Ikäihmisten osallisuus Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa SENIORARBETE 3 • 2022 ”Se on aina elämys kun pääsee kauppaan”
Viittomakielisten iäkkäiden näkymätön yksinäisyys Kuurojen Liiton tekemän selvityksen mukaan viittomakielisistä iäkkäistä 36 prosenttia kärsii yksinäisyydestä. Vertaisryhmätoimintaa ja muita tuen muotoja kehittämällä voidaan tukea omaishoitajien jaksamista Vanhustyö-lehti 4/2022 ilmestyy 21.9.2022 – Yhdessä luontoon – joka iän oikeus 2 SENIORARBETE. Viimekädessä kyse on asiakkaan ja ammattilaisten välisestä kohtaamisesta. 26–27 32–33 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 6–7 Ikäihmisten osallisuudesta Osallistumismahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi ikäihmisten hyvinvointiin. Vanhusneuvostojen välinen yhteistyö tuleekin olemaan tärkeää. Jatkossa vastuuta on sekä kunnan että hyvinvointialueen vanhusneuvostolla. 8–9 Vanhusneuvostot vaikuttajina ja yhdyssiteenä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä Kuntien vanhusneuvostot ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan hyvinvoinninja terveyden edistämiseen. Arjen osallistumiseen kuuluvat yhdessä tekeminen ja harrastukset, palveluiden toimivuus sekä asunnon ja ympäristön yhteisöllisyys. 10–11 Asiakasosallisuus syntyy dialogissa Asiakasosallisuuden toteutuminen edellyttää osallisuuden johtamista ja käytännön toimia sote-organisaatioiden eri tasoilla. Kokemuksia ei kuitenkaan ole aikaisemmin sanoitettu ja ne ovat jääneet lähes näkymättömiin. Omaishoito ja haastavat tunteet Omaishoitajat kokevat usein jäävänsä ilman sosiaalista tukea
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 4 Pääkirjoitus: Kuin vanha puu 5 Toriparlamentti: Elämänmuutos kuusikymppisenä 6 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 6 Ikäihmisten osallisuudesta 8 Vanhusneuvostot vaikuttajina ja yhdyssiteenä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä 10 Asiakasosallisuus syntyy dialogissa 12 Osallisuus ikääntyneiden asumispalveluissa 14 Huoli ikääntyneiden osallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta 16 ”Se on aina elämys kun pääsee kauppaan” 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa 22 Muistisairauksien varhaisen tunnistamisen haasteita OSALLISUUS 24 ”On tullut ystäviä ja tuttavia laaja piiri” – CP-liitto yhteisöllisyyttä tukemassa 26 Viittomakielisten iäkkäiden näkymätön yksinäisyys ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Kyläkäynneillä pohdittiin asumista ikääntyneenä DIGI JA TEKNOLOGIA 30 Digipalveluiden käytöllä ei ole ikärajaa 32 Omaishoito ja haastavat tunteet – työkaluja huolen puheeksi ottamiseen ja omaishoitajien tukemiseen 34 Osallisuutta asukkaille palvelutalossa 35 Urheilutapahtumat tarvitsevat vapaaehtoisia eläkeläisiä 36 Vapaaehtoistoiminnan avulla voi vaikuttaa iäkkäiden hyvinvointiin 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Som ett gammalt träd 42 Om äldres delaktighet Vanhustyö 3 • 2022 3 3 • 2022. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Annikki Korhonen Kari Mäkelä Anni Lausvaara Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Iästäni kertovat myös rungossani näkyvät halkeamat, rosot ja vauriot. Mitä vastaisit aikakausilehden leikkimieliseen testiin. Tämä mielipide osui ja upposi. Sieltä olen imenyt voimani kasvaa ainutlaatuiseksi puuksi. JUURENI HAAROITTUIVAT LAAJALLE ja levittäytyivät syvälle maan alle. Juuristoni avulla olen kasvanut sitkeäksi. MITÄ VANHA PUU VOI ANTAA. Kaikkien mielestä vanhoissa puissa on ’sitä jotain’. MIKSI HALUAISIN OLLA vanha puu. 4. ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ vanha puu kaatuu. Uudet puuntaimet valtaavat kasvupaikan. Näistä huolimatta minua arvostetaan. KUN OLIN NUORI PUUNTAIMI, kasvupaikkani valittiin huolellisesti. Kun tarvitsevat lepoa, oksistoni humina rauhoittaa heidän mielensä. Annikki Korhonen Vanhustyö-lehden ikäihmisten toimituskunta Toim. Juuristojeni muhkuroissa on varastoituneena elämänhistoriani, koko puuni kasvuhistoria. Minua hoidettiin hyvin, kasteltiin, ravittiin ja rakastettiin. Luin joistain, että vanhoja ihmisiä pitäisi kohdella kuin vanhoja puita luonnonsuojelualueella. Vanhustyö-lehti 3/2022 on toimitettu yhdessä ikäihmisten kanssa. Kasvuani odotettiin ja seurattiin. Ihmiset painavat kasvonsa karheaa runkoani vasten, kun tarvitsevat lohdutusta. Kasvamistani ihasteltiin, runkoani siveltiin ja minulle kuiskailtiin, miten uljas puu minusta kasvaa. Vanhalla puulla on osaamisen pitkä muisti. VANHAT IHMISET ovat kuin vanhoja puita, eikö niin. NUORENA olisin varmaan halunnut olla kukka, kaunis, tuoksuva, väreillään ihmisiä ilahduttava kukka. Se antaa tarvitseville lohtua, toivoa, lepoa, virkistystä. Vahva runkoni on pysynyt pystyssä vuosikymmeniä. Se on palvelut minua hyvin. Elämän kiertokulku jatkuu. Pääkirjoitus Kuin vanha puu M ikä kasvi haluaisit olla ja mistä syystä. huom. Kietovat käsivartensa runkoni ympärille, kun tarvitsevat toivoa. Ne ovat arvokkaita, herättävät aina positiivisia tunteita. Iän myötä se ei ole enää ihan suora, osa on kääntynyt vinoksi. Olen edelleen kunnioitettu, vanha puu. Nyt vanhana haluaisin olla puu, ikivanha puu. Kun ovat väsyneitä, he nojaavat lämpimään runkooni. MINUSTA TULI KELPO PUU. Keski-ikäisenä luultavasti pienikukkainen, runsaslehtinen, ehkä vähän piikikäskin pensas
Työ on hyvin samantyyppistä assistenttityötä kuin mitä tein ennenkin. Olin ollut kotona reilun vuoden ja aloin vähän jo pitkästyä. Elämänmuutos kuusikymppisenä Toriparlamentti Teksti: Merja Lankinen Vanhustyö 3 • 2022 5. Juuri eläkkeelle jäänyt Liisa Tiainen LIISA TIAINEN (65) jäi eläkkeelle keväällä 2022 Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. Etätyön lisääminen iäkkäämpänä voisikin toimia työnantajan näkökulmasta hyvin eläkkeellesiirtymisen helpottajana. Työyhteisössämme on monen ikäisiä henkilöitä, mikä on rikastuttavaa. En kokonaan sulje pois mahdollisuutta, jos joku tarjoaisi projektiluontoista tai lyhytkestoista työtä, mutta ajatuksissani siintää ajatus viettää talvi jossain lämpöisessä maassa. Tällä hetkellä teen lähes kokoaikaisesti etätyötä. Silloin tottui kotona olemiseen ja vähän irtautui työyhteisöstä, kun ei juuri nähnyt työkavereita kasvokkain. Vaikka kyllä ajatukset välillä sinne menee ja mietin mitähän kollegat mahtavat puuhata. Vapaaehtoistyötä olen myös harkinnut, sillä haluaisin jotenkin olla hyödyksi. On mennyt vasta niin vähän aikaa, joten en ole vielä ennättänyt kaipaamaan takaisin töihin. Työni liittyy tilintarkastusvalvontaan. Minun piti jäädä jo aiemmin eläkkeelle, silloin kun eläkeikä täyttyi, mutta sitten tuli korona, etätyö sekä niihin liittyvät haasteet. Kaipasin jotain merkityksellistä ja mielekästä tekemistä. Kaikki kun kyselevät mitä kuuluu ja mitä olet tehnyt, niin tuntuu, että pitäisi olla jotain kerrottavaa. Tuntui hienolta palata takaisin työelämään. Olen pystynyt varautumaan omaan vanhenemiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Ikä ei tullut mitenkään esille haastatteluvaiheessa. Ulla kertoo mietteitään töihin palaamisesta. Lopuksi sanoisin, että olisi kiva, jos joku tuttu jäisi samaan aikaan eläkkeelle ja voisi hänen kanssaan jakaa kokemuksia, matkustella ja harrastaa. Hänellä on takanaan pitkä työura asiantuntijaja johtotehtävissä pääosin it-alalla. Minulla on myös paineita, että pitäisi koko ajan tehdä jotain ja saada jotain aikaiseksi. Työ ollut todella mukavaa ja toivottavasti tämä on eläkevirkani. Hain ja sain työpaikan Patenttija rekisterihallituksesta. En osaa vielä samaistua sanaan eläkeläinen, mutta ehkä sekin aika tulee. Hän lähetti yhden hakemuksen ja heti tärppäsi. Työn luonne ei vaadi läsnäoloa, vaan asiat hoituvat sähköisillä välineillä ja palavereilla. Kun on mielekästä tekemistä, niin aikakin menee nopeasti. Takaisin työelämään palannut Ulla Fabricius ULLA FABRICIUS (58) ennätti olemaan poissa työelämästä reilu vuoden. Merkittävin rooli oli tehtävään vaadittavalla työkokemuksella. Tiedustelin Liisan tuntemuksia eläkkeelle jäännin jälkeen. Työkseni mietin iäkkäiden ihmisten digitaitojen kehittämistä ja edistämistä, joten siihen peilaten koronapandemian aika toi paljon mielenkiintoisia ja merkityksellisiä tehtäviä. Eläkkeelle jäämiseen valmistautumisessa on apuna myös ollut se, että olen työskennellyt vanhusasioiden parissa ja saanut niistä hyvän kuvan. Sanoisin, että hakuprosessissa ikä ei ollut este, mutta ei se ollut meriittikään. Hän päätti kuitenkin palata työelämään nautittuaan riittävästi vapaa-ajasta kotona. Toisaalta omalta osalta pitkä etätyöjakso ikään kuin valmisti ja toimi pehmeänä laskuna eläkkeelle jääntiin. Eläkkeellä kun on aikaa. Ihmeellistä tässä on, että lopun ikää saa eläkettä eikä sen eteen tarvitse enää tehdä töitä
Asuminen ja ympäristö esteettömiksi ja yhteisöllisiksi Oman kodin ja lähiympäristön esteettömyys ja turvallisuus ovat ikäihmisten elämän perusasioita. Me 65-vuotta täyttäneet olemme nuorten ohella kaikkein aktiivisin vapaaehtoistoimijoiden ryhmä. Ne ovat kauppa, kuntosali, kirjasto, kapakka ja kirkko. Ne tarjoavat kerhojen, yhteisen liikunnan, kuukausitapaamisten, kulttuuriretkien ja matkojen muodossa ikäihmisille mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, uusien tietojen saamiseen ja virkistymiseen. Tärkeitä ovat myös apteekki ja terveysasema. Hyvien ulkoilumahdollisuuksien ohella palveluiden sijainnilla on suuri merkitys. Palvelut tukevat osallistumista Hyvä toimintakyky helpottaa erilaista osallistumista, mutta myös toimintarajoitteisille on varmistettava heille sopivia osallistumisen muotoja. Ryhmä ikäihmisiä on nimennyt hyvän asumisen kriteereiksi viisi K:ta. Osallistuminen ei saa jäädä kiinni liikenteen toimimattomuudesta. Arjen osallistumiseen kuuluvat yhdessä tekeminen ja erilaiset harrastukset, palveluiden toimivuus sekä asunnon ja ympäristön yhteisöllisyys. Palvelujen sijainti kauempana kuin kävelyetäisyydellä edellyttää toimivaa julkista liikennettä, kutsuliikenteen järjestämistä tai taksiseteleitä. Senioritalot halutaan sijoittaa palvelujen lähelle ja niihin suunnitellaan yhteisiä tiloja ja toimintaa. Isovanhemmat viettävät aikaa lapsenlastensa kanssa ja vievät heitä eri kulttuuritilaisuuksiin. Kuntien tarjoamat liikuntaja kulttuuripalvelut, kansalaisopistojen monipuoliset kurssit ja kehittyvä olohuonetoiminta tukevat oivallisesti ikäihmisten omatoimisuutta. Eläkeläiset ovat aktiivisia eri järjestöissä ja pyörittävät vapaaehtoisvoimin omia yhdistyksiään. Osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon Eduskuntaja kuntavaalit sekä hyvinvointialueiden vaalit tarjoavat ikäihmisille mah6 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus. He hakevat lapsia päiväkodista, kuljettavat harrastuksiin ja hoitavat heitä vanhempien matkojen aikana ja lapsen sairastuessa. Moni omaishoitaja on itsekin ikäihminen. Ikäihmisten osallisuudesta Osallistumismahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi ikäihmisten hyvinvointiin. Erilaisissa ryhmissä saa uusia tuttavia ja keskustelukumppaneita. Omaishoitajat tarjoavat läheisilleen inhimillistä hoivaa omassa kodissa ja säästävät kunnille merkittäviä summia. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi – Kuvat: Ilkka Vuorinen P erhe ja sukulaiset ovat senioreille tärkeitä. Yhteisöllinen asuminen ja siihen liittyvä eri ikäpolvien välinen yhteistyö on noussut kehittämiskohteeksi muun muassa Tuusulassa. Vapaaehtoistoiminta on vaihtoehto sekä eläkeläisille että apua tarvitseville. Vapaaehtoiset tarjoavat yksittäiselle vanhukselle ystävyyttä, ulkoilua ja mahdollisuuksia osallistua lukutai muistelupiiriin, laulutuokioihin ja muihin tapahtumiin
Mediassa ovat esillä eritoten vanhuspalveluiden ongelmat ja taloutta koskevat kysymykset. Ikäsyrjintää kyselyissä ja mielipidemittauksissa Monet meistä ikäihmisistä vaikuttavat myös paikallislehtien kolumnisteina tai yleisönosastokirjoittajina. Digiteknologian sujuvaan käyttöön tarvitaan tietoliikenneyhteys, tietokone, tabletti tai älypuhelin sekä riittävä osaaminen laitteen käyttämiseen. Meitä yli 65-vuotiaita on Suomessa reippaasti yli miljoona. Tosiasia on, että etenkin vanhimmissa ikäryhmissä on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluiden käyttämiseen. dollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen ja julkisiin palveluihin. Itse olen mukana Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toiminnassa asukaskehittäjänä. Eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen pitäisi saada helposti apua. Myös asuinalueiden kehittämisverkostoissa on mahdollisuus vaikuttaa. Omissa kotikunnissamme me vaikutamme vanhusneuvostoissa. Eläkeläisjärjestöt tekevät osaltaan edunvalvontaa ikäihmisten eduksi. Tuulikki Petäjäniemi Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Vanhustyö 3 • 2022 7. Osallistuvan budjetoinnin kautta asukkaat saavat päättää pienehköistä kehittämishankkeista. Digiosallisuuden rinnalle tarvitaan vaihtoehtoja Erilaiset tiedot ja palvelut löytyvät yhä useammin netistä liian usein vain sieltä. Talouden kokonaisuudessa meidät nähdään valitettavan usein vain kulueränä. Karu totuus on, että kyselyt kohdistetaan useimmiten alle 79-vuotiaisiin, joskus alle 75-vuotiaisiin. Monista kunnanvaltuustoista ja lautakunnista löytyy eläkeiän saavuttaneita päättäjiä. Ihmisillä pitää aina olla mahdollisuus tiedonsaantiin, henkilökohtaiseen neuvontaan ja palveluihin kasvotusten tai puhelimitse. Tiedotusvälineet teettävät uutistoimintansa tueksi erilaisia mielipidemittauksia. Palvelun on oltava luotettavaa, tietoturvallista ja käyttäjäystävällistä sekä sisällön ymmärrettävää. Näin varmistetaan ikäihmisten osallisuutta. Niiden sanotaan kertovan kattavasti väestön näkemyksistä. Jos varaa laitteiden hankkimiseen tai kykyä tai halua digitaitojen oppimiseen ei ole, pääsy muun muassa verkkopankkiin tai Omakanta-palvelun terveystietoihin saattaa estyä. Pohjanoteeraus oli huhtikuussa Naton kannatuskysely, johon mielipiteensä saivat sanoa alle 65-vuotiaat. Myös kansalaistai kuntalaisaloitteissa ikäihmiset näkyvät allekirjoittajina ja aiheina. Uusi teknologia ei voikaan olla ainoa vaihtoehto palveluiden tarjoamisessa ja viestinnässä
Teksti: Anna Haverinen – Kuva: Shutterstock tumista, yhdenvertaisia, laadukkaita ja yhä paremmin saatavia palveluita sekä kustannusten kasvun hillintää. K äynnissä on yhden Suomen suurimman sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen toimeenpano, kun sosiaali-, terveysja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023 alkaen. Rahoituksen riittävyyden lisäksi keskustelussa on ollut huolta myös siitä, kuuleeko suurempi toimija jatkossa riittävästi alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kokemuksia palvelujen kehittämiseksi. hyvinvointija terveyserojen kavenVanhusneuvostot vaikuttajina ja yhdyssiteenä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä Jos kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot saavat rakennettua omia ja yhteisiä tehtäviään hyvin tukevia yhteistyörakenteita ja -tapoja, ne pystyvät vaikuttamaan paremmin ikääntyneen väestön hyvinvointiin ja palveluihin. Tavoitteet saavat lähes poikkeuksetta laajaa kannatusta, mutta huolenaiheitakin riittää. Hyvinvointialuelain mukaisesti myös hyvinvointialu8. Uudistuksella tavoitellaan mm. Kuntalain velvoittamana kunnan on yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa pitänyt asettaa vanhusneuvosto
Vanhusneuvostot puolin ja toisin kannattaa pitää hyvin informoituina ja tarjota niille monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yksi selkeä osallistumisen ja vaikuttamisen paikka kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoilla on vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tekeminen. Annoimme lausuntoja kuntastrategiasta ja osallistuimme vanhustenhuollon suunnitelman laatimiseen. vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia kunnissa. Tehtävän laajuuden vuoksi on varmastikin perusteltua, että vastuuta on molemmilla toimijoilla. Tästäkin löytyy siten yhteinen vaikuttamisen kohde kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoille. Joka vuosi lokakuussa järjestimme Vanhustenviikon ohjelman ja juhlan. Paljon on kiinni sen omasta aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta, miten se saa tuloksia aikaan ja äänensä kuuluviin. Vanhustyö 3 • 2022 9. Jotta suunnitelmat palvelisivat mahdollisimman hyvin alueen kunnissa asuvien ikäihmisten tarpeita, vanhusneuvostojen on hyvä tunnistaa ja työstää yhteisiä asioita, joita suunnitelmiin on tärkeä saada. Jatkossa hyvinvointialueiden vanhusneuvoston asialistoilla ovat sosiaalija terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyvä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelut. Kyseinen tehtävä luo tärkeän yhdyspinnan kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Toisaalta riittämättömästi koettiin vaikutusmahdollisuudet sosiaalija terveyspalveluiden kehittämiseen sekä sosiaalipalvelujen laadun ja riittävyyden arviointiin. Vanhusneuvostojen välinen yhteistyö tuleekin olemaan tärkeää. Hyvinvointialueen vanhusneuvosto pyrkii edistämään asioita, jotka hyödyntävät mahdollisimman laajasti koko alueen ikääntynyttä väestöä. Se on ollut kuntien lakisääteinen tehtävä ja nyt suunnitelman tekemistä esitetään myös hyvinvointialueille. Hilkka Ahosniemi Hilkka Ahosniemi (73) on toiminut Mustijoen perusturvan Ikäihmisten neuvoston puheenjohtajana ajalla 1.1.2013 – 31.5.2017 sekä Mäntsälän kunnan palveluksessa useissa tehtävissä mm. Näitä kokemuksia kannattaa hyödyntää jatkossakin. Toisaalta on tärkeää kuulla viestit kuntien vanhusneuvostojen jäseniltä herkällä korvalla, sillä kunnissa asuvat ikäihmiset ovat merkittäviä hyvinvointialueen palvelujen käyttäjiä. Mikäli kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot saavat rakennettua omia ja yhteisiä tehtäviään hyvin tukevia yhteistyörakenteita ja -tapoja, ne myös pystyvät vaikuttamaan paremmin ikääntyneen väestön hyvinvointiin ja palveluihin. eiden tulee asettaa vanhusneuvosto. maankäytön, kaavoituksen sekä asumisen suunnittelussa. Positiivista kyselyssä on se, että kyselyyn vastanneet vanhusneuvostot kokivat pystyvänsä vaikuttamaan hyvinvoinninja terveyden edistämiseen. Vanhusneuvosto on ehdottoman välttämätön. Kuntien vanhusneuvostoilla on jatkossakin tärkeää olla mukana ikääntyneen väestön asumistarpeiden enVaikutusvalta on kiinni aktiivisuudesta Olen kokenut, että ikäihmisten neuvostoa kuunneltiin ja että sen tekemät ehdotukset ja kannanotot otettiin huomioon mahdollisuuksien mukaan. Hyvinvointialueen vanhusneuvoston on tärkeää päästä vaikuttamaan alueen suunnitelmassa esim. liikunnan tukemiseen sekä hyvinvoinninja terveyden ja harrastusja kulttuuritoiminnan edistämiseen. Siksi on tärkeää, että neuvostoon valitaan henkilöitä, jotka todella ovat kiinnostuneita ja jaksavat vaikuttaa olosuhteiden parantamiseen. perusturvapalvelukeskuksen päällikkönä ja perusturvan kehittämispäällikkönä. Vanhusneuvostojen toiminnan vaikuttavuus koostuu useista tekijöistä, joista on jo kokemusta kuntien vanhusneuvostojen kautta. Vastausten perusteella vanhusneuvostot kokivat pystyvänsä vaikuttamaan kuntalaisten mm. tavoitteiden asettamiseen oman alueensa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Järjestimme yhteisiä kokouksia naapurikuntien vanhusneuvostojen kanssa sekä osallistuimme alan koulutuksiin. Köyden vetäminen samaan suuntaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun yleensä tuottaa paremman tuloksen, kun vetäminen eri suuntiin. Mikäli neuvosto toimii aktiivisesti, seuraa tiiviisti päätöksenteon valmistelua, ottaa kantaa ja tekee esityksiä, kyllä päättäjät kuuntelevat. Kutsuimme kuukausittaisiin kokouksiimme asiantuntijoita kertomaan, miten eri hallintokunnat ottavat päätöksenteossaan huomioon ikäihmisten tarpeet. nakoinnissa ja siihen liittyen mm. Vierailimme niin kunnan kuin yksityisten palveluntuottajien ylläpitämissä vanhusten hoitoyksiköissä omalla yhteistoiminta-alueellamme. Kunnan vanhusneuvostot ovat vaikuttaneet liikuntamahdollisuuksien edistämiseen, kaavoituksen ja asumisen suunnitteluun sekä ikääntyneiden sosiaalipalvelujen riittävyyteen ja laatuun. Esimerkkinä toteutuneesta aloitteesta on yhden kävelyreitillä sijaitsevan jyrkän ja jopa vaarallisen mäen loiventaminen ja kaiteiden asentaminen. Myös hyvinvointialueen vanhusneuvostolla on osansa ikääntyneiden asumisessa, sillä hyvinvointialueen vastuulla on eritasoisen palveluasumisen järjestäminen. Monet vanhusneuvostot ovat olleet aktiivisia ikääntyneiden asumiseen liittyvissä kysymyksissä, sillä asuminen esteettömässä ja tarvetta vastaavassa asunnossa sekä turvallisessa asuinympäristössä antaa tuen hyvälle ikääntymiselle. Vaikuttaminen rakentuu yhteistyölle Hyvinvointialueiden vanhusneuvostoon valitaan jokaisesta alueen kuntien vanhusneuvostosta vähintään yksi jäsen. Teimme esityksiä kunnan talousarvioehdotuksiin ja -suunnitelmiin sekä suoria aloitteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen tehtävä Ihmisoikeuskeskus teki vuonna 2021 vanhusneuvostoille kyselyn, jossa tiedusteltiin mm
Asiakasosallisuus tuo kuitenkin mukanaan näkökulman muutoksen: asiakasosallisuudessa keskeistä on asiakkaan kokemus, kun taas asiakaslähtöisyydessä näkökulma on palvelunantajan. Teksti: Anna-Leena Kurki, Elina Weiste ja Tarja Viitikko – Kuva: Elina Manninen ämisessä ja rakennettu osallisuusohjelmia. Asiakasosallisuus onkin sekä päämäärä itsessään että keino tuottaa ja saada laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluita.. Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -kehittämisohjelmassa onkin painotettu osallisuutta asiakasprosessien kehittAsiakasosallisuus syntyy dialogissa Asiakasosallisuus on ajankohtainen aihe. Asiakasosallisuudella voidaan parantaa palveluiden laatua. Sen toteutuminen edellyttää osallisuuden johtamista ja käytännön toimia sote-organisaatioiden eri tasoilla. 10 Y ksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista on yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen hyvinvointialueiden asukkaille. Viimekädessä kyse on asiakkaan ja ammattilaisten välisestä kohtaamisesta. Asiakasosallisuus ikäihmisten palveluissa Asiakaslähtöisyys on pitkään ollut yksi keskeinen periaate ikäihmisten palveluissa ja ohjannut työntekijöiden työtä. Tämä työ on edelleen ajankohtaista nyt kun hyvinvointialueet aloittelevat toimintansa
Vanhustyö 3 • 2022 11 Kokonaisvaltaiset palvelut samalta luukulta Iso apu -palvelukeskuksen Ensineuvo on Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin (Eksote) ikäihmisille ja heidän omaisilleen suunnattu matalan kynnyksen palvelu, joka toimii ilman ajanvarausta. Tällöin voi hämärtyä käsitys siitä, kuka ”asiakas” varsinaisesti on. Sama toimii esimerkiksi hoivakodin arkisessa pukeutumistilanteessa. Nyt asiakas saa jo ensikäynnin yhteydessä tiedon siitä, miten hänen asiansa etenee ja koska häneen ollaan yhteydessä. Kun ammattilaiset voivat vaikuttaa omaan työhönsä he voivat työssään paremmin. Asiakkaan voimavarat, tietämys ja myös luottamus ammattilaisen päätöksentekokykyyn määrittävät osallistumishalukkuutta. Ihanteellisimmillaan asiakkaan osallisuus päätöksentekoon määrittyy yhteisesti. Asiakkaan kokonaistilanne huomioidaan mahdollisimman hyvin jo ensikontaktissa, sen sijaan, että asiakkaan ongelmia ratkottaisiin yksi kerrallaan. Kehittämistyö on tehty osana Työterveyslaitoksen koordinoimaa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) (2019–2022) -hanketta. Keskeistä on myös, että asiakas on ammattilaisen kanssa tasavertainen toimija niin omassa palvelussaan kuin palveluiden kehittämisessä. Ensineuvoon voi soittaa, asioida sähköisesti chat-kanavalla tai tulla paikan päälle. Keskustelussa yhdessä palveluohjaan kanssa kartoitetaan asiakkaan tarve ja hahmotetaan tarvetta vastaavat ratkaisut. Kehittämistyön tuloksena syntyi myös käytännön parannuksia Ensineuvon palveluun. Puhuessaan asiakasosallisuudesta, ammattilaiset nostivat esille kuulluksi tulemisen keskeisyyden. Tällöin asiakkaan oma näkemys huomioidaan, vaikka se eroaisi omaisen toiveesta tai siitä, minkä ammattilaiset näkevät asiakkaan parhaaksi. Asiakas voikin tilanteesta riippuen itse haluta jättää päätöksentekovastuun ammattilaisille. Työterveyslaitoksen Asiakasosallisuus sotessaoppaasta löydät tukea ja vinkkejä asiakasosallisuuden edistämiseen ja johtamiseen https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/ asiakasosallisuus-sotessa Opas on tehty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Soteammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (2018–2022) -hankkeessa. Asiakasosallisuus Asiakasosallisuus tarkoittaa tilaa, jossa asiakas osallistuu ja kokee vaikuttavansa palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin sekä niistä päättämiseen vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden kanssa (sotesanastot.thl.fi). Vaikuttamisessa keskeistä on osallistuminen päätöksentekoon. Työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteisissä työpajoissa tarkasteltiin palvelua ja palvelupolkua asiakkaan näkökulmasta. Hyvinvoiva työntekijä pystyy kohtaamaan ja kuulemaan asiakasta!. Vaikka myös omaisten osallisuuden huomioiminen on tärkeää, tulisi asiakkaan pysyä oman hoitonsa keskiössä. Asiakasosallisuuden toteutuminen edellyttääkin strategisten linjausten lisäksi käytännön toimia organisaation eri tasoilla. Hyvällä johtamisella mahdollistetaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistä osallisuutta, ja luodaan edellytykset työn kehittämiselle. Ammattilainen kannattelee ikäihmisen osallisuutta Tutkimme sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden ja ammattilaisten näkemyksiä asiakasosallisuudesta yhteisissä työpajakeskusteluissa. Kehittämiseen osallistuvat asiakkaat taasen korostivat aitoja mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan palveluihin. Suuri osa asiakkaista tekee itse valtaosan omaa hoitoaan koskevista päätöksistä. Asiakas on siis osallinen omassa palveluprosessissaan heti alusta alkaen. Eksotessa on haluttu vahvistaa asiakkaiden ja ammattilaisten dialogia kutsumalla kokemusasiantuntijoita mukaan kehittämään Ensineuvon toimintaa. Ammattilaisen työ on myös mielekkäämpää, kun asiakkaan tilanteeseen löytyy asiakasta palvelevia ratkaisuja. Ammattilaisen on kuitenkin usein tarpeen kannatella asiakkaan osallistumista päätöksentekoon, erityisesti silloin kun tilanne on asiakkaalle uusi tai asiakas kärsii esimerkiksi muistiongelmista. Ammattilainen voi esimerkiksi hoitoneuvottelussa tarjota vaihtoehtoisia tapoja, kuinka edetä asiakkaan tilanteessa. Osalla ikäihmisistä ei ole kuitenkaan valmiutta toimia digitaalisissa palveluissa tai hahmottaa laajaa palveluiden kenttää. Asiakkaiden odotukset osallistumisesta omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon vaihtelevat tilanteisesti. Ideana on, että ammattilainen ei sanoita sitä, mikä asiakkaalle on parhaaksi, vaan antaa tietoa ja mahdollisuuden tehdä valinta. Toisaalta asiakasosallisuus muuttaa myös asiakkaiden ja ammattilaisen suhdetta, kun kokemustieto tulee keskeisinä ammattilaistiedon rinnalle. Asiakasosallisuudessa on kuitenkin kyse pikemminkin siitä, että ammattilaiset kohtaavat asiakkaan tarpeen ja hän saa sen mukaista palvelua. Sen avulla hahmotetaan yhdessä asiakkaan tarvitsema tuki ja varmistetaan osallisuuden toteutuminen. Tässä asiakkaan ja ammattilaisen välinen dialogi onkin ensiarvoisen tärkeää. Toisinaan päätöksentekovastuu voi siirtyä myös omaiselle. Asiakasosallisuus on kaikkien asia Asiakasosallisuutta vahvistamalla päästään parempiin hoitotuloksiin ja myös järjestelmän kuormitus vähenee, kun palvelu vastaa tarvetta. Usein keskusteluissa ideaalina näyttäytyy aktiivinen asiakas, joka hoitaa palveluitaan itseohjautuvasti
O sallisuuden kokemus on suoraan yhteydessä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Henkilöstö ko12. Yksiköissä järjestettiin erilaista toimintaa asiakaslähtöisesti. Yhteisöllinen toiminta edistää ja tukee ikäihmisen osallisuutta. Iäkkäiden osallisuus vahvistuu tarpeiden mukaisilla palveluilla ja mahdollisuudella osallistua vuorovaikutukseen ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Juhlien, tapahtumien ja retkien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä ja niiden muistelu koettiin mieluisaksi niin henkilöstön kuin asiakkaiden näkökulmasta. Ikäihmisten palveluissa tämä tarkoittaa usein yhdessäolon ja keskustelumahdollisuuksien luomista. Laatuhoiva -hankkeessa vahvistettiin iäkkäiden osallisuutta tukemalla asumispalveluiden henkilöstön osaamista yhteiskehittämisen menetelmillä. Hoitohenkilöstöllä on osaamista Hankkeen alussa kartoitettiin osallistuvien asumispalveluyksiköiden henkilöstön vahvuuksia, osaamista ja kehittymistarpeita asiakkaiden osallisuuden tukemisessa. Iäkkäiden osallisuutta edistää autonomian ja voimavarojen tukeminen. Teksti: Ulla Lahtela, Pasi Tauriainen ja Mervi Kaikkonen – Kuva: Tiina Pesonen olivat henkilöstön valmiudet tukea asiakkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä arjen toiminnoissa sekä henkilöstön verkostoja digiosaamisen vahvistuminen asiakkaiden yhteisöllisyyden tukemisessa. Kehittämiskohteina Osallisuus ikääntyneiden asumispalveluissa Tärkeä laadun elementti vanhuspalveluissa on asiakkaiden osallisuuden toteutuminen. Tärkeäksi koettiin kodinomaisen rauhallisen yhdessäolon ja tuttujen arjen askareiden tuoma turvallisuuden tunne. Vahvistamalla vanhuspalveluiden henkilöstön osaamista asiakkaiden osallisuuden tukemisessa, on mahdollista kehittää asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön hyvinvointia
Hankkeen tavoitteena on työhyvinvoinnin, työn laadun ja tuloksen parantaminen ikääntyvien palveluja tarjoavissa hoiva-alan organisaatioissa. etätoimintatuokioita asumispalveluyksiköihin. Oppilaitosyhteistyönä toteutettiin mm. virtuaalitodellisuudesta. ki myös kehittymisen tarpeita toiminnassaan. Toiminnan suunnitelmallisuus, asiakkaiden voimavarojen ja toimintakyvyn huomioiminen toiminnassa nähtiin tärkeäksi. Työn mielekkyyttä ja asukkaiden osalOsaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen LAATUHOIVAOsaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa – hankkeen (1.9.2020-31.8.2022) kohderyhmänä ovat ikäihmisille hoivapalveluja tuottavat yritykset ja yhdistyspohjaiset palveluntuottajat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Meri-Lapin alueella. Arvostava, voimavaralähtöinen ja rinnalla kulkeva kohtaaminen vähentää iäkkään kokemaa yksinäisyyttä ja voimistaa osallisuuden tunnetta. Toimintaa oli lähes viikoittain. Osaamista, työyhteisön voimavaroja ja työntekijöiden osallisuutta vahvistamalla saavutetaan parempaa hoidon laatua ja tuloksellisuutta. Menetelmäpankissa on myös muistisairaan kohtaamiseen, elämänhistorian kartoittamiseen ja multisensoriseen toimintaa liittyvää materiaalia. Hanke on ESRrahoitteinen. Verkostoitumisella ja digitaalisten apuvälineiden käytöllä voidaan osallisuutta laajentaa omien seinien ulkopuolelle ja näin kokea osallisuutta suuremmassa yhteisössä koko yhteiskunnassa. Uudet toimintatavat, esimerkiksi kinestetiikan hyödyntäminen, lisäävät asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta arjessa sekä lisäävät työn mielekkyyttä ja vähentävät työkuormitusta. www.laatuahoivatyohon.fi lisuutta lisäävät myös erilaiset toiminnat arjessa. Henkilöstön tarpeiden pohjalta rakennettiin vuoden kestävä digikoulu, jossa saatiin valmiuksia erilaisten digitaalisten sovellusten ja laitteiden käyttöön. Palvelutalon asukkaiden kanssa testattiin Paro-robottihyljettä, virtuaalista luontopeliä sekä erilaisen sisällön katsomista isolla näytöllä. Yhteisöllisten menetelmien osaaminen tukee myös henkilöstön hyvinvointia Henkilöstön osaamisella ja työhyvinvoinnilla on suuri merkitys asukkaiden osallisuuden tunteen toteutumisessa. Normaalit arjen askareet yhdessä tehtyinä ovat osa osallisuuden kokemusta. Verkostot vireille Osallistuvien yksiköiden asiakkaiden yhteisöllisyyttä tukevia verkostoja olivat erilaiset yhdistykset seurakunnat, kunnat, kansalaisopisto ja vapaaehtoiset. Hoitajille tarkoitettu menetelmäpankki lisää toiminnallisuutta arkeen antamalla hoitajille lisää työkaluja aktiivisen arjen luomiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Henkilöstölle esiteltiin uudenlaisia ratkaisuja, mm. Vanhustyö 3 • 2022 13. Menetelmäpankista ideoita Hankkeessa koottiin henkilöstön asiantuntemusta tukemaan menetelmäpankki, joka sisältää toiminnallisia menetelmiä arkeen, vinkkejä fyysisen toimintakyvyn edistämiseen ja materiaalia hyvinvointia tukevaan ympäristöön. Menetelmäpankki sisältää myös linkkejä Hoitotyön tutkimussäätiön ikääntyvien hoitotyöhön liittyviin Hotus-hoitosuosituksiin ja -näyttövinkeihin. Hankkeessa mahdollistui erilaisiin digivälineisiin tutustuminen, joiden avulla voitiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisätä myös poikkeavana aikana. Hyvinvointia asiakkaille ja henkilöstölle Jokainen haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja olla osa yhteisöä siinä ympäristössä, jossa asuu. Rahoituspäätöksen on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kokeilukulttuurilla digiosaamista Henkilöstö kaipasi lisää osaamista toiminnan järjestämiseen etäyhteydessä. Korona-aikana yhteistyö verkostojen kanssa oli tauolla kaikissa yksiköissä ja tavoitteeksi asetettiin yhteistyön aloittaminen uudelleen korona-ajan jälkeen. Hankkeen toteuttajia ovat Diakoniaammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä OSAO ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Tärkeäksi nähtiin kouluttautuminen ja kiinnostuksen ylläpito toimintaan, jotka tukevat asiakkaiden osallisuutta yhteisössä
Yli puolet Huoli ikääntyneiden osallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta Vanhustyön keskusliiton teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vanhuuteen ja vanhenemiseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti. A ula Research Oy toteutti Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen 16+-vuotiaiden kansalaisten parissa alkuvuodesta 2022. Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempää suhtautuminen vanhuuteen on ja sitä turvallisemmalta oma vanhuus tuntuu. Iäkkäiden kuuleminen yhteiskunnassa Iäkkäiden ihmisten kuuleminen ja mahdollisuus osallistua huolettaa (kuva 2). Myönteinen suhtautuminen omaan vanhuuteen ja vanhenemiseen Suomalaisista 42 prosenttia suhtautuu omaan vanhuuteen ja vanhenemiseen myönteisesti ja 40 prosenttia neutraalisti (kuva 1). Teksti: Merja Lankinen Kuva 1 Kuva 2 14. Vastaajista 44 prosenttia näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa vanhuutta pidetään kielteisenä asiana ja vain 26 prosenttia uskoo vanhuuteen suhtauduttavan myönteisesti. Moni näkee kuitenkin, että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi tai heitä jopa syrjitään. Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempi suhtautuminen omaan vanhuuteen on. Aineisto on siinä mielessä ainutlaatuinen, että siinä on hyvin kattavasti edustettuna eri ikäiset kansalaiset; nuorista vanhoihin ilman yläikärajaa, mikä luo erinomaisia mahdollisuuksia tarkastella eri ikäisten näkemyksiä ja asenteita. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kansalaisten asenteista koskien vanhuutta, vanhenemista, vanhustyötä sekä sukupolvisuhteita. Eniten oma vanheneminen huolettaa nuoria, opiskelijoita, työttömiä ja heitä, jotka kokevat elämänlaatunsa tai rahatilanteensa huonoksi. Vaikka yksilötason suhtautuminen vanhenemiseen on myönteistä, moni kokee yhteiskunnassa suhtautumisen vanhuuteen olevan kielteisempää
Tutkimuksen taustatiedot Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen 16+-vuotiaiden mannersuomalaisten parissa (N=2055). Aineisto kerättiin 26.1.-2.3.2022 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Palaute kyselystä ”Todella tärkeä aihe. Kyselyn toimeksiantaja oli Vanhustyön keskusliitto. Helposti heidän yli kävellään ja tehdään päätökset puolesta.” ”Ei niputettaisi ihmisiä iän perusteella. (56 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä. Kaikkein kriittisimpiä ovat 46–65-vuotiaat, kun yli 85-vuotiaat ovat jälleen positiivisimpia. Kiitos, kun huolehditte maamme vanhuksista!” Kuva 3 Kuva 4 Lisätietoja tutkimuksesta Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto anni.lausvaara@vtkl.fi Vanhustyö 3 • 2022 15. Mitä kauemmin väkisinkin tekee arjen askareet, sitä kauemmin pysyy kunnossa.” ”Olisi hienoa jos osapuolet kuuntelisivat toisiaan avoimesti ilman ennakkoluuloja.” ”Enemmän vaikuttamista siihen, ettei kaikki palvelut ole PELKÄSTÄÄN diginä.” ”Vanhuksia tulee kuunnella ja heidän toiveitaan viimeisten vuosien olosuhteista ottaa mahdollisimman hyvin huomioon.” Omista asioista päättäminen Puolet kyselyyn vastanneista (51 prosenttia) on sitä mieltä, että iäkäs ihminen voi päättää omista asioistaan (kuva 3). En halua tulevaisuudessa olla ryhmävanhus, vaan oma itse.” Vaikka Suomi on ikääntyneille hyvä maa elää, niin myös täällä ikääntyneitä nähdään syrjittävän Valtaosa kyselyyn vastanneista (89 prosenttia) kertoo olevansa huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. Tulevaisuudessa vanhuksia on yhä enemmän ja yhä enemmän tarvitaan vanhuspuolelle työntekijöitä. Iäkkäiden yksinäisyydestä ja yhteiskunnallisesta asemasta ovat eniten huolissaan naiset sekä 46–85-vuotiaat. Kaikkien kriittisimpiä ovat 56–75-vuotiaat. Vaikka enemmistö vastaajista pitää Suomea hyvänä maana iäkkäille ihmisille elää, (kuva 4) niin vain alle kolmannes uskoo iäkkäiden ihmisten saavan tarvitsevansa palvelut ja melkein puolet vastaajista näkee Suomessa syrjittävän iäkkäitä ihmisiä. että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi yhteiskunnassa. Vastaajien kommentteja: ” Ei liikaa paapomista, se vain passivoi vanhuksia. Vastaajien kommentteja: ”Toivon, että vanhuksia kuunneltaisiin enemmän ja heidän annettaisiin päättää omaan terveyteen liittyvistä asioista.” ”Kaikilla vanhuksilla täytyy olla itsemääräämisoikeus ja päätös omista asioista. Vastaajien otos kiintiöitiin vastaamaan kohdejoukkoa asuinmaakunnan, iän ja sukupuolen mukaan. Ongelmia nähdään erityisesti peruspalveluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Positiivisimpia ovat yli 85-vuotiaat
Hautala siirtyi cittariin pienemmästä kaupasta, jossa saattoi kohdata asiakkaita paremmin ja ”höpötellä” heidän kanssaan. Voi vain mielenkiinnolla odottaa minkälaisia uusia ideoita Hautala toteuttaa siellä. ”Se on aina elämys kun pääsee kauppaan” Kaupalla on sosiaalinen rooli. Konseptia on siis hiottu heitä ajatellen. Kolmannen polven kauppias Markku Hautala aloitti cittarikauppiaana Järvenpäässä 2007. Ikääntyneet ihmiset kannattaa ottaa huomioon asiointiympäristöjä, myös digitaalisia, kehitettäessä. Hautala on esimerkiksi tuonut ensimmäisenä kauppiaana Suomeen matalakärryt. Myös valmiiden lounasannosten tarjonta on kiinnostanut erityisesti vanhempia ihmisiä. – Hyvää ruokaa edullisesti, eläkeläiset kiittelevät, ja saavat annoksesta ruuan pariksikin päiväksi ja pääsevät helpolla. E uroopan parhaana palkitun ruokakaupan laajennusta rakennetaan parhaillaan Järvenpäässä. – Eihän eläkeläisen tarvitse ostaa kuin ison perheen äidin, vaan hän voi mielellään poiketa vaikka joka päivä kaupassa ostamassa tuoreita tuotteita. Kaupassa on siis jotain erityistä. Citymarketin kauppias Markku Hautala lupaa uusien tilojen valmistuvan jouluksi. Hän ajatteli, että silloin vanhempien ei tarvitse kumartua alhaalle poimimaan tavaroita. Teksti: Kari Mäkelä – Alusta lähtien asetin painopisteeksi yli 55-vuotiaat. – Nyt en enää pysty kohtaamaan heitä kasvotuksin yhtä usein, mutta henkilökunK u va : Sh u tt e rs to c k 16. Se on monelle olohuone, jonne tullaan hakemaan elämystä ja vaikkapa vain istumaan kahville
Melkein jokaisessa kylässä oli oma kyläkauppa. Koistisen mukaan tutkimus osoittaa, että kompaktiksi koetussa keskustassa asiointia helpottavat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sijoittuminen lähelle toisiaan. Kurjenoja toteaa, että Tilastokeskuksesta ei ole saatavissa tietoa siitä, miten suurella rahasummalla yli 65-vuotiaat ostavat kaupan palveluja. Sitten tulivat itsepalvelu ja liikekeskukset. Tutkimukseen osallistui keskusteluryhmittäin Turun kaupunkiseudulla asuvia ikäihmisiä. K u va : Sh u tt e rs to c k Vanhustyö 3 • 2022 17. Raportissa todetaan, että mitä paremmin ikääntyneiden käyttämät asiointiympäristöt vastaavat aidosti heidän tarpeitaan, sitä ikäystävällisempiä niistä muotoutuu kaikenikäisten näkökulmasta. Liikkumista edistävien ratkaisujen lisäksi myymälöissä kannattaa huomioida hintaja pakkausmerkintöjen näkyvyys sekä pakkauskoot. Keskustoissa voidaan vaikkapa lisätä penkkejä, kiinnittää huomiota esteettömyyteen, turvallisuutta lisäävään valaistukseen, opasteisiin sekä siihen, että palveluiden lähelle pääsee helposti eri kulkumuodoin. Vanhimmat lukijat muistavat vielä, kuinka tiskin takana pyydettäessä mitattiin maitoa omaan maitokannuun, kauppa mainosti lyhyttavaraa ja siirtomaatavaraa. Heidän antamistaan mielipiteistä tutkijat saivat hyvää materiaalia keskustojen kehittämiseen ikäihmiset huomioiden. Yli 70-vuotiaat velvoitettiin mahdollisuuksien mukaan pysymään kotona. Vaateja jalkinehankinnoissa vanhimmat kuluttajat taas käyttivät yhtä paljon marketteja kuin ennen pandemiaa, mutta karttoivat erikoiskauppoja. – Alle 50-vuotiaista suurin osa oli jo enemmän tai vähemmän tottuneita verkko-ostajia ja –tilaajia, joten on luonnollistakin, että uusia digiostajia tuli nimenomaan vanhimmista ikäluokista. Markku Hautala Katri Koistinen Jaana Kurjenoja Kaupalla on sosiaalinen rooli. Se on monelle olohuone, jonne tullaan hakemaan elämystä ja vaikkapa vain istumaan kahville. Tieto sinänsä olisi mielenkiintoinen – puhutaanhan yli miljoonasta kuluttajasta ja laajemmin siitä, miten eläkkeet ja muu varallisuus kiertää yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Koistinen toteaa, että ikääntyneet kannattaa ottaa huomioon asiointiympäristöjä kehitettäessä, sillä ikäihmisiä on entistä enemmän ja heille, kuten muillekin kuluttajille, on tärkeää voida asioida ja tehdä ostopäätöksiä itsenäisesti. Korona-aika on muuttanut kauppakäyttäytymistä Kaupankäynti on jatkuvassa muutoksessa. Kaupan Liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan koronapandemia lisäsi yli 65-vuotiaiden digiostamista. Ikäihmiset Turussa kokivat keskustan kohtuullisen esteettömäksi ja visuaalisesti monipuoliseksi ympäristöksi, joka houkutteli liikkumaan ulkona ja tarjosi mahdollisuuden sosiaalisiin kohtaamisiin vaikkapa torilla. Se on monelle olohuone, jonne tullaan hakemaan elämystä ja vaikkapa vain istumaan kahville. – Ruoan verkkokaupassa pandemianaikainen tarve välttää kontakteja näkyi muun muassa siinä, että yli 65-vuotiaat käyttivät muita enemmän kotiinkuljetusta. tamme täyttää tämän tyhjiön ja kyselee asiakkailta myös kuulumisia. Kaupalla on sosiaalinen rooli. Hän uskoo, että monet vanhimmista kuluttajista tulevat jatkossakin tekemään verkko-ostoksia, kun sitä ei koeta yhtä vaikeaksi kuin ennen. Viime vuosina Silver Economy –käsite onkin noussut entistä enemmän keskusteluun. Ikäystävällisten keskustojen kehittäminen kiinnostaa Hautalan ajatuksiin antaa vahvistusta vastavalmistunut tutkimus ”Se on aina elämys, kun pääsee kauppaan – Kaupunkikeskusta ikääntyneiden fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä.” Raportti löytyy osoitteesta terra.journal.fi Sen laatijat ovat yliopistonlehtori Katri Koistinen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki Turun kauppakorkeakoulusta
Ryhmän tanssiteostallenteita jaetaan katsottavaksi Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan hoivakoteihin ja ikäkeskuksiin. Hän valottaa runsain esimerkein esivanhempiensa elämäntapoja ja tyylejä, jotka ovat vaikuttaneet hänen omiin vanhenemisen kokemuksiinsa. 18. Naispuoliset lukijat jakanevat hänen tuntonsa. Laura Kolben mukaan, silloin kun on lähestymässä eläkeikää. Puiden asukkaat: Suomen puiden seuralaislajit Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen. 2022 Vaatekaupan myyjän mukaan suurin osa naisista löytää virheitä vartalostaan, joita kanssasisaret eivät lainkaan huomaa. Myyjät tietävät minkälaiseen sanalliseen ryöppyyn naiset puhkeavat oman vartalonsa ominaisuuksista: jossain on liikaa jotain, jossain taas liian vähän! Milloin ihminen rupeaa kiinnostumaan omasta vanhenemisestaan. 2021 Puiden asukkaat -kirja sai vuoden tiedekirja palkinnon tänä vuonna, eikä syyttä. Retulaisen maalauksista välittyy voimakas draaman taju. Haluamme muuttaa suomalaisten tapaa katsoa puita, avata silmät näkemään sen elämän rikkauden, jonka puut mahdollistavat.” Kirja on ennen kaikkea tiedekirja, mutta se sisältää myös kaunista kuvitusta. Gaudeamus. Saara Hildenin taidemuseo, Tampere 21.8.20220 asti. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia historian ja kulttuurin aihepiireistä. Kirjapaja. Ryhmän vetäjä on tanssitaiteilija Nanna Rahikainen. https://pohjanmaantanssi.fi/ Iloa kaikille aisteille T aidemaalari Anna Retulaisen (s. KetoTokoin ja Siitosen teos on seikkaperäinen ja mielenkiintoinen tietopaketti suomalaisen metsän ja luonnon ekologisista prosesseista ja luonnon monimuotoisuudesta. Kirjassa käydään puulajeittain läpi niiden seuralaislajit. Nopeasti silmäiltynä maalaukset näyttävät abstrakteilta, mutta kaikki lähtökohdat ovat todellisia. Kirjan lähtökohtana on, että puut ovat eläviä olentoja, jotka ylläpitävät suurta joukkoa muita eläviä olentoja. Hehkuvissa väreissä näkyvät taiteilijalle kaikki tärkeät asiat: siirtolapuutarha, luonto, koti, matkustaminen. LUOVAN TANSSIN TOIMINTAA V aasassa toimiva +65-vuotiaiden luovan tanssin ryhmä kokoontuu aktiivisesti ja tekee tanssiteoksiakin. 1969) Hiljaisuus-näyttelyn lyhyissä seinäteksteissä taiteilija korostaa, ettei hän halua selittää: värit ja muodot kertovat kaiken olennaisen. Laura Kolben uusin kirja Keho – matkoja ikään, mieleen ja minuuteen liittyy hänen sukuja perhepiirinsä historiaan. Oma kehonsa muutoksista, kehonhäpeästä, krempoista ja sairauksista Kolbe kirjoittaa avoimesti, tunnistettavasti ja lohduttavasti. Hän nyt 64vuotias Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. ”Tahdomme johdatella lukijan ymmärtämään puiden ja niiden asukkaiden elämää syvemmin, houkutella tekemään omia havaintoja, ihmettelemään ja ihastumaan. Lyhyesti Luettavaa Keho – matkoja ikään, mieleen ja minuuteen Laura Kolbe
Muistetaan ja muistutetaan ikääntyneitä heidän omista voimavaroistaan. OSALLISUUS on olemista, toimimista ja/tai osallistumista. Monet ikääntyneet kokevat huolta nuorista, jotka nyt kasvavat epävarmuuden leimaamana aikana. RESILIENSSI on mielen selviytymiskykyä ja joustavuutta. ABLEISMI on vammaisuuteen liittyvää ajattelemattomuutta ja syrjintää. Toimijana ikääntynyt ihminen tekee elämänkulussaan valintoja ja ratkaisuja sekä etsii erilaisia vaihtoehtoja. Puutarha on haaveiden ja maailmakuvien peili. Elämää ovat kannatelleet muun muassa ihmissuhteiden yllä pitäminen, luonnossa liikkuminen sekä ylipäätään omannäköinen arki. DISKURSSILLA tarkoitetaan yleisesti kirjoitettua ja puhuttua viestintää. Toimijuus muuttuu ja kehittyy elämän aikana. Tässä yksi tiivistetty näkökulma sanojen merkityksiin. www.haminatattoo.fi 5 LINNÉ JA PIENI PALA PARATIISIA -näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa 28.8. KONTEKSTI tarkoittaa asiayhteyttä tai ympäristöä, missä viesti esitetään. Sillä tarkoitetaan esim. https://www.valli.fi/ukrainan-kriisi-herattaa-monen-sotamuistot/ Vanhustyö 3 • 2022 19. Se kertoo paljon ihmisen suhteesta ympäristöönsä. Kriisit nostavat pintaan monenlaisia tunteita. nostoa kesän kulttuuritapahtumista 5 1 MUSIIKKITEATTERIA KESÄLLÄ: Kirka – Hetki lyö -musikaali Turussa Ruissalon kesäteatterissa ja Miia Nuuttilan ohjaama Krokotiilirock Lappeenrannan kesäteatterissa. Iso osa ikääntyneistä on selvinnyt tilanteesta nuorempia vähemmällä psyykkisellä kuormituksella. TOIMIJUUS: Jokainen ihminen on toimija. www.malvamuseo.fi 4 HAMINA TATTOO (11.–16.7.) kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali tuo maailman parhaat sotilassoittokunnat jälleen Suomeen ja Haminaan. Ikääntyneiden kyvykkyys sopeutua haastaviin tilanteisiin näkyi jo koronapandemian aikana. 3 LAHDEN VISUAALISTEN TAITEIDEN MUSEO Malva on uusi, elämyksellinen museo joka tarjoaa uudenlaisen museokokemuksen taiteen, julisteiden ja muotoilun parissa. Osallisuutta on esimerkiksi se, kun ihminen tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään, mutta ei välttämättä konkreettisesti osallistu siihen. Kirjurinluodon Kesäteatteri, Pori. Niiden hyväksyvä kohtaaminen on tärkeä osa kuuntelemista. Nuorille voisikin olla hyödyllistä kuulla ikääntyneiden kokemuksia jälleenrakennuksesta, toivosta ja selviytymisestä. 2 GABRIEL TULE TAKAISIN -näytelmä on Mika Waltarin sydämetön komedia kiihkeästä rakkaudennälästä sekä röyhkeästä rahanahneudesta. AGEISMI on ikään perustuvaa syrjintää. asti. Ukrainan tilanne herättää iäkkäiden sotamuistot O lemme eläneet maailmanlaajuisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa jo yli kaksi vuotta. Yhteiskuntamme kaikkein vanhimmat jäsenet ovat sota-ajan selviytyjiä ja voisimme oppia heiltä paljon. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Iäkkäät ihmiset ovat toivoneet erilaisten käsitteiden kansankielistämistä. sitkeyttä, myönteisyyttä, tulevaisuuden uskoa ja kykyä huomata omat vaikutusmahdollisuudet myös haastavissa tilanteissa. YHDENVERTAISUUS: Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvään syyn perusteella
Kehittäminen ja tutkimus Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa Mitä tiedämme ikääntyneiden mahdollisuuksista osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä heidän elinoloistaan Pohjoismaissa. Näitä kysymyksiä on tutkittu ja kuvailtu kahdessa uudessa pohjoismaisessa raportissa. Teksti: Aila Määttä Kuva: Shutterstock 20. Ja minkälaisia indikaattoreita Pohjoismaat käyttävät ikäystävällisen kehitystyön arvioimisessa. Miten siviilisääty, sosioekonominen asema tai julkisten palveluiden saatavuus vaikuttavat terveelliseen ja aktiiviseen ikääntymiseen
Pohjoismaiset vanhusneuvostot 3. Tutkimuksessa käytetty intersektionaalinen näkökulma tarkoittaa yksilön tarkastelemista eri näkökulmista ja huomion kiinnittämisestä esimerkiksi yhteiskunnan voimasuhteisiin, jotka vaikuttavat yksilöiden mahdollisuuksiin osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen tasapuolisin edellytyksin. Kunnilla ei myöskään ole resursseja eikä mahdollisuuksia kehittää itse tällaisia indikaattoreita. Nämä indikaattorialueet perustuvat toisen uuden pohjoismaisen tutkimuksen tuloksiin (Indicators for Active and Healthy Ageing in the Nordic Region. Indikaattorien avulla on helpompi tehdä vertailua paitsi pohjoismaisella tasolla, niin myös kansallisella ja paikallisella tasolla. Possibilities and Challenges). Näiden näkökohtien risteytyminen luo erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia aktiiviselle ja terveelle ikääntymiselle. Haasteena on myös tietojen vanhentuminen. Kun taas tilastot osoittavat, että naiset elävät yleensä 2–3 vuotta pidempään kuin miehet kaikissa Pohjoismaissa. Yksi sosioekonomisen aseman tarkastelussa käytetty indikaattori on köyhyysaste. Miten määritellä aktiivinen ja terveellinen ikääntyminen. Tanska ja Ruotsi raportoivat korkeimman viikoittaisen fyysisen aktiivisuuden, kun taas Norjassa oli alhaisin viikoittainen fyysinen aktiivisuus vuonna 2017. Tutkimus on myös tarkastellut terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää indikaattoria, joka kuvaa liikuntaa koulutustason ja eri sukupuolten ja ikäryhmien mukaan. Indikaattorien kehittämisessä on haasteita Indikaattoriraportissa kuvaillaan kansainvälisiä tilastoja indikaattoritietokantoja, kuten WHO, UNECE, OECD ja IHME sekä ikäystävällisten ympäristöjen indikaattoreita Euroopassa ja Eurostatja ESS-tietokantoja. On tärkeää edistää tasa-arvoista osallisuutta ja ikääntyneiden aktiivista osallistumista kaupunkija yhdyskuntasuunnitteluun. https://nordicwelfare.org/fi/projekt/ikaystavalliset-ja-kestavat-yhteiskunnat-pohjoismaissa/ I kääntyneitä tarkastellaan usein yhtenäisenä ryhmänä, jolla on samanlaiset ongelmat ja tarpeet, vaikka ikäryhmien sisällä on suuria yksilöllisiä eroja. Mukana on myös pohjoismaisia terveysja hyvinvointitilastoja. Pohjoismaissa naisten koulutustaso on yleensä korkeampi kuin miesten ja koulutustaso on korkeampi kaupungeissa kuin maaseudulla. Esimerkiksi Eurostatin ja UNECE:n tiedot eivät usein kata Islantia ja Norjaa, koska ne eivät kuulu Euroopan unioniin. Asumisja elinolot osoittavat, että yksin asuvilla ikääntyneillä on yleensä myös kohonnut köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski. Raportissa esitetäänkin suosituksia tilastollisten indikaattoreiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Hanke koostuu neljästä osasta: 1. Tutkimuksen mukaan kunnat eivät usein käytä olemassa olevia indikaattoreita työnsä tueksi, koska paikallistasolla ei ole paljon hyödyllisiä indikaattoreita. Pohjoismainen hyvinvointikeskus koordinoi 12 pohjoismaista ikäystävällisten kaupunkien ja kuntien verkostoa, joka on osa Maailman terveysjärjestön globaalia Age-friendly cities and communities -verkostoa. Siksi ei ole helppoa tiivistää indikaattoreita toimivaksi käsitteeksi, joka kattaa kaikki väestön tarpeet. Monimuotoisuuden näkökulma auttaa torjumaan ikäsyrjintää, edistämään myönteistä suhtautumista ikääntyneisiin ja näkemään heidät yhteiskunnan arvokkaana resurssina. Ikääntyneet, joilla on korkeampi sosioekonominen asema, tuntevat olonsa yleisesti terveemmiksi, mutta kaupunkija maaseutualueiden välillä ei voida tehdä selvää eroa. Yksilön elinikäinen terveys riippuu monista tekijöistä, kuten tuloista, sukupuolesta, koulutustasosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ruokailutottumuksista, etnisestä taustasta, perhetilanteesta sekä asumisjärjestelyistä. Maailmanlaajuinen verkosto antaa jäsenille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Raportissa esitetään lista yhteisistä pohjoismaisista indikaattoreista aktiivisen ja terveellisen ikääntymisen seurantatyöhön. Tarkasteltaessa ikääntyneiden koulutustasoja Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa ovat korkeimmin koulutetut ikääntyneet. Raportissa ehdotetaan kolmea indikaattorialuetta, jotka voivat auttaa luonnehtimaan aktiivista ja tervettä ikääntymistä Pohjoismaissa: 1) Terve ikääntyminen ja hyvinvointi, 2) Sosioekonominen asema sekä 3) Sosiaalinen aktiivisuus, sitoutuminen ja osallistuminen. Joustavaa työelämää ja vapaaehtoistyötä ikääntyneille Pohjoismaissa 4. Naisilla on suurempi köyhyysriski kuin miehillä kaikissa viidessä Pohjoismaassa. Pohjoismaisten kokemusten vaihtoa ja jatkuvaa yhteistyötä alalla. Hyvinvointiteknologiaan liittyvien indikaattoreiden kehittämistä pidetään erityisen haastavana. Indikaattoreissa ei aina taata maaja aikakattavuutta. Pohjoismainen hyvinvointikeskus, joka työskentelee ikäystävällisten ja kestävien yhteiskuntien kehittämisen parissa on halunnut tarkastella, mitä aktiivinen ja terveellinen ikääntyminen sisältää ja minkälaiset indikaattorit ja mittauskeinot kuvaavat aktiivista ja tervettä ikääntymistä. UNECE:n ja WHO:n indikaattorit eivät välttämättä vastaa tarpeisiin edes kansallisella tasolla. Se osoittaa huomattavia sukupuolten välisiä eroja. Kolme indikaattorialuetta Raportti Active and Healthy Ageing: Heterogenous perspectives and Nordic indicators pyrkii vastaamaan kysymyksiin miltä aktiivinen ja terve ikääntyminen näyttää eri ikääntyneiden ryhmissä Pohjoismaissa ja miten intersektionaalista analyysiä voidaan käyttää mahdollisten sosiaalisten erojen, terveyserojen ja elinolojen erojen selvittämiseen eri ikääntyneiden ryhmien välillä. Ero on selkein Islannissa, jossa korkeasti koulutettujen ikääntyneiden osuus on yli kaksi kertaa suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Ikäystävälliset ja kestävät yhteiskunnat Pohjoismaissa Ikäystävälliset ja kestävät yhteiskunnat Pohjoismaissa -hankkeen tavoitteena on edistää sosiaalisesti kestävien, ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen kehittämistä. Tutkimuksen mukaan vanhemmat miehet arvioivat terveytensä hieman paremmaksi kuin naiset. Ikäystävälliset kaupungit ja yhteisöt Pohjoismaissa 2. Raportit löydät täältä: https://nordicwelfare.org/fi/publikationer/ Vanhustyö 3 • 2022 21
Teksti: Pia Pulkkinen, Teija Hammar, Ella Plaami – Kuva: Shutterstock mäksi etenkin riskiryhmissä. Kehittäminen ja tutkimus M uistiin liittyvät ongelmat lisääntyvät usein ikääntymisen myötä. Muistisairauksien määrä lisääntyy väestön ikääntyessä, mutta niiden varhainen tunnistaminen on edelleen haasteellista. THL on käynnistänyt Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen, jossa kehitetään kansallista mallia muistisairauksien varhaiseksi tunnistamiseksi, sujuvoitetaan palveluja hoitoketjua sekä vahvistetaan ammattilaisten osaamista. Kansallisen mallin kehittämisessä 22. Tämän on esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FINGER-tutkimus osoittanut. Myös riskiryhmille kohdistettu FINGER-toimintamallin mukainen elintapaohjaus kytketään osaksi muistipalvelupolkua. On tärkeää tunnistaa muistisairauden ensioireet ja palvelujen tarve. Perimäämme emme pysty vaikuttamaan, mutta tutkimusten mukaan terveellisillä elintavoilla voidaan ennaltaehkäistä muistisairauksien kehittymistä tai siirtää niiden puhkeamisajankohtaa myöhemMuistisairauksien varhaisen tunnistamisen haasteita Muistisairaudet luetaan nykyään osaksi kansantauteja
Myös ennakkoluuloja ja häpeää. Esiin nousi myös tarve oman osaamisen kehittämiselle. Muistisairauksien riskissä olevia henkilöitä kuitenkin kohdataan palvelujärjestelmän eri osissa, toki myös sen ulkopuolella. Haasteita aiheuttivat kuitenkin tilanteet, joissa asiakas kielsi muistiongelman, peitteli oireitaan tai koki sairaudentunnottomuutta. Vastaajia pyydettiin asettamaan varhaisen muistisairauden tunnistamiseen liittyviä haasteita tärkeysjärjestykseen ja tarjottiin mahdollisuus täydentää näkemyksiään avovastauksissa. Tämä tuli ilmi etenkin hoitajien vastauksissa. Avovastausten mukaan terveyskeskusten hoitajat sekä asiakasja palveluohjauksen työntekijät kokivat hankalana sen, ettei asiakas ollut aina halukas muistitutkimuksiin, vaikka tämä nähtiin ammattilaisen silmin tarpeellisena. Merkittävä osa muistisairauksista jää kuitenkin diagnosoimatta. Lisäksi varhaisvaiheen oireet voivat ilmetä monella tavalla. Miten voisimme vahvistaa osaamista eri puolilla palvelujärjestelmää, jotta henkilöt pääsisivät oikea-aikaisesti palvelupolulle. Hanke ajoittuu vuosille 2021– 2023 ja sitä rahoittaa sosiaalija terveysministeriö osana Kansallista ikäohjelmaa Lisätietoja: thl.fi/muistipalvelupolku thl.fi/finger Vanhustyö 3 • 2022 23. Lisäksi muistisairauksiin liittyvien oireiden moninaisuus tai muiden sairauksien oireet, kuten masennus ja kipu, hankaloittivat vastaajien mielestä muistisairauksien tunnistamista. Vastauksia saatiin ympäri Suomea kaikista vastaajaryhmistä (n=174). Lääkäreiden mielestä haasteena oli, että henkilöt saattoivat tulla vastaanotolle liian myöhään, jolloin muistisairaus oli ehtinyt edetä jo varsin pitkälle. Toimiva muistipalvelupolku tukee elämänlaatua Muistisairaudet eivät ole vain iäkkäiden henkilöiden sairaus. Suomessa noin 7 000 työikäisellä on todettu etenevä muistisairaus. Muistisairauksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta henkilö pääsisi mahdollisimman varhain tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Voisimmeko itse muokata asenteitamme. Lääkärit kokivat myös, ettei lieväoireisia henkilöitä pystytty aina lähettämään jatkotutkimuksiin tai muistitesteihin pitkien hoitojonojen vuoksi. Hallitusohjelmassa muistisairaudet ovat nostettu muiden kansanterveyssairauksien, kuten sydänja verisuonitautien, rinnalle. Muutamissa vastauksissa mainittiin ammattitulkin käytön tarpeellisuus. Lisäksi muistihoitajien vähäinen määrä hankaloitti henkilöiden muistioireiden varhaista tunnistamista. Muistisairauksiin liittyy paljon tietämättömyyttä ja pelkoja. Kansallinen muistipalvelupolku -hanke Hankkeen tavoitteena on edistää muistisairauksien varhaista tunnistamista ja sujuvoittaa palveluja hoitopolkua, erityisesti ikäihmisten kohdalla sekä kytkeä kehittämistyöhön FINGER-elintapaohjauksen toimintamalli. Vastausten perusteella kaivattiin toimintatapojen selkeyttämistä ja tiedonkulun kehittämistä niin yksiköiden sisällä kuin palveluiden nivelkohdissakin. on mukana laaja käytännön työntekijöiden ja asiantuntijoiden yhteistyöryhmä. Vastauksissa esiin nousivat myös kieliongelmat ja kulttuuriset haasteet, vaikka ne eivät vielä saaneet kovin merkittävää roolia. Tiedon lisääminen on yksi keino, mutta meillä on vielä paljon tekemistä muistiystävällisen yhteiskunnan rakentamisessa ja ennakkoluulojen hälventämisessä. Tuloksissa positiivista oli, etteivät vastaajat kokeneet muistiongelmien puheeksi ottamista vaikeaksi. Hankkeessa toteutettiin alkuvuodesta 2022 kyselyt hyvinvointialueiden keskuskuntien terveyskeskusten lääkäreille ja hoitajille sekä asiakasja palveluohjaukseen. Vastaajat toivoivat mahdollisuutta kouluttautua muistiasioihin liittyen itsenäisen opiskelun lisäksi myös työajalla. On ymmärrettävää, että ihminen kieltää muistioireiden olemassaolon eikä hakeudu hoitoon erityisesti sairauden varhaisessa vaiheessa. Vaihtuvat ja lyhyet asiakassuhteet keskeisiä tunnistamisen haasteita Tärkeimmiksi muistiongelmien varhaisen tunnistamisen haasteiksi vastaajat kokivat vaihtuvat asiakassuhteet ja lyhyet vastaanottoajat, jotka hankaloittivat muistioireiden havaitsemista. Kansallinen muistipalvelupolku -hanke pyrkii vahvistamaan muistisairauksien varhaista tunnistamista, palvelukokonaisuuksien kehittämistä sekä niihin liittyvää seurantaa. Asiakassuhteiden vaihtuvuus ja lyhyet vastaanottoajat nähtiin kyselyssämme suurimpina haasteina muistisairauden varhaiselle tunnistamiselle. Miten palvelujärjestelmä voisi vastata näihin haasteisiin. Näin voidaan tukea ja ylläpitää muistisairaan henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua. Kollegoiden vertaistuki nähtiin tärkeäksi. Miten voisimme madaltaa kynnystä puhua asiasta
Paikallisesti ja yhdessä muiden alueyhdistysten kanssa koetut ta”On tullut ystäviä ja tuttavia laaja piiri” – CP-liitto yhteisöllisyyttä tukemassa CP-liiton yhdistystoiminnan pitkäaikaiset konkarit, Virpi Tikkanen ja Tapio Korhonen, istahtavat yhteisen pöydän ääreen kuopiolaisessa kahvilassa. Virpi Tikkanen ja Tapio Korhonen ovat molemmat olleet CP-liiton toiminnassa mukana 1970-luvulta alkaen. Teksti: Minna Partanen ja Anu Jansson – Kuva: Minna Partanen pahtumat ja retket ovat olleet Korhoselle ja Tikkaselle merkityksellisiä. 24. Se on rikastuttanut, kuvailee Tikkanen yhdistystoiminnan merkitystä. – Siitä porukasta, joka kulki yhtä matkaa yli kymmenkunta vuotta, ei taida enää olla jäljellä muita kuin minä, Korhonen muistelee. Osallisuus P ielavedeltä kotoisin oleva Virpi Tikkanen ja Kajaanin läheltä Paltamosta Kuopioon muuttanut Tapio Korhonen ovat olleet mukana CP-liiton toiminnassa jo lähes vajaan 50 vuoden ajan moninaisissa tehtävissä. Korhosen kohdalla hänelle erityisen tärkeä urheiluharrastus on tutustuttanut ihmisiin eri puolilla Suomea, mutta sittemmin myös kokemus oman ikäpolven ystävyyssuhteiden harvenemisesta on noussut esiin. – On päässyt paikkoihin, mihin ei itsekseen olisi päässyt. Muu puheensorina ja kahvilan hälinä jäävät taustalle, kun kaksikko pysähtyy kahvikupposten äärellä pohtimaan yhdistystoiminnan ja luonnon merkitystä omalle hyvinvoinnilleen sekä ikääntyvien ihmisten kokemaa yksinäisyyttä ja sen lievittämisen keinoja. On tullut ystäviä ja tuttavia laaja piiri
Vanhustyö 3 • 2022 25. – Entisen kotini ikkunasta näkyi Puijo, ikivanha suojeltu aarniometsä kaupungin keskellä. Virkistystä, vertaistukea ja välitöntä vuorovaikutusta Teksti: Eeva-Liisa Kiviniemi Suomen CP-liitto on vuonna 1965 perustettu valtakunnallinen vammaisja erityisliikuntajärjestö. Kohderyhmäämme kuuluvat ihmiset, joilla on cp-vamma, mmc, hydrokefalia, normaalipaineinen hydrokefalia – jota sairastaa, usein tietämättään, noin prosentti yli 65-vuotiaista – sekä heidän läheisensä. Se on Kuopion keskustan tuntumassa sijaitsevan puistoalueen lampi, jonka ympäri kiertää esteetön kävelyreitti. On tärkeää, että alueyhdistykset voivat hyvin, toimijat niissä jaksavat sekä saavat koulutusta, virkistystä ja vertaistukea. Yhdessä koetut luontokokemukset voivat lievittää yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta. Se jäi pysyvästi mieleen. Kohderyhmämme kanssa ja hyväksi työskentely onkin työmme suola ja sokeri. – Maalla ollessa luonto on läsnä koko ajan eikä sitä osaa tuolloin oikein kaivata. Luonto on toiminut kutsuvana ympäristönä, jonne koronapandemian aikaiset liikkumisen ja tapaamisten rajoitukset eivät useinkaan ole yltäneet. Monisärmäinen yksinäisyys Yksinäisyyden kokemus ei näy meistä ulospäin, minkä vuoksi sen kohtaaminen ja tunnistaminen toisissamme edellyttää arvostavaa ja lempeää puheeksi ottamista. Luonto voi myös täyttää tarpeen saada nauttia yksinolosta. – Voisinpa olla Jänissaaressa koiravaljakon kyydissä. Paikka, jossa on hyvä olla ja jonne haluaa palata uudelleen. Silloin saattoi monta sukupolvea asua yhdessä. Minä usein soitan heille. Yksinäisyys voi ilmetä erilaisissa elämänkulun muutoskohdissa ja vaihdella vuorokauden aikojen, viikonpäivien tai vuodenaikojen mukaan. – Kyllä minä luulen, että yhdistystoiminnassa on niitä, jotka ovat yksinäisiä. Liittoon kuuluu 19 jäsenyhdistystä ympäri Suomea. Vuorovaikutus on välitöntä, tiivistää järjestösuunnittelija Merja Partanen, jonka vastuulle kuuluu ItäSuomen alueella toimivien yhdistysten tukeminen. Ennen juostiin naapuriin luvan kanssa tai ilman. Lue lisää: www.cp-liitto.fi On tärkeää kuulua itselle merkitykselliseen yhteisöön. Kaupunkiympäristöjen luontoalueilla on suuri merkitys luontoyhteyden ylläpitämiselle ja lähiluonnosta saaduille hyvinvointivaikutuksille. Yhdistysten lisäksi myös CP-liitto järjestää erilaisia tapahtumia, toimintaa, kursseja ja koulutuksia niin kasvokkain kuin etänäkin. Jos ei fyysisesti, niin vähintäänkin mielikuvissa. Lempipaikka luonnossa Luonnon merkitys ja sen hyvinvointivaikutukset ovat korostuneet erityisesti parin viime vuoden aikana. Cp-yhdistysten vapaaehtoiset järjestävät jäsenilleen toimintaa ja tapahtumia, mahdollistavat vertaistuen sekä vaikuttavat paikallisesti ja alueellisesti. Jos tulee pitkä aika, soitan jollekin tai lähden ulos. Yksinäisyyden tunne on kokijalleen aina yksilöllistä ja henkilökohtaista. Avotuli ja luontolounas kodassa, kuvailee mielipaikkaansa Korhonen. Joku on sanonutkin, että kun kukaan ei koskaan soita, Tikkanen pohtii. Kysymys on tärkeä ja osuu yksiin viimeaikaisten yksinäisyystutkimuksen tulosten kanssa. Luonnon ei tarvitse olla kaukana. Olen aina nauttinut luonnossa olemisesta, Korhonen kertoo. Yksinäisyyden kokemukseen liittyy sen ajallinen luonne, ja osa ikääntyneistä on kuvannut yksinäisyyttä odottamiseksi ja kokemukseksi, kun aika ei kulu millään. Kun on voinut toisille järjestää jotakin, niin se on ollut hyvä asia, kertoo CP-yhdistyksen aikuistoiminnan vastaavana toimiva Tikkanen. Kohderyhmään kuuluvat myös ihmiset, joilla on motorisen oppimisen vaikeus tai lievempiä motoriikan vaikeuksia. Järjestösuunnittelijoihimme voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Toiset ihmiset toimivat meille tärkeinä vertaiskokemusten peileinä. – Nykyään ei ilmoittamatta uskalla mennä kylään toisen luo, pitää aika sopia. Kun olen kaupungissa, lähden Valkeisenlampea kiertämään, jatkaa Tikkanen. Liitto tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä ja valvomme vammaisten oikeuksia. – Olen saanut olla mukana ideoimassa toimintaa. Enää ei ole samanlaista kanssakäymistä eikä yhteisöä, johon kuulua, tuumaavat Korhonen ja Tikkanen yhdessä. Meillä jokaisella voi olla oma lempipaikkamme luonnossa. Heidän kauttaan voimme kokea itsemme näkyviksi ja tarpeellisiksi. Se voi esimerkiksi vahvistua talven pimenevinä iltoina ja lievittää otettaan kevään saapumisen ja valon lisääntymisen myötä. – Olen aktiivinen käymään kirjastossa, konserteissa ja teatterissa. Olen luonteeltani ulospäin suuntautunut ja seurallinen, sellainen hölpättäjä, mutta viihdyn myös yksinäni, sanoittaa Tikkanen ajatuksiaan, mutta jatkaa vielä: Niin onkohan se yksinäisyyttä, jos jollakulla on pitkä aika. Myös keinot sen lievittämiseksi löytyvät niistä asioita, jotka ovat ihmiselle itselleen merkityksellisiä ja tuottavat mielihyvää. – Se on ihan vain ihmisyyttä, mitä heidän kanssaan on saanut tässä työssä jakaa. CP-liitto tukee yhdistyksiä toiminnan toteuttamisessa sekä ohjaa ja neuvoo esimerkiksi vammaispalveluihin liittyvissä asioissa. Yksinäisyyden kokemuksen torjumiseksi Korhonen ja Tikkanen eivät näe yhtä ainoaa konstia
Suomalaisiin viittomakielisiin iäkkäisiin kohdentuvaa tutkimustietoa löytyy yleisestikin ottaen niukasti. Selvitystyössä toteutettavan laadullisen kartoituksen avulla Ystäväpiiri-toimintaa kehitetään ja suunnataan viittomakielisten iäkkäiden tarpeisiin. Tietoa ansiokkaasti vahvistaa joulukuussa 2021 ilmestynyt Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisu ”Viitotut muistot – Kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneet oikeudenloukkaukset”. Kokemuksia ei kuitenkaan ole aikaisemmin sanoitettu ja ne ovat jääneet lähes näkymättömiin. Osallisuus S elvitystyön toteuttaa viittomakielinen geronomi Maria Kursi ja tärkeänä yhteistyökumppanina on Kuurojen Liitto. Kertyvä tieto ja siitä viestiminen voi syventää yksinäisyyden ymmärrystä niin viittomakielisessä yhteisössä kuin suurella yleisöllä, kuten myös ammattilaisia ja päättäjien keskuudessa. Julkaisusta käy ilmi, että kuurojen ja viittomakielisten yhteisöön on kohdistunut monenlaisia syrjintää koko viittomakielisen yhteisön olemassaolon ajan . Yksinäisyyden juuret Useimmilla viittomakielisillä iäkkäillä ei varhaislapsuudessaan ollut mahdollisuutta luonnollisen kielen, viitotun ja/tai puheen 26. Viittomakielisten iäkkäiden näkymätön yksinäisyys Nyt on aika tuoda kokemuksia esiin Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on käynnistänyt vuoden kestävän Viitottu yksinäisyys -selvityksen, jonka tavoitteena on tehdä viittomakielisten iäkkäiden yksinäisyys näkyväksi. vielä tänäkin päivänä. Teksti: Maria Kursi, Anu Jansson ja Tarja Ylimaa – Kuva: Shutterstock Kuurojen Liiton tekemän selvityksen mukaan viittomakielisistä iäkkäistä 36 prosenttia kärsii yksinäisyydestä
Haastatteluista koostetaan raportti, joka voi syventää yksinäisyyden ymmärrystä subjektiivisesti viittomakielisillä ja laajemmin myös suurella yleisöllä. Yksinäisyyden esille ottaminen ja siitä keskusteleminen on kuitenkin koettu kohderyhmän keskuudessa vaikeana. Yksinäisyyden kokemuksen yksilöllinen luonne, viittomakielisen yhteisön kulttuuri sekä tarpeet otetaan selvityksen avulla paremmin huomioon, jolloin voimme kohdentaa Ystäväpiiritoimintaa huolellisemmin kohderyhmän tarpeisiin. He käyttävät suomenruotsalaista viittomakieltä ja asuvat pääasiassa Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Arkinen kanssakäyminen ja erilaiset palvelut omalla kielellä jäävät vähäiseksi. Haastattelujen avulla viittomakielisten yksinäisyyden kokemuksille pyritään löytämään yhteisiä viittomia kysymykseen siitä, minkälaista viitottu yksinäisyys on. Haastattelut toteutetaan viittomakielellä, jotta vastaajilla on mahdolliKeitä viittomakieliset ovat. Lähde: Kuurojen Liitto Vanhustyön keskusliitto on järjestänyt yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa Ystäväpiiri-koulutuksia viittomakielisten iäkkäiden yksinäisyyden vähentämiseksi. Joukossa on kuurosokeita tai vammaisia kuuroja ikääntyneitä. suus ilmaista kokemuksensa ja tunteensa luontevasti, omalla kielellään. Viittomakielisten iäkkäiden kohdalla ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on ollut, ja valitettavasti on edelleenkin haastavaa suhteessa muuhun väestöön. Kuuroja heistä on noin 100. Yksinäisyys saattaa kietoutua historian kehykseen, elämänkulun aikana tapahtuneisiin asioihin, mutta myös nykyhetken arkielämään ja tulevaisuuden odotuksiin. Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä on noin 5 500, ja heistä kuuroja on noin 3 000. Kouluissa ja asuntoloissa lapsilla ei usein ollut luotettavaa aikuista, joka olisi kasvattanut lapsia mm. Koordinaattori Maria Kursiin voi ottaa yhteyttä mieluiten sähköpostitse maria.kursi@vtkl.fi. Vanhustyö 3 • 2022 27. Ole yhteydessä Mariaan! Kohtaatko työssäsi viittomakielisiä iäkkäitä ja haluaisit tietää, miten toimia edistääksesi heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja lieventääksesi mahdollista yksinäisyyttä. Miksi Ystäväpiiri-toiminta toteuttaa selvityksen. Ystäväpiiri-koulutuksissa onkin havaittu tarve kehittää Ystäväpiiri-mallia ja siinä hyödynnettävää yksinäisyysreflektiota juuri viittomakielisille sopivaksi. Maria Kursi haastattelee viittomakielisiä iäkkäitä yksinäisyyden kokemuksista sekä yksilöettä ryhmähaastatteluissa, jotka videoidaan. Viittomakielinen iäkäs ihminen on henkilö, joka on kuuro tai huonokuuloinen syntymästä lähtien tai kuuroutunut varhaisiässä, ja käyttää viittomakieltä. Yksinäisyyden moniulotteinen luonne on tullut esille eri tavoin kuin kuulevien yhteisössä. Osa Suomen viittomakielisistä on suomenruotsalaisia. Toisaalta harvaan asutuilla seuduilla iäkkäillä viittomakielisillä ei välttämättä ole lainkaan vertaisia. Koulutuskokonaisuuksia on suunnattu ohjaajapareille, joista toinen on Kuurojen Liiton aluetyöntekijä ja toinen vapaaehtoistoimija. Myös kuuleva voi olla viittomakielinen, jos hän on lapsuudessaan käyttänyt äidinkielenään viittomakieltä. Koulutusten jälkeen viittomakielisiä Ystäväpiiri-ryhmiä on järjestetty lähiryhminä ympäri Suomea ja verkossa. Hän vastaa posteihin maanantaisin oppimiseen ja omaksumiseen. selittänyt, mikä käytös oli oikein tai väärin. Niihin liittyvistä yksinäisyyden kokemuksista tiedetään kuitenkin vielä varsin vähän. vanhemmilta lapsilta. vuorovaikutustaidoissa ja mm. Mitä käytännössä. Viittomakielen käytöstä rangaistiin ja lapset oppivat sitä usein salaa, mm. Viittomakielisen yhteisön ulkopuolella viittomakieltä ei hallita. Koululaiset pääsivät käymään kotona 2–3 kertaa vuodessa, mikä usein johti etääntymiseen muista perheenjäsenistä. Tuolloin vallalla oli viittomakielen kieltävä opetusmetodi, oralismi, jossa keskityttiin puheen ääntämiseen ja lausumiseen oikein muiden yleissivistävien tietojen kustannuksella. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä tunne siitä, että muut ymmärtävät itseä, ovat keskeisiä tekijöitä yksinäisyyden kokemusten ennaltaehkäisemisessä. Palaute niistä on ollut hyvää ja ryhmät on koettu tarpeellisiksi
Miten olen itse varautunut ikääntymiseen. Kyläyhdistykset isäntinä Kyläkäynnit suunniteltiinkin yhteistyössä paikallislehti Sompion toimittajan Tarja Karjalaisen kanssa. Odotukset ylittyivät Kyläkäynnit osoittautuivat hyväksi tavaksi viedä tietoa iäkkäille ihmisille, jotka asuivat ”Tämä on vaikea asia, tätä pitää ruveta miettimään.” 28. Yli 75-vuotiaita kylissä asuu muutamasta enimmillään reilu kolmeenkymmeneen. Saimme Lapin alueen korjausneuvojan Ari Viippolan mukaan pitämään infon, miten tehdä asunnosta turvallisen asua iäkkäänä. –Projektipäällikkönä tiedostin, etKyläkäynneillä pohdittiin asumista ikääntyneenä Kyläkäynneillä saatiin kuntalaiset ajattelemaan, mitä pitäisi tehdä, jotta ikääntyneenäkin voisi elää mahdollisimman itsenäisesti ja siten kuin haluaa. Laaja alue ja sen myötä vaikeasti tavoitettavissa olevat iäkkäät ihmiset toivat haasteita ihmisten osallistamiseen ja tiedon perille saamiseen. – Oman taustani vuoksi tiesin, että ikääntyneillä on liian vähän tietoa Vanhustyön keskusliiton tarjoamasta korjausneuvonnasta. Hanke otti kopin kyläkäyntien organisoinnista ja ohjelmasta sekä tuotti kyläyhdistyksen käyttöön tapahtumasta kertovan tiedotteen, joka kyläyhdistyksen toimesta jaettiin jokaiseen postilaatikkoon. Kyläkäynnit sovittiin aina kyläyhdistyksen kanssa niin, että kyläyhdistys toimi ”isäntänä”. – Hankesuunnitelmaa laatiessamme halusimme varmistaa sen, että saamme kuntalaisten oman näkemyksen ikääntyneenä asumisesta, Mikkola kertoo. Vain kolmessa kylässä on kauppa, mikä kertoo siitä, että vain harvassa kylässä on palveluntarjoajia, joilta itse maksaen palveluita voisi ostaa. Sodankyläläisistä yli 75-vuotiaista 2/3 asuu kuntakeskuksessa ja loput 26 hajallaan olevissa sivukylissä. Hanke on osa ympäristöministeriön iäkkäiden asumisen ohjelmaa. Näin aloittaa taustoittamisen Anitta Mikkola, Yhdessä ikääntyen, hyvinvointia edistävä asuminen Sodankylässä -hankkeen projektipäällikkö. Kyläkäyntien varsinaisena vetonaulana toimi Sodankylän kunnan uusi kunnanjohtaja ja hänen mukanaolonsa varmistikin, että kaikilla käynneillä oli mukavasti väkeä. Yksi hankkeen neljästä päätavoitteesta on, että ikääntyneiden oma tietoisuus asumiseen liittyvistä erilaisista ratkaisuista lisääntyisi. Lisäksi kunnanjohtajan tapa olla läsnä ja kuunnella kyläläisten ajatuksia sai aikaan hedelmällisen ilmapiirin keskusteluille. Siispä otin yhteyttä paikallislehden toimittajaan, Mikkola toteaa. Myös paikallislehden toimittaja oli mukana. Käynneille laadittiin ohjelma, jossa myös kyläläisten vuorovaikutukselle varattiin riittävästi aikaa. – Testasin kysymykset kahdessa eläkeläisjärjestön kokouksessa ja yllätyksekseni huomasin, että ne antoivat paljon tietoa ja saivat aikaan syvällistäkin pohdintaa siitä, miten ikääntyneenä asumiseen tulee varautua, Mikkola iloitsi. Asuminen ja elinympäristöt S odankylä on laaja, vähäväkinen noin 8 300 asukkaan kunta, jossa kuntakeskuksesta kauimpana sijaitseviin kyliin on matkaa yli 100 kilometriä. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Ilkka Vuorinen tä tarvitsen osallistamiseen ja tiedottamiseen tukea. Hän teki jutun sekä etukäteen että jälkikäteen jokaisesta tilaisuudesta. Kyläläiset haluttiin ohjata ajattelemaan omaa ikääntymistään ja asumistaan kahdella kysymyksellä: Mitä ikääntyneenä tarvitsen asumisen suhteen. Meillä on perinteisesti ollut ikääntyneiden palveluissa hyvä yhteistyö paikallislehden kanssa. Lehtijuttujen ansiosta käynnit tavoittivat laajemman joukon ja antoivat ennakkotietoa tapahtumista, joten seuraavassa kylässä osattiin jo odottaa tulevaa tapahtumaa
Tietoa hyödynnetään, kun Mikkola hanketyönään laatii Sodankylän mallin ikääntyneiden hyvinvointia edistävälle asumiselle. Keskusteluissa tuli esille, että Sodankylän kuntakeskuksen ikäihmisten asumisen järjestelyjä ei tällä hetkellä koeta houkutteleviksi. Suunnitelman aiemmin määriteltyihin painopistealueisiin löytyi useita konkreettisia kehittämiskohteita kyläkäyntien työpajoissa. Olin niissä mukana keskustelemassa asumiseen liittyvistä asioista. kaukana kuntakeskuksista. Kuulijoiden kysymykset liittyvätkin pitkälti avustuksiin ja mistä sitä voi lähteä hakemaan. Käynneillä saatiin kerättyä kyläläisten odotuksia ja konkreettisia tarpeita asumisen suhteen. Tunnustettiin, että se voi olla edessä, mutta saman aikaisesti tunnettiin siitä ahdistusta. arjen apuvälineiden lainaamiseen • miten mahdollistaa asioinnit kaikille • kattava palveluliikenne koko kunnan alueelle • kiertävä palveluauto • toimivat tietoliikenneyhteydet ja ikääntyneille tuki esim. Arvokkainta oli kuitenkin, että keskustelut herättivät osallistujia miettimään omaa tilannettaan ja laittoi liikkeelle varautumisen henkilökohtaisella tasolla. Tiedän, että niin Lapin alueella kuin muuallakin Suomessa tehdään tällä hetkellä töitä samojen asioiden ääressä ja täällä kerättyä tietoa voidaan hyvin hyödyntää muuallakin, Mikkola sanoo. Neuvoa asuntojen muutostöihin ja avustushakemuksiin Minun roolini on viedä viestiä asiakkaille siitä, miten varmistaa turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kokemuksen hyödyntäminen Kyläkäyntien työpajojen antia on jo hyödynnetty Sodankylässä Ikäihmisten palvelujen valtuustokauden suunnitelman laadinnassa. Ihmisten on vaikea löytää tietoa remonttiin liittyvistä mahdollisuuksista ja eri avustusvaihtoehdoista. – Hankkeen loppuaikana täytyy tehdä suunnitelma siitä, miten tätä ahdistusta voisi vähentää ja miten kehittää uusia monisukupolvisia asuinalueita, Mikkola toivoo. Asiakkaiden yhteydenottoja on tullut näiden tilaisuuksien ansiosta ja kokemuksesta tiedän, että yhteydenottoja saattaa tulla vielä vuosienkin päästä. Kyläkäynnit kestävät parisen tuntia ja meillä alustajilla on ensin omat lyhyet puheenvuorot, jonka jälkeen tilaisuus muuttuu pienryhmätyöskentelyksi. etäasiointiin Kuva: Tarja Karjalainen / Sompio-lehti Vanhustyö 3 • 2022 29. Toki teknisiäkin kysymyksiä varsinkin lämmitysjärjestelmien tiimoilta tulee kuulijoilta. – Työpajojen tuotoksia tullaan hyödyntämään Lapin Hyvinvointialueen toimintoja suunniteltaessa (Ikäystävällinen Lappi -hanke). – Puhuttelevinta oli, kun yksi osallistuja tilaisuuden loppupuolella pitkän hiljaisuuden jälkeen työnsi tuoliaan taaksepäin ja totesi ”tämä on vaikea asia, tätä pitää ruveta miettimään”. Jonkin verran kyläkäyntien keskusteluissa nousi esille muuttaminen palvelujen ääreen. Siinä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilla on iso rooli. Hän kertoi asuvansa vanhassa isossa talossa yksin ja lapset ovat ympäri maailmaa ”eivät he sieltä tule auttamaan, kun ei enää itse selviä”, Mikkola summaa. Ari Viippola, Lapin alueen korjausneuvoja, Vanhustyön keskusliitto Kyläläisten toiveita ja ratkaisuehdotuksia: Huoli itsenäisyyden menettämisestä ja ettei tunne palvelujärjestelmiä • kattava paperinen palveluopas (myös nettiversio), josta ikääntynyt itse löytää tarvitsemansa tiedon • verkkokauppatoiminnan kehittäminen ja tutuksi tekeminen • miten mahdollistaa mahdollisimman pitkään kotona pärjäämisen • kylätalkkaritoiminta tai jokin muu palvelu, josta matalalla kynnyksellä mahdollista pyytää apua arjen pieniin ongelmiin • helppotoimiset ja kattavat turvajärjestelyt ja teknologiat • riittävät kotihoidon palvelut, myös kotisairaanhoito • matalan kynnyksen toimintatapa mm
– Jos tilinomistaja tarvitsee apua pankkiasioidensa hoidossa, hän voi antaa tiliinsä käyttöoikeuden. Usein paras tuki iäkkäälle digiasioissa on oma läheinen. Pankki järjestää opastustilaisuuksia Nordean omien tilojen lisäksi yhteistyössä seniorijärjestöjen kanssa muun muassa kirjastoissa, vanhustentaloissa ja kauppakeskuksissa. Tulevaisuuteen voi olla järkevää varautua laatimalla myös edunvalvontavaltakirja. Tarve pankkitunnusten syöttämiseen johonkin palveluun tulee tulla aina asiakkaalta itseltään, ei koskaan kehotuksena toiselta taholta. Tarkkana tunnusten kanssa On tärkeää muistaa, että pankkitunnukset (käyttäjätunnus ja salasana) ovat aina henkilökohtaiset, eikä niitä tule jakaa kenenkään, edes läheisten, kanssa. Digi ja teknologia Y hteiskunta on digitalisoitunut vauhdilla viimeisen kymmenen vuoden aikana ja moni palvelu on muuttunut kivijalassa asioinnin sijaan verkossa tapahtuvaksi. Teksti: Maria Korpela – Kuva: Nordea ta tarkkuutta pankkitunnustemme käytössä. Pankkipalveluiden ohella opastustilaisuuksissa keskusteluihin nousee monesti 30. – Erilaiset verkkohuijaukset ovat lisääntyneet valtavasti ja se vaatii meiltä jokaiselDigipalveluiden käytöllä ei ole ikärajaa Digitalisaation kehittyminen on tuonut paljon helppoutta ja nopeutta arkeen, mutta aluksi palveluiden käyttö voi vaatia opettelua etenkin ikäihmisiltä, jotka eivät työikäisinä ole käyttäneet digilaitteita samalla tapaa kuin nuoremmat sukupolvet. Pankkitunnuksilla pääsee kirjautumaan muun muassa Kelan, verottajan tai terveydenhuollon palveluihin. Edunvalvontavaltuutuksen avulla jokainen voi määritellä etukäteen, kuka asioita hoitaa ja miten, mikäli niitä ei jostain syystä pysty itse hoitamaan. Jossain vaiheessa iäkäs henkilö voi kohdata tilanteen, jossa digipalveluiden käyttö ei yksinkertaisesti ole mahdollista ja silloin läheiset ovat arvokas tuki pankkiasioiden hoitamisessa. Pankki tai viranomaiset eivät koskaan ota sinuun yhteyttä soittamalla, viestillä, sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta niin, että sinun tarvitsisi luovuttaa pankkitunnuksiasi, huomauttaa Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela. Pankkipalvelut ovat kulkeneet tämän kehityksen kärjessä ja Suomessa esimerkiksi pankkitunnukset ovat portti myös moneen yhteiskunnan palveluun. Rohkeus ja toistot ovat avain oppimiseen Vaikka oma läheinen on yleensä paras tuki ikäihmiselle digipalveluiden käytössä ja opettelussa, myös pankki on mukana senioreiden digimatkalla. Käyttöoikeustili voidaan lisätä esimerkiksi iäkkään henkilön läheisen verkkopankkiin, jolloin hän voi hallinnoida tiliä omilla tunnuksillaan ja esimerkiksi maksaa laskuja toisen puolesta, Kuusela kertoo. – Monet seniorit haluavat oppia itse käyttämään arkea helpottavia palveluita, ja olemme valmiita neuvomaan, tarvittaessa vaikka kädestä pitäen. Kokemuksemme on, että rohkeus ja toistot ovat avain oppimiseen, Kuusela pohtii. Läheinen voi toki auttaa ja tukea tunnusten käytössä, mutta ei käyttää niitä itse toisen puolesta. Nordea on panostanut voimakkaasti useamman vuoden ajan digineuvontaan
Puhelimitse asiakas voi tarpeen mukaan varata myös ajan itselleen sopivaan konttoriin, mikäli hoidettava asia vaatii pankissa käymistä. Uskomme aidosti, että digipalveluiden käytöllä ei ole ikärajaa. Nordean Asiakaspalvelussa on käytössä oma asiointikanava puhelimitse senioriasiakkaille. Tukea iäkkään pankkiasiointiin Nordeasta Nordea haluaa tukea kaikkia asiakkaitaan digipalveluiden käytössä. Tukea juuri sinulle sopivaan pankkiasiointiin löydät osoitteesta: www.nordea.fi/seniori vaikkapa sosiaalinen media ja turvallinen liikkuminen verkossa. Vanhustyö 2 • 2022 31. Asiakkaan kohtaa aina neuvoja, joka on tietoinen senioriasiakkaiden erityistarpeista ja osaa tarjota juuri heille sopivaa opastusta. Kaikille digipalveluiden käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista ja silloin läheiset ovat arvokas tuki pankkiasioiden hoitamisessa. – Kun koko yhteiskunta digitalisoituu, tarvitaan meitä kaikkia yhdessä varmistamaan, ettei kukaan jää ulkopuolelle. Moni iäkäs henkilö käyttää jo nyt digipalveluita innokkaasti ja kokee niiden helpottavan arkeansa – me mielellämme rohkaisemme ja neuvomme tässä, Kuusela päättää. Mitä tulevaisuus sitten pitää sisällään. Iäkkäille suunnatut vertaisopastajaverkostot koostuvat muista vapaaehtoisista senioreista, jotka haluavat opastaa muita digitaalisten palveluiden maailmaan. – Asiakkaat ovat olleet Seniorilinjan toiminnasta erityisen iloisia varsinkin pandemian aikana, kun heillä on mahdollisuus asioida juuri heidän tarpeensa tuntevan neuvojan kanssa ilman kotoa poistumista, Kuusela toteaa. – Me Nordealla teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että jokainen saa tarvitsemansa pankkipalvelut juuri hänelle sopivalla tavalla ja voi hoitaa pankkiasiansa mahdollisimman helposti ja itsenäisesti niin pitkään kuin mahdollista. Seniorilinjalla asioiminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Omien digiopastustilaisuuksien lisäksi Nordea kouluttaa useamman kerran vuodessa vertaisopastajaverkostoja, jotka eri paikkakunnalla opastavat kansalaisia sekä digilaitteiden että digipalveluiden käytössä. Omalta osaltamme haluamme tehdä tätä työtä muun muassa yhteistyössä seniorijärjestöjen kanssa, Kuusela kertoo. Jokaiselle löytyy sopiva tapa hoitaa pankkiasioita Suurin osa pankkiasioinnista hoituu nykyään kätevästi joko puhelinpalvelussa tai pankin digitaalisissa kanavissa, kuten verkkotai mobiilipankissa
Vertaisuus synnyttää ymmärretyksi tulemisen kokemusta ja lievittää yksinäisyyden ja riittämättömyyden tunnetta. Omaishoito ja haastavat tunteet – työkaluja huolen puheeksi ottamiseen ja omaishoitajien tukemiseen Omaishoitajat kokevat usein jäävänsä ilman sosiaalista tukea. Teksti: Elina Koponen, Henriikka Laurola ja Päivikki Paakkanen – Kuva: Adobe Stock 32. Vertaisryhmätoimintaa ja muita tuen muotoja kehittämällä voidaan tukea omaishoitajien jaksamista
Lisäksi tarvitaan rohkeutta puhua tunteista sekä rohkaisua huolten puheeksi ottamiseksi. Mittariston voi tulostaa käytettäväksi myös erikseen. Linkit materiaaleihin: www.tunnevoimavarasi.fi Tunnevaaka® on Maria Akatemiassa kehitetty ennaltaehkäisevän väkivaltatyön työväline, jota on sovellettu Tunne voimavarasi -hankkeessa omaishoitajien käyttöön. Tunne voimavarasi -vertaisryhmämalli, TunneVaaka® –työkaluja omaishoitajille -kirjanen sekä Tunne voimavarasi -video. Jokaisen tekstiosuuden jälkeen seuraa pohdintakysymyksiä. Hanketta tukee sosiaalija terveysministeriö. tiuskimista tai hoidon laiminlyömistä. Hankkeessa on tuotettu erilaisia maksuttomia materiaaleja, joista hyötyvät niin omaishoitajat, ammattilaiset kuin vapaaehtoisetkin. Videon käyttötarkoitus on laaja, se toimii hyvin keskustelun pohjana esimerkiksi vertaisryhmissä tai opiskelijaryhmien oppimateriaalina. Uupuminen ja omien tarpeiden jatkuva laiminlyönti on kierre, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa kaltoinkohteluun. Hankkeen tuotokset ovat maksuttomia. Ryhmät ovat viiden kerran suljettuja ryhmiä. Vanhustyö 3 • 2022 33. Vertaisryhmämalli Hankkeessa omaishoitajille kehitetyn Tunne voimavarasi -vertaisryhmämallin tavoitteena on, että osallistujat oppivat tunnistamaan voimavarojaan ja löytävät selviytymiskeinoja arkeen. Ammattilaiset ja vapaaehtoiset voivat hyödyntää materiaaleja huolen puheeksi ottamisessa ja omaishoitajien tukemisessa. Vertaisryhmämallin ohjeistus julkaistaan pdf-muodossa syksyllä ja järjestämme valtakunnallisia ryhmämallin perehdytystilaisuuksia. Materiaalien tehtävänä on edistää omaishoitajien hyvinvointia rohkaisemalla heitä vaikeista tunteista puhumiseen sekä avun hakemiseen. Teemalliset kysymyk”Sain purkaa hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä vaikeita tunnetiloja, jotka ovat jämähtäneet kehoon haitallisesti vuosikymmeniksi, vaikeuttaen tämän päivän elämää.” Tunne voimavarasi Tunne voimavarasi -hanke on Miina Sillanpään Säätiön, Maria Akatemian, Kuntoutussäätiön ja Omaishoitajaliiton yhteishanke (2020–2022), jota koordinoi Miina Sillanpään Säätiö. Painetun TunneVaaka® -kirjasen tilaukset: julkaisut@miinasillanpaa.fi set mahdollistavat syventävän ja omakohtaisen pohdiskelun ryhmäkertojen väleissä. Tunne voimavarasi -hanke on ennaltaehkäisevän väkivaltatyön hanke, jonka tavoitteena on edistää omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista. Se voi olla tahallista tai tahatonta, esim. Vertaisryhmässä pohditaan vaikeiksi koettuja tunteita, mistä ne johtuvat ja kuinka niiden voimakkuutta voisi oppia säätelemään. Kirjasessa on pohdintaa mm. Kaltoinkohtelu omaishoitosuhteessa on sensitiivinen aihe, jota kokeneen ammattilaisenkaan ei ole aina helppo havaita ja ottaa puheeksi. Ammattilaiset voivat hyödyntää mittaria asiakastyössä kartoittamaan omaishoitajan kokonaisvaltaista tilannetta sekä huolen puheeksi oton välineenä. Mittarin väittämät ohjaavat keskustelua tunteiden tiedostamiseen ja tunnistamiseen sekä omien voimavarojen löytymiseen. omaishoitajuuden eri rooleista sekä tunteiden säätelystä. Psykoedukatiivisten ryhmien tarkoituksena on tarjota osallistujille tietoa ja vertaistukea sekä vahvistaa ryhmäläisten hyvinvointia, jaksamista ja itsetuntemusta. Tuotoksia ovat mm. Kirjanen on saatavilla sekä pdf-muodossa että painettuna versiona. Kirjanen sisältää TunneVaaka®-mittarin, jonka väittämien avulla voi pohtia omien voimavarojen sekä huolien tasapainoa. TunneVaaka® – työkaluja omaishoitajille ja ammattilaisille TunneVaaka® – työkaluja omaishoitajille -kirjasen tarkoituksena on ehkäistä tilanteita, jotka pitkään jatkuneina voivat johtaa omaishoitajan uupumiseen ja sitä kautta joko itsensä tai hoidettavan läheisen kaltoinkohteluun. ”Se TunneVaaka -opas on todella hyvä julkaisu luetteloineen ja sisällöllisine toteutuksineen, kysymykset olivat erittäin hyvä lähestymistapa ja laittoivat minut ajattelemaan. Videolla kerrottu tarina on koostettu Tunne voimavarasi -hankkeen vertaisryhmiin osallistuneiden omaishoitajanaisten kirjoittamista kokemuksista. Se oli niin kiinnostava, että luin koko julkaisun yhdellä kertaa.” Tunne voimavarasi -video ”En ole tunteideni kanssa yksin” -tarina kuvaa vaiettua aihetta, kaltoinkohtelua omaishoitosuhteessa. O maishoitosuhde on vuorovaikutuksellinen ihmissuhde, jossa sekä hoidettavan että omaishoitajan tarpeiden tulisi tulla huomioiduiksi. Jokaisella ryhmäkerralla on oma teemansa, jonka pohjalta osallistujat jakavat omia kokemuksiaan omaishoidon arjesta. Tarvitaan ymmärrystä ihmisen elämänhistoriasta sekä luottamuksellista ilmapiiriä. Julkaisuun on kerätty omaishoitajien kokemuksia siitä, minkälaisia tunteita omaishoitajana toimiminen on heissä herättänyt
Hoitajien haastattelun pohjana käytettiin asukashaastatteluiden yhteenvetoa. Aineisto koostui ryhmähaastatteluista kolmelle asukasryhmälle, kahdelle hoitajaryhmälle sekä yhdelle esihenkilöryhmälle. Osallisuutta tukeviksi keskeisiksi teemoiksi nousivat omanlaisen elämän ja itsemääräämisoikeuden huomioiminen, yksilölliset ja joustavat palvelut, asukkaan omien voimavarojen huomioiminen, hoitajien vuorovaikutustaidot ja -osaaminen, henkilökunnan tuttuus, omaisten ja lähipiirin huomioiminen, yhteisöllisyyden tukeminen sekä asukkaan talouteen liittyvät asiat. Asukas otetaan yksilöllisesti mukaan suunnittelemaan, Osallisuutta asukkaille palvelutalossa valitsemaan ja kehittämään palveluitaan. Osallisuuden puun juuret koostuvat SALVA ry:n arvoista ja visiosta sekä yksikön perustehtävästä ja toimintasuunnitelmasta. Kysytään aina asukkaan mielipidettä “Uuden asukkaan polku” -malli Kannustetaan yhteisölliseen toimintaan esim. Tällä mallilla asukkaitten näkemykset saivat suurimman painoarvon. Anu Hirvikorpi, Palvelujohtaja, SALVA ry Palvelukeskus Ilolansalo OSALLISUUDEN PUU – Osallisuuden tukeminen palvelukeskus Ilolansalossa Anu Hirvikorpi/Vanhustyön (YAMK) -opinnäytetyö 34. Tästä muodostuu osallisuuden puun runko. Palvelukeskus Ilolansalossa on haluttu kuulla asukkaitten ääntä alusta lähtien. Mon ipuo line n tied otta min en Asu kka an talo utee n liitt yvät asia t Yksillö lliset ja jousta vat palve lut Toimiv a palaute järjeste lmä Asukasneuvoston keskeinen rooli Huolehditaan asukkaiden edunvalvonnasta Om ais ten ja läh ipii rin huo mio imi nen Oman laisen eläm än ja itsem äärää misoik euden huom oimin en Tiedotetaan hoitotahdosta Asiakas mukaan hoitopalavereihin. Asukkaalle pitää antaa riittävästi tietoa palveluista. Näitä ovat hoitotahdon laatiminen, uudenlaiset tiedottamiskäytännöt, uuden asukkaan perehdyttämismalli sekä asukkaitten omatoimisuuden huomioiminen asukaskäyntikohtaisissa työohjeissa. Kehittämistyön tuloksena saatuja keinoja on juurrutettu palvelutalon toimintakulttuuriin, toimintatapoihin ja työmenetelmiin. Osallisuuden puun lehdet koostuvat keinoista, joilla asukkaitten osallisuutta tuetaan ja lisätään. Osallistavassa toimintatavassa toteutuu työyhteisön tapa toimia niin, että osallisuus näkyy koko asukkaana olemisen prosessissa. Haastatteluihin osallistui yhteensä 24 henkilöä. Osallisuuden tukemisen keinot sisältävät konkreettisesti toteutettavia työohjeita ja työmenetelmiä. Osallisuuden toteutumisen perustana on, että osallisuus on juurrutettu palvelutalon toimintaan. Kehittämistyön tuloksena löytyi osallisuutta tukevia toimintatapoja ja keinoja. peliporukat Omatoimisuuden huomioiminen käyntikohtaisissa työohjeissa ja kirjaamisessa Ylläpidetään lämmintä, ystävällistä ja avointa ilmapiiriä Korostetaan, että palvelutalo on koti, eikä laitos Tuetaan omaisia tiedostaen yksilölliset erot, omaiset mukaan hoitopalavereihin Uusien palveluitten kehittäminen asiakaspalautteiden perusteella Yht eisö llisy ys ja ver tais tuk i Saattoavun lisääminen talotapahtumiin Asu kka an voi ma var oje n huo mio imi nen H en k il ö k u n n an tu tt u u s Ho ita jie n vu oro vai ku tus tai do t Hoitajat näkyvämmiksi esim. M illaisin keinoin asukkaitten osallisuutta voidaan tukea ja lisätä palvelutaloasumisessa. Erityistä tukea osallisuuden syntymisessä tarvitsevat taloon muuttaneet uudet asukkaat. Palvelutalossa tulee olla tarjolla yksilöllisiä, asukaslähtöisiä ja joustavia palveluita sekä merkityksellistä tekemistä. Osana YAMK-opintoja vuonna 2018 tutkin osallisuuden tukemisen keinoja SALVA ry:n ylläpitämässä palvelukeskus Ilolansalossa. kuvat seinälle ja esittäytyminen asukasillassa Henkilökunta helposti tavoitettavissa, yhteystiedot selvillä Palveluitten sisällöt helposti ymmärrettäviksi Osallisuus toteutuu palvelutalossa osallistavana toimintakulttuurina. Runkoon liittyy oksat, jotka koostuvat toimintakulttuurista nousevista osallistuvista toimintatavoista. Esihenkilöitten haastatteluissa hyödynnettiin sekä asukkaitten että hoitajien haastatteluiden materiaalia. Osallisuuden puuhun on kerätty kootusti osallisuuden tukemisen malli
Miehille löytyy fyysisempiä tehtäviä ja naisille heille sopivia. E nsimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin helmikuussa vuonna 1923. Hän on joskus MM-kisoja varten laskenut, kuinka paljon vapaaehtoisten työpanos on rahaksi muutettuna. Kun on tottunut olemaan mukana ja tullut tutuksi muiden kanssa, ei millään jäisi pois. Hän on toiminut muun muassa Suomen Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajana vuosina 1998–2008. Usein kisat ovat olleet myös MM-kisat ja nyttemmin myös maailmancup-kisat. Nuoremmilta tuntuu puuttuvan talkoohenkeä. – Meillä on kisoissa 700–1000 vapaaehUrheilutapahtumat tarvitsevat vapaaehtoisia eläkeläisiä Urheilutapahtumien järjestäjillä on kasvava huoli siitä, että vapaaehtoisten järjestelyvoima vähenee lähivuosina. Nykyisin hän on noin puoli vuotta Salpausselän kisojen vapaaehtoiskoordinaattorina. Monelle eläkeläiselle tämä toiminta antaa paljon sisältöä elämään. Lahden hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila sanoo, että ilman vapaaehtoisia talkoolaisia tämän tasoisia kisoja ei Suomessa pystytä järjestämään. Myös yli 80-vuotiaita on mukana. Sitä edelsi Lauri ”Tahko” Pihkalan artikkeli, jossa hän halusi Suomeen Holmenkollenin veroiset kisat. Ilman vapaehtoisten panosta ei tietenkään tällaisia tapahtumia pystyttäisi järjestämään. Kesälläkin jotkut kyselevät, milloin pääsee mukaan. Toki myös muissakin urheilutapahtumissa. – Meille on elintärkeätä, että vuodesta toiseen saamme runsaan joukon eläkeläisiä vapaaehtoisiksi talkoolaisiksi. Teksti: Kari Mäkelä – Kuva: Shutterstock toista, joista suurin osa on eläkeläisiä. Se oli suuri summa. Tarkempaa laskentaa en kuitenkaan ole tehnyt. Vanhustyö 3 • 2022 35. Jos ei osaa, niin opetetaan. Eläkeläiset ovat nykyisin terveitä ja aktiivisia pitkään. Marvailan mukaan Suomessa järjestettävissä urheilutapahtumissa ymmärretään eläkeläisten vahva panos ja pelätään vapaaehtoisten järjestelyvoimien vähenevän lähivuosina. Kisapäivinä tarjoillaan maittava lounas ja kahville pääsee kun kahvihammasta kolottaa! Riitta Laakkonen toivoo, että uusia vapaehtoisia liittyisi mukaan jatkuvasti. Tehtäviä on kaikenlaisia: voileivän voitelusta liikenteenohjaukseen. Yli 40 vuotta talkoolaisena Yli 70-vuotias Riitta Laakkonen on toiminut jo 40 vuotta vapaaehtoisena ”Salppurin” kisoissa. Vaikka vapaaehtoiset tekevät osuutensa vastikkeetta, pääsevät he nauttimaan kisoista aitiopaikalta ja saavat olla kisojen ytimessä. Koska kysymys on lähinnä talviajasta, kesällä pidetään lomaa ja syyskuussa alkaa jo valmistautuminen uuteen kauteen. Nuoremmilta tuntuu puuttuvan talkoohenkeä. Marvaila tunteen laajasti hiihtoelämää. Huolena nyt on se, että nuoremmat eivät ole niin kiinnostuneet tulemaan vapaaehtoisiksi kuin aikaisemmin. Siinä tuntee itsensä tarpeelliseksi ja saa yhteisöllisyyttä
Vapaaehtoistoiminnan avulla voi vaikuttaa iäkkäiden hyvinvointiin 36
Piia kertoo, miten monen soittajan kanssa puhelun aikana myös nauretaan yhdessä – iloa ja hyvän mielen hetkiä tuskin kenelläkään on liikaa. Olen saanutkin soittajilta vinkkejä kiinnostavista kirjoista, Piia kertoo. Vahvikelinjan vapaaehtoiseksi ryhdytään käymällä verkkokoulutus. Piian mielestä organisointi viestii siitä, että vapaaehtoisia arvostetaan. Tule mukaan vapaaehtoiseksi Täytä hakemus verkkohaastatteluun sivulla vtkl.fi/vapaaehtoiseksi-vahvikelinjaan Lisätietoa 050 514 5711 tai senioritoiminta@vtkl.fi Vapaaehtoistoiminta Vahvikelinjalla antaa virikkeitä, energiaa ja hyvää mieltä myös vapaaehtoiselle itselleen. Kaisalle on myös tärkeää olla mukana toiminnassa, jolla ehkäistään iäkkäiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. On se sitten keskustelua, jumppaa, aivojumppaa, muistelua tai mitä tahansa virkistävää ja merkityksellistä tekemistä. Puhelut pääsevät yleensä hyvin läpi, mutta jos päivystäjät ovat varattuina, on soittajan mahdollista valita takaisinsoittopalvelu. Saa valita, paljonko tekee ja tekeminen tapahtuu kotoa käsin, Vahvikelinjan vapaaehtoisena toimiva Kaisa sanoo. Erään tällaisen puhelun lopussa soittaja sanoikin, että ”kiitos kun et neuvonut minua”. Päivystysajat ovat maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–15. Yhteys toiseen ihmiseen antaa energiaa Piia aloitti Vahvikelinjan vapaaehtoisena koronasyksynä 2020. Oli hyvä, että koulutus oli kahdessa osassa. Vanhustyö 3 • 2022 37. – On tärkeää, että taustalla on aktiivinen ja herkästi toimiva taho, jolta saa apua ja neuvoa, Kaisa toteaa. Soittaminen sisältyy tavallisimpien operaattoreiden puhepaketteihin, eikä siitä koidu ylimääräisiä kuluja. Joskus soittajan kanssa löytyy molempia erityisesti kiinnostava aihe esimerkiksi lukeminen. Vapaaehtoistoiminta täytti myös muut Piian kriteerit: kohderyhmänä on ikääntyneet ja toimintaa tehdään kotoa käsin. – Kun luin Vahvikelinjasta, innostuin välittömästi. – Oli mukava kuulla koulutuksessa jo vapaaehtoisena toimivan puheenvuoro. Osalle taas Vahvikelinja voi olla mukava lisä muiden sosiaalisten kontaktien lisäksi. Vahvikelinjan vapaaehtoistoimintaa tehdään yksin kotoa käsin puhelimen välityksellä. Ensimmäisen koulutusillan ja materiaaleihin perehtymisen jälkeen oli helppo vielä palata mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kaisan mielestä koulutus oli selkeä ja se antoi tukea vapaaehtoistoiminnan aloittamiseen. Se muistutti siitä, että vapaaehtoisena toimitaan ihan tavallisina ihmisinä, eikä siinä tarvita mitään erityistaitoja. Vahvikelinjan numero on 050 328 8588. Matalalla kynnyksellä uskaltaa ottaa yhteyttä ja varmistaa asioita. Organisoivan tahon tuesta Kaisa kertoo, että säännölliset sähköpostiviestit, tapaamiset verkossa sekä yhteiset koulutusluennot tukevat tekemistä ja tuovat turvallisen olon. – Vapaaehtoistoiminta konkretisoi sen, miten pienellä oman ajan ja läsnäolon antamisella, voi olla toiselle ihmiselle todella iso merkitys. Myös Piian mielestä verkkokoulutus antoi hyvät ja riittävät perusvalmiudet Vahvikelinjalla päivystämiseen. Vahvikelinjaan voi ikääntyneen luvalla jättää myös soittopyynnön senioritoiminta@vtkl.fi. Piian kokemuksen mukaan osa soittajista kaipaa nimenomaan kuuntelijaa, joka on siinä hetkessä soittajaa varten. –Puheluissa jokainen saa yksilöllisesti juuri sitä, mitä kaipaa ja haluaa. Piian näkemyksen mukaan osa soittajista on yksinäisiä. –V ahvikelinjan vapaaehtoistyö on helppo toteuttaa. Piiasta on merkityksellistä tuoda omalla toiminnalla tuoda piristystä toisen ihmisen elämään. Osalla soittajista on haasteita muistin kanssa ja heille esimerkiksi yhdessä tehty visailu, voi tarjota tarpeellisia onnistumisen kokemuksia. Heille Vahvikelinja voi olla ainoa paikka, jossa joku kysyy, että ”mitä sinulle kuuluu”. Iäkkään ihmisen päiviin on löytynyt jotakin uutta ja mukavaa sisältöä elämänlaatua lisäämään. Piia kertoo saaneensa vapaaehtoistoiminnan kautta kartutettua myös opintopisteitä. – Olipa kyse kummasta tahansa, pidän Vahvikelinjaa tärkeä palveluna. Vapaaehtoinen voi kokea onnistuneensa, kun puheluissa kuulee vaikkapa arjen aktiivisuuden lisääntyneen puheluissa annettujen vinkkien avulla. Hänelle on tärkeää, että vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista tavoittaa ikäihmisiä ympäri Suomen niin kaupungissa kuin haja-asutusalueellakin, joissa asuu paljon ikäihmisiä, mutta iäkkäiden tekemistä ja tapahtumia on melko vähän. Teksti: Anu Lintilä ja Outi Hellsten – Kuva: Terhi Valkonen Törsleff ”Vapaaehtoistoiminta tuottaa myös minulle iloa ja hyvää mieltä.” VAHVIKELINJA 050 328 8588 Vahvikelinjassa keskustellaan, ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan, jumpataan tai saadaan vinkkejä arkiliikkumisen aktivointiin, soittajan toiveiden mukaan. – Pieni hetki omaa aikaa, jonka antaa muille, tuo moninkertaisesti hyvän mielen itselle, hän toteaa. Kaisan mukaan välitön palaute puheluissa on ollut aina hyvää. Vahvikelinjan konsepti on mielestäni äärimmäisen hyvä! Ei pelkkää keskustelua, vaan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa soittajan kiinnostuksen mukaisesti
A HYVÄ IKÄ -MESSUT 28.–29.9.2022 Helsingin Messukeskus Tervetuloa vanhustyön ja vanhuusiän tapahtumaan! Tapahtuma tuo yhteen alan osaajat, tiedon ja ratkaisut – tule sinäkin! hyvaika.fi | #hyvaika Hyvän iän tekijät Mukana mm. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Jari Pirhonen: Asukkaat persoonina palvelutalossa Riku Rantala: Hyvän työn tekijät -paneelikeskustelu Mikä on vuoden vanhusteko. Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen hakevat ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2022 -palkinnonsaajiksi. Ehdota palkinnonsaajaa 15.8.2022 asti vtkl.fi/vanhusteko 38
Olen aikaisemmin toiminut digijärjestelmien ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Palvelun kautta vertaisopastajien tarjoaman digituen saatavuus lisääntyy taidoiltaan monen tasoisille senioreille. Digituen verkostojen ja järjestäjän näkökulman lisäksi opin, kuinka merkittävä voimavara vapaaehtoiset vertaisopastajat ovat. SeniorSurfissa jatkan yhdessä Tiina Etelämäen kanssa senioreiden digiosallisuuteen liittyvien teemojen parissa. Voit myös kirjoittaa useammankin tarinan. Vanhustyön keskusliittoon tulin Muistiliitosta. Nyt odotankin innolla, kun saan kehittää palvelua, joka yhdistää opastajan ja avuntarvitsijan ajasta ja paikasta riippumatta. Lähetä tarinasi osoitteella vanhustyolehti@vtkl.fi. Vahvuuteni on uusien järjestelmien konseptointi. Siirryin VTKL:ään ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:stä, jossa koordinoin pääkaupunkiseudulla tehtävää digiopastustoimintaa senioreille. Hankkeeseen on palkattu kaksi koordinaattoria. Tapahtumien järjestävät voivat myös ilmoittaa omat tapahtumansa julkaistavaksi Vanhustenviikon Facebook-sivuilla. Silloin kun en ole näyttöpäätteen ääressä, minut löytää metsästä samoilemasta tai veden äärestä melomasta. Viime vuodet olen työskennellyt vapaaehtoistoiminnan kehittämisja koordinointitehtävissä eri järjestöissä. Kotiini virittelen mielelläni alati kehittyvää älykotiratkaisua. Se voi olla pari lausetta tai pari sivua. Tuemme opastustoimintaa järjestäviä organisaatioita sekä vapaaehtoisia vertaisopastajia ympäri Suomen, tuotamme ja kokoamme materiaalia opastusten tueksi ja tuomme seniorinäkökulmaa digitalisaation ja digituen kentälle. Ehdota palkinnon saajaa. Ikädigituki-hankkeessa rakennetaan helpdesk-palvelu Osana Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toimintaa on maaliskuulla alkanut STEA-rahoitteinen Ikädigituki-hanke (2022–2024). Vanhustyön keskusliitto tiedottaa VTKL Hyvä Ikä -messuilla 28.-29.9.2022 Vanhustyön keskusliitto toimii Hyvä Ikä -messujen pääyhteistyökumppanina. Vuoden vanhusteko – hakuaikaa 15.8.22 asti Onko tiedossasi yhteisö, asia, teko tai hanke, joka ansaitsisi Vuoden vanhusteko -palkinnon. Koordinaattori Emmaleena Niemi Aloitin koordinaattorina SeniorSurf-toiminnan kolmevuotisessa Ikädigituki-hankkeessa maaliskuulla 2022. Koordinaattori Eero Tuomenoksa Aloitin maaliskuussa kehittämään senioreille suunnattua valtakunnallista digiopastuspalvelua. Muutaman vuoden tauon jälkeen Hyvä Ikä -messut pidetään jälleen Helsingin Messukeskuksessa 28.-29.9.2022 teemalla Hyvän iän tekijät. Hankkeen tuottaman palvelun avulla tuetaan organisaatioita etäopastuksen järjestämisessä. Haluan rohkaista kaikki kokeilemaan erilaisia digilaitteita ja löytämään jotakin uutta sitä kautta! Vanhustenviikon järjestäjille on koottu jälleen materiaalia ja ideoita. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri. Tutustu SeniorSurfin toimintaan seniorsurf.fi. Kerro meille luontotarinasi Onko sinulla muistoja herättävä luontokokemus, jonka haluaisit jakaa. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Lue lisää vtkl.fi/vanhusteko ja laita hakemus viimeistään 15.8.2022. Tehtäviini kuuluvat erityisesti hankkeen viestintäja hallintotehtävät. Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen hakevat ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2022 -palkinnonsaajiksi. Lisätietoa ja vinkkejä löydät vtkl.fi/vanhustenviikko Yhdessä luontoon Vanhustenviikko 2.–9.10.2022 Vanhustyö 3 • 2022 39. Kirjoituksen pituutta ei ole rajattu. Vapaa-ajallani seuraan tiiviisti ympäröivää maailmaa, ja innostun esimerkiksi kirjoista, musiikista ja luonnossa liikkumisesta. Järjestötoiminta on tuttua nuorisojärjestöjen puolelta, partiossa olen toiminut monissa erilaisissa tehtävissä niin työntekijänä kuin vapaaehtoisenakin. Vanhustyön keskusliitto kerää iäkkäiden ihmisten kokemuksia luonnosta ja julkaisee niitä Vanhustenviikon Facebook-sivulla ja osan myös Vanhustyö-lehdessä. Siellä toimin vapaaehtoistoiminnan hankesuunnittelijana kehittäen liiton valtakunnallista vapaaehtoistoiminnan koordinointia sekä vahvistaen muistisairaiden ihmisten ja läheisten osallisuutta vapaaehtoistoiminnassa yhdessä liiton jäsenyhdistysten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa senioreiden digiosallisuutta hankkeessa rakennettavan keskitetyn valtakunnallisen ja maksuttoman helpdesk-palvelun avulla. Vastaan erityisesti palvelun teknisestä toteutuksesta. Vanhustenpäivän valtakunnallisesta pääjuhlasta Savonlinnassa 2.10.2022 koostetaan tv-ohjelma, joka näytetään AlfaTV:ssä. HENKILÖSTÖUUTISIA Asiantuntija Nina Ziessler Aloitin SeniorSurf-toiminnan asiantuntijana huhtikuun alussa
SeniorSurf 40. Terhillä on runsaasti kokemusta hoivamusiikkiprojekteista ja hän soittaa monenlaisia soittimia, joten tästä tulee varmasti mielenkiintoinen projekti Salon hoivakotien kanssa. Hän aloittaa tehtävässä elokuun alussa. Se on suunnattu erityisesti palveluiden järjestäjille ja lähijohtajille työvälineeksi hoidon, lähijohtamisen ja omavalvonnan laadun kehittämiseen elämän loppuvaiheessa. Hoivamuusikko Salon seurakunta haki helmikuussa 2022 määräaikaiseen virkaan hoivamuusikkoa, jonka työajasta vähintään puolet on työskentelyä hoivakodeissa ja palvelutaloissa. Käsikirja koostuu kahdesta osasta: 1. Ehdotuksesta iäkkäiden ihmisten palveluille soveltuvista elämän loppuvaiheen laatuindikaattoreista https://www.julkari.fi/handle/10024/144066 Armotonta menoa -Hoivatyön lauluja elokuva Susanna Helken ohjaama dokumentti elokuva kertoo vanhusten hoivan raadollisesta nykytilasta pohjoisavolaisessa Kaavin kunnassa. Sitä voidaan käyttää yksilötason hoidosta valtakunnalliseen vertailuun ja kehittämiseen. Elokuvassa nostetaan laulun keinoin esille asioita, joista ei voi puhua ääneen. Käsikirja sisältää perustietoa hoidon laadun mittaamisesta, laadun osatekijöistä ja laatujohtamisesta iäkkäiden ihmisten palveluissa sekä ehdotuksia elämän loppuvaiheen hoidon laadun seurantaan. Hyvän laadun tuottamisen kuvauksesta toimintayksikössä sisältäen hahmotelman ehdotettujen indikaattoreiden käyttöalueista 2. Ajan virrassa Laatukäsikirja elämän loppuvaiheen hoitoon iäkkäiden ihmisten palveluissa Laatukäsikirja elämän loppuvaiheen hoitoon iäkkäiden ihmisten palveluissa on tarkoitettu laatuoppaaksi iäkkäiden ihmisten palveluita tarjoaviin toimintayksikköihin, kuten palveluasumiseen, laitoshoitoon ja kotihoitoon tai perhehoitoon. kuorotyötä, rippikoulutyötä. Hoivamuusikko on osa kanttoritiimiä. Loput esim. Hoivamuusikon virkaan valittiin HuK, musiikin aineenopettaja, musiikkiterapeutti, musiikkipedagogi AMK Terhi Lehtovaara Turusta
När de är trötta, lutar de sig mot min varma stam. Nu när jag är gammal vill jag vara ett träd, ett urgammalt träd. Som ung skulle jag säkert ha velat vara en blomma, en vacker, doftande blomma som gläder folk med sina färger. Jag är fortfarande ett högaktat gammalt träd. Vad skulle du svara på det lekfulla testet i en tidskrift. Annikki Korhonen Medlem av redaktionen för Seniorarbete-tidningens nummer 3/2022 Vanhustyö 3 • 2022 41. Ett gammalt träd har kunskapens långa minne. Människorna trycker sitt ansikte mot min skrovliga stam, när de behöver tröst. När de behöver vila, lugnar suset från mina grenar deras sinne. Det ger tröst, hopp, vila och rekreation för dem som behöver det. JAG BLEV ETT BRA TRÄD. Den här åsikten träffade rätt. MINA RÖTTER förgrenade sig vitt och spred sig djupt under marken. Den har tjänat mig bra. EN DAG FALLER DET GAMLA TRÄDET. De slår armarna om min stam, när de behöver hopp. Jag vattnades, fick näring och kärlek. Man väntade och följde min tillväxt. Min starka stam har hållits upp i årtionden. ÄLDRE MÄNNISKOR är som gamla träd, eller hur. I knotorna på mina rötter sparas min livshistoria, hela mitt träds livshistoria. VAD KAN ETT GAMMALT TRÄD HA ATT GE. Med åldern är den inte längre rak, en del av den har blivit sned. Trots detta uppskattas jag. Jag läste någonstans att äldre borde behandlas som gamla träd på ett naturskyddsområde. I medelåldern skulle jag troligtvis ha velat vara en bladrik, kanske lite taggig buske med små blommor. Man beundrade min tillväxt, smekte min stam, viskade till mig vilket ståtligt träd jag skulle bli. Nya trädplantor tar över växtplatsen. Även sprickorna, håligheterna och skadorna i stammen vittnar om min ålder. VARFÖR SKULLE JAG vilja vara ett gammalt träd. Ledare Som ett gammalt träd V ilken blomma eller växt skulle du vilja vara och varför. Med hjälp av mina rötter har jag blivit uthållig, därifrån har jag sugit min kraft till att växa till ett unikt träd. Livets kretslopp fortsätter. NÄR JAG VAR EN UNG TRÄDPLANTA, valde man noggrant ut min växtplats, tog väl hand om mig. Alla tycker att gamla träd har något speciellt, de är respekterade, de väcker alltid positiva känslor
42 Självbestämmanderätt och delaktighet. Närståendevårdare ger mänsklig omsorg till sina närstående i det egna hemmet och sparar betydande summor för kommunerna. Frivilligverksamhet är ett alternativ både för pensionärer och för dem som behöver hjälp. Om äldres delaktighet Möjligheter till delaktighet har en betydande inverkan på äldres välbefinnande. Text: Tuulikki Petäjäniemi – Foto: Ilkka Vuorinen Många närståendevårdare är själva också äldre. Faroch morföräldrar tillbringar tid med sina barnbarn och tar med dem till olika kulturevenemang. Delaktighet i vardagen omfattar gemensamma aktiviteter och olika slags fritidssysselsättningar, tjänsternas funktionalitet och social gemenskap i omgivningen. Frivilliga erbjuder enskilda äldre vänskap, utevistelse och möjlighet att delta i läseeller minnescirklar, sångstunder och andra evenemang. De hämtar barnen på daghem, tar dem till hobbyer och tar hand om dem när föräldrarna är på resor eller när barnen är sjuka. Vi som har fyllt 65 år är precis jämsides med de unga den allra mest aktiva gruppen av frivilligaktörer. F amiljen och släktingar är viktiga för seniorer
Socialt boende och därtill hörande samarbete mellan olika generationer har lyfts fram som ett utvecklingsobjekt bland annat i Tusby. I ekonomin som helhet ses vi tyvärr ofta endast som en kostnadspost. I Finland finns det långt över en miljon av oss över 65 år. De sägs ge en heltäckande bild av befolkningens synpunkter. De är kauppa (butik), kuntosali (gym), kirjasto (bibliotek), kapakka (krog) och kirkko (kyrka). Äldre syns även som undertecknare eller teman i medborgareller invånarinitiativ. Många kommunfullmäktige och nämnder har beslutsfattare som nått pensionsålder. Man har även möjlighet att påverka i bostadsområdenas utvecklingsnätverk. När det är längre än promenadavstånd till tjänster, krävs en fungerande kollektivtrafik, ordande av anropande trafik eller taxisedlar. Deltagande i gemensamt beslutsfattande Riksdagsoch kommunalvalen samt välfärdsområdenas val ger äldre en möjlighet att påverka samhällets funktionalitet och offentliga tjänster. I våra hemkommuner påverkar vi i äldreråden. Om man inte har råd att skaffa apparater eller om man inte har förmåga eller vilja att lära sig digitala färdigheter, kan man hindras från att få åtkomst till bland annat nätbanken eller hälsouppgifterna i tjänsten Mina Kanta-sidor. Pensionärsorganisationer bevakar i sin tur äldres intressen. Tjänsten ska vara pålitlig, datasäker och användarvänlig samt ha ett begripligt innehåll. Tillgängliga och samhälleliga boenden och omgivningar Det egna hemmets och närmiljöns tillgänglighet och säkerhet är grundläggande faktorer i äldres liv. De erbjuder äldre möjlighet till socialt umgänge, erhållande av nya kunskaper och rekreation i form av klubbar, gemensam motion, månadsmöten, kulturutflykter och resor. Vanhustyö 3 • 2022 43. Människorna måste alltid ha en möjlighet att få tillgång till information, personlig rådgivning och tjänster ansikte mot ansikte eller per telefon. I olika slags grupper träffar man nya bekantskaper och samtalspartner. Via deltagande budgetering får invånarna fatta beslut om mindre utvecklingsprojekt. Tjänsterna stöder deltagande En bra funktionsförmåga underlättar olika typer av deltagande, men man måste även säkerställa deltagande för personer med funktionshinder i former som passar dem. Förutom bra möjligheter till utevistelse har tjänsternas läge en stor betydelse. Apotek och hälsostation är också viktiga. Tuulikki Petäjäniemi Pensionärer är aktiva i olika organisationer och driver egna föreningar med hjälp av frivilliga. För att smidigt kunna använda digital teknologi behöver man dataförbindelse, dator, surfplatta eller smarttelefon samt tillräcklig kunskap om hur man använder enheten. På så sätt säkerställer man äldre människors delaktighet. Deltagande ska inte vara beroende av att trafiken inte fungerar. Åldersdiskriminering i enkäter och opinionsmätningar Många av oss äldre påverkar även som kolumnister eller insändarskribenter i lokaltidningarna. Bottennoteringen var en enkät om stöd för Nato i april, där de under 65 år fick säga sin åsikt. Den nya tekniken kan inte vara det enda alternativet för erbjudandet av tjänster och kommunikation. Man vill placera seniorhus nära tjänster och planerar in gemensamma lokaler och verksamheter för dem. Massmedia låter göra olika slags opinionsmätningar som stöd för sin nyhetsverksamhet. De idrottsoch kulturtjänster som kommunerna erbjuder, medborgarinstitutens mångsidiga kurser och vardagsrumsverksamheten som är under utveckling stöder äldres handlingskraft på ett utmärkt sätt. Den bistra sanningen är att enkäterna oftast riktas till personer under 79 år, ibland under 75 år. Man ska enkelt kunna få hjälp med att lösa problem som uppstår. Det behövs alternativ vid sidan om digitalt deltagande Olika slags information och tjänster finns allt oftare på nätet – för ofta endast där. Faktum är att det särskilt i de äldsta åldersgrupperna finns personer som inte har möjlighet att använda digitala tjänster. En grupp äldre personer har utsett fem K på finska som kriterier för ett bra boende. Själv deltar jag som boendeutvecklare i verksamheten inom samkommunen för socialoch hälsovård i mellersta Nyland. I media tar man i synnerhet upp äldretjänsternas problem och ekonomifrågor