Yhdessä luontoon – joka iän oikeus Luontomenetelmillä HYVINVOINTIA SENIORARBETE 4 • 2022
Vanhustyö-lehti 5/2022 ilmestyy 28.11.2022 – Asumisen monimuotoisuus SENIORARBETE. 6–7 Joutsenparin näkeminen toi lohtua . 2 20–21 30–31 Yhdessä luontoon – joka iän oikeus Taloudellistettua vanhushoivaa Hoiva on yhä enemmän investointeja, tuloksia, voittoja ja tappioita. Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman turvallisuutta Arjen kiireet ja rutiininomainen tekeminen yhdistettynä tietämättömyyteen parantavat digirikollisten mahdollisuutta onnistua aikeissaan. Luontomenetelmillä hyvinvointia Luonto on tärkeä osa vanhustyötä. Toiminnan suunnittelussa oleellista on huomioida luontoympäristö ja sen toiminnalliset elementit vanhuksen toimintakyvyn näkökulmasta. Se soveltuu mainiosti tavoitteelliseksi menetelmäksi ja toimintaympäristöksi iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiselle, vahvistamiselle ja kuntoutumiselle. 8–9 Luonnon ja hyvinvoinnin välinen yhteys vanhustyössä Vanhuspalveluista löytyy esimerkkejä luontoperustaisen toiminnan kokeiluista, mutta myös vakiintuneita käytäntöjä. Se on ihana.” – Iäkkäiden ihmisten luontokokemuksia Vanhustyön keskusliitto keräsi kesän ajan iäkkäiden ihmisten kokemuksia ja muistoja luonnosta. Iäkkäät kertoivat omia merkityksellisiä kokemuksiaan. Hoivapalveluita kilpailutetaan ja myydään markkinoilla tai vaaditaan tehokkaampaa hoivan tuottamista ja tehokkuuden mittaamista erilaisin mittarein. Huijareiden ansoihin voi langeta kuka tahansa. 12–14 ”Luonto on kaikki
Vanhustyö 4 • 2022 3 Sisällys 4 • 2022 www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: D-vitamiini ja murtumat 5 Toriparlamentti: Sukupolvien välinen luontoyhteys 6 Yhdessä luontoon – joka iän oikeus 6 Joutsenparin näkeminen toi lohtua . Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen.. Se on ihana.” – Iäkkäiden ihmisten luontokokemuksia 14 Esteetön luontoretkeily toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta 17 Yhteisiä hetkiä metsässä 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Taloudellistettua vanhushoivaa 22 Laatukäsikirja luo raamit hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle OSALLISUUS 24 Luontokokemus yhdistää ja virkistää VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 26 Edunvalvontavaltuutus keventää luottohenkilön vastuuta DIGI JA TEKNOLOGIA 28 Robotiikalla on paikkansa 30 Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman turvallisuutta 32 Taide lisää hyvinvointia ja auttaa unelmoimaan 34 Työntekijät oman työnsä kehittämisen asiantuntijoiksi 36 Perhe, terveys ja toimeentulo tärkeintä ikäihmisten elämässä 37 Milloin vanhuus alkaa. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Luontomenetelmillä hyvinvointia 8 Luonnon ja hyvinvoinnin välinen yhteys vanhustyössä 10 Luontoa arkeen – Kertun tarina 12 ”Luonto on kaikki. 38 Sunnuntaiaamun hetki 39 Tarinoita kentältä 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: D-vitamin och benbrott 42 Att se ett svanpar gav tröst – Välbefinnande med naturmetoder TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Ainakin väestön valtaosalla. VAI ONKO. pitkäaikaishoidossa olevat ja muut vähän auringolle altistuvat. Epäilemättä keskustelua tullaan vielä käymään myös käytetyistä annoksista (edellä mainitussa tutkimuksessa kuitenkin 50 ug eli enemmän kuin Suomessa nykyisin suositeltu 10–20 ug) ja siitä miten amerikkalainen tutkimus soveltuu näille korkeammille leveysasteille. Mutta nykyään hyvinvointiyhteiskunnissa ylimääräisiä vitamiineja käyttävät paljon sellaisetkin, jotka eivät niitä oikeasti tarvitsisi ja näin onkin muodostunut todellinen miljardibisnes. VITAMIINIT ovat tietysti välttämättömiä puutosten ehkäisyssä ja hoidossa, eivätkä Arvo Ylpön opit Dvitamiinista ja riisitaudin ehkäisyn periaatteista lapsilla ole mihinkään hävinneet. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus. Jään mielenkiinnolla odottamaan suomalaisten D-vitamiinitutkijoiden arvioita. Tutkimus julkaistiin johtavassa lääketieteen lehdessä (New England Journal of Medicine, 28.7.) ja tuloksia lehdessä pohtinut pääkirjoitus oli jo valmis kuoppaamaan koko D-vitamiinin ympärillä pyörivän mit tauk sen ja hoidon hyödyttömänä ja turhia kustannuksia aiheuttavana. Viimeisimpänä nyt sitten on menossa hyöty osteoporoosin ja murtumienkin estossa. Tästä luontoaiheesta päästäänkin mielenkiintoiseen ja olemassa olevia käsityksiä horjuttavaan tutkimukseen, joka ei ainakaan toistaiseksi näytä saaneen Suomessa suurempaa huomiota. D-VITAMIINI on kuitenkin asiantuntijoiden keskuudessa ollut erityisasemassa, mutta senkin merkitys kaikkien tautien ehkäisijänä on vähitellen murentunut: suurissa kontrolloiduissa – ja siis tieteellisesti luotettavimmissa – tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa hyötyä suurten kansansai rauksien ehkäisyssä. Edellä mainitun pääkirjoituksen tekijät kuitenkin vielä jättävät hyötyjiin mm. D-vitamiini ja murtumat T ätä kirjoittaessa vielä kauniina jatkuva kesä lienee ollut ainakin auringonpaisteen suhteen useimpia tyydyttävä. Tähän kuitenkin kannattaa vanhustyössä toimivienkin tutustua. TUTKIMUKSEN VIESTI oli kuitenkin tyly: D-vitamiinin käyttö ei estänyt murtumia, ei minkään ikäisillä ja riippumatta veren D-vitamiinipitoisuudesta. Aurinkoa monet kaipaavatkin sekä mielenvirkistyksen että myös D-vitamiiniakkujen lataamista varten. Tähän toiveeseen pitkälle perustuvat myös suomalaiset suositukset D-vitamiinin käytöstä. KYSEESSÄ ON SUURI – lähes 26 000 osallistujaa – Yhdysvalloissa tehty tutkimus (VITAL), jossa selvitettiin kontrolloidussa asetelmassa, onko D-vitamiinin annoksesta 50 ug/pv hyötyä murtumien ehkäisyssä keskimäärin terveillä, yli 50-vuotiailla miehillä tai yli 55-vuotiailla naisilla
Osallistuin Senioritoiminnan retkille ja toimin avustajana tapahtumissa. 3. Onko joku iäkäs läheinen opettanut sinulle jotain hyödyllistä tai taidon luontoon liittyen. Yleensä kaikki juhlapäivät ja kaikki joulut yhdessä isovanhempien kanssa. 1. Myös kalastusta ja lintujen tunnistusta olen oppinut isovanhemmilta. Minulla on iäkkäitä läheisiä, mutta he asuvat kaukana, joten olemme usein sisällä kun näemme. Tulevaisuudessa olen ajatellun opiskella itseni sosionomiksi. Oletko viettänyt paljon aikaa iäkkäiden läheistesi kanssa luonnossa. 3. Opiskelen tällä hetkellä Martinlaakson lukiossa ja tarkoitukseni olisi valmistua ensi vuonna. Olen viettänyt. Vietämme paljon aikaa ulkona ja retkillä, kun nähdään iäkkäiden läheisten kanssa. 3. Nyt on kyllä mielenkiintoinen kysymys. En niin paljoa. Ehkä tavallaan kaikki ne ajat mökillä ukin kanssa uimassa ja soutamassa kesällä. Myös ettei luontoa saa roskata ja miten tuli sytytetään. Aada Honkakari 1. Jenna Koponen Ronja Aalto 1. Olen. 2. Täällä minä tuotin sisältöä sosiaaliseen mediaan, avustin liiton TikTok-kanavan perustamisessa ja podcast-kanavan aloituksen suunnittelussa. Ainakin arvostus luontoon kohtaa, ei ehkä yksittäistä taitoa. Olemme viettäneet enemmän aikaa sisätiloissa. Jenni Piispa 1. Myös metsässä juokseminen isovanhempien kanssa. Vanhustyö 4 • 2022 5 Toriparlamentti. Mutta majojen rakennus tai katolta lumihankeen hyppiminen ovat parhaimpia muistoja. Ei ole mitään tiettyä aktiviteettia vaan pelkkä yhdessäolo. Vaari taas opetti soutamaan. Mummolta olen oppinut tunnistamaan kasveja ja marjoja. Maija Kauppinen 1. Paras muisto on, kun olin mummin ja papan kanssa keräämässä marjoja metsä. 2. No ehkä pienenä, kun kävimme erilaisissa puistoissa mummin kanssa. Hän kyseli ikäisiltään nuorilta, millaisia luontokokemuksia heillä on iäkkäiden läheistensä kanssa. Kesätöissä Vanhustyön keskusliitossa Olin kesätöissä Vanhustyön keskusliitossa kesäkuun ajan. Mikä on paras muisto iäkkään läheisesi kanssa luonnossa. 2. Jonkin verran, mutta haluaisin viettää enemmän aikaa. Monet yhteiset retket. No sen, että pitää kunnioittaa luontoa ja ehkä ettei saa roskata. 2. Varmaan kun pienenä ollaan oltu mummolla ja tehty pajusta jousipyssyt. 3. Sukupolvien välinen luontoyhteys Vanhustyön keskusliiton viestinnässä oli kesäharjoittelijana reipas ja omaaloitteinen Jenna Koponen. 2. 3
Luonto soveltuu hyvin tavoitteelliseksi menetelmäksi ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiselle, vahvistamiselle ja kuntoutumiselle. Luontomenetelmillä hyvinvointia 6 Yhdessä luontoon. Teksti: Anu Jansson – Kuva: Pixapay . Luontoyhteys voi olla henkinen, luonto voi toimia fyysisenä mielipaikkana, harrastusympäristönä, ja siitä voi saada esteettistä nautintoa. Joutsenparin näkeminen toi lohtua Luontokokemukset ovat monenlaisia
Elämänkulun aikana luonto saa monenlaisia merkityksiä, ja luontosuhde on meille jokaiselle uniikki. Niitä on ryhdytty hyödyntämään myös yhä tavoitteellisemmin Vihreän veräjän organisoiman Green care -juurruttamisprosessin yhteydessä. Erilaiset luontoon liittyvät menetelmät voivat avata yksinäisyyden käsittelyä ja lievittymistä sekä toimia peilinä kokemuksille: ”puolison kuoleman jälkeen joutsenparin näkeminen toi lohtua.” Iäkkäiden ihmisten luontoon liittyvät yksinäisyyden kuvaukset, kuten ”yksinäisyys on loskassa rämpimistä”, saattavat olla olemukseltaan myös tärkeitä tarttumapintoja yksinäisyyden lievittymisen pohdinnalle ammattilaisten tai vertaisten kanssa. Ota kahvikuppi mukaan ja tule kuuntelemaan Vanhustenviikon luontoaamujen asian tuntijoita joka arkipäivä 3.-7.10.2022 klo 9.00–9.30. perustuvia Luonto liikuttaa -retkiä ympäri pääkaupunkiseutua. Luonto on myös tärkeä osa vanhustyötä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen vtkl.fi/tapahtumat VTKL mukana Green care -juurruttamisprosessissa Vanhustyön keskusliiton asiantuntijat ovat tänä vuonna mukana järjestöille suunnatussa Vihreän veräjän (Sininauhaliitto) Green care -juurruttamisprosessissa. Omahoitovalmennus-toiminnassa luontoteemat ovat vahvistaneet ryhmäläisten keskinäistä kanssakäymistä ja luoneet merkityksellisyyttä pariskuntien arkeen tilanteessa, jossa muistisairaus koskettaa. Ne esimerkiksi ehkäisevät stressiä, laskevat verenpainetta ja edistävät mielen hyvinvointia. Ja mikä parasta, iäkkäiden asiakkaiden kanssa suunnitellut ja toteutetut luontoelämykset rikastuttavat monipuolisesti omaa työtä ja edistävät työhyvinvointia. Tällöin luonnon elementtejä ja luontomenetelmiä tulee viedä ohjauksella ja tuella ihmistä lähelle, jos ihminen ei voi mennä luontoon tai osallistua luontotoimintaan. Se pihapihlaja, joka on merkityksellinen lapsuudesta juuri minulle, on vain puu muiden joukossa jollekin toiselle. Luontolähtöisiä menetelmiä käytännössä Vanhustyön keskusliiton toiminnoissa luontolähtöisiä menetelmiä on käytetty pitkään. Katso lisää Sininauhaliiton nettisivuilta. Se soveltuu mainiosti tavoitteelliseksi menetelmäksi ja toimintaympäristöksi iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiselle, vahvistamiselle ja kuntoutumiselle. Yksinäisyyttä lievittävässä Ystäväpiiritoiminnassa puolestaan luontolähtöisyys ja luontomenetelmät on sisällytetty tavoitteellisesti sekä ohjaajakoulutukseen että ryhmäprosessiin. Prosessin tavoitteena on saada järjestöjen luontotoimintaa näkyvämmäksi, suunnitelmallisemmaksi ja luonnollisemmaksi osaksi olemassa olevaa toimintaa. Monelle iäkkäälle luontoympäristöt ovat tuttuja ja sisäisesti motivoivia oman toimintakyvyn ylläpitämiseen. Luontokokemukset ovat monenlaisia. Matalan kynnyksen luontomenetelmiä Ikääntyessä hyvinvointia edistävien luontoaskeleiden ottaminen voi vaikeutua esimerkiksi toimintakyvyn haasteiden myötä. Tuore itse pyydystetty kala ruokapöydässä tai marjat pakkasessa ovat monelle merkityksellisiä ja samalla terveyttä edistäviä luonnon antimia. L uonto eri muodoissaan on läsnä elämässämme syntymästä kuolemaan. Luontoyhteys voi olla henkinen, luonto voi toimia fyysisenä mielipaikkana, harrastusympäristönä, ja siitä voi saada esteettistä nautintoa. Esimerkiksi tasapainon ylläpitäminen metsäpolulla voi kokemuksena olla mielekäs ja omaan arkeen hyvin soveltuva harjoittelun muoto. Esimerkiksi liiton Senioritoiminnassa on toteutettu suosittuja iäkkäiden ihmisten omiin toiveisiin ja tarpeisiin Vanhustenviikon luontoaamut 3.–7.10.2022 Vanhustyön keskusliitto tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä luontolähtöisten menetelmien hyödyntämiseen. Luontokokemukset ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Myös varsin ajankohtaiseen ja tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen, yksinäisyyteen, luonto voi antaa paljon. Sille on syynsä. Tämänkaltaisia matalan kynnyksen lähelle vietäviä ja digitaalisuuttakin hyödyntäviä luontomenetelmiä voitaisiin ottaa yhä laajemmin käyttöön – niin kotona kuin palvelutaloissa asuvien ihmisten kanssa. Puolituntiset luontoaamut järjestetään Teams -verkkoalustalla. Vanhustyö 4 • 2022 7. Lisätietoja myös: Minna Malin, 050 432 8994, minna.malin@sininauha.fi. SeniorSurf-toiminnassa on pohdittu, miten hyvinvointiteknologia ja digi voivat tuoda luonnon lähelle ihmistä esimerkiksi silloin, kun luontoaskeleiden ottaminen ei syystä tai toisesta onnistu. Luonnossa on luontevaa ylläpitää erilaisia taitoja sekä toteuttaa itseään. . yhdessä tekemisen ja sosiaalisen toiminnan kautta. Luonnossa voi kuntoilla aivan itsenäisesti tai vaikkapa mukavassa ryhmässä vertaisten kanssa. Rohkaisen kaikkia vanhustyössä toimivia ammattilaisia ja vapaaehtoistoimijoita luontomenetelmien hyödyntämiseen matalalla kynnyksellä. Luonto edistää myös monin eri tavoin iäkkäiden ihmisten merkityksellisyyden tunnetta ja osallisuutta mm. Järjestöt sitoutuvat vuoden mittaiseen prosessiin, jossa Vihreän Veräjän tuella osallistujat työstävät luontotoimintaansa vaihe vaiheelta arkityön ohessa
Teksti: Johanna Hirvonen – Kuva: Shutterstock 8. Luontoympäristöjen ja -elementtien hyödyntäminen hoito-, hoivaja kuntoutustyössä tarjoaa paljon mahdollisuuksia vanhuspalveluiden kehittämiselle. Toiminnan lähtökohtana on luontokokemuksen sekä osallisuuden mahdollistaminen tavoitteellisesti, ammatillisesti ja vastuullisesti. Ohjattu luontoperustainen toiminta asumispalveluissa voi olla yksi keino vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa asukkaiden yhteenkuuluvuutta. Luonnon ja hyvinvoinnin välinen yhteys vanhustyössä M oni meistä virkistäytyy veden äärel lä, rauhoittuu metsän suojassa tai nauttii puutarhatöistä ja itse kasvattamistaan kasvimaan antimista. Heidän kohdallaan luontoyhteyttä voidaan tukea sisätiloihin tuotavien luontoelementtien avulla. Omaehtoisen luonnossa virkistäytymisen lisäksi luontoympäristöjä ja -elementtejä voidaan hyödyntää hoito-, hoivaja kuntoutustyössä. Vanhuksissa on kuitenkin paljon heitä, jotka eivät itse tai edes avustettuina pääse luontoon. Luontoelementtejä voidaan tuoda myös sisätiloihin ja Green Care -toimintaa toteuttaa eläinavusteisesti eli vuorovaikutuksessa toimintaan soveltuvien eläinten kanssa. Vanhuspalveluista löytyy esimerkkejä luontoperustaisen toiminnan kokeiluista, mutta myös vakiintuneita käytäntöjä. Tutkittua tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Tutkimusten pohjalta tiedetään, että luonnolla voi olla myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten terveydentilaan, elämänlaatuun, mielialaan, kognitiivisiin taitoihin sekä sosiaalisiin suhteisiin. Toiminnassa tulee varmistaa luontoympäristön esteettömyys ja turvallisuus sekä varsinkin muistisairaiden henkilöiden kohdalla huomioida henkilön herkkyys luontoympäristön väreille, äänille ja tuoksuille. Luontoperustaiseen toimintaan kannustaa tutkimustieto luonnon myönteisistä vaikutuksista ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Rauhoittavan, virkistävän ja stressiä vähentävän vaikutuksen lisäksi luonto moniaistisena ja toiminnallisena ympäristönä voi tukea fyysistä aktiivisuutta, ylläpitää motorisia taitoja ja tuottaa onnistumisen kokemuksia ongelmanratkaisua edellyttävien tehtävien, kuten puutarhatyöskentelyn, muodossa. Erityisesti muistisairaiden henkilöiden kohdalla kiinnostavaa on tutkimustieto puutarhaja viherympäristöissä oleskelun ja toimimisen yhteydestä levottomuuden vähenemiseen ja unen laatuun. Luontoperustaisen toiminnan käytäntöjä Ammatillinen luontoperustainen toiminta tunnetaan Suomessa myös termillä Green Care. Toiminnan suunnittelussa oleellista on huomioida luontoympäristö ja sen toiminnalliset elementit vanhuksen toimintakyvyn näkökulmasta. Green Care -toimintaympäristöjä ovat muun muassa metsät, vesistöt, puutarhat, maatilat ja kaupunkien viherja puistoalueet. Vanhustyössä ammatillinen luontoperustainen toiminta voi olla osa ikäihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä
. • Nicholas, S., Giang, A. Lähteet • Cagliardi, C. Vanhustyö 4 • 2022 9. The effectiveness of horticultural therapy on older adults: A systematic review. The use of nature – based activities for the well-being of older people: An integrative literature review. Luontoperustaisen toiminnan esimerkkejä vanhuspalveluissa • eläinvierailut asumisyksiköihin • maatilalla toteutettava luontoperustainen päivätoiminta • eläinavusteinen toiminta, kuten kesäkanalatoiminta palvelutalojen yhteydessä • aistihuoneet ja -puutarhat • puutarhaja kasvilavatyöskentely asumispalveluiden yhteydessä • teknologian avulla tuotettavat luontokokemukset, kuten luontoäänet, seinälle heijastettavat luontokuvat ja virtuaaliset metsäkävelyt Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Green Care -toiminnan juurtuminen edellyttää sitoutumista Luontoperustaisen toiminnan juurruttamisen kulmakiviä ovat työyhteisön, esimiesten ja johdon sitoutuminen kehittämiseen sekä toiminnan ammatillisuuden vahvistaminen henkilöstöä kouluttamalla. Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. The Journal of PostAcute and Long-Term Care Medicine 20 (10). • Yeo, N., Elliott, L., Bethel, A., White, M., Dean, S. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. & Piccinini, F. & Yap, P. (2019). The Gerontologist 60 (3), 184–199. (2019). & Garside, R. Oleellista on myös tuntea Green Care -toiminnan eettiset lähtökohdat. Luontoperustaiseen toimintaan sisältyy paljon kehittämispotentiaalia, joka on hyödynnettävissä sekä ikääntyneen väestön ennaltaehkäisevissä palveluissa että asumispalveluissa, kuntoutuksessa ja vaikkapa muistisairaiden pitkäaikaisen hoivan palveluissa. Archives of Gerontology and Geriatrics 83, 315–327. Indoor nature interventions for health and wellbeing of older adults in residential settings: A systematic review. (2020). Vanhuspalveluiden tarve on maassamme suuri, ja palveluiden kysyntä kasvaa. Green Care -toiminnan tavoitteellisuus ja jatkuvuus jäävät helposti toteutumatta, mikäli toiminta työyksikön sisällä henkilöityy liiaksi yksittäiseen työntekijään tai toiminnan ammatillisia lähtökohtia ei tunneta. • Luke & GCF ry. 2021. Tällöin saavuttamatta voivat jäädä vaikutukset, joita luontoperustaisella toiminnalla vanhusten hyvinvointiin ja toimintakykyyn parhaimmillaan on
Elpyminen näkyy esimerkiksi verenpaineen ja syketason laskuna sekä mielialan kohenemisena ja olon rentoutumisena. Teksti: Minna Malin – Kuva: Shutterstock Elpyminen Luontoympäristön tuottamia myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille kutsutaan elpymiseksi. Luontoa arkeen – Kertun tarina Hyvinvointia luonnosta ja arjen askareista. 10. Luonto auttaa palautumaan ja antaa voimavaroja
Kuviin pystyy vangitsemaan itselle tärkeitä asioita ja niihin pystyy palaamaan aina uudelleen. Nukkumaan mennessään Kerttu katselee mustikoiden siniseksi värjäämiä sormiaan ja muistelee mukavaa päivää. Ostoskoriin päätyy vielä alekorista viherkasvi, joka varmasti hyvällä hoidolla virkoaa täyteen loistoonsa! Luonto tarjoaa käsitöihin ja koristeiksi materiaaleja, joita voi poimia, kunhan huomioi jokamiehenoikeudet. Misse-kissa hypähtää pöydälle katselemaan ikkunasta näkyviä lintuja ja puskee Kertun kättä kerjäten rapsutuksia. Matkalla bussipysäkille Kerttu ei voi olla ostamatta kaupan mainostamia mustikoita. Muistot ja mielikuvat mahdollistavat hyviin hetkiin ja tuntemuksiin palaamisen. Keittiössä hän avaa ikkunan, josta sisälle työntyy vastaleikatun ruohon tuoksu. Pienimuotoinen viljely onnistuu myös ikkunalaudalla. Poikkea polulta Paria pysäkkiä ennen kotia bussista puhkeaa rengas. Ajatus mustikkapiirakasta herauttaa veden kielelle. . Vuorovaikutusta luonnon kanssa voi lisätä arkipäiviin pienin teoin, havahtumalla lähiympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Luontokuva riittää tuottamaan hyvinvointivaikutuksia. Luontokokemuksia voidaan tuoda lähelle ihmistä erilaisten teknologisten ratkaisujen, kuten luontovideoiden, äänitteiden ja reaaliaikaisten luontokuvien avulla. Myös eläin, oli se sitten lemmikki tai luonnonvarainen, yhdistää meidät luontoon. Luonto tarjoaa ilmaisen kuntosalin toimintakyvyn harjoittamiseen. Eläimen läsnäolo, silittäminen ja hoitaminen tuottaa usein hyvinvointia, rentouttaa ja lohduttaa. Luonto myös auttaa kehoa ja mieltä palautumaan ja rentoutumaan. Edessä kaksi oravaa leikkii puunrungolla. Koululaiset ovat rakentaneet pienoismaisemia käyttäen luonnonmateriaaleja. http://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/elvyttava-metsa • https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta Vanhustyö 4 • 2022 11. Riittää, että ihminen aistii luonnon elementtejä. Kotona Kerttu napsauttaa radion päälle ja alkaa leipoa piirakkaa. Näin kävi myös Kertulle eräänä aamuna. – Tuntuukin mukavalta herätä luontaiseen valoon, Kerttu tuumii ja alkaa kahvinkeittopuuhiin. Luonnonmateriaalit tuovat luonnon sisätiloihin ja niillä voi ilmentää vuodenaikoja ja erilaisia teemoja tai ne voivat liittyä tiettyyn paikkaan tai hetkeen. Aamuauringon ensisäteet säpsäyttävät hetkessä hereille. Kasvien hoitaminen tuo vaihtelua arkeen ja antaa merkityksellisyyden kokemuksia. Pääasia, että ulos lähdetään kaikkina vuodenaikoina. – Eipä olisi tällainen kohtaaminen tullut eteen tavanomaisella reitillä, tuumaa Kerttu ja ottaa oravista kuvan muistoksi. – Onpas veikeä otus, Kerttu hymähtelee puoliääneen. Jokin havahduttaa Kertun ajatuksistaan. – Juotaisiinko kahvit ulkosalla, ehdottaa Anneli. Radiosta tulee luontovisailu, johon Kerttu miettii vastauksia. Ensimmäisenä Kerttu suuntaa kirjastoon lainatakseen lankojen kasvivärjäystä käsittelevän kirjan. Elvyttävä metsä luonto lisää hyvinvointia. 2011. Millä toisella nimellä horsma tunnetaan. Tuliaisena Anneli tuo Kertulle luonnonkukkakimpun. Kerttu päättää kävellä loppumatkan, onhan kaunis ilma ja kantamuksiakin vähän. Luonto lähelle Matkalla kaupunkiin Kerttu ottaa laukustaan neulontatyön, jonka parissa bussimatka sujuu rattoisasti. Kertun pimennysverho jäi sivuun. Ikkunan avautuessa aistimaailma laajenee tuoksuihin, ääniin ja tuntemuksiin. Valokuvien avulla voi tehdä mielikuvamatkan, vaikka mielipaikkaan tai lapsuuden maisemiin. Alpakanvillalanka tuntuu käsissä pehmoiselta. Luonnon muokkaamat yksityiskohdat, värit ja muodot takaavat sen, että jokainen luonnonelementti on uniikki. Tänä iltana ihan tarkoituksella. Odotustilan tv-ruudulla pyörii norppalive, josta voi seurata Pullervo-norpan edesottamuksia. Hän oikaisee metsän läpi, joka tuntuu rauhoittavalta kaupunkireissun jälkeen. Luontokokemukset jatkuvat apteekissa. Samalla hän tutustuu kirjaston Mielipaikka-näyttelyyn. Luontoportti. Venyttelyrutiinit voi siirtää metsän reunaan ja tasapainoa voi harjoittaa kävelemällä epätasaisella polulla. Luonto toimii usein inspiraationa taiteessa, mutta se luo myös itsessään taidetta. Vuodenaikojen mukaan muuttuvat ikkunanäkymät kertovat katsojalleen paljon, voi kokea yhteyttä luontoon tarkkailemalla sitä. Luonto yhdistää ja lisää sosiaalista kanssakäymistä. Kasvit ovat helppo tapa tuoda luontoa sisätiloihin lisäämään viihtyisyyttä ja puhdistamaan huoneilmaa. – Mitähän päivä tuo tullessaan, Kerttu puhelee kissalle ja miettii asiointireissuaan. Kerttu kertoo reissustaan ja kutsuu Annelin mustikkapiirakalle. Kohtaamisia ja kokemuksia Kotipihalla vastaan astelee naapurin Anneli, joka kummastelee Kertun kassista pilkistävää viherkasvia. Illalla Annelin soittaessa ovikelloa viherkasvi on jo saanut uudet mullat ja mustikkapiirakka odottaa nautiskelijoitaan. Lähde ja lisätietoa • Korpela, K. Aina ei tarvitse lähteä kauas nauttiakseen luonnosta, parveke, piha tai lähipuisto riittää. – Huomenna lähden Annelin kanssa lähimetsään poimimaan marjoja, päättää Kerttu. P imennysverho unohtui illalla ikkunan edestä. Aina ei tarvitse lähteä ulos saadakseen luonnosta hyvää oloa ja mieltä. Luonnossa on myös tilaa olla omien ajatustensa kanssa
Sitten piti lähteä kotiin. Iso kivi tai kanto toimi hyvin pöytänä ja siihen laitoimme lautasiksi isoja lehtiä ja niiden päälle silppusimme ketunleivistä ruokaa, jota sitten leikisti söimme. Muistan vieläkin sen tunteen, kun pääsimme kotipihalle. Sienimetsässä T yöpäivän päätteeksi lähdettiin sienimetsään. Opin tunnistamaan sienet ystävien avulla: rouskut ja tatit. ”Luonto on kaikki. Tuoreita hirvenkakkoja tuli usein vastaan. Muovikassit tulivat täyteen sieniä ja sitten alkoi rankin osuus: piti perkata sienet. Sienistä tehtiin salaatteja, suolasieniä, niitä pakastettiin, annettiin ystäville. Sota-aikana ei ollut paljon leluja, mutta mielikuvitusta riitti. No niin mansikoita oli tosi paljon ja saimme kipot täyteen. Katselin puita ylöspäin ja ne olivat pitkiä ja latvat korkealla. Ystävän kanssa oltiin kerran alueella, jossa asusteli hirviä. Sienet laitettiin yöksi veteen ja seuraavana päivänä niistä tehtiin herkkuruokia. Vähän jo pelotti. Se on ihana.” Vanhustyön keskusliitto keräsi kesän ajan iäkkäiden ihmisten kokemuksia ja muistoja luonnosta. Olen jakanut sienitietoutta myös lapsille. Olimme ehkä noin 4–5-vuotiaita. 94-vuotias Esteri tiivisti asian: ”Luonto on kaikki. Osasimme kotiin. Kerran lähdimme veljeni kanssa poimimaan metsämansikoita mäenreunalta, joka silloin tuntui olevan kovin kaukana kotoa. Piti aina välillä katsella ympärille, ettei sarvipää hengitä niskaan. Aluksi en tiennyt kuin kanttarellin ja niitä ei ole täälläpäin kovin paljoa. Äiti antoi luvan ja laittoi vielä pienet kipot mukaan. Jos kävin yksin sienessä, oli pientä jännitystä, etten eksy. Lapset eivät oikein tykänneet sienistä, mutta kun niitä piilotti lihapulliin, niin ne olivat lasten mielestä parempia kuin tavalliset. Kävyt olivat lehmiä ja niille teimme tarhoja ja välillä laitoimme ketunleivistä ruokaa. Muistan aina, kuinka olin hädissäni, kauheeta missä on koti. Veljeni alkoi itkeä, minä kauhistelin ja katselin ympärilleni, kiipesin ”isolle” kivelle ja voi miten ihanaa, siellä se koti näkyi puiden lomasta. Se on ihana.” Metsämansikoita O len aina asunut maalla ja luonto on ollut lähellä. muistelin lapsuuttani ja ulkonahan me aina leikimme. En koskaan tuonut yhtään kärpässientä kotiin. Sienestäminen on ollut mukavaa ja luonnonhelmassa on ollut mukava kulkea. Kyllä äidin paistamat lätyt maistuivat ja itse poimitut mansikat niiden kanssa. Metsässä oleminen poikkesi tavanomaisesta ja kävely siellä oli mukavaa. – Iäkkäiden ihmisten luontokokemuksia 12 Luontotarinat. Iäkkäät kertoivat omia merkityksellisiä kokemuksiaan. Vaan kotia ei näkynyt missään
Siellä kyyristeli pelokas pikkuinen siili. Herään unestani Hämeen kevääseen, kuuntelen, hämäläinen käki kukkuu verkalleen. Aikailematta se ajoi kissaa, joka häntä suorana syöksyi edellä. Rukkanen pullotti peukalon kohdalta ja liikahti. Istun varjoon tuoksuvaisen pihatuomen, ihastelen näkemääni, kaikki tämä kerran oli Suomen. Mutta mitä kummaa. Kasteinen heinikko taipui antaen tietä matkalaisille. Silloin vielä aamu-untaan nukkui kylän väki, järven takaa helskytteli kultakurkkukäki. Kissankellot kumarsivat vaeltajille. Rukkanen lojui edelleen penkin alla. Syksyisin myös kuljeksimme lähimetsään sieneen. Hyvä ettei päälle kävellyt. Vanhustyö 4 • 2022 13. Äitisiili lyllersi edellä ja pienet poikaset perässä. Aurinko meni mailleen. Vieno kalan tuoksu kantautui sen sieraimiin. Luonnon vaipuessa pitkään talviuneen, painui suksen jäljet pellon valkolumeen. Iso kissaksi ja pelottavan näköinen. Sitten jouduin tietä kulkemaan, joka johti paikkaan tuntemattomaan. Äitisiili syöksyi heinikkoon tuhisten, pienet poikaset perässä. Silloin alkoi yllättävä rähinä. Takapihan ovesta ilmestyi nainen pyykkikori kainalossaan. Marjamatkat, äidin kanssa tulee usein mieleen. Muistoistani mieleen palaa riemulliset hetket, isän kanssa tekemäni monet kalaretket. Naapurin vahtikoira oli herännyt ja vainunnut jotain. Pian olisi oikein ruoka-aika. Muu perhe tuntui lähteneen ja nainen koreineen oli häipynyt. Mitä ihmettä. Tuskin kotipolku häämötti, kun heinikosta hyppäsi varoittamatta talon Rusku-kissa. Mutta yksi poikasista säntäsi lähimpään piiloon, maassa lojuvaan työrukkaseen. T akapihalle oli jätetty työrukkaset penkin alle. Siiliperhe raahusti minkä jaksoi, kunhan kissa ei vain hyökkäisi. Mitä nyt. Kipeästi muistan sodan kauhut, pommitukset ja tykkien pauhut. Siellä olisi kuitenkin turvallisempaa kuin täällä ihmisen pihassa. Siiliemo tuhahteli tyytyväisenä. @Airi Liimatta Siili ja rukkanen Lisää luontokokemuksia Lisää iäkkäiden ihmisten omia luontokokemuksia voit lukea verkkosivuilta vtkl.fi/luontokertomukset tai kuunnella Spotifyssa (Vanhustyön keskusliitto) viimeistään Vanhustenviikolla 2.-9.10.2022. Olisihan se vaihtelua iänikuisiin matoihin ja hyönteisiin. Reki luisui vauhtiin kotimäen päältä, luistinparin piirrot löytyi järven jäältä. Siellä se kökötti peloissaan piikit törröllään. Siiliperhe oli lähtenyt läheiseltä kasvimaalta tutkimusretkelle. Se oli ihan paniikissa. Jos olisi onnea, olisi kissalta jäänyt kalan tähteitä tai muuta syötävää. Pihakeinu ei liikahtanutkaan. Mistään ei kuulunut ääntä. Koira haukkui ja siiliäiti pesueineen livahti pesälleen. Kun nainen palasi takapihalle, oli aivan hiljaista. Unessa vain pääsen käymään siellä, silloin rajapuomi ei ole tiellä. Siitä ne löytyisivät seuraavana aamuna mukavasti töihin lähtiessä. Ei auttanut muu kuin viedä rukkanenkin kasvimaan suuntaan ja toivoa, että pikku siili löytäisi kotiinsa. Matkani Laatokan Karjalaan Ikävöin usein Karjalaan, sinne lapsuuteni maisemaan. Kissa hiiviskeli heinikossa. Niskakarvat pystyssä, häntä levottomasti vispaten kyyristeli kissa kukkapenkin takana. Olisiko kissankuppiin jäänyt mitään. Äitisiili ohjasi poikasiaan kasvimaata kohti
Käyttäjien mukaan esteettömistä luontokohteista on vaikea löytää tietoa. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Nina Leino on tutkinut esteetöntä luontoretkeilyä Muotoilu YAMK opinnäytetyössään. Tieto on hajallaan ja informaatio ei kuvaa riittävästi luontokohteen ominaisuuksista. Tieto on hajallaan ja informaatio ei kuvaa riittävästi luontokohteen ominaisuuksista. Esteetön luontoretkeily toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta Tietoa esteettömistä luontokohteista on vaikea löytää. Apuvälineiden saatavuus retkipaikalle koettiin vaikeaksi. Ja ennen kaikkea, millaiset asiat toimivat ja mikä on esteenä luontoretkelle lähtemiseen. Muotoiluprosessissa nousi viisi käyttäjille erityisen merkityksellistä kehittämiskohtaa: Luontokohteiden löytyminen. Teksti ja kuvat: Nina Leino P alvelumuotoiluprosessina toteutetun tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä on ollut saada selville, mitä käyttäjät ajattelevat esteettömästä luontoretkeilystä. Jos luontoretkeilijä tarvitsee liikkumisen apuvälineitä, niin niistä saatava tieto on vaikea löytää. Apuvälinetiedon löytyminen ja niiden saatavuus retkipaikalle. Kaivataan vertaisesimerkkejä ja ratkaisuideoita. 14
Yhteisöllinen Esteettömyyden kompassi mahdollistaa ennen kaikkea paikan vertaiskokemuksien jakamiselle. Toimin työssäni esteettömyysasioiden parissa ja halusin syventää esteettömyysja saavutettavuusosaamistani sekä lisäämään ymmärrystäni palvelumuotoilusta. Käyttäjien esimerkit rohkaisevat luontoretkelle sekä kannustavat uusiin kokemuksiin. Opinnäytetyön tilaajan toimi Suomen Paralympiakomitea ry. Vanhustyö 4 • 2022 15. Tutkimuksen aikana on kuultu myös luontoalueiden ylläpitäjiä, kuten Metsähallituksen, luonnon virkistysalueiden ja kuntien edustajia sekä myös luontomatkailun yrittäjiä. Esteettömiä retkikohteita ja tietoa palveluista on olemassa, mutta käyttäjän on vaikea löytää sitä. • Katso myös virkistysalueiden sekä kaupunkien ja kuntien verkkosivut. Tutkimuksessa pääsin yhdistämään sekä harrastuksen että työni”, Nina Leino kertoo. Ja aina voit omalta osata edistää esteetöntä luontoretkeilyä ja luonnossa liikkumista tarjoutumalla retkiseuraksi. • Suomen vapaa-ajan kalastajat ovat listanneet omille verkkosivuilleen esteettömiä kalastuskohteita. Hakukoneella voit suodattaa esteettömät kohteet. Tähän ongelmaan suunniteltiin prototyyppi yhteisöllisestä mobiilisovelluksesta, jota tukee esteettömän luontoretkeilyn tietoa kokoava verkkosivu: Esteettömyyden kompassi. Puutteet retkialueen palveluissa ja varusteissa sekä ristiriidat informaatiossa. Niitä ei joko ole tai tieto palvelujen esteettömyydestä koetaan vaillinaiseksi. WCtilat ja nuotiopaikat saattavat olla esteellisiä, vaikka muuten reitti on esteetön. Lue lisää Muotoilu YAMK tutkinto-ohjelman opinnäytetyössä Esteetön luontoretkeily -millaisia tulevaisuuden toiveita käyttäjillä on. Palvelujen tarjoajien toimintaympäristön ja palvelujen esteettömyyden selkeämpi kuvaaminen sekä digitaalisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen luovat toimintarajoitteisille käyttäjille tietoa, jonka avulla he luovat käsityksen mahdollisuudesta käyttää palveluja ilman esteitä. Vertaiskokemuksien jakamiseen kaivataan matalan kynnyksen paikkaa, jossa on tilaa keskusteluille ja ideoiden jakamiselle. Innostavat ja esimerkkinä toimivat luonnossa liikkumisen vertaiskokemukset ovat usein retkikimmoke. ”Päädyin tähän aiheeseen, koska luonnossa liikkuminen on oma hyvinvointini lähde. Tietopankki sisältää seuraavat teemat: retkiyhteisö, retkikohteet, retkipalvelut, apuvälineet sekä retkivälineet. Usein retkialueen reittikuvaukset koetaan vaillinaisina tai ne eivät vastaa todellisuutta. Käyttäjät kaipaavat matalan kynnyksen paikkaa, jossa voi löytää ja jakaa vertaiskokemuksia luonnossa liikkumisesta, apuvälineistä, reiteistä ja palveluista. Vertaiskokemuksen jakaminen ja löytyminen. Esteettömyyden kompassin kaltainen tietopankki on merkityksellinen viestintää tukeva työkalu. Paljon on vielä kehitettävää Opinnäytetyön tutkimus on osoittanut, että esteettömän luontoretkeilyn eteen on vielä paljon tehtävää, mutta tahtotilaa edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta löytyy. Esteettömyyden kompassi Tutkimusvaihe ja ideointityöpaja loivat selvän pohjan sille, että käyttäjien näkökulmasta esteettömään luontoretkeilyyn liittyvä tieto on hyvin hajallaan. Retkikohteen valintaan vaikuttaa myös majoitusja ravintolapalvelujen saatavuus. Löydät esteettömät kohteet Esteetön retkeily -osiosta. on tutkittu esteetöntä luontoretkeilyä toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta. Harva siitä kieltäytyy! . Puuttuu paikka, jossa kohdata muita toimintarajoitteisia retkeilijöitä ja tarvittaessa löytää retkiseuraa, avustajan sekä palveluja. Opinnäytetyö Theseuksesta osoitteesta: https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2022060716360 K u va : w w w .m ar kk u p aj u n e n .c o m Löydät esteettömiä luontokohteita ainakin täältä: • Kansallispuistojen esteettömistä luontoreiteistä ja esteettömistä palveluista löytyy tietoa Metsähallituksen luontoon.fi -sivustolla. Palveluidenkin yhteydessä on tärkeää esteettömyystiedon sanoittamisen osaaminen. Prototyypin idean mukaiselle tietoa kokoavalle, valtakunnalliselle esteettömän luontoretkeilyn sovellukselle ja verkkosivustolle on selkeä tarve. Retkipalvelujen tarjonta ja niiden löytyminen. • Retkipaikka.fi sivustolta löydät myös esteettömiä luontokohteita
A HYVÄ IKÄ -MESSUT 28.–29.9.2022 Helsingin Messukeskus Vanhustyön ja vanhuusiän messuilta löydät ratkaisuja mm. Tutustu ohjelmaan netissä ja tule mukaan! hyvaika.fi Hyvän iän tekijät Mukana mm. asumiseen, hoivatyöhön sekä vanhuuteen varautumiseen. Jari Pirhonen: Asukkaat persoonina palvelutalossa Riku Rantala: Hyvän työn tekijät -paneelikeskustelu 16
Tähän ratkaisun tuovat Eläkeliiton vertaisvetäjät, jotka tietävät keinot ja menetelmät turvalliseen luontoympäristössä oleiluun perehdyttyään ensin itse Metsämieli-harjoitusten ohjaamiseen. Virkistä ja virkisty Eläkeliiton työntekijät Katja Harinen ja Annika Toivoniemi-Matsinen ovat huomanneet, että ikäihmiset kaipaavat luonnossa oleilua, mutta monelta puuttuu rohkeus yksin luontoon lähtemiseen. Menetelmän on kehittänyt Sirpa Arvonen ja sitä hyödynnetään laajasti ympäri Suomen esimerkiksi työyhteisöjen virkistyspäivissä tai ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä kuten Eläkeliitossa. Luonnossa tehtäviä harjoituksia käytetään vapaaehtoisten tapaamisissa tilanteen mukaan virkistävänä tai rauhoittavana elementtinä. Eläkeliiton organisoima vapaaehtoistoiminta on kohdennettu ikäihmisille ja painottuu vertaistukeen. Vanhustyö 4 • 2022 17. Luonnossa liikkuminen on mukavampaa ja turvallisempaa porukalla. Eläkeliitto on jäsenmäärältään Suomen suurin eläkeläisjärjestö ja paikallisyhdistyksiä löytyy 397 paikkakunnalta. Kurssin jälkeen vapaaehtoiset ovat pitäneet luontoteemaa esillä paikallisyhdistyksissä ja esimerkiksi järjestäneet vapaaehtoisten omia virkistäviä tuokioita laavuilla perinteisen kokoustilan sijaan. Teksti: Katja Harinen ja Annika Toivoniemi-Matsinen – Kuva: Katja Harinen M etsämieli-menetelmä yhdistää luonnon terveysvaikutukset mielen hyvinvointiin ja tukee niin vapaaehtoistoimintaa tekevien kuin vapaaehtoisten apua ja tukea saavien hyvinvointia. Lisätietoja Metsämieli-menetelmästä: www.metsamieli.fi . Menetelmää testattiin Eläkeliitossa ensimmäistä kertaa siten, että kaikille vapaaehtoisille avoimella kurssilla hyödynnettiin virkistäviä ja rentouttavia Metsämieli-harjoituksia luentojen välissä. Kurssilla ideoitiin paikallisyhdistyksiin luontolähtöistä vapaaehtoistoimintaa ja osallistujat kokivatkin tämän mielekkääksi saatuaan ensin itse kokemuksen siitä, miten vapaaehtoistoimintaan voidaan yhdistää Metsämieli-harjoituksia. Paikallisyhdistyksissä toimii tuhansia vapaaehtoisia ympäri Suomen. Menetelmä koostuu läsnäolo-, rentoutus-, virkistys-, voimavaraja mielentaitoharjoituksista. Vapaaehtoisilta saadun palautteen mukaan luontoon meneminen virkistää heitä itseään samalla kun avuntarvitsijat virkistyvät vapaaehtoisten seurassa. Vapaaehtoistoiminta rikastuttaa niin vapaaehtoisen kuin apua ja tukea saavien ihmisten elämää antaen muun muassa iloa, uusia kokemuksia ja ystäviä sekä merkityksellisyyden tunnetta elämään. Yhteisiä hetkiä metsässä Eläkeliiton Metsämieliharjoituksiin perehdytettyjen vertaisvetäjien kanssa on iäkkäiden ihmisten helppoa ja turvallista lähteä nauttimaan luonnosta. Metsämieli-menetelmä on otettu järjestössä käyttöön vuonna 2018
Nousimme kuitenkin rantaan. Hän kertoi meille, että saari ei itse asiassa kuulunut hänellekään, vaan hänen veneensä oli ruvennut vuotamaan ja oli itse viettänyt nyt saarella kolme päivää odottaen, että joku tulisi rantaan, jotta hän pääsisi heidän kyydissään maihin takaisin. Alkuperäisen talon tapaan pitkän eteiskäytävän seinille ripustettiin valokuvia. Meitä oli muutaman nuoren porukka, olin silloin itse 16-vuotias. Elokuvassa iäkkään merikapteenin tytär yrittää saada isänsä hoivapalvelujen piiriin vähentääkseen ennen kaikkea omaan huolta ja taakkaansa. Kun pääsimme perille, edessämme näimme kyltin ”maihinnousu kielletty”. Suurin kokemus oli Asta-myrsky. Halusin tehdä elokuvan ihmisen loppurakkaudesta, elokuvan ohjaaja Klaus Härö kertoo lehdistönäytöksessä 7.6.2022. Irlannin länsirannikolla kuvatun elokuvan maisema huokuu yksinäisyyttä. Kaikki toivat oman osaamisensa elokuvaan, Härö toteaa. Elokuva loppurakkaudesta K laus Härön uusin elokuva Rakkaani, merikapteeni kertoo ihmisen viimeisestä rakkaudesta. Hän alkoi kuuluvasti soittamaan kelloa ja niin karhu pelästyi ja teki äkkikäännöksen takaisin päin. Kysyimme häneltä, miten hän oli siellä pärjännyt kolme päivää, johon hän totesi, että ei kai tämän ikäinen mies yksin veneellä lähde minnekään ilman ruokaa ja juomaa matkassaan. – Meren rannalla olevaa taloa, jossa olisi puutarha, on vaikea löytää Irlannista. Lavastaja loi täysin tyhjään taloon sisustuksen. Tilanteesta hämmentyneet marjastajatkaan eivät tarvinneet ennän täydennystä puolukkasaaliiseensa. Elokuva kunnioittaa ihmisen koko elämänkaarta ja nostaa esille iäkkään ihmisen itsemääräämisoikeuden: mahdollisuuden itse päättää, miten viettää viimeiset vuotensa. – Elokuvissa usein kuvataan ensirakkautta. Ale Pellinen Hyvin varustautunut veneilijä Luontokokemukseni oli sellainen, kun lähdettiin veneellä saareen. Motot ja ajokoneet joutuivat selvittämään kuukausi kaupalla. Kesti vain lyhyen hetken, mutta jätti paljon jälkeensä. – Kaikki loksahti elokuvaa tehdessä paikalleen: käsikirjoitus, näyttelijät, kuvaajat, lavastajat leikkaajat, kuvauspaikat. Vastassamme oli pappa, joka istui yksinään. Siinä syödessämme alkoi kuulumaan veden loisketta allamme olevalta suolammelta. 18. Lyhyesti Luontokokemuksia lyhyesti Asta-myrsky Luontokokemus voi tulla hetkessä ja häipyä hetkessä. Isä puolestaan vastustaa kovasti kotoa muuttoa. Syrjäisiä teitä ajaessa joutuu kohtaamaan itsensä ja ajatuksensa. Härö pitää elokuvaa yhtenä parhaimmista elokuvistaan. – Paula, 95 v. Muisto puolukkaretkestä Tämä liittyy erääseen syksyiseen päivää, jolloin teimme veljeni kanssa puolukkaretken kaakkoisen Ilomantsin rajapitäjään. Idea elokuvaan syntyi Häröltä itseltään ja käsikirjoituksen kirjoittivat samat kirjoittajat kuin elokuvassa Äideistä parhain. Veljeni nousi nopeasti ylös ja juoksi autosta hakemaan lehmänkellon, joka hänellä oli aina mukana, kun kävi metsäretkillä. Tytär palkkaa lähistöllä asuvan iäkkään naisen huolehtimaan kaupassakäynnistä, ruuanlaitosta ja siivouksesta. Vieläkin löytyy metsästä jälkiä. Tarjosimme papalle kyydin rantaan ja hän puolestaan tarjosi meille kahvit ja pullat. Pyysimme häneltä kovasti anteeksi, että kielloista huolimatta nousimme maihin. Kun olimme saanet astiat täyteen, nousimme korkealle näköalamäelle syömään eväitä. Kävelet siinä ikään kuin toisen ihmisen elämän läpi, Härö tunnelmoi. Näkymä oli melkoinen, kun isokokoinen karhu ui meitä kohti noin 100 metrin päässä
Kirjeitä minusta -muistelutuokiot tuovat sisältöä iäkkäiden kotipalveluasiakkaiden arkeen. Messuilla nostetaan esille Hyvän työn tekijät. ”Kirjeitä minusta” -muistelumatka LAHDEN LÄHIMMÄISPALVELUN kotipalvelun asiakkaiden kanssa pilotoidaan uudenlaista kotiin vietävää vapaa-ajantoimintaa. vinkkiä syksyyn 1 HYVÄ IKÄ TAPAHTUMA pidetään 28.–29.9.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Juhlanäyttely Materian runous on esillä Didrichsenin taidemuseossa 10.9.2022–29.1.2023. Päiväkirjaa pidettiin syksystä 2021 alkaen kesään 2022 saakka. Pilke-toiminta on vertaistuellista, ammatillisesti ohjattua toimintaa yli 60-vuotiaille, joilla on tai on ollut päihdeongelmia. ”Päihdeongelmaisen” identiteetin sijaan yritetään löytää ja vahvistaa muita identiteettejä. Sininauhaliitto esittelee Pilke-toimintaa avainhenkilöille, jotka työssään kohtaavat päihteiden kanssa kamppailevia ihmisiä ja suunnittelee heidän kanssaan alueelle Pilke-ohjaajakoulutusta sekä tukee heitä Pilke-ryhmien käynnistämisessä. Lue lisää: lahdenlahimmaispalvelu.fi Mennään metsään -kampanja Kouvolassa KOUVOLASSA KERÄTTIIN kaupunkilaisten yhteinen nettipäiväkirja luonnosta ja luontokokemuksista: valokuvin, kuvin tai sanoin. Vanhustenviikon luontoaamut arkiaamuisin 3.-7.10.2022 klo 9.00– 9.30 Teamsin välityksellä. Ammattilaiset pääsevät sisään maksutta rekisteröitymällä. 5 KUVANVEISTÄJÄ EILA HILTUSEN syntymästä on 100 vuotta. Sininauhaliiton Pilke-toiminta vastaa tähän haasteeseen. 3 VIRKISTÄVÄT LUONTOAAMUT. 4 RAKKAANI, MERIKAPTEENI -ELOKUVA kertoo viimeisestä rakkaudesta iäkkäänä. Porukka kokoontuu kerran viikossa ja tapaamiseen saa tulla sellaisena kuin on – myös päihtyneenä. Klaus Härön elokuvan ensi-ilta on 30.9.2022. Pilke-työllä voidaan saavuttaa myös merkityksellisiä kansantaloudellisia hyötyjä, kun mahdollista raskasta hoitotarvetta voidaan siirtää myöhemmäksi tai jopa poistaa kokonaan. Tuokioissa jutustellaan ja muistellaan elettyä elämää. Tutustu metsäkuviin www.kouvola.fi/vapaa-aika/yhdistystoiminta/mennaan-metsaan/mennaanmetsaan-kuvat/ Pilke-toiminta vahvistaa ihmisen omanarvontuntoa I kääntyneille päihteitä käyttäville asiakkaille on liian vähän tarjolla matalan kynnyksen palveluja, kuten vertaistukea ja ryhmätoimintaa. Lisätietoa: Pilkettä elämään projekti, Sininauhaliitto, www.ikaantyneidenpaihdetyo.fi/pilke/ Vanhustyö 4 • 2022 19. Tervetuloa! hyvaika.fi. Lue lisää vtkl.fi/tapahtumat 5 2 VANHUSTENPÄIVÄN VALTAKUNNALLISEN PÄÄJUHLAN lähetys Savonlinnasta AlfaTV:ssä sunnuntaina 2.10.2022 klo 16–17
Hoiva on yhä enemmän investointeja, tuloksia, voittoja tappioita ja mittarein mitattua toimintaa. Hoiva voidaan mieltää kahden ihmisen väliseksi yksityiseksi asiaksi, mitä se ei ole. Hoivapalveluita myös kilpailutetaan ja myydään mark20 Kehittäminen ja tutkimus. Suomessa voi saada omaishoidon tukea tai hakea lyhytaikaista vapaata iäkkään läheisen hoivan vuoksi. Teksti: Minna Zechner – Kuva: Shutterstock H oiva on apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitsee selvitäkseen tavallisista arjen toimista. Hoivasta puhutaan talouden termein Viime vuosikymmeninä hoivapolitiikassa on korostunut talouden ulottuvuus ja väitteet, joiden mukaan hoivaan ei ole varaa väes tön ikääntymisen vuoksi. Hoivaa tarvitseva ikääntynyt voi hakea hoitotukea tai erilaisia palveluita, kuten kotihoitoa tai asumuspalveluita. Puhetavat ohjaavat toimintaa, ja hoivaakin on taloudellistettu, muokattu markkinatapaiseksi talouden toiminnaksi. Hoiva on siis osa yhteiskuntaa ja se on politisoitunut, eli sitä määritellään ja ohjataan politiikan keinoin, kuten lakien ja hyvän ikääntymisen laatukriteereiden myötä. Taloudellistettua vanhushoivaa Yhä suuremmasta osasta ihmisten elämää on alettu puhua talouden termein
Hoivapalveluiden tuotanto ulkoistetaan yrityksille tai tuottajia etsitään kilpailutuksin. Kilpailutusten vuoksi myös järjestöjen tulee organisoida palveluidensa tuotanto yritysmäiseksi, eivätkä ne saa hyötyä kilpailutuksissa julkisesta tuesta. Hyvää hoivaa ei voida mittarein helposti mitata, sillä hoivan laatu piilee hoivaa tarvitseman ihmisen yksilöllisissä tarpeissa ja mieltymyksissä. Tällöin aletaan käyttää talouden termejä kuten investointi, sijoittaminen ja pääoma. Hoivan tarvitsija ilmaisee tarpeitaan juuri siinä hetkessä, tai ellei hän kykene ilmaisemaan tarpeitaan, niin hoivaaja tulkitsee ja vastaa niihin parhaansa mukaan. kinoilla tai vaaditaan tehokkaampaa hoivan tuottamista ja tehokkuuden mittaamista erilaisin mittarein. Taloudellistettaessa pyritään kyseistä elämänaluetta muuttamaan talouden logiikan mukaiseksi, jolloin asioita muutetaan numeerisiksi, mitattaviksi, vertailtaviksi, kilpailutettaviksi, ostettaviksi ja myytäviksi. Hyvä hoiva ei sovellu osakkeisiin sijoitettavaksi ja nopeilla toimilla tehokkaaksi ja uudelleenmyytäväksi trimmattavaksi, sillä se vie aikaa, vaatii tilanteista osaamista ja monenlaisia taitoja. Syö terveellisesti, liiku ja huolehdi itsestäsi, investoi omaan terveyteesi, ettet ole julkiselle taloudelle taakka hoivan tarpeinesi. Osta hoivavakuutus, säästä tulevia hoivatarpeitasi varten, hanki lapsia ja pidä suhteet heihin kunnossa varmistaaksesi heidän myötämielisyytensä hoivan tarpeittesi suhteen. Taloudellistamisen myötä hoivasta on tehty yhä enemmän talouden ja markkinoiden toimintaa. Hoivatyötä voi vain rajallisessa määrin koneistaa ja teknologisoida, sillä kyse on ihmissuhteesta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Markkinaistamalla taloudellistaminen Keskeinen keino taloudellistaa vanhushoivaa on ollut hoivapalveluiden markkinaistaminen. Miten tällaista arvoa voitaisiin mitata numeroin ja rahallisesti sekä ostaa ja myydä markkinoilla. Lisätietoa opaskirjasta ja tilauslomake www.perhehoitoliitto.fi/kauppa 14,50€ + toimituskulut Oppaassa 127 sivua Hyvä hoiva ei todennäköisesti ole taloudellisesti tehokasta, sillä sitä ei voi vaiheistaa liukuhihnatyöksi.. Samakin muistisairas ihminen voi huomenna tarvita erilaista hoivaa kuin tänään. Tätä varten hoivaa on tuotteistettu ja määritelty suoritteiksi. Tehty työ eli suoritteet on kirjattava entistä tarkemmin, jotta se tulee näkyväksi ja laskutettavaksi. Hoivasta on tehty markkinoilla myytävä kulutushyödyke tai kauppatavara ja hoivaa tarvitsevista vanhoista ihmisistä kuluttajia, joiden tehtävänä on shoppailla hoivamarkkinoilla. Hoivan arvo on hyvinvoinnin pysymisessä tai lisääntymisessä ja tarpeisiin vastaamisessa. Hoiva ja hoivan tarpeet eivät taivu markkinoiden logiikkaan, koska hoiva on yksilön tarpeisiin liittyvää, se on tilanteittain muuttuvaa ja sen arvoa on vaikea määrittää rahassa. Se mikä on hyvää hoivaa yhdelle, voi olla ihan tavallista tai jopa huonoa hoivaa toiselle. Markkinaistaminen tarkoittaa sitä, että julkisesti rahoitettuja hoivapalveluita organisoidaan markkinoilta lainattujen periaatteiden mukaisesti. Taloudellistettu hoiva on yhä enemmän yksilön vastuulla ja julkinen lupaus hoivasta heikkenee. Kyse on taloudellistamisesta eli siitä, että aiemmin taloudesta erillään olevat elämänalueet määritellään osaksi taloutta. Hoivatyötä johdetaan yhä useammin teollisuudesta lainattujen johtamisoppien, kuten tuloskorttien tai liinauksen keinoin. Hoiva on ihmissuhde Markkinoilla toiminta perustuu vaihtoon ja vaihdettavan hyödykkeen arvoon markkinoilla. Hyvä hoiva ei todennäköisesti ole taloudellisesti tehokasta, sillä sitä ei voi vaiheistaa ja liukuhihnatyöksi, kuten teollista tavaraintuotantoa. Usein vastuuta hoivasta osoitetaan hoivaa tarvitsevalle tai meille kaikille ennen kuin hoivan tarpeita on ilmennyt. Ikäihmisen hyvä perhehoito Teemoina ikäihmisten perhehoito ja perhehoitajuus, hyvinvoiva ikäihminen, arjen eläminen yhdessä, hyvä perhehoitoarki on yhteistyötä, ympäristö hyvän perhehoidon mahdollistajana ja hyvinvoiva perhehoitaja. Markkinaistaminen on myös hoivapalveluiden sisällä tapahtuvaa, jolloin työ organisoidaan kuten yrityksissä. . Hoiva on kuitenkin aina ihmissuhde, oli kyse sitten ammattilaisten tekemästä hoivatyöstä tai omaishoivasta. Hoivaa tarvitsevan ihmisen tarpeet vaihtelevat. Kaksi samanlaisen muistisairausdiagnoosin saanutta ihmistä tarvitsee erilaista hoivaa
Teksti: Elli Alarotu, Pirita Forsius ja Teija Hammar – Kuva: Shutterstock 22 Kehittäminen ja tutkimus. Laatukäsikirja luo raamit hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Laatukäsikirja elämän loppuvaiheen hoitoon iäkkäiden ihmisten palveluissa tukee vanhuspalveluyksiköitä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisessä ja auttaa vahvistamaan työntekijöiden osaamista
Käsikirja sopii niin esihenkilöille kuin käytännön hoitotyöntekijöille ja kaikkiin vanhuspalveluyksiköihin. Käsikirja auttaa perustelemaan läheisille, miksi hoidossa tehdään tietynlaisia ratkaisuja. – Elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelussa on paljon huomioitavaa. Palliatiivisen hoidon osaamista tarvitaan kaikissa vanhuspalveluissa Palliatiivisella hoidolla lievitetään kärsimystä ja vaalitaan elämänlaatua, jotta kuolemaan johtavaa sairautta sairastava potilas voisi elää aktiivista elämää mahdollisimman vähäisin oirein. Laatukäsikirjan avulla hoitajat saavat työvälineitä käsitellä elämän loppuvaiheen hoitoa ja kuolemaa. Läpi käydään laatujohtaminen, laadun mittaaminen ja seuranta. THL:n Saattohoitopassi-verkkokoulu on tiivis täydennyskoulutus, jonka voi suorittaa itsenäisesti omaan tahtiin. Lisätietoja Saattohoitopassista: thl.fi/saattohoitopassi Laatukäsikirja Linkki laatukäsikirjaan löytyy THL:n sivuilta: thl.fi > Ikääntyminen > Elämän loppuvaiheen hoito > Laatukäsikirja elämän loppuvaiheen hoitoon iäkkäiden ihmisten palveluissa Laatukäsikirjan avulla hoitajat saavat työvälineitä käsitellä elämän loppuvaiheen hoitoa ja kuolemaa. Huomio kiinnitetään ennakoivaan otteeseen ja elämän loppuvaiheen ennakoivan suunnitelman merkitykseen, kertoo THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar. Vanhustyö 4 • 2022 23. Käytännössä kaikki ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat tarvitsevat palliatiivista hoitoa. Siksi kaikki vanhuspalveluissa työskentelevät sote-ammattilaiset tarvitsevat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusosaamista. Jokaisessa yksikössä pitää osata tunnistaa tilanteet, joissa palliatiivinen konsultaatio on tarpeen ja tietää, kuinka niissä toimitaan. Hoidon tuottamisen vaiheet kuvataan asiakkaan kuulemisesta ihmiskeskeisen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Laatuindikaattoreita seuraamalla saadaan esiin esimerkiksi asiat, joissa yksikköön tarvitaan lisää osaamista. – Se auttaa esimerkiksi tunnistamaan, koska ihminen lähestyy elämän loppuvaihetta, jossa hän tarvitsee yksilöllistä palliatiivista hoitoa, Hammar sanoo. – Prosessit pitää suunnitella etukäteen. Kansallisen tavoitteen mukaan hoito pitää tarjota siellä, missä iäkkäät asuvat. . Tärkeintä on kuolevan ja hänen läheisensä kohtaaminen ja läsnäolo, Hammar muistuttaa. Hoitajat kaipaavat usein työkaluja siihen. Kaikkea ei tarvitse osata itse, mutta pitää osata varautua On tärkeä tiedostaa, miten paljon yksikössä osataan itse ja millaisissa asioissa tarvitaan ulkopuolista apua. Käsikirja avaa myös läheisten roolia hoidossa ja auttaa toimimaan heidän kanssaan. Käsikirjassa hoidon laatu on purettu indikaattoreiksi, joita voi käyttää myös tarkistuslistana. Hyvää hoitoa on välttää kärsimystä lisääviä hoitotoimenpiteitä tai tarpeettomia siirtoja sairaalaan. Selvitysten mukaan iäkkäiden palveluissa tarvitaan lisää osaamista etenkin kivunhoitoon, vuorovaikutukseen, läheisten kohtaamiseen ja oireiden hoitoon. Yllättäviin tilanteisiin varaudutaan ennalta. – Toiminnan tarkastelu laatuindikaattorien kautta auttaa hahmottamaan kokonaisuuden ja tuo ilmi mahdollisia ongelmia – se auttaa näkemään, mihin erityisesti pitää tarttua. Sosiaali ja terveysministeriön suosituksen mukaan yksiköissä, joissa kuolevien potilaiden hoito on osa päivittäistä toimintaa, ammattilaisten on todennettava osaamisensa Saattohoitopassilla tai vastaavalla todistuksella. Kun tilanne on päällä, ei ole aika selvittää, onko asiakkaalla elvytyskielto tai mistä palliatiivisen hoidon erikoislääkäri löytyy, sanoo Forsius. K eväällä julkaistu Laatukäsikirja havainnollistaa, millaista laadukas elämän loppuvaiheen hoito on ja mistä osa-alueista se muodostuu. Tarkistuslistat auttavat hoidon suunnittelussa Yksiköille käsikirja toimii laadukkaan hoidon suunnittelua tukevana käytännön työkaluna. Se ohjaa käymään kuolemaan liittyviä asioita läpi työyhteisössä ja auttaa tiedostamaan asiat, joissa työtovereilta kannattaa hakea tukea. – Vuorovaikutus läheisten kanssa on olennainen osa elämän loppuvaiheen hoitoa. Prosessien selkiyttäminen auttaa myös henkilöstön jaksamiseen, sanoo THL:n tutkija Pirita Forsius. Osaaminen helpottaa hoitajan työtä Työntekijöille käsikirja näyttää, mitä hyvään hoitoon tarvitaan ja mitä siinä pitää osata. Käsikirjan tarkoituksena on selkiyttää suunnittelua ja auttaa luomaan prosesseista toimivia. Asiakkaan kuolema vaikuttaa aina myös hoitajaan. Ennakoivaan hoitosuunnitelmaan merkitään, millaisissa tilanteissa läheiset haluavat yhteydenottoja ja mistä numerosta palliatiivisen hoidon erityisosaajan saa kiinni. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. – Käsikirja ohjeistaa kirjaamaan elämän loppuvaiheen ennakoivaan hoitosuunnitelmaan, miten kunkin asiakkaan kohdalla toimitaan missäkin tilanteessa: miten häntä hoidetaan ja kenelle missäkin tilanteessa soitetaan. Suomalaiset kuolevat iäkkäänä. Hammar kertoo
Ryhmäläiset innostuivat puhumaan luonnosta. Mentori pääsi heti tunnelmasta kiinni ja saimme suoran palautteen. Oli hyödyllistä saada ulkopuolisen kommentteja ryhmän kulusta ja toiminnasta. Koulutuspäiviä oli kevään aikana viisi. Ilman ennakko-odotuksia lähdimme koulutukseen mukaan. Näistä koulutuspäivistä muodostui kattava kokonaisuus antaen välineitä ohjaajaparina työskentelyyn. Luonto aiheena herätti kiinnostuksen ja mitä se antaisi ryhmäkodin asukkaille. Mentorointikertoja oli kaksi. Kokemuksena koulutus oli ajatuksia herättävä ja saimme paljon uusia ideoita ja työkaluja luontolähtöisen ryhmän ohjaamiseen. Innostuimme heti aiheesta ja koulutuksesta sekä löysimme ohjaajaparina yhteisen sävelen. Teksti: Evilda Reiman ja Sirpa Tillanen – Kuva: Shutterstock E tenkin näiden koronavuosien ja rajoitusten jälkeen, kokemus yksinäisyydestä on noussut esiin myös ryhmäkotien asukkaiden arjessa, vaikka useita kohtaamisia syntyykin päivittäin sekä asukkaiden välillä että henkilökunnan kanssa. 24. Talon johdolta tulleessa sähköpostissa kyseltiin kiinnostuneita mukaan lähtijöitä koulutukseen. Luontolähtöisen Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan tarkoituksena oli myös käsitellä yksinäisyyttä ja lievittää sitä. Tämä toimi pohjana innostuksellemme lähteä mukaan Vanhustyön keskusliiton järjestämään Luontolähtöiseen Ystäväpiiri-koulutukseen keväällä 2022. Luontolähtöinen eYstäväpiirikoulutus Aloitimme Luontolähtöisen eYstäväpiiriohjaajakoulutuksen tammikuussa 2022. Mentorilta saatu palaute oli arvokasta ja palkitsevaa. Mentorin ollessa etänä mukana seuraamassa ryhmää, yllätyimme miten hyvin se toimi. Osallisuus Luontokokemus yhdistää ja virkistää Luontolähtöinen Ystäväpiiri toi luonnon lähelle ja kokoontumiset lievittivät yksinäisyyttä Rauhallinen, yhteinen hetki antoi mahdollisuuden tulla kuulluksi ja huomioiduksi
Viherhuoneessa on paljon erilaisia kasveja sekä luontoaiheista tekstiilitaidetta. He pitivät huolen esimerkiksi siitä, että saivatko kaikki varmasti kahvia vai jäikö joku ilman. Iloa ja oivalluksia Ryhmäläiset innostuivat puhumaan ja kommentoimaan luontoa. Suuret valoa tuovat ikkunat avaavat myös katsojalle luonnon maiseman. Valitsimme kokoontumistilaksi seniorikeskuksen Viherhuoneen. Ryhmäytyminen tapahtui yllättävän nopeasti. Käden Taidot Sormet multaan upotamme, kukat, perunat istutamme. Eräs ryhmäläisistä kertoi kuitenkin, miten askartelemamme pupu lievitti hänen yksinäisyyttään. Lähemmin tarkastelimme mm. kiviä, niiden muotoja, värejä ja laatuja. Ryhmäläiset asuvat samassa ryhmäkodissa ja aikaisemmin saattaneet vain tervehtiä toisiaan. Tapaamiset toivat ryhmäläisille myös iloa ja yhdessä olemista, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä läheisyyttä. Irtiottoja arjen työstä Meille ohjaajille tapaamiset ovat tuoneet virkistäviä irtiottoja arjen työkiireistä. Työparin kanssa työskentely oli ensiarvoisen arvokasta. Tämä kokemus antoi meille intoa miettiä jatkoa ryhmille. Luonto ryhmässä Luontoryhmässämme näkyi monin eri tavoin. Rauhallinen yhteinen hetki toi mahdollisuuden kuulluksi ja huomioiduksi tulemiselle. Asiakasryhmänä muistisairaat Ryhmämallina suljettu ryhmä toimi hyvin keskivaikeaa muistisairautta sairastavilla. . K u va : E vi ld a R e im an Vanhustyö 4 • 2022 25. Kosketus ja silitys, siinä mielelle piristys. Materiaaleja aistimme eri tavoin, tunnustellen, haistellen ja osaa maistellen. Luonnon maisema isoista ikkunoista vangitsi huomion ja antoi aihetta keskustelulle. Emäntä ja keittiöapulainen perunat kuorii, ruoat tulille laittaa, tarjoilija ne asiakkaille saattaa ja siivooja siistiks tilat laittaa. He alkoivat hakeutua toistensa lähelle. Havaitsimme melko nopeasti, miten uudet tilanteet aiheuttivat levottomuutta ryhmässä. Tämän runon lopuksi kehystämme ja seinälle sen ripustamme. Ulkona koettiin keväinen auringonpaiste ja lintujen lentely ja laulu. Onnistuimmekin luomaan ympäristön, jossa ryhmäläiset olivat rauhallisia ja levollisia. Asukkaiden levottomuus ja arjen häly olivat poissa. Luonto antoi aiheena voimaa sekä ryhmäläisten antama kiitollisuus yhteisistä hetkistä. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja antoi meille mahdollisuuden syventyä luonnon ihmeellisyyksiin. Kevään ensimmäiset kukat ja maasta työntyvät kasvit herättivät ajatuksia ja virittivät keskinäistä vuorovaikutusta ja puhetta. Hetkessä olemisen merkitys Halusimme luoda kiireettömän, rauhallisen ilmapiirin ryhmähetkeen. Toinen ryhmäläinen kertoi hakeutuvansa huoneestaan toisten seuraan kaivatessaan ihmisiä ympärilleen. Ryhmäläisten yhdessä luoma runo viimeisellä tapaamiskerralla. Jokainen ryhmäläinen osasi kertoa jotakin näistä. Luonnon tarkkailu ja ympäristön havainnointi tulivat hyvin esille, erilaiset aistikokemukset pääsivät valloille niin ulkona kuin ryhmäkodin tiloissa. Yksinäisyydestä puhuminen osoittautui haasteelliseksi. Työyhteisöltämme saimme palautetta, että ryhmän jatkamiselle olisi jatkossakin tarvetta asukkaiden näkökulmasta. Käsitöitä paljon tehty, sormet ja varpaat niillä lämmitetty. Pysyvyys, toistuvuus ja sama paikka loivat ryhmäläisille turvaa. Pyrimme kuitenkin tuomaan luonnon sisälle monin eri keinoin. Kevätilmat toivat haasteita ja siksi pääosin kokoonnuimme sisätiloissa. Ympäristö, samat kasvot ja pieni ryhmä toivat heidät yhteen. Aihe ei kovinkaan paljon puhuttanut ryhmäläisiä. Ryhmäläisillä syntyi oivalluksia läheisyydestä ja kuinka ihanalta toisen kosketus voi tuntua. Parempi kaksin kuin yksin. Hän kertoi keskustelevansa pupun kanssa mieltä painavista asioista. Ryhmän alkaessa ja edetessä ryhmäläiset alkoivat ottaa enemmän kontaktia toisiinsa. Tapaaminen muodostui tärkeäksi ja sitä odotettiin. Keräsimme keväisestä luonnosta materiaaleja sitä mukaa, mitä kevät toi tullessaan esimerkiksi varpuja, lehden silmuja, lehtiä ja kukkia. Kastelimme taimia ja seurasimme niiden kasvua viikoittain ryhmäläisten kokoontuessa. Istutimme ryhmäkodin parvekkeelle myös perunoita, kukkia ja yrttejä
Omissa käsissä -kampanjalla edunvalvontavaltuutus tunnetuksi Omissa käsissä -kampanjalla herätellään suomalaisia ottamaan tulevaisuuden päätökset omiin käsiinsä ja tekemään edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutettuna toimimiseen liittyvät asiakirjat ja tositteet tulee kuitenkin säilyttää huolellisesti tallessa. Edunvalvontavaltakirjan tekoon on tarjolla tukea Edunvalvontavaltuutusta tehdessä kannattaa miettiä, miten toivoo luottohenkilön toimivan erilaisissa tilanteissa. Kampanjan omissakäsissä.fi -sivulla löytyy tietoa edunvalvonta26. Edunvalvontavaltuutukseen voi ilmoittaa omia toiveitaan niin talousja terveysasioista kuin omaisuudenhoidosta, ja siten pitää tärkeät päätökset omissa käsissä. Haluanko muistaa läheisiäni merkkipäivinä. Omissa käsissäkampanjassa neuvotaan, miten edetä asiassa. Vuonna 2021 voimaan tulleista edunvalvonnoista ja edunvalvontavaltuutuksista lähes puolet oli edunvalvontavaltuutuksia. Olennaista on se, että siitä käy selkeästi ilmi oma tahto. Pankit, asianajotai lakiasiaintoimistot, monet järjestöt ja oikeusaputoimistot neuvovat valtakirjan teossa. Väestön ikääntyminen lisää edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina merkittävästi. Valtuutetun tulee alussa antaa luettelo hoidettavanaan olevasta valtuuttajan omaisuudesta Digija väestötietovirastolle, mutta muutoin perinteiseen edunvalvontaan liittyvää vuosittaista raportointia ei tarvitse tehdä. Läheisille edunvalvontavaltuutus on perinteistä edunvalvontaa helpompi vaihtoehto. On tärkeää, että sekä henkilö itse että tuleva valtuutettu ymmärtävät, millaisia vaikutuksia valtakirjalla on ja miten sitä voi hyödyntää. Edunvaltuutusvaltakirjan ei tarvitse olla pitkä ja yksityiskohtainen. Yksilölliset toiveet ja asioiden hoitajaksi sovittu henkilö ovat vaikealla hetkellä tiedossa. Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä kirjallisesti. Tärkeää on myös varmistaa, että valtakirja on juridisesti pätevä. Teksti: Sari Myllykoski – Kuva: Teemu Kuusimurto E dunvalvontavaltuutuksen suosio on kasvussa. Jos oma toimintakyky heikkenee, edunvalvontavaltuutus on perinteistä edunvalvontaa ketterämpi tapa järjestää omien asioiden hoito. Omien toiveiden kirjaaminen selkeästi voi olla hankalaa ja siksi asiantuntijan neuvot tervetulleita. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi ennakkoon ilmoittaa, kuka hoitaa hänen asioitaan ja miten niitä hoidetaan, jos hän itse ei siihen enää kykene. Esimerkiksi millaisia toiveita on hoidon järjestämiseen, jos terveydentila heikkenee. Millaisia valintoja valtuutetun tulisi tehdä omaisuuden, kuten vaikkapa asunnon myynnin suhteen. Vanhuuteen varautuminen Edunvalvontavaltuutus keventää luottohenkilön vastuuta Edunvalvontavaltuutus kuuluu jokaisen suomalaisen ”tärkeiden papereiden” -kansioon. Miten toimitaan, jos luottohenkilö on esteellinen tai joutuu luopumaan tehtävästään. Edunvalvontavaltuutus keventää luottohenkilön vastuita
Muistilista edunvalvontavaltuutuksen tekijälle Jokainen edunvalvontavaltakirja on yksilöllinen. Anna myös valtuutetulle oma alkuperäinen kappale valtakirjasta. Hyviä ohjeita edunvalvontavaltuutuksen tekoon Omissa käsissä-kampanjan lisäksi löytyy myös Suomi.fi-verkkopalvelun oppaasta suomi.fi/oppaat/edunvalvonta sekä Digija väestötietoviraston verkkosivuilta osoitteesta dvv.fi/ edunvalvontavaltuutus. ”Olemme iloisia, että näin laaja ja yhteiskunnallisesti merkittävä joukko organisaatioita on lähtenyt mukaan kampanjoimaan yhdessä edunvalvontavaltuutuksen puolesta. Mukana on yli 70 järjestöä, yritystä ja viranomaista, ja kampanjalla on valtiovarainministeriön, oikeusministeriön ja sosiaalija terveysministeriön tuki. • Edunvalvontavaltakirjassa tulee olla voimaantuloehto. . Lue lisää osoitteesta kuntoutuskeskus.fi/ikku Tutustu palveluihimme netissä tai soita ja kysy lisää! Kurssit ovat Kelan kustantamia ja siten kuntoutujalle maksuttomia. Pankit, asianajotai lakiasiaintoimistot, monet järjestöt ja oikeusaputoimistot neuvovat valtakirjan teossa. Ilman alkuperäistä valtakirjaa edunvalvontavaltuutusta ei voida vahvistaa. Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus Harkinnanvaraiseen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen voivat hakea myös 65 vuotta täyttäneet. • Valitse myös varavaltuutettu ja toissijaiset valtuutetut. • Edunvalvontavaltuutettu lähettää valtakirjan vahvistettavaksi Digija väestötietovirastoon vasta, kun et itse pysty hoitamaan omia asioitasi. Valtakirjan liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. • Säilytä alkuperäinen valtakirja tallessa. Voimaantuloehto on määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja ei sairauden, heikentyneen terveydentilan, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene hoitamaan omia asioitaan. valtuutuksesta sekä siihen liittyviä palveluita tarjoavia yrityksiä ja organisaatioita. Huomioi seuraavat asiat, kun teet edunvalvontavaltuutuksen: • Mieti ensin, mitä asioita haluat, että puolestasi hoidetaan ja miten. Todistajien ei tarvitse tutustua edunvalvontavaltuutuksen sisältöön. Heitä tarvitaan esimerkiksi valtuutetun esteellisyyden tai tehtävästä luopumisen vuoksi. Uskon, että jokaiselle on tärkeää, että voi vaikuttaa omien asioidensa hoitoon, jos elämä tavalla tai toisella yllättää.”, sanoo viestintäja markkinointijohtaja Liinu Lehto Digija väestötietovirastosta. • Sovi asiasta henkilön kanssa, jonka haluat hoitavan asioi tasi edunvalvontavaltuutettuna. mnk-kuntoutustoimisto@neuroliitto.fi / p. • Tee edunvalvontavaltakirja kirjallisesti. 040 133 7010 / www.kuntoutuskeskus.fi / #munkuntsi Sairauden kanssa tulee toimeen, kun saa asian tuntevaa hoitoa ja oikeaa tietoa. • Kun valtakirja allekirjoitetaan, läsnä tulee olla kaksi esteetöntä todistajaa. Lue lisää osoitteesta kuntoutuskeskus.fi/yksilokuntoutus Parikurssit omaishoitajalle ja hoidettavalle Näille kursseille et tarvitse lääkärinlausuntoa tai kuntoutussuunnitelmaa! Löydät kaikki tulevat kurssit osoitteesta kuntoutuskeskus.fi/omaishoitajat Muista myös ikääntyneiden monisairaiden kuntoutus kurssit (IKKU-kurssit) Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Sata kunnassa tai Varsinais-Suomessa asuville yli 68-vuotiaille monisairaille. Näitä saa Maskusta neurologisen kuntoutuksen ammattilaisilta, jotka laativat yksilöllisen kuntoutusohjelman juuri sinun tarpeitasi vastaavaksi. Meillä olet osaavissa käsissä Järjestämme kuntoutus kursseja myös mm. muistisairaille, AVH-kuntoutujille, MS-tautia sekä Parkinsonin tautia sairastaville.
Ammattilaisille on tarjolla myös sovellus, joka mahdollistaa edellä mainitun lisäksi ylläpito-, muistutusja kalenteritoimintoja. Perinteiseen videoneuvotteluohjelmistoon verrattuna ohjattava robotti mahdollistaa hieman enemmän. Komp valikoitui kokeiltavaksi, koska se ei vaadi ikääntyneeltä käyttäjältään teknologista osaamista. Monet etäläsnäolorobotit liikkuvat itsenäisesti havainnoimalla ympäristöä ja siellä olevia esteitä. Digi ja teknologia Robotiikalla on paikkansa Pirkko, 87 v. Hetken päästä ruudulle tulee näkyviin päivän aikataulu. Etäläsnäolorobotti on tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella ohjattava robotti. Se mahdollistaa osallisuuden ja vuorovaikutuksen henkilölle, joka ei voi osallistua ryhmätilanteeseen. Kaksisuuntainen äänija videoyhteys sekä robotin ohjattavuus lisäävät läsnäolon tunnetta. Projektissa testattiin kahta erilaista laitetta: norjalaisen No Isolationin Komp ja AV1. Videopuheluun vastaaminen tapahtuu automaattisesti. Näistä AV1 vastaa tuota edellä kuvattua etäläsnäolorobotin määritelmää. Kuuden aikoihin on luvassa viikon kohokohta. Yhdellä silmäyksellä Pirkko näkee päivän sään – runsasta lumisadetta iltaan saakka. Teksti: Tapio Mäkelä, Toni Pekkola ja Essi Heimovaara-Kotonen – Kuvat: Piia Altti ja Viivi Kaartinen R obotin ohjaajan on mahdollista olla sen kautta vuorovaikutuksessa toiseen henkilöön, joka on robotin kanssa samassa paikassa. Kokeilui28. Sillä voidaan vastaanottaa viestejä, kuvia ja videopuheluita, esimerkiksi läheisiltä ja hoitajilta, jotka hyödyntävät mobiilisovellusta. Käytännössä etäläsnäolorobotin käyttäjä siis näkee ja kuulee mitä robotin ympäristössä tapahtuu ja hän voi myös puhua sen kautta. Lääkkeet pitää muistaa ottaa ja katsoa iltapäivällä lempiohjelma telkkarista. Neljä vanhusja vammaispalveluita tuottavaa yritystä kokeili Robotti tuli töihin -projektissa etäläsnäolorobotiikkaa. aloittelee aamutoimiaan palvelukodissa ja kääntää tottuneesti päälle yöpöydällä olevan etäläsnäolorobotin. Etäläsnäolorobotiikan hyödyntäminen Kokeiluun osallistuville yrityksille esiteltiin aluksi erilaisia mahdollisuuksia kokeilla etäläsnäolorobotiikkaa, mutta lopulta henkilökunta ja asiakkaat määrittelivät itse laitekokeilut tarpeidensa mukaisesti
Hoitaja tarkistaa, että päivälääkkeet on otettu. Mutta kadonneet silmälasit. 2019–30.6. 2022 toteutettu ESR-projekti, jossa vastasi pk-yritysten tarpeisiin ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Vierailun sijaan tytär ilahduttaa päivittäin Kompin kautta mukavilla reissukuvilla lapsenlapsista, kuukkeleista ja revontulista. Onneksi omaisille älylaitteitten käyttö on varsin tuttua. Tutustu hankkeeseen osoitteessa https://www.jamk.fi/fi/projekti/ robotti-tuli-toihin Etäläsnäolorobotiikka. Robotti tuli töihin -hanke Robotti tuli töihin on Keski-Suomen alueella 1.4. Projektin toteuttajana oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Puheluiden lisäksi laitetta hyödynnettiin myös kuvien katseluun ja jakamiseen, johon iso näyttö soveltui hyvin. Missä ovatkaan silmälasit! Parin viime vuoden aikana Pirkon näköja liikuntakyky ovat heikentyneet sen verran, että siirtyminen palvelutaloon tuli ajankohtaiseksi. Pirkko herää päiväuniltaan, mutta mitä ihmettä. Omaisten ja käyttäjien perehdyttäminen vaati aikaa. Mutta kas kummaa, hetken päästä yöpöydän suunnasta kuuluu huhuilua. Tuttu hoitaja näkyy kuvaruudussa ja äänikin kuuluu selkeänä. Tällä on erityistä merkitystä sellaisissa asumisyksiköissä, jotka ovat hajautettuja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, 307. Laitetta hyödynnettiin asumisyksikön sisällä myös asukkaan ja hoitohenkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Komp on suunniteltu erittäin helppokäyttöiseksi ja myös projektissa saadut palautteet niin asukkailta kuin heidän omaisiltaan oli kauttaaltaan positiivista. Hanketta rahoitti Keski-Suomen ELY. Omaisten näkökulmasta sovellus on helppo ladata ja käyttää, joten keskinäinen viestintä korona-aikana onnistui vaivattomasti, turvallisesti ja reaaliaikaisesti, Altti kertoo. Laitteen käyttö oli asiakkaan näkökulmasta erittäin helppoa. . – Kyllähän alussa vähän arvelutti, miten uuden teknologian omaksuminen onnistuu, miten henkilökunta ottaisi vastaan uuden teknologian ja miten asiakkaat siihen suhtautuisivat, hän tunnustaa. den suosituimmaksi käyttökohteeksi muodostui videopuheluyhteyden hyödyntäminen asukkaan ja läheisen välillä. – Tulevaisuudessa erilaiset teknologiset ratkaisut tulevat väistämättä osaksi niin asiakkaiden kuin hoitajienkin arkea, joten niihin kanttaa tutustua avoimin mielin, summaa Altti kokemuksiaan projektista. Pirkko on tyytyväinen, samalla hoitaja vielä Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen projektipäällikölle Piia Altille Robotti tuli töihin –projekti tarjosi mahdollisuuden tutustua uuteen teknologiaan, ja kokeilla etäläsnäolorobotiikkaa tehostetun palvelun yksiköissä ja myöhemmin osana muita palveluja. Käyttämiseen ei tarvita tunnuksia tai salasanoja, eikä sitä tarvitse päivittää tai ladata. Etäläsnäolorobotiikkaan tutustuminen olikin onnistunut koEtäläsnäolorobotiikka palvelutalossa keilu, sillä se tarjosi matalan kynnyksen toimintatavan tutustua teknologiaan. Pirkko alkaa hätääntyä, sillä televisiosta on käynnistymässä ohjelma, jota hän seuraa. Työntekijän näkökulmasta uuden teknologian käyttöönotto oli sujuvaa. Henkilökunta voi olla yksikön eri osassa tai kerroksessa ja silti yhteydessä asukkaaseen. Tytär ei pääse tällä viikolla säännölliselle vierailulleen Lapin reissun takia – toisaalta ei sääkään olisi yhteiselle ulkoiluhetkelle suotuisa. Kohti laadukkaampia hyvinvointipalveluita. Vanhustyö 4 • 2022 29. Kuvaääniyhteydellä koettiin olevan asukasta rauhoittava vaikutus. Ja sieltä yöpöydän vetolaatikon takaosasta ne sitten löytyvätkin. – Etäläsnäolo osoittautui hyväksi menetelmäksi koronaaikana. Siihen voi myös ohjelmoida päivärytmiä helpottavia muistutuksia. Käyttö koettiin helpoksi. Samalla Pirkko kertoo ongelman ja hoitajan avulla aletaan ratkomaan kadonneiden silmälasien mysteeriä. Havainnot ovat olleet voittopuoleisesti positiivia. Etäläsnäolorobotteja testattiin eri palveluympäristöissä. Ulkonäöl tään Komp muistuttaa vanhanaikaista televisiota ja siinä on vain yksi kääntökytkin. Kuvien, viestien ja videopuheluiden vastaanottamisen lisäksi Kompin ruudulta voi nähdä kellonajan, päivämäärän ja säätilan. Hoitaja pystyi ohjaamaan asukasta kuvaja ääniyhteyden avulla yksinkertaisissa päivittäisissä toimissa ja aikatauluista kiinnipitämisessä. muistuttaa Pirkkoa siitä, että lapsenlapsi Italiasta ottaa yhteyttä isoäitiin Kompin kautta illalla kello 18 aikoihin
Digitaalisessa maailmassa ei tunneta rajoja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan myös yksityisten kansalaisten on syytä huolehtia omasta ja kanssaihmisten turvallisuudesta digitaalisessa maailmassa. Tieto välittyy lankoja pitkin silmänräpäyksessä tuhansien kilometrien päähän. Laitteet mahdollistavat viestinnän ystävien välillä, uutisten katsomisen ja työtehtävien hoitamisen. Digitaalisuudesta on paljon iloa ja hyötyä, mutta korviin kantautuu uutisia varjopuolistakin. Tietokoneista ja tietoliikenneyhteyksistä muodostuva sähköinen verkko on kuin valtava hämähäkinseitti, joka kiinnittyy laitteista toiseen ja ulottuu eri maailmankolkkiin. Älypuhelimet ja tietokoneet voivat kulkea mukana kaikkialla. Siellä missä on paljon ihmisiä, jaetaan mielenkiintoisia uutisia, ystävien kanssa kuulumisia ja valokuvia sekä liikutellaan rahaa, on rikollisia valmiina is30. Suomalaisten tietoja, kuvia ja viestejä voi olla tallessa ja kopioina palvelimilla missä päin maapalloa tahansa. Teksti: Kirsi Heiskanen – Kuvat: Heti Sutinen K yberturvallisuus eli digitaalisen maailman turvallisuus on osa nykyihmisten elämää. Ne ovat näppäriä myös pankkija verkkokauppa-asioinnissa. Digi ja teknologia Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman turvallisuutta Kyberturvallisuus saatetaan mieltää asiaksi, joka kuuluu vain tietokoneiden parissa työskenteleville asiantuntijoille ja viranomaisille
• Käytä sähköisissä palveluissa vahvoja salasanoja tai vahvaa tunnistautumista. Annetaan ymmärtää, että vain sinä voit auttaa hädänalaista ja sinun toimintasi ratkaisee hänen tilanteensa parempaan suuntaan. Rikollisten vaikuttamiskeinoja Digimaailman rikolliset pyrkivät vaikuttamaan mieliimme monilla keinoilla. Rikollisille ei pidä vaikenemalla antaa työrauhaa! Yhä useampi ikäihminen on aktiivinen ja näppärä toimija digitaalisessa ympäristössä. Näihin kehotteisiin liitetään omien henkilökohtaisten tietojen, kuten tunnusten ja salasanojen luovuttamispyyntöjä sekä linkkien klikkauspyyntöjä. Rikolliset pyytävät tekaistujen rooliensa suojassa meitä tekemään toimenpiteitä, jotka voivat liittyä salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin. . Huippuedullinen hinta tai uskomaton arpajaisvoitto ovat aivan käden ulottuvilla, kun pitää kiirettä ja toimii pikaisesti. Huijareiden ansoihin voi langeta kuka tahansa. Voidaan uskotella, että kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus ja vain juuri omalle kohdalle on osunut onni upean palkinnon saajaksi. kemään kyntensä tietoihin ja omaisuuteen, joka ei heille kuulu. Jos et nyt heti toimi, niin menetät jotain tai jokin lakkaa toimimasta. • Kiinnitä huomiota viestien oikeinkirjoitukseen ja ilmoitusten ulkoasuun. Digitaalisen maailman turvallisuutta – kyberturvallisuutta, onkin syytä katsoa paljon nykyistä enemmän myös seniorien silmin ja pohtia miten voimme paremmin suojautua rikollisia vastaan myös ikäihmisten näkökulmasta. • Huolehdi käyttämiesi laitteiden tietoturvapäivityksistä. Se onkin rikollisen tavoite – osua oikealla hetkellä pahaa-aavistamattoman uhrin kohdalle. Tarvittaessa kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin, kertoa havaitusta huijausyrityksestä ja vaMiten suojautua digitaalisessa maailmassa. • Pidä huoli henkilökohtaisista tiedoistasi, älä luovuta niitä tuntemattomille. Turvallisuuden tunteeseen tuudittaudutaan, sillä itsellä hallussa olevan tiedon ei koeta olevan arvokasta ja kenenkään mielenkiinnon kohteena. Tästä yhtälöstä verkossa vaanivat rikolliset ovat varmasti mielissään. On tärkeää, ettei tapahtunutta hävetä, vaan siitä kerrotaan eteenpäin. • Tee ilmoitus poliisille, jos tulet huijatuksi. Ihminen ei odota joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi Arjen kiireet ja rutiininomainen tekeminen yhdistettynä tietämättömyyteen parantavat digirikollisten mahdollisuutta onnistua aikeissaan. Uhkailu ja ongelmilla pelotteleminen kuuluvat myös rikollisten keinovalikoimaan. • Harkitse ennen kuin klikkaat linkkejä sähköpostissa tai sosiaa lisessa mediassa. Tyypillistä on, että päätöksiä painostetaan tekemään nopeasti. Vanhustyö 4 • 2022 31. Mitä useampi tietää liikkeellä olevista huijauksista, sitä useampi osaa olla tarkkaavainen ja havaita vaaranpaikat ajoissa. • Luota tunteeseen, jos se kertoo jonkin olevan vinossa ja keskustele asiasta jonkun kanssa. Tulevaisuudessa tämä joukko kasvaa, kuten myös muistisairauksia sairastavien määrä. Myötätuntoon ja auttamisenhaluun puolestaan vedotaan tekaistulla avun tarpeella. Digimaailmassa rikollisen kasvot saattavat olla vaikka parhaan ystävän, viranomaisen tai kaupanalan toimijan. Kaiken muun tekemisen keskellä ihminen ei välttämättä pysähdy miettimään, miksi minulta pyydetään tai vaaditaan jotain, tai miksi juuri tuo henkilö vaatii minua toimimaan juuri nyt. Tietoisuus, tarkkaavaisuus ja epäilevä mielenlaatu ovat tehokkaita suojakilpiä digirikollisia vastaan • Pysähdy ja mieti hätiköimättä ennen kuin toimit jonkin pyynnön tai kehotuksen edessä. roittaa myös läheisiä. Onnistuakseen he huijaavat ihmisiltä tärkeitä henkilökohtaisia tietoja omia tarkoitusperiään varten ja pyrkivät pääsemään käsiksi esimerkiksi pankkitileihin. Yksityiseen henkilöön kohdistuvilla hyökkäyksillä digirikolliset tavoittelevat usein taloudellista hyötyä
Taideyliopiston koordinoima ArtsEqualhanke puolestaan tutki vuosina 2015– Tramps! on äänekäs ja villi muotokuva vastakulttuurista, joka syntyi 1970-luvun lopulla Lontoossa. Teksti: Raisa Karttunen K u va : U rb an Sa le s K u va : Lo w E n d E nää ei onneksi tarvitse todistaa sitä, että taiteella ja kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia. Kevin Hedgen dokumentissa New Romanticsnimellä kulkeneen ryhmän jäsenet muistelevat aikaa, jolloin taiteilijat näkivät nälkää, mutta näyttivät upeilta. Armas-festivaali tuo elämyksiä ja kokemuksia ikääntyneelle väestölle taiteen ja kulttuurin kautta. Plan 75 on japanilainen dystopia tulevaisuudesta, jossa yhteiskunta miettii radikaalejakin keinoja ikääntyneen väestönosan pienentämiseksi. Jo vuonna 2010 Hanna-Liisa (Assi) Liikanen kirjoitti ehdotuksen valtioneuvostolle Taiteen ja kulttuurin hyvinvoinnin toimintaohjelmasta, jonka keskiössä oli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin. 32. Taide lisää hyvinvointia ja auttaa unelmoimaan Taideja kulttuurikokemukset antavat elämyksiä, ideoita ja inspiraatiota arkeen ja niiden merkitys ihmisen hyvinvoinnille tunnustetaan
Tai maisemissa, joita ei ole vielä tullutkaan, Nykänen sanoo. Puhumassa ikääntymisen huippuasiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Samalla tavoitteena on kehittää R&A-festivaalia palvelemaan teemoiltaan ja saavutettavuudeltaan yhä paremmin myös vanhempia kaupunkilaisia sekä tuoda sukupolvia yhteen kulttuurin äärelle. Hankkeen tulosten mukaan taiteella voidaan ehkäistä sairastumista ja tukea hoivatyötä. Unelmat eivät vanhene -elokuvasarja Armas-festivaali on jo viiden vuoden ajan omalta osaltaan ollut tuomassa elämyksiä ja kokemuksia ikääntyneelle väestölle taiteen ja kulttuurin kautta. Sarjaan kuuluu viisi elokuvaa eri puolilta maailmaa: Japanista, Tanskasta, Kanadasta ja Ranskasta. Yksi Armas-festivaalin yhteistyökumppaneista on Suomen suurin elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa. Sen partnereita ovat kunnat, taidelaitokset, vanhusalan järjestöt ja yksittäiset taiteilijat. Sarjan teemoilla ei ole alaikärajaa. Niin kuin taide, myös unelmat kuuluvat kaikille. Tänä vuonna nämä kaksi festivaalia ovat tuottaneet yhdessä Unelmat eivät vanhene/Dreams Never Age -elokuvasarjan, joka nähdään Helsingissä 15.-25.9.2022. – Unelmissa ihminen voi kulkea maisemissa, jotka ovat jo kadonneet. Sarja tarjoaa tarinoita ikääntymisestä yhteiskunnallisena kysymyksenä, kuoleman kohtaamisesta, muistamisen merkityksestä, kapinallisuudesta ja iän mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista ja myös unelmista. Unelmat vapauttavat Taideja kulttuurikokemukset antavat elämyksiä, ideoita ja inspiraatiota arkeen. Nykänen näkee ikääntyneiden kohdalla unelmat ja unelmoinnin ennen kaikkea vapauttavana voimana. Anna-Stina Nykänen on viime vuoden aikana sukeltanut syvälle suomalaisuuteen ja suomalaiseen mielenmaisemaan Helsingin Sanomien ”Tunne Suomi”-juttusarjassaan. Unelmissa ihminen voi olla uudestaan lapsi, tai aikuinen, tai vanhus. Armas-festivaalin kahden viikon aikana on järjestetty parhaimmillaan yli 250 tapahtumaa ympäri Suomen. Kukin toimija vastaa itse omasta ohjelmastaan ja Armas kokoaa näistä yhteen kaksiviikkoisen juhlan. . Lisätietoja kongressista löydät kongressin kotisivuilta: https://events.tuni.fi/gerontologia2023/ 2021, kuinka taide julkisena palveluna voi lisätä hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Tänä vuonna kongressin teemana on Ikääntymisen uusi aika, joka viittaa sekä väestön vanhenemiseen että vanhuuden toimintakyvyn muutoksiin. Tervetuloa Gerontologia 2023 ?kongressiin 8.-10.2.2023 Tampere-talolle Tule kuulemaan uusinta tietoa vanhenemisesta ja ikääntyneiden ihmisten toimintakyvystä, hyvinvoinnista sekä hoidon haasteista ja mahdollisuuksista. Armas toimii sateenvarjo-organisaation tavoin. Tällä kertaa samassa yhteydessä järjestetään myös vuosittaiset Geriatripäivät, mikä laajentaa entisestään tapahtuman monitieteistä ja moniammatillista luonnetta. – Vanhempana harvoin enää unelmoidaan tavarasta tai urasta, Nykänen sanoo. Tapahtuma on perinteisesti joka kolmas vuosi järjestettävä monialainen kongressi, joka kokoaa yhteen laajasti kaikki iäkkäiden parissa toimivat asiantuntijat. Tämä valtakunnallinen taideja kulttuurifestivaali pidetään vuosittain lokakuussa, ja se nostaa esiin ikääntyneitä taiteilijoita sekä ikääntymisen teemoja taiteen ja kulttuurin keinoin. Unelmat vapauttavat paitsi ajasta myös paikasta. Taide ja kulttuuri ovat siis merkittäviä hyvinvoinnin lähteitä. Kongressin järjestävät Tampereen yliopisto ja Gerontologian tutkimuskeskus sekä Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, Suomen Geriatrit ry ja Societas Gerontologica Fennica ry. https://hiff.fi/ https://armasfestivaali.fi/. Ikääntyminen ikään kuin vapauttaa ihmisen unelmat, ja toisaalta unelmien kautta voi myös vapautua iän kahleista. Taiteen tekemisen ja kokemisen kautta omille unelmilleen voi löytää muodon, sävyn tai vaikka äänen
Lisäksi osatyökykyisten työntekijöiden ja eläköityvien määrä oli kasvussa. Teksti ja kuva: Mervi Saari ja Riitta Räsänen S astamalan ikäihmisten asumispalvelujen yli sadan työntekijän työtyytyväisyyskyselyissä toistuivat kehittämistarpeet: vaikutusja urakehitysmahdollisuuksien vähyys sekä johtamisen, työn jaon ja työtilojen ongelmat, joihin työterveyshuollon ja työnohjauksen keinot eivät tehonneet. Tässä artikkelissa termi työntekijä kattaa kaikki asumispalveluiden hoitotyöhön osallistuvat työntekijät: hoitoapulaiset, hoiva-avustajat, lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Työajoilla ja työympäristöllä on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Tätä haastetta lähdettiin yhdessä taklaamaan työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa sekä hankkeen ohjausryhmän kanssa elokuussa 2020 Työsuojelurahaston tuella. Hankkeen pilottiyksiköissä – Anninpirtti ja Jussinkoti – perustehtävä ja työhyvinvoinnin nakertajat olivat samat: vuorovaikutusongelmat, vahvojen persoonien val34. Työntekijät oman työnsä kehittämisen asiantuntijoiksi Sastamalassa tartuttiin työtyytyväisyyskyselyissä nousseisiin haasteisiin ja otettiin työntekijät vahvasti mukaan kehittämään omaa työtään ja työympäristöään
työyhteisölle, työterveyshuollon tuki, työhön paluu mahdollisimman pian terveyden salliessa ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin. Tulevaisuuden ajatuksena on, että esimerkiksi lähihoitaja voisi ottaa isompaa vastuuta tiimien valmentamisesta. Palaute työyhteisöistä on hieno: ”osatyökykyiselle on löytynyt työnkuva, josta tykkää asiakas, työntekijä ja kollega.” Ajatukset jatkosta Kehittämistyö jatkuu asumispalveluissa myös muihin yksiköihin. Tavoite ei ole siirtää suoraan pelkästään hankkeessa luotuja malleja, vaan siirtää tapa kehittää asioita. Monialainen ohjausryhmä tuki hanketta konkreettisesti. Liukuva työaika, joustotyöaika, työaikapankki ja vuosilomasuunnittelun uudistaminen toivat joustoja työntekijöille. Tavoitteena olivatkin aiempaa joustavammat, työhyvinvointia tukevat ratkaisut. Vanhustyö 4 • 2022 35. Työntekijöiden osallistumisella luotiin konkreettinen työhyvinvointikäsite, hankesisältö ja toimenpiteitä työn ja työyhteisön vetoja pitovoimaksi. Johtamista kehitettiin niiden teemojen pohjalta, jotka tulivat esihenkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa esille. Työntekijät kokivat tarvitsevansa tukea oman ajatusmallinsa uudistamiseen jo ennen töihin paluuta siihen, mitä on ennen tehnyt ja mitä tekee jatkossa. . Henkilöstömäärän lisäyksenhän pitäisi mahdollistaa työn tekeminen paremmin omia arvoja noudattaen. Hankkeessa kehitettiin esimiestyön laatua työntekijöiden ja esihenkilöiden näkökulmasta. Yhä useampi työntekijä tekee lyhyempää työaikaa ja lyhyitä työsuhteita, joten työn kokonaistuntimäärä jakautuu useammalle työntekijälle. Työntekijöiden itseohjautuvuuden ja asiantuntijuuden vahvistamiseksi tarvittiin tiimityön kehittämistä. Hankkeessa tehty tiimityön kehittäminen on luonut pohjaa hoitajien urakehitysmahdollisuuksille. Tulokset ennakoivat lyhyemmän työajan etuja. Luomalla asiakastarpeitten mukaisia työvuoroaikoja henkilöstö sai mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihinsa, joissa oli tärkeää nähdä koko yhteisö, ei vain oma tarve. Työkykyä tukevat selkeä työnkuva, avoin keskustelu työyhteisöissä osatyökyvyttömyydestä ja valmennus kulttuuriin muutokseen, osatyökykyisen tunne olla tärkeä Lisätietoa hankkeesta Sastamalan ikäihmisten asumispalveluiden hankkeen tavoitteiksi nousivat vanhustyön vetoja pitovoiman, johtajuuden ja työnjaon sekä henkilöstön vaikutusja urakehitysmahdollisuuksien kehittäminen ja konkreettisiksi keinoiksi työhyvinvointia tukeva työaikasuunnittelu ja työympäristö, sekä osatyökykyisten työntekijöitten työssä jatkaminen. Hankeasiantuntijana toimi YTT Riitta Räsänen. Kehittämistyön raamit olivat aikataulu, yhteiskehittäminen ja pääteemat. Ryhmä innosti, mahdollisti ja paransi tiedonkulkua ja vahvisti itseohjautuvuutta työympäristön ja toiminnan muutoksissa. Asiassa edettiin hienotunteisesti mutta avoimesti järjestämällä osatyökykyisille työntekijöille työpaja, jossa osatyökyisyys sanoitettiin voimavarana, ei ongelmana. Työympäristön vaikutus Jussinkoti aloitti kehittämisen kokoamalla ohjausryhmän muutosten valmisteluun. Työyhteisössä tarkastellaan nyt osaamista ja sen pohjalta mietitään uutta työnkuvaa. Kun Iso koti jakautui Isoja Pikku-Jussiksi, toiminta muuttui asukaslähtöisempään ja paremmin hallittavaksi. Työyhteisöistä löytyi valmiuksia ongelman ratkaisuun. Toimiva työyhteisö tarvitsee hanketyössäkin molemminpuolista luottamusta. On myös pohdittava, miten vanhuspalvelulain tuoma välittömän asiakastyön lisääntyminen näkyy kasvavana laatuna asiakkaiden arjessa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa. Työajoilla työhyvinvointia Anninpirtti pilotoi työaikoja. Pienikin voimavara on mahdollisuus Osatyökykyisten työntekijöiden työskentelymahdollisuuksien ja työhyvinvoinnin edistäminen koettiin tärkeäksi joistakin hiertävistä piirteistä huolimatta. ta, vähäinen keskustelu perustehtävästä sekä sitoutumisongelmat työntekijän rooliin ja työhön. Positiivinen energia näkyy ja palautteissa: työssä on ”kivaa” ja ”helpompi olla”
– Vaikka yksilötason suhtautuminen vanhenemiseen on myönteistä, vastaajista 44 prosenttia näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa vanhuutta pidetään kielteisenä. Vanhustyön houkuttelevuus on heikkoa etenkin nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa, ja 63 prosenttia vastaajista kertoo, että ei pidä vanhustyötä houkuttelevana alana. Hyvä Ikä -messuilla on esillä uusimpia tuotteita ja ratkaisuja asumiseen, hoivaan ja hyvinvointiin. Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempää oli suhtautuminen omaan vanhuuteen. Kyselyssä olivat kattavasti edustettuina eri ikäiset nuorista vanhoihin. Perhe, terveys ja toimeentulo tärkeintä ikäihmisten elämässä Fyysisestä kunnosta, asunnon sopivasta sijainnista ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen ovat vanhuuteen varautumisessa tärkeitä. RAI-välineistöstä ja Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -ohjelmasta saadaan ajankohtaista tietoa THL:n puheenvuoroissa Hyvä Ikä -messuilla ja asiantuntijat ovat tavattavissa myös messuosastolla. Yleisökävijöille messuliput 10€ (ovelta 12€). Ammattilaisten sisäänpääsy veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi netissä. 36. Tapahtumakokonaisuuden järjestävät yhteistyössä Expomark Oy ja Vanhustyön keskusliitto. Tähän kaivataan uusia keinoja, toteaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Moni kokee, että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi tai heitä jopa syrjitään. Teksti: Tuula Sipilä – Kuva: Pixapay K ansalaisten asenteet vanhenemiseen ovat pääosin myönteisiä, mutta moni kokee, että yhteiskunnassamme vanhuutta pidetään kielteisenä. Hyvä Ikä -messut 28.-29.9.2022 Hyvä Ikä 2022 Helsingin Messukeskuksessa ke-to 28.–29.9.2022. RAIvälineistö tulee vuoden 2023 huhtikuussa pakolliseksi ikääntyneiden sosiaalipalveluissa. Kodin turvallisuus, asuinympäristön esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus ovat myös tärkeitä ikääntyvien sujuvassa arjessa ja aiheena useammassa puheenvuorossa messuilla. Vanhustyöhön vaikuttavat mm. Keväällä valmistuneen kyselytutkimuksen tuloksia esitellään syyskuussa Helsingin Messukeskuksessa Hyvä Ikä -tapahtumassa 28.– 29.9.2022. Ennakoimalla voi ikääntymisen tuomiin muutoksiin reagoida ajoissa, ja asuminen voi jatkua halutulla tavalla, vaikka vuosia kertyy. Väestön ikääntyessä vanhustyön ja vanhenemisen aiheet ovat erityisen ajankohtaisia. huoltosuhteen muutokset, uudet hyvinvointialueet sekä sote-keskukset. . RAI antaa tietoa iäkkään toimintakyvystä ja palvelutarpeesta RAI on standardoitu välineistö, jonka avulla saadaan kokonaisvaltaista tietoa iäkkään toimintakyvystä ja palvelutarpeesta. Ongelmia nähdään erityisesti peruspalveluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Asumisen ratkaisut vaikuttavat oleellisesti myös kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden järjestämiseen. Myös asunnon esteettömyydestä huolehtimista ja huomion kiinnittämistä ravitsemukseen pidetään tärkeinä toimenpiteinä. Houkuttelevuutta vanhustyöhön Vanhustyön keskusliiton kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten asenteita koskien vanhuutta, vanhenemista, vanhustyötä ja sukupolvisuhteita
Teksti: Merja Lankinen S uomalaiset suhtautuvat kyselytutkimuksen mukaan vanhuuteen ja vanhenemiseen pääosin myönteisesti. Vaikka yksilötason suhtautuminen vanhenemiseen on myönteistä, koetaan yhteiskunnassamme yleisesti suhtautumisen vanhuuteen olevan kielteisempää. Vain 13 prosenttia vastaajista kokee itsensä vanhemmaksi todellisiin ikävuosiinsa verrattuna. Vanhusta ei jätetä yksin, häntä kuunnellaan, kunnioitetaan ja pidetään hänestä hyvää huolta. Milloin vanhuus alkaa. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä myöhemmin vanhuus heidän mielestään alkaa. Tästä itsensä numeroikäänsä vanhemmaksi tuntevien joukosta jopa puolet ovat alle 35-vuotiaita. Lähes puolet vastaajista vastasi 61–70 välille sijoittuvan ikälukeman ja kaikkien vastaajien keskiarvo asettui 68 ikävuoteen. Nuorimpien vastaajien vastausten keskiarvo oli matalampi ja keskimäärin tämän ryhmän mielestä vanhuus alkaa jo 62-vuotiaana. Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempi suhtautuminen omaan vanhuuteen on. Moni näkee, että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi tai heitä jopa syrjitään. Äitini täyttää tänään 79 vuotta ja elää mielestäni (fyysisistä sairauksistaan huolimatta) hyvää elämää. Lähde: Vanhustyön keskusliiton kyselytutkimus Vanhustyö 4 • 2022 37. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, missä iässä vanhuus heidän mielestään alkaa. Vanhuus alkaa keskimäärin 68-vuotiaana Puolet kyselytutkimuksen vastaajista kokee itsensä nuoremmaksi verrattuna todellisiin ikävuosiinsa. Moni kokee itsensä nuoremmaksi verrattuna todellisiin ikävuosiinsa. Hyvä vanhuus on sellaista, missä saa tukea riittävästi elämässään asioissa, joissa ei selviä enää yksinään. Henkinen vireys on loistavalla tasolla, ja se on kyllä tosi tär keää hänelle itselleen ja meille muillekin! . Erityisesti perhe ja muut läheiset nousivat esiin vastauksissa • yhteisöllisyys muiden alueen vanhusten kanssa • fyysinen ja henkinen terveys • riittävä toimeentulo • mahdollisuus harrastuksiin • turvallinen asuinympäristö • hyvien palveluiden, erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus • mahdollisuus elää omassa kodissa mahdollisimman pitkään • riittävän tuen saaminen • mahdollisuus itsenäiseen elämään • itsemääräämisoikeuden säilyminen • mahdollisuus rauhalliseen elämään ilman huolia. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä myöhemmin vanhuus heidän mielestään alkaa, ja vanhimmassa vastaajaryhmässä vastausten keskiarvo oli 78 vuotta. • riittävät sosiaaliset kontaktit. Mistä koostuu hyvä vanhuus
Teksti: Mirja Hokkanen, Gerontologisen sosiaalityön sosiaaliohjaaja, YAMK-gerontologinen asiantuntijuus opiskelija, Essote Vanhustyön johtajat Esteettömässä hyötypuutarhassa mansikat ovat käden ulottuvilla sekä perunaa pääsee kuokkimaan rollikalla istuen. Olemme kiitollisia mummukan kanssa, että saamme asua paritalossa lähekkäin ja jakaa arjen hetket. 38. Sunnuntaiaamun hetki S unnuntaiaamuna seitsemän aikaan mummukan ja papukan ovelta kuuluu hihkaisu: ”Huomenta, kuinka täällä voidaan. ”Oli taas hieno aamu, hyvää viikon alkua kaikille, olette rakkaita.” Vanhempieni 60-vuotista avioliittoa kunnioittaen. Taas istutaan hetki hiljaa ja nautitaan aurinkoisesta tyynestä aamusta. ”Ensi viikolla on taas käytävä inrissä ja pitää muistaa käydä uusimassa resepti.” Kerrataan vielä läpi suurperheen menot seuraavalle viikolle ja kiitetään sunnuntaiaamun hetkestä. Maalla elettiin lähes omavaraisesti. Välillä istutaan hiljaa ja kuunnellaan luonnon ääniä. ”Kyllä tässä pysyy notkeana vielä, kun täällä maalla on aina tekemistä, puhdetöitä.” Papukka lastaa osan tavaroista rollikkaan ja mummukka kerää tavaroita koriin. Puuhastelu rannassa on ollut hyvää hyötyliikuntaa. Yhdessä päätetään viettää pieni hartaushetki, luetaan päivän sana ja lauletaan virsi Soi kunniaksi Luojan. Järveltä kuuluu kuikan ja joutsenten toitotus. Pistähän anoppi muurikkalettutaikina turpoamaan ja lähdetään rantasaunalle viettämään sunnuntaiaamua.” Paritalomme toisessa päässä mummukka tekee perinteisellä salaisella reseptillä herkullista taikinaa, ja talon toisessa päässä nuoremmat valmistelevat grillija nokipannutarvikkeet. Paritalomme pihapiiriin on tehty hyötypuutarha, jonne pääsee rollaattorilla hiekkapolkuja pitkin tekemään perunamaata sekä poimimaan mansikoita. Papukalle on tärkeää perunanistutus, kasvun seuranta sekä potunnosto. Tietoa puutarhanhoidosta siirtyy vanhemmilta lapsille ja lapsenlapsille. Papukan lapsuudenkodissa oli kymmenen pellavapäätä pienessä ahtaassa mökissä. Nuotiossa rätisee ja savuaa närepuut ja mummukka ohjeistaa laittamaan koivupuuta nuotioon, jotta saadaan tulet eikä savua. Muurinpohjaletut oman maan mansikoilla maistuu ja papukka tuumaa: ”Jos jonkun vanhan vielä saisi takaisin, niin sen, että kaikki vanhat saisi asua lastensa lähellä.” Johon mummukka lisää hörppien nokipannukahvia: ”Tällainen asumismuoto on myös ekologista; yhdellä kauppareissulla tuotte ruokaa meille vanhemmille sekä itsellenne, ruokaillaan saman pöydän ääressä ja hyötypuutarhasta haetaan potut.” Puolenpäivän aikaan sammutetaan nuotio, laitetaan haravat paikoilleen ja vedetään vene rantaan. Kun on syntynyt maalle, kunnioittaa omavaraisuutta. Kasvun seuraaminen on aina yhtä innostavaa. . Yhdessä todetaan, että elämä on hyvää. Ilma on tyyni ja rauhallinen. Rantasaunalla papukka putsaa muurikkaa ja kertoilee samalla tarinoita lapsuudenkodin ajoista, kuinka hän oli savotalla töissä, tehtiin talven puut, sahattiin ja talkoilla pinottiin
Haluan teille kertoa, että en ole ennen tavannut näin ihanaa ihmistä, kun on tämä Pekka Hulkkonen. Hän tuli sovittuna päivänä, keskustelimme ja täytti hakemuspaperit tietokoneella. Päivä oli täynnä viihdyttävää ohjelmaa sekä paljon musiikkia. Juhlassa kuultiin myös samalla alueella toimivan Päiväkoti Kivelän kahden ryhmän lauluesitys. Musiikkiesityksistä juhlapäivänä vastasivat mm. Suuret kiitokset avusta. Saatuaan tiedon avustuksen myöntämisestä sähköpostiin hän soitti minulle iloisia uutisia. PUHEITA, MUSIIKKIA JA KLOVNEJA Juhlahumu levittyi koko seniorikeskuksen alueella. Sosiaalija terveystoimialan johtoa oli paikalla juhlimassa 110-vuotiasta seniorikeskusta. Tapahtuma päättyi Kivelän seniorikeskuksen kummiseurakuntien, Töölön seurakunnan sekä ruotsinkielisen seurakunnan Petrus församlingin tervehdykseen ja suvivirteen. Kivelässä on nykyään sekä suomenettä ruotsinkielistä pitkäja lyhytaikaista asumispalvelua, hoivaa, kuntoutusta ja kotona-asumista tukevia palveluja. OMA JUHLA HENKILÖSTÖLLE Asiakkaille ja muille kiinnostuneille suunnatun ”virallisen” 110-vuotisjuhlan jälkeen henkilöstölle järjestettiin oma juhla, jossa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tutut tanssija Ansku Bergström sekä entinen nyrkkeilijä Elina Gustafsson opettivat henkilökunnalle tanssia ja nyrkkeilyä. Teksti: Minna Hujanen Luonnonläheiset juhlat – 110-vuotias Kivelän seniorikeskus tanssi, soi ja nyrkkeili H aluamme kiittää teitä ja ennen kaikkea korjausneuvoja Pekka Hulkkosta. Tervehdyssanat kuultiin myös sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelujen johtajalta Seija Meripaasilta. Purskahdin itkuun. Sen piha-alueita kehitettiin hyvin varhain, sillä ajateltiin, että kauniilla ympäristöllä on terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävä vaikutus. Toiminta Kivelän alueella alkoi jo 1870-luvulla, jolloin sinne alettiin rakentamaan työja vaivaistalon rakennuksia. Avajaissanat juhlassa lausui Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov sekä eteläisen palvelualueen johtaja Helena Venetvaara. Tarinoita kentältä T öölöön, keskelle Helsingin kantakaupunkia, kätkeytyy vehreä ja historiallinen miljöö, jossa vietettiin perjantaina 10. Hän otti yhteyttä, jos oli kysyttävää, lähetti hakupaperit Aralle, jotta saisimme apua tiensä päässä oleva tuplavarttikaton uusimiseen. kesäkuuta Kivelän seniorikeskuksen 110-vuotisjuhlaa. Meillä on nyt ehjä katto päämme päällä. Kivelän sairaala perustettiin vuonna 1912. Itse emme oikein hallitse. Hän saapui jämptisti ajallaan. Sovimme, että hän tulee käymään meillä. Hän on osaava, asiallinen, täytti kaikki paperit, mitä tarvittiin. Olin sairaalassa ja otin yhteyttä Pekkaan. Henkilöstö pääsi lopuksi myös tanssimaan – sekä nyrkkeilemään. Aune ja Martti Laari Savitaipaleelta Kiitokset Korjausneuvonnalle Vanhustyö 4 • 2022 39. Yleisöä viihdyttivät myös sairaalaklovnit, joiden kanssa Kivelän seniorikeskus aloittaa tiiviimmän yhteistyön syksyllä 2022. iskelmälaulaja Eino Grön sekä klassista viihdemusiikkia ja vanhaa tanssimusiikkia soittava Kalliolan viihdeorkesteri. Tällaisia osaavia, auttavia Pekka Hulkkosia saisi olla Suomessa enemmin
Tutustu ruokaehdotuksiin Valion sivuilla: www.valio.fi/ ammattilaiset/artikkelit/vanhustenviikko/ TAPAHTUMIA VANHUSTENVIIKOLLA Joko teillä on oma Vanhustenviikon ohjelmanne selvillä. Valtakunnallinen pääjuhla pidetään Savonlinnassa. Odotan innolla yhteistyötä ja kohtaamisia kanssanne! Vapaa-ajallani innostun liikkumisesta vesillä ja luonnossa perheen ja ystävien kanssa, kirjoista ja käsitöistä. Vanhustenviikon aloittavaa Vanhustenpäivää vietetään puolestaan jo 69. Vanhustenviikko 2.-9.10.2022 Vanhustenviikko on yksi vanhimmista Suomessa vietettävistä teemaviikoista. Osallistun myös erilaisiin verkostoihin ja työryhmiin. lakiklinikan ja jäsenneuvonnan järjestäminen sekä erilaisiin lainsäädäntöhankkeisiin liittyviin lausuntopyyntöihin vastaaminen. Juridisen tiedon jakaminen ja tuominen sovellettavaksi arkeen kiehtoo minua edelleen. Luontoa lähelle ryhmätoiminnassa • 5.10. Luonto lääkkeenä läpi elämän • 6.10. Merkkaa ajankohta jo kalenteriisi! Seminaaripaikkana on Murikanranta. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40. Naturen som medicin genom livet Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan vtkl.fi/tapahtumat VANHUSTENPÄIVÄN PÄÄJUHLA SAVONLINNASSA Vanhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Savonlinnasalissa sunnuntaina 2.10.2022. Sieltä näet myös muiden järjestämät Vanhustenviikon tapahtumat. Kerro siitä meille, niin voimme mainostaa tapahtumianne Vanhustenviikon Facebookin tapahtumakalenterissa. ww.gcfinland.fi/ HENKILÖSTÖUUTISIA Sari Elomaa, juristi Aloitin elokuun puolivälissä Vanhustyön keskusliiton juristina ja johtoryhmän jäsenenä. Vanhustenviikon teemana on Yhdessä luontoon – joka in oikeus ja ruotsiksi Alla åldrars rätt Tillsammans i naturen. Jokaiselle päivälle on ehdotus päivän menusta ja kahvin kanssa tarjottavasta sekä proteiinipitoinen vaihtoehto. Olen toiminut pitkään sote-juridiikan parissa eri rooleissa, mm. Valtakunnalliset Green Care -päivät 2022 Vuoden 2022 Green Care -päivät järjestetään 3.–4.11. Luonto liikuttaa • 7.10. Sitä on vietetty 1970-luvulta lähtien. Vinkkejä ja ideoita Vanhustenviikon viettoon löytyy sivuilta vtkl.fi. Osallistava luontokävely • 4.10. kerran. Juhlasta näytetään koostelähetys AlfaTV:ssä seuraavasti: • sunnuntaina 2.10 klo 17.00–18.00 • tiistaina 4.10 klo 14.00–15.00 • perjantaina 7.10 klo 11.00–12.00 Lisäksi juhla näytetään su-ma välisenä yönä klo 00.00– 01.00. Juhlaa ovat järjestämässä Savonlinnan kaupunki sekä jäsenyhteisömme Hopea ranta ja Iltakoti. LUONTOAAMUT Virkisty luonnosta Teamsin välityksellä: Luontoaamut Vanhustenviikon aamuissa: • 3.10. palvelutuotantoa ja yleishyödyllistä toimintaa toteuttavan säätiökonsernin palveluksessa. Terälahdessa, Pirkanmaalla. Vanhustyön keskusliiton Anu Jansson ja Laura Rautiainen pitävät tapahtumassa workshopin. Myös ikääntyneiden henkilöiden oikeudet, holhoustoimen edunvalvonta-asiat ja tietosuoja ovat kuuluneet pitkään työtehtäviini. Työurani ensimmäinen vuosikymmen, josta jo onkin aikaa, vierähti asianajajan tehtävissä yksityisoikeuden parissa. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhdistämällä monialaista osaamista ja tekemällä sekä vaikuttamalla asioihin yhdessä. Tehtäviini kuuluu oikeudelliset asiat, mm. VANHUSTENVIIKON MENU Valio on jälleen tänä vuonna luonut ruokamenun Vanhustenviikolle
Jag väntar med intresse på bedömningarna från finländska D-vitaminforskare. Otvivelaktigt kommer man fortfarande att diskutera även doserna som används (i den ovan nämnda undersökningen ändå 50 ug, alltså mer än de 10–20 ug som idag rekommenderas i Finland) och hur den amerikanska undersökningen passar för dessa nordliga breddgrader. Men det lönar sig dock även för dem som arbetar inom äldrearbetet att bekanta sig med den. ELLER ÄR DEN. VITAMINER är förstås nödvändiga för att förebygga och behandla brister, och Arvo Ylppös kunskaper om principer om D-vitamin och förebyggandet av engelska sjukan hos barn har inte försvunnit. Många längtar ju efter sol för både uppiggning och för att ladda D-vitaminbatterierna. Undersökningens budskap var dock hårt: användningen av D-vitamin förhindrade inte benbrott, inte i någon ålder och oberoende av blodets D-vitaminhalt. Författarna till den ovan nämnda ledaren håller dock fortfarande fast vid att bland annat patienter i långvården och andra som inte får tillräckligt med sol gynnas av det. DET ÄR FRÅGA OM en stor undersökning (VITAL) med nästan 26 000 deltagare som gjorts i USA, där man i en kontrollerad miljö undersökte om det finns några fördelar med en D-vitamindos på 50 ug/ dag för att förebygga benbrott hos i genomsnitt friska, över 50-åriga män eller över 55-åriga kvinnor. D-vitamin har ändå haft en särställning bland experterna, men nu har dess betydelse som förebyggare av sjukdomar så smått försvunnit: i större kontrollerade – och därför i vetenskapligt mer pålitliga – undersökningar har man inte kunnat påvisa nyttan i förebyggandet av folksjukdomar. Men idag används extra vitaminer i välfärdssamhället även av sådana som egentligen inte behöver dem och därför har de utvecklats till en verklig miljardbusiness. I alla fall för merparten av befolkningen. Undersökningen publicerades i en ledande medicinsk tidskrift (New England Journal of Medicine, 28.7.) och ledaren som diskuterade resultaten var redan färdig att förkasta hela undersökningen och behandlingen som kretsade kring D-vitamin som värdelös och som orsakar onödiga kostnader. Den senaste som håller på att försvinna är nu nyttan med förebyggandet av osteoporos och benbrott. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik Ledare Vanhustyö 4 • 2022 41. D-vitamin och benbrott N är det här skrivs har den fortsatt vackra sommaren i alla fall beträffande solsken varit bra för de flesta. De finska rekommendationerna för användning av D-vitamin baserar sig också till stor del på det här önskemålet. Från det här naturämnet kommer vi in på en intressant och aktuell forskning som skakar om gällande uppfattningar, som för närvarande inte ser ut att ha fått någon större uppmärksamhet i Finland
Naturanknytningen kan vara spirituell, naturen kan fungera som en fysisk älsklingsplats, vara en hobbymiljö och man kan få estetisk njutning av den. Text: Anu Jansson – Bild: Shutterstock . Välbefinnande med naturmetoder 42. Tillsammans i naturen Att se ett svanpar gav tröst Det finns många sorters naturupplevelser. Naturen passar bra som en målinriktad metod till att upprätthålla, förstärka och rehabilitera människors välbefinnande
Naturbaserade metoder i praktiken Naturbaserade metoder har länge använts i Centralförbundets för de gamlas väls verksamhet. I naturen kan man motionera helt självständigt eller i en trevlig grupp med likasinnade. . För många äldre är naturmiljöerna bekanta och motiverade för det inre för att upprätthålla den egna funktionsförmågan. Naturmorgnar under de gamlas vecka 3–7.10.2022 Centralförbundet för de gamlas väl ger praktiska tips på hur man kan använda naturinriktade metoder. Naturupplevelser har ett samband med bättre hälsa och livskvalitet. I SeniorSurf-verksamheten har man funderat över hur välbefinnandeteknologi och digitalisering kan föra naturen närmare människan, till exempel när man av en eller annan anledning inte kan ta promenadsteg i naturen. Det finns många sorters naturupplevelser. N aturen i dess olika former är närvarande i våra liv från födseln till döden. Den lämpar sig utmärkt som en målinriktad metod och verksamhetsmiljö för att upprätthålla, förstärka och rehabilitera äldre människors välbefinnande. Olika metoder som rör naturen kan öppna behandling och lindring av ensamhet samt fungera som en spegel för upplevelser: ”efter att maken dog fick jag tröst av att se ett svanpar.” Äldre människors beskrivningar av ensamhet som rör naturen, som ”ensamhet är som att klafsa runt i snömodd”, kan till sin form vara viktiga punkter när man tillsammans med experter eller likasinnade funderar på lindrandet av ensamhet. I egenvårdshandledningsverksamheten har naturteman stärkt gruppmedlemmarnas ömsesidiga umgänge och skapat mening i parens vardag i situationer, där minnessjukdom berör. Mer information ges även av: Minna Malin, 050 432 8994, minna.malin@sininauha.fi. De halvtimmeslånga naturmorgnarna ordnas på Teams-plattformen. Man har även börjat utnyttja dem alltmer målinriktat i Green Care-rotningsprocessen som organiseras av Vihreä veräjä. Naturanknytningen kan vara spirituell, naturen kan fungera som en fysisk älsklingsplats, vara en hobbymiljö och man kan få estetisk njutning av den. Det finns en anledning till det. En färsk fisk på matbordet som man precis har fångat eller bären i frysen är betydelsefulla för många och samtidigt naturens gåvor som främjar hälsan. De förbygger till exempel stress, sänker blodtrycket och främjar psykiskt välbefinnande. 9.00–9.30. Organisationerna förbinder sig till en årslång process, där deltagarna med stöd av Vihreä veräjä bearbetar sin naturverksamhet fas för fas vid sidan av det dagliga arbetet. Exempelvis kan upprätthållandet av balansen på en skogsstig vara trevlig som upplevelse och en träningsform som passar mycket bra i ens egen vardag. Naturmetoder med låg tröskel När man blir äldre kan det bli svårare att ta de promenadsteg i naturen som främjar välbefinnandet, till exempel på grund av utmaningar i funktionsförmågan. Även för en aktuell och viktig samhällelig utmaning, ensamheten, kan naturen ge mycket. Under livsloppet får naturen många betydelser, och naturförhållandet är unikt för oss alla. Vanhustyö 4 • 2022 43. Målet med processen är att göra organisationernas naturverksamhet mer synlig, mer planerad och naturligare som en del av den nuvarande verksamheten. Naturen främjar även på många olika sätt äldre människors känsla av betydelse och delaktighet, bland annat genom att man gör saker tillsammans genom social verksamhet. Naturen är också en viktig del av åldringsarbetet. I naturen är det naturligt att upprätthålla olika färdigheter samt förverkliga sig själv. Ta med dig en kaffekopp och kom och lyssna under de gamlas vecka (3–7.10.2022) på naturmorgnarnas experter varje vardag kl. Sådana här naturmetoder med låg tröskel som man kan göra nära och även utnyttja digitalisering för, skulle man kunna börja använda i större utsträckning – såväl hemma som med människor som bor i servicehus. I Vänkretsen-verksamheten som lindrar ensamhet har man däremot målinriktat inkluderat naturinriktning och naturmetoder i både ledarutbildningen och grupprocessen. Då bör man med ledning och stöd föra inslag av naturen och naturmetoder närmare människan, om människan själv inte kan gå ut i naturen eller delta i naturverksamheten. Och det bästa är att naturupplevelser som har planerats och genomförts med äldre kunder berikar mångsidigt det egna arbetet och främjar arbetsvälfärden. I Seniorverksamheten har man till exempel genomfört populära Luonto liikuttaa-motionsutflykter runt om i huvudstadsregionen som baserar sig på äldre människors egna önskemål och behov. Jag uppmuntrar alla experter och frivilliga som verkar i äldrearbetet att utnyttja naturmetoder med låg tröskel. Rönnen på gården, som har varit så betydelsefull för mig sedan barndomen, är bara ett träd bland alla andra för någon annan. Mer information och anmälan https://vtkl.fi/ sv/handelser Centralförbundet för de gamlas väl är med i Green Carerotningsprocessen Experterna i Centralförbundet för de gamlas väl är i år med i Vihreä veräjäs (Sininauhaliitto) Green Care-rotningsprocess. Se mer på Sininauhaliittos webbplats