Vanhustyo_0120.indd 1 23.1.2020 9:13:16. TAIDE JA HYVINVOINTI Kulttuurinen vanhustyö tarvitsee uskallusta, arvostusta ja resursseja SENIORARBETE 1 • 2020 Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää Jääkö ikäihminen sivuun elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa
16–17 Tanssissa kulkevat mieli, keho ja taito yhdessä Pitkän uran Suomen Kansallisbaletissa tehneelle tanssitaiteilija Liisa Palinille tanssijan urasta luopuminen ei ollut vaikeaa, koska hän jatkoi työtä pedagogina. Taiteen koettu merkityksellisyys lisää hyvinvointia eläkeiässä 8–11 Taide ja kulttuuri vanhustyössä Taide on havainnointia, kokeiluja ja kokemuksia luomista. ArtsEqual-hankkeen tutkimusryhmä selvitti kyselytutkimuksella, mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa. On todellista ammattitaitoa kyetä hyödyntämään taidetta omassa työssään. Millaisia mahdollisuuksia palvelujärjestelmä luo työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittamiselle, ja miten hoivaa jaetaan tulevaisuudessa. Uusi hybridiasumisen malli Ikäihmisten palveluissa haetaan muutosta pois laitoshoidosta ja raskaista asumispalveluista kohti välimuotoisia asumisratkaisuja. Miten tähän haasteeseen on mahdollista vastata. Tanssijan ammatti kasvatti taidenälkään ja opetti nauttimaan myöhemmin muustakin taiteesta. 22–23 Hoivan paikallisuudesta ja sukupuolittuneisuudesta tulee puhua 26–27 Vanhustyo_0120.indd 2 23.1.2020 14:14:59. 2 1 • 2020 SENIORARBETE Vanhustyö 2/2020 ilmestyy 25.3.2020 | TEKNOLOGIA JA TURVALLISUUS VANHUSTYÖSSÄ KULTTUURI JA TAIDE 6–7 Yhä useammalle työn ja perheen yhteensovittaminen merkitsee ruuhkavuosien sijasta tai sen lisäksi työssäkäynnin yhdistämistä iäkkäiden omaisten hoivaamiseen. Ihminen ajattelee ihan eri aivonosilla, kun kädessä on näytteenottoneula tai värikynät
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 1 • 2020 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Taitto PunaMusta, Medialogistiikka Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Paino PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Taide ja kulttuuri ovat myös ikääntyneiden oikeus 5 Toriparlamentti: Kulttuurin merkitys elämässä 6 Kulttuuri ja taide 6 Taiteen koettu merkityksellisyys lisää hyvinvointia eläkeiässä 8 Taide ja kulttuuri vanhustyössä 12 Kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC 13 Senioriklovnit rikastuttavat ikäihmisten arkea 14 Koti niityllä 16 Tanssissa kulkevat mieli, keho ja taito yhdessä 18 Miesvanhuus elokuvissa 20 Kehittäminen ja tutkimus 20 Sosiaalinen kuolema vanhuudessa 22 Hoivan paikallisuudesta ja sukupuolittuneisuudesta tulee puhua 24 Hyvä elämä kuolemaan asti Asuminen ja elinympäristöt 26 Uusi hybridiasumisen malli toteutuu Wilmankodissa Osallisuus 28 Reippaita askeleita etsivään vanhustyöhön Vanhuuteen varautuminen 30 Taideja kulttuuritoiminta sukupolviketjuja vahvistamassa Digi ja teknologia 32 Digiopastaja Vuoden vapaaehtoisena 33 Toimintatonnit: Toinen toistemme ilona 34 Sotiemme veteraanien kotona asumista tukevat palvelut vihdoin maksuttomiksi 36 Vancouverissa vanhuutta suomalaisittain 38 Lahjoitukset ilahduttavat ikäihmisiä 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Konst och kultur är även de äldres rättighet 42 Konst som upplevs som meningsfull ökar välbefinnandet i pensionsåldern Vanhustyo_0120.indd 3 23.1.2020 9:19:59. Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiri Suomen Keskustan varapuheenjohtaja Taide ja kulttuuri ovat myös IKÄÄNTYNEIDEN OIKEUS Vanhustyo_0120.indd 4 23.1.2020 9:34:05. 4 Pääkirjoitus H yvinvointi koostuu useista toisiaan täydentävistä tekijöistä. Ihmisellä on kautta ihmiskunnan historian ollut tarve ilmaista itseään taiteellisesti. Juha Sipilän hallituskaudella laadittiin kunnille suositukset taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaalija terveydenhuollossa. Kaupunginkirjastojen laaja ja monipuolinen tarjonta vie helposti matkalle ajassa ja paikassa kotisohvalta ja kaupunginorkesterit tai -teatterit viihdyttävät, puhuttelevat ja tarjoavat ajattelunaihetta katsojien ihasteltavaksi. Luolamaalaukset ja historialliset soittimet ovat tästä oiva osoitus. Usein ”rajoittava tekijä” onkin tiedon puute kulttuurin ja taiteen terveyttä edistävästä ja hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Nykyisinkin voimme ihailla taideteoksia nykytaiteenmuseossa tai nauttia teatterin tarjoamasta mystiikasta ympäri Suomen. Suomen perustuslaissa kulttuuriset oikeudet turvataan osana sivistyksellisiä oikeuksia. Järjestön mukaan taiteella voidaan vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen ennaltaehkäisevästi esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyessä, tukea terveyttä edistäviä tapoja ja tukea hoivatyötä esimerkiksi sairaalaympäristössä. Hyvinvointi on myös muutakin. Taidetta voitaisiin edistää esimerkiksi huomioiden se julkisissa rakennushankkeissa tai tukea omaehtoista harrastamista lastenneuvolan kulttuurilähetteellä tai palvelutalon säännöllisillä tanssihetkillä. . Perustarpeet, kuten riittävä ravinto, turvallinen koti, läheisten ihmisten läsnäolo ja itsearvostus ja arvonannon saaminen muilta sekä itsensä toteuttaminen muodostavat pohjan hyvinvoivalle elämälle. Taideja kulttuuritoiminta tulee liittää tiiviimmin sote-rakenteisiin. Asuinpaikka, ikä, terveydentila, toimintakyky, varallisuus tai muukaan taustatekijä ei saisi olla esteenä kulttuuriin osallistumiselle ja siitä nauttimiselle. Nämä tarpeet ovat läsnä myös ikääntyvän ihmisen elämässä. Kansanja kansalaisopistojen tarjonta sekä erilaiset harrastusryhmät tarjoavat mahdollisuuden itse osallistua taiteen tekemiseen. Taiteen tulisikin olla entistä paremmin myös ikääntyneiden saavutettavissa, koska esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan taiteella on hyvinvointia ja niin henkistä kuin fyysistä terveyttä lisääviä vaikutuksia. Käytännössä tämä vaatisi, että hyvinvointia ja terveyttä edistävä taideja kulttuuritoiminta huomioitaisiin budjetteja laadittaessa eli taiteen ja kulttuurin hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus tunnustettaisiin ja ennen kaikkea tunnistettaisiin
3. Erityisesti minua kiehtoo kauniit värit. 2. Toriparlamentti Riitta Särkkä 1. Lehden teeman mukaisesti kysyimme neljältä Senioritoiminnan tietoiltapäivään osallistuneilta ajatuksia kulttuurista ja taiteesta. Taide antaa elämäniloa ja positiivisuutta kaikille aisteille. Tarjontaa kyllä on, mutta etenkin oopperassa käyminen on ikäihmisille liian kallista. 3. 2. Kulutin jo nuorena äidin rahoja oopperaan ja teatteriin. Tykkään tosi paljon. Ulla Nikkola 1. Mitä kulttuuri ja taide merkitsevät sinulle. Siiri Alakorva-Balagovi . Pitää olla itse aktiivinen ja etsiä tapahtumia. Ongelmana ovat kuitenkin pitkät matkat ja hankalat kulkuyhteydet. Nuorten mukana itsekin nuortuu. Näyttelyt, teatteri, konsertit. Pitäisi tilata ne netistä ja tulostaa. 2. Ooppera, musiikki, teatteri, kulttuurilehdet, näyttelyt. Järjestääkö kaupunki (Helsinki) riittävästi kulttuuritarjontaa ikäihmisille. Olen ollut lapsesta saakka kulttuurin kipeä ja saanutkin nauttia kulttuurista. Iän myötä suvaitsevaisuus ja ymmärrys nuorisokulttuuria kohtaan on kasvanut. Riippuu tilanteesta. 2. Antaa syyn lähteä liikkeelle. 1. 2. Nykymusiikkikin. Millaisesta taiteesta nautit eniten. Helsingissä varmasti on riittävästi tarjontaa, mutta pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä. Se tarjoaa myös mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja uusiin ystäviin. Suomalaisten muusikoiden konserteista viimeisimpänä Milena Misic sekä Waltteri Torikan ja Jarkko Aholan konsertit. Asun yksin ja kun kyllästyy itseensä, Helsingin Sanomien Minna mennä -palstalta löytää aina jotain mielenkiintoista tekemistä. Lippuja pitäisi saada halvemmalla, alle 50 eurolla. Ajatella, että Antti Tuisku on varannut koko stadionin. Kysymykset Hannele Pajunen 1. Kyläyhteisöt järjestävät kyllä itse tapahtumia ja ohjelmaa. Sinnehän me mennään tytöt, eikös niin. Henkilöt kuvassa vasemmalta oikealle: Riitta Särkkä. ja Hannele Pajunen. 3. Se virkistää. Näyttelyt ja musiikki. Minulla on edelleen suuri halu sivistää itseäni. 1. Olen kaikkiruokainen. Harmittaa, että teatterikäynnit ovat jääneet, koska lippujen hankkiminen on niin hankalaa. Myös kirkkokonsertit, koska niissä ääni tulee hienosti esille. Ei niin korkeakulttuurista. Kuvataiteesta. 3. Erityisesti mieleen on jäänyt näyttelijä ja laulaja Deanna Durbinin kaunis ääni. 3. Kulttuuri ja taide Toriparlamentissa kysytään ikäihmisten mielipidettä ajankohtaisiin asioihin ja ajan ilmiöihin. Kotona kuunneltiin paljon musiikkia gramofonista ja luettiin aikakausilehtiä. 5 Vanhustyö 1 • 2020 . Vanhustyo_0120.indd 5 23.1.2020 9:34:22. Opastetut kierrokset antavat paljon ja avaavat näyttelyä paremmin, mutta opastuksia on välillä vaikea löytää. Se antaa minulle virkeyttä ja tarjoaa aistielämyksiä. Aikakausista erityisesti barokki ja renessanssi ovat lähellä sydäntäni. Ulla Nikkola, Siiri Alakorva-Balagovi
ja kulttuurin harrastamisen näkökulmasta. Vanhustyo_0120.indd 6 23.1.2020 9:47:02. Vastaajat jakaantuivat tasaisesti miesten ja naisten kesken, ja vastaajia oli eri puolilta Suomea sekä eri ammattiluokista. Laeksen tutkimuksessa hyödynnetään myös tämän kyselytutkimuksen tuloksia. Taiteeseen osallistuminen nähtiin niin aktiivisena tekemisenä kuin passiivisena kuluttamisena, ajanvietteenä sekä harrastamisena. Vastauksista kävi ilmi, että osallistuminen ylipäätään ymmärrettiin laajasti. Omassa Suomen Akatemian jatkohankkeessaan tutkijatohtori Tuulikki Laes paneutuu musiikkikasvatuksen muutostarpeisiin eläkeikäisten näkökulmasta. Taiteen ja kulttuurin merkitystä lähestyttiin elämän merkityksellisyyden ja koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. ArtsEqualin kuusi tutkimusryhmää ovat analysoineet mm. Taiteeseen osallistumista toteutettiin kotona, yhteisöissä, luonnossa, julkisissa tiloissa ja koulutusinstituutioissa. Kyselyssä keskityttiin ihmisten osallistumisen tapoihin eli toimijuuteen taiteen Taiteen koettu merkityksellisyys LISÄÄ HYVINVOINTIA ELÄKEIÄSSÄ Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää -kyselyssä selvitettiin, miten taiteeseen ja kulttuuriin osallistutaan eläkesiirtymässä. Eläkesiirtymässä olevan väestön mahdollisuudet taideja kulttuurisosallistumiseen ovat tähän saakka jääneet vähemmälle huomiolle. Kysely lähetettiin vastikään eläkkeelle jääneille Ilmarisen asiakkaille, ja siihen vastasi yhteensä 510 henkilöä (vastausprosentti 35 %). kouluissa, taiteen perusopetuksessa, hoivapalveluissa, monikulttuurisessa nuorisotyössä, vammaistyössä ja vankiloissa toteutettuja taiteen ja taidekasvatuksen interventioita sekä niiden tasa-arvoja hyvinvointivaikutuksia. Kyselytutkimuksen laatinut ArtsEqualhankkeen tutkimusryhmä halusi selvittää, mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa. Joillekin taiteeseen osallistumisen motivaationa oli viihtyminen ja nauttiminen, toisille toimintaan liittyi oppiminen ja tavoitteellisuus. 6 Kulttuuri ja taide K yselytutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2019
Ryhmään kuulumista selittää se, että taide koetaan merkitykselliseksi hyvinvoinnille. . Kyselyn mielenkiintoisin tulos on se, että asuinpaikalla, iällä, sukupuolella, eläkkeen suurudella tai työmarkkinastatuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siihen, mihin toimijuusryhmään vastaaja asettui. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (projektinumero 314223/2017). ArtsEqual Taideyliopiston koordinoima kuusivuotinen ArtsEqualhanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Elinikäinen oppiminen Suomalaista taidepolitiikkaa sekä sosiaalisten ja sivistyksellisten perusja ihmisoikeuksien toteutumista ArtsEqualissa tutkivan apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan kyselytutkimus osoittaa, että tottumus on merkittävin eriarvoistava mekanismi ikääntyvän väestön ja taiteen ja kulttuurin palvelujen kohtaannossa. Tässä ryhmässä vallitsee kokemus siitä, että taide ei ole merkityksellinen hyvinvoinnille. Toiseksi yleisin toimijuuden muoto aineistossa on nykytilanteeseensa tyytyväinen taideaktiivi, joka osallistuu usein taideja kulttuuritoimintaan, mutta ei kaipaa uutta taideharrastusta (26 % aineistosta). Tähän ryhmään kuuluvat kokevat, ettei taide ole merkityksellinen heidän hyvinvoinnilleen. Tähän ryhmään kuulumista selittää kaksi tekijää: vastaaja kokee taiteen merkitykselliseksi hyvinvoinnille ja hän elää vähintään kahden hengen kotitaloudessa. KU VA : KI M M O KA LL IO Vanhustyo_0120.indd 7 27.1.2020 13:43:51. Lisätietoa: www.artsequal.fi Teksti: Tuulikki Laes, tutkijatohtori, Taideyliopisto ja Pauli Rautiainen, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto Neljä taidetoimijuuden muotoa Suurin taidetoimijuuden muodon perusteella muodostuva ryhmä (37% aineistosta) ovat taidepassiivit, jotka osallistuvat korkeintaan harvoin taideja kulttuuritoimintaan eivätkä kaipaa itselleen taideharrastusta. Taiteen terveysvaikutuksia on tuotu viime aikoina esiin niin tutkimusraporttien kuin asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Tämä kyselytutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että taide toimii ”täsmälääkkeenä” vain, jos yksilö kokee taiteen lähtökohtaisesti merkitykselliseksi omalle hyvinvoinnilleen. Näiden vastaajien kanssa yhtä paljon (26 % aineistosta) on nykytilaansa tyytyväisiä taideaktiiveja, jotka haluavat aloittaa uuden taideharrastuksen. Ainoastaan taiteen koettu merkitys hyvinvoinnille selitti sitä, kuuluiko ihminen taideaktiiveihin vai taidepassiiveihin. Yhtye esiintyy iAreena-seminaarissa 7.2.2020. Tämän ryhmän taideaktiivit kokevat hyvinvointinsa keskimääräistä paremmaksi ja ryhmässä on jonkin verran enemmän yksin asuvia muihin ryhmiin verrattuna. Neljännessä toimijuusryhmässä on taideharrastusta kaipaavia taidepassiiveja, jotka osallistuvat korkeintaan harvoin taideja kulttuuritoimintaan, mutta olisivat kuitenkin kiinnostuneita aloittamaan taideharrastuksen (11 % aineistosta). Aineisto kertoo myös siitä, että erityisesti työttömänä vanhuuseläkkeelle siirtyvillä on omasta toimintakyvystään ja ajankäytöstään riippumattomia vaikeuksia löytää uusia taideharrastuksia. Merkityksellisyyden kokemusta tulisi näin ollen tukea ja kasvattaa läpi elämän – toisin sanoen elinikäisen oppimisen periaatteella toteutettu hyvä ja laadukas taidekasvatus sekä saavutettavat taidepalvelut varmistavat taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet hyvinvoinnin ylläpitäjänä myös eläkesiirtymässä. 7 Vanhustyö 1 • 2020 Riskiryhmä-yhtyeen jäsenet aloittivat bändiharrastuksen eläkepäivillään. ArtsEqual julkaisee poliittisia toimenpidesuosituksia, joissa se kannustaa moniammatilliseen ja sektorien väliseen yhteistyöhön taideja kasvatusalojen, kulttuurija sosiaalitoimen sekä hoitoja hoivaalojen välillä. Terveysvaikutuksia korostamalla on pyritty myös lisäämään taiteen kiinnostavuutta ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisuissa. Hanke pyrkii tekemään näkyväksi uusia taideja taidekasvatusperustaisia sosiaalisia innovaatioita ja tarkastelee kriittisesti taiteiden ja taidekasvatuksen laajentuneita rooleja ja yhteiskunnallisia vaikutuksia
