TEEMA: Kotona eläminen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen selvitti, miten tämän päivän 80-vuotiailla menee. 2 SENIORARBETE 2 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 12.6.2015 | Lehden teemana on Toimintakyky. 25 12 18 Kaarinaan on avattu maan ensimmäinen perhehoitokoti, Säde, jossa Esa Palin asuu. Anna-Liisa Rekolan elämän varrella on syntynyt tuhatkunta runoa.
Johannes Koroma Kannen kuva: Marja Haapio Suomessa on yli miljoona yli 65-vuotiasta. Jarmo Suominen ja Erkki Vauramo 12 Ilmarinen selvitti: 80-vuotiaat ovat elämäänsä tyytyväisiä Leena Valkonen 14 Järjestöt vetoavat. Ikääntyneen väestön mielenterveysasiat kuntoon Leena Valkonen 16 Kuuloliiton projekti tukee ikäkuuloisten toimintakykyä Tuija Tuormaa 18 Perhekodissa on mukava muistella menneitä Klaus Somerkoski 22 Tavoitteena sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Herttakaisa Kettunen (toim.) 25 Anna-Liisa Rekolan elämänkaaren kokemukset jalostuivat runoiksi Eeva Mehto 28 Ikääntyneet oppimassa tietotekniikkaa -tukea vertaisohjauksesta Tiina Etelämäki 30 Tulossa turkulainen ikäihmisten palvelutori. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi Kolumni 4 Elämistä, ei vain palveluja ja hoitoa Satu Helin 5 Korjausneuvonta tukee ikääntyvien kotona asumista kysy&vastaa 6 Ulla-Maija Laiho: Katsotaan mahdollisimman puhtaalta pöydältä, millä tavoin palvelut järjestetään Leena Valkonen 10 Onko Suomessa liikaa laitoshoitoa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Johannes Koroma 51 Olenko siis vanhus. Useimmat elävät normaalia elämää, kuluttavat tavanomaisesti, nauttivat lisääntyneestä vapaa-ajasta ja vähentyneestä työstressistä ja sen vuoksi me elämme terveenä pitempään kuin koskaan aikaisemmin, kirjoittaa Johannes Koroma kolumnissaan sivulla 51.. Yleismääritteenä sana ”vanhus” antaa täysin väärän kuvan meidän elintavoistamme. Yksilöllisiä palveluja ja osallistumisen mahdollisuuksia Tiia Laakso 32 Yhteistyö lisää voimavaroja Katja Pynnönen, Anne Laimio ja Sari Välimäki 34 Vanhustyön johtajat 35 Sulo Aho in memoriam Elli Aaltonen 36 Turvallisuutta yhteistyöllä, koulutuksilla ja uuusilla innovaatioilla Veera Heinonen 38 Kaikki hyvin kotona elämäntavasta riippumatta Katariina Hänninen ja Marja-Liisa Laapio 40 Sotaorvot ovat yhä keskuudessamme Maija-Kaarina Saloranta 43 Pyöreän pöydän keskustelu kirvoitti runsaasti mielipiteitä omaishoidon kehittämisestä 44 Keskusliitto tiedottaa 46 Ajan Virrassa 49 Liv, inte bara tjänster och vård Satu Helin 50 Är jag alltså gammal. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 3 Vanhustyö 2 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Raja ylittyi viime vuoden heinäkuussa
Nämä ovat olleet tavoitteita jo vuonna 1993 käynnistyneessä palvelujen rakennemuutoksessa. Iäkkäiden ihmisten elämä ei kuitenkaan ole pelkkää hoitoa ja palvelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut lain velvoitteiden toteutumista ja tuottanut aiempaa kattavammat valtakunnalliset tiedot vanhustenhuollon tilasta. Ikääntyneiden ihmisten suurin toive on säilyä toimintakykyisenä, jotta ei joutuisi laitokseen. Useasti kuulee puhuttavan hoitoja palvelutarpeiden kartoittamisesta sen sijaan, että käytännöt palvelisivat toimintakykyisyyden arviota ja sen vahvistamista. iäkkäitä ihmisiä päivystysyksiköissä kohtaavilta ammattilaisilta, jonkin verran tutkijoilta sekä omaisilta, jotka kokevat omat voimavaransa riittämättömiksi siihen, mitä kokevat läheisen auttamisen edellyttävän. Eduskunnan oikeusasiamiehen toiminta on täydentänyt valvontaa mm. On kiitettävää, että hallituskauden lopussa nähtiin toteutunut kehityssuunta, kyettiin joustavuuteen eikä aiemmin luvattua kirjausta henkilöstömitoituksesta kirjattu lakiin. Taustalaskelmien mukaan laitoshoidon osuutta vähennetään, kotihoitoa tehostetussa palveluasumisessa sekä yksityiskodissa lisätään, kuten myös omaishoidon tukea. Puhutaan asumispalveluista. Iäkkään ihmisen hoitojärjestelyn pysyvyys ja henkilön oman näkemyksen kuuleminen hoitopaikasta päätettäessä ei ole toteutunut riittävästi. Kotihoidon vahvat puolestapuhujat löytyvät ainakin viranomaisista ja kuntien talousvastuisista henkilöistä. ennalta määräämättömien tarkastuskäyntien keinoin. Kuluneella hallituskaudella on aikaansaatu Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista sekä tätä täydentävä laatusuositus. Laki ja laatusuositukset edellyttävät henkilöstön gerontologisen osaamisen ja myös johtamisen osaamisen kehittämistä, mutta iäkkäiden ihmisten palvelujen järjestämiseen liittyvästä hankintaosaamisen kehittämisestä ei ole mainintoja. 4 Viime eduskuntavaalien alla käytiin keskustelua vanhustenhoidon epäkohdista. Meneillään olevan vaalikauden keskustelunaiheeksi on noussut laitoshoidon vähentäminen, kotihoidon toimivuus ja henkilöstön kiire. Nyt luulisi valtakunnassa kaiken olevan hyvin, toisin kuitenkin on. Esimerkit koskivat pääasiassa laitoshoitoa, minkä syinä nähtiin mm. Päätoimittajalta Satu Helin Elämistä, ei vain palveluja ja hoitoa. Valvira ja aluehallintovirastot ovat valvoneet lain toteutumista. Vanhustyö-lehti 7/2014 julkaistiin teemalla ”turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö”, mitä tämä lehti täydentää. Laatusuositusten mukainen henkilöstömitoitus ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä on lähes saavutettu. Näistä ei ole käytettävissä valtakunnallista seurantatietoa. kiire ja pieni henkilöstömäärä. Tätä toivetta tukemaan tulee perustua koko hoitoja palvelukulttuurin. Iäkkäiden ihmisten asumismuotojen kirjo laajenee. Lehti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että varauksellisia näkemyksiä. Lakiin tehtiin vuoden vaihteessa kirjaus, minkä mukaan ”iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito on toteutettava ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaalija terveydenhuollon avopalveluilla”. Ratkaisu oli erittäin perusteltu, koska kriteerit mitoituksen taustalla vaativat kehittämistä. Järjestöt ja muut yksityiset toimijat ovat olleet pitkään velvoitettuja omavalvontasuunnitelman laatimiseen, mitä alettiin edellyttää myös kunnilta tämän vuoden alusta alkaen. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sisällöistä muodostettu kotihoito on sekin palvelua, jonka tulee olla alisteinen ihmisen yksityisyydelle, ihmisen omalle kotona elämiselle. Iäkkäiden ja monesti kaikkein hauraimpien ihmisten hoivan kilpailuttamisen kriteereissä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista ei ole ollut erityislain edellyttämällä tavalla hankinnan keskiössä. Lehdet antavat monipuolisia aineksia iäkkäiden ihmisten kotona elämisen edellytysten kehittämiseen. Epäilyjä ja vastustusta kuulee mm
Meillä on RAY:n kanssa pitkä yhteinen historia ja ikäihmisten asuntojen korjaustarpeet kasvavat edelleen. Liitolla on 15 korjausneuvojaa ympäri Suomen. Suurten ikäluokkien asuntojen remonttitarpeet tulevat eteen vasta tulevaisuudessa. kuntien, valtionhallinnon ja muiden tahojen kanssa. Tällä hetkellä muuta ikääntynyttä väestöä on asiakkainamme enemmän. Millaiset ovat tulevaisuuden näkymät, säilyvätkö korjausneuvontapalvelut. Meiltä kysellään paljon avustuksista ja korjaustöihin olisi enemmän tarvetta. Suurimmat yhteistyökumppanimme ovat avustustahot eli Valtiokonttori ja Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA. Korjaushetkellä asukkaiden keski-ikä oli 80,4 vuotta. Korjauksia jää kuitenkin tekemättä varojen ja avustuksien puuttuessa. Siinä käytiin läpi 120 veteraaneille tehtyä asunnonmuutostyötä ja sitä, miten he ovat korjauksen jälkeen asunnossa asuneet. Yhteiskunta avusti näiden kohteiden remontoimista noin puolella miljoonalla eurolla ja olemme laskeneet, että jos nämä henkilöt olisivat muuttaneet palvelutaloon, kulut olisivat samalta kahdeksan vuoden ajalta olleet noin 12 miljoonaa euroa. Veteraaneja olemme auttaneet hyvin suurelta osin eli autamme enemmän ns. Näin säästetään esimerkiksi yhteiskunnan varoja. Meidän pitää olla aktiivisessa yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka toimivat ikääntyvien ja ikääntyneiden parissa. Tulevaisuudessa, kun ikääntyneiden määrä kasvaa, meille tullee lisää haasteita. ARAn avustukset haetaan kuntien kautta eli teemme yhteistyötä esimerkiksi kuntien avustuskäsittelijöiden kanssa. Eli korjausavustusten ehtoja pitäisi saada sellaisiksi, että suurempi osa ikääntyneistä pystyisi niitä hakemaan. Korjausneuvonta tukee ikääntyvien kotona asumista Jukka Laakso Korjasuneuvonnan päällikkö Vanhustyön keskusliitto kysy & vastaa. Millaisia tuloksia korjausneuvonnalla on saavutettu. Ikääntyneiden määrä kasvaa koko ajan, pystytäänkö asuntojen korjausneuvontatarpeeseen vastaamaan. 5 Vanhustyö 2 • 2015 Vanhustyön keskusliitolla on ollut asuntojen korjausneuvontaa vuodesta 2000 lähtien, millainen tarve ja kysyntä korjausneuvonnalla on. Neuvojiemme alueet ovat suuria ja tämä tarkoittaa sitä, ettemme pysty valvomaan remonttikohteita, vaan olemme lähinnä se liikkeelle paneva voima. Lisäksi olemme laajastikin mukana esim. Vaikea on siis nähdä, että rahoittaja laittaisi rahahanat kiinni. heikompiosaisia. RAY tukee liiton korjausneuvontatoimintaa. Kaikenkaikkiaan RAY on tukenut korjausneuvontatoimintaa vuodesta 1991 lähtien –siis jo ennen kuin korjausneuvonta siirtyi VTKL:lle. Hyvinkin iäkkäille on pystytty muuttamaan heidän kotinsa sellaiseksi, että siellä voi vielä asua omatoimisena. Tulokset ovat vakuuttavia: remontin jälkeen asunnoissa oli asuttu noin kahdeksan vuotta, 42 kohteessa remontti oli välttämätön, jotta ikääntynyt ihminen olisi voinut jäädä kotiinsa. Asiakkainamme ovat perinteisesti olleet veteraanit ja heidän leskensä, mutta viime vuosien aikana heidän osuutensa asiakaskunnastamme on vähentynyt. Korjauksia pitäisi kuitenkin tehdä enemmän ennalta ehkäisevästi, sillä remontit tehdään usein aivan liian myöhään, vasta pakon edessä. Vuosittain heille tulee yhteensä noin 13 000 yhteydenottoa. Kyselyistä noin 2/3 koskee korjausneuvontaa pientalopuolella ja loput kerrostalohuoneistoja. Korjausneuvojien jokapäiväisessä työssä on huomattu, että tarvetta sekä asuntojen muutostöille että korjausneuvonnalle on todella paljon. ministeriöiden työryhmissä ja kaikessa sellaisessa, mikä liittyy ikääntyneiden asumiseen. Minkälaista yhteistyötä teette esim. VTKL teetti Varsinais-Suomen alueella selvityksen korjaustoiminnan vaikuttavuudesta. Tällä hetkellä suurin haasteemme on tavoittaa ne yli 80 vuotiaat, jotka eivät ole minkään yhteiskunnallisen tuen piirissä
Harmillista on, että Suomessa palveluasumisen tuotannossa on menty tavallaan yhteen tiettyyn malliin, koska sitä säätelee valtion tuki. Nämä ovat summia joihin meillä ei ole varaa. Mihin sitä uunia sitten tarvitaan. Julkisesti ja yksityisesti tuotettujen sosiaalija terveyspalvelujen arvo on noin 22 miljardia euroa. Työja elinkeinoministeriön strateginen hoitoja hoivapalvelualan HYVÄ-ohjelma selvitti keinoja vastata tuleviin työvoimatarpeisiin ja alan vetovoimaisuuden kasvattamiseen. Palveluasunto voi olla niin suunniteltu, että siellä säilyy kodinomainen tunnelma. Laitoshoidon purkua alettiin tehdä hirveällä rytinällä, kunnon suunnitelmia ei tehty ennakkoon. Se on johtanut kuitenkin lähes laitostasoisiin kustannuksiin. Ulla-Maija Laiho aloittaa keskustelun pohtimalla iäkkäiden ihmisten asumisen mahdollisuuksia: Olen kiinnostuneena seurannut tuota laitosja kotikeskustelua. Se työllistää noin 16 prosenttia maamme työllisistä, noin 400 000 henkilöä. Harva palveluja tarvitseva vanhus käyttää omaa keittiötä, vaan hän käy yhteisessä ruokasalissa syömässä tai hänelle tuodaan ruoka kotiin. Se ei ole edes inhimillisesti mahdollista, varsinkin jos prosessit on huonosti suunniteltuja. Sen lisäksi tulee asuminen, jonka vanhus maksaa. Kesimääräinen kuukausieläke on 1500 euroa brutto. Erittäin harvalla on sellainen eläketulo, että pystyy itse maksamaan yli 4000 euroa kuukaudesta hoidostaan. Kotihoidossa menee aivan valtavasti aikaa matkoihin. Aran tuki edellyttää tietyntyyppistä suunnittelua ja tietyntyyppisiä kohteita. Vuoteen 2030 mennessä alan ammattitutkinnoin suorittaneista henkilöistä siirtyy eläkkeelle yli puolet, yli 150 000 henkilöä. Kyllähän ollaan isojen kysymysten äärellä siinä, miten turvata kotona asuminen. Aika joka ollaan vanhusten luona voi olla alle puolet työpäivän pituudesta. Muu aika menee matkustamiseen ja raportointiin. Palveluasumisella on korkea hinta. Noin 340 000 henkilöllä on sote-alan ammattitutkinto. Meillä laitoshoidon purku aloitettiin kompensoimalla sitä tehostetulla palveluasumisella. Ulla-Maija Laiho: Katsotaan mahdollisimman puhtaalta pöydältä, millä tavoin palvelut järjestetään Teksti ja kuvat: Leena Valkonen Monesti voisi kysyä, emmekö itse voi kantaa vastuuta läheisestämme ja naapurustosta, että kaikki on hyvin. Hoivasta 130 euroa/ hoitopäivä tekee 45 000 euroa vuodessa. Sen sijaan huoneissa on tilava parveke, jossa voi käydä ulkoilemassa ja isoja yhteisiä oleskelutiloja. Kiireestä kärsivät sekä hoitohenkilökunta että kotonaan apua odottavat ihmiset. 6 Työja elinkeinoministeriön kehitysjohtajan Ulla-Maija Laihon mielestä sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiseen tarvitaan nyt avarakatseisuutta. Tämä kaikki on verorahaa. Nyt tulee paljon kritiikkiä ja laatuongelmia koska kotipalvelun työntekijät eivät ehdi niihin aikatauluihin, jotka heille on määritelty. Erona meihin on se, että huoneissa ei ole keittiötä tai keittokomeroa. Se kaventaa vaihtoehtojen mahdollisuuksia. Esimerkiksi Itävallassa Wienissä on kehitetty mielenkiintoisia malleja, joissa ihmiset asuvat omissa huoneissaan laadukkaissa palvelutaloissa. Sote-ala on Suomen työllistävin toimiala. Kelasta saa asumistukea, ja se on rakennettu niin, että Kela saadaan korvaamaan asuminen mahdollisimman pitkälle. Kotihoidossa aikaa kuluu matkoihin Kotihoidosta puhutaan julkisuudessa, että siellä on ikuinen kiire
Sen tuloksena tiedämme, että meillä on 326 000 sosiaalija terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittanutta henkilöä, joista noin puolet jää lähivuosina eläkkeelle. Yksi kysymys on sitten, pitääkö vanhukset keskittää jonnekin, jos he eivät itse tee päätöstä muuttaa palvelujen äärelle. Kun ihmisiltä kysytään, missä he haluavat asua vanhana, niin useimmiten vastaus on, että haluan asua kotona. Hyvinvointiyhteiskuntaan tottuneina sanomme usein, että tämä kuuluu mulle. Tämä ajattelu ei ole meille ominaista. Mutta olisi aikaa tehdä myös vanhustyötä. Vastaus on kiinni siitä, miten kysytään. Mikä olisi koti silloin. Kansalaistoiminta on murroksessa. Olen huolissani siitäkin, että hoivaa yritetään yhä enemmän toteuttaa omaishoidon kautta. Mikään asia ei onnistu Suomessa ilman laajaa yhteistyötä. Vapaaehtoistyön kautta tulee elämään uusia piirteitä; jännittäviä keskusteluja vaikka politiikasta, muisteluja matkoista ja mahdollisia keskusteluja kulttuurista, toinen toistaan innostavaa. 7 Vanhustyö 2 • 2015 Mikään asia ei onnistu Suomessa ilman laajaa yhteistyötä. Heillä ei ole omaisten turvaa. Haluamme tehdä jotain tarpeellista ja merkityksellistä myös oman perheen ulkopuolella. Mutta jos pitää jotain lähimmäistä auttaa, niin se ei kuulu. Ikääntyvä väestö alkaa myös vaatia uuden tyyppisiä ja laadukkaampia palveluja. Pidän arvokkaana vapaaehtoistyötä, ja toivoisin todella, että uutta nousua tulisi nyt varsinkin kun meitä osaavia ja hyväkuntoisia ihmisiä jää työelämästä pois. Jos toimintamalleja ei muuteta, on edessä laatukriisi. Valitettavan usein haluamme, että yhteiskunta hoitaa ja ainakin korvaa meille rahallisesti esimerkiksi lähimmäisellemme annetun avun. kotipalvelulla maassa, joka on harvaan asuttu. Mistä löytyvät tekijät ja mikä on palvelun osuus kokonaistyöajasta. Hoiva-avustajia on koulutettu tähän mennessä lähes 700. Meillä on varsinkin suuremmilla kaupunkiseuduilla paljon ihmisiä, jotka ovat valinneet perheettömyyden ja jotka vanhenevat täysin yksin. Eläköityvien sairaanhoitajien ja lähihoitajien joukkoa ei voi korvata uusilla työntekijöillä, koska muillakin toimialoilla tarvitaan työntekijöitä. Jos katsoo muita Pohjoismaita tai Keski-Euroopan maita, niin siellä on vapaaehtoisia ja toisesta huolenpidon kulttuuri ja yhteisöllisyys nousee esiin. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta haetaan yhdessä ratkaisut. Mennään lähipubiin, tunnetaan oma yhteisö ja koetaan, että ollaan kotiseudulla. Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvia asuntokuntia on lähes puolet. Eikä apua ole lähellä. Onko se haavekuva. Tällainen rohkeus ja sitkeys on äärimmäisen tärkeää. Työja elinkeinoministeriön HYVÄohjelma päättyi maaliskuussa. Pitäisi kysyä, millaisessa ympäristössä haluat asua, kun tarvitset apua etkä pärjää arkiaskareissasi. Ajatellaan vaikka Brittein saarilla ”Community spirit” henkeä. Mitä opittiin HYVÄ-ohjelmasta. Suomessa lainsäädännön avulla määritellään virnaomaisille vastuita. Mitä kun lähtee vessaan ja kaatuu, eikä pääse ylös. Tässä on paljon myönteisiä mahdollisuuksia. Monesti voisi kysyä, emmekö itse voi kantaa vastuuta läheisestämme ja naapurustosta, että kaikki on hyvin. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta haetaan yhdessä ratkaisut. Ollaan lastenlasten kanssa ja autamme lastemme perheitä. Toiseksi pitää olla rohkea Jos on näkemys, kuten meillä hoiva-avustajien koulutuksesta ja tehtävistä, ei pidä tinkiä tavoitteesta, muuten ei koskaan mitään uutta synny. Hoiva-avustajasta voi jatkaa kouluttautumista edelleen lähihoitajaksi.. Kenen kuuluisi auttaa. HYVÄ-hankkeessa keskeisin havainto oli, että on äärimmäisen tärkeää rakentaa yhteistyöverkosto eri toimijoiden kanssa
