Elämän ”kovalevy” täynnä OSAAMISTA ENNAKOIMALLA elämänlaatua Ikääntyneet ovat yhteiskunnan tärkeä voimavara SENIORARBETE 4 • 2020
Vanhustyö-lehti 5/2020 ilmestyy 13.11. Uusia tuulia ikääntyvien asumispolitiikkaan Usein ihmisten toiveita selvitetään kyselyillä ja rasti-ruutuunvastauksilla. Väestön ikääntymisestä on Suomessa puhuttu jo kauan. • Tulevaisuuden asuminen 2 SENIORARBETE. 10–11 Eläkeläinen on yhä aktiivisempi kuluttaja Eläkeläisten asema kulutuksella mitattuna on kohentunut, tulotaso kasvanut ja asema suhteessa työikäisiin on parantunut selvästi pitkällä aikavälillä. Toisaalta ikääntymisessä on myönteisiä puolia. Tutkimusten valossa iällä ja kulutuksella on selvä yhteys. Euromääräistä hintaa arvokkaampaa on sen kautta luotu ja koettu ilo, hyvinvointi, oppiminen sekä yhteisöllisyyden tunne. Elämän ”kovalevy” täynnä osaamista ja omanarvontunnetta Me vanhat ihmiset olemme keskenämme eri-ikäisiä ja erilaisia, koska elämässä kaikki eletty ja koettu erilaistaa. Tällaiset vastaukset kertovat jotain kodin merkityksestä, mutta ne eivät kovinkaan hyvin tavoita todellisuutta, missä ikäihminen elää. Meillä on kuitenkin paljon vahvuuksia ja voimavaroja, kaikilla omanlaisiaan. 16–17 20–22 Ikääntyminen voimavarana 6–8 Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. 12–13 Ikääntyneet ovat tärkeä voimavara vapaaehtoistoiminnalle Vapaaehtoistoiminnalla on suuri yhteiskunnallinen arvo ja merkitys. Yleensä puheen sävy on huolestunut: väestö ikääntyy ja rahat loppuvat
9 Yhdessäolo ja vertaistuki auttavat omaishoitajaa jaksamaan 10 Eläkeläinen on yhä aktiivisempi kuluttaja 12 Ikääntyneet ovat tärkeä voimavara vapaaehtoistoiminnalle 14 Isovanhemmuuden onni ja merkitys 16 Elämän ”kovalevy” täynnä osaamista ja omanarvontunnetta 18 Lyhyesti 20 Katse kertomukseen: uusia tuulia ikääntyvien asumispolitiikkaan 22 Kauniit lauseet ikääntyneiden arvokkuudesta eivät riitä kuntoutuspalvelujen toteuttamisessa DIGI JA TEKNOLOGIA 23 Kohtaamiset etänä ovat ihan OK ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 24 Esteetön älytalo Villa Mikael tarjoaa uudenlaista rakentamisen mallia OSALLISUUS 26 Tässähän ollaan kuin saman kahvipöydän äärellä – Ryhmäkokoontumisia videoyhteyksien välityksellä VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 28 Ennakoimalla elämänlaatua 30 Ystävyyssuhteista huolehtiminen tuo voimavaroja eläkeikään 32 Toimintatonni: Viriketoiminta hakee uusia muotoja 34 Riittämättömyyden tunne muistiammattilaisen työssä 36 Sotainvalidit vanhuspalvelujen pioneereina 37 Askaretta aivoille ja piristystä päivään! 38 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 39 Ajan virrassa 40 Vad betyder en åldrande befolkning och vilka är följderna. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Annikki Korhonen Merja Lankinen Kari Mäkelä Tuulikki Petäjäniemi PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi TILAUSHINNAT 2020 Vuosikerta 45 € Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Ikääntyneiden moninainen merkitys alkaa kirkastua 5 Ajatuksia korona-ajasta 6 Ikääntyminen voimavarana 6 Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 43 Ledare: De äldres mångskiftande betydelse börjar bli klar Kansikuva: Vastavalo Vanhustyö 4 • 2020 3 4 • 2020. Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Näitä mahdollisuuksia yhteiskunnan tulisi aktiivisesti kehittää ja mahdollistaa nykyistä paremmin. Voimavarat ovat kullakin yksilölliset, mutta niitä on mahdollista tunnistaa ja kehittää. Ikääntyneiden etuoikeus on ottaa hieman rennommin, mutta mikäli voimavaroja ja haluja riittää, pitäisi ikääntyneille mahdollistaa mukanaolo Suomen kehittämisessä tiiviisti. Ikääntyminen on voimavara yksilölle ja yhteiskunnalle. VUOSIEN KARTTUESSA ihmiset oppivat ymmärtämään itseään ja elämää paremmin. Samalla ikääntynyt voi antaa itse takaisin saamaansa hyvää. NÄKÖKULMA ON lohdullinen, koska vanhenemiseen liittyy paljon ennakkoluuloja, joista surullisimmat käsittelevät ikääntyneitä pelkkänä kulueränä excel-taulukossa: on hoivaa ja kelataksia, joista yhteiskunta kuittaa leijonanosan. Ikääntyminen on voimavara, jota ei pidä tuhlata kevyesti – tai riittävän ymmärryksen puutteessa tahattomasti. Vanheneminen tuo perspektiiviä, jolla käsitellä eteen sattuvat ilot ja surut. Hieman kolkolta kalskahtava termi ”tuottava ikääntyminen” pitää sisällään aktiivista osallistumista. YHTEISKUNNALLA EI ole varaa haaskata seniorikansalaisten osaamista, kykyjä, taitoja ja panosta. Onneksi ikäkäsitykset ovat muuttuneet ja vanhusten arvostus yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä on noussut. KULUNEET KORONAKUUKAUDET ovat konkreettisesti näyttäneet, millaisen loven arjen toimivuuteen jättää se, jos ikääntyneiden toiminta eri muodoissa jostakin syystä ei olekaan mahdollista. Yhteiskuntamme ei kuitenkaan kestä, jos näkökulma ikääntyneisiin on näin insinöörimäinen. Ikääntyneiden moninainen merkitys alkaa kirkastua I kääntymisen tutkimuksessa puhutaan paljon vahvasta, terveestä vanhenemisesta, johon kuuluu aktiivinen ikääntyminen, joka tuottaa lisäarvoa niin ihmiselle itselleen kuin ympäröivälle yhteiskunnallekin. Se myös sisältää tärkeänä osana ikääntyneiden voimavarojen ja osallistumismahdollisuuksien arvostamisen. Aktiiviset vastuunkantajat voivat tätä näkökulmaansa jakaa myös muiden käyttöön. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Pääkirjoitus 4. . Se tulisi tiedostaa entistä paremmin. Vanheneminen nähdään elämänvaiheena, jolla on paljon annettavaa henkilölle itselleen – elämä on tarjonnut paljon ja sillä on jotakin vielä tallessa jaettavaksi. Tai ikääntynyt voi nauttia ansaitsemistaan väljemmistä vuosista puurtamisen ja suorittamisen jäätyä työelämän ovien taa. Yhteiskunnassamme on syytä pohtia tarkemmin, miten kolmanteen ikään ennättäneet pidetään mukana entistäkin paremmin. Eläkeiässä on mahdollista keskittyä rakkaisiin harrastuksiin, hankkia uusia – ehkä kantaa vastuuta luottamustehtävissä tai osallistua vielä työelämään tarjoten omaa laajaa kokemustaan edelleen käyttöön. PARANTUNUT TOIMINTAKYKY ja terveys verrattuna aiempiin ikääntyneisiin antaa tämän päivän senioreille mahdollisuuksia, joita aiemmin ei ollut tarjolla
Ruokailu muuttui. Sähköposti raksutti viestejä harrastusten ja tapahtumien peruutuksista, tiedotusvälineet välittivät uutisia koronan vaikutuksista maailmalla. Mökille muutto mullisti arkielämäni. Kaipuun tunnetta lievitti sähköinen yhteydenpito perheenjäseniin ja ystäviin. Autolla ei juuri ajettu. Selvisimme karanteeniajasta yhdessä vaimon kanssa. Kauppa-asiat oli hoidettava verkossa ja lounaille järjestettävä kotiinkuljetus. Kun kaikki yhdistystoiminta tapahKari Mäkelä (74) STM:n käsky yli 70-vuotiaille välttää liikkumista kodin ulkopuolella, oli suuri muutos. Lähetimme sähköposteja ja tekstiviestejä kaikille jäsenillemme, perustimme soittorinkejä ja jaoimme jumppaohjeita. Hämmentävää oli, että kaikki 70 vuotta täyttäneet niputettiin yhteen ryhmään terveydentilaan tai kuntoon katsomatta. Kesän suvantovaiheen mentyä olo on epävarma. Nykyteknologia nousi arvoon arvaamattomaan, mahdollisti monia asioita ja helpotti eristyksessä oloa. K u va : Ilk ka V u o ri n e n K u va : Ilk ka V u o ri n e n Tuulikki Petäjäniemi (78) Perjantaina maaliskuun 13. Olen tullut todella varovaiseksi liikkumaan ihmisten joukossa. Vanhustyö 4 • 2020 5 Toriparlamentti. Ihmettelin myös, miksi meitä ei kehotettu huolehtimaan enemmän kunnostamme. Päivittäinen ulkoilu oli tärkeää. Tiedotusvälineiden päivittäisestä koronakatsauksesta tuli välttämättömyys. Tuusulan senioreissa hallituksen kokoukset pidettiin etänä ja jäsenistölle järjestettiin etäluento. Kevät ja luonto toimivat terapeutteina. En osannut tarttua kunnolla mihinkään. Polttoaineessa säästettiin. Se oli kuin leirituli, joka kokosi ihmiset yhteen. tumineen ja retkineen peruttiin, oli löydettävä uusia kanssakäymisen tapoja. Meitä suojeltiin, mutta tuliko Annikki Korhonen (83) Maaliskuun puolivälissä elämä pysähtyi. päivänä melko täysi kalenterini oli koronan vuoksi yhtäkkiä typötyhjä. Digitaaliset perhejuhlatkin tuntuivat lähes aidoilta. Samalla minusta, aktiivisesta ja osallistuvasta seniorista tuli ikäni vuoksi suojeltava ja autettava ”vanhus”. Lasten perheiden kanssa pidimme viikoittain ”sukukokouksia” etänä. Ajatuksia korona-ajasta Tätä lehden numeroa tekemässä olleet aktiiviset ikääntymisen asiantuntijat kertovat tuntojaan korona-ajasta. Teamsit yms. Vaimo tilasi ruokatarvikkeet kaupasta ja haki ne valmiiksi pakattuina kasseina. Eristys oli täydellinen: kukaan ei käynyt, kaikki asiat ulkoistettiin. On hyvä, että karanteenin vuoksi en ole toistaiseksi saanut tartuntaa. Vaimon kanssa rikoimme käskyä, kun pyrimme Tuusulassa kerran päivässä kävelemään tunnin lenkin. Opin kuitenkin arvostamaan entistä enemmän elämäni perusasioita, rakkautta ja terveyttä. Pari konkreettista päätöstä tein: ulkomaille en enää matkusta ja kättelemistä vältän. Eristysaika herätti huomaamaan, miten globaalissa maailmassa elämme, miten epäoikeudenmukaisesti korona kohteli ihmisiä. Yhteisöllisyyden tunne oli vahva, ihmissuhteiden arvo korostui entisestään. ovat helpottaneet yhteydenpitoa, mutta kasvokkain kohtaaminen on tärkeää. Alkuun tuntui epätodelliselta, tunsin eläväni kauhuleffaa. Kauhistuttava kevät muuttui vähitellen positiiviseksi kokemukseksi. Monet nuoret näyttivät ajattelevan, että me ikäihmiset olemme riskiryhmää, koska juuri me tartuttaisimme koronan muille. En enää voinut kuljettaa lapsenlapsia harrastuksiin. meistä nuorempien keskuudessa joukko, jota saadaan käskyttää. Mutta se ei valitettavasti jalostanut minusta parempaa ihmistä. Karanteeniajassa hämmensi se, että meidät yli 70-vuotiaat painokkaasti asetettiin eri tilanteeseen kuin nuoremmat. Kaikki kodin ulkopuoliset harrastukset jäivät pois ja terveyteen liittyviä asioita siirrettiin eteenpäin
Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa työikäisiä on nykyistä vähemmän ja väestön niin kutsuttu. Työeläkejärjestelmä vastaa eläkeläisten toimeentulosta ja kunnat taas sosiaalija terveyspalveluista. Eläkemenojen kasvu Suomen tapaisessa hyvinvointivaltiossa suuri osa väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista on julkisen sektorin vastuulla. Ikäluokkien välinen kokoero näyttää muuttuvan vielä epäedullisemmaksi sen vuoksi, että syntyvyys kääntyi laskuun 2010-luvulla. Kun aiemmin vuodessa syntyi noin 60 000 lasta, on luku painunut nyt alle 50 000:en. V äestön ikääntymisestä on Suomessa puhuttu jo kauan. Pidentyvä elinikä ja aleneva syntyvyys Elintaso on meillä ollut jo pitkään korkea, työt ovat muuttuneet vähemmän kuluttaviksi ja erityisesti sydänsairauksien hoidossa ja ehkäisyssä on edistytty kovasti. Vielä 1960-luvulla oli yleistä, että erityisesti miehet kuolivat alle 70 vuoden iässä. Suomessa suuri muutos tässä suhteessa on tapahtunut viimeisen 50 vuoden aikana. Tärkein niistä on se, että paremman terveyden ansiosta elämme pidempään kuin aiemmin. Naisten elinikä on toki edelleen miehiä korkeampi. Toisaalta ikääntymisessä on myönteisiä puolia. Eliniän pidentymisen ohella tähän kehitykseen vaikuttavat myös ikäluokkien kokoerot. Syntyvyys on kuitenkin kaikissa kehittyneissä maissa alentunut jo pitkään ja lapsia syntyy vähemmän kuin ennen. Keskimääräinen lapsiluku oli Suomessa hyvin pitkään noin 1,8. Eliniän pidentymisen vuoksi 80 ja 85 vuotta täyttäneiden lukumäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Yleensä puheen sävy on huolestunut: väestö ikääntyy ja rahat loppuvat. Suomen tapaisissa kehittyneissä maissa eletään pisimpään. Niinpä myös miehet voivat odottaa saavuttavansa 80 vuoden iän. Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Eläkeikäisten eli 65 täyttäneiden lukumäärä on moninkertaistunut 50 vuoden aikana ja on nousemassa noin 1,5 miljoonaan. 6 Ikääntyminen voimavarana. Odotettavissa oleva elinikä on noussut kaikkialla maailmassa jo pitkään. Kansainvälisessä vertailussa tämä oli varsin hyvä taso ja riittävä turvaamaan suhteellisen tasapainoisen väestökehityksen. 2010-luvun aikana syntyvyys on kuitenkin painunut alaspäin ja keskimääräinen lapsiluku on nyt vain noin 1,4. Väestön ikääntymisellä tarkoitetaan yleensä sellaista ikärakenteen muutosta, jossa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Nykyään ei ole enää tavatonta, että eletään 80 vuotta, pikemminkin on yleistä elää 90 ikävuoden tuntumaan. Elinajan odotteen jatkuva pidentyminen onkin tärkein yksittäinen tekijä, joka aiheuttaa väestön ikääntymistä niin meillä kuin muuallakin. Syynä tähän olivat heikko elintaso, lapsuusajan köyhyys, raskaat työt ja heikko terveydenhoito. Sen jälkeen olot ovat parantuneet. Jos lapsia syntyisi runsaasti, eliniän nousu ei välttämättä muuttaisi ikärakennetta kovin voimakkaasti. Tämän vuoksi eläkeiän saavuttaneet vuosina 1945—1955 syntyneet ikäluokat ovat paljon suurempia kuin nuoremmat ikäluokat. vanhushuoltosuhde muuttuu epäedulliseen suuntaan
Eläkkeiden rahoituspohja vahvistuisi myös, jos työurat pidentyisivät nykyisestä tai jos eläkevaroille Vanhustyö 4 • 2020 7. Tarkoitus on, että osa tulevista eläkemenoista katetaan eläkerahastojen sijoitustuotoilla. Työeläkemeno oli viime vuonna jo 30 miljardia euroa ja summan odotetaan tulevina vuosina kasvavan edelleen. Menojen kasvusta ei kuitenkaan aiheudu vastaavansuuruista eläkemaksujen korotuspainetta, koska ikärakenteen muutokseen on varauduttu jo kauan aikaa eläkemaksujen rahastoinnilla. Eläketurvakeskus arvioi laskentamalliensa avulla eläkevarojen ja maksutulon riittävyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Tilanne on kuitenkin hallittavissa eikä eläketurva ole uhattuna. Tällä hetkellä ennusteet näyttävät siltä, että tulevaisuudessa eläkemaksuja on korotettava, ellei väestökehitys muutu parempaan suuntaan. Työeläkevaroja on tällä hetkellä noin 200 miljardia euroa. Osa eläkemaksutulosta on laitettu säästöön ja sijoitettu, ja kertyneet sijoitustuotot ovat kasvattaneet rahastoja. Eläkkeiden osalta ikärakenteen muutoksesta seuraavat menopaineet voidaan ennustaa. Tiedämme, että eläkemenot nousevat tulevina vuosikymmeninä suhteessa palkkasummaan. Eläkemenoa kasvattaa eläköitymisen lisäksi myös se, että alkavat eläkkeet ovat tyypillisesti selvästi isompia kuin vanhempien ikäluokkien keskimääräiset eläkkeet. Keskimääräinen eläke oli vuonna 2019 noin 1500 euroa kuukaudessa, kun taas samana vuonna eläkkeelle jääneiden miesten eläkkeet olivat keskimäärin jo noin 2000 euroa kuukaudessa
Uhkana on kuntien rahapula ja työvoimapula. Parannettavaa on silti edelleen. Teksti: Jaakko Kiander, johtaja, Eläketurvakeskus 8. Tällä hetkellä suurimpana huolenaiheena ovat nuorten aikuisten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Suurempia ongelmia on sen sijaan odotettavissa sosiaalija terveyspalveluissa. Julkisen talouden kannalta väestön ikääntymisen suurimmat haasteet eivät liity eläkkeisiin. Tässä taas tärkein tekijä on ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Vanhusväestö on suurimmillaan 2030-luvulla eli samaan aikaan kun työikäinen väestö alkaa supistua, mikä voi pahentaa pulaa hoitohenkilökunnasta. saataisiin parempi sijoitustuottoja. Toimintakyky avainasemassa Eläkeikäiset ovat nykyään suurelta osin hyväkuntoisia ja aktiivisia. . Varttuneiden lisääntynyt työnteko lieventääkin jonkin verran ikärakenteen muutoksen vaikutuksia työmarkkinoihin. Tehokkainta tulevien ongelmien ratkaisun kannalta olisi palvelutarpeen vähentäminen. Virallinen vanhuuseläkeikä kohoaa asteittain vuoteen 2027 asti, mutta keskiarvoa alentavat työkyvyttömyyseläkkeet. Vanhusväestö on suurimmillaan 2030-luvulla. Näiden avulla on tähänkin asti saavutettu merkittäviä parannuksia ja on syytä uskoa, että hyvä kehitys voi jatkua tulevaisuudessakin. Suomalaisten työurat ovat jo pitkään kehittyneet hyvään suuntaan. Tätä tavoitetta voidaan edistää monin tavoin. Niiden tuottaminen ja rahoittaminen on suurelta osin julkisen sektorin vastuulla. Raskaita palveluita ei tarvita niin kauan kuin kotona asuminen ja arjesta selviäminen onnistuvat omin voimin. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi jatkaa myös työtä myös alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Kun vielä 1990-luvulla eläkkeelle jäätiin keskimäärin 58 vuoden iässä, on vastaava luku nyt noin 61 vuotta. Eläkejärjestelmä on suhteellisen hyvin varautunut ja pystyy myös tarvittaessa sopeutumaan muutoksiin. Keskimääräinen eläkkeelle jäänti-ikä on noussut jo pitkään. Heikko väestönkehitys tekee tilanteen vaikeammaksi. Kuntoilun ja muun aktiivisuuden lisäksi tärkeitä ovat myös asumisratkaisut sekä avustavan teknologian ja lääketieteen kehittyminen. Yli 60-vuotiaiden työssäkäynti onkin ollut jo pitkään kasvussa. Olisikin tärkeää ehkäistä työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä ja parantaa kaikkien ikäryhmien mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Sijoitustuotot riippuvat kuitenkin globaalien sijoitusmarkkinoiden kehityksestä ja myös siitä, kuinka paljon sijoitusriskiä halutaan ottaa
Toivuin miehen ja perheen tuella Resurssointi omaishoitoon on investointi, joka vähentää tai siirtää myöhäisemmäksi julkisesti rahoitetun raskaamman hoivan tarvetta ja vähentää hoivamenoja. Muistisairaus alkoi näkyä, kun 54 vuotta aviossa ollut pariskunta muutti omakotitalosta kerrostaloon Rovaniemen keskustaan nelisen vuotta sitten. Aluksi Kantolan mies kykeni itse huolehtimaan arkisista toimista kuten peseytymisestä, pukeutumisesta ja syömisestä. Matti Mäkelä, Omaishoitajaliitto, www.omaishoitajat.fi Omaishoidon taloudellinen arvo Vanhustyö 4 • 2020 9. Teksti: Merja Lankinen sopimus tuo siis kunnalle vähintään 30 000 euron säästön per vuosi. Vaihtoehtoisen hoidon kustannukset ovat 42 000—114 000 euroa vuodessa hoidettavaa kohti. – Nyt pitää olla kaikessa mukana. Keskusteltuaan huolestuneiden lasten ja hoitohenkilökunnan kanssa, Kantola on hakenut miehelleen hoitopaikkaa. Muistisairaus on etenevä sairaus, ja muistisairaan henkilön hoitaminen on käy koko ajan raskaammaksi. Mieheni vaatii valvontaa ja hoitoa 24/7, Kantola toteaa. Kaikesta saamastaan tuesta huolimatta arjesta selviytyminen on käynyt Kantolalle raskaaksi. En oikein tiennyt, miten suhtautua mieheni sairauteen. . R ovaniemeläinen Pirjo-Riitta Kantola (78) on toiminut reilu neljä vuotta muistisairaan miehensä omaishoitajana. Kantola on harkinnut ryhtymistä itse vapaaehtoiseksi. – Alussa olin kovin hämilläni. Päätin, jos mieheni sairastuu, haluan hoitaa häntä. Miehen muistisairaus on edennyt Yhdessäolo ja vertaistuki auttavat omaishoitajaa jaksamaan Omaishoitajan työ on paitsi antoisaa, niin raskasta. Itselläni oli 14 vuotta sitten aivoinfarkti ja koko oikea puoli halvaantui. Muistisairas henkilö saattaa kieltäytyä syömästä ja vaatteiden pukemista. Mutta jossain vaiheessa pitää myöntää, että omat voimat ja taidot eivät riitä. Tukena on kuitenkin oma perhe ja Napapiirin Omaishoitajien vertaisryhmät. Miehen päiväunien aikaan Kantola pystyi hoitamaan asioita. Olemme saaneet olla yhdessä. Omaishoitosopimus maksaa kunnalle 13 300 euroa vuodessa. Aiemmin taitava, huolellinen ja älykäs mies ei enää kyennytkään huolehtimaan itsestään, Kantola kertoo tuntojaan. Omaishoitajille myönnettävän omaishoidon tuen voisi moninkertaistaa ja silti omaishoito olisi edullisempaa hoitoa kuin vastaavan tasoinen hoito jollain muulla tavalla. Hänen tasapainonsa on mennyt heikoksi, Kantola kuvaa arkeaan. Napapiirin Omaishoitajien tapaamisissa Kantola sai kuitenkin paljon kaivattua tietoa ja tukea. Hieman Kantolaa arveluttaa yksin jääminen. Muistisairaus kuitenkin etenee ja arki muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Koko ajan pitää herkällä korvalla kuulostella, lähteekö mies liikkeelle. Yksi omaishoitosekä erinomaisen hoidon ja kuntoutuksen avulla. Yöt ovat muuttuneet levottomiksi ja pätkittäin nukkumiseksi. Edessä on vaikea päätös. Vastentahtoisuus arjen askareita kohtaan usein yleistyy muistisairauden edetessä. Omaishoitajat pitävät saamaansa tukea vaativasta ja sitovasta hoitotyöstä usein riittämättömänä. Keskustelut muiden samassa tilanteessa olevien kanssa lisäsivät ymmärrystä siitä, mitä mahdollisesti on odotettavissa. – Olisin halunnut, että mieheni olisi saanut olla kotona. Päätös ei ole ollut helppo. Vessakäyntiä ja lääkkeiden ottamista kuten diabetes-piikitystä saatetaan vastustaa, myös aggressiivisuus lisääntyy. siihen pisteeseen, että on vaikea pärjätä kotona. Pelkästään ikääntyneiden hoidon menot olisivat vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä suuremmat ilman omaisten apua. – Päivääkään en vaihtaisi pois. Vertaistuella on ollut suuri merkitys oman jaksamisen kannalta
Varallisuus karttuu pitkällä aikavälillä muun muassa säästämisen, arvonnousun ja perintöjen seurauksena. Vauraat eläkeläiset Ikä ja kotitalouden rakenne ovat keskeisiä varallisuuden jakautumisen taustatekijöitä. Kuluttajat hakevat palveluista paitsi helpotusta arkeen, myös elämyksellisiä kokemuksia. Palveluiden suosio kasvaa Yhä useampi on jo tullut tutuksi ajatuksen kanssa, että kodin askareita voi ostaa palveI kääntyneiden toimintakyky on eri mittareilla tarkasteltuna kohentunut selvästi viime vuosikymmenten aikana. Tutkimustulosten valossa näyttääkin siltä, että ikääntyneiden taloudellinen tilanne on melko hyvä. Taloudellista turvallisuutta tuovat eläkkeen lisäksi usein omistusasunto ja muu omaisuus. Ei mikään pieni joukko. Yli 64-vuotiaiden kulutusmenot nousussa Tilastokeskuksen viimeisin tilasto kotitalouksien kulutuksesta on vuodelta 2016. Kuluttamisen trendi siirtyy yhä useammin tavaroista kohti palveluja. Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen kulutuksen kasvu näkyy selvimmin 50–70-vuotiaiden kulutuksessa. Ei olekaan ihme, että ”kolmannessa iässä” olevat eläkeläistaloudet käyttävät rahojaan usein juuri kulttuuriharrastuksiin ja matkailuun. Viimeistään nyt on aika nähdä eläkkeiden ostovoima kansantaloudelle yhtä tärkeänä kuin palkansaajien ostovoima. Tuolloin paljastui, että yli 64-vuotiaiden kulutusmenot olivat kasvaneet lähes 14 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2016. Summa 10. Myös liikenteeseen ja tietoliikenteeseen kului rahaa yhä enemmän. Ikkunoiden pesu, nurmikon leikkaaminen, lumityöt tai kotisiivouspalvelut ovat esimerkkejä palveluista, joilla voi helpottaa omaa arkeaan. Yksi eläkeläiskotitalous käytti kulutukseen keskimäärin noin 23 000 euroa vuonna 2016. Joskus viitataan ”kolmanteen ikään”, joka koittaa eläkeiän alkupäässä, ennen varsinaista vanhuutta. Parantuneen elintason ja toimintakyvyn ansiosta eläkeläiset ovatkin aktiivisempia vapaa-ajan kuluttajia kuin aiemmat sukupolvet. Asunnon omistavien osuus kasvaa iän mukana ja eläkkeelle siirtyvistä suurin osa asuu omistusasunnossa, josta ei yleensä ole enää velkaa. Palveluihin käytetty rahamäärä kasvaa yhä suuremmaksi. Myös hyvä terveys, sekä perheen ja ystävien tuki luovat turvaa. Työelämä kiireineen ja ruuhkavuodet eri velvollisuuksineen ovat jääneet taakse ja vapaa-ajan voi täyttää itseään kiinnostavalla toiminnalla. luina ulkopuolisilta. Taustalla on muun muassa työeläkkeiden kasvu eläkeläisten tulonlähteenä samalla, kun kansanja takuueläkkeensaajien määrä puolestaan on vähentynyt. Eläkeläisten asema kulutuksella mitattuna on kohentunut, tulotaso kasvanut ja asema suhteessa työikäisiin on parantunut selvästi pitkällä aikavälillä. Lisäksi monilla on kesämökki, sijoitusasunto tai metsävarallisuutta. Yksityistaloudet ovat nyt vauraampia kuin koskaan ja kertynyttä varallisuutta halutaan ja uskalletaan käyttää myös oman hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi. Palvelujen kuluttamiseen liittyy monesti myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoa, jotka osaltaan lisäävät onnellisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Eläkeikäiset käyttivät rahaa aiempaa enemmän etenkin hotellija ravintolapalveluihin. Eläkeläisillä on ostovoimaa 2030-luvun taitteessa yli 65-vuotiaita on ennustettu olevan noin neljäsosa väestöstä. Eläkeläinen on yhä aktiivisempi kuluttaja Eläkeikä ei todellakaan tarkoita sukan neulomista kiikkustuolissa – päinvastoin! Tilastojen tarkastelu antaakin tukea ajatukselle aktiivisesta eläkeläisestä
Toisaalta niillä omistusasujilla, jotka ovat maksaneet asuntovelkansa, asumismenot saattavat olla pieniäkin. Terveydenhoitomenojen osuus nouseekin selvästi iän mukana, erityisesti yli 60-vuotiailla. On kuitenkin selvää, että pienituloisessa taloudessa tulojen pienikin supistuminen on tuntuvaa ja pois muusta ostovoimasta. Varautuminen kasvaviin terveysriskeihin voi näkyä säästäväisessä elämäntyylissä. Tutkimusten valossa iällä ja kulutuksella on selvä yhteys. Vaikuttaa myös siltä, että ne, joilla on varaa valita kalliimpia terveydenhoidon vaihtoehtoja, myös hankkivat niitä. Jutussa käytetyt lähteet • Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus 2012-2016 • Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:4, Näkökulmia eläkeläisten hyvinvointiin – toimeentulosta kulutukseen ja ajankäyttöön, Tuominen Eila (toim.) (aineistona mm. Vaikka eläkeläistalouksien kulutusmenot ovatkin kasvaneet, kulutus kohdistuu muita ikäryhmiä selkeämmin välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten elintarvikkeisiin ja asumiseen myös terveysmenot voivat olla tuloihin nähden suuret. Tilastokeskuksen kulutustutkimukset vuosilta 1966–2001) • Eläketurvakeskuksen raportteja 2015:6, Eläkeikäisten kulutus Suomessa 1985– 2012 • Eläketurvakeskus: Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 • Eläketurvakeskus & Kansaneläkelaitos: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2017 • TELA.fi 2018 • Hs.fi • yle.fi https://yle.fi/uutiset/3-9996417 ja kestokulutushyödykkeet on jo hankittu keski-ikäisenä. Tarpeet voivat pienentyä ikääntymisen myötä: työelämä ei vaadi vaatekaapin täydentämistä, työmatkalla napatut heräteostokset jäävät pois Vanhustyö 4 • 2020 11. Monet ovat tottuneet selviytymään pienillä tuloilla. . Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan kulutusmenot ovat kehittyneet. Säästäväisyys kasvaa, kun tulot pienenevät Eläkeikäiset säästävät edelleen suuremman osan tuloistaan kuin työikäiset. Ikääntyvät hankkivatkin kestokulutushyödykkeitä, kuten kodin kalusteita tai elektroniikkaa selvästi muita ikäryhmiä harvemmin. Pienentyneet tulot eivät kaikkien eläkeläistalouksien kohdalla merkitse taloudellista ahdinkoa. Tuoreempia tietoja saamme odottaa ensi vuoteen. Teksti: Paula Pessi, kuluttajaekonomisti, viestintätiimin vetäjä, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry pitää sisällään muun muassa elintarvikkeet, terveydenhoidon, asumisen sekä liikenteen kulut
Vapaaehtoistoiminnan euromääräistä hintaa arvokkaampaa on sen kautta luotu ja koettu ilo, hyvinvointi, oppiminen sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne. Kuva: Ilkka Vuorinen Vapaaehtoistoiminnalla on suuri yhteiskunnallinen arvo ja merkitys. Kalevi Virtanen (74) Kun kaksitoista vuotta sitten jäin eläkkeelle, kaipasin elämääni mielekästä tekemistä. T uusulalaiset ikäihmiset jakavat omia kokemuksiaan vapaaehtoistoiminnasta. Vuonna 2016 toiminta jatkui uusissa tiloissa Riihikallion Riihikodossa. Ikääntyneet ovat tärkeä voimavara vapaaehtoistoiminnalle 12. Ensimmäinen kohde oli Tuuskoto, jossa kävin maanantai iltapäivisin viemässä vanhuksia ulos. STEA:n mukaan sen avustuksia saavissa järjestöissä on vapaaehtoistoiminnassa mukana yli 200 000 ihmistä. Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa alkoi vaimon innostamana vuonna 2015
Olen ollut henkilökohtaisena ystävänä vanhukselle ja tällä hetkellä myös Suomeen pakolaisena muuttaneelle nuorelle naiselle ja perheelle. Etenkin SPR:n ystävätoiminnassa tapaamiset ovat odotettuja. Huomasin kuinka yksinäisiä monet vanhukset ovat ja kun toimintakyky heikkenee ulkoilu yksin ja ystävien tapaaminen vaikeutuvat. Aina kun vaimon kanssa tulemme vapaaehtoistoiminnasta kotiin, niin keitämme hyvät kahvit. Myös kunta ja palvelutalot ovat hyvin tyytyväisiä yhdistyksemme toimintaan ja meitä on pyydetty mukaan, kun on suunniteltu toimintaa esim. ulkoilukaverit, lukupiiri, käsityökerho. Vapaaehtoistoiminta on tullut luonnostaan kivojen harrastusten kautta ja olen aina ollut valmis, kun on pyydetty. senioritoiminnan kautta ovat tuttuja vuosikymmenten ajalta. . Vapaaehtoistoiminta tuo elämääni tyydytystä, sisältöä ja hyvää mieltä. Lähde: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset, Ruralia-insituutin raportti, Juhani Laasanen, 2011 Vanhustyö 4 • 2020 13. Moni ikääntynyt mies toivoo, että pyörätuolia työntämässä olisi mies. Itselle antaa paljon, se että saan toimia ystävällisten ja samoin ajattelevien vapaaehtoistyötä tekevien ihmisten kanssa. Lähde: Vapaaehtoistoiminnan arvo, Jukka Hoffren, Kansalaisareenan julkaisu • Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitetulla yhdellä eurolla saadaan noin kuusinkertainen tuotos yhtä työtuntia kohti laskettuna. maahanmuuttajille. Arvo saadaan kertomalla asukasta kohden vuoden aikana tehty vapaaehtoistyön määrä tunteina keskipalkalla ja työikäisen eli 15 –74 -vuotiaan aktiiviväestön määrällä. Miehet ovat vain niin jäykkiä lähtemään. Lauluvihkoista yhdessä lauletaan 40–50-luvun iskelmiä, jotka ovat iäkkäillä hyvin muistissa. Pentti Tuomolin (74) Olen toiminut kahdentyyppisessä vapaaehtoistoiminnassa: Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisena ystävätoiminnassa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylävaarina perhekahvilassa. Marja Rönkkö (71) Toimin Punaisen Ristin Tuusulan osastossa ystävävälittäjänä ja ystävätoiminnan yhteyshenkilönä. Nämä kerran viikossa pidettävät lauluhetket ovat toistaiseksi koronan vuoksi tauolla. Ihanaa on, kun huomaa ilon ja hyvän mielen ulkoilemaan päässeen vanhuksen olemuksessa. Vapaaehtoistoiminta tuo elämään varsinkin nyt eläkkeellä ollessani merkityksellistä tekemisistä ja erilaisten ihmisten tapaamisia. Molemmista toiminnoista saa itse vähintään sen, minkä pystyy itse antamaan. Ystävätoiminnassa yhden kerran kesto on noin 2–3 tuntia ja perhekahvilassa saman verran. Auttamisesta ja kanssakulkemisesta tulee hyvä mieli. Talvella käyn vetämässä laulatustoimintaa. Nykyisinkin toimin monella eri rintamalla: hoidan sotaveteraanien asioita sotaveteraaniyhdistyksessä, toimin senioriyhdistyksessä kerhovetäjänä, urheilussa kuntosuunnistuksien vetäjänä ja kisojen valvojana, reserviläiskisojen valvojana, rotarytoiminnassa. Mieli on levollinen, kun tietää saaneensa jotain hyvää aikaan. Kuulun samassa pöydässä istuvaan 5–6 hengen miesporukkaan. Ihmiset ovat kiitollisia ja monet ihmettelevät, että onko tämä toiminta aivan ilmaista. Aloitin vapaaehtoisena toimimisen jo työelämässä ollessani. Toimintaan käytän aikaa muutamana päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Vapaaehtoisten työn arvo on 3 miljardia • Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2018 oli 3 miljardia euroa. Saan tutustua erilaisista kulttuureista tulleisiin ihmisiin. Monet esim. laulutukena. Olen huomannut, että miespuolisia vapaaehtoisia on kovin vähän ja heitä kaivattaisiin lisää. Toimintaa on useana päivänä viikossa. Se on vuorovaikutusta. Koen myös, että tekemääni työtä on arvostettu. Valtaosa paikkakuntalaisista ei kuitenkaan osallistu valitettavasti mihinkään, vaikka tarve olisi suuri. Risto Sirola (76) Olen ollut mukana kunnallisissa lautakunnissa muutaman vuosikymmenen ja kaiken ikää aina 19-vuotiaasta asti urheiluseuran, piirin ja liiton jaostoissa ja johtokunnassa, vetämässä kymmeniä (suunnistus)kisoja ja toiminut valmentajana. Vapaaehtoiset toimivat ns. Olen entinen Tuusulan mieslaulajien jäsen ja harrastus jatkuu myös avustamalla seurakunnan Hyvän Tuulen tuvassa, jossa säestäjänä toimii Sukulan Jaska. Parasta vapaaehtoistoiminnassa on ollut se, että olen tutustunut sen kautta uusiin ihmisiin. Vapaaehtoistoimintaan käytän aikaani kahtena päivänä viikossa. Molempiin minut houkuteltiin mukaan. Koen myös, että tekemistäni arvostetaan. Halun kanssaihmisten auttamiseen olen perinyt äidiltäni. Toimin ohjaajana vanhuksille ja maahan muuttaneille kohdennetuissa toimintaryhmissä mm. Vapaaehtoistoiminta täyttää hyvin aikani ja se on rakkain harrastukseni. Ulkoilutusta ennen korona-aikaa tehtiin maaliskuulta aina loka-marraskuulle saakka. Koen, että vapaaehtoistoiminnan kautta olen saanut ison liudan ystäviä ja tuttuja. Työsarkaa riittää kaikille, mutta etenkin miehiä kaivattaisiin mukaan. Yleensä kai arvostetaan sitä, että joku ”suostuu” ryhtymään ja tekemään jonkun projektin tai vetämään jotain asiaa. Eläkkeelle jäämisen jälkeen tuntui olevan sekä aikaa että kiinnostusta tällaiseen toimintaan. SPR:n vapaaehtoisena ystävänä toimin noin 3–4 viikon välein, perhekahvilassa useimmiten viikoittain
Nuorempi sai jopa ensi kosketukset kokouselämään käydessään kanssani Tuusulan senioreiden hallituksen kokouksissa. Itselleni matkat ovat olleet tosi antoisia, koska voin tutustua yhteen lapseen kerrallaan ja sen lisäksi joudun toimimaan matkaoppaana. Mielenkiintoista on ollut myös huomata, kuinka kiinnostuneita lapset ovat esimerkiksi taidenäyttelyistä. Näin aiemmin luotu yhteys poikii hyötyjä huomaamatta. Lyhyet välimatkat ovat mahdollistaneet sen, että olen voinut kiiretilanteissa hakea lapsia päiväkodista tai piipahtaa avuksi lapsenlapsen sairastellessa. Nyt 10ja 4-vuotiaat ovat olleet äitien töihin menon jälkeen päivähoidossani puolesta vuodesta vuoteen ennen kaksivuotissyntymäpäivää. Työssäoloaikanani apu rajoittui viikonloppuihin ja arki-iltoihin. Kaikkiaan lapsenlapsia meillä on yhdeksän. Lea Sirola (vas.) ja Marjaana Rämö (oik.) 14. Teini-ikäiset pojat taas ovat kesäisin olleet apuna maalauspuuhissa sekä ruohonleikkuussa. Nämä matkat ovat olleet se meidän juttumme. Marjaana Rämö (72) Jo 23 vuotta sitten pääsin nauttimaan lapsenlapsista ja heidän elämänsä seuraamisesta. Kun ikähaitari on 4—24 vuotta, on jo syntynyt tiettyjä toistuvia tapoja. ”Ruuhkaisimmassa” vaiheessa oli jopa kuusi vintiötä mummon ja vaarin mökkikavereina. Eläkkeellä ollessa olen ollut jopa kokopäiväisenä lastenhoitajana. Nyt näitä ”pieniä” on ympärilläni jo yhdeksän, heistä nuorin 10 kuukautta! Olen saanut hoitaa lapsenlapsiani aivan vauvasta lähtien. Mimmilän yökyläilyjen aikana on paneuduttu lautapeleihin ja muistipeleihin unohtamatta lukuhetkiä. Kun sitten itse tulin isoäidiksi tai mimmiksi kuten minua nimitetään, pidin itsestään selvyytenä, että mahdollisuuksien mukaan olen mukana lapsenlapsieni elämässä ja annan apuani mahdollisuuksieni mukaan. Vanhimman lapsenlapseni kanssa olen käynyt jo kymmenen vuoden ajan keväisin vaateostoksilla. Ei ole otettu mukaan edes isoisää. Samalla näet itsekin osan teoksista toisenlaisin silmin. He antoivat vapaa-aikaansa perheemme hyödyksi. Isovanhemmuuden onni ja merkitys Lea Sirola ja Marjaana Rämö kertovat omin sanoin kokemuksiaan isovanhemmuudesta ja tärkeästä roolistaan lapsenlapsien hoitoapuna. Tutuksi ovat tulleet lähialueen ulkoja sisäleikkikentät. K u va : Ilk ka V u o ri n e n Lea Sirola (75) Kun omat neljä lastamme olivat tilapäisen hoidon tarpeessa, olivat sekä minun että mieheni äidit käytettävissä. Esimerkiksi jokaisen kanssa olen käynyt heidän täytettyään 10 vuotta jossain Euroopan pääkaupungissa. Yökyläilyt kuudenkin lapsen voimin olivat riemuisia, äänekkäitä ja työläitäkin
Olen yrittänyt opettaa nuorille, että vaatteita voi korjata ja muokata. Ylempien luokkien myötä sain harjoittaa opettamistakin niin kielissä kuin matikassa, fysiikassa ja kemiassa. Juju oli, että kaveria sai muistuttaa, jos tavara oli vikapaikalla, minkä jälkeen pidettiin yhdessä huoli sen laittamisesta oikeaan paikkaan. *varhaiskasvatuksen valtionosuusjärjestelmän mukaiset kustannukset suhteutettuna lainsäädännön henkilöstömitoituksen mukaan vuonna 2018. Opetuksen muksut muistavat edelleenkin! . Teksti: Lea Sirola ja Marjaana Rämö Varhaiskasvatuksen kustannukset • Alle 3-vuotiaan varhaiskasvatus maksaa yhteiskunnalle 19 510 euroa vuodessa.* • yli 3-vuotiaan kokopäivänen varhaiskasvatus maksaa 11 977 euroa ja osapäiväinen 6 293 euroa vuodessa.* • Varhaiskasvatuksen käyttökustannukset olivat vuonna 2018 yhteensä lähes 3,2 miljardia euroa. Kun mökillä oli paljon lapsia, vauhtia oli niin, että vaikkapa uimaan lähdettäessä yhden ja toisen vaatteet jäivät siihen, mihin ne sattuivat putoamaan. Ja totta kai on nikkaroitu ja maalattu vaarin opastuksella kaikenlaista, melontaan sopivia lauttojakin. Hiekkaja kukkakauppaleikit tulivat tutuiksi ja mökkinaapurin tätikin sai vastaanottaa useita kukkatoimituksia. Olemme jaksottaneet omia ja lasten vanhempien lomakausia niin, että lapsenlapset ovat voineet viettää siellä paljon aikaa uiden, kalastaen, soudellen, marjoja poimien, sienestäen ja muuten vain luonnosta nauttien. Niinpä alakouluikäiset pojanpojatkin tietävät, että mummo paikkaa housujen polvet ja takamukset! Kesäisin mökkimme on ollut kovasti käytössä. Kun lapsenlapset aloittivat koulunsa, pääsin kertaamaan heidän kanssaan alakoululaisten oppeja. Lähde: Peruspalvelujen tila 2020 -raportti Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto Vanhustyö 4 2020 15. Kouluasioiden ohella talvi-iltoina on harjoiteltu monenlaisia askarteluja ja tehty käsitöitä kutoen, virkaten, sormivirkaten ja ommellen. Kasvejakin on kesäisin kerätty, milloin entiseen tapaan painojen alla kuivatellen, milloin vain valokuvaten. Silloin keksin Hulda Huoleton -listan: jos joku vaate tai tavara ”jäi” johonkin, tehtiin listaan asianosaisen kohdalle Hulda-merkki. Kesän lopulla kruunattiin rapujuhlissa voittajaksi lapsi, jolla oli vähiten Hulda-merkkejä
Kuka pitäisi kodinhoitoon liittyviä asioita tai itsestään huolehtimista erityisinä taitoina. Olen nykyään armollisempi omille ja muiden särmille. Mutta on niitä erilaisia kriisejä vieläkin! Itsetunto lommoutuu vieläkin – joskus yllättävän herkästi. Meillä on paljon luovimisen, luovuuden ja luopumisen taitoja. Luopumisen tiellä olemme saavuttaneet – jos emme vielä mestarin arvonimeä – niin kisällin arvon kuitenkin. Monenlaisia valintojani ohjaa elämässäni syntynyt arvomaailma. Luovuudestamme voitaisiin kirjoittaa monta niksikirjaa. Näin mielikuva vanhuudesta voi vinoutua ja vaikuttaa omaan ikääntymisen kokemiseen. Osaamisen pitkä muisti Osaamisen pitkä muisti eli hiljainen tieto on kuin aarrearkku, josta ammennamme voimavaramme. Mielelläni ottaisin muutaman ylimääräisenkin taidon! Monet osaamiset tuntuvat niin itsestään selviltä, ettei niitä ajattele erityisinä taitoina tai vahvuuksina. Meillä on paljon vahvuuksia ja voimavaroja, kaikilla omanlaisiaan. Emme ole enää kenenkään lapsia tai työtoverei16. Nuorena oli vain ääreisarvoja: kaikki oli vain kauheaa tai ihanaa. Me vanhat ihmiset olemme keskenämme eri-ikäisiä ja erilaisia, koska elämässä kaikki eletty ja koettu erilaistaa. Luopumiseen olemme me vanhat ihmiset jo tottuneet, koska olemme joutuneet luopumaan monista kiinnostavista asioista ja rakkaista ihmisistä. Mutta onneksi osaan paikata kolhut helpommin ja nopeammin kuin nuorena. Ikääntyminen on eräänlaista nollasummapeliä, jossa on sekä plusettä miinusmerkkisiä puolia. Vanhuuteen ei ole mitään oikotietä, ei voi yksinomaan kuoria kermaa kakun päältä. Olisi huikeaa, jos minulla olisi näiden vuosikymmenien elämänkokemus ja vielä neli-viisikymppisten energisyys! Näinhän ei ole. ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” – sanontaa teroitettiin aina nuorena, erityisesti silloin, kun piti opetella tai tehdä omasta mielestään uusi tai ikävä asia. Mutta meissä on kuitenkin paljon yhteistä. Pluspuolet jäävät helposti varjoon, koska miinusmerkkiset ovat tutuimpia ja näkyviä. Myös epämukavuuden sietokykyni on lisääntynyt ja toisin kuin nuorena minulla on suhteellisuuden tajua. Itsetuntoni on parantunut vuosien karttuessa. Aina en ollut kovin innokas oppimaan. On ollut vapauttavaa huomata, että vanhuuden loppumetreillä ei enää tarvitse kipuilla samanlaisissa tunnetiloissa kuin murrosiän myrskyissä tai keski-iän kuohuissa. Vuosikymmenien ajan se on rakentunut pala palalta, askel askeleelta. Nyt tiedän, että nuorena opitut taidot ovat edelleen kullanarvoisia, koska vanhana tarvitsen kaikki elämän varrella kertyneet taidot ja osaamiset, ihan kaikki. Kohtuullinen omanarvontunne ei ole tullut helposti, vaan on vaatinut itsetutkiskelua ja rohkeutta omien heikkouksien tunnustamiseen. Elämän ”kovalevy” täynnä osaamista ja omanarvontunnetta V anhan sanonnan mukaan ”kaikki haluavat elää kauan, kukaan ei halua olla vanha”. Olen pitkäjänteinen, osaan nauraa mokilleni ja perusoptimismini on säilynyt. Osaamispääomaamme ovat myös kartuttaneet elämämme erilaiset roolit, joista jotkut ovat tulleet päätepisteeseen
Yhtä arvokasta oppimista on näkökulman vaihtaminen, omalta mukavuusalueeltaan poistuminen, uskon vahvistus, ajatusten kirkastaminen, omien myönteisten puolien vahvistaminen ja heikkojen säännösteleminen. Suurimman osan kanssa olemme tulleet toimeen, paremmin tai huonommin. ’Kovalevyni’ on jo tarpeeksi täynnä. Pidämme huolta läheisistämme ja toimimme sosiaalisen pääoman levittäjinä. Olen samaa mieltä kuin vanhat roomalaiset, että kertaaminen on opintojen äiti. . Jälkipolvi tuo energiaa, potkua, pitää kiinni ajassa ja antaa tunteen jatkuvuudesta. Olemme suuri voimavara monella yhteiskunnan alalla. Teksti: Meri Koutti Nimimerkillä Meri Koutti kirjoittava on valtionhallinnosta eläköitynyt virkamies. En tarvitse enempää! Merkittävin voimavarani on perheeni, joka on opettanut kiitollisuuden voiman. Pitkä parisuhde on kuin kivijalka. Alituiset kehittämisvaatimukset – kaikilla elämänaloilla – aiheuttavat suorituspaineita, riittämättömyyden tunnetta, alakuloa. Vanhana parina olemme voimakaksikko, joka hauraanakin kannattelee toisiaan, antaa merkityksellisyyden ja turvallisuuden tunteen toisilleen. Nyt yli kahdeksankymppisenä olen vähitellen hyväksynyt, ettei minun tarvitse koko ajan oppia jotakin uutta tai kehittää itseäni. Kertaus on kylliksi Olen ollut kehitysmyönteinen ja kuulen elinikäisen oppimisen kutsun. ta, kenties emme kenenkään puolisoita tai vanhempia, sisaria tai veljiä. Kulttuurin suurkuluttajina viemme viestiä ja perinnetietoa jälkeläisillemme, toimimme lapsenlapsien hoitajina, harrastuksiin kuljettajina ja harrastustilaisuuksien yleisönä välineiden ja kulutustavaroiden sponsoreina. Olemmehan kohdanneet monenlaisia ihmisiä, originelleista osaajista tavallisiin osaajiin. Se onkin yllättävän vaikeaa! Uusiin vaateisiin, muun muassa digitaalisuuden monimuotoisuuteen, olen vastannut opettelemalla arkielämän tarpeisiini ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen tarvittavat, itse määrittelemäni välttämättömät perustaidot. Olemme verkostoitumisen edelläkävijöitä, koska tiedämme hyvin sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyden. Vanhustyö 4 2020 17. Kaikkien näiden roolien kaikuja kannamme kuitenkin mukanamme
Miksi. Ulkomailla ja kotimaassa. Hänen elämänsä tarina on sujuvasti kirjoitettu, värikäs, kimalteleva ja jossain määrin hivenen surullinen. Kaappien ja kellarin tavaroilla pärjää loppuelämän, huojentava ajatus. Eero nähdään eri yhdistysten toiminnassa, urheilutapahtumien liikenteenohjaajana, vanhusneuvostossa jne. Aina on pitänyt mennä, osallistua ja vaikuttaa. Nyt hän kertoo kalastavansa lähinnä talvella verkoilla. Koronakaranteeni sai ajattelemaan, voisiko elää toisin. Se on kertomus tahtonaisesta, teräsleidistä, joka ei yli 90-vuotiaanakaan asetu aloilleen, vaan on täynnä uusia suunnitelmia ja ideoita, koska energiaa ja varallisuutta riittää. Kirja on tuhti tietopaketti ilmiöstä nimeltä Kirsti Paakkanen. Kirjassa on runsaasti työntekijöiden, aikalaisten ja bisnesmaailman vaikuttajien keskenään ristiriitaisiakin mielipiteitä Paakkasesta. Se kertoo myös lämpimästi ikääntymisestä. Rahatilannekin on parantunut, ei osta turhaa. Raija Oranen: Manu (Otava, 2019) Raija Orasen viime syksynä ilmestynyt fiktiivinen romaani presidentti Mauno Koiviston elämänkaaresta koukuttaa nopeasti. Täällä saa kavereita, kun yhdessä tehdään ja saunaa hoidetaan. Nyt ei tarvitse matkustella. Leipää ja maitoa. Karanteenissa parani elämänlaatu: elo, olo ja sielukin. Paljon ei tarvitse, kaapit pullottavat turhaa tavaraa vuosien varrelta. Pekka Hurme, Kurvin kundi, Helsinki Eero Kauppilan taustalla näkyy uusi komea miesvoimin talkoiltu saunarakennus Kyrösjärven rannalla. Vahva presidentti haurastuu, mutta optimismi ja rakkaus säilyvät. Eero Kauppila (73) on elänyt koko ikänsä Kyrösjärven rannalla, oppinut kalastamaankin jo pienenä. ”Onnellinen perhe, onnellinen maa.” Maaret Kallio: Voimana toivo (WSOY, 2020) Psykoterapeutti ja kolumnisti Maaret Kallion kolmannen kirjan ajoitus osuu aikaan, jolloin koronaepidemia rajoitustoimineen on herättänyt suomalaisissa ahdistuksen, pelon ja toivottomuuden tuntemuksia. On ollut aikaa pysähtyä, miettiä, pohtia elettyä elämää, tulevaisuuttakin. Yhteyttä ystäviin, tosi vanhoihin kavereihinkin on tullut otettua, puhelimitse ja sukulaisiinkin. Miksi on vuosikymmenet tullut touhuttua joka paikassa. Lähikaupassa voi käydä. Samalla tuotetaan saunojille iloista mieltä. Enää. On kokouksia, seminaareja, työryhmiä, yhdistyksiä, kulttuuria, urheilua, kaljalla istumista ”tärkeitä asioita” pohtien, kaikkea. Kirsti Paakkasen elämänkerta on myös esimerkkinä siitä, että ikä on vain numero: kirjan kohdehenkilö ja kirjoittaja ovat molemmat varttuneen ikäisiä naisia. Eero luovutti tilanpidon seuraavalle sukupolvelle joitakin vuosia sitten. Kallio pitää toivoa ihmiselämän keskeisenä ja väkevänä voimana, jota voi myös harjoitella ja vahvistaa. Marketit ovat muisto vain. Kirja-arvosteluja Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina (Otava, 2020) Kirsti Paakkanen tunnetaan parhaiten mainostoimisto Womenan perustajana ja Marimekon pelastajana. Parrasvalojen loisteesta on helppo siirtyä Tähtelän omaan hiljaisuuteen hengittämään luonnon voimaa. K u va : K ar i M äk e lä SAUNA MIESPORUKALLA PYSTYYN K yrösjärven rannalle Ikaalisten Vanhan kauppalan kärkeen on noussut upea sauna. Karanteeni rauhoittaa O len 72-vuotias helsinkiläinen, ikäkaranteenissa. Minulle tällainen osallistuminen on tärkeätä sosiaalista toimintaa. Valtion määräämä karanteeni rauhoitti elämän kotiini ja lähikauppaan. Se on henkilöhistoriaa, kansakunnan historiaa ja rakkausromaani. Viime vuosina hän harrasti tilalla maatilamatkailua. Hänestä piirtyy kuva poikkeuksellisena, peräänantamattomana ja sitkeänä naisena, jonka elämän suurin intohimo ja rakkaus on työ. 18 Lyhyesti. Ennen ei ollut aikaa. Kun hän jäi eläkkeelle, jäi aikaa entistä enemmän kaikenlaiseen toimintaan. Tietysti Eero on ollut mukana myös saunarakennuksen talkootöissä. Aikaa ja ajatuksia itselle ja läheisille ei ole muka koskaan riittänyt. Sen rakentaminen on vaatinut parin vuoden ponnistuksen, talkootunteja mittavan määrän. Toivottomuus on monien tutkimusten mukaan merkittävä riski elämän merkityksettömyydelle ja itsetuhoisille ajatuksille. Ensimmäisen kerran vuosikymmeniin olen ajatellut, mitä elämä on. Piti matkustella. Miesten pukuja, tumma puku on ainoa mitä enää tarvitsee
2 LAULUJA rakkaudesta dokumenttielokuva kertoo viisi erilaista tarinaa varttuneiden rakkaudesta. Ainakin yhdestä asiasta sisäisen ikääntymisen huomaa, sen huomaa tavasta, miten puhumme itsellemme. K u va : E m m i K al lio , R u u kk u al tt ar i, 2 2 , ak ry yl iv är i ka n ka al le Vanhustyö 4 2020 19. Mutta miten muuttuu oma sisäinen minämme, miten sen voi havaita. Hänen laulunsa ryydittävät iäkkäiden esiintyjien tarinoita. Sinä olet myös itse ansainnut kaikki ne arvostava, kauniit, hellät ilmaisut, joita olet antanut kanssaihmisille. syyskuuta. Kansallisteatterin Suuri näyttämö. Vanha viisaus sanoo: ellei käytä osaamistaan, niin taito ruostuu, unohtuu. Puheen yleissävy on usein kriittinen, sanat ankeita, jopa moittivia. Kuunneltavissa Yle Areenassa. Tampereen Taiteilijaseuran 100-vuotisjuhlanäyttely avautuu 50-vuotiaassa Galleria Saskiassa 18. – Varmaan ihan hyvä tyyppi! nimimerkki Meri Koutti kulttuurivinkkiä syksyyn 4 1 TEATTERIESITYS Hitler ja Blondi on ohjaaja Michael Baranin hurmaavalle Seela Sellalle (83) kirjoittama rooli. Ohjaaja Anu Kuivalaisen elokuvassa päästään lähelle, iholle asti. Mutta miksi sanastomme on erilainen, kun puhumme itsellemme. Oma minä on ainoa ihminen maailmassa, jonka kanssa olemme tekemisessä jokaisen päivän jokaisena hetkenä, meillä ei ole ketään niin läheistä kuin oma itse. Osaamme käyttää sitä monipuolisesti ja poimia sieltä eri tilanteisiin sopivia sanoja, joilla lohdutamme, kannustamme ja tuemme kanssaihmisten hyvinvointia ja jaksamista. YLE Radioteatteri ja Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö. Esityksessä on kolmetoista laulua diktaattorille, sankarille, paimenkoiralle ja pianolle. Ulkoisia muutoksia, kuten hiusten harmaantuminen ja ihon rypistyminen, on helppo havaita. 3 TAMPEREELLA vietetään syksyllä taiteen juhlia. Pakina: Olet hyvä tyyppi I kääntyminen aiheuttaa muutoksia ulkoisesti ja sisäisesti. Yhdessä niistä Ritva Oksanen (80) toteaa, ettei kaipaa enää miestä elämäänsä. Tässä olisi opiksi otettavaa nuoremmalta sukupolvelta, joka osaa reippaasti kertoa omista vahvuuksistaan. Sama tapahtuu sanoille, joilla puhumme sisäiselle minälle. Kun seuraavan kerran vilkaiset peiliin, niin voisiko vuoropuhelu olla seuraavanlainen: – Ei hullumman näköinen – Ikäihmiseksi ihan on hyvin säilynyt, olemuskin vielä simssakka. 4 TUOKIOKUVIA neljän seinän sisältä on ääniteosten sarja eristyksissä olevista ikäihmisistä. Olen huomannut, että me varttuneet emme aina kohtele itseämme arvostavasti, vaan meille jää helposti päälle itseään vähättelevä vaihde. Elämän aikana meille on kertynyt mittaamaton määrä erilaista osaamista, myös laaja sanavarasto
Katse kertomukseen: uusia tuulia ikääntyvien asumispolitiikkaan Uudenlaista näkökulmaa asumispolitiikkaan voidaan löytää kuuntelemalla ikäihmisten kertomuksia erilaisista ratkaisuista. Mutta nyt, nyt sitten olen oikein tyytyväinen, että olen päässyt.” Kehittäminen ja tutkimus 20. ”J uu ei, ei mitään, en ollut ajatellutkaan, mutta että joskus sitten ajatellut kyllä niin, että kun mulla oli neljä huonetta ja keittiö, et…on sitä, se aina kiipeäminen ja kaikki, että täytyy joskus katsella, mutta että sitä en koskaan kyllä muista, että olisin ajatellut, että tänne olisin tullut. Niiden avulla saadaan tärkeää tietoa siitä, miten erilaiset politiikkatoimet vaikuttavat arjessa
oli jo rakentunut koti. Uusi koti oli löytynyt tuttujen katujen kulmauksesta, ja siitä Vanhustyö 4 2020 21. Taakse oli jäänyt vuosikymmenten iso perheasunto hissittömän kerrostalon neljännessä kerroksessa. Tarkempaa ymmärrystä siitä, mitä hyvä ja toivottu asuminen ikääntyneenä tarkoittaa, voidaan tavoittaa tutkimalla kertomuksia. Teksti: Paula Vasara, YTT, tutkijatohtori, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto Näin kertoi Enni, tutkimushaastatteluun osallistunut 87-vuotias leskirouva. . Ei Ennikään ollut varsinaisesti suunnitellut muuttavansa, mutta suhtautui myönteisesti mahdollisuuteen helpottaa omaa arkeaan toipilaana. Nuoruuden ehdottomuus on monella jäänyt taakse ja kokemus on opettanut joustamaan, antamaan periksi ja hyväksymään. Vasta katseen tarkentaminen kiinnittää huomion vastauksessa olennaisen, niin kauan kuin. Jos hyväksytään ajatus siitä, että yksilö, paikka ja näiden välinen suhde väistämättä muuttuvat ajassa, ei paikoillaan pysyminen oikeastaan näyttäydykään enää hyviä lopputulemia automaattisesti tuottavana ratkaisuna. Vähä vähältä sitten, olihan se aluksi erilaista.” Koti on tärkeää, mutta sen tuntu voidaan saavuttaa monin tavoin. Esimerkiksi Nestori, 80 vuotta, kuvaa asumisratkaisuaan näin: ”Ei mulla tonne, keskustaan, oo minkäänlaista hinkua…ainakaan niin kauan kun terveyttä riittää.” Pinnalta katsoen tämäkin voitaisi luokitella vastaukseksi, että Nestori ei halua muuttaa kodistaan. Niiden kautta voidaan lähestyä niitä henkilökohtaisia merkityksenantoja, joiden kautta erilaiset mieltymykset ja valinnat tulevat ymmärrettäviksi. Minä tykkäsin niin mahdottomasti asua siellä, vaikka mä yksin asuin ja ne asunnot, sitten... Muutto rakentuu tässä kertomusmallissa menetykseksi. Muutos näyttäytyy pikemminkin mahdollisena, mutta ei toivottavana tai tervetulleena ikämuutoksena, jonka vuoksi arjen ratkaisuja olisi pohdittava. Se ei siis tarkoitakaan yksiselitteisesti sitä, että omista seinistä pidettäisi kiinni hinnalla millä hyvänsä. Ikä voi tuoda mukanaan muutoksia ja sairauksia, jotka Teuvon kokemuksen mukaisesti horjuttavat uskoa yksin selviytymiseen. Nykyinen politiikkasuositus nojautuu vahvasti ajatukseen siitä, että pitkäaikainen oma koti on ikääntyneen paras asuinpaikka ja asumisen jatkaminen omassa kodissa on myös ikääntyneen oma toive, jota pitäisi kunnioittaa. Nämä kertomukset luovat osaltaan uskoa siihen, että ihmisarvoinen ja hyvä arki on mahdollistaa rakentaa aika monenlaiseen materiaaliseen paikkaan, jos vaan tahtoa löytyy. Pysyvyys Usein politiikkasuosituksia ja ihmisten toiveita selvitetään erilaisilla kyselyillä ja rasti-ruutuun-vastauksilla. Missä vaan hoidon saa.” Monelle seiniä tärkeämpää on omannäköisen sekä turvalliseksi ja mielekkääksi koetun elämän jatkuminen. Ennin kertomus avaa uudenlaisen näkökulman näihin asumisen ja hoivan siirtymiin. ”Olihan se, ei se nyt niin kovin helppoa. Arvattavasti moni meistä, iästä riippumatta, vastaisi kyllä, jos kysyttäisi halukkuutta asua omassa kodissa. Silloin voi olla tarve sopeutua ja tehdä kompromisseja: valintoja tehdään asettamalla itselle tärkeät asiat arvojärjestykseen. Mahdollisuus Yhden valmiin standardiratkaisun sijaan katse voitaisi kohdistaa yksilöön ja hänen voimavaroihinsa: mikä elämästä tekee elämisen arvoista ja miten elämän mielekkyys voisi juuri tässä toteutua. Muutos Kronologisen iän lisääntyminen ei tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin. Kuten 85-vuotias Lyydia haastattelun lopuksi totesikin: ”Eihän sitä koskaan tiedä, jos käy petipotilaaksi, niin sitten on ihan, tuntuisi että on sama missä päin sitä on. Enni nautti helposta liikkumisesta lähiympäristössä ja olipa hän löytänyt uuden ystävänkin, mikä tuotti hänelle erityistä iloa. Tällaiset automaattivastaukset kertovat jotain kodin merkityksestä, mutta ne eivät kovinkaan hyvin tavoita sitä todellisuutta, missä ikäihminen elää. Hän kertoi päätyneensä muuttamaan palveluasumiseen kotihoidon työntekijöiden sitä ehdotettua. Tällöin muutos voikin näyttäytyä mahdollisuutena, ei väistämättömyyteen alistumisena. Asioista on opittu etsimään se toinenkin puoli, mitä kuvastaa 85-vuotiaan Teuvon kertomus palveluasumiseen muuttamisesta. Asuminen on elämisen kehys, mutta se ei sitä tyhjentävästi määrittele. Asumisen jatkuvuus kiteytyy syvempään symboliseen toiveeseen siitä, että oma terveys ja toimintakyky säilyisivät. ei se nyt niin vaikeatakaan ollut, kun mä tiesin, että mä pääsen siitä yksinäisyydestä tänne ihmisten ilmoille
Tutkimustulokset osoittivat, että ikääntyneiden aikuisten toimijuutta kuntoutuksessa määrittivät ajallisuuden ja elämänkulun näkökulmat toimijuuden yksilöllisinä tekijöinä sekä vertaiskuntoutujat ja työntekijöiden puhetavat toimijuuden kontekstuaalisina tekijöinä. Ikääntyneiden kuntoutuksen teoreettisia lähtökohtia tulee laajentaa ja uudenlaisia kuntoutuspalveluja kehittää. T arkastelin väitöskirjatutkimuksessani ikääntyneiden aikuisten toimijuutta ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Ikääntyneiden aikuisten kuntoutuksessa tulisi hyödyntää toimijuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jossa toimijuuden yksilöllisten tekijöiden tunnistamisen rinnalla tarvitaan kuntoutusrakenteen ja sen käytäntöjen huomioon ottamista. Tutkimusaineisto koostui ikääntyneiden aikuisten kuntoutustilanteiden havainnointiaineistoista sekä kuntoutustyöntekijöiden fokusryhmäkeskusteluaineistoista. Hyödynsin tutkimuksessa elämänkulun toimijuuden näkökulmaa perinteisen lääkinnällisen toimintakykylähtöisen kuntoutuksen sijaan. Vanhuuden elämänvaiheessa on monia sellaisia tilanteita, joissa moniammatillisella kuntoutuksella voidaan edistää toimintakykyä ja ylläpitää omannäköisen arjen ja elinpiirin ylläpitämistä. oikeita kuntoutujia oikeaan aikaan oikeassa kuntoutuksessa. Kuntoutuksen kohteena ei ole siis diagnoosi eikä ikä, vaan ihminen. Vanhuus on erityinen elämänkulun toimijuuden vaihe meille kaikille jos siis saamme elää kauan. 22. Ilmestynyt sarjassa JYU Dissertation 262. Oivaltavassa puheessa omia käsityksiä ja kuntoutuskäytäntöjä ryhdyttiin myös arvioimaan ja pohtimaan kuntoutustyön kehittämistä. Kuntoutuksen työntekijöiden puhetavoissa tämä tuli esille normatiivisina, arvioivina ja riskejä korostavina puhetapoina ikääntyneistä. Asiantuntijapuheessa esiintyi myös ikääntyneiden määrittelyä niiksi toisiksi, jotka asemoitiin itsen ja tutumpien kuntoutujaryhmien ulkopuolelle. Kauniit lauseet ikääntyneiden arvokkuudesta eivät riitä kuntoutuspalvelujen toteuttamisessa Yli miljoona ikääntynyttä suomalaista tarvitsevat arkensa ylläpitämiseen laadukkaat ja monipuoliset kuntoutuspalvelut. Ikääntynyt ihminen ei ole myöskään koskaan yhtä kuin sairaus tai vamma. Teksti: Aila Pikkarainen toimintaterapeutti, lehtori, THM, KM Tutkimus Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8250-8. Heikot kuntoutustulokset eivät ole yksiselitteisesti ikääntyneen huonon sitoutumisen tai heikon motivaation seurasta, vaan mitä suurimmissa määrin myös kuntoutusrakenteen ja järjestelmän tuottama tapa määritellä ikääntyneet tietynlaisiksi kuntoutuksessa. Jyväskylän yliopisto, 2020. Lisätietoa antaa Aila Pikkarainen, 0407604 316, aila.pikkarainen@ jamk.fi Tutkimus perustui Kelan koordinoimaan ikääntyneiden kuntoutuksen kehittämisja tutkimushankkeeseen (IKKU-hanke 2009–2013). Tässä vanhustamisen puhetavassa ikääntyneet eivät olleet ns. Onnistunut, arkeen voimavaroja antava kuntoutus syntyy ainutlaatuisen ikääntyneen toimijan ja kuntoutuskontekstin välisenä vastavuoroisena oppimisja muutosprosessina
Ikäihmiset on huomioitava varteenotettavana käyttäjäryhmänä ja palveluiden on oltava helposti saatavilla kaikille. Näin palvelutalon eri osastoilla voidaan toteuttaa samaa ohjelmaa yhtä aikaa. Etäyhteydellä voi toteuttaa sekä ryhmämuotoisia että kahden välisiä eKohtaamisia. Tietoa eri videopuheluohjelmista (mm. Lukupiirit ja ompeluseurat toimivat ihan Vanhustyö 4 2020 23 Digi&Teknologia Kohtaamiset etänä ovat ihan OK. Tärkeintä on ollut kyky pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin. Välineet Osallistujat tarvitsevat etäkohtaamiseen tietokoneen tai mobiililaitteen ja nettiyhteyden. SeniorSurf.fi-verkkosivuilta löytyy • tietoa eri videopuheluohjelmista • digivinkkilista • ohjeita ja opastusmateriaalia • opastuspaikkahaku • SeniorSurf-toiminnan tavoitteena on ikäihmisten hyvinvointi digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Kannattaakin rohkeasti kokeilla ohjelmia, niin löytää parhaan ohjelman omaan tarpeeseen. Keväällä alkanut poikkeustilanne toi esille digitaitojen tärkeyden ja vauhditti monella tapaa sähköisten työvälineiden käyttöä sekä työelämässä että kotona. Jotkut sopivat teeman, jonka ympäriltä keskustellaan, mutta useimmiten toimii ihan tavallinen rupattelu ja vertaistuki. SeniorSurf.fi-sivujen Digivinkkilistasta löytyykin aineistoa liikunnasta eri taiteenlajeihin ja visailuihin. eKohtaamiset Korona on lisännyt etäpalavereita ja vauhdittanut digisovellusten käyttöönottoa. Useissa sovelluksissa voi jakaa omalta näytöltä kuvia ja videoita muiden katsottavaksi. Kohtaamiset etäyhteyksin ovat tulleet jäädäkseen. Ohjaajalla on hyvä olla erillinen mikrofoni, jotta puhe kuuluu mahdollisimman selvästi. Vähäisilläkin taidoilla voi osallistua toisen kutsumaan tapaamiseen ja jokainen meistä voi auttaa läheistään. Monet ovat ottaneet tavaksi kokoontua virtuaalikahveille oman kahvikupposensa kanssa omassa ympäristössään. Ryhmän voi koota myös fyysisesti yhteen paikkaan, jossa on yhteys ohjaajaan isomman näytön, kuten television, kautta. SeniorSurf-toiminnassa tämä on keskeinen tavoite valtakunnallisen digiopastustoiminnan tukemisen ohella. Digitaalisuus mahdollistaa voimavarojen tukemisen ja yksinäisyyden lieventämisen etänä. Digitaidot mahdollistavat verkko-ostosten tekemisen, lääkkeetkin saa kätevästi kotiin toimitettuna. Mutta miten hoidat pankkiasiat, reseptien uusimiset, ajanvaraukset ja muut asiointipalvelut ilman digitaitoja. WhatsApp, Skype, Google Meet) ja niiden ominaisuuksista löytyy SeniorSurf.fi-verkkosivuilta. hyvin virtuaalisinakin. Tämä hoituu onneksi puhelimellakin, mutta pidemmän päälle on näköyhteyttäkin kaivattu. Ilman digitaitoja Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta sähköisten välineiden ja palveluiden käyttöön, on tärkeää panostaa myös vaihtoehtoisten asiointitapojen kehittämiseen. Myös elämykselliset virtuaalimatkat ja -museokäynnit ovat mahdollisia. Teksti: Liisa Tiainen, vastaava asiantuntija ja Teija Saarinen, asiantuntija, SeniorSurf-toiminta, Vanhustyön keskusliitto P oikkeustilanteeseen liittyvät rajoitukset osoittivat digitaitojen hyödyllisyyden kaikille, erityisesti yli 70-vuotiaille, joille suositeltiin kasvokkain tapahtuvien kontaktien välttämistä
Se olisi tarkoittanut liian jyrkkää sisääntuloa. Pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuessa tarvitaan enemmän tilaa ympärille. Ongelma ratkaistiin linjakaivoilla. Ääniohjausjärjestelmällä hallinnoidaan talon sähköisiä järjestelmiä. Talon alla metrin välein olevat 80 cm pilarit ja paksu kerros mursketta varmistavat, että sisäänkäynti pysyy esteettömänä jatkossakin. T uusulan asuntomessuilla esitelty Villa Mikael on monen vuoden suunnittelun tulos. Pilaristabiloitu talo on täysin samalla tasolla maan pinnan kanssa. Sisääntulo onkin suuri ja käytävät niin leveitä, että niitä voi käyttää myös huoneena. Se palvelee ennen kaikkea asukastaan Mikael Turtiaista, mutta tarjoaa rakentamisen mallia ja ratkaisuja kaikille. Vaikka tulisi millainen tulva, niin vesi ei tule asuntoon sisälle, kertoo talon esteettömyyssuunnittelusta vastannut Mikaelin isä Petri Turtiainen. Hyödynnettävissä olevia ratkaisuja Kaikkien tilojen monikäyttöisyys ja toiminnallisuudet on mietitty tarkkaan. Tilavassa eteisessä on iso kurasyöppö, jossa voi pestä sähkömopon, pyörätuolin tai vaikka koiran. Sähköisistä ovista tullaan täysin esteettömästi kuraeteiseen. 24 Asuminen ja elinympäristöt. Ovet ovat liukuovia ja kaikki tilat monikäyttöisiä. Maanpinnan tulisi kallistua kolmen metrin matkalla vähintään 15 cm talon seinästä, jotta sadevesi ei jää seisomaan talon vierustalle. huomioitu alueen keskimääräinen maanpainuminen. Pohjatöissä on K u va aj a: Ilk ka V u o ri n e n Esteetön älytalo Villa Mikael tarjoaa uudenlaista rakentamisen mallia Sisäänkäynti on täysin esteetön ja kynnyksetön. – Sisääntuloväylällä on useampi linjakaivo, jotka imevät sadevedet. Vastassa ei ole kynnyksiä, ramppeja tai raskaita ovia
Tiskipöydän ja hellan alle mahtuu pyörätuolilla. Tuntuu kuin istuisit ylälauteella. Ison kiukaan kivet ulottuvat alas asti. Terassin biletilassa olevan grillin löytäminen oli haastavaa. Ulkoapäin ovi tunnistaa koiran pannassa olevan tunnisteen. Talo on valmistettu huomioiden sen asukkaan Mikael Turtiaisen tarpeet. Rakentamisesta on vastannut Honkarakenne Oyj ja arkkitehtisuunnittelusta Arkkitehdit Mustonen Oy. Näkymät eri ikkunoista ulos on mietitty pyörätuolissa istuvan näkökulmasta. Ruokapöytä toimii myös työskentelytasona. Kiuas riittäisi lämmittämään jopa kaksi kertaa isomman tilan. Olohuoneen moduulisohvan osat liikkuvat pyörillä ja mahdollistavat sisustuksen muuttamisen näppärästi. Napista painamalla saa lisää vettä kiukaalle. Turvallisuutta ulkoterassille tuo kivetyksen alla oleva lämmitys, joka varmistaa, että kulkuväylät pysyvät sulina myös talvella. . Puhaltimet kierrättävät viileän ilman alhaalta ylös ja painaa lämpimän ilman alas. Isän sinnikkyys ja periantamattomuus ovat mahdollistaneet uudenlaisen aidosti esteettömän rakentamisen. Tumma eteisestä olohuoneeseen johtava kävelykaide näyttää enemmän sisustuskuin turvaelementiltä. Mikaelille erityisen tärkeässä kuntoutus-, musiikkija monitoimitilassa pystytään harjoittamaan monipuolisesti kuntoutusta, mutta Mikael pystyy myös jatkamaan rakkaita harrastuksiaan kuten musiikkia ja tanssia. Talon innovatiiviset rakennustekniset ratkaisut ovat vaatineet keskusteluja ja vääntöäkin eri viranomaisten kanssa. Pihalla olevat liuskekivipaadet ovat paitsi kauniita koristeita, niin ne toimivat hätätapauksessa koiran pissapuina. Monikäyttöisyyttä tämäkin. Saunan lattia on lämmitetty 40 asteeseen. Koronaaikaan korostunut hygieniakin tulee huomioiduksi, kun talon isäntä ja vieraat käyttävät eri ohjaimia. Esteettömyysvinkkejä pihasuunnitteluun Piha erilaiseine tiloineen toimii ”kesämökkinä”. Suunnittelun lähtökohtana on ollut varmistaa autenttinen saunomiskokemus, vaikka istut 50 cm korkeudella. – Mikael on tyytyväinen lopputulokseen ja hän pääsee muuttamaan uuteen kotiinsa heti messujen jälkeen, kertoo Turtiainen. Kaiteen johdin on kuitenkin tehty Mikaelin käden mallin mukaan eli se on täysin hänen käteensä sopiva ja siten turvallinen. Makuuhuoneen akustiikkalevyt varmistavat rauhallisen äänimaailman, jonka huomaa heti huoneeseen astuttaessa. Villa Mikael on Tuusulan asuntomessuille 2020 valmistunut esteetön talo. Keittiössä kokatessa näkyy kaappien alla olevasta ikkunasta rauhoittava metsämaisema. Teksti: Merja Lankinen Petri Turtiaisen haastattelu tehtiin Tuusulan Asuntomessuilla 18.8.2020 Vanhustyö 4 • 2020 25. Mikael oli lahjakas hiphop-tanssija ja laulaja, jonka elämä pysähtyi vuonna 2008 törmäykseen raitiovaunun kanssa. Kaikkia kodin sähköisiä toimintoja voi ohjata tabletilla, kännykällä tai ääniohjauksella. Ei tarvitse miettiä suuntaa, vaan voi keskittyä täysin kävelyyn. Vieraita ja avustajia varten osassa tiloissa on seinässä olevat ohjaimet. Asukkaan erityistarpeet on huomioitu Keittiö on mitoitettu Mikaelin mittojen mukaan. Maailmassa on vain pari valmistajaa, jotka tekevät matalia grillejä, joiden alle pääsee pyörätuolilla turvallisesti ilman että jalat palavat tai rasvaa valuu syliin. Asuntoa hallitseva tumma värimaailma ja sisustus ovat Mikaelin käsialaa. Kaapit laskeutuvat ja nousevat sähköisesti. Turvallisuussyitä ulos sijoitettu, kahteen suuntaan avautuva takka näkyy paitsi terassin eri tiloihin myös sisälle oleskelutiloihin. Koiralla on pihalle oma luukku, joka avautuu sisäpuolelta, kun koira laittaa kuonon noin 5 cm päähän luukusta. Asukkaan tarpeiden huomiointi korostuu erityisesti saunan toteutuksessa. Kun keittiön aamiaiskaapin työntää takaisin sisään, magneettikytkin huolehtii, että kaapissa olevien kodinkoneiden kuten kahvinkeittimen ja leivänpaahtimen virta sammuu automaattisesti. Turvallisuus on huomioitu paitsi kameravalvonnalla ja liiketunnistimilla, niin myös esteettömillä poistumisreiteillä, saavutettavilla sammuttimilla ja turvakatkaisimilla. Lue Mikaelin tarinasta villamikaelvillasanni.com Lattiassa on käytetty erilaista pintaa, joka kertoo rollaattorilla kävellessä jalkapohjan kautta reitin
26 Osallisuus 26. Ryhmäkokoontumisia videoyhteyksien välityksellä Ystäväpiirija Omahoitovalmennus-ryhmät siirtyivät verkkoon hyvin poikkeuksellisessa koronatilanteessa keväällä 2020. Toteutimme iäkkäille ihmisille etäryhmiä, joiden kehityskaarta ja kokemuksia kuvaamme tässä jutussa. Tässähän ollaan kuin saman kahvipöydän äärellä
Siinä tuli tällainen yhteisöllisyys ja positiivinen mieli, että kyllä tästä selvitään. Teksti: Anu Jansson, Raita Lehtonen, Minna Partanen, Marjo Pääkkö, Laura Rautiainen ja Tarja Ylimaa, Vanhustyön keskusliitto Helppokäyttöinen kohtaamisalusta Tuntuu, että nämä tapaamiset poistavat koronaa. eVoima-kohtaamiset toivat elämään monta positiivista juttua. Totesimme, että poikkeusolot tulisivat etäännyttämään ihmisiä toisistaan fyysisesti, ja ryhmätoimintaa todella tarvittaisiin. Tästä sopeutumiskyvystä meillä kaikilla on paljon opittavaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että poikkeusaika kannusti meitä ottamaan harppauksia uusien asioiden haltuun ottamisessa ja tiivistämään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Alusta toimi heti. On ollut palkitsevaa seurata toisilleen vieraiden ihmisten tutustumista, ja erilaisten kanssakäymiseen perustuvien verkkopalveluiden kehittymistä. Se jotenkin helpotti. Vanhustyö 4 • 2020 27. Haravoimme eri sovelluksia iäkkäitä ihmisiä ja yhteistyökumppaneita huolellisesti kuunnellen. Ei tarvinnut teknologiaa jännittää, että tuleeko tästä mitään, kun se oli niin helppoa.” . Tiesimme pitkän kokemuksen perusteella, että iso osa ryhmäläisistämme viettää kesää verkkoyhteyksien ulottumattomissa, joten ensimmäisen ohjatun ryhmäprosessin loppuun saattaminen tuli olla kesäkauden alussa. Verkkokohtaamisille oli tärkeä löytää turvallinen ja helppokäyttöinen videoneuvottelualusta, jota voi käyttää osallistujien omilla välineillä. Ja sitten just tää, että suureni se elinpiiri. Kolmanneksi otimme huomioon käytännön realiteetit. E Kohtaamisissa käytetty Vooler on suomalaisessa omistuksessa oleva ohjelmistoyhtiö Webitio Oy:n tuote. Videoyhteyksiin suunnatun ohjelmistonsa avulla yhtiön tavoitteena on edistää ihmisten keskinäistä kanssakäymistä sekä vähentää yksinäisyyttä. Samassa veneessähän me ollaan kaikki. Kun koronan vuoksi fyysisiä tapaamisia ei keväällä voitu toteuttaa, toimintoja koordinoiva tiimi ryhtyi sopeuttamaan ryhmiä muuttuneeseen tilanteeseen. Etäkohtaamiset kannustavat usein myös fyysisiin kohtaamisiin.” Y stäväpiirija Omahoitovalmennusryhmät kokoontuvat yleensä kasvokkain tutussa ryhmätilassa. Kuten monet toimijat astuimme mekin korona-aikana opettavaiselle epämukavuusalueelle. Voolerin kehityksessä on erityisesti huomioitu turvallisuus, mukavuus ja helppokäyttöisyys ja sen avulla on tarkoitus laajentaa mahdollisuus monenlaisiin kohtaamisiin asiointija virkistystoiminnoissa. Tälläkin hetkellä monet verkossa tutustuneet ryhmät jatkavat itsenäisiä kokoontumisia ilman ohjaajia. Toiseksi suunnittelimme ryhmätapaamiset tutkittujen ryhmiemme keskeiset elementit huolellisesti säilyttäen. He ovat tavanneet torilla ja käyneet museossa sen jälkeen, kun rajoitukset poistuivat. Ensimmäiseksi päätimme ryhmien verkkoon siirtämisestä, mikä oli fyysisten kohtaamisten sijaan riskittömin vaihtoehto. Eniten opimme jälleen siitä, että iäkkäisiin ihmisiin on syytä luottaa. Että voi sanoa ääneen koronaahdistuksia ja pelkoja. eVoimaryhmä oli yllättävän hyvä tapa olla yhdessä ja huomasin, että laitteista löytyy mahdollisuuksia! Voolerin kautta voi tavata ihmisiä, jotka ovat kauempana eivätkä voi liikkua. Pidimme esimerkiksi tärkeänä sitä, että ohjattujen ryhmätapaamisten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tavata toisiaan itsenäisesti. Voolerin toimitusjohtaja Teijo Pöyhönen: ”Yksinäisyyden vähentäminen on tärkeää työtä. Saamamme palaute vahvistaa, että Voolerin helppokäyttöinen kohtaamisalusta on ollut monille hyvä lähtökohta kasvattaa omaa elinpiiriään. Koin onnistumisen tunteita ja voin sanoa, että ollaan ylpeänä koko ryhmä!” Kokemuksia eYstäväpiirikohtaamisista: ”Voin sanoa, että minulle ainakin ryhmä oli tosi tärkee. Ja tästä teknisestä puolesta, se oli tosi helppo. Ohjelmistoa on suunniteltu ja kehitetty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Ja jatkaneet tarinointia omissa ryhmähuoneissaan verkossa. Kokemukset eVoimakohtaamisista: ”Koronan vuoksi ystävien tapaaminen jäi vähiin ja ne vähäisetkin kontaktit siirtyivät puhelimeen. Ilman tätä olisin varmaan ollut paljon yksinäisempi
Ryhmähaastattelussa tuli voimakkaasti esiin vanhuustematiikan haasteellisuus. Ymmärrys kaikkien ihmisten vanhenemisesta ei tarkoittanut asian hyväksymistä omalta kohdalta. Sanan vanhus synnyttämä kielteinen mielikuva tuli esiin myös kriittisyytenä sivuston nimeä kohtaan. Haastatteluissa korostui asioiden peilaaminen aikaan ennen ja jälkeen eläkeiän. Asia hyväksyttiin, vaikka itseä ei vielä mielletty vanhaksi. ”eläkkeelle valmistuminen”. Oman vanhenemisen hyväksyminen ei olEnnakoimalla elämänlaatua Terveyden edistämisen YAMK-tutkimuksessa eläkkeelle jääminen osoittautui keskeiseksi merkkipaaluksi vanhuuteen varautumisessa ja ennakoinnissa. Eläkeikä vedenjakajana Ennakointia peilattiin molemmissa ikäryhmissä aikaan ennen ja jälkeen eläkeiän. M illoin ihminen on vanha. Tulojen pienentyminen eläkkeelle 28 Vanhuuteen varautuminen. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 50-vuotiaiden näkemyksiä Vanheneminen.fi-verkkosivuston käytöstä. Heidän ikäryhmässään varautumista oli osittain jo tehty esim. Asioita ei haluttu jättää jälkipolven tai puolison huoleksi. Vanhuuden hyväksyminen vaikutti myös suhtautumisessa ennakointiin ja varautumiseen. lut itsestäänselvyys ja kronologisen iän merkitystä vanhenemisessa kyseenalaistettiin. 60–75-vuotiaat suhtautuivat omaan vanhenemiseen luontevasti. Kohderyhmää (50+) paremmin tavoittavana nimenä ehdotettiin esim. huolehtimalla asunnon esteettömyydestä ja asiakirjoista. Oma vanheneminen herätti paljon tunteita ja asenteita vanhuutta kohtaan. Tutkimuksen ryhmähaastateltavat olivat 50–56-vuotiaita työelämässä mukana olevia. Suhtautuminen omaan vanhuuteen vaihteli asian hyväksymisestä haluttomuuteen käsitellä sitä. Puhelinhaastateltavat olivat 55–75-vuotiaita, joista osa oli jo eläkeläisiä
Nämä eri-ikäiset ryhmät tuottivat rikkaan ja monipuolisen aineiston. Käyttäytymismuutokseen sivusto motivoi silloin, jos sieltä etsi itselle tarpeellista tai kiinnostavaa tietoa. Pelkkä tieto johti harvemmin toimintaan. Sivuston moninaisen käyttäjäkunnan ja tiedon saamisen oikea-aikaisuus ovat tärkeitä näkökulmia sivuston käyttäjälähtöisyyden ja asiakasymmärryksen rakentamisessa tulevaisuudessa. Sivusto on suunnattu kansalaisille ja se on toteutettu yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Voimavaralähtöinen terveyden edistäminen tulee korostumaan tulevaisuudessa, sillä ihmiset elävät yhä pidempään eläkkeellä omissa kodeissaan. Asioiden jakamista teemoihin pidettiin hyvänä, joskin jotkut osiot koettiin runsaan tietomäärän vuoksi lukijalle raskaaksi. Opinnäytetyötäni ohjasi salutogeeninen lähestymistapa terveyteen. Sinkku-, leski-, monikielisissä ja uusperheissä varautuminen ja taloudellinen tilanne vaihtelevat paljon. seuraavia kehitysehdotuksia: ruotsinja englanninkieliset sivut, puolivalmiita täytettäviä pohjia esim. Näissä korostettiin oman aktiivisuuden merkitystä ja arjen rutiinien rakentamista. He kokivat testit aktivoivina ja tarinat helposti samaistuttavina. 50–56-vuotiaat pohtivat ennakointia henkilökohtaisten vastuiden ja velvollisuuksien tulokulmasta. Vanheneminen.fi-sivusto on yksi vastaus tähän tarpeeseen. Toisaalta monien nykyeläkeläisten todettiin olevan pitkään hyvässä kunnossa. PuhelinMikä vanhustutkimus. Teksti: Minna Kuusela, toiminnanohjaaja, Vanhustyön keskusliitto Vanheneminen.fi kokoaa yhteen vanhuuteen varautumisen aineistot ja materiaalit. Tein terveyden edistämisen opinnäytetyöni Vanhustyön keskusliitossa meneillään olevassa hankkeessa kehitetyn vanheneminen.fi-verkkosivuston käyttäjäkokemuksista. 60–75-vuotiaille sivusto toimi tarkistusja muistilistana asioista, jotka oli jo tehty ja mitä vielä pitäisi hoitaa. Haastateltavat ehdottivat sivustolle mm. Tavoitteena oli selvittää sivuston hyödyllisyyttä vanhuuteen varautumisessa, käyttäytymismuutoksen aikaansaamisessa sekä oman hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämisessä. Vanheneminen.fisivusto terveyden edistäjänä Promotiivinen terveyden edistäminen tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen ja merkityksellisyyteen. Myös sivuston värimaailma sai kehuja. Osalla heistä voi eläkkeelle jäädessä olla omien vanhempien lisäksi vielä alaikäisiä lapsia huolehdittavanaan. Tälle ikäryhmälle sivusto toimi herätteenä siitä, että asia ei sittenkään ole niin kaukana omallakaan kohdalla. Minna Kuusela, Katja Helo ja Eve-Linda Lassila K u va : Jo e l E kl u n d jäädessä tiedostettiin ehkä paremmin kuin muutokset sosiaalisissa suhteissa. . Etsittäessä tietoa varautumisesta omien vanhempien kohdalla, sivusto koettiin hyödylliseksi ja sen nimi osuvaksi. Terveyden edistäminen on monitieteellistä ja moniammatillista yhteistyötä. – tutkimuksen tausta haastateltavat olivat 55–75-vuotiaita, joista osa oli jo eläkeläisiä. edunvalvontavaltakirjasta, mielekäs elämä osion rikastuttamista ja suruteeman lisäämistä sivustolle. Iän suhteen entinen 60 on uusi 40. Haastateltavat kokivat sivuston informatiivisena, helppokäyttöisenä, luotettavana ja tarpeellisena. Sen sijaan tieto, tunne ja aikaisemmat kokemukset yhdessä saivat muutosta aikaan. Se avaa uudenlaisia näkökulmia terveyden edistämiseen kiinnittämällä huomioita yksilön voimavaroihin. Osallisuus ja elämänhallinta lisäävät hyvinvointia. 50–56-vuotiaat peilasivat ennakointia ensisijaisesti omien vanhempiensa kautta. He eivät kokeneet asiaa vielä itselle tärkeäksi, sillä oma viitekehys keskittyi työelämään ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toisaalta 50–56-vuotiaat toivat esiin omat haaveensa eläkeiän asumisesta ja harrastuksista. Se jätti ajatuksen siemenen itämään siitä, että sen ohjaamiin toimenpiteisiin voisi ryhtyä. Eläkeikää mietittiin myös nykyajan perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta. Ryhmähaastateltavat olivat 50–56-vuotiaita työelämässä mukana olevia. Vanhustyö 4 • 2020 29
Päätökset esimerkiksi oman asumisen tai ajankäytön suhteen vaikuttavat usein sosiaalisiin suhteisiin – ja toisinpäin. prosenttia kuului johonkin itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Omaa hyvinvointia tukevista sosiaalisista suhteista kannattaa kuitenkin tietoisesti pitää huolta, sillä ne ovat tärkeä voimavara tulevaisuuteen ja keskeinen onnellisuuden osatekijä. Tarve kuulua ja tuntea yhteyttä muihin ihmisiin on kuitenkin kaikille yhteinen. Joku viettää mieluiten aikaa omassa seurassaan ja on tyytyväinen muutamaan ystävään. Eläkeiän kynnyksellä sosiaaliset suhteet voivat muuttua. Myös tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen on yksilöllinen. 66 prosenttia kertoi pitävänsä aktiivisesti yllä sosiaalista verkostoaan ja ystävyyssuhteitaan. Työelämästä pois jääminen voi vaikuttaa myös työpaikan ulkopuolisiin ihmissuhteisiin – perheeseen, parisuhteeseen ja ystäväpiiriin. Yksi osa varautumista on panostaminen sosiaalisiin suhteisiin. Arkisten asioiden suunnittelulla on merkitystä Kuinka sitten huolehtia sosiaalisista suhteista. Ystävien seura pitää terveempänä Työikäisenä monen arki täyttyy työnteon lisäksi kotitöistä ja muista kiireistä, eikä ystävyyssuhteiden ylläpitoon välttämättä muisteta kiinnittää huomiota. 13 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole läheisiä ja he ovat ainakin vähän huolissaan siitä, että kokevat tulevaisuudessa yksinäisyyttä. Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä jokaisen tilanne on erilainen. Luotettavat läheiset ovat tärkeitä paitsi terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, myös esimerkiksi oikeudellisen ennakoinnin näkökulmasta. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä oma sosiaalinen verkosto voi järjestyä uudelleen. Melko tavallisten taloudellista toimeentuloa ja asumista koskevien vastausten lisäksi moni viittasi myös ihmissuhteisiin: ”Olisin huolehtinut paremmin ystävien hankinnasta.” ”Yrittäisin hankkia luotettavia ystäviä.” Samassa kyselyssä kävi ilmi, että vain 55 Ystävyyssuhteista huolehtiminen tuo voimavaroja eläkeikään Mistä sinun sosiaalinen verkostosi koostuu. Työpaikan ihmissuhteet ovat monelle tärkeä osa arkea ja niiden jättämä tyhjä tila voi tulla eläkkeelle jäädessä yllätyksenä. Arkisilla valinnoilla voi tukea tai estää omia sosiaalisia mahdollisuuksiaan. Ihmissuhteista kannattaakin pitää huolta kaiken ikää. Toinen haluaa paljon ihmisiä ympärilleen ja tykkää harrastaa asioita porukalla. Edunvalvontavaltuutuksessa nimeät luotettavan henkilön hoitamaan asioitasi siinä tapauksessa, että et itse enää siihen kykene. Eräs kyselyyn vastanneista nostikin esiin, että kannattaisi valita ajoissa luotettava henkilö hoitamaan asioita. Yhteydenpito kauempana asuviin läheisiin on toki myös tärkeää ja onneksi ny30 Vanhuuteen varautuminen. Tällainen suunnitelma olisi hyvä olla jokaisella aikuisella. Se olisi molemmille osapuolille tarpeen vuosien kuluessa.” Kun ystävät ja muut läheiset asuvat lähellä, ihmissuhteiden ylläpito on helpompaa. S osiaaliset suhteet ja niiden ylläpito tulevat usein ajankohtaisiksi elämän käännekohdissa, kun oma arki jollain tapaa muuttuu. Vuoden 2018 gallupkyselyssä VTKL kysyi yli 50-vuotiailta, mitä he tekisivät vanhuuteen varautumisessa toisin, jos voisivat nyt valita. Varautuminen sosiaalisen elämän muutoksiin Vanhuuteen varautuminen on oman elämän suunnittelua pitkällä tähtäimellä niin, että se olisi vanhanakin hyvää ja mielekästä. Ystävien seura myös tutkitusti pitää ihmisen fyysisesti ja psyykkisesti terveempänä vähentäen jopa terveyspalvelujen tarvetta. VTKL:n kyselyssä moni nosti esiin lähellä olevien ihmisten tärkeyden: ”(Suunnittelisin) maantieteelliset etäisyydet läheisiini lyhyemmiksi. Ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä
Keskustelu muiden vertaisten kanssa avaa uusia näkökulmia ja on usein jo itsessään vanhuuteen varautumista. Vanhustyö 4 • 2020 31. Varaudu vanhuuteen -ryhmämalli Uuden Varaudu vanhuuteen – ryhmämallin avulla voit käsitellä vanhuuteen varautumista ohjatusti missä tahansa yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Haluaisitko pilotoida sitä omassa organisaatiossasi tai ryhmässäsi. On aikaa läheisille, yhteiselle tekemiselle ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle. Näiden asioiden merkitys saattaa valjeta eläkeiässä uudella tavalla. Kiinnostuitko Ryhmämallista. Yhteinen aika ja arjen jakaminen ovat tärkeitä resursseja sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Ota yhteys: Katja Helo, katja.helo@vtkl.fi, 050 449 2988 Teksti: Eve-Linda Lassila, VTM, sosiaalipsykologi, hankekoordinaattori Vanheneminen.fi-hankkeessa Tätä juttua varten on luettu Anne Rahikan, Virpi Annaniemen ja Saini Suutarin (2020) artikkeli ”Ikääntyvien naisten kokema yksinäisyys” Gerontologia-lehdessä 34.2 sekä Anu Janssonin (2019) artikkeli ”Ystävien ja kohtaamisten uskomaton voima” Vanheneminen.fi -sivustolta. Työikäisenä ja ruuhkavuosien aikana ajankäyttöä koskevat valinnat voivat olla hankalia, kun tuntuu, että aikaa on kaikkeen liian vähän. Löytyy joku, joka lohduttaa, ymmärtää ja tukee.” . Ryhmämallin materiaaleihin kuuluvat selkeä ryhmänohjaajan opas tehtävineen ja tietoiskut. Opas löytyy sekä sähköisenä että painettuna versiona, ja se sisältää kaikki tarvitsemasi tiedot tapaamisten järjestämiseen. Ryhmämallin materiaali perustuu Vanheneminen.fi -sivuston sisältöön, johon kuka tahansa voi tutustua myös itsenäisesti osoitteessa www.vanheneminen.fi. Eräs vastaaja kiteytti asian hyvin: ”Ystäväpiiristä huolehtiminen --, yhteydenpito kaikissa tilanteissa, antaa vanhuuteen voimavaroja. Lainaukset on otettu VTKL:n ja KantarTNS Oy:n teettämästä gallupkyselystä 2018. Mallin tarkoituksena on madaltaa kynnystä lähestyä hankalanakin pidettyä aihetta tuomalla mukaan ryhmän tarjoamaa sosiaalista tukea. Eläkeiässä aikaa on enemmän, minkä voi nähdä myös lahjana. kyisin videopuheluyhteyksien ja netin välityksellä melko helppoakin. Eräs kyselyyn vastanneista pohti työelämän ajankäyttöä jälkikäteen näin: ”En olisi ollut niin työhön sitoutunut vaan kokenut ja elänyt itselleni enemmän.” Työikäisenä kannattaa siis jo mahdollisuuksien mukaan panostaa esimerkiksi sosiaalisiin harrastuksiin ja yhteiseen vapaa-aikaan
Marras-joulukuun vaihteessa ehdimme toteuttaa perinteiset kerrosglögimme vielä tuttuun tapaan, mutta keväällä yhteisten tilaisuuksien järjestäminen ei enää ollut mahdollista. Kevään kärrybooleista vihjasimme vain salamyhkäisesti, että kannattaa olla kotosalla aamupäivällä. Viriketoiminta hakee uusia muotoja Palvelukeskus Ilolansalon perinteiset virikeryhmät palaavat hiljalleen takaisin. Ryhmiä vetivät niin työntekijät kuin vapaaehtoisemme. Tapaamisissa tutustutaan naapureihin, jutellaan, miten asuminen on sujunut, kerätään palautetta palveluistamme sekä vastauksia johonkin ajankohtaiseen vanhustenhoidon kysymykseen. Tarkoitus oli kutsua asukkaat kerroskohtaisesti aulojen yhteisiin tiloihin. Pihafestareiden risteily aloitettiin miehistön tanssiesityksellä. Perinteisesti olemme kutsuneet kerrostapaamisiin jokaisen henkilökohtaisella kutsulla paikalle viikkoa etukäteen. Pieni ele tuo selvästi ilon myös asukkaidemme kasvoille. Ilmeet olivatkin iloisia puolin ja toisin, kun asukkaat avasivat ovia papiljotit päässään. Osana vuoden toimintasuunnitemaamme olivat keväälle suunnitellut perinteiset kerrossimat ja kesäiset parvekeboolit. Toiminnalla kannustetaan yhteisöllisyyteen sekä asukkaiden oma-aloitteisuuteen, 32 Toimintatonni. Käsidesi ja turvaväli ovat osa uutta normaalia. Yksitellen käymme läpi kaikki asukkaat ja toivotamme iloista alkanutta kesää. K u va : P as i M äe n p ää T arjoilukärrymme kiertävät palvelutalomme käytävillä alkukesän auringon paistaessa parvekkeille. Nautitaan toki myös juhlaan liittyvästä tarjoiluista. Asukkaat järjestävät toimintaa toisilleen Viime vuonna asukastoimintamme sisälsi toistakymmentä viikoittaista virikeryhmää sekä lähes sata vierailevaa esiintyjää. Tarjolla on keittiömme loihtimaa kesäisen maittavaa raparperimehua. Anu ja Hannele kiertävät asunnot läpi ja jakavat kesätervehdyksen. Samalla varmistamme, että jokainen lähes 140 asukkaastamme on kunnossa pari kuukautta kestäneiden poikkeusolojen aikana
Asiaan kuuluvasti henkilökuntamme oli pukeutuneina matruuseiksi ja yhdistyksemme puheenjohtaja itseoikeutetusti kapteeniksi. Vapaaehtoiset ovat tulleet osittain takaisin, kun taas osa ryhmistä pyörii vielä työntekijöiden voimalla. Ilolansalon asukasneuvosto valitaan vuosittain vaaleilla ehdokkaaksi ilmoittautuneista asukkaista. Matkustajina tietysti Palvelukeskuksemme asukkaat sekä heidän omaisensa. Syntyivät kärrysimat ja -boolit, parvekejumppa sekä pihakonsertit. Nähtäväksi jää, millainen on viriketoiminnan uusi normaali. Tuoko se esiin uusia, parempia toimintamalleja. uudet asukkaamme huomioiden. Pihafestarit kokoavat yhteen asukkaat ja omaiset. Viikoittaisia virikeryhmiä on noin 20 ja yksittäisiä tapahtumia vuodessa lähes 100. Elokuussa 2019 pihajuhlamme vietettiin risteilytunnelmissa. Asukasneuvostossa on edustaja kaikista palvelutalon asuinkerroksista. Valtaosa tapahtumistamme on avoinna myös Palvelukeskuksemme ulkopuolisille. Matkan aikana nautimme elävästä musiikista, arpajaisjännityksestä sekä asiaan kuuluvasti ravintolapöydän herkuista. Yhteisessä illanvietossa pelataan pelejä, ratkotaan ristikoita, tehdään muuta ajanvietettä sekä nautitaan kahvista. Asukasillan ja pihafestareiden kaltaiset tilaisuudet jatkuvat turvaväleillä ja käsidesipumpuilla. Toimintatonnilla Salva ry järjesti pihafestarit risteilyteemalla, viikoittaiset Asukasillat sekä kerroksittain nautitut glögit, vappusimat ja kesän avajaismaljat. Eikä risteily olisi ollut mitään ilman karaokea. Matkaan päästiin asiaan kuuluvasti näyttävällä tanssinumerolla, kun fysioterapeuttimme olivat harjoituttaneet miehistölle koreografian. Asukkaille tarjottu viriketoiminta lakkautettiin sellaisenaan ja ryhdyimme kehittämään uutta, joka olisi turvallista poikkeusoloissa. Oleellista on yhdessäolo ja seura ilta-aikaan. Asukasillan vetovastuu on asukasneuvostolla. Pihafestareiden risteily aloitettiin miehistön tanssiesityksellä. Se toimii asukkaiden äänitorvena ja kokoontuu kerran kuukaudessa. Loppukesän sää suosi ja risteilimme komeassa auringonpaisteessa. K u va : P as i M äe n p ää K u va : A n n e Ju n tt i Salva ry ylläpitää Palvelukeskus Ilolansaloa Salossa Palvelukeskuksessa on 131 asuntoa sekä 31 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa. Teksti: Pasi Mäenpää, palveluneuvoja, Salva ry Vanhustyö 4 • 2020 33. Yhtenä osana viikoittaista viriketoimintaamme on joka tiistainen Asukasilta. . Alkukesästä viriketoimintaamme on palautettu varovaisesti. Muutos ei aina ole pahasta Korona muutti Palvelukeskuksemme toimintaa monin tavoin. Yhdistys tarjoaa lisäksi ravintola-, puhdistussekä fysioterapiapalveluita. Sellaisia ovat yksinkertaiset asiat, kuten syntymäpäivätoivotukset asukkaille tai perinteiset pihajuhlat. Arjesta pääsee vaikka risteilylle Palvelukeskuksenkin arki vaatii välillä irtiottoja rutiineista
Moni omaishoitoperhe on jaksamisen äärirajoilla, ja tukea pyydetään usein liian myöhään. ”Siinä tulee sellainen tunne… sääli tai hienotunteisuus, että ei halua heittää kuraa toisen päälle.” ”On vaikeaa kuulla sellaisia asioita, mitkä ei koske vielä meitä tai mihin ei ole valmis.” Odotusten moninaisuus Työssään ammattilainen tunnistaa muistiperheiden arjen haasteita, iloja ja voimavaroja. Palvelurakenne voi heikentää ammattilaisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, mikä lisää ammattilaisen riittämättömyyden tunnetta. Toisaalta vaikeiden asioiden esille tuominen arveluttaa, koska ei ehkä ole valmis kuulemaan tulevaa koskevia vastauksia. Silti palvelurakenne ja työnkuva voivat estää asiakkaiden tarpeiden kohdatuksi tulemisen. Kyselyn vastauksissa nousi esille muistiammattilaisten huoli siitä, että asiakkaat eivät kerro riittävän avoimesti asioistaan. Omaishoitajat perustelevat asioista puhumattomuutta muun muassa halulla suojella sairastunutta omaistaan. Moni kokee, että liialla avoimuudella saattaa jopa loukata sairastuneen ihmisyyttä ja altistaa hänet häpeälle. Ammattilaisen keinot ja asiakkaiden tarpeet eivät aina kohtaa, selviää Suomen muistiasiantuntijat ry:n syksyllä 2019 toteuttamasta kyselystä. Molemmat osapuolet haluavat sairastuneelle parasta, mutta ajatukset ja näkemykset avusta tai sen tarpeesta eivät aina kohtaa. ”Muistisairaan ja omaishoitajien moninaisiin tarpeisiin ei ole riittäviä tukitoimia.” ”Ristiriidat omien odotusten ja organisaation odotusten kanssa.” Muistiammattilaisen oman työn mahdollisuudet ja rajat ovat usein koetuksella. ”Omainen peittelee ongelmia.” ”Omainen ei halua vastaanottaa tukevia palveluita.” Omaisen näkökulma Lupa puhua -hanke toteutti syksyn 2019 aikana myös kyselyn sekä ryhmähaastatteluja omaishoitajien ja muistiperheiden ryhmissä. Moni vastaaja kuvasi työtään yksinäisenä ja vastuullisena. Tarjottua apua voi myös olla vaikea ottaa vastaan. Tällöin kotona asumisen tukeminen on haastavaa. Riittämättömyyden tunne muistiammattilaisen työssä S uomen muistiasiantuntijat ry:n Lupa puhua -hanke toteutti syksyllä 2019 kyselyn muistiperheitä työssään kohtaaville sosiaalija terveysalan ammattilaisille. 34. Vastaukset osoittavat, että ammattilaisten ja muistiperheiden vastaukset ovat samansuuntaisia. Kyselyn tulosten mukaan muistiammattilainen kohtaa työssään päivittäin muistiperheiden kotona pärjäämisen haasteita sekä omaishoitajien uupumista. Asiakkaiden oikea-aikaisten palveluiden toteutumista vaikeuttaa sosiaalija terveysalan kentän osaamisen vaihteleva taso. Aikaa ei välttämättä jää verkostojen ja kollegoiden avun hyödyntämiseen. Vastaajat korostivat myös kipeää tarvetta asenMuistiammattilainen kohtaa työssään jaksamisen äärirajoilla eläviä perheitä
Näin vältyttäisiin monelta arkea kuormittavalta tekijältä ja yhteistyö ammattilaisten kanssa olisi toimivampaa. Vanhustyö 4 • 2020 35. He tosin painottivat vastauksissaan sitä, että tietoa olisi hyvä saada vain vähän kerrallaan ja mahdollisimman oikeaaikaisesti. Teksti ja kuva: Minna Heini, projektikoordinaattori, Lupa puhua -hanke, Suomen muistiasiantuntijat ry teiden muuttamiselle, sillä vieläkin esiintyy muistisairasta ihmistä vähättelevää käyttäytymistä. Sekä muistiperheet että ammattilaiset toivovat toisiltaan yhteistyöhalukkuutta, aitoa läsnäoloa ja kiireetöntä kohtaamista. ”Pienet onnistumiset ja ilon hetket rakentavat luottamusta ja turvallisuutta, kasvavat isoiksi ja merkityksellisiksi.” Ammattietiikan ytimessä Kyselyiden tulokset osoittavat, että muistiammattilaisen työn tueksi tarvitaan välineitä, jotka samalla helpottavat muistiperheiden jaksamista ja vastaavat tuen tarpeisiin. Päätavoitteena on lisätä kotona asuvien muistiperheiden jaksamista ja hyvinvointia. ”Toiset vaativat enemmän aikaa ja selittelyä, taustoja.” ”Vastavuoroiset tilanteet, joihin kaikki osapuolet antavat jotain ja syntyy yhteisiä oivalluksia.” . Suomen muistiasiantuntijat ry:n Lupa puhua -hanke rakentaa hyviä kohtaamisia muistiperheiden ja heidän kanssaan työskentelevien sosiaalija terveysalan ammattilaisten välille. Vastauksissa näkyi kutenkin usko siihen, että mikäli koulutukseen – erityisesti muistiosaamiseen – panostettaisiin, saataisiin varmasti muutoksia aikaan myös asennepuolella. Myös muistiperheet kaipaavat lisätietoa muistisairauksista ja muistisairauden kanssa elämisestä. Edes kiirettä ei pidetty yhtä isona ongelmana kuin muistiasiakkaiden parissa työskentelevien asenteita. Hankkeessa kannustetaan huolten puheeksi ottamiseen, luodaan rakentavan keskustelun mahdollisuuksia ja etsitään keinoja helpottaa ammattilaisen työtä. Moni vastaaja toi esiin, että olisi tärkeää panostaa myös muistisairaan omaisten tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen muistisairauksiin liittyen. K u va : M in n a H e in i Lupa puhua -hankkeessa tehdään kehittämistyötä yhdessä muistiperheiden ja -ammattilaisten kanssa
Ratkaisuksi keksittiin koko maan kattava veljesja sairaskotiverkosto, jossa asuminen oli kotoisaa ja ote kuntouttava. Pohjois-Karjalan sotainvalidipiiristä saatiin toimintamalli, jossa piiri palkkasi korjausneuvojan auttamaan jäseniään tarvittavien asunnonmuutostöiden suunnittelussa ja hakemusten tekemisessä. Ehtona oli, että sotainvalidiasiakkaiden vähetessä talot tulevat muunkin vanhusväestön käytettäviksi. Vapaaehtoisia tukijäseniä on n. 3 100. Vaikeavammaisten hoitoon erikoistuneissa laitoksissa saatettiin kokeilla myös uusia hoitomuotoja. Sotainvalidien Veljesliitto perusti erilaisten sotavammojen hoitoon erikoistuneita hoitolaitoksia, joissa pystyttiin kokeilemaan myös uusia hoitomuotoja. Kuvassa sotainvalidi tekee pallojumppaa Kaunialassa. Teksti: Marja Kivilompolo, viestintäpäällikkö, Sotainvalidien Veljesliitto Talvisodassa vammautuneet perustivat Sotainvalidien Veljesliiton 18.8.1940 omaksi huolto-, etuja veljesjärjestökseen. Sotainvalidien puolisoita ja leskiä on n. Liiton organisaatiota on kevennetty jäsenmäärän pienetessä. 1960-luKuntoutus sai alkunsa sotainvalideista. Sotainvalidit saavat yhä tämän tärkeän avun Valtiokonttorin korvaamana – kiitos vuonna 1948 säädetyn sotilasvammalain. Sotainvalidien Veljesliitto on sitoutunut toimimaan niin pitkään kuin jäsenet sitä tarvitsevat, arviolta vuoteen 2025 asti. Amputoitujen sotainvalidien kohdalla huomattiin, ettei pelkkä olemassa olevien vaivojen hoitaminen riitä vaan tärkeää oli myös ehkäistä uusien synty. Sotainvalidien vanheneminen pakotti sekä Veljesliiton että valtion miettimään asumismuotoja, jotka vastaisivat heidän hoitoja kuntoutustarpeitaan. vulla kuntoutukseen pääsyn perusteita laajennettiin työkyvyn palauttamisesta työkyvyn säilyttämiseen. 1000, ja heidän keski-ikänsä on 95 vuotta. Lisätietoa: www.sotainvalidit.fi 36. Osa näistä ensin sotainvalideille kehitetyistä palveluista on jäänyt auttamaan myös muuta vanhusväestöä. K untoutuksen katsotaan käynnistyneen Suomessa sotainvalideista, joilla työkyvyn palauttaminen vammautumisen jälkeen oli peruste saada kuntoutusta. 5000. Sotainvalidien Veljesliiton täyttäessä elokuussa 80 vuotta sotainvalideja on elossa n. Tämän ansiosta ajan saatossa kaikki sotainvalidit, myös lievemmin vammautuneet, pääsivät vuosittain kuntoutuksen piiriin. Hyväksi koettu malli laajeni 1990-luvulla kaikkiin sotainvalidipiireihin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Alueensa muiden toimijoiden kanssa sotainvalidipiirit rakennuttivat 1980ja 1990-luvuilla veljeskodit pääosin valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Suurin osa iäkkäistä sotainvalideista asui kotonaan, mutta aina asunto ei vastannut asukkaan tarpeita. Korjaustarpeita oli myös muilla veteraaneilla ja niitä tulisi myös muille vanhuksille, joten toiminta siirrettiin Vanhustyön keskusliitolle vuonna 2001. Suomessa sotainvalidien sekä puolisojäsenten tukena toimii 18 sotainvalidipiiriä sekä yksi piiri Ruotsissa. K u va : So ta in va lid ie n V e lje sl iit to Sotainvalidit vanhuspalvelujen pioneereina Sotainvalidit eli Suomen sodissa 1939–1945 tai niiden takia pysyvästi vammautuneet ovat vammaansa liittyvän lainsäädännön vuoksi olleet edelläkävijöitä uusien vanhuspalvelujen luomisessa
Teksti: Outi Hellsten, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja Anu Lintilä, vastaava toiminnanohjaaja, Senioritoiminta, Vanhustyön keskusliitto Vahvikelinja Vahvikelinjan numeroon 050 328 8588 vastaavat koulutetut vapaaehtoiset maanantaisin ja tiistaisin klo 13–15. V altakunnallinen Vahvikelinja sai alkunsa koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta, jonka vuoksi yli 70-vuotiaita kehotettiin välttämään lähikontakteja ja ikääntyneille suunnatut kerhoja päivätoiminnat suljettiin. Suomessa on lähes 870 000 yli 70-vuotiasta, joista valtaosa asuu omassa kodissaan ilman säännöllistä apua. Vahvikelinjan numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepaketteihin, eikä siihen soittamisesta koidu ylimääräisiä kuluja. Puhelin on tuttu väline yhteydenpitoon. Vahvikelinjaan soittavien kanssa ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan, muistellaan tai vaikka jumpataan. He hyödyntävät puheluissa Vahvike.fi -sivustoa, joka on käyttäjille avoin ja maksuton ryhmäja viriketoiminnan aineistopankki. Teemoissa ja tehtävissä riittää valinnanvaraa helpoista haastaviin. minta halusi kehittää palvelumuodon, johon ei kuulu fyysinen kohtaaminen, mutta joka tarjoaa mielekästä tekemistä etenkin heille, joilla ei ole internetyhteyksiä. Vahvikelinjan puheluihin vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Vahvikelinjan tavoitteena onkin tarjota aivoja aktivoivaa tekemistä, joka puolestaan lisää vireyttä ja positiivisuutta. Palvelu on vapaaehtoisten avulla toteutettavaa puhelinauttamista, joka tukee kotona asuvien ikääntyneiden omia voimavaroja ja hyvinvointia. Puhelinyhteydet nousivat koronavirustilanteessa merkittävään rooliin yksinäisyyden poistajana ja osallisuuden lisääjänä. Lähtökohtana puhelinpalvelussa on voimavaralähtöinen kohtaaminen, joka tuo virkistävää vaihtelua ikääntyneen arkeen hänen omilla ehdoillaan. Sitä hyödyntää 25 000-27 000 käyttäjää kuukaudessa. Senioritoiminnan ryhmäläisille tehtyjen kyselyiden mukaan suosituinta ohjelmaa ovat vuodesta toiseen erilaiset muistiharjoitukset ja visailut. Voimavarojen ja aivokapasiteetin monipuolinen hyödyntäminen edistää myös aivoterveyttä. Puhelinpalvelun aloituksen mahdollistivat Fortumin tuki ja STEA:lta saatu hanketuki. Soittaja voi valita itselleen sopivimmat. Tarve säännölliselle, päivää rytmittävälle tekemiselle ja keskusteluseuralle on kuitenkin suuri. Vahvikelinja voi soittaa, kun haluaa vain keskustella jonkun kanssa itseään kiinnostavista aiheista. Toisaalta se tarjoaa virikkeellistä tekemistä kotiin myös niille ikääntyneille, jotka eivät muutoin ole kiinnostuneita osallistumaan ryhmätoimintaan. Vanhustyön keskusliiton SenioritoiAskaretta aivoille ja piristystä päivään! Vahvikelinjan puhelinpalvelu on suunnattu tuomaan iloa erityisesti niille ikääntyneille, jotka eivät itse käytä internetiä. Vahvikelinja mahdollistaa ikääntyneiden tukemisen myös poikkeusoloissa, jolloin kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistuminen ei ole mahdollista. 75—89-vuotiaista vain 23 prosenttia on käyttänyt internetiä ja vain 15 prosentilla on käytössään älypuhelin (Tilastokeskus 2017). Sunnuntaipäivystykset aloitetaan lokakuun 2020 aikana. ”Osui hyvään saumaan tämä Vahvikelinja.” Vanhustyö 4 • 2020 37
Kuka vaan voi järjestää SeniorSurf-tapahtuman. Tapahtumia voi järjestää myös etänä, jos fyysisiä kohtaamisia ei voida toteuttaa. Käsiteltävät teemat ovat: terveys, talous, asumisen ennakointi, mielekäs elämä sekä asiakirjat. Innosta ja kannusta SeniorSurf-päivän tapahtumalla Poikkeustilanne on osoittanut digitaitojen tarpeellisuuden. Haluamme tänä vuonna nostaa esille positiivisia asioita vanhenemisesta. Ilmoittautumiset 16.10. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti kaikille 50 vuotta täyttäneille omasta tai läheisen hyvinvoinnista kiinnostuneille ja valmistaa varautumaan tulevaisuuteen ja vanhuuteen. Kotiturva palvelee numerossa 09 350 86031 ma, ke ja pe klo 8—15. Valtakunnallinen Vanhustenpäivän pääjuhla pidetään Naantalissa sunnuntaina 4.10. Koulutus on tarkoitettu iäkkäiden ihmisten ryhmiä ja päivätoimintaa ohjaaville. Materiaalia ja ideoita Vanhustenviikon tilaisuuksien järjestäjille löytyy vtkl.fi-sivuilta. Ilmoittautuminen Kuopion kansalaisopiston verkkosivujen kautta. Vanhustenviikko 4.-11.10.2020 Vanhustenviikkoa vietetään teemalla Onni on vanheta – Lyckan kommer med åldern. Vanhustenviikon SeniorSurf-tapahtumien avulla voidaan innostaa ikäihmisiä digiasioiden pariin mm. Kurssi pohjautuu Varaudu vanhuuteen -ryhmämalliin sekä Vanheneminen.fi-verkkosivuston aineistoihin. Puhelimeen vastaa pitkän uran poliisissa ja hätäkeskuksessa tehnyt, nyt eläköitynyt ylikonstaapeli. Ennakoinnin kurssi tarjoaa tietoa oman ja läheisen tulevaisuuden suunnittelun tueksi. Numeroon voi soittaa kaikissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää seniorsurf.fi Onni on vanheta varautuen -verkkokampanja! Osallistu kampanjaan ja ilmoita oma varautumistekosi – seuraa tiedotustamme aiheesta sivustolla Vanheneminen.fi Vanhustyön keskusliitto jakoi vuoden 2020 Toimintatonnit jäsenyhteisöilleen Tänä vuonna liitto kannusti jäsenyhteisöjään tuomaan esiin toimintatapoja, joilla on parannettu tai voidaan parantaa ikäihmisten kokemaa kotona asumisen turvallisuuden tunnetta. tietoiskuin ja digiopastuksista kertoen. Arjen pieniä ja suuria iloja. Lisätietoja: hanna-reetta.metsanheimo@kuopio.fi Uusi Kotiturva puhelinpalvelu Vanhustyön keskusliiton Kotiturva pyrkii parantamaan ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta, tunnistamaan kotona ja lähiympäristössä olevia vaaroja, antamaan ohjeita ja neuvoja, miten niitä voidaan välttää. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT Iloa ja oivalluksia ryhmätoimintaan Iloa ja oivalluksia ryhmätoimintaan -koulutus järjestetään Vanhustyön keskusliitolla 6.11.2020 klo 8.30–16. Vanhuuteen varautumisen kurssi starttaa Kuopion kansalaisopistossa Kuopion kansalaisopisto järjestää Ei huolta huomisesta vai viisaasti ennakoiden. ja lähetetään suorana AlfaTV:ssä. Akuutissa hätätilanteessa soita kuitenkin hätäkeskukseen 112. Se antaa ikääntyneille tietoa ja valmiuksia, miten välttää hyväksikäytön ja erilaisten huijausten ja suoranaisten rikosten uhriksi joutumista. -kurssin 27.10.–1.12.2020. Viisi Toimintatonnia jaettiin seuraaville jäsenyhteisöjen hankkeille: • Suomussalmen vanhustentaloyhdistys ry • Betesda-säätiö • Hovilan Palveluyhdistys ry • Tampereen Naisyhdistys ry • Servicehusstiftelsen i Sibbo Parhaimmat onnittelumme kaikille Toimintatonnien saajille! 38. mennessä vtkl.fi/tapahtumat -sivuilta
Viittomakielen tulkit viittovat tilaisuuden puheosuudet. Itsehoitopolku tarjoaa tietoa ja tukea osteoporoosia sairastavalle sekä heidän läheisilleen. Tarkoitus on, että taksikortit käytetään vanhukselle iloa tuottavaan, merkitykselliseen tekemiseen. Käy tutkimassa, oppimassa ja testaamassa! LAUSUNNOT • Lausuntopyyntö Iäkkäiden laatusuosituksesta 2020—2023 • Iäkkäiden henkilöiden palvelukokonaisuutta koskevan lainsäädännön uudistaminen Katso lisää VTKL:n antamia lausuntoja vtkl.fi/liiton-lausunnot Kutsu ystävä ulos -kampanjassa Eläkeliiton ystävä-vapaaehtoinen, usein itsekin jo yli 70-vuotias, hakee retkelle ikäihmisen, joka ei kykene ilman apua itsenäisesti poistumaan asunnostaan. kompastuessa), kumara ryhti tai pituuden lyhenemä useilla senteillä. Taustalla on yleensä osteoporoosi. Kampanja on osa Pohjola Vakuutuksen Arjen tekoja -konseptia. Osteoporoosin hoito edellyttää riittävää kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saantia, liikuntaa sekä kaatumisten ehkäisyä. Webinaarin avaa arkkipiispa Tapio Luoma. Osteoporoosin tunnusmerkkejä ovat arjen tilanteessa tullut murtuma (esim. Uusi ajankohta on 22.–23.4.2021, Helsingin Messukeskuksessa. Vanhustyön keskusliitto on mukana kampanjassa. Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen. Vanhustyön keskusliitto järjestää yhdessä Expomarkin kanssa Hyvä Ikä -tapahtumaa joka toinen vuosi. Luustoliitto julkaisee Luustoviikolla (19.-25.10.2020) Osteoporoosin itsehoitopolun kotisivuillaan: luustoliitto.fi/itsehoito. Moni tarvitsee myös luulääkehoidon. #arjentekoja #kutsuystäväulos #arvokasvanhuus #vievanhusulos Vanhustyö 4 • 2020 39 Ajan virrassa. mennessä: www.seurakuntaopisto.fi/koulutukset/onni-on-vanhetaarvokkaasti-webinaari-7-10-2020/ Kutsu ystävä ulos -kampanja kannustaa iäkkäitä lähtemään ulos virkistäytymään Pysäytetään osteoporoosi yhdessä – Luustoviikko 19.–25.10.2020 Suomalaiset saavat vuosittain jopa 40 000 murtumaa arjen tilanteissa. Osteoporoosi on tärkeää tunnistaa ja hoitaa: se on etenevä sairaus, joka hoitamattomana aiheuttaa tavallisesti uusia murtumia. Hyvä Ikä -messujen kävijät tekevät työtä riskiryhmien parissa. Ohjelmassa on huomioitu saavutettavuus. tutkijatohtori Jari Pirhonen Tampereen yliopistolta ja Minna Karhunen Kuntaliitosta. Webinaari löytyy somesta aihetunnisteella #onnihetki. Vapaaehtoisille jaetaan syyskuussa taksikortit, joilla he pääsevät matkustamaan ikäihmisen toivomaan paikkaan. Sivuilta löytyy myös Luustotesti, jonka avulla voi testata oman murtumaja osteoporoosiriskinsä: luustoliitto.fi/luustotesti. Tilaisuuden järjestävät yhdessä Kirkkohallitus, Kirkkopalvelut, Agricola-opintokeskus, Kuntaliitto ja Vanhustyön keskusliitto. Pohjola Vakuutus lahjoittaa kampanjaan 50 000 eurolla taksikortteja. Hyvä Ikä -messujen uusi ajankohta 2020 on ollut poikkeuksellinen vuosi myös tapahtumille. Webinaari on suunnattu asiantuntijoille, päättäjille sekä vanhustyöstä kiinnostuneille. Puhujina mm. Hyvä Ikä -messut on päätetty siirtää. Lue lisää tapahtumasta hyvaika.fi Onni on vanheta arvokkaasti -webinaari 7.10.2020 klo 13.00–15.00 #onnihetki Mielekäs elämä, yhteisöllisyys, kohtaaminen, omaisten ja omaishoitajien huomioiminen sekä ikääntyvien ihmisten toivo ja onnellisuus ovat teemoja Onni on vanheta arvokkaasti -webinaarissa Vanhustenviikolla lokakuussa. Katso webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu 2.10
Tidigare föddes cirka 60 000 barn om året och nu ligger siffran under 50 000. I dagens läge är det inte längre ovanligt att man lever i 80 år, tvärtom är det vanligt att man lever i närmare 90 år. Ännu på 1960-talet var det vanligt att män dog innan de fyllde 70 år. Den viktigaste är att vi tack vare (en) bättre hälsa lever längre än vad vi gjorde förut. Orsaken till detta var låg levnadsstandard, barndomstidens fattigdom, tungt arbete och en medelmåttlig hälsovård. Den förväntade livslängden har ökat i hela världen redan en längre tid. Ökade pensionsutgifter I välfärdsstater såsom Finland bär den offentliga sektorn en stor del av ansvaret för de kostnader som den åldrande befolkningen orsakar. Därför är de åldersklasser som nått pensionsåldern och som föddes åren 1945–1955 mycket större än de yngre åldersklasserna. Förutom den förlängda livslängden påverkas denna utveckling även av skillnaderna i åldersklassernas storlekar. Det finns dock positiva sidor vad gäller åldrandet. Det genomsnittliga nativitetstalet i Finland låg länge på cirka 1,8. Längre förväntad livslängd och lägre nativitet Vår levnadsstandard har redan länge varit hög, arbetena är mindre belastande och stora framsteg har i synnerhet gjorts i fråga om vården och förebyggandet av hjärtsjukdomar. Om det föddes många barn, skulle en ökad livslängd inte nödvändigtvis förändra åldersstrukturen så mycket. En stor förändring gällande detta har skett i Finland under de senaste 50 åren. 40 Åldrandet som resurs. På 2010-talet började nativiteten emellertid sjunka igen, och i nuläget ligger nativitetstalet i snitt på cirka 1,4. Därefter har förhållandena förbättrats. Trycket på utgifter till följd av åldersstrukturen kan förutspås för pensionernas M an har redan länge talat om en åldrande befolkning i Finland. Internationellt sett är det en god nivå och tillräcklig för att trygga en relativt balanserad befolkningsutveckling. Det betyder att det i framtiden finns färre personer i arVad betyder en åldrande befolkning och vilka är följderna. Antalet pensionärer, dvs. I ett utvecklat land liksom Finland lever man allra längst. Arbetspensionssystemet ansvarar för pensionärernas utkomst och kommunerna för socialoch hälsovårdstjänsterna. Således kan även män förväntas uppnå 80 års ålder. En kontinuerligt längre förväntad livslängd är den viktigaste enskilda faktorn som leder till att befolkningen åldras såväl hos oss som annanstans. Skillnaden mellan åldersklassernas storlek ser ut att bli allt mer oförmånlig då nativiteten började sjunka på 2010-talet. En åldrande befolkning betyder i allmänhet att andelen äldre av totala befolkningen ökar. På grund av den förlängda livslängden har antalet 80 och 85 år fyllda ökat kraftigt. Oftast är tonen oroväckande: befolkningen åldras och pengarna tar slut. 65 år fyllda har ökat flerfaldigt under 50 år och håller på att bli 1,5 miljoner. Kvinnornas livslängd är dock fortfarande högre än männens. Nativiteten har i alla fall sjunkit i alla utvecklade länder redan länge och det föds färre barn än tidigare. betsför ålder och den så kallade äldrekvoten kommer att sjunka till en ofördelaktig nivå
Pensionsutgifterna uppgick i fjol till 30 miljarder euro och summan förväntas fortsätta att växa under de kommande åren. En del av intäkterna från pensionsavgifterna ligger i besparingar och investeringar, och avkastningarna har fått fonderna att växa i storlek. Arbetspensionsmedlen uppgår i nuläget till cirka 200 miljarder euro. För tillfället visar prognoserna att pensionsavgifterna måste höjas om inte befolkningsutvecklingen förändras i en positivare riktning. Finansieringen av pensionerna skulle vara mer stabil om arbetskarriäVanhustyö 4 • 2020 41. Pensionen uppgick år 2019 i snitt till 1 500 euro i månaden, emedan pensionen för män som pensionerades samma år redan uppgick i snitt till cirka 2 000 euro i månaden. Pensionsutgifterna stiger även till följd av att pensioner som börjar utbetalas nu är vanligtvis betydligt större än de äldre åldersgruppernas pensioner i snitt. Pensionsskyddscentralen uppskattar med hjälp av kalkylmodeller att pensionsmedlen och intäkterna från avgifterna räcker långt in i framtiden. Vi vet att pensionsutgifterna kommer att stiga de kommande decennierna i förhållande till lönesumman. Avsikten är att en del av pensionsutgifterna framöver täcks med pensionsfondernas investeringsavkastningar. De ökade utgifterna orsakar emellertid inte ett tryck för att höja pensionsavgifterna i motsvarande grad, då man redan länge förberett sig på en förändrad åldersstruktur genom fondering av pensionsavgifterna. del. Situationen är dock under kontroll och pensionsskyddet är inte hotat
Det är viktigt att förebygga sjukpension och uteslutning, och förbättra alla åldersgruppers möjlighet att delta på arbetsmarknaden. Den bästa lösningen på framtida problem är att minska på tjänstebehovet. Detta mål kan främjas på många olika sätt. Antalet personer på över 60 år som fortfarande är i arbetslivet har ökat sedan länge. Funktionsförmågan i nyckelposition Dagens pensionärer är till största delen i god form och aktiva. Med hjälp av ovan nämnda medel har man hittills lyckats nå avsevärda förbättringar och det finns skäl för att tro att en god utveckling kan fortsätta även i framtiden. Behovet av tunga tjänster är inte nödvändiga så länge det går att bo hemma och klara av vardagen på egen hand. Pensionssystemet är relativt väl förberett och kan vid behov anpassas till förändringar. Den genomsnittliga pensioneringsåldern har ökat redan länge. Den officiella åldern för ålderspension höjs stegvis fram till år 2027, men sjukpensionerna sänker genomsnittsåldern. Samtidigt fortsätter allt fler att arbeta även efter den lägsta pensionsåldern. ren förlängdes eller om investeringarna gav bättre avkastning. Det finns dock ännu skäl till förbättring. Det är den offentliga sektorn som i stor utsträckning är ansvarig för att producera och finansiera dessa tjänster. Då äldre deltar i arbetslivet lindrar det effekterna av den förändrade åldersstrukturen på arbetsmarknaden. Den äldre befolkningen kommer att vara som störst på 2030-talet, dvs. Karriärutvecklingen i Finland har redan länge utvecklats i en positiv riktning. Viktiga faktorer som påverkar är förutom motion och annan aktivitet, även boendelösningar, tekniska hjälpmedel och den medicinska utvecklingen. På 1990-talet pensionerade man sig i snitt vid 58 års ålder, medan motsvarande siffra i dag är cirka 61 år. Avkastningen är emellertid beroende av utvecklingen på globala investeringsmarknader och av en hur stor investeringsrisk man vill ha. Ett hot är kommunernas brist på pengar och brist på arbetskraft. samtidigt som befolkningen i arbetsför ålder börjar sjunka, och det kan leda till brist på vårdpersonal. För tillfället är det största orosmomentet unga personer som är sjukpensionerade på grund av problem gällande den mentala hälsan. Text: Jaakko Kiander, direktör vid Pensionsskyddscentralen 42. De största utmaningarna angående den åldrande befolkningen gällande de offentliga finanserna anknyter inte till pensioner. . I detta sammanhang är den viktigaste faktorn utvecklingen av den äldre befolkningens hälsa och funktionsförmåga. Större problem är däremot att vänta inom socialoch hälsovården. En svag befolkningsutveckling förvärrar situationen
SYNVINKELN ÄR förtröstansfull eftersom åldrandet förknippas med mycket fördomar av vilka de sorgligaste behandlar åldringar som endast en utgiftspost i en Excel-tabell: omsorg och FPA-taxi som samhället betalar lejonparten för. Detta borde uppfattas bättre. I pensionsåldern är det möjligt att fokusera på favorithobbyer, skaffa nya – kanske bära ansvar för förtroendeuppdrag eller ännu delta i arbetslivet och dela med sig av sin breda erfarenhet. Det finns skäl för att i samhället noggrannare begrunda hur de som nått den tredje ålder ännu skall inkluderas. Resurserna är dock individuella, men de är möjligt att identifiera och utveckla dessa. Samtidigt kan en äldre person ge tillbaka av det goda hen fått. Åldrandet är en resurs både för individen själv och för samhället. BÄTTRE FUNKTIONSFÖRMÅGA och hälsa i jämförelse med de äldre förr i världen ger dagens seniorer möjligheter som inte tidigare fanns. Fackuttrycket ”produktivt åldrande”, som låter lite deklamatoriskt, inbegriper aktivt deltagande. Åldrandet är en resurs som inte ska slösas bort lättvindigt – eller oavsiktligt i brist på förståelse. . Aktiva ansvarsbärande personer kan även dela med sig av sin synvinkel åt andra. Lyckligtvis har uppfattningarna om ålder förändrats och uppskattningen av de äldre som jämbördiga medlemmar har förbättrats. SAMHÄLLET HAR inte råd att slösa bort seniormedborgarnas kompetens, förmåga, färdigheter och insatser. Eller kanske bara njuta av en lättsammare vardag efter att man lämnat arbetslivet och dess jäktande bakom sig. De äldres privilegium är att ta det lite lugnare, men om krafter och vilja finns borde de äldre ges en möjlighet att engagera sig i Finlands utveckling. Det innefattar även som en viktig del uppskattning av de äldres resurser och möjligheter att delta. DE GÅNGNA coronamånaderna har på ett konkret sätt visat på det problem som uppstår i vardagen om de äldres verksamhet i olika former av någon anledning är omöjlig. Åldrandet medför ett förbättrat perspektiv på att behandla glädje och sorg i livet. Åldrandet ses som ett livsskede som har mycket att ge en själv – livet har gett mycket och livet har ännu något kvar att ge. I OCH MED en högre ålder lär sig människan att förstå sig själv och livet bättre. De äldres mångskiftande betydelse börjar bli klar I studier om äldre talas det mycket om ett starkt och hälsosamt åldrande som består av aktivt åldrande som ger mervärde såväl för de äldre själva som för det omgivande samhället. Hannakaisa Heikkinen riksdagsledamot, ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Vanhustyö 4 • 2020 43 Ledare. Dessa möjligheter borde samhället aktivt utveckla och möjliggöra, mer än vad som görs i dag. Vårt samhälle klarar emellertid inte av det om synen på de äldre är så här ingenjörsmässig
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote