Ikääntymisestä vaalien valttikortti Vanhustyö-lehden sisältö sähköiseen muotoon Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. SENIORARBETE 1 • 2025
Omaa vanhuuttaan kannattaa alkaa pohtimaan hyvissä ajoin, jotta siitä voi tehdä mahdollisimman omannäköisen. Yhteiskunnan rakenteet on tällä hetkellä suunniteltu lyhyempiä elämänkulkuja varten. 10–11 Ikääntymisestä vaalien valttikortti Suomen väestö pitkäikäistyy ja se tulisi huomioida kattavasti yhteiskunnan rakenteissa ja päätöksenteossa niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Näin ilmenee Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta. Julkisessa keskustelussa usein unohtuu ikääntyneiden moninaisuus. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Erityisesti kaikkein iäkkäimmät tarvitsevat hoitoa ja hoivaa, mutta valtaosa meistä ikäihmisistä voi hyvin. Dinosauruksia ja viriilejä klassikoita – millaisia ovat nykyajan seniorit. Millaisena vanha ihminen nähdään ja milloin ihminen on vanha, riippuu paljon vastaajan omasta iästä ja kokemuksesta. 2 SENIORARBETE. On ollut havaittavissa, että suhtautuminen eläkeläisiin on kunnissa muuttunut. 8-9 Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. 14 Miten lisätä ikäymmärrystä. Kunnat ja hyvinvointialueet hyvän ikääntymisen edistäjinä 12–13 36–37 Eläkkeensaajat kokevat, että eläke ei riitä Yhä useampi eläkkeensaaja kokee eläkkeensä riittämättömäksi, ja yli puolet eläkeläisistä kertoo joutuneensa tinkimään menoistaan. Kun sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä
16 Hyvinvointia lautaselta – Uudet ravitsemussuositukset tukevat ikääntyneiden terveyttä 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Hyte-työ tuo voimaa iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseen 22 Vanhuuden ja vammaisuuden sumuinen risteys 24 Tukea vai tiedonpuutetta – palveluohjauksen merkitys ikääntyville OSALLISUUS 26 Ystäväpiiri-toiminta laajeni Tanskaan ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Vapepa auttaa iäkkäiden ja muistisairaiden etsinnöissä 30 Turvallinen ja yhdenvertainen arki ja asuminen DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Yhteiskehittäminen osana järjestöjen työtä 34 Turvateknologiasta tukea ikääntyneiden hoivaan IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI 36 Dinosauruksia ja viriilejä klassikoita – millaisia ovat nykyajan seniorit. 4 Pääkirjoitus: Uudistumisen aika 5 Vanhustyö-lehti siirtyy sähköiseen muotoon 6 Toriparlamentti: Vanhustyö-lehden toimituskunnan terveisiä 8 Kunnat ja hyvinvointialueet hyvän ikääntymisen edistäjinä 8 Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. Tiedustelut merja.lankinen@vtkl.fi. TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 38 Jokaisen elämäntarina on arvokas 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Tid för förnyelse 42 Tävlar kommunerna om pensionärerna. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. 10 Ikääntymisestä vaalien valttikortti 12 Eläkkeensaajat kokevat, että eläke ei riitä 14 Miten lisätä ikäymmärrystä 15 Miten löydän ohjeet poikkeustilanteisiin varautumiseen. Vanhustyö 1 • 2025 3. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Eeva Aartolahti Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kari Mäkelä Pirjo Rehula Merja Lankinen (siht.) PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. www.vtkl.fi Sisällys 1 • 2025 Kunnat ja hyvinvointialueet hyvän ikääntymisen edistäjinä AINEISTOT Vanhustyö-lehden aineistot ja artikkelit julkaistaan jatkossa sivulla vtkl.fi
Uudistumisen aika Pääkirjoitus A rvoisa Vanhustyö-lehden lukija, pitelet käsissäsi lehden tähänastisen historian viimeistä painettua versiota. EDELLÄ KUVATTUIHIN ILMIÖIHIN on olemassa koeteltuja ja tutkittuja toimintamalleja, joiden avulla kunnat ja hyvinvointialueet voivat toimia kustannustehokkaasti. Päätoimittajana esitän lämpimät kiitokset toimituskunnan jäsenille, jotka kaikki ovat lupautuneet jatkossakin antamaan osaamistaan tuleviin artikkelivalintoihin ja ajankohtaisiin nostoihin. Iäkkäiden mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä edellyttää päätöksentekijöiltä konkreettisia toimenpiteitä. Tulevien päättäjien on syytä tiedostaa, että yli 65-vuotiaat kansalaiset ovat kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä ja heistä lähes 80 prosenttia käyttää äänioikeuttaan. Päättäjien tulee varmistaa, että sosiaalija terveydenhuollon palvelut ovat saatavissa syrjimättä ja iästä riippumatta. Anni Lausvaara Vanhustyö-lehden päätoimittaja toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto 4. Jatkamme asiantuntija-artikkeleiden julkaisemista sähköisessä muodossa ja tarjoamme ajankohtaisia tekstejä entistä tiuhempaan tahtiin luettavaksi. Näiden toimintamallien suuri arvo on mahdollisuus parantaa iäkkäiden ihmisten elämänlaatua. Järjestöjen tarjoama ennaltaehkäisevä tuki esimerkiksi kaatumisten ehkäisyyn, ravitsemusohjaukseen, muistisairauksien kanssa elämiseen, turvalliseen asumiseen, yksinäisyyden lievittämiseen sekä ikääntymisen ennakointiin kannattaa hyödyntää täysimääräisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla. TÄMÄN LEHDEN TEEMANA ovat huhtikuussa pidettävät alueja kuntavaalit, joiden tulokset vaikuttavat merkittävästi iäkkäiden ihmisten arkeen. Vaikka painetun lehden pitkä historia päättyy, niin sisällöntuotanto ei lopu vaan muuttaa muotoaan. IKÄASENTEISSA ja iäkkäiden moninaisuuden tunnistamisessa on edelleen paljon parannettavaa niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Lisäksi päättäjien on huolehdittava riittävästä tuesta digitaaliseen asiointiin ja vaihtoehdoista heille, jotka eivät pysty asioimaan sähköisesti. Viime vuonna solmittu yhteistyö Vanhustyölehden valikoitujen artikkeleiden julkaisusta Duodecimin sivustolla tulee myös jatkumaan. UUSI LEHDEN SÄHKÖINEN MUOTO elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen myös vankan toimituskuntansa tuella. Myös ikääntyneiden ihmisten oman äänen kuuluminen lehdessä on ollut kantava periaate jo viimeisen seitsemän vuoden ajan ja näin jatkamme edelleen
Tämä lehti sekä tulevat vanhuusalaa käsittelevät laadukkaat artikkelit julkaistaan Vanhustyön keskusliiton sivuilla vtkl.fi. Vanhustyö 1 • 2025 5. Lehteä pidettiin myös hyödyllisenä ja ajan hermolla olevana. Parhaiten tiedon uusista artikkeleista saat tilaamalla uutiskirjeen #IästäNumero vtkl.fi-sivuilta. Vanhustyö-lehti on ollut nimensä mukaisesti vanhustyön ammattilaisille suunnattu lehti, joka on seurannut vanhuusalan kehitystä ja ilmiöitä, nostanut esille iäkkäiden oman äänen sekä kertonut alan kehittämistoiminnan tuloksista ja tutkimuksista. Lehti on toiminut tukena vanhuusalan henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä sekä lähdemateriaalina opetuksessa. Vuoden 1981 alussa sen julkaisu loppui ja tilalle tuli Vanhustyö-lehti. Tiedon uusimmista artikkeleista saat myös #IästäNumero-uutiskirjeessä. Lukijat arvostivat myös sitä, että lehdessä kuului ja näkyi tavallinen ihminen. Käsissäsi on Vanhustyö-lehden viimeinen painettu numero. Mistä löydän jatkossa artikkelit. Lehden sisällön osalta jatkuu edelleen yhteistyön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Duodecimin kanssa. Vanhustyö-lehti jatkaa edelleen tällä tiellä, mutta jatkossa sähköisessä muodossa. Verkkosivuille vtkl.fi tullaan rakentamaan vuoden 2025 aikana myös arkisto, josta pystyt lukemaan vanhoja Vanhustyö-lehden numeroita. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Anni Lausvaara ja Merja Lankinen V anhustyön keskusliitto julkaisi Kotipalvelu-lehteä vuosina 1977–1980. Uusia artikkeleita julkaistaan vähintään kerran kuukaudessa. Vanhuusalan ammattilaisten artikkeleita tullaan julkaisemaan kerran kuukaudessa ja ne ovat maksutta luettavissa vtkl.fi-verkkosivuilla. Lisäksi julkaisemme artikkeleita, joissa kuuluu iäkkään ihmisen oma ääni. Vanhustyö-lehden artikkeleita ja sisältöjä tuottamassa on edelleen alan huippuasiantuntijoista koostuva toimituskunta. Lehdestä poimitaan ideoita omaan toimintaan ja artikkeleista keskustellaan työkavereiden kanssa. Vanhustyö-lehden sisältö siirtyy sähköiseen muotoon Vanhustyö-lehti muuttuu sähköiseksi mediaksi. Kevään 2020 lukijakyselyssä jopa 86 prosenttia vastaajista kertoi hyödyntävänsä Vanhustyö-lehteä työssään. Avaamme näin ollen aiem min maksullisen sisällön kaik kien saataville. Lukijat ovat kokeneet lehden asiantuntevaksi, sen sisällön luotettavaksi ja helppolukuiseksi. Julkaisemme alan käytännön esimerkkejä, tutkimustuloksia ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laajaalaisesti
Toriparlamentti Vanhustyö-lehden toimituskunnan terveisiä Vanhustyö-lehteä on vuosien saatossa ollut toimittamassa laaja joukko vanhuusalan asiantuntijoita: julkisen puolen edustajia, tiedeyhteisön edustajia, alan oppilaitosten, hyvinvointialueiden ja vanhustyön johtajien edustajia sekä tietenkin ikääntymisen kokemusasiantuntijoita. Toivon kaikille Vanhustyö-lehden lukijoille hyvää jatkoa ja toivon että sähköinen tiedote tavoittaa teidät jatkossa ja yhteistyö jatkuu. 2. Vanhustyön lehden toimikunnassa edustan Vanhustyön johtajat ja Asiantuntijat ry:tä. Olen Pirjo Rehula ja työskentelen Satakunnan hyvinvointialueella Ikääntyneiden vastuualuejohtajana. Pirjo Rehula 1. Sähköistä viestintää on niin paljon, että asiat välillä tahtovat hukkua. Olen ollut toimikunnassa mukana vuoden verran. Toimikunnan suunnittelukokoukset ovat olleet antoisia ja mielenkiintoisia kun on suunniteltu uuden lehden sisältöä. Kuka olen ja missä roolissa olen ollut mukana lehden toimituskunnassa. Miten paljon luen itse lehtiä paperisena. Miten kauan olen ollut mukana toimituskunnassa. 3. Tykkään lukea paperisia lehtiä, kun niihin on aina helppo palata. 5. Kyllä toimikunnasta on käyty mielenkiintoisia keskusteluja ja siitä on ollut hyötyä. 4. 2. Paperilehtien määrä vähenee koko ajan. 4. 5. 1. 6. Mikä toimituskunnassa mukana olo on antanut itselleni. Terveiset Vanhustyö-lehden lukijoille. Haastattelimme heistä muutamaa. 3
t. Minulla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta toimituskuntatyöskentelystä, joten olen oppinut ensinnäkin sitä. 4. 2. 3. Digilehdissä parasta on, että juuri ilmestyneen lehden lukeminen ei ole paikkaan sidottua. Työnne arvostus näkyi vuoden 2023 lukijakyselyssä. 4. 4. Sitten jälleen kerran työskentelyssä on avautunut käsitteen ”vanhustyö” laaja-alaisuus ja monipuolisuus, josta lehteen on vuosien ajan saatu todella mielenkiintoisia sisältöjä. On hienoa, että tietoa myös jaetaan sekä ammattilaisille että muulle väestölle. 5. Meitä eläkeläisiä on yli 1,6 miljoonaa. Lisäksi kotiimme tulee useita aikakauslehtiä. 3. Luen päivittäin sähköisesti kolmea päivälehteä ja paria iltapäivälehteä sekä viikoittain kahta paperista paikallislehteä. Olen ollut mukana vuodesta 2020 lähtien. Kari Mäkelä 1. 5. 5. Toimitus Anna Haverinen 1. Meitä ikäihmisiä koskevaa hyvää tietoa on paljon olemassa. Luen edelleen useita paperilehtiä, en enää sanomalehtiä mutta kylläkin viikkolehtiä ja myös tieteellisiä aikakauskirjoja. Toimituskunnan jäsenenä pyrin tuomaan esille pitkän sosiaalija terveydenhuoltoalan kokemukseni perusteella mahdollisimman monipuolisesti erilaisia sisältöjä ja erityisesti hyvinvointialueita kiinnostavia teemoja. Olen ollut toimituskunnassa erityisesti välittämässä lehteen yksikkömme tutkijoiden kirjoituksia mutta toki myös keskustelemassa yleisesti lehden sisällöistä. Ensinnäkin on ollut hienoa olla mukana näin laadukkaan lehden toimituskunnassa. Olen Anna Haverinen ja työskentelen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, HUS-yhtymän ja Kuntaliiton omistamassa Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä ikääntyneiden palvelujen erityisasiantuntijana. Olen siirtynyt jo vuosia sitten sekä oman alueeni lehden Kalevan että Helsingin Sanomien sekä muutamien aikakauslehtien diginäköislehtien lukijaksi. Meidän asiamme pitää olla koko kansan asia. Koska olen edustanut ikäihmisiä toimituskunnassa, olen mielenkiinnolla seurannut uusia alan ”tuulia” ja olen saanut myös esittää mielestäni relevantteja ikäihmisiä koskettavia kysymyksiä asiantuntijoille ja välittää vastauksia eteenpäin sekä tietysti ottaa kantaa asioihin. Vanhustyö 1 • 2025 7. Olen Teppo Kröger, yhteiskuntapolitiikan professori Jyväskylän yliopistosta ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Vanhustyö-lehti on tässä työssä merkittävä tekijä. Olen 78-vuotias eläkeläinen ja työskennellyt yli 40 vuoden työurallani muun muassa metsäteollisuuden henkilöstöhallinnossa sekä eri medioissa johtotehtävissä. 2. Teidän ansiostanne lehden sisältö oli monipuolinen ja laadukas. Toimituskunnassa olen ollut mukana vuodesta 2021. 3. Olen ollut toimituskunnassa vuoden 2019 alusta alkaen eli kuusi vuotta tätä pestiä kertyi. 2. Lehden tekijät Vanhustyö-lehteä toimittamassa ovat vuoden 2024 aikana olleet: Eeva Aartolahti Eila Antikainen Anna Haverinen Satu Karppanen Annikki Korhonen Teppo Kröger Merja Lankinen (toimittaja) Anni Lausvaara (päätoimittaja) Kari Mäkelä Merja Ohvo Pirjo Rehula Tarja Siltanen Lämmin kiitos kaikille lehden toimittamiseen osallistuneille arvokkaasta työstä ja lehden sisällön ideoinnista. Siinä lehden lukijat antoivat lehdelle lähes täydet pisteet (4,9) asiantuntevuudesta, luottavasta sisällöstä ja helppolukuisuudesta. Toimituskunnassa olen pysynyt hyvin ajan tasalla alalla tapahtuvissa muutoksissa ja uusissa toimintamalleissa sekä oppinut tuntemaan alan toimijoita. Hyvää jatkoa kaikille ja voimia arvokkaaseen työhönne tällä tärkeällä alalla. Antakaa palautetta lehdestä ja esittäkää teitä kiinnostavia aiheita! Me kaikki toimituskunnassa haluamme tehdä lehteä, jota luetaan ja joka kuluu käsissä, digitaalisenkin! Teppo Kröger 1
On ollut havaittavissa, että suhtautuminen eläkeläisiin on kunnissa muuttunut. Kuntien luottamushenkilöpaikkoihin vaikutus oli pienempi. Eläkeläisten osuus oli 27,0 prosenttia (Stat.fi). Eläkeläisten kunnalle suoraan tai epäsuorasti maksama rahasumma veroina ja palvelumaksuina on varsin suuri ja se on kasvamassa. Riihimäki huomioi eri ikäryhmät Riihimäki sijaitsee pääradan varrella ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Kun sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä. Eläkkeensaajia oli yli 1,6 miljoonaa. Ikäihmisille tärkeä kysymys on, miten valittavat päättäjät suhtautuvat heihin ja onko päättäjissä ikääntyneitä. Kevään vaaleissa valitaan luottamushenkilöitä päättämään sekä hyvinvointialueiden että kuntien tulevaisuudesta. – Haluamme kehittää ikäihmisten hyvinvointia kaikilla sektoreilla. Asukkaita vuoden 2023 lopussa oli 28 482, kasvua vuodessa oli 0,5 prosenttia. Kun kuntien keskeinen kustannuserä, terveysja sosiaalitoimi, siirtyi hyvinvointialueille, kunnille jäi huomattavasti pienempi toimenkuva ja pienemmät budjetit. Kunnat näyttävät haluavan nyt lisää eläkeläisiä ja heidän eläketulojaan kunnan talouden ja palvelurakenteen voimistamiseen. Hyvän ikääntymisen edistäjät Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. Tosin yhteistyö ja rajanveto kunnan ja hyvinvointialueen kesken hakee vielä uo miaan, mutK u va : Sh u tt e rs to c k 8. Kaupunginjohtaja Jouni Ehon mukaan ikäihmiset ovat kaupungille tärkeä ihmisryhmä ja samalla suuri haaste päätöksenteossa. Teksti: Kari Mäkelä S uomessa maksettiin Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2023 eläkkeitä 37,8 miljardia euroa. Hyvinvointialue vastaa sosiaalija terveyspalveluista, ja meidän tehtävämme on ennaltaehkäisy. Henkilöstökin väheni
Kunnanjohtaja Hannu Laurilan mukaan kunnan pitää soteratkaisun myötä miettiä, mitä vastinetta eläkeläiset saavat rahoilleen, koska eläkeläisten kunnalle suoraan tai epäsuorasti maksama rahasumma on varsin suuri ja kasvamassa. Hämäläinen toteaa hanke-ehdotuksessaan, että ennen kunnat näkivät ikääntyneet rahareikänä, mutta kun sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat nyt kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä. Asumisen tarpeiden ennakointi on tärkeä osa suunnitelmaa. Kasvua edellisvuodesta oli 0,2 prosenttia. Strategioiden määrittelyssä ikäihmisten pitää olla osallisia jo suunnitteluvaiheessa. Hänen mielestään Savonlinnan kaupunkistrategia tarvitsee muutoksen. ”Parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä” sopii kampanjan iskulauseeksi. Kuntien suhtautuminen eläkeläisiin muutoksessa Mäntsälän väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 20 957. Eläkeläisten osuus oli 38,0 prosenttia. Eläkeikäiset ovatkin nyt uusi voimavara kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Hän luettelee ehdotuksessaan monia seikkoja, joiden takia eläkeikäisiä pitäisi saada lisää Savonlinnaan. Eläkeläiset ovat kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä. ta esimerkiksi päihdepolitiikassa yhteistyö toimii hyvin. Eläkeläisillä ja heidän aktiivisella toiminnallaan on suuri merkitys kunnan vetoja pitovoimalle. Rakennusala on kuitenkin tällä hetkellä ”jäässä”, ja toisaalta yhteisöllistäkin asumista halutaan lisätä. Kirjastossakin ikäihmiset huomioidaan hyvin. Savonlinnan väkiluku vuoden 2023 lopussa oli 31 843. senttia. – Kuntien suhtautumisen eläkeläisiin pitää muuttua. Kaupunki kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Eläkeikäiset voimavara Savonlinnassa sekä laajalti Suomessa ja Euroopassakin vaikuttava seniori, European Senior´s Unionin Executive komitean jäsen Risto Hämäläinen on laatinut Savonlinnan kaupungille mielenkiintoisen hanke-ehdotuksen nimellä ”Eläkeikäisistä voimaa Savonlinnan kehittämiseen”. Riihimäki haluaa kehittää ”vartin kaupunkia”, eli tarvittavat palvelut voi tavoittaa viidentoista minuutin kävelymatkan sisällä Riihimäellä toimivat Kotokartano-säätiö, joka on eturivin vanhustyön toimija, Riksula-palvelukeskus ja Antonin talo, joissa on ikäihmisille kohdistettua toimintaa. Eho on huolissaan myös syntyvyyden laskusta ja näkee, että Riihimäellä ja koko maassa on kannettava huolta sekä lapsista että ikäihmisistä, jotta yhteiskunnalla on hyvä tulevaisuus. Laskua edelliseen vuoteen oli 0,8 prosenttia. – Monet haluavat siirtyä omakotitaloistaan keskustaan ja siksi sopivia asuntoja pitäisi löytyä. Vanhuspalvelulakikin velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Monet kaupungin toimet kohdistuvat ikäihmisiin. Kunta kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Kaikenlainen liikkuminen on tärkeää ikäihmisten terveydelle sekä viihtymiselle, ja se edellyttää esteetöntä ympäristöä. Eläkeläisten osuus oli 22,8 proKirjoittaja Kari Mäkelä on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut eläkeläinen ja Vanhustyö-lehden toimituskunnan jäsen. – Eläkeikäiset ovatkin nyt uusi voimavara kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Savonlinnassa on jo paljon vetovoimatekijöitä, mutta lisää tarvitaan, jotta erotutaan ”kilpailijoista”. Ehon mukaan kaavoituksessa on huomioitava ikäihmiset, ja heidän osallistumisensa prosessiin on tärkeätä. – Aloitetaan kampanja, jotta eläköityvät muuttaisivat ruuhka-Suomesta Savonlinnaan. Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho Savonlinnalainen vaikuttaja Risto Hämäläinen Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila Vanhustyö 1 • 2025 9. . Ennakoimme, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Mäntsälässä vuoteen 2034 yli neljäsosaan väestöstä
Ikääntyvien ja iäkkäiden asia tulisi olla vaalien kantavana teemana. Lähes 80 prosenttia heistä käyttää äänioikeuttaan. Suomen väestö pitkäikäistyy ja se tulisi huomioida kattavasti yhteiskunnan rakenteissa ja päätöksenteossa niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa. He ehtivät tehdä elämässään enemmän asioita, opetella uusia taitoja, tehdä palkkatyötä pidempään ja elää usean elossa olevan sukupolven yhteiskunnassa, kertoo professori Anu Siren. Ihmisten elämään tulee lisää terveitä, toimintakykyisiä vuosia. Vaalipuheissa pitäisi näkyä osallisuus, ikäystävällinen ja turvallinen asuinympäristö sekä sosiaalija terveyspalvelut, joita pitää tarjota kaikille iästä riippumatta. Miltei 40 prosenttia naisesta katsoi, ettei Suomi ole hyvä iäkkäille, kun miehillä osuus oli 24 prosenttia. Poliitikkojen nähtiin syrjivän etenkin 76–85-vuotiaita, terveyspalvelujen 66–75-vuotiaita, työnantajien 26–35-vuotiaita ja 46–55-vuotiaita sekä sosiaalipalvelujen 26–45-vuotiaita. . Iäkkäiden mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä edellyttää päätöksentekijöiltä konkreettisia toimenpiteitä. Yli 65-vuotiaat ovat tutkitusti kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock T ulevat alueja kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa kehitykseen ja tulevaisuuteen. Iäkäskin on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen Ikäasenteissa ja iäkkäiden moninaisuuden tunnistamisessa on edelleen paljon parannettavaa. Iäkkäät ovat aktiivinen äänestäjäryhmä, mutta samanaikaisesti poliitikkojen katsotaan syrjivän heitä. Yhteiskunnan rakenteet on tällä hetkellä suunniteltu lyhyempiä elämänkulkuja varten. Ikääntymisestä vaalien valttikortti Alueja kuntavaalien ehdokkaiden tulisi ymmärtää, miten suuri osa väestöstä on ikääntyneitä ja miten väestön pitkäikäistyminen vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin. Naisten mielestä syrjivimpiä olivat samat tahot, mutta hieman eri järjestyksessä: sote-palvelut, poliitikot ja työnantajat. Yli 85-vuotiaita syrjittiin vähän kaikkialla, poliitikkojen ja sotepalvelujen lisäksi myös kaupoissa, ravintoloissa ja joukkoliikenteessä. Valtaosa yli miljoonasta ikääntyneestämme asuu kotona ilman säännöllisiä palveluja. Myönteisimmät arviot antoivat vanhimmat yli 85-vuotiaat (77 prosenttia) ja nuorimmat 16–25-vuotiaat (66 prosenttia) vastaajat. Suomi on vuonna 2024 huonompi maa asua, kun verrattiin vastaavaan vuonna 2022 tehtyyn kyselyyn. Hyvän ikääntymisen edistäjät 10. – Tutkimus osoittaa, että pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta vaan elämä venyy keskeltä. Vanhustyön keskusliiton vuonna 2024 teettämän kyselyn mukaan miesten mielestä eniten iäkkäitä syrjivät työnantajat, poliitikot ja sosiaalija terveyspalvelut. Ikääntyneet tarvitsevat turvallisen ja liikkumiseen kannustavan asuinympäristön, saavutettavia ja esteettömiä palveluja, vaikuttamisen keinoja, sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta vahvistavia ratkaisuja
Vanhustyön keskusliiton alueja kuntavaalitavoitteet 2025 1. • Turvallinen ja esteetön asuinympäristö. Kuntien on tuettava monipuolista asuntotuotantoa. 2024) 2. • Paranna digiosallisuutta. • Edistä toimintakykyä. • Hyödynnä vanhusneuvostoja. Senioreiden sosiaalija terveyspalvelut kaikille iästä riippumatta. Kuntien tehtävänä on tarjota ikäystävällinen ja turvallinen asuinympäristö. Palvelu sopii mainiosti runsaita kotikäyntejä tarvitseville iäkkäille, mutta sillä ei saa korvata ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. • Monipuolinen asuntotuotanto. Fakta: Suomessa jopa joka neljäs apua tarvitsevista ikääntyneistä jää vaille riittävää ja asianmukaista apua. Fakta: Kuntien ja hyvinvointialueiden sisällä on alueellisia eroja ja niitä ei huomioida riittävästi. Kaupunkisuunnittelussa on oltava monisukupolvinen näkökulma ja ikäystävällisyys on huomioitava ympäristön, liikenteen ja asumisen ratkaisuissa. (Van Aerschot, L., & Kröger, T. • Kotihoito ja palveluasuminen on tarjottava silloin kun sitä tarvitaan. Iäkkäät tulee ottaa mukaan heille suunnattujen digipalveluiden kehittämiseen ja digitukea pitää tarjota. Kuntien ja hyvinvointialueiden on otettava iäkkäiden parissa toimivien järjestöjen työ osaksi asiakasja palveluohjausta. Iäkkäiden osallisuus on turvattava kunnissa ja hyvinvointialueilla. • Järjestöt ovat lähellä iäkkäitä. • Yhteisöllinen palveluasuminen vaatii selkiyttämistä. (Halin selvitys 2024) Webinaari 5.3. Webinaari tarjoaa mahdollisuuden lisätä ehdokkaiden omaa ikäosaamistaan ja auttaa heitä paremmin ymmärtämään vaalien aktiivisintä äänestäjäjoukkoa. Fakta: Kuntalaiset pitävät turvallisuutta ja hyvää asuinympäristöä kaikkein tärkeimpinä asioina hyvässä kotikunnassa. Aika: Keskiviikkona 5.3.2025 klo 17.00– 18.00 Paikka: Verkkotapahtuma Lisätietoja: vtkl.fi Vanhustyö 1 • 2025 11. klo 17–18 alueja kuntavaaliehdokkaille Ikääntyneiden parissa toimivat järjestöt eli IkäAreena-verkosto järjestää alueja kuntavaaliehdokkaille webinaariin, jossa he pääsevät syventymään iäkkäiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä järjestöjen tarjoamiin konkreettisiin ratkaisuihin. Suomessa on jo paljon hyviä kokemuksia niin uudenaikaisista seniorikortteleista kuin monisukupolvisista taloistakin. (Alueelliset erot väestön ikärakenteessa ja ikääntyneiden elinoloissa, Nevanto, Milena; Ilmarinen, Katja; Kauppinen, Timo M. (Kuntaliiton tutkimus 2024) 3. Kunnissa ja hyvinvointialueella vanhusneuvostot ovat mahtava resurssi, jota kannattaa hyödyntää päätöksenteossa jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Ketään ei saa jättää heitteille. Iäkkäät kuuluvat keskelle kylää lähelle palveluita ja liikuntapaikkoja. Ikääntyneille turvallinen ja esteetön asuinympäristö on kaikille hyvä asuinympäristö. • Ikäystävällinen kaupunkisuunnittelu. Kuntien ja hyvinvointialueiden on yhdessä panostettava iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. 2022) Fakta: Tuhannet ikäihmiset joutuvat odottamaan hoivakotipaikkaa heille riittämättömien tai sopimattomien palvelujen piirissä
Taustalla vaikuttaa Suomen talouden tilanne, kuten säästötoimenpiteet ja työllisyyskehitys sekä yleinen ilmapiiri. . – Eläkeläisten taloustaidot ovat pääosin hyvällä tasolla, mutta yli kolmasosa kokee sijoittamisen liian monimutkaiseksi. Tästä joukosta 70 prosenttia on sitä mieltä, että arjessa hyödyllistä taloustietoa on myös riittävästi saatavilla. – Yhä useampi kokee eläkkeensä riittämättömäksi, ja yli puolet eläkeläisistä kertoo joutuneensa tinkimään menoistaan. Myös avovastauksissa sijoitusasiat korostuvat ja moni toivoo selkeää ja luotettavaa tietoa sijoittamisesta. Vaikka Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisen vertailun mukaan maailman seitsemänneksi paras, olisi tärkeää kannustaa jokaista työikäistä varautumaan eläkeaikaansa jo varhain myös itse. Peräti 84 prosenttia kertoo seuraavansa aktiivisesti oman taloudellisen tilanteensa kehittymistä. Osuus on vaihdellut 27– 40 prosentin välillä vuosina 2014, 2019 ja 2021–2024. Erilaisia säästöja sijoittamiskohteita osaa vertailla oman arvionsa mukaan 50 prosenttia vastaajista. Eläkkeensaajien taloustaidot hyvällä mallilla Elintaso eläkkeellä vastasi odotuksia yli puolen vastaajista mielestä; 53 prosenttia vastaajista ei yllättynyt eläkkeelle jäätyään uuden elämänvaiheensa tuomista muutoksista elintasoonsa. Epävarmojen osuus on niin ikään lähes kolmannes (28 %). Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeajan talouteen ja varautumiseen liittyviä asioita, kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talousja digitaitoja. Kyselyyn vastasi 1 069 eläkeläistä joulu-tammikuun aikana. Eläkkeensaajat kokevat, että eläke ei riitä Yli puolet eläkkeensaajista kokee, ettei eläke riitä. Alle 10 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että ei seuraa talouden yleistä kehitystä eikä koe hyödyllistä taloustietoa olevan saatavilla. Kokemus omasta taloustilanteesta heikentynyt selvästi Vastaajille jää pakollisten menojen jälkeen eläkkeestä käteen keskimäärin noin 500 euroa kuukaudessa. Talouden suhdanteita seuraa tutkimuksen mukaan 80 prosenttia eläkeläisistä. Myös käsitteet kuten ’inflaatio’ ja ’korkoa korolle -ilmiö’ ovat valtaosalle tuttuja (87 % ja 78 %). Siten yhä useampi olisi eläkkeelle siirtyessään toivottavasti varautunut eläkeaikaansa. Vielä vuosi sitten 35 prosenttia koki eläkkeensä riittäväksi. Yli puolet on myös joutunut tinkimään menoistaan. Vastaajista noin 33 prosenttia on sitä mieltä, että oma eläke on riittävä juuri nyt. Vain noin 33 prosenttia eläkkeensaajista kokee, että heidän eläkkeensä on juuri nyt riittävä. Näin ilmenee tuoreesta Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta. Sijoittaminen koetaan monimutkaiseksi Suhtautuminen sijoittamiseen jakaa vastaajia tasaisesti: 38 prosenttia kokee sijoittamisen monimutkaiseksi, 32 prosenttia puolestaan on päinvastaista mieltä. Sijoitustietoisuuden lisääminen ei ole tärkeää vain eläkeläisille, vaan talousosaamista tulisi vahvistaa jo paljon aikaisemmassa vaiheessa. Tilanne heikentynyt vuodentakaisesta. Teksti: Ilmarinen ja Merja Lankinen – Kuva: Ilkka Vuorinen E läkkeensä riittämättömäksi kokeneiden osuus on vuodessa noussut selvästi; noin 52 prosenttia kokee, ettei eläke riitä, kun vuosi sitten luku oli 44 prosenttia. 12. Tämä tukisi pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia, Vatanen arvioi. Samalla tulisi löytää keinoja, miten mahdollisimman moni työhaluinen ja työkykyinen eläkeläinen saisi osa-aikatyötä, kommentoi Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen
Tee suunnitelma velkojen ja lainojen pois maksamisesta ennen eläkkeelle siirtymistä. On tärkeää keskustella, mihin eläkkeellä rahat riittävät ja miten menot jaetaan. 3. Merkitse kuukauden ajan muistiin kaikki omat menosi. Lisätietoja tutkimuksesta antaa Jouni Vatanen, tutkija, Ilmarinen, p. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa säästämistä. Oman eläkkeen voi helposti tarkastaa Eläketurvakeskuksen Työeläke-verkkosivulta. kerran. Kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa 1 069 Ilmarisen eläkkeensaajaa, ja vastausprosentti oli 36 %. Hyvällä suunnittelulla ja pienellä varautumisella eläkkeelle voi kuitenkin siirtyä luottavaisin mielin. Menojen tarkastelu voi tuoda yllättäviä oivalluksia omasta rahankäytöstä. Ota raha-asiat puheeksi läheisten kanssa. Tulokset kuvaavat hyvin alle 75-vuotiaita yksityisen sektorin eläkkeensaajia. 5. 4. 2. Tee säästösuunnitelma. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä 2–4 kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta. Selvitä mihin omat rahasi tällä hetkellä kuluvat. Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreenawebinaarissa 6.2.2025. Jo pienetkin säästöt tuovat turvaa yllättävien menojen varalle. Ennakoiden eläkkeelle 2025 -tutkimus Ilmarisen tutkimus selvitti eläkeajan ennakointiin liittyviä asioita kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talousja digitaitoja. 050 571 2309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi Taloudellinen ennakointi kannattaa Yksi eniten huolta aiheuttava asia eläkkeelle siirryttäessä on eläkkeen riittäminen. Pyri pääsemään velattomana eläkkeelle. 1. Lähde: Vanheneminen.fi Vanhustyö 1 • 2025 13. Puolisoilla saattaa olla hyvin erilaiset tulot. Selvitä ensin oma eläkekertymäsi. Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen eläkeläisille jo 14
Niiden rinnalle tarvitaan kuitenkin strategia, jossa ikäihmiset nähdään ennen kaikkea aktiivisina toimijoina, ei pelkästään toiminnan kohteina. Monipuolinen osaamisemme ja kokemuksemme eivät häviä eläkkeelle siirryttäessä. Me olemme aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tuemme merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Isovanhemmat myös noutavat lapsenlapsia päiväkodista, jos vanhempien työaika venyy. Ensimmäinen fakta, joka julkisessa keskustelussa usein unohtuu, on, että me ikäihmiset emme ole yhtenäinen ryhmä. Faktat luovat perustan ikäymmärrykselle, mutta myös muita tärkeitä keinoja ikäymmärryksen lisäämiseen löytyy. Niin isovanhempien kuin omaishoitajienkin panostuksella on yhteiskunnalle erittäin merkittävä taloudellinen arvo. Valtaosa omaishoitajista on yli 65-vuotiaita, usein omaishoitajana toimii itsekin iäkäs puoliso. Melko moni seniori jatkaakin vielä eläkeiän saavutettuaan työelämässä. Ikävaikutusten arvioinnin lisääminen lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon lapsivaikutusten arvioinnin tapaan edistäisi myös ikäihmisiä koskevien faktojen selvittämistä. Muun muassa Euroopan unionissa ja useissa jäsenmaissa on voimassa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan liittyviä strategioita. Niistä ja ikäihmisten mielipiteistä on kuitenkin hyötyä vain silloin, kun ne otetaan myös huomioon. Lisäksi he hoitavat lapsenlapsiaan silloin, kun nämä ovat sairaita tai kun vanhemmat ovat työmatkoilla. Sen lisäksi ikääntyneiden kuuleminen päätöksenteossa ja erilaisissa mielipideja kyselytutkimuksissa ikärajoja asettamatta on ensiarvoisen tärkeää. . 14. Miten lisätä ikäymmärrystä Ikäymmärryksen lisäämisessä faktat ovat tärkeitä. Isovanhemmat antavat aikuisille lapsilleen ja heidän perheilleen käytännöllistä ja taloudellista apua. Samoin vapaaehtoistoiminnalla, jossa yli 65-vuotiaat ovat kaikkein aktiivisin ryhmä. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi – Kuva: Ilkka Vuorinen M e ikäihmiset eroamme toisistamme ainakin kunnon ja terveydentilan, perhetaustan, koulutuksen ja työhistorian, taloudellisen tilanteen, asumismuodon ja harrastusten osalta. Jo eläkkeelle siirtyneet puolestaan tekevät mielellään osa-aikatai keikkatyötä itselleen sopivana ajankohtana. Ensinnäkin me ikäihmiset itse voimme omalla osallistumisellamme ja kannanotoillamme levittää tietoa omista ajatuksistamme ja näkemyksistämme sekä faktoista ja vaikuttaa näin asenteisiin. Erityisesti kaikkein iäkkäimmät tarvitsevat hoitoa ja hoivaa, mutta valtaosa meistä ikäihmisistä voi hyvin. Näin isovanhemmat edistävät joustoja työmarkkinoilla. Kuvassa Anni Lausvaara (vas.), Merja Lankinen, Kari Mäkelä ja Tuulikki Petäjäniemi
Poikkeustilanteessa jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin itse pärjää ja miten pystyy auttamaan lähipiirin ihmisiä. Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, siksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Tällä on vaikutusta myös viranomaisten työhön. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock K un ihmiset pärjäävät vähintään kolme vuorokautta omatoimisesti, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen. Se on sisällöltään laajempi kuin 72tuntia.fi-verkkosivut. Suomen-, ruotsinja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydestä löytyvät myös pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Kattava sähköinen kriisiopas Suomi.fi-palvelussa Uusi koko väestölle suunnattu varautumisopas Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen kokoaa yhteen paikkaan eri toimijoiden tietoa ja ohjeita. Sieltä löytyvät tiiviissä muodossa perustiedot jokaisen kansalaisen varautumiseen. Sivuston osoite on 72tuntia.fi. Kattava opas häiriöja kriisitilanteisiin varautumisesta löytyy www.suomi.fi/oppaat/varautuminen 72tuntia.fi-verkkosivusto tiivistää ohjeet kansalaisten varautumiseen 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. Mikä on kotivara. Sivustolla ovat ohjeet mm. Opas on toteutettu sisäministeriön johdolla yhteistyössä Digija väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Kotivaralla tarkoitetaan tarvikkeita ja tietoa, joita kodeissa tarvitaan, että siellä pärjää itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Oppaan oheismate riaa lina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tarvittaessa myös tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin. . sähkö-, vesija tietoliikennekatkojen, sään ääri-ilmiöiden ja suuronnettomuuksien varalta. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Kotivaraan kuuluu: • Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset) • Pullovettä • Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa • Lemmikkien ruokaa Lisäksi on hyvä olla: • Paristoilla toimiva radio ja paristoja • Paristoilla toimiva taskulamppu ja paristoja • Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten • Retkikeitin ja tulitikut • Käteistä rahaa • Välttämättömät lääkkeet • Joditabletteja • Hygieniatarvikkeet • Ensiaputarvikkeet • Käsisammutin/ sammutuspeite • Ilmastointiteippi • Muovipusseja ja vessapaperia • Kasvomaskeja ja käsidesiä Vanhustyö 1 • 2025 15. Mistä löydän ohjeet poikkeus tilanteisiin varautumiseen. Jokaisen kannattaa varautua edes jollakin tavalla omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriö tilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. 72 tuntia -viestintää koordinoi SPEK ja rahoittaa Huoltovarmuuskeskus
Jälkiruokana tai välipalalla maistuvat hedelmät ja marjat. Kypsät säilykepavut tai kotimaiset pakasteherneet sujahtavat myös salaatteihin, kastikkeisiin ja maistuvat lisukkeena. Niiden tavoitteena on edistää terveyttä, ehkäistä kansansairauksia ja tukea kestävää kehitystä. Kasviksista saa runsaasti vitamiineja, ravintokuituja ja antioksidantteja, jotka tukevat terveyttä. Hernekeittopäivästä kannattaa tehdä viikoittainen tapa. Ikääntyessä kannattaa kiinnittää huomiota monipuoliseen syömiseen sekä proteiinin ja energian riittävään saantiin. Riittävä ja monipuolinen ravitsemus auttaa jaksamaan ja voi parantaa elämänlaatua sekä toimintakykyä. Kaupan pakastealtaasta ja säilykehyllystä löytyy myös hyviä ja helppoja kasvisvaihtoehtoja. Riittävä proteiinin saanti tukee toimintakykyä Ikääntyessä on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään proteiinin saantiin. Kasviksia voi lisätä helposti arjen ruokiin monella tapaa. Ikääntyessä suoliston toiminta hidastuu ja ummetustaipumus voi lisääntyä. Samalla kannattaa muistaa juoda riittävästi. Suositukset korostavat kasvipainotteisuutta Uudet ravitsemussuositukset kehottavat kasvipainotteiseen syömiseen. Ikääntyessä on tärkeää huolehtia riittävästä energian ja proteiinin saannista etenkin, jos ruokahalu on heikko tai paino laskee tahattomasti. Teksti: Heli Salmenius-Suominen – Kuvat: Gery ry L oppuvuodesta 2024 julkaistut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat vankkaan tutkimusnäyttöön. Valmisruokahyllystä voi poimia runsaasti kasviksia sisältävän valmisruuan. Proteiinia Kuva: Ruokapyramidi, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 16. Silloin riittää suositustakin maltillisempi kasvisten käyttö. Tämä määrä tulee täyteen esimerkiksi syömällä päivän aikana lautasellinen puuroa, kolme viipaletta ruisleipää ja reilu desilitra keitettyjä ohrasuurimoita. Palkokasveja lisää lautaselle Kypsiä papuja tai herneitä suositellaan syömään noin desilitran verran päivässä. Täysjyväviljatuotteiden kuidut edistävät suoliston toimintaa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi se tarkoittaa täysjyväviljavalmisteiden ja palkokasvien runsasta käyttöä. Kokeile juureksia, kaaleja, sieniä, kesäkurpitsaa tai sipuleita. Hyvinvointia lautaselta – Uudet ravitsemussuositukset tukevat ikääntyneiden terveyttä Tiesitkö, että terveellinen ravitsemus voi lisätä jaksamista ja parantaa elämänlaatua ikääntyessä. Liharuokaa valmistaessa osan lihasta voi korvata esimerkiksi pavuilla tai soijatai hernerouheella. Pilko tai raasta kasviksia esimerkiksi kastikkeisiin tai keittoihin. Uudet ravitsemussuositukset tarjoavat käytännönläheisiä vinkkejä, joiden avulla voit tehdä pieniä mutta merkittäviä muutoksia ruokavalioosi. Palkokasveihin voi totutella pienin annoksin ja eri lajeja kokeillen. Kuidulla vatsa toimimaan Suosituksessa suositellaan täysjyväviljavalmisteita vähintään 90 grammaa päivässä
Resepti: Marianna Markkanen, Gery ry leri ja liha. • Pähkinöitä 2–3 rkl päivässä, pähkinälajeja vaihdellen. Välipalalla, jälkiruokana tai vaikka puuron päällä maistuvat erilaiset maitovalmisteet, kuten jogurtit, viilit, rahkat ja raejuusKirjoittaja Heli Salmenius-Suominen, kehittämispäällikkö, ETM, Gery ry to. Pähkinöitä voi nauttia sellaisenaan välipalana tai lisätä salaatin sekaan. Jokaisella päivän aterialla olisi hyvä syödä jotakin proteiinipitoista ruokaa. Leivän päälle voi laittaa proteiinipitoista päällistä, kuten vähärasvaista juustoa, keitettyä kananmunaa tai kikherneistä tehtyä hummusta. 5. Hyviä proteiinin lähteitä ovat kala, palkokasvit, maitotuotteet, kananmuna, broiUusien suomalaisten ravitsemussuositusten pääkohdat: • Vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan 500–800 grammaa päivässä, eli noin 5–9 kourallista. 2. Näin proteiinin saantisuositus tulee helpommin täyteen. Tärkeää on, että ruoka maistuu hyvälle. Pienillä muutoksilla eteenpäin Muutoksia omaan ruokavalioon voi tehdä pienin askelin ja itselle sopivilla tavoilla. • Palkokasveja (herneet, pavut ja linssit) suositellaan noin 50–100 grammaa päivässä. Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kalakiusaus (n. Proteiinia saa myös viljatuotteista sekä pähkinöistä ja siemenistä. • Punaista lihaa suositellaan enintään 350 grammaa viikossa. Täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 grammaa päivässä. Proteiinin lähteitä on hyvä syödä monipuolisesti. Soijapohjaiset vaihtoehdot ovat kasvipohjaisista jogurteista proteiinipitoisempia. Lisää vuokaan mausteet. • Kalaa suositellaan noin 300–450 grammaa viikossa. Proteiinia suositellaan 1,2–1,5 grammaa kehon normaalipainokiloa kohden päivässä. Vanhustyö 1 • 2025 17. 5 annosta) Ainekset: 1 ps peruna-sipulisekoituspakastetta (á 500 g) 2 ps pakastejuuressuikaleita (á 180 g) 2 purkkia kotimaista järvikalasäilykettä (á 150 g/115 g) 4 dl kaurakermaa 1/2 tl mustapippuria 1 tl kuivattua tilliä Ripaus mineraalisuolaa (Pansuolaa) Tee näin: 1. 3. Ruokajuomaksi kannattaa valita maito, piimä tai soijajuoma. Esimerkiksi 70-kiloiselle ikäihmiselle tämä tarkoittaa 84–105 grammaa proteiinia päivässä. Lisää joukkoon säilykekala ja kaurakerma. Kala ja kaurakerma tuovat annokseen terveydelle hyödyllisiä pehmeitä rasvoja. Ikääntyneille suositellaan suurempaa proteiinin saantia. Prosessoidun lihan, kuten makkaroiden ja leikkeleiden osuuden tulee olla mahdollisimman vähäinen. . Annostele lautaselle kalakiusausta, 0,5 dl rasvatonta raejuustoa, punajuurisalaattia tai muita kasviksia. Annos lisukkeineen sisältää noin 25 grammaa proteiinia. 4. Pienillä muutoksilla – kuten lisäämällä proteiinipitoisia välipaloja ja huolehtimalla säännöllisestä ateriarytmistä – voi olla suuri vaikutus elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Ikääntyneiden vuonna 2020 julkaistuihin ruokasuosituksiin voi tutustua tarkemmin Sosiaalija terveysministeriön julkaisupalvelu-sivustolla: www.julkari.fi. Helpossa kalakiusauksessa hyödynnetään pakastealtaan puolivalmiita tuotteita. Nauti ruokajuomana maitoa, piimää tai soijajuomaa. • Vähintään 25 grammaa kasviöljyjä päivässä ja vähemmän kovaa rasvaa, kuten voita ja kookosöljyä. Kaada uunivuokaan peruna-sipulisekoitus ja juuressuikaleet ja sekoita ne keskenään. tarvitaan muun muassa lihasten rakennusaineeksi. Paista kiusausta uunissa 200 asteessa 60 minuuttia. • Viljavalmisteiden tulee olla pääasiassa täysjyvää. Sekoita kaikki ainekset vielä keskenään
Sanelma oli sattunut näkemään heidän keskustelunsa ikkunasta. Se ei ole suunnattu pelkästään opiskelijoille, vaan myös työelämässä toimiville hoitotyön ammattilaisille, jotka kohtaavat päivittäin ikääntyneiden ihmisten hoitotyön tarpeita ja myös erityiskysymyksiä. Se painottaa muiden hoitotyön osaamisalueiden lisäksi moniammatillista yhteistyötä, kohtaamisen taitoja ja eettistä hoitotyötä, mikä tekee siitä arvokkaan työvälineen kaikille sosiaalija terveysalalla toimiville. Tavoitteena on tuoda yhdenmukaisuutta ja laatua niin koulutukseen kuin työelämään. Ihana kermakoristelu ja marsipaani ruusukkeet saivat veden kielelle. Oppikirja pyrkii tarjoamaan yhtenäisen pohjan ja kivijalan gerontologisen hoitotyön opettamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen työelämässä sekä myös yhteistä tietoperustaa työelämässä työskenteleville. Kirja on ensimmäinen laaja-alainen oppimateriaali, joka käsittelee kattavasti ja asiakaslähtöisesti ikääntyneen ihmisen hoitotyötä korkeakouluasteella (EQF6-7). Sanelma otti pumpun ja alkoi pumppaamaan palloa täyteen. – On tämä rankkaa! Kahvia, kakkua ja ennen kaikkea painonhallintaa! Tuulia Marjanen Gerontologinen hoitotyö Anniina Tohmola, Irmeli Matilainen ja Tanja Miettinen, 2025, Sanoma Pro, 280 sivua Anniina Tohmola, Irmeli Matilainen ja Tanja Miettinen ovat kirjoittaneet korkeakouluasteelle suunnatun oppikirjan Gerontologinen hoitotyö. – Huh huh, koville ottaa. K ettulan kylässä tapahtui kummia. Edellispäivän lehdessä oli ollut kuvia jumppaliikkeistä, jotka sopivat hänen terhakalle olemukselleen. Kylän ihana naisväki oli intoutunut kuntoilemaan eikä Sanelma aikonut jäädä intoilusta paitsi. Niinpä hän päätti kaivaa esiin vuosia sitten hankkimansa jumppapallon. Tovin jälkeen hiki pisara valui naisen punaisena hehkuvaa ihoa pitkin ja hän huokaisi. Ottaen kupin kahvia ja kakkupalan, Sanelma istahti jumppapallon päälle. Lukuvinkki Pakina Gerontologinen hoitotyö Anniina Tohmola • Irmeli Matilainen • Tanja Miettinen K L II N IN E N H O IT O 18. Kirja vahvistaa ammatillisuutta ja asiakasta kunnioittavaa toimintakulttuuria, mikä on tärkeää esimerkiksi työvoimapulan ja fyysisen ja eettisen kuormituksen vuoksi. Asiakasta arvostavien, ammatillisten ja yhdenmukaisten käsitteiden käyttö on niin opiskelijoiden, opettajien kuin työelämässä toimivien ammattilaisten keskuudessa on huomattu olevan vaihtelevaa. – Tuumasta toimeen! Niin ne aina sanoo ja minähän en toiseksi jää, puhisi Sanelma miettiessään solakkaa naapuriaan Rannan Maijaa. – Hypelköön Rannan Maija, vaikka kuinka mutta minä se pistän lanteet heilumaan, nauroi Sanelma löytäessään jumppapallonsa, joka tarvitsi kipeästi lisää ilmaa. Nyt on kahvin paikka, Sanelma sanoi ja meni keittiöön laittamaan kahvia. Kirja hyödyttää myös EQF4-5-tason (lähihoitaja-tutkinto 2. Kirja ottaa kantaa siihen, miten alan koulutus ja käytännöt voivat kehittyä tulevaisuuden tarpeisiin. asteella) koulutuksen saaneita ammattilaisia, jotka haluavat syventää osaamistaan. Elmeri, Sanelman suuri ihastus, oli ollut kovin tohkeissaan, kun Rannan Maija oli esitellyt postilaatikolla uutta hyppynaruaan, jonka hän oli juuri ostanut. Lyhyesti Kakkua, kahvia vai painonhallintaa. Kirja tarjoaa mahdollisuuden kansallisesti yhtenäisen osaamisen ja käsitteistön rakentamiseen. Kahvin poristessa Sanelma leikkasi ison palan kakusta, jonka hän oli leiponut aamulla
vinkkiä tietoturvaan 5 1 Salasanat. Käytä yhtä salasanaa vain yhdessä palvelussa. Kurssi sopii etenkin vanhuspalveluiden ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Palautteiden perusteella koulutus helpottaa ammattilaisten työtä. Enemmistö kurssin kävijäkyselyn vastaajista arvioi tunnistavansa ja osaavansa hoitaa elämän loppuvaiheeseen liittyviä oireita aiempaa paremmin koulutuksen käytyään. 4 Käytä kaksitai monivaiheista tunnistautumista sähköpostissasi ja sosiaalisen median tileissäsi, niin teet tiliesi varastamisesta huomattavasti vaikeampaa. Saattohoitopassin voi suorittaa suomeksi ja ruotsiksi, ja sen voi tehdä oman aikataulun mukaan. Sähköpostin liitetiedostot voivat sisältää haittaohjelmia tai haitallisia linkkejä. Yksikään vastuullinen henkilö, yritys tai viranomainen ei kysy salasanojasi tai pankkitunnuksiasi puhelimitse tai sähköpostilla. Saattohoitopassi on maksuton täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on vahvistaa palliatiivisen hoidon perustason yksiköissä työskentelevien ammattilaisten osaamista ja parantaa elämän loppuvaiheen hoidon laatua. Koulutus kattaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perus asiat. Haitallisia linkkejä liikkuu myös sosiaa lisessa mediassa ja tavallisilla internetsivustoilla. Kurssista saa todistuksen. 2 Klikkaile harkiten. 5 Muista varmuuskopiot. Varmuuskopioi tärkeimmät tietosi ja rakkaimmat valokuvasi esimerkiksi usbtikulle ja säilytä sitä turvallisessa paikassa. Jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on todennäköisesti huijaus. T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Saattohoitopassiverkkokoulua voi suorittaa vielä 31.5.2025 saakka, jolloin hankekausi päättyy ja kurssi suljetaan. Se koostuu seitsemästä osiosta ja tentistä ja vastaa laajuudeltaan yhtä opintopistettä. Hyvä salasana on riittävän pitkä ja monimutkainen. THL:n Saattohoitopassi-verkkokoulu auki vielä kevään ajan Vanhustyö 1 • 2025 19. Lähde: Traficom 3 Vältä huijaukset
Näin toimimalla voitaisiin tarttua tehokkaammin esimerkiksi iäkkäiden yksinäisyyteen, jolla on suuria vaikutuksia hyvinvointiin. Kehittäminen ja tutkimus Hytetyö tuo voimaa iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseen Iäkkäiden määrän ja sote-palvelujen tarpeen lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän myös hyvinvointia edistäviä palveluita. Teksti: Mari Luonsinen ja Elli Alarotu – Kuva: Shutterstock 20. Toimintoja ja palveluita jo onkin, mutta niiden yhteistyötä pitää edelleen tiivistää
. Lue lisää ja seuraa hankkeita: thl.fi > Tutkimus ja kehittäminen > Tutkimukset ja hankkeet > Ikäihmisten toimintakyky, kotona pärjääminen ja omaishoitajien tukeminen Kirjoittajat Mari Luonsinen toimii kehittämispäällikkönä ja Elli Alarotu erikoissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja osallisuutta lisätä luomalla tilaisuuksia sosiaalisten kontaktien rakentamiseen. Hyvinvointia edistäviä palveluita ja toimintoja järjestävät monet muutkin toimijat, kuten järjestöt. Jotta iäkkäät saavat tilanteeseensa sopivaa tukea, eri tahojen on tiedettävä toistensa toiminnoista. den ehkäisemistä ja sosiaalisen aktiivisuuden lisäämistä tärkeimpänä iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämiskohteena. 24 apukysymystä. Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Kun esimerkiksi tunnistetaan, että iäkkään elinpiiri on kaventunut syystä tai toisesta, voidaan apua ja tukea järjestää esimerkiksi ryhmätoiminnan, ystävätoiminnan tai vertaistuen avulla. Parhaimmillaan eri toiminnoista muodostuu yhtenäinen ja sujuva polku, jolla ikääntynyt ohjataan oikea-aikaisesti oikeanlaiseen toimintaan. Selvitys toteutettiin haastattelemalla päivätoiminnan työntekijöitä. Tätä tietoa tarvitsevat muutkin sote-ammattilaiset, jotka voivat ikääntyneitä kohdatessaan huomata, että sote-palveluilla ei voida tarttua kaikkiin tarpeisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) taannoisessa selvityksessä kuntien ja hyvinvointialueiden vastaajat pitivät yksinäisyyTerveyden edistämisen määrärahahankkeet parantavat iäkkäiden ja omaishoitajien hyvinvointia toimijoiden yhteistyöllä Terveyden edistämisen määrärahalla rahoitetaan hankkeita, joissa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa kehitetään ja juurrutetaan monen toimijan yhteistyön voimin. Niiden tehtävänä on yhdessä huolehtia, että iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ylläpidetään erilaisin terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn keinoin. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi hyvinvointialueiden asiakasohjausta tekevät sote-ammattilaiset tuntevat alueen palvelut ja niiden mahdollisuudet, vaikka ne järjestettäisiin kunnissa tai järjestöissä. Palvelu kannattaa suunnitella yhteistyössä Hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä toimintoja ja ikääntyneiden ohjautumista niihin tuleekin edelleen kehittää yhdessä eri tahojen – myös käyttäjien itsensä – kanssa. Terveyden edistämisen määrärahahaku vuodelle 2026 aukeaa keväällä 2025. Toimintoja suunniteltaessa on tärkeää pohtia myös, miten toiminta voi edistää osallisuuden kokemusta. Koska ikääntyneet ovat moninainen joukko erilaisine tarpeineen ja haasteineen, on tärkeää tunnistaa esteitä, joita kullakin voi osallistumiseen olla ja pyrkiä poistamaan niitä. Painopisteinä ovat muistipalvelut, ryhmätoiminta, kulttuurihyvinvointi ja omaishoito. Tänä keväänä eri puolilla Suomea alkavissa hankkeissa tuetaan erityisesti ikäihmisiä, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heiketä sekä omaishoitajia, joiden tilanne on haastava tai kuormittava. Asiakkaan ei myöskään aina ole helppo löytää itselleen sopivaa palvelua. Osallisuutta edistävän toiminnan suunnittelun apuna voi hyödyntää THL:ssä kehitettyjä apukysymyksiä: thl.fi > Aiheet > Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen > Edistääkö toiminta osallisuutta. Hyvinvointialueen tehtävä on koordinoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä alueellaan, ja kunnissa hyvinvointia ja terveyttä edistetään kaikilla toimialoilla. Vertaisryhmässä oleminen, sosiaalisten kontaktien luominen ja ohjaajien kohtaaminen lisäsivät asiakkaan hyvinvointia. Myös kuntien ja järjestöjen toimijat tekevät ohjausta, joten palvelujen tietojen tulisi löytyä helposti. Tätä on hyvä selvittää yhteistyössä. Vanhustyö 1 • 2025 21. THL:n selvityksen mukaan ryhmämuotoisessa kuntouttavassa päivätoiminnassa välittävät ihmissuhteet luovat mahdollisuuden myös yhteiskunnallisen osallisuuden kokemuksiin, joita osallistujien on vaikeaa toteuttaa muualla vaikkapa fyysisten rajoitteidensa takia. Hankkeita rahoittaa sosiaalija terveysministeriö ja koordinoi THL. Tavoitteena on vahvistaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda toimintatapoja, jotka jäävät pysyväksi toiminnaksi myös hankekauden jälkeen. Yksinäisyys voi vaikuttaa kielteisesti fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja sen ehkäiseminen puolestaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, toimintakykyyn ja arkeen. Hyvinvointi paranee osallisuutta lisäämällä Iäkkäiden hyvinvoinnissa asiantuntijoita huolettaa esimerkiksi yksinäisyys. H yvinvoinnin ja terveyden edistämisestä eli hyte-työstä vastaavat kunnat yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Matala osallisuuden kokemus on yhdistetty yksinäisyyteen. Haasteena voi kuitenkin olla, miten ja missä ryhmiin tavoitetaan juuri ne, jotka toiminnasta hyötyisivät. Iäkkäiden kanssa toimivien on tärkeää tietää toisistaan Monet tahot järjestävät iäkkäille yksinäisyyttä vähentävää toimintaa
Tämä kysymys heijastelee aiemmassa tutkimuksessa tunnistettua kahtiajakoa ”vammaisten” ja ”vain vanhojen” välillä (Priestley, 2014). Kehittäminen ja tutkimus Vanhuuden ja vammaisuuden sumuinen risteys Marraskuussa tarkastettu väitöskirja osoittaa, että vammaisuuden ja vanhuuden risteyskohtaan liittyy paljon epäselvyyttä niin palveluissa kuin tutkimuksessakin. Osa lausunnonantajista kyseenalaisti tiettyjen (usein ulosrajausuhan alla olevien) vammojen ja toimintarajoitteiden kuulumista tavanomaiseen ikääntymiseen, osa taas kyseenalaisti koko ajatuksen tavanomaisesta ikääntymisestä ja huomauttivat, ettei vamman syntyperällä pitäisi olla väliä. Vaihtelevia käsitteitä tutkimuksessa Suomalaisen lakiuudistuksen lisäksi tarkastelin kansainvälistä ikääntymisen ja vammaisuuden tutkimusta. Rajanvetoa vammaispalvelulain uudistuksessa Väitöskirjani aineisto koostui Suomen vammaispalvelulain uudistukseen liittyvistä politiikkadokumenteista, kansainvälisestä tutkimuksesta liittyen vammaisuuden ja ikääntymisen risteyskohtaan sekä ikääntyneiltä toimintarajoitteisilta ja vammaisilta henkilöiltä kerätyistä kirjoituksista. Aiemminkaan vammaispalveluissa ei ole ollut ikääntymiseen liittyviä rajoituksia, lukuun ottamatta henkilökohtaista apua, jonka ulkopuolelle on rajattu henkilöt, joiden toimintarajoitteet ovat seurausta ikääntymisen myötä tulleesta vammasta tai sairaudesta. Tulosteni perusteella vammaisuuden käsitteen tulkinnat vaihtelevat ikääntymisen tutkimuksen ja vammaistutkimuksen välillä. Teksti: Salla Era – Kuva: Ilkka Vuorinen V iime vuoden loppupuolella, ihan viime hetkillä, saatiin valmiiksi vammaispalvelulain uudistus. Käytännössä soveltamisalan tarkentaminen koski ikääntyneitä henkilöitä ja sitä, missä tilanteissa he olisivat oikeutettuja vammaispalveluihin: toisin sanoen, kuka on vammainen henkilö ja kuka ”vain vanha”. Ikääntymisen tutkimuksessa vammaisuus ja toimintarajoitteisuus nähdään usein yksilöllisenä ominaisuutena, kun taas vammaistutkimuksessa se ymmärretään laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Kiinnostus aihetta kohtaan kumpusi osaltaan myös käytännön työstäni sosiaaliohjaajana vammaispalveluissa; erilaiset risteyskohdat tuntuivat hankalilta, eikä aina ollut ihan selvää, mihin palveluihin asia kas kuuluisi ohjata. Tämä korostaa sen merkitystä, mille kentälle ikääntynyt toimintarajoitteinen henkilö ”putoaa”: vammaistutkimus ja -politiikka perustuvat erilaisiin lähtökohtiin kuin ikääntymisen tutkimuksen ja politiikan alueet. Moni lakiuudistuksen aikana ehdotettu ikääntymisrajaus on nojannut tavanomaiseen ikääntymiseen, eli vammaispalveluiden piiriin eivät kuuluisi ne, joiden toimintarajoitteisuus katsottaisiin johtuvan tavanomaisesta ikääntymisestä. Sen oli tarkoitus tulla voimaan jo vuonna 2023, mutta silloin juuri muodostettu hallitus halusi tarkentaa lain soveltamisalaa. Tämä epäselvyys voi asettaa haasteita palvelujen saamiseen. Olennaista on, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Tarkastelin väitöskirjassani tätä kysymystä, ja laajemmin vammaisuuden ja vanhuuden risteyskohtia politiikkojen, käsitteiden ja arkielämän näkökulmasta. 22. Tarkastelin eri toimijoiden antamia lausuntoja vuonna 2017 ehdotettuun edellä mainitun kaltaiseen ikääntymiseen liittyvään rajaukseen: odotetusti perusteluissakin viitattiin usein ”normaaliin” tai tavanomaiseen ikääntymiseen. Suomessa vammaispalvelulain uudistuksessa on käyty keskustelua siitä, missä määrin ikääntyneet vammaiset ja toimintarajoitteiset henkilöt voisivat olla oikeutettuja vammaispalveluihin. Tutkimukseni tulokset osoittavat, ettei vammaisuudesta ole yhteistä ymmärrystä tai käsitystä ikääntyneen henkilön kohdalla
Kirjoittaja Salla Era on tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. JYU Dissertations. • Priestley, M. ‘It's like your Hair Going Grey', or is it?: Impairment, Disability and the Habitus of Old Age. . (2024). Kaikki ikääntyneet palvelun tarpeessa olevatkaan eivät tarvitse vammaispalveluja, vaan muunlaisia palveluja kuten vaikkapa hoivapalveluja. Kirjoittajien näkemykset riippuvaisuudesta ja itsenäisestä elämästä vaihtelivat, heijastaen toisaalta vammaispolitiikan itsenäisyyden suhteellista käsitystä, jonka mukaan toisten ihmisten tuki voi mahdollistaa itsenäisyyden, ja toisaalta taas yksin pärjäämisen ideaalia, jossa riippuvaisuus muista tarkoittaa itsenäisyyden menetystä. Määrittelyä tärkeämpää on arjen apu Kolmas aineistoni osio koostui ikään ty neiden toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kirjoituksista. Tällä hetkellä Suomessa vammaispalveluiden käyttäjistä yli puolet on yli 65-vuotiaita, ja aika näyttää, missä määrin osuus muuttuu, kun soveltamisalaa on muokattu. Kuitenkaan se ei ole muuttunut, että kaikki ikääntyneet eivät tarvitse vammaispalveluja, aivan kuten eivät kaikki nuoremmatkaan henkilöt. Lisäksi kirjoituksissa tuotiin esiin avun saamiVanhustyö 1 • 2025 23. sen haasteita, jotka olivat sekä sisäisiä että ulkoisia. Routledge. Aihepiirin tutkimusta tarvitaan jatkossakin. Kirjoittajat keskittyivät enemmän toimintakykyyn, tuen tarpeeseen ja palveluihin kuin vammaisuuden ja ikääntymisen risteämisen pohdintaan. (2014). In Disability, culture and identity (pp. 53-66). Esimerkiksi avun pyytäminen läheisiltä koettiin vaikeana, ja julkisten palveluiden hakeminen näyttäytyi hankalana epäselvien hakemusprosessien ja palvelujärjestelmien vuoksi. Arkielämässä korostui erityisesti se, miten, mistä ja milloin apua ja tukea oli mahdollista saada. Olennaisintahan ei ole määrittelyt vaan se, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Lähteet • Era, S. Reimagining boundaries: Policies, concepts and everyday life at the intersection of disability and old age
Kehittäminen ja tutkimus 24. Monet ikääntyneet eivät tiedosta olevansa palveluohjauksen asiakkaita. Se on usein näkymätön osa sosiaalipalveluja. Olennaista olisi löytää ne palvelut, jotka vastaavat asiakkaan tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Myös sosiaalialan ammattilaisille palveluohjaus sosiaalityön työmenetelmänä voi olla vaikeasti hahmoteltavissa. Tutkimushankkeessamme olemme haastatelleet kolmella hyvinvointialueella niin työntekijöitä kuin palveluohjauksen asiakkaita heidän kokemuksistaan. Monelle käyttäjälle se on kuitenkin tuntematon käsite. Sen tavoitteena on auttaa ikääntyviä löytämään oikeat palvelut oikeaan aikaan. Tukea vai tiedonpuutetta – palveluohjauksen merkitys Palveluohjaus on tuntematon käsite monelle sosiaalipalvelujen käyttäjälle. Hyvinvointialueet palveluohjauksen tarjoajina Hyvinvointialueilla tavoitteena on mahdollistaa palvelut asiakkaan ensimmäisen yhteydenoton periaatteella. Tämä tarkoittaa asiakkaan tarpeiden realistista alkuarviointia, saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä, tarkoituksenmukaisten ja turvallisten palveluiden järjestämistä sekä arvioivan työotteen ylläpitoa. Myös poliittishallinnollisissa asiakirjoissa palveluohjauksen odotetaan varmistavan sote-palvelujen oikea-aikaisuutta ja tarpeeseen vastaavuutta. Onnistuneella palveluohjauksella mahdollistetaan ikääntyvien kokemaa hyvinvointia ja turvallisuutta oikea-aikaisilla ja sopivilla palveluilla. Teksti: Andrea Lorenz-Wende, Hilla Kiuru, Paula Vasara ja Heli Valokivi – Kuva: Shutterstock I kääntyneiden palveluohjaus on keskeisessä roolissa palvelustrategioissa ja politiikkaohjelmissa. Myös sosiaalialan ammattilaisille palveluohjaus sosiaalityön työmenetelmänä voi olla vaikeasti hahmoteltavissa. Siksi on tärkeä kysyä, mitä ikääntyneiden palveluohjaus tavoittelee, ja miten sitä voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi osaksi sosiaalipalveluita asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta
Selkeiden toimintamal lien puute voi heikentää palveluiden laatua ja asiakkaiden saamaa tukea. Lähteet • Ala-Nikkola, M. & Pastor, D. • STM (2021). • Peiponen, J., Tiilikainen, E., & Kinni, R.-L. Vanhustyö 1 • 2025 25. Stakesin raportteja 215. Työmenetelmänä se kaipaa tarkempaa määrittelyä ja uudenlaisia toimintamalleja tuekseen, sillä se on ammattilaisille keskeinen menetelmä asiakkaiden tukemisessa erilaisissa elämänkulun siirtymäja muutoskohdissa. Siksi myös terveydenhuollon rooli palveluohjauspolun muotoutumisessa on tyypillistä, tai kuten eräs haastateltavamme Mirva toteaa lääkärin sanoneen, että nyt on saatava kotihoito käyntiin ja se tapahtui sillä tavalla. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana alueilla toimivat sosiaalialan osaamiskeskukset, Pikassos, KOSKE ja SONet BOTNIA. Ja sit me saadaan pienin askelin palveluita lisättyä ja se elämänlaatu siel paranee, niin se on niin kun parasta.” Palveluohjaus oikeudenmukaisuuden takeena Palveluohjauksen näkymättömyys nostaa esiin tarpeen selkeyttää käsitettä sekä tehdä palveluohjauksen toimintatavat ja tavoitteet tunnetummiksi ammattilaisille, ikääntyville ja heidän läheisilleen. Onnistunut palveluohjaus tukee ikääntyvän itsemääräämisoikeutta auttamalla heitä tekemään tietoisia päätöksiä omasta elämästään. J., Gelman, S. Esimerkiksi kotihoidon, sosiaalipalvelujen tai sairaalan kuntoutuksen yhteydessä tehtävä neuvonta ja avuntarpeen arviointi ovat palveluohjauksellisia toimia. Toimiva palveluohjaus lisää ikään ty neiden turvallisuudentunnetta ja luottamusta järjestelmään. Tulevaisuuden sosiaa lija terveyskeskus 2020–2023. Kirjoittajat Andrea Lorenz-Wende, Hilla Kiuru, Paula Vasara ja Heli Valokivi, Jyväskylän yliopisto, sosiaalityön oppiaine. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2021:27. (2019). Työntekijät palvelujärjestelmässä navigoijina Palveluohjaajien kohtaamia haasteita ovat mm. (2023). Paljon tukea tarvitsevien ikääntyneiden palveluohjaus asemoituu keskeisiin elämänkulun tilanteisiin ja tiloihin. & Valokivi, H. . Ja sit sä oot se yhteyshenkilö hänelle. An Introduction to Concepts and Skills. R. Ikäihmisten palveluohjauksen paikat ja tila. tuen tarpeiden tunnistaminen ja palvelujen yhteensovittaminen alati muuttuvalla sote-kentällä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun toimintakyky heikkenee ja avun tarve kasvaa. Oxford University Press. Yksilökohtainen palveluohjaus käytäntönä: loppuraportti sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja yksilökohtaista palveluohjausta (case management) koskeneesta tutkimuksesta Hämeenkyrössä ja Tampereella. Teoksessa Blommila, K., Juntunen, M. Yksi haastatelluista palveluohjaajista kiteyttää: ” […], sä elät sen kaa, et se oppii luottaan suhun. Tiedon puute voi johtaa siihen, että he eivät osaa hakea palveluja ajoissa tai hakeutuvat väärään paikkaan, kuten päivystykseen. Palveluohjaajat jäävät myös helposti etäisiksi, kun arjen kohtaamiset tapahtuvat pääasiassa kotihoidon hoitajien ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tarpeen ja avun kohtaamattomuus voi aiheuttaa turhautumista sekä työntekijöissä että asiakkaissa, kun palveluprosessit eivät suju odotetusti. (2022). Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla – Asiakasturvallisen ja vaikuttavan palveluohjauksen kehittäminen muuttuvissa paikoissa ja tiloissa (IPO-hanke) on sosiaalija terveysministeriön rahoittama kaksivuotinen konsortiohanke (2024– 2025), jossa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kysyttäessä palveluohjaajien roolista jää se etäisemmäksi, Saimi: ”En muista nähneeni juu, että oli ihan, että mä ajattelin, että kukahan nyt tuli”. • Kiuru, H., Niemi, M. Pyörivää kehää ja pallottelua: Tuen tarpeisiin vastaamisen haasteet ikääntyneiden asiakasja palveluohjauksessa. • Frankel, A. K. Näin Saimi toteaa kysyttäessä kenen puoleen hän kääntyisi lisäapua tarvitessaan: ”Tuohon kotihoitoon näille hoitajille rupeaisin puhumaan.” Leenalle kotihoidon rooli näyttäytyy aktiivisena: ”Minulle on langennut kaikki asiat niin, että kotihoito on sanonut, että tykkäisinkö minä siitä ja siitä”. (1997). Asiakkaiden on usein vaikea hahmottaa, mistä ja miten he voivat saada tarvitsemansa palvelut. Työpajoissa keskitytään yhteiskehittämisen kautta dialogiseen ja vuorovaikutukselliseen ikääntyvien palveluohjauksen järjestämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Monet ikääntyneet eivät tiedosta olevansa palveluohjauksen asiakkaita, koska se usein yhdistyy moninaisiin sosiaalija terveydenhuollon toimintoihin. Focus Localis, 51(2). & Valokivi, H. Näkymätön palveluohjaus Ikääntyneiden palvelupolut ovat moninaisia ja alueellisesti eriytyneiden palvelujärjestelmien vuoksi käytännöt eivät aina ole yhdenmukaisia. Ohjelma ja hankeopas. Suomen Palveluohjausyhdistys SPO ry, Profami Oy, 227–236. (toim.) Puheenvuoroja palveluohjauksesta. Toimiva palveluohjaus on keskeinen osa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista myös tulevaisuudessa. Case management. Hankesivut: www.jyu.fi/fi/hankkeet/ipo Osallistavia työpajoja järjestetään keväällä 2025 kolmella hyvinvointialueella etäja lähitapaamisina. & Kosunen, S. He tietävät, että apua on saatavilla, vaikka he eivät osaisi sitä itse etsiä. Usein nämä tilanteet syntyvät, kun ikääntyvien terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia
Osallisuus ”Det, vi taler om, skal betyde noget for os” – Ystäväpiiri-toiminta laajeni Tanskaan! Euroopan komission vertaisarvioinnissa toimivaksi tunnustetun Ystäväpiiri-toiminnan ryhmäohjausmalli vietiin Tanskaan. Malli on tehokas työkalu yksinäisyyden lievittämisessä ja osallisuuden vahvistamisessa. Aineisto toimi hyvin myös englanninkielisenä. Teksti: Krista Toivonen, Teija Saarinen ja Raita Lehtonen – Kuva: Shutterstock 26
Koulutusmatkan reflektointi toiminnallisin menetelmin onnistui mainiosti myös tanskalaisilla ohjaajapareilla, Teija ja Krista toteavat. CoF-koulutus sisältyi Tanskassa laajempaan yhteisöllisten toimintojen kehittämisprojektiin. Defactum tutkii kehittämisprojektissaan erilaisten sosiaalista toimijuutta tukevien toimintamuotojen soveltuvuutta eri ikäryhmillä. Ryhmänohjausmallin merkittävyys on tunnistettu niin kansallisesti THL (HYTE) toimintamallien vertaisarvioinnissa kuin kansainvälisestikin Euroopan komission vertaisarvioinnissa. Ystäväpiiri-kouluttajat Teija Saarinen ja Krista Toivonen kertovat kokemuksistaan uudenlaisen koulutuksen parissa. Kouluttajat ja ohjaajat ovat yhtä mieltä siitä, että ryhmänohjausmalli on tehokas työkalu yksinäisyyden lievittämisessä ja osallisuuden vahvistamisessa. Ystäväpiiri-toiminta Suomessa on koulutettu Ystäväpiiriryhmänohjaajia Vanhustyön keskusliiton kehittämän Ystäväpiiri-mallin mukaisesti jo 19 vuotta. V anhustyön keskusliiton tavoitteelliset Ystäväpiiri-ryhmät lievittävät iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä eri puolilla Suomea. – Keskusteluidemme aiheet ovat merkityksellisiä ryhmäläisille, kuvaavat koulutukseen osallistuneet Hanne Mortensen ja Per Knudsen ohjaamaansa CoF-ryhmää. Koulutusta etänä ja englanniksi Iäkkäiden ihmisten yksinäisyys on maailmanlaajuinen ilmiö, jolla on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin, osallisuuteen ja merkityksellisyyden kokemukseen. – Ensimmäinen ryhmä onnistui hyvin, ja osallistujat olivat tyytyväisiä. Koulutuksen myötä ryhmämallia testattiin pilottina Silkeborgin kunnassa kahdessa yli 65-vuotiaiden ryhmässä osana ”Flere i Fællesskaber” (”Enemmän yhteisöissä”) -hanketta. Tulevaisuudessa toivommekin, että voisimme jatkaa ryhmien ohjaamista, Gitte ja Rikke toteavat. Tavoitteellisella ja asiakaslähtöisellä ryhmätoiminnalla yksinäisyyden kokemusta voidaan ennaltaehkäistä ja lievittää. – Vieraalla kielellä kouluttaminen sekä omaksuminen vaatii enemmän työtä. Kirjoittajat Ystäväpiiri-kouluttaja Krista Toivonen, Ystäväpiiri-kouluttaja Teija Saarinen ja Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaaja Raita Lehtonen Vanhustyön keskusliitosta. Defactum Keski-Jyllannin alueella toimiva Defactum tekee tutkimusja kehittämistyötä muun muassa sosiaali – ja terveyspalveluihin sekä toimii Tanskan tulevaisuuden hyvinvointiratkaisujen rakentamisen kentällä.’ Lähteenä käytetty julkaisua Tanskan strategiaesityksestä: Proposal for national strategy against loneliness in Denmark, 2023. Toinen ohjaajapari, Gitte Andersen ja Rikke Hyldgaard kertovat omaksuneensa ryhmädynamiikan tärkeyden sekä sen, että ohjaajana tulee tukea ryhmäläisten vuorovaikutusta. Vanhustyö 1 • 2025 27. Age Platform Europe. Tanskassa yksinäisyydestä kärsivien ihmisten määrän on todettu tasaisesti lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ryhmänohjaajakoulutus toteutettiin etäyhteydellä englanninkielisenä Circle of Friends (CoF) -koulutuksena yhteistyössä koulutuksen tilanneen Defactumin kanssa. Yksinäisyyden puheeksi ottaminen sekä mahdollisen stigman vähentäminen koetaan tärkeäksi, yhteiseksi tavoitteeksi myös Tanskassa. . Lisätietoa Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-mallista: vtkl.fi/ystavapiiri Vuonna 2023 Tanskassa on esitetty Yhdessä yksinäisyyttä vastaan – kansallinen 2040 strategiaa yksinäisyyden vähentämiseksi. Oli hienoa nähdä, miten osallistujat omaksuivat ryhmänohjausmallin ja sovelsivat sitä omissa ryhmissään. Sitoutuminen ja innostuminen yhdistävät Tanskassa toteutettu CoF-koulutus vahvisti ryhmänohjausmallin kansainvälistymistä. Ystäväpiiri-malli nostaa ryhmäläiset keskiöön vahvistaen heidän vuorovaikutustaan ja oman äänen kuulumista. – Ensimmäinen englanninkielinen koulutus oli meille kaikille uusi kokemus. Koulutettavien aktiivinen osallistuminen toi koulutukseen rennon tunnelman. Vuosia hiottu koulutusmateriaali toimi hyvin myös englanniksi käännettynä. – Oli mielenkiintoista kuulla ja nähdä, että samojen yksinäisyyden asioiden ja riskien kanssa tehdään työtä niin Suomessa kuin Tanskassa. Osallistujien innostus ja sitoutuminen oli todella konkreettista ja vahvaa, Teija ja Krista jatkavat. Nyt toimintaa on käynnistynyt myös Tanskassa, jossa ensimmäiset ryhmät ohjattiin osana englanninkielistä ohjaajakoulutusta vuonna 2024. CoF-koulutukseen osallistui kaksi ryhmänohjaajaparia
Näissä etsinnöissä usein on kyse joko kotoaan kadonneesta muistisairaasta tai metsän antimia keräämään lähteneestä uupuneesta ikääntyneestä. Varautuminen kannattaa Vapepa pyrkii tuottamaan tietoa katoamistilanteisiin varautumiseen. Iäkkään marjastajan tai sienestäjän itsensä kanssa on hyvä ennalta yhdessä käydä läpi, miten varustautua asianmukaisesti ja miten toimia, kun on lähdössä yksin metsään ja kun huomaa eksyneensä. Vuosittain Vapepa auttaa poliisia vuosittain noin 200–250 henkeä pelastavassa hätäetsintätilanteessa. Erityisen tunnettu Vapepa on kadonneiden etsinnöissä. Ikääntyneiden tai muistisairaiden etsintöjä on reilu kolmasosa. Takkien taskuihin kannattaa varata lisäenergiaa. Muistisairaan kohdalla esimerkiksi vain muutaman säänmukaisen takin pitäminen naulakossa helpottaa tuntomerkkien antamista puuttuvan takin myötä. 28. Talvella tai muuten haastavissa sääolosuhteissa havaitusta katoamisesta kannattaa tehdä ajoissa ilmoitus 112-numeroon. Asuminen ja elinympäristöt Vapepa auttaa iäkkäiden ja muistisairaiden etsinnöissä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on yli 50 järjestön ja yhteistyötahon vapaaehtoisista auttajista muodostettu verkosto, joka auttaa viranomaisia kadonneiden etsinnöissä. Varautumiseen kuuluu ilmoitus läheiselle tai lappu pöydälle, minne menee ja kuinka pitkään aikoo viipyä. Teksti: Arsi Veikkolainen – Kuvat: Arsi Veikkolainen / SPR V apaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan koulutetut vapaaehtoiset tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa
Samoin aina eväät ja juotavaa sekä lämmintä varavaatetta, joilla pärjää, vaikka retki pitkittyisi – syystä tai toisesta. Hänen vastuullaan ovat vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, sidosryhmäyhteistyö ja OHTO-hälytysjärjestelmään liittyvät asiat. Vaatteiden värityksen on hyvä olla kirkas, jotta vaatteet erottuvat hyvin mahdollisessa etsintätilanteessa. Tietoja koulutuksista julkaistaan Vapepa.fi -sivuilla ja paikallismedioissa. Vanhustyö 1 • 2025 29. Vapepassa on toiminut moninaisuustyöryhmä, joka on koonnut verkoston järjestöjä. Suomen Meripelastusseura vastaa toiminnasta vesialueilla ja Suomen Lentopelastusseura toiminnasta lentävillä laitteillaan. Avaruuspeitto on hyvä varuste kaikkien retkeilevien reppuun. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on kaikille avointa toimintaa. ensihuollon tehtävissä, henkisen tuen tehtävissä, lentopelastajana, liikenteenohjaajana, maastoetsijänä, meripelastajana, muonittajana, pelastuskoiran ohjaajana, viestittäjänä. 112-sovelluksen käyttö on hyvä käydä jonkun kanssa yhdessä läpi ennakolta. Etsintään liittyen tärkeitä toimijoita ovat pelastuskoirajärjestöt, metsästäjäjärjestöt sekä monet liikuntaja retkeilyjärjestöt. . Suomen Punainen Risti toimii Vapepan yhteysjärjestönä ja koordinoi Vapepan toimintaa yleisen pelastuspalvelutoiminnan osalta. Tutustu Vapepan toimintaan ja löydä oma vapaaehtoistehtäväsi! Liittyäksesi mukaan toimintaan, ota yhteyttä Vapepan jäsenjärjestöön alueellasi tai paikallistoimikunnan puheenjohtajaan. Vaikka jalka ei nousisi enää entiseen malliin, on Vapepa-verkoston toiminnassa tarjolla erilaisia tehtäviä. Toiminnassa mukana kymmeniä järjestöjä Vapepa-verkoston erityispiirre on sen kymmenissä järjestöissä, jotka tuovat omia resurssejaan ja erityisosaamistaan yhteiseen toimintaan. Älä epäröi, vaan pyydä apua hyvissä ajoin 112-sovelluksella. Muistutus asianmukaisesta varustuksesta löytyy myös Vapepa 60 v.-juhlavuoden ämpärin kyljestä. Yhtenä aiheenaan työryhmä on käsitellyt ikääntyneitä autettavina sekä myös ikääntyneitä auttajina. Vapepassa voit toimia esim. Suomen Punainen Risti on yksittäisenä järjestönä selkeästi suurin toimija ja seuraavaksi on Suomen Kylät, joka on panostanut kylien varautumiseen ja kyläturvallisuuteen. Kirjoittaja Artikkelin kirjoittaja Arsi Veikkolainen toimii valmiuskoordinaattorina (Vapepa), Suomen Punainen Ristillä. Yhdessä iäkkään metsässä liikkujan kanssa on hyvä käydä läpi, miten kannattaa toimia, jos huomaa eksyneensä: pysähdy, haukkaa välipalaa ja yritä paikantaa itsesi. Etsintätehtävien yhteydessä on johtopaikalla monenlaisia avustavia tehtäviä, ja esimerkiksi henkisen tuen tehtävissä ei iän tuomasta kokemuksesta ole haittaa. Koulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea ja myös verkossa. Tähän toimintaan on myös Vanhustyön keskusliitto osallistunut. Reppuun kannattaa pakata mukaan puhelin, jossa valmiiksi ladattuna 112-sovellus sekä puhelimen varavirtalähde johtoineen. Matkapuhelimessa kannattaa olla sijaintipalvelut päällä. Se lämmittää, suojaa ja toimii istuinalustana. Samoin mahdollisen karttasovelluksen käyttö. Vapaaehtoiseksi Vapepaan pääset myös osallistumalla jäsenjärjestöjen järjestämille eri toimintamuotojen peruskursseille ja kurssin jälkeen liittymällä sinua lähellä olevaan jäsenjärjestön hälytysryhmään. Yhteystiedot löytyvät Vapepan sivuilta
Ikääntyneiden keskuudessa asumiseen liittyvät tarpeet ja toiveet vaihtelevat monen tekijän, kuten varallisuuden, olemassa olevan turvaverkon ja toimintakyvyn mukaan. Tärkeää sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta on, että itse kukin voisi elää pitkään omassa kodissaan ja hankkia tarvitsemansa palvelut omin avuin. Iäkkäät kuuluvat keskelle kylää lähelle palveluita ja liikuntapaikkoja. Toiselle on taas tärkeää kulttuuripalveluiden läheisyys ja asunto valitaan sen perusteella. Asuminen ja elinympäristöt Turvallinen ja yhdenvertainen arki ja asuminen ikääntyneille Kuntaliiton viime vuonna teettämän kyselyn mukaan kuntalaiset pitävät turvallisuutta ja hyvää asuinympäristöä kaikkein tärkeimpinä asioina hyvässä kotikunnassa. Esteetön ja turvallinen asuinympäristö on kaikille kuntalaisille hyvä asuinympäristö. Toiset haluavat etsiä uuteen elämän tilanteeseen sopivampaa kotia. Tarvitaan lisää sellaisia esteettömiä ja laadukkaita koteja ja asumismuotoja, joihin palveluiden tuominen oikeasti tukee ikääntyvien toimintakykyä ja siten siirtää tai vähentää palvelutarvetta tai jopa poistaa sen. Ikäasumisen suunnitelmat Ikääntyneet ovat hyvin monimuotoinen ryhmä, myös asumismieltymystensä suhteen. Läheskään aina tämä ei mahdollista, ja siksi asuntojen tulee olla lähellä peruspalveluja ja mahdollistaa yhteistoiminta muiden samassa elämäntilanteessa olevien kesken. Asunnon uusi sijainti, erilainen asumismuoto ja runsaampi palvelutarjonta edistävät hyvinvointia. Toiselle riittävä teknologia tuo kulttuuripalvelut käytettäväksi, jolloin asunnon sijainti ei ole palveluista riippuvainen. Vaihtoehtona senioriasuminen Senioritalot ovat monelle hyvä ratkaisu monelle, joka haluaa asua omassa asunnossa talossa, jossa asuu samanikäisiä ja jossa järjestetään yhteistä toimintaa. Ympäristön, liikenteen ja asumisen ratkaisujen suunnittelussa kannattaa huomioida monisukupolvisuus ja ikäystävällisyys. Elämäntilanne ja asumiseen liittyvät toiveet sekä tarpeet voivat muuttua iän myötä. Kuntien on tuettava monipuolista asuntotuotantoa ja huomioida ikääntyvien moninaiset tarpeet. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock K untien tehtävänä on tarjota ikäystävällinen ja turvallinen asuinympäristö. Monet haluavat asua edelleen omassa tutussa kodissaan. Senioritaloissa asukkaiden alaikärajaksi on yleensä määri30. Suomessa on jo paljon hyviä kokemuksia niin uudenaikaisista seniorikortteleista kuin monisukupolvisista taloistakin
Asuinympäristön tuttuus ja helposti hahmotettavuus sekä tilan ymmärrettävyys ja esteettömyys helpottavat muistisairaiden ihmisten arkea toimintakyvyn heiketessä. Jokaisesta Ilona-talosta löytyy yhteiset tilat mm. Ympäristön muutokset saattavat sekoittaa, vähentää omatoimisuutta ja aktiivisuutta sekä lisätä turvattomuuden tunnetta. Myös muistija aistiystävällisyyteen tulee kiinnittää huomiota. . Asumisen aineistopankki Vanheneminen.fi on ikääntymisen ennakoinnin aineistopankki, jonne on koostettu erilaisia ikääntymisen ennakointiin liittyviä materiaaleja. Moni kokee, että oma toimintakyky on parantunut Ilona-taloon muuttamisen jälkeen ja yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet. Uskallan siis väittää, että tällainen asumismuoto siirtää palveluntarvetta ja vaikutukset ovat merkittäviä myös yhteiskunnallisesti. asunnon muuttamiseksi esteettömäksi. Hyvinvointia saadaan yhteistoiminnasta turvallisessa ympäristössä talon yhteiskäytössä olevissa tiloissa. Tässä asumismuodossa asukkaat kokevat parhaimmiksi asioiksi turvallisuuden, esteettömyyden ja sen, että on seuraa. Vanhustyö 1 • 2025 31. Ohjaajien tärkein tehtävä on asukkaiden aito osallistaminen. Palveluita voi jokainen itse ostaa tarpeen mukaan. Ikäturvallinen asuminen Asunnon turvallisuuden lisäksi on tärkeä myös asuinympäristön turvallisuus. Tuttu ympäristö tukee toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä, ja rutiinien varassa voi olla helppo ja hyvä toimia muistisairauden edetessäkin. Tässä asumismuodossa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Ikäturvallinen asuminen kattaa niin fyysisen kuin sosiaalisen ympäristön. olohuone, keittiö, kuntosali ja hyvinvointihuone. Tutustu vanheneminen.fi/asuminen Ikääntyneille turvallinen ja esteetön asuinympäristö on kaikille hyvä asuinympäristö. Ne mahdollistavat monipuolisen ja asukkaiden näköisen asukastoiminnan. Anna Maunula, toiminnanjohtaja, Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Tutustu www.jasoasunnot.com. Koti on paitsi asumispaikka, myös turvallisuuden, muistojen ja menneisyyden, identiteetin ja hyvän olon tyyssija. Mitään palveluita ei yhdistys taloihin tuota, vaan jokainen asukas ostaa tarvitsemansa avun haluamaltaan palveluntuottajalta. Jokainen asukas osallistuu kiinnostuksensa mukaan. Keskeisiä turvallisuustekijöitä ovat liikkumisen turvallisuutta tukevat esteettömyys ja hahmotettavuus sekä sosiaalista turvallisuutta luova yhteisöllisyys. Aineistopankissa on laaja asumisen osio, jonka aineistot löytyvät myös ruotsiksi. Yhteisiin tiloihin kokoonnutaan esimerkiksi päiväkahveille, eri harrasteryhmiin tai kuuntelemaan luentoa toivotuista aihealueista. Kodin merkitys on neljää seinää suurempi. telty 55 vuotta. Yhteisöllistä senioriasumista Jasossa Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso toteuttaa yhteisöllisyyden mahdollistavaa asumisoikeusasumista +55vuotiaille Jyväskylässä ja Laukaassa. Toivottavasti tällaista esteetöntä ja yhteisöllistä senioriasumista saataisiin tulevaisuudessa enemmän, kaikkialle Suomeen. Aineistopankista löytyy tietoa myös asunnon korjausneuvonnasta, joka tarjoaa apua mm. Useissa taloissa on säädetty erillisvastike, joka mahdollistaa arjen toimintoja helpottavan palveluohjaajatoiminnan kustannusten kattamisen. Asukkaiden ohjauksesta ja neuvonnasta sekä asukastoiminnan koordinoinnista vastaa toiminnanohjaaja, joka työskentelee talossa 2–5 päivänä viikossa, talon koosta riippuen
Monesti järjestöissä tehdään uraauurtavaa kehittämistyötä, josta viestitään liiankin ujosti. Teksti: Emmaleena Niemi – Kuva: Ilkka Vuorinen J ärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välille piirretään usein yhtäläisyysmerkki. Järjestöt ovatkin kansalaisyhteiskunnan tunnetuin järjestäytynyt muoto, ja siksi yhdessä tekeminen istuu hyvin järjestöjen työtapoihin. Yhteiskehittämisessä on 32. Käytössä olevia, osallistavia työtapoja kannattaisikin tuoda esiin enemmän. Digi ja teknologia Yhteiskehittäminen osana järjestöjen työtä Yhteiskehittämisessä uuden palvelun, tuotteen tai ratkaisun suunnitteluun osallistetaan kaikkia osapuolia, jotta tuote tai ratkaisu vastaa mahdollisimman hyvin kaikkien tarpeisiin. Viime vuosina myös yritysmaailmassa on enenevissä määrin alettu puhua yhteiskehittämisestä, jota hyödynnetään paljon palvelumuotoilussa, kaupunkisuunnittelussa ja tuotekehityksessä
Kuullut ja opitut näkyvät myös prosessin lopputulemassa. Yhteiskehittämistä tehdään nimensä mukaisesti yhdessä, ilman hierarkkista asetelmaa, jolloin kaikkien sana on saman arvoinen. Kehittäminen voi kuulostaa sanana isolta, mutta toimintana sen ei aina tarvitse sitä olla. Lisätietoa: www.seniorsurf.fi Kirjoittaja Emmaleena Niemi toimi Vanhustyön keskusliiton Ikädigituki-hankkeen koordinaattorina vastaten etäopastuspalvelun viestinnästä ja hallinnosta. Vanhustyössä yhteiskehittämisen voidaan ajatella olevan erittäin luonnollinen ja kestävä tapa edistää aktiivista ikääntymistä: ikäihmiset osallistuvat usein mielellään ja antavat oman panoksensa heitä ja heidän ympäristöään koskevien palvelujen, käytäntöjen ja toimintatapojen kehittämiseen, oli kyse sitten vapaaehtoistoiminnan, terveyspalvelujen tai senioreille suunnatun kulttuuritarjonnan kehittämisestä. Joskus on kuitenkin tarpeellista kaikille osapuolille päästä keskustelemaan ohjatusti ja hallitusti esimerkiksi tietyn ongelmakohdan sujuvoittamisesta. Ongelma ratkeaa kaikkia parhaiten palvelevalla tavalla, työntekijän perspektiivi laajenee, ja muiden kehittämisessä mukana olevien kokemus osallisuudesta vahvistuu. Koska yhteiskehittäminen on ollut vahvasti läsnä Ikädigituki-hankkeessa ja SeniorSurfin etäopastuksen kehittämisprosessissa, päätimme kirjoittaa aiheesta blogisarjan, joka julkaistaan SeniorSurfin verkkosivulla. Tammikuun 2025 aikana julkaistaan tämän tekstin jatkoksi 2–3-osainen kirjoitussarja, jossa käsitellään tapausesimerkkien avulla, miten yhteiskehittämistä on Ikädigituki-hankkeessa toteutettu, ja mitä hankkeen aikana on yhteiskehittämisestä opittu. Tällöin voidaan vastata mahdollisimman hyvin kaikkien tarpeisiin. Yhdessä tekemistä vai yhteiskehittämistä – onko sillä väliä. Seuraa siis SeniorSurfin verkkoja Facebook-sivua, jotta pysyt mukana yhteiskehittämismatkallamme. . Kehittämisen ei aina tarvitsekaan tarkoittaa projektiluonteista toimintaa, sillä monesti työtapoja, prosesseja ja toimintaa kehitetään tasaisesti muun työn ohessa. RiYhteiskehittämistä à la SeniorSurfin etäopastus Kun SeniorSurfin Ikädigituki-hanke käynnistyi vuonna 2022, oli selvää, että hankehakemuksessa määritellyn ”yhden luukun digiopastuspalvelun” prosesseja, toimintatapoja ja viestintää lähdetään kehittämään yhdessä vapaaehtoisten digiopastajien ja asiakasseniorien kanssa, hyödyntäen myös pitkäaikaisten yhteistyökumppanien työntekijöiden kokemusta ja tietämystä. Miksi yhteiskehittäminen. Yhteiskehittäminen prosessina voi toimia tapana sitouttaa jäseniä, vapaaehtoisia ja asiakkaita mukaan toimintaan – ja sen lopputulema voi olla monessakin mielessä kestävämpi kuin vain työntekijöiden tekemän kehittämistyön hedelmät. Tämän jälkeen yhteiskehittämistä on hankkeessa tehty esimerkiksi digiopastajien kanssa etäopastuksen kehitysryhmässä sekä asiakasseniorien kanssa SeniorSurfin materiaalipankin uudistamisprojektin työpajoissa. Usein mukana saattaa olla myös vapaaehtoistoimintaan osallistuvia asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Monet meistä tekevät kehittämistä työssä jatkuvasti. Yhteiskehittämisen prosessi on monesti yhtä tärkeä kuin sen lopputulema. Usein työntekijä saattaa ajatella, ettei asiakkaita tai sidosryhmiä viitsi vaivata palautelomakkeita tai puhelinkeskusteluja enempää toiminnan kehittämisellä. Joskus onkin hyvä pysähtyä miettimään omia työtapoja, jotta paljastuu, missä yhteiskehittämistä voisi hyödyntää, mutta myös siksi, että tulisi näkyväksi, missä yhdessä tekemistä ja kehittämistä jo tapahtuu. Yhteiskehittäminen sisältää prosessina vuorovaikutusta ja keskustelua eri ryhmien välillä, ja johtaa lopputulokseen, jossa kaikkien osapuolten näkemykset on huomioitu. Yhteiskehittämistä siis tehdään usein lähes huomaamatta, joko projektiluontoisesti tai pysyvämmin. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeessa järjestettiin muun muassa etätyöpajoja, joissa digiopastajat kehittivät yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa muun muassa etäopastuspalvelun prosesseja. Termit saattavat joskus tuntua rajoittavilta tai pelottavilta. Lisäksi järjestettiin asiakastyöpajoja, joissa seniorien kanssa kehitettiin yhdessä palvelun asiakasviestinnän sisältöjä sekä haastateltiin yhteistyökumppanien työntekijöitä etäopastuksen hyvien käytäntöjen mallintamiseksi. Aikaa saattaa kulua pohdintaan: onko tämä nyt tarpeeksi hienoa, jotta sitä kutsuisi kehittämiseksi, saati sitten yhteiskehittämiseksi. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan Ikädigitukikehittämishanke oli kolmivuotinen (2022-2024) STEAn rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli seniorien digiosallisuuden tukeminen. Toiminta on helpompi tuntea omaksi, kun sen kehittämiseen on saanut osallistua. Siksi esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kehittäminen yhdessä vapaaehtoisten kanssa on monessa järjestössä vakiintunut pysyväksi työtavaksi. Vanhustyö 1 • 2025 33. maa ei kannata asettaa liian korkealle, vaan yhteiskehittämisen ja yhdessä tekemisen tapoja voi soveltaa omaa työtä parhaiten tukevalla tavalla. kaikessa yksinkertaisuudessaan ajatuksena, että uuden palvelun, tuotteen tai ratkaisun suunnitteluun osallistetaan kaikkia osapuolia: työntekijöitä, asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita ja ennen kaikkea myös asiakkaita
Ensimmäisessä pilotissa kartoitettiin inlisolin teknologian mahdollisuuksia hoivakodeissa asuvien potilaiden hoidon tukena. Pilotin aikana havaittiin myös kehityskohteita, jotka liittyivät käyttöliittymään ja järjestelmän luotettavuuteen. Digi ja teknologia Turvateknologiasta tukea ikääntyneiden hoivaan Uudessakaupungissa inlisol-ratkaisu-pilotit saatiin onnistuneesti päätökseen Uudessakaupungissa. Tarve asiakkaiden turvallisuuden parantamiseen Toinen pilotti aloitettiin asentamalla inlisolK u va : Sh u tt e rs to c k 34. Järjestelmää muokattiin pilotista saatujen tulosten mukaan. inlisol Oy:n toinen pilotti toteutettiin syksyllä 2024 Attendo Hellässä. Ensimmäinen pilotti toteutettiin alkuvuodesta 2024 Attendon Ilonakodissa. Teksti: Anne Valtonen, Sanni Heikkinen, Minna Kilpinen, Aki Nummela, Jere Kokki, Jon Philpott – Kuvat: inlisol Oy i nlisol-ratkaisua pilotoitiin kaksi kertaa Attendo Oyn kanssa. Teknologiasta saatiin lupaavia tuloksia erityisesti sen yksityisyyttä suojaavien ominaisuuksien ansiosta. Etävalvontaratkaisu paransi hoidon oikea-aikaisuutta, helpotti hoitajien työtaakka ja paransi asukkaiden elämänlaatua. Teknologiaa muokattiin sieltä saatujen tuloksien pohjalta
Attendo Hellä on hoivakoti, jossa on 60 asukashuonetta, joista jokainen on kooltaan keskimäärin 25 m². . inlisol etävalvontaratkaisu inlisol Oy tarjoaa ympärivuorokautisen inlisol-etävalvontaratkaisun, joka edistää asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta, hyödyntäen yksityisyyttä säilyttävää ja suojaavaa tutkateknologiaa. Tulevaisuudessa tällaiset teknologiset ratkaisut tulevat auttamaan hoitajia tarjoamaan oikea-aikaisempaa hoitoa ja ennaltaehkäisemään paremmin mahdollisia tapaturmia – Kun pystymme vastaamaan reaaliaikaisiin tarpeisiin, esimerkiksi kun asukas on hereillä, voimme tarjota oikea-aikaista hoitoa, kommentoivat hoitajat. Yövuoroissa on töissä aina kolme hoitajaa, jotka käyvät tarkastamassa asukkaat kolme kertaa yön aikana. Tulokset koottiin päivittäisistä ja viikoittaisista raporteista sekä toteutetuista järjestelmälokeista. Pilotin kokemusten perusteella järjestelmän luotettavuutta pystyttiin parantamaan huomattavasti. Asukkaat, joiden huoneisiin asennettiin inlisol-ratkaisu, tarvitsevat erityistä tukea elämiseen ympäri vuorokauden. Hallitus tukee teknologian integrointia hoitotyön ja potilasturvallisuuden parantamiseksi heinäkuusta 2025 alkaen. – Tämä pilotti on osoittanut, että asukkaiden hoitoa voidaan parantaa merkittävästi, sanoo inlisol Oy:n toimitusjohtaja Aki Nummela. inlisolin ratkaisu otettiin käyttöön hoitajien tueksi asukkaiden jatkuvaan ja automaattiseen valvontaan. Huoneesta poistuminen on yleinen käyttäytymismalli muistisairaudesta kärsivien asukkaiden keskuudessa. inlisolratkaisu näyttää menneitä ja reaaliaikaisia tietoja tarkkaillakseen ja seuratakseen muutoksia asukkaan hyvinvoinnissa, olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia. inlisol-ratkaisua käyttäneet hoitajat pitivät järjestelmää tehokkaana ja helppokäyttöisenä. Hoidon oikea-aikaisuus parani Niissä viidessä asukashuoneessa, joissa pilotti toteutettiin, havaittiin satoja sängystä nousemisia, kymmeniä huoneesta poistumista ja muutamia varsinaisia kaatumisia, joissa onneksi ei syntynyt henkilövahinkoja. Yksi pilottihankkeen tavoitteista oli selvittää, voisiko tutkateknologia vähentää yöllä tarvittavien huonekäyntien määrää, mikä mahdollistaisi enemmän tarvelähtöisen lähestymistavan asukkaiden hoitoon. Asukkaan poistuminen huoneesta ilman henkilökunnan tietoa on riskialtista. ratkaisu viiden eri asukkaan huoneeseen Attendo Hellässä. Olosuhteet edellyttävät hoitajilta tarkkaa yövalvontaa, jotta asukkaat eivät poistu huoneistaan valvomatta tai esimerkiksi kaadu ja loukkaa itseään. – Parannukset yöaikaisessa valvonnassa ovat paitsi helpottaneet hoitajiemme työtaakkaa myös parantaneet merkittävästi asukkaidemme elämänlaatua, toteaa Attendon hoivakoti Hellän johtaja Minna Kilpinen. K u va : Sh u tt e rs to c k Vanhustyö 1 • 2025 35. Tiesitkö. Järjestelmän kyky varoittaa yöhoitajaa, kun asukkaat olivat menossa WC:hen, esti mahdolliset ulostamisvahingot ja vähensi hoitajien siivoustarvetta, mikä helpotti heidän työtaakkaansa. Minna Kilpinen, Anna Valtonen ja Amin Torabi testaamassa inlisol-järjestelmää käytännössä. Erityisenä tarkkailun kohteena olivat kaatumiset, sängystä nousemiset tai huoneesta poistumiset. Teknologian avulla hoitajat saavat automaattisia ja reaaliaikaisia tietoja kaatumisista, liikkeistä huoneessa, huoneesta poistumisista, käynneistä kylpyhuoneessa, sekä tietoa asukkaiden elintoiminnoista kuten sykkeestä ja hengityksestä. Yksi Hellän haasteista on havaita reaaliajassa, jos asukkaat poistuvat huoneistaan. Jere Kokki, Linnea Österman, Minna Kilpinen, Akbari Ehsan, Amin Torabi ja Aki Nummela käynnistämässä toista pilottivaihetta. Hoitajilla on yleiskuva kaikista hoitamistaan asukkaista verkkoja mobiilikäyttöliittymän ansiosta
Omaa vanhuuttaan kannattaa alkaa pohtimaan hyvissä ajoin, jotta siitä voi tehdä mahdollisimman omannäköisen. Me kaikki vanhenemme, mutta emme todellakaan samalla tavoin, toivein ja tarpein. Suurimman osan mielestä vanhukset olivat kivoja, mutta myös väsyneitä ja komentelevia. Osa näki vanhuuden negatiivisena: koettiin, että ikääntymiseen liittyi sairauksia, yksinäisyyttä ja omista oikeuksista luopumista. Gerontologi, FT, Anu Jansson piti vuoden alussa Kuopiossa luennon teemasta ”Millainen on moderni seniori”. Miten mielikuvat ovat muuttuneet reilun neljänkymmenen vuoden aikana. Joku näki itsensä vanhana viriilinä klassikkona. Vanhusten nähtiin tekevän kevyitä sisätöitä ja kutovan, joskus ehkä hurvittelevankin. Suomessa joka viides suomalainen on tällä hetkellä eläkkeellä. Nauttia omannäköisestä vanhuudesta. Näistä viimeinen viittaa tiukkapipoisuuteen. Luentoa varten Jansson oli kartoittanut lähipiirinsä teinien kuvauksia modernista seniorista. Vanhustyön keskusliiton teettämän kansalaiskyselyn mukaan vanhuus alkoi vastaajien mielestä vuonna 2022 68-vuotiaana, kun taas 2024 se oli noussut 70-vuoteen. Suhtautuminen ikääntymiseen Vuonna 1976 vantaalaisten lasten (5–14 v) mielestä vanhuus alkoi 30–100 vuoden iässä (Vanhustyön keskusliiton arkisto). Ikääntymiseen nähtiin liittyvän myös huolenaiheita. Ikääntymisen ennakointi Dinosauruksia ja viriilejä klassikoita Millaisena vanha ihminen nähdään ja milloin ihminen on vanha, riippuu paljon vastaajan omasta iästä ja kokemuksesta. Oma terveys, sosiaaliset suhteet ja talous mietityttivät. Toisaalta vanhaa ihmistä kuvattiin myös sanoilla dinosaurus, ikäloppu ja karen. Teinit esimerkiksi kertoivat, että Ikä on bängeri, joka viittaa hyvään juttuun ja sigmaan, henkilöön, joka ei etsi ulkopuolista hyväksyntää ja toimii omilla ehdoillaan. 36. Selvitimme millaisia ajatuksia ikääntyminen herättää eri ikäisissä ja miten omannäköiseen tulevaisuuteen varaudutaan. Kysyessäni itse työikäisiltä samasta teemasta, vastauksissa nousi esille melko positiivinen kuva aktiivisesta yhteiskunnan jäsenestä, joka voi tehdä työtä, hyväntekeväisyyttä, harrastaa ja seikkailla. Lapset kuvasivat vanhuksia ryppyisiksi ja harmaahiuksisiksi henkilöiksi, jotka pukeutuivat vanhoihin vaatteisiin ja liikkuivat huonosti. Teksti: Tarja Siltanen – Kuva: Shutterstock S eniori, Vanhus, Dinosaurus vai Viriili klassikko. – millaisia ovat nykyajan seniorit. Usein ikääntyneet lokeroidaan tai heidät nähdään yhtenä ja samana ”harmaana ”massana. Erityisesti yli 50-vuotiaat olivat miettineet omaa tulevaa vanhuuttaan
Ikääntyneet kokivat, että sosiaalisiin suhteisiin ja harrastuksiin kannattaa panostaa ikääntyessä Aktiivinen arki ja elinikäinen oppiminen pitävät mielen virkeänä. Sen sijaan asiakirjoista huolehtimisen mainitsi vain yksi henkilö. Tapaamiset koostuvat asiantuntijaosuudesta, yhteisestä keskustelusta kahvikupin äärellä sekä pienistä tehtävistä, jotka innostavat aiheen pohdintaan niin yksin kuin yhdessäkin. Vaikka osallistujat näkivät ikääntymisen positiivisessa valossa, he tunnistivat, ettei asia ole niin kaikkialla yhteiskunnassa. Voimme kuitenkin monilla tavoilla itse vaikuttaa tulevaisuuteemme ja siihen miltä meidän näköisemme vanhuus näyttää. . Mielekäs elämä harrastuksineen, vapaaehtoistoimintoineen ja sosiaalisine suhteineen nousi usean vastauksissa esille ja siitä huolehtiminen koettiin tärkeänä. Osallistujat pohtivat ikäsyrjintää ilmiönä ja useilla oli tästä myös omakohtaista tai läheisen kautta koettua kokemusta. Tärkeimmäksi nousi omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen. Hyvän olon olohuone on Vanhustyön keskusliiton ja Kuopion kansalaisopiston yhteistyössä toteuttama matalan kynnyksen kohtaamispaikka ikääntyville. Millaiselta sinun vanhuutesi voisi näyttää ja mitkä asiat auttavat tekemään siitä mielekkään. Toisaalta myös muita asumisen muotoja oli pohdittu tulevaisuutta varten. Työikäiset olivat myös pohtineet taloutta, esimerkiksi aloittamalla säästäminen eläkeikää varten. Moni kertoi harrastavansa liikuntaa ja pohtineensa omia elintapojaan. Hyvän olon olohuoneen osallistujien mielestä ikääntyneitä pitäisi kutsua ensisijaisesti heidän omalla etunimellään ja heidän koettu elämä sai näkyä. Kyselyssäni työikäiset kokivat vanhuuden alkavan noin 70 vuoden iässä, mutta usein vanhuuden rajapyykkiin liittyi heidän mielestään toimintakyvyn lasku. Olimmepa sitten tulevaisuudessa viriilejä klassikoita tai dinosauruksia, niin ennakointi kannattaa aina. Hyvän olon olohuoneen osallistujien kesken ennakointi painottui terveyden lisäksi asumiseen. Se tarkoittaa omannäköistä elämää, unelmien toteuttamista ja elämästä nautiskelua. Turvallinen ja esteetön asuminen koetiin tukevan hyvää arkipäivää ikääntyneenä ja vapauttavan voimavaroja muuhun toimintaan niin fyysisesti kuin taloudellisestikin. Hyvän olon olohuoneen osallistujien mukaan vanhuutta ei voinut numeroilla kertoa, vaan vanhuuden kokeminen nähtiin hyvin yksilöllisenä asiana. Vanhustyö 1 • 2025 37. Ikääntyneiden omia mielikuvia ikääntymisestä pohdittiin Hyvän olon olohuoneessa, joka kokoaa yhteen ikääntyneitä ympäri Pohjois-Savoa. ”Vanhus näyttää kauniilta omalta itseltä. Kirjoittaja Tarja Siltanen toimii Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi koordinaattorina sekä Ikäopas-toiminnan vetäjänä. Katso suoraan sydämeen.” Kohti omannäköistä ikääntymistä ennakoinnin työvälineillä Vaikka oma ikääntyminen kuulostaisikin itselle vielä kaukaiselta asialta, ennakointi kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. Kuten eri -ikäiset toivat kyselyissä esille, ikääntymiseen liittyy paljon toiveita ja unelmia, mutta myös epävarmuutta ja asioita, joita emme voi tietää. Hyvän olon olohuoneessa tehdyssä kyselyssä ilmeni, että työikäiset olivat pohtineet omaa ikääntymistä, ja jonkin verran tehneet konkreettisia ennakoinnin tekoja. Lisäksi vastaajat halusivat huolehtia psyykkisestä hyvinvoinnista
Usein muistojen merkitys muuttuu elämän varrella. Elämäntarinan huomioon ottaminen viestittää ihmiselle, kohdellaanko häntä yksilönä vai yksikkönä. Se on iäkkäille ihmisille tärkeä keino tulla kuulluksi ja kuunnelluiksi. Joskus muistot kultautuvat. Muistelu voi toimia mielihyvän lähteenä ja terapiana. Kirjoita oma elämäntarinasi Podetko ikäkriisiä. Erityisesti muistisairaiden henkilöiden kohdalla myös lapsuuden kutsumanimi on hyvä olla tiedossa. Se nopeuttaa tutustumista, mutta hyödyttää myös hoitokotien pitkäaikaisiakin työntekijöitä, jotta tärkeät asiat eivät unohtuisi. Alkaako tuntua siltä, että haluaisit kirjoittaa asioita ja tapahtumakulkuja muistiin. Nuorena vaikeilta tuntuneet asiat voivat vuosien myötä muuttua jopa huvittaviksi. Lomakkeita voi täyttää osittain ja tietoja voi täydentää myöhemmin. Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen on paitsi tapa kirjata ylös omia elämäntapahtumia, niin myös menetelmä, joka edistää henkistä kasvua ja luovuutta, lisää itsetuntemusta ja auttaa käsittelemään elämän kipukohtia. Muistelu hyvinvoinnin lähteenä Vanhojen asioiden muistelu lisääntyy ikääntyessä. Yksi lapsuuden kuumia kesiä, toinen opiskelukavereitaan, kolmas viime viikonloppua. Elämäntarinakansion kokoamisessa käytännöllinen apuväline on elämäntarinalomake (elämäntarinakaavake). Asioita voidaan suhteuttaa toisiinsa monella tavalla. Elämä koostuu muistoista. Kohdennetun ja henkilölle mieltymyksiin sopivan toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä työntekijälle on hyötyä mm. Elämäntarinalomake nopeuttaa tutustumista Elämäntarinakansion avulla henkilö voi kertoa itsestään uusille tuttavuuksille, hoitajille ja harjoittelijoille sekä muistella elämänsä tärkeitä tapahtumia omaistensa ja ystäviensä kanssa. Kokemuksella voi olla ratkaiseva merkitys elämänlaatukokemukselle. seuraavista tiedoista: mieltymykset, perhesuhteet, harrastukset, kasvuja elinolosuhteet, liikuntatottumukset, terveydentilan pääpiirteet, totutut aamuja iltarituaalit. Näkökulmat, painotus ja tapahtumiin liittyvät tunteet ovat vaihtuvia. Vaikka historialliset tapahtumat eivät kerran tapahduttuaan enää muutu miksikään, voidaan samaan tapahtumaan kohdistaa monenlaisia näkökulmia. Samalla tutkimme käsitystä omasta itsestämme ja identiteetistämme. Tehdään iästä numero Jokaisen elämäntarina on arvokas Muistelu antaa mahdollisuuden tarkastella ja ymmärtää elettyä elämää. Joskus pieni ikävä tapahtuma – vaikka opettajan lausahdus – saattaa varjostaa elämän myöhempiä tapahtumia ja valintoja. Hyvistä muistoista saa voimia vaikeiden elämänvaiheiden aikana. Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen voi auttaa myös käsittelemään elämän kipukohtia. Monet meistä ovat pitäneet päiväkirjaa nuorena ja täyttäneet ystäväkirjaa. Miksi niin ei voisi tehdä vanhempanakin. Muistelu antaa mahdollisuuden tarkastella ja ymmärtää elettyä elämää ja itseä. Kirjoittaminen mahdollistaa syvemmän tutustumisen itseensä ja auttaa näkemään – muistojen merkitys kasvaa iän myötä 38. Hoitoyhteisössä hyvin ohjattu muisteluhetki luo tasa-arvoiset ja leppoisat puitteet henkilökunnan ja asukkaiden kanssakäymiselle ja lisää kiinnostusta toista ihmistä kohtaan. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock M e kaikki muistelemme. Mielekästä ja mielenkiintoista sisältöä voidaan muistelun avulla tuoda sekä hoitajan että hoidettavan arkipäivään
Tämä antaa perspektiiviä ja taustaa tarinallesi. Vahvikkeessa olevaa tukiaineistoa Vahvike.fi-aineistopankista löytyy useita materiaalia muistelun tukemiseen. Elämäntarinan kirjoittamisen kautta voi tarkastella myös perheen ja suvun historiaa ja samalla tutustua syvemmin läheisiinsä. Millaisessa yhteiskunnassa elimme. Vanhustyö 1 • 2025 39. – Aloita oman elämäsi raameista: sisarukset, vanhemmat, perhe, ystävät, mitä kouluja kävit, millä paikkakunnilla olet asunut, työpaikat, harrastukset, mitkä ovat olleet elämäsi viisi vaikuttavinta tapahtumaa. Kirjoitetut elämäntarinat ovat tärkeä osa sukupolvien ketjua, ja ne tarjoavat mielenkiintoista ja tärkeää tietoa esimerkiksi lastenlapsille. Voit myös pyytää heitä tallentamaan tekstin sähköiseen muotoon. – Kirjoita sitä mukaan kuin itsestä tuntuu hyvältä. – Etsi arkistoista syntymävuotesi sanomalehtiä ja tutki, mitä siihen maailmanaikaan tapahtui. Tässä muutama vinkki, miten pääset alkuun – Tärkeintä on sisältö, ei oikeinkirjoitus. Unohda siis pilkkuja kielioppisäännöt. Älä ota paineita aikataulusta. Iäkkäämmät sukulaiset osaavat kertoa suvun vaiheista ja antaa nimet vanhoissa valokuvissa oleville ihmisille. Sen avulla voi myös tarkastella omia arvojaan ja löytää paikkansa sukupolvien ketjussa. – Haastattele lähipiiriäsi. oman elämän uusin silmin. Anna oman äänesi kuulua. – Muista tallettaa kirjoittamasi. Ryhdy kirjaamaan ylös asioita. Kirjoittamisen iloa! . Tapahtumien, paikkojen ja henkilöiden lisäksi voi kirjoittaa oman elämänsä kannalta merkityksellisistä valinnoista, elämän huippuhetkistä ja virstanpylväistä tai elämänkriiseistä ja niistä selviytymisistä. Jos kirjoitat käsin, varmista vaikka lapsenlapsiltasi, että kirjoitus on luettavaa
Sote-alan tarpeisiin räätälöidyt koulutukset tukevat uusien työntekijöiden perehdyttämistä sekä kokeneiden ammattilaisten osaamisen kehittämistä. Yhteistyön avulla Vanhustyön keskusliitto ja Navicre Oy pyrkivät varmistamaan, että jäsenyhteisöt pystyvät entistä paremmin vastaamaan nykyisiin tietosuojavaatimuksiin ja turvaamaan asiakkaidensa henkilötiedot. Navisec-palvelu tarjoaa valmiiden ja aina ajantasaisten koulutusten lisäksi työkaluja tietosuojaprosessien rakentamiseen jäsenyhteisössä. Webinaari: 26.3. Uusia jäsenetuja Lehti ja kumppanit on sote-juridiikkaan erikoistunut asiantuntijayhteisö, joka auttaa ratkaisemaan sote-palveluiden pieniä ja suuria ongelmia. Tilaa #IästäNumero uutiskirje vtkl.fi-etusivulta. Teemalla Onni kasvaa yhteisössä – Lycka växer i gemenskap haluamme korostaa, että yhteisvoimin saamme aikaan enemmän ja yhdessä tekeminen luo yhteisöllisyyttä. Lehti ja kumppanit tarjoaa konkreettista juridista apua esimerkiksi ikääntyneiden palvelutuotannon, julkisten hankintojen ja ostopalvelusopimusten ongelmatilanteisiin. Se tarjoaa kokonaisvaltaiset juristija koulutuspalvelut sote-ammattilaisille, palvelunjärjestäjille ja palveluntuottajille. Vanhustenviikon materiaaleja ja vinkkejä kerätään kevään aikana sivulle vtkl.fi/vanhustenviikko. WEBINAARI 26.3. klo 13.00-15.00 KESKIVIIKKO 26.3. Vanhustenviikkoa vietetään 6.–12.10. Tilaa #IästäNumero uutiskirje Vanhustyö-lehden printtiversion loppuessa saat jatkossa vanhuusalaa käsittelevät laadukkaat asiantuntija-artikkelit uutiskirjeen #IästäNumero kautta. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Webinaarissa kuullaan ikäihmisten perhehoidon toteuttamisen monimuotoisista vaihtoehdoista, niiden vaikuttavuudesta ikääntyneiden ja heidän omaishoitajiensa elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Artikkelit ovat myös luettavissa vtkl.fisivuilla. Webinaarissa kerrotaan myös ratkaisuista ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämiseen. Webinaarin tavoite on myös avata perhehoidon mahdollisuuksia toimia osaratkaisuna laadukkaan vanhustenhoidon turvaamiseen koko Suomessa. PERHEHOITO RATKAISUNA LAADUKKAASEEN VANHUSTENHOITOON ILMOITTAUDU VTKL.FI/TAPAHTUMAT Tule kuulemaan, miten perhehoito voi toimia osaratkaisuna laadukkaaseen vanhustenhoitoon ja miten sen saa toimivaksi osaksi ikääntyneiden palveluja hyvinvointialueilla. Yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa. Vanhustyön keskusliitto ja Navicre Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on nostaa liiton jäsenyhteisöjen tietosuojaosaamista ja tarjota näille tukea tietosuojaprosessien kehittämiseen. Webinaari avaa perhehoidon yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä sitä, miten se on mahdollista saada toimivaksi osaksi ikääntyneiden palveluja hyvinvointialueilla. klo 13–15 Perhehoito ratkaisuna laadukkaaseen vanhustenhoitoon 40. Tapahtuman järjestävät yhdessä Vanhustyön keskusliitto ja Perhehoitoliitto. Palvelun avulla jäsenyhteisöt voivat kehittää tietosuojakäytäntöjään ja täyttää lakisääteiset tietosuojakoulutus velvollisuudet tehokkaasti. ja Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla pidetään tänä vuonna Pukkilassa sunnuntaina 5.10. Vanhustenviikon teema: Onni kasvaa yhteisössä Vuoden 2025 Vanhustenviikon teema kuvastaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä
De framtida beslutsfattarna bör vara medvetna om att medborgare över 65 år är de mest aktiva väljarna och att nästan 80 procent av dem använder sin rösträtt. Dessutom ska beslutsfattarna se till att det finns tillräckligt stöd för att sköta ärenden elektroniskt och alternativ för dem som inte kan uträtta sina ärenden elektroniskt. TEMAT FÖR DENNA TIDNING är välfärdsområdesoch kommunalvalet som hålls i april. DEN NYA ELEKTRONISKA FORMEN av tidningen lever med sin tid och blickar framåt även med stöd av sin gedigna redaktion. Anni Lausvaara verksamhetsledare, chefredaktör för tidningen Seniorarbete Centralförbundet för de gamlas väl Vanhustyö 1 • 2025 41. Även om den tryckta tidningens långa historia tar slut, upphör inte innehållsproduktionen utan ändrar endast form. Det lönar sig att fullt utnyttja det förebyggande stöd som organisationerna erbjuder i kommunerna och välfärdsområdena till exempel för förebyggande av fallolyckor, näringshandledning, att leva med minnessjukdomar, tryggt boende, att lindra ensamhet samt proaktivt åldrande. Även de äldres egen röst i tidningen har varit en bärande princip redan under de senaste sju åren och vi fortsätter alltjämt på det här sättet. Ledare Tid för förnyelse B ästa läsare av tidningen Seniorarbete, du har historiens sista tryckta version av tidningen i dina händer. Möjligheten för äldre att delta som fullvärdiga medlemmar i samhället förutsätter konkreta åtgärder av beslutsfattarna. Som chefredaktör vill jag framföra ett varmt tack till redaktionens medlemmar, som alla har lovat att även i fortsättningen erbjuda sin kompetens för kommande artikelval och aktuella nyhetspuffar. Beslutsfattarna måste säkerställa att socialoch hälsovårdstjänsterna är tillgängliga utan diskriminering och oberoende av ålder. Resultatet av valet har en betydande inverkan på de äldres vardag. DET FINNS FORTFARANDE mycket att förbättra i fråga om inställningarna till ålder och identifieringen av mångfalden bland äldre såväl i kommunerna som i välfärdsområdena. Det stora värdet av dessa verksamhetsmodeller är möjligheten att förbättra livskvaliteten för äldre personer. Det samarbete som inleddes förra året om publicering av utvalda artiklar på Duodecims webbplats kommer också att fortsätta. Vi fortsätter att publicera expertartiklar i elektronisk form och erbjuder aktuella texter i allt tätare takt som du kan läsa. FÖR DE OVAN BESKRIVNA FENOMENEN finns det prövade och undersökta verksamhetsmodeller som kommunerna och välfärdsområdena kan använda för att verka kostnadseffektivt
Det har visat sig att inställningen till pensionärer har förändrats i kommunerna. Personalen minskade också. Det penningbelopp som pensionärerna direkt eller indirekt betalar till kommunen i form av skatter och serviceavgifter är ganska stort och ökar. Riihimäki stad beaktar olika åldersgrupper Riihimäki ligger längs stambanan och i Egentliga Tavastlands välfärdsområde. – Vi vill utveckla de äldres välfärd inom alla sektorer. När kommunernas centrala utgiftspost, hälsovården och socialväsendet, överfördes till välfärdsområdena, fick kommunerna betydligt mindre arbetsuppgifter och budgetar. Främjare av ett gott åldrande Tävlar kommunerna om pensionärerna. Visserligen söker samarbetet och gränsdragningen mellan kommunerna och välfärdsområdena ännu sin fåra, men till exempel inom rusmedelspolitiken fungerar samarbetet bra. Även äldreomsorgslagen förB ild : Sh u tt e rs to c k 42. Pensionärernas andel var 27,0 procent (Stat.fi). Det fanns över 1,6 miljoner pensionstagare. I vårens val väljs förtroendeaktörer för att besluta om både välfärdsområdenas och kommunernas framtid. I slutet av år 2023 hade staden 28 482 invånare, ökningen under året var 0,5 procent. Text: Kari Mäkelä E nligt Pensionsskyddscentralen utbetalades 37,8 miljarder euro i pensioner i Finland 2023. När socialoch hälsovårdens och räddningsväsendets kostnader har överförts att betalas av välfärdsområdena, är pensionärerna den befolkningsgrupp som förorsakar minst kostnader för kommunen. Kommunernas platser för förtroendeaktörer påverkades mindre. Välfärdsområdet ansvarar för socialoch hälsovårdstjänsterna och vår uppgift är att förebygga. Många av stadens verksamheter riktar sig till äldre. En viktig fråga för äldre personer är hur beslutsfattarna förhåller sig till dem och om det finns äldre beslutsfattare. Enligt stadsdirektör Jouni Eho är äldre personer en viktig grupp för staden och samtidigt utgör den en stor utmaning i beslutsfattandet. Kommunerna verkar nu vilja ha fler pensionärer och deras pensionsinkomster för att stärka kommunens ekonomi och servicestruktur
Riihimäki stad vill utveckla ”kvartens stad”, det vill säga att man kan nå de tjänster som behövs med en promenad på högst femton minuter. Hämäläinen konstaterar i sitt projektförslag att kommunerna tidigare såg de äldre som utgifter, men nu när socialoch hälsovårdens och räddningsväsendets kostnader har överförts att betalas av välfärdsområdena, är pensionärerna den befolkningsgrupp som förorsakar minst kostnader för kommunen. Skribent Kari Mäkelä är en pensionär som är intresserad av samhälleliga frågor och är medlem i redaktionen för tidningen Seniorarbete. Ökningen från året innan var 0,2 procent. All typ av rörlighet är viktig för de äldres hälsa och trivsel, och detta förutsätter en tillgänglig miljö. – Vi inleder en kampanj för att de som går i pension ska flytta från de tätt befolkade delarna av Finland till Nyslott. – Pensionärerna är nu en ny resurs för att utveckla kommunens livskraft. – Många vill flytta från sina egnahemshus till centrum och därför borde det finnas lämpliga bostäder. Det finns redan många attraktionsfaktorer i Nyslott, men det behövs fler för att man ska kunna skilja sig från ”konkurrenterna”. Minskningen jämfört med året innan var 0,8 procent. Vi förutspår att antalet personer över 65 år kommer att öka till över en fjärdedel av befolkningen i Mäntsälä fram till 2034. Staden hör till Södra Savolax välfärdsområde. ”Den bästa livskvaliteten i hjärtat av Saimen” passar som slogan för kampanjen. Vanhustyö 1 • 2025 43. Byggbranschen har dock frusit till för närvarande och å andra sidan vill man också öka gemenskapligt boende. Även biblioteket beaktar de äldre väl. Enligt kommundirektör Hannu Laurila bör kommunen i och med socialoch hälsovårdslösningen fundera på vilken valuta pensionärerna får för sina pengar, eftersom det penningbelopp som pensionärerna direkt eller indirekt betalar till kommunen är ganska stort och ökar. Att förutse boendebehoven är en viktig del av planen. Pensionärernas andel var 22,8 procent. Enligt Eho måste man beakta de äldre i planläggningen, och det är viktigt att de deltar i processen. Eho är också oroad över den sjunkande nativiteten och anser att Riihimäki och hela landet måste bära ansvar för både barn och äldre för att samhället ska ha en bra framtid. Riihimäkis stadsdirektör Jouni Eho Påverkare Risto Hämäläinen från Nyslott Mäntsäläs kommundirektör Hannu Laurila pliktar kommunerna och välfärdsområdena att göra upp en plan för att stödja den äldre befolkningen. Kommunernas inställning till pensionärer håller på att förändras Folkmängden i Mäntsälä uppgick till 20 957 i slutet av 2023. Pensionärerna är den befolkningsgrupp som förorsakar minst kostnader för kommunen. Pensionärerna är nu en ny resurs för att utveckla kommunens livskraft. Pensionärernas andel var 38,0 procent. Kommunen hör till Mellersta Nylands välfärdsområde. Han anser att Nyslotts stadsstrategi behöver en förändring. I Riihimäki verkar stiftelsen Kotokartano, som är en ledande aktör inom seniorarbetet, servicecentret Riksula och Antonis hus med verksamhet som riktar sig till äldre. Pensionärer som en resurs Risto Hämäläinen, medlem i kommittén European Senior’s Union Executive, är en senior som verkar i Nyslott samt i stor omfattning i Finland och Europa och har utarbetat ett intressant projektförslag för Nyslott stad med namnet Pensionärskraft för utvecklingen av Nyslott (Eläkeikäisistä voimaa Savonlinnan kehittämiseen). I sitt förslag räknar han upp många faktorer till varför man borde få fler pensionärer till Nyslott. – Kommunernas inställning till pensionärer måste förändras. Pensionärerna och deras aktiva verksamhet har stor betydelse för kommunens dragoch hållkraft. Vid fastställandet av strategierna måste de äldre vara delaktiga redan i planeringsskedet. Folkmängden i Nyslott uppgick till 31 843 i slutet av 2023
TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO Tule rakentamaan kanssamme ikäystävällistä Suomea! Tue liiton toimintaa MobilePay 12728 vtkl.fi/tue vanheneminen.fi #IästäNumero