Kyllä pitäisi käydä läpi nämä monet suositukset, joita noudatetaan kuin normeja. Henkilöstömitoitukselle ei ole mitään lainsäädäntöperustaa, se on vanhuspalvelujen laatusuositus, jonka kuntaliitto ja STM on antanut ja Avit noudattavat sitä suositusta. Mutta sehän ei riitä, jos tarvitsee apua. Ja sitten kysymys henkilöstön kelpoisuusehdoista. Vastaavatko säädökset uudistumistarvetta. Usein puhutaan käsitteellisellä tasolla, mutta ihmisten pitää ymmärtää, mitä tarkoitetaan. Siinä mallissa julkinen sektori, valtio tai maakäräjätyyppinen kuten Ruotsissa tai kunnat, vastaisivat järjestämisestä, mutta ei tuottamisesta. Olisiko toimiva malli, jos valinta annettaisiin palveluseteleillä palveluun oikeutetulle ihmiselle. 8 HYVÄ-ohjelma 2009–2015 HYVÄ-ohjelma 2009–2015 Työja elinkeinoministeriön (TEM) strateginen ohjelma hoitoja hoivapalvelualan työja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi toteutti mm. Tämän vaiheen päätteeksi käynnisti vanhuspalvelujen ja -asumisen kehittämiseen perustetun Yrjö ja Hanna -säätiön toiminnan. Työura: Työelämässä vuodesta 1974 alkaen. Meidän pitäisi selkeästi viranomaisena kääntää ajatus toisin päin, mitä toivomme, mitä odotamme ja mitä tuotteita haluamme palvelujen tuottajilta. Täytyy ryhtyä kehittämään fiksun hoiva-asumisen konseptia.. Olemme vastikään muuttaneet uuteen kotiin, joka täyttää kaikki ikääntyvän ihmisen hyvän ympäristön kriteerit. Sitten on tämä valtavan iso toimintaympäristöön liittyvä Sote-uudistus. Sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja odotan lainsäädännöltä mahdollistavaa asennetta ja tasapuolista suhtautumista palveluntuottajiin. Niin kauan, kun meillä on lainsäädännön turvaama kuntien itsehallinto, en usko, että kuntaperustalla saadaan asia hoidettua. Toimijat kentällä eivät oikein ole selvillä, mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä ja tämä on järkevän kehittämistoiminnan kannalta erittäin huono asia. Tulisi aidosti miettiä, millaista henkilökuntaa kussakin hoivapaikassa todella tarvitaan; minkä verran tarvitaan hoiva-avustajia, sairaanhoitajia tai lähihoitajia. Missä haluat asua, kun arki ei enää suju omatoimisesti. On huono keino, jos pitää lähteä riitautusten kautta kehittämään meidän vanhuspalvelujamme, päättää työja elinkeinoministeriöstä eläkkeelle siirtyvä Ulla-Maija Laiho. Suunnittelemattoman ajankäytön ja tuloksettoman oleilun opettelu. Jos emme saa selvyyttä näihin suositusten muotoisiin normeihin, niin emme pääse tilanteesta eteenpäin. Nyt ollaan määrittelykierteessä, josta ei näy ulospääsyä. Pitkä ura kuntasektorilla ja valtionhallinnossa asuntoasioista. Kolmanneksi pitää olla selkeät, konkreettiset tavoitteet. Vanhuspalvelujen laatusuositus henkilöstörakenteeksi ja Aran suunnitteluvaatimukset ovat viranomaisten omia linjauksia, joita edellytetään noudatettavaksi, niin kuin ne olisivat lainsäädäntöä. Näin saataisiin parhaat ratkaisut kuntien yritysten ja järjestöjen toimintamalleista käyttöön. Sen voi yrittää riitauttaa, mutta kuka uskaltaa saada Avista ja Valvirasta itselleen vihamiehen. Ulla-Maija Laiho Syntynyt: Olympiavuonna 1952 Jyväskylän maalaiskunnassa. Jos hanke jää paperiksi hyllyyn tai tiedostoksi koneelle, se on yhteiskunnan varojen tuhlausta. 1990 -luvun lopulta alkaen hallitusohjelmahankkeiden vetäjänä Lipposen I ja II hallituksen osallisuushankkeessa ja Lipposen II ja Vanhasen hallituksen aluekeskusohjelmassa. Neljäs opetus on se, että hankkeet pitää osata lopettaa. seuraavia: • Tuotti ennakointimallin toimialan työvoimatarpeen ja tarjonnan kehityksestä • Tuotti SOTE-alan tutkintorakennetta hyödyntävän koulutusmallin vanhusja vammaispalvelujen avustaviin tehtäviin ja käynnisti maahanmuuttajataustaisille henkilöille tarkoitetun hoiva-avustajakoulutuksen • Tuotti laajan ja ajantasaisen tietopohjan hoitoja hoivapalvelujen yritystoiminnan kehityksestä ja palvelumarkkinoista. • Käynnisti sairaanhoitajien kansainvälistä rekrytointia • Käynnisti FinlandCare-ohjelman toimialan yritysten kansainvälistymiseksi ja viennin edistämiseksi • Loppuraportti netissä www.tem.fi/ ajankohtaista/julkaisut: Hyvää yrittäjyydestä ja yhteistyöstä, HYVÄ 2009–2015. Mitä odotat eläkeajaltasi. Mietitään, miten tämä työ jatkuu ja kuka jatkaa sitä tässä organisaatiossa. Tavallisestihan työnantaja rekryää sen tyyppisiä henkilökuntaa kuin tarvitsee. Sisältörikasta arkea, johon kuuluvat ruumiin ja hengen kulttuuri, yhdessäolo läheisten kanssa, myötäeläminen lastenlasten kasvussa ja kehityksessä. Keväästä 2009 alkaen vetovastuu Hyvä -ohjelmasta. Ollaan suossa, jos työnantaja haluaa taloonsa työntekijöitä hoidettavien palvelutarpeiden mukaan, mutta aluehallintovirasto ei hyväksy tätä työnantajan mitoitusta
TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ . 800 järjestön toimintaa. RAY rahoittaa vuosittain n. RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO RY:N HYVIÄ TEKOJA 3 079 000 EUROLLA. KOJA 66263_RAY_tukee_2015_Vanhustyon_keskusliitto_A4.indd 1 23.2.2015 8.51. Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa
Lukujen käyttö näkyy esimerkiksi vanhuspalvelulaissa, jossa kotona asuvien vanhusten määrän tavoitteeksi asetetaan 91–92 % yli 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Tällä hetkellä kodin ulkopuolista asumista on terveyskeskusten vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa ja tehostetussa ja tavallisessa palveluasumisessa yhteensä noin 60 000 paikkaa. Ongelmallisin on tällä hetkellä palvelurakennusten mitoitus. Onko kohdennus toimiva kotonaasumisen ja ympärivuorokautisten palvelujen kesken Esimerkiksi vanhuspalvelujen mitoitusta voitaisiin lähestyä seuraavasti. Aalto-yliopisto on viime vuosina käynyt arvioimassa palvelurakennuksia viiden sairaanhoitopiirin ja yhteensä noin 800 000 asukkaan alueella. Teksti: Jarmo Suominen ja Erkki Vauramo Kuva: Eeva Mehto/Kuvaliiteri rä on noin viisi tuntia viikossa, merkitsee tämä vuodessa noin 260 tuntia ja 45 euron tuntihinnalla noin 11 700 euroa vuodessa. Tähän on päässyt myös Eksotessa. Tällaisissa tapauksissa vanhuspalvelujen kokonaishenkilökuntamäärä on suunnilleen sama, mutta ne on ryhmitetty täysin eri tavalla. Arvioita kustannuksista Jos kotipalvelujen keskimääräinen määOnko Suomessa liikaa laitoshoitoa. Kun nyt kiinnitetään huomiota siihen, että maassamme 160 palveluyksikössä on henkilökuntaa alle mitoitustason ja toisaalta alueella on tuhansia ylimääräisiä työntekijöitä, jossakin on vikaa. Vastaavasti laitospaikka voi olla 120 euron päivähinnalla laskettuna 43 800 euroa vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että kun tavoitetaso on noin 40 000 paikkaa, on meillä tällä hetkellä liikaa noin 20 000 paikkaa yli tavoitetason. Näin ei voida tietenkään jatkaa. 200 hoitajaa on 4 % 5 000 vanhuksesta, eli voisimme määritellä palveluhenkilökunnan määrän 4 %:ksi vanhusten määrästä. Kustannuksia pyritään hillitsemään erilaisilla ylärajamääritte. Tästä saamme alkuperäiskodin ulkopuoliselle asumiselle rajat. Arvioinnin mukaan terveyskeskusasumista ja palveluasumista on liikaa. Näin ollen sektori ei itse kovin mielellään tarkastele itseään kovin kriittisesti. 9 % alkuperäisen kodin ulkopuolella merkitsisi noin 44 000 paikkaa ja 8 % noin 39 000 paikkaa. Seurauksena on, että vanhukset kriisin jälkeen pääsevät suoraan kuntoutukseen ja kuntoutuksesta he palaavat kotiin joskus jopa niin hyväkuntoisina, etteivät he tarvitse niitä kotipalveluja, joita he aikaisemmin ovat saaneet. Jotta palveluja voitaisiin arvioida, tarvitaan tunnuslukuja. Tämä näkökulma näkyy myös vanhuspalvelujen henkilökunnan ja rakennusten mitoituskeskustelussa. Kotihoitoa on oleellisesti vahvistettu ja kuntoutus on resursoitu huomattavasti aktiivisemmin. Mitä lääkkeeksi, siitä kirjoittavat professorit Jarmo Suominen ja Erkki Vauramo. Kun lisäksi tarkastellaan viimeaikaista kasvua, on se BKT:n hidastumisesta tai alenemisesta riippumatonta ja jatkuvaa. 10 Sosiaalija terveyssektorille on ominaista, että alue pyrkii kasvamaan jatkuvasti, koska kyky kehittää palveluja toisille ihmisille on rajaton. 20 000 paikkaa liikaa merkitsee myös 7 000–10 000 tarpeetonta tai väärää työtä tekevää työntekijää. Jos hoivapäivän keskihinta olisi 100 euroa. Mitoituksen riittävyys tulee uuteen valoon, kun tiedämme, että Ruotsissa on useissa paikoissa päästy siihen, että 94 % vanhuksista asuu kotona. Kun paikkoja on liikaa noin 20 000, merkitsee tämä yhteensä noin 650 miljoonan euron lisälaskua. Erotus on noin 32 000 euroa. Palvelurakennusten toimivuus Vanhuspalveluissa käytetään myös muita kuin henkilöstömitoituksia. Jos ajattelemme, että meillä on 5 000 yli 75-vuotiasta henkilöä ja heistä 8 % asuu erilaisissa palvelujärjestelmissä, merkitsee tämä 400 paikkaa ja jos näitä paikkoja hoitamassa on 0,5 henkilöä paikkaa kohti, saamme 200 hoitajaa
Tilat ovat liikkumaan johdattelevia, vaatteet omia, huone muistuttaa hotellihuonetta. Laitoksissa on lisäksi se ominaisuus, että ahtaus pakottaa vanhuksen olemaan sängyssä ja näin kunto huononee jatkuvasti. Tutkimus on ilmestynyt Kunnallisalan kehittämissäätiön (www.kaks.fi) tutkimusjulkaisujen sarjassa.. Kun mietimme nyt sitä, mitä joudumme tekemään, on ensisijaiseksi nostettava kuntoutus aivan toisenlaiseen merkitykseen. Ruotsissa vanhus saa automaattisesti kuntoutuksen kriisin jälkeen. Kuntoutus on erillisessä kuntoutussairaalassa, jossa toimintaa harrastetaan useampia tunteja päivässä, ei 20 minuuttia viikossa, kuten on tavallista terveyskeskuksen vuodeosastolla. Suomessa syntyneet vanhukset eivät ole missään erityisasemassa. Eteinen ja wc-yhdistelmä vievät enimmän tilan. Tiedetään mm. Jos tarkastelemme vanhusten palvelutarvetta, tulee palveluasuntoihin yli puolet tulosyyllä muistisairaus/dementia. Nämä havainnot ovat sellaisia, että myös meillä täytyisi miettiä, missä on vika. Näin ollen suomalainen rotu ei ole sellainen, joka erikseen tarvitsisi paljon vanhuslaitoksia. Kun jäljelle jäävään tilaan sijoitetaan keskelle sairaalasänky tai muu iso sänky, rollaattori ei enää mahdu pyörimään eikä tilaa saada kalustettua niin, että olisi jokin motivaatio nousta sängystä ylös. Lue lisää: Aalto yliopiston tutkimus Sisältöä sote – uudistukseen – tunnuslukuja terveydenhuollon suunnitteluun 2014. Sosiaalija terveyssektorille on ominaista, että alue pyrkii kasvamaan jatkuvasti, koska kyky kehittää palveluja toisille ihmisille on rajaton. Kun kokonaispintaala on rajoitettu ja wc-normista on tullut iso, on seurauksena se, ettei vanhus enää itsenäisesti pysty asumaan palveluasunnossa. He ovat samanlaisia tavallisia vanhuksia kuin muutkin. Tämä on sikäli merkittävää, että viimeisen 10 vuoden aikana Ruotsissa on pystytty vähentämään paikkoja liki 20 %. Samaan aikaan on Suomessa kasvatettu järjestelmää neljänneksellä. Tämän ympäristön tulokset ovat olleet niin hyviä, että Ruotsissa tällä hetkellä voidaan vähentää olennaisesti palveluasuntopaikkoja. akateemikko Riitta Harin tutkimuksista, että vanhus siirtää osan muististaan esineisiin. Hän on toimintakykyinen omassa kodissaan vanhoine huonekaluineen, mutta jos hänet siirretään vanhukselle valmiiksi kalustettuun tilaan, ei toimintakyky säily. 11 Vanhustyö 2 • 2015 lyillä ja henkilökunnan työtä pyritään minimoimaan tekemällä työolosuhteet heille helpoiksi
Vastausprosentti oli 52. Vajaa puolet odottaa saavansa palveluita myös perheeltään. Miehillä takana on keskimäärin 40 vuoden työura, naisilla vuosia työelämässä kertyi keskimäärin 35. Palveluja arjesta selviämiseen on käyttänyt noin kolmannes. Enemmistö asuu edelleen omassa kodissaan eikä tarvitse palveluita selvitäkseen arjesta. Vuonna 1935 syntyneistä suomalaisista on elossa noin 30 000 henkilöä. – Mielenkiintoinen yksityiskohta tutkimuksessa on, että eniten sekä 80-vuotiaita miehiä että naisia huolettaa naisten terveys, Kivihuhta sanoo. Puhelinhaastatteluun vastasi lokajoulukuussa 2014 kaikkiaan 500 vuonna 1935 syntynyttä eläkeläistä. Joka kolmas tarvitsee palveluita arjessa selviämiseen Elinvoimaa 80-vuotiaat saavat erityisesti perheestä, sukulaisista ja ystävistä. Naiset ovat kaiken kaikkiaan miehiä tyytyväisempiä, aktiivisempia ja sosiaalisempia. Vapaaehtoistyötä on tehnyt reilu kolmannes ja lastenlapsia hoitanut yli puolet. Kysymykset olivat kolmesta teemasta; elämän laatu, toimeentulo ja yhteiskunnan palvelut. Kolmannes on varautunut ostamaan hoivapalveluita itse. Kyselyn mukaan ikäryhmästä 87 prosenttia asuu kotona ja 45 prosenttia yksin. Suurin osa, 65 %, vastanneista, odottaa kuitenkin tulevaisuudessa saavansa palveluita yhteiskunnalta. – Positiivista on sekin, että vain joka kymmenes kyselyyn vastanneesta oli mielestään yksinäinen, Kivihuhta kertoo. Sosiaalisista suhteista voimaa saavat erityisesti naiset. Heistä miehiä on 12 000 ja naisia 18 000. Eläke riittää useimmille Tutkimuksen mukaan eläke riittää elämiseen hyvin joka toiselle. Valtaosa vuonna 1935 syntyneistä eläkeläisistä on ollut eläkkeellä jo 20 vuotta. Tutkimustulos julkaistiin helmikuussa Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena-tapahtumassa.. Tutkituista seitsemän prosenttia oli pelkän kansaneläkkeen varassa. Vähintään 1400 euron suuruisen kuukausieläkkeen koettiin riittävän hyvin. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 80-vuotias saa eläkettä keskimäärin 1540 euroa kuukaudessa. 12 iAREENA Tutkimuksemme mukaan valtaosalla tämän päivän 80-vuotiailla menee mukavasti. Huolenaiheena ikääntyvillä on etenkin oma terveys ja jaksaminen sekä yhteiskunnan teknistyminen. Tutkimuksessa selvisi, että sukupuolten välillä on eroja suhteessa tyytyväisyyteen. Kyselyn mukaan tämän päivän 80-vuotiaat pärjäävät oman arvionsa mukaan arjessa vielä hyvin. Suurin osa ei tarvitse lainkaan palveluita, ja useimmiten päivät kuluvat kotona arkisissa askareissa. Naisista yksin asuu noin 60 prosenttia, miehistä vain noin 20 prosenttia. Naiset ovat myös säästäväisempiä. Myös liikunta ja muut harrastukset ovat tärkeitä. Monissa vastauksissa painottui eläkkeelle siirtymisen joustavuus terveydestä ja kunnosta riippuen. Miesten keski-eläke on 1 770 euroa, naisilla 1 380 euroa. Sen sijaan esimerkiksi asumisjärjestelyt eivät huoleta 80-vuotiaita. Suurimalla osalla 80-vuotiasta on säästöjä, mutta vain harva on joutunut turvautumaan niihin. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Herttakaisa Kettunen Ilmarinen selvitti: 80-vuotiaat ovat elämäänsä tyytyväisiä Suurin osa 80-vuotiaista on elämäänsä tyytyväisiä ja toimintakykyisiä, ilmenee Ilmarisen tekemästä tutkimuksesta. Yhtenä syynä siihen on, että heidän eläkkeensä on miehiä pienempi, Kivihuhta arvioi. Tulos on jopa yllätys yleiseen mielikuvaan verrattuna, sanoo Ilmarisen eläkevakuuttamisesta vastaava varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta. Sopiva eläkeikä on joustavasti 65 vuotta Useimmat 80-vuotiaat olivat sitä mieltä, että sopiva eläkeikä on 65 vuotta. Joka kuudes oli tehnyt jossain vaiheessa eläkkeelle jäätyäänkin töitä
Ikääntyneiden oma käsitys terveydentilastaan on kyselyiden mukaan hyvä. Toimintakyky on vahvuutta joka iässä. Tarvitaan ohjausta, neuvontaa ja toimintakykyisyyden tukemista ja vahvistamista. Näen keskeisenä ihmisten oman toimintakykyisyyden tukemisen. Ystäväpiiri-toiminta lievittää yksinäisyyttä Pehmeästä Ystäväpiiri-toimintamallista on saatu kovia tuloksia iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämisessä, kertoi vanhempi suunnittelija Anu Jansson Vanhustyön keskusliitosta. Käsitys vanhuudesta sairauksien kasaumana ja raihnaisuutena on muuttumassa. Ryhmistä saadun palautteen perusteella yhdeksän kymmenestä Ystäväpiiri-ryhmään osallistuneesta kokee yksinäisyyden tunteen lievittyneen ryhmätoiminnan aikana. muuttuvaa vanhuuskuvaa ja sen suhdetta palvelutarpeeseen. Kolmas ikä on vahvaa vanhenemista: se on osallistuvaa ja sosiaalista, on harrastuksia, isovanhemmuutta ja seuraavien sukupolvien tukemista – mutta kuinka pitkälle. iAreena ajankohtaisfoorumi järjestettiin nyt viidennen kerran.. On harmillista, että laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista on kääntynyt puhekielessä ja jopa lakiteksteissä Vanhuspalvelulaiksi ja siihen terveydenhuoltolaista sisällytetyt preventiiviset eli ennaltaehkäisevät osiot jäävät helposti pienempään rooliin. 13 Vanhustyö 2 • 2015 Muuttuva vanhuuskuva iAreenan seminaariosuudessa pohdittiin lisäksi muuttuvaa vanhuuskuvaa ja tulevaisuuden trendejä. Yli satavuotiata väestöstä on jo yli 700. Tilaisuudessa oli lisäksi toimittaja Johanna Korhosen vetämänä paneelikeskustelu, jossa päivän teemaan pureutuivat professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta, professori Timo Strandberg Helsingin ja Lapin yliopistosta, dosentti Kirsi Lumme-Sandt Tampereen yliopistosta sekä toimitusjohtaja Elisa Pilli-Sihvola Hoivia sisälähetyksestä. Palvelun tulisi pohjautua aina toimintakyvyn arviointiin. Sairauksia löydetään parantuneen diagnostiikan avulla enemmän, mutta ikääntyneitä hoidetaan myös aiempaa aktiivisemmin. Milloin tukea ja palveluja alkaa tarvita, se on aina yksilöllistä, Pitkälä pohti. Professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta esitti tutkimustietoa ikääntyvien ihmisten terveydentilasta. Vanhuusikä ja palvelujen käyttö muuttuu Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin tarkasteli esityksessään Seminaarin esiintyjiä yhteiskuvassa. Elinajan odote kasvaa ja yhä enemmän ihmisiä elää korkeaan ikään. Ryhmäläiset ovat kiitelleet erityisesti vertaistukea ja kokemusten jakamista samassa elämäntilanteessa olevien osallistujien kanssa. Ystäväpiiri-ryhmätoiminta on valtakunnallista toimintaa ja siihen on osallistunut jo yli 7000 ikääntynyttä henkilöä eri puolilta Suomea. Vanhuusikä on nykyisin pitkä aika jopa 30–40 vuotta. Monet ikääntyneet ihmiset sanovat ”kun sais elää mahdollisimman terveenä, enkä olis muille vaivaksi”. Mukava yhdessä tekeminen, hyvä yhteishenki ja huumori ovat olleet tärkeitä syitä sille, että 98 % osallistujista suosittelee toimintaa muille ja 60 % osallistujista jatkaa yhteydenpitoa tai tapaamisia ohjatun ryhmän jälkeen. – Yleisen keskustelun perusteella on mielikuva siitä, että ikääntyneet ihmiset käyttävät paljon palveluja, mutta onko se totta. Pitkälän mukaan merkittävää on, että yli 75-vuotiaasta väestöstä laitoshoidossa on 10 %
Eloisa ikä-ohjelman järjestämään Mieli-pajaan osallistui useita kansanedustajia, virkamiehiä, järjestöväkeä sekä mediaa.. Silti Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei myönnetä yli 67-vuotiaille. – Tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, tietoisuustaitoja ja elämänhallintaa voi vahvistaa myös aikuisella iällä. Eri tutkimusten mukaan jopa 15– 30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Sosiaaliset aktiviteetit ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen edistävät tutkitusti mielenterveyttä. Nykyisellään mielenterveysongelmista kärsivät ja riskiryhmissä olevat ikäihmiset eivät saa riittävästi asianmukaista tukea, muun muassa siksi, että ongelmia ei osata tunnistaa, totesi tilaisuudessa kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta. Heidän mukaansa menetykset, toimintakyvyn muutokset, aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemukset sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkinen stressi ovat mielenterveyden riskitekijöitä ikääntyessä. – Lievilläkin mielialahäiriöillä on vakavia seuraamuksia, kuten lisääntyvää sairastavuutta, toimintakyvyn aleTeksti: Leena Valkonen Kuva: Tiina Hailla Järjestöt vetoavat Ikääntyneen väestön mielenterveysasiat kuntoon Vanhustyön keskusliiton koordinoima Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Eloisa Ikä -ohjelma järjesti helmikuussa keskustelutilaisuuden, jossa yhdessä Suomen Mielenterveysseuran ja Ikäinstituutin kanssa vedottiin päättäjiin ikääntyneen väestön väestön mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Erityisen yleisiä ovat lievät ja keskivaikeat masennusja ahdistushäiriöt. Tilaisuudessa esiteltiin julkilausuma, jossa ehdotettiin mm. Psykoterapian tulokset eivät ikäihmisillä eroa muista ikäryhmistä. Mielenterveyden riskitekijöihin kannattaa puuttua Tutkija Marja Saarenheimo ja toimialapäällikkö Sirkka-Liisa Heimonen pohtivat esityksessään mielenterveyden riskitekijöitä. Kuitenkin ikäihmisten mielenterveyden häiriöiden hoito on erittäin kustannusvaikuttavaa. Hänen mukaansa mielenterveystaitoja voi oppia. Ikäihmisten masennusta ei riittävästi tunnisteta tai hoideta peruspalveluissa ja masennuksesta kärsivät ikäihmiset saavat muita harvemmin apua palveluista. – Masennus ei ole ikäihmiselläkään normaalitila, se vaikuttaa voimakkaasti toimintakykyyn. 14 Tilaisuuteen osallistui kansanedustajia eri puolueista, sosiaalija terveysalan ammattilaisia, viranhaltijoita sekä järjestöjen ja median edustajia. valtakunnallista toimintaohjelmaa ikääntyneen väestön mielenterveyden edistämiseksi. Väestön ikääntyessä myös mielenterveysongelmiinsa apua tarvitsevien iäkkäiden ihmisten määrä lisääntyy. Psykoterapiahoidon saatavuus ei läheskään vastaa tarpeita
– Nyt on juuri oikea aika ryhtyä toimeen ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ikääntyneen väestön mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi, painottaa Eloisa ikä -avustusohjelman ohjelmapäällikkö Reija Heinola. Mielenterveyden edistäminen ja ongelmiin tarttuminen varhaisessa vaiheessa parantaa iäkkään väestön toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja on myös taloudellisesti kannattavaa. Vanhuuseläkeikäisilläkin tulisi olla oikeus yhteiskunnan tukemaan mielenterveyskuntoutukseen yksilötai ryhmämuotoisena, esimerkiksi Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Perusterveydenhuollon avohoidon palvelukustannukset olivat masentuneilla 43–52% korkeammat kuin muilla ja ne sekä laitoshoidonpalvelukustannukset yhteensä 47–51% korkeammat kuin muilla. Tämä johtuu muiden hoitoja palvelukulujen vähenemisestä. Tieteellistä näyttöä (osin siis myös kustannusvaikuttavuudesta) on esimerkiksi psykoterapiasta, muisteluterapiasta, fyysisen harjoittelun lisäämisestä, musiikkija taideterapiasta, psykososiaalisesta ryhmätoiminnasta, tietoisuustaitoharjoittelusta ja monitekijäisistä hoitointerventioista. 2003) mukaan sekä diagnosoidusta masennuksesta että lievistä masennusoireista kärsivien ikäihmisten terveydenhoitokustannukset olivat korkeammat kuin muilla ikäihmisillä riippumatta heidän fyysisistä sairauksistaan. Säästö (á 1 630€) oli niin merkittävä, että se kompensoi myös kuntoutusjaksojen kustannukset (á 881€). Samalla sosiaalija terveyspalveluiden käyttö ja siten kustannukset vähenivät: kuntoutusta saaneilla ne olivat merkitsevästi kontrolliryhmää pienemmät. Toiminta paransi osallistujien terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja kognitiota. Saarenheimon ja Heimosen mukaan ikäihmisten mielenterveyteen kannattaa satsata. Aivojen muovautuvuus säilyy koko elämän ajan kognitiivisista ikämuutoksista huolimatta. Professori Kaisu Pitkälän (2009) vetämässä ikäihmisten psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen tutkimuksessa todettiin myös toiminnan kustannusvaikuttavuus. • Parannetaan ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mahdollisuutta Kelan tukemaan mielenterveyskuntoutukseen. – Näiden asioiden kuntoon saattaminen on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti oikein. Mielenterveyden edistämisen kustannusvaikutuksista Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelmasta totesi, että mielenterveyden edistämisen sekä ongelmien ehkäisyn ja varhaisen toteamisen kustannusvaikuttavuudesta on tieteellistä näyttöä erityisesti riskiryhmillä, myös iäkkäillä ihmisillä. Iäkkäiden kansalaisten mielenterveystaitojen vahvistaminen tapahtuu parhaiten järjestöjen sekä kansalaisja työväenopistojen kautta. Huhtikuun alusta sosiaalisessa mediassa on käyty E-kortti kampanjaa, jossa halutaan nostaa iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistäminen yhteiseksi tavoitteeksi. Osaamisen vahvistaminen voisi tapahtua osana nykyisiä koulutusohjelmia tai erillisenä täydennyskoulutuksena esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa ja ammattikorkeakouluissa tai muuna täydennyskoulutuksena. Keskustelutilaisuudessa esitettiin kolme toimenpide-ehdotusta: • Perustetaan valtakunnallinen toimintaohjelma toteuttamaan ikäihmisten mielenterveyspalveluiden kehittämistä, psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä ja toimintamallien käyttöönottoa kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä tavalla, jota ehdotettu laki sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä (§ 8) edellyttää. Myös ikääntymistä koskeva mielenterveysosaaminen Suomessa on päivityksen tarpeessa. Hyvät toimintamallit käyttöön Ikääntyneen väestön mielenterveyden tukemiseen, ongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen on olemassa hyviä malleja, joita voidaan edelleen kehittää ja levittää kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Ne lisäävät myös itsemurha-alttiutta. Interventiossa toteutettiin itsensä yksinäiseksi kokeneiden iäkkäiden ihmisten ryhmäkuntoutusta kahdeksan hengen ryhmissä 12 kertaa kolmen kuukauden ajan. Amerikkalaisen tutkimuksen (Katon ym. Kustannusvaikuttavuustutkimuksissa on arvioitu, että iäkkäiden ihmisten mielenterveystyöhän sijoitetut varat palautuvat jopa viisinkertaisina tuottoina viiden vuoden kuluessa. 15 Vanhustyö 2 • 2015 nemista ja kuolleisuutta sekä runsasta perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä. Ikäihmisten mielenterveysongelmat heijastuvat myös läheisiin, psykologit totesivat. Tälle interventiotutkimukselle perustuu Vanhustyön keskusliiton menestyksellinen Ystäväpiiri-toiminta. Ryhmien sisältöinä oli liikuntaa, taidetta tai omasta elämästä kirjoittamista. • Vahvistetaan ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyteen liittyvää osaamista kaikilla tasoilla alkaen hyvinvointistrategioiden suunnittelusta ja päätyen kansalaisten mielenterveystaitoihin. Eloisa ikä –ohjelman hahmot julistavat, että Mielenterveys on perusoikeus – vanhanakin.
Projektista apua ja tukea ikäkuuloisille Vertaistukiryhmien pilotoinnilla vastataan ikäkuuloisten ja heidän läheistensä tarpeisiin ja tavoite on, että projektin jälkeen vertaisryhmät jatkavat kuuloyhdistyksissä omana toimintanaan. Kuuloliiton Eloisa ikä -osahankkeessa työskentelee Tuija Tuormaa projektikoordinaattorina. Lisätietoja: http://kuuloliitto.fi Teksti: Tuija Tuormaa Kuva: Tiina Hailla Kuuloliiton projekti tukee ikäkuuloisten toimintakykyä Kuuloliiton kolmivuotisen Ikäkuulo -projektin päämääränä on tukea ikäkuuloisten toimintakykyä ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Päämäärä on että verkostoitumisen myötä ikäkuuloisten tarpeet otetaan huomioon eri tilanteissa ja kuunteluympäristö on esteetön. Tavoite on, että kehittämällä yhteistyötä eläkeläisyhdistysten, julkisen sektorin ja kuuloyhdistysten välillä, parannetaan ikäkuulotietoutta ja ikäkuulon oikea-aikaista tunnistamista. Mitä ikäkuulo on ja mikä siihen auttaa. Ikäkuulo tarkoittaa iän mukana ilmeneviä peruuttamattomia sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia, jotka ovat yleisiä eläkeikäisillä. Projektissa tuotetaan myös kuuloon, kuulon apuvälineisiin, esteettömyyteen ja kommunikaatioon liittyvää kirjallista ja sähköistä materiaalia kuuloyhdistysten vapaaehtoisten ja sidosryhmien käyttöön. Julkinen sektori ei tällä hetkellä kykene turvaamaan yhdenvertaisesti palveluja ikäkuuloisille. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ikäkuuloisuudesta ja myönteistä suhtautumista siihen. 16 Väestön ikärakenteen muutos luo haasteita kuulonkuntoutuksen palveluille ja resurssien riittävyydelle. Näin myös yleinen suhtautuminen ikäkuuloon ja kuulokojeen käyttöön muuttuu positiivisemmaksi. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Apukeinoja kuulemiseen kuitenkin löytyy. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää kehittää kuuloyhdistysten toimintaa, vertaistukiryhmiä ja lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Käyttämättömyyteen on monia syitä: esim. Kuulokojeet auttavat kuulemisessa, kuulokoje ei kuitenkaan tee henkilöstä normaalikuuloista. Vapaaehtoisten neuvontaja ohjauspalveluiden kehittäminen edesauttaa kuulokojeiden käyttöönottoa, ja lisää voimaantumisen tunteita. Kuulokojeen käytön ohjaus, neuvonta ja vertaistuki edesauttavat kuulokojeen käyttöönottoa ja vahvistavat ikäkuuloisen hyvinvointia. kuulon heikkenemistä ei myönnetä, pelätään leimautumista vammaiseksi, tyhmäksi tai kojeen käyttö koetaan turhan hankalaksi. Moni ikääntynyt ei käytäkään kojetta, vaan se on joko käsilaukussa tai piirongin pohjalla. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Tammikuiseen Eloisa ikä -ohjelmakoordinaation tutustumistapaamiseen osallistuivat Kuuloliitosta Anne Wicht-Kvarnström (ylärivi, vas.), Tuija Tuormaa, Eeva Härkänen ja Eija Isaksson (alarivi, vas.) sekä Pekka Lapinleimu.. Pilottina toimivissa kuuloyhdistyksissä kehitetään ikääntyneille soveltuvia vertaistuen muotoja, ikäkuulon neuvontaja ohjauspalveluja sekä verkostoitumista eri toimijoiden kesken. Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017
Sitten harjoiteltiin ja kierrettiin tanssilavoja. Ammattejakin on ollut viisi, sanoo mies ja heilauttaa kookkaita työmiehen sormiaan. Sitä ennen Palin ehti toimia hänen omaishoitajanaan pitkän aikaa. Laukkamakkara pursottui suppilosta suoleen, mutta toinen ammatti kutsui jo. – Nuorisoseuran tansseihin kaivattiin orkesteria, ja sellaisenhan me perustimme. Rakennustyömies, kokki, talonmies… Esa Palinin kädestä loppuvat sormet, ja tarvitaan se toinenkin ahavoitunut lapion kokoinen koura töitä laskemaan. Kun kovasti tehtiin, urakka tuli aina torstaina valmiiksi, ja sitten lähdettiin kalaan. 18 Puhelias Esa Palin muistelee vanhoja ja kertoo elämänsä tarinan ennen kuin ensimmäistäkään kysymystä on esitetty. Ja muutakin pientä remonttia kuulemma on vanhassa varressa ollut. Kun sitten taas uusia rakennustarvikkeita tuotiin laivalla, minä pääsin käyttämään nosturia, ja palkaksi tuli pullo. He valvovat, ja se tuo turvallisuutta. Ei tullut vaseliinia, mutta eläke tuli. No myyminen vaihtui liha-alalle aputöihin, mutta kun puukko sopi käteen hyvin, vanhemmat miehet neuvoivat minulle teurastajan ammatin. Haitari, viulu ja kitara olivat, ja minä menin rumpuihin. Moneskohan työ sekin oli. Minä sanoin, että selvä se sitten on. Hoito on hyvää ja isäntäpariskunta on ystävällinen. Mutta on sitä ollut muutakin. Nyt sitä oli Säteessä, maan ensimmäisessä perhehoitokylässä Kaarinassa. Nuoremmat ovat tuskin kuulleetkaan laukkamakkarasta, mutta jokainen seniori tietää, mistä Palinkin sitä veisteli. Teksti ja kuva: Klaus Somerkoski Perhekodissa on mukava muistella menneitä Otsikko on suora lainaus Esa Palinin puheesta. Pientä remonttia Ja sitten niitä muita ammatteja. – Olen elämässä mennyt aina sinne, missä tarvitaan. – Vähän niin kuin vanhoissa taloissa. Lihaa sisäelinten ympäriltä, keuhkoa, perunaa, sipulia ja mausteita. Ikämies istuu lukutuolissaan ja turisee tarinaa, jossa työt vaihtelevat, lapset syntyvät ja tapahtumat soljuvat hauskana nauhana. Ensimmäinen vaimo lähti rikkaamman ja komeamman perään, ja toinen vaimo nukkui pois. – Ahvenanmaalla päästiin seuraavaksi rakentamaan matkustajapaviljonkia. Naimisiinkin jouduin, kun oltiin soittamassa ja illan päätteeksi syliin putosi nainen, joka sanoi, että ”sää olet mun”. Tai no, anna mennä. Ensin maalaismyymälään apulaiseksi, sitten myyjäksi ja edelleen sekatavarakauppaan. Ammatit eivät suinkaan tähän loppuneet, vaan Esa Palin opetteli hitsaamaan, kun kaverin kaidepajalla tarvittiin, ja sorvaamaan, kun rakennustakomo tarjosi töitä. Kuluneet lonkat tehtiin uudelleen metallista, ja mies vitsaili lääkärille, että eivät kai nämä ruostu, ja että saisiko näihin vaseliinia. Lukutuolissaan tarinoiva mies kertoo menneensä elämässä aina sinne, missä on tilaa. Joku vieras vitsaili, että tämähän on kuin vankila, portitkin lukossa. Ja ruhot halkaistiin kirveellä, kun ei sahoja ollut. Piti osua keskelle selkärankaa. Nauroin vaan, että juu ihana vankila on! PERHEHOITO. Mutta älä nyt sitä kirjoita. Väestönsuojiin syntyi ovia useamman vuoden ajan. Kunnes sitten viisikymppisenä remonttimies joutui remonttiin itse
Rakkaus, ja se että pitää toisesta huolta. Ulkona hämärtää. On kotiruokaa, ulos pääsee päivittäin ja radiosta voi välillä kuunnella äänikirjoja. Avarassa keittiössä istutaan pullakahvilla isäntäpariskunnan ja neljän asukkaan kanssa kuin nykyaikainen uusioperhe. Palin vakavoituu, mutta tokaisee sitten, että on hänellä näitä tyttöystäviä. Ja hiljenee uudelleen pitemmäksi toviksi, kun toimittaja pääsee tunnin juttelun jälkeen kysymään ensimmäisen kysymyksensä: mikä elämässä on tärkeää. Joulu ainakin tulee, ja sitä ennen oma tytär tuntuu tulevan oma käymään, sillä ovikello soi. – Tänne sai tuoda omia huonekaluja ja omat kirjat. Ei sittenkään. Ja että on sovinnossa itsensä kanssa ja voi katsoa eteenpäin, tulee mitä tulee. He valvovat, ja se tuo turvallisuutta. Elämisen arvoista elämää Esa Palin asui vielä keväällä kerrostalossa Kaarinassa, mutta haki paikkaa perhekotiin. Hoito on hyvää ja isäntäpariskunta on ystävällinen. Sitten kerrottiin, että kymmenien hakijoiden joukosta pääsisi Suomen ensimmäiseen perhehoitokylään, koska katsottiin, ettei tarvita vielä ympärivuorokautista hoitoa. 19 Vanhustyö 2 • 2015 Lääkäri kiitteli leskeä siitä, että oli tehnyt tarpeeksi ja hoitanut vaimonsa hyvin loppuun asti. Isäntä tulee saunaan kaveriksi ottamaan löylyt ja pesee välillä selänkin, Palin kehaisee. Nauroin vaan, että juu ihana vankila on! Poiskin pääsee aina jos haluaa. – Varmaan… se onkin vaikea paikka… että pitää itsensä kunnossa. Joku vieras vitsaili, että tämähän on kuin vankila, portitkin lukossa. Tuntuu kodilta.
Kun jokaisella on turvallinen olo, myös vaikeista asioista voidaan puhua. Silti halusin lähteä mukaan. Kaikkien omaiset voivat tulla kylään, eikä keneltäkään tarvitse kysyä lupaa keittää kahvia, Sirén muistuttaa. Perhehoitajat ovat osallistuneet valmennukseen, jonka aikana on arvioitu omia valmiuksia ja halukkuutta tehtävään yhdessä kouluttajien kanssa. Kun kuulin lisää, lopullinen päätös oli kuitenkin helppo tehdä. – Lopulta ikäihmiset kaipaavat hyvin tavallisia asioita. 20 Perhehoitajaksi kylään muuttanut Anne-Mari Sirén kertoi, että häntä kiehtoi alusta asti hankkeen yhteisöllisyys. Hän haluaa myös houkutella asukkaissa piilevät kyvyt esiin harrastamalla ikäihmisten kanssa vaikkapa musiikkia, maalausta, runoja ja lukuhetkiä. Kylässä on viisi perhekotia, joissa kussakin voi asua perhehoitajan kanssa neljä ikäihmistä. Vaikka kyseessä on hyppy tuntemattomaan, hän odottaa tulevaa innolla. Teksti ja kuva Anni Pajari Avoin ilmapiiri luo turvaa Kaarinaan avattiin ensimmäinen senioreiden perhehoitokylä lokakuussa 2014. – Perhehoitajan pitää osata joustaa tarvittaessa, mutta myös pitää omat rajansa ja muistaa levätä. – Valmennuksessa käytiin läpi mahdollisesti eteen tulevia haasteita ja kyseenalaistettiin, oletko todella valmis. – Meillä perhehoitajilla synkkaa keskenämme tosi hyvin. Tämä on myös meidän hoitajien koti, jonne lapseni ja ystäväni ovat tervetulleita. Kun jokaisella on turvallinen olo, myös vaikeista asioista voidaan puhua. Jos jollakulla sattuu olemaan huono päivä, muut yhteisön jäsenet kannattelevat. Kunnon kotiruokaa, seuraa, ulkoilua ja turvallista arkea. Aikaa myös luovuudelle Omana vahvuutenaan Sirén pitää läsnä olemisen taitoa. Haasteita ja vaikeita tilanteita tulee varmasti eteen, mutta Sirén ei murehdi niitä etukäteen. Sirén kertoi, että ikäihmiset tavattuaan yhteenkuuluvuuden tunne syntyi heti. Perhehoitokylä on loistava mahdollisuus sekä ikäihmisille että perhehoitajille yhteisön mahdollistaman tuen ansiosta. Muilta perhehoitajilta hän saa tärkeää vertaistukea. Anne-Mari Sirén haluaa houkutella asukkaissa piilevät kyvyt esiin harrastamalla ikäihmisten kanssa vaikkapa musiikkia ja maalausta. Tavoitteeni on luoda avoin ja rehellinen ilmapiiri, jossa asukkaat eivät patoa asioita sisälleen. Hänen mukaansa jokaisessa ihmisessä on luovuutta, sitä vain ei ole ehkä käytetty vuosiin. PERHEHOITO. Olemme sopineet hyödyntävämme omia vahvuuksiamme ja persoonallisuuksiamme haasteiden jakamisessa. Tärkeintä kaikista Sirénille on luoda yhdessä lämmin koti, jossa jokaisella on turvallinen ja hyvä olla. Konfliktitilanteessa ei haeta syyllistä, vaan jutellaan rauhassa. – Ensin mietin, että mikäköhän juttu tämä oikein on. Jokaisen persoona otetaan huomioon. Sirén kertoo valmennuksen auttaneen suuresti henkisessä prosessissa, ja tietää nyt motivaationsa olevan oikea
Kaupunki tarjoaa tukea hoitajille, täydennyskoulutusta sekä sijaisjärjestelyt. (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi • www.ikainstituutti.fi Koulutusta vanhustyön ammattilaisille Esimerkkejä kaikille avoimista koulutuksista ja seminaareista: . Ihanasti pihalla – iäkkäiden ulkona liikkumisen edistäminen 1.10.2015, Kuopio . • Perhehoitokotihanketta ovat olleet toteuttamassa Kaarinan kaupungin lisäksi Perhehoitoliitto ry ja Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiö. Arjen aarteet – muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 20.–21.10.2015, Helsinki . Liikuntaneuvontaa ikäihmisille 29.10.2015, Jyväskylä . • Lokakuun puolivälissä 16 vanhusta ja neljä perhehoitajaa muuttivat uudenlaiseen ikäihmisten tuetun asumisen yksikköön Kaarinaan, Varsinais-Suomeen. Elämää kotona kaiken ikää – Ikäinstituutin verkostopäivät 30.11.2015, Helsinki Muita koulutusteemojamme ovat esimerkiksi ikäihmisten mielen hyvinvointi, itsemääräämisen tukeminen, asumisja liikkumisympäristöt sekä taidelähtöiset menetelmät. 21 Vanhustyö 2 • 2015 Yhteisö ja oma rauha Perhehoitoliitto pitää perhehoitokylää erinomaisena vaihtoehtona niin ikäihmisille kuin perhehoitajille, sillä siinä toteutuu toimeksiantosuhteisen perhehoidon perusidea, perheessä yhdessä eläminen. • Perhehoitokylässä ikäihmiset asuvat yhdessä perhehoitajan kanssa samassa talossa kodinomaisesti, ja talot muodostavat pienen kyläyhteisön. • Perhehoitajille maksetaan toimeksiantosopimuksen mukainen palkkio ja kulukorvaus, asumisesta peritään vuokraa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.ikainstituutti.fi /koulutus.. Välineitä hyvään vuorovaikutukseen seniorija vanhustyössä 12.5.2015, Helsinki . Palvelumuoto sopii esimerkiksi muistisairaille ja yksinäisille, turvattomille ikäihmisille. Virkistävä ja aktivoiva perhehoito johtaa parhaimmillaan terveyskeskuskäyntien vähenemiseen ja on siten sekä taloudellisesti että inhimillisesti kannattava vaihtoehto, muistuttaa Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen. Hoitomuoto on kunnalle kustannuksiltaan kohtuullinen vaihtoehto. • Hoitoja asumismuoto on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen tarpeessa, mutta eivät selviä yksin kotona. Mikä Säde. Kunnon Hoitaja -kouluttajakoulutus – iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin 7.–8.10.2015 + 1 pv, Helsinki . – Hyvään ikäihmisen perhehoitoon kuuluu toiveiden kuuleminen ja mahdollisuus tehdä valintoja, turvallisuuden tunne, yhteisö, mutta myös mahdollisuus omaan rauhaan, turvallinen arki ja joskus mahdollisuus juhlaan. Istumatansseja suomalaisiin kansanlauluihin 28.–29.10.2015, Pori
Uudista palvelujen rakenteita ja sisältöjä – Uusi design aikansa eläneen tilalle! Palvelurakenteen muutokseen liittyvä keskustelu kärjistyy usein yksioikoisesti laitoshoidon vähentämiseen rajaten suunnitelmat koko muun palvelurakenteen kehittämisestä keskustelun ulkopuolelle. Ja sitoutuakin siihen pitää. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tasapaino on mahdollista saavuttaa, kunhan päämäärä on selkeä ja kaikkien osallisten tiedossa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (nk. Keinovalikoimaa toki löytyy. Tavoite on, että kustannukset jotka joka tapauksessa kasvavat Tavoitteena sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Iäkkäitä ihmisiä koskeva keskustelu rajoittuu edelleen pitkälti kotivai laitoshoito -kysymykseksi, vaikka näkökulman pitäisi olla huomattavasti avarampi. Laitospaikkoja vähennettäessä on samanaikaisesti kehitettävä asumisen vaihtoehtoja, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä toimia ja palveluja, kuntoutusta sekä kotihoidon ja asumisen sisältävien palvelujen määrää ja laatua. Erityisenä haasteena on kotiin annettavien palvelujen valikoiman monipuolistaminen niin, että monialainen kuntoutus on nykyistä huomattavasti kiinteämpi osa iäkkäille tarjottavien palvelujen kokonaisuutta. Käytettävissä on tutkimusnäyttöä ennalta ehkäisyn, riskien hallinnan, varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta – näillä voidaan ehkäistä pitkäaikaishoidon tarvetta ja lisäksi, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on moraalisesti oikein. säännöstä määrittämällä neuvonnan ja ohjauksen sisältöjä. Iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn koheneminen tukee itsenäistä selviytymistä ja luo mahdollisuuksia toimia aktiivisesti omissa yhteisöissään ja yhteiskunnan jäseninä. Näistä erityisesti monipuolinen ravitsemus, mm. Palvelurakennetta on aina tarkasteltava kokonaisuutena! Ja palvelurakenne on suunniteltava ikääntyneen väestön tunnistettujen tarpeiden pohjalta (vanhuspalvelulaki, 5 §). Erityisesti on huomioitava ne iäkkäät, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palvelujen tarvetta aiheuttavia tai lisääviä riskitekijöitä. Toimittanut: Herttakaisa Kettunen. Lain toimeenpanon tueksi annettu laatusuositus täsmentää em. Edistä ikääntyneen väestön terveyttä ja toimintakykyä – puutu eriarvoon! Ikääntyneen väestön terveyttä ja toimintakykyä kannattaa tukea monin eri tavoin. Jatkuvasti puhutaan säästöstä, vaikka siitä ei ole kuitenkaan kyse. Palvelurakenteen muutoksella on sekä iäkkäiden ihmisten elämänlaadun lisäämiseen että kokonaiskustannusten hallintaan liittyvät perustelunsa. 22 PUHEENVUORO Suuri merkitys on myös palvelujen rakennemuutoksella, joka onnistuakseen edellyttää niin palvelujen sisällöllistä remonttia kuin iäkkäiden parissa toimivien osaamisenkin kehittämistä. Näin ollen palvelurakenteiden muuttaminen ja myös muuttamatta jättäminen ovat valintoja, jotka on tehtävä tietoisesti: niillä on sekä ihmisiin kohdistuvat että kustannusvaikutukset. Tavoitteena ei ole vähentää 300 miljoonaa euroa nykyisistä iäkkäiden palvelujen kustannuksista. D-vitamiinilisät, liikunnan lisääminen ja rokotuskattavuuden parantaminen ovat niitä sisältöjä, joiden levittämiseen kannustaa vahva tutkimusnäyttö. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia ikääntyvässä Suomessa, kirjoittaa johtaja Päivi Voutilainen sosiaalija terveysministeriöstä. Näin siksi, että terveys ja toimintakyky vaikuttavat ratkaisevammin sosiaalija terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin iäkkäiden määrän lisääntyminen sinänsä. vanhuspalvelulaki) ohjaa säätämällä siitä, että kunnan palveluvalikoimaan on kuuluttava terveyttä ja toimintakykyä tukevia neuvontapalveluja sekä terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä
– Lähtökohtana on Suomen perustuslaki. Käytä tutkittua tietoa Kannattaa käyttää näyttöä. Ja näyttö kertoo esimerkiksi tarpeesta havaita muistisairaudet nykyistä huomattavasti varhemmin oikea-aikaisten tutkimusten, diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen turvaamiseksi. Samalla kuitenkaan vähennystä ei haluta kokonaan kompensoida vanhainkotien tai palveluasumispaikkojen lisäyksellä. – Yhtä useampi yli 75-vuotiaista on myös yli 85-vuotias. Käypä hoito -suosituksen mukaan merkittävä osa muistisairauksista jää asianmukaisesti diagnosoimatta. Olennainen osa kypsän ikäintegroituneen yhteiskunnan tavoittelua on käydä laajaa ja jatkuvaa keskustelua eri-ikäisten tasa-arvoisuudesta, sosiaalisesta turvallisuudesta ja luottamuksesta. Kotihoito ei kaikkia voi auttaa, se on ihan selvää. Näytön käytön varmistamiseksi vanhuspalvelulaki korostaa asiantuntijuuden merkitystä (10 §) – osaava henkilöstö perustaa toimintansa tutkittuun tietoon sekä olemassa oleviin hoitoja toimintakäytäntöihin, lisääntyvässä määrin. Analogisesti huono sosiaalinen kehitys voi ajan myötä merkittävästi vaarantaa taloudellisten kestävyyden toteutumisen. Olemmehan. Näytön käyttö on osaamiskysymys ja näytön käytön edellytyksenä on satsaus osaamisen kehittämiseen (vanhuspalvelulaki 10 §) erityisesti seuraavilla alueilla: • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen – erityishuomio riskiryhmien tunnistamiseen ja tukeen • monialainen kuntoutuksen osaaminen • muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja Käypä hoito -suosituksen mukainen hoito ja kuntoutus. Hoidon kustannuksia katsottava kokonaisuutena Myös hoidon kustannuksia pitäisi katsoa kokonaisuutena. Se, mikä puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta olisi hyvää, voi sosiaalisen kestävyyden kannalta olla huonoa. 23 Vanhustyö 2 • 2015 kasvavat 300 miljoonaa euroa vähemmän muuttamalla palvelujen rakennetta nk. Jylhä toteaa, että vanhojen ihmisten palvelujen aiheuttamat menot ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä verrattuna niihin menoihin, joita koituu eläkkeistä. Aivan erityisesti halutaan vähentää hoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla, mikä onkin järkevää. Vaarana on, että sellaiset vanhat ihmiset jotka eivät selviydy kotona, jäävät vuodeosastolle vielä sittenkin, kun lääketieteellistä hoitoa ei tarvita, jos kerran muuta paikkaa ei ole. Jos työllisyysaste kasvaisi ja tulisi lisää työssäolovuosia, ei niin paljon tarvitsisi puhua palvelujen kalleudesta. Olemme tilanteessa, jossa vanhojen ryhmän sisäinen vanheneminen välttämättä aiheuttaa ympärivuorokautisen hoidon kasvavaa tarvetta, kun toimintakyvyn paranemisesta tässä ikäryhmässä ei juuri ole merkkejä, Marja Jylhä kertoo. Näin sanotaan vanhuspalvelulain muutoksen perusteluosassa. – Työllisyyden kasvattaminen ja työssäolovuosien lisääminen ovat taloudellisesti ihan eri kertaluokan kysymyksiä kuin palvelujen kustannukset. Rakenna kestävälle perustalle! Nykyisen järjestelmän rakenteet ja sisältö vaativat uudistamista sekä ikäihmisten monimuotoistuvien tarpeiden että toimintaympäristön muutosten vuoksi. Sosiaaligerontologi Harper (2007) esittää, että ikäintegroituneessa yhteiskunnassa sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat tasapainossa. Jos sitä halutaan vähentää, silloin pitää rivakasti lisätä, ja paljon, vanhainkoteja ja erilaista tuettua asumista, myös tehostetun palvelun asuntoja, Jylhä painottaa. Tämä tarkoittaa sitä, että etsittäessä kulloistakin optimaalista keinovalikoimaa tavoitteen saavuttamiseksi, on molemmat kestävyyden näkökulmat otettava huomioon. Matkaa ikäintegroituneeseen yhteiskuntaan on vielä – mutta olemmehan sillä tiellä. On siis julkisen vallan vastuu järjestää tämä jollakin tavalla. Tieto palvelutarvetta aiheuttavista tekijöistä, eri palvelujen asiakasrakenteesta, laatuongelmista ja kehitetyistä hyvistä käytännöistä luo mahdollisuuden kehittää palveluja täsmätietoon perustuen. Pitää miettiä, miten tämä järkevimmin tehdään ja kuinka se rahoitetaan, hän sanoo. vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ovat kiinteästi toisiinsa nivoutuneet. Jylhä kuvailee kuinka nyt ajatellaan, että hoidon kannattaa taloussyistä olla palveluasumista, koska siitä koituu kunnalle pienem. Se sanoo, että ihmiselle on annettava hänen tarvitsemansa huolenpito. Tungos vuodeosastoilla kasvaa, epäilee Marja Jylhä – Terveyskeskushoito on kallista. – Nyt halutaan vähentää ympärivuorokautisen hoidon kattavuutta eli paikkojen määrää suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään. Ikäintegraatio edellyttää yhtäältä erilaisten rakenteellisten ja institutionaalisten rajaaitojen hävittämistä ja toisaalta eri ikäryhmien koheesiota. Marja Jylhä: Myös hoidon kustannuksia pitäisi katsoa kokonaisuutena Kun sanotaan, että vanhojen hoitoa ja vanhuuspolitiikkaa pitää tarkastella kokonaisuutena, kannattaa kysyä, mitä ihan käytännössä pitäisi tehdä, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä. Palvelukokonaisuus on kuin ilmapallo Palvelukokonaisuus käyttäytyy vähän kuin ilmapallo, kun sitä puristaa jostain kohtaa, niin se pullistuu toisesta. Seikka, jolla on aikalailla merkitystä niin inhimillisten kuin kustannustekijöidenkin kannalta ainakin niiden 13 000 vuosittain muistisairauksiin sairastuvien elämässä
Marja Jylhän tutkijaryhmän tulokset näyttävät kuitenkin siltä, ettei ole järkevää ajatella vain sitä, mikä on hoitopäätöksen aikainen päiväkustannuksiltaan halvempi hoito. Meiltä saat lähes kaiken tarvitsemasi, olemme terveydenhuollon kokonaistoimittaja. Mediq Webshop ?– AINA AVOINNA Mediq Webshop on Mediqin uudistettu verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme ja asioi verkkokaupassa silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Ei se silti tarkoita, että vanhainkodit ilman muuta olisivat parempia. Puh. – Terveystaloustieteen professori Pekka Rissasen laskelmat sanovat, että jos näin ajatellaan, niin tehostettu palveluasuminen ole halvempaa kuin vanhainkotihoito. – Pitäisi ajatella ihmisen koko hoitoperiodia eli ympärivuorokautisen hoidon alusta siihen kun ihmisen elämä päättyy. On myös tärkeää muokata elinympäristö sellaiseksi, että vanha siinä voi mahdollisimman itsenäisesti elää ja kuntonsa säilyttää. Marja Jylhän mielestä ikääntyvien osaoptimointi palveluissa on huonoa politiikkaa. En oikein usko, että tällainen säästö oikeasti syntyy. Tehostettua palveluasumista voi parantaa. Kokonaisuutta mietittäessä olennaisia asioita olisivat kotihoidon miettiminen ihan uuteen uskoon ja kuntoutuksen ottaminen tosissaan. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi 1 Kotimainen taittuva SEINÄTUOLI kerrostaloasumista helpottamaan www.tuali.fi. – Vanhuspalvelulain muutoksen halutaan säästävän ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia 300 miljoonaa euroa. Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. mät kustannukset kuin vanhainkodista. Sen päiväkustannukset voivat olla halvempia, mutta yleensä ne ihmiset, jotka ovat tehostetussa palveluasumisessa käyttävät enemmän terveydenhoitopalveluita elämänsä loppuaikana kuin vanhainkotiasukkaat
En olisi mistään hinnasta mennyt kerrostaloon. – Nuorin poikani nauroi, että kun yleensä vanhukset muuttavat yksiöön, minä ostan kahden hehtaarin maatilan. 25 Vanhustyö 2 • 2015 HENKILÖKUVA Teksti ja kuvat: Eeva Mehto Anna-Liisa Rekolan elämänkaaren kokemukset jalostuivat runoiksi Runoilija, psykoterapeutti, psykohistorioitsija Anna-Liisa Rekola asuu maaseudulla, suojellun Kuninkaantien varressa Kirkkonummella. Sitä ennen hän oli ollut vain ymmällään, kun kylän. Kodikas, keltainen puutalo seisoo rauhallisuuden keskellä, ympärillään pihapiiri, puutarha, kaksi ulkorakennusta ja näköetäisyydellä lepäävä järvi. Täällä runoilija asuu kolmen kissansa kanssa, ja täällä syntyvät nykyään 83-vuotiaan Anna-Liisa Rekolan runot. Rekolan elämän varrella on syntynyt tuhatkunta runoa niin ihmisen mielen historiasta, vanhenemisesta kuin itseään toteuttavan sukupolven palvelevista lapsista. 2010 Rekola julkaisi ensimmäisen runokirjansa ja tällä hetkellä kolmas on jo tekeillä. Vanhuudessaan hän löysi itsensä ja ihastui, riisui rikkinäiset sukkansa, loputtomien loukkausten kuluttamat, ja alkoi tanssia paljain jaloin Pappilan Lissu Anna-Liisa Rekola löysi kahdeksan-vuotiaana yllättäen kastetodistuksensa raamatun välistä ja sai näin tietää olevansa adoptiolapsi
Anna-Liisa ei ollut koskaan aikuisenakaan uskaltanut etsiä biologista perhettään. – Minä halusin todella lapsia, jätin omat opintoni ja urani toiseksi, ajatuksella, elämä ensin. Perheen toinen lapsi oli juuri kuollut synnytyksessä. Kaksi vuotta myöhemmin syntynyt poika kuoli kohtuun pahan maksasairauden takia. Pastorska ei ollut toipunut fyysisesti eikä henkisesti lapsensa menettämisestä, joten Anna-Liisa lähetettiin perheen pelastajaksi. Isää hän ei ehtinyt tavata, sillä hän oli kuollut jo kuusikymppisenä keuhkosyöpään. – Äiti löysi minut vierashuoneesta itkemästä. Sen seurauksena aloin sairastella paljon. Siihen maailman aikaan oli vallalla pelko, että sukutilat joutuvat vasaran alle, ja kun biologisen äidin serkku oli menettänyt lapsensa, Anna-Liisa annettiin pappilaan. Olin käynyt tyttökoulun, se oli virhe. Pastorska oli tyly ja tiukka kasvattaja ja pappi-isä oli arka pienten lasten kanssa, mutta kun Anna-Liisa kasvoi, isästä tuli hänelle tärkeä. – Eila-Maija oli pidättyväinen ja arka. En jaksanut mitään. Omaan perheeseen tutustuminen oli valtavan suuri asia. Paine nopeaan menestymiseen ja poispääsyyn kasvattivanhempien luota oli valtava. Anna-Liisa Rekola tapasi äitinsä, kaikki sisarensa ja veljensä entisellä kotitilalla ja heillä jatkui tiivis yhteys koko perheen kanssa. psykologiaa ja historiaa. Juhanin isä oli myös pappi ja perhe oli asunut aikoinaan Sahalahden pappilassa, jossa Juhani syntyi, kun isänsä toimi ns. – Siitä lähti niin arvokas tapahtumaketju, että alan aina itkeä, kun muistelen sitä. – Pyrin valmistumaan maisteriksi kolmessa vuodessa, suoritin maksimaaliset opinnot yliopistolla, kunnes tuli täydellinen stoppi. Anna-Liisa Rekola liikuttuu edelleen kyyneliin kertoessaan biologisen perheensä kohtaamisesta. Eräänä päivänä Anna-Liisa sai puhelun: Else-Maj Lindholm täällä, luulen, että me olemme sisarukset. armovuoden saarnaajana. Nyt Juhani tuli kurssikaverinsa kanssa katsomaan lapsuuden kotiaan ja tapasi Anna-Liisan. Perheessä oli jo ennestään viisivuotias tytär, Eila-Maija. Olin kriittinen mutta osasin pitää suuni kiinni. Kahdeksanvuotiaana tyttö myös kirjoitti ensimmäiset runonsa ja hänen jatkuvat, vakavat sairautensa aktivoivat aina kirjoittamaan. Rekolan sairaushistoria on pitkä. Parikymppisenä Anna-Liisa uupui suoritettuaan ylioppilaaksi koulun parhailla arvosanoilla ja päästyään Helsingin yliopistoon opiskelemaan mm. Hän on ollut ajoittain halvaantuneena, kerran sokeana, hänellä on ollut luuydinja sydänkalvontulehdus sekä vuosia kestänyt keuhkotulehdus. Se tuntui hyvältä. Anna-Liisa sairastui kolmevuotiaana kurkkumätään, viisivuotiaana tulirokkoon, 12-vuotiaana taas kurkkumätään ja 17-vuotiaana lavantautiin sekä tuberkuloosiin. Anna-Liisa annettiin puolitoistavuotiaana Sahalahden pappilaan adoptoitavaksi. – Olin kriittinen psykoanalyysin suhteen ja kun sairastelin taas vakavasti, en ottanut diplomia koskaan ulos. Anna-Liisa oli syntynyt Porvoossa maanviljelijäperheen seitsemäntenä lapsena. 26 lapset nimittelivät häntä ajoittain pappilan kasvatiksi, hän kun ei ymmärtänyt mitä kasvatti tarkoitti. Elämää selkeyttävä kohtaaminen Kun Rekolat asuivat Haukilahdessa, kolmikymppinen Anna-Liisa törmäsi kaupan myyjään, joka oli tunnistavinaan sisarensa ja otti asiasta selvää. Minusta he eivät kyenneet kasvattamaan autoritääristä persoonallisuutta, joka ottaa auktoriteetit absoluuttisesti. Aviomies samasta pappilasta Anna-Liisa alkoi seurustella pappilan tyttären kurssikaverin, Juhani Rekolan kanssa. Valmistuttuaan yliopistosta Rekola toimi psykoterapeuttina, pariskunta avioitui ja kun Juhani Rekola otti psykoanalyysikoulutuksen, Anna-Liisa Rekola meni myös psykoanalyysiin. – Tunsin heti helppouden olla näiden biologisten sisarusten kanssa, jota en koskaan tuntenut tässä kasvinsisaressa, vaikka meistä tuli myöhemmin ystävät. Ajattelin, että lähden pappilasta. – Käytiin isän kanssa kalassa, marjassa ja sienessä ja isä puhui avoimesti omia tuntojaan. Perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa ja yksi tyttö. – Nyt minulla on myös maksasyöpä, mutta se on niin hitaasti etenevä, että siihen ei tarvita lääkkeitä. Hän pelkäsi perheensä mahdollista vierautta ja sitä, miten he suhtautuisivat häneen. Hän pelkäsi ihmisiä, sillä hänet oli kasvatettu niin tiukasti. – Ihastuin Juhaniin kokemattomuuttani. Minulla ei ollut mitään kokemuksia miehistä ja Juhani oli ensimmäinen poikaystäväni. Anna-Liisa Rekola halusi lapsia ja synnytti ensimmäisen tyttärensä 24-vuotiaana. Mielenkiintoinen yhteensattuma Täytyy tulla aika vanhaksi ennen kuin ymmärtää, että täytyy tulla aika vanhaksi ennen kuin ymmärtää, kuinka tämä maailma on tehty.
Hän kuoli siihen 75-vuotiaana. Anna-Liisa Rekola viihtyy maalla hyvin ja koti toimii myös virkistyspaikkana hänen lapsilleen ja lastenlapsilleen. Ja se on jännää, että kun olen ollut monta kertaa kuoleman kynnyksellä, minulla on ollut täysin levollinen olo. Nyt kun eläminen on rauhoittunut täällä maalla, minulla on aikaa kirjoittaa ja julkaista runoja. Jouduin konttaamaan sisälle. – Koskaan ei ole vain ollut aikaa ja voimia kirjoittaa mitään pidempää. – Pärjään hyvin ja viihdyn yksin, mutta ulkona en käy, sillä sain tasapainohäiriön ja kaaduin kerran pihalla, enkä päässyt ylös. – Tänne pääsee metsään, sieneen, marjaan ja uimaan, meillä kun on pieni kiva järvikin tuossa. Tuntuu, että joka toinen päivä on perjantai. Rekolalla käy kunnan kotihoitaja kolme kertaa viikossa ja kauppias tuo ruoat kotiin. Aika kuluu nopeasti. – Kissat ovat hyviä opettajia vain olemisen opettamisessa. Nyt minulla on kädessä hätäranneke. 27 Vanhustyö 2 • 2015 Anna-Liisa Rekola: Jos ehtisin vielä, äänikirja 2012 Tihenevässä hämärässä, TAI-teos 2012 Syksyn valo on ovi, TAI-teos 2013 on, että Anna-Liisan kasvinsisar, EilaMaija sairastui myös maksasyöpään. Sen takia kirjoittaminen on jäänyt pienimuotoiseen runoon. Runojen kirjoittaminen on ollut aina Anna-Liisa Rekolan henkireikä. Yhteinen koti myytiin ja AnnaLiisa osti maatilan Kirkkonummelta. Vain pieni retki ihmeelliseen riittää, kun jokainen heinänkorsi kimaltaa marraskuun auringossa. – Luen paljon ja harrastan kuvanveistoa. Anna-Liisa ja psykoanalyytikko Juhani Rekola erosivat 38 avioliitovuoden jälkeen. Rekola on ollut elämässään paljon yksin, mutta ei ole koskaan tuntenut olevansa yksinäinen. Runojen kirjoittaminen henkireikä. En pelkää kuolemaa, sillä tiedän, että jonkin rajan jälkeen on vain levollinen olo.
Vapaaehtoiset nettiopastajat osaavat opastaa oikeita asioita oikeaan tahtiin. Internet alkaa olla myös välttämätön monen asian hoitamiseen. Ikääntyneet oppimassa tietotekniikkaa – tukea vertaisohjauksesta Virojoella osallistujia kiinnosti erilaiset tietokoneet. Nämä asiat puhuttivat myös Virojoella ja Miehikkälässä järjestetyissä Internet ja älylaitteet tutuiksi eläkeläisille -tilaisuuksissa maaliskuun lopulla. Silloin asioissa edetään juuri opastettavan mukaan ja asioita voidaan toistaa tarvittaessa. – Parhaiten ikääntyneet ihmiset oppivat käyttämään tietokoneita ja internetiä vertaisohjaajan avulla. 28 Ikääntyneet oppivat käyttämään tietotekniikkaa halutessaan. Suurimmat esteet oppimiselle tuntuvat olevan rohkeuden ja motivaation puute. Kiinnostus tietotekniikkaan, pohdinta oman laitteen ostamisesta ja tarve nettiopastukselle ovat tänä päivänä läsnä monen ikääntyvän ihmisen elämässä. Nyt kartoitamme ihmisten kiinnostusta ja tarvetta nettiopastukselle, jotta osaamme sitten tarjota alueen asukkaille oikeanlaisia palveluita, sanoo projektivastaava Niina Turunen Palveluyhdistys Rateva ry:stä. Internetissä asioidaan ja haetaan sopivaa tekemistä Ihmiset käyttävät tietotekniikkaa eri asioihin iästä riippumatta. Vanhustyön keskusliitto on mukana Virojoella ja Miehikkälässä suunnittelemassa ja käynnistämässä nettiopastajatoimintaa. – Kun ihminen löytää syyn ja merkityksen tietokoneen käytölle ja uskaltaa opetella sitä käyttämään, suurimmat pulmat on ylitetty, kertoo Tiina Etelämäki Vanhustyön keskusliitosta. Internetistä voi valita itselle sopivat asiat ja käyttää niitä. Jotkut pelaavat pelejä joko yhdessä muiden kanssa tai itsekseen ja toiset etsivät ohjeita erilaisten neuleiden tekemiseen ja hakevat vinkkejä vaikka lammasruokien valmistukseen. Teksti ja kuva: Tiina Etelämäki HANKE. Toiset lukevat uutisia ja seuraavat poliittista maailmantilannetta, toiset katsovat tv-ohjelmia ja kuuntelevat musiikkia. Laskut ovat edullisinta ja nopeinta maksaa netin kautta. Samoin myös matkalippuja ja ajanvarauksia voi tehdä kätevästi netissä. Monissa paikoissa tietotekniikkaa sujuvasti käyttävät ikääntyneet toimivatkin jo nettiopastajina toisille, mutta on vielä monia paikkakuntia, joissa heitä kaivataan kovasti, jatkaa Tiina Etelämäki. Ratevassa on juuri käynnistynyt Miä ite – Myö yhessä -jatkohanke, jossa etsitään uusia toimintoja ja palveluita syrjäseuduilla asuville ihmisille
Hanketta rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Suomen Kansanterveysyhdistys ry vuosina 2014–2016. Päivä voi sisältää esimerkiksi luennon tietoturvasta, nettiopastusta tai tietokoneisiin tutustumista. Pilottikohteina hankkeessa on erilaisia ikääntyvien ihmisten kanssa toimivia organisaatioita eri puolilta Suomea. Vanhustyön keskusliitto toimii päivän koordinaattorina. *mahdollisuus myös oppisopimuskoulutukseen Lisätiedot ja hakeutuminen https://wilma.sakky.fi/browsecourses https://www.facebook.com/sakkysostervlii www.sakky.fi. Lisätietoa: www.vtkl.fi/seniorsurf Facebook: SeniorSurf Suomi Twitter: SeniorSurf Finland SeniorSurf-päivä 6.10.2015 SeniorSurf-päivä tulee jälleen syksyllä Vanhustenviikolla. Päivän tavoitteena on madaltaa ikääntyneiden ihmisten kynnystä tutustua tietotekniikan maailmaan. Lisäksi pilotteja tulee Eläkeliiton yhdistyksistä LähiVerkko-projektin (Eläkeliitto ja EHYT ry) kautta. Toimintamallissa käydään läpi miten ja mistä vapaaehtoisia vertaisohjaajia saa rekrytoitua nettiopastajiksi, mitkä ovat nettiopastajan tehtävät ja säännöt ja millaisia asioita tulee huomioida nettiopastustoimintaa käynnistäessä. Tarkoituksena on synnyttää paikallista toimintaa, jossa vapaaehtoiset vertaisohjaajat opastavat ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan ja netin käytössä. Savon ammattija aikuisopisto, Hyvinvointi Lisää ammattitaitoa ja osaamista! Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto, tutkinnon osa Ikääntyvän kehitysvammaisen ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen* Vanhustyön erikoisammattitutkinto, tutkinnon osat: Hoivatyön lähiesimieheksi* Tutkinnon osa: Vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen (10 lähipäivää) TunteVa –hoitaja* Tutkinnon osa: Muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen Tutkinnon osa: Kuolevan ihmisen hoitaminen* Potilassiirtojen Ergonomiakortti® Vanhustyön osaamisalaopinnot oppisopimuksella Lähihoitajille ja lähihoitajaopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään sosiaalija terveysalan perustutkinnon pakolliset osat. Toimintamalli tulee tulevaisuudessa olemaan kaikkien organisaatioiden hyödynnettävissä. 29 Vanhustyö 2 • 2015 Vertaisohjaajia nettiopastajaksi – pilotit käynnistyneet Rateva ry:n ja Vanhustyön keskusliiton yhteistyö on osa VTKL:n Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -projektia, jossa kehitetään toimintamallia nettiopastuksen käynnistämiseksi. Pilotteina ovat Loimaan Yksityisyrittäjäin Vanhainkotisäätiö, Tuulensuun Palvelukeskus Loimaalla, Servicecentret Pettersborg palvelukeskus Kokkolassa, Kotokartanosäätiö Riihimäellä, Palveluyhdistys Rateva ry Miehikkälässä, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus Turussa, Palvelukeskus Akuliina Siilinjärvellä, Eläkkeensaajien keskusliitto ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. SeniorSurf-päivän voi järjestää mikä tahansa organisaatio tai kuka tahansa kansalainen
Samalla kaupungin kotihoito voi keskittyä laadukkaaseen palveluun sitä tarvitseville. – Myös esimiehet ovat ottaneet uuden toimintatavan hyvin vastaan ja osallistuneet koulutuksiin, iloitsee Lehtonen. Turkulaisille ikäihmisille tuttu kohtaamispaikka Poiju muuttuu infopisteeksi. Samalla palveluohjaukseen on luotu uusi malli. 30 Niin paljon kuin on erilaisia ihmisiä, on myös erilaisia tarpeita ja toiveita. Kaupungin viranomainen voi luoda mahdollisuuksia jo ihan pienilläkin teoilla kotona selviämiseen. Lisää tasavertaisia osallistumisen mahdollisuuksia Miten ikäihmiset voisivat asua pidempään kotonaan säilyttäen elämänlaatunsa hyvänä ja myös tunteen siitä, että voivat osallistua itseä koskeviin päätöksiin. vapaaehtoisIkääntyneille ihmisille suunnatuista palveluista on vaikea löytää selkeää tietoa, eikä palveluja pääse vertailemaan. Tulossa turkulainen ikäihmisten palvelutori Yksilöllisiä palveluja ja osallistumisen mahdollisuuksia Teksti ja kuva: Tiia Laakso Ikäihmisten palveluohjauksessa on tulevaisuudessa käytössä yksi numero, josta tarjotaan asiakkaalle ja omaiselle polku kaikkiin palveluihin.. Projektissa kehitettyjä malleja, esimerkiksi ikäihmisten palveluohjaukseen luotua uutta toimintatapaa, ollaan ottamassa käyttöön. +65-vuotiaita on myös koko ajan enemmän ja samalla palvelujen kysyntä kasvaa. Raskaiden ja kalliiden sosiaalija terveyspalvelujen tarve siirtyy eteenpäin, projektipäällikkö Päivi Penkkala lisää. Turkuun luodaan lähitoreja, joissa asiakasja palveluneuvojat ovat tavattavissa. Eli miten tieto saavuttaa kohderyhmän. – On tärkeää, että kotona asuvat ikäihmiset löytävät kulttuurin, liikunnan ja vaikka uuden harrastuksen. Ikäihmisten palveluohjauksessa on tulevaisuudessa käytössä yksi numero, josta tarjotaan asiakkaalle ja omaiselle polku kaikkiin palveluihin. Eläkkeelle jääneitä houkutellaan mm. Myös hyvinvointiteknologian esimerkiksi etäyhteyden mahdollisuuksia asiakaspalvelussa halutaan jatkossa hyödyntää. Projekti on käynnistänyt myös yli toimialarajojen ulottuvaa yhteistyötä. Millainen palvelutori Turkuun syntyy. Kun tänä päivänä jäädään eläkkeelle, ollaan vielä hyvässä fyysisessä kunnossa ja aikaa sekä energiaa riittää. Kaupungin palveluohjauksen ja asiakaspalvelun parissa työskentelevät ovat kouluttautuneet asiakasja ratkaisukeskeiseen toimintatapaan. – Ikäihmisten virkeys tulisi taata ja sysätä ongelmat kauemmas, toteaa hankejohtaja Kristiina Hellstén. – Asiakkaalle ei tarjota ennalta valmiiksi mietittyjä palveluja vaan laaditaan häntä parhaiten tukeva palvelukokonaisuus, kertoo hankkeessa työskennellyt palveluohjauksen esimies Antero Lehtonen. Eli ennaltaehkäisy on kaikki kaikessa. – Tietysti ikäihmisille pitää tarjota myös teknologian hallintaan liittyvää koulutusta, kertoo Penkkala. Sitran rahoituksella Turkuun rakennetaan palvelutoria, jonne kerätään tiedot ikäihmisille tarkoitetuista palveluista riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja on myös runsaasti tarjolla. Seuraavaksi haasteena on uudenlaisen toimintatavan ja lähitorien markkinointi
Ikäihmisten kotona selviytymistä halutaan tukea. – Haluamme järjestöt mukaan jo kuntalaisten palvelujen suunnitteluvaiheeseen. Palvelutori-mallissa vanhuksille tarkoitetut kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin palvelut ovat helpommin löydettävissä yhdestä paikasta eli palvelutorilta. – Projektissa valmistui myös ikäihmisten osallisuuden toimintamalli. Hankejohtaja Kristiina Hellstén on valmistellut esityksen julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden järjestämisestä. Projektissa on kehitetty yhteistyössä Sitran, EETU ry:n ja muiden kuntien kanssa uudenlaisia toimintamalleja ikäihmisten osallisuuden lisäämiseksi. Projektissa on tuettu ja kehitetty sen toimintaa muun muassa viestintään panostamalla. Kumppanuuksilla lisää hyvinvointia Turun kaupunki haluaa järjestöt entistä vahvemmin kumppaneikseen luomaan hyvinvointia. toiminnan pariin. Myös Sitran rahoittama projekti, Aktiivinen kuntalainen on luonut ikäihmisille lisää juuri osallistumisen mahdollisuuksia. Seuraavaksi siirrytään kumppanuussopimusten valmisteluun, Hellstén jatkaa. • Palvelutori Turussa -projekti käynnistyi 1.9.2014. – Kun tuntee osallistuvansa ja voivansa vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, oma olokin on parempi. Kaupungin avustuspolitiikan uudistuksella halutaan taas monipuolistaa palvelutarjontaa. Se on kaikkien ikäihmisten kanssa toimivien käytössä, Penkkala korostaa. Kohderyhmänä kotona asuvat +65-seniorit, jotka eivät vielä tarvitse säännöllisen kotihoidon apua. Asiakkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan ja palveluja voidaan rakentaa uudelleen. Osallisuuden kokemus on aina yksilöllinen, lisää projektisihteeri Noora Wallin. Uuden vanhuspalvelulain mukaan vanhusneuvosto on oltava joka kunnassa. Turun kaupungin vanhusneuvosto on jo lunastanut paikkansa ja järjestää aktiivisesti ohjelmaa ja tapahtumia. Lisäksi kaupungin tiloja halutaan tarjota yhdistysten käyttöön entistä helpommin. – Kolmas sektori ei ole kaupungille väline vaan teemme yhteistyötä ikäihmisen parhaaksi. Vasemmalta hankejohtaja Kristiina Hellstén, projektisihteeri Noora Wallin, palveluohjauksen esimies Antero Lehtonen ja projektipäällikkö Päivi Penkkala ovat valmistelleet turkulaista palvelutoria.. Molemmat projektit päättyivät maaliskuun lopussa. 31 Vanhustyö 2 • 2015 Palvelutori Turussa ja Aktiivinen kuntalainen -projektit • Aktiivinen kuntalainen -projekti alkoi vuoden 2013 marraskuussa
Yhteistyöllä eteenpäin Vanhusvapaaehtoistyöverkoston alkuvaiheessa koettiin tärkeäksi asiaksi se, että tiedämme toinen toistemme toiminnasta. Jyväskylässä havahduttiin siihen, että ikäihmisten parissa toimivia vapaaehtoistyötä järjestäviä tahoja on useita, mutta tietoisuus toinen toisistamme on satunnaista. Riittävää tukea vapaaehtoisille Ikääntyneiden ihmisten määrä tulee kasvamaan ja se tuo mukanaan haasteita. Kokemukset verkoston toiminnasta ovat olleet niin hyviä, että toimintaa on päätetty jatkaa edelleen. Riittävän tuen antaminen vapaaehtoistyöntekijöille auttaa jaksamaan ja on osa työn arvostamista. Yhteistyö lisää voimavaroja Vanhusvapaaehtoistyöverkostolla lisätään yhteistä ymmärrystä vapaaehtoistoiminnan monipuolisuudesta, laadusta ja ikääntyvien kunnioittavasta kohtaamisesta. Tällä hetkellä aktiivisesti mukana ovat kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelut Vapari, kulttuuriluotsitoiminta, päiväkeskustoiminta, kotihoito, Keski-Suomen muistiyhdistys, Jyväskylän seurakunnan Diakonian vanhustyön kehittämishanke, Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenterin Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke, Senioriliike, SPR. Väestön ikääntymistä ei tule nähdä pelkästään ongelmana. Järjestävän tahon velvollisuutena voi pitää sitä, että se pyrkii löytämään vapaaehtoistyöstä kiinnostuneelle sellaisen vapaaehtoistyön muodon, jota hän haluaa tehdä ja jossa hän kokee voivansa käyttää osaamistaan ja voimavarojaan. Vaikka verkoston kokoonpanossa on tapahtunut vaihtelua, niin toiminta vaatii luonnollisesti myös sitoutumista toimiakseen hyvin. Ihmiset auttavat toinen toisiaan epävirallisesti, mutta osa lähtee mielellään mukaan myös järjestettyyn vapaaehtoistoimintaan. Tukea tarvitsevien ikäihmisten lisäksi meillä on suuri aktiivisten ja toimintakykyisten ihmisten joukko, josta osa on halukas antamaan panoksensa ja aikaansa toisten hyväksi vapaaehtoistyön muodossa. Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelut Vapari kutsui vanhusvapaaehtoistyöverkoston kokoon syksyllä 2011. Teksti: Katja Pynnönen, Anne Laimio ja Sari Välimäki Kuva: Vanhustyön keskusliiton kuva-arkisto Tukea tarvitsevien ikäihmisten lisäksi meillä on suuri aktiivisten ja toimintakykyisten ihmisten joukko, josta osa on halukas antamaan panoksensa ja aikaansa toisten hyväksi vapaaehtoistyön muodossa.. Tuomme kukin oman näkemyksemme ja osaamisemme yhteiseen pöytään. Tämän jälkeen on kokoonnuttu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa. Näin on helpompi ottaa yhteyttä tarvittaessa ja myös ohjata vapaaehtoisia eteenpäin, jos he ovat kiinnostuneita jonkun muun organisoimasta toiminnasta. Kaupungissa toimii vapaaehtoistoimintaa organisoivien yhteisöjen Valikko-verkosto, mutta tämän lisäksi Vanhusvapaaehtoistyöverkoston toimiminen on nähty tärkeäksi. Yhteisiä tavoitteita on kirkastettava aika ajoin, jotta yhteistyö koetaan mielekkääksi ja keskeisiä asioita saadaan vietyä eteenpäin. Toimijoita on kaupunkiorganisaatiosta, järjestöistä ja hankkeista. Tässä verkostossa keskitytään nimenomaan ikäihmisten parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön. 32 Vapaaehtoistyötä tehdään paljon ja sen eri muodoilla voidaan vastata myös ikäihmisten tuen, virkistyksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarpeisiin. Verkosto on avoin kaikille vanhustyön toimijoille, jotka näkevät yhteistyössä toimimisen arvokkaaksi ja tärkeäksi kehittämisen ja vaikuttamisen työmuodoksi
Esimerkiksi muistiasioiden parissa työskentelevä voi tulla kertomaan toisen organisaation vapaaehtoisille muistisairaan kohtaamisesta ja tukemisesta. Selvityksessä suositellaan muun muassa yhtenäisen toimintamallin sekä vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä käsittelevän oppaan luomista sekä verolainsäädännön selkiyttämistä. Haastatteluissa toivottiin lisäksi kiinteämpää yhteistyötä kuntien ja vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen välille. Esimerkiksi monissa järjestöissä on päädytty siihen, että mitään ei korvata vapaaehtoiselle. Selvityksessä ehdotetaankin, että verovapautta voitaisiin laajentaa matkakulujen lisäksi muihin kuluihin. Vapaaehtoisten peruskoulutus ja perehdytys tapahtuu kunkin oman organisaation toimesta, mutta erityisesti lisäkoulutuksessa yhteistyön hyödyntäminen on avainasemassa. Selvityksessä suositellaan myös, että vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä viestittäisiin eri yhteyksissä nykyistä aktiivisemmin. Verkoston moninaisuus mahdollistaa tiedon jakamisen ja osaamisemme hyödyntämisen gerontologisissa kysymyksissä, muistiasioissa, hengellisissä kysymyksissä sekä liikuntaan ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Olemme myös järjestämässä yhteistyössä koulutustilaisuutta hengellisistä ja sielunhoidollisista kysymyksistä, johon voivat osallistua kaikki vapaaehtoiset. Yhdessä olemme enemmän Vanhusvapaaehtoistyöverkoston konkreettisia yhteistyön muotoja ovat erilaisen osaamisen hyödyntäminen vapaaehtoisten koulutuksessa. Vaikka vapaaehtoistoiminnalle on jo nyt olemassa hyvät lähtökohdat, kehitettävää löytyy silti edelleen. Ymmärryksen laajeneminen ja avarakatseisuus mahdollistaa ja tukee sitä, että ikäihminen otetaan yksilöllisesti huomioon ja hänen hyvinvointiaan tuetaan hänen omista tarpeistaan lähtien; yhteistyössä. Olemme todenneet, että yhdessä olemme enemmän.. Olemme koonneet tiedot verkoston toimijoista ja toiminnan sisällöistä liittyen vapaaehtoistyöhön ikäihmisten parissa. Näin neuvontaja ohjaustilanteessa on matalampi kynnys hakea vapaaehtoistoiminnan palveluja. Toiminta kehittyy avoimuuden ja kokemusten karttumisen myötä. Tällä hetkellä lista on esimerkiksi Jyväskylän Oiva-keskuksen työntekijöiden aktiivisessa käytössä. Selvitystä varten tehdyissä haastatteluissa nousi epäkohtana esiin erityisesti verolainsäädäntö, jota pidettiin tulkinnanvaraisena ja epävarmuutta luovana. Julkaisu Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä on ladattavissa sivulta www.sitra.fi/julkaisut. Listasta on tavoitteena saada toimiva työkalu, joka helpottaa tarvitsijoiden ja tarjoajien kohtaamista. 33 Vanhustyö 2 • 2015 Vapaaehtoistoiminnan esteet pitkälti kuvitteellisia parannettavaakin löytyy Kilpailuja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi joulukuussa 2014 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoituksella laatimansa selvityksen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Ainakin aloittelevat ja pienemmät vapaaehtoistoiminnan organisoijat näyttäisivät kaipaavan avukseen selkeää toimintamallia ja opasta erilaisia tulkintatilanteita varten. Vapaaehtoistoiminnan merkitys tulisi lisäksi tiedostaa ja tunnustaa nykyistä paremmin kaikilla sitä koskevilla hallinnonaloilla. Tämä voi olla este pienituloisten osallistumiselle vapaaehtoistoimintaan. Verkoston yhteiseksi ymmärrykseksi on muodostunut se, että keskustelemme ja toimimme vapaaehtoistyön edistämiseen liittyvien asioiden parissa ja että vapaaehtoistyöllä voidaan osaltaan tukea ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhteistyökumppaneiden toiminnan tuntemuksen lisäämistä pidetään edelleen tärkeänä
Erityisesti johtaminen on oleellisessa asemassa resurssien suunnittelussa ja suuntaamisessa, sekä työntekijöiden hyvinvoinnissa. Tulevaisuudessa kotihoidon asiakkaiden määrä ja hoidon tarve tulee kasvamaan entisestään. Paitsi että palveluiden järjestämistä ja rakenteita ollaan muuttamassa, vanhuspalveluiden toteuttamisessa painotetaan ensisijaisesti kotona asumista. Ensinnäkin johtamisen tueksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa, jonka saamiseksi teknologiaa tulisi pikaisesti kehittää. Tämä suuntaus on näkynyt jo pitkään kotihoidon kentällä, sillä laitoshoidon purkaminen on tuonut haasteita kotona järjestettävien palveluiden arkeen. Sosiaalija terveyspalveluissa on tulossa isoja muutoksia lähitulevaisuudessa. Lisäksi lähijohtamiseen tulisi lisätä enemmän välittömän asiakaspalautteen kanavia ja sidosryhmäyhteistyötä. Koko yhteiskunnan talouden tila on johtanut siihen, että pelkästään resurssien lisäys ei ole mahdollista. Myös taloudenhallinnan näkökulmaa tulisi muuttaa jatkuvasta säästämisestä resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdistamiseen. Lisäksi organisaatioiden rakenteiden tietoinen hallinta ja kehittäminen voisi varmistaa niiden kyvyn toimia jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Lähijohtamisen kehittämisellä kohti parempaa kotihoidon laatua Riikka Röppänen palveluohjaaja sosionomi (Ylempi AMK). Nimenomaan lähijohtajan toiminta on siis merkittävää. Kaiken kaikkiaan johtamisen painopistettä olisi aika siirtää negaatioihin reagoimisesta odotuksiin vastaamiseen. Talousjohtamisessa lähijohtajan toiminta painottui säästämiseen, eivätkä tietojärjestelmät tuottaneet tarvittavaa tietoa johtamisen tueksi, jotta toimintaa ja resursseja voitaisiin johtaa tietoon perustuen. Kokonaisuudessaan lähijohtajan työn sisältö kaipaa selkeyttämistä. 34 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Tämän seurauksena kotihoito on alkanut näkyä myös mediassa aiempaa enemmän eikä niinkään positiivisessa mielessä. Siten arjen toimintaa saataisiin kehitettyä aidosti asiakaslähtöisestä näkökulmasta ja prosessien toimivuus yksiköiden välillä voitaisiin varmistaa. Erityisesti lähijohtajan työssä korostui arjen henkilöstöjohtaminen, mutta lisäksi siinä tuli hallita niin strategian jalkauttaminen kuin prosessija laatujohtaminen sekä asiakkuuksien hallinta. Tuloksista nousi esille, että kotihoidon lähijohtajan työn sisältö on erittäin laaja. Jotta kotihoidon laatua saadaan parannettua, lähijohtamisen merkitys organisaatiossa on syytä tiedostaa ja panostaa suunnitelmallisesti sen kehittämiseen. Kotihoidon laadusta ja sisällöstä vastaa ensisijassa yksikön lähijohtaja. Nyt on aika kiinnittää huomiota palveluiden sisältöön ja laatuun. Harkittu, suunnitelmallinen ja osaava lähijohtaminen on avain kotihoidon laatuun. Hyvinvoivat työntekijät yksinkertaisesti tuottavat parempaa laatua. Mitä ajattelevat kotihoidon lähijohtajat itse työstään ja sen kehittämisestä. Kaiken kaikkiaan johtajan toimintaan vaikutti enemmän johtajan persoona kuin tietty johtamisideologia tai organisaation ja henkilöstön tarpeet. Prosessien hallinnan ja palveluiden kehittämisen osuutta lähijohtamisessa tulisi vahvistaa, jotta se ei jäisi arjen henkilöstöjohtamisen kiireiden alle. Kotihoidon organisaation johtamisjärjestelmä näyttäytyi tuloksissa vielä melko perinteisenä ja hierarkkisena, joskin merkkejä prosessija laatuajattelun viriämisestä oli havaittavissa vastauksista. Tätä kysymystä lähdin tutkimaan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössäni kotihoidon lähijohtamisesta. Hän on organisaatiossa asemassa, jossa voi toiminnallaan joko edesauttaa kehitystä tai jarruttaa sitä. Uutiskynnyksen ovat ylittäneet asiakkaiden ja omaisten negatiiviset kokemukset ja kotihoidon työntekijöiden huoli työn laadusta. Eli siihen miten nykyiset resurssit saadaan tuottamaan mahdollisimman paljon hyvää – siis ikäihmisten hyvää elämän laatua heidän kodeissaan
Tähtitiede oli yksi hänen harrastuksistaan. Jotenkin työmme ja harrastuksemme kohtasivat aina aika ajoin. Olen tuntenut Sulon monta kymmentä vuotta. Sulon opin nälkä oli valtava. Häntä kuunneltiin ja hänen kirjoituksiaan luettiin. Sosiaalityö näkyy myös hänen harrastuksissaan. Sosiaalityö oli Sulo Ahon ammatti. Suuri kunnioitus ja kaipaus hyvälle ihmiselle, joka eli maan päällä rikkaan ja esimerkillisen elämän. Yllättäen siinä mielessä, että vielä tammikuussa tänä vuonna hän oli vieraanamme liiton tilaisuudessa. Nyt rakas ystävämme sosiaalineuvos Sulo Aho on tuolla puolen omalla tähdellään. Harrastuksissa näkyy myös äärettömyys, jota Sulon persoona jo maan päällisessä tekemisessä tavoitteli. 35 Vanhustyö 2 • 2015 Sulon nöyryys ja viisaus koskettaa vieläkin Sosiaalineuvos Sulo Aho kuoli meille Vanhustyön keskusliiton työntekijöille ja luottamushenkilöille tulleena tietona yllättäen helmikuun 9. Sulo Ahon nöyryys on tullut lapsuuden kodista. Juuri nöyryys ja maltillinen viisaus teki hänestä arvokkaan ja hyvän ihmisen. Sulo Aho valmistui sosionomiksi vuonna 1954 ja suoriutui sen jälkeen myös monista jatko-opinnoista Tampereen yliopistossa. Nuorena hän teki raskaita maatalon töitä, milloin tukin uitossa, pellolla tai metsurina. Ei tarvinnut kuin sanoa ”Sulo kertoi” tai ”Sulo kirjoitti”, niin kaikki ammattikollegat kyllä tiesivät, kenestä oli kyse. Monesti myös Vanhustyön keskusliitossa ja keskusliiton tilaisuuksissa. Järjestötyö, toimiminen kirkollisissa tehtävissä ja vuosien kirjoitukset Vanhustyön keskusliiton lehteen ”Sulon suihkeet” -palstalle kuvaavat hänen laajaa sydäntään, joka rakasti monia hyviä asioita, tekemisiä ja ihmisiä. Sosiaalisihteerin ja sosiaalijohtajan tehtävien jälkeen pitkä ura Suomen kunnallisliitossa sosiaalisuunnittelijana teki hänet tutuksi koko Suomessa. Hänen laaja sydämensä löysi oikean opinahjon hakeutuessaan keskikoulun ja kansanopiston jälkeen Yhteiskunnalliseen korkeakouluun. Nöyrä ja aina harkitseva sanoissaan oli Sulo Aho. Hänen ystävällisyytensä loisti kasvoista, kun hänet tapasi. Sitä hän teki eri ammateissa ja foorumeilla elämänsä loppuun. Hän syntyi aikaan, jolloin ylioppilaslakki tai yliopisto-opinnot eivät olleet mikään itsestäänselvyys maaseudulla Soinissa syntyneelle pojalle. päivänä. Monella oli mahdollisuus jutella hänen kanssaan ja huikkasimme toisillemme hyvät talven toivotukset erotessamme. Sulo halusi tietää ja lukea. Mikään ei antanut ymmärtää, että seuraava viesti hänestä olisi tämä poismenon viesti. Tällainen paikka saattoi olla Keravan kaupungin talo 1970 -luvulla alussa, Suomen Kunnallisliitto usean vuosikymmenen aikana tai sosiaalityön ja vanhustyön teematilaisuudet milloin missäkin. Mikään ei tullut ilmaiseksi. Siksi keskikoulukin oli parasta suorittaa tenttimällä, jotta voi samalla ansaita kotitaloon elantoaan. Elli Aaltonen puheenjohtaja Vanhustyön keskusliitto Sulo Aho in memoriam
Toimikunta on kehittänyt alalle valtakunnallisen koulutusmallin, joka perustuu opetushallituksen alalle asettamiin ammattitaitovaatimuksiin. Ikääntyvien ja vanhusten parissa työskentelevien ammatillista kehittymistä tulee tukea myös turvallisuusasioissa. Ilman turvallisuuskoulutusta henkilöstön riskitietous, valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja taito toimia oikein hätätilanteessa eivät välttämättä ole ajan tasalla. Teksti: Veera Heinonen Kuvat: Suomen Palopäällystöliitto. – Turvakorttikoulutuksen avulla saadaan ainakin perusasiat turvallisuuTurvallisuutta yhteistyöllä, koulutuksilla ja uusilla innovaatioilla Yhä useampi vanhus asuu kotona pidempään ja myös entistä huonokuntoisempana. Väestön ikääntyessä vanhusten määrä lisääntyy myös sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Vanhusten turvallisuuteen on kiinnitettävä yhä enenevässä määrin huomiota. Hän johtaa pelastusalan järjestöjen sekä sosiaalija terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton ja pelastustoimen jäsenistä koostuvaa sosiaalija terveysalan turvallisuustoimikuntaa. Turvallisuuden varmistaminen vaatii yhteistyötä, koulutusta ja uusia innovaatioita. – Henkilökunnalla tulee olla perustiedot turvallisuudesta sekä toimipaikkakohtainen perehdytys turvallisuusasioihin, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Anna Tamminen. Kuinka turvallisuus voidaan varmistaa niin sairaaloissa, palveluasunnoissa kuin kotona asuville vanhuksille. 36 Henkilöstön resurssipaineissa ja väestön ikääntyessä turvallisuuskoulutusta kaivataan yhä enemmän. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö esittelee huoneistokohtaista automaattista sammutuslaitteistoa
37 Vanhustyö 2 • 2015 desta haltuun. Turvallisuuden varmistaminen vaatii siis yhteistyötä, koulutusta ja uusia innovaatioita. Yhdeksi uudeksi keinoksi on otettu ilmoitusvelvollisuus, joka on huomioitava erityisesti vanhustenhuollossa, päihdehuollossa ja mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden asumispalveluissa. Osassa pelastuslaitoksia ilmoitukset vastaanotetaan sähköisten lomakkeiden kautta. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ja Caverionin liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja ovat olleet keskeisiä henkilöitä kehitystyössä. Sosiaalija terveysalan turvakorttikoulutukset sekä oman alueen kouluttajat löydät osoitteesta spek. Huoneistokohtainen sammutuslaitteisto rajaa tai sammuttaa tulipalon ja antaa asukkaille lisäaikaa poistumiseen. Kodin muutostöiden lisäksi on oleellista ymmärtää, että toimintakyvyn parantamisella voidaan edesauttaa kotona asumista mahdollimman pitkään, esimerkiksi mahdollisista portaista huolimatta. Tavoitteena on, että riskikohteet tulisivat pelastusviranomaisen tietoon, jolloin voimme kohdistaa valvontatoimintaa niihin, kertoo pelastuspäällikkö Mika Viljanen VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta. Koulutus sopii myös omaishoitajille. Kotona asuvien turvallisuuteen halutaan panostaa Kotona asuvien ikäihmisten asumisturvallisuuteen ja palokuolemien ehkäisemiseen on erityisesti Pirkanmaalla haettu keinoja monipuolisella yhteistyöllä ja uusilla innovaatioilla. Viiden vuoden voimassaoloaika varmistaa koulutuksen säännöllisyyden. Kodin turvallisuuden tarkistamisella voidaan tuoda lisäturvaa kotona asumiselle. Vanhusten turvallisuuteen on kiinnitettävä yhä enenevässä määrin huomiota. Myös omaisten rooli on merkittävä turvallisuudesta huolehtimisessa. IKINÄ -opas sekä Turvallisia vuosia -opas sisältävät tarkastuslistat keskeisten turvallisuusriskien huomioimiseksi. Turvallisuuskoulutusten ja ennaltaehkäisevän työn lisäksi tulipalon syttymiseen tulee varautua. Pirkanmaan turvallisuusklusterin osaamisverkosto lähti kehittämään ratkaisuja ikäihmisten asumisturvallisuuden parantamiseen ja työn tuloksena syntyi innovaatio, huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto. Turvakorttikoulutuksen avulla voidaan saada alalla työskentelevien turvallisuustieto ja -taito hyvälle tasolle. – Meidän alueella ollaan parhaillaan aloittamassa kodinhoitajien esimiesten koulutukset, jossa keskitytään myös siihen, millaisista asioista ilmoituksia tulisi antaa ja kuinka ilmoitukset tehdään, sanoo Viljanen. fi/soster Turvallinen kotona asuminen Hyvä terveys ja toimintakyky mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. – Jos asukas ei pysty riittävän nopeasti poistumaan asunnosta tulipalon sytyttyä, pitää hänen turvallisuutensa varmistaa estämällä tilanteen kehittymistä hengenvaaralliseksi, toteaa Männikkö. Oppaita voi ladata sähköisesti tai tilata:www.kotitapaturmat.fi. –Jos työntekijä havaitsee tai muutoin saa tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, hänen tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Koulutus sopii kaikille sosiaalija terveysalalla työskenteleville ja alaa opiskeleville henkilöille, jatkaa Tamminen. Laitteisto rajoittaa merkittävästi myös omaisuusvahinkoja. Kodin turvallisuuden tarkistuslistoja on olemassa runsaasti. Tieto ilmoitusvelvollisuudesta ei ole vielä saavuttanut kaikkia. Ilmoitukset palovaaroista pelastusviranomaisille Pelastuslaissa (379/2011) korostetaan entistä enemmän yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisyssä
Entä onko kotona kaikki hyvin. Julkaisua varten on haastateltu sekä ikääntyneitä asukkaita että työntekijöitä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen tuetun asumisen yksiköissä. Puolimatkankoti ei sellaisenaan vastaa ikääntymisestä ja elämäntavasta nouseviin erityistarpeisiin, kuten pysyvän kodin tarpeeseen. Näin tehdään, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Tekee mieli kysyä: Onko kaikilla koti. Olettamus on osin harhaanjohtava. Asunto ensin -periaatteella tarkoitetaan asumista, jossa asunnon saamisen tai säilyttämisen ehtona ei ole pidättäytyminen päihteidenkäytöstä. Tärkeintä lienee, ettei kenenkään tarvitse omassa kodissaan kysyä: ”Miksi te esitätte juuri sen moraalisen vaateen, jota me emme pysty täyttämään?” Tämä ikäeettinen kysymys nousee esiin Sininauhaliiton Ikääntyneiden päihdetyön vuoden 2014 lopulla julkaisemassa artikkelikokoelmassa Kaikki hyvin kotona. Kaikki hyvin kotona – elämäntavasta riippumatta AUTISMIKONFERENSSI TURUSSA IKÄÄNTYMINEN AUTISMIN KIRJOILLA Ohjelma muodostuu luennoista koskien mm. Ikääntyneiden päihdeja mielenterveysongelmien yleistyminen synnyttää asumisen ja arjen hallinnan haasteita. Autismi-jaAspergerliittory www.karkulla.fi/autismkonferens2015 21-22. He tarvitsevat erilaisia asumismuotoja.. Vapailla asuntomarkkinoilla ja asumisjonoissa ”joku mukava mummo menee aina päihdeongelmien kanssa kamppailevan edelle.” Päihdeongelmista kärsivä ikääntynyt päätyy usein tuettuun asumisyksikköön. 38 Ikääntyneiden palvelujärjestelmä hivuttautuu kotiympäristöön. Tämä toimintakulttuuri perustuu olettamukseen, että jokaisella ikääntyneellä on koti, jossa asua elämänsä loppuun asti. Osa tarvitsee astetta tuetumpaa asumista, esimerkiksi päihdejärjestöjen ylläpitämässä asumisyksikössä. Päihteettömässä yksikössä asukkaat pyrkivät tai sitoutuvat päihteidenkäytön hallintaan tai päihteettömyyteen ja saavat siihen tukea. Päihdeongelmien kanssa kamppailevat ikääntyneet ovat yksilöitä. Järjestölakimies Timo Mutalahti kiteyttää artikkelissaan ”Oma tupa, oma lupa” tuetun asumisen juridiset periaatteet. • Ikääntyminenautisminkirjoilla • Toimintakyky • Elämän loppuvaihe • Juridisetkysymykset Lisäätietoaohjelmastajailmoittautumisestalöytyy osoitteestawww.karkulla.fi/autismkonferens2015 Lisätietoja:PiaLindevall,puh.0247431237, pia.lindevall@karkulla.fi Konferenssiontarkoitettu: • Autisminkirjoonkuuluvillehenkilöille • Henkilöstölle • Omaisille • Opiskelijoille • Muille kiinnostuneille Konferenssi tarjoaa osallistujille mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista kysymyksistä aiheeseen liittyen. Tuettu asumismuoto on tyypillisesti tarkoitettu puolimatkankodiksi, josta kuntoudutaan eteenpäin itsenäisempään asumiseen. Tämä periaate puoltaa paikkaansa, sillä kaikki eivät kykene tai halua lopettaa juomista. toukokuuta 2015 Sokos Hotels Caribia, Kongressikuja 1, 20540 Turku Järjestäjät: Kårkulla samkommun ja Autismija Aspergerliitto ry Teksti: Katariina Hänninen ja Marja-Liisa Laapio Päihdeongelmien kanssa kamppailevat ikääntyneet ovat yksilöitä. He tarvitsevat erilaisia asumismuotoja. Koko konferenssi simultaanitulkataan suomeksi ja ruotsiksi. Omassa kodissa asuvilla avun ja tuen tarve on päihderiippuvuuden takia suuri. Sosiaaligerontologian emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä kirjoittaa vanhuuspoliittisen kannanoton asumisesta, kodista ja toimijuudesta. – ikääntyneiden arjen hallinta tuetun asumisen yksiköissä (toim. Artikkelikokoelmassa luodaan katse myös Suomen rajojen ulkopuolelle, Keski-Eurooppaan, missä pohditaan samoja ikääntyneitä koskevia päihdeproblemaattisia kysymyksiä kuin Suomessa. Asumisyksiköt ovat joko päihteettömiä tai asunto ensin -periaatteella toimivia. Samaan aikaan kun huoltosuhde heikkenee, laitoshoitoa vähennetään. Yhä useamman ikääntyneen oletetaan asuvan kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Kysymystä lähestytään kirjassa hyvän vanhenemisen ja toimijuuden näkökulmista. Pilke-työn suurlähettiläs Terhi Pajunen Helsingin Diakonissalaitokselta esittelee Pilke-toimintaa, joka on käytännössä osoittautunut ihmisarvoa kunnioittavaksi tavaksi tukea päihteitä käyttävien ikääntyneiden arjen hallintaa. Laapio & Hänninen). Kristillisen vertaistoiminnan kehittäjä Eva Kanerva avaa elämän syviä kysymyksiä käytännön teologian näkökulmasta
Moralisointia hän ei kaipaa, vaan osallisuutta ja vierellä kulkemista. Ikääntyneiden arjen hallinta tuetun asumisen yksiköissä. Yhdellä on kaikki hyvin kotona silloin, kun on avaamaton kossupullo selän takana. Kaikki hyvin Ikääntyneiden arjen hallinta tuetun asumisen yksiköissä MARJA-LIISA LAAPIO & KATARIINA HÄNNINEN (toim.). Jonkun päivä pelastuu, kun saa naisystävältä kortin. Ja jossa voi samaan aikaan valmistautua luopumaan kaikesta siitä, minkä elämä on antanut. Asuntoon, jossa päihteettömän ja päihteellisen asumisen välinen dilemma ratkeaa siten, että hän oppii elämään päihtyneenä ulkopuolisia häiritsemättä. • Ikääntyminenautisminkirjoilla • Toimintakyky • Elämän loppuvaihe • Juridisetkysymykset Lisäätietoaohjelmastajailmoittautumisestalöytyy osoitteestawww.karkulla.fi/autismkonferens2015 Lisätietoja:PiaLindevall,puh.0247431237, pia.lindevall@karkulla.fi Konferenssiontarkoitettu: • Autisminkirjoonkuuluvillehenkilöille • Henkilöstölle • Omaisille • Opiskelijoille • Muille kiinnostuneille Konferenssi tarjoaa osallistujille mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista kysymyksistä aiheeseen liittyen. AUTISMIKONFERENSSI TURUSSA IKÄÄNTYMINEN AUTISMIN KIRJOILLA Ohjelma muodostuu luennoista koskien mm. Sininauhaliitto 2014, Helsinki. Haaveissa on turvallinen paikka, josta ei tarvitse luopua, vaan voi asua elämänsä loppuun asti. / 10 euroa) Puhelimitse: 0400 620 149 Sähköpostitse: tilaukset@sininauha.fi Sininauhaliiton Ikääntyneiden päihdetyön pyrkimyksenä on murtaa stereotypia ”vanhasta juoposta”, joka ainoastaan häiriköi ja kuluttaa yhteiskunnan varoja – itseaiheuttamansa ongelman seurauksena. Autismi-jaAspergerliittory www.karkulla.fi/autismkonferens2015 21-22. Tuetun asumisen yksiköissä jokaisella päihdeongelmista kärsivällä ikääntyneellä on asunto – koti on korvien välissä. Hän arvostaa omannäköistä asumista, jossa on positiivista vapautta määritellä, miten elää. toukokuuta 2015 Sokos Hotels Caribia, Kongressikuja 1, 20540 Turku Järjestäjät: Kårkulla samkommun ja Autismija Aspergerliitto ry SININAUHA-JULKAISUT kotona. Sillä siitä me kaikki joudumme tasapuolisesti luopumaan. Tilaa kirja (163 s. Vanhalla juopolla on muiden ikääntyneiden tavoin oikeus hyvään vanhenemiseen ja yhteiskunnan palveluihin. 39 Vanhustyö 2 • 2015 Kaikki hyvin kotona. Hän tarvitsee kodin: yksityisen ja intiimin tilan, jossa elämän keskeiset asiat voivat toteutua. Koko konferenssi simultaanitulkataan suomeksi ja ruotsiksi. Toisella silloin, kun sisko tulee käymään ja voi keskustella elämän syvistä kysymyksistä. Joku kokee astuneensa taivaaseen, kun on astunut ensimmäistä kertaa tuetun asumisen yksiöönsä
Teksti: Maija-Kaarina Saloranta Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry vietti tunnusjuhlaa Helsingin kaupungintalon juhlasalissa 27. Osittain on mallina ollut sotaveteraanien tammenlehvätunnus. Sotaorvot elävät siis yhä keskuudessamme, vaikka keski-ikä onkin ymmärrettävistä syistä jo varsin korkea. Puheiden ja tervehdyksen lisäksi saimme nauttia Itä-Helsingin Musiikkiopiston nuorten taitureitten musiikkinumeroista. Tässä jouduimme kuitenkin pettymään. Tilaisuuden juontajana toimi radioja televisiotoimittaja Leena Pakkanen. Toiveena on myös ollut, että sen myöntäminen samalla merkitsisi joitain etuja, kuten esimerkiksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen saamista. Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry, joka maamme suurin sotaorpoyhdistys, vietti tunnusjuhlaansa tänä vuonna tammikuun lopulla Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Mitään etuja ei kunnianosoitukseen tai tunnukseen liity. Paikalle oli kertynyt kutsuvieraiden lisäksi yli kolme sataa sotaorpoa. Tällä hetkellä on Kaatuneitten Omaisten Liiton rekisterissä noin 16 000 elossa olevaa sotaorpoa, joiden keski-ikä on noin 75 vuotta. Sotaorvot ovat yhä keskuudessamme Vuosien 1939 – 1945 sodat jättivät jälkeensä noin 55 000 sotaorpoa. Tarkkaa lukua ei tiedetä. Kunnianosoituksen ja tunnuksen saamista ovat sotaorvot kuitenkin juhlistaneet eri puolilla maata monin tavoin. 40 Valtiovalta myönsi vuonna 2013 Suomen sotaorvoille erityisen kunnianosoituksen isänmaan hyväksi tehdystä uhrauksesta. Sotaorpojen pitkäaikaisena toiveena on ollut sotaorpotunnuksen saaminen. Sotaorvot ovat osa suurta sodan lasten ryhmään, johon kuuluvat sotaorpojen lisäksi sotalapset, evakkolapset ja esimerkiksi saksalaisten sotilaitten jälkeensä jättämät lapset sekä muutama muu pienempi lapsiryhmä. Kuva: Jaakko Harjuvaara. Juhlamieltä nostattivat niin kaunis ympäristö kuin ilo siitä, että Helsingin kaupunki suhtautui myötämielisesti hankkeeseemme. Vuotta myöhemmin Kaatuneitten Omaisten Liitto puolestaan myönsi sotaorvoille tunnuksen, jonka merkkinä on hopeinen rintaneula. Myös yhdistyksen oma kuoro ja lausujat antoivat panoksensa juhlaan. tammikuuta 2015
Vielä ei olisi myöhäistä selvittää tämän kymmeniin tuhansiin nousevien lasten, nyt jo vanhusten, elämänhistoriaa, sosioekonomista taustaa, selviytymistä ja muita elämänvaiheita. Sotaorvoista on kovin vähän tutkittua tietoa. Vertaistuen merkitys Yhteiskunta ei ole tukenut sotaorpoja sen paremmin kuin muitakaan sodan lapsia eheytymistyössä, eikä tällaista tukea ole odotettavissa. 41 Vanhustyö 2 • 2015 Ensimmäiset yhdistykset 2000 luvulla Sodan lapset alkoivat järjestäytyä vasta 2000 luvulla, jolloin perustettiin ensimmäiset sotaorpoyhdistykset. Syvimmän suomettumisen kauden aikana ei mitään myötätuntoa haluttu tuntea sodasta kärsineitä lapsia kohtaan. On runoryhmä, on hengellinen piiri, retkeilijät, kirjoittajat, laulajat, teatterin harrastajat, lista on pitkä. Yhdistyksemme puitteissa tehdään vuosittain valtava määrä vapaaehtoistyötä, jota hyvällä syyllä voidaan kutsua osaksi vanhustyötä. Puhumattakaan, että olisi pohdittu, minkälaisia traumoja isän menetys lapsille on aiheuttanut. Kaverit on toiminut kymmenen vuotta, ja nyt sen toimintaa jatkaa Ystäväpiiri. Kirjoittajaryhmä on tuottanut parikin julkaisua. ajan henki. Hyvin monilla meistä sotaorvoista onkin voimakas tarve ilmaista itseään eri tavoin. Traumaattisten kokemusten yhteydessä puhutaan paljon vertaistuen merkityksestä. Pääkaupunkiseudun sotaorpojen toiminnan rungon muodostavat pienryhmät. Sotaorpojen tarina on tutkimaton luku suomalaisten lasten historiassa. Tunnuksen on suunnitellut taiteilija Aimo Vuorinen. Yhdistyksen puitteissa sekä harrastetaan että tuotetaan kulttuuria. Nykyisin kriisiryhmä kiirehtii paikalle, jos lapsi on joutunut vaikkapa vain näkemään traumatisoivan tapauksen. Ystäväpiirin vetäjät ovat Vanhustyön Keskusliiton ja Suomen Punaisen Ristin kouluttamia vapaaehtoisia ohjaajia. Yhtenä esimerkkinä kuoro Sirpaleet, joka on suosittu esiintyjä muuallakin kuin oman yhdistyksen piirissä. Omista elämänkokemuksista kirjoittaminen toimii, asiantuntijoidenkin mukaan, yhtenä terapian muotona. Vanhustyö-lehden numerossa 1/2015 tarkasteli psykologi Pirkko Lahti tutkimuksen ja päätöksenteon yhteyttä. Hyvä niin, mutta jää arvelujen varaan, kuinka sotaorvot tai muut sodan lapset ovat pystyneet kokemuksiaan käsittelemään, ja minkälaisen jäljen kokemukset ovat jättäneet. Skaala on laaja. Sodan jälkeisissä oloissa ei voimavaroja tämäntyyppisiin hankkeisiin riittänyt. Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry perusti pian yhdistyksen aloitettua erityisen Kaverit-ryhmän vertaistukiryhmäksi. Luulisi tässä olevan aineistoa, joka tuottaisi huomattavan paljon tietoa ja ymmärrystä tämän päivän tutkijoille ja päättäjille eräästä tärkeästä maamme historian vaiheesta lasten näkökulmasta katsottuna. Silloin vaiettiin monista muistakin kipeistä asioista. Tätä vertaistukea ovat 2000-luvulla perustetut sodan lasten yhdistykset voineet antaa toinen toisilleen. Sopii kysyä, miksi vasta nyt. PSSO:n väki on kokoontunut viettämään kevätjuhlaansa perinteisin menoin Meilahden virkistyskotiin Helsingissä toukokuussa 2014. Sotaorpojen pitkäaikainen odotus päättyi, sotaorpotunnus otettu käyttöön syyskuussa 2014. Sotalapset olivat liikkeellä jo hieman aikaisemmin. Syitä on varmasti monia, mutta yksi painava syy on ollut ns. Kuva: Annikki Pakkanen
Pyöreän pöydän keskustelu kirvoitti runsaasti mielipiteitä omaishoidon kehittämisestä Sopimusomaishoitoa koskevan lainvalmistelun tueksi järjestettiin maaliskuussa Helsingissä Säätytalossa keskustelutilaisuus asiantuntijoille. vahvennettu kuntamalli sekä Kela-malli (jossa Kansaneläkelaitos vastaisi omaishoidon tuen palkkion myöntämisestä ja maksamisesta). 43 Vanhustyö 2 • 2015 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen totesi, että lainvalmistelu on käynnistetty niin, että luonnosta voidaan hyödyntää tulevissa hallitusneuvotteluissa. Nämä on otettava huomioon omaishoidon tuen myöntämistä koskevassa kriteeristössä. Lisäksi korostettiin omaishoitajien jaksamista ja huomautettiin, että palkkion lisäksi on tarjottava riittäviä palveluja. Valmistelussa työstetään eri asiakasryhmille soveltuvia myöntämiskriteereitä ja pyritään rakentamaan lakiin mahdollisimman sujuvat asiakasprosessit, jotta kokonaisuus palvelisi asiakkaita joustavasti. Tilaisuudessa herätti runsaasti keskustelua lakiluonnokseen sisällytetty malli, jossa omaishoidon tukeminen järjestettäisiin Kelan ja kunnan yhteistyönä. Omaishoitoperheen tarpeiden arvioinnin on oltava monipuolista. Lakiesitys vielä luonnosasteella Valmistelu omaishoidon tukea koskevan lain uudistamiseksi käynnistettiin tämän vuoden tammikuussa, joten lakiesitys on vielä luonnosasteella. Asiakkaan kannalta tärkeää on tuen myöntämisprosessin sujuvuus. Hän pitää erittäin tärkeänä jatkuvuuden varmistamista ja sitä, ettei työryhmän työ valu hukkaan. Sopimusomaishoitoa koskeva lainvalmistelu on osa Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toimeenpanoa. Tässä vaiheessa valmistellaan hallitusohjelmaa varten alustavat pykäläluonnokset ja varsinainen lainvalmistelu voidaan käynnistää uuden hallituksen tehtyä tarvittavat ratkaisut uudistuksen sisällöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Erityisesti Kela-mallissa on vielä useita lisäselvitystä vaativia seikkoja, joten ratkaisun tekeminen järjestämismallista voidaan tehdä vasta kun Kela-mallin vaikutukset omaishoitajien ja -hoidettavien asemaan on riittävän huolellisesti kartoitettu. Kuva: Leena Valkonen. Asiantuntijat nostivat esiin myös sen, että omaisomaishoitajien mahdollisuus käydä työssä tulee turvata. Lisäksi he muistuttivat, että mielenterveyden ongelmista kärsivien asiakkaiden ja heidän omaistensa tarpeet tulee ottaa huomioon laissa. Valmistelussa on ollut esillä kaksi mallia omaishoidon tuen uudistamiseksi, ns. Yhtenä tärkeimmistä asioista keskustelussa nousi esiin se, että erilaisilla omaishoitoperheillä on hyvin erilaisia tarpeita
Elokuussa liittokokouksessa valitaan uudet luottamushenkilöt. Kiitän jo tässä vaiheessa luottamushenkilöitämme työstään toimintamme edistämiseksi. Kesäkuussa pidetään jäsenistöllemme johtajien foorumi, jolloin keskustellaan juuri järjestöjohdolle tärkeistä asioista. 44 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja Alkava vuosi on ollut täynnä sote-keskustelua. Huhtikuussa kokoontuu valtuustomme ja kokous on viimeinen kolmen vuoden toimikaudella. Miten järjestöjen oma osaaminen ja vahvuudet saadaan esiin, sitä on käyty läpi kolmessa markkinointikoulutustilaisuudessa. mediassa ja pyrkinyt vaikuttamaan vahvasti ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Hakemus lähetetään Vanhustyön keskusliittoon sähköisenä tai kirjallisena osoitteella leena.valkonen(at)vtkl.fi tai Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Palkinnon myöntämisen peruskriteerinä on se, että palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on myönteisellä tai innovatiivisella tavalla edistänyt vanhustyötä, kehittänyt toimivan mallin tai menetelmän tai muulla tavoin edesauttanut ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista. Samoin edellytetään, että teon tai toiminnan vaikutukset ovat nähtävissä kuluvan vuoden aikana. Pyrimme olemaan lähellä omaa järjestökenttäämme. Tutustu kilpailun sääntöihin nettisivuillamme vtkl.fi>Kampanjat>Vanhustenpäiväja viikko.. Aurinkoista kevättä! Vuoden vanhusteko 2015 -palkinto haettavana Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2015 -palkinnon saajaksi. Palkinto on jaossa nyt kahdeksatta kertaa. Äänestämällä voimme vaikuttaa, käyttäkäämme oikeutta hyväksemme. kokoonnumme Aluefoorumiin Seinäjoella ja 12.5. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Oulussa. Hakemukset on jätettävä viimeistään keskiviikkona 18.6.2015 klo 16 mennessä. Tärkeää on osata ja näkyä ja tuoda esille oma osaaminen. Suuri Sote-uudistus ei kuitenkaan toteutunut ja iäkkäät ihmiset kantavat huolta palveluistaan. Eduskuntavaalit ovat edessä ja uusia luottamushenkilöitä valitaan tärkeään tehtävään. hyvät hankintakäytännöt ja järjestöjen tuottama toiminta ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä kuntien kanssa. Keskusliitto on tuonut esille ajatuksiaan mm. Foorumien yhtenä aiheena ovat mm. Voittajaorganisaation toivotaan käyttävän palkintosumma toimintaan, joka edelleen edistää vanhustyötä. Ensimmäinen Vanhustyön Aluefoorumi pidetiin Jyväskylässä helmikuussa, huhtikuussa 29.4. Liitto on ollut kuultavana ministeriöissä ja tehnyt useita lausuntoja. Liiton lausunnot ovat luettavissa nettisivuillamme. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Palkinto myönnetään hakemusten perusteella ja palkittavan vanhusteon päättää puolueeton arviointiraati
(416 sivua) Hinta nyt 35 euroa. ISBN xxx-xxx-xxx-xxx-x Ikäteknologia Miten teknologia voi olla tukemassa hyvää ikääntymistä. Kirja tarkastelee ikäteknologiaa ihmisja insinööri tieteiden monitieteisestä ja monimuotoisesta näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on edistää ikääntyneiden ihmisten kotona elämisen edellytyksiä vahvistamalla ikäja turvateknologian käyttöä sekä asuntojen muutostöiden yhteydessä että osana kotihoitoa. Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa. Vanhustyön keskusliitto ja Omakotiliitto yhteistyöhön VTKL:n ja Omakotiliiton yhteistyö käynnistyy maaliskuussa. Lisätietoja: www.omakotiliitto.fi Tilaa perusteokset vanhuusoikeudesta ja ikäteknologiasta Unohtuuko vanhus. Kirjoittajat edustavat alansa suomalaisen osaamisen kärkeä ja tuovat laajaalaisen näkymän ikäteknologian ongelmakenttään – haastaen samalla eri sidosryhmät yhteistyöhön entistä parempien tuotteiden, palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Vanhustyön keskusliitto järjestää Ystäväpiiri-koulutuksia ohjaajiksi haluaville keväisin ja syksyisin. Anja Karvonen-Kälkäjän oikeustieteellisen väitöstutkimuksen keskeisenä aihepiirinä on vanhusasiakkaan vaikuttamismahdollisuus tai sen puute omiin palveluihinsa. Lisätietoa vtkl.fi>Toimimme>Ystäväpiiritoiminta. Ystäväpiiri-ohjaajille on myös lisäkoulutuksia vuosittain. Kiinnostaako Ystäväpiiri-koulutus. 45 Vanhustyö 2 • 2015 Keskusliitto tiedottaa Kotiturva-projekti aloittaa Vanhustyön keskusliitossa käynnistyy huhtikuussa uusi Kotiturva-projekti. Syksyn koulutuksiin on ilmoittautuminen jo käynnissä ja ilmoittautuminen tulee jättää huhti-toukokuun aikana. Vanhustyön keskusliiton asuntojen korjausneuvojat antavat maksutonta puhelinneuvontaa Omakotiliiton ikääntyneille jäsenille. Käy katsomassa koulutusten ajat ja paikat nettisivuilta. Tilaukset osoitteesta tilaukset@vtkl.fi, lisätietietoja nettisivuilta www. Ikäteknologia Vanhustyön keskusliiton ja VTT:n ikäteknologiajulkaisu auttaa ymmärtämään ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknolgian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen edistämiseksi. vtkl.fi/julkaisut Toimi heti, julkaisuja on rajoitettu erä! ETUKANSI Ikäteknologia Jaana Leikas (toim.) Ikäteknologia Onnistuneen ikäteknologian suunnittelu vaatii kokonaisvaltaista näkemystä ikääntymisestä sekä teknologian mahdollisuuksista ja vaikutuksista modernissa yhteiskunnassa elävien ihmisten erilaisiin elämänmuotoihin. Julkaisun on toimittanut Jaana Leikas. Hankkeen aikana kehitetään siis toimintamalli, joka yhdistää korjausneuvontatoimintaamme, järjestöjen ja kotihoidon käytäntöjä, iäkkäiden ihmisten ohjaamisen Projektipäällikkönä hankkeessa aloittaa TtM Tarja Rantee ja projektisuunnittelijana toimintaterapeutti (YAMK) Pauliina Kinnunen. (282 sivua) Hinta nyt 35 euroa. Tutkimus antaa uudenlaista näkökulmaa myös luottamushenkilöille. Teos sopii sekä julkishallinnon että yksityissektorin työntekijöille, jotka joutuvat tekemisiin peruspalveluiden toteuttamisen ja kilpailuttamisasioiden kanssa. Puhelinneuvontaa annetaan Omakotiliiton neuvontanumeron kautta torstaisin klo 13.00-15.00. www.vtkl.fi. Se johdattaa lukijan ikääntymisen peruskysymyksiin, pohtii mielekkään, helppokäyttöisen ja todellista lisäarvoa tuottavan teknologian suunnittelun kulmakiviä sekä tarjoaa esimerkkejä ikäteknologian sovellusalueista. Ikäteknologia auttaa ymmärtämään ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknologian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen tukemiseksi. Mikkeli on pilotointikohteena ja toimintaan osallistuvat myös järjestöt ja oppilaitokset. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat vievät asiakaskäynneillään pientaloasiakkailleen tietopaketin Omakotiliiton toiminnasta ja palveluista
Muistisairauksien ehkäisy tulisi nostaa muiden kansantautien ehkäisyn rinnalle. Se kestää paljon, mutta tarvitsee myös suojelua. Tätä korostaa Age International -järjestö tuoreessa raportissaan. Suomessa tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 130 000. Munuainen on elimistön supersankari. Tutustu raporttiin Age Internationalin sivuilla www.ageinternational.org.uk Eläkkeellä olevat sairaanhoitajat omaishoitajien tukena Sairaanhoitajaliitto on käynnistänyt yhdessä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa omaishoitajia tukevan mentoroinnin pilottiohjelman. Kahden vuoden tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muistija ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden. 46 Ajan virrassa Läpimurtotutkimus: Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Pilottiohjelman mentorit ovat kaikki käyneet Omaishoitajat ja läheiset -liiton järjestämän mentorointikoulutuksen. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Suojele sitä ja voita vastustajat. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua. Kokemusten perusteella toimintaa kehitetään ja yhteistyötä laajennetaan uusille paikkakunnille. Mentorointiohjelman toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitajat ry ja Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Varsinainen mentorointi alkoi omaishoitajien ja mentorien yhteistapaamisella maaliskuussa. FINGER-tutkimuksessa käytetty elintapaohjaus tarjoaa mallin, jota voidaan tulevaisuudessa soveltaa muistisairauksien ehkäisyyn. Age International -järjestö julkaisi helmikuussa raportin “Facing the facts: the truth about ageing and development”, jossa perehdytään väestön ikääntymisen tuottamiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. maaliskuuta arvostetussa Lancet-lehdessä. Sen jälkeen mentori-omaishoitajaparit tapaavat kerran kuukaudessa marraskuuhun saakka. Tutkimusta johtava professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta. Munuaisterveyttä kaikille, Supersankari huudahtaa netissä www.supersankarimunuainen.fi, videoilla ja somessa.. Taustalla ovat usein elintavat, mutta myös munuaissairaus altistaa verenpaineen nousulle. Mentoreina toimivat eläkkeellä olevat sairaanhoitajat, jotka haluavat hyödyntää osaamistaan ja syventää ymmärrystään omaishoitajuudesta. Supersankarimunuaisella on 6 vastustajaa: ylipaino, korkea verenpaine, suola, tupakka ja alkoholi, diabetes, perinnölliset munuaissairaudet. Nopeimmin vanhusten määrä kasvaa kehitysmaissa. Korkea verenpaine vahingoittaa munuaisia Kohonnut verenpaine vahingoittaa munuaisia. Munuaisja maksaliiton kampanjassa supersankarimunuainen hoitaa hommansa yleensä mukisematta. Pilotti toteutetaan Varsinais-Suomen alueella. Raportin mukaan maailmassa on vuonna 2050 enemmän yli 60-vuotiaita kuin alle 16-vuotiaita. Se kestää paljon, toisen munuaisensa voi jopa luovuttaa läheiselleen, mutta joskus sekin tarvitsee apua, kuten kaikki supersankarit. Tutkimuksen tulokset on julkaistu 12. Maailman väestön ikääntyminen vaatii näkemään vanhukset voimavarana Maailman väestön vanheneminen on huomioitava kaikessa päätöksenteossa nykyistä paremmin, erityisesti kehitysmaissa. Tämä edellyttää valtioilta kaikkialla maailmassa uudenlaisia toimia
Myös järjestön toimialan substanssin osaaminen ja kirjalliset taidot korostuivat, ja luottamus omaan ammattitaitoon on vahva. Queen Silvia Nursing Award jaettiin ensimmäistä kertaa Ruotsin ulkopuolella. Sen sai 22-vuotias Laura Virtanen, joka opiskelee sairaanhoitajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa.. Tapahtumien ohjelmat tarkentuvat myöhemmin keväällä. www.ok-opintokeskus.fi/osaajat-järjestötyössä World Elder Abuse Awareness Day –Kätketyt äänet 15.6 Kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista kampanjapäivää vietetään tänä vuonna Suomessa kymmenettä kertaa. Tapahtumapaikkana toimii Kirkkotorin koulutuskeskus Asemakatu 5 klo 12–15. Kampanjan päätapahtumana järjestetään 15.6 klo 12–16 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä osoitteessa Mannerheimintie 166. Seminaarissa keskustellaan mm. Palkintoon kuuluu 6000 euron rahapalkinnon lisäksi mahdollisuus puolivuotiseen, yksilöllisesti räätälöityyn syventävään harjoittelujaksoon Suomessa tai ulkomailla. Oulussa tullaan myös järjestämään 15.6. Vanhuspalvelulain 25 § ilmoittamisvelvollisuudesta ja sen käytännön toteutuksesta. Esimerkiksi sairaanhoitajat voivat kysyä neuvoa fysioterapeuteilta suoraan työn lomassa. Sen avulla vanhustenhoitoon osallistuvat ammattiryhmät voivat helposti ja nopeasti keskustella keskenään. Helsinkiläisessä Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Virtanen, 22, sai palkinnon ideastaan vanhustenhoidon henkilökuntaa tukevaksi verkkopalveluksi, ”Hoitajan HelpDeskiksi”. Kyselyyn osallistui 844 eri järjestöjen palkattua työntekijää, jotka edustavat erikokoisia järjestöorganisaatioita. Kuningatar Silvia palkitsi suomalaisen sairaanhoitajaopiskelijan Suomalainen sairaanhoitajaopiskelija Laura Virtasen saaman vuoden 2014 Queen Silvia Nursing Award – palkinnon kunniaksi järjestettiin juhlatilaisuus helmikuussa Ruotsin Helsingin-suurlähetystössä. Seminaarin teemana on kuinka ammattilaisena toimin, jos epäilen ikääntyneen kokeneen kaltoinkohtelua. 47 Vanhustyö 2 • 2015 Ajan virrassa Selvitys: Järjestötyöntekijät loistavat sosiaalisissa taidoissa Järjestötyöntekijät nostivat sosiaaliset taidot kärkeen, kun he pohtivat osaamisensa vahvuuksia ja kehitettäviä alueita. Oulun teema tulee liittymään myös palvelutarpeen ilmoittamisvelvollisuuteen, sillä lainsäädännön uudistusprosessi on tällä hetkellä keskeinen aihealue vanhusten kaltoinkohtelun vastaisessa työssä. –Sain ajatuksen chat-tyyppiseen palveluun ensimmäisessä työharjoittelussani dementiaosastolla, Virtanen kertoi. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Ruotsin kuningatar Silvia. Tulokset käyvät ilmi OK-opintokeskuksen helmikuussa 2015 julkistamasta Osaajat järjestötyössä -selvityksestä, joka käsittelee järjestötyöntekijöiden näkemyksiä ammattitaidosta, työn hallinnasta ja tulevaisuudesta. kampanjatapahtuma Juuri-hankkeen toimesta
Kunnalla säilyy vastuu valvoa tekemiään sijoituksia. Tarjolla oli mielenkiintoista ja ajantasaista ohjelmaa oli niin muistisairaiden omaisille, muistisairaille kuin myös ammattilaisille. Laissa säädetään myös sosiaalipalvelujen järjestäjän ja palveluntuottajan vastuista ja velvoitteista asiakastietojen käsittelyssä. Lisätietoja: Finlex 1301/2014 LAKIPALSTA. kirjattava ja tallennettava asiakastiedot asiakasasiakirjoihin yhteneväisesti. Opiskelijoiden pareittain valmistamat esitykset lähestyivät muistisairautta eri näkökulmasta. Lait tulevat voimaan 1.4.2015. joulukuuta 2014. Dosentti Ville Jalovaaran kirjoittama teos Älä jätä ihmistä yksin – HelsinkiMissio 130 vuotta kertoo järjestön vaiheikkaan historian 1880-luvulta uudelle vuosituhannelle. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista 19. Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista 19. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Samalla teos vie matkalle Helsingin ja sosiaalisen vastuun historiaan ja kertoo, miten vapaaehtoistoiminta ja lähimmäisistä välittäminen yhdistyvät tänään. Laki koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Älä jätä ihmistä yksin HelsinkiMissio on toiminut Helsingin kaduilla yli 130 vuotta. Sen mukaan sosiaalihuollon asiakastyötä tekevien on mm. Uusi laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista määrittelee asiakirjoihin kirjattavat asiat nykyistä tarkemmin Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on uusi laki. Jatkossa perhehoitoa voi antaa perhehoitajan kodin lisäksi myös perhehoidossa olevan kotona. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen säilytysajat on määritelty lain liitteessä. Kustantaja Kirjapaja, 120 sivua. Kunta voi tuottaa perhehoidon itse tai hankkia sen yksityiseltä palveluntuottajalta. Teos julkaistiin maaliskuussa. Miten tuet omaa jaksamistasi?” -otsikoidun seminaarin. maaliskuuta. Elämä voi olla hyvinkin vaikeaa ja rankkaa muistisairaan omaisen tai läheisen kanssa, mutta se myös antaa paljon ja opettaa meille kaikille suhtautumista erilaisuuteen ja erilaisiin tilanteisiin. Kunta järjestää perhehoidon. Laki tulee voimaan 1.4.2015. maaliskuuta. 48 Muistisairaan arki esillä Metropolian geronomiopiskelijoiden seminaarissa Metropolian Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat järjestivät Kampin palvelukeskuksessa ”Kaipaatko keinoja tukea muistisairaan läheisesi hyvää arkea. Perhehoitajan on ilmoitettava perhehoidossa tapahtuneista muutoksista sekä siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan, että siihen kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. Asiakkaasta ei saa kirjata muita kuin palvelutehtävän ja siihen liittyvien lakisääteisten tehtävien kannalta tarpeellisia tietoja. Lisäksi tulevaisuudessa ammatillisella henkilöstöllä on oikeus päästä sähköisesti tallennettuihin asiakastietoihin käyttöoikeuksiensa perusteella. Kuntien on varauduttava palvelujen painopisteen muutokseen sekä kerrottava kuntalaisille selkeästi, mistä palveluja ja apua voi hakea. Joulukuisen tilaisuuden tunnelma oli avoin ja keskusteleva. Sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Lisätietoja: Finlex Laki 254/2015 Perhehoidon pelisäännöt selkiytyvät Uusi perhehoitolaki lisää perhehoitajien ilmoitusvelvollisuutta, rajaa hoidettavien alaikäisten määrää toimeksiantoperusteisissa perhekodeissa ja parantaa erityisesti vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista ja tasavallan presidentti vahvisti lain tiistaina 30. Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus kirjata asiakirjoihin ne tarpeelliset ja riittävät tiedot, joilla turvataan asiakkaan tuki, sosiaalihuollon järjestäminen, suunnittelu, toteutus ja seuranta. Lisätietoja: Finlex 263/2015 Sosiaalihuoltolaki lisää matalan kynnyksen palveluja Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta
Riksdagens justitieombudsman har med sin verksamhet kompletterat övervakningen bl.a. Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om socialoch hälsovårdstjänster för äldre har inte likt speciallagar varit i centrum av upphandlingen vad gäller kriterierna för konkurrensutsättning om vården av äldre personer och ofta de allra sköraste människorna. Enligt bakgrundskalkyler minskas anstaltsvårdens andel, ökas hemvården i effektiverat serviceboende och privata hem, liksom stödet till anhörigvården. Hemvård som bildats av innehållet i hemservice och hemsjukvård är i sig service som skall underställas människans integritet, människans eget boende hemma. Äldre människors liv är ändå inte bara vård och service. Spektret av äldre människors boendeformer utvidgas. Tidningen Vanhustyö 7/2014 utgavs med temat ”tryggt boende och stimulerande miljö”, vilket denna tidning kompletterar. Avgörandet var mycket motiverat då kriterierna bakom dimensioneringen behöver utvecklas. början av detta år. Man talar om boendeservice. Tema i debatten den pågående valperioden har blivit minskningen av anstaltsvården, hemvårdens funktion och personalens brådska. Exemplen gällde huvudsakligen anstaltsvård där man som orsaker såg bl.a. Valvira och regionförvaltningsverken har övervakat lagens verkställighet. brådska och knapp personal. Hela vårdoch servicekulturen bör stöda denna önskan. Under den gångna regeringsperioden har man åstadkommit Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om socialoch hälsovårdstjänster för äldre samt en kvalitetsrekommendation till stöd för lagen. genom oförutsedda kontrollbesök. 49 Vanhustyö 2 • 2015 Chefredaktör Satu Helin Liv, inte bara tjänster och vård Före förra riksdagsvalet debatterades missförhållanden i äldrevården. I lagen gjordes vid årsskiftet en inskrivning enligt vilken ”äldre personer långvariga vård och omsorg som stöder ett värdigt liv ges med hjälp av öppenvårdstjänster inom socialoch hälsovården som ges i den äldre personens hem och med övriga öppenvårdstjänster inom socialoch hälsovården”. Tidningen erbjuder både möjligheter och synpunkter med reservationer.. Ofta hör man talas om kartläggning av vårdoch servicebehov i stället för att rutinerna skulle betjäna bedömningen av funktionsförmågan och bekräfta den. Äldre personers högsta önskan är att hållas funktionsförmögna för att inte hamna på anstalt. av yrkesutbildade som möter äldre människor i jourenheter, i viss mån av forskare och anhöriga som upplever att deras resurser är begränsade för vad de tycker krävs för vården av närstående. Lagen och kvalitetsrekommendationerna kräver utveckling av personalens gerontologiska kunnande, även ledarskapskunnande, men ingenting nämns om utveckling av upphandlingskunnande i anslutning till anordnandet av tjänster för äldre människor. Det är lovvärt att man mot slutet av regeringsperioden såg utvecklingsriktningen ta form, kunde vara smidig och den tidigare lovade inskrivningen om personaldimensioneringen i lagen inte gjordes. Personaldimensioneringen enligt kvalitetsrekommendationerna i dygnet runt enheter har så när uppnåtts. Institutet för hälsa och välfärd har följt med hur lagens förpliktelser verkställts och levererat allt mer täckande information om äldreomsorgens tillstånd. Tidningarna ger mångsidigt material för utveckling av förutsättningarna för äldre människors hemmaboende. Organisationerna och andra privata aktörer har länge varit ålagda att uppgöra en självövervakningsplan, som man även började kräva av kommunerna fr.o.m. Dubier och motstånd hörs bl.a. Nu skulle man tro att allt i riket är bra, men det är inte så. Om detta finns ingen riksomfattande uppföljningsinformation. Starka förespråkare för hemvård återfinns åtminstone bland myndigheter och kommunernas ekonomiansvariga personer. Hållbarheten i vårdarrangemangen för äldre personer och hörande av personens egen åsikt när beslut fattas om vårdplats har inte beaktats tillräckligt. Detta har varit målet redan i strukturreformen som startade år 1993
Gränsen överskreds i juli senaste år. Definitionen skulle inte få leda till fel uppfattningar och felaktiga tolkningar av hur socialskydd och hälsovård definieras. Jag vägrar bestämt att vara åldring. På basis av Ilmarinens undersökning ser majoriteten av över 80-åringarna ut att vara nöjda med sitt liv, bor i sitt eget hem och klarar sig självständigt. Som allmänt begrepp ger ordet ”åldring” en helt felaktig bild av vår livsstil. Resultatet avviker stort från den allmänna uppfattningen. Även dåliga skickar man därför hem, väl medveten om att tillräcklig hälsovård inte kan erbjudas, och tvingar sålunda de anhöriga att ta hand om vården. Av den offentliga diskussionen kan man ändå dra den slutsatsen att de stora åldersklasserna som är födda efter krigen håller på att driva Finlands ekonomi i en kris. Det vore hög tid att statistikmakare och politiker skulle anpassa sig till att leva i ett samhälle där åldern inte bestämmer människans kondition och funktionsförmåga. Äldre behandlas som nationens avfall som man vet att föranleder kostnader och som man snabbt borde bli av med eller åtminstone flytta utom synhåll. Jag tog nästan illa upp när en ung erbjöd mig sin sittplats i spårvagnen, eftersom jag själv inte tycker att jag ser gammal eller dålig ut. Antalet över 65-åringar är mer än en miljon i Finland. De flesta lever ett normalt liv, konsumerar regelbundet, njuter av den ökade fritiden och den minskade arbetsstressen och hålls därför friska längre än någonsin tidigare. Allt flera kommer att fortsätta arbeta över 65-års åldern, till och med fram till 70-årsstrecket. Värdet av deras arbete kan räknas i miljarder som samhället sparar i kostnader. Över 70-åringarna kunde man beskriva med ordet ”ålderstigen” men inte ens alla över 80-åringar är ”åldringar” som behöver regelbunden hjälp. Vi kan själva köpa våra teaterbiljetter och laga vår mat. Anhörigvårdarna är i själva verket det finländska samhällets hjältar. Men ändå tycker man mera synd om dem än högaktar dem. Kontroversiellt är ändå kravet på att samtidigt ska över 65-åringarna fortsätta i arbetslivet och senarelägga sin pensionering. Häsovårdens kostsammaste patienter är unga flerhandikappade, inte de äldre.. Skatterna jag betalar tycks också duga bra åt samhället. Dessutom får de större pension än tidigare generationer och kan därför betala sina egna utgifter, utan att ty sig till socialvården. 50 Johannes Koroma Kolumn Är jag alltså gammal. Jag promenerar ju till arbetsplatsen nästan dagligen. Pensionssystemet spricker och skattepengarna för socialoch hälsovårdstjänsterna tar slut. På grund av terminologin får inte heller politiska beslutsfattare ett grepp om ”ålderdomsproblemet”. Syftet med äldrelagen var god men alla över 65-åringar behöver inte det pyssel som samhället ordnar. Det vore hög tid att göra en ny definition på 65–70-åringar i det finländska statistikspråket. Till all lycka duger så här unga äldre personer fortfarande både i arbetslivet och för många krävande förtroendeuppdrag. Till min förvåning märker jag att sedan jag fyllt 70 år klassificeras jag som åldring
Huomaan hämmästyneenä, että täytettyäni 70 vuotta, minut luokitellaan vanhukseksi. Ristiriitaista on vain se, että samaan aikaan yli 65-vuotiaita patistetaan jatkamaan työelämässä ja myöhentämään eläkkeelle jäämistä. Mutta heitäkin säälitään enemmän kuin arvostetaan. Eläkejärjestelmä pettää ja verorahat loppuvat sosiaalija terveyspalveluilta kesken. Osaamme itsekin ostaa liput teatteriin ja valmistaa ruokamme. Yli 70-vuotiaita voisi kuvata sana ”ikääntynyt”, mutta edes kaikki yli 80-vuotiaat eivät ole ”vanhuksia”, jotka tarvitsevat säännöllistä apua. Kävelenkin työpaikalle melkein päivittäin. Julkisesta keskustelusta voisi kuitenkin päätellä, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat ajamassa Suomen talouden kriisiin. Määritelmä ei saisi aiheuttaa vääriä mielikuvia ja johtaa sosiaaliturvan määrittelyssä ja terveydenhoidossa vääriin tulkintoihin. Ilmarisen tutkimuksen perusteella suurin osa yli 80-vuotiaistakin näyttää olevan tyytyväisiä elämäänsä, asuvat omassa kodissaan ja tulevat itsenäisesti toimeen. Raja ylittyi viime vuoden heinäkuussa. Kieltäydyn jyrkästi olemasta vanhus. 51 Vanhustyö 2 • 2015 Kolumni Johannes Koroma Olenko siis vanhus. Tilastonikkareiden ja poliitikoiden olisi aika sopeutua elämään yhteiskunnassa, jossa ikä ei määrittele ihmisen kuntoa ja toimintakykyä. Suomalaisessa tilastokielessä olisi korkea aika määritellä uudelleen 65 70-vuotiaat. Useimmat elävät normaalia elämää, kuluttavat tavanomaisesti, nauttivat lisääntyneestä vapaa-ajasta ja vähentyneestä työstressistä ja sen vuoksi me elämme terveenä pitempään kuin koskaan aikaisemmin. Maksamani verotkin näyttävän kelpaavan yhteiskunnalle hyvin. Onneksi näin nuoret vanhukset kelpaavat vielä sekä työelämään että moniin vaativiin luottamustehtäviin. Terminologian vuoksi myöskään poliittiset päättäjät eivät saa otetta ”vanhuus-ongelmasta”. Siksi myös huonokuntoiset lähetetään kotiin tietoisena siitä, ettei riittävää terveydenhoitoa ole tarjolla ja pakottamalla näin omaiset hoitajiksi. Omaishoitajat ovatkin suomalaisen yhteiskunnan sankareita, joiden työn arvo yhteiskunnalta säästyneinä kuluina on miljardeja. Yhä useammat tulevat jatkamaan työssä yli 65 vuoden, jopa 70-vuotiaaksi saakka. Vanhuksia käsitellään kuin kansakunnan jätettä, jonka tiedetään aiheuttavan kuluja, ja josta pitäisi päästä nopeasti eroon tai ainakin siirtää pois silmistä. Vanhuuslain tarkoitus on hyvä, mutta eivät kaikki yli 65-vuotiaat tarvitse yhteiskunnan järjestämää puuhailua. Tulos poikkeaa rajusti yleisestä mielikuvasta. Terveydenhuollon kalleimmat potilaat ovat nuoria monivammaisia, eivät vanhuksia.. Melkein loukkaannuin, kun joku nuori tarjosi minulle istumapaikkaa raitiovaunussa, sillä en mielestäni näytä niin vanhalta tai huonokuntoiselta. Yleismääritteenä sana ”vanhus” antaa täysin väärän kuvan meidän elintavoistamme. Lisäksi he saavat parempaa eläkettä kuin aikaisemmat sukupolvet ja pystyvät siksi huolehtimaan omista kuluistaan tarvitsematta turvautua sosiaaliapuun. Suomessa on yli miljoona yli 65-vuotiasta