14 6 12. Muistisairaan perheen omahoitovalmennus Liikunta lisää toimintakykyisiä vuosia. 2 SENIORARBETE 4 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 21.10.2016 | Lehden teemana on Tiedolla johtaminen TEEMA: Kotikuntoutus Vanhuuden haurastumiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvän gerastenian tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon etsitään ratkaisuja kansainvälisellä tutkimuksella
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. www.vtkl.fi K ol um ni 4 Kotikuntoutus – kolmas pyörä Satu Helin 5 Ihmislähtöinen kuntoutus on kaiken ydin kysy&vastaa 6 Gerastenia synnyttää toiminnanvajeita – tutkimuksella haetaan malleja ehkäisyyn ja hoitoon Leena Valkonen 8 Pohjoismainen gerontologiakongressi: Välineitä hyvään vanhuuteen Leena Valkonen 10 Syöpää ei pidä pelätä – sitä voidaan hoitaa myös iäkkäillä ihmisillä Leena Valkonen 12 Muistisairaan perheen omahoitovalmennus tukee kotona asumista Leena Valkonen 14 Liikunta lisää toimintakykyisiä vuosia Leena Valkonen 17 Vanhustyön johtajat 18 Ammattilaiset jalkautuvat kylille Hanna Moilanen 20 Mitä tapahtuu, kun asiakkuutta tarkastellaan voimaantumisen näkökulmasta. 3 Vanhustyö 4 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 6 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Välinpitämättömyydestä ihmistä tai diabeteksen hoitoa kohtaan ei ole kyse, lähinnä tiedon puutteesta diabeteksen hoidossa ja riittämättömästä resurssoinnista, kertoo Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka kolumnissaan sivulla 46.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Valitettavan usein kuulee, että ikäihmisten diabeteksen hoito on huonolla tasolla. 30 Kotikuntoutus mielekkään arjen ytimessä Riitta Forss ja Anne Loponen 32 Lonkkamurtuman jälkeinen kotikuntoutus on hyödyllistä Sarianna Sipilä, Johanna Edgren ja Anu Salpakoski 34 Tukea kotona asumiseen – Kuntoutuksen painopistettä siirretty kotiin Lahdessa Herttakaisa Kettunen 36 Nettiopastaja rohkaisee ja kannustaa Marja Pakarinen 38 Ääneen lukeminen tuo yhteisyyden kokemuksen Pirjo Lääperi 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Rehabilitering hemma – tredje hjulet Satu Helin 45 Min diabetes är inte en folksjukdom Janne Juvakka 50 Minun diabetekseni ei ole kansansairaus Janne Juvakka Yli 100 000:lla 70 vuotta täyttäneellä suomalaisella on diabetes ja määrä kasvaa. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Leena Valkonen 22 Ennen oli allit ja nyt on papua etävalmennus toimii iäkkäilläkin Satu Valtheim ja Teija Saarinen 24 Kriisiapu on kohtaamista Sonja Maununaho 26 Hissi helpottaa kotona asumista Herttakaisa Kettunen 29 Pirkon pakina: Mistä motivaatiota kotikuntoutukseen
Hyvä ravitsemus on kuntoutumisen peruslähtökohta. Ei ihminen elä kuitenkaan vain liikkeellä ja psyykkauksella. Sekä eri muodoin toteutettava laitoskuntoutus että avokuntoutus toteutuvat useimmiten kuntoutukseen varatuissa toimitiloissa, tähän tarkoitukseen kehitettyjen laitteiden avulla ja ammattilaisen ohjaamana. Järjestöjen vapaaehtoisten merkitystä ei kannattaisi unohtaa kotikuntoutuksen suunnitelmaa tehtäessä. Kotiutumisen ja kotikuntoutumisen edellytyksenä ovat kotiolot, missä ei ole liikkumisen rajoitteita tai suoranaisia tapaturmariskejä. Kotikuntoutuksen kehittäminen toteutuu parhaiten periaatteella ”kaksi kärpästä samalla iskulla”. Alakuloisella mielellä ruoka ei maistu kehotuksista huolimatta. Etäkuntoutus parhaimmillaan lisää asiakkaassa tunnetta siitä, että minusta välitetään ja minut halutaan saada kuntoon. Tämä onnistuu toisinaan ja toisinaan taas ei. Kotikuntoutukseen tulee perehdyttää myös iäkkään ihmisen läheiset sekä kotihoidon ammattilaiset. Hallituksen kärkihankkeen avulla lisätään kotihoitoa. – Oi, ruoka oli hyvää, huoneet olivat ihan siistit ja oli siellä iltaohjelmaakin. Useimmille koti on rakas paikka, mikä luo positiiviseen vireen kuntoutumiselle. Apuvälineet auttavat, mutta peseytymistilojen puutteita tai sisäänkäynnin ongelmia ei saa hetkessä remontoiduksi äkillisen sairastumisen jälkeistä kotikuntoutumista varten. Laitosja avokuntoutuksen rinnalle kehitettävä kotikuntoutus tuo paljon mahdollisuuksia ikääntyneiden ihmisten toimintakykyisyyden palauttamiseen. Aivohalvausten jälkitiloissa mahdollinen puheterapia puhekyvyn palauttamiseksi tai muiden menetysten käsittely vaativat henkistä sopeutumista, toisen ihmisen tukea ja ymmärrystä. Kuntoutumisessa oleellista on henkinen tuki ja kannustus. Kotikuntoutus on lähetteen perusteella ammattilaisen yhdessä ikääntyneen ihmisen kanssa suunnittelemaa kuntoutumista ja sen ohjaamista. – Minkälaista siellä oli. 4 Pääkirjoitus Satu Helin – Terveisiä kuntoutusjaksolta. Kekseliään ja asiakasta kannustavan kotikuntoutumisohjelman ja sen toteutumisen seurannan avulla ihminen voi suoriutua arjen toimistaan tekemällä asiat aiemmasta poikkeavalla tavalla, mahdollisen apuvälineen turvin ja aiempaa hitaammin. Etäkuntoutuksessa voidaan ohjata omaehtoisten harjoitteiden toteuttamista ”oikealla” tavalla, riittävän usein ja kehujen kera. K uulostaako tutulta terveiseltä kuntoutuslaitoksesta. Vaikka kuntoutuksen tarkoitus on ihmisen aktivointi omaehtoiseen harjoitteluun, voi tokaisu ”kävin kuntoutuksessa” jäädä kuvaamaan myös avokuntoutujan sitoutumisastetta ja riippuvuutta ammattilaisesta ja kodin ulkopuolisesta toiminnasta. Kotiin hankitut tai lainatut laitteet auttavat kuntoutusharjoitteissa, jos koti ei yksin tarjoa riittäviä mahdollisuuksia. Sairastumisen, vammautumisen tai leikkaustoimenpiteiden jälkeen sairaaloissa käynnistetty kuntoutus jatkuu useasti lääkärin lähetteen perusteella avokuntoutuksena fysioterapeuttien vastaanotoilla. Ihmisen motivointi omaehtoiseen voimien palauttamiseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen edellyttää elintapojen tai toimintatapojen muutosta. Toimintakyvyn heikkenemisen ei tarvitsekaan tarkoittaa sitä, että tarvitsisi pitkiä aikoja ulkopuolista apua. On tilanteita, missä fyysisen suoriutumiskyvyn kohtuullinen palautuminen ei vielä riitä tuomaan turvaa ja henkistä tasapainoa. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat ikääntyneitä ihmisiä asuntojensa perusparannusten suunnittelussa, mikä on varautumista myös mahdolliseen kotikuntoutumiseen. Tietoverkon avulla toteutettava etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamille kuntoutuskerroille hyvä lisä. Fyysisten tavoitteiden lisäksi henkiset ja sosiaaliset tekijät tulee sisällyttää kuntoutumisen tavoitteisiin sekä kuntoutusjaksolla että sen jälkeen. Huolestuttavaa on se, että samaan aikaan kustannusten leikkaamiseksi on esitetty rakennusten esteettömyysmääräysten höllentämistä. Kotikuntoutus – kolmas pyörä
– on ratkaisevasti yhteydessä vanhusten toimintakykyyn. 5 Vanhustyö 4 • 2016 Miten iäkkäät ihmiset tulisi huomioida kuntoutuspalveluissa. Vanhukset ovat yksi työelämän ulkopuolella olevien ryhmä, jossa kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutus toteutuu heikosti. Järjestöt tuottavat enemmän kuntoutuspalveluita kuin yritykset tällä hetkellä. Totean tulevaa sote-ministeri Annika Saarikkoa lainaten, että kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen toimeenpanossa ei olisi järkeä, jos sitä ei tehtäisi yhtäaikaa sote-uudistuksen kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Siun sotea on valmisteltu tiiviissä vuoropuhelussa sotejärjestöjen kanssa. Kuntoutussäätiö kantaa säädekirjansa mukaisesti huolta erityisesti haastavassa elämäntilanteessa olevien kuntoutuksesta, voimavaroista ja osallisuudesta yhteiskunnassamme. Kuntoutus on kuitenkin hyvin paljon toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa toimintaa – voimavarojen vahvistamista. Kuntoutussäätiön tutkimukset osoittavat, että työelämän ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat ja nuoret jäävät usein vaille kuntoutusta. kysy & vastaa Soile Kuitunen toimitusjohtaja Kuntoutussäätiö Ihmislähtöinen kuntoutus on kaiken ydin. Tulokset ovat hämmästyttävän hyviä. Vanhuksia kannustetaan liikkumaan asunnoistaan erilaisiin yhteisiin tapahtumiin. Järjestöt tarjoavat tietoa, vertaistukea, niissä ymmärretään kuntoutujien arkea ja kokemuksia. Esimerkiksi Vantaalla Foibe-säätiön palveluasuntojen vanhukset kuntouttavat itseään päivittäisten jumppatuokioiden ja yhteisöllisyyden keinoin. Vanhusten kanssa vietetty aika ja sen ajan sisältö – käytetäänkö se viemällä vanhuksia ulos, keskustelemalla heidän kanssaan jne. Saavatko he kuntoutuspalveluita samassa suhteessa kuin muut kansalaiset. On kuitenkin totta, että kuntoutusta tarvitaan paljon enemmän myös sairaaloissa. Jo pelkkä infra, se miten vanhuksen palveluasunnon ja yhteisten tilojen huonekalut on järjestetty, estää normaalia päivittäistä liikkumista ja kanssakäymistä muiden kanssa. Järjestöjen pitäisi ehkä löytää uusia kanavia vaikuttamiseen ja osallisuuteen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa, ja alkaa kertoa oman toimintansa vaikutuksista ja yhteiskunnallisista hyödyistä enemmän. Ei ole ihme, että toimintakyky romahtaa. Mielenterveysongelmat, työttömyys, päihdeongelmat ja sosiaalisen kanssakäymisen haasteet liittyvät usein toisiinsa, ja suurin osa näistä kuntoutusasiakkaista tarvitsee sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluita. Kuntoutusta leimaa edelleen se, että se mielletään jonkin sairauden tai onnettomuuden jälkeisenä hoitona. Tarvitsemme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen kaikki resurssit – myös kansalaisyhteiskunnan voimavarat. Kuntoutuksen uudistamiskomitea on järeä väline kuntoutuksen uudistamiseen. Kuntoutussäätiön vaikuttamisagendalla ihmislähtöinen kuntoutus on kaiken ydin. Sänky ei ole kenenkään paikka 24/7. Professori Erkki Vauramon kuvat nykyisistä palvelutaloista ovat karmaisevia. Flunssapotilaalle sote-integraatio ei tuota mainittavia hyötyjä, mutta kuntoutujalle kyllä. En innostu käsitteestä ”kuntouttava työote”. Useat kuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat monenlaisia sote-palveluita. Suomalaisista yli 75-vuotiaista 90 % asuu kotona. Eräs perusongelma suomalaisessa kuntoutuksessa ja kuntoutusjärjestelmässä on se, ettei kuntoutustarpeita tunnisteta riittävästi. Tätä kuntoutuksella voidaan ehkäistä. Nyt sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen kynnyksellä olisi ensiarvoisen tärkeää saada kansalaisyhteiskunta mukaan. Mielenterveysongelmat ovat yhdessä tukielinsairauksien ohella pääsyy ennenaikaisiin eläköitymisiin. Nyt kun uutta sotea rakennetaan, mitä toiveita ja odotuksia ja parannusehdotuksia Kuntoutussäätiöllä on kuntoutuksen edistämiseksi. Kuntoutuspalveluja tuottavat monet eri tahot, mikä on järjestöjen rooli. Yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti tärkein tavoite kuntoutuksessa liittyy mielestäni voimavarojen vahvistamiseen niin, että vanhukset voivat elää hyvää ja turvallista elämää mahdollisimman pitkään kotonaan. Kuntoutuksen kannalta kokonaisuudistus on tarkoituksenmukainen, koska juuri kuntoutuksessa sote-integraatiosta on suurimmat hyödyt. Minusta kyse on kuntoutuksesta, jota tarvitaan vahvistamaan vanhusten voimavaroja niin, että he pääsevät sairaalasta kotikuntoutukseen mahdollisimman nopeasti. Kuntoutus kattaa ison kirjon erilaisia palveluita, lääkinnällisistä sosiaalisiin
Myös mahdollisia merkkiaineita etsitään ja mahdollisuuksia sille, voitaisiinko kehittää myös haurastumista hidastavia lääkeaineita. Keskeistä on gerastenian määrittäminen, että saadaan yhteneväiset kriteerit oireyhtymän tunnistamiseen ja mallit diagnosointiin ja hoitoon. Gerastenia ei ole normaalia vanhenemista, vaan tila, jossa ikääntyneen yleinen terveydentila heikentyy ja se vaikuttaa elämään monin tavoin, Timo Stranberg päättää. Strandbergin mukaan Euroopassa ei ole toistaiseksi toteutettu näin laajamittaista gerastenian ehkäisyyn liittyvää tutkimusta. Kriteerinä on, että tutkimukseen osallistuva olisi sen verran hyväkuntoinen, että pystyy kävelemään 400 metriä, mutta jolla on jo merkkejä haurastumisesta. – Gerastenia tuo haasteita kotona selviytymiselle ja tarvetta kuntoutukselle. 6 Teksti: Leena Valkonen TUTKIMUS G erastenia eli hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) yleistyy vanhetessa, se huonontaa elämänlaatua, vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä sekä lisää sairaanhoidon tarvetta ja siten yhteiskunnan kustannuksia, sanoo professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta. Tutkimus kestää kaksi vuotta ja se on osa laajempaa kansainvälistä hanketta, jossa selvitetään gerastenia-sarkopenia –oireyhtymää iäkkäillä. 040 583 6580 tai Kaisa Karvinen, puh. Haurastuminen aiheuttaa lisääntynyttä kaatumisriskiä, liikuntakyvyn menetystä, sosiaalista syrjäytymistä, elämänlaadun heikkenemistä sekä riippuvuuden lisääntymistä toisista ihmisistä. Helsingin yliopisto on osallisena tutkimuksessa, jossa selvitetään, millaisella liikunnalla ja ravitsemuksella voitaisiin parhaiten ehkäistä toiminnanvajeiden kehittymistä haurailla yli 70-vuotiailla ihmisillä. SPRINTT-tutkimuksessa keskeinen tutkimusaihe on, miten liikunnalla ja ravitsemuksella voidaan vaikuttaa toiminnanvajeiden syntymiseen ja ehkäisyyn. SPRINTT -tutkimukseen osallistuu yhdeksän eurooppalaista maata ja yhteensä interventioon haetaan 1500 henkilöä. 050 59 08 707 Gerasteniapotilaan tunnusmerkkejä • Heikko olo, huono ruokahalu, laihtuminen • Vaikea nousta sängystä ylös • Poikkeuksellinen depressio tai uupumus • Aktiivisuuden väheneminen Gerasteniaa arvioidaan usein viiden kriteerin avulla, joita ovat painonlasku, uupumus, heikko lihasvoima, hitaus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.. Suomesta tutkimukseen mukaan otetaan runsas sata henkilöä pääkaupunkiseudulta. Tähän mennessä on löytynyt runsaat 40 henkilöä ja lisää haetaan. Vanhetessa gerastenian yleisyys edelleen kasvaa. Lopulta toimintakyvyn heikkeneminen vie laitoshoitoon, jos ennaltaehkäiseviä ja oireyhtymää hidastavia keinoja ei löydy, Strandberg toteaa. Koehenkilöitä haetaan Strandbergin mukaan gerastenia on toistaiseksi varsin heikosti tunnistettu oireyhtymä. – Tutkimus on erittäin tärkeä, koska niin Suomessa kuin koko Euroopassa iäkkäden ihmisten määrä koko ajan kasvaa. Gerastenia synnyttää toiminnanvajeita – tutkimuksella haetaan malleja ehkäisyyn ja hoitoon Vanhuuden haurastumiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvän gerastenian tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon etsitään ratkaisuja kansaivälisellä SPRINTT-tutkimuksella. – Tutkimukseen olisi tulijoita vaikka kuinka, mutta sopivia henkilöitä on ollut vaikea löytää. Hän arvioi, että noin 10 prosentilla suomalaisesta yli 70 vuotiaasta väestöstä on gerastenia ja jopa 40 prosentilla sen esiasteita. Monet ovat olleet liian hyväkuntoisia. Ilmoittaudu tutkimukseen Jos olet kiinnostunut osallistumaan SPRINTT-tutkimukseen, ota yhteyttä tutkimushoitajiin: Anja Punkka, puh
Lipun ostaneille 10€ messuraha messuostoksiin. klo 9-17 pe 21.10. Tervetuloa Vanhustyön keskusliiton osastolle 102! Yhteistyössä: Kuuloliitto ry 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus WWW.HYVAIKA.FI Sopii ammatilliseksi koulutuspäiväksi! Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä. Avoinna: to 20.10. • yli 200 näytteilleasettajaa • päivätansseja tahdittaa yön lyhdyt • paneelikeskustelussa omaishoito • juontajina pirkko mannola ja sami hintsanen • tietoiskuja mm. Ideoita hyvinvointiin ja arkeen, ikääntyville ja vanhustyön ammattilaisille. AISTIT | ASUMINEN | HOIVA KUNTOUTUS | TEKNOLOGIA Vanhuus on hyvä ikä. klo 9-16 Peruslippu 10 €. Suomen laajin ikääntymisen tapahtuma. Messuilla mukana mm. kotiturvasta ja ikäkuulosta • liikuntatorilla toiminnallisia harjoitteita HYVÄ IKÄ
eloisaika.fi>uutiset. miten ohjelman teemaverkostoissa luodaan uutta vanhuuskulttuuria. Kansainvälisessä posterinäyttelyssä oli esillä keskusliitossa kehitetty Ystäväpiiri-toiminta ja sen tuomat hyvät tulokset iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Aihepiireinä ovat etsivä ja löytävä työ, mielenterveys, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, vapaaehtoisuus, maaseutu ja MuistiMIKE-työkalu. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Pohjoismainen gerontologiakongressi: Välineitä hyvään vanhuuteen Pohjoismainen gerontologiakongressi NKG2016 kokosi kesäkuussa yli 900 vanhenemistutkimuksen ja vanhustyön asiantuntijaa 44 eri maasta Tampereelle esittelemään ja kuulemaan alan uusimmista tutkimuksista. Vanhustyön keskusliiton koordinoimalla ja RAY:n rahoittamalla Eloisa ikä -ohjelmalla oli kongressissa posteriesityksenä mm. • Tekee mieli oppia teknologiaa – Kotiturva-hanke edistää ikääntyneiden ihmisten kotona asumista. • Ikäihmisten digitaalinen osallisuus – toimintatapoja kehitetään järjestökentällä (kuuden toimijan yhteisesitys iäkkäiden ihmisten tietotekniikkataitojen sekä teknologian käyttöönoton edistämiseksi). Kongressiin sisältyi suomenkielinen ohjelmapäivä vanhustyön ammattilaisille teemalla Välineitä hyvään vanhuuteen. Toimintamallin mukaiseen ryhmätoimintaan on osallistunut jo yli 7000 iäkästä ihmistä ympäri Suomea ja palautteen mukaan 98 % osallistujista suosittelee toimintaa myös muille yksinäisyyttä kokeville ihmisille. Kansainvälisessä ohjelmassa esiintyivät myös Vanhustyön keskusliiton koordinoiman Eloisa ikä -ohjelman tutkijat Marja Saarenheimo ja Minna Pietilä esityksillä Meaning of social relations for older people ja symposiumissa Positive mental health of older people. Vanhustyön keskusliitolla ja liiton yhteistyökumppaneilla oli päivässä useita posteriesityksiä. 8 V anhustyön keskusliitto osallistui kongressiin useilla kehittämishankkeilla, joita esiteltiin sekä posterein että suullisissa esityksissä. Kongressissa oli tarjolla kolmen päivän aikana yli 500 englanninkielistä tieteellistä esitystä. KONGRESSI. • Iloa ja oivallusta iäkkään ihmisen arkeen; Senioritoiminnan koulutusta ammattilaisille sekä vapaaehtoisille virikkeellisen arjen tukemiseen hoivaja kotiympäristöissä sekä Vahvike ryhmäja viriketoiminnan aineistopankin sisällön antamat mahdollisuudet viriketoimintaan. Lisäksi posterinäyttelyssä esiteltiin kuusi muuta ohjelman osa-hanketta eri puolilta Suomea. Lisätietoa posteriesityksistä löytyy Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi>ajankohtaista sekä www. Ohjelmaan osallistui 160 henkilöä ympäri Suomea
Mielenterveysnäkökulma mukaan kaikkeen suunnitteluun Työ ikäihmisten mielenterveyden vahvistamiseksi käsittää paitsi konkreettisia toimia palveluiden sisällön kehittämiseksi ja kattavuuden lisäämiseksi, myös mielenterveyttä tukevien ympäristöjen luomista, asenteisiin vaikuttamista ja mielenterveystaitojen esillä pitämistä. Joko ongelman laajuutta ei ole tiedostettu tai ajatellaan, että vanhuus vaivoineen joka tapauksessa riistää ihmiseltä mahdollisuudet psyykkiseen hyvinvointiin. Ikäinstituutissa on kehitetty ikäihmisten itsensä kanssa ryhmämenetelmiä psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Psyykkinen hyvinvointi olisi mielihyvin saanut olla enemmänkin esillä yli viidensadan esityksen kongressissa. Mielenterveysnäkökulman tulisi olla mukana kaikessa suunnittelussa – ei ainoastaan kehitettäessä erityisiä mielenterveyspalveluita. Esimerkiksi Eloisa ikä -tutkimuksen haastatteluissa mainittiin muun muassa sosiaaliset suhteet, harrastukset, fyysisen kunnon ylläpito, arjen rutiinit, luonto ja positiivinen asenne elämään. Keskeinen tulos oli, että mitä vanhemmaksi ihminen kokee itsensä suhteessa kronologiseen ikäänsä ja mitä lähempänä kuolemaa hän kokee olevansa, sitä suurempaa psyykkistä kuormittuneisuutta hän kokee. Israelilaistutkijat esittelivät siinä laajaa hankettaan, jossa on tutkittu ihmisten subjektiivisia kokemuksia ja käsityksiä omasta ikäisyydestään ja kuoleman läheisyydestä sekä näiden yhteyttä mielenterveyteen. Ahvennanmaalla ja Umeån yliopistossa on puolestaan selvitetty sisäisten voimavarojen masennusta ehkäisevää merkitystä. Göteborgin yliopistossa tutkitaan elämään tyytyväisyyttä eläköitymisprosessin eri vaiheissa. Sekä palveluasumisen piirissä olevien että kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä näillä taidoilla on tärkeä osuutensa. Erityisenä haasteena voidaan pitää mielenterveystaitojen, kuten tunneja tietoisuustaitojen sekä kognitiivisten valmiuksien merkityksen laajempaa tiedostamista. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta psyykkinen hyvinvointi merkitsee mahdollisuutta elää täysipainoista elämää perheen ja yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä sekä henkilökohtaisen kärsimyksen vähenemistä. Kysymys ikäihmisten psyykkisestä hyvinvoinnin edellytyksistä sekä sen vahvistamisen keinoista on erityisen tärkeä yhteiskunnassa, jossa iäkkäiden ihmisten sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus väestöstä on suuri. Marja Saarenheimo Vanhempi tutkija. Tätä käsitystä kyseenalaistettiin Pohjoismaisessa gerontologiakongressissa sekä positiivisen mielenterveyden erityissessiossa että suomenkielisessä asiantuntijapäivässä. Suomessakin jopa 15–30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta, mutta tämä ryhmä ei edelleenkään ole muiden aikuisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa mielenterveyspalveluissa. Ikäihmisillä itsellään on monenlaisia keinoja psyykkisen hyvinvoinnin ja hyvän mielialan ylläpitämiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta mielenterveyden vahvistaminen puolestaan on omiaan hillitsemään sosiaalija terveydenhoitokustannuksia ja saamaan ikääntyvien ihmisten voimavarat paremmin käyttöön lähiyhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. 9 Vanhustyö 4 • 2016 Mielenterveyden yhteys hyvinvointiin M ielenterveys on – tai ainakin sen olisi syytä olla ajankohtainen teema ikäihmisten palveluissa. Yllä kuvatun symposiumin lisäksi vain yksi sessio keskittyi spesifisti tähän tärkeään teemaan. Kongressin positiivisen mielenterveyden sessiossa käsiteltiin ikäihmisten psyykkistä hyvinvointia useista näkökulmista
10 Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Aino Huovio Syöpää ei pidä pelätä – sitä voidaan hoitaa myös iäkkäillä ihmisillä Suurin osa syöpään sairastuvista on iäkkäitä ihmisiä. S akari Karjalainen on seurannut tiiviisti syöpään sairastuvuutta ja syöpähoitojen kehitystä myös kansainvälisesti. Syöpä on iäkkäiden sairaus ja tavallisin yli 65-vuotiailla. Asianmukainen kivunlievitys loppuvaiheen syövänhoidossa on yksi haasteista, joihin yhteiskunnan on vastattava entistä paremmin, Sakari Karjalainen painottaa. Hoitoja on suunniteltava niin, että elämänlaatu säilyy iästä riippumatta, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen. – Suurten ikäluokkien tullessa ikään, jossa syöpä yleistyy, yhä useampi sairastuu syöpään. Molemmille järjestöille on tärkeää, että syöpään sairastunut henkilö saa välitöntä ja asianmukaista hoitoa ja että hänen elämänlaadustaan huolehditaan. VTKL on hankkeen aikana julkaissut kannanoton, laatinut hyvän saattohoidon muistilistan ja järjestänyt jäsenistölleen koulutusta ennakoivan saattohoidon ja yhteissuunnittelun toteuttamisesta sekä vapaaehtoisten ottamisesta mukaan toimintaan. JÄSENYHTEISÖ ESITTÄYTYY. Kumpikin järjestö on mukana myös valtakunnallisessa Kuolevan hyvä hoito -hankkeessa. Suomen Syöpäyhdistys ry Cancerföreningen i Finland rf liittyi keväällä Vanhustyön keskusliiton jäseneksi. – Kaikkein iäkkäimmillekin sairastuneille on voitava tarjota hyvä elämänlaatu. On tärkeää levittää tietoa syöpäsairauksista ja hoitomahdollisuuksista myös palvelutaloissa ja kotihoidossa toimivalle henkilökunnalle. Sairastava tarvitsee yhteisön tukiverkon ja erilaisia palveluita. Lääketiede kehittyy ja monia hoitoja voidaan tuoda myös kotiin. Lääketiede kehittyy ja monia hoitoja voidaan tuoda myös kotiin. Vielä yli 85-vuotiaita syöpään sairastuneita on Suomessa vuosittain liki 3 300 eli joka viikko yli 60 uutta tapausta. Kaikkein iäkkäimmillekin sairastuneille on voitava tarjota hyvä elämänlaatu. Tiedon levittäminen myös ikäihmisille itselleen on tärkeää, sanoo pääsihteeri Sakari Karjalainen
Leikkauksen jälkeen annettavat sädehoidot ja lääkehoidot vähentävät syövän leviämisvaaraa. Naisilla yleisimmät syövät ovat rintasyöpä, maha-suolikanavan syövät, keuhkosyöpä ja gynekologiset syövät. – Miehillä yleisimmät syövät ovat eturauhassyöpä, keuhkosyöpä ja maha-suolikanavan syövät. Tänä päivänä syövästä ja sen hoidosta tiedetään tutkimuksen ansiosta jo paljon enemmän. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi kohentaa etenkin psykososiaalista selviytymistä. Yli 75-vuotiailla naisilla haimasyöpä on yleisin kuolemaan johtava syöpätauti. Toiminta on kansainvälistynyt ja pääsihteeri Sakari Karjalainen toimii muun muassa Euroopan syöpäjärjestöjen ECL:n puheenjohtajana. Cancon tulee sanoista cancer control, syöväntorjunta. Vaikka nämä liitännäishoidot aiheuttaisivat ohimenevästi haittoja, on potilaan helpompi elää muiden sairauksiensa kanssa ilman levinnyttä syöpää. Canconin tärkein tulos, laatuopas valmistuu syksyllä. Syöpäjärjestöillä on yli 120 000 jäsentä. Cancon on Euroopan komission perustama yhteistoimintahanke, jonka tavoitteena on löytää EU:n jäsenvaltioille syöväntorjuntaan terveyspoliittisia ratkaisuja. Jos muita sairauksia ei ole, voidaan hoitosuunnitelma ainakin alustavasti laatia kuten nuoremmilla, Riikka Huovinen sanoo. – Vaikka potilas olisi hyvin iäkäs ja hänellä olisi muita sairauksia, voidaan varhaisvaiheen syöpä usein leikata, koska syövän poistaminen parantaa potilaan elämän laatua. Geriatrinen ja psykososiaalinen arvio potilaan tilanteesta antaa tukea hoitopäätösten tekemisessä. – Iäkkäillä esiintyvät muut sairaudet kuten diabetes, verenkiertosairaudet ja heikentynyt munuaisten toiminta lisäävät riskiä infektioihin, anemiaan, pahoinvointiin, masennukseen ja uupumukseen syöpähoitojen aikana. Kivuista ja muista vaikeista syövän oireista kärsivä potilas tarvitsee saattohoitoa hoitopaikassa, missä lääketieteellinen hoito ja erityisesti kipulääkitys pystytään turvaamaan, Huovinen painottaa. Muistisairaus saattaa estää hoitotoimenpiteet, koska ketään ei voi hoitaa vastoin tahtoaan. Kun Suomen Syöpäyhdistys perustettiin vuonna 1936, syöpä oli vielä varsin huonosti tunnettu tautiryhmä Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen, joka tänä vuonna on viettää 80 vuotisjuhlaansa, kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä. – Jos syöpää ei voida parantaa, huolehditaan palliatiivisesta hoidosta, syövän ja muiden sairauksien aiheuttamisen oireiden lievittämisestä ja psykososiaalisesta tuesta. Päämääränä on seulontojen ja hoitojen nykyistä parempi laatu, syöpäpotilaiden ja syövän kokeneiden hyvä elämänlaatu ja oireenmukaisen hoidon kehittäminen, Karjalainen sanoo ja jatkaa: – Parhaillaan valmistellaan päätöksenteon tueksi lyhyitä linjauksia keskeisistä ydinviesteistä. – Euroopassa on tarve vähentää syöpähoitojen ja varhaisdiagnostiikan eriarvoisuutta. Rintasyöpä voidaan lähes poikkeuksetta leikata iäkkäälläkin. Syöpäsäätiö perustettiin tutkimuksen rahoittamiseksi vuonna 1948. Suomen Syöpäyhdistys 80 vuotta Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. 11 Vanhustyö 4 • 2016 Syöpää ei pidä pelätä – sitä voidaan hoitaa myös iäkkäillä ihmisillä Syöpään sairastuminen järkyttää aina T ärkein syy syöpäsairauksien ilmaantuvuuden lisääntymiseen on se, että ihmiset elävät vanhemmiksi kuin ennen. Karjalainen kertoo, että Euroopan syöpäpotilaiden asemassa on suuria eroja, joihin parhaillaan etsitään ratkaisuja laajassa Cancon-yhteistyöhankkeessa. Biologinen ikä ei välttämättä kerro potilaan mahdollisuuksista selviytyä syövän hoidosta, esimerkiksi solunsalpaajahoidosta. Oppaan suositusten avulla pyritään vähentämään syöpäkuolleisuutta jäsenmaissa.. Mukana on 65 organisaatiota 25 Euroopan maasta, joista 23 kuuluu Euroopan unioniin. Keuhkosyöpä on yli 75-vuotiailla miehillä yleisin kuolemaan johtava syöpätauti. Useimmat iäkkäätkin potilaat toivovat aktiivia hoitoa, jos sellaista vain on tarjolla, kertoo syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Riikka Huovinen Suomen Syöpäyhdistyksestä. Syöpään sairastuminen on järkyttävä kokemus iästä riippumatta
Valmennuksessa osallistujat jakavat tietoa kokemuspohjaisesti. Vuosittain Helsingissä noin 80 pariskuntaa osallistuu ja sitoutuu omahoitovalmennukseen. Jakson aikana muistisairaalle ja hänen puolisolleen annetaan tietoa itse sairaudesta, kuntoutusmenetelmistä, ravitsemuksesta ja liikunnasta ja kehitetään keinoja, miten kukin pariskunta voi löytää voimavaroja ja verkostoja ja rakentaa elämäänsä eteenpäin diagnoosista huolimatta, Marja-Liisa Laakkonen sanoo. Marja-Liisa Laakkonen (vas.), Maarit Liljestrand ja Paula Kekoni ovat tyytyväisiä yhteistyöhön muistisairaiden hoidon kehittämisessä. – Malli perustuu siihen, että muistisairausdiagnoosin saatuaan muistisairas ja hänen puolisonsa ohjataan poliklinikalta ryhmämuotoiseen valmennukseen, jossa ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa neljän tunnin ajan kerran viikossa. TOIMINTAMALLI. Poliklinikan ylilääkärinä toimii LT, dosentti Marja-Liisa Laakkonen, joka on aktiivisesti toiminut myös muistisairauksien tutkijana. Lisäksi osallistujien toiveiden mukaisesti päiviä teemoitetaan ja osallistujat saavat tietoa erilaisista toimintamahdollisuuksista ja palveluista, mitä kaupungissa on tarjolla ja sitä kautta pyritään tukemaan pariskuntia heidän arjessaan. Vertaistuki on keskeinen keino omaan voimaantumiseen, Laakkonen mainitsee. Muistikoordinaattoritoimintaa on myös keskitetty yhteisiin alueellisiin työpisteisiin osana geriatrian poliklinikan toimintaa. 12 H e l s i n g i n k a u p u n g i n kuntoutuksen osaamiskeskukseen perustettiin uusi jaos, geriatrian poliklinikka vuoden 2015 alusta lukien. Tarkoitus on voimaannuttaa ja aktivoida osallistujia. Mallin mukaan muistisairaille ja heidän puolisoilleen on valmennuksen Teksti ja kuva: Leena Valkonen Muistisairaan perheen omahoitovalmennus tukee kotona asumista Helsingin kaupunki on uudistanut muistisairaiden hoitokäytäntöjä fuusioimalla muistipoliklinikat kuntoutuksen alaisuuteen geriatrian poliklinikaksi ja ottamalla käyttöön muistisairaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennuksen. aikana samanaikaisesti omia teemallisia ryhmätapaamisia, jotta kumpikin voi keskittyä miettimään asioita juuri omalta kohdaltaan. Vanhustyön keskusliiton, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyönä 2011– 2014 kehitetty muistisairaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus -malli on otettu käyttöön Helsingissä muistisairaiden kuntoutuksessa. Ryhmät ovat kokoontuneet kaupungin palvelukeskuksissa. Omahoitovalmennus on osallistujille maksutonta, mutta matkakuluistaan valmennukseen osallistuneet ovat vastanneet itse
Asiakkaan ohella työhön liittyy myös sairastuneen läheiset. Me panostamme siihen, että asiakas saa tietoa etuuksistaan ja oikeuksistaan. lääkäri suosittamista lääkkeistä ja lääkkeettömistä hoidoista. Asiakkaat tulevat lähetteellä terveysasemilta tai sairaaloiden osastoilta, osa sosiaalityöntekijöiden suosittamina ja osa on lähtenyt lääkäriin esimerkiksi luennon tai muun tapahtuman pohjalta, Liljestrand kertoo. Tämä on iso satsaus kaupungilta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tasapuolisesti päästä mukaan ryhmätoimintaan, Marja-Liisa Laakkonen sanoo. Osallistujat ovat kokeneet, että he ovat saaneet tietoa ja tuki on auttanut heitä eteenpäin elämässä. Omassa työssäni sitä saan kollegoiltani, jotka nyt ovat lähellä. – Monipuoliset palvelukeskukset ovat Helsingissä aivan mahtavia ja niissä on paljon erilaista toimintaa. Muistihoitaja osana muistikuntoutusta Muistihoitaja on mukana muistisairauksien diagnosoinnissa tehden muun muassa muistitestejä ja antaen ensitietoa mm. Kaikenlainen toiminta tukee kuntoutusta ja arjessa jaksamista. Kun ihmisen saa innostumaan jostain, voi saada aikaan suuria asioita. Omahoitovalmennuksen näen tärkeänä, se on yksi keino parantaa muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua. – Olen käynyt myös puhumassa omahoitovalmennusryhmissä ja puolen vuoden päästä olen ollut heihin yhteydessä puhelimitse ja kysynyt tuen tarpeista. Se on palkitsevaa, kun muutoksen näkee asiakkaassa. Monipuoliset palvelukeskukset ovat Helsingissä aivan mahtavia ja niissä on paljon erilaista toimintaa.. Kaupunki kouluttaa ohjaajia Helsingin kaupunki on kouluttanut omahoitovalmennusryhmiä varten jo lähes 50 ohjaajaa. Tässä toimintamallissa on aivan omanlaisensa tulokulma, uskotaan ihmisten omiin kykyihin, annetaan heidän tehdä ja ideoida itse. Muistikoordinaattorien työ nykyisin painottuu muistisairaan henkilön hoitoja kuntoutussuunnitelman laadintaan ja seurantaan sekä palvelujen suunnitteluun ja koordinointiin. 13 Vanhustyö 4 • 2016 Muistikoordinaattori perheen tukena Muistikoordinaattori on tukihenkilö, joka koordinoi ja ohjaa muistisairaita palvelujen piiriin. Omahoitovalmennuksesta Paula Kekoni kertoo saaneensa vain myönOmahoitovalmennusmalli edistää yhteistyötä sosiaalija terveysviraston sisällä • palvelujen tarpeessa olevissa perheissä palveluohjaus edistyy ja siten heidän palvelu-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelmansa muotoutuu ja toteutuu • lisää nykyisten palvelujen terveyshyötyjä • edistää sairastuneiden ja heidän puolisoidensa itsenäistä terveydentilan vaalimista ja sosiaalista aktiivisuutta • parantaa muistisairaiden ja heidän puolisoidensa elämänlaatua • pidentää todennäköisesti muistisairaiden kotona asumisen aikaa (Lähde: M-L Laakkonen, omahoitovalmennuksen vaikutukset) teistä palautetta. Sanon aina, että pallo on teillä, en voi määrätä. Helsingissä toimii yhteensä 14 muistikoordinaattoria, jotka toimivat neljällä vastaanottoalueella. Työn painopiste on muuttunut ja nyt se on pariskunnissa. – Poliklinikalla ollaan vain lyhyitä hetkiä, mutta tärkeää on, että asiakkaat kokevat, että heitä kuullaan ja heitä arvostetaan. – Rahallisia säästöjä valmennustoiminnalla ei niinkään haeta, vaan muistisairaan ja hänen perheensä elämänlaatua parantavia tekijöitä. Paula Kekoni kertoo, että muistikoordinaattorin haaste on tietää, mitä kaikkea tapahtumaa ja tarjontaa kaupungilla on tarjolla ja kannustaa muistisairaita ja heidän puolisojaan osallistumaan. Itsekin huomaa, että vertaistuki on tärkeää. Muistihoitaja Maarit Liljestrand työskentelee Laakson geriatrian poliklinikalla. Ohjaajakoulutus jatkuu edelleen Vanhustyön keskusliitossa ja RAY:lta on haettu hanketta toimintamallin levittämiseksi edelleen muihinkin kuntiin. – Kaikenlainen tiedon jakaminen on tärkeää, esimerkiksi ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tätä kautta säästötkin ovat mahdollisia, jos esimerkiksi laitoshoitoa ei tarvita tai laitoshoidon tarve siirtyy myöhäisemmäksi. Heihin voi ottaa yhteyttä, jos epäilee muistisairautta. Laaksossa työskentelevä vastaava muistikoordinaattori Paula Kekoni on tyytyväinen, että hän toimii nyt geriatrian poliklinikan tiloissa muun hoitotiimin kuten lääkäreiden ja muistihoitajien lähellä. Tärkeää on, että muistisairaat ja heidän puolisonsa saataisiin motivoitua osallistumaan ja sitoutumaan ryhmiin, siinä on heille suuri mahdollisuus. Kahden vuoden seurantatutkimuksessa todettiin omahoitovalmennustoiminnan olevan kustannusneutraalia
liikuntapiirakan eri ikäryhmille. Mielestäni julkiseen terveydenhoitoon tulisi sisällyttää elämäntapaneuvonta, jossa käytäisiin läpi myös liikunnan ja ravitsemuksen alueet. – Suosituksessa korostetaan iäkkäillä lihasvoiman ylläpitoa, mutta tasapaino, liikehallinta ja liikeratojen laajuus ovat yhtä tärkeitä ylläpidettäviä asioita. Lisäksi tutkimuslaitos kehittää menetelmiä fyysisen aktiivisuuden ja kunnon mittaukseen ja pyrkii edistämään niiden yhtenäistä käyttöön ottoa asiakastyössä terveydenhuollossa ja liikuntaalalla. – Olenkin kysynyt välillä luennoillani, että onko ei ollenkaan tai vähän liikkuville tunnistettavia mittareita ja omaa hoitopolkua. Mitä enemmän on ikää mittarissa, sitä tärkeämpää on pitää huolta myös fyysisestä aktiivisuudesta, Tommi Vasankari sanoo ja jatkaa: – Muun muassa Tampereella vuosina 2010–2013 tehty dex-tutkimus osoittaa, että säännöllisellä voimaja tasapainoharjoittelulla pystyttiin vähentämään kotona asuvien naisten kaatumisvammoja jopa puoleen. – Iäkkäät ihmiset ovat meille tärkeää kohderyhmää. Suositukset tunnistetaan kohtuudella – aktiivisuutta tarvitaan lisää UKK-insituutti on laatinut terveysliikuntasuositukset ja ns. UKK-instituutti liittyi keväällä Vanhustyön keskusliiton jäseneksi. Tutkimukseen osallistui yli 400 70–80-vuotiasta naista, joista puolet oli mukana aktiivisessa liikuntaryhmässä ja puolet kontrolliryhmässä. Myös kaatumispelko väheni oleellisesti liikuntaharjoittelun myötä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuten sosiaalija terveydenhuollon uudistus, laitospaikkojen vähentäminen ja suuntaus, että iäkkäät ihmiset pärjäävät mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan on iso yhteinen haaste. Kotona jo tuolilta nousu ja kyykistykset sekä arjen askareet sisällä ja ulkona auttavat alkuun. Yleensä tarvitaan motivointia ja tukea, jotta päästään elämänmuutoksessa alkuun ja tämä pätee myös liikunnan aloittamiseen. Erilaiset ohjatut jumpat, vesivoimistelu ja kuntosali ovat hyviä liikuntaharrastuksia iäkkäille ihmisille. +65-vuotiaille on omat suosituksensa. Siten lisätään liikkumisvarmuutta ja ehkäistään kaatumisia, Tommi Vasankari sanoo. Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi 2–3 kertaa viikossa. Iäkkäillä ihmisillä liikunta ja ravitsemus ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpidossa. Ihmisillä on kaksi tukipilaria, ne ovat omat jalat. Vasankarin mukaan terveysliikuntasuositukset tunnistetaan kohtuudella, mutta miten muuttaa tieto toiminnaksi onkin jo eri kysymys. 14 JÄSENYHTEISÖ ESITTÄYTYY T ampereella toimiva UKK-instituutti on keskittynyt tekemään tutkimusta, seurantaa ja arviointia eri väestöryhmien fyysisestä aktiivisuudesta, liikkumisesta ja liikkumattomuudesta sekä fyysisestä kunnosta. Teksti: Leena Valkonen Kuva: UKK-instituutti Tommi Vasankari UKK-instituutista: Liikunta lisää toimintakykyisiä vuosia Liikunnan monipuoliset, suotuisat vaikutukset ihmisen terveydentilaan tunnetaan monista tutkimuksista, mutta edelleen suurin osa kansalaisista liikkuu suosituksiin nähden aivan liian vähän, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Mitä enemmän on ikää mittarissa, sitä tärkeämpää on pitää huolta myös fyysisestä aktiivisuudesta.. Pyrimme etsimään keinoja ja malleja, joiden avulla fyysistä toimintakykyä voisi pitää yllä iäkkäillä ihmisillä ja siten edistää arjen sujumista
Erilaiset kehon toimintoja mittaavat älylaitteet kehittyvät koko ajan. Palvelutaloissa asukkaiden liikunnallista aktiivisuutta voi lisätä esimerkiksi kalusteiden sijoittelulla. Paljon pitää vielä kokeilla ja oppia, jotta saadaan luotua uusia toimintatapoja terveysliikunnan edistämiseen. Kaatumiset ovat Suomessa iäkkäiden henkilöiden yleisin tapaturma ja kuolemaan johtavien tapaturmien yleisin syy, toteaa projektipäällikkö, erikoistutkija Saija Karinkanta UKK-instituutista. Lisäksi on tuotettu erilaista materiaalia ja työkaluja, joilla kaatumisriskiä voi arvioida ja miten vaaratekijöihin voi itse vaikuttaa. – Eikä resepti yksinään riitä, pitää olla myös neuvontaa, ohjausta ja paikat, joissa liikunnan harrastamisen voi turvallisesti omalla tasollaan aloittaa. 15 Vanhustyö 4 • 2016 Kaatumisen ehkäisy tavoitteena L ihasvoimaa pitää harjoittaa säännöllisesti, muuten se katoaa. Pilotoinnin avulla on välitetty tietoa kaatumisriskeistä sekä sosiaalija terveysalan ammattilaisille että kansalaisille. Mieluummin kannattaa tehdä pieniä asioita useampi kerta päivässä, kuin iso hikijumppa kerran viikossa. – Pilotointi on osoittanut, että liikunnallisilla harjoitteilla on iso merkitys kaatumisten ehkäisyssä. Esiseulonnan perusteella iäkkäitä ihmisiä on ohjattu henkilökohtaisen riskinsä mukaisiin jatkotoimenpiteisiin. Hyvä lihasvoima ja tasapaino auttavat kaatumisten ehkäisyssä. Kun asioita pystytään mittaamaan ja kokoamaan konkreettiseksi tiedokIhmisillä on kaksi tukipilaria, ne ovat omat jalat. Nyt hän on mukana kolmivuotisessa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa KaatumisSeula-hankkeessa, jossa ovat mukana UKK-instituutin ohella Eläkeliitto, Luustoliitto, Muistiliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto sekä Reumaliitto. Hankkeen pilottipaikkakuntina ovat Seinäjoki ja Kotka. Teknologia avuksi Tommi Vasankari uskoo, että teknologiasta on vielä iso apu terveysliikunnan edistämiseen. Liikunnalla on paljon virkistäviä ja hyvää tekeviä vaikutuksia, Karinkanta kannustaa. Kaatumisvammojen hoito ja kuntoutus tulevat kalliiksi. Lisätietoa www.kaatumisseula.fi, www.ukkinstituutti.fi Yhteiskunnan tavoitellessa säätöjä sosiaalija terveydenhuollon menoihin, voisi yksi tehokas säästöpotentiaali olla liikuntaneuvonnan lisääminen oikeille kohderyhmille. Terveydenhuollossa mittaustulokset ovat isona apuna niin ennaltaehkäisevässä työssä kuin sairauksien hoidossa.. Aktiivisena pysyminen on tärkeää. Lääkärit voivat kirjoittaa liikuntareseptejä, mutta käytännössä asia on edennyt hitaasti, Vasankari huomauttaa. On tehty väestökyselyjä ja toteutettu halukkaille konkreettinen mahdollisuus kaatumisriskin arviointiin asiantuntijoiden avulla. Saija Karinkanta on väitöskirjassaan tutkinut fyysisen aktiivisuuden vaikutusta tasapainoon, lihasvoimaan, elämänlaatuun ja luustoon iäkkäillä naisilla. si, josta näkee esimerkiksi lihaskunnon kohenemisen tai notkeuden lisääntymisen, on se jo omiaan lisäämään motivaatiota liikkua. Tehdä erilaisia pisteitä eri toiminnolle, jotta olisi syy nousta pöydän äärestä ja ottaa askelia päivään
Muista hyvät jalkineet Tukevavartiset, ohutpohjaiset ja luistamattomat jalkineet ovat turvalliset, myös talvella. 8. Kerralla nautitun alkoholin määrä ei saisi ylittää kahta annosta. 9. Huolehdi, että kotiympäristö on turvallinen Riittävä valaistus, myös öiseen aikaan, lisää sisällä liikkumisen turvallisuutta. Myös näön tarkastaminen säännöllisesti on tärkeää. Matot, joiden reunoihin ei kompastu, luovat turvallisemman kotiympäristön. Muista käyttää liukkailla keleillä liukuesteitä Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet estävät liukastumisen. Myös nastakengät ovat kätevät. Varmista D-vitamiinin riittävä saanti D-vitamiinilisä ympäri vuoden takaa tasaisen D-vitamiinin saannin. Riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää (1–1,5 litraa päivässä). Muista syödä monipuolisesti ja riittävän usein, huolehdi myös nesteen saannista Vähintään kolme ateriaa päivässä pitää verensokerin tasaisena. 10. Muista huolehtia terveydentilastasi Terveydentila on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Huolehdi myös kotipihan ja lähiympäristön turvallisuudesta Tasaiset ja hyvin hoidetut kotipihan kulkuväylät sekä lähialueiden hyvä hiekoitus talvisaikaan lisäävät ulkona liikkumisen turvallisuutta. Yli 65-vuotiaille suositus on 20 mikrogrammaa päivässä. Käytössä olevan lääkityksen tarpeellisuus on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa.. Maitotaloustuotteiden syöminen päivittäin pitää huolta luustosta. Liukkaiden mattojen alle on hyvä hankkia liukuesteet 5. Vältä runsasta alkoholin käyttöä Alkoholin haittavaikutukset korostuvat ikääntyessä. Liikunnan on hyvä sisältää myös tasapainoja lihasvoimaharjoittelua. 6. 2. 4. 7. Huolehdi, että lääkityksesi on ajantasainen Osa lääkkeistä voi lisätä kaatumisvaaraa. Kodin kulkuväylien tyhjentäminen tavaroista vähentää kaatumisriskiä. 3. Liiku monipuolisesti ja säännöllisesti Päivittäinen monipuolinen liikkuminen pitää yllä toimintaja liikkumiskykyä. 16 Kymmenen keinoa KAATUMISTEN EHKÄISYYN www.kaatumisseula.fi 1. Viikoittainen määrä ei saisi ylittää seitsemää alkoholiannosta
Se on ikääntyneen arjen toimintakyvyn ja elämänlaadun parantumista. Asiakkaiden tilanteita pohditaan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan yhdessä. Kyse on enemmänkin toimintakulttuurin muuttamisesta. Keuruulla kehitetty moniammatillinen työryhmä voimatiimi vastaa tähän haasteeseen. Se ei ole vain jumppaa. Riikka Röppänen Sosionomi (YAMK) Voimatiimi – yhteistyötä ikäihmisen parhaaksi Keuruulla. Toimintamalli palkittiin viime vuonna Keski-Suomen SOTE 2020-hankkeen Sotember-kampanjassa ja se esiteltiin Sitran järjestämässä Change Day -päätapahtumassa. Jokainen asiakas kohdataan omana ainutlaatuisena itsenään, häntä kuunnellaan ja hänet kuullaan. Voimavarakartoituksessa panostetaan siihen, että asiakkaan tilanne selvitetään kerralla kunnolla. Tässä asiakkaita auttaa erityisesti voimavarahoitaja, joka käyttää aikaa asiakkaan omien voimavarojen aktivointiin ja yksilöllisten palveluja kuntoutumispolkujen etsimiseen. Voimatiimi on palvelutarpeen arvioinnin ympärille koottu ryhmä oman alansa ammattilaisia. Tiimi on koottu kaupungin työntekijöistä, eikä sen toimintaan ole tarvinnut lisätä resursseja. Toisaalta tulisi kuitenkin panostaa hyvinvointiin ja estää toimintakyvyn alenemista. Kaiken kaikkiaan voimatiimi on toimiva esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä. Asiakkaille joiden toimintakyky on jo alentunut niin, että palveluiden kriteerit täyttyvät. Asiakkaan omien niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalisten voimavarojen löytämiseen panostetaan aikaa sekä häntä kannustetaan ja tuetaan niiden aktivoimisessa. Kokonaisvaltainen ajattelu, sujuva tiedonkulku ja yhteiset tavoitteet mahdollistavat jokaisen ammattilaisen osaamisen hyödyntämisen. Miten resurssien riittäminen voidaan varmistaa unohtamatta hyvinvoinnin ylläpitämistä. Asiakkaan kokonaistilanne on hallinnassa ja hän saa sen avun, jota oikeasti tarvitsee. Yhteistyössä asiakkaan ja eri alojen osaajien kanssa saadaan paras tulos ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että asiakkaan oman toiminnan esteet pyritään poistamaan. Pelkän palvelutarpeen arvioinnin sijaan kiinnitetään huomiota myös asioihin, jotka voivat myöhemmin heikentää kotona pärjäämistä ja ohjataan asiakasta niiden muuttamisessa. Sen jälkeen asiakkaat ohjautuvat tiimin eri jäsenille tarkempaan tarkasteluun tai palvelut järjestetään muualta yli organisaatiorajojen. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä ja varaudutaan tulevaisuuteen. Käytännössä työ jakautuu niin, että palveluohjaaja vastaa palvelutarpeen arvioinnista kotona oleville asiakkaille ja kotiutushoitajat terveydenhuollon yksiköistä kotiutuville. Vähäiset resurssit tulisi kohdentaa eniten apua tarvitseville. Arjen apu voi tulla niin omaisilta, järjestöiltä, seurakunnalta, yksityisiltä yrityksiltä kuin kunnalta riippuen siitä mikä asiakkaan tilanne ja tahtotila ovat. 17 Vanhustyö 4 • 2016 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Tavoitteena on löytää asiakkaan voimavarat ja täsmätä hänen tarvitsemansa palvelut oikein. Tiimiin kuuluvat palveluohjaaja, voimavarahoitaja, kaksi kotiutushoitajaa, fysioterapeutti ja muistihoitaja. Oleellista voimatiimin toiminnassa on myös kuntoutumisen näkökulma ja voimavaralähtöisyys. Asiakkaille tehdään voimavarakartoitus, johon on koottu yleisesti käytössä olevista mittareista kysymyksiä, jotka olennaisimmin liittyvät kotona pärjäämiseen. Voimatiimin toiminnan lähtökohtana ovat asiakaslähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys. Ongelmien sijaan etsitään yhdessä ratkaisuja arjen haasteisiin ja asetetaan tavoitteita. Asiakas on aina keskiössä oman elämänsä suunnittelussa. I kääntyneiden palveluiden järjestämisessä käydään kamppailua. Kuntoutuminen ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä
Sosionomiksi opiskelleen Haapapuron vahvuutena on hänen aiempi työkokemuksensa mielenterveyskuntoutuksesta, sosiaaliohjauksesta ja hyvinvointialan kehittämishankkeista. Kaikilla vanhuksilla ei ole sähköisen asioinnin edellyttämiä pankkitunnuksia tai tietokonetta. Etukäteen ei aina tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Kunnan näkökulmasta katsottuna työssä on kyse myös ennakoinnista.. Kunnan näkökulmasta katsottuna työssä on kyse myös ennakoinnista. Tosin pelkkä kahvittelu ei yksin riitä. Pian kajahtaa yhteislaulu. Silloin saatetaan tehdä yhdessä esimerkiksi hakemus perhe-eläkkeestä tai toimeentulotuesta. Vanhusväestön päivätoiminta käynnistettiin reilun 4000 asukkaan Pihtiputaalla vuonna 2007 lahjoitusvaroilla. Marja Haapapuron mukaan elämisen kustannukset aiheuttavat huolta ikäihmisille. Seniorineuvoja on ikään kuin kunnan tuntosarvet kansalaisten keskuudessa. Kahvin kaverina on juuri maisteltu tuoreita vohveleita ja raparperipiirakkaa. Muualla asuvat omaiset kuulostelevat, mistä sivukylällä asuvalle saataisiin apua kodin arkeen. – Ihmiseltä vaaditaan maksukykyä, että hän voi ottaa vastaan kotona asumista tukevia palveluja. Täytyy kyetä joustavuuteen ja pysyä ajan tasalla koko ajan, Haapapuro kuvaa. Alkuvuosi on monelle tiukka ennen kuin maksukatot tulevat vastaan lääkkeissä ja matkakorvauksissa. On oltava jokin teema, johon tutustutaan tai jotain yhteistä tekemistä. Seniorineuvojan kotikäynnit ovat kertaluonteisia ja maksuttomia. Nyt Höykinpuro vetää päivätoimintaa kahdessa paikassa kunnan keskustassa ja yhteensä kuudella eri kylällä. Päivätoiminta jalkautuu kylille Haitarinsoittaja tapailee tutun iskelmän melodiaa Muurasjärven kylän Eläketalojen yhteisellä pihalla. Elämisen kulut huolettavat Seniorineuvonnan toimintamalli luotiin Pihtiputaalle vajaa 10 vuotta sitten vanhusten kotona asumisen tueksi. Moni eläkeläinen sanoo, etteivät rahat meinaa riittää laskuihin. – Erillinen soittoaika nostaisi yhteydenottamisen kynnystä, Haapapuro perustelee. – Yksi tärkeimmistä asioista kuntouttavassa päivätoiminnassa on sosiaalisten suhteiden ylläpito sekä virkistyksen saaminen arkeen ja yksinäisyyteen, päivätoiminnan ohjaaja Riitta Höykinpuro sanoo. Kotihoidossa lähihoitajana työskennellyt Höykinpuro sai toiminnan kehitettäväkseen. Palveluverkko on hänellä hyvin hallussa. Ja se veikin mukanaan. Ihminen voi olla tilanteessa, jossa muistisairas hoidettava ei tunne enää puolisoaan ja omaishoitajalla ei ole enää arjessa juttukaveria. – Ihmiset kokevat usein hyvänä sen, että täytämme hakemuksen yhdessä ja minä toimitan sen eteenpäin asiaa käsittelevälle taholle, Haapapuro kertoo. 18 TOIMITAMALLI P ihtiputaan seniorineuvoja Marja Haapapuron puhelin saattaa soida jopa 60 kertaa päivässä. Kokemus on opettanut, että jokaisella kokoontumiskerralla on tärkeää kokoontua vaihtamaan kuulumisia saman kahvipöydän ympärille. – Päivät ovat vaihtelevia. – Päivätoiminnalla ylläpidetään toimintakykyä ja arjessa selviytymisen taiTeksti ja kuvat: Hanna Moilanen Ammattilaiset jalkautuvat kylille Seniorineuvoja ja terveydenhoitaja pitävät Pihtiputaalla vastaanottoa 30 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Vanhukset kysyvät, mistä saa lisätietoa asunnonmuutostöistä tai miten haetaan Kelan etuuksia. Haapapuron työnkuvaan kuuluu myös muun muassa omaishoidon ohjaaminen sekä päätösten tekeminen palveluseteleistä ja kuljetuspalveluista. Palveluseteli voidaan myöntää kotihoidon tukipalveluihin tai omaishoitajan avuksi. Myös päivätoiminnan ryhmiä on perustettu eri kylille. Sen myötä ikäihmisten palvelun tarpeet eivät tule vastaan yllätyksenä. Lääkkeisiin, sairaanhoitokuluihin ja välttämättömään liikkumiseen voi mennä iso osa eläkkeestä. – Omaishoitajien kanssa keskustelemme paljon. Iso osa Haapapuron työstä on neuvojen antamista ja opastamista oikean palvelun piiriin
Seniorineuvoja on myös tavattavissa yhtenä päivänä kuukaudessa Muurasjärvellä. – Uskon, että kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikuttaa paljon myös terveyteen, vaikka joku välillä vähättelee työtäni pelkäksi kahvinkeittelyksi. Kirkonkylälle mennessä auto vie ovelta ovelle, jolloin monta askelta jää ottamatta. Väliin jäävinä aikoina samasta tilasta voi löytää hierojan, lastenneuvolan, jalkahoitajan tai kampaajan. Kulut jäävät yksittäisen toimijan näkökulmasta maltillisiksi, ja ikäihmiset saavat kaipaamiaan palveluja. Vaikka ihmiset ovat vanhentuneet, osa testituloksista on parantunut. Vahvimmin tämä näkyy 700 asukkaan Muurasjärvellä, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Liisa Niemelä huolehti tuoreita vohveleita pöytään.. Myös kirjaston lähilainapisteitä on tuotu kylätaloille ja eläketalojen kerhohuoneisiin. Höykinpuro on tehnyt fysioterapeutin kanssa ikäihmisille kuntotestejä vuodesta 2008 alkaen. Minun tehtäväni on tehdä itseni näkymättömäksi, Höykinpuro pohtii. Muillekin kylille on pyritty järjestämään päiviä, jolloin esimerkiksi jalkahoitaja tai hieroja saapuu tarjoamaan palveluaan. Esimerkiksi kun kyläkauppa tuli takaisin Muurasjärvelle, vanhukset pääsevät taas kulkemaan kauppaan jalan. Hän pyrkii päivätoiminnan ryhmissä antamaan osallistujille vastuutehtäviä, jotka luovat tarpeellisuuden tunteen. Myös palveluntuottajat liikkuvat Pihtiputaalla päivätoiminnan lisäksi kylille pyritään viemään muitakin palveluja. Terveydenhoitajalle voi varata ajan esimerkiksi pieniä toimenpiteitä kuten tikkien poistoja, injektioita ja korvien huuhtelua varten. Lähihoitaja Kaarina Keppainen (vas.) ja päivätoiminnanohjaaja Riitta Höykinpuro laulattivat porukkaa Muurasjärvellä. Toki konkreettista näyttöäkin työn tuloksista on. Vaikutukset näkyvät myöhemmin Ennaltaehkäisevän työn vaikutukset eivät useinkaan näy välittömästi. Joskus voi tulla jopa tunne, että varhainen asioihin tarttuminen tuo toisille ammattilaisille lisää työtä. Höykinpuron mukaan tärkeintä on hoitaa ihmisiä kokonaisuutena. 19 Vanhustyö 4 • 2016 toja. Eri toimijat jakavat tilan vuokran. Ikäihmisten liikkuminen voi olla kiinni monesta asiasta. Muurasjärven palvelupisteeseen on tuotu muutaman viimeisen vuoden aikana seniorineuvolan vastaanotto kerran kuukaudessa. Samalla testattavat ovat saaneet yksilöllistä neuvontaa ja ohjeita kotona tehtäviin harjoituksiin. Vanhukset ovat sosiaalisten kontaktien myötä alkaneet huolehtia toinen toisestaan
Väestösuunnitteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kotihoidossa kolminkertaistuvan ja tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumispaikkojen tarpeen kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2014 alkaneen kehittämistyön tuloksena luotiin uusi toimintatapa palveluohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin sekä kehitettiin intensiivisen tuen toimintamalli tukemaan itsenäistä kotona-asumista. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Nyt näkökulma käännettiin siihen, mitä voimavaroja asiakkaalla on. Intensiivitiimi perustettiin kaupungin kotihoitoon keväällä 2015 ja kiinnostuneet kotihoidon työntekijät saivat hakea mukaan siihen. – Kun luodaan yhdessä positiivinen tulevaisuuskuva, asiakas sitoutuu yhdessä laadittuun suunnitelmaan paremmin. Tärkeää on myös yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa, että he kuulevat ja tiedostavat omaisensa toiveet ja tarpeet. K ehitystyön taustalla oli väestöennuste, joka kertoo, että iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa kaupungissa seuraavien 20 vuoden ajan yhä voimistuen 2020 jälkeen. 20 Teksti ja kuva: Leena Valkonen Mitä tapahtuu, kun asiakkuutta tarkastellaan voimaantumisen näkökulmasta. Asiakkaan oman motivaation sytyttäminen on tärkeää, Sinkkonen painottaa. Sitten keskustellaan läheisten, omaisten ja muun verkoston voimavaroista ja roolista tavoitteen toteutumiseksi. Malleja ja esimerkkejä etsittiin Suomesta ja muualta maailmalta. Arviointimenetelmät apuna tavoitteen rakentamiseksi Apuna asiakkaan tilanteen arvioinnissa käytetään erilaisia välineitä kuten RAI-toimintakykyarviointia, voimavarakarttaa ja voimavarapiirakkaa. Perinteisesti asiakastyössä ja palveluohjauksessa on keskitytty asiakkaan ongelmiin. Viimeisenä arvioidaan, millaista tukea asiakas tarvitsee kaupungin intensiivitiimiltä, Johanna Sinkkonen kertoo. Nämä palvelutarpeen kasvut tarkoittaisivat keskimäärin lähes 1 miljoonan euron lisämäärärahaa vuosittain siitäkin huolimatta, että Järvenpäässä ikääntyneiden palvelurakenne on sosiaalija terveysministeriön laatusuositusten mukainen ja kotona asumisen palveluita on kehitetty määrätietoisesti, kertoo kotija erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen. Keskustelu asiakkaan kanssa lähtee liikkeelle kysymyksistä ”Missä näet itsesi esimerkiksi puolen vuoden päästä?” ja ”Millaisia asioita tulisi tapahtua, että tähän pääseminen olisi mahdollista?”. Intensiiviryhmässä työskentelee tiimivastaavana sairaanhoitaja ja lähihoitajia sekä heidän tukenaan lääkäri, fysioKeskityttiin asiakkaan näkemyksiin hänen omasta tulevaisuudestaan ja tavoitteista, joihin hän on valmis sitoutumaan. Asiakkaan oman motivaation sytyttäminen on tärkeää.. Tiimin jäseniä koulutettiin voimavaralähtöiseen ajatteluun ja asiakkuuden uuteen näkökulmaan pääasiassa sisäisillä koulutuksilla. Tämän pohjalta yhdessä sovitaan, millaisin askelin asiakas etenee kohti tavoitetta ja millaisia asioita hän itse tekee tavoitteen saavuttamiseksi. Järvenpään kaupunki on kehittänyt kotihoitoon voimavaralähtöisen kotona asumisen mallin. Keskityttiin asiakkaan näkemyksiin hänen omasta tulevaisuudestaan ja tavoitteista, joihin hän on valmis sitoutumaan. – Lähdimme miettimään, miten palvelutarpeen kasvuun voitaisiin vaikuttaa ja sitä tehtiin yhdessä johtotiimin, esimiesten ja henkilöstön kanssa yhteisissä työpajoissa
Yhdessä mietitään, miten hän voi kodissaan toimia turvallisesti. Lisäksi intensiivitoiminnan taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittävät. Asiakkaalle tulee antaa aikaa ja tilaa tehdä asioita. Ihmisten omien voimavarojen huomioiminen ja motivointi on tärkeää kotikuntoutuksessa, sanovat Tiina Palmu (vas.), Johanna Sinkkonen ja Tea Pillikko. Toiminnalla on siten merkittävä vaikutus myös kaupungin talouteen, Johanna Sinkkonen toteaa. – Voimaantumisessa ja kuntoutumisessa lähdetään liikkeelle pienin tavoittein ja askelin. Palvelusuunnitelmassa painottuu silloin asiakkaan näkökulma, ei asiantuntijan. Toimintakulttuurin muutoksessa henkilökunta tarvitsee omia kokoontumisiaan ja palavereitaan, joissa voidaan puida onnistumiset ja epäonnistumiset ja siten oppia toinen toisiltaan. Intensiivitoiminta tuloksellista Intensiivitoiminta osoittautui jo ensimmäisen vajaan vuoden toiminnan aikana tuloksiltaan vaikuttavaksi toimintamalliksi. Kun esimerkiksi pukee asiakkaalle housuja, sitä miettii, mitäköhän apuvälinettä tässä voisi käyttää, että hän saisi itse housut jalkaan. Tiimivastaava, sairaanhoitaja Tea Pillikko kertoo, että uusi toimintakulttuuri on tuonut paljon uutta omaan työhön. Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi Pillikon vuoden sairaanhoitajaksi vuonna 2015 voimavaraistavan kotihoidon kehittämisestä. Asiakkaan tarpeisiin vastataan entistä kokonaisvaltaisemmin ja asiakkaan omia ja kaupungin verkostoja käytetään apuna tavoitteisiin pääsemiseksi. Asiakkaat ohjataan intensiivijaksolle pääasiassa palveluohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin, erikoissairaanhoidon, akuuttiosaston ja päivystyksen kautta. – On lupa katsoa asioita asiakkaan näkökulmasta. – Yhtenä työmallina ovat verkostokokoukset, joissa on asiakkaan lisäksi mukana henkilöstöä ja mahdollisesti omaiset. Asiakkaan kanssa keskustelun tukena on käytössä voimavarakartta, jossa on piirroskuvia ja sanoja. Vaikka jaksaako asiakas viedä ruokalautasen altaaseen ja tiskata sen. Työntekijän rooli on toimia motivaattorina. Intensiivissä on ollut ilo nähdä, miten asiakkaan oma motivaatio kehittyy onnistumisten kautta. Kuunteleminen on tärkeä taito, sanoo Järvenpään kaupungin kotihoidon päällikkö Tiina Palmu. Esimiesten ja johdon tuki on muutoksessa tärkeää, Tiina Palmu lisää. Kuvakartan avulla myös vaikeita asioita voi nostaa esiin kuten yksinäisyyden tai päihteet. Kartta helpottaa asioiden ottamista keskusteluun, miten esimerkiksi ruokailu sujuu, mitkä asiat kotona ovat helppoja tai vaikeita suorittaa tai miten läheiset käyvät tai osallistuvat asiakkaan elämään. Apuna keskusteluissa on voimavarakartta.. Tällöin ensimmäinen puheenvuoro on aina asiakkaalla ja muut kuuntelevat. Yli 85 %:lla jakson käyneistä asiakkaista (47 asiakasta/55 asiakkaasta) palvelutarve väheni merkittävästi tai poistui kokonaan voimavarojen vahvistumisen ja asiakkaan toimintakyvyn tukemisen kautta. Myös kotihoidon käyntimäärä väheni merkittävästi 36 %:lla ja 43 %:lla asiakkaista kunnallisen palvelun tarve poistui kokonaan. Henkilöstö ja omaiset kuuntelevat S uurin muutos henkilöstölle voimavaralähtöisessä työskentelyssä on ollut totuttujen työtapojen muuttaminen siten, ettei tee asioita asiakkaan puolesta, vaan yhdessä etsitään hänen voimavarojaan. Neljän viikon mittaisella jaksolla kotikäynnit suunnitellaan sellaisiksi, että asiakasta motivoidaan omiin kykyihinsä ja edistysaskeleet kirjataan. 21 Vanhustyö 4 • 2016 terapeutti, toimintaterapeutti ja lukuisa joukko muiden alan ammattilaisia asiakkaan tarpeen mukaan. Yhteinen neuvonpito poistaa myös huolia, kun selkeästi määritellään mikä on kaupungin työntekijöiden rooli ja mikä esimerkiksi omaisen rooli. Kaikkien intensiivijaksoasiakkaiden kohdalla tapahtui voimaantumista ja asiakkaan elämänlaadun kohentumista
Näin se tehtiin Viisi kuukautta kestäneen valmennuksen ensimmäisessä yhteistapaamisessa opastettiin työkalun käyttö, tehtiin Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa Senioriverkko-hankkeessa toteutettiin MoveOn-pilotti, jossa kahdeksan yli 65-vuotiasta testasi etävalmennustyökalua. Samalla arvioitiin Movendosin mCoach-etävalmennustyökalun käyttöä ja hyötyjä ammattilaisnäkökulmasta. Päätavoitteena oli tukea iäkkäiden hyvinvointia, arkiliikuntaa sekä kotona selviytymistä. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Ennen oli allit ja nyt on papua etävalmennus toimii iäkkäilläkin Y ritin lopettaa, mutta ei onnistunut, nauraa 75-vuotias Matti kertoessaan internetissä toimivan Movendos mCoach -etävalmennustyökalun käytöstä. Heidän lisäkseen kokeilussa asiantuntijana toimi Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key ry ja työkalun kehittänyt Movendos Oy. Mukana olleet kahdeksan 65–75-vuotiasta asiakasta ja fysioterapeuttia olivat Helsingin kaupungin Myllypuron palvelukeskuksesta. 22 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Samalla haluttiin lisätä ammattilaisten tietoutta tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksista iäkkäiden hyvinvoinnin tukemisessa. Työkalun käyttöä ja hyötyjä arvioitiin myös ammattilasnäkökulmasta. SenioriVerkon koordinoimassa kokeilussa kartoitettiin käyttäjien ja fysioterapeuttien käyttökokemuksia ja mielipiteitä etävalmennustyökalun käytöstä, hyödyistä ja mahdollisuuksista iäkkäiden hyvinvoinnin tukena. Teksti: Satu Veltheim ja Teija Saarinen Kuvat: SenioriVerkko Etävalmennuskokeiluun sisältyi perehdytys tietokoneen käyttöön, jotta yhteydenpito henkilökohtaiseen valmentajaan sujuisi ongelmitta.
Valmennus sopii myös henkilöille, joilla on vaikeuksia osallistua välimatkojen tai muun syyn vuoksi toimintoihin. – Erittäin positiivinen kokemus, voisin ottaa käyttöön julkisella sektorilla, totesi valmentaja. Tarkoituksena on lisätä ikääntyneiden ryhmäja arkiliikuntaa sekä osallisuutta. – Saan lisää terveysoivalluksia, kun olen mukana tässä. – Talvisin liukkaalla olen vankina kotona. Valmentajien roolia pidettiin tärkeänä. Tänä syksynä starttaa Kuntoutussäätiön ja Movendos Oy:n yhteinen KuntoKaveritprojekti, joka yhdistää vertaisohjatun liikunnan ja etävalmennuksen. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy na. ”Oho, painokin putosi” Alkuopastuksen ja -haasteiden jälkeen työkalu koettiin helpoksi, selkeäksi sekä hauskaksi käyttää. Osallistujien henkilökohtaisen muutospolun avaimena oli huonojen tapojen pois oppiminen ja uusien tapojen oppiminen arjessa. Valmentajan rooli vaati uudenlaisen työtavan omaksumista. Osallistuja ei ollut tässä passiivinen vastaanottaja vaan osallistui aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseen. Tulokset ovat olleet positiivisia. Fysioterapeutista valmentajaksi Fysioterapeutit kokivat uuden työtavan toimivana ja innostavana itselleen sekä osallistujille. Myös mieli kohentui ja kiinnostus terveellisempiin elämäntapoihin kasvoi. Etätyökalun käyttö on joustavaa ajasta ja paikasta riippumatta, mikä sai kiitosta. – Hyvä, että on live-valmentaja, joka aktivoi ja käskee pitää taukoakin jos itse innostuu liikaa. Nyt voin harrastaa silti liikuntaa ohjatusti. 23 Vanhustyö 4 • 2016 kysely mm. Valmentajien kokemuksen mukaan etäohjaus toimii hyvin iäkkäiden toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja arkiaktiivisuuden ohjaamisen tukeLiiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Kokeiluun kuului säännöllinen yhteydenpito valmentajan ja osallistujan välillä, ryhmätapaamiset kuukausittain, seuranta ja kannustava palaute. Henkilökohtaisen valmentajan tuki auttoi löytämään muutoksen askeleet. SenioriVerkko Hyvinvointia mobiilisti on Itä-Helsingin lähimmäistyön hanke, joka edistää ikääntyvien itsenäistä selviytymistä mobiilisovellusten avulla. Vuorovaikutus, ohjaus sekä motivointi valmennettavansa kanssa oli hallittava nyt myös verkossa. Kirjoittajat Teija Saarinen, Satu Veltheim ja virtuaalihahmo DigiKylli työskentelevät hankkeessa. Valmennuksen avulla osallistujat saavuttivat elämäntapamuutoksia (vyötärölihavuus pieneni, lihaskunto palautui, paino putosi, tupakointi väheni). tietoteknisistä taidoista ja omista henkilökohtaisista tavoitteista. Lisätietoa: www.senioriverkko.com. Pilotin jälkimaininkeja Helsingin kaupungin sote-virasto jatkoi etävalmennuksen kokeilua pilotin jälkeen kahdessa palvelukeskuksessa. Tavoitteita ja toteutussuunnitelmaa tarkennettiin yksilöllisessä valmentajatapaamisessa. Etävalmennusta kannattaakin kehittää: se toimii hyvin, on kustannustehokasta, luo uusia toimintatapoja ja on ennen kaikkea innostava tapa vaikuttaa omaan hyvinvointiin
Etenkin isojen elämänmuutosten keskellä ikääntyneille asiakkaille on tärkeää, että apu tulee tuttuun ympäristöön. Samalla palvelu muovautui toimijoiden ja ikäihmisten tarpeiden mukaiseksi ja muita alueen palveluita täydentäväksi. Hyvä vanhuus kotona edellyttää kuitenkin monia asioita: terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista, itsenäisen arjen tukemista sekä tarvittavan turvan tarjoamista. Jotta kohdatuksi tulemisen kokemus voi syntyä, tarjottavan avun tulee olla kiireettömän tuntuista. Kokemus kohtaamattomuudesta syventää kriisejä. Ratkaisua lähdettiin etsimään kokeilemalla. Kun tiedetään, että iän karttuessa mielen hyvinvoinnin vaikutus toimintakykyyn lisääntyy, ikäihmisille saavutettavan kriisiavun arvo on ilmeinen. Kaavio havainnollistaa kotiin vietävän kriisiavun toimintamallin, jota Mirakle-hanke pilotoi Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa.. 24 V aikeita elämäntilanteita kohdatessa myös ikääntyneet hyötyvät kahdenkeskisestä, voimavaroja tukevasta ja empaattisesta keskusteluavusta. Asiakkaat löytyivät toimijoiden välityksellä. Valtaosa ikääntyneistä haluaa asua kodissaan mahdollisimman pitkään ja tähän heitä myös yhteiskunnallisesti kannustetaan. Toteama voi vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä. Kotiin tuotavissa palveluissa iäkkään asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittava ja arvostava kohtaaminen korostuu. On kuitenkin hyvä muistaa, että kriisiapuun käytetty aika keventää muiden toimijoiden työtä. Teksti: Sonja Maununaho Kuva: Kati-Marika Vihermäki Kriisiapu on kohtaamista Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeessa on pilotoitu kotiin vietävää kriisiapua ikääntyneille asiakkaille. Apu vietiin sinne, missä sitä tarvittiin useimmiten asiakkaiden koteihin. Kokeilun tulokset ovat lupaavia. Yhtenä Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeen tavoitteista on ollut selvittää, miten järjestölähtöinen kriisiapu vastaisi paremmin yli 60-vuotiaiden asiakkaiden tarpeisiin. Avun hakeminen tai sen piiriin pääseminen on usein ikääntyneelle hankalaa. ”Juuri tätä minä kaipasinkin”, moni apua saanut luonnehtii. Ikäihmisten verkkaisempi ajantaju vaikuttaa sekä tapaamisten kestoon että avun etenemiseen. Hanke palkkasi Tampereen kriisikeskus Osviittaan jalkautuvan kriisityöntekijän, joka lähti luomaan verkostoja alueellisten toimijoiden kanssa. Suurten elämänmuutosten, menetysten tai muutoin vaikean tilanteen kohdatessa tilanteen purkaminen ja selkeytyminen parantaa mielialaa, toimintakykyä ja elämänhallinnan tunnetta. Itsemääräämisoikeus kriisiavussa merkitsee myös, että avun lähtökohtana on asiakkaan kokema kriisi, ei muiden tahojen tulkinta elämäntilanteesta. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan hankkeen tuloksia esitellään myös marraskuun Mielenterveysmessuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä. Miten kriisiapua tulisi kehittää, että se olisi fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti saavutettavaa. Se voi myös purkaa esteitä ottaa vastaan muuta arkea helpottavaa apua ja madaltaa kynnystä osallistua vaikkapa ryhmätoimintaan
Ota yhteyttä! Valto Savolainen puh: 040-5466953 Yksityistilaisuudet ja palvelukeskukset: Tilaa hanuristi juhliisi! Musiikkia monipuolisesti! Ota yhteyttä: Valto Savolainen, puh 040-5466953. ihmiselle Ihmiseltä Ohjelmistot ja palvelut hoitoalan ammattilaisille. www.raisoft.com Haitaria ja rautalankaa, 350 euroa / tarjous! Yhteislaulut ja ilmapallot kaupan päälle
Tämän jälkeen Jylhien hissi tilattiin tehtaalta ja asennus toteutui heinäkuun viimeisellä viikolla. selvitettävä asunnon ja erityisesti hissin käyttöympäristö, sekä tehtävä portaaseen ja tasoeroon liittyvät avustavat mitoitukset. Sekä asennus että palvelukin oli erittäin ammattitaitoista. Pariskunta haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta kaksikerroksinen omakotitalo asetti haasteita. Erilaisilla asunnonmuutostöiden avulla, vaikkapa portaiden korvaaminen hissillä, voidaan omassa kodissa asumista usein jatkaa, vaikka toimintakyky heikentyisikin. Pariskunnan kotiin asennettiin kerrosten välillä liikkumista helpottava tuolihissi heinäkuun lopussa. Kun parhaiten soveltuva ratkaisu tai ratkaisut ovat selvillä, laaditaan asiakkaalle tai hänen edustajalleen tarjous, jossa kyseinen hissimalli ja toteutettava ratkaisu kuvataan, sekä eritellään siihen liittyvät kustannukset, eli tuotteen hinta. – Mitään vakioaikataulua ei hissiprojektille voida asettaa ennen kuin hankintapäätös on tehty. Tauno Jylhä on erittäin tyytyväinen hissin toimitusaikaan ja koko hankintaprosessiin. Porrashuoneen ns. Lähtökohdat huomioon Timo Ekroos kertoo, että alkukartoituksessa on erityisen tärkeää ottaa huomioon asiakkaan lähtökohdat eli toimintaja liikkumisedellytykset, onko apuvälineitä esimerkiksi pyörätuolia käytössä, asiakkaan mitat ja onko kysymyksessä itsenäinen vai avustettu hissin käyttö. – Kaikki sujui tosi hyvin ja nopeasti. Hissi helpottaa kotona asumista Kun toimintakyky alkaa iän myötä heiketä, saattaa useampikerroksinen oma koti käydä mahdottomaksi asua. Ekroos huomauttaa, että aina ei hissin hankintaprosessi suju yhtä jouhevasti kuin Jylhän pariskunnan kohdalla. Sen jälkeen yrityksemme on sitoutunut tarjouksen mukaiseen aikatauluun, josta pyrimme Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Kristian Syrjälä Alkukartoituksessa huomiodaan asiakkaan lähtökohdat eli toimintaja liikkumisedellytykset, onko apuvälineitä, asiakkaan mitat ja onko kysymyksessä itsenäinen vai avustettu hissin käyttö.. Jo samalla viikolla Tauno Jylhän yhteydenoton jälkeen Timo Ekroos Hissipörssi Yhtiöt Oy:stä kävi kartoittamassa Jylhien kodin ja arvioimassa siihen parhaiten sopivan hissimallin. – Alimmaisena oli pyörätuoli, sitten vaimo ja päällimmäisenä minä. – Lisäksi on mm. – Usein tähän vaikuttavat esimerkiksi yksilölliset avustushakemukset ja -päätökset, mahdolliset rakennustekniset muutostyöt, toimittajien kilpailutus sekä monet muut tekijät. Hissin hankintapäätöksen Tauno Jylhä teki jo Timo Ekroosin ensimmäisen käynnin yhteydessä. Kajaanilainen Tauno Jylhä (81) on ollut Alzheimerin tautia sairastavan puolisonsa Helenan (80) omaishoitajana liki kymmenen vuotta. Yli 65-vuotiaat asuvat hieman muuta väestöä useammin pientaloissa. Tuolihissillä pääsee liikkumaan turvallisesti kerrokesta toiseen. 26 S uurin osa suomalaisista asuu pientaloissa – omakotitaloissa, paritaloissa ja rivitaloissa – ja huomattava määrä näistä pientaloista on kaksitai useampikerroksisia. – Näin lehdessä ilmoituksen kotiin asennettavasta hissistä ja otin yhteyttä hissiä maahantuovaan yritykseen, Jylhä muistelee. Lopullisen sysäyksen hissin hankintaan antoi kuitenkin kaatuminen pyörätuolilla. tarkemitoitus hissijohteen muotoilua ja valmistusta varten toteutettiin heti seuraavalla viikolla. – Koko hankintaprosessiin kului yhteensä puolitoista kuukautta Tauno Jylhän ensimmäisestä yhteydenotosta hissin ensikäyttöön, Timo Ekroos kertoo
Timo Ekroos toteaa, että asiakkaalle kerrotaan eri avustusmahdollisuuksista hissin kartoituksen ja hankinnan yhteydessä. Tauno Jylhä ryhtyi selvittämään asiaa keskustelumme perusteella. www.ara.fi > Avustukset Mikäli asiakas on oikeutettu vammaispalvelulain nojalla asuntoon liittyviin apuvälineisiin ja -laitteisiin, on hänen mahdollista hakea kunnalta tai kaupungilta avustusta hissihankintaan. Helpotusta kotona asumiseen Nyt Jylhien hissi on ollut käytössä jo jonkun aikaa. Hissin hankintaan on mahdollista saada avustuksia. Nyt Jylhät odottavat, josko avustusten kautta saisi kuluja takaisin. Asuntojen sisäisiin hisseihin (esim. Taloyhtiön hissin hankintaan voi saada hissiavustusta. Tällöin asiakas saa hissin käyttöönsä ilman hänelle aiheutuvia kustannuksia. – Esimerkiksi Jylhän tapauksessa keskustelimme Kajaanin kaupungin mahdollisesta osallistumisesta tuolihissin hankintakustannuksiin. Myös vakuutusyhtiöt voivat korvata asiakkaalleen hissin, jolloin hankintaja maksuperuste liittyy asiakkaan voimassa olevaan vakuutukseen. Avustus on mahdollista saada myös hissin hankkimisen jälkeen, mutta useimmiten asia on jo käsitelty kunnan kanssa ennen hissin hankintaa. Myös KELA voi joissakin tapauksissa korvata hissin hankintakustannuksia, mikäli tarve liittyy asiakaan opiskeluun tai työhön. Hissien hankintaan on saatavissa avustuksia esimerkiksi ARA:lta. tuolihissit) voit hakea vanhusten ja vammaisten korjausavustusta, jossa on tulorajat. Tauno Jylhä kertoo, että pääosin hissin käyttö on sujunut ongelmitta. Hissin hankinnan yhteydessä voi hakea myös esteettömyysavustusta, jotta sisääntulo voidaan tehdä kokonaan esteettömäksi. Tämä on mahdollista esimerkiksi tapaturmatai liikenneonnettomuustilanteiden yhteydessä. – Tosin sekään ei haittaa, jos en avustusta saa, olisin nimittäin ostanut hissin joka tapauksessa, niin paljon se on tuonut helpotusta kotona asumiseen. Hissi helpottaa kotona asumista Tauno ja Helena Jylhä ovat tyytyväisiä tuolihissiin.. Tauno ja Helena Jylhän hissin kustannukset paikalleen asennettuna olivat 11 500 euroa. 27 Vanhustyö 4 • 2016 pitämään tiukasti kiinni, jottei asiakkaalle tulisi kohtuutonta odotusaikaa ennen hissin toimitusta. Vanhustyön keskusliiton alueelliset korjausneuvojat auttavat kotona elämistä helpottavien hissien hankinnoissa sekä esimerkiksi mahdollisten avustusten hakemisessa
Mielen hyvinvoinnin silta – keskusteluryhmän ohjaajakoulutus 26.10. Iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin 26.–27.10.2016 + 1 pv, Helsinki . ja 30.11.2016, Helsinki . Kumppanuuksilla tuloksia avokuntoutukseen. Kunnon Hoitaja -kouluttajakoulutus. Iloa ja voimaa ympäristöstä – Ikäinstituutin verkostopäivä, 8.12.2016, Helsinki Kyseisistä teemoista järjestetään myös tilauskoulutuksia. Aikuisten ja ikääntyvien avoja ryhmämuotoista kuntoutusta kehittäville, järjestäville ja tutkiville asiantuntijoille ja organisaatioille. Arjen aarteet – muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 5.–6.10.2016, Helsinki . Kokemusasiantuntija kuntoutuksen kehittäjänä. ja 9.11.2016, Helsinki . Vi erbjuder skolning också på svenska. Osaava Hoitaja – arjen mielekkyyttä tukevia menetelmiä vanhustyöhön 28.9., 12.10., 2.11. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutus 26.4.2016, Helsinki . II valtakunnallinen Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016 klo 9.00-16.00 Tampere-talossa Alustuksia, rinnakkaissessioita ja näyttely. (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi • www.ikainstituutti.fi Koulutusta vanhustyön ammattilaisille . 040 665 2828 www.omasuunta.fi toimisto@omasuunta.fi Toimiala: Valmennusohjausja koulutuspalvelut Tilaa ilmainen paperiesite 0400 223 446 myös puhelinmyynt i. Missä mennään etäkuntoutuksessa. • • • • • • • • • • Ilmoittautuminen: www.luustoliitto.fi/avokuntoutus Tervetuloa ajankohtaisen ohjelman pariin ja verkostoitumaan muiden ammattilaisten kanssa! GPS-PAIKANNIN TURVALLISEEN LIIKKUMISEEN Muistiliiton jäsenetu -10% 193,50 € ovh 215 € minifinder.fi Tutustu ja tilaa käyttövalmiina osoitteesta myynti@minifinder.fi • 09 2211 466 Hinta vain 215 € PERHEHOITAJIEN JA SIJAISHOITAJIEN ENNAKKOVALMENNUKSET Lisa Sipilä p. Iloa istumatansseista 11.–12.5.2016, Lahti . Ikääntynyt ja kuntoutuksen tavoitteet. Lisätietoja muista koulutussisällöistämme ja ilmoittautumiset www.ikainstituutti.fi /koulutus
Siihenkin tarvitaan ohjeita ja ohjelmaa. Mikä motivoi. Ideoita ja innostusta kaivataan. Saatikka kävelyn merkitystä ja siinäkin ulkona olon merkitystä, ei tule väheksyä. Sekö, että huomaa pärjäävänsä paremmin! Liikunta on lääkettä -lause on tiedossa. Vanhusten kotikuntoutus on tärkeää. Sen kaikki -itse vanhuksetkin myöntävät, mutta miten sitä tehdään. Motivaation herättäminen on usein vaikeaa. Kuntoutuksen avainlähtökohta on ihmisen motivaatio pitää itsestään huolta tai vahvistaa terveyttään tai kykyään toimia. Mutta yleisesti ottaen fysiikan kuntouttaminen on jo hoitoajatteluun kuuluvaa. Keinoja on eivätkä nämä edes ole kovin kalliita verrattuna vuodepaikalla olevaan potilaan kustannuksiin. Jotkut tutkimukset Kelan maksamasta kuntoutuksen tuloksista ovat olleet masentavia: Kolmen viikon kuntouksesta ei vuoden kuluttua ollut mitään jäljellä. Ylen toiminnasta me vanhukset maksamme! Ohjelmaa toivottiin vanhusten palvelutaloihin ja kotona eläville vanhuksille Joka tapauksessa päivittäiset pienetkin liikeharjoitukset lisäävät elinvoimaa ja virkeyttä. Myös Alzheimer-potilaiden kohdalla on liikunta tärkeää. Kaikki tämä on tiedossa. Kuitenkin koko käsite pitäisi nähdä täysin uusin silmin. Yritimme saada vanhuksille vartin liikuntaohjelmaa Ylen aamutelevision päätteeksi. 29 Vanhustyö 4 • 2016 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja ja myös omaishoitaja. Liikunta muuten toimii ei vain fysiikan, vaan myös mielen kohentajana. Sen sijaan mielen kotikuntoutukseen ei juuri ole löydetty toimivia malleja. Pirkon pakina K untoutus on vuosikymmeniä vanha käsite ja sen sisältö on vuosien myötä uusiutunut. Ajatus paremmasta toimintakyvystä ja paremmasta elämästä ei pure, jos on väsynyt elämään. Liikuntaa voi harrastaa kotona, vähintään tuolijumppaa. Tie aitoon motivaatioon on vaikea. Lonkkamurtumien kuntoutusta on monikin tutkinut ja tulokset kertovat kotikuntoutuksen suuresta merkityksestä Lempäälän terveyskeskus on huolehtinut kotona asuvien kuntoutuksesta kutsuen heidät terveyskeskukseen fysioterapiaan. Kuntoutusta tarjotaan lääkkeeksi monissa ongelmatilanteissa, mutta mitä kaikkea siihen aidosti sisällytetään, on auki. Mistä motivaatiota kotikuntoutukseen?. Joskus siinä onnistuu lääkäri, joskus hyvä ystävä ja joskus ihminen itse oivaltaa kuntoutuksen merkityksen itselleen. Kuntoutus kuuluu myös leikkausten tai vastaavien toimenpiteiden jälkeiseen elämään. Ihmisille painotetaan sanaristikoiden ja sudokuiden tekoa ja kielten opiskelua. Olemme toimintaa vailla, vaikka hyviä esimerkkejä jo löytyy. Toisaalta olemme persoja kiitoksiin: Kuka palkitsee yksin elävää vanhusta. Miten olisi sosiaalisten yhteisöjen kehittäminen! Sosiaalisten suhteiden on oivallettu olevan pitkän iän salaisuuksia. Miljoonan vanhuksen terveyden tukemiseen ei Ylellä ollut kiinnostusta. Emme onnistuneet
Tämän työn tavoitteena on ollut luoda alueellinen ja yhtenäinen toimintatapa. Alueellisen kotikuntoutusmallin ensimmäisessä vaiheessa selkeytettiin kotikuntoutuskäsitettä sekä kartoitettiin alueen kuntien käytänteitä. Kotikuntoutus on ajallisesti rajattu moniammatillinen kuntoutusprosessi, jonka keskiTeksti: Riitta Forss, Anne Loponen Kuvat: iStockphoto, ESSO-hanke. Kotikuntoutuksella on mahdollista edistää ikääntyneiden mielekästä ja turvallista arkea omassa kodissa maltillisella taloudellisella panostuksella. Muutosta ajatteluun sekä asenteisiin Kun peilataan suomalaista kotikuntoutusta esimerkiksi muissa pohjoismaissa Etelä-Savossa on kehitetty kotikuntoutusta ESSO-hankkeessa. Kotikuntoutus on tässä vaiheessa noussut monessa yhteydessä esiin. Periaatteessa kotikuntoutuksessa ei toimintana ole mitään uutta, mutta tapa työskennellä yhdessä asiakkaan arjessa vaatii työtapojen ja toimintamallien muokkaamista. Myös palveluja käyttävien ikääntyneiden olisi hyvä nähdä itsensä aiempaa aktiivisemmassa roolissa ja tuoda rohkeammin esiin itselle merkityksellisiä asioita omassa arjessa. Teoreettinen perusta malliin on koottu kansainvälisestä kirjallisuudesta ja toimintamalleista niin ulkomailta kuin Suomestakin. 30 Kotikuntoutus mielekkään arjen ytimessä M uutama vuosi sitten voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista sysäsi viimeistään suomalaista laitoshoitopainotteista terveydenhuoltoa kohti kotiin suunnattujen palveluiden kehittämistä. ja Euroopassa jo vuosia tehtyyn kotiin suunnattujen palveluiden kehittämistyöhön, on meillä painopiste edelleen pitkälti fyysisen toimintakyvyn kuntoutuksessa sekä hoivassa. Kotikuntoutus käsitteen tarkasteleminen kansainvälisten toimintatapojen valossa auttaa hahmottamaan niitä elementtejä, minkä perusteella sen on pitkällä aikajänteellä todettu olevan vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Tällä hetkellä se on käsitteenä vielä epätarkka ja sitä käytetään kuvaamaan monenlaisia kotiin suunnattuja kuntoutuspalveluita. Eri puolilla Suomea on tehty tätä muutosta jo tovi ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote etujoukoissa on osoittanut sen myös kustannuksiltaan kannattavaksi ja mahdolliseksi toteuttaa suomalaisessa järjestelmässä. ESSO-hanke Etelä-Savossa kotikuntoutuksen systemaattista kehittämistyötä on nyt tehty Etelä-Savon sosiaalija terveyspalveluiden kuntayhtymän ESSOo-hankkeessa. Tavoitteena on ollut luoda alueellinen toimintatapa kotikuntoutukseen. Muutos kotiin suunnattujen palveluiden kentässä tähän suuntaan on mahdollinen, mutta vaatii niin päättäjiltä, johtajilta kuin työntekijöiltä muutosta ajatteluun sekä asenteisiin
Kotikuntoutus on osa muuttuvaa palveluvalikoimaa, mutta kaikille tekee hyvää pohtia: ”Mikä sinulle on tärkeää arjessasi?” VTKL:n Kotiturva-hankkeen työntekijät ovat olleet oppia saamassa ESSOhankkeen järjestämässä koulutuspäivässä Toimintakyvyn mittareiden käytöstä arjen työssä. Molemmissa esimerkeissä oleellista oli asiakkaiden aktivointi sekä eri ammattiryhmien tiivis yhteistyö. Henkilöstön kertomuksista nousi hienoja esimerkkejä moniammatillisen työn tuloksista. Nyt asiakas tarvitsee tukea kotona pärjäämiseksi ja kaikki tiimin ammattilaiset tuovat oman osaamisensa prosessiin. Tavoitteet kuntoutukselle nousevat asiakkaan arjen toiminnoista ja tarpeista. Aina ei asiakas pärjää täysin omillaan, mutta esimerkiksi kotihoidon käyntien sisältö on voinut muuttua, kertoja vähennetty tai löydetty muita keinoja tukea kotona pärjäämistä. Uuden toimintamallin rakentamista Hankkeessa tehdyn alueellisen kuntoutuksen esiselvityksen jälkeen neljä kuntaa valikoitui toimintamallin kokeiluun. Kotiin on ollut saatavilla fysioterapiaa ja paikoin toimintaterapiaa yksittäisinä konsultaatioluonteisina käynteinä tai sarjoina. Kotikuntoutus muuttaa tätä. Toki jokainen ammattiryhmä tekee oman osaamisalueensa ydintehtäviä, mutta keinoina on asiakkaan arki. Asiakkaan koti toimintaympäristönä pakottaa ammattilaiset toisinaan luoviin ratkaisuihin ja antamaan enemmän vastuuta myös asiakkaalle itselleen ongelmanratkaisussa. Kuntoutusjakson toteutus on aina yksilöllinen ja hyvin toimiva tiimi pystyy sujuvaan työnjakoon siltä osin kuka asiakkaan luona käy. Jakson myötä asiakkaan yhteydenotot terveydenhuollon ammattilaisiin vähenivät ja kotihoidon käynnit harventuivat. Muistisairaan rouvan passiivisuus arjen toiminnoissa väheni lyhyellä aikavälillä kotikuntoutustiimin ohjauksessa ja nykyään hän osallistuu yhdessä puolisonsa kanssa kodinhoitoon ja aterioiden valmistamiseen. Kotikuntoutuksen toimintamallin kokeilujakson lopuksi henkilöstöä haastateltiin ja näistä kokemuksista koottiin pohjaa uuden toimintamallin rakentamiseen. Kotikuntoutusprosessin aikana pariskunta sai ohjausta, neuvoa ja tukea heille tärkeissä toiminnoissa. Moniammatillista yhteystyötä asiakkaan ehdoilla Kotikuntoutuksen hahmottaminen ajallisesti rajattuna moniammatillisena prosessina, jolla on selkeät tavoitteet, on muutos nykyiseen palveluvalikoimaan monessa paikassa. Lisäksi he käyvät monen vuoden tauon jälkeen yhdessä kaupassa. Yhteistyötä on tehty kotihoidon ja muiden asiakkaan kanssa toimivien tahojen kanssa. Jakson lopussa asiakkaan pitäisi pystyä suoriutumaan varmemmin hänelle tärkeistä toiminnoista. Kun esimerkiksi ikääntyneen toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia ja todetaan hänen tarvitsevan apua ja tukea kotona pärjäämiseksi, voidaan aloittaa kotikuntoutus. Mutta, jokaisella ammattiryhmällä on ollut oma tavoiteasettelunsa ja syy osallistua asiakkaan kuntoutukseen. Se toteutettiin jokaisessa kunnassa siellä olemassa olevien kotihoidon ja kuntoutuksen resurssein. Eri ammattikuntien välinen vuoropuhelu, ammatillinen tuki ja toinen toisiltaan oppiminen on myös keskeistä hyvin toimivassa kotikuntoutuksessa. 31 Vanhustyö 4 • 2016 össä on asiakas ja hänelle merkityksellinen arki. Tavoitteet kuntoutukselle nousevat asiakkaan arjen toiminnoista ja tarpeista.. Tämä haastaa moniammatillisen työn uudella tavalla. Kotikuntoutus jakso päättyy aina yhteiseen arviointiin ja jatkosuunnitelman tekoon. Silloin moniammatillinen tiimi, johon kuuluu hoitotyön lisäksi toimintaja fysioterapeutti, arvioi tilanteen ja laatii yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteet yhteiselle työskentelylle. Kuntoutus toteutetaan hänen luonnollisessa toimintaympäristössään, myös kodin ulkopuolella. Toisessa tapauksessa kotikuntoutuksella tuettiin mielenterveyskuntoutujan arjen hallintaa ja päivärytmiä. Asiakkaalle itselleen ei ole oleellista se, minkä ammattikunnan edustaja käy hänen luonaan, sillä kaikkien kanssa harjoitellaan kotona tarvittavia taitoja
Kotikäyntien tavoitteena oli tukea turvallista liikkumista ja kivunhallintaa. Näihin tutkimushavaintoihin perustuen Gerontologian tutkimuskeskuksessa, Jyväskylän yliopistossa tehtiin tutkimus Promoting Mobility after Hip Fracture (ProMo), jossa selvitettiin vuoden kestäneen kotikuntoutuksen vaikutuksia liikkumisja toimintakyvyn palautumiseen lonkkamurtuman jälkeen. Lonkkamurtuma johtaa äkilliseen liikkumisja toimintakyvyn heikkenemiseen, kaatumisen pelkoon ja pitkittyneeseen kipuun murtuneen puolen jalassa. Kuitenkin riittävä liikkumisja toimintakyy ovat elinehtoja sille, että iäkäs henkilö pystyisi elämään kodissaan turvallisesti, että hän pystyisi hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia palveluita ja ylipäätään osallistumaan yhteiskuntaan itseään tyydyttävällä tavalla. ProMo -tutkimus ProMo -tutkimukseen osallistui 81 lonkkamurtuman vuoksi leikattua henkilöä, joista puolet satunnaistettiin yksilöllistä kotikuntoutusta saavaan ryhmään ja puolet ryhmään, joka sai vallitsevan hoitokäytännön mukaista kuntoutusta. Tulokset kannustavat kuntoutuksen kehittämiseen Vuoden kestänyt kotikuntoutus nopeutti liikkumiskyvyn palautumista vallitsevaan hoitokäytäntöön verrattuna. Liikuntaneuvonta oli keskeinen osa kotikuntoutusta ja sen tavoitteena oli itsenäisen liikkumisen ja liikunnanharrastamisen tukeminen. Heikentynyt tasapaino ja koettu tasapainon varmuus (kaatumisen pelko), alhainen alaraajojen lihasvoima, alavartalon kipu ja liikkumisen apuvälineen käyttö ennen murtumaa ovat yhteydessä huonompaan liikkumisja toimintakykyyn. Kotikäyntien aikana ohjattiin nousujohteinen kotiharjoitusohjelma. Liikkumiskyky heikkenee murtuman seurauksena merkittävästi ja palautuu harvoin murtumaa edeltäneelle tasolle. Aikaisempi tutkimuksemme osoitti, että keskimäärin kuusi viikkoa kotiutumisen jälkeen, lähes 40% keskimäärin 79-vuotiaista lonkkamurtuman kokeneista henkilöistä koki ulkona liikkumisen vaikeaksi ja heistä yli puolet erittäin vaikeaksi tai mahdolliseksi ainoastaan toisen henkilön tukemana. Kotikäyntien aikana ohjattiin nousujohteinen kotiharjoitusohjelma.. Lähes 70% koki 500 metrin matkan kävelemisen vaikeaksi ja heistä yli puolet erittäin vaikeaksi tai mahdolliseksi ainoastaan toisen henkilön tukemana. Kotiuduttuaan sairaalasta tai terveyskeskuksesta kuntoutujan resurssit ovat usein riittämättömät kodin ulkopuolella tapahtuvaan kuntoutukseen. Muun muassa näistä syistä johtuen liikkumisja toimintakyvyn palautuminen murtuman jälkeen on haasteellista ja vain noin kolmasosa saavuttaa murtumaa edeltäneen tasonsa. 32 L onkkamurtuma on vakava tapaturma, joka useimmiten johtuu kaatumisesta. Kuntoutusta kotiin Lonkkamurtuman jälkeen liikkumista ja toimintakykyä tukeva kotikuntoutus on perusteltua. Kotikuntoutus sisälsi 5-6 fysioterapeutin kotikäyntiä. Murtuman kokeneet henkilöt ovat usein iäkkäitä ja heillä on useita sairauksia ja fyysisiä rajoitteita. Kotikäyntien tavoitteena oli tukea turvallista liikkumista ja kivunhallintaa. Niin ikään kotikuntoutukseen osallistuvat olivat fyysisesti aktiivisempia vuoden kestäneen tutkimuksen ja sen jälkeisen Teksti: Sarianna Sipilä1, Johanna Edgren1, Anu Salpakoski2 1Gerontologian tutkimuskeskus, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2 Tutkimus ja kehittämistoiminta, Mikkelin ammattikorkeakoulu Kuva: istockphoto Lonkkamurtuman jälkeinen kotikuntoutus on hyödyllistä Lonkkamurtuma on yksi vakavimmista ikääntyneiden tapaturmista. Vuosittain Suomessa tapahtuu noin 7600 lonkkamurtumaa ja määrän odotetaan edelleen kasvavan väestön ikääntyessä
Liikuntaneuvonta • Liikuntasopimus (perustui kuntoutujan aiempiin liikuntatottumuksiin, mieltymyksiin ja tavoitteisiin liikkumisen ja liikunnan harrastamisen suhteen). 33 Vanhustyö 4 • 2016 vuoden seurannan aikana verrattuna vallitsevaa hoitoa saaneisiin. • Kävelyharjoittelu, 2-3 x vko. • Keskustelu tutkittavan tuntemista/käyttämistä kivunhallintakeinoista. Vuoden kestänyt kotikuntoutus nopeutti liikkumiskyvyn palautumista vallitsevaan hoitokäytäntöön verrattuna.. • Tasapainoharjoittelu, 2-3 x vko. • Liukuesteiden ja lonkkasuojien esittely. Henkilöt, joilla on paljon liikkumiskyvyn rajoitteita tarvitsevat luultavasti enemmän ja laaja-alaisempaa ohjausta ja kuntoutusta. • Selvitettiin, onko kuntoutuja ymmärtänyt hänelle määrättyjen kipulääkkeiden annostelun. Nousujohteinen kotivoimisteluohjelma • Lihasvoimaharjoittelu apuna vastuskuminauhat, 3 x vko. • Liikkumisen apuvälineiden säätäminen ja käytön opastus. Kotikuntoutuksen sisältö Turvallinen liikkuminen • Kodin ja sen ympäristön esteiden kartoitus ja muokkaaminen (ei suuria kodin muutostöitä). Kivun hallinta • Kivun arviointi (sijainti, laatu ja voimakkuus). Liikkumiskyvyn ja tasapainon kohentuminen sekä fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen kotikuntoutuksen seurauksena oli erityisen selvää niillä, joilla oli vähemmän vaikeuksia ulkona liikkumisessa ennen kuntoutuksen alkua
Toiminnan tarkoituksena on tukea ikääntyneen asiakkaan kuntoutumista ja mahdollisimman itsenäisen toimintakyvyn saavuttamista arjen askareiden parissa, kertoo Ismo Rautiainen. – Toimivat vanhuspalvelut edellyttävät jatkuvaa palvelurakenteen kehittämistä ja uusia palveluinnovaatioita. Ismo Rautiainen kertoo, että pitkäaikaista sairaalahoitoa purettiin yli 500 sairaansijan verran ja korvattiin asumispalveluilla. Pilotin aikana toiminnassa työskenteli yksi fysioterapeutti ja neljä lähihoitajaa. Lähtöajatuksena oli se, että eteenkin muistisairaiden kuntoutus on tarkoituksenmukaista antaa asiakkaan omassa asuinympäristössä, Rautiainen painottaa. SaTukea kotona asumiseen – Kuntoutuksen painopistettä siirretty kotiin Lahdessa Lahti on keskimääräistä ikääntyneempi kaupunki ja ikääntyminen on edelleen nopeaa. TUKU-toiminta on osa Lahden kaupungin sairaalakotiutusyksikköä. – Tavoitteena oli myös tunnistaa kotihoidon asiakkaiden kuntoutustarve ja siten ehkäistä kotikuntoutuksen avulla sairaalahoidon tai raskaampien palvelujen tarve. – Lisäksi panostettiin voimakkaasti kotona asumista tukeviin toimintoihin ja kotihoitoon sekä teknologian hyödyntämiseen. TUKU-tehostettu kotikuntoutus käynnistettiin vuoden mittaisena pilottina syksyllä 2014. Palvelurakenteen uudistuksessa kehitetiin keskitetty asiakasohjauksen malli, jossa asiakkaan asiat ratkaistaan ja palvelua koordinoidaan yhdessä paikassa. Vuonna 2012 kaupungissa käynnistettiin Sote-2015 hanke, jonka myötä vanhuspalveluissa toteutettiin mittava palvelurakenteen muutos. Samalla myös akuuttisairaansijojen määrää vähennettiin ja kehitettiin kuntoutussairaalakonseptin mukaisesti. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Lahden kaupunki HANKE. – Nopea palvelutarpeen kasvu on haastanut ikääntyneiden palvelujärjestelmää nopeaan muutokseen. – TUKU-toiminta on tuettua kotona kuntoutumisen palvelua. TUKU-toiminnasta tukea kotiin Yhtenä keskeisenä uutena kotona asumista tukevana toimintana Lahdessa käynnistettiin TUKU-tehostettu kotikuntoutus. Ykköstavoite on mahdollistaa ikääntyneiden kotona asuminen ja siksi Lahti ja koko Päijät-Häme panostaa voimakkaasti kotona asumista tukeviin palveluihin kehittämällä ja ottamalla käyttöön teknologiaa, kehittämällä ikääntyneiden asumisratkaisuja, kehittämällä kotihoidon ja palveluasumisen lääkäritoimintaa ja kotisairaalatoimintaa sekä kotikuntoutusta, toteaa Rautiainen. Rautiainen kertoo, että toiminta vakiinnutettiin syksyllä 2015 ja toimintaresurssit tuplattiin vuoden 2016 alussa. Sote-2015 hankkeen myötä laitosvaltaista ja ympärivuorokautista palvelurakennetta muutettiin kotona asumista tukevaksi ja avopainotteiseksi. Toiminnan käynnistämisen tarkoituksena oli lyhentää ikääntyneen sairaalahoidon kestoa ja siirtää sairaalassa annettavaa kuntoutusta asiakkaan kotiympäristössä annettavaan kuntoutukseen. 34 P alvelua tarvitsevien määrä kasvaa Lahden alueella noin 3,5 prosenttia joka vuosi, kertoo vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Ismo Rautiainen. Rakennemuutosta jatketaan edelleen
Pyritään tekemään RAI. Alustava kuntoutumissuunnit elma. – Tulos on merkittävä, koska kyse on asiakasryhmästä, jonka kotona selviytyminen kuntoutusjakson alussa on epävarmaa. Omaisten rooli niin aktiiviseksi kuin mahdollista. Kotiutuksen mahdollistavat toimet (lääkehoidon järjestelyt, ruokahuollon järjestelyt, apuväline-järjestelyt ym.) SKY sopii sisäisesti. Lupaavia tuloksia Kotikuntoutuksen tulokset ovat lupaavia. Toiminnan tarkoituksena on tukea ikääntyneen asiakkaan kuntoutumista ja mahdollisimman itsenäisen toimintakyvyn saavuttamista arjen askareissa. Kotiutushoitaja konsultoi moniammatillisesti arvioidessaan tilannetta (esim. Fysioterapeutin kotikäynti, asiakkaan toimintakyvyn arviointi kotona, tavoitteen asettelu yhdessä asiakkaan kanssa ja kuntoutusmissuunni telman laadinta (1-4 vk jakso). omahoitaja, osaston fysioterapeutti). . – Palvelu on suunnattu asiakkaille, joilla on edellytykset ja sitoutumishalukkuus kuntoutumiseen, ja jotka tarvitsevat tilapäisesti kuntouttavaa tukea kotona. TUKU on osa sairaalan kotiutusyksikön SKY:n palveluvalikoimaa. Yhteinen loppuarvio, asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja jatkotoimista sopiminen. Lähihoitaja kirjaa päivittäiskäynnit Fysioterapeutin/ja lähihoitajan kotikäynti. Kotikuntoutuksen asiakaskokemus on myös ollut erittäin positiivinen. Ismo Rautiainen kertoo, että esimerkiksi pilottijakson aikana TUKUjakson jälkeen kotiin jäin 83 prosenttia asiakkaista. taustatietoon. Pelkkä kotikuntoutus ei riitä, vaan asiakkaan kotona asumisen tueksi tarvitaan monia muitakin toimenpiteitä. koko henkilöstön kuntoutumista tukevaan työskentelyyn, kodin esteettömyyden systemaattiseen arviointiin ja sekä kaatumisvaarassa olevien ikääntyneiden tunnistamiseen ja kaatumistapaturmien ehkäisyyn. TUKUssa on kyse ikääntyneen kuntoutumista tukevasta palvelusta ja se on osa tehostettua kotiutustoimintaa. 35 Vanhustyö 4 • 2016 massa kokonaisuudessa TUKU-toiminnan lisäksi toimii kotisairaala/ -sairaanhoidon mobiiliyksikkö, kotiutusyksikkö ja yöhoitopalvelut. – Systemaattinen asiakasohjaus, asiakkaan ja hänen läheistensä sitoutuminen palveluun, asiakkaan tilanteen koordinointi ja nopea reagointi muuttuvaan palvelutarpeeseen ovat kotona asumisen kannalta kriittisiä menestystekijöitä, Ismo Rautiainen päättää. . Suurin osa asiakkaista tulee tällä hetkellä sairaalasta, mutta myös suoraan kotihoidosta, Rautiainen kuvailee. – Tuettua kotikuntoutusta annetaan viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan. Tehostetun kotikuntoutuksen asiakkaat valitaan huolella ja palvelun piiriin tullaan sairaalaosaston moniammatillisen tiimin päätöksellä. . TUKU:n Fysioterapeutti tapaa kuntoutujan ja arvioi alustavasti kuntoumisvoimavar oja. Yhteydenotto SKY:n kotiutushoitajaan, joka arvioi TUKU:n tarkoituksenmukaisuutta asiakkaan tilanteessa tai päädytään siihen ettei TUKU:a aloiteta. Pelkkä kotikuntoutus ei riitä, vaan asiakkaan kotona asumisen tueksi tarvitaan monia muitakin toimenpiteitä.. Tutustuu potilasasiakirjoihin ym. TUKU sisältää tavoitteellista ja nousujohteista harjoittelua. Tarvittaessa yhteys asiakasohjausyksikkö Siiriin ja laaja-alainen palvelutarpeen selvittäminen Siirin toimesta . Ft kirjaa alkuarvioin ja suunnitelma Lähihoitaja toteuttaa kuntoutumissuunnit elman mukaisia kotikäyntejä ja konsultoi tarvittaessa fysioterapeuttia. . TUKU Tuettu Kotona Kuntoutuminen Tuku –prosessi -sairaalasta kotiutuva Sairaalan moniammatilline n tiimi tunnistaa asiakkaan kuntoutustarpee n kotiutuksen suunnittelun yhteydessä. Kuntoutuksen lisäksi Lahdessa kiinnitetään huomiota mm. Kolmen kuukauden kuluttua kuntoutusjaksosta 87 prosenttia asiakkaista oli edelleen kotona. – Tavoitteena on, että kotihoidossa ja omaishoidossa pystyttäisiin jo kotona tunnistamaan tehostetun kotikuntoutuksen tarve ja asiakkaita ohjautuisi palveluun nykyistä enemmän suoraan kotoa ilman sairaalahoitojaksoa. Yleisin kuntoutumisjakson pituus on kaksi-kolme viikkoa, maksimissaan yleensä neljä viikkoa. TUKU alkaa, tilannearviot krt/vk (asiakas/ft/lh) TUKU –jakson kesto on max 4 vk (+ 1-2 vk optio) SKY arvioi TUKU:n tarvetta (+ mahdollisuuksien mukaan TUKU-tiimiläinen (fys) tapaa kuntoutujan jo osastolla) Kuntoutustarpeen tunnistaminen KOTIUTUS TUKU:un: Ensisijaisesti SKY:n toimesta (lähihoitaja/sairaanhoitaja) asiakasprofiili huomioiden.
– Nettiopastustoiminnan hyväksi puoleksi on osoittautunut myös se, että se houkuttelee miehiä mukaan vapaaehtoistoimintaan, joka on muuten varsin naisvaltaista, hän iloitsee. – Apunen-toiminnassa on jo pitkät perinteet kotona tehtävälle auttamistyölle, joten toiminnan periaatteet ja vapaaehtoisten tukirakenteet ovat olemassa. Varsinais-Suomen nettiopastajista noin 40 % on tehnyt kotikäyntejä. Ikäihmiset tarvitsevat rohkaisua ja kannustusta tietotekniikan käyttöön LähiVerkon pilotoiman nettiopastustoiminnan erityispiirre on se, että opastus tapahtuu kotona. Yleensä opastukset toteutetaan yleisessä tilassa, esimerkiksi kirjastossa. 36 P ilottikokeilun Varsinais-Suomessa toteutti Eläkeliiton ja EHYT ry:n LähiVerkko-projekti, mukana yhteistyössä oli myös VTKL:n SeniorSurf-toiminta. Auttava vapaaehtoistoiminta on aina ollut ajassa mukana ja kehittynyt tarpeiden mukaan. LähiVerkko toteutti VTKL:n ja Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa nettiopastajatoiminnasta pilotin, joka päättyi tämän vuoden keväällä. Kokeilu tuotti hyviä tuloksia ja paljon tarpeellista tietoa ikäihmisten teknologian käytöstä, avun tarpeesta ja nettiopastuksesta vapaaehtoistoiminnan muotona organisaatiossa. Siksi meille oli luonnollista viedä myös nettiopastamista apua tarvitsevan kotiin, kertoo Pakarinen. Mukana kokeilussa oli 40 nettiopastajaa Eläkeliiton yhdistyksistä. Eläkeliiton apunen-toimintaan kotikäynnit kuitenkin sopivat. Nettiopastaja rohkaisee ja kannustaa Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirissä testattiin vertaistuellista nettiopastamista uudenlaisena auttavan vapaaehtoistoiminnan muotona. Pilotista saadut hyvät kokemukset kannustavat viemään vapaaehtoista nettiopastustoimintaa valtakunnallisesti Eläkeliiton toimintaan. Opastaja itse kokee tekevänsä merkityksellistä vapaaehtoistyötä, jossa oppii itsekin. Eläkeliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteistyöprojektin LähiVerkon perustehtävä on kehittää tietotekniikkaa hyödyntävää toimintaa, joka lisää ikäihmisten osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Opastettavat taas saavat rauhallista opastusta, rohkaisua ja oppia tietotekniikan hyödyntämiseen yhdessä tehden, arvioi LähiVerkon projektipäällikkö Marja Pakarinen Eläkeliitosta. Teksti: Marja Pakarinen ja Ida-Maria Pankka Kuva: Vanhustyön keskusliitto, kuvaaja: Marja Haapio. – Vertaistuellinen nettiopastus on yksi mielekäs ja tärkeä vapaaehtoistoiminnan muoto ja sopii hyvin apunen-toimintaamme. Eläkeliiton apunen-toiminnassa (auttava vapaaehtoistoiminta) on mukana yli 10 000 vapaaehtoista ikäihmistä ympäri Suomea
Yhdistyksen jäsenet saivat pilottiaikana tukea ja neuvoja omien tietoteknisten laitteidensa käyttöön ja vinkkejä miten asioita voitaisiin sähköisesti hoitaa helpommin yhdistyksen sisällä, mutta myös ulospäin. Itselläni on vasta ATK-kokemusta viideltä vuosikymmeneltä (1971 alkaen). Toinen opastustapa on kaikille avoin opastustilaisuus yleisessä tilassa, esimerkiksi kirjastossa, johonkin tiettyyn aikaan. Nettiopastajatoiminta tulee jatkumaan Eläkeliitossa. Yksi on ryhmämuotoinen opastus, jossa tietty porukka tapaa opastajan johdolla ja yhdessä pohtii ja opiskelee tietotekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Nettiopastajat kertoivat toimineensa oman yhdistyksensä tukena erilaisissa teknologisissa kysymyksissä. – Opastustilanteet eivät ole tiukkapipoisia tapahtumia vaan yhdessä kuitataan huumorilla, jos jokin asia ei tahdo sujua ja yritetään taas uudelleen. Tietotekniikan laajuus nykypäivänä, erilaiset käyttöjärjestelmät ja laitteet, erilaiset palvelut ja ohjelmistot ovat niitä, jotka aiheuttavat eniten päänvaivaa. Uusia nettiopastajia koulutetaan ja opastajat saavat esimerkiksi oman kevätja syystapaamisen webinaarin muodossa sekä täydennyskoulutuksia. Kolmas tapa on opastettavan kotona tapahtuva opastus. vapaaehtoisten opastajien rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Vaihtoehtoja vapaaehtoiselle nettiopastajatoiminnalle on siis useita ja jokaiselle paikkakunnalle muotoutuu ajan kanssa juuri sinne sopivin tapa. Nettiopastusta voi järjestää kuka vaan. Yhden ihmisen harteille ei kehitystä haluttu jättää, vaan yhdessä tekemällä saatiin energiaa toimia. Jatkuvuutta ja rohkeasti uusia kokeiluja Pilotin päättyessä lähes kaikki kokeilussa mukana olleet opastajat sanoivat jatkavansa syksyllä toimintaa. 37 Vanhustyö 4 • 2016 Innostunut nettiopastaja tuo energiaa myös yhdistyksiin Nettiopastajatoiminnasta hyötyivät yksittäisten opastettavien ihmisten lisäksi myös yhdistykset. Yhteisesti opetteluhetkestä hyötyvät parhaimmillaan molemmat, niin opastaja kuin opastettava. Vaikka riittämättömyyden tunteita välillä koettiin, kaikki Varsinais-Suomen opastajat arvioivat, että opastettavan ongelmaan löytyy yhdessä ratkaisu. Joskus jopa tärppää. Opastajan ei tarvitse tietää ja osata kaikkea, mutta yhdessä pohtimalla ja tietoa etsimällä saatetaan löytää ratkaisu. Sellaista se on. Projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Pilottikokeilun pohjalta käynnistetään nettiopastajakoulutukset ja LähiVerkko-projektin aikana tavoitteena on valtakunnallistaa nettiopastaminen Eläkeliitossa osaksi apunen -vapaaehtoistoimintaa. Yhdessä yritetään ja erehdytään Nettiopastajatkin kokevat välillä riittämättömyyden tunnetta. ja kyllä se siitä, kertoi pitkään tietotekniikan parissa toiminut nettiopastaja kokemuksistaan. Raisiossa yhdistyksen puheenjohtaja alkoi pitää omaa blogia ja yhdistykselle luotiin Facebook-sivut. Vertaisohjaajan neuvot ja sitkeys auttaa, olivat tärkeitä välineitä saada jäsenet kokeilemaan uusia asioita. Kukaan ei voi hallita kaikkea, eikä nettiopastajan tarvitsekaan. Muutamat kertoivat etsivänsä itselleen kaverin, jonka kanssa opastaa. Vanhustyön keskusliitto on tuottanut opastuksen käynnistämisen tueksi toimintamallin, jossa annetaan neuvoja ja vinkkejä mm. Nettiopastajien oma innostus ja kiinnostus kokeilla tuki yhdistyksiä toimimaan uusilla tavoilla. Opastajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on rohkeus käyttää konetta ja rohkaista käyttöön opastettavaakin. – Moni ikääntynyt arkailee kokeilemista ja pelkää, että kone menee sekaisin tai rikki sitä käytettäessä. Osa kertoi kokeilevansa toisenlaista opastustapaa kuin pilottiaikana. Innostunut nettiopastaja tarvitsi kuitenkin erityisesti yhdistyksen hallituksen tukea, jotta asiat etenivät ja niihin sitouduttiin. Jokainen onnistuminen antaa puhtia seuraavaan kertaan, totesi yksi opastajista. Opastajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on rohkeus käyttää konetta ja rohkaista käyttöön opastettavaakin. Yhdessä ratkaisun miettiminen onkin tärkein opastajan tehtävistä. Projektin toimintaa voi seurata myös sosiaalisessa mediassa: www.facebook.fi/ lahiverkko ja www.twitter.fi/lahiverkko.. – Yhdessä yritetään ja erehdytään. Lisätietoa: www.vtkl.fi/seniorsurf Eläkeliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisessä LähiVerkko-projektissa (2013–2017) kehitetään tapoja osallistua ja olla vuorovaikutuksessa tietotekniikan avulla. Vähitellen... Projektin tuottamiin materiaaleihin, pilotteihin sekä koulutusja seminaaritilaisuuksiin voi tutustua www.lähiverkko.fi –sivuilla. Kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat. Opastustapoja on muotoutumassa kolme erilaista. Jo pelkkä rohkaisu koneen kokeilemiseen voi olla jollekin opastettavalle se tarvittava sysäys tietotekniikan hyödyntämiseen, toteaa Pakarinen. Jossain yhdistyksessä innostuttiin luomaan kaikille hallituksen jäsenille sähköpostit tai jopa oma Facebook-ryhmä
Toivon, että muistisairaiden omaiset ja ystävät kokeilevat ääneen lukemista, Laukka-Sinisalo hymyilee. Lukuhetki tuntuu selvästi mieluisalta. Televisio ja äänekäs juttelu häiritsevät huonokuuloisia asukkaita. Lukijaa eivät korvaa radio, televisio tai cd-levyt, koska ääneen luettaessa tapahtuu kohtaaminen muistisairaiden kanssa tässä ja nyt. Lukija tarvitsee pöydän, sillä kädet väsyvät kirjan pitelemiseen. Asukkaat kuuntelevat tarkkaavaisesti kertomusta. Kuntoutusta tulisi käyttää lääkehoidon rinnalla. Tässä on outo sana, ’marikko’. Ääneen lukeminen tuo yhteisyyden kokemuksen Lähden aina virkistyneenä kotiin lukutuokion jälkeen. Tällöin kuulijat tunnistavat tuttuja asioita. Aivojen eri alueiden välisiä siirtovaikutuksia tutkinut Ryuta Kawashima huomasi, että laskutoimitukset ja ääneen lukeminen aktivoivat monipuolisesti dementoituneiden vanhusten aivojen toimintaa. Toiminta virkistää muistisairaita Lääkkeetön kuntoutus auttaa muistisairaita. Lukuhetkeä varten varataan vettä tai mehua juotavaksi. Me puhumme marjapaikasta, Laukka-Sinisalo selventää ja jatkaa lukemista. Yksinkertaisten harjoitteiden avulla vanhusten omatoimisuus lisääntyi niin, että vuodepotilaita kuntoutettiin pyörätuolikuntoon ja hoitolaitoksessa pitkään asuneita vanhuksia voitiin kotiuttaa. Samalla hän lukee ääneen kirjoja muillekin asukkaille. Tästä on saatu jo tutkimustuloksia. Hän käy lähes päivittäin katsomassa äitiään Sirkku Laukkaa dementiakodissa Tampereella. He auttavat huonosti liikkuvia asukkaita pöydän ääreen. Teksti: Pirjo Lääperi Kuva: Reijo Laamanen Muistisairaan tapaaminen tuntuu vaikealta ja usein omaiset sanovat: ”En käy katsomassa, kun hän ei enää tunne eikä muista”. – Luistava hyväntuulinen teksti toimii hyvin. Kirja saa kertoa mielellään siitä aikakaudesta, jota kuulijat ovat eläneet. Hoitokodin asukkaat istuskelevat päivällisen jälkeen vielä ruokapöydän ääressä, kun Hilkka Laukka-Sinisalo tulee sisään. Kirjojen ääneen lukeminen tekee muistisairaan kohtaamisesta mukavan hetken. Yksi rouva kuulee huonosti ja tekee välillä kysymyksiä ja varmistaa, että on kuullut oikein. Asukkaita ryhmittyy pöydän päähän ja Laukka-Sinisalo alkaa lukea Teuvo Pakkalan tarinaa Jumalan marjat, joka kertoo marjassa käyvistä lapsista. – Ulla löytää aina hyviä marikoita. Sekä liikunta että muistia aktivoiva toiminta, kuten päässä laskeminen ja lukeminen, hyödyttävät muistisairaita. Tärkeä havainto oli, että menetetyiksi luultuja voimavaroja saatiin harjoituksen avulla takaisin käyttöön. Teksti toimii paremmin, kun siitä syödään lasagnen sijasta makaronilaatikkoa, Internetin tilalla ovat tietosanakirjat ja presidenttinä Kekkonen. Kun asukkaat kuuntelevat keskittyneinä yhdessä, henkilökunnan työ helpottuu hetkeksi. Tutut aiheet kiinnostavat kuulijoita Sopivien kirjojen valinnasta Laukka-Sinisalo antaa vinkkejä. – Hoitokodin henkilökunta suhtautuu myötämielisesti lukutuokioihin. LaukkaSinisalo valitsee kirjat kuulijoille tutuista aiheista ja lukee selkeällä äänellä sekä sopivalla nopeudella, jotta kuulijat pysyvät mukana. Muuten ei tarvita erikoisjärjestelyjä. Lukija on siinä läsnä ja lähellä jakamassa yhteistä kokemusta. – Lähden aina virkistyneenä kotiin lukutuokion jälkeen. 38 TOIMINTAMALLI Ä äneen lukeminen on älyllisesti haastava, muistia ylläpitävä, mielikuvitusta ruokkiva ja yhteisyyttä luova tekeminen, jonka omainen tai henkilökunta pystyy muistisairaiden kanssa toteuttamaan helposti. Toivon, että muistisairaiden omaiset ja ystävät kokeilevat ääneen lukemista.
sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta. Työssä tulee muuttaa käytäntöjä muistisairaiden omaa aktiivisuutta tukeviksi. Nämä ovat jaettuja yhteisiä hetkiä, joissa tapahtuu aito kohtaaminen. Yhdessä ääneen luettaviksi sopivia kirjoja: Aapeli: Pikku Pietarin piha Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija ja Koirankynnenleikkaaja Karjalainen, Elina: Isän tyttö: lapsuuden muistelmia ja Perhe on paras: Papurikon pakinoita Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittaja ja Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike Lassila Maiju: Tulitikkuja lainaamassa McCall Smith, Alexander: Kalaharin konekirjoituskoulu miehille Paasilinna, Arto: Jäniksen vuosi Pakkala, Teuvo: Lapsia: kokoelma novelleja lasten parista; Pikku ihmisiä Polva Anni: Kun olin pieni Ramstedt, G.J.: Seitsemän retkeä itään 1898 1912 Suomen lasten Kalevala Tapio Rautavaaran elämänkerta: Kulkurin taival Sopimusvuoren Impivaara-kodin asukkaat kuuntelevat mielellään kun Hilkka Laukka-Sinisalo lukee heille ääneen kirjoja. Kyvyt käyttöön Jaakko Valvanteen mukaan muistisairaiden kyvyt ovat isommat kuin luullaan ja ne kannattaa ottaa käyttöön. Hoitajan on syytä katsoa myös peiliin: kuinka puhun muistisairaalle ja toimin hänen kanssaan. Henkilökunnan asenne, ammattitaito ja johtaminen ovat avainasemassa. Onko syynä alhainen verenpaine tai verensokeri, jano tai kipu. Osastonhoitajan ei pidä istua kansliassa, vaan näyttää omalla esimerkillään kuinka muistisairaiden kanssa toimitaan. Heillä on paljon suorituskykyä, joka tuottaa iloa heille itselleen ja muillekin kun sitä käytetään hyväksi. – Muistisairaiden kanssa lukeminen, yhdessä laulaminen ja liikunta rauhoittavat levotonta käytöstä ja aktivoivat muistia. – Esimiestyö on myös keskeisen tärkeää. Levottoman muistisairaan rauhoittaminen lääkkeillä on helpompaa lääkärille ja hoitajalle, mutta muistisairaan ylilääkitseminen ja sitominen sänkyyn on väärin ja epäammatillista toimintaa, jota ei pitäisi tapahtua missään. Muistisairaat esimerkiksi osaavat laulaa virsiä ulkomuistista. Hän on tuttu muun muassa television Hoivakoti kuntoonsarjasta. – Joku voi viedä vanhuksen ulos ja kävelyttää, yksi laulattaa ja toinen lukee ääneen. Tämä on osa hyvää kokonaishoitoa. 39 Vanhustyö 4 • 2016 Kaikki muutokset lähtevät asenteista. Ensin pitää selvittää levottomuuden syy. Laukka-Sinisalo toivoo, että omaiset kokeilevat ääneen lukemista.. Suomessa vanhusten hoidossa keskitytään monesti liikaa lääketieteelliseen hoitoon sen sijaan että luotaisiin hyvää arkea ja virikkeitä asukkaille, Valvanne toteaa. Valvanne suosittelee, että hoivakodeissa pidetään ovet avoimina ja otetaan omaiset ja vapaaehtoiset avuksi virkistyksen järjestämisessä. Lukutuokiossa syntyy vuorovaikutusta ja kuuntelu virkistää muistia. Valvanne peräänkuuluttaa havahtumista koko henkilökunnalle
Helsingissä ja 10.11. Seuraa nettisivujamme www.vtkl.fi johon tulee uusien työtovereidemme esittelyt. ja Hyvä Ikä -messuilla Tampereella 20.-21.10. Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvonta palvelee ikääntyviä ihmisiä asuntojen remonttitarpeiden kartoituksessa ja korjausavustusten hakemisessa. Koulutuspäivät ovat 22.9. Tervetuloa kaikille! Uusia työntekijöitä Laura Rautiainen Christer Fallström Anna Ukkonen Marjo Pääkkö. Tapaturmien ehkäisyn lisäksi on keskitytty paloturvallisuuteen ja sähköturvallisuuden edistämiseen. Tilojen ahtaus ja tasoerot portaineen tuovat monia ongelmia ratkaistaviksi. Korjausneuvojamme auttavat maksutta yli +65 vuotiasta väestöä, kun kysymyksiä kodin muutostöistä tulee eteen. V TKL:ssa on aloittanut uusina työntekijöinä talousja hallintopäällikkö Christer Fallström, Kotiturva-hankkeen suunnittelija Anna Ukkonen sekä Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajat Marjo Pääkkö ja Laura Rautiainen, joka aloittaa työt 15.9. Tässä vanhassa rakennuskannassa on vielä uudempia rakennuksia enemmän haasteita esteettömyysmielessä. Kolutuspäivät koostuvat erilaisista kokemuksellisista ja luovista menetelmistä sekä vertaistuellisista keskusteluista. Omakotiasuminen on yleisintä ja pientalotyyppisissä rakennuksissa asuukin kaksi kolmasosaa korjausneuvonnan asiakkaista. Pesutilat tulee saada esteettömiksi ja tilaa tarvitaan myös avustamiselle. 40 Keskusliitto tiedottaa Jukka Laakso Korjausneuvonnan päällikkö M istä apua kodin muutostarpeiden arviointiin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset nettisivuilla www.vtkl. Esteettömyyden edistäminen ja kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään on neuvontatyön keskeinen punainen lanka. Kotitapaturmahankkeita on ollut useita, kodin turvallisuutta edistävää toimintaa yleensäkin paljon. Korjauksia on valmistunut vuosien varrella yli 23 000 kohteessa. Mukana ollut niin työryhmiä, viestintää kuin seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Lisäksi päivät tarjoavat tietoa ja vinkkejä ohjausmateriaalien käytöstä. Tampereella. Vanhusväestö asuu melko iäkkäissä asunnoissa, joissa korjaustarve on tietysti suurinta. Korjausneuvonta on myös toiminut monin tavoin ja useiden yhteistyökumppanien kanssa kehitettäessä vanhusten kotona asumista. Koulutuspäivät on suunnattu ensisijaisesti VTKL:n jäsenyhteisöille, mutta myös muissa järjestöissä toimiville ja hoivan arkeen osallistuville. Toimintaa on toteutettu keskusliitossa jo vuodesta 2000 lähtien ja korjausneuvonta on vaikuttanut erityisesti veteraaniväestön kotona asumisen edistämiseen. Tule kysymään ja kuulemaan neuvontatoiminnastamme! Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen V anhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää syksyllä kaksi koulutustilaisuutta hoivan arjen tukemiseksi. Yleisimmin korjaustyöt liittyvät pesutiloihin. fi>koulutukset ja tapahtumat. Teemme tiivistä yhteistyöstä myös kuntien henkilöstön kanssa esimerkiksi kotikuntoutuksen mahdollistavissa asioissa. Olemme syksyllä mukana Kuntamarkkinoilla Helsingissä 14.15.9
Hyvä Ikä -messut Tampereen Pirkkahallissa 20.–21.10.2016. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, vanhusneuvoston, seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Samalla korostettiin sitä, että tällä lakimuutoksella saavuttavien rakennusaikaisten säästöjen vastapainoksi kustannuksia tulee niille, jotka joutuvat tekemään asuntojen muutostöitä. Samalla kasvaa myös muutostöiden yhteydessä haettavien avustusten tarve. Vanhustyön keskusliitto on antanut ympäristöministeriölle lausunnon liittyen asetusluonnokseen rakennuksen esteettömyydestä. Myös julistekuva on ladattavissa sivuilta omista tapahtumista tiedottamista varten. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Vanhustenpäivän ja -viikon suojelijana. Vanhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Jyväskylässä. Asetuksen pääasiallisena tavoitteena on normeja lievittämällä vähentää byrokratiaa sekä aikaansaada rakentamisen kustannusten alentaminen. Kaikki osallistujat saavat lipun Hyvä Ikä -messuille. Laittakaa sivuille myös ajatuksianne viikon merkityksestä sekä käytännön vinkkejä toimintaan.. ja SeniorSurf-päivää iäkkäiden ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi vietetään tiistaina 4.10. Näytteilleasettajia messuille on ilmoittautunut jo yli 150 – tule tutustumaan heidän tuotteisiinsa ja palveluihinsa! Juontajina messuilla ovat Tartu Mikkiin -ohjelmastakin tunnettu suosikkijuontaja ja näyttelija Sami Hintsanen sekä laulaja-näyttelijä Pirkko Mannola! Hyvän Iän Hyväksi -valokuvakilpailu Hyvä Ikä -messut haluavat olla tukemassa elinikäistä oppimista valokuvakilpailulla. Omissa tilaisuuksissanne voitte käyttää Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan videotervehdystä, joka löytyy nettisivuiltamme www.vtkl.fi/vanhustenviikko Omista tapahtumistanne voitte ilmoittaa Facebook-sivuilla Vanhustenpäivä ja -viikko. VTKL:n lausunnossa kiinnitettiin huomiota esteettömyyden merkitykseen ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistajana. Vanhustenpäivä on sunnuntai 2.10. Muutoksissa tulee ottaa huomioon rakennusten koko elinkaari ja se, mahdollistavatko rakennukset jatkossa entistä iäkkäämpien ja toiminnanrajoitteista kärsivien ihmisten asumisen näissä vai pitääkö ihmisten muuttaa asunnoissa liikkumisen rajoitteita aiheuttavien tekijöiden vuoksi pois kotoaan. Vanhuus on Hyvä Ikä! T ampereen Pirkkahallissa järjestettävien Hyvä Ikä -messujen teemoina ovat asuminen, aistit, kuntoutus, teknologia ja hoiva. Tämän kaiken lisäksi messuilla on mm. Kerro kuvalla ikääntyvän ihmisen oppimiskokemuksesta. teemalla Tekee mieli oppia – Lust att lära sig. Juhla on avoin kaikille iäkkäille ihmisille ja heidän läheisilleen. Vanhustenviikon toiminnan suunnittelun tueksi tehty lehti on luettavissa keskusliiton nettisivuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Lue lisää valokuvakilpailusta Hyvä Ikä -messujen sivuilta www.hyvaika.fi. päivätanssit sekä muotinäytöksiä, puhumattakaan muusta mielenkiintoisesta ohjelmasta. Ikäihmisten asumisen kehittämisohjelmassa on esitetty tulevien vuosikymmenten kiistattomat tarpeet esteettömien asuntojen osalta. Keskusliiton mielestä laskelmat ja muutokset säädöksiin tulee kuitenkin tehdä kokonaisvaikutukset huomioiden, ei pelkästään rakennuskustannuksia. Lisäksi viisi parasta palkitaan rahapalkinnolla. 41 Vanhustyö 4 • 2016 Keskusliitto edellyttää esteettömyyttä iäkkäiden ihmisten asumisessa E liniän pidetessä ikääntyneet ihmiset tulevat tarvitsemaan koko ajan enenevässä määrin helppokäyttöisiä ja esteettömiä asuntoja. Lisätietoja: www.hyvaika.fi Tekee mieli oppia! – Vanhustenviikkoa vietetään lokakuussa V anhustenviikkoa vietetään lokakuussa 2.-9.10
Kansalaisten tulisi olla samanarvoisessa asemassa myös valinnanvapauden suhteen. Valvirassa on nyt rekisteröity noin 300 sosiaalihuollon ammattihenkilöä ja hakemuksia on jätetty yli 3000. Valinnanvapauteen liittyvinä uhkina kuntoutujan kannalta vastaajat näkevät puutteellisen palveluohjauksen, palvelupolun katkeamisen ja yhteistyön vähäisyyden eri toimijoiden välillä. Valinnanvapauden toteutuessa vastaajat pitivät epätodennäköisenä, että heikoimmassa asemassa olevien kuntoutukseen pääsy helpottuisi, sote-kustannukset laskisivat ja hyvinvointierot vähenisivät. Tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. Rekisteri on perustettu, jotta jokainen voi tarkistaa sosiaalihuollon ammattilaisen omaavan vaadittavan koulutuksen. Yhtiöitettyä palvelutuotantoa on 57 järjestöllä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on vuoden 2017 loppuun saakka aikaa hakea laillistamista tai nimikesuojausta. Järjestöjen suoraan itse tuottamissa palveluissa on noin 30 100 työntekijää ja järjestöjen yhtiöissä noin 7 400. Uusi liitto aloittaa toimintansa virallisesti vuoden 2017 alusta. Yhteensä ne työllistävät lähes 75 000 ihmistä. Niistä sosiaalipalveluita tuottaa 822, terveyspalveluita 207 ja molempia palveluita 98 järjestöä. Niistä yleisimpiä palvelumuotoja ovat ympärivuorokautiset asumispalvelut, päivätoimintapalvelut ja ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut. Kyselyyn vastasi 48 kuntoutustoimijaa. Sen sijaan heikoimmassa asemassa olevien kuntoutukseen pääsy ei helpotu eikä kustannussäästöjä ole luvassa. Järjestöjen omistamista sosiaalija terveyspalveluita tuottavista yhtiöistä alle kymmenen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä on joka kymmenes. Uhkaksi nähtiin myös hyvinvointierojen kasvu. Rekisteristä voi tarkistaa sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Järjestöä tuottavat merkittävän määrän sosiaalija terveyspalveluja S osten tekemän selvityksen mukaan sosiaalija terveyspalveluja tuottaa suoraan itse koko maassa 930 järjestöä. Valinnanvapauden toteutumisen seurauksina nähdään kuntoutuspalveluiden asiakastyytyväisyyden lisääntyminen, palveluvaihtoehtojen monipuolistuminen ja kuntoutujan parempi hyvinvointi. Lisätietoa: www.valvira.fi Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus K untoutuksen asiantuntijoiden mukaan valinnanvapauden myötä kuntoutuspalvelut kehittyvät ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Uusi liitto sosiaalija terveysalalle S osiaalialan Työnantajat ja Terveyspalvelualan Liitto perustivat uuden Hyvinvointialan liiton 3.6.2016. Tiedot ilmenevät julkaisusta: Selvitys järjestöjen tuottamista sosiaalija terveyspalveluista. Järjestöt tuottavat palveluja myös pienten erityisryhmien tarpeisiin. Järjestöomisteisia yhtiöitä on 69. Kaikki sosiaalihuollon ammattihenkilöt löytyvät rekisteristä vuoden 2018 alussa, siirtymäajan jälkeen. Suurin osa järjestöjen tuottamista palveluista on sosiaalipalveluja. Tämä selviää SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Kuntoutussäätiön toteuttamassa valinnanvapautta koskevassa kyselyssä, joka julkaistiin kesäkuussa. KUVE on SOSTEn ja Kuntoutussäätiön vaikuttajaverkosto, johon kuuluu 70 järjestöä ja muuta kuntoutuksen toimijaa. Kuntoutujan kannalta valinnanvapaus nähdään tärkeänä. Liiton jäseniä voivat olla sosiaalija terveyspalveluja tarjoavat työnantajat sekä työnantajina toimivat sosiaalija terveysjärjestöt.. Liittoa luotsaa puheenjohtajana Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström. 42 Ajan virrassa Ensimmäiset sosiaalihuollon ammattihenkilöt rekisteröity V alvira on avannut sosiaalihuollon ammattilaisille JulkiSuosikki-rekisterin. Syntyessään Hyvinvointialan liittoon kuuluu noin 1500 yritystä ja yhteisöä. Järjestöjen sosiaalija terveyspalvelut työllistävät noin 37 500 ihmistä. Tulevaisuudessa kukaan ei voi työskennellä vakituisesti sosiaalityöntekijänä, sosionomina tai geronomina ilman laillistusta, eikä käyttää lähihoitajan, kodinhoitajan tai kehitysvammaistenhoitajan ammattinimikettä ilman rekisteröintiä Suosikkiin. Alle miljoonan euron liikevaihdolla toimivia yhtiöitä on 28 prosenttia ja suurimpia yli 50 miljoonan liikevaihdolla toimivia kolme prosenttia
Aalto suunnitteli talon ulkoja sisäpuolen viimeistä yksityiskohtaa myöten. 43 Vanhustyö 4 • 2016 Pahan päivän varalle säästetään E läketurvakeskuksen tutkimuksen mukaa lähes 60 prosenttia kotitalouksista säästää tutkimuksen mukaan niin sanotun pahan päivän varalle. Juhlavuoden kunniaksi päätoimitalosta on tehty video, jolla pääsee kurkistamaan rakennuksen julkisiin tiloihin, kuten Kela-halliin ja henkilökunnan ruokalaan. Katso video: https://youtu.be/QC7zMe4HNPk Lähija perushoitajat huolissaan hoidon laadusta S uomen lähija perushoitajaliitto SuPerin jäsenistölleen tekemän kyselyn mukaan 93 % vastanneista on huolissaan hoidon laadusta. Kelan päätoimitalo täyttää 60 vuotta A rkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kelan päätoimitalo viettää 60-vuotisjuhlavuottaan. Merkittävä osa varallisuudesta on sidottu tavallisten ihmisten asuntoihin ja metsäomaisuuteen. Kelalaiset muuttivat uuteen päärakennukseen vuonna 1956 liian pieniksi käyneistä tiloista Etelä-Esplanadilta. Kun Aallon syntymästä oli vuonna 1998 kulunut sata vuotta, Museovirasto asetti toimikunnan, jonka yhtenä tehtävänä oli valita Aallon 10 parasta työtä. Määrä on noussut yli viidenneksellä vuodesta 2012. Sekä vanhat että nuoret olivat kiinnostuneita tutustumaan toisiinsa. Finanssialan mielestä olisi jo aika keskustella vakavasti oman varallisuuden muuttamisesta vanhuuden ostovoimaksi. Pääsääntöisesti (94 %) se on tullut asiakkaan taholta. Molemmat vastaajaryhmät halusivat oppia toinen toisiltaan. Finanssiala on jo pitkään kiinnittänyt huomiota hyvinvoinnin rahoitukseen ja korostanut ihmisten oman varautumisen tärkeyttä etenkin vanhuuden varalle. Ikäihmisille ajatus oli hieman vieraampi kuin nuorille. Selvityksen mukaan yksityinen eläkesäästäminen ei ole lisääntynyt, vaikka samaan aikaan luottamus lakisääteiseen eläketurvaan on heikentynyt. Päätalossa järjestetään opastettuja kierroksia kaikille kiinnostuneille maanantaisin ja perjantaisin klo 14. Kyselyn toteuttivat Vanhus-ja lähimmäispalvelun liitto ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Vanhukset ja nuoret kiinnostuneita tutustumaan toisiinsa K eväällä toteutetun verkkokyselyn mukaan sekä vanhat että nuoret olivat sitä mieltä, että vastakkaisella ikäluokalla on liian vähän vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Noin 70 prosenttia lähija perushoitajista kokee työnsä raskaaksi. Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 1 735 SuPerin jäsentä, jotka työskentelevät sosiaalija terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla.. Kyselyyn vastasi 123 ikäihmistä ja 73 nuorta. Vuoteen 1972 talon ensimmäisessä kerroksessa palveltiin myös asiakkaita. Tässä listauksessa Kelan päärakennus ylsi viiden parhaan joukkoon. Tämän pitää tapahtua vapaaehtoisesti ja joustavasti. ETK:n tutkimuksessa selvitettiin 35–67-vuotiaiden säästämishalukkuutta ja kykyä. Vastaajista 70 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa. Vanhuksista noin joka toinen arveli, ettei nuoria arvosteta tarpeeksi. Nuoret vastasivat myös, ettei vanhoja heidän mielestään arvosteta riittävästi yhteiskunnassa. Lähes puolet heistä piti mahdollisena myös asumista vastakkaisen ikäryhmän kanssa. Talo herättääkin suurta ihailua sekä vierailijoissa että asiantuntijoissa. Verkkokysely oli suunnattu yli 65-vuotiaille ikäihmisille ja 16–29 -vuotiaille nuorille. Suuri osa rakennuksen yksityiskohdista, kuten valaisimista, on uniikkeja. Suomalaisten elintaso on lähes kymmenkertainen vuoteen 1950 verrattuna ja yksityistä varallisuutta on noin 500 miljardia. Yli puolet kyselyyn vastanneista ei ole varma, pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Lähija perushoitajista 72 prosenttia on havainnut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa viimeisen vuoden aikana. Useille keskituloisille eläkeläisille on kertynyt varallisuutta velattoman oman kodin lisäksi kesämökin ja metsäpalstan muodossa. Rakennus on tunnettu myös ulkomailla, ja opastetuilla kierroksilla käy vuosittain noin 1 000 vierailijaa. Kaikkein varakkaimpia ovat 65–75-vuotiaat
Distansrehabilitering som bäst ökar känslan hos klienten att man bryr sig om mig och vill få mig i skick. Med hjälp av regeringens spetsprojekt ökas hemrehabiliteringen. Människan lever inte endast av rörelse och psykning. Apparater som skaffas eller lånas hem hjälper till vid konditionsträningen om hemmet som sådant inte erbjuder tillräckliga möjligheter. Människans motivation för att på egen hand återställa krafterna eller upprätthålla funktionsförmågan förutsätter ändring av levnadsvanorna och verksamhetsmetoderna. För många är hemmet en kär plats som skapar en positiv anda för rehabilitering. – Oj, maten var god, rummen helt snygga och det fanns t.o.m. Hemrehabilitering är rehabilitering och handledning som enligt remissen planeras av en yrkesutbildad tillsammans med den äldre. Vid distansrehabilitering kan man handleda de egna övningarna så att de sker på ”rätt” sätt, tillräckligt ofta och med eloge. Detta lyckas ibland, ibland inte. God kost är grundförutsättning för rehabilitering. Hemrehabilitering som upprättas vid sidan av anstaltsoch öppenvårdsrehabilitering ger många möjligheter att återställa äldres funktionsförmåga. kvällsprogram L åter det som bekanta hälsningar från en rehabiliteringsanstalt. Förutsättning för utskrivning och hemrehabilitering är att hemförhållandena inte har dålig framkomlighet eller direkta olycksfallsrisker. Det finns lägen där måttligt återställande av den fysiska prestationsförmågan inte är helt tillräckligt för att ge trygghet och mental balans. Med ett uppfinningsrikt och sporrande hemrehabiliteringsprogram, genomförd med uppföljning kan en människa klara vardagens funktioner genom att göra dem på ett nytt sätt, eventuellt med hjälpmedel och långsammare än förr. Utvecklingen av hemrehabilitering sker bäst med principen ”två flugor i en smäll”. Både olika former av anstaltsrehabilitering och öppenvårdsrehabilitering sker oftast i lokaliteter som reserverats för rehabilitering, med hjälp av för ändamålet utvecklade apparater och under yrkeskunnig handledning. Med depressivt sinne smakar inte maten trots uppmaningar. Oroväckande är att man samtidigt för att skära ner kostnader föreslagit att lätta på kraven för byggnadernas tillgänglighetsbestämmelser. Hjälpmedel hjälper men bristande badrum eller entréproblem kan inte renoveras i hast för rehabilitering efter plötsligt sjukdomsfall. Hemrehabiliteringen bör instruera även äldres närstående och hemvårdens yrkespersoner. Utöver de fysiska målen bör även de andliga och sociala faktorerna beaktas i rehabiliteringens målsättningar både under rehabiliteringsperioden och därefter. Väsentligt i rehabiliteringen är mentalt stöd och uppmuntran. 44 Ledare – Hälsningar från en rehabiliteringsperiod – Hur var det där. Trots att rehabiliteringens syfte är att aktivera människan till övning på egen hand kan det slängda yttrandet ”jag var på rehabilitering” illustrera hur mycket rehabiliterade i öppenvården engagerar sig och är beroende av yrkesmässig verksamhet utanför hemmet. Betydelsen av organisationernas frivilliga borde inte glömmas när planen för hemrehabilitering uppgörs. Renoveringshandledarna hos Centralförbundet för de gamlas väl hjälper äldre personer att planera grundreparationer i sina hem vilket även är förberedelse för eventuell hemrehabilitering. Vid följdtillstånd efter stroke kräver eventuell talterapi för återställande av talet eller behandlingen av andra förluster mental anpassning, stöd och förståelse av andra personer. Distansrehabilitering genom datanät är ett bra tillägg till rehabiliteringsgångerna som leds av yrkesutbildade. Försvagad funktionsförmåga behöver inte innebära att man långa tider behöver utomstående hjälp. Rehabilitering hemma – tredje hjulet Satu Helin. Rehabilitering som startas på sjukhus efter sjukdom, skador eller operationer fortsätter ofta med läkarremiss som öppenvårdsrehabilitering på fysioterapeutmottagningar
Vård på eget ansvar får inte betyda att servicesystemet lyfter ut sitt eget vårdansvar och lämnar den diabetessjuka med sina närstående att bära alltför stort ansvar om sin egenvård. Det förutsätter att sakerna dryftas tillsammans mellan läkare, sjukskötare, diabetikerna och de närstående. Gemensamt för sjukdomarna är att bukspottskörteln inte producerar alls eller tillräckligt insulin och då stiger blodsockret. till insulindoseringens svårigheter. Antalet har fördubblats på tio år. Goda vårdresultat kommer av samarbete. Beklagligt ofta hör man att diabetes hos äldre behandlas illa. Nästan 70 procent av diabetesvårdens kostnader beror på följdsjukdomar som kräver specialiserad sjukvård. Sloganen för Finlands första diabetsmässa ”Minun diabetekseni ei ole kansansairaus” (Min diabetes är inte en folksjukdom) påminner träffande om detta. Inemot 500 000 finländare lider redan av diabetes, en del utan att veta det. Förr vårdades patienter med diabetes mycket oftare och längre tider inlagda på sjukhus. Behandlingen är alltid individuell och i stor utsträckning egenvård. Behandlingen av diabetes upplevs ofta som svår. Utmanande är det visst ofta och eventuella andra sjukdomar, minskad motion och ändrad aptit bidrar t.ex. God vård är inte dyr men otillräcklig vård är det. Enligt prognoserna stiger talet till hela 590 miljoner år 2035 om epidemin inte kan stoppas. 45 Vanhustyö 4 • 2016 Kolumn I världen lever uppskattningsvis 415 miljoner människor som har diabetes. Likgiltighet mot människan eller diabetesbehandlingen är det inte frågan om, utan närmast brist på kunskap om hur diabetes ska behandlas och otillräckliga resurser. Diabetikern är expert på sin egen vardag och sina levnadsvanor, men behöver kunniga yrkesutbildade inom hälsovården till stöd. Över 100 000 70 år fyllda finländare har diabetes och mängden växer. I behandlingen av typ 1 diabetes ersätts det saknade insulinet med injektioner eller pump. Min diabetes är inte en folksjukdom Janne Juvakka Verksamhetsledare Diabetesförbundet. Hen behöver handledning i egenvården, dieten, läkemedelsbehandlingen och insulindoseringen i vardagens föränderliga situationer, hjälp vid problem och behandlingsbeslut. Utmaningarna med diabetes är olika vid de olika diabetesformerna och hos människor med olika hälsotillstånd. Egenvården är en helhet som består av talrika beslut och åtgärder dagligen i den egna vardagen. Redan nu slukar diabetesvården tre miljarder euro årligen vilket motsvarar 15 procent av hälsooch sjukvårdens totalkostnader i Finland. Diabetes är en sjukdom med många former och man kan drabbas av dess olika former i många åldrar. Med god vård kan man bekämpa de svåra följdsjukdomar som kommer av otillräcklig behandling såsom hjärtoch cerebrala infarkter, amputering av ben, synskada och dialysbehandlingar. I dag har vården flyttats hem där ansvaret är eget och de närståendes. Också i Finland är diabetes en av de snabbast växande sjukdomarna. Diabetes utvecklas och kommer till känna på olika sätt hos olika individer. Diabetes är en stor folksjukdom, men samtidigt individuell som sjukdom och behandling. Doserna anpassas till variationerna i vardagen genom att man själv mäter blodsockret och bedömer kolhydraterna. Vid typ 2 diabetes kombineras livsstilsbehandling vid behov med tabletter eller injektioner som sänker blodsockret
Aiemmin diabetesta hoidettiin paljon useammin ja pidempään sairaalassa vuodeosastolla. Diabetes on suuri kansansairaus, mutta samalla yksilöllinen sairautena ja hoitona. Hyvä hoito ei ole kallista, mutta riittämätön hoito on. Jopa lähes 70 prosenttia diabeteksenhoidon kustannuksista aiheutuu erikoissairaanhoitoa vaativista lisäsairauksista. Suomen ensimmäisten Diabetesmessujen slogan ’’Minun diabetekseni ei ole kansansairaus’’ muistuttaa tästä osuvasti. Diabetes on monimuotoinen sairaus ja sen eri tyyppeihin voi sairastua monen ikäisenä. Tänä päivänä hoito on siirtynyt kotiin omalle ja läheisten vastuulle. Hyvällä hoidolla voidaan estää riittämättömän hoidon aiheuttamia vaikeita diabeteksen lisäsairauksia, kuten sydänja aivoinfarkteja, jalkojen amputointia, näkövammaisuutta ja dialyysihoitoja. Diabetes kehittyy ja ilmene eri tavoin eri yksilöillä. Hän tarvitsee ohjausta omahoitoonsa, ruokavalioon, lääkehoitoon ja insuliinin annosteluun vaihtelevissa arjen tilanteissa, apua ongelmatilanteisiin ja hoitopäätöksiin. Se edellyttää asioiden yhdessä punnitsemista lääkärin ja hoitajien sekä diabeetikon ja hänen läheisten kanssa. Minun diabetekseni ei ole kansansairaus Janne Juvakka Toiminnanjohtaja Diabetesliitto. Annokset sovitetaan vaihtelevaan arkeen verensokerin omamittauksilla ja hiilihydraattien arvioinnilla. Omavastuinen hoito ei saa tarkoittaa sitä, että palvelujärjestelmä ulkoistaa oman hoitovastuunsa ja jättää diabetesta sairastavan läheisineen kantamaan liian suurta vastuuta omahoidostaan. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa korvataan puuttuva insuliini pistoksilla tai pumpulla. Diabeteksen haasteet ovat erilaisia eri diabetesmuodoissa ja eri kuntoisilla ihmisillä. Yli 100 000:lla 70 vuotta täyttäneellä suomalaisella on diabetes ja määrä kasvaa. Omahoito on kokonaisuus, joka koostuu lukuisista päätöksistä ja teoista joka päivä omassa arjessa. Diabeteksen hoito koetaan usein vaikeaksi. Jo nyt diabeteksen hoito vie 3 miljardia euroa vuosittain, mikä vastaa 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Diabeetikko on oman arkipäivänsä ja elintapojensa asiantuntija, mutta hän tarvitsee tuekseen osaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Yhteistä sairauksille on, että haima ei eritä lainkaan tai tarpeeksi insuliinia, jolloin verensokeri kohoaa. Ennusteiden mukaan tämä luku on jopa 590 miljoonaa vuonna 2035, ellei epidemiaa saada katkaistua. Hoito on aina yksilöllistä ja pitkälti omahoitoa. Hyvät hoitotulokset syntyvät yhteistyönä. Valitettavan usein kuulee, että ikäihmisten diabeteksen hoito on huonolla tasolla. Välinpitämättömyydestä ihmistä tai diabeteksen hoitoa kohtaan ei ole kyse, lähinnä tiedon puutteesta diabeteksen hoidossa ja riittämättömästä resurssoinnista. Diabetesta sairastaa jo lähes 500 000 suomalaista, osa tietämättään. 46 Kolumni M aailmassa elää arviolta 415 miljoonaa ihmistä, joilla on diabetes. Tyypin 2 diabeteksessa elintapahoitoon yhdistetään tarvittaessa verensokeria laskevia tabletteja tai pistoksia. Haasteellista se usein toki on ja mahdolliset muut sairaudet, liikkumisen väheneminen ja ruokahalun muutokset tuovat omat haasteensa esimerkiksi insuliinin annostamiseen. Määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Suomessakin diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä sairauksista
Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Sisälehdellä teksti: Lämpimät Onnittelut Toinen sisälehti: tekstitön Tyyni järvi: Helminä kiitävät vuosien päivät, vain sydämiimme muistot jäivät. Tilaukset VTKL:n nettisivuilta www.vtkl.fi/tuotteet VTKL:n jäsenille 10 €. – Aila Meriluoto – Toinen välilehti ilman värssyä. Adressit sisältävät kaksi erilaista sisälehteä. Laitan myös lehden kiertämään hoitajien luettavaksi.” ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” Lukijakyselyn kommentteja vuodelta 2015: Onnitteluadressit Syreeni Orkidea Tyyni järvi Portaat Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet kotimaisen vanhustenhuollon kehittämistä ja työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. – Nina Ramstadius– Portaat: Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Lukijakyselyn 2015 mukaan lehteä pidetään asiantuntevana, luotettavana ja ajassa kiinni olevana. Tilaukset VTKL:n extranetin kautta www.vtkl.fi/login/extranet. Adressi on pakattu muovikelmuun. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. Tulevais uutta rakenta maan SENIORA RBETE 5 • 2015 Kysy määräalennuksista: info@vtkl.fi (yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin) Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi ADRESSIT SENIORARBETE ”Luen ajankohtaiset sekä kiinnostavat artikkelit ja käytän sieltä saatuja ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Suruadressit Hinta 15 €. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen
Vanhustyö Mielenterveys Vammaistyö Kuntoutus Kotihoito Perhetyö Lastensuojelu Kotisiivous Hoiva-alan helppokäyttöiseen ja yksilölliseen toiminnanohjaukseen Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900 SujuVa ja noPea aSiaKaStietojen haLLinta MoniPuoLiSet LaSKutuSMahdoLLiSuudet SeLKeä ja heLPPo MobiiLijärjeSteLMä hyödyLLiSet tiLaStot ja raPortointi DomaCare® on Invian Oy:n tuote DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpitoja talousjärjestelmään. Yli 80 % DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. ei sitoutumista pitkiin sopimuksiin!. jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! huoM