvitaan faktatietoa. Väestön ikääntyminen on nopeaa niin Suomen kuin Euroopan alueella tulevina vuosina. Tutkimustulosten ja hankkeiden hyvien käytäntöjen soveltamisessa arkeen tulee osata poimia ”helmet” juuri oman kunnan näkökulmasta. Kaste-hankkeiden hyvät toimintamallit ja innovaatiot on koottu Innokylän sivuille. Suomessa väestön ikääntymisen osalta on alueellisia eroja. Innokylä on hyvinvointija terveysalan innovaatioyhteisö. Ikäystävällinen yhteiskunta huomioi ikääntyvän yhteiskunnan haasteet poikkihallinnollisesti. Euroopan alueella vuoden 2013 lopussa väestöstä 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia oli 18 %. Se tarjoaa kehittämistyökaluja, kokoaa kehittämistyön tulokset ja tarjoaa kanavan toimintamallien levittämiseen
Opinnäytetöitä ei pidetä useinkaan riittävän varteen otettavina tutkimuksina. Usein kuitenkin tutkimuslaitokset etenevät omia polkujaan niitä kiinnostavista teemoista, ei välttämättä päätöksentekoa valmistelevista teemoista. Tutkimuksiin vedotaan herkästi mediassa ja raporteissa. Hämmentävää vain on, että heidät on hinnoiteltu yliopistoihin ja korkeakouluihin rahantuojiksi. Ministeriöiden alaisuudessa toimii lukuisia tutkimusyksiköitä, joiden tehtävä on tuottaa aineistoa poliitikoille päätöksenteon pohjaksi. Hyvää tutkimuksen tekoa on myös aikaisempiin tutkimuksiin nojaaminen. Korjattavaa on tukijoiden tavassa esittää asioita, mutta myös tutkimusten lukijoiden tavassa tulkita tuloksia. Kukahan niitä lukee! Mielestäni tutkimusten teossa olisi tarpeen arvioida jokaisen tutkimuksen tavoite arkeen ja/tai jatkokehittelyyn. Hankevuoden loppumisesta vuoden kuluttua oli hankkeiden hyvistäkin ideoista jäljellä enää 30 % ja tulosten sovellettavuus heikkeni vuosi vuodelta. raaka-aineistoa, josta luvut on saatu. Hollantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin 1 000 hankkeen osalta, paljonko hankkeiden perusajatuksista oli jäljellä kolmen vuoden kuluttua. Tutkimusten tulosten tulkitsijoita ja etenkin tutkimustiedon päätöksen pohjaksi saattajia on vähässä. Argumentoinnin taso nousisi poliittisessa keskustelussa ja edellyttäisi parempaa asioihin perehtymistä. Väitöskirjasta laitos saa 50 000 euroa lisäbudjettiinsa. Onneksi on uusia tohtoripolvia tulossa. Akateeminen tutkimus on perustai soveltavaa tutkimusta. Viime aikoina on eduskunta säätänyt lakeja, joiden hyväksymisen yhteydessä on korostettu seurantaa ikään kuin lain lopulliseksi voimaan saattamiseksi tai korjaamiseksi. Poliittisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan kovaa dataa, joka on tulkittava politiikan kielellä. Esimerkiksi hoitoyksiköiden kohdalla olisi järkevää toimia selvitysten ja toimintatutkimusten tasolla, jolloin tulosten pohjalla voitaisiin heti korjata käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen metsästyskin on vääristävää, koska usein hankkeet vain esitellään hyvinä käytäntöinä ilman varsinaisia kriteerejä. Poliittiset painotukset tulisi kuitenkin tuoda selvästi esille eikä upottaa tutkimuksiin. Toiminnalliset tutkimukset ja selvitykset kelpuutetaan konkreettisten toimintojen pohjaksi. Pirkon pakina. Laadulliset näytöt eivät riitä, jos niitä ei kyetä muodostamaan prosenteiksi tai luvuiksi. Tie tutkimuksesta päätöksentekoon on monipolvinen ja useimmat päättäjät ovat sivupoluilla ja hukuttavat tutkimusten päälöydökset. Itse asiassa voidaankin kysyä, mikä on tutkimuslaitosten tarkoitus: Tuottaa objektiivista yleistutkimusta vai ministeriöiden strategisiin painopisteisiin kohdistuvaa tutkimusta. Harvemmin aidosti tutkitaan ns. Hän ja Sulo Aho vuorottelevat lehden pakinoitsijana. EU:n hankkeisiinkin vaaditaan arviointeja osana raportteja. Ministeriöt eivät voine/ kykene asettamaan tutkimustavoitteita tai sitten niiden tilaamista tai teettämistä tutkimuksista tulee himasia. Harvaan lakiin on seurannan pohjalta tehty parannuksia. Tutkimus ei ole toiveiden täyttämistä, vaan tarpeiden osoittamista. Samalla havaittaisiin, mistä alueista puuttuu tutkimusta. Tutkimus voi myös kertoa onnistumisista eikä aina vain ongelmista. Se siitä riippumattomuudesta! Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Väitöskirja valmistuu, mutta se ei välttämättä vie eteenpäin kuin muuhun uuteen tutkimukseen. Tutkimuslaitokset syytävät tehokkaimmillaan tohtoreita, joiden intresseissä onkin oman uran eteneminen. Arvostamme numeerisia tuloksia. 41 Vanhustyö 1 • 2015 Tutkimukset ja päätöksenteko Suomalainen yhteiskunta ihannoi lukuja. Yksi tutkimuslinja voisi olla tehtyjen tutkimusten summaaminen ja sen osoittaminen, mitkä asiat nousivat päällimmäiseksi. Tie akateemisesta tutkimuksesta päätöksentekoon on usein pitkä
Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-18. Uudessa mallissa kunnat maksavat sosiaalija terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Tiedustele ikäihmisten palveluistamme mm. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Helsinki Suomalaisen Työn Liiton messuosasto D4 • Hyvä Ikä 2014 -messut, 25.-26.9. Tampere Invalidiliiton messuosasto 104 Tervetuloa tutustumaan Validia Asumiseen! Untitled-1 1 1/27/2015 10:29:25 AM Untitled-1 1 1/28/2015 9:27:53 AM. Heistä terveyspalveluissa työskentelee 67 % ja sosiaalipalveluissa 33 %. Sote-uudistus koskee noin 190 900 kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevää henkilöä. usein kysyttyä sote-uudistuksesta. 0800-06776 Apua, tukea, neuvoa ja ohjausta kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille. Eduskunta päättää laista maaliskuussa 2015. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Ne voivat halutessaan myös ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Teksti: Leena Valkonen Nykyisin noin 200 erilaista kunnallista organisaatiota on järjestämisvastuussa sote-palveluista ja myös tuottaa niitä. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat palvelut ihmisille. Uudessa palvelurakenteessa sosiaalija terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaalija terveydenhuollon palvelut. Sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistus ratkaisuvaiheessa Tule mukaan oppimaan! EFRR ry ja Kuntoutuksen tutkimusja kehittämisyhdistys KUTKE ry Hoiva ja Huolenpito ÄlÄ jÄÄ yksin miettimÄÄn sOitA eDes sUVAntO-linjA PUH. pääkaupunkiseudulla, Hämeenlinnassa, Kauhajoella ja Kuopiossa. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sotehenkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Sote-alueet taas maksavat palvelujen tuottamisen kustannukset tuottamisvastuullisille kuntayhtymille. toimintaa tuk ee : R aha-aut omaattiyhdisty s r y TURVALLISTA ASUMISTA IKÄIHMISILLE www.validia.fi/asuminen 0800 140 500 Validia Asuminen tarjoaa ikäihmisten asumispalveluita ja omaishoidon lomitusta ympäri Suomen. Ota yhteyttä myyntipalveluumme 0800 140 500 ja lue lisää osoitteesta www.validia.fi/asuminen Kysy vapaita asuntoja! Validia Asuminen syksyn tapahtumissa: • Kuntamarkkinat 10.-11.9. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Kuntasektorin henkilöstöstä uudistuksen piirissä on noin 44 prosenttia. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18. Sosiaalija terveysministeriön sivuilta www.stm.fi löytyy lisätietoa, mm
Vaikka geriatria ei lähtökohtaisesti ole palliatiivista hoitoa sen kummemmin kuin vaikkapa sisätaudit tai kirurgia, parantavan ja ehkäisevän lääketieteen rajat tulevat kuitenkin jossain vaiheessa vastaan. Jo pitkään on ollut tavoitteena geriatristen yksiköiden aikaansaaminen keskussairaaloihin. Geriatreja kiinnostavat myös elämän aivan loppuvaiheen kysymykset. Geriatrien koulutuspäivillä 29.–30.1.2015 käsitetiin alan uusinta tietoa sekä käytännön kysymyksiä vanhusten hoidossa.. Ala herättää lääkäreissä kasvavaa kiinnostusta, koska suppeisiisn erikoisaloihin pirstoutuvan lääketieteen maailmassa siinä on mahdollisuus kohdata potilas kokonaisuutena. Vuoden geriatriksi Laura Viikari Vuoden Geriatriksi koulutuspäivillä nimettiin geriatrian erikoislääkäri, dosentti Laura Viikari Turusta. Tätä todistaa myös se, että koulutuspäiville osallistui valtaosa maamme geriatreista, sanoo geriatreja kouluttava professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta. 43 Vanhustyö 1 • 2015 Suomessa on tällä hetkellä jo yli 300 geriatrian erikoislääkäriä, jotka toimivat vanhustenhoidon keskeisissä tehtävissä niin avohoidoissa kuin sairaaloissakin. Tämän huomioiminen on keskeistä kaikilla erikoisaloilla, jotka hoitavat vanhoja potilaita, ja edellyttää geriatrisen tietämyksen levittämistä. Geriatrisen poliklinikkatoiminnan avulla on pystytty selvästi lyhentämään iäkkäiden potilaiden sairaalajaksoja. Idean ja toimintamallin geriatrisesta poliklinikasta hän oli saanut asuessaan perheineen vuosina 2005–2006 Wisconsinissa Yhdysvalloissa. Usein monimutkaisten ratkaisujen ja ongelmien äärellä tarvitaan hyvää geriatrista asiantuntemusta, Timo Strandberg päättää. Ylen A-studion Hoivakoti kuntoon -sarja palkittiin geriatripäivillä kunniamaininnalla Geriatrinen mediateko. Tällöin on siirryttävä hyvään lievittävään eli palliatiiviseen hoitoon. Geriatriassa on tällä hetkellä useita kehittämiskohteita. Geriatrian kysymykset liittyvät kiinteästi vanhenemisilmiöihin. Geriatristen yksikköjen aikaansaaminen on geriatrien mukaan ehdottomasti otettava huomioon SOTE-uudistuksen yhteydessä. Teksti: Leena Valkonen Geriatria kiinnostaa erikoistuvia lääkäreitä Vanhuslääketieteen eli geriatrian edustajat pyrkivät osaltaan varmistamaan hyvää vanhenemista, ja alan vahvistuva tutkimus edesauttaa tätä. Innostus alaan on tullut selvästi ilmi määrävälein tehdyissä geriatrikyselyissä. Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa. Näin voitaisiin paremmin taata hyvä hoito ja kuntoutus niille vanhuksille, joilla on useita sairauksia ja lääkityksiä ja joiden tasapaino helposti järkkyy vähäisestäkin rasituksesta. Näillä säästetään myös kustannuksia kun hoitoajat ja hoitojen komplikaatiot vähenevät, Strandberg jatkaa. Kunniakirjan vastaanotti professori Jaakko Valvanne, joka toimi yhtenä valmentajana ohjelmasarjassa sekä toimittajat Annukka Roininen, Anne AliHokka ja Oili Oraspää. Hän työskentelee Turun yliopistossa ja perusti Turun kaupunginsairaalan yhteyteen geriatrisen poliklinikan vuonna 2013. – Huolimatta hyvästä lääketieteellistä hoidosta vanhojen potilaan kohdalla vaarana on se, että toimintakyky on sairaalahoidon aikana heikentynyt
Raha-automaattiyhdistyksen avustusehdotus vuodelle 2015 oli liiton kannalta myönteinen ja odotamme ehdotukseen ministeriön vahvistusta. Vuoden ensimmäinen Aluefoorumi on jo ovella, se pidetään 9.2. • ikääntyneiden ihmisten kotona elämisen edellytyksiä tulee edistää nostamalla asuntojen korjausja muutostöihin suunnatun valtion tuen tulorajoja sekä luomalla kansallinen toimintamalli ikääntyneiden ihmisten tietoyhteiskuntataitojen kehittämiseen osallisuuden ja itsenäisen asioinnin mahdollistamiseksi. Aluefoorumissa pohdimme mm. Näillä näkymin voimme käynnistää uuden Kotiturva-hankkeen, joka keskittyy ikäteknologiaan hyvän ja turvallisen kotona asumisen tukena. Jyväskylässä. Eloisa ikä -ohjelmaan on tulossa kuusi uutta ikäihmisten hyvää arkea edistävää projektia Lisäksi ohjelmassa jatkavat 24 vuosina 2013–2014 aloittanutta hanketta tai jatkuvaluonteista toimintoa. Tammikuussa järjestämme jäsenille strategisen tsemppipäivän, jonka osanottajajoukko ilahdutti laajuudellaan. Keskusliiton eduskuntavaaliteesit ovat luettavissa tässä lehdessä, äänestämällä voi vaikuttaa. Seuraavat seminaarit ovat 3.3. hyviä hankintakäytäntöjä sekä sitä, miten järjestöjen vaikuttava työ ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisessä tulee huomioiduksi ja hyödynnetyksi sote-uudistuksessa. Lisäksi on tulossa kolme koulutuspäivää osaamisen kehittämiseen ja markkinointiin liittyen. Tsemppipäivässä katsoimme yhdessä tulevaan ja haimme aineksia uudistumiseen ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Sotaveteraanien määrän vähentyessä tulee samalla valmistella säädökset RAY-rahoituksen kanavoimiseksi niiden järjestöjen toimintaan, jotka tekevät työtä määrältään kasvavan vanhuuseläkeikäisen väestön hyväksi. Keskusliitto painottaa, että • ikääntyneille ihmisille hyvinvointia ja palveluja tuottavien järjestöjen toiminnan rahoitus ja toimintaedellytykset tulee turvata paikallistason hyvinvointiosaamisen säilyttämiseksi. RAKSA-messujen yhteydessä Älykästä esteettömyyttä. Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Valoisaa kevättä kaikille.. • hankintalain ja palvelujen järjestämiskäytäntöjen tulee taata riittävät palvelut lisäämällä palvelusetelien käyttöä, takaamalla iäkkäiden ihmisten pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys sekä mahdollistamalla iäkkään ihmisen osallistuminen hoitojärjestelynsä päätöksentekoon. • sotainvalidien ja veteraanien asumisen tukimuodot ja palvelut tulee hoitaa kunniakkaasti. Oman asunnon esteettömyyden parantaminen, Lahti, Sibeliustalo sekä 13.3. Vuosi 2015 on käynnistynyt tarmokkaasti. Tänä vuonna järjestämme Aluefoorumeita yhteensä viidellä alueella. 44 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja Vanhustyön keskusliiton teesit eduskuntavaaleihin Vanhustyön keskusliitto painottaa vaaliteeseissään järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista sekä riittävien palveluiden takaamista ikääntyville ihmisille. Esteettömyys on asumisen kehittämistä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lahden kaupunki järjestävät yhteistyössä Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen, Vanhustyön keskusliiton ja Kone Hissit Oy:n kanssa asuinkiinteistöjen esteettömyyttä, korjausrakentamista ja hissien rakentamista sekä suunnitelmallista kiinteistönpitoa käsittelevän seminaarisarjan
Koulutus toteutetaan vuorovaikutuksellisessa pienryhmässä. Sisältö käsitellään ryhmätoiminnan näkökulmasta. Koulutuksesta saa osallistumistodistuksen. vtkl.fi/tapahtumat > Senioritoiminta Uusi Ystäväpiiri-alueohjaaja Pohjois-Suomeen Uutena Pohjois-Suomen alueohjaajana on vuoden alusta alottanut Susanna Niemelä. Vahvike-nimi muodostuu sanoista vahvistaa, virittää, kehittää. Verkkopalvelun aineistoja täydennetään ja muokataan mm. Klikkaa sisään www.vahvike.fi.. Ryhmätoiminnan ideointija koulutuspäivä Turussa Koulutus soveltuu kaikille ikääntyneiden ihmisten ryhmiä ohjaaville henkilöille niin ammattilaisille kuin vapaaehtoisillekin. Moniin käytänteisiin on sivustolta löydettävissä tieteelliset perustelut. Neljän illan vapaaehtoistoiminnan kurssilla saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikääntyneen ihmisen kohtaamiseen. Osallistumismaksu 60 €, sisältää materiaalin ja aamusekä iltapäiväkahvin. Palvelu sisältää runsaasti aineistoja ja ideoita myös vuodenaikoihin liittyen sekä tietoa teemapäivistä ja perinnetietoutta. Mukaan mahtuu 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Vahvikkeesta löytyy ideoita ja toimintamalleja järjestöjen ja kuntien säännöllisesti kokoontuville kerhoille ja ryhmille sekä erilaiseen vapaaehtoistoimintaan. Mukaan mahtuu 25 kurssilaista. Kuvia voi käyttää myös silloin, kun henkilö on vuodehoidossa. Kouluttajina toimivat Senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja Anu Lintilä ja toiminnanohjaaja Meeri Falck. Aineistopankki on ulkonäöltään kaikille tuttu lipasto. Ilmoittautuminen 13.3.2015 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www. Koulutuspäivä sisältää vertaistuellista keskustelua ja erilaisia kokemuksellisia harjoituksia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kurssille puhelimitse 050 5722 829 tai 050 5722830. Vahvike sopii myös ikäpolvien yhteisen toiminnan suunnitteluun sekä opetuskäyttöön. uusien tutkimusten pohjalta. Hänen yhteystietonsa ovat: Puh. Vahvike-aineistopankkia voivat käyttää erilaisten ryhmien ja kerhojen ohjaajat sekä yksittäiset ihmiset. Palvelun käyttö on maksutonta. 45 Vanhustyö 1 • 2015 Keskusliitto tiedottaa Vapaaehtoistoiminnan kurssi Helsingissä Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille Helsingin alueella. 044 703 5139, Oulun Palvelusäätiö, Keskustan palvelukeskus, Nummikatu 24, 90100 Oulu, susanna.niemela@vtkl.fi Tietoa Ystäväpiiri-koulutuksista ja ryhmistä löytyy nettisivuilta www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta Vahvike-aineistopankista tietoa ja tukea yhteiseen toimintaan Vanhustyön keskusliitto on täydentänyt verkkopalveluaan uudella virikeaineiston tietopankilla. Vahvike sisältää aineistoja, jotka voi napata käyttöön lennosta. Lipaston laatikot sisältävät eri aihepiireistä materiaaleja, toimintaideoita, kirjallisuutta sekä hankkeiden tuloksia. Kuvapankista voi valita sopivia kuvia keskustelun pohjaksi tai vain katseltavaksi ja nautittavaksi. Vapaaehtoistoiminnan kurssi alkaen 9.3. Silloin, kun hoivatyön lomaan sopii hetki tehdä jotain muuta, voi Vahvikkeesta poimia jonkin vuodenaikaan sopivan toimintaidean ja keskustelunaiheita. Lounas on omakustanteinen
Lisätietoa Finlex: sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Tavoitteena on innostaa tavalliset ikäihmiset kokeilemaan kuntoilua ulkona. 46 Ajan virrassa Haastekampanja Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma haastaa paikalliset järjestöt, kunnat ja verkostot järjestämään vertaisohjaajien voimin ohjattua voimaja tasapainoharjoittelua liikuntapuistossa toukokuussa viikolla 20 (11.-17.5.2015). Kuuloliitto: Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisuuden tukena. Ikääntyvien osallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseen ryhmätoimintojen avulla. Ikääntyneiden syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ehkäisevään toimintaan. Ikäihmisten elämäntaitojen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja niitä tukevien keinojen tunnetuksi tekemiseen. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Lisätietoa: www.stm.fi (Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus). Sosiaalija terveysministeriö vahvistaa avustusehdotuksen helmikuun alussa.. Miina Sillanpään Säätiö: Neuvokkaiden naisten kestävät konstit – yhdessä toimien rikas elämä. Muutos ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista annettuun lakiin Lakimuutos ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (ns. Yksinäisyyttä kokevien pienituloisten iäkkäiden naisten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisyyn ryhmätoiminnan avulla. Vallataan liikuntapuistot iäkkäiden käyttöön! www.liikkeellavoimaavuosiin.fi/haastekampanja Uusi sosiaalihuoltolaki Uusi sosiaalihuoltolaki on annettu 30.12.2014. Uudistuksen yhteydessä tarkistetaan myös syrjintäasioita hoitavien viranomaisten asemaa, tehtäviä ja toimivaltuuksia. Suomen Raamattuopiston säätiö: Ollaan ihmisiksi! Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen lievittämiseen vapaaehtoistoiminnalla pääkaupunkiseudulla. LAKIPALSTA Eloisa ikä -ohjelmaan uusia hankkeita Vuodelle 2015 Eloisa ikä -ohjelmaan on ehdotettu seuraavia hankkeita: Eläkkeensaajien Keskusliitto: Verkosta virtaa. vanhuspalvelulaki) tuli voimaan 1.1.2015. Vapaaehtoisten järjestämän kuulonhuollon neuvontaja ohjauspalvelun sekä vertaistuen muotojen kehittämiseen ikäihmisille. Lakimuutokset koskevat sisällöltään 14 ja 15 pykälää, joissa määritellään pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet, pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset sekä pitkäaikaisen laitoshoidon edellytysten selvittäminen. Setan Yhdenvertainen vanhuus jatkohanke, joka on kaksivuotinen 2015–2017. Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä koskevat lait vahvistettiin vuoden lopussa ja ne tulivat voimaan 1.1.2015. Lisätietoa Finlex: laki (1351/2014). Sosiaalija terveysministeriö järjestää yhteistyössä THL:n, Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa koulutusta sosiaalihuoltolain toimeenpanon tueksi 11 paikkakunnalla ajalla 19.1.–27.3.2015. Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Ikäinstituutin säätiö: Elämäntaidon eväät. Lisätietoa Finlex: Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Koulutukset on suunnattu sekä sosiaalialan työntekijöille että sosiaalihuollon toimintaa johtaville henkilöille. Uudistuksella pyritään vahvistamaan yhdenvertaisuuden suojaa siten, että lainsäädäntö kattaisi entistä selkeämmin kaikki syrjintäperusteet, soveltuisi yhdenmukaisemmin kaikkiin elämänalueisiin ja asettaisi eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Avustuskohteiden kokonaissumma on 5,3 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan Vanhustyön keskusliiton koordinaatiohanke. Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys: Osallistuva ikäihminen mielekäs arki
Sen ideana on päästää yksinäiset ihmiset ääneen. Etusijalla ovat olleet kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevat. Sen vastaavana johtajana toimii professori Juho Saari (UEF) ja hankkeen työpajakoordinaattorina ja projektitutSuPer selvitti kotihoidon tilaa Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin tuoreen selvityksen mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Varausten piiriin voitiin tänä vuonna ottaa 73 % hankkeista, kun vastaavassa valinnassa viime vuonna vain 53 %. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoitoja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Avustushakemusten määrä väheni edellisestä vuodesta noin 40 %. Hankkeiden valinnassa lähtökohtana on ollut tukea siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Hankkeen puitteissa järjestetään neljä työpajaa ja yksi yleisöseminaari. Avustusvarausten yhteismäärä on suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa. Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Suomalaisten yksinäisyys on Suomen kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke. 47 Vanhustyö 1 • 2015 ARAlta investointiavustusvarauksia erityisryhmien asuntojen rakentamiseen tai korjaamiseen ARA on antanut avustusvaraukset lähes 3000 erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen tai peruskorjaamiseen. Pelastusliitot ja SPEK haastavatkin kaikki taloyhtiöt ottamaan paikkansa turvallisuuden vahvoina vaikuttajina ja kouluttamaan hallituksensa ja turvallisuustiiminsä jäsenet. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Hiljaiset-kampanja Suomen kaupallisten radioiden kattojärjestö RadioMedia on aloittanut Hiljaiset-hankkeen. www.hiljaiset.fi, www.facebook.com/hiljaiset Suomalaisten yksinäisyys -hanke Yksinäisyydestä kiinnostuneet tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat verkostoituneet keväästä 2014 lähtien hyvinvointisosiologian professori Juho Saaren johdolla. Vähennystä oli erityisesti vanhushankkeissa ja opiskelijakohteissa. Tapaturmat uhkaavat myös kotiympäristössä ketä tahansa tavallista ihmistä iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Työpajojen keskustelua jatketaan sosiaalisen median kautta, johon perustetaan kaksi alustaa. Pelastusliitot haastavat taloyhtiöt ja asukkaat selättämään onnettomuusriskit Suomalaisille sattuu vuosittain lähes 390 000 kaatumista ja liukastumista. 88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Kotihoidon työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 408 superilaista lähija perushoitajaa. Lisätietoa: www.spek.fi/taloyhtionkoulutus.. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. Kaatumisista puolet johtaa sairaalatai lääkärihoitoon, ja noin 1200 kuolee niiden seurauksena. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Hanke tuottaa julkaisun ”Suomalaisten yksinäisyys”, jonka toimittaa professori Juho Saari. Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. Tulipalo syttyy noin 3000 kodissa joka vuosi. Hankkeen myötä yksinäisyydestä kiinnostuneita tutkijoita ja toimijoita kytketään entistä vahvemmin yhteen yhteisen aiheen äärelle. Ajatuksena on myös yhdistää yksinäisyyden kanssa kamppailevia suomalaisia. Nettija Facebook-sivustojen avulla kerätään ajatuksia siitä, miten yksinäisyyttä voidaan vähentää Suomessa. Näitä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Investointiavustusta haettiin kaikkiaan lähes 4 000 asuntoon. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto
Dessas uppdragsgivare fastställer frågorna man vill ha svar på. Hemvård för allt äldre människor kräver information om verksamhetsmodeller som konstaterats vara effektiv praxis och att cheferna är villiga att ta beslut om tillämpning nya verksamhetsmodeller. Beslutsfattandet kombineras med hög ställning i arbetlivet. Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om socialoch hälsovårdstjänster för äldre förutsätter att tjänsterna planeras enligt tillförlitliga metoder att bedöma funktionsförmågan. Att fatta avgöranden som har inverkan långt in i framtiden i en föränderlig värld låter sig inte göras enligt tidigare tankemodeller. Yrkespersonerna upplever dock inte att de är beslutsfattare. Parallellt med grundoch tillämpad forskning i högskolorna och forskningsinstituten växer behovet att skapa nya produkter, tjänster och verksamhetsmodeller genom innovativ forskning. I praktiken innebär detta att det fattas vetenskapligt underbyggda beslut. I sådan betraktelse kan beslutsfattandet kännas avlägset från de personers synvinkel som arbetar med äldre personer. Rekommendationerna främjar användningen av effektiva metoder att trygga medborgarnas jämlikhet. Utredningar och arbetsgruppspromemorior finner sin väg till rekommendationer men vid akademiska undersökningar lämnar man konklusionerna i många fall åt läsaren. Jag vet inte om minnena gäller den ekonomiska tillväxtens tid då dagens gallring av kostnader inte var framträdande i besluten. Brett definierat hör även statsförvaltningens arbetsgruppspromemorior och utredningsarbetenas rapporter till forskningen. 48 Chefredaktör Satu Helin Antalet undersökningar har ökat, vilket syns bl.a. Tjänsterna förväntas vara effektiva och rimliga till sin kostnad. Så går det om beslutsfattandets olika nivåer inte märks. i en begränsad forskningskonstellation. Beslutsfattandet blir lättare om sådant lyfts fram i sakkunnigrapporterna. När promemorior och rapporter används till hjälp vid beslutsfattandet borde man också beakta det som lämnats utanför uppdraget. Beslut om vad som skrivs in i vård-, serviceoch rehabiliteringsplaner förutsätter inbördes förstående av olika yrkesgruppers bedömningsresultat. I företagen kan följderna av beslutsfattandet ses som fortsatta eller uteblivna egna arbetsuppgifter. Förfrågningarna om arbetshälsa kan ge signaler om personalens ringa påverkningsmöjligheter i beslutsfattandet. Läsaren borde kunna förstå undersökningens frågeställning och jämföra och kombinera de olika undersökningarnas stora informationsmängd. Ofta hör man obeslutsamma beslutsfattare kritiseras och då minns man ofta gångna goda tider då man kunde fatta beslut. i ökat antal vetenskapliga tidskrifter och kongresser. Framtidsrapporter förväntas ge rekommendationer för beslutsfattandet i samhället trots att det är svårt att räkna ut sannolikheter t.o.m. Man kan också anta att människorna vet mera om gemensamma saker än förr och väntar sig att deras åsikter hörs. Utnyttjandet av stora datamängder i beslutsfattandet om klinten underlättas av sakkunnigas vårdrekommendationer och konsensusmötenas resolutioner. Kunskapen finns – hur går det med beslutsfattandet?. Konsensusmötena producerar substans även för reformer i lagstiftningen. Personerna som verkar i äldreservicen fattar dagligen många beslut som har stor betydelse för människornas välfärd och användningen av samhällets resurser. Utnyttjandet av forskning kunde jämföras med bilkörning där avgörandet ligger mellan ratten och sitsen. I det politiska beslutsfattandet är ordförandenas ansvar klarare än de övriga medlemmarnas i partiet. Enligt lagen bör åtgärderna som väljs till planerna upprätthålla äldre personers funktionsförmåga och personens egna åsikter om de valda alternativen skall skrivas in i planen. Evidensbaserad eller vetenskapligt underbyggd vårdoch servicepraxis har blivit en central del av klientarbetet
Lagen om sote hann först till jul till riksdagen. Vad behövs då sote till längre, när ljuset redan skymtar i hälsocentralen fönster. Medicinerna blev billigare och medborgarnas räkning mindre. Medborgarna och politikerna har läst signalerna i tidningarna och nätet redan många gånger – alltså vad annat eftersträvar sote än att göra det lättare att komma till läkare, kan en medborgare fråga. Medborgarna ska hela tiden veta vad det är frågan om och vad reformen i grunde går ut på. Världen förändrades, min kära Esko, fortare än vi anade. Köerna till specialsjukvården förkortades raskt genom lagstiftning och vite. Kostnadsbesparande servicemodeller måste utvecklas i samarbete mellan offentliga och privata sektorn. Också vänner och anhöriga, frivilligt arbete och församlingar behövs mer än förr. Reformerna krävde dock fast nationell styrning och lagstiftning. Den råa sanningen torde vara att sote behövs för att stävja hälsovårdens kostnader. Även där har reformens fördelar blivit synliga först efter flera år. Framgångarna i Södra Karelens sjukvårdsdistrikt syns särskilt i socialoch mentalvårdsservicen. Vi har lyckligtvis bra erfarenheter och vetenskapliga data på lyckade reformer. Till specialsjukvården kommer nästan alla – oberoende av ålder, kön och inkomster. Ingen talar om sociala tjänster. Vi väntar alltså ännu länge innan vi ser resultaten av den kommande riksomfattande sote-reformen. Primärvårdens läkarbrist och förfall har skrikits hårt ut. De måste snart fås under kontroll så att ens en skälig servicenivå kan tryggas i fortsättningen för den vårdbehövande allmänheten. Tillgängligheten och kvaliteten på vården ska förbättras, anhörigvårdarnas förhållanden och kostnaderna ska kontrolleras. Skymtar ljuset redan i hälsocentralens fönster?. Enligt de nyaste undersökningarna lättar läkarbristen och hälsocentralsarbetet intresserar igen. Har sote-målen ställts alltför högt, saknas det konkretism. 49 Vanhustyö 1 • 2015 Kolumn Liisa Hyssälä Generaldirektör FPA Resultat ska krävas av sote-reformen. Förändringar i vårdkedjor och annan verksamhetspraxis tar tid. Ett annat exempel från min ministerperiod är medicinernas referensprissystem som i tiden gjorde mirakel. Mycket har man avundat det att anställda får vård snabbare än de som står utanför arbetslivet. Allt skedde med relativt små extra kostnader. Reformerna behöver dessutom fortgående uppföljning och undersökning – så att effekterna inte blir övergående. Enligt undersökningarna blev också vårdtillgängligheten mer jämlik. Vårdgarantilagstiftningen fyller i år tio år. Önskelistan är lång som katten i Niskala. Är resultatmålen klara i sinnet. Den behandlas nu av utskotten. Södra Karelens sjukvårdsdistrikt anses som sote-reformens försökslaboratorium. Om fördelarna börjar torka in eller urvattnas är det skäl att fundera på läget på nytt och kanske vända kappan om inte annat hjälper
Uusimpien tutkimusten perusteella lääkäripula hellittää ja terveyskeskustyö taas kiinnostaa. Sielläkin uudistuksen hyödyt ovat alkaneet näkyvä vasta vuosien kuluttua. Paljon on kadehdittu sitä, että, työssä olevat pääsevät nopeammin hoitoon kuin työelämän ulkopuolella olevat. Erikoissairaanhoitoon pääsevät lähes kaikki – iästä, sukupuolesta ja tuloista riippumatta. Perusterveydenhuollon lääkäripulaa ja rappiota on huudettu lujaa. Toimivien hoitoketjujen ja muiden toimintakäytäntöjen muutokset vievät aikaa. Ystäviä ja omaisia, vapaaehtoistyötä ja seurakuntia tarvitaan myös entistä enemmän. Pilkottaako valo jo terveyskeskuksen ikkunasta. Hoitoon pääsyn ja laadun pitää parantua, ikääntyneiden lääkehoito pitää saada kuntoon, omaishoitajien olosuhteet inhimilliseksi ja kustannukset vielä kuriin. 50 Kolumni Sote-uudistukselta pitää vaatia tulosta. Hoitotakuu-lainsäädäntö täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Jonot erikoissairaanhoidossa lyhenivät ripeästi lainsäädännöllä ja uhkasakkojen voimalla. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriä pidetään sote-uudistuksen laboratoriona. Sote – laki ehti vasta joulun alla eduskuntaan. Odotamme siis vielä pitkän tovin ennen kuin näemme tulevan valtakunnallisen sote-uudistuksen tulokset. Maailma muuttuukin Eskoseni, nopeammin kuin ennakoimmekaan. Eksoten onnistumiset näkyvät erityisesti sosiaalija mielenterveyspalveluissa. Toiveiden lista on pitkä kuin Niskalan kissa. Ovatko tulostavoitteet kirkkaana mielessä . Uudistukset tarvitsevat lisäksi jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta – etteivät vaikutukset jäisi vain tilapäisiksi. Kaikki tapahtui suhteellisen pienin lisäkustannuksin. Kustannuksia säästäviä palvelumalleja on kehitettävä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Sosiaalipalveluista ei puhu kukaan. Se on nyt valiokuntien käsittelyssä. Raaka totuus lienee se, että sotea tarvitaan sosiaalija terveydenhuollon kustannusten hillintään. Mihin siis sotea enää tarvitaan kun valo jo pilkistää terveyskeskuksen ikkunasta. Ovatko sote-uudistuksen tavoitteet asetettu liian ylätasolle – puuttuuko konkretia. Tutkimusten mukaan myös hoitoon pääsyn tasa-arvo on parantunut. Ne on saatava pian kuriin, jotta edes kohtuullinen palvelutaso voidaan turvata jatkossa hoivaa tarvitsevalle väestölle. Toinen esimerkki omalta ministerikaudeltani on lääkkeiden viitehintajärjestelmä, joka aikoinaan teki ihmeitä. Kansalaiset ja poliitikot ovat lukeneet nämä viestit lehdestä ja netistä jo monta kertaa – siis mitä muuta sote tavoittelee kuin lääkäriin pääsyn paranemista, saattaa kansalainen kysyä . Lääkkeet halpenivat ja lasku kansalaiselle pieneni. Nämä uudistukset vaativat kuitenkin tiukkaa kansallista ohjausta ja lainsäädäntöä. Liisa Hyssälä Pääjohtaja KELA. Meillä on onneksi hyviä kokemuksia ja tutkittua tietoa onnistuneista uudistuksista. Jos hyödyt alkavat kuivua kokoon tai haalistua – on syytä miettiä tilannetta uudelleen ja kääntää vaikka takkia, jos muu ei auta. Kansalaisten on hyvä tietää koko ajan, mistä on kyse ja miksi pohjimmiltaan tätä uudistusta tehdään
Oikeus ja kohtuus vanhustyössä Vanhustyö-lehden ilmoitusmyynti on siirtynyt liiton omaksi toiminnaksi vuoden 2015 alusta. SENIORARBETE SEN IORA RBET E 7•2014 Turvallin en asumin en ja virikkee llinen elinym päristö Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2015 14.1. Ilmoitustuotot käytetään kokonaisuudessaan keskusliiton kautta kotimaisen vanhustyön tukemiseen. 6.2. Teknologia ja tekniikka 7/2015 18.11. 30.10. Tulevaisuutta rakentamaan 6/2015 7.10. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Tilaa Vanhustyö-lehti Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/vuosi Opiskelijatilaus 26 € Määräalennus yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Vanhustyo mainos 2014uusi 2-puoleinen.indd 1 1/28/2015 10:47:16 AM. Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. Tutkimus ja päätöksenteko 2/2015 18.3. 12.6. 13.4. Toimintakyky 5/2015 13.8. 4.9. Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Herttakaisa Kettuseen, herttakaisa.kettunen@vtkl.fi, puh. Kotona eläminen 3-4/2015 20.5. 050 349 6911 Lehti julkaisee ainoastaan sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Ilmoittamalla Vanhustyö-lehdessä tavoitat muun muassa alan ammattilaiset, päättäjät, ikääntyvät ihmiset sekä omaiset. Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. 11.12