Vapaaehtoistoimintaan on ollut haastavaa saada uusia tekijöitä. Äärimmäisillään ikäsyrjintä voi tarkoittaa huonoa hoitoa ja jopa kaltoinkohtelua, kertoo professori emerita Marja Vaarama 10-11 Kansanedustajat vastasivat kansalaisten kysymyksiin ikääntymisestä Kysyimme suoraan kansanedustajilta itseltään heidän ajatuksiaan vanhuudesta ja iäkkäiden ihmisten kohtelusta. Kansanedustajat vastasivat kansanliikkeen Tehdään iästä numero kysymyksiin hyvästä vanhuudesta, eläkeläisten työllistymisestä sekä digisyrjäytymisestä. Oletetaan esimerkiksi, että iäkäs henkilö kuulee ja ymmärtää asioita huonosti, jolloin automaattisesti yksinkertaistetaan puhetta tai puhutaan liian kovaa. Moninaisuuden huomioiminen ja hyväksyminen yhteiskunnan eri aloilla, niin työelämässä, palveluissa kuin hyvinvointialueilla, on haasteena. Muistiystävällinen ympäristö auttaa asukkaiden itsenäistä selviytymistä vapauttaen hoivahenkilöstön aikaa kuntouttavaan työhön ja asukkaiden yksilöllisiin kohtaamisiin. Vanhustyö-lehti 2/2023 ilmestyy 7.4.2023 – Turvallisuus ja varautuminen SENIORARBETE. Kun muistisairaus on edennyt pitkälle, henkilön selviytyminen perustuu ympäristön synnyttämiin havaintoihin ja tulkintoihin. 14–15 Yhdenvertaisuuden varmistaminen yhteiskunnassa Ikään perustuva syrjintä näkyy yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevissa yhteydenotoissa. Alkuperä ja vammaisuus ovat syrjintäperusteita, joiden perusteella ollaan valtuutettuun eniten yhteydessä. 6–9 Ikäsyrjintä on Suomessa laajaa ja syvälle pesiytynyttä Monesti ikäsyrjintää on vaikea edes tunnistaa, sillä se voi ilmetä arkipäivän itsestäänselvyyksinä. 2 28–29 30–31 Tehdään iästä numero Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena tulevaisuudessa Pienten paikkakuntien ikärakenteet, toiminnan kehittämisen ja koordinoinnin puutteellisuus sekä ikäihmisille suunnattua ystäväpalvelua myyvät yritykset haastavat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Muistiystävällinen koti opastaa Muistiystävällinen ympäristö opastaa ja auttaa muistisairasta henkilöä selviytymään askareistaan
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 36 Sotavanhukset suomalaisessa taiteessa 38 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 39 Folkrörelsen Gör ett nummer av åldern i riksdagsvalet 40 Åldersdiskrimineringen är omfattande och djupt rotad i Finland Vanhustyö 1 • 2023 3 Sisällys 1 • 2023 www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 4 Pääkirjoitus: Tehdään iästä numero eduskuntavaaleissa 5 Toriparlamentti: Ajatuksia hyvästä vanhuudesta Utsjoella 6 Tehdään iästä numero 6 Ikäsyrjintä on Suomessa laajaa ja syvälle pesiytynyttä 10 Kansanedustajat vastasivat kansalaisten kysymyksiin ikääntymisestä 12 Millaista syrjintää olet kokenut – kansalaiset kertovat 14 Yhdenvertaisuuden varmistaminen yhteiskunnassa 16 Senioreiden oma vuoro madaltaa osallistumisen kynnystä 18 Lyhyesti 20 Jäsentapahtumat 21 Lukijakysely 25 Mielipide: Muistisairaan oma ääni KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 26 Kuntoutumisen polulta lisää merkityksellisiä elinvuosia OSALLISUUS 28 Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena tulevaisuudessa ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 30 Muistiystävällinen koti opastaa DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Uutta etäopastuspalvelua rakentamassa Digiopastusten kehittäminen kokemusasiantuntijoiden avulla VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 34 Ei huolta huomisesta vaiko sittenkin. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen.
Ratkaisevin tekijä suunnan muutoksessa ovat asenteet ja niiden takana olevat arvot – arvoissahan on yksinkertaisesti kyse siitä, mitä pidetään tärkeänä. Ikääntyneen väestön huomioimista sisäisen turvallisuuden suunnitelmissa niin kansallisella kuin kuntienkin tasolla. Tehdään #IästäNumero! Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja 4 Pääkirjoitus. Ratkaisuja työvoiman riittävyyteen. Suomella olisi kaikki edellytykset nousta hyvän ikääntymisen mallimaaksi, jos kansalaiset ja päättäjät näin tahtovat. Vastaajat näkivät ikäsyrjintää erityisesti poliitikkojen puheissa ja sosiaalija terveydenhuollon palveluissa. NÄIDEN HYVIEN UUTISTEN jälkeen nousi kuitenkin esiin karvas todellisuus maamme ikäsyrjinnästä, sillä vain neljäsosa katsoi yhteiskunnan suhtautuvan vanhuuteen myönteisellä tavalla. Riittävän tärkeinä pidettyihin asioihin päättäjät panostavat aikaa, rahaa ja osaamista. Osallisuuden turvaamista. Tehdään iästä numero eduskuntavaaleissa V anhustyön keskusliiton teetti ainutlaatuisen kyselyn ikäasenteista. KYSELYTUTKIMUKSEEN PERUSTUEN Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt kansanliikkeen, jonka tavoitteena on pysäyttää ikäsyrjintä ja vahvistaa myönteisiä ikäasenteita. MONET KANSAINVÄLISIÄ VIERAILUJA tekevät vanhuustutkijat kertovat häpeävänsä maamme iäkkäiden ihmisten kohtelua. Kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat vanhuuteen myönteisesti ja kaikkein vanhimmat vastaajat kertoivat kokemuksen rintaäänellä näkevänsä vanhuuden muita vastaajia myönteisemmin. Tämä tieto ei valitettavasti ollut yllätys, kun kyselyn tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin. Suomi kuuluu maailman nopeimmin vanheneviin maihin ja samalla olemme vauras, vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Toivottavasti tulevat kansanedustajat tekevät sanoista tekoja ja panostavat ikäymmärykseen, ikäystävälliseen lainsäädäntöön ja säällisiin resursseihin. Henkilöstörakennetta tulisi laajentaa, hoiva-avustajien työn sääntelyä keventää ja työperäistä maahanmuuttoa helpottaa. Kysely oli ainutlaatuinen sen vuoksi, että kohderyhmään otettiin mukaan nuoret 16 vuotta täyttäneet kansalaiset, mutta yläikärajaa ei asetettu lainkaan – näin laajalla ikähaitarilla ikäasenteita ei ole koskaan aikaisemmin selvitetty. Tulevilta päättäjiltä odotamme erityisesti seuraavia toimia: Viisautta resurssien käytössä. VANHUSTYÖN KESKUSLIITOLLA ja liiton yli kolmella sadalla jäsenyhteisöllä on esittää ratkaisuja arvokkaan vanhuuden toteutumiseen niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Vanhustenhuollon rahoituksen tasokorotus on välttämätön ja erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa panostaa, jolloin elämänlaatua voidaan parantaa ja raskaiden palveluiden tarvetta siirtää. Ikäsyrjinnässä on kyse pitkäkestoisesta ilmiöstä, joka on jatkunut hallituskaudesta toiseen ja jonka kitkemiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Henkilökohtainen asiointimahdollisuus, puhelinneuvonta ja digituki auttavat kaikenikäisiä pysymään mukana digitalisoituvassa yhteiskunnassa Liitto kutsuu kaikki mukaan rakentamaan Suomesta ikääntymisen mallimaata
Olin 2013–2018 Eloisa ikä projektissa Samisosterin edustajana ja huomasimme, että samoja ongelmia on muuallakin. Meitä täällä niin vähän, niin se täällä henkeä kohden laajempaa se toiminta mitä ikäihmiset saa vanhuspalveluissa. Tällä pystytään hoitamaan paremmin. Se on hyvä etu. Kun tulin kunnanhallitukseen, niin päättäjillä ja kunnanhallituksen jäsenillä oli edelleen käsitys, että vanhukset ovat yksi sellainen ryhmä, joka on vain riesana, ylijäämä. Se oli minulle yllättävää. On, varmaan verrattuna maailmanlaajuisesti, mutta kyllähän täällä tämä ikääntyminen ja ikääntyneiden osuus huolettaa. Joku joka on katsomassa sitten kun itse enää tajua, mihin menee. Se näkyy itsessäni, kun ahdistaa, niin pääsee tuonne luonnon keskelle talvella ja mikä vuodenaika vain. Minä olen tullut Pirkanmaalta. Tai niin kuin minun äitini dementoituneena sanoi, että kyllä minun jalat menee, mutta kun pää tietäisi mihin. 2. Tänne tulleena minulla ei niitä ole välttämättä. Kun tämä henkilö oli ollut siellä pari kuukautta, minä menin siellä käymään ja kysyin, että minkälaisen mekon olet tänään ajatellut laittaa päälle. Mitä on hyvä vanhuus. Marketta Vuolab (76) 1. Ja etenkin muistiasiat. Kyllähän se on varmaan jokaisella ihmisellä itsensä näköinen. Pääasia on se, että ihmisellä on vara valita, millaisen vanhuuden hän haluaa. Se minua rupesi vaivaamaan ja siksi lähdin vielä vanhemmalla iällä koulutukseen. Veikko Guttorm (76) 1. Hyvä vanhuus voi olla tietysti, että sinulla on lähellä tuttuja, ystäviä ja läheisiä. Kaikki on hyvää: tuiskut, auringonpaisteet, vesisateet. Mitä haluat pukea päällesi. 2. Minulla on omakohtainen kokemus työelämässä ollessa: minä jouduin montakin ihmistä saattamaan silloiseen vanhainkotiin. Ajatuksia hyvästä vanhuudesta Utsjoella 1. Näen yhtenä etuna, että meillä on valtavan hyvä luonto ympärillä. Ne määrää ja laatii koko systeemin. Minusta se on yksilökohtainen. Hän suorastaan kumarsi ja sanoi, että kyllähän hoitaja tietää. Tulin Kevolle 80-luvulla ja 90-luvulla perustanut perheen, että minulla on tietysti aikakautta nähdä tätä. Kunnan oma terveyskeskus ja lääkäri, se helpottaa. Nämä kuuluu tähän luontoon. Se on melkoinen saavutus täällä mettäperällä. Siitä lähtien olen ajatellut, että mikä tietäjä se hoitaja on toisen vaatteista. 2. Minä halusin siihen vastauksen, että miten se näin nopeasti käy tämä itsemääräämisoikeuden luovuttaminen. Maija Länsman (67) 1. Ja kouluttaa jo tällaiseen. Hyvä vanhuus on sitä, että on turva. Saatiin terveyskeskus ja taitaa olla kaksi lääkäriä. Ja se että kaikkeen ei ulkopuoliset palvelut voi antaa sitä täyttä tukea. Meillä on lähes 20 vuotta ollut oma hammaslääkäri. Kuinka paljon siellä on voimavaraa. Onko Suomi iäkkäälle ihmiselle hyvä maa elää. 90-luvulla hoitoon tulleilla oli sellainen tunne, että se on niitten (hoitajien) talo. Omaishoito ja kotihoito rassaa sitä työikäistä, jolla ehkä on nuoriso kotona, oma työ ja sitten vanhukset peräjälkeen. Vähän niin kuin samalla periaatteella jäisin mielelläni tänne. On se selvää, että missä on enemmän ihmisiä, niin on vähemmän jaettavaa. 2. Yritin uudelleen kysyä, että kyllä sinä voit sanoa ja avasin kaapinoven, niin hän oli luovuttanut. K u va : M e rj a La n ki n e n Vanhustyö 1 • 2023 5 Toriparlamentti. Kaikkea ei voi myydä kunnille tai jollekin järjestöille
Tehdään iästä numero Ikäsyrjintä on Suomessa laajaa ja syvälle pesiytynyttä Suuri osa suomalaisista suhtautuu vanhuuteen myönteisesti ja katsoo, että se on osa normaalia elämää. Sen sijaan yhteiskunnan suhtautumista vanhuuteen pidetään kielteisenä ja ikäsyrjintää nähdään laajasti. Omakohtaisesti syrjintää olivat kokeneet sekä nuoret että vanhat. Syrjivimmiksi katsottiin poliitikot, sosiaalija terveyspalvelut sekä työmarkkinat. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Ilkka Vuorinen 6
Oletetaan esimerkiksi, että iäkäs henkilö kuulee ja ymmärtää asioita huonosti, jolloin automaattisesti yksinkertaistetaan puhetta tai puhutaan liian kovaa. Omakohtaisesti oli ikänsä perusteella kokenut syrjintää 20–40 prosenttia ikäryhmästä riippuen. – Monesti ikäsyrjintää on vaikea edes tunnistaa, sillä se voi ilmetä arkipäivän itsestäänselvyyksinä. V anhustyön keskusliiton kansalaiskyselyn tuloksista nousevat esiin laaja ikäsyrjintä sosiaalija terveyspalveluissa sekä vanhustyön kolhiintunut julkisuuskuva. Yli 85-vuotiaat, joilla yleensä muita useammin tarvetta lääkäripalveluihin, nostivat terveyspalvelut oman listansa kärkeen, mutta myös nuoret olivat kokeneet ikäsyrjintää terveyspalveluissa. – Poliitikoiden tulee lopettaa puhuminen julkisista palveluista kustannusrasitteena. Myös 56–65-vuotiaista noin joka kolmas oli joutunut ikänsä perusteella syrjityksi. Lääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin pääsy koettiin vaikeaksi ja hitaaksi, kohtelua moitittiin, yhdenvertaisuus toteutui huonosti, lääkärien ja hoitajien vaihtuvuus ja kiire haittasivat osallisuutta hoitopäätöksiin ja tiedon kulkua. Poliitikkojen jatkuvat puheet vanhuksista kestävyysvajeena koettiin loukkaavina. Terveyspalvelut, joista kyselyssä oli annettu esimerkkinä lääkärin vastaanotto, koettiin kolmanneksi eniten syrjivänä tahona. Kyselystä ilmenee, että ikäsyrjintää kohdistuu nuoriin ja vanhoihin, miehiin ja naisiin. Eniten syrjintää koetaan poliitikkojen taholta ja sotepalveluissa Vastaajat nimesivät poliitikot eniten syrjiväksi tahoksi. Vaaraman raportti pohjautuu Vanhustyön keskusliiton kansalaiskyselyn tuloksiin. Häneltä julkaistiin juuri Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta tehty raportti Toiveena tavallinen, hyvä elämä – suomalaisten mielikuvat ja kokemukset vanhuudesta. Suurimmalla osalla kyse oli palvelujen epäämisestä: henkilö ei saanut kotihoitoa tai taksiseteleitä, vaikka olisi tarvinnut. Ne on nähtävä investointeina yhteiskunnan tärkeimpään pääomaan eli ihmisten koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin, Vaarama sanoo. Joka kolmas ei havainnut syrjintää, ja etenkin nuoret eivät aina osanneet ottaa asiaan kantaa. Kyselyssä kysyttiin ”Syrjitäänkö Suomessa iäkkäitä ihmisiä?” Miltei puolet vastasi ”kyllä”. Koettiin myös, että poliitikot ovat vieraantuneet arjesta, eivätkä ymmärrä enää tavallisten ihmisten elämää. Eniten omakohtaista syrjintää olivat kokeneet 16–35-vuotiaat, ja vähiten yli 85-vuotiaat. Äärimmäisillään ikäsyrjintä voi tarkoittaa huonoa hoitoa ja jopa kaltoinkohtelua, kertoo professori emerita Marja Vaarama. Koulutus ei erotellut vastaajia, mutta huonoksi elämänlaatunsa ja rahatilanteesta kokevat olivat taipuvaisempia näkemään ikäperusteista syrjintää yhteiskunnassa. Sosiaalipalvelut, joista kyselylomakkeessa olivat esimerkkeinä kotihoito, asumispalvelut ja ateriapalvelut, koettiin toiseksi eniten syrjivinä. Vähiten oli syrjitty yhteiskunnan kannalta ”ihanneikäisiä” 36–55-vuotiaita vastaajia. Asioita ei selitetty "Monesti ikäsyrjintää on vaikea edes tunnistaa, sillä se voi ilmetä arkipäivän itsestäänselvyyksinä." Vanhustyö 1 • 2023 7
He toivoivat kohtalaista terveyttä ja toimintakykyä, itsemääräämistä ja osallisuutta itseä koskeviin päätöksiin, hyviä suhteita perheeseen ja ystäviin sekä harrastuksia voimien ja oman kiinnostuksen mukaan. • Itsemääräämisoikeus ja kuuleminen. Yli 85-vuotiaiden listalla olivat myös tiedotusvälineet. Kotona mieluiten, mutta jos kunto ei riitä niin mahdollisuus päästä palveluasuntoon. – On hyvää ikäpolitiikkaa kehittää toimintoja, joissa eri sukupolvet kokoontuvat, tapaavat toisiaan sekä voivat keskustella ja harrastaa yhdessä. • Yhteiskunta näkee myös vanhat ihmiset voimavarana. Vastaajat toivoivat, että yhteiskunta hyväksyisi vanhuuden normaalina elämänvaiheena ja pitäisi pitkää ikää taakan sijasta saavutuksen, Vaarama kertoo. Omaan vanhuuteen varautumista pidettiin tärkeänä, myös taloudellisesti. Matkustelu ja mökkeily, liikunta ja ulkoilu sekä mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen mainittiin myös usein. Palvelujen digitalisoituminen koettiin syrjivänä: omien asioiden hoitaminen ei onnistu, jos ei ole laitteita eikä osaamista niiden käyttöön. Tiedotusvälineiden yksipuolinen vanhusasioiden käsittely ylläpitää kielteistä vanhuskuvaa. Vastaajat toivoivat, että saatavilla olisi kohtuuhintaisia harrastusmahdollisuuksia niin, että pienellä eläkkeelläkin voisi niihin osallistua tai käydä joskus vaikka elokuvissa tai teatterissa sekä riittäviä palveluja ja niissä hyvää kohtelua. • Sopiva asunto ja monimuotoisia asumisratkaisuja. Lisäksi he toivoivat, että he voisivat olla tyytyväinen elettyyn elämäänsä. • Lisää tietoa ja tukea, etenkin digiasioista. Hyvään vanhuuteen liitettiin toiveita turvallisesta toimeentulosta, asumisesta ja palveluista. Heidän toiveenaan oli rauhallinen ja hyvä kuolema ilman kipuja ja monet kannattivat eutanasiaa. Tämä ylläpitää ja tukee kielteistä vanhuuskuvaa yhteiskunnassa. He haluavat elää onnellista ja rauhallista vanhuutta yhteiskunnan ja yhteisön täysivaltaisena jäsenenä ja mahdollisuuden kuulua joukkoon ilman pelkoja ja syrjintää. Hyvän vanhuuden tehtävälista Marja Vaarama kiteyttää eri kyselyjen ja tutkimusten pohjalta hyvän vanhuuden toiveet. He toivoivat psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin säilymistä ja pelkäsivät muistisairauksia sekä yksinäisyyttä. kunnolla, eikä ollut aikaa kysyä. Ratkaisevaa on myös se, miten yhdenvertaisesti heitä kohdellaan, Vaarama toteaa raportissaan Vanhuusalan maineen parantaminen ja ikäasenteiden muuttaminen vaativat todella pitkäjänteistä toimintaa ja siihen tarvitaan niin päättäjiä, mediaa kuin kansalaisia. Tiedotusvälineissä annetaan yksipuolista kuvaa vanhuudesta ja iäkkäistä ihmisistä, jolloin vanhuuden moninaisuus ja yksilöllisyys jäävät huomiotta. Yhteiskunnan he toivoivat hyväksyvän vanhuuden normaalina elämänvaiheena ja että pitkää ikää pidettäisiin yhteiskunnallisena saavutuksena eikä taakkana. • Terveyspalvelut hyvin saatavilla, pääsee hoitoon ja tutkimuksiin tarvittaessa. • Hoivapalveluja tarpeen mukaan ja tieto siitä, että palveluja on saatavilla. Sekä nuorimmat että vanhimmat vastaajat olivat nostaneet listalleen myös liikennevälineet ja yksityiset toimijat kuten kaupat ja ravintolat. Vastauksissa ei haikailtu mitään ihmeellistä, vaan toivottiin tavallista hyvää elämää. – Ratkaisevin tekijä suunnan muutoksessa ovat asenteet ja niiden takana olevat arvot – arvoissahan on yksinkertaisesti kyse siitä, mitä pidetään tärkeänä, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara toteaa. • Riittävä eläke, jotta ei tarvitse kaikesta säästää ja voi harrastaa. • Perhe ja ystävät ovat tärkeitä sekä harrastukset, jotta ei jäisi yksin. Toiveena tavallinen, hyvä elämä Kansalaiskyselyn vastaajat toivoivat hyvältä vanhuudelta turvallisuutta toimeentuloon, asumiseen ja asuinympäristöihin. 8. Ratkaisuja ikäasenteiden muuttamiseen – Yhteiskunnan suhtautuminen iäkkäisiin ihmisiin näkyy siinä, miten heistä puhutaan, missä määrin he ovat osallisina yhteisessä hyvinvoinnissa ja yhteiskunnan avaintoiminnoissa sekä miten heidän tarpeensa otetaan huomioon päätöksenteossa ja palveluissa
Kansalaiskyselyn tulosten pohjalta Vanhustyön keskusliitto käynnisti kansanliikkeen Tehdään iästä numero. Vanhustyö 1 • 2023 9. Medialta toivotaan positiivisten uutisoinnin lisääntymistä ja hyvien tapausten esille nostamista. Suurin osa Suomen ikääntyneistä on kotona-asuvia ja hyvinvoivia. Tehdään iästä numero -kansanliike Kansanliike Tehdään iästä numero haluaa vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnassa, poistaa ikäsyrjintää ja edesauttaa Suomea tulemaan ikääntymisen mallimaaksi. Kansanliikkeen tavoitteena on vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnassamme ja poistaa ikäsyrjintää. – Jokainen meistä voi omalla asenteellaan ja tavalla puhua ikääntyneistä vaikuttaa siihen, miten vanhuuteen suhtaudutaan. . Kansanliikkeen tavoitteet: • myönteiset ikäasenteet vahvistuvat yhteiskunnan eri osa-alueilla • poliitikkojen ei koeta syrjivän ikääntyneitä ihmisiä • ikääntymiseen liittyvä positiivinen uutisointi lisääntyy • vanhuusalan ja vanhustyön vetoja pitovoima parantuu Tule mukaan kansanliikkeeseen! Muutetaan ikäasenteita yhdessä! Mene sivulle vanheneminen.fi/tehdaan-iasta-numero ja tilaa itsellesi kansanliikkeen uutiskirje. Haluamme kutsua kaikki mukaan rakentamaan Suomesta ikääntymisen mallimaata, Lausvaara kehottaa. Positiivisien ikääntymistä käsittelevien uutisten myötä myös vanhuusalan maine parantuu. Myös iäkkäitä esittävien valokuvien viestiä on hyvä miettiä
Miten toivot tulevasi kohdeltavaksi, kun olet vanha ja sairas. Hyvä vanhuus Kansanedustajien vastauksissa korostui arvokas ja turvallinen vanhuus sekä ihmisarvoa kunnioittava kohtelu ja hoito. Vanhankin halutaan elää oman näköistä elämää ja harrastaa samoja asioita kuin aikaisemmin. Seuraavat kolme kysymystä lähetettiin tammikuun alussa kansanedustajille: 1. ”Saan olla kotona omaisten, ystävien ja kotihoidon tukemana niin kauan kuin koen sen turvalliseksi.” Tiina Elo, Vihr. ”Saan elää ihan normaalia elämää ja tehdä mitä itse haluan” Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP 10. Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu nousi esiin. Yksilöllisyys ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen hoivaja terveyspalveluissa koettiin tärkeänä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 37 kansanedustajaa. Vanhoilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet kuin muillakin ja heitä Kansanedustajat vastasivat kansalaisten kysymyksiin ikääntymisestä Vanhustyön keskusliiton teettämässä kansalaiskyselyssä poliitikot koettiin kaikkiin syrjivimmäksi tahoksi. Kysyimme suoraan kansanedustajilta itseltään heidän ajatuksiaan vanhuudesta ja iäkkäiden ihmisten kohtelusta. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock tulee kohdella tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä ja heidän tahtoaan tulee kuulla ja kunnioittaa. Tekstiin on nostettu mukaan muutamia kommentteja, mutta kaikki vastaukset ovat luettavissa sivulla vanheneminen.fi. Useimmat toivoivat myöhemmältä elämältään sosiaalisia kontakteja, virikkeitä ja kanssakäymistä läheisten kanssa sekä asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. K ansanliikkeen Tehdään iästä numero uutiskirjeen tilaajat saivat ehdottaa kysymyksiä, joita he haluavat esittää päättäjille. 2. Miten aiot /aiotte edistää ja tukea eläkeläisten työllistymistä. 3. Miten voitte varmistaa, että iäkkäät ihmiset eivät syrjäydy digitalisaati on myötä yhteiskunnassa. Ehdotuksista he äänestivät kolme kysymystä lähetettäväksi kansanedustajille
Sinuhe Wallinheimo, Kok. Peräänkuulutettiin myös nuoremman sukupolven vastuuta iäkkäiden digiosallisuuden tukemisessa. Ylivoimaisesti suurin este työnteolle on taloudellinen. Satu Hassi, Vihr. Verotus on niin korkeaa, että työn tekeminen eläkkeellä ei kannata.” Riikka Purra, PS Mainintoja saivat erilaiset kansainväliset mallit mm. Eläkeläisten työllistyminen Kannustimena eläkeikäisten työssäkäyntiin voisivat toimia työelämän joustot kuten työn osa-aikaisuus tai määräaikaisuus, joustavat työajat ja toimenkuvat, koulutus, virkistysja kuntoutustoiminta. ”Monet eläkeläiset ovat työkykyisiä ja ennen kaikkea -haluisia. Harry Harkimo, Liik. Kaikissa palveluissa pitäisi olla myös mahdollisuus asiointiin kasvotusten tai puhelimella. Tytti Tuppurainen, SDP Ville Valkonen, Kok. Opastuksen ja tuen järjestämisessä vastuuta annettiin kunnille mm. Sirpa Paatero, SDP Sakari Puisto, PS Riikka Purra, PS Hanna Sarkkinen, Vas. Esteitä eläkeläisten työssäkäynnille nähtiin nimenomaan työelämän rakenteissa, työnantajien asenteissa ja työkulttuurissa, joka ei ole riittävästi moninaisuuteen kannustavaa. Mari Holopainen, Vihr. ”Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.” Sari Sarkomaa, Kok. Ratkaisuna nähtiin myös työtulovähennyksen käyttöönotto ja työnantajan maksujen vähentäminen. Digipalvelut ja -osallisuus Digitaalisten palvelun osalta kansanedustajien vastaukset olivat hyvinkin yhteneväisiä. ”Ihmisellä ei ole ko. Useimmat kannattavat verotuksen helpottamista. Iäkkäitä tulee kannustaa ja tukea digitaalisten palvelujen käytössä ja ottaa heidät mukaan palvelujen suunnitteluun. Osittain tästä johtuen Ruotsissa iäkkäiden ihmisten työllisyysprosentti on huomattavasti Suomea korkeampi. Kansanedustajat olivat hyvinkin samoilla linjoilla hyvästä vanhuudesta ja vanhustenhoidosta. Palvelujen saatavuus ei saa heikentyä digitalisaation myötä. Osalla voi olla kyse taloudellisista seikoista; ei ole varaa ostaa kalliita laitteita. EU-direktiivikin jo määrää, että kaikkien digitaalisten palvelujen tulee olla saavutettavia, helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä. Osa vastaajista nosti myös esiin, että huomiota tulee kiinnittää siihen, että kohtuullinen eläke karttuu jo työikäisenä, jotta eläkepäivistään voi nauttia ilman palkkatyötä. Sari Sarkomaa, Kok. Ruotsissa eläkkeeltä töihin joko osa-aikaisesti tai kokonaan palaavien henkilöiden vuosittaisia tuloja verotetaan kevyemmin. Kaikki iäkkäät eivät halua, eivät osaa tai kenties ovat menettäneet kykynsä käyttää digitaalisia palveluja. Kaisa Juuso, PS Arja Juvonen, PS Toimi Kankaanniemi, PS Kimmo Kiljunen, SDP Marko Kilpi, Kok. Eeva-Johanna Eloranta, SDP Sari Essayah, KD Tarja Filatov, SDP Atte Harjanne, Vihr. Eveliina Heinäluoma, SDP Hanna Holopainen, Vihr. Lämmin kiitos kyselyyn vastaamisesta: Hussein Al-Taee, SDP Eva Biaudet, RKP Tiina Elo, Vihr. Perussuomalaisten kansanedustajien vastauksissa mainittiin toive hoitajien suomen kielen taidosta. Digitaalisten palvelujen käyttämiseen tulee järjestää opastusta ja tukea. Lue kansanedustajien kaikki vastaukset vanheneminen.fi/tehdaan-iasta-numero Vanhustyö 1 • 2023 11. ”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka kohentavat eläkeläisten asemaa työnantajien silmissä, kuten tukimekanismeja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja uudelleen kouluttautumisen.” Eva Biaudet, RKP Kansanedustajien vastauksissa yli puoluerajojen eniten mainituksi keinoksi lisätä eläkeikäisten työssäkäyntiä oli verotus. Eläkkeellä työskentelyn pitää olla vapaaehtoista, eikä pakon sanelemaa esim. palvelujen ja niihin tunnistautumiseen vaadittavia melko uusia laitteita, hän ei osaa niitä käyttää, kädet/sormet eivät enää toimi riittävän näppärästi tai muu fyysiseen kuntoon/ sairauteen liittyvä syy. seniorineuvolan muodossa ja kirjastoissa sekä vapaaehtoisja järjestötoimijoille, jotka jo paljon tekevätkin töitä digiosallisuuden edistämiseksi. Ajatusmaailman ero tuli esille hoitohenkilökunnan kielitaidon osalta. Ben Zyskowicz, Kok. Ari Koponen, PS Merja Kyllönen, Vas. Sheikki Laakso, PS Aki Linden, SDP Leena Meri, PS Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP Veijo Niemi, PS Jouni Ovaska, Kesk. . Saara Hyrkkö, Vihr. Ruotsista ja Singaporesta. taloudellisista syistä. Pauli Kiuru, Kok. Johannes Yrttiaho, Vas. ”Singaporen mallissa työntekijä voi halutessaan alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen neuvotella itselleen uuden määräaikaisen työsopimuksen kevyemmällä työkuormalla ja saisi eläkkeen palkkatulojen lisäksi.” Sinuhe Wallinheimo, Kok. Satu Hassi, Vihr
Onneksi on ollut varaa käydä yksityisellä puolella ja saanut sieltä avun. Lääkäreiltä, kun yhä muistuttavat että kun sitä ikääkin on. Itseäni todella pelottaa yksin jääminen. Yksin en selviäisi arjesta, mutta apua tuskin saisin yhteiskunnalta. Luvataan kyllä paljon, mutta todellisuudessa useimpia vanhoja ihmisiä kohdellaan todella huonosti. Miksi eläkkeiden verotus on pahentunut jo vuosikymmeniä. Sairastan myös sellaista sairautta, jonka vuoksi toista sairauttani ei hoideta asianmukaisesti. Siihen voi mennä useita päiviä ja joutuu maksaa hoitajalla käynnin ja lääkärin käynnin erikseen. Onneksi minulla on melko terve mies. Hoitotilanteissa kysytään kyllä, mutta vastausta ei noteerata. Sosiaalija terveyspalvelut Ikään vedoten ei saa terveydentilan edellyttämiä palveluja, olen odottanut yli 1v tutkimukseen, jonka tulos vaikuttaa selviytymiseni edistämiseen kotona asumiseksi. Koko järjestelmä toimii nurinkurisesti, terveyttä ei edistetä, sairauksia kallista hoitaa. Pitää varata uusi aika ensin hoitajalle joka päättää tarvitseeko lääkäriin edes mennä mikä on täysin väärin kun hoitajalla voi olla eri näkemys lääkärille pääsyn tarpeesta ja lääkärin vastaanotolle joutuu menemään sitten kun on vapaa aika. Millaista syrjintää olet kokenut – kansalaiset kertovat Yhteiskunnassa on nähtävissä ikään perustuvaa syrjintää monella tasolla. Vanhustyön keskusliiton teettämän kyselyn avovastauksista on tähän poimittu otos vastaajien kokemasta syrjinnästä. On hienoja esitteitä mistä voi kysellä mutta tulokset ovat toista luokkaa. Verotus ja tulot Esim. Suomessa vanhempien ikäryhmien hoito on todella surkeaa. Terveyskeskuksissa lääkärille pääsy on todella vaikeaa ja kun pääsee lääkärille niin hän ei ota kantaa kuin ainoastaan siihen asiaan jonka vuoksi on mennyt. Niinkuin itse sitä ei tietäisi. 12. Terveyskeskuksen toiminnan olen kokenut syrjivänä. Eläkeläisenä verotukseni on kovempaa kuin työssä ollessa. Kehutaan että vanhus saa palveluja eri kohteista mutta kun niitä palveluita kysyy niin ei niitä saa kun sinulla on esimerkiksi oma asunto tai sinun terveytesi ei edellytä vielä palveluiden saamista. Ei voi samalla käynti kerralla ottaa selvää muista terveyteen liittyvistä asioista. lääkekuluni ovat huomattavat, mutta silti verotus on rankempaa kuin työssä käyvillä, joilla ei juuri lääkekuluja ole. Oletan tämän johtuvan iästäni. Kuka sitä apua saa, jos ei ole sukulaisia auttamassa ????. Lääkärissä ei oteta asioita vakavasti vaikka kuinka yrittää saada itselleen apua
Vanhemmat ihmiset eivät ota minua vakavasti, kun puhun kuinka rankkaa arki on, koska olen nuori nainen. Miksi ei tätä vanhempien mielipiteitä arvosteta. Puhelimessa usein asioidessa puhutaan kuin pienelle lapselle tai suorastaan huudetaan, olettaen että puhuja on melkein kuuro. En missään vaiheessa uraani ole ollut niin sanotusti oikean ikäinen. Vanhustenhoitoon erikoistuneena hoitajana tiedän, ettei suomen sote huolehdi vanhuksistakaan, mutta ongelma ei todellakaan rajoitu heihin. Eläkeläiset menettävät arvostuksen jäädessään pois työelämästä. Iän perusteella: Et kuulu tähän joukkoon. Itse opiskelin vielä 2 ammattia. Heti kun tytöttely päättyi, alkoi nenänvarttapitkin tapahtuva mummottelu, vaikka olen vasta 43-vuotias. Yleiset haastattelut koskevat yleensä vain18-70-vuotiaat. Jouduin työttömäksi 49-vuotiaana ja työkkärissä virkailija totesi että olen niin vanha ettei kannata enää uudelleenkouluttaa. Itse olen syrjäytynyt, joudun olemaan erossa perheestäni, ollut eläkkeellä kauemmin kuin työelämässä. Työpaikalla väheksyttiin osaamista. En koe että sanomisillani olisi painoarvoa koska en ole ”tuottava”. Monilla työpaikoilla olen ollut vanhin/ yksi vanhimmista ja nuoremmat sitten kokevat olevansa parempia ja tehokkaampia ja sanovat sen suoraan. Vaikka ihan rakentavaa palautetta annan ja yritän neuvoa. Ei kuunnella kokemuksen ääntä ja osaamista. Koska en ole ollut muiden ihmisten mielestä tarpeeksi vanha 18–20-vuotiaana ymmärtämään joitain asioita, minua ollaan vähätelty ja jätetty keskustelujen ulkopuolelle. Olin usein koulutetuin tässä paikassa työssä olevista. Asiointi Välillistä isoäitini kautta, joka vaikutti vahvasti omaan elämääni, kun kaikessa oltiin avuksi ja tueksi ja mielellään oltiinkin, mutta kyllä ihmisen omaan vapauteen kuuluu, että hän pystyy helposti selvittämään omat asiansa, eikä niin että pankkiinkin piti varata aika netin kautta. Verotus nousi huimasti, eläke ei karttunut kuitenkaan enää 68v jälkeen. Työelämä Ajatellaan, että en ole pätevä nuoren ikäni takia. Ruuhkassa tönitään ja saatetaan sanoa rumasti. Ja ei Suomen sote ei hoida, jos ei jaksa sitä viimeisillä voimillaan vaatia. Sosiaaliset tilanteet Erilaisissa tilaisuuksissa ei edes haluta kuulla mielipidettä ja ohjataan sivulle näkymättömiin. Digipalveluja ei kehitetä iäkkäille sopiviksi vaan ainoastaan nuorille. Olen ollut vakavasti sairas parikymppisestä lähtien ja ollut välillä itsetuhoinen, mutta silti tämä vanhempi sukupolvi kuvittelee, että heillä vasta rankkaa onkin, vaikka omistavat työuran, saaneet elää täyttä elämää perheensä kanssa ja saaneet lapsenlapsia. Kavereita on monen ikäisiä mutta parisuhde asioissa nuoremmat ajattelevat usein vain ikää ja vanhemmat etsivät mua vielä nuorempia. Ei osallisteta iän perusteella. Sitten ne työpaikat joissa itse ollen ollut nuorin/ nuoremmasta päästä niin vanhemmat pitää ihan kakarana ja eivät usko että osaisin tehdä jotain. Liikenteessä varsinkin nuoret naiset suhtautuvat hyvin aggressiiviisesti. Kaikki palvelut ovat nykyään digipalveluja, jo se on syrjintää. Kaikesta tästä tuskasta huolimatta, teen asioita koko ajan perheen ja ylimääräisen rahan eteen, enkä valita siitä ja autan muita, jotka sitä tarvitsevat. Kävin työssä lähes 73-vuotiaaksi. joissakin myymälöissä ylenkatsotaan vanhuksen toivomuksia ja annetaan ymmärtää, ettei asiakas oikein taida olla ajan tasalla toiveinensa. Henkilötodistuksen tarkastusta sekä teitittelemistä Vanhustyö 1 • 2023 13. Työhaastattelussa on joko liian nuori tai liian vanha. Kaupassa ei oikein pidetä tasavertaisena muiden asiakkaiden kanssa
Yhteydenottoja tulee puhelimitse, sähköisiä kanavia pitkin ja myös kirjeellä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi edistää sovintoa. Vastausaikaa annetaan yleensä joitakin viikkoja. Hän on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutetun viisivuotisessa pestissä elokuusta 2020 lähtien. Y hdenvertaisuuslaki määrittää, että yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Syrjintäasioissa on vastapuolen tehtävänä kertoa seikat, joilla syrjintäolettama voi kumoutua. Ikään perustuva syrjintä näkyy etenkin työelämässä, mutta myös julkisissa palveluissa. Meille tulee yhteydenottoja vuodessa reilu 1500 syrjintää koskien, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoo. HyMiten syrjintä näkyy yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä. Jos selvitys ei kumoa syrjintäolettamaa, valtuutettu voi tehdä perustellun kannanoton. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock 14. Jos annetun selvitysten perusteella valtuutettu katsoo, että syrjintäolettama on kumoutunut, asian käsittely päättyy. Sovintoon liittyy suositus siitä, että syrjivä toiminta lopetetaan ja usein myös anteeksipyyntö syrjinnän uhrille. Kannanotto ei ole oikeudellisesti sitova. – Yhdenvertaisuuslain valvonta työllistää eniten. – Meidän kokemuksemme kuitenkin on, että syrjivä taho usein noudattaa suosituksiamme, Stenman kertoo. – Osassa tapauksissa ei voida katsoa yhdenvertaisuuslaissa määritellyn syrjinnän täyttyvän ja niitä ei siksi lähdetä tarkemmin selvittämään, Stenman toteaa. Laissa yhdenvertaisuusvaltuutetusta määritellään, mitä valtuutettu voi tehdä syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kaikki yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon saapuvat yhteydenotot käsitellään ja päätetään, lähdetäänkö tekemään laajempaa selvitystä. Alkuperä ja vammaisuus ovat syrjintäperusteet, joista kansalaiset ovat eniten yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo myös ulkomaalaisten oikeuksiin ja maasta poistamisen valvontaan liittyviä tehtäviä ja toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana sekä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Sen jälkeen pyydetään mahdollisia lisäselvityksiä. Asian selvittely alkaa usein lähettämällä vastapuolelle selvityspyyntö. Syrjinnän uhri on oikeutettu hyvitykseen
Vanhusasiavaltuutettu etsii keinoja ikäsyrjinnän vähentämiseen Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävä on iäkkäiden oikeuksien ja aseman edistäminen. Henkilöllä on vielä oikeus viedä asia yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakuntaan. Perustuslakivaliokunta kuitenkin päätyi siihen, että rajaus on poistettava jo kansainvälisen vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksen perusteella. Lain nojalla valtuutettu antaa vuosikertomuksen hallitukselle ja joka neljäs vuosi eduskuntakertomuksen eduskunnalle. – Koko prosessiin voi mennä viikoista useampi kuukausi, joten meiltä ei saa ihan nopeasti kannanottoa, Stenman sanoo. Sitä edistetään mm. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva vammaispalvelulain uudistus sisältää ehdotuksen vammaispalveluiden eväämisestä niiltä vammaisilta henkilöiltä, jotka ovat vammautuneet iäkkäänä tai joiden vammautuminen voisi liittyä ikääntymiseen. Niissä käydään läpi trendejä ja ongelmia, mutta myös yhdenvertaisuuden osalta tapahtuneita positiivisia muutoksia. Lautakunta tekee sitovan päätöksen, josta on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Näihin kokemuksiin linkittyy vahvasti rakenteellisen ikäsyrjinnän kysymykset eli se, että päätöksenteossa helposti käy niin, että iäkkäiden tarpeet ja toiveet jäävät vähemmälle huomiolle kuin muiden aikuisten. seksuaalivähemmistöt, että siellä on turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, Stenman muistuttaa. Syrjintä rekrytoinnissa näyttää erilaisten kyselyjen perusteella olevan yleistä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa tutkia työelämässä tapahtuvaa syrjintää, mutta tämä muuttuu 1.6.2023, kun yhdenvertaisuuslain muutokset tulevat voimaan. Se näkyy niin julkisissa palveluissa kuin työelämässä, johon liittyviä yhteydenottoja tulee reilut kaksisataa vuodessa, Stenman kertoo. Ikäsyrjinnän kokemus tai epäily siitä yhdistää lähes kaikkia vanhusasiavaltuutetulle tulevia yhteydenottoja yksittäisiltä kansalaisilta. Miten he mahtuvat meidän käsitykseemme siitä, mitä työelämä on. Ikäsyrjintään puuttuminen vaatii monen tasoisia toimia. – Alkuperä ja vammaisuus ovat syrjintäperusteita, joiden perusteella ollaan meihin eniten yhteydessä, Stenman toteaa. . Yhteiskunnan moninaisuus Moninaisuus ja sen johtaminen ovat tärkeitä työelämässä. Yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteet Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Miten ikäsyrjintä näkyy Kyllä ikä näkyy meillä yhteydenotoissa. Olen esittänyt ikävaikutusten arviointia päätöksentekoon yhdeksi keinoksi vähentää rakenteellista ikäsyrjintää. Palvelujen monikanavaisuus ja mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun on turvattava. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu. Vanhusasiavaltuutetun toiminnan päämääränä on se, että erilaisissa tilanteissa olevat iäkkäät ihmiset voivat toimia yhteiskunnassa yhdenvertaisina ja että heidän perusja ihmisoikeutensa toteutuvat käytännössä. Täytyy myös kiinnittää huomiota siihen, miten palveluasumisessa voidaan huomioida esim. Ei voi olla niin, että vain vanhusneuvostot käsittelevät ikääntyneiden ihmisten asioita. Päivi Topo Vanhusasiavaltuutettu Vanhustyö 1 • 2023 15. Välillistä syrjintää on esimerkiksi palvelujen digitalisointi, jossa edellytetään, että asiakkaalla pitää olla älypuhelin palvelun käyttämiseksi. Lopputuloksena erityisesti kaikkein iäkkäimpien asema yhteiskunnassa jää helposti heikommaksi kuin muiden aikuisten. Miten työpaikoilla näkyvät eri sukupolvet, etniset taustat, seksuaalivähemmistöt ja vammaiset henkilöt. – Pyrimme edistämään, että viranomaiset, kaikki koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tekisivät yhdenvertaisuussuunnitelman, jossa huomioidaan kaikki syrjintäperusteet, Stenman toivoo. Vanhusasiavaltuutettu on nostanut tämän rajauksen ongelmallisuuden esiin monessa yhteydessä. Ikäsyrjinnän purkamiseen vaaditaan monia toimia ja puheja ajattelutapojen muutoksia. vitys on yleensä rahallinen ja valtuutettu voi antaa suosituksen hyvityksen suuruudesta. Ikääntyneet pitää huomioida myös esimerkiksi mielenterveysasioissa, päihdeasioissa tai vammaispalveluissa. Palveluja pitää olla mahdollisuus saada myös muulla tavoin kuin digitaalisesti. – Moninaisuus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan aloilla, niin työelämässä, palveluissa kuin hyvinvointialueilla. Välitöntä syrjintää on, jos esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksessa haetaan tietyn ikäistä henkilöä. Työtä sen eteen on tehtävä joka päivä. järjestämällä koulutuksia, osallistumalla seminaareihin, aktiivisella viestinnällä sekä antamalla lausuntoja. Yhdenvertaisuuden edistäminen Yhdenvertaisuuden edistäminen on valtuutetun tärkeimpiä tehtäviä
Neuvonta voi olla kertakäyntikin, jos vain haluaa tietää mitä ryhmiä on, mutta tavallisesti liikuntaneuvonta kestää vuoden, Forssell kertoo. Sipoossa on panostettu iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvontaan ja -tarjontaan. Vastuualueenaan hänellä ovat aikuiset ja seniorit. – Liikuntaneuvontaan voi tulla omatoimiseksti ottamalla suoraan minuun yhteyttä, mutta suurin osa tulee terveydenhoitajien tai lääkäreiden kautta. – Mietimme, miten voisimme parantaa toimintaa ja mahdollistaa treenaaminen kaksi kertaa viikossa ja myös heille, jotka eivät kuulu mihinkään yhdistykseen, Forssell sanoo. Monitoimihallilla järjestetään myös liikuntaryhmiä; seniorijumppaa ja kehonhallintaja tasapainoryhmiä. – Pikkuhiljaa alkavat asiakkaat palata. Seniorisali toimintaa on ollut syksystä 2019 lähtien. Seniorien vesijumppa on suosittua. T iina Forssell on toiminut liikuntakoordinaattorina Sipoon liikuntapalveluissa vuodesta 2003. Iäkkäiden omat senioritunnit madaltavat kynnystä lähteä mukaan kuntosaliharjoitteluun. Hänen toimenkuvansa on laaja ja vaihtelee vuodenajan mukaan. Sitä järjestetään fysioterapia-altaassa sekä kunnan vuokraamassa altaassa Söderkullassa, sillä Sipoossa ei ole omaa uimahallia. Suurimman osan korona-ajasta monitoimihalli oli kuitenkin kokonaan suljettuna. Vielä tuossa alkusyksyllä näytti, että mahdetaanko päästä koronaa edeltäviin luke16. Sali varattu senioreille kaksi kertaa viikossa Tiistaisin ja torstaisin klo 8.30–11.00 monitoimihallin kuntosali on varattu ainoastaan senioreille. Liikuntaneuvonta on aikuisille suunnattu palvelu, jota tehdään yhteistyössä sotepuolen kanssa. Liikuntaneuvonnalla autetaan ihmisiä löytämään liikunnallisemman elämäntavan. Työhön kuuluu liikuntaneuvontaa, liikuntaryhmien vetämistä, avustushakemuksia, kaikkien aikuisten ja senioreiden liikuntaryhmin koordinointi, erilaisia tempauksia sekä salivuorohakemukset ja -jaot. Ennen sitä eläkeläisyhdistyksillä, sekä suomenkielisellä että ruotsinkielisellä, oli omat vakiovuoronsa. – Olemme pyrkineet siihen, että hinta ei ole este osallistumiselle, Forssell toteaa. Asiakkaat pystyvät ostamaan seniorisalille kymmenen kerran kortin, joka maksaa kymmenen euroa. Teksti ja kuvat: Merja Lankinen Senioreiden oma vuoro madaltaa osallistumisen kynnystä Seniorisali-toiminta aloitettiin juuri ennen koronaa ja saatiin se hyvin pyörimään
– Vaimo sai määräyksen käydä salilla ja olen käynyt täällä hänen seuranaan. – Yhden vuoron aikana kävijöitä saattaa olla jopa yli neljäkymmentä. Kerran kuukaudessa seniorisalilla on ohjattu vuoro. Toisaalta, jos siellä on paljon porukkaa, niin kyllä he tuolla parikin tuntia viipyvät ja höpöttävät. Forssell suosittelee iäkkäille jalkaprässiä, polvenojennusja koukistuslaitetta sekä lonkanloitonnusja lähennyslaitetta. lämmittelyalue, jossa on mm. Moni kokee, että se on sitten pois alta ja voi loppupäivän keskittyä muuhun, Forssell kertoo. Keskivartalon lihaksia (vatsa, selkä) kannattaa myös harjoittaa. . Osalla saattaa olla oma liikuntaneuvonnasta saatu treeniohjelmansa. juoksumattoja ja kuntopyöriä. – Aikaa on kuitenkin klo 11 saakka, joten hekin, jotka eivät ole aamuihmisiä ennättävät paikalle. – On tärkeää, että harjoittelu on säännöllistä ja nousujohteista. Muutenkin esimerkiksi meidän vesijumpparyhmiin on eniten tulijoita juuri aamuisin. Se on tosi paljon. Syksy oli toki aika lämmin ja moni liikkui ulkona. Harrastamme monipuolisesti liikuntaa, Grönqvist kertoo. Vanhempi ihminen ei jaksa enempää. Itsenäisesti ja ohjatusti Pääsääntöisesti seniorisalin kävijät käyttävät laitteita itsenäisesti aiempien ohjeistusten ja vinkkien mukaisesti sekä myös toisiaan neuvoen. Saliin mahtuu noin kymmenen henkilöä kerrallaan ja ajoittain suosittuihin laitteisiin saattaa muodostua pientä jonoa. Tasapainoharjoitusta ei myöskään tule unohtaa. Vanhustyö 1 • 2023 17. Käymme tiistaisin vesijumpassa Porvoossa ja torstaisin täällä salilla. Toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että pystyy kantamaan kauppakassin kotiin, joten ylävartaloa kannattaa myös treenata ja panostaa lihasvoiman lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Yksi seniorisalin kävijöistä yhdessä vaimonsa kanssa on Kjell Grönqvist. Seniorisalin ajankohtaa aamulla ei ole pidetty ongelmallisena. Jos paikalla ei ole ohjaajaa, niin hallin henkilökuntakin opastaa alkuun, Forssell vinkkaa. – Moni onkin sanonut, että kynnys osallistumiseen on matalampi, kun paikalla on vain muita senioreita. Seniorivuoroissa on kävijöitä 30–40 henkilöä yhden vuoron aikana. Talvella hiihdämme ja kesällä pyöräilemme. Mitä enemmän ollaan tultu talvea kohti, niin väkimäärä on alkanut lisääntymään salilla, Forssell iloitsee. Onhan se sosiaalinen tilaisuus samalla, liikuntapaikanhoitaja Staffan Ahlberg kuvailee. Alkaa jo olla lähes seitsemänkymppinen, niin täytyy pitää itsestään huolta, Grönqvist kuvailee omia harjoitteitaan. Jos vuoroaan joutuu odottamaan, löytyy salin ulkopuolelta ns. – Kun on kyse iäkkäimmistä ihmisistä, niin on tärkeää toimintakyvyn kannalta vahvistaa alaraajoja, että pystyy suoriutumaan päivän askareista, nousemaan tuolista ja liikkumaan turvallisesti paikasta toiseen, Forssell sanoo. miin. Kerrallaan henkilö viettää salilla aikaa tunti – puolitoista. – Silloin kannattaa uusien tulokkaiden tulla paikalle, Forssell ohjeistaa. Pari kertaa viikossa on ihan hyvä, Forssell rohkaisee. – Minä teen kaikissa vähän, että saa kaikenlaisia lihaksia harjoitettua, että pysyy notkeana. Isoja päälihasryhmiä kannattaa harjoittaa Kuntosali on suhteellisen pieni, mutta laitteita on siihen nähden aika paljon ja monipuolisesti
Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla, Atena 2023 ”Clara Törnvall sai 42-vuotiaana autismidiagnoosin, ja moni asia hänen elämässään sai selityksen: sosiaalisten suhteiden vaikeus, täydellinen uppoutuminen ajatuksiin, näläntunteen puuttuminen. Kirjassa tutustutaan Euroopan historiaan kuningatarten ja kruununprinsessojen kautta.” Michelle Obama: Valo meissä kaikissa, Otava 2023 ”Michelle Obama tarjoaa lukijoille väkeviä tarinoita ja oivaltavia pohdintoja. Ruokaa kotiin nopeasti ja kätevästi U sean K-Marketin palvelutarjontaan kuuluu ruokaostosten tilaaminen kätevästi verkosta ja niiden nopea toimittaminen kotiin. Jos kuninkaallinen liitto ei toiminut, saattoi edessä olla karkotus luostariin tai matka mestauslavalle. Siellä heiltä odotettiin nöyrää luonnetta, suuria myötäjäisiä ja tervettä kehoa. – Meille voi myös soittaa puhelimitse ja tehdä tilauksen sitä kautta, kauppias Myllynen kertoo. Mutta jos hallitsijan puoliso pelasi korttinsa oikein, hän saattoi nousta koko valtakunnan johtajaksi. Ostokset voi tilata pikatoimituksella myös Woltin verkkosivuilla. – Iäkkäiden ihmisten kannattaa rohkaistua tilaamaan ruokaostokset suoraan kotiin palvelun kautta tai vaihtoehtoisesti iäkkään ihmisen läheiset voivat tehdä tilauksen iäkkään henkilön puolesta, kertoo kauppias Pauliina Myllynen K-market Hakaniemestä. Tutustu materiaaleihin sivulla: vaalit.fi/tietoa-eduskuntavaaleista-eri-kielilla Eduskuntavaaleista selkokielellä Lyhyesti Kevään kirjavinkit Vanhustyö-lehden toimitus valitsi lukujonossa.fi sivuilla olevasta listasta mielenkiintoisia kirjoja luettavaksi kevättä odotellessa. Woltin sovellus löytyy puhelimen sovelluskaupasta (App Store tai Google Play). K-Market löytyy Wolt-sovelluksesta jo yli 40 paikkakunnalla. Tilattavissa jopa 5000 tuotetta pikatoimituksella. Samalla piirtyy kuva naisista yhteiskunnassa ennen ja nyt: miksi naisten autismia ei ole ymmärretty, ja mitä autismin kirjolla oleminen nykyään merkitsee?” Satu Jaatinen: Puoli valtakuntaa, Docendo 2023 ”Ulkopoliittiset siirrot kuljettivat vuosisatojen ajan nuoria naisia vieraisiin hoveihin. Tilaukset ja toimitukset hoituvat älypuhelimella Woltin sovelluksen kautta. Kirjavinkeissä on vahvasti mukana naisnäkökulma. Hän ammentaa kokemuksistaan äitinä, tyttärenä, puolisona, ystävänä ja Yhdysvaltojen ensimmäisenä naisena. – Tilaukset toimitetaan jopa puolessa tunnissa, Myllynen kertoo. Kertomukset sisältävät käytännön viisautta ja oppeja siitä, miten säilyttää tasapaino ja toiveikkuus epävarmoina aikoina.” Jenni Haukio: Sinun tähtesi täällä – Vuodet tasavallan presidentin puolisona, WSOY 2023 ”Jenni Haukio on kokenut Suomen palvelemisen ja asemansa tasavallan presidentin puolisona etuoikeutena ja kunniatehtävänä. Arvostelumenestys yhdistää kirjailijan oman tarinan ja uusimman tutkimuksen. Sinun tähtesi täällä kertoo siitä näkyvästä ja näkymättömästä työstä, jota Haukio on isänmaan hyväksi tehnyt jo kymmenen vuoden ajan.” Lähde: lukujonossa.fi 18. Kotiinkuljetuksen hinta määräytyy etäisyyden mukaan Woltin sovelluksesta voi valita helposti lähimmän K-Marketin, josta tilata. OIKEUSMINISTERIÖN Vaalit.fi sivuilta löytyy tietoa tulevista eduskuntavaaleista selkokielellä, viittomakielellä sekä useilla vierailla kielillä
megatrendiä 5 1 Luonnon kantokyky murenee: Kaiken keskiössä on ekologinen kestävyyskriisi ja luonnon kantokyvyn mureneminen. 5 Talouden perusta rakoilee: Voimme uudistaa taloutta muutosvoimaisemmaksi noudattaen kestävän ja vastuullisen kehityksen periaatteita. 4 Kilpailu digivallasta kiihtyy: Digimaailmanpelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista käydään kiistelyä. IAREENASSA 3.2. Kongressissa käsitellään vanhenemisen ilmiöitä ja ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn, aktiivisuuden, hyvinvoinnin, hoidon, tuen ja palveluiden haasteita ja mahdollisuuksia. Kongressin pääpuhujina ovat muun muassa Tom Kirkwood, Amanda Grenier, Teppo Kröger, Anu Siren ja Esa Jämsen. Tutustu seminaarin antiin Ilmarisen verkkosivuilla ilmarinen.fi. Voimme vahvistaa demokratiaa lisäämällä osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Tilaisuudessa julkaistiin tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin motiiveja ja syitä jatkaa työntekoa myös eläkevuosina. Tapahtuma on perinteisesti joka kolmas vuosi järjestettävä monialainen kongressi, joka kokoaa yhteen laajasti kaikki iäkkäiden parissa toimivat asiantuntijat. Tutustu ohjelmaan sivulla events.tuni.fi/gerontologia2023 Vanhustyö 1 • 2023 19. Lähde: Sitra iAreena – Onko työelämässä houkuttelevuutta ikääntyville. 2 Hyvinvoinnin haasteet kasvavat: Ihmisten toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan. pohdittiin, ovatko seniorit työelämässä taakka vai voimavara. Gerontologia kongressin tärpit T ampereella 8.–10.2.2023 järjestettävän Gerontologia 2023 kongressin teemana on Ikääntymisen uusi aika, joka viittaa sekä väestön vanhenemiseen että vanhuuden toimintakyvyn muutoksiin. 3 Demokratian kamppailu kovenee: Demokratiaa haastetaan niin ulkoa kuin sisältä. Tapahtuman järjesti Ilmarinen yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Meidän tulee satsata yhteiskunnan ja arjen ekologiseen jälleenrakennukseen
JÄSENILLE: 20
Kyselyyn voi myös osallistua sähköisesti osoitteessa vtkl.fi/lukijakysely Vastaajien ja yhteystietonsa viimeistään 13.3.2023 jättäneiden kesken arvotaan kolme LUONTO-kuvakorttipakkaa Lukijakysely 2023. SENIORARBETE Vastaanottaja maksaa postimaksun Taita tästä Taita tästä Nido tai teippaa tästä Irrota kysely lehdestä ja postita se meille! Vanhustyön keskusliitto Vastauslähetys 801 Tunnus 5007758 00003 VASTAUSLÄHETYS Lukijakysely Osallistu Vanhustyö-lehden kehittämiseeen ja vastaa oheiseen kyselyyn
Ajan hermolla . . Antaa tarpeellista tietoa . . . . . . . Luin melkein kaikki artikkelit. . . 5 = erittäin hyvä, 1 = huono Vanhustyö-lehden lukijakysely 2023 Osallistu lehden kehittämiseen 22. En lukenut lainkaan. Helppo lukea . 1. Anna yleisarvosana Vanhustyö-lehdelle 5 4 3 2 1 . erittäin melko ei kovin ei en osaa Lisätiedot hyvin hyvin hyvin lainkaan sanoa Hyödyllinen . . . . . En 7. Monipuolinen . Kiinnostava sisältö . . Kuinka tarkkaan yleensä luet Vanhustyö-lehden. Hyödynnätkö tai käytätkö Vanhustyö-lehteä työssäsi . . . . Mitkä seuraavista ominaisuuksista kuvaavat parhaiten Vanhustyö-lehteä. Luin kaikki artikkelit. Luen itseäni kiinnostavat artikkelit . . Silmäilen lehden läpi . . . Kyllä . Erittäin hyvin . . . Luen kaikki tekstit . . . Luin puolet tai vähemmän. . Asiantunteva . . En kovin hyvin . . . . En lainkaan 2. 5. . . . . . Kuinka monta artikkelia luit viimeisimmästä lehdestä. . En lue lehteä 3. 8. Melko hyvin . . Miten hyvin tunnet Vanhustyö-lehden . . Luotettava sisältö . . . .
Yksittäisinä artikkeleina verkkosivuilla 12. . . Asiantunteva . . . . . Monipuolinen . . . . . 11. Palautetta lehden toimitukselle. Luen itseäni kiinnostavat artikkelit . . . . . . Helppo lukea . . Luin melkein kaikki artikkelit. . Luin puolet tai vähemmän. . Vanhustyö 1 • 2023 23. Missä muodossa haluaisit lukea Vanhustyö-lehteä mieluite . En 7. . Kiinnostava sisältö . . . Luen kaikki tekstit . Silmäilen lehden läpi . Miten kehittäisit Vanhustyö-lehteä ja sen sisältöä. . . Antaa tarpeellista tietoa . . . Luin kaikki artikkelit. Sähköisesti e-lehtenä . . En lukenut lainkaan. En kovin hyvin . Kuinka monta artikkelia luit viimeisimmästä lehdestä. Hyödynnätkö tai käytätkö Vanhustyö-lehteä työssäsi . Mitä aiheita Vanhustyö-lehdessä pitäisi käsitellä enemmän. Ajan hermolla . . . 8. . 5 = erittäin hyvä, 1 = huono 9. Kyllä . . En lue lehteä 3. . . 1. Mitkä seuraavista ominaisuuksista kuvaavat parhaiten Vanhustyö-lehteä. . Kuinka tarkkaan yleensä luet Vanhustyö-lehden. . . erittäin melko ei kovin ei en osaa Lisätiedot hyvin hyvin hyvin lainkaan sanoa Hyödyllinen . . . Sähköisesti selattavana pdf-tiedostona . 5. Luotettava sisältö . . Erittäin hyvin . Miten hyvin tunnet Vanhustyö-lehden . Anna yleisarvosana Vanhustyö-lehdelle 5 4 3 2 1 . 10. . En lainkaan 2. . Paperisena . . Melko hyvin .
Yksityinen sektori (yritys/ammatinharjoittaja) . En halua määritellä 14. Eläkeläinen . Kolmas sektori (järjestö/liitto) . Haluan osallistua arvontaan. Länsi-Suomi . Nainen . Nimi Matkapuhelin Sähköposti 24. alle 24 vuotta . Yhteystietoja käytetään vain lukijakyselyn arvontaan. 65-74 . Vastaajan ikä . Etelä-Suomi . Julkinen sektori (kunta/hyvinvointialue/valtio) . Vastaajan sukupuoli . Muu 17. 13. Pohjois-Suomi . Mies . 25-44 . yli 85 vuotta 15. 75-84 . Keski-Suomi . Toimiala . Itä-Suomi . Muu 16. Asuinpaikka . Vastaajan tiedot Voit vastata nimettömänä, mutta jättämällä yhteystietosi osallistut LUONTO-kuvakorttien arvontaan. Muu . 45-64
Läheisten reaktiot tilanteeseen vaikuttavat Mielipide K u va : Ilk ka V u o ri n e n Muistisairaan oma ääni aina myös sairastuneeseen. Sairastuneella ja muulla lähipiirillä tulisikin olla mahdollisuus apuun ja tukeen sairauden ensimmäisistä oireista sen loppuun asti. Geriatrian erikoislääkäri Harjulehto kirjoittaa Helsingin Sanomissa että, ”Kun kaikki mahdolliset apukeinot ja toisaalta rajoittimet ovat käytössä, eikä ihminen enää pärjää kotonaan, häneltä ei voida valitettavasti kysyä omaa toivetta kotona asumisesta”. Gerontologia-lehden julkaisussa (2/2022) sosiologian professori Lars Tornstram toteaakin Gerotranssendenssi-teoriaan viitaten että, yksilön tulee voida vaikuttaa ikääntyneenäkin elämäänsä ja määrätä itse, miten jäljellä olevan aikansa käyttää. O man kodin tutut äänet, esineet ja muistot, kukapa meistä näistä haluaisi luopua. . Muistisairauden edetessä niin itse sairastunut kuin koko perhe kohtaavat suuria muutoksia ja luopumista. Elisa Muurainen Vanhustyön erikoisammattitutkinnon opiskelija, Stadin ammattioppilaitos Vanhustyö 1 • 2023 25. Muutokset tunteiden ilmaisussa ja reaktioiden osoittamisessa johtuvat aivomuutoksista, mutta niihin voidaan vaikuttaa sillä, miten sairastunut ihminen kohdataan ja kuinka häntä kohdellaan. He käyvät läpi suuren tunteiden ja reaktioiden skaalan. Moni ”käytösoireeksi” tulkittu suuttumuksen tai turhautumisen ilmaisu voidaan ennakoida ja jopa estää, kun sairastuneen toiveita kuullaan herkällä korvalla ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Paitsi itse sairastunut vanhus, myös koko lähipiiri tarvitsisi avointa ja oikea-aikaista tietoa sairauden eri vaiheiden tuomista muutoksista sekä tukea niiden aiheuttamaan tunnekriisiin
Toiminta mahdollistaa arvokkaan palautteen saamisen. Toimintakykyarviointi helpottaa säännöllistä keskustelua arjen toiveista. Mielekkäillä toiminnoilla ylläpidetään arjen rutiineja ja hyödynnetään elämänvarrella opittuja selviytymistaitoja. Ympärillä olevien ihmisten kannustus ja toiminnasta kehoon välittyvä palaute tuKehittäminen ja tutkimus Kuntoutumisen polulta lisää merkityksellisiä elinvuosia Kotihoidossa ikääntyvän asiakkaan yksilöllistä kuntoutustarpeen tunnistamista tuetaan säännöllisillä RAI toimintakyvyn arvioinneilla. Teksti: Pauliina Tammi ja Ritva Laaksonen-Heikkilä – Kuva: Shutterstock 26. Arjen toiminnoilla ja niihin osallistumalla tullaan näkyväksi. Asiakkaan näkökulma on tärkeä lähtökohta toimenpiteitä suunniteltaessa. I tselle mieluisten asioiden tekeminen on tärkeää erityisesti, kun kohdataan vastoinkäymisiä elämässä
Säännöllisen kotihoidon asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistaminen hyödyntäen InterRAI HC arviointivälineen algoritmia. Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Ikääntyneen aikuisen kuntoutustarpeen tunnistaminen. Kuntoutustarpeen tunnistaminen Ikääntyneen elämässä voi tapahtua yllättäviä muutoksia. Ikääntyneen osallisuuden tukemisen lisäksi voidaan RAI järjestelmän tuella uudistaa ammattilaisten työskentelytapoja entistä asiakaslähtöisemmäksi. Lähteet • Morris, J. Samalla tuotettiin ohjeistus Jyväskylän kaupungin fysioja toimintaterapeuttien yksilöllisen ja asiakaslähtöisen työskentelyn tueksi. Tulevaisuudessa RAI arvioinnin tulee jäädä ikääntyneen mieleen kokonaisuutena, johon kuuluu hoidon ja palveluiden suunnittelu. Terveyden edistämisen ylempi AMK koulutusohjelma. 2019. https://doi.org/10.1016/j.jamda.2018.12.014 • Tammi, P. Kehittämisprojektissa etsittiin ratkaisua, miten arviointitietoa voidaan käyttää asiakkaan kuntoutumisen tarpeen tunnistamiseen. kee ikäihmisen käsitystä taitojensa riittävyydestä ja elämänhallinnasta. Toisinaan muutokset syntyvät hiljalleen. Asiakaslähtöiset työskentelytavat vahvistuvat Kehittämisprojektin tulosten pohjalta kotihoidon asiakkaan InterRAI HC välineellä saatuja arviointitietoja on mahdollista hyödyntää kuntoutustarpeen tunnistamiseen. RAI järjestelmän käyttöä ohjaa laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (980/2012). Tässä keskustelussa asiakkaan ja hänen lähipiirinsä osallisuus on merkittävää. Jyväskylän kaupungin kotihoidossa asiakkaiden kanssa toteutetaan säännöllisesti toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointia käyttäen InterRAI Home Care (HC) arviointivälinettä. Vanhustyö 1 • 2023 27. RAI lyhenne muodostuu sanoista Resident Assessment Instrument. Functional recovery within a formal home care program. Arviointihetki on ikääntyneen toimintakyvyn säännöllistä kartoittamista ja mahdollisuutta havainnoida yhdessä arjessa tapahtuneita pieniäkin muutoksia. Arviointitieto hyötykäyttöön Kehittämisprojektissa tarkasteltiin kuntoutumisen tarvetta yli 65-vuotiaiden säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kokemana. Arvioinnista saatavan tiedon käyttö tulisi olla systemaattista ja näkyvää ikääntyneelle itselleen. RAI arviointitietoa on ollut saatavilla jo pidempään, mutta sen hyödyntämisessä osana kuntoutuspolkua ollaan edelleen alkumetreillä. RAI järjestelmä on ikääntyneen palvelutarpeen arviointiin sekä hoidon, kuntoutuksen ja palvelusuunnitelman laatimisen tukena käytettävä väline. . P., Jonsson, P. Vol.20, No 8, 1001–1006. N., Berg, K., Howard, E. 2022. Yhdenmukaisen kohtaamisen työväline RAI arviointiväline saattaa näyttäytyä ensi silmäyksellä numeroita täynnä vilisevältä kokonaisuudelta. RAI järjestelmän arviointivälineet mahdollistavat ikääntyneiden palvelutarpeiden ja toimintakyvyn laaja-alaisen sekä yhdenmukaisen arvioinnin. Toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arvioiminen yhdessä asiakkaan kanssa on tärkeää, sillä ikääntyneen elämäntilanteen ja toimintakyvyn arvioiminen säännöllisin välein tuottaa paljon hyvää tietoa. The Journal of PostAcute and Long-Term Care Medicine. & Graig, M. Myös sellaisia, jotka vaikuttavat merkittävästi mahdollisuuksiin osallistua itselle merkityksellisiin toimintoihin. . Tätä kutsutaan kuntoutumisen poluksi, jonka tarpeen tunnistamista työstettiin uudesta näkökulmasta Jyväskylän kaupungin ja Turun Ammattikorkeakoulun yhteisessä YAMK kehittämisprojektissa vuonna 2022 Mikä RAI. Parhaimmillaan asiakkaan kanssa arvioinnin toteuttaminen on kuitenkin kohtaamista, jolloin ikääntynyt pääsee sosiaalija terveysalan ammattilaisen kanssa puntaroimaan elämäntilannettaan, omia vahvuuksiaan ja arjen solmukohtia. Ikääntyneelle tämä tarkoittaa mahdollisuutta oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan kuntoutumisen tukeen. Ammattilainen voi toimia peilinä ja vahvistaa ikääntyneen omaa ääntä. Muutoksiin tarttuminen avaa mahdollisuuden tukea kehon ja mielen hyvinvointia ja lisätä merkityksellisiä ja laadukkaita elinvuosia. V. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset luovat yhdessä ikääntyneiden kanssa arvioinnille merkityksen
Pienten paikkakuntien ikärakenteet, toiminnan kehittämisen ja koordinoinnin puutteellisuus sekä ikäihmisille suunnattua ystäväpalvelua myyvät yritykset haastavat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Tapaamisrajoitukset lisäsivät ikääntyneiden yksinäisyyttä ja vähensivät fyysistä aktiivisuutta. Uusien vapaaehtoisten hankkiminen tärkeää Hykari-hankkeen havaintojen perusteella vapaaehtoistoimintaan on ollut haastavaa saada uusia tekijöitä. Vapaaehtoistoimintaan on ollut haastavaa saada uusia tekijöitä. V iime vuosien koronapandemian vaikutukset ovat kohdistuneet etenkin ikäihmisten hyvinvointiin. Kunnassa toimivalla vapaaehtoistoiminnan ammattimaisella koordinoinnilla saataisiin vapaaehtoistyön koko kapasiteetti käyttöön. On myös paikkakuntia, joissa vapaaehtoistoiminnan koordinointivastuuta on ohjattu kunnan työntekijälle, mutta käytännössä työaikaa tehtävän hoitamiseen ei ole. Vapaaehtoistoiminnan tila Keski-Suomessa Hykari-hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana tehtyjen havaintojen perusteella vapaaehtoistoiminnan kenttä näyttäytyy paikkakunnilla vaihtelevana. Lisäksi kuntien mukaan tulo voisi innostaa vapaaehtoistyöhön myös nuoria, sillä osa nuorista saattaa vierastaa sitoutumista järjestöjen ja seurakuntien toimintaan. Tilanteissa, joissa paikkakunnan vapaaehtoistoiminnan koordinointi on jonkin järjestön vapaaehtoisen vastuulla, on vaarana toiminnan loppuminen kyseisen henkilön jäädessä pois tehtävästä tai järjestön toiminnan hiipuessa. Toiminta ei pyöri, jos uusia vapaaehtoisia ei hankita aktiivisesti tai jos toimintaa ei koordinoida. Paikkakunnilla käytyjen keskusteluiden perusteella vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus huolettaa; toiminnan koordinointiin ohjatut resurssit ovat useassa kunnassa vähäiset, jopa olemattomat. Järjestöissä vapaaehtoistoimintaa koordinoivat henkilöt tekevät työtänsä itsekin vapaaehtoisena ja seurakuntien diakoniatyön resurssit ovat vähentyneet entisestään. Vapaaehtoistyö Suomessa 2021-raportin mukaan 15–24-vuotiaista nuorista jopa 61 prosenttia haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Koronapandemialla on ollut oma roolinsa tässä, mutta myös vallitseva trendi ihmisten sitoutumattomuudesta ja muun arjen kiireellisyys näyttävät vaikuttavan tilanteeseen. Tämä osuus jääkin usein järjestöjen ja seurakuntien tehtäväksi. Lisäksi hyVapaaehtoistoiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena tulevaisuudessa Pienten paikkakuntien ikärakenteet, toiminnan kehittämisen ja koordinoinnin puutteellisuus sekä ikäihmisille suunnattua ystäväpalvelua myyvät yritykset haastavat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Ne hoitavat kyllä tehtävänsä ansiokkaasti, mutta usein se tehdään jopa vain yhden henkilön toimesta. Nuoret ovat siis kiinnostuneita vapaaehtoi28 Osallisuus. Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden varmistamiseksi olisi tärkeää, että kunnat olisivat vahvemmin mukana toiminnan kehittämisessä ja koordinoinnissa. Keski-Suomen 18:sta eri paikkakunnalla on viime keväänä käynnistynyt STEA:n rahoittaman ja Liepeen hoiva ry:n hallinnoiman Hykari -hanke, jonka tavoitteena on kouluttaa vapaaehtoisista hyvinvointikavereita eli Hykareita ikäihmisten avuksi sekä auttaa kuntia toiminnan koordinoinnin kehittämisessä. Teksti: Ida Rasi – Kuva: Merja Hokkanen vinvointialueille siirtymisen on arveltu tuovan muutoksia työntekijöiden tehtäviin, joten vapaaehtoistoiminta on ollut kysymysmerkin alla. Hankkeen lähtökohtana on ollut selvittää paikkakuntien vapaaehtoistoiminnan tilannetta. Ikääntyneiden hyvinvoinnin uudelleen rakentamiseen tarvitaan tulevaisuudessa paljon tekijöitä, joista myös vapaaehtoistoimijoilla on tärkeä rooli
Nämä haastavat vapaaehtoistoiminnan kenttää, sillä potentiaaliset vapaaehtoiset voivat halutessaan siirtyä samankaltaisista tehtävistä palkkaa maksavan palveluntarjoajan työntekijäksi. Tätä tavoitetta haastaa kuitenkin muutamat uhkakuvat. Jos uusia vapaaehtoisia halutaan mukaan, tulisi toiminnan kehittämisen ja markkinoinnin olla kuitenkin kaikkien yhteinen tavoite. Viime vuosina markkinoille on tullut ikääntyneille maksullista seuranpitoa tarjoavia yrityksiä. Jos vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksia ei tunnisteta ja jos sen aktiiviseen kehittämiseen ei käytetä resursseja, näyttää toiminnan tulevaisuus harmaalta. Kuvassa edessä vasemmalta Anneli Suuronen (Palvelutalo Männikön asukas), Ida Rasi (Hykari -hankkeen hankepäällikkö). Vapaaehtoistyön asema ikääntyvässä yhteiskunnassa Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on ajankohtainen aihe myös valtakunnallisesti, sillä kansallisen ikäohjelman yhtenä vaikuttavuustavoitteena on vapaaehtoistoiminnan aseman vakiinnuttaminen ikääntyvässä yhteiskunnassa. . Vapaaehtoistoiminta voi lisätä paikkakuntalaisten yhteisöllisyyden tunnetta sekä niin auttajan kuin autettavan hyvinvointia laajemmin kuin osaamme ehkä ajatellakaan. Vanhustyö 1 • 2023 29. Maksullinen seurapalvelun käyttäminen on kuitenkin vain harvalle ikääntyneelle mahdollista taloudellisten resurssien puolesta. Tähän tarvitaan paikkakunnalla toimivien järjestöjen lisäksi myös kunnan panosta. Vapaaehtoistoiminnan eri muotojen kehittäminen ja kokeileminen on siis tulevaisuudessa tarpeen myös pienillä paikkakunnilla. Ylhäällä vasemmalta Asta Salonen (Hykari -hankkeen hankekoordinaattori), Vilma Linnanen (Hykari -hankkeen hankekoordinaattori). Raportin perusteella mahdollisuus tehdä kertaluonteista ja lyhytkestoista vapaaehtoistoimintaa houkuttelisi potentiaalisia uusia vapaaehtoistyöntekijöitä enemmän kuin pitkäksi aikaa toimintaan sitoutuminen. suudesta, mutta järjestöihin, seuroihin tai seurakuntaan ei välttämättä haluta enää sitoutua
Muistiystävällinen ympäristö auttaa asukkaiden itsenäistä selviytymistä vapauttaen hoivahenkilöstön aikaa kuntouttavaan työhön ja asukkaiden yksilöllisiin kohtaamisiin. Muistin tueksi Muistilaput, vuorokausikalenteri, viikkokalenteri, johon kirjoitetaan niin tulevat kuin päivän aikana sattuneet tärkeät tapahtumat, ovat yksinkertainen, helppo tapa tukea muistia. Kuva on Sointu Senioripalveluiden Kuusenjuuri-ryhmäkodista. Muutokset tehdään aina yhdessä muistisairaan henkilön kanssa. Diagnoosin saaneella voi kuitenkin olla elämässään monia hyviä vuosia. K u va : Tu ija Sa lm i 30 Asuminen ja elinympäristöt kuvia on 1. tavaroiden uudet paikat. Lamminranta, Treili Oy, Nosto:. Digitaaliset apuvälineet, kuten Muistiystävällisessä kodissä on paikkoja kohtaamisille. Kun avaimilla ja kännykän laturilla on vakipaikka, se helpottaa elämää. Tuekseen muistisairas henkilö tarvitsee ymmärtäväisiä ihmisiä, jotka kuuntelevat ja arvostavat häntä. Turhat tavarakasat siivotaan pois ja tarvittaessa luovutaan jostain huonekalusta, jotta tilassa on turvallinen liikkua mahdollisten apuvälineiden kanssa. Syksyinen Tuija Salmi, kuva Antti Salmi 2. Kun kodin muutostyö tehdään sairauden alkuvaiheessa, henkilö pystyy vielä oppimaan mm. Teksti: Tuija Salmi T ieto muistisairaudesta pysäyttää henkilön itsensä lisäksi hänen läheisensä. Esteettömyys on muistiystävällisen ympäristön kulmakivi. Tuttu ympäristö tukee muistisairaan itsenäistä selviytymistä päivittäisistä askareista. Kun muistisairaus on edennyt pitkälle, henkilön selviytyminen perustuu ympäristön synnyttämiin havaintoihin ja tulkintoihin. Koti kannattaa katsoa läpi ajatellen sairauden mahdollisesti mukanaan tuomia oireita. Kuusenjuuri, Sointu Senioripalvelut, 3. Yhteisökodeissa tärkein asukkaan hyvinvointiin vaikuttava tekijä on asukasta arvostava hoivahenkilöstö. Toimivassa ja viihtyisässä yhteisökodissa myös hoitajien on hyvä olla. Muistiystävällinen koti opastaa Muistiystävällinen ympäristö opastaa ja auttaa muistisairasta henkilöä selviytymään askareistaan parhaalla mahdollisella tavalla
Muistisairaan henkilön päivärytmissä pysymistä voidaan tukea vuorokausirytmiä imitoivalla valaistusjärjestelmällä, jossa aamulla ”aurinko nousee” ja illalla ”laskee” mukaillen luonnon valon värin vaihtumista tasaisesti läpi eri vuodenaikojen. K u va : Ju h a La ak so K u va : Tu ija Sa lm i Vanhustyö 1 • 2023 31 ”Muistiystävllisessä suunnittelussa tärkeitä ovat valot ja värit”, kertoo Tuija Salmi, muistisairaiden henkilöiden ympäristöjen suunnitteluun erikoitunut sisustussuunnittelija.. Verkkokalvolle pääsevän valon määrä pienenee ikäännyttäessä. Tämä on hyvä huomioida sekä yksilöettä yhteisökotien kulkureiteillä ja vessoissa. Kontrastit auttavat hahmottamisessa Valot, värit ja värien väliset tummuuskontrastit ovat muistiystävällisen ympäristön avaintekijöitä. Työpajan tuloksena syntyy ”sisustuksen suuntaviivat”, joka toimii suunnitteluni ”punaisena lankana”. Treilin Lamminrannan hoivakodissa kauneupiste on ahkerassa käytössä. Aloita kodin muutostyöt heti. Värien näkemisen ja hahmottamisen heikentyminen on tyypillinen muistisairauden oire. . Työpajaan osallistuu hoitajia, jotka avustavat asukkaita ja myös itse tuovat omia ajatuksiaan. K u va : A n tt i Sa lm i Piristystä arkeen tuo uusi kampaus, lakatut kynnet tai helmet kaulassa. Näin syntyy lämminhenkinen koti asukkaille ja viihtyisä, toimiva työpaikka hoitajille. Väreillä on visuaaliset viestit Värien kokeminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat henkilön omat kokemukset ja kulttuuri. Väreillä voidaan siis opastaa ja ohjata. Pimeään aikaan valo tuo turvallisuutta. Ulkona liikkumista ei tarvitse rajoittaa eksymisen pelossa, kun mukana kulkee paikannin, jonka avulla pystytään katsomaan karttapalvelusta missä henkilö on. Muutostyöt alkavat käyttäjien toiveiden kartoituksella Kun itse lähden suunnittelemaan tiloja yhteisökodin asukkaille, kartoitan heidän toiveensa ja mieltymyksensä työpajassa, jossa käytän apuna kuvia ja erilaisia materiaaleja. Digitaaliset apuvälineet tuovat turvaa sairastuneelle ja antavat mielenrauhaa läheisille. Seinien kulmissa olevat kontrastit taas auttavat hahmottamaan tilan muodon. 60-vuotiaan valontarve on noin kolme kertaa suurempi kuin 20-vuotiaan. Valo virkistää ja tahdistaa Valaistuksen merkitys kasvaa meillä kaikilla ikääntymisen myötä. Koko sisu stusprojekti etenee tiiviissä yhteistyössä hoivakodin työryhmän kanssa. Yhteisökotien asukashuoneiden ovet tuodaan esille seinän väristä poikkeavalla värityksellä, kun taas lääkehuoneen ovi ”piilotetaan” seinään samanvärisenä, kuin seinän väri on. Olemme oppineet, että vihreä antaa luvan ja punainen kieltää tai varoittaa vaarasta. Seiniä tummempi, yksivärinen lattia tuo muistisairaalle kävelemiseen turvallisen vakauden tunteen. lääkemuistutin, on järkevää ottaa heti käyttöön. Tärkeää on, että valaistus on tasainen, ei aiheuta häikäistymistä, eikä jätä tilaan katvealueita. Luonnon valo tahdistaa meidän vuorokausirytmimme. Ikääntyville silmille on parempi jatkuva himmeä yövalo, joka hitaasti kirkastuu aktivoiduttuaan liiketunnistimella, kuin kerralla täyteen loistoonsa syttyvä valo. Samoin huonekalujen muotoa ja hahmottumista lattiasta ja seinistä helpottavat niiden väliset värierot ja kontrastit. Hahmottamisen kannalta on värin sijaan tärkeämpää värien välinen tummuuskontrasti. Helppo tapa testata huoneen hahmottumista muistisairaan silmin, on ottaa tilasta valokuva, muuttaa se mustavalkoiseksi ja sitten tarkastella miten tila kuvasta hahmottuu. Kontrastit auttavat muistisairasta henkilöä hahmottamaan tilan ja löytämään hänelle tärkeät paikat ja asiat. Väreillä luodaan tilaan tunnelma, joka parhaimmillaan kommunikoi ihmisille lämpöä ja turvallisuutta
Loppukäyttäjien osallistuminen uuden palvelun rakentamiseen ja kehittämiseen on kultaakin kalliimpaa. Tässä artikkelissa kolme osallistujaa jakaa kokemuksensa digituesta ja vertaisopastamisesta sekä kertovat, millaista oli olla mukana keskustelemassa ja kehittämässä etäopastusta SeniorSurfin työpajoissa. Teksti: Leena Kesti-Valonen, Seppo Salminen, Ilkka Veuro ja Emmaleena Niemi – Kuva: Ilkka Vuorinen V uonna 2022 SeniorSurfissa järjestettiin seniorien etäopastuspalvelun kehittämistyöpajoja, joiden tavoitteena oli saada sekä vertaisopastajien että digituen käyttäjien näkemys mukaan heti palvelun kehittämisen alkuvaiheessa. Ryhmässä jaetut kokemukset ovat tärkeitä kehittämistyön välineitä, ja samalla jokainen oppii jotakin uutta. Työpajoissa saivat muotonsa maaliskuussa 2023 avattavan etäopastuspalvelun erilaiset tekniset ja palveluprosessit sekä toimintatavat. Aidot kokemukset ja pohdinnat luovat heti alkuun hyvän perustan onnistuneelle palvelulle. 32 Digi ja teknologia. Työpajoihin osallistui yhteensä 20 vertaisopastajaa eri organisaatioista ympäri Suomen ja seitsemän digituen käyttäjää Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan piiristä. Uutta etäopastuspalvelua rakentamassa Digiopastusten kehittäminen kokemusasiantuntijoiden avulla Kehittämistyössä tarvitaan kaikkien kokemusta
Etäopastusta kehittämässä Kun SeniorSurfin etäopastusprojekti alkoi, liityin mukaan, kun koin, että voin tuoda opastuksesta ja työelämästä tuttuja asioita mukaan kehittämiseen. Kun katselin ja kuuntelin SeniorSurfin esitystä Digivireä Keski-Suomi -hankkeen yhteistilaisuudessa, esitys tulevasta etäopastuspalvelusta herätti uteliaisuuteni. Yksi motiivi on myös toiminnasta saamani mielihyvä. Se vapauttaa meidät jonotuksesta, matkoista palvelupaikkoihin ja aukioloajoista. Tutorien vertaisryhmässä voimme jakaa osaamistamme ja oppia koko ajan lisää. Ajattelen, että jos voin auttaa heitä niin toki niin teen. En kuitenkaan osannut sitä näillä etäopastuksen välineillä. Suurin motiivini toimia digitutorina on ehkä se, että kaikki palvelut ja toiminnot menevät nettiin eivätkä monet ikäihmiset tai nuoremmatkaan pysy mukana. Etäopastuksen pilottiryhmässä olen mielestäni voinut tuoda vahvasti esiin etätuen ongelmatiikkaa kehittämisen tueksi. Enpä olisi halunnut jäädä paitsi tästä kokemuksesta. Meillä jo osaavilla on meilläkin tietämystä digimaailmasta monelta eri kantilta, mutta jos kaikki saataisiin mukaan, se antaisi laajempaa pohjaa opin siirtymiselle ja leviämiselle. Vanhustyö 1 • 2023 33. Ajatus kuulosti mielenkiintoiselta ja sivusi tavallaan työuranikin vuosia, toiminhan työssäni kansainvälisessä helpdeskissä ongelmia ratkoen, koordinoin projekteja ja loppuaikoina myös koulutin. Olen jo kertonut uudesta etäopastuspalvelusta tutuille, ja minulle on tullut kyselyitä esimerkiksi siitä, voisiko uudesta palvelusta saada apua, jos haluaisi vaikka opetella varaamaan teatterilipun. Olin nähnyt etäkäyttöä paljon työelämässä, ja myös itse etäkäyttänyt erilaisia laitteita puhelinkeskuksista reitittimiin. Jos sitä ei ole koskaan tehnyt, kynnys tuntuu aivan mahdottomalta. On ollut hyvä nähdä, miten olemme voineet tuoda projektissa opastajien näkemystä esiin, ohjata sitä parantamaan etäopastusta ja vähentämään hallinnoinnin roolia. Leena Kesti-Valonen (76) on digituen käyttäjä ja Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan vapaaehtoinen. Olen 10 vuoden aikana harrastanut digitukea niin monissa ympyröissä, että ajattelin, että voinhan tuonkin katsoa. Ohjeiden tulee olla yksinkertaisia, ja huomioida opastettavan tiedot ja taidot. Kynnys voi olla niinkin perusasia kuin salasanan palautus. Digitutorina toimiessa pysyy oma tietokoneen ja somemaailman käyttö vireessä. Omista verkostoista huomaan, että suuri osa ikäihmisistä käyttää digilaitteita ainakin jonkin verran. Sain paljon uutta tietoa digimaailmasta, ja vertaistukea muiden osallistujien kautta. Seppo Salminen (75) toimii digitutorina Jyväskylän Ikääntyvien yliopistossa. Teen aktiivisesti vapaaehtoistehtäviä, ja koen, että voin lisätä eri yhteisöissä myös digitaitojen osaamista rohkaisemalla muita. Digiopastuksella kynnysten yli Suomessa elämiseen tarvitaan sähköistä asiointia. Avoimessa ilmapiirissä henkilö uskaltaa kysyä tyhmiäkin asioita. Kun kuulee muiden kokemuksia, niin uskaltaa sitten itsekin kokeilla. Opastuksessa on usein kyse kynnyksen ylittämisestä. Kun aloitin itse etäopastajana, se oli minulle ensin vaikeaa. Ilkka Veuro (71) on Enter ry:n digiopastaja. Mitä enemmän meitä osaamistamme jakavia osaajia on, sitä enemmän taidot myös siirtyvät uusille käyttäjille. Kaikkia tarvitaan digiopastuksessa Mielestäni myös digitaitoja myöhemmällä iällä itse oppineita ikäihmisiä ja nuorempiakin sukupolvia tarvittaisiin enemmän jakamaan taitojaan. Siksi koetan aina antaa opastettaville arkea piristäviä jatkovinkkejä opastuksen jälkeiseen aikaan, esimerkiksi konserttien tai mustavalkoelokuvien katselua tai videopuhelujen kokeilua ulkomailla oleville läheisille. Digiopastajana edistän seniorien pulmien ratkaisua ja tuon heidät lähemmäs asiointia, yhteydenpitoa sekä elämisen iloa ja viihdettä, joita myös saa hyvin internetin kautta. Rohkeus tulee pikkuhiljaa. Digituessa on tärkeää huomioida opastettavan ikä ja uusien asioiden omaksuminen. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että opastettavan annetaan tehdä asiat itse, ja asioiden toistamiselle on aikaa. Aina saa yrittää! Jäin yli 10 vuotta sitten pois leipätyöstä, jossa menin töihin ATK-alalle ja lopetin IT-alalla. Opastajana pyrin vetämään opastettavat kynnyksen yli niin, että he osaavat paremmin ratkoa pulmiaan itse, saamansa osaamisen ja luottamuksen avulla. Työpajoissa osattiin huomioida ikäihmisten tietotaidot. Digitaidot ovat tässä ajassa tärkeitä, jotta pysyy ”ajan tasalla”, ja VTKL on järjestönä jo tuttu ja luotettava toimija. Mikä digituessa on tärkeää. Voin käyttää ja pitää yllä työelämässä saatuja taitoja, seurata teknologioiden kehitystä ja haastaa itseäni. Digitaitojen opetteluun rohkaisua vertaisilta Mielenkiinto kaikkien uusien taitojen oppimiseen sai minut lähtemään mukaan SeniorSurfin työpajoihin
Yksilön kannalta eliniänodotteen kasvu on pidentänyt eläkkeellä oloaikaa. Jotta pidempi aika eläkkeellä voitaisiin elää mahdollisimman täysipainoisesti, on hyödyllistä huomioida ennakolta mahdollisia elämän tuomia muutoksia ikääntyessä. Teksti: Tarja Siltanen – Kuva: Ilkka Vuorinen Ei huolta huomisesta vaiko sittenkin. Myös eläkeikäisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja mahdollisuudet toimia ovat eri näköisiä kuin vaikkapa joitakin kymmeniä vuosia sitten. 34 Vanhuuteen varautuminen
Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi-hankkeessa (2018–2020) kartoitettiin elämisen eri osaalueita vanhuuteen varautumisen näkökulmasta. Vanhuuteen varautumista kannattavat niin tutkijat, valtionhallinto kuin kansalaiset itse. Onnellisuuteen puolestaan vaikutti mm. Ikääntyneet ovat meille voimavara, mitä ei yhteiskunnallisesti riittävästi vielä tunnisteta tai tunnusteta. Yksilön kannalta olisi parempi ennakoida kuin reagoida. Kiinni unelmatyöhön Olen Tarja Siltanen, uusi Vanhustyön keskusliiton koordinaattori vanhuuteen varautumisen kokonaisuudessa. Vanhustyö 1 • 2023 35. Mielestäni näitä vinkkejä on tärkeää tuoda esille yhteiskunnassa laajemmin sekä jakaa vertaisten kesken. Miksi emme siis omaan vanhenemiseemme. Aiheiksi nousivat asumisen, talouden, asiakirjojen, terveyden ja mielekkään elämän alueet. Vanheneminen.fi V araudummehan elämässä vauvan tuloon, talon ostoon, ja näin talvella myös vaikkapa tulevaan pakkasjaksoon. Varautumista ehkä halutaan siirtää myöhemmäksi. Se on silti selvää, että ennakoimalla ja varautumalla vanhuuteen ajoissa vapautamme samalla voimavaroja elämästä nauttimiseen ja hyvään arkeen. Vanhustyön keskusliitto edistää vanhuuteen varautumista määrätietoisesti Olvi-säätiön tuella. Vanhustyön keskusliiton tuoreessa 16 vuotta täyttäneille suunnatussa kansalaiskyselyssä (n=2055) varautumisen kärkeen nousivat vastaajien mukaan fyysisestä kunnosta, asunnon sopivasta sijainnista ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Näen ikääntymisen ja vanhuuden arvokkaana aikana ihmisen elämässä. . Mihin sitten pitäisi varautua. Aina ei edes tarvita suuria muutoksia, mutta tietoisuus niistä on tärkeää. On kuitenkin varsin yksilöllistä, mihin kukakin elämässään kiinnittää huomiota ja mitä pitää tärkeänä. Preventiivinen työ on itselle sydäntä lähellä ja merkityksellistä. Ennakoimalla voimme päästä vaikuttamaan siihen, millaista elämää vietämme ikääntyneenä. Odotan innolla työn tuomia uusia tuulia vanhuuteen varautumisen kehittämisessä. Ihmisen itsensä osuus omaan onnistuneeseen vanhenemiseen on suurempi kuin olemme aikaisemmin osanneet ajatella. hyvä terveys, ihmissuhteet, kiinnostavat harrastukset ja liikunta. Esimerkiksi varautumiseen liittyen olen ilahtuneena huomannut, miten paljon ikääntyvillä on hyviä vinkkejä vanhuuteen varautumiseen. Myös asunnon esteettömyys ja hyvä ravitsemus olivat kärkipäässä varautumisen teemoissa (Vanhustyön keskusliitto 2022). Silti harva tekee konkreettisia asioita varautumisen suhteen, ellei aihe ole tullut esimerkiksi lähipiirin kautta konkreettisesti esille. Olen iloinen saadessani olla kehittämässä vanhuuteen varautumista Suomessa ja saada toteuttaa omaa unelmatyötäni. Voisiko vanhuuteen varautumisen nähdä tulevaisuudessa kansalaistaitona siinä missä ensiaputaidonkin. Varautuminen edesauttaa hyvää vanhuutta 2019 ja 2022 tehtyjen 55–84-vuotiaille suunnattujen Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimusten mukaan eläkeläiset olivat valtaosaltaan (87 prosenttia vuonna 2019 ja 86 prosenttia vuonna 2022) tyytyväisiä elämäänsä (Eetu ry). Ennakoimista voi olla esimerkiksi sosiaalisista kontakteista huolehtiminen, oman asunnon turvallisuuteen huomion kiinnittäminen tai vaikkapa uuden harrastuksen aloittaminen. Haluankin uudessa työssäni vaikuttaa juuri tähän. Olen savolaisverta virtaava geronomi, joka omaa pitkäaikaisen työkokemuksen vanhustyössä. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat varautumisen tärkeänä asiana. Mielestäni on tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, miten omilla valinnoillamme on vaikutusta omaan elämään, myös ikääntyessä. Vanhuuteen varautuminen on hyvin laaja-alaista ja siihen huomiota kiinnittämällä voimme jatkaa omannäköistä elämää tulevaisuudessakin. Tällä on yhteys yksilön hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä kansanterveyteen ja -talouteen. Heidän tyytyväisyytensä muodostui onnellisuuden tunteesta, tyytyväisyydestä taloudellisiin seikkoihin ja vaikuttamismahdollisuudesta omaan elämään. Kun teemme muutoksia aikaisemmin, on myös niihin sopeutuminen helpompaa
(Cygnaeuksen galleria) 36. Maalauksessa on nuori nainen, puolisokea vanha mies ja pieni lapsi, jotka ovat piiloutuneet suuren kiven taakse. Niihin liittyy tunteita, jotka ovat samoja kaikille riippumatta uskonnosta, poliittisesta vakaumuksesta tai kielestä. Oheiseen artikkeliin on koottu muutamia esimerkkejä. Kaukaisuudessa palaa oma kotikylä. Huomio kiinnittyy etualalla, kiven takana piileskelevien ihmisten pelkoon. Sodat ja konfliktit ovat niin yleismaailmallisia kuin paikallisia. Maalauksen vanhan miehen kasvot ovat kopio Edelfeltin vuonna 1877 Itä-Suomen matkallaan tekemään luonnoksesta, jonka kohteena oli karjalainen talonpoika. Etenkin vanhuksia sodan keskellä ovat suomalaiset taiteilijat kuvanneet hyvin vähän. (1879). Poltetussa kylässä eletään nuijasodan aikaa. Teksti ja kuvat: Tuula Vuolle-Selki S uomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet historiallisesti koettuja vaikeita asioita ja tapahtumia hyvin vähän verrattuna muuhun taiteelliseen tuotantoon. Koskettavimpia ja tunnetuimpia esimerkkejä ovat Albert Edelfeltin Poltettu kylä (1879) ja Olli Mansneruksen Evakkotiellä (1958). Sotavanhukset suomalaisessa taiteessa Sotiin ja konflikteihin liittyy vahvoja tunteita. Kuvia vanhuksista sodan keskellä on vielä vähemmän. Sotiin, väestösiirtoihin, kuolemaan liittyvät teokset ovat osa kansakunnan muistia ja muistumia historiallisista tapahtumista, jotka vaikuttavat edelleen nykypäivän valintoihin yhteiskunnassa. Silti suomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet niitä vähän. Poltettu kylä. Talonpoikaisperhe on paennut poltetusta kylästään. Saman luonnoksen pohjalta syntyi myöhemmin vuonna 1879 Albert Edefelt. Edelfeltin tuotanto ylettyy historiamaalauksista ja muotokuvista aina naturalistisiin kuvauksiin tavallisen kansan elämästä. Albert Edelfelt (1854 Porvoo – 1905 Porvoo) oli taidemaalari, graafikko ja kuvittaja
Venäjän retkellään Napoleonilla oli 400 000 sotilaan armeija. Vanhustyö 1 • 2023 37. Ensimmäisenä uupuivat vanhimmat veteraanisotilaat. 3–4. 206. Edelfeltin maalaus Silmäpuoli karjalainen. Fernand Boissard de Boisdenier (1835). • https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_Mansnerus • Reitala, Aimo: Edelfelt, Albert. • Elina Anttila: Albert Edelfelt, teoksessa Maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia, s. Ympärillä on lumen peittämä tasainen maisema. Realistisella historiamaalauksella Edelfelt pyrki kuvaamaan inhimillisiä ja koskettavia aiheita; maalauksessa varsinainen kylän polttaminen hädin tuskin erottuu taustalla, ja katsojan huomio kiinnittyy etualan ihmisten selvästi näkyvään pelkoon. Paluumatkalla yllätti kova talvi ja armeijan huoltokuljetukset juuttuivat mutaisille maanteille. Koko jäljellä oleva armeija kuoli paluumatkalla nälkään, tauteihin, kylmyyteen sekä myös venäläisten hyökkäyksiin. Se marssi kohti Moskovaa pakottaakseen Venäjän keisarin suostumaan kauppasaartoon Ranskan perinteistä vihollista Britanniaa vastaan. Albert Edelfelt. Weilin+Göös 2001 • https://historianet.fi/sota/suuret-sotapaallikot/napoleon/napoleonin-venajansotaretki-paattyi-katastrofaalisesti • https://www.lappeenranta.fi/loader.aspx?id=eec49962-3fd1-40f8-ab2c76958a35e0df : • Kaakkuri. Tätä Napoleonin armeijan alennustilaa kuvaa siis oheinen maalaus. Öljy kankaalle Lähteenä käytetty: • Räty, Leena 2008. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Sotajoukko marssii pois kylästä. 3–4. Kaakkuri. Poltettu kylä – harjoitelma (1878–1879). Poltetulla kylällä on mahdollisesti esikuva, eli ranskalaisen Fernand Boissard de Boisdenierin (1813–1866) maalaus, joka esittää Venäjältä vetäytyviä Napoleonin armeijan sotilaita. Evakkotiellä Onni Mansnerus (1906 Viipuri –1980 Kouvola) oli taidemaalari ja graafikko sekä myöhemmin tunnettu Kouvolan ”hovimaalari”. Kohtalokkaita hetkiä – sodan kuvia taiteessa 25.5.-31.8.2008 Etelä-Karjalan taidemuseo. Kaakkois-Suomen taidemuseoiden tiedotuslehti 2008, s. Viipurista itsekin evakkoon joutuneen Onni Mansneruksen Evakkotiellä-teoksessa vanhuksia vaeltaa talvisessa maastossa tavaroineen. Kaakkois-Suomen taidemuseoiden tiedotuslehti 2008, s. Studia Biographica 4. Pahaenteisen punaisena kajastava taivas siintää vaeltajien takana. Onni Mansnerus: Evakkotiellä, 1958. Paenneella perheellä on mukanaan kelkkaan lastattuja tavaroita kuten ainoina aseina olevat kirves sekä varsijousi. . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 5.8.2022) Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
vanheneminen.fi 38 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa. Löydä itsellesi tai läheisellesi lähin digiopastusta tarjoava taho Opastuspaikkakartalta osoitteessa seniorsurf.fi. Siirron ei pitäisi vaikuttaa aineistopankin toimintaan. Tärkeintä on olla utelias ja kysyä neuvoa, kun sitä tarvitsee. Digiä ei tarvitse pelätä tai kauhistella, eikä ottaa haltuun hetkessä. Motivaatio uuden oppimiseen voi löytyä uudesta laitteesta, läheisten kannustuksesta tai halusta hoitaa asioitaan itsenäisesti. Vahvike.fi siirtyy uudelle alustalle Vahvike.fi sivusto siirtyy uudelle tekniselle alustalle nykyisellä sisällöllä. Seniorin polku digimaailmaan Matka digilaitteiden ja digipalveluiden käyttäjäksi voi olla mutkainen, tärkeää on löytää auttavia käsiä matkan varrella. Uusi alusta tulee mahdollistamaan aineistopankin joustavamman päivittämisen ja kehittämisen. Kärsivällisiä ja innostavia digiopastajia on Suomessa runsain määrin. Aineistopankkiin kootaan yhteen paikkaan asumisen varautumiseen liittyvät olennaiset aineistot sekä linkit. Iäkkäiden asumisen varautumisen aineistopankki Kevään 2023 aikana rakennetaan iäkkäiden ihmisten asumiseen ja asumisen varautumiseen liittyvä aineistopankki vanheneminen.fi-sivustolle ympäristöministeriön rahoittamana
Enkäten var unik därför att unga medborgare som fyllt 16 år medtogs i målgruppen, men ingen övre åldersgräns sattes alls – åldersattityder har aldrig tidigare utretts med ett så brett åldersspann. Folkrörelsen Gör ett nummer av åldern i riksdagsvalet Anni Lausvaara verksamhetsledare, Centralförbundet för de gamlas väl C entralförbundet för de gamlas väl lät utföra en unik enkät om åldersattityder. Beaktande av den äldre befolkningen i planerna för den inre säkerheten både på nationell och kommunal nivå. CENTRALFÖRBUNDET för de gamlas väl och förbundets över tre hundra medlemsföreningar har lösningar för att förverkliga en värdefull ålderdom på både nationell och regional nivå. Finland hör till de länder som åldras snabbast i världen och samtidigt är vi ett välmående, stabilt och tryggt samhälle. UTGÅENDE FRÅN ENKÄTEN har Centralförbundet för de gamlas väl startat en folkrörelse vars mål är att stoppa åldersdiskrimineringen och stärka positiva åldersattityder. Enligt enkäten förhåller sig finländarna positivt till ålderdomen, och de allra äldsta respondenterna berättade med erfarenhetens bröstton att de ser positivare på ålderdomen än de övriga respondenterna. Finland skulle ha alla förutsättningar att bli ett föregångsland i frågor som rör ett bra åldrande, om medborgarna och beslutsfattarna vill det. Gör ett nummer av åldern! Vanhustyö 1 • 2023 39 Ledare. En nivåförhöjning av finansieringen för äldreomsorgen är nödvändig och det lönar sig särskilt att satsa på förebyggande åtgärder, varvid livskvaliteten kan förbättras och behovet av tunga tjänster flyttas. Förhoppningsvis omsätter de kommande riksdagsledamöterna orden till handlingar och satsar på åldersförståelse, åldersvänlig lagstiftning och skäliga resurser. Möjlighet till att sköta ärenden personligen, telefonrådgivning och digitalt stöd hjälper personer i alla åldrar att hänga med i det digitaliserade samhället Förbundet kallar alla att vara med och bygga Finland till ett föregångsland i frågor som rör åldrande. Personalstrukturen bör utvidgas, regleringen av vårdbiträdenas arbete och arbetskraftsinvandringen bör underlättas. Den avgörande faktorn för att ändra riktningen är attityderna och värderingarna bakom dem – värderingar handlar ju helt enkelt om vad som anses vara viktigt. Av de framtida beslutsfattarna förväntar vi oss framför allt följande åtgärder: Visdom i resursanvändning. Åldersdiskriminering är ett långvarigt fenomen som har pågått från regeringsperiod till regeringsperiod, och för att bryta detta krävs ett brett samarbete över partigränserna. Den här informationen var tyvärr ingen överraskning när man jämför resultaten av studien med tidigare studier. MÅNGA ÅLDRANDEFORSKARE som gör internationella besök berättar att de skäms över hur äldre personer i vårt land behandlas. Respondenterna såg åldersdiskriminering i synnerhet i politikernas tal och inom socialoch hälsovårdstjänsterna. Beslutsfattarna satsar tid, pengar och kunnande på sådant som anses vara tillräckligt viktigt. Tryggande av deltagande. Lösningar för tillräcklig arbetskraft. EFTER DESSA GODA nyheter framkom emellertid den bittra verkligheten om åldersdiskrimineringen i vårt land, eftersom endast en fjärdedel ansåg att samhället förhöll sig positivt till ålderdomen
Gör ett nummer av åldern Åldersdiskrimineringen är omfattande och djupt rotad i Finland En stor del av finländarna förhåller sig positivt till ålderdomen och anser att den är en del av ett normalt liv. Text: Merja Lankinen – Bild: Ilkka Vuorinen 40. Däremot anses samhällets inställning till ålderdomen vara negativ och åldersdiskriminering ses i stor utsträckning. Politiker, socialoch hälsovårdstjänsterna samt arbetsmarknaden ansågs vara mest diskriminerande. Både unga och gamla hade upplevt diskriminering själva
– Politikerna måste sluta prata om offentliga tjänster som en kostnadsbelastning. När den är som extremast kan åldersdiskriminering innebära dålig vård och till och med misshandel, säger professor emerita Marja Vaarama. Digitaliseringen av tjänsterna upplevdes som diskriminerande: Det går inte att sköta sina egna ärenden om man inte har Vanhustyö 1 • 2023 41. Socialservicen, som i enkäten gav exemplen hemvård, boendeservice och måltidsservice, upplevdes som näst mest diskriminerande. Man upplevde också att politikerna har tappat kontakten med vardagen och att de inte längre förstår vanliga människors liv. Hennes rapport Hoppet är ett vanligt, bra liv – finländarnas föreställningar om och upplevelser av ålderdomen (Toiveena tavallinen, hyvä elämä – suomalaisten mielikuvat ja kokemukset vanhuudesta), publicerades nyss. Politikernas ständiga tal om de äldre som hållbarhetsunderskott upplevdes som kränkande. De respondenter som hade utsatts för minst diskriminering var de som ur samhällets synvinkel var i ”idealåldern” 36–55 år. Politiker och socialoch hälsovårdstjänsterna upplevs vara mest diskriminerande Respondenterna uppgav politikerna som mest diskriminerande. Utbildningen fördelade inte respondenterna, men de som upplevde att deras livskvalitet och ekonomiska situation var dålig var mer benägna att se diskriminering som grundar sig på ålder i samhället. – Det är ofta svårt att ens känna igen åldersdiskriminering eftersom den kan utrycka sig som självklarheter i vardagen. Enkäten visar att åldersdiskrimineringen riktas mot unga och gamla, män och kvinnor. Nästan hälften svarade ja. R esultaten av medborgarenkäten som Centralförbundet för De Gamlas Väl lät utföra lyfter fram den omfattande åldersdiskrimineringen inom socialoch hälsovårdstjänsterna samt den skamfilade offentliga bilden av äldrearbetet. Även bland 56–65-åringarna hade ungefär var tredje blivit diskriminerad på grund av sin ålder. För de flesta handlade det om att bli nekad tjänster: Personen fick inte hemvård eller taxisedlar trots att hen skulle ha behövt detta. Vaaramas rapport baserar sig på resultaten av medborgarenkäten som Centralförbundet för de gamlas väl lät utföra. Rapporten gjordes på uppdrag av Centralförbundet för de gamlas väl. Över 85-åringar, som i allmänhet har behov av läkartjänster oftare än andra, lyfte fram hälsovårdstjänsterna på sin egen lista, men även de unga hade upplevt åldersdiskriminering inom hälsovårdstjänsterna. De som personligen upplevt mest diskriminering var 16–35-åringar, och de som upplevt minst var personer över 85 år. Man förklarade inte saker och ting ordentligt och det fanns inte tid för frågor. Anta till exempel att en äldre person hör och förstår saker dåligt, vilket gör att man automatiskt förenklar talet eller talar för högt. I enkäten frågade man om äldre människor diskrimineras i Finland. Var tredje hade inte upptäckt någon diskriminering, och särskilt ungdomar kunde inte alltid ta ställning i frågan. Procenten respondenter som personligen hade upplevt diskriminering på grund av sin ålder var 20–40 beroende på åldersgrupp. Att få komma till läkarmottagningen och undersökningar upplevdes som svårt och långsamt, bemötandet kritiserades, jämlikheten förverkligades dåligt, omsättningen på läkare och vårdare och brådskan försvårade deltagandet i vårdbesluten och informationsgången. Hälsovårdstjänster, av vilka läkarmottagningen gavs som exempel i enkäten, upplevdes som den tredje mest diskriminerande sektorn. De ska ses som investeringar i samhällets viktigaste kapital, det vill säga människors utbildning, hälsa och välfärd, säger Vaarama
Respondenterna hoppades att samhället skulle acceptera ålderdomen som ett normalt livsskede och att ett långt liv skulle ses som en prestation istället för en börda, säger Vaarama. Både de yngsta och de äldsta respondenterna hade också tagit upp trafikmedel och privata aktörer såsom butiker och restauranger på sin lista. Till en bra ålderdom kopplades hopp om en trygg utkomst, ett tryggt boende och trygga tjänster. Det är också avgörande hur jämlikt de behandlas, konstaterar Vaarama i sin rapport i början. Dessutom hoppades de att de skulle kunna vara nöjda med livet som de levt. Utgående från resultaten av medbor42. Det här upprätthåller och stöder den negativa åldersbilden i samhället. De önskade att samhället skulle acceptera ålderdomen som ett normalt livsskede och att ett långt liv skulle ses som en samhällelig prestation och inte som en börda. Beredskapen för den egna ålderdomen ansågs vara viktig, även ekonomiskt. De hoppades på att det psykiska välbefinnandet skulle bevaras och var rädda för minnessjukdomar och ensamhet. apparater eller kunnande i att använda dem. På de över 85-åriga responderas lista fanns också medierna. – Det är en bra ålderspolitik att utveckla verksamheter där olika generationer samlas, träffas och kan diskutera och utöva hobbyer tillsammans. Resor och stugliv, motion och friluftsliv samt möjlighet till livslångt lärande nämndes också ofta. Uppgiftslista för en bra ålderdom Marja Vaarama sammanfattar utgående från olika enkäter och studier hoppen för en bra ålderdom: • en lämplig bostad, ett gemenskapligt boende, mångformighet, helst hemma, men om konditionen inte räcker till för detta så i en servicebostad • en tillräcklig pension för att inte behöva spara på allt och kunna utöva hobbyer • bra tillgängliga hälsovårdstjänster, att bli hörd, få komma till vården och få undersökningar • omsorgstjänster enligt behov, vetskap om att man får dem • självbestämmanderätt • familjen och vännerna är viktiga, hobbyer, att man inte ska lämnas ensam • mer kunskap och stöd, framförallt i digitalisering • ett bra liv ”i ett samhälle för människor i alla åldrar” – där också de äldre ses som en resurs. Deras önskan var en fridfull och bra död utan smärtor och många förespråkade eutanasi. Medierna ger en ensidig bild av ålderdomen och äldre människor, varvid ålderdomens mångformighet och individualitet förbises. Hoppet är ett vanligt, bra liv Av en bra ålderdom hoppades medborgarenkätens respondenter på trygghet i sin utkomst, sitt boende och sina boendemiljöer. De vill leva en lycklig och fridfull ålderdom som en fullvärdig medlem av samhället och gemenskapen och ha möjlighet att känna tillhörighet utan rädsla och diskriminering. – Den avgörande faktorn för att ändra riktningen är attityderna och värderingarna bakom dem – värderingar handlar ju helt enkelt om vad som anses vara viktigt, konstaterar Anni Lausvaara, verksamhetsledare för Centralförbundet för de gamlas väl. De hoppades på en hyfsad hälsa och funktionsförmåga, självbestämmande och deltagande i beslut som gällde dem själva, goda relationer till familj och vänner samt hobbyer enligt krafter och eget intresse. En ensidig bild av ålderdomen i medier upprätthåller den negativa åldersbilden i samhället. Lösningar för att ändra åldersattityderna – Samhällets inställning till äldre personer syns i hur man talar om dem, i vilken utsträckning de är delaktiga i det gemensamma välbefinnandet och i samhällets nyckelfunktioner samt hur deras behov beaktas i beslutsfattande och tjänster. Att förbättra åldrandebranschens anseende och ändra åldersattityderna kräver en mycket långsiktig verksamhet, och för detta behövs såväl beslutsfattare, medier som medborgare. Respondenterna hoppades att det skulle finnas tillgång till fritidsmöjligheter till rimliga priser så att man även med en liten pension kunde delta i dem eller gå på bio eller teater ibland, samt tillräckligt med tjänster och ett bra bemötande i dem. I svaren längtade man inte efter något märkvärdigt, utan hoppet var ett vanligt, bra liv
Vanhustyö 1 • 2023 43. Folkrörelsen Gör ett nummer av åldern Folkrörelsen Gör ett nummer av åldern vill främja positiva åldersattityder i samhället, eliminera åldersdiskriminering och göra Finland till ett föregångsland i frågor som rör åldrande. Den största delen av de äldre i Finland bor hemma och mår bra. Folkrörelsens mål är att stärka de positiva attityderna till ålder i vårt samhälle och att eliminera åldersdiskriminering. – Var och en av oss kan med sin egen attityd och på sitt sätt tala om de äldre påverka hur man förhåller sig till ålderdomen. Med positiva nyheter som behandlar åldrande förbättras också åldersbranschens rykte. Folkrörelsens mål: • positiva ålderattityder stärks inom olika delområden i samhället • politiker upplevs inte diskriminera äldre personer • positiv nyhetsrapportering om åldrandet ökar garenkäten startade Centralförbundet för de gamlas väl folkrörelsen Gör ett nummer av åldern. Vi vill kalla alla att vara med och bygga Finland till ett föregångsland i frågor som rör åldrande, uppmanar Lausvaara. Det är också bra att fundera på budskapet i fotografier av äldre. Av medierna önskar man en ökad positiv nyhetsrapportering och att de lyfter fram bra händelser
Pysy kuulolla kansanliikkeen toiminnasta ja tilaa Tehdään iästä numero -uutiskirje sivulta vanheneminen.fi. Tehdään iästä numero! Tule mukaan Tehdään iästä numero -kansanliikkeeseen. Osallistu keskusteluun myös somessa tunnisteella #IästäNumero