– Johtamisen näkökulmasta taiteen yleistymistä vanhustyössä hidastavat tiukat käsitykset henkilöstörakenteista ja -mitoituksesta. Resurssien lisäämisen sijasta pitäisi tarkastella rohkeasti henkilöstörakenteita ja osaamista. Taiteelle on akuutti tarve sekä inhimillisessä että kansallisessa mielessä, Ikonen avaa tilannetta. Taidelähtöisyys mahdollistaa toisesta näkökulmasta kokemisen. Palavereissa olen aina rakastanut evokatiivista raportointia, vaikka aikaisemmin en edes tiennyt mitä se on. Taidelähtöiset toimintamallit parantavat imagoa – Taiteen ja sotepalvelujen yhdistämisestä tapahtuu jatkuvasti meidän aivan tavallisten sote-työntekijöiden toimesta. Taide on perusoikeus, jonka saatavuudelle on sotepalveluissa olemassa suositukset. Taide on myös osaamista ja prosessi, jossa on vaiheita ja josta voi lainata käsittelytapoja moniin yhteyksiin. K ahvipöytäkeskustelua taiteesta ja sotesta käyvät toimialajohtaja Ismo Rautiainen, palvelukeskuksen sairaanhoitaja Sirpa Kuosmanen ja organisaatiotaiteilija Eili Ikonen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Yleisesti taidetta ajatellaan teoksena tai virikkeenä. Asiakaspalveluympäristömme ja yhteisömme elämä on värikkäämpää. 8 Kulttuuri ja taide EMPATIAANARKISMIA – keskustelu taiteesta ja kulttuurista vanhustyössä Miksi meidän on niin vaikea palvella toisia. Meillä on käytetty taidetta käytännön asiakastyössä, strategiatyössä, brändin luomisessa, rekrytoinnissa, palvelujen ja työyhteisöjen kehittämisessä ja jopa johtamisessa. Taiteen menetelmillä voi tutkia syitä, miksi ihminen ajattelee tai toimii niin kuin toimii. Kenen päässä ovat rajoitukset luomassa esteitä kokonaisen elämän toteutumiselle taiteineen kaikkineen. Taide itsessään on lupa ajatella, Kuosmanen toteaa. Taiteilijoilla on metodisia ja teknisiä taitoja ja kyky luontevasti ryhtyä ongelmanratkaisuun. On syntynyt positiivinen yhdessä tekemisen kulttuuri, Rautiainen jatkaa. Miksi työntekijät kokevat taiteen edelleen usein erillisenä lisätyönä. – Sitä ajattelee eri aivonosillaan, jos käsissä on näytteenottoneula ja pinkka saniteettivaippoja taikka värikynät. Taiteen onnistuneesta hyödyntämisestä on muodostunut organisaatiollemme brändi. Taiteen potentiaalin ymmärtää itse osallistumalla – Olen hämmästynyt, kuinka monin tavoin taidetta voi hyödyntää. Johtamisen näkökulmasta taide ja taidelähtöiset toimintamallit ovat imagoVanhustyo_0120.indd 8 24.1.2020 12:06:26. On kyse työkulttuuristakin, mutta ikääntyneen hyvän elämän turvaaminen edellyttää rakenteellisten esteiden purkamista, Rautiainen aloittaa. Lakien ja suositusten valmistelijoiden, päättäjien, ammattiyhdistysten ja eri tasojen toimijoiden yhteistä ymmärrystä taiteen potentiaalista. Rakenteellisia esteitä ei voi purkaa pelkästään paikallisesti. – Asian ydin on ihmisen kokoinen, mutta isossa kuvassa taiteen sisällyttäminen soteen on pyrkimystä ratkaista monialaisuudella valtavia yhteisiä haasteita, kuten väestön ikääntymistä, yksinäisyyttä ja sekä päihdeongelmia. – Esteitä kaadetaan sitoutumalla taiteen integroinnin edistämiseen, niin kuin olemme meillä täällä nähneet, Rautiainen sanoo. Tai on väärin sanoa tavallisten, sillä on todellista ammattitaitoa kyetä hyödyntämään taidetta omassa työssä. – Mutta kyllä taiteen käyttö sote-tarpeisiin vaatii vielä osaamisen kehittymistä myös taiteen toimialalla, Ikonen toteaa. Tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Taide on havainnointia, vaihtoehtojen kuvittelua, kokeiluja ja vaikutelmien sekä kokemuksien luomista
9 Vanhustyö 1 • 2020 Kulttuuri ja taide Aina on aikaa yhdelle graffitille. Graffitiworkshop palvelukeskuksen pihalla. KU VA : EI LI IK O N EN Vanhustyo_0120.indd 9 24.1.2020 12:18:10
Kaiken lähtökohtana on persoonan tunnistaminen. Empatia-anarkismia! – Miksi meidän on niin vaikea palvella toisia. Kulttuuri ja taide Kirsi Rönkkö, kulttuurisuunnittelija, Kuopio 1. Subjektiivista ja taloudellista arvoa syntyy usealla tavalla. Minkä koet suurimmaksi haasteeksi kulttuurisen vanhustyön toteuttamisessa. 2. Olen tehnyt kulttuurista vanhustyötä Seinäjoen kaupungin palveluksessa vuodesta 2015. Asiakkaiden sykähdyttävät ja pysäyttävät palautteet. Sisällöt voivat olla konsertteja, työpajoja, kulttuurikerhoja, 1. ”Se ikään kuin meni sieluun asti.” Vaikuttavinta on toiminta, joka mahdollistaa läsnäolon ja asiakkaan arvokkaan kohtaamisen tarpeineen ja toiveineen, sellaisena kun hän juuri siinä tilanteessa on. Kuopiossa toimii poikkihallinnollinen Kulttuuri vanhustyön tukena -työryhmä, joka hakee ammattitaiteilijoiden toteuttamia osallistavia kulttuurija taidepainotteisia toimintoja ikäihmisille palveluyksiKulttuurinen vanhustyö tarvitsee USKALLUSTA, ARVOSTUSTA JA RESURSSEJA Kulttuurinen vanhustyö pyrkii parantamaan ikäihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua tuomalla taiteen, luovuuden ja kulttuurin osaksi vanhustyötä ja sen kehittämistä. – Imago on tärkeää meille kentälläkin. Syynä ovat mm. Asukkaalle tärkeämpää on toimintaympäristö. Kuka olet ja mitä teet. Kuvassa Kirsi Rönkkö ja DJ Nite. 3. taloudelliset tai maantieteelliset seikat sekä henkilöstöresurssit. Tarvitaan rohkeutta nousta laitoskulttuuria vastaan, Kuosmanen kehottaa. Vanhustyo_0120.indd 10 27.1.2020 13:42:03. Taideajattelun keinoin räätälöimällä voidaan yllättävän suoraan vähentää palvelun tarvetta tai sen kustannuksia. Tällä hetkellä työn alla on myös ikääntyneiden kulttuurihyvinvointisuunnitelma. 10 voitto, jolla on myös liiketaloudellista arvoa, Rautiainen kertoo. 4. Tuijottaako hän kelloa valkealla seinällä vai tekeekö mielikuvitusmatkoja maalauksen maisemissa. Palautteetkaan eivät yleensä koske hoitoa, vaan vuorovaikutusta ja kohtelua. Kuopio kuuluu valtakunnalliseen Kulttuurisen vanhustyön Aili-verkostoon. Olen toiminut tehtävässäni vuodesta 2011 saakka. Kuopiossa kulttuurista vanhustyötä tehdään monipuolisesti eri kulttuurija taidelaitosten ja -toimijoiden, vanhuspalveluiden, taiteilijoiden, järjestöjen sekä vapaaehtoisten toimesta. Kuvitellaan vuoteessa elävää haurasta vanhusta. 4. – Empatia-anarkismia, Ikonen peräänkuuluttaa. Olisi kapeaa ajatella, että tämä palkka vastaa tätä hommaa, ja sivuuttaa se, että voimme käyttää valtaamme tehdä asiat hyvin. Palveleminen on helppoa, kun arvostaa työnsä tulosta. Ikääntyneiden kulttuuriset oikeudet eivät aina toteudu tasa-arvoisesti. Vastuualue on laaja, sillä Kuopiossa on noin 24 000 yli 65-vuotiasta. Satu Kokkoniemi, kulttuuritoiminnan koordinaattori, Seinäjoki 1. 2. Mikä työssäsi on palkitsevinta ja mikä vaikuttavinta. Toimenkuvaani kuuluu kulttuuritoiminnan ja koulutusten suunnittelua ja kehittämistä, kulttuurivastaavien tukemista ja innostamista, Aili-verkostossa toimiminen yhdessä työparini kanssa ja Armas-kulttuurifestivaalin tuottaminen. Kysyimme muutamasta kunnasta, miten kulttuurinen vanhustyö on niissä järjestetty. Työni lähtökohtana on tarjota ja kehittää kulttuuripalveluja niille, jotka eivät fyysistä, psyykkisistä tai sosiaalisista esteistä johtuen hakeudu, löydä tai pääse kulttuurija taidepalvelujen piiriin. Hyvä, yksilöllinen palvelukokemus auttaa ihmistä hoitamaan itse aktiivisesti omaa asiaansa tai lohduttaa vaikeassa tilanteessa. Mitä kulttuurinen vanhustyö pitää sisällään kunnassasi. 3. köihin. Ikääntyneiden kulttuuritoimintaa järjestetään palveluasumiseen, kotihoidon ja etsivän vanhustyön asiakkaille sekä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita käyttäville. Eräs asukas hakeutui joka päivä yhteisissä tiloissa olevan taulun ääreen, siihen kuvattu piha aittoineen vei hänet lapsuudenkodin muistoihin, Kuosmanen muistelee. 2. Omasta aineettomasta omaisuudesta jakaminen on hinattava arvolistan huipulle
Itseäni on koskettanut eniten vuoteen viereen viety kulttuuritoiminta, jossa syntyy kohtaamisia liikkeen ja kosketuksen avulla. Toiminnan kehittämiselle ja uusien toimintatapojen omaksumiselle ei enää välttämättä löydy aikaa ja jaksamista. 2. 4. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden huomioiminen vanhustyössä vaatii eri toimijoilta uskallusta ja totuttujen toimintatapojen haastamista. Aloitin työt huhtikuussa 2018. Vanhusten kulttuurisia oikeuksia ja hyvää elämää tuetaan tapahtumien, uusien toimintamallien ja kulttuurikirjaamisen keinoin. Ihminen on mahdollista tavoittaa kulttuurin keinoin vielä silloinkin, kun puheja liikuntakyky ovat menneet. Vaasassa ei kannusteta kehittämään kulttuurisia palveluita ikäihmisille ja se näkyy selkeästi resurssien puutteena. Matti Selin, kulttuurituottaja, Rovaniemi 1. 3. Leena Nyqvist, kulttuurisuunnittelija, Vaasa 1. Joskus kohtaamiseen ja tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan monenmoisia konsteja. 4. Asukkailla on nimet, joilla heitä kutsutaan, ja se viestii yksilöllisestä kohtaamisesta. Taiteen käyttöä on implementoitu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä Vuoksi-hankkeessa (2016-2019) hallituksen %-taiteen laajentamisen kärkihankkeessa (OKM&STM). . 2. Kulttuurija kirjastopalvelut tuovat toimintaa palvelutaloihin ja avopuolelle erilaisilla tapahtumilla, koulutuksilla ja kotipalvelulla. Teksti: Eili Ikonen, organisaatiotaiteilija, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Vanhustyo_0120.indd 11 24.1.2020 12:06:55. Työskentelen Rovaniemen kaupungilla vapaa-aikaja ikäihmisten palvelujen yhteisenä kulttuurituottajana. Kaupungin eri tulosyksiköiden välillä on paljon eroja toimintakulttuurissa. Olen toiminut Vaasan kaupungin kulttuurisuunnittelijana 11 vuotta. 3. https://minedu.fi/julkaisut 11 Vanhustyö 1 • 2020 – Niin kauan, kun puhutaan syötettävistä tai autettavista, on vaikea nähdä asukkaan todellisia tarpeita. 3. Lisäksi olen mukana kehittämässä kulttuuriseen vanhustyöhön liittyviä toimintatapoja kuten Aili-verkostoa. Kulttuurinen vanhustyö tarvitsee USKALLUSTA, ARVOSTUSTA JA RESURSSEJA räätälöityjä kulttuuriryhmiä tai yksittäisiä kulttuurikohtaamisia kodeissa. Resurssit tulevat myös vastaan. 4. Tuotan erilaisia tapahtumia kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin, ikäihmisten päiväkeskuksiin sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin. Hienointa on nähdä ja kuulla ikäihmisten kokemuksia silloin, kun jokin kulttuuritapahtuma on koskettanut heitä. Usein joutuu taistelemaan ikääntyvien arvostuksen ja kulttuuristen oikeuksien puolesta organisaation sisällä. Esimerkkinä Rovaniemellä kehitetyistä toimintamalleista on Kunnan Pojat -rytmiorkesteri, joka tekee vuodessa noin 250 esiintymistä eri puolilla kaupunkia. Palkitsevinta on nähdä ilo, riemu ja tunteiden kirjo, jonka kulttuuriset toimet saavat aikaan ihmisissä. Kärkihankkeen tavoitteena oli vakiinnuttaa taideja kulttuurilähtöiset palvelut osaksi sosiaalija terveydenhuollon rakenteita, suunnittelua, toimintaa ja seurantaa hyvinvointija terveysvaikutusten vahvistamiseksi. Suurin haaste on ehdottomasti arvostuksen puute. Tavoitteena on myös tuoda kulttuurikirjaaminen osaksi RAI-tietojärjestelmää. Tällä hetkellä yksi vaikuttavimmista tapahtumista on kerran kuussa järjestettävät päivätanssit eläkeläistila Potkurissa, jossa Kunnan Pojat soittaa vanhaa viihdemusiikkia. Toiselle itsestään selvät asiat ovat toiselle aivan vieraita. Yksi tämän hetken suurista haasteista on ikäihmisten palveluiden resurssipula. Taiteen keinoin on mahdollista viestiä sanattomasti, luoda rauhaa muistisairaan kaaokseen, ja joskus auttaa kuolevaa rakentamaan elämänkuvaa kokonaiseksi, Kuomanen summaa. Tehtävänäni on luoda edellytyksiä taiteen ja kulttuurin omakohtaiseen tekemiseen ja kokemiseen. Meillä kulttuurista vanhustyötä tehdään virikeohjaajien toimesta korttelikerhoissa. Tilanteen parantamiseksi olemme perustaneet yhteiskehittämistyöryhmän, jossa on edustajia koulutuksesta, kulttuurista ja soten puolelta. Parasta ovat yhteistyöstä syntyvät uudet palvelut, jotka palvelevat seinäjokista ikäihmistä ja edistävät kulttuuristen oikeuksien toteutumista. Tuotan ja järjestän tapahtumia, kehitän yleistä kulttuurityötä sekä pidän yllä yhteyksiä viranomaisiin, järjestöihin ja kulttuurilaitoksiin. Palvelutaloissa kulttuurinen toiminta on arkeen liittyvää hyvän elämän ylläpitämistä. Sote-alan työntekijät ovat itse havainnoineet kulttuurisen toiminnan vaikutuksen asiakkaissaan, siten olemme saaneet paremmin jalansijaa palvelutaloihin ja kotipalveluun
Tieto kertyy THL:n ylläpitämään laatuvertailutietokantaan osana hoitajien toteuttamaa lakisääteistä toimintakyvyn arviointia. Se kokoaa yhteen tiedon ikääntyneiden kulttuurisesta taustasta, tavoista, tottumuksista ja tavoitteista. Vanhustyo_0120.indd 12 23.1.2020 9:50:19. AILI – Kulttuurisen seniorija vanhustyön valtakunnallinen verkosto AILI on kolmentoista kunnan verkosto (2016), jossa vahvistetaan kunnissa toteutettavaa kulttuurista vanhustyötä ja kehitetään sitä valtakunnallisesti. Silva Siponkoski tutki vuonna 2017, onko RAI-LTC-järjestelmässä hyödyllistä tietoa, joka voisi tukea ikääntyneiden ihmisten kulttuurioikeuksien toteutumista ja taidepohjaisen vanhustenhoidon suunnitteluprosessia. Kulttuuri ja taide 12 Kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC Kulttuurisen henkilöprofiilin RAI-LTC avulla saadaan lisää tietoa ikääntyneiden tarpeista ja omista toiveista. Siponkosken tutkimuksen mukaan RAI-LTC:n kyselylomakkeet sisältävät kysymyksiä, joita voidaan käyttää keräämään tietoja asiakkaiden mieltymyksistä, tavoitteista ja kulttuuritaustasta. Lue lisää https://www.innokyla.fi/web/hanke7338 Toimijuutta ja persoonaa tuetaan tiedolla, ei sattumalla: RAILTC tietokannan hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa, Silva Siponkoski (2017) Siponkoski toimii Kulttuurikirjaamisen Railiprojektikoordinaattorina, Kulttuurisen vanhustyön Ailiverkostossa. Profiili on tällä hetkellä pilotoinnissa kymmenessä kunnassa ja sen valtakunnallinen käyttöönotto on aikataulutettu ohjelTeksti: Merja Lankinen mistotuottajan kanssa helmikuulle 2020. Sen käyttäjinä on ensimmäisessä vaiheessa noin 22 000 ikääntynyttä. Tavoitteena on, että profiili tulisi kaikille ikääntyneille käyttöön riippumatta ohjelmistotuottajasta tai RAI-välineestä. Kulttuurisella henkilöprofiililla nostetaan esiin jo olemassa olevia arviointitietoja uudella tavalla. Taide on esillä yhä enemmän vanhusten hoitolaitoksissa. Kulttuuritoiminta ja taidepohjaiset menetelmät sekä niiden vaikutusten arviointi tulisi integroida osana kuntoutusta ja päivittäistä elämää pitkäaikaishoidossa. Profiilin avulla tulee esille ikääntyneiden oma tilaus kulttuurille ja taiteelle. Siponkoski esittelee kulttuurista henkilöprofiilia kansainväliselle yleisölle World interRAI Conference 2020 -tapahtumassa Belgiassa 5.2.2020. V iime vuosina keskustelu taiteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on kasvanut Suomessa. Henkilöprofiili rikastaa merkittävästi olemassa olevan sote-datan hyödyntämistä. Tällainen tieto on jotain, jota ammattilaisten tulisi tutkia asukkaan etnisestä taustasta riippumatta. Tavoitteena on edistää ikääntyneiden kulttuurisia oikeuksia ja oman näköisen arjen toteutumista. Vuonna 2018 kulttuurisen vanhustyön valtakunnallinen Aili-verkosto aloitti Siponkosken tutkimuksen pohjalta kansallisen kehityshankkeen RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena, Siponkoski kehitti yhdessä Aili-kuntien kirjaamisasiantuntijoiden ja THL:n kanssa työvälineen RAI-järjestelmään: kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC. RAI-LTC-tiedot antavat mahdollisuuden tunnistaa vertaisryhmät ja yksilölliset taustat ammattien, ryhmien ja koulutuksen mukaan lajiteltuina. Kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC ei korvaa muita tiedonkeruutapoja, kuten Elämän puu, Omakuvamonologi, huoneentaulut, vaan se tuo niillä kerätyn tiedon osaksi valtakunnallista tietojärjestelmää. . Arviointitieto on ajantasaista ja siitä syntyy sekä yksilöllistä että valtakunnallista dataa
