SENIORARBETE 1 • 2019 Vaalit 2019 Näkymätön ryhmä näkyväksi: omaisettomat vanhukset KOHTI KEVÄÄN VAALEJA Yli miljoona ääntä Oletko päättäjänä ikäihmisten asialla. Vanhustyo_1_2019.indd 1 25.1.2019 15.44.30
Vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointi edellyttää vastuullista päätöksentekoa ja merkittävää muutosta asenteissa. 2 1 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 2/2019 ilmestyy 22.3.2019 | JÄRJESTÖJEN VOIMA VANHUSTYÖSSÄ Vaalit 2019 6–7 26–27 Armas Niemi on ikuinen opiskelija Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla asuva Armas Niemi kehittää jatkuvasti muun muassa tietotekniikkaosaamistaan. Asennetta ja viisaita päätöksiä Sivistynyt päätöksentekijä arvostaa kaikenikäisiä, muistuttaa 70-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Vanhustyön keskusliitto. Vanhustyo_1_2019.indd 2 25.1.2019 15.44.45. 8–9 Millaisin ajatuksin kohti kevään eduskuntavaaleja. Kysyimme puolueiden edustajilta näkemyksiä ikäihmisiä koskevista asioista. Joskus pitää opetuksen mennä yläpäähän monta kertaa ennen kuin se uppoaa, Niemi sanailee. – Monesti käy niin, että kun on vähän aikaa asioita sulatellut, ne asettuvat kyllä mieleen. Vanhushoivapolitiikassa oletetaan itsestäänselvästi, että kaikilla vanhoilla ihmisillä on omaisia. Laitosäänestys tuo mahdollisuuden äänestää tarvittaessa vaikkapa palvelutalossa. 10–11 Aikoinaan myönnettyä äänioikeutta pitää käyttää Torniolaiset Erkki Alaperä ja Saara Kanerva ovat vaalineet oikeuttaan käydä vaaliuurnilla ja äänestäneet kaikissa vaaleissa sen jälkeen, kun ovat vaalioikeuden saaneet. 34–35 Jääkö omaiseton vanhus ilman hoivaa. FT Päivi Ahosola muistuttaa, että palveluiden pitää toimia kaikille tasa-arvoisesti, oli omaisia tai ei. Monet vanhustyön näkökulmasta tärkeät asiat kysyvät päätöksiä keväällä valittavilta päättäjiltä
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 1 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Marja-Liisa Torniainen (lehti 1/2019) Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 36 Toimintatonni: Iloa ja voimavaroja Aurinkokodin asukkaille 38 Lakipykälistä toiminnaksi – eläkeikäisten yhteiskunnallinen osallisuus 39 Ajan virrassa 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Vanhustyö-lehden toimituskunta esittäytyy 42 Ledare: Mot vårens val 43 Från lagparagrafer till verksamhet – pensionärers samhälleliga deltagande 70 Vanhustyo_1_2019.indd 3 25.1.2019 15.44.58. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Kohti kevään vaaleja 5 Vaalit 2019 5 Hyvä kansanedustaja tuo asioita julki 6 Asennetta ja viisaita päätöksiä 8 Millaisin ajatuksin kohti kevään eduskuntavaaleja. Digi ja teknologia 26 Armas Niemi on ikuinen opiskelija 28 Digitaalinen oppimisympäristö vie täydennyskoulutuksen palvelutaloihin 30 Nivelverkko: Asiantuntijaluentoja kotisohvalta katsoen 31 Tanssitaidetta ikäihmisille Jyväskylässä 32 Senioreihin kohdistuva rikollisuus ja sen torjunta 34 Jääkö omaiseton vanhus ilman hoivaa. Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/v Opiskelijatilaus 26 €/v Irtonumero 6,80 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 10 Aikoinaan myönnettyä äänioikeutta pitää käyttää 12 Järvenpään vanhusneuvosto: Aina on oikea ikä vaikuttaa 14 Kehittäminen ja tutkimus 14 Vanhuuteen varautumisessa paljon tutkittavaa 16 Maaseudulla kaupunkia sosiaalisempaa 18 Yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti Asuminen ja elinympäristöt 20 Kohti muistija ikäystävällisempää asumista Osallisuus 22 Ystäväpiiri-ryhmissä syntynyt ystävyys jatkuu Vanhuuteen varautuminen 24 Ei huolta huomisesta – vai vastuullisesti varautuen tuleviin vanhuudenpäiviin
"Tyhjiä lupauksia ei kasvava vanhusväestö tarvitse." 4 Pääkirjoitus Teksti: Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja, Kansanedustaja Kuva: Jesse Karjalainen S uomalaisessa yhteiskunnassa valmistaudutaan huhtikuussa koittaviin eduskuntavaaleihin. Hyvän yhteiskuntakehityksen turvaamiseksi päätöksenteossa on huomioitava myös ikääntyvät ja heidän tarpeensa. KOHTI KEVÄÄN VAALEJA Vanhustyo_1_2019.indd 4 27.1.2019 16.48.39. Yhteiskunnan tulee ohjata tuota muutosta siten, että pitkä elinikä koituu kaikille hyväksi ja että vastaamme siitä syntyviin uusiin tarpeisiin. Ikäihmiset ovat monella tapaa yhteiskunnan voimavara ja rikkaus. Ajattelen ikäihmisten asian olevan politikoille tärkeä – jo siitäkin syystä, että eläkeläiset seuraavat aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja äänestävät nuorempia ikäluokkia useammin. . Osallisuuden tunnetta on vaalittava kaikin keinoin. Tämä vaikuttaa paitsi ikääntyneen omaan elämään myös hänen läheisiinsä. Tähän työhön kutsumme eduskuntavaaliehdokkaita ja huhtikuussa valittavia uusia kansanedustajia mukaan. Tyhjiä lupauksia ei kasvava vanhusväestö kuitenkaan tarvitse. Pidempi elämä on hyvinvointiyhteiskuntamme suuri saavutus, jota on vaalittava. Aktiivisella vanhusväestöllä on valtavasti osaamispääomaa, jota on osattava yhteiskunnassamme hyödyntää. Perhelähtöiseen ajatteluun pitää kuulua kaikki sukupolvet. Valmistelua on tehty myös Vanhustyön keskusliitossa, ja vaaleista ikäihmisten näkökulmasta kertoo myös tämä käsissäsi oleva tuore Vanhustyö-lehti. Ikäihmisten oma panos on otettava käyttöön esimerkiksi palveluiden, asumisratkaisujen ja elinympäristön kehittämiseen. Elämän haurastuessa monen riippuvuus yhteiskunnasta ja sen palveluista kasvaa. Väestön vanheneminen ja hyvin iäkkäiden ihmisten määrän kasvu vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin sukupolviin. Vanhustyön keskusliitto haluaa olla rakentamassa Suomea, jossa ikääntymistä ei tarvitse pelätä. Yli 65-vuotiaita on Suomessa jo miljoona ja määrä on kasvava. Liitto lähtee omassa eduskuntavaalityössään siitä, että ikäihmiset ovat yhteiskunnan tärkeä tukipilari, ei vain palveluiden tai etuuksien kohde. Vanhustyön keskusliitto toimii ja tekee työtä arvokkaan vanhuuden puolesta
Täällä palvelutalossa pyörii iso työntekijäporukka, ja siitähän tulee kyllä asukkaallekin kustannuksia. Mutta kovin kauaa en yksin viihdy kämpillä. Jossain vaiheessa hinnat ja kustannukset voivat vielä nousta arvaamattomasti. Aiotteko äänestää vaaleissa. Miltä asuminen täällä palvelutalossa on tuntunut ja kuinka aika kuluu. Rempsakka ihminen, joka uskaltaa tuoda asioita julki. Sitä vaan toivon, että pääsen keväällä vielä liikkeelle – olen aina käynyt kylällä äänestämässä ja täältäkin porukalla lähdetään. Vanhustyo_1_2019.indd 5 28.1.2019 11.16.38. Se on sotkuinen sote. 5 Vanhustyö 1 • 2019 Kohtaamisia Suomussalmelainen Liisa Laine ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara löysivät vaaleista yhteisen puheenaiheen. Ei kyllä ole. Puhe kääntyy Liisan kanssa luontevasti tulevan vuoden tapahtumiin ja odotettavissa oleviin kolmiin vaaleihin. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat ja niiden seuraaminen pitää mielen virkeänä. Mutta sitten saadaan meille turvallinen tunne. Mitä parannuksia vanhusten asemaan teidän mielestänne pitäisi saada. Pitäisi olla arvokasta toimintaa, kun on kansanedustaja. Aikaansa aktiivisesti seuraava Liisa luettelee sujuvasti kaikki odotettavissa olevat vaalitapahtumat. Seuraatko politiikkaa ja yhteiskunnallisia tapahtumia. Eläkkeet ovat joillakin liian pienet. Mitä ajattelette vanhusten tilanteesta yleensä, onko kaikilla niin hyvin kuin teillä. Lehdistä olen seurannut, että kaikki paikat ei ole niin hyviä kuin tämä. Teksti: Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Mailis Salmi, järjestöjohtaja, Vanhustyön keskusliitto M eillä on tilaisuus istahtaa toviksi Liisa Laineen seuraan hänen viihtyisässä olohuoneessaan. Mitä mieltä olette sote-uudistuksesta. Jos saa 800 euroa kuussa niin siinä ei jää enää pelivaraa. Päivätoiminnassa minulle on seuraa, ja siellä juttua riittää. Minkälainen olisi mielestänne hyvä kansanedustaja. Politiikkaa kyllä seuraan! Eduskunnan kyselytunnin kuuntelen joka viikko. Ei tarvitse pelätä, että millä tuulella ne hoitajat tulee. Välillä tulen omaan kotiin, kun omaakin rauhaa pitää olla. Turhaan en apua soittele, pitää sitä itsekin jotakin tehdä, että säilyy virkeänä. Ei siellä kannata tuppisuuna istua. Politikointi on mennyt vähän riitelyn puolelle ja nälvimiseksi. Ämmänsaaren palvelutalon ikkunoista loistavat kodikkaat valot pimenevään iltaan. . Täällä on niin hyvä, kun ne niin auliisti auttaa. – Arvatkaapas minkä ikäinen minä oikeastaan olen. Tottakai! Kotona meillä aina äänestettiin, ja olen ihan kasvanut siihen, että äänestäminen on velvollisuus. Juttelemme tulevasta vuodesta. kysyy Liisa alkajaisiksi, pilkettä silmäkulmassa. – 87 vuotta minä olen, mutta nyt alkaa jo vähän appuu tarviimaan! Hyvä kansanedustaja TUO ASIOITA JULKI Talven tulo on ollut myöhässä Suomussalmella ja lumi on peittänyt maiseman vasta marraskuun lopulla
Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen muistuttaa, että jo työterveyshuollon ulkopuolelle jäämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja, professori emeritus Reijo Tilvis kehottaa luopumaan surkuttelusta, joka vain vääristää kuvaa yhteiskunnasta. Verovarojen valuminen monikansallisiin yrityksiin ei myöskään ole kestävää, Tilvis painottaa. Vanhustyo_1_2019.indd 6 25.1.2019 13.44.52. Meillä jokaisella on vastuu itsestämme ja lähimmäisistämme varautuessamme vanhuuteen. Vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointi edellyttää paitsi vastuullista päätöksentekoa myös merkittävää muutosta asenteissa. Ei holhousta, vaan ennaltaehkäiseviä hyvinvoinnin palveluita. Voisiko ikääntymiseen luoda vastaavia palveluita. – Meillä voisi eläkeiän kynnyksellä olla tsekkauspiste, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvä terveystarkastus. Asumisen tulisi mahdollistaa aitoa yhteisöllisyyttä, koska näin voidaan ehkäistä yksinäisyyttä ja monia siitä johtuvia ongelmia. – T arvitsemme isoa ajattelutavan muutosta monella tasolla. Koti voi olla missä ja millainen tahansa, kunhan vain saa tarvitsemansa hoivan ja avun, Lausvaara sanoo. He ovat aktiivisinta joukkoa monessa suhteessa, lähtien vapaaehtoistyöstä ja kulttuuritoiminnasta. Yhteiskunnan tasolla on tehtävä viisaita päätöksiä samaan aikaan kun resurssit pienenevät ja tarpeet kasvavat, toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliitosta sanoo. Asetelmassa on mahdollisuuksien ohella myös suuria ongelmia. Tilvis muistuttaa, että vaikeimmassa asemassa ovat maaseudun vanhukset, joiden eläketulot ovat pienet eikä syrjässä sijaitsevalla asunnolla ole enää arvoa. Ikäihmisten arvostus kelpaa lähtökohdaksi moniin päätöksiin. – Koti on oikeastaan tunne. – Kun järjestöt ovat mukana palvelujen tuottajina, hinnat voivat pysyä maltillisina. Ikäihmisten arvostus on mennyt jatkuvasti parempaan suuntaan. – Aktiiviset eläkeläiset ovat olleet ja ovat valtava voimavara yhteiskunnassamme. Tällaisilla ratkaisuilla olisi suuri merkitys paitsi yksilön myös kansantalouden kannalta, Heikkinen jatkaa. – Toinen näkökulma löytyy niistä jäsenjärjestöistämme, jotka ovat mukana palvelutuotannossa. Näin ikäänkuin saattaen vaihdettaisiin eläkeikään. Tarvitsemme ikäihmisiämme. 6 Vaalit 2019 Asennetta ja VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ Olemme ison muutoksen äärellä. Tunne syntyy, kun tuntee oman asuntonsa turvalliseksi kodiksi. Monet pärVanhuus on monikasvoista – vanhat eivät ole massaa, jonka voi kuitata yhdellä virkkeellä saati sanalla, muistuttavat Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara (vas.), valtuuston puheenjohtaja Reijo Tilvis ja puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen. Apua ja hoivaa oikeaan aikaan Asumiseen tarvitaan uusia, ennakkoluulottomia ja erilaisia vaihtoehtoja. Näiden jäsentemme murheet ja huolet puhuttavat meitä valtuustossa. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja pieni uudistuminen ei enää riitä. Järjestöjen tulee olla palvelusektorilla vahvasti mukana myös tulevaisuudessa, Tilvis linjaa. – Ja suomalaista neuvolajärjestelmää kehutaan maailman parhaaksi. Eläköityvällä pitäisi olla hyvät eväät siirtyä toimintakykyisenä uuteen elämänvaiheeseen. Järjestöt ovat tärkeitä palveluntuottajia Vanhustyön keskusliiton jäsenistön kannalta kaikkein tärkeintä on puhua ikääntyvien ja ikääntyneiden puolesta. Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan heidän osallisuuttaan ja panostaan monilla yhteiskunnan osa-alueilla entistä enemmän. Palvelutuotannossa mukana olevien jäsenjärjestöjen määrä vähenee, koska alalle on tullut ja tulee suuria toimijoita, jotka ostavat tieltään pieniä
. Siksi omasta kodista repiminenkään ei ole oikein. Tarvitsemme vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia asumiseen ja hoivan järjestämiseen, jotta sopivat palvelut ovat saatavilla helposti ja oikeaan aikaan. Ikäihmisten osaaminen ja näkemys on ymmärrettävä ottaa käyttöön palveluiden, yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Pitkää ikää on vaalittava. Ei huolta huomisesta – vai viisaasti ja vastuullisesti kohti vanhuudenpäiviä. Kuitenkin, kun raja tulee vastaan, tarvitaan yhteisöllisiä asumisen muotoja. Heikkinen muistuttaa, että hyvinvointi on henkilökohtainen kokemus siitä, että elämä on merkityksellistä. Oikeus hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen säilyy läpi elämän. jäävät kuitenkin vaatimattomissakin oloissa. Kun panostamme toimintakyvyn säilymiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, se näkyy myönteisesti niin ikääntyneen kuin valtion kukkarossa. Uudet palvelut, ennaltaehkäisevät, kevyet tukitoimet ja yhteisöllisen asumisen mahdollistavat ratkaisut edellyttävät aitoa yhteistyötä julkisen, yksityisen ja järjestökentän kesken ja yli toimialarajojen. On myös voitava keskustella rohkeasti siitä, mihin jokaisella meistä ja mihin yhteiskunnalla on varaa. Järjestöt säilyttävät kilpailukykynsä jakamalla osaamistaan ja hyödyntämällä verkostoja ja alustatalouden mahdollisuuksia. Jo yli 200 000 eläkeläisen arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella. – Riittävä toimeentulo on turvattava kaikille. 7 Vanhustyö 1 • 2019 70-vuotias Vanhustyön keskusliitto: Sivistynyt päätöksentekijä arvostaa kaikenikäisiä Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin. – On yhteiskunnan olemassaolon perusta, että huolehdimme kaikkein ahtaimmalla olevista, että heidän asemansa on turvattu. Heikoimpien aseman turvaaminen on tärkeintä Yhteiskunnassamme on iso joukko eläkeläisiä, jotka ovat ajautuneet köyhyyteen. Osallisuuden tunnetta on vaalittava kaikin keinoin. Uusia päättäjiä Tilvis evästää turvaamaan nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien aseman. Jotta tietoa vanhuuteen varautumisen keinoista on tarjolla, tarvitaan vaikuttavaa yhteistyötä järjestö-, kansalaisja viranomaistoimijoiden kesken. Järjestötaustaiset, yhteiskuntavastuulliset palveluntuottajat kehityksen kelkkaan. – Olonsa kokeminen mielekkääksi on hengissä pysymisen ehto. 70 Teksti: Marja-Liisa Torniainen Kuva: Mikko Lehtonen Piirros: Terhi Ekebom Vanhustyo_1_2019.indd 7 25.1.2019 13.45.07. On turvattava yhteiskuntavastuullisesti toimivien järjestöjen, säätiöiden ja yritysten mahdollisuudet tarjota osaamistaan ja palveluitaan
Monet järjestöt ylläpitävät korvaamatonta matalan kynnyksen toimintaa. Monet vanhustyön näkökulmasta keskeiset asiat kysyvät päätöksiä keväällä valittavilta päättäjiltä. Kysyimme suurimpien puolueiden edustajilta näkemyksiä ikäihmisiä koskevista asioista. Jos he eivät ole mukana työelämässä, he osallistuvat muuten. Milloin ihminen on vanha ja vanhus. 2. Lisäksi on ennakkoluulottomasti otettava kokeiluun älykkäitä ratkaisuja ja avustavaa teknologiaa. 2. 1. Köyhyysrajan alapuolella arvioidaan elävän kaikkiaan jo yli 200 000 Suomen 1,3 miljoonasta eläkeläisestä. Ikääntyvät ovat valtava, kasvava joukko yhteiskunnan vireitä ja aktiivisia jäseniä: tämä tulee olemaan uusi normaali. 4. Osallisuuden lisääminen ja yksinäisyyden tunteen poistaminen. On tärkeää, että seniori-ikäiset saavat valita itselleen sopivimman asumismuodon tai heidän läheisillään on mahdollisuus oikeasti vaikuttaa asiaan. On varmistettava, että järjestötaustaiset toimijat pystyvät jatkossa osallistumaan kilpailutuksiin tasavertaisina. 4. Peräänkuulutan ajattelutavan muutosta. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on yli 1,5 miljoonaa. Heli Järvinen, vihr. Järjestöjen rooli tulee olemaan merkittävä sekä edunvalvonnassa että palvelujen tuottamisessa, koska niillä on paras asiantuntemus omalla alallaan. Jokaisen pitäisi pohtia mahdollisimman varhain itse, miten haluaa ikääntyessään asua. 8 MILLAISIN AJATUKSIN kohti kevään eduskuntavaaleja. Tarvitsemme keinoja kestävyysvajeen pelastamiseksi. Asuinalueiden suunnittelussa on huomioitava senioreiden tarpeet, esimerkiksi riittävä valaistus ja esteettömyys. 4. Millaisena näet järjestöjen roolin vanhuspalvelujen tuottajana tulevaisuudessa. Järjestöjen rooli on valtavan tärkeä. 3. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta pystymme valtakunnallisella tasolla varautumaan tähän. Yksinasuminen on monelle ikäihmiselle turvatonta ja henkisesti raskasta. Siksi tärkeintä on eläkeläisten toimeentulon turvaaminen. Tällä kaudella Kelan arvion mukaan yli 30 000 eläkeläistä lisää putoaa alle köyhyysrajan. Vaalit 2019 . Eduskuntavaaleja seuraavat europarlamenttivaalit toukokuussa. Kaipaan Suomeen yhteisasumista – yhteiselämä tuo turvallisuutta. ”Yhteisasumisen positiivista merkitystä ei vielä riittävästi arvosteta.” 1. Palveluiden oikea mitoitus ja toimivuus sekä henkilökunnan riittävä määrä on oltava tasapainossa. Vanhustyo_1_2019.indd 8 25.1.2019 13.45.23. Huhtikuussa vaaleilla valittava eduskunta ja uusi hallitus jatkavat työtä muun muassa sote-uudistuksen ja valinnanvapauslain valmistelussa. ”Ikääntyvät ovat valtava, kasvava joukko yhteiskunnan vireitä ja aktiivisia jäseniä.” 1. Meidän on mietittävä, miten turvaamme esimerkiksi eläkkeiden maksajat ja hoitavat kädet. Tulevaisuudessa sillä ei ole väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne ovat laadukkaita ja henkilökunta työhönsä sitoutunutta. 3. 2. Mikä on tärkein yksittäinen ikäihmisiä koskettava asia, joka vaatii toimia uusilta päättäjiltä. Järjestöissä hoidetaan monet aukkopaikat, joita päättäjät ja lainsäätäjät eivät ole pystyneet hoitamaan: he ulkoiluttavat, syöttävät, laulattavat, huolehtivat asumisesta. Tarvitsemme uusia, monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen. Miten turvaamme tulevaisuudessa hyvän ja turvallisen asumisen kaikille ikäihmisille. Markku Eestilä, kok. Hyvin harva vastaisi, että yksin kotona tai pelkistetyssä laitoksessa. Mielestäni yhteisasumisen positiivista merkitystä ei vielä riittävästi arvosteta. 3. On kuitenkin huomattava, että jatkuvasti lähellä olevia ihmisiä ei voida teknisesti korvata
Kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuudet osallistua ja tuottaa palveluita on taattava. Kotipalveluiden saatavuus ja laatu edellyttävät lisäkäsipareja hoivaan. Tärkeintä on hoidon ja hoivan laadun varmistaminen. Töissä jaksamista olisi tuettava työuraansa pidempään jatkavien kohdalla. 3. Suomi on tänään niin varakas maa, että kykenemme huolehtimaan myös niistä, jotka ovat maan aikoinaan rakentaneet. 4. Ikäihmisten kotipalvelujen parantaminen, vanhustenhoidon hoitajamitoituksen parantaminen ja eläkeläisköyhyyden poistaminen. Tietoturvallisesti, eettisesti ja ihmisen yksityisyys säilyttäen myös digitalisaatio voi tuoda turvallisuutta. Lapsiperheille, erityisesti yksinhuoltajille, on oltava tarjolla arjen kotiapua. Eläköitymisiän nostaminen on ollut eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta olennaista. Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi Suomessa pitäisi nopeuttaa työlupaprosesseja. Tarvitaan kattavat ja laadukkaat yhteiskunnan palvelut, jotta myös iäkkäämmät ihmiset pystyvät osallistumaan täysipainoisesti kaikkeen toimintaan yhteiskunnassa. 3. Eläkeläisten asumistuen parantaminen ja Sipilän hallituksen tekemistä leikkauksista luopuminen olisi myös askel eteenpäin. Valtiolla, kunnalla ja tulevaisuudessa mahdollisesti maakunnalla on päävastuu taata kaikille laadukkaat palvelut, mutta järjestöt rikastavat palvelutarjontaa. Työelämässä on muutettava asenteita ja käytäntöjä vanhempia työntekijöitä kohtaan. 2. Iäkkäimpien kotitalousvähennystä voisi korottaa ja mahdollistaa sen myös pienituloisille, jotka eivät maksa veroa. Sanon kolme asiaa. 1. Julkisen vallan on luotava järjestöille hyvät toimintaedellytykset, mitä onkin huomioitu sote-valmistelussa. Keskustan esittämä ratkaisu on yhteisöasumisen lisääminen. Yhteisöllisyys ennaltaehkäisee syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja jopa mielenterveyden ongelmia. Vapaaehtoistyön osaamisen ja voimavarojen saanti palveluihin on tulevaisuudessakin tärkeää inhimillisen hoivan mahdollistamiseksi. Korkea työllisyysaste on tärkeä. Vertaistukea ja käytännön naapuriapua voi toki olla muissakin asumismuodoissa. . Eero Heinäluoma, SDP ”Suomi on niin varakas maa, että kykenemme huolehtimaan myös niistä, jotka ovat maan aikoinaan rakentaneet.” 1. Ihmisten on jatkettava pitempään työelämässä, jotta palvelujen rahoitus pystytään turvaamaan. Niille ei voi tietenkään sysätä palveluvastuuta, koska järjestötoimijat ovat muita haavoittuvaisempia. 2. Tarvitsemme asennemuutoksen, jossa ikääntyvien ihmisten tarpeet ja osaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon. Tämä ei ratkea pelkillä määrällisillä vaatimuksilla. Vanhustyo_1_2019.indd 9 25.1.2019 13.45.38. Julkisella vallalla on päävastuu palvelujen järjestämisestä, mutta järjestöt täydentävät ja tukevat julkista ja yksityistä palvelutarjontaa. Järjestöjen rooli tulee pikemminkin korostumaan kuin vähenemään. 9 Vanhustyö 1 • 2019 MILLAISIN AJATUKSIN kohti kevään eduskuntavaaleja. 4. Hyvä asuminen luo pohjan hyvälle elämälle. Syntyvyyden kääntämiseen nousuun tarvitaan erityisesti työelämän asenteiden muutosta. Laadun varmistaminen ei ole pelkästään rahakysymys vaan siihen vaikuttaa myös koulutus, osaaminen ja asenteet. Kotipalvelujen hankkiminen kohentaisi monen ikäihmisen elämänlaatua ja samalla säästäisi hoitokotipaikkoja niitä eniten tarvitseville. Järjestöjen ansiosta monella ikäihmisellä on mielekästä toimintaa arjessaan. ”Tärkeintä on hoidon ja hoivan laadun varmistaminen.” Katri Kulmuni, kesk
Saaralle kokoomuslaisuus on äidin perintöä lapsuuden kodista ja on siivittänyt tämän puuhakkaan opettajan aikoinaan kunnallispolitiikkaan ja Tornion kokoomusnaisten puheenjohtajaksi asti. Saara kertoo, että kokouksissa ei mennyt koskaan myöhään, vaan vielä kerkesi lapset laittamaan nukkumaan. Laitosäänestämistä hän pitää tärkeänä, koska vanhoilla ihmisillä on tarkka mielipide asioista. Oma mieluisa ehdokas onkin aina puolueesta löytynyt. Äänestämässä on käyty siitä lähtien kun äänioikeuden on saanut. Saara Kanervan mielestä nykyihmiset ovat laiskistuneet äänestämään. Keskustalaisena Erkki on seurannut puolueen toimintaa. . Kyläläiset tunsivat kaikki toisensa, eikä näin ollen henkilöllisyyttäkään tarvinnut todistaa. Saarenvireeseen muutettuaan on äänestys sitten muuttunut ennakkoäänestykseen. Ennen se oli velvollisuus. Yleensä äänestys on tapahtunut vaalipäivänä. 10 Vaalit 2019 Teksti ja kuvat: Marja Marttinen, virikeohjaaja, Tornion Sairaskotisäätiö sr Vanhustyo_1_2019.indd 10 25.1.2019 13.46.01. Entisaikaan Liakassa asuessaan hän kävi äänestämässä koululla. Kaupungin valtuustossa hän on istunut kolme kautta. Äänioikeuden saatuaan on hän äänestänyt kaikissa vaaleissa, niin valtiollisissa, kunnallisissa kuin kirkollisissakin. Mikäli fyysinen kunto ei salli äänestämistä yleisissä äänestyspaikoissa, äänestää voi erityisissä ennakkoäänestyspaikoissa. Hyvin on äänestys sujunut, kun on oppaat paikalla. Tiedon ennakkoäänestyspäivästä Erkki saa asukkaille jaettavasta viikkotiedotteesta sekä seinällä olevasta ilmoitustaulusta. Nyt on toisin, tuumaa Erkki. Avioliitossa mies tykkäsi olla kotona lasten kanssa, jolloin perheen äiti pääsi toimimaan kaupunkilaisten hyväksi valtuustoon. Näin ikääntyvät voivat käyttää äänioikeuttaan. T ornion Sairaskotisäätiö Saarenvireessä asuva vireä 98-vuotias sotainvalidi Erkki Alaperä pitää äänestämistä erittäin tärkeänä – koska sellainen oikeus on aikoinaan myönnetty, sitä pitää käyttää. Aikoinaan myönnettyä ÄÄNIOIKEUTTA PITÄÄ KÄYTTÄÄ Saara Kanerva vuoden 2017 itsenäisyyspäivän juhlassa Saarenvireessä. Äänestämällä voit vaikuttaa. Äänestämällä voit vaikuttaa Tornion Sairaskotisäätiön omistamassa Palvelutalo Saarenkodissa asuva veteraanilotta, 106-vuotias Saara Kanerva pitää äänestämistä erittäin tärkeänä. Niin kauan kuin elinpäiviä riittää aikoo Erkki äänestää. Laitosäänestys voidaan järjestää esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa antavissa palvelutaloissa ja hoivakodeissa
Kunnanhallituksen nimeämä vaalitoimikunta saapuu kuhunkin kunnan alueella olevaan laitokseen toimittamaan äänestyksen vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä. Jos äänioikeutettu on ennakkoäänestyksen aikaan • hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä (esimerkiksi vanhainkodissa, hoivakodissa, palvelutalossa) tai • otettu rangaistuslaitokseen, hän voi äänestää ennakkoon laitosäänestyksessä. 11 Vanhustyö 1 • 2019 Tuomo Hokkinen, toimitusjohtaja, Tornion Sairaskotisäätiö sr Vanhustyo_1_2019.indd 11 25.1.2019 13.46.19. Laitoksissa voivat äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Saarenvireen puolesta toivomme, että tulevaisuudessakin meidän asiakkaillemme tarjotaan mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan, vaikka heidän fyysinen kuntonsa ei mahdollista äänestämistä yleisissä äänestyspaikoissa. Muilla, esimerkiksi laitoksen henkilökunnalla, ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä. Tornion Sairaskotisäätiö sr:n ylläpitämä hoitoja kuntoutuslaitos Saarenvire Saarenvire on perinteinen sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien hoitoa ja kuntoutusta varten perustettu hoitolaitos MeriLapissa Torniossa. Kaikille asukkaina oleville käytännössä ainoa mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan on tuoda äänestysmahdollisuus tänne lähelle heidän asumisja hoitopaikkaansa. Kaikki sotiemme veteraanit ovat jo yli 92-vuotiaita, ja Tornion kaupungin tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat myös hyvin iäkkäitä. Saarenvireen asiakkaina on edelleenkin merkittävä määrä sotiemme veteraaneja, mutta heidän rinnalleen tulee koko ajan lisääntyvässä määrin muita kuntoutusasiakkaita sekä torniolaisia ikäihmisiä tehostetun palveluasumisen asukkaiksi. . Lähde: vaalit.fi-sivusto Laitosäänestys mahdollistaa äänestämisen palvelutaloissa Erkki Alaperä matkalla röntgeniin sairaanhoitaja Elina Alaviippolan avustamana. Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnan hallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset, joista kansalaiset eivät voi vapaasti poistua äänestämään. Laitosäänestys toimitetaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys
Näin päästään mukaan vaikuttamaan jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Kuntalakiin perustuen vanhusneuvostolla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Järvenpään eläkeläisneuvosto on valinnut kehittämiskumppanuudessa toimimisen mallin. Meillä on myös käytettävissä virallisia tahoja, kuten vanhusneuvostot, joilla on velvollisuus ja oikeus vaikuttaa. Meitä yli 65-vuotiaita ikäihmisiä on paljon, ja määrä kasvaa nopeasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Haasteen meidän ikäihmisten kohdalla aiheuttaa kuitenkin digi – ”kaikki” tapahtuu verkossa. Vanhusneuvostot paljon vartijoina Vaikuttamistyötä voi tehdä pienesti tai suuresti: suppeimmillaan vanhusneuvosto voi olla lähinnä lausunnonantaja ja laajimmillaan tietoa tuottava ja välittävä kehittäjäkumppani. Kehittäjäkumppanuudessa ovat kaupungin eri palvelualat, muut vaikuttamistoimielimet eli vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto sekä Vanhustyo_1_2019.indd 12 27.1.2019 16.28.58. Lakisääteiset vanhusneuvostot tulee olla jokaisessa kunnassa ikääntyneen väestön osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. I käihmiset tarvitsevat ”äänitorvia” ja edunvalvojia, kun tavoitteena on taata mahdollisimman toimintakykyinen ja taloudellisesti turvattu ikääntyminen sekä mahdollisuus tulla kuulluksi. 12 AINA on oikea ikä vaikuttaa Meillä jokaisella on monia vaikuttamisen keinoja ja kanavia niin pienissä kuin isoissakin henkilökohtaisissa tai yhteisön asioissa
. pankkiasioinnin kehittäminen ikäystävälliseksi. Aamukoulut Kokousten yhteydessä pidettävät aamukoulut ovat toimiva tapa lisätä eläkeläisneuvoston jäsenten ja varajäsenten sekä eläkeläisyhdistysten edustajien ja alustajien tietoa ikäihmisiä koskevista asioista ja luoda yhteistä tahtotilaa. Kaiken perustana on kuitenkin kumppanuus. Lehtijutut Kumppanuudessa paikallislehden kanssa tuotetaan ikäihmisiä koskevia asiantuntija-artikkeleita esimerkiksi turvallisuuskysymyksistä, asumisesta tai vaikkapa kuntauudistuksesta. Myös perinteiset lausunnot, aloitteet ja esitykset kuuluvat keinovalikkoon. Niitä on rukattava keväällä 2019, kun Järvenpäässä tapahtuu suuria muutoksia sotepalvelujen siirtyessä kuntayhtymään. kaupungin www-sivuja, uutta terveyskeskusta, palveluliikennettä ja tehty lakisääteinen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma. Toiminta on avointa: kaikki kokousmateriaalit löytyvät kaupungin www-sivuilta, mutta ovat myös kaikkien kiinnostuneiden luettavina tulosteina. Luottamushenkilöt tietoisiksi ikäihmisten tarpeista Eläkeläisneuvostolla ei ole toistaiseksi läsnäoloja puheoikeutta poliittisissa päätöksentekoelimissä. Messuilla tarkastellaan asumisen kysymyksiä kaavoituksesta korjausrakentamiseen ja osuuskuntamallista Hyvinvointikampukseen. Keväällä 2019 ohjelmassa on ikäihmisten asumisen messutapahtuma. Keväällä 2019 esiin nostetaan myös eduskuntavaalit. Seminaarit, tapahtumat ja messut Eläkeläisneuvosto järjestää säännöllisesti seminaareja ja tapahtumia yhteistyössä kaupungin eri palvelualueiden kanssa. Projektikohtaiset kehittäjäyhteisöt Kun tarvitaan ikäihmisten laajempaa näkemystä, kokeilua tai kehittämistä, eläkeläisneuvosto muodostaa verkostotoimijoista kehittäjäyhteisön. Vanhustyo_1_2019.indd 13 27.1.2019 16.29.14. 13 Vanhustyö 1 • 2019 Järvenpään eläkeläisneuvosto on valinnut monia toimintamuotoja tavoitteenaan vaikuttaa tehokkaasti ikäihmisiä koskevien asioiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Näin on mahdollista löytää parhaita käytäntöjä, kun vaikutetaan ikäihmisten palveluihin. Poliitikot saivat valtuustokauden alussa eläkeläisneuvoston asettamat tavoitteet ikäihmisten näkökulmasta valtuustokaudelle 2017–2021. Tällöin kunnallisten vanhusneuvostojen rinnalle perustetaan vaikuttamistoimielimiksi maakunnalliset vanhusneuvostot, joihin jäseniksi valitaan edustajat kunnallisista neuvostoista. omahoitoasioissa ja Itte-ilmoittautumisessa. Ratkaisuja on etsitty ja etsitään yhdessä kaupungin kanssa tarjoamalla jatkuvaa ja säännöllistä ohjausta niin asiantuntijoiden kuin vertaisohjaajien toimesta. Vanhusneuvostoverkosto vahvistuu maakuntauudistuksen toteutuessa. Ikäihmiset vertaisohjaajina on tuttu näky mm. Vanhusneuvostojen kannattaa kokeilla erilaisia toimintatapoja, hylätä toimimattomia ja tarttua uusiin. Ikäpolvet kohtaavat, kun datanomiopiskelijat ohjaavat rohkeasti älylaitteiden käytössä tai vaikkapa YouTuben, Hotspotin, Bluetoothin, Messengerin ja Wifin saloihin. Ikäihmisten digiosaaminen Ikäihmisten digiosaamisen lisääminen on iso ja jatkuva haaste. Näin on voitu kehittää ikäystävällisiksi mm. Teksti: Leena Peltosaari, Järvenpään eläkeläisneuvosto Monipuoliset keinot parantavat ikäihmisten mahdollisuuksia olla mukana eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistykset ja muut yhdistykset, paikallislehti, seurakunnat ja yrittäjät. Uutena haasteena on mm
V anhustyön keskusliiton koordinoimassa Vanheneminen.fi -hankkeessa edistetään ihmisten varautumista vanhuuteensa. Talous: säästämistä ja sijoittamista Finanssiala ry ja Eläketurvakeskus ovat tehneet 2010-luvulla useita kyselyitä ihmisten taloudellisesta varautumisesta vanhuuteensa. Kolmasosa aikoo säästää vanhuuden varalle ”ensi vuonna”. Keskityn tässä niiden 26 tutkimuksen tuloksiin, jotka koskivat taloudellista tai asumisen muutoksiin varautumista. Kun opinnäytteet jätettiin pääosin tarkastelun ulkopuolelle, löytyi 46 tutkimusta tai selvitystä, joissa ihmisten oma varautuminen oli joko lähtökohtana tai yhtenä teemana. Tulokset edustavat täysi-ikäistä väestöä 67-, 70tai 79-vuotiaaksi asti. Noin kaksi viidestä ei pidä vanhuuteen Kehittäminen ja tutkimus Vanhustyo_1_2019.indd 14 25.1.2019 14.01.39. Sen sijaan tietoa ihmisten omasta varautumisesta vanhuuteen on valtaosin vain talouden ja asumisen osalta. Lähes puolet vastaajista ilmoittaakin säästävänsä ja/tai sijoittavansa vanhuuden varalle ja aikovansa hankkia tässä tarkoituksessa myös omistusasunnon. Pontimena on yhteiskunnan ja palvelujen rahoituksen muutos sekä huoli eläkkeiden riittävyydestä. 14 Vanhuuteen varautumisessa PALJON TUTKITTAVAA Suomessa on tehty varsin runsaasti tutkimusta ja selvityksiä ihmisten kokemuksista ja näkemyksistä koskien vanhenemista sekä siitä juontuvia muutoksia ja tarpeita elämän eri alueilla. Hankkeessa etsittiin syys-lokakuussa 2018 internetistä tutkimuksia ja selvityksiä, jotka liittyvät ihmisten omaan vanhuuteen varautumiseen. Noin 60 prosenttia kyselyjen vastaajista ei ole laskenut tai arvioinut eläkkeensä määrää. Niiden mukaan valtaosa kansalaisista katsoo välttämättömäksi, että ihmiset varautuisivat vanhuuteensa taloudellisesti myös itse. Teema-alueita ovat arjen turvallisuus, asuminen, osallisuus ja lähiympäristö sekä oikeudellinen ja taloudellinen ennakointi. Noin viidesosa suunnittelee varautuvansa vanhuuteen tekemällä eläkkeellä ansiotyötä tai hankkimalla eläkevakuutuksen, kiinteää omaisuutta tai sijoitusasunnon
Tutkimuksissa, jotka koskevat vanhuuteen varautumista asumisen osalta, on jonkin verran ristiriitaisuuksia. Muutamat olivat joko aikeissa tai jo vaihtaneet asuntoa, yleensä aiempaa pienempään. Kolmasosa ilmoittaa, että joko säästäminen ei ole heille taloudellisesti mahdollista tai he aikovat säästää myöhemmin tai tulla toimeen ilman säästöjä. 65 vuotta täyttäneistä ihmisistä noin puolet suunnittelee talouttaan korkeintaan vuoden tähtäimellä ja viidesosa ei lainkaan. 70-vuotiaista vain vajaa kolmannes kokee tarvitsevansa asumiseensa muutoksia. Asumisen osalta vanhuuteen varautuminen ja odotukset tulevasta nivoutuvat tutkimusten mukaan konkreettisesti oman Vanhustyo_1_2019.indd 15 25.1.2019 14.01.57. 15 Vanhustyö 1 • 2019 varautumista tärkeänä säästämisen ja/tai sijoittamisen kriteerinä. Jotkut aikovat jatkaa nykyisessä asunnossaan mutta tehdä siihen tarvittaessa muutoksia tai oli niitä jo tehnyt. Toisaalla kerrottiin, että suurin osa 70 vuotta täyttäneistä ihmisistä ei pidä asumisjärjestelyjensä muuttamista ajankohtaisena. Kymmenesosa ei aio varautua vanhuuteensa taloudellisesti mitenkään. Asuminen: muutoksia vai muutto. Yhtäällä todettiin esimerkiksi, että monet 55–70-vuotiaat suomalaiset hankkivat hyvissä ajoin esteettömän asunnon ja jotkut viisikymppisetkin tekevät asuntoonsa ennakoivia muutoksia voidakseen asua siinä mahdollisimman pitkään. Jos toimintakyky on riittävän hyvä, vanhuuden raihnaiseen vaiheeseen ei haluta vielä varautua, vaikka ennakoimisen merkitys periaatteessa tunnistettaisiinkin
toiminnan ylläpitämiseen. Monen aihepiirin osalta nyt olisi hyvä hetki selvittää, miten ihmiset itse varautuvat vanhuuteensa tai miten he voisivat sen parhaiten tehdä. Asuinympäristön olosuhteet ja paikallisuus vaikuttavat osaltaan ihmisen minäkuvaan, identiteettiin ja tapaan hahmottaa maailmaa. Vaikka paikallinen identiteetti muuttuu ajallisesti, siihen sisältyy aina ’yhteisöllistä perimää’ eli tietoa ja käsityksiä alueen historiasta, kulttuurista ja asukkaista. Asumisjärjestelyjä muutetaan myös siksi, että perheenjäsenet ja omaiset olisivat lähempänä, yksinäisyys lievittyisi ja arki olisi yhteisöllisempää. Terveyden ja toimintakyvyn yleisiä väestötrendejä sekä digipalvelujen ja arkiteknologian kehittämisen tarpeita on tutkittu runTeksti: Minna Pietilä, tutkija Vanheneminen.fi -hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus, josta voit lukea tämän lehden sivulta 24. Vanhustyo_1_2019.indd 16 25.1.2019 14.02.14. Tiedämme esimerkiksi, että ikäihmisten terveys ja toimintakyky ovat paremmalla tolalla kuin koskaan ennen. Yleisimmät syyt miettiä ja muuttaa asumisjärjestelyjä liittyvät terveyteen ja toimintakykyyn, palvelujen tarpeeseen ja saavutettavuuteen sekä asumisen esteettömyyteen. . 16 Kaupungissa ja maaseudulla asuvien ikäihmisten osallistumisessa sosiaaliseen toimintaan on eroja. Myös terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä ja sen seurauksista tiedämme paljon. Ikäihmiset pitävät (arki-)teknologiaa sekä digitaalisia laitteita ja palveluja potentiaalisesti hyödyllisinä. Maaseudulla kaupunkia SOSIAA LISEMPAA. Monet teemat kaipaavat tutkimusta Useiden Vanheneminen.fi -hankkeen teemojen ja niihin nivoutuvien asioiden osalta tietoa on vähän. Moni on aktiivinen ja toimii hyvinvointinsa eteen moni tavoin, esimerkiksi liikkuu ja tapaa ystäviään ja sukulaisiaan. saammin. Esimerkiksi kaltoinkohtelua ja huijauksia sekä edunvalvontavaltuutusta ja hoitotahtoa on tutkittu varsin vähän edes ikäihmisten kokemusten ja näkemysten kannalta. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta ja hoitotahtoa on tutkittu varsin vähän. Niitä myös käytetään varsinkin erilaisen toiminnan ja osallistumisen apuna
Eloisa ikä -kyselyssä kaupunkilaiset pitivät riittävimpinä myös mahdollisuuksiaan käydä sellaisissa ikäihmisten kokoontumispaikoissa kuin palveluja päiväkeskukset sekä korttelikerhot. Asukkailleen kaupunki ei silti aina tarkoittanut erillisyyttä: Mulla on 35 vuotta ollut samat ystävät, niin käydään syömässä joskus ja kaupungilla vähän shoppailemassa. ATH-aineiston mukaan maaseudulla ikäihmiset osallistuvat mieluiten sosiaalija terveysalan järjestöjen toimintaan. Keskeisimpiä syitä varsinkin 75 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten osallistumiselle järjestötoimintaan ovatkin ATH:n mukaan mielekäs tekeminen ja muihin tutustuminen. Vanhustyo_1_2019.indd 17 25.1.2019 14.02.34. 17 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Minna Pietilä, tutkija Maaseudulla kaupunkia SOSIAA LISEMPAA. Uusiin ihmisiin on tärkeää tutustua esimerkiksi paikkakunnalle muuttamisen jälkeen. A sukkaat voivat hyödyntää paikallisidentiteettiään esimerkiksi alueiden kehittämisessä. . Alueiden merkitys Kuntaliiton kyselyssä runsas puolet yli 70-vuotiaista ihmisistä samaistui lähiasuinalueeseensa ja puolet kotimaakuntaansa. Ehkä molemmissa on vähiten yhteisöllisyyttä. Keskeisimpiä syitä osallistumattomuudelle ovat kiinnostavan toiminnan puuttuminen lähiseudulta ja hankalat kulkuyhteydet muualle. Maaseutu näyttäytyi varsin idyllisenä paikkana, kun taas kaupunkia moni piti yksinäisenä ympäristönä: Täällä maaseudulla naapureista huolehtiminen on helpompaa kun tunnetaan keskenämme toisiaan, mut kaupungissa helpommin jää yksin. Tutkimusten mukaan Suomessa eniten yksinäisiä ikäihmisiä asuu kaupunkien keskustoissa ja harvaan asutulla maaseudulla. Eniten niihin samaistuttiin Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla. Paikallisidentiteetti ei ole aina yksinomaan myönteinen asia vaan voi hankaloittaa vaikkapa uuden toiminnan aloittamista: Ollaan tällainen sivukylä, niin vanhukset on niin hirviän ujoja, että ne ei aluksi halunneet tulla mukaan (mies, 78, Eloisa ikä -tutkimus). Valtaosa suomalaisista (67 %) asuu syntymämaakunnassaan. Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -tutkimuksessa (2017) haastatellut ikäihmiset vertailivat kaupunkija maaseutumaisia asuinympäristöjä etenkin sosiaalisten verkostojen kannalta. Erot liittynevät muun muassa siihen, asuuko ihminen synnyinseudullaan vai onko hän muuttanut muualta. Erityisesti iäkkäimmät arvostavat mahdollisuuksia vertaisuuteen sekä apuun ja tukeen. Vähiten asuinpaikkakuntaa vaihtavat eläkeikäiset ihmiset, mutta muuttaessaan he suuntaavat aiempaa useammin suurilta kaupunkiseuduilta pienemmille. Palvelujen katoamisen sivukyliltä on katsottu vaikuttaneen erityisen kielteisesti niiden ikäihmisten elämään, jotka tarvitsevat psykososiaalista tukea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2013 Alueellinen terveysja hyvinvointitutkimus -aineistossa (ATH) kaupunkilaiset ikäihmiset suosivat yhdistyksistä niitä, joiden toiminta liittyy kulttuuriin ja liikuntaan. Järjestöjen toiminta onkin korvaamattoman tärkeää seuduilla, joilta muut tekemisen ja kohtaamisen mahdollisuudet ovat karsiutuneet. Erilaisia toiveita ja toimintaa Kaupungeissa on maaseutua runsaammin erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia, ja kaupunkilaiset osallistuvatkin tutkimusten mukaan sosiaaliseen toimintaan aktiivisimmin. Kaupunkilaisten ikäihmisten osallistumattomuuden syiksi havaittiin ATH:ssa etenkin se, ettei toiminnalle koettu tarvetta, sekä ajanpuute
Mitä pitempään eletään, sitä enemmän tarvitaan apua elämän viimeisinä vuosina. Professori Marja Jylhä kiittelee kyselyjen onnistumisesta erityisesti Tampereen kaupunkia, vanhuspalveluja sekä omaisia sitoutumisesta kyselyyn. Kuitenkin viidesosa kotona asuvista kertoi tarvitsevansa enemmän apua kotiin ja yksi kymmenestä piti itselleen parhaana paikkana ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Vaikka joukosta suurin osa on hyväkuntoisia ja aktiivisia, myös hoivaa ja hoitoa tarvitsevien määrä tulee kasvamaan nopeasti. TärKehittäminen ja tutkimus Marja Jylhä K U V A : JO N N E R E N V A L L , TA M P E R E E N Y L IO P IS T O "Toivoisin, että ikääntyneitten järjestöt uskaltaisivat rohkeammin tulla esille ja puolustaa palveluja tarvitsevien ihmisten oikeuksia." Vanhustyo_1_2019.indd 18 28.1.2019 12.35.28. Y li 90-vuotiaiden määrä Suomessa on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja vuonna 2060 heitä arvioidaan olevan jo lähes neljännesmiljoona. Vuoden 2018 Tervaskannot 90+ -kyselyssä melkein 80 % kysymyksiin itse vastanneista on ainakin jokseenkin tyytyväinen elämäänsä ja samoin noin 80 % sanoo kokevansa yksinäisyyttä vain harvoin tai ei koskaan. Neljäsosa sanoo olevansa hyvin tyytyväinen elämäänsä. Uusin kysely postitettiin viime keväänä 2530 tamperelaiselle. Mitä tervaskannoille kuuluu. Kyselyn tulokset kertovat, että enemmistö yli 90-vuotiaista asuu omassa kodissaan ja etenkin naisista suurin osa asuu yksin. – Ilman heidän panostaan vastauksia ei olisi saatu näin kattavasti. 18 Yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti – SEKÄ HYVÄT VUODET ETTÄ HOIVAN TARVE LISÄÄNTYVÄT Uusimmat tulokset Tervaskannot 90+ -tutkimuksesta kertovat, että enemmistö tähän ikäryhmään kuuluvista asuu jokseenkin tyytyväisenä elämäänsä omassa kodissaan tärkeimpänä auttajanaan lapset ja perhe. Joka neljäs yli 90-vuotias pitää toimintakykyään ja samoin joka neljäs terveyttään ainakin melko hyvänä. Kyselyjen vastausprosentti on ollut jopa 80%:n tuntumassa. Jos tutkittava ei huonon terveyden vuoksi kykene itse vastaamaan, vastaukset pyydetään omaiselta tai hoitohenkilökunnalta
Monet kokivat, että näköja kuuloaistin heikkeneminen tai vamma hankaloittaa kotona pärjäämistä ja heikentää elämän laatua. Sen lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja todellisen pitkäikäisyyden yleistyminen. Tutkimustulokset kertovat, että kotihoito on suurissa vaikeuksissa. Noin joka kolmannelta vastaajalta saatiin avoimilla kysymyksillä lisätietoja, jotka kertovat 90-vuotiaiden edustavan laajaa kirjoa erilaisia elämäntilanteita. Tampereella saadut tulokset ovat suurimmaksi osaksi yleistettävissä koko Suomeen. Mikään ei tällöin voi korvata aitoja kohtaamisia ja toisen ihmisen läsnäoloa. että naiset elävät pitempään kuin miehet, mutta vanhana miehet ovat parempikuntoisia kuin naiset. Läheisten kommenteissa muistisairaudet koettiin erityisen raskaina suuren avuntarpeen vuoksi. – Digitalisaation mahdollistama yhteydenpito läheisiin tuo osalle tietotekniset taidot omaaville vanhoille ihmisille helpotusta, mutta ei kuitenkaan kaikille. Läheisten merkitys on suuri Noin viidesosa tervaskannoista kokee yksinäisyyttä vähintään toisinaan. Erilaiset muistisairaudet aiheuttavat lisäksi tiedonkäsittelyn hidastumista, mikä rajoittaa digilaitteiden käyttöä. Mistä apua, jos läheisiä ei ole ja yksinäisyys vaivaa. NORDCARE-tutkimus) – Päättäjät kyllä kuuntelevat nyökytellen tutkijoita, mutta palveluita leikataan eikä budjeteissa oteta huomioon palveluiden tarpeen lisääntymistä iän karttuessa, Jylhä harmittelee. Tutkimus antaa pitkältä ajalta tietoa kaikkein vanhimman ikäryhmän ja elämäntilanteen kehityksestä, kuten esim. Tutkimuksen kohteena ovat sitkeät poikkeuksellisen pitkäikäiset yli 90-vuotiaat ”tervaskannot”. Tämä tarkoittaa, että yli sata kotona asuvaa yli 90-vuotiasta tamperelaista toivoo pääsevänsä hoivakotiin. Tiesitkö, että Tervaskannot 90+ tutkimuksen aikana on syntynyt jo kuusi väitöskirjaa! Esimerkiksi viime vuonna valmistuneen Linda Enrothin väitöskirjatutkimuksen mukaan sosioekonominen asema määrittää terveyttä myös hyvin vanhoilla: Mitä parempi koulutus ja ammattiasema nuoruudessa, sitä parempi terveys ja toimintakyky yli 90-vuotiaana. vapaaehtoistoimijoiden kautta. – Poikkeuksellisen vanhoilla ihmisillä on vähän mahdollisuuksia valvoa etujaan ja oikeuksiaan, saati osoittaa julkisesti mieltään tullakseen kuulluiksi joukkona. Kun toimintakyky heikkenee, eikä kotoa pääse mihinkään ilman apua, voi yksinäisyys lievittyä mm. Tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Läheiset mahdollistavat monen iäkkään ihmisen kotona asumisen ja yhteydenpito koetaan tärkeäksi välimatkasta riippumatta. Kaksi kymmenestä kertoo tarvitsevansa enemmän apua kotiin ja joka kymmenes kotona asuva pitää itselleen parhaana asuinpaikkana ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Professori Marja Jylhä toteaa, että palvelujärjestelmämme on auttamattomasti jälkeenjäänyt vastaamaan ikääntymisen ja pitkäikäisyyden haasteisiin. Useat toteavat olevansa melko terveitä, vaikka joitain sairauksia olisikin. Vaikka tulevilla sukupolvilla onkin nykyistä edistyneemmät digitaidot, korkea ikä tuo kuitenkin väistämättä rajoituksia kuuloon, näköön ja motoriikkaan. . Vanhan ihmisen tulisi voida halutessaan asua kotona niin kauan, kuin se on mahdollista. Kotona niin pitkään, kuin se turvallisesti on mahdollista Vaikka vielä tervaskantonakin halutaan asua kotona palveluiden tuella mahdollisimman pitkään, monia mietityttää kuitenkin pääseekö myöhemmin tarpeen vaatiessa ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Tervaskantotutkimuksen käynnistivät Tampereella 1990-luvulla silloinen gerontologian professori Antti Hervonen ja nykyinen gerontologian professori Marja Jylhä. (mm. Vanhustyo_1_2019.indd 19 28.1.2019 12.36.31. Lisätietoja: http://www.gerec.fi/tutkimus/terveys-toimintakyky/vaitoskirjat-tervaskannot-90 keimpiä auttajia ovat lapset ja perhe. Suomessa vanhennutaan Euroopan kärkivauhtia, mutta esim. Tutkimuksessa on vuodesta 2001 lähtien tehty kuusi kyselyä Tampereen 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille samoilla kysymyksillä, mikä tekee tutkimuksesta ainutlaatuisen maailmassa. – Monen yli 90-vuotiaan elinpiiri ulottuu toimintakyvyn salliessa kodin ulkopuolelle, jolloin osallistuminen esim. – Kun asuu yksin kotona, mielessä on pelko saako apua silloin, kun sitä tarvitsee. Tarvitsemme välttämättä parempaa kotihoitoa ja riittävästi ympärivuorokautista hoivaa. Toivoisin, että ikääntyneitten järjestöt uskaltaisivatkin rohkeammin tulla esille ja puolustaa palveluja tarvitsevien ihmisten oikeuksia, Jylhä toteaa. Yli 90-vuotiaiden määrä Suomessa on parissa kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut ja vuoteen 2060 mennessä heitä on liki neljännesmiljoona. Kotona asuvista noin seitsemän kymmenestä pitää nykyistä kotiaan parhaana asuinpaikkana. ryhmätoimintaan tai vierailut tuttavien ja sukulaisten luona ovat mahdollisia. Sekä kotihoitoa että ympärivuorokautista hoivaa leimaavat tunnetusti kiire ja henkilökunnan vaihtuvuus. 19 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Tuula Laine, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto Tervaskannot 90+ (englanniksi Vitality 90+) on pitkäikäisyyteen ja vanhoista vanhimpiin kohdistuva monitieteinen tutkimuskokonaisuus. muissa Pohjoismaissa käytetään jo paljon enemmän rahaa ikääntyneitten palvelujen kehittämiseen kuin Suomessa. Parantamisen varaa on niin palveluiden laadussa kuin saatavuudessakin. Marja Jylhän mukaan yksinäisyyden kokemus on erityisen vanhoilla ihmisillä hyvin lähellä turvattomuuden tunnetta
Vuonna 2040 heitä on yli 1,5 miljoonaa. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat iäkkään asukkaan liikkumisen ja palvelujen käytön tärkeimmät edellytykset. Vanhustyo_1_2019.indd 20 25.1.2019 14.03.21. V äestöstämme lähes 1,2 miljoona henkilöä on yli 65-vuotiaita. Esteetön asuinympäristö on helppo hahmottaa ja liikkua. Monisukupolvinen asuminen edistää yhdenvertaisuutta ja tukee osallisuutta eri ikäisten asukkaiden kesken. Yhteiset palvelut ja yhteinen tekeminen vahvistavat yhteisöllisyyttä. Hyvät asuinolot vähentävät palvelujen tarvetta ja myös osaltaan siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joille keskeistä on muistija ikäystävällisyys. Kohti muistija ikäystävällisempää asumista Teema: Asuminen ja elinympäristöt Ikääntyneiden asuminen koskettaa suurta väestöryhmää ja erilaisia tarpeita. Ikääntyneiden asumisen parantamisessa on kyse asumisesta, rakentamisesta, asuinalueiden ja liikenteen kehittämisestä, palveluista sekä kuntien, järjestöjen ja yritysten toiminnasta. 20 Ikäystävällisen asuinalueen suunnitteluun osallistuvat kaiken ikäiset asukkaat. Se tarkoittaa viihtyisää, saavutettavaa, vuorovaikutteista ja yhdenvertaista asuinympäristöä. Kotoisaa ja turvallista asumista Muistija ikäystävällisessä asumisessa tuetaan ikääntyneiden asukkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Arvioiden mukaan tällä hetkellä maassamme on noin 200 000 muistisairasta henkilöä ja tulevaisuudessa heitä tulee olemaan huomattavasti enemmän. Vanhenemisen ja muistisairauksien vaikutuksia arjessa lievitetään ottamalla huomioon asukkaiden voimavarat ja tarpeet sekä asuinalueilla että asunnoissa
Tärkeää on myös huomioida se, etteivät asenteet muodosta estettä asukkaiden osallistumiselle ja palveluiden käytölle. . Teksti: Raija Hynynen, asuntoneuvos, ympäristöministeriö ja Erja Rappe, dosentti, Ikäinstituutti Kuvat: Erja Rappe Lisätietoa Muistija ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö, Ympäristöopas 2018, Ympäristöministeriö http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4806-4 Muistija ikäystävällisyyttä asuinympäristöihin, Opas Ikäinstituutti ja Ympäristöministeriö https://www.ikainstituutti.fi/tuote/muisti-ja-ikaystavallisyyttaasuinymparistoihin/ Video: Muistija ikäystävällisyyttä asuinympäristöihin https://www.youtube.com/watch?v=fp4smoQvIEA Asuminen on muistija ikäystävällistä silloin, kun iäkkäät asukkaat voivat elää arkeaan haluamallaan tavalla ja tuntevat olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Kun piha näkyy ikkunoista sisätiloihin, sen muistaa ja näin tulee helpommin lähdettyä ulos. Apuvälineille on tilaa ja ovien avaaminen onnistuu helposti. Useampikerroksisissa rakennuksissa hissi vie kotiovelle. Kynnysten poistaminen, tukikahvat ja kaiteet parantavat liikkumisen turvallisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhanakin voi halutessaan asua tutussa paikassa. Tärkeimmät palvelut ja liikuntaan soveltuvat viheralueet ovat kävelymatkan päässä. Mahdollisuus käyttää tuttuja toimintamalleja tukee arjessa selviytymistä. Kasveilla pihoista saadaan monipuolisesti aistittavia ja toiminnallisia. Ikääntyneille sopivan asumisen ja asuinympäristön kehittämisessä tarvitaan nykyistä laajemman toimijajoukon resursseja, mutta erityisesti asenteiden muutosta. Ulko-ovelle pääsee ilman portaita eikä siinä ole kynnystä. Tuttu asuinalue tukee toimintaa Tuttu asuinympäristö tukee itsenäistä elämää myös muistin heiketessä: paikan merkitykset ja muistot rakentavat asukkaiden identiteettiä ja tukevat jatkuvuuden tunnetta. Koti asumisen ytimenä Maamerkit opastavat kotiin, ja rakennuksen tunnistaa erottuvasta sisäänkäynnistä. Asuminen kehittyy yhteistyöllä Kuntien rooli on keskeinen asuinalueiden ja asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös penkit levähtämiseen ja melun vähentäminen lisäävät iäkkäiden asukkaiden uskallusta lähteä ulos. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat myös laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Esteettömät, leveät ja hyvin valaistut kulkuväylät helpottavat liikkumista. Ikäystävällisessä pihassa voi nauttia auringosta. Heijastamaton valaistus, erottuva väritys ja kontrastierot tukevat tilojen hahmottamista. Selkeät opasteet ja aistien kautta saatavat vihjeet paikan sijainnista ja tarkoituksesta auttavat suunnistamisessa. Siksi turvallisuuden ja toimintakyvyn tukemiseksi tehtävät parannukset asunnossa tulee tehdä harkiten yhdessä asukkaan kanssa niin, että asunto säilyy oman tyylisenä ja viihtyisänä. Viihtyisä ja monipuolinen piha houkuttelee ulos ja tuottaa iloa. Suunnittelu ja toteutus edellyttävät laajaa yhteistyötä sekä kunnan toimialojen että järjestöjen ja yritysten kanssa sekä kuntalaisten ja etenkin ikääntyneiden asukkaiden osallistumista. 21 Vanhustyö 1 • 2019 Vanhustyo_1_2019.indd 21 25.1.2019 14.03.34. Penkit ja pöydät ovat tukevia, väritykseltään erottuvia ja mitoitukseltaan sopivia myös apuvälineitä käyttäville. Pihan merkitys kasvaa Liikkumiskyvyn heiketessä pihalla saa yhteyden lähiyhteisöön ja luontoon. Suunnitelmassa painotetaan kotona asumista, ja esimerkiksi asuinolot, liikennepalvelut ja asuinympäristön esteettömyys ovat osa tätä suunnitelmaa. Asuinalueen viihtyisyys kannustaa iäkkäitä asukkaita lähtemään kotoaan tapaamaan muita ihmisiä ja osallistumaan erilaisiin toimintoihin. Oleskelupaikkoja on yksinoloon ja yhteisiin kokoontumisiin. Muistija ikäystävällisessä pihassa on tilallista vaihtelua
Ohjaajista 70 prosenttia on sosiaalija terveysalan ammattilaisia, 30 prosenttia vapaaehtoisia. Zontien lahjoitus tukee Ystäväpiiri-toimintaa Zontat keräsivät Keltaisen ruusun Sisarta ei jätetä -kampanjalla vuosina 2012–2013 yhteensä 161 500 euroa Ystäväpiiri-toiminnalle. Ystäväpiiri-toimintamalli on juurtunut yli 12 toimintavuotensa aikana ympäri Suomea ja siihen on osallistunut yli 9 000 iäkästä ihmistä. pitkät välimatkat, harvakulkuiset liikenneyhteydet ja toimintakyvyn heikentyminen saattavat vaikeuttaa iäkkäiden ryhmäläisten itsenäisiä tapaamisia. Zontien lahjoituksen avulla Vanhustyön keskusliitto ryhtyi vuonna 2013 myöntämään omatoimisesti kokoontuville Ystäväpiiri-ryhmille toimintastipendejä eli rahalIäkkäiden yksinäisyys on vähentynyt ja Ystäväpiiri-ryhmissä syntynyt ystävyys jatkuu . Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiriryhmätoiminta on tutkitusti vaikuttava malli iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen. . erilaisiin järjestöihin ja yhdistyksiin. Zonta International Piiri 20 ja Vanhustyön keskusliitto ovat vähentäneet yli 1 300 iäkkään ihmisen yksinäisyyttä. Riitta Nelimarkan, Heljä Liukko-Sundströmin, Marja Sunan ja Anja Karkku-Hohtin töistä toteutettujen kirjeensulkijamerkkien, Ystävyyssinettien, tuotolla tuettiin iäkkäiden Ystäväpiiri-ryhmäläisten omatoimisia tapaamisia. Mallia toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön tuella Veikkauksen varoin. Teema: Osallisuus Ystäväpiiri-ryhmäläisiä Oulun kahvitilaisuudessa. parhaimmillaan ryhmät ovat kokoontuneet useita vuosia ilman ohjaajia. Korkeintaan kahdeksan henkilön Ystäväpiiri-ryhmissä kantavia voimia ovat vertaistuki, yhteiset kokemukset, huumori ja mukava yhdessäolo. Silti esim. Ryhmistä 60 prosenttia jatkaakin itsenäistä toimintaansa ilman ohjaajia, kertoo Ystäväpiiri-toiminnan päällikkö Anu Jansson Vanhustyön keskusliitosta. Kolmen kuukauden ohjatun jakson jälkeen ryhmäläisiä kannustetaan jatkamaan omatoimisia kokoontumisia. 22 Ystäväpiiri-ryhmissä syntynyt YSTÄVYYS JATKUU J ärjestötoimijoiden yhteistyöllä voidaan edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Vanhustyo_1_2019.indd 22 27.1.2019 16.37.05. Ystäväpiiri-ohjaajia on koulutettu yli 900 mm
Stipendeillä edistettiin ryhmien asiakaslähtöisyyttä ja osallistujien mahdollisuutta olla tasavertaisessa taloudellisessa asemassa. Mukana oli lahjoituksia keränneitä Zonta International Piiri 20:n jäseniä sekä tukea saaneita Ystäväpiiri-ryhmäläisiä. Vanhustyön keskusliitto, 2018. Luettavissa: http://www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta Zonta International Piiri 20 edustaja ja kampanjan päällikkö Anja Hurme sekä Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajat Minna Partanen ja Tarja Ylimaa Kuopion kahvitilaisuudessa. Stipendejä myönnettiin 167 ryhmälle eli 1 304 henkilölle kuljetuksiin, retkiin, kahvitteluihin, lounastapaamisiin ja käynteihin erilaisissa kulttuurikohteissa, mm. . Onnistumisia juhlistivat Helsingissä VTKL:n entinen toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Zonta International Piiri 20 edustaja Raija Kalimo ja VTKL:n nykyinen toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Onnistunutta yhteistyötä juhlittiin kakkukahveilla Helsingissä, Kuopiossa, Turussa ja Oulussa. Ehdottomasti suosituinta oli hakea stipendiä retkiin ja lounaisiin ohjatussa ryhmässä muodostuneen ystäväporukan kanssa, kuvailee hakemuksia vastaanottanut suunnittelija, alueohjaaja Tarja Ylimaa Vanhustyön keskusliitosta. . . Lämminhenkiset tilaisuudet nostivat monen silmäkulmaan onnen kyyneleen: ”Jokainen koki positiivisena sen, että meitä vanhuksia muistetaan tällä tavalla!” Hyviä tuloksia juhlistettiin kiitoskahveilla Vanhustyo_1_2019.indd 23 25.1.2019 14.04.02. museoissa ja taidenäyttelyissä. Kuopion kahvitilaisuuden juhlallinen, Keltaisten ruusun kampanjan väreillä koristettu kahvipöytä. Ystäväpiirit lievittävät yksinäisyyttä Stipendin käytöstä lähetettiin anonyymi kirjekysely 940 henkilölle. Meillä oli selkeä teema ja tehtäviä ryhmän jäsenille, jotta jokainen tuntisi olevansa tärkeä, toteaa Ystäväpiiri-ryhmäläinen palautteessaan. Tutkitusti toimivalla ryhmämallilla ja suhteellisen pienellä rahallisella kannustimella henkilöä kohden pystyimme tukemaan ryhmäläisten omatoimisuutta jopa useita vuosia eteenpäin. Hakuvaiheessa ryhmä teki yhteisen suunnitelman 10–15 kokoontumiskerralle ryhmätapaamisten sisältöihin, matkoihin sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Kyselyyn vastasi lähes 700 henkilöä. . Raportti Vanhustyön keskusliiton ja Zontajärjestön yhteistyöstä. Sanoisimme sen tuovan pitkällä tähtäimellä säästöjä, sanovat Jansson ja Ylimaa. Jopa 95 prosenttia vastaajista koki yksinäisyytensä lievittyneen ja 89 prosenttia on jatkanut kokoontumisia rahallisen tuen päättymisen jälkeenkin. Monet meistä eivät ole ennen Ystäväpiiri-ryhmää päässeet vuosiin mihinkään. 23 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Anu Jansson, Ystäväpiiri-toiminnan päällikkö ja Tarja Ylimaa, suunnittelija, Vanhustyön keskusliitto Kuvat: Anu Jansson lista tukea. Stipendeillä tuettiin Ystäväpiiriryhmien omatoimisia tapaamisia, joiden tavoitteena oli ylläpitää ja syventää ystävyyssuhteita ryhmäläisten välillä sekä edelleen lievittää yksinäisyyttä. Lähde: Jansson A & Ylimaa T: Ystävyys jatkuu. Arvostamme tukea paljon
Ennakointia ja suunnittelua Meistä jokainen voi elää hyvin pitkään eläkkeellä, jopa kolmanneksen elämästään. Miten sitten kansalaiset ovat varautuneet vanhuuteen ja millaisia tiedontarpeita heillä on aiheesta. Varautumista erittäin tärkeänä pitävien ryhmässä korostuvat iäkkäimmät eli 70–80-vuotiaat sekä hyvin toimeentulevat. Reilu kolmannes vastaajista on soTeema: Vanhuuteen varautuminen Vanhustyo_1_2019.indd 24 27.1.2019 16.36.27. • 18 % on tehnyt hoitotahdon. • 39 % havahtui vanhuuteen varautumiseen tämän kyselyn johdosta. Moni varautuu tiedostamattaan vanhuuteen esimerkiksi pitämällä huolta sosiaalisista suhteista ja omasta terveydestään. 24 V astaajista 90 prosenttia kannattaa vanhuuteen varautumista erittäin paljon tai jossain määrin. Enemmistö vastaajista kertoo pitävänsä aktiivisesti yllä sosiaalista verkostoaan ja ystävyyssuhteitaan. Toisaalta 13 prosenttia on ainakin vähän huolissaan yksinäisyydestä omalla kohdallaan ja lähes puolet kertoi, ettei kuulunut mihinkään itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Tutkimuksen mukaan: • 29 % eläkeläisistä havahtui varautumiseen jäädessään eläkkeelle. • 13 %:lla vastaajista ei ole läheisiä, ja he ovat ainakin vähän huolissaan siitä, että kokevat tulevaisuudessa yksinäisyyttä. Moni havahtuu kuitenkin pohtimaan omia vanhuusvuosiaan vasta ikäännyttyään tai jäätyään eläkkeelle. lia elämää. Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi-hankkeen ja KantarTNS:n kyselytutkimus suunnattiin 50 vuotta täyttäneille ja siihen vastasi 1004 henkilöä. Vanhuuden suunnittelu on osa normaaEi huolta huomisesta – VAI VASTUULLISESTI VARAUTUEN tuleviin vanhuuden päiviin. Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua, jotta eläkevuodet olisivat mahdollisimman hyviä ja turvallisia. Edunvalvontavaltuutus löytyy vain harvalta Testamentin on tehnyt runsas neljäsosa vastaajista. Varautumalla vanhuuteen hyvissä ajoin voi itse vaikuttaa siihen, että tästä elämänvaiheesta tulee mahdollisimman hyvä ja itselle mielekäs. Tässä elämänvaiheessa yli 7-kymppisenä ikä on jo tuonut elämänkokemusta ja kokemuksia varautumisen tarpeista – tästä syystä näitä ihmisiä kannattaa kuunnella. • 20 % on tehnyt tuloja menoarvion eläkevuosia varten. Tietoisempaa vanhuuteen varautumista ovat sitten esimerkiksi talouden ja toimivan asumisen järjestäminen ja oikeudellinen ennakointi. • 12 % on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen
Kirjaa ylös tulot ja menot – tee budjetti. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä, lisätä yhteistyötä sekä kohdentaa resursseja tehokkaammin. Viisaasti ja vastuullisesti kohti uusia vuosikymmeniä Kuka hoitaa asioitasi, kun et itse siihen pysty. Miten varaudut taloudellisesti vanhuuspäiviin. Vuonna 2019 julkaistaan Vanheneminen.fi -verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä vanhuuteen varautumisen suunnittelun tueksi. Varaudu vanhuuteen – Gardera dig för ålderdom. Suunnittele myös asumistasi hyvissä ajoin. Vanheneminen.fi -hanke kokoaa yhteen vanhuuteen varautumiseen liittyvää toimintaa tekeviä järjestö-, kansalaisja viranomaistoimijoita. Mihin sinulla on varaa eläkkeellä. Erityisesti 50–69-vuotiaat kertovat avoimissa vastauksissa, että he kiinnittäisivät omaan talouteensa huomiota aiemmin, jos voisivat nyt valita: ”Eläisin taloudellisemmin ja aloittaisin sijoittamisen jo nuorena.” ”Säästäisin rahaa “väkisin” vaikka tuloni pienyrittäjänä olivatkin pienet, sillä tämänhetkinen köyhyys on todella raskas taakka!” . 25 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Reija Heinola, hankepäällikkö ja Katja Helo, hankekoordinaattori, VTKL Ei huolta huomisesta – VAI VASTUULLISESTI VARAUTUEN tuleviin vanhuuden päiviin. Tällä teemalla vietetään myös perinteistä Vanhustenviikkoa lokakuussa. Mukana yhteistyössä: Finanssiala ry, Invalidiliitto ry, Maria-Akatemia, Miina Sillanpään säätiö, Oulunkylän kuntoutussairaala, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Suomen Asumisen Apu ry, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Ympäristöministeriö, VTKL: SeniorSurf, Korjausneuvonta, Kotiturva, Vahvike ® . Edunvalvontavaltuutus löytyy vain 12 prosentilla vastanneista, vaikka sellainen on tarpeen olla jokaisella täysi-ikäisellä. pinut, kuka nimetty henkilö hoitaa asioita, jos sairastuminen estää asioiden hoitamisen. Ota haltuun oikeudellisen ennakoinnin keinot edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja testamentti. Jo vanhakin nyt nuortuu – huolehdi terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi kokonaisvaltaisesti. Tiedontarpeet liittyvät seuraaviin aiheisiin: • Terveys ja toimintakyky • Oikeudellinen ennakointi kuten hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja testamentin laatiminen • Rikoksentorjunta, tietoturva ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy • Yksinäisyyden ehkäisy ja yhteisölliset toimintamahdollisuudet • Talouden suunnittelu • Asumiseen liittyvät asiat kuten asumisen suunnittelu, kotiturvallisuus, kodin esteettömyys, asuntojen korjauksiin liittyvä neuvonta ”Oma lisäeläke työtuloista olisi pitänyt tehdä” Noin puolet vastaajista on säästänyt rahaa vanhuutta varten ja kartoittanut varallisuuttaan, mutta ainoastaan 20 prosenttia vastaajista on tehnyt tuloja menoarvion eläkevuosia varten. Ystävät ovat elämän suola läpi elämän! Pidä huolta sosiaalisista verkostoistasi ja ole aktiivinen. Kuitenkin edunvalvontavaltuutus on tutkimuksen perusteella uusi asia monille. Vanhustyön keskusliiton 70-vuotisjuhlavuotta vietetään vuonna 2019 teemalla Varaudu vanhuuteen – Gardera dig för ålderdom. Vanhustyo_1_2019.indd 25 28.1.2019 12.37.33. Tutkimuksen tulosten perusteella ikääntymisen suunnittelusta tarvitaan tietoa
26 –M inä olen tällainen ikuinen opiskelija, Armas Niemi, 80, naurahtaa. – Koulutus on niin mielenkiintoista, tykkään olla siellä ja haluan oppia lisää. Niemi kannustaa ikäihmisiä ottamaan haasteita vastaan. Ei ne vuodet niin hirveästi paina, jos jotenkin tuo pääkoppa on kunnossa, Niemi sanailee. – Moni ikätoveri sanoo itsestään, että en minä opi enää, se on niin vaikeaa, en minä kehtaa... Hän on tuttu näky Eläkeläiset ry:n järjestämillä tietotekniikan, järjestötoiminnan ja viestinnän kursseilla. Mutta monesti käy niin että kun on vähän aikaa asioita sulatellut, ne asettuvat kyllä mieleen. Lannistua ei kannata, vaikka uuden oppiminen joskus ottaisi kovillekin. Armas Niemi on IKUINEN OPISKELIJA Armas Niemi, 80, kannustaa ikäihmisiä ottamaan haasteita vastaan ja opiskelemaan. Vanhustyo_1_2019.indd 26 25.1.2019 14.04.47. Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla asuva Niemi haluaa jatkuvasti kehittää muun muassa tietotekniikkaosaamistaan. Mutta siinä ajattelussa mennään hakoteille. Teema: Digi ja teknologia Visakoivusta valmistuu kyniä Armas Niemen kotiverstaassa. Välillä ikä tekee tepposensa. – Opetuksen pitää mennä yläpäähän monta kertaa ennen kuin se uppoaa, eikä aina silloinkaan
Mutta sillä opilla olen vieraissa paikoissa pärjännyt, enkä päivääkään ole ollut työttömänä. Niemi esittelee ”kotikonttoriaan”, omakotitalonsa työhuonetta. – Se on kumma kone se tietokone. Kolmen vuoden työt siinä meni että se on tuossa kunnossa, Niemi kertoo. Nyt kaupungin sivuilla onkin lista johon yhdistykset voivat tapahtumatietonsa toimittaa. Järjestötoiminta on Niemelle tärkeää – Minä nautin tästä. Vanhustyo_1_2019.indd 27 25.1.2019 14.05.02. – Viimeksi olin Oulussa liikkeenharjoittajana yli 20 vuotta. Keskustassa on myös STEA-rahoitteisen, ikääntyneille suunnatun Virtaa vapaaehtoisuudesta -hankkeen kohtaamispaikka, Yläympyrän tupa. Mutta kyse ei ole vain fiilingistä. Vanhat autot ovat kuuluneet jo pitkään Armas Niemen harrastuksin. Todella nautin. Niemen firma asensi koneita ja laitteita muun muassa voimaja vesilaitoksiin ja paperitehtaisiin. Ensimmäinen työpaikka oli juoksupoikana Valtion rautateillä. Ruokasalin pöydällä komeilee Pyhäjärven Veteraani-Vekottimet -yhdistyksen kunniakirja ja palkintopysti. – On hienoa saada enemmän yhteistyötä ja vanhemman väestön yhteisiä tapaamisia, Niemi toteaa. Moni kylällä lukee eläkeläisyhdistyksen kotisivulta mielikseen Armas Niemen laatimia persoonallisia viikkopäivityksiä. Mutta joskus kun on oikein hyvä fiilinki niin asiat tulevat kuin itsestään. – Täällä minä päivitän yhdistyksen kotisivuja (www.pyhajarvenelakelaiset.com), teen pikkuilmoituksia paikallislehteen ja hoidan muuta kirjeenvaihtoa. Henkilökuntaa oli ympäri maailman, ja Niemen matka vei usein ulkomaille aina Uruguayta ja Etelä-Koreaa myöten. Armas Niemi on ollut aloitteellinen siinä, että yhdistyksille luotaisiin yhteinen tapahtumakalenteri päällekkäisyyksien välttämiseksi. Pyhäjärvellä toimii useita vireitä yhdistyksiä. Tämä on minulle suorastaan henkistä terapiaa. Saan toteuttaa itseäni ja ajatuksiani ja toimia yhteistyössä ihmisten kanssa. Sellainen paikallaanolo on minulle suorastaan kidutusta. Niemen mukaan sivujen kautta on saatu uusia jäseniä eläkeläisyhdistykseen sekä majoittujia yhdistyksen kesäpaikkaan Luotorantaan. Siellä nuori Armas kuuli kiehtovia tarinoita ihmisistä, jotka olivat edenneet juoksupojasta toimitusjohtajaksi asti. Juoksupojasta toimitusjohtajaksi Armas Niemi on syntyisin Pyhäjärveltä mutta oli 61 vuotta poissa paikkakunnalta. Niemestä tuli toimitusjohtaja viisikymppisenä, tosin ei Valtion rautateiden palveluksessa. Ja, kuinkas muutenkaan, kurssittaa itseään. – Maanantaina on kansalaisopiston entisöintikurssi, tiistaina puukkokurssi, torstaina vanhat nikkarit -kurssi, hän luettelee. – Lokasuojat, helmapellit, verhoilut ja toppaukset on kaikki uusittu ja auto maalattu. – Täällä minä päivitän yhdistyksen kotisivuja, teen pikkuilmoituksia paikallislehteen ja hoidan muuta kirjeenvaihtoa. Haluan pysyä liikkeellä. visakoivusta muotoiltuja kuulakärkikyniä. Tekemistä riittää, mutta se sopii Armas Niemelle paremmin kuin hyvin. Puutöitä Niemi tekee kotipihan verstaassa, jossa valmistuu mm. Pihatallissa seisoo museorekisterissä oleva vuosimallin -68 Mercedes Benz 280 S. Joskus ei meinaa kirjaimiakaan löytää. – Olen täysi sotaorpo ollut vuodesta 1944 ja 14-vuotiaana jo lähtenyt täältä Helsinkiin ja siitä Vantaalle. Yleensä iltaisin, kun päivisin on talkoohommia ja monenlaista muutakin puuhaa. . Kun lähetän postia niin usein laitankin tervehdykseksi että ”iltavuorolainen täällä”, Niemi naurahtaa. – Ei minulla kuluisi aika television ääressä istuessa. Armas Niemi ”kotikonttorissaan”. 27 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Tuomas Talvila, tiedottaja, Eläkeläiset ry Kuvat: Tuomas Talvila Iltavuorolainen kotikonttorissa Opiskelun hedelmiä Armas Niemi hyödyntää vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa. Viisi vuotta sitten hän vaimoineen muutti takaisin synnyinseudulleen. Mukana on aina pieni tarina, lause tai pari, ennen viikon varsinaisia uutisia ja tapahtumakalenteria. Puutöitä ja veteraanivekottimia Kädentaitoja Armas Niemi on aina ihaillut ja kunnioittanut ja paljon tehnytkin. Ajan tasalla olevat kotisivut ovat näyttäneet tehonsa käytännössä. Nyt käynnistyy neljäs vuosi Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana, samalla myös yhdistyksen tiedottajana ja matkavastaavan apulaisena. – Kielitaidottomana, sillä kiertokoulussa ei kieliä opetettu
Sisällölliset ja pedagogiset ratkaisut ovat hankkeessa mukana olleiden hoitotyön ja fysioterapian opettajien tuottamia ja kehittämiä. Täydennyskoulutusvelvollisuus koskee kaikkia terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa työskenteleviä. Koulutukseen pääsy vaatii työntekijältä usein aktiivisuutta ja työnantajalta taloudellista panostusta ja sijaisjärjestelyjä. Palko-oppimisympäristössä on hyödynDigi ja teknologia Vanhustyo_1_2019.indd 28 25.1.2019 14.05.17. Oppikokonaisuuksien sisältöjen valinnassa on kartoitettu asiakkaiden, työntekijöiden ja esimiesten näkökulmaa sekä kirjallisuuden esiin nostamia haasteita. Koko henkilöstön yhtäaikainen koulutus mahdollistaa työyhteisön totutuista käytännöistä keskustelun ja toimintatapojen uudistamisen. Yhden oppikokonaisuuden opiskelu kestää noin kuusi tuntia ja se on mahdollista suorittaa vartin mittaisissa osioissa – näin opiskelu on mahdollista toteuttaa vähitellen työpäivien aikana. 28 D igitaalinen koulutus ei edellytä työpaikalta poissaoloa ja näin kaikkien työntekijöiden osallistuminen on mahdollista. Palko eli palveluasumisen laadun kehittämisen oppimisympäristö Palko-oppimisympäristössä on 12 itseopiskeluun perustuvaa oppikokonaisuutta. konaisuus sisältää opiskelun vaikuttavuutta mittaavat osaamisen alkuja lopputestit sekä oman oppimisen itsearviointiosion. Ulkopuolisiin koulutuksiin pääseekin työyhteisöstä yleensä vain yksi, jonka velvollisuus on tuoda koulutuksen anti muidenkin työtekijöiden käyttöön. Koko oppimateriaalipaketti muodostaa mittavan täydennyskoulutuksen. Ne sisältävät teoriatietoa, tehtäviä, videoita, kuvia ja testejä. Kaksitoista kuuden tunnin kestoista oppikokonaisuutta vastaa lähes kymmenen päivän täydennyskoulutusta. Kukin oppikoDIGITAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ vie täydennyskoulutuksen palvelutaloihin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) DIKI-hankkeessa on kehitetty uudenlainen, mobiilikäyttöinen ja interaktiivinen itseopiskelumenetelmä palvelutalojen henkilökunnan täydennyskoulutuksen. Henkilöstön osaamisen kehittymistä tuetaan oman toiminnan, tunteiden, asenteiden ja osaamisen reflektoinnin sekä palautteen kautta
Sisällön esitystapa mm. Se oli finalistien joukossa e-Learning 2018 Excellence Awards -kilpailussa Ateenassa, jossa haettiin innovatiivisia e-oppimisen ratkaisuja. Oppimisympäristö on internetissä, joten siihen pääsee myös kotoa, ja opiskella voi mobiililaitteella tai tietokoneella. Itseopiskelun avulla henkilökunta saa paremmat valmiudet oman työnsä reflektointiin ja arviointiin sekä omien kehittymishaasteidensa tunnistamiseen. Oppikokonaisuuksissa ansaitaan pisteitä ja mitaleja, joiden tarkoitus on kannustaa opiskelussa. Osa asioista on koettu tuttujen asioiden kertaamisena, osa uutena tietona ja jotkut asiat on koettu vaikeiksi. Keskeiseksi haasteeksi on noussut ajan löytyminen opiskeluun. videot, esimerkit ja pohdintatehtävät on koettu hyväksi ja sopivan vaihtelevaksi. Vuonna 2018 oppimisympäristön on ottanut käyttöön kuusi palvelutaloa Tampereella ja Helsingissä, ja sitä käyttää noin 250 hoivatyöntekijää. . Kaksivuotinen hanke päättyy 31.1.2019. Itseopiskelu on vaativaa, ja sen tukemiseksi työnantajan on mahdollistettava aika, paikka ja välineet. Saadun palautteen perusteella oppikokonaisuuksia on hiottu sekä sisällön että pedagogis-teknisten ratkaisujen osalta. Se on vahvasti interaktiivinen ja omien työtapojen reflektiota tukeva. 29 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Anne Mäenpää, TtM, sairaanhoitaja AMK, lehtori Riitta Nikkola, TtT, erikoissairaanhoitaja, lehtori Hannu Järvinen, TtM, fysioterapeutti AMK, lehtori Sari Himanen, FT, erikoissairaanhoitaja, lehtori Tampereen Ammattikorkeakoulu, Terveysja sosiaalipalvelut netty pelillisiä ominaisuuksia. Alustavat käyttökokemukset Pilottikäyttäjien kokemuksien mukaan oppikokonaisuudet ovat sisällöltään mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Kehitettyjen oppimateriaalien avulla on tarkoitus tukea hoivahenkilöstön valmiuksia arjen kohtaamisja auttamistilanteissa sekä vahvistaa lähihoitajien sairaanhoidollista osaamista. Vanhustyo_1_2019.indd 29 25.1.2019 14.05.28. Työpaikalla on tärkeää sopia pelisäännöt siitä, miten työaikaa saa käyttää virtuaaliseen itseopiskeluun. Palko-oppimisympäristö on kehitetty Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa (DIKI – Digitaalinen itseopiskelu keinona hoivatyössä voimaantumiseen ja asiakastyytyväisyyden lisäämiseen), jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto -ohjelma. Osaamisen vahvistumisen myötä tavoitteena on tukea työntekijöiden arjessa jaksamista ja voimaantumista, mikä heijastuu ikäihmisten kokemaan hoidon laatuun. Lisätietoja hankkeesta löydät osoitteesta www.palko.tamk.fi tai lähettämällä sähköpostia sari.himanen@tamk.fi. Työntekijät ovat kokeneet saaneensa uusia näkökulmia työhönsä ja muuttaneet toimintatapojaan oppimateriaalin pohjalta. Esimiehet voivat seurata työntekijöiden osaamisen edistymistä ohjelman hallintavalikosta. • Ammatillinen vuorovaikutus ja haastavat kohtaamistilanteet • Aseptisen työskentelyn perusteet ja kroonisen haavan hoito • Asukaslähtöisyys päivittäisessä perushoitotyössä • Asukasta koskevan tiedon kirjaaminen ja hyödyntäminen • Elämän loppuvaiheen hoito • Kuntoutuksesta toimintakykyä • Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen • Mielenterveyden edistäminen ja muistisairaudet • Ravitsemus hyvinvoinnin perustana • Tavallisimmat perussairaudet ja niiden hoito • Terveydentilan muutosten arviointi ja toiminta akuuteissa tilanteissa • Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi Palko-oppimateriaalin oppikokonaisuudet Kansainvälistäkin tunnustusta Palko-oppimisympäristö on saanut tunnustusta myös kansainvälisestikin
Esimerkiksi luennot verkossa tavoittavat myös ihmiset, joilla ei muuten ole mahdollisuuksia osallistua luennoille. Projektin jälkeen Nivelverkkosivusto on saanut jatkorahoituksen STEAlta. Sähköisten terveyspalvelujen määrä on lisääntynyt viime vuosina, ja tietoa löytyy helposti verkon välityksellä. Luennot kestävät yleensä noin tunnin ajan, mutta osa yhteistyöluennoista kestää pidempäänkin. Luentojen katsomista on mahdollista tauottaa eli videon voi aina pysäyttää ja jatkaa myöhemmin. . Nivelverkko-sivusto kehitettiin juuri tarjoamaan luotettavaa tietoa. Luennoitsijoina oli eri alojen ammattilaisia kuten lääkäreitä ja fysioterapeutteja. käyttää ja sitä voi katsoa missä tahansa, missä on internet-yhteys. Projektissa tarjottiin neuvontaa ja ohjausta nivelterveyden edistämiseksi. On tärkeää varmistaa, että verkossa tarjottava tieto on luotettavaa: kaikki verkossa esitetty tieto ei perustu tutkittuun tietoon. Nivelverkko tarjoaa Käypä hoito -suositusten mukaista tietoa Reumatologi Aki Similä luennoi Raisiossa nivelrikosta reumalääkärin kannalta. Sivuilla vierailijan ei tarvitse kirjautua sivustolle katsoakseen luentoja. Luotettavaa tietoa vaivattomasti Nivelverkko-sivusto on tehty vaivattomaksi Teksti: Kaisa Karvonen, yhdistyssihteeri, Turun Seudun Nivelyhdistys ry Kuva: Annukka Helander ASIANTUNTIJALUENTOJA kotisohvalta katsoen Nivelverkko tarjoaa ilmaisia, luotettavaan tutkimustietoon perustuvia asiantuntijaluentoja, joita voi katsoa verkossa kotoa käsin. kaan. Luentojen äänenlaatuun on panostettu, jotta luennoitsijoiden puhe olisi selkeää kuunnella. Katso luentoja verkossa! Nivelverkon hyvinvointiin liittyvät luennot löytyvät osoitteesta www.nivelverkko.fi. Uusin luento näkyy sivuilla aina ylimpänä, ja vanhempia luentoja on helppo hakea luennon nimen tai luennoitsijan muNivelverkko sai alkunsa vuosina 2014–15, kun Rahaautomaattiyhdistys rahoitti Turun Seudun Nivelyhdistyksen Arthronet – Nivelverkko -projektin. Luennot ovat verkossa näkyvissä neljän vuoden ajan, joten kiinnostaviin luentoihin voi palata myös myöhemmin. Luentoja löytyy sivustolta useita kymmeniä, ja vuosittain sinne taltioidaan noin kymmenen uutta luentoa. Luentoja voi seurata sekä tietokoneella että mobiililaitteilla. 30 N ivelverkko-sivuston luennot käsittelevät ikääntyvien arkea koskettavia hyvinvoinnin teemoja kuten hyvä arki, kodin turvallisuus, ravinto, uni, nivelrikko ja liikunnan hyödyt. Alusta alkaen projekti tarjosi tietoa, joka on Käypä hoito -suositusten mukaista. Vanhustyo_1_2019.indd 30 25.1.2019 14.07.30
Nähdyksi tuleminen, monenlaisuuden hyväksyminen ja yhdessä tekeminen ovat yhteisötanssin ydintä, kuvaa Teija Häyrynen. Ystävällinen kosketus myös vähentää stressiä ja kutsuu vuorovaikutukseen. 31 Vanhustyö 1 • 2019 T aideresidenssin teemat syntyivät ajankohtaisista kiinnostavista aiheista, asukkaita kiinnostavista ilmiöistä ja heidän toiveistaan. Yhteisötanssissa kosketus on liikkeen ohella luonnollinen tapa kommunikoida. Teemana kosketus Teija Häyrysen yhteisötanssissa näkyvät kehollinen herkkyys, läsnäolon taito ja vuorovaikutteinen koskettaminen. Tanssi ja liike ovat silta ohjaajan ja ohjattavan välillä. Niiden avulla tavoitetaan myös heitä, joilla on pitkälle edennyt muistisairaus tai puheen tuottamisen vaikeuksia. Tanssilla tuotettiin hyvää koko yhteisölle Häyrynen vietti aikaa ja liikutti asukkaita heidän omissa huoneissaan ja yhteisissä tiloissa. Teksti: Sanna Siniluhta, Sosiaalija terveyspalvelut / Vanhuspalvelut / viestintä, Jyväskylän kaupunki Kuva: Matti Häyrynen On mielenkiintoista selvittää, miten osallistava tanssi tukee yhteisön hyvinvointia, kertoo Häyrynen. Hoitohenkilökunta sai myös itselleen hyvinvointia residenssistä. Läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta syntyi merkityksellisiä kohtaamisia. K U V A : M A T T I H Ä Y R Y N E N Vanhustyo_1_2019.indd 31 25.1.2019 14.07.42. Kutsutaiteilijaresidenssi pitkäaikaishoidon yksikössä Iltatähdessä Korpilahdella ja hoivakoti Hannalassa Kinkomaalla ajoittui syyskuusta joulukuulle. Häyrynen piti toimintayksiköiden työntekijöille kehotietoisuuden työpajan, jossa metodina käytettiin baletin liike-estetiikkaa ja harmoniaa. Syksy huipentui itsenäisyyspäivän juhliin sekä Hannalassa että Iltatähdessä. Liikkeet kertovat ja lohduttavat. – Vuorovaikutuksesta syntyvässä tanssissa päädytään usein ratkaisuihin ja liikkeisiin, joita ei syntyisi ilman asukkaiden osallistumista. . Kaikkiin tanssitapahtumiin olivat tervetulleita myös omaiset ja ystävät katsojina ja osallistujina. TANSSITAIDETTA IKÄIHMISILLE Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelut kutsui tanssitaiteilija ja koreografi Teija Häyrysen taideresidenssiin. Tanssin ja kohtaamisen keinoin tuotiin paljon iloa ja virkistystä ikääntyneille asukkaille. Asukas sai osallistua tanssiin ja liikkeeseen omien voimiensa mukaan. Myös vuodepotilaat pystyivät olemaan mukana. Mukana juhlissa oli myös omaisia ja ystäviä. Asukkaat olivat toiminnan keskiössä ja vaikuttivat koko prosessin ajan tapahtumien kulkuun. Keskittynyt liike ja kaunis musiikki vapauttivat työntekijöiden ajatukset päivän kiireistä. Liikkeet kertovat ja lohduttavat. Tanssi ja liike ovat silta ohjaajan ja ohjattavan välillä. – Yhteisötaitelijana esiintyminen luo kiinteää vuorovaikutusta osallistujien kanssa. Juhlissa iloittiin yhdessä ja esitettiin syksyn aikana residenssissä syntyneet tuotokset
Teksti: Markus Alanko, erityisasiantuntija ja Minna Piispa, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö Vanhustyo_1_2019.indd 32 25.1.2019 14.07.55. Ikääntyneeltä voidaan viedä omaisuutta auttamistilanteessa esimerkiksi hänen pyytäessään apua pankkiautomaatilla asioimisessa tai ostoksien kantamisessa. Ikääntyneille on tärkeää antaa tietoa, miten tällaisiin ilmiöihin voi varautua. Ikääntyneiden keskimääräistä alhaisempaa rikoksen uhriksi joutumista selittävät esimerkiksi ikääntyneiden erilaiset arkirutiinit: he viettävät paljon aikaa kotona ja liikkuvat ulkona päivisin. T ilastojen ja tutkimusten mukaan seniorit joutuvat rikoksen uhriksi harvemmin kuin muu väestö keskimäärin. On myös tekijöitä, jotka tekevät senioreista keskimäärin haavoittuvampia ja alttiimpia rikoksille. Videot julkaistaan oikeusministeriön Youtube-kanavalla. Oman perheenjäsenen, sukulaisen tai muun läheisen ihmisen tekemästä rikoksesta voi olla vaikea ilmoittaa poliisille, ja näin rikokset eivät tule viranomaisten kuten poliisin tietoon. Tällaisia ovat esimerkiksi petokset. Lisätietoa turvallisuuskävelyistä löytyy rikoksentorjuntaneuvoston Turvallisuuskävelyt -oppaasta. Ikääntyneet ovat osallistuneet aktiivisesti alueellisille turvallisuuskävelyille. Ikääntyvät petoksen kohteina Ikääntyvä saattaa joutua helpommin petoksen kohteeksi esimerkiksi valepoliisin, puhelinmyyjien tai epärehellisen remonttimiehen toimesta. Viranomaisilta piiloon jäävää rikollisuutta selvitetään kansallisilla uhritutkimuksilla, mutta ikääntyneiden kokemukset voivat jäädä myös tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Rikoksentorjuntaneuvosto osallistuu aktiivisesti myös erilaisiin oikeusministeriön rahoittamiin hankkeisiin, joissa parannetaan ikääntyneiden turvallisuutta. Tällaisia riskitekijöitä ovat etenkin heikentynyt fyysinen tai psyykkinen toimintakyky, yksinäisyys, syrjäytyminen, muistihäiriöt ja riippuvaisuus muiden ihmisten avusta. Esimerkiksi ikääntyneisiin kohdistuvaan taloudelliseen hyväksikäyttöön on puututtu yhdessä Suvanto ry:n kanssa ja rikoksenpelkoon ja ikääntyneisiin kohdistuviin petoksiin yhdessä Fingerroosin säätiön kanssa. Osa ikääntyneistä voi tietoisesti välttää liikkumista tietyillä alueilla pimeään aikaan rikoksen pelon vuoksi. 32 Senioreihin kohdistuva RIKOLLISUUS JA SEN TORJUNTA Ikääntyneisiin kohdistuva rikollisuus on ollut esillä mediassa. Tilastojen valossa ikäänty-neiden muuta väestöä alhaisempaa rikoksen uhriksi joutumisesta selittää myös se valitettava tosiasia, että ikääntyneisiin kohdistuu rikollisuutta, kuten erilaista hyväksikäyttöä, uhkailua, kiristystä tai väkivaltaa hänen lähipiirinsä toimesta. Jotkut rikokset kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin, ja niissä käytetään hyväksi iästä tai sairaudesta johtuvaa heikkoutta. . Kaikki ikääntyneet eivät ole tottuneita maksukorttien käyttäjiä, vaan kantavat suuria summia käteistä rahaa mukanaan. Tietoa turvallisuuden parantamiseksi Ikääntyneisiin kohdistuvat petosrikokset ja huijaukset sekä suositukset niiden vähentämiseksi olivat keskeisessä asemassa rikoksentorjuntaneuvoston vuonna 2017 asettaman työryhmän työssä. Tutkimukseen valitun vastaajajoukon yläikäraja on 75 vuotta, jolloin moni heikoimmassa asemassa oleva ikääntynyt jää sen ulkopuolelle. Uutiset rikoksista ja väkivallasta voivat kuitenkin herättää turvattomuuden tunnetta iäkkäissä. Rikoksentorjuntaneuvosto julkaisee lähitulevaisuudessa suomenja ruotsinkielisiä videoita, joissa autetaan tunnistamaan ja torjumaan ikääntyneisiin kohdistuvia petoksia ja huijauksia
Oppaan voi ladata rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuilta www.rikoksentorjunta.fi tai niitä voi tilata rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöltä p. Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 58/2017. Rikoksentorjuntaneuvosto Valtioneuvoston asettama rikoksentorjuntaneuvosto on asiantuntijaja yhteistyöelin, joka työskentelee rikollisuuden ehkäisemiseksi, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on vähentää ikääntyneisiin kohdistuvaa rikollisuutta ja sen pelkoa. Selvityksiä ja ohjeita 41/2011. Turvaohjeita senioreille -opas Oppaassa neuvotaan, miten rikoksilta voi suojautua. Selvitykseen on koottu tietoa toimista ja hankkeista, joita on toteutettu tai toteutetaan ikääntyneiden turvallisuuden edistämiseksi ja ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten vähentämiseksi. Selvityksessä kerrotaan ikääntyneisiin kohdistuvista rikoksista tilastojen ja tutkimusten valossa. 029 5150 254, rikoksentorjunta@om.fi Petosrikollisuus ja sen ehkäisy 2017. Neuvosto on ottanut yhdeksi keskeiseksi alueeksi ikääntyvän väestön ja heidän turvallisuustarpeensa rikosten ehkäisyn näkökulmasta. Neuvosto on mukana erilaisissa valtioneuvostoja paikallistason toiminnassa, missä kehitetään ja sovelletaan rikoksentorjunnallisia menetelmiä. Vanhustyo_1_2019.indd 33 25.1.2019 14.08.11. 33 Vanhustyö 1 • 2019 Rikoksen pelko on usein itse rikosta merkittävämpi ongelma. Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen. Rikoksentorjuntaneuvosto seuraa ikääntyneisiin kohdistuvan rikollisuuden määrää ja luonteen kehitystä tilastojen ja tutkimusten valossa. Sen vähentämiseen tähtäävät toimet ovat suositeltavia, vaikka rikoksen tosiallinen riski olisi pieni. Tätä näkökulmaa edustaa neuvostossa Vanhustyön keskusliitto. Oikeusministeriö. Katsauksessa keskitytään kolmeen petostyyppiin: internetin myyntipetoksiin, identiteettivarkauksiin ja senioreihin kohdistuviin petoksiin ja annetaan suositukset toimenpiteiksi, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää petosrikoksia
34 Omaisettomista hoivan tarvitsijoista väitellyt FT Päivi Ahosola muistuttaa, että palveluiden pitää toimia kaikille tasa-arvoisesti, oli omaisia tai ei. Vanhustyo_1_2019.indd 34 25.1.2019 14.08.34. FT Päivi Ahosolan mukaan oletus eriarvoistaa omaisettomia hoivan tarvitsijoita. Jääkö OMAISETON VANHUS ILMAN HOIVAA. Virallinen totuus ja todellisuus eivät tavoita toisiaan käsiteltäessä vanhuusiän hoivaa, perheitä ja julkista apua. Vanhushoivapolitiikassa oletetaan itsestäänselvästi, että kaikilla vanhoilla ihmisillä on omaisia
Perheellä luonnollistettu asema Ahosolan mukaan perheille ja läheisille asetetaan paljon odotuksia kuntien vanhuspoliittisissa asiakirjoissa. . Hoiva on rakkautta, välittämistä, huolenpitoa, luottamusta ja vanhuksen muuttuviin tarpeisiin vastaamista. Ahosola sanoo, että vaikka omaisettomia vanhoja ihmisiä ei voi sivuuttaa, ei ole syytä luoda uutta kategoriaa vanhushoivapolitiikkaan tai vanhushoivan käytäntöihin. Kun niitä käsiteltiin, he alkoivat usein puhua luottamuksen arvoisesta ihmisestä palvelun takana. He olivat kuitenkin erittäin hyvin kartalla tilanteestaan, ja itsenäisyyden tarve korostui, koska he elivät ilman epävirallista hoivaa eivätkä kokeneet olevansa lainkaan "laitosihmisiä" niin kuin eräs asian ilmaisi. Päivi Ahosola: Vanhushoivapolitiikan uusfamilismi – Omaisettomat hoivan tarvitsijat institutionaalisen hallinnan kohteena. Hyvinvointivaltion suunnanmuutoksessa ja uudessa julkisjohtamisessa vanhushoivaa on 1990-luvulta lähtien pyritty siirtämään omaisten vastuulle. Häntä on turhauttanut se, että virallinen totuus ja todellisuus eivät tavoita toisiaan käsiteltäessä vanhuusiän hoivaa, perheitä ja julkista apua. Ahosola analysoi kuntien vanhuspoliittisia asiakirjoja ja kehittämishankemateriaalia sekä 12 omaisettoman vanhan ihmisen haastatteluita. Moni murehti kuollutta aviopuolisoa, lasta tai kuolleita ystäviään. Monenlaiset elämänpolut olivat johtaneet nykytilanteeseen. Haastatellut arvostivat toimivia julkisia palveluita. – Julkisissakin hoivapalveluissa pitäisi kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat pitkäaikaiset suhteet, luottamuksellisuuden ja välittämisen. Myös kuntien vanhuspalvelujärjestelmän kehittämishankkeissa tavoitellaan näiden epävirallisten toimijoiden saamista mukaan toimintaan. – Vahva itsenäisyyden korostaminen oli hieman yllättävääkin. Entä jos vanhuksella ei tällaisessa uusfamilistisessa eli perheitä vastuuttavassa suunnanmuutoksessa ole sellaisia omaisia, jotka pitäisivät huolta ja varmistaisivat virallisen avun saamista. Heidän ensisijainen tavoitteensa oli itsenäinen selviytyminen voimavarojen mukaan. Mikä olisi huonokuntoisten kokemus, ei tästä aineistosta selviä. Sosiaalija terveyspolitiikan väitöskirja. 35 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Leena Huovila Kuva: Pekka Ahosola Jääkö OMAISETON VANHUS ILMAN HOIVAA. Ahosolan mukaan toiveet ja pettymys kohdistuivat nimenomaan ihmiseen, joka oli tärkeä tai joka ei ehkä ollut vastannut. Tampere University Press 2018. Eräs haastateltava kiteytti toimijan asenteensa haluamalla ilmoittaa, että on vielä pystyssä, Ahosola kertoo. – Kun palveluita kuvaillaan ja tuotetaan, on tärkeää, että ne toimisivat kaikille tasa-arvoisesti, oli omaisia tai ei. Ongelmakohta on luonnollistettu oletus, että kaikilla on omaisia. – Tärkeää se on myös hoivatyöntekijöille, jotka useimmiten ovat tulleet alalle aitoa hoivatyötä tekemään – eivät vain strategiapuheen mukaisesti olemaan tehokkaita ja tuottavia. – Heidän asemansa on luonnollistettu hoivan resurssina, ja heidät kutsutaan mukaan palveluiden tuottamiseen. Julkisen hoivan näkökulmaa ja julkisista palveluista riippuvuutta piilotetaan. Tähän kysymykseen pureutui Päivi Ahosola väitöskirjassaan, jossa hän tarkasteli omaisettomien, virallisen hoivan avulla selviytyvien vanhojen ihmisten asemaa ja toimijuuden mahdollisuuksia. Julkista apua on rajattu, ja hoiva on typistetty monituottajamallin mukaisesti palveluiksi, joita voidaan pilkkoa, myydä ja ostaa. Vaikka yksinolo saattoi surettaa, kontakteja oli esimerkiksi naapureihin tai kaukaisempiin sukulaisiin, kuten vaikkapa veljen vaimon sisaren tyttären tyttäreen. Tämä on tärkeää etenkin niille vanhuksille, joilla omaisia ei ole, FT Päivi Ahosola muistuttaa. Perheettömistä vanhuksista ei puhuta eksplisiittisesti juuri lainkaan, ja heidän asemansa on monin tavoin toiseutettu, Ahosola kertoo. Täysissä voimissakin niistä on vaikea saada selkoa – saati kun on huonokuntoinen vanha ihminen. – He kuvasivat arkeaan aktiivisina toimijoina, eivät syrjäytyneinä. "Minä olen vielä pystyssä" Haastatteluaineisto tuottaa toisenlaisen näkymän ikäihmisiin, jotka elävät ilman omaisapua ja virallisten palveluiden varassa joko kotona tai palvelutalossa. Ahosolan haastatellut olivat suhteellisen hyväkuntoisia. Myös aiempi tutkimus on jättänyt heidät huomiotta, kun taas omaishoivasta ja omaishoitajista on paljon tutkimuksia. – Kaikilla omaisia ei ole, ja halusin tehdä näkyväksi tämän ryhmän. Näkymätön ryhmä näkyväksi Ahosola on saanut tuntumaa aiheeseen monesta kulmasta: kansalaisena, omaisena, vanhustyötä tehneenä sairaanhoitajajana, tutkijana, kehittäjänä ja vanhustyön esimiehenä. Vanhustyo_1_2019.indd 35 25.1.2019 14.08.50. Hoiva ei asetu pelkäksi palveluksi Hoiva ei ole pelkkää palvelua, jonka kuka tahansa voi antaa. Vanhustyön kehittämishankkeita suunnataan Ahosolan mukaan vahvasti omaishoitoon ja omaisiin sekä vapaaehtoisiin ja vertaistukeen. – Omaisettomat vanhat ihmiset eivät saa kehittämishanketeksteissä aktiivisen toimijan roolia, vaan heidät nähdään pikemminkin syrjäytymistä ehkäisevien toimien kohteena, Ahosola sanoo. O maisettomilla on kaksinkertainen riski jäädä ilman tarvitsemaansa apua: he ovat vailla epävirallista hoivaa, minkä lisäksi heiltä puuttuvat palveluviidakossa tarpeelliset hoivan välittäjät ja varmistajat
Vanhustyo_1_2019.indd 36 25.1.2019 14.09.05. 36 ILOA Aurinkokodin asukkaille Toimintatonnit Vanhustyön keskusliitto myönsi Oulun Aurinkokodille toimintatonnin tunnustuksena hienosta yhteistyöstä Ammattiopisto Luovin kanssa ja sen suuresta merkityksestä asukkaiden arjen tukemisessa
Tätä ovat olleet tukemassa Ammattiopisto Luovin opiskelijat, jotka ovat valmistaneet lounasta Aurinkokodissa yli kahden vuoden ajan. Yhteisestä ruokailuhetkestä onkin tullut arjen kantava voima ja myös tärkeä sosiaalinen yhdessäolon hetki, sillä lounasravintola saattaa opiskelijat ja vanhukset yhteen joka arkipäivä. Satakunnan ammattikorkeakoulu Hakuaika: 20.3.–3.4.2019 • Lisätietoja samk.fi/haku AMK-TUTKINTO (monimuoto) Geronomi (AMK) | Vanhustyö YLEMPI AMK -TUTKINTO Vanhustyö Tarjolla myös sosiaalija terveysalan erikoistumisja täydennyskoulutuksia. Asukkaat ovat olleet hyvin kiitollisia ja kokeneet, että tämä on parantanut heidän hyvinvointiaan ja tukenut arjessa selviytymistä. Aurinkoisena kesäpäivänä pelattiin yhdessä pihapelejä, syötiin hyvää ruokaa, laulettiin haitarin säestyksellä ja nautittiin yhdessäolosta. Lisätietoja samk.fi/koulutuspalvelut Opiskele VANHUSTYÖN ASIANTUNTIJAKSI Vanhustyo_1_2019.indd 37 25.1.2019 14.09.22. Aurinkokodin asukkaat pääsivät toteuttamaan toiveensa, kun he saivat toimintatonnin avulla viettää yhteistä aikaa Ammattiopisto Luovin opiskelijoiden kanssa. Aurinkokodin toiminta-ajatuksena on tukea asukkaiden itsenäistä asumista mahdollisimman pitkään omassa kodissa. 37 Vanhustyö 1 • 2019 S aamallamme palkinnolla suunnittelimme yhdessä asukkaiden ja opiskelijoiden kanssa toimintapäivän. . Ikäpolvien kohtaaminen antaa paljon Yhteistyö Luovin kanssa on ollut tärkeä voimavara, joka on tukenut asukkaiden hyvinvointia merkittävällä tavalla. Nautimme kauniina kesäpäivänä yhdessäolosta, herkullisesta ruoasta, musiikista ja pihapeleistä. Toimintapäivä antoi lisää iloa ja voimavaroja asukkaiden arkeen. Tämä uusi toimintamalli ja oppimisympäristö on saanut suurta kiitosta myös opiskelijoilta, ohjaajilta ja omaisilta. Teksti: Miia Nissinaho, toiminnanjohtaja, Säätiö Oulun Vanhainkoti Kuva: Miia Nissinaho Opiskelijoiden ja Aurinkokodin asukkaiden yhteinen ruokailu on arjen kantava voima ja tärkeä yhdessäolon hetki
Sosiaalipolitiikan laitos [tuottajat], 2013. Paitsi että jokaisella on oikeus vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon, se voi myös lisätä yksilön hyvinvointia. Työpapereita 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myös muu yhTeksti: Riikka Röppänen, palveluohjaaja, sosionomi (yamk), sosiaalityön opiskelija LAKIPYKÄLISTÄ TOIMINNAKSI – eläkeikäisten yhteiskunnallinen osallisuus Eläkeikäisten äänestysaktiivisuus on suurta mutta muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen vähäistä. Osallisuuden vahvistaminen tuodaan esille vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Vastanneista 90 prosenttia oli äänestänyt viime eduskuntavaaleissa. Aineiston perusteella yli 65-vuotiaat ovat aktiivisia äänestäjiä. Tilastokeskus [aineistonkeruu], 2013. teiskunnallinen osallistuminen vähensi yksinäisyyttä. Tarkastelin opinnoissani European Social Survey -kyselyn aineistoa siitä näkökulmasta, millaisena eläkeikäisten osallisuus ilmenee. . Osallisuuden vahvistaminen on sosiaalityön ydintä. Se voisi olla keino eläkeikäisten yhteiskunnallisen osallisuuden – ja siten hyvinvoinnin – lisäämiseen. Fitzgerald, Rory & Central Coordinating Team, European Social Survey & Turun yliopisto. FSD2922, versio 1.0 (2014-03-13). Rakenteellinen sosiaalityö on keino vaikuttaa rakenteisiin osallisuuden mahdollistamiseksi. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista 28.12.2012/980 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 Valtonen, Jussi (2015) Huippututkija John Cacioppo: Yksinäisyys tappaa. Osallisuus on kuulumista elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin, vaikuttamista oman elämän kulkuun ja yhteisiin asioihin. Kuitenkin vain joka kahdeskymmenes osallistui muunlaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kuten kansalaisadresseihin, tuotteiden boikotointiin tai mielenosoituksiin. Sen tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja lisätä hyvinvointia. Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuneet kokevat vähemmän yksinäisyyttä. Siihen on paljon keinoja, mutta vähän resursseja. Jotta lakien tavoitteet saavutetaan, tarvitaan resursseja toimintaan. Osallisuutta voitaisiin mahdollistaa erityisesti rakenteellisella sosiaalityöllä. Lähteet European Social Survey 2012: Suomen aineisto [elektroninen aineisto]. 38 M iten yli 65-vuotiaat osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vaikuttamiseen osallistuneista vain neljä prosenttia koki yksinäisyyttä. Äänestäneistä pienempi osa koki yksinäisyyttä verrattuna henkilöihin, jotka eivät olleet äänestäneet. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2014. Helsinki Missio 1/2015. Jopa 60 prosenttia yli 65-vuotiaista oli kiinnostunut politiikasta. Isola, Anna-Maria, Kaartinen, Heidi, Leeman, Lars, Lääperi, Raija, Schneider, Taina, Valtari, Sanna & Keto-Tokoi, Anna (2017) Mitä osallisuus on. Yksinäisyyden on todettu heikentävän terveyttä ja olevan jopa vaarallisempaa kuin tupakointi. Yhteiskunnallinen osallistuminen vähentää yksinäisyyttä Yhteiskunnallisella osallistumisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys yksinäisyyden vähentymiseen. Riikka Röppänen Vanhustyo_1_2019.indd 38 25.1.2019 14.09.48
Ajan merkit -saarnasarja jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina Tuomiokirkon messussa. • Hengitys kivunhoidon tukena • Parempi tapa syödä hyvin • Turvallinen koti • Nivelrikon uudet hoitomuodot Ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittäminen tarkastelussa Ikääntyneiden asumisen ratkaisut edellyttävät monitahoista yhteistyötä, todettiin ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä. IKÄ-verkostossa jaetaan tuoretta tutkimustietoa iäkkäiden hyvinvoinnista, taloudesta, toiveista, tarpeista ja palveluiden toimivuudesta ja keskustellaan näistä aiheista kansanedustajan työn näkökulmasta. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. Onko palvelujen saatavuudessa ja laadussa eroja eri puolilla Suomea. Lisätietoa: ymparisto.fi > Asuminen > Ikääntyneiden asuminen > Ajankohtaista > Ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristöjen tulevaisuuden kehittämistarpeita kartoitettiin Ikäihmiset yhteiskunnallisten saarnojen sarjassa kunniapaikalla Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa kuullaan kevään 2019 aikana yhteiskunnallisten saarnojen sarja Ajan merkit – puhetta maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Yhteisöllisyyttä tukevat asumisratkaisut kuten yhteiset tilat ja kortteliratkaisut saivatkin suurta kannatusta. Faktoja vanhuspalveluista Millaisia vanhusten palvelut ovat Suomessa. Lue lisää thl.fi > Tutkimus ja kehittäminen > Tutkimukset ja hankkeet > Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) > I&O tutkii Vanhustyö 1 • 2019 Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. Kaikille avoimessa tilaisuudessa Kansalaisinfossa 29.5. Yli 50 luentoa vapaasti katsottavissa verkossa. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Kysely suunnattiin kuntiin, kuntayhtymiin ja maakuntiin. Saarnojen sarjan sai kunnian aloittaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Asiantuntijaluentoja nivelterveydestä ja hyvinvoinnista. THL on julkaissut osana I&O-kärkihanketta kattavat tietopaketit kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon kehityksestä. Verkostoon ilmoittaudutaan lähettämällä sähköpostia verkoston sihteerille Ikäinstituutin johtaja Päivi Topolle paivi.topo@ikainstituutti.fi. Vanhusneuvostot nähtiin tärkeinä sidosryhminä useissa kunnissa, mutta niiden toiminnassa ja ikääntyneiden osallistumisessa asumisen suunnitteluun nähtiin paljon parantamisen mahdollisuuksia. Tilaa Vanhustyö-lehti (ilmestyy viisi kertaa vuodessa) Kestotilaus 40 € / vuosi Vuosikerta 43 € Opiskelijatilaus 26 € / vuosi Määräalennus (kestotilauksessa, yhteinen laskutusosoite, lehdet haluamiisi osoitteisiin) 2 lehden tilaus 33 € / tilaus / vuosi 3–5 lehden tilaus 26 € / tilaus / vuosi Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Tilattavissa myös digitaalisena: irtonumero 5 € / lehti sekä digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/vanhustyo-lehti Ajan virrassa Vanhustyo_1_2019.indd 39 25.1.2019 14.10.00. Lausvaara muistutti vaalivuoden alkajaisiksi, että sivistynyt päättäjä arvostaa kaikenikäisiä. Miten kotihoito on pysynyt mukana asiakasmäärien kasvussa. klo 13.30–15.30 tarkastellaan hallitusohjelmaa ikääntymisen näkökulmasta. Haastatellut nostivat ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden esiin yhtenä keskeisempänä riskinä ikääntyvien hyvinvoinnille. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat: Vanhustyö-lehteä lukemalla pysyt ajan tasalla, saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen, löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen, hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä vanhustyön tietoudesta. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Selvityksen perusteella kuntien maankäytön, kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun sekä maakunnan välistä yhteistyötä tulee kehittää erityisesti mahdollisen soteuudistuksen myötä. Löydät puhujat osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi. Yhteiskunnallisten puheenvuorojen pitäjiksi on kutsuttu kuusi yhteiskunnallista vaikuttajaa. 39 IKÄ-verkosto yhdistää kansanedustajat ja ikääntymisen asiantuntijat Uusi eduskunnan IKÄ-verkosto kokoaa yhteen kansanedustajia, asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä
Uusi hankekoordinaattori aloittaa Helon työparina 1.3.2019. Opintomatka on osa Sosiaalija terveysministeriön ja VTKL:n yhteistyössä toteuttamaa Japanin valtion Young Core Leader Program -vaihto-ohjelmaa. Miksi ei. 70 Unelma Sanaparit vanha puu, vanha kirja, vanha ystävä aiheuttavat sydämessä lämpimän ailahduksen. Minulla on nyt myös hyvät työkalut omia eläkepäiviäni varten, Heinola sanoo. Voit myös soittaa korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laaksolle, p. Heinolalla on pitkä kokemus vanhustyöstä, jota hän on seurannut eri näkökulmista liki 40 vuoden ajan. Minulla on unelma: jonain päivänä tuo sanapari on yhtä lämmin. Olo tuntuu siltä kuin olisi kuin pehmeä huopa harteilla. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Vanhustyo_1_2019.indd 40 28.1.2019 12.38.36. 40 Oppia Japanista ja Japaniin Alueohjaajat Marjo Pääkkö ja Laura Rautiainen Vanhustyön keskusliitosta matkustavat helmikuussa tutustumaan Japanin palvelujärjestelmään yhdessä seitsemän muun vammais-, vanhusja nuorisoalan asiantuntijan kanssa. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) tukee yli 65-vuotiaiden kotien korjauksia ja muutostöitä. 040 502 3807. Vaihto tarjoaa upeita mahdollisuuksia oppia uutta maasta, jonka väestö on hyvin pitkäikäistä. Lähtijät myös vievät mennessään erityisosaamistamme Ystäväpiiri-toiminnan yksinäisyyden vähentämisestä ja Omahoitovalmennus-toiminnan varhaisvaiheen muistisairaiden tukemisesta. Vanhustyön keskusliitto juhlii pyöreitä Vanhustyön keskusliitto täyttää 70 vuotta! Juhlavuoden teema Varaudu vanhuuteen – Gardera dig för ålderdomen näkyy tapahtumissamme läpi vuoden. Korjausneuvoja voi avustaa myös urakoitsijan löytämisessä. Jos yhdistät sanapariin itseesi, tunne on erilainen. Kutsumme teeman äärelle myös Vanhustenviikolla, jota vietetään 6.10.–13.10.2019. Sanapari vanha ihminen ei herätä Sinussa helliä tunteita. Hankepäällikkönä toiminut Reija Heinola jää eläkkeelle. Oman alueen korjausneuvoja ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.vtkl.fi/korjausneuvonta/. – Olen etuoikeutettu, kun olen saanut seurata vanhustyötä läheltä. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat eri puolilla Suomea auttavat muutostöiden suunnittelussa ja paperitöissä. Vanhustyön keskusliitossakin hän on ollut eri jaksoissa yhteensä lähes 20 vuotta. Esimerkiksi leveämmät ovet, luiskat, rampit ja kahvat lisäävät turvallisuutta kotona. Heinolaa tapaa maaliskuusta eteenpäin enenevissä määrin tärkeissä liikuntaharrastuksissa ja tanssikursseilla, nauttimassa lastenlasten ja eri ikäisten läheisten ja ystävien seurasta sekä järjestötyössä. ARAn avustus on yleensä 50 prosenttia korjausten kustannuksista (tuloja omaisuusrajat). Henkilöstöuutisia Vanhustyön keskusliiton koordinoimasta Vanheneminen.fi -hankkeesta vastaa maaliskuusta alkaen Katja Helo. Mutta siihen kuluu vielä aikaa, paljon aikaa. Kannustamme yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään toimintaa ikääntyneille ihmisille erityisesti Vanhustenviikolla. – Meri Koutti Koti turvalliseksi – ARAlta avustusta muutostöihin Ikääntyneen kotona elämistä voidaan helpottaa erilaisilla asunnon muutostöillä
Aila Pikkarainen on 60-vuotias toimintaterapian lehtori, tutkija ja projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Ari Liimatainen on viestinnän ja vanhustyön asiantuntija. Hän on julkaissut runsaasti tutkimusartikkeleja ja -kirjoja suomeksi ja englanniksi ja kirjoittaa ikääntymisestä ja hoivasta myös blogeissa ja somessa. Viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Verson johtajana. Lausvaaran (YTM, eMBA) työuran punaisena lankana on ollut heikommassa asemassa olevien ryhmien kuten vammaisten ja vanhusten palvelujärjestelmän kehittäminen. Anni Lausvaara toimii Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja ja Vanhustyö-lehden päätoimittajana. Näin lukijat saavat lehdestä laadukasta ja ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tutkimuksista sekä voivat seurata ikäihmisten ja vanhustyön sykähdyttävää arkea. Työkokemusta on kertynyt parisenkymmentä vuotta järjestöja kuntasektorilta sekä valtionhallinnosta. Toimituskuntamme tuo arvokasta osaamista lehden kehittämiseen. Satu Karppanen toimii sosiaalija terveysministeriössä neuvottelevana virkamiehenä vastuualueenaan iäkkäiden palvelut. Hänellä on kaksi lasta ja seitsemän lastenlasta. Tällä hetkellä Patronen työskentelee erityisasiantuntijana Kuntaliitossa. Hän on toiminut lakimiestehtävissä, Kokoomuksen kansanedustajana, pankinjohtajana ja tasa-arvovaltuutettuna, johtajana Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAssa, projektijohtajana hallituksen Työssä jaksamisen ohjelmassa ja yrittäjä-konsulttina. Työssään hän vastaa Iäkkäiden palvelujen kansallisesta ohjauksesta, johon sisältyvät muun muassa osallistumisen lainsäädännön valmisteluun sekä kunnille ja muille sidosryhmille kohdennettu informaatioohjaus. Motto kuuluu: ”Ikääntyminen on ihmisen parasta aikaa.” Tuulikki Petäjäniemi on eläkkeellä oleva varatuomari. Petäjäniemi harrastaa vapaaehtoistoimintaa ja järjestötyötä. Tällä hetkellä hän viimeistelee aikuiskasvatuksen väitöskirjaa ikääntyneiden aikuisten kuntoutustoimijuudesta. K U V A : P E T T E R I K IV IM Ä K I K U V A : M A U R I K A L IM A K U V A : K U V A M E S TA R I L A H T I K U V A : JA M K K U V A : N IN A K A V E R IN E N VANHUSTYÖ-LEHDEN TOIMITUSKUNTA Vanhustyo_1_2019.indd 41 27.1.2019 16.44.50. Teppo Kröger on Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Kirsi Kuusinen-James toimi sosiaalityöntekijänä ja vanhustyön johtajana 2000 -luvun alkupuolelle asti, minkä jälkeen hän on työskennellyt erilaisissa tutkimusja kehittämistehtävissä Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Versossa. Hän vastaa Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n viestinnästä ja kirjoittaa freelancerina vanhuusiän ilmiöistä muun muassa Geron-blogissa. 41 Vanhustyö 1 • 2019 70-vuotiaan Vanhustyön keskusliiton kustantama Vanhustyö on vahva asiantuntijalehti vanhustyön ammattilaisille, päättäjille ja ikääntyville ihmisille. Vanhustyö-lehti on erinomainen foorumi vanhustyön teoriatiedon, kehittämisen ja hyvien käytänteiden kohtaamiseen. Pikkarainen jatkaa kollegansa Pirjo Tiikkaisen työtä Vanhustyölehden toimituskunnassa. Hän haluaa nostaa ikäihmisten itsensä äänen entistä paremmin esiin lehden sivuille. Mari Patronen on työurallaan kehittänyt ikäihmisten palveluja useasta näkökulmasta – yhdistävänä ja innoittavana asiana on ollut palvelujen parantaminen sekä laadullisesti että rakenteellisesti. Patronen on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, filosofian maisteri Leuvenin yliopistosta Belgiasta sekä eMBA Jyväskylän yliopistosta. Kröger on hyvin huolestunut suomalaisten vanhuspalvelujen nykyisestä tilasta. Väitöskirja SETELIPELIÄ: Tutkimus palveluseteliä säännöllisessä kotihoidossa käyttävien iäkkäiden henkilöiden valinnanvapaudesta tarkastettiin Helsingin yliopistossa vuonna 2016. Pikkarainen on tehnyt maisteriopinnot gerontologiasta ja kansanterveystieteestä (THM) sekä aikuiskasvatuksesta (KM). Petäjäniemi on kirjoittanut kirjan Go go, slow go, no go – Raportti ikäihmisistä ja vanhuspalveluista. Myös osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön iäkkäiden asioissa on hänen työssään arkipäivää
Seniorernas egen insats ska tas i bruk t.ex. När livet blir bräckligt ökar mångas beroende av samhället och dess service. Samhället bör styra förändringen så att det långa livet för gott med sig för alla och att vi svarar på de nya behov det ställer. . För att trygga god samhällsutveckling bör även de åldrande och deras behov beaktas i beslutsfattandet. MOT VÅRENS VAL Vanhustyo_1_2019.indd 42 27.1.2019 16.49.17. Centralförbundet för de gamlas väl fungerar och arbetar för värdig ålderdom. i utvecklingen av tjänster, boendelösningar och livsmiljön. Längre liv är ett önskat resultat av vårt välfärdssamhälle och det ska vi slå vakt om. Förberedelser har också gjorts i Centralförbundet för de gamlas väl och även detta färska nummer av tidskriften Vanhustyö handlar om valen ur äldres synpunkt. Centralförbundet för de gamlas väl vill vara med och bygga upp ett Finland där man inte behöver frukta åldrande. Förbundet utgår i sitt riksdagsvalarbete från att seniorerna är samhällets viktigaste stöttepelare, inte bara objekt för service eller förmåner. Jag föreställer mig att seniorernas sak är viktig för politikerna – redan av den orsaken att pensionärerna följer aktivt med den samhälleliga debatten och röstar oftare än yngre årsklasser. Detta inverkar utom på den åldrandes eget liv även på dennes närstående. Den aktiva seniorbefolkningen har ett väldigt stort kunskapskapital som ska kunna utnyttjas i samhället. Känslan av deltagande ska värnas med alla medel. Familjeinriktat tänkande ska omfatta alla generationer. Med till det arbetet kallar vi riksdagsvalkandidater och nya riksdagsmän som väljs in i april. Tomma löften behöver den växande seniorbefolkningen ändå inte. "Tomma löften behöver den växande seniorbefolkningen ändå inte." 42 Ledare Hannakaisa Heikkinen Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Riksdagsledamot I det finländska samhället förbereder man sig för riksdagsval i april. Den allt äldre befolkningen och det ökande antalet mycket ålderstigna människor inverkar på hela samhället och alla generationer. Antalet över 65-åringar är redan en miljon i Finland och mängden är växande. Seniorerna är på många sätt en resurs och en rikedom för samhället
Jag granskade i mina studier materialet i enkäten European Social Survey ur synvinkeln hur pensionärernas deltagande tar sig uttryck. Riikka Röppänen Vanhustyo_1_2019.indd 43 25.1.2019 14.15.03. För att uppnå lagarnas syften behövs resurser för verksamheten. De som deltar i samhälleligt påverkande upplever mindre ensamhet. Förutom att var och en har rätt att påverka det gemensamma beslutsfattandet kan det även öka individens välbefinnande. Lag om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om socialoch hälsovårdstjänster för äldre 28.12.2012/980 Socialvårdslagen 30.12.2014/1301 Valtonen, Jussi (2015) Huippututkija John Cacioppo: Yksinäisyys tappaa. Deltagande är att höra till livets interaktionsrelationer som ökar meningen med livet, att påverka det egna livets gång och gemensamma frågor. Institutet för hälsa och välfärd. Av de som deltagit i påverkande upplevde bara fyra procent ensamhet. HelsingforsMission 1/2015. Det kunde vara ett medel att öka pensionärernas samhällsdeltagande – och därigenom välbefinnandet. Till och med 60 procent av över 65-åringarna var intresserade av politik. Dess syfte är att påverka samhällets strukturer och öka välbefinnandet. Samhälleligt påverkande minskar ensamheten Samhälleligt deltagande hade ett statistiskt signifikant samband med minskad ensamhet. Ensamhet har konstaterats försvaga hälsan och till och med vara farligare än rökning. Ändå deltog bara var tjugonde i annat samhällspåverkande såsom medborgaradresser, bojkott av produkter eller demonstrationer. FSD2922, version 1.0 (2014-03-13). Även annat samhällsdeltagande minskade ensamheten. Av de som hade röstat upplevde en mindre del ensamhet jämfört med människor som inte hade röstat. FRÅN LAGPARAGRAFER TILL VERKSAMHET – pensionärers samhälleliga deltagande Pensionärernas röstningsaktivitet är stor men det övriga samhälleliga påverkandet ringa. För det finns många metoder men knappt med resurser. Enligt materialet är över 65-åringarna aktiva röstare. Av de svarande hade 90 procent röstat i förra riksdagsvalet. 43 Vanhustyö 1 • 2019 Text: Riikka Röppänen, servicechef, socionom (yamk), socialarbetsstuderande H ur deltar över 65-åringar i det samhälleliga beslutsfattandet. Isola, Anna-Maria; Kaartinen, Heidi; Leeman, Lars; Lääperi, Raija; Schneider, Taina; Valtari, Sanna & Keto-Tokoi, Anna (2017) Mitä osallisuus on. Att stärka deltagande hör till socialarbetets kärna. Strukturellt socialarbete är ett sätt att påverka strukturerna för att göra deltagande möjligt. Stärkande av deltagande förs fram i äldreservicelagen och socialvårdslagen. Tammerfors: Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv [distributör], 2014. Sosiaalipolitiikan laitos [tuottajat], 2013. Statistikcentralen [datainsamling], 2013. Deltagande kunde möjliggöras i synnerhet med strukturellt socialarbete. Källor European Social Survey 2012: Statistik om Finland [elektroniska data]. . Fitzgerald, Rory & Central Co-ordinating Team, European Social Survey & Turun yliopisto. Arbetspapper 33/2017
Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan terveys-, sosiaalija hoitotyön erityistarpeita. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/kanta Kotija asumispalveluiden työn tehostamiseen MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa. Lisäksi mahdollistamme tietojen siirron suoraan valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Symbolipohjainen, rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä. 44 Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Asiakastietojen hallinta on suunniteltu hoiva-alan tarpeita silmällä pitäen. KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Reseptit ja potilastiedon arkisto osana järjestelmää KANTA-PALVELUT Uudistunut DomaCaren sähköinen reseptijärjestelmä otetaan käyttöön tammikuussa 2019. Tämä tehostaa työaikaa ja antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Vanhustyo_1_2019.indd 44 25.1.2019 14.15.17. Hoidon laadun mittaamiseen ja kehittämiseen RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan hoitotyön mahdollistaminen