SENIORARBETE 2 • 2019 Järjestöjen voima vanhustyössä JÄRJESTÖJÄ TARVITAAN Yhteistyö, verkostot ja uudistuminen Yhteiskunnallinen yritys satsaa palvelun laatuun Elämä palvelutalossa voi olla yksinäistä Vanhustyo_2_2019.indd 1 13.3.2019 9:17:22
Ikä ei ole suinkaan ainoa digitaalisten palvelujen käyttöön vaikuttava asia – monet yksilölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat. Yhteisöllinen toiminta ja merkitykselliset sisällöt kiinnostavat edelleen, mutta uudet sukupolvet haastavat yhdistysten perinteiset toimintatavat. On syytä huolehtia, että meillä on aitoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia vaihtoehtoja käytössämme, kirjoittaa dosentti Jorma Niemelä. 24–25 Vanhustyo_2_2019.indd 2 12.3.2019 13:33:37. Hoivakohusta eteenpäin 10–11 Yhdistystoiminnan päivittäminen on tarpeen Yhteisöllisyys ja tarve liittyä samanhenkisten joukkoon ei ole kadonnut mihinkään, mutta se on muuttanut muotoaan. Arvopohjaista, voittoja tavoittelematonta mutta taloudellisesti kannattavaa järjestöjen palvelutoimintaa tarvitaan. Valmisteilla oleva väitöskirja tarjoaa tietoa palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä ja sen lievittämisestä. 12–16 Yhteistyössä on voimaa Järjestötaustaiset palveluntuottajat sopeutuvat muuttuvaan toimintaympäristöön verkostoitumalla ja kehittämällä uutta liiketoimintaa. 2 2 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 3/2019 ilmestyy 7.6.2019 | VANHUSTENVIIKKO: VARAUDU VANHUUTEEN JÄRJESTÖJEN VOIMA VANHUSTYÖSSÄ 6–7 Elämä palvelutalossa voi olla hyvin yksinäistä Palvelutaloissa asuvista iäkkäistä ihmisistä noin kolmannes kokee yksinäisyyttä. Aktiiviset yhdistystoimijat sekä erilaiset hankkeet ovat monen paikkakunnan vanhustyössä suuri voimavara. 20 Digitaalisten teknologioiden käyttöön vaikuttaa moni asia Meiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja
3 Vanhustyö 2 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/v Opiskelijatilaus 26 €/v Irtonumero 6,80 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Järjestöjä tarvitaan vanhustyössä 5 Kohtaamisia: Senioritoiminnan vapaaehtoisesta ryhmän aktiivijäseneksi 6 Järjestöjen voima vanhustyössä 6 Hoivakohusta eteenpäin: Nyt tarvitaan yhteisötalouden elvytys 8 Yhteiskunnallinen yritys voi panostaa laatuun 10 Yhdistystoiminnan päivittäminen on tarpeen 12 Sodankylän vanhuspalvelut perustuvat hyvään yhteistyöhön 14 Sykettä sivukylille 16 Muutoksesta uuteen aikakauteen 17 Näkökulma: Ikäihmiset ovat omissa yhdistyksissään toimijoita 18 Kehittäminen ja tutkimus 18 Muistisairaankin iäkkään kokemuksia palveluista on tärkeä kuulla 20 Määrittääkö ikä digitaalista aktiivisuutta. 21 Tutkimus maahanmuuttotaustaisten ihmisten ikääntymisestä käynnistyy Asuminen ja elinympäristöt 22 Korjausneuvojat kouluttautuivat energiatehokkuuden asiantuntijoiksi Digitaalisten teknologioiden käyttöön vaikuttaa moni asia Osallisuus 24 Elämä palvelutalossa voi olla hyvin yksinäistä 26 Iäkkään henkilön osallisuuden kokemus seniorirakentamisessa Vanhuuteen varautuminen 28 Invalidiliitto: Yhdessä kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea Digi ja teknologia 30 Ehdoton juttu mulle – Seniorit surffaa Loimaalla 32 OMApolku verkossa tukee omaishoitajien psyykkistä hyvinvointia 33 Etiäppäin-hankkeesta apua yksinäisyyteen Ikaalisissa 34 Toimintatonni: Närhinnurkka kokoaa ikääntyvät maahanmuuttajat yhteisen pöydän ääreen 36 Muistiyhdistys vanhuksen ja omaisen tukena 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 38 Ajan virrassa 40 Bussipysäkillä 41 Ledare: Organisationer behövs i äldreomsorg 42 Framåt efter vårdskandalen – Nu behövs förstärkning av förutsättningarna för föreningsbaserad tjänsteproduktion 70 Vanhustyo_2_2019.indd 3 12.3.2019 13:34:04
Palveluita tuottavien järjestöjen ohella vanhustyössä toimii lukuisia järjestöjä, joiden toimiala ulottuu muun muassa vertaistukeen, edunvalvontaan, erityisryhmien puolesta puhumiseen sekä osallisuuden ja yhteisten asioiden edistämiseen – unohtamatta järjestöjen sosiaalista merkitystä toimijoilleen. Terveydenhuollon ammattilaisille järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Järjestöjen tuottamilla palveluilla on oma ja tärkeä rooli vanhustyön kentällä. Tässä käsissäsi olevassa Vanhustyö-lehden numerossa syvennymme tärkeään teemaan: järjestöjen voimaan vanhustyössä. Järjestöjen työ on moninaista ja monipuolista, ja se ulottuu koko maahan. Suomalaisen vanhustyön historia on siten monella tapaa myös järjestötyön historiaa. Vasta 1800-luvun lopulla, kuntalaitoksen synnyttyä, köyhäinhoito siirtyi kuntien tehtäväksi. Suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee kumppanikseen vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Moni ikäihminen on jonkun järjestön kantava voima. "Järjestötoiminta ylläpitää hyvinvointia ja luo edellytyksiä hyvälle ikääntymiselle." JÄRJESTÖJÄ TARVITAAN VANHUSTYÖSSÄ Vanhustyo_2_2019.indd 4 13.3.2019 9:01:04. On tärkeää, että julkinen sektori kaikilla tasoilla ja tahoilla edesauttaa järjestöjen toimintakykyä ja ylläpitää kumppanuuttaan järjestöjen kanssa. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja K ansalaisjärjestöt ovat tuottaneet sosiaalija terveydenhuollon palveluita noin 150 vuoden ajan, aina 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä alkaen. Tämä tarkoittaa niin luottamustehtäviin valittujen, virkasuhteessa olevien kuin palvelujen tasolla työskentelevien päätöksiä ja kykyä kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Ennen järjestötoimijoita vanhuksista piti huolen perhe ja lähiyhteisö, yhteiskunnan vastuu oli pitkään varsin ohutta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehden parissa! . Tällä hetkellä noin 1 100 järjestöä tuottaa suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta vanhuspalveluita noin 2 000 yksikössä
Mikä koukuttaa tekemään vapaaehtoistoimintaa ja käymään ryhmissä. – Aluksi oli vaikea tottua istumaan paikallaan kerhoissa. Millainen on viikkorytminne. Jos terveyttä ja toimintakykyä riittää, 90-vuotiaskaan ei välttämättä tunne itseään vanhaksi. – Huonosti. Millainen merkitys on kerhoilla. Kaipaako jotain uutta. Terttu Paija (vas.) ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara keskustelivat vapaaehtoistoiminnasta. Millainen tarjonta ryhmissä on. . Kaipausta avustajan tehtäviin hänellä edelleen on ja aluksi oli vaikea tottua olemaan ryhmässä toisten passattavana. Se riippuu ihmisestä. Mutta pitää muistaa oma nykyinen roolinsa ja vain istua ja nauttia. Vaikka olen itse ollut auttajan roolissa ja tiedän, että apua olisi tarjolla puhelinsoiton päässä, on avun pyytäminen ja vastaanottaminen kovin vaikeaa. Ihmisellä on varmaan niin vahva halu pärjätä omillaan. Miten he keksivätkin aina jotain uutta ja mielenkiintoista. Vanhojen tuttujen tapaaminen ja ajatusten vaihto sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Nyt hän on siirtynyt oman toimintakyvyn muututtua vapaaehtoisesta avustajasta ryhmien aktiiviseksi jäseneksi. Terttu käy vähintään kerran viikossa Malmilla ryhmätapaamisessa ja osallistuu sen lisäksi aktiivisesti erilaisiin Senioritoiminnan tapahtumiin ja retkiin. Toisaalta huonokuntoinen 70-vuotias voi tuntea itsensä hyvinkin vanhaksi. Milloin ihmisestä tulee vanha. Uusiin ryhSenioritoiminnan vapaaehtoisesta RYHMÄN AKTIIVIJÄSENEKSI mäläisiin tutustumista helpottaa, kun löytyy yhteisiä keskustelunaiheita. – Ehdottomasti kivat ihmiset. Sen lisäksi pyrin aina osallistumaan Taidetorstai-tapahtumiin, sillä opastettu kierros antaa syvyyttää taidenäyttelyyn ja keskustelua taidekokemuksesta voi jatkaa ryhmäläisten kanssa kierroksen jälkeen kahvin äärellä. Vaikka asun Viikissä, niin käyn itse edelleen kerhossa Malmilla, sillä olen tottunut käymään siellä ja siellä ovat kaikki tutut ja tutut tilat. – Sitä on vaikea sanoa. Vilkasta keskustelua voi syntyä vaikka hikilapuista. Olette itse toiminut avustajana. KU VA : JE SS E KA RJ AL AI N EN Vanhustyo_2_2019.indd 5 12.3.2019 9:20:41. Teksti ja kuva: Merja Lankinen, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Pitkän linjan Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan vapaaehtoinen Terttu Paija on siirtynyt ryhmäavustajan tehtävistä ryhmän toiminnan aktiiviseksi jäseneksi. Olisi tehnyt mieli mennä auttamaan ryhmäohjaajaa ja keittämään kahvia. 5 Vanhustyö 2 • 2019 Kohtaamisia T erttu Paija toimi eläkkeelle jäätyään yli kymmenen vuoden ajan Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan vapaaehtoisena ryhmäavustajana kerhoissa sekä saattajaja ystävätoiminnassa. Miten teiltä itseltä luonnistuu avun vastaanottaminen. – Nyt kun kunto taas sallii, käyn joka maanantai Malmilla ryhmätapaamisessa. Malmin ryhmä on minulle henkireikä. Kynnys pyytää apua ulkopuoliselta on korkea. – Joka kerta vaihtuvat teemat, kotitehtävät ja erilaiset retket pitävät ryhmän toiminnan virkeänä ja tuovat vaihtelua toimintaan. Miten olette suhtautunut oman roolinne muutokseen. Tämä nostaakin esille tärkeän kysymyksen ja haasteen, miten vanhukset saataisiin paremmin ottamaan tarjolla olevaa apua vastaan ja millaista apua he olisivat valmiit ottamaan vastaan. – Suuri merkitys ja vaikutus
Aaltosen mukaan ei ole mitään järkeä, että kilpailuttamisella vaihdetaan ihmisen kotia tai pakotetaan vaikeavammaisen lapsen terapiakuntoutus alkamaan nollasta. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira keskeytti yksityisen vanhusten hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa. Vähemmälle huomiolle jäi Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen ulostulo Vihreä lanka -lehdessä 5.2.2019. H oivakeskustelu ryöpsähti käyntiin 25. tammikuuta 2019. On syytä huolehtia, että kansalaisilla on aitoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vaihtoehtoja käytössään. – Järjestöjen palvelutoiminnalla tulee jatkossakin olla merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa, kirjoittaa dosentti Jorma Niemelä. ValioVanhustyo_2_2019.indd 6 12.3.2019 14:22:40. Kohu pakotti kaikki puolueet ottamaan kantaa vanhusten hoivaan. 6 Järjestöjen voima vanhustyössä Hoivakohusta eteenpäin – NYT TARVITAAN YHTEISÖTALOUDEN ELVYTYS Hoivakohun laantuessa kannattaa aidosti pohtia yhteisöja solidaarisuustalouden elvytystä. Samaisena päivänä eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta antoi lausuntonsa (StVL 10/2018 vp) vammaisalan toimijoiden Ei myytävänä -kampanjan aloitteeseen. Hankintalaki ei toimi
Järjestöjä tarvitaan pitämään ääntä erityisryhmien aseman ja palveluiden puolesta – ja tarvittaessa organisoimaan jopa palveluita. Yhteisötalouden mahdollisuudet sivussa keskustelusta Paine olemassa olevan ja kaavaillun järjestelmän tarkasteluun on kasvanut. Kolmas tulokulma liittyy yhteisöja solidaarisuustalouteen eli pieniin osuuskuntiin, järjestöjen palvelutuotantoon ja yhteiskunnallisiin yrityksiin. Toinen tulokulma liittyy hyvinvointivaltioon. Vanhustyo_2_2019.indd 7 12.3.2019 9:21:54. Yhteisöja solidaarisuustalous voisi tuoda ratkaisun myös sotelainsäännön pohdintoihin, mitä tehdä niille alueille, joissa ei synny markkinoita. Kuitenkin esimerkiksi arvopohjaisella, voittoja tavoittelemattomalla mutta kuitenkin taloudellisesti kannattavalla, jäsenkuntansa tai kohderyhmänsä hyvinvointiin laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti sitoutuneella järjestöjen palvelutoiminnalla olisi taatusti paikkansa myös tulevaisuuden sote-järjestelmässä, toteutuipa se missä muodossa tahansa. Viime aikoina järjestöt ovat alkaneet luovuttaa toimintojaan kolmannen sektorin sisällä vahvemmalle toimijalle. Valviran luvilla palveluita tuottaa nyt 1 100 järjestöä ja järjestöjen omistamaa yhteiskunnallista yritystä 2 000 yksikössä. Äärimmäisissä tilanteissa voitaisiin käyttää myös SGEI-menettelyä. Yhteisötalouden kautta tuotetaan haavoittuville ryhmille palveluita ja toisaalta organisoidaan toimintaa, joka antaa osatyökykyisille työllistymisen, osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuuksia. Ensinnäkin palvelutuotantojärjestöjen tulee maakunnittain ja valtakunnallisesti ryhmittyä – olipa sote-ratkaisun lopputulos mikä vain. Hankintalakia tultaisiin edelleen käyttämään osassa palveluiden hankintaa. Pitkään järjestöt myivät yksiköitään kaupallisille toimijoille. Poliitikot vaativat lisää valvontaa, lisää hankintaosaamista, lisää rangaistuksia, lisää rahaa, lisää henkilökuntaa ja – lisää arvoperustaista toimintaa. Nyt tarvitaan mielestäni kahta konkreettista etenemistietä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen vuodelta 2018 mukaan asumispalvelujen kilpailuttaminen ja siitä aiheutuva epävarmuus palveluntarjoajien pysyvyydestä ja todellisesta kyvykkyydestä aiheuttavat merkittävän riskin vammaisen asukkaan yhdenvertaisuudelle ja itsemääräämisoikeudelle. Kansalaiset ovat kansalaisyhteiskunnan toimijoina järjestäytyneet järjestöiksi edistämään jäsenistönsä tai kohderyhmänsä asiaa. Järjestöt ovat universalismiin nojaavan hyvinvointivaltion sekä työpari että kriittinen sparraaja. Niiden palveluksessa on liki 40 000 työntekijää. Liikevaihto on 1,7 mrd. Ryhmittyminen voi tapahtua esimerkiksi Alustapalvelu Sociala Oy:n kautta, jossa VTKL on yksi keskeinen ja vaikuttava toimija. Teksti: Jorma Niemelä, dosentti, Doktriini.fi-palvelut kunnan mukaan kilpailutus on huono tapa järjestää elämänmittaisia palveluita. . Jos palvelut eivät muutoin järjesty, niitä tuotetaan itse. Järjestöt ovat olleet aktiivisia lisäämään päivätoimintoja ja ilmoituksenvaraisia asumispalveluita. euroa. 7 Vanhustyö 2 • 2019 Palveluita tuottaa 1 100 järjestöä 2 000 yksikössä Sosiaalija terveyspalvelujen tuottavien järjestöjen määrä lisääntyi SOSTEn selvityksen mukaan vuosina 2015–2017 jopa sadalla järjestöllä. Näistä lähtökohdista järjestöjen palvelutoiminnalla on ollut ja tulisi jatkossakin olla merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa. Universaalit eli kaikille tarkoitetut, verovaroin kustannetut palvelut tuppaavat tutkijoiden mukaan olemaan keskivertokäyttäjille. Jo aiemmin ministeriöt olivat lähteneet koulutuskierrokselle perusidealla, että vika on hankintaosaamisessa, ei itse järjestelmässä. Sen pohjalta tulee luoda yrityshautomoita, tutkimusja kehittämistoimintaa, neuvontaja tukitoimintoja ja ei-kvartaalitalouden rahoitusinstrumentteja. Mitä nyt tarvitaan. Toimijatahot ovat hyväksyneet ministeri Annika Saarikon koollekutsuman kokouksen tuottaman korjauslistan. Toiseksi Suomen valtion tulisi luoda Euroopan parlamentin ja Euroopan komission suositusten mukaisesti selkeä yhteisöja solidaarisuustalouden strategia ja kehittämisohjelma. Järjestötoiminnan lähtökohdat Järjestöjen yleistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (hyte-toimintoja) ja järjestöjen palvelutoimintaa (sote-palveluja) voidaan lähestyä kolmesta tulokulmasta. Ne pyrkivät ratkaisemaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman taloudellisella toiminnalla, joka ohjaa ylijäämät eli voitot toiminnan edelleen kehittämiseen. Kummallista oli, että yhteisöja solidaarisuustalous ei noussut juuri lainkaan keskusteluun. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti toisivat toteutuessaan lisää valtaa palveluiden käyttäjille valita – jos on, mistä valita sote-markkinoiden keskittyessä. Näin toteutuisi sote-lainsäädännön tavoite, että palveluiden tuottajana olisi jatkossakin julkisen ja yksityisen rinnalla kolmas sektori, jonka missiona on kunkin järjestön kohderyhmän hyvinvointi koko hyteja sote-palveluketjussa. Hoivan puolella luvanvaraisissa asumispalveluissa ja laitoshoidossa järjestöt ovat taas olleet ahtaalla. Arvopohjaista, voittoja tavoittelematonta mutta taloudellisesti kannattavaa järjestöjen palvelutoimintaa tarvitaan myös tulevaisuuden sote-järjestelmässä. Hoivakohu kuumensi entisestään myös sosiaalija terveyspalveluiden uudistusta koskevaa keskustelua
Tampereen kaupungin viime vuonna toteuttama kilpailutus osoittaa, että yhteiskunnalliset yritykset voivat olla yksi ratkaisu vanhustenhoidon laadun parantamiseksi. Erinomainen ja toistaiseksi ainutlaatuinen esimerkki vanhusten asumispalveluiden hankinnasta on Tampereen kaupungin viime vuonna tekemä kilpailutus. Avainasemassa ovat näissä yksiköissä työskentelevä henkilöstö, esimiehet ja johto. Kaupunki osoitti asumispalveluiden kohteeksi kaksi Koukkuniemessä sijaitsevaa kiinteistöä. Tarjoajat, jotka pystyivät täyttämään nämä kriteerit, etenivät vertailuun, jossa tarjousten laatu vaikutti 50 prosenttia ja hinta 50 prosenttia sijoitukseen. Hankinnasta ja kumppanuudesta on saatu hyviä ja onnistuneita kokemuksia: tamperelaiset vanhukset ovat voineet asua kohteissa turvallisin mielin, kaupunki on saanut vastuulliset toimijat kehittämään Koukkuniemen aluetta ja kilpailussa voittaneet yritykset toteuttavat niin yhteiskunnallista tehtäväänsä kuin kannattavaa liiketoimintaakin. Yhteiskunnallinen yritys voi PANOSTAA LAATUUN Maamme vanhustenhuolto on viheliäisen ongelman äärellä. Kunnat voivat jo nykyisenkin hankintalain nojalla käyttää ostopalveluissaan yhteiskuntavastuullisten yritysten kriteereitä. Yrityksen edellytettiin myös harjoittavan vastuullista liiketoimintaa. Asiakkaan kokemus palvelun laadusta syntyy palvelutalojen, hoivakotien ja kotihoidon arjessa. Vanhusten hoivapalveluita tuottavat Suomessa kunnat ja yksityinen sektori, johon kuuluvat yritykset sekä järjestötaustaiset toimijat. Palveluiden järjestäminen ja palveluiden sisällön ja laadun määrittely on kuitenkin kuntien vastuulla. Kunnat voivat jo nykyisenkin hankintalain nojalla käyttää ostopalveluissaan yhteiskuntavastuullisten yritysten kriteereitä. Palveluntarjoajille kaupunki asetti vähimmäisvaatimuksina muun muassa sen, että tarjoajan ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Kuntien ja valvontaviranomaisten on varmistettava, että vanhustenhuollossa toteutuvat hyvän hoidon periaatteet. Lisäksi vaatimuksena oli tarjoajan rajoitettu voitonjako siten, että yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Tarjouspyyntöihin on mahdollista kirjata vähimmäisvaatimuksena, niin sanottuna pakollisena kriteerinä, tarjoajan yhteiskunnallisen hyvän tekeminen, toiminnan läpinäkyvyys ja uusien palvelumallien kehittämisvelvoite. Tarjouskilpailun pohjalta kaupunki valitsi kohteisiin kaksi yhteiskuntavastuullisesti toimivaa yritystä, jotka ovat sitoutuneet vanhusten asumispalveluiden kehittämiseen Tampereen kaupungin kumppaneina. 8 Järjestöjen voima vanhustyössä V anhustenhuoltoa tulee parantaa kokonaisuutena, jossa panostetaan samanaikaisesti niin terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäiseviin toimiin, kuntoutukseen ja kotihoitoon kuin palveluasumiseenkin. Kuntien tuottamien palveluiden osuus on noin 70 prosenttia ja yksityisiltä ostettujen osuus noin 30 prosenttia. Ongelman ratkaiseminen vaatii usean eri tahon yhteistyötä ja päivänpolitiikasta irrallista päätöksentekijöiden, vanhustenhuollon toimijoiden johdon ja henkilöstön sekä asiakkaiden, erityisesti vanhusten, yhteistä kohtaamista. Tampereen kaupunki edellytti kilpailutuksessa yhteiskuntavastuuta Vanhustyo_2_2019.indd 8 13.3.2019 9:02:22. Riittävät ja oikein kohdennetut henkilöstöresurssit ovat tärkeitä, mutta viime kädessä hoidon laadun ratkaisevat johdon ja henkilöstön asenne ja arvot
Yritys voi myös lahjoittaa summan määrittelemäänsä hyvään tarkoitukseen. Palveluja tuottavista järjestöistämme tämä on jo neljännes. Myöhemmin toiminnan ollessa käynnissä niitä voidaan käyttää vanhustenhuollon arvioinnissa. Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöistä noin 50 on yhteiskunnallisia yrityksiä. Samalla se voisi luoda uudenlaisia vanhustenhuollon palvelumalleja kaikissa maamme kunnissa. Viime aikoina paljon puhuttu henkilöstömitoitus voidaan niin ikään kirjata pakollisiin vaatimuksiin jo nyt, vaikka laki ei sitä vielä vaadi. . Yhteiskuntavastuullisissa yrityksissä vanhustenhuollon laatu ja taloudellinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois. Etukäteen asetettavat laatukriteerit ovat ennakoivaa laadunvalvontaa. Teksti: Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ja Kari Neilimo, vuorineuvos, eMBA-koulutuksen johtaja, Tampereen yliopisto Piirros: Terhi Ekebom Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 20.2.2019. Tällainen lähestymistapa voisi olla yksi vaihtoehto vanhustenhoidon laadun parantamiseksi. Iloitsemme jokaisesta, ja onnittelemme kaikkia Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneita jäseniämme! Vanhustyo_2_2019.indd 9 12.3.2019 9:23:06. Henkilöstömitoitus on yksi toiminnan kulmakivistä, mutta hyvää hoitoa se ei vielä takaa. Yhteiskunnallinen yritys kantaa vastuuta Yhteiskunnalliset yritykset kantavat yhteiskunnallista vastuuta: yritys sitoutuu kestävään liiketoimintaan ja käyttää voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen. Tällöin tarjouskilpailuun hyväksytään mukaan ainoastaan ne tarjoajat, joilla ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia ja käyttävät osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen, oman toimintansa laadun parantamiseen ja asiakkaiden tarpeet entistä paremmin huomioivien uusien toimintamallien luomiseen. 9 Vanhustyö 2 • 2019 Järjestöjen voima vanhustyössä – Yhteiskuntavastuullisissa yrityksissä vanhustenhuollon laatu ja taloudellinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois, kirjoittavat Anni Lausvaara ja Kari Neilimo. Kaikista Yhteiskunnallinen yritys -merkin haltijoista 54 prosenttia on sosiaalija terveyspalveluja tarjoavia yrityksiä
Harvassa ovat ne yhdistykset tai järjestöt, joka eivät olisi huolissaan nuorten saamisesta mukaan toimintaan. loput suuntaavat sitä osittain tai kokonaan kaikille kiinnostuneille. Hieman yli puolet valtakunnallisista sote-järjestöistä ilmoittaa vapaaehtoistoimijoiden määrän kyllä kasvaneen, mutta vastaavasti 85 prosenttia vastaajista ilmoittaa vapaaehtoisten tarpeen lisääntyneen. Pitkäjänteisen sitoutumisen haastajiksi ovat tulleet erilaiset projektimaiset toimintamuodot tai matalan kynnyksen osallistuminen. Vaan kuinka kävikään. Pienenevä ydinjoukko vastaa yhdistyksen toiminnoista myös liikuntaseuroissa. Uusia yhdistyksiä perustetaan edelleen ja vapaaehtoisiakin riittää. Aktiivisuus ja passiivisuus kasautuvat. SOSTEn tuoreen barometrin (2018) mukaan sote-yhdistysten jäsenmäärissä on nähtävissä laskua. Pahimmillaan sisäpiiriläisten ja kokousjyrien kansoittamat yhdistykset näyttäytyvät dinosauruksina niille uusille sukupolville, jotka ovat tottuneet päiväVanhustyo_2_2019.indd 10 12.3.2019 9:23:50. Muodollisen organisoitumisen rinnalle ovat tulleet vapaamuotoiset osallistumisen tavat. Yksilöllistymisestä, yhteisöjen pirstaloitumisesta ja suurten yhteiskuntapoliittisten ideologioiden katoamisesta oli johdonmukaista päätellä sellainen tulevaisuuskuva, jossa ihmiset keskittyisivät vain omaan itseensä tai korkeintaan lähipiirinsä hyvinvointiin. Suomalaisesta viitekehyksestä katsottuna tälle päättelylle oli niin ikään perustelunsa, sillä samat syvät muutostrendit näkyivät jo tuolloin meilläkin. Rekisteröity yhdistys voi hyvin toimia hallinnollisena kotipesänä, jos sen ympärille luo avoimia osallistumisen mahdollisuuksia. 10 Järjestöjen voima vanhustyössä Yhteisöllisyys ja tarve liittyä samanhenkisten joukkoon ei ole kadonnut mihinkään, mutta se on muuttanut muotoaan. Tilanne on vastaavanlainen esimerkiksi liikuntaseuroissa. Isossa kuvassa kansalaistoiminta, joka siis koostuu sekä ry-muotoisesta järjestöja yhdistystoiminnasta että vapaamuotoisesta ihmisten aktiivisuudesta, elää ja voi hyvin. Pienenevä ydinjoukko ahkeroi yhdistyksissä Yhdistysten jäsenyys ei houkuttele modernia vapaaehtoista. – Kuten professori Olavi Borg aikoinaan totesi, Suomi olisi iltaisin ja viikonloppuisin hyvin hiljainen paikka ilman yhdistyksiä ja niissä toimivia vapaaehtoisia. Sama ilmiö toistuu lähes kaikissa tuntemissani yhdistyksissä tai järjestöissä. Ehkä yksi päivä ilman kansalaistoimintaa havahduttaisi meidät ymmärtämään, millaisesta yksilöllisestä, yhteisöllisestä ja yhteiskunnallisesta voimavarasta on kysymys, Juha Heikkala pohtii. Yhteisöllinen toiminta ja merkitykselliset sisällöt kiinnostavat edelleen, mutta uudet sukupolvet haastavat yhdistysten perinteiset toimintatavat. Uusia tapoja osallistua Perinteiset yhdistystoiminnan muodot kokouksineen ja pöytäkirjoineen eivät houkuttele varsinkaan niitä, jotka ovat tottuneet sähköiseen verkottumiseen ja kännykän applikaatioihin. Vapaaehtoisten jatkuva tarve näkyy erityisesti siinä, että vastuuhenkilöiden löytäminen yhdistyksen luottamustehtäviin on käynyt yhä haastavammaksi. Eräässä Oikeusministeriön julkaisussa T oimiessani 1990-luvulla järjestötoiminnan tutkijana törmäsin kansainvälisessä julkaisussa pohdintaan siitä, että globaalilla tasolla kansalaisten vapaaehtoinen toiminta saattaisi pikkuhiljaa hiipua laajojen yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Yhdistykset ovat jäsenyyttä huomattavasti laajempia alustoja yhteisölliselle aktiivisuudelle – ja hyvä niin, koska pelkän jäsenyyden varaan yhdistyksen luominen on tulevaisuutta ajatellen arveluttavaa. Mutta tämä ei suinkaan ole koko totuus. Toisaalta sote-yhdistyksistä vain 10 prosenttia kohdistaa toimintansa pelkästään jäsenilleen, Yhdistystoiminnan PÄIVITTÄMINEN ON TARPEEN Yhdistykset ovat olleet suomalaisen kansalaistoiminnan näkyvin muoto jo reilun sadan vuoden ajan. kodista saakka itseohjautuvuuteen, omaehtoisuuteen, henkilökohtaistamiseen ja joukkoistamiseen. Valtaosassa sote-yhdistyksiä toiminta itsessään on pysynyt ennallaan tai laajenemassa
Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. Vuosina 2005–2017 perustettiin uusia soteyhdistyksiäkin yhteensä 2 231 kappaletta. Esimerkiksi sosiaalija terveysalan sekä liikunta-alan yhdistyksissä toimii kussakin edelleen reilu puoli miljoonaa vapaaehtoista. Määritelmään kiteytyy kansalaisja yhdistystoiminnan yksilöllinen ja yhteisöllinen ydin – se yksilöä kiinnostava, merkityksellinen tai jopa intohimoinen asia, joka samalla yhdistää samanhenkisiä ihmisiä ja kannustaa heitä organisoitumaan ja toimimaan yhteisen asian puolesta. Hae koulutukseen 16.8. Vapaaehtoisten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana, ehkä hienoista kasvuakin on havaittavissa. Tämän määritelmän näkökulmasta yksilöllistyminen kääntyykin eduksi: omalle elämälleen mielekästä sisältöä hakeva moderni yksilö näkee vapaa-ajassa merkittävän mahdollisuuden toteuttaa itseään ja samalla vastapainon yhä raskaammin kuormittavalle työelämälle. Yhdistyksillä on käsissään laaja kirjo ihmisiä kiinnostavia merkityksellisiä asioita, mutta toiminnan muodot pitää päivittää vastaamaan uusien sukupolvien yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tapoja toimia, osallistua ja vaikuttaa. Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutus Syksyllä 2019 koulutuksia järjestetään Oulussa Helsingissä, Lieksassa ja Mänttä-Vilppulassa. . Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. Uusien sukupolvien arvomaailmassa muut kuin työhön sidotut sisällöt ovat ohittamassa tai ohittaneet työn keskeisenä elämän merkityksellisyyden lähteenä. Vanhustyo_2_2019.indd 11 12.3.2019 9:23:59. Hinta sisältää materiaalit ja ruokailut. 11 Vanhustyö 2 • 2019 Uusien sukupolvien arvomaailmassa muut kuin työhön sidotut sisällöt ovat ohittamassa tai ohittaneet työn keskeisenä elämän merkityksellisyyden lähteenä. Näitä sisältöjä voivat olla esimerkiksi vertaistuki, mielekäs harrastaminen, vaikuttaminen omaan elämänpiiriin tai osallisuus samanhenkisten ihmisten joukossa. Ihmiset haluavat edelleen olla mukana heille merkityksellisissä asioissa, sellaisissa hyvissä asioissa kuten vanhusten auttamisessa, harrastustoiminnan järjestämisessä tai ilmastonmuutoksen torjumisessa. Teksti: Juha Heikkala, YTT, Juha Heikkala Consulting Uusia yhdistyksiä syntyy jatkuvasti Patenttija rekisterihallituksen tietojen mukaan Suomessa perustetaan edelleen joka vuosi 1 500–2 000 uutta yhdistystä. mennessä: www.vtkl.fi/tapahtumat Lisätietoja: www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta Kuva: Titta Lindström yhdistystoiminta määriteltiin näin: ”Yhdistys on ihmisten yhteenliittymä heille merkityksellisten asioiden toteuttamiseksi”. Yhdistykset ovat osoittautuneet ainakin muodollisesti käyttökelpoiseksi keinoksi organisoida ihmisten kollektiivista toimintaa sekä toimivaksi käyttöliittymäksi varsinkin toimittaessa viranomaisten kanssa
Vanhustyössä on etsitty erilaisten hankkeiden myötä uusia toimintatapoja esimerkiksi kehittämälJärjestöjen voima vanhustyössä Sodankylän vanhuspalvelut PERUSTUVAT HYVÄÄN YHTEISTYÖHÖN Ikäihmisten palvelut laajassa ja pitkien etäisyyksien Sodankylässä rakentuvat toimijoiden yhteistyössä ja räätälöidysti. SamiSosterin toteuttama Birgen Ruovttus -hanke järjestää Vuotsossa alueen ikäihmisille erilaista toimintaa ja kohtaamispaikan. Tällä hetkellä koulutetusta henkilökunnasta on pulaa, vaikka Lapin koulutuskeskus REDU kouluttaa Sodankylässä joka vuosi uusia lähihoitajia. Tärkeitä toimijoita kunnassamme ovat myös Järjestökeskus Kitinen, eläkeläisja potilasjärjestöt sekä Napapiirin omaishoitajat. Kunta järjestää ja koordinoi ikäihmisten palveluja. Kiitos kaikille vapaaehtoisille, jotka järjestävät erilaista toimintaa omaishoitajien tueksi sekä palvelutaloilla ja tehostetussa palveluasumisessa asuville! Pirkko ja Keijo Tammela ulkoilevat Hannuksenkartanon pihapiirissä. S ivukylien ikäihmisten palvelujen järjestäminen ja muistisairaiden kasvava joukko ovat isoja haasteita Lapin alueen ja Sodankylän vanhustyössä. Hyvää yhteistyötä tehdään myös Lapin muistiyhdistyksen kanssa. 12 Vanhustyo_2_2019.indd 12 12.3.2019 9:24:55. Kun ikäihmisten palvelutarpeet kasvavat tulevina vuosina, tarvitaan yhä enemmän vanhustyöstä kiinnostunutta, koulutettua henkilöstöä. Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat Korvaamatonta yhdistystoimintaa Sodankylän vanhusneuvosto toimii kunnan ikäihmisten äänenä ja tuo esille ikäihmisten tarpeita aloitteilla, tiedottamalla ja osallistumalla. Vanhustyöhön tarvitaan vetovoimaa. lä työn sisältöjä ja vaikuttamalla asenteisiin ikäihmisiä, heidän palvelutarpeitaan ja koko vanhustyötä kohtaan. Aktiiviset järjestötoimijat ja hankkeet ovat suuri voimavara. Erittäin tärkeä yhteistyökumppani on jo viiden vuosikymmenen ajan toiminut Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry
VKY on rakentanut Sodankylän kirkonkylälle kolme palveluasumisyksikköä. Inga Mukku, vanhustyön johtaja ja Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Sodankylän kunta Lasse Näsi, puheenjohtaja, vanhusneuvoston jäsen, maakuntaneuvos ja Sisko Kiuru, toiminnanjohtaja, vanhusneuvoston varajäsen, sosiaalineuvos, Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry (VKY) Kuvat: Tuula Lampela UKK-puisto V e n ä jä Lokka Tanhua Savukoski Kemijärvi Kitin en Pyhä Luosto Pelkosenniemi Inari Vuotso Kakslauttanen Tankavaara Lokan tekojärvi Saariselkä Porttipahdan tekojärvi Purnumukka Lu iro Kelujärvi Lu iro Moskuvaara Madetkoski Siurunmaa Vuojärvi Raudanjoki Torvinen Orajärvi Aska Sodankylä Vaalajärvi Lisma K it in e n Peurasuvanto Sodankylä Rajala Sattanen Sa ttas jok i Petkula Kersilö Sattasvaara Hinganmaa Riipi Jeesiö Tepsa Kierinki Sassali Pokka Kittilä Rovaniemi Unari Seipäjärvi Syväjärvi Unarijärvi Uimaniemi Kukasjärvi 50 km 30 km 306 77 36 228 264 45 119 75 99 71 329 50 70 298 5533 47 36 57 133 75 130 151 41 Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama 8545 95 62 43 44 8 8 4 11 30 13 12 9 11 9 15 14 10 16 12 3 14 15 19 8 17 10 17 30 10 21 19 11 asukasmäärä yli 75-vuotiaita % Sodankylän väestö kylittäin 2017 ja yli 75v. Yhdistys on viimeisen 20 vuoden aikana saanut yhteensä 1,5 miljoonaa euroa erilaisiin vanhustenhuollon kehittämishankkeisiin Raha-automaattiyhdistykseltä ja STEAlta. Verkkoon siirtyvät palvelut eivät kuitenkaan kaikkia ikäihmisiä tavoita. Vanhuspalvelujen järjestämisessä haja-asutusalueella on omat haasteensa. VKY on useissa kehittämishankkeissa luonut pohjaa hoitoja hoivakäytäntöjen uudistamiselle laajan kunnan alueella. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys on kunnan vahva kumppani Sodankylän Vanhustenkotiyhdistyksen (VKY) ja Sodankylän kunnan vanhustyön yhteistyö on ollut saumatonta jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Tuki on mahdollistanut senioriväestön omatoimisuuden tukemisen ja asumisen omissa kodeissaan. Erityisesti yhdistyksen aikaansaama Hannuksenkartanossa sijaitseva Seniorikuntosali on saanut suuren suosion ikääntyneiden keskuudessa. Vanhustyo_2_2019.indd 13 12.3.2019 9:25:09. Lisäksi yhdistys on rakentanut Helmikodin, muistisairaille tarkoitetun tehostetun palvelun asumisyksikön, jonka kunta on vuokrannut yhdistykseltä. Hankkeiden myötä vanhustyössä painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevään toimintaan sekä korostettu ikäihmisten omaa vastuuta omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. %-osuus Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansainvälisestikin tunnettu kansallispuisto – toivomme, että myös upea erämaaluonto houkuttelisi meille uusia työntekijöitä SOTE-uudistuksessa yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on palvelujen digitalisaatio. Sodankylän kunnan kotihoidossa onkin ennakkoluulottomasti lähdetty kehittämään mm. Sodankylässä etäisyydet ovat pitkiä. 13 Vanhustyö 2 • 2019 Ikäihmisten asuminen kodeissaan pitkien välimatkojan päässä on ollut yhteinen haasteemme. . Vanhusneuvoston puheenjohtaja Esa Sassali, Lasse Näsi ja Sisko Kiuru ovat Sodankylän yhdistysaktiiveja. toiminnanohjausjärjestelmää ja lääkkeidenjakoautomaatteja
paikallisten sydän-, diabetes-, muistija kuuloyhdistysJärjestöjen voima vanhustyössä Vanhustyo_2_2019.indd 14 12.3.2019 9:25:38. Yhdistyksillä on mahdollisuus tarjota syrjäseutujen asukkaille sitä turvaa ja vertaistukea, minkä julkisten palveluiden siirtyminen kuntakeskuksiin on vienyt pois. 14 K yläyhdistyksissä ja muissa paikallistason järjestöissä on paljon potentiaalia edistää kylien asukkaiden hyvinvointia. Paikallistason yhdistyksillä on tärkeä rooli kehittämistyössä, ja ne ovat osoittautuneet merkittäväksi voimavaraksi syrjäseutujen asukkaille. Hankkeen käynnistyessä kyläläisiltä kysyttiin, millaista toimintaa ja palveluja he omalle kylälleen toivovat. Asukkaiden mahdollisuus osallistua omalla kylällä järjestettyyn toimintaan lisää kuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Yksittäiset yhdistykset vierailivat kylillä erilaisissa säännöllisissä harrastekerhoissa ja tupailloissa. Hanke teki yhteistyötä mm. Tapahtumia ja yhteistyötä Kyläläisten toiveiden pohjalta hanke koordinoi kylille erilaisia tapahtumia, joiden sisällön tuottamiseen paikallisyhdistykset kietoutuivat vahvasti. SYKETTÄ sivukylille Sykettä Kylässä -hanke toi virtaa ja elinvoimaa pohjoisen Keski-Suomen sivukylille. Sykettä Kylässä -hankkeen tavoitteena oli aktivoida pohjoisen Keski-Suomen kyliä toteuttamaan kaikille kyläläisille avointa toimintaa omalla kylällä, yhteistyössä alueen yhdistysten ja yritysten kanssa. Järjestöjen rooli maaseudun asukkaiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja kohtaamisten mahdollistajana on merkittävä. Erilaiset tapahtumat, asiantuntijavierailut ja tietoiskut kiinnostivat kyläläisiä. Tärkeimpänä pidettiin kuitenkin sitä, että kyläläiset kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä erilaisten teemojen ympärille. Ideoita syntyi paljon, ja toiveet sisälsivät kaikkea liikuntahallista bingoon ja päivätansseihin saakka. Paikallistoimijoita ja erityisesti sosiaalija terveysalan yhdistyksiä toivottiin mukaan kylätoimintaan. Isommissa tapahtumissa kylätalot täyttyivät useista eri toimijoista
Hyvä esimerkki eri toimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä olivat hankkeen koordinoimat kylien turvallisuuspäivät. Turvallisuuspäivissä olimme mukana retkievästai pulssintunnusteluteemalla. Terveydenedistämistyötä tekeville yhdistyksille kylätapahtumat toimivat hyvänä mahdollisuutena jakaa terveyteen liittyvää tärkeää tietoa matalalla kynnyksellä. Mukana oli myös Keski-Suomen Pelastuslaitoksen paikallisosasto ja alueella toimiva KanDee -hanke opastamassa elvytystä ja sydäniskurin käyttöä. Kylillä yhdistysten oli helppo päästä lähelle ihmistä ja arkiseen ympäristöön. . Vähäisellä käytöllä olleelle kylätalolle syttyy valot, ja naapurin kanssa lähdetään yhdessä katsomaan, mitä talolla tapahtuu. eteisvärinän tunnistamisesta ja kylien yhteinen yhdistys Keski-Suomen Kylät ry tarjosi tietoa kylien turvallisuussuunnitelmista. Tulonlähteitä ei juurikaan ole, ja usein jo ikääntyneiden kyläaktiivien jaksaminen on rajallista. Hyvästä tunnelmasta ja tarjoiluista vastasi kyläyhdistys. Me yhdistysaktivistit saimme Sykettä Kylässä -hankkeen kautta kohdata uusia kasvoja, nähdä uusia kokoontumispaikkoja ja tehdä yhdistyksemme toimintaa tutuksi viidellä kylällä. Yhdistysten yhteistyöllä vaikuttavuutta Yhdistysten osallistuminen hankkeen järjestämiin kylätapahtumiin mahdollisti verkostoitumisen alueen muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Yhteistyö eri yhdistysten kanssa oli vaivatonta ja antoisaa. Tässä kohtaa muiden alueella toimivien yhdistysten rooli korostuu. Eila Mustonen, Paula Rantanen ja Salme Patamaa, Karstulan Seudun Sydänyhdistys ry Karstulan Seudun Sydänyhdistys esittelee toimintaansa Rantakylän hyvinvointiillan kävijöille. Asukkaat arvostavat toimijoita, jotka tulevat vierailemaan sivukylille. Pakkasimme kimpsumme ja kampsumme toistakymmentä kertaa hankkeen tapahtumiin. 15 Vanhustyö 2 • 2019 ten sekä SPR:n paikallisosastojen, 4H:n ja Marttojen kanssa. Vanhustyo_2_2019.indd 15 12.3.2019 9:25:49. Sydänterveyden ja terveellisten elintapojen tiimoilta käytiin kasvokkain lukuisia keskusteluja. Kyläyhdistys kokoaa ihmiset yhteen, kuuntelee kyläläisten toiveet ja murheet ja toimii asioiden toimeenpanijana. Paikallisyhdistykset kokivat hankkeen tapahtumat hyvinä paikkoina kertoa toiminnastaan, lisätä näkyvyyttä ja saada uusia jäseniä mukaan yhdistyksen toimintaan. Aiemmin erillään toimineet yhdistykset saattoivat hankkeen tapahtumissa löytää uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Pienellä kylällä on kuitenkin usein rajalliset resurssit järjestää toimintaa. Turvallisuuspäivässä SPR:n paikallisosasto piti ensiapurasteja, paikallinen sydänyhdistys kertoi mm. Hanke on ollut ajatuksia herättävää, kehittävää ja uusien toimintamallien oppimisen aikaa. Osallistuimme hyvinvointitapahtumiin toimintaamme esittelevien tiedotteiden, sydänterveysesitteiden, elintarvikenäyttelyn ja arpajaisvoittojen kanssa. Teksti ja kuva: Susanna Nurmeksela, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Kylässä -hanke (SYKE) 1.2.2016–31.1.2019 • Päätoteuttaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) • Osatoteuttaja: Keski-Suomen Sydänpiiri ry • Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, Keski-Suomen ELY-keskus • Toiminta-alue: Pohjoinen Keski-Suomi: Karstulan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven sivukylät www.jamk.fi/syke Karstulan Seudun Sydänyhdistys ry: Hanke on ollut oppimisen aikaa Karstulan Seudun Sydänyhdistykselle tarjoutui Sykettä Kylässä -hankkeessa uudenlainen mahdollisuus jalkautua kyliin. Kun yhteistyöverkostot laajenevat ja eri toimijat tulevat toisilleen tutuiksi, monet asiat saavat jatkuvuutta ja yhteistoiminta voi vakiintua osaksi yhdistystoimintaa. Yhteisöllisyyttä kylillä Kylissä elää vahva yhteisöllisyys ja yhteisössä on voimaa pitää kylät elävänä
Pitkäaikaishoitoon on mahdollista päästä itse maksaen tai palvelusetelillä. Kuntoutustoimintamme kehittyy eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden avulla. Muuttuvaan toimintaympäristöön sopeudutaan kehittämällä uutta toimintaa. Muutamia huoneita on remontoitu hotellimajoituskäyttöön. Vanhustyo_2_2019.indd 16 12.3.2019 9:26:39. 16 H yvinvointi Sampo on kehittynyt vuosien varrella – palvelutarjontamme on monipuolistunut ja asiakaskuntamme laajentunut. Kalevalan kuntoutuskoti perustettiin sotainvalidien ja veteraanien sairasja veljeskodiksi vuonna 1990. Räätälöimme esimerkiksi tyhy-päiviä, erilaisia ryhmäliikuntamuotoja sekä liikuntatapahtumia. . asumispalveluun ja kotiin vietäviin palveluihin. Teksti: Marjut Haverinen, vastaava fysioterapeutti ja Riitta Malinen, vastaava sairaanhoitaja, Hyvinvointi Sampo Kuva: Terhi Huotari, sairaanhoitaja, Hyvinvointi Sampo Kalevalan kuntoutuskodista Hyvinvointi Sampoksi Kalevalan kuntoutuskodin perustaminen oli aikoinaan monen asian yhteensovittamisen tulos. Toimintaperiaatteitamme ovat asiakaslähtöisyys, asiakkaiden kunnioitus ja itsemääräämisoikeus. Kuhmon Kelan paikallisosaston jaostopäällikkö yhdessä Sotainvalidien Veljesliiton Kuhmon osaston puheenjohtajan kanssa vei asian Kuhmon kunnan silloiselle kunnanjohtajalle – näin saatiin alulle ajatus sairaskodin perustamisesta Kuhmoon. Keittiön palvelut ovat monipuolistuneet ja laajentuneet sekä talomme lounasruokailussa että kotiin vietävissä ateriapalveluissa. Kalevalan kuntoutuskoti-säätiö sr:llä on kaksi tytäryhtiötä: Kuntosali SYKEplus Oy ja Kalevalan Työterveys Oy (työterveysja lääkäripalvelut). Liiketoiminta uudistuu Hyvinvointi-, hoitoja hoivapalvelut ovat tärkeä osa uudistuvaa liiketoimintaamme. Talomme on saanut hyvää palautetta mm. Tarjoamme tehostetun palveluasumisen lisäksi tavallista ja kevennettyä palveluasumista. kodikkaasta, turvallisesta ja mukavasta ilmapiiristä. Vuosien varrella asiakaskunta on laajentunut kaikenikäisiin ja ympäri Suomea tuleviin kuntoutusryhmiin. Heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa jatkuu meillä viimeiseen iltahuutoon saakka. Tarjoamme erilaisia liikuntapalveluja yrityksille ja yhteisöille. Hyvinvointi Sampossa järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia kuten kokouksia, juhlia ja pitopalvelua. Talossamme on 50 asiakaspaikkaa ja henkilökuntaa 43. Kehitämme toimintaamme asiakaspalautteen avulla jatkuvasti. Hoito on kokonaisvaltaista ja laadukasta kuntouttavalla työotteella. Kiitos talomme kehityksestä kuuluu myös visionääriselle johtoryhmällemme. Tällä hetkellä suurimmat yhteistyökumppanimme ovat Kela ja Kainuun sote kaikkine kuntoutusmuotoineen ja asumispalveluineen. Nimi vaihdettiin Kalevalan Kuntoutuskodista toimintaa paremmin kuvaavaksi Hyvinvointi Sampoksi nimikilpailun jälkeen vuonna 2015. Henkilökuntamme on mukana toiminnan kehittämisessä innovatiivisella otteella. Toimintamme on laajentunut veteraanikuntoutuksesta muihin kuntoutusja hoivapalveluihin kuten pitkäja lyhytaikaiseen Järjestöjen voima vanhustyössä Muutoksesta UUTEEN AIKAKAUTEEN Kalevalan Kuntoutuskoti Kuhmossa on muuntautunut perinteisestä veljeskodista laatuaan vaalivaksi hyvinvointikeskukseksi. Uudistusten keskellä muistamme sotaveteraanimme ja -invalidimme. Tilat mahdollistavat erilaiset koulutusja kokouspaketit suuremmillekin asiakasryhmille
Me saamme ja haluamme itse päättää juuri meille sopivasta toiminnasta ja ohjelmasta, johon kuuluu kuukausitapaamisten ja kerhojen ohella erilaisia kulttuuritapahtumia, retkiä ja matkoja. Moni vasta paikkakunnalle tullut saa yhdistyksestä oiNäkökulma IKÄIHMISET OVAT omissa yhdistyksissään TOIMIJOITA Minun näkökulmani järjestötyöhön on 76-vuotiaan ikäihmisen ja Tuusulan senioreiden puheenjohtajan näkökulma. Kokoontumisissa voi kaverilta saada myös vertaistukea. Yhteisiin tilaisuuksiin lähteminen katkaisee kotirutiinin ja rytmittää viikkoa. Yhdistyksen kautta on myös mahdollisuus vaikuttaa lähipiirin asioihin ja oman kunnan vanhuspolitiikkaan. Risto Rintamäki, Tuulikki Petäjäniemi ja Annikki Luoma suunnittelevat ohjelmaa senioreille. Kaikkein suosituin kerho on muistikerho, jossa ratkotaan visaisia tehtäviä. Vanhustyo_2_2019.indd 17 12.3.2019 9:26:50. Mahdollisuus tavata toisia ihmisiä virkistää mieltä ja kasvattaa sosiaalista kuntoa. Älykännyköiden ja tietokoneiden käyttämistä opetellaan digikerhoissa. Asiantuntijoiden luennoista voi ammentaa oppia ja innostua perehtymään esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Samaa mieltä ovat senioriyhdistyksemme jäsenet. Senioriyhdistys ei pyöri itsestään Eläkeläisyhdistykset toimivat muiden yhdistysten tapaan vapaaehtoisvoimin. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi, varatuomari Kuva: Lauri Matikka vallisen kanavan paikkakuntaan ja sen asukkaisiin tutustumiseen. Eläkeläisyhdistyksissä kuuluu ikäihmisten oma ääni. Senioriyhdistyksillä myös omaa auttamistoimintaa. Yhteiset kokemukset ja elämykset pysyvät pitkään muistissa. Tärkeintä on yhteisöllisyys Etenkin ystävien tapaaminen, uudet ystävyyssuhteet ja mukava juttuseura vetävät senioreita mukaan yhdistyksen aktiviteetteihin. 17 Vanhustyö 2 • 2019 A jattelen ikäihmisiä toimijoina, en niinkään vapaaehtoistoiminnan tai ammatillisen avun kohteina. Minulle itselleni ja monelle muulle ikäihmisille järjestötyöhön osallistuminen tarjoaa mielekkäitä vastuutehtäviä. Monipuolista harrastustoimintaa Senioreiden kerhotoiminta antaa mahdollisuuden monipuolisiin harrastuksiin. Monen ikäiseni tapaan en pidä itseäni vanhuksena, vaan koen olevani aktiivinen seniori. Myös lähihistoria, sukututkimus ja politiikka kiinnostavat. Yhteisöllisyys on meidän valttikorttimme. Jokaisen eläkeläisyhdistyksen ohjelmaan kuuluu osallistuminen erilaisiin kulttuuritilaisuuksiin, joihin lähdetään tilausbussilla. Kuukausitapaamisissa paikalliset ja valtakunnallisetkin luennoitsijat kertovat ajankohtaisista arjen aiheista kuten sosiaalija terveyspalveluista sekä oman paikkakunnan kehittämisestä ja taloudesta. . Hallitukseen, kerhojen vetäjiksi ja muiksi toimihenkilöiksi tarvitaan senioreita, jotka ovat esimerkiksi työhistoriansa aikana tottuneet organisoimaan asioita. Teatterit, konserttisalit, museot ja eri matkailukohteet tulevat tutuiksi
18 H elmikuussa saimme todistaa, miten asiat voivat ympärivuorokautisessa hoidossa mennä pieleen. Hän ei ehkä ole jaksanut lähteä huoneestaan muiden seuraan, vaikka olisi sitä kaivannut. Suurin osa vanhuspalveluista on moitteetonta ja hyvin järjestettyä. Turvallisuudentunteesta huolimatta ympärivuorokautisen hoidon asukkaista jopa 20 prosenttia koki joutuneensa olemaan yksin silloinkin, kun eivät olisi sitä halunneet. Toisille yksinolo on luontevaa, eikä se aiheuta yksinäisyyttä. Yli puolella asukkaista oli kuitenkin lievempiä muistioireita, joten he pystyivät vielä itse ilmaisemaan itseään ja kertomaan mielipiteensä. Omahoitajista alle 10 prosenttia ei havaitse kovin hyvin asukkaan jäämistä tahtomattaan yksin. Turvallinen olo ja riittävästi ihmissuhteita Ympärivuorokautisesta hoidosta ajatellaan, että iäkkäälle asukkaalle seinät tuovat suojaa ja ympärillä olevat ihmiset tuovat sosiKehittäminen ja tutkimus – Ympärivuorokautisen hoidon yksikössä asuvien iäkkäiden ihmisten näkemys voi olla erilainen kuin omaisen tai omahoitajan, kirjoittaa erikoistutkija Hanna Alastalo. aalisia kontakteja. Mitä mieltä he ovat omasta olostaan, ja ovatko he tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. ASLA-tutkimuksessa, jossa selvitettiin koettua hoidon laatua asiakkaan näkökulmasta, asukkaista 48 prosenttia oli vaikeasti tai erittäin vaikeasti muistisairaita. Yksinäisyys ja ystävän kaipuu Yksinäisyyden kokemukset voivat kummuta esimerkiksi asukkaan toimintakyvyn heikentymisestä. Ratkaisuna voisi pyrkiä muodostamaan uusia ihmissuhteita esimerkiksi ystäväpalvelun avulla. Tästä huolimatta iäkkään ihmisen tunne siitä, että jää yksin eikä pääse toisten ihmisten kanssa yhteyteen, voi olla todellinen. Yksinäisyyden taustalla voi olla esimerkiksi läheisten ihmissuhteiden väheneminen, sosiaalisten taitojen heikkeneminen tai iäkkään kokemus hoidon kohteena olemisesta eikä yksilönä ja ihmisenä kohtaamisesta. Heidän kokemuksensa pääsivät tutkimuksessa esiin. Arjen pyörityksessä ei välttämättä huomaa kysyä, haluaako iäkäs olla yksin vai päästä muiden seuraan. Ympärivuorokautisen hoidon asukkaista viidesosa kuitenkin ilmoitti kokeneensa yksinäisyyttä. Ympärivuorokautisessa hoidossa monet iäkkäät asukkaat ovat jo vaikeasti muistisairaita. MUISTISAIRAANKIN iäkkään kokemuksia palveluista on tärkeää kuulla Saavatko ympärivuorokautisessa hoidossa olevat iäkkäät omaa ääntään kuuluville. Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia ASLAtutkimuksessa, jossa asiakkaat, heidän omaisensa ja omahoitajansa pääsivät kertomaan tuntemuksiaan. Heidän äänensä sävy voi olla erilainen kuin omaisen tai omahoitajan. ASLA-tutkimuksessa mukana olleista ympärivuorokautisen hoidon asukkaista lähes 60 prosenttia kertoi heidän elämässään olevan tilaa vielä uusille ihmissuhteille. Oman hoidon herraksi Jokaisella iäkkäällä ihmisellä on muistisairauden etenemisestä huolimatta oikeus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun joko itsenäisesti tai omaistensa avustamaVanhustyo_2_2019.indd 18 12.3.2019 9:38:45. Jokainen kokee yksin olemisen omalla tavallaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa iäkkäistä asukkaista koki olonsa ympärivuorokautisessa hoidossa turvalliseksi, ja samaa mieltä olivat myös asukkaiden omahoitajat. Jotta palveluita ei arvioitaisi vain toimintatapojen ja henkilöstön riittävyyden kautta, on tärkeää tuoda myös ympärivuorokautisen hoidon yksikössä asuvien iäkkäiden ihmisten oma ääni esiin. Vaikka iäkkään asukkaan ympärillä on ympärivuorokautisessa hoidossa hoitohenkilöstöä ja muita asukkaita, se ei tarkoita, ettei hän voisi toivoa solmivansa uusia ihmissuhteita. Kuva iäkkäiden palveluiden tilasta muodostetaan helposti julkisuudessa olevien tietojen perusteella, jolloin kuvaan saadaan vain tarinan toinen puoli. Samaa mieltä olivat myös heidän omahoitajansa
Tästä huolimatta viidennes asukkaista koki tiedonkulun tältä osin puutteelliseksi. 19 Vanhustyö 2 • 2019 On tärkeää oppia tunnistamaan yksinäisyyttä kokevat ympärivuorokautisen hoidon iäkkäät asukkaat. Hänen tulee myös saada riittävästi tietoa hoitoonsa liittyvistä asioista. Ammattilaisen on hyvä ymmärtää, että kysymättä iäkkäältä itseltään on vaikea tietää, kokeeko hän yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Suunnittelussa mukana oleminen ja tiedon saaminen luo asukkaalle luottamuksen oman hoitonsa sujumisesta. Kyselyyn vastasi 2 900 asiakasta, 2 300 omaista ja 8 600 omahoitajaa 300:sta kotija ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä. Tutkimuksen mukaan useimmat iäkkäistä asukkaista saavat säännöllisesti tietoa hoitotoimistaan. Osallisuuden vahvistaminen olisi hyvä ottaa kehittämiskohteeksi, jotta asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutuisi paremmin. Lisätietoa tutkimuksesta: https:// thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/ tutkimukset-ja-hankkeet/asla Vanhustyo_2_2019.indd 19 12.3.2019 9:38:57. Tässä omahoitajilla on pysähtymisen paikka, koska lähes kaikki omahoitajat arvioivat kertoneensa asukkaille hoitotoimista hyvin. Iäkkään ihmisen omien ajatusten kuuleminen hoitoa suunniteltaessa ja koettua hoidon laatua arvioitaessa on mahdollista muistisairaudesta huolimatta. Tutkimuksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon asukkaista 40 prosenttia ei pääse osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun eikä ilmaisemaan omaa tahtoaan ja toiveitaan hoitonsa suhteen. Omahoitajilla on asukkaidensa tilanteesta samansuuntainen käsitys. . Tässä asukkaiden omahoitajat ovat avainasemassa. Teksti: Hanna Alastalo, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ASLAtutkimuksessa kysyttiin kokemuksia hoidosta ja palvelusta iäkkäiltä itseltään sekä heidän omaisiltaan ja omahoitajiltaan. na. Iäkkäiden asukkaiden ottamisessa mukaan hoidon suunnitteluun on vielä kehitettävää
Ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset Kehittäminen ja tutkimus Määrittääkö ikä DIGITAALISTA AKTIIVISUUTTA. Tarvitaan matalan kynnyksen koulutustapahtumia sekä avointa keskustelua onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksista. Sosiaaliset suhteet tukevat digitaalista aktiivisuutta Digitaalinen aktiivisuus on yhteydessä elämänvaiheeseen, johon sisältyy paitsi yksilölliseen elämänkaareen liittyviä tapahtumia ja vaihteluita myös sosiaalisia ja yhteisöllisiä tekijöitä. 20 D igitaalisessa yhteiskunnassa yksilöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja. Mielikuva ikääntyvistä heikompitaitoisina digitaalisten teknologioiden käyttäjinä elää yhä vahvana. Tilanne näiden osalta ei kuitenkaan välttämättä pysy samana läpi elämän. Teknologian käyttötavat voivat muuttua, kun elämänvaiheet muuttuvat. Liikkuminen, ostosten hoitaminen, kaupassa käyminen ja yhteydenpito ystävien ja sukulaisten kanssa edellyttää kykyä toimia alati muuttuvissa digitaalisissa palveluympäristöissä. – Nuorilla digitaalista aktiivisuutta heikentävät taloudelliset tekijät, kun taas vanhemmilla digitaalisia haasteita voivat aiheuttaa ikääntymisen myötä tapahtuvat sosiaaliset muutokset, Kuoppamäki kertoo. Digitaalinen syrjäytyminen koskettaa kaikenikäisiä Eri elämänvaiheissa yksilöillä on vaihteleva määrä taloudellisia, sosiaalisia tai yksilöllisiä resursseja käytössä. Digitaalisia haasteita kokevat kaikki, ja apua digitaalisten laitteiden kanssa on helposti saatavilla. Ikääntyneiden luottamus omiin taitoihin saattaa olla vähäistä, ja he voivat kokea epäonnistumisen pelkoa digitaalisten laitteiden kanssa. Väitöstutkimuksen mukaan yksilöiden digitaaliseen aktiivisuuteen vaikuttavat myös muut yksilölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Teksti: Sanna Kuoppamäki, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten paljon apua ja tukea digitaalisten laitteiden käyttöön on saatavilla, Kuoppamäki sanoo. – Ikääntyvät kaipaavat digitaalisilta palveluilta yksilöllisiä ratkaisuja. Hyvin toimeentulevilla on enemmän mahdollisuuksia toimia digitaalisissa palveluympäristöissä. Vanhustyo_2_2019.indd 20 12.3.2019 14:25:06. He osallistuvat sellaisiin digitaalisiin ympäristöihin, jotka sopivat osaksi heidän arvomaailmaansa, henkilökohtaista historiaansa ja kokemusmaailmaansa, väitöskirjassaan aihetta tutkinut Sanna Kuoppamäki luonnehtii. – Lasten muuttaminen pois kotoa tai eläkkeelle jääminen voivat tuoda uusia haasteita ja mahdollisuuksia ylläpitää digitaalista aktiivisuutta. Ikääntyvät käyttävät digitaalisia teknologioita aktiivisesti, mutta iän lisäksi niiden käyttöön vaikuttavat myös muut tekijät. . Näitä ovat henkilökohtaiset asenteet ja arvostukset, perhetilanne ja sosiaaliset suhteet sekä laajemmat taloudelliset trendit
Ensimmäisiä tuloksia on luvassa vuoden 2019 lopussa. Tutkimus hyödyntää erilaisia menetelmiä, joista yksi on keväällä 2019 postitettava laajamittainen kysely. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan vuoden 2019 lopussa. Tietoa tarvitaan, jotta Suomessa asuvan vanhusväestön moninaistuvat tarpeet voidaan jatkossa tunnistaa aiempaa paremmin. . Suomen väestön nopea ikääntyminen koskee kuitenkin myös maahanmuuttotaustaista väestöä. 21 Vanhustyö 2 • 2019 M aahanmuuttotaustaisten ihmisten hyvinvointia, palvelukokemuksia ja palvelutarpeita koskeva tutkimustieto on sekä Suomessa että kansainvälisesti kohdistunut pääosin työikäisiin ihmisiin. Huippuyksikköä rahoittaa Suomen Akatemia ja johtaa professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta. Suomen suurin vieraskielinen ryhmä ovat venäjänkieliset. Vuonna 2017 tähän ryhmään kuuluneita oli jo yli 20 000. Vuonna 1990 Suomessa asui alle 8 000 yli 64-vuotiasta ulkomailla syntynyttä ihmistä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistuvat yli 50-vuotiaat venäjänkieliset. Helsingin yliopisto lähettää keväällä 2019 postikyselyn 3 000:lle satunnaisesti valitulle vähintään 50-vuotiaalle Suomessa asuvalle venäjänkieliselle. Lisätietoa tutkimuksesta: http://www.helsinki.fi/charm levaisuuden toiveista ja rooleista läheistensä hoivaajina. Maahanmuuttotaustaisten ihmisten ikääntymistä selvittävästä kyselytutkimuksesta vastaa Helsingin yliopiston CHARM-tutkimushanke, jota johtaa huippuyksikön varajohtaja, dosentti Sirpa Wrede. Ikäihmisten lisäksi tutkimus kerää tietoa eläkeikää lähestyvien maahanmuuttotaustaisten ihmisten elämäntilanteista, tuTeksti: Antero Olakivi, VTT, tutkijatohtori ja Laura Kemppainen, VTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Huippututkimusta ikääntymisestä ja hoivasta Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö toimii vuosina 2018–2025 Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Tieto auttaa sekä ikääntyviä ihmisiä että heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Yksi huippuyksikön neljästä painopistealueesta on maahanmuuttotaustaisen väestön ikääntyminen. Tutkimus MAAHANMUUTTOTAUSTAISTEN ihmisten ikääntymisestä käynnistyy Helsingin yliopisto toteuttaa ensimmäisenä Suomessa laajan kyselytutkimuksen maahanmuuttotaustaisten ihmisten ikääntymisestä. Tutkimushankkeeseen kuuluvat hänen lisäkseen professori Anne Kouvonen, tutkijatohtorit Laura Kemppainen ja Antero Olakivi sekä tohtorikoulutettava Nuriiar Safarov. Tuloksista kerrotaan myös Vanhustyölehdessä. Vanhustyo_2_2019.indd 21 12.3.2019 14:25:19. Myöhemmin tutkimus laajentuu muihin kieliryhmiin. Tietoa ikääntyville ja vanhustyön ammattilaisille Kattavaa tutkimustietoa ikääntyvien maahanmuuttotaustaisten ihmisten elämästä Suomessa on vähän
Ryhmä korjausneuvojia aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen tammikuussa 2017. 22 H uoli ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta koskettaa kaikkia ikäryhmiä, ja ilmastonmuutos on paljon puhuttu aihe myös ikäihmisten keskuudessa. Eräitä vaikutuskeinoTeema: Asuminen ja elinympäristöt Korjausneuvojat kouluttautuivat ENERGIATEHOKKUUDEN ASIANTUNTIJOIKSI Suomen Ympäristöopisto SYKLI koulutti Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojia energiatehokkuudessa. ja kotitalouksissa ovat muun muassa energian ja lämmön säästäminen sekä valitut tuotantomuodot. Käytännön tasolla jokainen voi ainakin jossain määrin vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Koulutus suunniteltiin yhteistyössä Suomen ympäristöopisto SYKLIn kanssa. Nyt korjausneuvojilla on entistä enemmän tietoa ja työkaluja tarkastella kiinteistöjen muutostöitä erityisesti energiatehokkuuden näkökulmasta. Asuinkiinteistöistä energiatehokkaita Vanhustyön keskusliitto tarttui osaltaan ilmastoasioihin energiatehokkuuden edistämisen näkökulmasta. Koulutusohjelma koostui webinaareista ja lähipäivistä, joiden sisällöt muodostuivat ympäristöalan erikoisammattitutkinnon resurssiVanhustyo_2_2019.indd 22 11.3.2019 15:26:44
Koulutuksen tavoitteena oli antaa korjausneuvojille välineitä energiatehokkuuden kehittämiseen asuinkiinteistöissä. SYKLIn perustehtävä on ympäristöosaamisen vahvistaminen ja asiakkaiden toiminnan parantaminen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Myös Syklin kokemukset koulutuksen järjestämisestä olivat myönteisiä. Korjausneuvojilla on erittäin laaja työkuva, johon kuuluu paljon paperityötä ja vastuullinen tehtävä valvoa vanhusten etua esimerkiksi ovelta ovelle -kaupustelijoiden suhteen. Ohjenuorani oli se, että teen kaikki tehtävät ja harjoitustyöt sitä mukaa, kun niitä annetaan. Pidämme nyt tiiviimmin yhteyttä työkavereiden kanssa, Kortman kertoo. Työnantajan edustajana näyttöjä arvioi Vanhustyön keskusliiton järjestöjohtaja Mailis Salmi. Ratkaisut eivät ole ainoastaan erikoistuneiden asiantuntijoiden ja insinöörien käsissä, vaan useimmat ratkaisut suuntaan tai toiseen riippuvat eri alojen ammattilaisten, kuluttajien ja kansalaisten osallistumisesta. Teksti: Katja Rautalin, ympäristöhuollon asiantuntija, koulutusryhmän vastuukouluttaja, Suomen ympäristöopisto SYKLI Jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön ”Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon myötä olen havainnut miettiväni ympäristöasioita entistä enemmän. Koulutuspäiviin valmistautuessa ja lähipäivinä vapaassa keskustelussa kouluttajallekin avautui toimintaympäristö, jossa korjausneuvojat toimivat. Korjausneuvojan työ on sellaista itsekseen puurtamista, joten toivoin, että koulutus toisi siihen sopivasti vaihtelua, kertoo Etelä-Savon alueen korjausneuvoja Ismo Kortman. SYKLI tarjoaa tutkintoon valmistavaa koulutusta, lyhyt-koulutuksia, konsultointia ja muita asiantuntijapalveluita. Tutkinnon suorittamiseen liittyvät kehittämistyöt suuntautuivat myös energiatehokkuuden kehittämiseen. Opinnot koostuivat osittain verkko-opinnoista ja osittain lähipäivistä, ja aiempien opintojeni perusteella tiedostin itselleni sopivimmat tavat ja tekniikat opiskella. Korjausneuvojan työhön kuuluu ikääntyvien ihmisten auttaminen siinä, että he voisivat mahdollisimman pitkään asua turvallisesti omissa kodeissaan. Jokaisen omalla toiminnalla voi löytää helpotusta ympäristöongelmiin. Koulutuksessa syvennyttiin myös muun muassa kiinteistöjen sisäilma-asioihin sekä energiantuotannon hybridijärjestelmiin. Opiskelijat pääsivät muun muassa pohtimaan, miten kestävä kehitys voitaisiin ottaa paremmin huomioon myös heidän omissa työtehtävissään. – Täysin vastaavaa koulutusta, jossa opiskelijoiden asiakkaina ovat yksinomaan vanhukset, ei ole Syklissä aikaisemmin järjesSuomen ympäristöopisto SYKLI on valtakunnallinen kouluttaja ja kehittäjä. 23 Vanhustyö 2 • 2019 Korjausneuvojat kouluttautuivat ENERGIATEHOKKUUDEN ASIANTUNTIJOIKSI Energian ja lämmön säästäminen kotona ja ympäristöystävälliset energian tuotantomuodot ovat tapoja hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Koulutus antoi uutta tietoa ja oppia sekä koulutuksen osallistujille että koulutuksen järjestäjälle. . Lisäksi perehdyttiin siihen, miten ja miksi suomalaiset rakennusalan pk-yritykset toteuttavat ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta. Uutta oppia sekä opiskelijoille että kouluttajalle Webinaarien ja lähipäivien jälkeen opiskelijat keskittyivät omiin kehittämistehtäviinsä. – Odotin mielenkiinnolla, mitä opinnot tuovat tullessaan. – Koulutus auttoi ymmärtämään, että jo pienillä asioilla ja omilla arjen valinnoilla voi edesauttaa kestävää kehitystä. Opiskelu työn ohella oli kova puristus mutta samalla palkitsevaa. Koulutukseen sisältyi teemat käytännön työelämästä sekä kestävästä kehityksestä. Näin suoritin ympäristöalan erikoisammattitutkinnon puolentoista vuoden tavoiteajassa.” Ari Viippola, rakennusinsinööri, korjausneuvoja, Lappi tehokkuuden osaamisalasta painottuen energiatehokkuuteen. Koulutukseen osallistuminen tiivisti myös korjausneuvojien yhteishenkeä, mikä on näkynyt koulutuksen jälkeenkin. Oma ymmärrykseni ja toimintani on muuttunut ympäristöystävällisempään ja kestävämpään suuntaan sekä työelämässä että kotona. Omaa opiskeluani auttoi, että aikuisopiskelu monimuoto-opetuksena oli ennestään tuttua. Vanhustyo_2_2019.indd 23 11.3.2019 15:26:52. tetty. Koulutus oli hyödyllinen myös meille, ja yhteistyö Vanhustyön keskusliiton kanssa tulee jatkumaan, kouluttaja Timo Lahti sanoo. Teoriasta käytäntöön Opinnoissa tarkasteltiin Suomen rakennuskannan tilaa ja tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä EU:n, Suomen valtion, rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkökulmasta. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena oli luoda omassa työssä tarvittava työkalu kiinteistöjen tarkasteluun erityisesti energiatehokkuusnäkökohdat huomioiden. Opiskelijat tekivät valitsemiinsa kohteisiin resurssitehokkuuskartoituksen sekä kehittämissuunnitelman toimenpiteiden edistämiseksi. Työn ohella opiskelu vaatii ajankäytön tarkkaa suunnittelua. Laajan koulutuksen järjestäminen valtaosin webinaarien avulla oli myös kouluttajille uusi kokemus. Syksy varattiin ohjaukselle sekä näyttötilaisuuksien järjestämiselle
Yksinäisyys on yhteydessä mm. ”Varsinki tällases paikkaa sitä voi tuntea olonsa välillä todella yksinäiseks.” Vanhustyo_2_2019.indd 24 13.3.2019 9:07:19. heikentyneeseen elämänlaatuun, kognitioon, lisääntyneeseen terveyspalveluiden ja laitoshoidon käyttöön sekä ennenaikaiseen kuolemanvaaraan. 24 Teema: Osallisuus N oin kolmannes iäkkäistä ihmisistä kärsii yksinäisyydestä. Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä on tutkittu viimeisen 40 vuoden ajan, mutta tutkimus on kohdentunut enimmäkseen kotona asuviin iäkkäisiin ihmisiin. Yksinäisyys tulee ottaa vakavasti ja tarjota keinoja sen lievittämiseksi. Tietoa palveluElämä palvelutalossa voi olla HYVIN YKSINÄISTÄ Palvelutaloissa asuvista iäkkäistä ihmisistä noin kolmannes kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan. Pahimmillaan yksinäisyyttä kokevan arki voi tuntua merkityksettömältä ja asuinpaikka sairaalalta
taloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä ja sen vähentämisestä on ollut saatavilla varsin niukasti. Vastaajat pitivät itseään näkymättömänä, jopa osana massaa. Osa puolestaan toi yksinäisyyttä esille omintakeisesti kuvatessaan elämäänsä ”vartoomisena”, ”rämpimisenä” ja tunnetilaansa ”korpeentumisena”. Oli asuinpaikka mikä tahansa. artikkelin käsikirjoitukseen (Jansson, Karisto & Pitkälä), jonka tukemisesta apurahojen muodossa osoitetaan parhaimmat kiitokset Olvi-säätiölle, Orionin tutkimussäätiölle sekä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiölle. Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä oli selvittää palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden kokemuksia. metaforalla ”aita”. Litteroidusta 810 sivun aineistosta nousi kolme ydinkategoriaa: yksinäisyyden yksilöllinen luonne sekä sen aikaja paikkasidonnaisuus. Kun mä pääsisin sen aidan yli joka estää mua puhumasta [muiden kanssa]. . Silti tulokset toimivat meille tärkeinä signaaleina. Sitä vastoin he kuvasivat asuntoaan mm. Toive olla kanssakäymisissä muiden asukkaiden kanssa jäi useimmilla ilman vastakaikua. 25 Vanhustyö 2 • 2019 Anu Janssonin kirjoitus pohjautuu väitöskirjan 3. Tutkimuksen tärkein sisäänottokriteeri oli yksinäisyys: osallistujat kokivat yksinäisyyttä vähintään toisinaan. Vaikka osa vastaajista osallistui palvelutalossa erilaisiin toimintaryhmiin ja tapahtumiin, he kokivat silti itsensä tavattoman yksinäisiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksinäisyyden kokemuksia laadullisella, etnografiaan tukeutuvalla tutkimusotteella. – Kun mä en oo ryhtyny, saanu sen aidan yli päästyä. – Sen yksinäisyyden huomaa, varsinkin illalla. Yksinäisyyden kysymiseen, kohtaamiseen, ehkäisyyn ja lievittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Nimitykset kumpusivat yksityisyyden ja elämänhallinnan puutteista omassa asunnossa. Yksinäinen aika oli täynnä odottamista ja merkityksettömyyttä. Tutkimus yksinäisyydestä palvelutalossa Palvelutalossa asuvien kokemuksista saattoi rakentaa janan, jonka toisessa päässä yksinäisyyttä ei ollut välillä lainkaan mutta jonka toisessa päässä yksinäisyys tuntui suorastaan pohjattomalta. Osa vastaajista jopa toivoi yksinäisen elinajan loppumista. Yksinäisyyden kokemukset yksilöllisiä Palvelutalossa asuvat iäkkäät ihmiset kuvailivat yksinäisyyden kokemuksiaan yksilöllisesti, vaihtelevasti ja rikkaasti. Yksinäisyyteen on kiinnitettävä huomiota Tutkimuksen tulokset eivät tietenkään kerro koko totuutta. Anu Jansson tarkastelee valmisteilla olevassa väitöskirjassaan palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä, siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä yksinäisyyden lievittämistä. Yksinäisyys oli myös voimakkaasti paikkasidonnaista. Osa vastaajista käytti sanaa yksinäisyys kokemuksiensa kuvaajana: ”olen yksinäinen”, ”arki on niin yksinäistä”. Yksinäisyys kietoutuu sekä aikaan että paikkaan Yksinäisyys oli aikasidonnaista. Konkreettinen Teksti: Anu Jansson, Ystäväpiiri-toiminnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto, tohtorikoulutettava, väestön terveyden tohtoriohjelma, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta ulospääsy merkitsi vastaajille samalla tunnetta päästä ulos omasta yksinäisyydestään. Yksinäisyyttä ilmaistiin myös mm. Yksinäisyyden kokemukset tulee ottaa vakavasti. Vankilakokemuksista välittyi, että vastaajat olivat joutuneet viettämään pitkiä aikoja asunnossaan vastoin tahtoaan, vaikka olivat ulospääsyä toivoneet. Vanhustyo_2_2019.indd 25 13.3.2019 9:07:29. ”Varsinki tällases paikkaa sitä voi tuntea olonsa välillä todella yksinäiseks”, kertoi yksi vastaajista. Asukkaat, jotka eivät kärsi yksinäisyydestä, saattavat kokea elämänsä palvelutaloissa aivan eri tavoin. Haastateltavien joukossa oli 6 muistisairasta asukasta ja 7 kognitiivisesti tervettä mutta paljon hoitoa tarvitsevaa asukasta. Keskeinen havainto oli, että kukaan yksinäisistä vastaajista ei nimennyt palvelutaloasuntoaan kodiksi. ”sairaalaksi”, ”markkinatoriksi” ja ”vankilaksi”. Se oli sidoksissa vuorokaudenaikaan, viikonpäiviin ja vuodenajan vaihteluihin. Kokemuksista saattoi rakentaa janan, jonka toisessa päässä yksinäisyyttä ei ollut välillä lainkaan mutta jonka toisessa päässä yksinäisyys tuntui suorastaan pohjattomalta. Tutkija havainnoi ja haastatteli yksinäisyyttä kokevia iäkkäitä ihmisiä kahdessa helsinkiläisessä palvelutalossa puolen vuoden ajan. – Minkä takia ku talossa asuu niin ei kiinnitetä huomioo, et ihminen häviää. Mahdollisuudet ja oikeudet elämän merkityksellisyyteen, omannäköiseen arjen tempoon ja rytmiin, ulkoiluun sekä ennen kaikkea sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa kuuluvat meille kaikille. Yksinäisyys oli talvella ”kuin loskassa rämpimistä”, kuten eräs vastaaja kuvasi
Kun senioriasumiseen suunnitellaan esimerkiksi uusia teknologian sovelluksia, tulee niitä testata vanhusneuvoston kanssa, Kitti Kumpulainen kirjoittaa. Miten iäkkään henkilön osallisuutta voidaan edistää tulevana senioritalon asukkaana. vanhuspalvelulaki painottaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lain tarkoitus on myös vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaalija terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan Teema: Osallisuus IÄKKÄÄN HENKILÖN OSALLISUUDEN KOKEMUS seniorirakentamisessa Miten iäkäs henkilö kokee osallisuuden toteutuvan kotipiirin ulkopuolella. 26 L aki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista eli nk. Vanhustyo_2_2019.indd 26 11.3.2019 15:25:54. Ulottuuko iäkkään henkilön osallisuus senioritalon rakentamisen suunnitteluprosessiin. – Vanhusneuvosto tarvitsee tiivistä yhteistyötä päätöksenteon prosesseissa kuntaorganisaatiossa, jotta iäkkäiden henkilöiden tarpeet ja toiveet tulevat kuulluiksi
Nyt niistä oli luovuttu eikä kaipausta entiseen aktiivisuuteen ollut. Iäkkäiden ihmisten ääni tulisi kuulua kaikessa päätöksenteossa, joka koskee heitä. Siirryttäessä etäämmälle vaikuttamisen prosesseihin kuntaorganisaatiossa, muuttuu osallisuuden kokemus ohueksi. Vaikuttaminen seniorirakentamisen prosesseissa koettiin ohueksi. Yksittäisen iäkkään henkiLÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Vanhusneuvostolla voi olla tärkeä rooli osallisuuden toteuttamisessa, jos sen jäsenistö on aktiivinen ja sen toiminta linkittyy saumattomasti päätöksenteon portaisiin. Osallisuutta on vahvistettava kaikilla sektoreilla Seniori-ikäisen osallisuus sote-palveluiden asiakkaana jää ohueksi, jollei palvelujärjestelmä tietoisesti edistä sitä. Moni sanoi, että on nuorempien vuoro vaikuttaa ja tehdä suunnitelmia. Jotta palvelut vastaavat iäkkäiden henkilöiden todellisia tarpeita, ovat laadukkaita ja tukevat hyvinvointia, on kaikkien sektoreiden toimittava yhteisen päämäärän mukaisesti. Lisäksi vanhusneuvosto tulee ottaa aktiivisesti mukaan seniorirakentamisen suunnitteluprosessin kaikkiin vaiheisiin. tiedon siirtyminen sähköisiin kanaviin ja siitä johtuva tiedon puute. . Vanhusneuvosto tarvitsee tiivistä yhteistyötä päätöksenteon prosesseissa kuntaorganisaatiossa, jotta iäkkäiden henkilöiden tarpeet ja toiveet tulevat kuulluiksi. Kuulluksi tulemisesta ei oltu aivan vakuuttuneita. Senioritaloa suunniteltaessa tulee varmistaa, että tulevien asukkaiden tarpeet ja toiveet kuuluvat kaikissa prosessin vaiheissa. Vaikuttamisen ulottuvuudeksi riitti kodin piirissä olevien asioiden hoitaminen tai omaan terveyteen liittyvissä asioissa päättäminen. Opinnäytetyö, vanhustyön YAMKkoulutus, Satakunnan ammattikorkeakoulu 2018. erilaisiin vaihtoehtoihin tutustuminen. 27 Vanhustyö 2 • 2019 päättää palveluja koskevista valinnoista. Vanhusneuvosto on toimiva rakenne iäkkään henkilön osallisuutta toteuttamassa, jos sen tiedonsaanti ja toimintaedellytykset turvataan. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013 nostaa osallisuuden ja toimijuuden ensimmäiseksi seitsemästä sisällöllisestä teemasta. Tätä mahdollisuutta vaikuttaa ja päättää itseään koskevissa asioissa voidaan nimittää osallisuudeksi. www.superliitto.fi superliitto lön vaikutusmahdollisuus palveluiden laatuun tai määrään näyttäytyy melko vaatimattomana. Vanhusneuvostolle on turvattava riittävä tiedonsaanti ja Teksti: Kitti Kumpulainen, geronomi (YAMK) ja Päivi-Maria Hautala, FT, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK Kitti Kumpulainen: Senioreiden osallisuus ja vaikuttaminen: Kokemuksia osallisuudesta ja ajatuksia unelmien senioritalosta Inarissa. Tiedon puute vaikeuttaa myös esitysten tekemistä ajankohtaisista asioista. Laki pyrkii turvaamaan iäkkään henkilön osallisuuden häntä itseään koskevissa päätöksissä. Lisäksi seniori-ikäisen omat voimavarat eivät välttämättä riitä ajamaan omia etuja palveluverkostossa. Iäkkään henkilön osallisuuden vahvistaminen vanhusneuvoston kautta Ryhmähaastattelu vanhusneuvostossa toi esiin haasteita, joita vanhusneuvosto on kohdannut vaikuttamisen prosesseissa. Vanhusneuvoston asema ei ole kovin vahva, koska sillä on oikeus tehdä vain esityksiä. Yksilöhaastatteluissa haastateltavat pohtivat sitä, mitä vaikuttaminen heidän nykyisessä elämäntilanteessaan olisi. Moni kuvasi niitä luottamustehtäviä ja vastuita, joita heillä oli ollut työikäisenä. Vanhustyo_2_2019.indd 27 11.3.2019 15:26:06. Kun senioriasumiseen suunnitellaan esimerkiksi uusia teknologian sovelluksia, tulee niitä testata vanhusneuvoston kanssa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 ja kuntien tekemät suunnitelmat ikääntyneen väestön tukemiseksi ovat merkittäviä välineitä osallisuuden turvaamisessa. Tarvitaan vastuullista kuntasektorit ja palveluntuottajat ylittävää yhteistyötä, jotta iäkkään henkilön osallisuus tosiasiallisesti toteutuu. Omassa kehittämistehtävässäni havaitsin, että iäkkään henkilön osallisuus ulottuu parhaiten hänen omaan kotipiiriinsä. Vanhusneuvostojen potentiaali käyttöön Iäkkään henkilön kokemus omasta osallisuudesta on vahva kodin piirissä. Moni ilmaisi turhautumista ja kokemusta siitä, ettei todellista vaikuttamisen mahdollisuutta ole. Esteinä osallisuuden toteutumiselle nimettiin mm. Varsinaista päätöksenteon valtaa ei ole. Seniorikerhojen työpajoissa vaikuttamista haluttiin ulottaa kotipiirin ulkopuolelle, mutta se koettiin vaikeaksi. Vanhusneuvoston ryhmähaastattelussa vaikuttamista tavoiteltiin, mutta se ei tuntunut helpolta
Invalidiliitto tarjoaa apua moniin eri tilanteisiin ja haasteisiin ja tuo käyttöön eri alojen ammattilaisten sekä jäsenistönsä asiantuntemuksen. 81-vuotias Invalidiliitto on mukana muuttuvissa elämäntilanteissa. Invalidiliitossa on noin 30 000 henkilöjäsentä, joista suurin osa on yli 65-vuotiaita. Järjestöjen kautta tapahtuva toiminta, joka on räätälöity vastaamaan jäsenistön toiveita ja tarpeita, on Invalidiliiton näkyvintä työtä myös vanhustyön kentällä. vammaisten ihmisten oikeuksista. Lisäksi Invalidiliiton verkkosivuille on koottu kattavasti tietoa liiton toiminnasta ja palveluista, esteettömyydestä ja saavutettavuudesta sekä mm. Asiantuntijat apuna Invalidiliiton neuvonnassa ja Esteettömyyskeskuksessa Invalidiliiton neuvontapalvelu neuvoo erityisesti vammaisuuteen, vammaispalveluihin, esteettömyyteen, saavutettavuuteen seYhdessä kohti YHDENVERTAISTA JA ESTEETÖNTÄ SUOMEA Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikä aina ihan suunnitelmien mukaisesti. Joissakin tilanteissa muutokset ovat helpommin ennakoitavissa ja niihin voi varautua etukäteen, ja joskus elämän askelkuviot menevät uusiksi yllättäen, yleensä silloin kun sitä vähiten osaa odottaa. Vanhustyo_2_2019.indd 28 11.3.2019 15:25:27. 28 Teema: Vanhuuteen varautuminen U usi elämäntilanne vaatii kaikissa tapauksissa voimia ja jaksamista sekä usein myös ulkopuolista tukea ja apua, jotta arki, vaikkakin muuttunut sellainen, voisi jatkua sujuvasti eteenpäin. Invalidiliiton palveluvalikoima koostuu neuvonnan, kuntoutuksen, asumisen, koulutuksen ja järjestötoiminnan palveluista
Niiden toiminnan ydin on monipuolinen tekeminen ja yhdessäolo. vastaava esteettömyysasiantuntija ja Sinikka Rantala, viestintäjohtaja, Invalidiliitto Kuva: Timo Porthan Invalidiliitto on mukana Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi -yhteistyöverkostossa. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE vaikuttaa laaja-alaisen esteettömyyden edistämiseen yhteiskunnassa. Esteettömyyskeskus kouluttaa rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajia ja toteuttaa esteettömyyskartoituksia. Yhdessä olemme enemmän – vertaistukea, harrastuksia ja koulutusta Invalidiliiton toiminta on jaettu maantieteellisesti kahdeksaan alueeseen. Invalidiliitto järjestää mielenkiintoisia kursseja, joihin osallistuminen on jäsenille erittäin edullista, jopa ilmaista. ESKEstä saa tietoa rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteettömyydestä sekä palveluiden saavutettavuudesta. Kursseja myös räätälöidään tarpeen mukaan. Yhdistykset edistävät muun muassa jäsentensä oikeuksia sekä tarjoavat vertaistukea ja tietoa jäsenilleen. Neuvontapalvelu on tarkoitettu kaikille vammaisille henkilöille, heidän läheisilleen, ammattihenkilöstölle sekä muille apua tarvitseville. Alueiden sisällä yhdistykset ja niiden jäsenet tekevät yhteistyötä muun muassa vaikuttamistoiminnan, koulutusten ja erilaisten tapahtumien järjestämiseksi. . ESKEstä saa esteettömyysneuvontaa ja konsultointia myös esimerkiksi asunnon muutostöihin liittyen. Koulutuskalenterissa olevien koulutusten lisäksi yhdistys tai lähiyhdistykset yhdessä voivat tilata kursseja omalle paikkakunnalleen. 29 Vanhustyö 2 • 2019 Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä saa tietoa rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteettömyydestä sekä palveluiden saavutettavuudesta. Olitpa sitten itse fyysisesti vammainen, omainen tai liittomme toiminnasta kiinnostunut henkilö, olet tervetullut mukaan Invalidiliiton toimintaan! Invalidiliiton neuvontapalvelu Puhelinneuvonta 0200 1234 tiistaisin ja torstaisin klo 13–17 neuvot@invalidiliitto.fi Esteettömyyskeskus ESKE Vaihde 09 613 191 eske@invalidiliitto.fi www.esteeton.fi Lisätietoa alueja yhdistystoiminnasta https://www.invalidiliitto.fi/toiminta/ alue-ja-yhdistystoiminta Lisätietoa koulutuksista https://www.invalidiliitto.fi/palvelut/ koulutus/jarjestokoulutus https://www.invalidiliitto.fi/ tilauskoulutukset-yhdistyksille Tervetuloa mukaan Invalidiliiton toimintaan! www.invalidiliitto.fi Vaihde 09 613 191 sekä ylläpitää ja uudistaa järjestön toimintavalmiuksia. Jokainen jäsen saa myös ilmaiseksi ja kotiin kannettuna IT Invalidiliitto -lehden, joka on kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä jämäkkä ja viihdyttävä lukupaketti. Invalidiliitto tarjoaa neuvontaa, palveluja ja tukea eri elämäntilanteissa. Yhdistyksien kautta pääsee mukaan retkille ja harrastuskerhoihin ja voi kokea mukavaa yhdessäoloa ja saada virkistystä. Tervetuloa mukaan! Invalidiliitto on vuonna 1938 perustettu fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisja palvelutoiminnan järjestö. Vanhustyo_2_2019.indd 29 11.3.2019 15:25:37. kä vammaisten henkilöiden oikeusturvaan ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen liittyvissä asioissa. Invalidiliiton koulutusten tavoitteena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten oikeuksin toteutumista arjessa, lisätä tietoisuutta vammaisuudesta Teksti: Johanna Hätönen, vs. Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Jäsenetuja ovat myös mm. Liittoon kuuluu 14 valtakunnallista harvinaisyhdistystä sekä neljä muuta valtakunnallista yhdistystä. Kevään 2019 koulutukset löytyvät Invalidiliiton koulutuskalenterista. Yhdistyksistä löytyy samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä ja juttuseuraa. kotimaisten laivayhtiöiden ja majoituspalveluiden alennukset. Esimerkki tällaisesta valtakunnallisesta yhdistyksestä on Rusetti, jonka tavoitteena on edistää tyttöjen ja naisten hyvinvointia, unelmien toteuttamista ja voimaantumista. ESKE järjestää seminaareja, koulutuksia ja verkkokursseja. ESKEn verkkosivuilla on ajankohtaista ja monipuolista tietoa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Liittoon kuuluu 146 jäsenyhdistystä, jotka toimivat paikallisesti ympäri Suomea. Valtakunnallisten yhdistysten toimintaalueena on koko Suomi
Vanhustyo_2_2019.indd 30 11.3.2019 15:24:40. Teema: Digi ja teknologia – Kännykkäasioista kysytään paljon, kertoo opastaja Tapani Åhlman. Kumppanini kuoli, enkä osannut maksaa laskuja, kertoo Seniorit surffaa -ryhmän vakio-opastettava. Jo vuosia toiminut ryhmä on oiva esimerkki, miten monipuolista ja tärkeää toimintaa jäsenjärjestöistämme löytyy. 30 Y hteiskunnan muutos tuo iäkkäätkin ihmiset uuden haasteen eteen. Ehdoton juttu mulle – SENIORIT SURFFAA LOIMAALLA Tuulensuun palvelukeskuksen Seniorit surffaa -ryhmästä kuuluu leppoisaa Loimaan murretta. Keskittyneen näköiset ihmiset ovat kumartuneena pareittain läppärin tai mobiililaitteen ääreen. Varsinkin julkisten palveluiden digitalisoituminen tuo ihmisille tarpeen opetella uusia tietoja ja taitoja. – Olin pakkotilanteessa tulla tänne
Pankkiasiansa hän hoitaa vielä kasvotusten. Palvelukeskus tulee heille luontevasti tutuksi ja on turvallinen vaihtoehto, jos he tai heidän läheisensä tarvitsevat myöhemmin muita talon palveluja. – Kaikki oltiin samassa tilanteessa, kun aloitettiin ja meistä tuli porukka. Yhteishenkeä pitää yllä muukin ryhmän yhteinen tekeminen. SeniorSurf-toiminnan verkkosivuilta löydät ladattavan toimintamallin Miten organisaatio käynnistää nettiopastuksen. Tieto palvelukeskuksen eri toiminnoista ja hyvästä tunnelmasta leviää luontevasti vapaaehtoistyöntekijöiden ja opastettavien kautta. Valtaosa opastettavista on lähiympäristöstä. – Näkkee, että yhteiskunnassa on tarvetta tälle toiminnalle, koska yhä enemmän mennee asioiden hoito nettiin, tuumaa yksi opastajista. Siinä oppii myös itse. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki alueen asukkaat, kertoo toimitusjohtaja Tiina Läksy. Mietitkö digiopastuksen käynnistämistä. Välillä toimitusjohtaja Läksy vie vapaaehtoiset vaikkapa retkelle. Opastajista yksi on palvelukeskuksen omia asukkaita. Pankkipalveluita ja tiedonhakua – Pankkihommaa on harjoiteltu paljonkin ja selaimeen liittyviä asioita, kuten tiedonhakua, kertoo opastaja Matti Sillanpää. Toimitusjohtaja Tiina Läksyn huoneen ovi on aina kutsuvasti avoinna. Toinen jatkaa nauraen, että saa tästä kahvia ja pipariakin. Täytyy treenata harmaita aivosoluja, Kankare nauraa. Voit myös tilata painetun oppaan maksutta osoitteesta seniorsurf@vtkl.fi. 31 Vanhustyö 2 • 2019 – Opastajat kattoo mun konetta ja aina pikkuhiljaa opin uutta. Tää jollain tavalla rikastuttaa ittee. Kaikkia kannustaa myönteinen palaute. – Nyt kun kaikki koneet ja valokaapeli on kotona, niin niitä täytyy käyttää! Olen yrittänyt tutustua tähän läppäriini ja täältä sain innostusta lisää. Suurin osa on tällaisia yleistaitajia kuten minä, kertoo opastajana toimiva Marjatta Levomäki. Vertaisopastus saa kehuja opastettavilta. Yksi opastaja tietää jostakin asiasta, toinen toisesta, ja tarvittaessa opastajat kysyvät toisiltaan neuvoa. Tämä on ollu ihan ehdoton juttu mulle, kertoo opastuksessa käyvä eläkeläismies. – Ryhmä tuo lisäarvoa palvelukeskukselle ja koko paikkakunnalle. . Voiraan me siihenkin puoleen joskus tarttua, vaikka historia on minusta paljon kiinnostavampaa, lupailee hän kuitenkin opastajalleen. Välillä opastettava kiittelee jopa kaupungilla vastaan tullessa ja kertoo onnistumisestaan. Osa hakee kerran pari neuvoa johonkin tiettyyn asiaan. Mukavia kavereita täällä on, mutta liikaa pelätään oman tietämättömyyden paljastumista, eikä rohjeta tulla opastukseen, harmittelee lisäoppia hakemaan tullut Erkki Koskinen. Opastettavissa on miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon, kaikki eläkeläisiä kuten opastajatkin. Tapani Åhlman on opastanut ryhmässä jo pitkään. Teksti ja kuvat: Teija Saarinen, asiantuntija, SeniorSurf, Vanhustyön keskusliitto Vanhustyo_2_2019.indd 31 11.3.2019 15:24:52. Kiinnostus ja auttamisen halu kannustaa digiopastajaksi Opastajaksi voi ryhtyä henkilö, joka hallitsee ihan perusasiat: osaa käyttää sähköpostia, pankkiohjelmaa, Facebookia, nettiselainta ja etsiä netistä vaikka Loimaan Lehden. Usein kysytään pankkipalveluiden käytöstä ja opetellaan kännyköiden ja tablettilaitteiden käyttöä. Levomäelle opastajien yhteisöstä on tullut tärkeä. – Pääasia, että löytyy rohkeutta tulla tänne. – Ei tarvitse osata mitään ihmeellistä. – Tytöt sano pankissa, että opastavat, mutta se jäi. Opasta saa myös ruotsinkielisenä. Meille ovat tervetulleita kaikki Seniorit surffaa -ryhmä on toiminut maksuttomana Tuulensuun palvelukeskuksessa pian neljä vuotta. Palaute kannustaa jatkamaan opastajana. Pelkään, että sieltä tulee joku välikäsi ja nappaa ne talletukset pois sieltä. Tuulensuun palvelukeskuksen Seniorit surffaa -ryhmän vapaaehtoiset tulevat paikalle aina ehtiessään. – Jokusia semmosia on, jotka käyvät säännöllisesti. Nyt osaan jo maksaa laskuni itte ja kaikkea muutakin. Vieressä istuvaa Erkkiä kiinnostavat päivän uutiset ja historia. Välillä on paljon työtä, ja toisinaan ehditään opastajien kesken jutella, kahvitella ja opetella asioita yhdessä. Saattaa olla, että opastettava tietää enemmän jostain asiasta. ”Tää oli lehdesä just sopivasti” – Loimaan Lehdessä on ollut joka viikko ilmoitus, että tänne saa seniorit tulla, kertoo läppäriasioissa apua hakemaan tullut Veikko Kankare. Kun opastettavalla ja opastajalla on molemmilla jo vähän enemmän ikää, on heillä yhteinen kieli ja sopiva vauhti. Opastajia on paikalla kahdesta seitsemään
Y li 60-vuotiaille omaishoitajille suunnattu psykologinen verkko-ohjelma OMApolku rakennettiin tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenterin, Jyväskylän yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) yhteistyönä. Teksti: Päivi Lappalainen, FT, tutkijatohtori ja Inka Pakkala, TtT, tutkijatohtori, Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenter Tunnetaitoja, vertaistukea ja uusia näkökulmia Verkko-ohjelman arviointi toteutettiin vertaamalla keskenään kolmea omaishoitajaryhmää, joista yksi osallistui kahdentoista viikon etäkuntoutusohjelmaan, yksi laitoskuntoutukseen ja yksi omaishoitoyhdistysten aktiviteetteihin. Lähes 70 prosenttia omaishoitajista arvioi, että ohjelma auttoi tulemaan paremmin toimeen arkielämän pulmien kanssa ja 83 prosenttia suosittelisi ohjelmaa myös ystävälleen. 32 Teema: Digi ja teknologia OMAPOLKU verkossa tukee omaishoitajien psyykkistä hyvinvointia Verkossa toimiva ohjelma OMApolku tukee omaishoitajien psyykkistä hyvinvointia ja muun muassa vähentää masennusoireita. Verkosta voimaa ja vertaistukea OMApolkuohjelmaa käytetään parhaillaan ryhmätoiminnan tukena Pirkanmaan ja Keski-Suomen omaishoitoyhdistyksissä. Mukana oli 151 omaishoitajaa ja heistä 65 osallistui tuettuun etäkuntoutusryhmään. Arvioinnin tulokset osoittivat, että etäkuntoutus vähensi masennusoireita, paransi elämänlaatua ja lisäsi omaishoitajien kykyä käsitellä omia vaikeita ajatuksiaan ja tunteitaan enemmän kuin laitoskuntoutus ja omaishoitoyhdistysten toiminta. Etuina mainittiin OMApolku-ohjelman hyvä saavutettavuus sekä asioiden monipuolinen käsittely. Käyttöönottoa tukee GeroCenterin hanke Verkosta voimaa ja vertaistukea. OMApolku tarjoaa myös mahdollisuuden pitää verkkopäiväkirjaa ja osallistua keskustelupalstalle. Tavoitteena on, että OMApolku on pian kaikkien omaishoitajien saatavilla. Etapit avautuvat käyttäjille kahden viikon välein. Ajankohtaista tietoa hankkeesta löydät hankkeen sivuilta: www.verkostavoimaa.wixsite.com/ hanke Vanhustyo_2_2019.indd 32 11.3.2019 15:24:12. Psyykkistä hyvinvointia arvioitiin tutkimuksen alussa sekä neljän ja kymmenen kuukauden kuluttua tutkimuksen käynnistymisestä. Omaishoitajat olivat keskimäärin 73-vuotiaita. OMApolku-verkko-ohjelma tarjoaa omaishoitajille kuusi etappia: Omannäköinen elämä, Voimaa teoista, Tunteet, Mieli on tarinankertoja, Hyväksyntä ja Myötätunto. Omaishoitajat raportoivat ohjelman myötä oppineensa muun muassa huolehtimaan itsestään paremmin ja omaksumaan itsemyötätunto-, hyväksyntäja tunnetaitoja. Ohjelma opetti itsestä huolehtimista ja tärkeiksi koettuja itsemyötätuntoa ja hyväksyntäja tunnetaitoja. OMApolun etapeilla on tekstien lisäksi videoita, kuunneltavia mielikuvaharjoitteita ja pieniä tehtäviä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Hanke on STEAn rahoittama ja osa laajempaa Elämänote-ohjelmaa. . Hankkeessa tutkittiin tuetun etäkuntoutuksen vaikutuksia omaishoitajien psyykkiseen hyvinvointiin
Hankkeen taustalla on koko säätiön toiApua yksinäisyyteen Suomen Mielenterveysseuran selvityksen mukaan Suomessa asuu yksin noin 350 000 yli 65-vuotiasta. 33 Vanhustyö 2 • 2019 ETIÄPPÄINhankkeesta apua yksinäisyyteen Ikaalisissa Kotona asuvien iäkkäiden kokemukset turvattomuudesta ja yksinäisyydestä sekä tarve yksilölliselle tuelle, neuvonnalle ja vertaistuelle ovat suuria yhteiskunnallisia haasteita, eivätkä vähiten haja-asutusalueilla. . Osallisuutta tarkastellaan hankkeessa muun muassa ideointi-, tieto-, toimintaja arviointiosallisuuden kautta. Niitä, jotka tarvitsevat eniten tukea, on usein vaikea löytää. Heistä joka kolmas tuntee itsensä aika ajoin yksinäiseksi. Kuva: Outi Kangaslampi. Hankkeen myötä jokaiselle tarjotaan omaan tilanteeseen yksilöllistä tai yhteisöllistä ratkaisua: neuvontaa, tukea, toimintaa harrasteissa tai kokemusasiantuntijana toimimista. Etiäppäin-hankkeessa (STEA, 2019–2020) kehitetään Ikaalisten lähiseudulle uutta verkostoyhteistyötä ja ikäihmisiä haja-asutusalueella tavoittava jalkautuvan tuen malli. Säätiön laajan yhteistyöverkoston avulla hankkeessa on mahdollista huomioida erilaiset ikäihmisten erityisryhmät kuten muistisairaat, omaishoitajat ja erilaisia elämänmuutoksia kokeneet. Ikäihmisten omia huolenaiheita ovat olleet esimerkiksi haasteet sähköisessä asioinnissa, vähemmän aktiiviset tuttavat, omaishoitotilanteet, sairaalasta kotiutumiset, hauraat ja huonokuntoiset ikäihmiset sekä paikkakunnalle muuttavat ikäihmiset, joilla ei välttämättä ole sosiaalista verkostoa. KU VA : PI RJ O BE RG Vanhustyo_2_2019.indd 33 13.3.2019 9:09:50. Apu ja tuki voi olla monenlaista Nyt Etiäppäin-hanke mahdollistaa uusia tapoja lieventää ikäihmisten yksinäisyyttä ja vähentää turvattomuuden kokemuksia. Yksinäisyyden syitä on monia: esimerkiksi pitkät välimatkat, sairaudet, sosiaalisen verkoston harventuminen tai leskeksi jääminen saavat ikäihmiset kokemaan yksinäisyyttä. Jyllin Kodit tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen Valkean ruusun päiväkodin kanssa. J almari Jyllin Säätiön tilat Ikaalisten keskustassa muodostavat avoimen ja luontevan kokoontumispaikan: lounasta tarjoava ravintola, liikuntaryhmät ja harrasteet sekä säätiön vapaaehtoiset, Jyllin Kodin Ystävät, kokoavat arkisin Jyllin Kodille yli sata päivittäistä vierasta. Etiäppäinhanke on jatkoa Jalmari Jyllin Säätiön vuosikymmeniä jatkuneelle pitkäjänteiselle kehittämistyölle ja toiminnalle Ikaalisissa ja lähialueilla. Teksti: Niina Koskela, kehitysja koulutussuunnittelija, Pirjo Berg, toimitusjohtaja ja Outi Kangaslampi, tiedottaja, Jyllin Kodit mintaa ohjaava hyvän elämän viitekehys, jossa tavoiteltavia asioita ovat turvallisuus, yksilöllisyys, valinnat ja päätöksenteko, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus sekä mielekäs elämä
Matalan kynnyksen toimintaa Toiminnan lähtökohdaksi otettiin ajatus, että Kerholaiset Tampsan lavatansseissa. Vanhustyo_2_2019.indd 34 12.3.2019 14:32:06. Toiminnan tarve oli huomattu jo aiemmin Koskenrinteellä käynnissä olleessa Maahanmuuttajavanhukset-projektissa vuosina 2007–2010. Kerho tarjoaa ikääntyville maahanmuuttajille heidän omia toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa yhteisöllistä tekemistä. Ikääntyvät maahanmuuttajat saattavat syrjäytyä helposti iän, puutteellisen suomen kielen taidon ja taloudellisen tilanteen vuoksi. I dea kerhosta virisi syksyllä 2017, kun Kotkassa järjestettiin Ikääntyvät maahanmuuttajat -seminaari, jossa pohdittiin ikääntyvien maahanmuuttajien asemaa. 34 Toimintatonnit NÄRHINNURKKA kokoaa ikääntyvät maahanmuuttajat yhteisen pöydän ääreen Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE, Kotka-Kymin seurakunta ja Kotkan kaupunki kehittivät yhdessä Ikääntyvät maahanmuuttajat -kerhon Keväällä 2018. Kontaktit kodin ulkopuolelle saattavat olla suppeita
Uutta toimintaa yhteistyöllä Kotkan kaupunki rahoittaa kerhotoiminnan, ja Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE organisoi toiminnan ja tarjoaa yhdessä Kotka-Kymin seurakunnan kanssa tilat. Myös kahvitarjoilu on maksuton. kerhoon on helppo tulla ja siellä on mukava olla. Kerho-ohjaaja Galina Mikhaylova tulee ovelle vastaan ja toivottaa väen tervetulleeksi. Teksti: Marjo Eerola, koordinaattori ja Sirpa Kotola, toiminnanjohtaja, Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry Kuvat: Galina Mikhaylova, ohjaaja Kotkassa asuu yli 500 yli 60-vuotiasta vieraskielistä. Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry on perustettu 1945, ja se tarjoaa ympärivuorokautista hoiva-asumista, palveluasumista, senioriasumista ja päiväkeskustoimintaa. Suurin osa heistä on venäjänkielisiä. Kerhon pääasiallinen tarkoitus on yhdessäolo. Kotkalaiseen Ikääntyvät maahanmuuttajat -kerhoon on helppo tulla, ja siellä on mukava olla. Kerhotilan täyttää kahvintuoksun lisäksi iloinen puheensorina. Toimintatonnilla on muun muassa hankittu materiaalia askartelutoimintaan ja järjestetty kuljetukset kesäjuhliin. Yhdessä myös suunnitellaan toimintatapoja ja kehitetään uusia toimintamalleja. Hän pitää toimintaa erittäin tärkeänä ja on iloinen sujuvasta yhteistyöstä kaupungin ja seurakunnan kanssa. Vanhustyo_2_2019.indd 35 12.3.2019 14:32:16. Kuvassa kerholaiset ovat Koskenrinteen Kodin kesäjuhlilla. Kerholaisille on järjestetty maksuton kuljetus palvelutaksilla. Suurin osa heistä on entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneita inkerinsuomalaisia, ja lisäksi mukana on ollut kerholaisia Syyriasta, Irakista, Indonesiasta ja Kongosta. Oliko vieraita Pietarista. Kerholaiset ovat osallistuneet Koskenrinteen Kodin juhliin ja tapahtumiin. Jälleennäkemisen ilon aistii kerholaisista. 35 Vanhustyö 2 • 2019 NÄRHINNURKKA kokoaa ikääntyvät maahanmuuttajat yhteisen pöydän ääreen Ikääntyvät maahanmuuttajat -kerhossa tärkeintä on yhdessäolo. Mitä kuuluu. Lue lisää osoitteesta: www.koskenrinne.fi. Vanhustyön keskusliiton myöntämällä toimintatonnilla on tehty hankintoja ja järjestetty kuljetuksia. Kerhossa myös keskustellaan tärkeistä asioista. Palvelutaksi pysähtyy Koskenrinteen Kodin Närhinnurkan eteen, pian alkaa kovasti odotettu kerhotapaaminen. Ilo oli suuri, kun saimme Vanhustyön keskusliiton toimintatonnin. On kuin kotona oltaisiin, toteavat rouvat. Välillä käydään läpi myös tärkeitä asioita, keskustellaan ikääntyvien palveluista ja niiden saatavuudesta. Ikääntyvät maahanmuuttajat -kerhossa on erityisesti huomioitu kerholaisten toiveet, ja kerho innostaa osallistujia omaehtoiseen toimintaan. Myös kaupungin hyvinvointijohtaja Liisa Rosqvist sekä maahanmuuttajakoordinaattori Maarit Koskensalo-Tiainen ovat asiasta samaa mieltä – iäkkäät maahanmuuttajat tarvitsevat juuri heille suunnattua toimintaa ja yhdessä vietettyä aikaa. Toimintatonnin suurin merkitys on ollut, että toimintamme merkitys on huomattu. Kesällä tehtiin retki Kotkan eläkeläiset ry:n kesäpaikkaan ja osallistuttiin Kotkan kaupungin vanhustenhuollon järjestämiin Tampsan lavatansseihin. Koskenrinteen Närhinnurkassa ja seurakunnan kerhotiloissa neljä kertaa kuukaudessa kokoontuva kerho on muodostunut alueen ikääntyvien maahanmuuttajien keskuudessa hyvin suosituksi tapaamispaikaksi. Ohjaaja Galina Mikhaylova suunnittelee päivän ohjelman kerholaisten toiveiden pohjalta, järjestää kahvitarjoilun ja huolehtii, että kaikilla on seuraa. Pienelläkin rahalla saadaan paljon aikaan hyvällä yhteistyöllä ja iloisella mielellä. Tällä kertaa kerhossa on vieraana Koskenrinteen Kotien toiminnanjohtaja Sirpa Kotola. Toimintatonnin suurin merkitys meille on ollut, että toimintamme merkitys on huomattu. Tuleekohan Arvo tänään. Ketään ei jätetä yksin. Kerholaiset Valentina, Lilja ja Aili ovat samoilla linjoilla. . Oliko vieraita Pietarista. Mitä kuuluu. Kerhossa käy kolmisenkymmentä ikääntyvää maahanmuuttajaa
. 14 500 ihmistä sairastuu muistisairauteen vuosittain. 36 M uistiliitto rakentaa Kansallisen muistiohjelman avulla muistiystävällistä Suomea. – Jaamme tietoa sekä aivoterveydestä että muistisairauksien vaikutuksista yhteiskuntaan ja siitä, miten sairastuminen vaikuttaa yksilöön ja hänen läheisiinsä. Huolehdi aivoterveydestäsi Muistisairaudet koskettavat myös työikäisiä – Suomessa on noin 7 000 työikäistä muistisairasta. Teksti: Minna Kaltio, muistiasiantuntija, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry ja Sanna Lastikka, Vanhustyönjohtajat ja asiantuntijat ry Talentia Lähde: Muistiliitto ry kohtaamaan muistisairaan arvokkaasti, kertoo muistiasiantuntija Minna Kaltio Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:stä. Muistiystävällisessä yhteiskunnassa edistetään aivoterveyttä, tunnistetaan muistioireet varhain ja taataan muistisairaille ihmisille asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus. – Vaikutamme aktiivisesti paikallisesti, teemme muistisairauksia tunnetuksi ja nostamme esiin haasteita, joita muistisairaat voivat arjessa kohdata. Kolmasosa yli 65-vuotiaista kokee muistinsa toiminnassa olevan häiriöitä. Huolehtimalla aivoterveydestään voi ehkäistä aivosairauksia ennalta. Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen. Muistiyhdistykset ja Muistiluotsit jakavat tietoa muistisairauden kohdatessa ja mahdollistavat muistisairaan oman näköisen elämän jatkumista sairaudesta huolimatta. Muistiohjelmassa linjataan, että muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta omannäköistä elämää eikä heitä jätetä ilman tukea. Sekä muistisairauteen Muistiasia on kaikkien asia Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. sairastuneet että heidän läheisensä tarvitsevat tietoa sairauden eri vaiheissa tuomista muutoksista ja tukea niiden aiheuttamaan tunnekriisiin, Kaltio sanoo. Tiedotamme ja koulutamme myös yrityksiä, yhteisöjä, omaishoitajia ja opiskelijoita muistisairauksien yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä MUISTIYHDISTYKSET TUKEVAT muistisairasta ja lähipiiriä Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä monin tavoin. Vanhustyo_2_2019.indd 36 13.3.2019 9:10:53. Tukea muistisairaan arkeen Alueelliset muistiyhdistykset sekä maakunnalliset Muistiluotsi-asiantuntijaja tukikeskukset tukevat muistisairaita ja heidän läheisiään arjessa ja valvovat heidän etujaan. Lähimmän muistiyhdistyksen tai maakunnallisen Muistiluotsin löydät Muistiliiton sivuilta www.muistiliitto.fi. Myös muistiyhdistykset tekevät yhä enemmän työtä työikäisten parissa, jolloin ennaltaehkäisevä aivoterveystyö korostuu. Muistiyhdistykset tukevat muistisairauteen sairastunutta ja hänen läheisiään ympäri Suomen. Aivot arvostavat myös riittävää lepoa, palautumista ja stressin välttämistä
Lue väliraportti täältä http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161396 Ajan virrassa THL:n TERVE-SOS 2019 -tapahtuma TERVE-SOS 2019 on sosiaalija terveysalan sekä hyvinvointiteknologian tapahtuma, jonka tämän vuoden teemana on: Maailma muuttuu – entä me. Sosiaalija terveyspolitiikan päivät Säätytalolla 9.–10.4.2019 Sosiaalija terveyspolitiikan päivät on avoin keskusteluja vaikuttamisfoorumi, jossa osallistujat pääsevät keskustelemaan keskeisten päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa. SENIOR ARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuute en. hallitusohjelmaan vaikuttaminen, sosiaaliturvan uudistaminen ja sote-järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet maakunnissa. Tilaa Vanhustyö-lehti (ilmestyy viisi kertaa vuodessa) Kestotilaus 40 € / vuosi Vuosikerta 43 € Opiskelijatilaus 26 € / vuosi Määräalennus (kestotilauksessa, yhteinen laskutusosoite, lehdet haluamiisi osoitteisiin) 2 lehden tilaus 33 € / tilaus / vuosi 3–5 lehden tilaus 26 € / tilaus / vuosi Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Tilattavissa myös digitaalisena: irtonumero 5 € / lehti sekä digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/vanhustyo-lehti Vanhustyo_2_2019.indd 37 11.3.2019 15:23:31. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämisto iminnan tuloksista, tutkimuksis ta sekä arjen kokemuksis ta. Yli 50 luentoa vapaasti katsottavissa verkossa. • Ruista ranteeseen -parhaat valinnat lihaskuntoon ja ravitsemukseen • Ikäihmisten tulehdukset • Hengitys kivunhoidon tukena • Turvallinen koti • Nivelrikon uudet hoitomuodot • Kivun lääkehoidot Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilais ille ja päättäjille! Vanhustyö-le hdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämise ksi. Tapahtuma on suunnattu valtakunnallisille ja alueellisille sosiaalija terveysjärjestöille, päättäjille ja muilla alan toimijoille. Lisätietoa: www.soste.fi/tapahtuma/ sosiaali-ja-terveyspolitiikan-paivat/ Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisen väliraportti julkaistu Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisen väliraportissa kuvataan terveydenhuollon yksiköiden palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden laatukriteerit hoidon porrastuksen eri tasoille sekä palveluiden nykytila. Tapahtuma kerää noin 1 000 alan asiantuntijaa, kehittäjää ja päättäjää keskustelemaan hyvinvoinnista, ja se pidetään 23.–24.5.2019 Oulun kaupunginteatterissa. 37 Vanhustyö 2 • 2019 Kotija omaishoidon uudistuksen alueelliset hankkeet ja niiden tulokset Kotija omaishoidon valtakunnallisella uudistuksella (hallituksen I&O-kärkihanke) haluttiin varmistaa yhdenvertaiset kotija omaishoidon palvelut kaikkialla Suomessa. Sairaanhoitopiirien terveydenhuollon yksiköihin lähetetyn kyselyselvityksen mukaan isoin puute on erityistason kotisaattohoidon saatavuudessa. Katso myös kimppatila ushintamm e netistä tai kysy määräalen nuksia! Vanhustyö -lehti Kestotilaus (laskutusjak so 12 kk), 40 euroa Määräaikais tilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatil aus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi /vanhusty o tai info@vtkl.fi Vanhustyö -lehti tilattavissa myös digitaalise na: www.lehtilu ukku.fi SENIOR ARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämää n ja eteenpäin tiedottamaan luottamushen kilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat: Vanhustyö-lehteä lukemalla pysyt ajan tasalla, saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen, löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen, hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä vanhustyön tietoudesta. Eri puolilla Suomea toteutettujen kahdeksan alueellisen hankkeen luomia toimintamalleja voidaan ottaa myös valtakunnalliseen käyttöön. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuhee nvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymist ä laaja-alaises ti. Lisätietoja: www.tervesos.fi Asiantuntijaluentoja nivelterveydestä ja hyvinvoinnista. Tilaisuus on maksullinen. Tutustu tuloksiin ja toimintamalleihin Sosiaalija terveysministeriön sivuilla stm.fi/koti-ja-omaishoito/rahoitettavathankkeet. Keskustelun aiheena ovat mm
Vanhustenviikon suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. liiton viestinnän kehittäminen, verkkosivut ja Vanhustyö-lehti. aloitti Porissa toimintansa uudenlainen eYstäväpiiri-ryhmä, joka tarjoaa ikääntyneille ihmisille mahdollisuuden uusien ystävien löytämiseen etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä hyödyntäen. Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla ikääntyneille ihmisille ja heidän läheisilleen järjestetään sunnuntaina 6.10.2019 Sodankylässä yhteistyössä Sodankylän kunnan ja paikallisten toimijoiden kanssa. Porvoo Lisää tietoa löytyy: https://alldigitalweekfinland.blog/ Tasavallan presidentti toimii Vanhustenviikon suojelijana Vanhustenviikkoa vietetään 6.–13.10.2019 teemalla Varaudu vanhuuteen – Gardera dig för ålderdomen. All Digital Week 25.–31.3.2019 on eurooppalainen kampanjaviikko, joka järjestetään Suomessa toista kertaa. Jos olet ollut Vanhustyön keskusliiton järjestämässä koulutuksessa kauan sitten tai ihan vastikään, ohjannut yhden tai useita ryhmiä, olet lämpimästi tervetullut täydennyskoulutukseen, jotka pidetään seuraavilla paikkakunnilla: • Kuopio ti 26.3.2019, Rauhalahden kartano • Tampere ke 27.3.2019, Työväenmuseo Werstas • Oulu ti 9.4.2019, Oulun Taidemuseo • Helsinki ke 10.4.2019 Yliopiston päärakennus ja Ateneum Ilmoittautumiset ja lisätietoa alueohjaajaltasi! Henkilöstöuutisia Vanhustyön keskusliiton viestintäkoordinaattorina Malmilla on 7.2.2019 aloittanut YTM Merja Lankinen. Uusia Ystäväpiiri-ryhmiä käynnistyy koulutettujen ohjaajien toimesta vuosittain ympäri Suomea. ”Vanheneminen on Suomen menestystarina, ja toivottavasti tämä hanke antaa mahdollisimman monelle eväitä omannäköiseen, hyvään vanhenemiseen”, Kuusterä toteaa. 38 Millaisen digitaalisen yhteiskunnan haluamme – All Digital -viikon tapahtumia SeniorSurf-toiminta on mukana järjestämässä Helsingin Oodi-kirjastossa 26.3.2019 pidettävää All Digital -viikkoon liittyvää tilaisuutta. Kampanjalla halutaan herättää keskustelua millaisen digitaalisen yhteiskunnan haluamme ja miten saavutamme sen. Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Vanheneminen.fi -hankkeessa aloitti 1.3.2019 uutena hankekoordinaattorina Kirsti Kuusterä. Helsinki ja Sipoo 27.3. Kuusterä siirtyi tehtävään Muistiliitosta, jossa hän on toiminut muistiohjelmatoiminnan asiantuntijana. Vaasa 26.3. Koulutuksen teemoina ovat mielen hyvinvointi ja etsivä työ. Seuraa hankkeen etenemistä www.vanheneminen.fi -osoitteessa ja Twitterissä @vanheneminen Vanhustyo_2_2019.indd 38 11.3.2019 15:23:03. Viikolla on tapahtumia seuraavilla paikkakunnilla: 25.3. Hänen vastuualueelleen kuuluvat mm. Kiitos kaikille ystäväpiiriläisille mahtavasta saavutuksesta! Ystäväpiirija Omahoitovalmennusohjaajien täydennyskoulutusta Ystäväpiirija Omahoitovalmennus-ohjaajien täydennyskoulutusta järjestetään keväällä 2019 eri paikkakunnilla. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Ystäväpiiri-toiminnassa jo 10 000 osallistujaa Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on saavuttanut merkittävän merkkipaalun: Ystäväpiiri-toiminnassa tuli täyteen 10 000 osallistujaa! Vuodesta 2006 lähtien pyörinyt Ystäväpiiri-toiminta on tutkitusti toimiva lääke ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämiseksi. Hänellä on 15 vuoden kokemus erilaisista viestinnän ja markkinoinnin tehtävistä. Ystävänpäivänä 14.2. Päivän aikana on runsaasti digitoimintaa ja työpajoja eri ikäisille kävijöille, mielenkiintoisia puheenvuoroja, digiopastusta sekä messualue, jossa voi tutustua eri toimijoiden palveluihin
Omaa mielen hyvinvointia, huumoria ja virkistymistä unohtamatta! Iltapäivä Oulussa: Kuvataide mielen hyvinvoinnin tukena, Riikka Kontio, kuvataideterapeutti, kuvataiteilija Iltapäivä Kuopiossa: Sanataidetyöpaja mielen hyvinvoinnin tukena, Sanataidekoulu Aapeli Iltapäivä Tampereella: Sanataidetyöpaja mielen hyvinvoinnin tukena, Yöstäjät Iltapäivä Helsingissä: Testataan taidetta! Ateneumin oppaan johdolla Ystäväpiiri-ohjaajien uniikki Taidebattle-kierros Vanhustyo_2_2019.indd 39 11.3.2019 15:23:13. Olet lämpimästi tervetullut täydennyskoulutukseen valitsemallesi paikkakunnalle: Kuopio ti 26.3.2019: Upea Rauhalahden kartano Tampere ke 27.3.2019: Inspiroiva Työväenmuseo Werstas Oulu ti 9.4.2019: Lämminhenkinen Oulun Taidemuseo Helsinki ke 10.4.2019: Yliopiston juhlava päärakennus sekä taiteen tarinoita tulvillaan oleva Ateneum Ilmoittautumiset ja lisätietoa alueohjaajaltasi! Aamupäivän ohjelma kaikilla paikkakunnilla Klo 9:00–9:30 Tervetuloa hyvän mielen aamukahville! Klo 9:30–11:00 Eväitä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen, Tamara Björkqvist, suunnittelija, Ikäinstituutti klo 11:00–11:45 Yhteisöllisiä etsivän työn keinoja yhteiseen hyvinvointiin, Suvi Fried, vastaava projektityöntekijä, Markku-matkaava päiväpalvelu, Sopimusvuorisäätiö Klo 11:45–12:00 Ajankohtaisesti: Etsivä työ Ystäväpiiri-toiminnassa Klo 12:00–13:00 Lounas virkistävässä seurassa, jossa myös alueohjaaja tavattavissa Iltapäivän ohjelma Iltapäivän osuus klo 13:00–15:30 johdattelee lempeästi sanaja kuvataiteen äärelle. 39 Vanhustyö 2 • 2019 Kuva: Titta Lindström Ystäväpiirija Omahoitovalmennus-ohjaajien täydennyskoulutus keväällä 2019 – Teemoina mielen hyvinvointi ja etsivä työ Olet ollut Vanhustyön keskusliiton järjestämässä koulutuksessa kauan sitten tai ihan vastikään – ohjannut yhden tai useita ryhmiä. Sisältö tukee ryhmänohjaajana toimimista sekä ryhmien kanssa työskentelyä
40 Bussipysäkit, erityisesti katokselliset bussipysäkit ovat kiehtovia paikkoja, joissa kohtaa erilaisia ihmisiä. Eräs tärkeimmistä on räplätä puhelinta, josta saa ajantasaista tietoa, mitä mieltä kaverin kaveri oli eilisestä Instagrampostauksestasi. Saapuvaan bussiin loikkaa ensimmäisenä se kanssamatkustaja, joka oli vastannut vanhalle. Bussin odottajat tuijottavat herkeämättä kaukaisuuteen, eihän sitä koskaan tiedä, milloin täytyy puuttua asioihin. – Meri Koutti Bussipysäkillä Vanhustyo_2_2019.indd 40 12.3.2019 14:20:05. Tästä eloisuudesta riemastuneena rohkaistun jatkamaan – ”bussi on vähän myöhässä” tai ”on tämä kätevä linja”, ”on se vaan ilmoja pidellyt”. Bussipysäkillä olevat ihmiset eivät vain odota bussia, vaan samanaikaisesti heillä on meneillään monia tärkeitä tehtäviä. Joskus olen kuitenkin niin riehakkaalla tuulella ja nyökkään tervehdyksen tai sanon vaimeasti ’hei’. Joskus tapahtuu ihme. Siellä on myös omat kirjoittamattomat sääntönsä. Silloin voit poiketa säännöistä, kantaodottajille sitä ei sallita. Toinen merkittävä tehtäväalue on avaruuden haltuunottaminen. Kolmen tyyppisille ihmisille sallitaan pieniä poikkeamia: jos olet ulkomaalainen, jos olet hiukan huppelissa tai olet jos vanhan ja höpäkän oloinen. Varmuuden vuoksi ihan takaosaan, ettei se vaan tule viereen istumaan! Tiedoksi hänelle: ei se olisi tullutkaan. Kun tulen bussipysäkille, en tavallisesti uskalla tervehtiä. Joku nyökäyttää, joku mutisee äännähdyksen, jonka voi tulkita vastatervehdykseksi
För professionella inom hälsovården är föreningar viktiga samarbetspartners. Det var först när den kommunala institutionen uppstod i slutet av 1800-talet som fattigvården blev kommunens ansvar. Personer invalda till förtroendeuppdrag, personer i tjänsteförhållanden samt personer som är verksamma på tjänstenivå bör ha samarbetsvilja och förmåga till beslutsfattning som stöder samverkan med föreningar. Den finländska välfärdsstaten behöver stark medborgarverksamhet på sin sida. Det mångfaldiga och mångsidiga föreningsarbetet sträcker sig över hela landet. I detta nummer av Seniorarbete-tidningen fördjupar vi oss i det viktiga temat, nämligen föreningars kraft i äldreomsorg. Jag önskar dig givande lässtunder med tidningen! . Det är viktigt att den offentliga sektorn befrämjar föreningarnas funktionsförmåga och driver sitt kompanjonskap med organisationer på alla nivåer och sektorer. Utöver tjänsteproducerande organisationer finns det åtskilliga organisationer i äldreomsorgen vars verksamhetsområde sträcker sig till bland annat kamratstöd, intressebevakning, representation av specialgrupper samt befrämjandet av delaktighet och skötsel av gemensamma ärenden – och vi ska inte glömma föreningars sociala betydelse för sina aktörer. Många äldre personer är den bärande kraften i en organisation. För tillfället finns det ungefär 1100 organisationer som producerar tjänster inom äldreomsorgen i ungefär 2000 enheter direkt eller via bolag som de äger. 41 Vanhustyö 2 • 2019 Ledare M edborgarföreningar har producerat socialoch hälsovårdstjänster i ungefär 150 år, ända sedan slutet av 1800-talet. Före föreningsverksamheten var det familjen och den närmaste omgivningen som tog hand om de äldre, samhället hade väldigt lite ansvar. "Föreningsverksamheten främjar välmående och skapar förutsättningar för tryggt åldrande." Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja FÖRENINGAR OCH SAMFUND BEHÖVS I ÄLDREOMSORG Vanhustyo_2_2019.indd 41 13.3.2019 9:00:40. Tjänsterna som föreningarna och samfunden producerar har en egen och viktig roll på äldreomsorgens fält. På många sätt är därmed den finska äldreomsorgarbetets historia även medborgarföreningarnas historia
FPA:s generaldirektör Elli Aaltonens utläggning i tidningen Vihreä lanka 5.2.2019 fick mindre uppmärksamhet. Upphandlingslagen fungerar inte. Enligt diskrimineringsombudsmannens utlåtande år 2018 utgör konkurrensutsättning av boendetjänster, och den osäkerhet som därav förorsakas gällande serviceproducenternas varaktighet och verkliga kompetens, en betydande risk för den funktionshindrade boendes likabehandling och självbestämmanderätt. Enligt utskottet är konkurrensutsättning ett dåligt sätt att organisera livslånga tjänster. samhet. Samma dag gav riksdagens socialoch hälsovårdsutskott sitt utlåtande (ShUU 10/2018 rd) gällande Ei myytävänä (Inte till salu)-kampanjens initiativ från aktörer som arbetar med funktionshindrade. Det är skäl att se till att medborgarna har genuina alternativ till sitt förfogande inom offentliga, privata och tredje sektorn. Valvira, tillståndsoch tillsynsverket för socialoch hälsovården, avbröt verksamheten vid ett privat vårdhem för äldre i Kristinestad. Den sociala ekonomins möjligheter vid sidan om debatten Trycket på granskning av det nuvarande och det planerade systemet har ökat. Aktörerna har godkänt den korrigeringslista som uppgjordes vid ett möte sammankallat av minister Annika Saarikko. Politikerna kräver mer övervakning, mer kunskap om upphandling, mera påföljder, mera pengar, mer personal och – mer värdegrundad verk– Föreningarnas sociala serviceverksamhet bör även i fortsättningen ha en betydande roll inom den finländska välfärdspolitiken, skriver docent Jorma Niemelä. Vårdskandalen hettade ytterligare upp debatten om socialoch hälsovårdsreformen. Kundsedeln och den personliga budgeten skulle, om de förverkligas, öka serviceanvändarnas makt att välja –om det finns något att välja mellan när marknaderna Vanhustyo_2_2019.indd 42 13.3.2019 9:33:29. 42 Föreningars kraft i äldreomsorg Framåt efter vårdskandalen – Nu behövs förstärkning av förutsättningarna för FÖRENINGSBASERAD TJÄNSTEPRODUKTION När vårdskandalen lägger sig lönar det sig att uppriktigt överväga återupplivning av den föreningsbaserade sociala serviceverksamheten och den solidariska ekonomin. Uppståndelsen tvingade alla partier att ta ställning till äldreomsorg. V årddebatten tog fart den 25 januari 2019. Enligt Aaltonen är det inte förnuftigt att med konkurrensutsättning byta människors hem eller tvinga gravt handikappade barns terapeutiska rehabilitering att börja om från noll. Redan tidigare hade ministerierna gått in för en utbildningsomgång med grundidén att det är fel på upphandlingskunnandet, inte på själva systemet
På detta sätt skulle vårdoch landskapsreformens lagstiftningsmål uppfyllas, då den tredje sektorn, vars mission är välfärd för varje organisations målgrupp inom hela hyteoch sote-servicekedjan, även i fortsättningen skulle finnas vid sidan av den offentliga och privata som serviceproducent. Mot bakgrund av detta har föreningarnas serviceverksamhet, och ska i fortsättningen också ha, en betydande roll i den finländska välfärdspolitiken. Det var märkligt att föreningars sociala tjänsteproduktion och den solidariska ekonomin nästan inte alls kom upp till diskussion. För det första bör föreningarna som producerar tjänster gruppera sig landskapsvis och nationellt – oberoende av vårdoch landskapsreformens utgång. åt alla avsedda, med skattemedel bekostade tjänster tenderar enligt forskarna vara till för genomsnittsanvändaren. Upphandlingslagen skulle fortfarande användas för en del tjänsteanskaffning. små andelslag, föreningarnas serviceproduktion och sociala företag. Den sociala och solidariska ekonomin kunde ge en lösning på funderingarna gällande vårdoch landskapsreformens lagstiftning, vad man ska göra åt de områden, där marknader inte uppstår. Utgångspunkter för organisationernas verksamhet Föreningars och samfunds allmänna välfärdsoch hälsofrämjande (sk. För det andra bör finska staten skapa en tydlig strategi och ett utvecklingsprogram för den sociala och solidariska ekonomin i enlighet med Europaparlamentets och Europeiska kommissionens rekommendationer. De eftersträvar att lösa något samhällsproblem med sin ekonomiska verksamhet, som styr överskottet, dvs. Den andra infallsvinkeln rör välfärdsstaten. . Grupperingen kan till exempel ske via plattformtjänsten Sociala Oy, där VTKL (Centralförbundet för de gamlas väl) är en central och inflytelserik aktör. Oberoende av i vilket format vårdoch landskapsreformen förverkligas skulle det garanterat finnas en plats i framtiden för exempelvis en värdebaserad serviceverksamhet utförd av föreningar, som inte eftersträvar vinst men är ekonomiskt lönsam och som brett och långsiktigt engagerar sig för sin medlemskårs eller målgrupps välfärd. Om tjänsterna inte annars organiseras, producerar man dem själv. Medborgarna har, som aktörer inom medborgarsamhället, organiserat sig till samfund för att främja sina medlemmars eller målgruppers ärenden. Universella, dvs. Vad behövs nu. Värdegrundad serviceverksamhet, som inte eftersträvar vinst men är ekonomiskt lönsam, behövs även i framtidens vårdoch landskapssystem. Nu behövs, enligt min mening, två konkreta vägar framåt. Föreningarna är både arbetspar och kritisk sparringpartner till välfärdsstaten som stöder sig på universalism. hyte-funktioner) serviceverksamhet (sote-tjänster) kan man granska från tre infallsvinklar. 43 Vanhustyö 2 • 2019 Text: Jorma Niemelä, docent, Doktriini.fi-tjänsterna inom vårdoch landskapsreformen centraliseras. Organisationerna behövs för att förespråka specialgruppernas position och tjänstebehov – och vid behov till och med för att organisera tjänster. Genom den sociala ekonomin produceras tjänster åt sårbara grupper och därtill organiseras verksamhet som ger partiellt arbetsförmögna möjligheter till sysselsättning, delaktighet och aktivitet. Föreningars socialtjänster som produceras enligt marknadskrav Förerningars sotetjänster till marknaden Främjandet av välfärd och hälsa Kommunerna Stöd till boende, sysselsättning, återhämtning, rehabilitering och hemkomst Krishjälp och stöd i olika åldersfaser och livssituationer Expertis och juridisk hjälp Delaktighet, funktionsförmåga och gemenskap Stöd av hälsa och funktionsförmåga Landskapen Frivilligarbete, jämlik stöd och erfarenhets expertis Socialoch hälsovårdens tjänsteproduktion Vanhustyo_2_2019.indd 43 13.3.2019 9:33:44. I extrema situationer kunde även SGEI-förfarande användas. Den tredje infallsvinkeln rör den sociala och solidariska ekonomin, dvs. vinsten, till vidare utveckling av verksamheten. Med den som grund ska det skapas företagskuvöser, forskningsoch utvecklingsverksamhet, rådgivningsoch stödfunktioner och icke-kvartalsekonomiska finansieringsinstrument
Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/kanta Kotija asumispalveluiden työn tehostamiseen MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Vanhustyo_2_2019.indd 44 11.3.2019 15:18:21. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hoidon laadun mittaamiseen ja kehittämiseen RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Osana toiminnanohjausjärjestelmää RESEPTIPALVELUT UUTTA! DomaCare uusitun ereseptijärjestelmän kautta lääkärit voivat kirjoittaa helposti ja vaivatta sähköisiä reseptejä potilaille. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . KIINNOSTUITKO DOMACARESTA