Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä KUNTOUTUKSEN tulee jatkua kotona Muistisairaan KOHTAAMINEN arjessa SENIORARBETE 3 • 2020 VT_3_2020_s01-13.indd 1 29.5.2020 13:54:28
Tutkimukset osoittavat, että ergonomisesti oikein käytettynä liikkumisen apuvälineet ovat myös turvallinen ja tehokas keino vähentää kipuja ja ylläpitää tasapainoa. 24-25 Liikkuminen varmemmaksi sairaalajakson jälkeisellä kotikuntoutuksella Saumattomasti jatkuva kuntoutus kotiutumisen jälkeen mahdollistaa liikkumiskyvyn kohentumisen ja edistää turvallista liikkumista ja arjessa selviytymistä, mikä puolestaan vähentää kaatumisen riskiä. Uudenlaista tukea apuvälineiden käyttöön Tarkoituksenmukainen ja yksilöllisesti sovitettu apuväline helpottaa liikkumista ja tukee toimintakykyä. Vanhustyö-lehti 4/2020 ilmestyy 18.9. Hän ei siirry luukulta toiselle, vaan työntekijät yhdessä tai erikseen kohtaavat hänet kokonaisvaltaisesti. 16–17 32–33 Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus 6–9 Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä Rajoitteet toimintakyvyssä yleistyvät iän myötä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä pyrkiä kohentamaan omaa toimintakykyään. Asiat kuntoon yhden luukun taktiikalla Omatorilla asiakas on keskiössä. Aktiivisena pysyminen parantaa toimintakykyä ikään katsomatta. 10–11 Yhdessä kehittämällä kohti asiakaslähtöistä arkikuntoutusta On tärkeää huolehtia iäkkäiden kanssa työskentelevien gerontologisesta osaamisesta ja antaa heille mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. • Ikääntyminen voimavarana 2 SENIORARBETE VT_3_2020_s01-13.indd 2 29.5.2020 11:28:46. Yhteistoiminnallinen kehittäminen vahvisti työntekijöiden osaamista
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta, Medialogistiikka TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Kuntoutus onnistuu kotiympäristössäkin 5 Toimintakyvyn alenemisen ehkäisyä 6 Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus 6 Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä 10 Yhdessä kehittämällä kohti asiakaslähtöistä arkikuntoutusta 12 Kotikuntoutusta moniammatillisena yhteistyönä Äänekoskella 13 Korona-ajan huoli hoitokodissa asuvasta läheisestä 14 Lyhyesti 16 Uudenlaista tukea apuvälineiden käyttöön 18 Ravitsevaa ja maistuvaa yhdessä syöden 20 Seniorikortti liikuttaa oululaisia 22 Kävelyjalkapallossa juokseminen on kiellettyä, mutta ajatus saa juosta 24 Liikkuminen varmemmaksi sairaalajakson jälkeisellä kotikuntoutuksella OSALLISUUS 26 Vertaistuki kantaa muistisairauden kohdatessa DIGI JA TEKNOLOGIA 28 Digitaidot kiinnostavat Kouvolan senioriopettajia VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 30 Toimintakykyisenä läpi elämän 32 Asiat kuntoon yhden luukun taktiikalla 34 Vanhusten (yli)suojelua korona-aikaan 35 Toimintatonni: Työrukkaset käteen ja Toimintatonni käyttöön! 36 Muistisairaan kohtaaminen arjessa – hoitajan näkökulma 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Rehabilitering lyckas även i hemmiljö 42 En aktiv vardag upprätthåller funktionsförmågan Kansikuva: Riitta Weijola / Vastavalo.fi Vanhustyö 3 • 2020 3 3 • 2020 VT_3_2020_s01-13.indd 3 29.5.2020 14:32:16. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. TILAUSHINNAT 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa
Kotikuntoutus on kokonaisuus, joka alkaa alkuinterventiosta, tavoitteen asetannasta ja kotikuntoutussuunnitelman teosta, jatkuu toteutusvaiheeseen ja päättyy loppuarviointiin ja jatkosuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen aivan kuten ”perinteinenkin” kuntoutus, mutta toteutus tapahtuu kotiympäristöön painottuen. Sairauksien ehkäiseminen, hyvä ravitsemus, liikunnallisuus ja toimintakykyongelmien varhainen tunnistaminen tukevat mahdollisuutta aktiiviseen ja hyvään elämään hyvinkin korkeassa iässä. Ikääntyneiden asiakkaiden toimintakyky, itsenäisyys ja elämänlaatu ovat parantuneet kotikuntoutuksen myötä. Raporttien mukaan kotikuntoutus on tuonut yhteiskunnallisia säästöjä. Väestön ikääntyessä julkisia menoja pitää kohdentaa siten, että tarpeettomia kustannuksia voidaan välttää. Kotikuntoutusta kehitetään viime vaalikauden komiteatyön pohjalta. Tällöin kotihoidon ja tukipalvelujen tarve vähenee ja ympärivuorokautisen hoivan tarve siirtyy eteenpäin. KORONAKRIISIN AIHEUTTAMINA poikkeusaikoina vanhusten mahdollisuudesta ylläpitää toimintakykyään ja saada kuntoutusta on syytä olla huolissaan. TOIMINTAKYVYN JA KOTONA pärjäämisen voi nähdä myös kansantaloudellisena satsauksena. Useimmiten kotikuntoutuksen kohderyhmänä ovat uudet kotihoidon asiakkaat ja sairaalasta kotiutuvat. Kotikuntoutus on tällainen mahdollisuus, mutta jo vuonna 2018 noin viidennes vanhuspalveluiden viranhaltijoista arvioi iäkkään väestön toimintakyvyn tukemiseen varatut varat liian vähäisiksi. Poikkeusoloissa on syytä nähdä vaivaa myös toimivan kotikuntoutuksen mahdollistamiseksi. Kuntoutus onnistuu kotiympäristössäkin I kääntyneiden kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen siten, että kotona asuminen ja arjen toiminnoista selviytyminen ovat mahdollista. Riskinä on, että kotikuntoutuksen palveluista säästettäessä raskaampien palveluiden tarve lisääntyy. VIIME EDUSKUNTAKAUDELLA hallituksen yhtenä kärkihankkeena oli vanhusten kotihoito ja sen osana tehostettu kotikuntoutus. Ikääntyneiden toimintakyvyn säilyminen on tärkeää paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle. Koronaepidemian vuoksi koteihinsa sulkeutuneet ja karanteeniin määrätyt ihmiset eivät välttämättä voi liikkua riittävästi ja ravintokin voi olla normaalia yksipuolisempaa. Tämä on huolestuttavaa erityisesti nyt, kun talouskriisi ravistelee myös kuntasektoria. . NÄINÄ AIKOINA kotikuntoutuksen merkitys korostuu. Toimintakykyisyyttä edistävät seikat ovat samat läpi eliniän. Kokonaisuus toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien ja hoitoalan ammattilaisten kanssa. Nykyisessä hallitusohjelmassa palvelujärjestelmää pyritään kehittämään tavoitteena ihmisten toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen. Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja TtM, kansanedustaja Pääkirjoitus 4 VT_3_2020_s01-13_uusi.indd 4 29.5.2020 10:36:26
Olen joutunut kuitenkin toteamaan, että kehoni elastisuus on iän myötä vähentynyt, nivelet ovat jäykistyneet ja painoa on tullut. ”Pauliina” 40+ Olen aktiivinen liikkuja. ”Markku” 60 + Huolehdin omasta liikkumiskyvystäni harrastamalla liikuntaa monipuolisesti. Ennen koronaa kävin elokuvissa ja teatterissa. Ennen liikuin ollakseni hoikka. Syön terveellisesti enkä tupakoi tai käytä alkoholia. Teksti: Oulunkylän kuntoutuskeskus sr Vanhustyö 3 • 2020 5 VT_3_2020_s01-13.indd 5 29.5.2020 11:31:17. Mieltä ja kehoa huollan syömällä terveellistä ruokaa, saunomalla, kohtuullisella alkoholinkäytöllä, liikkumalla metsämaisemissa sekä minilomilla. Nykyään liikun, koska haluan säilyttää terveyteni mahdollisimman pitkään. Itse olen ymmärtänyt liikkumisen tärkeyden jo lapsuudessa, ja liikunta on ollut osa elämääni aina. ”Marjut” 50 + Käyn säännöllisesti kuntosalilla, lenkkeilen koiran kanssa ja pyrin kävelemään työmatkat. Ikääntymisen muutoksia en ole kehossani tai liikkumisessa huomannut muuten kuin siten, että niveliä ajoittain kolottaa Toimintakyvyn alenemisen ehkäisyä Eri ikäiset henkilöt kertovat, miten pitävät huolta toimintakyvystään. Vuodet näkyvät kehossa vain vähän. Teen ajoittain jumppaohjelmaa kotona ja uutena harrastuksena olen aloittanut joogan, joka pitää kehoni joustavana ja mielen virkeänä. Olen alkanut nyt neljänkymmenen ikävuoden täyttymisen jälkeen ajatella liikkumista enemmän siltä kannalta, että haluan olla vielä vanhanakin kykenevä asioihin. Tosin jo ennen sitä liikuin työmatkat aina pyörällä tai kävellen. Olen perusterve ja kehoni toimii vielä niin kuin toivonkin sen toimivan. ”Pirkko” 70 + Normaalisti käyn kuntosalilla ja lenkillä kolme kertaa viikossa. Pidän huolta omasta hyvinvoinnistani myös lukemalla kirjoja, soittelemalla ystävien kanssa, pelaamalla pasianssia ja ratkomalla ristikoita. Koronan takia kuntosaliharjoittelu on jäänyt, mutta käyn edelleen lenkillä. Ainoastaan olen huomannut, että kerätty paino on huomattavasti vaikeampi pudottaa. Aloin kiinnittämään enemmän huomiota liikkumisen tärkeyteen ja itsestä huolehtimiseen noin 65vuotiaana. Pidän itsestäni huolta lukemalla, käymällä oopperassa ja taidenäyttelyissä, unohtamatta ystävien tapaamista! Matkustaminen puolisoni kanssa on parasta mielen ja kehon hoitoa. Ikääntymisen olen huomannut siinä, että lihasmassa ja voima ovat vähentyneet, kovasta rasituksesta palautuminen on hidastunut, iho vanhentuu hiljalleen ja minulla on nivelkipuja selässä, polvissa ja kyynärpäissä. Maan vetovoima on tehnyt tehtävänsä ja paikat alkavat roikkua. Lisäksi venyttelen kotona. Huolehdin omasta hyvinvoinnista laiskottelemalla sopivasti, syömällä hyvin ja tekemällä itselle mieluisia asioita. Tiedostin 45vuotiaana, että ikääntymiseen on hyvä varautua liikkumalla ja itsestä huolehtimalla. Käyn kuntosalilla, harrastan joukkuepelejä ja lisäksi liikun mökillä sekä lasten ja koirien kanssa
Ihmisen toimintakyky kertoo niistä voimavaroista, joita hänellä on arjesta selviytymiseen. Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä Väestötutkimuksista saadaan arvokasta tietoa suomalaisten iäkkäiden terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Rajoitteet toimintakyvyssä yleistyvät iän myötä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä pyrkiä kohentamaan omaa toimintakykyään. 6 VT_3_2020_s01-13.indd 6 29.5.2020 11:36:23
Ikääntyessä nämä ja monet muut fyysiset toiminnot heikkenevät ja voivat aiheuttaa huomattavia hankaluuksia arkielämässä. että riittävät palvelut ja muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet voidaan turvata kaikille ja erityisesti niitä eniten tarvitseville. Mutta mitä tiedetään iäkkäiden toimintakyvystä. Tämän artikkelin tiedot iäkkäiden ihmisten toimintakyvystä perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen perusraporttiin. Tulokset prosentteina. TOIMINTAKYVYN OSA-ALUE MIEHET NAISET 70?79 -vuotiaat (%) 80+ (%) 70?79 -vuotiaat (%) 80+ (%) Fyysinen toimintakyky 0,5 km kävely vaikeuksitta 74 47 69 29 Portaiden nousu 1 krs vaikeuksitta 81 55 73 38 Kyykistyminen vaikeuksitta 75 47 40 16 Psyykkinen toimintakyky Psyykkistä kuormittuneisuutta kokevien osuus 12 30 18 33 Sosiaalinen toimintakyky Kerhoja yhdistystoimintaan vähintään 1 krt/kk osallistuvien osuus 38 31 40 40 Melko usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä kokevien osuus 5 12 9 15 Itsenäisesti internetiä asiointiin käyttävien osuus 58 33 55 17 I hmisen toimintakyvystä kertoo se, miten hän selviytyy arkisista askareistaan, miten hän on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja minkälainen on hänen mielensä hyvinvointi. Sosiaalisten kontaktien ja fyysisen aktiivisuuden määrä saattaakin monella vähentyä olennaisesti. (FinTerveys 2017). Tiedot ovat tärkeitä terveysja hyvinvointipolitiikan kehittämisessä niin, Taulukko 1 Tutkittavien arviointi omasta suoriutumisestaan toimintakyvyn eri osaalueilla, ikäja sukupuoliryhmittäin. Kyykistyminen vaatii liikkuvuutta, vartalonhallintaa ja voimaa. Aktiivisena pysyminen, ystävien tapaaminen, uusien taitojen opettelu ja terveelliset elintavat pitävät yllä tai jopa parantavat toimintakykyä ikään katsomatta. Lyhyellä aikavälillä vaikutukset ovat olleet positiivisia – epidemiaa on pystytty hidastamaan, tehohoitopaikat on saatu riittämään kaikille niitä tarvitseville ja uhriluku pysymään maltillisena. Fyysinen toimintakyky kertoo kehon kyvystä tuottaa liikettä Portaissa kulkeminen ja pudonneen esineen lattialta nostaminen ovat esimerkkejä fyysisestä toimintakyvystä. Vanhustyö 3 • 2020 7 VT_3_2020_s01-13.indd 7 29.5.2020 11:36:47. Kaikkien muidenkin on edellytetty pitävän fyysistä etäisyyttä toisiinsa. Pitkään jatkuessaan rajoitustoimet saattavat kuitenkin heikentää toimintakykyä, kun ikäihmiset joutuvat pidättäytymään harrastuksista, läheistensä tapaamisesta sekä kodin ulkopuolisesta asioinnista. Koronaepidemian moninaiset vaikutukset iäkkäiden toimintakykyyn tulevat todennäköisesti näkyviin seuraavissa väestötutkimuksissa. 80 vuotta täyttäneistä miehistä kykeni kyykistymään vaikeuksitta lähes joka toinen, naisista noin joka kuudes. Kansalliset väestön terveysja hyvinvointitutkimukset kertovat niin iäkkäiden kuin muidenkin suomalaisten toimintakyvystä, terveydestä ja muusta hyvinvoinnista. Maaliskuussa hallitus julisti Suomen olevan poikkeustilassa ja vetosi painokkaasti yli 70-vuotiaisiin, jotta he pysyisivät pääosin kotioloissa. Tilannetta on tärkeää seurata sekä pyrkiä kompensoimaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Naisilla ilmenee iän myötä enemmän vaikeuksia fyysisissä toiminnoissa: naiset kokivat saman ikäisiä miehiä enemmän vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä ja portaiden nousussa (Taulukko 1)
toisaalta yksinäisyyden kokemus. Tässä artikkelissa tarkastellaan ainoastaan 70 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien tuloksia. Terveys. Soita harrastuskaverille ja kysy kuulumisia. Suomen Mielenterveys ry:n auttavaan puhelimeen puh: 09 2525 0111 (24/7). Sosiaaliset suhteet Ylläpidä ihmissuhteitasi. Soita esim. Runsas kolmannes iäkkäistä osallistuu aktiivisesti kerhoja yhdistystoimintaan Sosiaalista toimintakykyä tarvitaan kaikissa vuorovaikutussuhteissa ja sitä ilmaisee myös osallistuminen yhteiskunnan toimintaan sekä eri yhteisöihin. Kuuntele lempimusiikkiasi ja tanssi tai keinuttele sen tahdissa! Mielenterveys Jos sinua ahdistaa, älä jää tunteen kanssa yksin. Pienikin harjoitus riittää, kunhan teet sen säännöllisesti! Kehonhallinta ja tasapaino Tee kävelylenkki hiekkatai asfalttitien sijaan metsässä – muista kuitenkin turvallisuus ja pidä haaste sopivana. Tutkimuksen perustulosraportissa ja Terveytemme.fi -palvelussa esitellään kaikkien ikäryhmien tulokset. Kuva: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos FinTerveys on kansallisesti edustava terveystarkastustutkimus, jonka edellinen tiedonkeruu toteutettiin vuonna 2017. Raportti 4/2018. Naisilla tämä harrastusaktiivisuus säilyy yhtä yleisenä myös 80 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Fyysinen kunto Kävele portaissa, jumppaa kotona tai tee reipas kävelylenkki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ulkoile ystävien kanssa, turvaväli muistaen. Psyykkisen kuormittuneisuuden kokemus näyttää yleistyvän iän karttuessa (Taulukko 1). toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. 70–79-vuotiaiden ikäryhmässä merkittävää kuormittuneisuutta raportoi miehistä noin joka kahdeksas ja naisista joka viides, kun taas 80-vuotiaiden joukossa sitä raportoi jo noin kolmannes sekä miehistä että naisista. 70–79-vuotiaista säännölliseen kerhotai yhdistystoimintaan osallistuu miehistä ja naisista yhtä suuri osuus, lähes 40 prosenttia. Pelaa läheisen kanssa muistipeliä tai opetelkaa täysin uusi lautapeli. Samoin kuin psyykkinen kuormittuneisuus, myös yksinäisyyden kokemus on yleisempää 80 vuotta täyttäneiden ryhmässä. FinTerveys 2017 -tutkimus. 80 vuotta täyttäneistä osuudet ovat miehillä 12 ja naisilla 15 prosenttia. Tarkempia tietoja tutkimuksesta: • Perustulosraportti: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). 70–79-vuotiaista miehistä viisi ja naisista yhdeksän prosenttia kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. 8 VT_3_2020_s01-13.indd 8 29.5.2020 14:33:52. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 • Tutkimuksen tuloksia: terveytemme.fi/finterveys • Tutkimuksen verkkosivut: thl.fi/finterveys Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyy iän myötä Psyykkinen toimintakyky kertoo ihmisen mielen toiminnoista; hänen kyvystään ajatella, tuntea ja kokea, vastaanottaa ja käsitellä tietoa, hänen mielenterveydestään sekä elämänhallinnastaan eli niistä psyykkisistä voimavaroista, joita hänellä on käytössään arkensa hallintaan. FinTerveys -tutkimuksessa psyykkistä toimintakykyä selvitettiin psyykkisen kuormittuneisuuden kyselyllä. Tutkimus tuottaa monipuolista tietoa suomalaisen aikuisväestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Miehillä aktiivinen harrastaminen vähenee iän myötä ja aiempaa harvempi osallistuu aktiivisesti kerhoja yhdistystoimintaan. Sosiaalista toimintakykyä kuvaavat myös suhteiden ylläpito ystäviin ja sukulaisiin ja Tue toimintakykyäsi – pidä arki aktiivisena! Ajatteluja muistitoiminnot Tee sanaristikoita, sudokua tai rakenna palapeli
Ammattilaisille työn tueksi ja hyviä jumppaohjeita iäkkäiden käyttöön. FinTerveys -tutkimuksessa useampi kuin joka toinen 70–79-vuotiaista miehistä ja naisista ilmoitti käyttävänsä internetiä itsenäisesti sähköiseen asiointiin. On tärkeää, että sähköisiä asiointipalveluita kehitettäessä pidetään huolta myös niistä, jotka eivät käytä internetiä lainkaan. Poikkeustila pakotti koko Suomen kansan ikään katsomatta tarkastelemaan tilannetta luovasti ja löytämään uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Syötä sivun ylälaidassa olevaan hakukenttään hakusana kuten ”tuolijumppa” tai ”kotijumppa ikäihmisille”. Valtaosaan kasvokkain tapahtuvista palveluista on tullut merkittäviä rajoituksia tai ne ovat jääneet kokonaan tauolle. Heitä oli 70?79-vuotiaista miehistä ja naisista noin kolmannes. Jumppaohjeet helposti tulostettavassa muodossa! • YouTubesta löytyy rajaton määrä videoita – valtaosa tosin muuta kuin jumppaohjeita. 80 vuotta täyttäneissä osuudet laskevat selvästi; miehistä enää noin kolmannes ja naisista alle viidennes käytti internetiä ilman toisen henkilön apua. Niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää muuttuvista olosuhteista huolimatta. • Vahvike (Vanhustyön keskusliitto): www.vahvike.fi on kattava aineistopankki ikäihmisen toimintakyvyn tukemiseksi. Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä Aktiivisena pysyminen ja omien kykyjen monipuolinen käyttö ylläpitävät toimintakykyä. Kaikki nämä aktiviteetit ylläpitävät toimintakykyä. Aloita valitsemalla sivun ylälaidasta kohta ”Helposti alkuun”, jossa neuvotaan sivuston käyttöön. Lehdistä saimme lukea ja uutisista nähdä innovatiivisia tapoja järjestää yhteinen kahvihetki vierekkäisissä autoissa istuen tai ikkunalasin takaa vilkutellen. Teksti: Liisa Penttinen, erikoissuunnittelija, Päivi Sainio, kehittämispäällikkö ja Heli Valkeinen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL . Vinkkejä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen: Useampi kuin joka toinen 70–79-vuotias käyttää internetiä asiointiin Internetin merkitys on korostunut vielä entisestäänkin kevään 2020 poikkeustilan aikana. Vanhustyö 3 • 2020 9 VT_3_2020_s01-13.indd 9 29.5.2020 11:40:09. Internetiä käyttämättömien henkilöiden suuri osuus iäkkäistä kertoo, kuinka tärkeää on hyödyntää viestinnässä internetin lisäksi muitakin kanavia. Sisältää sekä jumppavideoita että tulostettavia jumppaohjeita. Jos et itse käytä internetiä, anna lista jollekin läheisellesi ja pyydä häntä tulostamaan kotijumppaohjeita itsellesi. Ei voida kuitenkaan olettaa, että kaikilla kansalaisilla on sekä kykyä että mahdollisuuksia käyttää internetiä asiointiin. Samaan aikaan sähköisiin palveluihin on panostettu jopa aiempaa enemmän resursseja. Kansallispuistot täyttyivät retkeilevistä ihmisistä. Toimintakyvyn ylläpitämistä tai parantamista ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa, mutta aina on liian aikaista lopettaa. Toimintakykyyn voi vaikuttaa ja siihen kannattaa panostaa ikään tai ympäröiviin olosuhteisiin katsomatta. • Voitas (Ikäinstituutti, Voimaa Vanhuuteen): www.voitas.fi on ilmainen liikepankki ikäihmisille. Kerrostalojen sisäpihoilla järjestettiin konsertteja, muita esityksiä ja jumppatuokioitakin tuomaan hyvää mieltä ja liikunnan iloa asukkaille. 80 vuotta täyttäneistä miehistä noin puolet ja naisista kaksi kolmesta ei käytä internetiä lainkaan
Toimintatapojen tarkastelu ja niiden kehittäminen saa aikaan positiivisia muutoksia myös asenteissa, lisää työn yhteistä suunnittelua ja asiakaslähtöisen arkikuntoutuksen toteuttamista. Ikääntyneiden hoitotyön käytännöissä on selvitysten mukaan kuitenkin todettu olevan vaihtelua muun muassa perushoidon eri osa-alueilla ja kuntouttavan hoitotyön sekä hoitoon liittyvien eettisten periaatteiden kuten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Ikääntyneiden toimijuus keskiössä Ikääntyneen henkilön tulee saada osallistua omien palvelujensa suunnitteluun, asiansa käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin myös keskellä kiireistä arkea. Laatuvaatimuksissa korostetaan hyvän elämän mahdollistamista kaikille iästä ja toimintakyvystä riippumatta. On tärkeää huolehtia iäkkäiden kanssa Yhdessä kehittämällä kohti asiakaslähtöistä arkikuntoutusta osaamista asiakaslähtöiseen kuntouttavaan työhön sekä sujuvoittaa tiimityöskentelyä. “E n tehe enää puolesta vaan annan asiakkaan tehä” näin eräs yhteistoiminnalliseen kehittämiskoulutukseen osallistunut henkilö arvioi koulutuksen tuottamaa hyötyä. Ikääntyneiden ihmisten hoitoa ja palveluita turvaavien laatusuositusten keskiössä on ollut mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat Tuttua hyödyllistä asiaa KUNTOUTUMISESSA TAVOITTEET TÄRKEITÄ ASETTAA Kuntoutus on kaikkien asia Konkreettisia tapoja toteuttaa arkikuntoutusta -mitä se on... Koulutuksen tavoitteena oli yhdessä kehittämällä vahvistaa ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville. THL:n ASLA-tutkimuksen tulosten mukaan iäkkäät joutuvat olemaan liikaa yksin ja ulkoilumahdollisuuksia koetaan olevan rajoitetusti. Yhteistoiminnallinen kehittäminen antaa mahdollisuuden tarkastella sekä omia että koko työyhteisön toimintatapoja ikäihmisen hoidossa. Eettisyys kuntouttava työote Yksilöllinen arkikuntoutus Yhdessä tekeminen/ yhteiset pelisäännöt Kuntoutus, ei tehdä puolesta KOTONA SELVIYTYY MITEN MAHDOLLISIMMAN PITKÄÄN Kuntouttava työote, en tee puolesta 10 VT_3_2020_s01-13.indd 10 29.5.2020 13:55:42
Arvioinnilla selvitetään, mistä arjen toiminnoista ikäihminen suoriutuu itse ja missä hän tarvitsee apua. Osallistava yhteistoiminnallinen kehittäminen Hoitotyössä tarvitaan monipuolista osaamista ja sen kehittämistä, koska ikääntyneiden tarpeet, toimintaympäristöt ja työmenetelmät muuttuvat yhteiskunnan muuttumisen myötä. Arvioinnin pohjalta asetetaan yksilölliset ja konkreettiset tavoitteet kuntouttavalla työlle. pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu ja liikkuminen. Kuntoutusjakso kestää korkeintaan 30 vuorokautta ja tämä on myös maksimiaika vuodeosastolla olemiseen. Koulutuksissa kehittämistarpeet liittyivät asiakaslähtöisen arkikuntoutuksen toteutumiseen ja eettiseen kohtaamiseen. Henkilöllä itsellään on oltava mahdollisuus osallistua arviointiin. Sairaalasta kotiuttamisvaiheessa ruotsalainen ikäihminen siirtyy kotiin tai kuntoutussairaalaan. toimintakyvyn monialainen arviointiosaaminen sekä kuntouttava työ. . työskentelevien gerontologisesta osaamisesta ja antaa heille mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Palautteiden mukaan yhteistoiminnallinen kehittäminen antoi hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tarkastella ja kehittää omia ja työyhteisön toimintatapoja. Toimintakyvyn arviointi ja kuntouttavan työn vahvistaminen Gerontologiseen osaamiseen liittyy mm. Tällöin kehittämisen lähtökohtana oli hoivayksikön kehittämistarpeet. Yhteistoiminnallinen kehittäminen vahvisti työntekijöiden gerontologista osaamista. Osallistavalla yhteistoiminnallisella kehittämiskoulutuksella on saatu hyviä kokemuksia ikäihmisten hoivan kehittämisestä. Konkreettisia arjen suorituksia ovat mm. Mitä voisimme hyödyntää naapurimaan kuntouttavan toiminnan mallista. Tärkeää on myös turvata riittävä henkilöstön määrä ja muut resurssit, jotka mahdollistavat laadukkaan hoivan tuottamisen. Ruotsissa kuntoutukseen kuuluu myös sosiaalinen kuntoutus. Teksti: Reetta Saarnio, TtT, sh, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu ja Sari Arolaakso, TtM, ft, lehtori, geronomikoulutus, Lapin ammattikorkeakoulu Vanhustyö 3 • 2020 11 VT_3_2020_s01-13.indd 11 29.5.2020 13:56:00. Yksinäisyyttä kokeville järjestetään erilaisia tapaamisia, musiikkihetkiä sekä muita yhteisiä tilaisuuksia. Ruotsissa vanhustenhuolto rakentuu vahvasti kuntoutuksen varaan. Koulutuksissa hyödynnettiin työpajatyöskentelyä, joissa työyksiköiden henkilökunta oli avainasemassa kehittämistyön tavoitteiden asettamisessa, toteuttamisessa ja eteenpäin viemisessä. Tavoitteet tulee asettaa yhdessä, jolloin niistä tulee ihmiselle itselleen merkityksellisiä. Monialaista arviointia suositellaan, kun herää huoli ikäihmisen arjesta selviytymisestä
. Tiesitkö Jo viikon vuodelepo voi vähentää ikääntyneen lihasvoimaa 25 % ja heikentää luuston tiheyttä viisi prosenttia. Usein jakso kestää 4-8 viikkoa. Kuntoutukseen kuuluu toimintatai fysioterapeutin tekemä alkuarviointi ja kuntoutuksen suunnittelu, tarpeen mukaiset kotikuntoutuskäynnit sekä loppuarviointi. Käynneillä harjoitellaan pukeutumista, peseytymistä, kahvinkeittoa, postilaatikolla käyntiä tai porraskävelyä. Kovanen lähtee kotihoidon tiimissä aamukierrokselle ja Heiskanen puolestaan osallistuu aamutöihin lyhytaikaisyksikkö Kuntolassa hoitajan työparina. Kotikuntoutusta moniammatillisena yhteistyönä Äänekoskella K otikuntoutus ei ole vain jumppaa, vaan myös arkisten asioiden harjoittelua tai esimerkiksi apuvälineen käytön opettelua. Tämä ajanjakso on tuonut entistä selvemmin esille kuntoutuksen ja yhteistyön tärkeyden. Kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä on saatu edistettyä kotikuntoutusjakson aikana, ja siten kotona asumista on voitu jatkaa. Omaisten ja läheisten kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön. Kotihoidon käyntejä on myös voitu vähentää, kun asiakkaan avuntarve on vähentynyt. Lääkärin lähetettä kuntoutukseen ei tarvita, vaan asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin tai kotihoidon hoitajien tekemän arvioinnin perusteella. Teksti: Päivi Kovanen, toimintaterapeutti, Äänekosken kaupunki 12 VT_3_2020_s01-13.indd 12 29.5.2020 13:56:45. Kotikuntoutuksella tuetaan ikääntyneen kotona asumista. Äänekoskella kotikuntoutuksessa työskentelevien fysioterapeutti Juha Heiskasen sekä toimintaterapeutti Päivi Kovasen arki on muuttunut koronaviruksen myötä. Ikääntyneen kuntoutumista voidaan tukea myös ohjaamalla häntä kodin ulkopuoliseen toimintaan kuten seniorikeskuksiin ja kuntosaliryhmiin. Varsinaiset kuntoutuskäynnit ovat tauolla ja työntekijät tekevät korvaavaa työtä muissa yksiköissä hoitajien apuna. Suunnitelmaa tehtäessä sovitaan, mitä kukin ikääntyneen kanssa toimiva tekee, esimerkiksi voiko omainen osallistua ikääntyneen kuntoutumisen tukemiseen käymällä kaupassa yhdessä hänen kanssaan sen sijaan että toisi ostokset kotiin. Kuntoutuksen keinot ovat yksilöllisiä. Kotona ikääntyneen on mahdollista harjoitella jokapäiväisiä arjen toimintoja. Aamupesuille voidaan mennä rollaattorilla hoitajan varmistamana sen sijaan että sinne mentäisi pyörätuolilla, yhdessä tehdään tuolista ylösnousujumppa tai ikääntyneelle annetaan vaikkapa aikaa voidella voileipä itse hoitajan sanallisesti ohjatessa. Kotikäynneillä toimintaterapeutti kannustaa ikääntynyttä jatkamaan arkiaskareita omatoimisesti. Arjessa kotikuntoutusta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä; alkuarvioinnin jälkeen myös kotihoidon hoitajat toteuttavat kuntoutusta yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelman mukaisesti. Pääpainona kuntoutuksessa on ikääntyneen suoriutuminen itselle tärkeistä arjen toiminnoista kotona ja kodin ulkopuolella. Kuntoutuksen kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, joiden toimintakyky on eri syistä heikentynyt. Kuntoutusjakson pituus määritellään asiakaskohtaisesti
Etenkin muistipulmaisten asukkaiden omaisilla ja ystävillä on ollut kysymyksiä Keväistä viihdetarjoilua terassiyleisölle tarjosi Oskari Taipale 16v. . Vanhustyö 3 • 2020 13 VT_3_2020_s01-13.indd 13 29.5.2020 11:43:35. suomikoti.se Henkilökunta toimii viestinvälittäjänä omaisen ja läheisen välillä monin keinoin. Suomikodin hoitohenkilökunta on pitänyt tihentyneeseen tahtiin yhteyttä asukkaiden läheisiin puhelimitse ja skypen välityksellä. Yhteydenotoista huokuu huoli oman läheisen ja henkilökunnan hyvinvoinnista. He ovat tiedustelleet, mihin viranomaisiin he voisivat olla yhteydessä suojavarusteisiin liittyvien linjausmuutoksien aikaansaamiseksi. siitä, mahtaako läheinen vielä tunnistaa heitä koronakriisin jälkeen. onko talossamme riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa ja onko heillä käytössään tarvittavat suojavarusteet. Omaisia on myös huolestuttanut, kuinka hoitajat on perehdytetty suojavarusteiden käyttämiseen. Korona-ajan huoli hoitokodissa asuvasta läheisestä Lisäksi kysytään hoitajien sairauspoissaolojen määrästä ja onko oman läheisen omahoitaja paikalla. Puhelinkeskustelujen lisäksi hoitajat ovat usein hoitokodin ovella toimittaakseen omaisten hedelmäja kukkalähetyksiä eteenpäin ja sen jatkeena rientämässä asukkaan kanssa terassille vilkuttamaan pihalla odottavalle läheiselle. Muutamat omaiset ovat pyrkineet asettamaan arjen realiteettien vastaisia vaatimuksia suojavarusteiden käytöstä juuri omien läheistensä lähikohtaamistilanteissa. Teksti ja kuvat: Taina Andreev, yksikköpäällikkö, Suomikoti Taina Andreev toimii yksikköpäällikkönä Tukholman Suomikodissa, joka on ruotsinsuomalaisille ikäihmisille ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoava 53 paikkainen asumisyksikkö. Hoitokodissamme on opittu käyttämään erilaisia yhteydenpitomuotoja omaisiin. Omahoitajan rooli on muodostunut kullanarvoiseksi omaisten huolen helpottamisessa. Kuinka saattohoito ja jäähyväisten jättäminen voisi toteutua. Omaisten läsnäolo on ennen korona-aikoja ollut luonnollinen osa hoitokodin arkea. Lähettämistämme kuvaviesteistä olemmekin saaneet paljon kiitosta, jonka myötä myös omasta työstä innostumiseen on tullut uutta virtaa haasteellisen korona-arjen keskellä. Käytännön asioiden hoitamiseen liittyvät selvittelyt, kuten kuinka saada hoitokotiin saapuva lasku hoidettavaksi, ovat myös mietityttäneet omaisia ja luoneet hoitajille uusia työtehtäviä. Hoitokodin ovien sulkeuduttua ja vierailukiellon astuttua voimaan, omaiset ovat pitäneet suoraan yhteyttä hoitokodin henkilöstöön. Keskeinen kysymys on tietenkin ollut talon koronatilanne sekä kuinka mahdollinen eristyshoito voidaan käytännössä järjestää. Hoitokotiarjen jatkumisesta kertovat digikuvat sekä videonpätkät ovat tuoneet hyvää mieltä omaisille. M inulle on esitetty päivittäin median esille nostamiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä mm. Kevään hyviin uutisiin kuuluu hoitokodillemme myönnetty tuki talomme digitekniikan laadun parantamiseksi ja käyttömuotojen kehittämiseksi
Luonnon ilmiöiden seuraaminen virkistää ja rauhoittaa. Luontoympäristö ja vuodenaikojen vaihtelut tarjoavat puuhaa toimintakyvyn ylläpitämiseen: kesällä puutarhanhoito ja marjastus, talvella lumityöt tai vaikkapa pikkulintujen ruokinta. Myös luontokuvat ja -äänet sisätiloissa voivat lievittää kipua ja kohentaa mielialaa. Tutustu Lahden Lähimmäispalvelu ry:n YouTube-kanavalla. Tutkimusten mukaan ihminen elpyy mielipaikoissaan ja luontomaiseman katsominen sekä siellä oleskelu rauhoittaa. Seuraa edelleen koronaohjeistuksia Viranomaiset päivittävät edelleen uusia ohjeistuksia koronavirustilanteesta. Tutustu www.nordicnabs.com Poikkeusajan Korvikekerho Lahden Lähimmäispalvelu ry:n Korvikekerhossa järjestetään toimintaa kotona asuville ikäihmisille myös poikkeustilan aikana. Valtakunnallinen Vahvikelinja avautuu kesän 2020 aikana. Suomalaisten ikääntyneiden arjessa, erityisesti maaseudulla, luonto on ollut luonnollinen osa elämää. Ohjeita kannattaa seurata seuraavilta verkkosivuilta: Sosiaalija terveysministeriö • stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa • stm.fi/varautuminen-koronavirukseen Valtioneuvosto • valtioneuvosto.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL:n sivuilta löytyy runsaasti yleistä tietoa koronasta • ohjeita sote-ammattilaisille • ohjeistusta, miten ikääntyneet voivat suojautua koronavirustartunnalta. LUONTOYMPÄRISTÖ TUKEE HYVINVOINTIA Luonnon monipuolisia terveysvaikutuksia voitaisiin hyödyntää enemmän ja tavoitteellisemmin ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. • thl.fi Tulossa Vahvikelinja! Vahvikelinja tarjoaa puhelimitse iloa ja virikkeellistä sisältöä kotona asuvien, mutta digiyhteyksiä vailla olevien yli 70-vuotiaiden arkeen. Jokaisella kerhokerralla vieraillaan myös metsässä liikkumassa ja saadaan tervehdys joltakin lahtelaiselta lemmikiltä. 14 Lyhyesti VT_3_2020_s14-23.indd 14 29.5.2020 14:28:43. YouTubessa pyörivän kerhon sisältö rakentuu tuttujen ihmisten, toiminnan ja vierailijoiden ympärille. Koulutetut vapaaehtoiset vastaavat puheluihin ja antavat ideoita toimintakykyä, voimavaroja ja mielen vireyttä ylläpitävään toimintaan. Teemana ovat muun muassa kevätistutukset, musiikki sekä käsityöt. Elinympäristömme vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. ”Yhteispohjoismaisessa New Nordic Nature Based Service Models -hankkeessa kehitämme liiketoimintaja palvelumalleja yhdessä pohjoisten luonnonvaraja matkailualalla toimivien yritysten sekä soteja kasvatustoimijoiden kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Leena Välimaa Lapin ammattikorkeakoulusta
yksinäisyys (ei perhettä, sukua tai ystäviä), muistisairaus, heikentynyt fyysinen toimintakyky, masennus tai sosiaaliset pelkotilat (ei uskalleta enää liikkua yksin). Helpon sähköisen lomakkeen löydät täältä https://www.kyselynetti.com/s/84e4f1d. Ketteryyttä ja joustavuutta on löytynyt niin organisaatioista että työntekijöistä. 4 UUDENLAISIA palveluja ja innovatiivisia toimintatapoja on kehitetty monilla aloilla. Vanhustyö 3 • 2020 15 VT_3_2020_s14-23.indd 15 29.5.2020 12:42:28. Kaikki jaetut kokemukset auttavat kehittämään parempaa hoivaa tulevaisuudessa. 5 KULTTUURITARJONTA verkossa laajeni. 2 TOISESTA välittäminen ja muistamien lisääntyi. Taustalla esim. Heti koronaepidemian alussa syntyi vapaaehtoista naapuriaputoimintaa, jolla pyrittiin auttamaan ikääntyneitä asiointipalveluissa kuten ruokaja lääkeostoksissa. hyvää korona-ajan asiaa 5 1 NAAPURIAPUA ja vapaaehtoistyötä. Yhteydenpitoa läheisiin on osalla ollut ehkä jopa normaalia enemmän. Vastausaikaa on 30.6.2020 asti. 3 YHTEYDENPITOA uudella tavalla. Lähetä viesti vanhustyolehti@vtkl.fi Muita keinoja yksinäisyyden lievittämiseen ja syrjäytymisen estämiseen • Etsivä vanhustyö • Ystäväpiiri-toiminta Kokemuksia korona-ajasta -kysely Tutkijatohtori Jari Pirhonen ja apulaisprofessori Ilkka Pietilä tutkimusryhmineen keräävät hoivakodeissa asuvien vanhusten läheisiltä kokemuksia korona-ajasta. Moni on muistanut läheisiään myös suklaalevyillä ja kukkakimpuilla ja yritykset lahjoituksilla. Kohderyhmänä ovat kaikkein yksinäisimmät ikäihmiset, jotka ovat vaarassa jäädä ”kotiensa vangeiksi”. Opastetut virtuaalikierrokset museoissa, oopperaesitykset ja suosikkiartistien musiikkiesitykset tuovat elämyksen suoraan omaan olohuoneeseen. Moni ikääntynyt otti digiloikan ja rohkaistui käyttämään älylaitteita ja kuvapuheluja läheisten kohtaamiseen. Postikorttija kirjelähetykset varmasti lisääntyivät. Lue lisää Kotikummeista www.dila.fi/ diakonia/kotikummit Kerro meille, millaisin keinoin ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään. Kotikummi on perehdytetty vapaaehtoinen, joka toimii kotona asuvan ikäihmisen ystävänä, juttuseurana ja aidosti läsnä olevana ja kohtaavana ihmisenä. KOTIKUMMIT TARJOAVAT APUA YKSINÄISYYTEEN KotiKummit tukevat ja auttavat lahtelaisia kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä vapaaehtoistoiminnalla ja yritysyhteistyöllä. Tutkimus tehdään Helsingin yliopistossa ja sen rahoittaa Koneen säätiö
Hyödyntämällä apuvälineitä energiaa vapautuu itselle tärkeisiin asioihin sekä sosiaalisiin kontakteihin. Näppärät oppaat Hankkeen sivuilla on videoiden lisäksi myös Iloa ja hyötyä apuvälineistä -oppaat rollaattorin ja manuaalipyörätuolin käyttäjille. Näin ne tukevat olemassa olevaa toimintakykyä ja niiden käytön opettelu on helpompaa. Vinkkejä annetaan myös pyörätuolin käyttäjän avustajalle; kuinka tulee ensin tiedustella, miten voisi olla avuksi ja millä tavoin voi avustaessa huolehtia myös omasta ergonomiastaan. K u va : In va lid ili it o n ar ki st o /T im o P o rt h an 16 VT_3_2020_s14-23.indd 16 29.5.2020 9:59:42. Sujuva ja ergonominen käyttö myös ylläpitää tukija liikuntaelimistön hyvinvointia. Helsingin keskustakirjasto Oodissa myös pyörätuolin käyttäjät ylettävät ylähyllylle. K ävelykeppi, rollaattori, pyörätuoli sekä sähköiset liikkumisen apuvälineet ovat kirjaimellisesti apu arjessa. Videot sopivat niin uusille kuin jo pidempäänkin apuvälinettä käyttäneille sekä heidän läheisilleen. Apuvälineet kannattaa ottaa ajoissa käyttöön, eikä vasta pakon edessä. Näissä esitellään rollaattori, pyörätuoli, sähköpyörätuoli ja sähkömopo sekä opastetaan niiden ergonomiseen käyttöön. Hankkeen nettisivuille on tuotettu kaikkien katsottavaksi lyhyitä ja ytimekkäitä opastusvideoita. Ne tukevat itsenäistä ja omatoimista elämää sekä edistävät toimintakykyä. Uudenlaista tukea apuvälineiden käyttöön Videoista vauhtia oppimiseen TuleApu-hanke haluaa helpottaa liikkumisen apuvälineiden käyttöönottoa ja kehittää käytön ergonomisuutta, koska vain käytössä olevasta apuvälineestä on hyötyä. Ainoastaan käytössä olevasta apuvälineestä on hyötyä, mutta mistä niitä voi saada ja kuinka niitä käytetään. Invalidiliiton TuleApu-hanke on pureutunut asiaan ja tarjoaakin liikkumisen apuvälineiden käyttöön laajan tukipaketin. Niistä löytyvät keskeisimmät vinkit ergonomiseen välineiden käyttöön sekä taukoKannattaa lähteä rohkeasti liikkeelle tutustumaan ympäristöönsä ja sen esteettömyyteen. Eri ammattilaisryhmät voivat myös hyödyntää videoita työnsä tukena
Kannattaa myös ajoissa selvittää, kuinka tulee toimia, jos apuväline kaipaa huoltoa tai korjausta. Ethän jättäisi silmälasejakaan hankkimatta, joten helpota myös liikkumistasi ajoissa! . Vertaistuesta voimaa Pääkaupunkiseudulla on käynnissä Apuvälinekummitoiminnan pilottikokeilu. Käyttäjän toimintakyvyn muuttuessa tai kun tulee tarve päivittää apuvälineen säätöjä, kannattaa olla yhteydessä apuvälineen luovuttaneeseen tahoon. Luovutustilanteessa ammattilainen varmistaa, että käyttäjä sekä mahdollisesti myös hänen tukiverkkonsa hallitsevat välineen käytön turvallisesti. Tähän mennessä kahdenkeskisissä tapaamisissa on harjoiteltu ulkona ja kaupoissa liikkumista. Teksti: Hanna Solja, hankesuunnittelija, Invalidiliitto ry jumppaohjeet. Tavoitteena on, että vastaavaa toimintaa voitaisiin toteuttaa myöhemmin myös muualla Suomessa. Rohkeasti liikkeelle Tarkoituksenmukainen ja yksilöllisesti sovitettu apuväline helpottaa liikkumista ja tukee toimintakykyä. Käytönopastuksessa saattaa kuitenkin tulla paljon asiaa kerralla, joten opastusvideoiden antama tuki on hyvä muistaa myös apuvälineen kotiuttamisen jälkeenkin. Ne ovat saatavissa myös erikseen tulostettavana sivuna, vaikka jääkaapin oveen tai taskuun sujautettavaksi ulkoilua varten. Näinä päivinä on päässyt harjoittelemaan liikkumista niin Helsingin metrossa kuin keskustakirjasto Oodissakin. Apuvälinekummitoiminnassa kummia ja kummitettavaa yhdistää sama apuväline, vaikka diagnoosit olisivat hyvinkin erilaisia. Tuumasta toimeen Kannattaa lähteä rohkeasti tutustumaan apuvälinetarjontaan. Yhdessä he voivat pohtia erilaisia liikkumiseen liittyviä ongelmakohtia sekä löytää konkreettisia ratkaisuja niihin. TuleApu-hankkeen nettisivuilla on näppärät Iloa ja hyötyä apuvälineistä -oppaat rollaattorin ja manuaalipyörätuolin käyttäjille. Joku käyttää sisällä tasapainon tukena pikkukeppiä ja ulkona liikkuessaan rollaattoria. Tilannetta ja tarvetta kartoittaessa on hyvä ottaa huomioon miksi, missä ja mihin tarpeeseen tukea tarvitsee. Kyseiset taukojumpat sopivat niin apuvälineen käyttäjille kuin toimistotuolissa istuville. Vanhustyö 3 • 2020 17 VT_3_2020_s14-23.indd 17 29.5.2020 9:59:59. Tapaamisissa kokeneet apuvälinekummit jakavat omaa kertynyttä kokemustietoaan uusille käyttäjille. TuleApu-hanke Liikkumisen apuvälineiden videot ja muu materiaali ovat hyödynnettävissä osoitteessa https://www.invalidiliitto.fi/liikkumisenapuvalineista Lisätietoja hankkeesta ja tulevista apuvälinetapahtumista: https://www.invalidiliitto.fi/tuleapu 044 765 1322 tuleapu@invalidiliitto.fi K u va : In va lid ili it o n ar ki st o /H an n a So lja Kävelykeppejä, rollaattoreita sekä manuaalipyörätuoleja saa lainaan oman alueen perusterveydenhuollon lainaamosta, jossa tehdään yhdessä ammattilaisen kanssa tarpeen arviointi. Halutessaan apuvälineitä voi hankkia myös itse alan liikkeistä. Kummitapaamiset lähtevät aina kummitettavan toiveista ja tavoitteista. Nykyiset apuvälineet ovat helppoja käyttää ja tarvittaessa niihin voidaan tehdä myös yksilöllisiä muutostöitä. Tutkimukset osoittavat, että ergonomisesti oikein käytettynä liikkumisen apuvälineet ovat myös turvallinen ja tehokas keino vähentää kipuja ja ylläpitää tasapainoa. Vastaavasti joku toinen ei tarvitse sisällä ensinkään tukea, mutta ulkona ja pidemmillä matkoilla kulkee pyörätuolilla. Niistä löytyvät keskeisimmät vinkit ergonomiseen käyttöön sekä taukojumppaohjeet. Apuvälinekummien teemapäivissä on tuotu esiin esteettömän liikkumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Apuvälinekummitapaamisissa apuvälinekummit jakavat omaa kokemustietoaan ja taitojaan uusille käyttäjille
Suositusten mukainen, monipuolinen ja riittävä ruokailu turvaa parhaan mahdollisen ravitsemustilan, edistää terveyttä sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Se sisältää monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä, maitovalmisteita, kalaa, siipikarjaa, lihaa, kananmunaa tai kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja. Toimintakyvyn ja ravitsemustilan säilyttäminen Ikäihmisten ruokailutottumuksissa on parantamisen varaa. Ravitsevaa ja maistuvaa yhdessä syöden Kaikilla ikääntyneillä tulee olla oikeus hyvään ravitsemukseen sairauksista, toimintakyvyn rajoitteista ja muistiongelmista huolimatta. Ikääntyneiden, joilla on sairauksia ja haurastumista, tulee erityisesti estää tahatonta painonlaskua huolehtimalla helposti valmistettavista maistuvista ja ravitsevista aterioista. Hyväkuntoisten ikääntyvien kohdalla ruokasuositusten tavoitteena on edistää K u va aj a V e ik ko So m e rp u ro terveyttä, ehkäistä sydänja verisuonisairauksia ja ylipainoa. Terveyttä edistävä ruokailu ja painonhallinta ovat yhteydessä parempaan toimintakykyyn ja voivat suojata myös muistitoimintojen heikentymiseltä. T erveellisen syömisen perusta on kaikenikäisillä sama. Toimintakyvyn kannalta on myös tärkeää vahvistaa lihaksia ja välttää sahaavaa painon vaihtelua. He eivät saa riittävästi proteiinia ja tuoreiden kasvisten sekä kasviöljypohjaisten levitteiden käyttö on vähentynyt. Monipuolisuuden lisäksi tärkeää on, että syödyt ruokamäärät vastaavat tarvetta, päivässä on 5-6 ruokailukertaa ja niistä useimmilla on riittävästi hyviä proteiinin lähteitä toimintakyvyn ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. Omaisille on mahdollista antaa 18 VT_3_2020_s14-23.indd 18 29.5.2020 10:01:50. Ruokailusta saatavaa mielihyvää tuovat yhdessä syöminen, omien kykyjen mukainen osallistuminen ja maukas ruoka
ohjausta oikeisiin ruokavalintoihin. Mitä voisimme tehdä, jotta ruokailutilanne olisi mukava. Ympärivuorokautisessa hoidossa huolehditaan yksilöllisillä ratkaisuilla ruoan maistuvuudesta, sopivasta rakenteesta ja ravitsemusta täydentävistä ruoka-aineista ja valmisteista. . Mitkä asiat tuovat sinulle ruokahalua. Leolle ruokailu tukee kuntoutumista, omatoimisuutta ja mielen hyvinvointia. Työntekijä lähtee Leon ruokaseuraksi läheiseen lounasravintolaan ja samalla he tekevät kävelylenkin. Se julkaistiin keväällä 2020. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen palkitsee itsenäisyyden ja omatoimisuuden säilymisenä, kykynä hoitaa päivittäisiä asioita, tavata tuttavia liikunnan ja harrastusten parissa ja valmistaa itselle maistuvaa ruokaa. Yhteisellä ruokailuhetkellä voi olla vaikutusta myös ajatteluja muistitoimintoihin. Ruokailuhetken sosiaalisuutta voidaan toteuttaa myös virtuaalisena ruokaseurana ruudun välityksellä. Mikä lisäisi ruuan maistuvuutta. Mukava yhteinen ruokailutilanne lisää ruokailusta saatavaa mielihyvää ja auttaa syömään enemmän, jos ruokahalu on huono. Leon sisko Kaisa asuu toisella paikkakunnalla ja tulee perjantaisin tekemään Leon kanssa ruokaostokset loppuviikkoa varten, ja he valmistavat yhdessä ruokaa pakastimeen. Millä mielellä odotat tulevaa ruokailua. Kaisa ja Leo syövät perjantaina yhdessä ja sopivat ruokailevansa viikolla yhdessä myös kuvapuhelun välityksellä. Ruokailun sekä ravitsemustilan seuranta ja arviointi toteutetaan kaikille palveluita tarvitseville ikääntyneille. Jo pienikin ruokahalun paraneminen vaikuttaa myönteisesti henkilön toimintakykyyn, mielialaan ja hyvinvointiin. Tutkimuksissa sosiaalisten kontaktien vähyys ja yksinäisyyden kokemus ovat olleet yhteydessä vähäisempään energiansaantiin, yksipuoliseen ruokailuun ja ruokavalion heikompaan laatuun. Ruokailu tukee Leon kuntoutumista, omatoimisuutta ja mielen hyvinvointia Ruokahaluun vaikuttavat myös mm. Mikä saa ruuan maistumaan. On tärkeää selvittää tekijöitä, joilla voi lisätä ruoan maistuvuutta, ruokailutilanteen miellyttävyyttä sekä syömisen ja nielemisen helppoutta. Kuntoutustilanteen, painonlaskun ja vajaaravitsemusriskin vuoksi Leolle on ohjattu energiaja proteiinirikas ruokavalio. Millainen ruoka on helppoa syödä. Lounasravintolasta lähtiessään he saavat kolmen päivän pakatut, jäähdytetyt ateriat mukaansa. Ruokailun ohjaus vahvistaa ruokaosaamista ja yhteinen ruuanvalmistus antaa uusia taitoja ja uutta innostusta itsestä huolehtimiseen. Maanantaina 4H –yhdistyksen työntekijä tekee Leon kanssa ravitsemusterapeutin vinkkien pohjalta kauppapalvelun ostoslistan netissä. Tässä vaiheessa on ennakoivaa miettiä, kuinka järjestäisi oman ruokailun mahdollisten sairauspäivien tai toimintakyvyn muutosten varalta, huomioiden mahdollinen avun tarve ruuan valmistuksessa, ruokailussa ja ruuan hankinnassa. Kotihoidon asiakkaille voidaan räätälöidä yksilöllisesti tarvittavien palveluiden kokonaisuus, joilla varmistetaan riittävät päivittäiset ateriat. ruoka-ajan ja nälän tunteen vastaavuus, ruokailutila, syökö yksin vai seurassa, mieliala, fyysiset ja psyykkiset oireet ja sairaudet. Esteet riittävälle syömiselle tulee selvittää ja ruokahalu turvata yksilöllisesti sopivilla keinoilla. Leo osallistuu kuntoutuskurssille, jossa liikutaan, laitetaan ruokaa ja syödään yhdessä. Teksti: Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vanhustyö 3 • 2020 19 VT_3_2020_s14-23.indd 19 29.5.2020 10:02:08. Ruuan aistittavilla ominaisuuksilla on tärkeä merkitys ruuan maistuvuuteen. Ennakointia tuleville vuosille Parhaimmillaan vanhuseläkkeelle siirtyvät ovat hyväkuntoisia ja tottuneita huolehtimaan itsestä, säännöllisestä ruokailusta, liikkumisesta ja terveystarkastuksista. Kauppapalvelu toimittaa Leon ruokaostokset iltapäivällä kotiin. Tutustu suosituksiin: http://www.julkari.fi/handle/10024/139415 Aterioiden tärkeimmät ominaisuudet ovat monipuolisuus, värikkyys ja maistuvuus Miellyttävä yhteinen ruokahetki saa ruuan maistumaan ja auttaa syömään enemmän. Aamupalan, välipalat ja iltapalan Leo huolehtii itse. Ikääntyneiden uusi ruokasuositus Vireyttä seniorivuosiin: ikääntyneiden ruokasuositus on uusi valtakunnallinen laatusuositus, jolla edistetään ja tuetaan ikääntyneiden ravitsemusta. Ulkonäkö, tuoksut, maut, sopiva lämpötila ja sopiva suutuntuma lisäävät ruuasta saatavaa mielihyvää. Kotiutuspalaverissa ja kotikäynnillä suunniteltiin kuntoutumista, ravitsemustilan korjaamista ja omatoimisuutta tukeva ’ruokaketju’. Ajantasaisen tiedon saaminen paikallisista ruokapalveluista ja tukea tarjoavista järjestöja yhdistystoimijoista helpottaa arjen suunnittelua. L eo on kuntoutumassa lonkkaleikkauksesta, mikä vaikeuttaa liikkumista, ruokaostosten tekoa ja ruuanvalmistusta
Vuonna 2019 Oulussa 65 vuotta täyttäneitä oli 33 286 henkilöä, joten kaikista ikäryhmään kuuluvista Seniorikortin lunastaneita oli 15,45 prosenttia. Seniorikortin 40 euron vuosimaksulla voi käyttää arkisin päiväsaikaan rajattomasti kaupungin hallinnoimia liikuntapaikkoja, lähinnä uimahalleja ja kuntosaleja. Alkuun Seniorikortin ikäraja oli 70 vuotta, mutta kuntaliitosten myötä vuonna 2013 ikäraja laskettiin koskemaan kaikkia 65 vuotta täyttäneitä oululaisia. Lähtökohtana Seniorikortilla on edistää ja helpottaa ikääntyneiden kotona selviytymistä ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä, mutta yhtä tärkeää on myös sosiaalinen kanssakäyminen, toisten ikäihmisten tapaaminen, yhteiset juttuhetket liikunnan parissa sekä liikunnan tuoma ilo, virkistys ja rentoutuminen. Tätä näkökulmaa vahvistaa Oulun liikuntapalvelujen liikuntakoordinaattori Henna Kuusinivan (2018) tekemä, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvän opinnäytetyö, joka liittyi asiakkaiden kokemuksiin Seniorikortin käytön vaikutuksista koettuun fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toki kasvua selittää osaltaan ko. Kaupungin tarjoamilla liikuntaja kulttuuripalveluilla on iso merkitys ikääntyvän 20 VT_3_2020_s14-23.indd 20 29.5.2020 12:44:35. Seniorikortin sosiaalinen merkitys Seniorikortin merkitys ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kannalta on tärkeä. Kokemus on osoittanut, että Seniorikortin käytöllä on fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi myös paljon positiivisia sosiaalista vaikutuksia. Vuonna 2019 kortteja myytiin 5144 kappaletta ja niillä suoritettiin 237 048 käyntiä liikuntalaitoksiin. Prosessin aikana on tullut vahvasti esille ikääntyneen väestön harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. kohderyhmään kuuluvien määrän kasvu väestössä, mutta myös markkinoinnilla ja Seniorikortista saaduilla hyvillä kokemuksilla on ollut osuutensa kortin suosioon. Suosio jatkaa kasvuaan Seniorikortin suosio on kasvanut vuosi vuodelta. V uodesta 2003 alkaen Oulussa on ollut käytössä Seniorikortti-palvelukonsepti, mikä oikeuttaa käyttämään päiväsaikaan kaupungin hallinnoimia liikuntapaikkoja. Kortin edullisella vuosihinnalla pyritään vähentämään liikkumisen taloudellisia esteitä. Strategiasta konkretiaan Oulussa ikääntyneiden määrä kasvaa, kuten muissakin Suomen kunnissa. Kortin suosio on ollut vuosi vuodelta kasvavaa. Oulussa Seniorikortin voi hankkia sen vuoden alussa, kun täyttää 65 vuotta. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi Seniorikortin käytön hyödyt ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta. Vertailun vuoksi vuonna 2015 kortteja myytiin 4092 kappaletta ja käyntikertoja oli 189 019. Oulussa on valmisteltu ikääntymispoliittista ohjelmaa monialaisena ja poikkitoiminnallisena yhteistyönä. Seniorikortti liikuttaa oululaisia Oulussa ikääntyneiden toimintakykyä on jo 17 vuoden ajan edistetty Seniorikortin avulla
. Ikääntyvä väestö on kiinnostunut oman terveydestään ja sen edistämisestä liikunnan keinoin. Seniorikorttikin on ollut tarkastelussa ja on ehdotettu, että kortti muuttuisi vuosikortista puolen vuoden mittaiseksi kerrallaan ja hinta puolen vuoden kortille olisi 30 euroa. Teksti: Niina Epäilys, liikuntajohtaja Oulun kaupunki Vanhustyö 3 • 2020 21 VT_3_2020_s14-23.indd 21 29.5.2020 12:44:55. Seniorikortti on Oulussa sen 17 vuoden historiansa aikana osoittanut, että tällaiselle palvelulle on kysyntää ja tarvetta. Seniorikortilla on myös strategista merkitystä, sillä Seniorikortti-palvelukonsepti konkretisoi mitä parhaimmalla tavalla kaupunkitason tavoitetta. Ja mitä pidempään ikäihmiset pysyvät toimintakykyisinä ja selviävät kotona, sitä suurempia taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia sillä on. Ikäihmisten osuus liikuntapaikoilla kasvaa Oulussa on toteutettu ulkoista arviointia liittyen säästötoimenpiteiden toteuttamiseksi. Oulun kaupungin liikuntalaitoksissa, erityisesti kuntosaleilla, on viime vuosien aikana ollut nähtävissä selkeästi asiakasprofiilin muutosta siten, että ikäihmisten suhteellinen määrä liikuntapaikoilla kasvaa. Kaupungin liikuntapalvelut ovat pystyneet omalta osaltaan vastamaan tähän haasteeseen. Ohjatut liikuntaryhmät ovat tärkeitä tietyille kohderyhmille, mutta resurssien näkökulmasta ne tavoittavat vain pienen osan koko ikääntyneiden ikäryhmästä. Siksi Seniorikortti on oivallinen lisä ikääntyneille suunnattuun liikuntapalvelutarjontaan, sillä se voidaan tarjota kaikille, käyttö on vapaata käyttöaikojen puitteissa ja aikataulut liikkumiselle voi laatia kukin itse. Lisäksi palveluun tulisi ikäihmisten toivoma ominaisuus, että Seniorikortin käyttö ulottuu myös viikonloppuihin. Puolen vuoden kortti antaa ostajalleen mahdollisuuden ajoittaa kortin käyttö siten, että siitä on hänelle eniten hyötyä. Jos esimerkiksi viettää pitkiä aikoja kesämökillä tai on tulossa isompi leikkausoperaatio, niin voi miettiä, tarvitseeko sille ajalle lunastaa korttia lainkaan. väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Oulun kaupunkistrategiaan on kirjattu, että hyvinvointi kuuluu kaikille ja löydämme mahdollisuuksia hyvinvointiaktiivisuudesta
Samalla myös kävelyjalkapallo hautautui unholaan, kunnes vuonna 2011 Ison-Britannian Chesterfieldissä syntyi ikäihmisten liikuntaryhmä Spireites. Pelaajien yhteenlaskettu ikä oli 1???474 vuotta.” N äin kirjoitti englantilainen sanomalehti Daily Telegraph artikkelissaan vajaat 90 vuotta sitten. Pääsyliput kustansivat kolme penniä seisomapaikalle ja kuusi penniä istumapaikalle. Jutussa raportoitiin tiettävästi historian ensimmäisestä kävelyjalkapallo-ottelusta, jossa vastakkain olivat Derbyn ja Crewen kaupunkien iäkkäät rautatietyöläiset. “Kaljut päälaet, valkoiset viikset ja punaiset kasvot olivat päivän sana. Pelasipa eräs miehistä silmälasit päässään. Yhteensä 1 500 uteliasta silmäparia kerääntyi paikalle kannustamaan näitä kahta joukkuetta, joiden pelaajista yksikään ei ollut 65 ikävuotta nuorempi. Yli 55-vuotiaille tarkoitetussa liikuntaryhmästä useimmat olivat kasvaneet brittiläiseen palloilukulttuuriin ja harrastaneet jalkapalloa nuoruudessaan, mutta vuosien varrella kertyneet vaivat olivat tehneet jalkapallon pelaamisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Chesterfieldin harrastejalkapallosta vasKävelyjalkapallossa juokseminen on kiellettyä, mutta ajatus saa juosta 22 VT_3_2020_s14-23.indd 22 29.5.2020 10:04:50. Ottelu pelattiin toukokuussa 1932 Derbyn kaupungin jalkapallopyhätössä, vuonna 1997 suljetussa Baseball Groundissa. Derbyn ja Crewen väliset jokavuotiset kohtaamiset jatkuivat aina vuoteen 1936 saakka, jonka jälkeen perinne katkesi yhtä äkisti kuin se oli alkanutkin
Sääntöjen tarkoituksena on ehkäistä jalkapallossa syntyviä vammoja ja tehdä kävelyjalkapallosta turvallinen ja helposti lähestyttävä liikuntamuoto kaikille. Alkuvuodesta 2020 Suomessa kävelyfutista oli kokeillut 1 134 henkilöä. Eniten jalkapalloajoilta jäi kaipaamaan pukukoppielämää. Iän myötä pahentuneet polvivaivat pakottivat Davidin luopumaan läpi elämän mukana kulkeneesta jalkapalloharrastuksesta. Olipa sitten vanha pelaaja, kuten minä, tai ensimmäistä kertaa joukkuetoiminnassa mukana. . Rutiiniksi tulleet jokaviikkoiset treenit ja pelimatkat vaihtuivat kotona television katsomiseen. Vanhustyö 3 • 2020 23 VT_3_2020_s14-23.indd 23 29.5.2020 10:05:09. Jalkapallosta luopumisessa kovin kolaus oli sosiaalisen elämän merkittävä kaventuminen. Huulenheittoa, joka alkaa heti treenipaikalle saavuttaessa ja jatkuu läpi illan. Senioreille tarkoitettuja kävelyfutisryhmiä löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Turusta ja Kaarinasta. Chesterfield Senior Spireites harjoittelee kerran viikossa noin 40 pelaajan voimin. Kieltolistalla ovat juoksemisen lisäksi myös pallon puskeminen päällä sekä kovat kontaktit. – Olisinhan voinut aloittaa vaikkapa golfaamisen, mutta eihän sitä pelatessa tapaa edes muita ihmisiä, hän naurahtaa. Uusien harrastuksienkaan pariin David ei löytänyt. – Jouduin lopettamaan jo parikymmentä vuotta sitten, sillä jalkani eivät kestäneet pallon perässä juoksemista. Kävely on ainoa sallittu etenemisen muoto. taavat tahot olivat tehneet saman havainnon, ja houkutellakseen senioriväestöä seuran toimintaan mukaan he kehittelivät nykymuotoisen kävelyjalkapallon ensimmäisen version – tietämättä 90 vuoden takaisista peleistä mitään. yläriman, pään tai vyötärön korkeus), jonka yli peliväline ei saa kohota • Maalivahdin alue, jonka sisällä ainoastaan maalivahti saa pelata • Ei paitsioita Kulttuurin ja hyvinvoinnin liiton Kukunori ry:n kolmevuotinen kävelyfutishanke on keskittynyt erityisesti päihdeja mielenterveysalan toimijoiden kanssa työskentelyyn, mutta kaikki sivulla ilmoitetut harjoitusvuorot ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Skotlannin Edinburghissa paikallisen jalkapalloseura Heart of Midlothianin kävelyfutisjoukkueen riveissä pelaava 73-vuotias David on joukkueen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä. ”Yllättäen sain rakkaan harrastuksen takaisin” Kävelyjalkapallo, joka tunnetaan Suomessa paremmin nimellä kävelyfutis, on perinteisen jalkapallon pohjalta kehitetty liikuntamuoto, jonka tärkein eroavaisuus käy ilmi jo lajin nimestä. K u va aj a: M at ia s Sa kk o . Teksti: Matias Sakko, tiedotuspäällikkö, Kukunori ry Tietoa kävelyfutiksesta Tietoa kävelyfutiksen vuoroista sekä säännöistä löytyy osoitteesta kävelyfutis.fi. Myös maalivahdilla on oma puolikaaren muotoinen rajattu alue, josta maalivahti ei saa poistua. Kävelyfutiksen tärkeimmät säännöt • Ei juoksemista • Ei liukutaklauksia • Ei pääpalloja • Maksimikorkeus (esim. Silloin en uskonut enää koskaan pelaavani, Heartsin maalivahti muistelee. Heart of Midlothianin kävelyjalkapalloharjoitukset Edinburghissa, Skotlannissa. David kuuli kävelyfutistoiminnasta ensi kerran vuonna 2015 ystävältään ja sai yllättäen takaisin rakkaan harrastuksensa, jonka luuli jo menettäneensä. Aktiivisia joukkueita on yhteensä 35 kappaletta, ja niitä löytyy lähes jokaisesta Suomen suurimmasta kaupungista. Peli on saavuttanut suuren suosion sosiaalija terveysalan järjestöissä matalan kynnyksen liikuntana. Vaatimattomasta kokeilusta kasvoi kansallinen menestystarina, ja vuonna 2019 koko Ison-Britannian alueella toimii yhteensä 1 200 kävelyjalkapallojoukkuetta. Se on se tärkein syy, miksi tätä lajia harrastetaan. Suomessakin pelataan Suomessa kävelyfutis on muutaman vuoden vanha laji. – Se tuntui siltä kuin olisin tavannut vanhan ystävän vuosien jälkeen
Siksi on tärkeää, että iäkkään ihmisen liikkumisja toimintakykyä arvioidaan monipuolisesti jo sairaalassa (ks. Tehostettu kotikuntoutus toimi joillakin kuntoutujilla ponnahduslautana uuden liikunnallisen harrastuksen kuten vesijuoksun tai sauvakävelyn aloittamiseen. Kuntoutuksessa korostui omaisten ja läheisten sekä mahdollisten tukipalvelujen kuten kotihoidon merkitys, koska monet kuntoutujat kaipasivat tukea ja motivointia itsenäiseen harjoitteluun. Kuntoutus aloitettiin sairaalasta kotiutumisen jälkeen, ja siihen osallistui 117 keskimäärin 80-vuotiasta henkilöä, joista puolet sai tehostettua kotikuntoutusta. Näissä tutkimuksissa fyysistä aktiivisuutta on mitattu vyötärölle tai jalkaan kiinnitetyllä liikemittarilla, joka rekisteröi kehon liikettä kiihtyvyyden muutoksina. Tehostettu kotikuntoutus Jyväskylässä 2016-2018 toteutetussa tutkimuksessa verrattiin tehostettua kotikuntoutusta ja nykymuotoista kuntoutuskäytäntöä henkilöillä, jotka olivat olleet äskettäin sairaalahoidossa jalkojen tai alaselän vamman, kipuoireen pahentumisen tai suunnitellun kirurgisen toimenpiteen seurauksena. Erityisen haastavaa kuntoutuminen on henkilöille, joilla on heikentymistä kognitiivisissa eli tiedon käsittelyn toiminnoissa ja vaikeuksia liikkumisessa sekä kaatumisen pelkoa. Fysioterapeutti kävi kuntoutujien luona seitsemän kertaa, ja hän oli myös puhelimitse yhteydessä kuntoutujiin. Liikkuminen varmemmaksi sairaalajakson jälkeisellä kotikuntoutuksella Sairaalassaoloaikana liikkuminen on usein vähäistä, mikä heikentää iäkkään ihmisen toimintakykyä. Liian usein kuntoutusketju katkeaa. F yysinen aktiivisuus eli kaikki energiankulutusta lisäävä liikkuminen vähenee sairaalan pyjamaan pukeutumisen jälkeen. Useat tutkimukset, mukaan lukien terveyskeskussairaalan kuntouttavalla osastolla toteuttamamme, osoittavat potilaiden liikkuvan sairaalajakson aikana keskimäärin alle tunnin päivässä. Aktiivisuuden lisääminen vaatii motivointia Omatoimiseen liikuntaan ja arjen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävä kotikuntoutus vähensi iäkkäiden kuntoutujien porraskävelyssä kokemia vaikeuksia. Puoli vuotta kestänyt fysioterapeutin ohjaama kuntoutusohjelma sisälsi liikkumistavoitteiden asettamista, lihasvoima-, kävelyja tasapainoharjoitteita, yksilöllisesti kohdennettua liikuntaneuvontaa, liikkumisen turvallisuuden arviointia sekä keskustelua kaatumisen pelosta ja kivunhallinnasta. Saumattomasti jatkuva kuntoutus kotiutumisen jälkeen mahdollistaa liikkumiskyvyn kohentumisen ja edistää turvallista liikkumista ja arjessa selviytymistä, mikä puolestaan vähentää kaatumisen riskiä. Toimia-suositus 2019) ja että liikunnallinen kuntoutus aloitetaan heti. Myös liikkumistehtäviä sisältävällä testillä mitattu jalkojen suorituskyky parani molemmissa ryhmissä, mutta se jäi keski24 Kehittäminen ja tutkimus VT_3_2020_s24-33.indd 24 29.5.2020 10:09:21. Näin käy siitä huolimatta, että passivoivia toimintatapoja, kuten ruokien tarjoilua vuoteisiin, on karsittu, ja vaikka kuntouttava työote on sairaaloissa arkipäivää. Kotiutumisvaihe on kriittinen Vähäinen liikkuminen heikentää pitkittyneiden kipujen tai kaatumisen pelon takia rapistunutta liikkumiskykyä entisestään. Yhdessä saatettiin käydä tutustumassa lähiliikuntapaikkoihin, uimahalliin tai kuntosaliin. Liikkumiseen kannustava kuntoutus auttaa kohentamaan toimintakykyä sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kotikuntoutus edisti erityisesti niiden kuntoutujien toimijuutta, joille portaiden kävely oli välttämätöntä kodista ulos pääsemiseksi ja asioinnin kuten kaupassa käynnin hoitamiseksi. Porraskävely kuormittaa kehoa monella tavoin ja vaikeuksien kokemisen väheneminen heijastaa varmuuden lisääntymistä
Sen jälkeen aktiivisuus vakiintui tasolle, joka on matalampi kuin saman ikäisen väestön keskimääräinen aktiivisuustaso, ja nykyisiä liikkumissuosituksia matalampi. Muutosta pyrittiin edistämään asettamalla fysioterapeutin tuella itselle tärkeitä ja motivoivia tavoitteita, joiden toteutumista arvioitiin säännöllisin väliajoin. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus lisääntyi molemmissa ryhmissä saman verran kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sairaalasta kotiutumisesta. arjen aktiivisuutta ja liikuntaa edistävään kuntoutukseen on tarvetta panostaa, jotta kuntoutujan arkielämälle merkityksellisten asioiden sujuminen mahdollistuu. 2020;34(4):491-503. Effects of an individually targeted multicomponent counseling and home-based rehabilitation program on physical activity and mobility in community-dwelling older people after discharge from hospital: a randomized controlled trial. . Clin Rehabil. 2017;18(1):477. doi: 10.1177/0269215519901155. doi: 10.1186/s12891-017-1825-5. Tutkimuksen perusteella iäkkäiden kuntoutujien terveyden ja toimintakyvyn arviointiin sekä sen perusteella kohdennettuun, Lisätietoa tutkimuksesta Tutkimuksen menetelmät ja päätulokset on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä: Turunen K, Aaltonen L, Kumpumäki J, Portegijs E, Keikkala S, Kinnunen ML, Finni T, Sipilä S, Nikander R. Vakiintuneiden tapojen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa. K u va : Ilk ka V u o ri n e n määrin tasolle, jolla riski liikkumiskyvyn heikentymiseen on suuri. Fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen edellyttää, että yksilö muuttaa käyttäytymistään. A tailored counseling and home-based rehabilitation program to increase physical activity and improve mobility among community-dwelling older people after hospitalization: protocol of a randomized controlled trial. Teksti: Laura Aaltonen-Määttä, tohtorikoulutettava, Katri Turunen, tutkijatohtori ja Riku Nikander, professori, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta Vanhustyö 3 • 2020 25 VT_3_2020_s24-33.indd 25 29.5.2020 10:09:37. BMC Musculoskelet Disord. Turunen KM, Aaltonen-Määttä L, Törmäkangas T, Rantalainen T, Portegijs E, Keikkala S, Kinnunen ML, Finni T, Sipilä S, Nikander R
Hän tarkasteli laadullisessa opinnäytetyössään viiden iäkkään pariskunnan kokemuksia Omahoitovalmennukseen osallistumisesta. Se oli 26 Osallisuus VT_3_2020_s24-33.indd 26 29.5.2020 11:47:19. Hän haastatteli pariskuntia erikseen heidän kotonaan sen jälkeen, kun ohjattu Omahoitovalmennus-ryhmä oli päättynyt. Lapin Muistiyhdistyksessä ryhdyttiin toteuttamaan Omahoitovalmennus-toimintaa vuonna 2019 juuri tähän tilanteeseen iäkkäiden pariskuntien tueksi. Miten muistisairausdiagnoosin saaminen kuului pariskuntien puheessa. Muistisairaus oli tuonut ihan konkreettisia muutoksia pariskuntien arkeen. Laura Rautiainen haastatteli Niinaa heti opinnäytetyön valmistumisen jälkeen. Oikea-aikainen tuen saaminen on keskeistä. Muistisairaus tuo muutoksia ja tiedon tarvetta sairastuneen ja hänen läheisensä arkeen. -opiskelija Niina Pulli haki opinnäytetyössään vastauksia kysymykseen, millaisena pariskunnat kokivat Omahoitovalmennukseen osallistumisen. Lapin ammattikorkeakoulun YAMK Vertaistuki kantaa muistisairauden kohdatessa Kun iäkäs pariskunta saa tiedon muistisairausdiagnoosista, tilanne monesti pysäyttää ja herättää epävarmuutta tulevasta. M uistisairaudet ovat eteneviä pitkäaikaisia sairauksia, jotka heikentävät muistia ja myös muita tiedonkäsittelyn eri osa-alueita sekä ovat yhteydessä toimintakykyyn.
Etäyhteys häivyttää välissä olevia kilometrejä ja soljuva keskustelu saa unohtamaan tekniikan läsnäolon. Kohtaamiset toteutetaan videoyhteydellä pienryhmissä tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen välityksellä. Kaikki pariskunnat kokivat osallistumisen hyväksi ja mielenkiintoiseksi kokemukseksi. muuttanut sairastuneen käytöstä. Keskustelu toisten samassa tilanteessa olevien kanssa koettiin hyödylliseksi ja tieto muiden sairauksista ja tilanteista toi myötätuntoa omaa tilannetta kohtaan. . Vanhustyön keskusliitto on kehittänyt koronavirustilanteeseen verkossa kokoontuvia vertaisryhmiä iäkkäille pariskunnille, joita muistisairaus on kohdannut. Erityisesti puolisot toivat esille, että omaa aikaa tuntui muistisairauden myötä olevan vähemmän. Osallistujat jakoivat toisilleen hyviä reseptiohjeita, jotka lisäsivät intoa ruoanlaittoon ja niiden koettiin tuovan vaihtelua arkeen. . Heidän hyvinvointinsa tukeminen ja voimavarojensa esille nostaminen ovat nyt entistäkin tärkeämpiä. Ryhmän tavoitteena on käsitellä uuteen elämäntilanteeseen liittyviä tunteita sekä tunnistaa ja löytää voimavaroja arkeen ja tulevaisuuteen. Nostaisin kaksi näkökulmaa. Kokemukset eVoima-kohtaamisista ovat eVoima-kohtaamiset positiivisia: ”En tiennyt kaipaavani tällaista ryhmää elämääni, mutta näköjään tämä oli juuri sitä mitä tarvitsin tähän hetkeen”. Omahoitovalmennus-ryhmässä pariskunta saa itse kertoa omin sanoin kokemuksistaan ja niitä kuullaan herkällä korvalla. 050 317 2562 Kerro vielä, miksi iäkkäiden ihmisten omien kokemusten kuuleminen tuntui sinusta tärkeältä. Tuliko jotakin yllättävää esille. Sen pohjalta voidaan kehittää ja kohdentaa heille suunnattuja palveluita asiakaslähtöisesti. Omahoitovalmennus-toiminta on Vanhustyön keskusliiton kehittelemä varhaisen tuen ryhmämuotoinen malli muistisairauteen sairastuneelle ja hänen puolisolleen. Tämä tukee osallistujien omaa toimijuutta. Omahoitovalmennus-ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa kahden kuukauden aikana, ja siihen osallistuu noin kahdeksan pariskuntaa kerrallaan. Kaikki osallistujat kokivat saaneensa ryhmästä vertaistukea. Vanhustyö 3 • 2020 27 VT_3_2020_s24-33.indd 27 29.5.2020 11:47:37. Mukana on korkeintaan neljä pariskuntaa kerrallaan. ”On mukava kuulla, että on muitakin samanlaisia kuin minä, että en ole yksittäistapaus,” kommentoi eräs osallistuja. Niina Pulli korostaa erityisesti vertaistuen mahdollisuutta samassa tilanteessa olevien kanssa. Lisätietoja eVoima-kohtaamisista: Laura Rautiainen puh. . Eräs vastaajista kuvaili muistisairauden vähentäneen puolison arkiaskareisiin osallistumista. Se ehkä yllätti, miten ryhmään osallistumisen myötä eräs puoliso kuvaili saaneensa rohkeutta puhua parisuhteestaan ja tulevaisuudestaan puolisonsa kanssa. Tutkimuksen perusteella ryhmään osallistuminen kohentaa muistisairaiden osallistujien tiedollisia taitoja ja puolisoiden elämänlaatua. Opinnäytetyössäni pariskuntien kokemusten kuulemisen kautta saatiin juuri heidän oma äänensä kuuluviin. Se oli itsellekin voimaannuttava kokemus. eVoimakohtaamisissa hyödynnetään pitkään tutkittujen ja kehitettyjen ryhmämallien (Omahoitovalmennus-ryhmä sekä Ystäväpiiriryhmä) elementtejä ja tuetaan iäkkäiden pariskuntien voimavaroja ja hyvinvointia. Muut ryhmäläiset vahvistavat kokemusten merkitystä yhteisissä keskusteluissa. . Tarve uudenlaisille kohtaamismahdollisuuksille on suuri. Teksti: Laura Rautiainen, Omahoitovalmennus-toiminta, Vanhustyön keskusliitto ja Niina Pulli, terveydenhoitaja, YAMK K orona-ajan rajoitukset vaikuttavat iäkkäisiin ihmisiin monin tavoin. Pariskunnat olivat helpottuneita siitä, että muistisairaudesta sai Omahoitovalmennus-ryhmässä puhua avoimesti. He kuvailivat saaneensa ryhmästä selkeyttä omaan arkeen, tietoa muistisairaudesta sekä ymmärrystä muistisairautta kohtaan. . Juuri tälle ryhmälle reseptien vaihdosta tuli luonteva tapa olla hyödyksi muille. Minkälaisena kokemuksena Omahoitovalmennus-ryhmään osallistumista pidettiin. . . Keskusteleminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa koettiin voimavarana
Kun huomasin itse haluavani lisäoppia, syntyi ajatus ottaa asioista selvää ja samalla auttaa muitakin ikäihmisiä. Irmeli toimii alueohjaajana Verkosta Virtaa -toiminnassa. Hän kävi sen saman häpeän viitoittaman polun digimaailmaan, jonka lähes jokainen ikääntyvä ihminen joutuu kulkemaan. Hanketta koordinoi Jyväskylän kesäyliopisto”. Kannattaa opetella sellaista, mistä tuntee saavansa hyötyä, Irmeli ja Anne kannustavat. Koulutettu vapaaehtoinen vertaisopastaja neuvoo yli 65-vuotiaita henkilöitä, joilla ei ole tietokoneen käyttökokemusta, tietokoneiden, tietoverkon ja sähköisten palvelujen käytössä. Hän on erikoistunut dysfasiaja autismiopetukseen. Silloin ymmärsin tarvitsevani erilaisia digitaitoja. Lähinnä valmiita opetusohjelmia muun opetuksen tukena. Kouvolan senioriopettajien yhdistyksen tuore puheenjohtaja Irmeli Salminen ja sihteeri Anne Linna ovat hankkineet digitaitojen perusteet ja kouluttautuneet lukuisilla kursseilla. Vertaisopastajana Irmeli toivoo voivansa olla rohkaiseva opastaja. K u va t A n n e li R aj an ie m i I rmeli toimi työssä ollessaan erityisluokanopettajana. Lukion työuran aikana opettajan materiaali löytyi jo verkosta. Digitaalisten välineiden käyttöön ottamisen esteenä on enemmän asenne kuin ikä. Töissä hän käytti tietokoneita varsin vähän. – Eläkepäivinä, kun aikaa alkoi olla enemmän katsella ympärilleen, huomasin maailman muuttuvan yhä digitaalisemmaksi. Digitaidot kiinnostavat Kouvolan senioriopettajia Digitaidoissa opittavaa riittää ja se on antoisaa. Irmeli ja Anne ovat saaneet koulutusta kahdelta koulutuksen järjestäjältä – Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n Verkosta Virtaa -toiminnasta ja valtakunnallisesta ikääntyvien digiosaamisen Geronet-kehittämishankkeesta 2019–2020. Oman yhdistyksen lisäksi he toimivat opastajina pankeissa ja erilaisissa tapahtumissa kuten digiklinikoissa. Kun pari vuotta sitten tuli tarpeelliseksi päivittää yhdistyksen kotisivut, tuoreet hallituksen jäsenet Irmeli ja Anne uskaltautuivat OSJ:n kotisivukoulutukseen Helsinkiin. Yhdessä Anne ja Irmeli ovat osallistuneet kaikkiin koulutuksiin ja muutenkin he tekevät paljon yhteistyötä Kouvolan senioriopettajat -yhdistyksessä. Hanke yhdistää poikkeuksellisen laajasti eri alojen toimijoita ja sitä kehitetään yhteistyössä kesäyliopistoverkoston kanssa. Hän sai häpeän kääntymään vahvuudekseen. Uutena toimintana on jalkauduttu monikulttuurikeskukseen tavoitteena maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen ja kulttuuriimme tutustuttaminen. Mallissa koulutetaan tutoreita, jotka ovat mukana ikääntyville järjestettävillä digitaitoja kehittävillä kursseilla. Ikäryhmä on eri mutta syrjäytymisen vaarat ovat ilmeisiä. Nyt he toimivat vertaisopastajina yhdistyksensä jäsenille. Geronetin verkkosivulla kerrotaan: ”Geronet-hankkeen tavoitteena on luoda tutoroinnin ja koulutusten verkosto, joka perustuu aitoon vertaisohjaukseen ja ikääntyville mahdollisimman miellyttäviin oppimistilanteisiin. Heillä oli ajatuksenaan päivittää kotisivut ja siten saada ajankohtaiset tiedot helposti ja nopeasti jäsenistön ulottuville. Verkosta virtaa -toiminta auttaa ehkäisemään ikääntyneiden syrjäytymistä yhteiskunnasta. Annen työura alkoi yläasteella ruotsin ja englannin opettajana ja jatkui lukiossa englannin opettajana. Tutustuminen tietokonemaailmaan on lähtenyt Commondore 64:n kautta. Vapaaehtoiset vertaisopastajat saavat maksuttomat koulutukset ja tukea vapaaehtoistyöhön Verkosta virtaa -toiminnan kautta. OSJ:n Digivuosi-teema näkyy kotisivuilPelko pois! Ei digitaalisuutta tarvitse pelätä. Digimaailma alkoi avautua Annen käytyä Opetushallituksen järjestämässä Moodle-pohjaisen verkkokurssin suunnittelukoulutuksessa. 28 Digi&Teknologia VT_3_2020_s24-33.indd 28 29.5.2020 10:12:59
SeniorSurf on Opettajien Seniorijärjestön OSJ:n teemavuoden Digitaitoja senioreille – yhteistyökumppani. OSJ:n tavoitteena on kiinnittää huomiota jäsentensä digitaitoihin ja tukea paikallisyhdistyksiä niiden edistämisessä. Irmeli tunnustautuu enemmänkin innovaattoriksi ja Anne taas ylläpitäjäksi. Syksyn aikana Kouvolan senioriopettajat osallistuivat kansalaisopistolla Opetushallituksen rahoittamaan Kansalaisen digitaidot.fi Irmeli Salminen ja Anne Linna tekevät yhdessä Kouvolan Senioriopettajien verkkosivujen sisällön. Opettajana toimi kansalaisopiston opettaja Kimmo Yli-Savola vertaisopastajien avustuksella. Korona-ajan digivinkkejä löytyy: www.seniorsurf.fi/digivinkkeja-iloksesi/ Digiopastuspaikat ja etäopastukset: www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/ Teksti Anneli Rajaniemi, Irmeli Salminen ja Anne Linna Artikkeli on julkaistu Senioriopettajalehdessä 2020/2. SeniorSurf-toiminta järjestää sekä OSJ:n että Verkosta virtaa -toiminnan ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyötapahtumia useilla paikkakunnilla. . Kotisivuilta löytyvät aikajärjestyksessä tulevat digiopastukset, digikahvilat, koulutukset, OSJ:n tarjoamat verkko-opastukset sekä muiden järjestäjien koulutukset ja vinkit. Uutena puheenjohtajana Irmeli on suunnitellut ottavansa kuukausikokoontumisissa tietoiskunomaisesti esille yhden digiasian kerrallaan. Ne ohjaavat omaan tiedonhankintaan ja itseopiskeluun. Omat digitaidot karttuvat ja yhdistyksen digiopastus tuo jäsenille uutta hyödyllistä yhdessäolon muotoa. Vanhustyö 3 • 2020 29 VT_3_2020_s24-33.indd 29 29.5.2020 14:22:47. la uutena Digiopastus-päävalikkona, joka on otsikoitu: Digiosaaminen on uusi kansalaistaito! Kotisivuja he kehittävät ja tekevät yhdessä. Tarkoitus on toteuttaa innostavia ja kannustavia tapahtumia, joissa osallistujat saavat tietoa digin hyödyistä, verkostoituvat paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja saavat eväitä opastustoiminnan käynnistämiseen. -hankkeeseen, joka jatkuu vielä kevään aikana. Jäsenille tarjotaan myös henkilökohtaista opastusta. Digitaidot karttuvat yhteistyöllä Kouvolassa käynnistetty digiopastustoiminta on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta ja aloitteellisuudesta
Ihmisen itsensä tulee olla prosessin aktiivinen toimija ja osallistuja sekä tasavertainen osa ammattilaisista koostuvaa verkostoa. Kuntoutusta voidaan tarvita esimerkiksi akuutin vamman tai leikkauksen jälkeen sekä akuuttien tai kroonisten sairauksien yhteydessä. Liikkumiskyvyn heikentymisen ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa ajoissa, viimeistään keski-iässä. T oimintakyky jaotellaan usein fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn. Menetettyä toimintakykyä pyritään palauttamaan tai lisäämään aktiivisella kuntoutuksella. Esimerkiksi akuutin vamman jälkeen liikkumiskyky voi olla alentunut, lihasvoima kadonnut, ja kävelyäkin joutuu opettelemaan uudelleen. Kuntoutus tulee suunnitella ja arvioida laaja-alaisella yhteistyöllä. Hyvä toimintakyky näillä kaikilla osa-alueilla lisää edellytyksiä selviytyä itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista työstä, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Voidaan tiivistää, että ihminen on toimintakykyinen, kun hän suoriutuu omien tavoitteidensa mukaisesti, omien kykyjensä avulla, omassa toimintaympäristössään, niin että tavoitteet, kyvyt ja ympäristö ovat tasapainossa. Toimintakykyisenä läpi elämän Hyvä liikkumisja toimintakyky mahdollistavat itsenäisemmän elämän ja lisäävät aktiivisen osallistumisen mahdollisuuksia. Kuntoutumisella toimintakykyiseksi Emme useinkaan ajattele toimintakykyämme arjen keskellä, mutta kun toimintakyky heikentyy tai sen tilapäisesti menettää, silloin huomaamme, että hyvä toimintakyky on edellytys monelle itsestään selvänä pitämällemme asialle ja toiminnalle arjessa. Äkillinen toimintakyvyn 30 Vanhuuteen varautuminen VT_3_2020_s24-33.indd 30 1.6.2020 10:25:29. Ihmisen toimintakykyä voidaan tukea ja arjessa selviytymistä parantaa asuinja elinympäristöön liittyvillä tekijöillä, muiden ihmisten tuella ja erilaisilla palveluilla. Toimintakyvyn ulottuvuudet kytkeytyvät toisiinsa, ympäristön vaatimuksiin ja edellytyksiin sekä yksilön terveydentilaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Jokainen voi itse vaikuttaa merkittävästi omaan toimintakykyynsä. Tällöin kuntoutus on suunnitelmallinen prosessi, jossa on selkeät tavoitteet ja päämäärä. Kuntoutusta tarjoavat sekä julkisen, että yksityisen sektorin toimijat
Vastuuta ennaltaehkäisystä tulisi meidän jokaisen ottaa itse. . Kun liikkuminen on itselle mielekästä, positiivisuuden kehä alkaa ruokkia itseään liikkumisesta tuleva hyvä olo kannustaa liikkumaan lisää. kaatumisten ehkäisyssä. Sauvakävely on hyvä ja turvallinen liikuntamuoto ja ryhmässä liikkuminen lisää mielekkyyttä, tietävät Oulunkylän kuntoutuskeskuksen Kunnon Treenaajat. Ennaltaehkäisy on aina edullisempaa ja helpommin toteutettavaa kuin menetetyn toimintakyvyn palauttaminen. Apuna toimivat kuntoutusalan ammattilaiset mm. Ilo kuuluun liikkumiseen, Oulunkylän kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti Päivi Linnamies ohjaamassa kuntosaliryhmää. Erinomainen keino on myös ohjattu lihaskuntoja tasapainoharjoittelu yhdessä ammattilaisen kanssa. Ammattilaisen ohjaama kuntosaliharjoittelu on terveellistä ja turvallista, Oulunkylän kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti Sanna Paavola ohjaa asiakasta harjoittelussa. Kun liikunnasta, terveydestä ja itsestä huolehtimisesta tekee elämäntavan keski-iässä ja siihen panostaa myös eläkeiän kynnyksellä, on se parasta varautumista vahvoihin vanhuuden vuosiin. Pitämällä huolta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, säilyy toimintakykymme iän karttuessakin ja kykenemme selviytymään arjessa itsenäisesti. tasapainon heikentyminen ja sen jälkeen kohdentaa harjoittelua oikein. lisätä itsenäistä ja aktiivista elämää kotona. Muistin heikentyminen saattaa tuoda lisähuolta. Ennaltaehkäisyllä elämänlaatua ja säästöjä Kuntoutusta voidaan toteuttaa myös ennaltaehkäisevänä siinä vaiheessa, kun toimintakykymme on vielä hyvä ja selviydymme arjessa ilman suurempia ongelmia. Mielen hyvinvointiin liittyviä muita asioita ei myöskään pidä unohtaa, kuten sosiaaliset suhteet ja mielihyvää tuottavat asiat ja tekeminen. Ammattilaisen tekemillä testeillä voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa mm. romahdus voi aiheuttaa voimakasta psyykkistä kuormitusta, sillä mielemme ja kehomme toimivat yhdessä vahvasti toisiinsa vaikuttaen. Ennaltaehkäisevää toimintaa on kaikki omaehtoinen liikkuminen, kuten kävely, tanssi tai marjastus. Teksti: Sanna Paavola, fysioterapeutti YAMK ja Päivi Linnamies, fysioterapeutti, Oulunkylän kuntoutuskeskus sr Kuvat: Ahti Kannisto Vanhustyö 3 • 2020 31 VT_3_2020_s24-33.indd 31 29.5.2020 10:20:09. Nämä ovat taas yhteydessä sosiaaliseen toimintakykyyn ja vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin. Hyvää oloa ja vanhuuteen varautumista Liikunnan terveyshyödyistä on kiistatonta tutkimusnäyttöä. On tärkeää löytää itselleen mielekäs ja turvallinen tapa liikkua. Jos toimintakyky alenee, se voi johtaa merkittäviin uusiin ongelmiin ja jopa pysyvään avun ja hoidon tarpeeseen. Fyysisen kunnon ja lihasvoimien lisäksi liikunnan positiiviset vaikutukset näkyvät myös mielen hyvinvoinnissa, arjessa jaksamisessa ja sosiaalisissa suhteissa. Lihasvoima ja tasapaino ovat tärkeimpiä keinojamme mm. Kuntoutuksen keinoin on mahdollista ennaltaehkäistä pidempiä sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä, ja Liikunnan avulla mielikin pystyy iloisena, Oulunkylän kuntoutuskeskuksen Kunnon Treenaajia lenkin jälkeen. Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen menetelmillä on yhteiskunnallisestikin mahdollista saavuttaa säästöjä vaikuttamalla jo työikäisten ja varsinkin juuri eläkkeelle jääneiden toimintaja liikkumiskykyyn. fysioterapeutit
– Omatorilla asiakas on keskiössä. Toiminta perustuu kumppanuuteen ja yhteistyöhön julkisen sektorin, yritysten, yhdistysten ja vapaaehtoistoimijoiden kesken. Asiakaspalautteiden ja jatkuvasti kasvavien kävijämäärien mukaan olemme siinä myös K u va t: E ss o te , vi e st in tä Hektori on näyttelytila, jossa voi tutustua kotona asumista tukevaan teknologiaan ja apuvälineisiin onnistuneet. Asiat kuntoon yhden luukun taktiikalla S yyskuussa 2018 ihan kaupungin keskustaan, torin laitaan avautui uusi palvelupiste Omatori. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Maarit Väisänen kertoo käytännön esimerkkejä: – Samalla käynnillä omaishoitaja on voinut osallistua vertaisryhmään, tutustua arkea helpottaviin apuvälineisiin Hektorissa sekä piipahtaa palveluohjaajan luona suunnittelemassa vapaapäiväjärjestelyjä. Hän ei siirry luukulta toiselle, vaan työntekijät yhdessä tai erikseen kohtaavat hänet kokonaisvaltaisesti. Mikkelissä ikäihmisten, vammaisten sekä omaishoitoperheiden palvelut ja ohjaus on keskitetty Omatorille. Monen toimijan yhteiset toimitilat antavat ennen kaikkea asiakkaille lisäarvoa ja helppoutta, mutta myös työntekijöiden kannalta ratkaisu on ollut mieluinen. Tai olemme voineet selvittää yksilöohjaukseen tulleen omaishoitajan asiaa yhdessä 32 VT_3_2020_s24-33.indd 32 29.5.2020 10:23:12. Omatorin käynnistyessä tavoitteena oli tarjota monipuolisia palveluja helposti ja kynnyksettömästi. Asiakas hyötyy moniammatillisuudesta ja työntekijöiden keskinäisestä luottamuksesta, summaa projektipäällikkönä Omatorin toimintaa rakentanut Jaana Koinsaari. Omatorin Kohtaamispisteessä on vapaaehtoisvoimin toimiva verkostokahvila ja päivittäistä avointa toimintaa yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa
– Kun asiakas on keskiössä, osallisuus ja vaikuttaminen omiin asioihin paranee, sanoo ohjaaja Päivi Meskanen Essotelta. Toiminta vähentää selvästi varsinaisen terveydenhoidon paineita, sillä tilastoista selviää, että viidennes yhteydenotoista koskee terveydenhuoltoa. Teemapäivissä ja tapahtumissa on mukana laajasti myös muita yhteistyökumppaneita. Omatorin ryhmistä ja tilaisuuksista on saatu palautetta, että ne ovat vähentäneet yksinäisyyttä, parantaneet elämänlaatua ja lisänneet fyysistä hyvinvointia. Meskanen vastaa Omatorin Kohtaamispisteen ohjelmasisällöstä, jota suunnitellaan asiakastoiveiden pohjalta. Vetrea Mikkelin Hoivapalvelut Pelakuun päällikkö Leena Vitikainen kertoo yhteistyön eri toimijoiden välillä lisääntyneen ja olevan helpompaa, kun tunnemme toisemme ja toimimme samassa rakennuksessa. Palveluita saa myös etänä Kasvokkain annetun ohjauksen lisäksi tukea saa myös puhelimitse ja etälaitteiden välityksellä. Myös kotihoidon etäpalveluja on rohkeasti kehitetty ja laajennettu, kuten chat-palvelu, jota tehdään Omatorilta käsin. Omatorin henki, siellä olevien työntekijöiden välittömyys ja ystävällisyys ovat olleet hieno lisä omaan työyhteisöömme, sanoo Väisänen. Hän näkee verkostoyhteistyön paikallisten järjestöjen kanssa erityisen tärkeänä, jotta eri tahojen toiminta ja tieto tavoittaa kohderyhmät. Koulutetut vapaaehtoiset opastavat älypuhelimien ja tablettien käytössä. ”Teemme yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvonnan kanssa”, kertoo hyvinvointiteknologiaohjaaja Pauliina Kinnunen. Pauliina Kinnunen, hyvinvointiteknologiaohjaaja, Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä, Omatori Hektori Omatorilta palveluita viedään myös koteihin, esimerkiksi kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa. Omatorin monitoimijuus ja laaja ammatillisuus ovat arvoja, jotka on havaittu myös poikkeusoloissa. . Eniten, noin kolmannes kysymyksiä tulee vanhuspalveluista. Hyvä yhteishenki innostaa Asioiden hoitaminen kasvokkain on ollut helpompaa kuin sähköpostitse tai puhelimitse ja niiden pohtiminen toisen alan työntekijän kanssa avaa aivan uusia näkökulmia. Koen tärkeäksi, että teemme asioita yhdessä asiakkaiden parhaaksi, Vitikainen sanoo. Toisen organisaation työntekijästä on voinut saada tärkeän työparin itselleen. Ohjaaja myös motivoi kokeilemaan apuvälineitä tai teknisiä laitteita ja kertoo mistä niitä voi hankkia. Muiden työskentelyä seuraamalla myös oppii paljon uutta ja kehittyy itsekin. O matorin tuloaulan Hektoriarkiteknologian esittelytilassa voi tutustua pienapuvälineisiin, turvateknologiaan ja vaikkapa ateria-automaattiin. Tunne, että minä ja minun elämäni ovat arvokasta, lisääntyy ja auttaa jaksamaan joskus haastavassakin arjessa, hän jatkaa. Erityisen suosittuja ovat olleet jumpparyhmät ja elintapaohjaus. Hyvä esimerkki tästä on puhelinsoitot ikääntyneille ja omaishoitajille, joita on tehty yhteistyössä. Teksti: Mari Ylönen, diakonissa ja Omatorin johtoryhmän puheenjohtaja, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Kohtaamispisteessä on päivittäistä kaikille avointa toimintaa Omatorilla toimivat Essote, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta, Viola ry, Miesten asema, Hieroja Hannu Tarkiainen ja Vetrea Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu. – Koko Omatorin työntekijöiden yhteiset ruokaja kahvihetket sekä kerran kuukaudessa järjestettävät infot lisäävät yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat tiedon jakamisen. – Olemme täällä kuin yhtä perhettä. Omatorilla halutaan kannustaa ikääntyneitä ottamaan teknologiaa rohkeammin käyttöön. Työtehtäviä järjestöjen, yritysten ja Essoten kesken pystytään palveluja joustavasti muokkaamaan ja jakamaan. Matalan kynnyksen palvelusta kysytään todella erilaisia asioita. Ohjaajan kanssa asiakas voi pohtia arjen sujuvuutta ja yhdessä pyritään löytämään käytännön ratkaisuja turvalliseen asumiseen ja hyvinvointiin. vammaispalvelun työntekijän kanssa ja piipahtaa sen jälkeen yhdessä kahveille Kohtaamispisteelle. omatorille.fi Vanhustyö 3 • 2020 33 VT_3_2020_s24-33.indd 33 29.5.2020 10:23:31
. Kaikki vaikutukset eivät välttämättä ole negatiivisia. videopuhelut ja tapaamiskontit. S uomessa tartuntojen torjunnassa onkin onnistuttu pääsääntöisesti hyvin. THL kartoittaa muitakin innovaatioita yhteydenpitoon. Toimintakyvystä ja henkisestä hyvinvoinnista on pystyttävä pitämään huolta. Elämän rajoittuessa pääsääntöisesti koteihin, myös fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen uhka on todellinen. Erilaiset liikuntajärjestöt ovat koonneet sivustolle www.suomentule.fi jumppavideoita -ja ohjelmia, jotka on tarkoitettu erityisesti vanhuksille, joille toimintakyvyn ylläpitäminen on erityisen tärkeää. Omaisista huolehtiminen, yhteydenpidon tiivistyminen ja sen mahdollistavien keinojen kehittyminen, lisääntynyt luonnossa liikkuminen ja jumppaaminen ovat asioita, joita kannattaa kuljettaa myös koronan jälkeiseen aikaan. Sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi ovat uhattuna tilanteessa, jossa vanhus asuu yksin tai asumispalveluyksikössä, jossa omaiset eivät pääse vierailemaan. Vastakkain on kärjistetysti kaksi näkemystä. Äänenpainot rajoitustoimien osittaiseen purkamiseen tai rajaamiseen vain terveydentilaltaan haavoittuviin vanhuksiin, ovat viime aikoina kuitenkin vahvistuneet. Viime aikoina, akuutin kriisin jo hellittäessä, katseet ovat kääntyneet pandemian sijaan rajoitustoimien seurauksiin ihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Muun muassa Eläkeliitto ja Senioriliitto toivovat helpotuksia rajoituksiin toteamalla, että ”eläkeläisiä ei saa suojella hengiltä”. Hallituksen välittämä vahva viesti kriisin alkaessa oli, että meidän on koko yhteiskuntana kannettava vastuuta siitä, että emme aseta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia tartuntariskiin. Osa kansalaisista peräänkuuluttaa käyttöönotettavaksi tiukempia rajoitustoimia mm. Ulkona liikkuminen on monelle tärkeää sekä henkisen että fyysisen toimintakyvyn säilyttämisen vuoksi, mutta kaikille se ei ole turvallista tai edes mahdollista. siksi, että asumispalveluissa on osin epäonnistuttu vanhusten suojelemisessa. Yksinäisyys, eristyneisyys ja ärsykkeiden puute lisäävät tutkimuksen mukaan ahdistusta, masennusoireita sekä edesauttavat muistin heikkenemistä. Vinkiksi läheisille annetaan, että he tulostaisivat ja postittaisivat ohjeita vanhuksille ja kannustaisivat jumppaamaan. Teksti: Kirsi Kuusinen-James Vanhusten (yli)suojelua korona-aikaan Koronan kanssa on jo Suomessakin eletty muutaman kuukauden ajan. Vanhukset ovat toimintakyvyltään ja elämäntilanteeltaan erilaisia ja tilanne koskettaa siten heitä eri tavoin. K u va : Ilk ka V u o ri n e n 34 VT_3_2020_s34-44.indd 34 29.5.2020 11:49:14. Erilaisille tavoille olla turvallisesti yhteydessä on nyt kova kysyntä ja niitä onkin jo otettu käyttöön mm
Onneksi meillä on siis iloisia asioitakin odotettavissa: yhdessäoloa, kohtaamisia ja halauksia sekä uusi joululehti korttelin väelle. Toimintatonnista riittää iloa vielä pitkäksi aikaa. Rakentamisen tukena oli Virtaa Senjaan -projekti, jonka aikana kortteliin syntyi vapaaehtoisten ryhmä Työrukkanen. Siinä on mukana asukkaita jokaisesta talosta ja heidän vapaaehtoinen työskentelynsä on juurtunut osaksi korttelin toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Työrukkasen jäsenten kautta on kutsuttu eri alojen asiantuntijoita puhumaan korttelin ravintolaan. Toimintatonnista hankittiin etukäteen luennoitsijoille pienet muistamiset vaivannäöstä. Tavoitteena oli pyytää kevään 2020 aikana jokaiselle kuukaudelle eri alan asiantuntija mm. Lehteä toimitettiin 250 kappaletta ja sen kahden euron maksusta saatu tuotto siirrettiin seuraavan joululehden painokustannuksiin. Yhden asiantuntijan luento ehdittiin toteuttamaan ja paikalla oli lähes 50 korttelin asukasta kuuntelemassa esitystä Kortepohjan historiasta. Jokaisessa talossa on yhteiset kokoontumistilat – olohuoneet, jossa asukkaat voivat kokoontua yhteisen toiminnan merkeissä. Suunnitelmia sen käytöstä alettiin tekemään heti. Työrukkanen otti ilolla vastaan ilmoituksen Toimintatonnista kesällä 2019. Nyt paiTyörukkaset käteen ja Toimintatonni käyttöön! Senja-seniorikorttelissa yhteisöllisyys ja osallisuus ovat osa korttelin elämää. Teksti: Piia Altti, projektipäällikkö, Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Joululehden suunnittelutyöryhmän ensimmäinen tapaaminen – tästä se alkoi! Valmis joululehti: Senjan joulu. . Yhdessä suunnitellaan, tehdään ja sen jälkeen juodaan hyvät kahvit Senja-seniorikortteli ”Täällä on hyvä olla ja elää!” Korttelissa asuu noin 200 yli 50-vuotiasta jyväskyläläistä kuudessa talossa lähellä Laajavuorta, melkein Matti Nykäsen hyppyrimäen kupeessa. Työrukkasen toiminnan vahvistamiseksi haettiin Vanhustyön keskusliitolta Toimintatonnia. Ohjelma tehdään yhteistyössä korttelin asukkaiden kanssa ja tarjolle hankitaan Toimintonni-varoilla riisipuuroa ja joulutorttuja. Työrukkanen suunnitteli myös toteuttavansa korttelin perinteiset äitienpäiväkahvittelut ja juhannusjuhlat, mutta nyt kaikki yhteiset tapahtumat ovat siirtyneet loppuvuodelle, jolloin suunnitelmissa olisi tilanteen niin salliessa toteuttaa ainakin yhteiset pikkujoulut. nokulut kustannettiin Toimintatonnista. Korttelissa oli herännyt ajatus oman joululehden – Senjan joulu – toteuttamisesta. paikallishistoria, psykiatria ja gastroenterologia, mutta koronaepidemia sotki suunnitelmat. Toimintatonni J yväskylän Kortepohjassa, aivan kaupungin tuntumassa, on Senja-seniorikortteli, jossa välitetään toinen toisista aivan kuin pienessä kylässä. Korttelin vapaaehtoisista koottu toimitus keräsi asukkailta tarinoita ja muistoja lapsuuden jouluista, taiteesta ja mieliä koskettavasta joulutunnelmasta. K u va : P iia A lt ti K u va : H e li P au n i Vanhustyö 3 • 2020 35 VT_3_2020_s34-44.indd 35 29.5.2020 9:53:56. Korttelissa on oma ravintola, kuntosali, päiväkeskus, Linkki-palvelulinjan päätepysäkki ja palveluohjaaja. Seniorikorttelin yhteisöllisyys ei ole syntynyt itsestään, vaan sitä on rakennettu ja ylläpidetty
Aamuisin hänellä on tapana kertoa edellisen yön unistaan, jotka saattavat olla melko rankkoja. On tärkeää, että muistisairasta kunnioitetaan ja arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on. Koen silti hänen tuntevan minut. Organisoin päivän työni niin, että kohtaamiset tapahtuvat myös kiireettömästi. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa vaatii välillä rohkeutta, sillä tilanteessa molemmat saattavat olla hyvinkin tietämättömiä tulevasta. Kohtaan asukkaan aina empaattisesti ja arvokkaasti. Helmille kosketus on tärkeää. Helmi purkaa usein mieltään painavia asioita kanssani. Yksi vastuuhoidettavistani on 95-vuotias, erittäin huumorintajuinen ja herttainen rouva nimeltään Helmi (nimi muutettu). – hoitajan näkökulma O len työskennellyt viimeiset kahdeksan vuotta toimintakyvyltään sekä kognitioltaan hyvin eri tasoisten muistisairaiden ikäihmisten parissa helsinkiläisessä palvelutalossa. Keskustelu niistä usein parantaa Helmin mielialaa. Olemme rakentaneet luotettavan ja lämpimän asiakassuhteen näiden vuosien aikana. Kun tapaamme, hän ottaa minua usein kädestä kiinni silittäen. Kosketuksen avulla voi viestiä lämpöä, huolenpitoa ja arvostusta helpommin kuin sanoilla. Jokaisesta vuorovaikutustilanteesta voi kuitenkin oivaltaa jotain ja löytää uusia asioita asiakkaan sisäisestä maailmasta. Olemme tunteneet toisemme jo hieman yli kaksi vuotta. Helmi sairastaa vaikeaa Alzheimerin tautia. Kasvoni eivät välttämättä ole aina tutut, mutta ääneni, kosketukseni ja ylipäätään olemukseni hän tunnistaa. Ammatillinen eläytyminen on sitä, että erottaa omat kokemuksensa hoidet36 VT_3_2020_s34-44.indd 36 29.5.2020 10:43:10. Vastaan tähän takaisin kosketuksella. Alusta asti henkilökemiamme ovat toimineet erittäin hyvin. Muistisairaan kohtaaminen arjessa Työn onnistumisen perustana on luottamuksellisen suhteen ja vuorovaikutuksen rakentaminen asiakkaan ja työntekijän välille
Käytän sanallista että sanatonta viestintää, niin kuin kosketusta Helmin kanssa. Asiakasta on helpompi ohjata ja motivoida, kun tuntee ja ottaa selvää hänen historiastaan sekä mieltymyksistään. Pienet juttuhetket päivittäin voivat myös ennaltaehkäistä sanakatoa. Kaikilla meillä, myös muistisairailla, on K u va aj a Ilk ka V u o ri n e n . Sisäisen kokemusmaailman kunnioittaminen Muistisairasta tulee kunnioittaa ja arvostaa juuri sellaisena kuin hän on. Muistisairaat ovat todella hyviä tulkitsemaan tunnetiloja. Tunteiden avulla huomioidaan ja pyritään löytämään kenties elämässä kesken jääneitä asioita. Muistisairas ei sairautensa vuoksi välttämättä muista enää kaikkea kokemaansa, joten tunteet ovat vahvasti läsnä. Jos hoitaja on huonolla tuulella tai tuo omat ongelmansa kentälle, muistisairas huomaa tämän varmasti ja pahimmassa tapauksessa huonotuulisuus tarttuu myös häneen. Helmi esimerkiksi tykkää nukkua aamuisin pitkään. Käyttämäni vuorovaikutus muistisairaiden kanssa on rakentunut paitsi teoriasta niin vuosien työkokemuksesta ikäihmisten kanssa. tavan kokemuksista. Vanhustyö 3 • 2020 37 VT_3_2020_s34-44.indd 37 29.5.2020 10:43:30. Muistelu ja siihen liittyvät tunteet parantavat usein itsetuntoa. Ennen kaikkea tärkeää on olla läsnä ja oma itsensä kohtaamistilanteessa, sillä asiakas tunnistaa heti, mikäli työntekijä yrittää olla jotain muuta kuin oikeasti on. Kuvassa eivät ole jutun henkilöt. Validaatiomenetelmä on toimintamalli, jota käytetään muistisairaiden ikäihmisten kanssa. Sen avulla on mahdollista kuntouttaa ja vähintäänkin ylläpitää muistisairaan sen hetkistä toimintakykyä ja omatoimisuutta
Työn onnistumisen perustana on luottamuksellisen suhteen ja vuorovaikutuksen rakentaminen asiakkaan ja työntekijän välille. Erikoistu vanhustyöhön, 3. Minua ovat helpottaneet myös Helmin mukavat yhteistyöhaluiset omaiset, joiden kanssa olen keskustellut paljonkin Helmin historiasta ja mieltymyksistä. Retkestä saadut kokemukset edistivät myös omaa ammatillista kasvuani. Palvelutalossamme toimii myös jonkin verran vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka käyvät ulkoilemassa asukkaiden kanssa. Tärkeintä muistisairaan kanssa onkin elää hetkessä. Muistot kuulostivat positiivisilta, mutta vaikeuksiakin oli ollut. Astuimme sisään halliin ja muistot vyöryivät mieleen. Helmi pukeutui itse valitsemiinsa kauniisiin vaatteisiin ja lähdimme matkaan. Silloin hoitajan täytyy tehdä ratkaisu, onko asiakkaan arvokkuuden mukaista kulkea pitkin ryhmäkotia haisevassa vaipassa, vai pyrimmekö keskustelemaan asiakkaan kanssa ja teemme voitavamme, että saamme hänet vessaan pesulle. Asiakkaan kohtaaminen sosiaalija terveysalalla. Muistisairas ei välttämättä ymmärrä omaa parastaan, minkä vuoksi muun muassa itsemääräämisoikeus ei aina toteudu. Retkestä on nyt kulunut noin vuosi ja koen, että se paransi luottamusta välillämme entisestään. Kotimatkan ajan Helmi vaikutti mietteliäältä. Jatkossa haluan viettää kahdenkeskistä aikaa myös muiden asiakkaitteni kanssa, näin pääsee paremmin pintaa syvemmälle. Minun piti saada Helmi innostumaan retkelle lähtemisestä uudestaan, mikä onnistui juttelemalla niitä näitä ja muistelemalla hänen entistä työtään. Helmi ei ollut hetkeen kulkenut metrolla, mutta muisti kuitenkin mistä on kyse. Matkan kohde ja tarkoitus oli jo kenties unohtunut, eikä Hakaniemen aluekaan näyttänyt samalta kuin hänen muistikuvissaan. luonnollinen halu tulla kuulluksi sekä tarve kokea olevamme rakastettuja ja hyödyllisiä. Vielä 90-vuotiaana Helmi kävi metrolla itsekseen tansseissa. Päätimme mennä Hakaniemeen metrolla. painos. Helmi muisteli aikaansa yrittäjänä. Koen, että hoitajilla on myös velvollisuus osallistua erilaiseen viriketoimintaan sekä asiakkaan osallistamiseen. Olimme edellisenä iltana sopineet Helmin kanssa lähdöstä, mutta aamulla hän ei sitä enää muistanut. Muutamaan otteeseen hän kysyikin, että ”eikö voitaisi mennä jo kotiin”. Teksti: Noora Päivinen Retki Hakaniemeen Helmin kanssa Kerroin hänelle uudestaan, mitä tuleman pitää. Helmi alkoi jo väsyä, joten oli aika lähteä kotiinpäin. painos. Helmi on puhunut aina ylpeästi ammatistaan. Oivalsin ja opin uusia asioita Helmistä ja sain rakennettua entistä paremman asiakaslähtöisen suhteen hänen kanssaan. Validaatio on muistisairaan sisäisen kokemusmaailman kuulemista ja ymmärtämistä. Helsinki: Sanoma Pro Oy • Mönkkönen, K. 2012. Pohjola, L. 3. Kuljetin Helmiä pyörätuolissa. Helmin silmät kirkastuivat, kun hän tunnisti entisen kojunsa. Tuo hetki oli hänelle tärkeä ja se toi mieleen rakkaita ja tärkeitä muistoja. Seuraavana päivänä Helmi ei enää muistanut reissua. Metromatka sujui ihmetellen maailman menoa, ihmisiä ja maisemia. Asiakas saattaa olla hyvinkin lääkevastainen tai pistää vastaan silloin, kun puhdas vaippa pitäisi vaihtaa. Olen rakentanut Helmin kanssa luottamuksellista suhdetta jo kahden vuoden ajan. H elmi toimi aikanaan yrittäjänä Hakaniemen hallissa, joten ajattelin sen olevan oivallinen paikka lähteä muistelemaan menneitä. Jäimme Hakaniemessä metrosta pois ja suuntasimme kohti hallia. Muistisairaanakin Helmi muistaa yllättävän paljon asioita menneisyydestään. Alkuun Helmin oli vaikea hahmottaa, missä olimme. Päätimme mennä hallin kahvilaan juomaan pullakahvit. Kiertelimme hetken hallia, menimme yläkertaan. Osallisuus ja vuorovaikutus Ympärivuorokautinen palveluasuminen tarkoittaa muistisairaalle suljettuja ovia, jossa hoitaja määrittelee suurimmaksi osaksi asiakkaan elämää. Kahvin ääressä jatkoimme jutustelua menneistä ajoista ja elämästä. Meillä viriketoimintaa järjestetään vapaa-ajanohjaajan sekä fysioterapeuttien puolesta. Jyväskylä: PS-kustannus. Lähteitä: • Kan, S. K u va : H e ls in g in ka u p u n g in m u se o 38 VT_3_2020_s34-44.indd 38 29.5.2020 10:45:44. Eettiset kysymykset muistisairaiden ikäihmisten kanssa ovat työssäni läsnä jatkuvasti. Vuorovaikutus asiakastyössä. 2018. Kotiin päästyämme hän toivoi pääsevänsä lepäilemään, otti kädestäni kiinni ja kiitteli kovasti reissusta. Usein muistisairaan päivä keskittyy pelkästään hyvään perushoitoon ja ravintoon
Koulutus on suunnattu järjestö-, yhdistys-, kuntaja seurakuntalähtöisten paikkojen hoivan arkeen osallistuville työntekijöille. Raita Lehtonen Olen toukokuun alussa aloittanut työn Länsija Sisä-Suomen sekä LounaisSuomen Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajana. 2006 olen työskennellyt palveluohjaajana ja muistihoitajana sekä järjestökentällä projektityöntekijänä ja muistiohjaajana. Arjen iloksi -tuotepaketeissa lähetettiin Avainlippuyritysten tuotteita jaettavaksi palvelutaloille, joille on myönnetty joko Suomalaisen Työn Liiton Avainlippuja/tai Yhteiskunnallinen Yritys -merkki ja ne ovat Vanhustyön keskusliiton jäsenyrityksiä. Olen koulutukseltani geronomi (AMK), muistihoitaja sekä vanhustyön lähihoitaja. Tutkijana minua kiinnostavat erityisesti rakennemuutos vanhenevan väestön yhteiskunnassa sekä tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaaminen. Työnkuvani on monipuolinen ja pääsen siinä organisoimaan ja suunnittelemaan vapaaehtoisten verkkokoulutusta sekä myös vastaamaan ikääntyneiden puheluihin. Työurani ikäihmisten parissa alkoi hoitotyössä, ja geronomiksi valmistuttuani v. Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen 24.9. Opintojeni työharjoittelun suoritin Folkhälsans Förbundetissä, jossa hahmottelin uutta vapaaehtoistyön strategiaa ja tein töitä myös jäsenrekisterin parissa. Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen -koulutus järjestetään tilanteen niin salliessa Lappeenrannan palvelukeskussäätiöllä 24.9. Viimeisin työnantajani oli Helsingin yliopiston alumniyhdistys, jossa työtehtäviini kuuluivat jäsenrekisterin hallinta ja viestintä. Vapaa-ajalla ulkoilen – usein kameran kanssa, sekä harjoittelen villasukkien neulontaa! Visa Rantanen Olen valtiotieteiden maisteri (sosiologi) ja aloitin tutkijana VTKL:n vanheneminen.fi-hankkeen vanhenemiseen varautumista tarkastelevassa tutkimusprojektissa. Hinta sisältää materiaalit ja ruokailut. Odotan innolla, että pääsen työskentelemään yhdessä jäsenyhteisöjen kanssa. Hae koulutukseen: www.vtkl.fi/tapahtumat Lisätietoja: www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta Kuva: Titta Lindström Kou lutu kse t järje ste tää n kor ona tilan tee n sall iess a. Vanhustyö 3 • 2020 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa VT_3_2020_s34-44.indd 39 29.5.2020 10:46:02. SYKSYN KOULUTUKSIA Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutus Syksyllä 2020 koulutuksia järjestetään Helsingissä, Joensuussa, Kalajoella ja Kokkolassa. Asun Jyväskylässä ja täältä käsin alueohjaajan tehtäviä hoidan. Käytämme tuen Vahvikelinja-puhelinpalvelun perustamiseen. Kiitokset lahjoittajille Fortum on päättänyt tukea kolmen suomalaisen järjestön toimintaa vuosina 2020-2021 ja yksi järjestöistä on Vanhustyön keskusliitto. Geronomi-opiskeluni ovat loppusuoralla ja odotan mielenkiinnolla tulevaa. VTKL:n kautta visiirejä toimitettiin noin 120 hoivakodin ympärivuorokautisen hoivan hoitohenkilökunnan käyttöön. Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. #arjeniloksi #vastuullisuusteko HENKILÖSTÖUUTISIA Joel Eklund Aloitin järjestökoordinaattorina Vanhustyön keskusliitossa toukokuussa. Tuotepaketeilla pystytään ilahduttamaan 425 hoivayksikön henkilökuntaa ja asukkaita. Katso vtkl.fi/tapahtumat. Työskentelin ravintola-alalla 12 vuotta kunnes tein totaalisen alanvaihdoksen ja menin Helsingin yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä. Työssä minulle on tärkeää se, että pystyn toiminnallani tukemaan ja vahvistamaan ikäihmisten osallisuutta sekä omia voimavaroja. Erityisesti minua ilahduttaa Vahvikelinjan muista puhelinauttamisen muodoista poikkeava voimaannuttava toimintamalli, jossa yhteydenoton lähtökohtana ovat ikääntyneen omat voimavarat ja niiden vahvistaminen. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. Olen myös sosiaalitieteiden tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Outi Hellsten Aloitin työt toukokuun alussa määräaikaisena vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina Vahvikelinja -hankkeessa. VTKL:n toteuttama tutkimus on osa väitöskirjatutkimustani, joka käsittelee vanhenemiseen varautumista ja erityisesti eläkesuunnittelua. Suojavisiirejä toimitettiin usean keskisuomalaisen yrittäjän yhteisellä tempauksella lahjoitettavaksi hoivakodeille ympäri Suomen
Positiiviset mielikuvat ja alan vetovoimaisuus ovat elintärkeitä alan tulevaisuuden kannalta. Tutustu tuotteeseen verkko kaupassamme osoitteessa aviris.fi. Vuoden vanhusteolla tarkoitetaan tekoa tai hanketta, jonka vaikutukset vanhustyössä ovat nähtävissä tänä vuonna. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on myös lisätä positiivista medianäkyvyyttä. Hankkeen tavoitteena on selvittää vanhustyön vetoja pitovoimatekijät. Puhelimen hinta on 349 e (sis. 24 %). Mitkä asiat houkuttelevat alalle. Aihetunnisteilla #suomitoimii #yhdessä pääset mukaan keskusteluun Twitterissä ja Instagramissa. Hankkeessa kehitetään menetelmä, jonka avulla valmennetaan toimivista työyhteisöistä entistä parempia. Hakuaika päättyy 15.6.2020. Jokainen voi olla mukana omalla tavallaan ja omien voimiensa mukaan jakamalla kiitosta ja hyvää mieltä ympärillään. Laite puhuu mm. alv. 09 3960 4700 www.aviris.fi info@aviris.fi BlindShell Classic Puhuva näppäinpuhelin Ajan virrassa Vetovoimainen vanhustyö -hanke Vetovoimainen vanhustyö –hanke uudistaa vanhustyön toimialaa Pohjois-Savossa 1.1.2020-31.12.2021. Tärkeintä on tunnistaa työyksiköiden vahvuudet ja auttaa niiden kehittämisessä sekä näkyväksi tekemisessä. kaikki valikot, puhelin numerot ja tekstiviestit. BlindShell Classic on helppokäyttöinen, puhuva näppäinpuhelin. Lue lisää vtkl.fi/vuoden-vanhusteko Suomi toimii Valtioneuvoston Suomi toimii -kampanjan tavoitteena on vahvistaa luottamusta oman elämän hallintaan, instituutioihin ja yhteisöihin. Hankkeessa tehdään töitä pohjoissavolaisten vanhustyötä tekevien organisaatioiden kanssa. Puhelinta voi käyttää myös äänikomennoilla. Mikä motivoi vanhustyön ammattilaisia työssään. Tule mukaan vanhustyön kehittämiseen ja ilmoita ideasi. Haluammehan tarjota hyvää ja turvallista hoivaa läheisillemme, sekä taata, että sitä tekee riittävä määrä ammattitaitoisia hoitajia myös tulevaisuudessa. Tutustu vetovoimainenvanhustyo.fi Ehdota Vuoden vanhusteko -palkinnon saajaa Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen hakevat jälleen ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2020 -palkinnonsaajiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Sivuilta löytyy myös Hei eläkeläinen, hengähdä hetkeksi -opas. Marjaniementie 74, Helsinki (IIRISkeskus) p. Lue lisää Raitis.fi 40 VT_3_2020_s34-44.indd 40 29.5.2020 11:49:55. Hengähdä hetkeksi Raittiuden Ystävien Raitis Linja -puhelinpalvelu tarjoaa keskusteluapua ja tietoa päihdeongelmista, raittiin elämäntavan eduista ja vinkkejä päihteettömään vapaaaikaan
Enligt rapporter har hemrehabilitering medfört samhälleliga inbesparingar. Hemrehabilitering är en helhet, som börjar med en inledande intervention, därefter skapas målsättningar och en plan för hemrehabiliteringen. När befolkningen blir äldre måste de offentliga utgifterna riktas så att onödiga kostnader kan undvikas. Oftast är målgruppen för hemrehabilitering nya klienter inom hemvården och personer som hemförlovats från sjukhus. Hemrehabiliteringen utvecklas på basis av kommittéarbetet under den förra valperioden. Det här är särskilt oroande nu, då den ekonomiska krisen även drabbar den kommunala sektorn. Sedan fortsätter man med genomförandefasen och den avslutas med en slutbedömning samt utarbetande och genomförande av en uppföljningsplan – precis som ”traditionell” rehabilitering, men genomförandet sker i huvudsak i hemmet. På grund av coronaepidemin kan de som isolerat sig i sina hem och försatts i karantän inte nödvändigtvis röra på sig tillräckligt, och även kosten kan vara mer ensidig än normalt. Under de undantagsförhållanden som coronakrisen har orsakat finns det skäl att vara orolig över de äldres möjligheter att upprätthålla sin funktionsförmåga och få rehabilitering. De äldre klienternas funktionsförmåga, självständighet och livskvalitet har förbättrats tack vare hemrehabilitering. . Hemrehabilitering erbjuder möjligheten, men redan 2018 bedömde omkring en femtedel av tjänsteinnehavarna inom tjänster för de äldre att resurserna som finns reserverade för att stödja funktionsförmågan hos den äldre befolkningen är för små. I det nuvarande regeringsprogrammet är målet att utveckla servicesystemet så att det förbättrar och stöder människors funktionsförmåga. I dessa tider är vikten av hemrehabilitering ännu större. Hannakaisa Heikkinen Ordförande för Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Magister i hälsovetenskaper, riksdagsledamot Ledare VT_3_2020_s34-44.indd 41 29.5.2020 11:50:20. Faktorerna som främjar funktionsförmågan är de samma hela livet igenom. Det finns en risk för att behovet av tyngre tjänster ökar om man sparar in på hemrehabiliteringstjänsterna. Helheten genomförs multiprofessionellt genom samarbete mellan fysioterapeuter, arbetsterapeuter och hälsovårdspersonal. Under undantagsförhållanden finns det skäl att göra ansträngningar även för att möjliggöra fungerande hemrehabilitering. Under den förra riksdagsperioden var ett av regeringens spetsprojekt hemvård för de äldre och en effektiviserad hemrehabilitering var en del av projektet. Upprätthållen funktionsförmåga och möjligheten att bo hemma kan även ses som en nationalekonomisk satsning. Vanhustyö 3 • 2020 41 Rehabilitering lyckas även i hemmiljö M ålet med rehabilitering för äldre är att upprätthålla eller förbättra deras funktionsförmåga, så att de kan bo hemma och klara av sina dagliga aktiviteter. Förebyggande av sjukdomar, bra kost, motion och tidig identifiering av problem med funktionsförmågan främjar möjligheterna till ett aktivt och gott liv även vid en mycket hög ålder. På så sätt minskar behovet av hemvård och stödtjänster, och behovet av vård dygnet runt flyttas fram. Att bevara de äldres funktionsförmåga är viktigt för individen, men även för samhället
Upprätthållande av funktionsförmågan och rehabilitering En aktiv vardag upprätthåller funktionsförmågan Befolkningsundersökningar ger värdefull information om hälsan, funktionsförmågan och välbefinnandet hos de äldre i Finland. Vad vet vi om de äldres funktionsförmåga. Den fysiska funktionsförmågan avslöjar kroppens förmåga att producera rörelse Att gå i trappor och ta upp föremål från golvet är exempel på fysisk funktionsförmåga. Hos kvinnor förekommer fler åldersrelaterade problem vid fysisk aktivitet: kvinnor upplever fler svårigheter än män i samma ålder vid en halv kilometers promenad och gång uppför trappor (Tabell 1). Nationella befolkningsundersökningar om hälsa och välbefinnande beskriver funktionsförmågan, hälsan och det övriga välbefinnandet hos såväl äldre som övriga finländare. Bland män över 80 år kunde nästan varannan huka sig ner utan problem, medan omkring var sjätte kvinna kunde göra detsamma. Informationen är viktig med tanke på utvecklingen av politiken kring hälsa och välbefinnande och för att tillräckliga tjänster och andra åtgärder som främjar välbefinnande ska kunna tryggas för alla och i synnerhet för dem som har de största behoven. Att fortsätta vara aktiv, träffa vänner, lära sig nya färdigheter och en hälsosam livsstil upprätthåller eller till och med förbättrar funktionsförmågan, oavsett ålder. E n människas funktionsförmåga visar hur hen klarar av sina dagliga sysslor, hur hen samverkar med andra och hurdant mentalt välbefinnande hen har. Psykisk belastning blir vanligare med åldern Den psykiska funktionsförmågan avslöjar människans mentala förmågor: hens förmåga att tänka, känna och uppleva, ta emot och behandla information, hens psykiska hälsa samt livshantering, det vill säga de psykiska resurser hen har tillgång till för att hantera sin vardag. Begränsningar i funktionsförmågan blir vanligare med åldern, men det är aldrig för sent att försöka förbättra sin funktionsförmåga. Upplevelsen av psykisk belastning verkar bli vanligare då man åldras (Tabell 1). I åldersgruppen 70–79-åringar uppgav cirka var åttonde bland männen och var femte bland kvinnorna att de upplever en betydande belastning, medan till och med om42 VT_3_2020_s34-44.indd 42 29.5.2020 11:52:27. Att huka sig ner kräver rörlighet, kroppskontroll och styrka. Uppgifterna om äldre personers funktionsförmåga i denna artikeln grundar sig på grundrapporten om befolkningsundersökningen FinTerveys 2017, som genomfördes av Institutet för hälsa och välfärd. I undersökningen FinTerveys undersöktes den psykiska funktionsförmågan med hjälp av en enkät om den psykiska belastningen. När man blir äldre försämras dessa och många andra fysiska förmågor, vilket kan orsaka stora svårigheter i vardagen. Människans funktionsförmåga visar vilka resurser hen har för att klara vardagen. Coronaepidemins varierande effekter på de äldres funktionsförmåga kommer sannolikt att synas i kommande befolkningsundersökningar
Nationalparkerna fylldes av människor på utflykt. Drygt en tredjedel av de äldre deltar aktivt i klubboch föreningsverksamhet Social funktionsförmåga behövs i allt samspel, och även deltagande i samhällsverksamhet och i olika samfund vittnar om detta. Även upprätthållandet av relationerna till vänner och släktingar och upplevelsen av ensamhet beskriver den sociala funktionsförmågan. I FinTerveys-undersökningen uppgav fler än varannan bland män och kvinnor i 70–79-årsåldern att de använder nätet på egen hand för elektroniska ärenden (Tabell 1). . DELOMRÅDE AV FUNKTIONSFÖRMÅGAN MÄN KVINNOR 70–79-åringar (%) 80+ (%) 70–79-åringar (%) 80+ (%) Fysisk funktionsförmåga Promenera 0,5 km utan problem 74 47 69 29 Gå en våning upp i trappor utan problem 81 55 73 38 Huka sig ner utan problem 75 47 40 16 Psykisk funktionsförmåga Andel som upplever psykisk belastning 12 30 18 33 Social funktionsförmåga Andel som deltar i klubboch föreningsverksamhet minst 1 gång/mån. Bland män och kvinnor i åldern 70–79 år utgör de omkring en tredjedel. Bland 70–79-åringarna deltar en lika stor andel män och kvinnor i regelbunden klubbeller föreningsverksamhet, nästan 40 procent (Tabell 1). Text: Liisa Penttinen, specialplanerare, Päivi Sainio, utvecklingschef och Heli Valkeinen, specialforskare, Institutet för hälsa och välfärd (THL) Vanhustyö 3 • 2020 43 VT_3_2020_s34-44.indd 43 29.5.2020 10:48:53. Bland de som har fyllt 80 år använder omkring hälften av männen och två tredjedelar av kvinnorna inte alls internet. Liksom psykisk belastning är även upplevelsen av ensamhet vanligare bland de som har fyllt 80 år (Tabell 1). Bland männen minskar den aktiva hobbyutövningen med åldern, och färre än tidigare deltar aktivt i klubboch föreningsverksamhet. Du kan påverka funktionsförmågan och det är värt att satsa på den oavsett ålder eller omständigheter. Alla dessa aktiviteter upprätthåller funktionsförmågan. Majoriteten av tjänster som sker ansikte mot ansikte har begränsats betydligt eller helt och hållet pausats. Den stora andelen äldre personer som inte använder internet visar hur viktigt det är att även använda andra kanaler än internet för kommunikation. I utvecklingen av elektroniska ärendehanteringstjänster är det viktigt att även tänka på dem som inte alls använder internet. Fler än hälften av 70–79-åringarna använder nätet för att uträtta ärenden Internet har blivit ännu viktigare än tidigaTabell 1 De undersökta personernas bedömning av sin förmåga inom olika delområden av funktionsförmågan, per åldersoch könsgrupp. Bland kvinnor är deltagandet i aktiviteter lika vanlig även bland de som har fyllt 80 år. I tidningarna fick vi läsa om och i nyheter se exempel på påhittiga människor som till exempel ordnat en gemensam kaffestund genom att sitta i bil bredvid varandra eller konserter som ordnades på höghus innegårdar. Resultaten i procent. Det är aldrig för sent att börja upprätthålla eller förbättra sin funktionsförmåga, men det är alltid för tidigt att sluta. Undantagstillståndet tvingade finländarna oavsett ålder att se kreativt på situationen och hitta nya möjligheter att förverkliga sig själva. (FinTerveys 2017). Bland 70–79-åringar upplever fem procent av männen och nio procent av kvinnorna ensamhet ganska ofta eller hela tiden. 38 31 40 40 Andel som upplever ensamhet ganska ofta eller hela tiden 5 12 9 15 Andel som på egen hand använder nätet för att uträtta ärenden 58 33 55 17 kring var tredje bland både män och kvinnor som fyllt 80 år uppgav detsamma. Bland de som har fyllt 80 år är andelen tolv procent för männen och 15 procent för kvinnorna. Samtidigt har till och med mera resurser än tidigare lagts på elektroniska tjänster. re under undantagstillståndet våren 2020. Upprätthållande av såväl den fysiska, psykiska som sociala funktionsförmågan är viktigt även under föränderliga förhållanden. Bland de som har fyllt 80 år sjunker andelarna klart: bland männen är det bara en tredjedel och bland kvinnorna under en femtedel som använder nätet utan hjälp. Man kan dock inte anta att alla medborgare har både förmåga och möjlighet att använda internet för sina ärenden. En aktiv vardag upprätthåller funktionsförmågan Att fortsätta vara aktiv och använda sina förmågor på ett mångsidigt sätt upprätthåller funktionsförmågan
www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Helppo tapa kirjoittaa sähköisiä reseptejä | RESEPTIPALVELUT DomaCare reseptijärjestelmän kautta lääkärit voivat kirjoittaa vaivattomasti sähköisiä lääkemääräyksiä ja hoitajat tarkastella reseptilistoja. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. VT_3_2020_s34-44.indd 44 29.5.2020 8:20:47. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/reseptit Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia