Liikunta ja ruoka – molempia tarvitaan KESTÄVÄ RUOKA on terveellistä ja ympäristölle ystävällistä SENIORARBETE 4 • 2023 ETÄOPASTUS tuo digiavun kotiin nopeasti Vanhustyo_42023_01-05.indd 1 Vanhustyo_42023_01-05.indd 1 7.9.2023 10.15 7.9.2023 10.15
2 Ravitsemus, liikunta ja elintavat 26–27 30–31 Etäopastus tuo digiavun kotiin nopeasti Jokainen tarvitsee digitukea silloin tällöin. 16–18 Ikääntyneet ja päihteet – puheeksi otto on välittämistä Suhtautuminen alkoholinkäyttöön on muuttunut vähitellen sallivammaksi alkoholikulttuurin muutoksen myötä, joten nykyään myös aiempaa useampi ikääntynyt käyttää alkoholia ja muita päihteitä. On tärkeää löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuova tapa liikkua. 6–7 Kestävä ruoka terveellistä ja ympäristölle ystävällistä Useimmille ikäihmisille kestävä elämäntapa on tuttu. Elettiin sesonkien mukaan, marjastettiin, kalastettiin ja kasvatettiinkin syötävää itse. Erilaiset asumismuodot ja niiden eroavuudet kiinnostavat. 14-15 Liikkumisen hyvät vaikutukset Riittävä päivittäinen liikkuminen kohentaa mielialaa ja muistia, tuo energiaa sekä parantaa kävelykykyä. Vaikka etäopastus voi olla asiakkaalle uusi kokemus, se osoittautuu usein odotettua helpommaksi. Vanhustyö-lehti 5/2023 ilmestyy 22.11.2023 – Ikääntymisen ennakointi SENIORARBETE Vanhustyo_42023_01-05.indd 2 Vanhustyo_42023_01-05.indd 2 7.9.2023 10.16 7.9.2023 10.16. Ikääntyvien asumiseen liittyvät tiedot ovat olleet hajallaan, ja niitä on ollut vaikea löytää. Heidän lapsuudessaan ei ruokaa tuhlattu. Päihdeongelmiin liittyy vahvaa häpeää ja syyllisyyttä, jolloin ongelmia pyritään salaamaan läheisten lisäksi myös sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisilta. Kestävän ruokavalion periaatteet näkyvät hyvin 10 vuotta eläkkeellä olleen tamperelaisen opettajapariskunnan Riitta ja Immo Hietalan ruokatottumuksissa. Se tukee merkittävästi monien pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Varaudu asumistarpeiden muutoksiin ennakoivasti Ikääntyessä harkitaan usein uusia asumisratkaisuja taloudellisista, sosiaalisista ja toiminnallisista syistä. Uuteen asumisen aineistopankkiin on koottu kattavasti tietoa asumisen suunnittelun ja ennakoinnin tueksi. Puhelimessa opitaan uusia taitoja ja ratkotaan ongelmia, ja jos pelkkä puhelinyhteys ei riitä, on digiopastajilla käytettävissään etäyhteys opastettavan seniorin digilaitteelle
Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Liikunta ja ruoka – molempia tarvitaan 5 Toriparlamentti: Ravitsemus, liikunta ja elintavat 6 Ravitsemus, liikunta ja elintavat 6 Kestävä ruoka terveellistä ja ympäristölle ystävällistä 8 Maistuvasta ruuasta energiaa 10 Ravitsemushoidosta helppoa ja vaikuttavaa uudella ratkaisulla 12 Luonnosta hyvinvointia vanhustyöhön 14 Liikkumisen hyvät vaikutukset 16 Ikääntyneet ja päihteet – puheeksi otto on välittämistä 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 TOIMIA-suositukset tukevat toimintakyvyn arviointia 22 Kun olisi jotain tekemistä DIGI JA TEKNOLOGIA 24 Älyhuonekalut ikäihmisten apuna 26 Etäopastus tuo digiavun kotiin nopeasti – puhelimitse voi oppia uutta ja ratkoa yhdessä digipulmia ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Ikäihmisten perhehoitajaksi ryhdytään eri syistä 30 Varaudu asumistarpeiden muutoksiin ennakoivasti OSALLISUUS 32 Vapaaehtoinen luentokerhotoiminta vanhustyön voimavarana 34 Vahvikelinjan merkitys iäkkäille ihmisille TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 35 Jos viettäisimme aikaa ihmisinä 36 Peltosten puutarhassa on kokoonnuttu vuosikymmenien ajan IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI 38 Liikunnan ilo syttyi kuin tulitikku 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Motion och mat – båda behövs 42 Hållbar mat – hälsosam och miljövänlig Vanhustyo_42023_01-05.indd 3 Vanhustyo_42023_01-05.indd 3 7.9.2023 10.16 7.9.2023 10.16. Vanhustyö 4 • 2023 3 Sisällys 4 • 2023 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuvan piirros: Salla Vasenius TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Tuoreista ja asiantuntevista ohjeista ei ole puutetta. Pelkkä proteiinin saannin turvaaminen ei riitä, myös riittävään energian saantiin täytyy kiinnittää huomiota. Seulontaan on olemassa menetelmät. Vajaaravitsemus tai sen riski on suomalaisilla ikääntyneillä tutkimusten mukaan hyvin yleistä. On arvioitu, että vajaaravitsemus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 600 miljoonan euron kustannukset. Silti terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän mukaan vuonna 2019 vain 36 prosenttia kunnista asetti tavoitteita ikääntyneiden ravitsemuksen edistämiseksi. Näin erityisesti on ollut tehostetussa palveluasumisessa ja muistisairailla henkilöillä. Kaksi-kolme vuotta kestäneellä ohjatulla liikunnalla ja yksilöllisellä ravitsemusohjauksella voitiin merkitsevästi vähentää kotona asuvien iäkkäiden liikunnallisen toiminnanvajeen kehittymistä. Selkeästi se todettiin eurooppalaisessa SPRINTT-tutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia, tutkimuksen alussa keskimäärin 79-vuotiaita. Tämä on tutkittu asia. Vuonna 2020 julkaistiin ikääntyneiden ruokasuositukset (www.ruokavirasto.fi) ja viime keväänä on julkaistu uusittu eri potilasryhmien hoitoon painottuva Ravitsemushoitosuositus (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-977-1). Näihin suosittelen tutustumaan. LIIKKUMATTOMUUDEN JA ISTUMISEN haitoista on viime aikoina puhuttu paljon. Tarvittaessa ravinnonsaantia tuetaan kliinisillä täydennysravintovalmisteilla. Lihaskuntoharjoittelu tukee toimintakykyä, mutta tarvitsee tuekseen hyvän ravitsemustilan. IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄN KASVAESSA asiantilaan pitää tarmokkaasti puuttua. Hyvä ravitsemustila tukee ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäisyyttä, mikä tuo säästöjä lääkekuluihin, pidentää mahdollisuutta itsenäiseen elämään ja vähentää myös ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Liikunta ja ruoka – molempia tarvitaan S ekä fyysistä aktiivisuutta että riittävää ravitsemusta tarvitaan ikääntyneitten hyvän toimintakyvyn säilyttämiseksi. ASIANTUNTIJOIDEN EHDOTUS on ollut, että vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa hyvinvointialueilla aktiivisesti käyttöön ikäluokkatarkastuksissa. Tässä tutkimuksessa tuolla toiminnanvajeella tarkoitettiin sitä, pystyykö omatoimisesti kävelemään 400 metriä, siis vaikka kaupassa käymään. Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että asialle myös tehdään jotain. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus Vanhustyo_42023_01-05.indd 4 Vanhustyo_42023_01-05.indd 4 7.9.2023 10.16 7.9.2023 10.16
Kesäkuu oli antoisa ja olen iloinen kaikesta siitä, mitä pääsin kuukauden aikana oppimaan työmaailmasta sekä viestinnästä. 2. 4. Lisäksi osallistuin erilaisiin tapahtumiin sekä kehittämään muitakin viestinnän taitojani. Kun teen itse ruokaa, teen enemmän pakasteeseen sopivaa. En osta valmisruokia, vaan teen ruuan itse. Ehkä en tarpeeksi, mutta jotenkin tuntuu, ettei enää tarvitse energiaa niin paljoa. Kasvatan myös itse kurkkua, tomaattia ja yrttejä omaan tarpeeseen. Vanhustyö 4 • 2023 5 Toriparlamentti Vanhustyo_42023_01-05.indd 5 Vanhustyo_42023_01-05.indd 5 7.9.2023 10.17 7.9.2023 10.17. Lempiruokiini kuuluvat kala sekä myös kana. 3. Pyrin myös käymään silloin tällöin lyhyillä sauvakävelyillä. Jos harrastat, niin mitä ja miten usein. Pyrin pyöräilemään tai sauvakävelemään viikoittain. Teen kaiken itse, joten talon ja pihan hoidossa riittää aina tekemistä, jonka yhteydessä tulee myös liikuttua. 3. Helena Alhola (77) 1. Mikä on lempiruokasi. Liikun 5–6 kertaa viikossa, kerrallaan noin 1,5 tuntia. Talvisin liikutaan myös lumitöiden merkeissä. Pääasiallinen tehtäväni oli tuottaa sisältöä etenkin liiton TikTok-kanavalle, jonne pääsin päivittelemään tunnelmia Senioritoiminnan retkiltä sekä toimistolta. Teetkö ruokaa itse vai hyödynnätkö valmisruokia. Olen ottanut nämä säännöllisemmät elämäntavat saatuani kaksi vuotta sitten diagnoosin syövästä ja olen todennut näiden tehoavan taudin leviämiseen. 4. Teen ruokaa itse. Ympäri vuoden, sään salliessa, pyöräilen ja sauvakävelen. Päädyin ratkaisuun, jotta pystyn kilpaurheilun ohella panostamaan myös opiskeluun. Laitan ruokaa itse, mutta täällä on hyvä kotiruokala, josta haetaan myös valmista kotiruokaa, joka on edullista. Lihapullat. Tarkoitukseni on valmistua vasta keväällä 2025, sillä olen urheilun takia päättänyt venyttää opintojani vuodella. En hyödynnä valmisruokia. 3. En mieti ruuan ravintoarvoja enkä sitä, saanko riittävästi esimerkiksi energiaa. K u va :I lk ka V u o ri n e n Ravitsemus, liikunta ja elintavat 1. 4. Mietin aika tarkkaa ravintoarvoja. 2. Liikuntaa saahaan niin paljon, kuin rahkeissa riittää. Lisäksi tämä on rinnetontti, joten portaitakin tulee käveltyä, vaikka välillä huomaakin nousun tuntuvan. Opiskelen Mäkelänrinteen lukiossa, jossa aloitin tänä syksynä kolmannen vuoteni. Mietitkö ruuan ravintoarvoja. 3. Lempiruokiani ovat kala ja broileri. Haastattelija: Sara Hankonen Toimin kesäkuun ajan viestinnän harjoittelijana Vanhustyön keskusliitossa. Yritän lisäillä kasviksia ja syödä runsaasti salaattia. Meillä on iso piha, jonka kunnossapidon yhteydessä tulee liikuttua paljon. Harrastatko liikuntaa. Vanhustyön keskusliiton viestinnän kesäharjoittelija Sara Hankonen kysyi haastateltavilta seuraavat kysymykset: Tuula Hankonen (77) 1. Harrastan liikuntaa kävellen metsäisillä alueilla. 2. Joskus kuitenkin poikkean kotiruokalounaalla lähistöllä. Teen itse päivittäin esimerkiksi vihersmoothien. 4. 2. En vielä tiedä, mitä tarkemmin haluan tehdä tulevaisuudessa, mutta olen varma, että kesätyökokemus Vanhustyön keskusliitossa oli arvokas kokemus tulevaisuuteni kannalta. Kesällä uin päivittäin uima-altaassani pihallani. Kalervo Mäkinen (79) 1
Teksti: Soili Soisalo – Kuva: Timo Peedu Riitta ja Immo Hietala syövät mielellään kasvisja kalaruokia, jotka luovat pohjan kestävälle ruokavaliolle. Ravitsemus, elintavat ja liikunta Kestävä ruoka – terveellistä ja ympäristölle ystävällistä Kestävä ruoka on ihmiselle terveellistä ja turvallista sekä oman kulttuurin mukaista. Tärkeää on myös, ettei ympäristölle aiheudu ylimääräistä haittaa, kun ruokaa tuotetaan. 6 Vanhustyo_42023_06-23.indd 6 Vanhustyo_42023_06-23.indd 6 7.9.2023 10.33 7.9.2023 10.33
Vanhustyö 4 • 2023 7 Vanhustyo_42023_06-23.indd 7 Vanhustyo_42023_06-23.indd 7 12.9.2023 8.39 12.9.2023 8.39. – Niistä voi löytyä uusia jänniä makuja, ja munakkaaseen uppoavat kaikenlaiset vihannekset, Riitta sanoo. – Nykyään tekee ihan pahaa ostaa norjalaista lohta, Immo toteaa. Syksyllä rouskutellaan kotimaisia omenoita, talvella on sitrushedelmien aika. Riitta rakastaa kokkaamista. Hankkeen verkkosivut: www.ruokavirasto.fi/ikaantyneidenruoka Yhteydenotot: satu.jyvakorpi(a)ruokavirasto.fi Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus käytäntöön on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan hanke 2021–2023 ja osa kansallista Ikäohjelmaa. Varsinkin erilaiset kasvispihvit ovat löytäneet tiensä Hietaloiden ruokapöytään. Tosin eivät Riitta ja Immokaan halua tuhlata, monesti koriin kertyy edullisia kaupan omia merkkejä. Y mpäristöystävällinen ruokavalio sisältää suomalaisten ruokasuositusten mukaista ruokaa eli runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa, usein kalaa, riittävästi pehmeää rasvaa sekä kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Riitta on nuoruudessaan asunut Ranskassa ja saanut sieltä vaikutteita. Kalaa Riitta ja Immo syövät useita kertoja viikossa. Usein hän tekee tupla-annoksen, niin ruokaa voi lämmittää seuraavana päivänä. Heidän tavalliseen ruokapäiväänsä kuuluu Immon aamusmoothie, puurolounas, runsas pääateria alkukeittoineen ja salaatteineen sekä iltapala. Heidän lapsuudessaan ei ruokaa tuhlattu. Sienistä varsinkin suppilovahvero on heidän suosikkinsa. Tai sen voi pakastaa ja käyttää silloin, kun on muita kiireitä eikä ehdi viettää aikaa keittiössä. Onnekseen Hietalat ovat hyväkuntoisia, he poimivat kesällä ja syksyllä marjoja, joita myös pakastetaan talven varalle. Hyvää aivoille ja sydämelle Riitta toimii Pirkanmaan muistiyhdistyksessä, joten hänelle on karttunut tietoa aivoille terveellisestä ruuasta. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön -hanke on toteuttanut vanhemmalle väelle oppaan, joka kannustaa ympäristön kannalta kestävään, terveelliseen syömiseen. Hedelmätkin kannattaa ostaa sesonkien mukaan. Tällainen ruokavalio hellii sydäntä ja aivoja. Hän pyöräyttää esimerkiksi ratatouille-kasvispataa tai pinaattilasagnea päivän pääaterialle. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittaja on Soili Soisalo MMM, ravitsemusasiantuntija. He tekevät kalakeittoa, paistavat silakoita ja hauduttavat uunikalaa. Mieliruuat kalaa ja kasvista Riitasta ruokakaupassa käyminen on mukavaa, joten hän kävelee tai pyöräilee lähikauppaan joka päivä: – Siinä saa kivan pienen kävelylenkin ja kaupassa näkee aina myös tuttuja, joiden kanssa vaihdetaan kuulumiset, Riitta kertoo. Kampanja viesti on, että hyvälaatuinen ruoka, liikunta, yhdessä syöminen ja ruokailo ovat tärkeitä tekijöitä ikääntyneen hyvän ravitsemuksen, toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden – kampanja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöönhanke järjestää syksyllä 2023 ikäihmisille ja heidän läheisilleen kampanjan ”Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa -yhdessä syöden”, jota VTKL on mukana toteuttamassa. Moni eläkeläinen joutuu tulemaan toimeen hyvin pienellä budjetilla. Useimmille ikäihmisille kestävä elämäntapa on tuttu. Siitä saa ihanaa keittoa ja ruokaisaa piirakkaa. Riitta käyttää jopa villivihanneksia, kuten vuohenputkea ja nokkosta. Syksyllä toteutettavan kampanjan teema on sadonkorjuu, ruokailo ja kestävät valinnat ruokailussa. Kalat haetaan isosta marketista yhdessä. Kestävän ruokavalion periaatteet näkyvät hyvin 10 vuotta eläkkeellä olleen tamperelaisen opettajapariskunnan Riitta ja Immo Hietalan ruokatottumuksissa. Pariskunta kannustaa muitakin kokoamaan ruokapiirin eli laittamaan ruokaa ystävien kanssa vuorotellen ja nauttimaan siitä yhdessä. Riitta myös osallistuu hävikintorjuntatalkoisiin ostamalla viimeisen myyntipäivän vuoksi alennettuja tuotteita ja hävikkivihannespusseja. Elettiin sesonkien mukaan, marjastettiin, kalastettiin ja kasvatettiinkin syötävää itse. . Kampanjamateriaalia löytyy runsaasti: infolehtisiä, oppaita, sadonkorjuun ruokakalenteri, valmiita luentoja sekä videoluentoja. Myös sesonkien seuraaminen auttaa pienentämään ruokakuluja. Hän on kokeillut myös uusia kasvipohjaisia, proteiinipitoisia kauraja härkäpapuvalmisteita, joita käytetään kuten jauhelihaa. Hietalat tietävät olevansa hyväosaisia, kun pystyvät valitsemaan kotimaista tai luomua. Syksyllä saa edullisia kaaleja, papuja, kurpitsoita ja tietenkin juureksia. Kainalojutun kirjoittaja on Satu Jyväkorpi, Ruokavirasto. He viihtyvät ruokapöydässä myös perheen ja ystävien seurassa. Yhteistyökumppanit, järjestöt, vanhusneuvostot ja muut toimijat, järjestävät kampanjan tiimoilta paikallisia tapahtumia, yhteisruokailuja, tietoiskuja ja yleisöluentoja. Niinpä hän levittää leivälle kasvimargariinia, käyttää öljyä ruuanvalmistukseen ja ripottelee pähkinöitä ja siemeniä välipalajogurtin päälle. Kotimaisen ja luomuruuan ostaminen tulee kuitenkin usein kalliimmaksi. Hietalat tietävät, että ruokailu merkitsee muutakin kuin ravintoa. Hietalat ostavat mieluiten kotimaista ruokaa ja usein luomutuotteita
Ruokailutottumukset ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta, sillä säännöllinen ruokarytmi ja monipuolinen ruoka auttavat ylläpitämään terveyttä ja hyvää elämänlaatua. Maistuvasta ruoasta energiaa arkeen Hyvä arki syntyy monista osasista: mielekkäästä tekemisestä, antoisista ihmissuhteista, riittävästä unesta ja liikunnasta. Teksti: Taru Karonen 8 Vanhustyo_42023_06-23.indd 8 Vanhustyo_42023_06-23.indd 8 7.9.2023 10.34 7.9.2023 10.34
Valjulta tuntuvan ruoan, vaikka tutun puuron, voi taikoa täyteläisemmäksi rahkalla tai turkkilaisella jogurtilla. Erityisesti pimeänä vuodenaikana D-vitamiinia tulisi nauttia ravintolisänä. Aterioita olisi hyvä olla 4–5 päivässä noin 3–4 tunnin välein. . Ruokailun säännöllisyys, ruoan monipuolisuus sekä riittävä nesteiden saanti vaikuttavat suoraan terveydentilaan ja toimintakykyyn. K u va :I lk ka V u o ri n e n Vanhustyö 4 • 2023 9 Vanhustyo_42023_06-23.indd 9 Vanhustyo_42023_06-23.indd 9 7.9.2023 10.35 7.9.2023 10.35. Rapeutta voi lisätä käyttämällä siemeniä ja pähkinöitä, raikkautta ja kirpeyttä tuovat sitrushedelmät sekä kotimaiset marjat. V aikka ikääntyminen ei sinänsä aiheuta muutoksia ruokavalioon, iän myötä ravitsemukselliset tarpeet muuttuvat ja ruokahalu saattaa heiketä. Vesi virkistää Nestevajaus on ikääntyneellä vakavampi tila kuin nuoremmilla, koska kehossa on vettä vähemmän. Pehmeitä rasvoja saa erityisesti kalasta ja kasviöljyistä. Vajaus voi ilmetä huonovointisuutena, heikotuksena ja jopa kaatuiluna. Yhteisen aterian ääressä voikin vaihtaa suosikkireseptejä, jutella mieluisimmista ruokamuistoista ja tietenkin luoda uusia muistoja. Helpotusta ruoanlaittoon Aterioiden valmistaminen saattaa joskus tuntua työläältä eikä kauppaankaan aina jaksaisi lähteä. Juotavilla maitotuotteilla on vaivatonta täydentää niin päivän pääateriaa kuin välipalojakin. Iltapala olisi hyvä syödä vasta vähän ennen nukkumaanmenoa, jottei verensokeri laskisi yön aikana liikaa. Hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia Pehmeät rasvat hellivät sydäntä ja aivoja. Usein puhutaan ”lämpimistä aterioista” päivän pääaterioina, mutta hyvä ateria voi olla monenlainen: lämmin, kylmä, runsaampi tai välipalatyyppinen, kunhan ruoka on monipuolista ja sitä on riittävästi. Liukenematon kuitu parantaa suoliston toimintaa ja voi ehkäistä ruoansulatuskanavan sairauksia. Myös pähkinöitä ja siemeniä kannattaa syödä pari ruokalusikallista päivässä, vaikkapa puuron joukossa rouheena tai jauheena. Erilaiset suutuntumat lisäävät myös syömisen nautinnollisuutta. Myös kahvia ja teetä voi hyvillä mielin nauttia, sillä ne piristävät ja tekevät hyvää muistille. Ruoan mukana tulevan nesteen lisäksi tulisi päivittäin juoda noin 1–1,5 litraa nestettä. Kuiduilla on kuitenkin useita tärkeitä tehtäviä. Ruokaa kannattaakin valmistaa kerralla reilummin ja syödä samaa ruokaa toisenkin kerran tai pakastaa sopivina annoksina. Suunmukaista sen olla pitää Ruoan täytyy tietysti myös maistua: kukapa tykkäisi syödä sellaista, josta ei saa mielihyvää. Niitä voi myös täydentää itse mieluisiksi. Palvelutaloruokailun lisäksi lounasseuraa saa esimerkiksi kutsumalla naapurin tai ystävän syömään. Eineksetkin ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun ruoanlaitto ei huvita tai onnistu. Muutaman päivän kotivarasta on iloa niissä hetkissä, kun kauppaan ei pääse. Ruoka on muutakin kuin ravintoa: se herättää tunteita ja kirvoittaa mieleen muistoja. Veden lisäksi sopivia juomia ovat esimerkiksi laimennetut mehut, rasvaton maito, piimä tai kasvijuoma. Kasviksia tulisi olla jokaisella aterialla. Miten tasapainoista ruokavaliota sitten voisi ylläpitää vuosien karttuessa. D-vitamiinia saamme muun muassa kalasta, metsäsienistä sekä margariineista ja maitotuotteista, joihin sitä on lisätty. Mahdollisuuksien mukaan voi myös mennä ruokailemaan palvelutalojen lounasravintoloihin, joissa on tarjolla monipuolisia ateriakokonaisuuksia. Makuja hajuaisti heikkenevät usein iän myötä, ja esimerkiksi kyky havaita suolaista ja makeaa vaimenee. Kasvikunnan proteiineja sekä kalaa suosimalla teemme hyvää sekä itsellemme että ympäristölle. Yhdessäolosta iloa Yhdessä syöminen virkistää mieltä ja näin ruokakin voi maittaa paremmin. Suolaa kannattaa kuitenkin lisätä maltilla ja hakea mieluisia makuja erilaisista mausteista ja yrteistä. Proteiinia saa palkokasveista, täysjyväviljasta, kalasta, maitovalmisteista, kananmunasta, broilerista ja lihasta. Kuidunsaanti on riittämätöntä monella suomalaisella. Päivärytmistä puhtia Säännöllinen päivärytmi helpottaa sopivan ruokarytmin löytämistä. Kirjoittaja Taru Karonen toimii kehittämispäällikkönä Marttaliitossa. Liukoinen kuitu puolestaan tasaa aterian jälkeistä verensokerin nousua ja pitää pitkään kylläisenä. Säilykkeet, pakasteet, puurohiutaleet, kuivatut keitot ja kuivaleivät ovat oivia kotivaroja. Riittävä proteiininsaanti yhdessä liikunnan kanssa auttaa puolestaan ylläpitämään lihasvoimaa. Myös ruoanlaitto yhdessä on hauskaa puuhaa ja samalla voi urakoida molempien pakastimiin aterioita tulevaa käyttöä varten. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväviljat, marjat, siemenet ja palkokasvit. Vitamiineja ja kuituja koko kehon hyväksi Runsas ja monipuolinen kasvisten käyttö on avainasemassa vastustuskyvyn ylläpitämisessä ja sydänja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisyssä
Iän myötä ravitsemustila usein heikkenee monista eri syistä. Yhden iäkkään pitkäaikaishoidossa olevan potilaan ravitsemustilan korjaaminen maksaa noin 10 000 euroa, josta ravitsemushoidon osuus on vain n. Ravitsemushoitoon ei ole kuitenkaan yhtä selkeitä ohjeita kuin lääkehoitoon, joten hoitohenkilökunnan osaaminen asiasta korostuu. Ravitsemushoidon käsite on moniulotteinen ja se tarkoittaa paljon muutakin kuin viittä ateriaa päivässä. Ravitsemushoitoon ei ole kuitenkaan yhtä selkeitä ohjeita kuin lääkehoitoon, joten hoitohenkilökunnan osaaminen asiasta korostuu. Samaan aikaan resurssivaje ja henkilökunnan vaihtuvuus luovat helposti tilanteen, jossa ravitsemushoito ei ole oikein kenenkään vastuulla ja se jää kiireisempien tehtävien alle. kaksi proK u va :S h u tte rs to c k 10 Vanhustyo_42023_06-23.indd 10 Vanhustyo_42023_06-23.indd 10 7.9.2023 10.35 7.9.2023 10.35. Kuka vastaa ravitsemushoidosta. vajaaravitsemuksen seulonta, ravitsemustilan arviointi, ravitsemushoitosuunnitelman laatiminen ja sen toteutumisen seuranta sisältäen ravinnonsaannin seurannan. Ikääntyneet tarvitsevat hyvän ravitsemuksen turvaamisessa tukea samalla tavalla kuin lääkehoidossakin. Palveluasumisen ja kotihoidon piirissä hyvä ravitsemushoito helpottaa hoitajien työtä ja vähentää avustamisen tarvetta tukemalla asiakkaiden omaa toimintakykyä, kognitiota sekä mieliRavitsemushoidosta helppoa ja vaikuttavaa uudella ratkaisulla Ikääntyneet tarvitsevat hyvän ravitsemuksen turvaamisessa tukea samalla tavalla kuin lääkehoidossakin. Fysiologiset säätelyjärjestelmät rapistuvat, joten nälänja janontunne eivät enää ohjaa ravinnonsaantia kuten ennen. Teksti: Kati Laine alaa. Ruokailu unohtuu, hampaiden huono kunto vaikeuttaa syömistä, lääkkeet kuivattavat suuta ja aiheuttavat mahavaivoja, yksinäisyys vaivaa, joidenkin ravintoaineiden tarve kasvaa. Ravitsemushoitoon kuuluu mm. R avitsemushoito on merkittävä osa ikääntyneiden terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Hyvällä ravitsemushoidolla voidaan mm. Hyvä ravitsemustila voi myös vähentää lääkehoidon tarvetta ja siten lääkehaittoja. tukea kotona asumista, nopeuttaa sairauksista ja tapaturmista toipumista ja parantaa mielialaa sekä kognitiota
Tällä hetkellä on usein epäselvää, kuka ravitsemushoidon kokonaisuutta johtaa. Suunnitelmaan kuuluu mm. Kaaviossa 1 on pyritty kuvaamaan yksinkertaistettu ravitsemushoidon prosessi ja eri vaiheista päävastuussa oleva ammattilainen. Usein työ jää ruokatilausten ja ruoan tarjoilun tasolle, vaikka lautasella oleva ruoka on vain yksi osa isoa kokonaisuutta. www.muonahealth.com Vanhustyö 4 • 2023 11 Vanhustyo_42023_06-23.indd 11 Vanhustyo_42023_06-23.indd 11 7.9.2023 10.35 7.9.2023 10.35. Ravitsemushoidon hallintaan ja kehittämiseen on nyt olemassa helppokäyttöinen digitaalinen työkalu, joka tukee selkeää, yhdenmukaista ravitsemushoidon prosessia sekä asiakkaiden ravitsemustilaa ja siten säästää merkittävästi hoivan kustannuksissa. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen sotealalle. Tällä hetkellä kotihoidon tai palveluasumisen asiakkaiden ravinnonsaannista ei yleensä kerätä mitattavaa tietoa ja siten muutoksia on vaikeaa huomata. ravitsemusterapeutti Ravitsemushoidon toteutus • Tarpeita vastaava ruoka, ravintolisät, letkuravitsemus • Avustaminen, kuntoutus, ravitsemusohjaus • Moniammatillinen tiimi hoiva-avustajasta ruokapalveluun, lääkäriin, erityisasiantuntijoihin ja johtoon Vaikuttavuuden arviointi • Ravitsemushoidon vaikutusten ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi, kirjaukset • Hoitaja, lääkäri, johto Kaavio 1: Yksinkertaistettu ravitsemushoitoprosessi, mukailtu Ravitsemushoitosuosituksesta (THL 2023) senttia (THL 2023). Seuranta auttaa viestimään hoidosta myös omaisille, jotka ovat ruokailusta usein huolissaan. Sen avulla voidaan nähdä esimerkiksi toimintatapojen tai ruokapalvelun muutoksen vaikutus asiakkaiden vointiin ja ravitsemustilaan. Suunnitelmassa on hyvä olla lisäksi maininta esimerkiksi ylimääräisten välipalojen tai myöhäisiltapalan tarpeesta, mahdollisista ruokailun erityisapuvälineistä sekä erityisammattiryhmien kuten fysiotai puheterapeutin konsultointitarpeesta. Seuranta auttaa todentamaan ravitsemushoitosuunnitelman vaikuttavuutta – saadaanko tehdyillä muutoksilla todella parannettua asiakkaan vointia ja ravinnonsaantia. Keväällä julkaistussa Ravitsemushoitosuosituksessa (THL 2023) kerrotaan eri ammattilaisten roolista prosessissa. MUONAhealth muistuttaa tekemään ravitsemushoitoon liittyviä toimenpiteitä oikea-aikaisesti, auttaa selvittämään heikentyneen ravitsemustilan taustalla olevia tekijöitä sekä pitää kaikki tietoisina kunkin ikääntyneen henkilökohtaisesta ravitsemushoitosuunnitelmasta. Ravitsemushoito on kaikkien hoivaan osallistuvien vastuulla. Varhaisella puuttumisella ja hyvällä hoidolla nämä kustannukset ovat vältettävissä. MNA-seulonta, painonseuranta • Hoitajan vastuulla Ravitsemustilan arviointi • Kliininen arviointi • Ravinnon ja nesteentarpeen ja -saannin arviointi • Lääkärin vastuulla Ravitsemushoitosuunitelma • Ravitsemustilan ylläpitämisen tai korjaamisen keinojen määrittäminen • Ruokatilaus • Lääkäri & hoitaja, tarvittaessa esim. Raportit mahdollistavat myös eri osastojen tai yksiköiden välisen vertailun. Paitsi hoitajan työn helpottamisessa ja asiakkaan terveyden tukemisessa, MUONAhealth toimii myös johdon työvälineenä. MUONAhealth luo raamit ravitsemushoidolle Ravitsemusasiantuntijoiden kehittämä MUONAhealth-sovellus pitää ravitsemushoitosuunnitelman mukana päivittäisissä hoivatyön kiireissä. Vajaaravitsemuksen seulonta • Esim. Ravitsemushoitosuunnitelman sisältö voi myös olla vieras. Kirjoittaja Kati Laine, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti toimii ravitsemushoidon palvelupäällikkönä Ravistamo Oy:ssä. Se on hoitajan apulainen asiakkaiden hyvän ravitsemustilan turvaamiseksi palveluasumisen yksiköissä ja vastaavissa paikoissa, joissa ruokailutilanne on valvottu. annoskoko, erityisruokavaliotiedot, tarvittavat ruoan rakennemuutokset ja ruokavalion tehostamisen keinot. MUONAhealthilla voidaan myös helposti seurata asiakkaiden energian-, proteiininja nesteensaantia ja verrata niitä tarpeeseen. Sille ei oikein selkeää mallia ole olemassa vaan jokainen suunnitelma on yksilöllinen. On selvää, että ruokapalvelu ei ole vastuussa ravitsemushoidosta, vaan se on osa lääketieteellistä hoitoa ja siten terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Sen raportointiominaisuudet tekevät ravitsemushoidon näkyväksi ja seurattavaksi. . Työkalu kulkee kätevästi mukana mobiililaitteilla
Luonnon ja ihmisen yhteiseloa tulee siten tukea kaikissa ikäryhmissä. Suomessa riittää metsää 12 Vanhustyo_42023_06-23.indd 12 Vanhustyo_42023_06-23.indd 12 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Uskomme, että luontoyhteys, joka on luotu vuosikymmeniä sitten, on voimanlähde tässäkin päivässä. On tärkeää huolehtia siitä, että elinvoimaista luontoa on lähellä ja sinne on pääsy meillä kaikilla. Luonnosta hyvinvointia vanhustyöhön Kun luonto voi hyvin, se luo meille ruokaturvaa ja suojaa. Luontoyhteys antaa hyvinvointia ja ehkäisee sairauksia. Ekologinen jälleenrakentaminen tähtää luonnon hyvinvointiin, jossa ihmiskunta voi hyvin talouden toimiessa välttämättömänä reunaehtona. Teksti: Liisa Pietola ja Elina Drakvik – Kuva: Shutterstock L apsuuden tutut tuoksut tuovat mielihyvää. Metsän hapekas ilma, puiden humina ja sateen vahvistama sammaleen tuoksu ovat vanhemmalle polvelle usein tuttuja lapsuudesta. Tässä ajassa luonnon merkitys hyvinvoinnille tunnistetaan yhä selkeämmin
Kaiken kaikkiaan on kannattavaa panostaa luonnon hyvinvointiin ja elinvoimaan, jotta luonto voi puolestaan hoitaa ja suojella meitä. Luontoyhteyden ylläpito vaatiikin suunnitelmallisuutta vanhustyöhön. Ruokaympäristön tulisi tukea myös ruokakulttuuria ja nautinnollista ruokailua, joka lisää mielihyvää ja yhteisöllisyyttä ravitsemuksen lisäksi. Kirjoittajat Liisa Pietola (oik), johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra ja Elina Drakvik, asiantuntija, Terveysdata 2030, Sitra. sekä puhdasta vettä ja ilmaa. Yhteistä ymmärrystä yhteistyöllä Näkymä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyteen virittää meitä toimimaan paremman elinympäristön puolesta. Vanhustyö 4 • 2023 13 Vanhustyo_42023_06-23.indd 13 Vanhustyo_42023_06-23.indd 13 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Ikääntyessä pääsy luontoon usein vaikeutuu. . Lisäksi luonto vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen: luontoympäristössä oleskelu lievittää stressiä ja rauhoittaa. Lähellä tuotettu ja satokausien mukainen ruoka tukee luonnon kantokykyä ja mahdollistaa ruuan tuoreuden. Terveellinen ja puhdas ruoka syntyy yhteistyönä elinvoimaisen luonnon kanssa. Ruokapalvelujen merkitys onkin suuri erityisesti vanhustyössä, jossa yhteiskunnan kannattaa panostaa niihin osana terveydenhoitoa. Luonnossa liikkuminen tukee myös fyysistä jaksamista ja edesauttaa työstä palautumista. Vanhustyössä luontokosketus on asiakkaille usein luontevaa, koska lapsuuden kokemuksissa luonto oli usein enemmän läsnä kuin nykyajan yhteiskunnassa. Helleaallot lisäävät etenkin vanhusten kuolleisuutta. Vanhustyössä ymmärrystä ja ideoita luontokosketuksen vahvistamiseen varmasti löytyy, kun asiakkaita ja heidän mieleisiä hetkiään tai lapsuusmuistojaan kuullaan. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt (myrskyt, tulvat, helleaallot) voivat vaikuttaa suoraan meidän terveyteemme. Muistijälki ja paluu lapsuuden tuttuihin tunnelmiin luonnossa vahvistavat mielihyvää, mikä antaa luontokosketuksen vaalimiselle lisää merkitystä ja vaikuttavuutta. Kaupungistumisen myötä luonto ei aina ole lähellä. Kokemusperäinen tieto on kullan arvoista. Hankinnat ja ruokapalvelut ovat avainasemassa, jotta myös ikäihmiset voivat tehdä kestävämpiä valintoja. Luonto suojaa kuumuudelta. Kaupungeissa huomiota tulisi kiinnittää niin puistojen kuin muidenkin viheralueiden saavutettavuuteen ja esteettisyyteen. Luontoyhteyttä luontokosketuksella Luonto ei voi hoitaa meitä, ellemme mene luontoon ja hae luontoyhteyttä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato ja ilmastonmuutos koettelevat kuitenkin myös meidän luontoamme ja hyvinvointiamme. Lisäksi monimuotoisen luonnon mikrobisto voi suojata meitä immuunivälitteisiltä sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta sekä vähentää tyypin 1 diabeteksen riskiä. Mielihyvää ja terveyttä ravitsevasta ruuasta Luonto turvaa kaikkien ikäryhmien perustarpeita ja hyvinvointia. Ravitsemussuosituksissa on tärkeää tietää, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu. Luonnon terveysvaikutukset ovat merkittäviä Luonnon monimuotoisuus ja luontokosketus lisäävät mikrobialtistusta ja harjoittaa immuunijärjestelmämme toimintaa, mikä voi suojata meitä uusien tartuntatautien kehittymiseltä. Onkin tärkeää panostaa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen istuttamalla metsää ja varjopuita myös kaupunkiympäristöihin. Näin voimme kuluttajina tukea kestävää ja läpinäkyvää maataloutta. Luontokosketus on merkityksellistä kaikille ikäryhmille. Vihreä elinympäristö voi suojata myös atooppiselta ihottumalta. Luontolähtöisiä menetelmiä voitaisiinkin hyödyntää paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin tukemisessa kaikissa ikäryhmissä. Kun maaperä, ilma, vesistöt, pieneliöstö, eläimet voivat hyvin, perustarpeemme eli ruoka, juoma, suoja ja puhtaus voivat tulla tyydytetyiksi. Jokamiehenoikeudet tarjoavat suomalaisille erityisen mahdollisuuden mennä metsään myös yksityisillä mailla, mitä kannattaa hyödyntää. Luonto voi hoitaa ja suojella meitä
Teksti: Anne Honkanen – Kuvat: Fotofuusio On tärkeää löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuova tapa liikkua. 14 Vanhustyo_42023_06-23.indd 14 Vanhustyo_42023_06-23.indd 14 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Se kohentaa mielialaa ja muistia, tuo energiaa sekä parantaa kävelykykyä. Liikkumisen hyvät vaikutukset Liikkuminen tekee hyvää monin eri tavoin
Keksi pieniä tekoja, joilla voit lisätä liikettä tuttuihin, arjessa toistuviin tilanteisiin. . Lihakset vahvistuvat ja tasapaino kehittyy säännöllisen ja nousujohteisen harjoittelun tuloksena myös iän karttuessa. Monipuolista liikettä Omaan päivään kannattaa tehdä mahdollisimman usein liikunnallisia valintoja kuten kävely kauppaan tai portaiden kulkeminen hissin sijaan. Kurkottele, kävele varpailla ja kantapäillä sekä liiku luonnossa päivittäin. Esimerkiksi tee viisi kyykkyä, kun odottelet aamukahvin tippumista tai venyttele, kun katselet uutisia tv:stä. Kävely on tuttu, turvallinen ja helppo tapa kohottaa sykettä ja kuormittaa jalkojen lihaksia ja luustoa. Liikuskele. Jos tunnistat itsessäsi näitä asioita • Laitan kengät jalkaan istuen tai seinään nojaten • Minun on hankalaa keskustella ja kävellä samaan aikaan • Huomaan, että portaissa kävely on vaikeutunut • Olen kaatunut viimeisen vuoden aikana tai kaatuminen pelottaa • Ulkoiluni on vähentynyt • Minulla on vaikeuksia päästä lattialta ylös Kysy liikunnanohjaajalta tai fysioterapeutilta neuvoja harjoitteluun. Jos aloittaa liikunnan pitkän tauon jälkeen, kannattaa lisätä liikkumisen määrää, kestoa ja tehoa vähitellen. Hyviä proteiinin lähteitä ovat mm. 2. Haasta tasapainoa. Ohjattu kuntosalitai ryhmäliikunta on turvallinen ja tehokas tapa kuntoilla. Lähde: UKK-instituutin ja WHO:n liikuntasuositukset 65 vuotta täyttäneille. Vanhustyö 4 • 2023 15 Vanhustyo_42023_06-23.indd 15 Vanhustyo_42023_06-23.indd 15 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Pienillä teoilla vauhtiin Pienillä arkisilla valinnoilla ja teoilla on merkitystä. 4. Vastusta ja toistoja tulee lisätä sitä mukaan, kun voimat ja taidot kasvavat. Tee tuolilta ylösnousuja, ramppaa rapuissa ja jumppaa. On hyvä tauottaa istumista mahdollisimman usein, sillä jokainen askel on hyväksi. Voimaa ja tasapainoa voi treenata kotona esimerkiksi tekemällä tuolilta ylösnousuja, kävelemällä rappusia tai liikkumalla valmiiden ohjelmien avulla. Lyhytkin piipahdus pihalla tai parvekkeella on hyväksi. Vahvista lihaksia. Arjen askareet lisäävät askeleita ja liikettä päivään. Ulkoilun hyötyjä • vaihteleva maasto harjoittaa jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa • virkistää mieltä ja muistia • parantaa unen laatua • lisää vastustuskykyä. Tee tasapaino-, voima-, ja kestävyysliikkeitä. Korvaa paikallaan olo millä tahansa fyysisellä aktiivisuudella aina kun voit. Hengästy. Nauti liikkumisesta luonnossa ja kulje itsellesi mieluisiin paikkoihin. rahka, juusto, kala ja pavut. Kuormita erityisesti jalkojen lihaksia ainakin muutamana päivänä viikossa. Kirjoittaja Anne Honkanen toimii Ikäinstituutin viestintäkoordinaattorina. Niistä voi syntyä pysyviä muutoksia, jotka rakentavat hyvinvoinnin perustaa. Nauti joka aterialla proteiinia. Proteiinia tarvitaan, jotta lihakset säilyttävät voimansa, vastuskyky pysyy hyvänä, haavat paranevat ja jaksat olla liikkeellä. Kohota sykettä liikkumalla reippaasti eli lievästi hengästyen, ainakin kaksi ja puoli tuntia viikossa kävelemällä, uimalla tai hiihtämällä. R iittävä päivittäinen liikkuminen tukee merkittävästi myös monien pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 3. Säännöllisellä kävelyllä on monia terveyshyötyjä: se laskee verenpaiValmiita liikuntaohjelmia ja -videoita maksutta voitas.fi. Liikunta vaatii kunnon eväät Terveellinen ja monipuolinen ruoka sekä säännöllinen syöminen antavat voimaa arkeen ja liikkumiseen. Myös kotija pihatyöt ovat hyvää hyötyliikuntaa. Tankkaa voimaa ja tasapainoa Vahvat jalat auttavat nousemaan ylös tuolista ja hyvä tasapaino ehkäisee kaatumisia. Ulkoile päivittäin Kävely on tuttu, turvallinen ja helppo tapa kohottaa sykettä ja kuormittaa jalkojen lihaksia ja luustoa. netta, parantaa veren rasva-arvoja, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja tasaa verensokeria. Neljä vinkkiä liikkumiseen 1. On tärkeää löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuova tapa liikkua. Yritä liikkua monipuolisesti pitkin päivää ja välttää pitkää paikallaan oloa
P äihteiden käytön ymmärtäminen auttaa lisäämään tietoisuutta ja vähentämään päihteiden käyttöön liittyvää häpeää. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus voi aiheuttaa terveydelle vakavia haittoja, kuten sekavuutta tai kaatumisia. Ikääntyneiden päihdeongelmiin on tarjolla apua ja tukea. Siksi ikääntyneenä on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä veden juomisesta alkoholinkäytön yhteydessä. Ihmiset ikääntyvät hyvin eri tavoin. Päihteidenkäyttö vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin Fysiologisten muutosten takia alkoholin haittojen riski ikääntyessä kasvaa. Ikääntyneiden riskirajat ovat huomattavasIkäihmisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Ikääntyessä kehon nestepitoisuus pienenee ja rasvapitoisuus kasvaa. Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä riippuen terveydentilasta, fyysisestä kunnosta ja lääkityksistä. Runsas alkoholinkäyttö voi johtaa kaatumisiin, muistiongelmiin sekä muihin fyysisiin ja kognitiivisiin haittoihin. Päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt Suhtautuminen alkoholinkäyttöön on muuttunut vähitellen sallivammaksi alkoholikulttuurin muutoksen myötä, joten nykyään myös aiempaa useampi ikääntynyt käyttää alkoholia ja muita päihteitä. Erityisesti ikääntyneiden naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Joillekin ikääntyminen voi merkitä terveyden menettämistä tai yksinäisyyttä. Monilla yleisesti käytetyillä lääkkeillä, kuten diabetes-, verenpainetai verenohennuslääkkeillä, voi olla arvaamattomia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa. Yksi hyvinvointia lisäävä tukimuoto on vertaistuellinen ryhmätoiminta. Teksti: Anna-Leena Nikula K u va :S h u tte rs to c k 16 Vanhustyo_42023_06-23.indd 16 Vanhustyo_42023_06-23.indd 16 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Alkoholin saatavuus on myös helpottunut ja alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt. Ongelmaksi alkoholi muodostuu, kun käyttö on haitallista sekä alkoholia juovalle että tämän ympäristölle. Alkoholin yhteensopivuus lääkityksen kanssa on aina hyvä varmistaa terveydenhuollon ammattilaiselta tai apteekista. Ikääntyneillä ihmisillä ongelmallinen päihteiden käyttö tarkoittaa yleensä ongelmallista alkoholin käyttöä. JoilIkääntyneet ja päihteet – puheeksi otto on välittämistä lekin ikääntyminen merkitsee eläkkeelle jäämisen myötä vapautta toteuttaa omia haaveitaan. Alkoholin riskirajat ja riskikäyttö Moni ikääntynyt ei tiedä käyttävänsä alkoholia liikaa, koska he eivät tunne suosituksia alkoholinkäytön riskirajoista tai annosmääristä. Alkoholin riskikäytöstä puhutaan silloin kun juominen ylittää riskirajat. Joskus päihteiden käyttö lisääntyy, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Koska alkoholi jakautuu elimistössä sen sisältämään nesteeseen, nautittu alkoholimäärä nostaa veren alkoholipitoisuutta korkeammalle kuin nuorempana. Alkoholinkäyttö voi vaikeuttaa myös perussairauksien hoitoa ja ikääntynyt saattaa esimerkiksi unohtaa ottaa lääkkeensä
Elämä lastenlasten kanssa on virkistävän luovaa, mutta myös vaativaa. Näytelmä: Hiirenloukku 1950-luvun Englantiin sijoittuvat Hiirenloukku on tiivistunnelmainen jännitysnäytelmä. Lisätietoa ja valitusmalleja löytyy ecc.fi. He löytävät toisistaan tukea ja turvaa ja kasvavat ihmisinä. Risto Kormilainen: Ukki, ooppa leppäkerttu! Ratkiriemukkaita runoja isovanhemmuudesta (2023) www.vaylakirjat.fi Pihapiirissä piirtäen P ihapiirissä piirtäen -hanke toi sirkusta ja kuvataidetta ikäihmisten kotipihoille Helsingin kaupungin asunnot Oy:n seniorikohteissa 5.8.– 10.9.2023. Seniorikohteiden pihoilla toteutetaan lähiluonnosta inspiroituvia kuvataidetyöpajoja sekä nuorallatanssia ja kuvataidetta yhdistävä Passing Thoughts -nykysirkusesitys. Juuri ennen kuin lumi tukkii tiet, paikalle saapuu poliisi varoittamaan murhaajasta, joka on jättänyt viestin: seuraava uhri löytyy Monkswellin täysihoitolasta. Zero Gravity Company vei osallistavia taidekokemuksia yhteensä neljään Hekan seniorikohteeseen, joissa kussakin vierailtiin kolmesti. Samaan aikaan radiossa poliisi tiedottaa Lontoossa tapahtuneesta murhasta, jonka tekijää etsitään. Kulttuurivinkit Elokuva: Andra akten – Toinen näytös Eva (Lena Olin) on eläkkeelle jäävä fysioterapeutti, joka kaipaa elämäänsä sisältöä. Hän alkaa kärttyisän, aivoinfarktin saaneen entisen näyttelijän Haraldin (Rolf Lassgård) kotihoitajaksi. Tapahtumapaikkana on keskellä maaseutua sijaitseva entinen perintökartano, joka on juuri avattu Monkswellin täysihoitolana. Asiakkaat pääsevät myrskyn läpi kartanoon, mutta vierasjoukko ei tunnu tulevan toimeen keskenään. 18 Vanhustyo_42023_06-23.indd 18 Vanhustyo_42023_06-23.indd 18 7.9.2023 10.38 7.9.2023 10.38. Näytökset: Helsingin Kaupunginteatteri, Arenanäyttämö Ukki, ooppa leppäkerttu! Ratkiriemukkaita runoja isovanhemmuudesta Isovanhemmat ovat tänä päivänä entistä enemmän lastenlasten elämässä ja helpottamassa arjen kuormitusta. Näissä tilanteissa syntyy yhteisiä kokemuksia, jotka kantavat ja kannattelevat läpi elämän. Suomessa hylätystä Vera Kiiskisen ja Anna Heinämaan käsikirjoituksesta syntyi Ruotsissa ohjaaja Mårten Klingbergin käsissä näppärä romanttinen komedia. Hankkeen tuottajana toimii Aida Piirainen. Pihapiirissä piirtäen-hankkeen konseptista vastaavat ja siinä esiintyvät Zero Gravity Companyn taiteilijat Netta Reunanen ja Reija Tapaninen. Kormilainen on julkaissut vuodesta 1976 alkaen yli viisikymmentä teosta. Juuri kun kaikki on valmista ja ensimmäiset asiakkaat saapumassa, lumimyrsky sekoittaa suunnitelmat. Lyhyesti Euroopan kuluttajakeskus palvelee Suomessa Euroopan kuluttajakeskukseen yli 60-vuotiailta tulevat yhteydenotot koskevat yleensä erilaisia deittipalveluja, tuotenäytteiden tilauksia sekä ulkomaisiin timeshare-loma-asuntoihin liittyviä ongelmatilanteita. Tuomalla taide ikäihmisten kotipihoille pyritään madaltamaan kynnystä osallistua taidetapahtumiin ja mahdollistamaan osallistuminen myös sellaisille iäkkäille, joilla on haasteita lähteä kotoa osallistuakseen harrastuksiin tai kulttuuritapahtumiin. Risto Kormilainen on viiden lapsenlapsen isoisä, jonka runot ovat elämänmakuisia ja täynnä iloa lastenlasten kanssa peuhaamisesta
Ikäihmiset ovat olleet mukana kehitystyössä alusta lähtien. Lämpiö on avoinna kaikille. Tutustu lampio.fi terveellistä ja voimaannuttavaa ruokaa 5 1 Sienten ja marjojen poiminta virkistää kehoa ja mieltä! Saaliista voi taikoa maukkaita satokausiherkkuja kuten mantelinen rouskukiusaus: martat.fi/mantelinen-rouskukiusaus 2 Ruoalla saa leikkiä! Yhdistele rohkeasti eri makuja ja värejä lautasella ja tarjoa ystävillekin uusia, herkullisia yhdistelmiä. Tunnetut ja vähemmän tunnetut 65 vuotta täyttäneet ruotsalaiset jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan elämästä eläkeiässä. Palveluun ei tarvitse kirjautua. Ohjelma on nähtävissä Yle Areenalla. 5 Aina ruoanlaitto ei maistu, vaikka ruoka maittaakin. Ruokaisa sateenkaarisalaatti: martat.fi/ruokaisa-sateenkaarisalaatti 3 Päivittäinen ulkoilu tekee hyvää. Lämpiö kokoaa ikääntyneet yhteiseen verkkopalveluun laulamaan, liikkumaan, lukemaan ja katsomaan laadukkaita kulttuuriohjelmia yhdessä. Useimmat ohjelmat ovat maksuttomia. Tarjoile minttuinen hernesosekeitto ulkona ruokatermoksesta: martat.fi/minttuinen-hernesosekeitto 4 Säännöllinen liikunta pitää kehon kunnossa, ja riittävä proteiininsaanti tukee lihasten toimintakykyä. Ennakoi valmistamalla ruokaa kerralla isomman määrän ja pakastamalla sopivan kokoisina annoksina: martat.fi/kasviskaalilaatikko Lisää reseptejä martat.fi/reseptit Studio 65 puhuu ikääntymisestä Uudessa ruotsalaisohjelmassa Studio 65 puhutaan ikääntymisestä ja siihen liittyvistä ennakkoluuloista vaihtuvien vieraiden kanssa. Retkievään voimin jaksaa pidempään, ja ruokahan maistuu parhaalta ulkona. Käyttöön tarvitaan vain tietokone tai älylaite sekä toimiva verkkoyhteys. Martan munakasrullassa proteiinia on yllin kyllin: martat.fi/reseptit/munakasrulla-2. Vanhustyö 4 • 2023 19 Vanhustyo_42023_06-23.indd 19 Vanhustyo_42023_06-23.indd 19 7.9.2023 10.38 7.9.2023 10.38. Mukana on myös kulttuuritoimijoita, järjestöjä ja muita sisällöntuottajia ympäri Suomea. Videopuhelun kautta ohjelmia voi katsoa yhdessä ystävien tai läheisten kanssa ja vaihtaa samalla päivän kuulumiset. Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku ovat kehittäneet Lämpiötä yhdessä suomalaisten yritysten Voolerin ja Codaonen kanssa. Lämpiö tuo kulttuurielämykset kotiin Lämpiö on uusi ikääntyneille tarkoitettu digitaalinen palvelu, joka tuo monipuoliset kulttuurielämykset, kohtaamisen ilon ja mielekästä katsottavaa arkeen
TOIMIA-suosituksiin ja mittariarviointeihin voi tutustua Terveysportin TOIMIA-tietokannassa. Toimintakyvyn arvioinnin tulisi olla jatkumo ja toteutua saumattomasti asiakkaan palvelupolulla. TOIMIA-suosituksissa toimintakykymitKehittäminen ja tutkimus TOIMIA-suositukset tukevat toimintakyvyn arviointia TOIMIA on toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. Arviointitieto auttaa asettamaan tavoitteet ja antaa tietoa edistymisestä. kuten muistia, mielialaa, liikkumiskykyä ja arkisuoriutumista. Tulokset määrittävät, tarvitaanko tarkempaa arviointia. M onet ikääntymismuutokset ja sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn. Toimintakyvyn muutoksia sekä kuntoutuksen ja kuntouttavien toimien tuloksellisuutta voidaan arvioida luotettavasti vain yhdenmukaisesti tehdyillä mittauksilla. Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen kuuluu hyvinvointialueiden lakisääteisiin velvoitteisiin hyvinvointia edistävissä palveluissa sekä sosiaalija terveyspalveluissa ja pitkäaikaisessa hoidossa (980/2012). Arvioitaessa Fysioterapeutti Riku Huomo testaa Anja Seppälän jalkojen lihasvoimaa ja suorituskykyä istumasta seisomaannousutestillä. Toimintakyvyn heikkeneminen voi puolestaan johtaa haasteisiin arjessa. Teksti: Johanna Edgren, Anna-Maija Jäppinen, Hanna Kerminen, Maarit Lind, Annele Urtamo, Marja Äijö ja Satu Havulinna – Kuva: Saara Launis tarit on jaoteltu portaittain toteutettaviksi: Ensin arvioidaan helposti toteuttavilla mittareilla keskeisiä toimintakyvyn osa-alueita, Tiesitkö. 20 Vanhustyo_42023_06-23.indd 20 Vanhustyo_42023_06-23.indd 20 8.9.2023 9.42 8.9.2023 9.42. Tällöin tarvitaan kuntoutusta ylläpitämään ja edistämään toimintakykyä. TOIMIAn iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaryhmä on laatinut suosituksia, joiden tavoitteena on vakiinnuttaa iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointia ja seurantaa
RAIja muut toimintakykymittarit täydentävät toisiaan. . Tarvittaessa ammattihenkilö laatii kuntoutus-, hoitotai palvelusuunnitelman. Iäkkään kotona pärjäämistä voidaan tukea myös kuntoutuksella. Kunnon testaaminen kotona Fysioterapeutti Riku Huomo Tampereen Kotikuntoutuksesta mittasi Anja Seppälän jalkojen lihasvoimaa ja suorituskykyä istumasta seisomaannousutestillä Seppälän olohuoneessa. Siksi toimintakykyä pitää arvioida lyhyelläkin sairaalajaksolla ja verrata saatua tulosta aiempaan. Palvelutarpeen arviointi Iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi tehdään, kun iäkäs ei selviä arjestaan ilman apua tai tällainen tilanne on odotettavissa. Lyhytaikainen sairaalahoito Monenlaiset sairaudet ja tapaturmat voivat johtaa sairaalahoitoon. Lisäksi huomioidaan asiakkaan ja hänen läheistensä näkemykset. Ei siis mitata vain mittaamisen ilosta. Tavoitteiden saavuttamista seurataan tarvittaessa väliarvioinnilla ja aina loppuarvioinnilla. Testaaminen kannustaa liikkumaan ja huolehtimaan omasta terveydestä.” Kaaviokuva.pdf 1 31.8.2023 10.16 kartoitetaan myös toimintakyvyn heikentymisen riskitekijöitä ja jäljellä olevia voimavaroja. Arviointitulosten kirjaaminen asiakastietojärjestelmään on tärkeää yhtenäisen kansallisen toimintakyvyn tietopohjan muodostamiseksi. Koska RAI-arviointivälineistön käyttö on lakisääteistä iäkkäiden säännöllisissä palveluissa toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioitaessa, on RAI-mittareiden käyttö kuvattu myös TOIMIA-suosituksissa. Näin saadaan käsitys, millaista tukea tai kuntoutusta iäkäs tarvitsee ja voidaan suunnitella toimet arjen tukemiseksi. Kotiutuessa tulee huolehtia, että tiedot välittyvät potilasta jatkossa hoitaville tahoille, jotta kuntoutuminen ja seuranta jatkuvat keskeytyksettä. Iäkkään ihmisen toimintakyvyn arviointi eri toimintaympäristöissä. Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä, kuten itsenäisestä harjoittelusta. Kuntoutuksen ammattilainen tukee asiakasta tavoitteiden asettamisessa niin, että tavoitteet tukevat itsenäistä kotona pärjäämistä ja aktiivista arkea. Huomon mukaan testien tekeminen kotona onnistuu yleensä hyvin. Toisinaan käytettävissä olevat tilat rajoittavat mittauksia. Huomo painottaa, että oleellista on saada mittausten avulla kuntoutuja sitoutumaan omaan kuntoutumiseen, oli kyse sitten liikkuvuusja voimaharjoittelusta tai vaikkapa liikkumisen turvallisuutta lisäävän apuvälineen käytöstä. Keskeistä on, että kuntoutus on asiakkaalle mielekästä. Palvelutarpeen arviointi ei aina johda säännölliseen palveluun. Näkee sitten itsekin, onko edistynyt. Kotikuntoutus Ennen kotikuntoutuksen aloittamista arvioidaan toimintakyky, jotta kuntoutus voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisesti asiakkaan omien tavoitteiden mukaisesti. Arviointitulokset kirjataan potilaan hoitoja kuntoutussuunnitelmaan. K aa vio ku va : H an n a K e rm in e n Kirjoittajat Johanna Edgren, THL Anna-Maija Jäppinen, HUS Hanna Kerminen, Tampereen korkeakouluyhteisö Maarit Lind, THL Annele Urtamo, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) Marja Äijö, Savonia Satu Havulinna, THL Vanhustyö 4 • 2023 21 Vanhustyo_42023_06-23.indd 21 Vanhustyo_42023_06-23.indd 21 7.9.2023 10.38 7.9.2023 10.38. Tavoitteena voi olla esimerkiksi kävelymatkan pidentyminen. Anja Seppälä on samoilla linjoilla ja motivoitunut harjoitteluun: ”Se on hyvä, että silloin tällöin testataan kuntoa. Vaikka akuutti sairaus tai vamma parantuisi sairaalassa, voi sairaalajakso heikentää toimintakykyä. Arviointi perustuu ammattihenkilöiden tekemiin kykymittauksiin ja havaintoihin asiakkaan toimintakyvystä sekä kuntoutumisen mahdollisuuksista. Arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen TOIMIA-suositusten tarkoituksena on yhtenäistää toimintakyvyn arviointikäytäntöjä ja varmistaa luotettavien mittareiden käyttö
”Mukavaa tekemistä yhdessä muitten asukkaitten kanssa tarvitaan. Teksti: Suvi Leppäaho, Pauliina Havakka ja Sari Kehusmaa – Kuva: Shutterstock S uuri joukko hoivakotien asukkaita antoi äänensä kuuluviin THL:n kansallisessa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä keväällä 2022. Kaikessa tässä asukkaat ovat mukana suunnittelemassa ja osallistumassa. Toiminnalliseen arkeen kuuluvat esimerkiksi yhdessäolo, mielekäs tekeminen, virkistystoiminta ja mahdollisuus ulkoiluun. Keskustella haluaisin enemmän ja jotakin tekemistä. Muutos voi olla erityisen suuri hoivakotiin muuttaessa, kun aiemmin päivän kulkuun tekemistä ja rytmiä tuoneet askareet saattavat jäädä tyystin. Hoitajat ovat ystävällisiä. Monen ikäihmisen antamassa palautteessa korostuivat puutteet mielekkäässä arkisessa tekemisessä. Mielekäs tekeminen sekä mahdollisuus omannäköiseen olemiseen ja tekemiseen tuovat elämään merkityksellisyyden kokemuksia. Se lisää yhteisöllisyyttä ja mielialakin kohentuu.” ”Haluaisin, että minut kohdataan omana itsenäni omine tarpeineni, ei massana.” ”Kaipaan todella paljon ulkoiluttajaa” Asukkaiden antamasta palautteesta huokui halu ulkoilla enemmän. Kehittäminen ja tutkimus Kun olisi jotain tekemistä ”Hyvä on olla. Talon puolesta ei koskaan.” ”Talvella hoivakodin huollosta vastaava niin heikko esitys, että pihassa ei voinut pyörätuolilla liikkua.” Ulkoilun merkitys mielen hyvinvoinnille ja toimintakyvyn ylläpidolle on merkittävä, minkä vuoksi hoivakotien kannattaisi 22 Vanhustyo_42023_06-23.indd 22 Vanhustyo_42023_06-23.indd 22 7.9.2023 10.38 7.9.2023 10.38. Voisin tehdä jotakin, kun hoitajat antaisivat tekemistä.” Sitaatissa kiteytyy hoivakotien arkea kuvastava asiakaskyselyn tulos: ikäihmiset ovat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun, mutta hoivakodin arki voisi olla toiminnallisempaa. Vastauksista ilmeni, että ulkoilua ei aina kyetty järjestämään hoivakodin henkilökunnan resursseilla eikä ulkopuolisia ulkoiluttajia välttämättä ollut käytettävissä. ”Ulkoilemaan pääsee vain jos omainen vie. Aika ei tahdo kulua ja päivät tuntuvat samanlaisilta
Itse olen huomannut, että esihenkilönä kun on kenttätöissä ja soluttautuu siten muutosagentiksi heidän keskuuteen, saa parhaiten tulosta aikaan. kirjastokäynnit, retket ym. Akateeminen väitöskirja. ”Vahvassa on se ajatus, että asukkaita hoidetaan ja he ovat hoidettavia ja työntekijän tehtävä on hoitaa. Joskus henkilöstö tietämättään ja arkuuttaankin pysyy totutussa työskentelytavassa.” Toimintakulttuurin muutos edellyttää koko henkilöstön ja johdon yhteistä tahtotilaa ja sitoutuneisuutta. Esihenkilöt painottivat ryhmätyöskentelyssä, että toiminnallisen arjen suunnittelu lähtee asukkaista ja heidän toiveistaan. Useasti tämä tarkoittaa myös sitä, että asukkaan toimijuuden ilmaisu vaikeutuu, ja toimijuus siirtyy vähitellen muiden kannateltavaksi. Toimintatavan voi muuttaa asukaslähtöiseksi siten, että asukkailla on mahdollisuus toimia itsenäisesti ja tehdä valintoja. Ulkoilemaan tulee päästä kaikkina vuodenaikoina ja riippumatta siitä, onko asukkaalla saatavilla läheisen apua. ”Muutos tarvitsee toteutuakseen monisyistä vaikuttamista ja vahvoja viestinviejiä. ”Meillä on käytössä ns. Vanhustyö 4 • 2023 23 Vanhustyo_42023_06-23.indd 23 Vanhustyo_42023_06-23.indd 23 7.9.2023 10.38 7.9.2023 10.38. Kysymällä, kuuntelemalla ja toteuttamalla näitä asiakkaalle mielekkäitä asioita. Virkistystoiminnassa asukkaille voi tarjota vaihtoehtoisia askareita, joista asukas voi valita hänelle mieluisinta ja omiin kykyihin sopivaa tekemistä, saada onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta henkilökunnalta. Toimintakulttuurin muutoksessa esihenkilöiden rooli on näyttää tietä omalla esimerkillään ja suhtautumistavallaan. ”elämänkulkulomake”, johon asiakkaan kanssa tai hänen läheisen kanssa kirjataan asiakkaan elämänkulkua ja historiaa sekä elämän aikana merkittäviä asioita ja ilmiöitä. Asukkaiden pystyvyyden tunnetta ja halua olla toimijana voidaan vahvistaa huomioimalla heidän onnistumisiaan, voimavarojaan ja vahvuuksiaan. On hyvä esimerkiksi pohtia sitä, onko hoivakodin arjen keskiössä hoitototoimenpiteiden suorittaminen asukkaille vai asukkaiden hyvän ja mielekkään elämän mahdollistaminen. Ajatusmaailman muuttaminen siihen suuntaan, että meidän asiakkaat eivät hoitamalla ”parane”, vaan tehtävämme on mahdollistaa asiakkaan mielekäs elämä ja vastata asiakkaan tarpeisiin, oli ne sitten sosiaalisia, kulttuurisia tai urheiluun tai mihin tahansa kiinnostuksen kohteisiin liittyviä.” Avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä yhteisö kykenee kyseenalaistamaan rakentavasti nykyiset toimintatavat ja luomaan tilalle uusia toimintatapoja. Tämä tehdään heti muuton jälkeen. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kannustamista ruokailuissa itsenäiseen syömiseen, vaikka se olisikin hitaampaa kuin syöttämisessä avustaen. Yhdessä hyvä tulee. Asiakas tulee tuntea.” Aiheesta lisää Hoivakodin hyvä arki – ikäihmisten palvelujen esihenkilöiden työpajan tuloksia Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta Hoivakotien asukkaiden toimijuus: mitä se on ja miten vahvistaa sitä. Tavoitteena oli törmäyttää tapahtumassa esihenkilöitä ympäri Suomea ja koota tietoa hoivakotien hyvän arjen ratkaisuista. Hoivakodin arkiset tilanteet, kuten virkistystuokiot ja ruokailutilanteet, voivat luoda mahdollisuuksia asukkaan toimijuudelle, mutta ne voivat myös rajoittaa omatoimisuutta. Rohkeudella ja avoimuudella uuteen toimintakulttuuriin Esihenkilöt toivat ryhmätyöskentelyssä esiin, että toisinaan ajatusmallien muuttaminen ja tutusta toimintamallista pois pääseminen on vaikeaa. Kannattaako asiakkaan toimijuuden ja itseohjautuvuuden vahvistaminen. Toimijuuden käsitteen mukaan ihminen toimii tavoitteellisesti, tekee valintoja ja pyrkii hallitsemaan omaa elämäänsä. (2014) Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 2017: 54: 155–158. Käsitteellä viitataan ennen kaikkea ihmisen pystyvyyden tunteeseen ja uskoon omiin mahdollisuuksiinsa. Jyväskylän yliopisto. Hoivakodin henkilöstön haasteena onkin kyky tunnistaa asukkaiden tavoitteita ja tarpeita, kun toimijuuden ilmaisu on hienovaraista tai se voi ilmetä jopa epäloogisena. Toivelistaa tulee myös päivittää, kun asukkaiden toiveet muuttuvat. aktiivisesti etsiä ratkaisuja yhteistyökumppaneiden kanssa ulkoilujen järjestämiseksi. Hoitoja palvelusuunnitelmaan kirjattava ihan konkreettisesti, mitä asiakkaan kanssa on sovittu, kuten esim. Joskus samoihin asioihin on palattava useita kertoja ja käytävä pelisääntöjä läpi, miten meillä toimitaan. Asukkaiden yksilölliset toiveet voidaan kirjata näkyville asukkaiden huoneisiin, jolloin voidaan varmistaa niiden huomioiminen ja toteutuminen. . Monet hoivakotien asukkaat ovat toimintakyvyltään heikkokuntoisia ja monilla heistä on muistisairaus. Lähteet: Punna M, Malinen K, Sevón E, Sihvonen S. Avoimesti, rohkeasti, totuttua toimintaa ravistaen ja ennen kaikkea asukkaita kuunnellen. Virkola E. Kirjoittajat Suvi Leppäaho, projektikoordinaattori, THL Pauliina Havakka, erikoistutkija, THL Sari Kehusmaa, johtava asiantuntija, THL. Toiminnallisen arjen suunnittelu alkaa asukkailta kysymisellä THL järjesti keväällä 2023 ryhmätyöskentelyyn painottuvan tapahtuman vanhuspalvelujen parissa työskenteleville esihenkilöille. Uudet työntekijät ovat myös keino peilata totuttua toimintaa siihen, miten toisaalla toimitaan
Lisäksi peili tunnistaa, milloin ja kuka sen edessä on ollut. H uonekaluteollisuus on jo pitkään kiinnittänyt huomiota huonekalujen ulkonäön ohella niiden käyttöergonomiaan. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja suomalaiset ikäihmiset ovat osallistuneet aktiivisesti kansainväliseen EU-rahoitteiseen BaltSe@nioR-hankkeeseen, jossa on kehitetty asuinympäristöön soveltuvia älyhuonekaluratkaisuja. Haluttaessa tämä tieto voidaan lähettää omaiselle kertomaan kaiken olevan kunnossa, koska henkilö on todennetusti noussut vuoteestaan ja käynyt peilin edessä tuttuun aikaan. Vielä on kuitenkin melko harvinaista, että huonekalut varsinaisesti avustaisivat asukkaita tai tarjoaisivat tukea ja viihdettä arkeen. Teknologialla voidaan lisätä huonekaluihin monenlaisia toiminnallisuuksia. Teksti: Sari Merilampi, Mirka Leino, Johanna Virkki ja Anja Poberznik – Kuvat: Jakub Wittchen Kuva 2: Istumista tarkkailevaa tuolia voidaan käyttää myös pelien ohjaamiseen. Peili voi näyttää muistutuksen kalenteriin lisätyistä tapahtumista, kuten aamun kampaaja-ajasta. Markkinoilla on esimerkiksi tuoli, joka keventää siitä nousemista. Teknologia on muuttamassa tätä asetelmaa. Vähitellen markkinoille on tullut myös huonekaluja, joiden suunnittelussa ikäihmisille tyypillisiä erityistarpeita on huomioitu. Kuvaa peili sen sijaan ei lähetä. Peiliin voi lähettää myös viestejä, jolloin ystävä voi vaikkapa muistuttaa lähestyvästä vierailustaan. Digi ja teknologia 24 Vanhustyo_42023_24-44.indd 24 Vanhustyo_42023_24-44.indd 24 7.9.2023 10.58 7.9.2023 10.58. Peiliin voidaan liittää puheÄlyhuonekalut ikäihmisten apuna Huonekalut ovat keskeinen osa kotia ja voivat hyvin suunniteltuna sujuvoittaa elämistä merkittävästi. Älykäs peili (Kuva 1) tunnistaa käyttäjänsä kasvot ja näyttää käyttäjälle personoitua tietoa, kuten kalenterin, käyttäjää kiinnostavia päivän uutisotsikoita tai säätiedot. Älyhuonekalujen ensimmäisiä koekappaleita Älyä voidaan lisätä melkeinpä mihin tahansa huonekaluun. Erityisesti kotiympäristöissä ja palveluasumisen piirissä näistä lisäominaisuuksista voisi olla hyötyä ja iloa
Tutkimustuloksia Älyhuonekaluihin liittyvän tutkimuksen tulokset ovat luettavissa kokonaisuudessaan englannin kielellä: Sari Merilampi, Anja Poberžnik, Santeri Saari, Trine A Magne, Artur Serrano, Jörg Güttler, Katharina Langosch, Thomas Bock, Modular smart furniture system for independent living of elderly user experience study, Gerontechnology (2020) 19:4 https://journal.gerontechnology.org/currentIssueContent. Tuolin sijasta pelin ohjaamiseen voidaan käyttää myös pelkkää istuintyynyä. Positiivisten käyttökokemusten ohella erittäin kannustava havainto oli myös älyhuonekalujen hyväksyttävyys. Tietoa voidaan käyttää arvioimaan istuma-asentoa ja sen muuttumista, istumaaikoja tai käsistä tarvittavaa apua tuolilta seisomaan noustessa. Tuolia voidaan myös käyttää ohjaamaan liikuntapelejä. aspx?aid=3010 Vanhustyö 4 • 2023 25 Vanhustyo_42023_24-44.indd 25 Vanhustyo_42023_24-44.indd 25 7.9.2023 10.58 7.9.2023 10.58. Paineantureilla varustettu tuoli (Kuva 2) pystyy aistimaan, milloin ja miten henkilö istuu. Ikäihmisten kokemuksia älyhuonekaluista Älyhuonekalujen koekappaleiden kehittämistyöhön osallistui 22 ikäihmistä. Esimerkiksi mäkihyppypelissä pelaaja ohjaa mäkihyppääjää hyppyyn nousemalla tuolista, ja lumilautailupelissä pelaaja ohjaa lumilautailijaa siirtämällä painoaan nojaten oikealle ja vasemmalle. Älyhuonekalujen oletettiin olevan kalliita, joten monipuolisia ominaisuuksia arvostettiin. Alustavat palautteet ovat innostaneet kehittämistyön jatkamiseen uudessa kansainvälisessä ReactiveToo EU-projektissa. Kuva 3:Älyllä varustettu lista tarkkailee kaatumisten varalta. Kuva 1: Älykäs peili näyttää käyttäjälle olennaista tietoa. Tukipalveluun tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on tarjota huomaamatonta turvaa ilman puettavia laitteita tai näkyviä hälyttimiä. Älyominaisuuksista huolimatta huonekalun tulisi täyttää sen ensisijainen tarkoitus. Kirjoittajat Sari Merilampi, dosentti, tutkijayliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Mirka Leino, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Johanna Virkki, Tenure track professori, Tampereen yliopisto Anja Poberznik, tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu Teknologialla uusia ominaisuuksia huonekaluihin. . Näin oli esimerkiksi älytuolin tapauksessa. Säädettävissä tulisivat olla niin älyominaisuudet kuin perinteiset seikat, kuten mitat ja ulkonäkö. Puisiin listoihin (Kuva 3) liitetyt anturit osaavat tunnistaa kaatuneen henkilön. Älyä voidaan lisätä myös rakenteisiin. ohjaustoiminta, jonka kautta peiliä voidaan pyytää esimerkiksi näyttämään eri sisältöjä tai sulkemaan muistutuksia. Uusina ratkaisuina kehitetään parhaillaan älykästä pöytää ja asukasta opastavaa ympäristöä. Tavoitteena on tuoda arkeen iloa ja samalla kannustaa liikkumaan. Keskeiseksi seikaksi älyhuonekaluissa nousi niiden säädeltävyys erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Pelkkä käytön opastus ei riitä, vaan apua tarvittaisiin esimerkiksi älyhuonekalujen säätämiseksi käyttäjän tarpeiden mukaisiksi sekä niiden tuottaman tiedon tulkintaan. Tuolin tulee edelleen olla hyvä istua ja kaunis. Älykkäät huonekalut ovat huomaamattomia eivätkä ne alleviivaa käyttäjän avuntarvetta, vaan ne soveltuvat kenen tahansa kotiin. Ikäihmiset testasivat ja antoivat palautetta, jonka perusteella tuotekehitystä on tarkoitus jatkaa. Pelit esitetään isolta näytöltä, jonka eteen pelituoli asetetaan. Käyttäjäkokemukset olivat myönteisiä etenkin, kun turvallisuuden ohella huonekalun käyttö tuotti iloa. Ohjausliikkeet riippuvat pelattavasta pelistä
Vapaaehtoinen vertaisopastaja antaa yleensä opastusta yhdelle asiakkaalle kerrallaan, jotta molemmat voivat keskittyä käsillä olevaan tilanteeseen: neuvontaan, uuden taidon opetteluun tai ongelmanratkaisuun. Teksti: Emmaleena Niemi – Kuva: Ilkka Vuorinen Digi ja teknologia 26 Vanhustyo_42023_24-44.indd 26 Vanhustyo_42023_24-44.indd 26 7.9.2023 10.58 7.9.2023 10.58. Puhelimessa opitaan uusia taitoja ja ratkotaan ongelmia, ja jos pelkkä puhelinyhteys ei riitä, on digiopastajilla käytettävissään etäyhteys opastettavan seniorin digilaitteelle – mutta vain, jos se tuntuu molemmista hyvältä ajatukselta. V ertaisopastajien antamaa digitukea on järjestetty jo yli 25 vuoden ajan. Vapaaehtoiset digiopastajat ovat taustoiltaan hyvin erilaisia, mutta heitä yhdistää halu auttaa oman osaamisensa ja kokemuksensa pohjalta vertaisiaan eteenpäin digimaailmassa. Jokainen tarvitsee digitukea silloin tällöin, ja moni digiopastaja onkin huomannut, miten työelämän jälkeen digiasioiden Etäopastus tuo digiavun kotiin nopeasti – puhelimitse voi oppia uutta ja ratkoa yhdessä digipulmia SeniorSurf koordinoi valtakunnallista etäopastuspalvelua senioreille. Vaikka etäopastus voi olla asiakkaalle uusi kokemus, se osoittautuu usein odotettua helpommaksi
Palvelun etäopastajat ovat yleensä hieman yli 70-vuotiaita. seniorsurf.fi 25 50 75 100 Sain apua digipulmaani. Tämä on erityisen tärkeää, kun on etäyhteydellä opastettavan laitteella. Digiopastus onkin hyvä esimerkki vapaaehtoistoiminnasta, jossa vapaaehtoiset pääsevät hyödyntämään ja kehittämään edelleen omaa osaamistaan yhdessä asiakkaan kanssa. Silloin digiopastajan on mahdollista muodostaa asiakkaan laitteelle etäyhteys tietoturvallisten ohjelmien avulla. SeniorSurf on kartoittanut ja valinnut ohjelmia etäopastuspalvelun tekniseen toteutukseen. Opastus oli kiireetön. Aurora Innovationin puhelinpalvelua käyttävät tyypillisesti terveydenhuollon toimijat, kuten terveyskeskukset. Yhtiön Suomen ja Baltian maajohtaja Toni Kivinen on iloinen siitä, miten erilaisiin tarpeisiin palvelua voidaan hyödyntää. Etäopastus on usein ihan tavallinen puhelinkeskustelu digiopastajan kanssa, ja puhelinpalvelut asioinnin ja auttamisen välineenä ovat useimmille tuttuja. On paljon mielekkäämpää käydä asia läpi kaikessa rauhassa osaavan ihmisen kanssa, toteaa Kivinen. Lisäksi etäopastajat voivat auttaa myös sellaisten digilaitteiden kanssa, joita ei voi lähikirjastoon viedä mukana, esimerkiksi tulostinten, pöytätietokoneiden ja reitittimien. Useimmiten asiakas on saanut avun digipulmaansa kahden päivän sisällä. Käytössä on esimerkiksi Aurora Innovationin teleQ-takaisinsoittopalvelu, joka nopeuttaa ja helpottaa vapaaehtoisten digiopastajien työtä. Digiapua puhelimitse SeniorSurfissa on havaittu, että moni etäopastuspalvelun asiakas jännittää ensimmäistä opastuskertaa, koska omien digitaitojen ei ajatella riittävän ottamaan apua vastaan etäyhteyksin. Apua on kuitenkin haettu myös erikoisempien ohjelmien käyttöön ja on kysytty myös vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen arkielämässä. Tärkein motivaattori opastajana toimimiseen on auttamisen ilo, kertoo SeniorSurfin etäopastuksessa vapaaehtoisena toimiva Enter ry:n digiopastaja Pauli Säynäväjärvi. Etäopastuspalvelun kautta opastajat eri järjestöistä voivat opastaa senioreita ympäri Suomen. 155 opastuspyyntöä 122 asiakaspalautetta suosittelisi palvelua muille. – Suomessa on merkittävä joukko ikääntyneitä digilaitteiden ja -ohjelmistojen käyttäjiä. Etäopastuksen avulla onkin helpompaa saada tukea akuutteihin digipulmiin kuin rajattuina aikoina auki olevien digiopastuspaikkojen kautta. Kaikki tietävät, miten tympeää voi olla etsiä netistä vastausta esimerkiksi älylaitteen ohjelmiston päivitysongelmiin. Samaan sukupolveen kuuluminen helpottaa usein keskustelua ja rentouttaa pulmien ratkaisua. Etäopastuspalvelun asiakkaiden keskiikä on noin 75 vuotta ja vanhimmat opastettavat ovat olleet lähemmäs 90-vuotiaita. Opastuspyyntöjä on tullut ensimmäisten kuukausien aikana eri puolilta Suomea, ja suurin osa niistä on koskenut digilaitteiden, ohjelmien tai sovellusten peruskäyttöä. Jotta mahdollisimman moni seniori pysyy mukana teknologian kehityksessä ja voi oppia uutta kannustavassa hengessä, on erittäin tärkeää, että he saavat helposti tukea niin pieniin kuin isoihin ongelmiin. Luottamus omaan digiosaamiseeni vahvistui. . Yli puolet digipulmista ratkeavat alle tunnin puhelun aikana, ja tarvittaessa puhelun rinnalle otetaan etäyhteys laitteiden välille. Luottamus on kaiken perusta. Tehokkuusajattelua ei vertaisopastuksessa noudateta, vaan opastukset kestävät niin kauan kuin kestävät, ja jos pulma ei yhdellä opastuskerralla ratkea, voidaan sitä jatkaa myöhemmin. SeniorSurfin etäopastus on ensimmäinen vapaaehtoistoimintaan pohjautuva valtakunnallinen digiopastuspalvelu. Koska etäopastaminen tehdään puhelimen avulla, on tärkeää kuunnella tarkasti avun tarvitsijaa, että osaa opastaa oikeita asioita, ja myös selittää tarkasti, mitä tehdään. Kaikki palvelun opastuspuhelut kulkevat saman puhelinnumeron kautta, ja teleQ:hun kuuluvat videopuhelut auttavat ongelmanratkaisussa sekä rakentavat luottamusta asiakkaan ja opastajan välillä. Kirjoittaja Emmaleena Niemi toimii koordinaattorina Vanhustyön keskusliiton Ikädigituki-hankkeessa. Vanhustyö 4 • 2023 27 Vanhustyo_42023_24-44.indd 27 Vanhustyo_42023_24-44.indd 27 7.9.2023 10.58 7.9.2023 10.58. Viime vuosina digiopastusta järjestävät kansalaisjärjestöt ovat alkaneet järjestää digiopastusta myös etäyhteyksin. – Etäopastajana toimiminen on yleisesti mukavaa ja palkitsevaa puuhaa. Joskus ratkaistavat digipulmat eivät ratkea pelkän puhelinyhteyden avulla. Tunne opastuksen jälkeen Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä tiedot kerätty 6.3.-22.6.2023 SeniorSurfin etäopastuspalvelu asiakaspalautteet, kevät 2023 turvaverkko katoaa. 90% 93% kokee palvelun käytön helpoksi. Ei ole IT-tukea, johon soittaa tai työkaveria, jolta kysyä neuvoa, vaan apua täytyy löytää omatoimisesti tai nöyrtyä kysymään neuvoja lähipiiriltä. Etäopastuksen etuna on, että se on sekä vapaaehtoisen että asiakkaan näkökulmasta paikkaan ja aikaan sitomatonta. Mitä etänä opastetaan. Opastuspuheluita voi tehdä molemmille sopivana aikana eikä olinpaikalla ole väliä
Tehtävän vapaus koetaan voimavarana, mutta epävarmuus kuormittaa. Arjen voimanlähteinä vapaus ja ihmissuhteet Haastateltavat kertoivat, miten perhehoitajuus oli muuttanut arkea, kun omat tarpeet eivät enää olleet etusijalla. Teksti: Minna Laine, Hanni Salo ja Sini Eloranta merkityksellisenä tehtävänä, jota voi toteuttaa omannäköisesti. He kuvasivat, miten ikäihminen otetaan perheenjäseneksi ja arkea eletään yhdessä. Tehtävään houkutteli esimerkiksi sen itsenäinen luonne, mahdollisuus työskennellä kotona, fyysisesti aiempaa kevyempi työ tai asumisjärjestelyt. Kuvailuissa perhehoitajuus näyttäytyi elämäntapana sekä kodin ja itsensä jakamisena ikäihmisen kanssa. Perhehoito on sitä, että annetaan hänelle ja muille tämmöinen hyvä elämisen muoto tai yksi mahdollisuus hyvään elämiseen. Tehtävä on samalla toimeentulon turvaava työ. P erhehoitoliiton Minna Laine haastatteli tutkimuksessaan kymmentä kotonaan toimivaa ikäihmisten perhehoitajaa. Mahdollisuus hyvään elämiseen Haastateltavat kokivat perhehoitajuuden Ikäihmisten perhehoitajaksi ryhdytään eri syistä Kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan on lisääntynyt Suomessa. Tarkoituksena oli kuvata perhehoitajien kokemuksia ja sitä, minkälaisia merkityksiä he antoivat perhehoitajuudelle ja miten se näyttäytyi heidän arjessaan. Silmiin oli osunut lehtijuttu perhehoidosta ja kiinnostus syttyi, vaikkei vanhustyö ollut ennestään tuttua. Haastateltavat kertoivat, miksi olivat ryhtyneet tehtävään, mitkä asiat kuormittivat ja mitkä toivat iloa. Joskus päätökseen vaikutti sattuma. Tutkimus toi esiin, että perhehoitajat pitävät elämäntapaansa arvokkaana. Uuteen totutteku va :M in n a La in e 28 Asuminen ja elinympäristöt Vanhustyo_42023_24-44.indd 28 Vanhustyo_42023_24-44.indd 28 7.9.2023 10.58 7.9.2023 10.58. Syyt aloittaa perhehoitajana olivat hyvin yksilöllisiä, mutta niitä yhdisti elämäntilanne, joka teki muutoksen mahdolliseksi tai halutuksi
Jos sinä et elä, vaan teet töitä. Tulos on samansuuntainen aiempien tutkimusten kanssa (esim. Tutkimus osoittaa, että mikäli ikäihmisten perhehoitajia halutaan lisää, heidän toimintaedellytyksensä on turvattava. Sitovaa vapautta – ikäihmisten perhehoitajien kokemuksia tehtävästään. Heidän osoittamansa luottamus koettiin arvokkaana. Osa perhehoitajista koki, että kotona toimiessa jäi enemmän aikaa omalle perheelle. Leinonen E. 2020). Arjen kuormitusta vähensivät vastuun jakaminen toisen kanssa ja toimiva yhteistyö perhehoitajuudesta vastaavien työntekijöiden kanssa. Osa muutoksista edellyttää yhteiskunnallisia päätöksiä, mutta perhehoitajat kokevat, että myös hyvinvointialueiden työntekijöillä on iso mahdollisuus vähentää koettuja epävarmuuksia. Kirjoitus perustuu Gerontologia-lehdessä 1/2023 julkaistuun artikkeliin: Laine M. Moni korosti tehtävän vapautta ja mahdollisuutta toimia arvojensa mukaisesti. Kyseessä ei ole työsuhde. lu vaati tasapainoilua itsestä ja omista tarpeista huolehtimisessa, kun käsitys omasta ajasta muuttui. Raskaaksi tulee, jos mietit, että olet töissä, etkä elämässä. Kuvan henkilöt eivät liity tutkimukseen. Sosiaalitai terveysalan koulutus vaaditaan, jos hoidettavia on enemmän kuin neljä. Ikäihmisten perhehoitajuus on arkisten asioiden jakamista ja yhdessä elämistä. Arjen kuvailuista nousivat esiin läheisyys, välittäminen ja vastuu ikäihmisestä ihmisenä. Vanhustyo_42023_24-44.indd 29 Vanhustyo_42023_24-44.indd 29 7.9.2023 10.58 7.9.2023 10.58. Kyllä mä olen saanut niin paljon, kun osaisin kaiken sanoiksi pukea, mitä olen saanut. Perhehoitajuutta kuvattiin ihmissuhteena, jossa oma ja ikäihmisen elämä kietoutuvat yhteen. Hoitopalkkiosta, kustannusten korvaamisesta, vapaista ja muusta perhehoitajan tuesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. . Niin tuota, minulla ei oikein ole omasta perhepiiristä kokemustakaan vanhasta ihmisestä ja miten vanhat ihmiset käyttäytyvät ja minkälaista se elämä on. Sehän on eri asia. Perhehoitoliitto ry on toimeksiantosuhteisten perhehoitajien etujärjestö ja perhehoidon asiantuntijajärjestö, joka edistää laadukkaan perhehoidon toteutumista. Olen saanut niin paljon. Silloin se ei ole niin raskasta, kun se on elämistä, ei työtä. Moni arvosti sitä, kuinka paljon hoivatyö oli opettanut ja miten itsetuntemus ja elämäntaidot olivat lisääntyneet. Kirjoittajat Minna Laine toimii Kodista kotiin -hankkeen hankepäällikkönä Perhehoitoliitossa ja Hanni Salo hankesuunnittelijana. Perhehoitoa säätelee perhehoitolaki. Sinä huolehdit perheen yhteisistä asioista, ruoasta, vaatteista, saunasta ja että kaikilla on hyvä olo. Parhaimmillaan tehtävästä saa paljon Perhehoitajiksi ryhtyneillä oli yhteistä halu tehdä hyvää ja tarjota ikäihmisille hoivaa ja hyvän elämän mahdollisuuksia. Tarjolla olevan tuen on oltava riittävää, taloudellista epävarmuutta on vähennettävä ja perhehoidon asiakasvalintojen tulee olla huolellisesti tehtyjä. Vapaapäivien määrää pidettiin vähäisenä ja sitovuutta suurena, mutta toisaalta vapaille annettiin aiempaa suurempi arvo. & Eloranta S. Ulkoisista syistä perhehoidossa olevien ikäihmisten määrä ja perhehoitajan tulot saattoivat vaihdella paljonkin. Sini Eloranta on Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja vanhustyön asiantuntija. Eniten kuormitusta olivat aiheuttaneet tilanteet, joissa perhehoidossa oli ollut ikäihmisiä, joiden huolenpidon tai valvonnan tarve oli suurempi kuin mihin perhehoitaja pystyi vastaamaan. Perhehoitajan tehtävässä se koettiin mahdolliseksi. Epävarmuus ja sitovuus kuormittavat Toimeentuloon ja tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet pohdituttivat. K u va :T im o M ar tt ila Vanhustyö 4 • 2023 29 Toimeksiantosuhteinen ikäihmisten perhehoitaja Perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka arvioidaan koulutuksensa, kokemuksensa tai ominaisuuksiensa perusteella sopivaksi tehtävään ja joka on suorittanut ennakkovalmennuksen. Haastateltavat kertoivat saaneensa uusia ystäviä ikäihmisistä ja heidän läheisistään tai puuttuvat isovanhemmat perheeseensä. Itsenäisestä kotona työskentelystä nostettiin esiin monia hyviä puolia
Millainen asunto olisi minulle sopiva. Vaikka itse viihtyisikin omassa tutussa sohvannurkassa, tilanteet saattavat muuttua. Miten haluaisin asua tulevaisuudessa. M uutokset asumisessa ovat yleensä pitkä prosessi. Mitä aikaisemmin aloittaa toiveiden kartoittamisen, sitä enemmän jää aikaa pohtia niiden toteuttamista juuri itselleen sopivalla tavalla. Omasta kodista, jossa lapset ovat varttuneet ja johon liittyy paljon muistoja, on vaikea muuttaa pois. Miten uusi asuinpaikka voisi edes tuntua kodilta. Uuteen asumisen aineistopankkiin on koottu kattavasti tietoa asumisen suunnittelun ja ennakoinnin tueksi niin ikääntyville itselleen kuin ammattilaisille. Voi käydä niin, että yhtäkkiä koti ympäristöineen ei olekaan enää omiin tarpeisiin sopiva. Asumiseen liittyy myös paljon toiveita ja unelmia ja niitä kannattaa miettiä ja suunnitella hyvissä ajoissa jo ennen eläkkeelle siirtyVaraudu asumistarpeiden muutoksiin ennakoivasti Ikääntyvien asumiseen liittyvät tiedot ovat olleet hajallaan, ja niitä on ollut vaikea löytää. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock mistä. Millainen asuinympäristö on minulle tärkeä. Toi30 Asuminen ja elinympäristöt Vanhustyo_42023_24-44.indd 30 Vanhustyo_42023_24-44.indd 30 7.9.2023 10.59 7.9.2023 10.59. Vastaako nykyinen koti asumiseni tarpeita. Omien unelmien ja toiveiden tarkastelulla pääsee asumisen ennakoinnissa alkuun. Asumisen toiveet Asumisen suunnittelemisessa on hyvä keskittyä uhkakuvien sijasta toiveisiin ja unelmiin, olivatpa toiveet suuria tai pieniä
Aloita suunnittelu ajoissa Aina ei tarvitse muuttaa, mutta ennakoida kannattaa. Toiset haluavat etsiä uuteen elämäntilanteeseen sopivampaa kotia. Yleisimpiä ikääntyneiden henkilöiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Erilaiset asumismuodot ja niiden eroavuudet kiinnostavat. . Voi olla, että uusi sijainti, asumismuoto tai runsaampi palvelutarjonta toimivat paremmin uudessa arjessa ja edistävät hyvinvointia ikääntyessä. Korjausneuvonta on maksutonta, remonttikulut asiakas maksaa itse. Jos pohdinnoissa päädytään asunnon muutostöihin, niin asuntojen korjausneuvojat auttavat asunnon korjausja muutostyön prosesseissa. Kyseessä on aineistopankki, joka ohjaa lukemaan tarkemmat tiedot aina kyseisen aiheen asiantuntijan omille sivuille. Moni saattaa muuttaa joksikin aikaa asumaan vuokralle luopuessaan omistamastaan pientalosta ja harkitessaan seuraavaa siirtoa esim. Senioritalojen ja palveluasumisen hintoja kannattaa selvittää. Ikääntyessä harkitaan usein uusia asumisratkaisuja taloudellisista, sosiaalisista ja toiminnallisista syistä. Mistä löytyy tietoa. Käytännön syistä usea päätyy muuttamaan pienempään asuntoon ja kerrostaloon, joka on hoitamisen kannalta pientaloa yleensä huolettomampi vaihtoehto. Aineistopankista löytyy tietoa myös ammattilaisten tarpeisiin. Asumisen aineistopankki tehtiin vanheneminen.fi-sivustolle ympäristöministeriön rahoituksella ja yhteistyössä Miina Sillanpään Säätiön, Muistiliiton, Suomen Asumisen Avun sekä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Tutustu uuteen asumisen aineistopankkiin osoitteessa vanheneminen.fi/asuminen veet ja unelmat ovat yksilöllisiä, kuten myös ratkaisut. vtkl.fi/korjausneuvonta Uusi asumisen aineistopankki tarjoaa apua Uuteen asumisen aineistopankkiin on koottu kattavasti tietoa asumisen suunnittelun tueksi. Millainen on mahdollinen asunnon myyntiaika. Aina ei tarvitse muuttaa Elämäntilanteen ja toimintakyvyn muuttuessa ei aina ole välttämätöntä muuttaa. Usein jo ihan pienillä kodin muutostöillä voi olla merkitystä siihen, että voi jatkaa turvallisesti asumista nykyisessä kodissaan. Uuteen asumisen aineistopankkiin on koottu mahdollisimman laajasti ikääntyvien asumiseen ja sen ennakointiin liittyviä asioita. Asumisen turvallisuutta voi parantaa esimerkiksi leventämällä ovia, poistamalle kynnyksiä, asentamalla luiskia ja ramppeja sekä erilaisia kahvoja huoneisiin. Mitä minulla on mahdollista maksaa uudesta asunnosta vai muutanko vuokralle. Tarvittaessa korjausneuvojat auttavat myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan etsimisessä. • Millaisia asumisvaihtoehtoja on tarjolla. Vanhustyö 4 • 2023 31 Vanhustyo_42023_24-44.indd 31 Vanhustyo_42023_24-44.indd 31 12.9.2023 8.47 12.9.2023 8.47. Suunnittelu ja oman vanhuuden ennakointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä muutokset nykyisessä kodissa tai muuttaminen kokonaan uuteen vaativat usein pitkää harkintaa ja kypsyttelyä. Aineistopankin ylläpidosta vastaa Vanhustyön keskusliitto. muuttoa toiselle paikkakunnalle. • Millaisia kodin muutostöitä kannattaa tehdä ja saako niihin avustuksia. • Millainen on ikäja muistiystävällinen asuinympäristö. Taloudellisiakin seikkoja kannattaa myös miettiä. Vanhustyön keskusliiton 15 alueellista korjausneuvojaa avustavat kaikkia yli 65-vuotiaita asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Liikkeelle pääsee esimerkiksi tekemällä asumisen pikatestin, jonka avulla voi selvittää, miten nykyinen asumisratkaisu vastaa mahdollisia tulevia tarpeita ikääntyneenä. Uudesta asumisen aineistopankista löytyy tukea useisiin mietityttäviin kysymyksiin: • Miten haluaisin asua tulevaisuudessa. Monet haluavat asua edelleen omassa tutussa kodissaan. • Miten varmistan, että kotoni on esteetön ja turvallinen. Korjausneuvonta palvelee Vanhustyön keskusliiton 15 alueellista korjausneuvojaa avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja kaikkia yli 65-vuotiaita asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Millaisen hinnan saan nykyisestä asunnosta
32 Osallisuus Vanhustyo_42023_24-44.indd 32 Vanhustyo_42023_24-44.indd 32 7.9.2023 10.59 7.9.2023 10.59. Vapaaehtoinen luentokerhotoiminta vanhustyön voimavarana Luentokerhotoiminta hyödyntää Turun Seudun Nivelyhdistyksen järjestämiä Nivelverkko-luentoja ja tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun aiheesta ja omista kokemuksista. Teksti: Sinikka Leino, Annukka Helander ja Kaisa Karvonen – Kuva: Kim Fredriksson Luentokerhon kokoontumisessa Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa aiheena oli ikääntyneiden ravitsemus
Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa toteutettiin luentokerho neljä kertaa keväällä 2023. Luentokerhotoiminta on ollut myös erinomainen keino yksinäisyyden ehkäisyssä. Vapaaehtoiset luentokerhojen vetäjät pystyvät antamaan hyvinvointikeskusten asukkaille jotain sellaista, mitä muu taho ei pysty antamaan: olemaan ihminen ihmiselle ja toimimaan tiedon välittäjänä. Luentokerhojen toiminnan kehittämisessä on tärkeää vieläkin tarkemmin kuunnella osallistujien ajatuksia käsiteltävistä teemoista, esimerkiksi pyytämällä asukkaita valitsemaan vaihtoehdoista itseä kiinnostavia luentoja, lisätä informaatiota sekä pyytää enemmän palautetta tilaisuuksista. Luentokerhotoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Luentokerhotoiminta on osallistujille maksutonta. Toimintaa rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Toimintaa toteutetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) hyvinvointikeskuksissa ja asumispalveluyksikössä Turussa. Luentokerhotoiminnan tavoitteena on tarjota esteetön ja vaivaton tapa hyödyntää Turun Seudun Nivelyhdistyksen järjestämiä Nivelverkko-luentoja sekä kannustaa oma-aloitteiseen tiedon hankintaan ja vertaistukeen. Luentokerhotoiminnan käyttöönotosta ja kokemuksista otamme mielellämme palautetta vastaan toiminnan jatkuvan kehittämisen mahdollistamiseksi. Toimintaa teille. Kevään luentokerhojen teemat olivat luentotallenteiden mukaisesti Mielenterveyden merkitys hyvinvoinnille, Nivelrikon uudet hoitokäytännöt, Hyvä arki ja arjen valinnat sekä Voimaa ja vireyttä ruuasta. Aloittamiseen tarvitaan vain tietokone, äänentoisto sekä verkkoyhteys. Nivelverkko.fi-sivustolla on yli 60 luentotallennetta, jotka ovat kaikkien vapaasti katsottavissa ja yleisötilaisuuksissa näytettävissä. Luentokerhoon osallistujat ovat antaneet palautetta: ”Kiitos, pelastit minun päiväni”, toivoneet toiminnan jatkuvan, kiittäneet asiantuntijavideoiden katsomisesta yhdessä ja keskustelusta sekä kokemusten vaihdosta. Osallistujien osallisuuden kokemusta kannattaa kehittää, sillä osallisuuden kokemuksella on suora vaikutus myös ihmisen toimijuuteen: myönteisesti virittäytynyt näkee mahdollisuuksia eri tavalla, motivoituu ja uskaltaa lähteä mukaan. Vertaistukea ja kohtaamisia Luentokerhotoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Jos olet kiinnostunut luentokertotoiminnan aloittamisesta omalla alueellasi, niin ole yhteydessä Turun Seudun Nivelyhdistykseen. Saat maksutta lisätietoa ja neuvoja toiminnan käynnistämiseen. Kirjoittajat Sinikka Leino toimii vapaaehtoisena luentokerhon vetäjänä. T urun Seudun Nivelyhdistys käynnisti keväällä 2023 luentokerhotoiminnan. Tilaisuudet on hyvä suunnitella etukäteen, luentoja voi tauottaa esimerkiksi keskustelun tai taukojumpan virittämiseksi. Nivelverkon luennot säilyvät sivustolla pääosin neljä vuotta, jolloin myös niiden tieto säilyy ajanmukaisena. Luentokerhoissa katsottiin nivelverkko.fi-sivustolla olevia asiantuntijaluentojen tallenteita ja niiden pohjalta keskusteltiin ja vaihdettiin kokemuksia. Asiantuntijaluennot käsittelevät nivelterveyden eri osa-alueita sekä terveyteen yleisesti liittyviä aiheita, kuten hyvinvointia, hyvää unta ja ravitsemusta. Annukka Helander on Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n toiminnanjohtaja ja Kaisa Karvonen yhdistyksen vapaaehtoistyön koordinaattori. Teemoja valitessamme ohjaajina pyrimme miettimään, mitkä teemat kiinnostaisivat osallistujia. Tapaamiset tarjosivat mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemukseen ja toivat sosiaalisia kontakteja hyvinvointikeskusten osallistujien arkeen. Vanhustyö 4 • 2023 33 Vanhustyo_42023_24-44.indd 33 Vanhustyo_42023_24-44.indd 33 7.9.2023 10.59 7.9.2023 10.59. Näiden lisäksi innostunut vetäjä tai vetäjiä, jotka haluavat keskusteluttaa aiheesta, sillä aiheen asiantuntija ei kenenkään ohjaajan tarvitse olla. Luentokerhon vetäminen on innostavaa ja joka kerta koen toiminnan tärkeyden hyvinvointikeskusten arjessa. Tavoitteena on myös lisätä ikääntyneiden hyvinvointia ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Luentokerhon ohjaajan parhaita hetkiä ovat ne, kun huomaa, että luentokerhotoiminasta on ollut apua ja nähnyt ilon osallistujien kasvoilla. Yhdistyksen toiminnan päätavoite on nivelterveyden edistäminen. Yhteystiedot löytyvät sivustoiltamme: www.nivelposti.fi ja www.nivelverkko.fi paljon: auttamisen iloa, hyvää mieltä ja tuntevat ihan oikeasti tekevänsä jotain tärkeää. Yhdistyksen palveluihin kuuluvat mm. Luentokerhotapaamisia hyödynnettiin myös vertaistuen saamiseen. Luentokerhojen vetäjät saavat itsekin Turun Seudun Nivelyhdistys ry Turun Seudun Nivelyhdistys ry on itsenäinen paikallisyhdistys. asiantuntijaluennot sekä laaja liikuntaja virkistystoiminta. Järjestämme myös ensitietoiltoja tekonivelleikkaukseen meneville. Jäseniä yhdistyksessä on yli 2000. Luentopiirikonseptimme ideaa on helppo hyödyntää eri puolilla Suomea. Luentokerhotoimintaan on osallistunut kerrallaan 6–25 henkilöä. Yhdistyksen tärkeä voimavara on noin 80 vapaaehtoista, joiden merkitys näkyy tilaisuuksien suunnittelussa, erilaisten ryhmien vetäjinä, liikunta-avustajina, retkien vetäjinä, luentoavustajina, esittelijöinä, kahvittajina sekä järjestäjinä erilaisissa tapahtumissa.
Selvitimme, millainen merkitys Vahvikelinjalla on soittajille ja miten tämän tyyppisellä palvelulla voi edistää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta. Opinnäytetyö: Vahvikelinjan merkitys ikääntyneille soittajille https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2023052514079. Haastattelimme tutkimukseen yhdeksän Vahvikelinjan soittajaa. Olemme aiemmilta ammateiltamme lähihoitajia ja esimerkiksi työ kotihoidossa on meille tuttua. Opiskelemme viimeistä vuotta geronoVahvikelinjan merkitys ikääntyneille soittajille “Nää puhelut sinne Vahvikelinjaan, ni ne on kyl nostanu mielialaa.” meiksi Lapin ammattikorkeakoulussa. Se yhteiskunta, joka on mun kodin ulkopuolella, ku mä en pääse minnekkään juurikaan.” Kirjoittajat ja opinnäytetyön tekijät: Tiina Pintamo-Kenttälä ja Anne Härkönen. Lisäksi se on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta tärkeä. K u va : Sh u tt e rs to c k 34 Osallisuus Vanhustyo_42023_24-44.indd 34 Vanhustyo_42023_24-44.indd 34 7.9.2023 10.59 7.9.2023 10.59. Mielestämme on hienoa, että kaiken sen keskellä tämä ikääntyneille kohdennettu virkistävä puhelinpalvelu sai alkunsa. Työmme kautta olemme nähneet ikääntyneiden asuvan yksin kaukana palveluista, ja myös sen, kuinka paljon yksin asumiseen voi liittyä yksinäisyyttä. Tuloksista voi päätellä, että Vahvikelinja on merkityksellisin säännöllisesti soittaville ja heille, joilla on vähäisesti muita sosiaalisia kontakteja. Vahvikelinjalla on myös yksinäisyyttä lievittävä vaikutus. “No sillä on aika suuri merkitys siinä mielessä, et ihan niinku mulla olis joku turvallinen ystävä, vaikka mulla ei oo ketään turvallista ystävää.” Olemme kokeneet opinnäytetyön aiheen mielenkiintoiseksi, sillä se sisältää keskeisiä asioita ikääntyneen sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn liittyen. “Siis et on tällast palvelua, et sitä alkaa tuntuu et se yhteiskuntaki on humaani ja inhimillinen. Saamiemme vastausten perusteella näyttäisi siltä, että Vahvikelinjan merkitys on ikääntyneiden sosiaalisenja psyykkisen toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistaminen. Vahvikelinja edistää sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta tarjoamalla ikääntyneille soittajille tärkeitä keskustelumahdollisuuksia. . Soittajat saavat kokemuksen siitä, että he ovat tärkeitä ja osa yhteiskuntaa. Vahvikelinjassa he saavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mitä puhelun aikana tehdään, mikä edistää heidän osallisuuttaan. Vahvikelinja on pääasiassa erittäin tärkeä ja merkityksellinen palvelu ikääntyneille soittajille. Tämä on lisännyt kiinnostusta siitä, kuinka sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta voisi ikääntyneillä edistää ja tukea eri tavoin. Vahvikelinjan idea syntyi kaikille oudon ja monien mielestä jopa pelottavankin koronapandemian alkaessa leviämään Suomeen. Ajattelemme, että tämä tutkimus oli aiheellinen ja hyödyllinen tehdä, koska Vahvikelinjasta ei ole tehty aiempia tutkimuksia. T eimme opinnäytetyönä laadullisen tutkimuksen Vanhustyön keskusliitolle
Lämpö saattoi meidät yhteisymmärrykseen, että nyt on nautittava. Sitäkin, ettei iän tarvitsisi välttämättä määrätä mediassa kohderyhmää aina niin joustamattomasti. Puutarhassa istui kaksi ihmistä, jotka ihmettelivät kesää. Samaa mieltä lienee ollut myös opettaja, joka käytti työtämme esimerkkinä valmistumisemme jälkeenkin. Miksi nähdä niin vähän, kun nähtävää on niin paljon. Esitelmämme ansiosta jäin miettimään sitä asiayhteyttä, jossa eri ikäisiä ihmisiä kuvataan. Jo hiljainen istuskelu teki iltapäivistä puutarhassa arvokkaan. Jos jakaisimme maailmamme ja viettäisimme aikaa ihmisinä. Siellä ikä ja kaksi maailmaa jäivät taustalle – ei niillä ollut väliä. Tehdään iästä numero O limme levittäneet ympärillemme sanomalehtiä. Olisi hienoa, jos tulevat viisitoistavuotiaat voisivat liimata täyteen oranssit kartonkinsa. Jos he kohtaisivat selatessaan lehtiä niukkuuden sijaan valinnanvaikeutta ja kuulisivat ja näkisivät, mediassa ja muualla, K u va : Sh u tt e rs to c k iästä riippumatta erilaisia ihmisiä. Jo lyhyen selailun jälkeen kartongissamme luki vinolla käsialalla “kuvataan joko hyvinvoivana tai ei niin hyvinvoivana”. . Hän oli kuitenkin nähnyt sen maailman, jonka kuvittelu törmäisi väistämättä oman mielikuvitukseni rajoihin. Siis suhteessa hyvinvointiin, olimme todenneet. Kolmen vuoden päästä pidin seuraa puutarhassa, jossa odoteltiin kahviaikaa. Silloin toivoin, että meistä jokainen onnistuisi unohtamaan ne ankeat ihmisluonnolle tyypilliset lokerot. Silloin olimme jonkin tärkeän äärellä, vaikka ei se vielä silloin siltä tuntunut. Se tekisi heidät avoimeksi inspiraatiolle. Tärkeintähän välillämme oli yhdessä jakamamme ihmisyys: olihan se kiistatonta. Äidinkielen esitelmämme nerokas hypoteesi jatkui: “iäkkäitä ihmisiä kuvataan usein käyttämässä terveyspalveluja”. Silloin toivoin, että yhä useampi huomaisi sen kaiken Jos viettäisimme aikaa ihmisinä mikä yhdistää, ei sitä mikä erottaa. Ainakin hetkeksi. Turhan usein jossakin rajatussa kontekstissa. Toivon, etteivät he rakentaisi ihmiskuvaansa ennakkoluulojen tai välinpitämättömyyden varaan, vaan kuten itse sain kokea, kohtaisivat ihmiset ihmisinä. Anni Helenius lukiolainen, Helsinki K u va : Sh u tt e rs to c k Vanhustyö 4 • 2023 35 Vanhustyo_42023_24-44.indd 35 Vanhustyo_42023_24-44.indd 35 7.9.2023 10.59 7.9.2023 10.59. Valitsisivat roolimalleikseen kaikenlaisia, ja ikäisiä, ihmisiä. Niin kuin itse olin nähnyt. Ja sitten viipyi vain hetken. Vaikka ei siihen tarvittu sanoja. Se oli kolmen viisitoistavuotiaan tytön aikaansaannos, jota harvaan liimatut kontekstittomat leikkeet kuvittivat hullunkurisesti. Kirkuvan oranssin kartongin yläreunassa luki kömpelöin kirjaimin iäkkäät ihmiset lehtikuvissa. Mieleeni kuitenkin jäi oranssi kartonki, jossa olisi ollut tilaa vielä monelle kasvolle. Sillä olemmehan me kaikki eri kohdassa elämää, mutta siitä ei hyödy kukaan, että eristämme itsemme pieneen maailmankuvaamme. Se miten keskityimme molemmat kuuntelemaan lintuja ja hymyilimme toisillemme. Eikö se ennen kaikkea ruoki niitä ennakkoluuloja, joita osalla nuoristakin valitettavasti on. Miten se pääsi yllättämään taas niin yhtäkkiä. Toimin vapaaehtoisena palvelutalossa ja juttelin sen mietteliäälle asukkaalle
Sirkku on koko ikänsä voimistellut ja ollut voimisteluseuran mukana erilaissa näytöksissä. Matti on kotoisin Orimattilasta ja Sirkku Kytäjältä. Kolmen ja puolen vuoden jälkeen oli edessä muutto Kemijärvelle, jossa vierähti myös kolme ja puoli vuotta. En olisi varmaan näin hyvässä kunnossa muuten. Toinen läpi elämän harrastus on ollut tanssiminen. Peltoset ovat aina paljon lenkkeilleet ja talvella hiihtäneet. Nuorena avioparina Peltoset muuttivat Matin töiden mukana Ouluun, jossa ihmiset, puhetapa ja ympäristö olivat täysin erilaiset. Liikunta elinikäisenä harrastuksena Peltoset ovat aina liikkuneet paljon. 36 Tehdään iästä numero P eltoset tapasivat vuonna 1958, kun Sirkku huomasi uusien työntekijöiden joukosta nuoren ja komean Matin. – Portaiden kävely kotona touhuaminen ovat hyvää liikuntaa. Naimisissa on oltu jo 63 vuotta. – Kaikkien pitäisi muuttaa. Yhteydet pohjoiseen ovat takaisin etelään muuton jälkeenkin säilyneet, sillä Kemijärvellä sijaitsee pariskunnan mökki, jonka Matti on rakentanut. Matilla alkaa olla polvet huonossa kunPeltosten puutarhassa on kokoonnuttu vuosikymmenien ajan Sirkku (85) ja Matti Peltonen (82) asuvat vanhassa rintamiestalossa Hyvinkäällä. Peltoset ovat asuneet Hyvinkäällä rintamamiestalossa 1970-luvun alusta lähtien. Vanhustyo_42023_24-44.indd 36 Vanhustyo_42023_24-44.indd 36 7.9.2023 11.00 7.9.2023 11.00. Koulussakin jo tykkäsin voimistelusta. Asunnon jokaisessa kerroksessa on wc-tilat, joten aina voi siirtää makuuhuoneen kerrokseen, jonne on vähiten portaita, Matti pohdiskelee. Teksti ja kuvat: Merja Lankinen nossa, mikä on vähentänyt liikuntaharrastuksia. 63 vuoden avioliittoon on mahtunut monenlaisia harrastuksia ja kohtaamisia. Pääsi tutustumaan uuteen ja sai itse päättää asioista, Sirkku muistelee. Kohtaamispaikkana yleensä toimii Peltosten puutarha. Meillä oli hyvä opettaja, Sirkku kertoo. Se kasvattaa, Matti jatkaa. Peltosten rintamamiestalossa on paljon portaita, kaikkiaan 33 kellarista yläkertaan. He ovat innokkaita puutarhanhoitajia. – Oli kiva päästä pois uudelle paikkakunnalle. Hyvinkäällä on hyvät ulkoilumaastot ja ladut. – Olen tyytyväinen, että olen käynyt niin paljon jumpassa. Hissilliseen kerrostaloon muuttaminenkin on käynyt mielessä, mutta ortopedi oli sanonut, että niin kauan, kun pystyy portaita kävelemään, ei kannata muuttaa
Tehdään iästä numero -kansanliike tuo kuuluville iäkkäiden ihmisten omaa ääntä ja luo myönteistä mielikuvaa ikääntymisestä. He ovat elämän ilo ja tärkein asia. Kun kysyn, mikä heille on tällä hetkellä elämässä tärkeintä, niin vastaus tulee nopeasti. Saimme ainakin neljä kertaa palkinnon parhaasta puvusta, Sirkku muistelee. Mökille on matkaa lähes tuhat kilometriä, joten sielläkään ei ole tullut käytyä pariin vuoteen. – Lapsenlapset. Nyt on enää sitä viilaushommaa, höylääminen on loppunut, Matti toteaa. Ne takaavat vihannesten saannin ruokapöytään. Enkä haluakaan lähteä, Sirkku kertoo. – Sitten niiden koira Rekku. Sen tiimoilta on vuodesta 1981 lähtien toiminut ryhmä nimeltä Lanka-Ladyt. Puutarhassaan Peltosilla kasvaa kukkien lisäksi hyötykasveja ja vihanneksia kuten perunaa, porkkanaa, punajuurta, tomaattia ja kurkkua. Laita viestiä vanhustyolehti@vtkl.fi siinä, että ei enää haluta lähteä minnekään, vaan viihdytään kotona. Sinne tehtiin aina teemanmukaiset vaatteet. Peltoset syövät monipuolisesti. Ryhmän miehet olivat nimeltään Viilarit ja höylärit. leikkaamassa nurmikkoa. Onneksi he asuvat lähellä. Että voimme kahdestaan touhuta yhdessä, Sirkku kertoo. Talon kellarissa on sininen huone, joka on toiminut aikoinaan Matin pubina. Vieraillessani heidän luonaan sain Matin paistamia herkullisia voissa paistettuja lettuja ja niiden kanssa oman puutarhan tuotteista tehtyjä hilloja. Perheen ruuanlaittovastuu tuli Matille luontevasti hänen tehdessä yötöitä veturinkuljettajana. Vanhustyö 4 • 2023 37 Asunnon korjausja muutostyöt ovat olleet Matin vastuulla, mutta puutarhaa he ovat hoitaneet yhdessä. – Miesten porukka on harventunut. Se tuo iloa ja pakottaa liikkumaan. Ruuan terveellisyyttä tai ravintoarvoja ei tule mietittyä, mutta kalaa pyritään syömään vähintään kerran viikossa. Matti hoitaa perheen ruokaostokset ja ruuanlaiton sekä talossa ja puutarhassa tehtävät korjausja rakennushommat. Heidän kanssaan mm. He ovat olleet mukana erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä ja kestinneet vieraita kotonaan. Käsityöt ovat olleet Sirkun intohimo alle kouluikäisestä lähtien. Onko sinulla tarina, jonka haluat kertoa ja joka kaipaisi tulla kuulluksi. – Minä olen ennen paljon matkustellut, mutta en minä enää matkustele yhtään. Vanhustyo_42023_24-44.indd 37 Vanhustyo_42023_24-44.indd 37 7.9.2023 11.00 7.9.2023 11.00. Suosikkikorttipeli on Shanghai. Jo 40 vuotta toiminut Lue ja kirjoita -ryhmä puolestaan kokoontuu aina kesäisin Peltosten puutarhassa. Nykyään hän tekee ristisanatehtäviä. Mattikin oli aiemmin, mutta siirtyi sitten kalastukseen ja metsästykseen pariin. Sosiaalinen elämä on vilkasta Peltoset ovat aina viettäneet aktiivista ja sosiaalista elämää. Sirkulla lukuharrastus on säilynyt. Ryhmän kanssa on tehty käsitöiden lisäksi retkiä ja matkoja aina ulkomaille asti. Siellä istuskellaan edelleen ja vietetään aikaa, jos puutarhassa on liian sateista tai kylmää. Sirkku on aina ollut innokas lukija. Tila on ollut usein miesten ryhmien oma kokoontumistila. Ryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti ja sen jäsenet ovat hyvin ystäviä keskenään. Tärkeää on myös parisuhde. He päättävät itse, mitä kirjoja lukevat. Tärkeää on myös, että henki pihisee edelleen. . pelataan korttia. – Mommilan souduissa kävimme ryhmänä ainakin yksitoista vuotta. Nykyään suurena apuna on 18-vuotias pojanpoika, joka käy mm. Liikuntaa lisää hoitoon välillä tuleva Rekku-koira, jonka kanssa tehdään lenkki viisikin kertaa päivässä. Hän käy säännöllisesti Hyvinkään kirjaston kirjavirkuissa, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Sirkku käy joka aamu tarkistamassa, että minä hengitän, Matti jatkaa. Tärkeintä elämässä Peltoset ovat huomanneet vanhenemisen Tehdään iästä numero Julkaisemme tarinoita iäkkäiden ihmisen omasta elämästä, heidän itsensä kertomana. Puutarha tuottaa vihanneksia Matin vastuulla on aina ollut perheen ruuanlaitto. Kun hän saapui yövuorosta aamulla kotiin, laittoi hän aamupalaa perheen kahdelle pojalle ennen heidän kouluun lähtöään ja päiväruuan ennen töihin menoaan
– Se oli kuin olisi tulitikun sytyttänytKarhunen kertoo. Juoksuharrastus tuli mukaan uudestaan painon pudotuksen tueksi. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta se voi hidastaa iän tuomia muutoksia, pienentää sairastumisen riskiä ja parantaa elämän laatua. Veijo Karhusen aktiivinen liikunta on ollut välillä tauolla, mutta kun kipinä uudelleen löytyi, ei sitä ole enää mihinkään sammuttanut. Karhunen on aina harrastanut liikuntaa, mutta iän myötä liikunnan tuoma mielihyvä ja sosiaaliset kontaktit ovat nousseet tärkeimmiksi syiksi jatkaa liikuntaa. Liikunnan ilo syttyi kuin tulitikku Liikuntaa ei ole milloinkaan myöhäistä aloittaa, mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista. Viime vuosina mukaan on tullut myös frisbeegolf, mikä Karhusen mukaan tuo harjoitteluun mukavaa peruskuntoa ylläpitävää harjoittelua. Maratonjuoksun lisäksi hän harrastaa hiihtoa ja pyöräilyä. Vanhustyo_42023_24-44.indd 38 Vanhustyo_42023_24-44.indd 38 7.9.2023 11.00 7.9.2023 11.00. Armeijassa liikunta jäi lähes kokonaan ja liikunnan ilo väheni painon nousun myötä. Isällä, joka mielellään lähti ajanottajaksi hiihtoon ja juoksuun, oli suuri vaikutus urheilukipinän syttymiseen ja yksilölajit jäivätkin Karhuselle mieleisiksi. Teksti: Tarja Siltanen – Kuva: Annika Mäkeläinen Veijo Karhunen Tarton maratonilla 2019. 38 Ikääntymisen ennakointi L iikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia ikääntymiseen. Silloin kotitilan työt veivät osan ajasta ja lajeiksi valikoituivatkin yksilölajit, joita pystyi harrastamaan oman aikataulun mukaan. Liikuntaa läpi elämän Karhunen on liikkunut lapsesta asti. Tämän on huomannut myös Veijo Karhunen (67), joka yhä juoksee täyspitkiä maratoneja
. – Harvoin lenkiltä kotiin palaa huonolla tuulella ja väsymys kyllä häviää lenkkipolulle, vinkkaa Karhunen. UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan yli 65vuotiaiden pitäisikin liikkua monipuolisesti. Jos nuorempana hän haki juoksutreeneillä parempaa tulosta, niin nykyisin juokseminen on enemmänkin fiilistelyä. Ikääntyvien liikunta on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja suurin osa heistä harrastaa kevyttä liikuntaa. Maisemien vaihtuminen tuo lisää mielihyvää. Viikon aikana tulisi olla kestävyyttä, lihasvoimaa, tasapainoa, notkeutta ja koordinaatiota kehittävää yhdistelmäharjoittelua, mutta ennen kaikkea paikallaan oloa pitäisi rajoittaa. Tähän kysymykseen Karhusella on selvä vastaus: – Halu pitää kuntoa hyvänä. Parempaa kuntoa ja mielihyvää Mikä sitten saa jatkamaan juoksemista. Kirjoittaja Tarja Siltanen toimii koordinaattorina Vanhustyön keskusliitossa vastuualueenaan ikääntymisen ennakointi. Se voi olla itselle sopivaa tehokasta urheilua tai kevyempää liikuntaa. – Ohjaa muutakin elämää oikeille raiteille. Hyvän olon tunne ei kuitenkaan ole hävinnyt juoksemisesta ja se koukuttaa, varsinkin ryhmässä juokseminen. Toimintakyvyn ylläpitäminen edistää itsenäistä selviytymistä ja omaehtoisen elämän saavuttamista. Liikuntaa ei ole milloinkaan myöhäistä aloittaa, mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista. Paino pysyy kurissa ja ruokavalio pysyy terveellisenä, Karhunen sanoo. Karhunen korostaakin, että elämyksiä pitää olla ja vaihtelu piristää liikkumista. Pystys liikkumaan loppuun saakka, muuttaa vaan sitten liikkumisen muotoa toimintakyvyn mukaan, Karhunen toivoo. Liikunnan monet muodot Liikkumisen tapoja on monia. Takana on 65 maratonia ja tavoitteena olisi saada 70 maratonia ennen 70 ikävuotta. Siksi hän ohjasikin loppukesästä suojuoksutreenit. Kuten Karhunen korostaa, ikääntyessä oman kehon kuuntelu on tärkeää ja liikkuminen sen mukaan. Vanhustyo_42023_24-44.indd 39 Vanhustyo_42023_24-44.indd 39 12.9.2023 8.49 12.9.2023 8.49. Sen lisäksi polkuja suojuoksussa jalat kestävät paremmin kuin asfaltilla juostessa. Liikuntaharrastus on vaikuttanut myös positiivisesti myös muihin Karhusen elämäntapoihin. vanheneminen.fi Vanhustyö 4 • 2023 39 Lasten harrastusten myötä juoksu jäi vähäksi aikaa ja liikunta muuttui lasten kanssa tehtäväksi, kunnes aikaa juoksulle taas löytyi. Nykyään Karhunen on tuttu näky Pohjois-Savossa Siilinjärven ja Pöljän juoksuryhmissä, joiden mukana hän käy juoksemassa 2–3 kertaa viikossa. Liikkumaan kannattaa lähteä, vaikka välillä ei huvittaisikaan. – Liikunta kestää niin pitkään kuin mahdollista. Hän on aina pitänyt maratonia kuninkuuslajina, josta selviytyminen tuo voimakkaan hyvän olon tunteen. Pienetkin vaikutukset voivat iäkkäillä olla aivan ratkaisevia toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta. Iän myötä Karhunen juoksee entistä enemmän luonnossa. Kaikki liikunta on hyväksi. Kunnossa pysymisen lisäksi juoksemisen tuoma hyvän olon tunne viehättää Karhusta. Hän haluaa tarjota kokemuksia nuoremmille ja olla esimerkki siitä, kuinka ikääntyneenäkin pystyy liikkumaan eikä harrastuksistaan tarvitse luopua
Henkilöstöuutisia Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Korjausneuvoja, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Olen Risto Jormanainen Lappeenrannasta ja aloitin 1. Päärni, Jari (2023): Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ryhmätoiminnan vaikutus vanhusten hyvinvointiin – Lisääntyykö mielekäs arki. Laurea. Hän suorittaa Laurea-ammattikorkeakoulun työn kehittämisen harjoittelujaksoa. Linkit opinnäytetöihin vtkl.fi/opinnaytetyot 40 Teemalliset hyvinvointihetket – webinaarit Luonnosta elämää arkeen ikääntyville 2.10.2023 klo 13–14 Miksi ja miten minä käyttäisin digiä. Opinnäytetyö. Uskonkin että yhteistyö ikäihmisten parissa jatkuu samoissa merkeissä. Ennen siirtymistäni Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojaksi työskentelin mm. elokuuta korjausneuvojana Etelä-Karjala Kymenlaakso alueella. Paikka: THL, Helsinki Lue lisää ja ilmoittaudu vtkl.fi/tapahtumat Vanhustenviikko 1.-8.10.2023 uutiset Vanhustyo_42023_24-44.indd 40 Vanhustyo_42023_24-44.indd 40 11.9.2023 16.46 11.9.2023 16.46. Opinnäytetyöt Leppäkoski, Piia (2023): Osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyneille etäryhmästä. 21.8.–24.11.2023. klo 12–16 Tule kuulemaan paikan päälle STM:n viimeisimmät uutiset kansallisista toimista iäkkäiden palvelujen kehittämiseksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustietojen hyödyntämisestä palvelujen kehittämisessä, luovista menetelmistä hoivatyössä sekä Tehdään iästä numero -kansanliikkeen kuulumiset. 3.10.2023 klo 13–14 Ikääntyminen ja luovuus 4.10.2023 klo 10–11 Lisää voimaa vuosiin ulkoilusta 5.10. Olen koulutukseltani rakennusmestari. rakentamisenja asuntokaupan parissa, jossa asiointi ja yhteistyö ikäihmisten kanssa ollutkin niitä mukavimpia kokemuksia. klo 9.30-10 Ikääntyneen hyvä ravitsemus ja liikunta toimintakyvyn ylläpitäjänä 6.10.2023 klo 13–14 Tehdään iästä numero -seminaari 4.10. Opinnäytetyö, Hyvinvointialan analytiikka, Lapin ammattikorkeakoulu. Senioritoiminnan harjoittelija Nina Paasonen toimii Senioritoiminnan harjoittelijana ajalla. Hän tutustuu Vanhustyön keskusliiton toimintamuotoihin, osallistuu Senioritoiminnan toimintoihin ja kesäkerhon kehittämiseen
Det finns metoder för screening. Det finns inte brist på färska expertanvisningar. Genom handledd motion och individuell näringsrådgivning på två–tre år kunde man betydligt minska utvecklingen av fysisk funktionsnedsättning hos äldre som bor hemma. I denna undersökning mättes funktionsnedsättning på basis av om personen självständigt kan gå 400 meter, det vill säga till exempel för att handla. År 2020 publicerades en kostrekommendation för äldre personer (www.ruokavirasto.fi) och i våras publicerades förnyade Rekommendationer för nutritionsbehandling med fokus på vård av olika patientgrupper (https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-408-047-7). Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl ry Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik Ledare Vanhustyö 4 • 2023 41 Vanhustyo_42023_24-44.indd 41 Vanhustyo_42023_24-44.indd 41 7.9.2023 11.00 7.9.2023 11.00. Det har uppskattats att undernäring årligen orsakar kostnader på över 600 miljoner euro i Finland. Detta gäller i synnerhet personer inom intensifierat serviceboende och personer med minnessjukdomar. Ett gott näringstillstånd stöder de äldres funktionsförmåga och självständighet, vilket medför besparingar i läkemedelskostnaderna, förlänger möjligheten till ett självständigt liv och minskar också behovet av heldygnsomsorg. Det räcker inte att endast säkerställa proteinintaget, utan man ska också fästa uppmärksamhet vid tillräckligt intag av energi. EXPERTERNA HAR FÖRESLAGIT att välfärdsområdena aktivt ska börja screena undernäring vid åldersklassundersökningar. UNDER DEN SENASTE TIDEN har det talats mycket om de negativa konsekvenserna av låg fysisk aktivitet och att sitta. Jag rekommenderar att man läser igenom dessa. När undernäring eller risk för den upptäcks är det viktigt att man också gör något åt saken. I OCH MED ATT ANTALET ÄLDRE ökar måste man ingripa i situationen. Muskelträning stöder funktionsförmågan men behöver ett gott näringstillstånd som stöd. I undersökningen deltog också finländare vars genomsnittliga ålder i början av undersökningen var 79 år. Detta har undersökts och konstaterats tydligt i den europeiska undersökningen SPRINTT. Enligt benchmarkingsystemet av hälsofrämjande aktivitet år 2019 satte dock endast 36 procent av kommunerna upp mål för att främja näring hos äldre. Motion och mat – båda behövs F ör att bevara en god funktionsförmåga hos äldre behövs både fysisk aktivitet och tillräcklig näring. Enligt undersökningar är undernäring eller risk för den mycket vanlig hos äldre i Finland. Vid behov stöds näringstillgången med kliniska kompletterande näringspreparat
Text: Soili Soisalo – Bild: Timo Peedu Vanhustyo_42023_24-44.indd 42 Vanhustyo_42023_24-44.indd 42 7.9.2023 11.00 7.9.2023 11.00. Det är också viktigt att produktionen av maten inte orsakar extra olägenhet för miljön. Näring, livsstil och motion 42 Hållbar mat – hälsosam och miljövänlig Hållbar mat är hälsosam och säker för människan och kan anpassas enligt den egna kulturen
Många pensionärer måste klara sig med en mycket liten budget. . – Numera känns det rentav obehagligt att köpa norsk lax”, konstaterar Immo. Den kan användas för att laga en läcker soppa eller mättande paj. Kampanjen Näringsrik mat och matglädje genom att äta tillsammans Statens näringsdelegations projekt Livskraft på äldre dar – kostrekommendationer för äldre i praktiken ordnar under hösten 2023 kampanjen ”Näringsrik mat och matglädje genom att äta tillsammans” för äldre och deras närstående. En hållbar livsstil är bekant för de flesta äldre. Handboken uppmuntrar till hälsosam kost som är hållbar med tanke på miljön. Riitta och Immo vet att maten betyder mer än bara näring. Skribenten till sidofälten är Satu Jyväkorpi, Livsmedelsverket. I sin ungdom har Riitta bott i Frankrike och fått inspiration därifrån. Riitta älskar att laga mat. Det finns rikligt med kampanjmaterial: broschyrer, handböcker, skördesäsongskalender, färdiga föreläsningar samt videoföreläsningar. Hon kan laga till exempel ratatouille-grönsaksröra eller spenatlasagne som huvudrätt. På hösten är kål, bönor, pumpor och så klart rotsaker billiga. Det lönar sig att också köpa frukter enligt säsong. Riitta och Immo vill inte heller slösa pengar, och köper därför ofta affärernas egna billiga märken. Vanhustyo_42023_24-44.indd 43 Vanhustyo_42023_24-44.indd 43 7.9.2023 11.00 7.9.2023 11.00. Favoriträtterna är fisk och grönsaker Riitta tycker om att besöka mataffären, så hon går eller cyklar till närbutiken varje dag. Hon har också provat nya växtbaserade och proteinrika havreoch bondböneprodukter som används på samma sätt som köttfärs. Deras vanliga matdag omfattar Immos morgonsmoothie, en grötlunch, en riklig huvudrätt med sallad och soppa som förrätt samt ett kvällsmål. Samarbetspartner, organisationer, äldreråd och andra aktörer ordnar lokala evenemang, gemensamma måltider, informationsinslag och föreläsningar för allmänheten under kampanjen. De kokar fisksoppa, steker strömmingar och lagar ugnsfisk. Riitta och Immo vet att de är välsituerade då de kan välja finländska och ekologiska produkter. Temat för kampanjen som genomförs under hösten är skörd, matglädje och hållbara matval. Ofta är det dock dyrare att köpa finländska och ekologiska produkter. När det gäller svampar, tycker de i synnerhet om trattkantarell. Projektets webbplats (på finska): www.ruokavirasto.fi/ikaantyneidenruoka Ta kontakt: satu.jyvakorpi(a)ruokavirasto.fi Livskraft på äldre dar – kostrekommendationer för äldre i praktiken är Statens näringsdelegations projekt som genomförs 2021–2023 och är en del av det nationella åldersprogrammet. Matkostnaderna kan också minskas genom att iaktta säsongerna. Samtidigt kan jag ta en liten promenad och i affären träffar jag alltid någon som jag känner och kan prata med dem, Riitta berättar. Vanhustyö 4 • 2023 43 E n miljövänlig kost innehåller mat enligt finländska matrekommendationer, det vill säga rikligt med grönsaker och fullkornsspannmål, ofta fisk, tillräckligt med mjuka fetter samt måttligt med kött och mjölkprodukter. Gott för hjärnan och hjärtat Riitta är medlem i Pirkanmaan muistiyhdistys (Birkalands minnesförening) och har fått mycket information om mat som är hälsosam för hjärnan. Riitta och Immo hämtar fisk tillsammans från en större affär. I synnerhet har olika grönsaksbiffar hittat sin väg till familjen Hietalas matbord. Lyckligtvis har Riitta och Immo bra kondition och kan på sommaren och hösten plocka bär, som de också fryser in för vintern. Riitta använder även vilda grönsaker såsom kirskål och nässla. Således använder hon vegetabiliskt margarin på bröd och olja vid matlagning samt tillsätter nötter och frön i mellanmålsyoghurten. En sådan kost är bra för hjärtat och hjärnan. Riitta deltar också i kampen mot matsvinn genom att köpa svinngrönsakspåsar och produkter med sänkt pris på deras sista försäljningsdag. De trivs vid matbordet också med familj och vänner. Projektet Livskraft på äldre dar – kostrekommendation för äldre personer i praktiken har utarbetat en handbok för den äldre befolkningen. De köper helst finländsk mat och ofta ekologiska produkter. Eller så kan den frysas och ätas då man har bråttom och inte hinner laga ny mat. Ofta lagar hon en dubbelportion så att maten kan värmas upp nästa dag. Skribenten till artikeln är Soili Soisalo MMM, näringsexpert. Även fisk ingår i Riitta och Immos kost flera gånger i veckan. Principerna för en hållbar kost syns bra i matvanorna hos Riitta och Immo Hietala, ett lärarpar som bor i Tammerfors och har varit pensionerade i 10 år. I deras barndom slösade man inte mat och man levde enligt säsongerna, plockade bär, fiskade och även odlade mat själv. I dem kan man hitta nya spännande smaker och man kan använda alla slags grönsaker i en omelett, säger Riitta. På hösten äter man finländska äpplen, på vintern är det citrusfrukternas säsong. Paret uppmuntrar också andra att samla en matgrupp, det vill säga laga mat turvis med vänner och njuta av den tillsammans. Kampanjens budskap är att högkvalitativ mat, motion, att äta tillsammans och matglädje är viktiga faktorer för att upprätthålla god kost, funktionsförmåga och livskvalitet hos äldre. Centralförbundet för de gamlas väl deltar i genomförandet av kampanjen