Vanhustyö-lehti 2/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SENIORARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen?
2 • 2014 SENIOR ARBE TE 5 Väestön ikärakenteen muutos ja sen mukanaan tuoma palvelujen tarpeen kasvu on yksi keskeisistä syistä sote -uudistukselle. TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen. 10 iAreenassa keskusteltiin muun muassa siitä, mihin eläkeläisten rahat riittävät. 30 KÄKÄTE-projektin ja LähiVerkko-projektin tutkimus selvitti yli 75-vuotiaiden tietoteknologian käyttöä. Seuraava numero ilmestyy 13.6.2014 | Lehden teemana on Arkityön sisällöt toimiviksi 2
Vanhustyö 2 • 2014 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. kysy&vastaa Väestö ikääntyy - mistä resurssit palveluihin. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Kolumni Tilaushinnat 2014 Kun eläkeläisten ja hoivaa tarvitsevien yli 80-vuotiaiden määrä on kasvanut samaan aikaan laman pitkittyessä, ovat työikäiset ja poliitikot heränneet. Verkkopalvelut eivät tavoita kaikkia – tarvitaan vaihtoehtoja KÄKÄTE-projekti 30 Tikkurilan lukion oppilaat ideoivat helppokäyttöisen verkkosivuston ikäihmisille Leena Valkonen 32 34 36 39 40 Tampereen vanhusneuvosto jo 25 vuotta ikäihmisten asialla Herttakaisa Kettunen asumisen tukemisessa Mia Hemming 42 43 45 47 48 50 Helppo liikkua -roadshow herättelee esteettömyyskeskustelua Sanni Roinevirta Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Moniammatillista asiakastyötä oppimassa Leila Lintula, Pirkko Pello ja Sari Koivisto Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Hanna Moilanen Mummonmökki hoivarahoiksi Marjut Lindberg Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Mainosilmoitusaineistot TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. Vanhustyön johtajat www.vtkl.fi Asiakaslähtöisyys pääperiaatteeksi vanhusten kotona Ilmoitushinnat 2014 Vanhusasiamies – kuuntelee ongelmia ja sovittelee ristiriitoja Herttakaisa Kettunen Ajan virrassa 1/1 s. Pirkko Karjalainen Ilmoitusmyynti Keskusliitto tiedottaa Juho Saari: Har vi råd med god ålderdom. Sisällys Toimituskunta 4 5 8 10 12 14 16 18 22 23 24 27 28 Onko varaa hyvään vanhuuteen Pirkko Karjalainen Miksi sote-uudistusta tarvitaan. Leena Valkonen iAreenassa keskusteltiin Mihin rahani riittävät! Leena Valkonen Onko meillä varaa hyvään vanhuuteen. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Har vi råd med god ålderdom. Ja millä rahalla!” kirjoittaa Marjut Lindberg kolumnissaan sivulla 50. mv 340 e 1/8 s. ”Herranen aika, kuka ne kaikki hoitaa. mv 1270 e 1/2 s. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Hanna Moilanen Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Talouden suunnittelu auttaa velkojen hallinnassa Herttakaisa Kettunen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi Matalan kynnyksen kautta palveluihin kiinni Minna Korva-Perämäki Toimitus Kuntauudistuksella varaudutaan tulevaisuuteen Herttakaisa Kettunen Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti Minna Piispanen ja Satu Veltheim Yhres etteskesi – elinvoimaa maaseudun ikääntyneille Maija Butters Toinen Eloisa ikä -hanketoimintavuosi pyörähti käyntiin Tiina Hailla Sulon suihkeet Tutkimus yli 75-vuotiaiden tietoteknologia käytöstä. mv 640 e 1/4 s
Toinen esimerkki on pohdiskelu siitä, tulisiko vanhuksen saada käyttää/pitäisikö vanhuksen joutua käyttämään omaisuuttaan omien palveluidensa kustantamiseen. Kaikkea hyvää kaikille vai turvaa ja hoitoa ainakin sairaimmille ja heikoimmille. Näistä on pitkälti kyse. Samaan aikaan monet asenteet ja ennen kaikkea toimenpiteet ovat yhä kovempia ja itsekkäämpiä. Pelastukoon, ken voi! Nyt jos koska on mietittävä joitakin perusasioita monelta kantilta. Taustalla on – jo osin horjuva - uskomme hyvinvointiyhteiskuntaan ja siihen, että maksamalla veromme turvaamme tarpeellisen avun ja hoidon niin itsellemme ja läheisillemme kuin kaikille tarvitseville. Kuinka suurta on yksilön omavastuu ja läheisten vastuu ja kuinka laajaa yhteisvastuu. On uskallettava keskustella muutoksista, jotka ovat ehkä nyt mahdottoman tuntuisia, mutta joita kuitenkin kannattaa vaihtoehtoina harkita ja valmistella. Miksi asia on ilmeisen arka monille ihmisille ja myös yhteiskunnallisesti. Aika raadollinen esimerkki, mutta paljonpuhuva. Syitä on paljon lähtien huonosta omastatunnosta ja päätyen omaan tai valtion tai kuntien talousahdinkoon. Joutuu mitä todennäköisimmin maksamaan aikalailla tarvitsemistaan palveluista. 4 Professori Kangas otti esimerkiksi tilanteen, jossa sisarusjoukosta yksi on kantanut suuren hoito- ja auttamisvastuun iäkkäästä vanhemmasta. Mutta toisaalta on myös täydellistä välinpitämättömyyttä ja hylkäämistä. Jos ei ole lapsia, ei tätäkään murhetta ole. Leikataan, säästetään, tehostetaan – jos ei niin menetellä, niin tuho tulee osaksemme viimeistään ylihuomenna. Paljon annetaan ihan arkista apua, hoidetaan monenlaisia asioita ja voidaan tukea taloudellisesti. Käsitys siitä, että vastuuta iäkkäistä vanhemmista ei kannettaisi, on yleisesti ottaen väärä. Läheisvastuu ja sen kantaminen on hyvin monitahoinen juttu. On puututtava sellaisiinkin ”pyhinä” pidettyihin periaatteisiin, jotka ovat olleet muinoisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Mistä tämä rahamassi kootaan, jos talouskasvu hiipuu ja pahimmillaan veronmaksukyky kokonaisuudessaan heikkenee. Kaikenlaisia vastuita ulkoistetaan, ellei peräti kilpailutetakin. Vaikuttaa siltä, että olemme keskellä aika erikoista muutosta. Eikö hänellä pitäisi olla perinnönjaossa oikeudenmukaisuuden nimissä mahdollisuus suurempaan osuuteen kuin muilla. Osallistuin itsekin keskustelun avaukseen pieneltä osin – ja sain myös kaikenlaista palautetta. Nyt ei kannata vältellä puhetta asioista ihan niiden oikeilla nimillä. Sellaista tulevaisuuttahan me haluamme – vai haluammeko?. Kenen rahoista lopulta on kyse – vanhempien omista vai lasten. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Onko varaa hyvään vanhuuteen. Me kaikki, joilla on ollut tai on iäkkäitä vanhempia, olemme omalla kohdallamme tätä miettineet ja tehneet omat ratkaisumme. Toisaalta puhutaan kauniisti hyvinvoinnista, vapaaehtoistyöstä, kansalaistoiminnasta ja ylipäätään lähimmäisistä välittämisestä. O sui ja upposi! Nimittäin professori Urpo Kankaan kannanotto lasten huolenpitovastuun palauttamisesta iäkkäistä vanhemmistaan. Vain niin tehden voimme olla varmoja siitä, että oikeudenmukaista hyvinvointia riittää hyvään vanhuuteen ja turvalliseen lapsuuteen. Tulevaisuutta ajatellen on silkkaa mahdottomuutta kuvitella, että olisi joku yhteinen rahamassi, josta kaikki hyvä kustannetaan
Työryhmän työn tulee valmistua 28.2.2015 mennessä. kysy Ministeri Susanna Huovinen & vastaa Miksi sote-uudistusta tarvitaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluu olennaisesti myös omaishoidon tukeminen. Väestön ikärakenteen muutos ja sen mukanaan tuoma palvelujen tarpeen kasvu on yksi keskeisistä syistä sote -uudistuksen taustalla. Miten sote-uudistuksessa nähdään ikäihmiset ja heidän palvelujensa järjestäminen. Mitä suuntaviivoja on tällä hetkellä olemassa. Työryhmän asettamispäätöksessä on erikseen mainittu huomioon otettavana asiana esimerkiksi vanhuspalveluiden saatavuus. Vanhustyö 2 • 2014 5. Haasteena on esimerkiksi muistisairauden varhainen toteaminen, sekä hyvinvointi- ja terveyserojen ka- ventaminen tunnistamalla riskiryhmät ja turvaamalla heille mahdollisimman varhainen tuki. Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys vaihtoehdoista, joilla voidaan selkiyttää sosiaalija terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä poistaa sen ongelmia. Jotta ikääntynyt väestö voi asua nykyistä pidempään kotona, ihmisten toimintakykyä on tuettava nykyistä paremmin. Suomessa on vireillä useita uudistushankkeita yhtä aikaa mm kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus. Myös hoidon ja hoivan piirissä tarvitaan vielä ihmisten omien näkemysten ja toiveiden huomiointia. Esimerkiksi ruotsissa kotona kaatuneista ikäihmisistä jopa 80 prosenttia palaa tehokkaan kuntoutuksen johdosta omaan kotiin eikä jää laitoshoitoon. Lisäksi kuntoutusketju on saatava paremmin toimivaksi. Lisäksi haasteena on kotiin annettavien palvelujen valikoiman monipuolistaminen niin, että kuntoutus on nykyistä huomattavasti kiinteämpi osa iäkkäille tarjottavien, kotiin annettavien palvelujen kokonaisuutta. Tavoitteena pitää tietysti olla palvelujen tasa-arvoinen saatavuus ja juuri siksi tarvitsemme sote-uudistuksen. Tarvitaan esimerkiksi matalan kynnyksen toimintoja, jossa yksinäiset ihmiset pääsevät toisten pariin. Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.3.2014 asettanut työryhmän selvittämään vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. Palvelujen rahoitus keskusteluttaa, miten te ministerinä näette, miten ikäihmisten palvelujärjestelmää tulisi uudistaa rahoituksen/rakenteiden suhteen. Palvelujen saamisessa ja kustannuksissa on suuriakin eroja riippuen, missä iäkäs ihminen asuu
Tavoitteena on, että laitosmaista asumista puretaan ja kotihoitoa lisätään säästöjen nimissä. Pitää kehittää kotihoitoa ja määrän ohella on tarkasteltava sisältöä. Lisäksi meidän pitää muistaa, että hoitamalla hyvin ikääntymispolitiikkaa, voimme luoda jopa uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia maallemme. Eduskuntakäsittelyyn lakiesitys tulee syksyllä. Muu Eurooppa nimittäin ikääntyy meidän perässämme. Niinpä meidän on tuettava mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä ja ehkäistävä pitkäaikaisen hoidon, kuten laitoshoidon tarvetta. Kotihoitoa syytetään jo nyt kiireestä, miten kiireisessä kotihoidossa ikäihmisen hyvinvointi ja hoidon laatu pystytään takaamaan. Pitää olla, sillä hyväkuntoiset ikäihmiset ovat Suomelle tärkeä voimavara. Käytettävissämme on tutkimustietoa siitä, että hyvä hoito kannattaa! Sote-uudistuksen valmisteluun parlamentaarinen ohjausryhmä Hallituspuolueet sopivat 23.3.2014 yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. 6. Samassa yhteydessä päätettiin parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Millaisia ovat säästöarviot tästä hoivan muutoksesta. Tavoitteena pitää olla vanhuspalvelulain mukaisesti jokaisen oikeus arvokkaaseen ja omannäköiseen vanhuuteen. Lisäksi jo laissakin säädetään siitä, että kotihoito on ensisijainen, laitoshoito viimesijainen palvelumuoto. Hyvälaatuinen palvelu lähtee siitä, että iäkkään ihmisen avun- ja palvelujen tarve selvitetään monipuolisesti, ja sen jälkeen yhdes- sä suunnitellaan sellainen palvelujen kokonaisuus, jolla avun tarpeisiin vastataan. Laadulla on edellytyksensä, kuten henkilöstön määrä ja osaaminen. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017. Parlamentaarisen valmisteluryhmän muut jäsenet ovat: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja puoluesihteeri Taru Tujunen (kok) kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman (sd) kansanedustaja Hanna Mäntylä ja yleislääketieteen professori Mauno Vanhala (ps) kansanedustaja Juha Rehula ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) kansanedustaja Erkki Virtanen (vas) kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (rkp) kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) kansanedustaja Leena Rauhala (kd) Ohjausryhmän tehtävänä on laatia esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd). Niinpä laitoshoidon purkamisessa ei ole kyse säästötoimenpiteestä. Vanhuspalvelulaki ja sen toimeenpanoa tukeva laatusuositus antavat välineitä siihen, miten hyvä laatu turvataan. Miten näette vanhustenhoidon kokonaisuuden, onko Suomessa varaa hyvään vanhuuteen. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Haluan korostaa sitä, että kotona asuminen - toki riittävän avun turvin - on monelle iäkkäälle ihmiselle se kaikkein mieluisin tapa. Monet ikäihmiset ovat avuksi omille lapsilleen, lapsenlapsilleen sekä muille läheisilleen ja toimivat aktiivisesti erilaisissa järjestöissä. Tavoitteena on muuttaa iäkkäiden palvelujen rakennetta niin, että kotiin annettavia palveluja lisätään ja laitoshoitoa vähennetään. Olen myös sitä mieltä, että kotihoidon sisältöä on monipuolistettava nykyisestään - tarvitaan enemmän toimintakykyä ylläpitävää palvelua, erityisesti koteihin
esteettömyydestä ja arjen apuvälineistä. Helposti poistettavat esteet Invalidiliitto ja Vanhustyön keskusliitto Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Esteettömyyskeskus Green Care – luontoavusteinen toiminta ikääntyneiden voimavarana ja virkistäjänä Vihreä veräjä – hyvinvointia luonnosta hanke Sininauhaliitto Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto SeniorSurf -hanke Vanhustyön keskusliitto Lihavuusohjelma Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, THL Hopeamarkkinat KÄKÄTE-projekti Ravitsemusfoorumi Gerontologinen ravitsemus Gery ry M u ka n a m yös HYVÄ RU O -teema! Katso lisää ohjelmasta ja seuraa ajankohtaisia kuulumisia: www.hyvaika.fi www.facebook.com/hyvaika Samaan aikaan: Tapahtuman järjestää: Yhteistyössä: Kuuloliitto ry PT-Keskus Oy Toimiva Koti Työhyvinvoinnin ja terveyden tapahtuma KA. MESSUILLA KOHDATAAN! Hyvinvoinnin ammattitapahtumat HYVÄ IKÄ 2014 Ikääntymisen ja vanhustyön messut ja seminaarit 25.-26.9.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus HYVINVOINTIA IKÄÄNTYVIEN ARKEEN – RATKAISUJA VANHUSTYÖHÖN Hyvä Ikä esittelee tuotteita ja palveluja ikääntyneille sekä hoiva-, kuntoutusja sosiaalialan ammattilaisille. Tule tutustumaan ajankohtaiseen tarjontaan mm. PERJANTAINA 26.9. Seminaariohjelmassa mukana mm. TORSTAINA 25.9
– Suurimmalta osin ikääntyneet selviävät elämän ehtooseen suhteellisen pienen ulkopuolisen avun tuella. Kinnunen mm. 8 ei voida rakentaa ä pelkästään julkisten palvelujen ja ammattilaistyön varaan. Alan työvoimasta tulee ankaraa kilpailua tulevina vuosina. Kinnunen on huolissaan alan työvoiman riittävyydestä ja toteaa, ettei ikääntyneiden palvelujen järjestämistä Juha Kinnusella on vankka, 25 vuoden kokemus terveyshallinnosta, terveysjohtamisesta ja terveystaloudesta. toimi aiemmin Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa dekaanina. Siksi tarvitsemme myös uudenlaisia toimintamalleja, joista Euroopassa on laajaa kokemusta. Kyse on pikemminkin omista, läheisten, yhteisöjen ja poliittisten päättäjien valinnoista. Verotuksella, tulonsiirroilla ja perintöjä koskevalla lainsäädännöllä voimme luoda nykyistä parempia edellytyksiä ikääntyville hankkia palvelu- ja, jos itse tai lähiyhteisö ei pysty niitä tarjoamaan. monisairaus on kasvava haaste terveydenhuollolle. K un Juha Kinnuselta kysyy, onko meillä varaa hyvään vanhuuteen, hän vastaa, että ehdottomasti on ja on oltava myös tulevaisuudessa. Ikääntymiseen liittyvät luonnolliset muutokset elimistössä ja elämäntavassa sekä ns. Tarvitsemme myös uudenlaista yhteisöllisyyttä ja luovia esimerkiksi aikapankkiratkaisuja, joilla voimme tukea lähimmäisten hoitoa ja hoivaa silloinkin, kun esimerkiksi työn vuoksi emme voi asua lähellä. Terveydenhuollon akuuttihoidossa Kinnusen mukaan oman haasteensa asettaa se, että nyt ja tulevaisuudessa hoidetaan yhä vanhempia ihmisiä. Toki kasvava joukko ikääntyneitä tarvitsee myös raskasta hoivaa, mutta yleinen väestön terveydentilan paraneminen ja elinajan odotteen kasvu lyhentää raskaan hoivan aikaa yksilötasolla. Olen ollut myös havaitsevinani, että sukupuolittunut hoivatyö on alkanut myönteisellä tavalla murtua ja miehet ja naiset osallistuvat ikääntyneiden hoitoon ja hoivaan tasa-arvoisemmin niin kodeissa, lähiyhteisöissä kuin ammatillisessa toiminnassa. – Esimerkiksi yleisesti käytössä olevia lääkkeitä tai hoitokäytäntöjä ei välttämättä ole lainkaan testattu ikääntyneillä ihmisillä. Siksi aivan tavallisten lääkkeiden yhteisvaikutuk-. Teksti: Leena Valkonen Kuva: KSSHP Väestö ikääntyy – mistä resurssit palveluihin Terveydenhuollon tohtori Juha Kinnunen on vajaan vuoden verran johtanut Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä, joka on 21 kunnan muodostama kuntayhtymä. – On arvioitu, että kasvavan eläköitymisen ja lisääntyvän hoivatarpeen vuoksi tarvitsemme seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 200 000 uutta työntekijää sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hän muistuttaa, että olemme globaalisti 15 vauraimman maan joukossa. Kinnunen pitää uudessa tehtävässään haasteena sitä, miten tulevaisuudessa perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito saadaan toimimaan yhdessä ja miten terveys- ja sosiaalipalveluihin käytettävistä resursseista saataisiin entistä paremmat hyödyt
Jos, uusilla rakenteilla päästään kustannusten nousun hillintään ja sopeuttamiseen, joka vastaa nykyistä paremmin kansantalouden kasvuvauhtia, niin saavutus on hyvä, Kinnunen jatkaa. set voivat olla yllättäviä. – Ideologisesti ja juridis-hallinnollisesti se on aina ammuttu alas, mutta sellaisia järjestelmiä toki Euroopasta löytyy, Kinnunen vastaa. Viimeajat ovat olleet todellista vuoristorataa kuntarakenne ja sote-uudistuksessa, Juha Kinnunen kuvailee. Sen tarjoaminen tulee olla oikeudenmukaista ja reilua asemaan ja asuinpaikkaan katsomatta, Juha Kinnunen päättää. – Se selkiyttää palvelujen suunnittelua ja tuo siihen myös ennustettavuutta. Hallinnollisten raja-aitojen poistuminen sote-alueilla voi lisätä joustavuutta palvelun käyttäjän kannalta, kun maksaja on kuitenkin sama organisaatio. Se, miten valtionosuudet ja kuntien keräämät verot ohjataan uusien sote-alueiden käyttöön, on vielä työn alla. Sote-uudistukseen liittyen KeskiSuomessa käynnistetty valmistelu siitä, voitaisiinko sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa yhtenäisenä maantieteellisenä alueena yhden sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation kautta. Vireillä olevat rakenneuudistukset haasteena Miten sairaanhoitopiirin johtaja suhtautuu vireillä oleviin rakenneuudistuksiin, miten ne näkyvät sairaanhoitopiirin elämässä ja ikäihmisten palveluiden suunnittelussa. kapitaatiomalliin, mikä tarkoittaa väestön määrän, ikärakenteen ja sairastavuuden painottamista, Juha Kinnunen sanoo. Heitä hoidetaan edelleen aivan liian yleisesti perinteisessä laitosmaisessa ympäristössä, Kinnunen sanoo. Asiaan on viime aikoina alettu kiinnittää huomiota alan tutkijoiden keskuudessa ja hoitokäytännötkin onvat pilottihankkeiden seurauksena muuttumassa. Haasteita kuitenkin edelleen riittää varsinkin muistisairaiden ikääntyvien hoidossa. Hänen mielestään ikääntyneiden reaaliomaisuuden hyödyntämistä välttämättömän hoivan kustannusten kattamiseen olisi yksinkertaistettava. Verorahoitteinen pohja kuitenkin säilyy. – Tarpeiden, odotusten ja olemassa olevien voimavarojen ristiriita tulee säilymään tulevaisuudessakin. Ja mitkä taas niistä palveluista, joita tarvitaan vuosittain tai jopa kerran elämässä, kuten lonkkanivelen leikkaus, voidaan keskittää etäämmälle. Kuka maksaa ja mitä. Ja lisää, että sodan kokeneet ikäluokat vielä tarkoin varjelevat varojaan, jotta perillisillekin jäisi osuutensa. Kaikkien yhteisvaikutuksia ei tunneta eikä voida hallita. – Viiden sote-alueen varaan rakennettavasta palvelutuotannosta emme vielä tiedä yksityiskohtia. Eikö sitä voisi joustavasti käyttää hyvän elämän järjestämiseen. 9. – Ei siksi, että siihen ei olisi varaa, vaan siksi, että ikääntynyt nopeasti menettää toimintakykyään vuodelevossa ja normaali elämä ei enää onnistukaan, Kinnunen painottaa. Mitään suuria säästöjä mikään hallinnollinen malli ei sinänsä tuo, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa palkkakustannusten osuus on noin 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Keski-Suomessa on Kinnusen mukaan vahvasti pyritty paneutumaan kuntoutusketjujen kehittämiseen niin, että kaikki potilaat voisivat sairaalassa tapahtuvan tutkimuksen ja hoidon jälkeen palata suoraan kotiin. Palveluiden järjestämistapa ja rahoitus puntarissa Sote-uudistuksen rahoitusmallista ei ole vielä tarkempia kaavailuja. Juha Kinnunen toteaa, että pääsoin suomalaiset ikäihmiset huolehtivat omilla varoillaan asumisensa ja elämisensä kustannukset. Pitäisikö lasten osallistua vanhempiensa arjen välttämättömän hoivan kustannuksiin. – Joskus tuntuu sydäntä raastavalle katsoa ja kuulla tarinoita yksinäisyydestä kärsivästä ja pienen eläkkeen varassa nitkuttelevasta vanhuksesta, jolla on varallisuutta asuntonsa arvossa tai muuta kiinteää varallisuutta. Alan tutkijoiden havainnot ovat hälyttäviä, jos jopa neljänneksellä yli 75 vuotiaista on päivittäisessä annostelussa jopa 15 eri lääkeaineitta. On huolellisesti arvioitava, mitkä palvelut tulee olla kaikissa oloissa lähellä ja saatavissa päivittäin tai viikoittain. Isona haasteena tulee olemaan ikääntyneiden osalta se, miten onnistutaan tasapainoisella tavalla sovittamaan yhteen nykyiset sosiaalipalvelut, kuten kotiin annettavat palvelut, palveluasuminen ja pitkäaikaishoiva sekä terveydenhuollon toiminnot eheäksi palveluketjuksi. Monilääkitys on kasvava ongelma ikääntyneillä. Muutos olisi merkittävä erikoissairaanhoidon kannalta, jossa kuntalaskutus on perustunut palvelujen käyttöön lähes kokonaan. – Julkisia verorahoitteisia palveluja luonnollisesti pitää olla tarjolla turvana silloin, kun vakava sairaus yllättää tai toimintakyky heikkenee, että tarvitsee väliaikaista tai pysyvää hoivaa. Jos akuutin sairauden hoidon jälkeen se ei ole mahVanhustyö 2 • 2014 dollista, olisi tarjolla akuutti kuntoutushoitopaikka. Olennaista on, että vältetään turhat makuuttamispäivät. Laitosmaisen palvelurakenteen purkamisessa on sairaanhoitopiirin johtajan mielestä edetty viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. – Edellytykset sille ovat olemassa, mutta lainsäädäntö voi ohjata useammankin yksikön ratkaisuun, Kinnunen pohtii. On esitetty siirtymisestä kustannusten määrittelyssä laskennalliseen ns
Silloin luovutaan etenkin matkailusta, itsensä hemmottelusta ja vapaa-ajan vietosta. I lmarisen selvityksen mukaan useimmille jää eläkkeestä pakollisten menojen jälkeen ylimääräistä. Kysely kertoo, että naisten eläke oli 700 euroa pienempi kuin miesten. Joka kolmatta eläkeläistä huoletti oma talous. – Naisten pientä eläkettä selittää se, että yli puolet naisista oli työskennellyt alempina toimihenkilöinä tai työntekijöinä, jolloin heidän palkkansa ja siten myös eläkkeensä jäi pieneksi. Rahalla eläkeläiset hankkivat kokemuksia ja ylläpitävät kuntoa, kertoo Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tekemä tuore tutkimus. Oma talous huolettaa silti suurta joukkoa. Eläkkeelle jäädessä elintaso laskee osalla eläkeläisistä. Myös työuran katkot, kuten kotona vietetyt vuodet lasten kanssa, vaikuttavat eläkkeeseen, Jaakko Kiander totesi. Suureen varallisuuteen liittyy usein myös hyvä eläke.. Eläkkeen koettiin riittävän, jos ylimääräistä pakollisten menojen jälkeen jää yli 500 euroa tai varallisuutta on vähintään 200 000 euroa. iAreena keräsikin ennätysyleisön. Yksin asuvalle eläkkeestä jää pakollisten menojen jälkeen kulutukseen vähemmän kuin parisuhteessa olevalle. Terveyteen ja hyvinvointiin satsaa 40 % eläkeläisistä ja joka kolmas laittaa rahaa säästöön. Tutkimuksen tulokset julkistettiin helmikuussa Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena-tapahtumassa. 15 % vastanneista ilmoitti, että eläkkeestä ei jäänyt lainkaan ylimääräistä. Muun muassa joka toinen nainen kokee, että eläke ei riitä. Eniten rahaa käytetään vapaa-ajan viettoon, matkailuun ja harrastuksiin. Rahalla eläkeläiset hankkivat kokemuksia ja ylläpitävät kuntoa. Keskimäärin ylimääräistä kulutukseen jää 350 euroa ja joka kolmannelle yli 500 euroa. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Herttakaisa Kettunen iAreenassa keskusteltiin Mihin rahani riittävät! Useimmille jää eläkkeestä ylimääräistä. Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi kyselyn pohjalta, että puolet eläkeläisistä ei joudu luopumaan eläkkeelläkään totutusta elintasosta. Raha-asiat kiinnostivat. 10 Naisen eläke ei usein riitä Tutkimuksessa vastaajien keskimääräinen työeläke oli 1 980 euroa. Lisäksi naisten taloudellista asemaa heikentää myös, että he asuvat miehiä useammin yksin eikä heillä ole siten kumppania jakamassa talouden kustannuksia, Kiander lisäsi
– Eläkeläisten varallisuus koostuu pääosin omasta asunnosta. Vapaaehtoistyön on todettu parantavan auttajan ja autettavan elämän laatua. iAreenassa ajankohtaisia puhujia ja teemoja iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Nuorten osallistumisaste on alentunut. Ikääntyneet hoitavat toisia ikääntyneitä ja myös muihin ikäryhmiin kuuluvia kuten lastenlapsia. Tulosten mukaan eläkeläisten tulevaisuutta turvaavat usein oma asunto ja säästötili. iAreenassa kuultiin myös toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppia Finanssialan keskusliitosta. Määrä on kasvanut kahden vuoden takaisesta eli vuodesta 2011, jolloin vastaavat luvut olivat 53 % ja 49 %. Kaikki eivät kuitenkaan työskentele, koska sopivaa työtä ei ole tarjolla, Jaakko Kiander sanoi. Lisäeläke oli 24 %:lla kyselyyn vastanneista eläkeläisistä. – Tuoreet eläkeläiset ovat aktiivisia. Selvitysten mukaan yhdeksän kymmenestä kansalaisesta sanoo auttaneensa lähipiiriin kuuluvaa, seitsemän kymmenestä antaa rahaa keräyksiin ja kolmannes on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Miehet ovat hieman aktiivisempia. Tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran. Omaishoidolla, naapuriavulla sekä vapaaehtoistyöllä on huomattava taloudellinen merkitys, Lehto tiivisti. Ikäihmisistä vapaaehtoistyöhön osallistuu noin 250 000 yli 65 vuotiasta ja naapuriapua heistä antaa 400 000. Moni eläkeläinen kokee myös tarvetta lisätulolle. Sen sijaan enemmistö, 58 %, uskoi jättävänsä perintöä jälkipolville, Jaakko Kiander kertoi. Hän luennoi aiheesta Miten muutan varallisuuteni laadukkaaksi vanhuudeksi. Vastaajien keskiikä oli 63 vuotta. Moni ei halua käyttää sitä ainakaan kokonaan hoivapalveluihin. Tärkeimmät syyt työssä jatkamiseen ovat tulotaso ja mielekäs työtehtävä. Suuri osa haluaisi jatkaa eläkkeen rinnalla ansio- tai vapaaehtoistyötä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen 4H-liiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vapaaehtoistyön rahallinen arvo on laskettu noin 130 miljoonan euron suuruiseksi. Vajaa kolmannes oli turvannut vanhuusvuosiaan sijoittamalla osakkeisiin. Ammatin mukaan aktiivisimpia ovat maatalousyrittäjät ja yrittäjät yleensä sekä ylemmät toimihenkilöt. Tutkimuksen mukaan suuri osa eli 41 % uskoo, että hänellä ei ole varaa ostaa hoivapalveluita. 11. Se täydentää ammattityötä ja sitä on mahdollista edelleen kasvattaa kehittämällä toimintamalleja. Ilmarinen selvitti tuoreiden eläkeläisten talouden tilaa sekä tuntemuksia omasta jaksamisesta ja halukkuudesta jatkaa työelämässä syksyllä 2013 tehdyssä kyselyssä. Tilaisuuden materiaalit löytyvät nettisivuilta www.ilmarinen.fi sekä www.vtkl.fi>Ajankohtaista>iAreena. – Miesten ja keski-ikäisten osuutta selittänee se, että eniten osallistutaan urheiluseurojen ja liikuntakerhojen toimintaan, Lehto arvioi. Puolella vastanneista varallisuuden arvo ylitti 100 000 euroa. Omaishoitajasopimuksen tehneistä yli 20 000 on yli 65 vuotiaita. Hänen mukaansa vapaaehtoistyössä on aina huomioitava saajan ja antajan näkökulma ja muistettava eettiset periaatteet. Verkossa tehtyyn kyselyyn vastasi 549 eläkeläistä. Monella ei ole varaa ostaa hoivapalveluja – perintöä kuitenkin jää Tutkimuksessa selvitettiin myös, millä keinoin tuoreet eläkeläiset ovat turvanneet talouttaan. Neljännes on sitoutunut pidempiaikaiseen avustustoimintaan. Suhteellisesti eniten vapaaehtoistyötä tehdään ikäryhmässä 45–64-vuotiaat. Entistä useampi haluaisi ja jaksaisi tehdä töitä Tuoreista eläkeläisistä 57 % haluaisi jatkaa töitä eläkkeellä, ja hyvin työssä arvionsa mukaan jaksaisi yhtä moni. SLU ilmoittaa oman eli liikunnan ja urheilun vapaaehtoistoiminnan arvoksi 1,6 mrd euroa, Markku Lehto kertoi. Vanhustyö 2 • 2014 Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo Jos vapaaehtoistyön arvo määritellään käyttämällä arvostuksen mittana vastaavasta työstä maksettavaa markkinahintaista korvausta, päädytään satoihin miljooniin euroihin. Auttamishalukkuutta on I käihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja vapaaehtoistyön arvoa seminaarissa pohti Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Markku Lehto. Vapaaehtoistyön määrä ajankäyttötutkimuksen mukaan on pysynyt viimeaikoina samana: vajaa kolmannes kaikista ja neljännes 65 vuotta täyttäneistä oli tehnyt vapaaehtoistyötä edeltäneen kuukauden aikana. Toimittaja Johanna Korhosen vetämässä paneelikeskustelussa päivän teemaan pureutuivat kansanedustaja Osmo Soininvaara, finanssineuvos Urpo Hautala valtiovarainministeriöstä, Järvenpään Eläkeläisneuvoston puheenjohtaja Leena Peltosaari sekä tuore eläkeläinen, toimittaja Marjut Lindberg
Professori Juho Saaren mukaan tämä edellyttää ikääntyvän väestön oman varallisuuden hyödyntämistä julkisen rahoituksen rinnalla. Vaikka vanhusten suhteellinen määrä kasvaa, hyvän vanhuuden turvaamiseen on edelleen varaa. Kyse on siitä, miten arki toimii ja miten mielekkääksi ihminen kokee elämänsä. Rahoitusvastuuta voidaan siirtää ihmisille itselleen joko hoivavakuutuksella tai käänteisillä asuntolainoilla, Saari sanoo. 12. Hyvinvoivan enemmistön varjossa elää myös ikäihmisiä, joilla ei mene niin hyvin. Tutkimusten piirtämä kokonaiskuva vanhuudesta ei kuitenkaan ole näin synkkä. . Näistä en olisi valmis luopumaan. Hyvä vanhuus ei kuitenkaan ole pelkästään palvelujärjestelmän käsissä, eikä siinä puhuta vain rahasta. Kokonaisuutta ajatellen vanhusten palvelujärjestelmän keskeisimmät on- gelmat ovat väärä sijoittaminen, jonka seurauksena ihminen voi päätyä vuodeosastolle, vaikka oikea paikka olisi kuntoutuksessa. Miten vanhusten tarvitsemat palvelut rahoitetaan lähivuosina. Vanhukset tulevat tänä päivän suhteellisen hyvin toimeen. Pitäisikö lasten ottaa enemmän vastuuta omista vanhemmistaan ja vanhempiensa hoidon rahoituksesta. Meillä on edelleen varaa hyvään vanhuuteen, mutta se edellyttää myös vanhusväestön oman varallisuuden hyödyntämistä. . . J ulkisessa keskustelussa vanhuus nähdään usein enemmän taakkana kuin voimavarana. Kuka maksaa. Köyhyys ei ole merkittävä ongelma kaikkein vanhimpia, takuueläkettä saavia ja yksin asuvia naisia lukuun ottamatta. Nykyvanhukset ovat hyvätuloisempia kuin koskaan, ja monella on myös varallisuutta. Kokonaan toinen kysymys on palvelun tarvitsijan oma varallisuus. Pääsääntöisesti vanhukset ovat kohtuullisen tyytyväisiä elämäänsä ja myös palvelujärjestelmä toimii, ItäSuomen yliopiston sosiologian professori ja Hyvinvointitutkimuskeskuksen johtaja Juho Saari arvioi. Lisäksi palvelujen piiriin pääseminen ei ole itsestään selvää, ja se vaihtelee turhan paljon eri yksilöiden välillä. Uutiskynnyksen ylittävät tapaukset, joissa vuosikymmenet yhdessä ollut aviopari erotetaan toisistaan elämän ehtoolla tai vanhukset eivät pääse suihkuun kahteen viikkoon. Tyypillinen perinnönsaaja on tänä päivänä jo itsekin eläkkeellä tai sen kynnyksellä. Suvun, perheen ja ystäväverkostojen tuki on keskeinen arjen toimivuuden kannalta, Saari kuvaa. Meidän sosiaalipoliittisen järjestelmämme keskeisiä piirteitä ovat yksilölliset oikeudet ja velvollisuudet sekä sukupolvien välinen riippumattomuus. Esimerkiksi vanhukset ja ikääntyvät ovat keskeinen leipäjonoista elintarvikkeita hakeva ryhmä. Teksti: Hanna Moilanen Kuva: Raija Törrönen YHTEISKUNTA Onko meillä varaa hyvään vanhuuteen. Keskustelu hoivakulujen jakamisesta on tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys lähivuosina. . . Professori Juho Saa- ri ei lämpene ajatukselle
Yksinäisyyteen vaikuttamalla voidaan olennaisesti parantaa koko vanhusväestön keskimääräistä hyvinvointia. Hyvinvointi on paljon aineellisia asioita laajempi asia. Laajassa mittakaavassa se ei näytä tekevän juuri mitään eli yksinäisyys ei lisäänny tai vähene ennen 70 vuoden ikää, Saari tiivistää. Yksinäisyys näyttää selittävän hyvinvoinnin vajeita varsin laajasti. Ehkä jopa tärkein yksittäisen ihmisen hyvinvointia romuttava tekijä on yksinäisyys. Yksinäisyyteen vaikuttamalla voidaan olennaisesti parantaa koko vanhusväestön keskimääräistä hyvinvointia. Koettu yksinäisyys ei näytä lisääntyneen tutkimuksen valossa 1990-lukuun verrattuna. Saari on erikoistunut hyvinvoinnin, kansalaisyhteiskunnan, hyvinvointivaltion ja Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden tutkimukseen. Yksinäisyys on aivoissa näkyvää ja tuntuvaa sosiaalista kipua, Saari selventää. Välillä mietitään, mitä ikääntyminen tekee yksinäisyydelle. Vanhustyö 2 • 2014 13. Sosiaalinen etäisyys on kasvanut. . – Yksinäisyydestä kärsivien hyvinvointivajeet ovat kuitenkin huomattavan synkkiä. Esimerkiksi vanhukset ja ikääntyvät ovat keskeinen leipäjonoista elintarvikkeita hakeva ryhmä. Toisaalta itsensä yksinäiseksi kokevilla menee aiempaa huonommin. Sen myötä heikompiosaisista on tullut kasvottomia muukalaisia keskuudessamme, Saari arvioi. Se vähentää myös koettua ja fyysistä terveyttä. Näistä tutkimusaiheista on julkaissut noin 350 tieteellistä julkaisua. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointia Hyvinvoivan enemmistön varjossa elää myös ikäihmisiä, joilla ei mene niin hyvin. . Juho Saari työskentelee hyvinvointisosiologian professorina ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen johtajana Itä-Suomen yliopistossa. Aikaisemmin hän työskenteli muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä. . Suuri hyvinvoiva enemmistö ei tiedä käytännössä mitään yhteiskunnan varjoisissa notkelmissa elävien elämästä
Jos on velkakierteessä, kannattaa se pyrkiä pysäyttämään mahdollisimman ripeästi, neuvoo Minna Mattila. – Edelleenkin iäkkäämmät ovat pieni osa asiakkaistamme, mutta viime vuosina heitä on ollut yhä enemmän. Joka kymmenes Takuu-Säätiön takauksen hakijoista oli viime vuonna vähintään 65 vuotias. – Joskus koko summa voi olla pelkästään kulutusluottoja ja velkoja voi olla kymmeniä. Teksti: Herttakaisa Kettunen TALOUS Talouden suunnittelu auttaa velkojen hallinnassa Vuoden 2013 loppupuolella uutisoitiin eläkeläisten maksuhäiriömerkintöjen kasvaneen rajusti. – Viimeistään viisikymppisenä kannattaa ottaa kynä käteen ja listata omat velkansa. Mattila toteaa tämän olevan noin kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Siihen, että eläkeläiset erottuvat maksuhäiriötilastoissa, on useita eri syitä. – Varsinkin vanhemmat naiset hoitavat raha-asioitaan kuntoon vasta kes- mattu, että eläkeläisten maksuhäriömerkinnät ovat lisääntyneet merkittävästi, vaikka muihin ikäryhmiin verrattuna eläkeläisillä on vielä vähän maksuhäiriöitä. Tutkimusten mukaan joka neljäs velkaongelmainen on täyttänyt 50 vuotta. 14 Yli 50-vuotiaat velkaantuvat pääasiassa samoista syistä kuin nuoremmatkin. Monesti vastaan tulee yllättäviä elämänmuutoksia tai otetaan varomattomasti kulutusluottoja. Tyypillistä on, että velkaantuminen on seurausta perheen elättämisestä, erosta tai aikuistuvien lasten auttamisesta. T akuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo, että takauksen hakijoista nuorten osuus on pysynyt samana, mutta yli 60 vuotiaiden osuus on kasvanut tasaisesti. Pikavippejä lasten auttamiseen Takuu-Säätiön takausta hakevilla viisija kuusikymppisillä on tavallisesti vakuudetonta velkaa 20 000-30 000 euroa. Myös järjestelylainoja takaavan Takuu-Säätiön asiakaskunnassa on huomattu samanlainen suuntaus. Yksi syy maksuhäiriömerkintöjen lisääntymiseen ovat esimerkiksi pikavipit ja kulutusluotot, sanoo Minna Mattila. Vaikka iäkkäämpiä ihmisiä on Takuu-Säätiön asiakkaina paljon vähemmän kuin alle 30 vuotiaita, on heidän osuutensa kuitenkin lisääntynyt. 31.12.2013 Ikäluokka Mies Nainen Yhteensä 65-69 8266 4369 12635 >=70 4573 3469 8042 Ikäluokka Mies Nainen Yhteensä 65-69 6983 3605 10588 >=70 3984 3121 7105 Ikäluokka Mies Nainen Yhteensä 65-69 5423 2763 8186 >=70 3238 2667 5905 31.12.2012 31.12.2011 ki-iässä, kun lapset ovat jo muuttaneet omilleen. Myös Asiakastietoa oy:ssä on huo- Pikavippeihin turvaudutaan usein äkillisissä menoissa tai kun halutaan auttaa esimerkiksi omaa lastaan.. Kannattavinta onkin hakea ammattiapua velkojen järjestelemiseksi
Tällä hetkellä sosiaalista luottoa saa 30 paikkakunnalla esimerkiksi kodin hankintoihin, asumisen turvaamiseen tai muihin äkillisiin menoihin. Toiset ovat vielä ennen eläkkeelle jäämistä tai jo eläkkeellä olleessaankin tehneet monenlaisia hankintoja kulutusluotoilla. Kulutusluottoja lääkehankintoihin Oman talouden sopeuttaminen väheneviin tuloihin saattaa olla hankalaa. – Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että ikääntynyt äiti auttaa velkaantunutta poikaansa tai tytärtään ottamalla pikavippejä. Eläkeläiset joutuvat joskus turvautumaan kulutusluottoihin myös vakavien sairauksien ja kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Sieltä saattaa saada apua tällaisissa tapauksissa. Takuu-Säätiö Takuu-Säätiö auttaa ennalta arvaamattomasta syystä taloudelliseen kriisitilanteeseen joutuneiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä tarjoamalla maksutonta puhelinneuvontaa ja takaamalla järjestelylainoja. Avunpyynnöstä ei kehdata kieltäytyä vaikka varaa ei olisikaan. Pitäisi myös ymmärtää, että eläkkeellä ei olekaan varaa samalla tavalla matkustella ja tehdä ostoksia kuin aiemmin, sanoo Mattila. Pitkä sairaalajakso voi romahduttaa talouden. Sosiaalista luototusta voidaan myöntää henkilöille, joilla ei ole pienituloisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada luottoa muulla tavoin, mutta joilla on kykyä suoriutua luoton takaisinmaksusta. – Kannattaa muistaa kuntien järjestämä sosiaalinen luototus. Kulutusluotoilla yritetään maksaa kuukausieriä pois ja kierre on valmis. Lisätietoja: www.takuu-saatio.fi Velkalinja – maksutonta neuvontaa puh. Sitten on niitä, jotka ovat yrittäneet itse järjestellä velkojaan maksamalla niitä pois uudella kulutusluotolla. 0800 9 8009.. Myös Takuu-Säätiön vuoden 2014 alusta käynnistämä pienlainakokeilu Tampereella, Seinäjoella, Kajaanissa ja Paltamossa auttaa pienituloisia ja vähävaraisia. Pienlainaa ei myönnetä, jos on jo velkaongelma. Toimeentulotukea ei uskalleta, kehdata tai tiedetä hakea, vaan otetaan velkaa. – Maksukyky on viritetty tappiin ja jos tuleekin lomautus, irtisanominen tai sairastuminen, romahtaa talous
16. – Vanhuksen vointi saattaa kotihoidossa vaihdella hyvinkin nopeasti, jolloin palvelut eivät kykene vastaamaan hänen tarpeisiinsa yhtä nopeasti. O ulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen sanoo, että ikävä kyllä useat maamme eri lait ja palvelut eivät toimi käytännössä vanhusten hyväksi niin sujuvasti kuin niiden on suunniteltu toimivan. Haverinen painottaa moniammatillista yhteistyötä ja pikaista tarttumista iäkkään vointiin matalan kynnyksen kautta jo terveyskeskuksissa, jolloin iäkäs henkilö pääsisi mahdollisimman nopeasti kuntouttaviin ja hyvinvointia ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vaikka vanhukselle tehtäisiinkin sairaalajakson aikana kattava kotiuttamissuunnitelma, paluu kotiin ja kotona pärjääminen ei olekaan aina niin yksinkertaista, hän lisää. Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki PALVELUT Matalan kynnyksen kautta palveluihin kiinni Maamme laitosvaltaista vanhustenhuoltoa ollaan lakkautettu suunnitelmallisesti 1990-luvulta lähtien sulkemalla vanhainkoteja ja siirtämällä iäkkäitä vuodeosastoilta tuettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon. Hallituksen uusin linjaus lisätä kotihoitoa ei aja vanhuksia laitoksista kotiin ainakaan Oulussa, sillä kotihoitoa tullaan tavoitteellisesti kehittämään niin, että sillä tuetaan kotona asumista ja ennaltaehkäistään laitoshoitoon joutumista. Kotihoidossa oleva vanhus saattaa tarvita hyvinkin pikaisesti esimerkiksi lyhytaikaista sairaalapaikkaa, hän kuvailee. Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen sanoo, että Oulussa on runsaasti vanhusten hyvinvointia ylläpitäviä harrastuksia seurakunnan, kaupungin liikuntatoimen ja eri järjestöjen järjestämänä. – Kun vanhus pääsee ajoissa palveluihin kiinni, hänen kuntonsa ei pääse niin huonoon kuntoon, että hän joutuisi heti tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon
Hän painottaa, että suuret vanhushuollon muutokset kaipaavat runsaasti panostusta kaikilta toimijoilta ihan rakennus- ympäristösuunnittelusta alkaen. Haverinen sanoo, että järkevää työnjakoa saataisiin parhaiten yhdistämällä ja koordinoimalla eri palveluja samalle ammattilaiselle. – Meillä toimii vanhushuolto suhteellisen hyvin, vaikka tekemistä riittää palvelurakenteiden uusimisessa kovasti. Vuoden 2012 tilaston mukaan ennen uuden Oulun yhdistymistä 90,7 % oululaisista yli 75-vuotta täyttäneistä vanhuksista selviytyi kotonaan ja tehostetussa palveluasumisessa oli 4,8 % vanhuksista. Oulussa on myös runsaasti omaishoitajia ja omaishoidon tukea saavien kattavuus on täällä selkeästi yli valtakunnallisen tavoitteen, Haverinen sanoo. – Vaikka vanhus saisi kaiken tarvittavan hoivapalvelun kotiin, hänelle tulee olla tarjolla myös kodin ulkopuolisia palveluja ja virikkeitä. Oulu ikääntyy vauhdilla Oulun kaupunki ikääntyy valtakunnallisella tasolla suhteellisen nopeasti, mutta on ikärakenteeltaan nuori. Oululaisten keski-ikä on noin 36 vuotta. Ympäristön tulee olla turvallinen ja esteetön liikkua, ja vanhuksen täytyy ylipäätään päästä myös ulos. Oulussa onkin meneillään runsaasti vanhusten palveluja kehittäviä hankkeita mm. – Meillä ei luonnollisestikaan ole vara pitää hoitopaikkoja tyhjinä, eikä myöskään palvelupaikkajonoon vain ilmoittauduta. Palveluja päällekkäin Haverinen korostaa, että vanhuksen päätös asua kotona lähtee hänestä itsestään, ja hänen päätöstään tulee kunnioittaa, oli kyse sitten vanhushuollon ammattilaisista tai hänen omaisistaan. Meillä toimii osaava moniammatillinen SAS-tiimi (selvitä-arvioi-sijoita), missä arvioidaan kunkin iäkkään kokonaistilanne ja sen perusteella hänelle arvioidaan paras mahdollinen palvelu. Kun vanhus pääsee ajoissa palveluihin kiinni, hänen kuntonsa ei pääse niin huonoon kuntoon, että hän joutuisi heti tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Kaupungin ensimmäinen hyvinvointikeskus Kiimingissä aloittaa toimintansa maaliskuussa 2014 ja Kontinkankaan hyvinvointikeskus vuonna 2015. Vanhustyö 2 • 2014 17. Tämän lisäksi vanhus voi olla oikeutettu myös vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, kuten henkilökohtaisen avustajan käynteihin, hän kuvailee. Oulun Setlementin ylläpitämä Kulttuuri Luotsi-toiminta, hän lisää tyytyväisenä. Haverinen lisää, että uutta osaamista vaativiin asiakasryhmiin kuuluvat lähivuosien aikana myös päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät vanhukset sekä monikulttuuriset vanhukset. Tällä tavalla kotihoidon käyntejä voitaisiin vähentää ja samalla vanhuksen luona kävisi vähemmän eri ammattilaisia heikentämättä hänen hyvinvointiaan, hän lisää. Oulun kaupunki tavoittelee säästöjä yhdistelemällä kattavasti terveys- ja sosiaalipalveluita saman katon alle. Tehostettuun palveluasumiseen jonotti vuoden 2013 lopussa 90 asiakasta ja laitoksiin 15 henkilöä. – Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli samalla henkilöllä käy esimerkiksi kotihoitaja ja fysioterapeut- ti aamuisin, voisi fysioterapeutti auttaa iäkästä pukeutumaan ja ohjeistaa häntä kuntouttavalla toiminnalla tekemään kyseiset toiminnot itse, mikäli se on vain apuvälineiden avulla mahdollista. – Meillä Oulussa kotihoidossa olevalle vanhukselle on tarjolla kattava ja toimiva kotihoito, mikä kestää sekä määrällisen että laadullisen valtakunnallisen tarkastelun. Oulussa liikuntarajoitteisenkaan vanhuksen ei tarvitse asua laitoksessa, sillä kotipalvelun työntekijät voivat käydä hänen luonaan useita kertoja vuorokauden aikana. Vuonna 2012 Oulussa pitkäaikaispäätöksellä laitoksissa asui 4,5 % 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä
Kunnan elinvoimaisuutta heikentää myös alhainen syntyvyys. K untarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa vuonna 2013 ja kuntien yhdistymisen selvitysvelvollisuus alkoi heti. Muutokset ovat: * Väestökehitys ja väestörakenne Väestökehitys ja väestörakenne ovat muuttumassa voimakkaasti lähempänä vuosikymmeninä. Mitkä ovat ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet kuntauudistukseen ja sen tarpeeseen. Julkisen talouden rahoitusalijäämä kasvaa ja valtio ja kunnat velkaantuvat voimakkaasti. Muuttoliike vaikuttaa myös kaupunkiseutujen sisällä aiheuttaen taloudellista eriytymistä kaupunkiseudulla. Suomen väestö on ikääntymässä eurooppalaisittainkin erittäin voimakkaasti. Koonnut: Herttakaisa Kettunen KUNTAUUDISTUS Kuntauudistuksella varaudutaan tulevaisuuteen Kuntauudistuksesta keskustellaan paljon ja se herättää voimakkaita mielipiteitä. Kustannustason nousu on voimakasta 70 ikävuodesta eteenpäin. * Julkisen talouden kehitys Julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista. Huoltosuhteen heikkenemiseen vaikuttaa erityisesti yli 65-vuotiaiden määrän kasvu. Koska kuntauudistuksen tarkoituksena on turvata kuntapohjaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa yhdenvertaisesti, tulee ikääntyneiden palvelujen järjestämisvastuu olla riittävän Koska kuntauudistuksen tarkoituksena on turvata kuntapohjaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa yhdenvertaisesti, tulee ikääntyneiden palvelujen järjestämisvastuu olla riittävän vahvoilla organisaatioilla. Joissakin kunnissa väestökehitys on jo nyt varsin hälyttävä ja työikäinen väestö on vähentynyt jokaisena vuotena viimei- sen kymmenen vuoden ajan. Monessa maakunnassa ikärakenne on jo vinoutunut. * Palvelujen järjestäminen Pelkästään ikärakenteen muutos lisää 20 vuodessa huomattavasti erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannuksia. Pääosa muuttovirroista suuntautuu suurille kaupunkiseuduille ja niiden välittämän vaikutusalueen läheisyyteen. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu nopeasti seuraavaan 10 vuoden kuluessa. * Muuttoliike Muuttoliike on aiheuttanut ja aiheuttaa Suomessa suuret alueelliset erot, muuttoliike vahvistaa kuntien eriytymiskehitystä. Huoltosuhde kehittyy alueellisesti eri tavoin. Esitimme valtionvarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajalalle kysymyksiä, mitä kuntarakenneuudistus merkitsee käytännössä. 18. Kuntatalous on jo pitkän aikaa ollut alijäämäinen ja talouden tunnusluvut eivät lupaa tilanteen parantumista. Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä; toimintatapoja ja -rakenteita on muutettava ja tehostettava, jotta julkisen talouden kestävyysvaje voidaan kuroa umpeen. Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa
Eläköityminen jakautuu alueellisesti ja kunnittain epätasaisesti. On luotava edellytyksiä kaupunkiseutujen kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kuntauudistus koostuu useista eri toimenpiteistä ja lainsäädäntöhankkeista (vastuu valtiovarainministeriöllä): • Kuntarakenteen uudistaminen eli kuntaliitokset • Palvelurakenteen uudistaminen eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvien rakenteiden uudistaminen (vastuu sosiaali- ja terveysministeriöllä) • Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 19. * Kuntien elinkeinopolitiikka Elinvoimaisuuden vahvistamisen kannalta merkityksellisiä ovat myös kunnan elinkeino- ja kasvupolitiikka, kunnan elinkeinopoliitinen tilanne, tavoitteet ja arvot sekä alueiden laaja-alainen kehittäminen. Muuttoliikkeen aiheuttama taloudellinen eriytyminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kaupunkiseudun kuntien kesken. Elinvoimaan liittyy osaaminen, työvoiman saatavuus ja henkilöstön riittävyys ja kuntien mahdolli- suudet ylläpitää yrittäjyyden edellytyksiä. Väestökehitys vaikuttaa myös kuntien henkilökunnan eläköitymiseen. Minkälaisia seikkoja on otettava ja on otettu huomioon uudistuksessa. * Yhdyskuntarakenne Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen hallinnan sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun edistäminen suurimmilla kaupunkiseudulla, jotka ovat asukkaiden työssäkäynnin, asioinnin Vanhustyö 2 • 2014 sekä palvelujen käytön kannalta toiminnallisesti yhtenäisiä, edellyttävät rakennemuutoksia kaupunkiseuduilla. Ikäranteen muutos vaikuttaa myös opetustoimen palvelujen järjestämiseen; haasteet ovat maan eri osissa hyvin erilaiset. vahvoilla organisaatioilla, joka pystyvät aktiivisesti muuttamaan palvelutapojaan ja siirtämään painotuksia palvelutarpeen ennaltaehkäisyyn
Voimassa olevan kuntarakennelain mukaan kunta, joka on erittäin vaikeassa taloudellisessa asemassa ja siitä syystä on vaara, että kunta ei pysty vastaamaan lakisääteisten palvelujen järjestämisestä eikä rahoituksesta, voidaan liittää toiseen kuntaan vastoin kuntien tahtoa. Parhaillaan kunnissa on lausunnolla kuntarakennelain täydennys. pakkoliitos voi olla mahdollinen myös kaupunkiseuduilla. Kunnilla on siis selvitysvelvollisuus, jonka perusteella kuntien valtuustot itse päättävät onko kuntaliitos välttämätön ja tarpeellinen. Tämän on tapahtunut esim. Laissa on säädetty miten kuntajakoselvitys tulee tehdä. Nämä säädökset eivät siis ole vielä voimassa, mutta ne on hallituksen linjausten mu- Kuntatietoa • Valtionvarainministeriö www.vm.fi > Hankkeet > Kuntauudistus • Kuntarakennemuutosten tietopankki www.kuntarakenne.fi • Kuntauudistus Twitterissä www.twitter.com/KuntaSote • Kuntauudistus Kuntaliiton sivuilla www.kunnat.net > Palvelualueet > Kuntauudistus • Uusi kunta 2017 www.kunnat.net > Palvelualueet > Projektit > Uusi Kunta 2017 20 kaisesti valmisteltu ja esitys on ko. Uudistukseen liittyvää lainsäädäntöä valmisteltaessa kuntia aina kuullaan ja kuntien lausunnot pyritään ottamaan valmistelussa huomioon. Kunnissa nähdään tilanne tässä ja nyt, joten usein on vaikea ymmärtää miksi tätä uudistusta tehdään.. Mikäli eduskunta lain täydennyksen hyväksyy, ns. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013 ja se sääti kaikille kunnille kuntajakoselvitysvelvollisuuden laissa säädetyillä perusteilla. Mikä on ollut kaikista haasteellisinta tässä asiassa. Kuntauudistusta tehdään tulevaisuuden haasteita varten eli lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vastaan tulevien haasteiden ja ongelmien hoitamista varten. Missä mennään nyt. Talouden osalta kriisiytynyt kunta joutuu arviointimenettelyyn ja kuntajakoselvitykseen ja jos näissä molemmissa todetaan, että kuntaliitos on välttämätön, valtioneuvosto voi päättää kuntaliitoksesta vastoin kuntajakoselvityksessä mukana olevien kuntien tahtoa. Selvitysvelvollisuus on määräaikainen ja se on säädetty kaikille Suomen kunnille. Esimerkiksi voiko kuntia pakottaa liittymään toiseen kuntaan, jos halukkuutta liittymiseen ei kerta kaikkiaan ole. Kuntarakenneuudistusta tehdessä on pyritty vuorovaikutukseen kuntien kanssa. Valtioneuvosto voi käyttää toimivaltaa kuntaliitoksiin viime kädessä vastoin kuntien tahtoa jos: • kunta täyttää lain mukaiset kaupunkiseutuperusteet • kaupunkiseutuperusteet täyttävällä alueella olisi suoritettu erityinen kuntajakoselvitys • erityinen kuntajakoselvittäjä esittäisi kuntien yhdistymistä • valtioneuvosto määräisi toimitettavaksi kunnallisen kansanäänestyksen selvittäjän esittämällä ja kaupunkiseutuperusteet täyttävällä alueella • kuntajakoselvittäjän ehdotusta kannattaisi kunnallisessa kansanäänestyksessä alueen enemmistö • esitys täyttäisi kuntajaon muutoksen yleiset edellytykset sekä muutokseen olisi painavia maankäytön, asumisen, liikenteen toimivuuteen tai taloudelliseen eriytymiseen liittyviä perusteita. aluetilaisuuksien, tiedottamisen, työryhmätyöskentelyn ja kuntien kuulemisen kautta. • Kuntalain kokonaisuudistus • Metropolihallinto metropolialueella (14 pääkaupunkiseudun kuntaa) • Kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat kiteytyvät seuraaviin asioihin, joita tulee arvioida kuntakohtaisesti: • Väestökehitys • Talouskehitys • Alue- ja yhdyskuntarakenne • Työssäkäyntialue, palvelujen saatavuus ja asiointi • Elinkeinotoiminnan kehittäminen, elinvoimaisuus ja kilpailukyky • Palvelujen järjestäminen; erityisesti sosiaali- ja terveystoimi ja opetustoimi • Kunnan erityistekijät: harvaan asutus, syrjäisyys, saaristoisuus • Alueellinen toiminnallinen kokonaisuus: miten kunnat ovat alueella riippuvaisia toisistaan. kunnissa lausunnolla
Projektin aikana aiomme tuoda julki terveyttä ja toimintakykyä tukevia sovelluksia ja parantaa ikääntyneiden mahdollisuutta löytää ja käyttää heille sopivia sovelluksia. Asioiden jakaminen ja avoimuus ovat mottomme tulevassakin pro22 jektissa. Lisätietoja: www.senioriverkko.com Satu Veltheim (vas.) ja Minna Piispanen työskentelevät Senioriverkko -projektissa.. Pyrimme lisäämään myös ammattilaisten tietotaitoa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena. Jaamme tietoa ja innostam- me opiskelijoita sekä ammattilaisia tekemään uudella tavalla töitä. Aiomme edistää uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoa. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry:n Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti -projekti aloittaa osana Eloisa ikä -ohjelmaa. edellyttää sosiaalialan asiantuntemuksen lisäksi tieto- ja viestintätekniikan asiantuntemusta. Työskentelytavoillamme haluamme olla esimerkkinä muille. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Nykyaikaisten viestintävälineiden käytön oppiminen vahvistaa itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Verkostomainen työ yleistyy varmasti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kesken. Nyt jo tiedämme kokemuksesta, että monelle seniorille on huomattavasti helpompi opetella kosketusnäytöllisen tabletin käyttö kuin tietokoneen ja hiiren. Tyo. Tarkoituksena on tukea iäkkäiden hyvää arkea ja tehdä se nimenomaan edistämällä toimintakykyä ja osallisuutta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Teksti: Minna Piispanen ja Satu Veltheim Kuva:Tiina Hailla Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Hauskoja ja helppokäyttöisiä työvälineitä tulee koko ajan lisää. Meillä molemmilla on koulutus ja vahva ammattitaito molemmilta aloilta. Projektissa työskentelemme me: Minna Piispanen ja Satu Veltheim. Mottona avoimuus ja yhteiskehittäminen Haluamme olla mukana luomassa nostetta sosiaali- ja terveysalalle. P rojektin nimestä voikin jo päätellä Senioriverkon päätavoitteen. Päämäärä meillä on kirkkaana: kun Senioriverkko-projekti vuonna 2017 päättyy, hyvinvointia luodaan entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikan kautta. Osatavoitteiksi pilkottuna tämä tarkoittaa, että etsimme ja haluamme myös löytää ikäihmisten toimintakykyä tukevia toimintatapoja tieto- ja viestintätekniikan avulla. Kykenemme yhdistämään nämä kaksi alaa ja luomaan näiden avulla hyvinvointia ikääntyville. Sähköisen asioinnin opettelu ei ole iästä kiinni, ennemminkin asenteesta. Toivomme maailman olevan silloin hieman erilainen: esteettömyyden huomioiminen on lisääntynyt, ikääntyneet kokevat, että digitaaliset välineet tuovat heille hyvinvointia ja ammattilaiset ymmärtävät, että hyvinvointia voidaan luoda tieto- ja viestintätekniikan kautta
Lisätietoja: www.yhres.fi Vanhustyö 2 • 2014 23. kana hankkeessa yhteistyökumppaneina. Vain vuotta aiemmin suljettu vanhainkoti päätettiin palauttaa kuntalaiskäyttöön: alueelle jääneet kunnalliset palvelut, kuten kirjasto, nuorisotalo ja kuntosali keskitettäisiin Särkisalokotiin. Teksti ja kuva: Maija Butters Yhres etteskesi – elinvoimaa maaseudun ikääntyneille Yhres etteskesi -hankkeessa testataan ja juurrutetaan uusia toimintamuotoja ja tehokkaita yhteistyön malleja, jotka soveltuvat nimenomaan maaseudulle, kuntakeskusten ulkopuolelle. Pian kuntaliitoksen jälkeen alkoi rakennemuutos, jonka myötä kunnallisia palveluita keskitettiin ja lakkautettiin. Tämä on luonut Yhres -hankkeelle erinomaiset lähtökuopat: Särkisalokodista on hyvää vauhtia tulossa elävä, ylisukupolvisen toiminnan keskus paitsi kunnallisille palveluille myös hankkeen monipuolisille toiminnoille. Lopullinen tyrmistys tuli Särkisalossa, kun kylän ”oma” vanhainkoti, ja sen ohessa toiminut ruokala, suljettiin. Tulevaisuus alkoi pelottaa. Päätöksenteko oli karannut kauas eikä omaa ääntä saatu enää kuuluviin. Särkisalon paikallisyhdistykset alkoivat pohtia yhdessä, mitä hyvinvoinnin turvaamiseksi voitaisiin tehdä. Kotona asuvien virkistämiseksi halutaan järjestää hyvinvointipäiviä, joiden aikana saunotaan, käydään vaikka kampaajalla ja jalkahoidossa sekä lounastetaan yhdessä. Muutoksessa tarvittaisiin kaikkia osapuolia: kun- nalliset, yksityiset ja kolmannen sektorin voimavarat tuli yhdistää. Särkisalolaisten aktiivinen ponnistelu alueen elinvoimaisuuden puolesta palkittiin keväällä 2013, kun Salon kaupungintalolta kuului iloisia uutisia. Sukupolvet kohtaavat, kun seniorit tutustuttavat alueen lapsia paikallishistoriaan, kuten jännittäviin luoliin ja pronssiaikaisiin hautoihin. Idea hankkeesta oli valmiina: Yhres etteskesi on Särkisalon murretta ja tarkoittaa ”yhdessä eteenpäin.” RAY:n hankerahoituksen turvin testataan ja juurrutetaan uusia toimintamuotoja ja tehokkaita yhteistyön malleja, jotka soveltuvat nimenomaan maaseudulle, kuntakeskusten ulkopuolelle. Hankkeen erityisiksi teemoiksi nostettiin etsivä vanhustyö, aivoterveyden edistäminen sekä ylisukupolvinen toiminta. Yhres on enemmän Yhres-hankkeen päätavoitteena on kuntakeskusten ulkopuolella asuvien ikääntyvien hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. S alossa toteutettiin vuonna 2009 Suomen toistaiseksi suurin kuntaliitos, kun kymmenen kuntaa yhdistyivät uudeksi Salon kaupungiksi. Seurakunnan diakoniatyöltä ja kaupungin kotiavulta saadaan tukea etsivän vanhustyön kehittämisessä, ja Salon muistiyhdistys toimii asiantuntijakumppanina aivoterveyden edistämisessä. Entisenkaltaiset järjestötoiminnan muodot eivät enää riittäneet vastaamaan alueen tarpeisiin: oli aika miettiä, miten uudistaa ja kehittää toimintaa. Ideoita toiminnoista on virinnyt runsaasti. Suunniteltuja toimintoja pyöritetään vapaaehtoisvoimin: alueen kaikki paikallisjärjestöt ovat mu- Särkisalokodin ympäristöä siistitään koko kylän talkoovoimin syksyllä 2013. Suunnitelmissa on muisteluiltapäiviä ja kokkikerhoa; konsertteja, luentoja ja nettituki-iltoja; Vauvasta Vaariin –muskareita ja pienryhmäkokoontumisia. Ilmapiiri kuntaliitoksen reuna-alueilla alkoi kiristyä
Kahden kokouspäivän aikana kuultiin muun muassa ohjelmaa koordinoivan Vanhustyön 24 keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalaisen ja RAY:n arvioinnin erityisasiantuntija Tuomas Koskelan puheenvuorot. E loisa ikä -ohjelman hankeväelle järjestettiin toisen toimintavuoden käynnistävät starttipäivät 19.–20.3.2014 Helsingissä. Teksti ja kuvat: Tiina Hailla Toinen Eloisa ikä -hanketoimintavuosi pyörähtää käyntiin RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelman starttipäivien monipuoliseen ohjelmaan mahtui monenlaista. Ohjelmassa jo vuonna 2013 aloittaneet hankkeet esittäytyivät ryhminä kertoen millaisia tuloksia verkostomaisen yhteistyön ansiosta on syntynyt.. Ikäihmisten hyvää arkea rakentamassa on jo 25 järjestöä, pääosin sosiaali- ja terveysalalta. Sosiaalisesta mediasta ja sen mahdollisuuksista luennoi starttipäivillä Antti Leino
Eloisa ikä -ohjelma järjestää Kaiken kansan karnevaalin, joka on tapahtuma kaikenikäisille. Tilaisuus pidetään 29.4. Helsingissä, Astoria-salissa kello 14 alkaen. Open space -verkostotreffit Uusia työskentelytapojakin kokeiltiin starttipäivillä: open space -verkostotreffeille osallistui parisen kymmentä innostunutta hanketyöntekijää. Päivä tarjoaa paikallisille ja alueellisille toimijoille mahdollisuuden edistää EU-maiden ikääntymisystävällisyyttä sekä sukupolvien välistä solidaarisuutta esimerkiksi seminaarien ja muiden yleisötapahtumien muodossa. – Open space -verkostotreffit näyttävät sopivan hyvin meille kehittämistyöstä innostuneille, toteaa ohjelmapäällikkö Reija Heinola, Eloisa ikä -ohjelman koordinaatiosta. Kokoontumispaikkoja nuorisoseurojen lisäksi ovat esimerkiksi kyläkoulut tai kylien kerhotilat. Sukupolvien välisen solidaarisuuden Eurooppa-päivä 29.4.2014 Sukupolvien välistä solidaarisuuden Eurooppa-päivää vietetään jo kuudetta kertaa. Lähes kolmen tunnin session päätyttyä olivat osallistujat vakuuttuneita open space -työskentelyn eduista ja hyödyistä. Koetun elämänlaadun mittaamiseen MIKEarviointimittari Muistisairaiden ja heidän läheistensä parissa työskentelevien muistiyhdistysten eloisat kehittävät MIKE-arviointimittaria, jolla voisi mitata muistisairaan ihmisen kokemaa elämänlaatua sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn muutoksia. Uusia järjestöjä mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän Raha-automaattiyhdistyksen avustusehdotuksen mukaan ohjelmassa aloittaa vuonna 2014 yksitoista uutta hanketta seuraavista järjestöistä: • Eläkeliitto: Elämää käsillä - Kädentaidoilla osallisuutta ja hyvinvointia ikäihmisille (2014-2017) • Helsingin Alzheimer-yhdistys: Liikunnan iloa - Muistisairaiden toimintakyvyn edistämiseen liikunnan avulla (2014-2016) • HelsinkiMissio: Keikkavapaaehtoistoimintaan senioreiden auttamiseksi (2014-2017) • Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely: Senioriverkko - Hyvinvointia mobiilisti - Ikääntyvien itsenäisen selviytymisen edistämiseen mobiilisovellusten avulla (2014-2017) • Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys: Kehitytään kimpassa - Ikääntyvien ihmisten hyvinvointia kohentavien vapaaehtois- ja vertaistoiminnan sekä yhteistyön toimintamallien levittämiseen ja juurruttamiseen (2014-2017) • Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö: Diakoniapuisto - Ikäihmisten palvelualue Ikääntyneiden hyvinvoinnin, Vanhustyö 2 • 2014 aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden lisäämiseen kulttuurin ja liikunnan keinoin (2014-2016) • Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiö: Löytävä - Järjestölähtöiseen löytävän vanhustyön toimintakonseptin luomiseen Turun seudulla (2014-2017) Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry • Oulun Eläkkeensaajat: Ikäihmisille tarkoitetun kohtaamispaikan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen (2014-2017) • Suomen Punainen Risti: Täyttä elämää eläkkeelle - Juuri eläkkeelle jäävien valmentamiseen elämänmuutokseen vapaaehtoistoiminnalla, jossa eri-ikäisiä senioreja yhteensaatetaan varttuneempien tukemiseksi (2014-2017) • Särkisalon Vanhustentaloyhdistys: Yhres etteskesi - Maaseudun ikääntyvien hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseen matalankynnyksen toiminnan ja etsivän vanhustyön avulla (2014-2016) 25. Kulttuurista muistoja -hankkeen Katja Kujalan ja Manar Amelin tekemä ja tunteita herättävä video kertoo, miten Ete- lä-Pohjanmaalla ennaltaehkäistään muistisairauksia tarjoamalla ikääntyville kulttuuri- ja taideharrastusmahdollisuuksia lähipalveluna. Kulttuurista muistoja -video ihastutti Ehkä mieleenpainuvin ohjelmanumero starttipäivillä oli Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen videon esitys. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja se pyrkii muovaamaan sukupolvien välisen solidaarisuuden käsitettä ja tukemaan kansalaisyhteiskunnan aloitteita sukupolvien väliseen yhteistyöhön. Lisätietoja www.eloisaikä.fi. Treffeillä perustettiin Mielen liikuttajat -verkosto, jossa yhdistyy mielen hyvinvointi, kulttuuri, taide ja liikunta. MIKE-työryhmän puheenjohtaja Maaret Meriläinen totesi starttipäivillä, että ilman ohjelmatason tarjoamaa yhteistyötukea eivät yksittäiset hankkeet olisi pystyneet vastaavaan ponnistukseen
Olen lukenut huolestuneena lehtiuutisia, että siellä täällä kunnissa leikataan vanhusten kotihoidon resursseja ja kuvitellaan sillä aikaansaatavan säästöjä. Näin käy kuitenkin vain siinä tapauksessa, että kotihoitoa on riittävästi saatavilla kaikille sen tarpeessa oleville ja omaishoitoa tuetaan kaikin tavoin. Tuo on aivan oikein, mutta miten vanhukset hoidetaan kotona kun muutenkin liian vähäisiä kotihoidon resursseja vielä nykyisestäänkin vähennetään. Vastaukseni on: Kyllä varmasti jos käytämme varat oikeisiin toimintoihin! 27. Maan hallitus kyllä jaksaa muistuttaa siitä, että laitospaikoissa säästetään antamalla palvelut kotiin, jossa useimmat haluavat mieluummin ollakin. Näin tuli todistetuksi, että laitoshoito on todella kalliimpaa kuin paikallisten peruspalvelujen riittävä tuottaminen. Uusi vanhuspalvelulaki pitää ensisijaisena vanhusten hoitamista kotona, että säästytään kalliimmalta laitoshoidolta. Kun sitten terveyskeskus ei enää vetänyt, menivät ihmiset yksityislääkäreiden passituksella - kiitos lääkärinvalan - saamaan hoitoa keskussairaalapiirin poliklinikoilta ja hoitopaikoilta. Eihän se yksi psykiatrinen avohoidon sairaanhoitaja piirin alueella voinut millään kaikista potilaista huolehtia. Siitä huolimatta vielä nykyäänkin puhutaan avohoidon puutteista mielenterveystyössä. Kirjoituksessa sinänsä ei ollut mitään väärää tai paikkansa pitämätöntä mutta oli vain eräs tärkeä saneerauksen edellytys jäänyt toteamatta. Se aiheutti paljon kärsimyksiä ennen kuin järjestöjen puuhaamat sopimuskodit tulivat auttamaan tilannetta. Luultu säästö oli siis muuttunut tuhlaukseksi. Käsitykseni mukaan monessa kunnassa on jo saneerattukin minimiin tai ainakin lähelle sitä. Lisää voidaan vähentää ainoastaan kotihoitoa kehittämällä, sillä jonkin verranhan niitä laitospaikkojakin tullaan aina tarvitsemaan. Nyt pelkään, että vanhusten huollossa tehdään sama virhe ja me palveluja kotihoitona tarvitsevat vanhukset joudumme heitteille. Otsikko mielestäni korostaa vääränlaista toimintatapaa. Onko meillä siis varaa hyvään vanhuuteen. Noin 6000 sairaalapaikkaa lopetettiin, mutta unohdettiin panostus avohoidon resursseihin. Toivottavasti ainakin vältytään laitospaikkojen lisärakentamiselta vaikka vanhusten lukumäärä lisääntyykin. Oikein panostaminen on siis mielestäni nyt vanhustenhuollossa todella säästötoimenpide, jonka tulokset kylläkään eivät näy vielä ensi vuoden budjetissa, mutta alkavat vaikuttaa tulevina vuosina ja kymmenessä vuodessa olemme säästäneet jo paljon. Silloin päätettiin tasapainottaa seuraavan vuoden talousarvio saneeraamalla muun muassa terveyskeskuksesta useita lääkärin ja hoitajan virkoja. Olen yrittänyt muistuttaa kotikaupunkini päättäjiä tästä kertomalla raflaavan esimerkin parin vuosikymmenen takaa, joka on painunut mieleeni. Meillä löytyy paljon esimerkkejä siitä, että aloitetaan uudistukset väärästä päästä. Vähennetään laitospaikkoja kyllä mielihyvin, mutta ei satsata vastaavasti kotihoitoon. Tästä lienee esimerkkinä muutama vuosikymmen sitten tehty mielisairaalapaikkojen suuri saneeraus. Sulon suihkeet Sulo Aho, sosiaalineuvos Sote-menoja supistetaan panostamalla oikein H ätkähdin kun huomasin että Heikki Punnosen kirjoitus Kuntalehden numerossa 3/14 oli otsikoitu: ”Sotemenojen supistus saneeraamalla”. Tästä syystä kehittelin tälle jutulleni osuvamman otsikon ja väitän, että näin päin ja oikeassa järjestyksessä edeten tultaisiin säästämään tulevina vuosina aika tavalla. Vanhustyö 2 • 2014 Olen vakuuttunut siitä että kun aloitetaan muutosprosessi oikeasta päästä lisäten ensin riittävästi kotihoidon resursseja niin tulevaisuudessa säästämme kyllä laitospaikoissa, koska liiat paikat tulevat tarpeettomiksi ja voidaan saneerata. Seuraus oli se, että parin miljoonan markan säästö vuositasolla muuttui parin vuoden kuluttua 11 miljoonan markan ylimääräiseksi lisälaskuksi erikoissairaanhoitomenoissa
Otos edustaa Suomen koko 75–89-vuotiaiden joukkoa, johon kuuluu lähes puoli miljoona henkilöä. Tutkimuksen teki TNS Gallup. T iedot käyvät ilmi KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) ja LähiVerkko-projektin yhteisestä tutkimuksesta, jossa haasta- 28 teltiin puhelimitse 600 ikäihmistä joulukuussa 2013. Kaikki eivät kuitenkaan koe tarvitsevansa tai eivät halua opetella käyttämään uutta tekniikkaa. – Sekä yksityiset että julkiset palvelut siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla kadunkulmasta verkkoon, ja ikääntyneet ovat. Teksti ja kuva: KÄKÄTE-projekti TUTKIMUS Tutkimus yli 75-vuotiaiden tietoteknologian käytöstä Verkkopalvelut eivät tavoita kaikkia – tarvitaan vaihtoehtoja Suuri osa yli 75-vuotiaista uskoo oppivansa käyttämään tietotekniikkaa, kunhan saa siihen oikeanlaista opastusta
Lähes puolen miljoonan kansalaisen tarpeet huomioitava yhteiskunnassa On tärkeää tehdä tietotekniikkaa tutuksi sisältöjen ja mahdollisuuksien kautta. Jotta uudesta voi innostua, on nähtävä itselle koituva hyöty tai huvi. Yhteiskunnan tietoteknistyessä tulisi kuitenkin myös julkisen puolen kantaa enemmän vastuuta siitä, että kansalaiset pystyvät käyttämään verkkopalveluja, projektiutkijat toteavat. Vastaavasti vanhimpaan ikäryhmään (85–89-vuotiaat) kuuluvat naiset käyttävät tietokonetta huomattavasti harvemmin. 29. Opastusta ilon ja hyödyn kautta Henkilökohtainen opastus tietokoneen käyttöön todennäköisesti madaltaa kynnystä kokeilla uutta tekniikkaa. Koska tiedetään, että esimerkiksi sukupuoli, perhetilanne ja työtausta vaikuttavat vahvasti tietoyhteiskunnasta syrjäytymiseen, on syytä kehittää esimerkiksi tukipalveluja siten, että ihmisten erilaiset tarpeet pidetään mielessä, tutkimuksen teettäjät painottavat. Tutkimuksessaan KÄKÄTE- ja LähiVerkko-projektit toteavat, että koska kaikilla ei ole varaa omiin laitteisiin, niitä pitäisi olla helposti saatavilla julkisissa tiloissa opastuksen kera, jolloin ikäihmisen ei tarvitsisi itse huolehtia mm. Nordlund, Marika; Stenberg, Lea ja Lempola, Hanna-Mari: Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75–89-vuotiailla – Kooste kyselytutkimuksesta. – Yllättävää on, että ikäihmisistä, joilla ei vielä ole uutta tekniikkaa käytössään, 86 % kokee, että he eivät tarvitse tällaisia laitteita, huomauttaa projektipäällikkö Marika Nordlund KÄKÄTE-projektista. Sähköpostiosoite on 24 %:lla. On tärkeää tehdä tietotekniikkaa tutuksi sisältöjen ja mahdollisuuksien kautta. – Ikäihmiset itse kannattaa ottaa mukaan laitteiden, ohjelmien ja internetpalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen, jotta helppokäyttöisyys toteutuisi. – Kun laitteet tulevat tutuksi, kasvaa kiinnostus oppia lisää, toteaa projektipäällikkö Hanna-Mari Lempola LähiVerkko-projektista. Kuitenkin kaikista 75–89-vuotiaista 79 % uskoo, että ikäihmiset oppivat käyttämään tietokoneita siinä missä nuoretkin, kunhan saavat oikeaa opastusta. vaarassa jäädä tyhjän päälle. Yli 75-vuotiaista yhä vasta kolmannes käyttää nettiä, joten noin 290 000 suomalaista on nettiin siirtyneiden palvelujen tavoittamattomissa ja siten huonommassa asemassa, toteaa projektipäällikkö Lea Stenberg KÄKÄTE-projektista. Periaatteet kuten «Tietoyhteiskunta kaikille» tai «Nopea laajakaista jokaiseen kotiin» ovat vasta ensimmäinen askel. nettiyhteyksistä ja ohjelmistojen päivityksistä. 75–89-vuotiaista suomalaisista 90 %:lla on matkapuhelin ja kolmanneksella internet-yhteys käytössään. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) ja LähiVerkko-projekti 2014. He asuvat yleensä puolison kanssa, ovat olleet johtavassa asemassa tai työskennelleet ylempinä toimihenkilöinä ja asuneet Uudellamaalla. Lähes puolet 75–89-vuotiaista ei pidä tietoteknisiä taitoja välttämättöminä. Opastus nojaa tällä hetkellä pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoisten arvokkaaseen työpanokseen. Opetusta tai neuvontaa tietokoneen käyttöön haluttaisiin ottaa mieluiten vastaan läheiseltä ihmiseltä (83 % opetusta haluavista), oman ikäiseltä vertaisohjaajalta (54 %) tai kansalaisopiston opettajalta (53 %). Lisäkäyttöä estää varmasti myös se, että tietokonetta jo käyttävistä noin puolet pitää laitteita ja ohjelmia liian monimutkaisina. – Tälläkin hetkellä kymmenet tuhannet ikäihmiset Suomessa haluaisivat nykyistä enemmän opastusta tietotekniikan käyttöön. Suurin osa (70 %) tietokonetta käyttävistä ikäihmisistä katsoo jo käyttävänsä sitä tarpeeksi. Useamman kuin joka toisen mielestä tietokoneiden kehityksessä on vaikea pysyä mukana. He asuvat usein yksin ja ovat taustaltaan työväestöä tai maanviljelijöitä. 43 % on sitä mieltä, että pärjätäkseen nyky-yhteiskunnassa kaikkien ei tarvitse osata käyttää tietokonetta. Tällä hetkellä Suomen ikääntynyt väestö on vahvasti kahtiajakautunut: kaupungeissa on selvästi paremmat mahdollisuudet päästä tietoyhteiskunnan ja palvelujen äärelle kuin syrjäseuduilla. Jotta uudesta voi innostua, on nähtävä itselle koituva hyöty tai huvi. Kuitenkin vain 10 % vastaajista, joilla ei ole Vanhustyö 2 • 2014 käytössään tietokonetta, haluaisi saada opastusta tietokoneen käyttöön. Vain 4 % ilmoittaa omistavansa älypuhelimen ja 3 % tabletin eli taulutietokoneen. KÄKÄTE- ja LähiVerkko-projektit muistuttavat, että yhdenvertaisuuden mahdollistamiseksi laitteista on kehitettävä riittävän helppokäyttöisiä ja sopivan opastuksen saatavuus on varmistettava. Lähes joka toinen ilmoittaa, ettei yksinkertaisesti halua opetella enää lisää. Tietokonetta ja internetiä käyttävät tästä ikäryhmästä tavallisimmin 75–79-vuotiaat miehet. Lehdistötiedote ja materiaalit verkossa www.ikateknologia.fi > Ajankohtaista > Uutiset. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tässä auttaa. Tietokonetta jo käyttävistä opastusta toivoo huomattavasti useampi (44 %)
I nnolukio on valtakunnallinen ideaja innovaatiokilpailu, jossa lukiolaiset pääsevät ratkomaan työelämän yhteistyökumppaneiden asettamia tehtäviä tai kehittämään omia innovaatioitaan. Lukio on kuitenkin edelleen melko vanhakantainen paikka perinteisine opetusmenetelmineen ja lukujärjestyksineen. Kaikkiaan palkintoja jaettiin yhteensä 30 000 euron arvosta 30 parhaalle kilpailuun osallistuneelle lukiolaiselle. Kokemuksemme kertoo, että ikäihmisillä uuden opettelu vaatii aikaa. Oppilaille on hyvä osoittaa, että on monenlaisia tapoja oppia. Teksti ja kuvat: Leena Valkonen INNOLUKIO Innolukiokilpailun satoa Tikkurilan lukion oppilaat ideoivat helppokäyttöisen verkkosivuston ikäihmisille Vanhustyön keskusliitto osallistui Innolukio-ideakilpailuun tehtävällä, jossa pyydettiin kehittämään helppo tapa tutustuttaa ikäihmisiä tietotekniikkaan. Kilpailu antaa mahdollisuuden avata ovia ulkopuolelle ja saada uusia kontakteja, lukion rehtori Ari Ranki toteaa. 30. Opastusta on oltava tarjolla, asiat saattavat helposti unohtua, jos ei säännöllisesti käytä konetta. Tikkurilan lukioon perustettiin opettajista Innolukio-työryhmä, joka perehtyi kilpailuun. paikallisissa palvelutaloissa puuhailemassa ja seurustelemassa ikäihmisten kanssa. Samalla saimme aivan käytännössä tietoa heidän tietotekniikan käytöstään, Valtteri Väisänen sanoo. Opettajat puolestaan kannustivat oppilaita osallistumaan. – Ilman Maijaa tuskin olisimme vastanneet Vanhustyön keskusliiton tehtävään, mutta hän osasi kannustaa oikealla tavalla. Vantaan Tikkurilan lukiosta lähti kilpailuun kolme työtä, joista yksi palkittiin. Ikäihmisten tapaaminen oli oppilaiden mielestä antoisaa. Hänen innostamanaan aloimme kiinnostua ikäihmisiä koskevasta tietotekniikkatehtävästä, kertovat lukion toisen luo- kan oppilaat Mikke Bergstrom, Pinja Valtonen ja Valtteri Väisänen. Vantaan Tikkurilan lukion oppilaat Mikke Bergstrom, Pinja Valtonen ja Valtteri Väisänen palkittiin maaliskuussa Innolukiogaalassa ideoimastaan helppokäyttöisestä verkkosivustosta. Palkitut oppilaat kertovat saaneensa idean työlleen psykologian ja uskonnon opettajalta Maija Frecheniltä. – Koulussamme Innolukio nähdään hyvänä mahdollisuutena tarjota oppilaille uusia ja erilaisia mahdollisuuksia oppimiseen. – Vanhukset suhtautuivat meihin ja kysymyksiimme tosi innokkaasti. Maija on vetänyt koulussamme useita vuosia IB-linjalla vapaaehtoistyön kurssia ja kurssin aikana lukiolaisia on käynyt mm. He kertoivat tarinoita ja olivat tyytyväisiä, kun tulimme paikan päälle heitä tapaamaan. Haastatteluja työn pohjaksi Aluksi kilpailuun osallistujat ideoivat haastattelukysymyksiä ja kävivät paikallisessa palvelutalossa Foibessa tapaamassa ikäihmisiä kysellen heidän tietotekniikkataidoistaan ja toiveistaan
Kun palkitut oppilaat ihmettelivät rehtorilleen, miten he kolme voisivat jakaa yhden tabletin, käynnisti Ari Ranki sponsorien etsinnän. Lukiolaiset toivovat, että Innolukioon osallistumisesta voitaisiin tehdä yksi valinnainen kurssi, josta saisi opintosuoritukseen oikeuttavan kurssimerkinnän. Mitä tehtävästä opittiin. patentoimiseen. Lopputuloksena kaikki kolme saivat kehittämistehtävästä palkinnoksi oman tabletin. – Koulun on tärkeää avautua ulkopuolelle ja työelämään. Havainnekuvavaiheessa uskalsimme jopa heittää suunnitelmamme kokonaan romukoppaan ja otimme kehittämiseen uuden näkökulman saamamme palautteen pohjalta, oppilaat kertovat. – Kokemuksemme kertoo, että ikäihmisillä uuden opettelu vaatii aikaa. Innolukio-kurssi voi- si koota yhteen samanhenkisiä oppilaita ja ohjata heitä erilaisten innovaatioiden pariin. Pinjan mielestä Innolukio-kilpailu kannustaa ja herättää kiinnostusta myös yrittäjyyteen. Palkittujen oppilaiden mielestä Innolukiotehtävä laajensi ennen kaikkea ajattelua, opetti näkökulmien käyttöä ja etsimistä ja ryhmässä tehtynä syvensi myös ryhmätyötaitoja. Rehtori Ari Rankin mielestä Innolukio voitaisiin hyvin sisällyttää lukion kurssiksi. Innolukio-järjestelmää he kiittävät siitä, että neuvoja saa mm. Opastusta on oltava tarjolla, asiat saattavat helposti unohtua, jos ei säännöllisesti käytä konetta, Mikke Bergstrom jatkaa. – Saimme hyvää sparrausta Innodeskistä, jonne saattoi laittaa kysymyksiä ja tietoa työn edistymisestä. Vuorovaikutusta ikäihmisten kanssa oppilaat pitivät aivan mahtavana lisänä. Gaalassa palkinnoksi ojennettiin yksi tablettitietokone, mutta tehtävään oli osallistunut kolme tekijää. Innolukion tukijärjestelmää idean eteenpäin kehittämisessä nuoret pitävät hyvänä. Kontaktissa oltiin kuinkas muuten kuin netin kautta. Haastattelujen perusteella oppilaat totesivat, että netissä asioimiseen ikäihmisille vaikeuksia tuottivat erityisesti pienet tekstit, linkkien vaikeakäyttöisyys sekä ohjeiden puute. Nettisivusto on nyt prototyyppivaiheessa ja palkitut toivovat, että he voisivat jollain tavalla jatkaa sen kehittämistä. Vanhustyö 2 • 2014 31. Lukiolaisten työryhmä lähtikin kehittämään helppokäyttöistä nettisivustoa, josta löytyisivät selkeiden linkkien takaa tärkeimmät asiat kuten uutiset, pankkipalvelut, radio, terveystietoa sekä keskustelupalsta. Mukaan tuli vahvasti myös tietotekniikan, sen käytettävyyden ja eri käyttömuotojen miettiminen. Työ tehtiin omalla vapaa-ajalla. IB-linjan opetusohjelmaan sisältyy vapaaehtoistyön kurssi ja siitä on saatu paljon kannustavaa palautetta. Lukiolaiset Pinja Valtonen, Mikke Bergstrom ja Valtteri Väisänen innostuivat suunnittelemaan helppokäyttöisen nettisivuston ikäihmisille. Nuoret suunnittelivat myös, miten opetustuokioita voitaisiin toteuttaa ikäihmisille. Innolukiogaalan jälkeen Tikkurilan lukion opettajanhuoneessa vietettiin vielä lämminhenkinen juhlahetki kahvitteluineen. Pinja Valtonen kertoo, että nettisivujen kehittely oli mielenkiintoista ja sitä jaksoi tehdä muun koulutyön päälle
Vanhusneuvoston pitäisi olla näkyvä molempiin suuntiin. Esittelijäsihteerinä toimii Kirsi Nurmio. Arja Ojala kertoo, että aikaisempana ongelmana onkin ollut neuvoston näkyvyys vanhusväestöön päin – tiedottamiseen ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi Ylh. Hän valvoo ja seuraa, että vanhusneuvostolle tärkeät asiat etenevät kaupungin organisaatiossa. Hän seuraa virkatyönään, mitä kaupungissa tapahtuu. Kuvasta puuttuu Raija Moilanen.. Vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Juha Salonen kuvailee neuvoston toimintaa osuvasti: – Vanhusneuvosto on kuin tiimalasin ohut kohta. Alh. vas: Kirsi Nurmio, Elina Tuominen, Arja Ojala, Juha Salonen, Tuija-Leena Juutilainen. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuvat: Tampereen vanhusneuvosto VANHUSNEUVOSTO Tampereen vanhusneuvosto jo 25 vuotta ikäihmisten asialla Tampereelle on perustettu vanhusneuvosto vuonna 1988 nimellä Eläkeläisten asioita käsittelevä neuvottelukunta. vas: Ossi Aho, Veikko Lahti, Eero Portaankorva, Raimo Sillanpää, Reijo Siimes, Seppo Grönqvist. Vuoden 2013 heinäkuussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain myötä olemme saaneet esittelijäsihteerin, joka on kaupungin työntekijä, kertoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala. Esittelijäsihteeri toimii linkkinä kaupungin virkamiesten ja vanhusneuvoston välillä. Sen toisella puolella on vanhusväestö ja toisella kaupungin organisaatio. K aupunginhallitus asettaa vanhusneuvoston kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kesällä 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki on antanut neuvostolle enemmän vaikutusvaltaa ja vastuuta. Ja mehän emme pysty jatkuvasti seuraamaan ja tutkimaan, mitä Tampereen kokoi- Saimme pilottihankkeen puitteissa tehdyksi oman esitteen ja olemme olleet esittäytymässä erilaisissa tapahtumissa. – Laki määrittää, että vanhusneuvoston pitää ottaa osaa valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen, sekä ottaa kantaa asioihin. Vanhusneuvostossa on yksitoista valtuuston voimasuhteiden mukaan eläkeläisjärjestöistä valittua jäsentä. 32 sessa kaupungissa tapahtuu, toteaa Arja Ojala
tietämättömyyttä eli mennään vanhalla tavalla, eikä ole tullut mieleen että esimerkiksi, jos palvelut muuttuvat ratkaisevasti niin täytyisi olla neuvostoon yhteydessä. Joillakin paikkakunnilla ei päästä alkuun millään, joissakin virkamieskunta pistää hanttiin ja joillakin paikkakunnilla ei ole vieläkään edes nimetty vanhusneuvostoa. Arja Ojalalla on tuntuma siitä, että jossain vaiheessa vanhusneuvostojen roolia, asemaa ja tehtäviä katsotaan tarkemmin. – Olemme kiertäneet eri puolilla Suomea puhumassa ja ainakin minulla on sellainen kuva, että eri puolilla Suomea vanhusneuvostotyö on hyvinkin erilaista. Haasteellista yhteistyötä Yhteistyö päättäjien ja virkamiesten kassa on kaikkein haasteellisinta. Ikääntyvien elämä muuttuu huomattavasti paremmaksi, jos sitä pystytään yhteisvoimin muuttamaan, toteaa Ojala. – Tämä on sellaista vanhojen tapojen noudattamista eli pikkuhiljaa opitaan, kun asioita käydään yksitellen läpi. Suurin haaste vanhusneuvoston toiminnassa onkin saada virkamieskunta ymmärtämään, ettei vanhusneuvosto ole heille riesana vaan apuna. Onhan se toiminut jo 25 vuotta. Tampereen vanhusneuvostolla on paremman lähtökohdat kuin monella muulla neuvostolla. Olemme keskustelleet apulaispormestarin kanssa siitä, mitä tehdään, Salonen kertoo. – Jos heti alkuvaiheessa saamme pohdittua asioita yhdessä, löydämme oikeanlaiset menettelytavat ja oikeanlaiset päätökset eteenpäin vietäväksi, niin pääsemme huomattavasti vähemmällä vaivalla. Hän peräänkuuluttaa selkeitä ohjeita vanhusneuvostotyölle. Vanhusneuvostoon kannattaa ottaa yhteyttä silloin, kun asia koskee suurta joukkoa ikääntynyttä väestöä, esimerkiksi jos palvelu ei pelaa jossain laitoksessa. – Saimme pilottihankkeen puitteissa tehdyksi oman esitteen ja olemme olleet esittäytymässä erilaisissa tapahtumissa. Pyrimme viestittämään tamperelaisille ikäihmisille, että he voivat myös itse olla aktiivisia ja ottaa osaa oman elämänsä hallintaan. Viestitämme ja luomme suhteita esimerkiksi joukko- ja palveluliikenteeseen ja pikkuhiljaa edetään yksikkö toisensa jälkeen. – Virkamiehet eivät ehkä ole halunneet lisätä omaa työtään vanhusneuvoston kanssa seurusteluun, vaikka laki ikään kuin pakottaa siihen, hän pohtii. – Lain myötä vanhusneuvostosta on tullut enemmän ulospäin suuntautuneempia kuin ennen. Jostain syystä virkamiesten yhteydenotot ovat olleet yksittäisiä ja usein aloite lähtee vanhusneuvostosta päin. – Äänestyspäätös on ollut sellainen, ettei se ole miellyttänyt yleisöä eikä meitä. Omissa, henkilökohtaisissa asioissa auttavat Tampereella esimerkiksi Kotitorin palveluohjaaja tai vanhusasiamiehet. Vanhustyö 2 • 2014 Esittelijäsihteeri Kirsi Nurmio kertoo havainneensa virkamieskunnassa ns. Asiaa helpotti Vanhuspalvelulain pilotointi -hanke, jossa neuvosto oli mukana. määrärahoja. Nyt toimintaamme jo tunnetaan tamperelaisten ikäihmisten parissa, Ojala kertoo. Virkamiesten suhtautuminen vanhusneuvostoon on monesti asenteista kiinni, toteaa Arja Ojala. Toiminnassa jo 25 vuotta Vanhuspalvelulaki tuli voimaan vasta viime kesänä ja sen suhteen ollaan vasta aika alussa. Ikääntyvien elämä muuttuu huomattavasti paremmaksi, jos sitä pystytään yhteisvoimin muuttamaan. Lisätietoja: www.tampere.fi/vanhusneuvosto Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala kertoo vanhusneuvoston toiminnasta vanhusneuvoston esittäytymispisteellä Ikäihmisten foorumipäivillä 20.3.2014 33. Juha Salonen kertoo, että parhaillaan on oikeastaan vireillä tällainen esimerkki eli lautakunta on tehnyt päätöksen, jossa se ei ole kuunnellut vanhusneuvostoa lain edellyttämällä tavalla
Yhteydenottoja vanhusasiamiehelle tulee kuukausittain 50–80. 34 telman mukaisesta ikäihmisten palvelujen valvonnasta Tampereella. – Vanhusasiamiehet ottavat vastaan palautetta ja vievät sitä eteenpäin asioita hoitavalle taholle, kertoo Riikka Piironen. Vanhusasiamiehet ja Tampereen vanhusneuvosto tekevät tiivistä yhteystyötä. Riikka Piironen (vas.) ja Katri Pellinen ovat Tampereen vanhusasiamiehet.. Moni vanhus jää vaille huomiota. Esimerkiksi asiakkaan ja omaisten osallistaminen palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen, säännöllinen asiakkaan tilanteen arviointi sekä virike- ja ulkoilumahdollisuudet olivat asioita, joihin haluttiin parannusta. Vanhusasiamiehet ovat osa ikäihmisten palveluissa toimivaa ohjaus- ja valvontaryhmää. Tällaisia voivat olla vaikkapa tyytymättömyys palvelun laatuun, palvelun riittämättömyys ja valitettavan usein henki- löstön käyttäytyminen. – Etsimme ikäihmisten ja heidän omaistensa kanssa yhdessä ratkaisuja ikäihmisten palveluja koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Riikka Piironen kertoo, että ryhmä vastaa valvontasuunni- Vanhusasiamiehet on palkattu kaupungille nimenomaan kuntalaisten ja ikäihmisten kuulemista varten. Siitä, kuinka monella paikkakunnalla työskentelee vanhusasiamiehiä, ei Piirosella ole tietoa. Heidät on palkattu kaupungille nimenomaan kuntalaisten ja ikäihmisten kuulemista varten. – Osa palautteesta koskee yleisesti palvelujen toimivuutta, mutta useimmat jotain henkilökohtaista ongelmaa. V anhusasiamies on puolueeton henkilö, johon voi ottaa yhteyttä kaikissa ikäihmisten palveluja koskevissa kysymyksissä. Tarvittaessa järjestetään yhteistyöneuvotteluita, joissa paikalla on asiakkaan ja omaisten lisäksi palveluja järjestävä taho. Teksti: Herttakaisa Kettunen TOIMINTAMALLI Vanhusasiamies -kuuntelee ongelmia ja sovittelee ristiriitoja Tampereella on toiminut kaksi vanhusasiamiestä vuodesta 2011. – Valvonnasta raportoidaan vuosittain ikäihmisten palveluiden lautakunnalle ja vanhusneuvostolle, hän jatkaa. Tampereella vanhusasiamiehinä toimivat Riikka Piironen ja Katri Pellinen. Vanhusasiamiehet eivät korvaa potilasasiamiestä tai sosiaaliasiamiestä, eivätkä he käsittele oikeudellisia asioita. Ryhmässä työskentelevät kaksi vanhusasiamiestä ja valvontakoordinaattori. Vuosittain he saavat noin 460 palveluita koskevaa yhteydenottoa. – Olisi kyllä hienoa vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muualla toimivien kollegoiden kanssa, hän päättää. Riikka Piironen kertookin, että tavoitteena on saada tamperelaisille ikäihmisille mahdollisimman laadukkaita palveluita oikeaan aikaan. Hoitaja saattava puhua ja päättää keskenään vanhuksen asioista tämän ohi, vaikka vanhus itse on paikalla. Heihin voivat ottaa yhteyttä vanhukset, heidän läheisensä ja omaiset
Osteoporoosia sairastavan liikuntaharjoittelu Osteoporoosia sairastavien liikuntaharjoittelun erityiskysymykset sekä turvalliset liikuntaharjoitteet. 27. Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivä 14.5. 03 282 9600 Seuraa meitä! /ukkinstituutti www.ukkinstituutti.fi Tilaa uutiskirje! Tuoreimmat terveysliikuntauutiset, aineistot ja koulutukset 4 kertaa vuodessa.. | 120 € Vakaasti ja vammoitta I – iäkkäiden kaatumiset kuriin liikunnalla 22.5. | 180 € Vakaasti ja vammoitta II – tehokasta liikunta harjoittelua iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn Koulutuksessa syvennetään ja sovelletaan tietoa tutkitusti tehokkaista liikuntaharjoitteluohjelmista iäkkäille. | 180 € Perusteita ja ideoita iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisemiseen liikunnan avulla. Opintoja syventää syksyn koulutus 27.11. | 180 € sposti: ukkoulutus@uta.fi puh. 27.11. 2.10. Tule opiskelemaan Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalalle hakuaika syksyn koulutuksiin on käynnissä! o o o o o o o o o o o Eettinen toiminta ja arjen etiikka sosiaali- ja terveysalalla Hoivatyön lähiesimieheksi, 10 ov Kulttuurista voimaa sosiaali- ja terveysalan työhön Moni vai mono - Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalan työssä Saako siitä puhua – seksuaalisuuden puheeksi ottaminen hoitoja hoivatyössä Turvallinen hoito AVEKKI –menetelmällä Työhyvinvointi hoito- ja huolenpitoalalla Ikääntyneen lääkehoito, 7 t TunteVa-hoitaja 10 ov Vanhustyön teemapäivät - Yksilöllisyys, inhimillisyys ja laatu vanhustyössä * ”Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta” – taiteen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden merkitys vanhustyössä * ”Virta venhettä vie, mihin päättyvi tie” – lempeää saattohoitoa Vanhustyön erikoisammattitutkinto valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet Lisätietoja ja hakeminen sähköisesti osoitteessa www.sakky.fi > aikuiset > alkavat koulutukset sote.aikuiskoulutus@sakky.fi www.sakky.fi Koulutusta 2014 Mitä uutta lihavuuden ehkäisystä – onko ihmedieeteistä apua
Kaikki kokeiluun osallistuneet kokoontuivat marraskuun lopulla 2013 purkamaan kokemuksiaan kokeilusta. Tämän lisäksi opiskelijoilla oli yksi yhteinen asia36 kas, jonka kanssa he kaikki työskentelivät. Tärkeätä ohjaajien mielestä oli löytää sellainen asiakas, joka ymmärtää yhteistyön merkityksen eli on valmis työskentelemään opiskelijoiden kanssa. Yksi yhteinen asiakas Opiskelijat aloittivat harjoittelunsa Riistavuoressa eri aikaan. Näiden neljän harjoitteluviikon aikana opiskelijat tapasivat toisiaan 2-3 kertaa viikossa. Onko hyvä, että jokaisella opiskelijalla on oma opettaja, joka käy harjoittelupaikassa vai voisiko olla yksi yhteinen harjoittelun moniammatillinen ohjaa-. He seurasivat toistensa työtä ja toimivat toistensa vertaistutoreina etsien yhteistä sekä täydentävää näkökulmaa omaan asiakastyöhönsä. Tukea ohjaajilta ja opettajilta Tärkeinä tukijoina kokeilun onnistumiselle olivat Riistavuoren henkilökunta, opiskelijoiden ohjaajat ja opettajat. misestä ja työnkuvasta) selkiytyi sekä auttoi omaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä yhteisestä asiakkaasta. K okeiluun osallistuivat geronomi-, toimintaterapeutti- ja fysioterapeuttiopiskelijoita sekä heidän harjoittelun ohjaajansa Riistavuoresta ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Kun opiskelijat rakensivat oppimistilanteensa itse, he ottivat samalla vastuuta myös omasta oppimisestaan. Ohjaajat kokivat opiskelijoiden yhteistyön keventävän heidän työtään, kun opiskelijalla on kollegoita, joiden kanssa hän voi ratkoa asioita. Myös oman alan opettajan harjoittelun ohjauksesta käytiin keskustelua. Opiskelijat kävivät yhdessä läpi esimerkiksi arviointitilannetta ja pohtivat olivatko he havainneet samoja asioita. Vastuun ottaminen ja sen jakaminen ovat tärkeä osa työelämätaitoja, mutta niiden haltuunotto vaatii aikaa, harjoittelua ja ohjausta. Tämä kehitti opiskelijoiden kykyä perustella omaa tekemistään muille ja vahvisti luottamusta omiin havaintoihinsa. Ennen kaikkea moniammatillinen työote vahvistui ja he oppivat näkemään omien asiantuntijuusalueidensa merkityksen osana asiakkaan kokonaistilannetta. Opiskelija ei jää yksin. Ohjaajan tukea tarvitaan ennen kaikkea yksikön toimintatapojen ja –käytänteiden haltuunotossa. Myös tietoisuus toisten opiskelijoiden asiakkaan kanssa työskentelystä ja ammatillisesta asiantuntijuudesta (teke- Opettajan avulla opiskelija kykenee myös paremmin tunnistamaan ja jäsentämään omia osaamistavoitteitaan sekä vahvistamaan niitä – näin hän vähitellen omaksuu oman alansa asiantuntijuutensa. Opiskelijoille annettu ohjeistus harjoittelun yhteydessä toteutettavaan moniammatilliseen asiakastyöhön oli hyvin väljä. Paikalla olivat opiskelijat, ohjaajat ja opettajat sekä Riistavuoren terapiayksikön osastonhoitaja. Kuitenkin neljä viikkoa opiskelijoiden harjoittelusta osui samalle ajanjaksolle. Ajatuksena oli jättää tämä opiskelijoiden itsensä päätettäväksi. Teksti ja kuva: Leila Lintula, osaamisaluepäällikkö ja Pirkko Pello, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sari Koivisto, osastonhoitaja, Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus KOULUTUS Moniammatillista asiakastyötä oppimassa Helsinkiläisessä Riistavuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa toteutettiin syksyllä 2013 harjoittelukokeilu, jonka tavoitteena oli tukea opiskelijoiden moniammatillista asiakastyötä. ”Yhteinen asiakas tuo opiskelijat yhteen”, totesi yksi Riistavuoren ohjaajista. Ohjeistuksessa ei kerrottu yksiselitteisesti, mitä opiskelijoiden täytyy tai pitää tehdä
Tämä antaa vahvistusta samansuuntaiselle toiminnalle jatkossakin. On kuitenkin muistettava, että moniammatillinen asiakastyö ei välttämättä sovi ensimmäisen harjoittelujakson opiskelijalle, sillä se vaatii opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymistä ja käsityksen omasta ammatista. Yhteistä kokoontumista ja toisiinsa tutustumista ennen harjoittelun alkua pidettiin hy- vänä, kunhan sen tarkoitus selkiytetään entisestään. ja. Opettajan avulla opiskelija kykenee myös paremmin tunnistamaan ja jäsentämään omia osaamistavoitteitaan sekä vahvistamaan niitä – näin hän vähitellen omaksuu oman alansa asiantuntijuutensa. Riittävästi aikaa tutustumiseen Yhteisen keskustelun pohjalta päädyttiin tarkentamaan opiskelijoille annettavaa ohjeistusta (esim. Jo aiemmin mainitut etukäteen yhteisesti sovitut tapaamiset 2-3 kertaa viikossa harjoitteluviikkojen aikana koettiin hyväksi ja niitä on hyvä jatkaa. Kiitos kaikille kokeiluun osallistuneille. Kiistaton vastaus oli, että oman alan opettajaa tarvitaan. Opiskelijoiden mielestä on tärkeää varata alussa riittävästi aikaa toisiin opiskelijoihin ja harjoittelupaikan toimintaan sekä toimintatapoihin tutustumiseen. Riistavuoren harjoittelu osoitti kuinka suotavaa erivaiheissa olevien eri ammattikuntia edustavien opiskelijoiden yhteinen pohdiskelu on. Vanhustyö 2 • 2014 37. Moniammatillinen asiakastyö tärkeää Hienointa tässä kaikessa oli, että neljässä viikossa opiskelijat löysivät moniammatillisen asiakastyön merkityksen ja tekivät aidosti moniammatillista yhteistyötä. Tällaista on vaikea saada ai- kaan esimerkiksi ammattikorkeakoulun monialaisissa ryhmätöissä. Tästä kokemuksesta ja kokeilusta rohkaistuneina voimme kaikki toimia viestin viejinä moniammatillisen työskentelyn oppimisen mahdollisuuksista ja merkityksestä opiskelijalle. kirjallisessa muodossa kaikille yhteisesti), jotta opiskelijat välttyvät alkuhämmennykseltä ja tietävät mitä heiltä odotetaan. Opiskelijoiden mielestä on tärkeää varata alussa riittävästi aikaa toisiin opiskelijoihin ja harjoittelupaikan toimintaan sekä toimintatapoihin tutustumiseen. Lisäksi moniammatillisen työskentelyn tulee olla osa kirjallista tehtävää eikä siitä tule teettää erillistä tehtävää. Hän pystyy tukemaan opiskelijan ammatillista kasvua ja antamaan ammatillista tukea harjoittelun aikana nouseviin kysymyksiin
Voimme myös pohtia, toteutuuko jatkuvasti nouseva eliniänodote vai alkavatko erilaiset ilmansaasteet, jatkuva erilaisille säteilyille altistuminen, elintarvikkeiden lisäaineet, liikunnan vähäisyys, ylipaino ja muut epäterveellisyydet ajan myötä lyhentää eliniänodotetta. Lakiesitysten kanssa olen yhtä mieltä siitä, että uudistuksia tarvitaan, mutta kirkkaana tulisi olla mielessä myös hallinnon tasojen ja byrokratian vähentämisen tarve, sillä käytännön tekijöitä vanhustyössä tullaan varmasti jatkossa tarvitsemaan, vielä nykyistäkin enemmän – tekijöiden taholta ei siis tarvittavia säästöjä tulla löytämään. käänteinen elatusvelvollisuus saattaisi olla yksi vaihtoehto veronkorotuksille ja se keventäisi yhteiskunnan taakkaa vanhustenhuollossa. Kaikki varmasti ovat yhtä mieltä siitä, että uudistuksia tarvitaan, mutta hallituksen tekemät esitykset ovat saaneet pitkälti sekä kunnilta että asiantuntijoilta tiukkaa kritiikkiä osakseen ja valmista ei tahdo tulla. Päivi Maisila Vanhustyön johtaja Vehmaan kunta 39. Voisimmeko kutsua yhteiskunnan taakkaa keventämään myös suurta voimavaraamme, eläkkeelle siirtyneitä hyvinvoivia kansalaisiamme, vapaaehtoistyön tai kansalaistoiminnan nimissä. Käytännön tasolla työskentelevät tarvitsevat kyllä ohjausta ja neuvontaa työssään, näkisinkin yhtenä uutena toimintamallina, että erilaisista virastoista virkamiehet jalkautuisivat asiantuntijoiksi työyhteisöihin ja siellä yhdessä henkilökunnan kanssa suunnittelisivat työtä ja toimintamalleja siten, että toiminta olisi mahdollisimman laadukasta, toimintakykyä ylläpitävää ja kustannustehokasta. Hyvä vanhuus ei ehkä aina vaadikaan suuria lisäresursseja ja –kustannuksia. Tulevaisuuden vanhusten tulot ovat korkeammat kuin nykyvanhusten, he maksavat siis itse nykyistä suuremman osan hoidostaan, he pärjäävät pidempään kotona, kun osaavat käyttää apuvälineitä ja teknologiaa, ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä pidempään kuin nykyvanhukset. Tämän kaltainen nk. Kuntien päättäjillä, virkamiehillä ja monilla asiantuntijoilla on viime aikoina kulunut suunnattomasti aikaa ja resursseja tutustuessaan ja vastatessaan valtiovallalta tuleviin lausuntopyyntöihin liittyen kuntajakoselvityksiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lakiluonnokseen. Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lisäksi viime aikoina keskusteluun on nostettu myös ajatus siitä, pitäisikö tulevaisuudessa lasten ottaa osaa vanhempiensa hoidon kustannuksiin. Vuonna 1970 laki kumottiin, mutta monissa Euroopankin maissa vastaava laki on edelleen voimassa. Vielä 1960- luvullahan oli voimassa köyhäinhoitolaki, joka velvoitti lapset huolehtimaan vanhemmistaan. Katsokaamme uusin silmin työkenttäämme, etsien uusia malleja työskentelyllemme yhdessä asiakkaidemme kanssa. Vai onko vanhustenhuolto ylipääVanhustyö 2 • 2014 tään taakka tulevaisuuden yhteiskunnalle. S uomessa on parhaillaan valmistelussa useitakin lakiuudistuksia, joiden tarkoituksena on hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten nousua, jotta jatkossakin pystyttäisiin turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut. Yksinäisyys on monelle ikääntyneelle suurin palvelun tarvetta aiheuttava tekijä, liikuntaystävä, kirjakassipalvelu, yhteiset rupattelu- tai lauluhetket tuovat mielekkyyttä päivään ja sisältöä elämään. Tällainen lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan saattaisi parhaimmillaan lähentää perheitä, mutta pahimmillaan aiheuttaa suuriakin perheiden sisäisiä ristiriitoja. Vanhusten määrä lisääntyy, mutta on myös monia asioita, jotka voivat helpottaa yhteiskunnan painetta vanhustenhuollon osalta. Hyvä vanhuus voidaan saavuttaa usein pienillä asioilla esimerkiksi lisäämällä yhteisöllisyyttä ja läsnäoloa vanhusten palvelujen piirissä, niin omaisten kuin hoitohenkilökunnankin taholta. Mielekkääksi koettu elämä ehkäisee palvelujen piiriin hakeutumista ja vähentää niiden tarvetta. Onko varaa hyvään vanhuuteen – riittävätkö rahat. Monin paikoin, kuten meillä Vehmaalla vapaaehtoistyö on saatu vanhusneuvoston aktiivisuuden ansiosta voimakkaaseen kasvuun
M aikki Hämäläinen-Ylikahrin mielestä aina ei kuitenkaan kysytä, mitä vanhus tarvitsee. Jaksohoito voidaan aloittaa viikon jaksoilla kuukaudessa ja pidentää kahteen, jos omaishoidettavan kunto huononee. Hämäläinen-Ylikahri toivoo, että kunnissa esimerkiksi tarjottaisiin perinteiseksi miellettyä kodinhoitoapua. Asiakaslähtöisyyden täytyisi olla palveluissa pääperiaatteena. Tällöin tuttu kodinhoitaja tulee vanhuksen kotiin häntä auttamaan vanhuksen tarpeiden mukaan. Teksti ja kuva: Mia Hemming KOTIHOITO Asiakaslähtöisyys pääperiaatteeksi vanhusten kotona asumisen tukemisessa Sosiaalineuvos, entinen Lempäälän vanhustyön johtaja Maikki Hämäläinen-Ylikahri korostaa kodinhoitajia, palvelusuunnitelmaa, omaishoitajia, jaksohoitoa ja liikuntaa merkittävinä tekijöinä vanhusten kotona asumisen mahdollistamiseksi. – Myös kotiavustajat voivat tarjota apua arkiaskareisiin ja henkilökohtaisiin toimintoihin. – Palvelusysteemimme pitäisi tukea sitä, että ikäihmiset voisivat elää oman tilanteensa mukaisesti mahdollisimman rikasta elämää. Se helpottaa myös esimerkiksi yhteyksien pitämistä ulkopuolisiin palveluyrittäjiin. Vanhuspalvelulaki tuo lisäksi tarvittaessa vastuutyöntekijän auttamaan iäkästä henkilöä palvelujen yhteensovittamisessa. Sen sijaan tullaan tekemään sitä, mitä on tarjolla. Hämäläinen-Ylikahri on huomannut, että eri palvelutarjoajien väliltä usein puuttuu keskustelu. – Palvelusuunnitelma mahdollistaa palvelujen muokkautumisen aina tilanteen mukaan. Hämäläinen-Ylikahri on siten tyytyväinen uuden vanhuspalvelulain asettamaan velvoitteeseen laatia iäkkäälle henkilölle palvelusuunnitelma. Kodinhoitaja voi käydä pankissa ja kaupassa, tehdä ruokaa ja antaa lääkkeet. Kotihoidossa oleva vanhus tarvitsee paljon muunlaistakin tukea kuin pelkästään hoivaan liittyvää. Maikki Hämäläinen-Ylikahri toivoo jaksohoidon kirjaamista palvelusuunnitelmaan. 40. – Kukaan ei katso kokonaisuutta
Innostetaan vanhusta aktiivisuuteen ja samalla havainnoidaan, voiko hän edelleen asua kotonaan. – Kuntosalit, erilaiset ikäihmisten kunto- ja venyttelyryhmät, uiminen ja muu liikunta pitää vanhukset jalkeilla. Jaksohoidon aikana pelataan vaikka bingoa, tanssitaan, lauletaan, käydään kuntosalilla. – Täytyy innostaa kotihoidon asiakkaita liikuntaharrastuksen pariin jopa niin, että sisällytetään se palvelusuunnitelmaan, Hämäläinen-Ylikahri painottaa. Mutta jos jalat eivät kanna heikon lihasvoiman tähden, on pakko olla kotona ja kohta vuoteenomana. Hyvä jaksohoito vaatii omanlaisensa otteet, jolloin sitä ei voida toteuttaa parhaiten esimerkiksi pitkäaikaishoidon osastoilla. Ihmiset, jotka harrastavat aktiivisesti liikuntaa ovat terveempiä ja pysyvät pidempään terveinä kuin liikunnallisesti passiiviset. R Vanhustyö 2 • 2014 41. – Omaishoitajien ystävyyssuhteet usein katkeavat, harrastukset loppuvat ja hoidettavan kuollessa hoitaja on yksin lähes tyhjän päällä, Hämäläinen-Ylikahri kuvailee. – Jaksohoidon aikana voidaan tarkistaa vanhuksen lääkkeet ja hoito. Hämäläinen-Ylikahri muistuttaa, että myös omaishoidettavan toimintakyvyn ja kunnon ylläpito - ellei peräti kohentaminen - on jaksohoitojen tavoitteena. Moni omaishoitaja kokee esimerkiksi vapaapäivien määrän riittämättömäksi. Se merkitsee kunnille sääs- töjä, jos vanhukset pärjäävät pidempään tuetussa omaishoidossa. – Omaishoitajista olisi pidettävä hyvää huolta, sillä kotihoito ei tule onnistumaan suunnitellussa laajuudessa ilman omaishoitajia. He tarvitsisivat oman palveluohjaajan, jotta he voisivat suunnitella myös omaa elämäänsä. Silloin he pääsevät kulkemaan ja toteuttamaan omaa tahtoaan, vaikka vähän vaivoja olisikin. Omaishoitajat oleellinen osa vanhustyötä Maikki Hämäläinen-Ylikahri nostaisi omaishoitajat vanhustyön kohderyhmäksi. Hämäläinen-Ylikahri korostaa vielä lihasvoiman vahvistamisen kiistattomia terveysvaikutuksia. Kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn tukeminen ja kohentaminen on jaksohoidon tarkoitus. Hoidettava tulisi saada esimerkiksi kuukausittaisiin viikon tai kahden jaksohoitoihin, jolloin omaishoitaja voisi tehdä mitä haluaisi
Seminaariohjelman rakenne pysyy samana koko kiertueen ajan, mutta puhujat vaihtelevat paikkakunnittain. Lisää tietoa ja ilmoittautumisohjeet löydät Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi>tapahtumat.. jakamalla kokemuksiaan verkossa Helppo liikkua -karttapalvelun avulla. – Esteettömyyttä tulisi lähestyä siitä näkökulmasta, että rajoite toimintakyvyssä on ympäristössä, ei ihmisessä. Invalidiliitto myöntää tunnuksen, jos palvelu tai kohde täyttää liiton laatimat kriteerit. Seuraavat Helppo liikkua -roadshown seminaarit järjestetään Jyväskylässä 10.4. sekä syksyllä 2014 Rovaniemellä 2.10., Kuopiossa 16.10., Helsingissä (ruotsiksi) 30.10., Turussa 6.11. Jokainen voi olla mukana tässä työssä mm. Helpoista paikoista jaetaan kiitosta ja hankalille paikoille yritetään tehdä jotain yhdessä. Alustuksia ja kommenttipuheenvuoroja kuullaan mm. Tähän mennessä tunnuksia on myönnetty yhdeksän. Invalidiliiton, Esteettömyyskeskus ESKEn ja Vanhustyön keskusliiton asiantuntijoilta sekä paikallisten vammaisneuvoston edustajilta. H elppo liikkua on Invalidiliiton vuonna 2012 aloittama konsepti, jonka kautta rohkaistaan jokaista kiinnittämään huomiota paikkoihin, joissa on helppo tai hankala liikkua. Konseptiin sisältyy myös Helppo liikkua -tunnus, jota yritykset ja yhteisöt voivat hakea Invalidiliitolta. ja Seinäjoella 20.11. ja Oulussa 8.5. Teksti ja kuva: Sanni Roinevirta Helppo liikkua -roadshow herättelee esteettömyyskeskustelua Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä Helppo liikkua -roadshow koostuu yhdeksästä eri puolilla maata vuoden 2014 aikana järjestettävästä paikallisesta Helppo liikkua -seminaarista. liikennekalusto, asuintalo, hotelli sekä useita ravintoloita. Karttaan voi lisätä sekä helppoja että hankalia kohteita ja näin vinkata niistä muille sekä herättää keskustelua ympäristön epäkohdista, jotka vaativat toimia. Ajatuksena on, että esteettömyyskeskustelussa päästään pintaa syvemmälle myös paikallisella tasolla. Ympäristön pitää olla toimiva kaikille riippumatta heidän yksilöllisistä ominaisuuksistaan. Seminaarit tarjoavat tietoa sekä välineitä asumisen ja liikkumisen esteettömyyden edistämiseen. Rakennetun ympäristön pitää hyväksyä elämän moninaisuus, esteettömyysasiamies Harri Leivo Invalidiliitosta valottaa Helppo liikkua -ideologian taustaa. Moni osallistuja kertoi saaneensa tapahtumasta käytännön vinkkien lisäksi vahvistusta omalle esteettömyystyölleen ja välineitä esteettömyyteen kohdistuvien välillä kielteisten asenteiden muuttamiseen. 42 Seminaaripäivät koostuvat kolmesta osiota, jotka keskittyvät esteettömyyteen yhteiskunnassa, kotona ja liikenteessä. Näiden joukossa on mm. Helmikuussa Helsingin Valkeassa Talossa järjestettyyn Helppo liikkua -roadshown ensimmäiseen seminaariin osallistuneet kiittelivät puhujia heidän antamistaan käytännönläheisistä esteettömyyden esimerkeistä
Vanhustyön tietopankkia rakennetaan. Aina. KÄKÄTE-teknologiahanke jatkuu vielä tämän vuoden. Keskusliitossa on saatu käyntiin RAY:n tuella SeniorSurfprojekti, josta lisää tuonnempana. Oppaassa kerrotaan avunpyyntöjärjestelmien toiminnoista ja integraatiomahdollisuuksista sekä järjestelmän hankintaan liittyvistä seikoista. Vanhustenhuollon kannalta merkittävää tulee olemaan se, miten hyvin hoidon ja auttamisen koko ketju saadaan toimimaan. Lisäksi useimmat avunpyyntöjärjestelmät soveltuvat henkilökunnan turvajärjestelmäksi. Liitto järjestää nyt keväällä kolme vanhustyön aluefoorumia, joihin odotamme runsasta osanottoa. Siinä on ollut puutteita. Osa järjestelmistä sopii myös kotihoidon asiakkaille, joten tarvittaessa palvelutalo voi käyttää samaa järjestelmää asiakkaidensa omissa, erillisissä asunnoissa. Logo otetaan käyttöön huhtikuussa printtituotteissa ja syksyllä vanhustenviikon alla avataan uudistetut nettisivut. Vanhustyön keskusliiton toiminnassa loppukevät on toimeliasta aikaa. Pahimmassa tapauksessa taas järjestöt jäävät ison järjestäjäorganisaation jalkoihin, mitä ei varmaankaan kukaan halua. 09 774 5900). Olen jäämässä syksyn mittaan eläkkeelle, joten ”viimeisiä viedään”. Mitä tämä sitten voisi merkitä järjestöjen toiminnalle. Olemme mukana monissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Uudesta oppaasta tukea avunpyyntöjärjestelmän hankintaan K ÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) uuteen oppaaseen Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä on koottu palvelutaloihin sekä muihin ikäihmisten asumisyksiköihin soveltuvia avunpyyntöjärjestelmiä (”hoitajakutsujärjestelmiä”). Oppaan voi tilata Vanhustyön keskusliitosta (puh. • Vaikutamme pienimmistä pöydistä suurimpiin saleihin saakka. 09 350 8600) tai Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta (puh. Parhaassa tapauksessa paikalliset toimijat pääsevät nykyistä paremmin mukaan ihmisten hyvinvoinnin kokonaisuutta rakentamaan. Keskusliitto tiedottaa Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Kevättä keskusliitosta! T ätä kirjoitettaessa on suuren sote-sovun jälkeinen viikko. Arvomme ovat: • Teemme työtä sydämellä. Keskusliitto on perustettu 22.4.1949 ja liittoon kuuluu runsaat 340 jäsenyhteisöä. ikateknologia.fi > Julkaisuja > KÄKÄTE-projektin julkaisuja. Toivottavasti kansalaisjärjestöt saavat mahdollisuuden olla mukana niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa kehittämistyössä. Mahdotonta tietenkin tässä vaiheessa arvioida, mutta toivoa kuitenkin voi. Vanhustyö 2 • 2014 43. Keskusliitto uudisti arvonsa ja uusii ulkoista ilmettään. Uudistetun logomerkin kuviona on sydän, jonka ympärille piirtyy suurempi sydän. erityisenä teemana on nyt ikäihmisten asuminen. Kevään valtuuston kokouksessa tehdään sääntömääräisten päätösten lisäksi myös päätös keskusliiton uudesta toiminnanjohtajasta. Uskomme, että nämä kaikki jollain tavoin uuteen teknologiaan ja sen sujuvaan hyödyntämiseen liittyvät toimet antavat uutta sisältöä käytännön työhön. 65-vuotias keskusliitto uudistaa ilmettään V anhustyön keskusliiton brändityö käynnistyi syksyllä arvokeskustelulla. Kuvio symboloi arvomaailmaa, jonka lähtökohtana on aito välittäminen. Yksittäiskappaleet toimitetaan maksutta. Niin varmaan on aihetta sanoa, vaikka käytännön järjestelyistä ei vielä tarkempaa tietoa olekaan. Opas on myös ladattavissa KÄKÄTE-projektin verkkosivuilta www. Eloisa ikä-ohjelman laajentuminen tuottaa sekin uusia ideoita ja toimintatapoja. Lisäksi esitellään tällä hetkellä markkinoilla olevia järjestelmiä. • (Koska) Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. On päästy askel eteenpäin yhteisessä savotassa
Voittaja julkistetaan ja palkitaan valtakunnallisessa vanhustenpäivän pääjuhlassa 5.10.2013 Mikkelissä. Koulutukseen kuuluu viisi lähiopetuspäivää sekä kokeneen mentorin tuki Ystäväpiiri-ryhmän ohjaamiseen. Hakeminen tapahtuu www.ystavapiiri.fi -internetsivujen kautta tai ottamalla yhteyttä alueohjaajaan. Lisätietoja Etelä-Suomen alueohjaaja Tarja Ylimaa: puh. Juhla järjestetään yhdessä Mikkelin vanhusneuvoston, Mikkelin kaupungin ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. ja 2.12.2014 (viimeinen hakupäivä 30.5.). Miten ihmiset hahmottavat elämänkulkuaan. ja 4.12.2014 (viimeinen hakupäivä 16.5.). fi>Sähköiset julkaisut. Hakemukset on jätettävä viimeistään keskiviikkona 18.6.2014 klo 16 mennessä. Ystäväpiiri-ohjaajia koulutetaan käpolvien taju – Elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa -julkaisu perustuu Elämänkulku ja ikäpolvet -tutkimusja kehittämishankkeeseen, joka toteutettiin Vanhustyön keskusliitossa vuosina 2011– 2013. Teemana on uusittujen arvojen mukaan: Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Lisätietoja Länsi-, Sisä- ja Lounais-Suomen alueohjaaja Heidi Rytky: 050 373 1057 ja heidi.rytky@vtkl.fi Nurmes: 9.-10.9., 23.9., 4.11. Koulutuksen osallistumismaksu on sata euroa vanhustyön ammattilaisille, vapaaehtoistyöntekijöille koulutus on maksuton. Tulevana syksynä käynnistyy jälleen uusia Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksia. Molemmat teokset ovat luettavissa nettisivuilla www.vtkl. Keskusliitto tuottaa yhteistyössä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa teemaviikkoa varten aineiston, julisteen ja lehden, jonka postitus alkaa toukokuun puolessa välissä. ja Vanhustenviikkoa 5.-12.10. Koulutusten ajankohdat: Huittinen: 26.–27.8., 9.9., 4.11. Lisätietoja Pohjois-Suomen ja Lapin alueohjaaja Mirva Saarela: puh. Kirjan sisarteos, Neljän polven treffit – Ikäpolvitoiminnan opas, keskittyy pohtimaan ikäpolvitoiminnan mahdollisuuksia ja tukemaan niitä käytännönläheisten toimintaesimerkkien ja -vinkkien avulla. 050 402 2528 ja tarja.ylimaa@vtkl.fi Oulu: 2.-3.9, 24.9, 5.11 ja 3.12.2014 (viimeinen hakupäivä 30.5., kaksi paikkaa vielä vapaana). Vuoden vanhusteko 2014 -palkinto haettavana V anhustyön keskusliitto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät jälleen ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2013 -palkinnon saajaksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Hakemus lähetetään Vanhustyön keskusliittoon sähköisenä tai kirjallisena osoitteella leena.valkonen(at)vtkl.fi tai Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Lisätietoa: www.vtkl.fi>Vanhustenpäivä ja –viikko. Vanhustenpäivän valtakunnallinen juhla pidetään Mikkelissä konsertti- ja kongressisali Mikaelissa. Tutkimuksen ohella hankkeen tavoitteina oli virittää keskustelua ikäpolvien välisistä jännitteistä ja yhteisen toiminnan mahdollisuuksista sekä edistää ikäpolvien välistä toimintaa. ja 9.12.2014 (viimeinen hakupäivä 17.4.). Vanhustenviikon materiaali jakeluun toukokuussa V anhustenpäivää vietetään lokakuussa 5.10. stäväpiiri-toiminta on Vanhustyön keskusliiton kehittämää iäkkäille ihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi. Arviointiraati tutustuu kaikkiin hankkeisiin. Lisätietoja Itä-Suomen alueohjaaja Minna Partanen: puh. 050 569 7903 ja mirva.saarela@vtkl.fi I 44 Y. Aina. Palkinnon myöntämisen peruskriteerinä on se, että palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on myönteisellä tai innovatiivisella tavalla edistänyt vanhustyötä, kehittänyt toimivan mallin tai menetelmän tai muulla tavoin edesauttanut ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista. Palkinto on jaossa nyt seitsemättä kertaa. 044 7648 481 ja minna.partanen@vtkl.fi Imatra: 27.-28.8., 11.9.,5.11
Työryhmä esittää myös uutta lakia sopimusomaishoidosta. Tuella tarkoitetaan esimerkiksi tarpeenmukaista kotipalvelua, ohjausta ja neuvontaa. Lisätietoa www.gerec.fi. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli henkilö viisikymppisenä arvioi oman fyysisen kuntonsa huonoksi, oli riski sairastua dementiaan jopa nelinkertainen verrattuna henkilöihin, jotka kokivat kuntonsa hyväksi. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Valmistautuminen uudistukseen aloitetaan välittömästi ja se tehdään pääosin virkamiestyönä. Suuntaviivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen M aan hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sote-ratkaisusta 23.3.2014. Työryhmän mukaan myös muuta hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattua omaishoitoa on tuettava. Hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan määräytyviä hoitopalkkioluokkia olisi kolme: 500, 700 ja 1 100 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Esillä olevia tuotteita voi myös ostaa. Tulos ilmenee Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa. Yhteys lisäksi vahvistui entisestään, mikäli ihmisellä oli pitkäaikaissairauksia. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden alueellisen järjestäjän varaan. Lakiin kirjattaisiin muun muassa säännökset palkkioista sekä sopimusomaishoidon edellytyksistä, kuten sitovasta ja vaativasta hoidon tarpeesta sekä omaisen soveltuvuudesta ja halukkuudesta omaishoitajaksi. Näyttelyn lisäksi Toimivan kodin palveluihin kuuluvat kotitohtorointi eli kodin turvallisuuden kartoitus ja esteettömyyskartoitukset. Määrää tarkistettaisiin vuosittain palkkakertoimella. Tällaisia palveluja olisivat muun muassa sopi- Vanhustyö 2 • 2014 musomaishoitajan terveystarkastukset sekä vastuutyöntekijän antama tuki. Näyttelyssä olevia tuotteita ja ratkaisuja voi rauhassa kokeilla ja saada opastusta niiden käytössä. Lisätietoa:www.stm.fi. Lisätietoja: www.toimivakoti.com Oma kokemus fyysisestä kunnosta kertoo tulevaisuuden dementiariskistä N oin viisikymmenvuotiaana huonoksi koettu fyysinen kunto on vahvasti yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017. Uudella sosiaalihuoltolailla on tarkoitus lisätä tukea niille omaishoitajille, jotka hoitavat omaistaan ilman omaishoitosopimusta. Vastaavasti hoitopalkkion kriteerit täyttävä omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja vapaaseen. Sopimusomaishoidon järjestämiseen ja rahoittamiseen työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista mallia: vahvennettua kuntamallia ja Kelan rahoitusmallia. Työryhmä ehdottaa, että kehittämisohjelman toimeenpanoa varten asetetaan ohjausryhmä, joka koordinoi ja seuraa kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutumista sekä tukee lain valmistelua. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Työryhmältä ehdotus omaishoidon kansalliseksi kehittämisohjelmaksi O maishoidon kehittämistä selvittänyt työryhmä esittää, että hoitoa tarvitsevalla henkilöllä olisi aina oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Lisätietoa: www.stm.fi 45. Tavoitteena on, että uusi laki voisi tulla voimaan seuraavan hallituskauden alkupuolella. Yhteys huonon kunnon ja dementiariskin välillä oli erityisen vahva henkilöillä, joilla ei ollut perinnöllistä alttiutta muistisairauteen. Ajan virrassa Ratkaisuja esteettömään ja turvalliseen asumiseen E steettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuja, teknologiaa, apuvälineitä ja tuotteita esittelevä informaatiokeskus ja myyntinäyttely Toimiva koti DoMedi Oy avattiin maaliskuun lopulla Helsingissä. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoitoon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Omaishoitosopimus tehtäisiin kunnan ja omaishoitajan välillä
Valtakunnallista sydänviikkoa vietetään 6.-13.4.Lisätietoa sydänviikosta www.sydanliitto.fi. Muistisairauden kanssa – Alzheimer arjessa P irkko Telarannan kirjoittamassa julkaisussa Alzheimerin tautia tarkastellaan osana jokapäiväistä arkea. Vaikka Alzheimerin tautiin ei toistaiseksi ole löytynyt parantavaa hoitoa, sairastuneen elämään voidaan löytää iloa ja hyviä hetkiä. Itsehoito osaksi hyvää arkea -seminaarin Turussa. Taudin vaikutuksia sairastuneen ja hänen läheistensä elämään selvitetään inhimillisellä, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla. Muistisairauden kanssa – Alzheimer arjessa, Kustannusosakeyhtiö Auditorium, noin 240 sivua, Sh 32 euroa. Kirjan on kirjoittanut joukko arvostettuja vanhuuteen liittyvien oikeudellisten kysymysten asiantuntijoita. Suvanto-ryhmä on onnistunut tavoittamaan vanhuksia elämäntilanteessa, jossa liian usein apu ei ehdi tulla ajoissa tai voimaton ja neuvoton uhri eristäytyy väkivaltaiseen kotiinsa. ja kansainvälistä Parkinson-päivää 11.4. 46. Suvanto-ryhmän vanhukset kokoontuvat geronomi (AMK) ja sosionomi (AMK) -koulutuksen saaneiden ohjaajien kanssa Kinaporin palvelukeskuksessa Helsingissä kerran viikossa. Palkittu Suvanto-ryhmä nosti vaietun aiheen päivänvaloon H elsingissä toimiva vakavaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden vanhusten vertaistukiryhmä Suvanto on saanut kansallisen Sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon. Ajan virrassa Katsaus vanhuuteen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin H uhtikuussa ilmestyvässä Vanhuus ja oikeus -kirjassa luodaan kattava katsaus vanhuksia koskettaviin ajankohtaisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Pirkko Telaranta on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja hän on toiminut pitkään muistisairaiden hoitotyössä ja heidän omaistensa ja ammattihenkilöstön kouluttajana. Ryhmässä vanhukset saavat voimia ja apua käsitellä kokemaansa sekä tarvittaessa apua väkivaltaisesta ihmissuhteesta irrottautumiseen. Tarkastelun kohteina ovat mm. Kansainvälisenä Parkinson-päivänä 11.4. perheoikeudelliset, sosiaalioikeudelliset ja lääkintäoikeudelliset teemat. Parkinson-viikko ja Sydänviikko huhtikuussa V altakunnallista Parkinson-viikkoa vietetään Suomessa 7.–13.4. Työllä on onnistuttu ehkäisemään vanhusten eristäytymistä ja syrjäytymistä. Suvanto-ryhmä tarjoaa ammatillisesti ohjattua vertaistukea vakavaa väkivaltaa kohdanneille vanhuksille. Parkinsonin tautiin sairastuminen on lisääntynyt väestön ikääntymisen myötä.Sairastavien itsehoidon tasoa parantaakseen Parkinson-liitto järjestää Parkinson-viikolla 8.4. seminaarin luennot voi katsoa myös Parkinson-liiton kotisivuilta: www.parkinson.fi. Palkinto jaettiin 13.3.2014 Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Helsingissä. Kirjassa tuodaan myös esille dementoituvan ja hänen läheistensä oikeudet tukeen sairauden eri vaiheissa. Seminaarin luennot ovat samanaikaisesti nähtävissä myös Kuopiossa, Oulussa, Helsingissä ja Tampereella. Lakimiesliiton Kustannus, 300 sivua, hinta 70,20 euroa. Sen ovat toimittaneet Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja Liisa Nieminen
Jag deltog själv till liten del i öppningen av debatten – och fick också respons av olika slag. Varför är saken så uppenbart känslig för många personer och även samhälleligt. Vems pengar är det slutligen frågan om – egna eller barnens. Orsakerna är många börjande med dåligt samvete till den egna eller statens ekonomiska trångmål. Hur stort är individens ansvar och de närståendes ansar och hur stort är det gemensamma ansvaret. Ett annat exempel är att fundera på om äldre borde använda/ bli tvungna att använda av sin egendom för att finansiera sin service. Med tanke på framtiden är det helt omöjligt att tänka sig att det finns en gemensam penningbörs som bekostar allt det goda. Vanhustyö 2 • 2014 Professor Kangas tog som exempel situationen där en av syskonskaran hade burit ett stort ansvar för en äldre förälder. Närståendeansvar och bärandet av det är en mycket mångfacetterad sak. I bakgrunden finns vår – redan delvis vacklande – tro på välfärdssamhället och på att vi genom att betala våra skatter säkrar tillräcklig hjälp och vård såväl för oss själva och våra närmaste som för alla behövande. Det förefaller som om vi ät mitt i en ganska speciell förändring. Av vad samlas denna penningbörs om den ekonomiska tillväxten avstannar och skattebetalningsförmågan allt som allt i värsta fall försvagas. Om det inte finns barn finns inte heller det bekymret. Man måste ingripa i många som ”heliga” ansedda saker som fordom var välfärdssamhällets stöttepelare. Vi alla som haft eller har äldre föräldrar har för egen del funderat på detta och fattat våra egna beslut. 47. Alla slags ansvar läggs ut, t.o.m. Å enda sidan talar man vackert om välfärd, frivilligt arbete och överhuvud om att bry sig om närstående. Nu är det inte värt att undvika att tala om saker med deras riktiga namn. Mycket ges det alldeles vardaglig hjälp, sköts mångahanda saker och ges kanske ekonomiskt stöd. Rädde sig den som kan! Nu om någonsin måste vi fundera på vissa grundläggande saker ur många synvinklar. Man blir sannolikt tvungen att betala en hel del för servicen man behvöer. Ett ganska lumpet exempel, men talande. Borde inte han/hon vid arvsskiftet i rättvisans namn ha möjlighet till en större andel än de övriga. Allt gott för alla eller trygghet och vård åtminstone för de sjukaste och svagaste. Uppfattningen att inte bära ansvar för äldre föräldrar är allmänt taget fel. Chefredaktör Pirkko Karjalainen Har vi råd med god ålderdom. Samtidigt blir många attityder och framför allt åtgärder allt hårdare och mer egoistiska. Detta är det långt frågan om. Det skärs ned, sparas, effektiveras – om det inte görs blir ruin vår lott senast i övermorgon. Man måste våga diskutera ändringar som kanske nu känns omöjliga men som ändå är värda att överväga och bereda som alternativ. En sådan framtid vill vi jmu ha – eller vill vi. Men å andra sidan finns fullständig likgiltighet och övergivande. T räff och sjönk! Alltså professor Urpo Kangas ståndpunkt om att barnens vårdansvar för sina ålderstigna föräldrar skulle återinföras. Bara så kan vi vara säkra på att rättvis välfärd blir över för god ålderdom och säker barndom. på entreprenad
Nyhetströskeln överskrids i fall då ett äkta par efter decenniers samvaro skiljs åt i livets senare skede eller då äldre människor inte får duscha på två veckor. Dagens äldre har bättre inkomster än någonsin och många har också förmögenhet. Vem betalar. Trots att det relativa antalet äldre växer har vi fortfarande råd med att trygga en god ålderdom. Fattigdom är inte ett stort problem, med undantag av de äldsta kvinnorna som får garantipension och är ensamboende. De centrala dragen i vårt socialpolitiska system är individuella rättigheter och skyldigheter samt att generationer- I skuggan av en välmående majoritet lever också äldre som inte är så välbeställda. Det handlar om hur det dagliga livet fungerar och hur meningsfullt man upplever sitt liv. Stödet från släkten, familjen och nätverken av vänner spelar en central roll för de dagliga funktionerna, beskriver Saari. Till exempel utgör äldre och åldrande en stor del av den grupp som står i brödköerna för livsmedel. 48 God ålderdom är ändå inte enbart beroende av servicesystemet och det är inte bara fråga om pengar. . Finansieringsansvar kan överföras till personerna själva antingen med vårdförsäkring eller med omvänt bolån, säger Saari. Enligt professor Juho Saari förutsätter detta att den äldre befolkningens egen förmögenhet utnyttjas vid sidan av den offentliga finansieringen. . I dag klarar sig de äldre relativt väl. Den välmående majoriteten vet i. I de äldres servicesystem som helhet är det viktigaste problemet fel placering, vilket leder till att personen kan hamna på en bäddavdelning, trots att det rätta stället vore rehabilitering. Jag är inte beredd att avstå från dessa. Hur finansieras tjänsterna de äldre behöver under de närmaste åren. Dessutom är det inte självklart att man får åtnjuta tjänsterna, och det varierar onödigt mycket mellan olika individer. . Ensamheten tär på välbefinnandet I skuggan av en välmående majoritet lever också äldre som inte är så välbeställda. Professor Juho Saari är inte så förtjust i tanken. . Tekst: Hanna Moilanen Foto: Raija Törrönen Juho Saari: Har vi råd med god ålderdom. Enligt undersökningar är ändå helhetsbilden av ålderdomen inte så dyster. I regel är de äldre skäligen nöjda med sitt liv och servicesystemet fungerar också, bedömer Juho Saari som är professor i sociologi vid Östra Finlands universitet och chef för Centret för välfärdsforskning. Vi har fortfarande råd med god ålderdom men det förutsätter att också den äldre befolkningsdelens egen förmögenhet utnyttjas. En typisk arvinge i dag är redan själv pensionerad eller står på tröskeln till pension. . I den offentliga debatten ses ålderdomen ofta mera som en börda än en resurs. Borde barnen ta mera ansvar för sina föräldrar och för finansieringen av deras vård. Diskussionen om fördelningen av omvårdnadskostnaderna är en viktig samhällspolitisk fråga under de närmaste åren. . na är oberoende av varandra. En helt annan fråga är hur stor förmögenhet den som behöver tjänsten själv har
Det har inneburit att de sämre lottade har blivit ansiktslösa främlingar bland oss, bedömer Saari. – Ändå är bristerna i välbefinnandet hos dem som lider av ensamhet påfallande dystra. Undersökningar ger vid handen att den erfarna ensamheten inte tycks ha ökat i jämförelse med 1990-talet. Å andra sidan de som känner sig ensamma har det sämre ställt än tidigare. Genom att påverka ensamheten är det möjligt att avsevärt förbättra den äldre befolkningsdelens genomsnittliga välbefinnande. Juho Saari arbetar som professor i välfärdssociologi och som chef för välfärdsforskningscentralen vid Östra Finlands universitet i Kuopio. Den försämrar också den erfarna och den fysiska hälsan. Ibland funderar man på hur åldrandet påverkar ensamheten. . Ensamheten förefaller att i synnerligen stor omfattning förklara brister i välbefinnandet. Genom att påverka ensamheten är det möjligt att avsevärt förbättra den äldre befolkningsdelens genomsnittliga välbefinnande. Välbefinnandet är ett vidare begrepp än materiella frågor. Tidigare har han arbetat bland annat i socialoch hälsovårdsministeriet. I det stora hela tycks det knappast ha någon verkan, dvs. Vanhustyö 2 • 2014 49. Det sociala avståndet har vuxit. ensamheten varken ökar eller minskar innan man fyller 70 år, sammanfattar Saari. Ensamhet är social smärta som syns och känns i hjärnan, förtydligar Saari. . Om dessa forskningsteman har han gett ut cirka 350 vetenskapliga publikationer. praktiken ingenting om livet hos dem som lever på samhällets skuggsida. Ensamheten är kanske den viktigaste enskilda faktorn som skrotar enskilda människors välbefinnande. Saari är specialiserad på forskning kring välfärd, medborgarsamhället, välfärdsstaten och Europeiska unionens sociala dimension
Tätä kaikkea on kasvavan eläkeläisjoukon kerrottu aiheuttavan. Kolumni Marjut Lindberg Mummonmökki hoivarahoiksi K ustannustaakka, verorasite, vääristynyt väestörakenne, kestävyysvaje ja hoivapommi. Monilla on myös muuta varallisuutta, kesämökki tai peritty metsäpalsta. Kun emeritusprofessori Martti Kekomäki ehdotti taannoin sarkastiseen tyyliinsä, ettei vanhuksia pidä ylihoitaa terveydenhuollossa, nousi ehdotuksesta meteli. Vasta kymmenkunta vuotta sitten on tosissaan havahduttu pohtimaan sitä, millaista apua ja miten ikääntyville voitaisiin antaa, jotta kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi. Julkisella puolella aikaa on kulunut enemmän siihen, että on pitänyt vaihtaa kylttejä vanhainkotien ja vuodeosastojen seiniin, kun ne on nimetty asumisyksiköiksi. Kyse on arvoista ja valinnoista. Tuntuu varsin erikoiselta, että vasta 2010-luvulla Suomessa on herätty päivittelemään tilannetta, jonka kehitys on ollut nähtävissä ainakin 60 vuotta. Näihin päiviin asti on Suomessa uskottu siihen, että verovaroin tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille, ja palveluista perittävät asiakasmaksut pidetään kohtuullisina. Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien on tiedetty vanhenevan joka vuosi, ja elinajan ennuste on kymmenien vuosien ajan lisännyt vuosia elinkaaren loppupäähän. Kekomäki oli täysin oikeassa. ”Herranen aika, kuka ne kaikki hoitaa. Jokaisesta palvelusta laskutetaan erikseen. Tuskin ehdotusta lasten velvollisuudesta kustantaa vanhempiensa hoito on tosissaan tehty muuten kuin tarkoituksena saada vanhemmat itse osallistumaan hoitokustannuksiinsa myymällä omaisuuttaan. Nykyisistä eläkeläisistä ja varsinkin nyt eläkkeelle jäävästä ikäryhmästä suurin osa omistaa asuntonsa. Julkisessa terveydenhuollossa ei pidä antaa minkään ikäisille muuta hoitoa kuin sellaista, joka vaikuttaa eli parantaa potilaan sairautta tai ainakin elämisen laatua. Kyllä, Suomella on varaa taata vanhuksilleen inhimillinen perushoito. Moni ympärivuorokautista hoivaa tarvitseva huokaa jo nyt, onko kohtuulista, että eläkkeestä yli 80 prosenttia menee hoivamaksuihin. Vaikka eläkeväestön määrän kasvu jopa neljännekseen koko Suomen kansasta ei mitenkään ole voinut olla yllätys, suhtaudutaan siihen kuin luonnonkatastrofiin tai heinäsirkkalauman hyökkäykseen. Yksityiset palveluntuottajat ovat keksineet ja toteuttaneet rohkeimmat ideat yhteisöasumisesta vanhusten päivähoitoon. Niiden toteuttamista kutsutaan politiikaksi.. Harva vanhus kuitenkaan on halukas myymää omaisuuttaan maksaakseen siitä saaduilla varoilla ainakin osan hoidostaan. Ja millä rahalla!” Viime vuoden loppupuolella kiihtyi keskustelu vanhusten määrän kasvusta ja ennen kaikkea siitä, mitä vanhusten hoitaminen maksaa. Kun eläkeläisten ja hoivaa tarvitsevien yli 80-vuotiaiden määrä on kasvanut samaan aikaan laman pitkittyessä, ovat työikäiset ja poliitikot heränneet. Kekseliäisyyttä 50 on kysynyt lähinnä se, miten henkilökunnan määrä voitaisiin laillisesti vähentää mahdollisimman pieneksi. Jotta vanhusten työikäiset lapsenlapset eivät joutuisi kohtuuttoman verorasituksen maksajiksi, on nyt nostettu keskusteluun kysymys, pitäisikö lasten kustantaa osa vanhempiensa hoidosta, elleivät vanhemmat itse kykene. Vanhusten hoidosta käytävässä keskustelussa nousee tavan takaa esille kysymys, onko meillä varaa hyvään vanhustenhoitoon. Kotona tai palvelutaloissa asuvien ja apua tarvitsevien vanhusten maksuille ei edes ole mitään ylärajaa
SE NIOR AR BE TE Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Vuoden 2012 lukijatutkimuksen mukaan vastaajat pitävät Vanhustyölehteä luotettavana ja asiantuntevana. Toimitus: Päätoimittaja Pirkko Karjalainen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi etunimi.sukunimi@vtkl.fi Julkaisija: Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry.. Kesän lehti on kaksoisnumero. Vuoden 2014 lehtien teemoina ovat Tutkimuksesta käytäntöön, Onko varaa hyvään vanhuuteen?, Arkityön sisällöt toimiviksi, Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.Aina., Yhdessä kaiken ikää ja Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. Lähes 80 % vastaajista säilyttää lehden ja käyttää sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on melko tai hyvin luotettava. TILAUSKORTTI Tilaan Vanhustyö-lehden Vuosikerta vuosikerta 43 € opiskelijatilaus 26 € Kestotilaus 40 €/vuosi Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Nimi Vastaanottaja maksaa postimaksun Vanhustyön keskusliitto Vastauslähetys Lähiosoite Tunnus 5007758 Postinumero- ja toimipaikka 00003 Helsinki Laskutusosoite (jos ei sama) Oppilaitos Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: tuote@vtkl.fi tai www.vtkl.fi > Verkkokauppa > Lehti. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina vuodessa