Halutessaan asukas voi osallistua esimerkiksi tuttuun lauluun, mutta yhtä lailla vain kuunnella ja nauttia vierailusta. Kotivierailujen määrää halutaan kasvattaa Vuodelle 2020 Senioriklovnien toiminnan kehittämisessä etsitään entistä tarmokkaammin erilaisia keinoja kasvattaa kotivierailujen määrää. Parhaimmillaan vierailu voi olla vaikuttava tapahtuma paitsi ikäihmiselle ja vapaaehtoiselle, myös paikalla olevalle työntekijälle. Vapaaehtoisuus keskittyy yhteisöllisen vertaistoiminnan malliin, jossa painottuvat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, setlementtityö ja vertaisuus. Seniori klovnit tuovat taiteen ja kulttuurin kokemuksen henkilöille, joiden toiminta kyky ei enää mahdollis ta kodin ulkopuolisiin tapahtumiin osallistumista. Joukossa on ollut kotija palvelutalovierailuja sekä erilaisia tapahtumia Kanta-Hämeen alueella. Unelmana tulevaisuudessa siintää tilanne, jossa Klovnien vapaaehtoistoiminta ja ammattityö toisiaan täydentäen tekevät ikäihmisten arjesta entistä rikkaampaa. 13 Vanhustyö 1 • 2020 V uonna 2015 Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa kehitettiin senioriklovneria-menetelmä, joka vuotta myöhemmin juurrutettiin osaksi Hämeen Setlementin vapaaehtoistoimintaa. Varsinkin tällaiset kohtaamiset jäävät mieleen taianomaisina ja koskettavina. Senioriklovnit ovat vertaistoiminnan ja klovnerian menetelmiin koulutettuja vapaaehtoisia, jotka haluavat tuoda iloa, väriä ja mukavia kohtaamisia ikääntyneiden arkeen ja kotiympäristöön. Kohtaaminen ja läsnäolo pääosassa Vuonna 2019 Senioriklovnit tavoittivat vierailuillaan 1600 ihmistä. Senioriklovni voi ilahduttaa laulamalla, pienellä tanssilla, runolla tai tarinalla. Se tarjoaa erilaisen vaihtoehdon löytävän vanhustyön kentälle. Kulttuuri ja taide Senioriklovnit rikastuttavat ikäihmisten arkea Arjen yksinäisyys on yksi vanhustyön haasteista. Joitakin vierailuja on tehty myös esimerkiksi Tampereelle ja Helsinkiin. Kohtaaminen on aina uniikki ja muodostuu kyseisessä hetkessä tilanteen ja ihmisten mukaan. Tavoitteena on lisätä myös yhteistyötä kotihoidon ammattilaisten kanssa ja pohtia yhdessä, miten Senioriklovnit saisivat kontaktin hoitosuhteessa oleviin yksin asuviin ikäihmisiin. Joskus pelkkä läsnäolo ja kosketus ovat riittäneet tuomaan hymyn huulille tai saaneet asukkaan jopa puhumaan viikkojen hiljaisuuden jälkeen. Klovnit ovat äärimmäisen suosittuja ja kysyntää vierailuille on enemmän kuin niitä pystytään ottamaan. . Vierailuilla ikäihmiset kohdataan heidän omista lähtökohdistaan. Kutsu Senioriklovni kylään: Miika Peltonen miika.peltonen@hameensetlementti.fi 050 513 3352 Teksti: Miika Peltonen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Hämeen Setlementti KU VA : HÄ M EE N SE TL EM EN TT I Vanhustyo_0120.indd 13 23.1.2020 9:52:02. Varsinkin palvelutalot ovat löytäneet Klovnit kiitettävästi, mutta haasteena on ollut tavoittaa yksin kodeissaan asuvat ikäihmiset ja heidän omaisensa tilaamaan kotivierailuja
Betesda-säätiö sr:n omistamassa palvelukodissa on kolme kerrosta. https://www.betesda.fi/fin/ toimipaikat/palvelukoti-hopea/ Kulttuuri ja taide A sukkaiden ja omaisten osallistaminen sekä toiveiden ja ideoiden kuuntelu on kiinteä osa Betesda-säätiön ja Palvelukoti Hopean toimintakulttuuria. Niittykodissa ei ole vierailuaikoja vaan omaiset ovat aina tervetulleita vierailemaan sekä osallistumaan Niittykodissa asuvan omaisensa arkeen oman aikataulun mukaisesti. 14 Palvelukoti Hopea sijaitsee Vantaan Myyrmäessä junaaseman vieressä. Myös Niittykodin taideja maalausprojekti sai alkunsa omaisilta nousseen palautteen myötä. Projektin suunnittelu käynnistettiin alkuvuodesta 2019 pullan leipomisen yhteydessä asukkaiden kanssa keskustellen ajatuksella: ”Miltä Niittykodin tulisi näyttää?” sekä ” Mitä ja keitä niityllä asuu?” Niityllä kuuluu olla lehmä, sieltä löytyy myös maitolaituri, josta haetaan lehmiKOTI NIITYLLÄ Astuessaan Palvelukoti Hopean toisen kerroksen Niittykotiin vierailija huomaa tulleensa ryhmäkodin nimen mukaisesti kylään, jossa on niitty. Hopean toisen kerroksen Niittykodissa asukkaat elävät kodinomaisessa ympäristössä ja osallistuvat arjen askareisiin toimintakykynsä mukaan. Käytävän seinillä vastaan tulevat niittykukat, bussipysäkillä istuvat kaksi rouvaa sekä monet muut maalaismaisemaan liittyvät asiat. Niittykylän elämä on moninaista ja siihen kuuluu sekä ihmisiä että eläimiä. Jokaisessa kerroksessa on 23 paikkainen ryhmäkoti. KU VA : HA N N A N YH O LM Vanhustyo_0120.indd 14 23.1.2020 14:03:47
Niityn laidalla kyläläisten elämää seuraa kylän laidalla metsässä asuva peura. Suunnittelu, toteutus ja tuloksista nauttiminen ovat yhteisen työn tulosta, kaikkien yhteinen juttu. Teksti: Hanna Nyholm, kansalaistoiminnan kehittämispäällikkö, Betesda-säätiö ja Pilvi-Marika Rantanen, esimies ryhmäkoti Niittykoti / Palvelukoti Hopea, Betesda-säätiö en tuottama maito kyläläisille. Maalaukset, koristeet sekä tarinat toimivat muistelun välineenä ja luovat iloista mieltä asukkailleen. Kylän kaksi rouvaa istuvat bussipysäkillä. Joillekin on ollut ominaista ideoida ja jotkut ovat osallistuneet tarvikkeiden hankintaan. Seinillä olevat maalaukset synnyttävät tarinoita ja kutsuvat muistelemaan. Osa on päässyt hyödyntämään vanhaa maalausharrastusta, toiset ovat päässeet näyttämään taitonsa ompelemalla somisteita. Niittykodin arki on muuttunut aktiivisemmaksi mielekkään tekemisen myötä. KU VA : PI LV IM AR IK A RA N TA N EN Vanhustyo_0120.indd 15 23.1.2020 14:04:02. Yhteisöllisyys, osallisuus ja ekologisuus Maalausprojekti on toteutettu työntekijöiden, asukkaiden sekä omaisten yhteistoimintana. . Kukat ovat olennainen osa niittyä, ne tuovat iloa asukkaille väreillään ja kauneudellaan. Myös työyhteisön näkökulmasta projekti on tuottanut positiivisia vaikutuksia, yhdessä tekeminen on vahvistanut työntekijöiden tiimihenkeä, ja he ovat löytäneet uudenlaisen toiminnan kautta uusia vahvuuksia sekä itsestään että toisistaan. Helka on pysähtynyt hetkeksi levähtämään niityn laidalle. Maalausprojekti ja sen tulokset ovat erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka avoimuudella, rohkeudella ja ennakkoluuttomalla otteella voidaan saada pienellä panoksella valta hyöty, joka kantaa hedelmää vielä pitkälle varsinaisen projektin päättymisenkin jälkeen. Niityn luominen maalauksineen sekä oheistarvikkeineen on toteutettu pienellä budjetilla, hyödyntäen kierrätysmateriaaleja kuten varastossa olevia maaleja ja erilaisia tarvikkeita. Kuvat seinissä houkuttelevat pysähtymään ja nauttimaan tunnelmasta. Kylässä asuu kyläläisten lisäksi myös kaksi kissaa ja koira. Iloa ja väriä tuottavien seinämaalausten lisäksi projekti on yhdistänyt koko Niittykodin yhteisöä; asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa. 15 Vanhustyö 1 • 2020 Suuri merkitys myös henkilökunnalle Niittykodin maalausprojekti on ollut monella tapaa merkityksellinen asukkaiden ja omaisten lisäksi myös henkilökunnalle. Kylässä täytyy ehdottomasti olla haikara, sillä haikarat tuovat kylään lapsia. ”Muistelu maalausten avulla on ollut loistava paluu menneisyyteen” kertoo Sanda Väärtnõu. Niittykodin maalaismaiseman vaikutukset kantavat hedelmää myös varsinaisen maalausprojektin jälkeen. Kaikilla on ollut mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan yhteiseen tekemiseen. Vielä on valmistumassa kauppakuja, johon tulee muun muassa valokuvaamo, kukkakauppa sekä pesula. Omaiset ovat osallistuneet hankintoihin ja vastaan on otettu myös lahjoituksia, kuten kulmasohva, jossa asukkaat voivat nauttia maalausmaisemasta ja tunnelmasta. Kaikkien yhteinen projekti on luonut uutta ja piristävää otetta sekä näkökulmaa työntekijöiden normaaliin työarkeen. Pienestä lähtenyt idea on kasvanut ja tuonut mukanaan uusia ulottuvuuksia. Työntekijät ovat kokeneet projektin lisänneen Niittykodin yhteisöllisyyttä ja lisäksi työntekijät ovat löytäneet yhteisen toiminnan kautta asukkaista sekä toisistaan taitoja, jotka eivät aiemmin ole näkyneet arjessa. Enemmän kuin seinämaalaus Maalausprojektin merkitys on paljon suurempi kuin kukaan osasi alussa kuvitellakaan. Kuville on mukava keksiä tarinoita ja tarinat muuttavat muotoaan kertojista ja kuuntelijoista riippuen. He ovat saaneet mahdollisuuden osallistua sekä osallistaa koko yhteisöä. Niityn ja kylän toteutus käynnistyi lehmästä ja haikarasta. Matkan varrella seiniin on ilmestynyt lisää eläimiä sekä tupa, jossa ikkunoissa on pitsiverhot ja pelargoniat. Seinämaalausten päävastuu on ollut yhdellä työntekijällä, joka on toteuttanut ideat maalaamalla ne asukkaiden kanssa seinille. Projektin toteutukselle ei ole ollut erillistä työaikaresurssia, vaan kaikki on tehty arjen askareiden lomassa. Asukkaat ovat maalausten ja muistelun avulla päässeet kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan sekä ajasta, kun heidän lapsensa olivat vielä kotona. Kertomusten kautta henkilökunnalle on avautunut uusi väylä oppia tuntemaan asukkaat ja heidän historiansa paremmin. Jokainen Niittykodin asukas on päässyt osallistumaan projektiin omien taitojen, kykyjen sekä voimavarojen mukaan
16 Kulttuuri ja taide Tanssissa kulkevat MIELI, KEHO JA TAITO YHDESSÄ Miten taiteen tekeminen muuttuu ikääntymisen myötä. Yhteisten etujen puolesta, kuten oikeudesta palkalliseen äitiyslomaan, hän joutui kuitenkin taistelemaan ja menemään jopa oikeuteen asti. Palinille on aina ollut tärkeää myös olla äiti. Tunnen myös kiitollisuutta tässä muutoksessa ja olenhan täällä ns. En halunnut hinnalla millä hyvänsä edetä uralla. Vanhustyo_0120.indd 16 23.1.2020 13:54:38. Vaikka muuttaminen on vaatinut sopeutumista, hän ei ole vielä katunut päätöstään. Olen edelleen tiedonhaluinen pedagogi, enkä voisi opettaa ilman omaa tanssijakokemustani. Liisa Palinille kertyi työvuosia Kansallisoopperassa noin viisikymmentä. Työkulttuuria ei yksi ihminen Liisa Palin vuonna 1972 Aleksanterin Teatterin harjoitussalissa. Kohokohtani urallani – Omana tanssija-aikana hienointa oli hyvä ensemble-työskentely, hyvät harjoituttajat ja koreografit kuten Mats Ek. – Aikanamme venäläisen baletin vaikutus oli pohjana koulutukselle, ja se varmasti vaikutti ohjelmiston valintojen kokonaisuuteen. – Näyttelijä-legenda Maija Karhi sanoi minulle aikoinaan: ”Lizinka tule tänne tarpeeksi aikaisin”, kertoo Palin ja herkistyy. L ähes kaksi vuotta sitten Liisa Palin luopui Lauttasaaren asunnostaan ja muutti Näyttelijäkoti Thalian Torppaan. Se tarkoittaa, että on vielä kondiksessa. Eläkkeelle tanssijattaren työstä hän jäi 1987, mutta jatkoi vakituisena baletinopettajana Kansallisoopperan balettioppilaitoksella 68 vuotiaaksi, vuoteen 2013 asti. Kotielämän asettaminen samalle tasolle työuran kanssa ei ollut hänelle vaikeaa. Osittain päällekkäin tanssiuransa kanssa hän toimi pedagogina. – Itse pidin aina eniten vahvoista karakterieli luonnerooleista, joissa pystyi paremmin tuomaan esille tunnetta ja liikettä. Kuva kotialbumista. Arvostan kollegoitten työtä, mutta tässä ammatissa osaamisen alueita on useita. Se kannatti, koska epäkohta korjautui ja Kansallisoopperan baletin siirryttyä Suomen Näyttelijäliiton alaisuuteen moni muukin ammatillinen asia parantui. Pystyy tekemään muuton ja ns. Miten suhtautua oman taiteilijauran päättymiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Menen sinne, missä minua tarvitaan, jatkan siis oman jaksamiseni rajoissa. Uudessa balettikirjassa Illuusio näyttämöllä – Baletin lumo ja todellisuus (Liisa Palin – Merja Tuohimaa 2018, Docendo) Palin on tuonut esille myös balettimaailman raadollisuuden ja vallankäytön teattereissa, joista puhuminen on edelleen tabu. – ”Kovuuden” kestämistä vaaditaan, niin koulutuksen kuin uran aikana. Olen tuntenut vuorovaikutusta, saanut arvostusta ja voinut olla avuksi. Puhutaan työstä, jonka edessä on taivuttava moneen. – Monet ammatilliset asiat etenevät vieläkin hitaasti. Myös työtovereitten kannustus oli arvokasta, muistelee Palin. Näyttelijäliiton jäsenyys on mahdollistanut pääsyn nykyiseen asuinpaikkaan Thalian Torppaan. omieni joukoissa. – Pedagogin tehtävästä olen saanut kaikkein eniten. Ammatti on yhtä kilvoittelua, mutta en vaihtaisi pois, kuvailee Palin ammattiaan. kuolinsiivouksen vanhassa kodissa. Arvostan venäläisen koulun kehityksen kaarta, baletin harjoittajia sekä tyyliä ja tarinankerronnan taitoa
– Se että jaksaisi olla aktiivinen ja kiinnostunut, haltioituisi uusista asioista. TuNäyttelijäkoti Thalian Torppa sijaitsee meren tuntumassa Helsingin Munkkiniemessä. Olen sitä tehnyt muuttaessani pienempään asuntoon, mutta vielä riittää siivoamista. Avoin taiteidenvälinen keskustelu on tervetullutta! . Taiteen tekeminen ikääntyessä – Omalla kohdallani tanssijan urasta luopuminen ei ollut vaikeaa, koska minulle aukeni kiinnostus pedagogin työhön. Taiteilijatalon totetutti teatterineuvosnäyttelijä Jalmari Rinne. Koko uran aikana ryhmätanssijan rooli oli keholle rankempaa kuin sooloesitykset, joissa pääsi aina välillä lepäämään. Liisa Palin toimii myös Pro Danceyhdistyksen hallituksessa, jonka toiminta on ollut pitkäaikaista, monin eri tavoin ja apurahoin tanssitaidetta tukevaa. Kuka Liisa Palin Ammatti: balettitanssijatar ja -pedagogi Ikä: 74 vuotta. 17 Vanhustyö 1 • 2020 pysty muuttamaan, siihen tarvitaan toimiva johto ja koko työyhteisö. Loppuvaiheen roolihaasteissa kroppani ei enää kestänyt, ja operaatioita jouduttiin tekemään, Palin muistelee. Mieli vaikuttaa kehon toimintaan. Tanssijan ammatti kasvatti kuitenkin taidenälkään ja opetti nauttimaan myöhemmin muusta taiteesta. Hyvä suhde fysioterapeuttiin ja kehon palautuminen ovat tärkeitä. thalia.fi/asuntokohteemme/thalian torppa/ levaisuutta miettiessä on tietenkin huoli siitä, millaisessa maailmassa omat läheiset kohtaavat maailman muutokset ja miten heidän käy. Yhteiset tilat ja tilaisuudet luovat yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pitkän uran Suomen Kansallisbaletissa tehnyt tanssitaiteilija Liisa Palin Thalian Torpassa joulukuussa 2019. – Tanssissa ja kuvassa on samaa kiehtovuutta: tila, rytmi, värit, tyyli, mielikuvitus ja ainutkertaisuus. 60-vuotias Thalian Torppa antaa vanhuuden turvan Suomen Näyttelijäliiton jäsenille. Hän huolehti voimakkaasti näyttelijöiden ja tanssijoiden työsuhde-, sosiaalija eläkkeelle jäämisen turvasta. Nuoret tanssijat hakeutuvat lomansakin aikana kursseille. Tärkeä harjoittelun ja näytäntökauden rytmitys säästäisi monelta vammalta. Tanssinopettajien ja valmentajien koulutus, sillä he ovat avainasemassa nuorten kanssa työskennellessään. Tanssiuran ja kotitöiden viedessä kaiken ajan ei muille taideharrastuksille jäänyt aikaa. Kodin merkityksellä on myös suuri vaikutus, Palin sanoo. Myös tanssialan kehitys ja ongelmat mietityttävät Palinia. Omasta terveydestään täytyy pitää huolta ja liikkua enemmän. Palinin mukaan baletin alalla ei valitettavasti tarpeeksi tunneta sanaa palautuminen. Taiteilijoiden pätkätöiden suhde mahdolliseen tulevaan eläkkeeseen. Pedagogina oleminen on kasvattanut myös minua itseäni. Hän jatkoi pedagogina aina 68 vuotiaaksi, vuoteen 2013 asti ja tekee töitä pedagogina vielä edelleen jonkin verran. Nuorten tanssijoiden balettikoulutuksen haasteet, työnsaannin mahdollisuudet Suomessa ja maailmalla pitkän vaativan koulutuksen jälkeen. Olen oppinut näkemään, miten lahjakkuus on ja voi olla niin erilaista, Palin pohtii. Vanhuuteen varautuminen – Kaikki turha kama pitäisi siivota pois ympäriltä hyvissä ajoin. Oppisi hyväksymään omat mokansa ja antamaan itselleen anteeksi. Kaikkiaan työura Kansallisoopperassa kesti noin 50 vuotta. Jääkö taiteilija ikinä eläkkeelle – En ole vielä kokonaan eläkkeellä, jatkan nuorten tanssijoiden tukemista. Niin vanhaksi ei tule, ettei opi jotain uutta. Nautin myös nykytanssin tekniikasta, dynamiikasta ja taidosta, jotka vievät minut jonnekin uuteen, Palin miettii. Kiinteistö valmistui vuonna 1958. Liisa Palinin ura kattaa 10 vuoden koulutuksen Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa ja 22 vuotta tanssijana Kansallisbaletissa. K UV A : M E R JA LA N KIN EN Vanhustyo_0120.indd 17 23.1.2020 13:54:53. ”Oma keho instrumenttina yhdessä mielen ja hallitun koordinaation kanssa ovat tanssin edellytyksiä” -Illuusio näyttämöllä – Baletin lumo ja todellisuus Tanssissa mieli ja keho kulkevat yhdessä. Ennen kaikkea kuvataiteista. Eläkkeelle tanssijattaren työstä hän jäi 1987. – Hyvä yhteistyö nuoren tanssijan, opettajan ja fysioterapeutin kanssa lisää motivaatiota ja kykyä ottaa vastaan palautetta. Thalian Torpassa ei ole tarjolla hoivapalveluita, vaan asuminen perustuu omatoimisuuteen
Alvinin veljenä piipahtanut Harry Dean Stanton teki sittemmin upean nimiroolin miesvanhuutta ruotivassa Luckyssa (2017). Päivän päätteeksi pari paukkua ja pikkupuhetta baarissa. Aamu alkaa tupakalla, maitolasillisella ja joogalla, aina viisi liikettä ja 21 toistoa. Kertomus käynnistyy, kun Alvin (73 v) lähtee tapaamaan aivohalvaukseen sairastunutta veljeään, jonka kanssa välit ovat katkenneet. Hyvää vanhuudessa on se, että on oppinut erottamaan jyvät akanoista ja osaa jättää joutavan omaan arvoonsa. Huonoa taas on, että liiankin hyvin muistaa menneen elämän kipukohdat. Kirjoitan siitä ja muutamasta muusta vanhuusaiheisesta elokuvasta. Siinä missä hänen tunnetuimmat työnsä – esimerkiksi tv-sarja Twin Peaks – ovat unenomaisia ja surrealistisia, tämä tarina on suoraa kikkailematonta kerrontaa oikeasti eläneen Alvin Straight -nimisen miehen tempauksesta, kuvattu oikeilla tapahtumapaikoilla, tehty vailla taka-ajatuksia. Vanhustyo_0120.indd 18 24.1.2020 9:13:15. Lynch tuli kokeilleeksi, osaako hän tehdä ”tavallisia” kertomuksellisia elokuvia, ja kyllä hän osasi. Lääkärin varoituksista hän ei piittaa, makkara maistuu ja sikari savuaa. Ihmiset ovat sittenkin hyviä toisilleen, tuntuu elokuva väittävän. Kun pienoistraktori lakkoilee, Alvin kieltäytyy tarjotusta autokyydistä, sanoo hoitavansa hommansa omalla tavallaan. Sitten Lucky köpittelee kahvilaan ja kauppaan, polttaa paljon ja ratkoo ristisanoja. 18 Kulttuuri ja taide T aiteilijaelämäkerrassaan Tilaa unelmoida (2018) Lynch kutsuu The Straight Storya kokeellisimmaksi elokuvakseen. MIESVANHUUS VALKOKANKAALLA Tämä teksti lähti tekeytymään, kun elokuvakerho Reel Lahti pyysi minua alustamaan David Lynchin The Straight Storysta (1999). Tien päällä Alvin kelaa elämäänsä ja summaa ajatuksensa vanhuudesta. Sanoja ei juuri vaihdeta, hiljaisuus puhuu puolestaan. Ja niin häneenkin suhtaudutaan. Siinä aika etenee syklisesti, päivät kulkevat samoja latuja. Alvin pääsee perille, veljensä luo. Tie on yksi elämänkulun metafora. Tämä voi viitata myös siihen, että Alvinia esittävä Richard Farnsworth oli elokuvaa tehtäessä kuolemansairas ja ampui pian itsensä. Alvin on itsellinen ja itsepäinen. Tosin turhankin monta auringonnousua, sadonkorjuunäkymää ja iltanuotiota on filmille tallentunut – hivenen kliseistä elämänkulun kuvastoa. Matkaa on paljon, autoa ei ole, taival taittuu päältä ajettavalla ruohonleikkurilla. Toisaalta hän suhtautuu sympatialla toisiin ihmisiin, niin tuttuihin kuin tuntemattomiin. Vanhuutta kuvataan kauniisti, muttei kaunistellen. Tien päässä aletaan olla, joten kamera kääntyy lopuksi tähtitaivaaseen
Näiden elokuvien tyylissä ja taiteellisissa ansioissa on eroja, mutta kaikkien voisi sanoa edustavan ”gerontologista realismia”. Lääkäri ei löydä sille selitystä, muusta se ei voi johtua kuin vanhuudesta itsestään. Säännöistä ei sentään tingi, estelee jopa häntä itseään hakevaa ambulanssia ajamasta pihalle. Lopussa 91-vuotias näyttelijä katsoo kameraan ja katsomoon, hymyilee ja hyvästelee. Kuin käsikirjoituksen ulkopuolelta tulee kohtaus, jossa hän puhkeaa haikeaan joutsenlauluun. 19 Vanhustyö 1 • 2020 Moiset rutiinit kannattelevat, mutta yhtenä päivänä vanhalta mieheltä katoavat jalat alta. Klaus Härön Tuntemattoman mestarin (2019) voisi liittää samaan sarjaan. ”Tämän kauniimpaa ei voi olla maan päällä” hän ehtii (kirjan mukaan) ajatella hetkeä ennen kuolemaansa. Jopa vanha kovanaama Clint Eastwood on pehmentynyt ja tehnyt useitakin ”viimeisiä elokuviaan”, joissa hänen itsensä esittämä vanhan liiton mies on ensin yrmeässä oppositiossa nykyajan kotkotuksia kohtaan, mutta löytää sitten itsestään empatiaa ja elämänmyönteisyyttä. Järjestystä rakastavaa miestä esittävä Rolf Lassgård on vanhan jääräpään roolissa myös tv-elokuvassa Matkan pää (2018), joka perustuu Leif G. Kuntoutus ei ota onnistuakseen, sillä Johansson on ”haluton vaihtamaan elämän käsin kosketeltavat nautinnot epämääräiseen ´terveellisyyteen´” – Antti Eskolan sanontaa lainatakseni. Hän oppii sietämään ja suvaitsemaan toisia ihmisiä, pääsee heidän lähelleen. W. Tässäkin elokuvassa sepitteellinen ja reaalitodellisuus limittyvät. Perssonin rikosromaaniin. Eläkkeellä oleva poliisi Lars Martin Johansson saa aivoinfarktin ”Ruotsin parhaan makkarakioskin” edustalla. Gerontologisesti epärealistista on se, että Luckya lukuun ottamatta näiden elokuvien vanhat miehet ovat kovin nuoria käydäkseen jo kuolemaan. Miehellä on vastassaan paljon suurempi paha kuin oma surkea ruumiinkunto: kauan sitten tapahtunut tytön raiskaus ja murha. Sen kovin karrikoitu mieskuva saa sävyjä, kun selviää, että mies on rakastanut muutakin kuin järjestystä. Stanton, joka oli myös muusikko, esittää paitsi Luckya myös itseään. Fredrik Backmanin kirjaan perustuvaa ruotsalaiselokuvaa Mies joka rakasti järjestystä (2015) en ole nähnyt, teatteriversion kylläkin. Lopusta saadaan onnellinen kuvaamalla äksyn naapurikyttääjän sulamista. Vaimon vammautuminen oli saanut hänet kovettumaan ja koteloitumaan. Teksti: Antti Karisto Vanhustyo_0120.indd 19 24.1.2020 9:13:29. Hän kuoli kaksi viikkoa ennen elokuvan ensi-iltaa. Sen Johansson selvittää ja pääsee kuin palkinnoksi hirvimetsälle, missä menehtyy. Sitten hän saarnaa baarissa tavalla, joka tuntuu tiivistävän paitsi roolihenkilön myös näyttelijän oman elämänfilosofian: kaikki katoaa, mitään ei jää jäljelle, mutta se on hyväksyttävä ja sille on hymyiltävä. . Näissä melankolian sinertävissä sävyissä ovat monet muutkin miesohjaajat kuvanneet miesvanhuutta. Vanhuus on niissä – kuten useimmiten myös elävässä elämässä – yhdistelmä vastakohtaisina pidettyjä piirteitä: haurautta ja vahvuutta, sairautta ja terveyttä, avuttomuutta ja toimijuutta, irtaantumista ja aktiivisuutta, itsellisyyttä ja toisista välittämistä, jääräja pystypäisyyttä, yksinäisyyttä ja yhteisöön kiinnittymistä, karuutta ja hyvyyttä, elämänjanoa ja sen sammumista. Vanhan liiton yrmeä mies löytää itsestään empatiaa ja elämänmyönteisyyttä. Siinä Heikki Nousiainen on kaavoihinsa kangistunut taidekauppias, joka ennen kuolemaansa oppii katsomaan asioita myös muiden näkökulmasta
Mahdollista pitkäaikaishoidon aikaa kuvattiin riutumisena ja sängyn päällä makaamisena toisten tehdessä vaipanvaihtoja ja työntäessä lusikalla ruokaa suuhun. Siihen liitetään sosiaalisen identiteetin menettäminen, sosiaalisen osallisuuden menettäminen Vanhustyo_0120.indd 20 23.1.2020 9:57:54. Miltä tällainen tilanne mahtaa tuntua eläkeikäisistä ihmisistä. Täyttyvätkö jopa sosiaalisen kuoleman kriteerit, kun yhteiskunta ei ole halukas panostamaan tietyn väestöryhmän hyvinvointiin. Toisin sanoen särkyvän kehonkuvan vuoksi menetetään sosiaalinen identiteetti ja osallisuus, eikä sellaista elämää nähty elämisen arvoiKehittäminen ja tutkimus SOSIAALINEN KUOLEMA VANHUUDESSA Sosiaalisesta kuolemasta puhutaan silloin, kun ihminen tai ihmisryhmä jätetään normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Tutkimme ikääntyneen väestön hyvinvointia, jota on lähestytty mm. Sosiaalisen identiteetin ja osallisuuden menettäminen näkyi ihmisten puheissa monin tavoin. Vanha ihminen saatetaan sivuuttaa hänen elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa ja vanhat ihmiset voivat ryhmänä kokea olevansa yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolella. Kaikki nämä elementit olivat tunnistettavissa vanhojen ihmisten haastattelupuheessa. Professori Marja Jylhän mukaan kyse on puhtaasti arvovalinnasta – me suomalaiset emme jostakin syystä ole valmiita rahoittamaan ikäihmisten hoivaa tarvittavassa määrin. ja särkyvään kehonkuvaan liittyvät sosiaaliset menetykset. Valvira oli sulkenut lukuisia asumispalveluyksiköitä ja kiivastakin sananvaihtoa käytiin esimerkiksi hoitajamitoituksesta ja hoivaan liittyvästä suuryhtiöiden voitontavoittelusta. Monet pelkäsivät tulevaisuudessa siintävää huonon toimintakyvyn aikaa, joka johtaisi suureen riippuvuuteen toisista ihmisistä. Asiantuntijat pitivät juurisyynä huonoon tilanteeseen vanhustenhoitoon käytettävän rahan rajua ja pitkään jatkunutta alimitoitusta. Teemahaastatteluja tehtiin alkuvuodesta 2019 yhteensä 36 ihmisen kanssa vanhustenhoidon kriisikeskustelun käydessä kuumimmillaan. Ajateltiin, että pitkäaikaishoidossa muututaan subjektista toiminnan kohteeksi ja ihmisyksilönä toisille yhdentekeväksi. Professori Teppo Krögerin mukaan meiltä puuttuu vanhustenhoidosta vuositasolla miljardi muihin Pohjoismaihin verrattuna. ”Vaivaistalon” pelko on palannut vahvana. Sosiaalinen kuolema voi kohdata myös vanhoja ihmisiä sekä yksilöinä että väestöryhmänä. 20 O lemme tehneet Tampereen yliopistossa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimusta vuodesta 2018 alkaen. teemahaastattelujen kautta. Sosiaalisen kuoleman osatekijät Sosiaalisen kuoleman on nähty syntyvän kolmen ilmiön yhteisenä lopputuloksena. Puheista näkyi selvästi pelko oman toimijuuden ja osallisuuden kadottamisesta
Ikuisen nuorekkuuden ja aktiivisuuden vaatimus työntää alati kasvavaa väestönosaa kohti sosiaalista kuolemaa. Huomionarvoinen seikka oli, että tällaisen omakohtaisen sosiaalisen kuoleman nähtiin aina väijyvän jossakin tulevaisuudessa. Meistä valtaosa muistaa varmasti Lasaruksen Uuden testamentin kertomuksista. Lisäksi haluamme herättää keskustelua sosiaalisen hyvinvoinnin eri merkityksistä ja tuoda esiin vanhuuden moninaisuutta ja ikäihmisten erilaisia elämäntilanteita. Epäiltiin, että nuoremmat sukupolvet näkevät vanhat välttämättömänä pahana ja yhteiskunnan rasitteena. 21 Vanhustyö 1 • 2020 sena. Hanketta rahoittaa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö. Puheista kuuluu omillaan pärjäämisen eetos ja viime vuosikymmeninä vanhuuskuvaan hiipinyt aktiivisuuden ja ”onnistuneen ikääntymisen” vaatimus. Sitten, kun oma itsenäisyys on menetetty. Sitten, kun ollaan toisten avun varassa. Näyttää siltä, että ”vaivaistalon” pelko on palannut vahvana vanhojen ihmisten keskuuteen. Eihän. Hätkähdyttävää oli kuulla toistuva toive eutanasiasta silloin, kun itsenäisyys on menetetty ja ollaan toisten avun varassa. Jotkut näkivät vanhojen ihmisten aseman hyvänäkin, mutta valtaosalla siihen liittyi ongelmia. fi/sowell/. . Näissä puheissa oli varmasti kuultavissa Teksti: Jari Pirhonen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto ja Gerontologian tutkimuskeskus Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -hankkeen lähtökohtana ovat ikääntyvien omat käsitykset hyvinvoinnista sekä tiivis yhteistyö järjestötoimijoiden ja viranomaisten kanssa. Kenenkään ei pidä hävetä luonnollista avun tarvettaan. Tilanne tuntuu kovin julmalta varsinkin, kun muistamme elämän väistämättömät perustotuudet – me olemme haavoittuvia olentoja ja tosiasiallisesti täydellisen riippuvaisia toisistamme koko elämämme ajan. kaikuja haastattelujen aikaan vellovasta vanhustenhoitokeskustelusta. Tavoitteena on tuottaa sosiaalisesta hyvinvoinnista uutta tietoa, jota kunnat, järjestöt ja muut toimijat voivat käyttää ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tuotiin esiin, kuinka yhteiskunta ei vastaa vanhojen ihmisten palvelutarpeisiin, vaikka ne hyvin tiedetäänkin. Nyt on Lasarusten aika Tutkimuksessamme monet ihmiset puhuivat vanhuudesta sosiaalisen kuoleman kriteerit täyttävällä tavalla. Lasarus oli kuollut, mutta Jeesus herätti hänet kuolleista. Hanke toteutetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC) osana Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoEAgeCare) toimintaa. Lisätietoa https://research.uta. Joku puhui vanhoista ihmisistä huutolaisina, jotka annetaan hoidettavaksi sille, joka sen halvimmalla tekee. Monet ottivatkin puheeksi eutanasian mahdollisena ratkaisuna omalla kohdallaan. Itsenäisyyden menetys koetaan epäonnistumisena ja sosiaalisena kuolemana. Sitten, kun toimintakyky heikkenee rajusti. Sen sijaan vanhoista ihmisistä väestöryhmänä puhuttaessa sosiaalisen kuoleman katsottiin jo tapahtuneen. Sosiaalisesti kuolleen voi palauttaa elävien kirjoihin ilman ihmetekoja. Vanhojen ihmisten kohdalla riittää, kun palautetaan oikeus luonnolliseen ikääntymiseen ja tunnustetaan tuo oikeus riittävällä vanhustenhoidon resursoinnilla. Vanhustyo_0120.indd 21 23.1.2020 9:58:13
Hoivan paikallisuudesta ja sukupuolittuneisuudesta TULEE PUHUA Vanhustyo_0120.indd 22 23.1.2020 10:01:12. Keskustelua on käyty runsaasti ruuhkavuosien kuormittavuudesta sekä perhevapaiden uudistamisesta. 22 Kehittäminen ja tutkimus Työn ja perheen yhteensovittaminen on eräs median vakioaiheista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että yhä useammalle työn ja perheen yhteensovittaminen merkitsee ruuhkavuosien sijasta tai sen lisäksi työssäkäynnin yhdistämistä iäkkäiden omaisten hoivaamiseen
Niin paljon kuin sukupuoliroolit ovat monessa asiassa muuttuneetkin viimeisten vuosikymmenten aikana, hoivan sukupuolittuneisuuden purkaminen näyttää monelta osin olevan hidasta. 23 Vanhustyö 1 • 2020 J o nyt merkittävä osa työssäkäyvistä huolehtii työn ulkopuolella toisesta aikuisesta henkilöstä, joka tarvitsee apua esimerkiksi korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi. Väestön ikääntyessä ja palveluiden kohdistuessa yhä enemmän vain kaikkein iäkkäimmille on todennäköistä, että tulevaisuudessa yhä useampi tulee työssäkäynnin ohella hoivaamaan iäkkäitä omaisiaan. Sukupuolittuneisuus näkyväksi Hoivan sukupuolittuneisuutta nostettiin esiin ja sitä kyseenalaistettiin haastatteluaineistossa vain harvoin, ja se oli laajalti näkymätön myös analysoimissani asiakirjoissa. Hiljaisuus hoivan sukupuolittuneisuuden ympärillä voi kuitenkin toimia myös sukupuolittuneita rakenteita piilottaen, sekä hankaloittaa paikallisella tasolla tapahtuvaa kehitystä kohti tasa-arvoa. Tiina Sihdon yhteiskunt a politiikan alan väitöskirja Placing women. Teksti: Tiina Sihto, YTT, tutkijatohtori, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto Vanhustyo_0120.indd 23 23.1.2020 10:01:29. Haastatteluissa tavat tehdä hoivaa rakentuivat usein itsestään selviksi moraalisiksi velvollisuuksiksi. Väitöstyöni lähtökohtana toimivat paikallisuus ja hoivan sukupuolittuneisuus. Haastateltavien esittämien kuvausten voi nähdä heijastelevan paitsi haastateltavien henkilökohtaisia tunteita niin myös laajempia hoivaan liittyviä kulttuurisia ihanteita sekä hoivaan liittyviä sukupuolittuneita odotuksia. Tulokset osoittavat, että Jyväskylässä paikallinen hoivapolitiikka on kehittynyt kohti palveluiden laajempaa markkinoistumista sekä yksilöiden ja perheiden kasvavaa hoivavastuuta. Millaisia mahdollisuuksia palvelujärjestelmä luo työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittamiselle, ja miten hoivaa jaetaan tulevaisuudessa. Nämä kehityskulut eivät suoraan tähtää eriytyneisiin sukupuolirooleihin, mutta toimivat usein naisille lankeavaa hoivaroolia vahvistaen. Näitä tutkiakseni analysoin työssäkäyvien pienten lasten äitien sekä iäkästä omaistaan hoivaavien naisten ryhmähaastatteluaineistoja. Palveluiden kasvava markkinoistuminen sekä yksilöiden valinnanvapautta korostava politiikka voi myös johtaa syveneviin jakoihin naisryhmien välillä, sillä perinteisesti tällainen politiikka on hyödyttänyt erityisesti keskiluokkaisia naisia. How locality shapes women’s opportunities for reconciling work and care tarkastettiin Jyväskylän yliopistolla 7.12.2019. Naiset kantavat yhä merkittävän osan kotien hoivavastuista. Hoivaamista koskevat ihanteet olivat melko yhdenmukaisia analysoimissani haastatteluaineistoissa. Tämän näkyväksi tekemisen myötä myös hoivaan liittyviä sukupuolittuneita rakenteita ja asenteita olisi mahdollista haastaa. Tulevaisuudessa yhä useampi työssäkäyvä hoivaa iäkkäitä omaisiaan. Uskon, että tämä auttaisi tekemään hoivan sukupuolittuneisuutta näkyvämmäksi niin päätöksenteossa kuin niissä arkisissa käytännöissä, joissa hoivaa tehdään. Tämän vuoksi onkin tärkeää pohtia, millaista hoivan tulevaisuutta rakennamme. Tätä tutkiakseni analysoin paikallista lastenhoitoa sekä iäkkäiden hoivaa koskevia asiakirjoja. . Tämän vuoksi hoivaan liittyvien lakien ja politiikkamuutosten vaikutuksia tulisi arvioida entistä enemmän paikallisella tasolla, jossa lakeja pannaan täytäntöön ja jossa niiden vaikutukset jokapäiväiseen elämään ovat konkreettisimmin nähtävissä. Väitöstutkimus on osa EU:n rahoittamaa FLOWS tutkimusprojektia sekä Suomen Akatemian rahoittamaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. Tämän voi nähdä heijastelevan tyypillistä puhetapaa tasa-arvosta, jossa oletamme, että paras tapa edistää tasa-arvoa on vaieta niistä asioista, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa. Moraalista velvollisuutta korostettiin myös ja joiltain osin erityisesti niissä tilanteissa, joissa suhde hoivattavaan omaiseen kuvattiin haastavaksi. Olin kiinnostunut erityisesti siitä, miten paikallinen hoivapolitiikka suhteutuu kansalliseen, mutta miten sillä on myös omat, paikalliset erityispiirteensä. Keskustelujen voi nähdä peilaavan myös kansallisen tason ihanteita, jossa erityisesti iäkkäiden vanhempien tyttäret kohtaavat kulttuurisia odotuksia osallistua vanhempiensa hoivaan. Väitöskirjassani tutkin paikallisuuden roolia siinä, miten naiset voivat yhdistää työssäkäyntiä ja hoivaa Jyväskylässä. Tutkin paitsi paikallista hoivapolitiikkaa niin myös sitä, millaiset arkiset tunteet ja käytännöt ohjaavat naisten työtä ja hoivaa koskevia valintoja, ja miten nämä valinnat kytkeytyvät paikallisuuteen
Edunvalvontavaltuutus asVanhustyo_0120.indd 24 23.1.2020 10:03:39. Oman elämänsä loppuvaiheen sisältöön ja hoidon laatuun voi vaikuttaa suunnittelemalla ja kertomalla omista toiveistaan etukäteen. 24 Kehittäminen ja tutkimus Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi ainutlaatuisena, elävänä ihmisenä aina kuolemaan saakka. Suunnitelmia voi aina myös muuttaa matkan varrella. Kaikilla on myös oikeus kertoa, miten he haluavat tulla kohdatuksi ja hoidetuksi elämänsä loppuvaiheessa. Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan siltä varalta, ettei myöhemmin pysty niitä hoitamaan. Kun toiveet on kirjattu, niitä voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. Viime hetkellä suunnitelmien tekeminen ei aina onnistu esimerkiksi muistisairauden tai onnettomuuden takia. HYVÄ ELÄMÄ KUOLEMAAN ASTI J otta elämän loppuvaihetta koskevat toiveet tulevat myös muiden tietoisuuteen ja niitä voidaan toteuttaa, kannattaa suunnitelmia tehdä hyvissä ajoin
ta, joihin hoidon suunnittelussa ei oteta kantaa. Läheisille tarjottu tuki auttaa heitä selviämään menetyksestä. thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen toon elämän loppuvaiheessa kulttuurisia arvoja kunnioittaen. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:14. Näissä tilanteissa on tärkeää pysähtyä ja kuunnella sekä auttaa tarvittaessa. Kulttuuri ja uskonto muovaavat näihin liittyviä tapoja ja näistä on hyvä keskustella etukäteen. Suomessa kuolee vuosittain noin 54 000 ihmistä, joista 65-vuotiaita tai vanhempia on 84 prosenttia. ja asiantuntijatyöryhmä. Toisille riittävät käytännön ohjeet, miten toimitaan kuoleman jälkeen tai esitteet tarjolla olevista sururyhmistä. . Jokaisella tulisi olla mahdollisuus yhdenvertaiseen hoituu voimaan tarvittaessa. Joissakin paikoissa laitetaan esille kukkia ja kuva kuolleesta. Hoitopaikoissa voidaan myös järjestää yhteinen muistotilaisuus. Kynttilän sytyttäminen ja suruliputus ovat perinteisiä tapoja osoittaa kunnioitusta vainajalle Suomessa. Uskalla kohdata ja kuunnella Tarve keskustelulle elämän loppuvaiheen hoidosta ja lähestyvästä kuolemasta voi tulla odottamattomasti, esimerkiksi kun omassa terveydentilassa tapahtuu muutoksia tai läheinen ystävä kuolee. Asiakirja on avuksi ammattilaisille, kun he rakentavat asiakkaan elämään mielekästä, henkilökohtaista sisältöä. Läheisiltä ja ammattilaisilta vaaditaan uskallusta puhua kuolemaan liittyvistä asioista ja herkkyyttä kuulla, kun ihminen haluaa tuoda asioita esille. Myös muilla asukkailla ja hoitajilla on oikeus surra menetettyä ystävää. Hautaustoimistoista on saatavilla suunnittelun tueksi materiaalia ja mahdollista on myös tehdä omaisia sitova hautaustestamentti. Se on yksinkertainen tapa varmistaa, että henkilön etuja ajaa ihminen, jonka hän on itse katsonut sopivaksi tehtävään. Hoitotahdon tekeminen tai omien toiveiden esittäminen hoidon suhteen on vähäistä ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa. Alueellinen kartoitus ja suositusehdotukset laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Hoitotahdolla on mahdollista ilmaista toiveensa hoidosta sellaisen tilanteen varalle, jossa ei itse pysty ilmaisemaan tahtoaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Hautajaistoiveiden kirjaaminen mahdollistaa toiveiden toteutumisen, mutta auttaa myös läheisiä järjestämään henkilön itsensä näköisen tilaisuuden. Elämän loppuvaiheen hoidon tutkimusja kehittämishanke PACE. Nämä ovat kauniita tapoja viestiä kuolemasta ja osoittaa asukkaille ja läheisille, että kuollut henkilö on ollut ja on yhä tärkeä. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa. Toisilla taas on tarve kertoa omista kokemuksistaan ja tunteistaan. Vainajalla on saattanut olla myös toiveita esimerkiksi omiin vaatteisiin pukemisesta kuoleman jälkeen. Tuen tarve on jokaiselle yksilöllinen. 25 Vanhustyö 1 • 2020 Kansainvälinen tutkimusja kehittämishanke PACE (Palliative Care for Older People in Care and Nursing Homes in Europe) on tuottanut palliatiivisen hoidon toimintaohjeen lomakkeineen. Ennalta määritetty hoitotahto tukee itsemääräämisoikeutta myös tilanteessa, jossa henkilö ei ole oikeustoimikelpoinen. Suunnitelmaan kirjataan hoitolinjaukset ja -menetelmät sekä kuolevan omat toiveet. Materiaalit ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä suunnittelun ja hoidon tueksi. Ajoissa laaditun suunnitelman tarkoitus on turvata laadukkaan hoidon toteutuminen. Lue lisää: • www.thl.fi/pace • www.eupace.eu • Suomen virallinen tilasto (SVT): http://www.stat.fi • THL:n RAI-vertailukehittämisen aineisto 2018 Teksti: Teija Hammar, johtava asiantuntija, Pirita Forsius, tutkija ja Marika Kylänen, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähteet: Saarto T., Finne-Soveri H. Usein pelkkä läsnäolo riittää. Ennakoiva hoitosuunnitelma tulisi laatia kaikille pitkälle edennyttä ja kuolemaan johtavaa sairautta sairastavalle yhdessä henkilön itsensä sekä lääkärin, hoitohenkilökunnan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Elämänlaatutestamentilla voi kertoa tarkemmin itselleen tärkeistä arkielämän asioisVanhustyo_0120.indd 25 28.1.2020 8:00:53. Toiveet omista hautajaisista Kuolevakin voi katsoa tulevaisuuteen kertomalla omista toiveistaan ja antamalla läheisille eväitä järjestelyihin kuoleman jälkeen. Hyvä saattohoito ei pääty kuolemaan Ihmistä ja hänen elettyä elämäänsä kunnioitetaan hoivakodeissa kuoleman jälkeen monin tavoin, esimerkiksi huolehtimalla vainajasta tai kohdatessa läheisiä
KU VA : PÄ IV I AH O N EN Vanhustyo_0120.indd 26 23.1.2020 10:06:34. Hybridimallin tarkoituksena on ehkäistä tämä raskaiden muuttojen sarja. Vastapäätä sijaitsee maakuntakirjasto monipuolisine kulttuuripalveluineen ja sen takapihalla monimuotoinen arboretum. Wilmankodin kaikki asunnot ovat esteettömiä, yksiöitä ja pieniä kaksioita, vaUusi hybridiasumisen malli TOTEUTUU WILMANKODISSA Ikäihmisten palveluissa suuntana on siirtyä pois laitoshoidosta ja raskaista asumispalveluista kohti välimuotoisia asumisratkaisuja. Kuudennesta kerroksesta avautuvat näköalat Saimaalle ja kaikki kaupungin palvelut, kaupat ja hyvinvointipalvelut ovat vain rollaattorimatkan päässä. Kun ikää tulee lisää, voimavarat muuttamiseen vähenevät, mutta palvelujärjestelmässä muuttojen määrä usein vain lisääntyy. Säätiön omat kaksi Kultaisen Kolmion kiinteistöä, niiden ravintola, kuntosali ja allasosasto täydentävät Wilmankodin asukkaiden palveluja. Palvelukeskussäätiön Wilmankoti on heinäkuun 2019 lopussa valmistunut 58 asunnon talo Lappeenrannan ydinkeskustassa. Mikä on hybridimalli. Wilmankodin värikäs julkisivu. 26 Asuminen ja elinympäristöt V anhuspalvelulain kantavana periaatteena on kotona asumisen tukeminen. Miten tähän haasteeseen on mahdollista vastata. Kun Lappeenrannan palvelukeskussäätiö vuonna 2016 käynnisti uuden asuinkiinteistön suunnittelun, yhteinen pohdinta Eksoten kanssa nosti esiin välimuotoisten ratkaisuvaihtoehtojen tärkeyden. Pahimmillaan ikäihminen voi joutua muuttamaan jopa kuusi kertaa elämänsä viimeisinä vuosikymmeninä
Asukas voi muuttaa vuokra-asukkaaksi ilman hoivapalvelutarvetta. 27 Vanhustyö 1 • 2020 rustetasoltaan samanlaisia ja toteutettu toimiva-asunto -konseptin mukaisesti. Jotta hoivaja tukipalvelut liikkuvat joustavasti, on talon kaikkiin kerroksiin suunniteltu hoitovälinevarasto sekä palvelukodin käyttöön roskaja pyykkikuilu. Konsepti on syntynyt säätiön hankkeessa 1990-luvun loppupuolella ja se on toteutettu yhdessä asukkaiden kanssa. Asukasturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että asunnon hella ja astianpesukone ovat kytkettävissä pois käytöstä. Kiinteistön kaikki asunnot voivat olla tavallisia vuokra-asuntoja, palveluilla tuettuja asuntoja, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asuntoja. Muiden asuntojen asukasvalinnat on toteutettu ARA:n ohjeistuksen mukaisesti. Miten hybridimalli toimii käytännössä Kiinteistön valmistuttua taloon muutti tehostetun palveluasumisen 15 asukasta. Palvelut voi tuottaa palvelukeskussäätiö, julkinen sektori tai joku muu palvelun tuottaja. Wilmankodissa lupa on haettu 24 tehostetun asumisen asumispaikalle, ja kaikki loput 34 asuntoa kuuluvat ilmoituksenvaraisen toiminnan piiriin. Hybridimallin ajatuksena on, että palvelut liikkuvat kiinteistön sisällä, ja asukkaat saavat asua omissa asunnoissaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukas voi kokea vähäistä palveluntarvetta tai olla palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen tarpeessa. Teksti: Johanna Viskari, palvelukodin johtaja, Wilmankoti ja Päivi Ahonen, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö sr Wilmankodin patio saa syyskesän kukat. Hankkeessa on ratkaistu ikääntymisen mukanaan tuomat asumisen neljän K:n haasteet: kaatumisriski, kurkottamisen, kumartumisen vaikeus ja korkealla sijaitsevien asioiden tavoitteleminen eli kiipeäminen. Wilmankotiin voi hakea ja päästä asukkaaksi kuka tahansa kriteerit täyttävä henkilö. Perinteisessä ratkaisumallissa tehostetun palveluasumisen asunnot sijoittuisivat kiinteistön nimettyihin kerroksiin ja asuntoihin, joista asukas joutuisi muuttamaan palvelutarpeensa muuttuessa. Neuvotteluissa ARA:n kanssa etsittiin uuden ratkaisumallin hyvät puolet, ja talon rahoitus eteni myötätuulessa. Tämä edellyttää sitä, että kaikki asunnot ovat toimivuudeltaan samanlaisia ja mahdollistavat asumisen eri vaihtoehdot. Asukkaat saavat asua omissa asunnoissaan myös palvelutarpeen muuttuessa. Ennen kuin asukkaat muuttivat Wilmankotiin teki AVI kiinteistöön käyttöönottotarkastuksen. KU VA : JO HA N N A VI SK AR I Vanhustyo_0120.indd 27 23.1.2020 10:07:09. Yhteistyö ARA:n ja AVI:n kanssa Palvelukeskussäätiön toimintamallin mukaisesti Wilmankodille on haettu ARA-rahoitus (avustus ja korkotukilaina). Kun Wilmankodin vuokra-asukas tarvitsee tukitai hoivapalveluja, on hänellä itsellään valinnanvapaus palvelujen toteuttamistavasta. Yhdessä lupaviranomaisen kanssa on läpikäyty talon vaihtelevan asukasrakenteen vaikutusta. Ne mahdollistavat asumisen omassa kodissa aina saattohoitoon asti. Tällä hetkellä tehostun palveluasumisen ja palveluasumisen asukkaat ohjautuvat Wilmankotiin pääsääntöisesti Eksoten palveluohjauksen kautta. Miten tämä on mahdollista. Ainoa reunaehto asukasturvallisuuden varmistamiseksi on, että hoivapalvelujen piirissä oleva tai turvapuhelinpalvelua käyttävä asukas, ei voi käyttää hoivapalveluja ristiin eri palveluntuottajilta. Hybridimallissakin on tärkeää, että asukkaan hoivan kokonaisvastuu ja hoidon turvallisuus toteutuvat. . Hybridimallin toteutustapa on ollut jossain määrin uusi myös tehostetun palveluasumisen toimiluvan myöntävälle aluehallintovirastolle. Muutto suunniteltiin huolellisesti yhdessä asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa
Myös palvelujen saatavuuteen ja saavutet tavuuteen liittyvät yksilölliset ja rakenteel liset vaikeudet ja esteet aiheuttavat uuden laista avuttomuutta ja kyvyttömyyttä selviy tyä omin voimin. Etsivä vanhustyö kehittyy kaiken aikaa Kotipirtti ry:n ja MEREO/Vanhusten palve lutaloyhdistys ry:n etsivän vanhustyön han ketyöntekijöiden aloitteesta VALLI ry:n Et sivän vanhustyön verkosto kutsui loppuvuo desta 2018 koolle eri puolilla Suomea toimi Osallisuus REIPPAITA ASKELEITA ETSIVÄÄN VANHUSTYÖHÖN Etsivä työ on noussut viime vuosina entistä suurempaan rooliin vanhustyössä, kun kotona asuvien ikääntyvien ihmisten määrä on kasvanut. 28 KU VA VA N HU ST YÖ O n tunnistettu, että nykyinen sekto roitunut ja pirstaleinen palvelu järjestelmä ei kykene vastaamaan ikääntyvän väestön moninaisiin tarpeisiin. kuMatkaava hanke, Käpyrinne ry:n Iloa ar keen pysäkkitoiminta sekä Vanhustyön kes kusliiton Ystäväpiiritoiminta. Näiden pohjalta alettiin kehittää etsivän vanhustyön työka luksi sopivaa korttipakkaa. Työtä helpottamaan on kehitetty yhteistyössä erilaisia työkaluja ja toimintamalleja. Lähiyhteisöissä ja verkostoissa Etsivän vanhustyön ammattilaiset jalkautu vat erilaisiin yleisiin tiloihin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin, mutta siten löydetään vain pie ni osa ikääntyneistä avuntarvitsijoista. – Kun oikeanlaista tukea ja apua ei saa riittävän ajoissa, ongelmat usein kasaantu vat ja monimutkaistuvat, VALLI ry:n Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen vetäjä Päivi Tiittula sanoo. Vanhustyo_0120.indd 28 23.1.2020 10:11:03. Etsivän vanhustyön tarvetta synnyttää entistä heikomman toimintakyvyn ja toi meentulon omaavien ikääntyvien ihmisten yksin asuminen ja sosiaalisen tuen puute. Sisällöntuottamiseen osallistui aloitteen tekijöiden lisäksi Fingerroosin säätiön Löytä vä vanhustyö, Helsingin Diakonissalaitoksen SenioriVamos, Sopimusvuorisäätiö sr, Mark Monet ikääntyneet ihmiset ovat yksinäisiä ja kokevat olonsa turvattomaksi ilman läheisiä ihmiskontakteja. via etsivän vanhustyön tekijöitä, jotka olivat halukkaita yhdessä määrittelemään etsivän vanhustyön erityispiirteitä. Etsivä vanhustyö pystyy auttamaan tällaisessa elämäntilanteessa olevia ikääntyneitä ihmisiä. Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyys, köyhyys ja turvattomuus näyttäytyvät lisääntyneinä yhteydenottoina ensihoidossa ja leipäjono asiakkuuksina. Kiinnostus etsivän vanhustyön kehittämistä kohtaan on myös kasvanut vanhustyön ongelmien myötä
29 Vanhustyö 1 • 2020 KU VA PÄ IV I TI IT TU LA REIPPAITA ASKELEITA ETSIVÄÄN VANHUSTYÖHÖN – Monesti ikääntynyt ihminen jää ongelmineen oman kodin piiriin, jolloin tarvitaan verkostojen välistä yhteistyötä tai välittävää lähiyhteisöä hänen löytämisekseen, Tiittula kertoo. Etsivän vanhustyön verkostokeskus on Vanhusja lähimmäispalveluliitto VALLI ry:n toimintaa ja sitä vetää suunnittelija Päivi Tiittula. Joskus myös kanssaihminen voi havaita ikääntyneen ihmisen pärjäämisen vaikeudet, kun ihminen itse ei kykene tunnistamaan tai tunnustamaan omaa tilannettaan. Ammattimaista etsivää vanhustyötä – Etsivä vanhustyö vaatii tekijältään monipuolista osaamista, mutta parhaimmillaan se antaa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä, Tiittula toteaa. Työtä ohjaavat vahvasti eettiset periaatteet, kuten ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Etsivästä vanhustyöstä hyötyy ihminen, joka ei yksin tai saatavilla olevan tuen turvin kykene selviytymään nykyisestä elämäntilanteestaan tai se tuottaa kohtuutonta kärsimysKorttipakka työkaluna Etsivän vanhustyön seminaarissa lokakuussa 2019 julkaistiin Askeleet etsivään vanhustyöhön -korttipakka, joka on työkalu etsivän vanhustyön käynnistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Etsivässä vanhustyössä tuetaan ihmisen voimaantumista ja valtaistumista, joka mahdollistaa hänen osallisuutensa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Auttaaksemme ihmistä, joka hyötyisi etsivästä vanhustyöstä, tarvitaan vastuullisia toimijoita, jotka tunnistavat riskit ja avuntarpeen. . Dialogitaitoja vaaditaan vuorovaikutuksessa ihmisen ja hänen lähipiirinsä kanssa, mutta myös ammattilaisten välisessä yhteistyössä. huoli-ilmoitus voi olla keino välittää avuntarve auttajatahoille. Organisaation ja johdon tuki ovat edellytyksenä menestyksekkäälle etsivälle vanhustyölle. Työntekijän on kyettävä tunnistamaan ikääntymiseen ja ikääntyvän ihmisen elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät ja avuntarve sekä hänellä tulee olla rohkeutta ottaa asia puheeksi. Kortteihin on kuvattu eri tavoin, mitä etsivä vanhustyö on, miten sitä tehdään sekä miten työntekijä voi työssään kehittyä. Tällöin esim. Painettuja kortteja on rajallinen määrä. Järjestöjen, kuntien ja seurakuntien välinen yhteistyö on tavoittamisessa sekä asiakaslähtöisessä auttamistyössä ensiarvoisen tärkeää. Etsivä vanhustyö on yhteistyötä kunnan ja muiden auttajatahojen rajapinnoilla. Kohtaamisessa on voimaa Kiireetön läsnäolo ja ihmisen kuuleminen ovat työntekijän ja ikääntyneen ihmisen hyvän kohtaamisen ja luottamuksen rakentumisen edellytys. Sitoutuminen avun vastaanottamiseen sekä yhteiseen työhön syntyvät luottamuksen kautta. Etsivän vanhustyön tekijän tulee myös huolehtia omasta ammattitaidostaan, jaksamisestaan sekä turvallisuudestaan. Niitä voi tiedustella Päivi Tiittulalta VALLIn Etsivän vanhustyön verkostokeskuksesta ja sähköisenä kortit voi ladata itselleen VALLIn nettisivuilta www.valli.fi tä, mutta palveluihin pääsyn kriteerit eivät täyty tai tarve ei poistu saadulla palvelulla. Etsivää vanhustyötä tehdään ihmisen ehdoilla ja hänen kotipiirissään, jolloin on mahdollista tunnistaa toimintaympäristöstä ne tekijät, jotka tukevat tai estävät hänen toimijuuttaan. Teksti: Päivi Tiittula, suunnittelija, Vanhusja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyo_0120.indd 29 23.1.2020 10:11:21
Alustojen kautta vahvistetaan yhteisöllisyyttä, luodaan tilaisuuksia osallisuuteen sekä toimijuuteen ja käsitellään erilaisia ilmiöitä ja teemoja. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan toteuttaa alustoja eri ikäisten ihmisten kohtaamiselle. Taideja kulttuuritoiminta SUKUPOLVIKETJUJA VAHVISTAMASSA Teksti: Sari Nyberg, toiminnanjohtaja, Maria Akatemia ry Maria Akatemia on mukana Vanheneminen.fi verkostossa. Vanhustyo_0120.indd 30 24.1.2020 12:18:57. Ne mahdollistavat kulttuurimuutoksen vahvempaan sukupolvien väliseen yhteyteen ja vanhempien ihmisten kokemustiedon hyödyntämiseen yhteiskunnassamme. Ajatus vanhenemisesta voi monelle kuitenkin olla jopa pelottava asia. Pyrkimyksenä on rohkaista ikäihmisiä kokemustiedon jakamiseen ja sukupolviketjujen vahvistamiseen. Osaammeko arvostaa ja hyödyntää nopeasti muuttuvassa toimintakulttuurissamme ikäihmisten kokemuksia ja tietotaitoa. Onko sukupolviketjumme ylipäätään riittävän vahva eri ikäisten yhteydenpitoon. Maria Akatemia käynnisti sukupolvija senioritoiminnan vuonna 2014 tarkoituksenaan tutkia ja vahvistaa vanhempien ihmisten aktiivisesti osallistuvaa roolia yhteiskunnassamme. Toiminnassa jalkaudutaan eri toimintaympäristöihin, joissa taide ja kulttuuri toimivat aistien herättäjänä yhteiselle keskustelulle ja ilmiöiden tutkimiselle. Sukupolvien välinen yhteistyö ei aina ole mutkatonta ja siihen liittyy monenlaisia jännitteitä. Kun vanhojen ihmisten elämänkokemus saadaan vahvistamaan sukupolviketjua, vahvistuvat kaikki lapset, nuoret, keski-ikäiset ja vanhat. Toimintamuodoissa syntyvää kokemusta, tietoisuutta ja ymmärrystä vanhemman väestön tehtävästä sukupolviyhteyksien luojana ja ylläpitäjinä työstetään edelleen ja siirretään eteenpäin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumalla. 30 Vanhuuteen varautuminen K annamme vanhenemista sisällämme syntymästä lähtien. Yhteistyöprojektin tavoitteena on vahvistaa eri-ikäisten naisten hyvinvointia ja tarjota merkityksellisyyttä elämään. . Maria Akatemian sukupolvija senioritoiminta järjestää teemailtoja ja tapahtumia, joissa alustuksien jälkeen keskustellaan tilaisuuden aiheesta yhdessä. Ruotsinkielisille mahdollisuuden sukupolvien väliseen ajatustenvaihtoon tarjoaa FiloCafé-toiminta. Käynnissä oleva Helsingin Akateemiset Naiset ry:n kanssa toteutetun Sukupolvet kohtaavat -projektin KATSE -piiritoiminta, on hyvä esimerkki taiteen ja kulttuurin hyödyntämisestä toiminnassa. Taideja kulttuuritoiminta auttavat tunnistamaan ja kohtaamaan sukupolvien väliset jännitteet
FiloCafé-verksamhet på Maria Akademi Text: Eivor Wallinvirta, arbetshandledare, Maria Akademi Vanhustyo_0120.indd 31 24.1.2020 12:19:15. Tanken var att ge möjlighet för den vanliga människan att komma samman med andra och diskutera värden och värderingar som är aktuella i dagens samhälle. Olika åsikter får komma till uttryck, och unga och äldre har mycket att ge varandra när det gäller omvärlden de lever i. Tanken är att genom verksamheten förena kultur, konst och bildning. Verksamhetsformen är också en mötesplats där man har möjlighet att träffa nya personer, yngre och äldre, samt umgås och diskutera kring ett aktuellt samhälleligt tema. FiloCafe´-verksamheten erbjuder denna möjlighet. Under våren, i februari och april 2020, fortsätter verksamheten. Filosofiedoktor Marc Sautet flyttade de filosofiska diskussionerna bort från universitetet till caféer, runt om i Paris. Det är ett djupt mänskligt behov att vilja bli delaktig av kulturupplevelser av olika slag, som behöver tillgodoses, utvecklas och stimuleras från tidig ålder fram till livets slut. FiloCafé-verksamheten är kommunikation, i bästa fall dialog, en form av kulturupplevelse där bildningen står i centrum. . Intresse för kultur, bildning och konst samt att dela med sig och påverka gäller i alla åldrar. Det första FiloCaféet i Finland hölls på Café Kafka i Helsingfors på 2000-talet, där Kriittinen Korkeakoulu i Helsingfors var arrangör. Maria Akademi startade svenskspråkig FiloCafé-verksamhet hösten 2018. Kvällarna inleds med lätt klassisk pianomusik av Linn Järvi och hennes vänner. 31 Vanhustyö 1 • 2020 R ötterna till dagens FiloCafe´-verksamhet i Finland står att finna i Paris på 1990-talet. Innehållet i FiloCafé-verksamheten har varierat. Ämnena har ibland varit av mera filosofisk karaktär, där fokus funnits på värden och etik. I kvällarna har i medeltal deltagit ca 20 personer i en ålder mellan uppskattningsvis dryga 20 år till över 80 år. Ämnena har även fokuserat på oss själva, våra känslor och livsberättelser. Därefter tar kvällens inledare an sig temat som småningom övergår i en gemensam diskussion. Kun vanhojen ihmisten elämänkokemus saadaan vahvistamaan sukupolviketjua, vahvistuvat kaikki – lapset, nuoret, keski-ikäiset ja vanhat. Tanken är att ämnena ska vara av olika karaktär så att deltagare i olika åldrar, med olika bakgrund och olika intressesfär hittar till FiloCafé. Luomalla osallistavia taideja kulttuuritoiminnan alustoja, luodaan yhteyksiä mahdollistava vuorovaikutus eri ikäisten kanssa. Till dags dato har vi arrangerat fyra diskussionskvällar med filosoferna
Kun opastaa muita, joutuu itsekin miettimään tapoja ja toimintoja. Lisätietoa www.entersenior.fi Vuoden vapaaehtoinen -kampanja on Kansalaisareena ry:n koordinoima. Auttamisen ilo on paras kiitos!”. Lisätietoa: www. Digiopastaminen on sosiaalista kanssakäymistä, innostamista ja rohkaisua sekä teknisten pulmien, haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa painimista. Lean nimityksellä on suuri merkitys kaikille digiopastajille. Mainio keino innostaa ja rohkaista uusia digin käyttäjiä on asiasta itse innostunut käyttäjä. Kuten digiopastaja Lea sanoo: ”Jaksan aina innostua itse ja innostaa toisia. kansalaisareena.fi/vapaaehtoinen/ nelle opastusta kaipaavalle. Hänen ilonsa ja intonsa tarttuvat! Samalla myös rohkeus digin käyttöön kasvaa. Yhdessä opettelu ja laitteiden tutkiminen on hyvä tapa oppia tekemään itse. Se on monipuolinen harrastus sekä erittäin tärkeä apu moKU VA : AU LI KK I UU SI TA LO -K AS VI O DIGIOPASTAJASTA VUODEN VAPAAEHTOINEN – merkityksellistä nykypäivän vapaaehtoistoimintaa Opastusta digimaailman saloihin ja tapoihin tarvitaan valtavasti. Digiopastamisesta on tullut nykyaikainen ja tärkeä vapaaehtoistoiminnan muoto. ENTER ry toimii Uudellamaalla ja on antanut digiopastusta vapaaehtoisten voimin jo vuodesta 1997. . Opastusten määrät kasvavat vuosi vuodelta, vuonna 2019 yhdisTeksti: Tiina Etelämäki, toiminnanjohtaja, ENTER ry Valtakunnalliset seniorien digiopastuspaikat löytyvät www.seniorsurf.fi Vanhustyo_0120.indd 32 23.1.2020 10:31:11. Lea saa kohtaamiltaan opastettavilta spontaaneja halauksia ihan vaan olemalla oma itsensä. Vapaaehtoiset digiopastajat pitävät hommastaan, sillä siinä pysyy itsekin ajan tasalla digimaailmaan muutoksista. Mielelläni etsin apuneuvoja, ratkaisuja ja ohjeita erilaisiin ongelmatilanteisiin, vaikka näkötai kuulovamma vaikeuttaa digin opettelua ja käyttöä. Toiminnan tavoitteena on lisätä ikäihmisten digitaalista osallisuutta ja tietoteknisiä taitoja. Joka opastuksessa tulee jotain uutta esiin; laitteita ja sovelluksia on maailmassa niin hurja määrä. Vertaisia tarvitaan! tyksessä annettiin noin 8400 opastuskertaa. Digiopastusta tarvitaan koko ajan enemmän. 32 Digi & Teknologia I käihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n vapaaehtoinen Lea Grönlund nimettiin vuoden vapaaehtoiseksi joulukuussa 2019 yhdessä yhteisöllisyyttä kasvattavan kotkalaisen Inka Setälän kanssa. Kaikille riittää tekemistä. Lea toimii yhtenä opastajana Enterissä, jossa on yhteensä lähes 200 vapaaehtoista. Samalla pystyy auttamaan kanssaihmisiä, jotka eivät ole niin tottuneita digiasioissa tai ehkä eivät ole koskaan käyttäneet mitään tietoteknistä laitetta. Monelle uudelle digin käyttäjälle on antoisaa myös nähdä, ettei opastajakaan osaa kaikkea. Monet ovat toimineet digiopastajina jo vuosia, mutta samalla onneksi tulee myös koko ajan uusia opastajia mukaan
Yhteisöllisyyden mahdollistaa taloissa olevat viihtyisät yhteiset tilat ja toiminnanohjaajan tuki. Ideointi-iltapäivistä alkusysäys kehittämistyöhön Ilona-talojen asukkaat ovat toivoneet, että vapaaehtoisille järjestettäisiin koulutusta ja talojen välistä yhteistä toimintaa. www.jasoasunnot.com toimimaan. Jaso sai Vanhustyön keskusliitolta Toimintatonnin tähän vapaaehtoistoiminnan kehitystyöhön. Talojen asukkaat pääsevät jakamaan kokemuksia eri talojen asukastoiminnasta, pohtimaan Ilona-talojen yhteisiä käytänteitä ja suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Taloissa toimii asukastoiminnanohjaaja, joka ideoi toimintaa asukkaiden kanssa. Yhtenä toiveena nousi kaikkien Ilonatalojen asukkaiden yhteinen tapahtuma esimerkiksi kesätapahtuma, joka tutustuttaisi eri talojen asukkaita toisiinsa ja lisäisi yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä me-henkeä. Eri talojen harrasteryhmiä ovat muun muassa Käsityöpiiri, Lukupiiri, Äijäkerho, Näytelmäkerho, Englanninpiiri ja Runopiiri. Ideointipäivien ryhmätöissä syntyi hyviä ideoita, joiden pohjalta käytiin vilkasta keskustelua. Miten saadaan avuntarve ja avunantaja kohtaamaan. Lisätietoja. Yhdessä asukastoiminnanohjaajan kanssa he suunnittelevat asukastoimintaa. 33 Vanhustyö 1 • 2020 KU VA : JA SO Toimintatonni S uurin osa harrasteja toimintaryhmistä on asukasvetoisia. Lisäksi talojen arjessa toimii aktiivisesti naapuriapu, jossa tarjotaan niin kyytiapua, asiointiapua, lenkkiseuraa kuin digineuvontaa. Tältä pohjalta Jasossa lähdettiin luomaan vapaaehtoistoimintaan kehittämis-, tukija kannustusmallia, jolla tuetaan vapaaehtoisten jaksamista ja innostetaan uusia asukkaita mukaan TOINEN TOISTEMME ILONA Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jason Ilona-talot ovat yhteisöllisiä senioritaloja, joissa keskeistä on asukaslähtöinen asukastoiminta. Teksti: Anne Räty, asukastoiminnanohjaaja, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Vanhustyo_0120.indd 33 23.1.2020 10:31:34. Muita säännöllisiä toimintoja ovat muun muassa yhteislaulut, seniorivisa, nojatuolimatkailu, pelituokio, yhteinen jumppa ja kuntosaliryhmä. Ilona-talojen vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan yhdessä asukkaiden kanssa Jason yhteisöllisen senioriasumisen mallin tärkeimmän periaatteen mukaan, asukaslähtöisesti. Joku tykkää vetää harrasteryhmää, toinen tarjota kyytiapua naapurille, kun taas toinen toimii asukastoimikunnan jäsenenä jne. . Rakenteilla olevaan Kankaan Ilonaan tulee 63 asuntoa. Asukkailla on paljon erilaista osaamista ja he ovat valmiita hyödyntämään sitä yhteisessä toiminnassa. Kaikessa toiminnassa yhteisenä tavoitteena on Ilona-talojen asukkaiden kaikkinainen hyvinvointi. Mitä kaikkea voi tehdä tuodakseen oman panoksensa yhteisölliseen arkeen. Varttuneiden asumisoikeus yhdistys Jaso Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso rakennuttaa Jyväskylän seudulla asumisoikeustaloja yli 55-vuotiaille. Huhtasuon, Kuokkalan, Laukaan, Palokan ja Vaajakosken Ilona-taloissa on 327 asuntoa ja reilut 400 asukasta. Ilona-taloissa on pidetty Ideointi-iltapäiviä, joissa on yhdessä pohdittu vapaaehtoistoimintaa. Talot ovat yhteisöllisiä senioritaloja, joissa on yhteistä asukastoimintaa. Talon pieniin teknisiin huoltotöihin ja korjaustarpeisiin on muutamaan taloon perustettu Talkkariryhmä ja Ompelupalvelu
Kaikki tunnuksen omaavat veteraanit ovat vihdoin oikeutettuja samoihin maksuttomiin palveluihin kuin esimerkiksi sotainvalidit ovat. 34 T oivoimme aikaisempaa aloitusta. Moni veteraani ehti poistua joukostamme ennen tämän voimaantuloa, Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen myöntää, mutta kiittelee lakialoitteen saamaa kannatusta kaikissa eduskuntaryhmissä. SOTIEMME VETERAANIEN KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT vihdoin maksuttomiksi Marraskuun alusta 2019 astui voimaan veteraaniliittojen aikaansaama, rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu lakimuutos, jolla?kaikista veteraanien kotona asumista tukevista palveluista tulee maksuttomia. – Tähän saakka veteraanit ovat olleet asuinkunnastaan riippuen eriarvoisessa aseVanhustyo_0120.indd 34 23.1.2020 10:38:08. Veteraaniliitot odottavat uuden lain tuovan veteraanipalveluihin pysyvyyden lisäksi myös yhdenmukaisuutta. Pysyvyyttä ja yhdenmukaisuutta veteraanipalveluihin Tähän saakka veteraanipalveluihin osoitetuista määrärahoista on päätetty joka vuosi erikseen, ja Heikkinen kertookin veteraaniliittojen olevan helpottuneita, että vastaisuudessa säästytään valtion budjettiriihen perinteiseltä jännitysnäytelmältä
– Koulutukselle on ollut selvä tarve. Kuntien veteraanipalveluihinsa vuodessa käyttämissä summissa on ollut jopa 10 000 euron eroja, Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo pahoittelee. Palveluiden järjestäminen ja myöntäminen perustuu jokaiselle veteraanille henkilökohtaisesti tehtävään palvelutarpeen arviointiin. Avustusta haetaan oman veteraaniyhdistyksen, -osaston tai -piirin kautta. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 100-700 euroa riippuen kustannuksista, Seppälä kertoo. 35 Vanhustyö 1 • 2020 massa. Kunnat laskuttavat kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kuten sotainvalidienkin kohdalla on tähän mennessä tehty. Heidän tapauksessaan palvelut eivät kuitenkaan ole maksuttomia, Seppälä pahoittelee. – Kunnissa huonosti tunnetun ja vähän hyödynnetyn vanhuspalvelulain puitteissa myös leskillä ja puolisoilla on oikeus palvelutarpeen arviointiin ja kunnan sen perusSOTIEMME VETERAANIEN KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT vihdoin maksuttomiksi Mikä lakimuutos. Nimenomaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville suunnattujen avustusten tuloraja on noin 1 200 euroa kuukaudessa. Yli 20 koulutusta käsittävä kiertue ulottui myös alan oppilaitoksiin. 1.11.2019 tuli voimaan veteraaniliittojen aikaansaama, rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu lain (1184/1988) muutos (54/2019). – Lain käyttöönottoa tullaan seuraamaan myös vastaisuudessa, Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu muistuttaa. Kunta on voinut 1.11.2019 lähtien ottaa omaishoitajan palkkion ja muut omaishoidosta aiheutuvat kulut Valtiokonttorilta saamastaan veteraanimäärärahasta. Liittoihin kuulumattomia veteraanien puolisoita ja leskiä pyritään auttamaan, jos henkilö voi osoittaa olevansa sotiemme veteraanin puoliso tai leski. Yhteisellä kuntoutusjaksolla tuetaan myös veteraania hoitavan puolison jaksamista. Vanhustyo_0120.indd 35 23.1.2020 10:38:20. . Lain vaikutukset leskiin ja puolisoihin Veteraanien leskien ja puolisoiden asemaan lakimuutos ei suoranaisesti vaikuta. Varmistaakseen, että uusi laki tunnetaan kunnissa, ja että sitä myös tullaan noudattamaan, kiersivät veteraaniliitot yhdessä Valtiokonttorin kanssa vuoden 2019 ajan Suomea kouluttamassa kuntien veteraaniasioista vastaavia. Tunnuksen omaavien veteraanien eläkkeeseen kuuluva rintamalisä nousee 1.4.2020 nykyisestä 50,19 eurosta 125 euroon. Uuden lain tuomista etuuksista huolimatta, veteraanille ei edelleenkään korvata esimerkiksi silmälaseja, lääkkeitä ja hammashoitoa. Paitsi, että kaikissa kunnissa ei ymmärretä veteraanien olevan lailla eroteltu erityisryhmänsä, kävi opiskelijoiden keskuudessa myös selväksi, että kaikki eivät tiedä Suomessa veteraaneja olevankaan, Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Leena Seppälä yllättää. Veteraaniliittojen yhteiseen varainhankintaan perustetun Sotiemme Veteraanitkeräyksen tuotosta myönnetään avustuksia myös veteraaniliittoihin kuuluville puolisoille ja leskille. Mikäli kunnista ei ole vielä oltu yhteydessä veteraaniin palveluarvioinnin tekemiseksi, kehottavat veteraaniliitot veteraaneja tai heidän omaisiaan ottamaan yhteyttä kuntaan arvioinnin varmistamiseksi. – Veteraanin puoliso pääsee osaksi myös veteraanille myönnettävää tuettua kotikuntoutusta, muistuttaa puolestaan Seppälä. Myös veteraanin hoito omaishoitajan loman aikana kustannetaan veteraanimäärärahoilla. Apua ei lähdetä itse pyytämään, vaikka sille tarvetta olisikin, Martimo muistuttaa. Valtiokonttori myöntää vuosittain kunnille palveluiden järjestämisen edellyttämän rahamäärän, jota voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin samana vuonna. Veteraanijärjestöt saivat läpi myös toisen merkittävän veteraanietuuden vuoden 2019 lopulla. Veteraaniliittojen avustukset Veteraaniliitot myöntävät taloudellista avustusta myös niihin kuuluville veteraanien puolisoille ja leskille. Teksti: Ariela Säkkinen, Suomen Sotaveteraaniliiton tiedottaja teella tarjoamiin palveluihin. Omaishoidon tuki veteraanimäärärahan piiriin Lain muutoksen yhteydessä myös omaishoidon tuki tulee veteraanirahoista korvattavaksi silloin kun hoidettava on tunnuksen omaava veteraani. – Hakemukseen on liitettävä verotodistus sekä kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. – Kartoitus on tehtävä kasvotusten ja taiten, sillä kovat ajat kokeneen sotasukupolven asenne on usein pärjääminen omillaan. Avustuksia myönnetään esimerkiksi lääkeja hoitokulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja kotona asumista helpottaviin kodin muutostöihin. Koska palveluntarve on yksilöllinen, ovat sitä myös myönnettävä palvelut, joihin kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset hoiva-, ateriaja siivouspalvelut. – Joistakin, kuten siivousja pyykkipalveluista hyötyy toki veteraanin kanssa samassa taloudessa asuva puolisokin, Karhu huomauttaa. Kyseessä on yksi veteraaniliittojen yhteisen edunvalvonnan suurimpia saavutuksia, jolla kunnat velvoitetaan järjestämään veteraaneille maksuttomasti kaikki heidän tarvitsemansa kotona asumista tukevat palvelut. Lisäksi tuetaan veteraanien virkistystä, asiointia sekä omaishoitoa niin kotona, palveluasumisessa kuin tehostetussa palveluasumisessa. Veteraaniliitot myöntävät taloudellista avustusta myös niihin kuuluville veteraanien puolisoille ja leskille. Aviopuolisolla on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti veteraanin kanssa laitostai päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen. Kunnan arvion tulee perustua jokaiselle sen alueella asuvalle veteraanille tehtävään yksilölliseen palvelutarpeen kartoitukseen
Sen jälkeen on suomalaisten maahanmuutto hiipunut, mutta suomalaisten ja heidän jälkeläistensä aktiivisuus erilaisissa yhteisöissä ja yhdistyksissä pitää siniristilippua edelleen korkealla. Vanhustyo_0120.indd 36 27.1.2020 13:30:12. Vancouveriin, kuten moneen muuhunkin Kanadan suurkaupunkiin, on saapunut siirtolaisia ympäri maailmaa. 36 V ancouverin kaupunki sijaitsee Kanadan länsirannikolla; lännemmäksi pääsee vain Vancouverin saarelle, josta Tyynimeri alkaa. Se on yksi harvoista paikoista, josta saa suomalaisia makumuistoja: pullaa, karjalanpiirakoita ja Turun sinappia. Yhdistyksen tehtävänä on tarjota korVANCOUVERISSA vanhuutta suomalaisittain Vancouverin alueella asuu satoja suomalaisia, joilla on tarvetta suomenkieliseen hoitoon ja palveluihin. Finnish Home pyrkii ylläpitämään suomenkielisiä palveluja ikäihmisille. Yksi näistä yhdistyksistä on Suomalais-Kanadalainen LepokotiYhdistys The Finnish Canadian Rest Home Association (FCRHA). Toinen merkittävä muuttoaalto Suomesta rantautui Vancouveriin vuosina 1948-61. Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin vuonna 1958. Alueelle löysivät tiensä suomalaiset siirtolaiset ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa
Toiminnanohjaaja auttaa soittamaan lääkärille ja erilaisiin virastoihin heidän puolestaan. Päivätoiminnasta vastaa aktiviteettiosasto, jossa työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää, suomea puhuvia hekin. Rouva Leonda Kosken lahjoittamalle maatilalle Coquitlamissa valmistui loppuvuodesta 2019 palvelutalo Koskela, jossa on 67 vuokra-asuntoa. Vaikka suomalaisten joukko ei ole suuren suuri verrattuna muihin Vancouverin alueen maahanmuuttajaryhmiin, ovat he kuitenkin pystyneet säilyttämään suomalaisuuden Finnish Homen sydämessä ja tekemään Suomea tunnetuksi kanadalaisille. Palveluasumisen lisäksi vuokra-asumista Vuokra-asuntoihin on jonotuslista ja niihin voivat hakea yli 55-vuotiaat. Vuonna 1978 yhdistys solmi sopimuksen paikallisen sosiaali – ja terveysministeriön kanssa. Työharjoitteluun haetaan EDUFI:n kautta ja heiltä saa myös apurahaa työharjoittelun ajaksi. Tämän yhteistyön ansiosta hoitokodissa on vuoden ympäri kaksi hoitoalan opiskelijaa Suomesta. Aktiviteettiosasto vastaa monesta tapahtumasta vuoden aikana: ystävänpäivä, pääsiäinen, vappu, juhannus, Kanadan itsenäisyyspäivä, Kiitospäivä, Halloween, Suomen itsenäisyyspäivä ja joulu. Vuokralaisilla on oma kirjasto, uima-allas ja saunakin on tarjolla. Yhteistyötä Suomen opetushallituksen kanssa Vuonna 1963 toimintansa aloittaneessa Finnish Home -hoitokodissa suomalaisuus näkyy niin toiminnassa kuin henkilökunnassa. Ja joskus jutustelu ikäihmisten kanssa sujuu kuuluisalla fingliskalla. Samalla nautitaan kahvia ja syödään pullaa. Nykyään asukkaita on 15 eri maasta; suomalaisia heistä on noin 15 prosenttia. Hoidon tarve on kasvanut vuosi vuodelta. He tulevat Kanadaan kolmeksi kuukaudeksi suorittamaan työharjoittelua aktiviteettiosastolla. finncare.ca Teksti ja kuvat: Marja Mattila, Office Manager, Finnish Home Vanhustyo_0120.indd 37 23.1.2020 13:45:31. Tuolloin asukkaat olivat pääosin suomalaisia. Julkinen rahoitus antoi uusia resursseja, mutta myös sairaanhoitopiirille oikeuden määritellä, kuka saa hoitopaikan. – Jos eksytte näille kulmille tervetuloa pistäytymään perjantain kahvibaarissa, toivottaa Finnish Homen henkilökunta. Myyjäisiin tulee ihmisiä ympäri Vancouverin aluetta, toiset jo kaksi tuntia ennen myyjäisten alkua varmistaakseen, että saavat haluamansa leipomukset. Monella englanninkieli ei välttämättä enää ole sujuvaa tai sitä ei ole koskaan oikein osattukaan. Suurin osa asunnoista on yksiöitä, mutta pariskunnille löytyy muutama kaksio. Hoitokodin johtaja on suomalainen samoin kuin toimiston henkilökunta ja ylihoitaja. Eli juhlitaan sekä paikallisia että suomalaisia juhlapäiviä. Ei suomalaisia ilman saunaa. Vuokralaisille ei ole tarjolla palveluasumista, mutta pari vuotta sitten heille alettiin tarjoamaan erilaisia aktiviteetteja ja heitä autetaan mahdollisissa byrokratian kiemuroissa. 37 Vanhustyö 1 • 2020 kealaatuista hoitoa vanhuksille sekä asuntoja suomalaisille ja virolaisille ikäihmisille. Kerran viikossa on jumppaa, katsotaan suomalaisia elokuvia, askarrellaan tai tehdään matkoja yhdistyksen omalla bussilla. Hoitopaikkoja 1995 valmistuneessa kaksikerroksisessa rakennuksessa on 53 ja dementiayksikössä paikkoja on 11. Finnish Home on yksi niistä harvoista paikoista, josta voi ostaa pullaa, karjalanpiirakoita, pipareita, joululaatikoita, suomalaisia karamelleja, Turun sinappia, suomalaista kahvia ja joskus lihapiirakoitakin. Tällä hetkellä keski-ikä on yli 80 vuotta, nuorin 60ja vanhin 101-vuotias. Näihin suomalaisiin kuuluu kaksi talvija jatkosodan sotaveteraaniakin. Kerhossa on erilaisia aiheita, joista keskustellaan, tietenkin suomeksi. Pullaa tarjolla viikoittain Tiistaisin kokoontuu Suomi-kerho, johon haetaan suomalaiset asukkaat. Yhdistyksellä on meneillään kaksi isoa projektia; uudet itsenäisen asumisen vuokratalot Vancouveriin ja Coquitlamin kaupunkeihin. Finnish Home on tehnyt yhteistyötä jo usean vuoden ajan Suomen opetushallituksen kanssa. Yksi vuoden kohokohdista on joulumyyjäiset, joista saatavilla tuloilla hankitaan kaikkea ekstraa asukkaille. Vapaaehtoiset ovat leiponeet ja paistaneet ruokia pakastimeen viikkoja ennen myyjäisiä. . Perjantaiaamuisin saapuvat paikalle vapaaehtoiset pullanleipojat, ja iltapäivällä tuoretta pullaa on tarjolla kahvilassa. Vancouverin hoito koti – Finnish Home aloitti toimintansa vuonna 1963. Asukkaiden ikä on noussut ja vaihtuvuus on aikaisempaa nopeampaa. Pääosa vuokralaisista on suomalaisia tai suomensukuisia. Lepokodin alkutaipaleella monet asukkaat saapuivat laitokseen omin jaloin kävellen, mutta nykyään asukkaat saapuvat usein pyörätuolissa tai suoraan sairaalasta paareilla
Polycon Oy:n lahjoitusrahalla ostettiin myös Senioritoiminnan joulujuhlan arpajaisiin herkkukassit. Vanhustyo_0120.indd 38 27.1.2020 13:33:42. – Sukat kulkeutuivat liiton kautta niitä tarvitseville ja rahasumma menee kokonaisuudessaan Senioritoimintaan, kommentoi liiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Heli Laaksosen hersyvää runoutta Kirjailija-runoilija Heli Laaksonen (s. Tue iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämistä Vanhustyön keskusliitto pyrkii työllään ja kehittämistoiminnallaan luomaan toimintamalleja, jotka ovat hyödynnettävissä eri puolilla maata tehtävässä vanhustyössä. Yhteensä lahjoitussumma oli 1000 euroa. 38 S ukka-Finlandian lahjoituskohteena oli vuonna 2018 Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta ja sitä kautta ikäihmiset. Sukka-Finlandia lahjoitti liitolle jaettavaksi niin valmiit sukat kuin keräyksestä kertyvän tuoton. Lahjaksi saadut sukat toimitettiin vuoden 2019 joululahjana ystävätoiminnan vanhuksille. Hän on asunut Turussa, Uudessakaupungissa, Helsingissä, Tartossa, Laitilassa ja juuri nyt Rauman Lapissa. Vapaaehtoiset ostivat heille toimitetuilla lahjakorteilla jouluherkkuja ja toimittivat ne perille ystävävanhuksille. Taidetorstai ja kesätoiminnan retkillä tutustutaan ryhmänä lähialueiden näyttelyihin ja nähtävyyksiin. Lahjoitusrahalla hankittiin lahjoittajan toiveiden mukaan kotona asuville vapaaehtoistoiminnan ystävävanhuksille jouluherkkuja. Voit olla tukemassa toimintaamme: vtkl.fi/tue KU VA T: M ER JA LA N KI N EN LAHJOITUKSET ILAHDUTTAVAT IKÄIHMISIÄ Sukka-Finlandian lahjoittamat kauniit villasukat. Toinen suosittu toimintamuoto ovat kaikille avoimet ja maksuttomat tietoiltapäivät, joissa ikäihmiset saavat tietoa erilaisista ajankohtaisista ja ikääntymiseen liittyvistä aiheista. Senioritoiminnan ystävävapaaehtoiset käyvät säännöllisesti tapaamassa yksinäisiä kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä ulkoiluja keskustelukavereina. 1972) lahjoitti syksyllä 2019 Vanhustyön keskusliitolle kirjojaan Pursu ja Peippo vei, joilla ilahdutetaan ikäihmisiä ympäri Suomea. Liitto työskentelee edistääkseen iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Sirpa Sokka (vas.), Jouko Alakangas ja Helena Kauttoon ilahtuivat Heli Laaksosen kirjasta. Heli Laaksonen on monipuolinen taiteilija, joka parhaiten tunnetaan lounaissuomalaisesta murteestaan ja hän on julkaissut parisen kymmentä kirjaa. Herkkukasseja vanhuksille Polyconin lahjoituksella Polycon Oy antoi Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnalle lahjoituksen jouluna 2019. Senioritoiminta tarjoaa monipuolista tukea ja osallistumisen mahdollisuuksia iäkkäille ihmisille järjestämällä pääkaupunkiseudulla ryhmä-, virkistysja vapaaehtoistoimintaa
Vanhustyo_041 9_conv.indd 1 26.8.2019 18:01:56 VARAUDU VANHUUTE EN – GARDERA DIG FÖR ÅLDERDO MEN SENIORARBETE 3 • 2019 Vanhustyo_3_2 019.indd 1 29.5.2019 12:05:59 Vanhustyo_0120.indd 39 23.1.2020 13:37:47. Ennakoi ikääntyminen -luentosarjassa haetaan vastauksia näihin kysymyksiin. – Ikäihmisten palvelujen asiakaskokemus näkyväksi reaaliajassa Palvelu Plus Oy ja Vanhustyön keskusliitto ovat yhteistyössä toteuttaneet PalveluPulssi-työkalun asiakaskokemuksen reaaliaikaiseen keräämiseen. Tornio Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.vtkl.fi/tapahtumat tai anu.lintila@vtkl.fi Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Vanhustyö-lehteä lukemalla pysyt ajan tasalla, saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen, löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen, hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä vanhustyön tietoudesta. Iloa ja oivalluksia ryhmätoimintaan Koulutusta iäkkäitten ihmisten erilaisia ryhmiä ja päivätoimintaa ohjaaville Toiminnallisissa koulutuksissa perehdyt Vahvike-aineistopankin materiaalien hyödyntämiseen. Ikääntyminen ja oppiminen, FT Antti Rajala, Helsingin yliopisto 12.3. Kohtaamistaiteen ryhmä +70-vuotiaille Vanhustyön keskusliitolla Kohtaamistaide® on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä. Ovatko paperiasiat kunnossa toimintakyvyn heikkenemisen sattuessa omalle kohdalle. Upeaan ohjelmaan sisältyi myös Vanhustyön keskusliiton jakamat huomionosoitukset yhdistyksen työntekijöille ja luottamushenkilöille. Asiakaskokemuksen reaaliaikainen keruu alkoi joulukuussa kolmessa Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisössä. Oulu • 24.4. Pääset vertaisryhmässä ratkaisemaan ryhmätoiminnan haasteita ja jakamaan ideoitasi. 39 Vanhustyö 1 • 2020 Ennakoi ikääntyminen -luentosarja Minkälaista oppiminen on iän karttuessa. Uusin ryhmä aloittaa Malmilla 14.2.20. Paikka: Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6, Helsinki klo 17.30–19.00 13.2. Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita ja ryhmään voi osallistua omana itsenään. Vapaita paikkoja voi tiedustella 050 5722830 tai anu.lintila@vtkl.fi. Ehtookoti juhlat Iitin Ehtookotiyhdistys ry juhli 50-vuotista taivaltaan 30.11.2019 Iitin seurakuntakeskuksessa Kausalassa. Lue lisää vtkl.fi. Asiakirjat kuntoon – hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus, lakimies Marjut Vuorela, Vanhustyön keskusliitto Luentosarja järjestetään yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi-hankkeen ja Helsingin seudun kesäyliopiston kanssa. Työkalun avulla viimeisin tieto asiakaskokemuksen tasosta on koko ajan palveluntarjoajien käytettävissä, joten palautteisiin voidaan reagoida heti. Hämeenlinna • 7.5. Vanhustyön keskusliitto järjestää kohtaamistaiteen ryhmiä +70-vuotiaille. Kevään 2020 koulutukset järjestetään: • 20.2. Jyväskylä • 26.3. Tilaa Vanhustyö-lehti (ilmestyy viisi kertaa vuodessa) Kestotilaus 42 € / vuosi Vuosikerta 45 € Opiskelijatilaus 28 € / vuosi Määräalennus (kestotilauksessa, yhteinen laskutusosoite, lehdet haluamiisi osoitteisiin) 2 lehden tilaus 35 € / tilaus / vuosi 3–5 lehden tilaus 28 € / tilaus / vuosi Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Tilattavissa myös digitaalisena: irtonumero 5 € / lehti sekä digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/vanhustyo-lehti YHTEISÖLL INEN ASUMINEN Taloudellista kaltoinkohte lua tapahtuu kaikissa sosiaaliluokiss a SENIORARBETE 4 • 2019 Kylä palaa kaupunkeihin Väistyvätkö palvelutalot monitoimike skusten tieltä. Miten onnistuimme
40 Terveysteknologian ohjausja valvontatehtäviä siirretään Valvirasta Fimeaan Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvontaja ohjaustehtäviä siirretään 1.1.2020 alkaen Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirastosta (Valvira) Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskukseen (Fimea). Viranomaisten ja julkisia tehtäviä hoitavien yksityisten tahojen on tunnettava ja otettava huomioon eduskunnan oikeusasiamiehen tekemät ratkaisut ja kannanotot. Lisätietoja: skr.fi/apurahat/tammikuun-haku-maakuntarahastot Kuntainfo: Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2020 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen takia. Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeissa on tärkeää myös, että hoitoa ja tukea tarvitsevien yksilöiden ja ryhmien erityistarpeet ymmärretään, ja tätä ymmärrystä hyödynnetään ihmisten tasa-arvoiseksi kohtaamiseksi. Satakunnan ammattikorkeakoulu Hakuaika: 18.3.–1.4.2020 • Lisätietoja samk.fi/haku AMK-TUTKINTO (monimuoto) Geronomi (AMK) | Vanhustyö YLEMPI AMK -TUTKINTO Vanhustyö Opiskele Vanhustyön asiantuntijaksi Vanhustyo_0120.indd 40 24.1.2020 10:54:10. Ajan virrassa VR:n säästölipusta -20 %:n pysyvä alennus eläkeläisille 30. Tavoitteena on keskittää asiantuntemusta, joka liittyy terveysteknologia-alan sekä hoitokäyttöön tarkoitettujen tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen, ja saavuttaa sitä kautta synergiaetuja. Kanteluista annettujen ratkaisujen ja oikeusasiamiehen tekeminen tarkastusten perusteella oikeusasiamies ottaa kantaa lukuisiin vanhusten perusoikeuksia koskeviin kysymyksiin vuosittain. Tapaustutkimus MEHÄN TULLAAN TÄNNE SIKSI, ETTEI SAIRAUKSISTA TARVI PUHUA tuo näkyväksi tapahtunutta muutosta yhdeksän naisen kuvataidetekemisessä kahden ja puolenkuukauden mittaisessa ajanjaksossa. joulukuuta 2019 lähtien eläkeläiset saavat säästölipun 20 prosentin alennuksella. Lisätietoa sosiaalija terveysministeriön sivuilta. www.oikeusasiamies.fi/vanhusten-oikeudet Kirjastosta lainattavalla kausikortilla urheilua ja kulttuuria Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ja Tampereen pääkirjasto Metsosta voi lainata kirjastokortilla erilaisia kausikortteja urheiluja kulttuuritapahtumiin. Oikeusasiamies valvoo vanhusten oikeuksia Oikeusasiamiehen tehtävänä on edistää vanhusten oikeuksia. Säästöliput ovat VR:n peruslipputuotteista edullisimpia ja niitä on saatavilla rajoitetusti eri vuoroille – mitä aiemmin lipun ostaa, sitä varmemmin säästölipun voi saada. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2020 lukien 408,09 euroa kuukaudessa. Kausikortteja ei voi varata, ja ne haetaan kustakin kirjastosta. Tutkimuksen on tehnyt KT Helena Malmivirta. Niiden loppuessa myyntiin tulevat perusliput, joista eläkeläiset luonnollisesti saavat edelleen alennuksen. Lisätietoja saat kortteja lainaavista kirjastoista. Linkki julkaisuun: https://aurala.fi/setlementti-2/julkaisut/ Taidetta hoitolaitoksiin – apurahat haettavissa 10.2.2020 klo 16 asti Tukimuodon tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 816,18 euroa kuukaudessa. Lisätietoa: vr.fi Tutkimus kuvataideryhmään osallistumisen vaikutuksista Auralan Setlementti ja Dikare-toiminta on julkaissut tutkimuksen kuvataideryhmään osallistumisen hyödyistä
Under Juha Sipiläs regeringsperiod utarbetades rekommendationer för kommunerna för förbättring av tillgången och tillgängligheten till konst och kultur inom socialoch hälsovården. Enligt organisationen kan man med hjälp av konsten påverka välbefinnandet och hälsan på ett förebyggande sätt när till exempel de sociala kontakterna ökar samt stödja hälsofrämjande vanor och vårdarbetet i till exempel sjukhusmiljöer. Grottmålningar och historiska instrument är utmärkta exempel på detta. En begränsande faktor är ofta just brist på kunskap om kulturens och konstens positiva effekter på hälsan och välbefinnandet. Konstoch kulturverksamhet bör integreras bättre i socialoch hälsovårdsstukturerna. Välbefinnandet påverkas även av andra faktorer. Konsten kunde främjas exempelvis genom att man skulle beakta den i offentliga byggprojekt eller stödja kulturutövande på egen hand med hjälp av kulturremisser från barnrådgivningen eller regelbundna musikoch dansstunder på servicehemmet. 41 Seniorarbete 1 • 2020 Ledare V älbefinnande består av flera olika faktorer som kompletterar varandra. Även i dag kan vi beundra konstverk på moderna museer eller njuta av teaterkonstens mystik runt om i Finland. De grundläggande behoven, såsom lämplig kost, ett tryggt hem, närvaro av närstående, självkänsla och uppskattning från andra samt självförverkligande, bildar grunden för ett gott liv. Folkhögskolornas och medborgarinstitutens utbud samt olika hobbygrupper erbjuder möjligheter för människor att själva delta i konstskapande. . I praktiken skulle detta kräva att konstoch kulturverksamhet som främjar välbefinnande och hälsa skulle beaktas när budgeterna utarbetas, det vill säga konstens och kulturens positiva effekter på välbefinnandet och hälsan skulle erkännas och framför allt identifieras. Dessa behov är närvarande även i åldrande människors liv. Människan har under hela mänsklighetens historia haft ett behov av att uttrycka sig själv via konsten. Konst och kultur är även de ÄLDRES RÄTTIGHET Hannakaisa Heikkinen Ordförande för Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Riksdagsledamot (Centerpartiet) Vanhustyo_0120.indd 41 23.1.2020 13:28:41. Konsten borde även för äldre vara mer tillgänglig än tidigare, eftersom konsten enligt till exempel Världshälsoorganisationen WHO har effekter som förbättrar såväl välbefinnandet som den psykiska och fysiska hälsan. Stadsbibliotekens stora och mångsidiga utbud tar oss enkelt med på resor i tid och rum, och stadsorkestrarna och -teatrarna underhåller och engagerar med föreställningar som väcker tankar och beundran hos åskådarna. Varken boplats, ålder, hälsotillstånd, funktionsförmåga, förmögenhet eller någon annan bakgrundsfaktor ska få vara ett hinder för någon att ta del av och njuta av kultur. I Finlands grundlag tryggas rätten till kultur som en del av de kulturella rättigheterna
Personerna tog del av konst hemma, i utbildningslokaler och offentliga platser samt i samfund och ute i naturen. Fyra olika kategorier av engagemang i konstaktivitet Den största gruppen utifrån form av konVanhustyo_0120.indd 42 23.1.2020 13:26:02. ArtsEquals 6 forskningsgrupper har analyserat bland annat de interventioner inom konst och konstfostran som har genomförts i skolor, inom den grundläggande konstundervisningen, omsorgstjänster, mångkulturellt ungdomsarbete, handikappservice och i fängelser samt deras effekter på jämlikheten och välbefinnandet. I Laes forskning används även resultaten från enkätundersökningen inom ArtsEqual-projektet. Deltagande i konst betraktades som såväl aktivt utövande som passiv konsumtion, ett passivt tidsfördriv och utövande. Forskningsgruppen inom projektet ArtsEqual hade utarbetat enkätundersökningen för att ta reda på vilken betydelse konst och kultur har, när en person går i pension samt vilka faktorer som skapar ojämlikhet när det gäller tillgängligheten till konstoch kulturtjänster. Enkäten skickades till Ilmarinens kunder som nyligen gått i pension och besvarades av totalt 510 personer (svarsprocent 35 procent). En del av svararna motiveras till att delta i konst med trivsel och njutning som mål, medan andra motiveras av att lära sig och uppnå resultat. Av svaren framgick att deltaganKonst som upplevs som meningsfull ökar VÄLBEFINNANDET I PENSIONSÅLDERN I enkäten Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää (Livets meningsfullhet och konsten som en del av livet) undersöktes hur personer tar del av konst och kultur vid övergången till pensionen. Personernas som går i pension möjlighet att ta del av konst och kultur har hittills fått lite uppmärksamhet. de överlag förstås i vid mening. Man undersökte konstens och kulturens betydelse ur synvinkeln om livets meningsfullhet och det upplevda välbefinnandet. I enkäten fokuserade man på vilka olika sätt människor deltar i konst och kultur, det vill säga aktiverar sig för att ägna sig åt konst och kultur. I sitt uppföljningsprojekt vid Finlands Akademi fördjupar sig forskardoktor Tuulikki Laes i förändringsbehoven inom musikfostran ur perspektivet hos personer i pensionsåldern. 42 Kultur och konst E nkätundersökningen genomfördes i september–oktober 2019. Enkätsvaren fördelade sig jämnt mellan män och kvinnor, de kom från olika håll i Finland och representerade olika yrkeskategorier
De aktiva konstutövarna i den här gruppen upplever sig ha bättre välbefinnande än medeltalet, och i gruppen finns aningen fler ensamboende än i de övriga grupperna. Det intressantaste resultatet av undersökningen är att varken boplats, ålder, kön, pensionens storlek eller arbetsmarknadsstatus hade någon statistiskt sett betydande koppling till vilken aktivitetsgrupp personen placerade sig i. En faktor som avgör om svararen n hör till den här gruppen är att konsten upplevs som betydelsefull för välbefinnandet. FO TO : KI M M O KA LL IO Vanhustyo_0120.indd 43 28.1.2020 8:01:32. ArtsEqual publicerar politiska åtgärdsrekommendationer, i vilka det uppmuntrar till multiprofessionellt samarbete mellan sektorer inom konstoch utbildningsbranschen, det kulturella och sociala området samt vårdoch omsorgsbranscherna. I den här gruppen dominerar uppfattningen att konst inte har betydelse för välbefinnandet. Projektet finansieras av Rådet för strategisk forskning vid Finlands Akademi (projektnummer 314223/2017). Lika många som dessa respondenter (26 procent av materialet) är de aktiva konstutövare som är nöjda med sin nuvarande situation och vill påbörja en ny konsthobby. Målet med projektet är att synliggöra nya sociala innovationer med sin grund i konsten och konstfostran samt kritiskt granska konstformernas och konstfostrans utvidgade roller och samhälleliga effekter. . Denna enkätundersökning ger emellertid antydningar om att konst fungerar som ”rätt medicinkur” endast om individen upplever konsten i sig som betydelsefull för det egna välbefinnandet. Genom att betona hälsoeffekterna har man även försökt öka intresset för konst i lösningarna på de problem som är förknippade med åldrande. Den näst vanligaste formen av aktivitet i materialet är de aktiva konstutövarna, som är nöjda med sin nuvarande situation och ofta deltar i konstoch kulturverksamhet, men inte vill ha någon ny konsthobby (26 procent av materialet). Tillhörigheten till den här gruppen avgörs av två faktorer: personen upplever att konsten har betydelse för välbefinnandet och hen lever i ett hushåll med minst två personer. 43 Seniorarbete 1 • 2020 Medlemmarna i Riskiryhmä började spela i bandet efter pensioneringen. Mer information: www.artsequal.fi Text: Tuulikki Laes, forskardoktor, Konstuniversitetet och Pauli Rautiainen, biträdande professor, Tammerfors universitet staktivitet (37 procent av materialet) utgörs av passiva konstutövare, som högst sällan deltar i konstoch kulturverksamhet och inte vill ha någon konsthobby. Konstens hälsoeffekter har på senare tid lyfts fram med hjälp av både forskningsrapporter och expertutlåtanden. I den fjärde aktivitetsgruppen finns passiva konstutövare, som vill ha en konsthobby och deltar högst sällan i konstoch kulturverksamhet, men dock skulle vara intresserade av att börja med en ny konsthobby (11 procent av materialet). Gruppen uppträder på seminariet iAreena den 7 februari 2020. Endast konstens upplevda betydelse för välbefinnandet förklarade huruvida personen hörde till de aktiva eller de passiva konstutövarna. Livslångt lärande Enligt biträdande professor Pauli Rautiainen, som forskar i finländsk konstpolitik och hur de grundläggande och mänskliga sociala och kulturella rättigheterna förverkligas inom ArtsEqual, visar enkätundersökningen att vana är den mest betydande mekanismen som skapar ojämlikheter i mötet mellan den åldrande befolkningen och konstoch kulturtjänster. Upplevelsen av konsten som betydelsefull borde således stödjas och stärkas genom hela livet – med andra ord säkerställer en bra och högkvalitativ konstfostran, som genomförs enligt principen för livslångt lärande, samt tillgängliga konsttjänster konstens och kulturens möjligheter att upprätthålla människors välbefinnande även när de går i pension. De som hör till denna grupp upplever att konsten inte har någon betydelse för deras välbefinnande. ArtsEqual Det sexåriga projektet ArtsEqual, som Konstuniversitetet samordnar, undersöker hur konsten som offentlig service kunde öka jämlikheten och välbefinnandet i det finländska samhället under 2020-talet. Av materialet framgår även att i synnerhet personer som är arbetslösa när de går i ålderspension har svårigheter att hitta nya konsthobbyer, oberoende av sin funktionsförmåga och tidsanvändning
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Helppo tapa kirjoittaa sähköisiä reseptejä | RESEPTIPALVELUT DomaCare reseptijärjestelmän kautta lääkärit voivat kirjoittaa vaivattomasti sähköisiä lääkemääräyksiä ja hoitajat tarkastella reseptilistoja. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Vanhustyo_0120.indd 44 23.1.2020 10:44:44. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/reseptit Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia