Teknologia ja turvallisuus Teknologiaan liittyvät EETTISET KYSYMYKSET Miten ehkäistä TAPATURMIA Onko LUOTTAMUS TEKNOLOGIAAN koetuksella vanhustyössä. • • • SENIORARBETE 2 • 2020
Uusien teknologioiden hyväksyttävyyden ja haluttavuuden pohdinnassa on tärkeää tuoda eettiset kysymykset julkiseen keskusteluun. • Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus 2 SENIORARBETE. Apuvälineet ja tekniset ratkaisut tarjoavat jo nyt mahdollisuuden pärjätä kotona turvallisesti pidempään. Mihin suuntaan kehitys on menossa ja mitä kaikkea on tulossa. Että se voisi olla ystävä tai hoivaaja. Ikääntyneiden tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tunnistamisesta. Vanhustyö 3/2020 ilmestyy 12.6. Ikääntyneiden tapaturmien ehkäisy Väestön ikääntyessä tapaturmat saattavat lisääntyä ilman aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia. 10–11 Miten asuinympäristömme muuttuu. 24–26 28–29 Teknologia ja turvallisuus vanhustyössä 6–9 Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä Teknologiakeskustelun ei tulisi antaa huijata meitä ajattelemaan, että robotti on enemmän kuin kone. 16–17 Lähihoitajat ovat huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta Hoitajat nimeävät kotihoidossa riskejä huomattavasti useammin kuin muissa hoivamuodoissa, ilmenee SPEK:n ja Superin yhteistyössä tehdystä kyselystä. Myyrmäen vanhusten keskuksessa tekniikka taipuu asukkaiden iloksi ja avuksi Myyrmäessä on kovassa käytössä HUR:n laitteet, jotka yhdistävät vir tuaalisessa ympäristössä samanaikaisesti fyysisiä harjoitteita kuten askeltaminen, painonsiirto ja tasapainon hallinta ja kognitiivisia tehtäviä. Suurimmat huolenaiheet ovat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumisja toimintakyky. Tätä visioi tulevaisuudentutkija Risto Linturi
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. TILAUSHINNAT 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. TAITTO PunaMusta, Medialogistiikka TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Uhkakuvia ja mahdollisuuksia 5 Toriparlamentti: Teknologia ja apuvälineet 6 Teknologia ja turvallisuus vanhustyössä 6 Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä 10 Miten asuinympäristömme muuttuu. 12 Lyhyesti 14 Luottamus teknologiaan on koetuksella, kun vanhustyö teknologisoituu 16 Lähihoitajat ovat huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta 18 Asiantuntijuus hyödynnetään tehokkaammin etävastaanotolla 20 Hyvä hoito pohjautuu hyvään perehdytykseen 21 Tietoa ja tukea kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen 22 Optikko osana moniammatillista työryhmää 24 Ehkäistään ikääntyneiden tapaturmia yhdessä 26 Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy koskettaa meitä kaikkia 27 Kuluvan vuoden merkittävät lakimuutokset ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Myyrmäen vanhustenkeskuksessa tekniikka taipuu asukkaiden iloksi ja avuksi OSALLISUUS 30 eYstäväpiiri murtaa pelkoja digiteknologiaa kohtaan 31 Lukijakysely DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Medialukutaito ikäihmisten näkökulmasta VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 34 Aivotyötä, arvovalintoja ja avointa keskustelua – vinkit kodin järjestelyyn 36 Miten onnistuimme. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. – Reaaliajassa saatu palaute mahdollistaa varhaisen puuttumisen 38 Toimintatonni: Palvelutalo Hagaro Pensionärshem tarjoaa asukkailleen uusia elämyksiä 39 Kahvia ja kohtaamisia Keuruulla 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare: Hotbilder och möjligheter 43 Hagaro Pensionärshem ger sina invånare möjligheten att uppleva världen Kansikuva: Ilkka Vuorinen Vanhustyö 2 • 2020 3 2 • 2020. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Kännyköiden kanssa piti kiipeillä mahdollisimman korkealle paikalle saadakseen yhteyden tukiasemaan ja osa ihmisistä ilmoitti, etteivät todellakaan aio edes opetella sähköpostin käyttöä. Nykyisellään on jo olemassa koko joukko turvallisia ja koeteltuja ratkaisuja, joissa inhimillistä hoivaa ja teknoUhkakuvia ja mahdollisuuksia logiaa ei aseteta vastakkain, vaan koneilla on oma paikkansa työkuorman helpottajana. Tulevaisuuden ratkaisuja tuskin osaamme vielä edes kuvitella. Tänä päivänä lankapuhelimet ovat enää harvinaisia poikkeuksia, ja asiointi kirjepostilla on auttamattoman hidasta. Ajatus hoivaroboteista voi herättää mielikuvan siitä, että kylmät ja kovat koneet korvaavat inhimilliset hoitajat ja päätökset hoivan toteuttamisesta perustuvat ainoastaan kustannustehokkuuteen. JOS PALAAMME AJASSA vain pari-kolmekymmentä vuotta taaksepäin, niin muistamme, miten matkapuhelimet ja sähköposti tulivat työelämään ja niiden käyttöönotto oli aluksi hermostuttavaa. Kiire vähenee siksi, että hoitaja ehtii tehdä jopa kolminkertaisen määrän etäkäyntejä perinteisiin käynteihin verrattuna, koska matkat ja parkkipaikkojen etsimiset eivät vie kallisarvoista aikaa pois vanhuksilta. Esimerkiksi kotihoidossa kuvallinen etäyhteys on jo arkea ja vanhukset kertovat, että saavat jopa paremman kontaktin hoitajan kanssa ruudun välityksellä kuin kiireisen hoitajan kotikäynnillä. Uusien teknologisten järjestelmien nähdään pahimmillaan hidastavan työntekoa, kun niiden opetteluun ei panosteta tai laitteiden ja yhteyksien toimintahäiriöt keskeyttävät työntekoa. Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja päätoimittaja Pääkirjoitus 4. Lisäksi jokaisen asiakkaan kanssa tulee varmistaa sovellusten toimivuus ja asiakkaan kokema turvallisuudentunne. TEKNOLOGIAN HYÖTYKÄYTÖN onnistuminen edellyttää sitä, että käyttöönottoon, tukeen ja koulutukseen panostetaan riittävästi, koska hyödyt tulevat näkyviksi vasta pienen viiveen jälkeen. . Uhkakuvina nähdään esimerkiksi se, että robotit vievät työpaikat ja ottavat ihmisiltä ohjausvallan omiin käsiinsä. K u va : Ilk ka V u o ri n e n T eknologian hyödyntäminen vanhuspalveluissa herättää vahvoja kannanottoja sekä puolesta että vastaan. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa pelätään myös sitä, että ikääntyneet ihmiset putoavat kehityksen kelkasta, eivätkä pysty älypuhelimilla hoitamaan itsenäisesti pankkitai veroasioitaan
Toriparlamentti K u va t: M e rj a La n ki n e n Teknologia ja apuvälineet Kysymykset 1. Viisi vuotta sitten sain kuulolaitteet, mutta ne ovat tällaisessa melussa hankalat. 5. Kalle Haara 1. Pesurobotti, sellainen kuin huoltoasemien harjapesu voisi olla hyvä. Kyllä ihminen on paras apu. Lehtiä luen ja uutisia puhelimella. Mainosten mukaan robotit siivoavatkin. En käytä mitään sähköisiä palveluja. Onneksi on tämän verran mittarissa, että se melkein sama miten suhtautuu. Siivota robotit ainakin voisivat. Vanhustyö 2 • 2020 5. 3. Raimo Saarenoja 1. Verkkopankki on, mutta en minä osaa käyttää sitä. Millaisia sähköisiä palveluja käytät. Ihan helppoa se varmaan olisi. Pasianssia pelaan tietokoneella melkein joka päivä. Pärjään ilman. Raimo Kononen 1. Ne on tulevaisuuden hommia. Miten suhtaudut hoivarobotteihin. Verkkopankkia käytän. Vieraalta tuntuu, joten en osaa oikein sanoa, mitä hupia tai viihdettä niistä voisi olla. 2. Ei ne aikakaan ihmistä korvaa. 15 vuotta vanha puhelin on. Kyllähän se paljon iloa tuo, kun pystyt seuraamaan maailmanmenoa, päivän lehden ja urheilua. 4. 4. Kaikki pitää nykyään katsoa tietokoneelta. En minä koneisiin usko. Muoviset tekomykiöt on laitettu silmiin, niin en tarvitse lasejakaan. 4. Kun tätä nykymenoa katsoo, niin kyllä todennäköisesti niin käy, että robotit tulevat hoivatyöhön. Tietokoneella luen iltapäivälehdet ja katson tvohjelmia. 4. Ei älypuhelinta. 3. Olen vanhan kansan ihminen, ei minua nämä uudet asiat kiinnosta. 2. 2. Millaisia tehtäviä hoivarobotti voisi tehdä. 3. Pysyt päivitettynä koko ajan. Päivitykset tekee tyttärenpoika. Kyllä minun mielestäni ihminen on aina parempi vaihtoehto. Voi olla, kun nykyinen puhelin menee rikki, niin hankin älypuhelimen. Kymmenisen vuotta olen näitä laitteita käyttänyt. 4. Toini Pajunen 1. Olen kuullut virtuaalilaseista, mutta ne ovat mulle ihan outoja juttuja. 5. Älypuhelin ja tabletti on. 3. 5. Verkkopankilla maksan laskut. En minä niihin usko ollenkaan. Millaisia apuvälineitä ja laitteita itse käytät. 5. Televisio ja radio riittävät. Netti ja tietokone on. 3. Pankkiasiat hoituu, kun vien kirjekuoressa laskut pankkiin. Laskut hoituvat suoramaksuna. Minä olen liian vanhanaikainen uskomaan hoivarobotteihin. 2. Mitä hauskaa nykyteknologialla voisi tehdä. Kaikennäköistä, jos pitää hakea jotain niin sieltä saa vastauksen. Olen koettanut opetella uutta tunnuslukusysteemiä. 2. Tietysti voi ne jotain tehdä. 5. Älypuhelinta käytän puhumiseen ja soittamiseen. Ei tunnu hyvältä ajatukselta. Niin kauan kuin itse pystyy tekemään hommat, niin ne ole ajatellut tuommoisia asioita. Tietokonetta ei ole. Sähköposteja osaan lukea, mutta en juuri niitä itse lähetä. Kun ne menee epäkuntoon, niin siinä sitä ollaan
Teknologia ja turvallisuus vanhustyössä 6. Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä Uusien teknologioiden hyväksyttävyyden ja haluttavuuden pohdinnassa on tärkeää tuoda eettiset kysymykset julkiseen keskusteluun. Elämänlaadun parantaminen tulisi nostaa tärkeimmäksi teknologiasuunnittelun päämääräksi
Olkoonkin, että hänen muistivarantonsa on laaja, hänen osaamisensa on hyvin kapeasti suuntautunut. Se on täydellistä lääkkeiden jakamisessa, mutta asiakkaiden tunnetilojen ymmärtämisessä se on toistaiseksi hyvinkin heikko. RAI-luokituksen mukaan hän on toimintakyvyltään useiden hoidettaviensa kanssa jotakuinkin samalla tasolla. Vanhustyö 2 • 2020 7. Vaikka työyhteisö ei pidä häntä repäisevänä, pikemminkin vä rittömänä, hän on totaalisen sitoutunut työ hönsä – eikö se riitä. . Hän on aina hyvällä tuulella, ja hänellä on harvi nainen kyky hyväksyä tyynesti tosiasiat. Työssään hän on täsmällinen ja rationaalinen. Hän kohtelee kaik kia tasapuolisesti ja samalla pieteetillä. Teknologiakeskustelun ei tulisi antaa huijata meitä ajattelemaan, että robotti on enemmän kuin kone. Hän ei pysty kumartumaan kunnolla, ei poimimaan pudonnutta pilleriä lattialta, ei kä sitä sängyn alta etsittyään enää nouse maan pystyyn. Hän on robotti. Hän on yhtä aikaa ava rakatseinen ja rajoittunut. Ehkäpä hän vain välittää heistä, mutta toisaalta, mitä vä littäminenkään on. Mitä rakkaus tarkoittaa. Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä Työyhteisössä häntä myös katsotaan usein epäillen, eikä häneen aina luoteta, sillä hän kärsii kognitiivisen toimintakyvyn heikkou desta: hänen muistinsa on kapea ja puhe tyylinsä, noh, hieman jäykkä. Myös hänen sensomotorinen toimintakykynsä on heik ko. Että se voisi olla ystävä Pitääkö älykkäälle robotille antaa ihmisoikeudet. On liioittelua sanoa, että hän rakastaisi hoidetta viaan. H än työskentelee vanhusten palveluta lossa
Koska tekoälyn eettisten kysymysten hahmottaminen, kuten eettiset kysymykset yleensä, vaatii keskustelua, diskurssia, tavoitteena on saada mahdollisimman laaja-alaisesti eri sidosryh mien ääni kuuluville yhteistä tulevaisuuttamme pohdittaessa. Hankkeessa tarkastellaan konkreettisesti tekoälyn eettisiä ulottuvuuksia erilaisten käyttötapausten kautta. Maailmankuulu amerikkalainen teknillinen korkeakoulu Massachusetts Institute of Technology kyseli jo 1970 Nobel-palkinnon saaneilta henkilöiltä ”voiko älykästä robottia pitää ihmisenä ja onko sille annettava ihmisoikeudet. Hyvin vähän sen sijaan on keskitytty pohtimaan, millaisia eettisesti positiivisia vaikutuksia uudet teknologiat voisivat vanhusten elämään tuoda. Tämän ymmärtäminen voi perustua selkeille säännöille ja toimintaohjeille, mutta hyvin usein eettinen ajattelu on kriittistä pohdintaa siitä, mikä tekee ihmisestä tai toiminnasta hyvän ja arvokkaan. tai hoivaaja, tai että se pystyisi olemaan tätä omasta tahdostaan. Näitä ovat mm. Digitalisaatio on olennainen osa arkeamme, ja sen vaikutus näkyy myös hoivatyössä ja ikäihmisten arjessa. Maailmamme on nyt, 50 vuotta tuon keskustelun jälkeen keskellä tekoälyn kilpavarustelua, ja yllä esitetyt kysymykset ovat tulleet polttaviksi. 8. Filosofisena tieteenalana etiikka on kiinnostunut siitä, onko jokin moraalisesti hyvää vai pahaa. Eettiset kysymykset Uusien teknologioiden hyväksyttävyyden ja haluttavuuden pohdinnassa on tärkeää tuoda eettiset kysymykset julkiseen keskusteluun. Voidaanko robotille antaa Nobel-palkinto, jos se tekee merkittävän keksinnön. turvallisuus, liikenne, ikääntyminen ja sosiaalija terveydenhuolto. Eettinen ymmärrys ei siis ole pysyvä olotila, vaan sitä tulee kehittää ja pitää yllä. Hyvin vähän on pohdittu, millaisia eettisesti positiivisia vaikutuksia uudet teknologiat voisivat vanhusten elämään tuoda. Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa ETAIROS-hankkeessa pyritään edistämään tekoälyä koskevaa sääntelyä yhteiskunnassa sekä kehittämään menetelmiä tekoälyn eettiseen suunnitteluun. Ikäteknologian vaikutuksia ihmisten arkeen ja yhteiskuntaan on eettisessä mielessä arvioitu useimmiten haitan tekemisen ja uhkakuvien näkökulmasta. Pitäisikö ryhtyä toimiin todella älykkään tietokoneen kehittämisen ehkäisemiseksi?”. Siksi yksi kuumista robotiikan kehitysalueista onkin palveluja hoivarobotiikka. Oppivaa tekoälyä pystytään jo soveltamaan robottien sosiaaliseen toimintaan, ja lupaavia askeleita on robotiikassa otettu myös tunteiden ymmärtämisen alueella
3. Ehkä ne ovat tulevaisuudessa riittävän lempeitä avustamaan yksinäistä vanhusta suihkussa. Vaikka yksinkertaisia vastauksia ei ole olemassa, on tärkeää esittää kysymyksiä ja käydä keskustelua. 2. Isaac Asimov kirjoitti toisen maailmansodan aikana kolme robotiikan perussääntöä: 1. Luulenpa, että itse suostuisin hyvinkin robotin kylvettämäksi mieluummin kuin joka viikko vaihtuvan ventovieraan kylvettäjän katseiden alle. Nyt tarvitsemme elämäkeskeisen etiikan näkökulmaa: Tahdommeko jonkin teknologian arkeemme vain siksi, että sen kehittäminen on mahdollista. Robotin on noudatettava ihmisten määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa ensimmäisen säännön kanssa. Sen keskeinen sisältö on elämänlaadun parantamisen nostaminen tärkeimmäksi teknologiasuunnittelun päämääräksi. Vanhustyö 2 • 2020 9. Inhimillinen vuorovaikutus sen sijaan toteutuu minun osaltani muunlaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämä on mahdollista vain ymmärtämällä niitä elämänmuotoja, sitä arkea, jota ihmiset elävät. Se mikä helpottaa tai parantaa yhden ihmisen elämää ei välttämättä ole toiselle tai kaikille hyväksi. Artikkelin kirjoittaja FT Jaana Leikas on johtava tutkija VTT:llä ja kognitiotieteen dosentti Jyväskylän yliopistossa. Elämänlaadun parantaminen teknologian avulla Jotta voisi suunnitella tulevaisuutta, täytyy ymmärtää menneisyyttä. Leikas toimii tällä hetkellä VTT:n osahankkeen johtajana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa, tekoälyn etiikkaa tutkivassa ETAIROS-hankkeessa. Ihmiset tulevat aina kaipaamaan inhimillistä vuorovaikutusta, robotit sen sijaan tulevat aina vaatimaan ihmisen valvontaa. Robotit ovat hyödyllisiä toistoa vaativissa raskaissa tehtävissä. Ne voivat helpottaa hoitajan työtä nostoavustajina tai lääkkeen annostelijoina. Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä saattaa tätä vahingoittumaan. Muuttuvatko samalla hoivatyön arvot, ja mikäli muuttuvat, keiden käsissä arvomuutos on. Teksti: Jaana Leikas, FT, johtava tutkija VTT, kognitiotieteen dosentti Jyväskylän yliopisto Mihin vedämme rajan sen suhteen, mikä on mahdollista ja mikä on haluttavaa. Teknologiaja palvelukehityksessä tulisi olla valmiita ottamaan myös riskejä, jotta päästään tavanomaisen yläpuolelle ja uusien, arkea parantavien innovaatioiden kehittyminen mahdollistuu. Olen usein kirjoittanut teknologian elämäkeskeisen suunnittelun näkökulmasta (designing for life). Joku voi haluta kunnon ”saunaharjamaista” otetta selän pesussa, kun joku toinen taas suostuisi mieluummin ”pesulapunpehmeään” käsittelyyn. Leikas on International Society for Gerontechnology –järjestön hallitusjäsen, Valtiovarainministeriön Tekoälyn ja digitalisaation tutkimuksen asiantuntijaryhmän jäsen, sekä Finnish Centre for Artificial Intelligence:n (FCAI) eettisen lautakunnan puheenjohtaja. Kehitystyö tulee pysymään aina ihmisten käsissä. Näennäiseettiseen keskusteluun ei ole aikaa. Tai että kyseinen teknologia todennäköisesti tekisi elämästämme helpompaa. Jospa kylvettäjärobotin (tai ehkä se olisi pelkkä käsivarsi suihkuhuoneen seinässä) kosketuksen voisi vielä säätää yksilöllisesti sopivan pehmeäksi ja lämpimäksi. . Mihin vedämme rajan sen suhteen, mikä on mahdollista ja mikä on haluttavaa. Ihmiset tulevat aina olemaan ainutlaatuisia ja kykenevämpiä kuin robotit. Hänen tutkimusintressinsä ovat teknologiakehityksen eettinen ja vastuullinen tarkastelu, teknologian sosiaalinen muotoutuminen sekä ikääntyminen tietoyhteiskunnassa. Sitä paitsi inhimillisten tunteiden ja ihmisyyden mallintaminen algoritmien avulla tuskin tulee koskaan täydellisesti toteutumaan, mutta toimivia ratkaisuja on mahdollista kehittää. Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan niin, etteivät robotin toimet riko ensimmäistä eivätkä toista sääntöä. Hoivatyön kehittämisessä on hyvä muistaa, että teknologiaa käyttöön otettaessa muutetaan aina samalla tietyssä määrin ihmiskeskeisyyden ympärille perinteisesti rakentunutta toimintakulttuuria
Jopa alaraajahalvaantuneet saadaan kävelemään ja kulkemaan portaita. Materiaalitutka voisi olla lisätoiminnallisuus digitaaliseen suojelusenkeliin. Toimiva logistiikka Asuintaloihin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoitetut jakelulokerikot varmistavat tavaroiden sujuvan toimituksen. Tukirangoilla voidaan vahvistaa myös terveen ihmisen voimia. Yhteiskunta panostaa valtavia summia esteettömään rakentamiseen. Heikkojalkaisen lihasvoima voidaan moninkertaistaa ja tasapainoa parantaa erilaisten tukirankojen avulla. Vierailija voi jutella asukkaan kanssa luonnollisemmin kuin puhelimella ja siirtyä hänen kanssaan huoneesta toiseen. Sama laite toimisi niin läheisille kuin hoitajille. tekstiviestillä kännykkään tuleva kertakäyttöinen salasana. Ikäihminen voi helposti jakaa sen henkilölle tai robotille, joka voi noutaa paketin hänen puolestaan, jos hän ei siihen itse kykene. Tästä olisi hyötyä etenkin muistisairaiden kanssa, jotka eivät osaa kertoa, ovatko he syöneet tai ottaneet lääkkeet. Digitaalinen suojelusenkeli Ympäristöä aistiva kamera voi olla pöydällä, jossa se aistii asunnossa tapahtuman toiminnan ja osaa kertoa omaiselle tai hoitajalle, joka ottaa siihen yhteyden, onko asukas ottanut lääkkeet, syönyt tai liikkuuko hän. Niitä on jo sadoittain käytössä Japanissa ja Yhdysvalloissa. Panostetaan mieluummin näiden välineiden kehittämiseen. Sillä voisi siis korvata osan paikan päällä käynneistä. Etiäinen mahdollistaa virtuaalivierailut Etiäisessä yhdistyvät silmät, korvat, jalat ja tekoäly. Se vain tulkitsee itse ympärillään tapahtuvaa toimintaa ja tekee päätelmät sen perusteella. Vierailija laittaa VR-lasit päähän, ottaa yhteyden etiäiseen ja on asukkaan huoneessa ja kasvot etiäisen näytöllä näkyen. Helsingin seudullakin jo kulkee robottibusseja ilman kuljettajaa. Uusia asuntoja ei tarvitse rakentaa kalliilla esteettömiksi. Kameran ei tarvitsisi välittää kuvaa. Mihin suuntaan kehitys on menossa ja mitä kaikkea on tulossa. Etiäinen liikkuu asukkaan mukana asunnossa ja mahdollistaa muiden vir tuaalivierailut. Jatkossa etiäisellä voi olla kädet, joilla voi tarttua asioihin ja hoitaa tehtäviä kuten lääkkeiden annostelu, astioiden tiskaus ja siivoaminen. Lokerikkojen käytettävyyden kannalta olennaista on digitaalinen avain. Suurimpana haasteena on tällä hetkellä saada keinolihasten toimintavarmuus ja niiden energianlähde kuntoon. Kun säännöllinen kulkuyhteys palvelujen välillä olisi taattu, voisi asumispaikka sijaita jossain syrjemmällä, kauempana keskustasta. Se on esim. Robottijalat ja omia lihaksia vahvistavat asut kehittyvät jo 2020-luvulla. Investoinnit ovat suuria, mutta ne hyödyttävät harvoja. Esteettömät asunnot ovat turhaa rahantuhlausta. Ikäihmisille hyödyllinen olisi ns. robottisukkula, joka olisi osa palvelutalon asuintalon kiinteistöpalveluja ja kuljettaisi asukkaita kauppakeskukseen ja takaisin. Apuvälineet ja tekniset ratkaisut tarjoavat jo nyt mahdollisuuden pärjätä kotona turvallisesti pidempään. Tätä visioi tulevaisuudentutkija Risto Linturi. Tästä on hyötyä fyysisesti rasittavissa ammateissa ja tukirangat voivat suojata työperäisiltä rasitusvammoilta. Suurempi hyöty olisi panostaa robottijalkoihin ja tukirankoihin, jotka ovat kehittymässä tukisukkien kaltaisiksi ja lihaksien tavoin toimiviksi apuvälineiksi. Miten asuinympäristömme muuttuu. N ykyisin heikkojalkaiset kulkevat rollaattorin kanssa ja portaat ja kynnykset tuottavat vaikeuksia. Kameran osalta mietityttää tietenkin yksityisyyden suoja. – Itse ottaisin mieluummin toimivat jalat kuin esteettömän asunnon, Linturi toteaa. Ihmisiä puolestaan liikutellaan kulkuvälineillä, joissa ei ole kuljettajaa. Se skannaa ruuan, tunnistaa ruoka-aineet, sokeripitoisuuden ja jopa homeen. Tarkkaileeko joku minua koko ajan. 10. Itsenäinen selviytyminen helpottuu ja enää ei tarvita kalliita asuntoremontteja
On mahdollista tehdä ympäristöstä keskusteleva. Sairauksia ei pystytä poistamaan, mutta terveitä elinvuosia pystytään lisäämään. Teksti: Merja Lankinen Vanhustyö 2 • 2020 11. Käsirobotit tekevät ruokaa kuin ihminen, mutta se pystyy muistamaan ihmistä tarkemmin reseptit, allergiat ja erikoisruokavaliot. Kustaankartanon palvelutalossa testattiin muistisairaille vaihtuvan värisiä käytävävaloja. He kokivat, että ei tarvitse siivota asuntoa ja stressata uuden, vieraan ihmisen tapaamista. Ranskassa vanhukset ottivat etiäiset hyvin vastaan ja kokivat nämä virtuaaliset vierailut vähemmän stressaavina kuin käynnit paikan päällä. Kommunikoiva talo Digitaalinen mukana kulkeva suojelusenkeli vai kommunikoiva talo. Robottikeittiö ja terveet elintavat Tänä vuonna pitäisi tulla myyntiin ensimmäiset käsien kaltaiset keittiöapuvälineet. Palvelutai asuintalon väärällä käytävällä oleva asukas voi kysyä talolta, miten pääsee takaisin omaan huoneeseen tai asuntoon. Seuraavan 20 vuoden aikana se on mahdollista myös ihmisiselle. . Ruokavaliolla voidaan hoitaa ja ennen kaikkea ehkäistä monia tauteja kuten metabolista oireyhtymää ja sokeritautia. Se pystyy tekemään yksilöllistä ja jokaiselle juuri oikeanlaista ruokaa. Hiiren tervettä elinikää on onnistuttu nostamaan 30 prosenttia. Jokaisella ihmisellä on omanlainen aineenvaihdunta ja geenit. Se myös osaa kertoa, onko hoitajia paikalla ja missä he ovat. – Tulevaisuus on utopian ja dystopian kilpajuoksua. Ne ovat kiskoilla kulkevat kädet, joilla ylettyy keittiön kaikkiin kaappeihin. Terveet elintavat ja oikea ruokavalio on olennaisia elementtejä eliniän pidentämisessä. Molemmat etenevät, mutta kumpi voittaa, Linturi pohtii. Kun muistisairas herää keskellä yötä ja lähtee vaeltamaan, niin valoista hän tunnistaa, että on yö ja hän palaa takaisin huoneeseensa nukkumaan. Yöllä käytävän valot olivat eri väriset kuin päivällä
NAISEUDEN VOIMA – VOIMAUTTAVA VALOKUVA V oimauttava valokuva on taideja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa valokuvaa käytetään turvallisesti terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen. 02 630 4900. Jokaisella ihmisellä on oikeus ymmärrettävään tietoon, mikä on itsenäisen elämän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusedellytys. PAROa on käytetty muistisairaiden ja vanhusten hoidossa. Selkokieli on saavutettavaa kieltä. Tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Voimauttavan valokuvan menetelmän dialogisuus edellyttää hoitajien ja asukkaiden tasavertaisuutta. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Selkokielen tarkoitus on auttaa selkokieltä tarvitsevia ihmisiä tiedon saamisessa, lukemisessa, omien ajatusten ilmaisemisessa ja osallistumisessa. Toimintakeskus Suvannon Naiseuden voima -projekti syntyi, kun asukkaat kaipasivat miesten ukkokerhon rinnalle omaa naisten ryhmää ja tilaa naisten kokemusmaailmaa tavoittavalle keskustelulle. Lyhyesti KÄYTÄ SELKOKIELTÄ! Pikaopas selkokieliseen kommunikointiin SUOMESSA 11-14% VÄESTÖSTÄ TARVITSEE SELKOKIELTÄ Klaara-verkosto Uusia oppaita Muistiliiton Elämää muistisairauden kanssa -opas Opas antaa tietoa ja tukea omannäköisen elämän jatkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi muistisairauden eri vaiheissa. Oppaan voit lukea sähköisenä Muistiliitto.fi. 12. Prosessin aikana jokaiselle vanhukselle valmistui kirjamuotoinen Oman itsen rakastamisen kasvutarina, johon naiset valitsivat itse ne elämäntarinansa valokuvat, jotka kokivat kannatteleviksi, lohduttaviksi sekä omaa itsemyötätuntoista katsetta tukeviksi. Lisäksi mukana on jumppaohjeita. Opasta voi tilata www.ymparistojater veys.fi/ julkaisut, tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai p. Oppaassa on omat osionsa sekä muistisairaalle ihmiselle että läheiselle tai omaishoitajalle. Neljän työpajan mittaiseen Naiseuden voima -projektiin osallistui Miina Savolaisen johdolla rinnakkain ryhmä asukkaita ja työntekijöitä. PAROa saa hoivata ja siltä saa hoivaa. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Oppaasta löytyy tietoa esimerkiksi palvelujärjestelmästä ja kodin turvallisuudesta. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Se myös rauhoittaa ja lievittää ahdistuneisuuden tunnetta. Molemmat tekivät yhdessä identiteettityötä ja jakoivat valokuviin perustuvia tarinoitaan. Painettua opasta voi tiedustella omasta muistiyhdistyksestä. Käytä selkokieltä – Pikaopas selkokieliseen kommunikointiin Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Suomessa noin 11–14 prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Valokuvien käyttö oman elämän ja naiseuden voimavarana jatkuu projektiin osallistuneiden asukkaiden elämässä hankkeen jälkeen. Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen: Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Henkilökunnan hygieniaosaaminen on tärkeää hygienian toteutumiseksi. PAROhyljerobotti PARO-HYLJEROBOTIN tehtävänä on herätellä ihmistä vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. PAROn kehittäjä on professori Takanori Shibata
Vanhustyö 2 • 2020 13. Siinä on mikrofoni, kaiuttimet ja näppäimistö, jota painelemalla tallennetut äänitteet voi kuunnella. VTKL on paikalla 16.–17.7. Nuori ja keski-ikäinen voi vain hetkittäin saada kiinni niistä tunteista ja ajatuksista, joiden kanssa vanhemmat ihmiset elävät.” ”Nyt kun olen itse jo kuusikymppinen, tajuan, että elämä voi kuitenkin näyttäytyä jopa mielenkiintoisena ja huvittavana, varsinkin jos sitä katsoo vähän vinosta kulmasta. Interaktiivinen muistiäänikirja JANINA VIITASAARI sai vuoden 2019 Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatin ideal laan ”Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle. Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään Naantalissa 4.10. Idea on tekninen laite, joka muistuttaa puhelinta. Ikääntyminen ja toimintakyky ovat yksilöllisiä, mutta myös yhteiskunnalle merkittäviä aiheita. on vanhustyön ja vanhuusiän tapahtuma, joka nostaa esille hyvän iän tekijöitä. ”Nuoren ihmisen on vaikea tavoittaa sitä, miltä vanhuus tuntuu. Teemalla halutaan korostaa, että ikääntymiseen liittyy myös positiivisia asioita. mielenkiintoista tapahtumaa 4 1 GERONTOLOGIA 2020 -kongressissa maaliskuun lopulla teeman Minun vanhuuteni mukaisesti vanhuutta tarkastellaan yksilöllisenä ilmiönä ja yhteiskunnallisena saavutuksena fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Ei siis paskempaa!”, kertoo ohjelmantekijä Riikka Rahi, dokumentaristi, Yle. 3 HYVÄ IKÄ -messut Helsingin Messukeskuksessa 30.9.–1.10. teemalla Onni on vanheta – Lyckan kommer med åldern. Kyseessä on kahdeksan osainen, dokumentaarinen sarja, jossa on haastatteluja mutta myös toimittajan omia kokemuksia ja havaintoja siitä, millaista on elää noin kuusikymppisenä naisena. 4 VANHUSTENVIIKKOA vietetään 4.–11.10. Riikan audiosarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Yle Areenassa. 2 SUOMIAREENA heinäkuussa kääntää kaikkien katseet Porin suuntaan. Laite toimii yhteydenpitovälineenä ikääntyneen, hänen omaistensa ja hoitajien välillä. ”Hei äiti, olet tärkeä ja rakas, tullaan katsomaan sinua viikon päästä”. NAISIA VANHUUDEN PARTAALLA N aisia vanhuuden partaalla on audiosarja ikääntyvän naisen elämästä
Ensimmäinen kysely toteutettiin keväällä 2019. Molempien väittämien kohdalla eri mieltä ja samaa mieltä olevien osuus oli suunnilleen sama. Niistä toivotaan parannuksia esimerkiksi potilasturvallisuuteen, työturvallisuusteen ja yksinasuvien asuinturvallisuuteen. Luottamus on ihmisiä ja yhteisöjä koossapitävä voima. Toimintahäiriöt nakertavat luottamusta Luottamusta sähköisiin järjestelmiin ja sovelluksiin rapauttaa toimintahäiriöt, joita työntekijät joutuvat toistuvasti ratkomaan. Mitä paremmin tunnemme toisemme, sitä enemmän uskallamme luottaa. U usien laitteiden ja sovellusten käyttöönottoa vanhustyössä perustellaan usein turvallisuudella. 14. Vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan tietotekniikkaa työssään käyttävistä palkansaajista 23 prosenttia kertoi työn aloittamisen lykkääntyneen tai työn tekemisen keskeytyneen tietoteknisten ongelmien vuoksi vähintään kerran päivässä. Moni vastanneista ei myöskään halunnut ottaa väittämiin lainkaan kantaa. Hyödyt ja haitat puntarissa Vanhustyö-lehden numerossa 4/2018 kerroimme Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jonka avulla seuraamme vanhustyön teknologisoitumista Suomessa. Vanhustyössä nämä kokemukset ovat kyselymme mukaan huomattavasti yleisempiä. vallisuuden tunne rakentuu juuri luottamuksen varaan. Tämän väittämän kanssa samaa mieltä oli 38 prosenttia vastanneista. TurJoutunut odottelemaan työn aloittamista tai keskeyttämään työn järjestelmien tai sovellusten hitauden tai toimintahäiriön vuoksi. Ovatko vanhustyössä käytettävät teknologiat luottamuksen arvoisia. Noin puolet vastanneista oli väittämän kanssa samaa mieltä. Teknologian hyväksyttävyyden kannalta olennaista on, että sen koetut hyödyt olisivat haittoja suuremmat. Luottamusta digiteknologiaan vasta rakennetaan vanhustyössä ja muilla nopeasti teknologisoituvilla aloilla. Kysyimme myös, onko teknologisoituminen tehnyt vanhustyöstä turvallisempaa työntekijöiden itsensä kannalta. Uudet teknologiat ovat kuitenkin tuoneet mukanaan myös ongelmia ja epävarmuutta. Vastaajistamme joka kolmas raportoi järjestelmien ja sovellusten toimimattomuuden lykänneen tai viivästyttäneen työn tekemistä vähintään kerran päivässä – kotihoidossa jopa 42 prosenttia. Voimmeko luottaa uusiin laitteisiin ja sovelluksiin, jos emme tunne niitä perusteellisesti. Luottamuksen rakentaminen teknologiaan vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja kehitystyötä. Teknologia ei kuitenkaan automaattisesti lisää työntekijöiden kokemusta turvallisuudesta. Kun työn organisointi ja työsuoritukset nojaavat vahvasti sähköisiin järjestelmiin, vikatilanteet vaikeuttavat työn tekemistä. Luottamus teknologiaan on koetuksella Laitteiden ja sovellusten toimimattomuus vaikeuttaa vanhustyön tekemistä enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Myös vanhushoivan teknologisoitumisessa on kyse luottamuksesta. Arkisessa hoivatyössä teknisten laitteiden ja sovellusten tuoma helpotus omaan työhön, ja etenkin niihin liittyvät ongelmat, usein kuitenkin tunnistetaan. Vastauksia saimme 6903 työntekijältä. Kysyimme muun muassa siitä, arvioivatko vanhustyöntekijät työnsä olevan asiakkaiden kannalta turvallisempaa työn teknologisoitumisen myötä
. Epäluottamus uutta laitetta tai sovellusta kohtaan ei poistu hetkessä, vaikka teknisiä puutteita korjattaisiin ja käytettävyyttä parannettaisiin. Keskeneräisten ja toimimattomien sovellusten käyttöönotolla on kauaskantoiset vaikutukset. Tätä tarvitaan, jos palvelut pyritään jatkossa tarjoamaan kotiin yhä monimutkaistuvin teknologisin järjestelyin. Osaltaan tätä selittää yksin tehtävä ja liikkuva työ, jonka organisoimiseksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmiä ja etähoivateknologioita. Kotihoito eturintamassa Vanhustyön digitalisaatio koskettaa erityisellä tavalla kotihoidon työntekijöitä. Järjestelmien ja sovellusten toimintahäiriöt vaikuttavat päivittäisten rutiinien ohella teknologian hyväksymiseen ja käyttöön jatkossa. Mutta uusiutuvatko laitteet ja sovellukset jo ennen, kun alamme niihin luottaa. Laitteiden toimivuus on puolestaan riippuvaista toisinaan epävakaista mobiiliyhteyksistä. Toimintaympäristönä kotihoito on erityisen haastava teknologioiden toimivuuden näkökulmasta. Asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaatii joustavaa aikataulusta, johon sovellukset eivät aina taivu. Lisäksi kotihoitotyöhön liittyy joukko asiakkaiden kotona käytettäviä laitteita, kuten turvarannekkeet ja ateria-automaatit. Teknologioiden käyttöönotossa tulisikin panostaa tarvelähtöisyyteen, suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Käytössä olevien teknologioiden toimivuus ja käytön sujuvuus antavat hyvän lähtökohdan uusien järjestelmien ja sovellusten käyttöönotolle. Tutkimusten mukaan toimintahäiriöt ovat yksi syy siihen, miksi teknologian käyttöönottoa vastustetaan. Kuten ihmissuhteissa luottamusta teknologioihin rakennetaan pitkällä aikavälillä, mutta se voidaan menettää nopeasti. Luottamus rakentuu ajan kanssa Luottamuksen rakentaminen teknologioihin alkaa ensikohtaamisessa. Kotihoidon työntekijät käyttävät työssään laajempaa kirjoa tietoteknisiä laitteita, sovelluksia ja apuvälineitä kuin muut vanhustyöntekijät. Panostamalla tekniseen tukeen ja nykyisen teknologian toimintavarmuuteen luodaan pohjaa kotihoidon teknologisoitumiselle jatkossa. Lisäksi kotihoidon työntekijät kohtaavat tekniset ongelmat usein yksin. Teksti: Sakari Taipale, apulaisprofessori, Tomi Oinas, yliopistotutkija, Joonas Karhinen, tohtorikoulutettava ja Antti Hämäläinen, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto sekä Mia Tammelin, vanhempi tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vanhustyö 2 • 2020 15
Kyselyn suurin löydös on ehkä se, että ero eri hoivamuotojen välillä on huomattavan suuri, erikoistutkija Tarja Ojala SPEK:stä kertoo. Kotihoidossa turvallisuus on usein asukkaan omalla vastuulla – vaikka samaan aikaan kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia ja iäkkäämpiä ihmisiä. Työntekijät ovat huolissaan asiakkaista. sa hoivamuodoissa. – Huoli asiakkaan turvallisuudesta on selvästi suurempi kotihoidossa kuin muisLähihoitajat huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta Lähija perushoitajista yli 40 prosenttia on huolissaan asiakkaittensa turvallisuudesta viikoittain, päivittäin tai jopa jatkuvasti. Suurimmat huolenaiheet ovat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumisja toimintakyky. Ainoana poikkeuksena on väkivallan uhka, josta ollaan useammin huolissaan muissa hoivamuodoissa kuin kotihoidossa. Kyselyn teki Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) yhteistyössä SuPerin kanssa. Asiakasturvallisuus otetaan vakavasti ja turvallisuuspuutteista ilmoitetaan organisaatiossa eteenpäin, mikäli niihin ei päästä muuten puuttumaan. Vain muutama kyselyyn vastannut kotihoi16. Hoitolaitoksissa turvallisuudesta huolehtiminen on organisaation vastuulla. S uomen lähija perushoitajaliitto SuPerin jäsenille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin kokemuksia ja huolia, jotka liittyvät hoidettavien asumisen turvallisuuteen sekä vastaajien työolosuhteisiin, jaksamiseen, turvallisuuskoulutukseen ja -osaamiseen. – Kotihoidon työntekijät ovat sitoutuneet hoivatyöhön ja asiakkaisiin. Hoitajat nimeävät kotihoidossa riskejä huomattavasti useammin kuin muissa hoivamuodoissa
Kyselyn taustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) yhteistyössä Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin kanssa tehdyn kyselyn tavoitteena on SuPerin jäsenkunnan työssään kokemien turvallisuusongelmien tunnistaminen ja kuvaaminen sekä jäsenistön tukija koulutustarpeiden arviointi. Työ vanhusja vammaispalveluissa sekä kotihoidossa on hyvin kuormittavaa. Työn kuormittavuutta vähentää asiakkaan tarpeet huomioiva hoivamuoto. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2019. Riittävä henkilöstömäärä, hyvä johtaminen ja työntekijöiden huoliin tarttuminen luovat perustan henkilökunnan jaksamiselle, Nevala sanoo. Vastaajien keski-ikä 46 vuotta. – SuPer yhdessä SPEK:in ja Muistiliiton kanssa järjesti viime vuonna kuudella paikkakunnalla koulutusta erityisryhmien asumisen turvallisuudesta. Työturvallisuus ei myöskään Asiakkaan ja henkilökunnan turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Väkivallan uhka korostuu Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui erityisesti fyysisen ja henkisen väkivallan uhka. Ensisijaisesti turvallisuuskoulutus on työnantajan vastuulla, toteaa SuPerin asiantuntija Soili Nevala. Erilaisia koulutuksia uhkaavan tilanteen hallintaan tai aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen on tarjolla, mutta koulutus ei tavoita kaikkia hoitajia, eikä koulutus yksin riitä. Asiakas väärässä hoitopaikassa tuo turhia paineita ja stressiä kaikille osapuolille. Riskeihin puututaan yhteistyössä, keskustellen ja asiakastarpeet huomioiden. – Henkilökunnalla on usein käytössään turvatekniikkaa kuten hälytysnappeja ja -järjestelmiä, mutta kaikissa tapauksissa järjestelmä ei ole toimiva. Vastaajista yli neljä viidesosaa oli lähihoitajia. Turvallisuuden näkee kehittyneen myönteiseen suuntaan hieman yli puolet vastaajista. Eroa selittää ensisijaisesti hoivamuotojen eriytyminen. Vastauksia saatiin 3430 (vastausprosentti 10,9). Lähes kaksi kolmasosaa työskenteli julkisella ja noin kolmasosa yksityisellä sektorilla. 57 prosenttia vastaajista työskenteli vanhustyössä. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta on tavanomaisempaa julkisen sektorin palveluksessa kuin yksityisellä toimijalla. Jos vartijan tulo paikalle kestää puoli tuntia, ei vaste ole riittävän nopea. K u va aj a: P äi vi K ar ja la in e n ole riittävällä tasolla, jos ainoa turvalaite on hoitajan oma matkapuhelin, Ojala pohtii. Huoli kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta on suurempi kuin huoli muissa hoivamuodoissa ja kotihoito on tyypillisempää julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin palveluna. SPEK suosittelee, että kaikilla olisi asennettuna puhelimeensa 112 sovellus, jolla saa helposti ja nopeasti yhteyden hätäkeskukseen. Lisäksi aineistoa tullaan käyttämään edunvalvonnassa hoitajien työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi, lupaa Nevala. Koettu uhka on selvästi suurempi laitoshoidossa kuin kotihoidossa. Teksti: Merja Lankinen Artikkelia varten haastateltiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erikoistutkija Tarja Ojalaa sekä Suomen lähija perushoitajaliiton asiantuntija Soili Nevalaa. . – Henkilökunnan jaksamiseen panostamisessa on vielä paljon tehtävää. Hoitajan jaksaminen ja tuki Kyselyn mukaan noin puolet hoitajista kokee saavansa apua kuormittaviin tilanteisiin. Tällaista koulutusta meillä ei aiemmin ole ollut. Vanhustyö 2 • 2020 17. Yksikin osastolla oleva levoton tai aggressiivinen asukas voi aiheuttaa ahdistusta ja uhkan tunnetta useille henkilöille niin asiakkaille kuin henkilökunnalle. Kolmasosa on sitä mieltä, että tukea ei saa tai se ei ole riittävää. Kun hoitajat kokevat tulevansa kuulluiksi ja huomaavat, että muutoksia oikeasti tapahtuu, lisää se omaa jaksamista. Turvatekniikan käyttöönottoon tulee aina kytkeä sitä vastaava koulutus. – SuPer hyödyntää tutkimuksen tuloksia omissa koulutuksissaan. Vaikka huoli asiakkaasta on hoivahenkilöstön keskuudessa yleistä, ratkaisuja löytyy osaamisen, tekniikan, mitoituksen ja toimintatapojen kautta. Henkilökunnalle tarjotaan koulutusta oman osaamisensa kehittämiseksi. Hoivahenkilöstön turvallisuusosaamista kehittämällä voidaan parantaa tilannetta. Sovelluksen hyöty on paras, kun puhelimen käyttäjä muistaa sallia myös puhelimen paikantamisen. Myönteinen kehitys perustuu toimintamallien kehittämiseen, mutta myös valvonnan lisääntymiseen. Näin laite voidaan hätätilanteessa paikantaa ja apu saada nopeammin perille oikeaan osoitteeseen. don työntekijä koki, ettei asiakkaan turvallisuutta sivuava asia ”kuulu” tehtäviin, Ojala toteaa. Oikea hoitajamitoitus ja hyvät esimiestaidot omalta osaltaan vaikuttavat myös myönteiseen kehitykseen. Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli naisia. Asioihin ja epäkohtiin puututaan, niitä korjataan ja käsitellään asiallisesti
Nettilääkärit ja erilaisten sovellusten kautta toimivat palvelut voivat olla käytössä 24/7. Ammattilaiset saivat sähköpostissa ohjeet palvelun käyttämiseen. Etävastaanotto on helppo käyttää, niin ammattilaisen kuin asiakkaankin kannalta. Suurin osa ammattilaisista osasi käyttää etävastaanottoa, kun oli perehtynyt ohjeisiin. Asiantuntijuus hyödynnetään tehokkaammin etävastaanotolla Etävastaanotto voi olla yhden tai useamman ammattilaisen sekä asiakkaan välinen tapaaminen. Videovastaanotolla tai chatissä nettilääkäri tai muu asiantuntija voi hoitaa monipuolisesti terveysasioita, jotka eivät vaadi fyysisiä tutkimuksia. Myös lupa sähköiseen asiointiin on oltava. Videopuhelut ja -vastaanotot, verkkopalvelut sekä erilaiset chatja keskustelusovellukset ovat myös etävastaanottoja. Lääkärin puhelinvastaanotot ovat myös etävastaanottoja ja moni kokee ne riittävänä palveluna. P äijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) alueella on ollut käytössä yli vuoden ajan VideoVisitetävastaanottoja. Muita etävastaanottotapoja Palvelut sähköistyvät ja erilaisten sähköisten välineiden käyttö kommunikointiin lisääntyy. Tässä hyödynnetään sähköistä asiointia, jotta asiakas saadaan tunnistettua turvallisesti. Suojattujen etävastaanottojen avulla on otettu asiakkaita mukaan myös niin, että asiakas on saapunut yhden ammattilaisen vastaanotolle ja muut hänen hoitoonsa osallistuvat ammattilaiset eri puolilta Päijät-Hämettä ovat ottaneet tapaamiseen osaa omasta työhuoneestaan, etävastaanoton avulla. Etävastaanottoja on monenlaisia. Marraskuussa 2019 psykiatrialla lähdettiin yhdessä yksikössä kokeilemaan myös sitä, että he ottavat asiakkaat mukaan etävastaanottoihin asiakkaiden omien laitteiden kautta. Etävastaanotolla tarkoitetaan sitä, että potilas tavoittaa lääkärin silloinkin, kun tapaaminen fyysisesti samassa paikassa ei ole mahdollista. Jotta ikäihmiset pystyisivät käyttämään etävastaanottoa, vaatii se sen, että asiakkaalla on sähköpostiosoite ja verkkopankkitunnukset. Jotta palvelut olisivat saavutettavia ikäihmisille, pitää heille tarjota erilaisia vaihtoehtoja sekä tukea uusien palvelujen ja laitteiden käyttöön. Etäpalvelut mahdollistavat myös esimerkiksi, että kotisairaanhoito voisi tuoda lääkärinvastaanoton asiakkaan kotiin tabletin kuvan ja äänen avulla. Etävastaanottopalveluja on käytetty suurimmalta osin ammattilaisten väliseen yhteydenpitoon ja konsultaatioon asiakasja potilasasioiden hoidossa. Vuoden 2019 aikana VideoVisit-tukipalvelu teki yli 300 etävastaanottotunnusta ammattilaisille. Etävastaanoton avulla ammattilaiset voivat keskustella suojatussa yhteydessä asiakasja potilasasioista, ilman sitä pelkoa, että tiedot vuotavat ulkopuolisille. Etävastaanottoihin ammattilaiset saavat tukea PHHYKY:n tietohallinnosta, asiakasjärjestelmistä sekä VideoVisit-tukipalvelun kautta. Tekniset vaatimukset Etävastaanottoa ei ole testattu vielä ikäihmisten palveluissa. Ikäihmisten kanssa toimiessa tulee huomioida tekniset haasteet. Näin on saatu vähennettyä matkustamiseen kuluvaa aikaa ja useampi asiantuntija on voinut samalla tapaamisella osallistua asiakkaan tapaamiseen. Etävastaanottoja on hyödynnetty vuoden 2019 aikana esimerkiksi lapsiperhepalveluissa sekä psykiatrialla. Asiakkailla olisi 18
Etävastaanottoihin voi toki osallistua myös älypuhelimen kautta. hyvä olla myös oma tietokone, jonka kautta he osallistuvat etävastaanottoihin. Asiak kaan kanssa käydään yhdessä läpi palvelun käyttämiseen vaadittavat asiat ja tämän jälkeen asiakas päättää itse haluaako asioida etävastaanoton kautta ammattilaisten kanssa. Etävastaanoton käyttöönottaminen kotihoidossa tai muissa ikäihmisen palveluissa on vain ajan kysymys. Teksti: Eija Kakko, Senior Specialist, VideoVisit Oy ja Tarja Vähämartti, TtM, projektipäällikkö, 2M-it Oy Vanhustyö 2 • 2020 19. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat jokaisen asiakkaan kohdalla se, sopiiko etävastaanotto ikäihmiselle. Tietokoneissa pitäisi olla kamera ja kaiutin. Ikäihmiset tulevat tarvitsemaan selkeät ohjeet etävastaanottoihin osallistumiseen. . Rohkaisemme ammattilaisia sen kokeiluun ennakkoluulottomasti
Hoitohenkilökunnan sähköinen perehdytysjärjestelmä varmistaa kaikille samantasoisen alkuperehdytyksen. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät saisivat samantasoisen alkuperehdytyksen. niin uusia työntekijöitä kuin jo työsuhteessa olevia kertauksena. – Järjestelmästä saatu palaute on ollut pääosin hyvää. Osaamisen laatu on sosiaalija terveyspalvelujen työntekijöiden yhteinen asia. Järjestelmä ohjaa työntekijät helposti verkkokursseihin ja tarvittaviin asiakirjoihin. Tällä hetkellä työn alla on tarkemman perehdytysmateriaalin laatiminen kotihoitoon ja palveluasumiseen. Perehdytysjärjestelmä sisältää ikään tynei den palveluiden yleistä perehdytystä, joka soveltuu kaikkiin toimintayksiköihin, kuten asiakasja potilasturvallisuuteen sekä lääkehoitoon ja hygieniaan liittyviä ohjeistuksia. Hyvä perehdytys turvaa osaamista Jyväskylässä viime syksynä käyttöön otettu sähköinen perehdytysjärjestelmä hyödyttää Hyvä hoito pohjautuu hyvään perehdytykseen Perehdytystä ja henkilöstön kouluttamista tulee kehittää jatkuvasti. Hän on ollut kehittämässä sähköistä perehdytysjärjestelmää. Järjestelmästä saa perustiedot, mutta toki käytännön perehdytys hoitotyöhön kentällä on tärkeintä. Kehittämisideoiden kautta järjestelmää on muokattu yhä toimivammaksi, kertoo kliinisen hoitotyön asiantuntija Laura Saltiola-Särkkä. . Teksti: Laura Saltiola-Särkkä, kliinisen hoitotyön asiantuntija ja Sanna Siniluhta, koordinaattori, vanhuspalvelut, Jyväskylän kaupunki 20. Asiantuntijuus on yhteistyötä Yhteistyö maakunnan ikääntyneiden palvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon toimijoiden kanssa on kehittämisen kulmakivi. J yväskylän ikääntyneiden palveluissa haluttiin vahvistaa asiantuntijaosaamista. Suomessa aiemmin kliinisen hoitotyön asiantuntijat ovat työskennelleet erikoissairaanhoidossa. Tämä on edellytys hoidon laadun ja potilasturvallisuuden toteutumiselle, kuvailee Jyväskylän vanhuspalvelujen palvelujohtaja Maarit Raappana. Hyvin perehdytetty työntekijä pystyy käyttämään osaamistaan laajasti asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Jyväskylässä haluttiin kokeilla samaa ikääntyneiden palveluissa. Keskeisenä nähtiin henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden sijoittuminen vanhuspalvelujen toimintayksiköihin. – Tuleva uusi sairaala Nova tuo uudenlaisia toimintamalleja, jotka vaativat meiltä osaamisen vahvistamista, jotta hoitajat pystyvät vastaamaan Novasta kotiutuvien asiakkaiden hoidollisiin tarpeisiin, korostaa Saltiola-Särkkä. – Ikääntyneiden hoitotyössä tarvitaan myös asiantuntijoita, jolloin yhtenäiset ja näyttöön perustuvat käytännöt ovat organisaatiossa osa päivittäistä työtä
Kun tilanne muuttuu äkillisesti Läheiset mukana kuntoutuksessa Lisätietoa erilaisiin elämäntilanteisiin ja sairauksiin P ääkaupunkiseudun ikääntyneiden palvelujen kehittämisverkosto GeroMetron tuottamissa oppaissa tiivistyy suuren asiantuntijajoukon tieto ja kokemus. Pikaopas hyvinvointiin antaa vinkkejä siitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Motivaatio-oppaassa paneudutaan erityisesti siihen, miten ja mistä löytyisi intoa kuntoutua. . Yhteiskehittämällä tuotettua tietoa dokumentoidaan, kootaan yhteen ja mallinnetaan ja tulokset viedään Terveyskylä.fi:n Kuntoutumistalon sivustolle. Tavoitteena on lisätä innostusta kuntoutumiseen ja välittää tietoa hyvistä toimintatavoista. Kotona kuntoutumisen kokonaisuuden tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä kotona kuntoutumisesta ja siihen liittyvisGeroMetro on pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi) yhteinen ikääntyneiden palveluiden kehittämisverkosto. Teksti: Tiina Autio, Meri Pekkanen ja Tiina Soukiala, GeroMetro-verkosto, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Vanhustyö 2 • 2020 21. Kun kotiudut hoitojaksolta Mitä on kotikuntoutus. Kokonaisuus tuo kaikkien ulottuville suuren asiantuntijajoukon tietämyksen ja kokemuksen helposti saavutettavassa muodossa. Laaja valikoima oppaita Kotikuntoutusoppaassa kerrotaan kotikuntoutuksen mahdollisuuksista auttaa tilanteissa, joissa henkilön arjessa selviytymiseen on vaikuttanut sairaus tai äkillinen tapahtuma. Asiakkaille ja läheisille tarkoitettu kotona kuntoutumisen kokonaisuus täydentyy valmiiksi kevään aikana. Mitä on etäkuntoutus. Kuntoutumistalo toimii näin myös kansallisesti yhteisten hyvien toimintatapojen forumina. KOTONA KUNTOUTUMISEN MALLI AMMATTILAISILLE Mitä voin itse tehdä. Tule mukaan kuntoutumaan! KUNTOUTUMISEN TUEKSI Miten kuntoutus etenee. GeroMetrossa kehittäminen perustuu yhteiseen oppimiseen ja jakamiseen. Materiaalia voivat hyödyntää ikäihmiset ja heidän läheisensä sekä ammattilaiset. Läheiset Tietoa ja tukea kokonais valtaiseen kuntoutumiseen Terveyskylä.fi -sivuston Kuntoutumistaloon on koottu kaikkien saataville monipuolinen kotona kuntoutumisen kokonaisuus. Kehittäjät kokoontuvat säännöllisesti erilaisille yhteiskehittämisen alustoille, kuten työpajoihin ja seminaareihin, joissa yhteinen oppiminen ja yhteisen kehittämisprosessin eteenpäin vieminen mahdollistuvat. Etäkuntoutusoppaassa tuodaan esille mahdollisuuksia antaa neuvontaa, ohjausta ja harjoitteita teknologian ja etäyhteyksien avulla. Kuntoutuksen vaiheet -oppaassa kiinnitetään huomiota kaikkiin kuntoutuksen vaiheisiin ja muistutetaan myös seurannan merkityksestä tavoiteltaessa pysyviä tuloksia kuntoutumisessa. Julkaistuina on jo lukuisia oppaita mm. Mukana olevilla kunnilla on omat kehittämistehtävänsä, joita ne edistävät kehittämiskauden aikana. Tulossa on vielä kuntoutuksen erityistilanteista ja äkillisistä tilanteista kertovat oppaat. kuntoutumiseni tukena -oppaassa kerrotaan läheisten merkityksestä kuntoutumisprosessissa ja myös heidän tuen tarpeestaan. tä asioista. Sen kehittämiskaudet ovat kaksivuotisia ja meneillään olevalla kehittämiskaudella 2018–2020 työskentelyn kohteena ovat kotona kuntoutuminen, päivystykselliset tilanteet sekä ikäihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden kysymykset. kotikuntoutuksesta, etäkuntoutuksesta, kotiutumisesta ja kuntoutumismotivaatiosta. Valtakunnallinen Terveyskylä.fi on alustana hyvin tunnettu ja paljon käytetty, jolloin tieto leviää suuren joukon käyttöön. Tarkoitus on tuottaa monipuolinen kotona kuntoutumisen kokonaisuus. Onnistuneesti kotiin -opas painottaa sitä, miten tärkeää on kiinnittää huomiota kotiutumiseen silloin, kun ihminen siirtyy sairaalasta kotiin kuntoutumaan
Suurimpia riskitekijöitä glaukoomalle ovat korkea ikä, kohonnut silmänpaine, suuri likitaitteisuus sekä diabetes. Näön ollessa puutteellinen voi henkilön olla vaikea tunnistaa tuttuja kasvoja tai tulkita eri ilmeitä. Alkuvaiheessa hämärässä näkeminen vaikeutuu ja häikäistyminen erityisesti pimeällä lisääntyy. Tätä kutsutaan presby opiaksi eli ikänäöksi. Usein ensimmäinen muutos on lähinäön heikentyminen, kun silmä ei enää mukaudukaan eri työskentelyetäisyyksille entiseen tapaan. Kaihi on hyvin yleinen silmäsairaus. Nuoren henkilön mykiö on kirkas ja läpinäkyvä, kun taas kaihin seurauksena mykiö on samea ja kellertävä. Kanssakäymisten välttelyn myötä henkilö voi eristäytyä muista, mikä vaikuttaa negatiivisesti myös mielialaan. Iän myötä pupilliaukko ei laajene niin paljon kuin nuorena, jolloin valoa pääsee silmään vähemmän kuin ennen. Silmän valoa taittava linssi eli mykiö jäykistyy hiljalleen, ja noin 45–50 ikävuoden paikkeilla mukautuminen ei enää onnistu samalla tavalla. 22. Glaukooma on silmäsairaus, joka edetessään aiheuttaa vaurioita näköhermonpäähän. Joskus voi olla vaikea yhdistää jonkun asiakkaan toiminnassa ilmenevän muutoksen liittyvän näkökykyyn. Pitkälle edennyt ja hoitamaton glaukooma aiheuttaa näkökenttäpuutoksia, mitkä henkilö havaitsee sumeina ja harmaina alueina. Vuorovaikutus voi vaikeutua niin paljon, että sitä voidaan alkaa vältellä. Yli 70 prosentilla 85-vuotiaista löytyy kaihimuutoksia. Optikko osana moniammatillista työryhmää Optikon rooli ikäihmisen hoidossa on tällä hetkellä pieni. Vaikka arkikielessä glaukoomasta käytetään nimitystä silmänpainetauti, vain noin puolella glaukoomaa sairastavista on silmänpaine normaaliarvojen yläpuolella. Hyvän valaistuksen tärkeys korostuu. Kaihi johtuu mykiön ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Kaihileikkauksen jälkeen näkökyky palautuu ennalleen. Tässä vaiheessa lähityössä tarvitaan lähilasit. Samat oireet voivat liittyä moneen muuhunkin asiaan, mutta näkemiseen liittyvät ongelmat on syytä poissulkea ongelmien ilmaantumisen alkumetreillä. Optikkoa voi konsultoida aina, kun herää huoli siitä, että asiakkaan näkö ei ole kunnossa. O pinnäytetyö ’Näin ikäihminen näkee’ pyrkii vastaamaan moniammatillisuuden kehittämiseen tuomalla esiin optikon ammattiosaamista. Kaihi etenee normaalisti hitaasti ja alussa oireet ovatkin lieviä. Optikon rooli ikäihmisen hoidossa on tällä hetkellä pieni, vaikka osaamisesta olisi paljon hyötyä moniammatillisessa työryhmässä. Optikon osaamisesta olisi suuri hyöty moniammatillisessa työryhmässä, sillä heikkenevällä näkökyvyllä voi olla vaikutuksia henkilön vuorovaikutukseen, mielialaan, liikkumiseen ja jopa ruokahaluun. Tällaisia muutoksia saattaa olla lisääntynyt varovaisuus, lukemisen lopettaminen ja ärtyneisyys. Ikääntyminen altistaa monille näkemisen ongelmille Kun ihmiskeho ikääntyy, myös silmässä tapahtuu paljon muutoksia. Kontrastinäöllä tarkoitetaan henkilön kykyä erottaa valaistuseroja toisistaan, eli ikäihmisen voi olla vaikea esimerkiksi erottaa vaalea esine vaaleasta taustasta. Avun pyytäminen optikolta moniammatillisen tiimin jäsenenä tulisi olla helppoa, mutta tieto optikon osaamisesta on usein vaillinaista ja näin ollen on vaikea tiedostaa, missä tilanteissa optikko voi auttaa. Mykiö on samentunut, jolloin kontrastinäkö heikkenee
. Näkökentän laita-alueilla näkö säilyy ennallaan. Hankkeen tavoite on lisätä kiinnostusta kotihoidosta työpaikkana ja vahvistaa sosiaalija terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden moniammatillista työelämäosaamista, yhteistyötä ja verkostoissa toimimista. Videot on suunniteltu oppimateriaaliksi ja apuvälineeksi ikääntyvien kanssa työskenteleville ja hoitoalan opiskelijoille. Optikon konsultointia kotihoidossa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän. Hyvissä handuissa himassa -hanke Metropolian Hyvissä handuissa himassa -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan kotihoidon kasvavaan työvoimatarpeeseen. Näön heikentyessä henkilö voi muuttua kömpelöksi ja tulla siksi äärimmäisen varovaiseksi liikkuessaan. Teksti: Merita Lehto, Janika Ohlsbom ja Henna Laitinen Vanhustyö 2 • 2020 23. Opinnäytetyöksemme teimme kahdeksan videota, joista kuusi havainnollistaa ikäihmisen näköhavaintoa arjessa ja kaksi esittelee optikon työtä ja roolia moniammatillisessa tiimissä. Videot ja niiden pohjana toimiva kirjallinen teoriaosuus julkaistaan myöhemmin keväällä. Videoiden julkaisualusta on Hyvissä handuissa himassa -hankkeen verkkosivu, missä materiaali on helposti saatavilla. Tyypillisimpiä oireita ovat suorien viivojen vääristyminen, kohteen sumeus ja tumma läiskä näkökentässä. Optikko tekee myös ar vion siitä, onko henkilöllä tarve käydä silmälääkärin vastaanotolla. Ruokahalu voi laskea, jos ruoka näyttää harmaalta tai sitä on vaikea erottaa lautaselta. Vanhuuden ikärappeuma on ikään ty neiden yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja. Monet harrastukset ja aktiviteetit vaativat kohtuullista näkökykyä, kuten lukeminen, käsityöt ja monet pelit. Hanke on toiminut työelämän yhteistyökumppanina optometrian tutkintoohjelman opinnäytetyöllemme ’Näin ikäihminen näkee’, jonka sisältöön tämä artikkeli pohjautuu. Näkökykyä pystytään tukemaan monin eri keinoin, kunhan näkemisen ongelmat saadaan selville. Näköhäiriöt ilmenevät kohdassa, johon katse kohdistetaan. Ikärappeumassa silmän tarkan näkemisen alue vaurioituu, mikä aiheuttaa näköhäiriöitä
T apaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Myrkytyksiä aiheuttavat lääkkeet ja alkoholi Ikääntyneiden haavoittuvuus myrkytyksille on seurausta ikääntymismuutoksista, kuten alentuneesta munuaisfunktiosta, vähentyneestä lihasmassasta ja elimistön suhteellisesta vesimäärästä. Lääkkeiden ja alkoholinkäytön yhteisvaikutuksiin liittyy myrkytysvaara. Ikääntyneitä tulisi tukea 24. Sairaudet kuten sydänja verisuonisairaudet ja diabetes, näön ja kuulon heikkeneminen sekä lääkitys voivat lisätä onnettomuusriskiä. Fi mean ylläpitämä Lääke75+ tietokanta on työväline, joka auttaa valitsemaan ikääntyneille turvallisia lääkkeitä, ja siten pyrkii ehkäisemään myrkytyksiin johtavia lääkitystilanteita. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ikääntyneiden päihdeongelmat tunnistetaan ja niihin päästään puuttumaan, sitä pienempi on vakavien haittojen riski. Päihdelinkki.fi-sivustolta löytyy ikääntyneille suunnattu Selvästi hyvä ikä -opas, joka sisältää riskikartoituksen. Ehkäistään ikääntyneiden tapa turmia yhdessä Tapaturma on odottamaton tapahtuma, jonka yhteydessä ihminen menehtyy tai loukkaantuu. Muut tyypillisimmät yli 65-vuotiaiden tapaturmaiset kuolemansyyt ovat myrkytykset, liikenneonnettomuudet ja hukkumiset. Lähes puolet tapaturmaisista kuolemista on ikääntyneiden kaatumistapaturmia. Muistisairautta sairastavilla henkilöillä on suurentunut riski joutua liikenneonnettomuuteen. Ikääntyvä liikenteessä Ikääntyneille sattuu ajokilometrien vähentyessä nuorempia ikäryhmiä vähemmän auto-onnettomuuksia, mutta he kuolevat onnettomuuksissa nuorempia useammin ikään liittyvän haavoittuvuutensa vuoksi. Lääkemyrkytysten ehkäisemiseksi tervey denhuollon henkilöstön lääkeosaamiseen ja siten turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ikääntyneiden tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tunnistamisesta. Mitä paremmin erilaiset vaaratekijät tunnistetaan, sitä tehokkaammin niitä pystytään ehkäisemään. Tapaturmiin kuolee Suomessa noin 2 400 henkilöä vuodessa. Traficom on ohjeistanut terveydenhuollon ammattilaisia ajoterveyden arviointiin. Kuolemien lisäksi tapaturmista aiheutuu runsaasti hoitoa vaativia vammoja. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt. Väestön ikääntyessä tapaturmat saattavat lisääntyä ilman aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia. Suomessa kuoli vuonna 2018 yhteensä 100 yli 65-vuotiasta henkilöä myrkytykseen
Liikenneturvan verkkosivustolla on muun muassa ikääntyneille suunnattu turvallisen kävelyn tarkistuslista. Laaja-alainen yhteistyö Sosiaalija terveysalan ammattilaisten yhteistyö ikääntyneiden ja heidän omaistensa kanssa ei useinkaan riitä ehkäisemään ikääntyneiden tapaturmia. Kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014–2020: Turvallisuutta kaikille kotona, vapaa-ajalla ja liikunnassa. Turvallisuuskulttuurin vahvistuminen ikääntyvässä yhteiskunnassa edellyttää laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma Sosiaalija terveysministeriö julkaisi vuonna 2013 Kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelman vuosille 2014–2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3431-3 • Råback M, Korpilahti U, Lillsunde P (toim.). Hukkumisen ehkäisykeinoista ei ole riittävästi tietoa Suomessa kuoli vuonna 2018 yhteensä 96 yli 65-vuotiasta henkilöä hukkuen. Tavoiteohjelma sisältää 92 toimenpidettä erityyppisten tapaturmien ehkäisemiseksi. Ikääntyneitä pyöräilijöitä kuoli vuonna 2018 yhteensä 16 ja jalankulkijoita yhteensä 11 henkilöä. Teksti: Riitta Koivula, YTT, sh, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vanhustyö 2 • 2020 25. Tarvitaan laajaalaista yhteistyötä eri tahojen, kuten apteekin, pelastuslaitoksen, poliisin, seurakunnan ja järjestöjen kesken. STM julkaisuja 2013:16. Tutkimuksista tiedetään, että omaiset ja läheiset saattavat esimerkiksi rajoittaa kotona asuvan ikääntyneen henkilön liikkumista ja näin tehden tahattomasti lisätä ikääntyneiden kaatumisvaaraa. Viisaasti Vesillä –verkkosivustolla on ohjeita muun muassa jäihin pudonneen kylmettyneen henkilön auttamiseksi. Ikääntyessä toimintakyvyn heiketessä myös vesillä liikkumisen edellytykset muuttuvat. Alkoholin ja lääkkeiden käyttö heikentää vedessä, vesillä ja jäällä liikkumisen turvallisuutta. Omaiset tarvitsevat lisää tietoa ja heidät tulisikin ottaa mukaan ammattilaisille suunnattuihin turvallisuutta käsitteleviin koulutuksiin. Päivitetty tavoiteohjelma julkaistaan vuoden 2020 lopulla. . STM julkaisuja 2017:46. Yhteistyö ja tiedonvälitys paikallisten toimijoiden välillä – esimerkiksi Huoli-ilmoitusten tekemisen kautta – varmistavat ikääntyneen turvallista kotona asumista sekä turvallista liikkumista kodin ulkopuolella. Pelastusliivien käyttämättömyys lisää hukkumisriskiä. • Kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014–2020. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-00-3898-4 Ehkäistään ikääntyneiden tapa turmia yhdessä tarvittaessa myös autoilusta luopumiseen. Omaiset ja läheiset turvallisuuden edistäjinä Omaisten ja läheisten rooli ikääntyneiden turvallisuuden edistäjinä on merkittävä. Omaishoitosopimuksen tehneille omaisille suunnattuun valmennukseen, ohjaukseen ja koulutukseen voidaan lisätä turvallisuustaitoja vahvistavia sisältöjä. Uuden ohjelmakauden valmistelutyötä tehdään monialaisessa laajassa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tutkimusta ikääntyneille suunnatuista hukkumisten ehkäisystrategioista ei ole riittävästi. Tänä vuonna tavoiteohjelma päivitetään. Talvisin voimaa, tasapainoa ja ketteryyttä vahvista vien harjoitteiden tekeminen on tärkeää, että kesällä siirtyminen soutuveneeseen onnistuu edelleen vaivatta. Omaiset ja läheiset varmistavat ikääntyneiden turvallisuutta myös laitoshoidossa esimerkiksi osallistumalla omavalvonnan kehittämiseen ja vaaratilanteista ilmoittamiseen. Ikäystävällinen ympäristö huomioi ikääntyneiden tarpeet, kuten kevyen liikenteen turvallisuuden valaistuksella sekä riittävän tilavat odotusalueet ja keskisaarekkeet suojateillä apuvälineiden kanssa kulkeville jalankulkijoille
Tiedon lisäksi tarjolla on maksutonta materiaalia ja vinkkejä niiden käyttöön. Riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää (1–1,5 litraa päivässä). . Lisäksi alueelliset erot ovat suuria. Kohonnut kaatumisriski taas voi saada toimimaan, kuten lisäämään liikuntaa, käyttämään liukuesteitä tai kiinnittämään huomiota kotiympäristön turvallisuuteen. 9. 8. Myös näön tarkastaminen säännöllisesti on tärkeää. Omat sivut löytyvät niin ammattilaisille, järjestötoimijoille kuin ikäihmisille ja heidän läheisilleen. Käytössä olevan lääkityksen tarpeellisuus on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Haasteena on käytäntöjen repaleisuus: yksi tekee yhdellä tavalla, toinen toisella, kolmas ei lainkaan. Pohjana ovat KaatumisSeula ® ja IKINÄtoimintamallit. Tietoa, koulutusta • UKK-instituutin koordinoimassa Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy kuntien ja maakuntien yhteiseksi tehtäväksi -hankkeessa viedään kaatumisten ehkäisyn vaikuttavia toimintatapoja, tietoa ja työkaluja maakuntiin. Kerralla nautitun alkoholin määrä ei saisi ylittää kahta annosta. Liiku monipuolisesti ja säännöllisesti Päivittäinen monipuolinen liikkuminen pitää yllä toimintaja liikkumiskykyä. Hankkeessa kannustetaan alueellisten toimintakäytäntöjen luomiseen. Tässä vaiheessa saatu tieto kaatumisten ehkäisyn keskeisistä tekijöistä ja keinoista vaikuttaa niihin on tärkeää – todellista ennaltaehkäisyä. Tässä kohdin on viimeistään käytävä ongelmaan käsiksi. Kodin kulkuväylien tyhjentäminen tavaroista vähentää kaatumisriskiä. 10. tutustut KaatumisSeula ® -materiaaleihin ja saat uusia taitoja vapaaehtoistyöhösi. Palaute oman kaatumisvaaran vähäisyydestä rauhoittaa ja kertoo, että asiat ovat hyvin. Muista käyttää liukkailla keleillä liukuesteitä Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet estävät liukastumisen. 6. 2. Myös nastakengät ovat kätevät. • VTKL:n Senioritoiminnan lisäkoulutusillassa ti 22.9. Yli 65-vuotiaille suositus on 20 mikrogrammaa päivässä. Kymmenen keinoa KAATUMISTEN EHKÄISYYN www.kaatumisseula.fi 1. Huolehdi, että kotiympäristö on turvallinen Riittävä valaistus, myös öiseen aikaan, lisää sisällä liikkumisen turvallisuutta. Järjestötoimijat ja muut kolmannen sektorin toimijat, kuten seurakunta ja kansalaisopisto, kohtaavat laajasti ikäihmisiä toiminnassaan. Muista hyvät jalkineet Tukevavartiset, ohutpohjaiset ja luistamattomat jalkineet ovat turvalliset, myös talvella. Muista huolehtia terveydentilastasi Terveydentila on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. 7. Liikunnan on hyvä sisältää myös tasapainoja lihasvoimaharjoittelua. Suurin osa heistä asuu kotona ja on vielä varsin toimintakykyisiä. Lisäksi kaatumisten ehkäisy -verkkokoulutus mahdollistaa sote-ammattilaisten perehtymisen aiheeseen oman aikataulunsa mukaan. Iäkkään henkilön on hyödyllistä tiedostaa oma kaatumisvaaransa, oli se sitten suuri tai pieni. Muista syödä monipuolisesti ja riittävän usein, huolehdi myös nesteen saannista Vähintään kolme ateriaa päivässä pitää verensokerin tasaisena. Kaatumisseula.fi -verkkosivustolle on koottu tietoa kaatumisten ehkäisystä kohderyhmälähtöisesti. Huolehdi myös kotipihan ja lähiympäristön turvallisuudesta Tasaiset ja hyvin hoidetut kotipihan kulkuväylät sekä lähialueiden hyvä hiekoitus talvisaikaan lisäävät ulkona liikkumisen turvallisuutta. 3. Maitotaloustuotteiden syöminen päivittäin pitää huolta luustosta. Voisimmeko kuitenkin toimia jo aiemmin. Huolehdi, että lääkityksesi on ajantasainen Osa lääkkeistä voi lisätä kaatumisvaaraa. S osiaalija terveydenhuollossa on kaatumisten ehkäisyn paras asiantuntemus ja tarjolla työkaluja kaatumisvaaran arviointiin, toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Teksti: Saija Karinkanta, erikoistutkija ja Tanja Kulmala, suunnittelija, UKK-instituutti 26. Aiempi kaatuminen ennakoi hyvin vahvasti seuraavaa. Vältä runsasta alkoholin käyttöä Alkoholin haittavaikutukset korostuvat ikääntyessä. Viikoittainen määrä ei saisi ylittää seitsemää alkoholiannosta. Varmista D-vitamiinin riittävä saanti D-vitamiinilisä ympäri vuoden takaa tasaisen D-vitamiinin saannin. Terveydenhuollossa ollaan usein myöhässä: kaatumisia ja vammoja on ehtinyt jo tulla. Tervetuloa ystävätoiminnassa ja ulkoilukaverina toimivat sekä saattaja-apua tarjoavat vapaaehtoiset! ten ehkäisyn verkosto. Liukkaiden mattojen alle on hyvä hankkia liukuesteet 5. Toisaalta niiden ehkäisykeinoista tiedetään jo paljon, mutta valitettavasti ne eivät ole kovinkaan systemaattisesti käytössä. 4. Ammattilaisille on tarjolla valtakunnallinen kaatumisIäkkäiden kaatumisten ehkäisy koskettaa meitä kaikkia Iäkkäiden kaatumisvammat ovat yleisiä. Matot, joiden reunoihin ei kompastu, luovat turvallisemman kotiympäristön
Iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen on osa hallituksen ikäohjelmaa. Mitoitus olisi 0,7 ammattihenkilöä asiakasta kohti. Vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa olisi tarkoitus selvittää keinot kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi. S osiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulain keskeisimpiä uudistuksia valmisteilla olevassa lakiehdotuksessa ikäihmisen kannalta olisivat maksuttomat hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa ja maksukaton laajennus suun terveydenhuoltoon, tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalahoitoon. Muita valmisteilla olevia muutoksia Hallituksen esitys laiksi vanhusasiavaltuutetusta eli vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen olisi tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn syyskuussa. Ehdotetulla lailla pyritään myös varmistamaan, että kyseisten palvelujen asiakasmaksut eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi asiak kaan tuloihin nähden. Kuluvan vuoden merkittävät lakimuutokset Vuoden 2020 aikana on valmistelussa ja eduskunnan käsittelyssä useita ikäihmisen kannalta merkittäviä lakiuudistuksia kuten asiakasmaksulaki ja vanhuspalvelulaki. Esitysluonnoksen tavoitteena on parantaa asiakkaiden välistä tasa-arvoa pitkäaikaisista asumispalveluista perittävien asiakasmaksujen suhteen eri puolilla maata. Esityksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Helmikuussa eduskunnalle on annettu hallituksen esitys laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Teksti: Marjut Vuorela ja Merja Lankinen Vanhustyö 2 • 2020 27. STM:n Elämän loppuvaiheen hoito -työryhmän tavoitteena on selvittää loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että iäkkään henkilön palvelutarpeen, toimintakyvyn ja hoitoisuuden selvittämisessä ja arvioin nissa olisi käytettävä yhtenäisenä kansallisena arviointija seurantajärjestelmänä RAI-arviointijärjestelmää. Esitetään, että laki tulisi voimaan 1.8.2020, mutta siirtymäajalla, jolla on tarkoitus antaa kunnille, kuntayhtymille ja palveluntuottajille mahdollisuus varautua henkilöstötarpeen kasvuun. Vanhusasiavaltuutettu muun muassa edistäisi vanhusten asioita, välittäisi tietoa ja vaikuttaisi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon aloitteilla, neuvoilla ja ohjeilla. Henkilömitoitus vanhuspalvelulakiin Hallitus esittää, että henkilömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädettäisiin jatkossa laissa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi nykyisen laatusuosituksen sijaan sitovasta henkilöstön vähimmäismitoituksesta iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
Pingviinipeli vaikuttaa olevan suosikki. tekniikka taipuu asukkaiden iloksi ja avuksi Myyrmäen vanhustenkeskuksessa Myyrmäen vanhustenkeskuksessa on käynyt vilinä, kun kaikki ulkomaita myöten haluavat tulla tutustumaan uuteen keskukseen, jossa teknologiaa on otettu käyttöön uudella tavalla ja asukkaita hyödyntäen. Tuula Katajainen tekee mielellään harjoitteet. K u va : Ilk ka V u o ri n e n 28 Asuminen ja elinympäristöt
Taustalla oli kattava selvitystyö. – Palautetta saattaa meille tulla omaisilta, että miksi heidän läheisensä ei näy kuvissa, Randelin naurahtaa. Uusia tiloja tarvitaan koko ajan lisää. Asukastiloissa on käytössä iLoq-lukkojärjestelmä, joka mahdollistaa avainten ja lukkojen kätevän ohjelmoinnin ja kulkuoikeuksien antamisen. Some-kanavat ovat aktiivisessa käytössä ja Facebookin kautta jaetaan virikehetkiä myös muualla katsottavaksi. Käytössä olevat Vivago CARE -kellot seuraavat käyttäjänsä aktiivisuutta ympäri vuorokauden ja ne oppivat tuntemaan käyttäjänsä normaalin vuorokausirytmin. Uutta sisältöä tulee ladattavaksi laitteisiin aika ajoin. Jokaisessa asunnossa Laitteessa on useita erilaisia harjoitteita ja pelejä kuten askellus, jossa jalalla astutaan näytön osoittamaan ruutuun ja suuntaan. Hur Balance harjoittaa nimensä mukaisesti tasapainoa. Ikääntyneen ihmisen ei tarvitse muuttaa palvelutarpeen kasvaessa omasta kodistaan ensin palvelutaloon ja myöhemmin tehostettuun palveluasumisen yksikköön, vaan ikääntynyt saa asua koko loppuelämänsä samassa kodissa, sanoo Pirjo Randelin Asumispalvelujen päällikkö Vantaan kaupungin Vanhus – ja vammaispalveluista. Talo oli muuttovalmis syksyllä 2019. Kognitiivis-motorisella harjoittelulla voidaan tutkitusti parantaa kognitiivisia toimintoja ja vähentää kaatumisia. – Myyrmäen vanhustenkeskuksen hankesuunnitelma allekirjoitettiin jo vuonna 2015 ja rakentaminen alkoi 2017. Myyrmäessäkin ne ovat käytössä jokaisessa kuudessa kerroksessa. Niiden käyttöä pitää pilotoida harkiten, sillä kokemus saattaa olla monelle liian intensiivinen, Loukonen miettii. Teksti: Merja Lankinen K u va : Ilk ka V u o ri n e n Vanhustyö 2 • 2020 29. muistisairauden vuoksi yksiköstä ilman valvontaa. Asukkaiden läheiset seuraavat aktiivisesti talon some-kanavia ja blogia. Maaliin yritetään päästä mahdollisimman nopeasti ja matkan varrelta kerätä pisteitä pyydystämällä silakoita. Esimerkiksi Parkinsonia sairastavilla harjoitteet ovat toimineet hyvin. V antaa on nopeimmin vanheneva kunta pääkaupunkiseudulla. Perinteisempää ja päivitettyä Kuntonurkkauksessa on käytössä myös perinteisempiä soutulaitteita ja kuntopyöriä. Prosessin pituudesta johtuen ihan uusinta uutta tekniikkaa ei ole käytössä, kertoo Paula Loukonen, Vantaan kaupunki, erityisasuminen, rakennushankkeet ja tilat, projektipäällikkö. Pelejä ja ohjelmia on hyvin eritasoisia, helpoista hyvinkin haastaviin. Varsinainen kuntosali on vanhan Myyrinkodin puolella. Laitteeseen voidaan luoda jokaiselle asiak kaalle oma käyttäjäprofiilinsa ja ne harjoitteet, mitä hän kykenee tekemään ja mistä on hänelle suurin hyöty. Vierailupäivänämme suosittua viihdettä näytti olevan Kari Tapion ja Tapani Kansan konsertit. Pingviini-pelissä lasketaan lumista ja mutkaista rataa. Pelin liikkeet tehdään kevyesti painoa siirtämällä, eteen ja taakse sekä sivuille. – Seuraavaksi on suunnitteilla virtuaalilasien hankkiminen ja niiden pilotointi. Palaute asiakkailta on ollut hyvä. . Ei ihan helppoa, voin sanoa itsekin kokeiltuani. Henkilökunta liikkuu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Myyrmäen vanhustenkeskuksessa tuotetaan kaupungin omana toimintana tehostettua palveluasumista, palveluasumista, lyhytaikaista tehostettua palveluasumista sekä kuntoutusta. Tavallisista hoitajakutsujärjestelmistä poiketen kello osaa hälyttää, jos asiakas poistuu esim. – Toistoilla on merkitystä. Myyrmäen vanhustenkeskus on Suomen suurin ARA-rahoitteinen tila, jossa on 199 asuntoa. – Kukaan, joka kykenee tekemään harjoitteita, ei ole kieltäytynyt, Räsänen toteaa. Asukasturvallisuus Vivago-turvaja hyvinvointijärjestelmä valvoo asukkaiden niin liikkumista kuin olotilaa ja vireyttä. Kun tekee saman harjoitteen uudelleen, tulokset aina paranevat. Siinä hyödynnetään tasapainoja muistiharjoitteisiin erilaisia laitteita kuten Yetiä. Henkilöstä riippuen harjoitteita on 1–3 kertaa viikossa. Kevään uutena kokeiluna on teknologia muistin tukena. Niitä käytetään viihdykkeenä tv:n tapaan, erilaisiin toiminnallisiin peleihin, ryhmätilanteisiin ja lauluhetkiin. on myös lukittava lääkekaappi, johon hoitajalla on avain. Niillä voi pelata muistipelejä, ongelmanratkaisua tai vaikka maalata. – Asiakkaan ei tarvitse muuttaa palvelutarpeen muuttuessa, vaan palvelut pystytään tuottamaan asiakkaan kotiin. Osan tehostetun asumisen huoneistoista huoneista voi yhdistää väliovella, mikä mahdollistaa pariskunnille vierailun toistensa luona. Yeti-kosketusnäyttöjä on käytössä monessa hoivakodissa. Viime syksynä avautui Myyrmäen vanhustenkeskus uusine teknisine ratkaisuineen ja seuraavaa kohdetta suunnitellaan Tikkurilaan. Asukkaan lääkkeet säilytetään siis hänen omassa asunnossaan turvallisesti. Asiakkaat saavat välitöntä hyvää palautetta ja onnistumisentunteen, fysioterapeutti Katja Räsänen kertoo. Suomessa ei näitä laitteita ole käytössä kovinkaan montaa. Molempia laitteita käytetään ohjatusti fysioterapeutin kanssa. Uusinta uutta Hur Senso on kognitiivis-motorinen laite, joka yhdistää samanaikaisesti fyysisiä harjoitteita (askeltaminen, painonsiirto ja tasapainon hallinta) kognitiivisiin tehtäviin virtuaalisessa ympäristössä
Tällöin hänellä on mahdollista saada apua ongelmiinsa kohtaamalla auttava ihminen myös digitaalisen palvelun avulla. Digitaalisuus mahdollistaa ja laajentaa sosiaalisia kontakteja ja vuorovaikutusta kaiken ikäisten ihmisten välillä. Sovellukset haltuun eYstäväpiirissä hyödynnettiin WhatsAppsovellusta yhteydenpidon välineenä. Ryhmän toiveesta toteutettiin retki elektroniikkamyymälään, jossa ryhmäläiset saivat opastusta omien tarpeidensa mukaan. Ryhmässä tapahtuvassa digiohjauksessa voidaan turvallisessa ilmapiirissä luoda onnistumisen kokemuksia, lisätä osaamisen tunnetta ja rohkeutta hyödyntää digitaalisuutta niin sosiaalisessa kanssakäymisessä kuin edelleen muiden palvelujen käytössä. Lisäksi ryhmäläisten toiveiden mukaisesti tutustuttiin paikallisen lehden mobiilisovellukseen, kirjaston digitaalisiin palveluihin, verkkoja mobiilipankkipalveluihin, sosiaa lisen median sovelluksiin sekä tiedon hakuun internetistä. Yksinäisyyden tunteen koki lievittyneen ryhmän aikana 80 prosenttia. Digitaalisuus mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen myös tilanteissa, jossa fyysinen kontakti ja kasvokkain tapaaminen eivät ole mahdollisia tai vaativat toteutuakseen liian paljon ponnisteluja. Ystäväpiiri-koulutus antaa tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. eYstäväpiirissä haluttiin murtaa pelkoja ja hyödyntää digitaalisuus yksinäisyyden karkoittamisessa. Lisätietoa koulutuksista löytyy vtkl.fi. Kaikki lähtisivät uudelleen eYstäväpiiriin ja suosittelisivat toimintaa muille. Ryhmässä he uskalsivat kysyä juuri niitä asioi ta, joista kokivat epävarmuutta. eYstäväpiiriläiset kokemukset ryhmästä ovat positiivisia ja kannustavia vastaavien ryhmien toteuttamiseen. eYstäväpiiri-koulutus Vanhustyön keskusliitto järjestää ensi syyskuussa alkavan eYstäväpiiri-ohjaajakoulutuksen Helsingissä. Porin kaupungin pääkirjasto on ollut tärkeänä kumppanina eYstäväpiirin mahdollistamisessa. Porissa toteutettiin keväällä 2019 eYstäväpiiri-pilotti, jossa digitaalisuutta hyödynnettiin ryhmän tapaamissa ja sisällössä. Koulutuksessa pärjää arjen digitaidoilla. Digitaalisuutta käytettiin välineenä ryhmän tapaamisissa sekä itsenäisen ryhmän toiminnan aktivoijana. . Yhteistyö kirjaston kanssa mahdollisti myös tietokoneen ja tablettien käytön ryhmän aikana sekä jatkossa. eYstäväpiiri-koulutuksessa saa myös lisäksi välineitä digitaalisuuuden hyödyntämiseen. Ryhmä toteutettiin Ystäväpiiri-mallin mukaisesti. Isolle osalle vanhuksia digitaalisuus on uutta ja pelottavaakin. Teksti: Krista Toivonen, Omahoitovalmennusja Ystäväpiiri-ohjaaja K u va : K ri st a To iv o n e n 30 Osallisuus. Kirjasto tarjosi tilat maksutta ryhmän tapaamisiin sekä jatkotapaamisiin. Syynä voi olla fyysisen toimintakyvyn heikkous tai pitkät välimatkat. eYstäväpiiri murtaa pelkoja digiteknologiaa kohtaan T erveyden ja hyvinvoinninlaitoksen professori Timo Partanen toteaa, että ikäihmisen tunne, että hän ei hallitse uuden teknologian käyttöä tai kokee sen käytön hankalaksi, voi pahentaa entisestään ikäihmisen syrjäytymisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Ikäihminen voi hyödyntää digitalisaatiota, kun hänellä on tarvittava osaaminen. eYstäväpiiriä ohjasivat Raija Pakkala ja Krista Toivonen
Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Tutustu tuotteeseen verkko kaupassamme osoitteessa aviris.fi. 09 3960 4700 www.aviris.fi info@aviris.fi BlindShell Classic Puhuva näppäinpuhelin Vanhustyö-lehteä lukemalla pysyt ajan tasalla, saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen, löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen, hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä vanhustyön tietoudesta. kaikki valikot, puhelin numerot ja tekstiviestit. . – Vaikuta Vanhustyölehden sisältöön Vastaa ja osallistu arvontaan! vtkl.fi/lukijakysely Lukijakysely Vanhustyö 2 • 2020 31. Jos haluat vastata kyselyyn kirjallisesti, toimitamme sinulle kyselylomakkeen postitse. Voit tilata kyselylomakkeen sähköpostilla vanhustyolehti@vtkl.fi tai soittamalla 050 421 0762. Arvomme palkinnot 29.5.2020. Tilaa Vanhustyö-lehti (ilmestyy viisi kertaa vuodessa) Kestotilaus 42 € / vuosi Vuosikerta 45 € Opiskelijatilaus 28 € / vuosi Määräalennus (kestotilauksessa, yhteinen laskutusosoite, lehdet haluamiisi osoitteisiin) 2 lehden tilaus 35 € / tilaus / vuosi 3–5 lehden tilaus 28 € / tilaus / vuosi Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Tilattavissa myös digitaalisena: irtonumero 5 € / lehti sekä digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/vanhustyo-lehti YHTEISÖLL INEN ASUMINEN Taloudellista kaltoinkohte lua tapahtuu kaikissa sosiaaliluokiss a SENIORARBETE 4 • 2019 Kylä palaa kaupunkeihin Väistyvätkö palvelutalot monitoimike skusten tieltä. BlindShell Classic on helppokäyttöinen, puhuva näppäinpuhelin. Vanhustyo_041 9_conv.indd 1 26.8.2019 18:01:56 VARAUDU VANHUUTE EN – GARDERA DIG FÖR ÅLDERDO MEN SENIORARBETE 3 • 2019 Vanhustyo_3_2 019.indd 1 29.5.2019 12:05:59 Mitä sinä lukisit. 24 %). Marjaniementie 74, Helsinki (IIRISkeskus) p. alv. Laite puhuu mm. Kaikki kehitysideat ja palautteet ovat tervetulleita! Vastaa kyselyyn verkkosivuillamme: vtkl.fi/lukijakysely Voit vastata nimettömänä, mutta jättämällä yhteystietosi osallistut Muistoissamme 50-luku selkokirjan ja Muistoissamme 50-luku kuvapakan arvontaan. A uta kehittämään Vanhustyö-lehdestä entistä parempi ja mielenkiintoisempi! Vastaa lukijakyselyymme. Puhelinta voi käyttää myös äänikomennoilla. Puhelimen hinta on 349 e (sis
Medialukutaito kuuluu jokaiselle iästä riippumatta Yksi viime aikojen merkittävimmistä yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja sosiaalisista kehitystrendeistä liittyy mediaan ja sen merkityksen kasvuun. 32 Digi&Teknologia. Olemme myös yhä tavallisemmin vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa median välityksellä. Se, mitä ympäröivästä maailmasta ja sen tapahtumista tiedämme, pohjautuu eri tavoin mediaan
Yleistysten sijaan medialukutaidon edistäminen tulee lähteä liikkeelle ihmisten omista tarpeista. Erilaisten medioiden parissa viihdytään, opitaan ja vietetään aikaa. Omaa medialukutaitoaan voi kehittää kokeilemisen ja itse tekemisen lisäksi esimerkiksi vapaan sivistystyön kursseilla tai vaikkapa verkossa. Yli 70 -vuotiaista digipelejä pelaa useampi kuin joka kymmenes. Teksti: Lauri Palsa, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovi suaalinen instituutti Vanhustyö 2 • 2020 33. Monimuotoistuva media tarjoaa paljon muitakin mahdollisuuksia osallistumiselle, kuten pääsyn monipuoliseen tietoon, mahdollisuuden yhteiselle keskustelulle sekä oman äänen esille tuontiin eri yhteisöissä. Medialukutaidon moninaisuus tarjoaa mahdollisuuden ottaa huomioon ihmisten erilaisuus. Joulukuussa 2019 opetusja kulttuuriministeriö julkaisi uudet kansalliset mediakasvatuslinjaukset, jotka huomioivat myös aikuisten medialukutaidon merkityksen. Kiinnittämällä huomiota tiedon hakemiseen, tiedon luotettavuuden arviointiin ja tiedon soveltamiseen liittyvään osaamiseen, voidaan tukea ihmisten terveyden edistämistä. Medialla on hyvinkin erilainen rooli eri ihmisten elämässä. . Tämä edellyttää ennakkoluulottomuutta, yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä rakentavaa keskustelua. (2019) Opetusja kulttuuriministeriö • Susanna Rivinen (2020) Media education for older people views of stakeholders, Educational Gerontology • yle.fi/aihe/digitreeni • Digiopastuspaikat www.senior surf.fi/opastuspaikat/ M edia kaikessa monimuotoisuudessaan tuo ihmisille paljon mahdollisuuksia oman terveyden edistämiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä ihan vain ajanviettoon ja viihtymiseen. Näin myös mediaan liittyvät osaamistarpeet vaihtelevat. Monimuotoistuva mobiilipelaaminen. Johanna Eronen on kollegoineen tutkinut Suomessa ikäihmisten terveyteen liittyvän tiedon lukutaitoa. Medialukutaidon edistäminen Kattavan mediakasvatuksen var mis ta miseksi tarvitaan pitkäkestoista ke hit tä mistyö tä, rakenteita, toimivia käytäntöjä ja tutkimustietoa. Tampereen yliopisto • Medialukutaito Suomessa. & Rantanen, T. Medialukutaitoon kuuluvat kaikki ne mediaan liittyvät taidot ja tietämys, jotka auttavat meitä muun muassa käyttämään erilaisia mediavälineitä ja ohjelmia, ymmärtämään mediasisältöjä, olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, tekemään mediaa itse ja tuomaan omaa ajatteluamme esiin sen kautta. Pelkkä teknologia ei riitä Median ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli tarvittavaa osaamista ei ole. Vuoden 2018 pelaajabarometrin mukaan lähes joka kolmas 60–69 -vuotiaista pelaa digitaalisia viihdepelejä vähintään viikoittain. Jokainen ihminen on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on oma historiansa, elämänkokemuksensa, yhteisönsä, kiinnostuksen kohteensa ja elämäntapansa. Median täyttämässä maailmassa jokainen voi auttaa toista medialukutaidossa eteenpäin. Moniäänisessä yhteiskunnassa kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua. Vanhustyöllä kaikessa laajuudessaan on paljon mahdollisuuksia edistää ihmisten hyvää elämää median kyllästämässä yhteiskunnassa. Lisälukemista ja -tietoa • Eronen, J., Paakkari, L., Portegijs, E., Saajanaho, M. Pelkkä teknologian kehitys ei kuitenkaan riitä mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yhdenvertaisen medialukutaidon edistämisen avulla voidaan huolehtia, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei jää vain tiettyjen ihmisryhmien etuoikeudeksi. Pelaaminen voi tarjota viihdesisällön lisäksi mahdollisuuden kohtaamiselle ja yhdessäololle. Susanna Rivisen tutkimuksen mukaan ikäihmiset oppivat mediaan liittyviä taitoja muun muassa itse kokeilemalla sekä laitteita käyttämällä yhdessä perheen, vertaisten tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapin yliopistossa tutkitaan parhaillaan ikäihmisten mediakasvatusta. Merkittävää on, että nykyään medialukutaito ymmärretään kuuluvan yhdenvertaisesti kaikille ihmisille. Kansalliset mediakasvatuslinjaukset. (2019) Assessment of health literacy among older Finns. Yle on julkaissut verkossaan Digitreenit-palvelun, jonka avulla voi helposti tutustua ja opetella digitaalisen median käyttöä. Pelaaminen on esimerkiksi osa tavallista arkipäivää yhä useammalle. Digitukea eli verkkoasioinnin, palveluiden ja älylaitteiden käytön tukea tarjoavat useiden viranomaisten yhteiset asiointipisteet, kirjastot, järjestöt ja kansalaisopistot sekä viranomaiset ja yritykset. Media tuo ihmisiä yhteen, se tarjoaa sisältöä, avaa uusia näkökulmia ja haastaa ajattelemaan. Aging Clinical and Experimental Research • Pelaajabarometri 2018. Tulosten mukaan 75-vuotiaista tutkimukseen osallistuneista yli puolet koki vaikeaksi arvioida mediassa esitetyn terveysriskejä koskevan tiedon luotettavuutta (50,9 %). Suomessa medialukutaitoa on edistetty lasten ja nuorten parissa pitkään. Äänestäminen on yksi keskeisimpiä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Yhdenvertainen medialukutaito Media tarjoaa paljon terveyteen liittyvää tietoa, mutta sen hyödyntäminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys
Tärkeät paperit Eteen voi tulla tilanne, että läheisten tarvitsee saada asioiden hoitamiseksi käsiinsä asiakirjoja kuten hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Havanka kannustaa järjestelemään ajan kanssa ja avoimesti keskustellen. Jälkipolvia tuskastuttaa monesti kaikenlaiset uutta elämää odottavien materiaalien jemmat: langanpätkät ja korjausta odottavat tavarat. Mutta Havanka kertoo myös toimineensa apuaivona – rohkaisemassa tarttumaan toimeen Siivoamiseen ja raivaamiseen saatetaan ryhtyä yhdessä lasten tai läheisten kanssa. Näiden pitäisi löytyä tarvittaessa helposti ja vaikeuksitta – esimerkiksi pankin tallelokeroon ei välttämättä pääse kukaan puolestasi. – Sitä helposti pallottelee mielessään, että pitäisi järjestellä ja siivota, mutta kun ammattijärjestäjä tulee tiettyyn aikaan paikalle, niin asiat tulee myös tehtyä, Havanka kertoo. Silloin vaarana on heittää pois sellaista, mikä olisikin haluttu säilyttää. Järjesteleminen on aikaa vievää, ja Havangan roolina on yleensä auttaa järjestely alkuun. Näistä kannatta luopua rohkeasti. Ammattijärjestäjä Milla Havangan puoleen on käännytty esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ikääntyneenä on tullut aika muuttaa. Ammattijärjestäjän vahvuutena on ulkopuolisuus – ystävä tai sukulainenkin voi olVanhuuteen varautuminen Aivotyötä, arvovalintoja ja avointa keskustelua – vinkit kodin järjestelyyn Elämänmuutos nostaa pintaan myös tarpeen järjestellä ja siivota kotia. – Jokaisen olisi hyvä saada jo ajoissa miettiä, mitkä tavarat ja asiat ovat tärkeitä, Havanka evästää. Sen sijaan muistotavaroiden, esimerkiksi valokuvien tai kirjeiden, karsiminen on usein hankalaa. Järjestelyyn kannattaa varautua avoimin mielin, eikä yrittää ketään kääntää ja vääntää mihinkään suuntaan. Siinä ta pauk sessa, että potilas ei pysty itse päät34. Se kannattaa myös antaa sellaiseen terveydenhuollon yksikköön, jossa on paljon potilaana. Järjestelyssä ja siivoamisessa on kyse myös itsenäisyydestä, jopa itsemääräämisoikeudesta. la hyvä tuki järjestelyssä, mutta tilanteessa pitää osata pysyä neutraalina. Toinen helppo siivouskohde ovat vaatteita pursuavat kaapit, joista voi löytyä karsittavaa ja hyväntekeväisyyteen sopivaa. A vun tarve voi olla konkreettinen, vaikkapa käytännön apu tavaroiden paikalleen saattamiseksi. Luopuminen on entistä vaikeampaa, jos auttamaan tullut ystävä jää vain sovittelemaan vaatteita tai katselemaan valokuvia. Muistoesineistä voi tehdä entistä arvokkaampia kirjoittamalla ylös tietoja tai tarinoita niistä ja ihmisistä, joita enää vain sinä tunnistat valokuvista. Havanka suosittelee keräämään tärkeät asiakirjat ja paperit selvästi merkittyyn kansioon, jolloin osaat tarvittaessa opastaa läheisiäsi noutamaan ne puolestasi. Mistä aloittaa Toisen aarre on toisen roska. Sähköisesti sen voi tallentaa Kantapalveluun. Niistä ei kannata aloittaa ja niihin ei kannata jumiutua. Paperista versiota voi säilyttää kotona. – Erityisen tärkeää on puhua hoitotahdon sisällöstä omien läheisten kanssa. Pieneksi jääneistä vintagemekoista tai laadukkaista materiaaleista tehdyistä vaatteista saattaa olla vielä iso ilo jollekulle muulle. Havanka on törmännyt ihmistyyppiin, joka ei halua vaivata jälkipolvia järjestelemisellä. Näin tarinat eivät katoa ajan virtaan. Havangan mukaan järjestely voi olla tosi mukavaa yhteistä aikaa, mutta esiin voi pulpahtaa kaikenlaisia konflikteja. Hoitotahto kannattaa tallettaa mahdollisimman moneen paikkaan, jotta se varmasti pompahtaa esille silloin kun sitä tarvitaan
Aloita jo tänään Voisiko eläkeiässä jo vähän hellittää ja jättää siivoamisen ja järjestelyn muiden huoleksi. Kun kaapit täyttyvät, päädytäänkin säilyttämään kaikenlaista hellan päällä. Voi myös olla tarpeen järjestellä tavarat uudelleen yläja alakaappeihin, niin että usein käytetyt tavarat todella ovat tarttumaetäisyydellä. Havanka pohtii kysymystä hetken. Teksti: Kirsti Kuusterä tämään hoidostaan, hoitohenkilökunta voi kuulla laillista edustajaa tai läheisiä sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa, Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorela selventää. Keittiö on usein erityinen riskipaikka. – Jotenkin ajattelisin itse, että tavaroiden säästämistä tai niistä eroon hankkiutumista olisi hauska miettiä rauhassa ja ajatuksen kanssa ilman painetta ja pakkoa. Havanka kehottaa pohtimaan onko asunnossa paljon palokuormaa eli tulipalotilanteessa syttyvää materiaalia. Ja vielä silloin kun on hyvissä fyysisissä voimissa. Entä miten pelastajat mahtuisivat tarvittaessa paikalle. . Järjestäminen ja alkuun pääseminen voi viedä todella kauan, Havanka kertoo, että ammattijärjestäjän työ alkaa aina keskustelulla. Yhdessä puhutaan eri tarpeiden tasapainosta: mistä kaikista asioista on tärkeää. K u va : Ilk ka V u o ri n e n säästää muisto ja miten kotiin tuodaan olemisen helppoutta. Ahtaassa asunnossa on hankalaa asua, mutta erityisen vaarallista onnettomuustilanteissa. Siisteys tuo turvaa Tavarat ja niiden sijoittelu kotona vaikuttavat osaltaan esteettömyyteen. Matot, erilaiset nyytit, laatikot ja muut tavararöykkiöt vaikeuttavat liikkumista
Palaute, niin positiivinen kuin korjaavakin, pystytään viemään käytäntöön heti. Betesda-säätiön Niittykoti oli yksi kohteista, joka pilottina aloitti palautteen keräämisen PalveluPulssi-työkalulla. – Reaaliajassa saatu palaute mahdollistaa varhaisen puuttumisen PalveluPulssi-materiaalit ovat hyvin esillä Niittykodin ilmoitustaululla hissin luona. PalveluPulssi-työkalun tarkoitus on tuoda ikäihmisen palvelujen palautteet näkyviksi reaaliajassa. – Toistaiseksi palautetta on tullut aika vähän. 36. Miten onnistuimme. Kuvassa Pilvi-Marika Rantanen. Palaute reaaliajassa Annetut palautteet näkyvät reaaliajassa, jolloin viivettä palautteen antamisen ja sen vastaanottamisen välillä ei ole. Palaute on tullut ennen kaikkea omaisilta ja suosituin tapa on puhelin. PalveluPulssissa palautetta voivat antaa niin vieraat, omaiset kuin asukkaat. Viimeisin tieto asiakaskokemuksen tasosta on henkilökunnan seurattavissa ja käytettävissä koko ajan. Palautelomakkeeseen, jossa esitetään muutama kysymys, pääsee monella eri tavalla: lähettämällä tekstiviestin, lukemalla QR-koodin, lataamalla Palvelu Plus -sovelluksen puhelimeen tai menemällä lomakkeeseen verkkosivujen kautta. Silloin Niittykodin taideprojektissa maalatut seinätkin saivat lisäväriä lasten maalauksista. – Olemme laittaneet PalveluPulssi-materiaalia eri puolille taloa. Erityisen hyvä paikka on hissin edessä, jossa jokainen asukas ja vierailija joutuu pysähtymään hissin oven eteen odottamaan lukituksen avaamaista, kertoo Pilvi-Marika Rantanen ryhmäkoti Niittykodin esimies. Perhepäivässäkin oli ollut hulinaa ja vilinää. Olemme ohjanneet niitä asukkaita, jotka kykenevät käyttämään tällaista työkalua, antamaan palautetta. Saamamme palaute on ollut erittäin hyvää, Betesda-säätiön asumispalvelujen johtaja Raila Lindeberg iloitsee. Konkari pyreneittenmastiffi Sero ja harjoittelija lapinkoiran pentu Vahti ovat ilahduttamassa ikäihmisiä ja vilkastuttavassa Niittykodin rauhallista tunnelmaa. Sen avulla viimeisin tieto asiakaskokemuksen tasosta on koko ajan palveluntarjoajien käytettävissä, joten palautteisiin voidaan reagoida heti. N iittykodissa oli koiravieraita
He voivat antaa palautetta asiakaskokemuksestaan, milloin haluavat ja niin usein kuin haluavat, sillä palautelomake kulkee matkapuhelimessa mukana. Seinäjoelle, Kauhavalle ja Mikkeliin ja kevään aikana mukaan lähtee useita palveluntuottajia. Asiakkaat tekevät valintoja yhä enemmän suositusten perusteella. Viimeisin tieto asiakaskokemuksen tasosta on henkilökunnan seurattavissa ja käytettävissä koko ajan. PalveluPulssi toimii nykyaikaisena lisäkommunikointikanavana asiakkaiden ja palveluntarjoajan välillä. Asiakaspalautteet raportoidaan reaaliaikaisesti, jolloin viivettä palautteen antamisen ja sen vastaanottamisen välillä ei ole. Valtakunnallinen pulssi Palvelusta on mahdollista seurata anonyymia valtakunnallista Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöjen fiilismittaria siitä, miten vanhusten hoivapalveluissa menee. . Tulokset näyttävät tällä hetkellä tältä (tilanne helmikuun lopulla). Teksti: Merja Lankinen K u va t: Ilk ka V u o ri n e n Vanhustyö 2 • 2020 37. Mikä on PalveluPulssi. – Mielipiteet palveluntuottajan kyvystä hoitaa asiakkaan käytännön asiat tai kyvystä kuulla ja ymmärtää asiakkaita sekä mielipiteet ympäristöstä ja turvallisuuden tunteesta tai tyytyväisyydestä kokonaisuudessaan ovat merkittäviä valintakriteereitä valitessa itselleen asumispalveluiden tuottajia, Salmi jatkaa. Reaaliaikaisten kokemusten esiin nostaminen esim. Halusimme tuoda näkyväksi järjestöjen ja säätiöiden erinomaista asiakastarpeista lähtevää työtä ottamalla käyttöön PalveluPulssi-työkalun, Vanhustyön keskusliiton järjestöjohtaja Mailis Salmi toteaa. Asiakkaan tarpeiden ja asiakaskokemusten ymmärtäminen auttaa onnistumaan asiakastyössä ja auttaa myös kehittämään palvelua. Palautteen kerääminen on laajentunut nyt myös mm. Asteikko 1-5, viisi paras. Palaute, niin positiivinen kuin korjaavakin, pystytään viemään käytäntöön heti. Jatkossa tulokset tullaan käsittelemään ryhmäkodin palavereissa ja Huushollikokouksissa, joissa yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa mietitään mahdollisia kehittämistoimia, Rantanen suunnittelee. PalveluPulssissa palaute annetaan mobiilipohjaisella lomakkeella, joka toimii matkapuhelimen lisäksi myös muissa päätelaitteissa. Palautetta kysytään niin omaisilta, asukkailta, palvelujen käyttäjiltä kuin vierailijoilta. sosiaalisen median kanavissa auttaa asiakkaita myös valitsemaan palveluntuottajia. • Ympäristö 4,37 • Käytännön asiat 4,41 • Turvallisuus 4,41 • Kuuleminen ja ymmärtäminen 4,41 • Tyytyväisyys 4,66 – Ikäihmisten palvelujen laadusta on viimeisen vuoden aikana puhuttu paljon negatiiviseen sävyyn. – Harjoittelemme vielä työkalun käyttöä itsekin. Asiakaskokemuksen reaaliaikainen keruu alkoi viime joulukuussa kolmessa Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisössä: Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskus Ainolassa ja Betesda-säätiön palvelukoti Kotivallissa Sipoossa ja ryhmäkoti Niittykodissa Vantaalla
Hagaron henkilökunta pyrkii jatkuvasti tekemään ympäristöstä mahdollisimman kodikkaan ja viihtyisän. Hagaron henkilökunnalla on myönteisiä kokemuksia VR-laseista. Aktiviteetit ovat merkittävä osa arkea, ja kehitämme aina uusia kokemuksia ja ideoita. Keksimme, että voisimme kehittää näitä mahdollisuuksia virtuaalitodellisuuden avulla. Me tarjoamme asukkaillemme mahdollisuuden rentoutua ja nauttia Havaijin upeista rannoista, Rooman uskomattomasta Colosseumista tai vaikkapa Pariisin historiallisesta Notre Damesta kotoa käsin! Palvelutalo Hagaro Pensionärshem Hagaro Pensionärshem on Pohjois-Haagassa ihanteellisella paikalla sijaitseva palvelutalo. Käytämme laseja aktiivisesti jatkossakin. Lasien avulla voimme tarjota kokemuksen, joka on uskomattoman lähellä paikan päällä vierailua. Tarkoituksena on vähitellen yhdistää virtuaalitodellisuutta ja jumppaa. Toimintatonnin avulla palvelutalo voi kehittää ideoita asukkaidensa hyväksi. . Sosionomit huolehtivat sosiaalisesta koordinoinnista. ”Olipa katto korkealla!” nauroi eräs asukas nähtyään Pariisin Notre Dame kirkon. VRlasit ovat tuottaneet suurta iloa. Helposti saatavilla Pyrimme siihen, että VR-lasien käyttö olisi helppoa ja että henkilökunta voi tarjota niitä arjen vapaina hetkinä. Ruokataloudessa työskentelee kolme henkilöä emännän lisäksi. Kaikki tämä on ollut mahdollista Vanhus työn keskusliiton Toimintatonnin ansios ta. Käyttäjä todella tuntee olevansa paikan päällä näkemässään maisemassa. Virtuaalitodellisuus Virtuaalitodellisuus, englanniksi Virtual Reality eli VR, koetaan VR-lasien avulla. Joskus on mukavaa vain rentoutua ja haaveilla hetki. Hoitohenkilökuntaan kuuluu 8 sairaanhoitajaa ja 18 lähihoitajaa. Hallinnossamme puolestaan työskentelee kuusi henkilöä, joista kaksi on sosionomeja. K u va : Sa b in a Se lé n H alusimme tarjota Hagaro-palvelutalon asukkaille matkailun riemua ja mahdollisuuden nähdä myös Suomen ulkopuolisia paikkoja, vaikka asukkaat eivät erilaisten elämäntilanteiden johdosta pystykään matkustamaan esimerkiksi lentokoneella tai bussilla. Asukkaat saavat valita matkakohteensa itse, ja lasien avulla he ovat välittömästi perillä kohteessa. Teksti: Sabina Selén, sosionomi, Hagaro Pensionärshem 38. Toimintatonni Palvelutalo Hagaro Pensionärshem tarjoaa asukkailleen uusia elämyksiä Monet haaveilevat ulkomaanmatkoista, mutta eivät enää jaksa lähteä ahtaille lennoille tai epämukaville bussimatkoille. Olemme siis menneet käymään asukkaiden koteihin ja tarjonneet yksilöllisesti mahdollisuutta kokeilla virtuaalitodellisuutta. Suurta iloa Hankimme kahdet VR-lasit ja päätimme tehdä lasien käytöstä yksilöllistä toimintaa. Hagaron toiminnanjohtaja on Carola Aspholm-Backman. Palvelutalon lähellä on hyviä kävelyteitä ja kauniita puistoja. Niiden kautta nähty kuva on hyvin todentuntuinen
Rohkealla, avoimella ja luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä ja pienillä kustannuksilla voidaan luoda hyvinvointia lisääviä ennalta ehkäiseviä toimintoja ikääntyville. Mukana tapahtumia järjestämässä ovat muun muassa Keuruun vanhusneuvosto, SPR:n paikalliset osastot, Eläkeliiton Keuruun yhdistys, Keuruun seurakunta, Keuruun Martat, Muistiyhdistys, Keuruun Karjalaseura, Keurusseudun sydänyhdistys sekä Keuruun kaupungin edustajia. Ihmiset rupattelevat keskenään ja jotkut kampaavat hiukset ojennukseen ennen peremmälle menoa. Keuruun salaisuus on ollut vastuun jakaminen ja avoin toiminta. Lähteet • Tuija Seppänen 2015: Kahvia ja kohtaamisia – yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi. Ohjelma sisältää monenlaista hyvinvointia lisäävää toimintaa, tietoa ja tekemistä. Kymmenet ihmiset kättelevät ovella seisovia vastaanottajia ja pujahtavat sisään tunnelmalliseen rakennukseen. Teksti: Riikka Röppänen, kotihoitopäällikkö, Keuruun kaupunki Vanhustyö 2 • 2020 39. Keuruun kumppanuuspöydän toiminta sai alkunsa Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen Kehitytään kimpassa -hankkeen myötä vuonna 2015. . Apuvälineilläkin pääsee helposti avoimesta kulkuväylästä esteettömään tilaan. Tunnelma on lämmin. Pian alkaa ohjelma. P unaisen, entisen kansakoulun ovella käy kuhina. Ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä käytäntöjä KeskiSuomessa. Siitä hyödymme kaikki. Hanketyöntekijät kutsuivat kaikki ikääntyneiden palveluista kiinnostuneet tahot mukaan kumppanuuspöytään, jossa lähdettiin ideoimaan yhteistyötä hyvinvointia edistävän toiminnan kehittämiseksi. Dia-esitys. Käytännössä tärkeäksi on osoittautunut se, että koollekutsujana toimii kaupungin edustaja, jolla on langat pysyvästi käsissään. Vastuuta jakamalla ja yhdessä tehden toiminta on saatu jatkumaan. • Päivi Kivelä & Tuija Seppänen 2018: Kumppanuuspöytä kuntayhteisön vahvistajana. Ohjelmaan sisällytetään myös toiminnallisuutta; musiikkia, laulua tai pientä jumppaa. Peurunka3-seminaari. Ohjelman runko on yhteisesti sovittu, mutta sisällössä saa käyttää luovuutta. Kehitytään kimpassa -hanke käynnisti Keuruulla toiminnan, joka kokoaa säännöllisesti yhteen useita kymmeniä eläkeläisiä. • Kahvia ja kohtaamisia Keuruulla-Facebook-sivut. Vanhan kansakoulun tiloissa on muisteltu, kuunneltu lääkärin vinkkejä, huollettu aivoja, mietitty asunnon korjaustöitä, opeteltu digitaalisen lehden lukemista, katsottu näytelmää sekä matkustettu kuvien kautta Keniaan ja maisteltu eksoottisia hedelmiä. Tilaisuus päättyy kahviin ja kohtaamisiin. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry. Kuukausittaisen tapahtuman vastuutaho vaihtelee, jolloin toiminnasta ei tule liian suurta taakkaa yhdelle. Usein hankkeita moititaan siitä, että niiden loputtua toimintakin lakkaa. Eri kertojen toteuttajat ja aihepiiri sovitaan yhteisissä kokouksissa. Ideoinnin tuloksena syntyivät kerran kuukaudessa järjestettävät matalan kynnyksen Kahvia ja kohtaamisia -tapahtumat. K u va t: Le e n a Su o n to Kahvia ja kohtaamisia Keuruulla Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan yhteistyötä
Kesällä olen vajaa pari kuukautta vapaalla. fi -hankkeessa ja tulen hoitamaan hankkeen viestintää. 40. Liitto kannustaa yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään toimintaa ikääntyneille ihmisille erityisesti Vanhustenviikolla, mutta teemaa voi juhlistaa koko vuoden. Naantalissa yhteistyössä Naantalin kaupungin ja paikallisten toimijoiden kanssa. Erityisesti pureudun niihin ongelmiin, joita näin ja kohtasin toimiessani poliisissa ja hätäkeskuksessa. Työsuhteeni jatkuu toukokuun loppuun asti ja olen Malmilla vain noin päivän viikossa, mutta puhelimella ja sähköpostilla minut tavoittaa joka arkipäivä. useita lyhyitä projektitöitä Vallin Ikäteknologiakeskukselle. Valtakunnallinen Vanhustenpäivän pääjuhla ikääntyneille ja heidän läheisilleen järjestetään sunnuntaina 4.10. Työhöni kuuluvat kaikki kodin ja vanhusten turvallisuuteen liittyvät asiat. Ennen nykyistä tehtävää tein lasten ja perheiden palveluja koskevaa verkkoviestintää THL:ssä. Olen koonnut useita oppaita, joissa käsitellään ikäihmisten asumista ja arkipäivän elämää helpottavia sekä turvaavia ratkaisuja. Työskentelin aiemmin vuosina 2013-2014 Vanhustyön keskusliitossa KÄKÄTE-projektissa (käyttäjälle kätevä teknologia). Tässä välissä olen tehnyt mm. Olen toiminut poliisina yhteensä noin 37 vuotta Helsingin ja Vantaan poliisilaitoksissa. IkäAnkka vastailee kysymyksiin ikääntymistä ja haastaa pelailuun. Mukana on myös IkäAnkka, joka tekee paluun vuoden tauon jälkeen. Eve-Linda Lassila, hankekoordinaattori Olen Eve, melko tuore sosiaalipsykologi ja intohimoinen tanssin harrastaja Helsingistä. Viimeiset 14 vuotta olin Keravalla hätäkeskuksessa, josta jäin viime marraskuussa eläkkeelle ylikonstaapelin virasta. Toimin Vanhustyön keskusliitossa maaliskuun alusta alkaen määräaikaisena kotiturva-asiantuntijana vuoden loppuun saakka. Kristina Forsberg, kotiturva-asiantuntija Terveisiä Tampereelta! Toimin Arton parina ja työstämme yhdessä kodin turvallisuuteen liittyvistä asioista materiaaleja korjausneuvojien käyttöön. Aloitin hankekoordinaattorina vanheneminen. VTKL ja IkäAnkka SuomiAreenalla kesällä VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO on ensi kesänä SuomiAreenalla. IkäAnkka aktivoituu myös somessa kevään aikana ja voit seurata sen puuhailuja Twitteristä @AnkkaIka #ikäankka. Vanhustenviikon ja -päivän suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tein maisterintutkielmani turvallisuuden tunnetta koskien ja olen ilokseni huomannut, että tässä työssä omaksumastani tiedosta on paljon hyötyä. Olen liikuntatieteiden maisteri (hyvinvointiteknologia) ja insinööri (terveysteknologia) ja perehtynyt nimenomaan ikäteknologiaan. poliisimies. Olemme Kansalaistorilla 16.-17.7. Eri ikäisten ja eri lähtökohdista tulevien ihmisten terveys ja hyvinvointi kiinnostavat minua. Tasavallan presidentti toimii Vanhustenviikon suojelijana VANHUSTENVIIKKOA vietetään 4.11.10.2020 teemalla Onni on vanheta – Lyckan kommer med åldern. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Onni on Lyckan kommer med åldern vanheta Vanhustenpäivä 4.10.20 Naantali Vanhustenviikko 4.-11.10.20 HENKILÖSTÖUUTISIA Arto Erkkilä, kotiturva-asiantuntija Olen 58 v
Avustuksen enimmäismäärä on 50 prosenttia korjaushankkeen toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 10 000 euroa asuntoa kohden. Aiheina mm. VÄKIVALTA-KÄSITTEIDEN SANASTO Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoiden laatima Väkivaltakäsitteiden sanasto sisältää määritelmät suositeltavimmille väkivallan vastaisessa työssä käytettäville käsitteille. 24.3. Jos väkivaltailmiön käsitteitä ei ole yhteisesti määritelty, emme välttämättä ymmärrä toisiamme, vaikka puhuisimme samasta asiasta. KUINKA VÄLTTÄÄ HUIJAUKSIA. Sivustoa ylläpitää sosiaalija terveysministeriö ja mukana ovat myös valtiovarainministeriö, sisäministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Avustusta voidaan myöntää vuosina 2020–2022 yhteensä 25 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa vuonna 2020. Sivustolla esitellään uudistuksen kokonaisuutta ja sen etenemistä. Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Suunnitelmalla pyritään integroimaan potilasja asiakasturvallisuus osaksi koko palvelujärjestelmän kehittämistä. Hankkeeseen on varattu 5 miljoonaa euroa. Toimeenpanosuunnitelmassa korostetaan ennakoivan riskienhallinnan, potilasja asiakasturvallisuusosaamisen varmistamisen sekä omavalvonnan merkitystä potilasja asiakasturvallisuudelle. Sote-uudistuksen verkkosivusto on suunnattu ensisijaisesti uudistuksen valmistelijoille ja muille sen parissa työskenteleville ammattilaisille. ARA-asuntojen korjaaminen ikääntyneille sopiviksi Uusi avustus ARA-asuntojen korjaamiseen esteettömiksi ja ikääntyneille sopiviksi on ollut haettavissa vuoden 2020 alusta lähtien. Joensuu, Kehtotalo Rupla Potilasja asiakasturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelma on julkaistu Sosiaalija terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen suunnitelmaksi Potilasja asiakasturvallisuusstrategian toimeenpanoa varten. ja nettija puhelinhuijaukset. Vammaisten henkilöiden henkilökohtaista budjetointia kokeillaan vuosina 2020-2021 Sosiaalija terveysministeriö käynnistää vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeen vuosille 2020-2021. Sanaston tarkoituksena on tukea asiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan väkivallasta yhdenmukaisin termein ja jakamaan ymmärryksen siitä, mitä niillä tarkoitetaan. Näin suojaudut huijauksilta, Käykö läheisesi kukkarollasi. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Tampere, Istuntosali, Virastotalo 8.4. Lappeenranta, Valtuustosali, Kaupungintalo 17.4. Mummon markan vartijat ovat luentokiertueella koko kevään. Sote-uudistuksen verkkosivusto on avattu Soteuudistus.fi kokoaa sote-uudistukseen liittyvän tiedon yhteen paikkaan. Vanhustyö 2 • 2020 41 Ajan virrassa. Vaasa, Silveria, Hansa-kampus 15.4. Samalla kokeillaan henkilökohtaisia budjetteja
. Dessutom ska man tillsammans med kunden säkerställa att applikationen fungerar och att kunden känner sig trygg. I samhället som blir allt mer digitaliserat är man även rädd för att äldre personer hamnar på teknologins efterkälke och inte klarar av att självständigt sköta bankoch skatteärenden med smarttelefonen. Nu är man inte tvungen att använda dyrbar tid till resor och att söka parkeringsplatser, utan tiden kan man använda för de äldre. Exempelvis inom hemvården är distanskontakt via bild redan vardag och de äldre berättar att de till och med får bättre kontakt med vårdaren via bildrutan än under vårdarens skyndsamma hembesök. Anni Lausvaara Verksamhetsledare för Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Chefredaktör Hotbilder och möjligheter Fo to : Ilk ka V u o ri n e n 42. Tidsbristen förbättras då vårdaren hinner göra trefalt så många hembesök på distans jämfört med traditionella besök. FÖR ATT ANVÄNDNINGEN av teknologi ska lyckas förutsätter det att man satsar tillräckligt på ibruktagande, stöd och undervisning eftersom nyttan visar sig med en liten fördröjning. Vilka lösningar framtiden för med sig kan vi knappast ens fantisera om. Man var tvungen att klättra upp på en så hög plats som möjligt för att få kontakt med stödstationen, och en del människor meddelade att de verkligen inte tänker lära sig att använda e-posten. Till hotbilderna hör till exempel att arbetsplatserna försvinner på grund av att robotar tar över ledningsmakten av människan. Tanken om vårdande robotar väcker fantasier om kalla och hårda maskiner som ersätter de mänskliga vårdarna och att besluten om hur vården utförs grundar sig enbart på kostnadseffektivitet. OM VI BLICKAR ett par decennier bakåt i tiden så minns vi hur mobiltelefonerna och e-posten kom in i bilden på arbetsplatserna och hur ibruktagandet av dem i början gav upphov till nervositet. T eknologin inom äldreomsorgen väcker starka ställningstaganden både för och emot. I dag utgör trådtelefoner bara ovanliga undantag, och att sköta ärenden via brevposten går ohjälpligt långsamt. I nuläget finns ett stort antal trygga och beprövade lösningar där mänsklig vård och teknologi inte ställs mot varLedare andra, utan maskinerna har sin egen plats för att lätta på belastningen. Värsta scenariot är att nya teknologier gör arbetet långsammare då man inte satsar på maskininlärning och funktionsstörningar hos anordningarna och i förbindelserna orsakar avbrott i arbetet
Ibland kan det vara roligt att luta sig tillbaka i stolen och drömma sig bort för en liten stund. Invånarna får välja vart de vill åka, och med hjälp av glasögonen kan de sedan befinna sig på platsen redan nästa minut. Personalen på Hagaro pensionärshem jobbar dagligen för en hemlik och trivsam miljö. Text: Sabina Selén, Socionom, Hagaro Pensionärshem Fo to : Sa b in a Se lé n Vanhustyö 2 • 2020 43 Toimintatonni. Detta betyder att vi har individuellt gått hem till våra invånare och gett dem möjlighet att pröva på detta. Vi strävar efter att så småningom inkludera dem i gymnastiken. Aktiviteter är en stor del av vardagen, och vi jobbar för nya upplevelser och idéer. Vi ville erbjuda möjligheten att se platser utanför Finland trots att invånarna på grund av olika omständigheter inte har möjlighet att ta sig till platser som kräver transportmedel såsom flyg och buss. Vi på Hagaro Pensionärshem har tack vare denna kampanj kunnat ge våra invånare en ny och spännande upplevelse. Toimintatonni hjälper Pensionärshem att utveckla idéer för sina invånare. Virtual Reality Även kallad VR, går ut på att man får sig ett par VR glasögon. Skapade mycket glädje Vi införskaffade två par VR glasögon och valde att göra detta till en individuell aktivitet. . Vi har goda promenadvägar och parker med vacker natur nära intill. dessa glasögon har vi möjligheten att erbjuda en upplevelse, som är otroligt lik upplevelsen att faktiskt stå på Notre Dames golv. Detta var då vi kom på idén att utveckla våra möjligheter inom Virtual Reality. Personalen består av 8 sjukskötare och 18 närvårdare. V i på Hagaro pensionärshem ville erbjuda våra pensionärer lyxen att resa. ”oj vad det var högt till taket” skrattade en av invånarna då hen såg på kyrkan Notre Dame i Paris. VR glasögonen skapade mycket glädje hos oss. Hos oss finns nu möjligheten att luta sig tillbaka och njuta av Hawaiis fina stränder, Roms otroliga Colosseum eller varför inte Paris historiska kyrka Notre Dame, utan att gå utanför hemmet! Hagaro Pensionärshem Pensionärshemmet Hagaro är ett hem för äldre med ett idealiskt läge i Norra Haga. Dessa glasögon är 3D, vilket betyder att bilden blir verklighetstrogen och upplevelsen resulterar i att det känns som man faktiskt är på plats och ställe. Tack vare Hagaro Pensionärshem ger sina invånare möjligheten att uppleva världen Många drömmer om att resa utomlands, men orkar inte mera sitta i trånga flyg eller i obekväma bussar. Hagaro leds av verksamhetsledaren Carola Aspholm-Backman. Socionomerna är ansvariga för den sociala koordinationen. Inom kosthållet jobbar 3 personer tillsammans med vår husmor. Allt detta var möjligt tack vare Centralförbundet för de gamlas väl, som ordnade den årliga ”toimintatonni” kampanjen. Utöver detta består vår administration av 6 personer, varav två Socionomer. Lätt tillgängliga Vi strävar efter att VR glasögonen skall vara lätta att använda, och att personalen kan använda dessa då det finns en ledig stund i vardagen. Vi på Hagaro pensionärshem är positivt inställda till VR glasögonen och kommer fortsätta använda dessa glasögon aktivt
Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090.. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/reseptit Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Helppo tapa kirjoittaa sähköisiä reseptejä | RESEPTIPALVELUT DomaCare reseptijärjestelmän kautta lääkärit voivat kirjoittaa vaivattomasti sähköisiä lääkemääräyksiä ja hoitajat tarkastella reseptilistoja