Vanhustyo_0419_conv.indd 1 26.8.2019 18:01:56. YHTEISÖLLINEN ASUMINEN Taloudellista kaltoinkohtelua tapahtuu kaikissa sosiaaliluokissa SENIORARBETE 4 • 2019 Kylä palaa kaupunkeihin Väistyvätkö palvelutalot monitoimikeskusten tieltä
Tulevaisuudessa asukkaalla on enemmän sananvaltaa ja vastuullisten elämäntapojen avulla torjutaan ilmastokriisiä. 30–31 Käykö joku kukkarollasi Ikäihmisiin kohdistuva taloudellinen kaltoinkohtelu sekä petokset ja huijaukset ovat alati kasvava ja muuttuva ilmiö, mutta rikostilastoihin rötöksistä päätyy vain osa. 2 4 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 5/2019 ilmestyy 1.11.2019 | MONIKULTTUURISUUS ASUMISEN INNOVAATIOT 6–7 Kilpailuja kuluttajavirastoon tulleissa kotimyyntiä koskevissa yhteydenotoissa nousi vuonna 2018 esiin erityisesti aggressiivinen remonttien myynti. Kuluttajan on hyvä tiedostaa omat oikeutensa ja että kaupanteosta voi aina kieltäytyä. Asuinpaikan ominaisuuksilla ja sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys terveydelle, itsenäiselle selviytymiselle ja toisaalta avun tarpeelle ja sen saamiselle. 20–21 Kotimyynnissä ei ole ostopakkoa Vanhustyo_0419_conv.indd 2 26.8.2019 18:03:12. Olemme nostaneet esille muutaman esimerkin. 14–15 Ikäihmisten asumisratkaisuja Ympäri Suomen on aktiivisesti kehitetty erilaisia asumista ja palveluita yhdistäviä vaihtoehtoja ikäihmisille. Asumisen ja hoivan moninaistuvat muodot 8–9 Tulevaisuuden asuminen on oman näköistä, yhteisöllistä ja vastuullista Yhteisöllisyys on yhteistä tekemistä, yhteisen edestä toimimista ja arkea vahvistavien yhteisöjen rakentamista
Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Paino PunaMusta Oy Sisällys 70 4 Pääkirjoitus: Innovaatiot voivat edistää elämän pysymistä mielekkäänä 5 Kohtaamisia: Kesätöissä Senioritoiminnassa 6 Asumisen innovaatiot 6 Asumisen ja hoivan moninaistuvat muodot 8 Tulevaisuuden asuminen on oman näköistä, yhteisöllistä ja vastuullista 10 Senioriasumisen uusi aika 11 Yhteiskehittelyllä älykkäitä ratkaisuja sekä palveluettä kotona asumiseen 12 Omassa asunnossa mutta yhdessä 14 Esittelyssä erilaisia ikäihmisten asumisratkaisuja 16 Naapureista iloa elämään 18 Rosina vie muistisairaita aikamatkalle Asuminen ja elinympäristöt 20 Kotimyynnissä ei ole ostopakkoa 22 Kehittäminen ja tutkimus 22 Palliatiivinen hoito on ihmisoikeus Osallisuus 24 Ystävyyden eväskassit tukevat ryhmien toimintaa 26 ”Meil on mukava jengi” – meidän Ystäväpiirimme tarina Vanhuuteen varautuminen 28 Miten varautua luovasti asumisen muutoksiin yli 55-vuotiaana. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/v Opiskelijatilaus 26 €/v Irtonumero 6,80 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 30 Käykö joku kukkarollasi. 32 Toimintatonnit: Keilaamalla arkeen iloa ja ystäviä 34 Gerontologia 2020 -suurkongressi lähestyy 35 Piippurannassa kodikasta elämää 36 Välähdyksiä Vanhustyön keskusliiton 70 vuodesta 38 Elinvoimaa luonnosta 39 Ajan virrassa 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Att gardera sig för ålderdomen ur ett seniorperspektiv 42 Hela samhället måste gardera sig för befolkningens åldrande Vanhustyo_0419_conv.indd 3 26.8.2019 18:03:26. 3 Vanhustyö 4 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
4 Pääkirjoitus T eknologiset ratkaisut voivat lisätä vanhusten turvallisuutta, kun keittolevy sammuu käytön jälkeen itsekseen. Edes viikoittaisesta lauantai-saunasta ei tarvitse välttämättä luopua, jos paineilmalla toimivat saunanlauteet nostavat kylpijän lämpimään. Asumisen innovaatiot ovat kasvava ala, jolta on syytä odottaa paljon. Turvarannekkeen käyttö voi luoda yksinasuvalle turvallisuudentunnetta ja teknologia tukea omatoimisuutta ja toimintakykyä, kun ostoslistat tehdään digitaalisesti tai muistia harjoitetaan pelien avulla. Ikääntyneiden määrän nopeasti kasvaessa uusille innovaatioille on valtava tarve. Miten onnistumme vanhussektorin toimijoina, omaisina ja päättäjinä viemään kehitystä hallitusti ja samalla riittävän nopeasti oikeaan suuntaan. Haluammeko kehittää teknologisia ratkaisuja niin, että ne aidosti ja arvokkaasti tukevat ikäihmisten toimintakykyä ja lisäävät turvallisuutta. Yksi suurimmista haasteista ovatkin arvot ja asenteet. Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan tukea ikääntyvien kotona asumista, mutta kaupallisille ratkaisuille on kysyntää. Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk) INNOVAATIOT VOIVAT EDISTÄÄ ELÄMÄN PYSYMISTÄ MIELEKKÄÄNÄ Vanhustyo_0419_conv.indd 4 26.8.2019 18:06:53. Innovaatiot voivat edistää elämän pysymistä mielekkäänä
Kertoisitko esimerkin jostain kohtaamisesta ikäihmisen kanssa mikä on jäänyt mieleesi. – Retkillä on aina mukava tunnelma ja kaikki ovat ystävällisiä. Onko tämä jakso vaikuttanut ajatuksiisi vanhuksista. He olivat ystävällisiä ja tulivat juttelemaan. Kansallismuseossa ja Kumpulan kasvitieteellisessä. – Olen ollut toimistolla aina jonkun päivän ja tehnyt toimistohommia mm. – Oikein hyvin. KU VA : M ER JA LA N KI N EN Vanhustyo_0419_conv.indd 5 26.8.2019 18:07:11. . Tässä iässä on hyvä saada kokemusta erilaista tehtävistä. Olen kyllä yrittänyt miettiä, mutta en ole vielä keksinyt, mitä tekisin lukion jälkeen. Miten ikäihmiset ottivat sinut vastaan. – No se vähän riippuu, ei ole sellaista yhtä ikää. Nick Brandtin valokuvanäyttely Itä-Afrikan muuttuvasta ympäristöstä ja uhanalaisista eläimistä oli kaikkien mielestä vaikuttava ja herätti keskustelua. – En oikein vielä tiedä. Tehtävänäni oli nimien kerääminen sekä avustaminen ja valvominen, että kaikki sujuu hyvin. – Lämmin kiitos kahden viikon työstäsi vanhusten hyväksi. Ei minulle ole jäänyt mitään yksittäistä keskustelua mieleen. Ajattelen heistä ihan samalla lailla. Kampanjassa osuuspankit ympäri Suomen tarjosivat 15–17-vuotiaille nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään. Senioritoiminta sai reippaan 16-vuotiaan kesätyöntekijän Kesäduuni OP:n piikkiin – kampanjan kautta. Millaisesta työstä tykkäät. Voisitko kuvitella, että lähtisit tulevina vuosina jopa opiskelemaan tätä alaa. Vanhuuteen ei ole yhtä rajaa. Tärkeää on, että tuleva työ on mukavaa, ei pelkästään se, mitä siitä maksetaan. Onko tämä työharjoittelu vastannut odotuksiasi tai tuliko eteen jotain uutta tai yllättävää. Minkälaisia työtehtäviä sinulla on ollut. Kansallismuseon näyttelyssä kaikki viihtyivät hyvin. – Lähinnä halusin vain saada töitä. 5 Vanhustyö 4 • 2019 Kohtaamisia H elsinkiläinen, lukion toiselle menevä Aapeli Lehikoinen työskenteli pari viikkoa Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan apuna Malmin toimistolla. Ei tullut mitään yllättävää. Jotkut ovat sellaisia, että vaikuttavat tosi nuorilta, vaikka ovat vähän vanhempia. – Tykkään kaikesta työstä, mitä saan. Kotikäynnit vanhusten luona eivät kuuluneet tehtäviin. Ihmisiähän hekin ovat. Plussaa on, jos työ on vaihtelevaa ja leppoisaa. Olet ollut nyt kaksi viikkoa tutustumassa Senioritoimintaan – kerrotko vielä mikä sai sinut hakeutumaan ikääntyneiden ihmisten pariin. Kiitos haastattelusta ja oikein hyvää jatkoa. Olen tämän jakson jälkeen aloittamassa toisen kesätyön Helsingin kaupungilla ulkopaikkojen kunnossapidossa. Milloin sinun mielestäsi ihminen on vanha. – Olen paljon tekemisissä omien isovanhempieni kanssa. – Kyllä on vastannut odotuksia. kirjannut lomakkeita järjestelmään ja avustanut verkkosivuprojektissa. Olen myös ollut muKESÄTÖISSÄ Senioritoiminnassa kana virkistystoiminnan retkillä mm. Ei tämä ole muuttanut ajatuksiani vanhoista ihmisistä
Tutkimustulokset osoittavat, että asuinpaikan ominaisuuksilla ja sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys terveydelle, itsenäiselle selviytymiselle ja toisaalta avun tarpeelle ja sen saamiselle. Erilaiset seniorija monisukupolvisen asumisen mallit sekä asuinympäristöjen sosiaalisuutta lisäävät kehittämishankkeet ovat Asumisen ja hoivan MONINAISTUVAT MUODOT Vanhenemisen tutkimuksessa on viime vuosina kiinnostuttu yhä enemmän ympäristön merkityksestä ikäihmisten hyvinvoinnille. 6 Asumisen innovaatiot T utkimustuloksia ovat hyödyntäneet julkisen ja yksityisen sektorin toimijat sekä yleishyödylliset yhdistykset ja kansalaisten omat yhteisöt, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet erilaisia asumista ja palveluita yhdistäviä vaihtoehtoja. KUVA: ILKKA VUORINEN Vanhustyo_0419_conv.indd 6 27.8.2019 10:08:05
Teksti: Outi Jolanki, dosentti, Tampereen yliopisto & Jyväskylän yliopisto Luettavaa aiheesta Jolanki, O., Leinonen, E., Rajaniemi, J., Rappe, E., Räsänen, T., Teittinen, O., & Topo, P. Keskeinen haaste tulevaisuudessa on muistisairautta sairastavien asumisen integroiminen tavalliseen asumiseen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. (Lue lehden artikkeli s. Taustalla on ymmärrys siitä, että mahdollisuus liikkua itsenäisesti oman kodin ympäristössä ja hoitaa itse asioitaan on tärkeä hyvinvoinnin tekijä, mutta toisaalta muiden ihmisten seura ja tuki on vähintään yhtä tärkeää. Niitä luonnehtii julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö, tavallisen ja palveluasumisen yhdistäminen ja asukkaiden valinnanmahdollisuuksien ja osallisuuden korostaminen. Ovatko asumisen ja hoivan hybridimallit keino mahdollistaa niin itsenäinen päätöksenteko, oman elämäntyylin jatkuminen vanhetessa kuin hyvä hoiva. Väistyvätkö erilliset palvelutalot monitoimikeskusten tieltä. Monisukupolvisuutta tuetaan palvelusasumisessakin siten, että päiväkoteja sijoitetaan samoihin tiloihin, tai niin, että palvelutalossa asuu opiskelijoita Hollannista omaksutun mallin mukaisesti. Tavoite on luoda asuinja toimintaympäristöjä, jotka yhtäältä tukevat omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä arjessa ja toisaalta sosiaalisia suhteita, vuorovaikutusta ja keskinäistä apua. Yksi esimerkki hybridimallista on Jyväskylän Palokassa oleva seniorikortteli, jossa kolmea asuinkerrostaloa yhdistää ensimmäisen kerroksen yhteistilat ja kaksi yhteispihaa. Tulevaisuus näyttää mitkä uusista asumisen ratkaisuista juurtuvat osaksi kulttuurista mielenmaisemaa ja vanhuspalveluiden vakiintuneita käytäntöjä. Eri puolille Suomea on noussut seniorikortteleita ja -kyliä, seniorien kimppa-asuntoja, asumisyhteisöjä ja uudenmallista perhehoitoa. Keskeinen periaate on se, että asuinympäristö tukee omatoimisuutta ja itsenäisyyttä, mutta toisaalta tarjoaa sosiaalisia kontakteja ja erilaisia palveluita. Eri puolille Suomea on rakennettu, rakenteilla tai suunnitteilla vastaavantyyppisiä kortteleita ja asuinalueita. Sen voi kuitenkin väittää muuttuneen tarkoittamaan omassa kodissa pysymisen sijasta yhteisössä ja tutussa elinympäristössä vanhenemista. Viimeisimpänä kehityssuuntana on seniorija/tai monisukupolvista asumista sekä palveluasumista yhdistelevät asumisen mallit. Kertovatko uudet mallit todellisesta asumiskulttuurin ja hoivaratkaisujen muutoksesta. Vanhustyo_0419_conv.indd 7 27.8.2019 10:38:12. Mallit ja hankkeet liittyvät suoraan tai epäsuorasti hoivatarpeisiin vastaamiseen tai varautumiseen. Toisaalta kunnat tukevat omaishoidon tuella perheen antamaa hoivaa sekä tilaavat hoivapalveluja yksityisiltä yrityksiltä. Hoivapolitiikkaa on pitkään ohjannut ns. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. Korttelissa on yksityisen rakennuttajan omistusasumista, sosiaalista vuokra-asumista sekä asumisoikeusasumista. . Onko tulevaisuus hybridien. Asumisen ja hoivan hybridimallit Hoivatutkijat puhuvat hoivan hybridimallista, millä tarkoitetaan esimerkiksi hoivan saamista sekä läheisiltä ja kunnallisilta kotipalveluilta että ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Väistyvätkö erilliset palvelutalot monitoimikeskusten tieltä. Lisäksi talossa on yksityisen palveluntarjoajan palveluasuntoja. Ensimmäisessä kerroksessa oleva ravintola on avoinna myös talon ulkopuolisille alueen asukkaille. 14-15). Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Kestävät asumisen ja hoivan ratkaisut edellyttävät erilaisia hoivan ratkaisuja ja muuntojoustavia asuinympäristöjä ja asuintaloja, jotka toimivat eri-ikäisillä ja erilaisen toimintakyvyn omaavilla asukkailla. Yhteiskäytössä olevat harrasteja kokoontumistilat sekä pesutupa ja yhteispihat tuovat jakamistalouden ideoita senioriasumiseen. Lisäksi varsinaisia hoivaja asumispalveluita on tarjolla samassa asuinympäristössä tai jopa samassa talossa. Seniorikortteli on siten todellinen hybridi, mutta ei ainut lajissaan. Yleishyödyllisten yhdistysten ja kuntien mukaantulon myötä keskija pienituloisille suunnattu tuotanto on lisääntynyt, mutta sitä on edelleen varaa lisätä. Palokan Seniorikortteli: https://www.bst-ark.fi/projekti/palokan-seniorikortteli/ Yhteisölliset senioritalot: https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/ARAviesti/ARAviestin_verkkoartikkelit/ Uudenlaista_elamaa_senioritalossa(41807) lisääntyneet nopeasti. (2017). Uudenlaiset seniorija palveluasumisen mallit ovat osa tätä suuntausta. Tieto sosiaalisen toiminnan merkityksestä on ollut synnyttämässä suoranaista yhteisöllisyysbuumia, jonka myötä sosiaalisten suhteiden ja yhteistoiminnan tukeminen on oletusarvo uusissa hankkeissa. paikallaan vanhenemisen (ageing in place) tavoite. Heillä on myös aiempia sukupolvia enemmän varallisuutta toteuttaa omia ratkaisujaan. 7 Vanhustyö 4 • 2019 Sosiaalisten suhteiden ja yhteistoiminnan tukeminen on oletusarvo uusissa asuntohankkeissa. ’Hybridisaatiota’ on tapahtunut myös senioriasumisen saralla. Voi kuitenkin odottaa, että asumisen ja hoivan mallien moninaistuminen jatkuu tulevaisuudessa, kun yhä useammat suurten ikäluokkien edustajat alkavat tarvita ja vaatia erilaisia asumisen ja hoivan vaihtoehtoja. Tavanomainen omistusja palveluasuminen on määrällisesti edelleen yleisintä
Korttelin sisäinen kulkureitistö suunnitellaan ja toteutetaan erityisen korkeiden esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Kehittämistyöhön osallistuivat myös Aalto yliopisto (CityInnoNets Tila-ohjelman osana vuosina 20112012 toteutettu tutkimushanke), Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA sekä Helsingin Kehittyvä kerrostalo – hanke. Ulkoilua harrastavat koiralliset kaupunkilaiset hakeutuvat alueille, joista löytyy parhaat metsäalueet. Tämä englanninkielinen kysymys kuvaa hyvin tulevaisuuden asumista. Jotkut hakevat tilaa tekemiselle, jota löytyy pientaloalueilta. Korttelin 262 asunnossa elää ja vaikuttaa arviolta 400 asukasta. Sukupolvienkorttelin alkuperäinen kaupunki-innovaatio koostuu kolmesta osasta: 1. semassa se, missä koti sijaitsee ja mitä kodin ulkopuolella ja lähiympäristössä on. Kulttuuria janoavat seniorit ovat entistä enemmän kiinnostuneita kaupunginosista, joista pääsee helposti iltakonsertteihin. Tulevaisuuden asumisen uusi normaali uudistaa kaupunginosat ja korttelit. Sukupolvienkortteli edustaa uutta, ei-laitosmaista korttelirakennetta, johon on sisäänrakennettu laadukas palvelumalli. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, joka alkaa näkyä myös asumisessa. Toteuttajana on ollut kolme rakennuttajaa, HOAS, Asuntosäätiö ja Setlementtiasunnot. Vanhustyo_0419_conv.indd 8 28.8.2019 8:07:49. 2. korttelivalmentajan avulla, jonka tarkoituksena on kannustaa, innostaa ja tuupata asukkaita yhteiseen tekemiseen. Lähellä – siis lyhyen kävely-, pyöräilytai junamatkan päässä – pitää olla hyviä ravintoloita ja kahviloita, kauniita puistoja, kulttuuria, elämyksiä sekä liikuntaa. Maailmaa kiertäneet ja paljon nähneet kaupunkilaiset ovat alkaneet vaatia lähiympäristöltä enemmän – ikkuna metsään päin ei enää riitä. Nimittäin kotia tärkeämmäksi asiaksi on nouTULEVAISUUDEN ASUMINEN on oman näköistä, yhteisöllistä ja vastuullista Asut yksin tai kaksin, kolmas huone korttelissa ja neljäs kaupungilla. Korttelin arkkitehtuurista vastasi Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki ja palvelukonseptista Movense Oy. Yhteisöllistä toimintaa ylläpidetään yhteisöllisen palvelun, ns. 8 Asumisen innovaatiot W here do you live – missä elät. 3. Sukupolvienkortteli sai vuoden 2018 alussa myös Yhdyskuntasuunnittelun ruusu -palkinnon sekä tuli toiseksi Business Finlandin, Rakennuslehden ja Suomen Asuntotietokeskuksen Innovaatiokilpailussa. Korttelin co-living-yhteistilat (monikäyttöinen ja muuntuva asukastila, korttelipesula, kuntosali ja do it yourself -tila, muut mahdolliset tilat) keskitetään yhteen rakennukseen. Sukupolvienkortteli toi kylän kaupunkiin Helsingin Jätkäsaareen maaliskuussa 2017 valmistunut Sukupolvienkortteli on esimerkki uudenlaisesta kaupunkiyhteisöstä. Jätkäsaaren Sukupolvienkortteli palkittiin tammikuussa 2017 ”Vuoden 2017 Parhaat ARA-neliöt” -palkinnolla. Yhteistilojen investointi ja ylläpitokustannukset jakautuvat korttelitoimijoiden kerrosneliöiden suhteessa. Asukkaalla on enemmän sananvaltaa, asuminen on yhteisöllisempää ja vastuullisten elämäntapojen avulla torjutaan ilmastokriisiä. Vammaiset (20 asuntoa eri kerroksiin hajalleen sijoitettuina) asuvat korttelissa tasa-arvoisesti, omissa kodeissa, kaikkien asukkaiden keskellä, itsenäisesti, ilman minkäänlaista laitosasumisen leimaa
Kaupunkialueilla oman auton sijasta käytetään yhteiskäyttöisiä sähköautoja ja -polkupyöriä. Arjessa digipalvelut säästävät aikaa, koska esimerkiksi kotiin tullessa tai kaupassa käydessä voi mielijohteesta varata vaikka pesulavuoron illaksi. Talojen pihat kokevat renessanssin, koska terveyssyistä ulkoilmassa halutaan viettää enemmän aikaa. Samanaikaisesti vauhdilla enenevä neljäs teollinen vallankumous – digitalisaatio, tekoäly ja robotisaatio – muokkaa kaupunkiamme. Kaupunkiasuminen on enemmän palvelu kuin tuote Toimiva kaupunki on enemmän kuin palat yhdistänyt palapeli. Nykyajan kaupungissa kaikkea ei enää tarvitse omistaa, ja kiertotalouteen siirtymisen myötä tiloja, tavaroita ja laitteita käytetään tehokkaammin – jakamistalouden uusien sovellusten mahdollistaessa tämän. Kortteleihin hyvin sopivat kaupunkikanalat tuovat iloa eri-ikäisten ihmisten arkeen. Naapurustoissa ja kortteleissa pitää olla palveluja, toimijoiden olla avoimia ja tehdä yhteistyötä, avata rajapintojaan sekä hyödyntää digitalisuutta kaikin mahdollisin tavoin. Siellä elämä virtaa, ihmiset kohtaavat ja kulttuurit kukoistavat. 9 Vanhustyö 4 • 2019 Asumisen innovaatiot TULEVAISUUDEN ASUMINEN on oman näköistä, yhteisöllistä ja vastuullista Teksti ja kuva: Kimmo Rönkä, Future Living Specialist, CEO, Rönkä Consulting Oy Luovan alan toimijat hakevat vanhoja, korjattavia, ehkä vajaakäytöllä olevia tiloja, joista ahkera saa edullisimmin oman näköisen ja itselle sopivimman. Koska asunnot ovat usein pienempiä, niin nämä korttelitilat toimivat myös asukkaiden omissa juhlissa. Digitaaliset varausjärjestelmät mahdollistavat tilojen varaamisen, niistä maksamisen ja myös sieltä saadaan tapahtumakohtainen digitaalinen avauskoodi. Kylä palaa kaupunkeihin Elämme nyt Suomessa kaupungistumisen murrosvaihetta, jossa maaseudun verkostot ovat osittain hajonneet ja uudet urbaanit kiintymispisteet ovat vielä muotoutumisvaiheessa. Ruoka, energia ja liikkuminen asumisen muutosajureina Ilmastokriisi ravistaa asumistamme lähivuosina tavoilla, joista meillä ei ole vielä kuin aavistuksia. Missä muuten sinä elät. Tulevaisuudessa puhutaan enemmän kotikortteleista, joissa on myös naapurustolle avautuvia ja varattavia tiloja. Talon sisäinen viestintä hoidetaan älypuhelimeen asennetulla applikaatiolla. Tulevaisuuden kaupunki on parhaimmillaan hyvän ja antoisan elämän käyttöliittymä. Paikallinen, omalla tontilla tuotettu energia muuttuu kivasta trendistä välttämättömäksi velvollisuudeksi. Vanhustyo_0419_conv.indd 9 26.8.2019 18:09:54. Suomalainen yhteisöasuminen on yhdistelmä pohjoismaisia arvoja, italialaista yhteisökeittiötä ja hollantilaista pyöräilyä. Yhteisöllisyys on yhteistä tekemistä, yhteisen edestä toimimista ja arkea vahvistavien yhteisöjen rakentamista. Osallistumisen tunne on vielä kuitenkin alkuvaiheessa, siksi tarvitaan kovasti työtä ihmisten aitojen unelmien ja intohimojen selvittämiseksi. Kattopuutarhat ja -viljelmät yleistyvät samalla kun aurinkopaneeleja asennetaan kaikkiin mahdollisiin pintoihin. On se vaan tyhmää omistaa turhaa ja turhaan. Suomalaisuus tuo tähän metsäluonnon, saunomisen tasa-arvoisuuden ja satojen vuosien talkookulttuurin. 2020-luvulla asukkaan ääni vahvistuu esimerkiksi erilaisten asumisosuuskuntien tulemisen myötä – asumisen pitää olla edullisempaa ja enemmän asukkaiden itsensä näköistä. Tulevaisuuden asuminen tehdään tänään, omien valintojen ja päätösten avulla. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden takia lisätään kaupungeissamme puiden, pensaiden ja kasvillisuuden määrää. Ihmiset ovat oikeasti lahjakkaita kokemusosaajia ja oman elämänsä mestareita. Puuhastelusta alkanut kaupunkiviljely muuttuu pikkuhiljaa ammattimaiseksi kaupunkimaataloudeksi. Koulutetut suomalaiset eivät enää tyydy siihen, että ylhäältä osoitetaan ja alhaalla olevan pitäisi tyytyä osaansa. Tulevaisuuden kaupunki on parhaimmillaan hyvän ja antoisan elämän käyttöliittymä. Rakennusja kiinteistöalan momentum on käynnissä, ja fiksuimmat toimijat ovat sen ymmärtäneet. Parvekkeiden koko kasvaa, jolloin pieni yksiö muuttuu keväästä syksyyn kesäkaksioksi. . Kaikki maailman parhaat kaupungit ovat asujakunniltaan monimuotoisia, vuokraja omistusasuminen ovat rinnan, kaupunkipientalot ja -kerrostalot ovat lähellä toisiaan. Ulkoilmahuone on aitoa kaupunkiasumisen lisäarvoa, myös yöaikaan
Kun ikääntyvän väestön asuminen ratkaistaan osana muun väestön asumista, sitä voi kutsua kestäväksi asuntopolitiikaksi. 10 Asumisen innovaatiot S uomi ikääntyy, kaupungistuu ja autioituu. Kiinteistökannan sopeuttamiseksi korotetaan myös määräajaksi purkuavustusta ja purkuavustusvaltuutta. Jotta vuokrataloyhtiöiden ARA-asuntokantaa väestöltään vähenevillä alueilla korjattaisiin ikääntyneille sopivaksi, otetaan käyttöön uusi korjausavustus. Haapajärvellä. ARAn erityisryhmien investointiavustuksen riittävän tason turvaaminen ja alimman tukiluokan nosto 10 prosentista 15 prosenttiin on hyvä lisäys rahoittaa ikäihmisten esteetöntä asumista. Tämänkaltaisia korjauksia on jo toteutettu mm. Samaan aikaan kun isoissa kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista vuokraasunnoista, väestöltään vähenevien muuttotappioalueiden asunnot jäävät tyhjilleen SENIORIASUMISEN UUSI AIKA Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja niihin varautuminen ovat entistä ajankohtaisempia ja vaativat toimenpiteitä sekä ikääntyviltä itseltään, kunnilta että muilta toimijoilta. Ikäja muistiystävällinen asuinympäristö palvelee kaikkia asukkaita. Uudet asumisratkaisut toteutetaan pääasiassa esteettömän ja yhteisöllisen asumisen periaatteella lähipalveluiden äärellä. Teksti: Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija, ARA ja asuntokanta rappeutuu. KU VA : IL KK A VU O RI N EN Vanhustyo_0419_conv.indd 10 28.8.2019 8:09:05. Väestön nopea ikääntyminen ja ikärakenteen muutokset haastavat asuntopolitiikan. Uustuotantoa tarvitaan Olemassa olevan asuntokannan korjaamisen lisäksi tarvitaan uustuotantoa ikääntyneen väestön tarpeisiin. Tarve on uudenlaisille yhteisöllisille asumismuodoille. Kestävää asuntopolitiikkaa ARAn näkökulmasta ikääntyvien asumisessa on tapahtunut selkeä suunnanmuutos viimeisten vuosien aikana. Hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota väestöltään vähenevien kuntien asuntotilanteeseen. Myös ARAn iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjausavustusten sekä esteettömyysja hissiavustusten myöntäminen jatkuu. Ikääntyvä väestö on hyvin heterogeeninen ryhmä ja siksi heille suunnattujen asumisratkaisujen tulee olla monipuolisia. Asuntopolitiikka hallitusohjelmassa Antti Rinteen hallitusohjelman 2019-2023 asuntopoliittisissa linjauksissa painotetaan monipuolista markkinaehtoista asuntotuotantoa ja sitä täydentävän valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä. . Rahoitusta tähän tullaan osoittamaan 30 miljoonaa euroa hallituskaudella. He haluavat asua eri ikäisten keskuudessa. Asunnot viedään osaksi asuntokannaltaan monimuotoisia asuinalueita ja -kortteleita ikääntyvien omien asumistoiveiden mukaisesti. Mikäli ikäihmiset eivät tarvitse näitä asuntoja, asunnot sopivat kenelle tahansa kuntalaiselle. Kuitenkin väestön ikääntyessä esteettömille asunnoille on tarvetta kaikenkokoisissa kunnissa ja paine esteettömän asuntokannan lisäämiseen kasvaa
Myös lisää kuntoutumisja harrastusmahdollisuuksia toivottiin. “HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla” – hanke (2018-2020) kehittää yritysten kanssa älykkään palveluasumisen tuotteita ja palveluja. Ikäihmisten toiveet – Päähuomiomme kohdistuu ikäihmisten tarpeisiin ja toiveisiin. Ikäihmiset saattavat kuitenkin olla niin heikkokuntoisia, että he eivät kykene itse osallistumaan tunnista kahteen kestäviin yhteiskehittelytilaisuuksiin, Harra sanoo. Se tukee yrityksiä kasvuun ja kehitykseen sekä edistää uusien yritysten syntyä. Teknologian ja turvallisuuden osalta toivottiin suunnistamista helpottavaa opastusta, hälytysjärjestelmiä sekä muistamista helpottavia ratkaisuja. – Suunniteltujen ratkaisujen keskiössä ovat palvelujen käyttäjät. Tärkeää on kaupunkilaisten hyvä asuminen kotona ja palveluasumisympäristöissä. On selkeästi tarve löytää ratkaisuja siihen, kuka määrää, mitä omassa tai yhteisessä tilassa tehdään. Toimintakulttuuriin haluttiin lisää vastavuoroista kohtaamista, oikeudenmukaisuutta, luottamusta sekä mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Hän toimii myös yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tuolloin tunnistettiin, että käyttäjälähtöisellä ja monialaisella innovaatioja kehittämistoiminnalla voidaan kehittää paremmin palveluasumisen tarpeisiin vastaavia älykkäitä tuotteita ja palveluja. Tarkoitus on luoda toimintamallit käyttäjälähtöiseen yhteiskehittelyyn, testaukseen ja kaupallistamiseen ja markkinointiin, jotta palveluasumista voitaisiin kehittää paremmaksi. Myös palveluasumisyksikön asiakkaat ja henkilökunta sekä läheiset ovat lähteneet innolla mukaan yhteiskehittelyyn, hankkeen projektipäällikkö Toini Harra iloitsee. . Ammattikorkeakouluilla on ollut merkittävä rooli yhteyksien rakentajana ja uutta ymmärrystä luovan yhteiskehittelyn fasilitaattorina. 11 Vanhustyö 4 • 2019 H IPPA-hankkeen yhteiskehittelyissä syntyvät tuotteet ja palvelut vastaavat palveluasumisen asiakkaiden tarpeisiin. – Hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle. YHTEISKEHITTELYLLÄ älykkäitä ratkaisuja sekä palveluettä kotona asumiseen Palveluasumisen asiakkaiden ja henkilökunnan osallistuminen yhteiskehittelyyn avartaa heidän näkemystään digitaalisista ratkaisuista. Ikäihmiset toivoivat fyysisen ympäristön osalta mahdollisuutta säätää lämpötilaa, ilman vetoisuutta ja ilmastointia, akustiikkaa ja melua, rakenteiden, kalusteiden ja tekstiilien värejä ja materiaaleja. Hippa toimii Oulussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Lue yhteiskehittelyn tuloksista https://hippa.metropolia.fi/#blogi Vanhustyo_0419_conv.indd 11 26.8.2019 18:14:43. Palveluiden osalta he toivoivat ennen kaikkea yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia koskien ruokailua, puhtauden ja hygienian hoitotapoja ja -aikoja sekä suurempaa mahdollisuutta vaatetuksen valintaan. Kysyimme niistä Myllypuron palvelukeskuksen asukkailta, heidän omaisiltaan ja henkilökunnalta ja selvisi, että toiveet ja odotukset kohdistuvat monenlaisiin asioihin, Harra toteaa. Mikä on HIPPA. Jutun on toimittanut Merja Lankinen, Vanhustyön keskusliitto. Juttua varten on haastateltu HIPPA-hankkeen projektipäällikköä Toini Harraa. Lähtökohtana oli aiempi hanke, jossa Metropolia ja Myllypuron palvelukeskus rakensivat yhdessä älykkään palveluasumisen kehittämisympäristöä. – HIPPA-hankkeen aikana olemme ymmärtäneet, miten palveluasumisen asiakkaiden ja henkilökunnan osallistuminen yhteiskehittelyyn avartaa heidän ajatteluaan digitaalisia ratkaisuja kohtaan. Yhteiskehittelyä yritysten kanssa Yhteiskehittelyn fasilitaattorit suunnittelevat yhdessä yrityksen kanssa, mihin palveluasumisen kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia sekä keitä on hyvä saada mukaan yhteiskehittelyyn. Toimintaamme on osallistunut jo noin 30 yritystä. Lisäksi olemme oivaltaneet, miten tärkeää, mutta myös vaikeaa yritysten on päästä toimimaan suoraan palveluasumisyksiköiden kanssa, Harra kertoo. Yhteiskehittelyt ovat tuottaneet yrityksille uutta ja monipuolista ymmärrystä palveluasumisen arjesta, käytännöistä ja kehittämistarpeista sekä palveluasumisen toimijoille ymmärrystä digitaalisten tuotteiden ja palvelujen mahdollisuuksista helpottaa päivittäistä toimintaa. Yhteiskehittelyyn on osallistunut monenlaisia yrityksiä ja kehittelyn tuloksena on syntynyt tuotteita liittyen esimerkiksi henkilökunnan ja omaisten väliseen kommunikointiin, älyrannekkeisiin, liikkumisen tukemiseen sekä kulunvalvontaan
Jokainen puurakenteinen pientalo on eri värinen ja sisustus voidaan suunnitella myös muistisairaalle sopivaksi. Asunnot ja talot muodostavat kyläyhteisön yhteisine pihoineen ja tiloineen. Asunnoista kiinnostuneet ovat toivoneet vierashuonetta ja pihasaunaa. ’Kylässä’ on yhteinen pihapiiri sekä yhteiskäytössä oleva korttelitalo, joka toimii asukkaiden yhteisenä kokoontumispaikkana ja jota he voivat vaikka varata juhliin. Ikäihmisten ja esteettömyyden kannalta tiloissa on kuitenkin pientä parannettavaa mm. Varastotilojen vähäisyys etenkin omissa huoneistoissa kiinnitti huomiomme. Ei niin perinteisiä senioriasuntoja Messujen kahden Virkkulänkylän esittelytalon sisustus suunniteltiin kuvitteellisten asukkaiden mukaan. Talojen suunnittelun lähtökohtana on ollut ekologisuus ja ergonomisuus. Tämä ei vastaa ihmisten ennakkokäsityksiä senioriasumisesta, sanoo Virkkulankylä-konseptista vastaavan Kuusikkoaho Oy:n hallintopäällikkö Tuija Nenonen. Opiskelijayhteistyöllä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) ja Suunnittelutoimisto Pilke Oy:n kanssa pyrittiin luomaan yhtenäinen ja mieleenpainuva kokonaisuus: OMASSA ASUNNOSSA MUTTA YHDESSÄ Kouvolan asuntomessujen seniorikohteissa korostui nykytrendin mukainen yhteisöllisyys. – Hyvännäköisiä ja kauniita asuntoja, mutta asukkaiden pitää olla samanmielisiä, eikä ärräpurreja, jotta yhteiselämä sujuu, kommentoi eläkeläispariskunta Virkkulankylää. Niinpä on päätetty rakentaa rivitalon tai yhteisasuntojen sijaan erillisiä, pieniä, noin 40 neliön kokoisia omakotitaloja, jotka sijoitetaan lähekkäin, mutta erilleen toisistaan. sisääntulossa on kynnys, kaiteita oli saunatiloissa ja kylpyhuoneissa vähän, mutta niitä lisätään asukkaiden toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Lapinjärvellä uskotaan ikäihmisen halukkuuteen asua omassa rauhassa Toinen messujen varsinainen seniorikohde oli Lapinjärvitalot, joiden suunnittelun lähtökohtana on oletus, että ikäihmiset haluavat asua omassa rauhassa ja omassa talossa. Talot on suunniteltu nimenomaan itsenäiseen asumiseen kykeneville. Lapinjärvitaloissa huomioidaan muistisairaiden tarpeet. Yhteisessä korttelitalossa voidaan pitää muistikahvilaa ja järjestää toimintaa esimerkiksi nuorten taiteilijoiden näyttely. – Messukävijät antoivat positiivista palautetta nimenomaan värien käytöstä, kertoi sisustusten suunnitteluun osallistunut Ia Harinen. Yhteistyötä pyritään kehittämään niin asukkaiden että erilaisten järjestöjen kesken. Asumisen innovaatiot 12 V anhustyön keskusliiton henkilökuntaa kävi katsastamassa Kouvolan asuntomessut nimenomaan senioriasumisen ja korjausrakentamisen näkökulmasta. Jokaisessa talossa asukkailla on oma asunto, jossa on yksi tai kaksi huonetta, keittiö ja kylpyhuone. – Tilojen värikkyys, laadukkuus ja kauneus ovat hurmanneet messukävijät. Pihat on suunniteltu esteettömiksi. Taloissa on laskeutuvat keittiönkaapit ja paljon käsituKU VA : VI RK KU LA N KY LÄ Vanhustyo_0419_conv.indd 12 28.8.2019 8:10:57. Virkkulankylä asunnot itsenäiseen asumiseen kykenevälle Virkkukylän moderni kyläyhteisö on ensimmäinen vastaava asumismuoto Suomessa. Valot asunnoissa toimivat liiketunnistimella. Lisäksi talossa on yhteinen oleskelutila ja saunatila, jonka yhteydessä on yhteinen pyykinpesukone. Yhteistä tekemistä ja yhteistyötä lähiympäristön kanssa Jokaiseen Virkkulankylään perustetaan kansallinen yhdistys, Virkkulan Ystävät ry, jonka jäsenet koostuvat Virkkulankylässä ja sen ympäristössä asuvista ihmisistä. On varmaan ajateltu, että asukas luopuu suurimmasta osasta tavaroita muuttaessaan Virkkulankylään. Asumisen kannalta tärkeänä he pitivät palvelujen saatavuutta ja läheisyyttä sekä asumisen helppoutta ja sijaintia. Virkkulankylä muodostuu kahdeksasta vastaavasta talosta, jotka muodostavat pienen kyläyhteisön. Keittiötasot ovat normaalia matalammat, mutta ne eivät ole säädettävissä käyttäjän mukaan. He kertoivat itse sen vuoksi muuttaneensa kerrostaloon taajamaan palveluiden äärelle
13 Vanhustyö 4 • 2019 kia. . Asuinrakennusten sijoittelu tontin reunoille luo hyvää katutilaa sekä luo keskelle suojaisan yhteispihan, jossa päiväkotilapsilla ja asukkailla on yhteistä aidattua pihatilaa, jossa voi olla esimerkiksi istutuslaatikoita, aistipuutarha tai yhteisiä liikuntavälineitä. Näköyhteys ja useat yhteistilat kannustavat ja mahdollistavat yhteisöllisyyden ja kanssakäymiset vanhusten ja lasten välillä. Esteettömyys ja muunneltavuus eivät vielä toteudu riittävästi Kävimme tutustumassa ABC-kohteeseen, jonka muuntautumiskyky osoittautui kuitenkin vain sisustukselliseksi elementiksi, eikä esim. Asuntoihin on saatavilla myös sähköisiä turvapalveluja kuten Suvanto Care, jonka järjestelmä oppii asukkaan arkirutiinit ja kerää tietoa niissä tapahtuvista muutoksista sekä hälyttää, jos poikkeamia ilmenee esim. Asuntomessualueelle Tuusulaan rakentuu palvelukortteli, jossa yhdistyvät ikäihmisten asumispalvelut ja päiväkoti. Kolmelle sukupolvelle suunnitellun Jukkatalo Ainan sisustuksessa ei erottunut mitään erityisesti ikäihmisiä huomioivaa ja pihatilojen esteettömyydessä on parannettavaa. Teksti ja kuvat: Merja Lankinen, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Senioriasuminen Tuusulan asuntomessuilla 2020 KU VA : LA PI N JÄ RV IT AL O T Vanhustyo_0419_conv.indd 13 28.8.2019 9:42:01. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä ensi vuoden asuntomessut Tuusulassa tarjoavat ikäihmisten asumisratkaisuihin. Toiveiden kortteli -konseptin mukaisen palvelukorttelin suunnittelussa on panostettu toiminnalliseen yhteispihaan, jossa eri toimijoiden arjet kohtaavat. Se sijoittuu päiväkotija hoivarakentamisen kortteliin, jossa ajatuksena on päiväkodin ja tuetun senioriasumisen toimintojen yhdistämisen ja tilojen yhteiskäytön mahdollistaminen. Virikkeellinen piha on suunniteltu niin, että myös ikääntyvien ja esimerkiksi muistisairaiden on helppo liikkua esteettömillä kulkureiteillä, hankkeen vetäjä Olli Iivanainen Hoivatilat Oyj:stä kommentoi. Yhteisöllisessä korttelissa on kompakteja ja esteettömiä senioriasuntoja sekä ympärivuorokautista hoivaa tarjoava palvelutalo, joka toimii samassa rakennuksessa päiväkodin kanssa. Lasten leikkipihalle on useita näköyhteyksiä palvelukodin ja asuntojen puolelta, mutta rauhasta ja turvallisuudesta tinkimättä. Talon sisäänkäyntiin messujen ajaksi rakennettu tukeva ja leveä sisääntuloramppikin kuulemma otetaan pois heti messujen jälkeen. Senioriasuntojen asukkaat voivat hyödyntää päiväkodin yhteistiloja ja ruokapalveluita. Päiväkodin ja asumisen yhdistelmä luo mahdollisuuksien ympäristön eri ikäpolvien yhteiselle toiminnalle ja yhteisöllisyydelle, Tuusulan asuntomessujen tiedottaja Johanna Kaunisto kertoo. henkilö ei nouse sängystä. Asuntomessujen jälkeen Lapinjärvitalot siirretään oikeille paikoilleen Lapinjärven kirkonkylään kunnan vuokra-asunnoiksi, jossa ne muodostavat oman pienen kylän yhteisine, esteettömine pihoineen. Hoivatilat Oyj toimii tulevan kiinteistön rakennuttajana ja omistajana. Päiväkoti on asuntomessualueen yksi maamerkkirakennus. liikuteltaviksi seiniksi. Puuta tuodaan mahdollisimman paljon näkyville, mikä tuo lämpöä ja kodinomaisuutta. Sisätiloissa panostetaan ekologisiin, hengittäviin ja kotimaisiin materiaaleihin. Kohteen on suunnitellut UKI Arkkitehdit Oy
Se on esimerkki uudenlaisesta kaupunkiyhteisöstä ja sen yhtenä toteuttajana on Setlementtiasunnot Oy. Esittelyssä ERILAISIA Caritas-Koti on aktiivinen seniorikeskus Palvelutalo Caritas-Koti Oulussa tarjoaa ikääntyneille yhteisöllisiä asumispalveluita ja virkeää arkea. Lue lisää lehden artikkelissa Tulevaisuuden asuminen on oman näköistä, yhteisöllistä ja vastuullista. Olemme nostaneet tähän muutaman esimerkin. KU VA : HE ED O LE E Vanhustyo_0419_conv.indd 14 28.8.2019 8:13:49. Turvaa arkeen tuovat omat kotihoitoja turvapalvelut, joita ovat saatavilla ympärivuorokautisesti. 14 Asumisen innovaatiot V oiko keskellä urbaania kaupunkielämää kokea kodikasta yhteisöllisyyttä. Toiminnan taustalla on yleishyödyllinen Caritas-Säätiö. Palveluita voi ostaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Sukupolvienkortteli on todistanut, että tämä on mahdollista. Vuosien saatossa CaritasKodista on muodostunut Oulun keskeinen seniorikeskus, jossa oululaiset käyvät kuuntelemassa asiantuntijaluentoja, virkistäytymässä ja tapaamassa ystäviä. Kenenkään ei tarvitse olla yksin, jos ei niin halua. Talon kaikille avoin palvelukeskus tarjoaa monipuolisia palveluja, kuten lounasravintolaja kuntoutuspalveluja. Lisätietoa: www.caritaslaiset.fi Ympäri Suomen on aktiivisesti kehitetty erilaisia asumista ja palveluita yhdistäviä asumisvaihtoehtoja ikäihmisille. Talon virkeä ja yhteisöllinen arki täyttyy monenlaisesta maksuttomasta harrastusja kulttuuritoiminnasta ja kymmenistä tapahtumista. Myös monet vapaaehtoiset antavat korvaamattoman panoksensa koko yhteisölle vetäen kerhoja, toimien ulkoiluapuna ja ystävänä
Wilmankodin asunnot ovat yksiöitä ja pieniä kaksioita. pesonen@kotipirttiry.fi tai puh. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä nousee seuraavan kymmenen vuoden aikana Tampereen Tesomalle. Asukkaiden aito osallistaminen ja aktivointi ovat toimintamallin keskeinen asia. Suunnittelussa huomioidaan liikkumisen turvallisuus niin sisällä kuin ulkonakin. Kyseessä ei kuitenkaan ole ryhmäkoti, vaan muistisairaiden asunnot ovat yksittäisiä asuntoja muiden asuntojen joukossa. Vanhustyo_0419_conv.indd 15 26.8.2019 18:17:49. Asumisoikeusasuntoon siirtyminen on hyvä vaihtoehto ikääntyneille, joilla on omistusasunto. Asumisen hallintamuotona asunnoissa on yhdistyspohjainen asumisoikeus, jonka saa 15 prosentilla asunnon hinnasta. Valaistuksen, materiaalien ja sisustuksen suunnittelussa huomioidaan myös ne asukkaat, joilla voi olla vaikeuksia eri aistitoiminnoissa. Suunnittelua ohjaavat muistija ikäystävällisen asumisen periaatteet. Lisätietoa www.jasoasunnot.com Wilmankoti asumista ja palvelua henkilökohtaisen tarpeen mukaan Palvelukoti Wilmankodin asunnoista 24 on AVI:n luvanvaraisia tehostetun palveluasumisen koteja. Hanketta voi seurata www.karajatorma.fi sekä Facebookissa. Tavoitteena on, että asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen asuinja palvelukortteliin vuonna 2022. Toimintakykyä ja itsenäistä elämää edistävän toiminnan ideoivat ja pääosin ohjaavat talon asukkaat itse, mutta ohjaaja on sen tuki ja turva. Korttelin vuokra-asunnot on tarkoitettu eri elämänvaiheessa oleville, eri ikäisille, yksin asuville, perheille, opiskelijoille, maahanmuuttajille jne. Erityisenä piirteenä ovat yhdistyspohjainen asumisoikeus ja toimintoja koordinoiva ja pulmatilanteissa auttava asukas-toiminnanohjaaja. tuula. Yhdistysmuoto takaa sen, että asukkaiden ääni kuuluu päätöksenteossa. Erillistä omistajatahoa ei ole. Kun asukkaan palvelutarve muuttuu, hänen ei tarvitse muuttaa, vaan palvelut liikkuvat talon sisällä. Asukkaat käyttävät ylintä päätäntävaltaa yhdistyksen kokousten kautta. Lappeenrannan palvelukeskussäätiö sr:n Wilmankoti valmistui aivan Lappeenrannan kaupungin ydinkeskustaan heinäkuun lopussa. Lisätietoa Johanna Viskari, palvelukodin johtaja tai Päivi Ahonen, toiminnanjohtaja Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä Käräjätörmän monisukupolvisen yhteisökylän keskus on Kotipirtti ry:n rakentama asumisja palvelukortteli. 15 Vanhustyö 4 • 2019 ikäihmisten asumisratkaisuja Jason asumisoikeusasunnoissa päätetään asioista yhdessä Keskeisille paikoille, palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien lähelle rakennettavissa Jason senioritaloissa jokaisella asukkaalla on oma esteetön koti. Ensimmäiset asukkaat muuttivat 6.8. 044 763 6626. Taloa suunniteltiin yhdessä Eksoten kanssa ja yhteisenä tavoitteena oli turvata eri tasoisia asumispalveluja samassa kiinteistössä. Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso on rakennuttanut viisi yhteisöllistä senioritaloa ja kuudes käynnistyy tuota pikaa. Lisäksi talossa on 34 vuokra-asuntoa, joiden palvelut voidaan mitoittaa palveluilla tuetusta asumisesta palveluasumiseen, kunkin asukkaan henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Asuminen yhteisöllisyys mahdollistaa sen, että asukas pystyy olemaan aktiivinen toimija myös ikääntyessään. Sama asunto, oma koti palvelee omatoimisuudesta aina saattohoitoon asti. Kohteet ovat yhtä lukuun ottamatta Jyväskylässä. Yhteisökylästä kiinnostuneet pääsevät vaikuttamaan tilojen ja asuntojen suunnitteluun. Kaikki asunnot ovat esteettömiä ja asuntojen toiminnallisuus ja turvallisuus on toteutettu Toimivaasunto-konseptilla. Omistusasunnostaan luopuvalle jää usein varallisuutta, jonka voi hyödyntää erilaisten palveluiden hankintaan tai vaikkapa matkusteluun
Ikäinstituutin tärkeä tehtävä on myös saaKesäaikana Krankantie 2:n asukkaat viihtyvät taloyhtiön pihalla. Asukkaat ideoivat toimintaa itse ja päättävät mitä yhdessä tehdään. Joka toinen viikko tapaamme täällä mukavalla porukalla, Seija Joki kertoo. Usein asukkaiden joukosta löytyy aktiivisia ihmisiä, jotka ottavat kontolleen kerhon pyörittämiseen liittyviä tehtäviä. KU VA : SI RI SI PI LÄ Vanhustyo_0419_conv.indd 16 26.8.2019 18:18:16. – On kiva puhua päivän asioita ja kuunnella muiden juttuja. Asukkaat suunnittelevat yhdessä, mitä haluavat tehdä naapureiden kanssa kerhotiloissa ja pihalla. Se on eri taloyhtiöissä erilaista. Ikäinstituutin kouluttamat TaloTsempparit pitävät lankoja käsissään ja auttavat kun apua tarvitaan. Koska Kotikulmilla-toiminta lähtee asukkaiden toiveista. Välillä pelataan bingoa ja pidetään tietokilpailuja, Seija Joki kertoo. Täältä saa seuraa aina kun haluaa. 16 Asumisen innovaatiot NAAPUREISTA ILOA ELÄMÄÄN Yhdessä kotikulmilla -hanke tuo iloa ja yhteisöllisyyttä iäkkäiden asuttamiin taloyhtiöihin. – Meidän kerhossamme kaikkein tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät puhumaan toistensa kanssa. I loinen puheensorina yltyy, kun yksi toisensa jälkeen löytää Helsingin PohjoisHaagassa sijaitsevan taloyhtiön kerhotilaan. Tarja Väänänen kiertelee kahvipannu kädessä ja vaihtaa asukkaiden kanssa sanan siellä, toisen täällä. Seija Joki on taloyhtiön asukas, joka ohjaa myös taloyhtiön omassa kerhotilassa kokoontuvaa Kotikulmilla-kerhoa. On selvää, että nämä naapurit tuntevat toisensa. – Kyllä näin on, huikkaa väliin vanhin kerhossa käyvä asukas, 95-vuotias Kati Vuorinen. Kaksi naista järjestää pöytään maittavia kakkukahveja. – Paikalle pääsee yleensä 10–15 asukasta. Helmikuusta 2019 lähtien olen käynyt auttelemassa vapaaehtoisena täällä Krankantie 2:n kerhossa. – Meidän taloyhtiössämme on enimmäkseen iäkkäitä asukkaita, keski-ikä on 80 vuoden kieppeillä. – Minä en asu tässä talossa, sanoo Tarja Väänänen. Voimaa alueen yhteistyöstä Ikäinstituutin työnä on tuupata taloyhtiön yhteistä toimintaa liikkeelle tai rikastaa jo aiemmin alkanutta toimintaa uusilla ideoilla. Kahvit keitetään ja jutellaan. Kahvia ja keskustelua Kotikulmilla-toiminnan perimmäinen tarkoitus on tuoda naapureita yhteen elämän siinä vaiheessa, kun on vaikea lähteä kerhotilaa ja pihaa kauemmas. – Kävin viime talvena juttelemassa Vapaaehtoistyön messuilla Yhdessä kotikulmilla -hankkeen pöydän ääressä ja innostuin lähtemään Ikäinstituutin TaloTsemppari-valmennukseen
– Lisäksi Krankantiellä on jaettu lappuja postiluukuista ja ilmoitustauluilla on kerhotiedotteita. Toiminta on suunnattu erityisesti niille iäkkäille, jotka viettävät paljon aikaa kotona ja kaipaavat seuraa. Pihakeinut ja -penkit täyttyvät, eikä jutun juurta tarvitse etsiä. Kaupunkien työntekijöiden ja paikallisten järjestöjen avulla on löydetty sopivia taloyhtiöitä, toteutettu tapahtumia ja saatu vierailijoita esittelemään omaa toimintaansa taloyhtiöiden tiloihin. Suosittua tekemistä on ollut kahvittelu, rupattelu, sisäja ulkopelit, tietovisat sekä korttelikävelyt. Yhteistä toimintaa kannattaa siis toteuttaa kotiympäristössä. Se on helposti saavutettavissa, lisää iäkkäiden yhdessäoloa ja onnistuu pienillä kustannuksilla. Tämän vuoden toukokuussa Ikäinstituutti järjesti Krankantiellä Unelmien liikuntapäivän yhteistyössä Pohjois-Haagan palvelukeskuksen kanssa. Vanhustyo_0419_conv.indd 17 26.8.2019 18:18:28. – Kyllä tämä on niin mukavaa! Krankantien Kotikulmilla-kerho kiittää Ikäinstituuttia uusista ideoista ja tuesta. . Moni pihakeinussa istuva kaipaa myös kävelylenkkejä, mutta ei uskaltaudu liikkeelle enää ilman seuraa tai apua. • Toteutetaan Helsingissä ja Kotkassa. Mukana on sekä vuokrataloyhtiöitä että omistuspohjaisia taloja. – Vierailijat ovat todella tervetulleita, niitä saisi olla enemmänkin, taloaktiivi Tenho Anttila toivoo. • Koulutetaan vapaaehtoisia TaloTsemppareita. Suurin osa TaloTsemppareista on mukana olevien taloyhtiöiden asukkaita. Kysy lisää: www.ikainstituutti.fi/kotikulmilla Jukka Murto tai Outi Mustonen, etunimi.sukunimi@ikainstituutti.fi Yhdessäolo vahvistuu kotikulmilla Yhdessä Kotikulmilla -hankkeessa on yhteistyössä taloyhtiöiden iäkkäiden asukkaiden kanssa suunniteltu yhteistä toimintaa. – On tärkeää käyttää monia erilaisia keinoja asukkaiden tavoittamiseen. Puskaradio toimii usein hyvin, kertoo hankkeen suunnittelija-koordinaattori Jukka Murto. Enemmistö kyselyyn vastanneista iäkkäistä on tutustunut toiminnan myötä paremmin naapureihin. • Luodaan Liikkuva taloyhtiö -toimintamalli, jota levitetään valtakunnallisesti. 17 Vanhustyö 4 • 2019 Teksti: Sonja Iltanen-Tähkävuori, suunnittelija ja Outi Mustonen, suunnittelija, Ikäinstituutti Yhdessä kotikulmilla -hanke (STEA 2017–2019) • Lisätään iäkkäiden yhdessäoloa taloyhtiöissä ja vähennetään heidän yksinäisyyttään. Yhteistyötä on tehty myös oppilaitosten kanssa. – Vähän kun saadaan vetoapua, niin jatketaan sitten omin voimin. Oli todella mukava jutella uusien ihmisten kanssa. – Mehän kävimme toisessa Kotikulmillakerhossa vierailulla. Mutta nyt oli jalat polkimilla ja oli aivan mahtavaa kokea taas vauhdin hurmaa, Kati Vuorinen huudahtaa. Kaikki mukaan – Kannattaa muidenkin kokeilla naapureiden yhteistä kerhoa tai muuta tekemistä, suosittelevat pihakeinussa istuvat naapurit yhteen ääneen. – Monet näistä meidän asukkaistamme eivät pääse enää liikkumaan kauas kodista. Kävelimme pienellä porukalla Teuvo Pakkalan tielle tuohon muutaman sadan metrin päähän. Taloyhtiöiden kerhohuoneissa ja läheisyydessä tapahtuva toiminta on tarkoitettu iäkkäille ja muille asukkaille. • Vahvistetaan paikallista yhteistyötä. Kävelimme ihan rauhassa, istuimme välillä penkillä ja katselimme keväänvihreitä puita, kertoo TaloTsemppari Tarja Väänänen. Lisäksi valtaosa vastaajista totesi, että lähellä kotia järjestettävään ryhmätoimintaan on helppo tulla mukaan ja että ryhmässä on hyvä ilmapiiri. Vapaaehtoisten ja asukkaiden tueksi on valmistunut opas Vinkkejä taloyhtiön Kotikulmilla-toimintaan. Mutta osan tavoittaa vain tällaisen etsivän työn avulla, jota opiskelijat ovat tehneet. Siksi on todella tärkeää tuoda tietoa tänne meille asti, jatkaa Seija Joki. Kotikulmilla-toiminta on myös vähentänyt iäkkäiden yksinäisyyden kokemuksia ja tuonut piristystä elämään. Yhteinen toiminta on tavoittanut hyvin iäkkäitä. Kati Vuorinen muistelee kaivaten vilkasta kaupunkielämää, jota hän on elänyt aiemmin. Hanke on toiminut yhteensä 23 taloyhtiössä Helsingissä ja Kotkassa. tella yhteistyöhön saman alueen toimijoita. Toiminnassa on hyödynnetty myös Ikäinstituutin liikunnan ja mielen hyvinvoinnin materiaaleja. Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat kiersivät keväällä 2019 Krankantiellä soittamassa ovikelloja ja kertomassa taloyhtiön kerhotoiminnasta. Palvelukeskuksen väki toi mukanaan kahden hengen rinnakkain poljettavat side by side -pyörät, jotka saivat suuren suosion. Myös alueen asukkaiden välinen yhteydenpito kiinnostaa Krankantien kerholaisia. Asukkaille tehdyn palautekyselyn (85 vastaajaa) mukaan suurin osa osallistujista on ollut yli 60-vuotiaita. Ulos tekee mieli Kahvit on juotu ja väki siirtyy taloyhtiön aurinkoiselle pihalle. Kerhossa on vieraillut kaupungin alueliikuttaja, Seniori-info ja Kulttuurikaverit. Siinä annetaan vinkkejä yhteisen toiminnan käynnistämiseen ja yhdessä tekemiseen taloyhtiössä. Krankantiellä yhteistyötä on tehty Helsingin kaupungin kanssa. – Aivan ihana pyörä! Minä en ollut ajanut vuosikymmeniin ja kuljen nykyään rollaattorilla. Nyt hän ei pääse kotipihaa kauemmas ilman apua, mutta onneksi naapurit ja yhteinen kerho tuovat iloa elämään. Toimintaa ohjaavat vapaaehtoiset TaloTsempparit, jotka saavat Ikäinstituutista valmennuksen, tukea sekä materiaaleja
levottomien asiakkaiden kanssa, toimintaterapeutti Anne Nuutinen toteaa. Palvelukeskuksen johtaja Tarja Sainio julkistaa ratikan nimen Kustaankartanon festivaaleilla kesäkuussa. Sisälle on tarkoitus luoda äänimaailmaa sekä vaihtuvaa maisemakuvaa näyttöjen avulla. Tapahtumien suunnittelua ja ideointia on tehty opiskelijayhteistyönä Metropolia AMKn kanssa. Nimikilpailu ennätettiin jo aloittaa, mutta sitten niROSINA vie muistisairaita aikamatkalle Vanha ratikka seisoo Kustaankartanon pihapiirissä odottaen toimintaa ja lopullista sijoituspaikkaansa. Toiminta on asukaslähtöistä ja sitä kehitetään asukkaiden lähtökohtien ja toiveiden mukaisesti. Ajateltiin, että ratikka olisi hyvä väline muisteluun ja se onkin jo osoittanut toimivuutensa ns. Hänen äitinsä nimi oli Rosina. – Asia oli sillä selvä. Vanhustyo_0419_conv.indd 18 26.8.2019 18:19:08. 18 Hyviä uutisia vanhustyöstä K ustaankartanon sosiaaliohjaaja näki viime kesänä ilmoituksen lahjoitettavista ratikoista Helsingin Sanomissa ja ihastui välittömästi ajatukseen saada Kustaankartanon pihalle oma ratikka. Ratikkatorilla tapahtuu Tulevalle Ratikkatorille keskitetään Kustaankartanon alueen kesätoiminnot kuten jäätelökioski ja kesäkahvila, jonne asukkaiden leivontaryhmä valmistaa tarjottavia. Elämänmakuista elämää asukkaiden ehdoilla Ratikan sisälle on suunniteltu virtuaalista aikamatkailua. Kaikki innostuivat Rosina nimestä heti, Sainio kertoo. Rosina on kiva lisä ja nyanssi, ohjaaja Riitta Javanainen sanoo. ”Rosina on 1950-luvulta kuten Kustaankartanokin, Joten ikänsä puolestakin se sopii hyvin tänne meille.” – Elämänmakuista elämää ja toimintaa ja tapahtumia on ympäri vuoden eri vuodenaikojen mukaan. Henkilökuntaa on lähes yhtä paljon kuin asukkaita: 286 työntekijää ja 339 asukasta. Nykyään Kustaankartano toimii ryhmäkotina huonokuntoisille ja muistisairaille ikäihmisille. rock-festareilla. Jo pelkkä sen läsnäolo on ennättänyt ilahduttamaan asukkaita ja tarjonnut mahdollisuuden muisteluihin. Rakennuksia on kaikkiaan yhdeksän, joista kahdeksan on asuntoina. Ratikkaan rakennetaan pyörätuoliramppi, jolla mahdollistetaan, että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan ja muistelemaan omia "ratikkakyytejään" tai matkustamaan pois arjesta menneisyyteen. mi löytyikin historian kirjoista. Asukaspaikat ovat vajaa täytöllä, koska taloja saneerataan parhaillaan. – Se kun on niin helsinkiläinen juttu ja monelle Kustaankartanonkin asukkaalle tuttu. Rosina vihittiin käyttöön Helsinki-päivänä 12.6.19 pidetyillä Kustaankartanon Teksti: Merja Lankinen; viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Heidi Hirsmäki, Kustaankartano Kustaankartanon palvelukeskus Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus Oulunkylässä on 1950-luvulla perustettu Helsingin ensimmäinen ja aikanaan myös Suomen suurin vanhainkoti. Ratikka sai nimekseen Rosina. – Oma henkilökuntammekin on erittäin idearikasta ja he keksivät koko ajan uusia, erilaisia aktiviteettejä, palvelukeskuksen johtaja Tarja Sainio naurahtaa. Kustaankartanon palvelukeskuksen nimi tulee paitsi Helsingin perustajasta Kustaa Vaasasta niin myös Suomen ensimmäisestä köyhäinhoidon tarkastajasta Gustaf Adolf Helsingiuksesta, joka toimi myös rakennusinsinöörinä rautateillä. Asukkaat muistelivat niin omia lapsuusajan ratikkamatkojaan kuin aikuisiän työmatkoja. Saneerauksen yhteydessä taloja muutetaan enemmän palveluasuntojen suuntaan, vaikkakin edelleen toimivat ryhmäkoteina. Rosina oli ehdottomasti yksi festareiden kohokohdista. Tätä muistelua on jatkettu erilaisissa muisteluilloissa ja toimintaterapiassa. . Ulkoasu ja väritys säilytetään entisellään, samoin kuin lähes alkuperäinen sisustus. Ratikka siirrettiin Kustaankartanoon toukokuussa ja se siirtyy varsinaiseen sijoituspaikkaansa, kun uusi Ratikkatoriksi ristitty arkkitehdin suunnittelema puutarhaalue valmistuu
esteettömyys, osallisuus, kuntoutus ja asuminen. APUVÄLINEMESSUT tarjoaa tietoa, tuotteita ja ratkaisuja sekä ammattilaisten että kuluttajien näkökulmasta. Liikuntamaassa pääset kokeilemaan kymmeniä eri lajeja ja välineitä sekä saat tietoa harrastusmahdollisuuksista. Tänä vuonna pääteemana esteetön luontomatkailu! 200 näytteilleasettajaa, 3 ohjelmalavaa, Apuvälinerata ja Pimé Café Tutustu ohjelmaan netissä ja tule mukaan! Vanhustyön keskusliitto on mukana messuilla, tervetuloa osastollemme 401! Vanhustyo_0419_conv.indd 19 26.8.2019 18:19:29. Apuvälineet liikkumiseen, kotiin, kommunikointiin ja hoitotyöhön Messut järjestää: Yhteistyössä: Toimintakyky ja apuvälineiden tarve on yksilöllinen. Ratkaisuja hyvään arkeen! 7.-9.11. Apuvälineiden lisäksi messuilla esillä myös mm. kehoaktivisti, toimittaja Jenny Lehtinen Uusi teema: Robotiikka & Teknologia Kuv a: Va lid ia Ku nto utu s Kuva: Keh itys va m m ais te n Pa lve lusä ätiö LIIKUNTAMAA on soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun oma tapahtuma, joka järjestetään yhdessä Apuvälinemessujen kanssa. TAMPERE #apuväline19 #apuvälinemessut www.apuvaline.info OsalliSEKSI-korttelissa teemoina osallisuus ja seksuaalisuus Esteetön matkailu yhteistyössä Palmuasema-blogi Pe 8.11
Kotimyyntiä koskevissa yhteydenotoissa nousi vuonna 2018 esiin erityisesti aggressiivinen remonttien myynti, kerrotaan KKV:n alkuvuodesta julkaisemassa tiedotteessa. Pohjois-Pohjamaalla korjaaja tuli paikalle parin sadan kilometrin päästä. Jos myyjä esittelee tuotteen esitteiden tai näytekappaleen avulla, kannattaa sopia, että maksaa kauppahinnan vasta, kun on saanut varsinaisen tuotteen. Hän kävi KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_0419_conv.indd 20 26.8.2019 18:20:13. Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että kaupanteosta voi aina kieltäytyä. Paikallislehdestä löytyi numero, josta ilmoitettiin, että korjaaja tulee heti laittamaan pressun suojaksi ja tekemään korjausarvion. Kaupanteosta voi aina kieltäytyä Kuluttajalla on oikeus päättää, kuka hänen asuntoonsa tulee ja mikä on sopiva vierailun ajankohta. Sellaisen henkilön kanssa ei kannata asioida, joka ei esittele itseään luotettavasti. 20 Asuminen ja elinympäristöt P ohjoispohjalaisen omakotitalon katto alkoi vuotaa. Remonttiasioita normaalisti hoitava iäkäs isäntä oli sairaana ja vaimolle iski hätä, että katto saatava pikaisesti korjattua ennen suurempaa vahinkoa. Ostopakkoa ei ole, vaikka myyjä olisi käyttänyt runsaasti aikaa tuotteensa esittelyyn. Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) mukaan valituksia tulee erilaisista remonteista ja jopa autojen kotimyynnistä. Myös peruutusoikeudesta on annettu puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja. Remontteja on myyty iäkkäille henkilöille, joilla on vaikeuksia ymmärtää sopimusten sisältöä ja kieltäytyä sopimuksen tekemisestä painostavaksi koetussa tilanteessa. Kotimyynnissä EI OLE OSTOPAKKOA Ikäihmisten painostaminen ja jopa huijaaminen kotimyynnissä on valitettavasti lisääntynyt viime vuosina
• Sopimusehdot on syytä lukea aina tarkasti ja rauhassa. Jos peruuttamislomaketta, ei ole annettu, peruutus on varminta tehdä kirjallisesti joko sähköpostilla tai tavallisella kirjeellä. 21 Vanhustyö 4 • 2019 katolla ja ilmoitti mittavista ja välittömistä korjaustarpeista. Yöunethan siinä meni. Kun kotimyyntisopimus solmittu, kuluttajan pitää lisäksi saada myyjältä jäljennös sopimusvahvistuksesta paperilla tai kuluttajan suostumuksella muulla pysyvällä tavalla. – Jos kyseessä on tavara esim. yön yli tutustua ehtoihin. – Hienoa, että tällaista palvelua on tarjolla. Pelkkä tavaran palauttaminen ei riitä. Myös autojen kotimyynnistä tulee valituksia, mutta edelleen valitetaan perinteisempien tuotteiden kuten pölynimurit, ilmanpuhdistimet, muut kodinkoneet ja vuodevaatteet kotimyynnistä, Marttala kertoo. Kopio lähetetystä peruutuksesta kannattaa tallettaa myös itselle. Vanhustyo_0419_conv.indd 21 26.8.2019 18:20:31. Mutta jos kauppa kaduttaa, kannattaa selvittää omat oikeutensa, sillä myyjän tulkinta peruutusoikeuden puuttumista ei välttämättä ole lainmukainen, Marttala neuvoo. tavaran tai tuotteen keskeisimmät ominaisuudet, kokonaishinta veroineen sekä muut mahdolliset kokonaishintaan sisältymättömät toimitusja muut kulut, asiakkaan oikeudet kauppaa peruutettaessa ja peruuttamisohjeet sekä myyjän osoitetiedot, johon kuluttaja voi palauttaa tuotteen. Pariskunta oli yhteydessä alueen korjausneuvojaan, jonka avulla kohtuuton sopimus saatiin purettua. – Viime vuosina erilaiset remontit kuten katto-, putki-, keittiö ja lämmitysjärjestelmät ovat korostuneet valituksissa. kkv.fi/Tietoa-jaohjeita/Ostaminenmyyminen-jasopimukset/kotimyynti/ Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat Kuluttajansuojalaki KSL 6:14 Kuluttajaneuvonta https://www. Tällaisia tietoja ovat mm. – Joissakin laissa erikseen määritellyissä tilanteissa peruutusoikeutta ei ole, kuten mittatilaustavarat. • Vertaile hintoja myymälähintoihin tai remonttien osalta kysy apua korjausneuvojalta tai muista remonttiyrityksistä. kkv.fi/kuluttajaneuvonta/ puh. ennakkotiedot myytävästä tuotteesta tai palvelusta sekä myyjän yhteystiedoista paperilla tai muulla pysyvällä tavalla. Millä periaatteella kauppaa käydään kotona. Jos kotimyyntilanne etenee kaupan solmimiseen, tulee myyjän ennen kotimyyntisopimuksen solmimista antaa kuluttajalle ns. Siihen ei kannata uskoa, usein hinta voi muualla olla selvästi edullisempi kuin kotimyyntikauppiaan tarjoama, Raija Marttala Kilpailuja kuluttajavirastosta sanoo. 029505 3030 (på svenska) Miten perun kaupan, kun alkaa kaduttamaan. • Epäselvissä tai ongelmatilanteissa ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan Lisätietoa KKV https://www. Remonttien tai mittatilaustuotteiden vertailevia hintatietoja voi saada muilta alan yrittäjiltä tai korjausneuvojilta. pölynimuri tai joku muu kodinkone, voi selvittää vastaavien tuotteiden hintoja myymälöistä ja verkkokaupoista. Pohjoispohjalaisessa omakotitalossa kaikki päättyi hyvin. Hän laati saman tien sopimuksen, jonka isäntä sairaspediltään allekirjoitti. Jos ei ymmärrä sopimusehtoja, kannattaa pyytää myyjää tarkentamaan niiden sisältöä. • Ostopakkoa ei ole. Jos tulee allekirjoittaneeksi sopimuksen, hintoja voi selvittää ja vertailla peruutusajan kuluessa, Marttala vinkkaa. Korjausneuvoja oli korvaamaton apu. – Yritimme perua kauppaa puhelimitse, mutta ei numerosta enää vastattu. Säännöllisesti toimitettavien tavaroiden kyseessä ollessa ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta ja palveluissa palvelusopimuksen tekemisestä. Remontti toteutettiin paikallisin voimin murto-osalla hinnasta, sillä korjausta vaatii vain puutteellisesti asennettu kattopelti piipun juuressa. Kuluttajalla on oikeus peruuttaa sopimus ilmoittamalla siitä peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla viimeistään 14 päivän kuluttua tavaran tai viimeisen tavaraerän vastaanottamisesta. Vaimo ei osannut epäillä hintaa ennen kuin seuraavana päivänä kertoi siitä pojalleen. Neuvontaa, apua reklamaatioiden tekoon ja sopimusten purkamiseen tai perumiseen hankalissa tilanteissa saa Kilpailuja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta sekä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta. • Älä osta mitään ennen kuin tiedät tarkkaan mitä olet ostamassa ja tarvitsetko sitä todella. Teksti: Raija Marttala, Kilpailuja kuluttajavirasto ja Merja Lankinen, Vanhustyön keskusliitto Toimi näin kotimyyntitilanteessa • Sinulla on oikeus päättää, kuka asuntoosi tulee. Kotimyynnissä on 14 päivän peruutusoikeus. Voi myös ilmoittaa, ettei allekirjoita sopimusta ennen kuin on saanut rauhassa esim. 029505 3050 (suomeksi) tel. – Myyjien tavanomainen vetoomus on, että hinta on voimassa vain tänään. • Pyydä myyjältä jäljennös sopimusvahvistuksesta paperilla. . • Kauppahintaa ei pidä maksaa ennen kuin olet saanut oman tuotteesi. Sopimusehdoista voi neuvotella ja ne on syytä lukea aina tarkasti ja rauhassa
Suositukset syntyivät osana iäkkäiden palliatiivisen hoidon tutkimusja kehittämishanketta (PACE) vuosina 2014–2019. On esitetty, että esimerkiksi riittämätön kivunhoidon saatavuus voidaan käsittää ihmisoikeusloukkauksena. E uroopassa iäkkäiden palliatiivisen hoidon kehittämiselle on kiireellinen tarve. Saatavuus vaihtelee niin maiden välillä kuin alueittain maiden sisällä. Iäkkäät ja muistisairaat tulee huomioida palliatiivisen hoidon kohderyhmänä Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa viimeisinä elinvuosina, kroonisten sairauksien edetessä ja kuoleman lähestyessä. Tilanne on samankaltainen myös Suomessa. Suomi oli mukana kehittämässä eurooppalaisia iäkkäiden palliatiivisen hoidon suosituksia kuuden muun Euroopan maan kanssa (Alankomaat, Belgia, Englanti, Italia, Puola, Sveitsi). 22 Kehittäminen ja tutkimus Palliatiivinen hoito on IHMISOIKEUS Juuri julkaisujen eurooppalaisten palliatiivisen hoidon suositusten mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään palliatiiviseen hoitoon ja arvokkaaseen elämään. Vanhustyo_0419_conv.indd 22 26.8.2019 18:21:41. Yhteistyökumppaneihin kuuluivat AGE Platform Europe, Alzheimer Europe ja Eurooppalainen palliatiivisen hoidon yhdistys. Euroopassa palliatiivista hoitoa tarvitsevat iäkkäät ovat usein monisairaita (maasta riippuen noin 47–74 %) ja useilla on muistisairaus (noin 60 %). Palliatiivisen hoidon saatavuus tulisi olla yhdenvertaista diagnoosista, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Palliatiivinen hoito ihmisoikeutena Suositukset nojaavat YK:n ja WHO:n määritelmään, jonka mukaan palliatiivinen hoito tulisi nähdä ihmisoikeutena. Sadoilla tuhansilla iäkkäillä on riittämätön pääsy palliatiiviseen hoitoon. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on noin 98 miljoonaa. Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito kuuluu kaikille, jotka sairastavat henkeä uhkaavaa ja kuolemaan johtavaa sairautta, joka ei ole parannettavissa. Vuoteen 2080 mennessä lukumäärä kaksinkertaistuu. Iäkkään ihmisen hoitotahdon huomiointi ja läheisten tukeminen kuuluvat hyvään palliatiiviseen hoitoon
Koulutusta ja osaamista palliatiivisesta hoidosta tulee lisätä Palliatiivisen hoidon osaamisessa on todettu puutteita ja koulutusta tarvitaan lisää. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:14. www.eupace. Policy recommendations. Palliative care for dignity in old age: Addressing the needs of older people in long term care facilities in Europe. Suomessa hoitajien koulutustaso on yleisesti korkea, mutta palliatiivisen hoidon koulutus on hajanaista. Iäkkäät ja muistisairaat tulee huomioida palliatiivisen hoidon kohderyhmänä 2. Epämukavuutta koki Englannissa 62 % ja vastaavasti Suomessa 90 %. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Aiemmin palliatiivinen hoito yhdistettiin syöpäsairaiden hoitoon mutta nykyisin sen tarve ymmärretään diagnoosista riippumatta. Tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta tulee lisätä Palliatiivisen hoidon laadun kehittäminen PACE-tutkimuksen mukaan hoidon laatua voidaan parantaa merkittävästi viimeisellä elinviikolla. Suomessa palliatiivisen ja saattohoidon tilaa on selvitetty viime vuosina ja kehitysaskelia otetaan muun muassa hoidon saatavuuden ja laadun parantamiseksi, sekä koulutuksen kehittämiseksi. Euroopassa palliatiivinen hoito suositellaan porrastettavan kolmeen tasoon: perus-, erityisja vaativaan erityistasoon. Suosituksen mukaan pääsy tulee olla tarvelähtöistä mukaan lukien kotisaattohoito. Eurooppalaiset suositukset korostavat palliatiivista hoitoa erityisesti iäkkäiden ja muistisairaiden näkökulmasta. 23 Vanhustyö 4 • 2019 Palliatiivinen hoito integroitava sosiaalija terveyspalvelujärjestelmään Palliatiivisen hoidon integroiminen sosiaalija terveyspalvelujärjestelmään tulee olla Lähteet: Palliative care for older people in care and nursing homes in Europe (PACE) 2019. eu. Ihmisten tietoisuutta tulisi lisätä palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta, mikä auttaisi vähentämään epätietoisuuteen perustuvia käsityksiä. Palliatiivisen hoito ja saattohoito integroitava sosiaalija terveyspalvelujärjestelmään 3. ja asiantuntijatyöryhmä 2019. Esimerkiksi hoitajien mukaan pitkäaikaishoitolaitosten asukkaista kärsi kivuista Englannissa 52 % ja Suomessa 90 %. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa. Tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta tulee lisätä Palliatiivisen hoidon käsite on vielä melko tuntematon. Voit tutustua toimintamalliin https://www.eapcnet.eu/research/europeanunion-funded-projects/pace Eurooppalaisista palliatiivisen hoidon suosituksista poimittua: edellytys yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden varmistamiseksi. KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_0419_conv.indd 23 26.8.2019 18:39:14. https://www.age-platform.eu/ sites/default/files/PACE_Policy_ Recommendations_final.pd Saarto T., Finne-Soveri, H. . UN Human Rights Council 2009. Palliatiivisen hoidon ohjeet ja toimintamallit toimivat parhaiten, kun ne integroidaan hoidon eri tasoille sekä osaksi perusja jatkokoulutusta. Kuuden askeleen palliatiivisen hoidon toimintamalli Hoitotyöntekijöille ja muille ammattilaisille suunnattu palliatiivisen hoidon toimintamalli on saatavilla suomeksi ja vapaasti sovellettavissa käytäntöön. Koulutusta ja osaamista palliatiivisesta hoidosta tulee lisätä 4. Report of the Special Rapporteur on Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment, Manfred Nowak, 14 January 2009, A/HRC/10/44 Teksti: Marika Kylänen, projektipäällikkö, PACE-hankkeen maajohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Outi Kuitunen-Kaija, erikoissuunnittelija, PACE-hankkeen tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Palliatiivinen hoito on ihmisoikeus 1
Stipendin avulla pystymme edelleen tukemaan ryhmiä Ystävyyden eväskasseilla. Ystävyyden eväskassit ovat Ystäväpiiritoiminnan alueohjaajan tervehdys omatoimisille ryhmille. Näin tekee yli 60 % ryhmistä. Ystävät ovat tärkeitä ihmisiä. KYSYMYKSET 1. Ystäväpiiri-ryhmät kokoontuvat ensin ohjatusti kolMikä ystävyydessä on tärkeää. Se, että vaikk a on tunte nut pitkä än, ystäv yys jatku u sama sta kohd asta mihin se on jääny t. 2. Laittaisimme tietopaketin vanhenemiseen liittyen. Ilman sitä tuntuu yksinäiselt ä. Aika ei vaiku ta siihen . men kuukauden ajan ja tämän jälkeen ryhmien on mahdollista ja toivottavaakin jatkaa kokoontumisia omatoimisesti. Osallisuus YSTÄVYYDEN EVÄS KASSIT tukevat ryhmien toimintaa Ystävyyden eväskassi on Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajan tervehdys omatoimisille ryhmille. Omatoimisissa ryhmissä tehdään mukavia asioita yhdessä ja monesti rupatellaan kahvikupin äärellä. Litran mansikoit a ja orkideapa ketin 2. Y stäväpiiri-ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille ympäri Suomea. Ne mahdollistavat ryhmäkertojen yhden tärkeimmistä sisällöistä, yhGRÖNROOSIN PARISKUNTA 1. Esimerkiksi tietoa siitä, mihin voi soittaa, jos tarvitsee apua. KU VA T: M IL LA TA LA SS AL O 24 Vanhustyo_0419_conv.indd 24 26.8.2019 18:23:56. 2. SAIJA KIVIM ÄKI JA PON TUS NUU TINE N 1. Sellaisia asioita, joihin liittyy huolenpito. Se on A ja O. Ne mahdollistavat ryhmätapaamisten yhden tärkeimmistä sisällöistä, yhteisen keskustelun ja kahvittelun. Ystävyys itsessään on tosi tärkeää. Pont us: Auto ja, Saija : Jääte löä 2. Ryhmiä jo usean vuoden ajan tuettu Zonta International Piiri 20:n lahjoituksella rahoitetuilla toimintastipendeillä. Se, että on lupa soittaa koska vaan. Mikä ystävyydessä on tärkeää. Mitä laittaisit Ystävyyden eväskassiin. JOEL ALLONEN 1. Kysyimme kadulla muutamilta ihmisiltä, mitä he laittaisivat ystävyyden eväskassiin ja mikä ystävyydessä on heille tärkeää
teisen keskustelun ja kahvittelun. Ja pusuja. 2. Se on tärkeää, että ne on semmosii kivoja, ne ymmärtää . . 2. Zontien lahjoituksen avulla Vanhustyön keskusliitto myönsi vuonna 2013-2018 omatoimisesti kokoontuville Ystäväpiiri-ryhmille toimintastipendejä eli rahallista tukea. Lisätietoa Ystävyyden eväskasseista saat alueohjaajiltamme. Tuotolla tuettiin Ystäväpiiri-ryhmäläisten omatoimisia tapaamisia. Hyvää huumoria , kiltteyttä, mansikoit a ja kukkia. Tai se, että auttaa kun tarvii apua. Kassit sisältävät tarjottavia ja sisältöehdotuksia ryhmätapaamisiin. Ne on hyviä ystäviä just semmosen a kun ne on. Paulig lahjoitti 300 kahvipakettia kasseihin laitettavaksi. Stipendejä myönnettiin yhteensä 1304 henkilölle kuljetuksiin, retkiin, kahvitteluihin, lounastapaamisiin ja käynteihin erilaisissa kulttuurikohteissa, mm. Zontat keräsivät Sisarta ei jätetä -kampanjalla vuosina 2012–2013 yhteensä 161 500 euroa Ystäväpiiritoiminnalle yksinäisyyden lievittämiseen. RAIJA VIITANEN 1. Kaverukse t miettivät hetken, ja sitten alkoi pulputus: Yhteiset säbätreenit. 25 YSTÄVYYDEN EVÄS KASSIT tukevat ryhmien toimintaa Teksti, kuvat ja haastattelut: Anu Jansson ja Tarja Ylimaa, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto Zonta International Piiri 20 havahtui vuonna 2011 iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen, joka on merkittävä hyvinvointija terveysriski. Niillon huumoria ja ne on aika samanlaisia kuin mä. Ystävyyden eväskassiin voi saada omatoimisesti jatkava Ystäväpiiri-ryhmä. Ja huumori! Vanhustyö 4 • 2019 KU VA : M IL LA TA LA SS AL O Vanhustyo_0419_conv.indd 25 28.8.2019 8:17:19. Luottamus välillämme sekä kuulluksi tulemisen ja kuuntelemisen taito. Mahdollisuuden hyviin ja samanhenkisiin ystäviin, kohtalaisen terveyden, hyvää mieltä, omaisten rakkautta, itsensä hyväksymistä, naurua ja elämisen riemua, ja lopuksi laittaisin pienen palan suklaata. Ystävyyden eväskassilla on myös tärkeä symbolinen merkitys: iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä on tärkeää vähentää ja mikäpä olisikaan siihen parempi lääke kuin toisista välittäminen ja ystävyys. museoissa ja taidenäyttelyissä. OLGA MÄKINEN , VILHO MÄKINEN , HILDA JANSSON JA EDVIN JANSSON 1. Yksinäisyydestä kärsii noin kolmannes iäkkäistä ihmisistä
Tapaamme nykyään kerran kuussa kahvittelun, naurun ja aidon läsnäolon merkeissä. Vanhustyo_0419_conv.indd 26 26.8.2019 18:24:46. Kolme vuotta ystävyyttä jo takana ja monta edessä. 26 Osallisuus ”MEIL ON MUKAVA JENGI” – meidän Ystäväpiirimme tarina Ystäväpiiriryhmämme ensimmäisestä tapaamisesta on jo yli kolme vuotta aikaa. Nyt haluamme kertoa tarinamme siitä, kuinka Ystäväpiiristä syntyi itsenäinen ryhmä ja mikä tuki ryhmämme itsenäistymistä
Teimme ihania retkiä kevään aikana, joita vielä edelleen muistelen lämmöllä. Lähdin ohjaajaksi vapaaehtoisena tavoitteena kerätä kokemusta ryhmänohjaajana sekä saada uutta näkökulmaa omiin opintoihin. Tämä meidän neljän porukkamme kuitenkin jatkoi koko kevään ajan, ja yhdessä teimme retkiä taidekartanoon, lounasravintolaan ja satamaan. Tämän jälkeen soittovuoro on vakiintunut tapa, eli jokainen kutsuu vuorollaan ystävät koolle. Vastuu ryhmän toiminnasta on kaikilla Nyt meidän ryhmämme aloittamisesta on kulunut kolme ja puoli vuotta ja tämä jengi tapaa edelleen kerran kuukaudessa Jyväskylässä eräässä lähiympäristön kahvilassa. Miten jatkaa toimintaa itsenäisesti. Niin myö ollaa hyviä ystäviä jo. – Tämä meijän nykyinen tapaaminen on minusta tärkeetä. Ryhmäläiset jatkoivat itsenäisesti tapaamista heti ohjatun ryhmän jälkeen. Näitä molempia kevään aikana kertyi, mutta sain samalla myös niin paljon enemmän kuin olisin voinut toivoa. Nämä nykyiset tapaamiset ovat myös minulle tärkeitä ja olen niin onnellinen, kun kerran kuukaudessa myös minä saan kutsun kahvittelemaan ystävien kanssa. Ja ei ole katumusta. Yksi parhaimmista muistoista on viimeinen retkemme Jyväskylän satamaan, jolloin kauniissa kevätsäässä söimme jäätelöä, muistelimme kulunutta kevättä, ryhmämme matkaa ja nauroimme paljon. Voipi puhua iha mistä vaan, laijasta laitaan. Kuukausittaiset kahvihetket ovat jotain, mitä jokainen meistä odottaa, sillä ne ovat sellaisia hetkiä ystävien kesken, joista ei puhetta ja naurua puutu. Moni ryhmästämme oli sitä mieltä, että tapaamiset olisi paras toteuttaa jossain muualla kuin kotona, sitten ei kenellekään tule paineita järjestämisestä. Viimeisillä kerroilla keskusteltiin yhdessä siitä, mikä voisi auttaa ryhmän kokoontumisten jatkumisessa ja pohdittiin esimerkiksi yhteistä tapaamispaikkaa. Seuraavana kuuna olisi toisen jäsenen vuoro. Ryhmän itsenäisestä tapaamisesta alettiin puhua jo muutamaa kertaa ennen ohjatun Ystäväpiiri-ryhmän loppumista. Aluksi odotuksia toiminnalle ei ollut muuta kuin, että saisi uusia tuttavuuksia ja viikkoon ohjelmaa. Ikäero ei ole meitä missään vaiheessa haitannut. Kun kaikki ovat soittaneet, alkaa soittovuoro alusta. Että myö olTeksti ja kuva: Emma Ruokonen, toimintaterapeutti, Ystäväpiiri-ohjaaja Aloittaessani Ystäväpiiriohjaajakoulutuksen kolme ja puoli vuotta sitten 22-vuotiaana en olisi voinut ikinä kuvitella näin onnellista ja sydäntä lämmittävää lopputulosta. – Aina on mukava tulla tänne kahville ja tavata ystäviä. Jo ensimmäisillä ryhmäkerroillamme luottamusta rakennettiin yhteisillä säännöillä, puhumalla ääneen luottamuksen tärkeydestä ja lempeällä ilmapiirillä, jossa jokainen voi kertoa omat ajatuksensa. Suoritin samaan aikaan Jyväskylässä ensimmäisen vuoden toimintaterapiaopintoja. Silloin ajattelin, että tässä on tosi ystävyyttä, kun hyvään mieleen ja oloon ei välttämättä tarvitse mitään sen erikoisempaa kuin aitoa läsnäoloa, kokemusten jakamista sekä hieman jäätelöä. Se on nii välitöntä meillä se juttuhomma, että itekku hissaapi sannoo mitä sannoo ja mistä asioista, kertoo Liisa, ryhmämme iäkkäin jäsen. Löysin ohjaajakoulutuksen opiskelukaverin vinkkaamana. Hyvän kahvipaikan sijainnin, tämän kyseisen soittoringin ja tietenkin meidän välillemme syntyneen ystävyyden ansiosta ryhmä on jatkanut tapaamisia aina kerran kuussa, eikä loppua näy. – Meil on mukava jengi! Että kaikilla sopii ajatukset yksiin. Juttu käy ja ollaan sillä lailla, että oikein mukavalta tuntuu. Ikäeroa saattaa olla 75 vuotta, mutta välillämme se ei näy. Ei kukaan halua olla yläpuolella toistaan, että ollaan kaikki samaa jengiä. Meidän välillemme on syntynyt todellinen ystävyys ja olemme tukeneet toisiamme elämän pienten ilojen sekä vastoinkäymisten keskellä. . Luottamus mahdollistaa syvällisen keskustelun Luottamus on yksi asia, joka meidän mielestämme oli alussa ja vielä nykyäänkin yksi tärkein asia ystävyydessämme ja se on iso pohja tälle ystävyydelle. Sain neljä elinikäistä ystävää. Kyllä se oli nii ihana päätös, että kyllä jokainen on sitä mieltä, että ehdottomasti jatketaa”, kertoo yksi ryhmäläisistämme. Retket lähensivät meitä entisestään. Alun alkaen meitä aloitti hieman isompi porukka, mutta kevään aikana osa ryhmäläisistä jäi pois erilaisten syiden takia. Voin suositella Ystäväpiiriohjaajakoulutusta ihan jokaiselle. – Se oli kyllä hyvin tärkee, että silloin oli puhetta, että älkää nyt jättäkö tätä sillon, ku se loppuu, vaan ruvetkaa kokoontumaa. Nämä retket koettiinkin tärkeinä ja mielekkäinä, sillä yksin niihin ei olisi tullut lähdettyä. 27 Vanhustyö 4 • 2019 Y stävyytemme alkoi keväällä 2016 Jyväskylässä, kun Ystäväpiirimme pyörähti käyntiin. Viimeisellä kerralla jaoimme soittovuoron yhdelle ryhmän jäsenelle, joka lupasi seuraavana kuuna soittaa jokaisen ryhmäläisen läpi ja sopia tulevaa kahvihetkeä. – Luottamus ennen kaikkea. Ystäväpiiriohjaajan näkökulmasta laan niinku tosissaan samalla aaltopituudella, Liisa jatkaa. Meille on muodostunut tapa, että jokainen kutsuu omalla vuorollaan muut paikalle soittamalla kuun alussa ja näin saadaan yhteinen päivä sovittua. Vanhustyo_0419_conv.indd 27 26.8.2019 18:24:58
Ikääntyessäkin haluamme itse päättää, miten asumme, mutta tarpeet ja ratkaisujen painopisteet muuttuvat. KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_0419_conv.indd 28 26.8.2019 18:25:39. K un alamme tiedostaa muutoksia toimintakyvyssämme, lähiympäristön toimivuuden merkitys kasvaa. Varautumisen etuna on tieto eri vaihtoehdoista, joista voi valita – ja ennakoimalla saa aikaa sekä muutoksen valmisteluun että siihen totutteluun. Kun muutoksia väistämättä tulee myöhemmin, prosessi voi olla turhan kivulias, jos ei ole miettinyt mitä muutoksella voi saavuttaa. Toiveet ovat positiivinen lähtökohta asumisen muutoksiin varautumisessa. Kysymme uusia kysymyksiä, kuten mitä vielä voisin tai haluaisin tehdä elämälleni. Samalla toteutetaan asumisen unelmia mahdollisuuksien mukaan. Asuinalueillakin on tietty elinkaari: tuttu bussipysäkki, kulmakauppa tai naapurit voivat äkkiä siirtyä muualle. Tajuamme, että aika on rajallinen isojen asumisen muutosten toteuttamiseen. Asumisen muutoksia tehdään yleensä elämän taitekohdissa, kuten työelämään siirtyessä, perhettä perustettaessa ja lasten lentäessä pesästä. Muutos tulee – oletko valmis Ikääntyminen koskee kaikkia, vauvasta vaariin. 28 Vanhuuteen varautuminen Miten varautua luovasti asumisen muutoksiin YLI 55-VUOTIAANA. Useimmat ihmiset ennakoivat vanhenemistaan ja tekevät muutoksia asumiseensa, mutta joillekin asumisratkaisu on vakiintunut: ”Mihinkä sitä kotoaan lähtisi?”. Vaikka tahtoisit pysyä paikoillasi tutussa sohvannurkassa, maailma ja usein myös lähiympäristö muuttuvat
Vanhustyo_0419_conv.indd 29 26.8.2019 18:26:54. Lisää tietoa ja motivointia löytyy sivustolta ks. 2018 alkaen. Tarkista asenteesi muutoksiin yleensä – muutos on myös mahdollisuus! 4. Miten asumisen muutosta voisi lähestyä. putkiremontin läpikäyminen järkevää, jos samaan aikaan rupeat omaishoitajaksi. Ota selvää millaisia asumisratkaisuja on tarjolla. Kartoita toiveesi ja voimavarasi Asumishistoriasi vaikuttaa uskomuksiisi hyvästä asumisesta. Asumisen muutosten suunnittelussa on loppujen lopuksi vain muutama päävaihtoehto. Komerot kannattaa siivota ja tyhjentää hyvissä ajoin ennen kuin muutto pienempään asuntoon on edessä. www.asumisenapu.fi • Asumisen pikatesti • Tee-se-itse työkaluja (alkusyksystä 2019) • Tietoja kursseista Maksutonta neuvontaa akuutteihin asumisen pulmiin ark. Tarjolla olevaa apua ja tietoa kartoitukseen kannattaa hyödyntää. Joko asuntosi kelpaa sellaisenaan jatkossakin, siihen on tehtävä korjauksia tai sinun on muutettava muualle jonkin ajan kuluessa. Voimavaroja voi jatkossa lisätä asumisen arkeen yhteisöllisillä ratkaisuilla, jos esim. www.skvl.fi. Varaudu prosessiin! Suomen Asumisen Apu ry on mukana VTKL:n vanheneminen.fiverkostossa. 2. 29 Vanhustyö 4 • 2019 Suomen Asumisen Apu ry Päivi Rekula on ollut kehittämässä välineitä asumisen muutosten ennakointiin yli 55-vuotiaille. Muuta toiveet tavoitteiksi ja tee asumissuunnitelma Asumisen toiveista on hyvä edetä tavoitteisiin ja tavoitteista toimenpiteisiin. Kaikkea ei voi saada, mutta aina voi saada jotain. Luonnonläheisyyttä voi toinen tavoitella lenkkimaastossa ja toinen ryhtymällä viljelemään yrttejä parvekkeella! Toimenpiteiden aikatauluttaminen muuttaa haaveet todellisuudeksi. p. Tarkista ajatuksesi kodista – mistä kotisi oikeasti koostuu. Päivi Rekula, arkkitehti, kehittäjä, Suomen Asumisen Apu ry Se, mitä voit tehdä, on ennakoida muutoksia ja toteuttaa niitä pala kerrallaan. ovat ulottuvillasi. Muista ennen kaikkea varmistaa, että asuintalosi on esteetön ja tasoerot hoituvat hissin tai luiskien avulla! Oman asumissuunnitelman saat aikaiseksi helppojen ohjeiden avulla, joita voi printata alkusyksystä 2019 osoitteesta www.asumisenapu.fi. eri kuntien seniorineuvonnasta ja Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvonnasta sekä hyödyllistä tietoa kiinteistövälityksestä www.skvl.fi. 1. Asumisneuvontaa löytyy myös esim. 050 520 6046 (toistaiseksi vain Espoossa). Kirjaa historiasi ja nykyisen asumistilanteesi plussat ja miinukset, niin pääset toiveidesi jäljille. Monella esim. Kartoita voimavarasi; onko esim. kyläyhteisö, ”mummokommuuni”, alivuokralaisen ottaminen, ryhmärakennuttaminen tms. Mitä haluat säilyttää. Käytä tarjolla olevia palveluja; yleistä tietoa kiinteistövälityksen palveluista saa esim. Kursseja ”Asumisen vaihtoehtoja 55+ikäisille” on pidetty Espoon työväenopisto Omniassa v. Useille iäkkäämpien omaisten auttaminen asumisen pulmissa luo motivaatiota omaankin muutosprosessiin. Huomaa tulossa olevat elämäsi taitekohdat, kuten oma tai puolison eläkkeelle jääminen, jolloin asumista kannattaa tarkastella uusin silmin. . muutto sopivampaan asuntoon lykkäytyy vain siksi, että komeroissa on liikaa tavaraa, eikä kalenterissa ole varattua aikaa hankkiutua roinasta eroon. 3. Fiksujen ystävien kokemukset ovat lisävoimavara, jonka avulla voi säästyä monelta turhalta virheeltä
Apua kaltoinkohteluun on kuitenkin saatavilla auttavista puhelimista sekä kuntien sosiaalipalveluista. tuneiden petosrikosten määrä kasvoi vuosina 2010–2016 kaikissa petosluokissa yli kaksinkertaiseksi, lievien maksuvälinepetosten kohdalla jopa viisitoistakertaiseksi. Mummonmarkan vartijat -hanke valottaa keinoja taloudelliselta kaltoinkohtelulta, petoksilta ja huijauksilta suojautumiseksi. Poliisin tietoon tulleiden ikääntyneisiin kohdisKÄYKÖ JOKU KUKKAROLLASI. Tekijä voi kuulua omaan lähipiiriin tai olla täysin ulkopuolinen henkilö. Ikäihmisiin kohdistuva taloudellinen kaltoinkohtelu sekä petokset ja huijaukset ovat alati kasvava ja muuttuva ilmiö. Läheisten tekemä taloudellinen kaltoinkohtelu Perhesuhteita on yhtä monenlaisia kuin on perheitäkin. Taloudellinen kaltoinkohtelu on väkivaltaa. Tärkeää on, ettei jää asian kanssa yksin. Sen vaikutukset yksilöön ovat erittäin raskaat. Joskus aikuinen lapsi tai lapKU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_0419_conv.indd 30 26.8.2019 18:27:39. Huijarit ovat erittäin taitavia ja erehtyminen ymmärrettävää, mutta syy on aina tekijän. 30 Vaikuttaminen ja edunvalvonta T aloudellisella kaltoinkohtelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa tahallaan erehdyttämällä tai painostamalla yritetään saada henkilö luovuttamaan omaisuuttaan toiselle. Rikostilastoihin rötöksistä päätyy vain osa, sillä uhrit eivät saata rikoksia poliisin tietoon esimerkiksi häpeän vuoksi tai läheisen tekijän suojelemiseksi. Uhri ei koskaan ole syyllinen kaltoinkohteluun, syy on aina tekijän
Ennaltaehkäisyä on myös pankin kanssa asioinnista sopiminen. Netissä toimimista ei tarvitse pelätä, kun pitää tietoturvansa kunnossa, ja oppii tärkeimmät huijauksissa käytettävät tekniikat. Usein vanhempi joutuu turvautumaan kahden työn tekemiseen, eläkkeelle jäännin lykkäämiseen tai lainojen ottoon rahoittaakseen lapsensa elämää. Huijatuksi tulemista ei kuitenkaan tarvitse hävetä. Sen taustalla voi olla monenlaisia syitä: tekijän päihde-, mielenterveystai elämänhallinnan ongelmat, mutta myös ajattelemattomuutta tai perhehistoriasta kumpuavia kaunoja. Jostain syystä itsenäistyminen on epäonnistunut, ja omillaan pärjäämisen sijaan aikuistuva lapsi on jatkanut vanhempansa kukkaron hyödyntämistä. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se todennäköisesti on juuri niin. Henkilökohtaisia tunnuksia tai maksukorttia ei saa koskaan luovuttaa toiselle. Huijari pyrkii luomaan kiireen tuntua, jotta uhri tekisi nopeita, harkitsemattomia päätöksiä. Huijarit ovat erittäin taitavia ja erehtyminen ymmärrettävää. Viranomaiset eivät koskaan kysy verkkopankkitunnuksiasi. Taloudellinen kaltoinkohtelu on usein alkanut aikuisen lapsen ollessa nuori. . Tehokeinona rahan vaatimisessa saatetaan käyttää myös fyysistä tai henkistä väkivaltaa, esimerkiksi omaan tai toisen terveyteen kohdistuvia uhkauksia tai pelottelua välien katkaisemisesta. Huijauksissa tyypillisiä piirteitä ovat lupaukset suurista hyödyistä, tai vastaavasti suurilla menetyksillä tai muulla vaaralla uhkaaminen. Ota yhteyttä hankesuunnittelijoihin Erja Ronkainen 050 411 8039 Pirjo Laveri 050 431 7613 etunimi.sukunimi@suvantory.fi mummonmarkanvartijat.fi suvantory.fi Teksti: Erja Ronkainen, hankesuunnittelija, Mummonmarkan vartijat -hanke / Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto Ry jos ei ole edes osallistunut. Jos ei luota jälkipolveensa, voi kirjata myös tahtonsa siitä, että raha-asioita hoitaisi ammattilainen. Omaisuuden lahjoittaminen on sopivaa, jos se pohjautuu aidosti lahjoittajan omaan tahtoon. Oletko kiinnostunut yhteistyöstä. Nettirakkaudelle ei kannata lainata rahaa, ainakaan ennen kasvokkain tapaamista, jos silloinkaan. Mitä pidempään tilannetta on jatkunut, sitä vaikeampi se on myös katkaista. Osa huijareista kohdistaa huijaukset ikäihmisiin. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se todennäköisesti on juuri niin. Kaltoinkohtelua tapahtuu kaikissa sosiaaliluokissa. Kaltoinkohtelua vanhuudessa voi ennaltaehkäistä kirjaamalla oman tahtonsa hoitotahtoon ja edunvalvontavaltuutukseen. Petoksiin ja huijauksiin voidaan lukea myös epärehellisesti toimivat myyjät ja kauppiaat, jotka pyrkivät saamaan aikaiseksi epäedulliset kaupat tai tilauksen erehdyttämällä, väsyttämällä tai käyttämällä hyväksi uhrin mahdollista toimintakyvyn alenemaa. Elatuksen vaatimisen lisäksi muita taloudellisen kaltoinkohtelun muotoja ovat esimerkiksi ostosten maksattaminen, pakottaminen esim. Arpajaisissa ei voi voittaa, Mummomarkan vartijat -hanke 2018–2021 Hanke toimii koko Suomen alueella luennoin, keskustelutilaisuuksin ja työpajoin ja sen luennot ovat ilmaisia. Suuria rahasummia ei saa maksamalla käsittelymaksua. Itsemääräämisoikeus omaisuuteen Joskus hyvää tarkoittava omainen voi syyllistyä taloudelliseen kaltoinkohteluun loukkaamalla ikäihmisen itsemääräämisoikeutta käyttämällä väsyttävää jankuttamista tai mielensäpahoittamista keinona saadakseen ikääntynyt tekemään tahtonsa vastaisia päätöksiä omaisuutensa suhteen. Omaisuuden lahjoittaminen sukupolvelta toiselle on sopivaa, jos se pohjautuu aidosti lahjoittajan omaan tahtoon. Syy on aina tekijän. puhelinliittymän tai auton nimiinsä ottamiseen, painostaminen asiakirjojen laatimiseen tai virheellisen tiedon antaminen niitä tehtäessä tai omaisuuden luvaton käyttöönotto, hävittäminen tai myyminen. Mikäli läheinen hoitaa ikääntyneen raha-asioita, tulee hänellä olla omat tunnukset ja valtuutukset. Hankkeen rahoittaja on Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA Haluatko kuulla lisää aiheesta alueellasi. Suojautuakseen ilmiöltä voi käyttää monenlaisia konsteja. Ulkopuolisten tekemät petokset ja huijaukset Netti on tuonut petosten ja huijauksien toteuttamiselle uusia keinoja, mutta myös huijaukset ovensuussa, puhelimitse tai pankkiautomaatilla ovat yhä toistuva ilmiö. Oven avaamista tuntemattomalle kannattaa harkita tarkkaan. 31 Vanhustyö 4 • 2019 senlapsi käyttää varttunutta vanhempaansa tai isovanhempaansa taloudellisesti hyväksi. Vanhustyo_0419_conv.indd 31 26.8.2019 18:27:53. Jokaisella täysivaltaisella aikuisella on kuitenkin itsemääräämisoikeus omaisuutensa suhteen, tarkoitti se sen käyttämistä tai käyttämättä jättämistä
Toimintatonnin avulla vertaisuuteen perustuva miesten harrasteryhmä kokoontui keilaamisen ja yhdessäolon merkeissä syksyllä 2018 kuusi kertaa. Keilaaminen yhdisti ja toi liikettä niveliin. 32 Toimintatonnit Keilaamalla arkeen ILOA JA YSTÄVIÄ Petsamokodin jaksomuotoisen kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaiden ja ohjaajien yhdessä ideoima keilaryhmä sai alkunsa keväällä 2018. KU VA : TI IA RA JA LA Vanhustyo_0419_conv.indd 32 26.8.2019 18:28:27
www.tetuko.fi https://ensijaturvakotienliitto.fi/tampereenensijaturvakoti/ikaihmiset/ petsamokoti/ Teksti: Anumari Joenperä, ikäihmisten palveluiden johtaja Petsamokoti/Tampereen ensija turvakoti ry Vanhustyo_0419_conv.indd 33 26.8.2019 18:28:39. Syksyn keilaryhmään saatiin viisi osallistujaa, joista osalle kuljetuspalvelu oli edellytys harrastustoimintaan osallistumiselle. Ryhmäläiset kokivat, että porukka oli mukava, vetäjä hyvä ja keilailu oli mukavaa. Projekti oli kaiken kaikkiaan kannattava ja hyödyllinen hyvän mielen ja kokemuksen tuoja sekä osallistujille, vapaaehtoiselle että ohjaajille. Yksikön ohjaajat olivat yhteydessä ryhmän vapaaehtoiseen vetäjään, etsivät halukkaat osallistujat, järjestivät alkutapaamisen, varasivat keilaradan ja hoitivat kuljetuksen sekä muut käytännönjärjestelyt. Vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan järjestämisen esteenä kuitenkin on tällä hetkellä rahoituksen puute, joka kattaisi muun muassa kuljetukset. Ryhmä muisteli myös menneiden pelikertojen voittajia ja pelien kulkua. Sitoutuneiden vapaaehtoisten löytäminen on vaikeaa Tämän kaltaiselle toiminnalle on selkeästi kohderyhmässä tarvetta. 33 Vanhustyö 4 • 2019 A jatus ikääntyneiden miesten ryhmämuotoiselle harrastustoiminnalle lähti jaksomuotoisen päivätoiminnan asiakkaiden tarpeesta. Myös ryhmän ohjaajat miettivät, mihin voisivat ohjata asiakkaita neljän kuukauden pituisen kuntoutusjakson päättymisen jälkeen. Pilottiryhmän vetäjäksi ohjaajat kouluttivat yhden vapaaehtoisen. Uusia ystäviä keilaamalla Iloksemme saimme ikääntyneiden miesten keilaryhmää varten toimintatonnin, joten pystyimme etsimään liikennöitsijän hoitamaan kaikkien syksyn tapaamisten kuljetukset kotoa keilapaikalle. Ryhmässä toiminut vapaaehtoinen on jatkanut edelleen yhdistyksen ikäihmistenpalveluissa vapaaehtoisena. Pilottiryhmä keväällä 2018 Keilaryhmän toteuttamista alettiin suunnitella keväällä 2018 kansalaistoiminta-ajatuksella, koska se sopi luontevasti yhdistyksen toimintamalliin. Ensimmäinen kerta oli alkutapaaminen. Useampi miesasiakas nosti erityisesti keilaamisen harrastukseksi, jota he haluaisivat jatkaa. Neljän kuukauden pituisella jaksolla ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Viimeisessä keilaryhmän kokoontumisessa ohjaajat istuivat vielä toviksi alas kahvittelemaan ja juttelemaan ryhmästä osallistujien kanssa. Kirjallisessa kyselyssä jokainen osallistuja koki ryhmän tarpeelliseksi. Yksi ryhmän jäsen heitti ilmoille ajatuksen ryhmän kokoontumisesta vaikkapa kahvittelun merkeissä. Viimeisessä kokoontumisessa kaikki olivat halukkaita saamaan muiden ryhmäläisten yhteystiedot, jotka ohjaajat lupasivat lähettää postitse osallistujille. Keilaryhmän pilottihanke toteutettiin keväällä 2018. Keilaryhmäläiset kertoivat toiminnan myötä saaneensa liikuntaa ja uusia ystäviä. Pilottiryhmään pystyi kuitenkin osallistumaan vain kaksi miestä, koska ryhmäläisten piti itse järjestää ja maksaa kuljetus keilahallille. Alkutapaamisen jälkeen ryhmä kävi keilaamassa viisi kertaa vapaaehtoisen vetäjän kanssa. Ryhmässä kohennetaan kuntoa, virkistetään muistia ja jaetaan arjen kokemuksia. Näin ollen keväällä hankittu vapaaehtoinen veti yksin myös syksyn keilaryhmän. Keilaryhmä kokoontui syksyllä 2018 yhteensä kuusi kertaa. Kevään pilottiryhmän kokemusten pohjalta kehitettiin toimintaa ja haettiin toimintatonnia seuraavalle syksylle, jotta myös ryhmäläisten kuljetukset saataisiin rahoitettua. Tämän kaltainen vapaaehtoistoiminta, joka sisältää kuljetuksen, osallistumismaksuja, etukäteisjärjestelyitä sekä sitoutumisen, vaatii kohtalaisen paljon järjestäjätahon panostusta pyöriäkseen turvallisesti ja sujuvasti. Ohjaajat yrittivät löytää ryhmän vetäjäksi toista vapaaehtoista lehti-ilmoituksilla, netti-ilmoituksilla ja paperiesitteillä, siinä onnistumatta. Ikääntyneiden miesten keilaryhmän tavoitteena oli saada samassa tilanteessa eläviä miehiä kokoon mukavan liikunnan merkeissä. Kaksi ryhmäläistä koki järjestetyn autokuljetuksen edellytyksenä ryhmään osallistumiselleen. Uuteen harrasteryhmään ohjaajat yrittivät saada osallistumaan seitsemän kuntoutusjaksolle aikaisemmin osallistunutta asiakasta. Petsamokodin päivätoiminta Tampereella toimiva Petsamokodin jaksomuotoinen kuntouttava päivätoiminta on tarjonnut jo 10-vuoden ajan kehon ja mielen kuntoutusta ikäihmisille pienryhmässä. Keskusteluissa tuli esiin muun muassa haikeus ryhmän päättymisestä ja toive saada myös jatkossa vastaavanlainen ryhmä kokoon. Kaikkien osallistujien mielestä kaikki ryhmän järjestelyt toimivat hyvin. Kaikki osallistujat pitivät ryhmän kokoa sopivana. Yhdessä päädyttiin vapaaehtoisen vetämään miesten keilaryhmään, joka kokoontuisi muutaman viikon ajan. Keilaryhmän toiminta oli järjestettyä, jotta ryhmän aloittamisen ja osallistumisen kynnys olisi ollut mahdollisimman matala. Lisäksi sitoutuneiden vapaaehtoisten löytäminen ikäihmisten harrastetoimintaan saattaa olla haasteellista. Monella ryhmän asiakkaista osallistuminen kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan oli syystä tai toisesta vähentynyt ja näin heidän sosiaalinen piirinsä oli pienentynyt. Ryhmä koettiin tarpeelliseksi Halusimme syksyn ryhmän jälkeen tarkastella osallistujien ajatuksia ryhmästä, sen hyödyllisyydestä osallistujille, kuljetuksista ja muista järjestelyistä.
Kongressi toimii myös täydennyskoulutustilaisuutena lääkäreille ja muille alan ammattilaisille. Vuoden 2017 kongressi järjestettiin Turussa ja vuoden 2020 kongressin järjestää Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskus yhteistyössä Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Societas Gerontologica Fennica ry:n, Suomen Geriatrit ry:n ja Suomen Psykogeriatrinen yhdistys ry:n kanssa. Lisäksi luvassa on illanviettoa, seurustelua ja verkostoitumista Tanssisali Lutakossa. Teksti: Teppo Kröger, professori, Jyväskylän yliopisto GERONTOLOGIA 2020 Kongressiin ilmoittautuminen 2.9.2019 alkaen. 34 S uomessa järjestetään kolmen vuoden välein gerontologian alan tieteellisten seurojen yhteistyönä alan suurkongressi. Kongressin ohjelma rakentuu pääesitelmistä, symposiumeista, paneelikeskusteluista, suullisten esitelmien sessioista ja posteriesityksistä. Lisätietoja kongressista ja ilmoittautuminen www.jyu.fi/ gerontologia2020. • professori Susanne Iwarsson, Lundin yliopisto • professori Virpi Timonen, Trinity College Dublin • professori Thomas Kirkwood, Newcastlen yliopisto • professori Ingmar Skoog, Göteborgin yliopisto. Miten kehittää ikääntyvää maailmaa Gerontologia 2020 -kongressista on tulossa ikääntymisen alan vuoden 2020 ehdoton huipputapahtuma, joka kokoaa alan toimijat yhteen pohtimaan ikääntyvän Suomen ja maailman kehittämistä monesta eri näkökulmasta. Kongressin teemana on ”Minun vanhuuteni”. Tieteellisen ohjelman lisäksi mukana on runsas määrä alan järjestöjä ja muita toimijoita, joista monet osallistuvat myös kongressin yhteydessä järjestettävään näyttelyyn. Kongressi järjestetään 25.–27.3.2020 Jyväskylän Paviljongissa. . Pääteeman lisäksi on useita eri sisältöisiä alateemoja kuten asuminen, hoiva, toimintakyky ja yhteisöllisyys. Samasta päivästä lähtien kongressiin voi ehdottaa niin symposiumeita, suullisia esityksiä kuin postereita. Vanhuutta tarkastellaan yksilöllisenä ilmiönä ja yhteiskunnallisena saavutuksena fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Lisäksi pääpuhujina on useita ikääntymisen johtavia suomalaisia asiantuntijoita • professori Marjaana Seppänen, Helsingin yliopisto • professori Kaisu Pitkälä, Helsingin yliopisto • professori Sari Stenholm, Turun yliopisto • professori Sarianna Sipilä, Jyväskylän yliopisto • tutkijatohtori Milla Saajanaho, Jyväskylän yliopisto • toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen, Ikäinstituutti. Tilaisuuden järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii professori Taina Rantanen. Pääluennoitsijoiksi on saatu gerontologian monitieteisen tutkimuksen kansainvälistä kärkeä edustavia puhujia – suurkongressi lähestyy Kymmenes Gerontologia-kongressi kokoaa ensi vuonna Jyväskylään valtavan määrän ikääntymisen alan osaamista ja asiantuntemusta. Vanhustyo_0419_conv.indd 34 26.8.2019 18:29:21. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 15.11.2019. Sen teema ”Minun vanhuuteni” korostaa sitä, että ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia monin eri tavoin
Teksti: Sanna Siniluhta, koordinaattori, Jyväskylän kaupunki Piippurannan keittiötyöntekijä kutsui asukkaat kesällä puutarhajuhliin kotiinsa. Yhteisöllisyys korostuu toiminnassa. Hoidon suunnittelu asukkaan kanssa onnistuu sujuvasti, kun asukkaan tarpeet ja toiveet voidaan kirjata hänen huoneessaan. 35 Vanhustyö 4 • 2019 J yväskylässä Kankaan uudella asuinalueella sijaitsevassa Piippurannassa on hyödynnetty luontoteemaista taidetta. Hannu on ollut ryhmässä sen perustamisesta saakka. . On mukavaa olla mukana miesporukassa, hymyilee Hannu leveästi. Apua voi saada myös yksilöllisesti esimerkiksi syömisen haasteisiin, itsetunnon kohottamiseen tai tunnetaitojen harjoittamiseen. Ryhmäkotien käytävien graafisessa betonissa ja ikkunoiden digiprinteissä on kuvattu tuttuja lehtipuita. Kumppanina hyvinvointija kulttuurikeskus Piippurannan Klubi Hyvinvointija kulttuurikeskukset ovat Jyväskylän vanhuspalvelujen tarjoamia alueellisia kohtaamispaikkoja, joissa eri ikäiset viihtyvät yhdessä. – Minä olen asukkaiden arjen personal trainer. Piippurannan Klubi toimii ryhmäkotien kanssa samassa kiinteistössä. – Myös retkiä tehdään. Hoitohenkilökunnalla on kannettavissa tietokoneissa langaton nettiyhteys. Säännöllisesti on vietetty lettukestejä, pihatansseja ja pelihetkiä. Kesällä ryhmäläiset öljysivät Piippurannan puutarhakalusteet ja viettivät vohvelikestit. Välillä lauletaan karaokea, luetaan yhdessä tai katsotaan leffaa. Teokset ovat valokuvataitelija Maija Holman kädenjälkeä. Ryhmäkodit tarjoavat asukkaille tehostettua palveluasumista. Asukkaille on rakennettu muistoseinämä, johon esimerkiksi pyhäinpäivänä voi sytyttää kynttilän. Toimintaterapeutti tuo hyvinvointia arkeen Ryhmäkodeissa työskentelee arkipäivisin toimintaterapeutti. Kohtaamispaikat mahdollistavat yhteistyön vapaaehtoistoiminnan ja eri järjestöjen kanssa. Hän tekee asukkaille toimintakykyarvioita, joista saadun tiedon avulla henkilöstö voi paremmin tukea asukkaiden toimintakykyä. Asukkaiden toiveita kootaan asukaskokouksissa, Tuula Levola summaa. Asukkaiden ilona istutusten keskellä solisee suihkulähde. KU VA : EL IS AB ET HE IK KI N EN Vanhustyo_0419_conv.indd 35 26.8.2019 18:29:34. Piippurannassa KODIKASTA ELÄMÄÄ Piippurannan ryhmäkotien Sateenkaari ja Iltarusko henkilöstö on sitoutunut kokeilukulttuuriin, joten uudenlaisia käytäntöjä ja teknisiä innovaatioita kokeillaan arjessa rohkeasti. Teknologia ja hyvä äänentoisto mahdollistavat karaokeharrastuksen ja avarat tilat interaktiivisten liikuntapelien pelaamisen. Viikoittain kokoontuvan miesasiakkaiden oman ”Äijäryhmän” toiminta ja teemat lähtevät ryhmäläisten toiveista. Esimerkiksi järviristeilyllä ja taidenäyttelyissä on käyty ja vierailtu eläinpihassa ja kirpputorilla. Ryhmäkotien ja Klubin henkilöstö tekee paljon yhteistyötä ja ryhmäkodin asukkaat osallistuvat Klubilla järjestettäviin tapahtumiin. Nukkumaanmenoja aamupala-aikaan voi itse vaikuttaa, palveluesimies Tuula Levola selvittää. Toiminta painottuu arjen askareisiin sekä ihmisen omiin osaamisalueisiin, kuvailee työtään toimintaterapeutti Elisabet Heikkinen. Pihasta löytyy myös ikäihmisille suunniteltuja pihakuntoiluvälineitä, kävelypolkuja ja luonnontilainen kuntta-alue. Tavoitteena omannäköinen elämä Jokainen asukas saa yksilöllistä hoivaa ja mahdollisimman omannäköisen elämän. Monipuolisesti teknologiaa Henkilöstö on sitoutunut kokeilukulttuuriin, joten teknisiä innovaatioita kokeillaan arjessa rohkeasti. Asukkaat iloitsevat viihtyisästä pihasta Asukkaiden omalla terassialueella on marjapensaita, omenapuita ja istutuslaatikoita. Myös ryhmäkotien tiloissa on monenlaista toimintaa, johon Klubin asiakkaat ovat tervetulleita. – Äijäryhmässä viihtyy. Asukkaan kiinnostuksen kohteet huomioidaan ja virkistäviä hetkiä järjestetään resurssien mukaan
• projektit tulivat jäädäkseen. • Liitolle uusi toiminnanjohtaja Tertta Sundholm. 65–75v 227 372 (5,1 %) 75+ 100 429 (2,3 %) BKT-tieto puuttuu IKÄVÄESTÖN OSUUS: 65–75v 187 365 (4,7 %) 75+ 79 015 (2 %) BKT (1959) 7 700 euroa/asukas IKÄVÄESTÖN OSUUS: 65–75v 379 852 (7,9 %) 75+ 197 530 (4,1 %) BKT (1989) 29 033 euroa/asukas IKÄVÄESTÖN OSUUS: IKÄVÄESTÖN OSUUS: 65–75v 302 171 (6,6 %) 75+ 125 317 (2,7 %) BKT (1979) 21 147 euroa/asukas Vanhustyo_0419_conv.indd 36 26.8.2019 18:30:53. • toiminta oli Helsinki-keskeistä ja sitä pidettiin ”rouvasväen touhuna” • 1952 Vanhusten neuvontaja kotiaputoimisto • Vanhusten poliklinikka Societas Gerontologica Fennican aloittamana ja 60-luvulla yhteistyönä liiton kanssa. • Jäsenmäärä oli 35 vuonna 1959. • Vanhain työ -myymälä 1953-1958 • Ensimmäinen Vanhustenpäivä järjestettiin 1954. Ruotsinkielinen nimi, Centralförbundet för de gamlas väl, on pysynyt samana koko ajan. 36 1950-luku • Vanhainsuojelun keskusliiton perustaminen 16 järjestön toimesta Säätytalolla 22.4.1949. • 1974 Vanhainsuojelun keskusliiton nimi muutettiin Vanhustyön keskusliitoksi. 1983 sosiaalihuoltolain tuomista muutoksista. • eläkkeelle valmennusta, palveluautotoimintaa ja vanhainkotien kehittämistä projekteissa. 1960-luku • Vanhainsuojelun keskusliiton työn painopisteinä olivat yksityiset vanhainkodit ja niille annettu mentorointi • valitustyötä ja julkaisuja • Kotiapukeskus • Liitolle toiminnanjohtaja Verneri Louhivuori • Liiton ajama kotiavustaja-toiminta lakiin Välähdyksiä Vanhustyön keskusliiton 70 vuodesta 1970-luku • kuuden kunnan kokeiluprojektin myötä saatiin maahan kotipalvelujen tukipalvelujärjestelmä. • VASARA-projekti vanhusten palvelutalojen kehittämiseen. • Jäsenmäärä oli 219 vuonna 1989. • Kotiapukeskus liitolle kotipalvelun tiedotusja koulutusorganisaatioksi. • 1972 lähtien lokakuun toinen viikko on ollut valtakunnallinen Vanhustenviikko. 1980-luku • aktiivista koulutustoimintaa mm
• Hyvä Ikä -messut. • Vahvike-materiaalipankki virikkeellisen toiminnan tukemiseen tuli käyttöön 2015. • Vanheneminen.fi hanke edistämään omaehtoista vanhuuteen varautumista. Välähdyksiä Vanhustyön keskusliiton 70 vuodesta 2010-luku • Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (2012) • Sote-uudistukseen, valinnanvapauteen ja asiakasmaksuihin liittyen VTKL antoi 14 lausuntoa/kannanottoa. • toiminnanjohtajina Satu Helin ja nykyinen toiminnanjohtaja Anni Lausvaara (2018-) • Keskusliiton uudet toiminnot • Ystäväpiiri-toiminta vähentämään iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä ja edistämään hyvinvointia. • yli 300 jäsenyhteisöä ja organisaatiouudistus • Vanhustyön sisältö ja laatu pohdinnoissa 2000-luku • Geriatrisen kuntoutuksen tutkimusja kehittämishanke 2002-2006 • Korjausneuvonta 2000• IkäMamu -toiminta • MielenMuutos-projekti • Dementiapotilaiden liikunnallinen kuntoutus • vaikuttajayhteistyö • 60 vuoden merkittävin rahoitustuki RAY:ltä • lakiesitys vanhusten asemasta ja oikeudesta saada palveluja • Jäsenmäärä oli 344 vuonna 2009 65–75v 389 897 (7,8 %) 75+ 283 068 (5,7 %) BKT (1999) 33 312 euroa/asukas IKÄVÄESTÖN OSUUS: 65–75v 436 789 (8,4 %) 75+ 340 409 (6,6 %) BKT (2009) 39 127 euroa/asukas IKÄVÄESTÖN OSUUS: 65–75v 738 839 (13,6 %) 75+ 465 109 (8,5 %) BKT (2018) 42 340 euroa/asukas IKÄVÄESTÖN OSUUS: 37 Vanhustyö 4 • 2019 Vanhustyo_0419_conv.indd 37 26.8.2019 18:31:10. • Omahoitovalmennus-toiminta muistisairaiden iäkkäiden pariskuntien tukemiseen. • SeniorSurf-toiminta digitalisaation haasteisiin vastaamiseksi. Teksti: Jaakko Tuomi Kuvat: Vanhustyön keskusliitto Tilastotiedot: Tilastokeskus 1990-luku • Vanhusten kuntouttava päiväja viriketoiminta keskeisenä 1994-1998 • 1993 liitolle kolmas toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen
Teksti: Helena Launiainen, kehittämispäällikkö, Paula Noronen, kehittäjä ja Annika Slunga, kehittäjä, Miina Sillanpään Säätiö Kuu kiurusta kesään Kuu kiurusta kesään – elinvoimaa luonnosta ikääntyneiden omaishoivaan 2017–2019 on Miina Sillanpään Säätiön hanke, joka edistää ikääntyneiden omaishoitoperheiden hyvinvointia elvyttävän luontotoiminnan avulla. Sivustolla on videoita, ääniä, kuvia ja tarinoita, joiden avulla luontoelämyksiin voi uppoutua vuodenajasta, paikasta ja säästä riippumatta. Luonnossa verenpaine laskee, sydämensyke tasaantuu ja liikunta tuntuu kevyemmältä. Luonto kohentaa mielialaa jo viiden minuutin luonnossa oleilun aikana. Lisäksi tiedetään, että luontomaisemien katseleminen rauhoittaa ikkunasta ja valokuvistakin katsottuna. Nautitaan luonnosta – yksin, yhdessä tai Luontosivustolla! . Luonnossa verenpaine laskee, sydämensyke tasaantuu ja liikunta tuntuu kevyemmältä kuin sisätiloissa. Hankkeeseen osallistuneet omaishoitoperheet ovat nauttineet luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista eri puolella Suomea järjestetyissä luontoryhmissä. Omaishoitajien ryhmissäkin on havaittu, että kun metsään mennään muutaman kerran ryhmän kanssa yhdessä, tulee sinne mentyä myöhemmin ihan omaksi iloksi. Kohteet ovat olleet helposti saavutettavia, jotta omaishoitajat voivat palata sinne myöhemmin omatoimisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että viherympäristön lähellä asuminen vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja elinikään. Luontosivusto-verkkopalveluun on tuotettu sisältöjä, joiden avulla luonnosta voi nauttia sisätiloissakin. Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen (Luonnon virkistyskäyttö 2010) mukaan suomalaisella on matkaa lähimetsään keskimäärin 700 metriä, joten luonto on monelle meistä helposti saavutettavissa. Ryhmissä on etsitty elvyttäviä, osallistujille uusia retkikohteita paikallisesta luonnosta. ELINVOIMAA LUONNOSTA Kuu kiurusta kesään -hankkeen toiminnassa on opeteltu käyttämään luontoa oman jaksamisen tukena ja palautumista edistävänä voimavarana. Suurimmat hyödyt saa, kun luonnosta nauttii säännöllisesti ja usein. Etsi oma tapasi nauttia luonnosta Vaikka luonto on lähellä, ei se silti ole kaikille saavutettavissa. Säännöllinen luonnossa vierailu tukee myös mielenterveyttä. Vanhustyo_0419_conv.indd 38 26.8.2019 18:32:05. Näiden varaan on rakennettu ikääntyneille omaishoitajille suunnattu luontoperustainen ryhmätoiminta. Luonto vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja elinikään Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että luonto vaikuttaa ihmiseen palauttavasti. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Omaishoitajaliitto ry, Suomen Luonnonsuojeluliitto ry ja Sininauhaliitto ry:n Vihreä veräjä. Syksyllä 2019 julkaistavat luontokortit rohkaisevat luonnosta nauttimiseen ja oman koetun hyvinvoinnin edistämiseen. Kuvan oikeudet omistaa: Miina Sillanpään Säätiö. Yhdessä tekeminen ja ideointi kuten Luontosivusto-verkkopalvelun kehittäminen sekä samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tapaaminen ovat luoneet uusia ystävyyssuhteita ja verkostoja ihmisten välille. Suomen Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten luonto-oppaiden paikallistuntemus on varmistanut sen, että retkikohteiksi ovat valikoituneet ikääntyneille sopivat ja saavutettavat polut ja laavut. Luonnon äänet toimivat samoin. www.miinasillanpaa.fi www.luontosivusto.fi Ruskan kirkkaat värit virkistävät mieltä. Hanketta tukee Sosiaalija terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. 38 M iina Sillanpään Säätiön Kuu kiurusta kesään -hankkeen kolme ydinasiaa ovat elpyminen luonnon avulla, virkistyminen luonnossa ja sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaisuus
Tämän ohjeen ensimmäinen versio julkaistaan sosiaalija terveysministeriön julkaisusarjassa ja sitä tullaan päivittämään tarpeiden mukaan. Ilmoitus tehdään vapaamuotoisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo(at)valvira.fi. tammikuuta 2020. Lisätietoa: STM:n tiedote 72/2019 Sosiaalija terveydenhuollon toimijoita ohjeistetaan kyberturvallisuudesta Kyberturvallisuus Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille Kyberturval lisuus on osa sosiaalija terveydenhuollon palveluiden valmiutta ja varautumista. Lisäksi esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut määrittelyjä, määräyksiä ja koulutusmateriaalia toimialan tiedonhallintaan. Lisätietoa: Valviran uutinen 20.5.2019 Uusi työaikalaki pyrkii tuomaan joustoa työaikoihin Uudessa työaikalaissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn rahankeräysluvan nojalla toimeenpantavaan rahankeräykseen sekä sillä kerättyjen varojen käyttöön ja tilittämiseen sovelletaan rahankeräysluvan myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä sekä rahankeräysluvassa asetettuja ehtoja. Ohjeen tarkoituksena on tarjota sosiaalija terveydenhuollon toimijoille perustiedot kyberturvallisuudesta ja antaa suosituksia sen toteuttamiseen. Taulukon tehtävänä on toimia viitteellisenä ja suuntaa antavana työvälineenä, kun lupaja valvontaviranomaiset arvioivat erityisesti vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikköjen hoitoja hoivahenkilöstön riittävyyttä. Liitteinä on taustoittavaa ja syventävää tietoa. Uusi laki mahdollistaa myös ilmoituksenvaraisesti järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset (pienkeräykset). Samalla kaikki yhdistykset saavat Y-tunnuksen. Ensimmäiset kurssit ovat käynnistyneet ja niitä toteutetaan vuoden 2020 loppuun saakka. SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:14 Internet: stm.fi/julkaisut JULKAISUJEN MYYNTI: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi ISSN PDF 1797-9854 ISBN PDF 978-952-00-4085-7 X/ 20 18 TE O KS EN N IM I PRH:n yhdistysrekisteri uudistuu PRH uudistaa yhdistysrekisterin tietojärjestelmät kokonaisuudessaan 18.9.2019. MAKSUTTOMIA DIGITAITOKURSSEJA kansalaisja työväenopistoissa NYT KANNATTAA TUTKAILLA TAVALLISTA TARKEMMIN VAPAAN SIVISTYSTYÖN TARJOAMIA KURSSEJA. Laki tulee voimaan 1. Lain myötä rahankeräysluvat myönnetään aina toistaiseksi voimassa olevina. Vanhustyo_0419_conv.indd 39 26.8.2019 18:32:17. Usein kysytyt kysymykset rahankeräyslaista: https://intermin.fi/rahankeraysuudistus/ukk Tutustu lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/ 20190863 Ajan virrassa Sote-huollon tietoturvauhkista pitää ilmoittaa Valviralle EU:n verkkoja tietoturvadirektiivi velvoittaa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ja keskeisiä digitaalisten palveluiden tarjoajia ilmoittamaan ja raportoimaan tietoturvaloukkauksista. Myös yhdistysrekisterin ilmoittamisja tietopalvelut uudistuvat. Laki tulee voimaan 1.3.2020. 39 Vanhustyö 4 • 2019 Uusi rahankeräyslaki voimaan keväällä 2020 Uusi rahankeräyslaki helpottaa ja sujuvoittaa rahankeräyksiä merkittävästi. Lisätietoa: PRH:n sivuilta Tutkimuksia eläkeläisten taloudellisesta hyvinvoinnista Eläketurvakeskus on julkaissut kattavan tutkimuksen eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutustu tutkimukseen: https://www.etk.fi/julkaisut/ SENIORSURF VINKKAA Senioreille onkin tarjolla lähes joka opistossa maksuttomia kursseja perustaitojen opettelusta, tietoturvaan, kuvien käsittelyyn ja älylaitteiden käyttöön. Tutustu lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/ 20190872 Kyberturvallisuudesta ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille STM on julkaissut kyberturvallisuutta koskevan ohjeen toimijoiden varautumisen tueksi. Ohjeen tarkoitus on antaa yleiskuva toimialaa koskevista kyberturvallisuuden periaatteista sekä olemassa olevista ohjeista ja suosituksista. Henkilöstövoimavarojen riittävyyden arviointia yhtenäistävä työväline käyttöön vanhusten palveluissa Valvira ja aluehallintovirastot käyttävät toimintayksikköjen henkilöstövoimavarojen arviointiin yhteistä arviointityövälinettä. Ohje on tarkoitettu yleisohjeeksi sosiaalija terveydenhuollon toimijoille erilaisissa organisaatioissa ja se on valmisteltu sosiaalija terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteisessä hankkeessa. Ohje ei esitä yksityiskohtaisia tai teknisiä toimenpiteitä kyberuhkan tunnistamiseen tai torjuntaan, vaan niitä varten toimijat saavat ohjausta muun muassa Kyberturvallisuuskeskukselta. Ohje perustuu Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmaan ja sillä tuetaan osaltaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen varmistamista häiriötilanteissa
Vanhustyön keskusliiton, Kansallisen Senioriliiton, Miina Sillanpään Säätiön ja Synocus Oy:n yhteinen keskustelutilaisuus ikääntyneiden yksinäisyydestä keräsi ennätysmäärän yleisöä SuomiAreenan Puuvillaan. Joensuussa 24.10.2019. Ilmoittautumiset 31.10.2019 mennessä. mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/kuka-viereesi-jaaikaantyneiden-yksinaisyyteen-on-puututtava-nyt-1114337 40 Vanhustyo_0419_conv.indd 40 26.8.2019 18:32:36. Tapahtuman voi järjestää kuka vaan, vaikka yhdessä jonkun paikallisen kumppanin kanssa. Vanhustenviikkoa vietetään tänä vuonna teemalla Varaudu vanhuuteen Gardera dig för ålderdomen. Vanhustenviikko 6.–13.10. SeniorSurf-päivä Vanhustenviikolla tiistaina 8.10. Kerro mielipiteesi: mitä voisimme tehdä paremmin. Helsingissä 4.10.2019. SeniorSurf-päivän tapahtumat ovat hyvä tilaisuus rohkaista ihmisiä käyttämään älypuhelinta, tablettia tai muuta tietotekniikkaa. Tapahtumassa voi olla digiopastusta, ajankohtaista tietoa, tutustumista laitteisiin yms. Kyseessä oli ensimmäinen globaali ikääntymisen korkean tason politiikkaja talousfoorumi, jonka erityisenä painopisteenä olivat digitalisaatio ja uuden teknologian hyödyntäminen. Porissa 14.11.2019. Silver Economy Forum Suomen EUpuheenjohtajuuskauden alkaessa heinäkuussa järjestettiin kansainvälisesti merkittävä ikääntymisen konferenssi, joka kokosi Finlandia-talolle yli 600 poliitikkoa, virkamiestä, asiantuntijaa, tutkijaa sekä yritysja järjestöjohtajaa keskustelemaan ikääntymisen vaikutuksista ja erityisesti sen tuomista positiivisista mahdollisuuksista. Tapahtuman voi edelleen katsoa osoitteesta: https://www. Senioritoiminnan koulutuksia Senioritoiminta järjestää koulutuksia syksyllä 2019 hoivan arjen ammattilaisille ja ryhmänohjaajille. Tutustu foorumin puheenvuoroihin https://silvereconomyforum.eu/ SuomiAreena: Kuka viereesi jää. Katso vinkkejä Vanhustenviikon viettoon vtkl.fi. Tervetuloa osoitteeseen Malmin kauppatie 26, Helsinki! Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Uudet verkkosivut vtkl.fi Juhlavuoden kunniaksi olemme päivittäneet vtkl.fi sivuston ulkoasua ja sisältöä. Ilmoittautumiset 7.10.2019 mennessä. www.vtkl.fi Chilen First Lady kävi vierailulla Chilen presidentin puoliso Cecilia Morel vieraili maassamme toukokuussa 2019 ja VTKL järjesti hänen pyynnöstään vierailun ikääntyneiden asumiskohteeseen. SOSTE suosittelee, että kaikki yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla juhlistavat merkkipäivää 1. Teemaa juhlistetaan koko vuoden ja keskusliitto kannustaa yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään toimintaa ikääntyneille ihmisille erityisesti Vanhustenviikolla. on kansalaisvaikuttamisen. Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.vtkl.fi Avoimet ovet 1.10.2019 klo 12-14 Torstai 1.10. Ilmoittautumiset 27.9.2019 mennessä. Lisätietoa, ohjeita, mainospohjia ja hauskoja innostusvideoita senorsurf.fi-verkkosivuilta. lokakuuta. Konferenssin näkökulmana oli tarkastella pitkäikäisyyttä yhteiskuntien menestystarinana ja lisätä ymmärrystä ikäihmisten roolista osana ihmiskunnan hopeataloutta. Tutustu uusiin sivuihin ja anna palautetta. VTKL:n ovet ovat kaikille avoinna torstaina 1.10.19 klo 12–14. Koulutuspäivissä perehdytään Vahvike-aineistopankin käyttöön, jaetaan ideoita ja innostusta sekä ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Cecilia Morel on hyvin aktiivisesti vanhusten asialla ja hän toimii hallituksen vanhustenhuoltotoimintaohjelman Adulto mejor kärkihahmona. Espoon Lähimmäispalvelu ry:n edustajat esittelivät delegaatiolle Puistokartanoa, jonka monimuotoisista asumisratkaisuista ja järjestöpohjaisesta toiminnasta vieraat olivat hyvin vaikuttuneita
Ett trygghetsarmband kan ge de ensamboende en känsla av trygghet och teknologin stödja självständigheten och funktionsförmågan, när inköpslistorna görs digitalt eller minnet tränas med hjälp av spel. Innovationer kan främja upprätthållandet av meningsfulla levnadsvanor. Hur ska vi i egenskap av anhöriga, beslutsfattare och aktörer inom åldringssektorn lyckas styra utvecklingen på ett kontrollerat sätt och samtidigt tillräckligt snabbt i rätt riktning. Man behöver inte nödvändigtvis ens avstå från den traditionella lördagsbastun, om bastulavar som fungerar med tryckluft lyfter upp bastubadaren i värmen. Vill vi utveckla teknologiska lösningar så att de på ett genuint och värdigt sätt stödjer de äldres funktionsförmåga och ökar säkerheten. Boendeinnovationer är en växande bransch, som det är skäl att förvänta sig mycket av. Eftersom antalet äldre ökar snabbt finns det ett enormt behov av nya innovationer. Med hjälp av samhällsplanering kan man stödja de äldre i att bo hemma, men det finns efterfrågan på kommersiella lösningar. Hannakaisa Heikkinen Ordförande för Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Riksdagsledamot (Centerpartiet) Vanhustyo_0419_conv.indd 41 28.8.2019 9:39:14. En av de största utmaningarna är också värden och attityder. 41 Vanhustyö 4 • 2019 Ledare INNOVATIONER KAN FRÄMJA ETT MENINGSFULLT LIV T eknologiska lösningar kan öka de äldres säkerhet, när kokplattan slocknar av sig själv efter att den har använts
42 Boendeinnovationer F orskningsresultaten har utnyttjats av aktörer inom den offentliga och den privata sektorn samt allmännyttiga föreningar och medborgarnas egna samfund som aktivt har utvecklat olika alternativ som kombinerar boende och service. FOTO: ILKKA VUORINEN Vanhustyo_0419_conv.indd 42 28.8.2019 8:26:45. Forskningsresultaten visar att boplatsens egenskaper och sociala nätverk har stor betydelse för dels hälsan och självständig funktionsförmåga och dels även för behovet och erhållandet av hjälp. Allt mer mångskiftande former av BOENDE OCH OMSORG Inom forskningen i åldrande har man under de senaste åren börjat intressera sig allt mer för omgivningens betydelse för de äldres välbefinnande. Även inom serviceboende stöds principen om flergenerationsboende på det sättet, att daghem placeras i samma lokaler eller så att studerande bor på servicehem enligt en holländsk modell. Mängden av boendemodeller för seniorer och flergenerationer samt utvecklingsprojekt för vidare sociala kontakter i boendemiljöer har ökat snabbt. På olika håll i Finland har seniorkvarter och -byar, kollektivt seniorboende, boendesamfund och nya former av familjevård rests upp
Nya modeller för senioroch serviceboende är en del av denna utveckling. Ett exempel på en hybridmodell finns i ett seniorkvarter i Palokka i Jyväskylä, där tre flervåningshus förenas av gemensamma utrymmen på första våningen och två gemensamma gårdar. Vittnar de nya modellerna om en verklig förändring inom boendekulturen och omsorgslösningarna. Kommer separata servicehus att få ge vika för allaktivitetscenter. Det har skett en ”hybridisering” även inom seniorboende tjänsterna. Med de gemensamma hobbyoch mötesrummen samt tvättstugan och de gemensamma gårdarna introduceras delningsekonomins principer i seniorboendet. Den grundläggande principen är att boendemiljön ska främja aktivitet och självständighet, men samtidigt erbjuda sociala kontakter och olika tjänster. De kännetecknas av samarbete mellan aktörer inom den offentliga, privata och tredje sektorn, en kombination av vanligt boende och serviceboende samt större uppmärksamhet på invånarnas egna valmöjligheter och delaktighet. Den senaste trenden har varit boendemodeller som kombinerar såväl senioroch/eller flergenerationsboende som serviceboende. I kvarteret erbjuder det privata byggföretaget ägarbebodda bostäder, sociala hyresbostäder samt bostadsrättslägenheter. (2017). Man kan dock förvänta sig att modellerna för boende och omsorg kommer att diversifieras ytterligare i framtiden, när allt fler personer inom de stora åldersgrupperna har behov för och kräver olika alternativ för boende och omsorg. I och med att allmännyttiga föreningar och kommunerna har ökat sin medverkan i byggprojekt, har produktionen av bostäder riktade till medeloch låginkomsttagare ökat, men det finns ännu utrymme för att utöka den. 14–15). Är framtiden hybrid. Seniorkvarteret är på så sätt en riktig hybrid, men inte den enda i sitt slag. Hållbara lösningar för boende och omsorg förutsätter olika typer av omsorgslösningar och anpassningsbara boendemiljöer och bostadshus som lämpar sig för invånare av olika ålder och med olika funktionsförmåga. Vanhustyo_0419_conv.indd 43 27.8.2019 10:42:16. I bakgrunden finns en insikt i att möjligheten att självständigt röra sig i omgivningen kring det egna hemmet och själv sköta sina ärenden är en viktig faktor i välbefinnandet, men å andra sidan är sällskap och stöd av andra människor minst lika viktigt. Kunskapen om betydelsen av sociala kontakter har gett upphov till en riktig gemenskapsboom, som har gjort stödjande av sociala relationer och gemenskap till ett standardvärde i nya projekt. En viktig utmaning i framtiden kommer att vara integreringen av boende för personer med minnesstörningar med konventionellt boende. . Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Omsorgspolitiken har länge präglats av principen om så kallat kvarboende (ageing in place). Å andra sidan stödjer kommunerna med hjälp av stödet för närståendevård den omsorg som familjen ger samt beställer omsorgstjänster av privata företag. Motsvarande typer av kvarter och bostadsområden har byggts, håller på att byggas eller planeras på olika håll i Finland. Är hybridmodellerna för boende och omsorg ett sätt att möjliggöra såväl god omsorg som självständigt beslutsfattande, bibehållande av sin livsstil när man åldras. Målet är att skapa boendeoch verksamhetsmiljöer som stödjer dels de äldres egen aktivitet och självständig funktion i vardagen och dels sociala relationer, växelverkan och ömsesidig hjälp. Text: Outi Jolanki, docent, Tammerfors universitet och Jyväskylä universitet Läs mer Jolanki, O., Leinonen, E., Rajaniemi, J., Rappe, E., Räsänen, T., Teittinen, O., & Topo, P. Framtiden får utvisa vilka av de nya boendelösningarna som får fotfäste i kulturens mentala landskap och i vedertagen praxis inom tjänster för äldre. Seniorkvarteret i Palokka (på finska): https://www.bst-ark.fi/projekti/palokanseniorikortteli/ Kollektiva seniorboenden (på finska): https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/ARAviesti/ARAviestin_verkkoartikkelit/ Uudenlaista_elamaa_senioritalossa(41807) Modellerna och projekten strävar antingen direkt eller indirekt till att tillfredsställa eller förbereda för omsorgsbehoven. Restaurangen på första våningen betjänar även invånare i området som bor utanför huset. (Läs artikeln på s. 43 Vanhustyö 4 • 2019 Stödjande av sociala relationer och gemenskap är ett standardvärde i nya bostadsprojekt. Statsrådets kansli, Helsingfors. Statsrådets utredningsoch forskningsverksamhets publikationsserie 47/2017. Därtill erbjuds de egentliga omsorgsoch boendetjänsterna i samma boendemiljö eller till och med i samma hus. Med hänsyn till antalet, är konventionellt ägaroch serviceboende alltjämt det mest förekommande. Därtill har en privat tjänsteproducent servicebostäder i huset. Man kan dock påstå att den har förändrats från att betyda att man stannar i sitt hem till att man åldras i en gemenskap och en välbekant livsmiljö. De har även mer resurser än tidigare generationer för att förverkliga sina egna önskemål om boendeform. Kommer separata servicehus att få ge vika för allaktivitetscenter. Hybridmodeller för boende och omsorg Vårdforskare pratar om hybridmodeller för omsorg med vilka man avser exempelvis omsorg, såväl från närstående och genom kommunal hemservice, som i form av köpta tjänster från privata serviceproducenter
Vanhustyo_0419_conv.indd 44 26.8.2019 18:33:02. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Turvallinen ja helppo tapa kirjoittaa reseptejä RESEPTIPALVELUT DomaCare reseptijärjestelmän kautta lääkärit voivat kirjoittaa vaivattomasti sähköisiä lääkemääräyksiä ja hoitajat tarkastella reseptilistoja. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Ainoana Suomessa osana toiminnanohjausjärjestelmää RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/reseptit Kotija asumispalveluiden työn tehostamiseen MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia