Iso osa digitukijoiden tehtävästä on rohkaista ja vahvistaa opastettavien itseluottamusta sekä rohkeutta kokeilla uutta. Luovien toimijoiden on kyettävä luomaan turvallinen ja kiireetön ilmapiiri, jossa uskalletaan toimia ja kokeilla uusiakin asioita hoivahenkilöstön tukemana ja innostamana. On silti tärkeää korostaa, että ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen digipalvelujen käyttäjäjoukko. Vaikka henkilö käyttäisi sujuvasti joitain digipalveluja, voi toisten palvelujen käyttäminen osoittautua mahdottomaksi. 10-11 Digitaalisuus haastaa ikääntyneiden yhdenvertaisen palvelujen saannin Osalle ikääntyneistä digipalvelujen käyttö voi olla hyvin hankalaa tai jopa mahdotonta. 2 28–29 32–33 Digitalisaatio ja teknologia Luovaa hoivaa etsimässä Luovien menetelmien käyttöön liittyy positiivisia tunteita ja kokemuksia. 6–9 Oletko seniorin digiosallisuuden mahdollistaja tai estäjä. 12–13 Videopuheluhoivan hyödyt ja haitat vanhustyössä Vanhustyöntekijät kokevat videopuheluhoivan säästävän aikaa ja mahdollistavan ikääntyneen kohtaamisen uudella tavalla. Palveluohjaajien ymmärrys perhehoidon erityisyydestä auttaa niiden ikäihmisten tunnistamisessa, joille perhehoito on soveltuva. Vanhustyö-lehti 4/2023 ilmestyy 21.9.2023 – Ravitsemus, elintavat ja liikunta SENIORARBETE Vanhustyo_32023_01-05.indd 2 Vanhustyo_32023_01-05.indd 2 30.5.2023 8.32 30.5.2023 8.32. Helposti käytettävät palvelut ja digituki auttavat monia ihmisiä pärjäämään. Ikäihmisen tarpeisiin räätälöityä perhehoitoa Perhehoito sopii ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus, yksinäisyys, alkava muistisairaus ja hankaluudet päivittäisissä toimissa. Iän perusteella ei voi sanoa kenestäkään, miten hyvä tai monipuolinen digipalveluiden käyttäjä hän on. Yleensä videopuhelut toimivat parhaiten, kun niitä käyttää tilannekohtaisesti perinteisen hoivan rinnalla
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. 40 Möjliggör eller hindrar du seniorers digitala delaktighet. 10 Digitaalisuus haastaa ikääntyneiden yhdenvertaisen palvelujen saannin 12 Videopuheluhoivan hyödyt ja haitat vanhustyössä 14 Digitaalisen palvelun kehittäminen yhdessä senioreiden kanssa 16 Älyvaatteita ja opasrobotteja 18 Teknologia ikääntyneiden kotiin annettavissa palveluissa 20 Digitaalisen yhteiskunnan täytyy olla turvallinen meistä jokaiselle 22 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 24 Hyvinvointialueet aloittivat iäkkäiden palvelujen osalta eri tilanteissa 26 Vetoja pitovoimaa kotihoitotyöhön Vanhustyö 3 • 2023 3 Sisällys 3 • 2023 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. 5 Toriparlamentti: Järjestötoimijat ja digitaitojen tukeminen 6 Digitalisaatio ja teknologia 6 Oletko seniorin digiosallisuuden mahdollistaja tai estäjä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. www.vtkl.fi Vanhustyo_32023_01-05.indd 3 Vanhustyo_32023_01-05.indd 3 30.5.2023 8.32 30.5.2023 8.32. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. 4 Pääkirjoitus: Lisääntyykö poikkeava pitkäikäisyys. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. OSALLISUUS 28 Luovaa hoivaa etsimässä 30 Uusi ryhmämalli yksin asuville iäkkäille ihmisille muistipolun alkuvaiheeseen ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 32 Ikäihmisen tarpeisiin räätälöityä perhehoitoa TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 34 Rolando ja Siv Pieraccini säätiö lahjoitti 100 rollaattoria 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 38 Ajan virrassa 39 Ledare: Uppnår allt fler avvikande hög ålder. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
HYVINVOINTIYHTEISKUNNISSA satavuotiaitten kokonaismäärä on toki voimakkaasti kasvanut. Heistä miehiä noin 200. Miehet ovat sosioekonomiselta taustaltaan samantyyppisiä eli merkittävä elinikään vaikuttava tekijä on lähtökohtaisesti vakioitu; myös ero yleisesti pitempään eläviin naisiin on tässä sosiaaliryhmässä pienempi. Koska pieni joukko on vielä elossa, on todennäköistä, että 100-vuotiaaksi päässeiden määrä koko joukossa lisääntyy, mutta tuskin paljoa. TOSIASIA KUITENKIN ON, että 90 ikävuoden saavuttamisen jälkeen portti satavuotiaaksi käy hyvin ahtaaksi. P oikkeava pitkäikäisyys kiinnostaa ihmisiä. OLEMME HELSINGIN JOHTAJATUTKIMUKSESSA seuranneet vuosina 1919–1934 syntynyttä, alun perin yli 3000 miehen joukkoa, josta nyt jo yli 90 prosenttia on kuollut. Johtajatutkimuksessa suurempi lihasmassa ja pienempi rasvakudoksen määrä keski-iässä paransi miehen mahdollisuuksia päästä korkeaan ikään. Kun 100-vuotiaiden määrä on voimakkaasti lisääntynyt, on jopa esitetty, että jopa joka toinen nyt syntyvistä voisi elää sata vuotta! Vanhenemisilmiön perustutkimus etenee ja siihen liittyvät todelliset läpimurrot voivat hyvin lisätä maksimaalista elinikää, mutta tällä hetkellä ei siinä vielä olla. Lisääntyykö poikkeava pitkäikäisyys. Ihmislajin ennätys on toistaiseksi ollut 122 vuotta, mutta väestötutkijat laskevat, ettei tämä olisi yläraja. Kun heitä 1960-luvun lopulla oli Suomessa alle 20 henkilöä, nyt satavuotiaiden määrä on yli 1100. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus Vanhustyo_32023_01-05.indd 4 Vanhustyo_32023_01-05.indd 4 30.5.2023 8.32 30.5.2023 8.32. Aiemmilla elintavoilla on tähän vahva vaikutus. Lisäys johtuu toisaalta vanhusväestön määrän voimakkaasta kasvusta, toisaalta vanhuslääketieteen, geriatrian, kehityksestä, joka edesauttaa useamman pääsyä 90 vuoden ikään. Liikkumattomuudella ja ylensyönnille on kauaskantoisia vaikutuksia. Vaikka sairaudet olisivat hyvin hallinnassa, elimistön rapistuminen etenee vääjäämättä. POIKKEUSYKSILÖIDEN POHTIMISEN SIJAAN, suurempi kiinnostus pitäisi kohdistaa siihen, miten 90-vuotiaaksi päästäisiin mahdollisimman toimintakykyisenä. JOHTAJAJOUKOSSA 90 VUODEN IÄN on pystynyt saavuttamaan runsas viidennes, sataan vuoteen sen sijaan vuoteen 2023 mennessä vain 15, alle kaksi prosenttia ennen vuotta 1924 syntyneistä
Tanja Hilli-Harju (47), Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1. Meillä on useita hankeaihioita, joiden kautta tukea voisi tarjota myös senioreille. Digiosallisuus oli Kansallisessa Senioriliitossa jo edellisellä liittokokouskaudella ihan kärkiasia. Tärkeintä saada tukea omalla kielellä. 3. Taustalla saattaa on huono viittomakielen kielitaito, joka vaikeuttaa myös digitaitojen haltuun ottamista. Oletko kuullut uudesta Vanhustyön keskusliiton etäopastuspalvelusta. Sirpa Teräväinen (77), Kansallinen senioriliitto ry 1. Meillä on työntekijöitä, jotka ovat keskittyneet digitukiasioihin ja tarjoavat tukea viittomakielellä. Itse asiassa en tiedä pääsisikö edes lainkaan opiskelijaksi, jos ei ole digitaitoja, sillä pääsykokeetkin ovat sähköiset ja ne suoritetaan tietokoneella. Kun nämä palvelut digitalisoituvat, niin julkisella kuin yksityisellä puolella, tarvitaan jatkuvaa koulutusta. Tästä täytyy pitää huoli, kun tulee yhä nuorempaa luottamushenkilöitä, että he eivät unohda, että siellä on edelleenkin näitä, jotka eivät käytä. On koulutuksia ja kursseja, mutta myös yksilökohtaista koulutusta kädestä pitäen, mikä on kaikista tehokkainta. Tarvitaan opastusta monen tasoisesti ja monikanavaisesti. Sanna-Kaisa Huhtala (33), Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) 1. Se on tarpeellista toimintaa. Sitten vielä siviilielämässä olevat sovellukset ja palvelut, sosiaalinen media ym. Mutta parantamisen varaa on edelleenkin. Meillä on paperiakin esitteitä, mutta tuo on varmasti sellainen juttu, että sitä voisi miettiä enemmän. 4. Jos ajatellaan JAMKia, niin oletus on, että digitaalisia taitoja on, koska koko ajan verkkoympäristö lisääntyy oppimisympäristönä. Vanhustyö 3 • 2023 5 Toriparlamentti Vanhustyo_32023_01-05.indd 5 Vanhustyo_32023_01-05.indd 5 30.5.2023 8.33 30.5.2023 8.33. Kännykkää, tietokonetta tietenkin. He jakavat esitteet suoraan paperisena postiluukusta. Eli korkeakouluun ei pääse, ellei ole digitaalisia taitoja tai jos ei saa siihen paljon tukea. 2. No en ole. Ystäväpiiriä olemme toteuttaneet. Twitter on eniten käytössä. 4. Miten organisaatiosi tukee/voisi tukea seniorien digiosallisuutta. Olen kuullut tämän hankkeen puitteissa. On huomioitu, mutta he ovat kyllä heikommassa asemassa tiedonsaannissa. Olen todella kiinnostunut tekoälystä. Sähköistä viestintää käytän ja toimin somepäivittäjänä senioripiirissä. Kerran vuodessa lähetämme liiton ohjelman postitse. On kuuroja, jotka eivät käytä mitään digilaitteita. 2. 2. Täytyy mennä fyysisesti paikalle ja viittomalla kertomaan asiat. Koulutamme jäseniä ja myös vapaaehtoisia yhdistyksen toimijoita. Zoom paras ison porukan tapaamisille. Useita kymmeniä, ja tietysti älypuhelin, tabletti ja tietokone. Meillä on DigiOsaava-hanke, jossa kuntouttavan työtoiminnan parissa olevia henkilöitä tuetaan digitaalisissa taidoissa. Markku Jokinen (63), Kuurojen Liitto 1. Saavutettavuutta olemme kyllä nettisivujen osalta miettineet, mutta tämä pitää miettiä lisää. Työtehtävissä läppäri kulkee mukana ja sähköposteja kirjoittelen ahkerasti. Miten järjestönne palveluissa ja asiointikanavissa on huomioitu ei-digitaitoiset. Olemme saaneet koulutettua vapaaehtoiset järjestötoimijat 156 yhdistyksessä ja piireissä. Videopuhelut ja WhatsApp ovat käytössä. 3. Se on meidän sydämen asia. 3. 2. Aluetyöntekijät tekevät työtä avatakseen asioita ei-digitaitoisille. Mutta yhteistyötä olemme tehneet Vanhustyön keskusliiton kanssa mm. Tämä ei ole tuttu. 3. Mutta varmasti voisi olla enemmän, sillä monet yhdistystoimijat ovat iäkkäitä. 4. Kulttuuri on vahvasti kielen sisällä. 4. 2. Osa liiton pienistä yhdistyksistä ei ole digitalisoitunut. Meillä on digiopastusta kaiken ikäisille, myös senioreille. Meillä on organisaation puolesta varmaan parisen kymmentä erilaista järjestelmää/ohjelmaa. Mobiilipankki, verkkopankkia ja viikosta riippuen esim. Jos suomen kieltä lukee ja yrittää tehdä niiden ohjeiden mukaan, niin se on monelle vaikeaa. Tietokonetta, iPadia ja erilaisia ohjelmia. Itse asiassa olen kuullut. 4. Olen joskus yrittänyt listata niitä. Mitä digitaalisia laitteita ja palveluja itse käytät arjessa/viikoittain. Kanta-palvelua. 3. Järjestötoimijat ja digitaitojen tukeminen Haastattelut ja kuvat: Tiina Etelämäki ja Emmaleena Niemi 1
Iän perusteella ei voi sanoa kenestäkään, miten hyvä tai monipuolinen digipalveluiden käyttäjä hän on. Teksti: Tiina Etelämäki – Kuva: Marja Haapio 6 Vanhustyo_32023_06-23.indd 6 Vanhustyo_32023_06-23.indd 6 30.5.2023 13.06 30.5.2023 13.06. Minä keski-ikäisenä jonottelin kassalle pankkikortin kanssa ja edelläni oli seniori, joka kaivoi lompakkoa ja käteistä esiin. Kun suunnitellaan seniorien digiosallisuuden vahvistamista, tämä on hyvä pitää mielessä. Digitalisaatio ja teknologia Oletko seniorin digiosallisuuden mahdollistaja tai estäjä. R uokakauppa on yksi hieno arjen kokemusten havainnointipaikka. Oli hienoa seurata, miten monenlaisia tapoja ja tottumuksia meillä on, ja miten monenlainen asiointi tänä päivänä on mahdollista. Helposti käytettävät palvelut ja digituki auttavat monia ihmisiä pärjäämään. Edelläni kassajonossa oli nuorempi henkilö, joka maksoi kaikki ostoksensa näyttämällä kelloaan maksupäätteelle. Digituessa auttavat kuuntelutaito, kärsivällisyys, selkokielisyys ja tietämättömyyden ymmärtäminen. Viimeksi asioidessani suuremmassa kaupassa, kiinnitin erikseen huomiota ympärillä oleviin ihmisiin ja heidän asiointitapoihinsa. Viereisellä itsepalvelukassalla oli iäkäs henkilö, joka maksoi puhelimellaan. Älä oleta, että kaikki innostuvat uusista digipalveluista. Älä myöskään oleta, että kukaan ei innostu. Iän perusteella ei voi sanoa kenestäkään, miten hyvä tai monipuolinen digipalveluiden käyttäjä hän on
Yksin täysin uuden asian ja toimintatavan oppiminen voi olla kuiten8 Vanhustyo_32023_06-23.indd 8 Vanhustyo_32023_06-23.indd 8 30.5.2023 8.41 30.5.2023 8.41. Nykyään digituki on jo mukana monessa juhlapuheessa, ja sen merkitys aidosti ymmärretään. Tätä ei yksikään toimija voi tehdä yksin, aito yhteistyö on paras lääke – tähänkin. He myös tarvitsevat välillä apua niiden käytössä. Siihen määrään mahtuu yhtä monta erilaista elämäntarinaa. Pohjimmiltaan kyse uskalluksesta kohdata digitalisoituva arki.”. Digitalisaatio nopeuttaa asiointia, tiedonkulkua ja yhteydenpitoa. Elämme yhteiskunnassa, joka muuttuu ja kehittyy. Me ihmiset olemme erilaisia, ja niin ovat myös mahdollisuutemme. DVV:n mukaan ”Digirohkeus tarkoittaa itseluottamusta, jonka avulla ihminen uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Parhaimmillaan se luo myös uusia mahdollisuuksia vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa ihmisten yhdenvertaisuutta valtakunnallisesti. Suurin osa senioreistamme kuuluu jonnekin näiden kahden ryhmän välimaastoon. Vaikka ihminen ei ikinä olisi käyttänyt tietotekniikkaa, se ei tarkoita, ettei hän voisi olla siitä kiinnostunut. Vapaaehtoisten digiopastajien apu on monelle kullan arvoista. Hyvin usein digitukihetket alkavat sanoilla: ”Minä olen niin tyhmä, etten osaa enkä varmaan edes opi!” Kyllä ihminen oppii, mutta erityisesti iäkkäämmät ihmiset kokevat usein itsensä osaamattomiksi, ja kokevat siitä myös häpeää. Toki varsinaisia digitaitojakin opetellaan paljon. Digisyrjäytymiseen liittyvät muun muassa mahdollisuuksien puute sähköiseen asiointiin, ajankohtaisten keskustelujen seuraamiseen ja tiedon löytämiseen tai itseä koskevaan päätöksentekoon osallistumiseen ja yhteydenpitoon. Digiosallisuus ja digituki Digitalisaatio on edennyt vauhdilla ja tuonut yhä moninaisempia tapoja asiointiin. Eniten vapaaehtoisilta digiopastajilta kysytään apua älylaitteiden peruskäyttöön. Loppujen lopuksi digiosallisuuteen vaikuttavat myös läheisten tuki, taloudellinen tilanne, aiemmin opitut taidot ja vaikkapa asenteet. Kun teknologia kehittyy, kehittyy myös sanasto ja tarpeet. He käyttävät arjessaan jonkin verran digilaitteita ja -palveluita. Digiosallisuus muodostuu muun muassa digitaidoista, digilaitteista, digituesta sekä osallisuuden tunteesta. Iso osa digitukijoiden tehtävästä on rohkaista opastettavia ja vahvistaa heidän itseluottamustaan sekä rohkeutta kokeilla ja opetella uutta. Harvoin enää oletetaan, että jokainen kansalainen vain alkaa itsestään käyttää erilaisia digilaitteita ja -palveluita. Miten seniorit oikeasti pärjäävät digimaailmassa. Heidän digitaitoraportissaan (2022) nostettiin digirohkeus keskeisimmäksi havainnoksi. Digituki on digilaitteiden sekä digipalveluiden käytön opastusta. Osa senioreistamme on ollut suunnittelemassa ja kehittämässä yhteiskuntamme ensimmäisiä digitaalisia palveluita ja on yhä erittäin kiinnostunut uusista suuntauksista. Päin vastoin, iso osa haluaisi tutustua digin tuomiin mahdollisuuksiin. Havainto tukee digituessa huomattua ilmiötä. Digitaalisuudesta, digitaidoista ja digiosallisuudesta puhutaan nykyään paljon. Digitaitojen ja -laitteiden puuttuessa voi kuitenkin käydä päinvastoin ja ihminen voi jopa syrjäytyä. Digitaalisuus on läsnä elämän eri osa-alueilla ja sen osuus vain vahvistuu tulevaisuudessa. Yhteiskuntamme digitalisoituminen ei ole loppumassa, joten meidän on yhdessä keksittävä keinoja, joilla parantaa digitaalista yhdenvertaisuutta, ja myös toteuttaa keksimämme. He ovat digitaalisesti osaavia ja innostuneita. Heti sen jälkeen kysytyimpiä aiheita ovat sähköpostin käyttö, laitteiden tallennustilan hallinta, päivitykset sekä uuden laitteen hankinta. Joka tapauksessa vähäiset digitaidot johtavat helposti siihen, että henkilö joutuu käyttämään enemmän aikaa ja rahaa asioidensa hoitamiseen kuin digitaitoinen henkilö. Heitä oli Tilastokeskuksen mukaan 280 000 vuonna 2021. Osallisuuden lisäksi on alettu puhua digiosallisuudesta, joka on osallisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Helposti käytettävät palvelut ja digituki auttavat monia ihmisiä pärjäämään. Toiset omaksuvat uudet tavat helposti, jotkut ovat kiinnostuneita kokeilemaan ja opettelemaan ja osa haluaa tehdä kuten ennenkin. Suomessa on senioreita – eli yli 65-vuotiaita ihmisiä – lähes 1,3 miljoonaa. Digija väestötietovirasto (DVV) on tehnyt selvityksiä kansalaisten digitaidoista. Osa iäkkäistä ihmisistä ei ole taas koskenutkaan tietoteknisiin laitteisiin
Jos kuulemme puolestaan negatiivisia kommentteja jostain tuotteesta tai palvelusta, asettaa se meille ennakkoluuloja. Tai jos ensimmäinen ajatuksemme on, ettemme voi testata uusia digipalveluita suoraan seniorien kanssa, ehkä ongelma onkin omissa asenteissamme eikä kohderyhmässä. Omat ja naapurin asenteet Monesti me ihmiset teemme kuten olemme tottuneet tekemään. Etäopastus tapahtuu puhelimitse tai videoyhteydellä tarvittavia ohjelmia käyttäen. Teimme Vanhustyön keskusliitossa senioreille kyselyn kesällä 2022 liittyen digilaitteiden ja -palveluiden hankintaan. Toisinaan olemme kuitenkin valmiita astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle ja ottamaan vastaan suosituksia uusista ja erilaisistakin tavoista. Entä miten me itse toimimme omaisina. Opastuspyynnön voi jättää myös puhelimitse numeroon 044 7007101 maanantaisin ja torstaisin klo 10–12. Hyväksi havaittu tapa on helpoin tapa. Voinko tehdä jotain, etten ainakaan ole estämässä seniorien pääsyä digimaailmaan. Kiellämmekö vanhemmiltamme sosiaalisen median käytön, kun he eivät siellä kuitenkaan osaa oikein olla tai annammeko vanhentuneita ja toimimattomia laitteita isovanhemmille, kun he eivät kuitenkaan parempia tarvitse. SeniorSurf verkottaa seniorien digiosallisuuden ja digitaitojen parissa toimivia tahoja, julkaisee aineistoja toimijoiden tueksi, kokoaa tietoa yhteen sekä vaikuttaa seniorien digitaitoihin liittyviin asenteisiin. Pitäisikö meidän työikäisten katsoa hieman useammin peiliin ja pohtia: Miten minä voin olla seniorien digiosallisuuden edistäjänä. Yhdessä oppiminen on mukavampaa, kun samalla löytää myös ne konkreettiset hyödyt, joita uusista taidoista voi saada. Kun vaikkapa kotihoidon työntekijä menee asiakkaan kotiin ja manailee kovaäänisesti digitaalisia työvälineitään ja seuraavaksi yrittää saada asiakkaan tutustumaan etähoivan ratkaisuihin, yhtälö on hankala. Tilastokeskuksen (Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö, 2022) mukaan 65–74-vuotiaista 78 prosentilla on omassa käytössä kosketusnäytöllä varustettu puhelin, kun 75–89-vuotiaiden prosenttiosuus on 42 prosenttia. Opastajina toimivat yhteistyökumppaniemme luotettavat vapaaehtoiset vertaisopastajat ympäri Suomen. . Ei siis mitään varsinaisesti uutta ja yllättävää – vaan taitoa kohdata ihminen ihmisenä. Seniorit kysyvät säännöllisesti Vanhustyön keskusliitosta, että mistä löytää vapaaehtoisia digiopastajia, sillä omat aikuiset lapset ovat kieltäytyneet opastamasta saatesanoilla “et sinä sitä tarvitse etkä kuitenkaan osaa sitä oikein käyttää”. Vanhustyö 3 • 2023 9 Vanhustyo_32023_06-23.indd 9 Vanhustyo_32023_06-23.indd 9 30.5.2023 13.02 30.5.2023 13.02. Kyselyyn vastanneet seniorit toivoivat myyjiltä ennen kaikkea kuuntelutaitoa, kärsivällisyyttä, selkokielisyyttä ja ymmärrystä tietämättömyydelle. Etäopastuspalvelu Vanhustyön keskusliiton ylläpitämä etäopastuspalvelu tarjoaa iäkkäille ihmisille opastusta digilaitteen tai -palvelun käytön opetteluun, digipulmien ratkaisuun sekä rohkaisua ja neuvoja uuden digilaitteen hankintaan tai digipalvelun käyttöönottoon. kin kenelle tahansa meistä turhan ahdistava ja toisaalta tylsä asia. Osa senioreista pärjää siis hyvin digimaailmassa ja osa elää kuin digimaailmaa ei olisikaan. 90-vuotiaista tai vanhemmista emme oikeastaan tiedä lukuja, sillä valitettavasti tutkimuksissa heiltä ei asiaa kysytä. Meidän pitää aina miettiä, miten siirrämme omia asenteitamme eteenpäin. Lisätietoa: seniorsurf.fi Kirjoittaja Tiina Etelämäki toimii Vanhustyön keskusliiton senioreiden digiosallisuutta tukevan SeniorSurf-toiminnan johtavana asiantuntijana
Tämä asettaa palvelujen käyttäjät hyvin eriarvoiseen asemaan. Varsinkin ikääntyneet, joilla on matala koulutus, erittäin korkea ikä, heikentynyt terveys, huonontunut muisti, heikko taloudellinen tilanne tai jotka asuvat yksin, käyttävät vain vähän digipalveluja. On silti tärkeää korostaa, että ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen digipalvelujen käyttäjäjoukko, eikä ikä määritä digiosaamisen tasoa. 70 vuotta täyttäneistä noin kolmannes ei vuonna 2020 käyttänyt lainkaan internetiä sähköiseen asiointiin, hiukan yli joka kymmenes asioi avustettuna ja reilu puolet itsenäisesti. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) DigiIN-hankkeessa tehdyistä tutkimuksista. Vaikka henkilö käyttäisi sujuvasti joitain digipalveluja, voi toisten palvelujen käyttäminen osoittautua mahdottomaksi. Lisäksi digitaalisten palvelujen välillä on eroja. Lisäksi näön ja fyysisen sekä kognitiivisen toimintakyvyn 10 Vanhustyo_32023_06-23.indd 10 Vanhustyo_32023_06-23.indd 10 30.5.2023 13.03 30.5.2023 13.03. Digitaalisuus haastaa ikääntyneiden yhdenvertaisen palvelujen saannin Yhteiskunnallisia palveluja on enenevissä määrin digitalisoitu ja perinteisten kasvokkaisten palvelujen saaminen voi olla monin paikoin haastavaa. O salle ikääntyneistä digipalvelujen käyttö voi olla hyvin hankalaa tai jopa mahdotonta. Korkeasti koulutetut ja hyvin taloudellisesti toimeentulevat ikääntyneet käyttävät muita ikääntyneitä enemmän digipalveluja. Teksti: Tarja Heponiemi, Emma Kainiemi ja Petra Saukkonen – Kuva: Shutterstock Noin kolmannes ikääntyneistä ei käytä digipalveluja Ikääntyneistä harvempi käyttää digipalveluja verrattuna nuorempiin ikäpolviin
(2021) Sosiaalija terveyspalveluja käyttäneiden näkemykset sähköisten palvelujen hyödyistä koronapandemian aikana. (painossa) Performance tests of visual, physical, and cognitive functioning predict internet use and digital competence among older adults: Longitudinal population-based study. (2022) Non-use of Digital Services Among Older Adults During the Second Wave of COVID-19 Pandemic in Finland: Population-Based Survey Study. Digitaalisten palvelujen tuottajien tulee huomioida ikääntyneiden tarpeet paremmin, jotta palveluilla voitaisiin paremmin vastata heidän yksiköllisiin tarpeisiinsa ja mieltymyksiinsä. ongelmat voivat altistaa ikääntyneitä vähäisemmälle digitaalisten palvelujen käytölle. Digipalvelujen käyttäminen mahdollistaa palvelujen saamisen ilman siirtymistä fyysiselle palvelupisteelle, jolloin säästyy matkustamiseen kuluva aika ja kustannuksia. Digital Health. • Heponiemi T, Virtanen L, Kaihlanen A-M, Kainiemi E, Koponen P, Koskinen, S. Eniten hyötyjä nähtiin liittyen sosiaalija terveyspalvelujen käytön mahdollisuuteen ajasta ja paikasta riippumatta. (Submittoitu) Perceived benefits of digital health and social services among older adults: A population-based cross-sectional survey. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittajat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijoita. Tutkimuksessamme 75 vuotta täyttäneet suhtautuivat pääasiallisesti neutraalisti digipalvelujen hyötyihin sosiaalija terveyspalvelujen kohdalla. New Media & Society • Kainiemi E, Virtanen L, Saukkonen P, Kaihlanen A-M, Kyytsönen M, Vehko T, Heponiemi T. • Saukkonen P, Kainiemi, E, Virtanen, L, Kaihlanen A-M, Koskinen S, Sainio P, Koponen P, Kehusmaa S, Heponiemi T. Vanhustyö 3 • 2023 11 Vanhustyo_32023_06-23.indd 11 Vanhustyo_32023_06-23.indd 11 30.5.2023 8.42 30.5.2023 8.42. Tutkimuksesta tiiviisti 60/2021. Hankkeen tavoitteena on turvata digitaalisten palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille ja ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä digitaalisesti tarjottavista yhteiskunnallisista palveluista. (2021) Sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteys ikääntyneiden sähköiseen asiointiin: Tuloksia COVID-19-epidemian ensimmäisten aaltojen ajoilta. Eri yhteiskunnallisten palvelujen ammattilaiset ovat avainroolissa edistämään digitaalisten palvelujen käyttöä ikääntyneiden keskuudessa kertomalla erilaisista palveluista ja tunnistamalla niitä ikääntyneitä asiakkaita, jotka voisivat hyötyä niiden käytöstä. Tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyneet, joilla on parempi toimintakyky näkevät enemmän hyötyjä digipalvelujen käytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaikilla ikääntyneillä ei ole yhtä suurta riskiä syrjäytyä digipalveluista, vaan joillakin tämä riski on suurempi. Design, Interaction and Technology Acceptance. . Journal of Medical Internet Research. Lähteet • Heponiemi T, Kainiemi E, Virtanen L, Saukkonen P, Sainio P, Koponen P, Koskinen S. DigiIN-hanke DigiIN-hanke tutkii digitalisoituvaa sosiaalija terveydenhuollon palvelukulttuuria. Näkemykset digipalvelujen hyödyistä ovat yhteydessä niiden käyttöön Digitaalisten palvelujen laajan ja yhdenvertaisen käytön kannalta on olennaista, kokeeko ikääntynyt henkilö niiden käytön motivoivaksi ja hyödylliseksi. Digipalvelujen tuottajien tulee varmistaa laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuus myös niille asiakkaille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja. Kielteinen asennoituminen digipalveluja kohtaan voi olla esteenä niiden käytölle. Toisen henkilön kanssa yhdessä asuminen lisää mahdollisuutta tuen ja rohkaisun saamiselle teknologisten laitteiden ja internetin käyttöön. Tällaisia riskiryhmiä ovat muun muassa henkilöt, jotka ovat suuremmassa riskissä myös sosiaaliselle syrjäytymiselle, kuten kaikkein vanhimmat sekä terveydellisesti, toiminnallisesti ja sosiaalisesti heikompiosaiset. (eds) Human Aspects of IT for the Aged Population. On huomioitava, että vaikka osa ikääntyneistä pystyy itsenäisesti käyttämään digipalveluja, tarvitsee osa tukea ja osalle asiakkaista on aina tarjottava kasvokkain annettavaa lähipalvelua. Lecture Notes in Computer Science, vol 13330. (2022) Use and changes in the use of the Internet for obtaining services among older adults during the COVID-19 pandemic: A longitudinal population-based survey study. Tutkimuksesta tiiviisti 63/2021. Springer, Cham. • Saukkonen P, Virtanen L, Kaihlanen A-M, Kainiemi E, Koskinen S, Sainio P, Koponen P, Heponiemi T. Lisäksi ne ikääntyneet henkilöt, jotka eivät asu yksin, saattavat nähdä digipalvelut hyödyllisempinä verrattuna yksinasuviin. Ikääntyneiden digitaalisesta syrjäytymisestä tulisi olla huolissaan Lukuisat tutkimustulokset osoittavat, että ikääntyneiden digitaalisista palveluista syrjäytyminen on todellinen yhteiskunnallinen haaste. • Kainiemi E, Saukkonen S, Virtanen L, Vehko T, Kyytsönen M, Aaltonen M, Heponiemi T. Ikääntyneet, jotka eivät käytä teknologiaa ja internetiä eivät välttämättä ole tietoisia mahdollisista hyödyistä, joita he voisivat saavuttaa niiden käytöllä. HCII 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. In: Gao, Q., Zhou, J. Jotta digipalvelujen hyödyt konkretisoituisivat, pitää kaikilla olla mahdollisuus tutustua niiden käyttöön ja tarvittaessa saada opastusta ja tukea. Lisäksi sosiaalinen ja digitaalinen syrjäytyminen voivat synnyttää toisiaan vahvistavan kierteen
Jyväskylän yliopiston toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitetään vanhustyön työoloja ja digitalisaatiota. Moni vastaajista koki, että videopuhelinsovel12 Vanhustyo_32023_06-23.indd 12 Vanhustyo_32023_06-23.indd 12 30.5.2023 8.42 30.5.2023 8.42. Yleensä videopuhelut toimivat parhaiten, kun niitä käyttää tilannekohtaisesti perinteisen hoivan rinnalla. Etähoivan käyttöönoton on toivottu edesauttavan ikääntyneiden mahdollisuutta asua kotona pidempään. V iime vuosina vanhustyössä on kasvavissa määrin tehty videopuhelun välityksellä toteutettavaa hoivaa, josta puhutaan myös etähoivana. Vastaajista hieman yli puolet kertoi, että oli käyttänyt videopuheluja vanhustyössä. Vuonna 2021 kyselyyn vastasi 1679 vanhustyöntekijää. Käyttöönottoa perustellaan usein kustannustehokkuudella ja vanhuspalveluiden tehostamistarpeella, mutta varsinkin julkisessa keskustelussa monia mieVideopuheluhoivan hyödyt ja haitat vanhustyössä Vanhustyöntekijät kokevat videopuheluhoivan säästävän aikaa ja mahdollistavan ikääntyneen kohtaamisen uudella tavalla. Palveluita organisoivat tahot hyötyvät parantuneesta tehokkuudesta enemmän kuin ikääntyneet, mutta tarkoittaako tämä, että videopuheluista ei voisi olla hyötyä myös ikääntyneille. Teksti: Ville Mustola, Sakari Taipale ja Tomi Oinas – Kuva: Shutterstock tityttää myös, vaarantuuko hoivan laatu ja lisääntyykö ikääntyneiden yksinäisyys, jos esimerkiksi kotihoidossa perinteiset kotikäynnit korvataan videopuheluilla. Entä miten vanhustyöntekijät kokevat videopuheluiden hyödyn työssään. Videopuheluiden hyödyistä ja haitoista puhuttaessa on oleellista, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan
Teknologian kehitystä ja sen käyttöönottoa pidetään haastatteluiden perusteella vanhustyöntekijöiden keskuudessa kuitenkin vääjäämättömänä. Videopuhelinsovellusten käytön koetut edut ja haitat asiakkaan ja oman työn kannalta Vanhustyö 3 • 2023 13 Vanhustyo_32023_06-23.indd 13 Vanhustyo_32023_06-23.indd 13 30.5.2023 8.43 30.5.2023 8.43. Seuraavassa haastateltava 19 kertoo, kuinka ikääntyneen kunto ja toimintakyky määrittävät, voidaanko ikääntynyttä ohjeistaa videopuhelussa: ”Sen voi sillä tavalla kuvapuhelinpalvelun myötä tehä, että ohjataan esimerkiks ottamaan verenpaine, näyttämmään dosetti tai apteekin annosjakelurulla sinne kuvapuhelinhoitajalle. Haittapuolina voidaan mainita hoivatilanteiden asiakeskeisyys ja se, ettei etähoiva sovi kaikille ikääntyneille ja kaikille työntekijöille. Työstä tulee tehokasta ja nopeaa Haastatellut vanhustyöntekijät kokivat, että videopuheluiden käyttö tehosti työtä ja mahdollisti aiempaa useamman asiakkaan kohtaamisen. Varmaan jos ois fyysinen käynti niin voi olla että ei ois niinku kärsivällisyyttä odottaa vaan sitten lähtis auttamaan ja tekee puolesta.” (H6) Videopuhelussa toteutui siis ikääntyneen toimintakykyä ylläpitävä työote. Videopuhelussa vanhustyöntekijällä pitää olla kärsivällisyyttä antaa ikääntyneen tehdä itse, kuten seuraava lainaus osoittaa: ”Videon välityksellä niin tää hoitaja sanoo että keitäpä sieltä nyt kahvit eikä keitä puolesta. Valikoimme vastaajista haastateltaviksi 24 vanhustyöntekijää, joilla on mahdollisimman erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia videopuheluiden hyödyistä ja haitoista. Täähän on se mitä halutaan, että ne tekis niin paljon itse vielä kun on mahollista tehä ite. Mielekästä on, jos sekä hoivatyöntekijä että ikääntynyt voivat tilannekohtaisesti valita joko perinteisen hoivan tai etähoivan käyttämisestä. Mut jos ikääntynyt on niin huonokuntonen tai toimintakyky on semmonen, et se tarvii, niin se pittää olla se hoitajakäynti. Videopuheluiden käyttöönotossa on tärkeää muistaa hoidon laadun varmistaminen ja etähoivasta päättäminen tilannekohtaisesti. Kuvio 1. Siinä pittää olla aika skarppi kuiten, et kuvapuhelinpalvelun ohjauksessa pystyy tekemään.” (H19) Videopuheluilla on siis etunsa; työntekijä voi päivän aikana tavata useamman ikääntyneen, ja hoivatilanteissa on paremmin sijaa ikääntyneen omatoimiselle tekemiselle. Esimerkiksi maaseudulla pitkät välimatkat ja liikkuminen kohteiden välillä vei suuren osan työpäivästä, kuten haastateltava 17 kuvailee. Kirjoittajat Väitöskirjatutkija Ville Mustola, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Professori Sakari Taipale, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Staff Scientist Tomi Oinas, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto 24 10 15 34 17 20 40 60 80 100 Prosenttia Edut asiakkaan kannalta (N=1470) 25 12 19 30 13 20 40 60 80 100 Prosenttia Edut oman työn kannalta (N=1467) 31 10 18 31 10 20 40 60 80 100 Prosenttia Haitat asiakkaan kannalta (N=1466) 32 15 23 26 5 20 40 60 80 100 Prosenttia Haitat oman työn kannalta (N=1465) EOS Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon lusten käytöstä on etua sekä asiakkaille että omalle työlle (kuvio 1). ”Sun ei tarvii liikkua minnekään sä pystyt toimistosta käsin tekemään näitä puheluita, niin sä pystyt hoitamaan siinä aika monta asiakasta enemmän työvuoron aikana kun se että sä liikut paikasta toiseen. Tääl on täällä maaseudulla välimatkat on pitkiä, elikkä monta kertaa saattaa olla että työvuorosta menee, voi sanoo että melkein puolet jo pelkästään siihen paikasta toiseen liikkumiseen.” (H17) Toisaalta videopuheluiden käyttö johti työn tehostumiseen myös siinä, että vapaamuotoinen vuorovaikutus ei ollut enää niin tavallista ja luontevaa: ”Tommosessa videokäynnissä niin sehän on aika napakka, et sielt jää myös hyvässä ja huonossa niin siin jää ehkä semmonen jutustelu täysin pois, et kotikäynnille kun menee niin yleensä siinä jutellaan niitä näitä ikään kun ennen sitä tapahtumaa, ja myös sen jälkeen niin myös on semmosta.” (H13) Voikin miettiä, korostuuko hoivan tehostaminen liiaksi, ja onko hoivan arvo myös kohtaamisessa, joka hoivatilanteessa mahdollistuu. . Vanhustyöntekijät näkivät videopuheluissa paljon etuja, mutta moni oli huolissaan muun muassa omien teknisten taitojen riittämättömyydestä ja ylimääräisen työn lisääntymisestä. Videopuheluilla ei kuitenkaan yleensä voi täysin korvata perinteisiä kotikäyntejä. Tutkimuksissa onkin tullut esiin, että yleensä järkevää on se, että videopuhelut eivät täysin korvaa perinteistä hoivaa, vaan niitä käytetään sen rinnalla. Videopuhelu auttaa seuraamaan ja arvioimaan ikääntynyttä eri tavalla Vanhustyöntekijät kertoivat, kuinka videopuhelutapaamisessa ikääntyneen puolesta asioiden tekeminen ei onnistu samalla tavalla kuin perinteisellä kotikäynnillä
Innovaatioiden kehittäminen kannattaa aloittaa ikääntyvien tarpeiden ja odotusten Digitaalisen palvelun kehittäminen yhdessä senioreiden kanssa Palveluiden kehittäminen ikääntyvien heterogeeniselle kohderyhmälle haastaa yrityksiä toimimaan uusilla tavoilla. Palveluiden kehittäminen tälle kiinnostavalle ja heterogeeniselle kohderyhmälle haastaa yrityksiä toimimaan uusilla tavoilla. Väestön ikääntyminen merkitsee valtavia muutoksia julkisessa taloudessa, työvoimassa, työllisyydessä ja kilpailukyvyssä. Samaan aikaan ikääntyminen on suuri mahdollisuus luoda uusia palveluita ja liiketoimintaa. Teksti ja kuvat: Elisa Pilli-Sihvola 14 Vanhustyo_32023_06-23.indd 14 Vanhustyo_32023_06-23.indd 14 30.5.2023 8.43 30.5.2023 8.43. Erilaisten taustojen, tarpeiden ja halujen myötä ikääntyvät myös käyttäytyvät eri tavoin. Keskeisessä asemassa on digitalisaation ja teknologian monipuolinen ja tarpeeseen sopiva hyödyntäminen uusien palveluiden ja palvelukonseptien luomisessa. S uomen väestössä yli 60-vuotiaita vuonna 2022 oli noin 1,5 miljoonaa. Ikääntyessä tapahtuviin muutoksiin vaikuttavat monet eri tekijät: persoona, parisuhde ja sosiaaliset verkostot, toiveet, elämäntapahtumat, ostovoima, koulutus, elämäntyyli ja kulutustottumukset. Palvelukehityksen ydinasia on auttaa ikääntyviä ottamaan omat voimavaransa käyttöön ja luoda sitä kautta kokemus elämänhallinnasta ja rikastamisesta
Seniorit yllättivät palvelun kehittäjät Hämeenlinnan Sisälähetys r.y. . ”Helteellä ei kaikkea jaksa aivan samalla tavalla kuin ennen”, kertoi 65+ maratoonari suhteestaan juoksumatkoihin. Silvestor jatkaa palvelukonseptin kehittämistä hauskan ja yhteisöllisen hyvinvointipalvelun suuntaan. Palvelukonseptien jatkuva kehittäminen, teknologisten ratkaisuiden hyödyntäminen fiksusti ja avoimuus muutokselle omassa toiminnassa ovat keskeisiä. Aktiiviset seniorit ovat laaja-alaisesti kiinnostuneita lähes kaikesta. Turhaa teknologiaa tämä kohderyhmä ei käyttöönsä halua. Syksyllä 2023 pilotoidaan tähän mennessä syntyneitä ideoita sekä hauskoja ja motivoivia sisältöjä. Tavoitteena on saada ensimmäinen kaupallinen versio valmiiksi alkuvuodesta 2024. Terveyden lisäksi toiveissa oli jotain uutta ja kivaa elämään oman arjen ja elämän piirin ulkopuolelta. Uusiin tuttavuuksiin suhtaudutaan myönteisesti. Silvestor haluaa synnyttää palveluita, jotka parantavat senioreiden elämänlaatua heidän omilla ehdoillaan ja yhdessä kehittämällä. 60+-seniorit käyttävät jo nyt monipuolisesti erilaisia digitaalisia palveluita. Tärkeää ovat hyvä tunnelma, mielenkiintoiset sisällöt ja samanhenkiset ihmiset. Haluatko mukaan palvelua kehittämään. Oliko tässä sitten jotain uutta. Iloinen Silven testaustiimi. Ominaisuudet, jotka aktivoivat pitämään huolta itsestä koettiin tärkeimmiksi. Ilman työterveysja IT-palveluita elävät seniorit kertoivat myös haasteista erilaisten digitaalisten laitteiden käytettävyyden ja toimivuuden kanssa. Asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden kehittämisessä, aina innovoinnista tuotantoon asti, on tärkeää toimivan ja ikääntyviä aidosti kiinnostavan lopputuloksen saavuttamiseksi. Haluttiin panostaa elämänlaatuun ja uusiin kokemuksiin. Mitä 60+ -seniorit toivovat lisää elämäänsä. Tarkoituksena huomioida senioreiden tarpeet paremmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin olemassa oleva tarjonta. Palveluissa ei ole huomioitu 60+-käyttäjäryhmän tarpeita riittävästi. Aikaa halutaan käyttää ja myös käytetään aktiivisesti ja todellisten omien kiinnostuksen kohteiden parissa. Tilaisuuksiin on osallistunut noin 40 eläkkeellä olevaa 60–80-vuotiasta suomalaista. Vinkkejä siitä, mitä kivaa huomenna tapahtuu, lyhyitä ja pitempiä retkiä, yhteisöllisyyttä sekä uusia kokemuksia yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Yksi seniori oli mukana kahdeksassa kerhossa, toisella uusi reissu suunnitteilla heti kun edelliseltä kotiuduttu ja kolmannella puolestaan kalenterista löytyi joka viikko vähintään yksi kulttuuririento, ellei peräti kaksi. Vastauksissa kautta linjan korostui, että terveys ja hyvinvointi on hyvän elämän ja aktiivisuuden perusta. Silvestor on testannut 60+-vuotiaille senioreille suunnatun digitaalisen palvelualustan ensimmäistä prototyyppiä keväällä 2023 Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Seniorit haluavat panostaa omaan terveyteensä ja haluavat verrata omaa suoriutumistaan muihin saman ikäisiin. He ovat kiinnostuneita ja valmiita ottamaan käyttöön uusia palveluita, mutta miettivät tarkoin, mihin he uutta tarvitsevat ja mitä hyötyä siitä on. Mukavat ihmiset, samanlaiset arvot ja samanhenkisyys ovat yhteisöissä tärkeitä ominaisuuksia, samoin yhteinen intressi, kuten harrastus tai muu kiinnostuksen kohde. perusti vuoden 2022 lopussa Silvestor Oy:n, jonka tarkoituksena on tuottaa yli 60-vuotiaille hyvinvointipalveluja hyödyntäen digitalisaatiota. Samalla halutaan tarkkailla omaa terveyttä niin, että ongelmiin voidaan tarttua hyvissä ajoin. Miten jatkamme senioreiden kanssa. Toisaalta halutaan tutustua myös uusiin ihmisiin ja kokeilla uusia asioita. Palvelukehityksen ydinasia on auttaa ikääntyviä ottamaan käyttöön omat voimavaransa ja luoda sitä kautta kokemus elämänhallinnasta ja elämän rikastamisesta. Onko sinulla ajatuksia palvelun kehittämiseen liittyen. Työelämässä nämä asiat hoituivat automaattisesti, mutta eläkkeellä apua esimerkiksi IT-laitteiden käyttöön ei ole niin helposti saatavissa. Ole yhteydessä: Elisa Pilli-Sihvola 050 5945046 elisa.pilli-sihvola@silvestor.fi Vanhustyö 3 • 2023 15 Vanhustyo_32023_06-23.indd 15 Vanhustyo_32023_06-23.indd 15 30.5.2023 8.43 30.5.2023 8.43. Yhteenvetona voi todeta, että 60+-seniorit elävät aktiivista ja hyvää elämää joka päivä. Seniorit haluavat itse valita käyttämänsä palvelut ja he ovat myös valmiita maksamaan palvelusta, jonka kokevat rikastuttavan omaa elämäänsä. Opimme, että senioreille ei ole heille suoraan tehtyjä palveluita. Periaatteessa ei, mutta menemisen hengästyttävä tahti yllätti. Lisäksi tuoda senioreiden elämään sitä kaivattua extraa rikastuttamaan arkea. Asiakkaat haluavat yksilöllisempiä, muuntuvia ja helposti saavutettavia palveluita. Mitä opimme testauksissa. kartoittamisesta. Yksi testaajista kuvaili, kuinka vuoristossa vaeltaessa on vaikea pysyä kolmekymppisten ryhmän tahdissa. Toive terveydestä, hyvinvoinnista ja elämänlaadusta, niin henkisestä kuin fyysisestä, olivat läsnä lähes kaikissa käydyissä keskusteluissa
Vaikka puhetta on paljon, ei teknologioiden mahdollisuuksista ole käytössä kuin murto-osa. Haasteena on, että teknologian mahdollisuuksia ei tunneta, pelätään ihmiskontaktien vähenemisestä ja teknologian armoille jäämistä. Erilaisia robotteja käytetään monenlaisiin tehtäviin. Tavoitteena on oivaltaa teknologian oikeanlainen rooli. 16 Vanhustyo_32023_06-23.indd 16 Vanhustyo_32023_06-23.indd 16 30.5.2023 12.59 30.5.2023 12.59. R obotiikasta haetaan apua teollisuudesta palvelualoihin, myös ikääntyvän väestön haasteisiin. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Suomen Akatemian rahoittamassa Kriittisten terveydenhuoltoympäristöjen toiminnan varmistaminen modernin teknologian avulla -hankkeessa keskeistä on asiakaskunnan vahva osallistaminen kehittämistyöhön ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen robotiikan ja puettavan teknologian mahdollisuuksista. Teksti: Sari Merilampi, Mirka Leino ja Johanna Virkki – Kuvat: Pauli Valo dessä kehittämällä teknologiasta voi kuitenkin olla paljon hyötyä ja iloa. Mobiilirobotti pystyy tunnistamaan henkilön ja muokkaamaan toimintojaan sen mukaisesti. Parhaimmillaan teknologia vapauttaa ihmisten aikaa tärkeimpään kuten kohtaamiseen ja huolenpitoon. Uhkakuvien sijaan olisi tärkeää keskittyä kehittämään teknologiasta käyttäjän tarpeisiin ja toiveisiin vastaavaa. Oikein suunniteltuna ja yhÄlyvaatteita ja opasrobotteja Robotiikka ja erilaiset älykkäät tuotteet ovat arkipäivää jo nyt, mutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Markkinoille on tullut myös valtavasti erilaisia älylaitteita ja ”äly” tuleekin yhä lähemmäksi arkeamme ranteeseemme tai jopa vaatteisiimme. Keskeisin keino on tiivis yhteistyö teknologiaa hyödyntävän hoitotyön ammattilaisten, potilaiden ja asiakkaiden sekä teknologiaa kehittävien kesken
Yhtenä esimerkkinä toteutetaan lisäksi talon siistijöiden opastus. Tämän toteutumiseen tarvitaan kuitenkin monipuolista ja monialaista yhteen hiileen puhaltamista. Robotista on toivottu myös seuraa erityisesti öiseen aikaan, kun ei viitsi soitella muille. Robotti on toiminut muistelun tukena, lisännyt ryhmäkodin asukkaiden ja henkilöstön sekä omaisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Näiden erilaisten teknologioiden yhdistelmistä on yhteiskehitetty useita käyttöskenaarioita yhteistyössä sosiaalija terveysalan sekä teknologia-alan asiantuntijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Sosiaalinen robotti Sosiaalinen robotti on ihmisen muotoinen puhuva robotti, jonka tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata ihmistä. Mobiilirobotti on varustettu kaapilla, jossa se voi kuljettaa vaikkapa ostoksia tai pyykkejä omalle kotiovelle. Koska mobiilirobotti tunnistaa opastettavan henkilön, voidaan sisältöä muokata henkilön mukaan. . Teknologia voi parhaimmillaan luoda täysin uudenlaisia palveluita ja helpottaa ammattilaisten työtä sekä rikastaa ikäihmisten elämää. Mobiilirobotti testissä Testauksessa on jo touko-kesäkuussa 2023 mobiilirobotti, joka osaa opastaa ikäihmisille suunnatun Diakon Oy:n DiaHavu-kerrostalon asukkaita tutustumaan talon yleisiin tiloihin ja käytäntöihin. Myös robotin ääntä tai nopeutta pystytään säätämään käyttäjän tarpeen mukaisesti. Robotti on jopa koettu hyväksi kuuntelijaksi, sen keskittyessä vain yhteen ihmiseen kerrallaan. Jotkut jopa kertoivat mieluummin puhuvansa ikävistä asioista robotille, kuin vaivaavansa niillä muita. Teknologia tulisi nähdä työkaluna, joka väistämättä aiheuttaa muutoksia toimintatapoihin. opastanut evakuointitilanteessa ihmisiä ulos palavasta rakennuksesta, vetänyt aktivointituokioita henkilöille yksilöityine tarinoineen ja peleineen, tarjonnut yöllä ”olkapäätä”, rauhoitellut takaisin nukkumaan, ohjannut harhailevaa henkilöä takaisin omaan huoneeseen ja pitänyt perehdytystä uusille työntekijöille ja asukkaille. Käyttöskenaarioissa robotti on mm. Erilaisia robotteja, erilaisia tehtäviä Vaikka vielä ei tunnetakaan ihmisen tapaan toimivaa ”yleisrobottia”, on erilaisiin tehtäviin suunniteltuja robotteja jo runsaasti. Tähänastinen palaute eri alojen ammattilaisilta on ollut innostavaa. Vaatteeseen liitetty hälytysnappi kulkee mukana ja on huomaamaton. Se osaa myös puhua, vaikka näyttääkin perinteiseltä koneelta (Kuva 1). Mobiilirobotti osaa myös viihdyttää aktivoivalla liikunnallisella ”hupikierroksella”, jossa käyttäjä seuraa robottia toiminnalliselta pisteeltä toiselle. Mobiilirobotti on sille opetetulla alueella itsenäisesti kulkeva robotti, jonka keskeisin tehtävä on tavaroiden kuljettaminen. Niille on löydetty monenlaisia hyödyllisiä käyttökohteita, kuten erilaisen monikanavaisen (kuva, ääni, eleet) informaation kertomista, ajanvietteen tarjoamista ja kuuntelijana olemista. Mobiilirobotille on annettu myös lisää aisteja. Älyvaatteilla (Kuva 2) viitataan vaatteisiin integroituun teknologiaan, joka mahdollistaa toiminnallisuuksia, kuten käyttäjän mittaamista. Se kykenee tunnistamaan henkilöitä, joiden vaatteisiin tai kaulanauhaan on lisätty puettava tunniste. Tutkimushankkeessa keskitytään mobiilirobotiikkaan ja sosiaalisiin robotteihin sekä näiden yhteistyöhön puettavan teknologian kanssa. Kirjoittajat Dosentti, Tutkijayliopettaja Sari Merilampi, Satakunnan ammattikorkeakoulu Yliopettaja Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu Tenure track professori Johanna Virkki, Tampereen yliopisto Vanhustyö 3 • 2023 17 Vanhustyo_32023_06-23.indd 17 Vanhustyo_32023_06-23.indd 17 30.5.2023 8.44 30.5.2023 8.44. Samalla hyödynnetään pelillisyyttä, jolloin aktivointipisteiden suorittaminen kerryttää pisteitä ja antaa käyttäjälle palkinnoksi uudenlaista sisältöä. Mobiilirobotti tunnistaa paikkansa ja näin ollen se pystyy valitsemaan annettavat ohjeet sijaintinsa perusteella. Pelkästään teknologian luominen yhdessä ei kuitenkaan riitä. Sosiaalinen robotti (Kuva 1) sen sijaan on tyypillisesti ihmisen ulkomuotoa jäljittelevä robotti, jonka keskeisiä tehtäviä ovat neuvonta, opastus ja vielä tänä päivänä melko alkeellinen keskustelu. Mobiilirobotin kyydissä kulkee myös iso tabletti, josta se osaa näyttää erilaisia ohjeistuksia. Kehittämistyö on vahvistanut kokemusta yhteistyön tarpeellisuudesta erilaisten ikäihmisten palvelemiseksi tarkoitettujen ratkaisujen kehittämisessä. Lähde: Poberznik A., Merilampi S., Older adults’ experiences with Pepper humanoid robot, julkaisussa: Tutkimusfoorumi 2019, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uuden yhteisen toimintamallin satoa: https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/303611/2019_B_23_ SAMK_Tutkimusfoorumi_2019.pdf
Teknologia ikääntyneiden kotiin annettavissa palveluissa Teknologialla on mahdollista tukea asiakkaan itsenäistä ja omatoimista kotona asumista, itsenäisyyttä ja toimintakykyä. 18 Vanhustyo_32023_06-23.indd 18 Vanhustyo_32023_06-23.indd 18 30.5.2023 8.44 30.5.2023 8.44. Teksti: Karoliina Äikäs – Kuvat: Krista Toivonen Teknologia on lisännyt tyytyväisyyttä palveluihin sekä turvallisuutta kotona asumiseen
Kotona asumisen tueksi voidaan teknologiaa käyttää turvallisuuteen, lääkehoitoon, muistin tukemiseen tai omatoimiseen liikkumiseen. Kotihoidossa Satakati-hankkeen myötä käyttöönotettu teknologia, Elisa Digihoiva, koostuu erilaisista palveluista. Satakunnassa lääkerobotteja on tällä hetkellä käytössä n. Satakati). Satakunnan väestö ja ikärakenteen ennakoitu kehitys vuosina 2021-2040 osoittaa, että yli 75-vuotiaiden kokonaismäärä nousee, jolloin ikärakenne painottuu yhä vanhempiin ikäluokkiin. Teknologia ja digitalisaatio Satakunnan hyvinvointialueella Ikääntyneiden palvelut on nostettu Satakunnassa yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Lääkerobotit on tarkoitettu henkilöille, joilla on epävarmuutta lääkehoidon itsenäisessä toteuttamisessa. Fyysisiä käyntejä voidaan siirtää videovälitteisiksi käynneiksi tai muuttaa muulla tavoin teknologia-avusteisiksi, jolloin ikääntyneiden palvelujen ammattilaisten aikaa vapautuu fyysisille käynneille, joita ei voida siirtää etänä tehtäviksi. Tarvitaan yhteneviä terveyttä edistäviä ja toimintakykyä ylläpitäviä palveluja sekä kannustusta omahoitoon. Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluita on vuosien 2022-2023 aikana digitalisoitu mm. Kirjoittaja Karoliina Äikäs on Satakunnan hyvinvointialueen Digija tukipalveluiden päällikkö. Asiakkaiden ja henkilökunnan kokemukset niiden käytöstä ovat olleet positiivisia. Vanhustyö 3 • 2023 19 Vanhustyo_32023_06-23.indd 19 Vanhustyo_32023_06-23.indd 19 30.5.2023 8.45 30.5.2023 8.45. Muita Satakunnan hyvinvointialueella käytössä olevia digitaalisia ratkaisuja ovat älylukot, lääkerobotit ja turvarannekkeet. Satakati-hankkeen tekemän asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella teknologia on lisännyt tyytyväisyyttä palveluihin sekä turvallisuutta kotona asumiseen ja sosiaalista kanssakäymistä. S uomen väestöstä yli 65-vuotiaiden osuuden odotetaan merkittävästi nousevan seuraavien vuosikymmenten aikana. Teknologian tuomat hyödyt On todettu, että teknologialla on mahdollista tukea asiakkaan itsenäistä ja omatoimista kotona asumista, itsenäisyyttä ja toimintakykyä. . palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Lääkerobottien Ikääntyneen väestönosuuden kasvun haaste Väestöennusteiden mukaan tulevaisuuden kasvava ikäluokka on yli 75 –vuotiaat. tabletit) voidaan parantaa sosiaalisia kontakteja sekä tuottaa palvelua etäyhteyksin (etähoito, -kuntoutus, -konsultaatiot). tabletit) voidaan parantaa sosiaalisia kontakteja sekä tuottaa palvelua etäyhteyksin. Yhteistyö Satakati-hankkeen kanssa on mahdollistanut erilaisten teknologioiden käyttöönoton Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden kotiin annettavissa palveluissa, mikä osaltaan tukee myös hyvinvointialueen strategisia linjauksia mm. Robotista lääkkeitä saa aina vain tarkoitetun annoksen, muuten lääkkeet eivät ole saatavilla. Näiden ihmisten osalta aikaja paikkariippumattomat digitaaliset palvelut pienentävät muun muassa maantieteestä tai elämäntilanteesta johtuvaa eriarvoisuutta palvelujen käyttäjinä. 140. käyttöönoton on todettu nostavan kotihoidon laatua ja parantaneen merkittävästi lääketurvallisuutta poistaen lääkitysvirheiden mahdollisuuden lähes kokonaan. KATI-hankkeen alla (myöh. Etenkin videopuhelujen/etähoidon ja lääkerobottien on jo todettu tuovan yhden ratkaisun henkilöstöpulaan ja resurssivajeeseen. Hyötynä voi lisäksi mainita mm. Teknologisin välinein (mm. Teknologisin välinein (mm. Satakunnan hyvinvointialueen strategian mukaisesti alueen palvelut tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja lähellä monin eri tavoin. Väestön ikääntyminen haastaa ja kuorimittaa sosiaalija terveydenhuoltoa eri tavoilla, joten on syytä miettiä, miten lisääntyvä palveluntarve voidaan ratkaista ja miten eri palveluja voidaan kehittää erityisesti ikääntyneiden palveluissa. Tässä ikäluokassa säännöllisten tukien ja palvelujen tarve alkaa kasvaa, mikä aiheuttaa jatkossakin suurimmat menopaineet sosiaalija terveyspalveluille samalla, kun verotulot laskevat työikäisten vähentyessä. Tarvitaan uusia ja erilaisia vaihtoehtoja ikäihmisille suunnattujen palveluiden valikoimaan. Asiakkaan ja omaisten välinen yhteydenpito on monipuolistunut etäyhteyden avulla, jonka lisäksi kotihoidon henkilöstö ja omainen voivat seurata ikääntyneen hyvinvointia ja kodin tilannetta teknologian avulla. Palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta tulee kehittää huomioiden mm. Näillä toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä laajempaa palvelujen tarvetta. Lääkerobotti varmistaa, että käyttäjä saa oikeat lääkkeet oikeaan aikaan, joka osaltaan tukee itsenäistä kotona asumista. kiireen väheneminen, työn mielekkyyden lisääntyminen ja työtyytyväisyyden paraneminen. teknologian ja digitaalisten palveluiden mahdollisuudet. Kansallisen ikäohjelman mukaan digitalisaatio tulee parantamaan julkisten palvelujen saatavuutta niille ihmisille, jotka kykenevät ja haluavat käyttää esimerkiksi internetiä ja erilaisia digitaalisia ratkaisuja
I nternet ja digitaaliset palvelut ovat muuttaneet yhteiskuntaamme merkittävästi, ja päivittäinen vuorovaikutuksemme verkossa kasvaa jatkuvasti. Tietoturvakeskustelun on käsiteltävä laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kattaen kaikki tietoturvan näkökohdat. Olemme haavoittuvaisempia rikollisten ja informaatiovaikuttamisen kohteina. Näillä pelisäännöillä ja niiden noudattamisella on valtava merkitys meistä jokaiselle ja koko yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Yritykset säätelevät itse itseään ja pääsääntöisesti pyrkivät toimimaan Digitaalisen yhteiskunnan täytyy olla turvallinen meistä jokaiselle Kyberturvallisuus on yhteinen vastuumme, ja yhdessä voimme varmistaa yhteiskuntamme toimintavarmuuden myös tulevaisuudessa. Kansalaiskyberteko-kampanjan tavoitteena on edistää kansalaisten ja organisaatioiden välistä vuoropuhelua kyberturva-aiheista ja rohkaista jokaista meistä osallistumaan turvallisuuden edistämiseen omassa ympäristössämme. Verkossa esiintyvä väärä tieto ja vaikuttamisyritykset lisääntyvät. Digitaalinen yhteiskuntamme vaatii säätelyä toimiakseen. Kyberturvallisuus on yhteinen vastuumme, ja yhdessä voimme varmistaa yhteiskuntamme toimintavarmuuden myös tulevaisuudessa. Tätä 20 Vanhustyo_32023_06-23.indd 20 Vanhustyo_32023_06-23.indd 20 30.5.2023 8.45 30.5.2023 8.45. Kaikki mitä teemme verkossa kasvattaa digijalanjälkemme ja meidän on yhä vaikeampi hallita sitä, mitä tietoja haluamme jakaa itsestämme ja kuinka tietojamme käytetään. Samaan aikaan meihin kohdistuvat uhat tulevat lähemmäksi. Internet ja digitaaliset palvelut kehittyvät koko ajan. Tämän kehityksen myötä kyberturvallisuus on noussut tärkeäksi osaksi yhteiskuntamme toimintavarmuutta. On tärkeää huomata, että tietoturvan merkitys ei rajoitu vain teknologiaan, vaan se liittyy myös ihmisiin ja organisaatioihin. Suurin osa yhteiskunnan palveluista on digitaalisia ja päivittäinen vuorovaikutuksemme verkossa lisääntyy. Miksi Suomi tarvitsee uudenlaista tietoturvakeskustelua juuri nyt. Teksti: Dana Paredes – Kuvat: CyberCoach vastuullisesti, minkä lisäksi lainsäätäjät EUtasolla kehittävät yhteisiä pelisääntöjä teknologian kehittyessä
Lisäksi mukana on lukuisia vaikuttajia yhteiskunnan eri alueilta, jotka haluavat osallistua keskustelun näkyväksi tuomiseen. Tärkeät osa-alueet kyberteoissa ovat myös digijalanjäljen vaikutusten, huijausten, verkkoasioinnin vaarojen ja yleisten verkkoon liittyvien turvallisuusriskien ymmärtäminen. Suunnitteilla on tapahtumia, podcasteja, teemapäivätempauksia, kyberturvatunteja kouluihin ja erilaisia digitaitoja lisääviä aktiviteetteja senioreille ja muille erityisryhmille. Kansalaiskyberteko -kampanjan kyberteot antavat neuvoja sosiaalisen median ja muiden tilien hallintaan, salasanaja laiteasetusten ymmärtämiseen ja digijalanjäljen hallintaan. Kansalaiskyberteko-kampanja Kampanjan koordinoinnista vastaa CyberCoach, kotimainen tietoturvaohjelmistoalan kasvuyritys, jonka yhtenä tavoitteena on digiturvataitojen tasa-arvoisuus yhteiskunnassamme. On tärkeää, että henkilö, jota tuet läheisenä tai työsi tai roolisi puitteissa, uskaltaa tulla kertomaan sinulle heti, jos jotain ikävää tapahtuu. . Rakenna luottamusta ja madalla kynnystä kertomalla omista toilailuistasi verkossa. Paras tapa turvata toisemme verkossa on rakentaa molemminpuolinen luottamus ja jutella avoimesti. Kampanjan 12 kansalaiskybertekoa tarjoavat helppoja ohjeita, joiden avulla oppii erilaisia arjen digitaitoja käytännössä. Jokainen meistä voi olla mukana edistämässä turvallisuutta ja yhteiskuntamme toimintavarmuutta kyberuhkien edessä. Kampanjan ytimessä on kohtaamiset läheisten kesken ja erilaisten organisaatioiden kannustaminen kyberturva-aiheiden aktiiviseen esille nostamiseen. Disinformaation eli valetiedon ja misinformaation eli virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon tunnistamisesta keskustellaan ”Valetieto-oppi” -osiossa ja haitalliseen sisältöön reagoimista pohditaan ”Sisältövaroitus”-osiossa. Silloinkin jos hän tietää tehneensä itse virheen. #kansalaiskybertekoja senioreiden näkökulmasta Kansalaiskyberteko-kampanja lanseerattiin alkuvuodesta 2023. Eläkeiässä voi olla enemmän aikaa opetella digitaitoja, ja valveutunut seniori voi hyvinkin olla se, joka auttaa ja tukee muita senioreita tai nuorempia läheisiään. Myös kuka tahansa läheinen voi auttaa senioria. Yrityskummeina mukana ovat mm. Tutustu kampanjan nettisivuihin ja osallistu lähipiirisi ja yhteiskuntamme turvaamiseen! Kampanjan nettisivut www.kansalaiskyberteko.fi/ Sosiaalisen median kanavat: LinkedIn https://www.linkedin.com/company/kansalaiskyberteko Facebook https://www.facebook.com/kansalaiskyberteko Twitter https://twitter.com/Kyberteot Instagram https://www.instagram.com/Kyberteot keskustelua emme voi ulkoistaa pelkästään asiantuntijoille ja viranomaisille. Kampanjan kybertekoja voi vanhuusalan ammattilainen käyttää apuna työssään, tukiessaan senioria. Vanhustyö 3 • 2023 21 Vanhustyo_32023_06-23.indd 21 Vanhustyo_32023_06-23.indd 21 30.5.2023 8.45 30.5.2023 8.45. #Kansalaiskyberteko on kampanja, joka laajentaa kyberturvakeskustelua ja elää aidosti kaikkien osallistujien kautta sosiaalisessa mediassa ja elävän elämän kohtaamisissa. Kampanja jatkuu läpi vuoden 2023 somenäkyvyyden, tilaisuuksien, teemapäivien ja kummiorganisaatioiden esille tuomien erikoisteemojen kautta. Aktia, Alma Media, DNA, Elisa, Enfuce, ENTER Ikäihmisten Tietotekniikkayhdistys, Fingertip, FISC Kyberala ry, Google, Gubbe, Futurice, Microsoft, Netprofile, OP, Outokumpu, POP pankki, Sellai, Soste, Telia, Tietoevry, Tietoturva ry, Vamos ry sekä Vanhustyön keskusliitto. Jokaisen meistä täytyy tuntea oikeutemme ja jokaisella on oikeus digitaitoihin
Käytännöllisistä syistä kirjassa esitellyt kylät sijaitsevat enimmäkseen kuitenkin Keski-Italiassa”, kertoo Heli Pekkarinen. Suurimman osan kirjan kylistä olen valinnut intuition varassa, ilman loogista perustetta. Myös toivetta uskonnottomista hautajaisista tulee kunnioittaa. Laitetorilta voi lainata hyvinvointiteknologiaa kotona kokeiltavaksi. Näin voi valita, haluaako neuvotella myös tarkemmista toiveista. Lyhyesti Kirjavinkit Ammattilaisille: Hoivan pimeä puoli Tiina Sihto & Paula Vasara (toim.) 366 sivua, Gaudeamus Hoivan pimeä puoli esittelee hoivasuhteiden katveita, rajoja ja säröjä sekä palvelujärjestelmän rakenteellisia vinoumia. hautaustavan ja sen, että voi kirjata toiveensa esimerkiksi siitä, että haluaa tulla haudatuksi rakkaansa viereen, eikä välttämättä sinne mihin vaikkapa suvun perinteissä ajatellaan. www.pirkanmaankotitori.fi/laitetori 22 Vanhustyo_32023_06-23.indd 22 Vanhustyo_32023_06-23.indd 22 30.5.2023 8.47 30.5.2023 8.47. ”Hoivaa pilkotaan mitattaviksi suureiksi ja suoriutumista arvioidaan vain objektiivisin mittarein, vaikka itse asiassa lopputulema – ihmisen kokemus huolenpidosta – on se, mitä tulisi arvioida”, Tiina Sihto ja Paula Vasara sanovat. Millaisia haasteita kohtaavat ne, jotka hoivaavat työkseen. Tamperelainen ohjelmistotalo RoboGen käynnisti verkkopalvelun hautaustahto.fi jossa voi luoda juridisesti pätevän asiakirjan ja määritellä oman hautaustahtonsa. Matkakuumeessa oleville: Kylässä Italiassa Heli Pekkarinen, 192 sivua, Avain Kirjassa kerrotaan italialaisista kylistä satunnaisen kävijän näkökulmasta, Kylät kuvataan sellaisina kuin ne nyt ovat tai jollaisina ne kirjoittaja on kokenut. Lucinda Riley ehti kirjoittaa ennen kuolemaansa kesäkuussa 2021 vain osan Papa Saltin -tarinasta, mutta hän jätti sarjan salat perinnöksi pojalleen Harry Whittakerille, joka viimeisteli tarinan loppuun Hautaustahto-asiakirja digiaikaan S uomessa Hautaustoimilaki määrittelee mm. Joillekin on tärkeintä arkkuhautaus, toisille nimenomaan tuhkaus. On mahdollista tehdä myös hautaustestamentti, joka on tehtävä vaativien muotomääräysten mukaisesti, joten tästä asiakirjasta kannattaa kysyä lakitoimistosta. Kesäviihdettä kaipaaville: Atlas – Papa Saltin tarina Lucinda Riley – Harry Whittaker, 864 sivua, Bazar kustannus Yksi kevään odotetuimmista kirjoista oli varmasti Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan päätösosa Atlas – Papa Saltin tarina, jossa kaikki salaisuudet paljastuvat, asiat vedetään yhteen ja ne tulevat loppuun käsitellyksi. Itsenäisenä teoksena teos ei toimi, vaan kannattaa lukea sarjan aiemmat kirjat. Laitetorin tavoitteena on tehdä teknologiaa tutuksi ja helpottaa teknisten ratkaisujen käyttöönottoa. Digitaalisesti tehtävän asiakirjan etuna on juridisesti pätevä sähköinen allekirjoitus ja automaattinen siirto myös Visma Sign -palveluun. Siinä hyvä vinkki kesälukemiseksi. Pienten kylien omaleimainen tunnelma välittyy kirjan kuvista. Halutessaan asiakirjan voi tulostaa myös paperiversioksi. Millaisia kipupisteitä voi liittyä läheisen hoivaamiseen. Kirjoittajina on vaikuttava joukko hoivan ja vanhuusalan asiantuntijoita ja tutkijoita. “Tähän kirjaan olen valinnut sellaisia kyliä, joissa minulle on herännyt jokin erityinen tunne. Tavanomaisimmat ja kaikille kansalaisille tärkeimmät tiedot järjestelmä kirjaa helposti ja turvallisesti. hautaustahto.fi Pirkanmaan laitetori Laitetorilla voi tutustua kotona asumista, turvallisuutta ja toimintakykyä parantaviin apuvälineisiin ja laitteisiin kodinomaisessa ympäristössä. Millaisia ratkaisuja hoivan rakenteet mahdollistavat, ja mitä ne ehkä tekevät mahdottomiksi. Helppokäyttöinen lomake kysyy myös, haluatko siirtää tiedon tehdystä Hautaustahdosta myös hautaustoimistolle
Lue julkaisu Ikäteknologia edistää turvallista kotona asumista ja työhyvinvointia: hyödyt käyttöön kansallisella koordinaatiolla https://www.julkari.fi/handle/10024/146492 Podcast: Arkkipiispan talossa Arkkipiispan talossa käydään keskusteluja mm. 4 Liesihälytin varoittaa vaaratilanteesta liedellä, kun lämpötila nousee liian korkeaksi tai liian nopeasti. artistin paineista, rahan vallasta ja vanhusten asemasta. Pilotoinnit eivät johda toiminnan pysyviin muutoksiin. teknologia vinkkiä arkeen 5 1 Vilkkuja tärinähälytin: Kun varoitin havaitsee tulta tai savua, merkkivalo vilkkuu ja tärinäpatja tärisee herättäen nukkuvan. Kun painaa lähettimen nappia, esineessä oleva vastaanotin pitää ääntä ja vilkuttaa valoa, jolloin esine löytyy helposti. Laitteen avulla muistisairaan henkilön omaishoitaja huomaa läheisensä lähtöaikeet. Ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli on suunniteltu sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta, ja se perustuu Kansallisen ikäohjelman periaatepäätöksessä määriteltyihin tehtäviin. Hälytysjärjestelmiin liitetyillä hälyttimillä saadaan hälytys myös älypuhelimiin tai vartiointiliikkeeseen. Tuotteiden valmistajien ja käyttäjien yhteiskehittäminen on satunnaista, eivätkä tuotteet ja palvelut aina vastaa käyttäjien tarpeita. Hälytin ilmoittaa uhasta äänimerkillä kuten palovaroitin. Vanhustyö 3 • 2023 23 Vanhustyo_32023_06-23.indd 23 Vanhustyo_32023_06-23.indd 23 30.5.2023 8.47 30.5.2023 8.47. avaimeen tai kännykkään. Uusi jakso ilmestyy muutaman viikon välein, yhteensä noin kymmenen jaksoa. Jos yhteistyötä ei koordinoida, laitteita ja palveluita otetaan käyttöön paikallisesti ja usein projektiluontoisesti. Malli on suunniteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Ikäteknologian hyödyntäminen I käteknologian laaja hyödyntäminen vaatii kansallista koordinaatiota. 5 Ovija ikkunahälytin hälyttää oven tai ikkunan avaamisesta. Arkkipiispa Tapio Luoman luotsaaman podcastsarjan ensimmäinen jakso on julkaistu. Tieto vaikuttavista ratkaisuista leviää sattumanvaraisesti. Alueet etsivät ratkaisuja samoihin ongelmiin, mutta kokeilujen tulokset jäävät paikallisiksi. 2 Palovaroitin paristokotelolla: Itse palovaroitin on katossa, mutta sen paristokotelo on alhaalla, jossa pariston vaihto käy hel3 Paikannin laitetaan esim
Kunnat ovat kehittäneet palveluja monipuolisesti Iäkkäiden palveluja on kehitetty kunnissa monipuolisesti. Säännöllisen kotihoidon riittävyydessä näki ongelmia noin joka kymmenes ja ympärivuorokautisen palveluasumisen riittäIkäasumisen ennakointisuunnitelma oli vain kolmasosassa kunnista. Teksti: Sari Kauppinen, Pirita Forsius ja Emma Kainiemi vyydessä noin joka viides vastaaja. Iäkkäiden palvelujen monipuolistumisesta kertoo myös se, että esimerkiksi vuorokaudenajasta riippumatonta kotihoitoa on tarjolla valtaosalle iäkkäistä henkilöistä, erityisesti, jos tarve on korkeintaan kerran yössä tai epäsäännöllisesti yöaikaan. Perhehoitoa lukuun ottamatta iäkkäille suunnatut palvelut riittämättömäksi arvioineiden osuus on noussut vuodesta 2014. Noin puolet vastaajista arvioi, että kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin sijoittuvien palvelujen eli iäkkäiden yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon määrä on riittämätöntä heidän alueellaan. Yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon paikkoja tarvitaan lisää Järjestäjäkyselyyn vastanneet kuntien ja kuntayhtymien vanhuspalveluista vastaavat johtajat arvioivat iäkkäille henkilöille suunnattujen palvelujen riittävyyttä syksyllä 2022. Hyvinvointialueet aloittivat iäkkäiden palvelujen osalta eri tilanteissa THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyn tulosten mukaan iäkkäiden palvelujen järjestämisessä on edistytty monelta osin vanhuspalvelulain lähes kymmenen voimassaolovuoden aikana. Silti arviot yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon lisäämisestä seuraavien vuosien aikana olivat melko vaatimattomia. Lisäksi valtaosa iäkkäistä henkilöistä asuu alueella, jossa toimii kotisairaala. Tosin vain pienellä osalla alueista se on käytössä ympäri vuorokauden. K u va : Sh u tte rs to c k I äkkäiden palvelujen järjestäminen siirtyi kunnilta hyvinvointialueille tilanteessa, jossa palvelujen järjestämiseen tuovat haasteita erityisesti väestön ikääntymisen aiheuttama lisääntyvä palveluntarve ja alan työvoimapula. Keskeisten iäkkäiden palvelujen piirissä olevien asiakkaiden osuus 75 vuotta täyttäneistä on myös pienentynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Kehittäminen ja tutkimus 24 Vanhustyo_32023_24-44.indd 24 Vanhustyo_32023_24-44.indd 24 30.5.2023 8.57 30.5.2023 8.57. Kehittämistarpeita on kuitenkin edelleen ja toimeenpanossa on myös ollut eroja kuntien ja kuntayhtymien välillä. Lisäksi ikääntyneille henkilöille kohdennettujen suun terveydenhuollon sekä mielenterveysja päihdepalvelujen riittävyys arvioitiin varsin heikoksi. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalle tarjotaan esteetön asuminen, asiakkaan tarvitsemat palvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, mutta henkilökunta ei ole paikalla ympäri vuorokauden. Kotona asumisen tuen kannalta huolestuttavaa on, että esimerkiksi asiakasohjauksen, arviointiyksiköiden, päivätoiminnan, kotikuntoutuksen ja tilapäishoitopaikkojen riittävyys on heikentynyt. Suunnitelmia ja päätöksiä näiden palvelujen lisäämisestä ei tosin välttämättä oltu tehty kunnissa järjestämisvastuun siirron lähestyessä. Esimerkiksi hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä sekä itsenäistä suoriutumista tukevien neuvontapalvelujen tarjoaminen ikääntyneille on järjestäjäkyselyn mukaan monimuotoistunut, kun fyysisten toimipisteiden rinnalle on tullut yhä enemmän etäja liikkuvia palveluja
Kirjoittajat Johtava asiantuntija Sari Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkija Pirita Forsius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkija Emma Kainiemi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n järjestäjäkyselyssä selvitettiin iäkkäiden palvelujen järjestämisen tilaa useiden eri teemojen kautta. Kysely osoittaa, että teknologian hyödyntämiseen iäkkäiden palveluja toteutettaessa on halua, mutta sen osalta tarvitaan myös monelta osin kehittämistä. Esimerkiksi ikäasumisen ennakointisuunnitelman oli tehnyt vain kolmasosa vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä. . Palvelujen riittävyys Hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevat palvelut Asumista ja asuinympäristöä koskevat kysymykset Välimuotoiset ja kotiin vietävät palvelut Kotisairaala Palliatiivinen hoito ja saattohoito Teknologian hyödyntäminen Palvelutarpeen arviointi, asiakasohjaus ja RAI-järjestelmän käyttöönotto Palvelujen odotusajat Päätösten tekeminen ja omatyöntekijän nimeäminen Huoli-ilmoitukset ja kaltoinkohtelun ehkäisy Järjestäjän vastuulla oleva valvonta Muistisairauksiin varautuminen Omaisja perhehoito Työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset Lähes kaikki vastanneet kunnat ja kuntayhtymät olivat panostaneet jollakin tavalla palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen. Kauppinen S, Forsius P & Kainiemi E (2023) Iäkkäiden palvelujen järjestämisen tila hyvinvointialueiden aloittaessa. Ei-kiireelliset palvelut pystyttiin tarjoamaan lakisääteisessä kolmessa kuukaudessa lähes kaikille asiakkaille. (Kuva: THL) Iäkkään väestön osuus vaihtelee hyvinvointialueittain nyt ja tulevaisuudessa. Kyselyn perusteella hyvinvointialueiden on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti ikääntyneiden henkilöiden asumisen ennakointiin ja iäkkäiden asumispalvelujen kehittämiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Kyselyn vastaajina ovat toimineet vanhuspalvelujohtajat kunnissa sekä järjestämisvastuussa olleilla kuntayhtymillä ja yhteistoiminta-alueilla. Kuvassa 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2030 ja 2040 hyvinvointialueittain (Lähde: Tilastoja indikaattoripankki Sotkanet.fi). Suurin osa lopuistakin kunnista ja kuntayhtymistä pystyi tarjoamaan kiireelliset palvelut valtaosalle asiakkaistaan samana tai seuraavana päivänä, joten kaikkiaan neljä viidesosaa asiakkaista sai ne viimeistään seuraavana päivänä. Palvelujen odotusajat toteutuvat useimmiten Palvelutarpeen arviointiin pääsi lakisääteisessä seitsemässä arkipäivässä neljä viidesosaa asiakkaista. THL:n järjestäjäkysely Järjestäjäkyselyllä (aiemmin myös kuntakyselyn nimellä) on kerätty tietoa iäkkäiden palvelujen järjestämisestä osana THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurantaa. Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyn tuloksia 2014–2022. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2014 alkaen. Teknologiaan panostaminen mainittiin myös yleisesti, kun kysyttiin viime vuosina iäkkäiden palveluissa tehdyistä uudistuksista ja keinoista edistää integraatiota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2023. Yleisimmin kehittämistä on tehty kotisairaalatoiminnan parissa. (Kuva: THL) Vanhustyö 3 • 2023 25 Vanhustyo_32023_24-44.indd 25 Vanhustyo_32023_24-44.indd 25 30.5.2023 8.57 30.5.2023 8.57. Positiivista on, että asiakkaille tarjotun asumiseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan arvioi riittäväksi valtaosa vastaajista. Kiireelliset palvelut pystyi tarjoamaan samana tai seuraavana päivänä kaikille asiakkaille noin puolet vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä. Integraatiota iäkkäiden palveluissa on parannettu myös toimintamalleja yhtenäistämällä ja kehittämällä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä
Mentorointi on enemmän kuin työhön perehdytys, sillä se perustuu mentoroitavan tarpeisiin ja tavoitteisiin, on pitkäkestoista ja se vahvistaa mentoroitavan ammatillista kasvua. Hankkeen tuotoksina syntyi työkaluja kotihoitoon mentoroinnista, uramallista ja RAI-arvioinnin tarkistuslistasta. Mentorointimalli ja -opas Mentorointia kehitettiin yhdessä työskentelynä kotihoidon ammattilaisten, esihenkilöiden, opiskelijoiden ja hanketoimijoiden kesVetoja pitovoimaa kotihoitotyöhön ken. Mentorointiopas sisältää mentoroinnin eri vaiheisiin liittyvää tietoa, käytännön vinkkejä, lähteitä sekä erilaisia, aiheeseen liittyviä tehtäviä. Mentoroinnin ideana on muodostaa yhteistyösuhde uuden ja kokeneen työntekijän välille ja sen tavoitteena on vahvistaa molempien osapuolien tietoa, taitoa ja osaamista. Mentorointi lisää työhyvinvointia sekä auttamalla tunnistamaan työntekijän yksilöllisiä voimavaroja ja vahvuuksia, joita hän voi hyödyntää työssään. Mentorointi voi lisätä myös työn vetoja pitovoimaa vahvistamalla uuden työntekijän työhön sitoutumista, tuomalla näkyville henkilöstön osaamista, työn sisältöä ja alan hiljaista tietoa. Tehtävien tarkoituksena on ohjata mentoroitavaa ja mentoria pohtimaan yhdessä mentoroinnin toteuttamiseen ja kotihoitoKotihoitotyön positiivisten mielikuvien syntymiseen pitää vaikuttaa jo opintoihin liittyvien harjoittelujen ja työssä oppimisen aikana. Teksti: Katja Hautsalo, Minna Huhtala ja Sari Teeri Mentoroinnin käynnistyminen, kuvassa mentori ja mentoroitava 26 Vanhustyo_32023_24-44.indd 26 Vanhustyo_32023_24-44.indd 26 30.5.2023 8.57 30.5.2023 8.57. Tarve mentoroinnin kehittämiselle on noussut esille hankkeen aikana vahvasti niin työntekijöiden kuin myös kotihoidon esihenkilöiden ja työnantajien kokemuksista. E lä vä n K u va n K e sk u s, SE K K E lä vä n K u va n K e sk u s, SE K K Kehittäminen ja tutkimus V etoja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeella vahvistettiin kotihoidon työhön valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä
Oma työ koetaan mielekkäämmäksi silloin, kun saadaan mahdollisuuksia osallistua oman työn kehittämiseen ja ammattitaidon syventämiseen. K u va M in n a H u h ta la ja Ja tta Le h to n e n Vetoja pitovoimaa kotihoitoon ESR-hankkeen tuloskortti. Hyvä mentorointi, mahdollisuus urakehitykVetoja pitovoimaa kotihoitoon hanke Vetoja pitovoimaa kotihoitoon ESR-hanke päättyi 31.3.23. Kotihoitotyön positiivisten mielikuvien syntymiseen voidaan ja niihin pitää vaikuttaa jo opintoihin liittyvien harjoittelujen ja työssä oppimisten aikana. Jokainen kotihoidon työntekijä ja kouluttaja vaikuttavat osaltaan kotihoidon vetovoimaisuuteen. Työyhteisön käyttöönottama mentorointi voi hyödyttää niin uusia työntekijöitä kuin myös opiskelijoita pääsemään sisään ja innostumaan itsenäisestä ja vaihtelevasta kotihoitotyöstä. Myös organisaatioiden tulisi tukea työntekijöiden mahdollisuutta kehittyä työssään. Tarkistuslistan sisältö työstettiin satakuntalaisten ja pirkanmaalaisten RAI-asiantuntijoiden ja hanketyöntekijöiden yhteistyönä. RAI-arvioinnin tukena tarkistuslista RAI-arvioinnin tultua lakisääteiseksi 1.4.2023 alkaen hankkeessa koettiin tarve kehittää tarkistuslista RAI-arvioinnin tekemisen tueksi. Mentorointiopasta voi hyödyntää osapuolten ja työyhteisön tarpeiden mukaan. Kirjoittajat Lehtori Katja Hautsalo, Tampereen ammattikorkeakoulu Lehtori, projektipäällikkö, Minna Huhtala, Satakunnan ammattikorkeakoulu Yliopettaja Sari Teeri, Satakunnan ammattikorkeakoulu E lä vä n K u va n K e sk u s, SE K K työn erityispiirteisiin liittyviä asioita. . Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kotihoidon työhön valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätä kotihoidon työn vetoja pitovoimaisuutta sosiaalija terveyspalveluissa. Vanhustyö 3 • 2023 27 Vanhustyo_32023_24-44.indd 27 Vanhustyo_32023_24-44.indd 27 30.5.2023 8.58 30.5.2023 8.58. Mentoroinnin onnistumiseksi on tärkeää, että koko työyhteisö on tietoinen mentoroinnista, sitoutuu sen toteuttamiseen ja mentoroinnin toteuttamisentavoista on sovittu työyhteisössä. Tarkistuslista tukee tätä arviointityötä antamalla esimerkiksi RAI-arvioinnin hyvien toimintatapojen vinkkejä sekä muistuttamalla, mitä tulee tehdä ennen RAI-arviointia, RAIarvioinnin aikana sekä sen jälkeen. Kotihoitotyön keskiössä on kuitenkin asiakas, jonka tulee saada laadukasta ja yksilöllistä, hänen tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Lisätään kotihoidon vetoja pitovoimaa Pienistä puroista syntyy isoja virtoja. Hankkeen tuotoksina syntyi työkaluja kotihoitoon mentoroinnista, uramallista ja RAI-arvioinnin tarkistuslistasta. Myönteiset kokemukset kotihoidosta ja harjoittelun aikana saadusta hyvästä ohjauksesta kannustavat opiskelijaa jatkamaan kotihoidon uralla. Kotihoidon ura Kyky rakentaa ja hallita tietoisesti uraa ja työnteon tapoja on yhä tärkeämpää työelämän moninaisten muutosten myötä myös kotihoidossa. Myös uuden työntekijän kokemukset siitä, miten hänet otetaan vastaan uutena työntekijänä, ovat ratkaisevia hänen uravalinnoissaan. Mentorointimalli ja -opas: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-7266-69-4 Uramallin verkkoympäristö ThingLink: https://www.thinglink. Tarkistuslista on jo herättänyt valtakunnallista kiinnostusta. Harjoittelukokemukset ovat ensimmäinen kosketuspinta kotihoitoon, ja ne ohjaavat opiskelijoiden tulevia valintoja. comscene/1647269417228173313 RAI-tarkistuslista mobiilisovelluksena: TsekkiLista (Tatu Katajisto) osoitteessa https://play.google.com/store/apps/ details?id=org.godotengine.tsekkilista seen ja työtä tukevat välineet edistävät kotihoidon uralle valikoitumista ja työssä pysymistä. Hyvä organisaatio tunnistaa kehittämishaluisen työntekijän ja tiimin
28 Osallisuus Vanhustyo_32023_24-44.indd 28 Vanhustyo_32023_24-44.indd 28 30.5.2023 8.58 30.5.2023 8.58. Pajoissa muun muassa keskusteltiin rakkaudesta, maalattiin ja musisoitiin yhdessä. Tunne kohderyhmäsi Luovat toimijat korostivat työpajojen huolellisen suunnittelun merkitystä. Myös työpajan ja toiJokaisella osallistujalla on oikeus tulla huomioiduksi ja hyväksytyksi omana arvokkaana yksilönään. Työpajojen aikana koottujen aineistojen avulla on muotoutunut käsitys siitä, millaista luovan toiminnan toivottaisiin hoivakodeissa olevan. Luovien menetelmien käyttöön liittyy positiivisia tunteita ja kokemuksia. Luovaa hoivaa etsimässä Luovuus on hoivakodin arjessa sallittua ja hyväksyttävää jokainen saa toteuttaa luovuutta omalla tavallaan. Teksti: Sanna Soini, Anu-Riikka Eerola, Iris Humala ja Pirjo Saaranen E lossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke toteutti ikäihmisille sekä heidän hoitajilleen luovia työpajoja, joita ohjasivat draaman, kuvataiteen ja musiikin ammattilaiset (jatkossa luovat toimijat). Luovien työpajojen suunnittelun keskiössä tulee olla kohderyhmätuntemus: luovien toimijoiden on tärkeää tiedostaa, minkälaisia muutoksia muistisairaus aiheuttaa asiakkaan toimintakykyyn, jotta he osaavat kohdata asiakkaat heidän tarpeistaan käsin. Työpajoissa on heistä lisäksi annettava tilaa muuttuville ja ennakoimattomille ryhmädynaamisille tekijöille. Lisäksi luovien menetelmien käyttäminen asiakastyössä edistää työhyvinvointia. Hoitajatkin toivat esiin, että muistisairailla ikääntyneillä kyky toimia isossa tilassa ja ryhmässä on rajallinen. Ohjaukseen tuleekin muistisairaiden kohdalla kiinnittää erityistä huomiota
Hanketta rahoitti Uudenmaan liitto. Hoitajat huomioivat, että asukkaat olivat työpajoissa aktiivisia ja hiljaisinkin asukas osallistui muisteluhetkeen. Jos ikäihmistä ei saa enää luonnon tai kulttuuripalveluiden keskelle, luonto ja kulttuuri voidaan digitaalisesti tuoda ikäihmisen luo. Läsnäolo ja kohtaaminen toteutuksen kulmakivinä Luovien toimijoiden mielestä olennaista työpajojen toteutuksessa on toimintaa ohjaavan kokonaisvaltainen läsnäolo, jakamisen hetket ja herkkyys ikäihmisten kohtaamisissa. Lisäksi mainittiin, että luovan toiminnan hyötyjä pitäisi tuoda esille aikaisempaa laajemmin. Jokaisella osallistujalla on oikeus tulla huomioiduksi ja hyväksytyksi omana arvokkaana yksilönään. Luovat toimijat painottavat taideohjauksessa aistien aktivointia, tunteiden ilmaisemista ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Iäkkäille suunnattujen työpajojen tulee luovien toimijoiden mielestä olla innostavia, motivoivia ja kannustavia niin, että ryhmäläisten yksilölliset tarpeet tulevat otetuksi huomioon ja toteutus joustaa tilanteen mukaan. Luova toiminta aktivoi ikäihmisten motoriikkaa ja muistia, kohentaa mielialaa, tarjoaa virkistävää vaihtelua arkeen sekä tuo lisäkeinoja itseilmaisuun sekä yhteisölliseen toimintaan. Kirjoittajat Sanna Soini, Laurea-ammattikorkeakoulu Anu-Riikka Eerola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Iris Humala, Haaga-Helia Pirjo Saaranen, Haaga-Helia Vanhustyö 3 • 2023 29 Vanhustyo_32023_24-44.indd 29 Vanhustyo_32023_24-44.indd 29 30.5.2023 8.58 30.5.2023 8.58. Osa hankkeen työpajojen sisällöstä koettiin liian haastavana muistisairaille asukkaille ja työpajan arvioitiin soveltuvan paremmin muistisairauden alkuvaiheessa oleville ikääntyneille. Toimintaan osallistumisella ja omia tarinoita kertomalla asukkaiden osallisuus vahvistui, minkä lisäksi myös ryhmään kuulumisen tunne lisääntyi asukkaiden tutustuessa toisiin asukkaisiin eri osastoilta. Tarvitaan myös asennemuutosta luovan toiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi hoivaa. Luovien toimijoiden on kyettävä luomaan turvallinen ja kiireetön ilmapiiri, jossa uskalletaan toimia ja kokeilla uusiakin asioita hoivahenkilöstön tukemana ja innostamana sekä hallittava haasteelliset ja yllättävätkin tilanteet. Luovat toimijat kuvailivat luovaa toimintaa hoivakodeissa merkitykselliseksi, mielekkääksi, mukavaksi, arvokkaaksi ja palkitsevaksi työksi. Hoitajien mielestä teknologian käyttö esimerkiksi etänä tapahtuvissa työpajoissa ei kaikissa tilanteissa palvele hoivakodin asukkaiden tarpeita. Rohkeutta asennemuutokseen Tulosten pohjalta hoivatyön koulutuksen tulisi nykyistä paremmin tukea luovien menetelmien hyödyntämistä hoivatyössä. Työpajoissa on oltava tilaa myös uuden luomiselle ja mielikuvitukselle, mitä kautta osallistujat voivat syventää olemisen ja elämisen mielekkyyttä. Luovien toimijoiden keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi luovan toiminnan laajemmassa hyödyntämisessä hoivakodeissa nousivat toiminnan rahoitus ja luovien työpajojen vakiinnuttaminen osaksi hoivatyötä. Hankkeessa kehitetään uusi yhteistoimintamalli vanhustyöhön suuntautuville kulttuuritoimijoille. Hoivatyössä tarvitaan myös aitoja kohtaamisia: teknologian välityksellä ei voi halata mummia tai ukkia! . Teknologia, tekoäly ja digitaaliset ratkaisut ovat tulevaisuudessa enenevässä määrin mukana myös hoivakotien luovassa toiminnassa. Lisäksi heistä on tärkeää tukea osallistujien omatoimisuutta ja osallistumista mahdollisista fyysisistä tai kognitiivisista rajoitteista huolimatta. Yhteistyökumppanina toimii Helsingin Seniorisäätiö. Työpajoissa tehtyjen havaintojen perusteella asukkaat viihtyivät, kokivat iloa sekä innostusta. Taide ei jätä ketään kylmäksi ja nostattaa aina tunteita. minnan sisältö on syytä suunnitella tarkkaan, jotta käytetyt menetelmät tukevat asukkaiden mielekkään arjen toteutumista. Elossa! Vanhustyön luovemmat kasvot -podcast-sarja (9 jaksoa) kuunneltavissa ilmaiseksi Spotifyssä sekä Laurea Soundcloudissa! Pääset kuuntelemaan niitä oheisesta QR-koodista. Kuitenkin esimerkiksi digitaaliset pelit, älyseinät, aistihuoneet, virtuaalilasit ja virtuaalitodellisuus ovat jo nyt käytössä olevia kuntoutusmenetelmiä. Elossa! -hanke Elossa!-hanketta toteutettiin vuosina 2021-2023 pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä: Laurea, Metropolia ja Haaga-Helia. Huumori on hyvä työväline sekä luovien toimijoiden, että hoitajien mielestä. Hankkeen tavoitteena oli elävöittää hoivakotien elämää tuomalla luovat menetelmät osaksi asukkaiden sekä työntekijöiden arkea ja siten lisäämään hoivakotien asukkaiden hyvinvointia sekä hoitohenkilöstön työssä jaksamista
Uusi ryhmämalli yksin asuville iäkkäille ihmisille muistipolun alkuvaiheeseen Etenevät muistisairaudet ja yksinasuminen ovat ajankohtaisia ilmiöitä. Teksti: Laura Rautiainen, Merja Kahilainen ja Raita Lehtonen – Kuva: lkka Vuorinen 30 Osallisuus Vanhustyo_32023_24-44.indd 30 Vanhustyo_32023_24-44.indd 30 30.5.2023 13.09 30.5.2023 13.09. Tarvitsemme uudenlaisia toimintatapoja muistipolun alkuvaiheeseen. Yksin asuvat henkilöt, joiden muisti on alentunut, ovat vaarassa jäädä palveluiden ulkopuolelle
• Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E, Savikko N, Tilvis R, Strandberg T. Omahoitovalmennusryhmä tarjoaa tietoa ja tukea yksinäisyyttä lievittäen. Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitos, Jyväskylän yliopisto, Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma. Pitkäjänteinen tutkimusja kehittämistoiminta ryhmätoiminnan taustalla Ystäväpiiri-ryhmämallista kehitetty Omahoitovalmennus-ryhmä tukee iäkkäitä ihmisiä, joiden muisti on alentunut. Effects of socially stimulating group intervention on lonely, older people’s cognition: a randomized, controlled trial. Kun yksinäisyys koskettaa ja muisti mietityttää Yksinäisyyden kokemuksessa heijastuu ihmisen yksilöllinen elämänhistoria, mahdolliset sopeutumiskeinot ja elämän merkityksellisyyden kokemus. • Pitkälä KH, Routasalo P, Kautiainen H, Sintonen H, Tilvis RS. Yksinäisyyttä ja muistisairauksia ymmärtävässä ilmapiirissä keskustellaan yksinäisyyden kokemuksesta, pohditaan tulevaisuutta ja vahvistetaan omahoitotaitoja. Kirjoittajat Vastaava alueohjaaja Laura Rautiainen, Omahoitovalmennus-toiminta, Vanhustyön keskusliitto Alueohjaaja Merja Kahilainen, Omahoitovalmennus-toiminta, Vanhustyön keskusliitto Alueohjaaja Raita Lehtonen, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto Lue lisää toiminnan taustalla olevasta tutkimuksesta: • Jansson A, Savikko N & Pitkälä K. Vanhustyö 3 • 2023 31 Vanhustyo_32023_24-44.indd 31 Vanhustyo_32023_24-44.indd 31 30.5.2023 13.10 30.5.2023 13.10. Effects of Self-Management Groups for People with Dementia and Their Spouses – Randomized Controlled Trial. Ryhmää ohjaavat koulutetut Omahoitovalmennus-ohjaajat. Moni meistä saattaa aika ajoin viihtyä yksin. Terveyspalveluiden käyttö ja kuolleisuus oli merkitsevästi vähäisempää kuin kontrolliryhmässä. 2018.Training professionals to implement a group model for alleviating loneliness among older people – 10-year follow-up study, Educational Gerontology. ' Tavoitteellinen ryhmätoiminta tukee osallisuutta ja vahvistaa omahoitotaitoja Yksin asuville ja yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille suunnatun Omahoitovalmennus-ryhmän tavoitteena on osallistujien voimaantuminen, yksinäisyyden lievittyminen ja uusien ystävien löytäminen. Yksin asuvat ja etenevää muistisairautta sairastavat henkilöt voivat jäädä vaille tarvitsemaansa vertaistukea ja tietoa. He ovat saaneet ryhmästä vertaistukea ja rohkaistuneet puhumaan muistisairaudesta ja yksinäisyydestä avoimesti. Journal of Gerontology. • Pitkälä H, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuminen paransi puolisoiden elämänlaatua. Verkostojen ulkopuolelle jääminen voi kerryttää tyydyttämättömiä tai vastaamatta jääneitä tarpeita. Tutkimuksen mukaan Ystäväpiiri-ryhmätoimintaan osallistuneilla muistitoiminnot, psyykkinen hyvinvointi ja elämänlaatu paranivat. 2009. Kun yksinolo ei ole oma valinta, vaikuttaa se jo lyhyelläkin aikajanalla moneen elämän osa-alueeseen ja hyvinvointiin. ”Meillä on paljon yhteistä ja ymmärrämme toisiamme. Am J Geriatr Psychiatry. Oikeaaikaisen tiedon ja tuen puute voivat kasvattaa riskiä aliravitsemukseen, terveydentilasta huolehtimisen heikkenemiseen tai lisätä tapaturma-alttiutta. Y ksinäisyys on yksilöllinen ja lähes aina negatiivinen kokemus. Iäkäs pariskunta uuden elämäntilanteen kynnyksellä – varhaisvaiheessa olevien muistisairaiden ja heidän puolisoidensa kokemuksia Omahoitovalmennusryhmästä. 2021. . & Pitkälä K. Muistisairastuneilla tiedolliset taidot kohentuivat, vaikutukset näkyivät kielellisessä sujuvuudessa ja kellotaulutestissä jopa puoli vuotta ryhmän päättymisen jälkeen. • Rautiainen L. Ryhmässä saa rohkeasti puhua, eikä tarvitse vierastaa ketään.” Osallistujien mukaan tärkeintä ryhmässä on ollut me-henki, luottamus, ja yhteinen huumori. The Journal of American Geriatrics Society. Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. 2011. Yksinäisyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi sosiaalisen verkoston kaventuminen tai kokemus elämän merkityksettömyydestä. 2016
Pitkäkestoisessa, ympärivuorokautisessa perhehoidossa ikäihminen asuu perhehoitajan perheessä ja saa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan. Ikäihmisten kokemusten pohjalta rakennetut suositukset ohjaavat perhehoitajaa ja auttavat laadun kehittämisessä. Kokemusten mukaan perhehoito sopii ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus ja pelot, yksinäisyys, alkava muistisairaus, hankaluudet päivittäiPerhekodin asukkaat Saini Sirkiä (vas.), Anja Tuominen, Hilkka Karhunen ja Anneli Peltonen ikäihmisten perhekodissa Hikiällä alkuvuodesta 2020. Keille ikäihmisille perhehoito sopii. ”Täällä on parasta se, että ollaan niin kuin kotona”, kuvaa omaishoitaja ja toivoo että tällaisia paikkoja olisi enemmän. Perhehoito mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajien vapaan, yksin asuvan ikäihmisen hyvinvoinnin tukemisen, kuntoutumisen edistämisen tai palvelutarpeen arvioimisen kotiympäristössä. Lyhytkestoinen, ympärivuorokautinen perhehoito toteutuu perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa ja kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikkoja. Ikäihmisen tarpeisiin räätälöityä perhehoitoa Kokemusten mukaan perhehoito sopii ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus, yksinäisyys ja alkava muistisairaus. ”T äällä ei tarvitse olla yksin” kuvaa perhehoidossa oleva rouva tuntojaan. Osavuorokautinen (päivä/ilta/yö) perhehoito toteutuu perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa tarjoten ikäihmiselle virkistystä ja vaihtelua sekä tukea arjen toiminnoissa. Teksti: Minna Kuukkanen K u va : Su sa n n a K e kk o n e n 32 Asuminen ja elinympäristöt Vanhustyo_32023_24-44.indd 32 Vanhustyo_32023_24-44.indd 32 30.5.2023 13.11 30.5.2023 13.11. ”Saa sanoa että kotiolot voittaa” kertoo lyhytkestoisessa perhehoidossa käyvä mies pilke silmäkulmassaan. Perhehoito on tunnistettu viime vuosina erityisesti omaishoitajan vapaan pitämisen tai työssä käymisen mahdollistajana. Osavuorokautinen perhehoito mahdollistaa myös omaisen vapaata tai työssä käymistä
Niiden perusteella voidaan arvioida, että pitkäkestoinen toimeksiantosuhteinen perhehoito on asumisen, hoivan ja huolenpidon järjestämistavoista omaishoidon jälkeen edullisin. Huolehdi siitä, että arkea eletään yhdessä ikäihmisten kanssa. Rakenna perhettä ja yhteisyyttä yhdessä ikäihmisen kanssa. K u va : T im o M ar tt ila Toimeksiantosuhteinen ikäihmisten perhehoito • hyvinvointialue järjestää perhehoidon, myöntää palvelun ikäihmiselle ja valvoo perhehoitoa • ikäihminen voi olla perhehoidossa perhehoitajan kodissa tai perhehoitaja voi tulla ikäihmisen kotiin. Perhehoidon järjestämisen suunnitelmallisuus ja suositukset laadun turvaajina Perhehoidon tunnettuuden turvaamiseksi perhehoidon tulee näkyä palveluvalikossa muiden palveluiden rinnalla. Lisäksi on huomioitava, että avustamistilanteiden tulee onnistua yhden perhehoitajan toimesta. Millaiset asiat tekevät perhehoidosta hyvää ikäihmisille. • perhehoito voi olla ympäritai osavuorokautista, jatkuvaa tai lyhytaikaista • hyvinvointialue perii perhehoidossa olevalta ikäihmiseltä asiakasmaksun • perhehoitajan tehtävästä kiinnostunut saa lakisääteisen ennakkovalmennuksen tehtävään • hyvinvointialue hyväksyy henkilön soveltuvuuden perhehoitajaksi ja kodin soveltuvuuden perhekodiksi • perhekodissa voi olla enintään neljä ikäihmistä perhehoidossa. Kustannuksista tarvitaan koottua tietoa Perhehoidon kustannuksista tarvitaan koottua ja analysoitua tietoa. Ympärivuorokautisessa perhehoidossa koko perheyhteisön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää yölevon mahdollistuminen kaikille. Erityisesti pitkäkestoista perhehoitoa tarjoavat perhehoitajat kokevat tutkitusti tehtävänsä sitovaksi. Osaamisensa ja hyvinvointinsa tueksi perhehoitajat tarvitsevat perhehoitolakiin ja vertaisuuteen perustuvaa tukea. Jokaisen hyvinvointialueen tavoitteena tulee olla, että erimuotoista perhehoitoa on saatavilla tarvetta vastaavasti. Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon 1. Vanhustyö 3 • 2023 33 Vanhustyo_32023_24-44.indd 33 Vanhustyo_32023_24-44.indd 33 30.5.2023 13.13 30.5.2023 13.13. Omaisja kotihoidon tukeminen perhehoidolla on taloudellisesti perusteltua. Yhä useammalla ikäihmisellä on siten mahdollisuus saada tarpeisiinsa räätälöityä perhehoitoa. . On myös huomioitava, että perhehoito mahdollistaa uusien henkilöja tilaresurssien saannin ikäihmisten hoivaanja huolenpitoon. Jos perhehoitajia on kaksi ja toisella soveltuva koulutus, perhekodissa voi olla enintään kuusi ikäihmistä, ylitysmahdollisuus tietyin ehdoin • perhehoitajan ja hyvinvointialueen välisessä toimeksiantosopimuksessa sovitaan perhehoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, kustannusten korvaamisesta, vapaista ja muusta perhehoitajan tuesta • hoitopalkkio perustuu henkilön hoidettavuuteen, perhehoitolaissa säädetään vähimmäismäärästä Lähde: Perhehoitoliitto ry Kirjoittaja Minna Kuukkanen, Kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry Perhekodin asukas Anja Rimmi ja perhehoitaja Essi Jäppinen ikäihmisten perhekodissa Ruovedellä alkuvuodesta 2022. Hyvän perhehoidon edellytykset turvaava perhehoidon toimintaohje on perhehoidon järjestämisen kivijalka. Näe ja hyödynnä ympäristön mahdollisuudet. 5. 3. Lisää perhehoitoa kuitenkin tarvitaan. 2. Perhehoitaja on ikäihmisen mielekkäiden päivien ja levollisten öiden turvaaja. Tällä hetkellä tiedot perustuvat yksittäisiin perhehoidon järjestäjien kustannustietoihin. 4. Varmista, että ikäihminen saa tehdä valintoja ja päätöksiä arjessa. Kiinnitä huomio siihen, miten tapasi puhua ja kohdata vaikuttaa ikäihmiseen. Perhehoidosta tiedottamiseen, perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneiden valmentamiseen, perhehoitajien tukeen, perhehoidon valvontaan sekä perhehoidon kehittämiseen hyvinvointialue tarvitsee nimetyt työntekijät ja taloudellisia resursseja. Palveluohjaajien tietoisuus ja ymmärrys perhehoidon erityisyydestä auttavat niiden ikäihmisten tunnistamisessa, joille perhehoito on soveltuva hoitomuoto ja auttavat perhehoidon myöntämisessä oikea-aikaisesti. Ikäihmisten kokemusten pohjalta rakennetut suositukset ohjaavat perhehoitajaa ja perhehoitoa uusien perhehoitajien valmentamisesta perhehoidon ohjaukseen ja valvontaan sekä laadun kehittämiseen. Vuonna 2021 perhehoitoa sai 3300 ikäihmistä (THL 2023). sissä toimissa, vaikeudet päivärytmissä, alakulo tai masentuneisuus
Joillekin se voi myös madaltaa kynnystä kokeilla kyseistä apuvälinettä. Y hteiskäyttörollaattorit mahdollistavat sujuvan liikkumisen entistä useammalle ikäihmiselle. – Yhteiskäyttäjyys tarjoaa joustavuutta, ehkäpä jopa rahan säästöä. Tämä on upea lahja asukkail34 Tehdään iästä numero Rolando ja Siv Pieraccini säätiö lahjoitti 100 rollaattoria Ajatus yhteiskäyttörollaattorista lähti liikkeelle aidosta tarpeesta. Kaikki ikäihmiset tarvitsevat mahdollisuuden siirtyä vaivatta paikasta toiseen. Teksti: Merja Lankinen Vanhustyo_32023_24-44.indd 34 Vanhustyo_32023_24-44.indd 34 30.5.2023 8.59 30.5.2023 8.59. Rollaattorit on valmistanut kotimainen Tukimet Oy. Yhteiskäytössä ne tulevat hyödyttämään satoja iäkkäitä eri puolilla Suomea, järjestöjohtaja Eva Korkiamäki Vanhustyön keskusliitosta kertoo. Joskus syynä on juurikin apuvälineen puuttuminen. Jotta rollaattorit saatiin jakoon mahdollisimman laajasti ympäri Suomen, säätiö pyysi Vanhustyön keskusliittoa organisoimaan hakuprosessin ja valitsemaan saajat jäsenyhteisöistään. – Asukkaiden fyysistä toimintakykyä tulee vahvistaa ja ylläpitää entisestään. On hyvä olla aina varalla rollaattoreita talossa, koska apuvälinelainaamon palvelut ovat heikentyneet. Rolando ja Siv Pieraccini säätiön lahjoituksen ideana on tarjota ikäihmisille erilaisissa olosuhteissa, ympäri Suomea, helppo ja huoleton tapa käyttää rollaattoreita. Yksi rollaattorin saajista on Vuollekodin kannatusyhdistys ry Kokemäeltä. Yhdistys viettääkin sopivasti juhlavuotta täyttäessään tänä vuonna 60 vuotta. – Rollaattorit menevät palvelutaloihin, yhdistyksiin sekä erilaisiin iäkkäille toimintaa järjestäviin tahoihin. Aina tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole mahdollista. Apuvälineiden yhteiskäyttäjyys on myös ympäristöteko sekä jakamistaloutta parhaimmillaan, säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Viertola sanoo
Hän on perustanut kaksi kustannusliikettä: Eurographica ja The Lauttasaari Press. Ylimääräisten rollaattoreiden tarve on tullut esiin useita kertoja, kun kyliltä tulevilla vierailla ei ole mukanaan apuvälinettä. Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan! Apuväline 2023 9.-11.11.2023 Tampereen Messuja Urheilukeskus Avoinna: to-pe 9-17 ja la 10-16 ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä Vanhustyön keskusliitto on mukana tapahtumassa Vaikuttavuus, saavutettavuus, yhdenvertaisuus le ja henkilöstölle, Vuollekodin toiminnanjohtaja Johanna Ruusunen iloitsee. Pieraccinilla on myös suuri Sibelius-kokoelma, jossa on esimerkiksi säveltäjän kirjoittamia kirjeitä ja nuottikatkelmia. Olisi mukavaa ottaa rollaattori turvaksi, kun lähtee ystävää tapaamaan.” Vanhustyö 3 • 2023 35 Vanhustyo_32023_24-44.indd 35 Vanhustyo_32023_24-44.indd 35 30.5.2023 9.00 30.5.2023 9.00. Säätiön perustaja Rolando Pieraccini on Suomessa asuva italialaissyntyinen taidemesenaatti, galleristi ja kustantaja. Asukkaat muuttavat lähinnä Jalasjärven sivukyliltä keskustaan näihin asuntoihin. Tästä syystä olisi hyvä olla yksi ylimääräinen rollaattori.” ”Meillä ei ole rollaattoria asukkaiden käytössä ja olemme kaivanneet yhtä yhteiskäyttöön tarkoitettua rollaattoria.” ”Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistyksellä on kaksi esteetöntä kerrostaloa, joissa asuu yhteensä 78 asukasta. Erityisesti ikäihmiset, lapset ja luonto ovat toiminnan ytimessä. Millaiseen käyttöön rollaattorit tulevat Jättäessään hakemusta rollaattorista hakijat kertovat, mihin tarkoitukseen rollaattoreita tullaan käyttämään ja millaiseen tarpeeseen ne tulevat. Mukana myös ratkaisuja kotona asumisen tueksi. Suomessa hänen lahjoittamiaan teoksia on muun muassa Kansallisgallerialla sekä Taideja museokeskus Sinkkalla. 9.–11.11.2023 TAMPERE Apu Apuvälinetapahtuma www.apuvaline.info #apuväline2023 #apuvälinemessut Vaikuttavat ratkaisut hyvään arkeen Apuvälineet, kuntoutus ja esteettömyys Apuväline 2023 kokoaa yhteen apuvälinealan, kuntoutuksen, terveysja sosiaalialan ammattilaiset sekä apuvälineiden käyttäjät. Välillä heidän omat rollaattorinsa ovat korjauksessa ja välillä leikkauksesta toipuva seniori tarvitsee tilapäisen rollaattorin. ”Tunaberg-seniorikodissa asuu 75 senioria, joista suurin osa käyttää rollaattoria. Pieraccini on lahjoittanut 1960-luvulla aloittamansa taidekokoelman teoksia Wienin Albertina-museolle ja Firenzen Uffizi-gallerialle. Merkityksellisten asioiden puolesta – Rolando ja Siv Pieraccini säätiö Rolando ja Siv Pieraccini säätiö on perustettu vuonna 2020 ja säätiö etsii jatkuvasti uusia merkityksellisiä kohteita, joita tukea. Säätiö on antanut stipendejä italian kielen opinnoista Helsingin koulussa ja viimeisimpänä toimena säätiö lahjoitti kansainvälisen Ilmari Hannikainen pianokamarimusiikkikilpailun pääpalkinnon
ja 15.11.2023, 11.1., 20.3. ja 14.12.2023 Lisätiedot ja hakemukset: Marjo Pääkkö, alueohjaaja p. Koulutukseen hakeneet ohjaajaparit ja -tiimit haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Koulutukseen osallistuminen maksaa 100 €. 050 360 1209 minna.partanen@vtkl.fi eYstäväpiiri-koulutus II Koulutuspäivät 19.9., 26.9., 31.10., 28.11.2023 ja 9.1.2024 Lisätiedot ja hakemukset: Raita Lehtonen, alueohjaaja p. Vapaaehtoistoimijoille ja opiskelijoille koulutus on maksuton. ja 12.12.2023 Lisätiedot ja hakemukset: Merja Kahilainen, alueohjaaja p. 050 568 1107 merja.kahilainen@vtkl.fi OMAHOITOVALMENNUSryhmänohjaajakoulutus, yksin asuvien ryhmätoiminta Hanki osaamista ryhmänohjaukseen ja tue yksin asuvia, yksinäisyyttä kokevia iäkkäitä ihmisiä, joiden muisti on alentunut! Koulutuspäivät 2.11. Tervetuloa mukaan! Vanhustyön keskusliitto kouluttaa uusia Ystäväpiirija Omahoitovalmennusryhmänohjaajia syksyllä 2023 Ystäväpiiri-toiminta: www.vtkl.fi/ystavapiiri Omahoitovalmennus-toiminta: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Hanki osaamista vaikuttavan ryhmätoiminnan ohjaamiseen! OMAHOITOVALMENNUSryhmänohjaajakoulutus, pariskuntien ryhmätoiminta Hanki osaamista ryhmänohjaukseen ja tue pariskuntia, joiden elämää muistisairaus koskettaa! Koulutuspäivät 12.9., 19.9., 10.10., 7.11. 050 324 0690 marjo.paakko@vtkl.fi Minna Partanen, alueohjaaja p. 050 317 2562 laura.rautiainen@vtkl.fi YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutus Hanki osaamista iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! eYstäväpiiri-koulutus I Koulutuspäivät 7.9., 14.9., 12.10., 16.11. Koulutuksessa käsitellään iäkkäiden ihmisten voimaantumista ja hyvinvointia edistäviä sisältöjä, paneudutaan ryhmädynamiikkaan ja hallitun ryhmäprosessin toteuttamiseen sekä omaan kasvuun ryhmänohjaajana. ja 17.4.2024 Lisätiedot ja hakemukset: Laura Rautiainen, alueohjaaja p. Kaikki koulutukset sisältävät viisi etäkoulutuspäivää (Teams) sekä tuetun Ystäväpiiritai Omahoitovalmennus-ryhmän ohjaamisen yhdessä ohjaajaparin tai ohjaajatiimin kanssa. Koulutuksiin osallistujat saavat käyttöönsä pitkäjänteiseen tutkimusja kehittämistyöhön perustuvan, vaikuttavan ryhmänohjausmenetelmän. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi ”Olen kasvanut ryhmänohjaajana sekä oppinut pohtimaan ja luottamaan toimintaani.” Vanhustyo_32023_24-44.indd 36 Vanhustyo_32023_24-44.indd 36 30.5.2023 9.13 30.5.2023 9.13
Pyöräily kesällä ja hiihto sekä kuntosali talvella.” Kaikkien korjausneuvojien tiedot löydät vtkl.fi/korjausneuvonta. ja 17.4.2024 Lisätiedot ja hakemukset: Laura Rautiainen, alueohjaaja p. Hän on alanvaihtaja matkailun ja palveluliiketoiminnan maailmasta. Aloitin tänä vuonna helmikuussa korjausneuvojana Kainuun alueella. Koulutuksessa käsitellään iäkkäiden ihmisten voimaantumista ja hyvinvointia edistäviä sisältöjä, paneudutaan ryhmädynamiikkaan ja hallitun ryhmäprosessin toteuttamiseen sekä omaan kasvuun ryhmänohjaajana. Seminaarissa STM:n edustaja tulee kertomaan Kansallisen ikäohjelman tilanteesta, THL kertoo uusimpia tutkimustuloksia ja tilaisuudessa kuullaan myös, miten luovan alan toimijat voivat suunnitella sisältöä hoivakoteihin. Tutkimuksen otsikkona on Vahvikelinjan merkitys ikääntyneille soittajille. ja 12.12.2023 Lisätiedot ja hakemukset: Merja Kahilainen, alueohjaaja p. Henkilöstöuutisia Vanhustenviikko 1.-8.10.2023 Koulutuksiin osallistujat saavat käyttöönsä pitkäjänteiseen tutkimusja kehittämistyöhön perustuvan, vaikuttavan ryhmänohjausmenetelmän. Harjoittelijoita ja opinnäytetöitä Vanhustyön keskusliitossa on kevään aikana ollut useita harjoittelijoita ja olemme myös olleet ohjaamassa opinnäytetöitä. Tiina Pintamo-Kenttälä ja Anne Härkönen ovat viimeisen vuoden geronomiopiskelijoita Lapin ammattikorkeakoulusta. Heta Haapaniemi. Kaikki koulutukset sisältävät viisi etäkoulutuspäivää (Teams) sekä tuetun Ystäväpiiritai Omahoitovalmennus-ryhmän ohjaamisen yhdessä ohjaajaparin tai ohjaajatiimin kanssa. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi ”Olen kasvanut ryhmänohjaajana sekä oppinut pohtimaan ja luottamaan toimintaani.” Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Vanhustyö 3 • 2023 37 Vanhustenviikon uutisia Viime vuonna aloitetut Vanhustenviikon luontoaamut olivat suosittuja ja ne jatkuvat tänä vuonna hyvinvoinnin teemalla. Senioritoiminnassa oli keväällä kolmen viikon harjoittelussa ajalla 24.4.–12.5. Tervetuloa mukaan! Vanhustyön keskusliitto kouluttaa uusia Ystäväpiirija Omahoitovalmennusryhmänohjaajia syksyllä 2023 Ystäväpiiri-toiminta: www.vtkl.fi/ystavapiiri Omahoitovalmennus-toiminta: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Hanki osaamista vaikuttavan ryhmätoiminnan ohjaamiseen! OMAHOITOVALMENNUSryhmänohjaajakoulutus, pariskuntien ryhmätoiminta Hanki osaamista ryhmänohjaukseen ja tue pariskuntia, joiden elämää muistisairaus koskettaa! Koulutuspäivät 12.9., 19.9., 10.10., 7.11. 050 568 1107 merja.kahilainen@vtkl.fi OMAHOITOVALMENNUSryhmänohjaajakoulutus, yksin asuvien ryhmätoiminta Hanki osaamista ryhmänohjaukseen ja tue yksin asuvia, yksinäisyyttä kokevia iäkkäitä ihmisiä, joiden muisti on alentunut! Koulutuspäivät 2.11. Tiedot Vanhustenviikon tapahtumista päivittyvät sivulle vtkl.fi/vanhustenviikko. Tasavallan presidentti toimittaa kirjallisen tervehdyksensä juhlaan. Vapaa-aikana tykkää urheilla monipuolisesti. He tekivät opinnäytetyönä laadullisen tutkimuksen Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja-puhelinpalvelusta. Hyvinvointiaamujen aiheet noudattelevat Vanhustenviikon teemapäiviä ja ne järjestetään 2.-6.10. Hän on geronomiopiskelija Kouvolan Xamkista. Kaikenlainen palveluiden ja prosessien kehittäminen on hänen juttunsa. Hän oli mukana iäkkäiden ihmisen ryhmätoiminnassa. Vanhustenpäivää vietetään tänä vuonna Iisalmessa 1.10.2023. ”Tavoitteenani on tutustua laajasti Vanhustyön keskusliittoon eri toimintoineen. Tehdään iästä numero -seminaari järjestetään THL:n tiloissa Vanhustenviikolla 4.10. 050 360 1209 minna.partanen@vtkl.fi eYstäväpiiri-koulutus II Koulutuspäivät 19.9., 26.9., 31.10., 28.11.2023 ja 9.1.2024 Lisätiedot ja hakemukset: Raita Lehtonen, alueohjaaja p. Kainuun korjausneuvoja Markku Romppanen ”Markku Romppanen on nimeni ja asustelen Sotkamossa. Ilmoittautuminen: vtkl.fi/tapahtumat Tasavallan presidentti toimii Vanhustenviikon suojelijana Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii jälleen kerran Vanhustenviikon ja -päivän suojelijana. ja 15.11.2023, 11.1., 20.3. Vapaaehtoistoimijoille ja opiskelijoille koulutus on maksuton. Koulutukseen hakeneet ohjaajaparit ja -tiimit haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Koulutustaustani on monipuolinen: rakennusinsinööri, LKV, isännöitsijän ammattitutkinto, energiatodistuksen laatijan pätevyys, asuntokaupan kuntotarkastajan koulutus sekä rakennusterveys asiantuntija koulutus, joka on opinnäytetyötä vaille valmis. Hän on johtamisen ja kehittämisen harjoittelussa 10 viikkoa (kesäkuun loppuun asti). Niistä monet, kuten Vahvike ja asumisen korjausneuvontapalvelu, ovat jo tulleet tutuiksi asiakastyössä aiemmissa harjoitteluissa. Vanhustyo_32023_24-44.indd 37 Vanhustyo_32023_24-44.indd 37 30.5.2023 13.15 30.5.2023 13.15. Marjaana Salomaa on opintojensa loppuvaiheessa oleva geronomiopiskelija Metropolia ammattikorkeakoulusta. Harjoitteluni painopiste on jäsenpalveluissa ja ohjaajani järjestöjohtaja Eva Korkiamäen työn seuraamisessa ja avustamisessa. 050 324 0690 marjo.paakko@vtkl.fi Minna Partanen, alueohjaaja p. Koulutukseen osallistuminen maksaa 100 €. Seminaari THL:n kanssa 4.10. Aiemmin olen ollut töissä hirsitaloteollisuudessa 20 vuotta, kiinteistönvälittäjänä/isännöitsijänä sekä viimeiset 7 vuotta yrittäjänä. Kesätyö OPn piikkiin -kampanjan kautta saapuu puolestaan viestinnän harjoittelijaksi Sara Hankonen. 050 317 2562 laura.rautiainen@vtkl.fi YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutus Hanki osaamista iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! eYstäväpiiri-koulutus I Koulutuspäivät 7.9., 14.9., 12.10., 16.11. ja 14.12.2023 Lisätiedot ja hakemukset: Marjo Pääkkö, alueohjaaja p. Sara tekee kesäkuun ajan sisältöä liiton some-kanaviin, osallistuu tapahtumajärjestelyihin sekä avustaa Senioritoiminnan kesäretkillä tehden samalla niistä some-sisältöä
– Ikäihmisten hoidossa on tänä aikana tapahtunut valtava muutos sänkyyn tuotavasta hoivasta kuntouttavaan hoitoon, Pitkälä toteaa. Vanheneminen.fi auttaa sinua ennakoimaan tulevia asumistarpeita. Palkinto jaettiin 75 vuotta täyttävän yhdistyksen juhli Eeva Jalavisto -juhlasymposiumissa Helsingissä 27.4.2023. Korkea ikä tai vakavakaan perussairaus ei ole aina este elinluovutukselle: jopa 85-vuotias voi toimia elinluovuttajana. Mene sivulle: www.vanheneminen.fi/asuminen Ajan virrassa V iiden vuoden välein jaettava Eeva Jalavisto -palkinko myönnettiin tänä vuonna ansiokkaalle gerontologian alan tutkijalle yleislääketieteen professori emerita LKT Kaisu Pitkälälle Hän on tehnyt poikkeuksellisen merkittävän ja monipuolisen uran iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, sairauksien ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen edistämisessä. Asumisen aineistopankki tarjoaa kootusti tietoa ja vinkkejä tukemaan omannäköistä asumista iäkkäänä. Palkinnon jakaja Societas Gerontologica Fennica ry Societas Gerontologica Fennica ry (SGF) on vuonna 1948 perustettu vanhenemisen tutkimuksen tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää vanhenemisilmiöön ja vanhuuteen kohdistuvaa monitieteellistä tutkimusta. Pitkälän ansiosta mennyt harppauksia eteenpäin useilla eri sektoreilla. Hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi jaettava Eeva Jalavisto -palkinto annetaan ansioituneelle gerontologian alan tutkijalle. Tilaa kortti ilmaiseksi: www.elinluovutuskortti.fi. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, jokainen voi ilmaista tahtonsa olla elinluovuttaja. Vuonna 2022 professori Pitkälä jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston yleislääketieteen professorin virastaan, mutta jatkaa omaa tutkimustyötään edelleen aktiivisesti. Lue lisää vanhuuden ennakoinnista: vanheneminen.fi Kiinnostaako asumisen ennakointi, mutta et tiedä mistä aloittaisit. Professori Eeva Jalavisto oli SGF:n perustajajäseniä ja merkittävä vanhenemisilmiön tutkija. SGF:n hallitus päättää palkinnon saajan. Elinluovutustahdon voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla, kirjaamalla tahdon OmaKantaan tai vain kertomalla läheisilleen. ELINLUOVUTUS ON LAHJA ELÄMÄLLE ASUMISEN AINEISTOPANKKI MITEN SINÄ HALUAT ASUA IÄKKÄÄNÄ. Professori Pitkälän tieteellinen työ käsittää 385 kansainvälistä tutkimusartikkelia sekä 30 ohjattua väitöskirjaa laajasti lääketieteen, terveystieteiden ja ravitsemustieteen alalta. Eeva Jalavisto -palkinto ansioituneelle gerontologian alan tutkijalle, professori emerita Kaisu Pitkälälle Kaisu Pitkälä kertoo toimineensa ikääntyneiden hoidossa käytännön tehtävissä lähes 30 vuotta, kaikilla sen tasoilla. 6 MAINOSLIITE GSD NORDIC OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Sadat ihmiset Suomessa odottavat elinsiirtoa. – Suomalaisen gerontologian arvostetuin kunnianosoitus, Eeva Jalavisto palkinto antaa merkittävän tunnustuksen elämäntyölleni sekä kiinnittää huomiota ikääntyneiden elämänlaatua ja hyvinvointia parantavaan hoitoon ja kuntoutukseen, Kaisu Pitkälä tiivistää. Professori Pitkälän erityisenä ansiona on hänen suunnittelemansa ja johtamansa lukuisat vanhustenhoidon kaikkein keskeisimpiin tutkimusongelmiin pureutuvat laajat interventiotutkimukset, joiden tuloksena on saatu runsaasti täysin uutta tietoa iäkästä väestönosaa parhaiten palvelevista terveydenhuollon toimintamalleista. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula.Yksi elinluovutus voi antaa elämän monelle. Tutustu asumisen aineistopankin sivuihin ja tee Asumisen pikatesti. Useimmat Pitkälän kehittämät hoitoja kuntoutusmuodot, esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta yksinäisille ikäihmisille ja Omahoitovalmennus muistisairauden kohtaamille pariskunnille sekä muistikoordinaattoritoiminta, hauraiden ja muistisairauden liikunnallinen kuntoutus, ravitsemushoito ravitsemusriskissä oleville, ikääntyneiden haitallisten lääkkeiden vähentäminen, ovat löytäneet paikkansa ja niitä toteutetaan laajasti nykyisessä palvelujärjestelmässä. Vanhustyön keskusliitto lämpimästi onnittelee Kaisu Pitkälää! Vanhustyo_32023_24-44.indd 38 Vanhustyo_32023_24-44.indd 38 30.5.2023 9.04 30.5.2023 9.04. Hänet tunnetaan monipuolisena tutkijana, joka on innoittanut lukuisia muita tutkijoita ja väitöskirjantekijöitä urallaan. Suomalainen gerontologinen ja geriatrinen tutkimus on prof. Pitkälä on erittäin arvostettu myös kansainvälisesti
Tidigare levnadsvanor har en stor effekt på detta. I VÄLFÄRDSSAMHÄLLEN har dock det totala antalet 100-åringar ökat. VI INOM HELSINGFORS ledarskapsforskning har följt en grupp män födda åren 1919–1934 som ursprungligen var fler än 3 000 och varav nu redan över 90 procent har avlidit. I LEDARSKAPSGRUPPEN UPPNÅDDE drygt var femte 90 års ålder, medan endast 15 nådde 100 års ålder fram till år 2023, vilket är två procent av dem som föddes före år 1924. Männen har en liknande socioekonomisk bakgrund, vilket innebär att en betydande faktor som påverkar livslängden i princip är standardiserad. När antalet 100-åringar har ökat kraftigt, har man till och med menat att rentav varannan av dem som föds nu skulle kunna leva i hundra år! Grundforskningen inom åldringsfenomenet fortskrider och därtill hörande verkliga genombrott kan mycket väl öka den maximala livslängden, men för tillfället är vi inte där ännu. Även om man hade haft kontroll över sjukdomar, går det inte att stoppa kroppen från att bli skröplig. Det finns långtgående konsekvenser för inaktivitet och frosseri. Även skillnaden jämfört med kvinnor, som i allmänhet lever längre, är mindre i denna socialgrupp. A vvikande hög ålder väcker intresse hos folk. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl ry Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik Vanhustyö 3 • 2023 39 Ledare Vanhustyo_32023_24-44.indd 39 Vanhustyo_32023_24-44.indd 39 30.5.2023 9.04 30.5.2023 9.04. Eftersom en liten grupp fortfarande lever, är det sannolikt att antalet som nått 100 år ökar i hela gruppen, men knappast mycket. FAKTUM ÄR DOCK att efter att man nått 90 levnadsår blir porten till 100 år ännu trängre. I ledarskapsforskningen förbättrade större muskelmassa och mindre fettvävnad i medelåldern männens möjligheter att uppnå en hög ålder. I stället för att fundera över avvikande individer, borde ett större intresse riktas till hur man ska uppnå 90 års ålder med så hög funktionsförmåga som möjligt. Ökningen beror å ena sidan på den kraftiga ökningen av mängden äldre personer, å andra sidan på geriatrins utveckling, som hjälper flera att uppnå 90 års ålder. Människoartens rekord har tills vidare varit 122 år, men demografer beräknar att detta inte är den övre gränsen. Uppnår allt fler avvikande hög ålder. När de i slutet av 1960-talet uppgick till färre än 20 personer i Finland, är antalet 100-åringar nu fler än 1 100, varav cirka 200 är män
Framför mig i kön vid kassan stod en yngre person som betalade sina inköp genom att visa sin klocka till betalterminalen. Vid digitalt stöd hjälper det att kunna lyssna, ha tålamod, använda enkelt språk och ha förståelse för brist på kunskap. Jag, som är i medelåldern, köade till kassan med mitt bankkort och senioren framför mig grävde i plånboken och tog fram kontanter. Vid självbetjäningskassan bredvid stod en äldre person som betalade med sin telefon. Det kändes fint att följa hur många olika sätt och vanor vi har samt hur många olika sätt att uträtta ärenden som är möjliga idag. Text: Tiina Etelämäki – Bild: Marja Haapio M atbutiken är ett bra ställe att observera vardagsupplevelser. Digitalisering och teknologi Möjliggör eller hindrar du seniorers digitala delaktighet. Förra gången när jag handlade i en större butik fäste jag särskilt uppmärksamhet vid människorna omkring mig och deras sätt att uträtta ärenden. Åldern berättar inte hur bra eller mångsidig en person är i användningen av digitala tjänster. Åldern berättar inte hur bra eller mångsidig en person är i användningen 40 Vanhustyo_32023_24-44.indd 40 Vanhustyo_32023_24-44.indd 40 30.5.2023 13.17 30.5.2023 13.17. Lättanvända tjänster och digitalt stöd hjälper många människor att klara sig
Förutom delaktighet har man även börjat tala om digital delaktighet, som är delaktighet i det digitaliserade samhället. Lättanvända tjänster och digitalt stöd hjälper många människor att klara sig. När allt kommer omkring påverkas graden av digital delaktighet även av stödet från närstående, den ekonomiska situationen, tidigare inlärda färdigheter och exempelvis attityder. Digital delaktighet innefattar bland annat av digitala färdigheter, digitala apparater, digitalt stöd samt känslan av delaktighet. Digital marginalisering är bland annat kopplad till bristen på möjligheter till att uträtta ärenden elektroniskt, följa aktuella diskussioner och hitta information eller delta i beslut som gäller en själv samt upprätthålla kontakter. Vi lever i ett samhälle som förändras och utvecklas. När man saknar digitala färdigheter och apparater kan det dock leda till det motsatta och människan kan till och med marginaliseras. Digitaliseringen är närvarande i livets olika delområden och kommer att öka ännu mer i framtiden. Anta inte att alla intresserar sig för nya digitala tjänster. En del tar lätt till sig nya sätt, vissa är intresserade av att testa och lära sig och andra vill göra som de gjort tidigare. 42 Vanhustyo_32023_24-44.indd 42 Vanhustyo_32023_24-44.indd 42 30.5.2023 9.06 30.5.2023 9.06. Digitaliseringen gör ärendehantering, informationsspridning och kontakter snabbare. Detta kan ingen ensam aktör göra själv, äkta samarbete är den bästa medicinen – även här. När teknologin utvecklas, utvecklas även vokabulären och behoven. Digitaliseringen av vårt samhälle håller inte på att ta slut, så vi behöver tillsammans hitta på sätt som vi kan använda för att förbättra den digitala likvärdigheten och även förverkliga det vi hittar på. Det lönar sig att ha detta i åtanke när man planerar att stärka seniorers digitala kompetens. I bästa fall skapar den också nya möjligheter att minska ensamhet och stärker människors likvärdighet på nationell nivå. Nuförtiden ingår digitalt stöd redan i många festtal och man begriper genuint betydelsen av det. Digital kompetens och digitalt stöd Digitaliseringen har avancerat snabbt och skapat allt mer mångsidiga sätt att uträtta ärenden. Nuförtiden talar man mycket om digitalisering, digitala färdigheter och digital delaktighet. Digitalt stöd innebär handledning i användning av både digitala apparater och digitala tjänster. Anta inte heller att ingen är intresserad. Det är sällan man längre antar att alla medborgare börjar använda olika slags digitala apparater och tjänster av sig själv. av digitala tjänster. I varje fall leder svaga digitala färdigheter lätt till att personen behöver använda mer tid och pengar för att sköta sina ärenden än en person med starka digitala färdigheter. Vi människor är olika och så är även våra möjligheter
Alltså egentligen inget nytt eller överraskande – utan att kunna bemöta människan som en människa. Och hur agerar vi själva som anhöriga. Vi har egentligen inga uppgifter om läget för dem som är 90 år eller äldre, eftersom man tyvärr inte frågat dem om saken i undersökningarna. En del av våra seniorer har varit med och planerat och utvecklat de första digitala tjänsterna i vårt samhälle och är fortfarande väldigt intresserade av nya riktningar. Borde vi i arbetsför ålder titta i spegeln lite oftare och fundera: Hur kan jag främja seniorers digitala delaktighet. ”I grund och botten handlar det om mod att möta en digitaliserad vardag.” Observationen stämmer överens med det fenomen som upptäckts inom det digitala stödet. SeniorSurf skapar nätverk för aktörer som verkar för seniorernas digitala delaktighet och digitala färdigheter, publicerar material som stöd för aktörerna, samlar ihop information samt påverkar attityder kopplade till seniorernas digitala färdigheter. Största delen av våra seniorer ligger någonstans mellan dessa två grupper. En del äldre har å sin sida inte ens rört informationsteknisk apparatur. De är digitalt kompetenta och entusiastiska. Låter vi inte våra föräldrar använda sociala medier, eftersom de ändå inte riktigt kan vara där eller ger vi gamla och icke fungerande apparater till faroch morföräldrarna, eftersom de ändå inte behöver något bättre. Distanshandledningen sker per telefon eller via videolänk med hjälp av lämpliga program. Om vi däremot hör negativa kommentarer om en viss produkt eller tjänst, skapar det fördomar hos oss. Även om en person aldrig har använd informationsteknik, innebär det inte att hen inte är intresserad av den. Centralförbundet för de gamlas väl genomförde en enkät för seniorer om anskaffning av digitala apparater och tjänster sommaren 2022. Tvärtom, många skulle vilja lära sig om de möjligheter som digitaliseringen skapat. De digitala handledarnas uppgift består till stor del av att uppmuntra dem som behöver stöd och stärka deras självförtroende samt mod att testa och lära sig nytt. Mycket ofta börjar de digitala stödstunderna med orden: ”Jag är så dum att jag inte kan någonting och lär mig säkert inte heller!”. Du kan också lämna en förfrågan om handledning per telefon till numret 044 700 7101 måndagar och torsdagar klockan 10–12. I deras rapport om digital kompetens (2022) lyfte man fram digitalt mod som den mest centrala observationen. I Finland finns det nästan 1,3 miljoner seniorer, det vill säga människor över 65 år. Naturligtvis lär man även ut faktiska digitala färdigheter. Ibland behöver de också hjälp med användningen av dem. Visst lär sig människan, men särskilt äldre personer upplever ofta att de är okunniga och känner även skam över det. Vanhustyö 3 • 2023 43 Vanhustyo_32023_24-44.indd 43 Vanhustyo_32023_24-44.indd 43 30.5.2023 9.06 30.5.2023 9.06. Egna och grannens attityder Ofta gör vi människor såsom vi är vana att göra. Enligt DVV hänvisar digitalt mod till det självförtroende som människan behöver för att våga testa och ta i bruk nya eller uppdaterade digitala apparater och tjänster eller utvecklas i användningen av dem. Handledningsservice på distans Handledningsservicen på distans, som Centralförbundet för de gamlas väl upprätthåller, erbjuder äldre personer handledning i att lära sig använda digitala apparater eller tjänster, lösa digitala problem, samt uppmuntran och rådgivning i anskaffning av nya digitala apparater eller ibruktagande av digitala tjänster. Det är trevligare att lära sig tillsammans, när man samtidigt också hittar de konkreta fördelar som de nya färdigheterna kan ge. Kan jag göra någonting så att jag i alla fall inte hindrar seniorernas tillgång till den digitala världen. . Enligt Statistikcentralen (Befolkningens användning av informationsoch kommunikationsteknik, 2022) har 78 procent av 65–74-åringarna tillgång till en telefon med pekskärm, medan andelen bland 75–89-åringar är 42 procent. Hur klarar sig seniorerna på riktigt i den digitala världen. Det som efterfrågas mest av de digitala stödjarna är hjälp med grundläggande användning av smarta enheter. Hjälpen från frivilliga digitala stödjare är guld värd för många. En del av seniorerna klarar sig alltså bra i den digitala världen och en del lever som om den digitala världen inte ens fanns. De använder digitala apparater och tjänster till viss del i sin vardag. Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata (DVV) har gjort utredningar om medborgarnas digitala färdigheter. Handledarna är våra samarbetspartners tillförlitliga frivilliga kamrathandledare runt om i Finland. Den mängden innefattar lika många olika slags levnadshistorier. Ibland är vi emellertid redo att gå utanför bekvämlighetszonen och ta emot rekommendationer om nya och även olika slags sätt. Mer information: seniorsurf.fi Skribenten Tiina Etelämäki arbetar som ansvarig expert för SeniorSurf-verksamheten inom Centralförbundet för de gamlas väl som stöder den digitala delaktigheten hos seniorer. Seniorer frågar regelbundet Centralförbundet för de gamlas väl om var de kan hitta frivilliga digitala stödjare, eftersom de egna vuxna barnen vägrat hjälpa dem med orden ”du behöver det inte och skulle ändå inte kunna använda det på rätt sätt”. Enligt Statistikcentralen uppgick de till 280 000 personer år 2021. Seniorerna som svarade på enkäten, önskade att säljarna framför allt skulle lyssna, ha tålamod, använda enkelt språk och ha förståelse för brist på kunskap. Att ensam lära sig en helt ny sak och ett nytt tillvägagångssätt kan för vem som helst av oss kännas onödigt jobbigt, men även tråkigt. Något som anses fungera bra är det enklaste sättet. När exempelvis hemvårdspersonal kommer hem till en klient och med hög röst förbannar sina digitala arbetsredskap och sedan försöker få klienten att bekanta sig med distansvårdslösningen, uppstår en svår ekvation. Direkt därefter är de mest efterfrågade ämnena användning av e-post, hantering av enheternas lagringsutrymme, uppdateringar samt köp av nya enheter. Vi behöver alltid tänka på hur vi för vidare våra egna attityder. Eller om vår första tanke är att vi inte kan testa nya digitala tjänster direkt med seniorer, kanske problemet ligger i vår egen attityd och inte i målgruppen
Tehdään iästä numero Gör ett nummer av åldern • Dahkat agis nummira • Age matters vtkl.fi/vanhustenviikko #IästäNumero Vanhustenviikko 1.–8.10.2023 Vanhustenpäivä 1.10.2023, Iisalmi De gamlas vecka 1.–8.10.2023 De gamlas dag 1.10.2023, Idensalmi Vanhustyo_32023_24-44.indd 44 Vanhustyo_32023_24-44.indd 44 30.5.2023 9.06 30.5.2023 9.06