Anna arjen LIIKUTTAA Luonto on tärkeä ELÄMÄNHALUN lähde Luonto antaa voimaa SENIORARBETE 4 • 2021 Vanhustyö_4_2021.indd 1 Vanhustyö_4_2021.indd 1 9.9.2021 12:10:11 9.9.2021 12:10:11
Luonnossa iäkkäät kokevat usein rauhoittuvansa ja ajatustensa kirkastuvan. 12–13 Luontoyhteyttä on vaalittava ja siirrettävä seuraavalle sukupolvelle Voidaksemme taata Suomen ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien jatkuvuus, täytyy luonnon arvostuksen ja kunnioituksen säilyä. Saattohoitopassi antaa työkaluja elämän loppuvaiheen hoitoon Lähija sairaanhoitajilla on suuri rooli elämän loppuvaiheen hoidossa. 10–11 Ympäristö vanhustyön voimavarana Iäkkäille ympäristön viihtyisyys ja siisteys ovat tärkeitä. 26–27 32–33 Luonto antaa voimaa 6–9 Luonnon terveysvaikutukset Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon terveyshyöty on liikunnasta riippumaton. Vanhemmilla ihmisillä on vahva luontoyhteys ja -ymmärrys. Esteettiset kokemukset herättävät kiinnostuksen ympäristöön ja voivat lievittää yksinäisyyttä ja alakuloa. Katselija pääsee ihastelemaan kuvamaailmaa aivan kuin olisi itse paikan päällä. 2 SENIORARBETE Vanhustyö_4_2021.indd 2 Vanhustyö_4_2021.indd 2 9.9.2021 12:11:20 9.9.2021 12:11:20. Vanhustyö-lehti 5/2021 ilmestyy 26.11.2021 – Suomi ikääntymisen mallimaaksi. Vaikka luonnon terveyshyödyistä on lisääntyvästi tutkimusnäyttöä, sairauksien estossa ja hoidossa luonnon tehon tieteellinen näyttö on kuitenkin vielä niukkaa. He voisivat ottaa tehtäväkseen tämän luontoyhteyden siirtämisen nuoremmille sukupolville. Lumoudu luonnosta digitaalisesti Kun saa sukeltaa virtuaalilasien kautta luontoon, saa tunteen aidommasta katselukokemuksesta kuin tavallista kuvaa tai videota seuratessa. Valtakunnallinen kurssi vie hoidon periaatteita yhtenäiseen suuntaan. Emme tiedä luonnossa olemisen tehokasta annosta. Elämän loppuvaiheessa olevia potilaita voi kohdata kaikissa sosiaalija terveydenhuollon palveluissa
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 4 Pääkirjoitus: Liitto ja luonto antavat voimaa muutosten aikana! 5 Pakina: Tuleen tuijottaja, vesillä viihtyjä 6 Luonto antaa voimaa 6 Luonnon terveysvaikutukset 10 Ympäristö vanhustyön voimavarana 12 Luontoyhteyttä on vaalittava ja siirrettävä seuraavalle sukupolvelle 14 Korona on kasvattanut kansallispuistojen suosiota 16 Nautitaan luonnosta! -toiminta tuli tarpeeseen 18 Ei enää niin salainen puutarha 20 Eläimistä ja luonnosta elämäniloa Foibekartanossa 22 Lyhyesti 24 Luonnon terveisiä kotihoitoon 25 Anna arjen liikuttaa erityisesti ikääntyessä 26 Saattohoitopassi antaa työkaluja elämän loppuvaiheen hoitoon OSALLISUUS 26 Aurinkoa elämään verkosta – kokemuksia eYstäväpiiri-toiminnasta ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 30 Luontoyhteys ja ekologisuus mukana asumispalvelujen suunnittelussa DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Lumoudu luonnosta digitaalisesti 34 Kun näkövammaisen henkilön muisti horjuu 36 Omaishoitajan minuus hoivan takana 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Naturens inverkan på hälsan 43 Ledare: Förbundet och naturen ger kraft under en tid av förändringar! Vanhustyö 4 • 2021 3 4 • 2021 Vanhustyö_4_2021.indd 3 Vanhustyö_4_2021.indd 3 9.9.2021 12:11:34 9.9.2021 12:11:34. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Annikki Korhonen Kari Mäkelä Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi
Liitto ja luonto antavat voimaa muutosten aikana! Pääkirjoitus A loitan pestini Vanhustyön keskusliiton hallituksen puheenjohtajana sekä yleisesti että yksityisesti varsin poikkeavana aikana. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Vanhustyö_4_2021.indd 4 Vanhustyö_4_2021.indd 4 10.9.2021 9:51:49 10.9.2021 9:51:49. Terveydenhuoltoa ravistellut koronapandemia on aiheuttanut hoitovelkaa, kun monet tavalliset hoidot ja toimenpiteet ovat jääneet tekemättä tai lykkäytyneet. Vanhustyön keskusliitto olkoon tässä(kin) työssä aktiivisesti mukana. Lääketiede on ainakin ihmisen vastustuskykyyn liittyvien yksityiskohtien ja rokotetutkimuksen saralla ottanut ison loikan. Vaikka hallinto ja opetus suurelta osin poistuvatkin päivittäisistä töistä, tutkimustyö jatkuu ja löytyy uusia kiinnostuksen kohteita. Myös digitaaliset asiat – esimerkiksi uudet yhteydenpitokeinot ja etälääketiede – ovat väkisinkin edistyneet. Kaiken sen ikävän ja surun keskellä, jota pandemia on aiheuttanut, täytyy positiivisesti ajatella tilanteesta olevan jotain hyötyäkin. Kaikki ikääntyneille tavalliset ongelmat ovat jäljellä koronan jälkeenkin ja yhä parempaan laatuun pitää ponnistella. Vielä meneillään oleva poikkeustila – korona-aika – on kevättalvesta 2020 lähtien järisyttänyt yhteiskunnan monia toimintoja. Jäin ennen kesää eläkkeelle Helsingin yliopiston geriatrian professorin virasta. Yksinäisyys on monella kärjistynyt, liikunta on vähentynyt altistaen toiminnanvajeille. TOISAALTA MONET ASIAT vanhustyössä ovat aivan ennallaan ja valitettavasti jotkut huonontuneetkin, ainakin tilapäisesti. Liiton kehittämät ja edistämät hankkeet, kuten Ystäväpiiri ja Omahoitovalmennus voivat tuoda iloa monien vanhojen, yksinäisten ja arjen rasituksissa painivien helpotukseksi. Tätä soisi myös nuorten enenevästi arvostavan ammatinvalintaa tehdessään. Siperia on taas opettanut sopeutumaan, ja tästä on varmasti oma hyötynsä myös vanhusten hoidossa. Tämä toisaalta muuttaa paljon ja toisaalta ei muuta. Tämä sopii hyvin Vanhustyön keskusliiton strategiaan. Senkin takia meidän on tuotava myös esiin vanhustenhoitoon liittyviä hyviä puolia, ei pelkästään puhua ongelmista. YK ON JULISTANUT vuodet 2021–2030 Hyvän Vanhenemisen vuosikymmeneksi. KORONAEPIDEMIAN AIHEUTTAMAT terveydenhuoltohenkilöstön siirrot ja tehtävien muutokset eivät ainakaan kohenna työvoimapulaa, joka vanhustenhoidossakin on jo tosiasia. Vanhustenviikon kannustava teema ”Luonto antaa voimaa” sopii erityisen hyvin tähän vuoteen, sillä metsässä ei koronaa ole (ja hirvikärpäsetkin jo lokakuussa poistuneet). TÄRKEÄNÄ TAVOITTEENANI luottamustoimessani onkin myös vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvien positiivisten asioiden esilletuomisen. Kantapään kautta saatujen kokemusten avulla osataan toivottavasti jatkossa varautua pandemioihin paremmin – korona ei taatusti ole viimeinen. MYÖS YHTEISKUNNASSA MONI asia on vanhustyössä muuttunut – ja ei ole muuttunut. Työ on kuitenkin todella ihmisläheistä ja usein hyvinkin palkitsevaa. Toki nämä ovat työmme realiteetteja eikä niitä pidä peitellä – mutta ei suurennellakaan
Kalastuksen suurin nautinto on paistaa aamutunneilla virran rannalla loimuhaukea tai kuhaa. Se, jos mikä, on yksi luonnon ihmeistä. Tuhoisa valloille päästyään. Kun aurinko on laskenut, koko luonto hiljenee. Linnut ja puut käyvät levolle ja järvi tyyntyy. Olen syntynyt Soisalon saaressa, joten vesillä oleminen ja liikkuminen on ollut tärkeä palanen lapsuuttani, nuoruuttani ja myös sen jälkeen. K u va : Ilk ka V u o ri n e n Pakina Tuleen tuijottaja, vesillä viihtyjä Vanhustyö 4 • 2021 5 Vanhustyö_4_2021.indd 5 Vanhustyö_4_2021.indd 5 9.9.2021 12:37:54 9.9.2021 12:37:54. Kun aurinko nousee, linnut aloittavat laulunsa, mutta sitä ennen haavan lehdet alkavat hiljaa väristä ja järven pinta väreillä. Ne olivat taidolla tehdyt kynsitulet, jotka eivät savuttaneet tai näkyneet kauaksi Kerran eksyimme sissiharjoituksessa aliupseerioppilas Jaatisen kanssa pimeässä ja lumipyryssä. Voisipa tämän elää uudelleen! Nuotio on minulle yksi tärkeimmistä luonnossa liikkumisen elämyksistä. Pian luolan suulla roihusi nuotio, joka sulatti kallion kielekkeeltä keväistä lunta. Nuotio on metsässä parhaimmillaan. Olen vienyt heidät mökilleni ja pyytänyt kuuntelemaan hiljaisuutta. Kesäpaikallani olen monet kerrat istunut nuotion äärellä ja kuunnellut, mitä ympärilläni tapahtuu. Luolaan pääsi ryömimäänkin syvälle, mikä lisäsi jännitystä. Hyvä ja lämmin ystävä kylmällä ja tarpeellinen muun muassa ruuan valmistuksessa. Missä Keijon kanssa vaelsimme tai saarissa leiriydyimme, siellä paloi pian nuotio ja paistui makkara tai joskus pyytämämme ahven. Hirvimetsällä nuotiolla istuminen porukan kanssa antaa suuremman nautinnon kuin hirven kaataminen ja monet jälkitoimet. Toinen on järvillä seilailu. Luola ja sen ympäristö olivat pikkumiehille isoja elämyksiä, mutta sen kruunasi luolan suulle sytyttämämme nuotio. Istuimme nuotion loimussa hämärään saakka. Nuotio oli sammunut ja kumisaappaat lähes jäätyneet jalkoihin. Kalastus tai metsästys ei ole ollut intohimoni koskaan, mutta se ympäristö, missä niiden kanssa saa olla, on parasta. O limme kaverini Keijon kanssa hieman yli kymmenen, kun kiipesimme hankiaisen kantamana kotini lähellä olevalle Koiravuorelle. Luontoon kannattaa heittäytyä sen ehdoilla. Jalat ja kädet lämmiteltiin samoilla tulilla. Pakeissa suli lumi ja teepussit odottivat kuumaan veteen heittämistä. Tuli on ollut ensimmäisiä palvottavia asioita siitä lähtien, kun neandertalinihmiset alkoivat käyttää sitä joskus 400 tuhatta vuotta sitten. Tuskin juuri juttelimme, koska tulen liekkien seuraaminen oli niin kiehtovaa. Siellä oli mäyrän tai ketun luola, joka kiinnosti meitä. Ei se nautinto tähän jäänyt. Teimme nuotion ja havuilla vuoratut makuupoterot hankeen, söimme itsemme kylläisiksi repun antimista ja menimme nukkumaan manttelit päällä nuotion lämpöön. Minua se on ihmetyttänyt ja ihastuttanut aina. Kaivoimme sytykkeeksi tervaksia lähikannoista ja kuivuneita oksia puista. Se on ollut näille suurkaupunkien nuorille unohtumaton kokemus. Partion johtajana määräsin, että jäämme paikoillemme, leiriydymme ja odotamme päivän valkenemista. Nautin siitä erityisesti armeijassa, kun kovilla pakkasilla istuimme sen ympärillä pimeässä. Järvi ja nuotio ovat täydellinen yhdistelmä. Heräsimme pitkien unien jälkeen. Se on uskomaton hetki! Meillä on ollut vaihto-oppilaita USA:sta, Italiasta, Thaimaasta ja Costa Ricasta. Jos siltä vaatii jotain erityistä, voi pettyä. Aina se kuitenkin antaa kulkijalle mielenrauhaa ja virkeyttä, enemmän kuin osaa odottaa! Matti Kauhanen, Ilmajoki Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien päätoimittaja, emeritus, joka muistelee tyytyväisenä mennyttä elämäänsä ja nousee toiveikkaana uuteen päivään
Teksti: Annika Kolster – Kuvat: Ilkka Vuorinen Luonnon terveysvaikutukset 6 Luonto antaa voimaa Vanhustyö_4_2021.indd 6 Vanhustyö_4_2021.indd 6 9.9.2021 12:13:14 9.9.2021 12:13:14. Missä olet, kun tuntuu, että sielu lepää. Ajattele paikkaa, jossa sinun on hyvä olla. Monen suomalaisen lempipaikka sijaitsee luonnon helmassa. Luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä korostui koronavuosina 2020–21, kun suuntasimme metsiin ja kansallispuistoihin. Terveyden kannalta erityisen tärkeä on lähiluonto
Kaupunkilaistuminenhan on edennyt vauhdikkaasti vasta viime vuosikymmeninä, ja varmasti moni tämän lehden lukija varttui hyvin erilaisessa ympäristössä kuin missä nykyään asuu. Suomessa tehtiin tutkimus, jossa arvioitiin työikäisten palautumista eri tilanteissa. Tutkimusaihe on melko uusi. Tämän tyyppinen tutkimus ei kerro ihmisten käyttäytymisestä, ja siksi on tärkeää arvioida myös muiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Luonto rauhoittaa jo pieninä annoksina. Siksi on hienoa, että luontoon pääsyn esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Pehmeällä alustalla on helpompi kävellä, vaikka niveliä särkisi. . Voiko luonnonläheinen asuminen vähentää kuolleisuutta. Heidän sykettään Luonnon hyvinvointija terveyshyötyjen mahdolliset vaikutusmekanismit (Mukaellen Hartig ym. Tutkijat huomasivat yllättäen, että luonnon terveyshyöty oli liikunnasta riippumaton. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, L. Laadukkaita tutkimuksia löytyi maailmalta yhdeksän, joista seitsemän osoitti, että asuminen luonnon lähellä vähensi kuolleisuutta merkittävästi. Katsauksessa pidettiin tärkeänä, että tutkimuksissa seurattiin samoja ihmisiä pidemmällä ajalla, ja että lähivihreän määrää oli mitattu tarkasti käyttäen satelliittikuvia. Vuonna 2019 julkaistiin katsaus aihetta käsittelevistä tutkimuksista. 2014). Tutkittavia henkilöitä oli yhteensä yli 8 miljoonaa seitsemästä maasta, ja heidän vointiaan seurattiin 5–22 vuotta. Näön ja kuulon lisäksi tuoksut, kosketus, lämpötilan ja tuulen aistimus ovat merkittävä osa luontokokemusta ja voivat herättää muistoja. Se, joka odottaa kotioven ulkopuolella, se minne on helppo mennä. L uonnon terveyttä edistävästä vaikutuksesta on lisääntyvää tieteellistä näyttöä, ja terveyden kannalta erityisen tärkeä on lähiluonto. Tällä hetkellä suomalaisista 72 prosenttia elää kaupungeissa. Mistä luonnon terveyshyöty syntyy. Luonnossa liikkuessa tasapaino kehittyy. Australiassa on todettu luonnon parantavan unta, eikä unen määrä selittynyt mielialaoireilla tai stressillä. Aistien, etenkin näön ja tasapainon heikkeneminen voivat kuitenkin aiheuttaa myös vaaratilanteita. Koehenkilöt pitivät taukoa joko kaupungissa, puistossa tai metsässä. Huomiomme kiinnittyy ympäristöön ja omat huolet ja murheet jäävät taka-alalle. Hongkongissa tutkittiin kotona asuvien vanhusten liikuntatottumuksia. Tyrväinen Vanhustyö 4 • 2021 7 Vanhustyö_4_2021.indd 7 Vanhustyö_4_2021.indd 7 9.9.2021 12:13:33 9.9.2021 12:13:33. Ilmansaasteet ja pienhiukkaset lisäävät itsessään kuolleisuutta, joten puiden ilmaa puhdistava vaikutus korostuu. Melu ja kuumuus ovat ihmiselle stressitekijöitä, jotka heikentävät etenkin sydänja keuhkosairaiden vointia. Kuuma Ympäristöaltisteet Vähemmän melua ja ilmansaasteita Stressinhallinta ja elpyminen Kongnitiivinen, fysiologinen fyysinen aktiivisuus Lisääntynyt liikunta Terveys ja hyvoinvointi Luontokontakti Useus, käynnin pituus, aktiviteetti Luontoympäristö luontotyyppi, koko Sosiaaliset kontaktit Vuorovaikutus tai oma aika Immuunipuolustuksen vahvistuminen kesä 2021 täytti päivystykset Suomessakin, vaikka kuumuuden vaikutus on täällä monia muita maita vähäisempi. Luonto aktivoi monta aistia samanaikaisesti. Isot puut vähentävät melua ja laskevat kuumalla säällä lämpötilaa keskimäärin yhden asteen. Usein ajatellaan, että luonnon lähellä asuva liikkuu enemmän ja että terveyshyöty tulee sitä kautta. Mikäli matkaa luontoon oli vähemmän kuin 500 metriä, katsottiin että ihminen asuu luonnon lähellä
Minkälainen on sienisato kuivan kesän jälkeen. Vaikka astmaa ja allergiaa on edelleen paljon, sairaalahoidot ja astmakuolleisuus ovat merkittävästi vähentyneet vuodesta 2000. Silti he eivät pidä itseään sairaina. Luonnosta lääke tappavaan yksinäisyyteen Yksinäisyyden tunne on vaarallinen, jopa tappavan vaarallinen! Suomalaisessa tutkimuksessa 39 prosenttia yli 74vuotiaista kokee yksinäisyyttä. Palautuminen oli nopeampaa metsässä, missä lyhytkin tauko oli tehokas. Emme tiedä luonnossa olemisen tehokasta annosta, ei ole myöskään yhdentekevää minkälaisessa ympäristössä olemme. Suurin osa väestöstä huolehtii terveydestään omatoimisesti, läheisten tuella. Näin ollen lääkärinä voi suositella jo pientä hengähdystaukoa pihapuun juurella, aina ei tarvitse lähteä kauas. Tulevina vuosina Suomi on mukana RECETAS nimisessä EU-tutkimushankkeessa, jonka tarkoitus on arvioida luonnossa olemisen vaikutusta terveyteen. Kostea kuusimetsä on hyvin erilainen kuin kuiva niitty. Kaikki eivät tähän kykene. Työssäni terveyskeskuslääkärinä tapaan päivittäin monisairaita potilaita, ihmisiä, joilla on monta lääketieteellistä diagnoosia, sairastettuja vakavia tauteja ja paljon lääkkeitä. Emme vielä tiedä niiden tehoa. Kansallisen allergiaohjelman ydinviesti on, että luontoa tai ruokia ei tulisi varmuuden vuoksi välttää. Etenkin kostea ilma on keuhkosairaille mieluisa. Järjestämällä laitoksissa asuville vanhuksille mahdollisuuksia luontokosketukseen pyrimme vähentämään koettua yksinäisyyttä. Luonnon terveyshyödyistä on lisääntyvästi tutkimusnäyttöä, sairauksien estossa ja hoidossa luonnon tehon tieteellinen näyttö on kuitenkin vielä niukkaa. Monet keuhkolääkärit suosittelevat luonnossa olemista. Rouva, joka pojan avulla on rakentanut puutarhan niin, että rollaattorilla mahtuu kulkemaan. Ylipaino, vähentynyt liikunta ja alkoholin käyttö huolestuttavat minua lääkärinä, etenkin nuorten heikentynyt kunto mietityttää arkiliikunnan vähentyessä. Olen viisaiden potilaiden kautta oppinut, että sairaudet eivät poissulje terveyttä, ja nähnyt, miten ihminen sopeutuu ja toipuu ja löytää itselleen sopivia keinoja toimia rajoituksista huolimatta. ja stressivastetta mitattiin. Näistä aiheista herää keskusteltavaa, ja onkin mahdollista, että yksi merkittävä luonnon terveysvaikutus on sosiaalisen kanssakäymisen vahvistuminen. Lopuksi hankkeen tulokset yhdistetään, jolloin toivottavasti voimme nähdä, miten luonnossa oleminen vaikuttaa sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Luonnossa yksinäisyyden tunne vähenee, ja osa tutkijoista ovat esittäneet, että tämä on tärkein terveyden edistäjä. Ajatellaan että toiminnallisissa vaivoissa elimistön stressivaste on ylivirittynyt. Tapaan myös paljon potilaita, joiden oireille ei löydy lääketieteellistä syytä. Kova pakkanen rasittaa sydäntä siinä missä kesän helle. Talven pimeys ja liukkaus lisäävät kaatumisriskiä, mutta paikallekaan ei voi kylmillä keleillä jäädä. On hyviä kokemuksia hankkeesta, jossa muistisairaat ja heidän omaishoitajansa viettivät aikaa luonnossa yhdessä. Vanha herra, joka viikoittain valitsee uuden kävelyretken muistisairasta vaimoa auttaen. Pitkäaikainen kipu, unettomuus ja vatsavaivat ovat todellisia, elämänlaatua heikentäviä oireita, joiden hoidossa lääkkeistä on joskus enemmän haittaa kuin hyötyä. Joskus oire liittyy ahdistukseen, mutta aika usein syy ei selviä. Luonnossa riittää ihmeteltävää ja vuodenajat vaihtelevat. Naapurit, jotka päivittäin kulkevat yhdessä kauppaan, lyhyellä matkalla useasti pysähtyen. Tämä ilmiö huomattiin 90-luvulla, kun suomalainen tutkijaryhmä lähti selvittämään, miksi Suomen Karjalassa oli niin paljon enemmän allergisia lapsia kuin Venäjän puolella rajaa. Luonnossa vilkkaiden lasten kehittymiskyvyn on todettu paranevan. Varhainen, monimuotoinen luontokosketus on lapselle tärkeä etenkin immuunipuolustuksen kehityksen kannalta. Luonnon äänet, kuten lehtien havina ja linnunlaulu, koetaan harvoin ärsyttävinä. Mikäli luonnossa esiintyviä hyviä bakteereja on vähän riski sairastua allergioihin, astmaan ja mahdollisesti myös autoimmuunisairauksiin kuten diabetekseen kasvaa. Hyvin pärjääviä potilaita yhdistää usein kyky nauttia arjen pienistä asioista. Elintavoilla on iso merkitys sairauksien hoidossa. Säännöllinen liikunta vähentää syövän uusiutumisen riskiä, oikea ravitsemus nopeuttaa haavojen paranemista, hyvä yöuni vähentää kipua ja tasoittaa verensokeria. Lapset ulkoilevat joka kelillä, mutta kuinka moni ikäihminen omistaa haalarit, jotka pitävät lämpimänä. Samanaikaisesti muissa maissa tehdään tutkimuksia, joissa kohderyhmät ovat mm mielenterveyspotilaat, maahanmuuttajat sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Nykyään on tarjolla hyvillä bakteereilla rikastettuja materiaaleja leikkipuistoihin. Terveyden edistäminen osana sairauden hoitoa Vastavalmistuneena lääkärinä ajattelin, että terveys on sairauksien puute. Palaavatko pääskyset samaan pesään. Tai ikänsä yksin asunut herra, joka pitää lintulaudan vieraita ystävinään. 8 Vanhustyö_4_2021.indd 8 Vanhustyö_4_2021.indd 8 9.9.2021 12:13:49 9.9.2021 12:13:49
Novel findings from a cross-sectional study of 259 319 Australians 2013 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23943772/ • P Ruotasalo et al: Social contacts and their relationship to loneliness among aged people a population-based study https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16645299/ Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Jo luonnon näkeminen auttaa. Näiden potilashuoneiden ikkunoista näkyi luontoa. Ehkä tulevaisuudessa lääkkeen sijaan määräämme luonnossa olemista. Reseptiä odotellessa suosittelen jokaiselle säännöllistä, itselle sopivan mittaista ulkoilua luonnossa. Kirjoittaja on Espoossa toimiva terveyskeskuslääkäri ja kouluttajalääkäri, joka on tutkijauran alkutaipaleella. Luontotutkimuksen ensimmäisiä töitä julkaistiin 1984, kun lääkäri huomasi potilaiden toisella puolella sairaalaa paranevan selkeästi nopeammin. Yksilön kannalta on ehkä yhdentekevää, mitä reittiä luonto vaikuttaa, kunhan vointi paranee. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421 • Lanki et al: Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment https://pubmed.ncbi.nlm.nih. Kutsu halutessasi mukaan naapuri, sukulainen tai tuttava, tai nauti luonnosta yksin kaikilla aisteilla! Vanhustyö 4 • 2021 9 Vanhustyö_4_2021.indd 9 Vanhustyö_4_2021.indd 9 9.9.2021 12:14:08 9.9.2021 12:14:08. Kun terveydenhuollon ammattilaisina hoidamme potilaita, on kuitenkin tärkeää, että tiedämme, miten hoito vaikuttaa, jotta voimme käyttää sitä mahdollisimman tehokkaasti ilman haittoja. gov/28765127/ • T Astell-Burt Does access to neighbourhood green space promote a healthy duration of sleep. Rojas-Rueda et al: Green spaces and mortality: a systematic review and metaanalysis of cohort studies https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31777338/ • L. Hän suosittelee lukemaan kirjan: Suomalainen metsäkylpy, Leppänen & Pajunen, Gummerus 2019 RECETAS projektista voi lukea enemmän: • https://www.isglobal.org/en/-/the-recetas-project-will-test-whether-naturebased-social-prescribing-can-reduce-loneliness-and-promote-mental-wellbeing-in-cities Kirjoituksessa viittaan seuraaviin tutkimuksiin: • D. Kiinnostuitko aiheesta. Tyrväinen et al: Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. gov/28802208/ • Wang et al Neighbouring green space and mortality in community-dwelling elderly Hong Kong Chinese: a cohort study 2017 https://pubmed.ncbi.nlm.nih
Osaamisen ja onnistumisen kokemukset toiminnan kautta vahvistavat pystyvyyden tunnetta ja myönteistä minäkuvaa. Itsemäärääminen toteutuu mielipiteen ilmaisujen, valintojen ja oman tahdon mukaisen tekemisen kautta. Osallisuutta syntyy puolestaan yhdessä olon, kokemusten jakamisen ja yhteisen toiminnan avulla. Toimintakyvyn Ympäristö vanhustyön voimavarana Vanhustyössä ympäristöä on hyvä tarkastella aistittavuuden ja toimintamahdollisuuksien kannalta. Ympäristön kauneuden merkitys on etenkin K u va : E rj a R ap p e Istutukset ja eläimet elävöittävät pihaa. Iäkkäille luonto on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Vanhustyössä onkin tärkeää ymmärtää, millaisia merkityksiä iäkkäät ympäristöönsä liittävät ja miten he tulkitsevat sen pohjalta omia kykyjään ja toimintamahdollisuuksiaan. Iäkkäille ympäristön viihtyisyys ja siisteys ovat tärkeitä. Siihen, miten yksilöllisiä elämäntaitoja ja voimavaroja voidaan käyttää, ympäristöllä on suuri vaikutus. Ympäristön vaikutus hyvinvointiin kasvaa ikääntymisen myötä. Näihin hyvinvoinnin tekijöihin voidaan vaikuttaa ympäristön sisällön ja rakenteen kautta. Esteettiset kokemukset herättävät kiinnostuksen ympäristöön ja voivat lievittää yksinäisyyttä ja alakuloa. Lähiympäristö on yksilön minäkuvan muodostumisen ja itsemääräämisen kannalta ratkaiseva. 10 Vanhustyö_4_2021.indd 10 Vanhustyö_4_2021.indd 10 9.9.2021 12:14:37 9.9.2021 12:14:37. Hyvä ympäristö tarjoaa elämyksiä ja monenlaista tekemistä, vaikka toimintakyky olisi rajoittunut. Y mpäristö koostuu luonnosta sekä rakennetusta että sosiaalisesta ympäristöstä. Teksti: Erja Rappe heikkeneminen ja sairaudet muuttavat kykyä havainnoida ympäristöä ja sitä, kuinka ympäristössä pystyy toimimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Lisäksi altistuminen luonnon mikrobeille vahvistaa immuunipuolustusta. Luontoympäristöä on helppo hahmottaa, koska se herättää tunnevasteita, joita pystyy tulkitsemaan ilman vaativaa tiedonkäsittelyä. Istutuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Mahdollisuus ylläpitää luontosuhdetta asuinympäristössä tuleekin turvata kaikille toimintakyvystä riippumatta. Silloin kun ei ole mahdollista mennä ulos, luontoa tulisi pystyä seuraamaan ikkunoista. Hyvässä ympäristössä on tarjolla mielekästä ja merkityksellistä tekemistä, jonka avulla tarpeettomuuden tunne voi vähentyä. Päivittäisen ulkoilun tulisi kuulua jokaisen iäkkään arkeen. Iäkkäiden asuinympäristöissä tulisi olla paljon luontoa, sillä se motivoi liikkumaan ja parantaa ympäristön laatua. Helppo hahmotettavuus ja kulkureittien esteettömyys edesauttavat turvallista liikkumista. Puut ja värikkäät kukkaistutukset luovat viihtyisyyttä ja houkuttelevat eläimiä seurattavaksi. Lampaita ja ponejakin saattaa olla pysyvästi tai ainakin kesäasukkaina. Fyysisen toimintakyvyn ylläpidon ohella luonnossa liikkuminen edistää mielen hyvinvointia ja vähentää masentuneisuutta. Viihtyisältä pihalta löytyy seuraa. Luontoa arkeen Luonnosta on hyvä nauttia usein. Luonto ei myöskään kuormita tiedonkäsittelyä rakennetun ympäristön tavoin. monen hoitokodin pihalle kuopsuttamaan. K u va : Li ss u K iv in ie m i Vanhustyö 4 • 2021 11 Vanhustyö_4_2021.indd 11 Vanhustyö_4_2021.indd 11 9.9.2021 12:14:57 9.9.2021 12:14:57. Kiinnostava ympäristö on hyvä motivaattori liikkeelle lähtemiseen. Kanat ovat kotiutuneet Luonnossa hyvinvointia tukee • Puhdas ja viileä ilma, meluttomuus • Luonnonvalon vaikutukset Dvitamiinisynteesiin, melatoniinin eritykseen, verenpaineeseen • Stressin lievittyminen ja tiedollisten toimintojen elpyminen • Mielialan paraneminen • Monimuotoisen mikrobiston vaikutukset immuunijärjestelmään • Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen • Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus ja toimeliaisuus Menetelmiä ympäristön kehittämiseen yhdessä iäkkäiden kanssa on kuvattu Ikäinstituutin oppaassa Ympäristö muistin tukena. Monipuolinen kasvillisuus tarjoaa runsaasti aistikokemuksia ja virittää keskustelua. Elinvoimaa luonnosta Yhteys luontoon tukee erityisesti iäkkäiden hyvinvointia, sillä sen vaikutukset voivat lievittää monia ikääntymisen muutoksia. Keskittyminen ja ympäristön havainnointi vaikeutuu. Sen sijaan luonnossa iäkkäät kokevat usein rauhoittuvansa ja ajatustensa kirkastuvan. Vanhetessa aistitoiminnot hidastuvat ja herkkyys stressille kasvaa. Luonto tuo esiin ilmiöitä, jotka antavat elämään toivoa ja luovat uskoa tulevaisuuteen. Liikkuessa myös mahdollisuudet tavata toisia lisääntyvät. Aistirikas ympäristö aktivoi ja vireystila kohoaa. Rakennetussa ympäristössä nämä muutokset tuottavat helposti ongelmia arjen sujumiseen. Marjapensaat ovat helppoja kasvattaa ja tuottavat satoa lähes itsekseen. Kasvien ja eläinten avulla on helppo lisätä erilaisia toimintamahdollisuuksia sekä sisätiloihin että ulos. muistisairaiden iäkkäiden elämänlaadulle huomattava. Niitä on mukava esitellä vierailijoille, jotka viihtyvät paremmin, kun on yhteistä tekemistä. Niiden hoitaminen on monelle mieluista ja tuttua tekemistä, joka luo rakennetta ja sisältöä päivään. Hyvinvointiin vaikuttaminen Luonnossa stressi lievittyy ja mieliala kohenee, mikä auttaa raskaissa elämäntilanteissa. Kun luonto on helposti saavutettavissa, iäkkäät liikkuvat enemmän. Kaupunkiympäristössä ilman epäpuhtaudet, melu ja helleaallot haittaavat eniten iäkkäiden ihmisten terveyttä, mutta kasvillisuuden avulla näitä haittoja voidaan vähentää. Elämänhalun lähteenä luonto on tärkeä. Olemassaolon tunne vahvistuu aistikokemusten herättämien tunteiden ja muistojen avulla. Ulos kannattaa mennä aina, sillä pelkästä pihalla oleskelusta saa jo monia terveyshyötyjä lyhyessäkin ajassa. Tämän vuoksi luonto rauhoittaa ja siellä on helppo liikkua ja toimia
Heitä ajatellen kannattaa matkailuyrittäjien laajentaa palvelutarjontaansa. Kyselyssä ei ollut suoraan iäkkäille kohdistettuja kysymyksiä, vaan kysymykset olivat samanlaisia kaikille kohderyhmille. Luonto on lääke, mutta väitettä tukevaa terveystutkimusta tarvittaisiin lisää. Luonnossa liikkuminen ja luonto-osaaminen ei kuitenkaan siirry automaattisesti eikä googlettamalla. S uomessa on tehty kymmenen vuoden välein tutkimus luonnon virkistyskäytöstä. Vastaajista noin neljännes oli yli 60-vuotiaita, joista 5 prosenttia oli yli 70-vuotiaita. — Suomessa luonnon virkistyskäyttö on säilynyt hyvällä tasolla, toteaa erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriön Luontoympäristöosastolta. Tarkoitus on ei ole kehittää kaukana sijaitsevia huippukohteita, vaan ihmisten arjen lähellä olevia alueita, joihin on helppo pistäytyä virkistäytymään. Sen myötä olisi helpompi myös arvioida luonnon hyvinvointivaikutusten kansantaloudellista merkitystä. Metsähallitus ottaa iäkkäät huomioon suunnitellessaan virkistysalueita, niiden reittejä ja palveluja. Aktiiviset iäkkäät ovat kasvava kohderyhmä matkailuyrittäjille. He voisivat ottaa tehLuontoyhteyttä on vaalittava ja siirrettävä seuraavalle sukupolvelle 12 Vanhustyö_4_2021.indd 12 Vanhustyö_4_2021.indd 12 9.9.2021 12:15:12 9.9.2021 12:15:12. Eläkeläisillä on aikaa ja rahaa matkustaa. Vanhemmilla ihmisillä on vahva luontoyhteys ja -ymmärrys. Tutkimuksessa on nähtävissä, että +65-vuotiaiden käyttäjien osuus on kasvussa. Luonnon virkistyskäytönkin arvostusta todennäköisesti lisäisi, jos kyettäisiin laskemaan sen kansantaloudellinen arvo, Nieminen sanoo. Luonnon arvostuksen siirtäminen Voidaksemme taata Suomen ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien jatkuvuus, täytyy luonnon arvostuksen ja kunnioituksen säilyä. Kaikki eivät ole notkeita ja vikkeläjalkaisia, vaan reittejä tulee olla eri tasoisille käyttäjille; helppokulkuisemmasta reitistä aina vaativiin. Tänä vuonna valmistuva Luonnonvarakeskuksen toteuttama Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi on kolmas. Vaikka nuoret aikuiset ovatkin rynnänneet kansallispuistoihin, on puistojen käyttäjien keski-ikä noussut. Kansalaiset vastasivat kyselyyn Ympäristöministeriö toteutti viime keväänä luonnon virkistyskäytöstä Otakantaa.fi-kyselyn, johon tuli reilu 8 000 vastausta. Kyselyssä tiedusteltiin, onko virkistysalueita riittävästi ja onko virkistysalueille helppo mennä. Suomessa luonnon virkistyskäyttö on hyvällä tasolla, mutta meidän tulee varmistaa luontoyhteyden vaalimisen siirtyminen nuoremmalle ikäpolvelle. — Liikkumattomuuden kansantaloudellisten vaikutusten on arvioitu olevan noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Vanhemmissa ikäluokissa on kuitenkin edelleen suuri kasvupotentiaali. Hyvinvointivaikutusten todentamiseen kaivataan kliinistä tutkimusta Virkistysalueiden ja luonnon vaikutuksista mieleen, mielialaan ja stressitasoon puuttuu kattavia ja pitkäaikaisia kliinisiä tutkimuksia. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Ilkka Vuorinen simman lähellä asuinalueita ja käyttäjiään. Arviolta noin viidenneksellä kävijöistä on rajoitteita, jotka tulee ottaa huomioon mietittäessä virkistysalueiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Iäkkäät merkittävä potentiaali matkailuyrittäjille Luontomatkailu on kasvussa ja vanhemman väestön osuus on merkittävä. Virkistysalueiden tulisi sijaita mahdolliLuonnon virkistyskäytön strategia tuo luonnon virkistyshyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Kokemattomampia luonnossa liikkujia varten on jouduttu luomaan erilaisia ohjeistuksia ja retkietikettejä
8074 henkilöä vastasi Otakantaa-kansalaiskyselyyn keväällä. Niiden avulla voi nuorille tarjota luontokokemuksia ja siirtää luonnon arvostuksen kokemusta. Sitran vuonna 2020 tekemän Elämäntavat pandemian jälkeen -tutkimuksessa tuotiin esille seikkoja, jotka auttavat ilmastonmuutosahdistuksessa. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on puolestaan todettu luonnossa liikkumisen vähentävän rikollisuutta ja epäsosiaalista käytöstä. Onko vanhempi ikäpolvi valmis ottamaan haasteen vastaan. Strategia laaditaan tämän vuoden aikana ja sen toimet ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Vanhustyö 4 • 2021 13 Vanhustyö_4_2021.indd 13 Vanhustyö_4_2021.indd 13 9.9.2021 12:15:25 9.9.2021 12:15:25. — Täytyy kuitenkin muistaa, että luontoa ei voi vain käyttää, vaan siitä pitää myös huolehtia, jotta voimme nauttia siitä jatkossakin, Nieminen toteaa lopuksi. Kansallinen luonnon virkistyskäyttöstrategia Strategiatyöhön ohjaamiseen osallistuu seitsemän eri ministeriötä, Metsähallitus Luontopalvelut, ELY-keskusten ympäristövastuualue, Kuntaliitto, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto sekä Ulkoilufoorumi, jonka 17:ä jäsenjärjestöä edustaa Suomen Latu. Näitä keinoja ovat mm. Onko se vaarassa rapautua. Nuoret kokevat ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien muutosten myötä aivan liikaa ympäristöahdistusta. — Viekää nuoria luontoon ja kertokaa heille tarinoita lähiluonnosta, Nieminen kehottaa. Strategian lausuntokierros on syksyllä ja toteutus alkanee ensi vuoden puolella. Yhteys luontoon ja luonnossa liikkuminen voivat toimia silloin ahdistuksen vähentäjinä. ympäristöystävälliset elämäntavat, luonnossa liikkuminen, aiheesta keskusteleminen ja siihen perehtyminen sekä liikunta. Luonnon virkistyskäytön strategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Lasten pihaleikit ovat vähentyneet ja monilla lapsilla ei enää ole vahvaa yhteyttä luontoon. Marjastus ja sienestys ovat kuitenkin säilyttäneet suosionsa. Luontoyhteyden vaaliminen Suomalaisilla on ollut perinteisesti vahva luontoyhteys. Professorit Tari Haahtela ja Ilkka Hanski tutkimusryhmineen jopa osoittivat luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja allergioiden lisääntymisen välisen suoran yhteyden. Luontoyhteyden vaaliminen ja luonnossa liikkuminen lisäävät luonnon arvostusta, vaikuttavat omiin henkilökohtaisiin arvovalintoihin, vähentävät stressiä, auttavat elpymään, parantavat sosiaalisia suhteita ja auttavat rauhoittumaan. Lapsena saadut luontokokemukset kaivetaan suurella todennäköisyydellä esille aikuisena ja siirretään taas toivottavasti seuraavalle sukupolvelle. täväkseen tämän luontoyhteyden siirtämisen nuoremmille sukupolville
– Hyvät apuvälineet poluilla liikkuessa ovat myös sauvat, jotka auttavat kehon hallintaa. Sauvoja on erilaisia vaellussauvoista kävelysauvoihin, Kajala muistuttaa. Esteettömyyttä parannetaan Monen ikäihmisen liikkumiselle ehdoton edellytys on esteettömyys, johon kansallispuistoissa Kajalan mukaan kiinnitetään jatkuvasti lisääntyvää huomiota. Yhteensä Metsähallituksen luontokohteissa viime vuonna laskettiin käyntejä olleen vähän yli 8 miljoonaa. Oulangan kansallispuiston Könkään kuohun esteetön reitti on kuljettavissa rollaattorilla. Hänen mielestään kannattaisi myös miettiä, hankkiako nivelrikkopotilaille tukisiteitä liikkumista helpottamaan. Erityisesti naisten osuus on kasvanut. Myös nuoret ovat löytäneet luontokohteita entistä paremmin. 14 Vanhustyö_4_2021.indd 14 Vanhustyö_4_2021.indd 14 9.9.2021 12:15:43 9.9.2021 12:15:43. Hyvin ovat edustettuina myös vanhemmat ikäluokat, vaikka ikäihmisten liikkumista korona rajoitti ja varsinkin ryhmämatkoissa on vähennystä. K u va : M e ts äh al lit u s / Jo n n a K al lio m äk i. Reitti vie vaeltajan ihailemaan Kiutakönkään alimpia kuohuja. Esteetön luontoreitti on useimmiten rakennettu, kovapintainen, eikä reitillä ole kulkua haittaavia esteitä, kuten juurakoita, kuoppia tai pehmeitä kohtia. Teksti: Kari Mäkelä V iime vuonna kasvua kansallispuistojen käyntimäärissä oli Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajalan mukaan 23 prosenttia eli yhteensä noin 4 miljoonaa käyntiä. Suomalaiset ovat siis löytäneet koronan keskellä kotimaan luontokohteet hyvin. Reitin leveys on vähintään 1,2 metriä. Korona on kasvattanut kansallispuistojen suosiota Suomen 40 kansallispuistoa ovat kasvattaneet käyntimääriään viime ja tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Esteettömällä luontoreitillä on mahdollista liikkua pyörätuolilla tai muulla päivittäisessä käytössä olevalla liikkumisen apuvälineellä kuten rollaattorilla. Vaativalla esteettömällä luontoreitillä liikkumiseen tarvitaan usein avustaja ja luonnossa liikkumiseen tarkoitettu tai sitä helpottava apuväline. Kajala kertoo, että 20 vuodessa kävijät ovat muuttuneet. Reitin pituuskaltevuus saa olla enintään kahdeksan prosenttia ja sivuttaiskaltevuus enintään kolme prosenttia
Joukkoliikennettä on vain harvoin. Vanhustyö 4 • 2021 15 Vanhustyö_4_2021.indd 15 Vanhustyö_4_2021.indd 15 9.9.2021 12:42:52 9.9.2021 12:42:52. Näyttely on avoinna 31.3.2022 saakka. Niihin pääsee lähinnä henkilöautoilla. Myös roskaamisesta ja kulumisesta on kannettu huolta. lisäämällä liikkumista kansallispuistoissa. Siinä arvioitiin liikkumattomuudesta aiheutuvan ikääntyvän väestön kotija laitoshoidon lisäkustannukset 150 miljoonaksi euroksi vuodessa. Tampereella toimiva UKK-instituutti korostaa luonnossa liikkumisen myönteisiä vaikutuksia. Se on perustettu vuonna 1956. Suosituimmilla pysäköintipaikoilla on viime aikoina ollut ajoittain ruuhkaa. Toiseksi suurin on Urho Kekkosen kansallispuisto, 2550 neliökilometriä. Henkisen hyvinvoinnin on todettu olevan sitä parempi mitä useammin luonnossa liikutaan. Se tutustuttaa luonnon terveysvaikutuksiin ja antaa ideoita luonnosta nauttimiseen aiempaa tietoisemmin. Puistojen perustamisen toinen aalto toteutui vuonna 1956. Perustamisvuosi on 1983. Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Koko väestön liikkumattomuuden kustannusten arvioitiin olevan 3,2–7,5 miljardia euroa. Vuonna 1982 perustettiin 11 uutta kansallispuistoa. Kansallispuistojen luontokeskukset ovat esteettömiä. K u va : M e ts äh al lit u s / Si n i Sa lm ir in n e Liminganlahden luontokeskukselta Virkkulan lintutornille vie esteetön polku. Pienin kansallispuisto on 1956 perustettu Petkeljärven kansallispuisto, vain 7 neliökilometriä. K u va : M e ts äh al lit u s / Sa ša D o lin še k Syksyllä ja talvella liikkuessa on erityisesti syytä kiinnittää huomiota tukeviin ja pitäviin jalkineisiin. Nykyisin kansallispuistoista vastaa Metsähallitus, ja kansallispuistoissa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Tutkimusten mukaan luonnon fyysiset terveysvaikutukset näkyvät muun muassa sykkeen ja verenpaineen laskuna, vastustuskyvyn parantumisena ja matalampana riskinä sairastua sydänja muistisairauksiin. Luonnosta monenlaisia hyvinvointivaikutuksia Nuuksion kansallispuistossa Espoossa sijaitsee Suomen luontokeskus Haltia. Hossan kansallispuistossa on esteettömiä palveluita, kuten reittejä, laitureita ja majoitusta pyörätuolin kanssa retkeileville. Ensimmäiset kansallispuistot vuonna 1938 Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 lähes 60 vuotta kestäneen julkisen keskustelun ja lainsäädännön kiemuroiden jälkeen. Puistojen hoitajaksi tuli Metsäntutkimuslaitos. Kajala kehottaa tutustumaan luontoon.fi -sivustoon, josta löytyy paljon tietoa kansallispuistoista ja muun muassa suosituksia esteettömistä puistoista. Lintutornilla pääsee pyörätuolilla alatasolle, mistä voi tarkkailla lintuja. Kävijämäärien kasvu on aiheuttanut Liisa Kajalan mukaan myös haasteita. Pinta-alaltaan suurin kansallispuisto on Lemmenjoki, 2860 neliökilometriä. Viime vappuna siellä avautui erikoisnäyttely ”Lataa aivosi luonnossa”. Kyse on siis suurista summista, joita voi vähentää mm. Vuonna 2018 Valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin ”Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset”. Siellä on läpi vuoden erilaisia näyttelyitä ja saatavissa tietoa Suomen luontokohteista. – Kun kansallispuistot aikanaan on perustettu luonnon suojelemiseksi, ne sijaitsevat asutuskeskuksista sivussa, missä suojeltavaa luontoa on ollut vielä jäljellä
S uomalaisille luonto ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä. Luontoympäristö rauhoittaa, virkistää ja elvyttää, minkä lisäksi luontoelämykset houkuttelevat kartuttamaan omaa luontotietoutta. Teksti: Anne Rahikka – Kuvat: Paula Noronen ja Annika Slunga, Kuu kiurusta kesään -hanke mukaan monet aikuisten mainitsemista arkielämän lempipaikoista sijoittuvatkin juuri luontoympäristöön. Omaishoitajat tutustuivat retkeillen paikalliseen lähiluontoon ja esteettömiin luontokohteisiin. Luonnosta hyvinvointia myös omaishoitajille Luonnon hyvinvointivaikutuksia haluttiin saada myös ikääntyneiden omaishoitajien saataville kehittämällä Nautitaan luonnosta -toimintaa. Toiminnassa on huomioitu luonnon katselu, luonnossa oleilu sekä liikkuminen, jotka yhdessä edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimusten Nautitaan luonnosta! -toimintaan osallistuneet ikääntyneet omaishoitajat totesivat, että luontoryhmä auttoi heitä irtautumaan arjesta ja mahdollisuuden akkujen lataamiseen. Miina Sillanpään Säätiö teki kehitystyötä Omaishoitajaliiton sekä sen paikallisyhdistysten ja toimintaan osallistuneiden omaishoitajien kanssa. Tutkimusten mukaan luonnossa oleminen vaikuttaa myönteisesti stressin hallintaan ja siitä palautumiseen. Lisäksi ulkoilu auttaa irtautumaan arjesta ja sen velvoitteista. Ryhmissä painotettiin luontoympäristön aistimista ja kiireetöntä luonNautitaan luonnosta! -toiminta tuli tarpeeseen 16 Vanhustyö_4_2021.indd 16 Vanhustyö_4_2021.indd 16 9.9.2021 12:17:25 9.9.2021 12:17:25
Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi paikallisten luonnonsuojelujärjestöjen osallistumisesta. Koronaepidemian aikana kaikkien suomalaisten, ja etenkin omaishoitajien, jaksaminen on ollut koetuksella koronan aiheuttamien rajoitusten takia. Korttipakka on ollut suosittu mm. Ryhmä tarjosikin turvallisen ja helpon tavan liikkua ja olla luonnossa, kun valmiit käytännön järjestelyt tekivät osallistumisesta sujuvaa ja vaivatonta. Annan aikaa luonnolle ja itselle.” Palaute kuvaa hyvin ryhmän aikana tapahtuneesta luontosuhteen muutoksesta. Lisäksi popup-luontotapaamisia voi järjestää palvelutalon asukkaille, jolloin luontotoiminnasta pääsevät nauttimaan myös ne ikääntyneet, joille se ei muuten olisi enää mahdollista. Omaishoitajat kokivat, että luontoryhmä avasi uusia keinoja luonnon hyödyntämiseen oman arjen jaksamisen tukena. Luontoryhmissä on kuitenkin voitu, turvallisuusohjeet huomioiden, järjestää kimppakävelyitä, laavutapaamisia ja muita yhteisiä ulkoilutapahtumia. Lisäksi osallistujat oppivat yhdessä tunnistamaan kasveja, lintuja sekä sieniä ja kartuttivat tällä tavoin omaa luontotuntemustaan. Lisätietoa: https://www.miinasillanpaa. nossa oleilua, mikä antaa tilaa virkistymiselle ja elpymiselle. Lisäksi korona-aikana yksinäisyydestä on muodostunut ikääntyvien hyvinvointia heikentävä tekijä. Luontoryhmissä yhdistyivät tekeminen ja virkistyminen, esimerkkeinä: luonnon tarkkailu, marjastus ja sienestäminen sekä patikointi ja uusiin luontokohteisiin tutustuminen. Korttipakka tukee luonnon hyvinvointivaikutuksia L uontokokemusten tueksi on kehitetty Nautitaan luonnosta! -korttipakka, joka ohjaa luonnon hyvinvointivaikutusten pariin kuvin ja helpoin harjoituksin. Luontoryhmät ovat toivottuja toimintoja, koska niissä yhdistyvät sekä luonnossa liikkuminen että ryhmätoiminta. vanhustyössä, palvelutaloissa, erityisryhmien toiminnassa, mielenterveystyössä ja neurologisessa kuntoutuksessa. Eräs korttipakan tilannut totesi: ”Tämä on mainio lahja mummulleni, joka ei enää itse juuri pääse luontoon huonon liikkumisen vuoksi”. Luontoon liittyvät harjoitukset sisältävät rahoittavia, virkistäviä ja voimaannuttavia osioita ja pakka sopii käytettäväksi niin yksin, yhdessä läheisen kanssa tai ryhmänkin kanssa. Vapaaehtoisten toimijoiden osallistuminen luontoryhmään monipuolistaa sen sisältöä. Korttipakasta otetaan syksyllä vielä viides painos ja sitä voi tilata maksutta kotiin postitettavaksi osoitteesta: julkaisut@miinasillanpaa.fi. Moni ei esimerkiksi uskaltanut lähteä yksin luontoon kaatumisen tai eksymisen pelon vuoksi. Ryhmissä omaishoitajat saivat vertaistukea toisiltaan ja siellä syntyi myös uusia ystävyyssuhteita. Jokainen käyttäjä voi soveltaa korttipakan harjoituksia itselleen sopivalla tavalla ideoiden myös uusia käyttötapoja. Ne helpottivat myös luonnosta nauttimista. Voimavaroja ja vertaisuutta Nautitaan luonnosta! -ryhmätoimintaan osallistuneet omaishoitajat saivat luonnosta lisää voimavaroja ja innostuivat pitämään aiempaa paremmin huolta omasta hyvinvoinnistaan. ”Ennen menin ulos lenkille, nykyään menen ulos nauttimaan luonnosta. Yhteistä omaishoitajille oli, että ikääntyminen ja toimintarajoitteet olivat heikentäneet luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia. fi/hankkeet/kuu-kiurusta-kesaan/ Vanhustyö 4 • 2021 17 Vanhustyö_4_2021.indd 17 Vanhustyö_4_2021.indd 17 9.9.2021 12:17:40 9.9.2021 12:17:40. Kuu kiurusta kesään Miina Sillanpään Säätiön Kuu kiurusta kesään -hankkeessa on kehitetty Nautitaan luonnosta! -toimintaa (2017?–?2019), jonka tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen luontoperustaisen toiminnan avulla. Luontotoiminnasta hyötyvät kaikki Luontotoiminta soveltuu myös kertaluonteisiin pop-up-tapahtumiin, joihin kuormittavassa arjessa olevien omaishoitoperheiden on helppoa sitoutua. Maksutonta korttipakkaa voi käyttää myös sisällä esimerkiksi muistellen ja kuvia hyödyntäen
Kyse oli kuitenkin suhteellisen suuresta alasta, kaikkiaan 3,2 hehtaaria. Varsinaisen sysäyksen arboretumin rakentamiseen Erkki sai vierailtuaan Suomen hienoimmassa arboretumissa Mustilassa 1990-luvulla. Yksi lapsuuden mieleenpainuvimpia muistoja on, kun koko perhe valvoi ja odotti harvinaisen Yön kuningattaren kukintaa. Puutarhassa vierailevien ihmisten toivomuksesta sekä Business Kangasala Oy:n innostamana puutarha avattiin yleisölle toukokuussa 2021. Ensin he kunnostivat pihan ja alkoivat miettiä, mitä metsälle pitäisi tehdä. Erkki on myös innokas urheilija ja lajit ovat yleensä liittyneet luonnossa liikkumiseen kuten suunnistus ja hiihto. Hän auttoi jo lapsena mielellään äitiään puutarhan rakentamisessa ja hoidossa. Kondakkoa. Teksti: Merja Lankinen — Kuvat: Antti Harkko, Merja Palin ja Erkki Frick N eljäkymmentä vuotta sitten Frickin pariskunta osti autiotilan, jonka pihapiirin olivat nokkoset ja vadelmat vallanneet ja metsä oli läpipääsemätöntä viikeä liikuntaharrastus puutarhanhoidon ohella on vaeltaminen tuntureilla kavereiden kanssa. Kasvit ovat aina kiinnostaneet Erkki Frickiä. Suurten linjojen mies pitää puista ja pensaista Puutarhasuunnitelmien kannalta merkittävä matka tehtiin Hiidenmaalle vuonna 1988. Siellä Frickit huomasivat, että alppiruusut voivat kasvaa metsässä. Erkki toimi 1990-luvulla useamman vuoden Suunnistusliiton puheenjohtajana. Ei enää niin salainen puutarha – kukoistava arboretum Kangasalla Arboretum on ollut salainen puutarha, jonne on päässyt aikaisemmin ainoastaan omistajien Leila (75) ja Erkki (77) Frickin kutsumana. — Olen ollut siisti sisätyöntekijä, eikä minulla ole puutarha-alan koulutusta. Nykyään tär18 Vanhustyö_4_2021.indd 18 Vanhustyö_4_2021.indd 18 9.9.2021 12:17:58 9.9.2021 12:17:58
Frickit perustivat puutarhan yhteyteen myös kahvila Ruusupuun. Päivän puuhat alkavat aamu yhdeksältä. Korona avasi puutarhan yleisölle Aiemmin Frickit kutsuivat vuosittain alppiruusujen kukinta-aikaan ystäviään ja muita puutarhoista kiinnostuneita vierailulle puutarhaansa. Sama kauneuden kaipuu on ohjannut myös puutarhan rakentamista. Alueella on kattava polkuverkosto, jossa voi hyvin liikkua myös liikuntarajoitteiset. Puutarhan merkitys Entiselle urheilijalle puutarhanhoito tuo paitsi kaivattua treeniä ja hyötyliikuntaa, niin myös henkistä tyydytystä. Se tekee kokemuksesta vaikuttavan. — Teen tätä kauneuden takia. Lue lisää https://arboretumfrick.fi Vanhustyö 4 • 2021 19 Vanhustyö_4_2021.indd 19 Vanhustyö_4_2021.indd 19 9.9.2021 12:18:21 9.9.2021 12:18:21. Suosio on ollut suuri. Olemme hankkineet kaiuttimet ja musiikin osalta teemme yhteistyötä Muumi-musiikistaan tunnetun Heikki Mäenpään kanssa. Hän nautti suunnattomasti vierailustaan. Vaimon valmistaman lounaan ja mahdollisen päivälevon jälkeen puutarhan työt jatkuvat aina klo 17 asti. Alueella on metsäja maisemapuutarha, jonka johtavana ajatuksena on ollut eri lajien ja lajikkeiden ohella myös kauneus ja tunnelma. Erkki Frick pyrkii osaltaan lisäämään lasten ymmärrystä puiden istuttamisen tärkeydestä sekä arvostamaan luontoyhteyttä. Tällä hetkellä puutarhassa kasvaa 5—6 eri hevoskastanjalajiketta. Vaimo Leilan tehtävänä on ruokahuollon lisäksi pitää huolta pihapiiristä ja sen siisteydestä. sultoin kavereilta, mitä metsälle kannattaa tehdä. Myös Visit Kangasala ja Business Kangasala vierailivat ja innostuivat arboretumista ja suostuttelivat Frickit avaamaan puutarhan myös suurelle yleisölle. Myös penkkejä levähdystä ja kasvien ihailua varten tarvittiin. Puutarhassa ovat vierailleet lukuisat koululaisja päiväkotiryhmät. — Ajoittain minulle tuli nuorena poikana sisäinen halu maalata ja luoda jotain kaunista, kertoo Erkki harrastuksestaan. Tekemällä, kyselemällä ja lukemalla oppii, Erkki kertoo. Hän soitteli etukäteen ja varmisti vielä, että hän varmasti pääsee liikkumaan pyörätuolilla. — Kiinalaisissa metsäpuistoissa soi hiljainen, meditatiivinen musiikki. Kulku puutarhassa on tehty esteettömäksi, joten se sopii myös hyvin senioreille. Sillähän on myös työllistävä vaikutus, kun ihmiset ostavat enemmän puutarhanhoitotarvikkeita, Erkki toteaa. Aluetta on rakennettu määrätietoisesti yli 20 vuotta. Siinä kokee saavansa arvostusta omasta työstään. Kauneutta luonnon ehdoilla Erkillä harrasti lapsuudessaan vesivärimaalausta. Uskomme, että kun ihmiset näkevät hyvin hoidetun puutarhan, niin he innostuvat myös itse puutarhanhoidosta. Korona-kesänä 2020 juhlaa ei voitu järjestää, joten Frickit päättivät kutsua vieraat ystävineen tutustumaan puutarhaan itsenäisesti. — Ideoita puutarhan kehittämiseen olen saanut lukuisilta ulkomaan matkoilta. Olen mm. Minua eivät kiinnosta kasvien pienet yksityiskohdat, siksi aloin keräämään puita ja pensaita, hän jatkaa. Jokaista kasvia varten piti hankkia nimikyltit, sillä aiemmin esittelyt hoitanut Erkki ei enää ennättäisi esittelemään kasveja jokaiselle vieraalle. Haluamme tuoda samaa tunnelmaa myös omaan puutarhaamme. — Tuntuu hyvältä, kun muut tulevat katsomaan puutarhaa. Arboretum Frick Arboretum sijaitsee Kangasalla Kaarina Maununtyttärestä tunnetun Liuksialan kartanon läheisyydessä. Puutarhajuhlissa oli aina 30—40 vierasta ja tarjolla oli juotavaa ja syötävää sekä ohjelmaa. Isäni kuoli vuonna 1994 ja istutin hänen muistokseen hevoskastanjan. Metsäpuistoon ja maisemapuutarhaan oli kesän 2021 ajan mahdollista tutustua kahtena päivänä viikossa torstaisin ja sunnuntaisin. — Äsken meillä vieraili 86-vuotias rouva, joka oli varannut taksikyydin jo talvella. Ideat eivät välttämättä heti päädy muistikirjan sivuilta toteutukseen, vaan saattavat jäädä hautumaan useiksi vuosiksi, kuvailee Erkki prosessia. Tällä hetkellä metsäpuutarhassa on 250 eri puulajia ja -lajiketta, pensaita 300 lajia ja lajiketta sekä Rhododendron-sukuun kuuluvia alppiruusuja atsaleapensaita yli 900. Välillisesti olemme vaikuttamassa siihen, että Pirkanmaasta tulee entistä kauniimpi. —Suosikkipuuni on hevoskastanja. Yleisölle avaamista edelsi syksyn ja talven aikana tehdyt parannustyöt. Puutarhanhoito on kokopäivätyötä Tärkein työkaveri on uskollinen Avant-työkone, jonka kanssa Erkki puuhastelee joka päivä. — Olen suurten linjojen mies. Kiina on puutarhakulttuurin kehto ja sieltä Frickit ovat saaneet paljon inspiraatioita ja uudenlaista ajattelua siihen, millainen puutarha voi olla. Ikään kuin maalaan maisemaa ja yritän luoda alueesta mahdollisimman kauniin ja tunteita herättävän erilaisten kasvien avulla. Trimmeri on hänellä kovassa käytössä. kiertänyt moottoripyörällä Irlannin arboretumeita moneen kertaan
Hyvän elämän palvelutalosEläimistä ja luonnosta elämäniloa Foibekartanossa Peijaksen sairaalan kupeessa oleva Foibekartanon palvelutalo yllättää luonnonläheisyydellään ja eläimillään. Niistä nauttivat sekä asukkaat että henkilökunta. Omistusasuntojakin on. K asvimaalla kasvavat salaatit, härkäja salkopavut, sipulit, porkkanat ja tomaatit. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Ilkka Vuorinen sa on 114 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Luontoyhteys asuinpaikan valinnan motiivina Foibekartanon melko tuoreet asukkaat, lähes 90-vuotias pariskunta, Antti ja Anneli Kärjä valitsivat Foibekartanon asuinpaikakseen osin juuri sen luontoystävällisyyden, ympäristön ja eläinten vuoksi. Foibekartanossa on lähes 300 asukasta, joista suurin osa asuu vuokralla. — Viime kesänäkin pidin ulkona puhelinpalaveria kävellen pihapiirissä ja napsin samalla suuhun viinimarjoja suoraan pensaasta, kertoo Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms. Foibekartano koostuu useasta eri rakennuksesta ja kartano nimi tulee Rekolan kartanosta, jonka vanha puutalo on edelleen pihapiirissä. Pihassa kasvaa runsaasti erilaisia kukkia, kasvimaata hoidetaan asukkaiden kanssa yhdessä ja Rekolan vanhan kartanon 1880-luvulta oleva navetan pihapiiri toimii lampaiden ja kanojen kotina. Muutto pal20 Vanhustyö_4_2021.indd 20 Vanhustyö_4_2021.indd 20 9.9.2021 12:18:46 9.9.2021 12:18:46. Hyvän elämän kotipalvelut auttavat eläimistä huolehtimisessa ja eläinten ulkoiluista asukkaiden muuttuvissa elämäntilanteissa. Yhden Kotitalon talon sisäpihalla asustavat puolestaan belgianjättikanit, jotka ovat luonteeltaan lempeitä ja rauhallisia. Palvelutaloon muuttava henkilö saa ottaa mukaan oman lemmikkinsä, edellyttäen, että lemmikki tulee toimeen ihmisten kanssa. Raparperista on tehty monta piirakkaa ja viinimarjoja kypsyy runsain mitoin. Eläimet ovat osa Foibekartanon arkea. Tikru ja Vallu viihdyttävät ja pitävät seuraa Kotitalon rakennuksen asukkaille. Se on vuokrattu Suomen Punaiselle Ristille ja se toimii nuorten turvatalona, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Kahdessa Kotitalossa on talon oma kissa
Lampaat ovat erittäin sosiaalisia ja niille maistuvat hyvin tarjotut voikukan lehdet. Lampaiden taputtelu ja ruokkiminen ovat suosittua puuhaa, jossa viihtyvät hyvin myös isovanhempiaan tapaamaan tulevat lastenlapset. Green care ajattelun vahvistaminen Green carella eli luontohoivalla tarkoitetaan luontoa ja eläimiä hyödyntäviä menetelmiä sekä toimintatapoja, joita voidaan käyttää terapian ja kuntoutuksen tarpeisiin eri asiakasryhmillä. kesäisin ulkona pidettävässä jumppatuokioissa. Kotikeittiö toteuttaa ikäihmisten ruokasuositusten mukaista ruokaa ja kalaa pyritään tarjoamaan usein. Antti onkin näppärä tietokoneenkäyttäjä. Henkilökunta on hankkinut koulutusta Green care asioihin. Lampaat ovat Foibekartanossa kesäkuulta aina elokuulle asti, jolloin ne palaavat Iittiin karitsoimaan. Antti viihtyy lampaiden kanssa ja hän osasi kertoa, miksi lampaat tykkäävät puskea päällään. Kasvisten ja vihannesten vastapainona vietetään erittäin suosittuja makkaratorstaita, jolloin grillataan makkaraa ulkona. — Niille tulee päähän loishyönteisiä, joita ne eivät itse saa poistettua, joten ne hierovat päätään päästäkseen loisista eroon. Niillä on talviasuttava majoitus, joka koostuu ulkoaitauksesta ja lämmitetystä talosta, joka tarjoaa tarvittaessa omaa rauhaa. Makkaratorstait tukevat hienosti yhteisöllisyyttä, kertoo Hyvän elämän kotipalveluiden valmennuspäällikkö Katri Mervilä-Puhakka. velutaloon tuli ajankohtaiseksi, kun Anneli kaatui ja satutti polvensa, eikä kävely enää onnistunut. Kun kiertää maailmalla, niin kaikkea kuulee, Antti naurahtaa. Foibekartano Vantaan Asolassa sijaitseva Foibekartanossa asuu noin 300 ikäihmistä ja lukuisia lemmikkejä. Lattialämmitys ja ulkoaitauksen ympärille laitettu viimalta suojaava pleksi takaavat mukavat olot myös talviaikaan. Oman puutarhan ja kasvimaan antimia hyödynnetään keittiössä. Kanat asustavat lampaiden vieressä navetan päädyssä. Kasviksia omasta maasta Foibekartanon kotikeittiö Ravintola Flyygeli toimii joka päivä ja tarjolla on aamiaista, lounasta ja iltapalaa. Muutenkin he ovat jo olleet aktiiviesti mukana talon toiminnassa mm. Foibekartanon vehreällä alueella on viisi kerrostaloa ja päärakennus, joissa on tarjolla Hyvän elämän palveluita ja yhteisöllistä ja mielekästä tekemistä ikäihmisille: Hyvän elämän palvelutalo (tehostettu palveluasuminen), vuokra-asuminen, Hyvän elämän kotipalvelu, Hyvinvointihotelli ja monipuoliset fysioterapiaja hyvinvointipalvelut, kotieläinpiha ja yhteisöpuutarha. Foibekartanon muodostavat emoyhtiö Diakoniasäätiö Foibe, joka omistaa kartanon alueen kiinteistöt sekä Foibe Oy, joka vastaa Hyvän elämän palvelutoiminnasta. Vanhustyö 4 • 2021 21 Vanhustyö_4_2021.indd 21 Vanhustyö_4_2021.indd 21 9.9.2021 12:18:56 9.9.2021 12:18:56. Foibekartanon päätalon aulassa kaikkia ilahduttavat akvaarioiden ja niiden päällä olevien kasvien muodostamat mikroekosysteemit. Hyvän elämän valmentaja ottaa valokuvia ja lähettää ne Antin sähköpostiin. Tärkeintä on kukkien väri, ei niinkään lajike. Tipu-LIVE:n kautta on ollut mahdollista seurata keväällä kuoriutuneiden neljän tipun elämää. Foibekartanon kesälampaat ja kanat Foibekartanon vanhan navetan kupeessa on aitaus, joka on kolmen Väinölän tilalta Iitistä saapuneen lampaan koti. Lisäksi koko päivän on mahdollista saada kahvia ja pientä purtavaa. Kukat onkin ryhmitelty värin mukaisesti. Sinne on ennätetty jo laittamaan runsaasti kukkia. Niitä on ilo yhdessä rouvan ja lasten kanssa katsella. Diakoniasäätiö Foibe on Vantaan seurakuntayhtymän vuonna 1989 perustama taloudellista voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. — Kyllähän grillimestari tarvitaan. Korona-aikaan yhteiset ruokailuhetket ovat olleet tauolla, mutta ateriakokonaisuudet ja ruuan on voinut tilata ravintolan henkilökunnan tuomana omaan asuntoonsa. Allergiat eivät ole ongelmana iäkkäiden asukkaiden osalta. Kärjän pariskunnan asunnossa on oma parveke. Varsinaiset Foibekartanon somejulkkikset ovat kuitenkin kanat. Oman elämän tapahtumien jakaminen valokuvina ja yhteydenpito muualla asuviin lapsiin onnistuu siis hyvin älyteknologian avulla. Mustat poikaset olivat vielä kesäkuun puolivälissä emonsa kanssa omassa aitauksessaan, mutta pääsevät kesän aikana samaan aitaukseen muiden kanojen ja kukon kanssa. — Kala ja perunat ovat ruokaa, joka tuntuu sopivan hyvin suomalaiseen makumaailmaan, sanoo Mervilä-Puhakka. Sekä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa keskustellaan etukäteen, että eläimet ovat osa Foibekartanon arkea ja eläimiä on eri puolilla kartanoa ja niistä huolehditaan yhdessä asukkaiden kanssa. Antin ensi kosketus Foibekartanoon tapahtui jo 20 vuotta sitten, kun hän kävi tietokonekurssilla Foibekartanon tiloissa. Foibekartano kuuluu Green Care Finland -yhdistykseen ja toteuttaa ajattelumallia käytännössä palveluihinsa sekä asiakkaiden elämänlaadun parantamiseen ja omatoimisuuden ylläpitämiseen
Kirjan tarina kertoo, kuinka eristys vaikuttaa ihmisen käytökseen ja kuinka syväsi hylkääminen vaikuttaa meihin. Rusakon pääasiallista ravintoa ovat ruoho ja heinä. Hän asuu nykyään Pohjois-Carolinen vuoristossa, mihin kirjan tapahtuvat myös sijoittuvat. Anna vaikuttaa noin 10 minuuttia ja huuhtele pois. Näin vältät nettihuijauksen uhriksi joutumisen • Älä luovuta verkkopankki-, luottokorttitai henkilötietojasi kenellekään, ellet todella tiedä mitä teet. Tätä varten Mummonmarkan vartijat -hanke on luonut testin, jolla kuka tahansa voi testata, kuinka hyvin tunnistaa vedätyksen tai painostuksen. • Älä klikkaa linkkejä, vaan kirjaudu omaan pankkiin vain mobiilisovelluksen tai tietokoneen suosikkisivujen kautta – ei linkkien tai hakukonetuloksien kautta. Vahvojen luonnonkuvausten lisäksi se on myös nuoren tytön kasvukertomus, jossa jännitystä lisää murhatutkimus. Teos tarjoaa kiinnostavan näkökulman suurten ikäluokkiemme kokemuksiin jälleenrakennuskauden metsätalouden tehostumisen ja luontosuhteen ristiriidasta. Lisää kaurahiutaleita, että seos muuttuu puuromaiseksi. Kirja antaa myös retkivinkkejä ja tarjoaa karttakuvia paikoista, joista kyseisiä eläimiä voi tavata. N ettihuijauksien ja taloudellisen kaltoinkohtelun ehkäisyssä tarvitaan lisää tietoa ja taitoa. Lyhyesti Kirja-arvostelut Suon villi laulu Delia Owens, WSOY 2020, 416 sivua Della Owens on amerikkalainen kirjailija, joka on opiskelut eläintietä ja eläinten käyttäytymistieteitä. Tee itse kirkastava ja raikastava puolukkanaamio. Muussaa tuoreita puolukoita kulhossa ja sekoita joukkoon kananmuna. Levitä kasvoille. 22 Vanhustyö_4_2021.indd 22 Vanhustyö_4_2021.indd 22 9.9.2021 12:19:20 9.9.2021 12:19:20. Lisätietoa www.mummonmarkanvartijat.fi LUONNONKOSMETIIKKAA METSÄN ANTIMISTA Kauneudenhoitobisneksen kenties hyödynnetyin suomalainen marja on puolukka. Näihin kuuluu muun muassa se, että viranomaiset tai pankki eivät koskaan kysy pankkitunnuksia. Mutta Kyakin kaipaa rakkautta ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, mikään ei ole entisensä. Testin pääsee tekemään www. Margarita, Anni Kytömäki, Gummerus 2020, 582 sivua Finlandia-palkinnon vuonna 2020 voittanut teos kuvaa metsien, jokien ja helmisimpukoiden elämää niin väkevästi, että lukijakin haistaa, maistaa ja ihollansa tuntee luonnon ympärillään. Tarkkaile lähiluonnon eläimiä, Antti Koli, Karttakeskus 2021, 160 sivua Lähiluonnon eläinten tutustumiseen tarkoitettu kirja antaa helposti ja informatiivisesti tietoa lähipiirin eläinten käyttäytymisestä ja elintavoista. Liian hyviltä kuulostavat ”sijoitusvinkit” tai tarjoukset on syytä hylätä, varsinkin jos myyjä tyrkyttää aggressiivisesta tai painostaa tekemään päätöksen nopeasti. Kun suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Selkeää kirjaa on helppo hyödyntää erilaisessa ryhmätoiminnassa. Suon villi laulu kertoo yksinäisyydestä, selviytymisestä ja rakkaudesta. Hän on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa, lukemaan luontoa, vesiä ja mättäitä. Kya on kouluja käymätön juopon tytär, valkoista roskasakkia. Itselleni selvisi mm. Verkkopankkiin ei myöskään saa mennä hakukoneen kautta, jottei päädy huijaussivulle. miksi pihassani viihtyvät rusakot jättävät kukat rauhaan. Vanhusten tulisi tuntea nyrkkisäännöt, joilla huijauksia voi ehkäistä. Huikea historiallinen yhteensattuma on kirjassa kuvattu 1950-luvun polioepidemia eristyksineen ja rokotteineen sekä kirjan julkaisuvuonna alkanut koronaepidemia, josta kirjan kirjoitusvaiheessa ei ollut vielä lainkaan tietoa. Testaa taitojasi onko sinusta mummonmarkan vartijaksi. mummonmarkanvartijat.fi/testi4
VANHAT TERVEYSKYLPYLÄT Lempäälän Luontaiskylpylä on tarjonnut perinteisiä uotilaisia vesihoitoja vuodesta 1926. Täysin mahdotonta, hän jatkoi. Mikä löytö, mikä tuuri, asunto oli juuri meitä varten! En voisi koskaan asua siellä, siippa totesi lakonisesti. Ikäinstituutti kannustaa järjestämään ulkoilupäivänä Luontoelämyspolku-tapahtumia. 5 ERIK BRUUNIN NÄYTTELY on esillä Kaapelitehtaan Valssaamo-salissa 5.—10.10. Vinkit digiopastuksen järjestämiseen löytyvät seniorsurf.fi. Asunto oli ihana, aivan toiveideni täyttymys! Sijainti, huoneet ja mikä ihmeellisintä hintakin oli sopusuhtainen. 3 SENIORSURF-PÄIVÄNÄ 5.10. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on auki kaikkina päivinä kello 10—18. Olin yhtenä kysymysmerkkinä – Ikkunoista ei näkynyt mitään vehreää, ei yhtään puuta, ei ainuttakaan. Uuden kodin ikkunoista oli vehreä näköala, näkyi monta puutakin! Meri Koutti Puu Vanhustyö 4 • 2021 23 Vanhustyö_4_2021.indd 23 Vanhustyö_4_2021.indd 23 9.9.2021 12:19:40 9.9.2021 12:19:40. Tutustu Valion laatimiin Vanhustenviikon ruokaresepteihin www.valio.fi/ammattilaiset/artikkelit/vanhustenviikko/ 4 VALTAKUNNALLINEN IÄKKÄIDEN ULKOILUPÄIVÄ 7.10. http://www.lempaalanluontaiskylpyla.fi/ vinkkiä Vanhustenviikkoon 5 T ilanne oli klassinen: lapset olivat lennähtäneet pois pesästään ja oli aika suunnitella uuden kodin hankintaa. osana Armas-festivaalia, jonka jälkeen näyttely lähtee kiertämään ympäri Suomen. Hoitotavan keskeisiä elementtejä ovat erilaiset vaihtokylvyt, höyryja saunahoidot, valelut, kylmäpyyhehieronta ja käärehoidot. Kun poistuimme näytöstä, hehkuin onnesta. Olimme siipan kanssa kodin etsintämatkalla ja osuimme erääseen asuntonäyttöön. 2 RUOKAVINKIT VANHUSTENVIIKKOON. Tarinan jatkon arvaattekin. klo 13—14 AlfaTV:ssä. Katso Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla Ähtäristä suorana lähetyksenä sunnuntaina 3.10. 1930—60-luvuilla kylpylä oli erityisesti taiteilijoiden kuten Ilmari Kianto, Mika Waltari ja Aaro Hellaakoski suosiossa. 1 VANHUSTENPÄIVÄN JUHLA TV:SSÄ 3.10. ympäri Suomen järjestetään senioreille suunnattuja tapahtumia digiin liittyen. Minun täytyy nähdä edes yksi puu, josta tiedän, mitä vuodenaikaa eletään
Niistä riittää jo muutama terttu tuomaan syyskesän terveisiä. Vaahteran monenvärisiä lehtiä voi sen sijaan mielin määrin kahmia ja tehdä niistä hehkuvia kimppuja. Jos omaisesi tai asiakkaasi ei ole vuosiin koskettanut lunta, niin lumipallon pitäminen kädessä voi olla pieni elämys. Muistetaan kuitenkin allergiat. Niitä on mukava pitää kädessä ja tuntea niiden ikiaikainen voima. Juuri ennen sisälle menoa voi pyöräyttää lumipallon. Hyvässä lykyssä tuloksena oli vihellystä muistuttava ääni. Paljon valinnanvaraa Kevään, kesän ja syksyn vuodenajat tarjoavat runsaasti monenlaisia ’maistiaisia’, mutta on talvellakin jotain takataskussaan. Ja kaikki ’tuliaiset’ otetaan luonnollisesti vain sallituista paikoista ja käytetään aina tervettä harkintaa. Myös heidän, joiden mahdollisuudet päästä itse ulos luontoon, ovat vähäiset. Voisiko yhteen korteen pujotella muutaman marjankin maistiaiseksi. Kun viedään luontoterveisiä jonkun kotiin, niin pidetään mielessä pari muistisääntöä: mitään ei oteta paljon, mitään ei kahmita, vaikka tarjontaa olisi runsaasti. Siemenkota avattiin ja sen nihkeä pinta pantiin nenän päälle nenäksi. Kesän kukat tarjoavat runsaasti iloa ja ihania tuoksuja. Heinänja viljankorret ja värikkäät varvut ovat koristeellisia ja ilahduttavat maljakossa pitkään. Miten välittää vuodenaikojen vaihtelu kotihoidossa olevalle. K u va : Ilk ka V u o ri n e n Luonnon terveisiä kotihoitoon N eljä vuodenaikaa tarjoaa runsaasti suuria ja pieniä luontoelämyksiä ja näistä ainoa laatuisista ihmeistä jokaisen on saatava nauttia. Kun saa tuomisina kaarnan tai tuohen palan tai erimuotoisia käpyjä, joissa on terveisinä metsän tuoksu, niin mieleen palaa muistoja lapsuuden ja nuoruuden kesäleikeistä: kaarnalaivoja ja purjeineen ja iloisia käpylehmiä. Tee oma vinkkilistasi asioista, joilla voit ilahduttaa läheistäsi. Kevään ensimmäinen airut on varmaan keltainen leskenlehti, todellinen ilahduttamistyöntekijä. Käsinkosketeltava tuliainen on myös pieni pala sileää sammalta tai karheaa jäkälää. Vieläkö onnistuisi. Mutta yhtä tärkeä rooli on maljakkoon tuodulla koivun oksalla, joka tarjoaa aitiopaikan kevään etenemisen seuraamiseen. Muistatko vielä sellaisen ruohonkorren, joka saatiin soimaan. Muistatko, miten vaahteran siemenkodista tehtiin neniä. Talvisia luontoterveisiä tuo tuoksuva havuntai naavan peittämä käkkäräoksa ja lumipallo. Meri Koutti, Helsinki 24 Vanhustyö_4_2021.indd 24 Vanhustyö_4_2021.indd 24 9.9.2021 12:20:04 9.9.2021 12:20:04. Pieni on kaunista, se on tässäkin hyvä periaate. Jos tie hoidettavan luo käy metsän tai niityn lähellä, niin siellä odottaa todellinen runsauden sarvi. Syksyn suuri valtti ovat värikkäät lehdet ja punaisina hehkuvat pihlajanmarjat. Yksikin niittykukka tuo jo kesäterkkuja ja maljakkoon pantu mustikan varpu ilahduttaa muutaman päivän kuluttua pikkuruisine kukkineen. Korsi pantiin pitkittäin peukaloiden väliin ja sitten siihen puhallettiin. Luonnon pieniä taideteoksia ovat erilaiset ja -muotoiset, rosoiset ja sileät kivet. Edellä oli muutamia esimerkkejä luonnon aarreaitasta. Miten pienin keinoin voisi tuoda luonnon ihmeellisyyksiä kotihoidon asiakkaalle
Konkreettiset suunnitelmat arjen aktivoimiseksi auttavat. Aina liikkumisesta ei tarvitse edes puhua. Me kaikki voimme olla Vahvikelinjan vapaaehtoisten lailla kannustavia liikkumislähettiläitä. Myös Vanhustyön keskusliiton Aktiivisuutta arkeen Vahvikelinjalla – Anna arjen liikuttaa erityisesti ikääntyessä hankkeessa innostetaan ikääntyneitä liikkumaan ottamalla liikkuminen kannustavasti puheeksi palveluun soittavien ikäihmisten kanssa. Jopa 90 prosenttia ikäihmisistä hyötyisi lihasvoimien ja tasapainon harjoittamisesta sekä päivittäisestä arkiliikunnasta. Läheisten tuki liikkeelle lähtemisessä on usein korvaamaton. Aktiivisuutta Arkeen Vahvikelinjalla Aktiivisuutta arkeen Vahvikelinjalla -hanke innostaa ikääntyneitä liikkumaan. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että kaikesta liikkumisesta on hyötyä. Teksti: Elisa Kaaja — Kuva: N2 Albiino Oy M oni mieltää virheellisesti, että riittävää liikkumista ovat vain ohjattu liikunta ja urheilu. Lisätietoja vtkl.fi/toiminta/ vahvikelinja Aina ei ole helppoa löytää oikeita sanoja, joilla kannustaa toista liikkumaan enemmän. Vahvikelinjan vapaaehtoiset vastaavat numerossa 050 328 8588 maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13–15. Onnistuneet kokeilut ja kannustavat sanat vahvistavat pätevyyden kokemusta ja innostavat tekemään lisää. Itselle tärkeänä pidetty tekeminen motivoi yrittämään ja saa kokeilemaan uusiakin asioita. Koulutetut vapaaehtoiset antavat kertovat hyviä vinkkejä arkiliikuntaan hyödyntämällä monipuolisesti nimenomaan puhelimeen suunnattua jumppamateriaalia. Jo pelkästään paikalla en tukeminen vaatii kärsivällisyyttä ja omien käyttäytymistapojen tarkastelua. Suoran ohjeistamisen sijaan liikkumisesta on hyvä keskustella kiinnostuneesti, kuunnellen ja ikääntyneen näkemyksiä arvostaen. Vanhustyö 4 • 2021 25 Vanhustyö_4_2021.indd 25 Vanhustyö_4_2021.indd 25 9.9.2021 12:20:21 9.9.2021 12:20:21. Lisäksi soittajien kanssa voidaan esimerkiksi ratkoa aivopähkinöitä, visailla tai keskustella muisteluaiheista. Motivaation ja sitoutumisen kannalta on olennaista, että ikäihminen saa itse olla päättämässä, mitä asioita liikkumisen lisääminen omassa elämässä tarkoittaisi. Ikäihmisen kanssa voi miettiä yhdessä liikkumisen hyötyjä ja vaikutuksia. Säännöllisen liikkumisen ja lihasvoimien harjoittamisen merkitys on ikääntyessä erityinen. Helsinki liikkuu Ikäihmisten Anna arjen liikuttaa -kampanja on ollut osa Helsingin liikkumisohjelmaa. Lähdetään vain liikkeelle. Liikkuminen voi syntyä sivutuotteena esimerkiksi ystävien näkemiselle, kulttuuriharrastuksille ja luonnossa liikkumiselle. Korostamalla sitä, että me kaikki liikumme jo valmiiksi, madallamme kynnystä lähteä lisäämään liikuntaa. Puheet minuuttimääristä tai hikiliikunnasta koetaan usein lannistaviksi. Ikääntyneen luvalla voi Vahvikelinjaan jättää myös soittopyynnön. Kaupungin käynnissä olevat lähes 20 toimenpidettä ikäihmisten liikkumisen tukemiseksi löytyvät osoitteesta liikkumisvahti.hel.fi. Helsingin kaupunki kampanjoi keväällä 2021 näkyvästi ikäihmisten arkiliikunnan tärkeydestä
Toivon, että kurssi toisi heille muun osaamisen lisäksi rohkeutta ja varmuutta käsitellä elämän loppuvaiheeseen ja kuolemaan liittyviä asioita asukkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä kanssa, mutta myös työyhteisössä, sanoo Hammar. Kehittäminen ja tutkimus S aattohoitopassi on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi palliatiivisen hoidon perustasolla – esimerkiksi vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla – työskenteleville ammattilaisille. Saattohoito on sen viimeinen vaihe. 26 Vanhustyö_4_2021.indd 26 Vanhustyö_4_2021.indd 26 9.9.2021 12:20:37 9.9.2021 12:20:37. Teksti: Elli Alarotu — Kuva: Anu Pynnönen, THL — Kurssin tavoitteena on varmistaa, että kaikki ammattilaiset saavat tarvittavat tiedot laadukkaaseen elämän loppuvaiheen hoitoon, kertoo THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar. Yhteinen kieli vähentää väärinymmärrysten riskiä Kurssilla käydään läpi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon keskeiset teemat, kuten peruskäsitteet, oireiden hoito ja hoiva ja huolenpito aina kuoleman jälkeiseen hoitoon asti. — Lähija sairaanhoitajilla on suuri rooli elämän loppuvaiheen hoidossa. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoitopassi antaa työkaluja elämän loppuvaiheen hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL avasi keväällä Saattohoitopassi-verkkokurssin, jonka tavoitteena on lisätä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista ja parantaa hoidon laatua erityisesti vanhuspalveluissa. Myös läheisten kohtaamista ja vuorovaikutusta käsitellään. Lähivuosina elämän loppuvaiheen hoidon osaamisesta tulee yhä tärkeämpää, koska vanhimmat ikäluokat suurenevat. Hoitajat kaipaavat usein lisää varmuutta ja osaamista läheisten kohtaamiseen, sanoo myös terveydenhuollon erityisasiantuntija Verkkokurssilla käsitellään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon keskeiset asiat käsitteistä lääkehoidon toteuttamiseen
• Kurssin voi käydä myös ruotsiksi. • Kurssin taustalla on palliatiivisen hoidon ja saattohoidon valtakunnallinen kehittämistyö, jossa tehdyt suositukset ja laatukriteerit tuodaan näin ammattilaisten arkeen. Kaikkialla ei ole kotisairaalaa. Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelmien tekemisen yhteydessä onkin syntynyt hedelmällisiä keskusteluita. Mikä Saattohoitopassi. Kurssia on jo hyödynnetty myös valtakunnallisessa saattohoidon vapaaehtoistyöhön liittyvässä hankkeessa. Se soveltuu pohjaksi työpaikasta riippumatta. Alarotu pitää tärkeänä, että elämän loppuvaihe ja siihen liittyvät toiveet otetaan rohkeasti puheeksi ja että myös omaisia herätellään ajatukseen. Käytännön keinoja hoitoon ja kohtaamiseen Myös Oriveden kotihoidossa työskentelevä sairaanhoitaja Hanna Alarotu pitää puheeksi ottamista tärkeänä osana koulutusta. — On tärkeää, että ihmisen oma tahto nostetaan esiin ja kuullaan. — Vaikka toimintaympäristöt ovat erilaisia, palliatiivisen hoidon perusasiat ovat kaikkialla samat. Hanna Hävölän työhön kuuluu palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen, koordinointi ja kouluttaminen Tampereen iäkkäiden palveluissa, vammaispalveluissa ja sairaalapalveluissa. Hanna Hävölä, joka osallistui kurssin pilottivaiheeseen. — Kotihoidossa saattohoito on haasteellista, sillä palliatiivisen hoidon tukiverkostoja ei aina ole. — Kun kaikki ovat käyneet samat perusteet, työntekijöillä on yhteinen kieli. Elämän loppuvaiheen hoitoon tarvitaan yhtenäistä osaamista Elämän loppuvaiheessa olevia potilaita voi kohdata kaikissa sosiaalija terveydenhuollon palveluissa. Olennaiseksi kurssin teemaksi hän nostaa myös oirehoidon. Se on tärkeää, kun hoidetaan kuolevaa potilasta ja hänen perhettään. Kurssilta saa konkreettisia neuvoja esimerkiksi vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen ja kohtaamiseen. Kotihoidossa palliatiivisessa hoidossa korostuu elämän loppuvaiheen ennakoiva suunnittelu ja kuolevan tukeminen kotiolosuhteissa. • Kurssi opiskellaan itsenäisesti, ja sen voi suorittaa joustavasti omaan tahtiin. Vanhustyö 4 • 2021 27 Vanhustyö_4_2021.indd 27 Vanhustyö_4_2021.indd 27 9.9.2021 12:21:10 9.9.2021 12:21:10. — Tunteiden käsittely ja läheisten huomiointi koetaan usein vaikeiksi. Laajuudeltaan kurssi vastaa yhtä opintopistettä. Lopuksi on verkkotentti, josta saa todistuksen. • Kurssi on ilmainen ja avoin kaikille rekisteröityneille. • Saattohoitopassi on THL:n verkkokoulussa opiskeltava täydennyskoulutuskurssi. Verkkokurssia on jo alettu hyödyntää alueen yksiköissä. • Rekisteröidy THL:n verkkokouluihin: verkkokoulut.thl.fi Lue lisää Saattohoitopassista: thl.fi/saattohoitopassi hoidon periaatteita yhtenäiseen suuntaan. Hanna Alarotu pitää kurssilla käsitellyn palvelujärjestelmän tuntemista hyvänä pohjana työlle ja katsoo kurssin sopivan monenlaisiin työpaikkoihin. — Saattohoitopassi on hyvä peruspaketti hoitajien käytännön työhön. • Kurssi sopii kaikille, jotka työssään hoitavat elämän loppuvaiheessa olevia ihmisiä. Kurssi tuo hoitajille varmistusta, että he voivat avata ja perustella hoitoa läheisille saattohoidon periaatteiden mukaisesti. Silloin väärinymmärrysten riski vähenee. Iäkkäät eivät aina ole aiemmin puhuneet elämän loppuvaiheesta, mutta usein se ei ole heille dramaattista. Valtakunnallinen kurssi vie Läheisten kohtaaminen on asia, johon hoitajat kaipaavat usein lisää osaamista ja varmuutta. • Kurssissa on seitsemän osiota, jotka koostuvat tekstistä ja pohdintatehtävistä. — Hoidon sanoittaminen ja läheisten kysymyksiin vastaaminen voi olla haastavaa
Muuttaessani Pohjois-Karjalaan etäryhmä muutti mukanani eli pystyimme jatkamaan kokoontumisia keskeytyksettä. Työskentelen tällä hetkellä Jalmari Jyllin Säätiön Mari Aho Satu Mäkinen 28 Vanhustyö_4_2021.indd 28 Vanhustyö_4_2021.indd 28 9.9.2021 12:54:13 9.9.2021 12:54:13. Osallisuus M ari Aho ja Satu Mäkinen osallistuivat Vanhustyön keskusliiton eYstäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutukseen ja ohjasivat etänä eYstäväpiiriryhmää iäkkäille ihmisille keväällä 2021. Mari Aho kertoo kokemuksestaan Olen luontoja ympäristöalan ammattilainen ja eläinavusteinen valmentaja. Viimeiset vuodet olen työskennellyt lajittelukouluttajana kaikenikäisten ihmisten parissa, ohjannut ihmisiä luonnossa sekä tehnyt työtä avustajana ja tukihenkilönä. Mielestäni on hyvä asia, että myös vapaaehtoistyö on jollakin tavalla ammattimaisesti toteutettua. Omat kokemukseni etäohjaamisesta ovat positiiviset: yhteyksien toimiminen alkutakkuilujen jälkeen on ollut moitteetonta ja onnistuu myös vähemmän laitteita käyttäneeltä. eYstäväpiiri-ohjaajakoulutukseen hakeuduin saadakseni kokeAurinkoa elämään verkosta – kokemuksia eYstäväpiiri-toiminnasta Ystäväpiiri-koulutuksen myötä tutustuneen ohjaajaparin sujuva yhteistyö mahdollisti ryhmäläisten ystävystymisen ja yksinäisyyden vähenemisen välimatkoista riippumatta. Teksti: Mari Aho ja Satu Mäkinen musta etäohjaamisesta ja päästäkseni toteuttamaan jatkossakin ikäihmisten kanssa tehtävää työtä. Etäohjaajaparikseni sattumalta osunut Satu osoittautui aivan mainioksi pariksi, ja ryhmäläiset ovat huipputyyppejä jokainen! Kuunteleminen, keskustelu, heittäytyminen ja huumorintaju: siinä hyvän ryhmän resepti. Vanhustyön keskusliitto toimiikin hyvänä taustatukena Ystäväpiiri-ryhmänohjaajille, ja koulutus on kattavaa ja monipuolista. Reseptinä ovat toimineet kuunteleminen, keskustelu, heittäytyminen ja huumorintaju. Vapaaehtoistyö jollakin muotoa on kuulunut jo vuosien ajan elämääni niin luonnon, eläinten kuin ihmistenkin parissa. Kevät oli muualla Suomessa jo pitkällä, kun Lieksassa aamulenkin saattoi tehdä lumisessa metsässä. Satu Mäkisen mietteet Olen lähihoitaja ja muistihoitaja. Itse ryhmän kasaaminen ja toiminnan sisältö on toki ohjaajien ja ryhmäläisten itsensä vapaasti ideoitavissa ja muotoutuu varmasti aina ryhmäläisten mukaan erilaiseksi
Meillä täällä Jyllin Kodilla eRyhmäkerhot alkoivat juuri ennen Vanhustyön keskusliiton eYstäväpiiri-koulutuksen alkamista, joten koulutus tarjosi etäohjaustaitojen syventämistä hyvään aikaan. Kerhoaika kului nopeasti. Kerhoja ihan odotti. Etsimme iäkkäitä ihmisiä, joita yksinäisyys on koskettanut tai jotka haluavat tutustua uusiin ystäviin. Samanhenkisen ohjaajaparin kanssa on ollut helppo sopia ihan kaikesta kerhotoimintaan liittyvästä! Aloitimme ohjaajaparini kanssa miettimällä kohderyhmää. Piiriläisille on ollut tärkeää kuulla muiden kokemuksia ja saada kuunnella ja jakaa omia kokemuksiaan myös monista muista tärkeistä aiheista ja arjen kokemuksista. eYstäväpiiri-ryhmään osallistumisen syitä on ollut yksinäisyyden kokemus, sisällön saaminen arkeen ja toive ystävystymisestä. K u va : Je n n a Te rv al am m i, Jy lli n K o d it Etiäppäin-hankkeessa hanketyöntekijänä. Voisimme oppia paljon! Kaikki me vanhenemme, sairastumme, jäämme pois työstä, menetämme läheisiä koemme monenlaisia käännekohtia. eYstäväpiiri-toiminta on ollut yksi mielekkäimmistä ja tarpeellisimmista keinoista vähentämään piiriläistemme yksinäisyyttä. Kutsuimme mukaan myös erikoisosaajia eri aihealueista. Piirimme alkoi kevätauringon paistaessa ja kokoonnumme verkossa, joten päädyimme antamaan kerholle nimeksi Aurinkoverkko. eYstäväpiiri-toiminta muotoutui ryhmäläisten toiveista ja aiemmasta elämänkokemuksesta, ja pyrimme miettimään monipuolisesti eri aihealueita, mm. kulttuuria, taidetta, hyvinvointia, arjessa jaksamista. eYstäväpiiri-ryhmässä oli alusta asti havaittavissa sitoutuneisuutta, tuen antamista muille piiriläisille, luottamusta, kaikkien hyväksymistä ja huumoria. Oli mukava jakaa asioita ja kuulla erilaisia mielipiteitä kaikilta muilta. Mielenkiintoisia aihealueita oli paljon ja jutut saivat myös rönsyillä sopivasti” ”Kerho rytmitti arkea, keskiviikkoaamupäivien kohokohta. Tekniikkakin toimi pienten alkukankeuksien jälkeen hyvin” Istuta siemen ystävyyden, sillä karkotat yksinäisyyden! Toivoisimme kaikkien muistavan, että vanhetessaan ihminen on yhä olemassa, vaikka liikkuminen hidastuu ja aistit heikkenevät. Ohjaajat olivat mukavia. On joku, jonka kanssa jakaa tunteet. Ikäihmisten viisautta, kokemuksia ja taitoja tulisi arvostaa, kuulla ja nähdä. Koulutus on kokonaisuudessaan ollut mielenkiintoista ja ajatuksella toteutettua, joten siitä on saanut hyvät eväät jatkaa eKerhotoimintaa omassa työyhteisössä. eYstäväpiiriläisten kokemuksia ”Oli tosi kiva tutustua eri taustoista oleviin ja eri paikkakunnilla asuviin ihmisiin. eYstäväpiiri-koulutus tarjosi meille ajankohtaista tietoa yksinäisyyttä vähentävän tavoitteellisen ja osallistuvan ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaukseen. Kerho on aktivoinut minua.” ”Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin. Silloin on hyvä, jos ei jää aivan tyhjän päälle yksin. Tutustuttuani lähemmin tutkimuksiin hyvistä tuloksista piiriin osallistuneilla, päätös omasta osallistumisesta koulutukseen oli helppo! Etäohjaajaparini Marin kanssa on ollut aivan mahtavaa suunnitella toimintaa yhdessä. Ohjaajat olivat rentoja ja mukavia” ”Olen positiivisesti yllättynyt kerhotoiminnan monipuolisuudesta ja tekniikan toimivuudesta. Toimimme verkkoryhmänä, joten piiriimme on liittynyt jäseniä usealta paikkakunnalta. Vanhustyö 4 • 2021 29 Vanhustyö_4_2021.indd 29 Vanhustyö_4_2021.indd 29 9.9.2021 12:21:40 9.9.2021 12:21:40. Vaikka minulla on kokemusta virikeryhmien ohjaamisesta, niin verkossa kokoontuva ryhmätoiminta oli minulle uudehko toimintamuoto. Mielekäs keino vähentää yksinäisyyttä Ryhmässä yksinäisyys on koettu monella eri tavalla, mutta lähes aina kielteisenä kokemuksena
Lammin Pellavakodissa luonto on huomioitu monin tavoin. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiöllä on vajaa 30 eri kohdetta, joissa on reilu 700 asukasta. Iäkkäiden ihmisten asumispalvelujen tulee sijaita lähellä sekä palveluja että luontoa. Lammilla voi puhua jopa maaseudun rauhasta. Se on aika korkea prosentti, säätiön toimitusjohtaja Heikki Meriläinen kertoo. Talotekniikassa ekologisuus näkyy nykyaikaisina energiaratkaisuina; maalämmön ja aurinkopaneelien hyödyntämisenä. Uusimmassa kohteessa Pellavakodissa on 42 asuntoa ja tarjolla niin tehostettua palveluasumista että hybridimallia, päivätoimintaa ja ravintola. Lammin Pellavakoti valmistui viime vuoden lopulla ja ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon joulukuussa 2020. Teksti: Merja Lankinen — Kuvat: Jorma Yrjölä P ihapiirissä tervapääskyt sujahtelevat taivaalla ja kesän kuumuutta voi mennä pakoon puiden katveeseen viereiselle virkistysalueelle. —Jo yli kolmasosa Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiön kohteista lämpiää maalämmöllä. Asuminen ja elinympäristöt Luontoyhteys ja ekologisuus mukana asumispalvelujen suunnittelussa Ympäristön huomioiminen jo tontin sijainnin valinnassa mahdollistaa luontoyhteyden luomisen. Kun Pellavakotia alettiin suunnitella, 30 Vanhustyö_4_2021.indd 30 Vanhustyö_4_2021.indd 30 9.9.2021 12:22:00 9.9.2021 12:22:00. Sijainnilla on merkitystä Iäkkäiden ihmisten palvelutalojen on sijaittava palvelujen lähellä, ytimessä, mutta kuitenkin lähellä luontoa. Ekologisuus ja luontoyhteys olivat mukana jo suunnitteluvaiheessa
Kasvien hoito ja iloinen pihatoiminta on ollut hyvin esillä Pellavakodin Facebook-sivuilla. Koivut tuovat puolestaan pihapiiriin mukavasti varjoa ja viilennystä, Pellavakodin asukas Antero Aho (76) kertoo. Pellavakodin urakoitsija teki puolestaan uusien rakennusten räystäisiin pesäpönttöjä tervapääskyille. — Olen ollut luonnon kanssa tekemisissä koko elämäni, sillä olin maanviljelijä. Toiminta-ajatuksemme on ”Esteetöntä asumista ja virikkeellistä toimintaa” hämeenlinnalaisille ikäihmisille. Sisäpihalla ovat ulkoHämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö sr Säätiö on perustettu 1979 ja se kuuluu Hämeenlinnan kaupungin konserniin kotipaikkana Hämeenlinnan kaupunki. Rakennukset muodostavat pihapiirin, jonka keskellä on ns. Säätiön palveluksessa on toimitusjohtajan lisäksi seitsemän talonmiestä, siivooja sekä yhteisöohjaaja. Ympäristöön sopiva ulkoasu Ympäristö huomioitiin myös Pellavakodin rakennusten ulkoasussa. Tervapääskyt ovat uskollisia omalle pesimäalueelleen ja käyttävät aina samaa pesää. Reitin varrelle istutettiin uusia puita, pensaita ja kukkaistutuksia. Säätiö vuokraa omistamiaan ja hallitsemiaan asuntoja 60 vuotta täyttäneille hämeenlinnalaisille. säätiö hankki kaupungilta tontin, joka on lähellä keskustaa ja rajoittuu toiselta reunalta Isolukkarinpuistoon. — Tämän kesän helteillä kävelyreitti on ollut Pellavakodin asukkaiden ahkerassa käytössä. Arkkitehdin suunnitelman mukaisesti tilojen seiniin tuotiin suuria valokuvatapetteja, joissa on kuvattuna paikallista, tuttua ympäristöä ja kohteita. — Halusimme säilyttää tervapääskyjen pesäpaikat, joten uuteen taloon rakennettiin niille pesäpaikkoja, Meriläinen kertoo. Ne ovat saaneet erittäin positiivisen ja innostuneen vastaanoton, Meriläinen sanoo. Puiden alle puistoon on ollut miellyttävä mennä viilentymään kesäkuumalla, Meriläinen kertoo. Toimenpiteiden avulla tervapääskyt toivottavasti ilahduttavat Pellavakodin asukkaita jatkossakin. — Olemme hankkineet viljelylaatikoita tänä kesänä muutamaan kohteeseemme. Rakennukset ovat lautaverhoiltuja ja väritykseltään punakeltaisia. Vanhustyö 4 • 2021 31 Vanhustyö_4_2021.indd 31 Vanhustyö_4_2021.indd 31 9.9.2021 12:22:17 9.9.2021 12:22:17. Isolukkarinpuiston vanha kenttä tasoitettiin samalla pelikäyttöön, mikä luo elävyyttä alueelle. kuntoiluvälineet, nuotiopaikka, jonka ympärille on mukava kokoontua seurustelemaan sekä käynti esteettömälle kävelyreitille puistoon. Pihassa ja parvekkeilla on kasvilaatikoita ja istutuksia, joita asukkaat hoitavat yhdessä henkilökunnan kanssa. Tervapääskyjen pesäpaikat säilytettiin Kun Pellavakotia alettiin rakentaa, huomattiin, että tontilla sijaitsevassa vanhassa rakennuksessa on tervapääskyjen pesiä. — Lähellä oleva iso puistoalue on tärkeä ja siellä on hyvä kulkea pyörätuolilla avustajan työntämänä. — Kuvat on niin suuria ja hyvälaatuisia, että vieressä seisoessa tuntuu, että olisi oikeasti tutun lammen rannalla tai pellonreunassa, Meriläinen toteaa. Taloja myös kiertää asfaltoitu ja valaistu kulkuväylä, jota voi kulkea oman kunnon ja auringonpaahteen mukaan. toimintaosasto eli liikuntatilat ja ravintola. Suunnittelussa varmistettiin, että rakennukset istuvat alueen ja keskustan yleisilmeeseen ja väritykseen. Säätiöllä on kiinteistöjä vajaassa 30 eri kohteessa ja näissä asuntoja kaikkiaan 700 kpl. Kaupunki rakensi keväällä 2021 puistoon esteettömän, hyvin valaistun kävelyreitin, jonka varrelle sijoitettiin kuusi senioripenkkiä ja yksi pöytäpenkkiryhmä puistossa istuskeluun. Luontoa sisällä Luontoyhteys haluttiin tuoda myös sisätiloihin. Täällä on loistavat olosuhteet asua, mitään en kaipaa lisää. Birdlife Kanta-Häme toimitti pönttöjä ja auttoi niiden ripustamisessa lähipuihin. . Auttavainen ja ystävällinen henkilökunta ja hyvää ruokaa, Pellavakodin toinen asukas Pentti Haavisto (76) kehuu. Ne istuvat kotoisasti tontin ympäristöön, eivätkä näytä laitosmaisilta
Digitalisaatio ja etenkin älylaitteet ovat tuoneet paljon uutta luonnossa liikkujalle sekä luontokokemusten tarjoajille. Facebookin luontoryhmissä kuvia jaetaan ahkerasti. Sovelluksia löytyy moneen lähtöön, esimerkiksi sieniopas metsässä kulkevalle tai navigointiapu vesillä liikkujille. Lisäksi verkossa toimiminen lisää yhdenvertaisuutta ja avoimuutta, voi osallistua mistä päin maailmaa vain, mihin aikaan vain ja halutessaan vaikka anonyymisti. Luontoon liittyvien kuvien ja videoiden katselu virkistää, rauhoittaa ja poistaa stressiä. Muun muassa palvelutaloja ryhmäkotiympäristössä luontoon liittyvät aktiviteetit tuovat merkityksellistä arkielämän tunnetta sekä antavat osallisuuden ja voimaantumisen mahdollisuuksia. Pian olet jakanut hetken WhatsAppilla ystävillesi tai seuraajillesi Instagramissa. Virtuaalilaseja käytetään enimmäkseen pelaamiseen, mutta niitä voi käyttää myös esimerkiksi 360 asteen videoiden katselussa. Ei aikaakaan, niin olet ikuistanut tilanteen älypuhelimen kameralla. Kun saa sukeltaa virtuaalilasien kautta luontoon, saa tunteen aidommasta katMinna Piispanen kannustaa VRlasien käyttäjää. SenioriVerkossa olemme tarjonneet innokkaille ja alkuun ehkä epäröiville ikääntyneille mahdollisuuden kokeilla virtuaalilaseja (VR). 32 Vanhustyö_4_2021.indd 32 Vanhustyö_4_2021.indd 32 13.9.2021 14:51:38 13.9.2021 14:51:38. Teksti: Minna Piispanen Digi ja teknologia K u va : Sa tu V e lt h e im ja videoiden katselukin alentaa verenpainetta ja rauhoittaa mieltä, mutta teknologian avulla luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan todennäköisesti saada vieläkin tehokkaammin aikaiseksi. S euraat upeaa auringonlaskua meren rannalla, näet erikoisen perhosen ruiskukassa tai olet juuri kalastanut kunnon vonkaleen. Kännykkä on ilona ja hyötynä, kun käytämme esimerkiksi digitaalisia karttoja, GPS-paikannusta tai sääennustuksia. Yhteinen kiinnostuksen aihe luo yhteisöllisyyttä sekä hyvää oloa. Luontoa aistitaan monin eri aistein. Puhelimen avulla on vaivatonta kuvata luonnon tapahtumia ja jakaa kuvia sekä kokemuksia muun muassa sosiaalisessa mediassa. Älylaitteet ovat nykyään mukana kaikkialla, myös luonnossa. Kuvien Lumoudu luonnosta digitaalisesti Kiehtova luontokokemus voidaan saada aikaiseksi digitaalisia palveluita käyttämällä tai hyödyntämällä virtuaalitodellisuutta. Luonto tulee kotiin Kun luontoon pääsy on vaikeaa tai mahdotonta, voi luonnon tuoda sisälle ihmisten luokse
Jokaisella on oma tyyli tutustua uuteen asiaan. Mukana on myös se ensimmäinen toive, valkoinen jänis. Kontulan Helykodin asukkaat loivat yhteisöllisen taideteoksen, Unelmamaiseman. Kun katsoja avaa sovelluksen ja katsoo puhelimen kautta maalausta, hän näkee liikkuvat hahmot ja kuulee Kaarinan äänen oikean maalauksen pinnalla. Olemme kokeilleet senioreiden kanssa enimmäkseen sovelluksia, joissa voi osallistua toimintaan katsomalla ja kokemalla fiiliksiä. Voi rentoutua metsässä, sukeltaa meren syvyyksiin, matkailla ympäri maailmaa, pujahtaa historiaan, käydä museoissa ja osallistua konsertteihin. Älypuhelin on usein käden ulottuvilla ja sillä saa helposti hyviä kuvia. Sama sovellus unelmamaiseman katsojan pitää ladata älypuhelimeensa tai tablettiinsa. Asukkaat kokivat mielihyvää saadessaan olla mukana suunnittelussa ja luontoaihe koettiin läheiseksi. Virtuaalimaailma antaa paljon mahdollisuuksia. Me emme puhu teknologiasta tai digistä, vaan haluamme kertoa mitä iloa tai hyötyä tästä on sinulle. Unelmamaiseman hahmot, värit ja tarina suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Helykodin asukkaiden, taitelija Petri Laukkasen (YMT Muraalitaide) sekä SenioriVerkko-projektin Minna Piispasen ja Satu Veltheimin kanssa. selukokemuksesta kuin tavallista kuvaa tai videota seuratessa. Keinoina meillä on verkkoyhteisöt, virtuaalimaailmat, hyvinvointisovellukset ja lisätty todellisuus. Näin saatiin aikaiseksi liikkuvaa kuvaa. Lisätyn todellisuuden avulla aulan seinälle maalattu maisema sisältää ääntä ja sen hahmot liikkuvat. Olemme sitä mieltä, että teknologia ja sen luomat edut kuuluvat kaikille. Hän lisäsi myös Kaarinan lausuman runon ensin tietokoneelle. Taiteilija Petri piirsi ja animoi maalauksen hahmot tietokoneella. K u va : M in n a P iis p an e n Kaarina Virtanen ihailee valmista muraalia eli seinämaalausta. 360-videon katsominen antaa katsojalle mahdollisuuden päättää itse minne katsoa, vaikka olkapään taakse, koska videoiden näkymä on kuvattu joka suuntaan samanaikaisesti. Ensimmäinen toive tuli eräältä rohkealta rouvalta, hän halusi kuvaan valkoisen jäniksen. Hienkin saa halutessaan pintaan toiminnallisilla peleillä liikeohjainten avulla. Heille heräsi monenlaisia muistoja ja tunteita eläimiin, kasveihin ja maisemiin liittyen. Teknologia kuuluu kaikille Kun uutta teknologiaa esitellään iäkkäille, tai kenelle tahansa, on syytä edetä heidän tahtiinsa. K u va : M in n a P iis p an e n Vanhustyö 4 • 2021 33 Vanhustyö_4_2021.indd 33 Vanhustyö_4_2021.indd 33 9.9.2021 12:23:05 9.9.2021 12:23:05. Selvästi osallistujia ilahdutti eniten luonto. Petri käytti tässä seinämaalauksessa lisätyn todellisuuden Artivive-sovellusta. Toinen on heti valmis kokeilemaan, toinen haluaa seurata sivusta. Hurjapäät voivat vaikka lumilautailla, hypätä laskuvarjolla tai istua vuoristoradan vaunuun. Äänimaisemaa saatiin seinälle, kun Helykodin asukas Kaarina luki runon ja se nauhoitettiin. Lisätty todellisuus eli AR (augmented reality) tarkoittaa sitä, että älypuhelimen tai tabletin sovelluksella katsoja näkee tietokoneella luotuja elementtejä todellisessa ympäristössä. H elykodit ry:ssä suunniteltiin yhteisöllisesti muraali eli seinämaalaus, jossa nivottiin yhteen luonto ja ARteknologia. www.senioriverkko.com Miten luonto seinällä herätetään eloon. Maisema ja hahmot maalattiin aulan seinälle. Katselija pääsee ihastelemaan kuvamaailmaa aivan kuin olisi itse paikan päällä. Suunnittelutyöpajoissa teoksen aihetta pohdittiin kahvipöydässä yhdessä vapaasti keskustellen. Virtuaalilasit antavat myös liikuntarajoitteiselle mahdollisuuden luontokokemukseen, esteettömästi. SenioriVerkko-projekti on yhteisöllisyyden asialla Testaamme ja treenaamme yhdessä senioreiden kanssa erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukena. Muutkin eläimet herättivät innostuksen, ainakin orava, pääskynen, siili, joutsen ja leppäkerttu mainittiin. Petri Laukkanen esittelee, miten lisätty todellisuus näkyy kännykän näytöllä
Hän ajoi pyörälläkin seuraten valkeaa viivaa asfalttitiessä. Eniten tekemisissä Syväys-Puuska oli veljeksistä nuorimman ja ainoan edelleen elossa olevan Pekan kanssa. — Pekka harrasti aktiivisesti liikuntaa ja olin hänen tukenaan näkövammaisten kisoissa. Kaikki kolme tekivät käsitöitä alihankintatyönä kotoa käsin, Syväys-Puuska kertoo. Jokainen voi pohtia miten paljon muistia tarvitaan vaikkapa kaupKotikylä on Mikkelin Tupalassa luonnon läheisyydessä sijaitseva esteetön palvelutalo. Pekalle iloa kesäpäivään tuo ulkoilu palvelutalon pihassa sekä rupatteluhetki Sadun kanssa. Radioamatööriharrastus oli myös tärkeää ja tietokonetta hän oli tosi hyvä käyttämään. He olivat hyvin omatoimisia ja he tarvitsivat apua lähinnä kodin ulkopuoliseen asiointiin kuten kaupassakäyntiin ja pankkiasioihin. Kävely, sauvakävely, metsässä liikkuminen olivat hänelle tärkeitä. Liikunta muokkaa aivojen muistialuetta Näköaisti välittää meille lähes 80 % kaikista aistiemme kautta tulevasta tiedosta. Näkövammaiselle henkilölle muisti on erityisen tärkeä. Hän on edelleen Pekan apuna ja hoitaa hänen asioitaan. Teksti: Helvi Janhunen ja Merja Lankinen — Kuva: Helvi Janhunen S atu Syväys-Puuska on ollut lapsuudesta saakka tekemisissä näkövammaisten kanssa. Näkemällä pystymme hetkessä havaitsemaan suuren määrän tietoa ja hahmottamaan ympäristöämme. — Isälläni oli kolme näkövammaista veljeä, jotka asuivat samassa talossa maalla. avun saaminen ja antaminen on yhteistyötä Kun näkövammaisen henkilön muisti horjuu, 34 Vanhustyö_4_2021.indd 34 Vanhustyö_4_2021.indd 34 9.9.2021 12:23:24 9.9.2021 12:23:24. Tietokonehan oli yksi niitä tärkeitä apuvälineitä hänelle, Syväys-Puuska muistelee. Vaikka näkövammaiselle henkilölle apu on tietyissä tilanteissa tarpeen, kaikki omaehtoinen tekeminen ja liikkuminen edistävät aivoterveyttä. Itsenäistä elämää helpottaa huomattavasti hyvä järjestys eli tavaroilla on tietty paikka
— Viimeisen vuoden sisällä Pekan asioita hoitaessa meillä on ollut useita palavereja ammattilaisten kanssa; on ollut kotihoitoa, muistihoitajaa ja sosiaalityöntekijää, ja on ollut ihanaa, että on ollut opiskeNäkövammaismerkki viestii, että henkilö saattaa tarvita apua. Tunnistammeko näkövammaisen henkilön muistioireet. Erityisesti kiikarissa on ollut muistioireiden tunnistaminen ja hoitoon ohjaus. Liikunta on siis yksi tapa haastaa aivoja ja näin ollen ennaltaehkäistä muistialueiden rappeutumista. Ekana kiinnitin huomiota, että laskuja saattoi hävitä. Kaupunkiin muutettua Pekalla oli henkilökohtainen avustaja, jonka kanssa hän liikkui paljon ja kävi kaupassa. Näkövamman yleisin syy on silmänpohjan rappeuma. Yksin hän ei uskaltanut lähteä kaupungissa liikkumaan. Kotihoito huolehti myös lääkityksen lisäksi ravitsemuksen, joka meinasi unohtua, vaikka oli jo ateriapalvelu siinä vaiheessa. Suurin osa näkövammaisista on ikääntyneitä, keski-ikä on 83 vuotta. Syväys-Puuska kokee saaneensa hyvin apua ja tukea eri tahoilta. Toisaalta lääkärin antama muistisairausdiagnoosi kertoi, että ei ne siitä näkövammasta johtunutkaan. — Varasin ajan muistihoitajalle, joka teki muistitestin ja muita selvityksiä. Uusimmissa aivotutkimuksissa on huomattu, että liikuntaharjoitukset, joissa aivot joutuvat liikunnan aikana älyllisiin töihin, muokkaavat aivojen muistialuetta. Nämä ovat olleet minulle tuki ja turva, että en ole ihan yksin tämän asian kanssa ollut, kiittelee SyväysPuuska. Hankkeen päätavoitteena on näkövammaisten henkilöiden aivoterveyden edistäminen. Missä vaiheessa ja kuka huomaa näkövammaisen muistioireisen arjessa selviytymiseen liittyvät vaikeudet. epäluuloisuutta) tai muistiongelmien vähättelyä ja peittelyä. Näkövammaiselle muistitreeninä toimii itsenäinen liikkuminen ulkona, koska koko ajan on keskityttävä ympäristön tasoeroihin tai mahdollisiin esteisiin ja liikenteeseen huomattavasti näkevää henkilöä enemmän. Muistisairaita Suomessa on yli 190 000, joista valtaosa on yli 80-vuotiata. Kotihoidon kanssa olen aina saanut soitella silloin kun oli jotain kysyttävää. Materiaaleja voivat hyödyntää kohderyhmän lisäksi kaikki aivoterveydestään kiinnostuneet ja esim. Pian tulee vastaa tilanne, että muistisairas henkilö ei pärjää enää omassa kodissaan. — Minä aina kuvittelin, että kun Pekka on näkövammainen, niin ei hän ulos asunnostaan lähde. pareissulla, kun näkökyky on vähäinen tai olematon. Sitten tuli helmikuu ja pakkasta oli ulkona reippaasti. Välillä kaikki sujui ja sitten taas ei. Muistisairauden toteaminen ei ole helppoa, varsinkin jos henkilöllä on näkövamma. 55 000 näkövammaista, joista 80 prosenttia on heikkonäköisiä. — Itsekin mietin, että mikä johtui mistäkin. Ne jo näyttivät, että lähimuistissa on ongelmaa. — Onneksi jo kahden ja puolen viikon päästä Pekka sai tehostetun palveluasumisen paikan, sillä oli selvää, että hän ei enää pärjää kotona. — Pekka oli sitä mieltä, että hän itse pärjää ja osaa laskut maksaa. Välillä hän sanoi, että kun täällä käy joitain ihmisiä, mutta ei hän kysyttäessä osannut sanoa ketä, Syväys-Puuska kuvailee tilannetta. Jos itselläsi tai läheiselläsi esiintyy seuraavia oireita, on syytä hakeutua oman alueen muistihoitajalle: esineet ovat usein kadoksissa, sovitut tapaamiset tai tapahtumat unohtuvat toistuvasti, vaikeudet raha-asioiden hoitamisessa, uusien asioiden oppiminen on huomattavan vaikeaa, vaikeus noudattaa erilaisia toimintaohjeita, luonne tai käyttäytyminen on muuttunut (esim. — Sitten alkoi tulla muistiongelmia. Yhdessä rakennamme turvallista ja muistiystävällistä ympäristöä sekä näkövammaisille että muistisairaille. opiskelijat. Vanhustyö 4 • 2021 35 Vanhustyö_4_2021.indd 35 Vanhustyö_4_2021.indd 35 9.9.2021 13:04:58 9.9.2021 13:04:58. Henkilölle, jolla on näkövamma, voi tulla myös muistisairaus tai päinvastoin. Aluksi hän lähti kerrostalossa seikkailemaan ja oli välillä eksyksissä pyörävarastossa. Niitä rupesi löytymään revittynä roskapöntöstä. Se tuo käyttäjälleen turvaa. Asukkaat veivät hänet takaisin kotiin. Hän vielä siihen aikaan itse maksoi laskunsa tietokoneella. lääkäri totesi, että on muistisairauteen liittyviä muutoksia. Pekka löytyi pariin eri otteeseen ulkoa. Lisäksi terveellinen ravinto, päihteettömyys ja riittävä uni edistävät aivojen hyvinvointia. Näkövammaiset ja muistisairaus Suomessa on n. K uv a: Nä k ö v a m m ai st e n lii t t o Kiikarissa aivoterveys – tietoa ja tukea näkövammaisille Hankkeen (2019—2021) kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat näkövammaiset, heidän läheisensä sekä sosiaalija terveysalan ammattilaiset, jotka työskentelevät näkövammaisten kanssa. Pekan muistisairaus eteni vauhdilla. Hän oli kertonut lähtevänsä kauppaan, ei avainta ja vaatetus oli ollut vähän huononlaista. Jos hän on vaikka vahingossa repinyt jonkun paperin sinne roskiin. Mikkelin seudun Muisti ry:n nettisivuilta kohdasta materiaalit löytyvät hankkeessa tehdyt raportit, podcastit, videot, kuunnelmat ja äänilehtien aivo-terveysmateriaalit. Sitten hän kävi pääkuvauksessa, jonka perusteella lijoitakin palavereissa mukana. Naapureiden avustuksella saatiin hänet turvaan. Uskallammeko ottaa puheeksi havaitsemamme muistioireet vai olemmeko hiljaa. Pian avustaja ei yksin riittänyt, vaan kotihoito kävi aamuin illoin ja sitten myös päivällä. Sitten hän vähätteli, kun näytin karhukirjettä. Muistisairaus ei ole ruumiin eikä mielen sairaus vaan muistin sairaus Milloin pitää olla huolissaan muistista
Vastavuoroisuus omaishoitosuhteessa Vastavuoroisuudella on keskeinen osa niissä odotuksissa, jotka muokkaavat syntyvää ja jatkuvasti muuttuvaa läheisten välistä omaishoivasuhdetta. Osapuolilla voi olla monisyisiä ja hyvinkin erilaisia tulkintoja siitä, millaisia velvoitteita omaishoitotilanne edellyttää. Näissä tilanteissa voi kaikilla osapuolilla olla monisyisiä ja hyvinkin erilaisia odotuksia siitä, millaisia velvoitteita omaishoitotilanne edellyttää. Oletuksia ja odotuksia Olettamukset ovat kiinteä osa omaishoivasuhdetta. Oletamme toisen tarpeita, sillä aina hoidettava ei pysty tai osaa ilmaista halujaan ja tarpeitaan. Läheisen tarpeet alkavat määrittelemään yhä enemmän omaishoitajana toimivan elämää. Vastavuoroisuuden toteutumista kuvaa se, tunnistavatko läheiset toistensa odotukset ja osaavatko he toiSairaudet ja tuen tarpeet saapuvat elämään kysymättä. Toki halu jatkaa yhteistä arkea esimerkiksi puolison kanssa sairastumisesta huolimatta on ymmärrettävää ja pääsääntöisesti kummankin toive, mutta oletammeko me helposti sen myös olevan niin. Kun läheinen ei reagoikaan toimintaan tai ajatuksiin odotetulla tavalla vastavuoroisuus ei toteudu ja tästä saattaa seurata loukkaantumisen tunnetta, erimielisyyttä ja eripuraakin. Olettamuksiin vaikuttavaa myös se, millainen suhde omaishoitajan ja läheisen välillä on; puoliso, vanhempi tai sisarus. Ne heijastuvat suoraan yhteiseen arkeen, uusiin rutiineihin ja kokemuksiin muovaten hiljalleen kahden ihmisen elämää enemmän yhdeksi. Omaishoitaja vastaa niin apua tarvitsevan läheisen ja muiden perheenjäsenten odotuksiin sekä samanaikaisesti palvelujärjestelmän häneltä odottamiin velvoitteisiin. Omaishoitotilanne voi tulla perheeseen täysin yllättäen tai pikkuhiljaa hiipien. Omaishoitaja vastaa niihin odotuksiin, mitä apua tarvitseva läheinen ja mahdollisesti muut perheenjäsenet häneltä odottavat. Tällöin voidaan puhua toimintaa ja ajattelua ohjaavasta psykologisesta sopimuksesta. Voidaan myös olettaa, että tämä ajatus piiskaa omaistaan hoitavaa eteenpäin tai ”pakottaa” ihmisiä jatkamaan hoivavelvoitetta, vaikka oma jaksaminen olisikin jo äärirajoilla tai ylittänyt sen. Teksti: Marjo Ring ja Andrea Lorenz-Wende mia niiden mukaisesti. Omaishoidolle on tyypillistä, että omaishoitajaa venytetään kahteen suuntaan. Omaishoivaan liittyy usein ajatus, että hoivaamme toista kuten haluaisimme itseämme hoidettavan. Läheissuhteeseen liittyy paljon puhumattomia odotuksia, jotka heijastuvat meidän ajatusmaailmaamme ja käyttäytymiseemme. Tosiasiassa voikin olla kyse vain omasta mielensisäisestä ajattelumallistamme. O maishoitaja sitoutuu helposti omaishoidon mukanaan tuomiin velvoitteisiin ja vaatimuksiin, onhan se ainoa keino mahdollistaa yhteisen elämän jatkuminen kotona. ”Kunnes kuolema meidät erottaa” -hoivasuhde voi repiä hoitajan voimavaroja ja hoidettava kokea itsemääräämisoikeutensa rajoittuvan hoiva-arjen vaatimuksiin. Saatamme huomaamattamme rakentaa omista odotuksistamme olettamuksia, joiden mukaan ajattelemme, että muut odottavat meidän toimivan. Jos puoliso ei reagoikaan toimintaamme niin kuin olemme hänen olettaneet toimiOmaishoitajan minuus hoivan takana 36 Vanhustyö_4_2021.indd 36 Vanhustyö_4_2021.indd 36 9.9.2021 12:23:58 9.9.2021 12:23:58. Varmaa on ainoastaan se, että läheisen avuntarve muuttaa arkea ja sulauttaa pikkuhiljaa kahden ihmisen elämän yhdeksi. Mitä läheisemmästä suhteesta on kyse, sen helpommin voimme tulla sokeaksi kokonaisuudelle, joka auttaisi paremmin kumpaakin jaksamaan hoivaa ja toteuttamaan omaa identiteettiään. Samanaikaisesti omaishoitaja pyrkii vastaamaan niihin velvoitteisiin, mitä palvelujärjestelmä häneltä omaishoitajana odottaa
Henkinen varuillaanolo ja valmius vastata toisen avun tarpeisiin muodostuu rutiiniksi, joka ei anna hetkenkään lepoa. Kadottavatko yhteisessä omaishoiva-arjessa elävät puolisot itsensä. Vastavuoroisuuden toteutumista kuvaa se, tunnistavatko läheiset toistensa odotukset ja osaavatko he toimia niiden mukaisesti. Sitä ohjaavat tärkeät kysymykset kuten, kuka minä olen ja mitkä ovat odotukseni, haaveeni, oikeuteni ja arvoni. Uskallatko haaveilla ja vaatia. Se myös auttaa tarkastelemaan ja nostamaan omaishoitajan omia tarpeita toiminnan keskiöön, yhtä tärkeiksi läheisen tarpeiden kanssa. Olisi tärkeää myös omaishoitotilanteissa pysähtyä kuuntelemaan itseään ja pyrkiä tunnistamaan omia tunteita. Vanhustyö 4 • 2021 37 Vanhustyö_4_2021.indd 37 Vanhustyö_4_2021.indd 37 9.9.2021 12:24:12 9.9.2021 12:24:12. Toisen kuunteleminen tekee meidät helposti kuuroksi omille tarpeillemme. Koostuuko elämä pelkistä sirpaleista ja toisten ihmisten odotuksista. Miten käy minuuden, tunteiden ja oman syvimmän sisimmän, jos hukumme läheisen tarpeisiin. Kuuntelemista ja kompassin lukemista Pyrkimys jatkuvaan tietoisuuteen läheisen (oletetuista) haluista ja tarpeista saa meidät tarkkailemaan toisiamme. Hoivasuhteen jatkuessa pitkään voi olla vaikeaa enää edes muistaa omia haaveita ja toiveita, jotka ovat keskeinen osa jokaisen ihmisen minuutta. Omat toiveet ja tarpeet katoavat, eikä niitä enää tunnisteta tai niitä ei uskalleta enää edes miettiä, koska juuri omat tarpeet ovat ne, jotka joutuvat niin usein sysäämään syrjään ja asettamaan toissijaiseksi. Voiko omaa tulevaisuutta pohtia. Toisen elämästä rakentuu helposti keskeisin osa myös hoitajan omaa elämää ja omaishoitaja saattaa alkaa elää toisen puolesta. ”Toisen onni tekee minut onnelliseksi ja on syy jatkaa.” Onko omaishoitajalla oikeus myös omaan onneen ja oman minuuden toteutumiseen. Mikä elämässäni on tärkeää. Lähtökohtana tilanteeseen ovat olleet meidän henkilökohtaiset puhumattomat odotuksemme, kuinka toisen tulisi toimia tai reagoida. Meillä jokaisella on tietynlainen sisäinen kompassi, jonka lukeminen pitää oppia tai opetella uudestaan omaishoivatilanteissa. van, vastavuoroisuus ei toteudu. Yhteiseen sekä omaan. Sisäinen kompassin tarkastelu auttaa meitä pääsemään oman minuutemme äärelle ja pohtimaan oman elämämme merkityksellisyyttä. Tämä auttaa jaksamaan raskaiden hoivavaiheiden ja arjen läpi, sekä antaa uskoa tulevaisuuteen
klo 13-14 VANHUSTENPÄIVÄN PÄÄJUHLA 3.10.2021, Ähtäri-halli Vanhustenviikko 3.-10.10.2021 Naturen ger kraft 38 Vanhustyö_4_2021.indd 38 Vanhustyö_4_2021.indd 38 9.9.2021 12:24:38 9.9.2021 12:24:38. vtkl.fi/korjausneuvonta Luonto antaa voimaa Katso juhla suorana AlfaTV su 3.10. Vanhustyön keskusliitolla on 14 alueellista korjausneuvojaa eri puolilla Suomea. Tukea kotona asumiseen jo 30 vuoden ajan Korjausneuvonta on avustanut sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyneitä ihmisiä asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa jo 30 vuoden ajan
Nyt odotan innolla sitä, miten pystyn yhdistämään aiemman kokemukseni palveluliiketoiminnan johtamisesta vanhustyöhön ja järjestöjohtajan tehtävään. Vieraile vtkl.fi/kauppa HENKILÖSTÖUUTISIA UUSI JÄRJESTÖJOHTAJA EVA KORKIAMÄKI Aloitin järjestöjohtajana elokuun alussa. Luontokortit ja muut virikemateriaalit Uudistuneesta verkkokaupastamme tilaat kätevästi virikemateriaaleja syksyn ryhmätoimintaa varten. Ystäväpiiri-toiminta mainittu kansainvälisessä julkaisussa Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on mainittu tuoreessa European Centre for Social Welfare Policy and Research´n julkaisussa. Luonto antaa voimaa -teemaa tukevat Luontokortit sopivat hyvin Vanhustenviikon ohjelmaksi. Luonto on minulle lähellä sydäntä paitsi vapaa-ajalla, myös työssä ja yksi kiinnostuksen kohteeni onkin luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen vanhustyössä ja kuntoutuksessa. Siihen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä koko yhteiskunnan tasolla. Joko olet tutustunut Onnikortteihin. Siinä esitellään erilaisia toimintoja ja toimenpiteitä yksinäisyyden lievittämiseksi. Kaikista vastauksista on hyötyä Vahvikkeen uudistamisessa ja kehittämisessä. Aiemmin olen toiminut myynninjohtotehtävissä, ja minulla on vahva kokemus palveluliiketoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta. Vastaa kyselyyn. Niiden avulla viriää helposti sukupolvien välinen ajatustenvaihto. Kysely löytyy Vahvike.fi etusivulta. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Vanhustyö 4 • 2021 39 Vanhustyö_4_2021.indd 39 Vanhustyö_4_2021.indd 39 9.9.2021 12:25:03 9.9.2021 12:25:03. Mitä toivoisit sinne lisää. Julkaisu käsittelee ikääntyneiden yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen torjumista Euroopassa. Pitäisikö organisaationne järjestää digiopastusta senioreille. Tein alanvaihdon, ja opiskelin geronomiksi, jotta pystyn hyödyntämään osaamiseni ikäihmisten hyvinvoinnin ja ikäystävällisen yhteiskunnan edistämiseksi. Kysely on lyhyt, mutta voit vastata myös vain osaan kysymyksistä. Johtopäätöksissä todettiin, että tämäkin tutkimus osoitti, että yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä vastaan ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Jotta se entistä paremmin vastaisi käyttäjien tarpeita, toivoisimme kuulevamme sinun mielipiteesi: oletko löytänyt Vahvikkeesta tarvitsemiasi sisältöjä. Asun Helsingissä. Voit pyytää aiheesta maksutonta, räätälöityä webinaaria tai työpajaa Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnalta: seniorsurf@vtkl.fi. Tutustu tutkimukseen https://www.euro.centre.org/ findings#4133 Osallistu Vahvikkeen kehittämiseen Vahvike on kuusi vuotta sitten avattu aineistopankki iäkkäiden ihmisten ryhmäja viriketoiminnan tukemiseen. Autamme teitä käynnistämään opastustoimintaa
Var känner du att själen vilar. Tänk på en plats där du mår bra av att vara. För hälsan är den närliggande naturen speciellt viktig. Text: Annika Kolster – Foto: Ilkka Vuorinen Naturens inverkan på hälsan Naturen ger kraft 40 Vanhustyö_4_2021.indd 40 Vanhustyö_4_2021.indd 40 9.9.2021 12:25:22 9.9.2021 12:25:22. Många finländares favoritplats finns i naturen. Naturens betydelse som källa till välbefinnande accentuerades under coronaåren 2020–2021, när vi styrde stegen mot skogar och nationalparker
Vår uppmärksamhet är inriktad på omgivningen och ältandet av bekymmer och sorger minskar bevisligen. Naturens ljud, till exempel prassel av löv och fågelsång, upplevs sällan som irriterande. Om avståndet till naturen var mindre än 500 meter, ansåg man att personen bor nära naturen. Forskarna fann till sin överraskning att hälsofördelarna av naturen var oberoende av motion. För närvarande bor 72 procent av finländarna i städer. Tyvärr har inte alla denna förmåga att anpassa sig. När man rör sig i naturen utvecklas balansen. I Hongkong studerades motionsvanorna hos äldre som bor hemma. Jag träffar också många patienter med symtom som man inte hittar någon medicinsk orsak till. Förutom syn och hörsel är dofter, beröring, känsla av temperatur och vind en betydande del av naturupplevelsen och kan väcka minnen. Riklig förekomst av goda, naturliga bakterier minskar risken för att utveckla allergier, astma och eventuellt också autoimmuna sjukdomar som diabetes. På en mjuk yta är det lättare att gå, även om lederna skulle värka. Ibland är symtomet relaterat till ångest, men ganska ofta får man inte reda på orsaVanhustyö 4 • 2021 41 Vanhustyö_4_2021.indd 41 Vanhustyö_4_2021.indd 41 9.9.2021 12:25:42 9.9.2021 12:25:42. Nuförtiden finns det syntetiska material berikade med goda bakterier för lekparker, framtiden får utvisa hur effektiva de är. Kärnbudskapet i det nationella allergiprogrammet är att natur eller mat inte ska undvikas för säkerhets skull. Hur uppstår hälsofördelarna av naturen. Därför är det fint att uppmärksamhet ägnas åt tillgänglighet i naturen. Deras puls och stressrespons mättes. Hälsofrämjande en del av sjukdomsbehandlingen Som nyutexaminerad läkare trodde jag att hälsa är frånvaron av sjukdom. Långvarig smärta, sömnlöshet och magproblem är verkliga symtom som försämrar livskvaliteten, för vilka medicinering ibland gör mer skada än nytta. Av nio kvalitativa studier visade sju att naturnära boende avsevärt minskade dödligheten. Urbaniseringen har trots allt bara utvecklats snabbt under de senaste decennierna, och säkert har många läsare av denna tidning vuxit upp i en helt annan miljö än den där de bor idag. Den varma sommaren 2021 fylldes akutmottagningarna även Finland. Naturen lugnar även i små doser. I Australien har det bevisats att naturen förbättrar sömnen, och mängden sömn förklarades inte med symtom i sinnesstämningen eller stress. Luftföroreningar och fina partiklar ökar i sig dödligheten, trädens luftrenande inverkan är viktig. Tidig, mångsidig kontakt med naturen är viktig för barn, särskilt för utvecklingen av immunsystemet. I sammandraget prioriterade forskning där man följde upp samma personer under en längre tid, och att omfattningen av grönområden i omgivningen mättes exakt med satellitbilder. Man tror ofta att den som bor nära naturen rör sig mer, och att hälsofördelarna kommer genom detta. Ändå anser de sig inte vara sjuka. Därför kan man som läkare rekommendera en liten vilopaus ens under ett träd på gården, man behöver inte alltid gå långt. Återhämtningen var snabbare i skogen, där även en kort paus var effektiv. I mitt arbete på hälsovårdscentralen möter jag dagligen patienter med flera sjukdomar, personer med många medicinska diagnoser och en stor mängd mediciner. Naturen aktiverar många sinnen samtidigt. Många lungläkare rekommenderar att man vistas i naturen. Detta fenomen upptäcktes på 1990-talet, när en finländsk forskargrupp utredde varför det fanns så många fler allergiska barn i finska Karelen än på den ryska sidan av gränsen. Den som väntar utanför ytterdörren, den dit det är lätt att gå. D et finns alltmer vetenskapliga bevis på naturens hälsofrämjande inverkan, och för hälsan är den närliggande naturen speciellt viktig. Stora träd minskar oljud och sänker temperaturen med i genomsnitt en grad vid varmt väder. Emellertid kan nedsatta sinnen, särskilt syn och balans, också orsaka farliga situationer. Kan naturnära boende minska dödligheten. År 2019 publicerades en översiktsstudie av forskning som behandlar ämnet. Denna typ av forskning säger inget om personernas beteende, och därför är det viktigt att också bedöma inverkan av andra faktorer som påverkar hälsan. Eller herren som har bott ensam i hela sitt liv och betraktar fågelbrädets gäster som sina vänner. Försökspersonerna tog en paus antingen i en stad, park eller skog. Grannarna som går till affären tillsammans varje dag och stannar flera gånger under den korta vägen. Även om astma och allergier fortfarande är vanliga, har behandlingar på sjukhus och astmadödlighet minskat betydligt sedan 2000. . Totalt undersöktes fler än 8 miljoner personer från sju länder, och deras välbefinnande följdes upp under 5 till 22 år. Den äldre herren som varje vecka väljer en ny promenadutflykt för i sällskap av sin minnessjuka fru. Damen som med hjälp av sin son har byggt om trädgården där hon har plats att röra sig med rollator. En studie genomfördes i Finland för att bedöma återhämtningen av personer i arbetsför ålder i olika situationer. Genom kloka patienter har jag lärt mig att sjukdomar inte utesluter hälsa, och har sett hur en människa anpassar sig och återhämtar sig och hittar lämpliga sätt att fungera trots sina begränsningar. Gemensamt för patienter som klarar sig bra är ofta att de har förmågan att njuta av de små sakerna i vardagen. Forskningsämnet är ganska nytt. Fuktig luft är särskilt behaglig för personer med lungsjukdomar. Oljud och värme är stressfaktorer som ökar sjukligheten särskilt hos personer med hjärtoch lungsjukdomar
Kommer svalorna tillbaka till samma bo. Sträng kyla anstränger hjärtat lika mycket som värmebölja på sommaren. • Hon rekommenderar boken: Suomalainen metsäkylpy, Leppänen &Pajunen, Gummerus 2019 Läs mer om projektet RECETAS: • https://www.isglobal.org/en/-/the-recetas-project-will-test-whether-naturebased-social-prescribing-can-reduce-loneliness-and-promote-mental-wellbeing-in-cities I artikeln hänvisar jag till följande studier: • D. Samtidigt bedrivs forskning i andra länder där målgrupperna är bl.a. Till sist sammanslås resultaten av projektet, förhoppningsvis kan vi se vilken inverkan på sjukdomar och dödlighet det har att vistas i naturen. Miljön vi befinner oss i spelar roll, en fuktig granskog är väldigt annorlunda än en torr äng. Vinterns mörker och halka ökar risken för fall, men man kan inte heller sluta att röra på sig i kallt väder. ken. • Skribenten är en hälsovårdscentralläkare och utbildningsläkare i Esbo, som är i början av sin forskningskarriär. Bjud med en granne, släkting eller bekant eller njut av naturen ensam med alla dina sinnen! 42 Vanhustyö_4_2021.indd 42 Vanhustyö_4_2021.indd 42 9.9.2021 12:26:03 9.9.2021 12:26:03. Livliga barns koncentrationsförmåga har konstaterats bli bättre i naturen. Genom att ge äldre som bor på inrättningar möjligheter att komma i kontakt Blev du intresserad av ämnet. gov/28765127/ • T Astell-Burt Does access to neighbourhood green space promote a healthy duration of sleep. Det finns goda erfarenheter från ett projekt där minnessjuka och deras närståendevårdare tillbringade tid tillsammans i naturen. Bara att se naturen hjälper. Regelbunden motion minskar risken för återfall av cancer, korrekt näring påskyndar sårläkning, en god natts sömn reducerar smärta och jämnar ut blodsockret. Man såg naturen från dessa patienters fönster. Novel findings from a cross-sectional study of 259 319 Australians 2013 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23943772/ • P Ruotasalo m. Barn är ute i alla väder, men hur många äldre personer äger en varm overall. Tyrväinen m. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421 • Lanki m. De första studierna inom naturforskning publicerades 1984, när en läkare märkte att patienter på andra sidan sjukhuset tydligt blev bättre snabbare. Kanske kommer vi i framtiden att förskriva vistelse i naturen istället för läkemedel. fl.: Social contacts and their relationship to loneliness among aged people a population-based study https://pubmed.ncbi.nlm.nih. fl.: Green spaces and mortality: a systematic review and meta-analysis of cohort studies https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31777338/ • L. gov/16645299/ med naturen, strävar vi efter att minska den upplevda ensamheten. För individen är det inte viktigt via vilken mekanism naturens effekt verkar, så länge som välbefinnandet förbättras. Hur ser svampskörden ut efter den torra sommaren. fl.: Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Övervikt, en minskad mängd motion och alkoholkonsumtion oroar mig som läkare, särskilt ungdomars allt sämre fysik och den minskade mängden vardagsmotion. Dessa frågor väcker diskussioner, och det är möjligt att en av naturens betydande hälsoeffekter är stärkandet av social samvaro. Levnadsvanorna har en stor betydelse vid behandling av sjukdom. Den största delen av befolkningen tar hand om sin hälsa på egen hand, med stöd av anhöriga. Då vi som professionella inom hälsovården behandlar patienter, är det ändå viktigt att vi vet hur behandlingen inverkar så att vi kan använda den så effektivt som möjligt utan skada. Man tror att kroppens stressrespons är överaktivt i funktionella sjukdomar. Det finns mycket att iakta och förundra sig över i naturen och årstiderna varierar. patienter med psykisk ohälsa, invandrare och unga som är i risk för segregering. Medicin från naturen mot dödlig ensamhet Känslan av ensamhet är farlig, till och med dödligt farlig! Enligt en finländsk undersökning upplever 39 procent av personer över 74 år ensamhet. Rojas-Rueda m. Det finns allt mer forskningsbevis om naturens hälsobefrämjande effekt, om naturens effekt vid förebyggande och behandling av sjukdomar vet vi inte lika mycket. Vi känner inte till naturens effektiva dos. Under de kommande åren deltar Finland i EU-forskningsprojekt RECETAS, vars syfte är att bedöma hur det inverkar på hälsan att vistas i naturen. I naturen minskar känslan av ensamhet, och vissa forskare har framfört att detta är den viktigaste hälsofaktorn. gov/28802208/ • Wang et al Neighbouring green space and mortality in community-dwelling elderly Hong Kong Chinese: a cohort study 2017 https://pubmed.ncbi.nlm.nih. fl.: Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment https://pubmed.ncbi.nlm.nih. I väntan på gröna recept rekommenderar jag alla regelbunden vistelse ute i naturen
Detta förändrar å ena sidan mycket, och å andra sidan inte. J ag börjar mitt arbete som styrelseordförande i Centralförbundet för de gamlas väl ry i en synnerligen annorlunda tid både allmänt och privat. Medicinen har tagit ett stort steg framåt, åtminstone när det gäller detaljerna kring människans motståndskraft och vaccinforskning. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl ry Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik Förbundet och naturen ger styrka under en tid av förändringar! Ledare Vanhustyö 4 • 2021 43 Vanhustyö_4_2021.indd 43 Vanhustyö_4_2021.indd 43 10.9.2021 9:52:17 10.9.2021 9:52:17. Projekt som utvecklats och främjas av förbundet, som Vänkretsen och coachning i egenvård, kan ge många äldre och ensamma glädje och underlätta för de som kämpar med vardagens påfrestningar. Coronapandemin som skakat sjukvården har orsakat en vårdskuld, när många vanliga behandlingar och ingrepp har blivit ogjorda eller skjutits upp. Vi har återigen den hårda vägen fått lära oss att anpassa oss, och detta har säkert sina egna fördelar även inom äldreomsorgen. Detta passar synnerligen bra med strategin för Centralförbundet för de gamlas väl ry. Det uppmuntrande temat ”Naturen ger styrka” under De gamlas vecka passar särskilt väl i år, eftersom det inte finns någon corona i skogen (och även älgflugorna har redan försvunnit i oktober). FN HAR UTROPAT 2021–2030 till årtiondet för hälsosamt åldrande. Ensamheten har förvärrats för många, motionen har minskat och utsatt oss för rörelseunderskott. Det är därför vi också måste lyfta fram de goda sidorna inom äldreomsorgen, inte bara prata om problem. ETT VIKTIGT MÅL med min förtroendeposition är också att lyfta fram de positiva frågorna relaterade till ålderdom och åldrande. Alla vanliga problem för äldre kvarstår även efter coronan och allt högre kvalitet måste eftersträvas. Förhoppningsvis kommer man med hjälp av de erfarenheter som nåtts den hårda vägen att kunna förbereda sig bättre på pandemier i framtiden – coronan är garanterat inte den sista. Arbetet är ändå verkligen människonära och ofta mycket givande. Detta skulle också låta mycket mer uppskattande för unga människor när de gör sina karriärval. Det undantagstillstånd som fortfarande pågår – coronatiden – har fått många funktioner att skälva i samhället sedan vårvintern 2020. Å ANDRA SIDAN är många frågor i seniorarbetet helt oförändrade och tyvärr har vissa också försämrats, åtminstone tillfälligt. Låt Centralförbundet för de gamlas väl ry delta aktivt (även) i detta arbete. Även om administration och undervisning till stor del försvinner ur det dagliga arbetet, fortsätter forskningsarbetet och nya intresseområden dyker upp. FLYTTARNA AV HÄLSOVÅRDSPERSONAL och ändringarna i uppgifterna på grund av coronaepidemin lindrar åtminstone inte arbetskraftsbristen, vilken redan är ett faktum även inom äldreomsorgen. Naturligtvis är detta verkligheten i vårt arbete och bör inte döljas – men inte heller förstoras upp. Även de digitala frågorna – till exempel nya kommunikationsmedel och distansmedicin – har också med tvång gjort framsteg. ÄVEN I SAMHÄLLET har många saker förändrats inom seniorarbetet – och har ändå inte förändrats. Mitt i allt det tråkiga och den sorg som orsakats av pandemin, måste man tänka positivt och tro att det också finns någon nytta med situationen. Före sommaren gick jag i pension från tjänsten som professor i geriatrik vid Helsingfors universitet
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskujen muodostus tapahtuu automaattisesti päivittäisen toiminnan ohessa oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Vanhustyö_4_2021.indd 44 Vanhustyö_4_2021.indd 44 9.9.2021 12:26:40 9.9.2021 12:26:40