Vanhustyö-lehti 3/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VARAUDU VANHUUTEEN – GARDERA DIG FÖR ÅLDERDOMEN SENIORARBETE 3 • 2019 Vanhustyo_3_2019.indd 1 29.5.2019 12:05:59
Väestön painopisteen siirtymisestä iäkkäisiin seuraa kasvava palvelutarve. Yhteiskunnallinen varautuminen väestön ikääntymiseen 10–11 Vanhuspalvelujen tila Suomalainen vanhustenhuolto kaipaa rakkautta, viisautta ja rahaa, sanoo sosiaalityön professori Marja Vaarama haastattelussaan, jossa häneltä kysyttiin ajatuksia vanhuspalvelujen nykytilasta sekä omasta eläkkeelle jäämisestään. 22–23 Vanhustyo_3_2019.indd 2 29.5.2019 8:54:19. 12–13 Eläkkeelle ilman taloushuolia Eläkkeelle jääminen on monelle odotettu juttu, mutta sen taloudelliset vaikutukset saattavat yllättää. Pelaaminen voi olla myös sukupolvia yhdistävä yhteinen harrastus. Lisäksi tarvitaan kansallisia ikäpoliittisia linjauksia ja uudenlaisia teknologisia ratkaisuja. Pelaamisen sosiaalisuus on yllättänyt Eija Kontion. Nykyisen palvelujärjestelmän kestävyys edellyttää, että iäkkäät ovat toimintakykyisiä nykyistä pidempään. Mutta osataanko asiakas oikeasti ottaa mukaan arvioimaan omaa palveluntarvettaan ja suunnittelemaan budjettinsa rakennetta. 2 3 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 4/2019 ilmestyy 6.9.2019 | ASUMISEN INNOVAATIOT VARAUDU VANHUUTEEN 6 Henkilökohtaisella budjetilla on parannettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia Asiakkailla on lisääntynyt tieto siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa. Ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa kokeilla, riittääkö tuleva eläke nykyiseen elämäntyyliin. 32–33 Digipelaaminen – ajanvietettä vai mielen sparraamista Joka viides 60–70-vuotias pelaa viikoittain digipelejä
Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/v Opiskelijatilaus 26 €/v Irtonumero 6,80 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Paino PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Vanhuuteen varautuminen ikäihmisten näkökulmasta 5 Kohtaamisia: Vanhuus tulloo kun on tullakseen 6 Varaudu vanhuuteen 6 Väestön ikääntymiseen varautuminen on koko yhteiskunnan asia 7 Eläkkeelle siirtyminen tuo suuren elämänmuutoksen 8 Eduskunnan jättävät kansanedustajat odottavat uutta avoimin mielin 10 Vanhuspalvelujen tila 12 Eläkkeelle ilman taloushuolia 14 Vanhuus perheenjäsenenä 16 Oikeudellinen varautuminen vanhuuteen 17 Malmin mukavat – yhteishengen ja mielen hyvinvoinnin ylläpitäjä 18 Katsaus kulttuuritarjontaan 20 Kehittäminen ja tutkimus 20 Vanhustyön vaikeat puheenaiheet 22 Henkilökohtaisella budjetilla on parannettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia 24 Kuusi askelta kohti laadukkaampaa palliatiivista hoitoa Asuminen ja elinympäristöt 32–33 Asuminen ja elinympäristöt 26 Voimaa ja virkeyttä yhteisöstä Osallisuus 28 Enää yksi päivä, niin sitten on tiistai – Ystäväpiiri-ryhmän tarina 30 Ilon ja runon Ystäväpiiri pyörii Foibekartanolla 31 Kuka kylvettää ja pitää seuraa vanhana. Digi ja teknologia 32 Digipelaaminen – ajanvietettä vai mielen sparraamista 34 Toimintatonnit: Unelmien toteutumisella iloa arkeen 36 Iloa ja voimaa ympäristöstä 37 Vanhusten huollon viisi viisautta 38 Vinkkejä Vanhustenviikon viettoon 39 Kepeä katsaus vanhustenhuoltoon 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare: Att gardera sig för ålderdomen ur ett seniorperspektiv 43 Hela samhället måste gardera sig för befolkningens åldrande 70 Vanhustyo_3_2019.indd 3 27.5.2019 14:38:09. 3 Vanhustyö 3 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Annikki Korhonen (lehti 3/2019) Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Voisiko vanhuuteen varautuminen olla samanlainen kansalaistaito kuin opintojen ja työurien suunnittelukin. On henkilöhaastatteluja ja artikkeleita, joissa vanhenemista tarkastellaan ikääntyneiden näkökulmasta. . Lehdessä on myös katsauksia kulttuuritarjontaan, esittelyjä kirjoista, taidenäyttelystä ja näytelmistä, joissa taiteen keinoin kuvataan vanhuuden monimuotoisuutta. Toivomme palautettanne sisältöjen osuvuudesta. Lehden toimituskunnassa virisi alkuvuodesta keskustelu, miten voisimme paremmin hyödyntää ikääntyvien osaamista ja tietoja myös Vanhustyö-lehdessä. Päätoimittaja kutsui kaksi seniorikonkaria neuvonpitoon ja heti ensimmäisessä ideapalaverissa huomasimme, että jutunaiheitahan on enemmän kuin lehdessä on sivuja. Tämän numeron kantavana ajatuksena on vanhuuteen varautuminen ja ikäihmisten näkökulman ja äänen voimistaminen. Yhteinen tekeminen synnytti hedelmällisiä keskusteluja ja pohdintaa siitä, mitkä aiheet kiinnostavat lukijoita. Vanhuuteen varautuminen on aihealueeltaan hyvin laaja: terveydenja toimintakyvyn ylläpitäminen, sosiaalisten suhteiden vaaliminen, varautuminen oikeudellisiin ja taloudellisiin asioihin sekä asumisratkaisujen ennakointi. Lehden toimittaminen senioreiden ja Vanhustyön keskusliiton työntekijöiden kesken on ollut hauskaa ja virkistävää ja täynnä työniloa. Ikäihmisten näkökulma on esillä lehdessä monin tavoin. 4 Pääkirjoitus K ädessäsi on lehti, joka toteutettiin uudella tavalla ja kokeilevalla otteella. Lehden jutuista on pyritty tekemään ihmisen kokoisia tarinoita. KUVA: MERJA LANKINEN Vanhustyo_3_2019.indd 4 27.5.2019 14:38:41. Ihmisten omaehtoisen varautumisen lisäksi on tarkasteltava sitä, miten yhteiskunnassa on varauduttu väestön ikääntymiseen. Lisäksi lehdessä palataan vanhustenhuollon haasteisiin ja kerrotaan onnistuneista asumiseen ja hoitohenkilökunnan kouluttamiseen liittyvistä hankkeista. VANHUUTEEN VARAUTUMINEN ikäihmisten näkökulmasta Annikki Korhonen, Tuulikki Petäjäniemi, Anni Lausvaara ja Merja Lankinen Lehden toimituskunnan seniorikonkarit Annikki (vas.) ja Tuulikki laatimassa sisältösuunnitelmaa
– Siinä 50–60 ikävuoden välissä tulee voimakkaammin semmoinen tunne, että haluaa ruveta miettimään, miten haluaa järjesSeppo Roivainen (70), Leena Korhonen (66) ja Maikki Räisänen (84) kertoivat ajatuksiaan Pohjois-Savossa. Siihen on oltava varauduttu henkisesti ja taloudellisestikin, ettei tilanne tulee yllätyksenä. ”VANHUUS TULLOO kun on tullakseen” Siilinjärven Palvelutaloyhdistyksen hallitusväkeä kokoontui pohtimaan vanhuuteen varautumista sekä vanhustenhuollon nykytilaa ja tulevaisuutta. Onko ylipäätään tarpeellista, että vanhuuteen jotenkin varautuu. – Kyllähän vanhuuteen varautuminen on niin kun vakuutus itelle. Vanhuus tulloo kun on tullakseen ja se pittää mielessään etukäteen käsitellä mitä se tuo tullessaan. Teksti: Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Mailis Salmi, järjestöjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Vanhustyo_3_2019.indd 5 29.5.2019 8:56:21. – Eläkevarojen vastuullinen sijoittaminen ja varojen hoitaminen niin että rahoja ei hupeloija, varoittaa Maikki. – Asenteiden on muututtava niin että vanhusten hoiva ei ole pelkkää bisnestä. . Miten me saataisiin vanhustenhuolto kuntoon Suomessa. Te olette kaikki olleet luottamusmiehinä ja vaikuttajina eri tahoilla –miten mielestänne yhteiskunnan tulisi varautua vanhuuteen. 5 Vanhustyö 3 • 2019 Kohtaamisia V anhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara on maakuntamatkoillaan tavannut useita jäsenjärjestöjen edustajia, mutta harvoin on juttu luistanut ja nauru raikunut yhtä paljon kuin Siilinjärvellä, jossa Anni keskusteli Siilinjärven Palvelutaloyhdistyksen hallitusväen kanssa vanhustyöstä. Kyllä me vanhanakin tiijämme, mitä haluamme, kertoo puolestaan Leena Korhonen. Tämmöinen säätiöpohjainen ja voittoa tavoittelematon toiminta on ihan hyvä koska tuotto käytetään toiminnan hyväksi. – Kyllä siihen pitää jollain tavalla varautua, koska joka tapauksessa jokainen vanhenee. – Kuntapäättäjillä pitäisi olla semmoista koulutusta, että ymmärrettäisiin mitä heiän tekemänsä päätös kentällä aiheuttaa, Seppo toteaa. – Naapurit ja ystävät ovat hyvin iso voimavara. – Se on kyllä niin raaka temppu, jos erotettaan avioparit. – Jos joutuu outoon ympäristöön, niin harva sitä viimeisillä voimillaan jaksaa lähteä tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin. – Vanhustenhuollon ytimessä pitää olla vanhuksen kuuleminen ja tiedolla johtaminen ja toiminnan selkeät tavoitteet. Omille lapsillekin on hyvä kertoa, että miten toivon, että minua vanhana käsitellään. – Päätöksenteossa pitää miettiä vaikuttavuus ja pitkäjänteisesti miettiä, mihin päätökset johtaa – vähällä rahallakin voidaan tehdä kauaskantoisia ja hyvä päätöksiä, päättää Leena juttutuokion. Mutta jos vanhus siirretään vaikka toiseen kuntaan palvelutaloon, niin silloin katkeaa elintärkeä suhde ympäristöön ja tuttaviin. tellä elämänsä ja miten taloudellisesti kannattaa varautua. Liian aikaisin ei tarvii tulla neuvomaan. Mutta se on sitten luonnekysymys, että haluanko minä, että minua hyysätään. Minä en halua olla nuoren väen hyysättävänä, Maikki Räisänen toteaa. Mitä haluatte tuoda esiin vanhusten hoivan tilanteesta. Oleellista on se, miten siihen suhtautuu, Seppo Roivainen sanoo. He ovat olleet toistensa tukena ja sitten repäistään eri hoitolaitoksiin viime vuosikseen, Seppo harmittelee
Palvelujärjestelmän kestävyys edellyttää, että iäkkäät ovat toimintakykyisiä mahdollisimman pitkään ja että toimintakyvyn ylläpitoa tuetaan ja vajeita paikataan erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla. Meillä on jo nyt valtava eläkeikäisten vapaaehtoisten joukko, joiden työ kohdistuu iäkkäisiin. Riittävä liikunta ja terveellinen ravitsemus ja muut kansanterveyttä parantavat toimet vähentävät valtimotautiriskiä ja ovat myös muistisairauksien ennaltaehkäisyssä keskeisiä. Kansalliset ikäpoliittiset linjaukset Sosiaalija terveysministeriön koordinoimana on valmisteltu Kansallisia ikäpoliittisia linjauksia vuoteen 2030 yhdessä monien eri sidosryhmien kanssa. Teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntämällä voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa. Ikääntyneiden asumisessa on tärkeää riittävän varhainen ennakointi ja varautuminen tuleviin asumistarpeisiin. Väestön painopisteen siirtymisestä iäkkäisiin seuraa toisaalta kasvava palvelutarve, mutta toisaalta pienenevä työikäisten joukko niihin vastaamaan. Teksti: Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 6 27.5.2019 14:39:29. Valmistelun tavoitteena on ollut määritellä yhteinen suunta ja keinovalikoima tuleville vuosille. Iäkkäiden oikeutta asua omassa kodissaan myös silloin, kun toimintakyvyssä on vajeita, tuetaan kehittämällä, korjaamalla ja rakentamalla iäkkäille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä. . Tavoitteena onkin yhdistää terveellisiin elintapoihin liittyvät kansanterveyttä edistävät toimenpiteet yhdeksi toimintamalliksi sekä tehostaa riskihenkilöiden Väestön ikääntymiseen varautuminen on KOKO YHTEISKUNNAN ASIA ja -ryhmien tunnistamista ja ohjausta elintapaja terveysneuvontaan. Parhaista käytännöistä ja ratkaisuista annetaan suosituksia sote-palveluiden järjestäjille ja tuottajille. Tavoitteena on, että ikäpoliittiset linjaukset kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan, valmistelu saatetaan loppuun ja toimeenpano käynnistetään. Tämä koskee laajasti eri toimijoita yhteiskunnassa – kansalaisia, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä, kiinteistöja rakennusalan toimijoita. Teknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi ehdotetaan luotavaksi kansalliset rakenteet, joilla uusia ratkaisuja testataan ja arvioidaan. Siitä aiheutuu hyvinvointiyhteiskunnalle sellaisia ratkaistavia kysymyksiä, jotka edellyttävät määrätietoista varautumista. Iäkkäiden toimintakyvyn turvaaminen on tärkeää Palvelujärjestelmän kestävyys edellyttää, että iäkkäät ovat toimintakykyisiä nykyistä pidempään. Hyvillä asuinoloilla voidaan osaltaan vähentää palvelujen tarvetta. 6 Varaudu vanhuuteen S uomen ikääntyminen on seuraavien vuosikymmenten aikana niin merkittävää, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimijoihin. Tulevaisuudessa ammattilaisten työtä onkin suunnattava entistä enemmän niihin tehtäviin, joissa vaaditaan ammatillista osaamista. Tätä työtä nykyistä paremmin tukemalla voidaan lisätä iäkkäiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia ja toisaalta saada vapaaehtoistyötä kohdennettua paremmin siitä hyötyville iäkkäille
Eläkkeelle jäädessä ihminen luopuu monista itsestään selvistä asioista ja joutuu tutustumaan uuteen oloneuvokseen, omaan itseensä. Käytettävissä on kymmenisen tuntia enemmän aikaa kuin työssä ollessa. Teksti: Meri Koutti Ei enää korkojen kopinaa tai kopiokoneen kolkutusta Minä jouduin eläkkeelle. Vanha-sanalla on useita synonyymejä: harmaa pantteri, aikuisenikäinen, hopeahiuksinen, seniori, iäkäs, varttunut, iätön tai ikivihreä. Eläkkeelle lähtö on kuitenkin ’kerrasta poikki’. Jotkut toteavat ilkikurisesti, että vanhuuden raja siirtyy tuonnemmaksi sitä mukaa, kun vanhuustutkijat itse vanhenevat! Eläkkeelle jäädessä, samalla oven aukaisulla, poistuvat monet muutkin tärkeät työalkuiset asiat: työpaikka, työtoverit, työyhteisö, työmatkat, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto. Nyt ei voi enää vetäytyä kenenkään selän taakse, ei selittää työtehtävien vaikeutta, esimiehen ymmärtämättömyyttä tai ikäviä työtovereita. Ensimmäiset viikot olivat vaikeita: tässäkö tämä työelämä oli, tässäkö kaikki! Näin nopeasti! Tätä varten olin opiskellut, ahertanut, iloinnut, itkenyt, onnistunut, epäonnistunut ja kokenut ainutlaatuisia tunteita. Ovi ei ole enää raollaan, vaan lopullisesti kiinni. Mielestäni en tarvinnut eläkeläisaikaa itseäni toteuttaakseni. Vanhuudelle ei ole yleisesti pätevää aikarajaa Olemme lapsia, teinejä, nuoria aikuisia, varhaisja myöhäiskeski-ikäisiä. Eläkkeellä on itse vastuussa päivän kulusta ja omista aikaansaannoksistaan. Näillä kaikilla on ollut merkittävä osa elämässämme. On aikaa miettiä, mitä oloneuvoksena halua tehdä ja saada aikaiseksi. Näille kaikille on käyttöä myös eläkeelämässä. Olin koko työelämäni ajan voinut tehdä kiintoisia asioita, ja työkiintymykseni lisäksi minulla oli myös muuta elämää. Elämän aikana reppuun on kertynyt monenlaisia taitoja, selviytymisstrategioita, suhteellisuudentajua ja mittavasti elämänkokemusta. Eläkkeelle lähdetään vain kerran ja samalla luovutaan monista itsestään selvistä asioista. Kun kaikki keski-iän vaiheet on käyty lävitse, tullaan vanhuuteen. Eläkkeelle lähteminen kaihersi kauan, mutta selvisin. Oman elämänhallintaan tarvitaan erilaista itsekuria. Enää ei kuulunut korkojen kopinaa käytävillä, ei kopiokoneiden kolkutusta, puheensorinan ja nauruhelähdysten kakofoniaa. Alkuun minusta tuntui, että eläkkeelle siirtyminen haukkasi identiteetistäni suuren palan. 7 Vanhustyö 3 • 2019 Väestön ikääntymiseen varautuminen on KOKO YHTEISKUNNAN ASIA M onia asioita voi vaihtaa elämässään useamman kerran: ammattia, työtä, paikkakuntaa, nimeä tai puolisoa. Eläkkeellä on itse vastuussa päivänsä kulusta Jotkut arvelevat, että heillä ei ole vaikeuksia eläkkeelle siirtymisessä, koska heillä on aiempaa kokemusta pitkäaikaisesta poissaolosta työpaikalta. Aiemmin pystyi selittämään monta asiaa työelämän syyksi. Kun ei ole työhön liittyviä velvoitteita, on enemmän vapaa-aikaa. Nyt kaikki on ohi! Työelämän jätettyäni kaipasin eniten – en työtä, vaan päivittäiseen työpäivään kuuluvia asioita, tapahtumia ja ääniä. Ikä tuli vastaan. Ei ollut enää työtoveria, jonka kanssa voi ovenpielessä jutustella arkisista asioista tai vaihtaa pienen pientä tietoa talon tapahtumista. . Virallisesti se alkaa, kun ihminen saavuttaa kansaneli vanhuuseläkeiän eli täyttää 65 vuotta. Vanhuudelle ei ole olemassa yleisesti pätevää aikarajaa. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN tuo suuren elämänmuutoksen Eläkkeelle siirtyminen on niin suuri muutos ihmisen elämässä, että siihen kannattaa valmistautua. Kukaan sen ikäinen ei kuitenkaan halua tai koe olevansa vanha, eikä ainakaan vanhus! Sama ihminen voi olla eri-ikäinen kronologisesti, biologisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti. KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 7 27.5.2019 14:39:45
Vaikuttamista he eivät silti jätä. – Muiden jäsenmaiden edustajiin pitää rakentaa hyvät ja toimivat yhteistyösuhteet ja asioita täytyy tarkastella monelta kantilta, hän sanoo ja tarjoutuu opastamaan uusia ministereitäkin näihin kuvioihin. Kansanedustajat keskustan Sirkka-Liisa Anttila, kokoomuksen Pertti Salolainen ja sosiaalidemokraattien Riitta Myller päättivät tänä keväänä pitkän taipaleensa valtakunnan politiikassa. Sen kynnyksen ylittäminen teki mahdolliseksi kaiken sen jälkeen tulleen, hän muistelee. He vetosivat mammaan, että yhteistä aikaa olisi vielä järjestettävä. Lasten viesti satutti syvältä, Anttila sanoo. Sitten astuin ovesta sisälle. Liikuntaharrastus jatkuu. Keskusta maanitteli vahvaa soturia mukaan taistoon. He vaikuttivat vahvasti Anttilan lähtöpäätökseen. Erityisesti hän aikoo niissä selvittää, mitä työ EU:n ministerineuvostossa merkitsee. S irkka-Liisa Anttila tietää tarkkaan, mitä hän tekee vaalikauden umpeuduttua. Päättäjäispäivänä tunnelmat olivat haikeat. Käännyin ylhäällä katsomaan Helsinkiä. Lisää aikaa saavat myös lastenlapset. Painetta toiseen suuntaan kasvattivat puolueen alenevat kannatusluvut. 8 Varaudu vanhuuteen Muistelmat, yhdistystoiminta ja luonnonsuojelu saavat LISÄÄ AIKAA – Eduskunnan jättävät kansanedustajat odottavat uutta avoimin mielin Yksi vaihe elämästä päättyy. KU VA : AL EK SI VE HM AS Vanhustyo_3_2019.indd 8 27.5.2019 14:40:09. – Olen ollut paljon poissa. Se toiminta tuli tutuksi maaja metsätalousministerinä 2007–2011. Lapsenlapset näkevät Sirkka-Liisa Anttilan nyt entistä useammin keittiöpuuhissa. huhtikuuta 1983, kun astelin eduskunnan portaita ensi kertaa kansanedustajana. Hän on jo koonnut materiaalia muistelmiin lähes 40 vuoden ajalta. Tässä paistetaan possun kyljyksiä kotona Forssassa. – Minulle huippukokemus oli 7
Yhteiskunnallinen toiminta kuitenkin jatkuu vaikkapa Joensuun työväenyhdistyksen puheenjohtajana. – Tekemistä riittää eikä koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Lähtöpäivänä hän toivoo uudelta eduskunnalta asennemuutosta. Kansanedustajauran jälkeen Pertti Salolainen jatkaa elinikäistä harrastustaan luonnonsuojelua. Vanhustyo_3_2019.indd 9 27.5.2019 14:40:22. Pitkän linjan edustaja katselee omaa uraansa parlamentissa hyvillä mielin. 9 Vanhustyö 3 • 2019 Varaudu vanhuuteen Forssalainen hallintonotaari, nyt 75, on ollut paljossa mukana; esimerkiksi ministerinä, eduskunnan varapuhemiehenä ja puolueensa johtopaikoilla. Kohokohtia ovat ministeriajat kahdessa hallituksessa 1987–1995. Pääsin neuvottelemaan pääosan sopimusteksteistä, joilla Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995. KU VA : ED US KU N TA Riitta Myller ei vielä tarkkaan tiedä, mitä kaikkea on edessä, kun vaalit ja eduskunta jäävät taakse. EU-parlamentissa meppi voi vaikuttaa suoraan, mikä on motivoivampaa. – Täytyy pitää itsensä kunnossa ja täytyy pitää ovia avoinna uusille asioille, hän kaavailee. Kivoja kavereita tulee ikävä. Kari Uotila, 64, vas. Ympäristöohjelmilla luotiin tavoitteet pitkälle tulevaisuuteen. – Satuin olemaan oikeaan aikaan ministerinä. Uran kohokohtiin hän laskee työn EUparlamentissa aikana, jolloin unioni kehittyi nopeaan tahtiin. Työ vaihtui 1995 Euroopan unionin parlamentin jäsenyyteen 14 vuodeksi. Virkauraa hän ei suunnittele. Eduskuntaan hän palasi 2011. Salolainen ei kuitenkaan kiellä, että vähän ennen istuntojen loppua olo on haikea. Helsinkiläinen kauppatieteiden maisteri valittiin 1970 ensimmäistä kertaa eduskuntaan. . Silloin tehtiin Suomen historian merkittävin päätös sotien jälkeen. Teksti: Kirsti Pohjonen, politiikan toimittaja, eläkkeellä 35 luopujan joukossa ovat myös: Mikko Alatalo, 68, kesk. Teen tilaa uusille yrittäjille, Riitta Myller arvioi lähtötilannetta. Jatkossa elinikäinen harrastus luonnonsuojelu saa lisää aikaa, samoin valokuvaus ja retkeily. Siihen on pari vuotta aikaa. Täällä vaikuttamiseen tarvitaan kuitenkin tiettyjä asemia. Myller valittiin ensi kertaa parlamenttiin 1987. Tulevasta Myllerillä ei ole tarkkoja suunnitelmia. Samalla hän lisää, että nämäkin asiat ovat ryhmässä nyt hyvin hoidossa. – Vaikka kuvioni on ollut vuoden päivät selvä, välillä tulee sellainen olo, että entäs sitten. Seppo Kääriäinen, 71, kesk. Valiokuntatyön ohessa Myller kohosi EU-parlamentissa oman sosialistiryhmänsä varapuheenjohtajaksi seitsemäksi vuodeksi. Kesällä 63 vuotta täyttävä Myller ei jää vielä eläkkeelle. 26 vuoden jälkeen hän lähti Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Timo Kalli, 72, kesk. Pirulliseksi kirjoittajaksi Pertti Salolainen vakuuttaa, että lopettamispäätös oli helppo. – Luulen, että lähden oikea-aikaisesti. Pitkän linjan edustajiin joensuulainen yhteiskuntatieteiden maisteri kyllä kuuluu. Ei voi sanoa, että jättäisin leikin kesken. Kauko Juhantalo, 76, kesk. 2007 hän palasi eduskuntaan vielä kolmeksi kaudeksi. – Eduskunnassa on vielä ihan oma, omalaatuinen ilmapiiri, siinä on vähän magiaa, hän kuvaa. Pentti Oinonen, 66, sin. Minulta ei kuitenkaan jää keskeneräisiä asioita, olen siirtänyt ne jo toisille. Annika Lapintie, 64, vas. Hän täytti lokakuussa 78 vuotta. Se on järkevää jo oman itseni takia. Hän aikoo myös puhua vanhusväestön puolesta, ”minusta tulee pirullinen kirjoittaja”. Uusia lakeja tehtiin esimerkiksi kuluttaja-asioissa ja aluepolitiikassa. Lea Mäkipää, 72, sin. Eduskunnasta on hävinnyt arvokkuus ja toistemme kunnioittaminen. – Jäi semmoinen tunne, että sai olla keskeisesti vaikuttamassa lainsäädäntöön. Itseäni kiinnostaviin ympäristöasioihin olen saanut erityisesti perehtyä, kun moni muu ei ole niistä aiemmin perustanut, Myller sanoo. – Suomen eduskunnassakin sai tuntea onnistuneensa. – Liikaa tuntuu siltä, että vieruskaveri koetaan viholliseksi. Lauri Ihalainen, 71, sd. Tapani Tölli, 67, kesk. Kunnosta täytyy pitää huolta – Nyt oli helppo lähteä, kun gallupit näyttivät SDP:lle hyvää tulosta
– Saa nähdä opittiinko mitään. Hyvä hoito myös reagoi vanhuksen terveydentilan ja kunnon muutoksiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Ehkä sen, ettei asioita voi loputtomasti piilotella tai perustaa suunnitelmia ohuen tilannekuvan varaan. saada sutta aikaan ja pienellä hyvää jälkeä. – Suurellakin henkilömäärällä voidaan Sosiaalityön professori Marja Vaarama vastasi kysymyksiin vanhuspalvelujen nykytilasta ja kertoi aatoksiaan omasta eläkkeelle jäämisestään. Mitkä ovat hyvän hoidon tärkeimmät tekijät. 10 Varaudu vanhuuteen Mitä opittiin viimeisimmästä vanhustenhuollon kohusta. Ammatillisen laadun näkökulmasta on olennaista, että henkilöstöä on riittävästi ja koulutus on oikeanlaista suhteessa hoidettaVanhustenhuolto tarvitsee RAKKAUTTA, VIISAUTTA JA RAHAA KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 10 28.5.2019 8:33:02. Opittiin ehkä, että huonossa hoidossakin jossakin tulee raja, jota lepsuinkaan valvonta ei enää voi ylittää, vaan on puututtava asioihin. Laatu tarvitsee aina tekijänsä, ja siinä henkilöstön määrällä on oma merkityksensä. Ehkä viimeinkin ymmärretään, että iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan kunnon panostusta, vanhuspalveluihin lisää rahaa ja henkilökuntaa sekä parempaa johtamista ja sitovia laatukriteereitä. Vanhan ihmisen näkökulmasta hyvä laatu on sitä, että häntä kuunnellaan, hänen tarpeensa ymmärretään, palvelusuunnitelma tehdään yhdessä hänen ja hänen läheisensä kanssa, ja että henkilökunta on tuttua ja turvallista, ammattitaitoista ja kohtelee vanhusta arvostavasti
Kertokaa hyviä esimerkkejä ja kannustakaa, mutta myös kritisoikaa ja tuokaa epäkohtia esille. Jokainen vanhussukupolvi on erilainen, ja muovaa yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevaa vanhuuskuvaa. Vanhuus on normaali osa elämää, ja mahdollista vain niille, jotka saavat elää pitkään. Sosiaalipalvelujen merkitys on vanhuksille suuri. Jos ne eivät onnistu, muutto sopivampaan asuntoon on ratkaisu. Tutkijana hänen mielenkiintonsa on kohdistunut etenkin iäkkäiden elämänlaatuun, vanhuspalvelujen riittävyyteen, laatuun ja vaikuttavuuteen sekä vanhuspolitiikkaan. – Järjestöt ovat tärkeä voimavara. – Hyvillä mielin ja uteliaana. Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Marja Vaarama on pitkän linjan vanhustyön vaikuttaja ja arvostettu asiantuntija. Aiemmin hän on toiminut mm. Harrastan, matkustan, ja aikaa liikenee enemmän myös läheisille ja ystäville. Vanhuus on kuitenkin ihmisen elämänvaiheista monimuotoisin, kuuluvathan siihen niin nuorekkaat ja menevät eläkeläiset kuin hauraat ja toisten avusta riippuvaiset iäkkäätkin. 11 Vanhustyö 3 • 2019 vien määrään ja hoitoisuuteen, työnjako järkevä ja se antaa henkilökunnalle mahdollisuuden keskittyä siihen, mitä kukin parhaiten osaa. Olet työskennellyt nuorena myös VTKL:ssä. Kuten kaikkiin elämänvaiheisiin, myös vanhuuteen kuuluu tälle iälle ominaisia tarpeita. Pitäisikö sinun mielestäsi varautua vanhuuteen. Sote-palveluja pitäisi olla ajoissa ja helposti saatavilla niin, että vaivoista ja ongelmista ei muodostu pysyviä. Lisäksi olen mukana joissakin kehittämishankkeissa ja julkaisuprojekteissa, jotka jatkuvat eläkkeelle siirtymiseni jälkeenkin. Minusta on itsestään selvää, että ikäihmiset ovat yhteiskunnalle voimavara, he auttavat omia aikuisia lapsiaan, hoitavat lapsenlapsiaan, tekevät vapaaehtoistyötä ja ovat aktiivisia kuluttajia ja harrastajia sekä perinteen siirtäjiä. On pidettävä myös huolta läheisja ystävyyssuhteistaan, lähdettävä ulos neljän seinän sisältä ja mentävä muiden joukkoon. Ovatko palvelut lähellä, pääseekö julkisiin kulkuneuvoihin helposti. Henkilökunnan hyvinvointi on aivan olennaista, sillä vain hyvinvoiva työntekijä pystyy hoitamaan toista ihmistä hyvin. Jatkan vielä emeritaprofessorina Itä-Suomen yliopistossa, ja siihen liittyy sekä opetusta että tutkimusta. Vaaramalle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja toukokuussa 2019 hänet promovoidaan Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. Säännöllinen liikunta pitää yllä fyysistä kuntoa, ja muutoinkin terveelliset elintavat tukevat hyvinvointia. En osaa ajatella, että tietty ikä tarkoittaa vanhuutta, tai että eläkkeelle siirtyminen tekee ihmisestä yhteiskunnallisen taakan. Pitäkää kiinni itsenäisyydestänne ja riippumattomuudestanne, kokeilkaa ja kouluttakaa. Niitä tulisi olla tarjolla myös pienituloisille. Johtamisella on hyvälle hoidolle ja palvelulle suuri merkitys. Ikäihmiset ovat myös aktiivisia liikunta-, kulttuurija Teksti: Annikki Korhonen muiden harrastusmuotojen kuluttajia. Kodin muutostyöt kannattaa tehdä ajoissa. Terveydestä pitää huolehtia ja hoitaa vaivat ajoissa, sekä panostaa omaan hyvinvointiin. . Hän on johtanut useita kotimaisia ja eurooppalaisia tutkimusja kehittämishankkeita. Vanhustyön johtajilla tulisi olla hyvä johtamiskoulutus. Kotia ja asuinympäristön esteettömyyttä voi miettiä ennakkoon: pystynkö elämään täällä myös silloin, kun liikkuminen on hankalaa ja jaksanko myös hoitaa talouttani. – Suhtaudun vanhuuteen arvostavasti ja etenkin tutkimustyöni on laajentanut kuvaa. Minkälaisia terveisiä haluaisit sanoa nykyisille toimijoille. KU VA : RI CH AR D PI EP ER KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 11 28.5.2019 8:33:18. Mieluisat harrastukset tukevat henkistä vireyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Mitä olet työelämäsi aikana oppinut vanhenemisesta, vanhuudesta, vanhusten palveluista. Tärkeää on työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja arvostaminen, yhteinen ymmärrys tavoitteista, selkeä työnjako, resurssien järkevä käyttö, konfliktien ratkaisemisen taito ja työntekijöiden rinnalla oleminen. Terveyspalveluita tarvitsevat kaikenikäiset, ja vanhetessa niiden merkitys kasvaa. – Kyllä, ja kyse on elämän mittaisesta asiasta. Stakesissa tutkimusprofessorina, sosiaalityön ja sosiaaligerontologian professorina Lapin yliopistossa ja THL:n ylijohtajana. Millä mielellä lähdet eläkkeelle. Työn ilo olisi voimavara, jota vanhuspalveluissa tarvittaisiin, ja se syntyy vain hyvissä työyhteisöissä, sellaisissa, joissa ihmiset kunnioittavat ja arvostavat toisiaan ja omaa työtään. Itsestään on pidettävä huolta kaikenikäisenä
Vaikka kuukauden kokeilu on tietenkin eri asia, kun eläkkeellä eläminen vuosien ajan, antaa se suuntaa siitä riittääkö oma eläke nykyiseen elämäntyylin vai täytyykö omasta kulutuksesta karsia. Vaikka eläkeikään olisi vielä 5–10 vuotta aikaa, on monella meistä ainakin haaveiden tasolla suunnitelmia siitä, millaisia eläkepäiviä haluaisimme viettää. Kun eläkkeen määrä on tiedossa, voi sillä yrittää elää kuukauden ajan. Haaveet ovat tarpeellisia, mutta niiden lisäksi eläkkeelle siirtymistä kannattaa myös suunnitella ihan konkreettisesti. Työeläkeote lähetään myös postitse kotiin joka kolmas vuosi. Varaudu vanhuuteen 12 ELÄKKEELLE ILMAN TALOUSHUOLIA Eläkkeelle siirtyminen on monelle odotettu juttu. Selvitä oma eläkekertymä ja menot Ensimmäisenä kannattaa selvittää tulevan eläkkeen määrä. Ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa kokeilla, riittääkö tuleva oma eläke nykyiseen elämäntyyliin. Sen voi helposti tehdä Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Tähän juttuun olemme koonneet muutamia neuvoja siitä mitä omassa taloudessa kannattaa ottaa huomioon jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä. H aaveiden lisäksi eläkkeelle siirtymiseen voi liittyä myös huolia. KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 12 27.5.2019 14:40:46. Hyvällä suunnittelulla ja pienellä varautumisella huolta voi kuitenkin hälventää ja eläkkeelle voi siirtyä luottavaisin mielin. Tutkimusten mukaan yksi eniten huolta aiheuttava asia on oma talous ja eläkkeen riittäminen
Raha-asiat kannattaakin ottaa rohkeasti esiin koko perheen kesken. Maksamme entistä enemmän pankkija luottokorteilla, ja varsinkin erilaiset toistuvat kuntosalijäsenyydet ja kanavapakettimaksut katoavat tililtä kuin huomaamatta. Heistä kaksi kolmasosaa oli naisia. Lähes 40 prosentilla suomalaisista eläke jäi alle 1250 euron. Puhu rohkeasti rahasta Sen lisäksi, että eläkeajan raha-asioita pohtii itse, on niistä tärkeää puhua myös puolison ja perheen kanssa. Kuukauden eläkkeellä elämisen lisäksi kannattaakin kuukauden ajan merkitä muistiin kaikki omat menot. Tämän vuoksi olisi myös hyvä tehdä suunnitelma velkojen maksamisesta ennen eläkkeelle siirtymistä ja pyrkiä pääsemään eläkkeelle ilman velkaa. Tähän voi käyttää excel-taulukkoa, ruutupaperia tai jotain monista digitaalista taloudenhallinnan välineistä, joita on nykyään saatavilla. 13 Vanhustyö 3 • 2019 Teksti: Sanna Apajalahti, palvelumuotoilija, Takuusäätiö Tämän lisäksi on hyvä selvittää, mihin omat rahat tällä hetkellä oikeastaan kuluvat. Jos mahdollista on, eläkeaikaa varten kannattaa myös säästää. Olisiko työnantajista tukijoiksi. On tärkeää keskustella yhdessä puolison kanssa, millainen elintaso tulevaisuudessa on mahdollinen, sekä miten menot jaetaan. Jos sinulla on velkaa, selvitä kaikki velat sekä niiden korot ja maksuajat ja tee maksusuunnitelma veloille. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä aloittaa. Tunne siitä, että työnantaja välittää työntekijän tulevaisuudesta, motivoi häntä kehittymään ja kehittämään myös työuran viimeisillä vuosilla. Lasten avustaminen ei saa ajaa omaa taloutta eläkkeellä vaikeuksiin. Mitä aiemmin eläkesäästämisen aloittaa, sitä helpompaa se on. Yksi tällainen ilmainen ja helppokäyttöinen taloudenhallinnan väline on Penno.fi-palvelu. Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisessä Rahat riittää -hankkeessa kehitetään ja kokeillaan erilaisia toimintatapoja, joilla eläkkeelle siirtymiseen ja sen tuomiin taloudellisiin muutoksiin olisi helppo varautua ajoissa, mielellään viimeistään noin viisi vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Lisätietoja https://www.takuusaatio.fi/takuusaatio/kehittamishankkeet/rahat-riittaa-hanke jen määrä on kasvanut. (Eläketurvakeskus 2019). Hankkeen yhtenä kohderyhminä ovat työelämästä 5–10 vuoden kuluttua eläkkeelle siirtyvät henkilöt. Raha-asioista puhutaan perheissä yhä melko vähän, edes puolisojen kesken. Jos olet tottunut tukemaan lapsia tai lapsenlapsia taloudellisesti, kannattaa myös tarkastaa onko se enää eläkkeellä mahdollista. Jo pienetkin säästöt tuovat turvaa eläkepäiviin ja voivat auttaa toteuttamaan omien haaveiden mukaisia eläkepäiviä. Vanhustyo_3_2019.indd 13 29.5.2019 8:57:44. Se osittain kertoo ehkä siitä, että omia menoja ei eläkkeelle siirtyessä ole ajoissa onnistuttu suhteuttamaan pienentyneisiin tuloihin tai eläkkeen pienuus on tullut yllätyksenä. Työnantajan tuki voi olla henkilökohtaista ohjausta, vertaistuellista yhdessä pohtimista tai vaikkapa kurssimuotoista toimintaa. Eläkkeelle siirtyessä tulot yleensä tippuvat jopa puoleen siitä, mitä tulot työaikana ovat. Takuusäätiö on myös mukana Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi-yhteistyöverkostossa. Velattomana eläkkeelle Edellisten toimenpiteiden myötä arvio rahojen riittävyydestä eläkkeellä onkin jo paljon paremmalla mallilla. Suomalaisten miesten keskieläke oli viime vuonna 1 898 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 499 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Pienentyneistä tuloista voi olla vaikea maksaa erilaisia lainoja. Haastammekin työnantajat kehittämään kanssamme ratkaisuja eläkkeelle varautumiseen. Viime vuosina erityisesti eläkeikäisten maksuhäiriömerkintöRahat Riittää -hanke on Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteinen kolmivuotinen hanke (2018–2020), jossa tavoitteena on kotitalouksien talousja velkaongelmia ehkäisevän ja selviytymistä tukevan talousosaamisen vahvistaminen. Käteisen käytön vähentyessä meillä ei ehkä ole yhtä selkeästi tiedossa, paljonko rahaa on tilillä ja mihin kaikkeen sitä menee. . Toinen puolisoista voi jäädä eläkkeelle toista aiemmin tai eläkekertymä puolisoilla voi olla hyvin erilainen. Myös työnantajat voivat tulevaisuudessa olla tärkeässä roolissa eläkkeelle varautumisen auttamisessa
14 Varaudu vanhuuteen P itkä parisuhde hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Tiimityön rautaisina ammattilaisina he täydentävät toistensa osaamista. Miten rakkautta riittää. He ovat voimakaksikko, toistensa tukihenkilöitä. Vanha pariskunta siirtää yhdessä elämällä yhteiskunnan hoitoja huolenpitovelvollisuutta myöhemmäksi. Se ei tule yllättäen, vaan viestii tulostaan pienillä signaaleilla: iho rypistyy, hiukVANHUUS PERHEENJÄSENENÄ – näkökulmia pitkään parisuhteeseen Vanhat parit herättävät monenlaisia mietteitä: miten voi olla noin kauan yhdessä. Miksi ne tuossa köpöttelevät toisten jaloissa. KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 14 27.5.2019 14:41:24. Kutsumaton vieras Vanheneminen on kuitenkin kutsumaton vieras. Miten kestää toista noin pitkään
Molemmat ovat muuttuneet vähäpuheisimmiksi. Sinne on ilmestynyt reikiä, jotkut pienen pieniä, toiset suurempia. Mies on sopeutunut tilanteeseen pragmaattisesti, mutta samalla se on ollut yllättävän kovaa meille. Eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä Kaikilla pariskunnilla oma tapansa elää ja toimia. 15 Vanhustyö 3 • 2019 VANHUUS PERHEENJÄSENENÄ – näkökulmia pitkään parisuhteeseen set harmaantuvat, askel hidastuu. Osallistumiset erilaisiin rientoihin ja tilaisuuksiin luonnollisista syistä vähentyvät. Läheisten kuolemat konkretisoivat karusti, että aikaa on rajallisesti. Molempien on keskityttävä: minun on puhuttava selvemmin, jolloin puheeni ymmärtäminen on helpompaa, Hanneksen on puolestaan asennoiduttava kuuntelemisiin. Samaan tapaan vanhuus kärjistää ja terävöittää luonteenpiirteitä. Tästä huolimatta on tärkeää, että kummallakin puolisolla on omaa erillistä aikaa, väljyyttä toisen seurasta. Vanhenemista voisi verrata lautalattiaan: uutena se on kiiltävä, sileä ja oksakohdat ovat koristeellinen lisä. . Vuosien myötä omanarvon tunne heikkenee, murenee ja saa kolhuja. Jotkut ohitetaan hyväntuulisesti, joihinkin juututaan hämmentyneinä, jotkut aiheuttavat inttämistä. Ennen ihmettelin ja mielessäni vähättelin ihmisten valitustensävyisiä kertomuksia ja tuntemuksia huonosti kuulevasta puolisostaan. Kun ärtymyksen tunteet menevät ohitse, asialle pystyy nauramaan ja voi muistella aikaisempiakin kömmähdyksiä. Yleensä vanhojen liitossa perusasiat pysyvät pitkälti samanlaisina. Vanhustyo_3_2019.indd 15 27.5.2019 14:41:35. Väärin kuuleminen on tavallista ja mahdollisuudet väärinymmärtämiseen ovat rajattomat. Aiemmin seurallinen ja sosiaalinen mies on tullut vetäytyvämmäksi, minä kärsimättömäksi: mies ei taaskaan kuule! Kun sitten toistan asian tai kysymyksen kolmannen kerran, niin sisältö on jo typistynyt ja iän myötä heikentynyt ääneni on – kimitystä. Ikäperheissä tiedetään myös, että kaikki tekstit ovat liian pientä, lukuja suurennuslasit aina väärässä paikassa, kuulokoneen patteri loppunut, portaat liian korkeita ja istuimet liian matalia. Nyt on paljon hiljaisempaa. Kun tutustutaan, niin toimeen tullaan, välillä paremmin, välillä huonommin. Ikääntymisen tuomia muutoksia ”Saanko istua näin päin, koska tällä korvalla kuulen paremmin” – on ensimmäinen lause tuttujen tapaamisessa. Viimein selviää, että perheeseen on muuttanut uusi perheenjäsen, vanhuus. Tietoja älytekniikan käyttäminen liian vähäisillä tietotaidoilla vaatii vanhoilta paljon pinnistelyä ja aiheuttaa ajoittain mielipahaa ja tyhmyyden tuntemuksia. Kaikin osin se ei ole positiivista: meistä saattaa tulla pirttihirmuja. Se ei aina tunnu luontevalta, mutta opimme. Vuosikymmenien yhdessäolon aikana olin tottunut kodikkaaseen, leppoisaan rupatteluun, mukavaan kommentointiin, ystävälliseen kinasteluun, jotka alkoivat ja loppuivat itsekseen. Naiset jämäköityvät. Useimmiten naiset säilyvät aktiivisempina ja vireämpinä kuin puolisonsa. Millainen onkaan tilanne muutaman vuoden kuluttua. Suru ja ahdistus saattavat toisinaan näyttäytyä alavireisyytenä ja ärtyisyytenä, ja kaikista tunteista ei kyetä puhumaan. Yhteinen nauramisen kyky on parisuhteen liima ja pitkän parisuhteen mahdollistaja. Osaamattomuuden pettymys valutetaan sitten puolison harteille. Ollaan paljon kahdestaan ja aiempaa enemmän riippuvaisia toisistaan. Vanhuus tasoittaa sukupuolten välisiä eroja. Molemmat puhuvat eri asioista, vaikka luulevat puhuvansa samasta. Niistä sujahtaa lävitse erilaisia asioita. Kuulon heikkeneminen muuttaa parisuhdetta Mieheni Hanneksen kuulo heikkeni yllättävästi ja yhtäkkisesti muutama vuosi sitten. Kun nuorena jotkut puolison piirteet veivät jalat alta, niin vuosikymmenien kuluttua ne voivat kääntyä päinvastaisiksi. Tässä on vaaransa! Jokin vanha vaihde saattaa unohtua päälle, vaikka huolehtimisen ja velvoitteiden määrä on vähentynyt. Miesten luoteenpiirteiden herkät puolet sen sijaan korostuvat: miehistä tulee lempeitä, jyrkät piirteet loivenevat. Se toi elämäämme uusia muutoksia ja rajoituksia. Nyt ymmärrän heitä. On ollut vaikea hyväksyä, että aviopuolison kuulon suuri heikentyminen vaikuttaa molempiin ja heijastuu moneen asiaan. Muistin reiät Muistin heikkeneminen on myös uutta. Naiset ovat – yleisesti ottaen – vastanneet perheyhteisön pyörittämisestä, arjen asioiden sujumisesta, pitäneet piuhat käsissään. On paljon asioita ja tuntemuksia, joita ei aiemmin ajatellut tai huomannut, joita ei osaa sanoittaa tai halua kertoa. Olemme oppineet, että taistelupoteroihin ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa, ettei tilanne myrkyty ja jumiudu. Asia toistuu ja ihmettely kestää kauan. Huolehtiminen voi näyttäytyä kärkkäänä sanomisen tarpeena ja kaikkeen puuttumisena. Jokaisessa perheessä rakastetaan ja riidellään, hellitään ja nahistellaan. Kuulokyvyn aleneminen on yleinen iän aiheuttama haitta. Joidenkin muutosten hyväksyminen on helpompaa, toiset ottavat lujille ja hiertävät jatkuvasti. Vanhuus perheenjäsenenä Vanhenemisen myötä aktiivisuus ja energisyys vähenevät ja viitsimättömyys lisääntyy. Joskus harmiton arkipäiväinen asia pullauttaa esiin tunnereaktion, joka tuntuu siinä tilanteessa ylimitoitetulta. Selviydymme ristiriidoista nopeammin kuin ennen. Kun lattia kuluu, oksakohdat pompahtavat esiin. Meillä vanhoilla on kuitenkin vuosikymmenien kuluessa rakentunut vankka ammattitaito, yhdessä elämisen taito. Niistä ei saa kunnon otetta. Elämän piiri kaventuu. On rajoituksia, todellisia ja kuviteltuja: terveydentilanne, kiinnostuksen hiipuminen, Teksti: Meri Koutti kutsujen väheneminen, ystäväja tuttavapiirin kutistuminen. Koneet jumiutuvat juuri kriittisellä hetkellä
16 Varaudu vanhuuteen V anhuuteen varautumiseen kuuluu myös oikeudellinen varautuminen. Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla voi valtuuttaa haluamansa luottohenkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esim. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti ja sille on tarkat muotovaatimukset. Hoitotahto kannattaa laatia aina kirjallisena, sillä se on helpompi todentaa ja virhetulkintojen riski on pienempi. . lakimiehellä. Hoitotahto kannattaa tallentaa Omakanta-palveluun. Hoitotahto Hoitotahdolla kerrotaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto ennakkoon siltä varalta, ettei sitä myöhemmin sairauden tai muun syyn vuoksi pysty itse ilmaisemaan. Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa. Malli hoitotahto-lomakkeesta löytyy esim. Se kannattaakin yleensä teetättää asiantuntijalla esim. sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Se on verkkopalvelu, jossa kansalaiset voivat helposti katsella omia terveystietojaan ja reseptejään. Hoitotahto voidaan tehdä vapaamuotoiseksi tai valmiille lomakepohjille. Olemme koostaneet tähän muutamia tärkeitä asioita ja käsitteitä, jotka kannattaa tehdä hyvissä ajoin. THL:n sivuilta. Jotkut tahot käyttävät hoitotahdosta nimeä hoitotestamentti. Tekstin lähteet: Muistiliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kanta-palvelut OIKEUDELLINEN varautuminen vanhuuteen Edunvalvontavaltuutus Oikeus.fi https:// oikeus.fi/fi/index/esitteet/ edunvalvontavaltuutus.html Maistraatti https://www.maistraatti.fi/ fi/Palvelut/holhoustoimi/ Edunvalvontavaltuutus/ Muistiliitto https://www.muistiliitto.fi/ fi/etuudet-ja-oikeudet/ edunvalvontavaltuutus Hoitotahto THL https://thl.fi/fi/web/ ikaantyminen/elaman-loppuvaiheenhoito/hoitotahto Muistiliitto http://www.muistiliitto.fi/ fi/muistisairaudet/palvelut-etuudetja-oikeudet/hoitotahto/ Omakanta https://www.kanta.fi/omakanta KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 16 29.5.2019 8:58:49
Joskus avioparikin. Ohjaajat Anu ja Minna sekä Aila, joukkomme innokas vapaaehtoinen, tarjoavat meille kahvit leivonnaisten kera. Lähes parikymmentä vuotta sitten toiminnanohjaaja Meeri Falckin johtamina meitä oli kokouksissamme 8-10 osanottajaa. Onhan pitkän elämän varrella muistilokeroihimme tallentunut kokemuksiin perustuvia tarinoita. Ulkoovelle oli kiivettäviä askeleita kaksi. Vanhustyön keskusliitto toivotti ikäihmiset tervetulleeksi toimintakeskuksen tiloihin kerran viikossa. Vanhustyo_3_2019.indd 17 27.5.2019 14:42:24. Samalla syntyivät uudet pysyvät ystävyyssuhteet. Matkojen aikana rupatellessamme toisten helsinkiläisten senioriryhmien osanottajien kanssa ja solmimme taas uusia siteitä. Nyt meitä on suurempi ryhmä: kolmisenkymmentä erinomaisen elämänja keskustelunhaluista naista, senioreita. Muutto Suomeen nuorena eläkeläisenä aiheutti minulle halun tutustua ja löytää yhteyksiä eläkeläisten toimintoihin. Mikä onkaan parempaa mielenterveyttä! Eliksiiriä ilman ’medikamenttejä’! . Suppea oli tietoni sillä välin laajentuneesta kaupunginosasta, jossa asuin opiskelijana 1950-luvun alussa. Siiri AlakorvaBalagovi´c (oik.)ja Ellen Juselius (vas.) ovat Malmin mukavien pitkäaikaisimpia jäseniä. Kokoontumisen päätteeksi toiminnanohjaaja lukee vitsin. Eräs Zagrebin, kroatialaisen kotikaupunkini, työtoverini oli jäänyt jo eläkkeelle. Olin parikymmentä vuotta sitten mielestäni valmis kävelemään vaikka pohjoisnavalle saakka. Miksikö. Rouvat saapuvat hymyhuulin aina – siis aina hymyilevien toiminnanohjaajien johtamiin kerhoryhmiin. Lopetamme hymysuin tapaamisen. Vitsi, vitsi! Ennen keskustelua päivän teemasta saamme ratkaistavaksi pienen aivopähkinän, aivoille jumppaa. Vuonna 2001 kävellessäni kodistani Malmin torille Prisman ostoskeskukseen ja huomasin Malmin toimintakeskuksen. 17 Vanhustyö 3 • 2019 P alattuani ulkomailta monikymmenvuotisen asumisen jälkeen en tiennyt enkä enää tuntenut Helsingin Malmin seutua muuta kuin Kunnantien ja Malmin kirkon ympäriltä. Nykyään maanantaiset ”sessiot” pidetään Malmin Syystien palvelukeskuksessa. Varsinaisesta teemasta syntyy kesTeksti: Siiri Alakorva-Balagovi´c Kuvat: Merja Lankinen kustelu – välittömästi. Silmissäni kiilsivät jo matkat Tallinnaan ja Viroon. Tapaamiset ovat eliksiiriä Tämä yhteys viikoittaisiin puolentoista tunnin ryhmän kokoontumisiin muodostui välttämättömäksi yhteydenpidoksi toisten MALMIN MUKAVAT – yhteishengen ja mielen hyvinvoinnin ylläpitäjä eläkeläisten kanssa. Kipein polvin selviydyin sisälle. Murjottajia ei taida löytyä – uskallan sanoa. Hän kertoi eläkeläisryhmänsä bussimatkoista: milloin he piipahtivat Itävallan Wienissä, milloin Italian Milanossa ja muissa lähellä sijaitsevissa historiallisissa kulttuurikohteissa. Näiden viikoittaisten ryhmätapaamisten ohella Vanhustyön keskusliitto järjestää ohjelmaa kuten taidetorstait, tietoiltapäivät, kesäkerhot ja suosittuja bussiretkiä eri puolille Suomea. Uteliaisuuteni heräsi. Murjottajia ei ryhmästä löydy. Edessäni oli tiedotus ilmoitustaululla
Junamatka kestää monta tuntia ja toinen junan matkustajista Aino (Seela Sella) kaipaa juttuseuraa. Ajatuksena on, että jokainen katsoja toimintakyvystään riippumatta pääsisi jollain tavalla osaksi esitystä. Teksti: Annikki Korhonen "Kiitävät vuodenajat” tuo iloisia muistoja nuoruusvuosilta Kiitävät vuodenajat on ikäihmisille suunnattu, toiminnallinen ja osallistava tunnin mittainen esitys, joka sisältää vuodenaikoihin liittyviä tapahtumia höystettynä musiikin, yhteislaulun ja tanssin kera. Hennon Seela Sellan iso karisma kantaa suuren näyttämön viimeiseen riviin asti. Kuten arvata saattaa, matkan lopussa tuntemattomat matkustajat ovat ystävystyneet. Ohjauksesta vastaa Kari Paukkunen. Yhtä matkaa -esitys siirtyy syksyllä 2019 Tampereen Työväen teatteriin, jossa näytökset jatkuvat joulukuuhun asti. Alustajan lisäksi paikalla voi olla elokuvien tekijöitä. Näyttelyn koonnut amanuenssi Jari Björklöv sanoo, että tarkoitus oli nostaa esiin varjoon jäävä vanhuus. Näytökset alkavat normaalia aiemmin joko aamupäivällä tai iltapäivällä. Mutta rouva on peräänantamaton ja sitkeä. Teatteri 18 Näyttely Vanhustyo_3_2019.indd 18 28.5.2019 8:33:49. Usein näytöksissä on alustus, jossa kerrotaan lyhyesti elokuvasta tai sen teemoista. Näytelmän on kirjoittanut Leena Tamminen, joka on monien Sellan monologitekstien takana. Kuvia voi käydä katsomassa 20. Audiovisuaalinen elämys täydentyy maisemataustojen sekä lintujen ja eläinten äänien avulla. Pääpaino on muistoja herättävissä tapahtumissa, kuten keskikesän juhannustansseissa ja syksyn sadonkorjuussa marjastuksineen. Katsaus kulttuuritarjontaan Hauras vanhuus esillä Helsingin HAM-taidemuseon kevään näyttelyohjelman suunnittelijat eivät voineet vuosi sitten aavistaa, että Vanhuus-näyttelyn avautuessa helmikuussa 2019 koko valtakunta kohisisi vanhustenhoidon surkeasta tilasta. Erityisesti mieleen jäävät herkästi kuvatut vanhojen ihmisten kasvot ja kädet. Samassa vaunussa istuva keski-ikäinen, kiireisen oloinen mies Asko (Puntti Valtonen) ei aluksi ole innostunut reippaan ja vilkkaan vanhan rouvan keskustelun avauksista. Talvea värittävät lumileikit ja hiihtolenkkien tunnelma. Siinä näyttely onnistuu. www.facebook.com/Duoilonhetki Teksti: Heikki Korkala ja Anneli Soppela Elokuvanäytöksiä ikäihmisille Savon Kinojen Hopeatähti-sarjan ohjelmisto on suunniteltu varttuneempaan makuun, mutta näytöksiin ovat tervetulleita kaikki ikään katsomatta. Teksti: Kirsti Pohjonen Yhtä matkaa Kansallisteatterin suurelle näyttämölle saapuu elämän juna Yhtä matkaa näytelmän muodossa. Sitä on esitetty vuoden ajan laajalti Suomessa mm hoivakodeissa, palvelutaloissa ja palvelukeskuksissa. Katsoja seuraa kiinnostuneena sanavalmiin vanhan rouvan ja Askon mielipiteiden vaihtoa. Lopulta Asko antautuu keskusteluun, jossa aiheet sivuavat rakkaudesta kuolemaan ja ilmaston muutoksesta uskonasioihin. lokakuuta asti. Ikääntyvää ihmistä katsotaan peittelemättä, mutta kunnioittavasti. Esitys on saanut myönteistä palautetta runsaasti. Pieni pettymys oli, että näyttely oli aika suppea. Taiteilija Ulla Liuhalan työssä kiteytyy herkästi ajan kulu, nuoruudesta hauraaseen vanhuuteen
”Hopeatähti-näytöksissä on paljon vakiokävijöitä. 226, Vastapaino, 2018 Johan Bargum: Lyhykäisiä Novellikokoelmalla on oiva ja osuva nimi: lyhykäisiä. Kirjassa on koko ihmisen elämä, alkuja käännekohtia sekä luopumista. s. Erityisen suosittuja ovat kotimaiset elokuvat. Ihmisten ja heidän käytöksensä tarkkailu säilyy loppuun asti ja yhteiskunnallista kapinahenkeäkin on Eskolalla vielä jäljellä. Kirjan kaari etenee aamusta päivän kautta iltaan. 2017 Kirja-arvostelut ovat kirjoittaneet toimituskunnan jäsenet. Luulen ystävysten mietteiden saavan kaikupohjaa etenkin keski-ikäisten lukijoiden keskuudessa. Tulevana syksynä ohjelmistoon on tulossa mm. 114, Teos& Förlaget. Savon Kinot on itäsuomalainen perheyritys, jolla on elokuvateattereita Joensuussa, Savonlinnassa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Kiteellä. parisuhteesta, seksuaalisuudesta, naispappeudesta, vanhusten alkoholin käytöstä ja saattohoidosta. Kari Tapiosta kertova elokuva Olen suomalainen. s. Elämää suurten ikäluokkien matkassa. Novellit ovat hyvin lyhyitä, muodoltaan erittäin niukkoja: lyhimmät tekstit parikymmentä riviä, lähes aforismin oloisia ja pisimmätkin vain muutaman sivun mittaisia. Kuviossa on mukana myös heidän nuoruuden ystävänsä Olavi, vähän salaperäinen valokuvaaja, joka pohtii asioita miehen näkökulmasta. Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella – mielikuvista ja niiden voimasta ”Vaikka liikkuminen tulee vaikeaksi ja elämänpiiri supistuu, voi kuitenkin ajatella.” Lukijalle Eskolan viimeiseksi jäänyt kirja on tajunnanvirtaa, jutustelua; ajassa ja aiheissa hyppimistä. 219, Pääjalkainen 2017 Kirjaarvostelut 19 Vanhustyö 3 • 2019 Vanhustyo_3_2019.indd 19 27.5.2019 14:43:55. Heli Hulmin romaani Luopumisharjoituksia kertoo kolmesta keskiikäisestä ystävyksestä, joita elämä kuljettaa eri suuntiin. Ikäihmiset arvostavat etenkin näytösaikoja, jotka koetaan mielekkäiksi liikkumista ajatellen,” kertoo Anne Nupponen, Savon Kinoista. www.savonkinot.fi Teksti: Anne Nupponen, tiedottaja, Savon Kinot Kristiina Harjula: Ollaanko me jo vanhoja. Eikä kirjoituskokoelmakaan ole kuin vähän toistasataa sivua. Heli Hulmi: Luopumisharjoituksia ”Aikuisuus on hyvä asia, sillä vasta vanhetessa elämä alkaa kantaa hedelmää”, kirjoittaa uudehko turkulainen kustantamo Pääjalkainen. Tarinat soljuvat iloisesti aiheesta toiseen: lapsuuden kokemuksista digiajan haasteisiin ja pohdintoihin mm. 238, Kirjapaja, 2018 Markku Pölönen vieraili Hopeatähden Oma maa -näytöksessä Joensuussa. Seitsemän henkilön elämäntarinat nivoutuvat kiehtovalla ja koskettavalla kerronnalla osaksi laajempaa kuvausta kansakuntamme toipumiseen sodanaikaisista traumoista nykyiseen vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan. Hopeatähdessä kuunnellaan asiakkaiden toiveita herkällä korvalla. ”Ensin meitä oli liikaa kansakoulujen luokkakuvissa ja nyt meitä on liikaa eläkeläistilastoissa.” Kristiina Harjula tempaa lukijan mukaan aikamatkalle suurten ikäluokkien syntymävuosista 1940-luvulta tämän päivän Suomeen. Marja Kyrön suomennos tekee oikeutta tekstille. s. Vanhan ihmisen pitää saada elää elämänsä siten kuin hän itse haluaa. s. Kirjailija muistuttaa lukijaa havaitsemaan luonnon kauneuden ja purjehtimisen tärkeyden, merihevosia unohtamatta. Etenkin kirjan lopussa korostuvat oman elämän hallinta ja itsemääräämisoikeus. Kirjailija kuvaa eloisasti naisten pohdintoja ja tunteita. Kunkin naisen kehikkona on hänen asuinpaikkansa. Yksi asuu Roomassa, toinen opiskelee Lontoossa ja kolmas työskentelee ItäSuomessa
Haastatteluissamme erityisesti maahanmuuttotaustaiset hoitajat korostivat kykyään ylittää eteensä tulevia esteitä. Yhtäältä keskustelu resursseista, joihin lähiesimiehet eivät voi vaikuttaa, uhkaa lähiesimiesten minäkuvaa johtajina, jotka omalla panoksellaan ratkaisevat vanhushoivan ongelmia. 20 Kehittäminen ja tutkimus V anhustyön kuormittavuus ja resurssipula nousivat valtakunnan puheenaiheiksi vaalikeväänä 2019. Lähiesimiehet myös noudattavat nykyajan johtamisen keskeistä oppia: he keskittyvät asioihin, joihin voivat – tai ainakin uskovat voivansa – vaikuttaa. Kävi ilmi, etteivät esimiehet mielellään nimenneet resurssipulaa hoivatyön ensisijaiseksi kompastuskiveksi. Väitöstutkimuksessani havaitsin elefantteja suomalaisilla vanhushoivan työpaikoilla. Kunnialliset hoitajat Puhe työn ylivoimaisesta kuormituksesta ei aina miellytä hoitajiakaan. He tietävät senkin, ettei työn raskaudesta ole aina helppo keskustella vanhushoivan työpaikoilla. Hoitajat puolestaan kokevat, etteivät lähiesimiehet ota vakavasti huolta resurssipulasta ja hoitajien jaksamisesta. Maahanmuuttotaustaisilla hoitajilla, jos kenellä, on oikeus kokea kunniaa ylittämistään esteistä. Tätä kykyä hoitajilta odottavat heidän itsensä lisäksi monet muut, usein myös hoivatyön lähiesimiehet. Moni hoitaja kokee ansaittua ammattiylpeyttä, mikäli hän tuntee, että kykenee tarjoamaan vanhuksille hyvää hoivaa olosuhteista riippumatta. Jos työpaikalla on mahdollista keskustella ainoastaan onnistumisista eikä lainkaan työn ylipääsemättömistä esteistä, jää keskustelematta se, mihin kaikkeen yksittäisen hoitajan täytyy ylipäänsä venyä – ja mitkä ongelmat puolestaan ovat työnantajan vastuulla. Lähiesimiehille tilanne on vaikea. Esteet ovat monelle tuttuja, lähtien koulutuksen hankkimisesta tai täydentämisestä kielen opetteluun ja työssä mahdollisesti kohdatun syrjinnän sietämiseen. Tämän lehden lukijoita ongelmat eivät yllättäneet. vät erityisesti hoitajien muutosvalmiuden. Tavoite on ymmärrettävä, mutta johtaa helposti ristiriitoihin. Parempaa hoivaa hyvällä johtamisella Väitöskirjassani analysoin haastatteluja, joissa vanhushoivatyöntekijät ja heidän lähiesimiehensä kertoivat työstään yliopiston tutkijoille. Tämä kanta ei esimiehiä tyydyttänyt. Toisaalta resursseista vaikeneminen aiheuttaa ristiriitoja työyhteisöihin. Monella työpaikalla resurssipulasta on tullut elefantti, jonka kaikki työyhteisön jäsenet tuntevat – useimmat nahoissaan –, mutta josta keskustelemista moni tahtoo välttää. Löytääkseen vaikutuspiirissään olevia kehittämiskohteita, lähiesimiehet siirtävät katseensa pois resurssipulasta ja yrittävät vaikuttaa hoitajiin. SuPerin selvityksen mukaan peräti neljä viidestä kotihoidon työntekijästä koki vuonna 2018, ettei heidän esimiehensä ottanut vakavasti huolta hoitajien jaksamisesta. Ristiriitoja horisontissa Useat hoivatyön lähiesimiehet ovat ilmeisesti hyväksyneet julkisuudessakin esitetyn väitteen, jonka mukaan hoivatyön ongelmat tulee voida ratkaista taitavalla johtamisella. Tällaisiksi lähiesimiehet nimesiVanhustyön VAIKEAT PUHEENAIHEET Englantilainen sanonta ”elefantti huoneessa” viittaa ongelmaan, josta kaikki läsnäolijat ovat tietoisia, mutta harva uskaltaa tai haluaa puhua. Lähiesimiehet tulkitsivat, että vaikuttamalla hoitajien toimintaan ja asenteisiin olisi resurssipulakin selätettävissä. Kuitenkin kunnialla on myös kääntöpuolensa. Mieluummin esimiehet nimesivät kompastuskiviä, joihin uskoivat itse voivansa vaikuttaa. Kaikkia esteitä voitaisiin vähentää taloudellisilla investoinneilla. Lähiesimiehet eivät voi itse vaikuttaa hoivatyön resursseihin. Vanhustyön lähiesimiehille ja hoitajille vastuunkanto ja sinnikkyys ovat tärkeitä, ymmärrettäviä ja täysin oikeutettuja kunnian Vanhustyo_3_2019.indd 20 27.5.2019 14:44:22. Mikäli hoivan laadussa havaittaisiin puutteita, olisi lähiesimiesten kätevintä todeta, että vika on resursseissa. Minut havainto yllätti. Olisiko teillä hetki aikaa keskustella elefantista huoneessamme
Antero Olakiven sosiologian alan väitöskirja The relational construction of occupational agency: Performing professional and enterprising selves in diversifying care work valmistui maaliskuussa 2018. Teksti: Antero Olakivi, VTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Vanhustyo_3_2019.indd 21 27.5.2019 14:44:38. Tutkimuksen haastattelut toteutettiin Helsingissä vuosina 2011–2013. Keskustelu työn esteistä ei aina ole helppoa. Kuitenkin myös ylisuuret odotukset ja ongelmista vaikeneminen kuormittavat työyhteisöjä. Silti avoimessa ja moniarvoisessa työympäristössä tulee voida keskustella myös hoitajien ja lähiesimiesten työn ilmiselvistä rajoituksista. . Keskustelua tulee voida käydä ilman, että keskustelijat leimautuvat tunnelmaa latistaviksi ”ankeuttajiksi” tai pahimmassa tapauksessa epäonnistujiksi, jotka eivät kykene ylittämään eteensä asettuvia esteitä. Väitöstutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Maahanmuuttajataustaisten hoitajien ammatilliset subjektiviteetit: Monipaikkainen analyysi globalisoituvasta vanhustenhoidosta sekä Suomen Akatemian rahoittamaa ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. 21 Vanhustyö 3 • 2019 Vanhustyön VAIKEAT PUHEENAIHEET lähteitä. Kaikki eivät koe resurssipulaa innostavavaksi, inspiroivaksi ja voimaannuttavaksi puheenaiheeksi. Haastateltavat olivat kunnallisessa vanhushoivassa työskenteleviä lähihoitajia ja sairaanhoitajia sekä heidän lähiesimiehiään, kuten osastonhoitajia ja kotihoidon ohjaajia. Tässä asiassa lähiesimiehet ja hoivatyöntekijät ovat samassa veneessä. Kummallakin ryhmällä on elefanttinsa
Uuden toimintamallin omaksuminen sekä siihen sisältyvien työmenetelmien ja työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto vaativat pitkäjänteistä työtä. Palveluohjausta on vahvistettu kaikissa alueellisissa kokeiluissa ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen ja asiakkaan näkemyksiin. Lähes kaikissa kokeiluissa vahvana lisänä on ollut myös asiakkaita edustavien kokemusasiantuntijoiden työpanos. H enkilökohtaisen budjetin käyttö vaatii kaikilta osapuolilta rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla ja kykyä nähdä asiakkaan kokonaistilanne. Kuuden kokeilun yhteenlaskettu väestöpohja on 780?000 asukasta. Osataanko asiakas oikeasti ottaa mukaan arvioimaan palvelutarvettaan, miettimään itsensä kannalta parasta mahdollista palvelua tai palvelukokonaisuutta, suunnittelemaan budjettinsa rakennetta ja suuruutta. Palveluohjaajat käyttävät henkilökohtaisen budjetin toimintamallissa asiakkuuksien suunnitteluvaiheeseen jonkin verran aiempaa enemmän työaikaa. Tiedottaminen on ollut tärkeä osa hankkeita Kokeilusta on kerrottu asiakkaille ja palveluntuottajille sekä julkisen tiedottamisen että suoran viestinnän keinoin. Kokeilujen liikkeelle lähdössä oli ilmassa arkuutta palveluohjaajilla sekä varovaisuutta asiakkailla ja läheisillä. Erityisesti kokeilujen alkuvaiheessa asiantuntevan palveluohjaajan kannustava asenne oli korvaamaton. Pääsääntöisesti henkilökohtaista budjettia tarjottiin jo palvelujen piirissä oleville asiakkaille, ja siinä tilanteessa monet asiakkaat kokivat nykyiset palvelut riittäviksi ja olivat tyytyväisiä tilanteeseensa. Tuen tarve on ollut suurta sekä asiakkailla että palveluohjaajilla. Kokeiluihin on kuluneen vuoden aikana saatu mukaan liki 200 asiakasta, pääosin vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten palveluista. Hankeväen systemaattinen viestintä, aktiivinen työskentely verkostoissa ja sinnikäs rekrytointityö asiakkaiden ja potentiaalisten palveluntuottajien suuntaan ovat muun muassa vaikuttaneet siihen, että henkilökohtaisesta budjetista on vuodessa saatu merkittävä keino lisätä asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden sekä läheisten osallisuutta. Asiakassuunnitelmat Vanhustyo_3_2019.indd 22 28.5.2019 14:05:22. Henkilökohtainen budjetti lisää asiakkaan osallisuutta Vaikka kokeilut ovat olleet käynnissä kohtalaisen vähän aikaa, voidaan seurantaja arviointitietojen valossa nähdä positiivisia vaikutuksia. Kokeilujen toimijoille tuli hieman yllätyksenä se, miten isosta ajattelutavan muutoksesta henkilökohtaisessa budjetissa oli kyse. 22 Kehittäminen ja tutkimus HENKILÖKOHTAISELLA BUDJETILLA on parannettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia Henkilökohtaisen budjetin kokeilut käynnistyivät keväällä 2018 eri puolilla Suomea
Palvelusetelikokeiluja toteutetaan voimassa olevaa palvelusetelilainsäädäntöä noudattaen. Tilaus on kestotilaus. Alueellisten kokeilujen kokemusten perusteella asiakkaiden toivomukset palveluista ovat olleet kohtuullisia ja noudattaneet asiakassuunnitelmassa todettuja palvelutarpeita. Henkilökohtaisen budjetin avulla on järjestetty omaishoitajan jaksamista tukevia palveluita, ikäihmisten aktiivisuutta ja osallistumista tukevia palveluita, kotihoidon, asumispalveluiden, henkilökohtaisen avun, päiväja viriketoiminnan sekä arkea tukevia monipuolisia palveluita. Kyllä kiitos. 5 numeroa per vuosi). Vanhustyön keskusliitto maksaa postimaksun Vastauslähetys Vanhustyön keskusliitto Tunnus 5007758 00003 VASTAUSLÄHETYS Vanhustyö -lehti – alansa vahva asiantuntija Tilaa Vanhustyö-lehti ja saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen, löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen, hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä lehden tarjoamasta vanhustyön tietoudesta. Asiakkaat ovat kokeneet, että heidän valitsePalvelusetelikokeilut ovat kymmenessä maakunnassa käynnissä olevia kokeiluja, joita koordinoi sosiaalija terveysministeriö. Henkilökohtaista budjettia kokeillaan seuraavissa kokeiluhankkeissa: eOhjat –hanke (Eksote) Henkilökohtaisen budjetin kokeilu Pohjanmaalla (Vaasan kaupunki) Ihminen edellä – valinnanvapauskokeilu (Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä) Kainuun palvelusetelikokeilu – henkilökohtainen budjetti HB (Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä) SiVa-hanke (Siun Sote) Uudenmaan alueellinen valinnanvapauskokeilu (KeskiUudenmaan sote-kuntayhtymä). Asiakkaita kannustetaan etsimään ratkaisuja tunnistettuihin palvelutarpeisiin. 23 Vanhustyö 3 • 2019 Asiakkailla on lisääntynyt tietoisuus siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa. . Henkilökohtaisen budjetin toimintamallissa asiakkaan tulisi lähtökohtaisesti kyetä itse tai läheisen avustamana hallinnoimaan omaa budjettiaan ja valitsemaan sen toteutukseen palvelusetelituottajat kuntien ja kuntayhtymien hyväksymistä palveluntuottajista. Kokeiluissa on kolme erilaista sisältöaluetta, joita alueelliset hankkeet toteuttavat: perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuollon yksiköt ja henkilökohtainen budjetti. Lisätietoa Palvelusetelikokeilusta https://stm.fi/palvelusetelikokeilu mat palvelut ovat vastanneet heidän odotuksiaan ja palvelutarpeitaan sekä arvioivat käytettävissä olevan palveluvalikoiman olevan monipuolisempi kuin aiemmin. Teksti: Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, sosiaalija terveysministeriö laaditaan asiakkaan kanssa yhdessä tarvelähtöisesti. . Vanhustyo_3_2019.indd 23 27.5.2019 14:45:41. Tilaan Vanhustyö-lehden vuosikerran hintaan 40 euroa (sis. Nimi Osoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Sähköposti Laskutusosoite (jos eri kuin edellä) . Kokeilut käynnistyivät osana Palvelut asiakaslähtöisiksi –kärkihanketta ja jatkuvat edelleen lokakuun 2019 loppuun asti. Henkilökohtaisen budjetin on todettu soveltuvan hyvin omaishoitajille ja omaishoidettaville sekä asiakkaille, jotka tarvitsevat useita tai räätälöityjä palveluita
Kuoleman jälVanhustyo_3_2019.indd 24 27.5.2019 14:46:01. Palveluntuottajilta tämä edellyttää henkilöstön riittävän määrän ja palliatiivisen hoidon osaamisen varmistamista. Henkilöstöä tuetaan ja rohkaistaan, jotta he pystyvät kohtaamaan kuolevan asukkaan ja läheiset sekä olemaan heille aktiivisia tukijoita. Muistisairaan asukkaan kipua arvioitaessa on tärkeää valita tilanteeseen soveltuva arviointiväline. Lisäksi selvitetään asukkaiden toiveita, jotka kirjataan sitovaksi hoitotahdoksi asukkaan niin toivoessa. Henkilöstön tulee ymmärtää kivun eri ilmenemismuotoja ja hallita kivun arviointityövälineiden käyttö. Tue surutyössä ja kehitä käytäntöjä Kuudennen askeleen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, että palliatiivinen hoito ei pääty asukkaan kuolemaan. Askel auttaa henkilöstöä toteuttamaan asukkaan toiveita vastaavaa hoitoa hänen elämänsä loppuun asti. Tässä askeleessa toteutetaan ennalta laadittua saattohoitosuunnitelmaa ja asukkaan toiveita. Näitä ovat esimerkiksi ruokahaluttomuus, lisääntyvä väsymys ja vetäytyminen. Suomi on yhdessä kuuden muun Euroopan maan kanssa kehittänyt palliatiivisen hoidon osaamista PACE ’Palliative Care for Older People in Care and Nursing Homes in Europe’ tutkimusja kehittämishankkeessa vuosina 2014–19. Arvokas kuolema ja sitä edeltävä hyvä hoito kuuluvat kaikille. V uonna 2018 iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa työskenteli noin 29 000 hoitotyön ammattilaista, jotka vastasivat 41 000 pitkäaikaisasiakkaan hoidosta ja huolenpidosta. Tuloksena syntyi hoitotyöntekijöille ja muille ammattilaisille suunnattu kuusi askelta sisältävä palliatiivisen hoidon laaja toimintaohje työvälineineen. Palliatiivisen hoidon toteuttamiseen tarvittavat taidot kuuluvat hoidosta huolehtivan henkilöstön perusvalmiuksiin. Kokouksissa koordinoidaan asukkaiden elämän loppuvaiheen hoitoa ja sovitaan hoitolinjauksista. Kokoa moniammatillinen tiimi Kolmannen askeleen tarkoituksena on hyödyntää eri ammattiryhmien asiantuntemusta kuolemaa lähestyvien asukkaiden hoidossa. Tunnista asukkaan voinnin muutokset Toisen askeleen tavoitteena on vahvistaa henkilöstön kykyä havainnoida ja kirjata muutoksia asukkaiden voinnissa ja toimintakyvyssä. Laadukkaan hoidon edellytys on osaava henkilöstö. Havaitse ja hallitse kipu Neljännen askeleen keskiössä on henkilöstön osaamisen vahvistaminen kivun ja oireiden tunnistamisessa ja hallinnassa. 24 Kehittäminen ja tutkimus Kuusi askelta kohti LAADUKKAAMPAA PALLIATIIVISTA HOITOA Elämän loppuvaiheen hoitoon on kiinnitetty yhä enenevissä määrin huomioita väestön ikääntyessä. Tunnista lähestyvä kuolema ja kulje asukkaan ja läheisten vierellä Viidennessä askeleessa vahvistetaan henkilöstön osaamista tunnistaa lähestyvän kuoleman tunnusmerkit. Tämä voidaan toteuttaa säännöllisten moniammatillisten tiimikokousten muodossa. Voinnin muutosten seuranta edistää asukasta saamaan tarpeidenmukaista, laadukasta hoitoa oikeaan aikaan. Pysähdy ja kohtaa asukas Ensimmäisen askeleen tarkoituksena on avata keskustelu asukkaiden kanssa siitä, mitä hyvä elämä heille merkitsee ja miten he haluavat tulla kohdatuksi ja hoidetuksi elämänsä loppuvaiheessa. Tavoitteena on tunnistaa kivun arvioinnista hyötyvät asukkaat, tehdä arviointi, hoitaa kipua ja jatkaa oireiden seurantaa. Osaamisen on kuitenkin todettu olevan vaihtelevaa. Seuranta auttaa myös ennakoimaan usein vaikeasti tunnistettavia palliatiivisen hoidon tarpeita
ja asiantuntijatyöryhmä. Suomesta mukana oli 12 yksikköä, joista kuusi sai palliatiivisen hoidon koulutuksen ja toiset kuusi jatkoivat normaalia toimintaansa ilman koulutusta. Lähteet: Saarto T. Henkilöstölle järjestettävien debriefing-tilaisuuksien tarkoituksena on käydä läpi kuolemaa edeltäneitä tapahtumia ja arvioida hoidon onnistumista. Vanhuspalvelujen tila -tutkimus. Koulutuksella pyrittiin vastaamaan palliatiiviseen hoitoon liittyviin osaamistarpeisiin ja kehittämään hoitokulttuuria ympärivuorokautisessa hoidossa. Lisäksi levitettiin vaikuttaviksi todettuja hoitotyön käytänteitä. Näin käytäntöjä voidaan kehittää edelleen. Lue lisää: www.thl.fi/pace www.eupace.eu Vanhustyo_3_2019.indd 25 27.5.2019 14:46:13. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Voit tutustua toimintaohjeeseen THL:n verkkosivuilla. Toimintaohje on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja sovellettavissa käytäntöön. 25 Vanhustyö 3 • 2019 keen huolehditaan vainajan arvokkaasta laittamisesta sekä tuetaan läheisiä surutyössä ja annetaan tarvittaessa käytännön järjestelyihin liittyviä neuvoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koulutuksen saaneille yksiköille esiteltiin joka kuukausi yksi askel puolen vuoden ajan. . Toimintaohje hoitotyön tueksi Koulutusohjelmasta on julkaistu kuuden askeleen toimintaohje, joka on julkaistu paitsi suomeksi niin paikallisilla kielillä myös Teksti: Suvi Leppäaho, tutkija, Teija Hammar, johtava asiantuntija ja Marika Kylänen, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muissa hankkeeseen osallistuneissa maissa. Työryhmän suositus osaamisja laatukriteereistä sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmälle Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:44. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakasmäärät, henkilöstö ja johtaminen 2018. PACE-hankkeeseen osallistui 72 iäkkäiden pitkäaikaishoidon yksikköä Alankomaissa, Belgiassa, Englannissa, Italiassa, Puolassa, Suomessa ja Sveitsissä
kuorimalla pari kiloa porkkanoita. Valtaosa asukkaista on vireitä eläkeläisiä, mutta joukossa on myös työssäkäyviä. Ensimmäinen on Loppukiri, joka valmistui 2006 Helsingin Arabianrantaan. Kun astuu taloon sisälle, huomaa, ettei tässä ole kysymys ihan tavallisesta kerrostalosta. on kattanut pöydät tällä kertaa kolmellekymmenelle ruokailijalle, annostellut jälkiruuan valmiiksi pieniin lasikulhoihin ja osallistunut päivällisen tekoon mm. ”Kasvatamme kesäkukat siemenestä saakka terassikerroksen viherhuoneessa, jossa viihtyvät myös viiniköynnös, tomaatit ja monet aremmat kasvit, jotka eivät tuulisella terassilla oikein menesty”, selvittävät Maija ja Nina. Kotisataman yhteiskeittiö on hyvin varustettu ammattilaiskeittiö, siellä on hauska tehdä ruokaa ”, Maija kertoo. Ruuanlaittoja siivousvuoro osuvat kohdalle kerran kuudessa viikossa ja hoituvat useamman henkilön voimin. 26 Asuminen ja elinympäristöt K otisatama on yhteisöllinen senioritalo. Tasan kello 17 kilikello kutsuu syömään, ja väkeä saapuu joka puolelta taloa yhteisen pöydän ääreen. Talossa asuu yli 80 asukasta, joiden keski-ikä on 72 vuotta. voidaan pitää vähän taukoa ja mennä vaikka kotiin hetkeksi. ”Työpäivän aluksi yhden aikaan juomme kahvit ja puoli kahdelta aloitamme ruuanvalmistuksen. Yhteinen tekeminen ja yhteiset tilat luovat puitteet talon yhteisöllisyydelle Kotisatamassa on 63 erikokoista asuntoa, ykKUVA: MAIJA ASTIKAINEN Vanhustyo_3_2019.indd 26 27.5.2019 14:46:35. Kotisatama valmistui kesällä 2015 ja on toinen Aktiiviset Seniorit -yhdistyksen kehittämästä senioritalosta. Kokkausta, moppausta ja puutarhanhoitoa Kotisataman asukkaat ovat asunnon ostaessaan sitoutuneet kahteen tehtävään: yhteisen aterian valmistamiseen arkipäivisin syyskuusta toukokuun loppuun ja talon yhteisten tilojen siivoukseen vuoden ympäri. Salin päässä olevasta keittiöstä kantautuu iloinen puheensorina, ja herkullinen ruuan tuoksu houkuttelee lähemmäs katsomaan, mitä täällä tapahtuu. Keväästä syksyyn Maija ja Nina Mulari ohjaavat talon asukkaiden puutarharyhmää, jonka ansiosta kukat ja kasvit kaunistavat pientä pihaa ja pitkää kattoterassia. Kukin ryhmä vastaa näistä tehtävistä aina viikon kerrallaan. Maija Valtonen, 81 v. Avarasta ala-aulasta avautuu tyylikäs ruokasali katettuine pöytineen ja värikkäine tuoleineen. Näiden tehtävien hoitamiseksi asukkaat on jaettu kuuteen työryhmään. Kun ruoka kypsyy uunissa, VOIMAA JA VIRKEYTTÄ yhteisöstä Helsingin Kalasataman merellisessä kaupunginosassa kohoaa yhdeksänkerroksinen punatiilitalo. Viisi viikkoa saa nauttia siisteistä ja viihtyisistä tiloista sekä istua arkisin valmiiseen ruokapöytään nauttimaan maukkaasta ateriasta mukavassa seurassa
Asunnot ovat normaaleja kerrostaloasuntoja, joissa kaikissa on oma keittiö ja kylpyhuone. Pitää olla varallisuutta tai vähintään myytävissä oleva omistusasunto, jotta voisi ostaa itselleen osakkeen yhteisöllisestä kerrostalosta. Kolmanteen taloon tulee runsaasti yhteistiloja aiempien yhteisötalojen tapaan. Erityisen kiinnostuneita ovat olleet nopeasti ikääntyvät Kaukoidän maat, mm. 27 Vanhustyö 3 • 2019 siöstä kolmioon. Kotisatamassa yhteisön ja valitun elämänmuodon kulmakivi on yhteinen tekeminen ja vuorovaikutus talon asukkaiden kesken. Senioripiirre talossa näkyy siinä, että talon osakkaiden on oltava yli 48-vuotiaita. Yhdessä pärjäämme paremmin Tutkimuksissa on todettu, että yhteisöllinen elämäntapa ja ympäristö vaikuttavat myönteisesti ikääntyvien elämänlaatuun ja vähentää yksinäisyyttä. Kaikille asukkaille avoimia harrasteryhmiä on lukuisia ja liikuntatuokioita järjestetään useita viikossa. Vanhusten ja ikäihmisten asumisen kehittäminen vaatii vähintään kuntatason poliittisia päätöksiä. Aina löytyy juttuseuraa, kun vain astuu kotiovesta ulos. . Työnimellä ”Kolmas talo” kulkeva hanke on tarkoitus saada päätökseen vajaan neljän vuoden kuluttua. Kolmas talo valmistuu vuoden 2022 lopussa tai 2023 alussa. älytalo, jossa hyvät verkkoyhteydet mahdollistavat monenlaiset digitaaliset palvelut. ohjaavat talon asukkaiden puutarharyhmää. Tärkeä kysymys poliitikolle: Miten sinä haluaisit asua vanhana. Vanhustyo_3_2019.indd 27 27.5.2019 14:46:44. Naapuriapu ja tuttu ympäristö mahdollistavat omassa asunnossa asumisen, vaikka kunto huononisikin. Asuntojen lisäksi talossa on viitisen sataa neliötä yhteisiä tiloja, jotka toimivat oman kodin jatkeena. Financial Times -lehti esitteli huhtikuussa 2019 Kotisataman yhtenä ratkaisuna Euroopan vanhenevan väestön ongelmaan. Yhteiskunta voisi kuitenkin säästää pitkän pennin vanhustenhoidosta, jos yhteisöllisen asumistavan ansiosta laitoshoitoa voitaisiin siirtää edes muuTeksti: Leena Vahtera, varapuheenjohtaja, Aktiiviset Seniorit ry Aktiiviset Seniorit on käynnistänyt vastikään uuden yhteisötalohankkeen Helsingin Kalasatamassa. Kotisatamassa jokainen asuu omassa omistamassaan asunnossa ja voi asua siinä niin pitkään kuin haluaa ja tulee toimeen. Keväästä syksyyn Maija Valtonen, 81 v. EteläKorea ja Japani. ja Nina Mulari, 71 v. Kolmannessa talossa ei tingitä laadusta, mutta kustannukset pidetään silti kurissa. Talo on myös ns. Projektia suunnittelemaan ja hallinnoimaan on valittu kaksi tunnettua rakentamiskonsulttia. Suunnitteilla ovat esimerkiksi yhteinen ruokaja juhlasali, pesula, askarteluhuone ja kattoterassi. Toimintakyky säilyy pidempään ja raihnainen vanhuus siirtyy pidemmälle elämän loppumetreille. Tavanomaisten pesulan ja varastojen lisäksi yhteisessä käytössä ovat ruokasali, kirjasto, liikuntatila, takkahuone ja kaksi saunaa sekä harrastehuone käsija puutöitä varten sekä vierashuone varattavaksi yöpyville vieraille pientä maksua vastaan. Tästä on hyviä kokemuksia Loppukiritalosta, joka on toiminut samalla konseptilla jo 13 vuotta. Yhteisötalo rakennetaan energiatehokkaaksi ja rakentamisessa noudatetaan tarkoin ympäristönormeja. Talon suunnitteluarkkitehti ja rakentaja valitaan myöhemmin. Varautuminen vanhuuteen Loppukirin ja Kotisataman asumismallia ja taloja tullaan katsomaan ympäri maailman. Talo rakennetaan vuokratontille ja asuntojen hintojen oletetaan vastaavan alueen Hitas-hintoja. Rakennuskustannukset Helsingissä ja erityisesti Kalasataman alueella ovat suhteellisen korkeat, mutta talon hinta jää silti paljon alle vapaiden markkinoiden hintatason. Uusi yhteisötalo rakennetaan asukasvetoisena ryhmärakentamisprojektina. Tämä tarkoittaa sitä, että talon tulevat asukkaat itse vastaavat talon suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Talon kirjastossa kootaan palapelejä, luetaan lehtiä tai katsotaan yhdessä televisiota. Kolmas talo on muutoin normaali Hitas-talo, johon sovelletaan Helsingin kaupungin hintaja laatutason sääntelyä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tällaiseen asumismuotoon. Teksti: Lauri Kontro Kolmas talo nousee Kalasatamaan Kotisatama lukuina • Alaikäraja 48 vuotta • 63 asuntoa • 39 neliön yksiöstä 77 neliön kolmioon • 2 rappukäytävää • 9 kerrosta • 19 autopaikkaa • 82 asukasta • 19 pariskuntaa • 4 yksin asuvaa miestä • 40 yksin asuvaa naista • 500 neliötä yhteisiä tiloja • Vastike 5 €/neliö • Aterian hinta 4,50 € • Vierashuoneen vuokra 20 €/vrk tamia vuosia myöhemmäksi
KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 28 27.5.2019 14:47:05. Tiistai-ryhmä sai alkunsa opinnäytetyönä, kun Heidi ja Mirva Lehtonen opiskelivat yhdessä toimintaterapeuteiksi. – Edellisestä tapaamisesta on jo vierähtänyt, mutta juttu jatkuu siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi, hän ihastelee ryhmän tunnelmaa. Tutkitusti vaikuttavaan ryhmätoimintaan on osallistunut tähän mennessä yli 10 000 ikäihmistä. Jyväskylän ammattikoulussa toimintaterapian lehtorina toiminut Aila Pikkarainen vinkkasi Mirvalle Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksesta, Heidi muistelee. Ikkunoista siivilöityvä kevätauringon valo kutoo pöydälle raidallisen liinan, jolle on katettu mustikkamuffinsseja ja taatelikakkua – itse tehtyjä, totta kai. Koolla on Tiistai-ryhmä, omatoimisesti kokoontuva Ystäväpiiri. Ohjatuista ryhmistä yli 60 prosenttia jatkaa tapaamisiaan itsenäisesti. Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuneista noin 90 prosenttia kokee yksinäisyytensä lievittyneen ryhmän ansiosta, ja 98 prosenttia suosittelee toimintaa muille. 28 Osallisuus ”ENÄÄ YKSI PÄIVÄ, NIIN SITTEN ON TIISTAI” – Ystäväpiiri-ryhmän tarina Hymyilevät kasvot tervehtivät toinen toisiaan kättelyin ja halauksin. Hän on toinen ryhmän ohjaajista Heidi Rytky-Ylinen. Ystäväpiiritoimintaa on toteutettu Vanhustyön keskusliitossa vuodesta 2006 alkaen. – Halusimme molemmat tehdä opinnäytteemme ikääntyneisiin liittyen. R yhmään on saapunut vieraisille tuttu kasvo. Perinne jatkuu nyt jo kahdeksatta vuotta. On tiistai, ja Suomen käsityön museon toisen kerroksen askartelutilassa tuoksuu kahvi
Kokoontuminen omatoimisesti on iso askel ryhmälle. Tämä on kuin toinen perhe, Tarmo kertoo. – Kyllä tämä on merkityksellistä toimintaa! Terttu L. Ryhmä jatkaa omalla painollaan Tiistai-ryhmä kokoontui ohjattuna mallin mukaiset 12 kertaa Jyväskylän Kuokkalan kaupunginosassa sijaitsevan palvelutalon kerhohuoneessa. Jos viikosta viikkoon olisi siellä yksin, niin dementoitus! sanoo Terttu K. Seitsemän vuotta on kulunut. Terttu L. ja jatkaa painokkaasti: – Tätä minä ootan. Myös Tarmon mielestä osallistuminen estää muistihäiriöitä. Omaiset ovat kaukana, entiset työtoverit ja ystävät hajaantuneet maailman tuuliin tai nukkuneet pois. sanoo. Pieni ryhmäkoko ja huumori kantavat ryhmää – Jo ohjausvaiheessa ymmärsin, että toiminnalla on valtavan suuri merkitys. Meillä kaikilla melko lyhyt matka tänne, Martti toteaa. muistelee ohjattuja ryhmäkertoja ja jatkaa – täällä on se vaitiolovelvollisuus, niin sitä voi kertoa aroistakin asioista, ja se helepottaa. Voihan sitä mennä vaikka yleisöluennolle, mutta ei siellä synny tällaista yhteisöllisyyden kokemusta, Terttu L. Ryhmäläiset aloittivat tapaamiset, kun olivat hiukan päälle seitsemänkymmenen, ja nyt Terttu K. Kiva odottaa tätä tiistaipäivää. Ryhmäläiset puhuvat päivän polttavista asioista, mitkä ovat olleet esillä lehdissä ja televisiossa. ovat samaa Teksti: Heidi Rytky-Ylinen, alueohjaaja, Ystäväpiiri, Vanhustyön keskusliitto ”Täällä saa maailmaa parannella!” Martti nauraa. ja Terttu K. 29 Vanhustyö 3 • 2019 "Aina on kiva tänne lähteä. – Te niin hyvin osasitte ohjata. Sukulaisia ei ole paikkakunnalla. Pyhänä aattelen, että enää yksi päivä, niin sitten on tiistai. Ohjattujen kertojen päättyessä ryhmä halusi jatkaa tapaamisia omatoimisesti, mutta kokoontumisille täytyi löytää toinen tila. Ongitte meistä tiedon, mitä haluamme. KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 29 27.5.2019 14:47:18. mieltä: – Isommassa ryhmässä hiljaisemmat olisivat aina hiljaa, puhuttaisiin vain pöytäkaverin kanssa. En kuitenkaan osannut arvata, että ryhmä kantaa näin pitkälle, Heidi hämmästelee. Syitä ryhmäläisten kokeman yksinäisyyden taustalla olivat muun muassa leskeys, omaishoitajuus ja muutto toiselta paikkakunnalta. Toisten erilaisia mielipiteitä ymmärretään ja kunnioitetaan. – Tämä on viikon kohokohta. sanoo hymyillen. Tarmo haluaa korostaa, että paikka on suorastaan loistava. haaveilee, että hän saisi tarjota ryhmälle kahvit 80-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi vuoden päästä keväällä. sanoo. Ryhmä on ollut jäsenilleen paikka, mihin tuoda ilot ja surut jo lähes vuosikymmenen ajan. Nämä ovat pieniä juhlahetkiä." Haastattelujen perusteella Ystäväpiiri-ryhmään valikoitui seitsemän osallistujaa. – Aluksi pelkäsin, mitähän tästä tulee ilman ohjaajia, meneekö vain istumiseksi – mutta hienostihan tämä on mennyt! Terttu L. . sanoo ja välittää kiitokset kaikille, jotka toteuttavat ryhmiä ympäri Suomen. – Nämä ryhmät kun saa vauhtiin, niin nehän jatkuvat omalla painollaan. – Toivottaisiin, että tämä paikka säilyisi, hän sanoo. Joskus puhutaan vähän politiikkaakin, eritoten kun vaalit ovat tulossa. Tuli tunne, että toiminta lähti meistä, ystäväpiiriläinen Terttu K. – Tämä on hyvä, keskeinen paikka. Pienen ryhmäkoon, tasa-arvoisen osallistumisen ja toisten kunnioittamisen lisäksi myös huumori kantaa ryhmää. Osa puhuu henkilökohtaisista asioistaan. – Minulla on aika vähän kanssakäymistä ihmisten kanssa, niin on tärkeää päästä tuttuun ryhmään kerran viikossa. Kuin toinen perhe Ryhmä kokoontuu talvikautena viikoittain, samaan aikaan ja samassa paikassa. Riippuu tietenkin porukasta, Tarmo pohtii ja jatkaa – Luulisin, että kansantaloudellisestikin tämä olisi kannattavaa saada ihmiset pois sieltä sängyn pohjalta. Olen aika paljon yksikseni ja viihdynkin, mutta tekee hyvää olla kerran viikossa ihmisten seurassa – ettei aivan käpristy, Terttu L. Muu tuttavapiiri on jäänyt vähäiseksi ja olen huono tutustumaan ihmisiin. – Hyvä minun on kotona olla, mutta kyllä tämmöiset tapaamiset ovat tarpeellisia. Tarmo huomauttaa, että ryhmän koolla on suuri merkitys: – Alle 10 henkeä ryhmäkokona on hyvä, jokainen ehtii saada puheenvuoron. Ohjaajien tuella ryhmä löysi uudeksi kohtaamispaikakseen Suomen käsityön museon askarteluhuoneen. – Kun työt on jäänyt pois, olen täällä puhetyöläisenä
YkTeksti. Maila on käynyt ostamassa herkkuja ja ravintola Flyygelin kahvikannut ovat aina valmiina maanantaisin. Foibekartanon Ystäväpiiri-ryhmätoiminta on osa tunnettua, koko Suomen kattavaa yksinäisyyttä vähentävää toimintaa. Tarjolla on kahvia ja pullaa, sitten ohjelma jo päälle rullaa. Toiminta lähti käyntiin, kun ohjaajapari osallistui Ystäväpiiri-koulutukseen. ryhmiä, joissa Vanhustyön keskusliitto on vahvasti mukana. Osa liikunnallisesti toimeliaista Ystäväpiiri-ryhmäläisistä hoitaa kahvinkaadot, rollattorien ja muiden apuvälineiden paikoilleen laittamisen ja tuolien avustamisen heille, joilla liikkuminen sujuu parhaiten apuvälineillä. KU VA : KA TR I M ER VI LÄ -P UH AK KA Maila Vihinen on kirjojen, runojen ja murteiden tunteikas tulkki. Myös syntymäpäiviä vietetään. Ystäväpiiri-ryhmät ovat alun alkaen kolmeksi kuukaudeksi rakennettuja ohjattuja ILON JA RUNON YSTÄVÄPIIRI pyörii Foibekartanolla Mikä onkaan tuo iloinen puheen porina ja kuulenko runoratsun kopisevat kaviot. Eletään pitkään, mutta vanhuksiksi. Vaikuttavasta toiminnasta inspiroituneena on jatkettu eteenpäin. Se on ajan saatossa muuttanut muotoaan ja osallistujamäärä on paisunut kuin hyvä pullataikina. Ryhmät ovat erilaisia ja muodostuvat omanlaisekseen. Pieniä juttuja murteilla opitaan, miten rikas tää kieli on kotimaan. Avulla ystäväpiirin ei tulla yksinäisiksi. Tällä hetkellä omatoimisesti, ilman ohjaajia kokoontuva Ystäväpiiri-ryhmä on monelle odottamisen arvoinen tapahtuma. Kun tämä karuselli pyörähtää käyntiin maanantaisin, homma toimii ja jokainen saa sanansa kuuluville. Toinen heistä teki samalla toiminnasta opinnäytetyön Metropolia ammattikorkeakoulussa geronomiopintoihin liittyen. Ettei aika menis aivan hukkaan, käymme ensin ”runoratsun” mukaan. Maila Vihinen sinäisyyttä kokeva ikäihminen voi vain ottaa hihasta kiinni ja kertoa kiinnostuksestaan osallistua ryhmiin. Tämä piiri näin ystävät yhdistää, kuinka paljon voi yhdessä tehdäkään. Katri Mervilä-Puhakka ja Aino Hirvonen, Foibekartano Sisältöä ja vauhtia päiviin antavat aktiiviset piiriläiset. Joka viikon maanantaina ystäväpiirimme on aina. Tässä iloisessa piirissä ei haittaa erilaiset sairaudet ja ongelmat muistissa tai fyysisesti. Ryhmiä ohjaavat koulutetut Ystäväpiiri-ryhmänohjaajat. Vanhustyo_3_2019.indd 30 29.5.2019 8:59:41. Hyvä meidän tääll’ on olla kokoontua Foibekartanolla. Lopuksi Mini Memory muistipelillä voi aivojen kuntoa pitää yllä. . Sanaleikkejä, arvauksia, levyraati ym. Kyllä vain! Paikalle on pyyhältänyt toimelias Maila koko porisevan Ystäväpiiri-ryhmän kanssa. 30 Osallisuus I lon ja runon Ystäväpiiri on pyörinyt omatoimisesti yli puolentoista vuoden ajan. Foibekartanolla on ollut aktiivista Ystäväpiiri-ryhmätoimintaa viiden vuoden ajan. Aforismejä, vitsejä lisänä tässä
Keskustelu vanhusten riittämättömästä hoivasta on vahvistunut ja omaisten rooli vanhuksen palvelujen saannista ja niiden toimivuudesta huolehtimisessa on kasvanut. huonokuntoisia kylvettäjiksi tai edes seuraa pitämään. Meidän kannattaisi miettiä, mihin asioihin panostamme nyt terveenä ollessamme. Lempeää hymyä tai hellää harmaiden hapsien silitystä ei voi rahallakaan itselleen varmistaa. Lainasin hoivavastuun jakautumista koskevaan lisensiaattitutkimukseeni (2008) oheista sitaattia, jossa kehotettiin niukkenevien resurssien johdosta varautumaan vanhuuteen ylläpitämällä sosiaalisia suhteita erityisesti omiin läheisiin. Omanikäiset tuttavat lienevät jo siinä vaiheessa liian KUKA KYLVETTÄÄ JA PITÄÄ SEURAA VANHANA. Sairaana sängyssä maatessa on kuitenkin turha odottaa työkavereiden tulevan leikkaamaan varpaankynsiä. Laura Kalliomaa-Puha (2017) puhuu omaisolettamasta, jolla hän tarkoittaa, että lainsäädännöstä vuonna 1970 poistetusta vanhemmista huolehtimisvelvoitteesta huolimatta omaisten rooli vanhuksen palvelujen saannista ja niiden toimivuudesta huolehtimisessa, on kasvanut. SMT asetti huhtikuussa vanhuspalveluja uudistavan työryhmän todeten, että vanhuspalvelujen kokonaisuudistusta tarvitaan, jotta iäkkäille voidaan varmistaa heidän tarvitsemansa laadukas hoito ja huolenpito yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kaikilla vanhuksilla ei kuitenkaan ole läheisiä tai läheiset eivät pysty tai halua olla vanhuksen tukena. Vanhuutta odotellessa Vanhustenhoidon heikko tila on esillä viikoittain. Jos on antanut lapsilleen pyyteettömästi aikaansa ja rakkauttaan näiden ollessa puolustuskyvyttömiä pienokaisia, voi toivoa saavansa heiltä samaa kohtelua, kun on itse puolustuskyvyttömänä sairasvuoteellaan. 31 Vanhustyö 3 • 2019 V iime aikoina esiin nostettujen vanhuspalvelujen laatupuutteiden takana nähdään olevan sekä johtamiseen että henkilöstön alimitoitukseen liittyviä tekijöitä. Tulevaisuudessa voimme yhä vähemmän luottaa yhteiskunnan hoitavan meitä itseämme kunnallisesti, kun makaamme vanhuuden tai sairauden vuoksi laitoksissa. Ihminen, joka on osoittanut rakkautta, hellyyttä, huolenpitoa ja ymmärrystä lapsilleen saa todennäköisesti vanhana kokea samaa lapsiltaan. Jos ihmiselle on suotu lapsia tai jopa lapsenlapsia, kannattaisi näitä ihmissuhteita pitää tärkeinä. Terveenä ollessa tulee helposti annettua aikaansa työlleen, harrastuksilleen ja ystävilleen. . Keskustelu vanhusten riittämättömästä hoivasta eli kun apua ei saa tarpeita vastaavasti miltään taholta, on vahvistunut. Teksti: Kirsi Kuusinen-James, johtaja, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 31 27.5.2019 14:48:27. Äiti Hollolasta (ESS 8.5.2005) Omaiset ovat keskeisessä asemassa erityisesti sosiaalisen tuen tuottajina, mutta monituottajamallin vahvistuessa usein mukana myös palveluntuottajien vertailussa, valintojen teossa ja palvelujen laadun arvioinnissa sekä myös hoivaajina
Harjoittelu kestää tunnista kahteen. Vanhustyo_3_2019.indd 32 27.5.2019 14:48:46. Digipelaamisesta huvia ja hyötyä Pelaaminen innostaa, koska siihen liittyy onnistumisen tunteita, iloa ja jännitystä. – Pelaaminen on niin intensiivistä, etten pitempään jaksaisikaan, nauraa Kontio. eSportsja e-urheilu -sanoja käytetään tavallisemmin kilpapelaamisen yhteydessä. Peliä pelataan lyhyissä jaksoissa ja välillä pidetään hengähdystaukoja. Toisessa niistä pelaa Eija Kontio, joka innostui peleistä aktiivisesti lastenlastensa myötä. Pelaajien keski-ikä on lähemmäs 70 vuotta. Pelata voi tietokoneella, älypuhelimella, tabletilla tai pelikonsolilla. Pelaaminen voi olla ajanvietettä, liikuntaa ja kuntoutusta, terveyOuti Laiti (toinen vasemmalta) valmentamassa Senior Fighters -ryhmää. Noin 22 prosenttia 60–70-vuotiaista pelaa jotakin digitaalista viihdepeliä vähintään kerran viikossa, yli 70-vuotiaista noin 9 prosenttia (Pelaajabarometri 2018). Osa pelaa itsekseen pasianssia ja muita älypelejä, mutta Suomessa on myös ainakin kaksi senioreiden eSportskilpajoukkuetta. – Ihanaa kun on eläkkeellä, niin on aikaa pelata, iloitsee nurmijärveläinen Eija Kontio. 32 Digi ja teknologia R akkaalla lapsella on monta nimeä: digieli digitaalinen pelaaminen, e-pelaaminen eli elektroninen pelaaminen. Joukkueessa pelaa kerrallaan viisi ihmistä. Joka viides 60–70-vuotias pelaa viikoittain digipelejä. Strategian hiominen ja harjoittelu on tärkeää. yksinkertaisista vaativimpiin ja yksin pelattavista kaksin tai ryhmässä pelattaviin. Hän pelaa Counter Strike -joukkuepeliä Senior Fighters-nimisessä pelijoukkueessa. Joukkue pelaakin yhdessä 1–3 kertaa viikossa. Digitaalisia pelejä löytyy DIGIPELAAMINEN – ajanvietettä vai mielen sparraamista Pelaavatko vanhatkin digipelejä, hämmästeli eräs keskiikäinen nainen
Erilaiset liikuntapelit ovat myös mainiota jumppaa aivoille ja kropalle. Pelillisyyttä on tuotu mm. Yhteydenotot / tietotekniikkayhdistys ENTER ry info@entersenior.fi. Pelaaminen ei ole se juttu, vaan YHDESSÄ pelaaminen – Pelaamisesta ajatellaan usein, että ”istut yksin siellä”. Pelissä keskustelu onnistuu hyvin laitteen välityksellä. Digipelit mukaan palvelutalojen toimintaan Peleillä voi luoda sisältöä ja kanssakäymistä palvelutalojen toimintaan. Jos joukkuepelit kiinnostavat, kannattaa tarkistaa riittääkö oma vanha tietokone pelaamiseen ja onko käytössä riittävän hyvä nettiyhteys. Samalla nuorten sanastokin tulee tutuksi! Pelaan alakouluikäisten lastenlasteni kanssa Minecraft-peliä, jossa luodaan rakennelmia kolmiulotteisessa maailmassa. Kokeilemalla löytyy mieluinen peli. Miten aloittaa pelaaminen Mobiililaitteisiin ladattavat ilmaispelit ovat suosituimpia iäkkäiden keskuudessa. Kontion suosikkipeli on klassikkofantasiapeli World of Warcraft, useamman pelaajan verkkoroolipeli, jota myös voi pelata lasten kanssa. Jos sotapelit eivät kiinnosta, tarjolla on pelejä maanviljelystä tutkimusmatkailuun ja avaruusseikkailuista urheiluun. Sisällön tai pelin tarkoituksen mukaan puhutaan mm. da vuorovaikutteisemman joukkuepelin. Pokemónin suosion salaisuus on mm. Sen pelaamisesta monet isovanhemmat ovat saaneet lastenlastensa kanssa yhteisen ulkoiluharrastuksen. 33 Vanhustyö 3 • 2019 den ja hyvinvoinnin ylläpitämistä, uuden oppimista, yhteisöllisyyttä ja sukupolvien kohtaamista. Eija Kontiokin on huomannut itsessään tilannetajun terävöitymistä ja reaktionopeuden kasvua. – Olen pelaamisen kautta mukana lastenlasten arjessa ja pääsen lähelle heidän maailmaansa. Pasianssi on ikäihmisten suosituin e-peli. Tervetuloa pelaamaan Senior Fighterseihin erilaisia pelejä asuitpa missä tahansa. Vanhusten yksinäisyydestä puhutaan paljon – olisiko digitaalisesta osallisuudesta apua joillekin. Pasianssilla on hyvä harjoitella. Pelaajat tapaavat kasvokkain toisiaan esimerkiksi harjoituspeleissä, joissa koko joukkue pelaa samassa huoneessa. Se on Suomen toiseksi pelatuin e-peli ja suosituin senioreiden keskuudessa. Se onnistuu peilaamalla peli isona seinälle tai isoon TV-ruutuun langattomalla mediatoistimella (Cromecast, AppleTV). Teksti ja kuvat, Teija Saarinen, asiantuntija, SeniorSurf, Vanhustyön keskusliitto Pelaaminen on hyvä vaihtoehto, jos haluaa sosiaalisen harrastuksen, jota voi harrastaa kotona. Se on peli. Aloittelevalle tietokoneen käyttäjälle pelaaminen on hyvä tapa kehittää hiiren ja näppäimistön käyttötaitoja. strategia-, toiminta-, seikkailu-, pulma-, oppimis-, ajanvieteja roolipeleistä sekä ns. Tällaisia ovat ongelmanratkaisutaito, hienomotoriikan kehittyminen, muistin harjaannuttaminen, käden ja silmän reaktionopeus. rahapeleistä. Pelimaailma on kuitenkin aktiivinen sosiaalinen ympäristö, jossa on paljon pelikavereita. – Tähtihetkeni oli, kun hän pyysi minua kerran kaveriporukkaansa paikkaamaan toista pelaajaa, kertoo ylpeä isoäiti. – Siinä voi itse määrittää pelaamisen tahdin ja keräänkin siinä välillä ruokareseptejä, paljastaa Kontio. Seniorsurf.fi -sivuille on koottu tietoa peleistä ja linkkejä mistä niitä löytyy. lisätyn todellisuuden hyödyntäminen ja yhteisöllisyys. Kaikki pelit eivät ole räiskintää, rauhallisempiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Vanhustyo_3_2019.indd 33 27.5.2019 14:49:00. Muistisairaille ja aivoterveydestään kiinnostuneille löytyy digitaalisia pelejä Muistipuisto.fi-sivustosta. Englanninkielen alkeista on apua, ellei joku opeta pelisanastoa. Senioreiden pelitapahtumissa esitellään erilaisia pelejä strategiapeleistä kännykkäsovelluksilla pelattaviin peleihin. masennuksen hallintaan ja elämänlaadun parantamiseen. Kirjastoissa on myös laitteita pelaamiseen. Pelin sosiaalisuus yllätti Eija Kontion. . Hän on paljon tekemisissä pelikaveriensa kanssa. Käteviä tässä ovat myös isot seinälle tai pöydälle asetettavat jättitabletit. Digipelaaminen on pääsääntöisesti ilmaista. Teini-ikäinen tyttären poika toimii Kontion henkilökohtaisena valmentajana. Pelatessa taidot kehittyvät Pelaaminen kehittää monenlaisia taitoja iästä riippumatta. Sukupolvia yhdistävä yhteinen harrastus Älypuhelimella pelattavista, ulkoiluun kannustavista peleistä uusimpia on Turf ja tunnetuin Pokemón Go. Sitä voi pelata, vaikka pelaajat asuisivat eri maissa. Ampumispelejä arvosteleville hän toteaa, että lakisarjoja katsomalla sinusta ei tule lakimiestä ja räiskintäpelejä pelaamalla sinusta ei tule tappajaa. Älypuhelimet ja tabletit ovat lähinnä yksin pelaamista varten, mutta monesta pelistä voi versioiRäiskintäpelejä pelaava isoäiti Vaikka Eija Kontion pelaamiseen on suhtauduttu aina positiivisesti, hän tietää joidenkin saaneen väheksyviä ja kummaksuvia kommentteja
– Kun odotettu päivä sitten tuli, saavuimme teatterille tietysti hyvissä ajoin ja päätimmekin mennä kahville ennen esitystä välttyäksemme väliajan ruuhkilta. Vanhustyo_3_2019.indd 34 27.5.2019 14:49:18. Ensimmäistä kertaa museoon Yksi tukipareista vietti Toimintatonnin rahoituksella ainutlaatuisen päivän Turun taidemuseossa. Tästä syystä Senioripysäkille anottiin Toimintatonnia, joka antaa tukea tarvitsevalle ikääntyneelle mahdollisuuden toiveidensa ja unelmiensa toteuttamiseen. – Ja minä nautin, kun en ollut pitkään pitkään aikaan ollut teatterissa enkä varsinkaan uudistetussa Turun kaupunginteatterissa. Pienellä eläkkeellä eläminen määrittelee arjen valintoja ja kaventaa valinnanmahdollisuuksia. Vanhustyön keskusliiton Toimintatonnilla yhdeksän tukiparia on voinut toteuttaa omia unelmiaan mm. Jollekin jo yksin lähtemisen kynnys on liian korkea, toiselle yksin meneminen ei ole ongelma. Ensimmäiseksi karsitaan juuri sellaiset menot, mitkä toisivat arkeen iloa ja sisältöä sekä olisivat tärkeitä psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Illan kruunasivat väliajan kahvit ja herkut, kuten monella muullakin tukiparilla: – Oli mukava vaihtaa rauhassa ajatuksia konsertista (Noche de Perlas – Helmien Yö) ja keskustella muutoinkin. Tuettava oli toivonut pääsevänsä konserttiin, joten tämä tilaisuus sopi meille todella hyvin. Tuettavalle taidemuseokäynti oli ensimmäinen laatuaan: – Museossa käyminen avarsi maailmankatToimintatonnilla on pystynyt toteuttamaan omia unelmiaan ja kokeilla jotain, mitä ei ole ennen tehnyt. ”Ihana yllätys, kun tuli tällainen mahdollisuus” – Kun Katja tammikuisessa palaverissamme kertoi, että meillä olisi mahdollisuus saada Toimintatonnista tukea johonkin spesiaaliin, iloa tuottavaan tekemiseen, me tiesimme heti, että meidän juttu olisi teatteri, kertoo yksi Senioripysäkiltä tukea saanut. Tuettavani piti erityisesti tangoista ja latinorytmeistä. Yksin meneminen ei ole kuitenkaan sama kuin jakaa miellyttävä kokemus yhdessä toisen kanssa. Oi, miten hyvältä kahvi ja valkosuklaaleivos maistuivatkaan. konsertti-, teatterija museokäynneillä kahvittelua ja ruokailua unohtamatta. Yhteiset hetket oman tukihenkilön kanssa mukavan tekemisen lomassa antavat voimaa arjessa jaksamiseen sekä luovat toivoa elämän jatkuvuudesta vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta. Nautintoa kaikille aisteille, välillä istuimme lähes henkeä pidätellen, iho kananlihalla ja kämmenet hellinä taputtamisesta. Yksinäisyys voi puolestaan näyttäytyä niin, että ei ole ketään kenen kanssa menisi Unelmien toteutumisella ILOA ARKEEN Kevät on tarjonnut monia ainutlaatuisia hetkiä Turun Kaupunkilähetys ry:n Senioripysäkin tukihenkilötoiminnassa mukana oleville tukipareille. 34 Toimintatonnit V ähävaraisuus näkyy selvästi tukihenkilötoiminnassa. Emme kumpikaan ole erityisen musikaalisia, mutta nautimme musiikin kuuntelemisesta. Oli kyllä kauan aikaa tosi hyvä ja piristynyt mieli. ”Nautintoa kaikille aisteille” Turun konserttitalon wieniläiskonserttiin osallistunut tukipari nautti illasta helmikuussa: – Kokonaisuutena elämys oli mahtava, ylitti suorastaan odotukset. Yhteinen kiireetön lounas ja kahvi kruunasivat päivän. yhdessä
Kaikki ei ole enää vain neljän seinän sisällä olemista. Vanhustyo_3_2019.indd 35 27.5.2019 14:49:32. 040 5289 103, www.tukenasi.fi somustani. . 35 Vanhustyö 3 • 2019 Teksti: Katja Laine, järjestökoordinaattori ja Katja Tujunen, Senioripysäkkitoiminnan koordinaattori, Turun Kaupunkilähetys ry Kuvat: Suvi Elo Senioripysäkin tukihenkilötoiminta • Tavoitteellista, määräaikaista (enintään 1 vuosi) ja maksutonta tukea 60+ -vuotiaille • Tarkoitettu vaikeisiin elämänmuutostilanteisiin, kuten eläkkeelle jääminen, leskeytyminen, avioero, oma tai läheisen sairastuminen tai muutto • Tuen tarvitsija saa oman koulutetun vapaaehtoisen tukihenkilön • Tuen tarvitsija ja tukihenkilö tapaavat 2–4 kertaa kuukaudessa, tapaamiset eivät ole sidottuja tiettyyn aikaan tai paikkaan • Tuki perustuu vapaaehtoisen tukihenkilön ja Senioripysäkin työntekijän työparityöskentelyyn • Tampereen Kaupunkilähetys ry ja Kotokartanosäätiö ovat jo ottaneet mallin käyttöönsä Lisätietoa Katja Tujunen, katja.tujunen@tukenasi.fi, puh. Tukihenkilölle yhteinen käynti tuotti hyvää mieltä toisesta syystä: – Oli huikeata, että tuettavani halusi ja uskalsi lähteä kanssani kokeilemaan jotain hänelle täysin uutta
Asukkaat kylvivät kasvimaalle keväällä siemeniä ja istuttivat taimia – lehtikaalia, värikkäitä kukkia ja kesäkurpitsaa. Luonto mukaan hoitotyöhön Sipoon kunnan senioripihat antoivat hyvät lähtökohdat luontolähtöiselle toiminnalle. Yrttejä, tomaatteja ja kesäkukkia katseltiin, haisteltiin ja kasteltiin yhteistuumin pitkin kesää. koja värikkääseen puutarhaan. Lisäksi tehtiin retkiä sekä lähialueille että kauemmaksikin ja luotiin malli luontoretkikohteen esteettömyyskartoitukseen. Pitkin kesää ja syksyä pihaa sekä viljelmiä ihailtiin. Ideoita syntyi runsaasti. Kokonaisuus sisälsi luentoja, materiaaleja, työpajoja ja toiminnan kokeilua. Kaikilla ei ollut mahdollista päästä aina pihalle ja puutarhaan. Pienistä ideoista syntyi rohkeita kokeiluja. Jotkut jäivät odottamaan myöhempää toteutusta, osa pääsi saman tien kokeiluun. Pienistä ideoista oli syntynyt rohkeita kokeiluja, joista iloitsivat niin asukkaat kuin henkilökuntakin. Kaikki kuulijat, myös me kehittämiskokonaisuutta luotsanneet – olimme vaikuttuneita siitä, mitä tämä sitoutunut henkilökunta oli vuoden aikaIloa ja voimaa ympäristössä -kehittämiskokonaisuuteen sisältyi: • luentoja • materiaalit Luontoelämyspolku, Hoitokodin kasvit ja Mielipakka • viisi työpajaa • suunnittelua, kehittämistä ja kokeiluja • yleisötilaisuus na tehnyt. Tavoitteena oli kehittää asiakkaita kiinnostavaa, työympäristöön sopivaa ja myös hoitajien omasta mielestä innostavaa toimintaa. Työpajoissa ideoista tehtiin toimintasuunnitelmia, sovittiin seuraavia steppejä ja tehtiin työnjakoa. Luontolähtöisyyttä hyödynnetään monella tavalla ja yhteiset onnistumiset innostavat sekä asukkaita että henkilökuntaa katsomaan tuttua ympäristöä uusin silmin. Luennoilla luotiin teoreettista pohjaa, työpajoissa taas osallistujia haastettiin ideoimaan tapoja ottaa ympäristö mukaan hoitotyöhön. Senioripihan kasvilaatikoissa kasvoi kukkia, yrttejä ja vihanneksia. Sadonkorjuuta Henkilöstö esitteli toteutunutta toimintaa yleisötilaisuudessa syksyllä 2018. Yhdessä luotiin kukka-asetelmia, nautittiin yrttimarjateetä ja tehtiin tuoksumatILOA JA VOIMAA ympäristöstä Luontoympäristö ja vanhustyö sopivat hienosti yhteen, sillä luonto edistää iäkkäiden hyvinvointia monin tavoin. Teksti: Tamara Björkqvist, suunnittelija ja Erja Rappe, vanhempi tutkija, Ikäinstituutti sekä Antti Lemetyinen, toimintaterapeutti, Sipoon kunta Kuvat: Sipoon kunta Vanhustyo_3_2019.indd 36 29.5.2019 9:01:28. Kasvien kasvatus ja hoivaaminen on juurtunut osaksi jokapäiväistä arkea Sipoossa. . Sipoon kunnassa ikääntyneiden palveluiden henkilöstö ideoi ja kokeili erilaisia keinoja luontolähtöisyyden hyödyntämiseen asiakastyön arjessa. Ideoista kehittyi koko kevään, kesän ja syksynkin kattavia toimintamalleja. Siksi luontoa myös tuotiin lähemmäksi asukkaita ja parvekkeelle rakennettiin minikasvihuone. 36 I loa ja voimaa ympäristöstä –kehittämiskokonaisuuden (2017–2018) tavoitteena oli lisätä henkilöstön tietoa ympäristön hyvinvointivaikutuksista ja kehittää toimintamuotoja, joissa ympäristö on osa hoitotyötä
On olemassa onnistuneita esimerkkejä tarjouskilpailuista, joissa yhteiskuntavastuullisten toimijoiden elinvoima säilyy. alihinnoiteltu palveluasuminen on kallis ratkaisu, koska se voi johtaa lisääntyneisiin ambulanssi-, päivystysja vuodeosastokustannuksiin. Tätä varten jokaiselle vanhukselle on varmistettava vastuuhenkilö. Välillä voi korostua kuntoutuksen tarve ja toisinaan esimerkiksi saattohoidon tarve. Tuotot käytetään palvelujen kehittämiseen ja tämän työn arvo tulee huomioida. Vanhustyo_3_2019.indd 37 27.5.2019 14:50:11. Ikääntyneiden hyvinvointia tulee tarkastella kokonaisuutena ja ratkaisuja on etsittävä ennakoivista toimista entistä enemmän. Jokaisella ikääntyneellä on oikeus turvalliseen kotiin, jonne apua ja tukea saa tarpeen mukaan . Riittävän resurssin lisäksi tarvitaan vanhuksia kunnioittavaa asennetta aina hoitajista ylimpiin johtajiin saakka. 37 Vanhustyö 3 • 2019 1. 5. Köyhällä ei ole varaa halpaan . Vanhustyön keskusliiton sekä Vanhusja lähimmäispalvelun liiton suositukset hallitusohjelmaan 2019. 4. Hyvinvoiva henkilöstö ja osaava johtaminen ovat avaintekijät hyvään ja turvalliseen hoivaan. Sadat järjestöt ja yhteiskunnalliset yritykset luovat luotettavaa hoivaa ympäri Suomen yli satavuotisen osaamisen pohjalta. Järjestöjen erityinen osaaminen ja arvokas työ tulee tunnistaa ja turvata palveluiden tuottamisessa. 3. Palvelun järjestäjän tulee ottaa ohjat käsiinsä palvelun tarjoajien kelpoisuusvaatimuksissa sekä palveluiden sisällön ja laadun määrittelyssä. Kohdennettu neuvonta ja asiakasohjaus on avainasemassa ikääntyneiden hyvinvoinnin hallinnassa. VANHUSTENHUOLLON VIISI VIISAUTTA 2. tunne hyvästä kodista pitää syntyä myös palveluasumisessa ja välimuotoisia ratkaisuja kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäksi kannattaa hyödyntää. Hoiva-alan ongelmat eivät ratkea ainoastaan hoitajamitoituksella, koska henkilöstön tarve riippuu asiakkaiden tilanteesta. Kuntien ja muiden palvelujen järjestäjätahojen hankintaosaamista tulee vahvistaa ja on turvattava riittävä rahoitus vanhuspalveluiden peruslaatuun. Arvioinnin työvälineet tulee ottaa systemaattisesti käyttöön ja lisäksi tulee kuulla vanhuksen omaa ääntä. Yksinäisyys on gerontologian jättiläinen, jonka torjuntaan kansalaisjärjestöillä on tutkitusti vaikuttavia sekä kustannustehokkaita ratkaisuja. Palveluntarpeen arviointi määrittelee oikeanlaisen ja oikea-aikaisen palvelun
Vanhenemiseen varautumista ovat myös viisaat arjen valinnat, esimerkiksi terveydestä ja kunnosta huolen pitäminen tai taloudellisen tilanteen tai asumisen kysymysten ennakoiminen. • Vanheneminen.fi-sivustoon ja sen tarjoamiin työvälineisiin tutustuminen porukalla. Tapahtumaideoita Vanhustenviikolle Vanheminen.fi hanketiimi on koostanut ideoita erilaisista tapahtumista ja aktiviteeteista, joita voisi tehdä Vanhustenviikon aikana lokakuussa ja miksi ei jo kesän aikana. • Terveyspiste, jossa voi käydä mittauttamassa verenpaineen ja saada tietoa yleisten kansantautien riskitekijöistä ja riskin pienentämisestä. • Kirjaston kirjanäyttely, jossa esillä vanhuuteen varautumisen kirjoja. 38 V arautumiseen liittyy oman tahdon ja toiveiden kirjaaminen ylös, esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tekeminen asiantuntijan avustuksella. Nappaa joku näistä ideoista tai jatkojalosta eteenpäin. Vanheneminen.fi -sivut avautuvat lokakuussa Vanhustyön keskusliitto julkaisee Vanhustenviikolla lokakuussa www.vanheneminen.fi -sivuston, johon tuotetaan laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa innostavaa sisältöä vanhenemiseen varautumisesta. • Vanhustenviikon messut, jossa esillä erilaista ikääntyneille suunnattua toimintaa järjestävät alueen toimijat. Seuraa myös Vanhustenviikon Facebook-sivuja. • Avoin luento terveestä ja toimeliaasta ikääntymisestä. Vanhuuteen varautumisen teemoista voi saada oivalluksia ja työvälineitä arkeensa ikääntyneenäkin. • Kävelyretki, jonka aikana käydään läpi vinkkejä arkiliikunnan lisäämiseen. VINKKEJÄ Vanhustenviikon viettoon Katso Vanhustyön keskusliiton vinkit ja ehdotukset Vanhustenviikon festivaaliohjelmaksi www.vtkl.fi. Varautuminen kannattaa aloittaa ajoissa, keski-ikäisenä. Vanhenemiseen varautuminen on elämän suunnittelua ja ennakointia, jotta se olisi ikääntyneenäkin mahdollisimman hyvää. Vanheneminen.fi -hankkeen kansalaisgallupin mukaan 29 prosenttia eläkeläisistä havahtui varautumiseen vasta jäädessään eläkkeelle. . • Työpaja, jossa kartoitetaan asumisen esteettömyyttä Invalidiliiton materiaalien avulla. Tämän vuoden Vanhustenviikkoa vietetään teemalla Varaudu vanhuuteen. • Talousklinikka, jossa paikalla taloustietäjä vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Vanhustyo_3_2019.indd 38 28.5.2019 8:35:15. • Keskustelutilaisuus eläkkeelle jäämisestä elämänmuutoksena. • Tietoisku edunvalvontavaltuutuksesta yhdessä paikallisen muistiyhdistyksen kanssa
Uskon, että tietotarpeisiin on kehitettävissä algoritmi, joka pitää sisällään kokonaisuuden ja avautuu helposti käyttäjän tarpeen mukaan. Se yhdistää ammattihenkilön, VTKL – menossa mukana jo 70 vuotta Vanhustyön keskusliitto on ollut menossa mukana jo 70 vuotta. Tahto määrittelee suunnan ja voimavarat. Mitä nyt kaivataan. Se avaa ikkunan, josta voi tarkastella hoitosuosituksia ja josta hoitohenkilökunta saa reaaliaikaista tietoa jonoista sekä asiakkaiden tilanteesta ja toiveista. Ulkopuolisten apua tuetaan hoitotuen, omaishoidon tuen ja verovähennysten avulla. Teksti: Markku Lehto VINKKEJÄ Vanhustenviikon viettoon 70 Vanhustyo_3_2019.indd 39 28.5.2019 8:35:30. Laitos korvasi ruotuhoidon ja huutolaisuuden. Hoidettavia oli siirrelty määräajoin paikasta toiseen ja hoidosta vastasi se, joka lupasi sen halvimmalla tehdä. Näin asuminen ja palvelut eriytyivät toisistaan. Onko se mahdollista. Kotipalvelu on hätäistä. VTKL kannustaa yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään toimintaa ikääntyneille ihmisille koko vuoden ajan, mutta erityisesti Vanhustenviikon aikana. Jonkun ongelmana oli vetoinen mökki ilman mukavuuksia, toisen pulmana sairaus tai vamma. Ajan oloon palvelut pilkottiin pienempiin osiin. Haluamme varmistaa kaikille arvokkaan vanhuuden. Mitä moititaan. Uusinta uutta ovat moniammatillisuus, hoitopaketit ja teknologia. Tämän vuoden Vanhustenpäivää juhlitaan sunnuntaina 6.10.Sodankylässä ja siitä alkaa valtakunnallinen Vanhustenviikko (6.–13.10.), jota vietetään teemalla Varaudu vanhuuteen – Gardera dig för ålderdomen. Kuuluisaksi on tullut ”vessapaperilaskutus”. Vuosisatoja lähiomaiset olivat olleet vastuussa vanhustenhoidosta. KilpailutusONKO MITÄÄN UUTTA auringon alla Kepeä katsaus vanhustenhuoltoon ta kritisoidaan samoin sanoin kuin huutolaishoitoa. Paikalla pitäisi olla ”ajan kanssa”. Kyllä, jos on tahtoa ja tietoa. Mutta hyvä tahto ei riitä. Järjestelmällinen elämäntapa laitoksessa oli suuri edistysaskel. Osa kansalaisista kuitenkin jatkoi sitkeästi entiseen malliin. Kokoomatietona tiedot toiminnasta ja sen kustannuksista välittyvät poliittisten päättäjien tietoon. Valvontaa ei ollut tai se jäi hyvän tahdon ja sattuman varaan. Tietysti integraatiota, kun kaikki on hajallaan ja kankeaa. 39 Vanhustyö 3 • 2019 S ata vuotta sitten vanhustenhuolto oli vaivaistenhoitoasetuksen varassa. Päinvastoin, se edusti modernia vanhustenhuoltoa. Suosittelen sen laatimista. Ensimmäistä valtakunnallista Vanhustenpäivää vietettiin 1954. Vaivaistentalo ei ollut takaperoisuuden vertaus. Asiantuntijoita löytyi moneen sairauteen ja vaivaan. Modernisaatioon kuului tämän yhteyden purkaminen. Järkevän kokonaisuuden rakentamiseen tarvitaan runsaasti tietoa. Hoitajamitoitusta halutaan korjata. Miksi tarjota kokonaispakettia, kun tarve oli rajallisempi. Laskujakin alkoi sadella asiakkaalle entistä tiheämpään. 1980-luvulla annettiin periksi. Kului muutama vuosikymmen ja huomattiin, että laitoshoidon taustalla oli erilaisia syitä. Tehtävämme on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Omaishoito sai oman lainsäädäntönsä. Katso lisätietoa ja vinkkejä www.vtkl.fi omaisen ja vapaaehtoisen työpanokset ja niiden ajoituksen, pitää hoitoa, lääkkeitä, apuvälineitä, kuntoa ja kuntoutusta koskevat tiedot ajan tasalla sekä muistuttaa ja hälyttää tarvittaessa. Kuulostaa siltä, että halutaan yhdistää perheen, omaisten, vapaaehtoisten, ammattihenkilöiden, kotipalvelun ja laitoshoidon parhaat puolet.
VTKL:n verkkosivut uusitaan, jäsenille uusi extranet Vanhustyön keskusliiton verkkosivut uudistuvat kesän aikana. ”Katoaako kansalainen digiavaruuteen?” Tervetuloa seuraamaan paneelikeskustelua, miten voidaan rakentaa entistä saavutettavampaa digiyhteiskuntaa 16.7. Samalla kehitämme jäsenrekisteripalveluamme ja jäsenyhteisöjen käyttöön tulee uudenlainen extranet. Sivut saavat uuden raikkaan ilmeen ja entistä selkeämmän rakenteen. Ikääntyneiden yksinäisyyteen on puututtava nyt!” Vanhustyön keskusliitto järjestää yhteistyössä kumppaneidensa kanssa Puuvillan kauppakeskuksessa 17.7.2019 klo 11.30–12.30 keskustelutilaisuuden ”Kuka viereesi jää. Lue vinkkejä päivän järjestämiseen www.seniorsurf.fi/ seniorsurf/seniorsurfpaiva/ Vanhuuteen varautumisen iltapäivä 10.10. Jos olet paikalla Porissa, tule kuuntelemaan mielenkiintoisia keskusteluja. Työryhmän tehtävänä on antaa ehdotukset vanhuspalveluja koskevista lainsäädäntömuutoksi sta vuoden 2019 loppuun mennessä. Ikääntyneiden yksinäisyyteen on puututtava nyt!” Keskustelutilaisuudessa pohditaan, mitä ikääntyneiden yksinäisyydelle voidaan tehdä, millaisia uhkakuvia yksinäisyys aiheuttaa ja miten yksinäisyyttä voisi ehkäistä. Luvassa on mielenkiintoisia kohtaamisia sekä ohjelmaa ja tietoiskuja. Hän tulee auttamaan Senioritoiminnassa kahden viikon ajan kesäkuussa. henkilöstöä, valvontaa, vaikutusten arviointia, tiedonhallintaa ja laatusuositusta. Sertifikaatti on osoitus ikäihmisten palveluasumisen tasokkaasta, asiakaslähtöisestä toteutumisesta, jossa yksilöä arvostetaan. SeniorSurf-päivää vietetään Vanhustenviikolla tiistaina 8.10.2019. VTKL SuomiAreenalla Porissa ”Kuka viereesi jää. Avoimet ovet 1.10 Vanhustyön keskusliitossa on avoimet ovet kansalaisvaikuttamisen päivänä tiistaina 1.10.2019. Keskustelun järjestää Kehitysvammaliitto ja 2M-IT. Keskustelussa mukana Teija Saarinen VTKL:n SeniorSurf-toiminnasta. Tilaisuuden juontaa Peter Nyman. OP Helsinki lahjoittaa yhdistyksille nuorten palkat. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa VTKL mukana vanhuspalveluja uudistavassa työryhmässä Sosiaalija terveysministeriö on 10.4.19 asettanut vanhuspalveluja uudistavan työryhmän. VTKL on kutsuttu mukaan laatusuosituksen jaokseen, jonka työ käynnistyy kesäkuussa. Puoli seitsemän -ohjelmasta tuttu Mikko Kekäläinen toimii juontajana. Ei ennakkoilmoittautumisia! Kesäduunia nuorelle Kesäduuni OPn piikkiin -kampanjan kautta saimme kesäharjoittelijaksi 16-vuotiaan helsinkiläisen nuoren miehen. OPn kampajan avulla yhdistykset työllistävät kesän aikana pääkaupunkiseudulla yhteensä kolmesataa 15-17 -vuotiasta nuorta kahdeksi viikoksi. 40 Vanhustyo_3_2019.indd 40 29.5.2019 9:02:24. Uudet sivut tulevat olemaan saavutettavuuslain mukaiset. Kuka vaan voi järjestää SeniorSurf-päivän. Päivän tarkoituksena on rohkaista ikääntyneitä ihmisiä tutustumaan tietotekniikkaan ja nettiin. Kaikille avoin Vanhuuteen varautumisen iltapäivä Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa 10.10.2019 kello 12-16. Tervetuloa kuulemaan asumisesta, oikeudellisesta ennakoinnista, taloudesta ja terveydestä. Yhdistys on ensimmäinen alansa toimija, joka saanut viiden tähden eurooppalaisen laatuleiman, EFQM Recognised for Excellence-sertifikaatin. Mikkelin Kotikaari ry:lle kansainvälisen tason laatusertifikaatti Etelä-Savon alueella toimiva Mikkelin Kotikaari ry tarjoaa ikäihmisten tehostettua palveluasumista sekä seniorien vuokrataloasumista. Työryhmän työ jakautuu useampaan jaostoon, joissa käsitellään mm. Yhteistyössä ovat mukana Kansallinen senioriliitto ry, Miina Sillanpään säätiö sr ja Synocus Oy. SeniorSurf-päivä 8.10. klo 17.30 Kaupungintalon pihalle. Päivä on myös YK:n Kansainvälinen ikäihmisten päivä
Tilaisuus on kaikille maksuton. He ovat ideoineet sisältöä ja auttaneet mielen hyvinvoinnin sanoittamisessa. Moni STEAn avustusta saava järjestö katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi jolloin ne kuuluvat saavutettavuusvaatimusten piiriin. www.luontosivusto.fi Ajan virrassa Kansainvälinen Silver Economy –foorumi 9.–10.7.2019 Helsingissä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyy heinäkuussa ja sen myötä Finlandia-talossa Helsingissä järjestetään ikääntymiseen liittyvä korkean tason konferenssi 9.–10.7.19. Monipuolinen vuodenaikoihin ja -ilmiöihin pohjautuva sisältö innostaa nauttimaan luonnosta kuvin, videoin ja tehtävin. Asian voi varmistaa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, jonka tehtävänä on saavutettavuuslain vaatimusten yleinen neuvonta ja valvonta. Tämän vuoden teemana on huoli-ilmoitus, joka on kunnalle tehtävä ilmoitus ikääntyneen henkilön palveluntarpeesta tai hänen tilanteeseensa kohdistuvasta huolesta. Palvelu on maksuton ja vapaasti kaikkien käytössä. Siihen soitetaan päivystyksellisissä sosiaalitai terveysongelmissa, joissa kyse ei ole hätätilanteesta. Ikäopiston rakentamisessa on ollut mukana aktiivinen joukko ikäihmisiä. Sivustoa voi käyttää sekä tietokoneella että tabletilla ja se toimii parhaiten Google Chrome-selaimella. www.saavutettavuusvaatimukset.fi Soste Talk Hyvinvointitalouden aika SOSTEtalk! on ammattilaiset ja päättäjät yhdistävä kohtaamispaikka kaikille, jotka edistävät ihmisten hyvää elämää. www.katketytaanet.fi Elvy ja rentoudu Luontosivusto -palvelussa Luontosivusto.fi yhdistää luonnon hyvinvointivaikutukset ja innostavan tekemisen helppokäyttöisessä ja maksuttomassa verkkopalvelussa. Vanhustyön keskusliitto seuraa tapahtumaa kutsuvieraan. https://ikaopisto.fi/ Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Tilattavissa myös digitaalisena: irtonumero 5 € / lehti sekä digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/vanhustyo-lehti Vanhustyo_3_2019.indd 41 28.5.2019 8:36:03. 41 Vanhustyö 3 • 2019 Verkkopalveluiden saavutettavuusvaatimukset kannattaa huomioida Saavutettavuusvaatimusten avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja mahdollisimman monelle. Kätketyt äänet – kansainvälistä kampanjapäivää ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan vietetään Helsingissä perjantaina 14.6.2019 klo 10–14. 116 117 – Päivystysapu-numero Yleiseen päivystysnumeroon 116 117 voi soittaa jokainen, joka haluaa yhteyden sairaaloiden päivystykseen. Ikäopisto.fi on taitopankki, josta voi löytää eväitä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Vaatimukset koskevat viranomaisia ja julkisoikeudellisia laitoksia. Eli silloin, kun henkilö haluaa yhteyden päivystykseen tai vaikkapa terveyskeskuksen iltaja viikonloppuvastaanotolle. Tapahtuma järjestetään 7.–8.10.2019 kolmatta kertaa ja tällä kertaa tapahtumapaikkana on Tampere! Lue lisää https://www.soste.fi/tapahtuma/sostetalk/ Kätketyt äänet -kampanjapäivä 14.6. Luontosivusto-verkkopalvelu tuo luontoelämykset saavutettavaksi sisätiloissa ja tukee oman hyvinvoinnin edistämistä. Paikkana on Kolmen sepän aukio. Kyseessä on uusi maksuton numero. Mielen hyvinvoinnin taitopankki Ikäopisto.fi on avautunut! Mielen hyvinvoinnin tietoa ja taitoa tarvitsevat kaikki. Palvelu on suunniteltu yhdessä ikääntyneiden omaishoitoperheiden kanssa
Seniorperspektivet lyftes fram på många sätt i numret. Vi har försökt utforma artiklarna i tidningen till humana berättelser. Vi önskar oss respons på hur väl vi lyckades i valet. Förberedelser inför ålderdomen är ett mycket omfattande tema: upprätthållande av hälsan och funktionsförmågan, sociala relationer, rättsliga och ekonomiska frågor och boendelösningar. Det gemensamma arbetet väckte fruktbara diskussioner och funderingar om vilka ämnen som skulle intressera läsarna. I arbetet med tidskriften har seniorerna och personalen vid Centralförbundet för de gamlas väl haft roligt tillsammans, inspirerats och upplevt stor arbetsglädje. Dessutom återkommer vi i tidningen till utmaningarna i äldreomsorgen och rapporterar om framgångsrika projekt för boende och utbildning av vårdpersonalen. 42 Ledare D u håller i en tidning som producerats på ett nytt sätt och med ett experimentellt grepp. . Kunde beredskapen för ålderdomen betraktas som en medborgarfärdighet på samma sätt som planeringen av studier och karriär. I redaktionen uppstod i början av året en diskussion om hur vi kunde utnyttja de äldres kompetens och kunskaper bättre också i arbetet med tidningen Seniorarbete. Utöver individuella förberedelser bör man också granska samhällets beredskap på att befolkningen åldras. Chefredaktören kallade två erfarna seniorer till ett rådslag, och redan under det första idémötet märkte vi att det fanns fler uppslag för artiklar än tidningen har sidor. ATT GARDERA SIG FÖR ÅLDERDOMEN ur ett seniorperspektiv Vanhustyo_3_2019.indd 42 29.5.2019 9:03:41. Den bärande tanken för det här numret är beredskap inför ålderdomen och ett starkare fokus på de äldres perspektiv och röster. Annikki Korhonen, Tuulikki Petäjäniemi, Anni Lausvaara och Merja Lankinen Redaktionsgruppens erfarna seniorer Annikki (t.v.) och Tuulikki gör upp innehållsplan. I tidningen ingår också översikter över det kulturella utbudet och presentationer av böcker, konstutställningar och pjäser där ålderdomens mångfald återges med konstnärliga medel. Bland annat finns det personintervjuer och artiklar där åldrandet skärskådas utifrån de äldres synvinkel
Med hänsyn till de äldres boende är det viktigt att man tillräckligt tidigt förutser och förbereder sig på de framtida boendebehoven. Syftet är att effektivera identifieringen av riskpersoner och -grupper för vilka livsstilsoch hälsorådgivning är speciellt nyttigt. Ett hållbart servicesystem förutsätter att äldre behåller funktionsförmågan så länge som möjligt och att funktionsförmågan understöds och brister i den avhjälps med olika typer av teknologiska lösningar. 43 Vanhustyö 3 • 2019 HELA SAMHÄLLET BÖR GARDERA SIG för befolkningens åldrande Å ldrandet i Finland kommer under de kommande årtiondena att vara så märkbart att det påverkar hela samhället och alla parter. Text: Satu Karppanen, konsultativ tjänsteman, socialoch hälsovårdsministeriet Gardera dig för ålderdomen KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 43 29.5.2019 9:05:48. Genom att utnyttja teknologi, artificiell intelligens och robotteknik kan människors välbefinnande förbättras och servicesystemet effektiveras. Anordnare och producenter av socialoch hälsovårdstjänster ges rekommendationer utifrån bästa praxis och lösningar. Detta gäller många olika samhällsaktörer i bred bemärkelse – medborgare, kommuner, bostadsaktiebolag, aktörer inom fastighetsoch byggbranschen. Tillräcklig motion, en hälsosam kost och andra insatser som förbättrar folkhälsan minskar risken för ateroskleros, och är centrala element i förebyggandet av demenssjukdomar. Genom att i högre grad stödja det här arbetet kan de äldres delaktighet och påverkningsmöjligheter förbättras samtidigt som frivilligarbetet bättre kan riktas till de seniorer som drar nytta av det. Viktigt att äldres funktionsförmåga tryggas Ett hållbart servicesystem förutsätter att de äldre har kvar sin funktionsförmåga längre än i dagsläget. Målet är att de ålderspolitiska riktlinjerna ska skrivas in i det förestående regeringsprogrammet, beredningen fullbordas och verkställandet inledas. Därför är målet att sammanställa en verksamhetssmodell som uppmuntrar till sunda livsvanor och främjar folkhälsan. Nationella ålderspolitiska riktlinjer Nationella ålderspolitiska riktlinjer fram till 2030 har beretts i samarbete mellan många olika intressentgrupper koordinerat av socialoch hälsovårdsministeriet. . I framtiden måste därför de yrkesverksammas arbete i allt högre grad riktas till uppgifter som kräver professionell kompetens. Syftet med beredningen av riktlinjerna har varit att fastställa en gemensam riktning och metoduppsättning för de kommande åren. För att påskynda utvecklingen av utnyttjandet av teknologi föreslås det att nationella strukturer för att testa och utvärdera nya lösningar ska skapas. De äldres rätt att bo kvar i sina egna hem också om funktionsförmågan sviktar tillgodoses genom att bostäder och boendemiljöer som lämpar sig för seniorer utvecklas, renoveras och byggs. Genom goda boendeförhållanden kan man bidra till att minska servicebehovet. Vi har redan nu ett stort antal frivilliga i pensionsåldern som arbetar med seniorer. För välfärdssamhället leder det till avgörande frågor som kräver målmedvetna förberedelser. Då andelen seniormedborgare ökar kraftigt följer ett ökat servicebehov, samtidigt som andelen i arbetsför ålder och som kan möta detta behov minskar
RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Sähköiset reseptit turvallisesti ja vaivattomasti RESEPTIPALVELUT UUTTA! DomaCare ereseptijärjestelmän kautta lääkärit voivat kirjoittaa helposti sähköisiä reseptejä potilaille. KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi. Kysy esittely ja lisätietoja asiakaspalvelustamme! Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/reseptit Kotija asumispalveluiden työn tehostamiseen MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Vanhustyo_3_2019.indd 44 27.5.2019 14:51:19. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Ainoana Suomessa osana toiminnanohjausjärjestelmää RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen