Eläkeläinen töissä on UUSI NORMAALI Ikääntyneet ja työelämä Vetovoimaa ja pitovoimaa VANHUSTYÖHÖN SENIORARBETE 1 • 2021
Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto kysyivät eläkeläisiltä työnteosta eläkkeellä ja omasta taloudellisesta tilanteesta. Motivaationa on mielekäs tekeminen ja lisäansiot. Vanhustyö-lehti 2/2021 ilmestyy 26.3.2021 – Tulevaisuuden vanhuus 2 SENIORARBETE. 18–19 Hyvää vetoa vanhustyöhön Hyvä veto -hanke kehittää työhyvinvoinnin parantamiseen ratkaisuja, jotka pureutuvat erityisesti eettisen kuormituksen hallintaan, valmentavan johtamisen tukemiseen sekä nuorten ja kokeneiden työntekijöiden yhteistyön vahvistamiseen. Kysely kertoi, että eläkeläiset haluaisivat tehdä nykyistä enemmän ansiotöitä eläkkeellä. Osallisuuteen tarvitaan paitsi elinikäistä oppimista myös iäkkäitä ihmisiä koskevien asenteiden päivitystä. Isossa roolissa on myös työyhteisö, joka tarjoaa helpotusta monen eläkeläisen kokemaan yksinäisyyteen. 12-13 Eläkeläinen töissä on uusi normaali Baronan Minna Vanhala-Harmanen kirjoittaa, että eläkeläiset hakeutuvat töihin ennen kaikkea siksi, että haluavat pitää yllä niin omaa ammattitaitoaan kuin arjen rutiineja. Iäkkäiden ihmisten osallisuus vaatii asennevallankumouksen Iäkkäillä ihmisillä on lisääntyvä tarve säilyä merkityksellisinä yhteiskunnan jäseninä. Tarkastelussa ikääntyneiden perhehoito Tutkijatohtori Emilia Leinonen Jyväskylän yliopistosta tutki väitöskirjassaan ikääntyneiden perhehoitoa, jolla tarkoitetaan hoivaa tarvitsevan henkilön avun järjestämistä joko hänen omassa kodissaan tai perhehoitajan kotona. 22–23 24-25 Ikääntyneet ja työelämä 6–7 Voiko vai pitääkö eläkkeellä tehdä töitä. Voimavaroja, joustavuutta, sinnikkyyttä
22 Voimavaroja, joustavuutta, sinnikkyyttä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 8 Eläkkeeltä töihin miksi. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 9 Ikäohjelma: ikääntyvät työntekijät 10 Konkarit työelämässä 12 Blogi: Eläkeläinen töissä on uusi normaali 14 jääkö yrittäjä ikinä eläkkeelle 16 Lyhyesti 18 Hyvää vetoa vanhustyöhön 20 Mistä tekijöistä koostuu vanhustyön vetovoimaisuus. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Vanhustyö 1 • 2021 3 1 • 2021. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 6 Ikääntyneet ja työelämä 6 Voiko vai pitääkö eläkkeellä tehdä töitä. 4 Pääkirjoitus: Ikääntyneiden työelämään osallistuminen on yhteinen haaste 5 Toriparlamentti: Miksi päädyin tekemään työtä eläkkeellä?. Tarkastelussa ikääntyneiden perhehoito OSALLISUUS 24 Iäkkäiden ihmisten osallisuus vaatii asennevallankumouksen VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 26 Ennakoitavuutta ikääntymiseen ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Yhteisöllisyyttä ja kohtaamispaikkoja taloyhtiöihin DIGI JA TEKNOLOGIA 30 Etäratkaisut toimivat myös huonokuuloiselle 32 Omaishoidon monet kasvot 34 Iäkkään ihmisen oikeuksista sosiaalija terveyspalveluissa 36 Milloin raja ylittyy. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Äldres deltagande i arbetslivet är en gemensam utmaning 42 Kan eller måste man arbeta under pensionen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Ikääntyvässä Suomessa työntekijöiden loppuminen yrityksiltä on todellinen riski. IKÄÄNTYNEIDEN TYÖLLISYYDEN edistäminen sai vauhtia joulukuussa, kun hallitus pääsi sopuun päätöksistä yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että työpaikan ilmapiiristä olemme jokainen osaltamme vastuussa. Niukat resurssit voidaan jatkossa kohdentaa paremmin sinne, missä niille on eniten tarvetta. Asia koskettaa tavalla tai toisella meitä jokaista. Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja TtM, kansanedustaja Ikääntyneiden työelämään osallistuminen on yhteinen haaste 4 Pääkirjoitus. Päätösten mukaan niin sanottu eläkeputki poistuu. Lisäpäivien poistaminen johtaa yhä useamman ikääntymisen työelämässä jatkamiseen, jolloin heidän tulotasonsa sekä tuleva eläkkeensä paranevat. Valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden vahvistuvan 165 miljoonaa euroa vuodessa ehdotusten yhteisvaikutuksesta. Yli 60-vuotiaiden työllisyyttä kannustetaan työtulovähennyksen korotuksella, joka on kaksi sataa euroa vuodessa. MUUTOSTURVA ON MERKITTÄVÄ parannus ikääntyneelle työntekijälle. YKSITTÄISEN TYÖNTEKIJÄN näkökulmasta on huomattava uudistus, että ikääntyneiden työntekijöiden työsyrjintä loppuu ja esimerkiksi yli 60-vuotiaiden tulotaso paranee. TYÖTTÖMYYSTURVAN lisäpäiväoikeus on kasvattanut ikääntyneiden työttömyyttä. Myös tähän on tulossa toimia. S uomi kansakuntana ikääntyy vauhdilla. SUOMALAISEEN TYÖELÄMÄÄN on vuosien varrella syntynyt rakenteita, jotka ovat ohjanneet kokeneiden työntekijöiden ikäsyrjintään. TYÖPAIKOILLA pitää kiinnittää enemmän huomiota työhyvinvointiin, millä on myös merkittävä vaikutus työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. Uudistus tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2023 alkaen. Irtisanomiset on kohdennettu ikääntyneisiin ja se on heikentänyt heidän uudelleen työllistymistään. Aivan liian moni työhaluinen on menettänyt urastaan vuosia, kun se on päättynyt ennenaikaisesti, eikä uutta työtä ole löytynyt. Takavuosien kokemuksesta on huomattu, että eläkeputken lyhennys on aina parantanut ikäluokkien työllisyyttä: tulot ovat nousseet ja pienituloisuus on vähentynyt. Työelämässä tilanne on nurinkurinen: samalla kun monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta, ikääntyneiden työntekijöiden työelämään osallistumisaste on alhainen. Työntekijöiden määrän lisääntyminen auttaa myös suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja investoimaan enemmän. Veronmaksajan näkökulmasta muutos vaikuttaa verovarojen käyttöön. Päätökset huomioivat tasapainoisesti työntekijän ja työnantajan tarpeet. Sen vuoksi rakenteellisten muutosten tekeminen kotimaisessa työelämässä on tarpeen. Jos viisi vuotta töissä ollut yli 55-vuotias työntekijä irtisanotaan, hänellä on työllisyysrahaston kautta oikeus saada kuukauden palkka rahana sekä kahden kuukauden palkkaa vastaava koulutus. TYÖNANTAJIEN VELVOITTEITA ei lisätä ja maksut pysyvät entisellään
Mitä työ sinulle merkitsee. Vanhustyö 1 • 2021 5 Toriparlamentti. Olen ollut vuosikymmeniä myös vastuullisissa esimiestehtävissä, mutta niitä en kaipaa. Sainkin ihan kivasti erilaisia tuurauksia eri alojen yrityksiltä. Saatoin maksaa uuden kotini lainaa ripeästi pois. En ole juurikaan lomia pitänyt, mitä nyt lasten synnytyksien vuoksi olen joutunut poissa olemaan. Työajan lyhennys oli ehtona sille, että sain siihen asti kertyneen eläkkeeni ulos. Sovimme silloisen työnantajani kanssa, että jatkamme työsuhdettani. Koirarutiinit olivat, mutta ne pystyi hoitamaan työn ohessa, varsinkin, kun naapuri oli innokas avustaja. Miksi päädyin tekemään työtä eläkkeellä. Kukkakaupalle ei varmaan löydy jatkajaa näin pienellä paikkakunnalla. Tämä homma on minua varten. Joka päivä on ollut ruoka pöydässä, vaatteet puhtaana ja asunto siivottuna. Mielellään olen joka päivä kauppaan mennyt. Kodin ja työn yhdistäminen on onnistunut hyvin. Mitä sen jälkeen. Lapset kainalossa on hommia tehty ja siinä ne ovat liikkeen lattialla pyörineet mukana. Nyt haluan "laskeutua" pehmeästi rutiinitehtävien kautta sinne lopulliselle eläkeajalle. Olen kyllä tulevaisuutta miettinyt, että niin ei sitä varmaan kovin kauan jaksa kahta työtä tehdä. Tein netissä leikkimielisen testin, mikä olisi henkinen ammattini, ja tulos oli: kirjanpitäjä. ja viimeiset 14 vuotta myös taksiyrittäjänä, kun taksilupa vapautui suvun puolelta. Perheettömänä minulle ei ollut koskaan muodostunut kotityörutiineja, joten mikään ei houkutellut jäämään pitkiksi päiviksi kotiin. Nyt viimeisen Baronan kautta saadun keikan jälkeen jatkan asiakkaalla seuraavat 1,5 vuotta rahoitusassistentin mammalomatuuraajana. Kukkakaupan pitäminen on ollut minulle elämäntapa. Näitä asioita kysyimme kahdelta työssäkäyvältä eläkeläiseltä. Itselläni ilmeisesti kirjanpito ja muut taloushallinnon tehtävät ovat se intohimo. Työsuhteen päätyttyä aloin etsiä keikkatöitä, koska ne kotityöt eivät edelleenkään täyttäneet päiviäni. Koronatilanne toisaalta pelottaa, mutta toisaalta se on luonut mahdollisuuden etätöihin. Kun tekeminen on mielekästä, niin sitä ei pidä rasitteena. Kaipasin ulkopuolisia kontakteja, työrutiineja ja haasteita. Sirkkaliisa Pere (68), Salo Kun saavutin 63 ikävuoden, jolloin olisin voinut jäädä eläkkeelle. Mutta niin kauan kuin taksinkuljettajani jatkaa, niin pyöritän molempia yrityksiä. Kun tiiminvetäjä jäi mammalomalle, lupasin hänelle, että olen hänen poissaolonsa ajan paikalla, ettei tarvitse murehtia uuden työntekijän hakuprosessia ja perehdytystä. Miksi olet jatkanut työntekemistä eläkeiän jälkeen. Se riippuu niin paljon terveydentilasta ja muusta tilanteesta. Taksiautolle puolestaan olisi ottajia, mutta minua huolestuttaa, että auto tuskin jäisi kylälle. Äitini intohimona on ollut karjanhoito, jota hän tekee vielä 92-vuotiaana. Saan taas opetella uusia järjestelmiä ja uusia tehtäviä. Tällä hetkellä olo on reipas ja työintoa on. Olin ensin hetken 80 prosentilla ja sitten taas täysillä. On niin hienoa, että saa tehdä työtä, mistä tykkää, vaikka ei tämä kultakaivos olekaan. Minulla menee veri lujaa ja tykkään tehdä hommia ja olla asiakkaiden kanssa. Voisihan sitä halutessaan pistää kaupan muutamaksi päiväksi kiinni tai lyhentää aukioloaikoja, mutta ei ole vielä ollut tarvetta. Olen siis ollut koko ikäni oikealla alalla! Airi Männistö (66), Sastamala Olen toiminut kukkakauppiaana Sastamalassa 41 vuotta. Sastamalaan päädyimme mieheni kanssa, kun meille tuli kaipuu takaisin maalle tuttuihin kesämökkimaisemiin järvien keskelle
Motivaationa on mielekäs tekeminen ja lisäansiot. Ansiotöitä haluttaisiin tehdä nykyistä enemmän Kyselyn perusteella lähes kaksi kolmesta (62 %) haluaisi tehdä ansiotyötä eläkkeellä. Siten selvästi nykyistä use6 Ikääntyneet ja työelämä. Eläkeläisten mielestä kehitettävää on erityisesti asenteissa, verotuksessa ja työn saamisessa. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 1 000 henkilöä. Tuore tutkimus kertoo, että eläkeläiset haluaisivat tehdä nykyistä enemmän ansiotöitä eläkkeellä. Lähes kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotyötä eläkkeellä. Teksti: Jouni Vatanen — Kuvat: Kuvatoimisto Keksi ja Mikhael Ahlfors I lmarinen ja Vanhustyön keskusliitto kysyivät eläkeläisiltä työnteosta eläkkeellä ja omasta taloudellisesta tilanteesta. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan lähes joka neljäs alle 68-vuotias vanhuseläkeläinen oli tehnyt eläkkeen rinnalla ansiotöitä vuonna 2019. Voiko vai pitääkö eläkkeellä tehdä töitä
Vaikka eläke ei ole monen mielestä riittävä, niin työnteon motiivi ei ole vain raha. Liian monella työnantajalla on edelleen ajatus, että vain sata prosenttia työssä olijat ovat nk. Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa 5.2.2021. Voiko vai pitääkö eläkkeellä tehdä töitä. Joitain esteitä kuitenkin on, koska monet, jotka haluaisivat tehdä ansiotöitä eläkkeellä, eivät niitä syytä tai toisesta tee. Niin se on veroteknisesti helpompaa". Osa oli ollut eläkkeellä pari kuukautta, osa yli vuoden ja osa viisi vuotta. Eläkkeelle siirtyminen pienentää ansiotasoa ja monen pitää työskennellä eläkkeelläkin. Vain noin joka seitsemää ei kannustaisi ansiotöihin mikään. Esimerkiksi mestari kisälli järjestelyllä eli niin sanotulla hiljaisen tiedon siirtämisellä". hyviä työntekijöitä". Uskon, että jos yhteiskunta, työnantajat ja työntekijät yhdessä pyrkisivät aktiivisemmin muokkaamaan työtä eläkeiän kynnyksellä, kaikki voittaisivat. Kolme tärkeintä työnteon estettä ovat terveydentila sekä sopivan työn ja motivaation puute. Lähes joka toinen vastaaja ei tunnistanut lainkaan esteitä, mikä osoittaa, että moni asia on jo hyvin. Painotuksen jälkeen tulokset kuvaavat hyvin yksityisen sektorin eläkkeen saajia. Työnteon motiivit ovat mielekäs tekeminen ja raha Kyselyyn vastanneiden eläke oli keskimäärin noin 1 800 euroa, josta verot ja asuminen vievät vastanneiden arvion mukaan yhteensä noin puolet. Eläkkeestä jää käteen joka toiselle vastaajalle alle 300 euroa ja noin joka yhdeksännelle ei jää eläkkeestä lainkaan ylimääräistä. Yhteiskunta saisi lisää verotuloja, työnantajat saisivat osaavaa työvoimaa ja työntekijät saisivat mielekästä tekemistä sekä lisäansioita. työntekijän terveydentilaa vastaavaksi. Jouni Vatanen, tutkija, Ilmarinen ampi haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Moni mainitsi syyksi myös jaksamisen. Keskimääräinen eläkkeestä käteen jäävä summa riittäisi pakollisten menojen jälkeen kohtalaisen hyvin. Siksi haluan lopuksi sanoa, että eläkkeellä voi tehdä töitä. Siten on ymmärrettävää, että kyselyyn vastanneista jopa joka toinen kokee, että eläke ei ole riittävä. Summa vaihtelee kuitenkin paljon eläkeläisten välillä. Vastaajien mielestä sopiva määrä töitä olisi useimpien mielestä 2—3 päivää viikossa. Mielestäni työn tuunaaminen voisi olla ratkaisu moneen näistä ongelmista. Kyselyyn vastasi 1 003 henkilöä ja vastausprosentti oli 40 %. Samaa mieltä oli myös eräs eläkeläinen, joka kommentoi seuraavasti: "[Työntekemisen edistämiseksi tulisi tehdä] työn yhteensovittamista mm. Verotuksen ohella useimmin mainitut palautteet liittyivät asenteisiin ja työn tarjontaan. Vanhustyö 1 • 2021 7. Eläkeläisten työnteon edistämiseksi tulisi muuttaa asenteita, verotusta ja työn tarjontaa Kysyimme eläkeläisiltä, mitä tulisi tehdä ikääntyneiden työnteon edistämiseksi. Kyselystä Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto kysyivät yhteensä 2 400 vanhuuseläkeläiseltä työnteosta ja omasta taloudellisesta tilanteesta. Muiden pakollisten menojen, kuten lääkkeiden ja ruuan, jälkeen kyselyyn vastanneet arvioivat eläkkeestä jäävän käteen keskimäärin 475 euroa. Vastauksia tuli paljon ja seassa oli myös virheellisiä käsityksiä, kuten palkkatulojen verotus eläkkeellä. Vastaajien mielestä ansiotöihin kannustavat yhtä usein niin mielekäs tekeminen kuin tulotason parantaminenkin. Vastauksia painotettiin siten, että pienituloisten vastaajien tulokset saivat todellisuutta vastaavan painoarvon. Ansiotyötä haluaisi tehdä selvästi nykyistä useampi ja työnteko eläkkeellä antaa monelle sisältöä elämään. Kolmas vastaaja toivoi helpotusta työn tarjontaan: "Toivoisin iäkkäille suunnattua työvoimapankkia, jonka kautta voisi hakeutua töihin. Toisaalta useimmille jää eläkkeestä verojen, asunnon ja muiden pakollisten menojen jälkeen riittävästi rahaa hyvään elämään. Keskitettyä sellaista". Kaikki eivät tiedä, että eläkkeellä ansaitusta palkasta maksetaan pienempää veroprosenttia kuin samansuuruisesta lisäeläkkeestä. Toinen vastaaja kommentoi verotusasioita: "Edistämällä etätyömahdollisuuksia myös verotuksellisesti, nykyisin jos eläkkeellä haluaa tehdä ansiotöitä kannattaa perustaa vähintään toiminimi. Yksi vastaaja kommentoi työn tuunausta seuraavasti: "Iäkkäiden vielä työssä olevien työn mielekkyyttä ja samalla jaksamista voisi edistää pehmeällä siirtymällä eläkkeelle
Paluun estäviä tekijöitä ovat myös korkeaksi koettu verotus, halu säästää työt nuoremmille ja ”vapaudesta nauttiminen.” Kyselyn tuloksia on laajemmin täällä: www.elakeliitto.fi/eläkkeeltätöihin ”Itse koen suurta tyytyväisyyttä, että olen edelleen tarpeellinen. Osa-aikatyö sopii eläkeläiselle Sijaisuuksia ja keikkoja tekee 31 prosenttia vastaajista, osa-aikatyössä toimii 15 prosenttia ja kokoaikatyössä 10 prosenttia. Neljä kymmenestä toteaa, ettei tule toimeen ilman lisäansioita. Heistä, jotka eivät ole palanneet töihin, kuusi kymmenestä kertoi harkinneensa sitä. Eläkeläiset haluavat käydä ansiotyössä. Tavoitteena on vähentää eläkeläisköyhyyttä, lisätä hyvinvointia ja yleistä tietoisuutta eläkeläisistä motivoituneena työvoimapotentiaalina sekä rakentaa keinoja työllistymisen helpottamiseksi. Hanke kartoitti kyselyllä marras-joulukuussa, mitkä tekijät ovat motiiveina eläkeiässä ansiotyöhön hakeutumiselle, onko ansiotyön syynä lisätulojen tarve vai kannustaako työhön enemmän sen sosiaalinen merkitys. Kysely kartoitti myös kokemuksia vastaanotosta työpaikalla ja mahdollisia työnhaun esteitä. Motiivit ovat yksilöllisiä. Teksti: Antero Kupiainen — Kuva: Petri Mulari E läkeliitto käynnisti syksyllä 2020 kolmevuotisen STEA:n rahoittaman Eläkkeeltä töihin -hankkeen. Monet joutuvat kuitenkin käymään ansiotyössä taloudellisen pakon sanelemana. Kyselyn tekijöille on yllätys, että töihin palanneista miltei puolet on uuden työnantajan palveluksessa. 31 prosenttia vastaajista ei tee, eikä ole tehnyt palkkatyötä eläkkeen lisäksi. 18 prosenttia kertoo käyvänsä töissä joko omien tai läheisen velkojen vuoksi. Monet ovat perustaneet yrityksen eläkkeelle jäätyään. 8. Töihin palanneet kokivat lähes poikkeuksetta olleensa tervetulleita työyhteisön tasavertaiseksi jäseneksi. 13 prosenttia toteaa terveydentilansa olevan este. Seitsemän prosenttia toteaa, että rahat eivät riitä terveydenhoitoon. Samaan aikaan kun työnantajilla on vaikeuksia saada osa-aikaista työvoimaa, eläkeläisten tietoisuus työllistymismahdollisuuksista tarvitsee vahvistusta. Useimmille työssäkäynnin motiivina on työn mielenkiintoisuus ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Työ pitää virkeänä, tuo ryhtiä sopivasti päivään.” 80-vuotias Tauno Lokkila käy edelleen töissä. Töihin palanneista neljä viidestä on ollut eläkkeellä alle vuoden. Syyksi sille, että töihin ei kuitenkaan ole hakeuduttu, 38 prosenttia toteaa, ettei usko ikänsä vuoksi enää saavan työtä. Eläkkeeltä töihin – miksi. Osin tässä on kyse elämäntapavalinnoista, kuten halu matkustaa tai panostaa asumisviihtyvyyteen ja harrastuksiin. 862 vastaajan joukosta yhdeksän kymmenestä toteaa motiiviksi työn mielenkiintoisuuden ja seitsemän kymmenestä työpaikan sosiaaliset suhteet. Yksi kymmenestä toteaa, ettei tarvitse lisäansioita
Vuosille 2020–2023 käynnistetään TTL:n ja THL:n Hyvä veto -hanke, joka koostuu viidestä työpaketista ja johon kutsutaan mukaan osallistuvien alueiden lisäksi vastaavien alueiden AMKja YAMKkoulutuksen toteuttajia. Ikääntyvien työikäisten toimintakyvyn haasteisiin ja kehittämistarpeisiin vastataan osin sosiaalija terveysministeriön työhyvinvointiohjelmassa ja osin ikäohjelmassa toteutettavilla toimilla. I kääntyvien työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet. Jotta henkilöstön sitoutumista ja työn vetovoimaa voidaan lisätä ja kehittää on otettava huomioon myös sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen liittyvät tekijät. Lue lisää Hyvä veto -hankkeesta sivuilla 18-19. • On olemassa erilaisia ratkaisuja ja joustoja, joilla varmistetaan entistä pidemmät työurat ja ehkäistään ikäsyrjintää työelämässä. Lähde: Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi, Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2020:31 Vanhustyö 1 • 2021 9. Ikäihmisten palveluissa toimijoina ovat sekä henkilöstö, iäkkäät asiakkaat ja omaiset. OKM:n jatkuvan oppimisen uudistus tukee joustavasti työikäisen henkilöstön osaamisen kehittämistä läpi elämän ja työuran eri vaiheissa, joka mahdollistaa myös työurien pidentymisen. Ikäihmisten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaamisen ja jaksamisen lisäämiseksi ja alan vetovoiman parantamiseksi on tarpeen käynnistää sekä tutkimusta että kehittämistoimintaa. Ikäohjelmaan kirjatut tavoitteet 2030: • Ikääntymiseen varautuminen aloitetaan keski-iässä ja sitä jatketaan eläkkeelle siirryttäessä (sekä omana että yhteiskunnan toimintana). Ikäohjelma: ikääntyvät työntekijät • Ikäihmisten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaamista ja jaksamista sekä alan vetovoimaa on parannettu. On tarpeen lisätä tutkimusta, jossa nämä kaikki ulottuvuudet ovat tarkastelussa yhtä aikaa mukana
Minkälaisia vahvuuksia konkareilla on työelämässä. Siitä huolimatta moni jatkaa työntekoa myös eläkkeellä ollessaan. Teksti: Kari-Pekka Martimo — Kuvat: Shutterstock ja Ilmarinen 10. Konkarit työelämässä – oppia ikä kaikki Eläkkeelle jäädään yhä iäkkäämpänä. Miten vahvuuksia kannattaa hyödyntää, entä miten tukea työkykyä ja jaksamista
Halutessaan työntekoa voi jatkaa eläkkeellä. Vuonna 2019 suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,5-vuotiaana eli runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Tutkimuksen mukaan ikääntyvien työkykyä ja jaksamista tukevat samat asiat kuin nuoremmillakin. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,7 vuotta. Vanhuuseläkeiän nousu on haaste suomalaisille työpaikoille, mutta myös mahdollisuus sosiaalisen pääoman lisäämiseen. Työ tekijäänsä kiittää – iästä riippumatta! Kari-Pekka Martimo Vanhustyö 1 • 2021 11. Huomioiden edellä mainittu henkisen työkyvyn vahvistuminen, näiden ”tervaskantojen” työpanosta ei kannata jättää hyödyntämättä. Mikä auttaa jaksamaan. Sen sijaan liikuntaelimistön puolella ikä tuo mukanaan tiettyjä rappeumamuutoksia, jotka voivat heikentää työkykyä etenkin fyysisesti kuormittavilla aloilla. Konkareiden vahvuuksia työelämässä ovat mm. strateginen ajattelu, kyky punnita ja perustella päätöksiä, elämänhallinta ja laaja-alainen havainnointi. Pitkän työuran aikana monet muutokset ovat haastaneet mielekkyyden kokemusta ja opettaneet tervettä kriittisyyttä. Henkiselle kasvulle ikääntyminen on ehdottomasti etu. Mielenterveyden ongelmat selittävät työkyvyttömyydestä merkittävän osan nuorilla, kun taas ikääntyneillä työkyvyttömyyden yleisin syy ovat tukija liikuntaelinsairaudet. E läketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt selvästi. Ei se tarve konkareiltakaan ole hävinnyt – päinvastoin. Paitsi varmuus työpaikan säilymisestä, myös kuntoutusmahdollisuudet ja mahdollisuus vähentää kiirettä ja työmäärää ovat tärkeitä. Myös muutosten ymmärtäminen toimintaympäristössä paranee. Iän myötä toimintakykyprofiili muuttuu Ikääntymisen myötä fyysinen toimintakyky hiljalleen heikkenee, mutta monet muut kyvyt sen sijaan vain paranevat vanhetessa. Kun huomioidaan työelämän muuttuminen yhä vähemmän ruumista ja enemmän mieltä kuormittavaan suuntaan, voidaan sanoa, että ikääntyneinä työelämässä vielä jatkavat edustavat työuran aikana valikoitunutta joukkoa niistä, jotka eivät ole eri syistä työssään selvinneet. Eläkkeellä työtä tekevien määrä on pysynyt ennallaan, vaikka vanhuuseläkkeen ikäraja on noussut. Organisaation ja sen toimintojen rakenteellinen ymmärtämys paranee ja asiakaskontaktit ja -verkostot laajenevat. Konkareilla on työelämässä paljon annettavaa. Näkyykö työntekijöissä vain uransa alussa olevia nuoria, vai edustaako henkilöstö asiakaskuntaa monipuolisesti myös iän suhteen. Uran alkuvaiheen ongelmat mielenterveydessä auttavat löytämään työelämässä kullekin sopivimman paikan, mikä osaltaan selittää näiden ongelmien vähenemisen iän karttuessa. Valikoituneet tervaskannot Työkyvyttömyyden syyt vaihtelevat ikäryhmittäin. Jos työkyky on vaakalaudalla, erityisen tärkeiksi nousevat työstä saatava korvaus ja työterveyshuollon rooli. Ikä ja kokemus myös parantavat arvokasta sosiaalista pääomaa: ammatillinen pätevyys, hiljainen tieto ja yhteistyötaidot karttuvat. Siksi työnantajien kannattaa huomioida, minkälaista ikäprofiilia henkilöstössään hakee. Työuraan mahtuu monenlaisia vaiheita Työuraan mahtuu monenlaisia vaiheita – työelämään kiinnittymistä, työn ja muun elämän yhteensovittamista ja konkarina työyhteisössä työskentelyä. Paljon on puhuttu nuorten tarpeesta saada tehdä mielekästä työtä. Tutkimusten mukaan turvallisuuden lisäksi konkarit arvostavat yksilöllisiä järjestelyjä, jotka huomioivat niin terveydentilan kuin muut yksilölliset tarpeet. Työkokemus kompensoi eräiden keskeisten kognitiivisten prosessien, kuten muistitoimintojen ja psykomotoristen taitojen, heikkenemistä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan joka kymmenes 63–67-vuotias eläkeläinen käy töissä. Koska toimintakykyisten ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa, myös heidän merkityksensä kuluttajina ja asiakkaina kasvaa. Suurin osa työskentelystä on epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Konkarina työyhteisössä työskentelyssä korostuu usein osaamisen jakaminen
K un aikanaan saavutan virallisen eläkeiän, en usko viettäväni aikaa pelkästään golfkentällä. Moni seniorityöntekijöistämme palasi kevään jälkeen innokkaana töihin, kun turvallisuutta parantavat rajoitukset ja ohjeistukset saatiin käyttöön – ja sai näin mielekästä tekemistä tavallistakin hiljaisempaan arkeensa. Pistää miettimään olisiko eläkeläisistä nostamaan reippaasti kokonaistyöllisyysastetta ja näin vaikuttamaan isosti koko yhteiskuntamme toimivuuteen. Tämä voi tarkoittaa niin oman ammattitaidon ja intohimon ylläpitämistä kuin täysin uusiin työtehtäviin ja haasteisiin suuntautumista. Jälkimmäinen luku on sama, kuin mitä me yhteensä vuoden aikana työllistämme. Eläkeläiset hakeutuvatkin töihin ennen kaikkea siksi, että haluaavat pitää yllä niin omaa ammattitaitoaan kuin arjen rutiineja. Perhe toki tulee nauttimaan seurastani vielä nykyistäkin enemmän, mutta luulenpa heidän myös toivovan, että minulla on riittävästi mielekästä tekemistä. En ole, enkä tule olemaan mikään poikkeus, sillä yhä useampi eläkeläinen haluaa jatkaa jollain tavoin työelämässä. Kuulostaako tutulta. Eläkeläisissä on myös paljon pienituloisia, joille lisätulot tulevat tarpeeseen. Konkarit hakevat työstä sisältöä muuhun elämäänsä Rekrytoijiemme mukaan monelta eläkeläiseltä ei ainakaan motivaatiota tai osaamista puutu. Ylelle 18.5.2020 haastatellun Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan työssäkäyviä eläkeläisiä on vuosittain 100 000–150 000 ja jutun mukaan vielä 30 000 muuta haluaisi tehdä töitä. Isossa roolissa on myös työyhteisö, joka tarjoaa helpotusta monen eläkeläisen kokemaan yksinäisyyteen. Myöskään korona-aika ei ole isosti vaikuttanut senioreiden työntekoon tai -hakemiseen. Itse olen ollut vaikuttunut siitä, miten monipuolisesti vanhemmat ihmiset hakeutuvat erilaisiin töihin meillä Baronalla. EsiEläkeläinen töissä on uusi normaali Teksti: Minna Vanhala-Harmanen 12 Blogi
Toiset jaksavat juosta maratonin ja vetää leukoja paremmin kuusikymppisenä kuin kaksikymppisenä, eikä digitaitojen omaksuminen lopulta vaadi kuin halua oppia uutta. Viestini työnantajille onkin: palkkaa ihminen ikään tai muuhun katsomatta. Seniorityöntekijöiden arvostusta pitää lisätä Se, mitä konkarit puolestaan tarjoavat yrityksiin, on kokemuksen tuomaa varmuutta, osaamista ja monipuolisia työelämätaitoja. Kun epäillään, miten fyysinen kunto kestää tai suoriutuvatko seniorit digitalisaation tuomista haasteista, niin kokemustemme mukaan eläkeläisiä ei sovi, eikä pidä – kuten ei ketään muitakaan – niputtaa yhdeksi ja samaksi joukoksi. Nestori, ikäihminen, eläkeläinen, mummo tai vaari voi tehdä lähtemättömän jäljen organisaatioosi ja olla avuksi juuri silloin, kun häntä eniten tarvitset. Minna haluaa omassa tehtävässään edistää vastuullista toimintaa ja avointa ja rakentavaa keskustelua työelämän muutoksista. EK:n hallituksen jäsenenä sekä Henkilöstöpalveluyritysten Liiton ja TATin hallituksen puheenjohtajana. Koulutukseltaan Vanhala-Harmanen on oikeustieteen kandimerkiksi Sirkkaliisa Pere aloitti ensin taloushallinnon keikkatyöntekijänämme ja jatkoi siitä pian kokopäivätöissä asiakkaalla. Sukupolvien välinen kuilu ei ole enää kuilu, vaan veteen piirretty viiva. Logistiikan toimialallamme taas tunnetaan varaston teräsvaari Tapani Johtela, jota arvostavat niin nuoret kuin vanhemmat kollegat. Tapanin asenteesta työtä ja elämää kohtaan voisi moni ottaa mallia. Minna Vanhala-Harmanen, Barona Minna Vanhala-Harmanen johtaa Suomen suurinta henkilöstöpalvelualan yritystä Baronaa, joka löytää vuosittain uuden työn yli 30 000 ihmiselle. Vanhustyö 1 • 2021 13. Vanhala-Harmanen on toiminut aiemmin mm. On täysin yksilöllistä, kuka innostuu tai pystyy työskentelemään vielä myöhemmällä iällä. Rekrytoijiemme mukaan vanhemmat työntekijät luovat ympärilleen ilmapiirin, jossa paineet ja hektisyys eivät ohjaa tekemistä vaan luottamus siihen, että työt hoituvat tilanteesta riippumatta. Tärkeintä olisi, että mahdollisuus työhön tarjottaisiin kaikille. Mieti, millaisen osaajan tarvitset ja valitse henkilö sen perusteella
Rakkaus lajiin, kuten hän itse asian ilmaisi, sekä ystävän soitto, saivat Lyytisen perustamaan Tuoreverkko-yrityksen. Silloin kaikki kädet, apu ja ennen kaikkea kokemus ovat tarpeen. Tytär Marjut jatkaa yritystä isän siirtyessä vähitellen takaalalle ja kesätöihin. K uopiolainen Kari Lyytinen (70) palkittiin vuoden 2020 senioriyrittäjänä. Kesä kun on kiireisintä aikaa. Hän perusti vuonna 1999 Tuoreverkko-yrityksen, joka tänä päivänä hoitaa 40 avomaakasvien viljelijän tuotteiden markkinoinnin, myynnin ja logistiikan ohjauksen. Osalle kyse voi olla taloudellisista syistä, osalle työ on harrastus ja elämäntapa, josta ei osaa luopua. Mielekästä tekemistä pitää olla, Lyytinen kuvailee tuntojaan. Yrittäjät tekevät tunnetusti pitkään töitä. Aina vuoteen 1998 asti Lyytinen toimi TUKO:n tuoretuoteosaston päällikkönä. — Tuoreverkko on ollut elämäni työ. Haluan hoitaa vaimoani kotona, niin pitkään kuin pystyn. Ystävä kun ehdotti Lyytisen osaamisen hyödyntämistä kymmenen viljelijän kasvisten myynninedistämissä. Teksti: Merja Lankinen — Kuvat: Kari Lyytinen ja Knifedreams Jääkö yrittäjä ikinä eläkkeelle. — Tulen vielä useita vuosia tekemään töitä, mutta osaan pitää vapaatakin. Tuolloin TUKO lakkautti Kuopion toimipisteen ja Lyytinen oli sairaslomalla burnoutin ja masennuksen vuoksi. Se pitänyt minut virkeänä ja hengissä. Toimin vaimoni omaishoitajana, joten vapaa-aikani menee pitkälti siihen. Kaikkien heidän puheistaan nousee esiin mielekäs ja mielen vireänä pitävä tekeminen. Lyytinen tekee edelleen täyspäiväisesti töitä yrityksessä, mutta sukupolvenvaihdosta on tehty jo pitkään. Voimaa ja jaksamista itse saan luonnosta ja onneksi se on täällä Kuopiossa kaunista ja se on lähellä, Lyytinen toteaa. Suomen Yrittäjien kautta saimme haastateltavaksi kolme erilaista yrittäjää eri puolilta Suomea. 14
Heikkisen nykyisin yleisimmin käyttämät materiaalit ovat puu, sarviaines, luu, metalli, hopea ja kulta. — On mukavaa, kun on tuttuja asiakkaita ja asukkaita. Koski saa täyttä eläkettä, mutta yrittäjän eläke on pieni. — Jossain vaiheessa alkoi kiviä olla nurkissa niin paljon, että vaimo sanoi, että kivistä pitää alkaa tekemään jotain tai ne pitää heittää takaisin metsään. Työsuhdetta kesti kolmisenkymmentä vuotta. Hän lopetti kampaamonsa helmikuussa 2020, mutta häntä pyydettiin heti avustamaan hoivakodin keittiössä osa-aikaisesti. Aika paljon pitää maailman muuttua, että niitä hommia alkaisin tekemään uudelleen, Koski toteaa. — 70-vuotiaanakin voi oppia uutta ja kehittyä siinä, jos vain nauttii sen tekemisestä. Todennäköisesti en aio koskaan lopettaa näitä hommia. Lastenlapsia hän hoitaa mielellään ja kun häntä viisi vuotta sitten pyydettiin mukaan yrittäjien jäsenhankintaan, suostui hän heti. Vastapainona vuorotyölle Heikkinen oli kiinnostunut kivistä ja innostui keräämään malmia. Tulipa yksi mummo sanomaan, että hän ottaa seuraavalla kerralla ruokasaliin mukaan papiljotit, nauraa Koski. Hänellä on myös luottamustoimi paikallisessa pankissa. Yrittäjätkin niin ilahtuvat, kun heille soitetaan ja joku on kiinnostunut heidän asiastaan. Työn aloitusta helpottivat tutut ihmiset ja tuttu ympäristö. Itsellä pitää olla jotain annettavaa työhön Irja Koski (64) toimi parturi-kampaajana 19 vuotta, josta 17 vuotta kotona Tuurissa ja viimeiset kaksi vuotta Saga Lakeudenlinnan hoivakodissa. — Jatkan osa-aikaista työtä keittiössä ainakin muutaman vuoden. Koski on muutenkin aktiivinen yrittäjäjärjestössä ja käy Etelä-Pohjanmaan yrittäjien kokouksissa ja työryhmissä. Se toimii vastapainona puukkojen tekemiselle, Heikkinen summaa. Oman kunnon ylläpitäminen on myös tärkeää. Yrittäjän elämä voi olla niin yksin puurtamista, päättää Koski haastattelun. Jotain pitää aina harrastaa Esko Heikkinen (69), kuvailee itseään ”monitoimimieheksi”. jalkapalloa ja jousiammuntaa. — Itsellä pitää olla jotain annettavaa työhön ja kampaajan hommat eivät enää kiinnosta. Itse olen aina harrastanut liikuntaa mm. Siitä sai alkunsa korujen tekeminen, Heikkinen kertoo. On niin mukavaa, kun on työkavereita ja työyhteisö. Eikä hänellä ole suunnitelmia lopettaa yrittäjän hommia. Koski on aina ollut aktiivinen ja halunnut, että on jotain tekemistä. Kolme vuotta sitten aloitin golf-harrastuksen. Hän on toiminut noin 40 vuotta yrittäjänä osittain päätyönsä ohella. Asun yksin, niin voin soittaa puhelimella silloin kun haluan ja jutella niin pitkään kuin haluan, Koski sanoo. Ammattikoulun ja armeijan jälkeen hän kulki komennustöissä muutaman vuoden ympäri Suomea ja vuonna 1977 hän sai vakituisen työpaikan Raahen Rautaruukilta. Vanhustyö 1 • 2021 15. — Jäsenhankintaa voin jatkaa vaikka 90-vuotiaaksi. Jotain pitää aina harrastaa, Heikkinen toteaa. — Toisille työ on harrastus, mutta minulle kävi päinvastoin, harrastuksesta tuli työ. Ei se vaadi kuin puhelimen, tietokoneen ja innostuksen asiaan. Kampaajan hommia Koski ei kuitenkaan enää halua tehdä, sillä hän kokee, että se polku on nähty. 16-vuotiaana hän meni tienestiin Tyngän myllylle. Maatalossa kasvaneena hän oppi työn tekemisen varhain. Sukulaisten hiuksia saatan vielä leikata ja laittaa. Kun jää eläkkeelle, niin pitää tehdä sitä mikä tuottaa iloa ja mistä nauttii. Niistä syntyy erilaisia puukkoja, vaikka oman lemmikin kuvasta veistetty puukon kahva tai golfareille suunnattu Hole in one -koru, joita hän myy Knifedreams-myymälässään Kalajoella ja verkkosivujen kautta. Lisäksi hänellä on asuntolainaa, sillä omakotitalon myynnistä saadut rahat eivät riittäneet kattamaan Seinäjoelta ostetun kerrostaloasunnon kuluja
Työpaikalla kannattaa miettiä, mitkä toimintamallit ja johtamiskäytännöt tukevat työntekijöiden jaksamista ja työmotivaatiota missäkin vaiheessa. Tutkimuksen avulla pystytään ensimmäistä kertaa seuraamaan eläkeajan taloudellista hyvinvointia ja sen muutoksia kattavasti. Mukaan voivat hakea erilaiset organisaatiot ja järjestöt. TUTKIMUKSIA AIHEESTA IKÄÄNTYNEET JA TYÖELÄMÄ Eläketurvakeskus: Eläkeajan toimeentulo huolestuttaa naisia Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. www.julkari.fi/handle/10024/140864 Tutkimus eläkkeensaajien taloudellisesta hyvinvoinnista Eläketurvakeskus lähetti syyskuussa 5 000:lle satunnaisesti valitulle 55 vuotta täyttäneelle eläkkeensaajalle kyselylomakkeen, jolla kartoitetaan vastaajien taloudellista hyvinvointia. Teemavuoden ohjelma rakentuu yhteistyökumppaneiden tuottamista tapahtumista ja teoista, jotka nostavat esiin tutkittua tietoa tai tietolähteitä. Tavoitteena on saada kaikkien vahvuudet käyttöön. Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely Jyväskylän yliopiston Jatkis-hanke, Ikääntyneiden työurat – työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (2015–2018), tuotti uutta tietoa yli 50-vuotiaiden hoitajien työuran loppuvaiheesta sekä eläkkeelle siirtymisen ja eläkkeellä työskentelyn aikomuksista. SOSTE kannustaa järjestöjä mukaan tutkitun tiedon teemavuoteen Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 on kansallinen hanke, jonka toteuttavat opetusja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/79799/38_TYPYKE_27042017.pdf Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018 Suomessa näkyy mielenkiintoisena ilmiönä kasvu ikääntyneiden yksinyrittäjyydessä 2000-luvulla. www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/jatkis Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa (38/2017) julkaistussa selvityksessä kartoitettiin, miten eri työuran kohtiin (alussa, keskellä, lopussa) suunnatut eri hallinnonalojen ja politiikkatoimien toimenpiteet pidentävät työuria. Osa näistä uusista iäkkäistä itsensätyöllistäjistä on palkansaajatyöstä eläkkeelle jääneitä henkilöitä, jotka ovat jatkaneet ammattinsa harjoittamista pienimuotoisesti vielä vanhuuseläkkeellä. Tutkimuksen kontekstina oli vuoden 2017 eläkeuudistus ja tarve pidentää työuria. Tuloksia on odotettavissa vuoden 2021 aikana. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Lue lisää tutkittutieto.fi. Työpaikalla voi olla monen ikäpolven ihmisiä 15-vuotiaasta työelämään tutustujasta 70-vuotiaaseen konkariin, joka on palannut töihin eläkkeeltä. Samanikäisetkin ovat keskenään erilaisia. Nämä vaiheet eivät liity suoraan ikään, usein kuitenkin tiettyyn ikähaarukkaan. www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_19772018_2019_21473_net.pdf Ikäjohtaminen Ikäjohtaminen tarkoittaa kaikenikäisten hyvää johtamista. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus. Vuodesta 2000 vuoteen 2018 on 65–74-vuotiaiden itsensätyöllistäjien määrä moninkertaistunut. Elämän ja työuran eri vaiheissa ihmisillä on erilaisia vahvuuksia ja myös erilaista tuen tarvetta. Parhaassa tapauksessa kukin työyhteisön jäsen voi työskennellä voimavarojensa mukaan ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa roolissa. Se on sitä, että esimies ottaa huomioon eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet ja odotukset. Organisaation ikäystävälliset käytännöt on hyvä kirjata ikäohjelmaan, johon myös ylin johto on sitoutunut. www.ttl.fi/tyoyhteiso/ikajohtaminen/ 16 Lyhyesti
Verkkopalvelusta löydät kattavasti ja ajantasaisesti tietoa, keinoja ja ratkaisuja osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. 4 KONKARILLA on laaja-alaista näkemystä, vahvaa kokemusta, asiantuntemusta ja hiljaista tietoa. Eläkkeen kertyminen alkaa nykyisin palkansaajilla 17-vuotiaana, yrittäjillä 18-vuotiaana. Lue lisää tietyoelamaan.fi iäkkäämmän roolia työelämässä 1 IKÄÄNTYVÄ TYÖNTEKIJÄ: Kansallinen ikäohjelma puhuu ikääntyvistä työntekijöistä eli eläkeikää lähestyvistä, mutta vielä työelämässä olevista. Tiedon jo kertyneen eläkkeen määrästä saat työeläkeotteeltasi. 5 MENTORI on arvokas nuorempien työntekijöiden tukija ja tiedon välittäjä. Tutustu keinovalikoimaan tai astu polulle, joka ohjaa tilanteeseen sopivaan palveluun. Tulevaan eläkkeeseen vaikuttaa olennaisesti omien ansioiden kehitys. PALJONKO SAAN ELÄKETTÄ – TYÖELÄKELASKURI KERTOO Eläkelaskurilla voit arvioida eläkkeesi suuruusluokkaa. Samoin, mitä enemmän saat palkkaa tai mitä suurempi työtulosi on yrittäjänä, sitä suuremmaksi eläkkeesi kasvaa. 5 Vanhustyö 1 • 2021 17. Eläkettä kertyy • 1,5 % vuodessa • 1,7 % vuodessa 53–62-vuotiaille siirtymäaikana vuosina 2017–2025. Mitä pidempään olet töissä ja lykkäät eläkkeelle siirtymistä, sitä suuremman eläkkeen saat. Lopullinen eläke voidaan laskea vasta eläkkeelle jäädessä. 3 TÄSMÄTYÖKYKYINEN-termi perustuu KP Martimon ajatukseen, että täsmäyttämällä työntekijän työkyky ja työtehtävän vaatimukset jokaiselle on mahdollista löytää sopiva työtehtävä ja työaika. Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen suuruuteen. 2 IKÄÄNTYNYT TYÖNTEKIJÄ: Ikääntyneillä tarkoitetaan lainsäädännössä vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia, jotka edelleen ovat työelämässä. Työeläke.fi Osatyökykyisen tukena Tie työelämään on verkkopalvelu osatyökykyisten tueksi. Työeläkkeesi lasketaan kaikista työurasi aikaisista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä. Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan. Pitkän työuran tehneinä heillä on paljon annettavaa työyhteisölle ja työnantajan kannattaa hyödyntää sitä. Mentoroinnissa yksilö oppii vanhemmalta ja kokeneemmalta, joka on kulkenut saman tien ja tietää, miten sen haasteista selvitään
Juuri käynnistynyt Hyvä veto -hanke tarttuu tähän haasteeseen yhdistämällä tutkimustiedon ja ammattilaisten näkemykset ja kokemukset omasta työstään. Alan valttikortiksi työhyvinvointi Vanhuspalvelujen työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat selvästi yleisempiä kuin muiden sote-työntekijöiden keskuudessa. Tämä on huolestuttavaa, koska ikääntyvien ja etenkin eniten vanhuspalveluja tarvitsevien iäkkäimpien määrä lisääntyy merkittävästi tulevien vuosikymmenten aikana. Ryhdyttäessä siis varsinaiseen ratkaisujen kehittämiseen olemme jo tutkimustiedon perusteella hyvin perehtyneitä työpaikkojen ongelmiin, voimavaroihin ja kulttuuriin. Hanke kehittää työhyvinvoinnin parantamiseen ratkaisuja, jotka pureutuvat erityisesti eettisen kuormituksen hallintaan, valmentavan johtamisen tukemiseen sekä nuorten ja kokeneiden työntekijöiden yhteistyön vahvistamiseen. Vanhustyöhön on siis saatava lisää vetovoimaa. Tämä antaa hyvän pohjan onnistuvalle ja vaikuttavalle kehittämistoiminnalle. Hankkeen aikana havaituista ja kehitetyistä toimenpiteistä syntyy Hyvä veto -toimintamalli. Päämääränä on uusi Hyvä veto -toimintamalli, joka lisää vanhuspalveluiden vetoa, työntekijöiden pitoa ja työhyvinvointia sekä palvelujen laatua. Vuonna 2020 tehtyyn kyselyyn osallistui yli 22 000 sote-työntekijää, joten kyseessä on erittäin kattava ja valtakunnallisesti merkittävä tutkimus. Se tuo esille uudenlaista tietoa Hyvää vetoa vanhustyöhön. Hankkeessa mukana olevat organisaatiot saavat samalla tuoretta tietoa vanhuspalveluiden kehittämisestä entistä eettisempään suuntaan. Eettisen kuormituksen vähentäminen, valmentava johtaminen ja mentorointi Hyvä veto -hanke kehittää työhyvinvoinnin parantamiseen ratkaisuja, jotka pureutuvat Uusi Hyvä veto -hanke pureutuu henkilöstön työhyvinvointiin ja pyrkii lisäämään vanhustyöalan vetovoimaisuutta. Edessämme on siis kokonaisuus, jossa palvelun tarve kasvaa ja työlle ei löydy tekijöitä. 18 V anhustyötä tekevien ammattilaisten työhyvinvointi on huonompaa kuin muilla sote-työntekijöillä. Näihin tekijöihin pureutumalla voimme rakentaa uudenlaista toimintakulttuuria, jossa työntekijöiden itseohjautuvuus ja omien arvojen mukainen työskentely ovat mahdollisia ja eri-ikäisten osaaminen saa ansaitsemansa arvon. -työhyvinvointikyselystä ja sen tuloksista. Työntekijät osallistuvat itse ratkaisujen kehittämiseen ja toimenpiteet liitetään osaksi arjen työprosesseja sekä työn ja työpaikan rakenteita. Työhyvinvoinnin parantaminen on yksi merkittävä keino houkutella työntekijöitä vanhuspalveluihin. Teksti: Tiina Koivisto ja Jaana Laitinen erityisesti eettisen kuormituksen hallintaan, valmentavan johtamisen tukemiseen sekä nuorten ja kokeneiden työntekijöiden yhteistyön vahvistamiseen. Saman aikaan työikäisten määrä vähenee. Työhyvinvoinnin ratkaisujen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että alalla työskentelevät pysyisivät siellä, heidän työuransa olisi mahdollisimman pitkä ja sairauspoissaolojen määrä vähenisi. Näin ratkaisuista tulee aidosti arjessa toimivia ja niihin sitoudutaan. Liikkeelle lähdemme Mitä kuuluu. Määrällisiä tuloksia täydennämme vanhustyön ammattilaisten haastatteluilla. Henkilöstön työkyvyn lisäksi työhyvinvoinnin paraneminen säteilee myös asiakkaisiin eli se lisää heidänkin hyvinvointiaan. Varsinainen ratkaisujen etsiminen tapahtuu mukana olevien organisaatioiden kanssa ja avainsana on yhteiskehittäminen. Mukana olevat työntekijät saavat mahdollisuuden pohtia omaa ja työyhteisönsä työhyvinvointia eri näkökulmista
Voit seurata hanketta ja sen etenemistä verkkosivulla osoitteessa www.ttlfi/hyvaveto ja Työterveyslaitoksen somekanavissa Facebookissa @tyoterveyslaitos ja Twitterissä @tyoterveys. Vanhustyö 1 • 2021 19 iäkkäiden palveluissa toimivien hyvinvoinnista, mutta – mikä tärkeämpää – se jakaa tietoa testatuista ja konkreettisista tavoista tukea vanhustyöntekijöiden hyvinvointia. Hyvä veto -konsortiohanke Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa -hanke on mukana Marinin hallituksen Ikäohjelmassa. Arvostusta tärkeälle työlle Hyvä veto -hanke kohdistuu yhteiskunnallisesti merkittävän ja yleistyvän ongelman ratkaisemiseen ja on saanut erittäin myönteisen vastaanoton sote-organisaatioissa. Yhteiskehittämällä löydämme ratkaisuja, jotka palvelevat arjen työntekoa ja linkittyvät osaksi työprosesseja: jäävät elämään ja muuttuvat pysyviksi käytänteiksi vanhuspalveluissa. Sillä varmistamme, että vanhustyöllä riittää jatkossakin tekijöitä.. Työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaminen osoittaa arvostusta vanhuspalveluille ja takaa hyvää hoivaa myös asiakkaille. Hankkeessa mukana olevat sote-alan ammattilaiset ja tutkijat ovat innostuneita ja erittäin motivoituneita pureutumaan vanhustyötä tekevien ammattilaisten hyvinvoinnin tukemiseen. Se on vuoteen 2023 jatkuva konsortiohanke, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä useat sote-organisaatiot ja ammattikorkeakoulut. Samalla päämäärämme on nostaa vanhustyön ja sen työntekijöiden arvostusta
Samaan aikaan alalla on pulaa osaavista ja motivoituneista työntekijöistä. Vanhustyöstä puhuttaessa nouseekin monesti esille alan vetovoimaisuus ja siihen vaikuttaminen. Vanhustyön kiinnostavuuteen vaikuttivat positiivisesti työolosuhteiden paraneminen ja palkkauksen koheneminen. 20 V anhustyö muuttuu yhä monipuolisemmaksi alaksi. Teksti: Anniina Honkonen sekä edistyksellisenä organisaatiokulttuurina ja myönteisenä työnantajakuvana organisaation ulkopuolella. Vanhustyön vetovoimaisuustekijät Vanhustyön vetovoimaisuudesta on tehty useampia tutkimuksia, joiden kohderyhmänä ovat olleet pääasiassa ikääntyneiden hoitotyön ammattilaiset ja alan opiskelijat. Samalla organisaatio pystyy uudistumaan ja oppimaan uutta, mikä näkyy osaamisen jakamisena ja siirtämisenä organisaation sisällä Vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttaa moni tekijä niin yhteiskunnan, yhteisön kuin yksilön tasolla. Oppilaitoksilla ja työelämällä on suuri merkitys alalle hakeutuvien opiskelijoiden innostamisessa ja kannustamisessa. Vetovoimainen organisaatio pystyy rekrytoimaan ja sitouttamaan nuoria ja osaavia työntekijöitä sekä tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista. Tutkimuksissa on kartoitettu tekijöitä, jotka lisäävät tai vähentävät vanhustyön vetovoimaisuutta sekä mahdollisia muutosideoita. Tutkimusten mukaan vanhustyön matalaan vetovoimaisuuteen vaikuttavat yleinen käsitys vanhustyöstä, koulutus ja sen sisältö, harjoitteluja työpaikka, siellä saadut kokemukset sekä työilmapiiri, resurssien määrä ja palkkataso. Vetovoimaisuutta vähentäviksi tekijöiksi nousivat esiin työn kuormittavuus ja työn määrä, lisäksi vanhustyön julkisuuskuvan nähdään ja koetaan olevan negatiivinen. Vetovoimaisuuden parantaminen vaatii yhteiskunnallisia muutoksia ja matalaa ruohonjuuritason toimintaa. Vanhustyön vetovoimaa lisäävinä tekijöinä mainittiin Mistä tekijöistä koostuu vanhustyön vetovoimaisuus?
asiakkaat ja työn ihmisläheisyys, työkaverit, alan työtilanne sekä työn itsenäisyys ja työn kehittämismahdollisuudet. Miten edistetään vanhustyön vetovoimaa. Vanhustyö 1 • 2021 21 Vetovoiman lisäksi tarvitaan pitovoimaa. Vaasan yliopisto. Väitöskirja. Vetovoimaisuutta parannetaan pitkäjänteisellä työllä, johon sekä työntekijöiden, johdon että päättäjien on sitouduttava. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Mitä vetovoimaisuuden kehittäminen vaatii. Terveyspoliittinen seminaari 26.10.2019. STAGE: Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatti. Nursing students and older people nursing. • Manninen, Anja (toim.) 2008. • Honkonen, Anniina 2019. Vetovoimaista vanhustyötä tai mielikuvaa hyvästä työnantajasta ei rakenneta nopeasti eikä yksittäisillä kampanjoilla. • Koponen, Leena & Hopia, Hanna 2008. Osa vetovoimatekijöistä ovat niin sanottuja sateenvarjotekijöitä, joiden alla on useita pienempiä vaikutustekijöitä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Osa tekijöistä taas on seurauksia eli jonkun muun tekijän vaikutuksesta ilmaantuneita. Vanhustyön vetovoimaisuus koostuu monen tasoisista tekijöistä, joita on koottu yhteen oheiseen kuvioon. https://www. Vetovoiman lisäksi tarvitaan pitovoimaa, jota voidaan lisätä muun Lähteet • Aalto, Tiia-Mari 2014. Tärkeää on, millaisia päätöksiä vanhustyön kehittämisen eteen tehdään, miten yksittäinen organisaatio tiedottaa toiminnastaan, minkälaisia ovat asiakkaiden ja heidän omaistensa kokemukset, sekä millaisen kuvan henkilöstö välittää omasta työpaikastaan.. Yhteiskuntatason päätöksiä odotellessa oppilaitokset ja työelämä voivat miettiä, miten he omilla toimintatavoillaan ja keinoillaan voivat edistää vanhustyön vetovoimaisuutta. Onnistuneella ruohonjuuritason toiminnalla, kuten mielekkäällä ja innostavalla työharjoittelulla, projektilla tai kesätyöpaikalla voidaan saada opiskelijoita innostumaan työskentelystä ikääntyneiden parissa. Korkeakoulujen täytyy pystyä tarjoamaan opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia tutustua vanhustyöhön. Henkilöstömitoitus ja koulutuspaikkojen lisääminen ovat askeleita oikeaan suuntaan, mutta ne eivät yksinään ratkaise työvoimapulaa, jos haasteena ovat rekrytointi sekä työntekijöiden alalla pysyminen. Miksi vanhustyö ei kiinnosta. Hoitotiede 16(5). Towards a future career. Sairaanhoitajaliitto. Vanhustyön organisaatioilta vaaditaan omaa aktiivisuutta tuoda toimintaansa esille, ja vanhustyön ammattilaisilta mentorointinäkökulmaa alan opiskelijoiden suuntaan. Oulu: Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry. https://vetovoimainenvanhustyo.fi/ muassa työssä kehittymisja etenemismahdollisuuksia parantamalla, hyödyntämällä teknologiaa sekä kehittämällä työhön vaikuttamisen tapoja. Filosofinen tiedekunta. Opiskelijat toivoivat ennen kaikkea työelämän monipuolista esillä oloa koulutuksen eri vaiheissa. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/luentomateriaali/2019/ miten_edistetaan_vanhustyon_ vetovoimaa_flinkman_mervi_tehy_ id_14443.pdf • Hirvonen, Raija & Nuutinen, Päivi & Rissanen, Sari & Isola, Arja 2004. Sosiaalija terveysalan opiskelijoiden käsitykset vanhustyöstä. • Koskinen, Sanna 2016. theseus.fi/handle/10024/262729. • Flinkman, Mervi 2019. Vanhustyön vetovoimaisuuden kehittämiseksi tarvittaisiin koko alaa koskevia päätöksiä ja muutoksia. • Vetovoimainen vanhustyö –hanke. Pro gradu -tutkielma. Hoitotyön vuosikirja 2008. Turun yliopisto. Sosiaalija terveysalan opiskelijoiden asenteet vanhuksia kohtaan ja heidän käsityksensä suomalaisesta vanhustyöstä koulutuksen eri vaiheissa. Hoitotieteen laitos. Vantaa. Kuten alla olevasta kaaviosta näkyy, vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttaa moni tekijä. Lisää vetovoimaa sosiaalialan vanhustyö. Lääketieteellinen tiedekunta. Teoksessa Niiniö, Hannele & Putkonen, Päivi (toim.). Vaasalaisten lähihoitajien ja alan opiskelijoiden näkökulma. YAMK-opinnäytetyö. Jotkin vetovoimatekijöistä ovat hyvinkin konkreettisia, osa tekijöistä taas on enemmän esimerkiksi tunnepuolen tekijöitä tai muuten hankalammin konkretisoitavia. Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Vetovoimainen terveydenhuolto. Pääteemoina ovat työntekijään, työhön, työympäristöön ja työyhteisöön, koulutukseen sekä yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Helsinki. Helsinki. Puheenvuoro. Ikääntyneiden hoitotyön vetovoimaisuus. • Putkonen, Päivi & Toikko, Anne & Ruohoniemi, Marika 2011. Tämä vaatii oppilaitoksilta verkostoja ja rohkeita kokeiluja
Pieni osa perhehoitajista ei ollut pitänyt yhtäkään vapaapäivää, koska he kokivat vapaiden järjestämisen liian työlääksi. Osalla perhehoitajista oli jatkuvia vaikeuksia kuntien kanssa, erityisesti hoitopalkkion saamisessa – joskus hoitopalkkiota ei nimittäin maksettu ollenkaan tai se oli väärän suuruinen. T utkin väitöskirjassani ikääntyneiden perhehoitoa, jolla tarkoitetaan hoivaa tarvitsevan henkilön avun järjestämistä joko hänen omassa kodissaan tai perhehoitajan kotona. Viime aikoina on koronankin yhteydessä puhuttu paljon resilienssistä, jonka voisi kääntää sinnikkyydeksi tai joustavuudeksi. Erityisesti minua kiinnosti, miten perhehoitajat jaksavat hoivatyössään, joka ei ole varsinaista työtä, jossa on hyvin vähän vapaa-aikaa ja joka kuitenkin vaatii hyvin ammattimaista osaamista. Perhehoitajalla on oikeus kahteen vapaapäivään kuukaudessa, mutta muuten he työskentelevät myös viikonloppuisin. Olin utelias selvittämään, miten tällainen Tarkastelussa ikääntyneiden perhehoito Voimavaroja, joustavuutta, sinnikkyyttä. Perhehoitajalla ei tarvitse olla koulutusta hoivatyöhön, jos hän hoitaa korkeintaan neljää ikääntynyttä omassa kodissaan. Tarkastelin erilaisia hoivatyöhön liittyviä jännitteitä ja voimavaroja eli resilienssiä niin yksilöllisellä, yhteisöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Taloudellinen epävarmuus aiheutti murhetta varsinkin perhehoidon alussa, sillä mitään varmuutta asukkaiden saamisesta ei ollut. Tarkastelin väitöskirjassani pitkäaikaista perhehoitoa, jossa ikääntynyt muuttaa perhehoitajan luokse asumaan. Myös hoitopalkkio koettiin liian pieneksi verrattuna tehtyyn työmäärään. ruokaostoksista. Jännitteitä ja resurssien puutetta Jos ajatellaan yksittäistä perhehoitajaa, niin suurimmat jännitteet hänen arjessaan liittyivät hoivatyön sitovuuteen. Ikääntyneiden perhehoidossa resilienssin merkitys korostuu. Perhehoitajat eivät ole työsuhteessa, vaan he tekevät toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa, jonka perusteella heille maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaukset mm. Käytännössä tämä johtui siitä, että perhehoitoon sijoitetut ikääntyneet olivat odotettua huonokuntoisempia, mutta myös sijaisten saaminen vapaiden ajaksi oli hankalaa. Verojen jälkeen perhehoitajalle jää noin 1000 euroa kuukaudessa yhtä hoidettavaa ikääntynyttä kohden. Sitovuus sekä vähensi perhehoitajien vapaa-aikaa että vaikutti negatiivisesti heidän ystävyyssuhteisiinsa. Teksti: Emilia Leinonen hoivamuoto toimii. Liian usein perhehoitajat joutuivat selviämään erilaisista haasteista ja vastoinkäymi22 Kehittäminen ja tutkimus. Ylipäätään perhehoitajien mukaan he saivat kunnilta liian vähän tukea työhönsä eikä heitä pidetty ”oikeina” hoivatyöntekijöinä. Kyse ei kuitenkaan ole vain yksilön ominaisuudesta, vaan myös yhteisöjen ja yhteiskunnan joustavuudesta sekä niiden antamasta tuesta yksilöille
Kiinnostavaa oli se, että erityisesti ne perhehoitajat, joilla oli aikaisempaa kokemusta esimerkiksi laitoshoidosta, eivät missään nimessä halunneet takaisin entisiin työpaikkoihinsa. Perhehoitoon pääsemisen kriteerejä olisi myös tarkennettava, jotta perhehoitoon ei sijoitettaisi liian huonokuntoisia ikääntyneitä, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti perhekotien arjen toimivuuteen ja perhehoitajan jaksamiseen. Hoivatyön suhteen tärkein asia oli se, että perhehoitajat pystyivät toimimaan oman hoivaetiikkansa mukaisesti ilman ylhäältä saneltua aikapakkoa tai kiireen tuntua. Hyvinvointia ja hyvää hoivaa Edellä mainituista ongelmista huolimatta suurin osa perhehoitajista oli todella tyytyväisiä työhönsä ja kokivat sen merkitykselliseksi. Epäluottamusta kuntaan lisäsi tiedonkulun ongelmat: esimerkiksi perhehoitoon saattoi tulla uusi asukas, jolla oli mukanaan vain lista hänen käyttämistään lääkkeistä. Perhehoitajat kokivat, että sekä heidän asukkaansa että asukkaiden omaiset arvostivat heidän työtään. Erityisesti olisi kehitettävä perhehoitajien sosiaaliturvaa ja sijaisjärjestelmää. Oman perheen tuki oli monelle korvaamaton ja se kompensoi muun tuen puutetta. Vanhustyö 1 • 2021 23. sistä itse. Perhehoito mahdollisti joustavan työn ja läheiset suhteet ikääntyneisiin – jopa siinä määrin, että osa koki asukkaansa perheenjäseniksi. Perhehoito mahdollistaa yksilöllisen hoivan saamisen ja joustavan hoivatyön, mutta perhehoitajien resilienssin ja jaksamisen tukeen olisi kiinnitettävä kunnissa enemmän huomiota. Kohti parempaa perhehoitoa Ikääntyneiden perhehoidossa on vielä paljon kehitettävää, mutta se voisi aidosti olla hyvä hoivamuoto niin ikääntyneiden kuin perhehoitajienkin kannalta. Monet kokivat kotona työskentelyn mielekkääksi ja tärkeäksi
Tämä viittaisi siihen, että ikäihmiset kokevat osallisuutta melko laajasti, Tiilikainen kertoo. Osallisuuteen tarvitaan paitsi elinikäistä oppimista myös iäkkäitä ihmisiä koskevien asenteiden päivitystä. – Tutkimukset osoittavat, että valtaosa ikääntyvistä voi hyvin ja kokee elämänlaatunsa hyväksi. Tässä artikkelissa sosiaalinen osallisuus määritellään tunteeksi siitä, että yksilö kuuluu johonkin yhteisöön ja pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä itselleen merkityksellisten yhteisöjen viitekehyksessä. – Yksinäisyys ja syrjässä olon kokemus liittyvät usein elämän muutoskohtiin. Iäkkäiden ihmisten alati kasvava joukko on taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan kirjava. Ne 24 Osallisuus. Sen sijaan osallisuuden tiettyjä osa-alueita, kuten yksinäisyyttä, on tutkittu paljonkin. Tiilikaisen mukaan osattomuuden kokemuksen taustalla on usein myös elämänkulullisia kokemuksia, jotka voivat ulottua lapsuuteen asti. Vanhuutta ja ikääntyvien sosiaalisia suhteita Itä-Suomen yliopistossa tutkivan Elisa Tiilikaisen mukaan osallisuudesta – laajasti ymmärrettynä – löytyy varsin vähän tutkimustietoa. Toisenlaiset työelämän polut takanaan hän sinnittelee niukalla eläkkeellä perussairauksien ja yksinäisen arjen keskellä, kokien samalla osattomuutta yhteiskunnasta. Hän on juuri tullut aamulenkiltään ja suuntaa pian vapaaehtoistöihin läheiseen päiväkotiin. Todennäköisempää on, että hän ei ole edes löytänyt artikkelin pariin. Joidenkin kohdalla voidaan puhua jopa syrjäytymisestä. Artikkelia voi parasta aikaa lukea 75-vuotias entinen palvelutalon johtaja, joka edelleen tekee satunnaisesti asiantuntijatöitä. Osallisuus opitaan varhain Osa ikäihmisistä kuitenkin kokee osattomuutta ympäröivästä yhteiskunnasta. Teksti: Markus Palmén Toinen samanaikainen lukija saattaa niin ikään olla 75-vuotias. Iäkkäiden ihmisten osallisuus vaatii asennevallankumouksen Iäkkäillä ihmisillä on lisääntyvä tarve säilyä merkityksellisinä yhteiskunnan jäseninä. Keskustelu kääntyy helposti yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen, jotka ovat vain osa laajempaa osallisuuden käsitettä. Mistä siis puhumme, kun puhumme iäkkäiden ihmisten osallisuudesta. E dessäsi on artikkeli ”iäkkäiden ihmisten sosiaalisesta osallisuudesta”
Vanhustyö 1 • 2021 25. Suomessa EPALEa hallinnoi Opetushallitus. Hän toimii Ystäväpiiri-toiminnan päällikkönä Vanhustyön keskusliitossa. helsinki.fi/handle/10138/319092 Tampereen yliopiston SoWelltutkimushanke keskittyy ikääntyvän väestön hyvinvointiin den kokemuksen ytimessä, ei ole vain yhtä osallisuutta kohentavaa ihmelääkettä. Tutustu verkostoon ja rekisteröidy maksutta osoitteessa: https:// epale. Janssonin tuore väitöskirja käsittelee palvelutaloissa asuvien iäkkäiden yksinäisyyttä. Yksinäisyyden torjumisessa ja osallisuuden tunteen edistämisessä oleellista on merkityksellisyyden ja aidon sosiaalisen yhteyden kokemus, että omat odotukset täyttyisivät. Sekä Jansson että Tiilikainen tekevät saman linjauksen: yhteiskunnan tulee tarkistaa suhtautumistaan iäkkäisiin. https://helda. Myös Anu Jansson korostaa koulutussektorin merkitystä osallisuuden luojana. – Gerontologinen osaaminen pitäisi ehdottomasti ulottaa paremmin koulutuksen rakenteiden suunnitteluun. Syntyi jakamisen ja yhteyden kokemus, joka toi merkityksellisyyttä, Jansson muistelee. – Olisi hyvä aktiivisesti pohtia, miten elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia saataisiin avattua myös niille ikäihmisille, joilla on vähemmän kosketusta opiskeluun, Tiilikainen pohtii. Elinikäinen oppiminen luo osallisuutta Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat avainasemassa iäkkäiden osallisuuden tukemisessa. – Ikäsyrjinnällä tiedetään olevan yhteys niin yksinäisyyden kuin syrjäytymisenkin kokemuksiin! Kiinnitetään siis huomiota siihen, millä tavoin ikääntyneistä puhutaan ja millaisia osallistumismahdollisuuksia heille tarjotaan, Tiilikainen lisää. Siinä missä yhden ikäihmisen osallisuuden tunne kumpuaa ryhmätoiminnasta tai opinnoista, voi ikätoveri tarvita vain yhden laadukkaan ihmissuhteen. Ryhmätoiminnassa hän ystävystyi kahden muun samanlaisessa tilanteessa olevan rouvan kanssa. – Muistan erään Ystäväpiiri-ryhmään osallistuneen rouvan, jonka kalenteri pullisteli tapahtumia, mutta hän koki silti, että elämässä oli tyhjyyttä. Mutta ennen kaikkea meidän tulisi kysyä ikäihmisiltä itseltään, millaista oppimista he kolmannella iällään haluavat! Artikkelin alkuperäisversio on julkaistu EPALEssa – aikuiskoulutuksen eurooppalaisella verkkofoorumilla 11.12.2020. Tutkimustiedon valossa suomalaisista ikääntyvistä noin kymmenes kokee yksinäisyyttä usein tai aina, ja noin joka kolmannes vähintään toisinaan. EPALE – vuoden 2020 loka-joulukuun teemana oli ikäihmisten sosiaalinen osallisuus E PALE eli Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi on avoin, ammatillinen verkkoyhteisö opettajille, kouluttajille, tutkijoille, päättäjille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisäksi iäkkäät ovat aktiivisia kansalaisyhteiskunnan jäseniä ja kansantaloudenkin käytettävissä yhä pidempään. – Näemmekö heidät pelkästään hauraina, vai kyvykkäinä ja elämänkokemuksen täyttäminä. ec.europa.eu/fi. Yksinäisyyden kokemus voi yllättää eläkkeelle siirtyessä, palvelutaloon muuttaessa tai leskeksi tullessa, Jansson sanoo. Tarvitaan lähes vallankumouksellinen muutos siinä, miten puhumme vanhuudesta ja millaisena näemme iäkkäiden ihmisten yhteiskunnallisen arvon. Foorumi tekee tunnetuksi laajaa aikuiskoulutuksen kenttää niin kotimaassa kuin myös Euroopassa ja lisää aikuiskouluttajien globaaleja verkostoitumismahdollisuuksia. Tiilikaisen mielestä eri asteiden koulutusorganisaatiot voisivat esimerkiksi pyrkiä aktiivisesti tavoittamaan eläkkeelle jääviä koulutustarjonnallaan: – Eläkkeelle jäätyään moni siirtyy vapaaehtoistyön tai yhdistystoiminnan pariin. Koulutus voisi tukea näitä työelämän jälkeisiä rooleja. Merkityksellisyyden kokemus on osallisuuden ytimessä Anu Jansson kantaa huolta iäkkäiden ihmisten osallisuudesta työnsä ja tutkimuksensa kautta. Meidän tulisi ottaa heidät mukaan palveluiden ja koulutusrakenteiden suunnitteluun, Jansson linjaa. Palvelutaloissa asuvista yksinäisiä on 36 prosenttia. Kuten kaikissa ikäryhmissä, toisilla ikäihmisillä valmiudet ja resurssit hakeutua oppimaan uutta ovat paremmat kuin toisilla. Asenteet ratkaisevat Koska iäkkäiden ihmisten joukko on heterogeeninen, ja juuri henkilökohtaisen merkityksellisyyden kokemus on osallisuuLähteitä ja resursseja Anu Janssonin väitöskirja Loneliness of older people in long-term care facilities tarkastelee palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. Oppimiskontekstit tarjoavat tärkeitä merkityksellisyyden ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia. – Yksinäisyys ja pelko yksin jäämisestä ovat näkökulmastani akuutein vanhusten osallisuuteen liittyvä pulma. ovat muuttuvia, ei pysyviä kokemuksia, Tiilikainen tarkentaa
Teksti: Ari Liimatainen — Kuvat: Ari Liimatainen Eila ja Tauno Salmi kiinnostuivat kansalaisopistossa mielekkään elämän pohtimisesta.. 26 Vanhuuteen varautuminen Ennakoitavuutta ikääntymiseen Vanheneminen.fi-ryhmämalli virittää keskustelemaan vertaisryhmissä. Kuopion kansalaisopiston kokemukset ovat rohkaisevia
– Olemme saaneet uutta tietoa palveluista ja aihetta moneen pohdiskeluun. Ryhmissä syntyy keskustelua ja vertaisoppimista yhteisen ajattelun kautta. –Osallistuminen ja yhteisöllisyyden tunne ovat minulle hyvin merkityksellisiä asioita. Hän vertasi vanhuusiän mielenmaisemaa vuorelle kiipeämiseen: hengästyy mutta näköalat ovat paljon paremmat. Mistä he saavat tietoa ja tukea. Kahdentoista oppitunnin opintojakso vahvisti positiivisia kokemuksia ja avarsi hyvän elämän mahdollisuuksia ikääntyneenä. Vanhustyö 1 • 2021 27 V anheneminen.fi-hankkeen ryhmämallia pilotoitiin viime syksynä Kuopion kansalaisopistossa. Miten varmistetaan esimerkiksi vähävaraisten ja yksineläjien pärjääminen. Ryhmämallin ja siihen liittyvät aineistot voi ottaa heti käyttöön. Esimerkiksi asumisjärjestelyjä olisi Eila Salmen mielestä syytä pohtia jo hyvissä ajoin ennen pakkotilannetta. Esitysten muistiinpanokentässä on lisätietoja ohjaajalle. – Myös mielekkään elämän alustuspuheenvuoro oli erinomainen. Kokemusperäistä tietoa Varaudu vanhuuteen -ryhmämallissa on viisi teemaa: talous, asuminen, mielekäs elämä, terveys ja asiakirjat. Kuopion Karttulassa asuva Eila Salmi, 67, osallistui kurssille miehensä Tauno Salmen, 75, kanssa. Toimelias pariskunta innostui mukaan saatuaan vinkin ryhmän käytännönläheisistä näkökulmista. Tauno Salmi luottaa, että aktiiviset ja hyväosaiset eläkeläiset pärjäävät. Vanhuuteen varautuminen hyödyttää niin yksilöä kuin koko yhteiskuntaa. Lähtökohtana on keskustelun ja osallistujien oman pohdinnan virittäminen, ei niinkään vanhuuteen varautumisen kouluttaminen. Eila ja Tauno Salmi pitävät kaikkia tärkeinä, mutta kiinnostavimmaksi osoittautui mielekkään elämän pohtiminen. Oppituntien jälkeen mietimme usein yhdessä, miten voisimme helpottaa paitsi omaa arkea myös iäkkään äitini elämää. Omannäköistä toimijuutta Koulutussuunnittelija Hanna-Reetta Metsänheimo kertoo, että kokemukset Kuopion kansalaisopiston pilottikurssista ovat erittäin positiivisia. Talouden käsittelyssä ei päästy aivan ruohonjuuritasolle miettimään, kuinka eläkeläisen olisi viisasta hoitaa raha-asioitaan. –Toivon kovasti, että ennakoinnin kurssi asettuu kiinteäksi osaksi ikäihmisten kurssitarjontaamme. Metsänheimon mielestä vanhuuteen varautuminen on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Tauno Salmi sanoo arvostaneensa ryhmän jäsenten vuorovaikutusta ja mahdollisuutta kokemusperäisen tiedon vaihtamiseen. Kurssi sai miettimään näiden toteutumista. Pystyykö kotona liikkumaan fyysisten voimien vähetessä. – Yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevilla vanhuksilla asiat ovat huonommin. ”Uutta tietoa palveluista ja aihetta moneen pohdiskeluun.”. Heillä on ymmärrystä kysyä neuvoa ja varautua muutoksiin. – On mahtavaa, että voimme vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin ja toiveisiin tuomalla uutta sisältöä kurssitarjontaamme. Digitalisaation ja uuden teknologian vaikutukset askarruttavat yhtä lailla. On tärkeä miettiä, kuinka vanheneva väestö pysyy mukana maailmassa, jota digitalisoidaan aina vain enemmän. Jatkossa tähän yhteyteen voisi kehittää vielä lisää alueellista asiantuntijuutta ja yhteistyötä. Pitäisiköhän tietotekniikan hyödyntäminen ottaa vielä mukaan ihan omana teemana. – On hyvä miettiä, tarvitseeko lasten lähdettyä isoa taloa tai asuntoa. Omakohtaiset tarinat veivät mukanaan. Miten ryhmämalli toimii. Pääseekö sieltä harrastuksiin ja tapahtumiin. Keväällä tarjoamme kurssin Kuopion lisäksi Maaningalla, Nilsiässä, Karttulassa ja Vehmersalmella. Puhuja pohti vanhuuteen varautumista ja eläkepäivien rikastuttamista ansiokkaasti eri kanteilta, itsekin jo eläkeläisenä. Hanna-Reetta Metsänheimo pitää vanhuuteen varautumista tärkeänä. – Ennakointi ja asioiden järjestäminen luovat turvaa, jonka päälle voi rakentaa omannäköistä toimijuutta. Samalla kehitämme senioripedagogiikkaa ja tuemme ikääntyvien kuopiolaisten hyvää elämää. Vanhustyön keskusliitossa kehitetty Varaudu vanhuuteen -ryhmämalli on ladattavissa Vanheneminen.fiverkkosivustolta. Eila Salmi pitää ennakointia kaiken kaikkiaan tärkeänä. Tietoiskuja varten on valmiit ja lyhyet asiantuntijavideot. Ryhmänohjaajan oppaasta saa kattavat ohjeet tapaamisten suunnitteluun ja toteutukseen. Eila Salmi kertoo kurssin herättäneen runsaasti hyödyllisiä kysymyksiä. Mitä järkeviä vaihtoehtoja on olemassa, jos tilille on jäänyt hiukan rahaa pesämunaksi. Ryhmänohjaaja pitää tietoiskun kunkin tapaamisen aluksi. Riittääkö oma vireys kunnossapitoon. Kuopion kansalaisopiston ryhmä tarjosi tähän hyvän mahdollisuuden
Yhteisöllisyyttä ja kohtaamispaikkoja taloyhtiöihin Iäkkäiden kotipiiriin vietävä toiminta on noussut viime vuosina hanketoiminnassa vilkkaan kehittämisen kohteeksi. Markku-matkaava päiväpalvelu -hanke on yhdessä taloyhtiöiden ja vuokratalotoimijoiden kanssa luonut kohtaamispaikkoja eri puolille Tamperetta. Moni kotona asuva ikäihminen arvostaa lähellä toteutettua osallistumismahdollisuutta. Teksti: Suvi Fried ja Maiju Ratala — Kuvat: Uhma Oy Markku-hankkeen kohtaamispaikkojen osallistujat kuvailevat palautteissa kokemuksia toiminnasta. 28 Asuminen ja elinympäristöt
”Vaikka ne on ennenkin olleet siellä, ne on paremmin siellä nyt. Tamperelaisen senioritalon hallituksen puheenjohtaja Eeva-Kaarina Niemelä on toiveikas. Yhteistyön käynnistämiseen sisältyy neuvottelutilan käyttöön liittyviä käytäntöjä ja viestintää. Vastaajista 70 prosenttia kertoi kohtaavansa tehtävässään ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä ja yhteydenottoja. M arkku-matkaava päiväpalveluhankkeen kohtaamispaikat järjestetään lähellä osallistujien kotipiiriä, asuintalon kerhotilassa tai asuinalueen asukastilassa. Yhdessä digirohkeaksi -toiminnasta on muotoutunut luonteva osa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavaa hanketyötä, koska osallistuminen digitalisoituvassa ajassamme vaatii usein digitaitoja. Kohtaamispaikkatoiminta yhteistyössä taloyhtiön kanssa Markku-hankkeessa kehitetty kohtaamispaikkatoiminta perustuu taloyhtiöiden ja vuokratalotoimijoiden kanssa tehtävään tilayhteistyöhön. — Yhdessä digirohkeaksi -toiminta on osoittanut, miten tärkeä rooli osallistujien keskinäisellä vertaistuella on. Kohtaamisten ohjelma koostuu monipuolisista tietoiskumaisista aiheista, yhdessäolosta ja taukoliikunnasta. Tietoiskujen aiheita ovat olleet esimerkiksi ravitsemus, digitaidot ja mielen hyvinvointi. Kyselyssä ilmenneiden tietotarpeiden pohjalta Markku-hankkeessa (STEA 2018–2021/ Sopimusvuorisäätiö) on koottu Ikäystävällinen taloyhtiö -esite. Taloyhtiön hallituksella ei ole välttämättä riittävästi tietoa tällaisen tuen tarjoamiseen.” Kysely toteutettiin yhteistyössä Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n kanssa. Heistä 77 prosenttia toivoi koulutuksiin vanhustyön ammattilaisen osaamista. Yhteistyöhön on lähtenyt niin senioritaloja kuin muitakin taloyhtiöitä, joissa iäkkäiden asukkaiden määrä on ollut suuri. — Ohjaajat liikkuvat osallistujien luokse eikä toisinpäin, ja osallistumiskynnys halutaan muutenkin pitää mahdollisimman matalana, summaa projektityöntekijä Saara Pitkälä. — Markku-hanke on vahvistanut senioritalomme yhteisöllisyyttä niin paljon, että uskaltaudumme yrittämään yhteisen toiminnan jatkoa omin voimin, omannäköisesti. Viestintä ja yhteydenpito nousivat vastauksissa yhdeksi merkittäväksi toimijoita työllistäväksi aihepiiriksi. Kohtaamispaikkatoiminnan hyödyt välittyvät yhteisöön tapaamisten ulkopuolellakin. Viestinnän sähköistyminen ja taloyhtiön sisäiset ristiriidat nousivat esiin vastauksissa. Vanhustyö 1 • 2021 29. Vuoden 2020 aikana toimintaa on muokattu kulloinkin voimassa olevien suositusten mukaisesti. Asukkaiden keskinäinen tutustuminen vahvistaa naapuriapua ja turvallisuuden tunnetta erityisesti yksin asuvien asukkaiden kohdalla. Kahvittelu, rupattelu ja tietovisailu vahvistavat yhteisöllisyyttä yhdessä koettujen mukavien hetkien avulla. Viime syksynä osallistujat ovat päässeet harjoittelemaan myös etätapaamisia, kun eri ryhmien osallistujat ovat kokoontuneet yhteen Jitsi-videopuhelupalvelussa. 60 vuotta täyttäneitä oli 71 prosenttia. Lisätietoa kaivattiin esimerkiksi huoli-ilmoituksesta, muistisairaan kohtaamisesta ja asukkaiden yhteisöllisen toiminnan vahvistamisesta. Vastaajia oli 179 ja heistä suurin osa, 87 prosenttia, oli taloyhtiön hallituksen jäseniä. Eräs osallistuja kuvaili, ettei hänellä ole enää niin yksinäinen olo omassa asunnossaan, kun hän tietää, että ”ne muut” ovat siellä olemassa, samassa talossa. Toivomme kuitenkin Markun työntekijöiltä edelleen tukea toimintamme alkuvaiheessa. Toiminnan sisällöt ja kohtaamisten säännöt suunnitellaan yhdessä. Digityöpajassa osallistuja opettelee itse käyttämään omaa laitettaan. Reilu puolet vastaajista kohtasi kysymyksiä muutaman kerran vuodessa ja 44 prosenttia kuukausittain tai useammin. Asioita voi ihmetellä ja opetella yhdessä, kuvailee projektityöntekijä Henri Kork. Kohti ikäystävällisiä taloyhtiöitä P irkanmaalla toteutettiin lokakuussa 2020 taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja isännöitsijöille kysely, jossa selvitettiin heidän kokemuksiaan ja tietotarpeitaan ikääntymiseen ja asumiseen liittyen. Lähes puolet vastaajista toivoi koulutusta ikäasumisen ratkaisuista. Monipuolista ryhmätoimintaa ja digitukea kotipiirissä Markku-hankkeen kohtaamispaikkojen ohjelmassa pyritään monipuolisuuteen, koska erilaiset sisällöt houkuttelevat mukaan erilaisia osallistujia. Koronavuoden aikana tämä on korostunut aivan poikkeuksellisella tavalla. Hassua. Toiminta pohjautuu yhteiskehittämiseen eli sisältöjä suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Kysely välitettiin kohderyhmälle Kiinteistöliitto Pirkanmaan uutiskirjeen mukana. Ne on niin kun lähempänä.” Hanke päättyy vuoden 2021 aikana, mutta tavoitteena on tukea osallistujia jatkamaan toimintaa omaehtoisesti. Vastauksissa ilmeni myös epätietoisuutta ja jopa kuormittumista epäselvien vastuiden vuoksi: “Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat monenlaista tukea pystyäkseen asumaan pidempään nykyisessä kodissaan
Osa käyttää kuulokojeita tai sisäkorvaistutetta. Kuuloliitossa heräsi kysymyksiä, miten huonokuuloinen voi osallistua etätoimintaan. Moni digitukija ohjaa kaiuttimien tai kuuEtäratkaisut toimivat myös huonokuuloiselle 30. Ikääntyneistä moni toimii arjessaan lievän kuulonaleneman kanssa ilman apuvälineitä. Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole; se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisille. Digiloikan myötä osallistujiemme tuli löytää heille sopivat etäratkaisut, jotta etätaitojen oppiminen tuntui mielekkäältä. Teksti: Hanna Rantala — Kuva: Kuuloliitto A rvion mukaan jopa 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema. Digi ja teknologia Etätapaamiset tulivat tutuiksi vuoden 2020 aikana. Pieni osa on kuuroutunut ja kommunikoi viitotun puheen tai kirjoitustulkkauksen kautta. Yksin ei tarvitse pärjätä. Etätapaamiset ja ääniliitännät Miten kuulovammainen henkilö sitten voi osallistua etätoimintaan. Osalle siirtyminen etäratkaisujen käyttöön oli vaivatonta. Yli 70-vuotiaista näin on yli puolella. Moni kaipasi kuitenkin tukea
Tekstien kytkeminen päälle on vaivatonta. Tekniikka kuitenkin kehittyy valtavalla vauhdilla ja myös tulkkausratkaisut paranevat. Digituesta voi pyytää ohjeistusta sopivan kaiuttimen etsimeen, liittiminen yhteensopivuuden tarkistamiseen sekä Bluetooth-teknologian käyttöönottoon. Moni huonokuuloinen kokee tulkkauksen seuraamisen näin hankalaksi. Kirjoitustulkki luo tiedoston ja jakaa sen linkin kautta käyttäjille. Käyttäjä avaa kaksi linkkiä: yksi etätapaamiseen ja toinen kirjoitustulkkaukseen. Kuntoutusohjaaja voi auttaa löytämään sopivan kaulainduktiosilmukan. Kuppimallisia kuulokkeita etsiessä on hyvä tarkistaa, että kuulokojeet mahtuvat kupin sisään siten, ettei mikään jää painamaan ja vinkumista ei ilmene. Text on Tap on monipuolinen ja miellyttävä käyttää. Kirjoitustulkkaus etätoiminnassa Kirjoitustulkkaus tukee osallistumista: teksti tukee puhetta ja esitystä. Tulkkaus toimii tvtekstityksen kaltaisesti ja osallistuja voi seurata tekstitystä, kuvaa ja esitystä samanaikaisesti. Osalle teksti on kuitenkin melko pientä. Tulkkauspalvelupäätöstä haetaan Kelalta. Kaiuttimet Älylaitteiden ja tietokoneiden sisäiset kaiuttimet riittävät sellaisenaan monille. Moni kuuroutunut kokee, että Zoomissa tekstiä näkyy liian vähän kerrallaan ja että se poistuu näkyviltä liian nopeasti. Kirjoitustulkkaus Zoomissa Zoom on toistaiseksi ainoa laajasti käytetty etäalusta, joka sisältää suomeksi toimivan tekstitysominaisuuden. Toimiva ratkaisu löytyy kyllä kokeilemalla ja testaamalla. Silmukka liitetään äänilähteeseen kuulokkeiden tapaan. Useimmat etätulkkausratkaisut on rakennettu alun perin muuhun käyttöön. Kahden ikkunan asettelu vaatii näppäryyttä ja pienentää näkymää. Tulkkaus näkyy käyttäjälle reaaliaikaisesti, mutta käyttäjän on rullattava tekstiä itse alaspäin. Osalla kojeet viheltävät kupin sisällä aina. Toiminto vaatii jonkun verran harjoittelua. Kuulokkeita etsivälle ratkaisu saattaa löytyä perinteisemmistä, pehmustetuista sankakuulokkeista. Kaulainduktiosilmukat Kaulainduktiosilmukka siirtää äänen suoraan kuulokojeisiin. lokkeiden etsinnässä sekä niiden käyttöönottamisessa. Lisätietoa saa sairaalan kuulon kuntoutuksen ammattilaisilta sekä kuuloalan maahantuojilta. Kokonaisuus on helppo hahmottaa, kun tekstiä on enemmän näkyvillä. Uuden sukupolven kuulokoje Laitevalmistajilla on Bluetooth-yhteyttä hyödyntäviä kuulokojeita, joihin pystyy parittamaan älylaitteen. Tulkkausta voi seurata erilliseltä ikkunalta pilvipalvelujen tapaan. Tärkeää on, ettei äänen voimakkuutta säädä liian kovalle. Blackboard-alusta sisältää vastaavanlaisen toiminnon. Kuulokkeet Kuulokkeita etsiessä tärkeintä on kokeilla erilaisia kuulokkeita ja selvittää, mitkä kuulokkeet sopivat itselle. Käyttäjä voi myös sijoittaa tulkkauksen ruudun päälle, jolloin se toimii tv-tekstitysten tapaisesti. Tulkkaus kuitenkin rullautuu automaattisesti. Tällöin kuulokkeet asetetaan kuulokojeiden mikrofonin kohdalle. Moni kuuroutunut kokee ulkopuolisen kirjoitustulkkauksen seuraamisen sinällään luontevaksi. Kuntoutusohjaaja ja kuulon kuntoutuksen ammattilaiset auttavat kuulon apuvälineiden kanssa. Text on Tap Text on Tap on kirjoitustulkkausohjelma, jolla käyttäjä voi valita itselleen mieleisen toteutustavan. Tällöin ääni yhdistetään älylaitteesta suoraan kuulokojeisiin ja ääntä hallitaan puhelimeen ladattavan sovelluksen kautta. Kuulokojeessa tulee tällöin olla aktivoituna induktiivinen kuunteluohjelma (T tai MT-asento). Yksistään kirjoitustulkkauksen seuraaminen merkitsisi huulion ja esityksen häviämistä. Huonokuuloiset ovat kokeneet Zoomin kirjoitustulkkauksen hyväksi. Tulkkaus pilvipalveluissa Muilla etäalustoilla kirjoitustulkkaus voidaan toteuttaa esimerkiksi pilvipalveluita hyödyntäen. Tekstin vierittäminen käy kuitenkin raskaaksi. Tulkit voivat helpottaa seuraamista jonkun verran säätämällä tekstikokoa: tekstin tulee olla helppolukuista mutta sen verran pientä, ettei rullaaminen ole jatkuvaa. Ohjelma on kuitenkin maksullinen. Nappikuulokkeet eivät sovellu kuulokojeiden käyttäjälle, mutta muunlaisista kuulokkeista voi löytyä apu. Osa tarvitsee lisävahvistusta. Sopiva etätulkkausratkaisu riippuu käyttäjän tarpeista sekä käytössä olevasta etäalustasta. Vanhustyö 1 • 2021 31. Tarvittaessa on syytä hakeutua kuulon tutkimuksiin
Omaishoitajia tulee tukea monin tavoin, sillä työ voi olla hyvinkin kuormittavaa ja omaishoitajan voi olla vaikea arvioida omaa jaksamistaan. Teksti: Henna Harju ja Farid Ramadan — Kuva: Sharath Giri / Pexels.com 32. Omaishoidon monet kasvot Omaishoito on merkittävä voimavara Suomelle
Tyypillisin omaishoitosuhde perustuu parisuhteeseen, jonka muuttuminen hoivasuhteeksi on itsessään valtava muutos, joka kuormittaa mieltä. Ikääntyvien omaishoitajien omassa terveydentilassa saattaa tapahtua muutoksia, joiden myötä omaishoidon ei ole enää mielekästä jatkua. Parisuhteen aiempi dynamiikka näkyy omaishoitosuhteessa. Todellisuudessa omaishoitajien määrä on kuitenkin suurempi, koska kaikki omaishoitajat eivät halua hakea omaishoidon tukea, tai sitä ei ole heille jostain syystä myönnetty. Kun oma jaksamisen raja tulee vastaan, tarvitaan tukea päätöksen tekoon. Apua, vertaistukea ja tärkeää tietoa on kuitenkin tarjolla myös verkkovälitteisesti ja kuntien omaishoidosta vastaavat sekä Omaishoitajaliiton paikallisyhdistykset ovat hyvä paikka lähteä etsimään tietoa ja tukea. Tarve muutokselle voi lähteä joko omaishoitajan tai -hoidettavan terveydentilan muutoksista, päätös ei kuitenkaan ole helppo. Tukitoimien kannalta on haasteellista, että monet omaishoitajat ja hoidettavat läheiset kuuluvat koronan riskiryhmään. Myös omaishoidon parissa toimivien ammattilaisten voi olla vaikea tunnistaa ja ottaa epäilyt kaltoin kohtelusta puheeksi. Omaishoitaja tuntee läheisen tarpeet ja kotiympäristössä läheisten toimesta tapahtuva hoito on usein myös hoidettavan toive. Tietoa Tunne voimavarasi -hankkeesta ja hankkeen vertaisryhmistä: https://www.miinasillanpaa.fi/ hankkeet/tunne-voimavarasi/ Ammattilaisille ikäihmisten kaltoinkohtelusta Suvanto Ry:n verkkosivuilta: https://www.suvantory. Siitä saatu palaute on rohkaisevaa. Kuormitustilanne voi syntyä vaivihkaa ilman, että omaishoitaja itse sitä tunnistaa. Omaishoito on inhimillisestä näkökulmasta tärkeää. Hankkeen ensimmäinen verkkovälitteisesti toteutettu vertaisryhmä saatiin päätökseen joulukuussa 2020. Hankkeen tuki on kohdennettu heille, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai ovat kaltoinkohdelleet hoidettavaa läheistään. Omaishoitajan oma hyvinvointi jää usein toiseksi Omaishoitajan rooli ei kuitenkaan ole helppo. Jos parisuhteessa on ollut ristiriitoja tai väkivaltaa, on pohja hoivasuhteelle jo valmiiksi riskialtis. Omaishoidon tuki mahdollistaa omaishoitajille vapaapäivien pitämisen. Erityisesti omaishoitajien parissa työskentelevien ammattilaisten parissa on tärkeää huomioida omaishoidettavan voinnin lisäksi omaishoitajan hyvinvointi ja havainnoida kokonaistilannetta. Tämä riski onkin nyt koronapandemian takia erityisen korostunut, sillä monia omaishoitajien tukitoimintoja on supistettu. Vertaisryhmätoiminnalla voidaan vaikuttaa myös toiseen tunnistettuun väkivallanriskitekijään: eristäytymiseen. Eräs ryhmään osallistuja kuvasi samaansa tukea näin: ”Vertaisten kertomukset omista tilanteistaan ja tunteistaan sai minut ymmärtämään, että minulla on lupa tuntea kuin tunnen ja lupa olla väsynyt ja saamaton. Kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten valossa tiedetään, että omaishoitajien arki on usein kuormittunutta ja tutkimuksissa on tunnistettu useita omaishoitosuhdetta kuormittavia tekijöitä ja niiden yhteys väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Yhteiskunnan tasolla omaishoito on merkittävä voimavara Suomelle. Arkeen voi tulla mukaan tiuskimista, rajuja hoito-otteita tai ylilääkitsemistä. Rakkaus on voimakasta, toteaa Päivi Helakallio Suvanto ry:stä. Kaikki omaistaan hoitavat eivät myöskään tunnista itseään omaishoitajaksi. Ovi auki muutoksille Parhaiten arjessa jaksaa omaishoitaja, joka pystyy säilyttämään elämässään aikaa omille kiinnostuksen kohteille ja oman hyvinvoinnin edistämiseen. En ole mitenkään huono tai epänormaali. Kaltoinkohtelu ja väkivalta omaishoitosuhteissa ovat tabuja ja vaikeasti tunnistettavia ilmiötä. Työ voi olla hoidettavan läheisen kunnon takia raskasta fyysisesti ja psyykkisesti, mikä verottaa omaishoitajan omaa jaksamista. Hyvä itsetuntemus ja läheiset voivat auttaa tunnistamaan muutokset omaishoitajan jaksamisessa. Tällaisessa tilanteessa omaishoitajien parissa työskentelevien ammattilaisten olisi hyvä kertoa omaishoitajalle vaihtoehtoisista tavoista järjestää hoito. Omaishoitajille on tarjolla tukea myös korona-aikana Suomessa Omaishoitajaliitto ja sen jäsenjärjestöt ovat tukeneet omaishoitajia järjestämällä muun muassa vertaisryhmätoimintaa. Tukiryhmien kautta voi saada omaishoitajien kannalta hyödyllistä tietoa esimerkiksi oikeaoppisista hoitotoimista, lainsäädännöstä ja muusta tarjolla olevasta tuesta. Ryhmätoiminnassa pääsee purkamaan omia ajatuksiaan muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. O maishoidon tukea sai Suomessa vuonna 2019 noin 49 000 henkilöä. Pitkä kuormitus voi näkyä omaishoitajan käytöksessä hoidettavaa läheistä kohtaan. Syyllisyyden tunne siitä, että teen omia mieluisia ja mielihyvää tuottavia asioita, on vähentynyt.” Ryhmämuotoinen tuki on useissa tutkimuksissakin todettu toimivaksi tavaksi auttaa omaishoitajia. fi/tietoa-ammattilaisille/ Vanhustyö 1 • 2021 33. Keväällä 2020 käynnistyi Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama Tunne Voimavarasi -hanke, jossa kehitetään vertaistukitoimintaa ikääntyvien naisomaishoitajien tueksi. Suomalaisen väestön ikääntyessä hoidon järjestäminen kaikille sitä tarvitseville on yhteiskunnalle suuri haaste. Tiukasti pidetään kiinni, ja ammattilaisten ei anneta tulla väliin. Kehitettävä interventio perustuu tutkittuun tietoon ja ehkäisevän väkivaltatyön malleihin. Monien omaishoitajien tilanne on varmasti hyvä, eikä hoitosuhteeseen liity erityisiä haasteita. — Jo alussa pitäisi kertoa, että omaishoitajuudesta on mahdollista luopua, ja omia rajoja ei tarvitse ylittää
Iäkkään ihmisen oikeudet perustuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Ihmiset ovat erilaisten ominaisuuksiensa, taustojensa ja kulttuuriensa perusteella yhdenvertaisia lain mukaan. Iäkkäällä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden ja pahentuneiden sairauksien tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen vuoksi. Teksti: Katriina Smedberg ja Rauni Leinonen tää muun muassa asiakkaan tarpeista lähtevien palveluprosessien kehittämistä. Julistuksen perusteella henkilön oikeuksia ja vapauksia ei saa rajoittaa. Tilanteessa, jossa iäkkään päätöksentekokyky on heikentynyt, tietoisen suostumuksen saaminen vaikeutuu. Sote-uudistus edellytIäkkään ihmisen oikeuksista sosiaalija terveyspalveluissa Iäkkään ihmisen oikeuksien turvaaminen perustuu lakeihin ja suosituksiin. Esimerkiksi 10 prosenttia sosiaalija terveydenhuollon asiakkaista kerryttää 81 prosenttia kokonaiskustannuksista. Itsemääräämisoikeus liittyy keskeisesti ihmisja perusoikeuksiin. Hyvän ikääntymisen tueksi on turvattava laadukkaat palvelut niitä tarvitseville. Ikääntyneet ovat yhteiskunnan voimavara. Vaikka julistuksessa ei mainita erikseen ikää kiellettynä syrjintäperusteena, voidaan ikä sisällyttää kohtaan ”muut tekijät”. Ikääntyessä päivittäinen elämä vaatii toimia, jotka koskettavat ikääntynyttä ja hänen omaisiaan. Ikäystävällinen Suomi Hallitusohjelmassa tavoitellaan ikäystävällistä Suomea, joka tunnistaa väestön ikääntymisen aiheuttaman yhteiskunnallisen muutoksen ja siihen varautumisen. On tärkeää tavoitella ihmisten terveiden elinvuosien lisäämistä, toimintakyvyn paranemista ja palveluiden kohdentamista oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 etenevään muistisairauteen sairastunutta henkilöä. Useat eri lait oikeuttavat iäkästä henkilöä saamaan laadukasta hoitoa ja palvelua. On tärkeää, että ikääntyneillä säilyy itsemääräämisoikeus, ja he voivat valita palveluita, jotka heille sopivat. Itsemääräämisoikeuden merkitys jopa korostuu kuin väistyy terveyden ja toimintakyvyn heikentyessä. Valinnanvapaus edistää ikääntyneen vastuuta hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi etenevään muistisairauteen sairastuneen henkilön oikeudellinen kyvyk34. Tulevaisuudessa sosiaalija terveydenhuollon peruspalvelut järjestetään sote-keskuksissa. Heistä noin 38 prosenttia on sosiaalija terveydenhuollon lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia palveluja käyttäviä iäkkäitä henkilöitä. Ikä sinällään ei tuo toimintakykyyn rajoitteita, mutta ikääntymisen myötä yleistyvät sairaudet lisäävät toimintakyvyn rajoitteita. Avuntarve ja riippuvuus muista ihmisistä lisääntyy elämänkulun loppupuolella. Jokaisella on oikeus turvalliseen ikääntymiseen, johon sisältyy oikeus tarpeenmukaiseen hoitoon ja hyvään huolenpitoon. Henkilökohtainen valinnanvapaus ja koskemattomuus ovat myös perusoikeuksia. Ikääntyminen tai heikentynyt toimintakyky eivät sulje pois kelpoisuutta päättää hoidostaan tai tarvitsemistaan palveluista. Joka sadas heistä oli 90-vuotias tai sitä vanhempi. Iäkkään itsemääräämisoikeus Ihmisoikeuksia koskevista asiakirjoista suurin osa on viranomaisten julistuksia, toimintaohjelmia tai ohjesääntöjä, jotka ohjaavat toimintaa, mutta joita valtioiden ei tarvitse tiukasti noudattaa. Hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen, ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, koskemattomuus, oikeudenmukaisuus sekä yhdenvertainen kohtelu sairaudesta riippumatta, ovat sosiaalija terveydenhuollon eettisiä arvoja. S uomessa oli vuonna 2019 1,2 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä kansalaista
Kirjoittajat Katriina Smedberg, sairaanhoitaja (AMK), muistihoitaja, valmistui joulukuussa 2020 Asiakasja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta Kajaanin Ammattikorkeakoulusta. Lievästi muistisairas on lähes aina oikeudellisesti kyvykäs. Elämä tulee kokea merkityksellisenä samalla kun sitoudutaan asioihin, jotka ovat merkittäviä. kyys heikkenee asteittain. Tasavertainen kohtaaminen luo perustan iäkkään henkilön toimijuudelle. Perusja ihmisoikeusnäkökulmasta myös iäkäs henkilö on itse oikeuksiensa haltija, ei vain toimintojen kohde. Iäkkään toimijuus Iäkkään henkilön itsemääräämisoikeutta vahvistaa toimijuus. Merkitykselliseksi elämänsä kokeva ihminen tuntee vastuuta myös toisista. Sairauden vaikeassa vaiheessa oleva henkilö on jo menettänyt laajasti kyvykkyyttään ilmaista tahtoaan. Iäkkään hyvää elämänlaatua kuvaa hänen mahdollisuutensa osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnan toimintaan, hoitaa asioitaan ja nauttia arkea ylläpitävistä asioista. Kun henkilön oikeudellinen toimintakyky heikkenee niin, ettei hän itse kykene ymmärtämään päätöstensä merkitystä ja toimii etujensa vastaisesti tai vaarantaa vakavasti muiden terveyden, omaisuuden tai turvallisuuden, tulee ryhtyä henkilön suojaamiseen. Rauni Leinonen, KT, TTM, yliopettaja, Asiakasja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen vastuuopettaja, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Vanhustyö 1 • 2021 35. Suojaamisen menetelmä on muun muassa huoliilmoituksen tekeminen. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus osallisuuteen, arvokkaaseen elämään ja oikea-aikaisiin sekä riittäviin palveluihin. Osallisuus edistää hyvinvointia. Toimijuutta tukee avoin ja perusteellinen asiakkaan elämäntilannetta koskeva hoidon ja palvelutarpeen selvittäminen, mitä muun muassa asiakasja palveluohjaaja tekee. Vuorovaikutteinen kohtaaminen tai kohtaamattomuus rajaavat tai mahdollistavat iäkkään toimijuutta. Valinnanvapaus on ehto sille, että toimijuus mahdollistuu. Suojaaminen ehkäisee muun muassa henkilön heitteille jäämisen
Naapurin ulko-ovi paukahtaa kiinni ja Rauni seuraa ikkunastaan naapurinsa aikuisen pojan marssivan tuohtuneen oloisena isänsä kotoa pois. Ikäihmisiin kohdistuvalla lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa yli 65-vuotiaan henkilön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Mitähän siellä tapahtuu, hän miettii. Lähisuhdeväkivalta käsittää myös muita osa-alueita kuin perinteisen fyysisen väkivallan muodon. Riikka Kömi, Sari Mäkelä, Kirsi Mäkikauppila, Kaisa Savikko ja Kaisa Suojärvi teaa naapuri ja päättää tehdä pohtimansa huoli-ilmoituksen naapuristaan sosiaalityöntekijälle. Kannisto on sairaanhoi36. Sama tilanne on tapahtunut ennenkin juuri silloin, kun naapurissa asuva iäkäs mies on saanut poikansa vieraisille. Taas, toteaa Rauni itsekseen. Siellä ei voi olla kaikki hyvin, toMilloin raja ylittyy. N aapurista kuuluu kovaa huutoa ja kolahduksia. Tyypillisesti ikääntyneeseen ihmiseen kohdistunut lähisuhdeväkivalta on jatkunut pitkään, jopa yli 10 vuotta, koska väkivaltaa ei välttämättä tunnisteta, kertoo Tampereen kaupungin lähisuhdeväkivaltatyöntekijä, Noora Kannisto Teksti. Myöhemmin Rauni tapaa naapurinsa, joka kertoo avoimesti monen vuoden piinan päättyneen sosiaalityöntekijän yhteydenoton jälkeen, kun hän ymmärsi kärsivänsä lähisuhdeväkivallasta. – Tyypillinen taloudellisen lähisuhdeväkivallan muoto voi olla ikäihmisen pakottaminen testamentin kirjoittamiseen tai sen muuttamiseen vastoin asianosaisen tahtoa, Kannisto kertoo
Jotkut väkivaltaa kokeneet ikäihmiset eivät pysty tai eivät halua kertoa kokemastaan, sillä siihen saattaa liittyä myös syyllisyyttä ja häpeää. Tällä hetkellä hän toimii Tampereen kaupungin sosiaalipäivystyksessä ja kehittää Tampereen sekä Oriveden kaupunkien hyvinvointipalveluissa tehtävää lähisuhdeväkivaltatyötä. Seksuaalinen Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolloin loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta luomalla ahdistava ilmapiiri. Kanniston mukaan tähän liittyy myös väkivallan tekijän vallankäyttöä uhria kohtaan. Henkinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja hengellinen Kaikki teot, jotka aiheuttavat turhaa henkistä ahdistusta tai pelkoa. Kanniston mukaan työntekijän tulee kysyä lähisuhdeväkivallasta suoraan. Voi olla tahallista tai tahatonta. Lähisuhdeväkivallan uhri ei myöskään välttämättä näe itseään uhrina, vaan pitää toimintaa normaalina, koska on hiljalleen tottunut lähisuhdeväkivaltaiseen elämään. Teot, joilla vanhusta alistetaan ja vähätellään. Väkivallalla on monia muotoja Fyysinen Kaikki teot, jotka aiheuttavat tarpeetonta kipua tai tuskaa. Toisen omaisuuden tuhoaminen tai tavaroiden heittely. Jos keskusteluyhteys ei aukea työntekijän ja asiakkaan välille, voi hänelle jättää esitteitä tai puhelinnumeronsa ja kehottaa ottamaan yhteyttä, jos tarvitsee myöhemmin apua tilanteeseensa. Sukupuoliyhteyteen pakottaminen, raiskaus. Verkkokoulutus on maksuton, ja se koostuu monipuolisesta, selkeästä ja herättelevästä materiaalista. Uskalla puuttua Kaltoinkohtelua ja väkivaltaa ei tule hyväksyä ja siihen tulee puuttua. Kanniston mukaan Tampereen hyvinvointipalveluissa on annettu vahva suositus verkkokoulutuksen suorittamisesta ja lähiesimiehet ovat sitoutuneet siihen, että työntekijät suorittaisivat kyseisen kurssin. Jos ammattilaisena tai läheisenä henkilönä huomaa ikäihmisen kokevan väkivaltaa, pitäisi asia uskaltaa ottaa puheeksi. Luo luottamusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut verkkokoulun Luo luottamusta – Puutu väkivaltaan, joka antaa sosiaalija terveysalan ammattilaisille keinoja tunnistaa, kohdata ja puuttua lähisuhdeväkivaltaan. Sosiaalija terveysalan kenttä on laaja ja lähisuhdeväkivaltaa kokeva henkilö on mahdollista kohdata millä tahansa sektorilla. Taloudellinen Omaisuuden tai rahan käyttö ilman lupaa, edunvalvojan aseman väärinkäyttö, tarpeeton rahan kontrollointi, kiristäminen tai pakottaminen testamentintekoon. Keskusteluapua saa oman kunnan terveydenhoitajalta tai sosiaaliohjaajalta. Apua lähisuhdeväkivaltaan: Akuutissa tilanteessa soita 112. Koulutusta suositellaan tehtäväksi työparin tai tiimin kanssa, mutta sen voi suorittaa myös itseopiskeluna. Ohjaavana opettajana toimi Merja Sinkkonen. Esimerkiksi tarpeeton eristäminen tai kontrollointi. Henkilöllä on oikeus harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Hoidon ja avun laiminlyönti Riittävän hoidon, avun, ruoan tai hygienian laiminlyönti. Myös ylitai alilääkintä eli niin kutsuttu kemiallinen väkivalta. Uskonnollisten perusteluiden varjolla pakottaminen seksuaalisiin tekoihin tai kuritusväkivalta ei niin ikään ole sallittua, vaan on väkivaltaa. Tekijä saattaa uskotella, ettei kukaan usko väkivallan uhria, vaikka hän kertoisi asiasta eteenpäin. Älä sulje silmiäsi Lähisuhdeväkivallasta vaietaan helposti. taja (YAMK). Tämä artikkeli on luotu osana Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi YAMKopintoja. Koulutus pitää sisällään tietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, kertoo puuttumisen velvollisuudesta sekä antaa konkreettisia keinoja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi. — Vastentahtoisesti ei voida ketään auttaa vaan lähisuhdeväkivaltaa kokevan henkilön on itse haluttava tilanteeseen muutosta. Usein yhteyttä työntekijään otetaan myöhemmin, joissain tapauksissa jo viikon päästä, joissain tapauksissa muutamien vuosien päästä, kertoo Kannisto. Nollalinja 080 005 005, nollalinja.fi Suvanto-linja 0800 06776, www.suvantory.fi Rikosuhri päivystys 116 006, www.riku.fi Vanhustyö 1 • 2021 37. Koulutus on tärkeä, tarpeellinen ja sopii kaikille sosiaalija terveysalan ammattilaisille sektorista riippumatta. Koska väkivallan tekijä on läheinen ihminen, saattaa uhrilla olla myös huoli siitä, mitä seurauksia tekijälle aiheutuisi
Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. SENIORARBETE 5 • 2020 VT_5_2020_01-23.indd 1 30.10.2020 15.07 Liity lukijaksi!. Vanhustyö-lehteä lukemalla • pysyt ajan tasalla • saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen • löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen • hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä. TILAUSKORTTI 38 SENIORARBETE Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä KUNTOUTUKSEN tulee jatkua kotona Muistisairaan KOHTAAMINEN arjessa SENIORARBETE 3 • 2020 VT_3_2020_s01-13.indd 1 29.5.2020 13:54:28 Elämän ”kovalevy” täynnä OSAAMISTA ENNAKOIMALLA elämänlaatua Ikääntyneet ovat yhteiskunnan tärkeä voimavara SENIORARBETE 4 • 2020 Ikäystävällinen ASUMINEN Ikäkyvykäs yhteiskunta hyödyntää ikääntymisen mahdollisuuksia Tulevaisuuden asumisessa KAIKKI HYVIN. Toimimme vanhuuspolitiikan keskiössä, seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille sekä ikääntyneille ihmisille! Vanhustyö-lehti käsittelee laaja-alaisesti vanhuusikää. Vanhustyö-lehteä lukemalla • pysyt ajan tasalla • saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen • löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen • hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä. Toimimme vanhuuspolitiikan keskiössä, seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/vanhustyo-lehti TILAUSKORTTI Toimitus: vanhustyolehti@vtkl.fi Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi SENIORARBETE Tilaan Vanhustyö-lehden kestotilaus 45 € / vuosi opiskelijatilaus 30 € / vuosi Määräalennus (kestotilauksessa, yhteinen laskutusosoite, lehdet haluamiisi osoitteisiin) kpl 2 lehden tilaus 37 € / tilaus / vuosi kpl 3–5 lehden tilaus 30 € / tilaus / vuosi Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille sekä ikääntyneille ihmisille! Vanhustyö-lehti käsittelee laaja-alaisesti vanhuusikää. Aktiivin en arki ylläpitä ä toimin takykyä KUNT OUTU KSEN tulee jatkua koton a Muisti sairaa n KOHT AAMIN EN arjess a SENIOR ARBETE 3 • 2020 VT_3_2 020_s01 -13.indd 1 29.5.202 13:54:28 Nimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Laskutusosoite (jos ei sama) Oppilaitos Irtonumero 8 €/lehti. Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa
Vanheneminen.fi-hankkeen toiminta päättyy, joten kiitos kaikille mukana olleille tahoille! Liiton vuoden 2021 teemana on Luonto antaa voimaa Vanhustyön keskusliiton ja tämän vuoden Vanhustenviikon teemana on Luonto antaa voimaa – Naturen ger kraft. Saat myös mahdollisuuden vertaistuellisiin keskusteluihin toisten ammattilaisten kanssa sekä jakaa omia kokemuksia ja osaamistasi. Lisätietoa VTKL:n koulutuksista ja ilmoittautuminen vtkl.fi/tapahtumat Virikemateriaaleja ryhmätoimintaan Verkkokaupastamme voit ostaa virikemateriaaleja ryhmätoiminnan tukemiseen. Sitä ennen työskentelin SeniorSurfissa vuosina 2014—2016, joten olen samalla sekä vanha että uusi työntekijä. Vapaaehtoistoiminnan maksuton kurssi sisältää neljä iltaa: 8.3., 11.3., 15.3. • 16.4.2021 Kouvola Vapaaehtoistoiminnan kurssi Tule vapaaehtoiseksi – tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille. Lisätietoa 050 5722 829/ 050 5722 830 tai sähköpostitse senioritoiminta@vtkl.fi. ja 18.3. Tutustut erilaisiin ryhmätoiminnan menetelmiin ja saat tietoa Vahvike.fi-aineistoista. Osaaminen ja vahvuudet ovat kehittämisessä, projektijohtamisessa, verkostotyössä sekä ikäihmisten digitaitojen kasvattamisessa.. Hankkeen toimintamallit löytyvät myös Innokylästä. Tiina Etelämäki, projektipäällikkö, SeniorSurf-toiminta Tulin SeniorSurfiin ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:stä, jossa toimin toiminnanjohtajana. Onni-kortit kuten muutkin myynnissä olevat korttisarjat sopivat hyvin ryhmätoiminnan lisäksi eri sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen, elämäntarinoiden läpikäymiseen sekä muisteluterapiaan. Vanhustyö 1 • 2021 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa VAHVIKELINJA – MA, TI JA SU KLO 13—15 Vahvikelinjan puhelinpalvelu iäkkäiden ihmisten mielen virkistämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi palvelee vapaaehtoisten voimin numerossa 050 328 8588 maanantaisin, tiistaisin ja sunnuntaisin klo 13—15. Vapaa-ajallani tykkään urheilla ja viettää aikaa perheeni kanssa. Tai saattaja-avuksi, jolloin pääset omien aikataulujesi rajoissa saattamaan eri henkilöitä tärkeissä menoissa kuten lääkärikäynneillä tai ulkoilussa. Valmistuin TAMK:ista rakennusinsinööriksi 2014 ja samana vuonna tein myös opinnäytetyön Vanhustyön keskusliitolle aiheena Vanhusten asuntojen korjausavustusjärjestelmän toimivuus. • Turku 25.3. • Hämeenlinna 5.3. Asun Tampereella ja toimistoni on Tampereella Pirkanmaan ytimessä. Tuotteet löydät vtkl.fi/virikemateriaalit. Vanhustenviikkoa vietetään 3.-10.10.21 ja Vanhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa Ähtärissä sunnuntaina 3.10. HENKILÖSTÖUUTISIA Esa Kirvesniemi, Pirkanmaan korjausneuvoja Aloitin korjausneuvojana Pirkanmaan alueella viime marraskuun alussa, kun Voitto Niska jäi eläkkeelle. Voisitko ryhtyä ystävävapaaehtoiseksi, joka vierailee ikääntyneen ihmisen luona parin viikon välein keskustelutai ulkoiluseurana. Joko olet tutustunut uusiin Onni-kortteihin. VANHUUTEEN VARAUTUMISEN MATERIAALI VALMIS Vanhuuteen varautumisen aineisto on valmis ja löytyy osoitteesta www.vanheneminen.fi. Koulutus hoivan arjen ammattilaisille Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen -ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivä Vahvike-aineistopankkia hyödyntäen. Verkkosivustolta löytyvät: varautumisen teemasivut ja työvälineet, varautumisen sähköpostikurssi sekä Varaudu vanhuuteen -ryhmämalli. Koulutuspäivä on toiminnallinen, harjoituksiin painottuva ja uusia ideoita antava. KOULUTUKSIA Iloa ja oivalluksia ryhmätoimintaan Iloa ja oivalluksia ryhmätoimintaan on vertaistuellinen koulutus, jossa hyödynnetään Vahvike-aineistopankin materiaaleja
Gerontologisen hoitotieteen asiantuntijaja johtamisopintoja järjestetään Suomessa vain Turun yliopistossa. Laki sisältää nyt myös säännöksiä pitkäaikaisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen maksuista. Palvelu toteutetaan viranomaisten yhteistyönä. Ajan virrassa Vuodenvaihteen muutoksia sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalla Muun muassa: • Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2021 • Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan • Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus sekä ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustus pysyvät entisellään vuonna 2021 • Henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa nousee 1.1.2021 ASIAKASMAKSULAKI UUDISTUU – LAKIMUUTOKSET VOIMAAN 1.7.2021 Uudistettu asiakasmaksulaki on vahvistettu. Lisätietoa: • STM:n tiedote 30.12.2020 https://stm.fi/-/asiakasmaksulaki-uudistuulakimuutokset-voimaan-1.7.2021• Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, 31.12.2020 (1201/2020) https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2020/ • STM:n sivuilla kysymyksiä ja vastauksia asiakasmaksulain uudistamisesta https:// stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus Ylimääräisten tarvikkeiden korvaamisesta koronaepidemian yhteydessä Sosiaalija terveysministeriö on antanut joulukuussa Kuntainfon, jossa suosituksia kustannusten korvaamisesta. Turun yliopisto vahvistaa gerontologisen hoitotieteen asiantuntijaja johtamiskoulutusta Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella lisätään kevään 2021 yhteishaussa 20 uutta aloituspaikkaa gerontologisen hoitotieteen asiantuntijaja johtamiskoulutukseen. 0295 535 535 ja chatissa saat yleistä tietoa koronaviruksesta sekä neuvontaa Koronavilkku-sovelluksen käytössä. Jos on vähäisiäkin koronatartuntaan sopivia oireita, kannattaa hakeutua testiin saman tien. Koulutusvolyymin lisäämisen tavoitteena on saada lisää korkean tason osaajia ikääntyneiden ihmisten palvelujärjestelmään ja hoitoon. Arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Muutokset ja etuuksien uudet euromäärät on julkaistu Kela.fi-sivuilla 1.1.2021. Muutokset koskevat mm. eläkkeitä ja eläkkeensaajien asumistukea. Koronavirustestiin toivotaan iästä riippumatta hakeutuvan kaikki, joilla on koronavirustartunnan oireita. 40 Korona-info: tietoa koronaviruksesta puhelimitse ja chatissa Puhelinpalvelussa puh. Koronaviruksen oireet muistuttavat flunssaa ja vatsatautia. Lue lisää utu.fi.. Koronatestiin pitää hakeutua edelleen herkästi Vaikka koronarokotukset etenevät, niin testeihin kannattaa mennä herkästi. Tartunnan oireita ovat esimerkiksi kuume, yskä, päänsärky, pahoinvointi, ripuli, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus tai hajutai makuaistin menetys. Lisätietoa: • STM Uutinen 17.12.2020 Kuntainfo: Kuntia kehotetaan korvaamaan yksityisten toimijoiden tarvitsemat ylimääräiset tarvikkeet koronaepidemiassa https://stm.fi/-/ kuntainfo-kuntia-kehotetaan-korvaamaan-yksityisten-toimijoiden-tarvitsematylimaaraiset-tarvikkeet-koronaepidemiassa • Kuntainfo 19/2020 Yksityisten toimijoiden tarvitsemien ylimääräisten tarvikkeiden korvaaminen Covid-19-epidemian yhteydessä https://stm.fi/ documents/1271139/21203212/Kuntainfo+19_2020+suojainkustannusten+korvaami nen+17.12.2020+final.pdf/52a6dcb8-ffdf-2a86-8d79-9d54b70e6c1e/Kuntainfo+19_ 2020+suojainkustannusten+korvaaminen+17.12.2020+final.pdf?t=1608207049347 Muutoksia Kelan etuuksissa vuonna 2021 Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tulee vuonna 2021 muutoksia
I ett Finland med allt fler äldre är det en verklig risk att arbetstagarna tar slut för företagen. UNDER ÅRENS LOPP har det skapats strukturer i det finländska arbetslivet som har styrt åldersdiskriminering av erfarna arbetstagare. Ur skattebetalarens perspektiv påverkar förändringen användningen av skattemedlen. Besluten tar balanserat hänsyn till arbetstagarens och arbetsgivarens behov. Alldeles för många arbetsvilliga har förlorat år av sin karriär då den har avslutats i förtid och man inte har hittat något nytt jobb. Det berör oss alla på ett eller annat sätt. Det är dock bra att komma ihåg att var och en av oss för vår egen del är ansvariga för arbetsplatsens atmosfär. I arbetslivet är situationen bakvänd: samtidigt som många branscher lider av arbetskraftsbrist, är andelen äldre arbetstagare som deltar i arbetslivet låg. Uppsägningarna har koncentrerats till de äldre och det har försämrat återanställningen av dem. De knappa resurserna kan i fortsättningen riktas bättre till dem som har störst behov av resurserna. Finansministeriet uppskattar att förslagens samverkan kommer att förstärka den offentliga ekonomin med 165 miljoner euro per år. Ökningen av antalet arbetstagare hjälper också finländska företag att växa och investera mer. Reformen träder i kraft stegvis från och med år 2023. UR DEN ENSKILDA arbetstagarens perspektiv är en betydelsefull reform att åldersdiskrimineringen av äldre arbetstagare slutar och till exempel att personer över 60 får en bättre inkomstnivå. Om en arbetstagare över 55 år som har jobbat i fem år sägs upp, har hen via sysselsättningsfonden rätt till att få en månadslön i pengar samt utbildning som motsvarar två månadslöner. Därför behöver man genomföra strukturella förändringar i det inhemska arbetslivet. Hannakaisa Heikkinen Ordförande för Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Magister i hälsovetenskaper, riksdagsledamot Äldres deltagande i arbetslivet är en gemensam utmaning Vanhustyö 1 • 2021 41 Ledare. Över 60-åringars sysselsättning uppmuntras med förhöjt arbetsinkomstavdrag som är tvåhundra euro per år. Enligt besluten försvinner den så kallade pensionsslussen. Erfarenhet från tidigare år har visat att förkortandet av pensionsslussen alltid har förbättrat årskullarnas sysselsättning: inkomsterna har höjts och låginkomsttagarna har minskat. Även här är åtgärder på ingång. TILLÄGGSDAGARNA med arbetslöshetsdagpenning har ökat arbetslösheten bland äldre. OMSTÄLLNINGSSKYDDET är betydande förbättring för äldre arbetstagare. F inlands befolkning åldras med fart. Borttagandet av tilläggsdagarna leder till att allt fler äldre fortsätter i arbetslivet, vilket gör att deras inkomstnivå och kommande pension förbättras. PÅ ARBETSPLATSERNA MÅSTE man fästa mer uppmärksamhet på arbetshälsan som även har en betydande inverkan på att man orkar och fortsätter att arbeta. ARBETSGIVARNAS ÅLIGGANDEN ökas inte och betalningarna förblir oförändrade. FRÄMJANDET AV ÄLDRES sysselsättning fick fart i december när regeringen kom överens om besluten att öka sysselsättningen bland personer över 55 år
Text: Jouni Vatanen — Foto: Kuvatoimisto Keksi och Mikhael Ahlfors I lmarinen och Centralförbundet för de gamlas väl frågade pensionärerna om arbete under pensionen och om deras egen ekonomiska situation. Enkäten besvarades av cirka 1 000 personer. Det finns emellertid vissa hinder, eftersom många som skulle vilja förvärvsarbeta under pensionen av en eller annan anledning inte gör det. Nästan varannan som besvarade enkäten såg inga hinder alls, vilket visar att många saker redan är bra. Nästan två tredjedelar av pensionärerna vill förvärvsarbeta under pensionen. Jag tycker att anpassning av arbetet skulle Äldre och yrkeslivet 42. De tre viktigaste hindren för arbete är hälsotillstånd samt brist på lämpligt arbete och på motivation. Mer förvärvsarbete Baserat på enkäten vill nästan två tredjedelar (62 %) av pensionärerna förvärvsarbeta under pensionen. Enligt Pensionsskyddscentralens uppgifter har var fjärde ålderspensionär under 68 år har förvärvsarbetat vid sidan om pensionen sedan år 2019. Enkätdeltagarna tyckte att 2–3 dagar i veckan skulle vara en lagom mängd arbete. Kan eller måste man arbeta under pensionen. Motivationen är meningsfull sysselsättning och extra inkomster. En färsk undersökning visar att pensionärer skulle vilja göra mer förvärvsarbete under pensionen. Det som pensionärerna särskilt anser behöver utvecklas är attityder, beskattning och erhållande av arbete. Således är det tydligt att fler skulle vilja förvärvsarbeta under pensionen. Många nämnde även brist på ork som orsak
Alldeles för många arbetsgivare anser fortfarande att endast de som vistas på jobbet till hundra procent är så kallade bra arbetstagare.” Jag tror att om samhället, arbetsgivarna och arbetstagarna tillsammans mer aktivt försökte bearbeta arbetet vid tröskeln till pensionsåldern, skulle alla vinna på det. Det tycker också en pensionär som kommenterade följande: ”[För att främja arbete borde man] samordna arbetet så att det bland annat motsvarar arbetstagarens hälsotillstånd. Den genomsnittliga summan som man får i handen av pensionen skulle efter nödvändiga utgifter räcka någorlunda bra. Således är det förståeligt att till och med varannan enkätdeltagare upplever att pensionen inte räcker till. Efter viktandet beskriver resultaten på ett bra sätt dem som får pension från den privata sektorn. Summan varierar dock mycket mellan pensionärerna. Jouni Vatanen, forskare, Ilmarinen kunna vara lösningen på många av de här problemen. En del hade varit pensionerade ett par månader, en del över ett år och en del fem år. Till exempel med arrangemang som mästare–gesäll, eller så kallad överföring av tyst kunskap.” En annan deltagare kommenterade beskattningsfrågorna: ”Genom att främja möjligheter till distansarbete även beskattningsmässigt, nuförtiden lönar det sig att grunda åtminstone en firma om man vill förvärvsarbeta under pensionen. Svaren viktades så att resultat från deltagare med små inkomster fick en vikt som motsvarar verkligheten. Även om många inte tycker att pensionen räcker till, är motivet för arbete inte bara pengar. Alla vet inte att man betalar lägre skatteprocent på lön som förvärvas under pensionen i jämförelse med en lika stor tillläggspension. På så sätt är det skattetekniskt enklare.” En tredje deltagare önskade lättnader i arbetsutbudet: ”Jag skulle önska att det fanns en arbetskraftsbank för äldre där man skulle kunna söka jobb. Vanhustyö 1 • 2021 43. Efter andra nödvändiga utgifter, såsom medicin och mat, uppskattade de som svarat på enkäten att de i genomsnitt hade 475 euro kvar av pensionen. Endast cirka var sjunde anser att inget skulle uppmuntra till förvärvsarbete. Enkäten besvarades av 1 003 personer och svarsprocenten var 40 procent. Klart fler skulle vilja förvärvsarbeta och arbete under pensionen ger innehåll i mångas liv. Motiven för arbete är meningsfull sysselsättning och pengar Enkätdeltagarnas pensionsbelopp var i genomsnitt cirka 1 800 euro, varav ungefär hälften enligt deltagarnas uppskattning gick till skatt och boende. En deltagare kommenterade anpassningen av arbete på följande sätt: ”Man skulle kunna främja arbetets meningsfullhet, och samtidigt även orken, hos äldre som fortfarande jobbar genom en mjuk övergång till pensionen. Samhället skulle få mer skatteintäkter, arbetsgivarna får kompetent arbetskraft och arbetstagarna får meningsfull sysselsättning samt extra inkomst. Förutom beskattning handlade den oftast nämnda responsen om attityder och utbudet av arbete. Varannan enkätdeltagare har kvar mindre än 300 euro och cirka var nionde har inte kvar något extra alls av pensionen. Övergången till pension sänker inkomstnivån och många blir tvungna att arbeta även under pensionen. Å andra sidan har de flesta kvar tillräckligt av pensionen efter skatt, boende och andra nödvändiga utgifter för att leva ett bra liv. Därför vill jag avslutningsvis säga att man kan arbeta under pensionen. För att främja pensionärers arbete bör man förändra attityder, beskattning och arbetsutbud Vi frågade pensionärerna vad som skulle behöva göras för att främja äldres arbete. De som svarade på enkäten anser att såväl meningsfull sysselsättning som bättre inkomstnivå lika ofta uppmuntrar till förvärvsarbete. Om undersökningen Ilmarinen och Centralförbundet för de gamlas väl frågade totalt 2 400 ålderspensionärer om arbete och deras ekonomiska situation. Resultaten publicerades vid iAreena-webbinariet som arrangerades av Ilmarinen och Centralförbundet för de gamlas väl den 5 februari 2021. Det kom in många svar och bland dem fanns också felaktiga uppfattningar, såsom beskattning av löneinkomster under pensionen. En centraliserad sådan.” Kan eller måste man arbeta under pensionen
päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. 44 Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskujen muodostus tapahtuu automaattisesti päivittäisen toiminnan ohessa oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm