Vanhustyö-lehti 3-4/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Toimintakyky SENIORARBETE 3–4 • 2015
Hyvä tasapaino ja lihasvoima ehkäisevät kaatumista. Kuva: Ikäinstituutti/Ossi Gustafsson 10 16 12 Monilääkitys, sopimattomat lääkkeet sekä lääkkeiden yhteensopimattomuus ovat riskejä vanhusten toimintakyvylle ja elämänlaadulle.. Ohjelma täyttää tänä vuonna 10-vuotta. UKK-instituutti Tampereella on aloittanut KaatumisSeula-hankkeen, jossa paneudutaan kaatumisten ehkäisyyn. 2 SENIORARBETE 3–4 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 4.9.2015 | Lehden teemana on Tulevaisuutta rakentamaan. TEEMA: Toimintakyky Voimaa vanhuuteen -ohjelman 75+ vuotiaille kehitetty terveysliikuntaohjelma on levinnyt ympäri Suomen
Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi Kolumni 4 Toimintakykyisyys on resurssi Satu Helin 5 Iäkkään ihmisen toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus kysy&vastaa 6 Tutkimuksesta tukea toimintakyvylle Hanna Moilanen 8 Ikääntymisen tutkimus elämäntyönä Hanna Moilanen 10 Hyvä tasapaino ja lihasvoima ehkäisevät kaatumisia Pirjo Lääperi 12 Lääkitysongelmat kuriin lääkearvioinneilla ja henkilöstön koulutuksella Leena Valkonen 1 4 Onnistuminen motivoi Hyvä kokemuksia aivotreenistä Ulla Arifullen-Hämäläinen 16 Voimaa vanhuuteen -ohjelma 10 vuotta. Liikunta ja liikkuminen edistävät toimintakykyistä vanhuutta Leena Valkonen 18 Kouvolassa selvitettiin Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuuksia Marjut Kettunen ja Harriet Finne-Soveri 21 Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävä Ystäväpiiri-toiminta esillä kansainvälisesti Anu Jansson ja Tarja Ylimaa 22 Ystäväpiiri-ryhmä innostaa kokoontumaan myös omatoimisesti Leena Valkonen 24 Hoivakoti kuntoon -ohjelma. Tervaskannon arkea rakennetaan asukkaiden tarpeista ja toiveista Herttakaisa Kettunen 26 Keskustelualoite: Ikääntyvät otettava mukaan keskusteluun julkisesta taloudesta ja palveluista Tarja Tapio 28 Yhdenvertaisuuden toteutuminen vanhustyössä – uudet työvälineet avuksi Salla-Maija Hakola 29 Eloisa ikä -hankeväki koolla Helsingissä Tiina Hailla 30 Aaro Peuraniemi: Elämä on hetkistä tehty Herttakaisa Kettunen 32 Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) -tutkimus 33 Toimintakykyni Pirkko Lahti 34 Lähiympäristö tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia iäkkään ihmisen liikunnalle Johanna Eronen 36 Paikantavan hoitajakutsujärjestelmän hankinnan haasteita Hannu Hyttinen 38 Ideointija koulutuspäivässä pohditaan ryhmätoiminnan haasteita ja jaetaan onnistumisen kokemuksia Herttakaisa Kettunen 40 Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa Leena Valkonen 42 Vanhustyön johtajat 43 Keskusliitto tiedottaa 45 Ajan virrassa 48 Funktionsförmåga är en resurs Satu Helin 49 Behandla högt blodtryck i tid – förbygg problem i ålderdomen Timo Strandberg 50 Hoida ajoissa verenpainetauti – ehkäise vanhuusiän ongelmia Timo Strandberg Verenpainetauti on yksi tärkeimpiä toimintakyvyn heikentäjiä. Tämä on tietysti ymmärrettävää kun verenpainetauti altistaa aivosairauksille ja sydämen vajaatoiminnalle. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Mutta verenpainetauti tekee myyräntyötä myös hiljaisesti heikentämällä aivojen toimintaa ilman että yksilöllä on mitään kovin dramaattisia oireita kuten aivohalvauksia, kirjoittaa Timo Strandberg sivulla 50. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 3 Vanhustyö 3–4 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Kannen kuva: iStock Photo. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Lain tavoite on mm. Valitettavasti edelleen kuulee esimerkkejä siitä, että kotiympäristössä oleviin haittatekijöihin ei reagoida keskityttäessä palvelutarpeiden kartoitukseen. Päätoimittajalta Satu Helin. Yllättävän usein kuulee kommentointeja, joissa todetaan henkisten tai sosiaalisten tekijöiden jäävän taka-alalle, kun huomiota kiinnitetään vaan toimintakykyyn. Ikääntyneistä ihmisistä osalla on toimintakyvyn vajavuuksia ja avun tarvetta, minkä vuoksi heidät määritellään laissa iäkkäiksi ihmisiksi. Ihmettelin taannoin tutkimusaineistoa läpikäydessäni miten henkilö, joka 75-vuotiaana ei pystynyt hoitamaan pankkija kauppa-asioitaan ja oli joutunut myös luopumaan yhdistystoiminnasta eli oli näiltä osin merkitty toimintakyvyttömäksi ja koki näiden seurauksena yksinäisyyttä, pystyi 80-vuotiaana tekemään vastaavia asioita ja koki terveytensä ja elämänlaatunsa parantuneen. Terveyttä, sen kokemista ja taloutta koskevat tiedot sekä kotiympäristössä suoriutumista koskevat havainnot ovat osa kattavaa toimintakykyisyyden ja sen edellytysten arviota. Kisailua eri asioiden tärkeydestä kannattaa jatkaa; muistisairas ja liikuntahaluinen henkilö nukkuu hyvin yönsä jopa ilman lääkkeitä, kun on päässyt päivällä riittävästi ulkoilemaan. Eri osatekijöitä ei tarvitsisi arvottaa, mutta toiminnanrajoitusten syiden tarkastelu sen kuitenkin paljastaa. 4 Toimintakykyisyys on resurssi On hieno asia, että meillä on toimintakykylaki eli ”Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista”. Kommentoijien mielissä toimintakyky tarkoittaa ilmeisesti vain fyysistä toimintakykyä ja adl-mittarin käyttöä. Lain on määrä kattaa koko vanhuusikäisen väestön toimintakyvyn tukeminen. Ihmisen toimintakykyisyyden vahvuudet tai rajoitukset ja niiden syyt voivat löytyä niin fyysiseltä, psyykkiseltä kuin sosiaaliseltakin alueelta, useasti monen tekijän yhteistuloksena. Liikuntakyky on monen muun toimintakyvyn osatekijä, mahdollistaja, suoranainen resurssi. Käsitemääritelmän ja sisällön mukaan laki koskee koko vanhuuseläkeikäistä väestöä eli ikääntynyttä väestöä. edistää itsenäistä suoriutumista. Toimintakyvyn kartoitus ja mahdollisten rajoitusten syiden miettiminen tuottavat erilaista tietoa palvelujen tarpeesta kuin palvelutarpeiden kysely. Toinen tärkeä voimavara koostuu kohtuullisista muistitoiminnoista ja yleensäkin tiedonkäsittelykyvystä eli kognitiosta. Laki on hyvä juttu – harmittaa kuitenkin se, että laista on alettu käyttää nimeä ”Vanhuspalvelulaki” yhdellä ”uulla”. Toinen intohimoja herättävä asia koskee toimintakyvyn käsitettä eli sitä mitä eri ihmiset ja erityisesti alalla toimivat ammattilaiset tarkoittavat toimintakyvyllä. Tästä huolimatta on syytä miettiä, toteutuvatko käytännöt toimintakykyisyyden vahvistamiseksi niin hyvin, että ihmisten itsenäinen suoriutuminen ja kotona eläminen mahdollistuvat. Toimintakykyisyys kattaa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet unohtamatta vapaa-ajan aktiviteetteja. Tässä vaiheessa joku hermostuu ja kertoo esimerkin muistisairaasta, vikkeläjalkaisesta ja karkailevasta mummosta. Tämän ihmeparantumisen taustalta paljastui pojan tytär, joka oli järjestänyt isoäidilleen uuden asunnon, jonne pääsi sisään ilman portaita hissiä käyttäen. On onni, että toimintakyvyn ja osallisuuden edistämiseen on tarjolla runsaasti sosiaalija terveyspalvelujen ulkopuolisia järjestötoiminnan, liikunnan, kulttuurin ja myös opiskelun mahdollisuuksia sekä tietoa terveyden ylläpitämisestä. Erityisesti rajoitusten syiden pohtiminen avaa keinoja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja jopa vahvistamiseen. Useimmiten palvelut merkitsevät sitä, että saa jotakin valmiina sen sijaan, että tekisi itse, mikä on toimintakyvyn ylläpitämisen edellytys. Laki antaa odottaa palvelutarjontaa. Adl-mittareiden tuottama tieto on luonteeltaan karkea ja siitä on hyvä lähteä liikkeelle laajentamaan omaa näkemystä. Näin lain sisällöstä korostuu ajatus palveluista, palvelutarpeista ja kaikkein eniten palveluja tarvitsevista ihmisistä
Jos kuntoutumista tuetaan kotioloissakin, voidaan keskittyä juuri niihin asioihin, jotka kotioloissa ovat vaikeita, ja siten välttää laitokseen joutuminen. Monet krooniset sairaudet ja niiden vaaratekijät ovat vähentyneet, mikä yhdessä elinympäristön ja elinolojen paranemisen myötä näkyvät toimintakyvyn kohentumisena. Palvelujärjestelmässä toimivien on oleellista varmistaa hyvä yhteistyö, kun asiakkaan asioita saattavat hoitaa niin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin sosiaalihuollonkin työntekijät, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Sitä tarvitaan tukemaan kotona asuvien pärjäämistä. Iäkkäiden terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet ainakin 1970-luvulta alkaen. Missä kunnossa tämän päivän 40 v ovat + 75 vuotiaina. Kuntoutumisen seuranta ja tulokset ovat tässä aivan keskeisessä asemassa. Kaikkien meidän, niin yksilöinä, kansalaisina kuin sote-ammattilaisinakin, pitäisi sisäistää se, että toimintakykyä rakennetaan koko elämänkaaren ajan, ja sitä voidaan parantaa myös hyvin vanhana. Miltä näyttää tulevaisuus: kotikuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet väestön toimintakyvyn ylläpidossa. Kotiin vietävä kuntoutus on yksi merkittävä keino, jolla tuetaan ikäihmisen pärjäämistä kotona esimerkiksi sairaalassaolon jälkeen. Äkillisen sairauden toipilasvaiheessa on osoitettua hyötyä aktiivisesta kuntoutuksesta. Hauras tai muistisairas iäkäs menettää sairaalassa ollessaan toimintakykyään nopeasti. 5 Vanhustyö 3–4 • 2015 Mitä kertovat tutkimukset, missä kunnossa meidän + 75 v väestö on, millaisia paineita on kotiin vietävään kuntoutukseen. Palvelujärjestelmälle tämä asettaa kovia haasteita, jotta pystytään turvaamaan riittävä apu ja palvelut niitä tarvitseville. Kotikuntoutuksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa, kun iäkkäiden määrä kasvaa. Esimerkiksi viimeaikaisen tiedon valossa on aihetta odottaa, että verisuoniterveyden ja suun terveyden hyvä hoito saattaa hyvinkin vähentää myös muistisairauksien ilmaantumista. Meiltä ja muualta on viitteitä siitä, että keskiikäisen väestön terveys olisi kääntymässä huonompaan suuntaan. Tulevien vuosikymmenten kehitystä onkin vaikeampi arvioida, mutta lähivuosina voi odottaa iäkkään väestön olevan entistä toimintakykyisempää. Pitää myös varmistaa hyvä kyky reagoida asiakkaan voinnin äkillisiinkin muutoksiin. Siitä on syytä olla huolissaan, sillä nykypäivän nelikymppiset ovat tulevaisuuden vanhusväestöä. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan edellyttää paljon työtä terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Esimerkiksi EteläKarjalan EKSOTE:ssa kokeillaan intensiivistä kotikuntoutusta ja alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta. Väestön ikääntyessä sellaisten vanhusten määrä, joilla on muistisairauksien tai muiden pitkäaikaisten sairauksien vuoksi vaikeuksia selviytyä arjestaan itsenäisesti, tulee kasvamaan. Kun kunnat alkavat yhä enemmän seurata iäkkään väestönsä hyvinvointia ja palveluidensa vaikutuksia, se mahdollistaa kehittämiskohteiden tunnistamisen ja toimenpiteiden ja voimavarojen kohdentamisen sinne missä on tarvetta. Päivi Sainio, kehittämispäällikkö Matti Mäkelä, ylilääkäri Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Iäkkään ihmisen toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus kysy & vastaa. Uhkatekijöitäkin on: lihavuus on edelleen yleistä, alkoholin käyttö on lisääntymässä, selkäja polvivaivoja on aiempaa useammilla. Myönteisen kehityksen jatkumisen puolesta puhuu monet seikat: tupakointi vähenee, lääketiede ja kuntoutus edistyvät ja sairauksien ehkäisy tehostuu. Toimintakykyyn satsaaminen maksaa itsensä takaisin, kun avun ja palveluiden tarve vähenee, ja ihmiset pystyvät iäkkäinäkin osallistumaan tärkeinä pitämiinsä asioihin ja huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Asiakkaan roolia oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä pitää tukea ja ottaa huomioon myös hänen lähipiirinsä voimavarat ja tarpeet. Mitkä ovat ne ”palikat”, joilla vastataan kotona asuvan toimintakyvyn ylläpitoon ja kuntoutukseen. Silti esimerkiksi liikkumiskyvyn rajoitteet ja vaikeudet arkiaskareista selviytymisessä ovat yhä edelleen yleisiä heikentäen iäkkäiden elämänlaatua ja autonomiaa. Sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä tarpeenmukainen, riittävä ja oikeaaikainen kuntoutus, terveiden elintapojen tukeminen, henkisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden edistäminen ja ympäristön muokkaaminen toimintakykyä tukevaksi ovat tärkeitä kaikkien ihmisten, myös iäkkäiden, toimintakykyä ylläpitäviä keinoja
– Hyvä uutinen on myös se, että kuntoutus oli edullinen toteuttaa. Tuore tutkimus osoittaa, että sopivalla kuntoutuksella lonkkamurtumapotilaan toimintakyky ja liikkumiskyky voivat palautua jopa paremmiksi kuin ennen murtumaa.. Ohjelmaan kuului myös kivun hallinnan vinkkejä, ympäristön vaarojen vähentämistä ja liikuntaneuvontaa. Yhdelle on tärkeää päästä katsomaan läheistä rakennustyömaata, toinen haluaa torille kahville ja kolmas poliittiseen kokoukseen, Rantanen pohtii. Fysioterapeutti keskusteli ihmisten kanssa ja päivitti heidän kuntoutusohjelmaansa muutaman kerran vuoden aikana, Gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja Taina Rantanen painottaa. – Yleispäteviä suosituksia on vaikea antaa. – Sen verran voin suositella, että Tutkimuksesta tukea toimintakyvylle Toimintakyvystä kiinnostuneille kaikuu hyviä uutisia Gerontologian tutkimuskeskuksesta. Esimerkiksi liikkumiseen motivoivat lähiliikuntapaikat tukevat toimintakyvyn ylläpitoa. 6 TUTKIMUS Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen Liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilän tutkimuksessa lonkkamurtumapotilaille tarjottiin liikunnallista kuntoutusta, jonka vaativuutta nostettiin vähitellen vuoden aikana. Joka päivä ulos Professori Taina Rantanen on tutkinut iäkkäiden elinpiiriä. Tutkimuksen mukaan ympäristö voi estää tai edistää liikkumista
Kolme kuukautta kestäneen jakson tulokset olivat kiinnostavia. – Usein nähdään valtavasti esteitä, kun puhun vapaaehtoistyön merkityksestä elinpiirin ylläpitäjänä. – Elämän mielekkyyttä ja hyvinvointia voidaan ylläpitää erilaisilla keinoilla. Elämän mielekkyyttä ja hyvinvointia voidaan ylläpitää erilaisilla keinoilla. Silti ihmiset arvioivat fyysisen elämänlaatunsa aiempaa paremmaksi. – Systemaattinen ja vaikuttava vapaaehtoistyö ei kumpua tyhjästä, vaan se täytyy organisoida. Tutkimusjohtaja Katja Kokon mukaan tutkimukset eivät tue ajatusta, että masentuneisuus lisääntyisi vanhenemisen myötä. Esimerkiksi sanotaan, että kotihoito ei voi kertoa ulkopuolisille, ketä asiakkaat ovat, Rantanen kertoo. Kokko perää myönteistä lähestymistapaa niin tutkimukseen kuin käytännön hoivatyöhönkin. Se ratkaisisi monia pulmakohtia. Lisäksi lievistä mielialaongelmista kärsineiden mieliala kohentui normaalitasolle. Vanhuus ei synny yhtäkkiä, vaan siellä on koko elämänkulku taustalla. 7 Vanhustyö 3–4 • 2015 Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimukset osoittavat, että vanhusten toimintakykyyn voidaan vaikuttaa myös pienillä ja edullisilla toimenpiteillä. kaikkien pitäisi mennä joka päivä ulos! Gerontologian tutkimuskeskuksessa on havaittu, että kokonaan kotona vietettyinä päivinä ikäihmisen päivittäisen liikunnan määrä on vain 3 minuuttia. Jo pukeminen ja ulos siirtyminen lisäävät liikunnan määrää. Vanhuus ei synny yhtäkkiä, vaan siellä on koko elämänkulku taustalla. – Fyysinen kunto ei voi objektiivisesti parantua noin lyhyessä ajassa. Tutkimusjohtaja Katja Kokkoa kiinnostaa erityisesti psyykkisten tekijöiden suojaava vaikutus ihmisen hyvinvoinnille. Gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja Taina Rantanen kehottaa kaikkia menemään ulos vähintään kerran päivässä. Masennus ei lisäänny Fyysisen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi toimintakyvyssä on myös psyykkinen puoli. Kokko pohtii. Ulos mentäessä liikunnan määrä on heti moninkertainen, vaikka tehty lenkki ei olisi edes pitkä. – Usein ajatellaan, että hyvinvointi tarkoittaa pahoinvoinnin puuttumista. He olivat myös tyytyväisempiä elämäänsä, Rantanen kertoo. Ihmisiä täytyy kouluttaa tehtävään ja heille täytyy olla työnohjaus sekä yhteishenkeä luovaa toimintaa. Rantanen ehdottaa, että vapaaehtoistyön koordinaattori olisi osa kotihoidon tiimiä. Enemmän pitäisi pohtia, mikä saa ihmisen kokemaan positiivisia tunteita, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta.. Vapaaehtoiset avuksi Tutkimuksessa testattiin myös, mitä tapahtuu jos vapaaehtoinen vie vanhuksen ulos kerran viikossa tekemään jotain, mitä vanhus itse haluaa tehdä. Miten aiempien vuosien tärkeistä asioista voisi saada edelleen mielekkyyttä
8 TUTKIMUS Ikääntymisen tutkimus elämäntyönä Gerontologian ja kansanterveyden emeritusprofessori Eino Heikkinen muistuttaa elämän kunnioittamisen tärkeydestä ja rohkaisee soveltamaan tutkimustietoa vanhuspalveluissa. Heikkisellä on työn alla esimerkiksi pohjoismainen elinajan ennustetekijöitä koskeva julkaisu ja artikkeli biologisen iän määrittelemisestä. – Napanuora yliopistolle ohenee koko ajan, mutta ei se vielä poikki ole, Heikkinen myhäilee. Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen. Eläkkeellä aikaa ei mene enää työelämän hallinnollisiin rutiineihin, joten tutkija voi antaa ajatuksensa lentää vapaammin. Kymmenisen vuotta eläkkeellä ollut emeritusprofessori ei ole edelleenkään lyönyt hanskoja naulaan. Biologisen iän käsite auttaa kohdistamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja kuntoutusta oikea-aikaisesti, Heikkinen arvioi. Työn alla on tutkimusartikkeleja ja muita julkaisuja. – Olen ollut ensimmäisten joukossa kehittämässä alan tutkimusta ja koulutusta. Mitä tutkimustiedolla tehdään. Osa tutkimuksesta laajentaa aiempaa tietoa ja arvioi jo tehtyjä asioita. Myöhemmin alalle tulleet ovat kohdanneet enemmän kilpailua. Pitkä ura on tuonut kiitosta ja erilaisia tunnustuspalkintoja niin kotimaasta kuin kansainvälisestikin. – Jo 1960-luvulla tiedettiin, miten vanhusten määrä kasvaa Suomessa ja miten siihen pitäisi varautua hyvissä ajoin. – Ihmiset ja jopa kudokset vanhenevat erilaisilla nopeuksilla. Toisaalta tutkimus kulkee usein myös edellä aikaansa. Aika hitaasti näihin tietoihin on Tärkeää on pitää silmät, korvat ja mieli avoimina havaitsemaan, mitkä asiat kenellekin ovat tärkeitä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Ikääntyneiden toimintakykytutkimuksen pioneerilla Eino Heikkisellä, 76, on takanaan jo puoli vuosisataa tutkijan uraa
painos 2013, 351 s. Gerontologian tutkimuskeskus • Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen vanhenemisen ja ikääntyvän yhteiskunnan tutkimusyksikkö • Perustettu vuonna 2012 • Henkilöstö: 12 professoria tai muuta senioritutkijaa, 25 tutkijatohtoria, 29 tohtorikoulutettavaa ja 6 muuta työntekijää • Henkilöstöstä 2/3 työskentelee Jyväskylässä ja 1/3 Tampereella • Tutkijat edustavat eri aloja gerontologiasta ja geriatriasta yhteiskuntapolitiikkaan, terveystaloustieteisiin ja psykologiaan. 2., uudistettu painos 2015, 696 s. 115 € Muistisairaan kuntouttava hoito Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Sh. Lisätietoja: www.gerec.fi. Kysyin aina vastakysymyksenä, että mitä kunnassa aiotaan arviointitiedolla tehdä, Heikkinen muistelee. – Kun työtä tehdään kiireessä ja vajaalla henkilökunnalla, vanhuksesta tulee helposti hoidon kohde ja vain rutiiniasiat selvitetään, Heikkinen pohtii. Koulutus soveltuu iäkkäiden parissa työskenteleville sosiaalija terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille. Liikkumattomuuden kova hinta – onko nyt ennalta ehkäisyn aika. Toimintakykyyn liittyvät asiat ovat kiinnostaneet myös kuntien viranhaltijoita. saakka, sen jälkeen 380 € Katso koulutusesittelyt verkossa! Tutustu monipuolisiin terveyden edistämisen aineistoihin verkossa: ukkinstituutti.fi/verkkokauppa. 25. Hinta 340 € 19.6. | 180 € Ajankohtaista ja tutkittua tietoa iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä. Niitä voidaan kuitenkin ehkäistä, tunnistaa varhain ja hoitaa. 1. 03 282 9600 ukkinstituutti.fi/koulutus Vakaasti ja vammoitta – tehokasta liikunta harjoittelua iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn 4.11. – Tilannetta pitäisi tarkastella ihmisten tosiasiallisen toimintakyvyn valossa, Heikkinen korostaa. Heikkinen puhuu myös hoitohenkilökunnan ja vanhusten välisten suhteiden tasavertaisuuden puolesta. 55 € Verkkokauppa www.duodecim.fi KOULUTUSTA 2015 ukkoulutus@uta.fi | puh. Muistisairaudet Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen (toim.) Väestön ikääntyessä muistisairaudet ovat kansanterveyden haaste. Sh. 9 Vanhustyö 3–4 • 2015 herätty, Heikkinen pohtii. Kirja on tarkoitettu muistisairaille ja heidän omaisilleen, ammattilaisille ja opiskelijoille. Uhkana on kuitenkin umpikujaan ajautuminen, jos kotihoitoa ei pystytä radikaalisti kehittämään. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 23.–24.9. Heikkinen luotsasi pitkään vanhenemisen tutkimuskeskusta Jyväskylän yliopistolla. Ulkopuolista apua ja ihmisten omia voimavaroja tulee suunnata näihin asioihin. Voimavarat keskiöön Eino Heikkisen mukaan Suomessa valittu laitoshoidon vähentäminen on ollut tärkeä käänne. Pitkäkestoisen Ikivihreättutkimushankkeen tiimoilta tutkijat ehdottivat sosiaalija terveysministeriölle jo 25 vuotta sitten iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn laaja-alaista arviointia. Koulutuksessa tutustutaan eri kohderyhmille suunnattuihin harjoitusohjelmiin teoriassa ja käytännössä sekä mietitään harjoitteiden soveltuvuutta omalle asiakaskunnalle. Saatavilla ikääntyvien liikuntaneuvontaan Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. – Aikanaan kunnista soiteltiin meille yliopistolle ja kysyttiin, miten iäkkäiden toimintakykyä pitäisi arvioida. – Tärkeää on pitää silmät, korvat ja mieli avoimina havaitsemaan, mitkä asiat kenellekin ovat tärkeitä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta
Tasapainon pitämistä voi harjoitella tasapainolaudalla kotonakin. Konsteja kaatumisten ehkäisyyn Kodin ja lähiympäristön turvallisuutta kannattaa parantaa. Myös kolmas sektori otetaan mukaan kaatumisvaaran arviointiin sekä liikuntamahdollisuuksien järjestämiseen, projektipäällikkö FT Saija Karinkanta UKK-instituutista sanoo. Kaatumisvammojen hoito ja kuntoutus tulevat kalliiksi, pelkästään sairaalahoitopäivien kustannukset ovat 400 miljoonaa euroa vuodessa. Projektipäällikkö FT Saija Karinkanta UKK-instituutista korostaa lihasvoiman ja hyvän tasapainon merkitystä kaatumisen ehkäisyssä. Avainhenkilöt Teksti: Pirjo Lääperi Kuva: Reijo Laamanen Hyvä tasapaino ja lihasvoima ehkäisevät kaatumista Kaatuminen ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, vaikka jopa ammattihenkilöt saattavat sanoa näin. Portaissa pitää olla kaide, mieluusti molemmin puolin, Karinkanta luettelee parannusehdotuksia. Matot, kynnykset ja lattialla lojuvat johdot voivat aiheuttaa kompastumista. Ulkona liikuttaessa liukkailla keleillä huolehditaan hiekoituksesta. Rollaattorista voi olla haittaakin sisällä, sillä ahtaassa asunnossa sen kanssa ei mahdu kääntymään. tässä työssä ovat sosiaalija terveydenhoidon henkilökunta ja liikunta-alan ammattilaiset. Tällöin voi olla parempi laittaa tukia seiniin ja käyttää rollaattoria ulkona, Karinkanta neuvoo. Kannattaa myös käyttää kengissä liukuesteitä tai nastapohjaisia kenkiä. – Usein kaatuvalle henkilölle kannattaa hankkia lonkkahousut, jotka suojaavat lonkkamurtumilta. Joka kolmas iäkkäiden kaatuminen voidaan ehkäistä puuttumalla vaaratekijöihin. Pienen hiekkapussin voi laittaa taskuun, jotta selviää yli liukkaista kohdista. – Tärkeimmät keinot kaatumisten ehkäisyssä ovat iäkkäiden tasapainon ja lihasvoiman harjoittelu. – On hyvä tarkistaa, kuinka työskentely keittiössä sujuu niin, ettei tarvitse kurkotella tavaroita. Niitä pitää käyttää säännöllisesti, kaapissa ne eivät suojaa.. Etenkin jos henkilö kaatuu toistuvasti, syyt on selvitettävä ja niihin pitää puuttua yksilöllisesti. – Jos henkilö käyttää apuvälineitä liikkumiseen, niiden tulee olla turvallisia ja huollettuja, rollaattorin jarrut kunnossa ja kävelykepin piikki terävänä. Hyvä valaistus on tärkeä, varsinkin yövalo. Tukikaiteita asennetaan tarvittaessa vessaan ja kylpyhuoneeseen. 10 HANKE UKK-instituutti Tampereella on aloittanut KaatumisSeula-hankkeen, jossa paneudutaan kaatumisten ehkäisyyn
Lisätietoa netissä www.kaatumisseula.fi. KaatumisSeula-hanke 2014–2016 UKK-instituutti aloitti hankkeen yhdessä Eläkeliiton, Luustoliiton, Muistiliiton, Omaishoitajat ja läheiset-liiton sekä Reumaliiton kanssa. Hankkeessa lisätään tietämystä kaatumisen vaaratekijöistä ja kartoitetaan niitä sekä puututaan vaaratekijöihin tarkoituksenmukaisin keinoin. Teen siitä asiakkaalle yhteenvedon ja suosituksen jatkotoimista. Jotkut tosin ovat tilanneet koulutusta ja tiedottaneet asiakkailleen. Toiminnan juurruttaminen osaksi kunnan peruspalveluita ei ole helppoa. Toivon sosiaalija terveyspalveluiden edustajilta enemmän aitoa kiinnostusta ja tukea asiaan. Yövalo tai liiketunnistimella syttyvä valo auttaa näkemisessä. Tärkeimmät keinot kaatumisten ehkäisyssä ovat iäkkäiden tasapainon ja lihasvoiman harjoittelu. Kaatumispelon seurauksena vanhus vähentää liikkumista, joten toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät.. – Iäkkäät ja heidän läheisensä ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan ja olleet innostuneita siitä. Kaatuminen voi aiheuttaa pelkoa liikkumista kohtaan, vaikka vammaa ei tulisikaan. Kävi ilmi, että selvää mallia kaatumisten ehkäisyyn ei ole olemassa. Yhteistyöverkostoa on luotu ja tiedotettu hankkeesta paikallisesti. 11 Vanhustyö 3–4 • 2015 Kaatumisten ehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä KaatumisSeulahanke lähti ripeästi käyntiin Seinäjoella toukokuussa 2014. Kivimäki on pitänyt ahkerasti luentoja ja esitellyt hanketta kohderyhmille. Liikuntaryhmiä on perustettu aloittelijoille. Kaatumisista aiheutuu suuret kulut Suomessa tapahtuu 400 000 kaatumistapaturmaa vuodessa. Hankepaikkakunnat ovat Seinäjoki ja Kotka, missä kehitetään toimintamalleja kuntatasolla. Klinikan nimi viittaa UKK-instituutin tekemään Kaaos-tutkimukseen, jossa tutkittiin iäkkäiden kaatumisten ehkäisyä. Sote-lautakunnalle on esitetty laskelmat kaatumisten ehkäisyn tuottamista säästöistä terveydenhoitokuluissa ja tämä saadaan toivottavasti jatkuvaksi toiminnaksi, Kivimäki päättää. Kivimäki tekee Kaaos-seulontaklinikalla asiakkaille laajan kaatumisvaaran arviointitutkimuksen THL:n Satu Pajalan toimintamallin mukaisesti. – Olen saanut hyvää palautetta arvioinnin tekemisestä, kun siihen käytetään aikaa ihan rauhassa. Hankerahoitus päättyy vuonna 2016 ja toiminnalle toivotaan jatkoa. Kivimäki toimi aluksi hankekoordinaattorina ja syyskuusta asti myös Kaaos-seulontaklinikan työntekijänä. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja joka toinen yli 80-vuotias samoin. Joka viides kaatuminen vaatii käyntiä terveydenhuollossa. Jos kotona asunut vanhus joutuu sen seurauksena laitoshoitoon, kulut kasvavat 47 000 euroon vuodessa. Lonkkamurtumaan johtaa 7000 kaatumista vuosittain ja yhden lonkkamurtuman hoitokulut ovat 20 000 euroa vuodessa. Tasapainoa heikentävät monet sairaudet, näköongelmat, lääkitys tai alkoholin käyttö. Sieltä voi tulostaa tarkistuslistan niistä kaatumisen vaaratekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa. Vaarallinen matka vuoteesta vessaan Matka vuoteesta vessaan voi olla vaaranpaikka, kun vanhus lähtee liikkeelle yöllä tokkurassa ja pimeässä. Monet ovat tarttuneet suosituksiin kaatumisen ehkäisystä, Kivimäki iloitsee. Tällöin avun, hoidon ja kuntoutuksen tarve kasvaa. Ensin Kivimäki teki alkukartoituksen kolmannella sektorilla, liikuntapalveluissa ja sosiaalija terveyspalveluissa. Kaatumispelon seurauksena vanhus vähentää liikkumista, joten toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät. Hän on osallistunut erilaisiin tapahtumiin, kuten Vanhustenviikkoon, teemapäiviin ja haastekampanjaan Vie vanhus ulos. Itselläni on valtava palo asiaan, mutta kun toimin täällä yksin, tarvitsen tukijoukkoja ja laajaa verkostoa tähän työhön, fysioterapeutti Sarika Kivimäki kertoo kokemuksistaan. Kaatumisen vaaratekijät pitää kartoittaa yksilöllisesti
Monilääkitys syntyy Pitkälän mukaan varsin helposti jo Käypä hoito Monilääkitys, sopimattomat lääkkeet sekä lääkkeiden yhteensopimattomuus ovat riskejä vanhusten toimintakyvylle ja elämänlaadulle. Monilääkitys ja sopimattomista lääkkeistä aiheutuva sekavuus alentavat vanhuksen toimintakykyä ja aiheuttavat muun muassa huimausta ja kaatumisia. Yleensä monilääkityspotilaat ovat iältään kaikkein vanhimpia yli 85-vuotiaita. Noin 80 %:lla ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla on käytössään psyykelääkkeitä ja keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Lääkitysongelmat kuriin lääkearvioinneilla ja henkilöstön koulutuksella Monilääkitys ja sopimattomista lääkkeistä aiheutuva sekavuus alentavat vanhuksen toimintakykyä ja aiheuttavat muun muassa huimausta ja kaatumisia.. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että vanhustenhoidossa työskentelevälle henkilökunnalle kohdistetun lääkehoidon arviointikoulutuksen avulla on pystytty parantamaan vanhusten elämänlaatua ja vähentämään hoitopäiviä sairaalassa. Eniten ongelmia on ympärivuorokautisessa hoivassa olevilla vanhuksilla. Isolla osalla laitoksessa olevilla on käytössä enemmän kuin kahdeksan lääkettä. Mitä enemmän iäkkäillä ihmisillä on käytössään lääkkeitä, sitä suurempi on haittavaikutusten riski. Kotona asuvilla yli 75-vuotiailla on keskimäärin 4-5 lääkettä käytössään ja laitoksessa olevilla noin 7-8 lääkettä. Suositusten mukaan iäkkäillä ihmisillä lääkkeitä voisi olla kerrallaan käytössä enintään kaksi keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä. 12 TUTKIMUS Teksti: Leena Valkonen Professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta sanoo, että vanhusten sopimattomat lääkkeet on ongelma, johon tulee puuttua. Vanhusten lääkkeidenkäytön ongelmien taustalla on usein potilaan alentunut lääkkeen sietokyky ja monilääkitykseen eli polyfarmasiaan liittyvät sivuvaikutusriskit
– Tärkeää, että ihmiset saavat tarvitsemansa lääkkeet. Pitkälän mukaan koulutus haluttiin kohdentaa juuri hoitajille, koska he työskentelevät lähellä asiakkaitaan ja seuraavat heidän vointiaan. Lääkehoidon arviointikoulutukseen on osallistunut yhtensä jo useita satoja henkilöitä. Hoitajat ovat kokeneet lääkehoidon arviointikoulutukset tarpeellisina ja käytännönläheisinä. Tällä koulutuksella on saatu pienellä panoksella paljon aikaan, Pitkälä toteaa. Toisella kerralla käytiin käytännössä läpi omalta osastolta monilääkitysasiakkaan tilanne ja tehtiin arviointi. Iäkkäiden lääkityksen tietokanta Lääke75+, Lääkkeet ja munuaiset -tietokanta sekä SFINX . Ylilääkitsemisen pelossa ei ole syytä jättää mitään lääkkeitä pois, Kaisu Pitkälä painottaa. Päivityskierroksen valmistuttua tietokanta sisältää luokittelun ja suosituksen lähes 500 lääkeaineen tai niiden yhdistelmien käytöstä iäkkäillä. Tuloksissa näkyi myös asukkaiden elämänlaadun paraneminen jopa niin, että nukkuminen parani vaikka psyykelääkkeitä vähennettiin Hoitohenkilöstön koulutus on yksi keino puuttua monilääkitykseen, Pitkälä painottaa. Ensimmäisellä kerralla keskityttiin tunnistamaan tavallisimpia ikääntyneille haitallisia lääkkeitä ja lääkkeiden yhteensopivuusongelmia. Koulutusta on järjestetty ja meneillään myös Salossa, jossa koulutetaan kaikki sekä palvelutalojen, osastojen että kotihoidon henkilökunta. Tällä hetkellä tietokantaan on päivitetty noin 250 lääkettä ja päivityksiä tehdään lisää kevään 2015 aikana. Jos lääke parantaa elämänlaatua, tulee sitä käyttää. Myös sairaalahoitopäivät vähentyivät merkittävästi koulutusta saaneiden osastolla vuoden aikana. Lisäksi kaatumiset vähenivät lähes puoleen. Hoitajille annettiin lääkehoidon arviointikoulutusta kahtena iltapäivänä. Tulevan syksyn aikana Lääke75+-tietokanta julkaistaan myös ruotsinja englanninkielisenä. Lääkemuutoksia ei tule koskaan tehdä ilman lääkärin arviota. Lääketieteen opiskelijoita koulutetaan käyttämään Terveysportin työkaluja lääkearvioinneissa. Näitä ovat mm. Vanhukset hyötyvät myös moderneista uusista lääkkeistä. Vanhusten lääkehoito tapetilla Suomessa ja kansainvälisesti on jo pitkään tehty tutkimusta lääkkeistä ja niiden mahdollisista yhteensopimattomuusongelmista. SFINX kertoo sekä lääkkeiden yhteisvaikutuksista että lääkehaitoista. Iäkkäiden lääkityksen tietokanta Lääke75+ Fimea on uudistanut iäkkäiden lääkityksen tietokannan tunnuksen. Geriatrit tutkivat paljon vanhusten lääkitystä. Koulutuksen vaikuttavuutta selvitettiin 20 hoivaosastolla, joissa oli yhteensä 227 asukasta. Suomessa lääkäreillä on käytössä monipuolisia lääketietokantoja, jotka tukevat rationaalista lääkehoitoa. Luokka kuvaa lääkeaineen soveltuvuutta 75 vuotta täyttäneiden käyttöön. Tutkimus toteutettiin yksiköissä, joilla asuu muistisairaita. Tutkittavia seurattiin vuoden ajan. Tietokannan lääkeaineet on luokiteltu muista terveydenhuollon tietokannoista tuttuihin A-, B-, Cja D-luokkiin. Samoin pohdittiin keinoja, miten neuropsykiatrisia oireita voi lievittää muilla keinoilla kuin lääkkeillä. Tutkimus lääkehoidosta palvelutaloissa Kaisu Pitkälän vetämä tutkimusryhmä toteutti vuosina 2010–2012 Helsingissä sijaitsevissa palvelutaloissa tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten hoitohenkilökunnalle suunnattu lääkehoidon arviointikoulutus vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun. Lisäksi tietokannalle luodaan syksyn aikana www-sivut, jotka tarjoavat entistä monipuolisemmin tietoa iäkkäiden lääkehoidosta terveydenhuollon ammattilaisille.. Tutkimuksen mukaan koulutuksen seurauksena erityisesti psyykelääkkeiden käyttö väheni tilastollisesti merkittävästi osastoilla, joissa henkilöstö oli mukana koulutuksessa ja pysyi ennallaan verrokkiosastolla. 13 Vanhustyö 3–4 • 2015 -suositusten perusteella. Tietokantaa päivittää iäkkäiden lääkehoidon asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka tarkistaa jokaisen lääkeaineen luokan ja selitetekstin. Hoitaja vie tiedot lääkärille ja lääkäri tekee arvion mahdollisista lääkityksen muutoksista. Joskus määrätään lääkkeitä lieventämään toisen lääkkeen sivuvaikutuksia. Lääke75+ -tietokannan tarkoituksena on tukea 75 vuotta täyttäneiden lääkehoitoa koskevaa kliinistä päätöksentekoa ja parantaa lääkitysturvallisuutta perusterveydenhuollossa. Koulutusta Helsingissä ja Salossa Tutkimuksen pohjalta hoitohenkilökunnan koulutusta on jatkettu Helsingin alueella ensin palvelutaloissa ja sen jälkeen kotihoidossa. Tietokanta on tarkoitettu ensisijaisesti lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Monilääkityksessä on aina huolehdittava tarkasti lääkkeiden yhteensopivuudesta toistensa kanssa. Jos iäkkäällä henkilöllä on esimerkiksi diabetes, verenpainetauti ja sydänsairauksia, nousee käytettävien lääkkeiden määrä helposti
Monipuolinen kuntoutus tarjoaa tietoa, keskustelumahdollisuuksia, tukea ja tavoitteellista tekemistä. Tabletti päivässä Päivittäiset rutiinit ja tavat tuovat yleisesti turvallisuuden tunnetta sairastuneen arkeen. Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä toimintakyvyn ennenaikaista laskua. Yksi ohjelmista on tiedonkäsittelytoimintojen edistämiseen suunniteltu kymmenen erilaista harjoitusta sisältävä FORAMENCognitiveTablet (FCT). Etätyöskentelyssä osallistujat käyttävät kotonaan tablet -tietokoneen ohjelmia itsenäisesti tai läheisensä tuella. Kuntoutus toteutuu lähija etätyöskentelynä ja se sisältää sekä ryhmätoimintaa että yksilökeskusteluja muistiohjaajan kanssa. Aivojen muovautuvuuden ja uusien hermoverkkoyhteyksien muodostumisen kannalta on tärkeä löytää juuri itselle sopivia haasteita. Kokemukset tabet-ohjelman käytöstä ovat kannustavia. Muistiluuri-kuntoutuksessa käytettävät harjoitukset on valittu neuropsykologian erityisasiantuntijoiden kanssa. FCT -ohjelma tarjoaa mielekästä sisältöä osallistujien arkeen. Harjoitukset pohjautuvat neuropsykologisiin malleihin sekä teorioihin aivotoiminnoista ja oppimisesta. Interventio kestää kolme kuukautta. 14 Muistiluuri-hankkeessa kehitetään uudenlaista teknologiaa hyödyntävää kuntoutusta muistisairauden lievässä vaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Tämä monipuolinen ohjelma on kehitetty yhdessä osallistujien ja asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutujat käyttävät kotona hankkeessa kehitettyjä helppokäyttöisiä ohjelmia tablet-tietokoneella. Kuntoutuksessa on kuitenkin perusteltua rikkoa näitä rutiineja ja kannustaa uuden oppimista tuottaviin haasteisiin. Hankkeen aikana niiTeksti: Ulla Arifullen-Hämäläinen, Miina Sillanpään Säätiö, Muistiluuri -tutkimusja kehittämishanke Kuva: Ella Niini Onnistuminen motivoi Hyviä kokemuksia aivotreenistä Muistiluuri -hankkeessa (2013–2015 ) kehitetään kuntoutusta muistisairauden alkuvaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Monipuolinen kuntoutus tarjoaa tietoa, keskustelumahdollisuuksia, tukea ja tavoitteellista tekemistä.. Kuntoutuksessa tuetaan sairastuneen ja läheisen hyvinvointia sekä lisätä hallinnan tunnetta muuttuneessa elämäntilanteessa
”Ryhmittää arkea.” ”Aiemmin en halunnut käyttää tietokonetta lainkaan”. ”Kiinnostus kasvanut tietokoneen käyttöä kohtaan; harjoittelu palauttanut jotain kadotettua.” ”On tullut iloa koneen voittamisesta.” Muistiluurin jatko Päivittäistä elämää rikastuttava ja jäsentävä Hyvinvointiviikko valmistuu tämän vuoden lopussa, jonka jälkeen se on kaikkien käytettävissä. ”Huvi ja hyöty samassa.” ”Harjoittelu on tuottanut mielihyvää.” Oppimisessa on ideaa Kuntoutuksen alkuvaiheessa osallistujat, joilla ei ollut kokemusta tablet-tietokoneesta, saattoivat jännittää sen käytINNOSTAVAA AIVOTREENIÄ KAIKILLE! Aivojen toiminta on keskeinen osa hyvinvointia. Harjoittelu koettiin myös mielekkäänä ja hyödyllisenä. Harjoittelu tempaa mukaansa Osallistujien palautteen perusteella harjoittelu FCT -ohjelmalla oli innostavaa ja positiivisella tavalla ”koukuttavaa”. Onnistumiset palkitsivat ja tuottivat hyvää mieltä. Matkan varrella on hiottu mm. Miina Sillanpään Säätiön hankkeiden tavoitteena on muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä mielekkään ja aktiivisen arjen edistäminen. Hyvänä pidettiin sitä, että ohjelmasta löytyy monenlaisia harjoituksia, joista voi valita mielenkiintonsa mukaan tekemistä päivään. Muistiluuri-hankkeen ohjelmat on kehitetty erityisesti muistisairauden alkuvaiheessa oleville henkilöille, mutta siitä on hyötyä kaikille aivoterveydestään kiinnostuneille. Viikoittainen yhteydenpito ohjaajaan tabetin kuvapuhelintoiminnon avulla onnistui vaivatta. Tutkimustuloksia on odotettavissa syksyllä 2016.. Tuleville ohjaajille suunnattu Ohjaajankäsikirja julkaistaan säätiön verkkosivuilla tammikuussa 2016. Uuden oppiminen kohensi kuitenkin osallistujien itseluottamusta ja tabletin käytöstä muodostui parhaimmillaan päivittäinen rutiini. Hyvä, että olivat alussa helppoja”. Aivot tarvitsevat haasteita voidakseen hyvin ja säilyäkseen toimintakykyisinä. Harjoitteluun kiinni pääsemistä ja motivaation säilymistä edisti osallistujien mielestä se, että harjoittelussa voi siirtyä vaikeammalle tasolle sitä mukaa kun harjoittelu edistyy. Olemme kehittäneet uudenlaisia tietokoneella ja älylaitteella käytettäviä harjoitusohjelmia muistin ja aivojen toiminnan edistämiseksi. 15 Vanhustyö 3–4 • 2015 tä on muokattu harjoitusten käytöstä ja käytettävyydestä kertyneen tiedon ja osallistujapalautteen perusteella. harjoitusten helppokäyttöisyyttä ja tasojen vaikeusasteita. Nyt nämä harjoitukset ovat maksutta kaikkien käytettävissä: www.miinasillanpaa.fi Lisää aiheesta: www.miinasillanpaa.fi töä. Niiden toimintaa voi ja kannattaa harjoittaa. Lue lisää Yhteinen sävelja Muistiluuri-hankkeistamme verkkosivuiltamme. ”Siellä on kyllä jokaiselle jotakin. Liikaakaan ei saa olla, ettei tule ähky. Ne soveltuvat myös ohjattuun ryhmätoimintaan. Harjoitusten suosio yllätti myönteisesti sekä läheiset että hanketyöntekijät. ” ”Oon ihan ällikällä lyöty siitä miten puolisoni lähti niitä tekemään ja innostu. Muistiluuri-hankkeen ohjelmat on maksuttomasti käytettävissä aiemmin julkaistujen Yhteinen sävel -hankkeen harjoitusten rinnalla Miina Sillanpään Säätiön internetsivuilla www.miinasillanpaa.fi. Myös leikkimielinen kilpailu eri kuntoutusryhmien välillä motivoi ja herätteli kilpailuviettiä. Se herätti myös ennakkoluuloja. Muistiohjaajan tukea ja ohjausta pidettiin harjoittelun kannalta merkittävänä. Harjoituksia voi tehdä kotona yksin tai yhdessä. Läheisen rooli kannustajana ja muistuttajana oli tärkeä
Liikkumisongelmat ovat myös uhka ihmisen elämänlaadulle ja itsenäiselle selviytymiselle, Elina Karvinen sanoo. Ohjelma on tuottanut hyviä toimintatapoja ja koulutusta liikuntaneuvontaan, lihasvoimaa ja tasapainoa lisäävään ohjattuun liikuntaan sekä arkiliikunnan ja ulkoilun lisäämiseen. 16 Voimaa vanhuuteen -ohjelman perusajatuksena oli lähteä kehittämään tutkimustietoon perustuvaa liikunnallista toimintaa, jonka avulla voitaisiin edistää kotona asuvien, mutta jo toimintakyvyn rajoituksista kärsivien iäkkäiden ihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Voimaa vanhuuteen -ohjelma 10 vuotta Liikunta ja liikkuminen edistävät toimintakykyistä vanhuutta Ohjelmajohtaja Elina Karvinen (vas.) ja professori Mirja Hirvensalo painottavat liikunnan merkitystä iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämisessä.. Ohjelman puitteissa on järjestetty yhteistä ymmärrystä ja osaamista lisäävää koulutusta järjestöjen vapaaehtoisille ja julkisen sektorin eri ammattiryhmille. Ohjelman avulla erilaisiin liikuntaryhmiin on osallistunut jo yhteensä yli 22 000 iäkästä henkilöä. – Tutkimusten mukaan terveysliikunta on tehokas ja edullinen tapa edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. 75+ vuotiaille kehitetty terveysliikuntaohjelma on levinnyt kautta valtakunnan edistäen vähän liikkuvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan liikkumalla. Karvisen mukaan tärkeintä on ollut saada kunnissa järjestöt ja eri hallintosektorit yhteiseen ryhmään suunnittelemaan ja toteuttamaan liikuntaa iäkkäille Teksti ja kuva: Leena Valkonen Kymmenen vuotta, eikä suotta, totesi ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelman 10-vuotisjuhlaseminaarissa. Liikkumiskyvyn ongelmat ovat puolestaan suuri syy kaatumisriskin kasvuun sekä toiseksi suurin syy joutua laitoshoitoon. Tiedossa on, että jo noin puolella yli 75-vuotiaista on alkavia liikkumisongelmia. Mukana olevissa kunnissa järjestöt ja muut yhteistyökumppanit ovat saaneet ohjelmasta tuekseen materiaalia, koulutusta ja mentorointia. Koulutusta, materiaalia, mentorointia Voimaa vanhuuteen ohjelmatyöhön on osallistunut järjestöjä ja 38 kuntaa
Kun ikäihmisten terveysliikunta saadaan kirjattu osaksi kuntastrategiaa ja hyvinvointikertomusta, on käytännön eri toimijoiden helpompi suunnitella ja toteuttaa toimintaa. Lähipiirillä ja vertaisilla on merkittävä rooli olla kumppaneina ja kannustajina. Ohjelman parissa on koulutettu ulkoilukavereita ja ”vertaisvetureita” ohjaajien tueksi liikuntaryhmiin. Asioita on opittu toinen toisiltaan. Ohjelmajohtajan mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelman tulokset osoittavat, että yhteistyössä on voimaa. Kuntaliiton edustajana puhunut sosiaalija terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen painotti terveysliikunnan huomioimista osana kuntastrategiaa. Ohjelma ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisia ja vertaistukea Ohjelma ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisia ja vertaistukea. Yksi erittäin tärkeä keino on löytää tapoja saada liikkumattomat vahvistamaan lihaskuntoaan ja parantamaan tasapainoaan. Voimaa vanhuuteen -juhlaseminaarissa Helsingissä 22.4.2015 luovutettiin kuudelle ohjelmakunnalle Hyvä kello kauas -kuuluu tunnustus laadukkaasta terveysliikunnan kehittämistyöstä kotona asuville, toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. – Hankekunnissa viikoittaisissa ryhmissä harjoittelee 70 % kohderyhmään kuuluvista kuntalaisista, mikä on aivan huikean hieno tulos. Ohjelmakuntien ja niiden eri sektoreiden keskinäinen verkostoituminen ja tiedon jakaminen on ollut uusi tapa, joka on auttanut toimintamallien leviämistä. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki tulee toteutuessaan entisestään vahvistamaan kunnan roolia hyvinvointija terveystoimijana, Myllärinen muistutti. Professori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopistosta korosti puheenvuorossaan, että liikuntakyky on keskeinen osa ihmisen autonomiaa ja hyvinvointia. Jos kunto on jo heikentynyt, on kuljetus tarpeen, Karvinen painottaa. Tulee luoda tunne siitä, että pystyy ja osaa. – Kunnan luottamusja virkamiesjohdon on tärkeä ymmärtää liikunnan merkitys toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Voimaa vanhuuteen ohjelmaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetusja kulttuuriministeriö ja sosiaalija terveysministeriö. Liikuntaneuvonta on yksi avaintekijöistä. Miten sitten voi löytää ja kohdata vähän liikkuvat ihmiset. Iäkkäitä ihmisiä pitää itseään kuunnella ja ottaa huomioon heidän ehdotuksiaan, siten liikunta voi sujahtaa osaksi arkea. Ikääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta, ministeri Huovinen totesi. Vertaistuki antaa mahdollisuuden oppia ja innostua yhdessä. 17 Vanhustyö 3–4 • 2015 Iäkkäiden ihmisten terveysliikunta osaksi kuntastrategiaa Juhlaseminaariin tervehdyksensä tuonut peruspalveluministeri Susanna Huovinen korosti, että hyvään terveyteen kuuluu olennaisena osana liikkumiskyvyn säilyminen. Tätä varten on kehitetty Ikäihmisten liikuntaraatitoiminta. Tunnustuksen saivat Alavus, Hanko, Liperi, Ruokolahti, Kouvola ja Valkeakoski. Ja sitä paitsi yhdessä toimiminen on paljon hauskempaa kuin yksin!. Ohjelmaan, materiaaleihin ja kuntien malleihin voi tutustua nettisivuilla www.voimaavanhuuteen.fi. Iso kiitos siitä kuuluu niin järjestöille, kunnille kuin kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat etsineet vähän liikkuvia, kannustaneet heitä liikunnan pariin ja järjestäneet mahdollisuuksia liikkumiseen. Heille on esimerkiksi perustettu omia kuntosaleja. Hyviä tuloksia voi selittää muuttolintuvertauksella: Yhdessä lentäminen on ainoa turvallinen tapa päästä perille vaativissa olosuhteissa. ihmisille. Lisäksi liikuntapaikkoihin tulee olla helppo kulkea ja niiden tulisi sijaita lähellä. Heitä löytää kotihoidon avulla ja erilaisilta vastaanotoilta ja paikoista, joissa iäkkäät ihmiset kokoontuvat yleisesti yhteen. – On ollut ilahduttavaa huomata, että kunnissa sosiaalija terveystoimi sekä liikuntatoimi ovat alkaneet tarjota iäkkäiden ihmisten kohderyhmälle liikuntaneuvontaa. Hyvien toimintatapojen edistämiseksi on ohjelman avulla koulutettu kuntiin reilut 170 kouluttajaa paikallisten järjestöjen vapaaehtoisten ja ammattilaisten tueksi soveltamaan hyväksi todettuja toimintatapoja. Säännöllinen liikuntaharrastus antaa vertaiselle valttikortin omaan hyvään vanhuuteen, Elina Karvinen sanoo. – Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta vanheneva väestö pystyy elämään hyvälaatuista elämää mahdollisimman pitkään. Liikkumiskyky turvaa itsenäisen elämän, mahdollistaa kotona asumisen ja ennen kaikkea sieltä pois lähtemisen. Liikunnan aloittamisessa motivointi on tärkeää, kuunnella ihmistä itseään kiireettömästi. Yhteistyötä liikunnan järjestämisessä on syntynyt paikallisten järjestöjen kanssa niin, että järjestöjen toteuttamat liikuntaryhmät ovat enemmän kuin kaksinkertaistuneet. Iäkkäille ihmisille suunnattujen liikuntapaikkojen ja -tilojen määrä on myös selvästi kasvanut ohjelmakauden aikana
Systemaattista tietoa ikääntyneiden asiakkaiden varhaisten ja sosiaalisten tuen tarpeista sekä sosiaalityön kohdentumisesta on kuitenkin vähän. Yleisimmin tarvittiin siivousapua. Palvelutarvetta arvioitaessa ilmeni, että gerontologisen sosiaalityön asiakkaista 81 % tarvitsi apua yhdessä tai useammassa IADL-toiminnossa ja 44 % tarvitsi apua useammassa kuin kolmessa toiminnossa. Asia on ajankohtainen siksi, että asiakkaiden tarpeet edellyttävät palveluiden uudistamista ja yhä monimuotoisemmin kotona asumisen tukemista. Kouvolassa toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjauksessa keväällä 2014 pilotti, jossa iäkkäiden asiakkaiden palvelutarve arvioitiin SosiaaliporrasRAI lomakkeen mukaisesti. Yleisimmät olivat fyysinen tai kognitiivinen vaikeus huolehtia itsestä (44 %), taloudelliset ongelmat (28 %) ja yksinäisyys (kuvio 1). Usealla asiakkaalla (42%) oli lainaa tai hoitamattomia laskuja ja joka viidennen (n=7) ongelmana oli alkohoteksti: Marjut Kettunen ja Harriet Finne-Soveri Systemaattista tietoa ikääntyneiden asiakkaiden varhaisten ja sosiaalisten tuen tarpeista sekä sosiaalityön kohdentumisesta on kuitenkin vähän. Aineisto ja menetelmät Kouvolan gerontologisessa sosiaalityössä ja palveluohjauksessa toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjauksessa keväällä 2014 pilotti, jossa iäkkäiden asiakkaiden palvelutarve arvioitiin SosiaaliporrasRAI lomakkeen mukaisesti. Siksi työn kehittämiseksi paikallisilla kehittämisprojekteilla on merkitystä. Sosiaalityö ja palveluohjaus ovat luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen. Kouvolan otoksen asiakkaita verrattiin toimintakyvyn ja kivun osalta myös THL:n RAI-tietokannan muita vanhuspalveluja saaneisiin asiakkaisiin, joille oli tehty RAI-arviointi samana ajanjaksona. Aineisto koostui alueittain poimitulla satunnaisotannalla gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakkaista, arvioinnissa oli mukana 36 henkilöä. Selvitys tehtiin osana Kouvolan omaa toimintaa Tulokset Joka toisella kouvolalaisella yhteydenoton syitä oli kaksi tai enemmän (56 %). Arvioiduista 89 % asui yksin. Apua tarvittiin myös aterian valmistuksessa ja kotitaloustöissä. Arvioitujen henkilöiden keski-ikä oli 76,4 vuotta ja sukupuolijakauma naisvaltainen. Siksi työn kehittämiseksi paikallisilla kehittämisprojekteilla on merkitystä.. 18 Kouvolassa selvitettiin Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuuksia Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asema ja paikka kuntien organisaatioissa vaihtelee ja samalla niiden merkitys voi saada erilaisia tulkintoja. SosiaaliporrasRAI on kehitetty Helsingin ja Vantaan hankkeessa vuosien 2007–2009 kansainvälisen RAI arvioinnin pohjalle luoden siihen sosiaalisen tilanteen kategoriat hyödyntäen sosiaalityöntekijöiden ja – ohjaajien ns. Lisäksi 22 % tarvitsi apua vähintään yhdessä seuraavista toiminnoista: kylpeminen, henkilökohtainen hygienia, alavartalon pukeminen, liikkuminen tai WC-käynti. hiljaista tietoa
Omia voimavaroja arvioitiin seuraavin mittarein. Joka neljäs ilmaisi kokevansa itsensä masentuneeksi tai kivuliaaksi ja joka kuudes koki terveydentilansa huonoksi. Lisäksi useampi kuin joka kolmas oli ollut sairaalaosastolla hoidettavana arviointia edeltäneen 3 kuukauden aikana ja 19 prosenttia oli arviointia edeltäneen kolmen kuukauden aikana kutsunut ambulanssin ja päätynyt päivystyspoliklinikalle viipyen siellä yli yön. 0% 10% 20% 30% 40% 50% Positiivinen luonne ja elämän asenne Uskonnollinen vakaumus Hyväksi koettu terveys Hyvä toimintakyky Hyvä muisti Hyvä lähiverkosto ja ihmissuhteet Hyvä koulutus / ammattitaito Hyvä taloudellinen tilanne Muut mahdolliset voimavarat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Itsestä huolehtimisen vaikeudet: fyysiset syyt Itsestä huolehtimisen vaikeudet: älylliset/psyykkiset syyt Sairauden hoito Kotiuttaminen (sairaala, lyhytaikaisosasto, muu) Asumiseen/asuinalueeseen liittyvät syyt Kriisitilanne Yksinäisyys tai turvattomuus Kaltoinkohtelun epäily Päihdeongelma (lääkkeisiin/alkoholiin liittyvä) Taloudellinen tilanne ja -etuudet Omaishoitoon liittyvä syy Lakisääteinen palvelutarpeen arviointi Palveluneuvonta Ehkäisevä työ Muu tilannearvio Kuljetuspalvelu Muu syy Kuvio 1. Lähes kaikki Kouvolassa arvioidut kokivat itsellään olevan voimavaroja, joista useimmin mainittiin positiivinen luonne ja elämänasenne, hyvä muisti sekä lähiverkosto ja ihmissuhteet (Kuvio 2). Pohdinta Otos gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakkaista osoitti orastavaa toiminnanvajausta, joka ilmeni avun tarpeena välinetoiminnoissa ja moniongelmaisuutena, mitä runsas päivystyspoliklinikan ja sairaalapalvelujen käyttökin ilmensi. Verrattuna suomalaisiin vanhuspalveluiden asiakkaisiin, gerontologinen sosiaalityö ja palveluohjaus näytti kohdentuneen kuten oli tarkoituskin riskiasiakkaisiin, joilla kuitenkin oli vielä voimavaroja. Näistä lähes jokaisen (n=6) mielestä alkoholi oli taloudellisten ongelmien syynä. Kaatuilu oli yleistä 39 %:lla. 19 Vanhustyö 3–4 • 2015 lin suurkulutus. Kuvio 3 paljastaa, että kaikilla kolmella toimintakyvyn osa-alueella gerontologisen sosiaalityön asiakkailla on havaittavissa samoja ongelmia kuin vanhuspalveluja saavilla muillakin asiakkailla, mutta kipua ja masennusta esiintyy lähes yhtä usein, kun palvelujärjestelmän muilla asiakkailla kipu oli yleisempää. Joka viidennellä oli yksi tai useampi kotiympäristönja neljällä viidestä jokin asuinympäristön ongelma. Yhteydenottojen syitä Arvioiduilla kouvolalaisilla asiakkailla lähimuistin ongelmat olivat yleisiä. Yhteydenoton syitä oli usein enemmän kuin yksi ja palvelutarvetta arvioitaessa paljastui sekä lisäongelmia että voimavaroja. Vaikka selvityksen perustarkoituksena oli pääasiallisesti testata sosiaaliporrasRAI:n toistettavuutta (reliabiliteetti) ja soveltuvuutta gerontoKuvio 2. Kahta kolmesta oli kohdannut jonkin heitä edelleen huolettavan elämänkriisi ja 25 prosentilla näitä kriisejä oli kolme tai enemmän
Palvelujärjestelmän tulee tiedostaa gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuudet sekä huomioida, että yhteistyön tiivistäminen sosiaalija terveyssektorin välillä säästää sekä aikaa että kaikkien osapuolien voimavaroja.. Päätelmät Mikäli palvelurakennetta halutaan kehittää, esiin nouseviin ongelmiin pitää puuttua nykyistä varhemmin. taan Kouvolassa on jo jatkettukin terveysasemayhteistyöllä. Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakastarpeet osoittavat vanhuspalveluiden asiakkailla yleisten ongelmien olevan näkyvissä ja tiedon olevan palvelujärjestelmän saatavilla jo ennen kotihoidon asiakkuutta. Palvelujärjestelmän tulee tiedostaa gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuudet sekä huomioida, että yhteistyön tiivistäminen sosiaalija terveyssektorin välillä säästää sekä aikaa että kaikkien osapuolien voimavaroja. Tähän suun0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lähimuistin ongelmia Avun tarvetta ADL-toiminnoissa Masennusepäily Kipuja Gerontologinen sosiaalityö, Kouvula Säännöllinen kotihoito, Suomi Tehostettu palveluasuminen, Suomi Vanhainkoti Suomi Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito, Suomi Kuvio 3. 20 logisen sosiaalityön ja palveluohjauksen työvälineeksi Kouvolassa, suorat jakaumat puhuvat kuitenkin puolestaan; asiakkaiden tarvekirjon monimuotoisuus, muistiongelmien runsaus, päihteiden käytön ongelmallisuus ja tiheä päivystysja sairaalapalvelujen käyttö edellyttävät jo tällaisenaan laajaa asiantuntemusta ja otos suorastaan huutaa tiiviin yhteistyön tarvetta sosiaalija terveyssektorin kesken
The project studied the loneliness of older Finnish people, its preva lence and reasons as well as the alleviating eff ect of group activities on feelings of loneliness. Ystäväpiiri-toiminnasta kongressiin osallistuivat Anu Jansson ja Tarja Ylimaa. The aim is also to help the groups to become self-supportive and encourage them to continue meeting on their own. 1st Day: What is the Circle of Friends group model 2nd Day: Dynamics of closed groups 3th Day: Planning of the Circle of Friends group activities 4th Day: Evaluation of the used methods and innovation of new ones 5th Day: Finishing the activity of a closed group Evaluation of the group process Evaluation of one’s own guiding skills Guiding Circle of Friends group for three months Refl ective writing (learning diary) and mentoring There is a huge number of lonely elderly people. Ystäväpiiri-toiminta oli esillä posterinäyttelyssä. Puheessa kiteytyi sanoma ”ikääntyneet ja ikääntyminen ovat hyvissä käsissä – olette tärkeitä”. Joitakin yksinäisyyttä lievittäviä toimintamalleja myös esiteltiin. Swansean yliopiston professori Vanessa Burholt. Tarja Ylimaa ja Anu Jansson esittelivät Ystäväpiiri-toimintaa kongressissa.. Our Circle of Friends group is a nice and joyful group. It was nice to get new acquaintances and we will continue to keep in touch. My life became dreary. Posterissa kuvattiin Ystäväpiiri-toiminnan tausta, tarkoitus sekä toiminnan tuloksia. Conclusions We have successfully implemented and disseminated the Circle of Friends activities in practice. 21 Vanhustyö 3–4 • 2015 KONGRESSI Irlannin pääministeri Enda Kenny avasi lämpimällä ja vaikuttavalla puheellaan kongressin noin 1500 osallistujalle. Loneliness among the elderly people is real and we must fi nd ways to solve this problem. It is lovely to accompany a group, to be with friends. We exchanged phone numbers and will meet up again in a couple of weeks. Also my friends around me passed away. The aim is to alleviate and prevent loneliness. Posteri sai kongressiosallistujilta runsaasti myönteistä palautetta ja sen äärellä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja. Loneliness is known to be negatively associated with well-being, functional capacity and health. A person truly longs to be with other people I recommend this Circle of Friends activity. The guiding principle is to promote the welfare and social security of the aged and ageing people. Thanks for letting me take part in the group. Osallistujat kokivat Ystäväpiiri-toiminnan tervetulleena ja selkeänä mallina yksinäisyyden lievittämisen haasteeseen. Loneliness is a psychological state, an emotional response to a perceived gap between the amount of personal contacts an individual wants and the amount he or she actually has. Ilahduttavaa oli huomata, että Ystäväpiiri-koulutuksissa käytetyt yksinäisyyden lievittämisen neljä kulmakiveä vahvistuivat kongressin puheenvuoroissa ja esityksissä. It helped me to get rid of my loneliness quite well. I myself had never felt lonelier when my life companion passed away. The success is due to paying rigorous attention to the main elements and careful training of professionals in guiding the groups of elderly. The Circle of Friends activity is extremely important. It gave me much strength to my life. Kongressin antia olivat lukuisat luennot sekä uusin tutkimustieto, laaja posterinäyttely sekä samasta aiheesta kiinnostuneiden verkostoituminen ja mielenkiintoiset keskustelut. Irlannissa, Dublinissa. It is an eff ective model for alleviating loneliness. Teksti: Anu Jansson, Tarja Ylimaa Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävä Ystäväpiiri-toiminta esillä kansainvälisesti Kahdeksannen kerran toteutunut eurooppalainen gerontologian kongressi (IAGGER), Unlocking the Demographic Divident, järjestettiin tänä vuonna 23.–26.4. I am glad that I took the step and got in. Esimerkkinä internetpohjainen ystäväkurssitoiminta, jonka avulla ystävyyssuhteiden kehittymistä oli pystytty parantamaan ja suuntaamaan yksinäisyyttä lievittävään suuntaan (Bouwman 2015). According to the randomized controlled trial conducted in this project, a goal-oriented, correctly targeted and well-planned psychosocial group rehabilitation: • improves the psychosocial well-being, memory functions and health of older people suff ering from loneliness • reduces the use of social and health services and the costs of social and health care within the intervention group: the diff erence between the intervention group and the control group countervails the costs of the group rehabilitation The Central Union for the Welfare of the Aged The Central Union for the Welfare of the Aged is the largest national organization in Finland working with aged people. The purpose of the group is for the participants to make new friends, feel less lonely, share the feelings of loneliness, as well as to do and experience meaningful things together with other group members. Findings According to the feedback (n=611) • 91 % of the respondents experienced that their feelings of loneliness alleviated during the Circle of Friends group activities • 70 % of the respondents made new friends • 61 % continued meetings even after the organised group activities had ended • 600 group leaders have been trained so far • Over 7 000 older people have participated in Circle of Friends groups in Finland • 98 % of the respondents recommend the Circle of Friends group model Circle of Friends training model Circle of Friends off ers a fi ve-day training for social and health care professionals and volunteers. The Union, which was founded in 1949, is a national umbrella organization for 350 associations working for the benefi t of the older people. Yksinäisyyden määrittelyä, käsitteitä ja merkityksiä nosti esille mm. Jo tervetulopuheenvuorossaan Mo Flynn kuvasi yksinäisyyden yhdeksi tämän hetken suurimmista gerontologian haasteista sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. I want to thank you for letting me take part in this group activity. Lisäksi posterin äärellä jaettiin Ystäväpiiri-toiminnan postikortteja yli 200 kpl. Feelings of Loneliness Loneliness is a common and distressing feeling among older people. You feel safe. Esitys oli osa useamman puheenvuoron syrjäytymistä käsittelevää kokonaisuutta (Deconstructing Processes and Outcomes of Old-Age Exclusion across Europe), joka haastoi aktiivisesti tarjoamaan sosiaalisia osallistumisareenoita iäkkäille. It is really important to train skilful trainers to take care of the group guiding. It is also associated with impaired quality of life, increased use of health and social services and increased mortality. The aim of the Circle of Friends training is to enhance the participants’ knowledge and skills to plan, implement and guide Circle of Friends groups, which have the following main elements: • closed group dynamics • target-oriented work and learning • enhancing communication between participants • peer support • empowerment • enhancing self-effi cacy and mastery Based on the evidence In 2002–2006 we conducted the Research and Development Project on Geriatric Rehabilitation. A Circle of Friends group convenes 12 times in three months and has a maximum of 8 members. Circle of Friends – Group Model Alleviating Loneliness Jansson Anu (1) , Ylimaa Tarja (1) , Helin Satu (1) , Pitkälä Kaisu (2) (1) The Central Union for the Welfare of the Aged, Helsinki, Finland (2) University of Helsinki, Department of General Practice, Helsinki, Finland Circle of Friends groups aim at alleviating loneliness Circle of Friends is a group rehabilitation model for older people, who experience loneliness from time to time or perhaps every day. In Finland about a third of older people suffer from loneliness. Järjestävänä tahona toimi International Assosiation of Gerontology and Geriatrics ja kongressin ”emäntänä” Irlannin gerontologinen yhdistys (Irish Gerontological Society), jonka presidenttinä toimii Mo Flynn
Omatoimisesti kokoontuvia ryhmiä on pisimmillään kokoontunut jo yli viiden vuoden ajan.. Haastatellut kertoivat Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan vastanneen hyvin heidän toiveisiinsa ja odotuksiinsa. – Yleensä tukea on anottu ja saatu materiaalikuluihin, retkien järjestämiseen, kahvija ateriakustannuksiin esimerkiksi pikkujouluihin sekä tapahtumiin osallistumiseen kuten teatteriin ja konsertteihin. Rahallisen tuen turvin on päästy mukaan sellaisestakin toiminnasta, johon itsellä ei olisi varaa lähteä. Ryhmiin on osallistunut yhteensä jo yli 7 000 yksinäisyyden tunteesta kärsinyttä iäkästä ihmistä, heistä 98 % suosittelee toimintaa myös muille. Myös matkakuluihin osallistuminen on tärkeä kannustin, Ylimaa jatkaa. Ohjeet ja lomakkeet Zonta-stipendin hakemiseen löytyvät keskusliiton nettisivuilta. Ryhmissä on syntynyt ystävyyssuhteita ja ohjattujen ryhmäkertojen jälkeen useat ryhmät ovat jatkaneet toimintaa omatoimisesti. Varoja on myönnetty ryhmien sisältöjen toteuttamiseen sekä matkakuluihin. Osalla ryhmäläisistä oli ollut masennusta ja toivottomuuden tunnetta. Zonta-järjestön Piiri 20 kokosi vuosina 2012–2013 Sisarta ei jätetä-kampanjalla 150 000 euroa kanavoitavaksi edelleen omatoimisesti kokoontuville Ystäväpiiri-ryhmille. He kertoivat odottaneensa ryhmään tullessaan mahdollisuutta tavata muita ihmisiä ja saada sisältöä elämään ja arkeen sekä vaihtelua ja virkistystä. Opinnäytetyön kertomaa omatoimisesti kokoontuvasta ryhmästä Geronomiksi opiskeleva Katri Mervilä-Puhakka on opinnäytetyönään tarkastellut omatoimisesti kokoontuvaa ryhmää. Varoja on hakemusten pohjalta jaettu tähän mennessä 67 ryhmälle, joiden piirissä on ollut yli 550 henkilöä. Vanhustyön keskusliiton kautta haettavat Zonta-stipendit ovat osaltaan kannustaneet omaehtoiseen toimintaan. 22 YSTÄVÄPIIRI Teksti ja kuva: Leena Valkonen Vanhustyön keskusliitossa kehitetyn Ystäväpiiri-toimintamallin avulla on ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyttä lievitetty ryhmätoiminnan avulla vuodesta 2006 alkaen. Osa haastateltavista kuvasi välttämättömiä kulujaan elämässä, jolloin ei ole mahdollisuutta harrastaa, vaan eläke menee sairausja lääke sekä asumiskuluihin. – Monessakin palautteessa on tuotu esiin sitä, että yksin ei tule lähdettyä liikkeelle, oma ryhmä on tärkeä kannustin osallistumiseen. ”kun saatiin rahoitusta niin ollaan voitu tehdä semmoista mitä ilman rahoitusta ei oltais voitu tehdä niinkun teatteria ja konserttia” ”me kokoonnutaan yhdessä joko mennään vaikka Ateneumiin esimerkiksi, sitähän ei tule yksin tehtyä.” Johtopäätöksenä opinnäytetyössä on, että omatoiminen YstäväpiiriYstäväpiiri-ryhmä innostaa kokoontumaan myös omatoimisesti Yksinäisyyden lievittämiseen suunnattu Ystäväpiiri-toiminta on aktivoinut ryhmäläisiä varsin laajasti jatkamaan kokoontumisia omatoimisesti ohjattujen ryhmäkertojen jälkeen. Kyselyn mukaan yhteistä taustaa Ystäväpiiri-ryhmäläisille on se, että he ovat viimeisten vuosien aikana kokeneet yksinäisyyttä ja menetyksiä. Kaikki haastatellut kuvasivat, kuinka Zonta-toimintastipendin avulla on mahdollista toteuttaa omia toiveitaan ja osallistua ryhmän kanssa matkoihin, retkiin ja kulttuuritarjontaan. Ystäväpiiri-ohjaajat ja alueohjaajat auttavat stipendin hakemisessa. Ryhmät ovat myös raportoineet varojen käytöstä ja palautteen mukaan Zonta-stipendi on tuottanut käyttäjilleen paljon iloa ja hyvää mieltä. Keskusliitto on parin vuoden ajan voinut tukea omatoimisesti kokoontuvia ryhmiä rahallisesti Zonta-järjestöltä saadun lahjoituksen turvin. Ryhmäläiset suunnittelevat keskuudessaan toiminnan sisällön, kertoo suunnittelija Tarja Ylimaa Vanhustyön keskusliitosta
Laulamassa käyn vielä, siellä voi vaikka vain kuunnella. Onneksi kuulin Ystäväpiiristä ja tulin mukaan. Yhteistä kaikille oli jonkin asteinen yksinäisyyden tunne, jota ryhmän kokoontumisilla pyryttiin lievittämään. Onneksi tässä talossa on ystävät lähellä. Ystäväpiiri-ryhmän tuki on ollut merkittävää, kaikesta on voinut puhua. Kahvin ääressä on ollut helppo vaihtaa kuulumisia. – Meille on sopinut, että tapaamme toisiamme näin kodeissamme. – Kun muutin Foibeen, en tuntenut täältä ketään, Toini Sutinen sanoo. Ryhmään tuli haastattelujen jälkeen seitsemän osallistujaa. – Ryhmä on ollut minulle tärkeä, juteltiin hyvin monenlaisista asioista. Mieheni on sairastunut ja käyn joka päivä häntä katsomassa hoivaosastolla. He kohtasivat toisensa viime syksynä Ystäväpiiri-ryhmässä. Ainakin iäkkäitä ihmisiä vierailut piristävät. Radio ja televisio olivat seurana. Kaija Salonen on matkustanut aiemmin paljon ja käsityöja taideharrastus on edelleen vireää. Toini Sutinen (oik.) ja Kaija Salonen ystävystyivät Ystäväpiiri-ryhmässä. – On hienoa jos ovi käy ja on ystäviä jotka vetävät mukaansa. Ryhmän käynnistivät Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksen saaneet vapaaehtoiset ryhmänohjaajat Katri Mervilä-Puhakka ja Sari Lönnqvist. Perheenjäsenetkin käyvät usein katsomassa, vaikka tytär asuukin eri paikkakunnalla. En oikein osannut mennä enkä halunnut mihinkään ryhmään. – Kävimme kyllä naisvoimin kylässä toisen miespuolisen ryhmäläisen luona ja tapaaminen oli iloinen jälleennäkeminen, naiset kertovat. Kun ikä alkaa lähennellä sataa, täytyy vaan hyväksyä tämä hiljentyminen, aika aikaansa kutakin. Sitä kautta olen tutustunut muihin asukkaisiin ja saanut seuraa. Toiminnan avulla iäkkäiden ihmisten haavoittavia yksinäisyyden kokemuksia voidaan lieventää ja toimijuutta ja elämänhallintaa tukea myös tulevaisuudessa. Samalla he miettivät ja pahoittelevat, että entisajan kyläilykulttuuri on jäänyt jonnekin taka-alalle ja unholaan. ryhmätoiminta tuottaa positiivisia ja myönteisiä kokemuksia iäkkäille ihmisille tarjoten sosiaalista tukea, vertaisuutta, mielekästä tekemistä ja vaihtelua. Kyllä siinä jollain tavalla tunsi itsensä yksinäiseksi. – Kun iäkäs ihminen on osallisena toiminnassa, joka samanaikaisesti velvoittaa osallistumaan ja tekemään päätöksiä sekä pohtimaan ja tukemaan omalta osaltaan ryhmää, se lisää samalla henkilön toimijuutta, Katri MerviläPuhakka sanoo. Jutunjuurta riittää muun muassa harrastuksista. Ainakin toistaiseksi tämä on riittänyt meille hyvin. Toini Sutinen sanoo nuorena harrastaneensa paljon urheilua ja liikunnallinen elämäntapa on säilynyt. Kaija Salonen toteaa aina olleensa puhelias, mutta vasta Ystäväpiirin kautta hän löysi Foibesta henkilöitä, joihin tutustui paremmin ja joiden kanssa ystävystyi. Ryhmän iäkkäin jäsen Margareta Guhnberg toteaa, että seurassa olisi mukavaa, mutta liikuntakyky ja näkeminen tuovat jo rajoitteita osallistumiselle ja tekemiselle. Ystäväpiirin omaehtoisesti kokoontuville ryhmille myönnettävää rahallista Zonta-tukea foibelaiset eivät ole hakeneet, vaikka ohjaaja on heille asiasta kertonut. Harrastuksia on ollut pakko jättää, käsityöt ja jumpat, joissa aikanaan kävin paljonkin. Kun ohjatut ryhmätapaamiset päättyivät, ovat Toini, Kaija ja Margareta Guhnberg, 95, jatkaneet tapaamisia kokoontumalla toisensa kodeissa. Ryhmän miehet eivät ole pystyneet näihin ryhmän jälkeisiin yhteisiin tapaamisiin osallistumaan, koska he tarvitsevat pyörätuolin ja tukea liikkumiseensa, Kaija Salonen harmittelee. Ohjaaja Katri Mervilä-Puhakka kannustaa omatoimisiin tapaamisiin ryhmän jälkeen.. 23 Vanhustyö 3–4 • 2015 Kahvin ääressä on helppo vaihtaa kuulumisia Toini Sutinen 77 ja Kaija Salonen 84 asuvat kumpikin Foiben palvelutalossa Vantaalla
Ohjelma toi julkiseen keskusteluun vanhustyön laitosmaisen hoitokulttuurin. – Viimeksi tänään oli mukava kuulla, että vielä vähän ennen yhdeksää aamulla hoitajat miettivät, että koskahan joku mahtaisi herätä! Asukkaista suurin osa vielä nautti pitkistä yöunista ja hoitajat kunnioittivat tätä. Laitosmaisuus siis väistyy pienin askelin, vaikka tie on pitkä, niin olemme hienossa alussa, Kaunisto toteaa.. Se myös osoitti, että pienillä muutoksilla henkilökunta voi tehdä hoivakodista kodinomaisemman. Annukka Roininen (oik.) ja Tiina Merikanto Hoivakoti kuntoon -ohjelmasarjan työryhmästä vastaanottivat huomionosoituksen 6.5.2015 koko tiimin puolesta. Teksti: Herttakaisa Kettunen Hoivakoti kuntoon -ohjelma Tervaskannon arkea rakennetaan asukkaiden tarpeista ja toiveista Ylen Hoivakoti kuntoon -ohjelma sai toukokuussa Suomen Punaisen Ristin myöntämän Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen. Ohjelmaan osallistuneen palvelutalo Tervaskannon esimies Susanna Kaunisto kertoo, että vaikka ohjelmasarja on päättynyt, uudistaminen jatkuu. Palvelutalon arkea on lähdetty rakentamaan asukkaiden tarpeista ja toiveista. Merkittävimmät ohjelman tuomat muutokset näkyvät Kauniston mukaan henkilökunnan asenteissa. Samalla ohjelmasarja kannusti ihmisiä tekemään pieniä, hyviä tekoja hoivakodeissa asuvien vanhusten arjen piristämiseksi. Kuva: Tatu Blomqvist/SPR Uudistaminen jatkuu Vaikka tv-sarja on päättynyt, jatkuu uudistaminen, palvelutalo Tervaskannon esimies Susanna Kaunisto sanoo. – Hoivakoti kuntoon -ohjelma rohkaisee meitä kaikkia miettimään, miten pienillä työtavan muutoksilla, yhteistyöllä ja ihmisten tarpeita huomioivalla toimintatavalla voimme muuttaa ihmisten elämää, perustelee Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula. Roininen ja Merikanto kiittivät myös Tervaskannon palvelutaloa, joka lähti rohkeasti mukaan ohjelmaan. 24 OHJELMA Hoivakoti kuntoon -sarjassa Astudio seurasi syksyn 2014 ajan, miten somerolaisen Tervaskannon palvelutalon henkilökunta uudisti hoivakotia valmentajien, työyhteisökouluttajat Anna Pylkkänen ja Taina Semi sekä geriatrian professori Jaakko Valvanne, avulla. Projekti kesti neljä kuukautta, eikä siinä käytetty lisärahaa tai -henkilökuntaa. Myös Tervaskannon palvelutalon henkilökuntaa muistetaan kunniakirjalla
25 Vanhustyö 3–4 • 2015 Omaiset mukaan arkeen Tervaskannossa on tarkasteltu omia työtapoja ja lähdetty tekemään ihan konkreettisia muutoksia, jotta siitä tulisi yhteisö, ja laitosmaailma väistyisi. Tässä muutoksessa jokainen hoitaja ja myös minä esimiehenä olen joutunut pohtimaan paljon sitä, miten haluaisin itseäni hoidettavan ja kohdeltavan. Tervaskannossa on käytössä omahoitajan työvuoro, jossa aina iltapäivisin omahoitaja ja asukas ottavat yhteistä aikaa. Kuva: Somero-lehti/Merja Ryhtä. Se myös osoitti, että pienillä muutoksilla henkilökunta voi tehdä hoivakodista kodinomaisemman. Tervaskannossa on oma kuoro ja säännölliset asukaskokoukset, joissa asukkaat pääsevät kertomaan, mitä he haluavat tehdä ja mitä mieltä he ovat asioista. Ohjelma toi julkiseen keskusteluun vanhustyön laitosmaisen hoitokulttuurin. Ne ovat usein pieniä asioita ja niiden toteuttaminen ja huomioiminen eivät vie enempää aikaa hoitajilta, mutta niillä voi olla suuri merkitys vanhukselle. – Toivomme, että asukkaiden omaiset tuntevat olevansa tervetulleita aina Tervaskantoon ja olisivat edelleen osa asukkaidemme elämää. Muutos tarvitsee rohkeutta – Minusta me tunnemme nyt asukkaamme paremmin. Kauniston sanoo, että muutos tarvitsee myös paljon rohkeutta työntekijöiltä. – Omasta puolestani ainakin voin sanoa, että lähtisin ilman muuta mukaan uudelleen. Tervaskannon asukasta Salme Nurmea on ollut nostamassa aiemmin kaksikin ihmistä. Suunnitteilla on säännöllisesti toteutettavat yhteiset iltapäiväkahvit asukkaille ja omaisille. On uskallettava muuttaa totuttuja tapoja ja kokeiltava jotakin aivan erilaista, vaikka ensin ajattelisikin, että ei tuosta voi mitään tulla. Aune Hagelberg ja sairaanhoitaja Taru-Tiina Laaksonen puuhastelevat yhdessä tomaatintaimien kimpussa. Esimerkiksi nätisti laitetut hiukset tai lempi suklaat laatikossa voivat olla suuria asioita, sanoo Kaunisto. Kun otettiin käyttöön hoitajan ja hoidettavan kummankin oman kehon liike, niin Salme Nurmi pääsi lähes omatoimisesti istumaan. – Ei ole helppoa tarkastella omaa työtään kriittisesti ja huomata, että arki rakentuu pitkälti erilaisten tehtävälistojen ympärille, jotka on vieläpä sidottu tarkkoihin kellon aikoihin. Ajattelen, että muutos on jo nyt niin syvällä, että paluuta takaisin lähtöpisteeseen ei missään nimessä ole vaikka kehitettävää on vielä toki paljon. Myös omaisten ottaminen mukaan arkeen on Susanna Kauniston mielestä tärkeää. Susanna Kauniston mukaan suurin haaste muutokselle on myöntää rehellisesti se, että parannettavaa on ja jollei ihminen oivalla muutoksen tarvetta, ei mitään muutosta voi tapahtua. Kuva: Somero-lehti/Merja Ryhtä Tervaskannon asukkaat Eila Virta (vas.) ja Saima Toivonen osallistuvat kankaanpainantaan, jota Salon Taiteilijaseuran kuvataiteilija Keanne van de Kreeke ja Tea Tikka ohjasivat. Olemme saaneet mahtavat valmentajat ja mahtavia ideoita, joiden myötä työyhteisön omat ajatukset ovat lähteneet heräämään ja jalostamme erilaisia tapoja nyt meille sopiviksi. – Olemme panostaneet omahoitajuuteen, liikkumiseen, ravitsemukseen, lääkehoitoon ja harrastustoimintaan. Tiedämme heidän historiaansa ja otamme huomioon asukkaille tärkeitä asioita. Kuva: Susanna Kaunisto Taina Hagelberg toteutti saamiaan oppeja
Vanhoja vanhempiaan kaikkialla läntisessä Euroopassa hoivaavat ja hoitavat erityisesti työssäkäyvät, koulutetut naiset. Esimerkiksi hyvinvointivaltion peruslähtökohta, jossa palvelujen rahoittamisessa painotetaan kirjoittamatonta, ylisukupolvista sopimusta vanhuspalvelujen rahoittamiseksi, on jäänyt uhkakeskustelun jalkoihin. Ylisukupolvisessa sitoumuksessa on kysymys siitä, että nuoremmat sukupolvet sitoutuvat vastaamaan vanhimman väestön palvelujen rahoittamisesta pääasiassa verotuksen kautta. Länsieurooppalaisen uhka-ajattelun ohjaama keskustelu sai alkunsa vuoden 2008 kansainvälisestä rahoituskriisistä, jota Suomessa edelsi 1990-luvun alun taloudellinen taantuma. Ogg ja Renaut (2012) näkevät, että hoivavastuun kautta naiset suljetaan pois esimerkiksi omasta urakehityksestään ja muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kunnolla perusteltu vanhuspolitiikka ja verovarojen ohjaus julkisiin vanhuspalveluihin tuottaa tasaisemmin jakautuvia palveluita kuin yksittäisten naisten palkkatyön ja oman perheen ohessa toteuttama, muusta yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta elämästä eristävä vapaaehtoiIkääntyvät otettava mukaan keskusteluun julkisesta taloudesta ja palveluista KESKUSTELUALOITE. (Ogg ja Renaut: 2012; Knif: 2012) Suomessa hyvin suuri osa tästä työstä on kunnallisten omaishoitosopimusten ulkopuolella tapahtuvaa, vapaaehtoisuuteen perustuvaa auttamista, joka on kuitenkin päivittäistä ja sitovaa. Samalla vahvistetaan käytäntöjä ja rakenteita, joiden kautta naiset kiinnitetään yhä tiiviimmin omaistensa raskaisiin ja sitoviin hoitotehtäviin. 26 Väestön ikääntymistä tarkastellaan julkisessa keskustelussa yhä useammin näkökulmasta, jossa kasvava ikääntyvien määrä ja palveluntarve edustavat uhkaa. Samalla kun ylisukupolvisen sitoumuksen asema vanhuspalvelujen rahoittamiseksi on heikentynyt, ajatus yksilön omasta vastuusta vastata palvelujen tarpeisiinsa on kasvanut. Ikäihmiset itse ovat jääneet julkista taloutta ja vanhuspalveluja koskevan keskustelun ulkopuolelle. Sen sijaan, että ikääntyvät pyrittäisiin ottamaan kokemuksineen mukaan keskusteluun, on siirrytty korostamaan ihmisen omaa vastuuta selviämisestään vanhana. Uhkakeskustelun voimistuttua muut näkökulmat ikääntymisen, yhteiskunnan ja talouden suhteeseen ovat heikentyneet. Uhan nähdään kohdistuvan kasvavan koko kansantalouteen, mutta erityisesti julkisten sosiaalija terveyspalvelujen rahoittamiseen ja koko palvelujärjestelmän toimivuuteen. Omaisten hoitoja hoivavastuussa korostetaan entistä enemmän naisten merkitystä. Esimerkiksi ikäihmisten oma näkemys ja kokemus leikkausten vaikutuksista palveluihinsa on jäänyt julkisessa keskustelussa käsittelemättä. Lisäksi täytyy muistaa, että työssäkäyvien ja uraa rakentavien naisten panos ohjautuu vanhuspalveluihin verotuksen kautta (EspingAndersen 2000). Naisten poissulkemisen sijaan hyvin perustellun vanhuspolitiikan pohjalta tulisi kehittää malleja, joissa naisten mahdollisuus työhön ja uraan ei heikkene. Tämä on johtanut ikäihmisten syyllistämiseen ja syyllistymiseen palveluntarpeistaan ja riippuvuudestaan niistä. Suomessa kehitystä vahvistaa rahoitusleikkausten lisäksi rakennemuutos, jossa puretaan vanhustenhuollon laitospainotteisuutta ja korostetaan kodinomaisuutta sillä tuloksella, että yhä useampi ikäihminen asuu kotonaan pidempään. Tutkija Thomas Scarfin ja Norah Keating (2012) mukaan rahoituskriisiä seuranneen keskustelun myötä valtiot ovatkin muuttaneet ikääntynyttä väestöään koskevan keskustelun sisältöä. Sen sijaan, että naisten voimavarat kiinnitetään omaisten hoitamiseen, pitäisi politiikkaa ja päätöksiä suunnata niin, että naiset voivat yhä edelleen käydä töissä, rakentaa uraa ja vahvistaa yhteiskunnallista osallistumistaan. Lisäksi tutkimukseen pohjautuvaa keskustelua siitä, miten ikäihmiset ovat kokeneet meneillään olevan, heihin itseensä kohdistuvan keskusteluilmaston muutoksen on olematonta. (Scarf ja Keating 2012) Hoivavastuun naisvaltaisuus Merkittävä ja kasvava osuus ikääntyvän väestön hoivavastuusta on siirretty julkisista palveluista omaisten vastuulle. Vastuu palvelujen tarpeesta on siirretty yhä enemmän yhteiskunnalta yksilön harteille. Rahoituskriisin myötä valtioiden pyrkimykset lisävelkaantumisen välttämiseksi, on nähty edellyttävän voimakkaitakin julkisen talouden leikkauksia
Tällöin on myös mahdollisuus määritellä itsensä uudelleen vapaa-aikaan ja yleensäkin kuluttamiseen liittyvillä valinnoilla. Entä miten ikäihmiset itse kokevat muuttuneen keskustelun kasvavasta yksilövastuusta ja asemastaan uhkakuvissa. 27 Vanhustyö 3–4 • 2015 Tarja Tapio, YT sosiaaligerontologian tutkija nen raskas hoivatyö. 2000-luvun alkupuolella tarkastelun kohteena oli se, kuinka kolmas ikä toimii uutena mahdollisuutena ansiotyöstä vapaana aikana. Nykyisin ansiotyö tehdään muualla kuin lapsuudenkodissa eli muualla kuin lähellä omia vanhenevia vanhempia. Ottamalla ikäihmiset mukaan keskusteluun, voitaisiin myös vähentää ikäihmisten syyllistämistä omasta palveluntarpeestaan. Ikäihmisten mukaan ottaminen keskusteluun voi parhaimmillaan johtaa myös tehokkaampiin toimintatapoihin, parempiin julkisiin palveluihin ja sulavampaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamien vanhuspalvelujen yhteensovittamiseen. Keskustelun kautta olisi mahdollista johtaa myös uhkakuvien muotoutuminen talouden ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Elämäntapavalinnoilla vastuuseen Vastuuta omasta vanhuudesta ja tulevasta palvelutarpeesta on pyritty siirtämään myös ajanjaksoon ennen varsinaisten palvelujen tarvetta eli niin sanottuun ”kolmanteen ikään”. Toimijuutta ja elämäntyyliä korostavat näkökulmat antoivatkin vain hyvin vähän eväitä siihen, kuinka ikäihmiset voisivat toteuttaa hyvää elämää myös silloin, kun heidän arkensa jatkuvuus riippuu ulkopuolisesta avusta ja mahdollisuus tehdä itseään koskevia valintoja ja päätöksiä heikkenee. (Esping-Andersen 2000: Ogg ja Renaut 2012) Perheen jäsenten mahdollisuus vastata ikääntyvien hoivantarpeeseen, ei ole kiinni sekään pelkästään yksilöiden omasta tahdosta. Yhteistä näille näkökulmille ja tämän päivän uhkakuville on niiden kytkeytyminen taloudellisiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin toteuttaa omaa ikääntymistä ja palveluitaan koskevia valintoja. Vaikka keskustelussa toimijuudesta korostettiin ikääntymiseen liittyviä voimavaroja ja valinnanmahdollisuuksia, se ei tuonut ratkaisua siihen, miten vastata toimintakyvyn muutosten myötä tapahtuvaan autonomian kaventumiseen ja riippuvuuden kasvamiseen ulkopuolisesta avusta. Mitkä ovat voimavaramme ja mahdollisuutemme tehdä tosiasiallisesti omaa vanhuuttamme määritteleviä valintoja ja päätöksiä. Omaisten informaali, arjen jatkuvuutta tukeva työ muuntuukin käytännössä usein uuvuttavaksi pakoksi ja selviytymiseksi oman työn ja toimeentulon, perheen asettamien velvollisuuksien sekä omaisen hoitamisen sitovuuden ristiaallokossa. Elämäntyyleihin liittyvät valinnat ja se, miten ne heijastavat ihmisten yleisempää aktiivisuutta, kyvykkyyttä ja valinnanmahdollisuuksia, joita tarkasteltiin erityisesti toimijuus käsitteen kautta, kohtasi myös kritiikkiä. Poissulkemisesta mukaanottamiseen Tulevaisuudessa ikäihmiset olisi otettava kokemuksineen mukaan tiedontuottamiseen siitä, miten muutokset julkisessa taloudessa vaikuttavat heidän arkeensa ja sitä tukeviin palveluihin. Kolmannessa iässä vastuu kohdentuu yksilöiden elämäntapavalintoihin ja elämäntyyleihin, joissa korostuvat terveelliset ja aktiivisuutta ylläpitävät valinnat ja yksityisiltä markkinoilta hankitut hyvinvointija terveyspalvelut. Miten ikäihmiset palveluiden käyttäjinä sekä palveluista riippuvaisina kokevat nämä muutokset. Valinnoista riippuu se, millaista vanhuutta kukin meistä elää tulevaisuudessa. Ikäihmisten kokemukset muuttuneesta vastuukeskustelusta muuttuvassa yhteiskunnassa tulisi tehdä myös näkyväksi ja kuulluksi. Vähemmälle huomiolle jäivät erilaiset elämänkulut, sosiaaliset ja taloudelliset voimavarat, jotka määrittelevät osaltaan sitä, minkälaista vanhuutta elämme. Siihen vaikuttaa kaikkialla läntisessä Euroopassa muuttunut työelämä, perherakenne ja yhteiskunta yleensäkin. Myös julkisen talouden ja yhteiskunnallisten vaikutusten pohtiminen jäi usein yksilöllisiä voimavaroja korostavan näkökulman varjoon. Samalla mahdollistetaan myös täyden kansalaisuuden toteutumista sen sijaan, että ikääntyvät suljetaan pois sekä itseään ja palveluitaan koskevasta, mutta myös muusta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja päätöksenteosta. Emmanuelle Tulle (2004) totesi, että toimijuus käsitettiin keskustelussa rajoittuvan pelkästään oman elämänhallinnan tekniikoiksi. Kirjalolisuuluettalo saatavissa toimituksesta. (Ogg ja Renaut 2012) Myös työn sitovuus ja omaishoivan tunnistamattomuus työelämässä siten, että siihen ei voida vastata kuten pienten lasten perheissä oleviin joustotarpeisiin, lisäävät yksittäisten ihmisten taakkaa oman perheen ja toimeentulon lisäksi myös omaisistaan
Työtä tehdään yhdessä vapaaehtoisten ja yhteistyökumppanien kanssa. Projekti selvitti myös vanhustyön kentän tiedontarvetta ikäihmisten sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumiseen moninaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Lisätietoja: http://seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus *Hlbtiq= Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat homot, lesbot ja biseksuaalit. Yhdenvertainen vanhuus -projektissa päällikkönä työskentelee Salla-Maija Hakola ja koordinaattorina Outi Tjurin. Yhdenvertainen vanhuus II -projekti (2015–2016) jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä ja jo tuotetun tiedon ja työvälineiden juurruttamista ikääntyneille suunnattuihin palveluihin. Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan tiedottaa ja kouluttaa ammattilaisia siitä, mitä yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa käytännön tasolla: miten se vaikuttaa toimintaympäristöön, organisaatioon, työyhteisön toimintamalleihin ja kohtaamiseen. Selvitysten mukaan ikääntyneiden palveluissa tai alan koulutuksessa ei juurikaan käsitelty hlbtiq*-vanhuuteen liittyviä kysymyksiä vaikka hlbtiq-ikäihmiset ovat aina olleet osa vanhusväestöä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transihmiset (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset ja intersukupuoliset. Se, miten hyvin tuotettu tieto ja materiaali omaksutaan osaksi vanhustyön asiantuntijuutta ja otetaan käyttöön osana organisaation viestintää ja toimintaa, on ratkaisevassa asemassa hlbtiq-ikäihmisten näkymättömyyden torjunnassa tulevaisuudessa. 28 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Ensimmäisessä Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektissa kehitettiin maksuton materiaalipaketti, jonka tarkoitus on tuoda työkaluja ikääntyneiden asiakkaiden yhdenvertaiseen kohtaamiseen. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Q-kirjain tulee sanasta queer. Tarinoiden avulla on helpompi ymmärtää esimerkiksi sitä, miten torjuva asenneilmapiiri, sairaaksi ja rikolliseksi leimaaminen ovat vaikuttaneet hlbtiq-ikäihmisten elämänkulkuun ja lähisuhteisiin. Tietopaketti tarjoaa myös erilaisia keinoja moninaisuuden huomioon ottamiseksi ja yhdenvertaisen sekä yksilöllisen vanhuuden toteutumiseksi. Jatkohankkeen aikana (2015-16) pyritään levittämään vähemmistöt huomioivia hyviä käytäntöjä mahdollisimman laajasti.. Ikäihmisten moninaisuuden esille nostaminen lehdissä ja viestintävälineissä sekä tapahtumissa on erittäin tärkeää myös uuden projektin aikana. Ensimmäisessä Yhdenvertainen vanhuus -projektissa (2012–2014) Seta, Mummolaakso ja Suomen karhut tuottivat tietoa ja materiaalia sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden vanhuuteen liittyvistä tarpeista ja toiveista. Materiaali käsittelee myös ikääntyneiden palvelukentän toimintaa ohjaavia lakeja, kuten tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeja sekä vanhuspalvelulakia. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Projektin tuottama materiaali käsittelee ikäihmisten sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta elämäntarinoiden kautta. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Yhdenvertaisuuden toteutuminen vanhustyössä – uudet työvälineet avuksi Teksti: Salla-Maija Hakola Kuva: Martu Väisänen Ikäihmisten erilaisten elämäntarinoiden ja taustojen tunteminen tukee yhdenvertaisuuden toteutumista ikääntyneille suunnatuissa palveluissa
Teksti ja kuvat: Tiina Hailla. Eloisa ikä -hankeväki koolla Helsingissä Eloisa ikä -ohjelman starttipäivät kokosi järjestöissä iäkkäiden parissa kehitystyötä tekevän hankeväen Helsinkiin 22.–23.4.2015. Raha-automaattiyhdistyksen esityksistä vastasivat kehittämispäälliköt Tuomas Koskela ja Marja Vest ja erityisasiantuntija Elina Varjonen. Päivien puheenjohtajana toimii ohjelmapäällikkö Reija Heinola. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli itse avustusohjelman esittelyn lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen seurantaa ja arviointia sekä ohjelmaviestintää. Aikaa oli varattu myös ryhmätöihin, joita jatkettiin aiemmista verkostopäivistä tutulla ja suuren suosion saavuttaneella Open Space -menetelmällä. Starttipäivillä toteutettu hanketori osoittautui hyväksi tavaksi tutustua ja oppia toinen toisilta. Yhteiskehittämisen tuloksena syntyneistä ryhmistä konkreettisimpiin tuloksiin ovat tähän mennessä päässeet Eloisa Moninaisuus ja Eloisa Maaseutu -verkostot. 29 Vanhustyö 3–4 • 2015 Millaisia keinoja järjestöjen kehitystyön tuloksena syntyy ikääntyvien ihmisten hyvän arjen edistämiseksi; ja miten näitä hyviä käytäntöjä voisi levittää ympäri Suomen muun muassa näitä aiheita käsiteltiin starttipäivillä. Innokkaimmat osallistujat pääsivät testaamaan älypuhelimella, miten kätevästi videon teko ja lataaminen sosiaalisen median kanaviin onnistuu. Videoita ja ryhmätöitä Jälkimmäisen päivän ohjelmassa oli virkistävää viestintää videoiden muodossa. Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksen esittelystä vastasivat Marja Saarenheimo ja Minna Pietilä Vanhustyön keskusliiton ohjelmakoordinaatiosta. Verkostopäivillä oli yhteensä lähes 80 osallistujaa 30:stä sosiaalija terveysalan järjestöstä. Avustusohjelmaa koordinoivan Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinin pitämä tervehdyspuheenvuoro, jossa hän luo katsauksen liiton toimintaan ja vanhustyöpolitiikkaan, on jälkikäteenkin katsottavissa Youtubessa
– Kun käyn rannassa katsomassa ja kuvaamassa lintuja ja muuta luontoa, kertyy minulle päivittäin kävelylenkkiä noin 5 kilometriä. Kuitenkin pitäisi elää ja toimia tasapainossa luonnon kokonaisuuden kanssa, hän muistuttaa. Esimerkiksi juuri Espoonlahden moninaisen luonnon asioita Peuraniemi valvoi ja ajoi, kun hän oli Espoon kaupunginvaltuuston ja ympäristölautakunnan jäsenenä yhteensä 12 vuotta. – Yhä enemmän rantaan työntyvä asutus vaikuttavat jo tämänkin lahden eläinja eliökantaan. – Minulla on sellainen sanonta, että hän joka ei näe auringon nousua, ei ymmärrä sen laskua. Aamuisin lenkkipolulla on aivan eri meininki kuin myöhemmin päivällä. Ainakin osa Aaron luonnonrakkaudesta tulee lappilaisten juurten kautta. Monesta näkökulmasta katsottuna hän on ihanne-eläkeläinen – hän pitää huolta niin kehostaan kuin mielestäänkin. Rakkaus luontoon Aaro Peuraniemi toteaa elävänsä hyvää elämää. Läheisellä Soukanlahdella kertyy useita kävelykilometrejä esimerkiksi joutsenia valokuvatessa. – Vuoden 2000 kunnallisvaalien jälkeen kaupunginvaltuustoon nousi kolme vanhusneuvoton jäsentä ja tämän jälkeen laitoimmekin ”rähinäksi”, Peuraniemi muistelee. Erityisen lähellä hänen sydäntään ovat lahden joutsenet sekä silkkiuikut, ja niitä Aaro viekin minua heti ensimmäisenä katsomaan. Omasta kunnosta huolehtiminen on Aaron mielestä jokaisen velvollisuus.. Varsinkin saamelaistaustainen äiti sekä hänen sukunsa ovat olleet Aarolle aina tärkeitä. Siellä Aaro käy joka aamu lenkkeilemässä ja ihastelemassa luontoa. Miehen herätyskello soi viideltä, ja ensin hän ”hapettaa” itsensä lenkillä. 30 HENKILÖ Tapaan Aaro Peuraniemen hänen kotinsa edustalla Espoon Soukassa aamulla kello 8.00. – Saamelaisten luonnonläheinen kulttuuri on kulkenut sydämessäni ja mielessäni aina, hän toteaa. Jo useamman vuoden Aaro on seurannut, merkinnyt muistiin ja valokuvannut muun muassa lahden lintujen elämää. On vaimo, lapsia, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia. – Lähdin toimintaan mukaan, koska ikääntyneiden asiat kiinnostivat samoin ympäristöasiat, kertoo Aaro. Omasta kunnosta on pidettävä huolta Aaro Peuraniemi ajattelee niin, että jos meillä on oikeuksia yhteiskunnassa, on Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen Aaro Peuraniemi Elämä on hetkistä tehty Espoolainen Aaro Peuraniemi (86 v) nousee joka aamu kello viisi ja lähtee aamulenkille. Tästä matkamme jatkuu hänen autollaan läheiselle Soukanlahdelle. Kotikaupunkiaan hän kiitteleekin vuolaasti. Aaro Peuraniemeä ja hänen aloitteellisuuttaan on muun muassa kiittäminen 68+ Sporttikortista, jolla yli 68-vuotiaat liikkuvat maksutta kaupungin kuntosaleilla ja jumpparyhmissä. Hän syntyi Rovaniemellä vuonna 1928. Hän toimi Espoon vanhusneuvoston puheenjohtajana sen alusta eli vuodesta 1997 alkaen ja muistelee, kuinka aluksi mentiin nöyrästi kysymään päättäjiltä, että olisiko aikaa kuunnella. Toivottavasti terveys kestää ja saan lenkkeillä vielä monta vuotta, Aaro sanoo. – Espoon kaupunki ei ole unohtanut ikäihmisiä, vaan kehittää heille edelleenkin palveluita talouden alamäestä huolimatta. Palveluita ikäihmisille Peuraniemi on myös ollut perustamassa Suomen ensimmäistä vanhusneuvostoa Espooseen
Purjelentokoulun käynyt Aaro mieli sodan jälkeen Kauhavan lennostoon, mutta lauantaitansseissa Ounasvaarassa tavattu vaalea tyttö, Aino, antoi toisenlaiset siivet. • Jos Sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen sille jolla ei ole yhtään. Aaro Peuraniemi • Syntynyt 1.7.1928 Rovaniemellä • asunut noin 50 vuotta pääkaupunkiseudulla, muutti perheineen Espooseen 1969 • Työhygieenikko • Perheeseen kuuluu Aino-vaimo, 6 lasta, 8 lastenlasta ja 3 lastenlastenlasta sekä Oskari-koira Mietelauseita • Elämä on hetkistä tehty. – Yksilöllä on sananvapaus, oikeus tulla kuuluksi itseään koskevissa asioissa ja hänellä on myös oikeus olla erimieltä. Tätä kokemustaustaa vasten olen monta kertaa pohtinut käsitettä itsenäisyys. – Talvisodan aikana olin koulupoika, mutta Lapin sodassa jo aseellinen nuori sotilas. Ihmisen on myös pidettävä omasta kunnostaan huolta. • Ihminen antaa anteeksi samassa suhteessa kuin rakastaa. Mitä se on yksilön ja yhteiskunnan, sekä kansainvälisesti kansakuntien kesken. • Kypsät kärpäset eivät lennä suuhun. Käytännössä nämä hänen mukaansa merkitsevät esimerkiksi sitä, että kun kansalainen syntyy, tukee yhteiskunta häntä elämän eri vaiheissa aina vanhuuteen saakka siten, että hänellä on mahdollisuus valita elämänsä sisältö vapaasti ja tasavertaisesti. Lappilaisena ja Sotilaspoika taustaisena mies päätyi Lapin sotaan 17-vuotiaana. • Joka ei nää auringon nousua, ei ymmärrä sen laskua. Aaro pohtii. – Se on sitä vuorovaikutuksellisuutta ihmisten ja yhteiskunnan välillä, hän pohtii. – Vastaavasti nämä oikeudet, velvoitteet ja vastuu merkitsevät kansalaisen osallistumisvelvollisuutta yhteiskunnan ylläpitämiseen työn ja toiminnan kautta, hän päättää haastattelun. Aaro Peuraniemen mielestä itsenäisyyden perustan muodostavat tasapainossa pidettävät osapuolten keskinäiset oikeudet, velvoitteet ja vastuu, sekä suvaitsevaisuus. 31 Vanhustyö 3–4 • 2015 meillä myös vähän vastuutakin
Nuoremmassa, 65-74-vuotiaiden ikäryhmässä toimintakykyvaikeudet ovat vielä melko harvinaisia. Toimintakyvyn paranemisesta kertoo sekin, että vain 3 % miehistä ja 8 % naisista katsoi tarvitsevansa nykyistä enemmän apua kotitöiden tekemiseen. Vuonna 2013 voikasvisöljyseoksen käyttö sekä leivällä että ruoan valmistuksessa kuitenkin yleistyi verrattuna edeltäviin vuosiin. Myös kasvisten sekä hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt. Ruokatottumukset ovat seurannan aikana kehittyneet terveellisempään suuntaan. Pitkällä aikavälillä voin käyttö on vähentynyt merkittävästi. Turvattomuuden kokeminen on vähentynyt vuosien 2003 ja 2013 välillä. Miehillä muun liikunnan kuin kävelyn harrastaminen ja naisilla kävely vähintään neljä kertaa viikossa oli lisääntynyt verrattuna vuoteen 2011. Seurannan aikana eläkeikäisten toimintakyky on parantunut selvästi. Eläkeikäiset viettävät aikaansa myös kodin ulkopuolisten harrastusten parissa; vierailut ystävien tai sukulaisten luona on suomalaisten eläkeikäisten suosituin kodin ulkopuolinen harrastus. Lisätietoa: www.thl.fi/evtk Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) –tutkimus EVTK-tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa 65-84-vuotiaiden suomalaisten terveydentilasta, toimintakyvystä ja elintavoista. Eläkeikäisten toimintakyky ja arkitoiminnoista selviytyminen ovat kohentuneet seurannan aikana. 32 Vuoden 2013 kyselytutkimuksen yhteydessä verrattii eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymisen ja terveyden muutoksia vuosina 1993–2013. Niiden osuus 65–74ja 75–84-vuotiaista, joilla on vaikeuksia päivittäistoiminnoissa, on laskenut selvästi vuosien 1993 ja 2013 välillä. Koonnut: Herttakaisa Kettunen Lähde: Terveydenja hyvinvoinnin laitos (EVTK). Myös eläkeikäisten itse arvioima terveydentila on kohentunut vuosien 1993 ja 2013 välisenä aikana. Useat vastaajista harrastivat myös mökkeilyä ja retkeilyä sekä matkustamista. Miesten tupakointi on vähentynyt. Vuonna 1993 75–84-vuotiaista naisista 36 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia raportoi vaikeuksista ulkona liikkumisesta, kun vastaavat osuudet vuonna 2013 olivat naisilla 25 prosenttia ja miehillä 13 prosenttia. Naisilla tupakointi on lisääntynyt nuorempien eläkeläisten keskuudessa. Turvattomuutta aiheuttavat eniten eläketulojen niukkuus, toisten avusta riippuvaiseksi joutuminen ja muistin heikkeneminen. Alkoholinkäyttö on lisääntynyt etenkin 65–69-vuotiailla, ja raittiiden eläkeikäisten osuus on pienentynyt pitkällä aikavälillä. Kysely on toteutettu vuodesta 1985 alkaen postikyselynä kahden vuoden välein. Vaikeudet lisääntyvät yli 75-vuotiailla
Pitää saada kokoon tietyt askeleet ja kuluttaa kaloreita ja jos onnistun, ranneke lähettää minulle tähtisadetta. Näin aivojen toiminta on säästeliästä ja osa huonoa muistia on siis tätä. Kuitenkin aivojen ja käyttäytymisen joustavuus heikkenee. Tiukka ja päivästä toiseen toistuva kaava pitää asiat raiteillaan ja tietyt viikonpäivät poikkeusmenoineen vain virkistävät. Mikään työ ei aina suju yhdellä kertaa. En omaa enää ongelmatilanteissa kykyä analysoida, tehdä uusi suunnitelma ja toteuttaa se. Useat yhtäaikaiset muutokset vaativat liikaa. Pirkko Lahti PS. Ikä tuo hitauden. Viiteryhmämme on samanikäisten ryhmä eikä oma nuoruuden tai työelämän tehokkuuden ja käyttäytymisen malli. En välttämättä enää helposti muista työkavereideni nimiä 40 vuoden takaa, mutta jos joku ne päivittää lyhytkestoiseen muistiini takaisin sieltä pitkäkestoisesta muistista, niin taas menee hyvin. Kylläpä koukuttaa ainakin aluksi. Tällä hetkellä tekninen kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että kahdenkymmenen vuoden takainen tieto ei ole enää kaikin osin käyttökelpoista. Minulla on lähellä yhdeksääkymmentä oleva ystävä, joka painottaa aina sitä, että hän pärjää kotona, kun on selkeä päivärytmi. Jos hän ei ole syönyt ”oikeana aikana”, vaan on esimerkiksi jäänyt illalla katsomaan televisiosta jotakin ohjelmaa. Yksinäisyyskin vaivaa, niin kuin kai lähes kaikkia vanhuuttaan kotonaan viettäviä. 33 Vanhustyö 3–4 • 2015 Toimintakykyni Sain lahjaksi aktiivisuusrannekkeen ja olen seurannut sen ohjeistusta nyt parisen viikkoa. Parasta on hyväksyä elämässään rauhallinen tahti ja olla hätiköimättä. On myös todettu, että koulutettu ihminen on tottunut asettamaan päämääriä ja ponnistelemaan niiden saavuttamiseksi ja että tämä heijastuisi ikääntyvän käyttäytymiseen. Minähän päivänä ranneke taas on pöytälaatikossa! Iän myötä toimintakykyni heikkenee, kun aistien välittämä tieto etenee hitaasti aivoissani. Olen merkinnyt eläkeläisenä itselleni allakkaan kolmen kuukauden kesäloman! Suosittelen! Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Kun siis en ole tekemisessä tiettyjen ihmisten tai asioiden kanssa, ne siivotutuvat aktiivimuistista. Koulutuksen on todettu kasvattavan terveyseroja. Itse olen havainnut kiinnostavan asian lyhytja pitkäkestoisen muistin toiminnasta. Voimme jatkaa toisena päivänä. Nälkä ei enää hätyytä. Toimintakyky on osin rutiinia, tiettyjen arkisten askareiden toistoa. Aiemmin on aina luotettu kokemuksen kautta syntyneen tiedon mahdollisuuksiin paikata arviointikykyä. Pirkon pakina. Aivosolujen kuolema edistää rappeutumistani, vaikka uudet aivotutkimukset todistavatkin muistisolujen uusiutumisen ja sen, että aivoissa on paljon eriytymättömiä soluja, jotka parhaassa tapauksessa korvaavat menetettyjen solujen toimintaa. Sitähän se on kaiken ikäisillä. Nyt hän pohtii sitä, että ei enää tahdo muistaa, onko syönyt
Elinpiiri vaikuttaa liikkumiseen Sosioekonomisella asemalla näytti myös olevan merkitystä: iäkkään ihmisen elinpiirin laajuuden todettiin olevan pienempi niillä iäkkäillä henkiöillä, joilla oli matalin koulutus. Hyväkuntoiset ikäihmiset, joiden lähiympäristö on liikuntaan soveltuva, pääsivät useimmiten liikkumaan vaivatta niin kodin läheisyydessä kuin kauempanakin. Henkilö, jonka elinpiiri on laaja, pääsee ongelmitta käymään haluamissaan paikoissa ja valitsemaan itsenäisesti minne ja milloin menee ja millä tavalla: kävellen, pyörällä vai omalla autolla. Elinpiirillä tarkoitetaan aluetta, jossa iäkäs henkilö arjessaan liikkuu ja se voi suppeimmillaan olla vanhuksen makuuhuone, ja laajimmillaan ulottua oman kotikunnan rajojen ulkopuolelle. 34 Liikunta on olennainen osa itsenäistä elämää ja määrittää suuresti sitä, kuinka hyvin iäkäs henkilö selviytyy päivittäisestä elämästä ja arjen toimista omassa kodissaan. Tarkastelun kohteena oli pääasiassa tavanomainen arkiliikunta, kuten kävelylenkkeily ja kulkeminen kauppaan tai muihin palveluihin. Elinpiirin kavetessa nämä mahdollisuudet vähenevät: omin avuin ei ehkä pääsekään kuin lähikauppaan eikä kauempana asuvan ystävän tapaaminen ei enää onnistu. TUTKIMUS. Se on tärkeää kaikissa muodoissaan niin hiihtolenkkeinä ja kuntosaliharjoitteluna kuin kävelynä kauppaan, oman kodin siivoamisena ja kulkemisena tuttavien luo. Ne vanhukset, joiden liikuntakyky oli heikentynyt, kohtasivat ulkona liikkumisessa sellaisia haasteita, joita hyväkuntoiset eivät välttämättä edes huomaa: liukkaat kadut, pimeys ja muu liikenne voivat aiheuttaa turvattomuutta, joka pitää vanhan ihmisen kodin seinien sisäpuolella. Hyväkuntoiset pääsevät liikkumaan vaivatta Tutkimuksen tulokset kertoivat, että mahdollisuudet terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään liikuntaan vaihtelivat suuresti liikkumiskyvyn ja ympäristön mukaan. Myös kaatumisen pelko, huonot sääolosuhteet sekä sairaudet ja kivut vähensivät mahdollisuuksia ulkona liikkumiseen ja lisäsivät riskiä kokea tyydyttämätöntä liikunnan tarvetta. Teksti: Johanna Eronen, TtT Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Henkilö, jonka elinpiiri on laaja, pääsee ongelmitta käymään haluamissaan paikoissa ja valitsemaan itsenäisesti minne ja milloin menee ja millä tavalla: kävellen, pyörällä vai omalla autolla. Heikot liikuntamahdollisuudet voivat ilmetä kaventuneena elinpiirinä ja tyydyttymättömänä liikunnan tarpeena. Tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, onko elinpiirin laajuus seurausta henkilön sosioekonomisesta asemasta, Lähiympäristö tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia iäkkään ihmisen liikunnalle Liikunta on jokaisen ihmisen perustarve koko elämänkaaren ajan. Monet iäkkäät ihmiset ovat aktiivisia liikkujia ja ulkoilijoita, mutta on myös paljon vanhuksia, joilla ei ole lainkaan mahdollisuuksia liikuntaan – ei liikunnan harrastamiseen eikä edes jokapäiväiseen perusliikuntaan, kuten ulkona kävelemiseen. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin 75–90-vuotiaiden naisten ja miesten liikunnan mahdollistavia ja liikuntaa haittaavia tai estäviä tekijöitä ja tutkimuksen suurin mielenkiinto kohdistui näiden henkilöiden liikunta-aktiivisuuteen, liikkumisvaikeuksiin ja kodin lähiympäristön piirteisiin
Erot liikuntamahdollisuuksissa voisivat kuitenkin olla vältettävissä, ja monelle huonokuntoisellekin vanhukselle liikunta voisi olla mahdollista sopivan tuen avulla. Hyvä valaistus, kävelymatkat palveluihin sekä hyvin hoidetut kadut myös talviaikaan helpottavat iäkkäiden henkilöiden ulkona liikkumista ja tukevat liikkumiskyvyn säilymistä ja itsenäistä elämää.. Tärkeää olisi tunnistaa ajoissa ne henkilöt, jotka ovat vaarassa jäädä kotiensa vangeiksi ja auttaa heitä silloin, kun heillä vielä on potentiaalia lähteä ulos. Rakennuksia suunniteltaessa ja niitä korjattaessa olisi tärkeää ottaa huomioon koko se matka, joka asukkaan pitää kulkea omasta asunnostaan talon pihaan tai palveluihin, ja tehdä reitistä sellainen, että sen kulkeminen onnistuu myös apuvälineen kanssa. Houkutteleva ympäristö motivoi liikkumaan Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnan esteiden lisäksi ympäristön hyviä puolia ulkona liikkumisen kannalta. 35 Vanhustyö 3–4 • 2015 mutta voidaan kuitenkin pohtia, voiko matala koulutustausta johtaa heikompiin resursseihin, kuten vähäisempään varallisuuteen, heikompiin työoloihin tai vähempään tietämykseen terveellisistä elintavoista. Tulokset osoittivat, että ulkoympäristön positiiviset elementit, kuten läheinen puisto, kävelyreitti tai muu ulkona liikkumiseen houkutteleva ympäristön ominaisuus motivoivat vanhoja ihmisiä liikkumaan ulkona ja voivat siten estää kävelyvaikeuksien syntymisen. Kaikkein huonokuntoisimmat vanhukset voisivat hyötyä ulkoilukaverista, joka lisäisi ulkona liikkumisen turvallisuutta ja kannustaisi lähtemään liikkeelle. Nämä puolestaan voivat heikentää mahdollisuuksia kohdata elämänkaaren mittaan eteen tulleita riskejä ja johtaa muun muassa kaventuneeseen elinpiiriin vanhuudessa. Kaikilla iäkkäillä ihmisillä ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ole yhtäläisiä mahdollisuuksia liikuntaan. Mahdollisuudet ulkona liikkumiseen ja liikuntaan riippuvat yksilön voimavarojen ja ympäristön haasteiden tasapainosta. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa asuinalueiden suunnittelussa ja kunnostamisessa, sekä suunniteltaessa kotona asumista tukevia palveluita
Paikantimia kokeilleet Ehtookodon hoitajat osallistuivat haastatteluihin sekä ennen kokeilujaksoa että sen jälkeen. Haastattelututkimus osana paikanninkokeilua Paikantimien kokeilujakson yhteydessä tehtiin tutkimustyötä paikannusteknologian soveltuvuudesta muistisairaiden palveluasumiseen. Suunnitteluvaihe Työ alkoi Ehtookodon tilojen ja tarpeiden kartoituksella sekä keskustelulla siitä, mitä Ehtookodossa odotetaan tulevalta paikantavalta hoitajakutsujärjestelmältä. Tässä oli suurena apuna KÄKÄTE-projektin huhtikuussa 2014 järjestämä ”Apua! – Kutsujärjestelmät koolla” –tilaisuus, johon osallistui suuri joukko laitetoimittajien edustajia. Koska toiveena oli paikannusratkaisu, jolla asukkaat pystytään paikantamaan myös palvelutalon alueen ulkopuolella, päätettiin tässä yhteydessä keskittyä GPS-paikannukseen ja selvittää samalla mahdollisuutta saada mahdollisimman reaaliaikainen hälytys asukkaan poistuessa piha-alueelta. Opinnäytetyön tehnyt Hannu Hyttinen suoritti Ehtookodon sisätiloissa GPSsignaalien kuuluvuuden mittauksen, jossa todettiin satelliittisignaalien kuuluvan varsin heikosti palvelutalon sisätiloissa, eikä pelkästään GPS-paikannusta käyttävä ratkaisu näin ollen tullut kysymykseen. Lempäälän Ehtookodossa hankinnan haasteisiin pyrittiin löytä-mään helpotusta hankkimalla tarvittava tekninen asiantuntemus opinnäytetyön muodossa. Seuraavassa vaiheessa tutustuttiin markkinoilla oleviin paikannusteknologiaa sisältäviin hoitajakutsujärjestelmiin. Selvitystyön tuloksena valittiin Ehtookodossa kokeiltavaksi kaksi hoitajakutsujärjestelmää, joiden paikannusrannekkeita kokeiltiin hoitajien toimesta kolmen kuukauden ajan. 36 TEKNOLOGIA Teksti: Hannu Hyttinen Paikantavan hoitajakutsujärjestelmän hankinnan haasteita Vanhuspalveluiden tuottaja joutuu monien haasteiden eteen pohtiessaan paikannusteknologiaa sisältä-vän hoitajakutsujärjestelmän hankintaa. Koska Ehtookodolle tarjoutui tilaisuus teettää Hyvinvointiteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö, päätti palvelutalon johtaja Jaana Holm kohdentaa opinnäytetyön muistisairaille suunnatun paikannusteknologian mahdollisuuksien tutkimiseen. Asukkaita Ehtookodossa on tällä hetkellä hieman yli 80, minkä lisäksi alueelle on suunnitteilla uusi 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Näin saatujen tulosten perusteella muodostettiin opinnäytetyön tuloksena suositukset paikannusteknologiaa sisältävän hoitajakutsujärjestelmän hankinnan tueksi. Ehtookodon muistisairaiden asukkaiden vaeltelu ja toistuva poistuminen palvelutalon alueelta herättivät hoitohenkilökunnan harkitsemaan paikannusteknologian käyttöönottoa hoitajien työn helpottamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi. Haastattelututkimuksessa merkittävään rooliin nousi kysymys siitä, millainen muistisairaiden käyttöön suunnitellun laitteen tulisi olla, jotta heidän olisi mahdollisimman helppo hyväksyä se jokapäiväiseen käyttöönsä. Lempäälän Ehtookoto on palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tarjoava palvelutalo, jonka asunnoista suurin osa sijaitsee rivitaloissa 1,75 hehtaarin tontilla. Samalla laitteen ja siihen liittyvän järjestelmän tulisi. Tämän lisäksi he kirjasivat havaintojaan Ehtookodon tiloihin sijoitettuun käyttökokeilupäiväkirjaan
Tämän vuoksi pitkä signaalin kantama onkin tärkeä ominaisuus järjestelmässä, joka on tarkoitus asentaa laajalle alueelle. Jos palvelutalon ulkotilat ovat laajat, tarvitaan ulkoalueita kattamaan useita kymmeniä tukiasemia. 37 Vanhustyö 3–4 • 2015 olla sellainen, että se olisi mahdollisimman helppokäyttöinen eikä lisäisi hoitajien työkuormaa merkittävästi. Tämä osoittautui tutkimuksessa erityisesti GPS-paikantimien haasteeksi, sillä GPS-paikannus vaatii varsin paljon virtaa, jota rannekemallisten laitteiden pienistä akuista ei riitä kovin moneksi päiväksi. Haasteena tällä alalla on saada yhdistettyä kaikkien näiden tahojen tietämys monialaiseksi osaamiseksi, jolla pystytään varmistamaan sekä muistisairaiden että heidän hoitajiensa tarpeet huomioivan teknologian saaminen markkinoille. Myös kokeilussa olleiden rannekemallisten paikantimien latausominaisuudet herättivät runsaasti keskustelua. Tällä tavoin pystytään uudelle teknologialle antamaan edellytykset muuttaa palvelutalon asukkaiden asuinympäristön turvallisuutta parempaan suuntaan. Poistumisvalvonnan näkökulmasta Ehtookodon nykyinen moneen suuntaan avoin piha-alue on varsin haasteellinen kokonaisuus. Alueen ulkopuoliseen paikannukseen GPS-paikannus on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto. Sisätilapaikannuksessa merkittävä seikka on käytetyn radioteknologian signaalin kantama. Suuri tukiasemien määrä asettaa kuitenkin haasteita kattavan tukiasemaverkon suunnitteluun ja asennukseen. Työn tulokset hankintapäätöksen tueksi Opinnäytetyön tuloksissa pohdittiin Ehtookodon näkökulmasta niitä seikkoja, joihin paikannusteknologiaa sisältävän hoitajakutsujärjestelmän hankinnassa tulee kiinnittää huomiota. Myös rannekemalliset paikantimet ovat laitteina haastavia niin laitevalmistajien kuin niitä käyttävien hoitajien ja muistisairaidenkin näkökulmasta. Tämän vuoksi opinnäytetyössä päädyttiin ehdotukseen, jossa nykyaikaisen teknologian avulla toteutettu poistumisvalvonta yhdistetään toimivaan pihasuunnitteluun. Myös rannekemallisten GPS-paikantimien suuri koko mietitytti hoitajia. Koska Ehtookodon tontti on laaja ja asukkaiden yhteisessä käytössä olevat sisätilat ovat varsin rajalliset, keskittyivät tämä työn tulokset ulkotilojen paikannukseen ja kulunvalvontaan. Suunnittelutyöhön tarvitaan puolueetonta palvelutaloympäristön tuntevaa teknistä asiantuntemusta, jonka löytäminen ei ole tällä hetkellä helppoa. Hoitajien mielestä muistisairaiden käyttöön tarkoitettuja laitteita ei voida ladata osana päivittäistä työrutiinia lisäämättä hoitohenkilökunnan työkuormaa merkittävästi. Myös kulunvalvonta on otettava huomioon omana osa-alueenaan. Paikannus palvelutalon ulkoalueilla hoidetaan tyypillisesti saman tukiasemaverkon avulla, jota myös sisätilapaikannus käyttää. Avoimia tontin rajoja tulee rajoittaa esimerkiksi aitaamalla tai pengertämällä ennen ulkotilat kattavan ja poistumisvalvontaa sisältävän hoitajakutsujärjestelmän asentamista. Hankinnan ja tuotekehityksen haasteita Tehty opinnäytetyö osoitti paikannusominaisuuksia sisältävän hoitajakutsujärjestelmän sisältävän varsin paljon korkeaa teknologiaa, minkä vuoksi sen hankinta on palvelutalon hoiva-alan koulutuksen saaneelle henkilökunnalle varsin haasteellista. Tämä ei sinänsä ole ongelma, sillä käytetyt tukiasemat ovat tyypillisesti varsin edullisia. Tässä yhteydessä todettiin, että paikannusominaisuudet tulee jakaa sisätilapaikannukseen, paikannukseen ulko-alueilla ja paikannukseen alueen ulkopuolella. Tässä asiassa Suomen teknologiateollisuudella on korkeatasoisen osaamisen omaavana hyvät mahdollisuudet menestyä myös vientimarkkinoilla.
Olemme suunnanneet koulutuksia sinne, missä on ollut tarvetta ja mistäpäin Suomea on tullut kyselyjä koulutukselle. Kokemuksellinen ja keskusteleva koulutus Koulutus on hyvin kokemuksellinen ja keskusteleva, kertoo Lintilä. . Koulutukset järjestetään koko päivän koulutuksina. Jo alusta asti oli selvää, että koulutukset ovat pienryhmäkoulutuksia ja mukaan mahtuu maksimissaan 12 henkilöä per koulutus. Koulutuksessa esitellään myös Senioritoiminnassa kehitettyä ryhmätoiminnan mallia, jossa tärkeitä näkökulmia ovat mm. –Ensin kokeiltiin pilottikoulutusta Helsingissä. Kun jonkin menetelmän on itse kokeillut koulutusryhmässä ja saa siitä vielä ohjepaperin mukaansa, on koulutuksen sisältöä helppo soveltaa omaan käytännön työhön. – Meillä on myös jatkuvasti mahdollisuus kokeilla omissa ryhmissämme erilaisia menetelmiä ja toimintamalleja. Vuosien varrella olemme hankkineet käyttöömme kaikki tuntemamme ohjausmateriaalit ja tehneet paljon materiaaleja myös itse. – Vahvuutenamme on se, että ohjaamme itse kotona asuville ikääntyneille ihmisille ryhmätoimintaa. Tämän lisäksi se on järjestänyt vuodesta 2012 alkaen ryhmätoiminnan ideointija koulutuspäiviä ympäri Suomen. Ryhmissä esiin nousevat haasteet ovat useimmiten meille hyvin tuttuja. toiminnan järjestelmällinen suunnittelu, erilaisten teemojen käsittely luovasti sekä sisältöjen säännöllinen arviointi. Koulutuksessa oli runsaasti osallistujia ja kävi ilmi, ettei vastaavia koulutuksia ole tarjolla. Erittäin merkittävässä roolissa koulutuksissa ovat myös keskustelut. Tämä rikastuttaa tietysti järjestämiämme koulutuksia, joiden sisältö on erittäin luovaa. Niistä kerätään palautetta, mikä on auttanut hiomaan sisältöä osallistujien toivomaan suuntaan. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ohjaajat Anu Lintilä ja Meeri Falck vetävät ideointija koulutuspäiviä, jotka ovat saaneet kiitosta uusista ideoista, vertaistuesta sekä edullisesta hinnastaan. 38 Senioritoiminta järjestää pääkaupunkiseudulla ikääntyville ihmisille ja ikääntyneiden omaishoitajille suunnattua ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten tueksi sekä monipuolista virkistysja tiedotustoimintaa. Tänä vuonna koulutukset on toteutettu Hämeenlinnassa, Turussa ja Kuopiossa, kertoo Senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja Anu Lintilä. Ideointija koulutuspäivässä pohditaan ryhmätoiminnan haasteita ja jaetaan onnistumisen kokemuksia Ryhmätoiminnan ideointija koulutuspäivät ovat kokemuksellisia koulutuksia, joissa ei tarvitse kuunnella pelkkää luennointia. On tärkeää tavata alueellisesti samaa työtä tekeviä ihmisiä, verkostoitua, jakaa yhteisiä huolenaiheita ja ilojakin sekä niitä hienoja ideoita, mitä on kekseliäästi erilaisissa ryhmissä toteutettu. Senioritoiminnan ryhmien sisältö koostuu teemoitetuista keskusteluista ja monenlaisista toimintamuodoista kuten muistelusta, taiteesta, liikunnasta, musiikista, peleistä, visailuista, muistija tunneharjoituksista. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Sanna Dufva Koulutukseen osallistujien erilaisuus rikastuttaa ja tuo uusia näkökulmia ikääntyneen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen perushoidon rinnalla, kertoo Anu Lintilä.
39 Vanhustyö 3–4 • 2015 Kukkatolppa tunnistaa tapaturmat sekä muut poikkeavat tapahtumat asunnossa ilman, että asukkaaseen kiinnitetään seurantalaitteita. Parasta palautteissa on Lintilän mukaan ollut se, että osallistujat kertovat koulutuksen vastanneen odotuksia ja usein jopa ylittäneen ne: uusia ideoita virikkeellisen toiminnan järjestämiseen on saatu runsaasti. Anu Lintilä toetaa, että koulutuksella on annettavaa laajalle joukolle kuten hoitajille, virikeja päivätoiminnanohjaajille, seurakuntien työntekijöille sekä erilaisille yhdistysten ja järjestöjen ryhmänohjaajille. Koulutukseen osallistujien erilaisuus on rikastuttavaa ja tuo uusia näkökulmia ikääntyneen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen perushoidon rinnalla. Ryhmänohjaajan voimavarojen vahvistaminen heijastuu tietysti ryhmätoimintaan. – Koulutuspäivän hinta on 60 euroa ja se sisältää materiaalit sekä aamuja iltapäiväkahvit. – Olemme saaneet kiitosta siitä, että olemme yhdistäneet hyvin sekä vapaaehtoiset ryhmänohjaajat että sosiaalija terveydenhuoltoalankoulutuksen saaneet ohjaajat samaan ryhmään. Olemmekin jo pilotoineet ryhmänohjaajan voimauttavan iltapäivän, josta olemme kehittelemässä koko päivän koulutusta. Tutustu ja ota yhteyttä KUKKATOLPPA TURVAA KOTONA ASUMISEEN www.seniortek.fi | +358 45 7731 1950 Teemme teknologian ja muotoilun avulla yksinkertaisempia, intuitiivisempia ja ihmisläheisempiä turvallisuusratkaisuja. – Palautteissa on noussut esiin myös jatkokoulutustoiveita, joista erityisesti ohjaajan voimaantuminen on ollut ”ykköstoiveena”. Lisäksi on saatu käytännön menetelmiä esimerkiksi ryhmädynamiikan hoitamiseen tai siihen, miten ottaa huomioon ryhmässä olevat kuulotai näkövammaiset. Vahvuutenamme on se, että ohjaamme itse kotona asuville ikääntyneille ihmisille ryhmätoimintaa.. Poikkeavassa tilanteessa järjestelmä tekee automaattisesti hälytyksen hoitohenkilökunnalle tai omaisille, ja kerätyn tiedon perusteella riskitilanteita voidaan ehkäistä jo ennalta. Olemme saaneet palautetta siitä, että on mukavaa, kun hinta ei ole mikään este osallistumiselle, Anu Lintilä sanoo. Mukana ammattilaisia ja vapaaehtoisia Ryhmiin osallistuu sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia. – Myös vertaistuki nousee palautteissa tärkeänä sisältönä esille. Siirrettävä Kukkatolppa tukee kotona asumista ja lisää turvallisuutta huomaamattomalla tavalla. Koulutukset koituvat lopulta ikääntyneiden ihmisten sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymiseksi ja sehän onkin koko Senioritoiminnan tärkein tavoite! Anu Lintilä toteaa. Moni kokee, ettei ole muuten mahdollisuutta tavata samaa työtä tekeviä ihmisiä, kuvailee Anu Lintilä
Hissin jälkiasennuskustannukseen voi saada valtionavustusta jopa puolet kustannuksista. Hissittömissä kerrostaloissa asuu yli 100 000 yli 65-vuotiasta ja määrä lisääntyy koko ajan. Pyörön palvelutaloja huoltava Pekka Venäläinen sanoo palvelutalon asukkaiden olevan hyvin tyytyväisiä uuteen hissiin. – Tuli mietinnän paikka, mitä kiinteistöille tulisi tehdä, Hyvärinen sanoo. Hissi on tärkeä panostus esteettömyyden ja iäkkäiden ihmisten omatoimisuuden edistämiseen. Yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä on yhteensä 415 vuokra-asuntoa ja lisäksi yhdistys omistaa koko osakekannan ASOasunnot Kuopion Seniorit Oy:stä, jonka omistuksessa on 52 asumisoikeusasuntoa. Lisäksi yhdistyksellä on omistuksessaan kahden toimintakeskuksen tilat, jotka on vuokrattu Kuopion kaupungille. Teksti ja kuvat: Leena Valkonen Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon lisää ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuutta asua omassa kodissaan useita vuosia kauemmin. 40 Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry on toiminut paikallisesti vuodesta 1969 tuottaen mm. Kuopion Vanhustenkotiyhdistyksen toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen kertoo, että yhdistyksessä havahduttiin jo useampi vuosi sitten vuokratalojen asukkaiden toimintakyvyn muutoksiin. vuokra-asuntoja ikääntyneille ihmisille. Mitään valituksia asennusajalta tai muutenkaan ei ole kuulunut.. Yhdistys päätti myydä pois osan vanhasta asuntokannastaan ja rakentaa uusia tarkoitukseen sopivia kerrostaloja sekä rakentamalla hissi jälkiasennuksena. Yhä useammilla oli käytössään erilaisia apuvälineitä ja asuminen ja liikkuminen niissä taloissa, joissa ei ollut hissiä alkoi tuntua hankalalta
10 hengen lisähissi päätettiin tehdä jälkiasennuksena ja se sijoitettiin rakennuksen toiseen päätyyn, Veijo Hyvärinen kertoo. Tänne mahtuu nyt hyvin rullakko sisään, aiemmin kannoimme aterioita pienemmissä erissä eri kerroksiin ja siihen meni selvästi enemmän aikaa, he kertovat. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin jopa 50 % avustuksilla. Lisähissi jälkiasennuksena Pyörönkaaren palveluasunnot on kohde, johon hissi asennettiin jälkiasennuksena viime vuoden marras-joulukuussa. Hissi on tärkeä panostus esteettömyyden ja iäkkäiden ihmisten omatoimisuuden edistämiseen, Hyvärinen painottaa. Työryhmät kokoavat ja jakavat tietoa hissien jälkiasentamisen mahdollisuuksista ja hissiavustuksesta ja neuvovat hankintavaiheessa. Hissirakentamisen kokonaiskustannukset olivat alle 300 000 euroa ja tästä siis reilu puolet saatiin julkisena tukena. 41 Vanhustyö 3–4 • 2015 – Kiinteistöt oli myytävä, koska asunnot olivat sellaisia, että niitä ei olisi saatu korjattua järkevillä kuluilla apuvälineitä käyttäville ikääntyneille ihmisille sopiviksi. Hissin rakentamiskuluihin Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry sai valtion tukea 50 % kustannuksista ja Kuopion kaupungilta 5 %, jonka kaupunki on määritellyt hissitueksi vuokra-asuntoihin. Lisätietoa: hissiin.fi. Rakennuksessa on viisi asuinkerrosta ja 50 asuntoa. Hissiavustuksen hyödyntämisessä taloyhtiöitä ja vuokrataloja auttavat alueelliset hissityöryhmät, joita on maassamme 16. Apuvälineiden käyttäjien määrä on selvästi kasvanut tässäkin talossa ja omatoimisesti liikkuvien määrä vähentynyt. Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hanke Hanke käynnistyi keväällä 2012 ja sen tavoitteena on kaksinkertaistaa vanhoihin kerrostaloihin asennettavien hissien määrä vuoden 2017 loppuun mennessä. Opiskelijat ja nuoret ovat keskeisiä pienten vuokra-asuntojen tarvitsijoita. Myynti ei tuottanut lopulta kovin suurta päänvaivaa, mietimme asunnoille uusia kohderyhmiä ja sellainen toimija löytyi opiskelijaja nuorisoasuntopuolelta. Vuonna 2014 avustuksia jaettiin yli 200 hissin rakentamiseen. Matti ja Jussi Tiilikainen ovat kuljetusyrittäjiä, jotka toimittavat aterioita Pyörön palvelutaloon. Hissikuilu tuli asennusvalmiina ja kaikkiaan käytännön asennustöihin kului viisi viikkoa. Palaute asukkailta on ollut pelkästään positiivista, kun käytössä on nyt kaksi hissiä. Hissien asentamisella vanhoihin kerrostaloihin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kuntien sosiaalija terveystoimessa sekä parantaa huomattavasti asumisen tasoa.. Kuluvalle vuodelle määrärahoja on varattu valtion talousarviossa 20 miljoonaa euroa. Hissi on myös tärkeä osa esteetöntä ympäristöä iäkkäiden henkilöiden ohella myös muille kerrostalon asukkaille. Uusi, tilava hissi on helpottanut oleellisesti työtämme. Asennus ei juurikaan häirinnyt asukkaita, koska talossa oli jo käytössä yksi hissi. – Havaitsimme, että yksi hissi on kapasiteetiltaan liian vähän suhteutettuna asukasmäärään ja heidän liikkumistarpeisiinsa. Hanke toteuttaa osaltaan ympäristöministeriön koordinoiman ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteita, sillä hissi mahdollistaa iäkkään ihmisen kotona asumisen pidempään. Toimitusjohtajan mukaan hissiasennuksen suunnittelu ja rakennustyöt sujuivat nopeasti ilman ongelmia. Hissien asentamisella vanhoihin kerrostaloihin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kuntien sosiaalija terveystoimessa sekä parantaa huomattavasti asumisen tasoa
Toimintakyky Vuolle Setlementti ry:n AVEK-vapaaehtoistoiminnalla tuetaan oululaisten ikäihmisen hyvinvointia ja kotona asumista. Kunnioitamme ikäihmisen itsemääräämisoikeutta ja esimerkiksi toimintaa ei käynnistetä, jos se on ikäihmisen mielestä tarpeetonta. AVEK-toiminta on alkanut ja sitä on kehitetty Oulun kaupungin vanhustyön hallinnoimana vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeena 1.4.2005–31.12.2007. Työntekijä on mukana myös ikäihmisen ja vapaaehtoisen ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tuija Lehtola AVEK-koordinaattori. Tärkeintä on yhdessä oleminen ja tekeminen. Se on vapaaehtoistoimintaa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, avun tai tuen antamista ikäihmisen ehdoin hänen kotonaan. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on ikäihmisten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Oulun Seudun Setlementti ry) hallinnoimaksi vuonna 2008 ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Toiminta vakiintui Vuolle Setlementti ry:n (aik. Yhteinen tekeminen aktivoi ikäihmisen toimintakykyä, virkistää ja luo arkeen turvallisuuden tunnetta. AVEK-vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan ja heille järjestetään säännöllisesti täydennyskoulutusta ja ohjausta. AVEK-toimintamallissa huomioidaan asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi ja siinä toimitaan sovittuja toimintaperiaatteita noudattaen. Asiakkaina ovat yksinäiset ja syrjäytymisuhan alla olevat, pääsääntöisesti Oulun kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakkaat. Ikäihmisen luokse tehdään aina alkuhaastattelukäynti, jossa kuullaan asiakkaan toiveita ja odotuksia toiminnalle. Vapaaehtoisen antama tuki voi olla esimerkiksi yhdessä harrastuksissa tai asioilla käymistä, askartelua, ulkoilua ja juttelua. Toiminta perustuu molemmin puolin vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen ja toiminnassa noudatetaan salassapitovelvollisuutta. Keskimäärin ystäväpari tapaa kerran viikossa viettäen aikaa yhdessä noin kaksi tuntia. AVEK-vapaaehtoinen on läsnä, keskustelee ja kuuntelee. Vuonna 2014 kotona asuvista ikäihmisistä ja vapaaehtoisista oli muodostunut 79 ystäväparia. Pääsääntöisesti asiakkaan yhteystiedot saadaan kotihoidon ja sosiaalija terveyspalveluiden henkilöstöltä tai omainen tai ikäihminen itse ottaa yhteyttä AVEK-toiminnan koordinaattoriin. Ensimmäisellä tapaamiskerralla laaditaan yhteistoimintasopimus, jossa määritellään tekeminen ja tapaamisten tiheys sekä ystäväparin ensimmäisen kahdenkeskisen tapaamisen ajankohta. Toiminnassa muodostetaan ystäväpareja, jotka kohtaavat toisiaan säännöllisesti usein vuosien ajan. 42 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Asiakkaiden keski-ikä vuonna 2014 oli 81,34 vuotta ja mukana on sekä naisia että miehiä. Asiakkailla on merkittävä psykososiaalisen tuen tarve ja toiminnalla voidaan tukea asiakkaan psykososiaalista ja fyysistä toimintakykyä. AVEK-toiminta on Oulun alueella vakiintunut ja tunnettu toimintamalli, jolla voidaan pienin kustannuksin parantaa ikäihmisen elämänlaatua sekä tukea kotihoidon tekemää työtä. Tutun vapaaehtoisen kanssa on helppo tehdä niitä asioita, jotka ikäihminen kokee tärkeiksi
Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Aluefoorumeissa olemme keskustelleet kuntien ja järjestöjen välisetä yhteistyöstä sekä hyvän hankinnan käytännöistä. Vastaanotto on ollut hyvä, tilaisuuksissa on ollut yhteensä runsaat 170 osallistujaa. Olemme pitäneet kolme markkinointikoulutustilaisuutta sekä kolme Vanhustyön Aluefoorumia eri puolilla Suomea. Uudet tulevaisuuden painopisteet vahvistetaan elokuun liittokokouksessa, jossa valitaan myös liiton luottamushenkilöt seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Hae Vuoden vanhusteko -palkintoa Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät jälleen ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2015 -palkinnon saajaksi. Hankkeen puitteissa järjestetään kansallisia ja alueellisia tapahtumia, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hyvästä saattohoidosta ja olla yhteistyössä tukena sairaanhoitopiirien, potilasjärjestöjen, hiippakuntien, oppilaitosten ja kuntien kanssa kuolevan hyvän hoidon järjestämisessä. Kesäkuussa on kaksipäiväinen johtajien foorumi, joka on jo perinteeksi muodostunut koulutus-, kohtaamisja verkostoitumistapahtuma keskusliiton jäsenyhteisöjen johtajille. Foorumin tavoitteena on tarjota aineksia ja hakea yhdessä ratkaisuja, jotka parantavat jäsenyhteisöjen menestymistä ja vetovoimaisuutta sekä tukevat johtajan ja koko työyhteisön hyvinvointia. Vanhustyön keskusliitto on yksi järjestöyhteistyökumppaneista. 43 Vanhustyö 3–4 • 2015 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja Kulunut kevät on keskusliitossa ollut varsin aktiivista aikaa. Ikääntyneiden ihmisten asema ja asiat koetaan tällä hetkellä erittäin kiinnostavina, jos mittarina pitää erilaisten yhteydenottojen määrää, joita keskusliittoon on kevään aikana tullut. Palkinto on jaossa nyt kahdeksatta kertaa. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Hanke toimii yhteistoiminnassa Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen, sosiaalija terveysministeriön, Etenen ja järjestöjen kanssa. Kevät tulvii valoa ja luonto vihertää. Tutustu kilpailun sääntöihin nettisivuillamme vtkl.fi>Kampanjat>Vanhustenpäiväja viikko. Parhaillaan hankintalain kokonaisuudistus on lausuntokierroksella ja myös keskusliitto tulee jättämään asiaan oman lausuntonsa. Kesälomakausi lähenee ja kiireiden keskellä on aika hengähtää hetkeksi. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Yhteisvastuu-saattohoitohanke 2015–2017 Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme on vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen varoin järjestettävä saattohoidon kehittämishanke. Keväällä julkaisimme liiton omat hyvän hankinnan teesit, jotka ovat luettavissa nettisivuillamme lausunnoissa. Hakemukset on jätettävä viimeistään keskiviikkona 18.6.2015 klo 16 mennessä.. Seminaarin tiedot ja ilmoittautuminen nettisivuilla www.hyvakuolema.fi. Kiitos luottamuksestanne, se kannustaa meitä eteenpäin. Pyrimme vastaamaan ja viemään aloitteita ja asioita eteenpäin parhaan kykymme mukaan. Projektin kokonaistavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus saada tarvitsemaansa korkeatasoista saattohoitoa asuinpaikasta riippumatta. Aiheesta järjestetään Finlandia-talolla 24.9.2015 laajapohjainen maksuton seminaari. Valmistelussa on myös liiton kolmivuotissuunnitelma ja strategia
SeniorSurfpäivän tavoitteena on madaltaa ikääntyneiden ihmisten kynnystä tietotekniikan pariin. kuntiin, järjestöihin, oppilaitoksiin, seurakuntiin ja palvelutaloihin. SeniorSurf-päivästä voi laittaa sähköpostia osoitteeseen seniorsurf@vtkl.fi tai laittamalla tietoa Facebookiin SeniorSurf Suomi. Lahjoitussumma jaettiin hakemusten perusteella viitenä 1 000 euron suuruisena virkistysstipendinä, toimintatonnina. SeniorSurf-päivää vietetään taas syksyllä Vanhustenviikon yhteydessä. Materiaalia on postitettu toukokuun aikana yhteensä yli 2 500 osoitteeseen mm. Asiantuntijahaastateltavana on vanhempi tutkija FT Marja Saarenheimo. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 27 kpl. Lisätilaukset osoitteella tilaukset.vanhustenviikko@vtkl.fi. Uutispaketti iäkkäiden mielenterveydestä Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio on tuottanut uutispaketin iäkkäiden mielenterveydestä. Valtakunnallista Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään 4.10. Kajaanissa. Tapahtuman järjestäjänä voi toimia mikä tahansa yhteisö tai kuka tahansa henkilö. 44 Keskusliitto tiedottaa Vanhustenviikon materiaali jakelussa Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietetään lokakuussa 4.–11.10. Kokemusten mukaan tapahtuman hyvänä vetonaulana toimii jokin infoluento ja tapahtumalla on hyvä markkinoida esimerkiksi omaa alkavaa nettiopastustoimintaa. teemalla Tulevaisuutta rakentamaan – Bygg för framtiden! Keskusliitto on tuottanut jälleen teemalehden ja julisteen kannustaakseen eri yhteisöjä kehittämään toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi ja järjestämään tapahtumia Vanhustenviikolla. Tietopaketista käy muun muassa ilmi, miten panostamalla ikäihmisten mielenterveyteen voidaan säästää terveydenhuollon kustannuksissa. Toimintatonnit jaettiin seuraavaan viiteen kohteeseen: • Karjaa-Pinjaisten Eläkkeensaajat ry, Raasepori Virkistyspäivään ja muihin virkistyshetkiin • Kerimäen Vanhusten ja Vammaisten tuki ry, Savonlinna Kasvimaan perustamiseen • Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, Lappeenranta Musiikkitoimintaan • Puolangan vanhustenkotiyhdistys ry, Puolanka Ikäihmisten olohuonetoimintaan • Saksalainen Seniorikoti, Helsinki Tuolijumpan toteuttamiseen Sydämelliset onnittelut toimintatonnien saajille!. Tänä vuonna päivä on tiistaina 6.10.2015. Järjestä SeniorSurf-päivä 6.10. Toimintatonneja iäkkäiden ihmisten virkistystoimintaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen lahjoitti jälleen tänä vuonna 5 000 euroa Vanhustyön keskusliitolle, jaettavaksi liiton jäsenyhteisöille ikääntyneille ihmisille suunnatun virkistystoiminnan toteuttamista varten. Materiaali on luettavissa nettisivuillamme. Vinkkejä löytyy nettisivuiltamme www.vtkl.fi/seniorsurf. Materiaali on kuunneltavissa ja katseltavissa nettisivujen kautta www.eloisaika.fi>Ajankohtaista>Uutiset 8.5.2015. Päivä on saanut hyvän vastaanoton ja viime vuonna SeniorSurf-tapahtumia oli ympäri Suomen jo noin 150. Kun järjestätte oman tapahtuman, haluamme kuulla siitä
Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Maaret Meriläinen ja Minna Kangas vastaanottivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämän palkinnon Jyväskylässä TERVE-SOS-tapahtumassa 7.5.2015. He myös toivovat, että mahdollisimman monet innostuvat Eloisa ikä ohjelman osahankkeena kehitetystä Muistoista Musiikiksi -toimintamallista ja ottavat sen käyttöön, jotta se leviäisi koko maahan ja miksei maailmallekin. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Suuri merkitys palkinnolla on muistisairaille itselleen, heidän läheisilleen ja siten hyvin monille suomalaisille. Yhteistyön tavoitteena on lisätä muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Näissä merkeissä kokoontui 50 hengen joukko Paavo Nurmen patsaalle aurinkoisena toukokuun sunnuntaina jumppaamaan ja kuulemaan aivoterveysja liikunta-asiaa. Englanninkielinen versio Memories to Music on jo tehty ja esitelty Alzheimer Europe -konferenssissa Glasgowissa, jossa se herätti suurta kiinnostusta. Maaret Meriläinen (vas.) ja Minna Kangas esittelevät Memories to Music posteria Glasgowissa. Hanke on onnistunut luomaan toimivan yhteistyön jalkapalloseura HJK:n kanssa. Tuntimäärä on lisääntynyt vuodesta 2010. Toimintamalli on aidosti osallistava ja ihmistä arvostava. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä HJK:n ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen voimin osana Liikunnan Iloa -projektia ja HJK tarjosikin kaikille osallistujille iltapäivän HJKJaro jalkapallo-ottelun ilmaiseksi. Suomalaiset tekevät yhä enemmän vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoonaa suomalaista, ilmenee Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja kirkkohallituksen toukokuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Palkitut oululaiset ovat iloisia saamastaan tunnustuksesta, ja kiitollisia arvostuksesta, jota muistisairaiden parissa tehtävälle työlle tulee. Toimintamalli on osoittautunut käytännössä toimivaksi ja iloa tuottavaksi. 45 Vanhustyö 3–4 • 2015 Ajan virrassa Oulun eloisat palkittiin TERVE-SOS-kilpailussa Oululaisten kehittämä Muistoista musiikiksi -menetelmä on saanut valtakunnallisen TERVE-SOS-palkinnon. ”Muistoista musiikiksi -menetelmän keskeinen ajatus on luoda uutta yhdessä muistisairaiden kanssa, ei heille jonkun toisen toimesta. Liikunnan iloa – muistikävelystä ja HJK-Jaro jalkapallo-ottelusta Eloisa ikä -ohjelman liikunnallisin osahanke on Helsingin Alzheimer yhdistyksen Liikunnan Iloa. Mallin hyödyntäminen on tehty helpoksi ja se soveltuu sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten käyttöön. Vapaaehtoistyötä tehdään nykyisin lähes 170 000 henkilötyövuotta, kun lukema oli 146 000 vuonna 2010. Lisäksi siinä on moderni ote perinteiseen asiaan”, totesi palkintoraati perusteluissaan. Suurimmat toiminnan kentät ovat liikunta ja urheilu (350 000), lasten ja nuorison parissa tehty vapaaehtoistyö (343 000) sekä seniorien ja vanhusten parissa tehty vapaaehtoistyö (344 000).
Elämässä-opas tarjoaa tiiviissä muodossa tietoa Kelan tuista ja palveluista. Sotainvalidina eläminen on voinut tarkoittaa yhdellä kädellä kuokkimista, painajaisia ja kuntoutuslaitosten vaaleita seiniä. Oppaassa ovat selkeästi esillä Kelan eläkkeiden maksupäivät, palvelunumerot ja Kela-taksien tilausnumerot. Kuntoutusalan ja kuntoutustutkimuksen kongressinsa Helsingissä 6.-9.5.2015. Vanhustyön erikoisosaajia valmistui Jyllin Kodissa Sotasairaalasta siviiliin Valokuvanäyttely sotainvalidien tahdonvoimasta Sotainvalidien Veljesliitto juhlii kuluvana vuonna 75-vuotista taivaltaan. Mitä heille kuuluu nyt. Ketä nämä miehet olivat, kun he lähtivät rintamalle. Työryhmällä oli mahdollisuus suorittaa työnsä ohessa vanhustyön erikoisammattitutkinto, jossa koottiin vanhustyön ajankohtaiset, keskeiset asiat sekä olemassa oleva kokemustieto tutkinnoksi. Myös monet sairaalat ja kuntoutuskeskukset ovat tilanneet opasta jaettavaksi asiakkailleen. Yksi tapahtumista on Sotamuseon Maneesissa Suomenlinnassa kesäajan avoinna oleva valokuvanäyttely sotainvalidien elämästä. Tilaa Kelan uutta Elämässä-opasta asiakkaille Elämässä-oppaaseen on koottu keskeistä tietoa Kelan tuista ja palveluista asiakasta varten. Uutta Elämässä-opasta jaetaan Kelan palvelupisteissä ympäri maan. EFRR on eurooppalainen kuntoutusalan toimijoiden yhteistyöverkosto, jossa Suomi on aktiivisena jäsenenä. Muutosagentit ovat kokeneita vanhustyön erikoisosaajia, jotka yhdessä osallistuvat hoidon ja toimintajärjestelmän kehittämiseen sekä uusien toimintamallien arvioimiseen. Tarina kertoo viiden sotainvalidin elämästä. Tutkinnon suoritti yhteensä 12 hoitajaa. Kuka sieltä palasi takaisin. Opasta voi tilata maksutta esimerkiksi 20 ja 50 kappaleen nipuissa osoitteesta lomakevarasto@kela.fi. Kuntoutuksen eurooppalainen kongressi koolla Helsingissä European Forum for Research in Rehabilitation, EFRR, järjesti 13. Kongressin abstraktikirja on luettavissa nettisivuilla www.confedent.fi/efrr2015/programme. Opas on tarkoitettu erityisesti niille asiakkaille, jotka eivät etsi aktiivisesti tietoa verkosta. Mutta se on ollut myös tanssilavan pyörittämistä, ratakelauksen mestaruutta ja pitkiä avioliittoja. 46 Jyllin Kodin laajennushankkeen ja palvelujärjestelmän kehittämisen yhteydessä vuonna 2012 aloitettiin myös uudenlaisen muutosagenttityöryhmän toiminta. Oppaassa on ihmisläheisiä asiakastarinoita ja käytännöllisiä vinkkejä asiointiin. Näyttely on avoinna 30.9.2015 saakka. Maksutonta opasta voi tilata Kelasta jaettavaksi edelleen esimerkiksi asiakkaille. Kelasta on lähetetty opasta myös muun muassa terveysasemille, apteekkeihin ja sosiaalitoimistoihin. Aiheina ovat esimerkiksi lääkekorvaukset ja asiointi valtakirjalla toisen puolesta
Lisätietoa: kela.fi. Työssä otetaan huomioon uudistuksen tavoitteet ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot. Jos paljon lääkkeitä käyttävien lääkehoito arvioitaisiin uudelleen, potentiaalisia säästöjä voitaisiin saavuttaa parantamalla mahdollisesti samalla potilaiden hoitoa ja vointia. 47 Vanhustyö 3–4 • 2015 Ajan virrassa Kela: Lääkehoitojen arviointi voisi säästää ja lisätä potilaiden hyvinvointia Pienelle määrälle lääkkeiden käyttäjistä kertyy jopa 22 % kaikista lääkekustannuksista. Sen jälkeen valmistellaan sosiaalija terveydenhuollon rahoitusuudistus. Samaisten potilaiden vuosittaiset lääkekustannukset ovat yhteensä 365 miljoonaa euroa. Myös sote-uudistuksen sisäinen vaiheistaminen mahdollistaa sen, että toimeenpanoon päästään mahdollisimman pian, toteaa kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Myös valtionosuusjärjestelmää joudutaan arvioimaan uudelleen. Hallitusneuvottelujen aineistot 27.5.2015 http://valtioneuvosto.fi/hallitusneuvottelut.. Tarkastelussa selvisi, että 3 %:lle kaikista lääkkeiden käyttäjistä kertyy 22 % kaikista lääkekustannuksista. 27. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. On kuitenkin tärkeää, että ensivaiheessa edetään juuri sote-uudistuksen kautta, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa ripeästi. Hallitus asettaa sote-uudistusta varten parlamentaarisen seurantaryhmän. Heistä hieman yli puolella oli käytössään vähintään yksi epäsopiva lääkitys. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen ja samalla otetaan huomioon työterveyshuollon asema. Heille on määrätty monia lääkkeitä, joista osa on epäsopivia. Sote-uudistuksen perustaksi kuntaa suuremmat itsehallintoalueet Sosiaalija terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Kelan tutkimuksessa käytiin läpi Kelan vuoden 2011 reseptitiedostosta ne, joilla oli kolmen kuukauden tarkastelujaksolla hyvin suuret lääkekustannukset (yli 1346 €) ja käytössä yli kymmenen lääkettä. toukokuuta julkistetun hallitusohjelman mukaan julkisen sosiaalija terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Asumisterveysasetus selkeyttää asumisolosuhteiden arviointia Sosiaalija terveysministeriön uudella asumisterveysasetuksella säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä säädetään terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Beers-kriteerien perusteella. Sote-uudistuksen jatko täsmentyy kesäkuun aikana, kun laaditaan hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma. Asumisterveysasetuksen myötä voimaan tuleva tärkein uudistus on terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset. Uusi itsehallintotaso muuttaa koko Suomen hallintorakennetta. Lääkekuluja ja lääkityksen laatua verrattiin kaikkiin yli 15-vuotiaisiin lääkkeiden käyttäjiin. Tarkoituksena on, että asiantuntijoita voidaan kouluttaa ja heidän ammattitaitoaan ja pätevyyttään voidaan arvioida yhdenmukaisesti koko maassa. Lisäksi monipuolistetaan ihmisten valinnanvapautta ja palvelutuotantoa. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tuli voimaan 15.5.2015. On esimerkiksi arvioitava, millainen vaikutus uudella itsehallintomallilla on kuntien asemaan ja talouteen. Tarkastellun ryhmän lääkitysten kertaluontoinen lääkärin ja proviisorin tai farmaseutin yhteistyössä tekemä kokonaisarviointi maksaisi 11,3 miljoonaa euroa. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Lääkityksen epäsopivuus määriteltiin kansainvälisesti käytettyjen ns. Tarkastellut potilaat olivat selvästi iäkkäämpiä kuin lääkkeiden käyttäjät keskimäärin. – Näiden linjausten myötä valmistelua on nyt hyvä jatkaa. Pätevyysvaatimuksilla varmistetaan mm., että asiantuntijoilla on riittävä pätevyys arvioida rakennusten kosteusja homevaurioista sekä muista sisäilmaongelmista johtuvia tekijöitä
48 Chefredaktör Satu Helin Det är fint att vi har en lag om funktionsförmåga, dvs. Av de äldre människorna har en del nedsatt funktionsförmåga och behov av hjälp varför de i lagen definieras som äldre människor. Förvånansvärt ofta hör man kommentarer där man konstaterar att mentala och sociala faktorer blir i bakgrunden när uppmärksamheten fästs bara vid funktionsförmågan. Jag undrade en gång när jag gick igenom ett forskningsmaterial hur en person som i 75-årsåldern inte kunde sköta sina bankoch uppköpsärenden och hade blivit tvungen att avstå från föreningsverksamhet, alltså till den delen antecknats som funktionsoförmögen och till följd av detta led av ensamhet, som 80-åring kunde utföra motsvarande saker och upplevde att livskvaliteten hade blivit bättre. Bakom detta mirakeltillfrisknande visade sig ligga en sondotter som hade ordnat för sin farmor en ny bostad som var tillgänglig utan trappor och hiss. Lagen är en bra sak – men det harmar att lagen har börjat kallas ”Äldreomsorgslagen”, alltså om äldre personer. I kommentatorernas tankar avser funktionsförmåga uppenbarligen bara fysisk funktionsförmåga och användning av adl-mätare. Funktionsförmåga täcker de fysiska, psykiska och sociala dimensionerna utan att glömma fritidsaktiviteterna. ”Lag om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om socialoch hälsovårdstjänster för äldre”. att främja att klara sig självständigt. Informationen från adl-mätare är till sin natur grov och lätt att bygga vidare på när man vidgar sina egna vyer. vad olika personer och i synnerhet yrkesutbildade i branschen avser med funktionsförmåga. den äldre befolkningen. Olika delfaktorer behöver inte bedömas men avslöjas nog av en granskning av orsakerna till nedsatt funktionsförmåga. Funktionsförmåga är en resurs. Styrkan eller begränsningarna i människornas funktionsförmåga och deras orsaker kan finnas såväl på det fysiska, psykiska som sociala området, ofta som summa av flera faktorer. Kartläggning av funktionsförmågan och funderande på orsaker till eventuella begränsningar ger annan information om servicebehovet är förfrågningar om servicebehov. Trots detta är det skäl att fundera på om åtgärderna för att stärka funktionsförmågan fungerar så bra att människorna självständigt klarar sig och kan bo hemma. Det är en lycka att många möjligheter till organisationsverksamhet, idrott, kultur och studier samt kunskap om hälsofrämjande står till buds utanför socialoch hälsovården för att främja funktionsförmågan och deltagandet. Oftast betyder service det att man får någonting färdigt i stället för att göra något själv, vilket är en förutsättning för upprätthållande av funktionsförmågan. Lagens syfte är bl.a. stärkande av den. Information om hälsa, upplevelse av hälsa och ekonomi samt iakttagelser av hur man klara sig i hemmiljön är en del av en täckande bedömning av funktionsförmåga och dess förutsättningar. Lagen avser att täcka stödjandet av funktionsförmågan hos hela den äldre befolkningen. Enligt begreppsdefinition och innehåll gäller lagen hela befolkningen i ålderspensionsålder, dvs. Så betonas om lagens innehåll tanken på service, servicebehov och allra mest servicebehövande människor. kognition. Spelet mellan olika sakers vikt är det skäl att fortsätta: demenssjuka och rörelsevilliga personer sover sina natt väl även utan mediciner om de kunnat går ut tillräckligt mycket. I detta skede blir någon nervös och berättar ett exempel på den med demenssjukdom; en snabbfotad gumma som rymmer. Lagen låter en förvänta serviceutbud. Tyvärr hör man fortfarande ofta exempel på man inte reagerar på skadliga faktorer i hemmiljön när servicebehovet kartläggs. I mången annan funktionsförmåga är rörelseförmåga en delfaktor, en möjliggörare, en verklig resurs. En annan viktig resurs består av rimliga funktioner av minnet och allmänt kunskapsbehandlingsförmåga, dvs. En annan sak som väcker passioner gäller begreppet funktionsförmåga, dvs. I synnerhet att fundera på orsaker till begränsningar öppnar vägar för att upprätthålla funktionsförmågan och t.o.m
Detta är givetvis förståeligt när högt blodtryck predisponerar för hjärnsjukdomar och hjärtsvikt. Sådana skador på funktionsförmågan förhindras bara genom att mäta blodtrycket och sänka högt blodtryck. Högt blodtryck är även en riskfaktor för demens men till skillnad från förebyggande av slaganfall har det varit svårt att påvisa blodtrycksbehandlingens effekt på förebyggande av demens. Orsaken är sannolikast den att undersökningspatienterna för det mesta varit ålderstigna och behandlingstiderna i blodtrycksundersökningarna har varit mycket korta, några år. Globalt uppskattas högt blodtryck vara den största enskilda orsaken till sjukdom och död. Resultat från en stor amerikansk populationsundersökning belyser dock saken. Undersökningens slutledning var att blodtrycksbehandling som startar i tid förlänger livet och förebygger problem i ålderdomen. Mycket nära. 49 Vanhustyö 3–4 • 2015 Timo Strandberg professor i geriatrik, Helsingfors och Uleåborgs universitet, HUCS Kolumn Blodtrycket är en central mätbar storhet i hälsooch sjukvården och högt blodtryck är ett betydande och allmänt fenomen i befolkningen. Behandlingens startas alltså alltför sent med tanke på demensutvecklingens långa cykel. Hur inverkar då högt blodtryck på funktionsförmågan. Där mättes blodtrycket i medelåldern (56 år i snitt) och i hög ålder och korrelerades med förändringar i kognitionen under 20 års uppföljning. Över hälften av de som hade systoliskt tryck över 160 mmHg i 56-årsåldern dog under uppföljningen, före 76-årsåldern i snitt. Man vet väl att högt blodtryck orsakar i synnerhet kärlsjukdomar i hjärnans artärer – blodproppar och blödningar – men är också en riskfaktor för kranskärlsskleros och hjärtinfarkt. problem i kunskapshanteringen – i sin värsta form demens. Behandla högt blodtryck i tid – förbygg problem i ålderdomen. Men högt blodtryck gör också mullvadsarbete i det tysta genom att försvaga hjärnans funktion utan att individen har speciellt dramatiska symtom såsom slaganfall. Trots utvecklade behandlingsmetoder behandlas högt blodtryck fortfarande illa även om man vet att sänkt blodtryck avsevärt minskar artärsjukdomarna – även hos 80-åringar. En viktig sak i anslutning till funktionsförmågan är även kognitiva problem, dvs. Högt blodtryck är en av de viktigaste orsakerna till försvagad funktionsförmåga. Bland de överlevande förutsåg blodtrycket i 56-årsåldern försvagad kognition och utveckling av demens under uppföljningen. Ändå måste man vara försiktig med att sänka blodtrycket om åldringen är mycket sjuk och i dåligt skick – hos äldre är blodtrycksbehandlingen alltså individuell. Hos dem som fick blodtrycksbehandling bevarades kognitionen bättre
Hoida ajoissa verenpainetauti – ehkäise vanhuusiän ongelmia. Mutta verenpainetauti tekee myyräntyötä myös hiljaisesti heikentämällä aivojen toimintaa ilman että yksilöllä on mitään kovin dramaattisia oireita kuten aivohalvauksia. Suuren amerikkalaisen väestötutkimuksen tulokset valaisevat kuitenkin asiaa. Huolimatta kehittyneistä hoitokeinoista verenpainetaudin tehokas hoito toteutuu edelleen huonosti, vaikka verenpaineen alentamisen tiedetään merkittävästi vähentävän valtimosairauksia – myös yli 80-vuotiailla. Hoito siis aloitetaan liian myöhään kun ajatellaan dementian kehittymisen pitkää kaarta. Nämä haitat toimintakyvylle estetään vain mittaamalla verenpaine ja alentamalla korkeaa painetta. Verenpainetauti on myös dementian riskitekijä, mutta toisin kuin esimerkiksi aivohalvauksien estossa, verenpainetaudin hoidon vaikutusta dementian estossa on ollut vaikea osoittaa. Tärkeä toimintakykyyn liittyvä asia ovat myös kognitiiviset eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvät ongelmat – pahimmillaan dementia. 50 Kolumni Timo Strandberg geriatrian professori, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Verenpaine on keskeinen mitattava suure terveydenhuollossa ja kohonnut verenpaine – verenpainetauti – on merkittävä ja yleinen ilmiö väestössä. Tämä on tietysti ymmärrettävää kun verenpainetauti altistaa aivosairauksille ja sydämen vajaatoiminnalle. Hengissä selvinneiden joukossa keski-iän verenpainelukema ennusti kognition heikentymistä ja dementian kehittymistä seurannan aikana. Syynä on todennäköisimmin se, että tutkimuspotilaat ovat yleensä varsin iäkkäitä ja hoidon kesto verenpainetutkimuksissa varsin lyhytaikaista, muutamia vuosia. Verenpainetaudin tiedetään hyvin aiheuttavan erityisesti aivovaltimotautia – tukoksia ja vuotoja – mutta se on myös sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijä. Verenpainetauti on yksi tärkeimpiä toimintakyvyn heikentäjiä. Tutkimuksen johtopäätös on, että ajoissa aloitettu verenpainetaudin hoito pidentää elämää ja ehkäisee vanhuusiän ongelmia. Erittäin läheisesti. Yli puolet niistä joiden systolinen verenpaine 56 vuotiaana oli yli 160 mm Hg kuoli seurannan aikana, ennen keskimäärin 76 vuoden ikää. Niillä, joiden verenpainetta ryhdyttiin hoitamaan seurannan aikana, kognitio säilyi paremmin. Miten verenpainetauti sitten kytkeytyy toimintakykyyn. Siinä mitattiin verenpaine keski-iässä (keskimäärin 56 vuotiaana) ja vanhalla iällä ja suhteutettiin se kognition muutoksiin20 vuoden seurannan aikana. Kuitenkin jos vanhus on kovin sairas ja huonokuntoinen verenpaineen alentamisessa on oltava varovainen – vanhuksilla verenpaineen hoito on siis yksilöllistä. Maailmanlaajuisesti verenpainetaudin arvioidaan olevan suurin yksittäinen sairauskuorman ja kuolemien aiheuttaja
Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. Tilaa Vanhustyö-lehti Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/vuosi Opiskelijatilaus 26 € Määräalennus yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi. Tutkimus ja päätöksenteko 2/2015 18.3. 4.9. Kotona eläminen 3-4/2015 20.5. 050 349 6911 Lehti julkaisee ainoastaan sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. SENIORARBETE Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2015 14.1. 30.10. Tulevaisuutta rakentamaan 6/2015 7.10. SEN IORA RBET E 7•2014 Turvallin en asumin en ja virikkee llinen elinym päristö Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Toimintakyky 5/2015 13.8. 13.4. Ilmoittamalla Vanhustyö-lehdessä tavoitat muun muassa alan ammattilaiset, päättäjät, ikääntyvät ihmiset sekä omaiset. Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Herttakaisa Kettuseen, herttakaisa.kettunen@vtkl.fi, puh. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Ilmoitustuotot käytetään kokonaisuudessaan keskusliiton kautta kotimaisen vanhustyön tukemiseen. 6.2. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. 12.6. Oikeus ja kohtuus vanhustyössä Vanhustyö-lehden ilmoitusmyynti on siirtynyt liiton omaksi toiminnaksi vuoden 2015 alusta. Teknologia ja tekniikka 7/2015 18.11. 11.12. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista