Suomalainen eläkejärjestelmä vertailussa VAPAAEHTOISTOIMINTAA ilman tiukkoja aikatauluja Tutkimus: ELÄKELÄISTEN TALOUS JA VIREYS 2020-LUVULLA SENIORARBETE 1 • 2022
Tulevaisuudessa tulee keskittyä enemmän mediasisältöjen ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin sekä sisällön tuottamiseen. Osuus on noussut tasaisesti eri vuosien tutkimuksissa. Vanhustyö-lehti 2/2022 ilmestyy 30.3.2022 – Ikäystävällinen Suomi 2 SENIORARBETE. 26–27 32–33 Eläkeläisenä Euroopassa 6–9 Suomalainen eläkejärjestelmä yllättää vertailussa Suomen eläkejärjestelmä pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Mediakasvatuksella ei ole ikätakarajaaI Ikäihmisten medialukutaitoa on tuettava siinä missä muidenkin ikäryhmien medialukutaitoa. asiointija palvelukuljetuksen Pukkilan kunnan alueella. 12–15 Pieni Pukkila tarjoaa asiakaslähtöistä ja kohdennettua palvelua iäkkäille Pieneen kokoonsa nähden Pukkilassa järjestetään kattavasti senioritoimintaa yli 65-vuotiaille. 62 prosenttia tuntisi jaksavansa työelämässä hyvin. Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen avaa eläketurvan olennaiset erot eri maissa ja kertoo, millaiset haasteet yhdistävät eläkejärjestelmiä. Suomessa on viime vuosina jäänyt eläkkeelle yhä paremmin voivia eläkeläisiä. Tuki mahdollistaa mm. 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. 10–11 Mitä suomalaisille eläkeläisille kuuluu. Pop up -vapaaehtoistoiminta mahdollistaa vapaaehtoiseksi lähtemisen omien aikataulujen ja resurssien puitteissa. Tämän mahdollistaa Onni Nurmen säätiöltä saatava tuki. Pop up -vapaaehtoistoimintaa ikäihmisille Yksilöllisyys näkyy myös yhteisöllisyydessä ja osallistumisessa yhteisöjen, kuten vapaaehtoisorganisaatioiden toimintaan
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 4 Pääkirjoitus: Riskipotilaille lääkettä koronatautiin jo olemassa 5 Kuuletko minua. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Hör du mig. 6 Eläkeläisenä Euroopassa 6 Suomalainen eläkejärjestelmä yllättää vertailussa 10 Mitä suomalaisille eläkeläisille kuuluu. 2 Pieni Pukkila tarjoaa asiakaslähtöistä ja kohdennettua palvelua iäkkäille 16 Tukihenkilöt neuvovat ulkosuomalaissenioreja heidän omalla äidinkielellään 18 Kolme keinoa ikäihmisten palveluiden kehittämiseen palvelusetelillä 20 Lyhyesti OSALLISUUS 22 Osallisuus hoitokodin arjessa 24 Vapaaehtoistoiminta tarjoaa merkityksellistä tekemistä ja mahdollisuuden auttaa 26 Pop up -vapaaehtoistoimintaa ikäihmisille ilman sitoutumista ja tiukkoja aikatauluja VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 28 Työvälineitä vanhuuteen varautumiseen on olemassa ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 30 Neuvonnalla tuetaan asuinolojen parantamista DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Mediakasvatuksella ei ole ikätakarajaa 34 Hupsista! 36 Osaava henkilöstö ikäihmisten palveluissa 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 38 Ajan virrassa 39 Ledare: Det finns redan medicin mot corona för riskpatienter 40 Det finländska pensionssystemet överraskar i jämförelse Vanhustyö 1 • 2022 3 1 • 2022
Riskipotilaille lääkettä koronatautiin on jo olemassa Pääkirjoitus K un kaksi vuotta on kulunut koronapandemian alusta, lääkekehitys on ollut yllättävänkin tuloksetonta, ja tähän mennessä oikeastaan ainoaksi käyttökelpoiseksi on osoitettu vanha lääke deksametasoni, mutta sekin vain vaikeimpien tapausten hoidossa. Koronainfektio voi myös olla laukaisevana tekijänä uudelle valtimotautitapahtumalle kuten sydäninfarktille. Näin koronainfektio johtaa pienten verisuonten toimintahäiriöön, aktivoi tulehdusta ja hyytymisjärjestelmää. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4. TOTUUS taudin vaarallisuudesta, etenkin iäkkäille ja ns. Koronainfektion aiheuttama vaara liittyykin usein näiden häiriöiden pahenemiseen. Vuoden 2021 lopulla Yhdysvaltain lääkevirasto hyväksyi ensimmäiset lupaavat viruslääkkeet, mutta saatavuus ja käyttö lienee vielä pitkään käytön esteenä. Jos hoitoon sitoutuminen koronainfektiolta suojautumisen perusteella kohentuisi, on siitä tälläkin tavoin hyötyä terveydenja sairaanhoidon kannalta. Näin ei ole pelkästään valtimotautiriskissä olevilla vaan myös valtimotautiin jo sairastuneiden keskuudessa. Näiden muutosten ehkäisyyn ja hoitoon on jo olemassa helposti saatavia, turvallisia ja halpoja lääkehoitoja. Yllättäen näyttöä on ennemminkin alkanut kertyä tietoa siitä, että edellä mainittujen lääkkeiden käytöstä on hyötyä koronavirusinfektiossa – jopa hyvinkin haurailla potilailla. KORONAEPIDEMIAN alussa hämmennystä aiheutti se, että näiden lääkkeiden käyttöä epäiltiin haitalliseksi: jos lääkitys edistäisikin viruksen pääsyä soluihin. VAIKKA edellä mainitut lääkkeet ovat yleisiä ja hyvin tunnettuja, sitoutuminen niiden käyttöön on usein puutteellista. KORONAINFEKTION ja verisuonitautien yhteyttä korostaa se, että virus käyttää ihmissoluun siirtyessään porttinaan solukalvolla olevaa ACE2-entsyymiä samalla lamaten tämän verenkierron kannalta tarpeellisen entsyymin toimintaa. Tilanne on aivan toinen, kun niitä käytetään henkilöillä, joilla muutenkin on olemassa käyttöaihe lääkkeille. EI KUITENKAAN ole perusteita suositella näiden lääkkeiden aloittamista henkilöille, joilla ei ole valtimotautiriskiin kuuluvaa käyttöaihetta. SYDÄNja verisuonisairaudet tai oireettomat valtimoiden toiminnan häiriöt yleistyvät ikääntyessä. Tästä näkökulmasta lääkettä vakavaan koronainfektioon on koko ajan ollut olemassa. Koronan vakaviin muotoihin liittyy verisuonten toimintahäiriöitä ja veritulppien muodostumista. PANDEMIAN uuden aallon noustessa pystysuoraan uhaten terveydenhuoltojärjestelmää, pitää kaikki keinot ottaa käyttöön estämään koronaviruksen aiheuttamia vakavia haittoja. perussairaille, on säilynyt ennallaan. Lääkkeet ovat turvallisia, eikä niiden käyttöä ole syytä lopettaa. Viimemainittu keskimäärin heikentyy ikääntyessä ja tämän takia vanhemmat ihmiset ovat herkempiä infektioille ja niiden seurauksille. Minkä tahansa infektion taudinkuvaa ei määrää pelkästään taudin aiheuttaja, vaan useinkin potilaan tila ja miten immunologinen puolustus toimii. Eräät yleiset valtimotautien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävät lääkkeet puolestaan estävät näitä. Tämä pelko on kahden vuoden aikana osoittautunut vääräksi. Mahdollinen suoja koronainfektiossa on siis lisäbonus ja hyvä lisäsyy pitää verenpainetaudin ja valtimotautien ehkäisy ja hoito hyvässä kunnossa
Lapsi matkii muita lapsia tai ympäristöään. Nyt monta vuotta myöhemmin äänemme on tullut kuulluksi! Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia, mutta valitettavasti päätöksiä ja muutoksia tehtäessä ei kuunnella riittävästi niitä, joiden ääni on heikoin. Kuinka pitkälle mahtaa äänesi kantautua. Iäkkään ääni Vanhustyö 1 • 2022 5. Eva Stockmann Kirjoittaja on Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. Haluan tulla kuulluksi; kysymykseni voivat olla abstrakteja tai konkreettisia. Aika sen näyttää. Onko ääntäsi kuultu tähänkään asti. Toivon että tulisin ymmärretyksi – kuulluksi – esimerkiksi terveydenhuollossa, jos minun suomenkielinen tunnekieleni ei riitä kertomaan mitä tarkoitan. Kielellisesti muuttuvassa ympäristössä voi toivoa, että sanallisen tai sanattoman viestin kuuleminen olisi taattu. T ulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perusoikeuksia. Tulenko kuulluksi. Silloin meitä ei kuultu. Kuten lapsi, joka esittää kysymyksiä eikä anna periksi ennen kuin on saanut vastauksen. K u va : U n sp la sh Kuuletko minua. Huuda lujaa, tulet paremmin kuulluksi Koko elämäni ajan olen kuulunut yhdistyksiin kuten Martat ja eläkeläistoiminta. En ole enää lapsi. Olen täysi-ikäinen, joka kantaa jo usean vuosikymmenen kokemusta repussaan. Hän on 1980-luvun lopulta lähtien työskennellyt vanhustenhoidon parissa Helsingissä ja toiminut Vanhustyön keskusliiton hallituksen jäsenenä. kunniapuheenjohtaja. Kuullaanko se. Häntä kuullaan. Äidinkielesi on tärkeä Äidinkieleni on ruotsi. Tämä koskee myös, jos minulla on asiaa esimerkiksi pelastuslaitokselle, passitoimistoon tai poliisille. Hekin, jotka jo työaikanaan ennättivät tottua tietokoneisiin ja digitaalisiin apuvälineisiin, eivät syystä tai toisesta enää kykene käyttämään näitä välineitä. Lapsi itkee ja huutaa ja rauhoittuu vasta kun saa huomiota, tulee kuulluksi. Jäljelle jää puhelin, mutta ei ole varmaa vastaako kukaan. Lapsi oppii uutta kysymällä ja saamalla vastauksia. Monet laitokset ja yritykset, pankit, posti, Kela ja hyvinvointipalvelut ovat vähentäneet tiskillä tapahtuvaa henkilökohtaista palveluaan ja ohjaavat asiakkaitaan verkkoon. Aluevaaleissa äänioikeutettuja kehotettiin äänestämään saadakseen äänensä kuulluksi. Yhteinen ääni kuuluu paremmin kuin yksittäinen! Vanhustyön keskusliitossa, jossa toimin monta vuotta varapuheenjohtajana, puhuimme vanhusasiamiehen toimen perustamisen puolesta. Jos olemme eksyksissä, löydämme oikean tien kysymällä. Tuntuu siltä, ettei aina ole käynyt niin. Olen oppinut, että yhdistyksissä keskustellaan yhteisistä asioista ja etsitään yhdessä ratkaisua erilaisiin kysymyksiin. Tämä koskee meitä kaikkia
Suomessa paino on tänä päivänä vahvasti lakisääteisessä ansioperusteisessa työeläkkeessä. Suomalainen eläkejärjestelmä yllättää vertailussa Eläketurva on rakentunut eri maissa niiden omista lähtökohdista ja se on juurtunut syvälle kansantalouteen ja kulttuuriin. Teksti: Jenni Heino – Kuva: Shutterstock 6 Eläkeläisenä Euroopassa
Suomen malli yllättää yksinkertaisuudellaan Eläketurva on rakentunut eri maissa niiden omista lähtökohdista. Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen avaa eläketurvan olennaiset erot eri maissa ja kertoo, millaiset haasteet yhdistävät eläkejärjestelmiä. Eri puolilla maailmaa riskejä on kuitenkin ratkottu hyvin erilaisilla tavoilla. Sen periaatteet ovat juurtuneet syvälle valtioiden kansantalouden, työmarkkinoiden ja ylipäänsä kulttuurin rakenteisiin. Näitä riskejä ovat sairaus, työkyvyttömyys ja perheenhuoltajan kuolema sekä keskeisimpänä ikääntyminen. Suomalainen eläkemalli poikkeaa eurooppalaisista verrokeistaan. – Ensinnäkin on lakisääteinen eläke, sitten ovat työsuhteisiin perustuvat ammatilliset eläkkeet, ja näiden päälle tulevat yksityiset lisäeläkkeet, Pelkonen kuvaa. Syntyvyyden lasku 2010-luvulla on Suomessa kerännyt aivan uusia tummia pilviä horisonttiin. Eläkejärjestelmiä vertailtaessa eläketurva jaetaan usein kolmeen palikkaan. – Suomi on jo pitkään kuulunut Euroopan nopeimmin ikääntyviin maihin. Kuten muuallakin Euroopassa, ratkaisuja on etsitty eläkeuudistuksista. Puhutaan niin sanotuista pilareista. Elinajan pidentymiseen on vastattu muun muassa nostamalla eläkeikiä, mutta harvoissa maissa on tehty isoja, koko järjestelmän luonnetta koskevia remontteja, Pelkonen sanoo. . S uomen eläkejärjestelmä pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin. – Suomalaisesta eläkkeestä poikkeuksellisen tekee se, että sekä Kelan maksamat kansanja takuueläke että työeläkevakuuttajien maksama ansioperusteinen työeläke ovat kokonaan lakisääteistä sosiaaliturvaa. – Eläkejärjestelmät ovat tapa varautua riskeihin, jotka ovat kaikille yhteisiä maasta ja kulttuurista riippumatta, aloittaa Pelkonen. Kaikki pilarit ovat edustettuina, mutta malli yllättää yksinkertaisuudellaan: paino on tänä päivänä vahvasti lakisääteisessä ansioperusteisessa työeläkkeessä. Vanhustyö 5 • 2021 7. – Usein myös eläkkeellä tehty työ sekä perheen ja läheisten apu muodostavat edelleen tänäkin päivänä osan vanhuuden turvasta, Pelkonen huomauttaa
Suomen työeläke muistuttaa muiden maiden työmarkkinaeläkkeitä siinä, että työmarkkinaosapuolet ovat vahvasti mukana hallinnossa, rahoittajina ja eläkejärjestelmän kehittäjinä. – Meillä eläkeläisen asema on hyvin turvattu työeläkkeen osalta. Käytännössä sovelluksia on erilaisia ja yhteisvastuun elementtejäkin on usein mukana. Tutkimukset osoittavat, että ihmisillä on tapana myös aliarvioida eläkevarautumisen tarvetta, Pelkonen kuvaa. On kuitenkin niin, että Suomessa on paljon varsin pieniä eläkkeitä. Monissa muissa maissa työhön sidotut ansioperusteiset eläkkeet ovat myös osa työnantajatai ammattialakohtaisia lisäeläkkeitä eli työmarkkinasopimuspohjaisia, kertoo Pelkonen. Äärimmilleen yksinkertaistaen maksuperusteisuus tarkoittaa, että eläkkeen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon eläkemaksuja olet maksanut ja kuinka hyvin ne ovat poikineet sijoitustuottoja. Sen suunta on aina ollut kohti lisäeläkkeitä, jotka eivät ole julkisten talouksien niskoissa. Kun rahoituksen on havaittu olevan epätasapainossa, työeläkejärjestelmän päätöksentekijät ovat tehneet eläkeuudistuksia, joissa on muun muassa nostettu eläkemaksuja, pidennetty työuria ja sopeutettu tulevia eläkkeitä. Näiden ryhmien eläketurvan parantamisessa on Suomellakin tehtävää. Aika kehittää pitkäjänteisesti tulevaisuuteen katsoen Kun eläkejärjestelmiä vertaillaan, katsotaan aina eläkkeiden riittävyyttä ja rahoituksen kestävyyttä. Työeläke on etuusperusteinen, mikä tarkoittaa, että se maksetaan luvatun suuruisena. Se, että työeläkevakuutus on Suomessa pakollinen työntekijöille ja esimerkiksi yrittäjille, maatalousyrittäjille ja itsensätyöllistäjille, on tehnyt Suomen työeläketurvasta varsin kattavan. Hän nostaa esille kaksi kehityskulkua: – Erityisesti kakkospilarin ansioeläkkeiden mutta myös osin lakisääteisten eläkkeiden kehittämisen trendi on ollut, että luvatuista etuusperusteisista eläkkeistä luovutaan ja mennään kohti maksuperusteisempia eläkkeitä. Eläke on hyvin suojattu Suomen työeläkkeessä on vielä muutama erityispiirre, jotka eivät ole kaikille EU-maiden kansalaisille lainkaan itsestään selviä. Tulevaisuudessa meilJanne Pelkonen 8 K u va : M ik a P ak ar in e n / K e ks i A g e n c y. Mikä merkittävintä: eläkkeellä ei ole kattoa eli maksettavan eläkkeen ylärajaa, joka monissa muissa maissa on johtanut katon ohittaviin työmarkkinatai yksityisiin ratkaisuihin. Katvealueet ovat yleisiä. Tämän takia lisäeläkkeiden merkitys on Suomessa jäänyt vähäiseksi. Lähes puolet 1,5 miljoonasta eläkeläisestä saa alle 1500 euroa kuussa. Erilaiset eläkekulttuurit ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan jonkin verran viime vuosina. Viime syksynä Suomen eläkejärjestelmää lennätettiin arvioimaan tanskalaisprofessori Torben M. Siinä ei jousteta, vaan rahoitus kerätään eläkemaksuilla sekä eläkerahastoista ja niiden tuotoista. – Periaatteellinen ero on suuri. Mitä Pelkonen ajattelee eläkkeiden kehittämisen suunnasta Euroopassa. Puskurina toimivat myös työeläkevakuuttajien yhteisvastuu ja se, että kertynyt työeläke kuuluu omaisuudensuojan piiriin eli ansaittuja työeläkkeitä ei voi leikata takautuvasti. Pelkonen mainitsikin jo vielä yhden asian, joka tekee suomalaisesta eläkemallista poikkeuksellisen: sosiaaliturvaeläkkeitä varten on rahastoitu merkittävä määrä varoja. Tulevaisuudessa varojen rooli kasvaa entisestään. Kaikki saman järjestelmän piirissä Useissa Euroopan maissa ammatilliset eläkkeet ovat isossa roolissa ihmisten eläketurvassa. Juuri tästä pääsemme suomalaisen mallin vahvuuksiin. – On siis huomattu, että puhdas vapaaehtoisuus toimii aika huonosti eläketurvan katvealueilla ja ylipäänsä eläkkeiden järjestämisessä. Näin on tehty esimerkiksi Iso-Britanniassa eläkerahastojen automaatiojäsenyyden osalta. Esimerkkinä Pelkonen nostaa esille tämän: eläkkeelle jäädessä työeläke haetaan ja saadaan yhdestä laitoksesta. Turvan taso ja kattavuus saattavat vaihdella ammattialan, työmarkkina-aseman sekä järjestäytymisen mukaan. – Eläkeläisen toimeentuloa on tarkasteltava kokonaisuutena. Esimerkiksi isoissa EU-maissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, ei lakisääteisiä eläkkeitä varten ole rahastoitu varoja juuri lainkaan etukäteen. Toinen trendiasia on EU:n eläkepolitiikka kokonaisuudessaan. Työn uusiin muotoihin, itsensätyöllistäjiin, alustatalouteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat olleet muutoin EU:ssa vahvasti esillä. Varat ja niiden tuotot paikkaavat työeläkkeiden rahoittamista, kun työeläkemaksuilla kerättävä rahoitus ei ole enää vuosiin riittänyt kattamaan eläkemenoa. Pelkonen huomauttaa vielä, että lisäeläkkeitä edistämällä ei juuri paranneta haavoittuvien väestöryhmien eläketurvaa. Riskiä siirtyy yksilölle ja vanhuudentoimeentulo voi muuttua turvattomammaksi kuin Suomen mallissa. Sosiaaliturvaeläkkeitä varten ei monissa maissa ole varauduttu rahastoimalla. Andersen. Tässä Suomi poikkeaa verrokeistaan. Hän tuli samaan lopputulokseen kuin talousjärjestö OECD ja Euroopan komissio säännöllisissä selvityksissään: Suomen malli pärjää eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa vertailussa kummallakin mittarilla kohtuullisen hyvin. Ihmiset yleensä suosivat nykyhetken kulutusta tulevan sijaan. Se on yritystä siihen suuntaan, että eläketurva olisi kattava ja riittävä. – Muutamissa maissa, joissa eläkeaikaan varautuminen perustui aikaisemmin pääosin vapaaehtoisuuteen tietyillä työmarkkinasektoreilla, on rakennettu järjestelyitä, joilla työntekijät saadaan helpommin eläkevakuutuksen piiriin
Automatiikalla on etunsa ja haasteensa Hieman yllättäen Ruotsissa työeläke poikkeaa Suomen mallis ta merkittävästi. Tulevissa eläkeuudistuksissa on kysymys myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Sen vaikutuksia on peruttu verotuksen avulla, Pelkonen kertoo. Mallia muista maista. Lähde: Eläketurvakeskus, Ruotsin eläkeviranomainen ja Svensk Försäkring lä on yhä enemmän haasteita kasvavan vanhusväestön tarvitseman hoivan rahoittamisessa. Yli puolet EU-maista on lisännyt eläkeikiin automatiikkaa. Vanhustyö 1 • 2022 9. – Ihmisen mahdollisuudet parantaa tulojaan eläkeaikana ovat hyvin rajalliset. Suosittuja ne ovat, kun taloudessa menee kurjasti. Väestöennuste maalaa pitkän aikavälin kehityksestä tutun kuvan: työikäisten määrä suhteessa eläkeikäisiin heikkenee edelleen, eikä syntyvyyden hienoisesta kasvusta tai maahanmuutosta ole käänteen tekijäksi. Toivottavasti tämä päätöksentekokyky pystytään säilyttämään jatkossakin. Eläkkeet ovat toki pienempiä kuin Suomessa. – Käytännössä tosielämä iski automatiikkaan varsin nopeasti. Siksi yhteisillä eläkejärjestelmillä on pystyttävä nyt ja jatkossa huolehtimaan kohtuullisesta ja ennakoitavasta toimeentulosta, hän summaa. Ikääntymisen myötä niin sanotut automaattiset sopeutusmekanismit ovat nousseet eläkejärjestelmien kehittämistä koskevaan keskusteluun. Omaa rahastoeläkettä kerryttänyt voi nostaa koko eläkekertymänsä kerralla ulos. Euroopasta on viime vuosina tultu tässä asiassa jopa hakemaan oppeja Suomesta. Odote vaikuttaa myös työeläkkeiden tasoon alimman ja tavoite-eläkeiän kautta. Suomessa elinajan pidentymiseen on vastattu sitomalla eläkeiät elinajanodotteeseen. Pelkonen suhtautuu malleihin varauksella, sillä vain aika näyttää, onko eläkesäästöjään etukäteen nostaneen toimeentulo riittävä vanhana. Työeläkkeiden rahoituksessa on nykymenolla ja tämänhetkisten laskelmien valossa vaje, joka realisoituu 2050-luvulla paineena nostaa merkittävästi eläkemaksuja. Automaattisten mekanismien etu on, että niissä varaudutaan hyvissä ajoin tiettyihin kehityskulkuihin ja sopeutus tulee voimaan vain tarvittaessa. Ruotsissa käyttöön otettiin 2000-luvun alussa sopeutusmekanismi, jonka pohjalta nykyiset ja tulevat eläkkeet joustavat sen mukaan, miten eläkevarat ja -menot kehittyvät. Pelkonen yhtyy professorin näkemyksiin: – Suomessa työeläkkeiden rahoituksessa ei ole pitkään aikaan akuuttia hätää, mutta tuleviin haasteisiin pitäisi varautua. Maailmalla nähdään hyvinkin uskaliaita eläkeremontteja. Ruotsalaisen eläke muodostuu useammasta palasta, joista useassa eläkkeen taso voi vaihdella. Olennaista on, miten rahat riittävät asumiseen, lääkkeisiin, palveluihin ja terveydenhoitoon, Pelkonen sanoo. Väestörakenne muuttuu kaikkialla. Myös Andersen kiinnitti Suomessa huomion eläkkeiden ja koko hyvinvointivaltion rahoitukseen. Etelänaapurissamme Virossa päätettiin purkaa eläkerahastot. – Isoissa EU-maissa eläkkeiden rahoituksesta olisi syytäkin olla huolissaan, sillä käytännössä samat väestöhaasteet piinaavat, mutta eläkkeisiin ei ole varauduttu rahastoimalla, kuten Suomessa. Eläkemenot kasvavat. Työeläkkeet muodostavat 89 % kaikista Suomessa maksetuista eläkkeistä. Meillä on onnistuttu tekemään eläkeuudistuksia tarvittaessa. Ne tarkoittavat sitä, että muun muassa eläkeikä, eläkkeiden taso tai eläkemaksut sidotaan työeläkkeiden rahoitusnäkymiin. Vastaavia vapauksia on annettu myös Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa
Kyselyssä neljä viidestä kokeekin eläkkeelle siirtymisen olleen hyvinvoinnin kannalta positiivinen asia. Vastanneet tekevät myös paljon oman hyvinvointinsa ja terveytensä eteen. Parantamisen varaa kuitenkin yhä on ja mallia voisi ottaa esimerkiksi Ruotsista. Osaltaan hyvään tilanteeseen vaikuttaa se, että työhön liittyvät kuormitustekijät ovat poistuneet. K u va : Sh u tt e rs to c k 10 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tuore tutkimus kertoo, että eläkeläiset voivat keskimäärin hyvin ja yhä useampi haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Moni kokee, että sopivaa työtä olisi myös tarjolla. Osalle merkitystä ja henkistä hyvinvointia elämään tuo myös järjestötai vapaaehtoistoiminta, johon osallistuu säännöllisesti noin joka viides. Suurin osa syö terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviä tai sukulaisia. Yksi keskeinen kehityskohde on, että yhä Eläkeläiset voivat keskimäärin hyvin. Myös terveystarkastuksissa käy säännöllisesti 40 prosenttia vastanneista. Osaltaan eläkeläisten hyvästä voinnista kertoo myös, että 62 prosenttia tuntisi jaksavansa työelämässä hyvin. Eläkeläisenä Euroopassa Mitä suomalaisille eläkeläisille kuuluu. Teksti: Jouni Vatanen Osuus on noussut tasaisesti eri vuosien tutkimuksissa ja vastaava luku oli 57 prosenttia vuonna 2014. Yksi johtopäätös on siis, että Suomessa on viime vuosina jäänyt eläkkeelle yhä paremmin voivia eläkeläisiä
Jouni Vatanen. Siksi olisi mielestäni tärkeää, että hyvinvointialueet osaltaan kannustaisivat eläkeläisiä ja helpottaisivat eläkeläisten pääsyä säännöllisiin terveystarkastuksiin. Tutkimuksen perusteella vain noin 40 prosenttia eläkeläisistä tietää, että saisi verovähennyksiä sekä eläkkeestä että palkasta. Lähes joka toinen kertoo, että eläkeläisenä olisi sopivaa työtä tarjolla. Osuus on noussut prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Siten tulokset kuvaavat hyvin yksityisen sektorin eläkkeensaajia. Toisena ongelmana on, että verovähennystä ei tunneta kovin hyvin. Yhä useampi haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä Vastanneista jopa lähes kaksi kolmesta haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Aiemmassa työtehtävässä haluaisi jatkaa 37 prosenttia vastanneista, kun uudessa työtehtävässä haluaisi toimia jopa 29 prosenttia vastanneista. useampi kävisi säännöllisesti terveystarkastuksissa. Noin joka seitsemäs puolestaan haluaisi tehdä ansiotyötä yrittäjänä. Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa 4.2.2022. Selvitysten mukaan työn tekoa eläkkeellä tuetaan myös meillä verovähennyksin. Prosenttiosuus on noussut hieman vuosittain, joka mielestäni osaltaan kertoo siitä, että asenteet ovat hitaasti muuttumassa. Kun moni haluaa tehdä töitä pari päivää viikossa ja vain osan aikaa vuodesta, monissa tehtävässä suurin veroporkkana jää saamatta. Lisäksi työnantajalle on byrokratia minimaalinen.” Suomessa Veronmaksajain Keskusliitto on tehnyt selvityksiä ansiotyötä tekevien eläkeläisten verotuksesta. Työnantajat voisivat eläkeläisten mielestä ottaa oppia muun muassa Ruotsista, jossa on yleisesti käytössä seniori malli. Vastanneet saivat hieman keskimääräistä parempaa eläkettä, joten tuloksia painotettiin eläkkeen määrän mukaan. Tämä mahdollistaa lisätyön eläkkeellä eikä ole kuitenkaan liian aikaa vievää eikä raskasta. Terveydenhuolto on eläkeläisten mielestä parempaa esimerkiksi Ranskassa, Englannissa, Hollannissa ja Saksassa. Tietyillä eläkeja palkkatuloilla lisätuloista verotetaan vain 25 prosenttia. Vastanneiden mielestä verotuksen tulisi kannustaa enemmän pieniinkin lisäansioihin. Käsitykseni mukaan Ruotsissa myös työnantajia kannustetaan palkkaamaan eläkeiän ylittäneitä puolet pienemmillä sosiaaliturvamaksuilla. Jos veroporkkana ei ole tiedossa tai se on vaikeasti ymmärrettävä, se ei silloin kannusta lisäansioihin. Opit muualta Euroopasta liittyvät terveydenhuoltoon ja verotukseen Vastanneet olivat sitä mieltä, että oppia tulisi ottaa muilta mailta myös terveydenhuollon ja verotuksen osalta. K u va : M ik ko K äk e lä Vanhustyö 1 • 2022 11 Eläkeläisten talous ja vireys -tutkimus Ilmarisen Eläkeläisten talous ja vireys -tutkimus selvitti eläkeläisten taloudellista tilannetta, hyvinvointia ja työskentelyä eläkkeellä. Mielenkiintoista on, että hieman useampi haluaisi tehdä töitä mieluummin uudelle työnantajalle kuin edelliselle työnantajalleen. Kyselyyn vastasi 1 210 henkilöä ja vastausprosentti oli 42 %. Yhä on kuitenkin parantamisen varaa. Asiantuntijoiden mukaan eläkeläisillä on tavallisesti yksi tai useampi perussairaus, ja ennaltaehkäisy on monesta näkökulmasta katsottuna jopa tärkeämpää kuin nuoremmilla. Mainituissa maissa on toimiva omalääkärijärjestelmä, hoitoon pääsee nopeasti tai hoidon laatu on yleisesti parempaa. Kyselyn sai 2 864 vanhuuseläkeläistä, joista osa oli ollut eläkkeellä pari kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta. Toisaalta eläkeläiset itse kokevat työnteon mielekkääksi ja toisaalta yhä useampi työnantaja arvostaa lähellä eläkeikää olevien osaamista. Moni eläkeläinen toivoo myös vaihtelua työtehtäviin. Esimerkiksi eräs eläkeläinen kommentoi verotusta seuraavasti: ”Kuukausittainen veroista vapaa lisäansio on meillä Saksassa 450 Euroa/kk. Verotuksen yhtenä ongelmana on se, että suurin hyöty tulee vasta noin 10 000 euron vuosittaisella palkkatulolla
Pieni Pukkila tarjoaa asiakaslähtöistä ja kohdennettua palvelua iäkkäille 12
Viikoittain Onnissa kokoontuu useita Vanhustyö 1 • 2022 13. Lisäksi Onnin palveluihin kuuluu uima-allas, kuntosali ja apteekki. Pukkilan kunta sijaitsee Uudellamaalla Porvoonjokilaakson maalaismaisemassa. Senioripalveluiden sekä myös kunnan sote-palveluiden keskuksena toimii Hyvinvointikeskus Onni. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Pukkila -P ystymme tekemään asiakaslähtöistä ja kohdennettua palvelua, koska asiakaskuntamme on kompaktin kokoinen. Ohjelmasta ja tapahtumista lähetetään senioritoiminnan kohderyhmään kuuluville henkilöille kirje kaksi kertaa vuodessa; tammikuussa kevään ohjelmasta ja elokuussa syksyn ohjelmasta. Pukkilan senioripalvelut pystyy toimimaan henkilökohtaisella tasolla ja kohdentamaan palveluitaan kunnan pienestä koosta johtuen. Meillä tiedottaminen ei jää vain sosiaalisen median tai verkkosivujen varaan, vaan lähestymme senioreita säännöllisesti myös kirjepostilla, kertoo Pukkilan kunnan hyvinvointipäällikkö Sanna Saarenkoski. 1900 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita on n. Siellä asuu n. 450. Senioripalveluiden ohjelmasta ja toiminnasta vastaa vuonna 2022 senioritoiminnanohjaajat, jalkautuva seniorityöntekijä sekä liikunnanohjaaja. Asiaa auttaa myös Onni Nurmen säätiöltä saatava tuki, jolla rahoitetaan senioripalveluiden toiminta sekä Hyvinvointikeskus Onnin huoltoa ja kunnossapitoa. Korona-aikaan postitse on lähetetty myös jumppaohjeita, jumppakuminauhoja, tsemppikirjeitä ja muuta mielen virkistystä. Talossa ovat hoivaosastot, kotihoito, lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, hammaslääkäri, neuvola ja fysioterapeutti. Iäkkäiden suhteellinen osuus asukaskunnassa kasvaa. Onninkotien hoivaosastolla on 20 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja suurin osa asukkaista on pukkilalaisia. Tämän mahdollistaa Onni Nurmen säätiöltä saatava tuki. Pukkila on siirtänyt sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuun Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle, mutta tammikuussa 2023 kunta siirtyy Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Senioritoiminta Pukkilassa Pieneen kokoonsa nähden Pukkilassa järjestetään kattavasti senioritoimintaa yli 65-vuotiaille
Vapaaehtoiset ovat apuna mm. Ryhmän tarkoitus on toimia myös omaishoitajan hengähdystaukona. erilaisia ohjattuja ja avoimia harrasteryhmiä. Tammimaaliskuussa 2022 kuljetuspalvelua kokeillaan myös Orimattilan suuntaan. Teematapahtumia ja konsertteja järjestetään myös säännöllisesti. Yhteisöllisillä Onninkahveilla vapaaehtoiset isännät ja emännät keittävät kahvit, jotka voi nauttia takkatulen äärellä ja samalla seurustella muiden kanssa. Omaishoidettavien kohdalla ryhmän kestoa voidaan räätälöidä ajallisesti pidemmäksi, jotta hoitaja voi oikeasti hengähtää ja hoitaa omia asioitaan ryhmän aikana. Mukavaan porukkaan haetaan jatkuvasti uusia tekijöitä. Jalkautuva työntekijä tekee virkistyskotikäynnin ikääntyneen toiveiden mukaan. Viikko-ohjelmaa on suunniteltu ja toteutettu tilanteen ja toiveiden mukaan, mm. Pop up -tyyppisten ja lyhytkestoisten tapahtumien järjestäminen on lisääntynyt etenkin korona-aikana. 14. Seniorin tai hänen läheisensä on mahdollista kutsua myös jalkautuva työntekijä kotikäynnille. Onnin toiminnassa on jo pitkään ollut mukana sitoutunut vapaaehtoisten joukko, jota senioripalveluissa arvostetaan kovasti. Kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja torstaisin, Onnissa järjestetään ikäihmisten kerho, jonka tarkoitus on virkistää ja tuoda hyvää mieltä sekä yhdessäoloa seniorin arkeen. Tiistaisin Onninkotien asukkaat pääsevät ulkoilemaan vapaaehtoisten ja senioripalveluiden työntekijöiden avustuksella. Myös lyhytkestoinen vapaaehtoisuus mm. Yhdessä lämpimän lounaan syöminen on tärkeä osa tapaamista. viikoittaisessa Onninkotien tehostetun palveluasumisen ulkoiluhetkessä. Vapaaehtoistoiminta tuo myös vapaaehtoiIäkäs henkilö voi tilata virkistyskotikäynnin. Tieto tapahtumista leviää paitsi kylän ainoan kaupan, pankin Onnin ilmoitustaulun ja kunnan verkkosivujen kautta, niin myös puskaradion kautta. Säätiö mahdollistaa myös asiointija palvelukuljetuksen Pukkilan kunnan alueella kaksi kertaa viikossa ja joka toinen keskiviikko Mäntsälään. Omaishoitaja voi jättää läheisensä turvallisesti ryhmään. Käynnillä voi mm. Palvelulla on myös sosiaalinen merkitys, mitä asiakkaat arvostavat, Saarenkoski kehuu. Isoista ikkunoista näkyy luonto, Saarenkoski toteaa. erilaisissa tapahtumissa on mahdollista. Meillä on todella hyvät palveluntuottajat, jotka tuntevat asiakkaansa. Mitä on voitu toteuttaa säätiön tuella Ensinnäkin vuonna 2007 rakennettua Hyvinvointikeskus Onnia ei olisi voitu toteuttaa niin kattavana ilman Onni Nurmen säätiön tukea. Onnissa on Pukkilan kunnan kokoon nähden hyvät palvelut: kuntosali, uima-allas, järjestöille tiloja, sote-palvelut, japanilainen puutarha ja senioriulkoilualue. ulkotuolijumppaa, sauvakävelylenkkejä, mölkkyä, makkaranpaistoa nuotiolla ym. sen omaan elämään sisältöä ja merkityksellisyyttä sekä kokemuksen yhteisöllisyydestä. Säätiön tuella on mahdollista saada tarvittaessa edullista siivouspalvelua kotiin tietyin kriteerein. Tapahtumia tehdään myös yhteistyössä Mäntsälän kansalaisopiston, Pukkilan seurakunnan ja pukkilalaisten yhdistysten kanssa. tehdä yhdessä kävelylenkin, tuolijumpata tai keskustella. Talo on rakennettu esteettömänä yhteen tasoon ja luonnonläheisyys on huomioitu. Osa kävijöistä poikkeaa kahveille liikuntaryhmästä pois lähtiessään. Myös ikääntyneen oma aktiivisuus on tärkeässä asemassa oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Työntekijältä saa tietoa Hyvinvointikeskus Onnin monipuolisista toiminnoista, joihin ikääntynyttä yritetään houkutella mukaan
pukkilalaisille taksikyydin hinta on 1 euroa suunta Pukkilassa ja matka Mäntsälään ja Orimattilaan maksaa 2,50 euroa suuntaansa. Reitti suunnitellaan aina kyytiintulijoiden mukaan. Vuosiavustuksella toteutettava ikääntyneiden toiminta jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen: 1. Seuraavaksi pyritään saamaan vertaisohjaajia myös kuntalaisista itsestään yhteistyössä Pukkilan seurakunnan ja Enter ry:n kanssa. puhelimen käyttöön. Palveluja ja toimintaa suunniteltaessa ajatellaan usein rajoittuneesti, että tämän ikäiset haluavat tietynlaista toimintaa. Kannamme huolta siitä, miten iäkkäät pärjäävät palveluiden siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Taksikyydillä seniorit pääsevät myös vaikkapa kyläilemään toistensa luo tai osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Digitukea on ollut kunnassa aiemminkin tarjolla monessa muodossa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Vanhustyö 1 • 2022 15. Yhdeksän henkilöä, mikä on Pukkilan kokoisessa kunnassa hyvä luku, osallistui viisi kertaa pääosin seurojen talolla kokoontuneeseen ryhmään ja jatkoakin on toivottu. Onnin perintö elää Pukkilassa ikääntyneille järjestettävän monipuolisen toiminnan kautta. Kuka oli Onni Nurmi. Sata vuotta sitten ei kukaan osannut arvatakaan, millainen onnen tuoja Onni Nurmi oli pukkilalaisille. ostopalveluihin: kotisiivouspalvelut sekä asiointija kuljetuspalvelut. Onnista voi lainata myös rollaattoria tai pyörätuolia asioinnin ajaksi. Voisimme hankkia vaikka lainakoneita tai tarjota kunnan yleisökoneen käyttöön käyttäjätukea, Saarenkoski pohtii. Senioripalveluissa alkaakin keväällä yhteisöllinen aamupuuro, jonka yhteydessä tarjotaan matalan kynnyksen digitukea. Henkilökunta on todella idearikasta, osallistavaa ja osallistuvaa, Saarenkoski kehuu henkilökuntaansa. Henkilökohtainen kutsu ja kohdennettu sisältö alensivat selvästi kynnystä osallistua, senioritoiminnan ohjaaja Saana Tourunen iloitsee. Taksina on esteetön tila-auto, joten matkaan pääsee myös pyörätuolilla ja rollaattorilla. Mietimme, miten senioripalvelut voivat vastata haasteeseen. Kyselyssä kartoitettiin senioreiden toiveita senioritoiminnasta. Säätiöltä saatu tuki tarjoaa mahdollisuuden tarjota monipuolisia tapoja hyvinvoinnin edistämiseen. Onni Nurmen Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä Pukkilan kunnalle vuosittain avustuksia, joilla Pukkilan kunta voi toteuttaa sellaista toimintaa ja palveluja ikääntyneille kuntalaisille, mitä ei julkisissa palveluissa ole yleisesti ottaen mahdollista toteuttaa. Yhtenä ideana kyselystä nousi toteuttaa hyvinvointiryhmä nuoremmille senioreille (65–68-vuotiaat). Toiveena on ollut myös matalan kynnyksen digitukitoimintaa. Teemme huipputyötä asiakaslähtöisesti suhteellisen pienellä porukalla. Onni Nurmi syntyi Itä-Uudellamaalla Pukkilan Savijoella 24.10.1885 köyhiin oloihin, yksinhuoltajaäitinsä helmoihin. Musiikilla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja mielialaan, joten uutena kokeiluna aloitetaan tarjoamaan myös koteihin vuorovaikutteisia musiikkihetkiä ihmiselle itselle tärkeän musiikin parissa. Senioritoiminta saatetaan mieltää vain ”vanhusten” tai hyvin huonokuntoisten toiminnaksi, vaikka palveluista löytyy tarjontaa moneen makuun, Saarenkoski kertoo. Heille lähetettiin kohdennettu kutsu osallistua juuri heille räätälöityyn hyvinvointiryhmään. Säätiön tuella toteutettavien toimintojen ja palvelujen tavoitteena on tukea ikääntyneiden pukkilalaisten kotona asumista eri tavoin huomioiden sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi. Poika oli olosuhteista huolimatta toivottu ja kaivattu lapsi; nimensä mukaisesti onnen tuoja. Henkilökohtainen kutsu kohdennettuun toimintaan alensi kynnystä osallistua. Päivittäin meillä kokoontuu monta ryhmää ja ihmiset tulevat kysymään apua esim. Hyvinvointikeskus Onnin toimintaan: ryhmät ja tapahtumat oheistoimintoineen sekä Onninpäivän konsertti 3. Vuonna 2019 kunnassa toteutettiin kattava hyvinvointikysely yli 65-vuotiaille. Senioripalveluiden työntekijä avustaa kyydittäviä tarvittaessa Onnin sisätiloissa liikkumisessa. Olemme huomanneet, että nuoremmilla, juuri eläkkeelle jääneillä on suurempi kynnys osallistua senioritoimintaan. henkilöstön palkkauskuluihin: ikääntyneiden toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteutus 2. Yli 65-v. Mutta suuria eroja on ja musiikkimakukin voi olla Liljankukasta AC/DC:hen, Tourunen naurahtaa. Kohdennettua toimintaa Iäkkäissä voi olla kaksi tai jopa kolme sukupolvea, ja heidän tarpeensa ovat hyvin erilaiset. Vuosiavustuksen lisäksi säätiö voi myöntää kunnalle erillisavustuksia, lähinnä investointityyppisiin kohteisiin. Onni Nurmen säätiö Sääntöjensä mukaan säätiön tarkoituksena on tukea Pukkilan kunnan vanhainkodissa olevien vanhusten virkistystä, parantaa Pukkilan kunnan vanhusten asuinoloja, kehittää vanhusten terveydenhuoltoa, edistää tervettä vanhenemista ja muutoin vanhusten etua
Teksti: Jenny Orphanou – Kuva: Shutterstock 16. Tukihenkilöt neuvovat ulkosuomalaissenioreja heidän omalla äidinkielellään Ulkosuomalaisten etu-, asiantuntijaja palvelujärjestö Suomi-Seura ry kehittää ulkosuomalaisten tukihenkilötoimintaansa. Samassa kontekstissa Vanhustyön keskusliitto ja Suomi-Seura kehittävät yhteistyötään. Tukihenkilötoimintaa uudistetaan ensin Euroopassa ja laajennetaan maailmanlaajuisesti sitä mukaan kuin vapaaehtoisia ulkosuomalaisia ilmoittautuu toimintaan
Senioritukihenkilötoiminta ja digiloikan luomat mahdollisuudet Monet ulkomailla asuvista Suomi-Seuran iäkkäistä jäsenistä ovat yksinäisiä, eikä heillä ole omaisia tai omaiset asuvat toisessa maassa. Vanhustyö 1 • 2022 17. Asiantuntijaja neuvontapalvelu myös kehittää jatkuvasti ulkosuomalaisia koskevien asioiden seurantaa ja tiedonkeruuta ulkosuomalaisuudesta, järjestää ulkosuomalaisia koskevia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä osallistuu erilaisiin ulkosuomalaisia koskeviin yhteistyöhankkeisiin ja tutkimuksiin. Toimintaa Suomi-Seurassa kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti, paikkaan sitomattomilla palveluilla. Hienon tuen erilaisten ikääntymissuunnitteluun liittyvien teemojen käsittelyssä antaa Vanhustyön keskusliiton Varaudu vanhuuteen -digimateriaalit. Toimintaa harjoitetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti. Osana uutta tukihenkilömallia SuomiSeura tulee järjestämään erilaisia tapahtumia ja koulutuksia tukihenkilöille etäyhteyksin. Mukaan on jo ilmoittautunut pieni joukko Euroopassa asuvia ulkosuomalaisia. Tämä näkyy myös tukihenkilötoiminnan kehittämisessä. S uomi-Seuran asiantuntijaja neuvontapalvelu neuvoo ja opastaa eri elämäntilanteissa olevia ulkomaille muuttavia, ulkomailla asuvia ja Suomeen palaavia kansalaisia. Ulkomaan vuosien aikana Jenny on myös itse tehnyt vapaaehtoistyötä ulkosuomalaisten hyväksi. Voit tutustua järjestön toimintaan heidän kotisivuillaan: Suomi-Seuran kotisivut: https://suomi-seura.fi Seniorit Maailmalla: https://senioritmaailmalla.fi toiminta pääsee kunnolla käyntiin tämän vuoden loppuun mennessä. Suomi-Seuran Seniorit Maailmalla -verkkosivuilta, some-kanavista ja Suomen Silta -jäsenlehdestä löytyy ulkosuomalaissenioreille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa. Paljon tietoa ulkosuomalaisuuteen liittyvistä käytännön asioista ja ratkaisuja ongelmatilanteisiin tarjotaan digitaalisesti tiedotuksen, infotilaisuuksien ja neuvonnan avulla. Aikaisemmin materiaaleja on toimitettu tukihenkilöille postitse paperimuodossa, mutta nyt digiloikan ansiosta materiaaleja voidaan toimittaa ja vastaanottaa digitaalisessa muodossa ja tapaamisia voidaan järjestää webinaarimuodossa välimatkoista huolimatta. Suomi-Seuran tarkoituksena onkin kehittää aikaisemmin käytössä ollutta ikääntymissuunnitelmakonseptia digitaalisesti saavutettavaan muotoon. Pandemia on lisännyt neuvonnan tarvetta entisestään. Suomi-Seuran asiantuntijaja neuvontapalvelu tukee ja neuvoo kansalaisia ulkosuomalaisuuteen liittyvissä käytännön asioissa ja ongelmatilanteissa sekä ajaa maailmalla asuvien suomalaisten etuja. Tukihenkilöiden toimintaa tuetaan paitsi tiedon ja materiaalin muodossa, myös tarjoamalla heille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja antaa toisilleen vertaistukea. Silloin aiheesta voidaan pitää saavutettavasti etätilaisuuksia tukihenkilöille, ja tukihenkilöt voivat hyödyntää digitaalista materiaalia helposti omassa tehtävässään. Tavoitteena on, että uusi tukihenkilöSuomi-Seura ry Suomen kansalaisia asuu maamme ulkopuolella noin 300 000 ja suomalaista syntyperää olevia henkilöitä arviolta jopa 1,6–2 miljoonaa. Ulkosuomalaissenioreille toukokuussa 2021 järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa kävi ilmi, että erityisesti ikääntymissuunnitelman teossa kaivataan paikallisen tukihenkilön tukea. Tukihenkilötoiminta tarjoaa mahdollisuuden tukea ikääntyneitä ulkosuomalaisia paikallisesti ja auttaa myös niitä, jotka eivät ole digitaitoisia. Artikkelin kirjoittaja Jenny Orphanou on Helsingin yliopistosta valmistunut kasvatustieteen maisteri, joka on itse asunut ulkomailla yli 20 vuotta. Alkuvuodesta 2022 Suomi-Seura kokoaa uutta innokasta vapaaehtoisten joukkoa ja kevään aikana heidän kanssaan kehitetään uutta ulkosuomalaissenioreita tukevaa tukihenkilötoimintamallia. Tukihenkilöverkosto ulkosuomalaissenioreiden tueksi Suomi-Seura virittelee jälleen tukihenkilötoimintaa hiljaisempien vuosien jälkeen. Suurin osa Suomi-Seuran jäsenistä on eläkeikäisiä tai vanhuksia, jotka kaipaavat neuvoa yhden luukun periaatteella omalla äidinkielellään. Henkilökohtaiselle neuvonnalle ja tuelle on silti edelleen kysyntää. Uutta tukihenkilötoimintamallia kehitetään yhdessä vapaaehtoisten kanssa, ja mikäli some-lähettiläänä toimimiseen ja etätapaamisten järjestämiseen on halukkuutta, tukihenkilötoimintaa voidaan laajentaa myös siihen suuntaan perinteisten ryhmätapaamisten rinnalle. Uuden tukihenkilöverkoston ja -toiminnan toivotaan laajenevan myös Euroopan ulkopuolelle. Suomi-Seura ry on maailmalla asuvien, Suomesta ulkomaille muuttavien ja maailmalta Suomeen palaavien suomalaisten etu-, asiantuntijaja palvelujärjestö, jolla on jäseniä ympäri maailmaa. Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö ja tukihenkilöt toimivat tehtävässään vapaaehtoisina. Henkilökohtainen neuvonta painottuu seniorineuvontaan. Hänelle on kertynyt työkokemusta ulkomailta sekä valtionhallinnosta että yksityiseltä sektorilta ja nykyään hän toimii Suomi-Seura ry:n neuvonnan asiantuntijana Helsingissä. Vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa; tukihenkilö oppii itse useista aiheista, joita käsitellään SuomiSeuran järjestämissä tilaisuuksissa ja tarjoamissa materiaaleissa, ja toisen auttaminen jo sinänsä tuo hyvän mielen. Suomi-Seura ry on ollut mukana ulkosuomalaisten arjessa ja juhlassa jo yli 90 vuoden ajan. Neuvonnan ja tuen ulottamista erityisesti ulkosuomalaisseniorien tykö pyritään parantamaan tukihenkilötoiminnan uudistuksella vuoden 2022 aikana
Tuetaan iäkkään ihmisen omaa päätösvaltaa Jos tarkastellaan palveluasumista, niin palvelusetelin avulla iäkäs ihminen voi itse päättää, mihin hakeutuu asumaan. Tarjouskilpailuissa ratkaisevin kriteeri on yleensä hinta. Palvelusetelin arvon tulisi olla realistinen, jotta se on aito vaihtoehto kaikille ikäihmisille kaikissa tuloluokissa. Selvitysten mukaan kuntien maksamat palveluasumisen vuorokausihinnat eivät vastaa palvelun tuottamisen kustannuksia, vaan ne jäävät tällä hetkellä keskimäärin 25 prosenttia todellisia kustannuksia alemmiksi. Kolme keinoa ikäihmisten palveluiden kehittämiseen palvelusetelillä Tulevien hyvinvointialueiden kuuma kysymys tulee olemaan siinä, miten viisaasti kukin alue onnistuu järjestämään iäkkäiden ihmisten palvelut. Teksti: Anni Lausvaara – Kuva: Ilkka Vuorinen Palveluseteli tarjoaakin erinomaisen mahdollisuuden hyvää laatua ylläpitäville toimijoille ja erityisesti pienille ja keskisuurille palveluntuottajille kovassa kilpailutilanteessa. Palvelusetelin arvo on voinut olla jopa tätäkin tasoa heikompi. Pieni yksikkö ei välttämättä pärjää hintakilpailussa eikä asetu tarjouskilpailun edullisempaan kärkeen, mutta palveluseteliasiakkaiden myötä yksikkö pysyy elinvoimaisena hyvän laatunsa vuoksi. Miten iäkkäiden ihmisten palveluita voitaisiin kehittää palvelusetelijärjestelmän avulla. Palvelusetelillä voi hankkia esimerkiksi kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, tukipalveluita kotiin, omaishoitajien vapaapäiviä ja palveluasumista. 3. Tarkistetaan palvelusetelin arvo vastaamaan tuottamisen kustannuksia Palvelusetelijärjestelmän ongelma on palvelusetelille asetettu liian alhainen arvo. Nykyisellään palveluseteli on käytössä lähes koko maassa ja kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla. On ensiarvoisen tärkeää, että uudet aluevaltuutetut miettivät vastuulleen kuuluvien iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämistä, kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa kokonaisuutena. Yhtenäistetään palveluseteleiden sääntökirjat ja laajennetaan palveluseteleiden käyttöä Palveluseteleiden avulla hankittavien palveluiden sisällöt olisi tärkeää yhtenäistää niin alueiden sisällä kuin valtakunnallisestikin, jolloin palveluseteliä hyödyntävät 18. Ostopalveluna tarjotussa paikassa vastaavanlaista omaa päätösvaltaa ei pysty käyttämään, vaan iäkäs asiakas joutuu tyytymään tarjouskilpailun mukaisessa järjestyksessä osoitettavaan yksikköön. On hyvin yleistä, että paikkakunnalla pitkään toiminut yhdistyksen tai säätiön ylläpitämä talo tunnetaan asukkaiden kauniista ja arvostavasta kohtelusta ja se on paikka, johon iäkäs ihminen kokee voivansa turvallisesti muuttaa. Palvelusetelin käyttö on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana noin 30 prosentin vuosivauhtia ja hyvinvointialueille siirryttäessä kasvu on selvitysten mukaan edelleen jatkumassa maltillista vauhtia. 1. Palvelusetelijärjestelmässä painottuvat laatu, sijainti ja maine. Palvelusetelin arvon tulee seurata palvelun tuottamisen todellisia kustannuksia, jotta palveluntuottajat kykenevät ylläpitämään tarjontaa. I kääntyneiden palveluiden järjestämisen yksi tärkeimmistä työvälineistä on palveluseteli. Asiakkaat ja omaiset seuraavat uutisointia eri palveluntuottajien toiminnasta ja usein myös tuntevat oman paikkakuntansa palvelutalojen asukkaita ja työntekijöitä. 2
Digitaitojen merkitys on kasvussa, joten tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen on oltava tarjolla. Mikäli järjestöjen rooli ei ole selkeästi mukana hyvinvointialueen rakenteissa, hyödyt ovat vaarassa jäädä saamatta. Järjestöt ovat paitsi merkittäviä palveluntuottajia, ne luovat myös hyvinvointia ikääntyville ja sitä kautta säästöjä, hoivan tarpeen pienentyessä. iäkkäät ihmiset saisivat yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tulevien aluevaltuutettujen käsissä on sekä resurssiviisaat että ikääntyneiden oikeuksia kunnioittavien arvojen mukaiset päätökset. Palvelusetelimalli tarjoaisi mahdollisuuden laajentaa ikäihmisten palvelutarjontaa myös hyvinvointia ja terveyttä tukeviin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vanhustyö 1 • 2022 19. Etäpalvelut täydentävät muuta palvelutarjontaa. Järjestelmien tulee olla saavutettavia ja helposti käytettäviä. Samaan aikaan on tarjottava mahdollisuus osallistua ja saada tukea myös perinteisemmin menetelmin. Ennaltaehkäisevät palvelut siirtävät raskaampien palveluiden tarvetta ja sitä kautta tuovat kustannustehokkuutta kokonaiskustannuksia tarkastellessa. Hyvinvointialueiden päättäjille Ikääntyvä väestö on voimavara ja heidän osallisuutensa on tärkeää myös soteuudistuksen jälkeen
Tutustu raporttiin www.hus.fi/hyvakierre IKÄÄNTYNEIDEN OMA PODCAST Rohkea päijäthämäläinen 70+ ryhmä aloitti työskentelyn ideoinnilla ja ihmettelyllä, mitä se podcast oikein on. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ihmisoikeuskeskuksessa ikääntyneiden perusja ihmisoikeuksien edistämisessä oikeuksien seurantaja raportointityössä. Jaksot ovat kuunneltavissa YouTubessa ja nettisivuilla www.lahdenlahimmaispalvelu.fi/villitjavapaat Kysely yli 70-vuotiaiden kotona asuvien palveluista ja palvelutarpeista E duskunnan oikeusasiamiehen ja Ihmisoikeuskeskuksen teettämä kysely osoittaa, että lähes 75 % yli 69-vuotiaista kotona asuvista henkilöistä turvautuu omaisten apuun. Tutkimuksen tulosten perusteella kohdennetaan laillisuusvalvontaa ikääntyneiden henkilöiden tunnistamiin puutteisiin kotihoidon palveluissa. Hyvinvointifaktoja uusmaalaisista ikäihmisistä -raportti, HUS, 2021 Raportti esittelee ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja trendejä Uudellamaalla. Teoksessa kuvataan väestön kokemuksia ja menetelmiä terveyden edistämisestä sekä potilasja palveluohjauksesta. Samalla se laajenee yleisemmäksi puheenvuoroksi eläkeläiselämän muodonmuutoksista ja suomalaisuudesta. Lisätietoa www.oikeusasiamies.fi 20. Villit ja vapaat -ryhmä käynnisti varttuneempien aikuisten podcastin. Näihin trendeihin vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen sekä tuoreimpana haasteena koronapandemia keväästä 2020 alkaen. Satumaa sisältää myös havainnollisen kuvauksen siitä, miten tällaista tutkimusta tehdään. Lisäksi yli neljäsosa kotihoidon asiakkaista joutuu käyttämään kunnallisten palvelujen lisäksi itse maksettuja palveluja kuten siivousja kodinhoitopalveluja. pitkäaikaishoidon asiakkaan kuntoutumisen edistämisestä ja vanhuspsykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden ohjauksesta. Keitä he ovat, millaisin odotuksin he ovat muuttaneet, miten odotukset ovat toteutuneet. Erityisesti läheisten rooli korostuu kodin ulkopuolella liikkumisen tukemisessa, jossa julkisen palvelun ja vapaaehtoistoiminnan osuus oli vähäinen. Kirja sisältää artikkeleita mm. Lyhyesti Luettavaa Satumaa suomalaiseläkeläiset Espanjan Aurinkorannikolla (kirja, 2008), Antti Karisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008 Tuhannet suomalaiset viettävät talviaan Espanjan Aurinkorannikolla. Julkaisun tarkoituksena on tuottaa tietoa terveyttä edistävän ja voimavaraistumista tukevan ohjauksen moninaisista näkökulmista sekä menetelmistä kaikille aiheesta kiinnostuneille ja herättää keskustelua erityisesti ohjauksen jatkokehittämisestä. Terveyttä edistävä ohjaus, Turun yliopisto, 2021 Turun yliopiston hoitotieteen laitos on julkaisseet kirjan Terveyttä edistävä ohjaus. Vetävästi kirjoitettu Satumaa kuvaa etelän elämää valoineen ja varjoineen. Miksi ja ketä varten. Tilannekuvaa tarkastellaan sekä pidemmällä aikajänteellä että esittämällä poikkileikkaustietoa vuosilta 2020 tai 2021. Lisäksi ne tullaan huomioimaan ikääntyneiden itsemääräämistä koskevan hankkeen ja vanhusneuvostoja koskevan hankkeen jatkotoimissa ja koulutuksessa. Kirja tukeutuu monipuoliseen tutkimuskirjallisuuteen, haastatteluihin, havainnointiin, kyselytutkimukseen, Espanjan kokemuksia kuvaaviin kirjoituksiin, päiväkirjoihin, kaunokirjallisuuteenkin. Tietoja esitetään Uudenmaan, HUS-alueen, hyvinvointialueiden tai kuntien tasolla, mutta kiinnostavat varmasti muitakin
Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Suomessa se on noin 1600 euroa/kk. Kokemus työn merkityksellisyydestä voi jopa helpottaa teknologian hyväksyntää. Testit, vinkit ja videot löytyvät kampanjasivulta osoitteesta www.elakeliitto.fi/ onko-tasapainosi-terasta Vanhustyö 1 • 2022 21. – Hoivarobotiikka ymmärretään paremmin omien ja hoitotyön arvojen mukaiseksi, kertoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta. Seniorityöntekijöitä remontointiavuksi, kiinteistönhuoltoon tai vaikkapa puutarhanhoitoon tarjoavat mm. 1 RUOTSISSA on erilaisia työllistämisen malleja eläkkeellä oleville. Peruseläkkeeseen on kuitenkin oikeus vasta pitkän työuran jälkeen, ja pienituloiset ikääntyneet joutuvat usein turvautumaan eläkejärjestelmän ulkopuoliseen toimeentulotukeen. Lähde: Eurostat 2017 eläkejärjestelmän piirrettä eri maissa 3 Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan H oitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. ONKO TASAPAINOSI TERÄSTÄ. Robottien käytön arvioitiin aikaisempaa useammin kohtaavan sekä henkilökohtaisen arvomaailman että yhteiset ammattieettiset normit, jotka säätelevät hoitotyötä. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi. Hoitajat kokivat omien arvojensa olevan vähemmän ristiriidassa robotiikkaa kohtaan kuin neljä vuotta sitten. Kampanja haastaa tasapainotesteillä kaikkia miettimään omaa tasapainoaan. 2 ISLANNISSA on puhtaasti euromäärällä arvioituna suurin keskieläke Euroopassa, reilu 2500 euroa/kk. FemtioFemPlus ja Veteranpoolen. Lähde: Eläketurvakeskus. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vastaavat luvut olivat 65,4 prosenttia ja 11 prosenttia. Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2018 oli 78 prosenttia ja 55–64-vuotiaiden 17,3 prosenttia Statistiska centralbyrånin mukaan. 3 SAKSASSA on pyritty parantamaan pienituloisten eläketurvaa vuonna 2021 voimaan tulleella peruseläkkeellä. Se antaa myös vinkkejä tasapainon säilyttämiseksi ja parantamiseksi oma kuntotaso huomioiden. Tutkimusartikkeli Positive Turn in Elder-Care Workers’ Views Toward Telecare Robots julkaistiin International Journal of Social Robotics -lehdessä joulukuussa 2021
Osallisuutta on myös se, että toimintakyvyn heikentyessäkin saa tuen avulla kokemuksen, että voi sanoa omia mielipiteitään ja osallistua päätöksentekoon, tekemiseen ja valintoihin sekä saa uusia vuorovaikutussuhteita. Koulutuksen aikana perustettiin ryhmä hoitokodin asukkaista. Osallisuus hoitokodin arjessa Osallisuus myös sairastuneelle on osallistumista elämään. Ryhmänohjaajat eli hoitajat ja asukkaat olivat tuttuja ennestään, mutta siitä huolimatta asukkaat yllättivät ohjaajat positiivisesti aktiivisuudellaan ja osallisuudellaan. He saavat tunnetta siitä, että ovat kykeneviä, kun heille annetaan vain mahdollisuus ja tukea siihen. Teksti ja kuvat: Taina Blomqvist ja Mari Turto Osallisuus V alkon hoitokodissa Loviisassa kaksi hoitajaa osallistui Vanhustyön keskusliiton järjestämään Ystäväpiiriohjaajakoulutukseen, jonka avulla kehitettiin hoitokodin yhteisön ryhmätoimintaa ja saatiin paljon erilaisia työkaluja hoitokodin yhteisöllisyyden kehittämiseen ihan pienilläkin keinoilla. Asukkaiden keksimän nimi ryhmälle oli Pöllöryhmä, joka jo itsessään aiheutti hilpeyttä ja yhteenkuuluvuutta. Aktiivisuus lisääntyi Jokaisen ryhmäkerran jälkeen huomasi selkeästi, että me-henki parani kerta kerral22. Ryhmäläiset itse sanoivatkin; ”on aina mitä odottaa”, ”on kiva kuulua johonkin yhteisöön, en ole koskaan kuulunut”, ”toivottavasti meistä tulee ystäviä”, ”täällä on mukavaa”
Ohjaajina meistä tuntui todella hienolta, kun pystyimme luomaan asukkaille hyviä ja positiivisia kokemuksia arkeen. • Pidetään hauskaa. ammattiroolissa eli hoitajia. Hoitokodissa motivoituminen aktiiviseen osallistumiseen yhdessä muiden kanssa on usein haasteellista varsinkin, jos taustalla on paljon mielenterveysja päihdeongelmaa sekä muistiongelmaa. • Kaikki saavat olla oma itsensä. Ryhmässä tehtiin yhteiset pelisäännöt ja tässäkin ryhmäläisten innostus ja aktiivisuus keksiä itse sääntöjä yllätti täysin. Heidän ei tarvinnut kokea olevansa hoitokodin asukkaita vaan ihmisiä erilaisin taustoin. Vanhustyö 1 • 2022 23. Hoitokoti koetaan yleisesti yhteisöksi, mutta yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen ei aina olla valmiita tai yksinkertaisesti ei ole taitoja siihen. Ryhmän loputtua ryhmäläisille annettua palautetta miettiessämme totesimme, että jokainen ryhmän jäsen niin kuin ohjaajatkin olivat kehittyneet erilaisilla osaalueilla: keskustelee enemmän, tuottaa sanoja enemmän, nauraa enemmän, kertoo itsestään asioita enemmän, omatoimisuus arjessa lisääntynyt. Ryhmän jäsenet ovat kertoneet muille ryhmästä ja jopa pieni kateus on iskenyt joihinkin yhteisön jäseniin. Henkilökunta on avainasemassa siinä, että hoitokotiyhteisöihin saadaan kehitettyä omaa kulttuuria arkisilla ja pienillä asioilla, jotka taas varmasti tukevat päivittäistä osallisuutta kaikessa toiminnassa. Pöllöryhmän jatkuminen Ryhmän toiminnan toivottiin jatkuvan. He kokivat ryhmän turvalliseksi, koska kaikki ryhmäläiset arvostivat toinen toisiaan sellaisina kuin olivat, ryhmässä sai olla oma itsensä. Tämä taas vaikutti siihen, että tuli lisää rentoutta, innokkuutta ja osallistumista päätöksentekoon ja tekemiseen. Ryhmätoiminta kuitenkin osoitti sen, että jo hetkittäinen arvostava ja kunnioittava kohtaaminen tuo lisää aktiivisuutta ja osallisuutta kaikkeen tekemiseen. Se on kuitenkin toiminut hyvin ja selkeästi ryhmää edelleen odotetaan. Ystäväpiiri -toiminta Ystäväpiiri-ryhmä parantaa tutkitusti osallistujien hyvinvointia, vähentää terveyspalvelujen käyttöä ja vahvistaa elämänlaatua. Aktiivisuus lisääntyi, ihmiset kannustivat toisiaan ja huomasivat, miten mukavaa yhdessä tekeminen on. Oli hienoa seurata, miten ryhmän yhdessäolo muuttui luontevammaksi koko ajan ja ryhmäläiset kokivat olevansa tasa-arvoisia. Osallistujista 98 prosenttia suosittelee toimintaa muille. Lue lisää vtkl.fi/ystavapiiri ta. Tämä antoi meille tuntemuksen, että tullessaan ryhmään asukkaat kokivat ryhmän aikana olevansa jossakin muualla kuin hoitokodissa. Hoitajina olemme oppineet tuntemaan asukkaita paremmin – luottamus ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet ja hoitotyö helpottunut huomattavasti. • Tullaan terveinä. Mutta heidän vuoronsa tulee kenties seuraavan ryhmän alkaessa. Tämähän on myös hoitokodin tavoite jokapäiväisessä tekemisessä, mutta se ei aina valitettavasti käytännössä toimi pakollisten rutiinien ja ohjeistusten takia. Olimme tasavertaisia ryhmän jäsenten kanssa, emme olleet koko ajan ns. Pöllöryhmän pelisäännöt • Kaikki tulevat iloisin mielin ryhmään. Ryhmien kantavia voimia ovat vertaistuki, yhteiset kokemukset, huumori ja mukava yhdessäolo. • Ei kiukutella. Pöllöryhmän henki elää myös koko hoitokodin yhteisössä, koska tulijoita olisi enemmänkin. • Ei kerrota muiden asioista ryhmän ulkopuolella. Ohjaajina osoitimme kunnioitusta ryhmäläisiä kohtaan kuuntelemalla ja olemalla läsnä sekä suhtautumalla heihin empaattisesti. Jo yli 11 000 iäkästä ihmistä ympäri Suomea on ollut mukana Ystäväpiiri-ryhmissä. Haastateltaessa ryhmäläisiä he kertoivat, miten he tunsivat ryhmän itselleen tärkeäksi. Läsnäolo on tärkeää, mutta suunnittelemalla ja tekemällä tavoitteita saadaan varmasti lisää osallisuuden kokemuksia koko hoitokotiyhteisöön niin asukkaille kuin henkilökunnallekin. Selkeää oli, että ryhmä ei voi jatkua itsenäisenä ryhmänä ilman ohjaajia, koska siihen ei hoitokodin asukkaiden toimintakyky olisi antanut mahdollisuutta. Ryhmä jatkuu edelleen ohjattuna, mutta harvemmin
Kurssit täyttyvät nopeasti ja osallistujia on 20– 25 välillä. Koulutuksessa paneudutaan järVapaaehtoistoiminta tarjoaa merkityksellistä tekemistä ja mahdollisuuden auttaa Vapaaehtoistoiminta on arkijärkistä, inhimillistä toimintaa, jota tehdään ihmiseltä ihmiselle. Senioritoiminnan vapaaehtoiset perehdytetään tehtävään neljän illan mittaisella kurssilla. Vapaaehtoisilta löytyy eletyn elämän ja omien työuriensa varrelta monipuolista, 24. Kaikki toimintaan mukaan lähtevät vapaaehtoiset haastatellaan. Osallisuus V anhustyön keskusliiton Senioritoiminnalla on vapaaehtoistoiminnasta jo pitkät perinteet. Kyselyn mukaan vapaaehtoisia motivoi toiminnassa merkityksellinen tekeminen, halu auttaa, ilon tuottaminen toiselle sekä mielenkiintoiset elämäntarinat. Vapaaehtoisen käynnit voivat olla ikääntyneelle voimaannuttava kokemus. Heidän ikähaarukkansa on 26–82 vuotta, keski-ikä on noin 54 vuotta. Teksti: Minna Kuusela – Kuvat: Ilkka Vuorinen jestön vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin, syvennytään vapaaehtoisen rooliin, tutustutaan ikääntymisen aikaansaamiin muutoksiin ja harjoitellaan ikääntyneen henkilön liikkumisen avustamista sekä saadaan työkaluja muistisairaan ja masentuneen ikääntyneen kohtaamiseen. Aktiivisia vapaaehtoisia Senioritoiminnassa on 134. Kokemusta ja näkemystä on tuona aikana ehtinyt kertyä sekä vapaaehtoistoiminnan organisoijille että vapaaehtoisille. Säännöllisten lisäkoulutusten lisäksi vapaaehtoisille tarjotaan kaksi kertaa vuodessa kiitostapahtumia esim. Senioritoiminta on organisoinut vapaaehtoistoimintaa pääkaupunkiseudulla jo yli 15 vuotta. ruokailun tai teatterin merkeissä. Vapaaehtoisia välitetään kotona asuville yli 65-vuotiaille ikääntyneille. Kursseja järjestetään kaksi kertaa vuodessa, maalisja lokakuussa
erilaista osaamista, jota he voivat hyödyntää vapaaehtoistoiminnassaan. Ystävätoiminnassa uuteen ihmiseen tutustuminen ja luottamuksen rakentuminen vapaaehtoisen ja ystävävanhuksen välille vaatii aikaa. Tätä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti eikä etenkään epäonnistumisena, vaan oppimiskokemuksena. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa monipuolisia tehtäviä Vapaaehtoiset toimivat joko ystävätoiminnassa tai saattaja-apuna, osa molemmissa. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa hyvän areenan omien vahvuuksien ja persoonallisuuden esiin tuomiselle. Lisäksi organisoimme valtakunnallista puhelinauttamista Vahvikelinjaa. Yleensä ensitapaaminen jännittää molempia osapuolia. Erikoisuutena Senioritoiminnan vapaaehtoistoiminnassa on ikääntyneen vapaaehtoisen mahdollisuus jatkaa Senioritoiminnan ryhmäja retkitoiminnassa. Tästä huolimatta aina ystäväparein yhdistäminen ei onnistu. kotiin tuotava kauppakassipalvelu, ei se korvaa sitä tunnetta, kun ikääntynyt pääsee itse katselemaan ja valitsemaan tuotteita. Koronanasta huolimatta vapaaehtoisemme tekivät vuonna 2020 yhteensä 1738 ystäväkäyntiä, tukipuhelua ja saattaja-apua keikkaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vapaaehtoistoiminta on arkijärkistä, inhimillistä toimintaa, jota tehdään ihmiseltä ihmiselle! Vanhustyö 1 • 2022 25. Ystävätoiminta on luonteeltaan seurustelua, ulkoilua, yhdessä ostoksilla käyntiä tai asioiden hoitoa. He hoitavat kahvin keiton, tarjoilut, narikan ja ovilla avustamisen. Saattaja-apuna toimivat vapaaehtoiset mahdollistavat ikääntyneen turvalliset käynnit lääkäriin, tutkimuksiin, jalkahoitoon tai kauppakeskukseen ostoksille. Vapaaehtoisten panos Senioritoiminnan vanhuksille järjestettävien kevätja joulujuhlien onnistumiseksi on myös tärkeä. Ystävätoiminnalla on tärkeä merkitys ikääntyneen yksinäisyyden lievittämisessä ja osallisuuden mahdollistamisessa. Ystävätoiminnassa vapaaehtoinen vierailee säännöllisesti saman ikäihmisen luona. Vaikka monella ikääntyneellä on esim. Toimintaa koordinoivalta työntekijältä ystäväparein yhdistäminen edellyttää huolellista tutustumista ystäväpyyntöihin ja vapaaehtoisten toiveisiin, unohtamatta positiivista asennetta ja pelisilmää. Näin syntynyt yhteys tuttuun toimintaympäristöön saa luontevan jatkumon. Toiminta lähtee aina ikääntyneen toiveista ja toimintakyvystä. Tärkeintä on yhdessä tekeminen, joka voi olla myös vain kuuntelua ja läsnäoloa! Vapaaehtoisen käynnit voivat olla ikääntyneelle voimaannuttava kokemus siitä, että jollakin ihmisellä on aikaa ja mielenkiintoa istua kuuntelemaan hänen elämäntarinaansa tai muistella yhdessä menneitä aikoja. Mitähän tuo toiRyhdy vapaaehtoiseksi Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta välittää vapaaehtoisia kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten tueksi Helsingin alueella. Muutama vapaaehtoinen toimii myös Senioritoiminnan ryhmissä ryhmäavustajina. Lue lisää vtkl.fi/vapaaehtoistoiminta nen minusta ajattelee ja hyväksyykö hän minut. Mukaan voi tulla pienelläkin panoksella
Kansalaisja vapaaehtoistoiminnaksi voidaan määritelPop up -vapaaehtoistoimintaa ikäihmisille ilman sitoutumista ja tiukkoja aikatauluja Pop up tuo vapaaehtoistoimintaan uusia joustavampia tapoja osallistua ja mahdollistaa vapaaehtoiseksi lähtemisen omien aikataulujen ja resurssien puitteissa. Nykyaikana korostunut yksilöllisyys näkyy myös yhteisöllisyydessä ja osallistumisessa yhteisöjen, kuten vapaaehtoisorganisaatioiden toimintaan, sillä yksilöt valitsevat yhteisöt omien kiinnostusten kohteiden perusteella ja saattavat toimia samanaikaisesti useammassa yhteisössä eri tasoisilla resursseilla. Pop up -käsitettä käytetään usein kaupallisesta näkökulmasta viitaten pop up -tapahtumiin ja -ravintoloihin, mutta pop up -käsitteenä on tarkoitettu myös taidoille, ideoil26. Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus ei ole korvata ammattilaisten tekemää työtä, vaan tuoda lisänä vapaaehtoisen tekemä työ siinä määrin kuin tämä on sitä valmis tekemään omien taitojensa ja resurssiensa puitteissa. Teksti: Heidi Miettinen ja Sanna Soini – Kuva: Shutterstock lä sekä organisoitunut toiminta esimerkiksi luottamustehtävien tai vertaistoiminnan kautta, mutta myös epämuodollisempi järjestäytymätön toiminta, kuten esimerkiksi toiminta urheiluseuroissa tai muussa harrastukseksi mielletyssä toiminnassa. Osallisuus V apaaehtoistoiminta perustuu yksilön valintaan toimia itselle tärkeäksi koetun asian puolesta
Myös Haarni (2009) nostaa artikkelissaan esille itselle sopivan osallistumisen rytmin sekä erilaisten roolien priorisoinnin: vapaaehtoisuuden lisäksi elämässä on myös muuta kuten esimerkiksi rooli isovanhempana. K u va : Si sk o t ja Si m o t Vanhustyö 1 • 2022 27. Keikoille voi osallistua kuka tahansa ja milloin tahansa. Vapaaehtoisista 42 prosenttia on tehnyt ensisijaisesti satunnaista vapaaehtoistyötä. Ikääntyneiden kokemuksia pop up -vapaaehtoisuudesta Perttu ja Tammisalo (2018) ovat haastatelleet opinnäytetyötään varten Siskojen ja Simojen pop up -vapaaehtoistoimintaan osallistuneita ikäihmisiä. Siskot ja Simot Siskot ja Simot Ry on pop up -vapaaehtoisuuden edelläkävijä Suomessa. Siskojen ja Simojen vapaaehtoisten haastatteluissa nousi esiin pop up -vapaaehtoistoiminnan tuoma monipuolisuus. Mielestäni tässä vapaaehtoistoiminnan muodossa vapaaehtoiselle korostuu kohtaamisen ja oman toiminnan merkitys verrattuna pitkäaikaisempaan sitoutumiseen, jossa ne toisinaan tuntuvat jäävän hallinnon jalkoihin. Yhdistys teki ensimmäisen keikkansa vuonna 2013 Järvenpäässä ja sen jälkeen toiminta on laajentunut niin, että loppuvuodesta 2021 yhdistyksellä on 600 vapaaehtoista Siskoa ja Simoa, 4700 kohtaamista vuodessa 21 Suomen kunnassa. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa Taloustutkimuksen Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2021 –raportin mukaan vapaaehtoisista 40 prosenttia on tehnyt ensisijaisesti lyhytkestoista vapaaehtoistyötä. Haastatellut nostivat esiin nykyisen elämäntilanteen tuomat mahdollisuudet toimia vapaaehtoistoiminnassa. On myös todettu, että erilaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen tuo toiminnan piiriin erilaisia toiminnasta kiinnostuneita ja pop up -tyyppinen osallistuminen voi toimia muun toiminnan lisänä tai osana sitä. Ensisijaisesti lyhytkestoista vapaaehtoistyötä tehneiden määrä on noussut vuodesta 2018 viisi prosenttiyksikköä ja vastaava luku satunnaisessa vapaaehtoistyössä on yhdeksän prosenttiyksikköä. le, viihteelle ja koulutuksille. Parhaimmillaan pop up -vapaaehtoisuus lisää vapaaehtoistoimintaan osallistuvien yksilöiden määrää. Sekä lyhytkestoisen että satunnaisen vapaaehtoistyön kysyntä on ollut nousussa. Toisaalta haastatellut havaitsivat, että pop up -luonteisessa toiminnassa syntyneet ihmissuhteet tai kohtaamiset jäävät pinnallisiksi, elleivät vapaaehtoiset osallistu toimintaan tavallista aktiivisemmin. Keikat voivat olla mummodiskoja, pappapiknikkejä tai oikeastaan mitä vaan mitä kohderyhmät eli ikäihmiset ja vapaaehtoiset haluavat. Ohjaajan ja allekirjoittaneen lisäksi paikalla oli viisi ikäihmistä, joista osa oli käynyt Siskojen ja Simojen tapahtumilla jo pidempään ja osalle taas tapahtumia oli kertynyt vasta muutama. Oma kokemukseni pop up -vapaaehtoistoiminnasta on positiivinen ja näenkin sen potentiaalisena osallistumismuotona tulevaisuudessa sekä opintojen että töiden ohessa. Toisaalta pop up -vapaaehtoisuus asettaa myös organisaatioille haasteita liittyen muun muassa toiminnan ennustettavuuteen sekä jatkuvuuden turvaamiseen. Pop up sisältää ajatuksen väliaikaisuudesta, rakenteiden keveydestä ja pitkäaikaisten sitoumuksien tarpeettomuudesta. lyhytkestoiset ja kertaluonteiset tehtävät (33 prosenttia), sopiva elämäntilanne (27 prosenttia) ja tietoisuus siitä mihin sitoutuu (12 prosenttia). Yhdistyksen perustehtävänä on edistää matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa ja levittää vastuullista välittämistä etenkin ikäihmisistä. Oli mielenkiintoista päästä keskustelemaan ja vertailemaan kokemuksia korona-ajan poikkeuksellista tapahtumista eri ikäpolvien näkökulmasta. Eläköitymisen tuoma elämänmuutos oli lisännyt vapaa-aikaa ja vapaaehtoistoiminta toi arkeen sisältöä. Toiminta perustuu erityyppisiin pop up -tapahtumiin eli välittämisen keikkoihin. Merkittävimpinä vapaaehtoistyöhön osallistumista helpottavina tekijöinä mainitaan mm. Vapaaehtoisten valitsema toiminta mahdollisti oman ammattitaidon ja muiden vahvuuksien hyödyntämisen sekä osallistumisen nimenomaan omia mielenkiinnonkohteita vastaavaan toimintaan. Heidi Miettinen kertoo kokemuksistaan Päätin tutustua pop up -vapaaehtoistoimintaan ilmiönä tutkimuksen lisäksi havainnoimalla sitä käytännössä. Myös sitoutuminen vain yhden keikan ajaksi pitkäkestoiseksi aktiiviksi lupautumisen sijaan auttoi keskittymään keikkaan myös enemmän omaa elämää rikastuttavana kokemuksena ja mahdollisuutena päästä kohtaamaan ja ilahduttamaan ikäihmisiä. Osallistuminen ei vaadi sitoutumista tai jäsenyyttä. Osallistuin ainoana vapaaehtoisena välittämisen keikalle, jossa pääsimme tutustumaan Nykytunteiden museoon ja keskustelemaan korona-ajan teemoista ja tunteista. Erilaisten toimintamahdollisuuksien ja ajankohtien tarkastelu Siskojen ja Simojen internet-sivuilla ja ilmoittautuminen lomakkeen kautta madalsi kynnystä lähteä mukaan toimintaan. Pop up -tyyppinen vapaaehtoistoiminta toimiikin monelle vaihtoehtona pohdittaessa, miten madaltaa kynnystä lähteä vapaaehtoiseksi ja sovittaa vapaaehtoistoiminta arjen muuttuviin aikatauluihin ja vaihteleviin elämäntilanteisiin. Toisaalta myös eläkkeellä vapaaehtoistoimintaan käytetyn ajan määrä on rajallinen ja haastatellut kokivat pop up -vapaaehtoistoiminnan mahdollisuutena rytmittää osallistuminen omaan aikatauluun ja toisaalta myös jaksamiseen sopivaksi
Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua hyvän vanhuusiän mahdollistamiseksi. Unelmiaan voi toteuttaa vielä vanhanakin, mutta unelmat vaativat johdonmukaista suunnittelua ja valmistautumista. 28. Saatat viettää eläkkeellä vuosikymmeniä elämästäsi. Vanhuuteen varautuminen kannattaa aina, olit sitten 50-, 70tai 90-vuotias. Vanhuuteen varautuminen Työvälineitä vanhuuteen varautumiseen on olemassa Omaehtoinen vanhuuteen varautuminen kannattaa ja siihen on helposti saatavilla tietoa ja työvälineitä. Oman vanhuusiän ennakointi kannattaa kuitenkin aloittaa mahdollisimman varhain. Teksti: Merja Lankinen ja Vanheneminen.fi – Kuva: Ilkka Vuorinen J os olet hyvässä kunnossa ja toimintakykyinen, vanhuus voi kuulostaa kaukaiselta asialta, joka ei vielä kosketa sinua. Esimerkiksi terveys on sellainen asia, johon panostaminen ole koskaan liian aikaista. Miksi siis et suunnittelisi jo hyvissä ajoin juuri oman näköistäsi ja itsellesi mielekästä eläkeikää. Hyvää terveyttä rakennetaan läpi elämän
Tämän pohdinta vaatii usein ajatustyötä ja kypsyttelyä, joten kannattaa tutustua ennakoinnin keinoihin mahdollisimman varhain. Vanheneminen.fi tarjoaa tietoa ja työvälineitä Vanheneminen.fi -sivusto tukee oman tulevaisuuden suunnittelussa viidellä osa-alueella: • Terveys • Talous • Asuminen • Asiakirjat • Mielekäs elämä Kukin osio sisältää lyhyiden artikkelien lisäksi työvälineitä ja oppaita oman elämän suunnitteluun. Tässä tilanteessa vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden täyttää tämä tarve. Silti vanhenemiseen saattaa liittyä negatiivisia mielikuvia ja pelkoja, joiden takia koko asiaa ei haluta edes ajatella. Edunvalvontavaltuutuksella päätät itse, kuka mahdollisesti hoitaa asioita puolestasi. Turvallinen ja esteetön ympäristö tukee osallisuutta ja ikäystävälliseksi suunnitellut asuinalueet ja asunnot sopivat kaikille. Elämäntyyli ja harrastukset vaikuttavat siihen, minkälaisessa paikassa haluaa asua tai kuinka paljon tarvitsee vaikkapa säilytystilaa. Kun tärkeät ennakoinnin asiakirjat on laadittu, kannattaa koota ne yhteen kansioon ja kertoa läheisillesi, mistä tuon kansion löytää. Miten varaudun taloudellisesti eläkkeelle. Laatimalla hoitotahdon voi varmistaa, että mahdollisessa tulevassa hoidossa noudatetaan omia elämänarvoja ja että hoitoratkaisut perustuvat omaan tahtoon. . Edunvalvontavaltuutuksessa nimetään luotettu henkilö, joka hoitaa tulevaisuudessa asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. Vanhustyö 1 • 2022 29. Remonttien yhteydessä tai uuteen muuttamista suunniteltaessa kannattaa tarkistaa myös esteettömyys. On hyvä miettiä etukäteen, mitä toimintoja omaan elämään kuuluu: nautitko ruuanlaitosta, kutsutko aika ajoin ystäviä syömään, käykö usein vieraita yökylässä, onko tilaa vieviä urheiluvälineitä jne. Miten haluan asua tulevaisuudessa. Mitä oikeudelliseen ennakointiin kuuluu. Miten pystyy vaikuttamaan, kun ei enää kuulu tällaiseen kokonaisuuteen. Tulevaisuuden asumista olisi hyvä pohtia jo ennakkoon, vaikka ajatus vanhuudesta tuntuisi kaukaiselta. Esteettömyyden kokemus riippuu jokaisen ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista ja toimintakyvystä. Vanhuutta ei tarvitse pelätä, se voi tuoda mukanaan myös uusia mahdollisuuksia ja uudenlaista vapautta. Mielekäs elämä Pitkään elämään sisältyy väistämättä muutoksia, joista osa voi tulla yllätyksenäkin. Hoitotahto tehdään etukäteen sellaisen tilanteen varalle, jos henkilö ei enää kykene tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä vakavan sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdolla voi kertoa omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta sitten, kun valtuutuksen laatinut henkilö on tullut itse kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja edunvalvontavaltuutus on saatettu voimaan maistraatissa. Ympäristö, joka on jollekin hyvin toimiva, voi toiselle aiheuttaa suuria vaikeuksia. Ennakoinnin avulla on mahdollista päättää etukäteen, miten itseä ja omia asioita hoidetaan, jos tulee myöhemmin toimintakyvyttömäksi. Miten voisin huolehtia terveydestäni. Vanhuuteen kannattaa kuitenkin valmistautua pohtimalla muutamia perusasioita. Mihin kuulua, kun ei ole työhön liittyvää tiivistä yhteisöä, jossa tapahtui ”kaikki”. Tällaisia asioista voivat olla talouteen ja omaisuuteen sekä terveydenja sairaanhoitoon liittyvät asiat. Useimmilla on töistä pois jäätyään tunne, että itsellään on paljon osaamista ja kokemusta, jota voisi tai haluaisi hyödyntää, mutta missä yhteydessä. Asumisen turvaa Miten sinä haluat 90-vuotiaana asua. Töissä ollessaan kukin on osa isompaa kokonaisuutta ja kokee siten voivansa vaikuttaa asioihin. Tutustu Vanheneminen.fi Normaalia elämänkulun suunnittelua Vanhuuteen varautuminen on normaali osa elämänkulun suunnittelua, aivan kuten opintojen tai työuran suunnittelu nuorempana. Hoitotahtoon voit linjata ajatuksesi elämän loppuvaiheen hoidosta ja hoivatoiveesi. Ne ovat kuin matkavakuutus tulevaan – toivottavasti turhia mutta tarpeen tullen erittäin hyödyllisiä. Toisaalta voi olla, että eläkkeelle jääminen vapauttaa merkityksettömältä tuntuneesta työstä ja mahdollistaa merkityksen etsimisen muualta ja oman tavan vaikuttaa tärkeisiin asioihin. Asiakirjat kuntoon hyvissä ajoin Vanhuuteen varautumisen tärkeitä asiakirjoja ovat edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto
Omistaja tekee päätökset asuntonsa osalta. Asuminen ja elinympäristöt I kääntyneiden asuinoloja kehitetään valtakunnallisella ohjelmalla. Ennusteen mukaan vuonna 2040 heitä olisi 16,5 prosenttia. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on noin puoli miljoona, 15 prosenttia asuntokannasta, eikä tämä riitä ikääntyvän väestön tarpeisiin. Suurin osa, noin 80 prosenttia yli 65-vuotiaiden asunnoista on omistusasuntoja. Väestörakenteen muutos jatkuu vahvana tulevina vuosina. Teksti: Raija Hynynen ja Merja Lankinen Kuva: Ilkka Vuorinen 30. Siksi asuntojen korjaukset esteettömiksi ja turvallisiksi ovat tarpeen. Neuvonnalla tuetaan asuinolojen parantamista Ympäristöministeriön Raija Hynynen puhui Korjausneuvonnan 30-vuotis juhlaseminaarissa ikääntyneiden asuinolojen kehittämisestä. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Asuntojen korjaamisessa korjausavustuksilla ja korjausneuvonnalla on suuri merkitys. Yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mikä on kullekin sopiva asumisratkaisu ikääntyessä. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Asukkaiden oma toiminta on ratkaisevaa asuinolojen parantamisessa. Vuoden 2020 lopussa yli 75-vuotiaita oli maassamme noin 548 000, lähes 10 prosenttia väestöstä. Minna Piispanen kannustaa VRlasien käyttäjää. Omien asuinolojen arviointi ja tarpeellisten muutosten tekeminen tukevat itsenäistä kotona asumista. Hyväkuntoisena on helpompaa teettää asunnon korjauksia. Valtion, kuntien ja järjestöjen toiminta luo edellytyksiä asuntojen korjaamiseen, esimerkiksi avustusten ja neuvonnan kautta. Myös muuttaminen uuteen asuntoon ja asuinalueelle on sujuvampaa, kun asukas pystyy aktiivisesti tutustumaan ympäristöönsä
Ikää Peltoniemellä on 98 vuotta. Naapurilla on sentään muutama poro. Ohjelmassa esimerkiksi rahoitetaan kuntien ikääntyneiden asumisen kehittämishankkeita, tuetaan asuntojen korjaamista ja jaetaan ikääntyvien asumiseen liittyvää tietoa ja hyviä käytäntöjä. Harmittaa vain, kun puoliso kuoli muutama vuosi sitten. Muistan, että eräällä kerralla tuliaisena isännän itse tekemä ”pirunnyrkki”. Emäntä keitti hellalla ruuat. Vuoden 2021 keväällä LVI-miehet asensivat helppohoitoisemman maalämpöjärjestelmän. Peltoniemen kotitalo on tähän saakka lämminnyt puulämmitteisellä lämmityskattilalla. Tämä toimenpide on ARAn vastuulla ja kyse on ikääntyneiden asumiseen liittyvien korjausavustusten hakuprosessin tehostamisesta sekä neuvonnan ja viestinnän vahvistamisesta. Osana tätä edistetään iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjausja esteettömyysavustuksen käyttöä. Hänen käsiensä kautta on valmistunut kymmeniä tuhansia saunavastoja. Peltoniemi on hyvin tyytyväinen elämäänsä. Peltoniemi on saanut apua asunnon muutostöihin aiemminkin. Usein ne ovat olleet vastoja. . Pihasauna ja navetta piti myös lämmittää puilla. Karhu kertoo, että aamulla on ollut aina puu98-vuotias vastamestari ro valmiina, kun olen tullut käymään. Ja tavan mukaan Peltoniemessä on kahviteltu joka välissä nisujen kera. Puita piti olla aina paljon. Vanhustyö 1 • 2022 31. Niissä tehdään tiivistä yhteistyötä ARAn, kuntien ja kuntayhtymien sekä eläkeläis-, vanhus-, asunto-, ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Karhun piti käydä useita kertoja Peltoniemeä puhumassa ympäri, jotta hän suostuisi laittamaan sisäsaunan. Tosin ihan viime vuodet oli Peltoniemi saanut apua talon lämmitykseen pojaltaan, joten aivan yksin ei hän ollut lämmityssavottaa hoitanut. Vielä hän kuitenkin ajelee rollaattorilla pihalle katselemaan luontoa. Ympäristöministeriön johdolla toteutetaan vuosina 2020— 2022 useita toimenpidekokonaisuuksia. Lopulta hän suostui ja kyllä hän on ollut tyytyväinen. Peltoniemi on kuuluisa vastantekijä. – Useasti pitää risteyksessä heittää kintasta kumpaan suuntaan lähtee asioimaan, Peltoniemi sanailee. Teksti ja kuva: Tapio Karhu Ohjelma ikääntyneiden asumisen kehittämiseen Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman tavoitteena on parantaa asuinoloja ja edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa sekä tukea ikääntyneiden omaa ja kuntien ennakointia ja varautumista asumiseen. Tarvetta tälle neuvonnalle on tulevina vuosinakin. Asuinrakennuksen uunit tarvitsivat halkoja. Koko ikänsä Juorkunassa asuneena ei Peltoniemi halua minnekään kirkolle muuttaa, vaikka on kylä hieman hiljentynyt. Myöhemmin moottorisahan ja traktorin kanssa. Hän on koko ikänsä touhunnut metsässä. J uorkunan kylällä Utajärven ja Puolangan puolivälissä asuu sotainvalidi Reino Peltoniemi. Ensin sahan ja kirveen kanssa pikku poikana. Tosiaan omasta kodista hän ei halua lähteä mihinkään. Ilman korjausneuvonnan apua ja yhteiskunnan rahoittamia kodin muutostöitä ei kotona asuminen olisi ollut mahdollista. Siihen saakka hänellä oli ollut käytössä erillinen pihasauna. Eikä sitä ollut tehty millään vannesahalla vaan ihan käsityönä käsisahalla! Olen sen saanut kasattua, kun erehdyin purkamaan nyrkin. Peltoniemen talo on aina ollut hyvin vieraanvarainen. Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvonta on vuosien varrella osoittautunut hyvin tarpeelliseksi, sillä korjausten teettäminen ja tiedon saaminen avustuksista on työläs prosessi. Tosin piti jonkin aikaa pyöritellä ennen kuin onnistuin, toteaa Karhu. Valtakunnallinen korjausneuvontaverkosto edistää huomattavasti asuntojen korjaamista ja sitä kautta yhteiskunnallista tavoitetta ikääntyneen väestön kotona asumisessa ja hyviä asuinoloja. Eikä aikaakaan, kun on jo sitten käsketty ruokapöytään. Jourkunasta on sama 42 kilometrin matka Utajärvelle kuin Puolangalle. Yhteistyössä ovat mukana kunnat, Vanhustyön keskusliitto ja muut järjestöt. Reilu kymmenen vuotta sitten asuntojen korjausneuvoja Tapio Karhu sai puhuttua Peltoniemen ympäri ja asuntoon tehtiin laajennus, mihin tuli sauna ja pesutila. Kylän raitin varrella ei ole enää yhtään maitotilaa, joten maito on nykyään haettava kaupasta. Nyt ei tarvitse enää huolehtia puiden pesään laittamisesta. – Eikä ole sellaista neuvontakertaa, etteikö lähtiessä olisi jotain tuliaisiakin laitettu mukaan. Muisti on alkanut viime aikoina huonontua. Vielä 90-vuotiaana hän teki kymmeniä metrejä halkoja
Suurin osa mediakasvatuksen tutkimuksesta ja käytännön työstä Mediakasvatuksella ei ole ikätakarajaa Ikäihmisten medialukutaitoa on tuettava siinä missä muidenkin ikäryhmien. 65+) medialukutaidoista ei tiedetä vielä tarpeeksi, vaikka viimeaikainen kiinnostus aihetta kohtaan on ollut nousujohteista. Tutkimukset osoittavat ikäihmisten olevan kuitenkin moninainen ryhmä medialukutaidoiltaan ja kehittämistarpeita löytyy jokaiselta sen osa-alueelta (käyttö, ymmärrys, tuottaminen). Ikäihmisten digitaalisiin teknologioihin ja medioihin liittyvä käyttötaito on kerännyt enemmän kiinnostusta. Digi ja teknologia E nsimmäisen suomalaisen ikäihmisten mediakasvatukseen keskittyvän väitöstutkimuksen mukaan ikäihmisten medialukutaitoa on tuettava siinä missä muidenkin ikäryhmien medialukutaitoa. Medialukutaitoa pidetään mediakasvatuksen eli opetus-, ohjaus-, ja tukitoiminnan K u va : Sh u tt e rs to c k 32. Ikäihmisten (v. Teksti: Susanna Rivinen kohdistuu edelleen nuorempiin ikäryhmiin. Medialukutaidon osa-alueista vähemmälle huomiolle ovat jääneet etenkin mediatekstien ja sisältöjen ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin sekä tuottamiseen liittyvät taidot. Tulokset korostavat kuitenkin tarvelähtöistä lähestymistapaa, missä yksilön tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja esimerkiksi käytössä olevia laitteita sekä aiempaa kokemusta ei sivuuteta. Medialukutaidossa tulee keskittyä mediasisältöjen ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin
Tulosten mukaan erilaisia pedagogisia lähestymistapoja tulee hyödyntää, vaikka viitteitä löytyi vahvemmin formaaliin ja perinteiseen opetukseen sekä yksilölliseen ja oppijakeskeiseen opetukseen. Medialukutaito ymmärretään ensinnäkin, yksilön kykynä päästä digitaalisten teknologioiden ja medioiden äärelle ja käyttää niitä; toiseksi, kriittisesti arvioida ja ymmärtää erilaisia mediatekstejä ja sisältöjä; sekä kolmanneksi, niiden omana tuottamisena erilaisissa toimintaympäristöissä. Medialukutaidon geragogiikan tueksi on kehitetty myös kahdeksan suunnitteluperiaatetta. Digitaitojen ohjaus on sisällytettävä osaksi koulutus-, kulttuuri-, sosiaalija terveyspalveluita, jotta digitaitoja voitaisiin tukea tarveperustaisesti juuri siellä, missä sitä tarvitaan. Vanhustyö 1 • 2022 33. viranomaisja pankkipalvelut) sekä yhteydenpitoon. päätavoitteena. Medialukutaito mahdollistaa uutisten luotettavuuden arvioinnin. Ongelmaan on etsitty vastauksia kolmen osatutkimuksen avulla, joissa tarkastellaan ikäihmisten, heidän kanssaan toimivien asiantuntijoiden ja opettajaopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten ikäihmisten mediakasvatusta tulisi järjestää sekä perehdytään aiempiin empiirisiin tutkimuksiin. Koronapandemia on myös korostanut medialukutaidon tärkeyttä, sillä on entistä tärkeämpää osata kriittisesti arvioida tiedon ja uutisten luotettavuutta ja oikeellisuutta sekä sen taustalla olevia tarkoitusperiä ja arvoja. sukupolvien välistä oppimista ja vertaisoppimista, joista etenkin jälkimmäinen nähdään hyvänä tapana tukea ikäihmisten medialukutaitoa, sillä se voi olla hyödyllistä molemmille osapuolille ja vertaisilla voi olla parempi käsitys muuttuvista kognitiivista taidoista. Lisäksi ohjaajan on tärkeä ymmärtää ja tukea muuttuvia kognitiivisia taitoja, esimerkiksi toistojen ja rauhallisen etenemisen avulla. Tästä syystä hankkeessa tuotetaan yhtenä sen toimenpiteenä Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n uusi yhteinen, aikuisten ja ikääntyvien digitaitojen ohjaamiseen kohdistuva verkko-opintojakso. Myös kiinnostuksen kohteet, aiemmat kokemukset, oppimistavoitteet, motivaatio, käytössä olevat laitteet sekä tavat ja kyvyt tulee huomioida. Hankkeessa kehitetään palveluntarjoajien osaamista tukea ja ohjata asiakkaidensa digitaitoja. Tulosten mukaan medialukutaidon geragogiikan tulee perustua ikäihmisten omiin tarpeisiin, jotka vaihtelevat kohderyhmän sisällä, mutta linkittyvät yleensä yksilön arjen ja erilaisten elämän roolien ympärille. tukemalla ikäihmisen digitaalisten teknologioiden ja medioiden käyttöön liittyvää minäpystyvyyttä. Susanna Rivinen toimii Lapin yliopiston, kasvatustieteiden tiedekunnan, Media Education Hubin koordinoimassa ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa OdigO Osaavia aikuisten ja ikääntyvien digitaitojen ohjaajia Lappiin -hakkeessa (2021–2023) projektipäällikkönä. Medialukutaidon geragogiikan kannalta on tärkeää tarjota myös systemaattista ja jatkuvaa tukea sekä tulokset osoittavat vieläkin laajemman ja monialaisemman yhteistyön lisäämisestä. valeuutiset) sekä tuottamiseen (esim. Englanninkielinen väitöskirja on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://urn.fi/ IURN:ISBN:978-952-337-288-7. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena esitellään medialukutaidon geragogiikan käsite, joka ymmärretään ikäihmisten medialukutaidon ohjauksen ja opetuksen hienosäätönä heidän omiin tarpeisiinsa, sillä ikääntyessä on tavallista mediakasvatustarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden muuttuminen. Kuudes periaate keskittyy voimaantumisen tukemiseen, jota voidaan lisätä mm. Tutkimuksessa selvitetään, miten ikäihmisten medialukutaitoa tulee tukea. arjen helpottamiseen ja asioiden hoitamiseen (esim. Medialukutaidon geragogiikassa tulee kiinnittää huomiota ohjaajaan, joka tulisi omata pehmeitä ja sosiaalisia taitoja, kuten empaattisuutta, ystävällisyyttä ja kunnioitusta. Ikäihmisten medialukutaitoa tulee tukea kokonaisvaltaisesti kaikki sen osa-alueet huomioiden. Rivinen väitteli joulukuussa 2021 Lapin yliopistossa aiheesta ”Ikäihmisten medialukutaidon geragogiikan kehittäminen design-perustaisen tutkimuksen keinoin”. Kiinnostuitko aiheesta. elämänhistorioiden teko ja jako). Medialukutaidon kohentuminen voi edistää myös vastuunottamista ja itsenäisyyttä omien asioiden hoidossa. Medialukutaito on kansalaistaito, jota tarvitaan mm. Esimerkiksi digisyrjäytyminen on aihe, mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja mihin myös syksyllä 2021 käynnistyneen OdigOhankkeen myötä on tartuttu. Tulokset korostavat mm. Ikäihmisten mediakasvatukselle aloitettua tien ravaamista on edistettävä myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi käytännön työtä ja tutkimusta tulee entisestään lisätä. Mitä tulevaisuudessa. Vaikka käytön osa-alue korostui tuloksissa ja sen tukemista tulee edelleen jatkaa, tulee tulevaisuudessa keskittyä enemmän mediasisältöjen ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin (esim. Suunnitteluperiaatteista tukea ikäihmisten mediakasvatukseen Väitöstutkimuksessa selvitetään, miten ikäihmisten medialukutaitoa tulee tukea. Medialukutaito on siis digitaalisten teknologioiden ja medioiden käyttötaitoa laajempi taito
Hupsista! Terve luu kestää arjen kolhut. keliakia, diabetes, nivelreuma, kilpirauhasen liikatoiminta, varhainen menopaussi, pitkäkestoinen kortisonihoito. Murtuman syynä voi olla luuston haurastuminen eli osteoporoosi. Jos olet yli neljänkymmenen, on sinulla jo viides luusto. Erityisesti naisilla hormonitoiminnan hiipuminen vaikuttaa luuston massan nopeaan vähenemiseen vaihdevuosi-iässä. Elintavat lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat siihen, saavutetaanko perimän mahdollistama luuston enimmäistiheys. Erityisesti murrosiässä luuston massa lisääntyy nopeasti ja saavuttaa huippunsa 20–30 vuoden iässä. Nimittäin luuston solukko uusiutuu keskimäärin reilussa kymmenessä vuodessa. Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu koko eliniän ajan: vanhaa luukudosta menetetään ja uutta muodostuu tilalle. Vaikka osteoporoosi on yleisintä ikääntyneillä ja erityisesti naisilla, voi osteoporoosia esiintyä kaikenikäisillä naisilla ja miehillä. Jos olet murtanut ranteesi tai nilkkasi kompastuessasi, voi kyseessä olla osteoporoosiperäinen murtuma. Jos vanhempasi ovat saaneet murtumia arjen tilanteissa, voi suvussanne olla kohonnut osteoporoosin riski. Naisilla on lähtökohtaisesti keskimäärin vähemmän luuston massaa kuin miehillä. J os lähimmäisen ikä kiinnostaa, voit leikkimielisesti kysyä: ”Monesko luusto sinulla on?”. Miehillä luuston massa vähenee yleensä naisia hitaammin. Monet sairaudet tai lääkitykset ovat osteoporoosin riskitekijöitä mm. Osteoporoosi Osteoporoosi on yleinen kansansairaus ja se on hyvin yleistä ikääntyneessä väestössä: 44 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä on osteoporoosi tai sen esiaste osteopenia. Yleensä 50 ikävuoteen saakka luun muodostus ja vanhan luun menetys ovat tasapainossa. Tämän jälkeen luukudosta meneYleensä kuvitellaan, että kuuluu asiaan saada murtuma kaatuessaan. Tiedätkö, että luusto on elävää kudosta, joka tarvitsee huolenpitoa koko elämän ajan. Teksti: Ansa Holm – Kuvat: Luustoliitto tetään enemmän kuin uutta muodostuu tilalle, jolloin luusto alkaa hitaasti haurastua. Tällöin luumassa on vähentynyt, luun rakenne heikentynyt ja murtuma-alttius lisääntynyt. Osteoporoosiin voi myös olla perinnöllinen alttius. Tosiasiassa luuston pitäisi kestää arjen kolhut. Kuva: Shutterstock 34
75 vuotta täyttäneille on suositeltu 20 mikrogramman D-vitamiinilisää. Mikäli sairastat osteoporoosia, voit opiskella osteoporoosin itsehoitoa liiton sivuilta löytyvällä Osteoporoosin itsehoitopolulla. Koska sinun pituutesi mitattiin viimeksi. Lääkehoidossa vaihtoehtoja on useita, ja sen kesto on hyvin yksilöllinen. Liikettä luille ja kaatumiset kuriin Liikunta on välttämätöntä luuston terveydelle ja se on myös yksi osteoporoosin omahoidon peruspilareista. Lisää luustotietoa Voit käydä tekemässä Luustoterveystestin ja selvittää oman osteoporoosiriskisi Luustoliiton sivuilta. Omilla elintavoilla on aina merkitystä Vanhustyö 1 • 2022 35. Osteoporoosi kehittyy hitaasti vuosien mittaan. Usein vasta arjen tilanteessa tullut murtuma vaikkapa kompastuessa tai kaaduttaessa on sairauden ensimmäinen merkki. Siksi kaatumistapaturmien ehkäisy on tärkeää. Varsinainen osteoporoosilääkitys kuuluu osteoporoosin hoitoon vain tarvittaessa. Jos ei käytä maitotuotteita tai sairastaa osteoporoosia, voi tarvita kalsiumlisää. Käy kurkistamassa: luustoliitto.fi M ON IPUO LINEN RAVIN TO Lisäksi liikkumattomuus, yksipuolinen ravinto ja niukka kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, ravintoaineiden imeytymishäiriöt, tupakointi sekä runsas alkoholinkäyttö haurastuttavat luustoa. Osteoporoosi on etenevä sairaus, joka kannattaa hoitaa. Murtumat tulevat tavallisimmin kaatumisten yhteydessä. Liikunnan avulla voidaan paitsi vahvistaa ja ylläpitää luun lujuutta, lisäksi kehittää lihasvoimaa, tasapainoa, ketteryyttä ja liikkumisvarmuutta. Myös mahdollisesta osteoporoosidiagnoosista huolimatta omilla elintavoilla on aina merkitystä. Perinnöllinen alttius osteoporoosiin tai osteoporoosia aiheuttavat sairaudet eivät automaattisesti aina tarkoita sitä, että sairastuu osteoporoosiin. Liiton sivuilla on myös runsaasti tilattavaa tai ladattavaa materiaalia. Myös kumara asento ja pituuden lyhentyminen neljä senttimetriä tai sitäkin enemmän voivat olla merkkejä osteoporoosista. Luustoterveydessä ja osteoporoosin hoidossa elintavat ovat keskeisessä roolissa. Ravintoa luuston rakennusaineeksi Terveellinen ja riittävästi kalsiumia, D-vitamiinia ja proteiinia sisältävä ruokavalio sekä liikunta ja kaatumisen ehkäisy ovat välttämättömiä lujan luuston rakentumiselle lapsuudessa ja nuoruudessa sekä haurastumisen hidastamiselle sen jälkeen. Säännöllinen liikunta, myös arkiliikunta, ja monipuolinen ravinto ovat tärkeitä kaatumisen ehkäisyn ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta. Luuston terveys kuuluu kaikille Elintavat ovat keskeisimmässä roolissa lujan luuston rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Jos taustalla on selkeitä riskitekijöitä, on tärkeää, että luuston kunto selvitetään ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Luusto vahvistuu vain siitä kohdasta ja siinä suunnassa, mistä se kuormittuu. Tästä syystä liikunnan tulisi olla monipuolista ja kaikkia kehonosia kuormittavaa. Mikäli sairastaa osteoporoosia, määritellään henkilökohtainen Dvitamiiniannos verikokeella. D-vitamiinia saa keskikesällä auringosta ja lisäksi sitä on kalassa, vahverosienissä sekä kananmunassa. Sairaudesta ei pidä syyttää yksilöä itseään, mutta omat vaikutusmahdollisuudet luustoterveyden parantamiseksi ja murtumariskin pienentämiseksi on syytä tiedostaa ja ryhtyä toimeen. Monesko luusto sinulla on. Riittävään proteiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti ikääntyessä ja lisätä proteiinia sisältäviä ruoka-aineita joka aterialle. Maitotuotteisiin ja rasvalevitteisiin on lisätty D-vitamiinia. Terve maitotuotteita käyttävä aikuinen saa yleensä riittävästi kalsiumia. Kaatumisen ehkäisyssä kannattaa kiinnittää huomiota myös jalkineisiin sekä kodin ja lähiympäristön olosuhteisiin sekä välttää turhaa kiirettä. Hoitamattomana se aiheuttaa todennäköisesti uusia, entistä vaikeammin hoidettavia murtumia
Kehittämismyönteistä henkilöstöä tarvitaan, jotta alueiden välisiä eroja voitaisiin huomioida ja toisaalta suurimmat ”särmät” alueiden välisissä eroissa voitaisiin hioa ja tasoittaa. Uusien toimintakulttuurien hyväksyminen ja käyttöönotto lisäävät yhtenäisiä käytäntöjä ja mahdollistavat asiakkaalle yhteiset palvelut ja palveluiden saatavuuden. Uusia kehitysideoita voi syntyä, kun jokainen pysähtyy hetkeksi miettimään omaa osaamistaan ja siihen liittyviä tarpeita. Resurssien riittävyydestä vastaavat muun muassa esihenkilöt. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja niistä oppiminen lisäävät yhtenäisiä malleja. Tämän lisäksi on tärkeää ylläpitää olemassa olevaa tietoa ja taitoa. Osaamisen vahvistaminen on tärkeää niin organisaatioja johtamistasolla kuin henkilöstön itsensä ja oman työnsä kehittämisessä. Omia osaamisentarpeita ja osaamisen vahvistamista on hyvä pysähtyä miettimään. Näistä kannattaa jokaisen ottaa selvää ja pysyä myös tätä kautta kehittämisessä mukana. Miten voin kehittää työtäni niin, että resurssien käyttäminen olisi asiakaslähtöistä ja turvallista, mutta samalla myös kestävän periaatteen mukaisia. S osiaalija terveysalalla osaava henkilökunta on nykyisen rakenteen ja tulevan hyvinvointialueen tärkein voimavara. Asiakkaille kehitystyö tulee näyttäytymään asiakaslähtöisenä hoitotyönä. Oman työn arvostaminen on tärkeä osa työhyvinvointia ja muutokseen varautumista. Tämä tukee tulevaisuudessa työntekijöiden kohdentamista sinne, missä henkilöstöä tarvitaan. Kehittäminen ja siihen osallistuminen helpottavat sisäistämään tulevaisuuden tarpeita ja tavoitteita sekä oman työn sisältöä. Kehittämismyönteistä asennetta kysytään yhtenäisten käytäntöjen jalkauttamisessa. Hillevi Turpeinen palveluesimies ja ikäohjelman aluekehittäjä, Oulunkaari K u va : Sh u tt e rs to c k 36. Vanhustyön johtajat Osaava henkilöstö ikäihmisten palveluissa Mitä minä tarvitsen, jotta pystyn hoitamaan työni oman ammattitaitoni ja ammattivaatimuksien mukaisesti. Mitä minun tulee tehdä, jotta asiakas saa palvelunsa tarpeidensa ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kuka minua voisi tukea näissä asioissa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevien vuosien kehittämisensuuntia määrittävät sote-uudistuksen tuomat linjaukset ja alueiden tarpeet. Resurssien riittävyyteen voi jokainen vaikuttaa olemalla hyvä ja toisia arvostava työkaveri. Pidetään itsestämme ja työkavereistamme huolta, sillä jokaista meitä tarvitaan rakentamaan yhä parempia sosiaalija terveysalan palveluita. Samaan aikaan, kun pohditaan henkilöstön riittävyyttä ja resurssia sosiaalija terveysalalla, jokaisen alalla työskentelevän tulee kiinnittää huomioita eri käytäntöjen jalkauttamiseen ja käyttöönottoon. Jokainen voi vaikuttaa omaan osaamiseensa. Rekrytoinnissa auttaa, jos olemassa oleva henkilöstö on sitoutunutta ja motivoitunutta ottamaan uusia hoitajia mukaan työhön. Hyvinvointialueen muutokset ja käytännön uudistukset liittyvät merkittävältä osalta käytännön työhön ja muutoksia sekä uudistuksia tehdään käytännön tasolla. Tulevina vuosina kehittäminen tähtää hyvinvointialueen yhtenäisiin toimintatapoihin ja asiakaslähtöiseen toimintaan
TORNIO Tutustu koulutuksiin vtkl.fi/tapahtumat Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Mietitkö mukavaa tapaa aloittaa uusi vuosi. jäsenrekisterikysymykset, jäsenkirje ym. Opiskelin graafista suunnittelua Helsingissä mutta työt veivät valmistumisen myötä Tukholmaan, jossa vierähti lähes 17 vuotta viestintäja markkinointi alan tehtävissä. Tutustut erilaisiin ryhmätoiminnan menetelmiin ja saat tietoa Vahvike.fi-aineistoista. Ruotsin vuosinani opiskelin lisää digitaalista mediaa, jota pääsen hyödyntämään myös nykyisessä toimenkuvassani. Liity vapaaehtoisten verkostoon vtkl.fi/vapaaehtoistoiminta Iloa ja oivalluksia ryhmätoimintaan -koulutuspäiviä keväällä Iloa ja oivalluksia ryhmätoimintaan -koulutuspäivä on toiminnallinen, harjoituksiin painottuva ja uusia ideoita antava. Vahvikelinjalla haluamme edistää arjen aktiivisuutta innostamalla ikääntyneitä liikkumaan. Kartoituksen tuottaman tiedon avulla liiton Ystäväpiiri-toimintaa (mm. täydennyskoulutuksia) tullaan suuntaamaan kohderyhmän tarpeisiin. Syksyllä 2021 muutimme perheeni kanssa Tammisaareen. Seuraava koulutus on maaliskuussa. Valtakunnallinen Vahvikelinjan puhelinpalvelu ei ole tukipuhelin vaan se on suunnattu tuomaan iloa ikääntyneille ja toimii ikääntyneen oman tukiverkon lisänä. Saat myös mahdollisuuden vertaistuellisiin keskusteluihin toisten ammattilaisten kanssa sekä jakaa omia kokemuksia ja osaamistasi. KUOPIO • 28.4. Keskustelujen lisäksi soittajien kanssa ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan tai jumpataan. • 7.4. Viitottu yksinäisyys -osakokonaisuuden tavoitteena on tehdä viittomakielisten iäkkäiden yksinäisyys näkyväksi laadullisen kartoituksen avulla. Uusia puhelinpalvelun vapaaehtoisia tarvitaan koko ajan lisää. Vahvikelinjan toiminta jatkuu Vahvikelinjan rahoitus jatkuu ja pystymme kehittämään ja laajentamaan toimintaa. Asun perheeni kanssa Vantaalla lähellä luontoa, josta löytyy hyviä lenkkipolkuja ja hiihtolatuja. viestinnän asiat. Tätä ennen lähes 20 vuoden ajalta olen tehnyt monenlaisia töitä viittomakielisten parissa lähihoitajana ja myöhemmin geronomina, viimeisempänä viittomakielisten muistiasiantuntijana ennen opettajaksi siirtymistä. Kyseisen kohderyhmän yksinäisyyden kokemuksia ei ole aikaisemmin sanoitettu ja he ovat jääneet yksinäisyyden kokemuksien suhteen näkymättömiin. Tutustu Ystäväpiirin toimintaan vtkl.fi/ystavapiiri Henkilöstöuutisia Viestinnän asiantuntija Terhi Valkonen Törsleff Olen Terhi Valkonen Törsleff ja aloitin Vanhustyön keskusliitossa viestinnän asiantuntijana marraskuussa 2021. Selvitystyötä varten palkattu koordinaattori. Mukaan pääset täyttämällä sivuillamme hakemuksen verkkohaastatteluun vtkl.fi/vapaaehtoiseksi-vahvikelinjaan Lisätietoja Outi Hellsten 050 5145711 Viitottu yksinäisyys Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta sai täksi vuodeksi STEA:lta lisärahoituksen ikääntyneiden viittomakielisten yksinäisyyden selvittämiseen. Koordinaattori Maria Kursi Olen Maria Kursi ja aloitin koordinaattorina tämän vuoden alussa vuoden kestävässä Viitottu yksinäisyys osakokonaisuudessa, jossa osana Ystäväpiiri-toimintaa selvitetään viittomakielisten iäkkäiden yksinäisyyttä. Vahvikelinjan vapaaehtoistoimintaan voi osallistua asuinpaikasta riippumatta, sillä kaikki tapaamiset ja koulutus tapahtuvat verkossa. Vapaa-ajalla harrastan valokuvausta, liikuntaa sekä puutarhanhoitoa. Tehtäviini kuuluu mm. Lisäksi soittajien kanssa ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan tai keskustellaan, aina sen mukaan mitä soittaja itse toivoo. Toiselta työltäni olen opettaja Kuurojen Kansanopistossa. Päivystysvuoro on kaksi tuntia kerrallaan (ma, ti, ke ja su klo 13–15) ja niiden määrän voi itse valita joustavasti. Älypuhelimen ja tietokoneen toimintojen perustuntemusta tarvitaan. Tästä puheen ollen, muistetaan tämä: ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”! Vanhustyö 1 • 2022 37. Mitä, jos aloittaisit vapaaehtoistoiminnan ikääntyneille suunnatun Vahvikelinjan puhelinpäivystäjänä
Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2022 lukien 423,61 euroa kuukaudessa. Lisätietoa: Kelan tiedotteessa 27.12.2021 https://www.kela.fi/ajankohtaistahenkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/muutoksiakelan-etuuksiin-vuonna-2022 Muutoksista STM:n hallinnonalalla Sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalla astui vuoden 2022 alussa voimaan useita sosiaalija terveysalan säädösmuutoksia: • Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan • Elinaikakerroin vuonna 2022 • Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus sekä ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustus • Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät ja tulorajat Lisätietoa: Sosiaalija terveysministeriön Tiedote 414/2021, 22.12.2021 https://stm.fi/-/vuodenvaihteen-muutokset-sosiaali-ja-terveysministerion -hallinnonalalla-1 38. Lisätietoa: Kuntainfo 7/2021 https://stm.fi Uusi vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo Valtioneuvosto on nimittänyt vanhusasiavaltuutetun virkaan valtiotieteen tohtori, Ikäinstituutin säätiön johtaja Päivi Topon 15.1.2022-14.1.2027 väliseksi ajaksi. Asiakas voi itse valita, kummalta hän tilaa matkansa. Helsingin messukeskuksessa Apuvälinemessut ja samanaikainen Liikuntamaa järjestetään poikkeuksellisesti keväällä ja Helsingissä. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Lisätietoa: https://stm.fi/-/kuntainfo-perhehoidon-palkkiot-ja-korvaukset -vuonna-2022 Omaishoidon tuen hoitopalkkiot Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta 1.1.2022 alkaen. Vuodelle 2022 vahvistettu palkkakerroin on 1,501. Apuvälinemessut järjestetään ke-pe 11.-13.5.2022 Messukeskuksessa Helsingissä. vanhusasia.fi Apuvälinemessut 11.–13.5. Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia on tarkistettu elinkustannusindeksin mukaisesti. Vuosiomavastuu on 592,16 €/kalenterivuosi. • Leskeneläkkeet uudistuvat. 1.1.2022 alkaen jokaisessa maakunnassa on kaksi palveluntuottajaa, joilta Kelan korvaamat taksimatkat tilataan. • Korotuksia eläkkeisiin. Topon haastattelu seuraavassa lehdessä. Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 679,50 €/kk ja parisuhteessa elävälle 606,65 €/kk • Eläkkeensaajan asumistukeen muutoksia. • Kela jatkaa koronarokotuksista syntyvien kustannusten korvaamista työnantajille 30.6.2022 asti. Toukokuinen pääkaupunki tarjoaa upeat puitteet tapahtumalle. Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 2,1 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi kaikki apuvälinealan, kuntoutuksen, hoivaja sote-alan ammattilaiset sekä apuvälineiden käyttäjät läheisineen (jos koronatilanne sallii)! Lue lisää Apuvälinemessuista: apuvaline.expomark.fi Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2022 • Lääkekattoon pieni korotus. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 847,24 euroon. Vuodesta 2022 alkaen Kela maksaa leskeneläkettä myös avopuolisolle, jos hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi. • Kela-taksin tilausnumerot muuttuvat. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista, seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. Ajan virrassa Perhehoidon palkkiot ja korvaukset Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat 1.1.2022. Vuoden 2022 alusta kulukorvauksen vähimmäismäärä on 437,44 euroa. Onnea ja menestystä Päivi Topolle tärkeän viran hoitamiseen! Ps
I fråga om detta får man mer information från pågående forskning. Faran som coronainfektionen medför är ofta relaterad till att dessa störningar förvärras. Forskning om coronaepidemin hittills har ökat kännedomen om att det i samband med sjukdomens allvarliga former kan förekomma funktionsstörningar i blodkärl och blodproppar. Således leder coronainfektionen till funktionsstörningar i små blodkärl samt aktiverar en inflammation och blodkoagulationen. Denna rädsla har under de senaste två åren visat sig felaktig, medicinerna är trygga och det finns inget skäl till att sluta använda dem. Det finns redan medicin mot corona för riskpatienter Ledare D et har gått två år sedan coronapandemin började men utvecklingen av mediciner – i motsats till vaccin – har varit oväntat resultatlös och hittills är den enda medicinen som har bevisats vara användbar den gamla medicinen dexametason och även den enbart vid behandling av allvarliga fall. Om man skulle binda sig till vården i högre grad till följd av att man skyddar sig mot coronainfektion, skulle detta vara till nytta även för hälsooch sjukvården. Det finns redan lättillgängliga, trygga och billiga läkemedelsbehandlingar för att förebygga och vårda dessa förändringar. Eventuell skydd mot coronainfektion är alltså en bonus och en bra tilläggsorsak till att förebygga och vårda hypertoni och arteriella sjukdomar bra. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl ry Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik Vanhustyö 1 • 2022 39. . TROTS ATT DE ovan nämnda medicinerna är vanliga och välkända, är engagemanget för användning av dem ofta bristfälligt. Sjukdomsbilden vid vilken som helst infektion beror inte bara på sjukdomsalstraren utan oftast framför allt på patientens tillstånd och immunförsvarets funktion. SITUATIONEN är helt annan då medicinerna används hos personer som även i övrigt har en orsak till att använda dem. Detta gäller inte bara personer med risk för arteriella sjukdomar (såsom patienter med hypertoni eller höga kolesterolvärden) utan även personer som redan insjuknat i någon arteriell sjukdom. I BÖRJAN av coronaepidemin förorsakades förvirring av att man misstänkte att dessa mediciner är skadliga, att de kan främja virusets tillträde till celler. Till forskarnas överraskning har man snarare fått bevis på att användningen av de ovan nämnda medicinerna är till nytta vid vård av coronainfektion, även hos mycket sköra patienter. DET PRIMÄRA sättet att förbättra immunförsvaret är att vaccinera men immunförsvaret kan förstärkas även på andra sätt. Den sistnämnda blir i genomsnitt svagare i takt med åldrandet och därför är äldre personer mer utsatta för infektioner och deras konsekvenser. I slutet av 2021 godkände läkemedelsverket i USA de första lovande medicinerna för viruset, men tillgängligheten och användningssätten (en del är avsedda för intravenöst bruk) kommer troligen att hindra användningen ännu en lång tid. SAMBANDET mellan coronainfektionen och kärlsjukdomar betonas av att viruset använder enzymet ACE2 på cellmembranen som sin port när det tar sig in i människans celler. Coronainfektionen kan också fungera som en utlösande faktor för en ny kärlsjukdomshändelse såsom en hjärtinfarkt. DET FINNS emellertid inga grunder för att rekommendera användning av dessa mediciner för personer som inte behöver använda dem på grund av en förhöjd risk för arteriella sjukdomar. SANNINGEN om sjukdomens farlighet i synnerhet hos äldre och personer med någon grundläggande sjukdom har inte förändrats. Vissa mediciner som används för att förebygga och vårda arteriella sjukdomar (statiner, vissa blodtrycksmediciner) förhindrar dock sådana händelser. Hjärtoch kärlsjukdomar och symtomfria funktionsstörningar i artärer blir vanligare i takt med åldrandet. Samtidigt paralyserar viruset enzymets verksamhet, som är nödvändig för blodcirkulationen. Ur denna synvinkel har det hela tiden funnits medicin för allvarlig coronainfektion. På grund av att den senaste pandemivågen håller på att stiga upp lodrätt och hotar hälsovårdssystemet ska man vidta alla tänkbara åtgärder för att förebygga de allvarliga skadorna som viruset orsakar
I Finland ligger tyngdpunkten nuförtiden starkt på lagstadgad inkomstbaserad arbetspension. 40 Pensionär i Europa Det finländska pensionssystemet överraskar i jämförelse Pensionsskyddet byggs upp på olika sätt i olika länder utgående från deras utgångspunkter och det har rotat sig djupt i samhällsekonomin och kulturen. Text: Jenni Heino – Foto: Shutterstock
D et finländska pensionssystemet tål internationell jämförelse bra. – Ofta utgör även arbete under pensionstiden samt hjälp från familjen och närstående än i dag en del av tryggheten i ålderdomen, påpekar Pelkonen. Finlands modell överraskar med sin enkelhet Pensionsskyddet byggs upp i olika länder utgående från deras egna utgångspunkter. Sådana risker är sjukdomar, arbetsoförmåga och familjeförsörjarens död samt väsentligen även åldrandet. Dess principer har rotat sig djupt i strukturerna för staters samhällsekonomi, arbetsmarknader och kultur över huvud taget. Alla pelare finns representerade, men modellen överraskar med sin enkelhet: numera ligger tyngdpunkten starkt på lagstadgad inkomstbaserad arbetspension. Man har reagerat på förlängningen av livslängden bland annat genom att höja pensionsåldern, men endast i få länder har man gjort stora reformer som gäller hela systemet, säger Pelkonen. – För det första finns lagstadgad pension, för det andra yrkespensioner som baserar sig på anställningsförhållanden och för det tredje privata tilläggspensioner, beskriver Pelkonen. – Finland har redan länge varit ett av de snabbast åldrande länderna i Europa. – Det som gör Finlands pensionssystem exceptionellt är att både folkoch gaVanhustyö 1 • 2022 41. Riskerna har lösts på mycket olika sätt på olika håll i världen. Man pratar om så kallade pelare. När man jämför olika pensionssystem brukar man dela pensionsskyddet i tre delar. Precis som på andra håll i Europa har man försökt lösa utmaningarna genom att reformera pensionssystemet. Nativitetsminskningen på 2010-talet har samlat alldeles nya hotfulla moln vid horisonten. – Pensionssystem är ett sätt att förbereda sig för risker som är gemensamma för alla oberoende av land och kultur, inleder Pelkonen. Chefen för samhällspåverkan Janne Pelkonen vid Arbetspensionsförsäkrarna TELA förklarar de centrala skillnaderna mellan pensionsskyddet i olika länder och berättar vilka utmaningar som är gemensamma för pensionssystemen. Den finländska pensionsmodellen avviker från sina europeiska motsvarigheter
I höstas flög man in den danska professorn Torben M. Det är ett försök att göra pensionsskyddet mer omfattande och tillräckligt. att de baserar sig på arbetsmarknadsavtal, berättar Pelkonen. Skyddets nivå och omfattning kan variera beroende på bransch, ställning på arbetsmarknaden samt medlemskap i fackorganisationer. – Med andra ord har man märkt att ren frivillighet fungerar ganska dåligt i pensionsskyddets skuggområden och över huvud taget vid organiseringen av pensioner. Frågor som gäller nya arbetsformer, egenföretagare, plattformsekonomi och jämställdheten mellan könen har i övrigt lyfts fram starkt inom EU. I många länder har man inte förberett sig för sociala trygghetspensioner genom att fondera medel. En buffert utgörs även av arbetspensionsförsäkrarnas gemensamma ansvar samt av att samlad arbetspension omfattas av egendomsskyddet vilket innebär att arbetspensioner inte kan skäras ned retroaktivt. När man har upptäckt att finansieringen är obalanserad, har beslutsfattarna inom arbetspensionssystemet gjort pensionsreformer. Vad anser Pelkonen om hur pensionerna utvecklas i Europa. Som ett exempel lyfter Pelkonen fram detta: när man går i pension, söker och får man pensionen från en och samma anstalt. Vanligtvis konsumerar man hellre nu än i framtiden. Han kom till samma slutsats som den ekonomiska organisationen OECD och EuFo to : M ik a P ak ar in e n / K e ks i A g e n c y 42. Den andra trenden gäller EU:s pensionspolitik i sin helhet. Risken flyttas till individen och utkomsten under ålderdomen kan bli osäkrare än vad den är med Finlands modell. Riktningen inom den har alltid varit mot tilläggspensioner, som offentliga ekonomier inte ansvarar för. Ytterligare påpekar Pelkonen att man inte förbättrar pensionsskyddet hos utsatta befolkningsgrupper genom att gynna tilläggspensioner. Janne Pelkonen rantipensionen som FPA betalar och den inkomstbaserade arbetspensionen som arbetspensionsförsäkrarna betalar är lagstadgat socialskydd i sin helhet. Pelkonen nämnde ytterligare en sak som bidrar till att det finländska pensionssystemet är exceptionellt: en stor mängd tillgångar har fonderats för sociala trygghetspensioner. – I Finland har pensionärers ställning tryggats bra i fråga om arbetspension. Man viker inte från det, utan finansieringen samlas in genom pensionsavgifter samt ur pensionsfonder och intäkterna från dessa. Skuggområden är vanliga. I praktiken finns det ofta olika tilllämpningar och element av gemensamt ansvar inblandade. Just detta leder oss till styrkorna hos den finländska modellen. Finlands arbetspension liknar arbetsmarknadspensioner i andra länder i att arbetsmarknadsparter deltar kraftigt i att administrera, finansiera och utveckla pensionssystemet. Så har man gjort exempelvis i Storbritannien i fråga om automatiskt medlemskap i pensionsfonder. Dags för att utveckla långsiktigt med blicken mot framtiden När man jämför pensionssystem, tittar man alltid på pensionernas tillräcklighet och finansieringens hållbarhet. Enkelt sagt betyder avgiftsbaserade pensioner att pensionens storlek beror på hur mycket pensionsavgifter du har betalt och hur mycket de har ynglat av sig placeringsintäkter. I flera andra länder utgör arbetsrelaterade inkomstbaserade pensioner också en del av arbetsgivareller branschspecifika tilläggspensioner, dvs. Arbetspensionen är förmånsbaserad vilket innebär att den betalas ut till avtalat belopp. Han lyfter fram två utvecklingsriktningar: – Trenden i synnerhet i fråga om utveckling av förvärvspensionerna i den andra pelaren men även i fråga om utveckling av lagstadgade pensioner har varit att man avstår från utlovade förmånsbaserade pensioner och går mot mer avgiftsbaserade pensioner. Pensionen har skyddats bra Det finländska arbetspensionssystemet har några särdrag till som inte alls är självklara för medborgare i de övriga EU-länderna. – I några sådana länder där pensionssystemet inom vissa arbetsmarknadssektorer tidigare baserade sig huvudsakligen på att man förbereder sig på pensionstiden frivilligt har man byggt upp system för att göra det lättare att utvidga pensionsförsäkringar så att de omfattar alla arbetstagare. Även Finland ska arbeta för att förbättra pensionsskyddet hos dessa grupper. Detta skiljer Finland från de övriga länderna i jämförelsen. Alla omfattas av ett och samma system I flera europeiska länder har yrkespensioner en stor betydelse för människors pensionsskydd. Finlands arbetspensionsskydd är tämligen omfattande på grund av att det är obligatoriskt att ha en arbetspensionsförsäkring för arbetstagare och exempelvis företagare, lantbruksföretagare och egenföretagare. De olika pensionskulturerna har ändå närmat varandra i någon mån under de senaste åren. – Den principiella skillnaden är stor. I framtiden blir tillgångarnas roll allt större. Det mest beaktansvärda är att det inte finns något tak eller någon maximigräns för pensioner som i flera andra länder har lett till arbetsmarknadsrelaterade eller privata lösningar som går över taket. Undersökningar visar att människor också brukar underskatta behovet av att för bereda sig för pensionstiden, beskriver Pelkonen. Andersen för att evaluera Finlands pensionssystem. Därför har tilläggspensioner bara ringa betydelse i Finland. Till exempel i de stora EU-länderna som Frankrike och Tyskland har man knappt fonderat medel för lagstadgade pensioner i förväg. Reformer har gjorts bland annat genom att höja pensionsavgifter, förlänga karriärer och anpassa framtida pensioner. Tillgångarna och intäkterna från dem har gjort det möjligt att betala arbetspensioner då finansieringen från pensionsavgifter inte på många år har räckt till för att täcka pensionskostnaderna
Det är ändå så att pensionerna i Finland är ganska små. Pensionsutgifterna ökar. Källa: Pensionsskyddscentralen, Pensionsmyndigheten i Sverige och Svensk Försäkring Finland Sverige Arbetspension Pelare I 89 % Frivilliga tilläggspensioner Pelare III 1,5 % Förvärvspension Pelare II 19 % Frivilliga tilläggspensioner Pelare III 18 % Folkpension och garantipension Pelare I 8 % Lagstadgad grundtrygghet och arbetspension Pelare I 63 % Andra 1,5 % ropeiska kommissionen i sina regelbundna utredningar: Finlands modell tål tämligen bra både europeisk och internationell jämförelse i fråga om båda mätarna. Automatiken har sina fördelar och utmaningar. Därför ska man nu och i framtiden kunna se till att människor har en rimlig och förutsebar utkomst, sammanfattar han. I takt med åldrandet har så kallade automatiska anpassningsmekanismer lyfts fram i diskussionen om utveckling av pensionssystem. I Finland har man svarat på förlängningen av livslängden genom att binda pensionsåldrar till förväntad livslängd. Vi har lyckats med att göra pensionsreformer när det har behövts. Nästan hälften av de 1,5 miljoner pensionärerna får mindre än 1 500 euro per månad. – Människors möjlighet att förbättra sina inkomster under pensionstiden är väldigt begränsade. – Pensionärernas utkomst ska granskas som en helhet. Pensionerna är ändå mindre än i Finland. Även Andersen fäste uppmärksamhet vid finansieringen av pensioner och hela välfärdsstaten. Över hälften av länderna inom EU har ökat automatiken vid pensionsåldrar. Arbetspensionen i Sverige avviker avsevärt från Finlands modell, vilket är lite överraskande. Befolkningsstrukturen förändras överallt. Den förväntade livslängden påverkar också arbetspensionernas nivå genom den minsta och målsatta pensionsåldern. Ute i världen kan man se mycket djärva pensionsreformer. Pelkonen instämmer i professorns åsikter: – I Finland finns inget akut bekymmer i fråga om finansiering av arbetspensioner men man borde förbereda sig på framtida utmaningar. I vår södra grannland Estland beslöt man att avveckla pensionsfonderna. Arbetspensioner utgör 89 % av alla pensioner som betalas i Finland. Förhoppningsvis kan vi bevara denna beslutsfattandeförmåga även i fortsättningen. Pensionen för en svensk person består av flera bitar och pensionsnivån kan variera inom flera av bitarna. Pelkonen ställer sig till modellerna med en viss reservation, eftersom endast tiden kan visa om utkomsten för en person som tagit ut sina pensionsbesparningar i förväg är tillräcklig när personen är äldre. En person som har samlat in premiepension kan ta ut hela sin intjänade pension på en gång. De är populära när man har ekonomiska problem. Modell från andra länder. Likadana friheter har beviljats även i Storbritannien, USA och Australien. Fördelen med de automatiska mekanismerna är att med dem förbereder man sig i god tid på vissa utvecklingsriktningar och anpassningen träder i kraft endast vid behov. Dess konsekvenser har behandlats med hjälp av beskattningen, berättar Pelkonen. I framtiden kommer vi att ha allt flera utmaningar med att finansiera omsorgen som den ökande äldre befolkningen behöver. – I de stora EU-länderna är det skäl att bekymra sig över finansieringen av pensioner eftersom man i praktiken bekämpar samma befolkningsutmaningar där men har inte förberett sig för pensioner genom att avsätta medel i fonder på samma sätt som i Finland. Under de senaste åren har man kommit till Finland från Europa för att lära sig om detta. – I praktiken slog verkliga livet till mot automatiken ganska snabbt. Det väsentliga är hur pengarna räcker för boende, läkemedel, tjänster och hälsovård, säger Pelkonen. Med de nutida kostnaderna och i ljuset av nutida kalkyler finns det ett underskott i finansieringen av arbetspensioner som realiseras på 2050-talet i form av ett tryck att öka pensionsavgifterna kännbart. Befolkningsprognosen målar en bekant bild av utvecklingen på lång sikt: antalet personer i arbetsför ålder i förhållande till antalet personer i pensionsålder blir allt mindre och den lilla nativitetsökningen eller invandringen löser inte problemet. I Sverige tog man i början av 2000-talet i bruk en anpassningsmekanism på basis av vilken nutida och framtida pensioner anpassas utgående från hur pensionsmedlen och -utgifterna utvecklas. Framtida pensionsreformer gäller även rättvisan mellan generationer. Vanhustyö 1 • 2022 43. Mekanismerna innebär att bland annat pensionsåldern, pensionsnivån och pensionsavgifterna binds till arbetspensionernas finansieringsutsikter
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskujen muodostus tapahtuu automaattisesti päivittäisen toiminnan ohessa oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus