LIIKUNNAN ja RAVITSEMUKSEN merkitys Miten YHTEISÖLLISYYTTÄ voi synnyttää ja vahvistaa. Iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa SENIORARBETE 3 • 2021
Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää sarkopenian ja gerastenian hoitoa sekä ehkäistä liikkumiskyvyn heikkenemistä ikäihmisillä, jotka ovat riskiryhmässä. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi kuntien lisäksi olennaisena osana hyvinvointialueiden toimintaa. Laki muuttui hoitajilla on jatkossa enemmän aikaa asiakkaille Moni vanhuspalvelujen asiakas kokee, että hoitajilla ei ole heille riittävästi aikaa. Miten yhteisöllisyyttä voi synnyttää ja vahvistaa. Yhteisöllisyyden jatkuminen puolestaan edellyttää uusien yhteisön jäsenten perehdyttämistä. 12–13 Erityisen tuen tarpeet iäkkäiden arjessa Huomion kohteeksi arki tulee, kun siinä tapahtuu muutoksia. Myös järjestöillä on tärkeä roolinsa hyvinvoinnin turvaajina uudessa sotessa. Yhteisöllisyys syntyy parhaiten uuden yhteisön toiminnan alkaessa. Kilpailu hoitajista kiihtyy. Uuden aloittaminen herättää kiinnostusta ja intoa. Vanhustyö-lehti 4/2021 ilmestyy 24.9.2021 – Luonto antaa voimaa 2 SENIORARBETE. Esimerkiksi sairastuminen tai läheisen ihmissuhteen päättyminen voivat muuttaa elämää ja sen toivottua suuntaa, eikä arjen sujuminen välttämättä ole enää itsestäänselvyys. Lakiuudistuksen tavoitteena on kohdentaa hoitajien työaikaa entistä enemmän asiakastyöhön. 24–25 28–29 Hyvinvointi ja hyvä arki 6–9 Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa. 10–11 Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys lihaskadon ja gerastenian ehkäisyssä SPRINTT-tutkimus on ensimmäinen Euroopassa toteutettu laajamittainen gerastenian tutkimusprojekti
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. DIGI JA TEKNOLOGIA 30 Etäilystä iloa ja hyvinvointia arkeen VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 32 Surun polulla aika auttaa 34 Gerontologista mielikuvitusta vanhustyöhön 37 Elämänmullistuksessa mukana 38 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 39 Ajan virrassa 40 Ledare: Ett förtroendesamhälle garanterar välbefinnande även under ålderdomen 41 Vem är ansvarig för att stödja äldres välbefinnande i socialoch hälsovårdsreformen. 4 Pääkirjoitus: Luottamusyhteiskunta takaa hyvinvoinnin myös vanhana 5 Kuntavaalit: Kuntien on ennakoitava ikääntyvien asumistarpeet 6 Hyvinvointi ja hyvä arki 6 Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa. 10 Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys lihaskadon ja gerastenian ehkäisyssä 12 Erityisen tuen tarpeet iäkkäiden arjessa 14 Ikäihmisille suunnattujen ruokaja kauppapalveluiden edistäminen 16 Toimintakyvyn kartoitus ergonomisen avustamisen lähtökohtana kotihoidossa 18 Moniaistillisuudella laatua ja mielekkyyttä muistisairaiden viimeisiin vuosiin 20 Kuntoilukummeja jumppaseuraksi vanhuksille 22 Lyhyesti 24 Laki muuttui hoitajilla on jatkossa enemmän aikaa asiakkaille OSALLISUUS 26 Osallistujien näköinen ryhmämalli Ystäväpiiri-toiminta yksinäisyyden äärellä 15 vuotta ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Miten yhteisöllisyyttä voi synnyttää ja vahvistaa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Vanhustyö 3 • 2021 3 3 • 2021
Hyvinvoivaa vanhuutta rakentavat kuitenkin myös vanhus itse ja tämän omaiset. Puutteistaankin huolimatta Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa, järjestelmät toimivat – varsinkin jos uskaltautuu vertailemaan. Valistusfilosofien ajatusten mukaan ”luonnontilassa” elävät ihmiset sopivat yhteiskuntasopimuksen, joka antaa yhteiskunnan toiminnalle selkärangan. Termeillä kuvataan valtiota, jonka kansalaisilla on korkea elintaso ja hyvin järjestetty sosiaaliturva. KESKEINEN ELEMENTTI yhteiskuntasopimuksessa on luottamus. Luottamusyhteiskunta takaa hyvinvoinnin myös vanhana Pääkirjoitus V alistusajan filosofit 1700ja 1800-luvuilla ajattelivat, että valtio rakentuu ihmisten muodostaman yhteiskuntasopimuksen varaan. Kukaan ei jää hoitamatta, vaikka rahapussissa ei olisikaan mittavasti sisältöä. Tähän voi Suomessa luottaa kaikissa elämänvaiheissa aina kapaloista hoivakotiin. Ytimessä on yhdessä sopiminen, yhdessä tekeminen ja toinen toisiimme luottaminen. Kiitän lämpimästi kaikkia kuluneista vuosista tämän upean liittomme toiminnan äärellä! Vaikka minun tieni jatkuu nyt uusia, innostavia haasteita kohden, hyvän ikääntymisen osatekijät ja niiden voimaannuttaminen tulevat jatkossakin olemaan osa elämääni. VAPAUKSIA JA VASTUUTA YLLÄPITÄVÄ luottamus on kuitenkin luonteeltaan kestokulutushyödyke: siitä pitää huolehtia, huoltaa säännöllisesti ja joskus hankkia varaosia tai toisinaan jopa uutta luottamusta. Lait, talousjärjestelmät, verotus, taide, kulttuuri, kaupungit ja monet muut rakentuvat tämän perustavan sopimuksen päälle. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja 4. TÄMÄ ON VIIMEINEN pääkirjoitukseni Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana. Yhteiskuntasopimusta noudattaen hyvinvointiyhteiskuntamme pysyy jatkossakin vahvana. Yhteiskuntamme hoitaa tällöin tehtävänsä ja kansalainen voi rauhallisin mielin luottaa, että tarjottu palvelu on myös maailman kärkitasoa. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA on luottamusyhteiskunta, jossa vapauksien ja vastuiden jako antaa kullekin toimijalle oman roolinsa. Kaikki hyvinvointi, kuten myös vanhuuden hyvinvointi, rakentuu yhteisestä vastuunottamisesta. Monissa taloudellisesti rikkaammissa valtioissa esimerkiksi sosiaaliturvan järjestelmät ovat Suomen näkökulmasta pöyristyttävän heikkoja, ulossulkevia. Julkisella sektorilla ja järjestötoimijoilla sekä yksityisillä yrityksillä on tärkeä roolinsa kokonaisuudessa. Jokainen luottamusyhteiskunnan jäsen on tärkeä. SUOMESSA VOIMME LUOTTAA siihen, että kukin toimija kantaa vastuunsa ja käyttää vapauksiaan vastuullisesti. Rakennetaan luottamusta jatkossakin vapaasti ja vastuullisesti. Filosofit teoretisoivat, että kyseinen sopimus määrittelee niin kansalaisten kuin valtionkin oikeudet ja velvollisuudet. Kyseessä on filosofinen perustelu sille, miksi valtio tai yhteiskunta on olemassa, ei niinkään todellisuuden tarkka kuvaus. Esimerkiksi vanhustenhoivan kokonaisuus ei voisi toimia, mikäli vanhus itse ei omaisten tuella hakeudu tarvittaessa hoitoon eikä sitoudu siihen tai kolmas sektori ei tarjoaisi julkiselle sektorille sen tarvitsemia palveluita. SUOMESSA PIDETÄÄN HUOLTA, hoivataan ja huolehditaan, kun siihen ei itse pysty ja tarve on. SUOMEA ON KUVATTU osuvasti hyvinvointivaltioksi, tai hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka kuvaavammin sulkee sisäänsä myös kolmannen sektorin toiminnan
Tilojen esteettömyys ja teknologian mahdollistava tuki puolestaan takaavat sen, että asukas voi asua asunnossaan, vaikka hän käyttäisi apuvälineitä. Asukkaat myös tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa enemmän erilaisia palveluja ja tukea, joten tilojen ja ympäristön joustavuus ja muunneltavuus ovat tärkeitä. Asukkaalla on oma tilansa, mutta hän voi halutessaan ja omien voimavarojensa mukaan osallistua yhteisiin toiminnallisiin hetkiin. Kohteen keskeisellä sijainnilla ja kytkeytymisellä lähiympäristöön ja sen palveluihin on suuri merkitys. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja parantaa arjessa selviytymistä. Lue muut Vanhustyön keskusliiton kuntavaalitavoitteet vtkl.fi/kuntavaalit Kuntavaalit sunnuntaina 13.6.2021 Vaikuta ja käy äänestämässä! K u va : Ilk ka V u o ri n e n Kuntavaalit Vanhustyö 3 • 2021 5. Ikääntyneistä kolmasosa asuu yksin ja valtaosa heistä haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kunnat toimivat välimuotoisen asumisen mahdollistajana Kunnissa pitää olla riittävästi tietoa ikärakenteesta ja ikääntyneiden asumistarpeista, jotta kunnassa pystytään realistisesti arviomaan, mihin asumisratkaisuihin tulevaisuudessa kannattaa panostaa. Välimuotoinen asuminen sijoittuu tavallisen asumisen ja tehostetun palvelusasumisen väliin. Asukas määrittää itse, mitä palveluja hän haluaa vastaanottaa. Tarvitaan uudenlaisia asumismuotoja, jotta ikääntyvät pystyvät valitsemaan itselleen sopivimman ja turvallisimman vaihtoehdon. Välimuotoisessa asumisessa palveluja voidaan lisätä asukkaiden tarpeiden mukaan, mikä mahdollistaa asumisen omassa kodissa elämän loppuun asti. Välimuotoiseen asumiseen liittyy keskeisenä mahdollisuus yhteisöllisyyteen yhteistilojen ja yhteisen toiminnan kautta. Kuntien on ennakoitava ikääntyvien asumistarpeet Kuntien ja kuntayhtymien tulee entistä paremmin varautua ikääntyneiden asumistarpeiden muutoksiin ja ottaa välimuotoisen asumisen tarjoamat mahdollisuudet huomioon suunnittelussaan. Asumisen tarpeet voivat ikääntymisen eri vaiheissa olla hyvinkin erilaisia, siksi asumisratkaisuihin pitäisi pystyä joustavasti yhdistämään eri palveluja. Ikääntymisen eri vaiheet huomioivia välimuotoisia asumiskohteita tarvitaan nykyistä enemmän ja kuntien tulisi panostaa niihin pitkäjänteisellä, erilaiset tarpeet huomioivalla suunnittelulla ja laaja-alaisella yhteistyöllä. Ikääntyneiden asumistarpeiden suunnitteluun kannattaa ottaa heti jo alkuvaiheessa esim. sosiaalitoimi, vanhusneuvosto, ARA ja valvovat viranomaiset (Valvira, Aluehallintovirasto). Y ksinäisyys ja turvattomuus ovat monen iäkkään ongelma. Välimuotoinen asuminen on asumismuoto, jossa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä
Teksti: Anna Haverinen – Kuvat: Shutterstock 6. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi kuntien lisäksi olennaisena osana myös hyvinvointialueiden toimintaa. Alueilla olisi velvoite yhteistyön tekemiseen kuntien lisäksi hyvinvointialueella toimivien julkisten toimijoiden sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointi ja hyvä arki Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa
Kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi olennaisena osana myös hyvinvointialueiden toimintaa. Sosiaalija terveydenhuolVanhustyö 3 • 2021 7. Laissa säädettäisiin vielä erikseen hyvinvointialueen velvollisuudesta osaltaan edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mahdollisuuksien mukaan. Voisi ajatella, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvin hoidettu, kun se on velvoitteena usealla toimijalla. Sen tulisi suunnittelussaan asettaa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalipalveluista (ns. lon osalta se tarkoittaisi, että palvelujen järjestämisen velvoite poistuisi kunnilta, eivätkä kunnat jatkossa myöskään tuottaisi näitä palveluita. vanhuspalvelulaki) edellyttää kuntaa tekemään yhteistyötä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi mm. Kunnalla on tarkoitus olla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuta tulevaisuudessakin, ja siihen hyvinvointialueiden perustaminen ei vaikuttaisi. Mikäli lait tulevat voimaan nyt esitetyn aikataulun mukaisesti, vuoden 2023 alusta sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat hyvinvointialueet. Alueilla olisi myös velvoite yhteistyön tekemiseen niin kuntien kuin hyvinvointialueella toimivien julkisten toimijoiden sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnilla jatkossakin merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä Vastuu asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu kunnille. Tämä yhteistyön edellytys sisältää laajemman yhteistyövelvoitteen kuin pelkästään kuntaorganisaation sisällä tapahtuvan yhteistyön. Näin voidaan estää mahdollinen päällekkäinen tekeminen tai pahemmassa tapauksessa hyvinvoinnin edistämisen katvealueiden syntyminen. kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. . P arhaillaan eduskunnan käsittelyssä on uusia sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä ja toteuttamista koskevia lainsäädäntöesityksiä. Käytännössä onnistumisen kannalta on tärkeää sopia yhteisen tiedon käytöstä, yhteisten tavoitteiden asettamisesta ja konkreettisesta tekemisestä sekä luoda selkeät rakenteet. Hyvinvointialueiden lainsäädännön valmistelussa on haluttu painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä, jotta asiassa voidaan onnistua. Ja yhteistyön tekemisen onnistumista eli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistymistä tulee seurata, ja tarvittaessa joustavasti muuttaa suunnitelmia ja tekemisen muotoja
Hyvinvoinnin tukemisen kannalta mielenkiitoisia vastauksia saatiin mm. Asumisen ja loppuelämän kodin suunnittelu viimeistään eläköityessä on tärkeä osa omaan ikääntymiseen varautumista. Ikääntyneen hyvinvointi koostuu monenlaisista asioista Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä uusien asioiden oppimiseen. Myös turvallinen, tuttu ja helppoa liikkumista tukeva asuinympäristö on merkittävä osa kotona asumista ja siten ikääntyneen hyvinvointia. Toimiva, turvallinen sekä sisällöllinen arki, johon liittyvät omien voimavarojen mukaiset arjen askareet, läheiset sekä ihmissuhteet voivat merkitä paljon. Tämä tulos kertoo osaltaan siitä, että yhteistyön tekemistä tukevien rakenteiden ja toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan yhteistä työtä. Kysymys jakoi vastaajien mielipiteitä voimakkaasti, sillä 23 prosentin mielestä kyseinen näkökulma on otettu hyvin huomioon ja taas 37 prosentin mielestä huonosti. Erilaiset jokapäiväisen elämän palvelut, kuten parturissa ja kaupassa käynti tai liikunta-, kulttuurisekä tarpeen mukaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut myös vaikuttavat ikääntyneen hyvinvointiin. Ikääntyneiden ympärivuorokautisiin asumisyksiköihin hyvinvointialue toteuttaa pal8. Asumisolosuhteet vaikuttavat, kuten edellä todettiin, iäkkään kokonaishyvinvointiin ja myös kotona asumista tukevien sosiaalija terveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen, mikäli niihin jossakin vaiheessa on tarvetta. Kunta vastaa tulevaisuudessakin mm. Mahdollisten hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo mukanaan asumiseen liittyvän yhdyspinnan kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös asumiseen, kotiin ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Myös mahdollisuus tehdä oman mielenkiinnon mukaisesti esimerkiksi järjestöja vapaaehtoistyötä tukee osaltaan ikääntyneen hyvinvointia. Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös asumiseen, kotiin ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Koska hyvä asuminen on hyvinvoinnin yksi peruskivistä, myös hyvinvointialueella on vahva intressi siihen, että ikääntyneet asuvat hyvin. Kyselyyn vastasi yli 200 kuntaa tai kuntayhtymää. kaavoituksesta, maankäytön suunnittelusta sekä asuntoja tonttipolitiikasta. kysymykseen, miten hyvin suunnitellussa sote-uudistuksessa on otettu huomioon kuntien tärkeänä pitämä painopisteen siirtäminen peruspalveluihin ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Omiin tarpeisiin sopiva ja toimiva, esteetön sekä turvallinen koti on tärkeä hyvinvoinnin tuki. Kuntapulssi-kysely Kuntaliitto teki kunnille ja sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymille Kuntapulssi-kyselyn maalis-huhtikuussa 2021 koskien parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa sosiaalija terveydenhuollon uudistusta ja sen mahdollista toimeenpanoa
Myös yhä lisääntyvät uudenlaiset ikääntyneiden asumisen muodot ja kohteet, ns. Järjestöt hyvinvoinnin turvaajina uudessa sotessa Ikääntyneet ja muut kuntalaiset ovat olleet huolissaan sote-uudistukseen liittyen siitä, etääntyykö osa hyvinvoinnin ja terveyden tuesta ja sosiaalija terveyspalvelut kokonaan jonnekin kauas. Siksi, jos kunta tai hyvinvointialue yhteistyössä onnistuu hyvin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja sitä kautta pystyy parantamaan kuntalaisten hyvinvointia ja vaikuttamaan hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalvelujen tarpeeseen, kaikki hyötyvät myös talouden näkökulmasta. Vanhustyö 3 • 2021 9. Silloin julkisen talouden kokonaisuudesta rahoitusta voidaan kohdentaa yhä enenevässä määrin kuntalaisten hyvinvointia edistäviin palveluihin raskaimpien ja korjaavien palvelujen sijaan. Taloudellinen näkökulma Vaikka sote uudistuisi ja uudeksi toimijaksi palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa tulisi hyvinvointialueet, rahoituksen näkökulmasta ne ja kunnat toimivat samassa julkisen talouden kokonaisuudessa, johon ei tule mistään ns. Etäälle muuttaminen läheisistä toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi on iso riski niin itse iäkkään henkilön kuin hänen läheistensäkin hyvinvoinnille. Silloin ainakin osa sote-uudistukselle asetetuista tavoitteista toteutuisi. Kun sosiaalija terveydenhuollon palveluiden järjestämisen ja tuottamisen velvoite siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoite säilyy, voi se kannustaa kuntia hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöhön uusilla toimintatavoilla ja lähempänä ikääntyneidenkin arkea. Sosiaalija terveydenhuollon uudistamisessa käytetty ilmaus ”palvelujen järjestämisen leveämmistä hartioista” voi kuulostaa sellaiselta asialta, jonka varjoon yksittäinen ikääntynyt henkilö ja hänen omassa arjessaan ratkaistavat asiat voivat jäädä. välimuotoinen asuminen, edellyttävät toteutuakseen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön velvoitteet annettuina sekä kunnille että hyvinvointialueelle voivat avata uudenlaisia mahdollisuuksia. Järjestöillä on juuri sitä ”lähellä ihmistä häntä kuunnellen” -osaamista, jonka menettämisestä ollaan sote-uudistuksessa huolissaan. Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com velun, mutta kunta voi vaikuttaa uusien yksiköiden sijaintiin esimerkiksi palvelutonttien varaamisella. Ikäihmisten kanssa ja hyväksi työtä tekevät järjestöt tuntevat hyvin ikäihmisten arjen sekä laajan, yksilöllisen kirjon. Jotta uudet yksiköt sijaitsisivat tasaisesti koko hyvinvointialueella eikä ympärivuorokautisen palvelutarpeen vuoksi iäkäs henkilö joudu muuttamaan kauas läheistään ja tutuilta asuinalueilta, tulee hyvinvointialueen tehdä tiivistä yhteistyötä kaikkien alueensa kuntien kanssa myös kaavoituksen ja tonttien luovutukseen liittyen. Järjestöt toimivat mahdollisen uudistuksenkin jälkeen kunnissa, ja järjestöissä toimivat ovat kuntien asukkaita. Siten järjestöt yhdessä kuntalaisten kanssa osaavat kertoa, mitä mahdolliset uudet toimintatavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä voisivat olla ja olla mukana toteuttamassa niitä. ylimääräistä ulkopuolista rahoitusta
SPRINTT-tutkimusta totutettiin 11 maassa ja mukaan rekrytoitiin yhteensä 1500 yli 70-vuotiasta kotona asuvaa ikäihmistä. ruokapäiväkirjojen avulla. Ravitsemusta seurattiin mm. 10. Ravitsemusohjauksessa tavoitteena oli varmistaa riittävä energian ja proteiinin saanti henkilön tarpeeseen nähden sekä varmistaa ruokavalion hyvä laatu. Sarkopenia tarkoittaa lihaskatoa, johon liittyy lihasmassan vähenemistä ja lihasvoimien heikentymistä. Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys lihaskadon ja gerastenian ehkäisyssä Tulevina vuosikymmeninä ikääntyneiden määrä kasvaa ja yhä useampi saavuttaa yli 80 vuoden iän. Kaikilla osallistujilla oli kohonnut riski liikkumiskyvyn heikentymiseen ja alkavia sarkopenian sekä gerastenian oireita, mutta he pystyivät kuitenkin kävelemään 400 metriä alle 15 minuutissa. ikääntyneen ravitsemus, ravitsemus ja lihaskunto, aivoterveys ja ravitsemus sekä liikunnan terveysvaikutukset. verrokkiryhmä, jolle järjestettiin kerran kuussa luentoja terTermistöä Gerastenia eli vanhuuden haurausja raihnaus-oireyhtymä on geriatrinen oireyhtymä, jonka tunnusmerkkejä ovat tahaton laihtuminen, uupumus, hidas kävelynopeus, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihasvoiman heikkous. Vanhimmilla ikäluokilla on suurentunut riski menettää lihasmassaa ja liikkumiskykyä sekä sairastua gerasteniaan. Toinen ryhmä oli ns. Ryhmälle järjestettiin myös tietoiskuja, joissa aiheina olivat mm. Suomessa liikuntaharjoittelua toteutti Suomen Fysiogeriatria Oy. Oireyhtymää sairastavilla kaatumisriski kasvaa ja palvelujen sekä pitkäaikaishoidon tarve lisääntyy. aktiiviryhmä, joka osallistui kaksi kertaa viikossa järjestettyyn ohjattuun liikuntaan, ja he harjoittelivat myös kotona säännöllisesti liikuntaohjelman mukaisesti. Suomessa tutkimusta toteutettiin Helsingin yliopistossa ja mukaan otettiin 142 osallistujaa. Lisäksi ryhmäläiset saivat yksilöllistä ravitsemusneuvontaa. Toinen ryhmä oli ns. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään satunnaisesti arpomalla. Sarkopenia on vanhuuden haurastumisen eli gerastenian esiaste. Teksti: Annele Urtamo – Kuva: Suomen Fysiogeriatria Oy K olme vuotta kestäneessä eurooppalaisessa SPRINTT-tutkimuksessa tavoitteena oli tunnistaa sarkopenian ja gerastenian riskissä olevia ikäihmisiä sekä tutkia liikuntaja ravitsemusohjauksen vaikutusta liikkumiskyvyn heikentymisen ehkäisemiseen. Toimintakyky heikentyy vanhimmissa ikäluokissa fysiologisten muutosten, mutta myös vähentyneen liikkumisen vuoksi. Liikuntaharjoitteluun sisältyi kävelyä sekä lihasvoima-, tasapainoja liikkuvuusharjoituksia. Oireyhtymää esiintyy 10–12 prosentilla yli 70-vuotiaista, ja esiintyvyys kasvaa edelleen vanhemmissa ikäluokissa
Tutkimus on ensimmäinen Euroopassa toteutettu laajamittainen gerastenian tutkimusprojekti. kotitapaturmien ehkäisy, mielen hyvinvointi, musiikin hyvinvointivaikutukset sekä aivoterveys ja muisti. Tutkimuksen ravitsemusohjaus perustuu hyväksyttyihin ravitsemussuosituksiin ja normaaliin kotiruokaan. kävelynopeus-, lihasvoimaja tasapainoosiot. Tutkimuksessa käytettyyn liikuntaohjelmaan sisältyi helposti toteutettavissa olevia liikuntaharjoituksia, kuten kävelyä, tasapainoharjoituksia ja ilman laitteita toteutettavia lihaskuntoliikkeitä. SPRINTT-liikuntaryhmässä tehtiin harjoituksia, jotka onnistuvat myös kotioloissa. Liikkumiskykyä arvioitiin 400 metrin kävelytestillä sekä lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä (SPPB), johon sisältyy Tutkimus on ensimmäinen Euroopassa toteutettu laajamittainen gerastenian tutkimusprojekti. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää sarkopenian ja gerastenian hoitoa sekä ehkäistä liikkumiskyvyn heikkenemistä ikäihmisillä, jotka ovat riskiryhmässä. Tutkimuksessa verrattiin aktiiviryhmän ja verrokkiryhmän tutkittavien toimintakykyä kolmen vuoden seurannan aikana. Osallistujat kävivät säännöllisesti tutkimuskäynneillä, joissa mitattiin mm. liikkumiskykyä, terveydentilaa, elämänlaatua ja päivittäisissä toiminnoissa selviytymistä. Luentojen aiheita olivat mm. Mikäli tutkimuksen tulokset sitä tukevat, tutkimuksessa käytetty toimintamalli on mahdollista ottaa lähes sellaisenaan laajastikin käyttöön. Luentoja toteutettiin yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa. SPRINTT-tutkimuksen tuloksia odotetaan julkaistavaksi alkukesästä 2021. Lisäksi järjestettiin retkiä Musiikkitaloon, kasvitieteelliseen puutarhaan sekä museovierailuja. Vanhustyö 3 • 2021 11. veyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista sekä erilaisia retkiä
Teksti: Eeva Rossi, Anne Korpelainen, Jenna Hirvonen ja Suvi Ruotsalainen – Kuva: Pixabay A rki on jokapäiväistä ja tavallista elämää, joka koostuu toistuvista ja toisiinsa kiinnittyvistä toiminnoista ja tapahtumista. Esimerkiksi sairastuminen tai läheisen ihmissuhteen päättyminen voivat muuttaa elämää ja sen toivottua suuntaa, eikä arjen sujuminen välttämättä ole enää itsestäänselvyys. Arki on hyvää ja sujuvaa, kun elämä “soljuu eteenpäin”, kuten muistisairaiden arkea tutkinut Elisa Virkola on todennut. Arki pitää sisällään myös suhteet toisiin ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Vuoden 2021 alussa käynnistyneessä kolmen yliopiston yhteisessä GERIT-tutkimushankkeessa tarkastellaan iäkkäiden hyvää arkea uhkaavia tekijöitä sekä erilaisia avun ja tuen muotoja arjen mutkistuessa. Arjessa pärjäämistä, terveyttä ja toimintakykyä koskevat pulmat, asumisolosuhteet ja palvelujen tarpeet ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyn selvityksen mukaan yleisiä syitä iäkkäistä tehtyihin huoli-ilmoituksiin. Arjen monet haasteet Huomion kohteeksi arki tulee, kun siinä tapahtuu muutoksia. Niissä näkyvät K u va : P ix ab ay 12. Erityisen tuen tarpeet iäkkäiden arjessa Ihmisen hyvinvointi kiinnittyy monella tapaa hyvään arkeen ja sen sujuvuuteen. Näin toimivaan arkeen usein liitetty riippumattomuus ja itsenäinen tekeminen voivat muuttua avun ja tuen tarpeeksi
Vaikka asumisen, talouden ja hoivan kysymykset, päihdeja mielenterveysongelmat sekä erilaiset psykososiaaliset tarpeet ovat oleellinen osa sosiaalityötä, on gerontologinen sosiaalityö ollut julkisessa keskustelussa vähemmällä huomiolla. Helsinki: Gaudeamus. Lisäksi kerätään erillinen, gerontologisen sosiaalityön asiakkaita koskeva asiakirja-aineisto. Ikääntyneiden kaltoinkohtelu ja sen tunnistaminen huoli-ilmoituksen avulla. Teoksessa Jyrkämä, J., Rantanen, T., Aromaa, A. Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja – muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. (2013). Kaksivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan iäkkäiden vaikeita elämäntilanteita ja niiden syntyä, tuen tarpeen tunnistamista ja gerontologiseen sosiaalityöhön ohjautumista. K u va : P ix ab ay Jutussa käytetyt lähteet: Jokinen, E. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2021. & Seppänen, M. Erilaiset arjen ongelmat ovat saattaneet olla elämässä läsnä jo pidempään. Mistä apua, jos arki ei suju. Ongelmat voivat aiheuttaa myös yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita. Arkea voivat vaikeuttaa myös ihmissuhteisiin kytkeytyvät huolenaiheet, kuten niihin liittyvät ristiriidat, kaltoinkohtelu tai se, ettei läheisiä ihmissuhteita ole. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Usein juuri heikoimmassa asemassa olevat iäkkäät jäävät tutkimusten ulkopuolelle. Uusi tutkimushanke tietoa tuottamassa Vaikka iäkkäiden erilaisista elämäntilanteista ja tuen tarpeista sekä gerontologisesta sosiaalityöstä on tietoa, se on yhä hyvin hajanaista. & Heikkinen, E. Iäkkäille on arjen turvaamiseksi tarjolla monenlaisia julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluja. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research 491. Joskus avun ja tuen tarpeet syntyvät vasta myöhemmällä iällä, esimerkiksi heikentyvän toimintakyvyn vuoksi. GERITtutkimushanke lisää ymmärrystä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien iäkkäiden elämäntilanteista, moninaisista sosiaalisista ongelmista ja kasautuvasta huono-osaisuudesta. Aikuisten arki. Helsinki: Duodecim, 444-453. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita myös iäkkäiden kanssa työskentelemisen tavoista ja prosesseista sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Virkola, E. & Luoma, M-L. Vanhustyö 3 • 2021 13. Tämä siitä huolimatta, että sosiaalityössä tuetaan ja vahvistetaan iäkkään omaa suoriutumista, sosiaalista osallisuutta ja toimijuutta sekä elämänhallinnan mahdollisuuksia, ja puututaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa tunnistetaan kaltoinkohtelua tai väkivallan uhkaa. ”Gerontologinen sosiaalityö”. Iäkkäiden vaikeita elämäntilanteita ja tuen tarpeita kohdataan myös kolmannen sektorin toiminnassa. (2021). Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa (GERIT) -tutkimushanke: • Tutkimuksen kohteena ovat iäkkäiden vaikeat elämäntilanteet ja niiden synty, tuen tarpeen tunnistaminen, gerontologiseen sosiaalityöhön ohjautuminen sekä työmenetelmät • Tutkimus kohdentuu erityisen tuen tarpeessa oleviin ikääntyneisiin (SHL 1301/2014, 3 §) ja työskentelyyn heidän kanssaan • Hankkeen toteuttajat: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Lapin yliopisto • Toiminta-aika: 1.1.2021–31.12.2022 • Rahoittaja: sosiaalija terveysministeriö (STM) • Tutkimusryhmän jäsenet: Marjaana Seppänen, Ilkka Pietilä, Mia Niemi, Tiina Soukiala, Elisa Tiilikainen, Riitta-Liisa Kinni, Jenna Hirvonen, Suvi Ruotsalainen, Minna Zechner, Eeva Rossi, Anne Korpelainen ja Pia Skaffari • Lisätietoa: www.gerit.fi, Twitter: @GERIT_hanke myös päihdeja mielenterveysongelmat, kaltoinkohtelu sekä vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksessäkin esiin nostetut taloudelliset ongelmat. Koskinen, S. Myös asumisen haasteet ovat keskeinen arjen sujuvuuteen vaikuttava asia; jos omassa kodissa ei ole syystä tai toisesta hyvä olla, on arkea vaikea kokea hyväksi. Iäkkäitä autetaan myös etsivässä vanhustyössä, jossa pyritään löytämään tuen ulottumattomiin jääneitä. (toim.): Gerontologia, 3. Tietoa tuotetaan haastattelemalla iäkkäitä ja heidän kanssaan toimivia työntekijöitä sekä vapaaehtoisia eri puolilla Suomea. Etenkin kotija omaishoito sekä asumispalvelut ovat olleet viime vuosina esillä, erityisesti niihin liittyvien puutteiden vuoksi. Tiedon yhtenäistämiseksi ja gerontologisen sosiaalityön paikan selkeyttämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Valtokari M., Alastalo H. Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena on lisätä tietoa, joka auttaa iäkkäiden palveluiden ja gerontologisen sosiaalityön kehittämisessä. (2014). Erilaiset yhdistykset ja järjestöt sekä seurakuntien diakoniatyö vastaavat osaltaan esimerkiksi iäkkäiden yksinäisyydestä, liikkumisen esteistä, taloudellisista vaikeuksista ja digitaitojen puutteesta johtuviin tarpeisiin muun muassa ystäväpalvelulla, ruokaja asiointiavulla, ryhmätoiminnalla sekä opastamalla sähköisten palvelujen käyttöön. (2005). uudistettu painos
— Käyn ravintolassa silloin tällöin syömässä, ehkä kerran viikossa korkeintaan. — Teen paljon kotona ruokaa, koska pidän ruuanlaitosta. Ravintolassa on usein aika pienet salaattiannokset ja ne ovat aika kalliitakin. Ollaan kahdestaan vaimon kanssa kotona ja olemme syöneet paljon erilaisia salaatteja viime vuoden aikana. Salaattiin voi ostaa kaupasta kypsää broileria, lohipalan tai ton14. Ikäihmisille suunnattujen ruokaja kauppapalveluiden edistäminen Ikäruoka 2.0 -hanke pyrkii lisäämään ruokapalvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. On Järvenpäässä tietysti myös paikkoja, missä ruuan laatu ja maku ovat hyviä. Kotona salaatista saa parempaa ja sitä on syötykin useammin kuin ennen. Ravintolapalvelut ja tarjottu lounasruoka ovat Stig Strandbergin mukaan usein aika yksipuolisia. Hän on osallistunut Ikäruoka 2.0 hankkeen keväällä 2021 toteutettuun webinaariin ja vastannut ikäihmisille suunnattuun kyselyyn hankkeen alussa. Teksti: Merja Suominen – Kuvat: Gery J ärvenpäässä asuva Stig Strandberg (71) löysi hankkeen Järvenpään vanhusneuvoston kautta ja on mielellään ollut mukana kommentoimassa paikallisia ravintola-, kahvilaja kauppapalveluita. Ruoka maistuu usein samalta samassa paikassa, eikä vaihtelua ole tarpeeksi. Ikäihmisille tarjotaan vinkkejä terveyttä ja toimintakykyä edistävien elintarvikkeiden ja ruokien valintaan kaupassa ja ravintolassa sekä omiin tapahtumiin harrastuspäivään tai järjestötoimintaan
— Olen huomannut, että kahvilassa tai ravintolassa on hyvä olla pieniä väliseiniä, etteivät kaikkien puheet kuulu ja menemiset heti näy. Ravintoloissa ja kahviloissa voi tavata ystäviä ja tuttuja leppoisissa merkeissä. Kaikki sellainen on ollut tauolla korona-aikana. Stig Strandberg kaipaa jälleen uutuustuotteita esittelyyn ja entiseen normaaliin paluuta kaupoissa. Ikäruoka 2.0 Ikäruoka 2.0 -hankkeen tavoitteena on kehittää ikäihmisten ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia ruokaan liittyviä palveluja. Kauppa-asiointiin voi tarvita apua Kauppa-asiointi on Strandbergille helppoa, koska lähikauppa on aivan vieressä. Voi olla, että on hyvä välttää kiireisintä lounasaikaa, jolloin on paljon myös läpikulkuihmisiä. Tavaroiden paikkoja kaupoissa muutellaan ja siksi on myös vaikea löytää haluamaansa. — Nettikauppaa voisin käyttää joskus myöhemmin, mutta olisin hyvin tarkkana, että tulee hyvälaatuisia ruokia. Pakkaukset ovat tosin isoja yksin elävälle. Vanhustyö 3 • 2021 15. Pienellä tekstillä olevat pakkausmerkinnät ja korkealle sijoitetut tuotteet hankaloittavat ostosten tekemistä. — Kavereiden tapaaminen virkistää. Rauhallisuus merkitsee, ja siisteys tukee viihtyvyyttä. Kaksi naapuriamme tilaavat nettikaupasta ja ovat olleet tyytyväisiä. — Vaikeuksia on niillä, joilla ei ole omaa autoa. — Ostan mielelläni puolivalmista, ja pienten yritysten tuotteet ovat hyviä. — Minulla ei ole kauppalistaa. Myös Strandbergin mielestä on tärkeää ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti kauppa-, ravintola-, koulutusja ohjauspalvelut. Ostokset tulevat suoraan kotiovelle. Ei riitä, että on vaimon kanssa kahdestaan kotona. Pakkausmerkinnät ovat elintarvikkeissa usein niin pienellä, että kaupassa niitä on vaikea lukea. Katson kaupassa, mitä ostan. Syömme nykyään kalaakin kaksi kertaa viikossa. Pikkukaupoissa löytää tuotteet paremmin kuin isommissa, vaikka osaan paikalliset kaupat kyllä ulkoa. Olen kyllä monessa mukana, ja saan yhdistystoiminnan kautta paljon sosiaalista kanssakäymistä, mutta kun haluan keskustella ystävän kanssa, voin mennä kahvilaan. Ostosten kantaminen ei ehkä myöskään onnistu, jos liikkuminen tai kantaminen on vaikeaa. Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä. Olen huomannut, että hyllyjä kaupoissa on alennettu, mikä hyvä asia, vaikka vieläkin jotkut tuotteet ovat korkealla. — Tuttu kauppias ja tervehtiminen luovat mukavaa tunnelmaa. Kauppakaveri tai myyjä voisivat auttaa, jos on vaikeaa löytää tai saada tuotetta korkealta hyllyltä. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Hanketta toteutetaan Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Ympäristö on silloin tärkeä. K u va : G e ro n to lo g in e n ra vi ts e m u s G e ry ry Stig Strandberg valmistaa ruokaa keittiössään. Hanke saa sosiaalija terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta. nikalaa. Bussit kulkevat täältä lähiöstä melko harvoin ja silloin ikäihminen on myös kiinni aikatauluissa. Oma auto on hänelle tärkeä silloin, kun hän asioi suuremmassa marketissa. Monet ikäihmiset tarvitsevat runsaasti aikaa katsoa päiväyksiä ja tuoteselosteita. Keskustelu rauhoittuu silloin. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue. Hanke alkoi 1.2.2020 ja päättyy 31.10.2022. Myös melu voi häiritä jotain ihmisiä ja se tietysti vaikeuttaa juttelua ja vuorovaikutusta. Myyjätkin ehkä alkavat ihmettelemään, mitä asiakas kuhnailee
Avustustapaa valittaessa toimitaan asiakaslähtöisesti ja otetaan huomioon hoidon ja kuntoutumisen tavoitteet sekä hoitajille turvalliset työtavat. Työntekijät, joiden työpäivään sisältyy suuria määriä siirtotilanteita ja peseytymisessä ja pukeutumisessa avustamista, ovat suurimmassa riskissä saada tukija liikuntaelimistön vammoja. Apuvälineiden käyttö ja ”ei nostoja” -toimintatavat ovat vaikuttaneet positiivisesti kotihoidon työntekijöiden jaksamiseen ja vähentäneet työhön liittyviä loukkaantumisia. Sen ytimessä on asiakkaan ja hoitajan yhteistyö, mutta siihen liittyvät myös toiminta, ympäristö ja apuvälineet. Ergonominen avustaminen on käsite, jonka avulla hoitotyötä voi tarkastella asiakkaan kuntoutumisen ja hoitajan työturvallisuuden näkökulmasta. Toimintakyvyn kartoitus ergonomisen avustamisen lähtökohtana kotihoidossa Väestö ikääntyy ja kotihoidon asiakasmäärät kasvavat. Jotta riskejä voitaisiin hallita, ne tulee arvioida. Aiempaa huonokuntoisempia ja palveluita enemmän tarvitsevia asiakkaita kotiutetaan yhä nopeammin sairaalasta ja kuntoutus keskittyy entistä enemmän kotiin. Teksti: Mirka Marku, Leena Tamminen-Peter ja Kati Kulju Kuva: Shutterstock E rgonomia voidaan ajatella tutkimuksena, tapana ajatella tai toimintana käytännössä. Haasteet kotihoidon ergonomiassa liittyvät yksilön ominaisuuksiin, tehtävien luonteeseen ja aikaresursseihin, käytössä oleviin työvälineisiin, toimintaympäristöön, sekä organisaation toimintakulttuuriin. Kotihoidossa ergonomiaa voidaan tarkastella niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta ja tarkoituksena on hyödyntää ikääntyneen asiakkaan voimavaroja. Hoitajien tulee mukautua nopeasti työvoiman vähyyteen ja tiedonkulun puutteisiin, kuitenkin työnsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta samanaikaisesti lisäten. Tämä heijastuu työn henkiseen kuormittavuuteen, joka taas ergonomian näkökulmasta vähentää asiakkaan osallisuutta ja turvallisuutta, sekä lisää riskiä hoitajan fyysiselle kuormitukselle. Asiakkaan toimintakyvyn ja työturvallisuuden arvioinnin tulisi olla ergonomisen avustamisen perusta. Tällöin kasvaa myös ergonomisten ratkaisujen merkitys. Ergonomia mahdollistaa sen, että toiminta voidaan sopeuttaa ihmiselle sopivaksi, turvalliseksi, tehokkaaksi ja terveyttä edistäväksi. Koti toimintaympäristönä on haastava isompien apuvälineiden käytölle, 16. Voimavarojen ja riskien tunnistaminen Kuntouttavassa hoitotyössä hyödynnetään asiakkaan voimavaroja ja vuorovaikutus on aktivoivaa. Nämä tilanteet on todettu myös fysiologisesti kuormittaviksi. Tarkoituksena on löytää keinoja arjen toimintaan niin, että kaikki nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja toiminta on vaaratonta ja terveyttä tukevaa sekä hoitajalle että asiakkaalle. Asiakkaan kodissa fyysinen ympäristö ei ole työntekijän hallinnassa ja siellä työskennellään pääsääntöisesti yksin ilman kollegan apua. Ergonomisen työskentelyn riskitilanteita kotihoidossa luovat tilan puute, matalat vuoteet, pukeutumistilanteet, asiakkaan avustaminen lattialta tai vuoteessa makuulta istumaan, avustaminen istumasta seisomaan tai pyörätuoliin. Asiakkaan avustaminen ergonomisesti on osa kuntouttavaa hoitotyötä
Aluksi arvioidaan, mitä asiakas pystyy tekemään, ja sen jälkeen avustetaan häntä hyödyntämään jäljellä olevia voimavaroja osallistua toimintaan. Riskien tunnistamista ja työnsuunnittelua tulisi parantaa niin, että kuormitus jakautuu tasaisemmin työntekijöiden kesken asiakkaiden avustettavuuden mukaan. mutta esimerkiksi wc-istuimen korotukset ja suihkutuolit ovat yleisessä käytössä. Tarkoituksena ei ole ratkaista tiettyä terveydellistä pulmaa vaan tukea asiakasta palauttamaan luottamusta itseensä ja toiminnallisia valmiuksia arjessaan esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Erilaisia menetelmiä siirtymisten avustamiseen on kehitetty 1990-luvulta saakka. Toiminnan tukeminen asiakaslähtöisesti Perusta asiakaslähtöisyydelle on se, että asiakas on ainutlaatuinen ja autonominen. Näille yhteistä on asiakkaan aktivointi, voimavarojen ja perusliikkumisen tukeminen. Keskiössä ovat niin asiakkaan kuin kotihoidon työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta ympäristön asettamien riskien minimointi ja ympäristön mahdollisuuksien tunnistaminen sekä ergonomisen avustamisen arvioinnin ja tukemisen lisäksi asiakkaan toimintakyvyn tukeminen. Vanhustyö 3 • 2021 17. Tämä on eri kuntoutuksen ammattiryhmien osaamisen ydintä. Sen ymmärtämisen lisäksi asiakaslähtöiseen työskentelytapaan liittyy myös luottamus, osallisuuden tukeminen, kunnioitus, valinnan mahdollisuus ja voimaantuminen. Positiivisella ilmapiirillä ja asiakkaan rohkaisulla voidaan luoda ympäristö, joka vaikuttaa asiakkaan asenteeseen ja yhteistyöhalukkuuteen kotihoidossa, jolloin on mahdollisuus alentaa loukkaantumisen riskiä. Toisen kehon liikkumisen ohjaamisen ja avustamisen edellytys on oman kehon liikkumisen hahmottaminen. Moniammatillinen työskentely tuo osaamisen yhteen. Lue lisää Toimintakyvyn ja avustustehtävien kuormittavuuden arviointimenetelmät sekä artikkeli kokonaisuudessaan lähdeluetteloineen löytyvät vtkl.fi-sivuilta. Arkikuntoutuksella (reablement) tuetaan moniammatillisesti kotona asuvia tuen tarpeessa olevia ikääntyneitä, joilla on kohonnut riski toimintakyvyn heikkenemiseen
luonnonmateriaalit, pullataikina tai kankaat, haistelemalla saippuaa, saunavihtaa tai leivonnan tuoksuja, maisteleK u vi o : Sa n n a So in i K u vi o : Sa n n a So in i 18. Emme aina edes pysähdy miettimään millaisia reaktioita esimerkiksi tutut tuoksut tai maut saavat meissä aikaan. Moniaistillinen toiminta sopii myös hyvin henkilöille, joiden kommunikointi tai liikkuminen ovat heikentyneet ja parhaat tulokset saavutetaan syvimmin dementoituneilla asiakkailla. Kun eilinen ja tämä päivä sekoittuvat ja muistot haalistuvat, aistien merkitys mielekkään elämän luojana lisääntyy. Teksti: Sanna Soini A istit kuuluvat erottamattomana osana elämään. Erityisesti muistisairaat, jotka asuvat ympärivuorokautisen hoivan piirissä saattavat altistua aististimulaation vähyydelle tai toisaalta liialliselle aististimulaatiolle. Muistisairaalla kognitiiviset taidot alkavat heikentyä ja lähimuisti katoaa, jolloin jäljelle jäävät vain suorat aistimukset. Muistisairailla aistien merkitys on vielä korostuneempaa kuin terveillä. Tämän takia aistimukset tulevat aikaisempaa merkityksellisemmiksi, kun muistisairaus etenee. Aistien stimuloinnilla on tutkitusti todistettuja positiivisia vaikutuksia muistisairaiden mielialaan sekä päivittäisistä toimista selviytymiseen. Moniaistillisuudella laatua ja mielekkyyttä muistisairaiden viimeisiin vuosiin Aistit ovat meille tärkeitä. Moniaistillisuutta monipuolisesti ja pienellä vaivalla Moniaistillisuutta voidaan tuoda asiakkaiden elämään monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan aistien stimulointi tapahtuu osana arjen toimintoja, kuten kuuntelemalla muistoja herättävää musiikkia tai luonnon ääniä, koskettelemalla erilaisia materiaaleja esim. Tämä saattaa aiheuttaa muutoksia käytöksessä sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Muistisairauden vaikutukset aisteihin Aistien avulla havainnoimme maailmaa, koemme asioita ja säilymme hengissä. Eri aistimukset tuottavat meille erilaisia muistijälkiä ja elämyksiä, jotka pystymme palauttamaan mieleemme vielä vuosienkin jälkeen. Kun nykyhetken muistot hälvenevät, saavat aistit, näkö, kuulo, haju, maku ja tunto tärkeän roolin. Muistisairaus voi vaikuttaa kaikkiin aisteihimme ja nämä aisteihin liittyvät muutokset voivat puolestaan selittää muistisairaan käytöstä ja oireita sekä vaikuttaa päivittäiseen selviytymiseen. Aististimulaatiolla voidaankin palauttaa mieleen jo unohtuneita muistoja ja saada asiakas aktivoitumaan
Menetelmä otettiin 1990-luvulla käyttöön myös Suomessa. Laatikosta voi löytyä muun muassa: käpyjä, maustepurkkeja, soittimia, rapisevaa paperia, salmiakkia ja vanhoja valokuvia. green care) sekä musiikkitai aromaterapian positiivisista vaikutuksista muistisairaiden käytösoireiden lievittämisessä sekä elämänlaadun tukemisessa. Perusajatuksena on tarjota rentouttava ja miellyttävä ympäristö (usein huone), jossa tarjotaan mahdollisuus erilaisiin aistielämyksiin hyödyntäen kuuloa, näköä sekä tuntoja hajuaistia. Joissakin vanhustenhuollon yksiköissä on rakennettu ns. Mikäli moniaistillisuus halutaan viedä pidemmälle hoidossa, voidaan hoitoyksikköön perustaa oma erillinen moniaistillinen tila tai aistihuone (engl. Edellä mainitut menetelmät perustuvat Moniaistillisuus ennen ja nyt Multisensory Stimulation Environment (MSE) ja Snoezelen® on kehitetty Alankomaissa jo 1970-luvulla. Snoezelen®huone. Joissakin lähteissä on lisäksi mainittu eläinavusteisten tai luontoon liittyvien menetelmien (engl. malla muistoja tuovia makuja esim. Moniaistillisten toimintojen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta muistisairaiden hoidossa on olemassa kansainvälistä näyttöä ja moniaistillisuus on mainittu myös tuoreissa suomalaisissa hoitosuosituksissa sekä katsauksissa. Lääkkeettömiä hoitokeinoja on olemassa useita erilaisia, kuten musiikki ja liikuntaaktiviteetit sekä erilaiset tilaratkaisut. Dementiaa sairastavilla asiakkailla moniaistillisuutta on hyödynnetty 1990-luvulta lähtien. Moniaistillisesta tilasta käytettyjä nimityksiä: Multisensory Environments (MSE), Multisensory Stimulation Environment (MSSE) ja Snoezelen® tai Snoezelen®-huone. Tilan sisustus voi olla pysyvä (esim. multisensory space, multisensory environment, snoezelen room®). On hyvä pysähtyä miettimään, miten jokainen meistä voisi omalla toiminnallaan tarjota muistisairaalle erilaisia aistielämyksiä ja näin parantaa muistisairaan elämänlaatua. Näyttö moniaistillisuuden hyödyistä on paikoin ristiriitaista ja puutteellista. moniaistillinen tila), jolloin huoneeseen luodaan kulloisessakin tilanteessa haluttu ympäristö kuvin, äänin, tuoksuin, mauin ja esinein. Tutkimusnäyttö tukee moniaistillisuuden hyötyjä muistisairaiden hoidossa Muistisairaiden hoidossa tulisi käyttää aina ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitokeinoja. K u vi o : Sa n n a So in i K u vi o : Sa n n a So in i K u va : D an ie l Fo re st C C O , W ik im e d ia C o m m o n s Vanhustyö 3 • 2021 19. Voimme kuitenkin varmasti jokainen todeta, että aisteilla on meille merkitystä ja niiden avulla voidaan helposti lisätä elämänlaatua. kahvi sekä katselemalla vanhoja valokuvia, esineitä tai maisemia. Snoezelen®-huone) tai muutettavissa oleva (esim. Alkuaikoina moniaistillisuutta käytettiin avuksi pääsääntöisesti oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla. Nykyään moniaistillisuutta hyödynnetään Suomessa ja maailmalla laajasti eri asiakasryhmillä, kuten lapsilla, vammaisilla aikuisilla, mielenterveysasiakkailla sekä palliatiivisilla potilailla. Aistimusten luomisessa käytetään hyödyksi erilaisia valoja, vesipatsaita, aromaterapiaa, musiikkia tai ääniä, kosketeltavia esineitä ja valkokankaille heijastettuja kuvia. myös vahvasti eri aistien stimulointiin sekä aistien herättämiin muistoihin. Siksi ei ole lainkaan samantekevää, millaisia aistielämyksiä tarjoamme muistisairaille heidän arjessaan. muistelulaatikoita, joihin on kerätty erilaisia aistielämyksiä valmiiksi helpottamaan moniaistillisuuden kokemuksia. Muuttuvan tilan teemana voi olla esimerkiksi luonto, talvi tai lavatanssit
20. Toiminnalla tuetaan vanhusten liikkumisja toimintakykyä ja mahdollistetaan turvallinen kotona asuminen pidempään. Kuntoilukummeja jumppaseuraksi vanhuksille Turussa vapaaehtoiset kuntoilukummit jumppaavat yhdessä vanhusten kanssa. Teksti: Iida Aulas – Kuva: Turun Seudun Vanhustuki ry Kuntoilutuettava Ritva Laaksonen ja kuntoilukummi Terttu Raitanen jumppaavat
Tämän pohjalta ja vahvasti tukiystävätoiminnan käytäntöihin nojaten kokeiltiin kuntoilukummitoimintaa yhtenä tukiystävätoiminnan muotona yhteistyössä kaupungin liikuntatoimen ja TULE-tietokeskuksen kanssa. Kuntoilukummipyyntöjä on tullut paljon, näin ollen toiminnalle on selkeä tarve. Tähän mennessä saadut tulokset ovat lupaavia. Liikkumisen ja toimintakyvyn paranemisen havaitseminen on kuitenkin kaikkein palkitsevinta. Tasapaino on parantunut 31 prosentilla vanhuksista. Ne, jotka eivät yksin pääse poistumaan kotoaan ja osallistumaan ryhmätoimintaan. Heillä tulee olla joku fyysistä toimintakykyä uhkaava ongelma, esimerkiksi tuolista ylösnousun ja portaissa kulkemisen vaikeutta tai kotoa ulos lähteminen on vaikeutunut tai ei onnistu. Vanhukset kertovat piristyvänsä aina kummin käynneistä. Tällöin ohjaaja haastattelee vanhusta liikkumisen ongelmista ja arjen haasteista sekä selvittää vanhuksen omia toiveita ja tavoitteita kuntoilutoiminnan suhteen. Näin ei saada aikaan toimintakykyä parantavia tuloksia. Toiminnan tavoitteena on, että vanhusten liikkuminen varmistuu ja voimavarojen kasvaessa hänen osallisuutensa lisääntyy. Myös kuntoilukummit ovat kertoneet saavansa toiminnasta paljon. Lisäksi perehdyttiin tutkimustietoon aiheesta ja tutkimustiedon mukaan vanhusten liikunta on usein kävelyä ja jumppa jää tekemättä. Käynnillä ohjaaja toteuttaa myös toimintakykytestin. Fyysisen toimintakyvyn kohenemisen lisäksi vanhukset kokevat saavansa toiminnasta valtavasti muutakin. Syksyn ja kevään ajan käynnit toteutettiin suojaimin varustautuneina ja pitäen huoli turvaväleistä. Toiminnalle saatiin rahoitusta STEA:lta vuoden 2020 alusta lähtien, mutta koronan vuoksi toiminta päästin käynnistämään kokopäiväisesti kesäkuussa. Korona-ajan eristyneisyys ei ainakaan vähennä kuntoilukummien tarvetta. Millaisia tuloksia kuntoilutoiminnasta on saatu. Kokeilussa havaittiin pian, että ohjaajalla on oltava koulutus vanhusten liikkumisen alalta. Osallistujat kokevat toiminnan hyödylliseksi. Heidät ohjaamme muiden palveluiden pariin. Miten pääsee mukaan. Toiminnassa havahduttiin siihen, että yksinäisimpiä ovat kaikkein huonokuntoisimmat vanhukset. Näiden tietojen perusteella ohjaaja laatii vanhukselle yksilöllisen harjoitusohjelman. 95 prosenttia heistä on ilmoittanut jatkavansa itsenäistä harjoittelua jakson päätyttyäkin. Syynä voi olla se, ettei vain saa aikaiseksi aloittaa harjoittelemista tai vaikka se, että kaatumisen pelon vuoksi ei uskalla harjoitella yksin. Sen lisäksi, että kotona asuminen mahdollistuu pidempään, toiminnalla on tarkoitus parantaa vanhuksen toimintakykyä ja sitä kautta saada kotona asuminen aiempaa turvallisemmaksi ja laadukkaammaksi. Vapaaehtoisia koulutetaan kuntoilukummeiksi, jotka käyvät harjoittelemassa yhdessä tuettavan vanhuksen luona neljän kuukauden ajan joka toinen viikko. Toimintaan mukaan otettavien vanhusten tulee olla yksin asuvia yli 70-vuotiaita turkulaisia. Ikään katsomatta kotona yksin jumppaaminen jää helposti tekemättä. Ystävätoiminnassa tehtiin yksinäisille yli 70-vuotiaille kysely sen hetkisestä toimintakyvyn harjoittamisesta, mahdollisista esteistä omatoimiseen harjoitteluun ja toiveista vapaaehtoistoiminnasta. Usealle kummille liikunta on tärkeä osa elämää ja he haluavat jakaa liikunnasta saatavaa hyötyä vanhuksille. Kuntoilukummitoiminnan ohjaaja käy aluksi vanhuksen luona kartoituskäynnillä. Toimintaa kokeiltiin pienimuotoisesti liikunnanohjaajan vetämänä ja lopulta todettiin, että toimintaa vetämään tarvitaan fysioterapeutti. Sekä kuntoilukummi että ohjaaja kannustavat vanhusta myös omatoimiseen harjoitteluun harjoitusohjelman tullessa tutuksi. Kuntoilupareja on saatu mukaan toimintaan odotusten mukaan ja lisäksi jonossa on koko ajan useita vanhuksia odottamassa vapaaehtoista kuntoilukummia. T urun Seudun Vanhustuki ry:ssä on jo yli 10 vuoden ajan ollut yksinäisille vanhuksille tarjolla Tukiystävätoimintaa. Testattaessa alaraajojen lihasvoima on parantunut 62 prosentilla ja kävelynopeus on lisääntynyt 62 prosentilla toimintaan osallistuvista vanhuksista. Sen lisäksi, että kummit saavat merkityksellistä tekemistä, kummille itsellekin tulee hyvä mieli, kun tuettava vanhus ilahtuu käynneistä. Esimerkiksi peseytyminen ja pukeutuminen on sujuvampaa, ruoanlaitto ja tiskaus sujuvat helpommin tai jaksaa nostaa painavampia esineitä, vaikkapa täysinäisen maitotölkin. www.vanhustuki.fi Vanhustyö 3 • 2021 21. Päihdetai mielenterveysongelmia tai muistisairautta ei saa tuettavalla olla. Mitä kesä tuo tullessaan, se jää nähtäväksi. Monelle kummin vierailu on viikon kohokohta, jota odotetaan hartaasti. 54 prosenttia kertoi arkiaskareiden sujuvan helpommin harjoittelujakson jälkeen. Harjoittelujakson jälkeen ohjaaja käy uudestaan vanhuksen luona tekemässä loppuhaastattelun ja testit toistetaan
Valoisuudessaan, filosofisuudessaan, henkisyydessään sekä humoristisuudessaan se toimii vertaistukena, lohtuna, toivon tuojana, oman tiemme tarkistajana ja kuoleman pelon voittajana. Työn tuloksia esitellään GreenSAM-hankkeen loppukonferenssissa 8.9.2021. Kirja kertoo, miten kirjoittajan syöpää sairastava läheinen Marianne Thomé kulkee kuolemaan toiveensa mukaisesti rakkaassa saaressaan Kustavissa meren ja luonnon sylissä. Suomesta mukana ovat olleet Föli, Turun ammattikorkeakoulu ja Valonia. Kysymyksenasettelu on laaja, varsin juhlavakin. Lisätietoja: greensam.eu Saattohoitopassilla osaamista ja varmuutta elämän loppuvaiheen hoitoon T erveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on avannut Saattohoitopassiverkkokurssin, jonka tavoitteena on lisätä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista erityisesti vanhuspalveluissa. Vanhuus on kaunista, sillä siihen sisältyy koko eletty elämä. Monesti yksilöllinen pohdinta vanhenemisen ja vanhuuden äärellä nimittäin tulee ajankohtaiseksi vasta sitten, kun se on omakohtaista. Suurin osa runoista on syntynyt koronaepidemian aikana ja niistä huokuu, kaipaus, toivo ja rakkaus. Saattohoito on sen viimeinen vaihe. SENIORIT OSALLISTUIVAT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITTELUUN SENIORIT kuudessa eri Euroopan maassa ovat kolmen vuoden ajan yhdessä kaupunkija liikennesuunnittelijoiden kanssa miettineet ja kokeilleet keinoja edistää kestävää liikkumista kaupungissaan. Lyhyesti Kirja-arvosteluja Suomiko onnellisen vanhuuden maa. Toisaalta se, mikä kirjassa jää valitettavan ohueksi, on iäkkäiden ihmisten ääni ja kokemukset, joita tekstissä kovasti peräänkuulutetaan. Timo Strandberg & Eino Heikkinen. Kirjassakin lainattua Leena Krohnin runoa soveltaakseni, mieleni tekee avata kirja ja lukea hänelle, joka ei vielä kuule. Anna-Mari Kaskinen. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Se jääköön kunkin itse ratkaistavaksi. • Rekisteröidy THL:n verkkokouluihin: verkkokoulut.thl.fi • Lue lisää Saattohoitopassista: thl.fi/saattohoitopassi 22. Anne Özay. ja ennen kaikkea onnellista. Vanhuus on kaunista. Niitä voisi jalostaa laajemminkin, esimerkiksi Esko Hussin esille tuomaa ”sosiaalista reseptiä”. Kurssi on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi palliatiivisen hoidon perustasolla – esimerkiksi vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla – työskenteleville ammattilaisille. Into Kustannus Oy 2021 Artikkelimuotoinen, monessa kohtaa erittäinkin ajankohtainen kirja kohdistaa lukijansa katseen vanhuuteen, ja kysyy, toteutuuko onnellinen ja toiminnallinen vanhuus tämän päivän Suomessa. Vakavasta aiheestaan ja avoimesti kerrotuista sairauden askelmista huolimatta, tarina toimii myös kauniin kunnioittavana luontokuvauksena laajentuen lopulta koko elämän kokoiseksi. Kirjokansi 2021 Kirja on tositarina rohkeudesta, elämisestä ja kuolemisesta. Kurssiin kuuluu verkkotentti, ja siitä saa todistuksen. Vaikka artikkelit herättävät toisilleen jopa hiukan päällekkäisiä kysymyksiä, ne kutsuvat lukijansa monessa kohtaa reflektoimaan, ja toisaalta tarjoavat myös erilaisia kiinnostavia ratkaisuehdotuksia. Mutta niin on kirjan asiantuntijakokoonpanokin. Laajuudeltaan kurssi vastaa yhtä opintopistettä. Sinä, Sagani Saattohoito saaressa. Kurssi on ilmainen, ja sen voi käydä rekisteröitymällä THL:n verkkokouluun. Kirjapaja 2021 Kirja sisältää kauniita omakohtaisia runoja vanhenemisesta ja ajatuksia omasta tulevasta vanhuudesta. Kirja pohtii onnellista vanhuutta monesta eri suunnasta. Mutta onko se oikea-aikaista . Kurssi vastaa sosiaalija terveysministeriön palliatiivisen hoidon suosituksia. Runojen keskiössä on ihminen ja ne tuovat esille sen, että iäkkäillä ihmisillä on paljon annettavaa ja sanottavaa. Toim
Videoyhteys mahdollisti monipuolisia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi virtuaaliset metsäretket, konsertit ja taidenäyttelyt. 3 SOSIAALISET SUHTEET JA LÄHEISET ihmiset: Sosiaalisilla suhteilla ja itselle merkityksellisten ihmisten läheisyydellä on uskomaton voima. Etätuki siirtyy osaksi Pirkanmaan Muistiluotsin (asiantuntijaja tukikeskus Pirkanmaa) toimintaa. Ne ylläpitävät terveyttä, edistävät muistitoimintoja ja vähentävät jopa terveyspalveluiden tarvetta. Muistiluotsi tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairaille ja heidän läheisille. Perheen ulkopuolinen vuorovaikutus on tervetullutta vaihtelua, kun koronarajoitukset ovat sulkeneet tukipalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Liikunnan lisääminen arkeen ole koskaan myöhäistä. Videopuheluilla virkistystä muistiperheille V apaaehtoisen tukihenkilön viikoittainen videopuhelu tuo muistisairaalle ja häntä hoitavalle läheiselle virkistystä arkeen sekä toimintakykyä tukevaa mielekästä tekemistä, todettiin etätukea kehittäneessä hankkeessa. Vapaaehtoistyö oli helppo sovittaa aikatauluihin, kun matkoihin ei mennyt aikaa. 5 MIELEKÄS TEKEMINEN: Tee itseäsi kiinnostavia, sinun itsellesi valitsemia asioita, niin löydät merkitystä elämään. Ulkoilulla ja liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös mielenterveyteen ja hyvinvoinnin kokemiseen. Videopuheluissa vapaaehtoiset ohjasivat muistia ja mielen hyvinvointia tukevia harjoituksia. Lisätietoja: Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Vanhustyö 3 • 2021 23. HAAVANHOIDON UUSI INNOVATIIVINEN HOITOMALLI ONEWOUND-MOBIILISOVELLUS tukee hoitajaa reaaliaikaisesti oikean sidostuotteen ja hoitomenetelmän valitsemisessa vaikkapa kotikäynnillä. 4 TURVALLINEN KOTI JA ASUINYMPÄRISTÖ: Muistija ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö mahdollistavat toimimisen, vaikka liikkuminen ja aistien toiminta heikkenevät. Hankkeessa muistiperheille tarjottiin tablettitietokone ja ohjausta sen käyttöön. 5 2 RAVINTO: Laadukas ruokavalio sisältää riittävästi energiaa (vähintään noin 1600 kcal/vrk) sekä runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja proteiinia. Myös tukihenkilöt iloitsivat uudesta toimintamuodosta. vinkkiä hyvään arkeen 1 ULKOILU JA LIIKUNTA: Hyvässä kunnossa on helpompi elää itsenäistä ja omannäköistä elämää. Toimintoina ovat muun muassa haavojen kirjaaminen, hoito-ohjeistukset, tuoteja sidosvaihtosuositukset, chattineuvonta sekä haavojen paranemisen seuranta
K u va : U n sp la sh Kehittäminen ja tutkimus Laki muuttui – hoitajilla on jatkossa enemmän aikaa asiakkaille Sitova henkilöstömitoitus ja sen nosto 0,7 työntekijään ympärivuorokautisen hoidon asiakasta kohden kirjattiin vanhuspalvelulakiin. Ensimmäisenä vuonna 2020 vanhuspalvelulain toteuttamiseen ohjattiin valtionosuuksiin lisärahoitusta 7,4 miljoonaa euroa. Sen sijaan lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrät ovat lähes entisellään. Henkilöstön mitoitus (0,5) toteutui suurimmalla osalla toimintayksiköistä. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa, jolloin hoitohenkilöstöltä on vapautunut lisää aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. THL:n seurannan tulosten valossa tähän suuntaan ollaan jo menossa. Mitoitus nousee asteittain. Avustavan henkilökunnan, kuten hoitoja laitosapulaisten, kodinhoitajien sekä kotija hoiva-avustajien määrä on kasvanut 624 henkilöllä. Teksti: Hanna Alastalo ja Sari Kehusmaa H enkilöstömitoitus nousee asteittain tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7. Henkilöstömäärän kasvu osoittaa, että kunnat ja yksityiset palveluntuottajat ovat käyttäneet vanhuspalvelujen rekrytointei24. Kun laki tuli voimaan 1.10.2020, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Lisäksi muun tukihenkilöstön määrä on kasvanut 468 työntekijällä. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. THL seurasi lain toteutumista marraskuussa 2020. Lakiuudistuksen jälkeen on kasvanut erityisesti tukipalveluissa työskentelevien määrä. Vanhuspalvelulain uudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä. Ainoastaan kuusi prosenttia yksiköistä alitti lain vaatiman 0,5 mitoitusrajan
Mitoituksen vaiheittainen nosto kuitenkin luo haasteita pitää yllä myönteistä kehityssuuntaa. Tarvitaan myös alan houkuttelevuuden lisäämistä, koska työmarkkinoille tulevat ikäluokat pienenevät ja kilpailu työvoimasta kasvaa eri alojen välillä. Kyselyyn vastasi 98 prosenttia yksiköistä. Muihin töihin käytettyä aikaa ei myöskään lasketa mitoitukseen mukaan. Jatkossa hoitajien työaikaa kohdennetaan entistä enemmän asiakastyöhön. Moni vanhuspalvelujen asiakas kokee, että hoitajilla ei ole heille riittävästi aikaa. Jatkuvia vaikeuksia saada riittävästi lähihoitajia oli kolmanneksella. Tähän ns. Tyytymättömyyttä hoitajien ajan riittävyyteen oli ympärivuorokautisessa hoidossa enemmän verrattuna kotihoitoon. Vanhuspalvelujen tila -tiedonkeruu THL on selvittänyt vanhuspalvelujen tilaa vuodesta 2014 joka toinen vuosi. K u va : U n sp la sh hin enemmän rahaa, arviolta noin 12 miljoonaa euroa. Asiakkaat kaipaavat enemmän aikaa hoitajilta THL kysyi joulukuussa vanhuspalvelujen asiakkaiden kokemuksia saamastaan hoidosta epidemia-aikana. Samat ammattihenkilöt toimivat myös mm. Koulutuksen paikkamääriä onkin lisätty. Näiden kahden ammattiryhmän työaika kohdentui nyt yli 90 prosenttisesti asiakkaiden kanssa toimimiseen. Vanhuspalvelulain velvoittamaan henkilöstömitoituksen seurantaan kuului tästä 1532 tehostetun palveluasumisen, vanhainkotihoidon ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksikköä. Ympärivuorokautisessa hoidossa toimivat suurimmat ammattiryhmät ovat lähihoitajat (74 %) ja sairaanhoitajat (9 %). Kotihoidon käyttö on kasvussa nyt, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Tiedonkeruuseen kuuluu kysely palvelujen järjestäjille: kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille sekä kyselyt julkisen ja yksityisen sektorin ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon toimintayksiköille. Tällä halutaan varmistaa, että hoitajilla on enemmän aikaa vastata asiakkaiden tarpeisiin. Ympärivuorokautinen hoito ei ole ainoa paikka, jonne sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvitaan. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7. Seurannan mukaan jo nyt rekrytointiongelmat ovat yleisiä koko maassa. välilliseen työhön on lain mukaan varattava yksiköissä erillinen resurssi. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Kuvio 1: Kun laki tuli voimaan 1.10.2020, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. THL:n kuntakyselyssä 91 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä raportoi ainakin ajoittaisista lähihoitajien rekrytointiongelmista. Lakiuudistuksen tavoite on korjata tätä tilannetta. Vuonna 2021 seuranta tehdään toukokuussa ja marraskuussa. Henkilöstömitoituksen toteutumista seurataan tihennetysti Henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on jo nyt tuottanut positiivista kehitystä ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä lisäten tukityövoimaa. Henkilöstömitoituksen seurannassa kyselyt lähetettiin 1979 julkiselle ja yksityiselle ympärivuorokautisen hoidon yksikölle. Vanhustyö 3 • 2021 25. THL tulee seuraamaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksessa tapahtuvaa kehitystä tihentyvällä seurantatahdilla. kotihoidossa. Jos hoitajat tekevät muita töitä, esimerkiksi siivousta, ruuanlaittoa ja pyykkihuoltoa, on se pois asiakastyöstä. Tämä on suunta, johon lailla pyritään. Kilpailu hoitajista kiihtyy Vaiheittainen henkilöstömitoituksen nosto lisää ammattihenkilöstön kysyntää. Kyselyn perusteella arvioituna noin 34 600 vanhuspalvelujen asiakasta sai vähemmän aikaa hoitajilta kuin olisi halunnut
On kuitenkin tärkeää, että saavutamme ihmisiä monilla ja heille mahdollisilla tavoilla. Osallisuus Y stäväpiiri-ryhmämallin taustalla on 2000-luvun alussa toteutettu Geriatrisen kuntoutuksen tutkimusja kehittämishanke, jonka tutkimusjohtajana toimi professori Kaisu Pitkälä. Ydintä on luottamus iäkkäisiin ihmisiin ja vertaistuen voimaan. Päällimmäisenä oli kuitenkin ajatus, että kyllä tähän pitää lähteä! Saimme tueksemme maan parhaan ohjausryhmän, ja olo oli todella etuoikeutettu, muistelee hiljattain Vanhustyön keskusliiton osallisuusjohtajaksi siirtynyt Anu Jansson, jonka monet tuntevat Ystäväpiiri-toiminnan pitkäaikaisena kehittäjänä. Saimme hyvää tukea työskentelyllemme esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton silloiselta toiminnanjohtajalta Pirkko Karjalaiselta ja jäsenyhteisöiltämme. K u va : M e rj a La n ki n e n 26. Hankkeesta saadut positiiviset tulokset ryhmätoiminnan vaikutuksista iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin ovat kannustaneet Vanhustyön keskusliittoa jalkauttamaan Ystäväpiiri-toimintaa eri puolille Suomea vuodesta 2006 lähtien. Aloittaessamme se oli aihe, johon kyllä kiinnitettiin huomiota, mutta vuosien myötä tieto yksinäisyydestä on kasvanut valtavasti, Jansson arvioi. Viimeisimpänä tutkimuksena toimii Janssonin syksyllä 2020 julkaistu väitöskirja iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä palvelutaloissa, joka on tehnyt näkyväksi mm. Olemme tehneet asioita, joita tässä ajassa on ollut mahdollista tehdä, Ylimaa kertoo ja jatkaa, Etäyhteydet ovat monipuolistaneet toimintaamme. — Yksinäisyys ilmiönä ympärillämme on muuttunut paljon. Teksti: Minna Partanen ja Marjo Pääkkö mukana Ystäväpiiri-toiminnan kehittämistyössä jo tutkimushankkeesta lähtien. — Alkuaika oli jännää, ja olimme todella innoissamme. — Tuttujen asioiden ympärille on tullut paljon lihaa, mikä näkyy esimerkiksi Ystäväpiiri-koulutuspäivien sisällöissä, Ylimaa kuvailee. — Alussa edessämme oli todella iso kokonaisuus. Vuosien varrella iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä vähentävän ryhmämallin vaikuttavat elementit ovat pysyneet samoina, mutta toiminta on elänyt vahvasti ajan hermolla. Suomi tuli reissatessa tutuksi, naurahtaa Ylimaa. Kuvasta puuttuu Omahoitovalmennus-toiminnan uusi alueohjaaja Merja Kahilainen. Ajassa elävä toiminta Ystäväpiiri-toiminnan keskeiset elementit ovat tutkimushankkeesta asti säilyneet samoina, mikä on keskeinen vahvuus aikaan reagoinnin lisäksi. Anu ja vastaavana alueohjaajana nykyisin työskentelevä Tarja Ylimaa ovat olleet Osallistujien näköinen ryhmämalli Ystäväpiiri-toiminta yksinäisyyden äärellä 15 vuotta Vanhustyön keskusliiton huolella kehitetty ja tutkittu Ystäväpiiri-toiminta täytti viisitoista vuotta. Ystäväpiirija Omahoitovalmennus-toimintojen alueohjaajien tiimi: Tarja Ylimaa (vas.), Minna Partanen, Laura Rautiainen, Raita Lehtonen, Anu Jansson ja Marjo Pääkkö. Etäyhteyksien hyödyntäminen on yksi esimerkki Ystäväpiiri-toiminnan tuoreimmista kehittämisaskelista, ja Ystäväpiirikoulutuksia ja -ryhmiä on siirretty onnistuneesti verkkoon — Pääsimme digiharppaukseen mukaan todella nopeasti. Kehittämismyönteisyys kantaa Tutkimuksen näkökulmat ovat kulkeneet Ystäväpiiri-toiminnassa vahvasti mukana
On jopa hämmentävää, että malli toimii niin monelle eri asiakasryhmälle, esimerkiksi muistisairastuneille, palvelutalossa asuville, kotona asuville ja erittäin hyväkuntoisille iäkkäille ihmisille. ”Kunhan tuo korona loppuu, niin oishan se mukava ihan puolin ja toisin.” Ystäväpiiri-toiminnan vaikuttavuutta tässä ajassa. Ystäväpiiri-ohjaajista 63 prosenttia on ammattilaisia ja 37 prosenttia vapaaehtoisia. Kirjeenvaihto Alapitkän ja Kaavin Ystäväpiiri-ryhmien välillä alkoi loppuvuodesta 2020. Tällaista ei ole muualla, Jansson kiteyttää. Lisätietoa: vtkl.fi/ystavapiiri Piirros: Titta Lindström K u va : M e rj a La n ki n e n K u va : M in n a P ar ta n en Vanhustyö 3 • 2021 27. — Jos ajatellaan tulevaisuutta, niin Ystäväpiiri-toiminta saattaa olla malli, joka vastaa yksinäisyyshaasteeseen myös kansainvälisesti. — Ilman verkostoja tätä työtä ei olisi voitu tehdä näin hyvin. Ystäväpiiri-ryhmiä on järjestetty vuosien aikana 112 eri paikkakunnalla mm. –On ollut hienoa päästä vaikuttamaan heidän yhteisönsä yksinäisyyskokemuksiin ja vertaistuen mahdollisuuksiin, Ylimaa kommentoi. Vaikuttavat piirteet esimerkiksi kokemusten jakamisesta, voimaantumisesta ja ohjaajien huolellisesta kouluttamisesta ovat yhteisiä Ystäväpiiri-toiminnan kanssa. ”Kaikki on hyvin innostuneita ja tykkää käydä yhteisissä rupatteluissa. järjestöja kuntatoimijoiden toteuttamina. Ystäväpiiri-toiminnan valttina ovat myös aina olleet äärimmäisen motivoituneet työntekijät, jotka ovat innostaneet ihmisiä eri alueilla, Jansson jatkaa. Yli 1000 henkilöä on suorittanut Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutuksen. Sitä kaipaa juttelua ja yhdessä olemista. ”Ollaan keskenämme ja suahaan huastella, mitä haluamme. – Tutkimukseni osoittaa Ystäväpiiri-toiminnan monimuotoisuuden eri konteksteissa. Koen, että väitöskirjani on sen jatkumo ja hedelmä, Jansson pohtii. — Tutkimusja kehittämismyönteisyydellä on ollut iso merkitys Ystäväpiiri-toiminnalle. ”Osallistujat ovat kertoneet, että kylläpäs on mukava tämmönen kerho. Se tässä oli varmasti juonena, että myö jatkettiin tätä”, kertoo ryhmän kokoontumisista vastuuta ottanut Ystäväpiiri-ryhmäläinen Eeva-Liisa Miettinen. Osallistujista 90 prosenttia kokee yksinäisyyden lievittyneen ryhmässä, ja 98 prosenttia suosittelee toimintaa muille. Kansainvälisyys on myös kehittynyt parin viime vuoden aikana hurjasti mm. Nytkin on siellä kirje odottamassa ensi viikolle ja luetaan se sitten yhdessä. Kirjeen saapuminen on odotettu tapahtuma ryhmässä. ”Kyllä siinä se oli kaikkein tärkein, että ryhmään kuuluvat ovat yksinäisiä monetkin. Malli istuu ihmisten omiin tarpeisiin. Suunnitellaanpa sitten jo yhdessä niitäkin asioita, mitä myö kerrotaan”, Miettinen kuvailee. Hyvin tärkee se on meille”, Miettinen pohtii. ”Ystäväpiiri-ryhmä on hyvin tärkee meille” Ystäväpiiri-ryhmä Lapinlahden Alapitkän kylällä on kokoontunut yhteen parin viikon välein vuodesta 2017 alkaen. — Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien pariskuntien toisilleen tarjoama vertaistuki on tärkeä voimavara, jota haluamme edistää, kertoo Omahoitovalmennustoiminnan vastaava alueohjaaja Laura Rautiainen. Meillä on ollu kyllä mukavia kokouksia.” Alapitkän Ystäväpiiri-ryhmään on vuosien aikana liittynyt mukaan myös uusia kylälle muuttaneita ikääntyneitä ihmisiä. Janssonin englanninkielisen väitöskirjan ja pitkään rakennetun yhteistyön seurauksena. Vuodesta 2011 lähtien on tutkittu ja kehitetty Omahoitovalmennus-toimintaa, joka on ryhmämuotoista tukea varhaisvaiheen muistisairastuneille ja heidän puolisoilleen. Ystäväpiiri -toiminnan tuloksia Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut yli 10 000 iäkästä ihmistä eri puolilla Suomea. Eihän meillä tässä mittää erikoista oo, mutta on tärkeetä, että ollaan yhdessä.” Korona-aika on nostanut esiin digitaalisten taitojen rinnalla ilahduttavasti myös vanhoja perinteisiä yhteydenpidon tapoja. Lapinlahden seurakunnan toteuttaman ohjatun vaiheen jälkeen ryhmä halusi jatkaa kokoontumisiaan omatoimisesti. – Verkostolla on voimaa, ja sillä on ollut iso merkitys toiminnan levittämisen kannalta, Ylimaa arvioi. Verkostojen voima Ystäväpiiri-toiminnan kehittyminen ja laajentuminen pohjaa vahvasti monipuoliseen yhteistyöhön, joka on auttanut monin tavoin matkan varrella. Kirjekaveriryhmä ollaan aikeissa kutsua vierailulle omalle kylälle ja siellä sijaitsevaan Suomen asutusmuseoon. Ystäväpiiri-toiminta on tehnyt yhteistyötä parin viime vuoden ajan Kuurojen Liiton kanssa, ja ryhmiä on kohdennettu viittomakielisille iäkkäille ihmisille. ”Se kirjeenvaihtohan on meille hyvin tärkeä
Heillä on ryhmän sisällä ”hyvää tahtova” henkilökohtainen suhde ja asenne jokaiseen yhteisön jäseneen. Yhteisöllisyys syntyy parhaiten uuden yhteisön toiminnan alkaessa. Ensimmäinen on se, miten ja kenen välille se syntyy ja toinen on se, mihin se päättyy. Kaikki aloittavat samalta viivalta. Teksti: Riitta Birck K un yhteisöllisyys syntyy itsestään, puhutaan yhteisöllistymisestä. Molemmat löytyvät hankkeen verkkosivuilta: www.karajatorma.fi/julkaisut. Näillä teoilla työntekijä pystyy poistamaan itsensä sisäpiiYhteisökyläkehittäjä Riitta Birck Riitta Birckin yhteisöllisyysajattelu perustuu omien kokemusten lisäksi hänen pro gradu -tutkielmaansa (2020) Esteetön yhteisöllisyys: Alueellisen yhteisöllisen arjen alkuun auttaminen ja kannattelu. Yhteisön sisäinen suhdeverkosto, jossa kaikki tuntevat toisensa, on yhteisöllisyyden perusta. Kun tämä henkilö tai ydinryhmä poistuu, eikä ketään tule tilalle, yhteisöllisyys hiipuu. Tutkielmaan perustuva hankejulkaisu Pieni yhteisöllisyysopas – vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen (2020) on tehty käytännönläheiseksi oppaaksi yhteisöllisyyden synnyttämiseen ja kannatteluun. Yhteisöllisyyden syntymisessä ja elämisessä on kaksi tärkeää kohtaa. Jotkut voivat olla myös arkoja lähteä kutsumaan ihmisiä omatoimisesti koolle, vaikka heillä olisi siihen ideoita ja toiveita. Yhteisöllisyyden viritessä ihmiset kokevat toisensa positiivisesti, he viihtyvät toistensa seurassa ja tykkäävät tehdä yhdessä asioita. Yhteisössä on yleensä joku ydinhenkilö tai ydinryhmä, joka kutsuu, innostaa, poimii ideoita, toimii ja delegoi. Jos kukaan ei yhteisössä siirry sisäpiiriin yhteisöllisyyden moottoriksi, yhteisöllisyys hiipuu. Erityisen suositeltavaa tämä on uusien yhteisöllisyyteen panostavien asumiskohteiden kohdalla, sillä samassa paikassa asuminen ei ole välttämättä tarpeeksi yhdistävä asia eri elämäntilanteessa oleville. Yhteisöllisyyden syntymiseen vaikuttaminen Kun puhutaan yhteisöllistämisestä, silloin joku yhteisön ulkopuolinen henkilö, yleensä työntekijä ottaa vastuulleen sisäpiirin tehtäviä. Asuminen ja elinympäristöt Miten yhteisöllisyyttä voi synnyttää ja vahvistaa. Tällaisen työntekijän rooli on tärkeä silloin, kun jonkun ryhmän tai yhteisön yhteisöllisyyden syntyminen ja vahvistuminen halutaan varmistaa. Jos halutaan, että yhteisöllisyys ei jää työntekijän varaan, silloin työntekijän täytyy työssään panostaa siihen, että hän tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja siten edesauttaa suhdeverkoston syntymistä sekä valtuuttaa, rohkaisee ja kannustaa ihmisiä toimimaan. Kun sisäpiiri poistuu, spontaanisti syntyneissä ryhmissä ei ole helppoa siirtyä kehältä toiselle, vaan helpointa on pitää oma ryhmärooli samana. Työntekijä voi olla yhteisön yhteisöllisyyden sydän, sisäpiiriläinen, jonka kaikki tuntevat ja joka koordinoi yhteisöllistä toimintaa. Yhteisötyöntekijän työn tekemisen tavalla on vaikutus siihen, minkä varaan yhteisöllisyys yhteisössä kiinnittyy. Molemmat ovat myös kohtia, joihin voi ulkopuolelta ohjatusti vaikuttaa. Tämä ydinhenkilö tai ydinryhmä on sisäpiiri. Muut ovat Unruhin ja Straussin teorian mukaan vakituisia jäseniä, turisteja ja vieraita. Uuden aloittaminen herättää kiinnostusta ja intoa. Aletaan puhua hyvistä ajoista silloin ennen. K u va : K im m o P it kä n en 28. Yhteisössä voi olla sisäpiiriläisiä, vakituisia jäseniä, turisteja ja vieraita. Yhteisöllisyyden kokemus syntyy helpoiten sellaisten ihmisten välille, joilla on jokin yhteinen kiinnostuksen kohde, elämäntilanne tai asuinpaikka, jossa on puitteet kohtaamisille. Sosiaalisten maailmojen teoriassa, jota ovat kehitelleet amerikkalaiset sosiologit David Unruh ja Anselm Strauss, yksilöt ovat jäseninä yhteisöissä ja sosiaalisissa maailmoissa eriasteisesti sitoutuneina. Jos on oletettavissa, että uuteen yhteisöön ei omin voimin synny yhteisöllisyyttä, sitä kannattaa silloin tuupata alkuun yhteisöllisyyttä edistävän työntekijän avulla. Tässä tilanteessa yhteisötyöntekijän tuuppaus auttaa yhteisöllisyyden syntymistä
Kun on tervehtinyt muutamia kertoja, voi vaihtaa jo muutaman lauseen, vaikkapa siitä suomalaisille tärkeästä säästä. Lähteet: Aro Jari (2011) Yhteisöllisyys ja sosiaalinen side. Perehdyttämistä voi tehdä palkattu työntekijä tai se voi olla vapaaehtoistehtävä. Yhteisöstä loppuvat jäsenet tai jos yhteisöön tulee uusia ihmisiä, heillä ei ole valmista suhdeverkostoa yhteisön muihin jäseniin. Yhteisön jäsenten vaihtuessa Yhteisöllisen yhteisön jäsenet ovat sitoutuneita yhteisöönsä ja sen jäseniin. Yhteisöllisyyttä edistävän työntekijän tärkeä tehtävä on myös luoda yhteisöllisyydestä esteetöntä ja mahdollistaa yhteisön jäsenille osallistumisen, toimimisen ja liittymisen paikkoja ja luoda siten esteettömän yhteisöllisyyden toimintakulttuuria. Esteetön yhteisöllisyys Yhteisöllisyys voi olla myös esteellistä tai esteetöntä. Esteetön yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että kaikilla ikään tai vuorovaikutuksen haasteisiin katsomatta on mahdollisuus olla yhteisön jäsen ja kuulua suhdeverkostoon. Siitä alkaa tutustuminen ja suhdeverkoston rakentuminen. Perehdyttäjä kutsuu uutta jäsentä mukaan tilaisuuksiin ja esittelee uuden ihmisen muille yhteisön jäsenille, eli lähtee rakentamaan uuden jäsenen suhdeverkostoa. Sen voi osoittaa esimerkiksi siten, että tervehtii ja hymyilee samassa talossa asuvat naapurit. ristä ja jäämään korkeintaan sisäpiirin sihteeriksi, eli hän kytkee ja auttaa yhteisön jäseniä toimimaan yhteisöllisesti ilman työntekijän aktiivista panostusta. Jyväskylä: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Kun uusi jäsen saa kokemuksia helpoista tutustumiskohtaamisista, hänen on helppo jatkaa tutustumista itse. Kuittinen Matti & Kejonen Martti (2009) Yhteisöllisyyden paradoksit: tiimit ja henkilöstöryhmät yhteistä merkitystä rakentamassa. Uusia ei tule yhteisöön lisää, sisäpiiri ei vaihdu ja yhteisöstä tulee suljettu. K u va : Sh u tt er st o ck Vanhustyö 3 • 2021 29. Vaihtuvuus on yhteisöllisyyden kannalta kriittinen kohta. Teoksessa Filander Karin & Vanhalakka-Ruoho Marjatta (toim.) Yhteisöllisyys liikkeessä. Yhteisöllisyyden kokemusta vahvistaa se, että yhteisön jäsenellä on mahdollisuus olla yhteisölleen tärkeä eli hänellä on paikka ja mahdollisuus olla yhteisössään aktiivinen toimija, ei pelkästään toiminnan kohde. 35–60. Tampere University Press. Yhteisöllisyys elää pienistä teoista. Yhteisön jäsenet kuitenkin pysyvät harvoin samoina, ajan saatossa he vaihtuvat. Se alkaa siitä, että olemme toisillemme olemassa. 245–270. Esteellisyys tulee siitä, jos sosiaalisten maailmojen kehien rajat ovat kiinni, eikä niiden välillä pääse liikkumaan. Yhteisöllisyyden jatkuminen edellyttää uusien perehdyttämistä. Teoksessa Kangaspunta Seppo (toim.) Yksilöllinen yhteisöllisyys. Eikä pelkästään paikkaan ja toimintatapoihin, vaan myös muihin yhteisön jäseniin
Myös osallistujien taitotaso vaikuttaa. Teksti: Liisa Tiainen P itkään jatkuneet rajoitukset ihmisten arjessa ovat saaneet aikaan jotain positiivistakin. Etätapahtuman järjestämiseen vaikuttaa tapahtuman luonne. Mitä huomioida, kun järjestää etätapahtuman Etätapahtumia ei kannata unohtaa sittenkään, kun lähitapahtumia voi taas järjestää. Kun käytössä on älylaite tai tietokone ja pääsy internetiin, voi tehdä, nähdä ja kokea monenlaista. Yhä useammat ihmiset ovat tottuneet etäyhteyksiin, ja tapahtumien järjestämisessä käytettävät työkalut ovat kehittyneet helppokäyttöisemmiksi. Etätapahtumiin osallistuminen on vaivatonta ja säästää matkakuluissa ja -ajassa. Jos mahKuva: Shutterstock 30. Nyt onkin hyvä aika niin omien tapahtumien järjestämiseen kuin osallistumiseen. Niillekin, jotka eivät aiemmin ole sitä tehneet. Onko kyseessä peräkkäisistä esityksistä koostuva webinaari vai onko tarkoitus järjestää keskusteluryhmä tai ohjattua liikuntaa. Käytettävä alusta kannattaa valita sen mukaan, mikä soveltuu tapahtuman sisältöön ja osallistujamäärään ja mikä on itselle jo entuudestaan tuttu. Tarvitaanko esimerkiksi suomenkielinen käyttöliittymä. Järjestämiseenkin riittää usein pienempi työpanos, kun ei tarvitse miettiä tiloja, tarjoiluja ja muita käytännön asioita. Digi ja teknologia Etäilystä iloa ja hyvinvointia arkeen Digillä saa hyvinvointia arkeen
SeniorSurf-toiminta on koonnut senioreille suunnatun ohjeen Miten olla läsnä etätilaisuuksissa. Yhteys voi katketa, äänet pätkiä. Osallistujat tuntevat, että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita. Alussa menee aikaa teknisiin säätöihin, mutta niistä pääsee kyllä eteenpäin. Tällöin mahdolliset häiriötekijät saa pois ilman, että niihin tarvitsee kiinnittää sen enempää huomiota. Sitä voi hyvin käyttää apuna neuvonnassa. Selvää yhteisöllisyyttä syntyy etänäkin, vaikka kaikki osallistujat eivät tunnekaan toisiaan ennestään. Sosiaalisessa mediassa ilmoitukset katoavat nopeasti uusien uutisten alle. Tehtävänä voi olla vaikka miettiä kodista itselle tärkeä esine, joka sitten esitellään muille. Jos osallistujia puolestaan on paljon, auttaa, kun on etukäteen opetellut toiminnot, joilla voi hiljentää yhden tai kaikki osallistujat sekä sulkea osallistujien kamerat. Senioritoiminnan ryhmäkerroilla on valittuna erilaisia iäkkäiden toiveiden mukaisia keskusteluteemoja. Jos osallistujia on vähän, voivat kaikki pitää kamerat päällä, jolloin keskustelu ja sen seuraaminen on helpompaa ja luonnollisempaa. Ryhmäläisten vastaus kysymykseen suosittelisitko ystävällesi, on ehdoton ”KYLLÄ”. Kuten lähitapaamisessakin, tunnelmaa rentouttaa, jos alussa on kevyttä keskustelua ja kuulumisten vaihtoa. Kuva: Shutterstock Vanhustyö 3 • 2021 31. Osallistujista pidetään huolta lähettämällä heille etukäteen kutsu sähköpostilla. Osallistujien ikäkään ei ole este. Oman tapahtuman mainostamisessa kannattaa käyttää mahdollisimman useaa kanavaa ja toistaa mainosta tarpeeksi usein. Lisäksi on aina jokin aivopähkinä ratkaistavana. Outi Hellsten kertoo, että alussa tarvittiin paljon kannustusta ja tukea teknisten asetusten kanssa, mutta kun alkuvaikeuksista päästiin, unohtuivat kaikki vastoinkäymiset. Senioritoiminnan ryhmässä vanhin osallistuja on yli 90-vuotias. Mistä löytyy tietoa tapahtumista Etätapahtumista viestitään usein sosiaalisen median kautta. Siellä on myös kooste etätapahtumissa yleisesti käytettävistä videopuheluohjelmista. Tapahtuman onnistumiseen vaikuttavat ihan perusasiat: • Katso kameraan aina kun mahdollista • Hymyile, älä kiirehdi asiasta toiseen • Ole läsnä, osallista aina kun aikataulu sallii • Muista pitää taukoja • Kirjoita chattiin tarvittavat linkit ja ohjeet Etätapahtumissa voi aina sattua jotain odottamatonta. Jos tapahtuman järjestäminen pelottaa, auttaa, jos voi ensin harjoitella vaikka työkavereiden kanssa. dollista, kannattaa järjestää tilaisuus, jossa voi testata osallistumista etukäteen. Jos mahdollista, järjestäkää vaikka oma etäkokous ihan pienellä porukalla. Millaista ryhmätoimintaa etänä Useat ryhmätoiminnat voidaan järjestää etänä hyvin saman sisältöisinä kuin lähitoimintanakin. Hellsten suosittelee lämpimästi kokeilemaan etäryhmätoimintaa. Ohjaaja tuo keskustelun lomaan tietoa ja juttuja valitusta aiheesta, mutta iäkkäiden keskustelu on tärkeintä. Siellä on myös linkki myös Armas-festivaalin mainioon opastusvideoon ”Kotisohvalla koe kulttuuria etänä”. Siinä annetaan aivopähkinän lisäksi myös tehtävä seuraavaksi kerraksi. Te, jotka jo osaatte, muistakaa rohkaista ja auttaa iäkkäitä läheisiänne osallistumaan etätapahtumiin. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ryhmätoiminta siirrettiin lähes sellaisenaan verkkoon. Tietoa löytyy myös kirjastojen ja järjestöjen verkkosivuilta. Teette hyvän palveluksen ja voitte samalla itsekin oppia uutta. Lukupiirit, käsityöhetket, keskustelukerhot ja yhteislaululaulu onnistuvat hyvin. Vinkkejä ja linkkejä SeniorSurf.fi-sivuilta löytyvät ohjeet etätapahtumien järjestämiseen ja niihin osallistumiseen (Opastusmateriaalit/Etätilaisuudet). Kun etänä järjestetään ryhmätoimintaa, tulee heti alussa varmistaa, että kaikki osallistujat osaavat käyttää mikrofonia, kameraa ja chattia. Linkkejä etäilyyn löytyy etusivulta. Parhaiten selviää, kun osaa suhtautua asioihin huumorilla. Näitä sattuu kaikille, eikä niistä tarvitse lannistua. Osallistujat ovat saaneet onnistumisen tunteita, kun ovat huomanneet osaavansa enemmän kuin uskoivatkaan
Elämä voi tuntua merkityksettömältä. Pikemmin kuin tiettyjä vaiheita etenevä polku, on suru jatkuva ja polveileva matka. Monia ikääntyneitä koskettaa tälläkin hetkellä oma tai läheisen sairastuminen, toimintakyvyn heikentyminen tai läheisen kuolema. Menetys saattaa liittyä myös ihmissuhteen päättymiseen eron myötä. Kuuntele siis itseäsi ja arvosta tunteitasi. Surua voi käsitellä ja purkaa eri tavoin. Joillekin sureminen on yksityinen asia, kun taas toiset hakevat aktiivisesti apua tilanteeseensa. Siihen myös tarvitaan voimia, aikaa ja malttia. Elämä menetyksen jälkeen Suremisen kuvataan usein tapahtuvan vaiheittain. Suru on luonnollinen reaktio, joka auttaa sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja tapahtuneeseen. Myötätuntoinen suhtautuminen itseensä on tärkeää. Surulla on monet kasvot ja se voi ilmentyä monin tavoin, kuten esimerkiksi fyysisinä oireina, väsymyksenä, ahdistuksena, uniongelmina tai päänsärkynä. Toisille meistä on luontaista jäsentää elämässä tapahtuvia asioita puhumalla ja jakamalla kokemuksia. Omaa jaksamista kannattaa kuulostella. Luopumiseen liittyvää surua ei ole mahdollista kokonaan välttää, eikä sitä kannata torjua. Surua ei voi suorittaa pois. Vähitellen tapahtunutta aletaan ymmärtää ja ikään kuin ottaa hallintaan kertaamalla sitä. Suru voi kutsua muitakin tunteita, ikävää, epätoivoa, syyllisyyttä tai turvattomuutta. Luopumiset ovat tavallaan omassa kasvussamme tarpeellisiakin, ne muistuttavat meitä elämän ennakoimattomuudesta ja ihmisten haavoittuvuudesta. Vanhuuteen varautuminen Surun polulla aika auttaa Vanheneminen tuo mukanaan myös menetyksiä ja niistä koituvaa surua. Alta löydät lisätietoa ja tukea käytännön järjestelyihin. Myötätuntoinen suhtautuminen itseensä ja omaan tilanteeseensa kantaa eteenpäin. Teksti: Sirkkaliisa Heimonen – Kuva: Ilkka Vuorinen V anheneminen tuo mukanaan meille kaikille menetyksiä ja elämänmuutoksia. Jokaisella on oma tapansa olla ja elää surun kanssa. Tilanteessa on mukana monia tekijöitä, kuten menetyksen luonne, oma elämäntilanne, voimavarat, aiemmat selviytymiskokemukset sekä tuki ja apu. Tärkeintä on löytää omat tapansa olon helpottamiseen ja pitää itsestään hyvää huolta lepäämällä, nukkumalla, liikkumalla, ulkoilemalla sekä syömällä terveellisesti. Jokainen tilanne on ainutkertainen, ja jokaisella on oma tapansa olla ja elää surun kanssa. Tapahtunut voi alussa tuntua epätodelta, reaktiot voivat olla voimakkaita tai olo olla lamaantunut. Myös sillä on merkitystä, oliko tapahtuma odotettavissa vai tapahtuiko se äkillisesti. Surulla on monet kasvot Sureminen on tarpeellista ja tärkeää. Menetystä seuraa suru, jonka määrää, vaiheita tai etenemisen polkua ei voida määrittää tietynlaiseksi. Nämä tapahtumat muuttavat tai pysäyttävät totutun elämänkulun. Surun keskellä on tärkeää kuunnella omia tuntemuksia, löytää keinoja olon helpottamiseen ja pitää itsestä hyvää huolta. Menetystä käydään läpi ja samalla työstetään tunteita. Tunteiden torjuminen voi pidentää suruprosessia ja kuluttaa voimavaroja. Tunteet tasaantuvat vähitellen ajan myötä. Toiset voivat käsitellä tapahtunutta tekemisen kautta. Tapahtunut muuttuu osaksi omaa tarinaa ja mennyttä. Vähitellen jää tilaa suunnata muihin asioihin ja tulevaan. Sureminen ikään kuin suuntaa katseen omiin ajatuksiin, se saa tarkastelemaan omaa Läheisen kuolema Läheisen kuolemaan liittyy usein suruprosessin lisäksi myös paljon käytännön seikkoja. Jokainen kohtaa muutokset omalla yksilöllisellä tavallaan. Olennaista on, että suostuu surulle ja pysähtyy menetyksen ääreen ja pohtii sen merkitystä. • Suomi.fi: www.suomi.fi/ kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/ laheisen-kuolema • Kela:n muistilista: www.kela.fi/ muistin-tueksi • Nuoret lesket ry: https://nuoretlesket.fi/tietopankki/ laki-ja-talousasiat/ 32
Tietoa mielen hyvinvoinnista ja tehtäviä sen vahvistamiseen. itseä ja tapahtunutta ja rakentamaan sille merkityksen. Tukea suruun • Ikäopisto. Olennaista on tutkia sitä tapaa, jolla asennoituu elämän hyviin ja haastaviin puoliin. Vaikka sureminen on voimia vievä prosessi, se voi myös avata uutta. Voi kohdella itseään lempeydellä ja armolla, antaa itselleen aikaa selviytyä kokemastaan. https://ikaopisto.fi/ • Pieni myötätunto-opas: Näkökulmia itsestä välittämiseen, hyväksyvään läsnäoloon ja itsemyötätuntoon: https://www.ikainstituutti.fi/content /uploads/2018/02/NETTI_MYOTATUNTO-OPAS_UUSI.pdf • Myötämieltä! Mielen hyvinvoinnin taskukirja ikäihmisille: Pohdintaa ja tehtäviä mielen kimmoisuudesta, elämän tarkoituksellisuudesta ja iän tuomista voimavaroista: https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/10/ Myo%CC%88ta%CC%88mielta%CC%88-taskukirja-netti.pdf • Tietoa ikääntyvän mielen hyvinvoinnista: https://www.mielenterveystalo.fi/ aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_ikaihmisten_mielenterveydesta/ mielen_hyvinvointi/Pages/default.aspx • Mieli ry:n opas surusta ja toipumisesta: https://mieli.fi/sites/default/files/ materials_files/mieli_suru_netti.pdf • Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 vuorokauden ympäri. mieli.fi/fi/tukea-ja-apua Vanhustyö 3 • 2021 33. Omat elämänarvot voivat kirkastua, elämän merkityksellisyyden tunne vahvistua ja oma elämä voi löytää uutta suuntaa. Menetykset saattavat siten olla reitti omien vahvuuksien löytämiseen ja oman elämän arvostamiseen. Artikkeli on julkaistu alun perin Vanheneminen.fi-sivustolla 23.3.2021. Optimistinen suhtautumistapa sisältää sen ajatuksen, että vaikeisiinkin tapahtumiin sisältyy oppimisen ja kasvun mahdollisuus. Sen kautta voi oppia uutta omasta itsestään ja omista selviytymiskeinoistaan sekä vahvuuksistaan
Käytännössä sosiaalisuus tarkoittaa sosiaalisia kontakteja eli yhteyttä toisiin, vuorovaikutusta ja kohtaamista. Pedagogisuus on kiinnostava ulottuvuus tässä yhteydessä. Havainnoin niissä vanhustyötä ja iäkkäiden arkea, haastattelin vanhustyöntekijöitä ja analysoin hoitoja palvelusuunnitelmia. Gerontologista mielikuvitusta vanhustyöhön Ikäihmisten parissa tehtävässä työssä on päästävä eroon liiallisista ”näin on aina tehty” -rutiineista ja toimintatavoista. Olin mieltynyt Leena Kurjen kirjoituksiin sosiokulttuurisesta innostamisesta, jossa sosiokulttuurisuuteen katsottiin kuuluvan sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden lisäksi myös pedagogisuus. Kulttuurisella tarkoitan paitsi erilaista taideja kulttuuritoimintaa, myös niin sanottua arjen kulttuuria, johon luen arkiset tavat, tottumukset ja mieltymykset, miten omaa arkeaan haluaa elää. Teksti: Sointu Riekkinen-Tuovinen M uutaman vuoden takaisessa väitöstutkimuksessani tarkastelin sosiokulttuurista vanhustyötä erilaisissa ikäihmisten asumisympäristöissä. On kiinnitettävä katse ikäihmisten voimavaroihin, työntekijöiden positiiviseen työskentelyasenteeseen ja luovuuteen ottamalla käyttöön gerontologinen mielikuvitus ja sosio-kulttuuris-pedagoginen työote. Yleensä pedagogi34
Myös sosiaaliselle, kulttuuriselle ja pedagogiselle ulottuvuuksille on annettava tilaa ikäihmisten arjessa kuin myös työntekijöiden näihin liittyville taidoille. Työntekijöiden taidot monipuoliseen käyttöön, tarvittaessa täydennyskoulutus. Helsinki: Helsingin yliopisto, 96-107. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että fyysinen ulottuvuus hallitsi edelleenkin, kuten jo monissa tutkimuksissa ja käytännössäkin aiemmin on havaittu. Luontoa voi tuoda myös sisälle eri tavoin, mikäli ikäihminen ei pääse ulos. Sosiokulttuurisuuteen liittyvät asiasisällöt näkyivät vähäisempinä, kaikkein vähäisempinä pedagogiset seikat. Sosiokulttuurinen innostaminen vanhempien aikuisten parissa. Asiakaslähtöinen, osallistava, luova, ikäihmistä kuunteleva organisaatiokulttuuri. Myös gerontologisen mielikuvituksen voidaan tulkita tarkoittavan kykyä kysyä ja ihmetellä, kyseenalaistaa arjen itsestäänselvyydet. Kurki, Leena 2007. Kuormittavat ja pitkästyttävät rutiinit pois, tilalle ”positiivisia, mielihyvää tuottavia säröjä” (vrt. Muutos – mitä tarvitaan. 6. Artikkelin teksti pohjautuu hänen väitöskirjaansa sosiokulttuurisesta vanhustyöstä, mutta myös pitkäaikaiseen kokemukseen vanhustyön käytännöissä kodinhoitajana, lähihoitajana ja sosiaalityöntekijänä. Sosio-kulttuuris-pedagogisen työorientaation käyttöönotto. 5. aina ennenkin tehty. Siten kaikki, mitä ikäihmisten kanssa tehdään, tulisi tapahtua sosio-kulttuurispedagogisen työorientaation hengessä. Haapala 1995) esim. Innostava vanhuus. Luonnollisesti tätä on hyvä pohtia myös koko työyhteisön kannalta ja johtajan on annettava tähän prosessiin tukensa ja aikaa. Hoitoja palvelusuunnitelmissa (tai asiakassuunnitelmissa) huomioitava laajasti ikäihmisen koko elämä ja tarpeet. Sosiokulttuurisesta työotteesta näkyi siis jo ”ituja”, mutta paljon olisi vielä tehtävissä tällä saralla. suus liitetään lasten ja nuorten kasvatukseen, mutta tässä sillä tarkoitetaan ikäihmisen ohjausta hänen omassa arjessaan: voimavarojen vahvistamista, erilaisissa pulmissa auttamista, mutta myös identiteetin ja itsensä toteuttamisen tukemista. 3. Arjen arkisuus ja esteettisyys. Siis myös pitkäaikaishoivan ympäristöissä. K u va : Sh u tt er st o ck Vanhustyö 3 • 2021 35. Koska perushoito tuntui hallitsevan niin paljon arjessa, otin fyysisen ulottuvuuden myös mukaan tarkasteluun. Jokaisen työntekijän on hyvä itse pohtia omaa työskentelytapaansa, onko se ikäihmistä kunnioittavaa, voimavaraistavaa ja luovaa vai tehdäänkö asioita niin kuin on Sosiokulttuurisen vanhustyön teesit: 1. Teoksessa Haapala Arto & Honkanen Martti & Rantala Veikko (toim.) Ympäristö, arkkitehtuuri, estetiikka. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab. 7. Perushoidon kytkeminen kokonaisvaltaiseen työotteeseen. Kirjoittaja Sointu Riekkinen-Tuovinen, YTT, sosiaalityöntekijä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, vapaa tutkija. Esimerkiksi pihan, puutarhan ja lähiluonnon hyödyntäminen on tutkitustikin voimavaraistavaa. Gerontologisen mielikuvituksen käsitettä voi verrata sosiologisen mielikuvituksen käsitteeseen. innostavia kohtaamisia, taidetta ja kulttuuria, estetiikkaa, luontoelämyksiä yms. Kokonaisvaltainen huomiointi tarkoittaa iäkkäiden kaikkien ulottuvuuksien huomioimista (ainakin fyysinen, psyykkinen, sosio-kulttuuris-pedagoginen, hengellinen). Käytettävät käsitteet ikäihmistä ja vanhustyötä kunnioittaviksi. Perushoito on tärkeää, mutta se ei voi olla kaikki tai lähes kaikki, mitä ikäihmisten kanssa tehdään. Vuosien varrella muotoutuneen näkemykseni mukaan tarvitaan ikäihmisten kokonaisvaltaista huomioimista niin että iäkäs ihminen saa elää merkityksellistä ja oman näköistään arkea riippumatta toimintakyvystä tai siitä paikasta, missä hän asuu ja elää. Merkityksellinen arkielämä on jokaiselle erilaista; täytyykin tuntea jokainen ikäihminen ja hänen elämänkulkunsa hyvin. 2. Myös vuoteessa olevan iäkkään kanssa voi toimia monin eri tavoin häntä sosio-kulttuuris-pedagogisesti tukien. 4. Lähteet: Haapala, Arto 1995. Tilat ja lähiympäristö hyötykäyttöön ikäihmisten monipuoliseksi tukemiseksi. Myös erilaiset tilat niin sisällä kuin ulkonakin on otettava paremmin käyttöön ikäihmisten tukemiseksi
mennessä: laura.rautiainen@vtkl.fi, p. Koulutus sisältää viisi lähitai etäopetuspäivää ja tuetun Omahoitovalmennus-ryhmän ohjaamisen parija tiimityöskentelynä. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. 050 317 2562 Lisätietoja: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Kuva: Titta Lindström 36. Hanki osaamista ryhmänohjaukseen ja tue pariskuntia, joiden elämää muistisairaus koskettaa! OMAHOITOVALMENNUSryhmänohjaajakoulutus Syksyllä 2021 koulutus järjestetään Rovaniemellä. Hae koulutukseen 18.6
Jäljelle jäi uskomattoman elinvoimainen runkosi, josta hehkuvat kukkasesi avautuivat sieluamme ilahduttamaan. Tehtävässä korostuu kehittyvä palveluohjauksellisuus: muutosvaiheen tavoitteellinen, osallisuutta vahvistava käytännöllinen ja yksilöllinen apu, ohjaus ja tuki sekä asukkaan toimijuuden vahvistaminen. Kairalan julkaisemia yhteenvetodioja sekä Tuulikki Ylä-Outisen Itä-Suomen yliopistossa julkaistua väitöskirjaa Ikäihmisten arki. Kirjoituksen tausta-aineistona on käytetty Lapin yliopiston opettajan ja eSosiaalityön maisterikoulutus –hanke (2014—2020) projektipäällikön M. Tälle ahkeralle voimailijalle talon kuntosali tarjoaa mahdollisuuden myös virkistävään kanssakäymiseen. (2012). Kairalaa mukaillen vanhustyön tavoitteena on, että ”vanhus pystyy jatkamaan tapaansa elää valiten ja päättäen omista asioistaan tarvittaessa tuettuna. Positiivista hänestä on, että terveydenja sairaanhoidon sekä muut hyvinvointipalvelut saa paikan päältä. K euruun edistyksellisissä vanhuspalveluissa asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan tueksi on perustettu asukasvastaavan tehtävä. Kotona asuvien ja palvelutaloon muuttaneiden ikäihmisten kertomuksia jokapäiväisestä elämästä. Rehevällä huumorilla höystetty, vastavuoroinen vuorovaikutus rikastuttaa hänen arkeaan. Kirjoittajasta ja lähteitä Kirjoittaja, asukasvastaava, on taustaltaan 25 vuotta vanhustyötä tehnyt lähihoitaja ja sosionomi (AMK). Viihtyisä kodinomainen asumisyksikkö sekä kiireetön ja yksilöllinen hoiva mahdollistavat hänen mukaansa asukkaan hyvää arkea. Elämä sisältää arjen rutiineja, mielekästä tekemistä, ihmissuhteita, yhteisöihin kuulumista, tulevaisuudenodotuksia ja kunnioitetuksi tulemista oman elämänsä subjektina.” Mukaelma kuvaa hyvin ajattelua asiakasohjausmallin taustalla. Jotkut oksasi olivat levätessään kuihtuneet ne putosivat pois. Asukasvastaava on Keuruun kaupungin voimatiimin jäsen ja toimii vanhuspalvelujen asumisyksiköissä. Kokemusasiantuntijuus mallin kehittämisen tukena Kysyin palvelutalossa asuvalta kokemusasiantuntija Ritva Rajalta, mitä hyvinvointi ja hyvä arki pitävät sisällään. Omaisen ja vanhustyön sairaanhoitajan näkökulmaa valottaa asiantuntijasairaanhoitaja Heidi Raiski. Mitä huolenpito, kevään valo ja ravinto saavatkaan aikaan!” Lehtori Marjatta Lammela keväisen pelargonian äärellä. Vanhustyön johtajat Vanhustyö 3 • 2021 37. Ikäihmisessä voidaan nähdä kykyjä ja voimavaroja, jotka tarvitsevat vahvistusta elämän mullistusvaiheissa, kuten kotoa palvelutaloon muuttaessa. Tämä ei välttämättä vaadi taloudellisten resurssien lisäämistä, vaan edistyksellistä ajattelutapaa. Hyvinvointia voidaan parantaa rakentavalla omaisyhteistyöllä, jolloin omainen voimaantuu tukemaan yksikössä asuvaa läheistään. Hän pitää tärkeänä ikäihmisen oman äänen kuulemista, itsemääräämisoikeutta ja lempeää kohtaamista. Tekstija kuva: Johanna Kosloff Elämänmullistuksessa mukana ”Me näimme, kuinka pitkän, pimeän talven jälkeen sinä aloit versoa. Ikäihmistä voi verrata pelargoniaan: näennäisesti kuihtunut kasvi puhkeaa kevään tullen kukkaan. Hänelle asumisyksikkö on koti, jossa henkilökunta on kuin omaa perhettä. Lapin yliopiston opettaja M. Ritvalle arjen hyvinvointia luo asumisen turvallisuus. Ikäihmisiä aidosti kuuntelemalla rakennetaan hyvinvointia edistävää vanhustyötä
Katsottavissa myös suorana tv-lähetyksenä AlfaTV:ssä. SeniorSurf-päivä – tutustu luontoon ja luontokohteisiin virtuaalisesti Ke 6.10. Varautumisen ja ennakoinnin päivä luonnonläheinen elinympäristö Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhanhoito. Ilmoita oma tapahtumasi ja saat valtakunnallista näkyvyyttä Vanhustenviikon Facebook-sivuilla. Vanhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Ähtärissä. Vahvikelinjalle myönnettiin Helsingin kaupungin rahoitusta Aktiivisuutta arkeen Vahvikelinjalla-hankkeeseen. Lisätietoja vtkl.fi/vahvikelinja 38. Eläimistä elämäniloa La 9.10. Vahvikelinja ei ole perinteinen tukipuhelin, vaan se toimii ikääntyneen oman tukiverkon lisänä tuoden mielekästä vaihtelua päivän kulkuun. Hakuohjeet löytyvät vtkl.fi Vahvikelinjan tuo iloa ja aktiivisuutta arkeen VAHVIKELINJAN PUHELINPALVELU on suunnattu tuomaan iloa niille kotona asuville ikääntyneille, jotka kokevat puhelimessa keskustelun luontevaksi tavaksi pitää yhteyttä ja kaipaavat vaihtelua arkeensa. Tarkoituksena on edistää arjen aktiivisuutta tarjoamalla aiempaa monipuolisemmin turvallisesti ohjattua puhelinjumppaa ja arkiliikuntavinkkejä. Soittajat voivat esimerkiksi ratkoa yhdessä Vahvikelinjan puhelimeen vastaavan vapaaehtoisen kanssa aivopähkinöitä, visailla keskustella muisteluaiheista tai jumpata. Järjestätkö tapahtumia Vanhustenviikolla. Ilmarisen lahjoittamalla 5 000 euron palkinnon avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Hakuaikaa on 14.6. kiinalainen sananlasku Vanhusteko-palkinto haussa VUODEN VANHUSTEOLLA tarkoitetaan sellaista tekoa tai hanketta, jonka vaikutukset vanhustyössä ovat tänä vuonna nähtävissä. Sivuiltamme löytyy jokaiselle Vanhustenviikon jokaiselle päivälle omat vinkkinsä #LuontoAntaaVoimaa #Vanhustenviikko #ArvokasVanhuus Su 3.10. Liikunta ja ulkoilu luonnossa: valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä Pe 8.10. Tutustu sivuillamme oleviin tukimateriaaleihin ja teemapäiviin. Vahvikelinjan vapaehtoiset vastaavat numerossa 050 3288 588 maanantaisin ja tiistaisin ja sunnuntaisin klo 13–15 ja syyskuusta alkaen myös keskiviikkoisin. Kulttuuri ja taide: luontoaiheisia taideja kulttuuritapahtumia To 7.10. Hyvinvointia ja terveyttä lähiluonnosta: vinkkejä luonnon hyvinvointija terveysvaikutuksista Ti 5.10. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Vanhustenviikko 3.-10.10.2021 – nappaa vinkit ja ilmoita tapahtumasi VANHUSTENVIIKON TEEMANA on Luonto antaa voimaa – Naturen ger kraft. Ruoka ja ravitsemus: syksyn antimet lautasella Su 10.10. Vanhustenviikon teemapäivät Vanhustenviikon kattoteemana on Luonto antaa voimaa Naturen ger kraft. asti. Ma 4.10
Kokemusta on myös vuoden verran ikääntyneiden palveluohjauksesta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymällä. Kiitokset Mailikselle työrupeamasta VTKL:ssä ja onnea uusiin tehtäviin! Uusi järjestöjohtaja rekrytoidaan mahdollisimman pian. Ikäihmisten ja muistisairaiden ihmisten hyvinvointi on lähellä sydäntäni. Molemmat ovat toimineet liitossa pitkään oman vastuualueensa asiantuntijoina. Paikat täytetään hakujärjestyksessä. Anun vastuualueeseen kuuluu liiton yksinäisyyttä vähentävien ja osallisuutta vahvistavia toimintojen tukeminen sekä kehittämistoiminnan johtaminen. 15.9. Lisätiedot: alueohjaaja Marjo Pääkkö, p. Koulutukseen hakeudutaan yhdessä 4—5 henkilön ohjaajatiimin kanssa. 050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi Ystäväpiiri-koulutus, Ylä-Savo alk. eYstäväpiiri-koulutuksissa pärjää arjen digitaidoilla, ja koulutukseen kuuluvan Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen voi toteuttaa joko lähitapaamisina omalla paikkakunnalla tai verkon kautta etänä. JÄRJESTÖJOHTAJA VAIHTUU Liiton järjestöjohtaja Mailis Salmi on kutsuttu Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6.21 alkaen. 8.9. Asun Oulussa. 050 317 2562, laura.rautiainen@vtkl.fi Lisää tietoa Omahoitovalmennus-koulutuksista: vtkl.fi/omahoitovalmennus Ystäväpiiri-toiminta – Ryhmätoimintaa iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi Vanhustyö 3 • 2021 39. Lisätiedot: alueohjaaja Minna Partanen p. KOULUTUKSET SYKSYN eYSTÄVÄPIIRIJA YSTÄVÄPIIRI-OHJAAJAKOULUTUKSET Tervetuloa syksyn eYstäväpiirija Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksiin. 7.9. Vapaa-aikana rentoudun luonnossa, neulon ja huolehdin omasta kunnostani. Hakuaikaa 15.8.2021 asti. Koulutuksen jälkeen sinulla on välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen sekä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ja osallisuutta tukevan ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. Lisätiedot: vastaava alueohjaaja Tarja Ylimaa, p. alkaen liiton osallisuusjohtajaksi. Toimin alueohjaajana Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Lapin alueella. Lisätiedot: vastaava alueohjaaja Laura Rautiainen, p. Omahoitovalmennus-koulutus, Rovaniemi alk. Ystäväpiiri-toimintaa luotsaa 1.4. Valmistuin geronomiksi Lapin ammattikorkeakoulusta vuonna 2019. eYstäväpiiri-koulutus, Pohjois-Suomi ja Lappi alk. alkaen vastaavaksi alueohjaajaksi nimitetty Tarja Ylimaa ja Omahoitovalmennus-toimintaa puolestaan vastaavaksi alueohjaajaksi nimitetty Laura Rautiainen. HENKILÖSTÖUUTISIA VANHUSTYÖN KESKUSLIITOSSA Ystäväpiiri-toiminnan päällikkönä pitkään työskennellyt toimintaterapeutti, gerontologi, FT Anu Jansson on nimitetty 1.4. 8.9. 14.9. Lisätiedot: alueohjaaja Raita Lehtonen p. OMAHOITOVALMENNUKSEN UUSI ALUEOHJAAJA Olen Merja Kahilainen ja aloitin Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminnan alueohjaajana toukokuussa 2021. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi eYstäväpiiri-koulutus, Etelä-Suomi alk. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi eYstäväpiiri-koulutus, Länsi-, Sisäja Lounais-Suomi alk. 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi Katso Ystäväpiiri-koulutukset: vtkl.fi/ystavapiiri SYKSYN OMAHOITOVALMENNUS-OHJAAJAKOULUTUS TOTEUTETAAN ROVANIEMELLÄ Omahoitovalmennus-ryhmänohjaajakoulutuksesta saat välineitä vaikuttavan, asiakaslähtöisen ja osallisuutta tukevan ryhmänohjausmenetelmän suunnitteluun, toteuttamiseen ja ohjaamiseen varhaisvaiheen muistisairastuneille ja heidän puolisoilleen eli iäkkäille pariskunnille. Ennen valmistumista toimin pitkään lähihoitajana Oulun kaupungin palveluksessa psykogeriatrisella osastolla
Koti TV on katsojille maksuton TV-kanava, joka tarjoaa ikäihmisille liikunnallista etäkuntoutusta, virikkeellistä muistikuntoutusta sekä kulttuuria ja opetuksellista sisältöä joka arkipäivä klo 11–13 antenni-tv:n kanavapaikalla 33 ja DNAn kaapeli-tv:n kanavapaikalla 66. Ikääntyneen monisairaan IKKU-kurssi Kela järjestää IKKU-kursseja ikääntyneille monisairaille. Valviran tiedote www.valvira.fi/-/yohoitoa-tarvitsevien-vanhusten-asumispalvelun-keventaminenvoi-vaarantaa-asiakasturvallisuuden NHG: tehostetun palveluasumisen laatuja vaikuttavuusmittaus Nordic Healthcare Group (NHG) on kehittänyt yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja Eksoten kanssa tehostetun palveluasumisen laatuja vaikuttavuusmittariston. Lue lisää www.kela.fi/ikaantyneet-monisairaat-ikku-kurssi THL:n muistilista kuntapäättäjille: Näin luot ikäystävällisen kunnan Suurin osa iäkkäiden ihmisten käyttämistä palveluista on muita kuin sosiaalija terveyspalveluja. Kunta vastaa asumispalvelujen hyvästä laadusta ja asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisesta sekä siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Ikäystävällinen kunta huomioi iäkkäiden kuntalaisten tarpeet, tekemiensä päätösten vaikutukset heihin ja ennen kaikkea kuuntelee iäkkäitä. Ajan virrassa Valvontaviranomaisten ohjauskirje vanhusten asumispalveluista Valvira ja aluehallintovirastot ovat lähettäneet kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille ohjauskirjeen, jolla he muistuttavat, että vanhusten asumispalvelujen täytyy kaikissa tilanteissa vastata vanhusasiakkaiden palvelujen tarvetta. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/iakkaiden-hyvinvointi-kunnassa/muistilista-kuntapaattajalle Koti TV -kanava ikäihmisille Ikäihmisille suunnattu Koti TV on löytänyt katsojakuntansa. Kurssille osallistuminen edellyttää, että on motivoitunut ryhmässä toteutettavaan kuntoutukseen. NHG:n kehittämä mittaustapa perustuu THL:ltä saatavaan dataan, jossa ovat mukana sekä julkiset että yksityiset hoivakodit. Työkalu sisältää helposti lähestyttäviä vinkkejä aiheen puheeksi ottamiseen, ennaltaehkäiseviin keskusteluihin ja omaishoitoperheen tukemiseen muutoksessa. Se tekee läpinäkyväksi tiedot yksiköiden laadusta ja hoidon vaikuttavuudesta ja mahdollistaa eri yksiköiden toiminnan vertaamisen. 40. Lisätietoa kotitv.fi Omaishoitajan alkoholin käyttö puheeksi Omaishoitajaliiton uusi Ota päihteet puheeksi -työkalu on tehty ammattilaisten tueksi tilanteisiin, joissa omaishoitajan mahdollinen päihteiden käyttö huolettaa. Työkalun voi ladata pdf-muodossa Omaishoitajat.fi -verkkosivuilta. Kurssilta saa tukea elämäntilanteen hallintaan sekä keinoja sairaudesta aiheutuvien haasteiden ymmärtämiseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen. kotihoidon työntekijät, sosiaalityöntekijät, omaishoidon ohjaajat ja järjestöjen työntekijät. Palveluita tulee olla riittävästi ja ne muodostavat toimivan kokonaisuuden ja ovat saavutettavia. Laskennassa hyödynnetään RAI-kyselyjä. Kuntoutus on moniammatillista ja ryhmämuotoista. Omaishoitajia kohtaavat työssään mm
Jag tackar alla varmt för de gångna åren i arbetet med detta fantastiska förbund! Fastän min väg nu fortsätter mot nya inspirerande utmaningar, kommer beståndsdelarna i ett sunt åldrande och stärkandet av dessa att vara en del av mitt liv även i framtiden. Det är en filosofisk motivering till varför en stat eller ett samhälle existerar, inte så mycket en exakt beskrivning av verkligheten. Varje medlem i förtroendesamhället är viktig. Kärnan är att komma överens tillsammans, arbeta tillsammans och lita på varandra. I Finland kan man lita på detta i alla stadier av livet, från spädbarn till vårdhem. I Finland kan vi lita på att varje aktör bär sitt ansvar och använder sina friheter på ett ansvarsfullt sätt. Vårt samhälle sköter sin uppgift, och medborgaren kan också vara säker på att tjänsten som tillhandahålls är i världsklass. DET VÄSENTLIGA ELEMENTET i det samhälleliga avtalet är förtroende. Filosoferna teoretiserade att detta avtal definierar både medborgarnas och statens rättigheter och skyldigheter. Den offentliga sektorn och aktörer inom olika organisationer såväl som privata företag, har en viktig roll som helhet. I många av de ekonomiskt rikaste länderna är till exempel socialskyddets system upprörande svaga och uteslutande sett ur Finlands perspektiv. Vi bygger förtroende fritt och ansvarsfullt även i framtiden. I FINLAND blir man omhändertagen och vårdas när man har behov av detta, och inte själv har förmåga. ETT VÄLFÄRDSSAMHÄLLE är ett förtroendesamhälle, där fördelningen av friheter och ansvar ger varje aktör sin egen roll. Allt välbefinnande, såväl som ålderdoms välbefinnande, bygger på att ta gemensamt ansvar. Genom att följa samhällsavtalet förblir vårt välfärdssamhälle starkt även i framtiden. Enligt idéerna från upplysningsfilosoferna kommer människor som lever i ett ”naturligt tillstånd” överens om det samhälleliga avtalet, som ger ryggraden till samhällets funktion. FINLAND HAR med rätta beskrivits som en välfärdsstat eller ett välfärdssamhälle, som mer beskrivande också inkluderar den tredje sektorns verksamhet. DET HÄR ÄR MIN SISTA LEDARE som ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl ry. Ingen lämnas utan omsorg, även om det inte finns något väsentligt innehåll i börsen. En sund ålderdom byggs dock också av den äldre själv och hens anhöriga. MEN FÖRTROENDET som upprätthåller friheter och ansvar är till sin natur som en varaktig konsumtionsvara: det måste tas om hand, servas regelbundet och ibland måste reservdelar skaffas eller ibland till och med ett helt nytt förtroende. Termerna beskriver en stat vars medborgare har en hög levnadsstandard och en välorganiserad social trygghet. Äldreomsorgens helhet kan till exempel inte fungera om den äldre med stöd av anhöriga inte ansöker om och förbinder sig till vård vid behov, eller om den tredje sektorn inte skulle erbjuda den offentliga sektorn de tjänster som behövs. Även trots sina brister fungerar systemen i Finland, det lyckligaste landet i världen – speciellt om man vågar sig på att jämföra. U pplysningstidens filosofer under 1700och 1800-talet menade att staten byggs på ett samhälleligt avtal som bildas av människor. Lagar, ekonomiska system, beskattning, konst, kultur, städer och mycket annat bygger på detta samhälleliga avtal. Hannakaisa Heikkinen riksdagsledamot Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Ett förtroendesamhälle garanterar välbefinnande även under ålderdomen Ledare Vanhustyö 3 • 2021 41
Om lagarna träder i kraft enligt den tidtabell som nu presenteras, skulle välfärdsområdena ansvara för att anordna socialoch hälsovården och räddningstjänsterna från början av 2023. I förberedelsen av lagstiftningen för välfärdsområdena har man strävat efter att betona vikten av att främja välbefinnande och hälsa, samt betydelsen av samarbete mellan olika aktörer för att kunna lyckas med saken. Lagen skulle också separat föreskriva välfärdsområdets skyldighet att för sin del främja organisationers förutsättningar för att främja välbefinnande och hälsa så långt det är möjligt. äldreomsorgslagen) kräver att kommunen samarbetar för att stödja välfärd, hälsa, funktionsförmåga och självständigt utförande för den äldre befolkning, t.ex. Främjandet av välbefinnande och hälsa borde dock vara en väsentlig del av även välfärdsområdenas verksamhet. Kommunen har ämnat att fortsätta bära ansvaret för att främja välbefinnande och hälsa även i framtiden, och detta skulle inte påverkas av inrättandet av välfärdsområden. Förutom med kommunerna, skulle områdena ha en skyldighet att samarbeta med offentliga aktörer, företag och ideella föreningar som är verksamma inom välfärdsområdet. Kommunerna kommer att fortsätta att ha en viktig roll för att främja välbefinnande Kommunerna har ett ansvar över att främja sina invånares välbefinnande och hälsa. I planeringen bör mål sättas upp för att främja välbefinnande och hälsa relaterat till anordnandet och produktionen av socialoch hälsovårdstjänsterna, och åtgärder och ansvarsområden som stöder målen ska definieras. med offentliga organ, företag, samt organisationer som representerar äldre och andra ideella gemenskaper i kommunen. Förutom kommunerna skulle områdena också ha en skyldighet att samarbeta med offentliga aktörer, företag och ideella gemenskaper som är verksamma inom välfärdsområdet. När det gäller socialoch hälsovården skulle detta innebära att skyldigheten att anordna dessa tjänster skulle tas bort från kommunerna och att kommunerna inte heller skulle producera dessa tjänster i framtiden. Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om socialoch hälsovårdstjänster för äldre (s.k. Text: Anna Haverinen — Foto: Shutterstock R iksdagen behandlar för närvarande nya lagstiftningsförslag om anordnande och genomförande av socialoch hälsovården och räddningstjänsterna. Förutsättningen för detta samarbete inkluderar en bredare samarbetsskyldighet än endast samarbetet som sker inom den kommunala organisationen. Välbefinnande och en god vardag Vem är ansvarig för att stödja äldres välbefinnande i socialoch hälsovårdsreformen. I framtiden borde främjandet av välbefinnande och hälsa vara en väsentlig del inte bara av kommunerna utan också av välfärdsområdenas verksamhet. Man skulle kunna tänka sig att främjandet av kommuninvånarnas välbefinnande 42
De äldres välbefinnande består av många olika saker De äldres välbefinnande påverkas av möjligheter till meningsfulla aktiviteter, social interaktion och att lära sig nya saker. För att lyckas i praktiken är det viktigt att komma överens om användningen av gemensam kunskap, fastställa gemensamma mål och konkret arbete, samt skapa tydliga strukturer. Vanhustyö 3 • 2021 43. Kommunförbundet genomförde en pulsenkät för kommuner och samkommuner inom socialoch hälsovården i mars–april 2021 om socialoch hälsovårdsreformen som för närvarande behandlas av riksdagen och det möjliga verkställandet av reformen. Välfärdsområdet genomför tjänsten för dygnet runt boende för äldre, men kommunen kan påverka placeringen av de nya enheterna genom att till exempel reservera servicetomter. planläggning, planering av markanvändning och bostadsoch markpolitik. Att flytta långt ifrån närstående på grund av nedsatt funktionsförmåga är en stor risk för välbefinnandet för både den äldre personen och hens närstående. Intressanta svar togs emot i hänsyn till att stödja välbefinnandet, t.ex. För att de nya enheterna ska kunna placeras jämnt över välfärdsområdet och en äldre person inte ska behöva flytta långt ifrån sina närstående och bekanta bostadsområden på grund av behovet av tjänster dygnet runt, måste välfärdsområdet ha ett nära samarbete med alla kommuner i sitt område även gällande planläggning och överlåtelse av tomter. Frågan delade starkt upp respondenternas åsikter, eftersom 23 % tyckte att denna aspekt hade beaktats väl och återigen 37 % tyckte att den hade beaktats dåligt. Eftersom bra boende är en av hörnstenarna i välbefinnandet, har också välfärdsområdet ett starkt intresse för att äldre bor bra. frågan om hur väl planeringen av socialoch hälsovårdsreformen har tagit hänsyn till den förskjutning av tyngdpunkten av grundläggande tjänster och förebyggande verksamhet, som kommuner anser vara viktiga. Då kan finansiering från den offentliga ekonomin som helhet alltmer fördelas till tjänster som främjar kommuninvånarnas välbefinnande istället för till de tyngsta och korrigerande tjänsterna. När skyldigheten att organisera och producera socialoch hälsovårdstjänster överförs från kommuner till välfärdsområden, men skyldigheten att främja välbefinnande och hälsa bibehålls, kan det uppmuntra kommunerna att samarbeta för att främja välbefinnande med nya verksamhetssätt som också är närmare de äldres vardag. och hälsa tas väl om hand när det är en skyldighet för flera aktörer. Organisationerna har just kunskapen ”nära människan genom att lyssna på henne”, som man oroar sig över att förlora i socialoch hälsovårdsreformen. Till sist Även om socialoch hälsovården skulle reformeras och välfärdsområdena blev en ny aktör i anordnandet och produktionen av tjänsterna, verkar de och kommunerna utifrån finansieringsperspektiv i samma offentliga finansenhet, som inte inkluderar någon så kallad ytterligare extern finansiering. Således vet organisationerna tillsammans med kommuninvånarna, vilka möjliga nya verksamhetssätt för att främja välbefinnande och hälsa det skulle kunna finnas, och vara med i genomförandet av dem. Då skulle åtminstone en del av de mål som ställts för socialoch hälsovårdsreformen uppnås. Även efter den eventuella reformen arbetar organisationerna i kommunerna, och de som är verksamma i organisationerna är kommunernas invånare. Av den anledningen, om en kommun eller ett välfärdsområde i samarbetet lyckas väl med att främja välbefinnande och hälsa, och därmed kan förbättra kommuninvånarnas välbefinnande och inverka på behovet av socialoch hälsovårdstjänster inom välfärdsområdet, gagnas alla även ur ett ekonomiskt perspektiv. En boendemiljö som är säker, bekant och där det är lätt att röra sig är också en viktig del av att bo hemma, och därmed den äldres välbefinnande. Att planera för boende och hemmet för den återstående delen av livet senast vid pensionering är en viktig del av att förbereda sig för sitt åldrande. Även i framtiden fortsätter kommunen att ansvara för t.ex. Uttrycket att ”tjänsterna ska anordnas på bredare axlar” som används i socialoch hälsovårdsreformen kan låta som något som kan överskugga en enskild äldre person och de frågor som ska lösas i hens dagliga liv. Organisationer som arbetar med och för äldre är väl bekanta med äldres vardag och har ett brett, individuellt spektrum. På så sätt kan eventuellt dubbelt arbete förhindras eller i värsta fall att döda vinklar uppstår i välbefinnandets främjande. Som konstaterades ovan, påverkar boendeförhållandena äldres holistiska välbefinnande och även genomförandet av socialoch hälsovårdstjänster som stöder boende hemma, ifall det skulle finnas behov av detta i något skede. Även det allt mer ökande antalet nya slags bostadsformer och bostadsobjekt för äldre, så kallade mellanformer av boende, kräver samarbete mellan kommuner och välfärdsområden för att kunna genomföras. En äldres välbefinnande påverkas också väsentligt av frågor som rör boende, hemmet och levnadsmiljön. Och för att samarbetet ska lyckas, dvs. Ett hem som är lämpligt och funktionellt för de egna behoven samt tillgängligt och säkert, är ett viktigt stöd för välbefinnandet. Organisationer som tryggare av välbefinnandet i socialoch hälsovårdsreformen Äldre och andra kommuninvånare har varit oroliga över, om socialoch hälsovårdsreformen innebär att en del av stödet för välbefinnande och hälsa och alla socialoch hälsovårdstjänster kommer att flytta långt bort. främjandet för kommuninvånarnas välbefinnande och hälsa, måste det övervakas och om nödvändigt måste planerna och handlingsformerna flexibelt ändras. Detta resultat berättar för sin del, att gemensamt arbete behövs för att utveckla stödjande strukturer och verksamhetsmodeller. Upprättande av möjliga välfärdsområden medför ett bostadsrelaterat gränssnitt mellan kommuner och välfärdsområden. Möjligheten att göra saker enligt egna intressen som till exempel föreningsoch frivilligarbete, bidrar också till äldres välbefinnande. En funktionell, säker och meningsfull vardag som inkluderar vardagsgöra enligt egna kraftresurser, närstående och mänskliga relationer kan betyda mycket. De skyldigheter för att främja välbefinnande och hälsa och att samarbeta som ställs på både kommunerna och välfärdsområdet kan öppna upp nya slags möjligheter. Olika tjänster i vardagen, såsom frisersalong och shopping eller sport-, kultur, socialoch hälsovårdstjänster enligt behov påverkar också äldres välbefinnande. Över 200 kommuner eller samkommuner svarade på enkäten
päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus 44. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskujen muodostus tapahtuu automaattisesti päivittäisen toiminnan ohessa oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta