SENIORARBETE 2 • 2022 Vanhustyo_2_2022.indd 1 Vanhustyo_2_2022.indd 1 15.3.2022 12.38 15.3.2022 12.38. Ikäystävällinen Suomi ”Kun mulla on halua laulaa, niin teillä mielellään kuunnellaan” Toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa – YKSINKERTAISTAKO
Jotta uuden pestin toiminta pääsee kunnolla alkuun, täytyy ensin luoda rutiinit, viestintäsuunnitelmat ja toimintamallit. Työntekijöille teknologia voi vapauttaa enemmän aikaa välittömään asiakastyöhön. Vanhustyö-lehti 3/2022 ilmestyy 10.6.2022 – Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 2 SENIORARBETE Vanhustyo_2_2022.indd 2 Vanhustyo_2_2022.indd 2 15.3.2022 12.46 15.3.2022 12.46. Kohti laadukkaampia iäkkäiden palveluja Laadukkaan palvelun edellytyksenä on tieto iäkkään yksilöllisistä tarpeista ja voimavaroista sekä hänen omista toiveistaan ja tavoitteistaan. RAI-välineistöllä tehtävä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi varmistaa, että olennaiset asiat tulevat huomioiduksi. 14–15 Teknologian monet ulottuvuudet iäkkäiden ihmisten palveluissa Teknologian mahdollisuuksia voidaan tarkastella palvelujärjestelmässä asiakas-, työntekijäja johtotasolla. Digipalveluilta seniorit itse toivovat selkeää, yksinkertaista ja helposti omaksuttavaa palvelua. Ikäystävälliset (digi)palvelut Ikäystävällisyydessä huomioidaan iäkkäät ihmiset, arvostaen. Heidät otetaan mukaan suunnitteluun ja toimintaan, he eivät ole vain kohteita. Asiakkaalle teknologia voi tuoda apua ja turvaa sekä laajentaa palveluvalikoimaa. Myös väestögallupit toisensa jälkeen rajaavat kohderyhmänsä ulkopuolelle 75 tai 80 vuotta täyttäneet. 22–23 34–35 Ikäystävällinen Suomi 6–7 Vanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla Tutkimusten mukaan ikäsyrjintä on yleisin syrjinnän muoto. 10–11 Vanhusasiavaltuutettu toimii iäkkäiden ihmisten edunvalvojana Vanhusasiavaltuutetun tehtävän kunnianhimoisena tavoitteena on vaikuttaa ennakolta asioihin, niin ettei kenenkään tarvitse tehdä valituksia. Ikääntyneiden itsensä ääni juurikaan kuulu heitä koskevassa päätöksenteossa
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 5 Pääkirjoitus: Eläkkeelle Suomessa ja Euroopassa 6 Ikäystävällinen Suomi 6 Vanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla 8 Toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa – yksinkertaistako. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 10 Vanhusasiavaltuutettu toimii iäkkäiden ihmisten edunvalvojana 12 Hyvää vetoa vanhustyöhön 200 ammattilaisen yhteisvoimin 14 Teknologian monet ulottuvuudet iäkkäiden ihmisten palveluissa 16 Hoivatiimien itseohjautuvuuden tukeminen kannattaa 18 Ikääntyneenä täyttä elämää ikäystävällisessä Porissa 20 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 22 Kohti laadukkaampia iäkkäiden palveluja – RAI-tieto antaa monipuolisesti eväitä johtajille ja kehittäjille OSALLISUUS 24 ”Kun mulla on halua laulaa, niin teillä mielellään kuunnellaan ja aplodejakin tulee” 26 Yksinäinen Miikkulainen ja norppa . Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. pohdintaa yksinäisyydestä ja luontoyhteydestä ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Kokemuksia yhteisöllisestä asumisesta 30 Ikääntyneiden asumisen varautuminen DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Valtakunnallinen digikulttuuripalveluita kokoava alusta iäkkäille 34 Ikäystävälliset (digi)palvelut 36 Hoitosuositukset käytännön hoitotyötä ohjaamaan 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Gå i pension i Finland och Europa 42 Marginalisering i ålderdomen kan förhindras genom att ändra attityder Vanhustyö 2 • 2022 3 2 • 2022 Vanhustyo_2_2022.indd 3 Vanhustyo_2_2022.indd 3 15.3.2022 12.46 15.3.2022 12.46. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi
Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Kirjaaminen Hilkka-mobiililla Kotihoidon optimointi www.fastroi.com | sales@fastroi.com Apuvälinemessut kokoaa yhteen apuvälinealan, kuntoutuksen, terveysja sosiaalialan ammattilaiset sekä apuvälineiden käyttäjät. Tiedot siellä missä sinäkin Reaaliaikaisen tiedonvälityksen lisäksi Hilkka tukee tavoitteellista kotihoitoa sekä parantaa potilasturvallisuutta. Tervetuloa keskustelemaan osastolle ja kuulemaan lavaohjelmaa ke ja to klo 13.30, aiheina virikkeellinen ryhmätoiminta ja asuminen. Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan! Vanhustyön keskusliitto on mukana messuilla. Helsingin Messukeskuksessa Ke 9-17 ammattilaispäivä | To 9-18 | Pe 9-16 Ammattilaiset rekisteröitymällä netissä Messuliput yleisölle 10€ (ovelta 12€) www.apuvaline.info Apuvälinemessuilta ratkaisut erityisen hyvään arkeen Järjestäjät: Yhteistyössä: 11.-13.5.2022 Helsingin Messukeskus Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 10.3.2022 8.39 10.3.2022 8.39 4 Vanhustyo_2_2022.indd 4 Vanhustyo_2_2022.indd 4 15.3.2022 12.46 15.3.2022 12.46. Messut avoinna: 11.-13.5
Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus Vanhustyö 2 • 2022 5 Vanhustyo_2_2022.indd 5 Vanhustyo_2_2022.indd 5 16.3.2022 12.32 16.3.2022 12.32. Kuoleman lykkäytyessä etenkin vanhuusiässä, kokonaiselinaika on pidentynyt 1900-luvun alusta lähtien voimakkaasti. Työurien pidentämisen mahdollista karvautta toivottavasti helpottaa ajatus eliniän pidentymisestä, kun voi odottaa, että työuran pidetessä myös eläkkeellä oloaika pitenee. Vastustus on sittemmin lientynyt ja työurat pidentyneet. On kaikkien etu, että valtiontalous säilyy tasapainossa ja sen myötä myös eläkkeet kohtuullisina. Iäkkään työntekijän syrjiminen voi kuitenkin olla työnantajan kannalta hyvinkin typerää. Ehkä senkin takia, kun on tajuttu, ettei tässäkään asiassa yksi malli ole paras kaikille. Eläkkeen määräkin kasvaa. Fyysisesti vaativissa töissä eläkkeelle pääsyn pitääkin tapahtua varhemmin, mutta monilla aloilla eläkeikää voidaan varmasti nostaa – tai ainakin antaa työntekijälle mahdollisuus siihen. Mutta onko työurien pidentämisen viime kädessä mahdollistava toimintakyvyn säilyminen pysyvää ja etenevää. Seniorin kokemus ja hiljainen tieto voi auttaa välttämään turhia vääriä ratkaisuja, eikä pyörää tarvitse joka tilanteessa keksiä uudelleen. Kun Bismarck aikanaan 130 vuotta sitten teki eläkesääntöjä, ehto oli 70 vuoden ikä ja eläkemaksut 30 vuoden ajalta. Onko syynä se, että pelätään iäkkään työntekijän sairaspoissaoloja tai ennenaikaisesti työkyvyttömäksi tuloa. Uutisen mukaan poikkeuksellisen tuloksen taustalla on epäilty toisaalta työkyvyttömyysdiagnoosien lykkäytymistä korona-ajan hoitovelan aikana, mutta myös todellista työkykyisyyden kohentumista. MUTTA MITEN eläkeiän noston tarpeellisuuteen sitten sopii se, että ainakin joillakin aloilla ikäsyrjintä näyttää rehottavan työnhaussa, jopa 50 ikävuodesta eteenpäin. Jo nuoresta pitäen lisääntyvä lihavuus aikaistaa toimintakyvyn heikkenemistä, ja korona-aikaan liittyvien elintapamuutosten pitkäaikaishaitat selviävät vasta jatkossa. Historian ikärajoihin onkin vielä matkaa. Toimintakyvyn kohentuminen on viime vuosikymmeninä ollut nähtävissä myös eläkeikäisillä. Vai pyrkiikö työnantaja yksinkertaisesti takaamaan työvoimansa, kun jo lähitulevaisuudessa on uhkaamassa työvoimapula useilla aloilla. Silloin harva todellisuudessa pääsi eläkkeestä koskaan nauttimaan ja tämä ehkä oli valtionhoitajan ajatuskin. Silloin – työnantajia lukuun ottamatta – ajatusta vastustettiin lähes kaikilla tahoilla. ELÄKEIÄN nosto ja työurien pidentäminen ovat jo vuosien projekti ja ne ovat herättäneet monenlaisia tunteita. Keväällä 2009 silloinen pääministeri oli huolissaan julkisesta rahoituksesta ja ehdotti lääkkeeksi eläkeiän nostoa. Toisaalta monissa Euroopan maissa on viime vuosikymmeninä puututtu myös varhaiseläkkeelle pääsyyn. Suomessa samoin kuin monissa muissa maissa onkin päätetty eläkeiän noston sitomisesta elinajanodotteeseen. 1840-luvulta alkaen elinikä on hyvinvointiyhteiskunnissa kasvanut jopa noin 2,5 vuotta vuosikymmentä kohden. TÄLLÄ HETKELLÄ eläkkeestä nauttii moni ja tulevaisuudessa ehkä suhteessa vielä suurempi joukko, jos tähänastiset trendit säilyvät. Näihin puuttuminen on aloitettava viipymättä. Pääkirjoitus Eläkkeelle Suomessa ja Euroopassa T uoreiden uutisten mukaan ikääntyneiden työllisyysaste on historian korkein ja eläkkeelle siirrytään yhä myöhemmin, keskimäärin 62,4-vuotiaana
Kansainvälisissä kyselyissä useampi kuin joka kolmas on kertonut kokevansa epäoikeu6 Ikäystävällinen Suomi Vanhustyo_2_2022.indd 6 Vanhustyo_2_2022.indd 6 15.3.2022 12.50 15.3.2022 12.50. Viimeinen ulottuvuus on koronapandemiankin myötä erityisen kiinnostava ja tärkeä. Moniulotteinen syrjäytyminen Osalle ikäihmisistä syrjäytyminen liittyy juuri vanhuuden elämänvaiheeseen, kun taas toisilla syrjäytymisen kokemukset ovat voineet olla läsnä myös aikaisemmissa elämänvaiheissa, jopa ylisukupolvisesti. Verkoston tavoitteena on ollut ollut lisätä teoreettista ja empiiristä ymmärrystä iäkkäiden syrjäytymisestä ja tuoda sitä myös päätöksenteon keskiöön. Teksti: Elisa Tiilikainen ja Hanna Ristolainen – Kuva: Shutterstock tyminen sosiaalisista suhteista, 3) syrjäytyminen palveluista, 4) paikkaan ja yhteisöihin liittyvä syrjäytyminen sekä 5) kansalaisuuteen liittyvä syrjäytyminen. Näitä ovat 1) taloudellinen syrjäytyminen, 2) syrjäyVanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla Ikääntyneiden syrjäytyminen ja siihen liittyvät kysymykset ovat tulleet erityisen ajankohtaiseksi koronapandemian aikana. Kaikissa muodoissaan vanhuusiän syrjäytymisellä on kielteisiä seurauksia niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnille. ROSEnet nimi tulee englanninkielisistä sanoista Reducing Old Age Social Exclusion eli vanhuusiän syrjäytymisen vähentäminen. Kansalaisuuteen liittyvä syrjäytyminen Tutkimusten mukaan Euroopassa yli 300 miljoonaa ihmistä on kokenut ikäsyrjintää. Verkoston julkaisemissa raporteissa vanhuusiän syrjäytymistä on käsitelty niin taloudesta, sosiaalisista suhteista, palveluista, kansalaisyhteiskunnasta kuin ajan ja paikan merkityksistä käsin. Koronaviruksen ja sen torjumiseksi asetettujen rajoitteiden myötä yhä useamman ikäihmisen mahdollisuudet osallistua kodin ulkopuoliseen elämään ja olla yhteydessä muihin ihmisiin ovat vähentyneet. Yhä useampi vanhempi ihminen kokee myös asenteellista ja ikään liittyvää syrjintää. Y ksinkertaisimmillaan syrjäytymisellä tarkoitetaan erilaisten ihmisryhmien jäämistä syrjään valtaväestöstä ja yhteiskunnan keskeisiltä areenoilta. Julkaisut löytyvät verkoston sivuilta osoitteesta: rosenetcost.com/rosenet-briefing-paper-series/ malla ikäihmisten heterogeenisuus ja moninaiset tarpeet ovat unohtuneet. Suomessa syrjäytymistä koskeva keskustelu on kuitenkin keskittynyt lähes yksinomaan nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Toisin kuin esimerkiksi köyhyys, syrjäytyminen on ilmiönä moniulotteinen pitäen sisällään useita elämän osa-alueita. Ikääntyvän väestön terveyden suojelemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat turvanneet vanhojen ihmisten fyysistä turvallisuutta, mutta saROSEnet – vanhuusiän syrjäytymisen vähentämisen tutkijaverkosto Vanhuusiän syrjäytymisen moniulotteinen viitekehys on kehitetty kansainvälisessä tutkijaverkostossa ROSEnet:issä osana Euroopan Unionin COST Action -rahoitteista tutkimusohjelmaa. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että syrjäytymisen ulottuvuudet kietoutuvat vahvasti toisiinsa: joka kolmas kokee syrjäytymistä useammalla kuin yhdellä elämän osa-alueella. Omassa tutkimushankkeessamme olemme jakaneet syrjäytymisen viiteen toisiinsa kytkeytyvään ulottuvuuteen
Asenne ja kohtelu ratkaisevat Ikääntyvien osallisuuden edistämisestä puhutaan niin lainsäädännössä kuin erilaisissa yhteiskuntapoliittisissa strategioissa. Jo paljon tätä ennen on huomattu, ettei ikääntyneiden itsensä ääni juurikaan kuulu heitä koskevassa päätöksenteossa. Vanhustyö 2 • 2022 7 Vanhustyo_2_2022.indd 7 Vanhustyo_2_2022.indd 7 15.3.2022 12.50 15.3.2022 12.50. Yhtä tärkeänä näyttäytyy vanhuuteen ja vanhoihin ihmisiin liittyvien asenteiden ja puhetapojen muuttaminen. Syrjintää tapahtuu usein myös symbolisella tasolla ja sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Vanhuusiän syrjäytyminen kotihoidossa – yleisyys, merkitykset ja interventio (SOLDEX) -hankkeessa tutkitaan syrjäytymisen eri ulottuvuuksien yleisyyttä, riskitekijöitä ja merkityksiä kotihoidon asiakkaiden keskuudessa, sekä etsitään keinoja syrjäytymisen vähentämiseksi. Myös Suomessa tehdyissä haastattelututkimuksissa on noussut esiin ikääntyvien kokemukset yhteiskunnallisesta arvottomuudesta, osattomuudesta ja ulkopuolisuudesta. Vanhuus ei ole ongelma, vaan se miten siihen suhtaudumme. Selvästi harvempi kokee syrjintää sukupuolen tai rodun perusteella. Kaikessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon, millaisia vaikutuksia niillä on myös vanhemmille ikäpolville ja miten heidän moninaisuutensa otetaan huomioon. SOLDEX Kirjoittajat ovat Itä-Suomen yliopiston tutkijoita ja työskentelevät parhaillaan kotihoidon asiakkaiden syrjäytymistä käsittelevän tutkimushankkeen parissa. Myös ennakkoluuloiset asenteet ja syrjivät käytännöt muun muassa palveluiden tarjonnassa tai osallistumisen ehdoissa vähentävät osaltaan merkittävästi ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia luoden pohjaa vanhuusiän syrjäytymiselle. Ikäsyrjintään liittyvien tekijöiden lisäksi kyse voi olla myös jäämisestä syrjään kansalais-, vapaaehtoistai poliittisesta toiminnasta. Tämä toteutuu ainoastaan osallistamalla ikääntyviä heitä koskevaan päätöksentekoon ja politiikan suunnitteluun. Myös väestögallupit toisensa jälkeen rajaavat kohderyhmänsä ulkopuolelle 75 tai 80 vuotta täyttäneet. Koronapandemian aikana moni ikääntymistutkija on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, millä tavoin 70 vuotta täyttäneistä puhutaan julkisessa ja poliittisessa keskustelussa. Vanhuusiän syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan aitoa halua nähdä kaikenikäiset ihmiset tärkeänä ja arvokkaana osana yhteiskuntaa. Kuva: Shutterstock . Näitä ovat muun muassa oletukset siitä, että kaikilla iäkkäillä on yhteisiä piirteitä, mikä jättää tunnistamatta ison väestön osan erilaiset elämäntilanteet ja tuen tarpeet. Teoreettisesti kansalaisuuteen liittyvällä vanhuusiän syrjäytymisellä on tarkoitettu osattomuutta tai syrjintää, joka vähentää ikääntyvien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia, ohittaa heidän näkökulmansa ja yhdenmukaistaa heidän kokemuksiaan yhteiskunnan institutionaalisista rakenteista, politiikoista ja yhteisöistä. denmukaisesta kohtelua iän perusteella. Osallisuuden rinnalla olisi kuitenkin tärkeä puhua myös konkreettisista tekijöistä, jotka syrjäyttävät ikääntyviä ihmisiä yhteiskunnan reunoille. Tutkimusten mukaan ikäsyrjintä on yleisin syrjinnän muoto
Teksti: Vilhelmiina Lehto-Niskala Toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa – yksinkertaistako. K u va : Sh u tt e rs to c k Ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn arviointi ja ylläpitäminen ovat keskeisiä ikääntymispolitiikan tavoitteita – myös siinä vaiheessa, kun ihminen asuu ympärivuorokautisessa hoivassa. Tavoitteiden saavuttaminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos ihmisten käsitykset toimintakyvystä ja kuntoutuksesta ovat kovin erilaisia. 8 Vanhustyo_2_2022.indd 8 Vanhustyo_2_2022.indd 8 16.3.2022 12.33 16.3.2022 12.33
Toimintakyvyn tukeminen ja ylläpitämi nen, joskus parantaminenkin, ovat keskei siä hoitotyön tavoitteita myös ympärivuo rokautisessa pitkäaikaishoidossa. Konkreettisina toi mintoina he kuvasivat esimerkiksi liikkumis ta ja syömistä. Kirjoittajan väitöskirja Vilhelmiina Lehto-Niskala on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Ikääntyneiden hoitotyössä hyödynne tään kuntouttavaa tai kuntoutumista edis tävää työotetta, millä yleisesti tarkoitetaan tavoitteellista ihmisen toimintakyvyn vah vistamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa. Tärkeä osa hoitajan kokemuk sen ja koulutuksen tuomaa ammattitaitoa on tunnistaa asukkaiden yksilölliset toiveet ja tavat ja hyödyntää niitä vuorovaikutuk sessa ja luottamuksen rakentamisessa. Toimintakyky ei olekaan yksinkertainen käsite Olen haastatellut väitöskirjatutkimustani varten hoivakodeissa työskenteleviä hoi tajia, asukkaita ja asukkaiden perheenjäse niä. Tutkimuksessa hoivakotiasukkaiden per heenjäsenet kertoivat tukevansa läheisensä toimintakykyä osallistumalla päivittäiseen hoitoon, tarkkailemalla hoidon toteutumis ta ja tuomalla esiin asukkaiden yksilölliset toiveet ja tarpeet. Kes keinen kysymys onkin, miten tämä kyetään huomioimaan hoitotyön organisoinnissa ja miten turvataan riittävät resurssit, jotta koh taamista ja vastavuoroisuutta korostava hoi totyö on mahdollista. Siksi toi mintakykyä tuettaessa ei kannata tavoitel la sellaisia asioita, joita ikääntynyt ei koe mielekkääksi itselleen. Tärkeä osa hyvää ja toimintakykyä tuke vaa hoitoa on mahdollisuus läsnäoloon ja vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Onnistumiset ikääntyneiden hoitotyös sä tulevat kohtaamisista ja niistä hetkistä, kun voi nähdä oman työnsä merkityksen ikääntyneen ja koko hoivayhteisön hyvin voinnille. Kuntouttamisen tavoitteet voivat olla selkeitä esimerkiksi kotihoi dossa, missä tavoitteena on tukea ihmi sen mahdollisuuksia asua omassa kodis saan mahdollisimman pitkään. He myös liittivät toimin takyvyn osaksi elämänkulkuaan vertaamalla nykyistä toimintakykyään ja siihen liittyviä toimintoja menneeseen elämään, työhön ja harrastuksiin. Huomio asukkaan omaan näkökulmaan Toimintakyvyn ylläpitäminen voi olla han kalaa, jos asukkaalla, hoitajalla ja vielä per heenjäsenelläkin on erilaiset käsitykset sii tä, mitä hyvä toimintakyky tarkoittaa, mikä siinä on erityisen tärkeää ja mitä toiminta kyvyn tukemisella tavoitellaan. Mitä toimintakyky merkitsee siinä vaiheessa, kun ihminen jo asuu hoi vakodissa. Mikäli he ovat halukkaita osallistumaan, perheenjäsenet voivat tarjota tärkeää tietoa asukkaiden toiveista ja tavoista ja näin myös tukea ihmislähtöisen ja toimintakykyä tuke van hoidon toteuttamista. Haastatteluissa olen selvittänyt heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden toimintakyvystä ja kuntoutuksesta. He puhuivat päivittäisten toimintojen lisäksi nä kemisestä, kuulemisesta, piirtämisestä ja te levision katselusta. Kävi ilmi, että käsitykset toimintakyvystä ja kuntoutuksesta olivat hyvin moninaisia. Linkki väitöskirjaan: urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-2054-6 Kuva: Paavo Niskala K u va : Sh u tt e rs to c k S uomessa ikääntyneen ihmisen toi mintakyvyn arviointiin ja tukemi seen velvoitetaan lainsäädännössä. Hoivakotien hoitajat määrittelivät ikään tyneen ihmisen toimintakykyä teoreettises ti jaottelemalla sitä esimerkiksi fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn tai päivittäistoimintoihin. He korostivat emotionaa lista tukea ja sosiaalisten suhteiden ylläpitä mistä toimintakyvyn säilyttämisessä. Toimintakyvyn tukeminen ja kuntouttaminen ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä. Läheiset tukevat toimintakykyä Hoivakotiasukkaiden läheisillä on usein merkittävä rooli hoivakodeissa. Ikääntyneen Vanhustyö 2 • 2022 9 Vanhustyo_2_2022.indd 9 Vanhustyo_2_2022.indd 9 15.3.2022 12.54 15.3.2022 12.54. Teksti pohjautuu LehtoNiskalan väitöskirjaan ”Toimintakyky hoivapolitiikan ja hoidon arjen risteyksessä: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden, heidän perheenjäsentensä sekä hoitajien käsityksiä toimintakyvystä ja kuntoutuksesta”. Tämä pä tee myös toimintakyvyn ylläpysymiseen. Asukkaat mainitsivat näitä sa moja toimintoja, mutta kuvasivat omaa toi mintakykyään myös selvästi laajemmin. ihmisen itsensä näkökulma on tietysti ai van keskeinen hyvän hoidon suunnittelus sa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Toisin sanoen sel laiset asiat, jotka asukas itse kokee tärkeiksi toiminnoiksi, kannattaisi ottaa toiminnan lähtökohdiksi. Tut kimukseen haastatellut hoitajat pitivätkin tärkeänä, että hoitajana he tunsivat asukkaat hyvin. Nämä kohtaamiset ja aito vuo rovaikutus ovat paitsi tärkeitä hoitajille ja ikääntyneille, ne tukevat myös monin ta voin toimintakykyä. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä on kuntoutumi sen tavoite hoivakodissa, jossa asukkaat jo lähtökohtaisesti elävät elämän viimei siä vuosiaan ja tarvitsevat apua vuorokau den ympäri. Yhteinen luottamusta tukeva teema saattoi olla nuoruuden harrastus, yhteinen murre, lempimakeinen tai vaikkapa päivän politiikka. Ikääntyneen toimintakykyyn kiinnitetään huomiota myös hoivakodissa. Hän väitteli terveystieteiden tohtoriksi gerontologian oppialalta Tampereen yliopistossa elokuussa 2021
Vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseksi on taustalla tehty monivuotista aktiivista työtä, etenkin järjestöpuolella. – Jotta toiminta pääsee alkuun, täytyy luoda rutiinit, viestintäsuunnitelmat ja toimintamallit. Iäkkäiden ihmisten määrä nousee nopeasti ja vanhuusalaa vaivaa työvoimapula. Sote-uudistusta toteutettaessa on välttämätöntä huolehtia kotihoidon ja hoivapalveluiden riittävyydestä. Ensimmäisenä listalla Työsarkaa vanhusasiavaltuutetulla riittää: täytyy saada iäkkäiden ihmisten asiat nostetuksi lain tasolle asti, kehittää palveluja niin, että digitalisaatio ei pääse ajamaan iäkkäiden ihmisten yli. Ihan tehtävän fyysiseen käynnistämiseen menee aikaa. Lopulliseen päätökseen tarvittiin vahva poliittinen tahto ja puolueiden kannatus. Aivan ensimmäiseksi pitää saada oma toimisto pystyyn. – Vanhusasiavaltuutettu on iäkkäiden ihmisten asioiden edunvalvoja. Kuva: Shutterstock 10 Vanhusasiavaltuutettu toimii iäkkäiden ihmisten edunvalvojana V anhusasiavaltuutettu Päivi Topo aloitti työnsä 15.1.2022. Teksti: Merja Lankinen Vanhustyo_2_2022.indd 10 Vanhustyo_2_2022.indd 10 15.3.2022 12.54 15.3.2022 12.54. Lisäksi on huolehdittava henkilöstön riittävyydestä palveluissa. Vanhusasiavaltuutetun tehtävän kunnianhimoisena tavoitteena on vaikuttaa ennakolta asioihin, niin ettei kenenkään tarvitse tehdä valituksia. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksia ja asemaa Uuden toiminnan aloittaminen vaatii ensin, että työvälineet ovat kunnossa, työmenetelmät ja toimintamallit luotuna sekä yhteistyöverkostoja rakennettu. Topo kantaa huolta siitä, että sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi jäädä pienempään rooliin. Tämä tausta antaa myös vahvan mandaatin toimia ja vaikuttaa politiikkaan. (Tiedote 19.1.2022) – Nyt on kova hetki aloittaa toiminta. Etenkin viestintä on merkittävässä roolissa ja siihen olemmekin jo panostaneet. Vanhusasiavaltuutettu haluaa kiinnittää huomion siihen, että moni iäkäs henkilö on tällä hetkellä vailla tarvitsemaansa hoitoa tai hoivaa, ja lähivuosina vanhuspalveluiden tarve tulee myös lisääntymään nopeasti väestön ikääntyessä. Saimme jo avattua verkkosivut ja sosiaalisen median tilit. Olen yksi edunvalvoja muiden joukossa, Topo toteaa
Vanhustyö 2 • 2022 11 Päivi Topo Päivi Topo on 59-vuotias valtiotieteen tohtori, joka asuu Itä-Helsingissä puolisonsa kanssa. vanhusasia.fi Mitä nyt ja mitä viiden vuoden päästä Pyysimme vanhusasiavaltuutettua listamaan, mitkä asiat ovat nyt ensimmäisenä työlistalla ja siihen tuli hyvinkin käytännönläheisiä asioita. Yhteistyökumppaneina tulevat olemaan mm. Hoivahenkilökuntaa tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Vanhusasiavaltuutetun tehtävästä säädetään laissa vanhusasiavaltuutetusta. Vanhusasiavaltuutettu peräänkuuluttaa hyvien kokemusten, johtamisen ja arvokkaan työn esille tuomista. Iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa, Heidän potentiaalinsa ja osaamisensa tulee hyödyntää yhteiskunnan eri osa-alueilla niin työelämässä, vapaaehtoistoiminnassa kuin päätöksenteossa. Kysymykseen voivatko yksittäiset henkilöt olla yhteydessä suoraan vanhusasiavalutettuun, Topo vastaa, että totta kai. eduskunnan oikeusasiamies, ihmisoikeuskeskus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Myös järjestöillä on erittäin tärkeä rooli iäkkäiden ihmisten asioiden edunvalvonnassa. Olen saanut myös jo monia yhteydenottoja, joissa esitetään suoranaisia ratkaisuehdotuksia, Topo iloitsee. – Valtakunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamiseen on olemassa keinot ja vahva poliittinen tahtotila. – Haluan tuoda keskusteluun ratkaisuvaihtoehtoja. Vanhusasiavaltuutettu ei kuitenkaan voi työssään edistää tai ratkaista yksittäisen henkilön asiaa, mutta hän kuulee mielellään ihmisten kokemuksia ja käyttää niitä taustana edunvalvontatyössään. Vanhustyön vetovoima – THL:n tietojen pohjalta nousee suuri huoli alan työvoimapulasta. Toimintaan on onneksi luvassa kevään aikana apua, sillä tarkoitus on palkata kaksi erityisavustajaa. Miten sitten kun viiden vuoden pesti päättyy, mitä Topo toivoo, että on saavutettu. – Viestintä ja viestintäsuunnitelmat, eri tahojen kuuleminen ja toimintaa tulevista työmuodoista sopiminen, toimintatapojen rakentaminen ja varmistaminen, että ajantasainen tieto on käytössä, Topo listaa. Hän rentoutuu luonnon ja kulttuurin äärellä. Ne antavat hyvää pohjaa ja taustaa tulevalle tekemiselle. – Yhteydenotot rikastavat ymmärrystä iäkkäitä ihmisiä askarruttavista asioista mm. Vanhusasiavaltuutetun tehtävät ja toimivalta Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksia ja asemaa. Perheeseen kuuluvat lisäksi aikuiset lapset kumppaneineen. Haaveena on ikävaikutusten systemaattinen arviointi, jolla varmistettaisiin, ettei ketään syrjittäisi päätöksenteossa iän perusteella, Topo summaa omia odotuksiaan. Vanhuusalan vetovoima ja työvoimapula ovatkin asioita, jotka ovat vanhusasiavaltuutetun listalla ja johon pyritään tuomaan ratkaisuehdotuksia. Alueellisessa vaikuttamisessa tärkeässä roolissa on yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa. Siitä on synergiaetuja paitsi fyysisen toimiston ja henkilökunnan osalta, niin myös tiedon jakamisen osalta. – Toivon, että vanhusasiavaltuutetun tehtävä on vakiintunut osaksi iäkkäiden ihmisten edunvalvontaa ja ikävaikutusten arviointi on mennyt eteenpäin, Topo summaa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia, sekä lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. – Kontaktien ja verkostojen luominen ja eri tahojen tapaaminen ovat erittäin tärkeitä näin alussa, Topo sanoo. Vanhustyo_2_2022.indd 11 Vanhustyo_2_2022.indd 11 15.3.2022 12.55 15.3.2022 12.55. Saman aikaisesti on turvattava iäkkäiden ihmisten osallisuus. digitalisaatiosta. Sitä pitää kehittää ja luoda siihen toimintamalli tai yhteistyöelin, Topo suunnittelee. Valtuutetulla ei ole oikeudellista toimivaltaa käsitellä yksittäisten henkilöiden asioita, eikä valtuutettu voi muuttaa muiden viranomaisten tekemiä päätöksiä tai käsitellä niitä koskevia kanteluita. Monessa työpaikassa joudutaan tekemään töitä vajaalla henkilökunnalla ja se ei ole kestävää, Topo harmittelee. Vaikutusmahdollisuudet Päivi Topo on vahvasti sitä mieltä, että vanhusasiavaltuutetulla on todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Omat odotukset – Olen katsonut iäkkäiden ihmisten asemaa jo pitkään eri näkökulmista; ensin tutkijana ja sitten järjestön näkökulmasta. Vanhusasiavaltuutettu jakaa saman toimiston yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa
Suurin osa pajoista toteutettiin Teamsilla. Teksti: Tiina Koivisto ja Jaana Laitinen 12 Vanhustyo_2_2022.indd 12 Vanhustyo_2_2022.indd 12 15.3.2022 12.55 15.3.2022 12.55. Valmentavan johtamisen perusajatuksena on tukea työntekijän ja työyhteisön omaa, sisäistä motivaatiota työn tekemisessä. ”Esimerkiks nyt ollaan pystytty minun toimipisteen vastaavan kanssa sinne Teamsin keskusteluihin luoda exceleitä ja me ollaan pystytty luopumaan joistain paperivihkoista tai puolin ja toisin lähetettävistä sähköposteista, kun niissä on se yks ja sama tiedosto. Yhteisten keskustelujen ja tutkimustulostenkin osoittamana tiedetään, että esihenkilöiden toiminta on ratkaisevan tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Johtamiseen lisää valmentavaa otetta Esihenkilöille ja johdolle järjestetyissä pajoissa keskityttiin elementteihin, joilla valmentavan johtamisen otetta saataisiin osaksi johtamiskäytäntöjä. Miltä se näyttää lähihoitajien ja hoitajien näkökulmasta. Työpajoissa käsiteltiin valmentavan johtamisen esteitä ja mahdollisuuksia monesta näkökulmasta. Varmaan tämmösiä tulee lisää, toivottavasti.” Yhteistä keskustelua eettisistä kysymyksistä Eettisen työkulttuurin työpajoissa pohdittiin keinoja, joilla eettinen kuormitus saadaan hallintaan. Motivaation sisäistymistä voidaan tukea kolmelta suunnalta: vahvistamalla työntekijöiden vapaaehtoisuutta, tukemalla työntekijän kokemusta joukkoon kuulumisesta ja tukemalla työntekijöiden kyvykkyyden, osaamisen kokemusta. V anhustyön arki näkyy tiedotusvälineissä lähes päivittäin. Hyvän hoivan toteuttamisessa nousi esiin muun muassa saattohoidon kehittäminen, tiedonkulun parantaminen, työnjaon tasapuolisuus, omaisten haastava käyttäytyminen sekä puheeksi ottamisen merkitys ja taito. Hyvä veto -hanke tarjoaa ratkaisuksi valmentavaa johtamista, eettistä toimintakulttuuria ja vertaismentorointia. Miten kasvatamme alan vetoja pitovoimaa. Ikäjohtamisen taito ja osaamisen vahvistaminen kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden nähtiin tärkeäksi. Millaisia kehittämisaskeleita pitää ottaa, jotta alalla viihdytään ja se houkuttelee uusia työntekijöitä. 200 ammattilaisen ääni ja 50 työpajan anti Toteutimme yhdessä Hyvä veto -hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kanssa yhteensä noin 50 työpajaistuntoa, joissa kohtasimme yli 200 ammattilaista. Tärkeänä nähtiin myös Hyvää vetoa vanhustyöhön 200 ammattilaisen yhteisvoimin Miten lisäämme työhyvinvointia vanhuspalveluissa. Työpajat järjestettiin kolmen teeman ympärille: valmentava johtaminen, eettinen työkulttuuri ja mentorointi. Hyvä veto -hankkeessa olemme saaneet jo reilun vuoden verran sukeltaa syvemmälle tuohon arkeen. Myös teknologian käyttö sai oman osansa. Valmentavan johtamisen pajoissa puhututti lisäksi esihenkilöiden oma jaksaminen ja vertaistuen merkitys. Miten voimme lisätä työhyvinvointia vanhuspalveluissa. Näihin kysymyksiin olemme paneutuneet vanhustyön ammattilaisten kanssa pidetyissä keskusteluissa ja työpajoissa, joiden pohjalta syntyy vielä tämän vuoden aikana Hyvä veto vanhustyössä -toimintamalli. Näin voidaan vahvistaa itseja yhteisöohjautuvia työtapoja. Erityisenä haasteena esihenkilöt kokivat sen, että rekrytoiminen vie työaikaa muilta johtamisen osa-alueilta
Lisätietoa Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) -hankkeesta: www.ttl.fi/hyvaveto Vanhustyö 2 • 2022 13 Vanhustyo_2_2022.indd 13 Vanhustyo_2_2022.indd 13 15.3.2022 12.56 15.3.2022 12.56. Tavoitteenamme on – ei sen vähempää kuin – lisätä vanhuspalveluiden työntekijöiden hyvinvointia ja alan vetoja pitovoimaa. ”Vois työyhteisössä keskustella just silleen, että ei jätetä yksin sitä, et se yksi joutuu tekeen sen päätöksen, vaan sitten että työyhteisössäkin ketkä on siinä vuorossa, pitää keskustella, että mitä me tehtäis tai mitä sä tekisit täs tilanteessa”. Pitäkää peukkuja! Työhyvinvointi vanhustyön haasteena 39 % vanhustyön työntekijöistä joutuu toimimaan omien arvojensa vastaisesti. -työhyvinvointikysely sote-alan henkilöstölle 2020 Hyvä veto -hanke Hyvä veto -hanke toteuttaa kansallista ikäohjelmaa. Hankkeessa mukana olevat tutkijat analysoivat monipuolista tutkimusaineistoa ja kirjoittavat julkaisuja. Ratkaisu: Eettinen organisaatiokulttuuri Alle 30-vuotiaista vanhustyön työntekijöistä 76 % ei palaudu työstään hyvin. Työpajoissa koettiin, että ilman yhteistä, avointa ja rehellistä keskustelua eettisistä kysymyksistä ei oikeudenmukainen työkulttuuri pääse rakentumaan. Mentoroinnista keinoja kyynisyyden estämiseen Mentorointiprosessin myötä mahdollistettiin osaamisen ja oivallusten vaihtoa eriikäisten kesken. Pelkkä työvoiman lisääminen ei ole ratkaisu, vaikka sitä olennaisena pidettiinkin. Tärkein lopputulos hankkeesta on kuitenkin Hyvä veto vanhustyössä -toimintamalli, joka syntyy tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen sekä kaiken hankkeessa syntyneen tiedon ja kokemuksen pohjalta. Yli 60-vuotiaista 62 %. Mentorointiparien kesken vaihdettiin esimerkiksi keinoja kyynisyyden estämiseksi: ”Tää mentorointi tuo siihen sit vähän systemaattisempaa toimintamallia, tai runkoa siihen että miten pystyy sitä semmosta positiivista ajattelutapaa vanhustyöhön tuomaan esiin, koska tää varmaan on aika yleistä... Hoitajilla se semmonen tietty kyynistyminen on aika voimakkaasti vallalla...” Kunnianhimoinen Hyvä veto vanhustyössä -toimintamalli Hyvä veto -hanke jatkuu vielä vuoden verran. Ratkaisu: Valmentava johtaminen Lähde: Mitä kuuluu. Ratkaisu: Vertaismentorointi Vanhustyön lähijohtajista 50 % ei vahvista alaistensa kyvykkyyttä tai kannusta yhteistyöhön. Kuva: Shutterstock oikeudenmukainen ja tasapuolinen hoiva eri asukkaiden kesken. Meneillään ovat arviointija oppimispajat, joista saamme tietoa parhaista toimintatavoista. Mallia rakennetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja ensimmäisiä kurkkauksia siihen lupaamme 25.8.2022 järjestettävässä Työterveyslaitoksen ja THL:n vanhustyöhankkeiden yhteiswebinaarissa
Lisäksi tieto kulkee näppärästi työntekijän mukana erilaisissa mobiililaitteissa. T eknologian hyödyntäminen iäkkäiden ihmisten palveluissa on tärkeää riittävien, kustannustehokkaiden ja iäkkäiden tarpeiden mukaisten palveluiden turvaamiseksi. Teknologian mahdollisuuksia voidaan tarkastella palvelujärjestelmässä asiakas-, työntekijäja johtotasolla. Aktiivinen teknologia vaatii asiakkaan ja/ tai omaisen ohjaamista, kouluttamisesta ja tukemista laitteen ja tekniikan käytössä. Usein myös rohkaisua. Koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen erilaiset paikasta ja ajasta riippumattomat verkkokurssit ja e-oppimisalustat tuovat uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi älyhella, turvapuhelin ja lääkeautomaatti voivat lisätä sekä asiakkaan että omaisten turvallisuudentunnetta ja sujuvoittaa arkea. Käyttöönottokynnyksen saaminen asiakkailla mahdollisimman matalaksi edellyttää Teknologian onnistuneessa hyödyntämisessä on huomioitava useita näkökulmia: käyttöönottokynnys on tehtävä matalaksi ja käytön tulisi olla tarvelähtöistä. Vaikka asiakas osaisikin käyttää teknologiaa, hän saattaa kokea sen vaivalloiseksi tai ei luota siihen, jolloin teknologian avulla suunnitellut hyödyt eivät toteudu. Asiakkaalle teknologia voi tuoda apua ja turvaa sekä laajentaa palveluvalikoimaa. Etäkäyntejä tekevillä teknologia saattaa tukea työntekijöiden jaksamista, jos etätyö voitaisiin toisinaan tehdä esimerkiksi kotona. Johtajatasolla teknologia mahdollistaa aiempaa vankemman tietoon perustuvan päätöksenteon ja suunnittelun. Työntekijöille teknologia voi vapauttaa enemmän aikaa välittömään asiakastyöhön etäpalvelujen, etäseurannan ja etäohjauksen muodossa, kun etenkin matka-ajassa säästetään. Käyttöönottokynnys matalaksi Asiakkaan ja työntekijän motivaatio, osaaminen ja toimintakyky vaikuttavat teknologian käyttöön. Inhimillisten tekijöiden merkitys korostuu etenkin ns. Toiminnanohjausjärjestelmistä voidaan kerätä reaaliaikaista tietoa asiakasmääristä, asiakaskäynneistä ja työntekijöiden työnajasta, mikä mahdollistaa nopean reagoimisen ruuhkahuippuihin, sairauspoissaoloihin tai muihin poikkeustilanteisiin. aktiivisen teknologian käytössä, jossa henkilöltä itseltään edellytetään osaamista, motivaatiota ja toimenpiteitä kuten digiasioinnissa, lääkeautomaatin käytössä, videopuhelussa tai turvarannekkeen hälytysnapin painamisessa. Teksti: Kim Josefsson ja Teija Hammar Teknologian monet ulottuvuudet iäkkäiden ihmisten palveluissa 14 Vanhustyo_2_2022.indd 14 Vanhustyo_2_2022.indd 14 15.3.2022 13.11 15.3.2022 13.11. Lisäksi ympäristö luo mahdollisuuksia tai rajoitteita teknologian käytölle. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan teknologiaa ja sen mahdollisuuksia ja haasteita eri näkökulmista pääasiassa kotihoidossa. Usein teknologiasta puhutaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka se koostuu useista osatekijöistä
Voidaanko esimerkiksi kaikilla asiakkailla ottaa käyttöön lääkeautomaatti mutta vain osalla etäyhteys tabletin kautta. Mitkä päätökset ovat ilmoitusluonteisia, ja milloin asiakas tai omainen saa päättää, otetaanko teknologia käyttöön vai ei. Saako tarjotusta teknologiasta kieltäytyä. Tämä vaatii tietopohjaa ja lisää tutkimusta, jotta parhaat käytännöt ja vältettävät sudenkuopat tulevat esille. Vanhustyö 2 • 2022 15 Vanhustyo_2_2022.indd 15 Vanhustyo_2_2022.indd 15 15.3.2022 13.17 15.3.2022 13.17. Tässä pitäisi huomioida kattavasti sekä palvelujärjestelmän tehokkuus ja laatu että asiakaskokemus, jotta ei tehtäisi vääriä johtopäätöksiä. On myös tärkeää pohtia, tunnetaanko teknologian hyödyt tai mahdolliset riskit riittävän hyvin kaikkien kohdalla, kun toimintakyvyssä ja voimavaroissa on suurta vaihtelua. Myös ns. Tämäntyyppinen teknologia toimii asiakkaan näkökulmasta huomaamattomasti taustalla ja vaatii toimenpiteitä usein vain ammattilaisilta vaaratai vikatilanteessa tai älyrannekkeen lähettämien tietojen tulkinnassa ja reagoinnissa. Pienin askelin eteneminen tuottaa usein parhaimmat tulokset. Lisäksi teknologia vikaantuu ja se tarvitsee huoltoa, mikä on huomioitava suunnitelmissa. Onko päätösten syytä olla yksilöllisiä vai voidaanko tietyssä yksikössä tehdä päätös, että kaikilla asiakkailla on käytössä tietty teknologia. Asiakkaan terveydentila ja toimintakyvyn rajoitteet on otettava huomioon jo teknologian käyttöliittymän suunnitteluvaiheessa ja teknologian käytössä. Esimerkiksi heikentynyt näkö tai kuulo tai jäykistyneet nivelet asettavat haasteita toimivan teknologian löytämiselle ja toteutukselle. passiivista teknologiaa on jo monin paikoin olemassa kuten automaattivalaistus, älyhella, älyranneke tai liikkumista tarkkailevat sensorit. Esimerkiksi lääkeautomaatti muistuttaa ja asiakas ottaa itse lääkkeen, mutta henkilöstö ohjaa, opettaa, valvoo, ja seuraa asiakkaan terveydentilaa ja lääkkeen vaikutuksia. Passiivinen teknologia luo ammattilaisille uudenlaisen roolin asiakkaan ja teknologian välille ja tarvitsee toimiakseen myös henkilöstöresursseja. Kuva: Shutterstock osaavaa suunnittelua, asiakkaan mielipiteen kuuntelemista ja aikaa. On tärkeää pohtia, miten onnistunutta teknologian käyttöä voidaan mitata ja kenen näkökulmasta tämä tehdään. Monesti on perusteltua ottaa teknologiaa käyttöön asteittain, jotta mahdolliset ennakoimattomat ja yllättävät tilanteet voidaan hallita paremmin. Teknologia ei aina vähennä työntekijöiden työtä, mutta muokkaa sitä. Teknologia muuttaa toimintatapoja Oma kysymyksensä on, missä määrin asiakas saa tai voi vaikuttaa käytettävään teknologiaan
A mmattilaisina, asiakaspalvelutyön taitajina ja oman työnsä parhaina asiantuntijoina, hoitajat ovat avainasemassa työnsä kehittämisessä. Itseohjautuva työtapa vaatii heidän mukaansa työntekijöiltä sitoutumista tehdä niin asiakaskuin tiimityökin yhdessä sovittujen raamien mukaisesti. Esihenkilöt voivat tukea tiimejä itseohjautuvuuteen kannustamalla niitä toimimaan yhdessä laadittujen yhtenäisten toimintatapojen mukaan ja rohkaisemalla toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, jonka kautta niin tiimeille kuin asiakkaillekin välittyy työn laatu. Sipoon kotihoidon kehittämisvalmentaja Kaisa-Maria Vuoristo ja esihenkilö Katja Suursalmi korostavat asiakaslähtöisyyden olevan kotihoidon työn ydin, jonka ympärille tiimien itseohjautuva työ rakentuu. Tiimin jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen sekä halukkuus itsensä ja tiimin kehittämiseen edesauttavat tiimin sujuvaa toimintaa, hyvinvointia ja tarjotun palvelun asiakaslähtöisyyden toteutumista. Tämä edellyttää organisaatiolta työntekijälähtöisen kehittämiskulttuurin mahdollistamista. Itseohjautuvaa tiimityötä kotihoidossa Kotihoito on yksi vanhustyön asiantuntijataho. Teksti: Jenna Pennanen – Kuva: Kristian Meurman 16 Vanhustyo_2_2022.indd 16 Vanhustyo_2_2022.indd 16 15.3.2022 13.17 15.3.2022 13.17. Sipoon kotihoidossa ne rakentuvat vahvasta läpinäHoivatiimien itseohjautuvuuden tukeminen kannattaa Hoivatiimien itseohjautuvuuden tukeminen kannattaa Toimivassa ja hyvinvoivassa hoivatiimissä on yhteinen toimintamalli, tavoite ja vastuu tuloksista, joihin kaikki ovat sitoutuneet. Tiimin työntekijöiltä tämä vaatii itseohjautuvuutta, mikä tarkoittaa halua ja kykyä tehdä työtä itsenäisesti, mutta myös tiimissä
Tiimi sopi, että kaikki sitoutuvat sovittuun, ja kantavat yhteistä vastuuta. Myös yhteenkuuluvuuden tunne ja työilmapiiri voivat parantua. Kehittämistyö tiimeissä Syksyllä 2021 Sipoon kotihoidon tiimit kehittivät Hyvinvoiva Hoiva – Välmående Omsorg -hankkeeseen mukaan lähdettyään monipuolisesti jo valmiiksi itseohjautuvaa toimintaansa. Tiimien itseohjautuva toiminta edistää työhyvinvointia Näiden kotihoidon tiimien hankeyhteistyössä tehty kehittämistyö on oiva esimerkki siitä, miten konkreettisten pientenkin kehitystoiminpiteiden kautta suurempiakin työprosesseja päästään kehittämään. Tiimityön näkökulmasta itseohjautuva työtapa vaatii työntekijöiltä sosiaalisia taitoja, luotettavuutta, joustavuutta ja sitoutumista, mutta onnistuessaan myös antaa paljon voimavaroja. Tiimiläiset lupasivat myös tarjota työkaverilleen useammin apua. kyvyydestä, yhteisestä ajattelusta, toimintavastuusta, tiedonkulusta ja päätäntävallasta. luottamus tukevat itseohjautuvien työtapojen kehittämistä. Larjovuoren mukaan työyhteisöstä saatu apu ja konsultaatio tukee työntekijöiden ratkaisukykyä ja kasvattaa tunnetta omasta osaamisesta. Työnjakoa selkeytettiin joustavoittamalla asiakaskäyntejä, tarkastelemalla niiden sisältöä sekä organisoimalla asiakkaan palveluja hoitosuunnitelman mukaista ajankäyttöä. Hänen mukaansa asiakkaiden hoidon laatuun saadaan kuitenkin hyötyjä, kun ylimääräisiä päätöksenteon ja tiedottamisen väliportaita jätetään pois, ja ratkaisuja tehdään asiakasrajapinnassa ja oikea-aikaisesti. Sipoon kotihoidon tiimit määrittelivät yhdessä tiimityöskentelynsä tavat. Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkija, ja pitkään itseohjautuvia työyhteisöjä tarkastellut, Riitta-Liisa Larjovuori toteaa, että itsenäinen päätöksenteko on myös vaativaa. Tiimien opittua palvelumuotoilun ja Leanin keinoista niille tarjoutui lisätyökaluja itseohjautuvan toimintansa edelleen kehittämiseen. Vuoristo ja Suursalmi kannustavat ja rohkaisevat hoitotyöntekijöitä asiakkaita koskevaan päätöksentekoon. Näillä toimenpiteillä tiimi vahvisti itseohjautuvan toiminnan tavoitteitaan, joita ovat tasapuolisuuden toteutuminen tiimissä, omaan työhön vaikuttaminen, työviihtyvyyden parantaminen ja oman osaamisen kehittäminen käytännössä. Vuoristo ja Suursalmi kertovat itseohjautuvan työtavan parhaimmillaan tukevan niin yksittäisen työntekijän kuin koko tiiminkin hyvinvointia. Toinen tiimi keskittyi tarkentamaan toimintatapoja, joilla he ratkoivat muutostilanteita. Sipoon kotihoidon kolmas tiimi tavoittelikin asiakkaidensa kalenterimallia kehittäessään parempaa yhteishenkeä. Yhden tiimin kehittämisen kohteeksi valikoitui säännöllisten tiimikokouksien järjestäminen viikko-ohjelmaa muuttamalla. Nykytilakuvaus osoitti että, työt jakautuvat epätasaisesti, mikä toi työntekijöiden päiviin ajankäytöllisiä haasteita ja työtyytymättömyyttä. Työn kehittämisen myötä työhyvinvointi voi todella parantua niin yksilökuin tiimitasollakin, ja itseohjautuvuudella on siinä suuri rooli. Tarvittaessa tiimit saavat heiltä toki ohjausta ja tietoa työn tekemiseen. Tiimikokoukset ovatkin yksi tärkeimmistä viestinnän tavoista vuorotyötä tekevässä työyhteisössä. Tiimien avoin vuorovaikutus ja keskinäinen Avoin vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus tukevat itseohjautuvien työtapojen kehittämistä. Työn kehittämisen myötä työntekijöiden keskinäiset suhteet ja kokemus yhteisestä vastuusta voivat kehittyä. Larjovuori korostaa, että viimeaikainen tutkimustietokin tukee havaintoa siitä, että työhyvinvointi paranee, mikäli työntekijä kokee työpaikkansa mahdollistavan itseohjautuvaa toimintaa. Vanhustyö 2 • 2022 17 Vanhustyo_2_2022.indd 17 Vanhustyo_2_2022.indd 17 15.3.2022 13.17 15.3.2022 13.17
Tärkeää on mahdollistaa iäkkäille omannäköinen elämä, heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuulemalla. Ikäystävällisessä kunnassa iäkkäitä kohdellaan arvostettavasti ja kunnioittavasti. Henkilökohtainen yhteydenotto Iäkkäiden yksinäisyys on korostunut koronaaikana ja huolena on, että yksinäisyys saattaa lisätä myös mielenterveysongelmia sekä päihteiden käyttöä. hänen elämäntilanteestaan, yksinäisyyden kokemuksistaan tai päihteiden käytöstä. Ikäystävällinen Pori -hankkeen kohderyhmänä ovat Porin perusturvan alueella kotona asuvat yli 75-vuotiaat iäkkäät. Iäkästä valmennetaan ohjauksen ja neuvonnan avulla osallisuuteen, esimerkiksi liikuntaja kulttuuripalveluihin. Ikäystävällisessä kaupungissa on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus osallistua juuri häntä kiinnostaviin tapahtumiin tai harrastaa itselle mieluisia asioita. Teksti: Marjut Riikonen ja Tanja Ketola – Kuvat: Tanja Ketola Ikääntyneenä täyttä elämää ikäystävällisessä Porissa 18 Vanhustyo_2_2022.indd 18 Vanhustyo_2_2022.indd 18 15.3.2022 13.48 15.3.2022 13.48. Hankkeen tavoitteet ovat ajankohtaisia ja osittain samoja kuin hyvän ikääntymisen laatusuosituksessa: iäkkäiden yksinäisyyden vähentäminen, mielenterveysja päihdeongelmien vähentäminen, digiosaaminen lisääminen, vapaaehtoistyöntekijöiden määrän lisääminen, yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä sekä iäkkäiden osallisuuden ja äänen kuuluviin saaminen päätöksenteossa. Hanketyöntekijät ottavat puhelimitse yhteyttä iäkkääseen ja keskustelevat mm. Toisaalta taas suunnittelussa on joutunut miettimään eri toimintatapoja ja kohderyhmän tavoitettavuutta vaihtoehtoisten reittien kautta. Yhteiskunnassamme vallitseva koronasta johtuva poikkeustilanne on vaikuttanut myös hankkeen toimintaan. Yhteydenotto on saadun palautteen mukaan tuntunut hyvältä ja iäkkäiden mielestä heille tulee tunne siitä, että heistä välitetään. Kuntien ikäystävällisyyteen vaikuttavat palvelutarjonta, niiden saavutettavuus ja palvelukokonaisuuden toimivuus. Ikäystävällinen kunta kuuntelee ikäihmisiä, järjestää palveluja heidän tarpeitaan kuunnelleen ja sinne missä he voivat niitä käyttää. Ikäystävällinen Pori-hankkeen tavoitteena on kartoittaa terveystarkastuksissa tulleiden huolien pohjalta päihdeja mielenterveysongelmaisten iäkkäiden tuen ja avun tarvetta. Toiminnan ja tapahtumien suunnittelussa on leijunut yllä epävarmuus. Ikäystävällisyyden avulla edistetään iäkkäiden hyvää elämää. Porin perusturvan alueella asuville 75-vuotiaille tehdään maksuttomia laajoja terveystarkastuksia. S osiaalija terveysministeriön laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tavoitellaan entistä ikäystävällisempää yhteiskuntaa, jossa ikääntyneet nähdään voimavarana, eikä vain palvelujen kohteena. Ikäystävällisessä kunnassa iäkkäät pystyvät aktiivisesti osallistumaan toimintaan
Kansalaisraateihin osallistuvat iäkkäät saavat tuoda esiin ajatuksiaan liittyen ikäystävällisyyteen, yksinäisyyteen ja muihin heitä kiinnostaviin asioihin. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-00-3960-8 Vanhustyö 2 • 2022 19 Vanhustyo_2_2022.indd 19 Vanhustyo_2_2022.indd 19 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Ikäystävällinen kunta kuuntelee ikäihmisiä. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Hanke on järjestänyt Porin perusturvan alueella lähikirjastoissa mahdollisuutta saada digineuvontaa. Perusturvan alueella on iäkkäille suunnattua matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa ja järjestäjinä ovat seurakunta, perusturva ja eri järjestöt. Ikäystävällisyyttä on järjestää digitaalisten palvelujen rinnalla mahdollisuus asioida eri kanavien kautta, esimerkiksi kasvokkain tai puhelinpalveluun ja lisätä digineuvonnan mahdollisuuksia. Kansalaisraadit toteutetaan yhteistyössä vanhusneuvostojen kanssa ja raatien työskentelyn tuotokset menevät myös kuntien päättäjien tiedoksi. Hankkeeseen kuuluvan Kiertävä kammaritoiminnan tavoitteena on mahdollistaa iäkkäiden osallistuminen ja harrastaminen myös haja-asutusalueilla. Toimintaa haja-asutusalueille Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat tärkeitä, niiden avulla tavoitetaan iäkkäitä henkilöitä, jota eivät ole vielä sosiaalija terveyspalveluiden asiakkaana. Ohjelmassa on esimerkiksi etäjumppaa oppilaitosyhteistyötä toteutettuna ja muuta ohjattua toimintaa. Kammareissa on mahdollisuus saada myös ohjaustaja neuvontaa digija muihin palveluihin. Toimintaa järjestetään kerhohuoneissa, kylätaloilla ja asukastuvilla. Myös haja-asutusalueen iäkkäillä tulisi olla mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaan. Tämän vuoksi palveluja ei saa viedä ikääntyneiden kuntalaisten ulottumattomiin digitalisoinnin myötä. Laatusuositus Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Monille hankkeen kohderyhmän asiakkaalle digitaalisten palvelujen käyttäminen ei ole mahdollista. Heillä ei ole tarvittavaa laitteistoa, osaamista ja kaikilla ei ole kiinnostustakaan tietokoneiden käyttämiseen. Järjestämme hankkeen aikana iäkkäiden kansalaisraateja, joiden avulla vahvistamme iäkkäiden osallisuutta, äänen kuuluviin saamista sekä vaikuttamista päätöksentekoon
Miltä normaaliasuminen näyttää, kun sitä katsotaan mökiltä käsin. Teos on kirjoitettu populaarilla otteella aukeamaan myös sellaiselle lukijalle, jolla ei ole aiempaa kokemusta akateemisesta ympäristökirjallisuudesta. Lapin yliopiston sosiologian professori Jarno Valkosen esseemäinen uutuuskirja yhdistää yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen ja tutkijan oman mökkipäiväkirjan. Valkonen yhdistää arkisiin havaintoihinsa ja mökillä nousseisiin ajatuksiin laajasti erilaisia humanistisen ja yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen teorioita ja kannustaa katsomaan tuttua uusin silmin. Lisätietoa Luonto-Liiton kevätseurannasta sekä sähköisen havaintoilmoituslomakkeen löydät osoitteesta www.kevatseuranta.fi 20 Vanhustyo_2_2022.indd 20 Vanhustyo_2_2022.indd 20 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, ja yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita. TUNNISTATKO VYÖRUUSUN OIREET. Ensihavainnot lajeista ovat myös arvokkaita ja niitä voi lähettää läpi kevään. Hän kertoo, miten kesyttää kielteiset ajatukset ja valjastaa ne hyötykäyttöön. Haasteita kohdatessamme sisäinen tsemppaaja nostattaa mielialaa, kriitikko puolestaan tyrmää negatiivisella asenteellaan.” Kirjassa tarkastellaan äänettömiä keskusteluja, joita käymme itsemme kanssa. Seurannan kohteena on yhteensä 41 vakiolajia ja vuosittain vaihtuvat teemalajit. Valkonen kuvailee teoksessaan mökkeilyn arkea ja siihen kuuluvia askareita omalla mökillään Inarijärvellä. Mutta mitä mökkeily voi ympäristökriisin aikana opettaa meille tulevaisuuden yhteiskunnista. Vyöruusun riski kasvaa iän myötä, sillä immuunijärjestelmän toiminta heikkenee osana normaalia ikääntymistä. Metodina on mökin kanssa ajattelu eli mökkielämän havainnointi ja siihen liittyvän tiedon kerääminen. asti. Vanhustyön keskusliiton tämän vuoden teeman Yhdessä luontoon mukaisesti kevätretkelle kannattaa lähteä jo tulevana viikonloppuna. Tautia vastaan voi kuitenkin suojautua. Havaintoja toivotaan varsinkin virallisilta Kevätseuranta-viikonlopuilta, sillä niiden avulla saadaan arvokasta tietoa lajien runsaudesta tiettynä kevään ajankohtana. Kevätseurannassa tutkitaan kevään edistymistä keväisten eläinja kasvilajien avulla. V yöruusu on Suomessa yleinen tauti, yksi kolmesta yli 50-vuotiaasta sairastuu vyöruusuun. Samalla kirjoittaja pohtii, mitä mökillä voi oppia normaaliasumisesta ja siitä, mitä kaikkea otamme asumisessamme annettuna. Luonto-Liiton kevätseuranta L uonto-Liiton kevätseuranta on alkanut ja jatkuvat kahden viikon välein läpi kevään aina 5.6. Millaista luontoyhteyttä tavanomainen asuminen tarjoaa mökkiin verrattuna – ja miten sitä voisi muuttaa. Aivotutkimusta, käyttäytymispsykologiaa ja kiehtovia anekdootteja yhdistelevä teos näyttää, miten nämä keskustelut muovaavat elämäämme ja kuinka oikeiden työkalujen avulla voimme saada sisäisen kriitikkomme kuriin. Mökki opettaa asujaansa luonnon kanssa yhdessä elämisen mahdollisuuksista. Kun puhumme itsellemme, toivomme löytävämme tsemppaajan, mutta useimmiten löydämmekin kriitikon. Mökin kanssa ajattelu – Ympäristösosiologinen mielikuvitus ympäristökriisin aikakaudella Jarno Valkonen, Vastapaino, 2022 Keskeisenä osana mökin viehätystä on pidetty sitä, että mökillä voi kohdata luonnon ja elää luonnonläheistä elämää. Luonto-Liiton kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Sen riskiryhmään kuuluvat kaikki, jotka ovat lapsena sairastaneet vesirokon. Lyhyesti Luettavaa Elämämme tärkeimmät keskustelut ovat ne, joita käymme itsemme kanssa Ethan Kross, Karisto 2022 Ethan Kross on palkittu professori ja psykologi, jonka uraauurtavia tutkimustuloksia on esitelty New York Timesissa, New Yorkerissa ja New England Journal of Medicine and Science -lehdessä. ”Itselleen puhuminen voi kuulostaa kummalta, mutta meillä kaikilla on pieni sisäinen ääni
Luonnossa myönteisten tunteiden kokeminen lisääntyy ja epämiellyttävät tunteet vähentyvät. Vanhustyön keskusliitossa haluamme pitää yllä toivoa tulevaisuuteen ja tuoda helpotusta arjen ahdistukseen. 4 KULTTUURITAPAHTUMAT jälleen käynnissä: Palkittu menestysnäytelmä ISÄ Malmin Työväen Näyttämöllä huhtikuussa. Vahvikelinjan numero: 050 328 8588. Lue lisää Tulli.fi: Voiko netistä tilata lääkkeitä Fimea.fi: Lääkkeiden tilaaminen verkosta Vanhustyö 2 • 2022 21 Vanhustyo_2_2022.indd 21 Vanhustyo_2_2022.indd 21 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Luonnossa oleilu ja liikkuminen kohentavat mielialaa ja alentavat stressiä. Tuontihetkellä reseptilääkkeisiin on oltava asianmukaisesti annettu resepti tai lääkärintodistus. vtkl.fi/verkkokauppa 3 LIIKU ULKONA ja nauti keväästä. Ikääntyneille suunnattu Vahvikelinja tarjoaa synkkien sotauutisten keskellä muuta ajateltavaa ja virkistäviä keskusteluja. Laillisen nettiapteekin tuntomerkkejä ovat esimerkiksi yhteiseurooppalainen tunnus, tarkat yhteystiedot sekä järkevät ja liikoja lupaamattomat toimitusehdot. Euroopan talousalueelta lääkkeitä voi vastaanottaa postitse tietyin edellytyksin. Helsingin Kaupunginteatteri tarjoaa keväällä Seniorisoppa-lounaskonsertteja, joihin sisältyy pienimuotoinen konsertti ja sen jälkeen yhteinen keittolounas teatterin lämpiössä. Laillisesta nettiapteekista lääkevalmisteita voi tilata korkeintaan kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän ja niiden täytyy tulla henkilökohtaiseen käyttöön. Nettiapteekki ei välttämättä ole kotimainen, vaikka nettisivut ovat olleet suomeksi ja verkkokaupan nimi suomalainen. Laillinen nettiapteekki ei markkinoi yksittäisiä reseptilääkkeitä ja vaatii aina reseptin reseptilääkkeitä ostettaessa. Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen ulkopuolelta on yksiselitteisesti kiellettyä. Ma, ti, ke ja su klo 13–15. VIRKISTÄVÄÄ TEKEMISTÄ ARKEEN Venäjän hyökkäys Ukrainaan on koskettanut syvästi erityisesti sodan kokeneita ikäluokkiamme. www.luontoon.fi/esteeton 2 UUSIEN Luonto-kuvakorttien avulla luonnosta voi nauttia myös sisätiloissa. Tulli vinkkaa: Nettiapteekki ei ole aina sitä, miltä näyttää L ääkkeiden tilaaminen netistä on selvästi lisääntynyt korona-aikana. Nettiapteekin osalta kannattaa olla tarkkana. Katso Metsähallituksen Luontoon.fi sivuilta. Vinkkiä kevääseen 4 1 LUONTOPOLUT: Nyt kannattaa jo kesää varten selvittää, mistä löytyvät lähialueesi esteettömät luontopolut
RAI-vertailutiedon julkisen saatavuuden myötä tietoa on entistä enemmän tarjolla tiedolla johtamiseen, palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. RAI-vertailutieto mahdollistaa palvelujen ja asiakaskunnan voinnin vertailun esimerkiksi eri toimintayksiköiden, organisaatioiden tai hyvinvointialueiden välillä. Vain käytetty tieto mahdollistaa palvelujen laadun kehittämisen RAI-välineistön avulla saadaan monipuolista tietoa sekä hoitoja kuntoutustyöhön Kohti laadukkaampia iäkkäiden palveluja – RAI-tieto antaa monipuolisesti eväitä johtajille ja kehittäjille Miten iäkkäät voivat säännöllisissä palveluissa. Palvelutarpeiden selvittäminen elämän eri osa alueet huomioiden antaa hyvät eväät yksilöllisen hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Kehittämistarpeet, ongelmat ja onnistumiset näkyväksi Laadukkaiden palvelujen tuottaminen ja kehittäminen vaatii ymmärrystä palvelujen nykytilasta ja ajallisesta kehityksestä. Kehittäminen ja tutkimus L aadukkaan palvelun edellytyksenä on tieto iäkkään yksilöllisistä tarpeista ja voimavaroista sekä hänen omista toiveistaan ja tavoitteistaan. RAI-tieto toimii arvokkaana työvälineenä palvelujen laadun kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksenteossa. Vertailu yksiköiden, organisaatioiden ja alueiden välillä voi olla sysäys hyvien käytänteiden jakamiselle ja yhteiselle kehittämiselle. Kuinka palvelut kohdentuvat asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Mahdollistamalla ajallisen ja alueellisen vertailun se auttaa havaitsemaan toivottuja tai kielteisiä kehityssuuntia ja puuttumaan havaittuihin ongelmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koostaa arviointien tiedoista RAI-vertailutietoa, joka kuvaa eri palveluja saavien asiakasryhmien toimintakykyä ja tuen tarpeita. Kansallista käyttöä kohti kulkevan RAIvälineistön avulla saadaan kattavasti tietoa iäkkäiden toimintakyvystä ja palvelutarpeista. Teksti: Katri Kakko, Pauliina Hietaharju ja Janne Asikainen 22 Vanhustyo_2_2022.indd 22 Vanhustyo_2_2022.indd 22 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Maaliskuussa 2022 THL on julkaissut Iäkkäiden säännöllisten palvelujen RAI-tietokannan, joka tarjoaa keskeistä RAI-vertailutietoa ensimmäistä kertaa kaikkien hyödynnettäväksi. Yksittäistä asiakasta vertailutiedosta ei voida tunnistaa. RAIarviointi on yhdenmukainen menetelmä iäkkäiden tilanteen ja tarpeiden kartoitukseen, ja sen avulla saadaan arvokasta tietoa asiakastyöhön ja palvelujen johtamiseen. RAI-vertailutieto kertoo iäkkään asiakaskunnan palvelutarpeista Kun RAI-arvioinnit tehdään järjestelmällisesti kaikille iäkkäiden säännöllisten palvelujen asiakkaille, saadaan kattavaa tietoa koko maan iäkkäiden palvelunsaajien tilanteesta. RAI-vertailutiedon ohella palvelujen ja niiden laadun kehittämisessä voidaan hyödyntää myös muuta valtakunnallista tietoa, kuten vanhuspalvelujen seurantatai asiakastyytyväisyyskyselyitä. RAI-vertailutieto antaa hyvinvointialueille vuosia kehitetyn ja arvokkaan työvälineen iäkkäiden palvelujen seurantaan ja johtamiseen. Yhdistelemällä eri tietolähteitä saadaan kattava kuva iäkkäistä ja heidän saamastaan hoidosta ja palveluista. Julkisesti saatavilla oleva tieto mahdollistaa avoimen vertailun, ja positiivinen erottuminen palvelujen laadulla tulee entistäkin tavoitellummaksi. Tätä tietoa voidaan hyödyntää lähijohtamisessa parempien hoitokäytäntöjen kehittämiseksi. RAI-välineistöllä tehtävä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi varmistaa, että olennaiset asiat tulevat huomioiduksi. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämistarpeita esimerkiksi palvelurakenteessa ja palveluihin ohjaamisessa. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi kansallisten laatusuositusten laatimisessa. RAI-vertailutieto kertoo esimerkiksi siitä, kuinka usein organisaation tai yksikön asiakkaat ulkoilevat tai miten asiakkaiden osallisuus hoitonsa ja palvelujensa suunnittelussa toteutuu. Palvelunjärjestäjälle RAI-vertailutieto kertoo esimerkiksi siitä, miten palvelut kohdentuvat suhteessa asiakkaiden toimintakykyyn ja palvelutarpeisiin. Aiempaa enemmän tietoa johtamisen ja kehittämisen tueksi THL on tuottanut jo 20 vuoden ajan RAIvertailutietoa palveluntuottajille toiminnan kehittämiseen
että iäkkäiden palvelujen johtamiseen ja kehittämiseen. RAI käyttöön! -tilaisuuksissa jaetaan tietoa ja kokemuksia Innokylän mallin lisäksi tietoa ja esimerkkejä RAI-välineistön käyttöönotosta tarjotaan myös RAI käyttöön! -tilaisuuksissa. RAI-välineistö käyttöön – THL tarjoaa tukea RAI-arviointivälineistön käyttöönotto on ajankohtainen iäkkäiden palveluissa. RAI-järjestelmän käyttöönottomalli opastaa suunnitelmalliseen etenemiseen Huolellisesti toteutettu käyttöönotto luo pohjan RAI-välineistön jatkuvalle käytölle. Perehdytystä RAI-välineistön ja RAI-arvioinnin periaatteisiin sekä RAI-tiedon käyttöön tarjotaan myös THL:n RAI-verkkokoulussa. RAI-tiedon hyödyntäminen antaa mahdollisuuden tarjota jokaiselle iäkkäälle juuri hänen tarvitsemaansa yksilöllistä hoitoa sekä kehittää iäkkäiden palveluista entistä laadukkaampia. Lain mukainen käyttö on aloitettava viimeistään 1.4.2023 kaikissa iäkkäiden säännöllisiä palveluja järjestävissä ja tuottavissa organisaatioissa sekä asiakasohjauksessa. Tavoitteena on tukea muutosta tarjoamalla käytännön kokemuksia jo pidempään RAIvälineistöä käyttäneiltä organisaatioilta. Se ohjaa toteuttamaan käyttöönoton suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti sekä huomioimaan alusta alkaen onnistumisen kannalta tärkeät asiat. Tieto yksin ei kuitenkaan ratkaise ongelmia tai anna valmiita vastauksia. Näin varmistetaan, että RAI-välineistö on kevääseen 2023 mennessä käytössä koko Suomessa ja että iäkkäiden palvelutarpeet arvioidaan laadukkaasti ja yhdenmukaisesti. Terveydten ja hyvinvoinnin laitos (THL) tarjoaa ohjausta ja tukea RAI-välineistön käyttöönottoon. Kouluttamalla RAIkouluttajia turvataan organisaation kattava ja pitkäjänteinen RAI-osaaminen. Innokylään on kuvattu RAI-järjestelmän käyttöönottomalli. Lisätietoa RAI-välineistöstä, sen käyttöönotosta ja THL:n tarjoamasta tuesta thl.fi/raikayttoon Vanhustyö 2 • 2022 23 Vanhustyo_2_2022.indd 23 Vanhustyo_2_2022.indd 23 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Kohti kansallista käyttöä Tavoitteena on, että RAI-välineistön käyttöönotto etenee sujuvasti ja että organisaatiot huolehtivat henkilöstönsä kattavasta RAI-osaamisesta. THL:n RAI-kouluttajakoulutus tukee sote-ammattilaisten osaamista ja antaa valmiudet kouluttaa RAIvälineistön käyttöä. RAI-osaamista vahvistetaan koulutuksella RAI-arvioinnin tekeminen järjestelmällisesti ja luotettavasti vaatii osaamista. Niissä kuvataan konkreettisesti, mitä käyttöönotto tarkoittaa ja millaisia asioita matkan varrella on ratkaistava. Osaamisen varmistamiseksi organisaation johdon on huolehdittava riittävistä resursseista osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Sitä tulee osata tulkita, ymmärtää ja käyttää oikealla tavalla, jotta se voi toimia päätöksenteon tukena
Teksti: Anu Lintilä ja Outi Hellsten – Kuva: Shutterstock ”Kun mulla on halua laulaa, niin teillä mielellään kuunnellaan ja aplodejakin tulee” 24 Vanhustyo_2_2022.indd 24 Vanhustyo_2_2022.indd 24 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Osallisuus Vahvikelinja on tuonut iloa niin soittajille kuin puheluihin vastaaville vapaaehtoisillekin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana vapaaehtoiset vastasivat yli tuhanteen iäkkäältä tulleeseen puheluun
Voin vähän valita, kenen kanssa mistäkin juttelen”, hän kertoo. ”Tämä on niin kiva linja, että tähän mielellään soittaa.” Puheluihin vaihtelua tuo eri puolilla Suomea vastaavat vapaaehtoiset. Ystävät on vain vähentyneet eikä lisääntyneet. kertoo halunneensa soitella sellaiseen numeroon, missä voisi jutella iloisista, eikä synkistä asioista. Vajaat kaksi vuotta sitten toimintansa aloittanut Vahvikelinja sopii kaikille ikääntyneille, joilla on mahdollisuus käyttää puhelinta. Päivystysajat ovat maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–15. Hän kertoo pitävänsä huolen, että on heti ensimmäisenä jonossa soittamassa. Teillä on siellä tavallisia ihmisiä, joiden kanssa voin jutella mistä vaan”, Hannele kuvailee puhelinpalvelua. H annele, 66 v. ”Vahvikelinja on henki ja elämä tällä hetkellä. Hän kertoo katselevansa ranteeseen, milloin kello tulee 13, että pääsee soittamaan. Siitä saa taas vähän muuta ajateltavaa, kun keskustelee niistä kysymyksistä”, Hannele kuvailee. Siitä lähtien hän on soittanut Vahvikelinjalle. ”Joskus, jos tuntuu, ettei keksi puhuttavaa, niin voi visailla. Hannelea ei haittaa, vaikka vastaajat ovat eri ihmisiä. Se on ollut parasta!” Hannele kertoo odottavansa jo seuraavaa päivystystä. ”Parasta on vaikka se, että kun mulla on halua laulaa, niin teillä mielellään kuunnellaan ja aplodejakin tulee.” "Teillä on siellä tavallisia ihmisiä, joiden kanssa voin jutella mistä vaan." Vanhustyö 2 • 2022 25 Vanhustyo_2_2022.indd 25 Vanhustyo_2_2022.indd 25 16.3.2022 12.44 16.3.2022 12.44. ”Heillä on hyvä kuuntelun taito, eivätkä he keskeytä mun juttuja.” Kari arvioi Vahvikelinjalle valikoituneen erittäin taitavan joukon vapaaehtoisia vastaamaan puheluihin. Vahvikelinja katkaisee harmaan arjen Kauppareissulla Hannele kertoo saavansa joskus juttuseuraa, mutta Vahvikelinjan puhelinaikoja hän odottaa, sillä silloin hän tietää pääsevänsä varmasti juttelemaan. ”En voisi aina jutella yhden ja saman kanssa, joka puhuu samoja asioita. Vaikka puhelinpalvelu syntyi korona-ajan innovaationa, on sille toimintamuotona tarvetta poikkeustilanteen jälkeenkin. Puhelut pääsevät yleensä hyvin läpi, mutta jos päivystäjät ovat varattuina, on soittajan mahdollista valita takaisinsoittopalvelu. ”Kyllä tää on ainoa ulospääsytie senioritalon hoteista”, Kari toteaa. Hänelle oli jaettu tieto Vahvikelinjasta postiluukusta viime vuoden alusta. Poikkeustilanteen pitkittyessä yksinäisyys on asia, joka puheluissa on aiempaa useammin noussut esille. Vahvikelinjan lähtökohtana onkin lieventää kotona asuvien yksinäisyyden tunnetta tuomalla vaihtelua ja virkistystä päivään. Ihminen tarttee jonkun, jonka kanssa puhua. 84-vuotias Kari kertoo asuvansa senioritalossa. Soittaminen sisältyy tavallisimpien operaattoreiden puhepaketteihin, eikä siitä koidu ylimääräisiä kuluja. Vahvikelinjan numero on 050 328 8588. Kaikki toiminta on suljettu.” Kari kertoo, että kun päivystys loppuu keskiviikkona, niin torstai, perjantai ja lauantai on pitkiä. Vahvikelinjaan voi ikääntyneen luvalla jättää myös soittopyynnön senioritoiminta@vtkl.fi. Se mahdollistaa myös niiden ikääntyneiden tukemisen, jotka eivät ehkä muutoin olisi kiinnostuneita perinteisestä ryhmätoiminnasta tai ovat estyneitä osallistumaan esimerkiksi kuntoutumisen, toipilasvaiheen tai huonon kelin vuoksi. Pistin yhteen aikaan ylös, mistä päin Suomea vastaavat.” Kari kokee, että vapaaehtoisten kanssa on syntynyt ystävyyssuhde. jatketaan edelleen. ”Olen oppinut tuntemaan heidät. ”On kiva soittaa, kun teillä on mukavia ihmisiä. ”Kun on korona, niin palvelutalossa ei ole toimintaa, eikä mitään tapahdu. Vahvikelinjan merkitystä Kari kuvailee harmaan arjen katkaisuna. Vahvikelinja saikin STEA:n hankeavustuksen vuosille 2022–2024, joten puhelinpalvelun kehittämistä ja laajentamista Vahvikelinja 050 328 8588 Vahvikelinjassa keskustellaan, ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan, jumpataan tai saadaan vinkkejä arkiliikkumisen aktivointiin, soittajan toiveiden mukaan. Hän toivookin, että tulisi päiviä lisää, jolloin Vahvikelinja päivystää. Alun perin mua vaivas se, että koronan takia kaikki elämä meni yksitoikkoiseksi, eikä ollut ketään kenen kanssa jutella
Ehkä joissakin ihmisissä saattaa pohjimmiltaan olla miikkulaisuutta – toisissa enemmän ja toisissa vähemmän – ja että se tuntuu juuri oikealta ja turvalliselta tavalta elää. Kuitenkin silloin, kun laulun yksinäinen miikkulaisuus on epätoivottua, on yksinäisyyden kokemus surullinen ja täynnä kaipausta. Vaihtoehtoja on paljon. Toimijuuden näkökulmasta kysymys on kiinnostava. Se nostaa hienolla tavalla esille tälle ajalle tärkeitä teemoja. Osallisuus Yksinäinen Miikkulainen ja norppa ?pohdintaa yksinäisyydestä ja luontoyhteydestä Teksti: Anu Jansson, Elisa Tiilikainen ja Jari Pirhonen – Kuva: Vastavalo.net M oni meistä tunnistaa Juha Vainion säveltämän ja sanoittaman laulun, jonka kulku on melankolinen ja varsin yksinäinenkin. Niin mökkisaaren laiturilla kuin lähimetsän suojassa voi kokea olevansa osa sukupolvien ketjua, yhteydessä sekä menneisiin että tuleviin polviin. Nämä kaikki aikatasot ovat meissä aina läsnä, muokaten suhtautumistamme itseen ja muihin, yksinäisyyteen ja samalla vanhenemiseen. Mutta minkä takia ihmisestä toisinaan tulee ikääntyessään yksinäinen Miikkulainen. Luonnossa mieli kirkastuu ja virkistyy. Yksinäisyyden kuilu rakentuu usein vertailun ympärille: tämänhetkinen arvio omasta tilanteesta peilautuu menneisiin kokemuksiin ja toisaalta myös muiden ihmisten sosiaaliseen elämään. Huuliharppuaan soittaa, ja norppa Nousee pinnalle pärskähtäen. Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää, Hyvin hylje sen ymmärtää." 26 Vanhustyo_2_2022.indd 26 Vanhustyo_2_2022.indd 26 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. "Saimaan saaressa pikkuinen torppa, Istuu portailla Nestori Miikkulainen. Kokemus voi syntyä siitäkin, että ei osaa tai koe osaavansa toimia sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät toiveet ja halut eivät kohtaa koetun todellisuuden kanssa, mistä syntyy eräänlainen yksinäisyyden kuilu. Luontosuhde onkin jokaiselle omanlaisensa. Yksinäisyyden rinnalla laulun sanoissa kulkee ajatus luontoyhteydestä ja ystävyydestä, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen ja tuovat siihen merkityksellisyyttä. Toisaalta henkilö on voinut kokea sosiaalisissa suhteissaan jotakin epämiellyttävää ja ei tämän vuoksi hakeudukaan toisten seuraan. Luonnon äärellä oleminen antaa voimaa, avaa uusia ajatuspolkuja ja on nautinnon lähde. Norppa tuo laulussa esille luontoyhteyden ja metaforan Miikkulaisen luotetusta ja merkityksellisestä toisesta, vertaisesta, joka yksinäiseltä ihmiseltä monesti puuttuu. Laulussa maaseutu tyhjenee ja yksin jääminen näyttäytyy vääjäämättömänä. Aallon alla se suunnisti soittajan luo, Sille tuttua tutumpi on sävel tuo. Yksinäisyys onkin jatkuvassa muutosliikkeessä menneen, nykyisen ja tulevan välillä. Erityisesti korona-ajassa monet meistä ovat löytäneet luonnosta heijastelupintoja omaan elämäämme, kokemuksiimme ja olemiseemme. Kuten Miikkulainen, moni haluaisi kuilun yli tavalla tai toisella taiteilla, mutta syystä ja toisesta se ei aina onnistu. Monelle meistä luonto toimii myös sukupolvia yhdistävänä voimana. Kuilu voi syntyä elämässä yhtäkkiä tai vähitellen
Rakkauden ja läheisten ihmisten jälkeen pyhimmäksi asiaksi nousi luonto, jonka lähes puolet mainitsi itselleen pyhäksi asiaksi. Eikä suotta, onhan eläimillä myös yksinäisyyden lievittämisessä tärkeä roolinsa. mutta toisaalta samalla saaden lohtua ja merkityksellisyyden kokemuksia ympäröivästä luonnosta. Viirun ja Pesosen tarinoissa kissa on vanhan miehen paras kaveri – ja niin on monesti oikeassakin elämässä. Miikkulainen asuu saaressa luonnon keskellä, mutta kaikilla luonto ei ala kotiovelta. Yhteys luontoon voi säilyä, vaikka ulko-oven kynnystä ei aina pystyisi ylittämäänkään. Oma lemmikki tuo elämään merkityksellisyyttä, iloa ja rytmiä. Viherkasvien hoitaminen tai lintulaudan vierailijoiden tarkkailu ikkunaruudun takaa on monen mielipuuhaa. Tässä on varmasti yksi syy sille, miten luonto voi vähentää yksinäisyyden kokemusta – luonnossa ei koeta olevan yksin. Luonto löytyy monesta paikasta, esimerkiksi taiteesta, ruoasta ja monista arkisista asioista. Vinkkejä Vieraile Vahvikkeen Luontolaatikossa vahvike.fi/fi/luonto Hyödynnä VTKL luontokortit vtkl.fi/ verkkokauppa Vanhustyö 2 • 2022 27 Vanhustyo_2_2022.indd 27 Vanhustyo_2_2022.indd 27 15.3.2022 13.50 15.3.2022 13.50. Asioita, jotka ovat yksiselitteisesti tärkeitä. Muutama vuosi sitten suomalaisilta selvitettiin laajassa kyselyssä, mikä meille on pyhää. Tällä tarkoitettiin asioita, joista ei voi neuvotella. Jos ihminen ei pääse luontoon, on tärkeä miettiä keinoja tuoda luonto lähelle ihmistä. Voi olla, että Saimaan saaressa Miikkulainenkin mietti, mikä hänelle on ja on ollut tärkeää. Pohdittavaksi Kannustamme pohtimaan, millä tavoin luontoyhteys voi olla joka iän oikeus ja myös yksi tärkeä keino yksinäisyyden ennaltaehkäisemisessä ja lievittämisessä. Kaivaten . Hoivakodeissa ja palvelutaloissa monia iäkkäitä ilahduttavien koirien, alpakoiden, ponien, lampaiden tai vaikkapa kanojen läsnäololla on tutkitusti hyvinvointivaikutuksia. Yhtä moni suomalaisista koki pääsevänsä yhteyteen Jumalan tai muun suuremman voiman kanssa luonnossa liikkumalla. Mielikuva mummosta kissoineen istuu tiukasti edelleen vanhuuden kuvastoon. Tai vaikka alkaisikin, sinne ei välttämättä pääse esimerkiksi toimintakyvyn heikennyttyä
Yhteisöllinen asuminen ja yhteisölliset asuinalueet eivät ole patenttilääke kaikkiin modernin yhteiskunnan ongelmiin, mutta yksi keino lisätä kansalaisten hyvinvointia. Yhteisöllisyyden ytimessä oleva yhteinen toiminta, keskinäinen apu ja tuki sekä sosiaaliset verkostot voivat lisätä hyvinvointia ehkäisemällä yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä. Asuminen ja elinympäristöt Yhteisöllisestä asumisesta yhteisöllisiin asuinalueisiin Yhteisölliset senioriasumisen mallit ovat lisääntyneet nopeasti Suomessa. Toimintamalleja on monia ja mukana on kansalaisia, yhdistyksiä, järjestöjä, yksityisiä yrityksiä ja kuntia. Teksti: Outi Jolanki – Kuva: Shutterstock 28 Vanhustyo_2_2022.indd 28 Vanhustyo_2_2022.indd 28 15.3.2022 13.50 15.3.2022 13.50
Yhteisöllisyyttä palveluasumiseen Myös palvelutalojen toiminnan kehittämisessä yhteisöllisyyden huomioiminen alkaa olla oletusarvo. Toisaalta yksinäisyyden lievittyminen ja sosiaalisen eristäytyneisyyden vähentyminen ovat arvokkaita tavoitteita, joihin yhteisöllisillä asumisen malleilla voidaan vaikuttaa. (2009). Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet. (2020). Jolanki, O. Yhteistyössä luotuja asumisyhteisöjä Seniorien yhteisöllisen asumisen alkusysäyksenä voi pitää helsinkiläisen Loppukiri-asumisyhteisön valmistumista vuonna 2005. Helsinki. Lähtökohtana on ollut ajatus luoda yhdessä asumisen muoto, joka tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseen, mielekästä ja mielenkiintoista toimintaa, seuraa ja mahdollisuuden käyttää omia voimavaroja, osaamista ja taitoja omaksi ja yhteiseksi hyödyksi. (2020). Hyvinvointia ja osallisuutta asuinympäristöjä kehittämällä. Kiinnostava vaikkakin Suomessa hitaasti leviävä malli on opiskelijaja palveluasumisen yhdistäminen. Monet kunnat toteuttavat alueellisia yhteisöllisyyttä edistäviä kehittämishankkeita, joita myös valtio hankerahoituksella tukee. WSOY. Asukaskokemukset ja tutkimustieto kertovat, että yhteisöllinen asuminen tukee asukkaiden hyvinvointia, mutta yhteisöt eivät aina vastaa kaikkien asukkaiden tarpeisiin. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Ikaantyneiden_asuminen/ Ikaystavalliset_asuinymparistot Yhteisöllisyyden tavoittelusta ei pidä luopua Yhteisöllisyyteen näyttää kohdistuvan suuria odotuksia. Asuinalueiden yhteisöllinen toiminta voi tarkoittaa vaikkapa kylätalon rakentamista tai korttelikerhoja, liikuntaryhmiä, seniorikahviloita ja muuta toimintaa, jota voi järjestää esimerkiksi yleishyödyllinen yhdistys kuntien tuella tai niiden aloitteesta. Viime vuosina on havahduttu uudisrakentamisen tarvitsevan rinnalleen helpommin toteutettavaa ja edullisempaa asuinalueilla tapahtuvaa toimintaa. Useissa joskaan ei valitettavasti kaikissa palvelutaloissa alkaa olla yhteistiloja ja yhteistä toimintaa asukkaille. The meaning of a ‘sense of community’ in a Finnish senior cohousing community’. Toiminta voi sisältää esimerkiksi palvelutalojen tilojen avaamista erilaisille harrastusryhmille, yhteistapahtumia, konsertteja ja ravintolapalveluita alueen asukkaille. Asuinalueiden yhteisöllisyyden vahvistaminen tähtää siihen, että myös vanhemmilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua sosiaaliseen toimintaan oman kodin ulkopuolella. Ympäristöministeriö, Helsinki. Loppukirin ja myöhempien yhteisöjen kuten Kotisataman (Helsinki) ja Saarijärvelle rakennetun Omatoimi-yhteisön taustalla ovat tavalliset kansalaiset, jotka hoitavat rakennuttamisen, hallinnoimisen ja toiminnan yhteistyössä. Yhteisöllinen asuminen ei ole ratkaisu kaikkiin sosiaalisiin ongelmiin eikä sen voi odottaa korvaavan esimerkiksi julkisia sosiaalija terveyspalveluita. Usein yhteisöllisyys tässä yhteydessä viittaa sosiaalisten verkostojen, yhteisen toiminnan sekä keskinäisen avun ja tuen vahvistamiseen. Asumisyhteisöistä yhteisöllisiin asuintaloihin ja asuinalueisiin Asumisyhteisö edellyttää asukkailta sitoutumista toimintaan. Lähteet Dahlström, M & Minkkinen, S. Loppukiri. Oosi, O., Kortelainen, J., Luukkonen, T. Ikääntyvän Suomen käsikirja-teemanumero, Gerontologia 34 (4), 349-353, https://journal.fi/gerontologia/article/view/99634 Jolanki, O. Journal of Housing for the Elderly. Jotkut hoivapalveluyrittäjät palkkaavat erikseen henkilöstöä organisoimaan harrastustoimintaa ja yhteisiä tapahtumia. Toisena esimerkkinä on toimintamalli, jossa kunta tilaa palveluiden tarjoajilta toimintaa ja palveluita sekä palvelutalojen että lähialueiden asukkaille. Seniorien asumisyhteisöjen toivotaan torjuvan yksinäistä vanhuutta ja tuovan arkeen turvallisuutta, seuraa ja toimintaa. Esimerkkejä moninaistumisesta ovat ikärajoitetut (+48, +55) kerrostalot, pientalojen muodostamat ’kylät’, monisukupolviset yhteisökorttelit ja taiteilijayhteisöt. Yhteisöllisyydestä toivotaan korjauskeinoa monenlaisiin sosiaalisiin ongelmiin kuten yksinäisyyteen ja arkisen avun ja tuen tarpeisiin niin lapsiperheille, opiskelijoille kuin eläkeläisille. Frontiers in Public Health, 04 February 2021. (2015). Senior Housing as a Living Environment That Supports Well-Being in Old Age. (2021). Vanhustyö 2 • 2022 29 Vanhustyo_2_2022.indd 29 Vanhustyo_2_2022.indd 29 15.3.2022 13.51 15.3.2022 13.51. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020: 8. Siten tavoite kytkeytyy laajempien ikäystävällisten, muistiystävällisten ja esteettömien asuinja elinympäristöjen luomiseen sekä palveluiden saatavuuteen. Y hteisöllisyyden edistäminen on viime vuosina saanut sijaa monilla yhteiskuntapolitiikan aloilla. | https://doi.org/10.3389/ fpubh.2020.589371 Jolanki, O., Rappe, E., & Suhonen, R. Yhteisölliselle senioriasumiselle ja toiminnalle on edelleen tarvetta. & Vilkko, A. Opiskelijat saavat edullisen asunnon ja asukkaat nuorten seuraa ja molempien elämä rikastuu monisukupolvisista kohtaamisista. Special Issue: Northern Lights on Housing for Elderly People Research, 29 (1-2), 111-125. Asumisyhteisöjen rinnalle onkin kehitetty erilaisia yhteisöllisen asumisen malleja, joissa rakennettuja ja hallinnoija on yhdistys tai yksityinen yritys. Vaihtoehtoista asumista seniori-iässä. Toisaalta iäkkäät ihmiset ovat heränneet pohtimaan omia asumisen vaihtoehtojaan ja toiveitaan. Asukkailla voi olla tukena yhteisökoordinaattori tai yhteisötalkkari ideoimassa ja koordinoimassa toimintaa asukkaiden tuella. Toimivassa yhteisössä asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa yhteisön asioihin ja toiminnan tuottavan iloa ja hyötyä itselle ja muille. & Haila, K. Hollannista peräisin olevassa mallissa opiskelijat asuvat palvelutalossa pientä seurusteluvelvoitetta tai työpanosta vastaan. Erityisesti iäkkäät ihmiset voivat epäröidä mukaan menoa ennakoidessaan terveysongelmia ja elämänmuutoksia
Ohjelman toimenpiteinä tuetaan myös ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä. Yksi keskeinen ohjelman tavoite on tukea sekä ikääntyneiden että kuntien ja kaupunkien ennakointia ja varautumista asumisasioissa. Tarkoituksena on koota yhteen ja päivittää olemassa olevaa neuvontamateriaalia sekä tarvittaessa luoda uutta materiaalia. Viestintää ja koulutusta toteutetaan yhdessä järjestöjen jäsenyhdistysten 30 Vanhustyo_2_2022.indd 30 Vanhustyo_2_2022.indd 30 15.3.2022 13.51 15.3.2022 13.51. Useat valtakunnalliset järjestöt tukevat toimenpideohjelmaan kuuluvassa yhteistyöhankkeessaan kansalaisten asumista koskevaa ennakointia ja varautumista tehostamalla neuvontaa, koulutusta ja muuta viestintää. Järjestöt ovat mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa kokoamassa yhteen olemassa olevaa ja luomalla uutta asumisen ennakointiin liittyvää materiaalia. Ikääntyneiden asumisen ennakointi ja varautuminen Väestö ikääntyy vauhdilla, mutta asunnoista vain 15 prosenttia on esteettömiä. Asuminen ja elinympäristöt E nnusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ympäristöministeriön johdolla on käynnissä Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma (2020–2022). Teksti: Nina Leino – Kuva: Ilkka Vuorinen Toimenpideohjelman tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti; yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana
Vuoden aikana on tarkoitus kehittää korjausneuvonnan neuvontapalvelua, ajantasaistaa ja parantaa olemassa olevaa neuvontamateriaalia sekä lisätä neuvontamallin tunnettuutta. KOTVA-hanke tarkastelee, miten koulutuksen avulla voidaan herätellä +55-vuotiaita pohtimaan omaa tulevaisuuden asumistaan. Onko sinulla toimiva idea tai malli liittyen asumisen ennakointiin ja varautumiseen, jonka haluaisit jakaa myös muille. vanheneminen.fi Jo kolmekymmentä vuotta toimineessa asuntojen korjausneuvonnassa työskentelee alueellisena korjausneuvojana neljätoista rakennusalan ammattilaista. Esteetön koti Asunnon esteettömyyden arviointi voidaan aloittaa kysymyksellä ”kuinka saavun kotiini?” Kuinka kaukana sijaitsevat lähimmät julkisen liikenteen pysäkit, entä autopaikat ja kuinka lähelle kotiovea pääsen taksilla. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa sekä asuntojen suunnittelussa on huomioitava ikääntyneet, mutta yhtä lailla suunniteltava monisukupolvisia asuinalueita ja kiinteistöjä. Onko kotiovelle johtava maasto helppokulkuinen vai voiko esimerkiksi jyrkkä mäki tulla jossain vaiheessa liikkumisen esteeksi. Usein myös ääniympäristö unohtuu, kun puhutaan tilojen toimivuudesta. Mukana verkostossa Vanhustyön keskusliiton lisäksi ovat Suomen Asumisen Apu ry, Muistiliitto ry, Suomen Muistiasiantuntijat ry, Ikäinstituutin säätiö sr ja Miina Sillanpää Säätiö sr. Vanhustyön keskusliiton oma panos järjestöjen verkostohankkeessa on nimeltään KOTVA Ikääntyneiden asumisen varautuminen. Valaistus ja värit on merkityksellistä kaikille ikääntyville, mutta etenkin kun puhutaan muistisairaan kodista. Vanhustyö 2 • 2022 31 Vanhustyo_2_2022.indd 31 Vanhustyo_2_2022.indd 31 15.3.2022 13.54 15.3.2022 13.54. Ikääntyneen asumisessa on huomioitava esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi myös se, millaisia palveluja on asunnon läheisyydessä ja miten ne ovat saavutettavissa. Hanke on vuoden mittainen ja päättyy marraskuussa 2022. Korjausneuvonnan merkitys asumisen ennakoinnissa Yleisin yhteydenotto Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvontaan on ikääntyneiden asuntojen kylpyhuoneiden ja WC-tilojen muutostarve. Entä millaista neuvontamateriaalia tai tietoa tarvitsisit asumisen ennakoinnin tueksi. Puuttuuko jotain sellaista, josta voisi olla iloa muillekin asian äärellä olevalle. Vuoden 2021 korjausneuvonnan tilaston mukaan lämmitysjärjestelmien muutoksiin liittyvä neuvonnan tarve on kasvanut. Eteisessä on hyvä olla riittävästi tilaa toimia myös mahdollisten apuvälineiden kanssa. Kotva tulee sanoista Korjausneuvonta Opastaa Tiedolla Varautumaan Ajoissa. Maksuton neuvontapalvelu on suunnattu 65 vuotta täyttäneille, mutta neuvontaa saavat myös ikääntyneiden omaiset sekä esimerkiksi sosiaalija terveysalan ammattilaiset. tetaan yhdessä järjestöjen jäsenyhdistysten sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Toimiva ja turvallinen sisäänkäynti on katettu ja hyvin valaistu. Siellä on esteettömiä ja tilaa säästäviä kalusteratkaisuja kuten sähköisesti tai mekaanisesti säädettäviä työtasoja ja hyllyjä. Kuitenkin uudisasuntojen osalta asuntokanta muuttuu hitaasti, joten tästä syystä korjausrakentaminen on merkityksellistä. Riittävän kokoinen tasanne sisäänkäynnin edustalla, riittävän leveä oviaukko ja tilava tuulikaappi mahdollistavat toimimisen ja oven avaamisen myös apuvälineitä käyttäville. Hanketta koordinoi TTS Työtehoseura. Mahdollisuus osallistua itselle tärkeisiin harrastuksiin sekä sukulaisten ja ystävien tukiverkon saatavuuden merkitys korostuvat ikääntymisen rinnalla. Kuntien ja kaupunkien vanhusja vammaisneuvostot ovat tärkeässä asemassa viestin eteenpäin viemisessä. Yleensä näihin liittyy toiminnallisuuden ja esteettömyyden parantaminen. Esteettömiä asuntoja on vähän Tällä hetkellä maamme asunnoista esteettömiä on vain 15 prosenttia, eli noin puoli miljoonaa. Kodin wcja pesutilat on mitoitettu ja kiinteät kalusteet sijoitettu siten, että toimiminen on mahdollista myös liikkumisen apuvälineiden kanssa. Esteettömyys kannattaa huomioida myös materiaalien valinnassa sekä tilojen värityksessä. Ikääntyneiden asumisen ennakointiin ja varautumiseen on tärkeää. Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä! nina.leino@vtkl.fi tai numeroon 050 449 3395 KOTVA Ikääntyneiden asumisen varautuminen Vanhustyön keskusliitto on mukana ympäristöministeriön toimenpideohjelmaan liittyvässä järjestöjen verkostohankkeessa, jonka tavoitteena on edistää +55-vuotiaiden kansalaisten omaa asumisen ennakointia ja varautumista sekä kehittää tähän liittyviä toimintatapoja. Onko sinulla idea asumisen ennakointiin. Asuntojen korjausneuvojien verkosto auttaa ja tukee ikääntyvää asuntojen ennakointiin ja varautumiseen liittyvissä asioissa sekä neuvoo mahdollisessa asunnon korjausja muutostyön prosesseissa. Painavat ovet hankaloittavat liikkumista, erityisesti kun toimintakyky on heikentynyt. Oman kodin toimivuuden arvioinnissa on tärkeää huomioida myös asunnon hoitoja huolto-osaaminen sekä ennen kaikkea jaksaminen. Tämä johtuu osittain siitä, että öljylämmityksen vaihtamista kestävämpään lämmitysratkaisuun tuetaan näkyvästi rahallisesti. Esteetön keittiö mahdollistaa itsenäisen toiminnan. Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi -hankkeen (2018–2020) yhteydessä tuotettiin yhdessä kumppaniverkoston kanssa omaehtoisen varautumisen tietopankki ja kehitettiin Varaudu vanhuuteen -ryhmämalli
virtuaalisesti. Alustan kautta taideja kulttuuritoimijat pääsevät paremmin ja laajemmin kosketuksiin yleisönsä kanssa ja saavat ensi käden tietoa, millaista tarjontaa iäkkäät haluavat ja millaisesta tarjonnasta he ovat valmiit maksamaan. Vuorovaikutteisuus ja yhdessä kokeminen ovat tärkeitä palvelun elementtejä. Palveluntarjoajaa kartoitetaan Lämpiö-hanke on parhaillaan käynnissä ja siinä on mukana viisi paikkakuntaa; Hel32 Vanhustyo_2_2022.indd 32 Vanhustyo_2_2022.indd 32 15.3.2022 13.55 15.3.2022 13.55. Se on Lämpiö-hankkeen kunnianhimoinen tavoite. Palvelu tuo iäkkäille kulttuuritarjontaa helposti suoraan kotiin ja toisaalta samalla tukee ja mahdollistaa kulttuurialan toiminValtakunnallinen digikulttuuripalveluita kokoava alusta iäkkäille Helppokäyttöinen ja saavutettava digitaalinen kulttuuripalvelu, josta löytyy helposti niin paikallinen kuin valtakunnallinen iäkkäille suunnattu taideja kulttuuritarjonta. Iäkkäät ihmiset toivovat alustaa, joka kokoaa valtakunnallisesti palvelut yhteen. Palveluun on suunnitteilla toiminnallisuuksia, joiden avuilla eri paikkakunnilla olevat iäkkäät voivat yhdessä tuttujen kanssa kokea kulttuuritarjontaa ja keskustella siitä ns. Tarkoitus on, että palvelu voisi jatkossa soveltua iäkkäiden lisäksi muillekin haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Katja Tähjä taa tarjoamalla uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia kulttuurija taidealantoimijoille. Osallistujat saavat aidon ja reaaliaikaisen mahdollisuuden yhteisen elämyksen jakamiseen. Digi ja teknologia U udelle valtakunnalliselle digikulttuurialustalle paketoidaan iäkkäille suunnattuja taideja kulttuuritapahtumia sekä -sisältöä helposti löydettävään ja saavutettavaan muotoon
digitrainereita, jotka olisivat linjoilla palvelussa valmiina auttamaan, jos palvelun käytössä ilmenee haasteita. Asiakasprofiilit auttavat suunnittelussa Suunnittelun tueksi on määritelty asiakasprofiilit, joiden avulla voidaan miettiä, miten henkilö käyttää palvelua, miten saa tiedon palvelusta ja millainen sisältö häntä kiinnostaa. – Sisältö on asia, jota ei voida sivuuttaa. – Markkinakartoitus palveluntarjoajista on jo tehty ja sen perusteella voi sanoa, että hyviä vaihtoehtoja on olemassa. Hankkeessa mukana olevilla paikkakunnilla pidettiin raateja, joissa iäkkäät ihmiset pääsivät kertomaan ajatuksiaan palvelun kehittämisestä. Olennainen asia palvelun käytön aktivoinnissa on houkutteleva sisältö. sinki, Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu. Kattavaan asiakasymmärrystutkimukseen vastasi 2800 iäkästä ihmistä ja 57 taideja kulttuurialan toimijaa. Maksullisuus tuokin eteen uuden haasteen. He ehdottivat ns. Asiakaskyselyssä ja -raadeissa iäkkäät ihmiset toivat runsaasti ideoita digituen toteuttamiseen. kauppakeskuksiin pitämään infotilaisuuksia. Iäkkäät ihmiset kokevat maksamiseen liittyvän vahvan tunnistautumisen erittäin haasteelliseksi. Sisällön tulee olla niin houkuttelevaa, että muut henkilöt alkavat sitä suosittelemaan muille ja avustavat ns. Digitrainer on henkilö. R-kioskilta ostettava kuponki, jossa olevan koodin avulla voi maksullisen ohjelman katsoa, Hutchinson suunnittelee. Kotona olevat tavoitetaan kotihoidon avulla tai erillisillä digikotikäynneillä, hankkeessa suunnitellaan. Palveluntarjoajalla pitää paitsi olla sopiva tekninen alusta, myös motivaatio ja vahva tahtotila palvelun jatkuvaan kehittämiseen ja sen liiketoiminnallisesti kannattavaksi tekemiseen. Aktiivisilla on tärkeä rooli palvelun tunnettuuden levittämisessä sekä muiden innostamisessa ja rohkaisemisessa palvelun käyttöön. Digituen löydettävä uusia muotoja Digituen avulla pyritään poistamaan palvelun käyttämisen esteet. Jotta palvelu tavoittaisi myös henkilöitä, jotka eivät ole aktiivisia digin käyttäjiä, pitää jalkautua sinne missä ihmisiä liikkuu esim. Yhtenä ideana nostettiin esiin esim. Henkilöt, jotka eivät itsenäisesti kykene tai osaa käyttää digipalveluja, voidaan ohjata palvelun sisältöjen pariin läheisten avustuksella. Sujuva maksaminen Palvelussa olisi sekä ilmaista että maksullista sisältöä. Sen pitää olla kohdeyleisöään puhuttelevaa, Hutchinson sanoo. – Iäkkäitä ihmisiltä tuli valtavasti ideoita ja ajatuksia, miten palvelu saadaan toimimaan, projektikoordinaattori Virve Hutchinson Helsingin kaupungin Kulttuurin edistämisen yksiköstä kertoo. Niin maksamisessa kuin palvelussa navigoinnin suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan muistipolun logiikkaa. Digipalveluja aktiivisesti käyttävät on helppo tavoittaa, mutta heidän osaltaan Lämpiö-kilpailee huomiosta monien muiden digipalvelujen ja sisältöjen kanssa. passiivisia henkilöitä palvelun piiriin. – Vaikka jatkossa vahva tunnistautuminen olisi se varsinainen maksamisen muoto, pitää näin alkuun luoda jokin välimaaston tapa toimia, Hutchinson jatkaa. Se, että esteitä nähtiin erittäin vähän suhteessa hyötyihin on erinomainen osoitus siitä.” Vanhustyö 2 • 2022 33 Vanhustyo_2_2022.indd 33 Vanhustyo_2_2022.indd 33 15.3.2022 13.57 15.3.2022 13.57. – Palvelun kehittämisessä on jatkossakin tuotava kuuluviin kohderyhmien ääni. – Maksaminen tulee varmasti olemaan jonkinlainen digitaalisen ja analogisen yhdistelmä. Iäkkäät ihmiset haluavat itse olla mukana kehittämässä heille suunnattuja palveluja, Hutchinson summaa ”Ikääntyneet haluavat olla aktiivisia kansalaisia, vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja palveluiden uudistamiseen. joka osaa käyttää palvelua ja jakaa osaamistaan muille. Hankkeelle on tärkeää, että iäkkäiden ja kulttuurialan toimijoiden näkemyksiä kuunnellaan ja heitä osallistetaan mukaan Lämpiö-palvelun kehittämiseen myös jatkossa. Kuntien tueksi suunnitellaan yhteinen malli palvelunohjauspolusta, jota kukin voi soveltaa omaan palveluohjauksessaan ja varmistaa, että asiakkaat löytävät palveluun
Seniorit toivovat usein myös, että palvelun logiikka pysyisi samana läpi palvelun. Usein parhaat ideat syntyvät, kun suunnittelemassa ja kehittämässä on monen ikäisiä ja taustaisia ihmisiä. Usein oikea vastaus on: Heikoimmalle tehdyt palvelut toimivat parhaiten kaikille. Tämä pätee varmasti moneen muuhunkin palveluun. Digipalveluilta seniorit itse toivovat selkeää, yksinkertaista ja helposti omaksuttavaa palvelua. Ei mitään pieniä osa-alueita mikään! Mitä ikäystävällinen (digi)palvelu voi olla. Totuus on kaikkea tuota ja paljon siitä väliltä. Ikäystävällisyydelle ei ole yhtä ja ainoaa määritelmää, mutta selkeitä osa-alueita siinä on: osallisuus, arvostus, saavutettavuus ja esteettömyys. Tuskin olet. Kun olet rakentamassa uutta palvelua, on se sitten digipalvelu tai joku muu palvelu, ota seniorit mukaan suunnittelemaan ja testaamaan. Tuohon joukkoon mahtuu valtava määrä erilaista osaamista, tottumuksia, ajatuksia ja asiointitapoja. Ikäystävällisyys liitetään nykyään jo moneen asiaan. Teksti: Tiina Etelämäki – Kuva: Milla Karkulahti Helppokäyttöisyys on ainakin jossain määrin myös ikäystävällisyyttä. Digi ja teknologia S uomessa on lähes 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. On ikäystävällisiä kuntia, asuinympäristöjä ja yrityksiä. Asiakas ei halua arvailla, mitä seuraavaksi on tapahtumassa ja tuliko asia hoidetuksi. Oletko koskaan kuullut kenenkään valittava, että palvelu oli liian helppo tai yksinkertainen. Palveluita tehdään välillä tarkasti jollekin tietylle ikäryhmälle, joskus kaikille ikäihmisille ja joskus kaikille kansalaisille. Jos esimerkiksi vain nelikymppiset suunnittelevat ja tekevät 34 Vanhustyo_2_2022.indd 34 Vanhustyo_2_2022.indd 34 15.3.2022 14.00 15.3.2022 14.00. Jotkut ajattelevat arkea, intoa, nykypäivää, toiset taas ajattelevat vastustusta, mahdottomuutta ja utopiaa. Ikäystävälliset (digi)palvelut Seniorit digipalveluiden käyttäjinä – mitä ajatuksia nuo sanat herättävät. Miten palvelut voisivat toimia mahdollisimman hyvin kaikille. Mitä sitten ovat ikäystävälliset palvelut
www.seniorsurf.fi palveluita, niissä voi olla yllättäviäkin esteitä ja haasteita kahdeksankymppisen näkökulmasta. Kun mahdollisimman moni pystyy käyttämään esimerkiksi digipalvelua riittävän suurien fonttien ja selkeiden valikoiden myötä, ketään ei rajata automaattisesti pois palvelun piiristä, vaan yhä useammalle annetaan mahdollisuus hoitaa omat asiansa. Digitaalisessa maailmassa on sama – portaat vaan kuvastavat monimutkaisuutta ja pienen pieniä valikoita – silloin puhutaan saavutettavuudesta. Ikäystävällisessä ympäristössä huomioidaan esimerkiksi portaiden määrä ja varmistetaan, että levähdyspaikkojakin on – eli huomioidaan esteettömyys. Jokaiselle ei toki tarvitse laittaa yksilöllistä palautetta, mutta testaajille on hyvä viestiä, mitkä asiat muuttuivat oikeasti heidän palautteidensa perusteella. Ikäystävälliset digipalvelut vahvistavat digiosallisuutta. Parhaimmillaan (digi)osallisuus kasvaa Vaikka toiveet usein ovat saman suuntaisia – riittävän kokoinen fontti, selkeä kieli, hyvä kontrasti… – voivat toivojat olla hyvin erilaisia. Tee palvelua ihmiseltä ihmiselle, hyvä siitä tulee! Vanhustyö 2 • 2022 35 Vanhustyo_2_2022.indd 35 Vanhustyo_2_2022.indd 35 15.3.2022 14.00 15.3.2022 14.00. Jos olet tekemässä uusia palveluita vaikkapa palvelutaloon, kirjastoon tai yhdistykseen, kannattaa ottaa asiakkaat mukaan muutoksen tekoon. SeniorSurf SeniorSurf auttaa organisaatioita digiopastustoiminnassa sekä tukee ja vahvistaa ikäihmisten digitaitoja ja digiosallisuutta. Muista, että ikäystävällisyyttä on myös ymmärtää samankin ikäryhmän sisällä olevan hyvin erilaisia ihmisiä. Yritä päästä siis keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa, jotta oma ymmärryksesi kasvaa. Älä oleta, vaan kuuntele ja ole läsnä. Toki ihmisten saaminen digitaalisten palveluiden käyttäjiksi on paljon monimutkaisempi prosessi, mutta tämäkin auttaa jo paljon. Heidät otetaan mukaan suunnitteluun ja toimintaan, he eivät ole vain kohteita. Kuuntelemalla ja keskustelemalla sinulla on myös mahdollisuus kasvattaa ikäihmisten osallisuutta. On motivoivaa osallistua toistekin koekaniiniksi ja kommentaattoriksi, kun näkee, että tehdyt huomiot ja palaute on oikeasti kuultu ja siirtynyt käytäntöön. Älä unohda lopuksi kertoa mukana olleille ihmisille, millainen lopputulos heidän avullaan muodostui. Monet jo osaavat kysyä mielipiteitä loppukohderyhmiltä, mutta unohtavat heidät sen jälkeen. Erilaisten kohderyhmien kanssa yhdessä tekeminen kehittäminen vaatii aluksi totuttelua, mutta kun siihen syntyy rakenteet ja tavat, saat työtavasta paljon irti! Ikäystävällisyydessä huomioidaan iäkkäät ihmiset, arvostaen. SeniorSurf myös vaikuttaa erilaisiin toimijoihin, jotta ikäihmisten tarpeet tulevat huomioiduksi yhteiskunnan digitalisoituessa. Kaikki seniorit eivät suinkaan ole samanlaisia, eivätkä kaipaa samanlaisia palveluita. Vaikka aluksi se voi tuntua hitaalta ja hankalalta, pääset todennäköisesti tyytyväisenä maaliin ja kaiken lisäksi saat kerralla rakennettua paljon paremman lopputuloksen, kuin ilman asiakkaita. Ikäystävällinen palvelu on taas askelen verran parempi palvelu. Mahdollisuus vaikuttaa ja olla hyödyksi lisää usein meidän ihmisten hyvinvointia ja osallisuuden tunnetta
Hoitosuositukset käytännön hoitotyötä ohjaamaan Laurean Porvoon yksikössä toteutettiin projekteja, joissa sairaanhoitajaopiskelijat pääsivät testaamaan Hotus-hoitosuosituksia käytännön työhön mukana olleiden sote-organisaatioiden kanssa. Teksti: Anu Haavisto ja Lilja Palo – Kuva: Pixapay 36 Vanhustyo_2_2022.indd 36 Vanhustyo_2_2022.indd 36 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. Opiskelijat kokivat oman ammatti-identiteettinsä ja ohjausosaamistaitojensa kehittyneen
(viitattu 29.01.2022). Palaute projekteista Työelämäkumppaneiden palaute projekteista on ollut kiittävää. Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen. Opiskelijapalautteen mukaan sairaanhoitajaopiskelijat ovat oppineet projekteissa lisäksi tiedonhakua, tieteellistä kirjoittamista ja näyttöön perustuvan tiedon soveltamista käytännön hoitotyössä. Projekteissa toiminta perustellaan tutkitulla tiedolla, ja työelämää kehitetään nykyaikaisin menetelmin. Kehittämisprojekteissa toteutuu autenttisuus ja työelämälähtöisyys, jolloin kehittämisprojektien aiheet saadaan työelämäkumppaneilta oikeista hoitotyön ympäristöistä. Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. 2019. Projektityöskentelyn aluksi opiskelijat tutustuvat valittuun hoitosuositukseen ja projektin toteutusvaiheessa he esittelevät suosituksen yhteistyökumppanin henkilökunnalle. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Asukkaat kokevat tärkeänä hoitajan positiivisen suhtautumisen. N äyttöön perustuva toiminta on parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä potilaan tai asiakkaan parhaaksi. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) julkaisemat hoitosuositukset ovat asiantuntijaryhmien laatimia, näyttöön perustuvia, hoitotieteelliseen tietoon pohjautuvia suosituksia valituista hoitotyön aiheista. Ohjauksen avulla voidaan vaihe kerrallaan mahdollistaa asukkaan itsenäinen suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Ajantasainen lainsäädäntö FINLEX ® Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Erilaiset ohjatun aktiviteetit ja erityisesti aktiviteettien yhdistelmät edistävät muistisairaan henkilön päivittäisitä toiminnoista suoriutumista. Työelämäkumppanit ovat olleet aidosti kiinnostuneita valitsemaan kehittämisprojektin aiheita yksikkönsä tarpeista lähtien. Yleisimpiä dementian ja etenevien muistisairauksien aiheuttajia ovat Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaudet. www.hotus.fi/hoitosuositukset/ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota asukkaan sanalliseen ja sanattomaan viestintään. Ruokailutilassa ateriHOTUS Hotus-hoitosuositus. Kehittämisprojekti oppimisja ohjaamismenetelmänä Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on opettaa opiskelijat käyttämään näyttöön perustuvaa tietoa opintojen aikana, ja aluekehitystehtävänä on levittää uutta tutkimustietoa alan työpaikoille esimerkiksi hoitotyön kehittämisprojekteissa. Projektiryhmän ja hoitohenkilökunnan yhteisessä keskustelutilaisuudessa etsittiin tilanteisiin ratkaisuja Hotuksen hoitosuosituksesta. Valkoiset wc:n ovet merkittiin punaisella kartonkipaperilla, jotta asukas voisi paremmin erottaa WC:n oven yksikön muista ovista. Hoitosuosituksissa on tiivistettyjä toimintaohjeita, suosituslauseita, käytännön hoitotyön tekijöille kyseessä olevasta aiheesta. Vanhustyö 2 • 2022 37 Vanhustyo_2_2022.indd 37 Vanhustyo_2_2022.indd 37 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. Hoitaja voi rauhoittaa mielialavaihtelujen tai esimerkiksi pelkotilojen vaikutuksia hyödyntämällä musiikkia. Tämän jälkeen opiskelijat ja hoitohenkilökunta soveltavat yhdessä hoitosuosituksen tietoa käytännön työhön yksikössä. Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, tuolilta ylös nousu ja pallon käsittely. Asukasta voidaan tukea muun muassa hoitajan läsnäololla ja kannustavalla ohjauksella sen sijaan, että häntä avustettaisiin tai tehtäisiin hänen puolestaan. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Ajantasainen lainsäädäntö FINLEX ® met ja lautaset aseteltiin värikkäille tablettiliinoille, jolloin valkoinen lautanen erottuu valkoisen pöydän pinnalta. Projekteissa tapahtuvaa oppimista tuetaan teoriaja työpajaopetuksella sekä seminaareilla. Toisessa projektissa helpotettiin tehostetun palveluasumisen muistisairaiden asukkaiden päivittäistoiminnoista suoriutumista tekemällä muutoksia yhteistyökumppaniyksikön hoitoympäristöön lisäämällä värejä ja kontrasteja asukkaiden käyttämiin ruokailuja wc-tiloihin. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Parisod H, Haapala O, Koskenniemi J, Okkonen E, Saarnio R & Tuomikoski A. Muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumisen haasteisiin voi kuulua esimerkiksi itsenäisen toiminnan vaikeus pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruokailussa, mielialojen vaihtelut tai itseilmaisun vaikeudet. Tutun laulun tai sävelmän kuuleminen voi auttaa tunnistamaan tutun henkilön ja tilanteen sekä rauhoittaa asukasta. Hotus-sivusto sekä hoitosuositukset ovat olleet työelämäkumppaneille usein ennestään tuntemattomia, mutta projektien aikana hoitosuositukset ovat tulleet tutuiksi ja jääneet monissa työyhteisöissä jokapäiväiseen käyttöön. Kirjoittajat Anu Haavisto ja Lilja Palo ovat Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtoreita. Viitattu 14.2.2022. Laurea-ammattikorkeakoulun Porvoon kampuksen sairaanhoitajaopiskelijat sovelsivat hoitokäytäntöön Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä -Hotus-hoitosuositusta yhdessä yhteistyökumppanin hoitohenkilökunnan kanssa. Opiskelijaprojektit käytännössä Yhdessä projektissa opiskelijat keräsivät yhteistyökumppanin hoitohenkilökunnalta etukäteen kuvauksia haastavista tilanteista muistisairaiden potilaiden tai asukkaiden hoidossa. Muistisairaudet heikentävät muistia ja tiedonkäsittelyä, mikä haittaa henkilön päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Yhdistämällä kognitiivisia ja yksilöllisesti asukkaan tarpeisiin räätälöityjä liikuntaharjoitteita, kuten kestävyys, tasapaino, liikkuvuus ja koordinaatioharjoitteet, voidaan lisätä itsenäistä selviytymistä arjen tilanteissa. Se perustuu lainsäädäntöön ja sen tavoitteena on turvata potilaiden ja asiakkaiden vaikuttava, tasalaatuinen ja turvallinen hoito erilaisissa ympäristöissä. Esitellessään hoitosuosituksia ja keskustellessaan ammatti-ihmisten kanssa opiskelijat ovat kokeneet oman ammatti-identiteettinsä ja ohjausosaamistaitojensa kehittyneen. Sairaanhoitajaopiskelijat laativat projekteja, joihin sisältyi valitun hoitosuosituksen esittely yhteistyöyksikön hoitohenkilökunnalle sekä hoitosuosituksen sovellus vanhustyön osastoilla uudessa yhteydessä tavalla, jota ei ollut ennen käytetty. Viitattu 14.2.2022. Lääkkeettömillä hoitokeinoilla ja kuntoutuksella voidaan parantaa muistisairaan toimintakykyä, ja vähentää sairaudesta johtuvaa kuormitusta ja hoidon kustannusten kasvua
050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Etelä-Suomi Etäkoulutuspäivät ovat 13.9., 20.9., 4.10., 1.11. Alueohjaaja Minna Partanen, 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Pohjois-Suomi ja Lappi Lähikoulutuspäivät Oulussa ovat 7.–8.9., 29.9., 3.11. ja 31.11.2022. Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta: https://vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 10.3.2022 8.47 10.3.2022 8.47 Vanhustyo_2_2022.indd 38 Vanhustyo_2_2022.indd 38 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. Alueohjaaja Raita Lehtonen, p. ja 8.12.2022. 050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Itä-Suomi Lähikoulutuspäivät Kuopiossa ovat 30.8., 6.9., 27.9., 8.11. Alueohjaaja Marjo Pääkkö, p. Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. eYstäväpiiri-koulutuspäivät järjestetään verkossa, Teams-alustalla. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi Hae koulutukseen 9.8.2022 mennessä! Sähköinen hakulomake löytyy oman alueesi koulutuksen yhteydestä: https://vtkl.fi/tapahtumat/ Paikat täytetään hakujärjestyksessä ja koulutukseen hakeneet ohjaajaparit haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Alueohjaaja Tarja Ylimaa, p. ja 13.12.2022. Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Äänekoski / Sisä-Suomi Etäkoulutuspäivät ovat 1.9., 8.9., 6.10., 10.11. Kuva: Titta Lindström Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! Syksyn 2022 Luontolähtöiset YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutukset Ystäväpiiri-koulutuksen jälkeen sinulla on ajankohtaista tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. ja 8.12.2022
Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta: https://vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 10.3.2022 8.47 10.3.2022 8.47 Vanhustyö 2 • 2022 39 Vanhustyo_2_2022.indd 39 Vanhustyo_2_2022.indd 39 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. Presidentti toimittaa tervehdyksensä valtakunnalliseen Vanhustenpäivän pääjuhlaan, joka pidetään Savonlinnassa sunnuntaina 2.10. Alueohjaaja Tarja Ylimaa, p. Ilmoita tapahtumanne tiedot meille, niin jaamme siitä tiedon Vanhustenviikon Facebook-tapahtumana. 050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Itä-Suomi Lähikoulutuspäivät Kuopiossa ovat 30.8., 6.9., 27.9., 8.11. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. https://www.vahvike.fi/fi/luonto Tule mukaan Vanhustyö-lehden arviointiraatiin Etsimme mukaan henkilöitä antamaan palautetta ja kehitysehdotuksia Vanhustyö-lehdestä. Vahvikkeesta voi tulostaa monen tasoista materiaalia ja käyttää niitä toiminnassa. ja 8.12.2022. Tule mukaan arviointiraatiin! Saat maksutta viisi kertaa vuodessa ilmestyvän Vanhustyö-lehden, ja vastineeksi pyydämme sinua antamaan palautetta kyseisestä lehdestä sekä mahdollisia vinkkejä tulevien lehtien sisällöksi. Voit ilmoittaa tapahtuman vtkl.fi sivuilta löytyvällä lomakkeella. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Etelä-Suomi Etäkoulutuspäivät ovat 13.9., 20.9., 4.10., 1.11. Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Äänekoski / Sisä-Suomi Etäkoulutuspäivät ovat 1.9., 8.9., 6.10., 10.11. Alueohjaaja Raita Lehtonen, p. Tervetuloa messuille! Kuva: Titta Lindström Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! Syksyn 2022 Luontolähtöiset YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutukset Ystäväpiiri-koulutuksen jälkeen sinulla on ajankohtaista tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. Luonto-kuvakortit Uudet Luonto-kuvakortit tulevat myyntiin kevään aikana. Niitä ja muita Vahvikkeessa olevia konkreettisia keinoja voi käyttää luontolähtöisen toiminnan toteuttamiseen. Palaute annetaan aina noin viikon päästä lehden ilmestymisestä sähköpostiin tulevalla lomakkeella. ja 8.12.2022. Ruotsiksi Alla åldrars rätt – Tillsammans i naturen. Ilmoittaudu mukaan vtkl.fi/lukijakysely Tapahtumien ja seminaarien aineistot löytyvät Jäsensivuilta Jäsenpalveluiden sivuille viedään jäsenille suunnattujen koulutusten ja seminaarien aineistot sekä tallenteet. Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. ja 31.11.2022. vtkl.fi/ilmoita-vanhustenviikon-tapahtumasi Tasavallan presidentti toimii Vanhustenviikon ja -päivän suojelijana Tasavallan presidentti toimii Vanhustenviikon ja -päivän suojelijana aiempien vuosien tapaan. Vahvike.fi tarjoaa vanhustyön tekijöille ja vapaaehtoisille helppoja tapoja tuoda luontoa myös kaikkein hauraimmille ja heikoimmille. Alueohjaaja Marjo Pääkkö, p. Jos tarvitse tunnuksia, niin ota yhteyttä jasentoiminta@vtkl.fi Vanhustyön keskusliitto Apuvälinemessuilla 11.–13.5. Varmista, että käytössäsi on tunnukset palveluun. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi Hae koulutukseen 9.8.2022 mennessä! Sähköinen hakulomake löytyy oman alueesi koulutuksen yhteydestä: https://vtkl.fi/tapahtumat/ Paikat täytetään hakujärjestyksessä ja koulutukseen hakeneet ohjaajaparit haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Alueohjaaja Minna Partanen, 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Pohjois-Suomi ja Lappi Lähikoulutuspäivät Oulussa ovat 7.–8.9., 29.9., 3.11. eYstäväpiiri-koulutuspäivät järjestetään verkossa, Teams-alustalla. Vanhustyön keskusliitolla on messuilla osasto, jossa esillä ovat Korjausneuvonta, Vahvike-aineistopankki sekä Vahvikelinja. Apuvälinemessut päästään pitämään toukokuussa Helsingin messukeskuksessa. Yhteistyökumppanimme ARA on perjantaina kertomassa asuntojen korjausavustuksista. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa YHDESSÄ LUONTOON – VANHUSTENVIIKON TEEMA Vanhustenviikkoa vietetään 2.-9.10.2022 teemalla Yhdessä luontoon – joka iän oikeus. Järjestättekö tapahtumia Vanhustenviikolla. ja 13.12.2022
Näitä saa Maskusta neurologisen kuntoutuksen ammattilaisilta, jotka laativat yksilöllisen kuntoutusohjelman juuri sinun tarpeitasi vastaavaksi. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Nyt myös uusien työkyvyttömien määrä väheni, mikä nosti eläkkeellesiirtymisikää entisestään, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta. Lue lisää osoitteesta kuntoutuskeskus.fi/ikku Tutustu palveluihimme netissä tai soita ja kysy lisää! Kurssit ovat Kelan kustantamia ja siten kuntoutujalle maksuttomia. Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus Harkinnanvaraiseen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen voivat hakea myös 65 vuotta täyttäneet. 40 Vanhustyo_2_2022.indd 40 Vanhustyo_2_2022.indd 40 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. Lue lisää osoitteesta kuntoutuskeskus.fi/yksilokuntoutus Parikurssit omaishoitajalle ja hoidettavalle Näille kursseille et tarvitse lääkärinlausuntoa tai kuntoutussuunnitelmaa! Löydät kaikki tämän vuoden kurssit osoitteesta kuntoutuskeskus.fi/omaishoitajat Muista myös ikääntyneiden monisairaiden kuntoutus kurssit (IKKU-kurssit) Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Sata kunnassa tai Varsinais-Suomessa asuville yli 68-vuotiaille monisairaille. muistisairaille, AVH-kuntoutujille, MS-tautia sekä Parkinsonin tautia sairastaville. Virkistystapahtumien avulla ikääntyneiden omaishoitajien on mahdollista irrottautua hetkeksi hoivatehtävästä ja saada vaihtelua arkeen. K-kauppiasliitto lahjoitti omaishoitajien virkistykseen 110-juhlavuottaan viettävä K-kauppiasliitto on tehnyt 110 000 euron lahjoituksen, jolla Omaishoitajaliiton paikallisyhdistykset voivat järjestää virkistystapahtumia omaishoitajille eri puolilla Suomea. Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt poikkeuksellisen paljon kahden koronavuoden aikana. Meillä olet osaavissa käsissä Järjestämme kuntoutus kursseja myös mm. 040 133 7010 / www.kuntoutuskeskus.fi / #munkuntsi Sairauden kanssa tulee toimeen, kun saa asian tuntevaa hoitoa ja oikeaa tietoa. Suomessa 350 000 henkilöä toimii pääasiallisena auttajana läheiselleen. Strategisia kärkiä on neljä: yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa ja parannamme olemassa olevaa. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa läheistään. – Viime vuosina eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti eläkeuudistuksen ansiosta. Omaishoito on usein raskasta ja sitovaa. Yhä useampi omaishoitaja on itsekin iäkäs ja hoitaa puolisoaan. Ajan virrassa Uusi asiakasja potilasturvallisuusstrategia Uusi asiakasja potilasturvallisuusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma 2022–2026 on julkaistu. julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163858 mnk-kuntoutustoimisto@neuroliitto.fi / p. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla. Strategian visiona on tehdä Suomesta asiakasja potilasturvallisuuden mallimaa 2026. Eläkkeellesiirtymisikä nousussa jo toista vuotta Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla on erityisen suuri riski uupua. Vuonna 2020 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi 5 kuukautta. Viime vuonna nousua oli peräti 6 kuukautta eli puoli vuotta
I och med att döden skjuts upp särskilt i ålderdomen, har den totala livslängden ökat kraftigt sedan början av 1900-talet. Å andra sidan har möjligheten till förtidspensionering också tagits upp i många europeiska länder under de senaste decennierna. Men att diskriminera en äldre arbetstagare kan vara väldigt dumt för arbetsgivaren. Är orsaken rädsla för att äldre arbetstagare ska ha sjukfrånvaro eller bli arbetsoförmögna i förtid. JUST NU njuter många av pensionen, och kanske proportionellt en ännu större grupp i framtiden om trenderna som varat hittills håller i sig. Det ligger i allas intresse att statens finanser förblir i balans och att även pensionerna följaktligen är överkomliga. Eller försöker arbetsgivaren helt enkelt säkra sin arbetskraft när det redan inom en snar framtid finns hot om brist på arbetskraft inom flera branscher. Då var det få som i verkligheten fick njuta av pensionen, och detta var kanske också riksföreståndarens avsikt. Det är fortfarande en lång väg kvar till åldersgränserna i historien. I fysiskt krävande arbeten borde pensioneringen ske tidigare, men inom många områden kan pensionsåldern säkert höjas – eller åtminstone ge arbetstagarna möjlighet till detta. Även pensionsbeloppet ökar. Enligt nyheterna misstänkts å andra sidan bakgrunden till det exceptionella resultatet vara att diagnoserna om arbetsoförmåga skjutits upp på grund av coronaperiodens vårdskuld, men också en verklig förbättring av arbetsförmågan. När Bismarck i tiderna gjorde pensionsregler för 130 år sedan, var villkoret 70 års ålder och pensionsavgifter i 30 år. Vi måste börja ingripa i detta utan dröjsmål. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl ry Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik Vanhustyö 2 • 2022 41 Vanhustyo_2_2022.indd 41 Vanhustyo_2_2022.indd 41 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. MEN ÄR FÖRLÄNGNINGEN av karriärerna, som i sista hand gör det möjligt att upprätthålla funktionsförmågan, varaktig och framskridande. MEN HUR passar behovet av att höja pensionsåldern in med att åldersdiskrimineringen verkar frodas i arbetsansökan åtminstone inom en del branscher, rentav från 50 års ålder och framåt. Gå i pension i Finland och Europa E nligt de senaste nyheterna är sysselsättningsgraden för äldre personer den högsta i historien och man går i pension allt senare, vid en medelålder på 62,4 år. Den ökade fetman redan från ung ålder leder till försämring av funktionsförmågan, och de långsiktiga skadorna av livsstilsförändringarna relaterade till coronaperioden blir uppenbara först i framtiden. Våren 2009 var dåvarande statsministern bekymrad över den offentliga finansieringen och föreslog som medicin att pensionsåldern skulle höjas. Ledare . Sedan 1840-talet har medellivslängden i välfärdssamhällen ökat med så mycket som cirka 2,5 år per decennium. Motståndet har sedan dess lättat och karriärerna förlängts. De senaste decenniernas förbättring av funktionsförmågan har även setts hos personer i pensionsåldern. Den eventuella bitterheten av att förlänga karriären underlättas förhoppningsvis av tanken på att medellivslängden förlängs, eftersom man kan förvänta sig att pensionstiden också förlängs i takt med att karriären förlängs. Då – med undantag för arbetsgivarna – motarbetades idén av nästan alla aktörer. I Finland, liksom i många andra länder, har man beslutat att koppla höjningen av pensionsåldern till medellivslängden. ATT HÖJA pensionsåldern och förlänga karriären har varit ett projekt i åratal och har också väckt många olika känslor. Kanske för att man insett även i den här frågan att en storlek inte är bäst för alla. En seniors erfarenhet och tysta kunskap kan hjälpa för att undvika onödiga felaktiga lösningar, och hjulet behöver inte uppfinnas på nytt varje gång
Publikationerna finns på nätverkets webbplats: http://rosenetcost.com/rosenet-briefing-paper-series/ I sin enklaste mening innebär marginalisering utestängning av olika människogrupper från den allmänna befolkningen och nyckelarenor i samhället. Studier visar att dimensionerna av marginaliseringen är starkt sammanflätade: en av tre upplever marginalisering inom mer än ett delområde i livet. Till skillnad från exempelvis fattigdom är marginalisering ett flerdimensionellt fenomen som omfattar många delområden i livet. Dessa är 1) ekonomisk marginalisering, 2) marginalisering relaterad till sociala förhållanden, 3) marMarginalisering i ålderdomen kan förhindras genom att ändra attityder Marginaliseringen av äldre personer och relaterade frågor har blivit särskilt aktuella under coronapandemin. Syftet med nätverket har varit att öka den teoretiska och empiriska förståelsen för marginalisering i ålderdomen, och också att göra detta centralt vid beslutsfattande. I vårt eget forskningsprojekt har vi delat upp marginaliseringen i fem dimensioner kopplade till varandra. I Finland har diskussionen om marginalisering dock nästan uteslutande fokuserat på unga och unga vuxna. ROSEnet minskning av marginalisering i ålderdomen Den flerdimensionella referensramen för marginalisering i ålderdomen har utvecklats av det internationella forskningsnätverket ROSEnet som en del av EU:s COST Action-finansierade forskningsprogram. Åtgärder som vidtagits för att skydda den åldrande befolkningens hälsa har tryggat de äldres fysiska säkerhet, men samtidigt har de äldres heterogenitet och olika behov glömts bort. minskning av marginalisering i ålderdomen. I och med coronapandemin är den sista dimensionen särskilt intressant och viktig. Allt fler äldre personer upplever också attitydoch åldersrelaterad diskriminering. Text: Elisa Tiilikainen och Hanna Ristolainen – Foto: Shutterstock ginalisering relaterad till tjänster, 4) marginalisering relaterad till plats och gemenskap och 5) marginalisering relaterad till medborgarskap. I och med coronaviruset och restriktionerna som ställts på grund av det, har allt fler äldres möjligheter att delta i livet utanför hemmet och ha kontakt med andra människor minskat. I internationella enkäter har mer än 42 Åldersvänligt Finland Vanhustyo_2_2022.indd 42 Vanhustyo_2_2022.indd 42 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. Namnet ROSEnet kommer från engelskans Reducing Old Age Social Exclusion, d.v.s. Rapporter om marginalisering i ålderdomen som publicerats av nätverket har behandlat ekonomi, sociala relationer, tjänster, medborgarsamhälle och betydelse av tid och plats. Flerdimensionell marginalisering För en del äldre är marginaliseringen kopplad till just ålderdomens livsskede, medan för andra kan erfarenheterna av utanförskap ha funnits även i tidigare livsskeden, till och med i generationer. Marginalisering relaterad till medborgarskap Enligt studier har mer än 300 miljoner personer i Europa upplevt åldersdiskriminering. I alla dess former har marginaliseringen i ålderdomen negativa konsekvenser både för individer, gemenskaper och samhällen
För att förhindra marginalisering i ålderdomen behövs en genuin önskan att se människor i alla åldrar som en viktig och värdefull del av samhället. Redan länge innan detta har man märkt att de äldres röst knappt hörs i beslutsfattande som rör dem. Projektet SOLDEX som rör marginalisering i hemvården för äldre – förekomst, betydelser och intervention, undersöker förekomsten, riskfaktorerna och betydelsen av olika dimensioner av marginalisering bland klienter inom hemvården, samt söker metoder för att minska marginaliseringen. Även den ena befolkningsgallupen efter den andra begränsar sin målgrupp så att personer som fyllt 75 eller 80 år hamnar utanför. Teoretiskt avser marginalisering relaterad till medborgarskap okunnighet eller diskriminering som minskar äldre personers möjligheter till påverkan, åsidosätter deras perspektiv och förenhetligar deras upplevelser av samhällets institutionella strukturer, politik och gemenskaper. Men vid sidan av delaktighet skulle det vara viktigt att tala även om de konkreta faktorer som tränger äldre människor undan till samhällets marginaler. Attityd och bemötande är avgörande Främjandet av äldres delaktighet nämns i såväl lagstiftning som i olika samhällspolitiska strategier. Detta kan endast uppnås genom att göra äldre delaktiga i beslutsfattande och planering av politik som rör dem. Enligt studier är åldersdiskriminering den vanligaste formen av diskriminering. Under coronapandemin har många ålderdomsforskare uppmärksammat bland annat hur man pratar om personer över 70 år i offentlig och politisk debatt. Problemet är inte ålderdomen, utan hur vi förhåller oss till den. SOLDEX Skribenterna är forskare vid Östra Finlands universitet och arbetar för närvarande med ett forskningsprojekt om marginalisering relaterad till klienter med hemvård. Utöver faktorer kring åldersdiskriminering kan det även handla om utestängning från medborgarverksamhet, frivilligverksamhet eller politisk verksamhet. var tredje uppgett att de upplevt orättvis behandling på grund av åldern. I allt beslutsfattande bör hänsyn tas till hurdana konsekvenser det har även på äldre generationer och hur deras mångfald beaktas. I intervjuundersökningar som utförts i Finland har även äldres upplevelser av samhällelig värdelöshet, okunnighet och utanförskap kommit fram. De är bland annat antaganden om att alla äldre har gemensamma drag, vilket gör att olika livssituationer och stödbehov hos en stor del av befolkningen inte identifieras. Diskrimineringen sker också ofta på en symbolisk nivå och kan vara svår att identifiera. Vanhustyö 2 • 2022 43 Vanhustyo_2_2022.indd 43 Vanhustyo_2_2022.indd 43 15.3.2022 14.07 15.3.2022 14.07. Lika viktig visar sig vara förändring av attityder och sätt att tala i förhållande till ålderdom och äldre personer. Klart färre upplever diskriminering på grund av kön eller ras. Även fördomsfulla attityder och diskriminerande praxis, bland annat i tjänsteutbudet eller villkoren för delaktighet, minskar också avsevärt möjligheterna för äldre att delta och skapar en grund för marginalisering relaterad till ålderdom
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Vanhustyo_2_2022.indd 44 Vanhustyo_2_2022.indd 44 15.3.2022 14.08 15.3.2022 14.08. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskujen muodostus tapahtuu automaattisesti päivittäisen toiminnan ohessa oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090