SENIORARBETE 2-3 • 2024 Vanhustyön tulevaisuuden visiot ja haasteet Elämä vaatii taidetta! Juhlanumero 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 1 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 1 30.5.2024 11.30 30.5.2024 11.30
Vanhuus ei ole yhtenäinen tila, vaan iäkkäiden keskuudessa on huomattavaa vaihtelua terveydentilassa, toimintakyvyssä ja elämänvaiheissa. Vanhustyö-lehti 4/2024 ilmestyy 25.9.2024 – Yhteistyössä on voimaa SENIORARBETE 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 2 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 2 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. 6–9 Vanhustyön kipukohtia ja kehityskulkuja: Tulevaisuuden visiot ja haasteet Iäkkäiden ihmisten tarpeet ovat yhtä moninaiset kuin heidän taustansakin. 2 Juhlanumero 24–25 34–35 Näkymättömyyden verhon raottaminen Sateenkaarihistorian jäljet ja näkymättömyyden verho vaikuttavat seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämään vielä heidän eläkevuosinaan. 10-11 Ikäystävällistä Suomea rakentam assa VTKL 75 vuotta Vanhustyön keskusliiton 75-vuotinen historia on tarina jäsenyhteisöjen voimasta, sitoutumisesta ja yhteisöllisyydestä. 16–17 Elämä vaatii taidetta! 2010-luvulla tunnistettiin kulttuurihyvinvointitoiminnan ja laajenevan tutkimusnäytön kautta, että taidetoiminta ja monipuolinen kulttuurinen harrastustoiminta ovat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan, hyvään elämänlaatuun sekä esimerkiksi matalaan ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Aralta avustusta esteettömyyskorjauksiin Aran korjausja esteettömyysavustukset ovat olleet tehokas keino parantaa ikääntyneiden asumisolosuhteita. Yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa Vanhustyön keskusliitto on tehnyt merkittävää työtä vanhusten aseman ja arvostuksen parantamiseksi yhteiskunnassa. Vanhustyön keskusliiton uudella Sateenkaariseniorit näkyviksi -hankkeella pyritään lisäämään sateenkaarisenioreiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Avustukset ovat kohdistuneet tarkoituksenmukaisesti pienituloisille ja vähävaraisille iäkkäille tai vammaisille henkilöille. Heidän roolinsa aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja jatkuvuuden välittäjinä on aliarvioitu. Liian usein heidät nähdään vain palveluiden tarvitsijoina
TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti info@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus info@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2024 ALKAEN Kestotilaus 47 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 32 euroa/vuosi Irtonumero 9 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Menneisyyden tuntemus auttaa ymmärtämään tulevaisuutta 5 Toriparlamentti: ”Opin ikäihmisiltä joka päivä jotain uutta” 6 Juhlanumero 6 Vanhustyön kipukohtia ja kehityskulkuja: Tulevaisuuden visiot ja haasteet 10 Ikäystävällistä Suomea rakentamassa – Vanhustyön keskusliitto 75 vuotta 12 Lähes puolet suomalaisista on varautunut vanhuuteen 14 Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä 16 Elämä vaatii taidetta! 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Ikääntyneiden ihmisten hoito ja palvelut pohjaavat vahvaan gerontologiseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen OSALLISUUS 22 Yhteisvoimin edistämään gerontologista vapaaehtoistoimintaa 24 Näkymättömyyden verhon raottaminen JUHLAVUODET 26 ”On niin helppoa puhua, kun ollaan samassa veneessä” 28 Puhelinlinja, jossa miehet haluavat keskustella ja naiset visailla 30 Kenenkään ei pidä jäädä yksin digitalisoituvassa arjessa ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 34 Aralta avustusta esteettömyyskorjauksiin DIGI JA TEKNOLOGIA 36 Kehittäminen vanhustyössä TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 38 Ikääntymisen ennakointi on huomisen hyvinvointia 40 Rollaattorit yhteiskäytössä 42 Ratkaisuja hyvään arkeen Vanhustyön huipputapahtuma Hyvä Ikä tulee taas 44 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 45 Ajan virrassa 46 Ristikko 47 Ledare: Kännedom om det förgångna hjälper en att förstå framtiden 48 Äldrearbetets smärtpunkter och utvecklingsförlopp: Framtida visioner och utmaningar 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 3 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 3 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustyö 2-3 • 2024 3 Sisällys 2-3 • 2024 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Eeva Aartolahti Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kari Mäkelä Pirjo Rehula Merja Lankinen (siht.) PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen
Nykyaika on seurausta menneisyydessä tapahtuneesta kehityskulusta, joten historian tarkastelu luo aikaperspektiivin myös tulevien kehityskulkujen arviointiin. NYKYSELVITYSTEN MUKAAN jäsenistö arvostaa edelleenkin ajantasaisen ja luotettavan tiedon saantia. SUOMI KUULUU maailman nopeimmin vanhenevien kansakuntien joukkoon ja ennusteiden mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa maassamme voimakkaasti vielä usean vuosikymmenen ajan. Nykyisin jäsenistö pitää tärkeänä myös yhteistä vaikuttamistyötä, jonka merkitys korostunee tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Liitossa onkin meneillään sekä ikäasenteisiin liittyvää tutkimusta että kansanliike asenteiden parantamiseksi. Vanhustyön keskusliitto jatkaa tinkimättömästi työtään kansalaisten arvokkaan vanhuuden puolesta. Nykypäivän valossa ja hoivakriisien toistuessa voidaan todeta, että tämä tehtävä ei ole tullut valmiiksi. Esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen ja käytännön toiminnan tiivis yhteys nähtiin tärkeänä jo liiton perustamisvaiheessa ja tämä sidos on säilynyt vahvana yli vuosikymmenten. Anni Lausvaara toiminnanjohtaja Vanhustyön keskusliitto Menneisyyden tuntemus auttaa ymmärtämään tulevaisuutta 4 Pääkirjoitus 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 4 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 4 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. Liiton perustajajäsenet odottivat keskusjärjestöltään koulutusta ja gerontologisen tiedon tukea silloisille yksityisille vanhainkodeille, joista vanhimmat olivat aloittaneet toimintansa jo 1800-luvun puolivälissä. Se kantaa myös tulevaisuuteen. Jo liiton ensimmäisissä säännöissä todettiin, että sen tehtävänä on pyrkiä ”kohottamaan vanhukset heille kuuluvaan kunnioitettuun asemaan yhteiskunnassa”. Kun vertaamme menneisyyttä ja nykypäivää, on hämmästyttävää huomata miten monet asiat ja ilmiöt toistuvat myös nykypäivänä. Kolmas esimerkki pitkäkestoisista ilmiöistä on iäkkäisiin ihmisiin liittyvät asenteet. H istoriankirjoituksen tärkein merkitys on siinä, että se auttaa meitä ymmärtämään nykyaikaa ja jossain määrin jopa ennustamaan tulevaa. MYÖS VANHUSTYÖN KESKUSLIITON tähänastisessa 75 vuoden historiassa tiettyjen ilmiöiden toistuminen on selkeästi nähtävissä
Vaikka heillä on haastavia tilanteita elämässään, osaavat he olla kiitollisia pienistäkin asioista. Kohtaamiset iäkkäiden kanssa. 1. Työn itsenäisyys, pystyy itse suunnittelemaan kalenterinsa, joten ei ole stressiä työnkuormasta. Jokainen päivä on erilainen ja antaa mahdollisuuden hyödyntää osaamistani niin monin tavoin. 2. Mikä tekee työstäsi mukavaa. Ikääntyneet asiakkaat ja huippu työkaverit. Se tunne, kun teet merkityksellistä työtä ja huomaat, että myös asiakas kokee sinut ja tapaamisesi merkityksellisenä. Elämänkokemus ja herkkyys näkyy ja tuntuu. 1. 1. Mikä on parasta omassa työssäsi. Parasta on, kun saa auttaa asiakkaita. Heistä löytyy niin paljon tietoa, taitoa ja ihania ideoita, kun vain kuulevat korvat ja vastaanottavainen mieli ovat läsnä. 2. Myös muiden onnistuminen tuo minulle iloa. 2. 2. Saimme runsaasti vastauksia ja niistä huokui ylpeys omaan työhön sekä työn mielekkyys ja ihmisläheisyys. Hyvät työkaverit, liukuva työaika, etätyömahdollisuus. Voisin kuunnella heidän elämäntarinoitaan loputtomiin. Opin ikäihmisiltä joka päivä jotain uutta. Teen työtä, jolla on merkitystä oikeasti. 2. Vanhustyö 2-3 • 2024 5 Toriparlamentti 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 5 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 5 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. Saat tehdä arvokasta työtä ikääntyneiden kanssa ja suunnitella sekä toteuttaa jokaisen oman näköisen elämän tuottamista, kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti, erilaisine kokonaisuuksineen merkityksellisesti ja mielekkäästi. 1. 1. Asiakkaat ja kohtaamiset heidän kanssaan. 2. . Parasta työssäni on vanhukset ja se valtava elämänkokemus ja iän tuoma tyyni viisaus joka ikääntyneistä loistaa. 1. Hyvä ja arvostava työyhteisö. Kollegat, oma esimies, työntekijät, vanhukset ja omaiset. Auttaa ja helpottaa ikäihmisen arkea. Samanlaista työpäivää ei ole. Kohtaamiset ja onnistumiset. Tuoda iloa päivään. Ihania kohtaamisia. Tuottaa iloa ja hyvää mieltä. 2. Ikääntyneiden tilanteiden ja elämäntarinoiden kuuleminen sekä tukeminen erilaisin keinoin. Jokainen käynti ikäihmisen luona on erilainen. 1. 1. 2. Tykkäävät jutella ja kertoa elämästään, huolistaan ja iloistaan. ”Opin ikäihmisiltä joka päivä jotain uutta” Kysyimme vanhuusalan ammattilailta, mikä tekee heidän työstään mukavaa. Erilaiset työpäivät ja ihmisten kohtaaminen. Työ antaa paljon. Jokainen päivä on erilainen, ja tapaa paljon ihmisiä päivittäin. Pystyy olemaan tukena heidän elämäntilanteissaan. 1. Lisäksi ihanaa tehdä¤ koulutusta vastaavaa työtä¤, joka näin geronomin koulutuksella, ei ole aina itsestään selvää. Tehdä arvokasta työtä iloineen ja suruineen, arvokkaat palautteet onnistumisista läsnä olevasti kohdaten ja kuunnellen. Kun on aikaa käynnillä ja saa kunnolla jutella. Parasta on myös se, että saa halata, ja nauraa sekä olla oma itsensä. Se, että työtä arvostetaan niin työnantajan kuin asiakkaiden taholta. Työssä saa ikäihmiseltä hyvin paljon kiitosta. 2. Asiakkaat yleensä¤. 1. Kun näkee oman työnsä jäljen, kun saa tukea ja auttaa ja siitä saa kiitosta. Ikä ystävällisyys. Asiakastyö! Erilaisten ihmisten tapaaminen. Pohtia ja löytää keinoja yhdessä ikäihmisen kanssa arjen selviytymisen tueksi. He ovat vähään tyytyväisiä. 2. Parasta on kuitenkin vanhukset ja kollegat. Kun työntekijät voivat hyvin, niin asiakkaasikin voivat hyvin. Työn monipuolisuus ja vaihtelu. Hyvät työkaverit
Hajautetusta järjesKuva: Shutterstock 6 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 6 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 6 30.5.2024 11.54 30.5.2024 11.54. Heidän roolinsa aktiivisina yhteiskunnan jäseninä, kuluttajina, isovanhempina, järjestöjen jäseninä ja jatkuvuuden välittäjinä on aliarvioitu ja liian usein heidät nähdään vain palveluiden tarvitsijoina. Terveys ja hyvinvointi etusijalla Hallituksen painopiste on selkeä: iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantamiVanhustyön kipukohtia ja kehityskulkuja: Tulevaisuuden visiot ja haasteet Hallituksen painopisteinä ovat iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Hallituksen strategia tukee iäkkäiden toimintakykyä monin tavoin. Juhlanumero S uomi on yksi maailman nopeinten ikääntyvistä maista. Esimerkiksi muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito sekä monipuoliset kulttuurija liikuntapalvelut edistävät niin fyysistä kuin henkistäkin terveyttä. Riittävän varhain tarjottavilla tukipalveluilla tuetaan asiakkaiden toimintakykyä ja siten lykätään säännöllisen kotihoidon tarvetta. Tämä merkittävä väestörakenteen muutos asettaa vanhustyölle sekä haasteita että tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kuntien terveyden edistämisen määrärahojen korotus ja ”Suomi liikkeelle” -ohjelma ovat konkreettisia askelia kohti tervettä ikääntymistä. Iäkkäiden tarpeet vaihtelevat Liian usein iäkkäistä puhutaan vain palveluja tarvitsevana joukkona, vaikka säännöllisten sote-palvelujen tarpeessa on vain pieni osa iäkkäästä väestöstä. Raha kohdennetaan iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen Palvelurakenteen uudistaminen Vanhusten palvelujärjestelmä on kokenut merkittäviä muutoksia. Terveelliset elämäntavat, kuten aktiivisuus, oikeanlainen ravitsemus, mielen hyvinvoinnin tukeminen, osallisuuden, aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja yksinäisyyden vähentyminen, ovat avainasemassa. Teksti: Kaisa Juuso nen on keskiössä. Elinikäisen oppimisen ja turvallisuutta edistävien toimien merkitys korostuu, kun pyritään vähentämään sairauksia ja pitkittämään itsenäistä elämää. Vanhuus ei ole yhtenäinen tila, vaan iäkkäiden keskuudessa on huomattavaa vaihtelua terveydentilassa, toimintakyvyssä ja elämänvaiheissa. Iäkkäiden ihmisten tarpeet ovat yhtä moninaiset kuin heidän taustansakin. Tilastokeskuksen mukaan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna 2021 noin kymmenen prosenttia, ja määrän ennustetaan kasvavan 14 prosenttiin vuonna 2030 ja 16 prosenttiin vuonna 2040. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien terveyden edistämisen määrärahaa on lisätty vuosille 2024–2027 27 M€
Kyse on kuitenkin vähimmäismitoituksesta, joten asiakkaiden palvelutarpeen niin edellyttäessä mitoituksen tulee olla korkeampi. Ympärivuorokautisen palveluasumisen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi sen henkilöstön määrästä suhteessa toimintayksikön asiakkaisiin on säädetty lailla. Sekä taloudellisten että henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi on hallitus päättänyt väljentää numeerista mitoitusta siten, että edellytetty vähimmäismitoitus on 0,6 työntekijää asiakasta kohden vuoden 2025 alusta lähtien. Työn tutkimus on lisäksi osoittanut, että aamun tuntien ruuhkahuipun tasoittuminen kotihoidossa vähentää kotihoidon henkilöstötarvetta. Riittävän varhain tarjottavilla tukipalveluilla voidaan myös tukea asiakkaiden toimintakykyä ja siten lykätä säännöllisen kotihoidon tarvetta. Uudistuksessa keskeistä on palvelujen saatavuuden ja laadun varmistaminen. Kotihoidon vuorokauden ajasta riippumattomat palvelut mahdollistavat kotona asumisen silloinkin, kun on tarve yöaikaisille käynneille ja toisaalta se mahdollistaa ruuhkahuippujen tasaamisen joltakin osin aamuvuorosta. Mitoitus on kuitenkin edelleen sen verran korkea, että se pääsääntöisesti riittää turvaamaan asiakasturvallisen hoidon ja huolenpidon toteutumisen. Kuva: Shutterstock 8 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 8 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 8 30.5.2024 11.54 30.5.2024 11.54. telmästä on siirrytty yhä enemmän keskitettyihin ja integroituihin palveluihin. Kotona asumisen tukipalveluja, kuten ateria-, siivousja pyykkipalveluita tulisi antaa tarpeen mukaan matalalla kynnyksellä tukemaan iäkkäiden ihmisten kotona asumista. Laadukkaan hoidon turvaaminen edellyttää riittävää ja osaavaa henkilökuntaa, mutta taloudelliset ja henkilöstöresurssien haasteet vaativat joustavia ratkaisuja. Ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssit ovat kireällä, ja henkilöstömitoituksen säätely on herättänyt keskustelua. Tämä muutos on välttämätön, sillä iäkkäiden palvelutarpeet kasvavat samalla kun resurssit ovat rajalliset. Lisäämällä yhteisöllistä asumista kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin voidaan purkaa painetta kotihoidosta niiden asiakkaiden osalta, joilla on runsaasti käyntejä kaikkina vuorokauRiittävän varhain tarjottavilla tukipalveluilla voidaan tukea asiakkaiden toimintakykyä ja siten lykätä säännöllisen kotihoidon tarvetta
Perhehoitajien roolin vahvistaminen omaishoitajien vapaiden joustavassa jaksottamisessa useammalle päivälle tulisi tunnistaa nykyistä paremmin. den aikoina ja toisaalta myös tarjota tarpeisiin vastaavat palvelut osalle niistä asiakkaista, jotka ovat nyt sijoittuneet ympärivuorokautiseen palveluasumiseen vaihtoehtojen puuttuessa. Omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa, ja heille tulee tarjota tarpeenmukaisia palveluita kuten terveystarkastuksia ja vapaapäiviä. Vapaaehtoistyö mahdollistaa osallisuuden ja aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan, mikä on olennaista henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kirjoittaja Artikkelin kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuso. Ohjelman toimenpiteiden etenemistä seurataan puolivuosittain vuoden 2027 loppuun saakka. Henkilöstön saatavuus ja koulutus Henkilöstöpula on yksi suurimmista haasteista vanhustyössä. Kohti tulevaisuutta Vanhustyön kenttä on murroksessa. Se ei ainoastaan tuo iloa ja sisältöä iäkkäiden ihmisten elämään, vaan on myös arvokasta tukea ammattilaisten työlle. Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan myös aktiivisesti edistää yhteisöllisyyttä, vähentää yksinäisyyttä ja ennakkoluuloja sekä lisätä sukupolvien välistä kanssakäymistä. lisäämällä kansainvälistä rekrytointia. Tulevaisuuden vanhustyössä korostuvat ennakoiva ote, laadukkaat palvelut ja jokaisen yksilön kunnioitus. Väestön ikääntyessä on entistä tärkeämpää tunnistaa ja arvostaa iäkkäiden ihmisten moninaisuutta ja potentiaalia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Näitä paikkoja ei kuitenkaan ole mahdollista vähentää, jotta palvelua on tarjolla sitä tarvitseville. Ympärivuorokautinen palveluasuminen voidaan keskittää niille asiakkaille, joiden toimintakyky ja terveydentila edellyttävät henkilöstön jatkuvaa läsnäoloa. STM:n Hyvän työn -ohjelma pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Hyöty tulee esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta karttuvista sosiaalisista suhteista, päivärytmistä ja kokemuksesta olla tarpeellinen. Vapaaehtoistoimijat voivat olla monin tavoin tukemassa iäkkäiden asiakkaiden hyvinvointia sellaisissa toimissa, jotka eivät edellytä sosiaalija terveydenhuollon ammatillista osaamista, kuten esimerkiksi ystävätoiminnassa. Ohjelma sisältää henkilöstöä koskevan tietopohjan ja ennakoinnin parantamiseen liittyviä toimia ja koulutusmäärien lisäämistä ja koulutuksen rakenteiden kehittämistä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on parantaa työn vetoja pitovoimaa ja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi on käynnistetty alueellisia valmennusohjelmia. Ohjelmassa myös edistetään ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä asiakastyöhön ja selkiytetään henkilöstön työnjakoa, parannetaan ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön muun muassa lisäämällä tukipalveluiden ja avustavan henkilöstön käyttöä, uudistetaan ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö ja laajennetaan rekrytointia mm. Samalla on kehitettävä palvelurakennetta, henkilöstön valmiuksia ja tukiverkkoja, jotka mahdollistavat iäkkäiden hyvän elämänlaadun ja toimintakyvyn ylläpitämisen. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa yhteiskuntaan kiinnittymisen, yhteiskunnallista osallisuutta, mielekästä tekemistä, toimijuutta ja valtaistumista. Vapaaehtoistyön merkitys Vapaaehtoistyö on tärkeä osa vanhustyötä. Omaishoidon rooli korostuu yhä enemmän, ja sen tukemiseen on kiinnitetty huomiota lainsäädännöllisesti sekä käytännön palveluiden kautta. K u va : La u ri H e ik kin e n K u va : Sh u tte rs to c k K u va : Sh u tte rs to c k Vanhustyö 2-3 • 2024 9 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 9 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 9 30.5.2024 11.54 30.5.2024 11.54. . Vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen ja vapaaehtoisena toimiminen on itsessään hyvinvointia edistävä tekijä
Jäsenyhteisöt olivat ja ovat edelleen liiton toiminnan selkäranka, ja niiden sitouVanhustyön keskusliitto on perustamisestaan vuonna 1949 lähtien ollut keskeinen toimija suomalaisessa vanhustyössä, edistäen vanhusten asemaa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Varsinaisen vanhustyön liitto jätti pääsääntöisesti jäsenjärjestöilleen. Seuraavalla vuosikymmenellä liiton toiminnan painopisteiksi tulivat yksityiset vanhankodit ja niille annettu mentorointi. V anhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry, silloiselta nimeltään Vanhainsuojelun keskusliitto Centralförbundet för de åldrigas väl, perustettiin alun alkaen vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteiselimeksi, ja tämä tehtävä liitolla on edelleen säilynyt. Yhdessä jäsenistön kanssa Vanhustyön keskusliiton katsottiin järjestöjen yhteiselimenä auttavan parhaiten jäsenjärjestöjään muokkaamalla asenteita vanhuksille ja vanhustyölle myönteisemmäksi yhteiskunnassa sekä lainsäätäjien että viranomaisten keskuudessa. Liiton ajama kotiavustajatoiminta Vanhustyön keskusliitto 75 vuotta Ikäystävällistä Suomea rakentamassa 10 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 10 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 10 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Ilkka Vuorinen tuminen ja aktiivisuus ovat mahdollistaneet monet saavutukset. Vielä 1950-luvulla liiton toiminta oli hyvin Helsinki-keskeistä ja jäseniä vuonna 1959 oli 35. Liiton ja sen jäsenistön vaikuttavuus on näkynyt monella tasolla, erityisesti lainsäädännössä, yhteiskunnallisessa asenneilmapiirissä ja konkreettisissa palveluissa
Samalla luotiin uudenlaista käytäntöä julkisen, yleishyödyllisen ja liiketoiminnallisen palvelutuotannon suhteista. Yhteistyö on aina ollut Vanhustyön keskusliiton toiminnan perusta. Vanhustyön keskusliitto on ollut edelläkävijä myös uusien, iäkkäiden elämänlaatua parantavien toimintamallien kehittämisessä. Teos on tarkoitettu vanhuusalan asiantuntijoille ja kaikille niille, joita Vanhustyön keskusliiton toiminta ja haasteet muuttuvassa maailmassa kiinnostavat. Vanhustyö 2-3 • 2024 11 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 11 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 11 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. 2000–luvun alussa käytiin julkisuudessa kiivasta keskustelua vanhustenhuollon tilasta. Yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa Vanhustyön keskusliitto on tehnyt merkittävää työtä vanhusten aseman ja arvostuksen parantamiseksi yhteiskunnassa. Jäseniä vuonna 1989 oli 219. Vanhustyön sisältö ja laatu nousivat erityisen pohdinnan kohteiksi vuosi tuhannen vaihteessa. Jäsenyhteisöt ovat olleet keskeisessä roolissa asennemuutosten edistämisessä, ja heidän työnsä on ollut ratkaisevaa vanhusten kunnioitettavan aseman vahvistamisessa yhteiskunnassa. Liitto on toiminut jäsenyhteisöjensä äänenä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä ja edistänyt vanhusten asemaa ja oikeuksia. Vanhustyön keskusliitto ja sen jäsenyhteisöt jatkavat työtään ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi. Vanhustyön keskusliiton 75-vuotinen historia on tarina jäsenyhteisöjen voimasta, sitoutumisesta ja yhteisöllisyydestä. saatiin lakiin. Liitto jatkaa työtään ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi ja pyrkii edelleen parantamaan iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnassa yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa. Jäsenistö odotti ja odottaa edelleen liitolta ennen kaikkea vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa. Tehdään iästä numero! . Jäsenyhteisöjen neuvonta verotus-, kilpailutusja sopimusasioissa oli jäsentoiminnan tärkeimpiä sisältöjä. eläkkeelle jäämisen valmennus, palveluautotoiminta ja vanhainkotien kehittäminen. Valtakunnallisessa vanhuspolitiikassa keskeisenä tavoitteena oli kotona asumisen tukeminen. Tultaessa 1990-luvulle painopisteenä oli vanhusten kuntouttava toiminta. Keskusteluun nousi vahvasti myös toiminnan tehostaminen palveluntuottajien kilpailuttamisen kautta. Jäsenyhteisöjen sitoutuminen ja aktiivisuus ovat ratkaisevia tekijöitä, kun pyritään parantamaan iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnassa. Kirjoittaja Merja Lankinen toimii Vanhustyön keskusliiton viestintäjohtajana. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyviin maihin, ja tämä asettaa erityisiä vaatimuksia vanhustyölle. Liiton historiikki Liiton historiikki Tavoitteena ikäystävällinen Suomi – Vanhustyön keskusliitto 75 vuotta julkaistiin kesäkuussa 2024. Korjausneuvonta-palvelun kehittäminen, Ystäväpiiri-toiminta ja Omahoitovalmennus-toiminta ovat esimerkkejä liiton innovaatioista, jotka ovat saaneet laajaa tunnustusta ja levinneet ympäri Suomen. Liitto osallistui aktiivisesti keväällä 2001 julkaistujen vanhustenhuollon laatusuositusten valmisteluun ja keskusteluun järjestöjen asemasta palvelutuotannossa. Liiton aktiivinen vaikuttamistyö on johtanut merkittäviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. 2000-luvun alusta lähtien liiton yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä on noussut jäsenistönsä toimintaedellytysten turvaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa ja sen rakenteissa. 1970-luvulla kuuden kunnan kokeiluprojektin myötä maahan saatiin kotipalvelujen tukipalvelujärjestelmä. Esimerkkejä tästä ovat kotiavustajatoiminnan saaminen lakiin ja erilaiset vanhustenhuoltoon liittyvät säädökset, jotka ovat parantaneet iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja oikeuksia. Historiikin kirjoitti Fil.tri, tietokirjailija, historiantutkija Timo Mikkilä ja toimitti Vanhustyö keskusliiton viestintäjohtaja Merja Lankinen. 2000-luvulla jäsenyhteisöjen merkitys korostui entisestään. Liiton toiminnassa 1980-luvulla keskeistä olivat mm. Vanhustyön keskusliitto on tukenut jäsenyhteisöjään muun muassa koulutuksen, neuvonnan ja vaikuttamistoiminnan avulla. 1970-luvulta alkaen jäsenyhteisöjen määrä on kasvanut merkittävästi, ja niiden monimuotoisuus on rikastuttanut liiton toimintaa ja laajentanut sen vaikutusalaa. Näin todettiin jo vuonna 2004 tehdyssä jäsenkyselyssä, jonka tulosten mukaan jäsenet toivoivat liitolta tukea ja ohjausta kilpailuttamiseen, verotukseen ja entistä suurempaa panostusta edunvalvontaan. Tuon ajan kuumat perunat olivat uusi hankintalaki ja ostopalveluiden kilpailuttamisvelvoite. Teos on tilattavissa verkkokaupasta sivulta vtkl.fi
Tarkemmat kyselyn tulokset ja vertailu aiempaan kyselyyn julkaistaan kesän jälkeen. Vastaajien mielestä vanhuus alkoi tyypillisesti 70-vuotiaana ja 86 prosenttia vastaajista suhtautui vanhuuteen myönteisesti tai neutraalisti. Verrattuna vuoden 2022 tutkimukseen, vanhuutta pidettiin kuitenkin jonkin verran pelottavampana ja yhä harvempi halusi elää 100-vuotiaaksi. Omaehtoinen varautuminen vanhuuteen Yhteensä 65 prosenttia suhtautui omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen joko melko tai jopa erittäin myönteisesti. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Eemeli Kiukkonen 12 V anhustyön keskusliitto toisti vuonna 2022 teettämänsä kansalaiskyselyn kevään 2024 aikana. – Ilahduttavaa oli havaita, että lähes puolet (47 prosenttia) vastaajista oli varautunut omaan vanhuuteensa. Vanhuuteen varautuminen tuli vastaajien mielestä aloittaa tyypillisesti 50-vuotiaana, Vanhustyön keskusliiton viestintäjohtaja Merja Lankinen toteaa. Kyselyllä kartoitetaan suomalaisten asenteita vanhuuteen, vanhenemiseen ja vanhustyöhön. Kansalaiskyselyn (N 2055) vastaajina olivat 16-vuotta täyttäneet mannersuomaLähes puolet suomalaisista on varautunut vanhuuteen laiset. Suomalaisten suhtautuminen omaan vanhenemiseen ja vanhuuteen on pysynyt edelleen myönteisenä. Kielteisesti vanhuuteen suhtautuneita oli ainoastaan 14 prosenttia. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 12 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 12 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Kielteisesti suhtautui ainoastaan 5 prosenttia ja 6 prosenttia ei ollut ajatellut koko asiaa
Vanhustyö 2-3 • 2024 13 Suhtautuminen omaan vanhenemiseen ja vanhuuteen on säilynyt myönteisenä asiana, mutta yhteiskunnan asennetta vanhuutta kohtaan piti kielteisenä yli puolet (53 prosenttia) vastaajista. Onko Suomi hyvä maa elää. • 86 prosenttia arvioi, että iäkkäiden ihmisten kokemusta ja viisautta on tärkeä kuulla. Kansalaiskyselyn tiedot Kansalaiskyselyn toteutti Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Suomen Kyselytutkimus Oy ajalla 12.3. Ainoastaan 14 prosenttia ilmoitti kokeneensa itse syrjintää iän perusteella (28 prosenttia vuonna 2022). – 27.3.2024. Vastaajien mielestä vanhustyöhön tulisi ylipäätänsä lisätä resursVastaajista 36 prosenttia ajatteli oman vanhuuden tuntuvan melko tai jopa erittäin turvalliselta seja, jota kautta mahdollistetaan parempi vanhustenhoito. Riittävää kivun hoitoa, mutta ei pakkohoitoa, vaan potilaalla tulee olla oma itsemääräämisoikeutensa ja sitä tulee kunnioittaa.” . Mini-Suomi menetelmällä. sekä työnantajat (54 prosenttia). Tarvittava apu ja apuvälineet helposti saatavilla, hoitokotipaikka järjestyy helposti ja hoito on laadukasta. Otos muodostettiin yksinkertaisella satunnaisotannalla etukäteen määriteltyjen aluekiintiöintien sisällä maakuntien keskinäisiä väestöosuuksia vastaavaksi ns. ”Ei yksinäisyyttä. Vastaajia oli kaikkiaan 2055. Paneelivastauksia kyselyyn kerättiin 1 900 ja puhelinhaastatteluita 150. Huolestuttava suuntaus on, että keskiarvollisesti vastaajat suhtautuivat vanhuuteen ja sen asemaan yhteiskunnassamme hieman negatiivisemmin kuin vuonna 2022. Vajaa puolet vastaajista (48 prosenttia) oli sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä (47 prosenttia vuonna 2022). Avoimissa vastauksissa kyselyyn vastaajat kertoivat, mitä heidän mielestään kuluu hyvään vanhuuteen. Kansalaiskysely on toteutettu osittain samansisältöisenä vuonna 2022 Aula Research Oy:n toimesta. Mikäli syrjintää oli koettu, oli se kohdistunut useimmiten työhön, terveyspalveluihin tai julkisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Mitä se yleensä ei oman hoitotyön kokemukseni perusteella ole.” Hyvään vanhuuteen kuului vastaajien mielestä: hyvä terveys, riittävät taloudelliset resurssit, mahdollisuus sosiaalisesti aktiiviseen toimintaan sekä kyky itsenäiseen päätöksentekoon. • 42 prosenttia arvioi vanhustyön houkuttelevuuden vähentyvän tulevaisuudessa entisestään. Kyselyn tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköisen vastaajapaneelin ja puhelinhaastattelututkimuksen CATI yhdistelmää. Vaikka yli puolet (53 prosenttia) vastaajista arvioi Suomen olevan iäkkäille hyvä maa elää, on luku kuitenkin kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022. Tulosta tarkasteltaessa on mielenkiintoista huomata, että Kelan osuus on sitä vastoin laskenut voimakkaasti (-13 prosenttiyksikköä). ”Arvokasta, oman mielen mukaista hyvää elämää. Tulokseen on tosin saattanut vaikuttaa En osaa sanoa -vaihtoehdon poistuminen kysymyslomakkeesta. Avoimen palautteen jätti yhteensä 1654 vastaajaa. Verrattuna vuoden 2022 tutkimukseen, vanhuutta pidettiin kuitenkin jonkin verran pelottavampana ja yhä harvempi halusi elää 100-vuotiaaksi, tai ei ainakaan ollut ajatuksen osalta enää niin varma. Kyselyn vastaajina olivat yli 16-vuotiaat mannersuomalaiset. Ikäihmisten syrjinnän määrän arvioitiin pysyneen suunnilleen samana, joskin terveyspalvelujen osalta oli havaittavissa selvä negatiivinen muutossuunta. Tuloksia on verrattu yhteenvetoraportin osalta vuoden 2022 tuloksiin kaikkien sellaisten kysymysten osalta, jotka ovat pysyneet muuttumattomina. Huolenpitoa, välittämistä, arvostusta ja kunnioitusta. Henkilökohtaisesti koetun syrjinnän määrä oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vuonna 2022. • 47 prosenttia oli varautunut omaan vanhuuteensa. Puhelinhaastattelut kohdistettiin yli 70-vuotiaisiin. Mitä kuuluu hyvään vanhuuteen. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 13 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 13 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Vastaajista 36 prosenttia ajatteli oman vanhuuden tuntuvan melko tai jopa erittäin turvalliselta. Syrjivinä tahoina vastaajat kokivat useimmiten poliitikot (60 prosenttia), sosiaalipalvelut (59 prosenttia), terveyspalvelut (59 prosenttia) Nostoja kyselyn tuloksista • 88 prosenttia oli huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. • 55 prosenttia arvioi, ettei iäkkäät ihmiset eivät saaneet tarvitsemiaan sosiaalija terveyspalveluja. Erityisesti kielteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut. Vastaajien kokemat keskeiset syrjivät tahot olivat samoja myös vuoden 2022 tutkimuksessa, joskin erityisesti terveyspalvelujen (+9 prosenttiyksikköä.) osuus oli noussut melko voimakkaasti. Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen tiedot löytyvät vanheneminen.fi sivuilta
Valtaosa ikäihmisistä voi hyvin. V anhusasiavaltuutetun ensimmäinen eduskuntakertomus ikääntyneiden asemasta ja oikeuksista jätettiin eduskunnalle viime maaliskuussa. Digipalvelut eivät voi olla ainoa vaihtoehto Suomessa yhä suurempi osa palveluista on sähköisessä muodossa. Korjausta vaativien epäkohtien rinnalla vanhusasiavaltuutettu korostaa, että ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Jotta eri puolilla Suomea myös kaikkein vanhimmilla kansalaisilla olisi mahdollisuus oppia ja ylläpitää digitaitojaan, vanhusasiavaltuutettu ehdottaa, että eduskunta säätäisi lain kuntien velvollisuudesta koorK u va : Sh u tte rs to c k 14 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 14 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 14 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Kertomus sisältää monipuoliset suositukset siitä, miten eduskunta voisi päätöksillään kohentaa ikääntyneiden tilannetta eri elämänalueilla. Suositukset koskevat digitalisaatiota, sosiaalija terveyspalveluiden saatavuutta, pienituloisimpien eläkeläisten oikeutta välttämättömään toimeentuloon sekä Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä Vanhusasiavaltuutettu nostaa eduskuntakertomuksessaan useita iäkkäiden ihmisten palveluihin liittyviä epäkohtia, joihin tulisi puuttua. Samanaikaisesti yli puolet 75 vuotta täyttäneistä ei käytä itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi ikääntyneiden aseman parantamista pankkipalveluissa ja asioinnissa, liikenteessä, vaikuttamisessa ja osallistumisessa sekä oikeusturvassa. Ikävaikutusten arviointi tulisi lisätä lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Esimerkiksi yhteystietoja hyvinvointialueelle ei ole saatavilla kuin verkkosivuilla, takaisinsoittoa ei tule, odotusajat palveluihin ovat pitkät eivätkä kotihoidon lyhyet käynnit vastaa iäkkäiden tarpeita. Ikääntyneiden perusoikeuksien toteutumisen kannalta rajoitustoimia kuten vuoteen laitojen nostamista ylös tai hygieniahaalarin pukemista ei voi hyväksyä, jos perusteena on esimerkiksi pelkästään työn tekemisen helpottaminen. Ikäihmisenä ja juristina olen samaa mieltä vanhusasiavaltuutetun kanssa. Lisäksi niille kansalaisille, jotka eivät käytä digitaalisia välineitä, on valtuutetun mukaan turvattava sujuva ja turvallinen asiointi puhelimitse, kasvokkain tai kirjepostina. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat perusoikeuksia Ikäihmisten monipuolisen osallistumisen varmistamiseksi on turvattava asiointimahdollisuudet. Valtuutettu nostaakin puuttuvan itsemääräämislainsäädännön ongelmaksi iäkkäiden sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden kannalta. Niin ei nyt aina ole asian laita. Vanhustyön keskusliiton asumisen aineistopankki antaa eväitä itse asunnon turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseen. K u va : Tu u lik ki P e tä jä n ie m i Vanhustyö 2-3 • 2024 15 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 15 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 15 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Kaikki nämä ovat valitettavan tuttuja puutteita useimmilta hyvinvointialueilta. Valtuutetun mukaan tämä yhtälö ei todellakaan toimi. Vanhusasiavaltuutetun suositukset eduskunnalle liittyvät • toimeentuloon ja sosiaaliturvaan • digitalisaatioon • sosiaalija terveyspalveluihin • ikääntyneiden toimintakyvyn ja aivoterveyden edistämiseen • pankkipalveluihin • liikenteeseen • asuinympäristöön ja päivittäiseen asiointiin • oikeusturvaan • henkilökortin uusimiseen ja maksuihin • ikäsyrjinnän vähentämiseen päätöksenteossa ja tiedonkeruussa • vanhusneuvostojen asemaan • äänestämismahdollisuuksiin • hyvinvointialueiden toimintaan dinoida digitukea alueellaan. Lisäksi yksin kotona asuvat muistisairaat henkilöt elävät turvattomina liian vähäisten palveluiden varassa. Osallistuvaa budjetointia, asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja erilaisia kyselyitä ei niitäkään saa unohtaa. Kirjoittaja Tuulikki Petäjäniemi on entinen kansanedustaja ja tasa-arvovaltuutettu. Yhteisöllisen asumisen sisällöstä ja vaatimuksista ei vielä ole oikein selvyyttä. Lisäksi sosiaalisia kontakteja on liian vähän eikä itsemääräämisoikeus hoivatilanteissa toteudu. Vanhusasiavaltuutettu pitää perusteltuna ikävaikutusten arvioinnin lisäämistä lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon samaan tapaan kuin lapsivaikutuksia jo arvioidaan lakeja säädettäessä. Kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot tuovat päätöksentekoon ikäihmisten näkökulman, kunhan neuvostojen jäseniksi nimetään nimenomaan ikäihmisiä. Asuinalueilla olevat viheralueet ja asuinalueiden esteettömyys ovat asuntojen esteettömyyden ohella ikäihmisille tärkeitä. Näin saadaan koko väestön näkemykset entistä vahvemmin selville. Samaan aikaan kun ikääntyneiden lukumäärä on kasvanut, sekä kotihoito että ympärivuorokautinen hoiva ovat vähentyneet. Ympärivuorokautisen palveluasumisessa liian vähän sosiaalisia kontakteja Ympärivuorokautisen palveluasumisen osalta vanhusasiavaltuutetun saamissa yhteydenotoissa on tuotu esille esimerkiksi, että hoitajia on liian vähän ja että asukkaita ei avusteta joka päivä ylös vuoteesta. Ulkoilu on keskeinen osa elämää ja ilman sitä ikääntyneen henkilön on hyvin vaikea ylläpitää toimintakykyään. Mielipidemittausten ja kyselyiden osalta on onneksi näkyvissä merkkejä siitä, että eri tahot ovat nyt laajentamassa kyselyiden ikähaarukkaa aiemmin sovelletusta 75 vuoden tai 79 yläikärajasta 89 vuoteen. Tärkeätä olisi ottaa ikäihmisten näkökulma myös huomioon. Hän on myös toiminut Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana ja mm. Mahdollisuus äänestää on vaikuttamisen perusoikeus, joka voidaan turvata kotija laitosäänestyksen avulla. Vanhusasiavaltuutettu korostaa, että rajoittamistoimien täytyy tulla sen henkilön hyvinvoinnin hyödyksi, jonka toimintaa rajoitetaan. . Hän on edelleen aktiivinen puhuja ja asiantuntija sekä vaikuttaa vanhusasiavaltuutetun Seniorivaikuttajat ryhmässä. Vanhustyön keskusliitto vahvistaa osaltaan digiosallisuutta SeniorSurf-toiminnallaan. Sosiaalija terveyspalveluiden saatavuutta pitäisi parantaa Ikäihmisillä on suuri vaikeus saada sosiaalija terveyspalveluita ja niitä ollaan hyvinvointialueilla vielä heikentämässä. Ylen Aamu-TV:n Jälkiviisaiden vakiokeskustelijana. Se ei kuitenkaan voi korvata ympärivuorokautista hoivaa, jota ikäihmisten kunnon heikentyminen elämän lopulla joka tapauksessa edellyttää. Palvelupisteisiin ei myöskään ole julkista liikennettä. vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo raportin julkistustilaisuudessa
Vaikuttavuus näkyy arjessa hyvinvointina, sosiaalisina suhteina ja osana hyvää elämää. Usein kysytään, mikä hyötyä tästä on. Sosiologi Erik Allardtia lainaten, elämän merkityksellisyys on yksi kolmesta hyvinvoinnin ulottuvuudesta. Hyvinvoinnin osatekijöinä ovat materiaalinen, sosiaalinen ja koElämä vaatii taidetta! Ikäihmisten kulttuuriosallisuus ja -toimijuus on vaikuttavaa. Teksti: Isto Turpeinen – Kuva: Shutterstock kemuksellinen ulottuvuus (Having, Loving, Being). Viime vuoden tammikuussa hanketapaamisessa Pohjois-Suomessa 16 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 16 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 16 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Vastaan ensin ikäihmisten omalla äänellä ja laajennan ääniä asteittain. Olen tehnyt työni puolesta vierailuja STM:n rahoittamien Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankkeiden (2021–2023) tapahtumiin eri puolilla Suomea. Kokemuksellinen ulottuvuus on ainutlaatuisuuttamme, kuulluksi tulemista ja itsenä tapahtuvaa toimintaa. T aiteella ja kulttuurilla on yhteys hyväksi koettuun elämään
Havaintojeni ja toisaalla juuri valmistuneiden vuoden 2023 Hyvinvointia kulttuurista -hanketoiminnan arviointien kautta on havaittu tyytyväisyys palveluihin. Hankkeen toiminnasta vastasivat taiteen tekijäja asiantuntijayhteisö Piste Kollektiivin taiteilijat Anne Niskanen ja Hanna-Leena Metsävainio. Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskus Cuporen tutkimus Kohti kestäviä ratkaisuja. Keskustelua kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on käyty Suomessa 1970-luvulta lähtien. ”Hoivan ja hoidon välissä on elämä”. Lause löytyy yhteisötaitelija Kanerva Kartanon kirjasta Rohkeus kohdata. Sitä tuntee elävänsä Ihmisten kokemusta kuvaavissa äänissä toistuu sanana eläminen ja elämä. . Noin yhdeksän kymmenestä toimintaan osallistuneista vastaajista koki osallistumisen lisänneen merkittävästi tai jonkin verran koettua hyvinvointia. Viime vuonna osana Kansallista ikäohjelmatyötä valmistui Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024– 2027 (STM, Hyvil, Kuntaliitto 2023). Vanhustyö 2-3 • 2024 17 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 17 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 17 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Lopuksi ”Voi kun loppuelämä olisi tällaista.” Kyseessä on ikäihmisen lausahdus, palaute syvästi muistisairaalta asukkaalta taidetuokiosta. Mahdollinen vähentynyt hoidon ja/tai lääkityksen tarve on monella tavalla vaikuttava muutos. Yhtenä osana on virkistyminen, joka koskettaa sekä asiakkaita että heidän kanssaan toimivaa henkilökuntaa. (2023) kuvaa hyvin 15 viime vuoden poliittisen ohjauksen ja kehkeytyneen kulttuurihyvinvoinnin ymmärryksen. eräs noin 75-vuotias tiivisti hyödyn sanoin ”Jos minä syrjäydyn, se maksaa miljoonan!” Vastaavan asian toisin esitti iäkäs henkilö tanssitapaamisen yhteydessä sanoin ”mitä enemmän hyteä, sitä vähemmän sotea.” Lainaan kuulemaani paneelikeskustelua joulukuulta 2023 vieraillessani Posion ja Sallan kunnissa toteutetun Pohjoisen uuden polut 2 -hankkeen päätöstilaisuudessa. 70-vuotias Taidepatikka-osallinen tiivisti asian: ”Te ootta herättäny meidän henkiin!” Pohjoisen uudet polut yhdistävät kylien välejä yli rajojen ja tuovat näin ihmiset yhteiseen olemiseen. Ikäihmisten paneelissa puhuttiin ”tanssimisesta ensimmäistä kertaa” (82-vuotias henkilö) ja tämän kautta heräämisestä, elämän aistimisesta. Näkymänä on, että ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin voidaan vaikuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin, mikä on samalla WHO:n suositus. Hänen mukaansa meidän tulee haasteiden edessä nähdä pidemmälle eteenpäin ja uskaltaa tunnistaa toivottuja tulevaisuuskuvia sekä tehdä työtä tämän tulevaisuuden puolesta. Kirjoittaja Isto Turpeinen toimii kulttuurihyvinvointipalveluiden erityisasiantuntijana Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike). Hän on samaa mieltä kulttuurisen vanhustyön asiantuntijan Satu Kokkoniemen kanssa, että ”laadukkaat ikäihmisten palvelut sisältävät taidetta ja kulttuuria”. Toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa on osansa taideja kulttuuritoiminnalla. 2010-luvulla on tunnistettu kulttuurihyvinvointitoiminnan ja laajenevan tutkimusnäytön kautta, että taidetoiminta ja monipuolinen kulttuurinen harrastustoiminta ovat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan, hyvään elämänlaatuun sekä esimerkiksi matalaan ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Teija Nuutinen (2024) toteaa väitöstutkimuksessaan, että poliittisella tasolla taide ja kulttuuri tunnustettiin osaksi sosiaalija terveyspalveluja ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vuoden Sipilän hallituksen 2018 ministerisuosituksessa. Päivärinnalla on pitkällinen kokemus ikäihmisten palvelujen järjestämisestä ja tilaamisesta. Kysymys ”mitä hyötyä” tulee olla muodossa ”milloin ja miten hyödynnetään”. Kokkoniemi on työtehtävissään toimittanut Seinäjoen kaupungin K65-kulttuurihyvointisuunnitelman (2021–2025) ja kirjoittanut Taiteen edistämiskeskukselle Suosituksen ikääntyneiden kulttuuripalveluiden Suomen malliksi (2023). Hankevuosina olen istunut ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikäihmisten joukossa muun muassa laulamassa ja tanssimassa. Vuoden 2023 keväällä Taiteen edistämiskeskuksen webinaarissa esiintyneen Maailman terveysjärjestö WHO:n Europan tutkimuskoordinaattorin, tanskalaisen Nils Fietjen mukaan meillä on riittävästi näyttöä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Kanerva Kartanon toimipaikka on Tampereella sijaitseva Sointu Senioripalvelut. Taitelija vanhustyössä (2023). Suositus korostaa, että ”iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ennakoivalla ja ennaltaehkäisevällä toiminnoilla ja palveluilla voidaan mahdollistaa hyvien, aktiivisten elinvuosien määrää.” Tämän tulisi painottua iäkkäiden omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tamperelainen gerontologi ja vanhempi neuvonantaja Eeva Päivärinta toteaa, että ”hoivan ja hoidon välissä on elämä”
Eleanorille kuuluu ihan hyvää Gail Honeyman, 2018, WSOY, 431 sivua Tämä sydämellinen ja humoristinen romaani kertoo yksinäisestä naisesta, joka löytää ystävyyden ja itsensä. Miksi Eleanor on sellainen kuin on. Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu Rachel Joyce, 2015, WSOY, 364 sivua Kun Queenie Hennessy lähettää saattokodista jäähyväiskirjeen Harold Frylle, täyttymättömän rakkautensa kohteelle, hän uskoo, että se on kaiken loppu. Ennen päivänlaskua ei voi Johanna Sinisalo, 2011, Tammi, 271 sivua Romaani yhdistää fantasiaa ja nykyajan maailmaa, ja se on mielenkiintoinen sekä ajatuksia herättävä teos, joka tarjoaa uudenlaista näkökulmaa elämään ja luontoon. Mutta kirje onkin uuden tarinan alku: Harold aikoo kävellä hänen luokseen halki Englannin. Patsaat sekä lajirunsas ja rehevä puutarha muodostavat kokonaisuuden, joka on maailmanlaajuisestikin yksi tärkeimmistä yhden ihmisen taiteellisista aikaansaannoksista. Vaikka Eleanor on vasta nuori aikuinen, hän elää kuin kaikki olisi jo ohi. Ainoat kontaktit ovat viikoittaiset puhelut äidille ja sosiaalityöntekijän käynnit. Mäntän kuvataideviikkojen päänäyttelytila Pekilo on avoinna 16.6.-31.8.2024 joka päivä (myös juhannuksena) klo 10.00–18.00. Parikkalan patsaspuisto on mystinen ITE-taiteen keidas Itä-Suomessa. Kirjatärpit kesään Kesäisiä näyttelykohteita M äntän kuvataideviikkojen näyttelyn otsikkona on Puhallus, ja se rakentuu valon, ilmavuuden, perspektiivien sekä tilallisuuden teemojen ympärille. Surumielisyys ja huumori sekoittuvat, kun koko saattokodin väki alkaa odottaa Haroldia. Lyhyesti Ystävät, rakastavaiset, viholliset Lorna Cook, 2024, Bazar, 464 sivua Ystävät, rakastavaiset, viholliset on suuri lukuromaani perhesiteistä, äärimmäisistä uhrauksista ja rakkaudesta toisen maailmansodan dramaattisella näyttämöllä. 560 moni-ilmeistä betonipatsasta houkuttelevat vuosittain Patsaspuistoon kymmeniätuhansia kävijöitä ympäri maailman. Yksi hyväksi havaittu sovellus on iNaturalist ja toinen PlantNet. Yhdistellen ikivanhaa mytologiaa ja uutta luonnontiedettä Johanna Sinisalo maalaa hurjan vaihtoehtohistorian, joka jää lukijan mieleen. Hän ei oikein osaa olla ihmisten kanssa vaan sanoa paukauttaa äkkiväärästi, mitä ajattelee. Ota kuva haluamastasi kasvista ja tunnista kasvilaji sovelluksella. Queenien täytyy vain odottaa. Eleanor elää yksinään jämptisti organisoitua elämää. Ei tarvitse enää arpoa, että mikähän tuokin kasvi on! 18 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 18 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 18 30.5.2024 11.56 30.5.2024 11.56. Tunnista kesän kasvit Kasvien tunnistamiseen on olemassa useita sovelluksia ja niitä kannattaa testata. Se on kunnianosoitus taiteilijalle, jonka kädenjälki on näkynyt vuosikymmenien aikana upeissa uniikkipuvuissa, teollisissa mallistoissa sekä maalauksissa. Veli jota minulla ei ollut Reidar Palmgren, 2024 (tulossa elokuussa), Otava, 400 sivua Reidar Palmgrenin romaani on miesten välisen ystävyyden läpileikkaus. Suomen tunnetuin ITE-taiteen teoskokonaisuus on syntynyt Veijo Rönkkösen (1944–2010) yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tuloksena. Taiten kerrotussa tarinassa miehet on tehty eväsleivistä, kaipuusta ja katumuksesta. Joka päivä töissä hän käyttää samoja vaatteita ja nauttii samanlaisen lounaan. Kummankin saa ladattua älypuhelimelle. Muotitaiteilija Jukka Rintalan mittavaa elämäntyötä juhlistava kutsunäyttely – Unelmien matkassa 15.6.–1.9.2024 Suomen Käsityömuseossa Jyväskylässä
Valtakunnallinen kalastuspäivä Nyt on aika kertoa mehukkain kalajuttu. 4 31.8. Suomen luonnon päivä Lähde retkelle luontoon poimimaan marjoja. Mistä kalaruuasta tykkäät. Suomen luonnon päivä Lähde retkelle luontoon poimimaan marjoja. Osa kesäteattereista on ammattilaisteattereita ja osa toimii täysin harrastuspohjalta. Laita hyvä kiertämään: jos olet saanut lahjan tai hyvän teon, voisitko tehdä sen toiselle. Tämä on Eino Leinon syntymäpäivä. Anna esimerkiksi digiopastuksen lahjakortti tai tee testamenttilahjoitus. 31.8. Herkutellaan tuoreilla marjoilla ja tehdään marjapiirakkaa. Toisista voi ostaa yksittäisen kirjan ja kuunnella sitä ilman aikarajaa. Kesäteatterit laittavat miettimään kulttuurin ja taiteen merkitystä sekä yhteisöllisyyttä. Lue Eino Leinon runoja tai kirjoita oma runosi. Erityisesti maakunnissa teatteritoiminta lisääntyy kesäteattereiden ansiosta. Kirjastoistakin on saatavilla maksuttomia äänikirjoja. Oletko ollut laskemassa verkkoja. Vanhustyön keskusliitto juhlii 75. Useat kesäteatterit pyörivät talkoovoimin luoden yhteisöllisyyttä pienelle paikkakunnalle. Kesäteatterit kuuluvat Suomen kesään Suomessa on kenties maailman eniten kesäteattereita suhteutettuna väestömäärään. Järjestetään juhlava piknik valkoisine pöytäliinoineen ja kukkineen ja kutsutaan ystävät syömään. Äänikirjat kannattaa ottaa testiin Kuulokkeet vaan korville ja menoksi! Äänikirjojenkin kuunteluun on olemassa monia palveluntarjoajia. Tutustu kesäteattereiden tarjontaan eri puolilla sivuilla kesateatterit.fi Arjesta juhlaa vinkkiä 4 1 6.7. Kesäteattereiden musiikkipitoinen ohjelmisto ulottuu kansainvälisisistä musikaaliklassikoista suomalaisiin aiheisiin, kuten tietyn säveltäjän tai artistin ympärille rakennettuihin tarinoihin. 2 7.8. Vetänyt nuottaa. 3 28.8. Kesäteatterien ohjelmisto on 2000-luvun aikana monipuolistunut. Ota avuksi runokone tai tekoäly. Jokainen esitys on ainutkertainen ja luovuudesta syntynyt elävä tapahtuma, jossa kohtaavat yleisö ja esiintyjät. Vanhustyö 2-3 • 2024 19 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 19 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 19 30.5.2024 11.56 30.5.2024 11.56. Toisissa saat kuukausimaksulla rajattoman kuunteluoikeuden koko kirjavalikoimaan. Runon ja suven päivä Minkälaisista runoista pidät. Jaa oma suosikki kalaruokareseptisi. toimintavuottaan. Herkutellaan tuoreilla marjoilla ja tehdään marjapiirakkaa. Liitto haluaa tarjota Arjesta juhlaa -ideoilla ja materiaaleilla kaikille mahdollisuuden osallistua juhlintaan pitkin vuotta. Lahjan antamisen ja saamisen päivä Ilahduta läheistäsi ja toteuta joku hänen toiveensa. Järjestetään juhlava piknik valkoisine pöytäliinoineen ja kukkineen ja kutsutaan ystävät syömään. Lähetä runosi tai muu lempirunosi ystävälle
Ammattilaisten gerontologisen osaamisen vahvistaminen on vaikuttava interventio laadukkaiden ikäpalveluiden varmistamiseksi. Kehittäminen ja tutkimus Ikääntyneiden ihmisten hoito ja palvelut pohjaavat vahvaan gerontologiseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen Hoitoja palveluvajeeseen liittyvä keskustelu on käynyt aktiivisena erityisesti viimeaikaisiin palvelujärjestelmäuudistuksiin ja resurssipuutoksiin liittyen. Teksti: Irmeli Matilainen, Tanja Miettinen ja Anniina Tohmola – Kuva: Ilkka Vuorinen 20 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 20 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 20 30.5.2024 11.56 30.5.2024 11.56
Tärkeää on, että ikääntyneiden hoito integroidaan opetussuunnitelmaan tiiviisti niin perustutkinnossa kuin jatkuvassa oppimisessa. Eettinen osaaminen näyttäytyy käytännön hoitotyössä erityisesti vuorovaikutusja yhteistyötaitojen kautta – käyttäytymisellämme ja puheellamme ilmennämme asenteitamme. Haasteita tulevaisuuteen Lähitulevaisuudessa meillä on edessä muutoksia ikääntyneiden hoitotyötä tekevän ammattihenkilöstön määrässä. Anniina Tohmola, lehtori, TtT. Tasalaatuisuus saavutetaan kiinnittämällä huomiota opettajien osaamiseen sekä kansalliseen koulutussuunnitteluun opetuksen laadun varmistamiseksi. . Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ei tällä hetkellä panosteta riittävästi. Edelleen 2020-luvulla ikääntyneitä pidetään marginaaliryhmänä, mikä ei anna sijaa heidän tasavertaiselle osallisuudelleen eikä mahdollista onnistunutta ikääntymistä. Kliinisen osaamisen alueella on kehitettävää ja valitettavan usein ikääntyneitä hoitaa ammattilaiset, joilla ei ole riittävää gerontologista ja geriatrista asiantuntemusta. Ikääntyneitä ei aina nähdä arvokkaana voimavarana yhteisöissä ja yhteiskunnassa. L ainsäädäntö turvaa kansalaisille vahvat perusoikeudet sisältäen ajantasaiseen tutkimustietoon perustuvan hoidon ja palvelut, joilla kompensoidaan vajeita toimintakyvyssä ja hyvän arjen toteutumisessa. Nykyiset opetussuunnitelmat eri ammattikorkeakouluissa sisältävät hyvin heterogeenisen kattauksen gerontologisen opetuksen sisällöissä ja laajuudessa. Keskustelu on ollut pitkään sairausja ongelmakeskeistä sekä lähtenyt liikkeelle toimintakyvyn vajeista jättäen huomiotta voimavarat ja terveen, toimintakykyisen ikääntymisen. Tämä koskee valitettavasti kaikkia ikäluokkia, luoden kauaskantoiset vaikutukset eri ikäkohorttien terveyteen ja toimintakykyyn tulevina vuosikymmeninä. Ikääntyvien hoidon arvostus tärkeänä osaamisalueena on riippuvainen useista eri tekijöistä. Asenne ratkaisee Ikääntyneiden kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta edellytetään avointa mieltä ja arvostavaa, eettistä asennetta ikääntymiseen. Näiden valmiuksien kehittäminen on keskiössä rakennettaessa ikäystävällistä ilmapiiriä. Vanhustyö 2-3 • 2024 21 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 21 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 21 30.5.2024 11.56 30.5.2024 11.56. Keskeisiä gerontologisia osaamisalueita eettisyyden ja vuorovaikutuksen lisäksi ovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä näyttöön perustuva kliininen osaaminen. Kliininen osaaminen sisältyy gerontologiseen osaamisalueeseen pitäen sisällään niin ikääntymiseen liittyvät muutokset kuin sairauksien mukanaan tuomat terveysja toimintakykyhaasteet sekä niiden ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen. Ammattihenkilöstön rooli gerontologisessa hoitotyössä pitää sisällään ehkäisevän työn, hoidon, kuntoutuksen sekä elämän loppuvaiheen hyvän hoidon. Ikääntymiseen varautumiseen ja gerontologiseen asiantuntijuuteen liittyvää osaamista tulee lisätä entistä vahvemmin aina alkaen sote-alan opinnoista. Savonia ammattikorkeakoulu. Koulutusorganisaatiot ja siellä vallitseva kulttuuri on tärkeässä roolissa, kun rakennetaan mielikuvaa ikääntyvien hoidosta ja palveluista vetovoimaisena asiantuntijuusalueena. Jatkuva oppiminen varmistaa laajavastuisen asiantuntijuuden gerontologisen osaajan urapolulla. Tavoitteena on ympäristö, jossa ikääntyvät voivat kokea arvostusta ja osallisuutta. Gerontologinen osaaminen Gerontologinen osaaminen on laaja asiantuntijuusalue. Henkilöstösekä osaamisvaje on merkittävä. Moniammatillinen ja -alainen osaaminen on vaikuttavaa erityisesti, kun kyseessä on terveyden ja toimintakyvyn haasteet, johon kytkeytyy iän myötä väistämättä etenevä haurastuminen. Terveys ja toimintakyky sekä niiden edistäminen ovat lähtökohta, kun ikäpoliittisia linjauksia suunnitellaan sekä toteutetaan nyt ja tulevaisuudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. On asennekysymys, miten gerontologista hoitoa ja hoitotyötä arvostetaan. Lisäksi haasteena ovat puutteet osaamistason tasalaatuisuudessa – laatu vaihtelee eri hoitoyksikköjen välillä. Erityisesti muistihoitotyön osaamistarve on ilmeinen väestön ikääntyessä ja muistisairauksien yleistyessä. Eettisyys, vuorovaikutus, toimintakykyosaaminen ja kliininen osaaminen ovat onnistuneen ikääntymisen tukemisessa keskeisiä kompetensseja (osaamisia). Eettisyys on keskeinen gerontologinen asiantuntijuusalue, jonka pohjalle muu osaaminen rakentuu. Tanja Miettinen, lehtori, TtM. Yleinen mielikuva gerontologisesta hoidosta on valitettavan kielteinen ja negatiivisesti sävyttynyt. Asennemuutos ei ole vain ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattilaisten tehtävä, vaan se vaatii yhteiskunnan tasolla laajaa sitoutumista. Hyvän peruskoulutuksen lisäksi tulee tuottaa riittävää erikoistumiskoulutusta, jotta asiantuntijuusvajeeseen voidaan vastata tasalaatuisesti. Lapin ammattikorkeakoulu. Positiivinen gerontologinen asenne syntyy opintojen aikana, mikäli oppimisympäristön kulttuuri on myönteinen. Onnistunut ikääntyminen ja ikääntyvän väestön toimintakykyisyys sekä sen säilyminen ovat sote-järjestelmän kestävyyden perusta. Kirjoittajat Irmeli Matilainen, lehtori, TtM. Gerontologinen osaaminen – onnistuneen ikääntymisen mahdollistaja Ikääntyneiden ihmisten hoidosta ja palveluista keskustellaan sote-uudistuksen myötä entistä enemmän samalla kun väestön ikääntyessä palvelutarpeet kasvavat. Asennemuutos ei ole vain ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattilaisten tehtävä, vaan se vaatii yhteiskunnan tasolla laajaa sitoutumista
Teksti: Anu Lintilä – Kuva: Shutterstock eli siihen, mitä erityispiirteitä tulee huomioida juuri iäkkäille suunnatussa vapaaehtoistoiminnassa. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnalle myönnettiin vuosille 2024–2025 STEA:n lisärahoitus, joka mahdollisti valtakunnallisen vanhustyön vapaaehtoistoiminnan osaamisverkoston perustamisen. Yhdistävänä tekijänä osallistujilla ovat kohderyhmänä iäkkäät ihmiset ja vapaaehtoistoiminta sekä tietysti sitoutumi22 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 22 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 22 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Osaamisverkoston kokoaminen jatkuu avoimena Osaamisverkostoon voi ilmoittautua nettisivujen kautta. Osaamisverkostossa halutaan kiinnittää huomioita erityisesti gerontologisen osaamisen vahvistamiseen Yhteisvoimin edistämään gerontologista vapaaehtoistoimintaa Yhdessä kehittämisen avulla haasteita voidaan selättää helpommin kuin yksittäisenä toimijana. Toiveena on, että verkostosta löytyisi tulevaisuudessa kollega, jolta voi saada tarvittaessa vertaistukea. Osallisuus V apaaehtoistoiminnan osaamisverkosto kokoaa yhteen eri puolilla Suomea toimivat tahot jakamaan ideoita, kehittämään vapaaehtoistoimintaa ja oppimaan eri toimijoilta hyviä käytäntöjä sekä löytämään yhteistyökumppaneita verkoston jäsenistä. Monet vapaaehtoistoiminnan organisoinnista vastaavat henkilöt työskentelevät melko yksin ja yhteistyö verkostossa oli tervetullutta
Osaamisverkosto mahdollistaa verkoston jäsenille tukea vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja kehittämiseen sekä haastavien tilanteiden ratkaisuihin. Kotona asuville iäkkäille, jotka tarvitsevat erilaiseen osallistumiseen tukea, voi olla todella haastavaa toteuttaa lyhytkestoisia vapaaehtoistempauksia. Yhdessä kehittämisen avulla haasteita voidaan selättää helpommin kuin yksittäisenä toimijana. Haasteena voidaan nähdä myös se, että vapaaehtoistoiminnan tarve iäkkäillä on kuitenkin edelleen säännöllisissä vierailuissa, joissa pysähdytään rauhassa keskustelemaan tai tuomaan iäkkään arkeen merkityksellinen hetki yhdessä ulkoillen tai harrastaen. nen verkostossa luotuihin pelisääntöihin. Uskon, että jatkossa voimme jakaa arvokasta tietoa, käytänteitä ja ideoita.” Yhteiskehittämisellä pureutumaan haasteisiin Osaamisverkoston ensimmäisessä tapaamisessa nousi keskusteluun vapaaehtoistoiminnan trendi, jossa vapaaehtoiset sitoutuvat toimintaan lyhyeksi aikaa ja toimintaan lähdetään mukaan pop up-tyyppisesti. Yhdessä siis vapaaehtoistoiminnan merkitystä nostamaan! . Tämä saattaisi motivoida entistä useampia henkilöitä mukaan vapaaehtoistoimintaan iäkkäiden pariin. Iäkkäiden tueksi suunnattu pop up -tyyppinen toiminta vaatii organisoinnilta kekseliäisyyttä, sillä vapaaehtoistoiminta tulee usein nivoa osaksi vanhustyön hoivan arkea. Rahallisen arvon lisäksi vapaaehtoistoiminnalla on merkittävät hyvinvointivaikutukset sen tekijöille ja koko yhteiskunnalle. Joukosta löytyi niin pitkän linjan osaajia kuin koordinointia aloittelevia. Vanhustyö 2-3 • 2024 23 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 23 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 23 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Selvityksissä on käynyt ilmi, että vapaaehtoiset havaitsivat toiminnan tuoneen itselle positiivisia tunteita, hyvää mieltä, ja auttamisen iloa. Toiminta myös mahdollistaa yhteiskunnassa vaikuttamisen, kun voi kantaa kortensa kekoon iäkkäiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Verkoston ensimmäinen verkkotapaaminen sai suurimman osan jäsenistä koottua yhteen ja keskustelu käynnistyi innostuneena. Vapaaehtoiset kertoivat toimintaan osallistumisen tuovan luottamusta siihen, että saa itse apua sitten, kun sitä tarvitsee. Palautteessa todettiin: ”Mukava huomata, että meitä oli eri puolilta Suomea saman aiheen parissa työskenteleviä. Se edistää vanhustyön vapaaehtoistoiminnan parissa työskentelevien verkostoitumista ja yhteistyötä valtakunnallisesti. Osaamisverkoston tavoitteet Osaamisverkosto pyrkii nostamaan esille gerontologisen vapaaehtoistoiminnan merkitystä Suomessa. Ratkaisuehdotuksia saattaa tarvita haasteissa esimerkiksi silloin, kun vapaaehtoinen on kadottanut oman roolin, eikä ole onnistunut toiminnan rajaamisessa ja ajautuu tekemään ammattilaisten tehtäviä. Kirjoittaja Anu Lintilä on Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja. Sen mukaan rahalliseksi arvoksi on laskettu noin 3,2 miljardia euroa vuosittain eli 1,3 prosenttia BKT:n arvosta. Osaamisverkostoon ilmoittautuneilta tuli toiveita organisoinnin työkaluista ja tuesta. Osaamisverkosto tarjoaa iäkkäiden parissa vapaaehtoistoimintaa organisoiville tahoille mahdollisuuden vuorovaikutukseen, vertaistukeen ja voimavarojen vahvistamiseen. Tämä on todettu useissa eri tutkimuksissa. Osaamisverkoston jäsenet odottavat, että valtakunnallisen verkoston avulla vapaaehtoistoiminnan positiiviset tarinat ja hyvinvointivaikutukset tulisivat entistä useammin esiin. Toiveena on, että verkostosta löytyisi tulevaisuudessa kollega, jolta voi saada tarvittaessa vertaistukea. Parin ensimmäisen kuukauden aikana verkostoon on ilmoittautunut yli kolmekymmentä osallistujaa. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnassa vapaaehtoisilta kysellään säännöllisesti heidän itsearviotaan vapaaehtoistoiminnan vaikutuksista. Lisäksi uuden oppimista tapahtui vapaaehtoisille tarjottavissa koulutuksissa ja itse toiminnassa. Vapaaehtoiset kuvailivat uuden oppimista iäkkäiden hiljaisen tiedon ammentamisesta, kun he kuulivat iäkkäiden kertomuksia esimerkiksi Suomen lähihistoriasta tai elämänkokemuksista. Vapaaehtoistoiminnan kerrottiin myös herättäneen ajattelemaan omaan vanhuuteen varautumista. Vapaaehtoistoiminta oli monelle eläkeikäiselle mielekäs tekeminen, joka muodostui arkirutiiniksi työelämän jäädessä taakse. Hän koordinoi gerontologisen vapaaehtoistoiminnan osaamisverkostoa. Vapaaehtoistoiminnan hyvät vaikutukset esille Vuonna 2023 Kansalaisareena ry:n toimeksi annolla Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrén teki laskelman Suomessa tehdyn vapaaehtoistyön arvosta. Merkittävää hyvinvointia lisäävää antia vapaaehtoistoiminnassa ovat sosiaalisten suhteiden lisääntyminen. Osalla vapaaehtoistoiminta iäkkään kanssa oli muodostunut aidoksi ystävyydeksi, mutta lisäksi vapaaehtoiset olivat ystävystyneet keskenään ja kohtaamisia oli myös ilman organisoivan tahon järjestämiä tapaamisia
Tällä tarkoitetaan sitä, että saSateenkaarihistorian jäljet ja näkymättömyyden verho vaikuttavat seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämään vielä heidän eläkevuosinaan. Sateenkaarivähemmistössä ikääntymiseen liittyykin moninaisia erityispiirteitä, joita ikääntyneiden palveluissa tulisi osata ottaa huomioon. Myös yhteiskunnalliset asenteet ja ilmapiiri vaikuttavat sateenkaarisenioreiden osallisuuteen ja mahdollisuuteen ikääntyä avoimesti omana itsenään. Haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä Sateenkaariseniorit ovat haavoittuvassa asemassa ja kohtaavat niin ikääntymiseen liittyviä haasteita, kuten muistisairauksia, toimintakyvyn laskua ja yksinäisyyttä, mutta myös vähemmistöön kuulumiseen liittyviä haasteita, kuten syrjintää ja epäasiallista kohtelua, itsesyrjintää ja näkymättömyyttä. Teksti: Suvi Kehälinna ja Laura Väihkönen Näkymättömyyden verhon raottaminen 24 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 24 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 24 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Vanhustyön keskusliitolla on alkanut uusi kolmivuotinen (2024–2026) Sateenkaariseniorit näkyviksi -hanke. Vanhustyön keskusliiton uudella Sateenkaariseniorit näkyviksi -hankkeella pyritään lisäämään sateenkaarisenioreiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Suomalaisen selvityksen mukaan 30 prosenttia sateenkaarisenioreista on jättänyt palveluita käyttämättä epäasiallisen kohtelun tai syrjinnän pelon vuoksi. Sateenkaarihistorian jäljet ovat pitkät ja vaikuttavat sateenkaarisenioreiden elämään yhä, jatkaen näkymättömyyden verhoa myös eläkevuosille. Yhteiskunnassa, jossa ei ole ollut tilaa moninaisuudelle, on niin kutsutusta kaapista voinut kehittyä turvapaikka sateenkaariseniorille. Jos ihminen kohtaa syrjintää ja huonoa kohtelua koko elämänsä ajan, voivat vaikeat muistot ja kokemukset kasautua ja näkyä erilaisina haasteina ja selviytymiskeinoina ikääntyessä. Hankkeella pyritään lisäämään sateenkaarisenioreiden osallisuutta Pohjois-Pohjanmaalla, vähentämään heidän yksinäisyyden kokemuksiaan ja syrjäytymistä sekä lisäämään ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattilaisten moninaisuusosaamista. Palveluiden välttelyllä voi olla kokonaisvaltaisia vaikutuksia sateenkaarisenioreiden hyvinvointiin, esimerkiksi sairauksia voi jäädä hoitamatta tai yksinäisyys lisääntyä, kun palveluihin hakeutumista ei koeta turvalliseksi. Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselytutkimuksen (2020) mukaan 26 prosenttia suomalaisista sateenkaarisenioreista on kokenut syrjintää seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuulumisen takia. Osallisuus S ukupuolija/tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet eli sateenkaariseniorit ovat eläneet ajassa, jossa yhteiskunta leimasi heidät rikollisiksi ja sairaiksi ja pyrki aktiivisesti tekemään heistä näkymättömiä
Hankkeessa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Sateenkaariseniorit ry:n sekä Transfeminiinit ry:n kanssa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään sateenkaarisenioreiden vertaistoiminnan suunnittelussa ja koulutusten kehittämisessä. Halutessaan vapaaehtoiset voivat toimia myös hankkeen kokemusasiantuntijoina ja jakaa näin omia elämänkokemuksiaan esimerkiksi ammattilaisille. Vertaisten kanssa kynnys osallistua toimintaan voi madaltua, kun asioita tehdään yhdessä. Tietoa tarjoavat mm. Vertaistoiminnan lisäksi hankkeessa kehitetään vapaaehtoistoimintaa. Pohjois-Pohjanmaa on laaja alue ja maakunnassa on 30 kuntaa, joten yhteistyö eri toimijoiden kesken on avainasemassa, jotta sateenkaarisenioreita tavoitetaan mahdollisimman laajasti koko hyvinvointialueelta. Hankkeessa tullaan kouluttamaan ammattilaisia Pohjois-Pohjanmaalla sateenkaarisenioreiden kohtaamisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä palveluissa. Sateenkaariseniorit ovat näkymätön ryhmä Pohjois-Pohjanmaalla, minkä vuoksi erityishuomiota kiinnitetään myös etsivään vanhustyöhön. Seta ry seta.fi Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus sukupuolenosaamiskeskus.fi Sateenkaariseniorit ry sateenkaariseniorit.yhdistysavain.fi Sateenkaarihistorian ystävät ry sateenkaarihistoria.fi Oikeusministeriön ylläpitämät yhdenvertaisuussivut yhdenvertaisuus.fi teenkaariseniori salaa oman identiteettinsä joko kaikilta ihmisiltä ja läheisiltään tai valikoiden esimerkiksi sosiaalija terveysalan ammattilaisilta suojatakseen itseään syrjinnältä ja huonolta kohtelulta. Muita sateenkaarisenioreita tapaamalla syntyy yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yksinäisyyttä kokevat sateenkaariseniorit kaipaavat erityisesti vertaistensa seuraa. Viisi vinkkiä ammattilaisille sateenkaarisenioreiden kohtaamiseen: • Pohdi, millaisia oletuksia ja ennakkoluuloja sinulla on muista ihmisistä ja tee aktiivisesti töitä sen eteen, että kohtaisit ikääntyneet ilman turhia oletuksia • Pyri käyttämään sukupuolittamattomia sanoja, kuten puoliso tai kumppani – näin jätät ikääntyneelle itselleen tilaa kertoa elämästään ja läheisistään valitsemillaan sanoilla • Kunnioita jokaisen itsemäärittelyoikeutta ja identiteettiä, sekä sitä kenelle sateenkaariseniori haluaa omasta identiteetistään kertoa • Kutsu jokaista hänen itse toivomallaan nimellä • Muista, että pienilläkin teoilla ja sanoilla voi olla suuri merkitys – ystävällinen, arvostava ja välitön kohtaaminen vie jo pitkälle Haluaisitko saada lisää tietoa sateenkaarisenioreiden kohtaamisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä ikääntyneiden palveluissa. Lisäksi hankkeessa tullaan tekemään selvitys, jolla pyritään saamaan tietoa sekä sateenkaarisenioreiden näkymättömyydestä ja yksinäisyyden kokemuksista, että ammattilaisten kokemuksista ja osaamistarpeista. Sateenkaarevaa etsivää vanhustyötä kehitettäessä hyödynnetään tietoa alueilta, missä sateenkaarisenioreita on jo onnistuneesti tavoitettu ja saatu sateenkaarevan vertaistoiminnan piiriin. Hankkeessa tullaan kouluttamaan sateenkaarisenioreita myös vapaaehtoisiksi, jotka toimivat esimerkiksi vertaisryhmien ryhmänohjaajina ja keskustelutukena. Ajantasaista tietoa Vahvista sateenkaarija yhdenvertaisuusosaamistasi perehtymällä ajantasaiseen tietoon. Avainasemassa sateenkaarisenioreiden yhdenvertaisuuden edistämisessä on moninaisuusosaamisen lisääminen ikääntyneiden palveluissa, jotta sateenkaariseniorit pystyisivät luottamaan, että näissä palveluissa minua kohdellaan yhdenvertaisesti ja olen tervetullut tänne omana itsenäni. Yhteystiedot ja lisätiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta: https://vtkl.fi/sateenkaariseniorit Kirjoittajat Kirjoittajat ovat Vanhustyön keskusliiton uuden kolmevuotisen Sateenkaariseniorit näkyviksi – hankkeen vastaava projektikoordinaattori Suvi Kehälinna (oik.) ja projektikoordinaattori Laura Väihkönen. Vanhustyö 2-3 • 2024 25 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 25 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 25 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Vertaistoiminnalla yhteenkuuluvuuden ja nähdyksi tulemisen kokemuksia Hankkeessa tullaan järjestämään sateenkaarisenioreille Pohjois-Pohjanmaan alueella vertaisryhmiä ja yksilötukea sekä avointa matalan kynnyksen toimintaa. Sateenkaariseniorit näkyviksi -hanke tarjoaa koulutusta aiheesta Pohjois-Pohjanmaalla toimiville tahoille. Tämä onkin myös yksi Sateenkaariseniorit näkyviksi -hankkeen tavoitteista. Vapaaehtoiset pystyvät tarjoamaan sateenkaarisenioreille ymmärrystä ja vertaisuuden kokemuksia sekä rohkaisemaan heitä mukaan toimintaan. . Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä sateenkaarisenioreiden kanssa ja jos ryhmän toiveena on esimerkiksi lähteä yhdessä tutustumaan paikallisten järjestöjen toimintaan, pyritään tämä mahdollistamaan. Oman elämän ja todellisen identiteettinsä salaaminen voi kuitenkin olla raskasta ja etäännyttävää
Teksti: Laura Rautiainen ja Merja Kahilainen – Kuva: Ilkka Vuorinen teistyössä Vanhustyön keskusliiton, Helsingin yliopiston, Helsingin terveyskeskusten ja Oulunkylän kuntoutussairaalan kanssa vuosina 2011–2013. Ensimmäiset Omahoitovalmennus-ryhmät käynnistyivät pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Vanhustyön keskusliiton toteuttaman ohjaajakoulutuksen myötä ja vuonna 2018 toiminta laajeni val26 Juhlavuodet 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 26 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 26 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Toiminta on osa Vanhustyön keskusliiton yleishyödyllistä toimintaa, jota toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön tuella. 2016). Toiminnan lähtökohdat Omahoitovalmennus-toiminnan taustalla on satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus ”Muistisairaan ja hänen puolisonsa Omahoitovalmennus ja varhainen kuntoutus”, joka toteutettiin yh”On niin helppoa puhua, kun ollaan samassa veneessä” Omahoitovalmennus-toiminta on tuonut ikääntyville voimavaroja muistisairauden varhaiseen vaiheeseen jo kymmenen vuoden ajan. Tutkimuksesta saatiin hyviä tuloksia: Omahoitovalmennusryhmään osallistuminen edisti pariskunnan hyvinvointia, kohensi muistisairautta sairastavien iäkkäiden ihmisten tiedollisia taitoja ja paransi puolisoiden elämänlaatua (Laakkonen ym. V oimavaralähtöistä ja omahoitotaitoja valmentavaa Omahoitovalmennus-ryhmämallia on kehitetty ja juurrutettu vuodesta 2014 lähtien
Omahoitovalmennus -ryhmästä voimaa uuteen elämäntilanteeseen. Omahoitovalmennus-ryhmä® on osallistujiensa näköinen. Myös muistisairauksiin sairastuu huomattavasti enemmän henkilöitä, kuin aiemmin on arvioitu. 2024.SeAMK Journal 1(1). Muistisairauteen liittyy edelleen stigmaa, jota on tärkeää pyrkiä poistamaan tiedolla ja avoimella keskustelulla. ”Olen yksin ja aika käy usein pitkäksi voisi sanoa, että olen yksinäinen”. Tämä toimii ryhmässä on voimaa!” Vanhustyön keskusliitto on kouluttanut yli 180 Omahoitovalmennus-ryhmänohjaajaa. Keskeinen elementti vaikuttavan ryhmätoiminnan toteuttamiseen on Omahoitovalmennus-koulutus®, jossa opitaan Omahoitovalmennus-ryhmien ohjaaminen. Uusi Omahoitovalmennus-ryhmämalli on suunnattu yksin asuville ja yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille, joiden muisti on alentunut. Toimintaa kehitetään tarpeiden mukaan. Raskas olo väistyi ja mieli keveni ryhmän aikana.” Keskeinen osa toimintaa ovat kokemusasiantuntijat, jotka tekevät näkyväksi muistisairautta sairastavien iäkkäiden ihmisten, heidän puolisoidensa ja ryhmänohjaajien kokemuksia muistipolun alkuvaiheessa. ”Viivyttelin turhaan pitkään tutkimuksiin hakeutumista. Muistin alentuminen voi tuntua pelottavalta, jos vierellä ei ole ihmistä, joka auttaa huolehtimaan arjen sujuvuudesta. Lisää tietoa löydät internetsivuiltamme: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Kirjoittajat Kirjoittajat ovat Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminnan vastaava alueohjaaja Laura Rautiainen ja alueohjaaja Merja Kahilainen. Kirjeeseen oli koottu meille tärkeitä asioita ja toiveitamme alkavaan Omahoitovalmennus-ryhmään liittyen.” Ryhmään osallistuminen voi avata toivon ikkunan ja tuoda tunteen elämän jatkuvuudesta. Omahoitovalmennus-ryhmässä parisuhde on merkittävä voimavara ja ryhmään osallistutaan yhdessä oman puolison kanssa. Vanhustyö 2-3 • 2024 27 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 27 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 27 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Toivon ikkunan avaaminen Omahoitovalmennus-ryhmiin osallistuneet pariskunnat kertovat, että muistisairauden alkuvaiheeseen voi liittyä erilaisia huolia tulevaisuuteen liittyen: ”Tuli tunne, että olen yksin muistisairauden kanssa”. Katse tulevaisuuteen Yksin asuvien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vertaistuki ja tieto voivat helpottaa muistisairauteen sopeutumista ja herättää toivoa epävarmuuden keskelle. . ”Olen oppinut antamaan tilaa ryhmäläisille ja luottamaan itseeni ohjaajana. Omahoitotaitoja ja voimavaroja vahvistavaa ryhmätoimintaa jo 10 vuoden ajan Omahoitovalmennus-toiminta® koostuu iäkkäille ihmisille suunnatusta voimavaralähtöisestä ja omahoitotaitoja valmentavasta ryhmämallista ja ryhmänohjaajien koulutuksesta. Kannattaa hakea apua ajoissa!” Omahoitovalmennus-toiminta laajenee ruotsinkielisille iäkkäille ihmisille Stiftelsen Blomsterfonden i Helsingfors sr tuella. Uusia ryhmiä käynnistyy säännöllisesti eri puolilla maata esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja hyvinvointialueiden toteuttamana. Artikkeli toiminnan merkityksellisyydestä Tutustu Omahoitovalmennus-toiminnasta tehtyyn vertaisarvioituun artikkeliin, jossa tarkastellaan Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuneiden iäkkäiden pariskuntien elämäntyytyväisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä. Osallistujat toivovat käytännönläheistä ja toivoa ylläpitävää tietoa, sekä mahdollisuutta jakaa kokemuksia ja tuulettaa tunteita yhdessä vertaisten kanssa. ”Yllätyin miten hyvin saamamme voimavarakirje kuvasi meitä. Tölli ym. Ryhmässä ymmärsin, miten tärkeää on puhua. Olo helpottui, kun huomasin että kaikki unohtelevat asioita. ”Omahoitovalmennus-ryhmä auttoi jäsentämään tilannetta. Ryhmän sisältö räätälöidään aina osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Elokuussa käynnistyvä kolmevuotinen projekti edistää vaikuttavan Omahoitovalmennus-toiminnan juurruttamista ruotsinkielisille iäkkäille sekä laajentumista uusille alueille. Siellä naurettiin yhdessä arjen kommelluksille, se antoi voimaa. Koulutuksesta saa käyttöönsä tutkitusti toimivan ryhmämallin. Pariskunnille suunnattuihin Omahoitovalmennus-ryhmiin on osallistunut jo yli 3000 iäkästä ihmistä eri puolilla maata. takunnalliseksi toimintamalliksi osallisuutta edistävän Ystäväpiiritoimintamallin rinnalla. ”Ei elämä tähän loppunutkaan! Kunpa kaikki pääsisivät mukaan tähän toimintaan”. Kokemusasiantuntijamme edistävät tätä tärkeää työtä omalla toiminnallaan. On tärkeää, että muistisairauden kohdatessa pääsee osalliseksi vertaistuesta ja voi saada tulevaisuuden suunnittelun kannalta olennaista tietoa omalla äidinkielellään
Se sopii hyvin myös heille, jotka ehkä eivät muutoin olisi kiinnostuneita perinteisestä ryhmätoiminnasta, kuten miehet tai jotka ovat estyneitä osallistuman esim. Vahvikelinja ei ole perinteinen tukipuhelin, vaan se toimii oman tukiverkon lisänä, tarjoten päivään vaihtelua ja mahdollisuuden yhdessä tekemiseen. Osa soittaa sinne vain saadakseen jutella jonkun kanssa. 28 Juhlavuodet A jatus Vahvikelinjasta syntyi koronapandemian aikana, kun ikääntyneille suunnatut kerho-, ryhmätai päivätoiminnat keväällä 2020 suljettiin. Syntyi ajatus Vahvikelinjasta, jossa ryhmätoiminnan elementtejä tuotiin puhelinpalvelun kautta turvallisesti tutulla välineellä, puhelimella. Ensimmäisenä kuukautena Senioritoiminnan työntekijät päivystivät itse puhelimessa, kun06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 28 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 28 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Toiminnan laajentuminen – Aloitimme kahdella päivystyspäivällä. Teksti: Outi Hellsten ja Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock Vahvikelinja mahdollistaa ikääntyneiden tukemisen silloin, kun kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistuminen ei ole mahdollista. Vuonna 2023 41 prosenttia puheluista tuli miehiltä. Vanhustyön keskusliitossa lähdettiin kehittämään palvelumuotoa, johon ei kuulu fyysinen kohtaaminen, mutta joka keskustelun lisäksi tarjoaa mielekästä tekemistä ja vaihtelua päivään. kuntoutumisen, toipilasvaiheen, huonojen kelien tai muun vastaavan vuoksi. Puhelinlinja, jossa miehet haluvat keskustella ja naiset visailla Vahvikelinja on kasvanut korona-ajan tukipalvelusta iäkkäiden ihmisten arjen iloksi
a) sisiliskon b) siilin c) päästäisen Vastaus löytyy QR-koodista. Toimintaa tehdään kotoa käsin kaksi tuntia kerrallaan. Tällä hetkellä meillä on jo viisi päivystyspäivää ja 36 eri ikäistä (22–80-vuotiasta) vapaaehtoista ympäri Suomen, Vahvikelinjan hankekoordinaattori Outi Hellsten muistelee. Visailut on tehty niin, että niitä on mukavaa ”pähkäillä” yhdessä ja oivaltaa uutta. Ihmisen kaipaavat jutteluseuraa. Tulosten mukaan Vahvikelinjan merkitys näkyy ikääntyneiden sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistamisessa sekä yksinäisyyden lievittäjänä. Vapaaehtoisten kommentteja: ”Että sen puhelun jälkeen ihmisellä olisi se kuulluksi tulemisen tunne ja nähdyksi tulemisen tunne ja se, että hän on merkityksellinen ihminen ja joku on pysähtynyt siihen hetkeen hänen kanssaan.” ”Mä oon saanut niin paljon tässä elämässä ja yhteiskunnassa ja muutenkin, että tää on mun ehkä tapa maksaa sitten vähän takaisin.” Vahvikelinjan vapaaehtoiseksi on helppo tulla. Noin kolmannes soittajista, useimmiten naiset, haluaa keskustelun lisäksi jotain aktiviteettia kuten visailua tai aivopähkinää. Vahvikelinja Valtakunnalliseen Vahvikelinjaan voivat soittaa kaikki ikääntyneet ympäri Suomen. Lisärahoitusta selvitellään. Puheluiden sisällöt Tyypillinen Vahvikelinjan puhelu on jutustelua. Myös muuttuvat maailmantilanteet nousevat esille keskusteluissa. Numero on 050 328 8588. Nykyinen STEA:n hankerahoitus on vuoden 2024 loppuun. Soittaa voi anonyymisti, ja joskus keskustelunaiheet ovat hyvinkin henkilökohtaisia. Myös luonto puhuttaa paljon. Merkityksellisyyden kokemukseen vaikutti mahdollisuus hyväntekemiseen ja yksinäisyyden lievittämiseen sekä toiminnan omaehtoisuus, ja toiminnan sopivat vaatimukset suhteessa omiin kykyihin. Ensimmäisenä toimintavuonna vastattiin 63 puheluun ja 2023 jo yli 2300 puheluun. Yksinäisyys yhdistää monia soittajia ja sen nousee keskusteluissa myös esille. Se on merkityksellisin säännöllisesti soittaville ja heille, joilla on vähäisesti sosiaalisia kontakteja. ”Ei minulla mitään asiaa ole, mutta haluisin vain soittaa”. Suosituimpia puhelujen sisältöjä ovat erilaiset visailut. Vapaaehtoisen tehtävä on kääntää puhelu positiivisiin asioihin ja muistuttaa, mitä hyvää elämässä on, Hellsten sanoo. Vaatimuksena on sujuva suomen kieli ja 18 vuoden ikä. Tuloksen mukaan toiminta edisti vapaaehtoisten mielestä vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja tietoisuutta iäkkäiden elämästä. Puheluissa hyödynnetään vahvike.fi sivuston aineistopankkia, jossa puhelimeen sopivaa materiaalia kuten aivopähkinöitä, visailuja, jumppia löytyy Vahvikelinjan omasta osiosta. Vuonna 2023 soittajia oli 73 eri kunnasta ja toimintaa pyörittäviä vapaaehtoisia 35 eri kunnasta. Loppuvuodesta 2022 aloitettiin ruotsinkieliset päivystykset. Niissä yhdistyvät onnistumisen, osaamisen ja oivaltamisen riemu. Se, että soittajat kokevat puhelutilanteen turvallisena, näkyy siinä, että soittajat saattavat laulaa, lausua itse kirjoittamiaan runoja tai novelleja. Vahvikelinjan soittajien kommentteja: ”Siis et on tällast palvelua, et sitä alkaa tuntuu et se yhteiskuntaki on humaani ja inhimillinen… Eli siis et ihmisistä viel niinku välitetään, sellasistaki ihmisistä, jotka ei nyt ehkä ole, niinku välttämättä nyt enää tuota mitään.» ”Se on niin kiva, kun saa vaihtaa jonkun kanssa ajatuksia. Osiota päivitetään jatkuvasti tuottamalla uutta materiaalia, joiden aihe on usein tullut soittajalta tai vapaaehtoiselta. . Vastausprosentti on ollut koko ajan korkeana, 89 prosenttia. Kun sehän on niin, ettei välttämättä kuukauteen kukaan käy, että on yksinäistä.” ”En ole aikoihin nauranut näin” Merkitys vapaaehtoiselle Toisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Vahvikelinjan vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyyttä toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille itselleen. Siinä ihminen kohtaa ihmisen. Vahvikelinja merkitys iäkkäille ihmisille Vahvikelinjasta tehtiin opinnäytetyö, joka selvitti toiminnan merkityksestä ikääntyneille. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 29 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 29 30.5.2024 11.57 30.5.2024 11.57. Soittaminen sisältyy tavallisimpien operaattoreiden puhepaketteihin, jolloin siitä ei koidu soittajalle ylimääräisiä kuluja. Toiminta on levinnyt valtakunnalliseksi. Minkä eläimen sydän sykkii lähes 300 kertaa minuutissa. – Puhelut saattavat alkaa mieltä painavilla asioilla. Suosituimpia puheenaiheita ovat arjen asiat ja sosiaaliset suhteet. ”Minä ei tiennytkään miten paljon minä tiedän” Puhelujen sisällöissä on yllättävä havainto: miehet eivät halua visailla. He haluavat mieluummin keskustella. Vahvikelinjan päivystysajat ovat maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 13–15. Vanhustyö 2-3 • 2024 29 nes sitten saimme koulutettua neljä ensimmäistä vapaaehtoista
Nyt jo vakiintunut SeniorSurf-toiminta on käynnistynyt vuonna 2014 kehittämishankkeena ja toimii tästä oivana esimerkkinä. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 30 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 30 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. 30 Juhlavuodet V anhustyön keskusliitossa on kokemusta siitä, miten kehittämishankkeista syntynyt toiminta on kehittynyt pysyvään muotoon. Hankkeessa mallinnettiin hyvä tapa käynnistää ja orKenenkään ei pidä jäädä yksin digitalisoituvassa arjessa Jo kymmenen vuotta toiminut SeniorSurf ja reilu vuoden vanha Ikädigituki kokoavat toimijoita yhteen seniorien digiosallisuuden vahvistamiseksi. SeniorSurf toimi monien toimijoiden yhteisenä resurssina opastustoiminnan käynnistämisessä, tukiaineistoistojen tuottamisessa sekä vaikuttamistoiminnassa. Vertaisopastajien käyttäminen on koettu toimivaksi malliksi. Teksti: Emmaleena Niemi ja Tiina Etelämäki – Kuva: Ilkka Vuorinen ganisoida digiopastustoimintaa ja sitä pilotoitiin ja levitettiin erilaisten toimijoiden kanssa. Verkostoissa toimiminen on ollut SeniorSurfin ydintä koko ajan
Etäopastuspalvelu Tarvitsetko apua digiin. Koronapandemian aikana ihmiset tottuivat siihen, että kaiken voi tilata ja pyytää kotiin. Koska palvelu toimii puhelimitse, voi opastaja Uudeltamaalta auttaa senioria tunturi-Lapista ilman suurempia ongelmia. Hankkeessa yhteistyökumppanien löytäminen on ollut helppoa, sillä SeniorSurfin koordinoimat seniorien digituen verkostot, SeniorSurf-verkosto ja SurfAreena, ovat laajoja ja aktiivisia. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 31 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 31 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. Monen seniorin pelkona onkin, että jos järjestöjen tarjoama digituki katoaa, kuka auttaa pysymään mukana kiihtyvässä digitalisaatiokehityksessä. Loppujen lopuksi myös digitaitojen kohdalla kyse on ihmisistä: sillä miten digitalisaatiosta ja digiopastuksista puhutaan, ja miten helpoksi ihmiset kokevat avun löytämisen ja pyytämisen, on suuri merkitys. Pyydä opastusta itsellesi tai läheisellesi: • alla olevalla nettilomakkeella • puhelimitse numerossa 044 700 7101. Siksi etäopastuspalvelu istuu hyvin myös koronan jälkeiseen aikaan. Lue lisää seniorsurf.fi/seniorit/etaopastus Kuva: Salla Vasenius Vanhustyö 2-3 • 2024 31 Yhden luukun digiopastusta Kahdeksan vuotta SeniorSurf-hankkeen alkamisen jälkeen, vuonna 2022, SeniorSurf-toiminta sai ensimmäisen oman kehittämishankkeensa. Digiopastuskentän kasvaessa ja opastustarpeiden muuttuessa oli tullut aika koota yhteen toimijoita, jotka tarjoavat senioreille vertaisopastusta digitaitojen tueksi, ja ovat kiinnostuneita puhelimitse ja etäyhteyksin tapahtuvasta opastuksesta. Kun digitaitotaso kasvaa, ovat myös opastusaiheet monipuolisempia. Muina aikoina numeroon voi jättää soittopyynnön. Kirjoittajat Emmaleena Niemi on Ikädigituki-hankkeen koordinaattori ja Tiina Etelämäki SeniorSurf-toiminnan johtava asiantuntija. Ammattilaisten tai nuorten läheisten antama digituki koetaan usein liian nopeatempoiseksi, ja vaikka ongelmat ratkeaisivatkin, seniori huomaa tulleensa autetuksi ilman, että oma osaaminen karttui. Usein vertaisopastuksessa kiitosta saakin juuri tuo seikka. Siksi SeniorSurf-toimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa kokoamaan yhteen digiopastustoimijoita verkostojen, yhteistyön ja uuden kehittämisen ympärille. Opastajina toimivat yhteistyökumppaniemme luotettavat vapaaehtoiset vertaisopastajat ympäri Suomen. . Yhteistyötä tehdään alalla paljon, ja uutta on totuttu kehittämään yhdessä! Samalla myös pyritään osallistamaan tekemiseen mahdollisimman paljon senioreita, ja noudatetaan vertaisopastuksista tuttua periaatetta. Etäopastus voi olla esimerkiksi • digilaitteen tai -palvelun käytön opettelua, • yksittäisen digipulman ratkaisua tai • neuvontaa ja rohkaisua uuden digilaitteen hankintaa tai digipalvelun käyttöönottoa varten Etäopastuspalvelu on tarkoitettu ensisijaisesti Suomessa asuville senioreille. Syntyi idea valtakunnallisesta yhden luukun digiopastuspalvelusta, joka yhdistää sopivan opastajan kunkin seniorin opastuspyyntöön. Vastaamme puheluihin ma, ti ja to klo 10–12. Vertaisopastusta Jotta digiopastuksen tarjoama tuki taitojen opetteluun auttaisi asiakkaita mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa, puolesta tekemistä vältellään. Minkä osaan tänään, ei välttämättä päde huomenna, ja se vaatii tuen antajiltakin jatkuvaa oppimista ja uteliaisuutta. Digitalisoituva yhteiskunta on alati muutoksessa, ja SeniorSurftoiminta on onnistunut rakentamaan jotakin pysyvää digitalisaation kanssa painiskelevien seniorien tueksi. Etäopastus tapahtuu puhelimitse tai tietokoneella tarvittavia ohjelmia käyttäen. Digituen tarve muuttuu, mutta ei katoa Kaiken kaikkiaan SeniorSurf-toiminnan kymmenen toimintavuotta ovat osoittaneet, että digituen tarve ei katoa eikä vähene, vaan se muuttaa digitalisaation edetessä ja seniorisukupolvien vaihtuessa muotoaan. Rajoitetusti suomenkielistä opastusta voivat pyytää myös ulkomailla asuvat seniorit. Kun laitteet, ohjelmat ja palvelut päivittyvät, elävät digiopastusten kenttä ja SeniorSurf-toiminta muutoksen mukana. Pohjoismaiden ulkopuolelta opastusta voi pyytää vain, jos käytössä on suomalainen puhelinliittymä. Etäopastuspalvelun sivulta voit pyytää maksutonta digiopastusta tietokoneen tai muun digilaitteen käyttöön
Vanhustyö 2-3 • 2024 33 Jätä jälkeesi pysyvä jälki Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna. Lisätietoa: vtkl.fi/tue Rahankeräyslupa RA/2021 /156 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 33 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 33 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58
Teksti: Sami Turunen ja Hanna Ahlberg – Kuva: Shutterstock 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 34 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 34 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. Uuden hallitusohjelman myötä avustuksiin on tullut muutoksia. 34 Asuminen ja elinympäristöt Aralta avustusta esteettömyyskorjauksiin Esteettömyyskorjauksilla helpotetaan erityisesti liikkumista. Ympäristöministeriön tuore selvitys valaisee avustusten merkitystä asuinolojen parantamisessa
Vastaavana aikana on myönnetty esteettömyysavustuksia taloyhtiöille yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Lisäksi avustukset ovat onnistuneesti edistäneet asunnon tai taloyhtiön tilojen muuttamista esteettömiksi. Tavoitteena on saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta rakennukseen tai siinä oleviin asuntoihin ja yhteistiloihin. Nyt tämä avustus on päättynyt. Avustusta voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Vanhustyö 2-3 • 2024 35 A sumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (Ara) voi hakea avustusta iäkkään tai vammaisen henkilön oman kodin esteettömyyskorjauksiin tai liikkumisesteiden poistamiseen taloyhtiössä. Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi kynnysten poistamiseen, luiskien ja kaiteiden rakentamiseen, valaistuksen parantamiseen sekä käytävien ja oviaukkojen leventämiseen pyörätuolilla kulkemista varten. Ennalta ehkäiseviin tai pelkästään kustannusten tai energian säästämiseksi tehtäviin muutoksiin ei myönnetä avustusta. Korjausavustus iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen Ara myöntää avustusta iäkkäille (yli 65-vuotiaille) tai vammaisille henkilöille heidän omakotitalonsa tai omistamansa asunnon korjaamiseen. Ilmalämpöpumpun asentaminen voidaan hyväksyä viilentämisen tai vedon poistamisen vuoksi. . Esteettömyyskorjauksilla on parannettu ikääntyneiden asuinoloja Maaliskuussa 2024 julkaistun selvityksen mukaan Aran korjausja esteettömyysavustukset ovat olleet tehokas keino parantaa ikääntyneiden asumisolosuhteita. Avustusta myönnetään vain ympärivuotisessa käytössä olevan kodin korjauksiin, ei esimerkiksi mökin korjaamiseen. Kotona asumista helpottavien keittiökalusteiden ja turvalieden hankintaa voidaan myös avustaa. Avustuksen tarkoituksena on parantaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kotona asumiseen. Uuden hallitusohjelman myötä avustusta ei enää myönnetä olemassa olevien hissien esteettömyyskorjauksiin. Kuitenkaan koko keittiön uusiminen tai muiden kodinkoneiden hankinta eivät ole avustettavaa. Rikkoutuneiden lämmitysjärjestelmien korjaamista voidaan avustaa. Tietyissä poikkeustilanteissa avustusta voidaan myöntää 70 % kustannuksista. Vaikka avustuksilla ei ole erillistä hakuaikaa, on tärkeää huomioida, että myönnettävää määrärahaa on aiempaa vähemmän, ja avustushaku suljetaan, kun määräraha loppuu. Uuden hallitusohjelman ja ympäristöministeriön ohjauskirjeen mukaisesti avustus lopetettiin tammikuussa 2024. Tällaista hissiä sanotaan jälkiasennushissiksi. Ara myöntää avustusta iäkkäille (yli 65-vuotiaille) tai vammaisille henkilöille heidän omakotitalonsa tai omistamansa asunnon korjaamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös wcja peseytymistilojen esteettömyyskorjauksiin sekä asukkaan wcja peseytymistilojen rakentamiseen asuinkerrokseen. Puu-, haketai pellettilämmityksen muuttamista muuksi lämmitysmuodoksi voidaan avustaa, jos lämmityksen ylläpito on hakijalle liian raskasta. Apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia käyttävillä on oltava esteetön kulkumahdollisuus rakennuksessa. Avustettavia toimenpiteitä liikkumisesteen poistamiseksi voivat olla esimerkiksi ulko-ovien automatisointi, kulkuluiskien-, kaiteidentai porrashissin rakentaminen tai oviaukkojen leventäminen. Hissija esteettömyysavustusta voidaan myöntää enintään 35 % Aran hyväksymistä kustannuksista. Avustusta voi saada vain, jos korjaukset parantavat asunnon esteettömyyttä tai ne ovat välttämättömiä, jotta iäkäs tai vammainen henkilö voi asua kotonaan turvallisesti ja terveellisesti. Vuosien 2018–2023 aikana eli kuuden vuoden aikana korjausavustusta on myönnetty noin 21 miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan Aran avustusprosessit ovat sujuneet pääosin hyvin ja sujuvasti. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 35 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 35 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittajat ovat Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen ryhmäpäällikkö Sami Turunen ja tiiminvetäjä Hanna Ahlberg. Kuntotutkimusavustus on päättynyt Ara myönsi vuodesta 2020 alkaen avustusta kosteusja mikrobivaurioituneiden sekä sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä perusparannuksen suunnittelukustannuksiin. Tämä on mahdollistanut pienituloisten ja vähävaraisten iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden asuntojen korjauksia lähes 4 000 asunnossa. Avustukset ovat kohdistuneet tarkoituksenmukaisesti pienituloisille ja vähävaraisille iäkkäille tai vammaisille henkilöille. Hissija esteettömyysavustukset taloyhtiöille Taloyhtiöt voivat hakea Aralta avustusta hissien rakentamiseen kerrostaloihin, joissa ei Lisätietoa avustuksista Korjausavustuksista • www.ara.fi/korjausavustus • Puhelinneuvonta iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden korjausavustuksen hakijoille, puhelin: 029 525 0818, palveluajat: tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9–11 Hissiavustuksista www.ara.fi/hissiavustus Esteettömyysavustuksista www.ara.fi/esteettomyysavustus Kaikista avustuksista voi kysyä neuvoa sähköpostitse: korjausavustus.ara@ara.fi ole ennestään hissiä. Avustusta voidaan myöntää taloyhtiöille myös esteettömyyskorjauksiin, joilla mahdollistetaan liikuntarajoitteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin yhteisiin tiloihin
JALOSTAMINEN . SeniorSurfin alkuvaiheessa senioreille suunnattua digiopastusta ei ollut tarpeeseen nähden riittävästi, ja siksi sitä piti saada lisää matalan kynnyksen palveluna. Kehittämisen lopputuloksena voi syntyä innovaatioita, eli jotain uutta tai olennaisesti parannettua. Kehittäminen ja innovaatiot Kun ihmiset ehtivät ja uskaltavat ryhtyä ideoimaan, syntyy aina jotain uutta. Ihmisen elämään mahtuu paljon tarpeita ja toiveita, maailma ei ole valmis senioreilleKehittäminen vanhustyössä Kaikki kehittäminen lähtee ihmisistä ja heidän tarpeistaan. Tavoitteena oli luoda valtakunnallinen digiopastusmalli, jota erilaiset ja erikokoiset toimijat pystyisivät valtakunnallisesti hyödyntämään. Kehittämällä ja innovoimalla meillä on mahdollisuus muuttaa asioita paremmaksi ja toimivammaksi. Kehittäminen voi olla suurta tai pientä, mutta jokin muutos sillä pitää saada aikaan. LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN . Tarve ja tavoite olivat siis tiedossa ja ensin oli hyvä tutustua olemassa oleviin tapoihin. Vanhustyössä puhutaan innovaatioista ehkä turhankin varovaisesti. Kaikki ideat eivät toki kanna pidemmälle, mutta jotkut jopa muuttavat maailmaa. Seniorit elävät muiden ikäryhmien kanssa nykypäivää ja toivovat palveluista parempia. Kehittämisessä kannattaa hyödyntää myös muita sidosryhmiä eri toimintasektoreilta. TAVOITE . Kehittäminen SeniorSurfissa SeniorSurf on seniorien digiosallisuuteen keskittyvää toimintaa Vanhustyön keskusliitossa. Teksti: Tiina Etelämäki – Kuva: Ilkka Vuorinen kaan. Ensimmäiseksi toiminnassa verkostoiduttiin olemassa olevien digiopastustoimijoiden kanssa, joita oli siinä vaiheessa kourallinen. He ovat kohderyhmänä ja toimijoina mainio kehittämiskumppani. Kehittämistä voi tapahtua monella tavalla, mutta sille pitää olla aikaa ja mahdollisuuksia. SeniorSurf on toiminut vuodesta 2014 saakka ja kehittäminen on ollut vahvasti läsnä koko toiminta-ajan. Pilotoinnista opittiin lisää, ja taas kokeiltiin uudestaan. Vanhustyön tarpeet itsessään kehittyvät ja moninaistuvat jatkuvasti ja tarvetta monipuoliselle tekemiselle on valtavasti. JATKUVA PÄIVITTÄMINEN 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 36 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 36 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. Innovaation ei tarvitse olla suurta ja hienoa. Seniorit ovat sote-palveluiden asiakkaita, mutta he ovat kaikkea muutakin. Kysymällä, kokeilemalla ja oppimalla syntyikin hyvä ja toimiva malli, joka edelleen on laajasti käytössä. Vanhustyössä rikkautena ovat tietenkin itse seniorit. Kehittämisellä tehdään jotain paremmaksi, tai ainakin sen pitäisi olla kehittämisen tavoitteena. VERKOSTOITUMINEN OLEELLISTEN SIDOSRYHMIEN KANSSA . Uudet arkea helpottavat tavat voivat jo olla innovaatio itsessään. JALOSTAMINEN . OPPIMINEN . PILOTOINTI . Heitä ei saa unohtaa kehittämisestä. KYSYMINEN . Toki tuota TARVE . Se voi olla kokonaan uusi tuote tai vaikka erilainen tapa tehdä asioita. OLEMASSA OLEVAN KARTOITUS . Toimintatavoista etsittiin toimivia lainalaisuuksia ja niitä pilotoitiin järjestelmällisesti erilaisten toimijoiden kanssa ympäri Suomen. Myös vapaaehtoisten senioridigiopastajien sekä asiakkaiden kanssa verkostoiduttiin. Nyt, jos joskus, on hyvä aika etsiä tietoisesti uusia tekemisen tapoja, uudenlaisia palveluita ja innovaatioita. Innovaatioita kannattaa hakemalla hakea, vaikkakin aina tarve edellä. Yhteistyöllä pienistäkin resursseista voidaan saada yhteensä isompia ja ideoista parempia. Kehittäminen voi olla jonkin täysin uuden rakentamista tai jonkun jo olemassa olevan parantamista. Resurssien niukentuminen tuo tekemiseen oman suolansa. Siitä on tullut yksi toimintaperiaatteista. LAAJENTUNEEN KUMPPANIVERKOSTON TUNNISTAMINEN . 36 Digi ja teknologia V anhustyö on hedelmällistä kehittämisen areenaa
Kehittäessä opitaan usein epäonnistumisen kautta, ja siksi sitäkään ei pidä pelätä. Kun muiden oppeja pääsee jalostamaan monipuolisen kumppaniverkoston kanssa, voi syntyä timanttia. SeniorSurfin toimintatapa perustuu edelleen vahvasti yhdessä tekemiseen ja kysyminen sekä kyseenalaistaminen ovat sallittuja – jopa suositeltuja. Joskus vaatii rohKirjoittaja Tiina Etelämäki, johtava asiantuntija, SeniorSurf-toiminto, Vanhustyön keskusliitto SeniorSurfin toimintatapa perustuu edelleen vahvasti yhdessä tekemiseen. Kun uskaltaa etsiä ja kiinnittää huomion pulmiin, voi kehittyä ja kasvaa. Yhteistyö tuo voimaa myös kehittämiseen. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 37 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 37 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. Jotta kehittäminen on mahdollista, vaatii se sallivan ja turvallisen ilmapiirin. Toimivaa ei kannata korjata, mutta huonosti toimiva kannattaa. Se kuitenkin kannattaa ja kantaa hedelmää, kun toiminnasta tulee parempaa! . Uusia ongelmia, eli tarpeita, on hyvä etsiä, jotta niihin voidaan löytää ratkaisuja. Kysyminen sekä kyseenalaistaminen ovat sallittuja keutta päästää irti, tuoda oman idean raakile toisten puntaroitavaksi ja ottaa rakentava palaute vastaan. Yksin kehittäminen voi olla tylsää, ja usein tulos voi olla yksipuolinen. Vanhustyö 2-3 • 2024 37 mallia on päivitetty vuosien saatossa maailman muuttumisen myötä. Jos kukaan ei nosta esiin toimimattomia osa-alueita, ei niihin pystytä myöskään puuttumaan. Kehittäjällä pitää olla rohkeutta esittää keskeneräisiä ideoita ja vastaanottaa kielteistäkin palautetta. Jos vanha tapa toimia on aina miettimättä parempi kuin uusi, on aika katsoa peiliin. Kyseenalaistamisen pitää olla sallittua SeniorSurfin kehittämä alkuperäinen malli opetti ja juurrutti toimintaan kysymisen ja oppimisen jalon taidon
Silti iäkkäiden ihmisten ääni ei tule kuuluviin riittävän hyvin, vaikka ikääntyvien määrä kasvaa entisestään. Nyt heitä on lähes miljoona. Sen sijaan yhteiskunnan suhtautuminen vanhuuteen koetaan kielteisempänä. Mutta millainen on vanhus tai vanhuus tänä päivänä. Seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomessa oli 170 000 yli 70-vuotiasta. Ratkaisevaa on myös se, miten yhdenvertaisesti iäkkäitä ihmisiä kohdellaan. Lukujen valossa iäkkäiden osuuden muutos Suomessa konkretisoituu. Yhteiskunta kuuluu kaikille. Sillä on harmaa tukka, kumara selkä, invalidi, pieni. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 38 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 38 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. Ne kutovat sukkaa ja nukkuu, joskus keittää kahvia.” Teksti: Tarja Siltanen ja Anne Laimio kana päätöksenteossa sekä miten heidän tarpeensa otetaan huomioon palveluissa. K u va : Ta rja Sil ta n e n K u va : Ta rja Sil ta n e n 38 N äin lapset kuvasivat vanhuksia vuonna 1976. Yhteiskunnan suhtautuminen iäkkäisiin ihmisiin näkyy esimerkiksi siinä, miten heistä puhutaan, miten he ovat muTehdään iästä numero Ikääntymisen ennakointi on huomisen hyvinvointia ”Millainen on vanhus. OP Pohjois-Savon vastuullisuuslähettiläät Nea Airaksinen (vas.) ja Heidi Lösönen sekä Ikäopas Anne Laimio. Vanhustyön keskusliiton kansalaiskyselyn (2022) perusteella valtaosa suomalaisista suhtautuu vanhuuteen myönteisesti ja katsoo, että se on osa normaalia elämänkulkua. Ikäoppaat kansalaisopistolla
He ovat keskustelleet useiden eri alan ammattilaisten kanssa ja toimineet muille ikääntyville ja ikääntyneille hyvän vanhuuden vertaiskokemuksia reflektoivina peileinä. Ei siis pöllömpää toimintaa, Riitta summaa. Työstä pois jäännistä huolimatta elämä on edelleen arvokasta, eikä sen merkityksen pitäisi vähentyä ikääntyessä. K u va : E e m e li K iu kk o n e n toimintakyky pysyisi mahdollisimman pitkään hyvänä. Vanhustyö 2-3 • 2024 39 Ikäopas-toiminta syntyi todellisesta tarpeesta Keväällä 2023 Vanhustyön keskusliiton vanhuuden ennakointia ja varautumista edistävässä vanheneminen.fi kokonaisuudessa aloitettiin uudenlainen vapaaehtoistoiminnan muoto, Ikäopas-toiminta. Ikäoppaat ovat monessa mukana. Elämänmuutosten ennakointi ikääntyessä on yksilöllistä elämän suunnittelua, jonka tavoitteena on omannäköisten, mielekkäiden ja merkityksellisten elämänkokemusten jatkuminen mahdollisimman pitkään. – Ikäopas toiminta on tuonut minun arkeeni uusia kokemuksia, uusia ajatuksia, uutta toimintaa. Eläkkeelle siirtyminen haastaa identiteetin muutokseen Omaa ikääntymistä ennakoidessa kannattaa pohtia, mitä elämän merkityksellisyys tarkoittaa itselle, ja miten sen säilyttää elämän muutostilanteissa. Ikäoppaiden tavoitteena on kertoa elämänkulusta, ikääntymisestä ja ikääntymisen ennakoinnista omin sanoin. Ikäoppaiden tarinat ja kokemukset auttavat ymmärtämään ikääntyvien ihmisten omia näkemyksiä siitä, miten yhteiskunta ottaa ihmiset huomioon. He ovat myös keskustelleet yksinäisyydestä espanjalaisen väitöskirjatutkijan kanssa sekä kertoneet oman kokemuksensa pohjalta, kuinka surun kanssa voi elää. Sen voi aloittaa esimerkiksi pohtimalla muutamia perusasioita. He ovat tavallisia ihmisiä, aivan kuten sinä ja minä. Ikäoppaiden kokemuskerronta tuo ikääntyvät ihmiset näkyviin ja kuuluviin sekä vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnassamme. Tällä hetkellä kuitenkaan julkinen terveydenhuoltojärjestelmä ei tarjoa systemaattista tukea iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Meitä on iloinen, idearikas joukko Ikäoppaita. Yhdessä muiden ikäoppaiden kanssa toimiminen puolestaan lisää yhteisöllisyyttä ja kuuluvuutta johonkin ryhmään. Ikäoppaalle itselleen vertaisten kohtaaminen luo sosiaalisia kontakteja. Ikäoppaat kertovat oman arvokkaan tarinansa ikääntymisestä ja sen ennakoinnista. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 39 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 39 30.5.2024 11.58 30.5.2024 11.58. Vertaistuen kautta vastaanottajan saattaa olla helpompi vastaanottaa ja omaksua tietoa. Ikäoppaiden kokemustarinoiden kautta kuva ikääntyvistä ihmisistä voi monipuolistua ja rikastua. Kun yhteiskunnassa tai mediassa puhutaan ikääntyneestä väestönosasta, puhutaan lähes poikkeuksetta myös rahasta ja huoltosuhteesta. Niitä voi kuitenkin ennaltaehkäistä ennakoimalla. Jotta iäkkäiden ihmisten ääni tulee kuulluksi, tarvitsemme Ikäoppaita – ikääntyviä ja ikääntyneitä kokemusasiantuntijoita. Kirjoittajat Tarja Siltanen toimii Vanheneminen.fi koordinaattorina Vanhustyön keskusliitossa ja Anne Laimio Ikäoppaana. Heillä on kuitenkin paljon sellaista, jota meidän kannattaa kuulla. – Ikäoppaana oman tarinansa jakaminen saattaa herättää kuulijoissa ajatuksia, onko omaa näkökulmaa syytä tarkastella uudesta näkökulmasta, kun on aika varautua vanhuuteen, kertoo Ikäopas Riitta. Mitä oikeudelliseen ennakointiin kuuluu. Ikäopas-toiminta myös jäsentää tietoutta siitä, miten voimme luoda ikäystävällisempää yhteiskuntaa. Paras aika ennakoida on nyt. Tuntuu kivalta kuulua joukkoon. Ikäoppaat ovat erilaissa tapahtumissa kannustaneet muita ikääntyviä ennakoimaan tulevaa oman tarinansa kautta sekä jakaneet kokemuksiaan vapaaehtoistoiminnasta ja sen hyödyistä eläkkeellä. Miten haluan asua tulevaisuudessa. Eläkkeelle jääminen on useimmille toivottu ja odotettu tapahtuma, uusi vaihe elämässä. On tärkeää, että ikääntyneiden ”Ei pöllömpää toimintaa” Ikäoppaana toimiminen tarjoaa ikääntyvälle ihmiselle itselleen mahdollisuuden tuoda omaa asiantuntijuuttaan kokemusasiantuntijan roolissa, kertoa oman tarinansa ja sen myötä kannustaa muita ikääntyviä ennakoimaan omaa ikääntymistään. Sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari on todennut; että ”ihmiset pärjäävät pitkälti omillaan, mutta jos se arki muuttuu formulaksi, olueksi ja makkaraksi, niin se on aika pian ongelma.” . Miten ennakoin taloudellisesti eläkkeelle jäämisen. Kuluvan vuoden aikana Ikäoppaiden asiantuntijuus on ollut esillä erilaisten hankkeiden työpajoissa. Monelle se saattaa aiheuttaa myös kielteisiä vaikutuksia. Miten voisin huolehtia terveydestäni
Asukkaalla ei välttämättä ole ollut aiemmin apuvälinettä. Muistisairaiden kuntouttavan hoitotyön varmistaminen on hänen työsarkaansa. – Helsingin kaupunki lainaa myös samaa rollaattorimallia. Myöskin rollaattorin käytön harjoittelua pitää alussa opetella toistojen kautta. 40 Tehdään iästä numero M arica Wirtanen, vastaava fysioterapeutti, työskentelee Omakotisäätiön jokaisessa viidessä ryhmäkodissa viikon kerrallaan. Omakotisäätiön palvelutalot Mäntylä ja Merilä sijaitsevat lähekkäin Helsingin Puotilassa. Marica arvioi aina apuvälineen tarpeen. Muistisairaskin oppii rollaattorin käytön – Rollaattorin käyttöön ottaminen saattaa muistisairaan kanssa olla haastavaa. Asukas saattaa unohtaa, et06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 40 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 40 30.5.2024 11.59 30.5.2024 11.59. Useimmassa niissäkin on jarrut rikki, Wirtanen toteaa. On hyvä, että uudelle asukkaalle on heti antaa rollaattori käyttöön. Jokaisessa ryhmäkodissa on 15 asukasta. Muistisairas ei välttämättä muista ottaa rollaattoria mukaan. Toimintaa ei voi suunnitella kovin pitkälle. Teksti ja kuvat: Merja Lankinen Uudet asukkaat saattavat tulla taloon ilman apuvälineitä. Kävimme kysymässä kahdessa paikassa, millaisessa käytössä lahjarollaattori on. – Lahjarollaattori tuli hyvää saumaan. Omakotisäätiöllä asuu muistisairaita ja heidän kanssaan eletään hetkessä. Ne mitä meillä on, ovat tosi vanhoja, jäänteitä vanhainkotiajalta. Meillä ei oikein ollut kunnollista lainarollaattoria. Ennen kuin asukas saa lainaamosta oman rollaattorin käyttöön, voi hän harjoitella ja käyttää lahjarollaattoria. Rollaattorit yhteiskäytössä Rolando ja Siv Pieraccini säätiö lahjoitti keväällä 2023 sata rollaattoria yhteiskäyttöön Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöjen iäkkäiden ihmisten asumisyksikköihin. Se vähentää huomattavasti kaatumisen riskiä ja asukas pääsee heti itsenäisesti liikkumaan. Se on hyvä asia, sillä silloin lahjarollaattorilla harjoitelleen asukkaan on helppo ottaa käyttöön apuvälinelainaamon rollaattori, Wirtanen iloitsee. Sen käyttö vaatii paljon muistuttelua
Vanhustyö 2-3 • 2024 41 tä hänellä on huono tasapaino ja hän lähtee kävelemään ilman rollaattoria. Laajasuon urheilukentän ympäristö tarjoaa ihanteelliset ulkoilumahdollisuudet. Muistamisen avuksi rollaattoreihin kirjoitetaan lappuja: Muista ottaa minut mukaan. Sitten tulee kaatuminen. Heidän mielestään se on vanhusten juttu. Se on iso ongelma muistisairaiden asukkaiden kanssa, Wirtanen kuvailee. Rollaattorin käyttäminen on parantanut liikkuvuutta. Säätiö on antanut stipendejä italian kielen opinnoista Helsingin koulussa ja viimeisimpänä toimena säätiö lahjoitti kansainvälisen Ilmari Hannikainen pianokamarimusiikkikilpailun pääpalkinnon. Helander-kodin lahjarollaattoria säilytetään heti pääovien sisäpuolella. Suomessa hänen lahjoittamiaan teoksia on muun muassa Kansallisgallerialla sekä Taideja museokeskus Sinkalla. Miksi rollaattoreja ei ole eri väreissä. Siihen helppo istahtaa ja levähtää. Talon asukas Ahti Vuorisalolle (88) on ollut lahjarollaattorista paljon hyötyä ja iloa. . – Seisten tehtävät harjoittelut on turvallista tehdä rollaattorin avulla. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 41 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 41 30.5.2024 11.59 30.5.2024 11.59. – Ne asukkaat, jotka liikkuvat ilman rollaattoria, heitä rohkaisen ottamaan rollaattorin ja tekemään vielä pidemmän lenkin rollaattorin tuella. Siinä on hyvät säädöt, laatutuote joka tulee kestämään pitkään käytössä – Ja ihana, että väri on vihreä. Lahjarollaattoria käytetään myös väliaikaisena apuvälineenä, jos asukkaan oma rollaattori menee rikki. Hän säestää joka tiistai mandoliinilla yhteislauluja, sillä sen kanssa hän pystyy paremmin laulamaan. Rollaattori myös mahdollistaa ulkoilun henkilöille, joilla ei ole omaa rollaattoria ja jotka eivät uskalla ilman tukea lähteä ulkoilemaan. – Nuoremmat asukkaat, jotka eivät koe olevansa vanhuksia, eivät välttämättä ole halukkaita ottamaan rollaattoria käyttöön. Erityisesti ikäihmiset, lapset ja luonto ovat toiminnan ytimessä. Rollaattoreita pitäisi varmaan tuunata, jotta nuoremmat asukkaat paremmin innostuisivat, Wirtanen ideoi. Etelä-Haagassa sijaitsevan Helanderkodin ruokala sijaistee alakerrassa ja sinne Vuorisalo pyrkii menemään rollaattorin avulla hissillä. Hän on perustanut kaksi kustannusliikettä: Eurographica ja The Lauttasaari Press. Se toimii niin sisäja ulkokäytössä erittäin hyvin. Vuorisalo on aktiivinen muusikko: soittiminaan mandoliini ja viulu. Lahjarollaattori on jykevä ja tukeva, Sariola sanoo. Fysioterapeutti Johanna Sariola hyödyntää lahjarollaattoria tuolijumppaja tasapainoharjoituksiin. Lisäksi malli on erittäin tukeva, mutta ketterä. Ulkoillessa Vuorisalo tosin käyttää pyörätuolia. Kävelyn harjoittelua, kuten Vuosisalon tapauksessa, on hyvä tehdä rollaattorin avulla. Wirtanen näkee lahjarollaattorissa moni hyviä puolia. Pieraccini on lahjoittanut 1960-luvulla aloittamansa taidekokoelman teoksia Wienin Albertina-museolle ja Firenzen Uffizi-gallerialle. Säätiön perustaja Rolando Pieraccini on Suomessa asuva italialaissyntyinen taidemesenaatti, galleristi ja kustantaja. Pieraccinilla on myös suuri Sibelius-kokoelma, jossa on esimerkiksi säveltäjän kirjoittamia kirjeitä ja nuottikatkelmia. Jarrut tahtovat usein rikkoontua. Vähitellen ja toistojen kautta rollaattorista tulee tuttu, jopa kaveri, jolle annetaan nimi. Rollaattori mahdollistaa istumisen ja levähtämisen, jos tekee vähän pidemmän lenkin, Sariola kertoo. Se erottuu muista. ta ja kävelyä rollaattorin kanssa. Rollaattorin kanssa kävellessä saa tukea tasapainoon ja se vie painoa pois polvista, jos polvet ovat kipeät. Ne eivät onnistuisi ilman rollaattoria. Talon toiminta on kahdeksan vuotta talossa asuneen Vuorisalon mielestä nykyään selkeästi vilkkaampaa. Yleensä ne ovat punaisia, Wirtanen toteaa. Rollaattori monessa käytössä Ilmari Helanderin säätiö oli yksi sadasta Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöstä, joka sai lahjarollaattorin. Vuorisalo istuu ja liikkuu lähinnä pyörätuolilla, mutta tekee päivittäin harjoitteiMerkityksellisten asioiden puolesta – Rolando ja Siv Pieraccini säätiö Rolando ja Siv Pieraccini säätiö on perustettu vuonna 2020 ja säätiö etsii jatkuvasti uusia merkityksellisiä kohteita, joita tukea. Siinä on hyvä ja leveä istuin. Siitä se on helppo ottaa tarvittaessa käyttöön. – Meillä oli hissiremontti ja kuljin jopa portaitakin ruokailuun, mutta siitä jalat kipeytyivät, Vuorisalo toteaa
Kuinka tuetaan teknologian hyödyntämistä ja asumisen ikäystävällisyyttä. Muun muassa nämä ajankohtaiset aiheet ovat esillä Hyvä Ikä -tapahtumassa 2.–3.10.2024. Teksti: Tuula Sipilä – Kuva: AdobeStock 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 42 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 42 30.5.2024 11.59 30.5.2024 11.59. 42 Ratkaisuja hyvään arkeen -Vanhustyön huipputapahtuma Hyvä Ikä tulee taas Miten turvata aktiivinen vanhuus ja toimintakyky
Lean-toimintamallia on tarjottu ratkaisuksi hoiva-alan tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Ammattilaisten sisäänpääsy veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi netissä. Seminaarin paneelikeskustelussa pohditaan, mitä kuntouttava työote tarkoittaa, ja miten osaaminen ja asenne varmistetaan kuntouttavassa hoivassa. Elomaa tuo puheenvuorossaan esille käytännön esimerkkejä ja toimintamalleja, miten vapauttaa hoitajien ja tukityöntekijöiden aikaa ja säästää kustannuksia. Lisäksi Messukeskuksessa järjestetään Sairaanhoitajapäivät, jossa ammattikävijät voivat myös vierailla. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Expomark Oy ja Vanhustyön keskusliitto. Sen sisällössä korostuvat ikääntyneiden toimintakyky, osallisuus ja itsemääräämisoikeus sekä kuntouttavan työotteen huomioiminen hoivatyössä. Kiire on hoitotyössä usein läsnä, ja työ kuormittaa. Kuuloliitolta, Näkövammaisten liitolta, Omaishoitajaliitolta, Liikenneturvalta ja Vanhustyön keskusliitolta. Ohjelmalavalla puhutaan myös mm. Asenteista ja mielen hyvinvoinnista sote-alan teknologiaan Suomalaisten asenteita vanhuuteen, vanhenemiseen ja vanhustyöhön selvitettiin laajasti keväällä 2022. hyvaika.expomark.fi Kirjoittaja Tuula Sipilä toimii viestinnän asiantuntija Sanasta Oy:ssä. Myös työvoimapula on monilla työpaikoilla tuttua. Puheenvuoro on suunnattu erityisesti sote-sektorin johdolle ja asiantuntijoille. Ammattilaisille suunnatussa Kuntouttava hoiva -seminaarissa vanhustyötä käsitellään geriatrisesta, oikeudellisesta ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta. Helsingin yliopiston geriatrian professori Esa Jämsen ja sosiaalipolitiikan professori, HY Heikki Hiilamo. Vanhustyön keskusliiton teettämästä asennetutkimuksesta selvisi, että suhtautuminen vanhenemiseen oli pääosin myönteistä, mutta moni koki, että iäkkäät ihmiset eivät yhteiskunnassa tule kuulluiksi. Miten hoitotyötä liinataan. Laatusuositus on työväline palvelujen suunnitteluun Sosiaalija terveysministeriö on vastikään yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaissut laatusuosituksen, jonka tavoitteena on turvata hyvä ikääntyminen ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuositus toimii hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjien, johdon, henkilöstön sekä valvonnan ja muiden toimijoiden työvälineenä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tärkeässä puheenvuorossa nostetaan esille sateenkaariseniorit. Tänä keväänä alkaneessa Sateenkaariseniorit näkyviksi -hankkeessa pyritään edistämään sateenkaarisenioreiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. muistisairauksia. Entä ikääntyminen ja teknologia, keitä se koskettaa tai kiinnostaa. Suositusta voivat hyödyntää myös iäkkäät itse sekä heidän läheisensä. mielen hyvinvoinnista ja sen merkityksestä hyvän elämän perustana. Iäkkäät ja heitä kohtaavat ammattilaiset saavat arkeen sovellettavia välineitä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuosille 2024–2027 laaditun laatusuosituksen sisällöstä ja tavoitteista kertoo tapahtuman ohjelmalavalla sosiaalija terveysministeriön erityisasiantuntija, TtM Seija Viljamaa. Tavoitteena on lisätä uutta teknologiaa sotealalla ja parantaa teknologiaalan pk-yritysten ymmärrystä sote-yksiköiden tarpeista. Vanhustyö 2-3 • 2024 43 L okakuinen Hyvä Ikä -tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa on foorumi päättäjille, vanhustyössä toimiville ammattilaisille ja ikääntyville. Muut puheenvuorot ohjelmalavalla käsittelevät mm. Uutena toimintapisteenä Hyvä Ikä -tapahtumassa on Toimintalava, jossa pääsee kokeilemaan erilaisia käytännön harjoitteita. Hän on aiemmissa työtehtävissään vastannut useista iäkkäiden palvelujen kehittämisprojekteista. Ammattilaisseminaari on tarkoitettu hoivatyön tekijöille, päättäjille ja kaikille vanhustyön parissa toimiville. tisairaus vaikuttaa läheisiin, ammattilaisiin ja koko palvelurakenteeseen. Esitys antaa kuulijoille helpon työvälineen, jolla peilata oman toimipaikkansa toimintaa ja tunnistaa kehittämisen kohteita. tasapainorata ja tuolijumppaa. . Kyselytutkimus on nyt uusittu, ja tuloksista selviää, onko asenteisiin tullut muutoksia kahdessa vuodessa. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 43 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 43 30.5.2024 11.59 30.5.2024 11.59. Näkökulmia kiireisestä vanhustyöstä ja siitä, miten lean sopii hoitotyöhön, kertoo Tommi Elomaa Noste Oy:stä. Samanaikaisilla tapahtumilla luodaan synergiaa Samanaikaisesti Hyvä Ikä -messujen kanssa Helsingin Messukeskuksessa pidetään Fysioterapia & Kuntoutus -ammattitapahtuma. Puhujina ovat mm. Miten muisHyvä Ikä 2.-3.10.2024 Hyvä Ikä 2024 Helsingin Messukeskuksessa ke–to 2.–3.10.2024. Lisäksi yleisökävijöille on ohjelmaa uudella Hyvä arki -lavalla, jossa kuullaan asiaa ja vinkkejä hyvään arkeen mm. Kuntouttava työote huomioidaan seminaarissa Kuntoutuksen tutkimusja kehittämisyhdistys KUTKE ry:n Kuntouttava hoiva -seminaari pidetään keskiviikkona 2.10. Tiina Merikanto. (Yleisöliput 10 €, ovelta 12 €). Mukana ovat professori, neurologian erikoislääkäri Juhani Wikström, TtM, väitöskirjatutkija, lehtori, Lapin AMK Sari Arolaakso, ja sen juontaa erikoistoimittaja, lääketieteen tohtori h.c. Kahden päivän tapahtumakokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen koulutuspäivään, jossa tämän hetken puheenaiheet ovat esillä sekä näyttelyalueen ohjelmalavalla että seminaarissa. Luvassa on mm
C O M 59€ K Ä Y N T I S I S Ä L T Ä E N T U T K I M U K S E N 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 45 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 45 30.5.2024 11.59 30.5.2024 11.59. Aktiivipenkki -projekti kutsuu ikäihmiset mukaan uniikkien penkkien tekoon. Aktiivipenkit on pitkään muhiteltu ja ennakkoluuloton hanke, jossa on monenlaisia vuosirenkaita: vanhojen ihmisten ideoita ja näkemyksiä, kaupungistamme kaadettujen puistopuiden syitä ja hienopuuseppien huippuosaamista. Ota vinkit talteen sivulta huijaamaton.fi Mitä tapahtuu, kun mummot ryhtyvät muotoilijoiksi. Muutamalla neuvolla suojaudut huijausyrityksiltä. Kaksi perinteikästä oman alansa asiantuntijaa, Pro Puu ja Lahden Lähimmäispalvelu ry, yhdistivät voimansa ja kokemuksensa yhteisömuotoiluprojektiksi. Kampanjan tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta kansalaisten eri viestintäkanavissa kohtaamista huijauksista modernissa tietoyhteiskunnassa. Lue lisää projects.tuni.fi/kuuleminua KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT SUORAAAN KOTIISI P Ä Ä K A U P U N K I S E U D U L L A J A L Ä H I K U N N I S S A TIEDUSTELUT JAA VARAUKSET: P. Erilaisiin huijauksiin voi törmätä missä vain. Rikolliset käyttävät hyväkseen muun muassa sähköposteja, tekstiviestejä, sosiaalisen median kanavia, verkkosivuja ja puhelinsoittoja saadakseen haltuunsa pankkitunnuksia ja korttitietoja tai huijatakseen vastaanottajan tekemään maksun rikollisen tilille. 044 9835 118 INFO@KOTIOPTIKOT.COM W W W . Vanhustyö 2-3 • 2024 45 Ajan virrassa Huijarille luu kurkkuun! -kampanja Huijarille luu kurkkuun! on finanssialan kampanja huijauksia vastaan. Tampereen yliopiston koordinoima Suomen kulttuurirahaston Argumenta-hanke nostaa muistisairaudet ja niihin liittyvät teemat tieteiden väliseen ja laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lue lisää lahdenlahimmaispalvelu.fi Kuule minua -seminaari Tulevaisuudessa suurin osa suomalaisista on arjessaan tekemisissä etenevän muistisairauden kanssa – joko itse sairastavana tai läheisenä. Tulossa Kuule minua -tapahtuma 27.9.2024 Helsingissä. K O T I O P T I K O T
/ laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen www.seniorsurf.fi Ristikon on tuottanut seniorien digiosallisuutta vahvistava SeniorSurf 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 46 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 46 30.5.2024 12.00 30.5.2024 12.00. / laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen www.seniorsurf.fi Ristikon on tuottanut seniorien digiosallisuutta vahvistava SeniorSurf K O L M I O U P E A R L A D A T A O S I T U S T K K A L S E A R A O T L I N O E L M O K O M A E V Ä T M A U T S A L A S A N A I M E L L E O I P I L V I D A V E D I G I L A I T E S O I T O T A T O S L E U A T A J T E O T P A N U L A L O A T A G U R U T T U I K U T U T A L I L T I E T O K O N E P E N T A G O N H U T I T S U P E L L O T I T I K T O K A N O A A H T I E T U I L I J A T O S I A A N L P I I P S U U T T U T A L A U T T U R I S A V O T A T päiviä pilvenvalaiseva tietoja surffaus selaus -draama vie vesillä KOLEA NO TÄMÄ JUTTU ON IHAN TÄYTTÄ PUPPUA! VOI SOVELLUKSEN VAIN OMASSA TIEDOSSA TIETOJA TÄNNE TALTEEN KÄNNYKÖILLÄ PÄÄOSIN NUORTEN SUOSIOSSA WWWSOVELLUKSIA HAKUUN VIESTITTELYÄ DIGIKÄYTTÄJILLE PAINA ENTER HIETA HIESU KIISTELTY ALUE VÄNRIKKI VIERAS MIES NURINKIN MAKSIMAALISESTI TOIMIHAARAT VOILLA PINTOIHIN SENKIN ... ! PERUNALAATIKKOON LINDHOLM REVIIRI TAISTELUA IDÄSTÄ VEDETTYJÄKIN KUVAUKSISSA JORMA KELLUVA HUIPPUOSAAJIA JALOKIVI PIENIÄ TULIA VIISIKULMAINEN RAKENNUS OHI MENNÄ KUMOON ENT. F1TALLI SVEITSISSÄ LEGENDAARINEN MAAHAN TYÖNNETTYJÄ MUOKATTUJA NOUTOJA NAISIA TAI NUOTTIA VEDEN HALTIJA PUHELIMESTAKIN METSÄTYÖMAAT www.sanaris. ! PERUNALAATIKKOON LINDHOLM REVIIRI TAISTELUA IDÄSTÄ VEDETTYJÄKIN KUVAUKSISSA JORMA KELLUVA HUIPPUOSAAJIA JALOKIVI PIENIÄ TULIA VIISIKULMAINEN RAKENNUS OHI MENNÄ KUMOON ENT. F1TALLI SVEITSISSÄ LEGENDAARINEN MAAHAN TYÖNNETTYJÄ MUOKATTUJA NOUTOJA NAISIA TAI NUOTTIA VEDEN HALTIJA PUHELIMESTAKIN METSÄTYÖMAAT www.sanaris. 46 Ristikon ratkaisu löytyy sivulta seniorsurf.fi/mediataidot/ Digiristikko K O L M I O U P E A R L A D A T A O S I T U S T K K A L S E A R A O T L I N O E L M O K O M A E V Ä T M A U T S A L A S A N A I M E L L E O I P I L V I D A V E D I G I L A I T E S O I T O T A T O S L E U A T A J T E O T P A N U L A L O A T A G U R U T T U I K U T U T A L I L T I E T O K O N E P E N T A G O N H U T I T S U P E L L O T I T I K T O K A N O A A H T I E T U I L I J A T O S I A A N L P I I P S U U T T U T A L A U T T U R I S A V O T A T päiviä pilvenvalaiseva tietoja surffaus selaus -draama vie vesillä KOLEA NO TÄMÄ JUTTU ON IHAN TÄYTTÄ PUPPUA! VOI SOVELLUKSEN VAIN OMASSA TIEDOSSA TIETOJA TÄNNE TALTEEN KÄNNYKÖILLÄ PÄÄOSIN NUORTEN SUOSIOSSA WWWSOVELLUKSIA HAKUUN VIESTITTELYÄ DIGIKÄYTTÄJILLE PAINA ENTER HIETA HIESU KIISTELTY ALUE VÄNRIKKI VIERAS MIES NURINKIN MAKSIMAALISESTI TOIMIHAARAT VOILLA PINTOIHIN SENKIN ..
Nuförtiden anser medlemmarna det gemensamma påverkningsarbetet som viktigt, och dess betydelse kommer troligen att betonas ännu mer i framtiden. Redan i förbundets första stadgar konstaterades att förbundets syfte är att sträva efter att ”lyfta äldre människor till en sådan uppskattad position i samhället som de förtjänat”. FINLAND är ett av de snabbast åldrande samhällena och enligt prognoser kommer antalet äldre människor öka kraftigt i flera årtionden. Förbundets grundare förväntade sig att deras centralförbund skulle erbjuda utbildning och stöd för gerontologisk information för privata ålderdomshem, de äldsta av vilka hade börjat med sin verksamhet i mitten av 1800-talet. ENLIGT NUTIDA utredningar uppskattar medlemmarna fortfarande uppdaterad och tillförlitlig information. Vanhustyö 2-3 • 2024 47 Kännedom om det förgångna hjälper en att förstå framtiden H istorieskrivningens viktigaste betydelse är att den hjälper oss att förstå nutiden och i någon mån rentav att förutspå framtiden. Det tredje exemplet på varaktiga förteelser är attityder mot äldre människor. När vi jämför det förflutna med nutiden är det häpnadsväckande att se hur många saker och fenomen upprepas även i nutiden. ATT VISSA FENOMEN upprepas syns också tydligt i Centralförbundet för de gamlas väl rf:s 75 år långa historia. Centralförbundet för de gamlas väl fortsätter orubbligt sitt arbete för medborgarnas värdefulla ålderdom. Nutiden är ett resultat av utvecklingsförloppet i det förflutna, vilket gör att historien också ger tidsperspektiv på uppskattningen av framtida utvecklingsförlopp. Anni Lausvaara verksamhetsledare Centralförbundet för de gamlas väl Ledare 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 47 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 47 30.5.2024 12.00 30.5.2024 12.00. Den täta förbindelsen mellan vetenskaplig forskning och praktisk verksamhet ansågs som viktig redan när förbundet grundades, och denna förbindelse har förblivit stark under årtiondena som gått. Den kommer att vara stark även i framtiden. I dagens läge och när kriser relaterade till vård och omsorg upprepas kan det konstateras att denna uppgift inte har blivit färdig än. Inom förbundet pågår både forskning om attityder mot äldre och en folkrörelse för att förbättra dem
Ålderdom är inte enhetligt tillstånd, utan variationerna bland de äldre visavi hälsotillstånd, funktionsförmåga och livsperioder är betydande. Regeringens strategi stödjer de äldres funktionsförmåga på många sätt. Betydelsen av åtgärder som främjar livslångt lärande och trygghet framhävs när man strävar efter att minska sjukdomar och förlänga självständigt liv. Behoven för de äldre varierar Alltför ofta talar man om de äldre bara som en grupp som behöver tjänster, fastän endast en liten del av den äldre befolkningen behöver regelbundna tjänster inom social-, hälsooch sjukvården. Pengar allokeras till äldres funktionsförmåga, att de klarar sig hemma och till stöd för närståendevårdare. Jubileumsnummer F inland är ett av länderna i världen som åldras snabbast. Äldrearbetets smärtpunkter och utvecklingsförlopp: Framtida visioner och utmaningar Regeringens fokus är tydligt: att upprätthålla de äldres funktionsförmåga och att förbättra den står i fokus. Statistikcentralens uppgifter visar att år 2021 hade cirka tio procent av befolkningen fyllt 75 år och antalet förutspås öka till 14 procent år 2030 och 16 procent år 2050. Både fysisk och psykisk hälsa främjas av såväl mångsidiga tjänster för kultur och motion som att minnessjukdomar identifieras och behandlas i ett tidigt skede. Med stödtjänster som ges tillräckligt tidigt kan man även stödja kundernas funktionsförmåga och därmed framskjuta behovet av regelbunden hemvård. Text: Kaisa Juuso Hälsa och välfärd står främst Regeringens fokus är tydligt: att upprätthålla de äldres funktionsförmåga och att förbättra den står i fokus. Hälsosamma levnadsvanor såsom att vara aktiv, inta rätt näring, stödja det psykiska välbefinnadet, att stärka delaktighet, aktiviteter, och sociala relationer samt minska ensamhet har en nyckelposition. Behoven för äldre människor är lika mångsidiga som deras bakgrund. Deras roll som aktiva medlemmar i samhället, konsumenter, fareller morföräldrar, medlemmar i organisationer och förmedlare av kontinuitet har underskattats och alltför ofta ser man dem bara som behövande av tjänster. Höjningen av anslagen för att främja hälsa i kommunerna och programmet ”Finland i rörelse” är konkreta steg mot en hälsosam ålderdom. Anslaget för åren 2024–2027 har höjts med 27 mn euro i enlighet med regeringsprogrammet, för att främja hälsa i kommunerna. Denna betydande förändring i befolkningsstrukturen både ställer utmaningar för äldrearbetet och ger det nya möjligheter. 48 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 48 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 48 30.5.2024 12.00 30.5.2024 12.00
Stödtjänster för boende hemma, såsom tjänster för måltider, städning och klädtvätt, bör vid behov ges över en låg tröskel till stöd för äldre personer att bo hemma. Det krävs tillräcklig och kompetent personal för att trygga vård av hög kvalitet, men utmaningarna i fråga om ekonomi och personalresurser kräver flexibla lösningar. Resurserna för serviceboende dygnet runt är trängda och regleringen av personalen har väckt diskussion. Förändringen är nödvändig emedan servicebehovet för de äldre ökar medan resurserna är begränsade. Regeringen har på grund av knappa ekonomiska och personalresurser beslutat att bredda den numeriska dimensioneringen från och med början av 2025 så att minimum kravet på dimensioneringen är 0,6 arbetstagare per kund. Man har allt mer övergått från distribuerade system till centraliserade och integrerade tjänster. Centralt i reformen är att tjänsternas åtkomlighet och kvalitet säkerställs. Dimensionering är dock fortfarande Bild: Shutterstock så pass hög att den i princip räcker till att vården och omsorgen av kunderna genomförs tryggt. Det är dock fråga om en minimum dimensionering och då kundernas servicebehov så kräver bör den vara högre. Tjänsterna för hemvård som är oberoende av tiden på dygnet gör det möjligt att bo hemma även då det finns behov för besök på natten och å andra sidan gör det möjligt att jämna rusningstoppar för en del av morgonskiftet. Genom att öka gemenskapsboendet mellan hemvård och serviceboende dygnet runt kan man lätta trycket på hemvården för de kunder som har många besök alla tider på Med stödtjänster som ges tillräckligt tidigt kan man även stödja kundernas funktionsförmåga och därmed framskjuta behovet av regelbunden hemvård. 50 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 50 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 50 30.5.2024 12.00 30.5.2024 12.00. Undersökningar av arbetet har därtill visat att utjämning av rusningstoppar under morgontimmarna inom hemvården minskar dess behov av personal. Reform av servicestrukturen Servicesystemet för de äldre har genomgått avsevärda förändringar. Med stödtjänster som ges tillräckligt tidigt kan man även stödja kundernas funktionsförmåga och därmed framskjuta behovet av regelbunden hemvård. Mängden personal i förhållande till verksamhetsenhetens kunder på serviceboende dygnet runt regleras i lag för att säkerställa boendets kvalitet och kundtrygghet
Frivilligverksamhet möjliggör engagemang för samhället och ger samhällelig delaktighet, förnuftig sysselsättning, aktörskap och möjlighet att finna sin inre styrSkribenten Socialoch hälsovårdsministern Kaisa Juuso. Betydelsen av frivilligarbete Frivilligarbetet är en viktig del av äldrearbetet. Socialoch hälsovårdsministeriets program för ett gott arbete strävar efter att fylla detta behov. Frivilligarbetet möjliggör delaktighet och aktivt deltagande i samhället, vilket är väsentligt för det psykiska välbefinnandet. Att delta i frivilligverksamheten och vara frivillig är en faktor i sig som främjar välbefinnande. Vanhustyö 2-3 • 2024 51 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 51 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 51 30.5.2024 12.00 30.5.2024 12.00. När befolkningen blir äldre är det allt viktigare att identifiera och värdesätta äldre personers mångsidighet och potential som aktiva medlemmar i samhället. Närståendevårdarna behöver stöd att orka och de bör ges nödvändiga tjänster såsom hälsokontroller och fridagar. Programmet innehåller ett dataunderlag avseende personal och åtgärder kring bättre förutseende och att öka mängden utbildning och utveckla utbildningens strukturer. Tillgänglighet och utbildning av personal Bristen på personal är en av de största utmaningarna inom äldrearbetet. Rollen av hemvården framhävs allt mer och man har fäst uppmärksamhet vid att stöda den, både lagstiftningsvägen och vid olika tjänster i praktiken. dygnet och å andra sidan även erbjuda tjänster efter behoven till en del av dessa kunder, som nu i brist på alternativ är placerade i serviceboende dygnet runt. Till exempel allt fler sociala relationer via frivilligverksamheten samt dagsrytmen och upplevelsen av att vara nödvändig ger nytta. Det hämtar inte bara glädje och innehåll till livet för äldre, utan är även ett värdefullt stöd för yrkesfolkets arbete. Samtidigt bör man utveckla servicestrukturen, personalens färdigheter och stödnät, som möjliggör en god livskvalitet för de äldre att upprätthålla funktionsförmågan. B ild : La u ri H e ik kin e n B ild : Sh u tte rs to c k B ild : Sh u tte rs to c k ka. Frivilligaktörerna kan kan på många sätt stödja välbefinnandet för äldre kunder i sådana funktioner som inte kräver kunnande inom social-, hälsooch sjukvård, till exempel inom vänverksamheten. Förloppet av åtgärder i programmet uppföljs halvårsvis fram till slutet av år 2027. Programmet främjar också yrkespersonalens möjligheter att koncentrera sig på kundarbetet, och man förtydligar personalens arbetsfördelning, förbättrar yrkespersonalens möjligheter att koncentrera sig på arbetet som motsvarar deras eget kunnande, bland annat genom att öka användningen av stödtjänster och assisterande personal, och man reviderar lagstiftningen om yrkespersonal och utvidgar rekryteringen bland annat genom att öka den internationella rekryteringen. Det är dock inte möjligt att minska på dessa platser, så service finns för de som behöver den. Man borde bättre än nu erkänna att stärka familjevårdarnas roll vid flexibel periodisering över flera dagar av ledighet för närståendevårdare. Proaktiva grepp, tjänster av hög kvalitet och respekt för varje individ kommer att framhävas i det framtida äldrearbetet. Serviceboendet dygnet runt kan koncentreras till kunder vars funktionsförmåga och hälsotillstånd kräver att personalen är ständigt närvarande. Mot framtiden Fältet av äldrearbete är i en brytningstid. Med hjälp av frivilligverksamheten kan man även aktivt främja grupptillhörighet, minska ensamhet och fördomar samt öka umgänget generationerna emellan. Ett mål för programmet är att förbättra arbetets dragoch hållkraft och man har startat regionala träningsprogram till stöd för välbefinnande och att orka i arbetet