2. Inge Löökin tonttu, kissa ja puutarhaaiheiset kuvat sekä kortit ovat ilahduttaneet suomalaisia jo 40 vuotta. TEEMA: Arkityön sisällöt toimiviksi 24 Kuvauspaikka: Toimiva koti KÄKÄTE-projektin tuore opas tarjoaa apua avunpyyntöjärjestelmien hankintaan. 30 Seuraava numero ilmestyy 5.9.2014 | Lehden teemana on Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.Aina. 3–4 • 2014 SENIOR ARBE TE 8 Muun muassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa käsiteltiin Vanhustyön Aluefoorumeissa keväällä
Iloa tehdä työtä ja kohdata asiakkaita. Huumorista saa valtavasti voimaa arjen pyörittämiseen. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Tilaushinnat 2014 Kannen kuva: René Garmider Vanhustyö 3–4 • 2014 Vammalan Kirjapaino Oy Vanhustyön erityispiirre on se, että me olemme vierailijoita vanhuksen arjessa. mv 1270 e 1/2 s. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä Leena Valkonen Ilmoitusmyynti 44 46 48 50 52 55 56 Saksan matkan oppeja pähkinänkuoressa Terhi Jussila Helsingin Kuuloyhdistys 80 vuotta – kuulo kannattaa tutkituttaa Leena Valkonen Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Piilottamisen haastetta ja löytämisen riemua Pirjo Lääperi Kirjapaino Keskusliitto tiedottaa Mainosilmoitusaineistot Ajan virrassa Det är helgdag bara en gång i veckan! Pirkko Karjalainen Bra och tryggt boende hemma Sari Hosionaho Kolumni TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh. mv 640 e 1/4 s. Eloniemi-Sulkava, M. Arkeen pitää mahtua myös huumoria ja kykyä nähdä asiat uudella tavalla. kysy&vastaa Voiko omaishoito olla kotihoidon pelastaja. Juote ja L. 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. mv 340 e 1/8 s. Vanheneminen ei ole vain taakka Ulla-Maija von Herzen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 VIOLA – Voimia ikääntyneen omaisen liikuntaan ja arkeen Sirpa Paukku Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Näin kirjoittaa kolumnissaan sivulla 59 Sirkka Karhula. Arjen ymmärtämisen tulee siten ohjata toimintaamme. Sisällys Toimituskunta 4 5 6 8 10 12 14 16 Pyhäpäivä on vain kerran viikossa! Pirkko Karjalainen Miten mobiilit ratkaisut toimivat kotihoidon arjessa. Pauliina Tamminen Inge Löök mummojen ja kissojen maailmassa Eeva Mehto Vanhustyön johtajat 40 Sulon suihkeet 42 Ystäväpiiri-toiminnan palautteet kertovat: Ystäväpiiri-ryhmätoiminta lievittää 1/1 s. Rasanen 18 20 22 24 Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Työn ja vastuunjako pitkäaikaisessa hoidossa – uudistuvat ammattiroolit Pirjo Tiikkainen Kotipalvelun kenttä muutoksessa Herttakaisa Kettunen Uusinta tietoa ikäteknologiasta – Tätä Suomessa tutkitaan ja kehitetään nyt Paula Ranta Avunpyyntöjärjestelmän hankkimisen hankaluus – Uudesta oppaasta tietoa hankkijoille Paula Ranta 26 28 30 33 34 35 36 38 Kylpyhuoneita testattiin: käyttäjäpaneeli kehittämistyön tukena Hennariikka Intosalmi Professori Antti Karisto näkee ihmisen elämänkerrallisena olentona. Leena Valkonen Hyvä ja turvallinen asuminen kotona Sari Hosionaho Kotona kokonainen elämä - hanke ikääntyneiden hyvän arjen edistämiseksi Leena Valkonen Päätoimittaja Luonto hoivaa Kuopion seudulla Hanna Moilanen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi Koirakaveri nostaa esiin tunteita ja tuo iloa Leena Valkonen Toimitus Ratkaisukeskeisyydellä laatua ja hyvinvointia iäkkäiden ihmisten palveluihin U. Jokainen meistä haluaa tulla löydetyksi Löytävä-hanke www.vtkl.fi Vantaan vanhusneuvosto: Ikäihmisten osallistaminen tärkeää Herttakaisa Kettunen Ilmoitushinnat 2014 Onko kuntoutus laitostunut
Vanhuspalvelulaki tai ikälaki, miten sitä halutaankaan kutsua, on nyt ollut voimassa vajaan vuoden. Laki priorisoi kotona asumista ja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoa. Siinä ehkä lyhyt yhteenvetoresepti tärkeimmistä. Ei tietenkään yksiniittisesti samaa kaavaa kaikkialle, vaan myös paikalliskulttuurin erot huomioiden. Samalla näemme kansalaisten ja heidän yhteisöjensä suuren voiman myös vanhusten hyvinvoinnin kannalta. Entä sitten ne paljon huolta aiheuttavat resurssit. Arkityö on usein monin tavoin raskasta. Näitä malleja on koetettava levittää laajempaan käyttöön. Nyt askarruttaa, missä järjestyksessä nämä kaikki toisiinsa vaikuttavat ratkaisut ja uudistukset toteutetaan, vai toteutetaanko ja jos niin milloin. Ammattilaiset tekemään ammattityötä ja ihmiset olemaan ihmisiksi toinen toisilleen. On kehitetty uusia työtapoja, onnistuttu myös hyödyntämään uusia teknologi4 sia ratkaisuja, saatu vapaaehtoisia ja vertaisia mukaan. On liian aikaista tehdä varmoja päätelmiä, mutta ainakin vanhusten hyvinvointi ja palvelut ovat olleet monella tavoin esillä ja lainmukaiset vanhusneuvostot on perustettu. Nuorena on mukana kävellä rappusia ja hypellä esteiden yli. Mutta tässä kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaista kehitystä, joka väkisinkin arveluttaa. Uskomme siihen, että vanha ihminen itse on oman elämänsä paras tuntija ja sen vuoksi hänen mielipidettään on kuultava ja kunnioitettava. Turhat kynnykset pois ja peseytymistilat kuntoon. Julkisen talouden tilanteesta esitetään jatkuvasti ankeampia arvioita – ja yritysten tilanne ei yleisesti arvioiden sekään vaikuta kovin kaksiselta. Siitä tulee väistämättä yllättäviä ja epätoivottujakin vaikutuksia. Myös vanhustyössä arki on tärkeintä – se jokapäiväinen työ ja toiminta. Järjestöissä on edelleen paljon halua ja mahdollisuuksia toimintaan vanhusten hyväksi. Niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa kulut on vedetty todella tiukoille. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma kertoo omaa kieltään siitä, että erityisesti asuntokannan esteettömyydessä on paljon korjaamisen varaa. Olemme sitä mieltä, että julkinen järjestämisvastuu takaa parhaiten tasapuolisuuden. Ja nimenomaan korjaamisen, koska uudisrakentamisella ei ole mahdollista kaikkea ikäihmisille soveltuvaa asuntojen tarvetta tyydyttää. Arkisia asioita nekin. Mitä on saatu aikaan, mikä on muuttunut. Vanhempana se onkin jo hankalampaa. Vanhuspalveluiden kentällä tilanne näkyy myös monin tavoin. Kesä on tullut – nauttikaamme valosta ja lämmöstä.. Arki on jokapäiväistä elämää ja selviytymistä. Keskusliiton korjausneuvonnan kokemukset ovat kaikkien käytettävissä. On aika mahdotonta, jos kaikkea uudistetaan ristiinrastiin. Todella monia lainsäädäntöuudistuksia ja –suunnitelmia on työn alla: sosiaalihuoltolaki, itsemääräämisoikeuslaki, mahdollisesti omaishoitolain uudistaminen ja hankintalain uudistaminen. Pyhät ovat mukavia ja antavat vaihtelua, mutta eivät anna elantoa eivätkä pidempiaikaista hyvinvointia. Se tahtoo edelleen unohtua, kun tuskaillaan epäkohtien ja resurssiongelmien kanssa. Maan hallitus on tehnyt rakennepaketin, jossa tavoitellaan talouteen parempaa tasapainoa. Kaikenkaikkiaan on kuitenkin niin, että vanhustyön arjessa on saatu aikaan paljon hyvää. Käytännön työtä tekevät ja erilaista vanhuksille tarkoitettua toimintaa järjestävät ihmiset ja organisaatiot ovat kekseliäitä, hienommin sanottuina innovatiivisia. Aivan äskettäin on julkistettu useampiakin selvityksiä vanhuspalveluiden henkilöstövajauksista. Oma maa mansikka ja oma koti myös. Laatusuosituksen mitoitus ei ole toteutunut kaikkialla. Vanhustyön keskusliitto on kautta 65-vuotisen toimintansa pitänyt ohjenuorana vanhuuden ja ihmisarvon kunnioittamista ja vanhusten sosiaalisen turvallisuuden parantamista. On edelleen paljon eroavaisuutta vanhusten tarvitsemien palveluiden ja tuen saatavuudessa ja siinä, mikä tai kuka ne tuottaa ja maksaa. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Pyhäpäivä on vain kerran viikossa! N iinhän se on. Jotta tämä olisi mahdollista myös vanhuuden aikana, kannattaa itsekunkin ennakoida omaa asumistilannettaan. Kohentamisen varaa varmasti on – myös siinä, miten parannetaan yhteistyötä ja niiden olemassaolevien voimavarojen hyödyntämistä. Sote-uudistuksen periaatteista on tehty laaja-alainen poliittinen päätös
Rovaniemellä ollaan ottamassa käyttöön mobiilia toiminnanohjauspalvelua. Kotihoidon asiakas saa siis entistä laadukkaampaa kotihoitoa. Henkilöstön välillistä ja välitöntä työtä pystytään seuraamaan järjestelmän avulla. Asiakkaille tulee enemmän aikaa ja asiakkaan tarpeista lähtevää apua. Aikaisemmin töitä järjesteltiin usean työntekijän voimin. Näin hän tulee enemmän osalliseksi siihen, mitä hänen voinnistaan ja käynnistä kirjataan. Ohjelmalla voidaan optimoida työntekijän reitit ja myös se, että asiakkaan erityiset hoidon tarpeet ja työntekijän osaaminen kohtaaVanhustyö 3–4 • 2014 vat. 5. Toimistolla tehtäviä, kirjaamiseen liittyviä asioita voidaan tehdä asiakkaan kotona yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kanssa. Tämä heijastuu myös asiakastyöhön. Järjestelmän kautta on mahdollista seurata asiakkaan suunniteltua ja toteutunutta kotihoidon palvelua. Mobiilin käyttöönotto vähentää ”hukkaa” kotihoidossa, kun järjestelmä mahdollistaa asiakastietojen ja hoitajien välisen viestinnän. Työ saadaan myös näkyvämmäksi. Asiakas otetaan mukaan kirjaamiseen. Työ rytmittyy oikealla tavalla; lounas ja kahvitauko saavat erilaisen merkityksen, kun ei ole kiire kirjaamiseen koneelle. Pilottiryhmän kokemukset ovat olleet hyviä ja älypuhelimet tulevat koko kotihoidon käyttöön vaiheittain kesäkuusta 2014 alkaen. Mukana kulkeva tieto on oikea-aikaista. Suurin muutos on se, että alueella on tämän jälkeen vain yksi henkilö, joka järjestelee noin 40 työntekijän työt. Se lisää turvallisuutta ja työntekijä voi tarkastella viimeisimpiä määräyksiä älypuhelimestaan. Toivomme, että kotihoidon tiimeissä työntekijöiden kiireen tuntu vähenee. Työ jakautuu tasaisesti kaikille työntekijöille ja äkillisiä muutoksia on helpompi hallinnoida järjestelmän kautta. Millaisia etuja järjestelmästä katsotaan olevan työn järjestelyssä ja työn sujuvuudessa. Sairasloman tullessa töiden järjestely vei aikaa kotihoidon kentän työntekijältä. Tavoitteena on tarjota ja turvata asiakkaan tarvitsema palveluajan toteutuminen myös käytännössä. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä on liikkuvan kotihoitotyön organisointiin, tilastointiin ja kirjaamiseen välineitä tuova uusi ratkaisu. Tämä vähentää puhelujen tarvetta, joita muutoinkin kotikäynneillä tulisi välttää (asiakaspalvelu, salassapito). Mitä kotihoidossa tapahtuu käytännössä. Työntekijät saavat käyttöönsä älypuhelimen jolla he voivat kotikäynnillä kirjata käynnin ja tilastoida, sekä tarvittaessa tarkastella edellisen päivän kirjauksia. Tarkoituksena on tuoda hyviä ja tehokkaita käytänteitä kotihoitoon. Myös kotihoidon ruuhkahuippuja pystytään tasoittamaan järjestelmän avulla. kysy & vastaa Johanna Lohtander, Vanhustyön johtaja Anneli Ylitalo, kotihoidon esimies Rovaniemen kaupunki Miten mobiilit ratkaisut toimivat kotihoidon arjessa. Miten asiakkaat hyötyvät. Kotihoidossa on tulevaisuudessa enemmän mm. Mitä arvelette, miten tällaisen toiminnanohjausjärjestelmän kautta paranee hoitajan ja asiakkaan arki. Kun ruuhkahuippuja tasataan kiire vähenee ja asiakkaille suunnitellut palvelut toteutuvat entistä paremmin. Esimerkiksi tietojen oikeellisuuden tarkistamiseksi ei tarvitse lähteä tiimitiloihin käymään. Asiakkaan tiedot kulkevat työntekijällä mukana ja turhat ajot jäävät pois. Järjestelmä helpottaa asiakkaan kotona tehtävää työtä ja työn organisointia. Nyt työntekijät jatkavat suunniteltua työtä ja töiden järjestelijä jakaa työt uudelleen ja kohdentaa henkilöille lisää käyntejä. Työajan lisääntymisen myötä on tarkoitus sisällyttää kotihoitoon enemmän ja monipuolisemmin liikkumiseen, ulkoiluun ja kotikuntoutukseen liittyviä asioita. Työtä jakaa vain yksi henkilö alueella ja muut voivat tehdä kenttätyötä. Esimerkiksi asiakkaan kanssa yhdessä voidaan laittaa viestiä apuvälineistä apuvälinelainaamoon, lääkärille tai seuraavalle käynnille tulevalle hoitajalle. Seuraava vaihe on saada sähköinen ovenavaus käyttöön, jolloin joskus huomattavankin suuri avainten määrän kuljettaminen jää pois. Työntekijä voi tarvittaessa aloittaa työpäivänsä vaikka asiakkaan kotoa, sillä mobiili ja työntekijöiden ”työvuoroluettelo” keskustelevat keskenään. kahden henkilön hoidettavia ja suunnittelun kautta parityöskentely mahdollistuu paremmin. Asiakaslähtöisyyttä se lisää siten, että asioita on mahdollista hoitaa jo kotikäynnillä
Elli Aaltonen kysyy ja vastaa samalla kyllä. Ohjelmassa esitetään vastuuhenkilön nimeämistä omaishoitajan ja hoidettavan tueksi sekä kaikille sopimusomaishoitajille oikeutta lakisääteiseen vapaaseen ja tarvittaessa säännöllisiin terveystarkastuksiin. Esitys omaishoidon kansalliseksi kehittämisohjelmaksi luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle maaliskuussa. 6. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään muun muassa lainsäädännöllä, ohjauksella ja valvonnalla. Esitys kansalliseksi omaishoidon kehittämisohjelmaksi linjaa omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja ke- hittämistoimenpiteet. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoitoon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja tulee hyödyntää nykyistä paremmin, Aaltonen tiivistää kehittämisohjelman sisältöä. Olisiko nyt oikea aika tehdä päätöksiä ja yhdenvertaistaa omaishoito kansallisesti. Arviolta runsaat 300 000 henkilöä auttaa läheistään säännöllisesti. Mistä muualta löytäisimme tällaisen resurssin avuksi kotihoitoon kuin omaisista ja läheisistä. Työryhmä esittää ohjelmassa uutta lakia sopimusomaishoidosta. Omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka mahdollistaa kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien, toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Teksti: Leena Valkonen Kuva: VTKL kuva-arkisto / Jonna Juslin OMAISHOITO Voiko omaishoito olla kotihoidon pelastaja. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuonna 2016, sanoo ohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toiminut ylijohtaja Elli Aaltonen. O maishoidon kehittäminen on Elli Aaltosen mukaan tärkeää, koska nykyinen hallitusohjelmakin painottaa ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kysymys kuuluukin, voiko omaishoito olla kotihoidon pelastaja. Kotihoidon kehittämiseen ei ole kuitenkaan panostettu, se on jäänyt Suomessa muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen jalkoihin, hän painottaa
Siinä määritellään muun muassa hoitopalkkioluokat ja hoitopalkkiot kussakin luokassa, palkkion saamisperusteet luokittain sekä lakisääteiset vapaaoikeudet. Sopimusomaishoidon arvo kasvaisi 2,5 miljardiin ja sopimusomaishoidolla palvelumenoissa saatavat säästöt runsaaseen 1,5 miljardiin euroon vuodessa vuonna 2020, linjaa työryhmän puheenjohtaja Elli Aaltonen. Paperisotakin on voimia koettelevaa, Kaheinen huokaa. Suurin menojen kasvu aiheutuisi 20 000 uudesta sopimusomaishoitajasta. Faktaa omaishoidosta • Omaisia ja tuttavia auttavia 1,25 miljoonaa henkilöä • Pääasiallisia auttajia 350 000 • Sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavia 60 000 • Omaishoitajia ja omaishoidon tuen piirissä 40 500 Mitä omaishoitajana toivoisin. H elsinkiläinen Pirkko Kaheinen on ollut Alzheimerin tautia sairastavan miehensä omaishoitaja yli kahdeksan vuotta. Vanhustyö 3–4 • 2014 Omaishoidon kehittämisohjelma vaikuttaa hyvältä suunnitelmalta, mutta miten se toteutuu käytännössä. Omaishoidon palkkio on tarpeellinen, koska olemme joutuneet käyttämään yksityislääkärin palveluita, kun terveyskeskukseen on kuukausien jono. Palvelujen ja tuen myöntäminen kuuluu molemmissa vaihtoehdoissa kunnalle. Tulee hyväksikäytetty olo, me omaishoitajat kuitenkin tuomme melkoista säästöä yhteiskunnalle. Näitä palveluja olisivat muun muassa sopimusomaishoitajan terveystarkastukset sekä vastuutyöntekijän antama tuki. Myös kodin tulee olla soveltuva omaishoitoon joko sellaisenaan tai muutostöin. Omaishoidon tukea hän on saanut viiden vuoden ajan. Hoitopalkkioiden ja palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken ohjelmassa esitetään kaksi vaihtoehtoista mallia, jossa tuki olisi joko kunnan tai Kelan maksamaa. Yleensä olen jo hänet siistinyt ja huolehtinut aamupalasta ennen kuin kodinhoitaja tulee. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Silloin maksetaan vero koko summasta. Sopimusomaishoitajien lisäksi kunnat tukisivat muita omaishoitajia uuden sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla. Omaisen selvitettävänä on monet kaavakkeet ja eri paikoista tulleet laskut. 7. Olen työskennellyt sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana, joten sikäli hoitotyö on tuttua ja olen tiennyt, mitä pitää tehdä. Sopimusomaishoidon edellytyksiä olisi muun muassa se, että hoidettavalla on sitova ja vaativa hoidon tarve ja että hänellä on olemassa omaishoitajaksi halukas, kykenevä ja soveltuva omainen. Kotipalvelun apu ei aina kohdistu oikeaan tarpeeseen. Palkkioluokkia olisi 2-3 ja palkkioiden tasoa korotettaisiin nykyisestä. Ei siinä kehtaa enempiä apuja pyytää eikä toiveita esittää, kun sanotaan, että toinen potilas odottaa. Omaishoitajan henkiseen tukemiseen ei kiinnitetä juuri ollenkaan huomiota. Viimeisen vuoden verran hoito on mennyt rytmissä kaksi viikkoa kotona ja kaksi viikkoa muualla, yli 80-vuotias Kaheinen kertoo. Kotona ollessa Kaheiset ovat saaneet puoli tuntia kodinhoitoapua yleensä aamuihin. Mitä ohjelman avulla säästettäisiin Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Mieheni herää varsin aikaisin noin viiden tienoilla ja aamutoimet tulee huolehtia silloin. Terveydenhuollossa meidät omaishoitajat sivuutetaan, huomio kohdistetaan vain hoidettavaan. Omien sairauksien vuoksi voimat eivät ole aina riittäneet ja osittaisena apuna on ollut mieheni intervallihoito. Hoitajat ovat usein kiireisen tuntuisia ja he vaihtuvat usein. Sopimusomaishoito lakisääteiseksi Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa laativa työryhmä ehdottaa, että sopimusomaishoidosta säädetään laki. Omaishoitajaltakin voisi kysyä, miten hän itse voi. Se harmittaa, että omaishoidon palkkio maksetaan palkan nimellä ja se lisätään eläkkeen päälle. Sopimusomaishoidon kehittämisen kustannukset ovat arviolta 468 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmakauden lopussa 2020. Parhaillaan Pirkko Kaheisen mies on sairaalahoidossa ja päätös pitkäaikaishoitopaikasta on tullut. Omana päällimmäisenä toiveenani olisi, että kotona kävisi auttamassa tuttu hoitaja tai työpari. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoitoon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Hoidettavan tulee hyväksyä omainen sopimusomaishoitajakseen ja sopimusomaishoidon tulee olla hoidettavan toiveiden ja edun mukaista
Tällä hetkellä Suomessa on noin 300 000 esteettömäksi katsottavaa asuntoa. Tarvitsem- Ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso ja korjausneuvoja Voitto Niska Vanhustyön keskusliitosta esittelivät kehittämisohjelmaa ja keskusliiton korjausneuvonnan palveluja Tampereen Aluefoorumissa. Nykyisellä uudisrakentamisen vauhdilla rakennettaisiin vuoteen 2030 mennessä lisää noin 300 000 ikääntyneiden asumiseen soveltuvaa asuntoa. Tarvitsemme vuoteen 2030 mennes- sä noin miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa, mikäli tavoite on, että kotona asuu vähintään 92 % yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki tätä nuoremmat. valtakunnallisesta ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. Asuntokanta uusiutuu hitaasti, noin 1-1,5 %:n vuosivauhdilla. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti. Kotona asumisen mahdollistaminen on myös koko yhteiskuntamme etu sillä hyvät ja turvalliset asumisolot kotona voivat siirtää laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtymistä huomattavasti. Ennusteiden mukaan 65 vuotta täyttäneitä tulee olemaan vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaa, mikä vastaa yli neljännestä koko väestöstämme. Teksti: Sari Hosionaho Kuva: Leena Valkonen ASUMISOHJELMA Hyvä ja turvallinen asuminen kotona Vanhustyön keskusliiton järjestämissä Vanhustyön Aluefoorumeissa on kevään aikana jaettu tietoa mm. 8. Uudistuotanto ei siis mitenkään riitä vastaamaan tulevaan tarpeeseen, vaikka esteettömyyttä lisättäisiin myös pientalojen osalta. IKÄ-Aske ohjelman painopisteistä kirjoittaa ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho. Hallitusohjelma sisältää linjauksen siitä, että valtion asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen. Lähtökohtana on Suomen nopea väestörakenteen muutos. U skon, että ihmiset haluavat ikääntyessäänkin ja terveydentilan sen salliessa mieluiten asua omassa kodissaan. Valtioneuvosto hyväksyi 18.4.2013 ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa koskevan periaatepäätöksen
Esimerkkinä tästä tuesta on kuntien korjausneuvonta. Hissejä kannattaa siis todellakin rakentaa erityisesti nyt, kun valtion tuki vielä on näin mittavaa! Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman yhteydessä valtio on lisäksi kohdentanut määrärahoja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksiin. On tärkeää huomata, että myös kunnan kannalta sillä on suuri merkitys, että ikääntyneen väestön asumisolot ovat hyvät. Kunnat mukaan ja lisää poikkihallinnollista yhteistyötä Kuntien rooli ikääntyneiden asumisen kehittämisessä on erityisen tärkeä. Esimerkiksi ikääntyneiden hyvinvointia tukevilla kotikäynneillä voidaan kunnissa samalla kertaa arvioida asunnon esteettömyyttä ja turvallisuutta. Myös rakennus- ja asuntoalan toimintaa on edelleen syytä suunnata vastaamaan aiempaa paremmin tähän haasteeseen. On hyvä myös muistaa, että hissi nostaa myös koko kiinteistön ja asuntojen arvoa. • Asuntojen korjausavustuksista saa tietoa myös kuntien korjausneuvojilta ja Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta. Näin palvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin voidaan osaltaan vaikuttaa. me lisäksi voimakasta panostamista nykyisen asuntokannan korjaamiseen esteettömiksi, turvallisiksi ja toimiviksi ikääntyneiden asumiseen. Ikääntyneiden ohel- Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa haluamme herätellä sekä kuntia että kansalaisia varautumaan meitä kaikkia odottavaan tulevaisuuteen. Hissien rakentamisen tukemisella on pitkäkestoinen vaikutus, sillä rakennettu hissi hyödyttää keskimäärin 12–13 asuntokuntaa samalla kertaa ja siten vuosikymmenten ajan satoja asuntokuntia. Tarvittavia toimenpiteitä on helpompi käynnistää nopeasti, kun korjaustarpeet ovat kunnan tiedossa. Ikääntynyt väestö tarvitsee lisäksi ns. 9. Se on selvää, että ikääntyvien kotona asumisen tukeminen on mitä paras tapa pitää myös ikääntymisestä johtuvat kustannukset hallinnassa. Rahoitusta korjaamiseen Vuoden 2014 valtion talousarviossa hissin rakentamisavustukseen on varattu 23 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi ohjelmassa painotetaan kuntien roolia kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja ikääntyneiden asumisen tukemisessa. Ohjausta ja neuvontaa Neuvonnan tehostaminen on erittäin tärkeää, sillä ihmiset osaavat paremmin ja hyvissä ajoin ennakoida omia asumisratkaisujaan, kun heillä on käytettävissään tietoa päätöksenteon tueksi. Lisätietoa • Hissiprojekteihin ja asuntojen korjaamiseen, valtion avustuksiin ja ikääntyneiden asumisen kehittämiseen liittyen löytyy tietoa myös seuraavista: www.ara.fi, www.hissiin.fi ja www.korjaustieto.fi. Avustusta jälleenrakennushissin rakentamiseen on mahdollista saada jopa 50 %. Koska kyse on laajasta ja moniulotteisesta asiasta, tarvitaan kaikkia osapuolia – kansalaisia, valtiota, kuntia, järjestöjä ja yrityksiä – tässä varautumisessa. Tämä samankaltainen tavoite on myös vanhuspalvelulaissa. Kehityspolku hyvään ja turvalliseen asumiseen kotona Nykyisen asuntokannan turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä meillä riittää haasteita. Vanhojen kerrostalojen suurimpia haasteita ovat niiden hissittömyys tai hissien pieni koko. Vanhustyö 3–4 • 2014 la hissi palvelee talon kaikkia asukkaita ja myös esimerkiksi perheitä, joissa on pieniä lapsia tai vammaisia perheenjäseniä. Hissirakentamisen edistämiseen on tarjolla myös valtion avustusta ja lisäksi hissirakentamista aktivoidaan ja tuetaan osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa toteutettavassa Hissi - Esteetön Suomi 2017 – hankkeessa. Keskustelun herättelemiseksi ja asian edistämiseksi toteutammekin ensi syksynä valtakunnallisen Ikäkoti kuntoon! –viestintäkampanjan. asumisen erityisratkaisuja, kuten palveluasumista. Asunnon ja asuinrakennusten esteet ja huono toimivuus lisäävät myös monenlaisia asumisen riskejä, kuten tapaturmia ja onnettomuuksia. Myös Vanhustyön keskusliiton tarjoama korjausneuvonta on esimerkki erinomaisesta ja vaikuttavasta toiminnasta. Yksi merkittävimmistä asumisen esteettömyyteen vaikuttavista tekijöistä on hissi. Keskeiset keinot koskevat sekä uudistuotantoa että olemassa olevan asuntokannan (sekä kerrostalo- että pientalokannan) esteettömyyskorjauksia. On aika toimia! Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa haluamme herätellä sekä kuntia että kansalaisia varautumaan meitä kaikkia odottavaan tulevaisuuteen. Ympäristöministeriön tavoitteena on lisätä hissittömiin kerrostaloihin rakennettavien hissien määrää 500 hissiin vuodessa nykyisestä noin 220 hissistä
Etelä-Kymenlaaksossa on asetettu tavoitteeksi muun muassa asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen. H ankkeessa on mukana yhteensä 22 kuntaa Länsi- ja Keski- Uudenmaan, Etelä-Kymenlaakson, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten ja Kouvolan alueilta. toimintakykyä, terveydentilaa, ravitsemusta, liikuntaa, ulkoilua ja miten asiakas on ollut osallisena tekemässä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla painopisteenä on selvittää mahdollisimman tarkasti kotihoidon työajan kohdentumista asiakastyöhön, toimintakäytäntöjä, toiminnan ohjausta ja hyvinvointiteknologian sekä käyttömahdollisuuksia. Kunnat jakautuvat neljään osakokonaisuuteen, joilla on omat kehittämispainopisteensä. Hanketta toteutetaan valtion Kaste-rahoituksen avulla. Vastuuhoitajuus antaa kokonaisvaltaisemman mahdollisuuden kohdata asiakas. Hankkeen päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arkielämän mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla asiakaskysely tehtiin alkuvuodesta runsaalle 750 yli 75-vuotiaalle säännöllisen kotihoidon piirissä olevalle asiakkaalle. Tulosten mukaan lähes kaikki asiakkaat kokevat kotihoidon palvelujen vastaavan tarpeitaan ja että heidän toi-. Asiakashaastattelut kehittämisen lähtökohtana Hankkeen toimijoita kokoontui kehittämispäiville Helsinkiin huhtikuun lopussa. Teksti ja kuva: Leena Valkonen KOTIHOITO Kotona kokonainen elämä - hanke ikääntyneiden hyvän arjen edistämiseksi Kotona kokonainen elämä on Etelä-Suomen alueella käynnissä oleva hanke, jossa haetaan uusia toimintamalleja kotihoitoon. Aineisto toimii kuntien ammattilaisille, johdolle ja päätöksentekijöille välineenä palveluiden kehittämisessä ja laadun arvioinnissa. Eksoten alueella ja Kouvolassa selvitetään kotihoidon sisällön ja työprosessin kehittämisen ohella myös palvelutarpeen arviointia sekä muistisairaan kotona asumisen tukemista. Asiakaskyselyt aiotaan toteuttaa säännöllisesti kerran vuodessa. Vastuuhoitajan tekemällä haastattelulla haluttiin myös saada asiakkaan oma ääni paremmin kuuluviin ja lisätä siten asiakkaan vaikutusmahdollisuutta ja osallisuutta omassa asiakasasiassaan. Vastuuhoitajat ovat haastatelleet runsaat 600 säännöllisen kotihoidon piirissä olevaa asiakasta, on selvi- tetty kotihoidon prosessien toimintaa, näkökulmana mm. 10 Kotona kokonainen elämä -hanke käynnistyi viime vuonna maaliskuussa ja se päättyy lokakuussa 2015. Tavoitteena on luoda saattohoitoon yhtenäinen asiakaslähtöinen hoitomalli, jossa potilaan valinnanvapaus laitos- ja kotisaattohoidon välillä voisi toteutua. Tämän vuoden alusta valtion kehittämisrahaa saatiin myös saattohoidon kehittämishankkeelle, tässä ovat mukana Eksote ja Kouvolan kaupunki. Tiedot on hyödynnetty asiakassuhteissa sekä tuotu sähköiseen järjestelmään ja sitä kautta kotihoito sai runsaasti lisätietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan, Sara Haimi-Liikkanen kertoo. Kyselyllä haluttiin saada asiakkailta itseltään tietoa, näkemyksiä ja kokemuksia arjen sujuvuudesta ja kotihoidon palveluista. Keskusteluun tähänastisista kokemuksista osallistuivat projektipäällikkö Sirkku Kallio Kouvolasta, kehittämiskoordinaattori Sara Haimi-Liikkanen Etelä-Kymenlaaksosta, projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotesta sekä kehittämiskoordinaattori Heli Virtanen Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidosta Etelä-Kymenlaakson alueella on otettu käyttöön vastuuhoitajamalli kotihoidossa. Hanketta hallinnoi Hyvinkään kaupunki
Tavoitteena on tuottaa koulutusta säännöllisin välein. ma.wordpress.com Vanhustyö 3–4 • 2014 11. Vastuuhoitaja sanaa on pohdittu, ja se merkitsee lupaa ja oi- keutta ottaa vastuuta asiakkaasta. Asiakkaiden haastattelu on erittäin tarpeellinen kehittämisen työväline, jotta onnistuttaisiin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin, Heli Virtanen painottaa Kouvolassa ollaan myös ottamassa vastuuhoitajamalli ja mahdollisesti myös omien asiakkaiden haastattelut käyttöön. Omat taidot ja voimavarat pääsevät aiempaa parempaan käyttöön. Hanke tuottaa koulutusta ja oppimateriaalia. – Keskeistä on, miten osattaisiin asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta heti ohjata hänet oikeiden palvelujen piiriin. – Uskon, että vastuuhoitajamalli tulee laajenemaan ja sitä kautta asiakaslähtöisyys paranee ja asiakas saa laadukkaampaa palvelua. Tehostaminen ei siis tarkoita pelkästään numeroita ja rahaa, vaan ennen kaikkea myös laatua. Kotona kokonainen elämä -hankkeen konkreettisena päämääränä on nostaa hoitotyön osaamistasoa ja luoda yhdenmukaisempia toimintamalleja kotihoitoon eri alueilla. Esimerkiksi Eksoten ja EteläKymenlaakson alueella on käynnistymässä palveluohjauksen verkkokurssi alkuvuodesta 2015. Kun asiakkaasta tulee kokonaisvaltainen vastuu, voi käyttää useampia oman osaamisen alueita ja se lisää motivaatiota kehittää omaa työtään, Heli Virtanen lisää. Tärkeää on, että joku ottaa kokonaisvastuun asiakkaasta. – Vastuuhoitajuus on osa kotihoitoa, ei erillinen tehtävä. Vastuuhoitajamallia ollaan ottamassa käyttöön myös Eksoten alueella. Lisätietoa: www.kotonakokonainenelaHeli Virtanen, Sirkku Kallio, Tarja Vitikko ja Sara Haimi-Liikkanen pitävät kotihoidon kehittämistä tärkeänä. Mukana työryhmässä ovat varhaisen tuen palvelut, omaishoidon tuki ja kotihoito. Miten henkilöstö on suhtautunut vastuuhoitajamalliin siellä, missä malli on käytössä. Kyselyllä saatiin huomattavasti positiivisempaa palautetta kuntien kotihoidosta, kuin mitä julkisuudessa on yleensä annettu ymmärtää. Vastuuhoitajan rooli kotihoidossa Kehittämishankkeessa on noussut vahvasti esiin vastuuhoitaja-mallin kehittäminen. Vastuuhoitajan tehtävänä on koordinoida asiakkaan tarvitsemia palveluja moniammatillisessa yhteistyössä omaisten, läheisten, lääkärin ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoitajalle se merkitsee myös lupaa: Saan tehdä, Tarja Viitikko jatkaa. veasumismuotonsa on oma koti sellaisena kuin se nyt on. Eikä ole pahitteeksi, jos asiakas itse saa kertoa, minkälaisella avulla hänen elämänsä olisi merkityksellistä ja turvattua, Heli Virtanen pohtii. Muu henkilöstö osallistuu hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti palvelujen toteuttamiseen, mutta vastuuhoitaja vastaa siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut siinä ajassa ja laajuudessa kuin suunnitelmaan on kirjattu. Toimintatapojen yhtenäistäminen Kouvolassa on perustettu työryhmä, jonka työn tavoitteena on yhtenäistää palvelutarpeen arviointikäytäntöjä ikääntyneiden palveluketjussa. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla kotihoidon työntekijät ovat itse lähiesimiestensä tuella lähteneet kehittämään omia työprosessejaan, jotta asiakkaan luona tapahtuvaa työaikaa saadaan kasvatettua. Vastuuhoitajuus antaa kokonaisvaltaisemman mahdollisuuden kohdata asiakas, Sara Haimi-Liikkanen vastaa. – Mutta se ei vielä riitä, vaan nyt on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä sillä ajalla tehdään, mikä on asiakkaan kotona selviytymisen kannalta vaikuttavaa. Hän tiedottaa asiakkaan asioista tiimilleen ja käy asiakkaansa luona riittävän usein havaitakseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen muutokset. Tavoitteena on myös yhteistyön tiivistäminen muiden palveluntuottajien kuten kolmannen sektorin kanssa, Sirkku Kallio kertoo. – Joskus hoitajakin sokeutuu omalle työlleen ja tekee totutun mukaisesti
Välillä kuunnellaan ja tunnistetaan erilaisia luonnon ääniä. Akuliinan palvelutalossa Siilinjärvellä on alkamassa luontopainotteinen Senni-kerho. – Viime kerralla oli mukavaa, kun hierottiin hartioita! On kyllä tykätty täällä käydä, Raisa Lipponen vahvistaa. Muistia on virkistetty ja hoksottimia herätelty myös erilaisilla luonto- ja eläinaiheisilla sananlaskuilla. Enää Heleena Heikkinen ei pääse metsään, mutta onneksi luonto tulee hänen luokseen Senni-ryhmän touhuissa. 12. Senni-kerholaisten käsissä on syntynyt esimerkiksi huuli- ja kasvorasvoja. Keväällä tehtiin kukkaistutuksia palvelutalon pihalle. – Luonnolla on ollut minulle suuri merkitys. A skartelun aikana jutustellaan aiemmista luontokokemuksista. – Meillä oli kotona maalla lintujen syöttöpaikka keittiön ikkunan alla. Jos on allapäin ja lähtee metsään, surut jäävät sinne. Joulun alla oli ovikranssien vuoro. Ryhmässä on käynyt 6-7 Akuliinan asukasta. Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen TOIMINTAMALLI Luonto hoivaa Kuopion seudulla Keskellä pöytää seisoo iloisen kirjava kokoelma kangasvärejä. Sen kokoinen porukka mahtuu saman pöydän ympärille. Tällä kertaa painetaan pöytäliinoja ja tyynynliinoja. Kerholaiset etsivät lehti- ja kukkakuvioisista sapluunoista itselleen mieleisiä. Luonnon hyödyntäminen kiinnostaa taas Senni-kerho on ollut osa Itä-Suomen yliopiston Green Care-hanketta parin Heleena Heikkinen (vas.), Ulla Miettinen ja Raisa Lipponen viihtyvät luontopainotteisessa Senni-kerhossa. Kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun, ja me-henki pääsee kasvamaan. Opettelin uusia lajeja lintukirjoista, Heleena Heikkinen, 82, muistelee
Yrittäjien koulutukset on toteutettu monimuotokoulutuksina. Green Care -toimijat toivovat, että luontohoivaa voisi tulevaisuudessa tar- jota myös omana elinkeinona. Siilinjärven palvelutaloyhdistyksen omistamassa Akuliinassa ajatus luonnon hyödyntämisestä otettiin avosylin vastaan. Hankkeesta tietoa ja taitoja Senni-projektin painopisteenä on ollut yrittäjille suunnatut koulutukset, yrittäjien kanssa yhdessä kehitettävät Green Care -toimintamallit sekä mallien testaaminen asiakastyössä, kuten esimerkiksi Akuliinan kerhossa on tehty. Kuopion seudulla on kokoontunut kolme ikäihmisille suunnattuna ryhmää hankkeen aikana. – Ryhmästä voi saada voimia ja virkistystä, jos henkilö on esimerkiksi vähän alavireinen, dementia on aluillaan tai kotikaipuu vaivaa, Miettinen havainnollistaa. Käytännössä kyse on luonnon, eläinten ja maaseutuympäristön tietoisesta hyödyntämisestä osana hoivaa, hoitoa, kuntoutusta ja virkistystä. Tarjolla on ollut esimerkiksi koirakoulutusta, retkiä ja vierailuja lähikohteisiin. Akuliinassa mietitään, olisiko toimintaa mahdollista kehittää eteenpäin esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin. Siellä voisi rentoutua kuuntelemalla puron solinaa tai lintujen laulua. Traditio katkesi välillä, mutta nyt luonnon hoivaavasta ja parantavasta vaikutuksesta on innostuttu uudestaan. Green Care -toimintamuoto vastaa hyvin useimpien arkikokemusta. Koulutuksen laajuus on yhteensä 50 opintopistettä. Toisessa, luonteeltaan ennaltaehkäisevässä ryhmässä ideana on vahvistaa ihmisen ja lemmikkieläimen välistä suhdetta. Toistaiseksi kunnat, vanhukset itse tai heidän omaisensa eivät vielä osta luontopalveluja ainakaan isommassa mittakaavassa. Se on kohdistettu palvelutalon asukkaille, jotka ovat jo ennestään kiinnostuneita luonnosta. Akuliinalaisten ryhmä on luonteeltaan toimintakykyä ylläpitävä ryhmä. Toimiala on Suomessa uusi ja kasvavan kiinnostuksen kohteena, projektitutkija Ulla Miettinen ItäSuomen yliopistosta kuvaa. Ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa kuukaudessa ja hankkeen loppupuolella kerran kuussa. viime vuoden aikana. 13. – Green Care on muualla Euroopassa suhteellisen yleinen sosiaalipuolen toimintamalli. – Asukkaista moni on maalta kotoisin. Senni-projekti • Projektin kesto: 2011-2014 • Rahoitus: Euroopan unionin sosiaalirahastosta • Toteuttajat: Itä-Suomen yliopisto, Savon aikuis- ja ammattiopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto • Tavoitteet: parantaa Green Caren tunnettavuutta sekä tarjota alueen yrittäjille uusia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Huoneessa voisi pitää myös kokouksia tai harrastaa joogaa. Ihmiset eivät turhaan helli lemmikkejä, käy ulkoilemassa, hoida viherkasveja tai hakeudu kesämökille luonnon helmaan. Green Care tarkoittaa luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja. Joskus on nähtävissä masennusta ja alakuloa, kun yhteys luontoon ja maaseutuun on katkennut, Akuliinan johtaja Leena Korhonen pohtii. Yksi haave voisi olla oman viheriöivän luontohuoneen rakentaminen. – Suomessa luonto on niin lähellä, että meillä ei huomata sen olevan joillekin saavuttamaton paikka, Miettinen muistuttaa. – Asumispalvelujen kilpailutuksissa ei saada pisteitä edes laadusta saati sitten esimerkiksi Green Care -näkökulmista, Korhonen toteaa. Perinteisesti esimerkiksi parantoloita ja psykiatrisia sairaaloita rakennettiin luonnonkauniille paikoille. Akuliinan perinteen mukaisesti myös luontohuone palvelisi paikallisia asukkaita oman talon väkeä laajemmin. Lisäksi on ollut nuorille suunnattua toimintaa. Kun Senni-hankkeen rahoitus päättyy kesäkuussa, herää kysymys kerhotoiminnan jatkumisesta. Senni-kerho istui hyvin osaksi palvelutalon jo ennestään vilkasta kerhotoimintaa. Ne keskittyvät eläimiin, kasveihin ja maaseutuympäristön monipuoliseen hyödyntämiseen hyvinvointipalveluissa. Suomessa luonto on niin lähellä, että meillä ei huomata sen olevan joillekin saavuttamaton paikka. Kolmas, lähtökohdaltaan tasapainottava ryhmä on suunnattu syvästi dementoituneille, ja sen tarkoitus on tuoda ilon pilkettä silmään esimerkiksi koiravierailujen kautta. Vanhustyö 3–4 • 2014 Jatkuuko toiminta. Osallistujat ovat tulleet ryhmään yhdessä oman koiransa kanssa. Ryhmäläiset ovat käyneet porukalla keräämässä tyrnejä ja kuulleet asiantuntijan terveisiä marjojen terveysvaikutuksista
Green Care -ideologiaan liittyvä eläinavusteinen työskentely on vihdoinkin yleistymässä Suomessakin, Haapasaari päättää. Yksi tapahtumista on ollut koira-avusteiset kulttuurikävelyretket, joissa mukana innoittajana toimii koira nimeltä Neiti Namu. Hali-koiran kautta koetaan monenlaisia tunteita ja ne saavat ihmiset myös toimimaan ja liikkumaan, Haapasaari jatkaa. Fysioterapeut- ti vastaa siitä, että tehtävät liikkeet ovat asiakkaan fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon sopivat ja tukevat hänen tilannettaan parhaalla mahdollisella tavalla. Me olemme meitä. Heistä nuorin on juuri eläkkeelle jäänyt ja vanhin 92 vuotias, kertoo Maarit Haapasaari. Yrityksen kaikki ”karvaiset työntekijät” ovat berninpaimenkoiria. Koirien tehtävänä on luoda siltoja, madaltaa kynnyksiä, tehdä jutustelu ja kanssakäyminen luontevaksi eri tilanteissa ja aktivoida toimintaan. H ali-Koira on ollut mukana mm. – Eläimet tuovat selvästi iloa ja hyvinvointia ikäihmisille. Olemme vieraillet mm kirkoissa, teattereissa ja museoissa. – Eräs rouva, joka on ollut alusta asti mukana kulttuurikävelyillä kertoi palautteessaan näin: Minulle nämä päivät ovat hemmottelupäiviä. Hali-Koira -työskentelyllä on sekä ennaltaehkäisevä että kuntouttava vaikutus. Ensiksi käymme ystäväni kanssa syömässä ulkona ja sen jälkeen lähdemme Neiti Namun johdattelemana ulkoilemaan ja ihastelemaan kulttuurikohteita. – Tapaamme joka toinen keskiviikko ja suuntaamme kävelyretkemme kulttuurikohteisiin Turun keskustan alueella. kouluissa ja kirjastoissa tapaamassa ja tukemassa lukihäiriöisiä lapsia ja ne työskentelevät myös ikäihmisten parissa. Lisätietoja: www.halikoira.fi 14 Tulokset koirien kanssa tehtävästä työstä ovat olleet innostavia ja positiivisia, Maarit Haapasaari (taustalla) sanoo.. Ilman Neiti Namua tuskin olisin mukana. Lenkit ovat olleet todella suosittuja ja niillä on ollut mukana vaihtelevasti 10– 25 osallistujaa. Koiralle halutaan näyttää, että minä osaan ja onnistun. Koiran kanssa voi jumpata ihan konkreettisesti, koiraa kohti kurkotellaan ja venytellään ja taivutellaan ja koira osallistuu jumppahetkeen omalla tavallaan. Viime vuosina Haapasaari on kehittänyt toimintamallia, jossa koiran työparina on fysioterapeutti. Koirat Rento, Viljo-Valdemar ja Neiti Namu ovat olleet mukana mm. Kävelykoulussakin jaksetaan yleensä paljon pidemmälle kuin ilman koiraa, Maarit Haapasaari kuvailee. Monet muistisairaat reagoivat eläimiin myönteisesti ja koiran turkin silittäminen tuo heille selvästi mielihyvää. Lenkille ovat voineet osallistua kaikki halukkaat, ennakko ilmoittautumista ei tarvita. Neiti Namu on ihana yhdistävä tekijä porukalle. Koiran mukana oleminen tuo uudenlaista motivaatiota fyysiseen tekemiseen ja liikkumiseen. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Hali-Koira Koira kaverina luo iloa Varsinais-Suomessa toimiva yrittäjä Maarit Haapasaari on kehittänyt koira-avusteisia menetelmiä yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa jo usean vuoden ajan mm. vanhusten ja liikuntarajoitteisten avuksi. Bella-Riina on puolestaan erikoistunut työskentelemään autististen ja kehitysvammaisten parissa. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen organisoimassa Avoimet Ovet hankkeessa jonka tarkoituksena on tukea kotona asuvien ikäihmisten yhteisöllisyyttä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja kerhotoimintoja
Lähdimme yhdessä osallistujien kanssa tutkimaan, millaisia keinoja nämä voivat antaa iäkkään ihmisen oman osallisuuden ja toimin16 takyvyn vahvistumiselle. Seuraava koulutusohjelma alkaa tulevana syksynä. Mikä on toisin, jos ahdistukseen annan myötätuntoa lääkkeen sijaan. Kuinka esimiehenä mahdollistan työtekijöiden tarvelähtöisen työskentelyn. H elsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on kehittänyt gerontologisen valmentajan koulutusohjelmaa, jossa keskitytään ratkaisukeskeiseen ja valmentavaan työotteeseen. Ihmislähtöinen työtapa suuntaa huomion hyvään elämään ja arjen hyvinvointiin: miten auttaa ihmistä elämään hyvää elämää ja löytämään ja käyttämään omia voimavarojansa. Mikä on toisin, jos hoidon päämääränä on vahvemmin elämänlaatu hoidon laadun ohella. Muutosmatkaa tehtiin siis ajantasaisen gerontologisen tutkimustiedon, ratkaisukeskeisen valmentavan otteen, osallistavien kehittämismenetelmien omaksumisen ja tietoisen läsnäolon menetelmien tuella (kuvio 1). Teksti: Gerontologian dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava, kehittämisasiantuntijat FM Mari Juote ja VTM Leena Rasanen, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia TOIMINTAMALLI Ratkaisukeskeisyydellä laatua ja hyvinvointia iäkkäiden ihmisten palveluihin Viime vuoden heinäkuussa voimaan astunut ns. Tämä vaatii henkilökunnan monialaista osaamista ja hyvää johtamista. Huomio oli aiemmin kiinnittynyt kovin helposti ongelmiin ja vaati sitkeyttä sekä tietoista työstämistä huomata asioiden positiivinen puoli. vanhuspalvelulaki korostaa ikäihmisten oikeutta osallisuuteen ja tukeen, joka lähtee heidän tarpeistaan. Tämä edellytti työyhteisöissä sekä yhteistyössä omaisten ja moniammatillisten verkostojen kanssa usein uudenlaista asennetta sekä halua ja mahdollisuutta tehdä asioita toisin kuin on totuttu. Ensimmäiseen koulutukseen osallistuneet olivat kokeneita ikäihmisten palveluiden ammattilaisia; suuri osa esimiehiä, jotka hakivat omaan työhönsä päivitettyä gerontologista tietoa, tuoreita näkökulmia ja innostavia vuorovaikutuksen välineitä. Taito ongelmapuheen kääntämisestä mahdollisuuksiin ja oppimiskokemuksiin kasvoi tehdessä ja palkitsevaa oli, kun näin tekemällä hankaliin tilanteisiin tai rutiininomaiseen toimintaan löytyi uusia näkökulmia. Monialaisen tiedon ohella tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä nähdä iäkkäässä ihmisessä ja työssä voimavaroja ja mahdollisuuksia sekä toimia tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Sitkeästi kohti myönteisyyttä Osallistujat kokivat, että vuoden prosessi ja kasvu gerontologiseksi valmentajaksi antoi, mutta myös vaati itseltä paljon. Ratkaisukeskeisyyden ja valmentavan otteen merkitys konkretisoitui monelle siinä, miten he tarkastelivat oman työotteen ja esimiestyön kehittymistä. Mikä hoitajana työs- säni on toisin, kun kuulen ihmisen tarpeita ja teen työtä läsnä ollen. Iäkkäiden ihmisten tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen on vaikuttavan hoito- ja palvelujärjestelmän ydinkysymyksiä. Positiiviset tunteet, myönteisyyden merkitys ja sen synnyttäminen ja vaaliminen tietoisesti työyhteisössä alkoi. Ratkaisukeskeisen gerontologisen valmentajan rooli Koulutusohjelmassa kulkivat rinnakkain gerontologinen tutkimustieto iäkkäiden ihmisten hyvinvointia tukevasta hoidosta ja palveluista sekä ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut lähestymistapa ja valmentava ote. Iäkäs ihminen on ensisijaisesti ihminen, ei asiakas, asukas tai potilas
Se näkyy ja tuntuu aiempaa tasaveroisempana kanssakäymisenä, vastuun antamisena ja luottamuksena toisten osaamiseen. ota saavat ihmisen kokemukset, toiveet ja tarpeet. Vähemmän huomi- Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Valmentava ote / coaching Osallistavat menetelmät yksilöiden ja ryhmien kanssa työskentelyyn. Uusia sovelluksia Ratkaisukeskeisen gerontologisen valmennuksen elementit (kuvio1) muodostavat kokonaisuuden, jota voi räätälöidysti käyttää koko kunnan ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistamisessa. Elo-D -havainnoijaksi valmistuva tarvitsee ratkaisukeskeisen gerontologisen valmennuksen taitoja toteuttaessaan havainnointitulosten palautekeskustelun ja tukiessaan hoitajia edistämään muistisairaiden ihmisten elämänlaatua. Uutta voi syntyä positiivisessa ja mahdollisuuksia etsivässä ilmapiirissä. Kohtaamalla ihminen ensin myös hoitotilanteeseen liittyvät vuorovaikutustilanteet sujuvat paremmin. Esimies etsii työyhteisön ja asiakkaiden kanssa uusia näkökulmia, joilla voidaan löytää voimavaroja tai päämääriä. Työyhteisön vahvuudet paremmin käyttöön Valmentavan otteen, positiivisuuden ja ratkaisukeskeisyyden mukaan saaminen esimiehen omaan toimintaan näkyy ja tuntuu keskustelujen rentoutena ja tavoitteiden sekä keinojen konkreettisuutena. Mitä on ihmislähtöinen, yksilön tarpeista lähtevä hoito vs. tasapuolisuus. Tärkeimmäksi esimiehen tehtäväksi voikin tulla se, että antaa työryhmälle eväitä myönteiseen ajatteluun, tilaa toimia ja tukea ratkaisujen löytämiselle. Näitä näkökulmia hyödynnetään myös Elo-D -havainnoinnilla laatua asumispalveluihin -koulutusohjelmassa. 17. Ihmislähtöisyys Mindset: tietoisuus omista ajattelu- ja toimintatavoista, läsnäolo, myötätunto, kohtaaminen – kas nyt on näin. Luomme normeja sille, mikä on sopivaa tai sallittua. Huomio voimavaroissa ja vahvuuksissa. Meneillään on yhdeksän kunnan kotihoidon esimiesten hanke, jossa näistä elementeistä luodaan toimintamalli ns. Kovin helposti ihminen saattaa muuttua työn kohteeksi. Herätteleviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: Mitä kotihoidon asiakkaan kanssa saa tehdä. Vanhustyö 3–4 • 2014 Tukea positiivisesta psykologiasta ja neurotieteistä. vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Tilalle tulee vastakysymysten esittäminen, kuten: mitä itse ajattelet, miten tulisi toimia. Uskomusten ravistelua Työtä ja toimintatapoja ohjaavat monenlaiset uskomukset, totutut ajattelutavat ja rutiinit. Vaikka tiedämme, että ihminen on kokonaisuus, esimerkiksi työtä ohjaavissa säännöissä ja laatumittareissa painottuvat fyysiset tarpeet. Omien ja muiden vahvuuksien arvostaminen ja tietoisempi käyttäminen antaa uutta pontta ja iloa työhön ja sen kehittämiseen. Gerontologinen tutkimustieto Ratkaisukeskeinen gerontologinen valmennus Näyttöön perustuvat hyvät käytännöt. Vastausautomaattina toimiminen loppuu. Asukas käydään nostamassa ylös vuoteesta tai suihkuttamassa sen sijaan, että huomio olisi enemmän myös ihmisen kohtaamisessa. Dialogisuus, kysymyksillä eteneminen, ei-tietäminen, epävarmuuden sietäminen. Kouluttaja Krisse Lipposen kiteytys “entä jos mennäänkin jälkkäri edellä, huvi ensin, sitten työ” jäi elämään. Kuvio 1 näkyä esimerkiksi palaverikäytännöissä. Ihmisiä arvostavaa ja voimaannuttavaa kohtaamista tarvitaan ikäihmisten palveluissa yli asiakas- ja työntekijä- ja esimiesrajojen. Työtä ohjaavista ajatuksista ja asenteista ei ehkä tulla puhuneeksi riittävästi työyhteisöissä
Miten ammattirooleilla ja niiden uudistamisella voidaan vaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen, siitä kirjoittaa asiantuntija TtT Pirjo Tiikkainen. Erilaiset työnjakomallit, esimerkiksi tiimityö tai omahoitajamalli, saattavat johtaa pahimmillaan siihen, että kaikki tekevät kaikkea, varsinkin jos toiminnan filosofiaa ei ole sisäistetty riittävän hyvin. Asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin (2012) määritellään hoitotyön asiantuntijuuden tyyppejä näyttöön perustuvassa toiminnassa.. Palvelujen ja hoidon on perustuttava tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin. Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt, kuten tehostettu palveluasuminen ja vanhainkoti, eivät houkuttele valmistumassa olevia sairaanhoitajia. V anhuspalvelulaissa säädetään eri toimintayksiköiden henkilöstön määrästä ja osaamisesta. Työssä pysyvyyttä heikentää se, että sairaanhoitajat eivät koe työnkuvan vastaavan koulutuksessa hankittua osaamista ja antavan riittävästi haasteita. Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa Koulutuksella osaamista. Työnkuvien uudelleen määrittäminen ja vastuun kohdentaminen tehtävien ja tekemisen sijaan työn tulokseen auttaa lain ja laatusuosituksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi hoitotyöhön ja avustaviin tehtäviin osallistuu työyksiköstä riippuen esimerkiksi hoiva-avustajia ja laitos-apulaisia. Tällainen työn organisointi ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti kannattavaa. Pitkäaikaishoidon hoitotyön ammatillisen koulutuksen omaavista työntekijöistä valtaosa on lähihoitajia, sairaanhoitajia on vähemmistö. Kaikkien ammattiryhmien osaaminen käyttöön Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013) edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan tarpeisiin vastaamista sekä palvelujen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja hyvää koordinointia. Tällöin työ nähdään erilaisten tehtävien tekemisenä, ei niinkään vastuuna työn tuloksista ja laadusta. Teksti: Pirjo Tiikkainen, TtT, asiantuntija TOIMINTAMALLI Työn ja vastuunjako pitkäaikaisessa hoidossa – uudistuvat ammattiroolit Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan tarpeisiin vastaamista sekä palvelujen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja hyvää koordinointia. Sairaanhoitajan osaamisen kohdentaminen Sairaanhoitajakoulutuksen uusissa valtakunnallisissa osaamiskuvauksissa korostetaan näyttöön perustuvan toiminnan ja päätöksenteon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden osaamista. 18 Työksi mielletään se, mitä konkreettisesti tehdään asiakkaan kanssa, jolloin suunnittelu- ja arviointi ei ole ”oikeaa” työtä. Työyhteisöltä vaaditaan ymmärrystä eri ammattiryhmien osaamisen painopisteistä, merkityksestä ja roolista turvallisen, laadukkaan ja vaikuttavan hoidon ja palvelun takaamiseksi. Myös gerontologisen sairaanhoitajan osaamisessa näitä asioita painotetaan. On tunnistettava ammatillisen koulutuksen tuottama osaaminen, sekä sen jälkeinen osaamisen kehittäminen ja henkilökohtaiset vahvuudet. Koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemaa laadukasta hoitoa ja palvelua, mutta osaavan henkilöstön saamisessa saattaa olla vaikeuksia. Haasteisiin vastaamiseen löytyy yhä enemmän erilaisia suosituksia, mutta niiden soveltaminen käytäntöön ei ole systemaattista, koska soveltamista ei ole vastuutettu selkeästi kenellekään. Jokaisen työntekijän osaamisen optimaalinen hyödyntäminen ja työn organisointi on lähiesimiesten vastuulla. Työmotivaation ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi jokaisen osaamista on arvostettava ja osaaminen on otettava tehokkaasti käyttöön. Työn ja vastuunjakoa sairaanhoitajien ja lähihoitajien välillä ei ole useinkaan riittävän selkeästi määritelty. Molempien ammattiryhmien kokemuksien mukaan sairaanhoitajat ja lähihoitajat tekevät samanlaista työtä
Suositukset, katsaukset, tutkimukset, asiantuntijalausunnot 19. Sairaanhoitajalla pitää olla mahdollisuus päästä sujuvasti tiedonlähteille. nykytilanne Vanhustyö 3–4 • 2014 . Miten ja miksi kysymykset . Toimintakäytänteiden kriittinen arviointi . Lähtökohtana on, että sairaanhoitaja sitoutuu näyttöön perustuvaan toimintaan sekä saa johdon tuen ja toimintaedellytykset. Sairaanhoitajan rooli näyttöön perustuvan työn edistäjänä auttaa palvelujen laadun kehittymistä ja lisää samalla työmotivaatiota. Tärkeää on tunnistaa, mihin tietoon työyhteisön toiminta ja päätöksenteko perustuvat. Tiedon soveltaminen edellyttää hyvää työyhteisön aineellisten ja aineettomien resurssien, kuten henkilöstön osaamisen tuntemista. Osaamisen vahvistaminen potilaan kliinisessä tutkimisessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa auttaa konsultoitaessa lääkäriä esimerkiksi puhelimitse. Vastuuta tulisi kohdentaa selkeämmin terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja arviointiin luotettavilla menetelmillä, riskien tunnis- tamiseen ja varhaiseen puuttumiseen, näyttöön perustuvien menetelmien valintaan ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Kliinisesti erikoistuneelta hoitajalta, esimerkiksi gerontologiselta sairaanhoitajalta edellytetään lisäksi näyttöön perustuvien käytäntöjen ohjausta ja tukea sekä tiedon levittämistä työyhteisössään. Sairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Sairaanhoitajan roolia näyttöön perustuvan työn edistämisessä työyhteisössä avataan kuviossa 1. Menetelmien systemaattinen arviointi, seurantatiedon kerääminen ja kirjaaminen sekä niihin reagointi saattaa jäädä tekemättä, ellei vastuuta ole nimetty kenellekään. Sairaanhoitaja on aktiivinen käynnistäjä toimintakäytänteiden kriittisessä arvioinnissa ja tunnistaa ongelmia sekä nostaa esille kehittämistarpeita. Mihin toiminta perustuu ?Millä perustelen ratkaisut ja päätöksenteon Jatkuva arviointi Seurantatiedon kerääminen Kehittämistarpeiden /ongelmien tunnistaminen Kirjaaminen . Tiedon soveltaminen Tiedonhaku ja arviointi > Uuden toimintamallin tai toimintatavan luominen omaan työyhteisöön soveltuvaksi yhteistyössä . Roolia akuuttien tilanteiden tunnistamisessa ja hallinnassa, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa sekä palliatiivisessa ja saattohoidossa tulee edelleen vahvistaa. Sairauksien hyvä hoito on oleellinen toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Pitkäaikaista hoitoa ja palvelua tarvitsevat ikääntyneet ovat usein monisairaita, mutta perussairauksien hoito saattaa jäädä vähemmälle huomiolle esimerkiksi muistisairautta sairastavilla ihmisillä. Työn ja vastuunjaon uudistaminen Työn ja vastuunjakoa uudistettaessa sairaanhoitajan roolia tulisi kohdentaa yhä enemmän hoidon suunnitteluun, arviointiin ja koordinointiin sekä muuta henkilöstöä ohjaavaan ja konsultoivaan työotteeseen. Kliinisessä hoitotyössä toimivilta sairaanhoitajilta edellytetään vahvan kliinisen osaamisen lisäksi näyttöön perustuvan tiedon käyttöä ja soveltamista asiakastilanteissa. Sairaanhoitajan pitää tuntea ajantasaiset hoitosuositukset ja ohjeet sekä tunnistaa sairauden monimuotoinen ilmeneminen. Hoitopaikoissa ei ole aina lääkäri välittömästi saatavilla, jolloin vastuu pitkäaikaissairauksien hoidon seurannasta ja arvioinnista on sairaanhoitajalla. Kansainvälisesti on saatu näyttöä siitä, että palkkaamalla asiantuntijasairaanhoitajia ikääntyvien hoitolaitoksiin voidaan vähentää terveydenhuollon kustannuksia, joita aiheutuu vanhusten akuuttihoidosta, sairaalaan joutumisesta ja päivystyskäynneistä
Kaikille asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluntarve alkaa usein siivouksen tarpeesta. – Kotitalousvähennystä voi saada enimmillään 2 400 euroa vuodessa. Asiakkaan toimintakykyä pyritään tukemaan ja hänet otetaan mukaan tekemään päivittäisiä toimia. Marjo Nietosvaara on huomannut, että asiakkaat tulevat yhä iäkkäämpinä palvelujen piiriin ja kunto on jo melko huono. Nämä lapsiperheet tuovat myös vaihtelua työntekijöillemme. Tämä taas tuo haasteita työn taloudelliseen ja järkevään suunnitteluun. Lapsiperheiden tukena Oman lisänsä VTKL-palvelut Oy:n tarjontaan on tuonut paluu lapsiperheiden kotipalvelu- ja lastenhoitoapuun. Siinä huomioidaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. T änä päivänä pääkaupunkiseudulla toimii runsaan 40 ammattilaisen joukko. – Pitkä kokemuksemme ja luotettavuutemme ovat monille lapsiperheille tervetullutta. Kaikesta tästä syntyy monimuotoinen osaamiskenttä, josta jokainen asiakasryhmä tukee toistansa ja antaa työntekijöille rikkaan työympäristön, sanoo Marjo Nietosvaara.. Näin alkaa ”koti-sairaala-koti” -välinen edestakainen liikenne. Säännöllistä kotiapua tarvitaan kenties monta kertaa viikossa tai päivittäin. 20 – Usein käy niin, että asiakas joutuu monesti lyhyille sairaalajaksoille. Haasteena onkin nyt ja tulevaisuudessa löytää näitä ”joustavia osaajia”, jotka ovat valmiita rientämään paikasta toiseen. He tulevat apuun silloin, kun esimerkiksi ikäihmisen voimavarat eivät riitä arjen pyörittämiseen. Kun palveluja tarvitaan paljon, myös taloudelliset resurssit tulevat monella vastaan, sillä kuukausikohtaiset laskut nousevat helposti korkeaksi. Asiakkaat tulevat yhä iäkkäämpinä ja heikkokuntoisempina palveluiden piiriin. Iäkkäämpiä asiakkaita VTKL-palvelut Oy:n asiakkaiden keskiikä on noin 83 vuotta. – Työntekijöiden tulisi olla moniosaajia ja joustavia päivänsä suhteen. Enää ei jakseta siistiä, imuroida, pyyhkiä pölyjä tai vaihtaa vuodevaatteita. Apua löytyy myös omaishoitajien lomien ajaksi, kertoo VTKL-palvelut Oy:n toimitusjohtaja Marjo Nietosvaara. – Toimimme myös kehitysvammaisten nuorten ohjaajina arjen haasteissa. Tekst: Herttakaisa Kettunen Kuva: VTKL kuva-arkisto / Riitta Supperi Kotipalvelun kenttä muutoksessa Vanhustyön keskusliiton omistama VTKL-palvelut Oy tarjoaa pääkaupunkiseudulla asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa kodinhoitoon sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä palveluita. Usein miten palveluntarve laajenee siivouksesta kotipalveluun ja kaikkiin kodin askareisiin, kuten vaikkapa ruoan laittoon, asiointiin ja saattoapuun. – Autamme kaikissa elämän arkiaskareissa, koska tehtävänämme on turvata asiakkaan omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään, toteaa Nietosvaara. Tämä taas tuo haasteen työajan taloudelliseen ja järkevään suunnitteluun. Koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen myös puoliso tai lapset voi- vat hyödyntää verovähennystä, jos elävät samassa taloudessa tai hoitavat laskut, muistuttaa Nietosvaara
HYVÄ IKÄ 2014 M u ka n a m yös HYVÄ RU O -teema! KA
Leikas kannustaa miettimään, miten teknologialla voidaan edistää hyvää elämää. Mikä on teknologian rooli. Käyttäjät olivat jopa niin motivoituneita, että he jatkoivat käyttöä teknologian toimimisen ongelmista huolimatta. Nähdäänkö heidät oman elämänsä asiantuntijana. Tietoyhteiskuntaa arvioidaan sen perusteella kuinka paljon teknologiaa käytetään, ja vähemmän sisältölähtöisesti. Ikäteknologia herättää eettisiä kysymyksiä Jaana Leikas VTT:ltä esitteli eettisiä kysymyksiä tutkivien hankkeiden tuloksia. Seminaariohjelma koostui 20 erilaisen ikäteknologiahankkeen esittelystä. Leikas nosti esille myös asenteiden merkityksen. – Teknologialta puuttuu ihmiselle ominainen tilannetaju. Tietoyhteiskuntapuhe on yleensä teknologiavetoista. Mukana oli niin vanhuspalveluiden, yritysten ja kolmannen sektorin edustajia kuin tutkijoita ja opiskelijoita. Ikäteknologiaa ja hankkeita oli esillä laidasta laitaan – mobiilipeleistä kotihoitoprosessin kokonaisoptimointiin. Miten ikääntyneetkin pääsisivät hyötymään teknologisista saavutuksista. Ikäteknologian käyttöönotto on ollut hidasta, eivätkä yritykset ole vielä kovin kiinnostuneita ikääntyneistä kohderyhmänä. – Se voi tarkoittaa, että ”ei nyt tehdä tästä numeroa”. Nähdäänkö ikääntynyt teknologian kohteena vai otetaanko mukaan suunnitteluun. Eri puolella Suomea on käynnissä hankkeita, jotka työskentelevät samojen asioiden parissa, mutta eivät välttämättä ole tietoisia toisistaan. Hän myös muistuttaa, että teknologian suunnittelussa pitää lähtökohtana olla ihmisarvo ja sen loukkaamattomuus.. Seminaari keräsi toista sataa aiheesta kiinnostunutta osallistujaa Helsinkiin Kuntatalolle. Miksi. Vaikka vain kaksi hankkeista oli varsinaisia opastushankkeita, saivat kokeiluihin osallistuneet ikääntyneet usein sivutuotteena opastusta laitteiden käyttöön. He myös oppivat käyttämään tietotekniikkaa ilman suurempia vaikeuksia. S eminaarin tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva ikäteknologia-alan tilanteesta ja verkottaa toimijoita. Eettiset kysymykset ovat aina mukana teknologian hankinnassa, joko tiedostetusti tai tiedostamatta, Leikas toteaa. Leikas kysyy. Teksti ja kuva: Paula Ranta KÄKÄTE-projekti Uusinta tietoa ikäteknologiasta – Tätä Suomessa tutkitaan ja kehitetään nyt Ikäteknologian alalla tapahtuu paljon. KÄKÄTE-seminaari Uusinta tietoa ikäteknologiasta – Tätä Suomessa tutkitaan ja kehitetään nyt kokosi huhtikuussa yhteen Suomen ikäteknologiahankkeita ja alan toimijoita. Aamun yhteisen tilaisuuden jälkeen jakauduttiin kolmeen rinnakkaiseen teemaryhmään: Teknologia oppimisen ja muistamisen tukena, Kehittämisympäristöt ja yhteistyö sekä Kotona asumisen tukeminen. Jos kotipalvelun asiakas kuittaa tekstiviestillä, että kaikki on kunnossa, mitä se tarkoittaa. Hankkeet innostivat ikäihmisiä teknologian pariin Monissa hankkeissa nousi esille, että ikääntyneet olivat testiryhmiin osallistumisen kautta kiinnostuneet teknologiasta ja innostuneet hankkimaan kannet22 tavia tietokoneita tai tabletteja
– Ehkä toimijoiden rajapintaan tarvitaan joku taho, jolla on riittävä asiantuntemus teknologiasta, käyttäjien tar- peista, rahoitusmalleista ja hoivapalveluista. Viirkorpi kuitenkin uskoo, että onnistuneessa käyttöönotossa kaikki hyötyvät. Myös käyttäjäystävällisen teknologian kehittämisessä ja suunnittelussa on parannettavaa. Viirkorpi kysyi yleisöltä, milloin on sopiva aika aloittaa ikäteknologian käyttö. – Kehitysprosessi on erkaantunut kauas loppukäyttäjästä. Erityisen monimutkainen tilanne on, kun teknologian käyttöönotossa ovat mukana teknologian tarjoaja, hoivapalvelu, omainen ja iäkäs. Joku, joka toimii kaikkien osapuolten välissä, ja varmistaa, että kokonaisuus toimii, Viirikorpi esittää. Teknologian käyttöönottoa täytyy miettiä aina tilannekohtaisesti ja arjen käyttötilanteiden kautta. Entä kuka päättää, milloin ei enää itse kykene valitsemaan. Ennakoiva käyttöönotto voi helpottaa teknologian käyttöä myöhemmässä vaiheessa. Tavallisilla kuluttajamarkkinoilla vallitsee vaVanhustyö 3–4 • 2014 kiintunut kysyntä ja tarjonta. Sulkemalla prosessin näin, haittaamme omaa onnistumistamme. Viirkorpi kysyy. Viirkorpi kutsuu ikäteknologiamarkkinoilla vallitsevaa tilannetta sumeaksi kysynnäksi ja sumeaksi tarjonnaksi. 23. Käytännössä käyttöönotto ajoittuu kuitenkin usein samaan aikaan, kun henkilö tulee hoivapalvelujen piiriin. Onko realistista ajatella, että ikäteknologiaa otettaisiin käyttöön ennakoivasti. Pakottaminen voi joskus olla myös epäsuoraa, jos esimerkiksi vaihtoehdoiksi tarjotaan teknologia tai laitokseen joutuminen. Pakkaa sekoittaa myös julkisen sektorin kilpailutussäädökset. Iltapäivän viimeisessä puheenvuorossa Paavo Viirkorpi käsitteli ikäteknologian käyttöönoton ongelmien syitä. Kenen tarpeet ovat tärkeimmät. Ikäteknologiamarkkinoilla on ominaispiirteitä, jotka vaikeuttavat teknologian leviämistä käytäntöön. Miksi niin harvoin kehittäminen on kuitenkan onnistunutta. Ikäteknologian tapauksessa tilanne on usein erilainen: Tuottaja ei tunne asiakkaan tarpeita, asiakas ei tiedä tarvitsevansa teknologiaa ja hankintapäätöksen tekee usein joku muu, joka myös maksaa tuotteen esimerkiksi kotipalvelu. Tuottaja tuottaa asiakkaan tarpeita vastaavan tuotteen ja asiakas tietää suurin piirtein mitä haluaa ja maksaa hankintansa itse. Kaikki eivät myöskään halua ottaa teknologiaa käyttöön, eikä siihen saa pakottaa. Ikäteknologian käyttöönoton ongelmat Ikäteknologian käyttöönotto on ollut hidasta, eivätkä yritykset ole vielä kovin kiinnostuneita ikääntyneistä kohderyhmänä. – Tiedämme, millainen on hyvä kehittämisprosessi. Jaana Leikas VTT:ltä kannusti miettimään, miten teknologialla voidaan edistää hyvää elämää
– Hankinnan lähtökohtana on oman nykytilan kartoitus ja tarpeiden määrittely. Opas on suunnattu palvelutaloille ja muille vanhusten asumisyksiköille, jotka ovat hankkimassa avunpyyntöjärjestelmää. Lista on apuna, kun vertaillaan eri toimittajien järjestelmiä ja mietitään, mitä toiminnois-. Tarjolla on mitä erilaisimpia ratkaisuja ja lukuisia järjestelmien toimittajia, eikä järjestelmien vertailu ole yksinkertaista. Nykyiset järjestel- mät sisältävätkin automaattisesti hälyttäviä turvalaitteita painettavan hälytysnapin sijaan. Samat järjestelmät toimivat myös henkilökunnan turvajärjestelmänä. 24 nyt opas Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä pyrkii tarjoamaan apua avunpyyntöjärjestelmän hankintaan. Käyttäjälle kätevä teknologia -projektin (KÄKÄTE) huhtikuussa ilmesty- Tarvekartoitus kannattaa aloittaa keräämällä kaikkien järjestelmän käyttäjien kokemukset ja toiveet. Oppaan tarkoitus on jakaa tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista ja auttaa palveluntuottajia kartoittamaan organisaationsa tarpeet. Tämän jälkeen ne tutkitaan, perustellaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen. Uudet tekniset ratkaisut ovat mahdollistaneet kokonaan langattomat järjestelmät, reaaliaikaisen paikannuksen ja jopa asukkaiden elintoimintojen jatkuvan seuraamisen. A vunpyyntöjärjestelmät (”hoitajakutsujärjestelmät”) ovat kehittyneet viime vuosina yhä monipuolisemmiksi ja muunneltavammiksi. Erilaisia järjestelmiä ja niiden toimittajia on paljon. Tarvekartoitus kannattaa aloittaa keräämällä kaikkien järjestelmän käyttäjien kokemukset ja toiveet. Miten löytää valtavasta teknisestä viidakosta se omiin tarpeisiin kaikkein sopivin. Omat tarpeet lähtökohtana järjestelmän hankinnassa Avun tarvitsijat ovat yhä iäkkäämpiä ja hauraampia, eikä perinteinen hälytyspainikkeella tehtävä kutsu tuo enää riittävää turvaa asukkaille. Tähän tarkoitukseen on oppaaseen kerätty järjestelmän hankkijan avuksi joukko kysymyksiä, joita kannattaa pohtia ennen tarjouspyynnön tekoa, toteaa Kristina Forsberg. Vanhuspalvelujen tuottajien näkökulmasta valinta ei ole aivan helppo. Lisäksi oppaassa esitellään tällä hetkellä markkinoilla olevia järjestelmiä. Teksti ja kuva: Paula Ranta KÄKÄTE-projekti Avunpyyntöjärjestelmän hankkimisen hankaluus – Uudesta oppaasta tietoa hankkijoille Avunpyyntöjärjestelmän hankkiminen vanhusten asumisyksikköön on haastavaa. Osa järjestelmistä sopii myös kotihoidon asiakkaille, joten tarvittaessa palvelutalo voi käyttää samaa järjestelmää asiakkaidensa omissa, erillisissä asunnoissa. Kristina Forsbergin ja Matti Lamposen kirjoittama opas kokoaa yhteen tietoa järjestelmien toiminnoista, integraatiomahdollisuuksista ja kaapelointitarpeista sekä järjestelmän hankkimiseen liittyvistä seikoista. Järjestelmät kehittyvät koko ajan ja ominaisuudet ovat räätälöitävissä asiakkaan toiveiden mukaisesti. KÄKÄTE-projektin tuoreessa oppaassa korostetaan, että kaiken lähtökohta on omien tarpeiden huolellinen selvittäminen
Holm puhui syvällä kokemuksen rintaäänellä, sillä paikantavien rannekkei- den testikäyttö Ehtookodossa paljasti isoja ongelmia. Yksittäiskappaleita voi myös tilata maksutta Vanhustyön keskusliitosta, puh.09 350 8600. Oppaan julkistamistilaisuudessa eri yritysten edustajat olivat osallistujien tentattavina omista avunpyyntöjärjestelmistään. Holm myös korosti testimahdollisuuden tärkeyttä. Tarjouspyynnön laatiminen on oma taiteenlajinsa. Toiminta oli epäluotettavaa, hälytykset eivät aina tulleet perille hoitajien kännykkään eikä paikannus ollut tarpeeksi tarkkaa. Saadaanko tarpeet ja toiveet ilmaistua oikein. ta saadaan toteutettua käytettävissä olevilla varoilla. Testattaessa kävi muun muassa ilmi, että tuotteet eivät olleetkaan valmiita, vaan vasta kehitysvaiheessa. – Toimivuuden testaaminen 5–10 asiakkaalla on ehdottoman tärkeää. Lisäksi testausvaiheessa huomattiin, että päärakennuksen betoniset rakenteet estivät laitteiden toimintaa. Myös akkujen kestossa oli toivomisen varaa, eivätkä kaikki asukkaat osanneet käyttää rannekepaikanninta tai pitivät sitä liian suurena, Holm kertoi. Hyvin laaditussa tarjouspyynnössä huomioidaan kaikki tarvittavat yksityiskohdat, eikä budjetti ylity yllättävistä lisäkuluista, Forsberg muistuttaa. – Jos organisaatiosta ei löydy henkilöä, joka hallitsee tarjouspyynnön laatimisen, kannattaa hankkia apua asiaan perehtyneeltä. Vanhustyö 3–4 • 2014 25. Miten kilpailutus toteutetaan. Mietittävää on paljon: Voiko järjestelmää täydentää myöhemmin erilaisilla toiminnoilla. Holm nosti esiin myös sen, että terveydenhuollon koulutukseen ei kuulu teknisiä opintoja. Miten teknistä tukea on saatavilla. Tarjouspyynnön laatimiseen voi tarvita apua Huolellisen tarvekartoituksen lisäksi on huomioitava integrointitarpeet sekä järjestelmän asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvät seikat. Teknistä asiantuntemusta kuitenkin tarvitaan, jotta valtavasta teknisestä viidakosta osataan valita omiin tarpeisiin sopivin järjestelmä. Lisäksi kunnilla saattaa olla hyvinvointiteknologiaratkaisuille vähimmäisvaatimuksia, jotka hankitun järjestelmän on täytettävä. Huomiota on kiinnitettävä myös takuuaikaan ja takuun sisältöön, sekä teknisen tuen saantiin ja kustannuksiin. Joskus ongelmia tuottaa yhteinen ymmärrys ja kieli järjestelmän toimittajan kanssa. Koekäyttö kannattaa Oppaan julkistamistilaisuudessa puhunut Jaana Holm kertoi haasteista, joita vanhuspalvelujen tuottaja voi kohdata hankkiessaan järjestelmää. Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä ladattavissa: www.ikateknologia.fi > Julkaisuja > KÄKÄTE-projektin julkaisuja
Kylpyhuone- ja wc-tilojen turvallisuudesta kannettiin huolta. Käyttäjäpaneelit järjestettiin tammi-helmikuussa 2014 Helsingissä, Senioritalo Sandelsissa. Pyörätuolista on helpompi siirtyä matalampaan istuimeen. I käihmiset korostivat pieniä, käytännöllisiä ja arkea sujuvoittavia asioita. Millainen on ikäihmiselle sopiva kylpyhuone. Toisaalta jos aikoo asua samassa asunnossa pitkään, kannattaa huomioida se mahdollisuus, että joskus käyttääkin pyörätuolia. Tätä haluttiin selvittää KÄKÄTE-projektin käyttäjäpaneelissa, jossa ikäihmiset arvioivat Väinö Korpinen Oy:n esteettömiä Gaius-kylpyhuoneita ja wc-tiloja. Oikein suunnattu ja voimakkuudeltaan sopiva valaistus helpottaa kylpyhuoneen käyttöä varsinkin silloin, kun näkö monella ikääntymisen. Vaikka esimerkiksi tukikaiteet kestäisivät satojen kilojen painon, seinämateriaalin ja kiinnityksen kestävyys ei välttämättä riitä. 26 lattialämmitys ja ikkuna – kaipasipa joku kirjahyllyäkin! Wc-istuimista hieman tavallista korkeampi malli on usein hyvä ikääntyvälle. Unelmien kylpyhuoneessa olisi myös Käyttäjäopaneelissa testattiin mm millaisesta tukikahvasta on hyvä ottaa kiinni. Pistorasiat ja peilit ovat sopivalla kor- keudella ja helposti saatavilla. Pidettiin tärkeänä, että tuotteiden valmistaja tekee kaikkensa, jotta tuotteet asennetaan oikein ja ennakoi ongelmia kertomalla kiinnitysmateriaalien edellytyksistä ja antamalla tarkat asennusohjeet. Valaistukseen on myös syytä kiinnittää huomiota. Teksti: Hennariikka Intosalmi Kuva: KÄKÄTE-projekti Kylpyhuoneita testattiin: Käyttäjäpaneeli kehittämistyön tukena Kylpyhuonetta käytetään päivittäin, ja kodin tilana siltä vaaditaan hyvää suunnittelua, kestävyyttä ja toimivuutta. Lisäksi kaivattiin kynnyksettömiä ratkaisuja, vesikiertoista tai sähkökäyttöistä rättipatteria sekä kastumisen estävää seinäkettä wc-istuimen ja suihkun väliin. Erilliset wc-istuimen korokkeet olivat panelistien mielestä usein liian huteria. Myös liukastamaton lattiapinnoite oli kylpyhuonetilan ehdoton edellytys. Toimivassa kylpyhuoneessa on riittävästi koukkuja ja säilytystilaa – sekä laskutilaa että kaappeihin piilotettua tilaa
Uudistuneet tuotteet ovat saatavilla vuoden 2014 syksystä alkaen. Sijoittelussa ja ominaisuuksien kartoittamisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Jos valo sammuu liian aikaisin tai menee päälle aina kun pesukone linkoaa, ei kylpyhuoneen käyttäjä varmastikaan ole tyytyväinen sinänsä hienoon tekniikkaan. www.duodecim.fi Suurempaa taitoa saa hakea Muistisairaan kotona asumisen tukeminen 29.9.2014 alk. – Olisi myös tärkeä miettiä korkeudet sopiviksi: olisi mietittävä, miten vanhat pystyisivät yksin toimimaan kylpyhuoneessa, summasi yksi osallistujista varmasti monen mietteet. Mukana oli kaksi näkövammaista henkilöä ja kaksi liikkumisen apuvälinettä käyttävää henkilöä. Eniten siitä hyötyvät henkilöt, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, mutta toimiva ja muunneltava tilaratkaisu sopii kaikkiin elämänvaiheisiin, muistuttaa KÄKÄTE-projektin projektipäällikkö Marika Nordlund. Ikäihmisten ryhmässä oli kymmenen 67–83-vuotiasta osallistujaa. painos 2013, 351 s. On myös tärkeää, että lamput olisi helppo vaihtaa itse turvallisesti. Ryhmissä tutustuttiin valmiisiin wc-tiloihin sekä tarkasteltiin Väinö Korpinen Oy:n uusia tuoteideoita kuvien ja prototyyppien kautta. Oman näkemyksen saaminen läpi remontin toteuttajalle voi myös olla vaikeaa. myötä heikkenee. Käyttäjäpaneelin yhteenvetona todettiin, että Gaius-kylpyhuoneratkaisuissa löytyy kaikille käyttäjille soveltuvia tilaratkaisuja ja tuotteita. Käyttäjäpaneelin osallistujat totesivat kylpyhuoneen suunnittelun ja siihen liittyvän päätösten tekemisen olevan hankalaa. Ryhmissä oli mukana myös kolme henkilökohtaista avustajaa. Kuntouttava hoito voi hidastaa muistisairauden etenemistä. Olisi tärkeää huomioida arjen tarpeet jo kylpyhuonetta suunniteltaessa: mihin mahtuvat pesukone, pyykit, pesuaineet ja aamutakki, mihin voin laittaa silmälasit tai kävelykepin suihkuun mennessä. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn kanssa kaksi käyttäjäpaneelia fyysisesti vammaisille henkilöille, jotka toimivat joko itsenäisesti tai avustajan kanssa. Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteisen KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) käyttäjäpaneelit järjestettiin tammi-helmikuussa 2014 Helsingissä. Kirja on tarkoitettu muistisairaille ja heidän omaisilleen, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä näiden alojen opiskelijoille. Iäkkään / muistisairaan turvallinen lääkehoito 6.–7.11.2014 Koulutustarjonta osoitteessa www.metropolia.fi/taydennyskoulutus-sote Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne www.metropolia.fi. Terävät instrumentit ja turvallisuus 7.10.2014 Miten autat potilasta nielemisvaikeuksissa 15.10.2014 Päivitä verinäytteenoton osaamistasi 30.10.2014 Kohtaaminen ja tuki saattohoidossa 30.–31.10.2014 Uhkaavan aikuisasiakkaan kohtaaminen 3.11.2014 alk. 1. ISBN 978-951-656-417-6 Sh. Käyttäjäpaneelista saadut palautteet huomioitiin myös uusien Gaius-tuotteiden kehityksessä. Automaattisesti toimivia valoja moni osallistujista piti hyvänä ideana. Mallit ovat niin riisuttuja, että on vaikea tietää, mitä niiden kanssa voi tehdä, totesi 80-vuotias juuri kylpyhuoneremontin omaan kotiinsa toteuttanut nainen. Muistisairaan kuntouttava hoito Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kirjassa kuvataan muistisairaan kuntouttavan hoidon periaatteet ja käytännöt. Olennaista on tunnistaa käyttäjäkohtaisesti oikeat tarpeet ja näihin tarpeisiin soveltuvat ratkaisut. – Esteetön kylpyhuone sopii meille kaikille. 55 € Saatavana Duodecimin verkkokaupasta http://verkkokauppa.duodecim.fi ja kirjakaupoista kautta maan. – Kylpyhuone-esitteitä katsellessa pitää tietää tarkalleen, mitä haluaa. Mukana oli sekä manuaalisella pyörätuolilla että sähköpyörätuolilla liikkuvia henkilöitä
– Erilaisia kuntoutusmuotoja ja toteutustapoja tarvitaan, toteaa erityisasiantuntija Mikko Jaakonsaari FCG Konsultointi Oy:stä. – Kuntoutus on saatava kotiin kiireesti ja tuotava mukaan arkeen, toteaa Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja jatkaa: – Kuntoutuksessa on myös taattava matalan kynnyksen saatavuus. Kuntoutuminen on aina yksilöllinen prosessi, jossa kuntoutuja itse asettaa tavoitteensa. Maahamme perustettiin sodanjälkeisten vuosikymmenten aikana kattava kuntoutuslaitosten verkosto. Teksti: Pauliina Tamminen Kuva: iStockphoto.com / asiseeit KUNTOUTUS Onko kuntoutus laitostunut. Lisäksi tavoitteiksi on asetettu kuntoutumisprosessin sekä kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuun selkiyttäminen kuntoutujan näkökulmasta. Laitoskuntoutuksen rinnalla monet tahot ovat kehittäneet ja järjestäneet avomuotoista kuntoutusta, mutta se on jäänyt monin tavoin sivurooliin. Nykyisessä hallitusohjelmassa puhutaan avoimesta, oikeudenmukaises- 28 ta ja rohkeasta Suomesta, jossa kaikki iästä riippumatta ovat samanarvoisia. Kuntoutumisessa tarvitaan eri toimijoiden asiantuntemusta. Kuntoutuksen kehittämistavoitteeksi hallitusohjelmassa on kirjattu asiakaslähtöisyys. Uusi kuntoutusparadigma korostaa asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan aktiivisuutta sekä osallistumista tukevaa toimintatapaa, jossa auttamis- ja tuki-. H yvään kuntoutukseen kuuluvat ohjaus sekä kuntoutujan aktiivinen osallistuminen. Kuntoutuksen toteuttamisesta sovitaan kuntoutujan ja ammattilaisen yhteistyönä. Käytännössä kuntoutumisen näkökulma on jäänyt vähäiseksi laajamittaisessa keskustelussa sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta sekä terveydenhuollon rahoituksesta. Olennaista on kuntoutujan omien voimavarojen sekä kuntoutumisen tukemisen oikeaaikaisuus, kesto ja tempo
toimet tuodaan lähelle kuntoutujan arkielämää, työtä ja elinympäristöä. Avokuntoutusfoorumi Tampereella Suomen Luustoliitto järjestää yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton, Aivoliiton ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa Avokuntoutusfoorumin 27.11.2014 Tampere-talossa. Tulevan foorumin avulla jaetaan hyviä käytäntöjä sekä tuodaan avoimeen keskusteluun avokuntoutuksen tuloksia, vaikutuksia ja taloudellisia näkökulmia. Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava, puh. 050 3185010, ulla.eloniemi-sulkava@helsinki.fi Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutuksiin: www.helsinki.fi/palmenia 29. Tutustu ohjelmaan (www.luustoliitto.fi/avokuntoutus) ja ilmoittaudu mukaan osallistujaksi, näytteilleasettajaksi tai posterinäyttelyyn. Foorumi kokoaa yhteen ensimmäistä kertaa Suomessa yli 50-vuotiaille avokuntoutusta kehittävät, järjestävät ja tutkivat asiantuntijat. Lisäksi foorumissa keskustellaan avokuntoutuksen mahdollisuuksista ja rajoista sekä avokuntoutuksen tulevaisuudesta. Foorumi toimii myös lähtölaukauksena yhteistyölle, jonka avulla voidaan löytää uusia avokuntoutuksen mahdollisuuksia ja yhteisiä toimintatapoja. Avo- ja laitoskuntoutusta tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten ne pystyvät vastaamaan kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Hyvään kuntoutukseen kuuluvat ohjaus sekä kuntoutujan aktiivinen osallistuminen. – Tarvitaan myös lisätietoa todellisuudessa toteutuneista kuntoutuksen kustannuksista, sanoo Jaakonsaari. SyKSyLLä 2014 aLKaVat täydennySKouLutuKSet: XVIII Valtakunnallinen muistifoorumi asiantuntijoille 2014 Kuntoutus ja osallisuus muistisairaan ihmisen hoidossa: mahdollisuudet ja tulokset 3.10.2014 Helsinki/ AC-etäyhteys • eLo-d -havainnoinnilla laatua asumispalveluihin (5 op) 8.10.2014 –24.4.2014 Helsinki • Muistiasiantuntijan diplomakoulutusohjelma (30 op) 3.9.2014 –13.11.2015 Helsinki/ osittainen etäyhteys • Ratkaisukeskeinen gerontologinen valmentaja (20 op) 23.9.2014 –16.4.2015 Helsinki Sisältö: • Muistisairaan ihmisen kuntoutuksen kokonaisuus • Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus muistisairauksissa • Elinvoimaa muistisairaiden ihmisten liikunnallisella kuntoutuksella • Ympäristö psyykkisenä voimavarana ja osallisuuden tukena • Ihminen tuen lähtökohtana – yksinasuvan muistisairaan naisen kokemuksia arjesta • Kuntoutusta muistisairauden varhaisvaiheessa – kokemuksia kuntoutuksesta • Pidempään ja laadukkaasti kotona – muistisairaan ihmisen ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus Vanhustyö 3–4 • 2014 Gerontologian tiimi toteuttaa täydennyskoulutuksen lisäksi kehittämistoimintaa ja soveltavaa tutkimusta. Uuden paradigman myötä avokuntoutuksen merkitys tulee nousemaan merkittäväksi kuntoutuksen muodoksi, unohtamatta joissakin tapauksissa tarpeellista laitoskuntoutusta. Laatua ja vaikuttavuutta ikäihmisten hyvinvointipalveluihin Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian gerontologian tiimi toimii uusimman tutkimustiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, jotta hyvät käytännöt toteutuvat ikäihmisten palveluissa. Tule mukaan verkostoitumaan avokuntoutuksen ammattilaisten kanssa sekä nauttimaan monipuolisia näkökulmia avokuntoutukseen tarjoavasta ohjelmasta
Voin piirtää yöllä ja kaivaa maata päivällä. Sen jälkeen olen ollut freelanceri. – Haluan elää pienessä tilassa, sillä pienessä tilassa ajatus pysyy hallinnassa. – On tuntunut kivalta, että voin nousta ylös silloin kun haluan ja tehdä suunnilleen sitä, mikä milloinkin kiinnostaa. Nyt vuorossa ovat siekailemattomat ja railakkaat mummot, jotka tekevät pienistä iloista suuria elämyksiä. Isä oli taidemaalari, mutta hän kuoli kun Inge oli vain kolmen kuukauden ikäinen. Menopelinä hänellä on mopo, jolla hän hurauttaa matkat niin Loviisaan kuin Pernajan lähistölle. Hän oli 14-vuotiaasta lähtien kesätöissä haravoimassa joko hautausmaalla tai Suomenlinnassa. En ole myöskään koskaan ollut tietoisesti oman tien kulkija. Ingestä tulikin sekä kuvittaja että puutarhuri. 30 – Minusta on vain tullut kuvittaja, sillä tykkäsin lapsena piirtämisestä. Inge Löök syntyi 1951 Helsingissä nelilapsisen perheen kuopuksena. Hänen elämäntapansa on maanläheinen, ihmistä, luontoa ja erityisesti eläimiä suojeleva. Taiteilija Inge Löök asuu täällä kissoineen. Löökin tonttu, kissa ja puutarhaaiheiset kuvat sekä kortit ovat ilahduttaneet suomalaisia jo 40 vuotta. Rakkaus puutarhaan sai Ingen myös 16 vuotta sitten muuttamaan Helsingistä Pernajaan. Näkee heti, että tässä hauskassa ja omaperäisessä maisemassa elää taiteilija. Siellä täällä vilahtelee jokunen talo. Ylioppilaaksi päästyään Inge opiskeli graafikoksi Taideteollisessa korkeakoulussa ja puutarhuriksi Överbyn puutarhakoulussa. Nykyajasta täällä kertoo oikeastaan vain tietokone. Olosuhteet vain ovat olleet otolliset. Mökin vieressä on neljän neliön ko-. Koti on kodikas kuin Inge Löökin postikortit ja kaikkea muuta kuin tämän päivän modernisti stailatut tilat. Puiden reunustama maalaistie mutkittelee loivien mäkien yli. Vielä kaarros oikealle ja kohta ollaan Pernajan kirkolla. Sekin käy. Vapaa taiteilija Inge Löökistä tuli ihan sattumalta. Huonekalut ovat värikkäitä, osa itse koristemaalattuja. Hän on pienen ihmisen ja omavaraisen elämän puolestapuhuja. Toinen huone on työhuone, jossa on lattiasta kattoon hyllyjä, kaappeja ja laatikoita erilaisille työvälineille. H elsinki-Loviisa-väylältä erkaneva kylätie johtaa Pernajan kirkolle. Inge Löök on rakentanut pihapiirinsä valloittavaksi. Seinillä on mummoja, tonttuja ja erilaisia tarvekaluja, pienessä tilassa kaikki tarvittava. Kissojen ystävä Ingen pikkuinen mökki on 40 neliötä, eli huone ja keittiö. Toinen Ingen kiinnostuksen alue on aina ollut puutarha. Sohvana toimiva sänky on niin leveä, että kissatkin mahtuvat siihen halutessaan. Teksti ja kuvat: Eeva Mehto Inge Löök mummojen ja kissojen maailmassa Inge Löökin taiteella on voimaannuttava vaikutus. – Minulla oli nuorena vain yksi työpaikka, jossa olin kolme kuukautta. Inge on aina pitänyt arvoistaan lujasti kiinni, eikä ole hinkunut markkinavoimien vietäväksi. Keittiö on myös yhdistetty makuu- ja olohuone. Inge ei kyllä itse ajattele olevansa taiteilija. Aivan kirkon vieressä on kodikas pihapiiri omenapuineen, huvimajoineen ja kasvihuoneineen. Isossa tilassa ajatukset harhautuvat
Pienissä on lattialämmitys ja suuressa koko lämmitys. Talviasuttavien mökkien lisäksi pihassa on myös satunnaisille kulkukissoille kevytrakenteisempia kesämökkejä. Inge ei pelkää vanhenemista. – Esimerkiksi, kun mummot olivat kävelykeppeineen kävelemässä puutarhassa ja he näkivät käpyjä. Katselen, kuinka syksyn lehdet pyristelevät, lähtevät lentoon ja pimeys tulee. Iinge Löökin mummokortit – Mummokorttien mummot syntyivät ajatuksesta, että mummot huomaavat pienet hetket elämässä ja ottavat kiinni mahdollisuuksista niin kuin lapsena ollessamme. Näin syntyi idea yhteen Inge Löökin 39 mummokortista. Inge Löökin mummot eivät kysele lupaa olemassaololleen. – Isossa kissamökissä on nojatuoli, jossa istun hirveän mielelläni kissani kanssa, mietin ja katselen maailmaa. Inge on itse rakentanut kissojen talot ja asentanut niihin lämmityksen. Siihenhän menisi koko elämä ja silloin kiinnittäisin huomiota vääriin asioihin. Haluan elää vanhuuteni omassa mökissäni. Pääni on alle 30, mutta peilistä katsoo kuusikymppinen. Inge on luonteeltaan täydellisen käsityöläinen. – Mietin, mitä ystävyys on ja ajattelin, että kortissa saa olla nainen, koska olen nainen ja sen pitää olla vanha, sillä ystävyyden toivoo kestävän vanhuuteen asti. Silloin keksittiin koko ajan kaikkea ja mielikuvitus oli vapaa. Yhteiskunnan ongelmia ei tietenkään paranneta korteilla, mutta Löökin mummot kannustavat meitä kaikkia oman elämämme haltuunottoon. Mummot saivat alkunsa 10 vuotta sitten, kun Ingeä pyydettiin suunnittelemaan ystävänpäiväkorttia. – Sitten mietin ulkonäköä, että se ei saa olla tärkeää. Se tunnelma on tiivis, siinä haluan olla. – Yritän pysyä siinä hienossa hetkessä ilman että ajatukset harhailisivat tulevaan tai menneeseen. Ajattelen sitä lämpöä mökin sisällä ja miten hienoa on istua siellä lämmössä. – Oranssi on niin hieno väri, että maalasin takaseinän oranssiksi. 31. Vanhainkotiin hän ei halua. Vanhainkodissa maailma on niin pieni että aivotkin kutistuvat. Sisältöni on vähän vajaa 30-vuotias. Nyt mummot ovat porhaltaneet jo maailmalle ja niitä seikkailee niin kalentereissa, julisteissa, tyynynpäällisissä, pelikorteissa, tulitikkuaskeissa kuin tiskiräteissä ja mummot ovat päässeet jopa Ahvenanmaan postimerkkiin. He käänsivät vain kävelykeppinsä ylösalaisin ja alkoivat golffata kävyillä. – Ajattelen, että vanhainkodissa vallalla on pelko. – Kun näkee vain muita, joilla on huono olo, omakin elämä huononee. – Haluan sulautua luontoon ja sisältö on tärkeää, sitä ajattelen koko ajan. Hän ajattelee, että on vain tehtävä aina si- tä mihin kykenee. En ehdi edes aloittaa lukemista illalla, kun asetuttuani sänkyyn nukahdan heti. – Pidän yhä enemmän ruumiillisesta työstä. – En halua nuorentaa itseäni, en myöskään meikkaa, koska se on niin vaivalloista. – Ihmisen kannattaa löytää hetken pienet ilot, sillä mahdollisuuksia on koko ajan joka puolella. Siihen ikään jäin. Täällä asustaa 18-vuotias Uikki. Se antaa hirveän paljon hyvää oloa ja nukun yöni hyvin. Vanhainkodissa vanhenee Inge haluaa pukeutuakin ennen kaikkea mukavasti, on aina halunnut. Pikkuhiljaa jos seiniä täytyy korjailla, maalaan muutkin seinät yhden kerrallaan oranssiksi. Kun istun kissan talossa, se on juuri sopivan pieni. Nyt tuntuu, että keksitään vain rahaa. – Ellei minulla olisi peiliä, en edes tietäisi olevani vanha. Siksi näillä mummoilla ei ole hampaita ja niiden tukka hapsottaa. koinen pikkutalo sekä pari vielä pienempää asuntoa kissoille. Kun hänen mökkiinsä tuli kosteusongelma, Inge purki seinän, rakensi uuden tilalle ja punaisen mökin yksi seinä sai samalla uuden värin. Itse asiassa he Vanhustyö 3–4 • 2014 elävät hyvinkin luojansa kaltaista elämää. Seinät on eristetty ja ikkunat osoittavat kolmeen suuntaan. Isossa kissamökissä on myös parvi ja tuplaovet. Ajattelen, että sairaalassa ihminen tulee sairaaksi ja vanhainkodissa vanhaksi. Eikä Inge meikkaa. Hoitajat pelkäävät, että toimivat väärin ja omaiset arvostelevat
www.ulapland.fi. Hoivatyön lähiesimieheksi, 10 ov (10 lähiopiskelupäivää), UUSI KOULUTUS KUOPIOSSA! Hinta: 300 ¤/hlö (ruokailut ja kahvit omakustanteiset) Lisätietoja: Aikuiskoulutusvastaava Anne Saarnio-Jokinen, puh. vuonna 2015: 14.1., 11. Sisältö: Sosiaali- ja terveystyön haasteena on luoda edellytykset hyvään saattohoitoon kaikissa ympäristöissä, kotona, asumispalveluissa ja sairaalaympäristössä. Päivitä osaamisesi tule Savon ammatti- ja aikuisopistoon Paikka: Turun ammattikorkeakoulu, Ruiskatu 8, Turku Vanhustyön teemapäivät Kuopiossa - Yksilöllisyys, inhimillisyys ja laatu vanhustyössä Kohderyhmä: Saattohoidon ammatillinen lisäkoulutus on tarkoitettu eri toimintaympäristöissä työskenteleville lähihoitajille ja sairaanhoitajille. Täydennä osaamistasi! KOHTI ARVOSTAVAA SAATTOHOITOA Ammatillinen lisäkoulutus 15 op Ajankohta: Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna 24.9.2014–11.3.2015. Lähipäiviä on kahdeksan, vuonna 2014: 24.9., 15.10., 5.11., 26.11. Lisätiedot: www.ulapland.fi/avoin p. (vaihtoehtoiset päivät pienryhmissä) ja 11.3. ja 10.12. Sosiaalityön perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op): osittain verkko-opintoina ja ryhmissä Kemissä ja Oulussa (perusopinnot) ja Rovaniemellä ja Kajaanissa (aineopinnot) Kuntoutustieteen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op): kokonaan verkko-opintoina Opinnot ovat maksullisia ja perusopintojen opiskelu kestää lukuvuoden ja aineopintojen opiskelu kaksi lukuvuotta. tai 12 2. Ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme kertomaan osoitetiedot, sähköpostiosoitteen, koulutuksen ja työkokemuksen. Hakuaika päättyy 31.8.2014. 044 726 7188, anne.saarnio-jokinen@lskky.fi sekä kouluttaja Kaija Virjonen, puh. www.aikkari.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin Kouluttajat: Kaija Virjonen, TtM ja Harri Kankare, TtM TunteVa-hoitaja 10 ov, SUOSITTU KOULUTUS NYT VARKAUDESSA! Lisätietoja ja hakeminen sähköisesti osoitteessa www.sakky.fi > aikuiset > alkavat koulutukset Iisalmi - Kuopio – Varkaus sote.aikuiskoulutus@sakky.fi www.sakky.fi Täydennä osaamistasi Lapin yliopiston Avoimen yliopiston tarjoamilla verkkoopinnoilla: Sosiaaligerontologian perusopinnot (25 op): verkko-opintoina tai ryhmissä Rovaniemellä, Kajaanissa tai Kokkolassa. 040 484 4495, avoin@ulapland.fi. 044 9074 560, kaija.virjonen@turkuamk.fi Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 22.8.2014 hanna.reunanen@lskky.fi tai 040 900 1337, koulutukseen valituille lähetetään kutsukirje koulutukseen. 11.9.14 ”Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta” Koulutuksen aikana: • perehdyt saattohoitoon eettiseltä, sairaanhoidolliselta ja palvelukokonaisuuksien näkökulmilta • harjoittelet asiakastilanteita simulaatiomenetelmällä • tutustut kollegoiden hyviin käytäntöihin • selkiytät suhdettasi suruun • saat valmiuksia hengelliseen hoitoon • teet omaa työtäsi rikastavan kehittämistyön – taiteen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden merkitys vanhustyössä Kouluttajana geroartisti, valmentaja, ekspressiivisen taideilmaisun ohjaaja Taina Semi 2.12.14 ”Virta venhettä vie, mihin päättyvi tie” – lempeää saattohoitoa Koulutus toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa
Asiat, joita meidän tulee toiminnassamme petrata vaativat työtä, mutta itse koen sen hyvänä, että asukkaat ja omaiset nostivat esille samankaltaisia asioita. Ruokaan liittyvät kysymykset herättivät intohimoja äärestä laitaan. Asukkaiden läheisille pidettiin marras-joulukuussa tilaisuudet, joissa kerrottiin palautteesta sekä laatupelin annista. Palautteen keräämistä laatupelin avulla pidettiin monesti toimivampana tapana kerätä palautetta kuin perinteistä lomakekyselyä. Esille tuotiin, että tämän kaltaista keskustelua voisi olla useamminkin. Vanhuspalvelulain 23 § velvoittaa keräämään palautetta asiakkailta ja omaisilta. Tiedottamises- sa kun epäonnistutaan, niin asiakaspalvelukin koetaan niissä tilanteissa heikoksi. Kysymyksistä ei löytynyt kuntouttavan toiminnan arviointiin selkeitä kysymyksiä. Meillä pelin julkaisemisoikeudet ovat Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksella. Ehkä hän pelkää huonon palautteen näkyvän kohtelussa. Lahden Diakonialaitoksen ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä keräsimme palautetta seuraavista teemoista: henkilökunnan suhtautuminen asiakkaisiin, henkilökunnan tapa viestiä, asukkaan kokema turvallisuuden tunne, ruokailuun liittyvät asiat, terveyspalvelut, päivittäinen toiminta, avun saanti päivittäisissä toiminnoissa, asiakkaan kohtaaminen ja hengelliset tarpeet. Pelaajan palautteeseen, että laatupeliä pelattaisiin kerran kuukaudessa, tulee tarttua. Päädyimme kokeilemaan laatupeliä, koska niin meillä kuin muissakin vastaavissa yksiköissä tunnistetaan asiakaspalautteen keräämisen haasteet vanhuksilta, joiden toimintakyky ja muistiVanhustyö 3–4 • 2014 kulta saattaa olla heikentynyt. Maria Borg Palvelujohtaja Diakonialaitos Lahti Asiakkaan ääni M uistan itse pelanneeni ensimmäisen kerran alun perin hollantilaisten kehittämää laatupeliä pukkilalaisten vanhusten kanssa 2000-luvun alkumetreillä. Pelin tiimellyksessä oli intouduttu kertomaan myös omaa elämäntarinaa ja ammattihistoriaa. Tämä voisi olla myös jatkossa tapa kerätä asiakaspalautetta. Mieleeni on jäänyt ylilääkäri Ulla Helinin kommentti siitä että myös vanhustyön yksiköiden esimiehet voisivat pelata yhdessä laatupeliä. Yhdeltä pelaajalta tuli toive, että peliä voitaisiin pelata kerran kuukaudessa. Päädyimme siihen, että oman yksikön henkilökunta ei ole pelinvetäjänä vaan pelinjohtaja tulee ulkopuolelta. Palautteiden mukaan meidän suurimmat haasteemme ovat tiedottamisessa ja asukkaiden ulkoilun järjestämisessä. Vielä viisitoista vuotta sitten ei ollut palvelutaloissa kuntouttavaa toimintaa samalla tavalla kuin nykyisin. Tälläkin järjestelyllä yritimme saada hitusen objektiivisempaa asetelmaa palautteen keräämiseen. Pelin aikana voidaan käsitellä useita erilaisia palvelun laatuun vaikuttavia aihealueita. Laatupelin avulla saadaan asiakkaan ääni kuuluville vuorovaikutteisella tavalla. Hollannissa pelin kehitti sikäläisten hoitokotien ja palvelukeskusten asukkaiden etujärjestö Hollannin lainsäädännön edellyttämien asiakasraatien käyttöön. Meillä nousee jo ”rautakin” kuntosalilla ja mieliala tansseissa. Laatupeliä pelasi kuusikymmentäseitsemän asukasta lokakuussa 2013. Peliin osallistuneet asukkaat kertoivat pelin olleen asiallinen ja kysymyksistä syntyneen keskustelua. Ajattelimme, että pelin tiimellyksessä unohtuu turha pohdinta ja saatu palaute on siten aidompaa ja toki samalla saadaan mukavaa yhteistä tekemistä. Siinä on keittiöhenkilökunnalle haastetta kun valmistaa aterioita isolle joukolle vanhuksia, nuoria ja työikäisiä. Yhdessä ryhmässä avustamassa ollut hoitaja totesi, että ” tämä on oikeaa palautetta, ei mutu-tuntumaa”. Itse näen suurimpana haasteena sen, että työtä tehdään systemaattisesti kehittämiskohteiden eteen, seurataan miten niissä edetään ja iloitaan onnistumista. 33. Yleisesti asiakaspalautekyselyistä saadaan hyvää palautetta, mikä on tietysti mukava asia, mutta pistää mietityttämään, että uskaltaako asiakas antaa oikeaa palautetta. Olisiko seuraava rohkea askel ottaa läheiset mukaan peliin. Pelinjohtajilta vaaditaan ryhmänohjaustaitoja, niin että kaikille halukkaille tulee mahdollisuus kommentoida. Laatupeli muistuttaa Trivial Pursuit peliä, jossa edetään pelaajan nopalla saaman pistemäärän mukaisesti. Usein näkee toimintasuunnitelmassa tekstin, että kehitetään toimintaan saadun palautteen avulla. Asiakkaitamme kiinnostaa, että mitä ja miten parannamme toimintaa, koska koko maailmaa emme voi parantaa kerralla. Enemmänkin laatupelissä puhutaan viriketoiminnan kaltaisista asioista. Huomasimme, että laatupeli on jäänyt kehityksessä jälkeen kun puhutaan vanhusten kuntoutuksesta. Päädyimme tähän rajaukseen, koska vastaavanlaisia asioita kartoitettiin asukkaiden läheisiltä samanaikaisesti perinteisellä lomakekyselyllä. Laatupeli on siis yksi keino toteuttaa vanhuspalvelulakia, jonka yhtenä tarkoituksena on vahvistaa vanhuksen mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön ja laatuun. Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista
Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Ensimmäisenä kahtena vuonna käytäntöjä kehitetään Seinäjoen alueella. Lisätietoja: www.omaisetep.fi. Ideoita kerhojen sisältöihin saadaan mm. Näiden tapaamisten aikana kartoitetaan omaisen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja mietitään yhdessä miten hyvinvointia voitaisiin parantaa. Tapaaminen toistetaan, jolloin nähdään keskustelujen ja mahdollisten jatkotukitoimien vaikutus omaisen arkeen. Seinäjoelle ollaan suunnittelemassa ikääntyneiden depressioryhmää, jonka suunnittelussa tullaan myös olemaan mukana, kertoo hankkeessa ikääntyneiden omaistyöntekijänä työskentelevä Sirpa Paukku. Lisäksi luodaan mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten omaisten kanssa. Vastauksissa tuli esiin se, että tukea jaksamiseen tulisi saada kotiin tai ainakin lähelle, sillä kauas ei jaksaisi enää lähteä. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Tämä on todellisuutta yhdistyksen toiminnan tavoittamien omaisten arjessa. Omaisen hyvinvointitutkimuksen (Nyman, Stengård 2001) mukaan 38 % mielenterveyskuntoutujien ja -potilaiden omaisista sairastuu masennukseen, luku on kaksin- tai jopa kolminkertainen normaaliväestöön verrattuna. Myös vertaistuki ja liikkumisen tukeminen vahvistaisi heidän hyvinvointiaan. O maiset mielenterveystyön tukena ry:n jäsenille suoritettiin kyselytutkimus syksyllä 2012. Viola-hankkeen päätavoitteena on tukea sellaisten yli 65-vuotiaiden kotona asuvien omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka itse ovat vaarassa väsyä ja masentua. Yli 60- vuotiaiden kommenteista tuli esille oman jaksaminen ja tuen tarve. Koulutusten sisällössä on painopiste mielen hyvinvoinnissa ja masennuksen ennaltaehkäisyssä. Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Mitä suurempi on omaisen kuormitustilanne, sitä suurempi riski omaisella on uupua. Aloitetaan pienesti kaupunginosista ja laajennetaan maakuntaan Viola-hankkeessa tullaan järjestämään kaupunginosittaista vertaistoimintaa kohderyhmälle; kortteli- ja liikuntakerhoja. Tavoitteena on tuoda liikkuminen ja yleinen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaisen arkea. Kotikäynneillä omaisia myös ohjataan perustettaviin vertaistukiryhmiin. Kahtena viimeisenä vuonna kehitettyjä käytäntöjä tullaan tarjoamaan myös muille Etelä-Pohjanmaan kunnille. Viola-hankkeessa tullaan toteuttamaan hyvinvointitapaamisia omaisten kotona. Omaista kuunnellen Omaisen tukeminen lähtee ensisijaisesti liikkeelle hänen kokonaisvaltaisesta kohtaamisestaan. Tähän pyritään parantamalla omaisten tietoisuutta omahoidosta, kannustamalla liikuntaan ja helpottamalla vertaistuen saamista. Lisäksi Viola-hankkeessa tullaan tuottamaan ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää koulutusta. Hankkeen avulla pyritään löytämään ne tavat, joilla yhdistys kolmannen sektorin matalan kyn- 34 nyksen toimijana yhteistyössä kaupungin eri organisaatioiden sekä seurakunnan diakoniapalvelun kanssa, on tukemassa kohderyhmää heidän arjessaan. Hankkeen toiminnalla pyritään takaamaan alueellinen tasavertaisuus eli ikääntyneille omaisille on tarjolla tukea kotiin ja vertaistukitoimintaa kodin lähelle riippumatta asuinpaikkakunnasta. omaisten tietoisuus omahoidosta paranee, liikunnan harrastaminen lisääntyy ja vertaistuen saaminen helpottuu. hyvinvointitapaamisista. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Sirpa Paukku VIOLA – Voimia ikääntyneen omaisen liikuntaan ja arkeen Seinäjoella käynnistyvä Viola-hanke tukee niiden kotona asuvien yli 65-vuotiaiden omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka itse ovat vaarassa väsyä ja masentua. Tavoitteena on että ko
Projektipäällikkönä hankkeessa toimii säätiön toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula. Aktiivisen yhteistyöverkoston rakentaminen asiakkaiden löytämiseksi on kaiken A ja O. Löytävä-hankkeen esitteellä voi ilmaista huolen läheisestä: tiedonantolomake mahdollistaa asiakkaan suostumuksella yhteystietojen luovuttamisen hanketyöntekijöille. Olemme myös löydettävissä: Brahenkatu 7, 20100 Turku. Iäkkäiden palvelutarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan määrätietoista kehittämistoimintaa ja uudelleenajattelua. Yhteistyötä on lähdetty kehittämään muun muassa alueellisten isännöitsijöiden, asumisneuvojien, Turun kaupungin kotihoidon, ge- riatrian poliklinikan, kotiutushoitajien ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa. Kunnioitus, työn kiireettömyys ja suunnitelmallisuus luovat luottamusta ja turvallisuutta voimaannuttavaan vuorovaikutussuhteeseen. Asiakasprosessin tavoitteena on ikääntyneen voimaantuminen ja ohjaaminen hänen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. 2013). K enenkään toiveissa ei ole jonakin päivänä olla yksin, vailla omaisia ja vailla tukea. Lisätietoja: www.fingerroos.net/loytava Löytävä työ ikääntyneen arjessa Löytävä työ tapahtuu ikääntyneen omassa asuinympäristössä. Yksinäisyys, omaisten puute, pelkotilat, turvattomuus, masennus tai päihdeongelmat; näihin löytävä työ pyrkii vastaamaan ammatillisen tuen avulla. Virallisen verkostoyhteistyön ohella Löytävä-hanke etsii myös epävirallisia verkostoja, kuten esimerkiksi alueellista korttelityötä. Hanke tukee myös omaisia ja ikääntyneiden parissa työskenteleviä tiedottamisen avulla. Teksti: Löytävä-hanke Kuva: Liisa Hinkkanen Jokainen meistä haluaa tulla löydetyksi Fingerroosin säätiön käynnistämä Löytävä-hanke rakentaa etsivän vanhustyön toimintamallia Turun seudulle. 35. Alkuvaiheen tavoitteena on saada aikaan aidosti toimivat kumppanuussopimukset. Yhteistyöllä laadukkaampaa arkea Tarve luo tavoitteet Turun kaupungin ikärakenne oli vuonna 2012 Suomen kuuden suurimman kaupungin vanhin (Kuusikko-työryhmän julkaisuja. Yksilöllisen asiakastyön lisäksi Löytävä-hanke on aloittamassa alueellisen vertaistuellisen Pilkeryhmätoiminnan ikääntyneille päihdeongelmaisille. Löytävälle työlle ominaista on asiakaslähtöiVanhustyö 3–4 • 2014 Löytävä-hankkeen projektityöntekijät Piia Halla (kuvassa vas.) ja Oskari Orvasto asettuivat ”näyteikkunaan” Turun toimipisteessä. Kotikäynneillä ja asiakastapaamisissa kartoitetaan elämäntilannetta ja tuen tarvetta. Jalkautuvien palveluiden kehittämisessä ja ihmislähtöisessä kohtaamisessa järjestöjen vahvuudet tulevat esiin. Huhtikuussa 2014 käynnistyneen Löytävä-hankkeen kohderyhmään kuuluvat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet. syys. Yhteydenoton jälkeen löytävä-työntekijät aloittavat asiakasprosessin ikääntyneen arkeen jalkautuvien kotikäyntien avulla. Tavoitteena on kehittää ja vakinaistaa etsivän vanhustyön toimintamalli Turun seudulle vuoteen 2017 mennessä
Samoin kuin se, että eri toimielimet ovat selvillä neuvoston mielipiteistä. N euvosto osallistuu aktiivisesti muun muassa vantaalaisille ikäihmisille suunnattujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Vantaalla järjestetään esimerkiksi kerran vuodessa seniorifoorumi sekä erilaisia seminaareja ja kokouksia, joissa on työpajoja.. Valmisteluihin ja päätöksentekoon mukaan pääseminen on haastavaa, koska asioita on todella paljon. Vuosien saatossa vanhusneuvoston toiminta on muuttunut, muistelee vanhusneuvoston sihteeri Anne Aaltio. Tällä hetkellä Vantaalla asuu noin 30 000 yli 65 vuotiasta. Vantaan vanhusneuvosto on toiminut vantaalaisten ikäihmisten hyväksi jo vuodesta 1999. Puheenjohtaja Eija Grönforsin johdolla on pidetty toimialakierroksia, joissa on yritetty löytää ikäihmisten näkökulmasta tärkeitä palveluita. Viksua (Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma 2010–2015) tehtäessä tuli neuvosto entistä vahvemmin mukaan osallistamiseen. Eija Grönforsin mielestä vanhusneuvoston antamat viralliset lausun- Anne Aaltio (vas.) ja Eija Grönfors tekevät työtä vantaalaisten ikäihmisten hyväksi. – Samalla saimme ”kasvot” eli tulimme puolin ja toisin tutuiksi niiden ihmisten kesken, joiden kanssa olemme tekemisissä, hän kertoo. – Yhteydenpito voisi olla vapaamuotoistakin, Grönfors toteaa. Vanhusneuvosto ei voi itse osallistua kaikkeen, mutta sen on pidettävä huolta siitä, että ikääntyvää väestöä osallis- tetaan ja kuunnellaan. Ei valitusautomaatti Kun vanhusneuvostolla ei ole päätösvaltaa niin valmisteluihin osallistuminen on tärkeää. 36 not ovat jo liian myöhäisiä päätösvaiheessa. Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen VANHUSNEUVOSTO Vantaan vanhusneuvosto Ikäihmisten osallistaminen tärkeää Vantaan on ikärakenteeltaan yksi nopeimmin vanhenevista kunnista. Eri toimialojen esittelijät toimivat yhdyshenkilöinä vanhusneuvoston ja toimialojen välillä. Sen lisäksi, että pitäisi olla yhdyshenkilöitä, jotka seuraavat eri asioita toimielimissä, pitäisi toimielimillä olla innostusta ja kiinnostusta ottaa yhteyttä vanhusneuvostoon
– Minua kysyttiin mukaan vanhusneuvostoon jäseneksi. – Olen saanut olla aidoissa tilanteissa ikäihmiskuntalaisten mukana sekä vanhusneuvoston sihteerinä että Viksua (Vantaan ikäpoliittista ohjelmaa) ylläpitävän ja linjaavan verkoston koordinaattorina. Se perustuu valtakunnalliseen ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen. Viksu keskittyy kuuteen palvelulupaukseen: • Tieto muuttaa asenteita • Osallistumalla voi vaikuttaa • Asuminen on elämänmakuista • Ympäristö on esteetön • Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia • Uusi teknologia on käytössä Vahingossa mukaan V anhusneuvoston puheenjohtajana on toiminut nyt hieman yli vuoden Eija Grönfors. He osallistuvat pääasiassa Viksun ohjelman työryhmien työskentelyyn, kertoo Aaltio. Vanhusneuvoston puheenjohtajuuden myötä Grönforsille tuli paljon työtä, mutta: – Tämä on ollut kyllä erittäin mielenkiintoista ja avartavaa. – Aivan kuin tietyn iän jälkeen tulisi omat lokerot ja palvelut, vaikka ne samat palvelut kuuluvat edelleenkin kaikille. – Asenne ratkaisee ja se, luottaako ja uskooko siihen, että omilla mielipiteillä on merkitystä, sanoo Grönfors. Viksu antaa suuntaviivat kaupungin omien yksiköiden, yksityisen sektorin, yhdistysten ja järjestöjen sekä seurakunnan yhteistyölle. Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma 2010–2015 on laadittu eri toimialojen asiantuntijoiden ja seniorikansalaisten yhteistyönä. Ja huomaamaan myös sen, miten erilaisia ikäihmiset ovat, Aaltio painottaa. Tärkeää on, ettei kokouksesta tule pelkästään ”kyselytunteja”, Aaltio painottaa. Se, että vanhenee ja täyttää vuosia ei tarkoita sitä, että tulee hoidettavaksi ja holhottavaksi. Anne Aaltio on toiminut vanhusneuvoston sihteerinä noin viisi vuotta. – Ajattelin, että olen näin vanha, enkä halua enää jatkaa valtuustossa, hän muistelee. VIKSU – Vantaa vanhenee viisaasti Ei ole yhtä vanhuutta Ohjelmaas on kaksi osaa: Viksu – ikääntymispoliittinen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma sekä vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämislinjaukset sisältävä Palvelurakenteen kehittämisohjelma. Kuitenkaan ei ole olemassa yhtä vanhuutta, eikä vanhoja ihmisiä voi laittaa samaan lokeroon. Mukaan vanhusneuvoston toimintaan hän kuitenkin päätyi ja lähestulkoon vahingossa. Sanoin, etten oikein tiedä, koska en tunne itseäni niin vanhaksi. Vanhustyö 3–4 • 2014 37. – Olemme nimenneet ikäihmisten edustajia vanhusneuvostosta, taustayhteisöistä ja aktiivisista kuntalaisista. Päätin kuitenkin lähteä mukaan ja yhtäkkiä huomasinkin olevani puheenjohtajana, Grönfors naurahtaa. – Työpajoihin kutsutaan ikäihmisiä myös lehti-ilmoituksien avulla ja osallistuminen on ollut erittäin aktiivista. Vanhusneuvosto osallistuu myös suunnittelu- ja kehittämisryhmien työskentelyyn. Tärkeää Eija Grönforsin ja Anne Aaltion mielestä on se, ettei vanhusneuvostosta tule pelkkää ”valitusautomaattia”, sillä: – Valittamalla ei saa mitään aikaiseksi. Näin jälkeenpäin ajatellen, minäkin olen suhtautunut hieman vähättelevästi ikäihmisiin ja neuvoston toimintaan, ja nyt kun olen itse tässä vähättelyasemassa, niin kyllä tämä on ollut kasvattavaakin, hän toteaa. Grönfors on ollut kunnallispolitiikassa mukana aktiivisesti melkein 50 vuotta. Tämä on muuttanut minua ammatillisesti ja auttanut näkemään maailman ikäihmisen silmin. Eija Grönforsin mielestä liian usein lähdetään siitä olettamuksesta, että kun ihminen täyttää 65 vuotta, niin hänen elämänsä muuttuu jotenkin toisenlaiseksi kuin ennen. Näin pystytään paremmin vaikuttamaan ja tutustumaan eri aihepiireihin kuin mitä kokoustyöskentelyssä
Mieleen palanneet muistot saivat hänet tuntemaan, että hän on edelleen elämässä kiinni. – Mies tuli seuraamaan soittoa parhaisiinsa pukeutuneena, kuunteli tarkasti ja korjasi jopa joitakin virheitä, kun nuoremmat palomiehet kertoivat entisistä ajoista. Teksti ja kuva: Ulla-Maija von Herzen Professori Antti Karisto näkee ihmisen elämäkerrallisena olentona Vanheneminen ei ole vain taakka Yleensä vanhuus nähdään pelkkänä ongelmana, joka synnyttää kestävyysvajeita ja eläkepommin ja suistaa kansantalouden kurimukseen. Kulttuurista iloa elämään Toimintakyky on kaiken a ja o, vanhoillakin ihmisillä. Hänelle kerrottiin, että sinne tulee esiintymään palokuntasoittokunta. Hän ei ollut vain kuka tahansa vanhus. Vanha ihminen on kohdattava kokonaisena ihmisenä, elämäkerrallisena olentona. – Kirjastoissa, taidenäyttelyissä ja teattereissa on paljon 60-70 –vuotiaita naisia. U sein elämä lapsuudesta vanhuuteen mielletään kaaren muotoisena ja vanhuus silkkana alamäkenä. Ikä on eletyn elämän summa. Mies alkoi odottaa tätä, virkistyi ja alkoi muistella omia brankkariaikojaan. 38 – Ikä on eletyn elämän summa. Haluan työssäni avata uutta näkökulmaa vanhenemiskeskusteluun, kiteyttää näkemyksensä vanhenemistutkimukseen viimeisten 10 vuoden ajan paneutunut professori, VTT, LuK Antti Karisto. Mutta myös tekeminen on tärkeää. Hän on ollut aikanaan 10-, 20- ja 40-vuotias, ja kaikki hänen nuoremmat minänsä ovat hänen sisällään. Eläkeikä tuo elämään uusia asioita, ja jopa 80-vuotiaat kertoivat löytäneensä elämäänsä uutta sisältöä. Vanheneminen ei kuitenkaan ole vain taakka, ei ihmiselle eikä yhteiskunnalle. – Toimintakyvyn ylläpitoon liittyvät ter- veet elämäntavat. Karisto kuitenkin korostaa, että kulttuuripalvelujen tuoma hyvinvointi heijastuu koko yhteiskuntaan. Tästä Karisto on tyystin eri mieltä. Työiän ja varsinaisen vanhuuden välissä Antti Karisto näkee ikävaiheen, kolmannen iän, joka usein on ihmisel-. Antti Karisto heittää tästä esimerkin: – Vanhainkodissa oli palomies, joka oli heikossa kunnossa. – Siinä nähtiin, että eläkeiän alkupäässä ja sen jälkeen ihmiset useammin kokivat saaneensa uutta elämäänsä kuin luopuneensa jostakin. Kulttuurista saa iloa elämään. Miehen sisällä eli palomies kaikkine kokemuksineen. Helsingin Sanomissa paheksuttiin taannoin, että julkinen taidetuki ohjautuu eläkeläisten suosimille taidemuodoille. Vanha ihminen on kohdattava kokonaisena ihmisenä, elämäkerrallisena olentona. Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa tutkittiin ja edistettiin vuosina 2002–2012 ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia monitieteisenä ja -ammatillisena yhteistyönä. Nuoremmat minät mukana Ihminen elämäkerrallisena olentona tarkoittaa sitä, että 80-vuotias ei ole pelkkä 80-vuotias. Hänen puheessaan korostuu ajatus ihmisestä elämäkerrallisena olentona
– Vanhanakin voi olla luova. Vanhustyö 3–4 • 2014 39. Omaleimainen elämänvaihe Nykyisin kolmannen iän ihmisten elämässä tapahtuu Kariston mukaan jotakin samantyyppistä kuin nuorille tapahtui silloin, kun nuoruus nykymuodossaan löytyi. Tietokoneen USB-tikulle tallennetaan perhevalokuvia, elämänhistoriallisia dokumentteja sekä harrastuksiin ja muihin kiinnostuksen kohteisiin liittyviä kuvia, musiikkia, kirjoituksia, karttoja ja muuta materiaalia. – Samalla tavalla on nyt muodostunut omaleimainen elämänvaihe eläkkeelle jäämisen ja vanhuuden välille, Karisto sanoo. Tässä välissä on lähinnä turhaa söhellystä. Vaikka hän olisi vuoteenomana, hänellä on sen avulla yhteys entisiin paikkoihin ja ihmisiin. Tikkuja voidaan tehdä ikäihmisten atk-kursseilla, tai opiskelijat tai omaiset voivat tehdä niitä. – He ovat niitä downshiftaajia, tahdin löysentäjiä. Vanhanakin voi olla luova ja löytää elämäänsä uusia mielenkiintoisia asioita, professori Antti Karisto vakuuttaa. Kaikki eivät tällaiseen pysty. Päijät-Hämeessä maakunnallisena hankkeena kehitelty tikutus on nykyaikainen tapa koota muistoja talteen. Myös muut kuin taiteilijat voivat vanhana tehdä itselleen mielekkäitä asioita, Karisto vakuuttaa. – Mutta hyödystä ei voi tehdä mittaria ihmisen arvolle. Näin elämäntarina jää nuorempienkin tiedoksi. Kirjailija Pekka Kejonen puolestaan taas näki asian näin: – Todelliset oivallukset syntyvät nuorena, mutta ne tajutaan vasta ikääntyneinä. Ne saattavat iän myötä unohtua, ja nuorempi polvi voi myöhemmin harmitella, ettei vanhoja sukulaisia tullut haastateltua. Nämä nuoret eläkeläiset edistävät monesti yhteistä hyvää, vaikkapa vapaaehtoistyössä tai sukulaisia auttamalla. Karisto kertoo, että eräällä miehellä oli tikullaan kymmeniä kuvia hänen muuraamistaan takoista. Muistitikulla elämä tallessa Muistot ovat yksi tärkeä osa ihmistä, sitä ihmisen elämäkertaa. Lapsuuden ja aikuisuuden väliin muodostui omaleimainen elämänvaihe. le hyvin mielekästä aikaa. – Muistelutikku pitää ihmisen yhteydessä hänen elämänsä tärkeisiin asioihin. On kiva katsella, kun vanhat miehet heittävät petankkia tai istuvat kahvilassa juttelemassa. Terhi Aaltonen totesi kulttuuripolitiikan väitöskirjassaan Taiteilija ei vanhene, että ikääntyneet kuvataiteilijat eivät miellä itseään eläkeläisiksi, vaan taiteilijoiksi
Korkeasti koulutettujen aika hupenee tähän ja käytännön toimiin jää aikaa liian vähän. Sen Väestöliitto oli sodan jälkeen aluksi kehittänyt perheenäitien tuuraajaksi synnytysvaiheen tai sairauden aikana. Laitospaikoista oli silloinkin puutetta ja siksi kehitettiin kotihoitoa juuri kotiavustajien avulla. Mukana on mennyt paljon kotona asuvan vanhuksen kannalta oleellista auttamista. Maksua näistä monipuolisista palveluista perittiin maksukyvyn mukaan, kattona olivat enintään todelliset kunnalle aiheutuneet kustannukset. Se työkyvyn palauttaminenhan vasta kallista onkin. Koetuista käytännöistä voisi ehkä ottaa oppia Silloin kun tämän pohdiskelija itse toimi sosiaalityössä oli vahvasti mukana kodinhoitajien ammattikunta. Vain suursiivous oli pois suljettu. Siunatuksi lopuksi: Aikaa - - - sitä auttajalla toki tulisi olla enemmän. Voi, voi! Hoidettavalla kun olisi monta asiaa, joista hän haluaisi keskustella. Kohtuus on parasta. Sulon suihkeet Sulo Aho, sosiaalineuvos Luovuutta käytäntöihin V anhuksen kotihoidossa tai kotiavussa on kaikkein tärkeitä juuri se käytännön hoitosuhde, jossa auttaja ja asiakas kohtaavat. Nykyisen kotona kävijän - kantoi hän sitten mitä tahansa titteliä - työnkuvaa olisi syytä kehittää monipuolisemmaksi, eikä vain esimerkiksi lääkkeiden antoa koskevaksi. Miten olisi jos sillä kotona kävijällä olisi autossaan mukana vaikkapa pölynimurirobotti, jonka panisi hyrräämään mummon lattialla sen aikaa kun itse jakaa lääkkeitä tai kyselee niitä muita tärkeitä asioita. Talouspäättäjät tosin sanovat, että aika on rahaa ja siksi resursseja on käytettävä tehokkaasti. Kaikkien kehittäjien viljelemä termi: ”asiakaslähtöisyys” pitäisi tehdä oikeasti todelliseksi, niin että asiakasta ei vain kuultaisi, vaan otettaisiin toiveet todesta. Entä se asiakaslähtöisyys. Tuosta edellisestä lukijani saattaa todeta, että ”joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään”, kuten sanonta kuuluu. Vältytään työntekijän loppuun palamiselta. Ruoka-robottihan onkin jo tuttu asia, mutta sähköisten palvelujen käytössä kaivattaisiin monen kohdalla opastusta ja apuakin ihan käytännössä. Tarvitsisi käytännön toimiakin eikä vain pelkkää voinnin kontrollointia. Vanhalla menolla ei kauan eletä. Siihen on osittain syynä lainsäädäntö, joka edellyttää selvityksiä, arviointeja ja suunnitelmia. Jos työntekijälle annetaan enemmän aikaa, saadaan myös lisää työpaikkoja ja ennen kaikkea taataan asiakastyytyväisyys. Sehän on menestyksen salaisuus.. Paljon kuulee nykyään moitittavan byrokratiaa, joka vie ajan käytännön työltä. Olisiko sitten esimerkiksi teknologiasta apua. Eivätkös markkinat ole juuri sitä hakemassa. ”asiantuntija-arvion”, eikä hänen omien toiveittensa mukaisesti. 40 Entä löydetäänkö uutta. Käytännössä taitaa valitettavasti usein kuitenkin käydä niin, että vanhusta hoidetaan ns. Nythän koko yhteiskunta pitää muuttaa. Tulisi tehdyksi viikkosiivouskin ihan itsestään. Kyllä varmastikin kun vain oikeat muodot löytyvät. Vähän myöhemmin sitä alettiin soveltaa vanhusten kotihoidossa ja syntyi myös kotiavustajien ammattikunta, jonka koulutus oli kevyempi ja keskittyi nimenomaan vanhusten tarpeisiin. On kuitenkin syytä muistaa, että liiallinen puristus romuttaa tehokkuuden. Se tuli laitoshoitoa huomattavasti halvemmaksi ja vanhukset olivat tyytyväisiä, koska avustajat auttoivat käytännössä eli ruoan laitossa ja jopa viikkosiivouksessa. Työnkuva oli siis huomattavasti laajempi kuin nykyään. Yleisestihän myönnetään, että jokainen on omien tarpeittensa paras asiantuntija. Muistisairaan kohdalla nämä asiat tietysti pitää toisen ihmisen hoitaa kokonaan. Olen kuullut monen kotihoidossa olevan vanhuksen valittavan sitä, että hoitajan tullessa käymään, hän ensimmäiseksi toteaa, että hänellä on aikaa vain 10 minuuttia, koska pitää pysyä aikataulussa. En oikein jaksa ymmärtää miksi tästä oivasta käytännöstä on luovuttu ja kotona käyvän auttajan tehtävät rajattu minimiin
Hae nyt!! Lisätietoa: p. HOIVA-AVUSTAJA -LINJA 18.8.2014 - 26.5.2015 Onko ihmisen hyvinvointi lähellä sydäntäsi. 014-5252 200 kansanopisto@keokarstula.fi S H O P R I D E R® www.keokarstula.fi VERRATON APUVÄLINE LIIKKUMISEEN apuajoneuvo.fi TAATTUAA! LAATU TILAA KATTAVA ESITE 040 1244 282 MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY Kehittäjänkatu 16, 04440 JÄRVENPÄÄ info@apuajoneuvo.fi. Oletko matkalla hoitotyön ammattilaiseksi
Heistä, jotka asuivat kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, noin yhdeksän kymmenestä asui yksin. Vastanneista 70 prosenttia ystävystyi jonkun ryhmäläisen kanssa ja kaksi kolmesta vastaajasta kertoi, että heidän ryhmänsä kokoontuu vielä ohjatun ryhmän loputtua tai he pitävät yhteyttä johonkin ryhmäläiseen. Aiemmissa tutkimuksissa (esim. yhdeksän kymmenestä koki yksinäisyyden lievittyneen Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan aikana. Noin viidesosa piti toimintakykyään hyvänä ja noin neljäsosa koki toimintakykynsä huonoksi. Määräaikainen ohjaajien työpanos luo jatkuvaa toimintaa, joka voi vähentää yhteiskunnan kustannuksia, sanoo Anu Jansson ja jatkaa. Vastauksia postikyselyssä oli yhteensä 611. V anhempi suunnittelija Anu Jansson on tutkinut Ystäväpiiri-ryhmiltä koottuja palautteita vuosilta 2006–2013. Kaksi kolmesta vastaajasta piti itseään terveenä tai melko terveenä. 2009) on todettu, että tulokset yksinäisille iäkkäille ihmisille toteutetusta psykososiaalisesta ryhmäkuntoutuksesta ovat rohkaisevia. Vastaajista yli puolet asui kotona ja neljäsosa palvelutalossa. – Tämä on merkittävä resurssi yhteiskunnan kannalta. Vastanneiden keski-ikä oli 79 vuotta. Kuvion lähteenä kyselyn avoimet vastaukset n=495.. Palautekyselyyn vastanneista mm. Lisäksi se on vähentänyt merkitsevästi myös heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöään. Yli puolet tutkimusjoukosta kuvasi toimintakykyään keskinkertaiseksi. Teksti ja kuva: Leena Valkonen TOIMINTAMALLI Ystäväpiiri-ryhmätoiminta lievittää iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä Ystäväpiiri-ryhmätoiminnalla on myönteinen vaikutus yksinäisyyttä kokevien ikäihmisten hyvinvointiin. Vastaajista yli neljä viidestä oli naisia ja leskiä 60 prosenttia. koki, että yksinäisyyden tunnetta ymmärrettiin ryhmässä. Neljä viidestä vastaajasta kertoi, että yksinäisyyden kokemuksesta puhuttiin yhdessä koko ryhmän kanssa ja yhdeksän kymmenestä 42 Mikä sai lähtemään mukaan ryhmään. Ryhmätoiminnan sisältöinä erityisesti taide, liikunta sekä elämänhallinnan ja voimaantumisen tukemiseen, vertaisuuteen ja yhteisyyden kokemuksiin perustuva keskustelu ovat olleet hyviä menetelmiä ryhmätoiminnassa. Pitkälä ym. Nuorin vastaaja oli 54 ja vanhin 97 -vuotias. Tutkittavista yli 60 % kävi päivittäin ulkona. Kolmannes tarvitsi päivittäin toisen henkilön apua. Vanhustyön keskusliiton aiemmissa tutkimuksissa ryhmäkuntoutuksen on todettu parantavan yksinäisten iäkkäiden ihmisten elämänlaatua, kognitiota ja koettua terveydentilaa. Vahvoja tuloksia Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä koki yksinäisyyden lievittyneen Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan aikana ja lähes kahdeksan kymmenestä vastasi yksinäisyyden lievittyneen vielä ryhmätoiminnan jälkeen. – Merkittävää on myös se, että kyselyn mukaan 98 % vastaajista suosittelee muillekin osallistumista vastaavaan Ystäväpiiri-ryhmätoimintaan
Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksesta hän kertoo saaneensa paljon lisäeväitä työlleen. Omatoimisesti kokoontuvia ryhmiä on jäänyt myös toimimaan ja pisimmillään omatoiminen ryhmä on kokoontunut Jyväskylässä yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 lähtien. Mentor-ohjaajan kanssa voi keskustella aiheeseen liittyvistä asioista ja tarpeen tullen häneltä voi kysyä neuvoja. – Ystäväpiiri-ryhmään mukaan tulleet eivät välttämättä odota, että he löytäisivät uuden ystävän. Yksinäisyys on kipeä asia, mutta ohjatussa ja turvallisessa ryhmässä keskustellen ja toimien kipu yleensä lievittyy. Siinä auttavat pelisäännöt, jotka luodaan yhdessä heti ryhmän alussa. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisyyttä kokeville ikäihmisille. Liian pureksittu ohjelma ei sytytä osallistujissa omatoimisuutta. Ohjaajan tulee huolehtia, että myös hiljaisemmat henkilöt pääsevät mukaan keskusteluun, Marjut Pitkäranta kertoo. Ystäväpiiri-ryhmässä on korkeintaan kahdeksan jäsentä ja heidät valitaan haastattelujen pohjalta. Ryhmiä toimii eri puolilla Suomea. Ohjaaja ei saa olla liian kiireinen eikä hätäinen, vaan hänen tulee ottaa vastaan ryhmältä toiveita niin keskustelunaiheista kuin toiminnan sisällöistä. – Koulutuksessa olen oppinut lisää ryhmänohjaustaitoja. Vertaistuki syttyy, kun voi rauhassa keskustella itselle tärkeistä aiheista. Tietoisuus siitä, että on ryhmä, johon voi tulla mukaan, on jo sinällään riittävää. Marjut Pitkäranta työskentelee ikäihmisten parissa Helsingin Syystien palvelukeskuksessa järjestäen toimintaa ja tapahtumia eläkkeellä tai työttöminä oleville. Ohjaajakoulutuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten ohjaaja jättäytyy ryhmässä taka-alalle ja ohjaa ryhmää kohti omatoimisia jatkotapaamisia. Keskusliitto kouluttaa sekä vanhustyön ammattilaisia että vapaaehtoisia ryhmänohjaajiksi. Ystäväpiiri-ohjaajakoulutusta Marjut Pitkäranta suosittelee lämpimästi kaikille ikäihmisten hyvinvoinnista kiinnostuneille niin ammattilaisille kuin vapaaehtoisille. Ystäväpiiriryhmiin on osallistunut valtakunnallisesti jo yli 5 000 iäkästä ihmistä ja palautteiden mukaan osallistujat ovat olleet tyytyväisiä. Ystäväpiiri-ryhmä on kuin ohjattu matka O hjaajan tehtävä on napata Ystäväpiiri-ryhmäläiset kyytiin, johtaa heidät tutustumisen alkuun ja matkalle kohti voimaantumista ja mahdollisia uusia ystävyyssuhteita, sanoo helsinkiläinen Ystäväpiiri-ohjaaja Marjut Pitkäranta. Yksinäisyys kun on kaikille se yhteinen nimittäjä, minkä vuoksi ryhmään on tultu. Vähitellen, kun ryhmäläiset tutustuvat he alkavat puhua toisilleen asioita, joita eivät kertoisi muualla. Lisätietoa koulutuksista ja ryhmistä nettisivuilta www.ystavapiiri.fi. Toimintaa toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Vanhustyö 3–4 • 2014 43. Ryhmä toimii suljetusti, mikä tarkoittaa, ettei ryhmään oteta uutta jäsentä, vaikka joku jäisi ryhmästä pois. Oppimispäiväkirjaa kirjoittaessa tulee tarkemmin mietittyä omaa tekemistä ja omaa ohjaustaan. Ohjaajan rooli ryhmän alussa on tärkeä, miten rakennetaan luottamusta ryhmäläisten kesken ja miten ryhmäläiset saadaan tasapuolisesti osallistumaan keskusteluun. Olen kuullut muun muassa sanottavan, että minulla ei ollut viikkoon ketään, kenelle olisin voinut puhua, Pitkäranta jatkaa. Palvelukeskuksessa on käynnistetty Ystäväpiiri-toimintaa yksinäisyyttä kokeville. – On aivan taianomaista nähdä, miten vaikuttavaa ryhmätoiminta on yksinäiselle ihmisille. – Ystäväpiirissä ryhmälle pitää antaa aikaa. Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksessa käytettäviä työmenetelmiä oppimispäiväkirjan kirjoittamista ja mentorohjausta Marjut Pitkäranta pitää hyvinä työskentelymenetelminä. Heistä 98 % suosittelee toimintaa muille. Käytäntönä on, että ryhmiin pyritään saamaan samanhenkisiä ja samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä. Ryhmä kokoontuu yhteensä 12 kertaa
Suuret ns. Kun avuntarve koittaa, tekee vakuutuskassa arvion henkilön tarvitseman hoidon ja kotiavun määrästä. Teksti ja kuvat Terhi Jussila KANSAINVÄLISYYS Saksan matkan oppeja pähkinänkuoressa Ryhmä Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöjen edustajia kävi maaliskuussa Berliinissä uutta oppimassa. hyvinvointijärjestöt sekä yritykset tarjoavat palveluja, kumpikin noin 50 % markkinaosuudella. Suomalaiskorvin tämä kuulostaa kovin tutulta. Kansalaisilla on lakiin perustuva velvollisuus vakuuttaa itsensä sairauden ja hoidon tarpeen varalta. Sitä haluavat myös ihmiset itse. Hoitokodeissa katse poimi monia rakenteellisia, toiminnallisia ja sisustuksen yksityiskohtia. Avohoitoa, ennaltaehkäisevää toimintaa ja kuntoutusta korostetaan. Värien käyttö oli eloisaa ja sisustuselementtejä käytettiin reippaammin kuin meillä. Vierailuilla hoitokodeissa havaittiin, että hoitoa ja päivittäistä toimintaa toteutetaan meillekin tutuin tavoin. Vakuutuksen etuussummat on sidottu hoitoisuusluokkiin, joita on kolme. 44 Hoivan rahoitus Saksan sosiaaliturva on vakuutusperusteinen. Ihmisten oman maksuosuuden suuruus yllätti. S aksassa vanhusten toivotaan asuvan mahdollisimman pitkään kotona omatoimisesti, läheisten turvin. Pitkän iän tuomiin palvelutarpeisiin varau- dutaan pitkäaikaishoitovakuutuksella. Julkinen sektori ei kuitenkaan tuota palveluja, vaan lähinnä ohjaa ja kontrolloi. Näin määräytyy henkilön hoitoisuusluokka. Näkyvissä on pula hoitohenkilöstöstä, eläkeikä nousee ja paine ihmisten oman maksuosuuden lisäämiseen kasvaa. Hoitoi- Hoivakodin ruokailutilan ”näköiskeittiö”, kaapistoon maalattu lieden kuva.. Saksan vanhustenhuollon rahoitus ja toimijoiden työnjako osoittautui kovin erilaiseksi kuin Suomessa
Elämää hoitokodeissa Hyvä hoito ja hoiva on Saksassakin ykkösasia. Lemmikkieläimillä, kuten marsuilla ja kaneilla, oli roolinsa hoitokotien toiminnassa. Värien käyttö oli eloisaa ja sisustuselementtejä käytettiin reippaammin kuin meillä. Vaikka suurkaupungissa oltiin, olivat hoitokotien ja senioritalojen piha-alueet isoja ja toiminnallisesti hyvin suunniteltuja. Koko maassa on käytössä yhtenäinen laatukriteeristö. suojaosuus: jos henkilön bruttotulot ylittävät 5 000 euroa kuukaudessa, tulee hänen pääsääntöisesti maksaa noin 200 euroa kuukaudessa vanhempansa hoidosta. Suhteet sairaaloihin ovat tärkeitä ja lyhytaikaishoidon asiakkaista toivotaan saatavan vakituisia asukkaita. Asukkaiden, omaisten ja muiden kävijöiden käytössä oli yhteisiä tiloja, kuten ravintola, pubi, juhlasali tai piha-alue terasseineen. Henkilöstön työaikaa voitiin näissä taloissa kohdentaa joustavasti eri toimintoihin. Julkinen toimeentuloturva kattaa hoitokuluja vasta viimesijaisesti. vaikeat tapaukset 1 918 €/kk 1 690 €/kk 2 226 €/kk Asiakkaan maksuosuus berliiniläisessä keskihintaisessa hoitokodissa. Vakuutuksen etuussumma ei ainakaan läntisessä Saksassa ja isoissa kaupungeissa riitä ympärivuorokautisen hoidon maksuihin. Eläintalo yhdisti hoitokodin myös lähiympäristöön. hoidon yksikössä Asiakkaan maksuosuus muistisairaiden yksikössä I 1 023 €/kk 1 200 €/kk 1 736 €/kk II 1 279 €/kk 1 533 €/kk 2 070 €/kk III 1 550 €/kk 1 682 €/kk 2 219 €/kk ns. Erotus on maksettava itse. Byrokratialta ei Saksassa vältytä, kun maksajatahot määritellään jokaisen henkilön kohdalla tapauskohtaisesti. Vakuutuskassat seuraavat hoidon laatua ja muuta toimintaa vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. Esimerkkinä asiakkaan maksuosuus berliiniläisessä keskihintaisessa hoitokodissa. Berliinissä tutustuimme erilaisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joihin kuului hoivayksikkö tai useampia, senioriasumista, kotihoitoa ja -apua sekä päivätoimintaa. Hoitokodeissa katse poimi monia rakenteellisia, toiminnallisia ja sisus- tuksen yksityiskohtia. Hoitovakuutuksen etuussummalla henkilö voi hankkia palvelut haluamaltaan palveluntuottajalta. Asiakkaan vapaan valinnan vuoksi hoitokotien ja erilaisten asumisyksikköjen kilpailu on kovaa. Päiväkoti- ja koululaisryhmät sekä muu naapurusto kävi eläimiä katsomassa ja tuli näin osaksi talon elämää. Yhden yksikön pihalla oli kokonainen eläintalo, jonka kanojen, sikojen ja vuohien hoidosta vastasivat vapaaehtoiset sekä työkokeiluissa olevat. Lapsilla on paitsi lakisääteinen velvollisuus huolehtia vanhemmistaan, myös taloudellista vastuuta hoidon kustannuksista. Hoitoisuusluokka Pitkäaikaishoitovakuutuksen etuussumma Asiakkaan maksuosuus ymp.vrk. Samoin erilaisia muistonurkkauksia edesmenneiden asukkaiden muistamiseksi. Jotkut senioritalot järjestävät potentiaalisille asiakkaille mm. Markkinointiin kiinnitetään paljon huomiota. on usein kaupallinen koulutus. Usein vakuutus ei kata kustannuksia kokonaan. suusluokkien määrää ollaan parhaillaan lisäämässä ja etuuksien tasosta käydään poliittista keskustelua. Ruokailuhetkiä oli päivässä useita, aina puoleenyöhön asti. matkoja ja retkiä. Kylpyammeita, ”hoivakylpyjä”, oli kaikissa yksiköissä. Käytössä on ns. Hoitokodit kilpailevat asiakkaista Hoitokoteja ja -palveluja on monenlaisia ja monen hintaisia. Maksujen kattamiseksi henkilön tulee käyttää varallisuuttaan ja realisoida omaisuuttaan. Talojen johtajilla Eläintalo hoivakodin piha-alueella. Hinnat sisältävät asumisen, ruokailun, päivittäisen toiminnan, kotiavun ja hoidon lääkkeineen, mutta ei lääkärin antamaa hoitoa. Viriketoimintaa, konsertteja, juhlia ja muuta oli tarjolla runsaasti. Vanhustyö 3–4 • 2014 45. Vakuutuskassat arvioivat mahdollisten lasten maksuosuuden. Termiä green care ei mainittu, mutta sitä toteutettiin käytännössä
Kun Kalle Tervaskari sai isovanhemmiltaan ylioppilaslahjaksi uuden kuulokojeen, hän meni käymään Kuulonhuoltoliiton kuulokeskuksessa opetellakseen tarkemmin kojeen käytön. Kuuloyhdistykset tarjoavat vertaistukea ja neuvoja kuulon apuvälineistä. – Kielten opiskelu vaati hiukan vaivannäköä. Yleensä uskotaan, että huonokuuloinen ei pystyisi oppimaan kie46 liä. – Innostuin asiasta ja liityin jäseneksi Helsingin Kuuloyhdistykseen. matkoja ensin kotimaassa ja sitten ulkomailla. Kalle Tervaskari ja Arja Niemelä toimivat kuulolähipalveluneuvojina Helsingin Kuuloyhdistyksessä.. Helsingissä vietettiin Helsingin Kuuloyhdistyksen 80-vuotisjuhlaa huhtikuussa. Helsingin Kuuloyhdistyksessä on tällä hetkellä noin tuhat jäsentä ja toimintaa miltei jokaiselle viikonpäivälle. Hän opetteli myös vieraita kieliä, kuten englantia, ruotsia ja saksaa. Yhdistyksen aiempi nimi oli Helsingin Huonokuuloiset ry ja Kuuloliiton Suomen Huonokuuloisten Huoltoliitto. Kunniapuheenjohtaja Kalle Tervaskari on yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi. Aika pian olin jo perustamassa yhdistykseen nuorten kerhoa. Siellä kysyttiin, onko hän liiton jäsen. Aloimme osallistua myös kuulovammaisten kansainvälisiin kesätapahtumiin eli ralleihin. Hän sai kuulokojeen, kävi tavallisen koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi. Teksti ja kuva: Leena Valkonen YHDISTYSTOIMINTA Helsingin Kuuloyhdistys 80 vuotta – kuulo kannattaa tutkituttaa Huonokuuloisuus yleistyy ikääntymisen myötä. Kalle Tervaskari kertoo kuulonsa rappeutuneen lapsena sairastetun aivokalvontulehduksen seurauksena. Yhdistyksen toiminnan tukikohta on Saaran Koti Helsingin Bulevardilla. Aloimme tehdä yhdessä mm. Jonkinasteinen kuulon alenema arvioidaan olevan noin 750 000 suomalaisella. Mutta rajoitteeksihan se muuttuu, jos puheita uskoo, hän tokaisee. H elsingin Kuuloyhdistys on Kuuloliiton vanhin jäsenyhdistys. Liitto ja sen jäsenyhdistykset toimivat kuulovammaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tervaskari opetteli viittomien sijasta huulioluvun, jota taitoa hän pitää erinomaisen tärkeänä huonokuuloiselle
– Kannustamme kaikkia heikkokuuloisia rohkeasti käyttämään kuulokojetta ja muita kuulon apuvälineitä sekä tulemaan mukaan erilaiseen toimintaan. Kuulolaite ei hyödytä mitään piirongin laatikossa, sen käyttöä voi opetella kuten minkä tahansa laitteen käyttöä. Vaikuttaminen yhteiskuntaan on myös tärkeää, kuulovammaisuuteen liittyvien asioiden ajaminen. Helsingin Kuuloyhdistys onkin aktiivisesti laajentanut toimintaansa muun muassa eläkeläiskerhoihin ja Helsingin kaupungin kotisairaanhoidon sekä omaishoitajayhdistyksiin. Sekä Tervaskari että Niemelä ovat huolissaan siitä, että ikääntyessä ihmisen kuulo heikkenee, mutta tähän kuulon heikkenemiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Moni hyötyisi kuulokojeesta ja kuntoutuksesta. Iso osa heistä on iäkkäitä henkilöitä, Arja Niemelä kertoo. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalvelua vähintään 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalvelua vähintään 360 tuntia vuodessa. Maanantaisin paikalla ovat myös kuulolähipalvelun neuvojat. Lain ulkopuolelle on jätetty lastenohjelmat sekä urheilu- ja musiikkiohjelmat. Kuuloliitto on kouluttanut yhdistyksiin kuulolähipalveluneuvojia auttamaan kuulokojeen ja erilaisten apuvälineiden käytössä ja huoltamisessa. Tekstityslain taustalla on EU-direktiivin vaatimus. Tärkeinä viimeaikaisina edistysaskeleina Tervaskari nostaa esiin vuonna 2010 voimaan tulleen tulkkauspalvelulain ja vuonna 2011 voimaan tulleen lain televisio-ohjelmiin liitettävästä ääni- ja tekstityspalvelusta. Puheenjohtajuutta hän hoiti yhteensä 15 vuotta. Se olisi vältettävissä ajoissa tehtävällä kuulotutkimuksella ja oikeilla apuvälineillä, kuulolähipalveluneuvojat korostavat. Puheenjohtajana ja lehden päätoimittajana Tervaskari on tottunut ottamaan kantaa moniin asioihin. Tämä johtaa helposti sosiaaliseen eristäytymiseen. Kuulolähipalvelu opastaa Kuuloliitto on kouluttanut yhdistyksiin kuulolähipalveluneuvojia auttamaan kuulokojeen ja erilaisten apuvälineiden käytössä ja huoltamisessa. Kalle Tervaskari ja yhdistyksen toinen aktiivi Arja Niemelä ovat kumpikin kuulolähineuvojia. Tekstitys näkyy, kun ohjelmiin valitaan tekstityskieleksi hollanti. Myymme ja vaihdamme paristoja sekä kuulokojeen letkuja. Yhdistyksestä vertaistukea ja tietoa Kalle Tervaskari korostaa yhdistystoiminnan merkitystä sekä vertaistukena että tiedon välittäjänä. Laissa määrätään televisioyhtiöitä vähitellen lisäämään ohjelmiinsa tekstitystä niin, että vuonna 2016 Vanhustyö 3–4 • 2014 Yleisradion kotimaisten ohjelmien tekstitys on 100 % ja kaupallisten kanavien osuus 50 %. Perinteinen maanantaipäiväkerho on kokoontunut jo vuosikymmenet aina viikon aluksi. Esimerkiksi Helsingin yhdistyksessä toimii säännöllisesti kahdeksan kerhoa; on pelejä ja liikuntaa, askartelua, kirjallisuuskerhoa, erilaisia luentoja, toimintaa työikäisille sekä täysin kuuroutuneille on huuliolukua ja viitottua puhetta. Samalla hän toimi Kuuloset-lehden päätoimittajana. Kuulo kannattaa tutkituttaa, jos • Keskustelukumppanin sanoista on vaikea saada selvää • On vaikeuksia seurata useamman henkilön keskustelua • Asiointitilanteet hankaloituvat • Television tai radion äänenvoimakkuutta on lisättävä • Ovikellon tai puhelimen hälytysäänen kuuleminen vaikeutuu • Karttaa tilaisuuksia, joissa on paljon ihmisiä ja hälyä • Korva soi tai on muuten tukkoisen tuntuinen Lisätietoja: www.kuuloliitto.fi, www.helky.fi 47. Aktiivisuus yhdistyksen toiminnassa johti siihen, että Kalle Tervaskarista tuli yhdistyksen varapuheenjohtaja vuonna 1971 ja varsinainen puheenjohtaja vuonna 1983. Lähipal- veluvastaanotolla opastamme kuulokojeen käytössä ja huoltamisessa. He pitävät tärkeänä, että opastusta ja neuvoja voi saada läheltä. Tulkkauspalvelun käyttö on maksutonta. Kuulolähipalvelu tulee tarpeeseen, viime vuonna meillä kävi noin 400 asiakasta. Tätä kautta on pyritty jakamaan tietoa kuulokojeen käytön hyödyllisyydestä. Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelalta. Ikäkuuloinen alkaa yleensä vältellä tilanteita, joissa heikentynyt kuulo haittaa kanssakäymistä. Maanantai-tapaamisessa on yleensä vapaata seurustelua tai askartelua sekä melko säännöllisesti vierailijoiden luentoja
Kuusen oksasta löydetty kätkö oli kooltaan pieni ja Miio totesi pettyneenä: -Siellä ei oo yhtään lelua. Kätköt piilotetaan huolella esimerkiksi kiven koloon tai puun oksiin niin, etteivät ulkopuoliset eli jästit löydä niitä vahingossa. Teksti:Pirjo Lääperi Kuvat: Reijo Laamanen Piilottamisen haastetta ja löytämisen riemua Lapset rakastavat piilotusleikkejä ja aikuinenkin saa kokea löytämisen riemua etsiessään geokätköjä. Luvut syötetään gps-laitteeseen ja se ohjaa perille. K ätkön tekijä piilottaa rasian luonto- tai kaupunkikohteeseen. Rasiassa voi olla pieniä esineitä, joita voi ottaa kun laittaa toisen tilalle. Kätköily on uusi ulkoliikuntamuoto, joka sopii koko perheelle vauvasta vaariin. Aluksi geokätköjä voi etsiä kartan avulla. Monet eläkeläiset ovat innostuneet tästä harrastuksesta. Kätköjen sijainnin selvittämiseen liittyy usein erilaisia pulmatehtäviä, joiden tuloksena saadaan kätkön koordinaatit. Hän ilmoittaa kätkön sijainnin netissä ja toiset voivat lähteä etsimään kätköä. Kätköjä ei saa kaivaa maahan. Laitteeseen voi merkitä kodin tai auton sijainnin koordinaatit ja niiden avulla löytää pois marja- tai sienimetsästä, eikä eksy. Harrastuksen aloittamiseen tarvitaan sähköpostiosoite ja nettiyhteys. Jos asiasta innostuu enemmän ja haluaa tehdä omia kätköjä, voi hankkia gps-laitteen, josta on hyötyä muutenkin liikuttaessa maastossa ja vesillä. 48. Reissaajia kuljetetaan kätköstä toiseen ohIsä Jaakko, pappa Markku sekä pojat Miio ja Nooa Leino lähtivät toukokuussa etsimään geokätköä
Kätköjen etsiminen antaa matkailulle uusia piirteitä, kun niiden hakeminen johdattaa kauniisiin tai erikoisiin luontokohteisiin, joita ei muuten löytäisi. jeiden mukaan, esimerkiksi simpukka kiertää kätköstä toiseen merien tai järvien rannoilla. Perheen kätköilyinnostus alkoi keväällä 2013 kun Markku ja Miio osallistuivat pyöräillen geokätköille-tapahtumaan Tampereella. Kätköilijät käyttävät netissä nimimerkkejä, joista tunnistavat toisensa tapaamisissa. – Kysymykset olivat vaikeita ja ratkaisimme niitä yhteistyöllä, silti meni arvailuksi, Markku Leino toteaa maalissa. Jaakko ja Miio ajavat kesällä skootterilla kaupunkikätköille. Maailmanlaajuinen harrastus Geokätköily alkoi Yhdysvalloissa vuonna 2000 ja harrastuksesta tuli nopeasti kansainvälinen. Papan kesämökin ympäristöstä Ikaalisista on etsitty kaikki kätköt. 49. Internetistä saa lisätietoa hakusanalla geokätköily. Rasteilla piti tunnistaa niin Beatlesien kuvia, Angry birds-hahmoja kuin puiden lehtiäkin. Vanhustyön keskusliiton Neljän polven treffien innoittamana tapaamiseen kutsuttiin kolmen polven joukkueita. Suvun neljänteen polveen kuuluva 80-vuotias isopappa Veikko Leinokin lähtee joskus Jaakon ja poikien kanssa metsään kävelylle. – Miio menee kuin orava ja nousee vaikka puuhun tai konttaa kivien koloihin kätköpurkin perässä, Markku Leino kertoo. Pappa Markku, isä Jaakko sekä pojat Miio ja Nooa Leino muodostivat Angry dinosaurus -joukkueen ja he lähtivät ratkomaan visaisia kysymyksiä tehtäväradalle pihapiiriin. Muutama perhekunta tulikin paikalle muun väen mukana ja eräs heistä oli Leinon perhe Tampereelta. Pojat riemuitsivat napakelkan kyydistä, eikä haitannut yhtään, vaikka jäälle sulanut vesi antoikin suihkun kelkkailijoille. – Käyn iskän ja papan kanssa kätköillä, kertoo kuusivuotias Miio. Kätköjen löydöstä tehdään merkintä rasian lokikirjaan ja nettiin, jonka sivustolla voi keskustella toisten kätköilijöiden kanssa. Sen jälkeen löytöjä on kertynyt 70. Vanhustyö 3–4 • 2014 Kolmen polven kätköilyä J oukko kätköilijöitä saapui Taivalpirtille helmikuisena sunnuntaina liukkautta ja vesisadetta uhmaten. Maailmassa on helmikuussa 2014 yli 2,3 miljoona kätköä, Suomessa kätköjä on tehty noin 28 500 ja aktiivisten harrastajien määrä on noussut yli 25 000:een. Hän onkin joukon innokkain kätköilijä
Kilpailun säännöt ja osallistumisohjeet löytyvät www.vtkl.fi>Vanhustenpäivä ja -viikko>Vanhusteko-palkinto. Työmme lähtee sydämestä. Palkinto on jaossa nyt seitsemättä kertaa. Tästä kiitokset kaikille teille. Liitto on ollut – niin uskallan omalla neljänkymmenen vuoden työurani kokemuksella väittää – aina ajan hermolla. Asiat eivät ole kaikin osin kunnossa, mutta ei ongelmia pelkällä valituksella ja lisähenkilöstön vaatimisella ratkaista. Lisätietoja ja ohjelmat www.vtkl.fi>Tapahtumat. Itse henkilökohtaisesti olen vakuuttunut siitä, että vaikeissa vaiheissa on tärkeätä uskoa omaan työhönsä. Vanhustyön keskusliitto on uudistanut omien arvojensa ilmiasua ja samalla myös ulkoista ilmettään. Porissa ja 29.10. Nyt on aika hetki hengähtää ja ottaa vastaan kesän aurinko. Vielä ehdit osallistua Vuoden vanhusteko -palkinnon hakuun V anhustyön keskusliitto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2014 -palkinnon saajaksi. 50. Palveluiden ostajat tulevat olemaan jatkossa suurempia ja samalla paine suurempia tuottajia taikka tuottajien yhteenliittymiä kohtaan on ilmeinen. Meillä on vahva halu vaikuttaa vanhusten ja kansalaisjärjestöjen toiminnan puolesta niin suurissa kuin pienemmissä neuvottelupöydissä. Vanhustyön keskusliitto on järjestönä toiminut 65 vuotta. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Lahdessa. Sitä helpottaa, kun tukena on samoin ajattelevia ja toimeen tarttuvia kumppaneita. Nyt ollaan oltu jo jonkin aikaa vanhustyön järjestöjen toiminnassa muutos- ja murrosvaiheessa. Väkeä uupuu – niin lukumäärän kuin ilmeisesti myös jaksamisen puolesta. Syksyllä Vanhustyön aluefoorumit pidetään 23.9. Rovaniemellä, 13.10. Keskusliitto tiedottaa Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Kesäterveiset keskusliitosta M onenlaista on tapahtunut kevään kuluessa. Siitä, että varsinainen käyttäjä – vanhus – ei jää kisassa jalkoihin. Palveluntuottajilla on suuri huoli pärjäämisestä kilpailutuksissa. Samalla kuitenkin järjestöt toteuttavat monenlaista toimintaa omilla paikkakunnillaan. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Vanhustyön aluefoorumit jatkuvat syksyllä K eskusliiton järjestämät Vanhustyön aluefoorumit kokosivat kevään aikana runsaan osallistujajoukon, kaikissa kolmessa tilaisuudessa oli mukana kussakin yli 100 henkeä. Ikäviä merkkejä tämän suuntaisesta kehityksestä on olemassa. Järjestöjen sanoma on sekin kahtalainen. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Osallistujia on ollut yhteensä useita satoja sekä järjestöistä, kunnista että vanhusneuvostoista. Hakemukset on jätettävä viimeistään keskiviikkona 18.6.2014 klo 16 mennessä Vanhustyön keskusliittoon sähköisenä tai kirjallisena osoitteella leena.valkonen@vtkl.fi tai Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Nyt, jos koskaan, on pidettävä huoli palveluiden hyvän laadun säilymisestä. Vanhustyön tiimoilta näyttää edelleen kovasti puhututtavan erityisesti tehostettu palveluasuminen ja henkilöstömitoitus. Kuntien viesti kertoo tiukasta taloudesta, mutta samalla myös kehittämisen halusta. Olemme kevään aikana keskusliiton Tampereella, Kuopiossa ja Kajaanissa järjestämissä Vanhustyön aluefoorumeissa saaneet kuulla ajankohtaisia asioista eri puolilta Suomea
Aina. kesäkuuta. Kokonaisuus myös laajenee uudella Terve Aikuinen -tapahtumalla. Kätketyt äänet valtakunnallisessa kehittämisryhmässä ovat vuonna 2014 mukana: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kirkkohallitus, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry, Suomen Geronomiliitto ry, Suomen perus- ja lähihoitajien liitto, SuPer ry, Turvallisen vanhuuden puolesta-Suvanto ry, Svenska pensionärsförbundet rf, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valvira sekä Vanhustyön keskusliitto ry. Keskusliitto tiedottaa Vanhustenviikon materiaali jakelussa V anhustenviikkoa vietetään lokakuussa teemalla Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Tutustu ohjelmaan ja merkitse tapahtuma kalenteriin. Kampanjoida voi monella tavalla; kantamalla kampanjapäivän tunnuksena olevaa rusettia, järjestämällä oma tapahtuma työpaikalla, yhteisössä, omissa verkostoissa tai vaikka pukeutumalla kampanjan teemaväriin purppuraan kampanjapäivänä tai sen lähipäivinä. Osallistu Kätketyt äänet -kampanjaan T ule mukaan kampanjoimaan ikääntyneiden kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. Hyvä Ikä -messut Tampereella 25.–26.9.2014 I käihmisten ja hoivatyön ammattilaisten tapahtuma Hyvä Ikä järjestetään jälleen syyskuussa 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Kansainvälistä World Elder Abuse Awereness Day -kampanjapäivää vietetään vuosittain 15. Ohjelmatiedot: www.hyvaika.fi. ja valtakunnallinen vanhustenpäivän pääjuhla järjestetään Mikkelissä yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Mikkelin vanhusneuvoston ja paikallisten toimijoiden kanssa. Vanhustyön keskusliitto ja Eloisa Ikä -ohjelma ovat mukana omalla osastolla sekä seminaareilla. Järjestä oma kampanja ja ilmianna se valtakunnalliselle työryhmälle. Kampanjamateriaalia on postitettu toukokuun aikana eri yhteisöihin. Vanhustyö 3–4 • 2014 51. Messuteemoina korostuvat ikääntyneiden hyvinvointi, terveys ja sujuva arki. Vanhustenviikon lehti on luettavissa nettisivuilla www.vtkl.fi>Vanhustenpäivä ja viikko>Vanhustenviikon lehti. Vanhustenpäivää vietetään 5.10
Näissä yksiköissä toimintatapa oli myös muutoin laadukkaampi. Osoitteesta www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki löytyvät ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä, terveyttä ja elintapoja ja palvelujen saantia koskevat tulokset. Omaiset olivat tyytymättömämpiä hoitoon kuin ikääntyneet itse. Tänä vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi 2 000 euron TERVE-SOSpalkinnon Etelä-Pohjanmaalle ikäihmisten voimavaroja kulttuuritoiminnassa hyödyntävälle mallille. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista, joka kuvaa iäkkään väestön palveluja ja palvelutarvetta keväällä 2013 ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Hoitoprosesseihin tai -tuloksiin vaikuttivat enemmän asiakkaiden palvelutarpeet ja terveydentila. Ajan virrassa TERVE-SOS-palkinnot järjestöjen innovaatioille T ERVE-SOS-palkinto on tunnustus vuoden teemaan liittyvälle sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- tai kokeiluhankkeen tuloksena syntyneelle innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle käytännölle. Osoitteesta www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta löytyvät kunnille, ympärivuorokautisen hoidon sekä kotihoidon toimintayksiköille suunnattujen kyselyn tulokset. 52. Raportti perustuu ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa keväällä 2013 suoritettuihin kunta- ja toimintayksikkökyselyihin, valtakunnallisiin rekisteritietoihin sekä valtakunnallisiin väestötutkimustietoihin. Vastaava ikävakioitu vähenemä kotihoidon osuudessa oli 9 prosenttia. Palkinnon saajat päätti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraadin esityksestä THL:n Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialan ylijohtaja. Henkilöstömitoitus tai ammattiryhmärakenne ei ollut selkeästi yhteydessä hoidon laatuun. Vanhuspalvelulaki edellyttää myös, että ikääntyneiden ja heidän omaistensa käsitystä hoidon laadusta seurataan. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen Kulttuurista muistoja -hankkeen projektikoordinaattori Katja Kujala (vas.) ja projektisuunnittelija Manar Ameli vastaanottivat palkinnon Lappeenrannassa TERVESOS-tapahtumassa 8.5.2014. Noin viidenneksessä ympärivuorokautista hoitoa antavista toimintayksiköistä toteutunut henkilöstömitoitus jäi alle suositellun rajan, 0,50 hoitajaa asiakasta kohden. Vanhuspalvelulaki tukee palveluiden parantamista V anhuspalvelulain edellyttämä luotettava ja moniulotteinen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi on käytössä vasta noin kolmanneksessa toimintayksiköistä. Iäkkäiden asiakkaiden mielestä itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten kotihoidossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa (laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen) olevien ikävakioitu osuus iäkkäistä on vuodesta 2001 vähentynyt 17 prosenttia. Kylille kulttuuria toimintamallissa pyritään kulttuuri- ja taideharrastusten keinoin ennaltaehkäisemään maaseudulla asuvien ikääntyvien syrjäytymistä ja edistämään terveyttä. Noin kolmannes toimintayksiköistä tekee näin säännöllisesti. Toisen TERVE-SOS-palkinnon sai mikkeliläinen Valot - Omaishoitajien ohjausmalli. Samaan aikaan 65-vuotiaan suomalaisen jäljellä olevan elinajan odote on kasvanut kahdella vuodella ja ikääntyneen väestön terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet
Ruuhkahuippujen ja kotihoidon työalueongelmien ratkominen auttaa turvaamaan palveluita ikäihmisten määrän ja palvelutarpeiden lisääntyessä. Fioca Oy on julkaissut saattohoidon nykytilaa esittelevän raportin, jossa tuodaan esiin myös hoidon kehittämiskeinoja. Aineistona käytettiin vuosina 2002 ja 2005 kerättyjä tietoja liittyen ikihyvä Päijät-Häme -seurantatutkimukseen. Kotihoidon henkilöstöä ohjattava joustavasti K otihoidon palveluita voidaan tehostaa kohdistamalla henkilöstöä nykyistä joustavammin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Erjanti, Anttonen, Grönlund & Kiuru (toim.). Väitöskirja Väsymys vanhuudessa: Tutkimus vuosina 1926–30 syntyneiden päijäthämäläisten väsymyksestä ja sen yhteydestä arjessa suoriutumiseen tarkastettiin toukokuussa. Raportti on syntynyt palliatiivisen hoitotyön asiantuntijaopiskelijoiden ja kouluttajien yhteistuotantona. Fioca Oy. Ikääntyneen väestön palvelut -projektissa tutkitaan palvelujen toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä levitetään tietoa kuntien hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi syöpään kuolee paremmista hoitotuloksista huolimatta noin 13 000 ihmistä joka vuosi. Näin toteaa tekniikan tohtori Johan Groop kotihoidon kasvavaa kysyntää selvittäneessä raportissaan, joka on Kuntaliiton kaksivuotisen projektin ensimmäinen julkaisu. Ajan virrassa Väsymys on yleinen vaiva vanhoilla ihmisillä L ahden Diakoniasäätiön johtaja Tiina Mäkelä on tutkinut väitöskirjassaan väsymystä vanhuudessa. Muiden muassa valtakunnallisten rekisteriaineistojen avulla tutkitaan vanhuspalvelujen kustannuksia, vaikuttavuutta ja rahoitusta. Vanhustyö 3–4 • 2014 53. 2014. Lähde: Dilda.fi. Väsymyksen selvittäminen tulisi Mäkelän mukaan liittää osaksi ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn arviointia. Lisätietoja: www.kunnat.net Jokaisella on oikeus hyvään saattohoitoon S aattohoitopotilaiden määrä kasvaa Suomessa noin 30 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Heistä kaksi kolmasosaa tarvitsee elämänsä viimeisten kuukausien aikana erikoistunutta palliatiivista kotihoitoa ja kolmasosa viimeisten elinviikkojensa aikana saattohoitoa. Palliatiivisen- ja saattohoitotyön nykytila, tulevaisuus ja kehittämishaasteet. Mäkelä tutki vuosina 1926-1930 syntyneitä päijäthämäläisiä. Mäkelän mukaan ikäihmisen väsymys tulee ottaa vakavasti huomioon, koska se antaa varhaisen vihjeen siitä, että toimintakyky on heikkenemässä ja palvelujen tarve kasvamassa. Väsymys ja voimien väheneminen on yleinen vaiva vanhoilla ihmisillä
Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Nyt terveydenhuollon apuvälinepalveluista on julkaistu sähköiset ohjeet (www.thl.fi/apuvalineet), joissa opastetaan toteuttamaan palveluita yhdenmukaisesti ja laadukkaasti. Liikkumista tukevat palvelut pitäisivät sisällään mm. RT 9311134 Vanhusten palveluasuminen 2013. Ohjeen on laatinut Rakennustietosäätiön nimeämä toimikunta. Asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi laissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään. SafelyNet on yksi EduMentalhankkeen palveluista, jossa on räätälöity ammattilaisten työtä tukevia ja tehostavia verkkokursseja. Ohjeessa käydään lyhyesti läpi vanhuspalveluita, alan käsitteitä ja vanhusten asumisen perusasioita sekä hankesuunnittelua, mitoittamista ja rakennuttamista. Laissa määriteltäisiin keskeisiä kunnissa jo käytössä olevia palveluja kuten sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus sekä tilapäisen asumisen järjestäminen. 32 s., 58,50 €. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset voivat ottaa ohjeet suoraan omaan käyttöönsä. Asiakkailla olisi subjektiivinen oikeus niihin palveluihin, joilla turvattaisiin välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Uudella sosiaalihuoltolailla on tarkoitus siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Ohje on saatavilla RT Net -tietopalvelussa. Ajan virrassa Luonnos sosiaalihuoltolaiksi lausunnolle - tavoitteena vahvistaa peruspalveluja S osiaalihuoltolain uudistus on loppusuoralla. Ohjeet sisältävät hyvän apuvälinepalvelun toimintaperiaatteita ja ohjeita prosessin eri vaiheisiin. Hanke on tuottanut monipuolisia sähköisiä hoidon tuki- ja koulutuspalveluja, jotka ovat sekä potilaiden että ammattilaisten käytössä. Lakiluonnokseen sisältyy useita ehdotuksia, joilla parannettaisiin yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toimialojen kesken. RT-ohje vanhusten palveluasumisesta R akennustieto on julkaissut alkuvuodesta uudistetun RT-ohjeistuksen koskien vanhusten palveluasumista. Ohjetta käytetään pääasiassa uudisrakentamisen apuna, mutta sitä voidaan soveltaa myös korjausrakentamiseen. Lisäksi selkeytettäisiin yhteisissä palveluissa sovellettavia säännöksiä. Lisätietoja www.stm.fi Uudet apuvälineohjeet parantavat asiakkaiden asemaa L ääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa potilaan muuta kuntoutusta ja hoitoa. Pidempiaikaiset palvelut turvataan niitä tarvitseville. Turun yliopiston hoitotieteen laitos kehittää verkkopalveluja T urun yliopiston hoitotieteen laitoksen EduMental-hankkeessa on tehty laaja-alaista tutkimus- ja kehittämistyötä levottomasti ja haasteellisesti käyttäytyvien ihmisten kohtaamisessa hoitotilanteissa. Lakiluonnos on nyt lausunnolla 17.6.2014 asti, ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2014. Turvallisuus- ja terveysasioita käsitellään omissa kappaleissaan. saattajapalvelut, ryhmäkuljetukset sekä korvauksen taksilla, invataksilla tai muulla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta. Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa sote-järjestämislain kanssa. Lisätietoa: www.edumental.fi 54. Ohjeissa esimerkiksi suositellaan yhdenmukaisia käytäntöjä kunnille ja kuntayhtymille apuvälineiden luovutuksessa muuttotilanteessa tai asiakkaan käyttäessä hoitopaikan valinnanvapautta. Niistä hyötyvät myös muut terveydenhuollon ja sosiaalialan työntekijät ja opiskelijat sekä apuvälineen käyttäjät ja heidän läheisensä. Ohjeet on suunnattu ensisijaisesti apuvälinealan asiantuntijoille
Vardagliga saker även de. Nu funderar vi på i vilken ordning alla dessa avgöranden och reformer som inverkar på varandra skall genomföras, eller genomförs de alls och i så fall när. Centralförbundet för de gamlas väl har genom sin 65-åriga verksamhet haft som rättesnöre att respektera ålderdom och människovärde och att förbättra äldres sociala trygghet. Men nu under det gångna året har mycket sådan utveckling skett som ohjälpligen inger betänkligheter. Äldreomsorgslagen eller äldrelagen, hur man nu vill kalla den, har nu varit i kraft ett knappt år. Borta bra men hemma bäst. Det finns fortfarande mycket skillnader i tillgången på service och stöd som äldre behöver och hur eller av vem de produceras och betalas. Yrkesutbildade skall utföra professionellt arbete och människorna skall bära sig åt som folk mot varandra. I organisationerna finns fortfarande mycket vilja och möjligheter att verka för äldres väl. Det är kanske ett kort sammandragsrecept på det viktigaste. Helgerna är trevliga och ger omväxling men ger ingen utkomst eller lägre tids välfärd. Vi tror på att äldre personer själv känner sitt eget liv bäst och därför skall deras åsikt höras och respekteras. Erfarenheterna från centralförbundets saneringsrådgivning står till allas förfogande. Det är för tidigt att dra säkra slutsatser men åtminstone har äldres välfärd och service varit framme på många sätt och lagenliga äldreråd har grundats. Givetvis inte samma mönster rakt ut överallt utan även med beaktande av den lokala kulturen. Personerna och organisationerna som utför praktiskt arbete och ordnar diverse verksamheter för äldre är uppfinningsrika, finare sagt innovativa. Regeringen har uppgjort ett strukturpaket där man strävar efter bättre jämvikt i ekonomin. Det blir nödvändigtvis överraskande och t.o.m. Chefredaktör Pirkko Karjalainen Det är helgdag bara en gång i veckan! S å är det ju. Också på äldreservicefältet ses situationen på många sätt. Utvecklingsprogrammet för äldres boende talar sitt eget språk om att i synnerhet bostadsbeståndets frihet från hinder lämnar mycket övrigt att önska. Vardagen är dagligt liv och knog. Sommaren har kommit – låt oss njuta av ljuset och värmen. Om den offentliga ekonomins situation ges ständig allt sämre bedömningar – och företagens situation förfaller allmänt taget inte heller att vara särskilt mycket att skryta med. Det är ganska omöjligt om allt förnyas om vart annat. Som ung är det trevligt att gå i trappor och hoppa över hinder. flera utredningar publicerats om personalbrist i servicen för äldre. Om sote-reformens principer har ett brett politiskt beslut fattats. Det vill man fortfarande glömma när man våndas med missförhållanden och resursproblem. Även i äldrearbetet är vardagen det viktigaste – dagligt arbete och daglig verksamhet. Alldeles nyligen har t.o.m. Vardagsarbetet är ofta på många sätt tungt. Som äldre är det redan besvärligare. Nya arbetsmetoder har utarbetats, även nya teknologiska lösningar har kunnat tillämpas, Vanhustyö 3–4 • 2014 frivilliga och kamrater har engagerats. Lagen prioriterar hemmaboende och upprätthållande av äldres funktionsförmåga. icke-önskade resultat. Allt som allt är det ändå så att mycket gott har åstadkommits i vardagen i äldrearbetet. Sådana modeller skall vi försöka sprida ut till vidare användning. Samtidigt ser vi att medborgarna och deras samfund har mycket styrka även med tanke på äldres välfärd. Och de mycket bekymmersamma resurserna då. Verkligt många lagstiftningsreformer och -planer är under arbete; socialvårdslagen, självbestämmanderättslagen, eventuellt reform av anhörigvårdslagen och upphandlingslagen. Kvalitetsrekommendationernas dimensionering har inte blivit verklighet överallt. Vad har man åstadkommit, vad har förändrats. Och i synnerhet behövs renovering eftersom nybyggande inte kan tillfredsställa allt behov av nya bostäder som är lämpliga för äldre. 55. För att detta skall vara möjligt även i ålderdomen är det skäl för envar att förutse sin egen boendesituation. Såväl i den offentliga som den privata servicen har kostnaderna dragits åt verkligt hårt. Vi anser att offentligt ansvar att anordna bästa garanterar jämlikheten. Bort med onödiga trösklar och in med bra badrum
Att göra hemmaboende möjligt är även till fördel för hela samhället då goda och trygga boendeförhållanden hemma kan senarelägga övergången till anstaltsboende eller serviceboende betydligt. J ag tror att människorna även när de åldras och hälsotillståndet det medger helst bor i sitt eget hem. Tekst: Programchef, FD Sari Hosionaho Utvecklingsprogram för äldres boende 2013–2017, Miljöministeriet Bra och tryggt boende hemma Vid Äldrearbetes regionalforum som Centralförbundet för de gamlas väl ordnat under våren har information delats ut om ett utvecklingsprogram för äldres boende. För tillfället finns det i Finland cirka 300 000 bostäder som kan betraktas Sari Hosionaho, Jukka Laakso och Voitto Niska i Äldrearbetesforum i Tammerfors. Utgångspunkt är den snabba förändringen i Finlands befolkningsstruktur. Om tyngdpunkterna i programmet Ikä-Aske skriver programchefen Sari Hosionaho. 56 som fria från hinder. Statsrådet godkände 18.4.2013 ett principbeslut om utvecklingsprogram för äldres boende. I regeringsprogrammet ingår riktlinjer om att statens boendepolitik skall främja alla befolkningsgruppers möjligheter till boende som är lämpligt för livssituationen. Fram till år 2030 behöver vi cirka en miljon trygga bostäder fria från hinder om målet är att minst 92 % av över 70-åringarna bor hemma och nästan alla som är yngre än så. Bostadsbeståndet förnyas långsamt, med cirka 1–1,5 % om året. Nybyggnationen räcker således inte på något sätt till att svara mot framtidens. Enligt prognoserna kommer det att år 2030 finnas cirka 1,5 miljoner som fyllt 65 år, vilket motsvarar mer än en fjärdedel av hela befolkningen. I synnerhet andelen mycket gamla kommer att växa starkt. Med nuvarande nybyggnadstakt skulle det fram till år 2030 byggas cirka 300 000 fler bostäder som lämpar sig för äldres boende
Miljöministeriet har som mål att öka antalet hissar som byggs in i hisslösa höghus till 500 hissar per år jämfört med nuvarande 220 hissar. I utvecklingsprogrammet för äldres boende vill vi väcka både kommuner och medborgare att förbereda sig på framtiden som väntar oss alla. Då kan man till en del inverka på servicebehovet och dess kostnader. Understöd för ombyggnad av hissar är det möjligt att få upp till 50 %. • Om renoveringsunderstöd för bostäder fås information även av kommunernas renoveringsrådgivare och Centralförbundet för de gamlas väls saneringsrådgivare. Vi behöver dessutom stark satsning på renovering av det nuvarande husbeståndet så att det blir fritt från hinder, tryggt och fungerande för äldre att bo i. hissiin.fi och www.korjaustieto.fi. Bland de största utmaningarna med gamla höghus är att de saknar hiss eller att hissarna är små. Även renoveringsrådgivningen som Centralförbundet för de gamlas väl erbjuder är ett exempel på utmärkt och effektiv verksamhet. Stödet till hissbyggande har en långsiktig inverkan då en byggd hiss nyttjar i genomsnitt 12–13 hushåll samtidigt och därmed under årtiondenas lopp hundratals hushåll. Det är dags att handla I utvecklingsprogrammet för äldres boende vill vi väcka både kommuner och medborgare att förbereda sig på framtiden som väntar oss alla. Även byggnads- och bostadsbranschens verksamhet är det skäl att styra så att den bättre svarar mot denna utmaning. familjer med små barn eller handikappade familjemedlemmar. Det är klart att stödet till äldres hemmaboende är ett mycket bra sätt att kontrollera även kostnaderna för äldres boende. De centrala metoderna gäller såväl nybyggande som renovering av existerande bostadsbestånd (både höghus och småhus) för att det skall bli fria från hinder. Bostadens eller bostadsbyggnadernas hinder och dåliga funktion ökar även många slags risker i boendet såsom olycksfall Vanhustyö 3–4 • 2014 och missöden. serviceboende. Finansiering för renovering I budgeten för år 2014 har reserverats 23 miljoner euro för understöd till hissbyggande. För att väcka debatt och främja saken verkställer vi nästa höst den riksomfattande informationskampanjen Ikäkoti kuntoon! Kommunerna med och mera tväradministrativt samarbete Kommunernas roll i utvecklingen av äldres boende är särskilt viktig. I programmet betonas därför kommunernas roll i helhetsplaneringen och stödandet av äldres boende. speciallösningar för boende som t.ex. Ett sådant liknande syfte finns även i äldreomsorgs- lagen. En av de mest betydande faktorerna för boende utan hinder är hissen. Ett exempel på detta stöd är kommunernas saneringsrådgivning. Utvecklingsväg mot bra och tryggt boende hemma Att göra det nuvarande bostadsbeståndet hos oss tryggare och bättre fungerande ger gott om utmaningar. Det är också bra att komma ihåg att hissen höjer hela fastighetens och bostädernas värde. Handledning och rådgivning Effektiverad rådgivning är mycket viktigt eftersom människorna allt bättre och i god tid kan förutse sina egna bostadslösningar när de har tillgång till information till stöd för beslutsfattandet. 57. Till exempel vid hembesök som stöder äldres välfärd kan man samtidigt bedöma om bostaden är fri från hinder och trygg. Den åldrande befolkningen behöver dessutom s.k. För att främja hissbyggandet erbjuds även statsunderstöd och dessutom aktiveras och stöds hissbyggandet som en del av projektet Esteetön Suomi 2017 som verkställer utvecklingsprogrammet för äldres boende. Mer information • Information i anslutning till hissprojekt och bostadsrenovering, understöd av staten och äldres boende finns också på: www.ara.fi, www. Hissar är det alltså verkligen värt att bygga speciellt nu då statens understöd är så stort! I samband med utvecklingsprogrammet för äldres boende har staten dessutom riktat anslag för renoveringsunderstöd till äldres och handikappades bostäder. Det är viktigt att lägga märke till att det även ur kommunens synvinkel har stor betydelse att den äldre befolkningens bostadsförhållanden är bra. Utöver äldre betjänar hissen husets alla boende och även t.ex. Behövliga åtgärder är lättare att starta snabbt när kommunen känner till renoveringsbehoven. Eftersom det är frågan om en stor och mångfasetterad sak behövs alla parter – medborgare, staten, kommuner, organisationer och företag – i denna förberedelse. behov även om frihet från hinder skulle ökas också för småhusens del
Lähes 80 % vastaajista säilyttää lehden ja käyttää sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä. TILAUSKORTTI Tilaan Vanhustyö-lehden Vuosikerta vuosikerta 43 € opiskelijatilaus 26 € Kestotilaus 40 €/vuosi Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Lähiosoite Vanhustyön keskusliitto Vastauslähetys Postinumero- ja toimipaikka Tunnus 5007758 Laskutusosoite (jos ei sama) 00003 Helsinki Oppilaitos Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: tuote@vtkl.fi tai www.vtkl.fi > Verkkokauppa > Lehti. SENIORARBETE Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. SENIORARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen. Toimitus: Päätoimittaja Pirkko Karjalainen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi etunimi.sukunimi@vtkl.fi. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on melko tai hyvin luotettava. Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina vuodessa. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. Vuoden 2012 lukijatutkimuksen mukaan vastaajat pitävät Vanhustyö-lehteä luotettavana ja asiantuntevana. Vuoden 2014 lehtien teemoina ovat Tutkimuksesta käytäntöön, Onko varaa hyvään vanhuuteen?, Arkityön sisällöt toimiviksi, Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.Aina., Yhdessä kaiken ikää ja Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö. Kesän lehti on kaksoisnumero
Jatkuva oman työn arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen on lähtökohta kehittämistyölle ja onnistuneelle arkityölle. Koulutuksen tavoitteena oli, että jokainen työntekijä ajattelee syvemmin omaa suhtautumistaan työhönsä ja muuttaa omaa toimintaansa siten, että asiakas nousee aidosti sen keskiöön. Olen työskennellyt kentällä, lähiesimiehenä, projekteissa sekä johtajana. Keskiöön nousi työmme kohde, vanhukset. Miten pystyn ymmärtämään vanhuksen ajatuksia ja toiveita sekä arvostamaan ja kunnioittamaan niitä. Arkeen pitää mahtua myös huumoria ja kykyä nähdä asiat uudella tavalla. Henkilökunnan kannalta kyse on oman työn arvostamisesta ja päivittäisistä onnistumisen kokemuksesta. Vanhustyön erityispiirre onkin se, että me olemme vierailijoita vanhuksen arjessa. Iloa tehdä työtä ja kohdata asiakkaita. Siirryn kesäkuussa vanhuuseläkkeelle ja hyvällä mielellä voin todeta, että Jyväskylän vanhustyössä töitä tekee osaava ammattitaitoinen ja vanhuksia sekä työtään arvostava henkilökunta. Onnistumisen kokemisen perustana on ymmärrys oman työn tavoitekuvasta ja sen kehittämisestä. Jokainen työntekijä ymmärsi, että hän itse vastaa omasta työstään työyhteisön jäsenenä. Olen nähnyt Jyväskylän kaupungilla tekemäni 41-vuotisen työurani aikana vanhustyön hyvin monesta eri näkökulmasta. Arkityö on saatu sujumaan silloin, kun jokainen työntekijä tietää tehtävänsä sekä kehittää itse omaa työtään. Avainasemassa on tekemämme työn arvostaminen, asenne omaa työtä kohtaan, kyky tehdä asioita yhdessä sekä työnilo, jota ei saa raskaassa arjessa unohtaa. Näen, että vanhustyö kehittyy hyvän esimiestyön myötä ja sitoutuneet esimiehet mahdollistavat hyvän arjen. Työyhteisöissä kasvoi nollatoleranssi huonolle käytökselle ja asiakkaiden kohtelulle. Koulutuksen aikana työn sisältöjä työnkuvia muutettiin siten, että esimiehille jäi entistä enemmän aikaa henkilöstölle. Jyväskylässä pohdimme näitä asioita viime vuosina koko vanhuspalveluiden henkilöstön voimin. Koulutuksissa nostettiin niin sanotusti ”kissa pöydälle”. 59. Kentälle jalkauttaminen rikastuttaa työtä, tukee työntekijöitä ja heijastuu vanhusten arkeen hyvänä palveluna. Arjen ymmärtämisen tulee siten ohjata toimintaamme. Asiaa lähestyttiin tietoisesti arkityössä esille tulleiden kielteisten esimerkkien kautta. Jyväskylässä esimieskoulutusten rinnalla koko henkilöstö (1100 työntekijää) osallistui uudenlaiseen asiakaslähtöisyyskoulutukseen. Koulutus aiheutti äänekästäkin Vanhustyö 3–4 • 2014 keskustelua ja käsiteltyjen esimerkkitapausten todellisuutta epäiltiin. Kolumni Sirkka Karhula vastuualuejohtaja Vanhus- ja vammaispalvelut Jyväskylän kaupunki Vanhustyön sisällöt toimiviksi V anhustyössä hyvä arki on normaalia elämää. Kuului valitusta ja nousi vastareaktioita. Puhuttelevan koulutuksen kautta tarkasteltiin laajemmin koko Jyväskylän vanhustyön toimintatapoja. Aloitimme työn pitkäkestoisilla esimieskoulutuksilla. Toimistolta käsin he eivät näet riittävän hyvin todellisuutta ja kokonaiskuvaa. Vanhustyön hyvä arki mahdollistetaan tekemällä oikeita asioita. Lopputulos oli kuitenkin hyvä. Jotta tähän päästään, esimiesten pitää vahvasti olla arjessa mukana. Huumorista saa valtavasti voimaa arjen pyörittämiseen. Hyvä vanhustyö lähtee asenteista ja tavasta toteuttaa työtä. Pohdinnassa oli oman työn tekeminen ja toiminta arjen puserruksessa samojen tehtävien toistuessa. Vanhuksen näkökulmasta arki on hyvän elämän jatkumista sairauksista ja vaivoista huolimatta omin avuin tai avustettuna