SENIORARBETE 4 • 2024 Kuka hoitaa muistisairaat tulevaisuudessa. Yhteistyössä on voimaa Hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 1 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 1 11.9.2024 10.32 11.9.2024 10.32
8-9 Eläkeläisjärjestöt leikkausten kourissa Järjestöt vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja edistävät parhaiten yhteisöllisyyttä. 2 Yhteistyössä on voimaa 30–31 34–35 Kuka hoitaa muistisairaan ihmisen tulevaisuudessa. hoitotyön tukena, liikuntakumppaneina tai apuna arjen askareiden hoitamisessa. Toimintamalli kiteytyy siihen, että yhdessä pohditaan sitä, kenestä ollaan eniten huolissaan, kuka on vaarassa jäädä syrjään ja miten yksinjääneet ikääntyneet löydetään. Vanhustyö-lehti 5/2024 ilmestyy 29.11.2024 – Ikääntymisen ilo SENIORARBETE 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 2 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 2 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. 12–13 Ei rinnakkain, vaan yhdessä Vaikuttava etsivä vanhustyö toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki ikääntyneitä kohtaavat työntekijät ovat osa etsivän vanhustyön toteutusta. Erittäin suuri vaara on, että tämä yhteistyön kehitys tyssää alkuunsa rahoituksen leikkausten myötä. Viime vuosina tehdyt palveluiden rajaukset ovat johtaneet siihen, että vastuu ikääntyneiden arkisista asioista on jäänyt yhä enenevässä määrin läheisille. Muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut vailla haasteita. MediaRoboLit 65+ ikääntyneiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa Mediaja robottilukutaidot ovat tärkeässä roolissa, kun tiedonvälityskanavat moninaistuvat ja niin digitaalisten kuin fyysistenkin robottien määrä kasvaa. Robotit voivat toimia ikääntyneiden arjessa mm. Muistisairaiden läheiset jäävät usein palvelujärjestelmän ulkopuolelle, eivät saa itse tarvitsemiaan palveluja ja sen lisäksi paikkaavat sairastuneelta puuttuvia palveluita jo nyt. 6–7 Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua ja yhteistyötä Kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus hallinnoida resurssien jakoa aiempaa tehokkaammin ja tasapuolisemmin. Järjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä palvelujärjestelmien kanssa paikallisesti ja alueellisesti
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti info@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus info@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2024 ALKAEN Kestotilaus 47 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 32 euroa/vuosi Irtonumero 9 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 32 Hyvinvointia luonnosta sisätiloissa DIGI JA TEKNOLOGIA 34 MediaRoboLit 65+ ikääntyneiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 36 Yhteiskehittämällä syntyneet aktiivipenkit 38 Vanhustyön johtajat: Ikääntyvien kulttuurihyvinvointia sosiaalipalveluissa 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Vinkkejä katsomon järjestäjille 41 Ledare: Framsteg inom behandling och förebyggande av minnessjukdomar 42 Att stöda de äldres välbefinnande kräver dialog och samarbete 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 3 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 3 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. Vanhustyö 4 • 2024 3 Sisällys 4 • 2024 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Eeva Aartolahti Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kari Mäkelä Pirjo Rehula Merja Lankinen (siht.) PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Muistisairauksien hoidossa ja ehkäisyssä edistystä 5 Toriparlamentti: Ohjatuilla retkillä voi tutustua turvallisesti mielenkiintoisiin paikkoihin 6 Yhteistyössä on voimaa 6 Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua ja yhteistyötä 8 Eläkeläisjärjestöt leikkausten kourissa 10 Eri sektoreiden välinen yhteistyö on modernin vapaaehtoistoiminnan edellytys 12 Ei vain rinnakkain, vaan yhdessä 14 Uusia näkökulmia ja yhteistä osaamista kanssatutkimuksella 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Saattohoitopassi-verkkokoulu on helpottanut vanhuspalvelujen ammattilaisten työtä 23 Yhteisöohjautuvuus vähentää vanhustyön kuormitusta OSALLISUUS 24 Voimaannuttavaa ryhmätoimintaa muistisairauden varhaiseen vaiheeseen omalla äidinkielellä – Omahoitovalmennus-toiminta laajenee ruotsinkielisille iäkkäille ihmisille 26 Antoisia sukupolvien välisiä kohtaamisia 28 Tossut ja tassut liikkeelle Lahdessa – koiranomistajista iäkkäiden vapaaehtoisia ulkoiluystäviä 30 Kuka hoitaa muistisairaan ihmisen tulevaisuudessa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Uusimpaan lääkkeeseen, donanemabiin, liittyy teoreettisia etuja, jos lähtökohtana on se, että aivoihin kertyvän amyloidin vähentämisellä todella on merkitystä myös ikääntyneiden muistisairauksissa. Ne ovatkin nykyään tiedotusvälineiden vakioaineistoa. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus Muistisairauksien hoidossa ja ehkäisyssä edistystä 4 Pääkirjoitus 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 4 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 4 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. Potilaat on myös valittava erittäin tarkoin – mitään yleisiä muistisairauslääkkeitä ne eivät nykyisellään ole. Kolme tällaista on pitkin hampain saanut Yhdysvaltain lääkeviraston FDA:n hyväksynnän tiukoin kriteerein, mutta Euroopan vastaava laitos EMA ei ole hyväksynyt yhtäkään. I kääntyvässä väestössä eteneviä muistisairauksia ilmaantuu enemmän. Tästäkin edelleen kiistellään. VAIKKA LÄÄKKEET VÄHENTÄVÄTKIN amyloidikertymiä, niiden annostelu ei ole yksinkertaista (annettava suoneen) ja niihin on liittynyt myös merkittäviä haittoja. MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYN KANNALTA merkittävää tietoa saatiin kesällä, kun johtavan lääketieteen lehden Lancetin asettama työryhmä julkaisi uusitut suosituksensa. Työryhmä on nostanut arviotaan ehkäisyn merkityksestä ja katsoo, että 50 prosenttia muistisairauksista olisi eri tavoin ehkäistävissä. Tieteellistä merkitystä niillä toki on, ja ehkä tältä saralta jatkossa saadaan myös käyttökelpoisempia ja turvallisempia lääkkeitä. Jo aiemmin tunnustettujen 12 riskitekijän (kohonnut verenpaine, vähäinen koulutus, päävammat, liikkumattomuus, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, lihavuus, diabetes, kuulonalenema, depressio, yksinäisyys ja ilmansaasteet) lisäksi uusina riskitekijöinä tuodaan esiin LDL-kolesteroli (eli ”paha” kolesteroli) ja näön heikentyminen. NOISTA KOLMESTAKIN ENSIMMÄISEN, adukanumabin, on valmistaja itse vetänyt alkuvuodesta markkinoilta. Niihin ei ole toistaiseksi löytynyt parantavaa hoitoa, mutta toivoa on laitettu lääkkeisiin, jotka vähentävät Alzheimerin taudissa aivoihin kertyviä amyloidikasaumia
En minä kotona istu. Sosiaalista elämää tarvitaan. Nämä retket antavat niin paljon ja ne ovat niin hyvin Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää kesällä pääkaupunkiseudun yli 65-vuotiaille ihmisille retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin kaksi kertaa viikossa. Olen mukana myös päiväkerhossa kerran viikossa talvisaikaa. Olen käynyt 10– 11 vuotta. Ei kukaan puhu minulle mitään. Minä en yksin lähtisi tännekään (Helsingin kaupunginmuseo), vaikka tämä on turvallisen tuntuinen paikka. 3. 4. Vaikea kysymys. Minä en ole mukana missään kerhoissa ollenkaan. On turvallista olla tällaisen ryhmän kanssa. 2. Pentala. Tapaan uusia ihmisiä ja sitten taas jaksaa. 4. Tänä kesänä on jäänyt kaksi retkeä väliin. Ehdottomasti luonnossa liikkuminen. Käyn myös lauluissa. Olen käynyt varmasti kymmenen vuotta. Ohjatuilla retkillä voi tutustua turvallisesti mielenkiintoisiin paikkoihin Marja Oravainen (82) 1. Se tekee hyvää. Sunee Laine (81) 1. Aivan loistavasti järjestettyjä. 2. Viime keväänä tulin mukaan, kun ystävä kertoi toiminnasta. Pääsee tapaamaan toisia ihmisiä ja sellaisiin paikkoihin, joihin ei tulisi itse mentyä. 3. Museot, kirkot ja saariretket esim. Huomioidaan kaikki. Minä olen nauttinut kaikista. En voi sulkea pois yhtään näistä. Ei näihin paikkoihin edes osaisi itse mennä. Kun kirje tulee, katson heti mihin mennään. Hitaasti mennään, ei mennä juosten. Vanhustyö 4 • 2024 5 Toriparlamentti 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 5 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 5 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. Eikä ole edes tiennyt olevan olemassakaan. suunniteltuja. Kohteet ovat mielenkiintoisia ja sitten saa vaihtaa mielipiteitä toisten kanssa. 3. Kaikkeen olen tyytyväinen ja tytöt ovat uskomattomia. 2. Mikä merkitys itsellesi on tämäntyyppisellä toiminnalla. Heinäkuussa ajeltiin pikaratikan reitti päästä päähän. Mikä retkissä on parasta. 4. Ja huomaan sen, että täällä kaikki ovat suunnilleen samanhenkisiä. Pitää olla mukana edes yksi ihminen. Mukavaa olla ihmisten seurassa ja olla mukana. Meitä on aina paljon täällä. Joka kesä. Ohjaajat luovat sellaisen ilmapiirin, että ei katsota, että mitähän varten tuo tänne tulee. Retkillä oppii tuntemaan uusia ihmisiä. Olen ollut jo muutaman vuoden mukana. Se on niin turvallista lähteä mukaan. 3. Se, että tutustuu uusiin ihmisiin. Kaikki on hyvin. 4. Retkeläisiä haastateltiin kesän viimeisessä retkikohteessa Helsingin kaupunginmuseossa. 2. Millainen toiminta on mieluisinta. Ohjelma on monipuolista ja ohjaajat ottavat hyvin kaikesta selvää. Retket ovat niin hirvittävän hyvin järjestettyjä. 3. Kaikki otetaan niin hyvin mukaan. Joka retkellä olen mukana. Leena Lind (83) 1. Se on kyllä parasta tässä. Kansallisarkiston kryptassa, Korkeasaaressa, Pentalan saaressa ja Pyhän Henrikin katedraalissa. Tapaa vanhoja tuttuja, kivoja ihmisiä kaksi kertaa viikossa. Talvella kerran viikossa pidettävät Taidetorstait ovat myös antoisia. Miten usein käyt Senioritoiminnan retkillä. Retket ovat todella suosittuja ja osallistujia on parhaimmillaan useita kymmeniä. Uudet ihmiset otetaan hyvin mukaan ja heitä heti jututetaan ja haastatellaan. Retket. 4. Tykkään nähdä muita ihmisiä. Teksti ja kuvat: Merja Lankinen 1. Olen ollut paljon mukana. Piia vetää hyvin nämä retket ja ottaa huomioon kaikki. Tämä on niin loistavaa toimintaa, että ei voi kyllin kiittää. Aina kerrotaan, että mistä lähdetään ja miten kauan kestää. Tänä kesänä on vierailtu mm. Kerhotoiminta ja ulkoilu. Ohjaajat vetävät nämä aina todella hienosti. Sirkka Skogberg (83) 1. 2. Minä olen leski ja asun yksin. Vaikea sanoa. Hyvin ohjattu ja hyvin vedetty. Ja pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei tule itse lähdettyä kuten saaristoretket ja museot
6 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 6 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 6 11.9.2024 10.43 11.9.2024 10.43. Muutokset ovat näkyneet myös ikääntyneiden arjessa, sillä monet julkiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut ovat heille tärkeitä. Teksti: Elina Heikkinen – Kuvat: Keravan kaupunki K eravan 100-vuotisen historian varrelle on sattunut monia muutoksia ja mullistuksia. Yksi merkittävä yhteiskunnallinen tapahtuma oli hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden 2023 alussa. Tämä toi huomattavia muutoksia kuntien palvelurakenteisiin ja hallintoon. Yhteistyössä on voimaa Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua ja yhteistyötä Kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Ikääntyneiden hyvinvointi ei ole riippuvainen pelkästään sosiaalija terveyspalveluista, vaan hyvinvoinnin edistämisessä myös kuntien panostus on edelleen tarpeen
Vanhusneuvosto on osallistunut paikallisen vanhusten viikon suunnitteluun jo vuosien ajan, joten yhteistyö kaupungin kanssa tämän projektin toteuttamiseksi oli luontevaa. Tänä päivänä Keravalla on noin 38 000 asukasta. Sen näyttää myös juhlavuoden täysi ohjelma. Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja tällä kertaa se kytkeytyy myös vahvasti osaksi Kerava 100 –juhlavuoden ohjelmaa. Kunnat tärkeässä roolissa tukemassa ikääntyneiden hyvinvointia Hyvinvointialueiden perustaminen keskitti sosiaalija terveyspalvelut aiempaa laajemmille alueille. Kunnat tukevat ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla esimerkiksi monipuolisia liikuntaja harrastusmahdollisuuksia sekä edistämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Ikääntyneiden hyvinvointi ei ole riippuvainen pelkästään sosiaalija terveyspalveluista, vaan hyvinvoinnin edistämisessä myös kuntien panostus on edelleen tarpeen. Etäisyydet palveluihin ovat voineet kasvaa, ja uudet rakenteet voivat aluksi aiheuttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa avun saantia, kun totutut käytännöt muuttuvat. Yhteinen tavoite on avain onnistumiseen Kunnat ja hyvinvointialueet ovat vielä yhteistyönsä alkutaipaleella ja jatkuva vuoropuhelu sekä yhtenäiset tavoitteet ovat avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Kaupungin vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja joukkovoima, jotka synnyttävät elävää kulttuuria ja yhteistä hyvää. . Tätä halutaan vaalia myös jatkossa. Tämä voi vähentää alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut vailla haasteita. Keinukallion kuntoportaissa liikkuminen on monen keravalaisen tapa pitää huolta hyvinvoinnistaan. Aluksi Kerava oli pieni maalaiskunta, mutta kasvoi teollistumisen myötä erityisesti1800luvun lopulla valmistuneen RiihimäkiHyvinkää-radan myötä. Valtakunnallisen Vanhustenpäivän suunnittelutyöryhmässä on edustus vanhusneuvostosta, ja juhlaa rakennetaan Keravan kaupungin ja Vanhustyön keskusliiton yhteistyönä. Kerava on hyvän elämän kaupunki, jossa palvelut ovat lähellä ja arki sujuvaa. Kun osapuolet tuntevat toistensa palvelut, osataan tarvittaessa ohjata asiakas oikeanlaisen tuen piiriin. Kirjoittaja Elina Heikkinen on erityissuunnittelija Keravan kaupungin vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialalla. Vanhustyö 4 • 2024 7 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 7 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 7 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Kaupungin suuren juhlavuoden teemana on Sydämessä Kerava. Lopulta, kun kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteinen tavoite – ikääntyneiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen– voidaan löytää ratkaisuja, jotka tukevat ja edistävät ikääntyneiden elämänlaatua, osallisuutta ja hyvinvointia. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus hallinnoida resurssien jakoa aiempaa tehokkaammin ja tasapuolisemmin. Kerava 100 -juhlavuotta vietetään kaupungissa monin tavoin, ja niin keravalaiset asukkaat, yritykset kuin järjestötkin ovat kutsuttu tekemään juhlavuoden ohjelmaa yhdessä. Kerava 100 –juhlavuonna sydämessä sykkii Kerava V altakunnallinen Vanhustenpäivä järjestetään tällä kertaa Keravalla 6. Keravan kauppala perustettiin vuonna 1924, jolloin Keravalla oli jo 3 100 asukasta. Historiallisista dokumenteista ensimmäiset maininnat Keravasta löytyvät 1440-luvulta. lokakuuta. Olennaista on myös erilaisten palveluiden yhteensovittaminen, jotta kuntien ja alueiden asukkaiden oikea-aikainen ja vaikuttava tuki mahdollistuu eri elämänvaiheissa. Keravan lempinimi Sherwood komeilee Keinukallion urheilupuistossa. Tämän eläväisen tapahtumakaupungin kylämäinen ja yhteisöllinen asuintapa viehättää monia. Yhtenä rintamana Kerava sykkii täyttä elämää. Siksi sydämessä Kerava! Valtakunnallista Vanhustenpäivää anottiin Keravalle Keravan vanhusneuvoston toimesta. Kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Sanotaan, että voit lähteä Keravalta, mutta Kerava ei lähde sinusta. Tämä vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ja kykyä sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Kaupungiksi Kerava tuli vuonna 1970, ja hyvien kulkuyhteyksien sekä muuttoliikkeen ansiosta asukasluku kasvoi nopeasti
Niillä on myös välillinen vaikutus epävarmuuden aiheuttajana: Etuja jää hakematta, lääkkeitä hankkimatta ja ruoastakin tingitään. Kaikki muistavat sanonnan ”kansanterveydelle”, josta sai lohtua pelitappion hetkellä. Suomessa oivallettiin aikanaan järjestöEläkeläisjärjestöt leikkausten kourissa Järjestöt vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja edistävät parhaiten yhteisöllisyyttä. Leikkauksia ohjaavat makrotalouden huolet ja leikkausten kasaumavaikutus yksittäisiin kotitalouksiin on jäänyt vähälle huomiolle. Luotiin järjestötyön tueksi rahoitusjärjestelmä (RAY). Hallituksen leikkausten vaikutukset kasautuvat vähempiosaisille jokaisessa ikäryhmässä niin nuorissa, työelämässä olijoissa kuin eläkeläisissä. Nyt järjestelmä on muutoksessa ja hallitus leikkaa sote-järjestöjen rahoitusta vuoteen 2027 mennessä kolmanneksella. Erittäin suuri vaara on, että tämä yhteistyön kehitys tyssää alkuunsa rahoituksen leikkausten myötä. Tästä ovat huo06-44_Vanhustyo_4_24.indd 8 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 8 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Kelan tulisi toimia tässä aktiivisesti. Teksti: Raimo Ikonen – Kuva: Shutterstock jen arvokas työ kansakunnalle. Järjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä palvelujärjestelmien kanssa paikallisesti ja alueellisesti. 8 L eikkauksilla ja säästöillä on suora yhteys terveysja hyvinvointierojen kasvuun
Erittäin suuri vaara on, että tämä yhteistyön kehitys tyssää alkuunsa rahoituksen leikkausten myötä. Järjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä palvelujärjestelmien kanssa paikallisesti ja alueellisesti. Toimeentulo ei riitä, mistä apu Hallituksen leikkausten kasautumavaikutus on pahin neljännekselle eläkeläisistä, joiden eläke on alle 1250 euroa kuukaudessa. Ikäihmisten ja eläkeläisten hyvinvoinnin hyväksi työskentelee valtava joukko potilasja tautijärjestöjä sekä yleisjärjestöjä. euroa vuodessa kumpaankin vähemmän väestöön suhteutettuna kuin muut Pohjoismaat. Ne toimivat kukin tahoillaan, mutta myös yhteisen katto-organisaation EETU ry:n kautta. Se on EU:n ja OECD:n keskitasoa. kasvaa vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 200 000:lla ja alkaa kääntyä sitten laskuun. euroa, josta merkittävä osuus on eläkeläisten tekemää omaishoitotyötä. Toisaalta eläkeläiset alikäyttävät sosiaaliturvaetuuksia, koska pelkäävät tiliotteiden ja kuittien penkomista ja yksityisyyden menettämistä. Omaisja kotihoitoon panostamme yli 1,5 mrd. Olemme saaneet terveempiä ikävuosia noin 1,4 vuotta vuosikymmenittäin. Järjestöt ovat myös suurin ikäihmisten liikuttaja, suurin ikäihmisten kulttuurin organisoija ja järjestäjä ja ikäihmiset suurin kuluttajaryhmä. Palkkatulon ja eläketulon verottaminen tulee eriyttää. Kannustimet kuntoon työelämään osallistumiselle Eläkeläiset maksavat veroa keskimäärin enemmän kuin vastaava palkansaaja, yhteensä noin 8 mrd. Kaksikymmentä prosenttia eläkeläisistä säästää tällä hetkellä ruuasta ja liian moni myös lääkkeistä. Nyt meillä on ensi kertaa 60–80-vuotiaiden eläkeläisten joukko, joka luo uutta ja aktiivista eläkeikää. Se on enemmän kuin koko sotejärjestöjen tuleva valtion avustus. Yhteisöllisyyden rakentaminen vaarassa Järjestöt vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja edistävät parhaiten yhteisöllisyyttä. Järjestelmän 30 vuoden laiminlyönti ei korjaudu hetkessä, mutta se on hyvällä alulla, tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja kuten omalääkärijärjestelmää, ammatinharjoittajuutta ja väestövastuuta. Heidän on jätettävä omaisensa tai hoidettavansa järjestelmän piiriin. Ihmisarvo mitataan hoidon ja hoivan laadussa ja saatavuudessa. . Koko hoitoja hoivasektorin selkeyttäminen vaatii nopeasti laadukkaan pelastusohjelman. Vanhustyö 4 • 2024 9 mauttaneet eduskunnan perustusvaliokunta, oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto ja järjestökenttäkin. Pelkoa syventävät asumistuen viimeiset leikkaukset, jotka koskisivat lähes kaikkia asumistukea saavia ja 7600 eläkeläiseltä lakkautuisi kokonaan. Valoa asiassa on, sillä hallitus on käynnistänyt selvityksen ikäihmisten ja eläkkeellä työtätekevien tilanteen kartoituksen entisen ministeri Jari Lindströmin johdolla. Pelko sote-palveluista Eläkeläisten suurin huoli on sote-palvelujen saatavuus ja laatu. Vastoin yleistä käsitystä suomalainen eläkejärjestelmä ei ole antelias. Suomesta puuttuvat eläkeläisten työmarkkinat ja kannustava verotus. Myös iäkkäiden digituki on nojannut vahvasti järjestöjen vertaisohjaukseen. Kirjoittaja Kirjoittaja hallintotieteen tohtori Raimo Ikonen on Eläkeliiton puheenjohtaja. Heidän työpanoksensa lapsille ja lapsenlapsille on noin 460 miljoonaa euroa vuodessa. Kelan tulisi olla ennakkoon aktiivinen. Epävarmuutta lisää hallituksen piiristä tuleva vaikutelma, ettei sotesta tule mitään. Osa ilmoittaa jättävänsä lääkkeet ottamatta rahapulan vuoksi. Sote-järjestöjen vertais-, virkistys ja vapaaehtoistyön arvo on vuosittain noin 3 mrd. Eläkeläiset ovat julkisen perusterveydenhuollon suurin käyttäjäryhmä, jolla ei juuri ole ohituskaistaa kuten työterveyshuoltoa ja vakuutuksia. Toimeentulosta puhuttaessa usein unohdetaan palvelumaksujen ja omavastuiden korotukset ja asumistukien leikkaukset. Yhteisverotus ei kannusta. He haluavat toimia aktiivisesti ennen elämän vanhuusvaihetta (80–100 v.) ja lyhyttä hoitoisuusvaihetta (2–3 v.). Viesti kentältä on tullut selkeästi, että voimat ovat lopussa. Eläkeläisistä lähes puolet haluaa työskennellä työelämässä eläköitymisen jälkeen osa-aikaisesti. Olemme saaneet EU:lta huomautuksia jatkuvasti alhaisesta perusturvan tasosta ja luvanneet poistaa eläkeläisköyhyyttä 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Kuusi valtakunnallista eläkejärjestöä edustavat kattavasti koko maata. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 9 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 9 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Nyt alv:n korotuksen lisäksi tuli ankara korotus yli 1900 euroa tienaaville, mikä lisää epäsuhtaa palkansaajaan. Eläkeläisten nykyinen määrä 1,6 milj. Ihmisarvo mitataan hoivassa ja sen laadussa Leikkaukset vaikuttavat omaishoitoon, jossa lähes 60 prosenttia omaishoitajista on yli 65-vuotiaita. Mieluummin kärsivät yksinäisyydessä. Suomalaiset käyttävät terveydenhuoltoon alle EU:n keskitason suhteessa BKT:n. Eläkeläisillä ei ole joustamismahdollisuuksia kuten nuoremmilla, eikä kykyä reagoida nopeasti muutoksiin. He säästävät hoivakuluissa työllään yhteiskunnalle yli miljardin vuodessa
Keski-Suomessa keväästä 2022 alkaen toiminut Liepeen hoiva ry:n hallinnoima ja STEA:n rahoittama Hykari-hanke on keskittynyt ikääntyneiden parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen 18:sta paikkakunnalla. V apaaehtoistoiminnan muutostrendi on näyttänyt jo pitkään olevan se, että kertaluonteinen vapaaehtoistoiminta nostaa suosiotaan eikä toimintaan välttämättä haluta tai pystytä sitoutumaan pidemmäksi aikaa. Hyvinvointialueiden voimaan astumisen sekä uuden hallituksen muodostamisen jälkeen keskustelu hyvinvointivaltion rappeutumisesta on käynyt kiivaana. Teksti: Ida Rasi ja Vilma Linnanen hututtanut. Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin näkökulmasta vapaaehtoistoiminnalla olisi paljon annettavaa, mutta ilman laajaalaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä sen potentiaali jää hyödyntämättä. Hankkeessa on kokeiltu erilaisia tapoja vapaaehtoistoimintaan osallistumisen edistämiseksi ja toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Etenkin ikäihmisten palveluiden heikkeneminen on puEri sektoreiden välinen yhteistyö on modernin vapaaehtoistoiminnan edellytys Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin näkökulmasta vapaaehtoistoiminnalla olisi paljon annettavaa, mutta ilman laaja-alaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä sen potentiaali jää hyödyntämättä. Kokeiluiden perusteella kiinnostusta ikääntyvien parissa tapahtuvaan kertaluontoiseen vapaaehtoistoimintaan näyttäisi olevan, mutta yllättäen haasteeksi osoittautui apua tarvitsevien ikäihmisten löytyminen sekä vapaaehtoisten ja ikäihmisten yhK u va :S h u tte rs to c k 10 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 10 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 10 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Hankkeessa kehitettiin Lainaa aikaasi -toimintamalli sitoutumista vaativan vapaaehtoistoiminnan rinnalle
Näyttääkin siltä, että hyvinvointialueiden rakenneuudistukset ovat katkoneet perinteisiä yhteistyöpolkuja ikääntyneiden palvelualueella, johtaen kunnissa ja hyvinvointialueella tehtävän seniorityön väliseen kuiluun. ulkoiluun, pihatöihin, ikkunanpesuun, lehtien lukuun, kahvitteluun sekä seuranpitoon omaishoitajan kaupassa käynnin ajaksi. Lähteet Hoffrén, J. Toteutus: Kevät 2023, syksy 2023 ja kevät 2024. Kampanjan koordinaattori kartoitti apua tarvitsevia ikäihmisiä hyödyntäen omia verkostojaan, jonka jälkeen hän paritti sopivan vapaaehtoisen ja ikäihmisen. Kampanjaa koordinoineilta henkilöiltä sekä vapaaehtoisilta kerätyn palautteen perusteella kokemukset olivat pääasiassa positiivisia, mutta osassa kuntia haasteeksi muodostui apua tarvitsevien ikäihmisten löytäminen. Tästä huolimatta vapaaehtoistoiminta jää usein isompien raLainaa aikaasi -kampanja Mukana: Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi, Saarijärvi, Kannonkoski, Muurame, Konnevesi, Luhanka, Viitasaari, Pihtipudas, Uurainen, Äänekoski, Petäjävesi ja Multia. Vanhustyö 4 • 2024 11 Kuva: Ida Rasi ja Vilma Linnanen 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 11 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 11 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Hyvinvointialueen, kunnan, seurakunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö näyttäisikin olevan avainasemassa ikääntyneiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa edistämisessä myös vapaaehtoistoiminnan osalta. Kysymys kuuluukin, onko meillä varaa jättää vapaaehtoistoiminnan potentiaali ikääntyvien hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjänä käyttämättä. Tietosuojakäytänteiden lisäksi henkilöstömuutokset ja hyvinvointialueen työntekijöiden yhteystietojen löytäminen haastoivat vapaaehtoisten ja ikäihmisten yhteen saattamista. Kampanja toteutettiin kolme kertaa ja siihen osallistui yhteensä yli viisikymmentä vapaaehtoista neljältätoista Keski-Suomen paikkakunnalta. teen saattaminen. Pienen väkiluvun omaaville paikkakunnille osallistujamäärä on hyvä ja sen perusteella kiinnostusta ikäihmisten kertaluonteiseen auttamiseen siis on. Kansalaisareena ry. (2023). Osallistuminen tapahtui täyttämällä avunlainauskortti, josta valittiin itselle sopiva auttamisen muoto ja määrä. . Tämä konkretisoitui kampanjassa; koordinaattorit eivät joissakin tapauksissa löytäneet oikeita tahoja tai yhteyshenkilöitä, joilta apua tarvitsevia ikääntyneitä olisi voinut kartoittaa. Yhteistyön tärkeys konkretisoitui Lainaa aikaasi -kampanjassa Lainaa aikaasi -kampanjassa osallistujilla oli mahdollista lainata omaa aikaansa ikäihmisten auttamiseen kertaluonteisesti. Vapaaehtoistoiminnan potentiaali Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrèn tekemän laskelman mukaan vapaaehtoistoiminnan vuotuinen rahallinen arvo Suomessa 2023 oli 3,2 miljardia euroa, mikä on 1,3 prosenttia Suomen BKT:stä. Lisätietoja: www.palvelutalomannikko.fi/lainaa-aikaasi kenteiden jalkoihin, eikä sen potentiaalia hyödynnetä riittävästi. Lisäksi naiskuoro järjesti senioreille suunnatun ilmaiskonsertin sekä päiväkotiryhmät askartelivat ja vierailivat palvelutalossa. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Tämän vuoksi eri sektoreiden välisen yhteistyön merkitystä ei pidä aliarvioida ikääntyneiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vaikka päävastuu ikääntyneiden sote-palveluista onkin siirtynyt hyvinvointialueille, tekevät kunnat ja järjestöt edelleen arvokasta seniorityötä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Lisäksi kampanjaan osallistui harrasteja päiväkotiryhmiä. Kirjoittajat Ida Rasi on Liepeen hoiva ry;n Hykari -hankkeen hankepäällikkö ja Vilma Linnanen toimii saman hankkeen hankekoordinaattorina. Ikäihmiset saivat apua mm. Osallistujia: 53 vapaaehtoista sekä harrasteja päiväkotiryhmiä. Jotta ikääntyneiden parissa tapahtuva vapaaehtoistoiminta toimisi tehokkaasti nyt ja tulevaisuudessa, tulisi varmistaa eri sektoreiden väliset yhteistyökäytänteet ja riittävät resurssit
Lähtökohta on, että verkostolle ei tarvitse tuoda valmiita ratkaisuja. Tavoitteena toteuttaa yhteistä työtä kohdatun ikääntyneen hyväksi. Verkostoissa tapahtuvassa työssä tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja tahtotilaa ja 12 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 12 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 12 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Etsivää työtä tehdään aina useamman toimijan yhteistyönä. Teksti: Satu Aalto ja Tarja Jalli – Kuva: Ilkka Vuorinen sa. D iakonissalaitoksen Etsivän vanhustyön kehittäminen lähti liikkeelle Helsingin Kalliosta kansalaistoiminnan hankkeena ja laajeni vuosien aikana yhteistoteuttamiseen Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupunkien sekä Tampereen seurakuntayhtymän kansEi vain rinnakkain, vaan yhdessä Julkisen sektorin organisaatiot ovat tunnistaneet, että vaikuttava etsivä vanhustyö toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki ikääntyneitä kohtaavat työntekijät ovat osa etsivän vanhustyön toteutusta. Voi luottaa siihen, että yhdessä löytyy tapoja toteuttaa etsivää työtä. Toteuttava taho kokoaa ympärilleen ikääntyvien parissa toimivia henkilöitä. Tuloksena valmistui Etsivän vanhustyön toimintamalli vaikuttavaan verkostotyöhön. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä ja rohkeasti kokeillen
Vahvuuksia Vantaalla Diakonissalaitoksen etsivän vanhustyön ammattilaisten Johanna Lehti-Salon ja Karoliina Vesilahden mukaan yhteistyössä täydentyy se, mikä rajautuu ulos julkisen palvelun arjessa ja lakisääteisten tehtävien tuottamisessa. – Meidän on uskallettava rakentaa ratkaisuja luovasti, moninaisuutta ja yhteisöllisyyttä hahmottaen ja johtaen. Yhdessä luovasti ja luottaen VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeen projektipäällikkö Petra Blom-Toivosen mukaan yhteistyön haasteita ovat viestinnän, tiedon, tavoitettavuuden sekä yhteisten järjestelmien puuttuminen. Ohjelman onnistumiselle oleellista on yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ammattilaisten ja palvelujen kanssa. Palveluiden piirissä olevien palvelutarvetta ei arvioida riittävän usein ja tapahtuneet muutokset eivät tule palvelun tarjoajan tietoon. Diagnoosija ongelmakeskeisen painotuksen sijasta on tärkeää keskittyä vanhuksen omiin voimavaroihin ja toimijuuteen. Julkisen sektorin organisaatiot ovat tunnistaneet, että vaikuttava etsivä vanhustyö toteutuu parhaiten niin, että kaikki ikääntyneitä kohtaavat työntekijät ovat osa etsivän vanhustyön toteutusta. Keskeinen ongelma on se, että ikääntyneen pitää mennä palvelun luokse, eikä palvelu mene kotiin. Parhaimmillaan ikääntyneen turvallisuuden tunne vahvistuu ja kokemus omasta merkityksellisyydestä vahvistuu, kun tietää ettei hädän hetkellä jää yksin, Lehti-Salo ja Vesilahti toteavat. Ennen kaikkea etsivä vanhustyö tekee kuitenkin ainutlaatuista työtä kaikkein haavoittuvimmissa ja vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden tavoittamisessa. Nämä ovat huomionarvoisia asioita tiedostaen näkymät, joita meillä piirretään vanhuspalveluiden ja hoivan tulevaisuudesta. puhetta toimijoiden roolista sekä tarvittavista resursseista. . Vaikka moni hyväkuntoinen ikääntynyt selviytyy kotihoidon tuella omaehtoisesti pidempään kodissaan, on riskinä, että palveluiden ulkopuolelle jää kasvava joukko. Oleellista on, että heidän työnsä kattaa laajasti julkisen organisaation, yksityisten toimijoiden ja järjestöjen toimintakentän ja heidän roolinsa on tunnettu ja tunnustettu verkostossa. Yleishyödyllisen toimijan erityinen vahvuus on ketteryys kokeilla uutta. Toistensa vahvuudet tunnustava yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden palveluiden kehittämiseen tarpeiden mukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi Vanhustyö 4 • 2024 13 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 13 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 13 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Diakonissalaitos jatkaa etsivän vanhustyön tekemistä vuonna 2023 Vantaalla käynnistyneessä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön rahoittamassa Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa, jossa 11 järjestön voimin rakennetaan yhteisöllistä arkea Havukoskella yhdessä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Etsivän työn nimikkeellä työtä tekevät voivat sijoittua vanhuspalveluiden organisaatiossa sopivasti moneenkin eri palveluun ja yksikköön. Toistensa vahvuudet tunnustava yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden palveluiden kehittämiseen tarpeiden mukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi. Muistisairaat, päihdeja mielenterveydenongelmista kärsivät jäävät myös ilman kotiin vietäviä vapaaehtoistoiminnan tukia, koska monet vapaaehtoistoimintaa järjestävät yhteisöt jättävät tämän ryhmän ulos sen haastavuuden vuoksi. Huolen verkostolle voi kertoa myös omainen tai naapuri. Etsivässä vanhustyössä tehdään myös palveluiden tarkoitusta ymmärrettäväksi asiakkaille ja toisinaan puolustetaan ikääntyneen lakisääteisiä oikeuksia. Kaikkein haavoittuvimmassa elämäntilanteissa olevien tavoittaminen Ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja kotona asutaan yhä pidempään, mutta kotiin vietäviä palveluita ei pystytä mitoittamaan samassa suhteessa kasvaviin tarpeisiin. Monialainen yhteistyö antaa kaikille osapuolille laajempaa näkökulmaa, tietoa ja taitoa vanhusten arkeen. – Meidän on tehtävä tilaa ja luotettava yhä useamman toimijan ja ihmisen mukana oloon, erilaisiin voimavaroihin ja kyvykkyyksiin osana huolenpitoa ja ihmisten välistä vastavuoroista elämää, Blom-Toivonen sanoo. Toimintamalli kiteytyy siihen, että yhdessä pohditaan sitä, kenestä ollaan eniten huolissaan, kuka on vaarassa jäädä syrjään ja miten yksinjääneet ikääntyneet löydetään. Sen sijaan hauraille ja toimintakyvyltään huonokuntoisille ikääntyneille osallisuutta vahvistavia toimintoja on hyvin vähän. Siihen tarvitaan monimuotoista vuorovaikutusta ja viestintää, toinen toisiimme luottamista ja perinpohjaista käsitystä siitä, että toiseen ihmiseen pitää saada kiintyä ja kohdata hänet yhdessä arvostavasti ja lempeästi, ja siten myös vaikuttavasti, Blom-Toivonen päättää. Toimintakykyisille ja itsenäisesti liikkuville on tarjolla aktiviteettejä ja erilaisia toimintaryhmiä. Diakonissalaitos koordinoi ohjelman hankeosiota, jonka kärki on ikääntyvien mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa yhdessä HelsinkiMission kanssa. Julkinen sektori puolestaan pystyy edistämään asioita ja tekemään päätöksiä jykevämpien palvelujen tarpeessa. Keskeistä työssä on vanhuksen kokonaisvaltainen ja kiireetön kohtaaminen, jolloin ikääntyneen oma ääni vahvistuu ja tarpeet tulevat kuulluiksi, Lehti-Salo ja Vesilahti sanovat. Riskinä on palvelukatveeseen jääminen. He eivät osaa, eivätkä jaksa, hakeutua palveluihin. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittajat ovat palvelualuejohtaja Satu Aalto ja palveluyksikönjohtaja Tarja Jalli Diakonissalaitokselta
Uusia näkökulmia ja yhteistä osaamista kanssatutkimuksella Kanssatutkimus on saanut osakseen kasvavaa kiinnostusta eri tieteenaloilla. Tutkimuksia, joissa ikäihmiset toimivat kanssatutkijoina, on kuitenkin kansallisesti vielä vähän. Teksti: Kirsi Ilola, Sinikka Katila, Paavo Mansikkamäki, Kyllikki Markkula ja Seija Niemonen – Kuva: Ilkka Vuorinen 14 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 14 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 14 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Ikäihmisten aktiivinen osallisuus tutkimusprosessissa voi parhaimmillaan olla voimaannuttava ja yhteistä oppimista tuottava kokemus kaikille osapuolille
Kanssatutkijat kertovat kokemuksestaan: Tutkijan esitellessä tutkimusaihetta uteliaisuus heräsi: aihe käsittelee juuri omaa elämän vaihetta. Mahdollisuus osallistua omaa elämää koskevan tutkimustiedon tuottamiseen liittyy myös hyvinvointia lisääviin tekijöihin ja elämään merkityksellisyyttä tuoviin vuorovaikutussuhteisiin, millä on myös yhteiskunnallista arvoa. (Kulmala ym. Teoksessa: Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S (toim.) Kanssatutkimus: ihanteet ja käytännöt. Tällöin tutkimukseen osallistuville avautuu asema lähinnä tutkimuksen kohteena. Vastuun antaminen ja arvostus ovat olleet todella positiivisia kokemuksia tutkimusprosessissa. . Kanssatutkimus eroaa siten selvästi perinteisistä tutkimuksen tekemisen tavoista, joissa ammattitutkija suunnittelee ja toteuttaa tutkimuksen oman tietämyksensä pohjalta. Päällimmäisenä kokemuksena haastatteluista oli, että haastateltavat olivat tyytyväisiä elämään ja asumiseen ja kaikki halusivat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Osallistumisen tapoja on monenlaisia ja kanssatutkijoiden roolit voivat myös vaihdella tutkimusprosessin aikana. Kaikenlainen osallistuminen nähdään yhtä arvokkaana. Tutkimuksemme on nyt tulosten raportointivaiheessa ja tulokset ovat myöhemmin luettavissa, väitöskirjatutkija Kirsi Ilola kertoo. Tutkimusprosessi eteni alkuun leppoisasti ja omien kokemusten ja havaintojen käsittelyyn saimme alussa paljon tilaa ryhmäkokoontumisissa. Kirjoittajat Kirjoittajat ovat väitöskirjatutkija, YTM Kirsi Ilola Itä-Suomen yliopiston Sosiaalija terveysjohtamisen laitokselta sekä kanssatutkijat Sinikka Katila, Paavo Mansikkamäki, Kyllikki Markkula ja Seija Niemonen Vanhustyö 4 • 2024 15 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 15 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 15 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Ikäihmisten aktiivinen osallisuus tutkimusprosessissa voikin parhaimmillaan olla voimaannuttava ja yhteistä oppimista edistävä kokemus kaikille osapuolille. Keskeistä kuitenkin on, että kanssatutkijat voivat osallistua tutkimuksen tekemiseen oman kiinnostuksensa ja resurssien mukaisella tavalla. Haastattelujen tekeminen oli hyvin mielenkiintoista. Tutkimuskohteesta tasavertaiseksi tutkijakumppaniksi. K anssatutkimuksessa kyse on ammattitutkijan ja tutkimukseen osallistuvien välisestä tutkimuskumppanuudesta, jossa tutkimus voidaan suunnitella, toteuttaa, raportoida ja viedä käytäntöön yhdessä. Kaikenlainen osallistuminen on yhtä arvokasta Kanssatutkimuksessa osallisuus merkitsee mukanaoloa ja aitoa vaikuttamista tutkimusta koskevaan päätöksentekoon. Aihe ja vertaisryhmässä työskentely houkutteli, myös ehkä mahdollisuus ja tarve tehdä jotain hyödyllistä sekä tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Vaikka kanssatutkimukseen liittyvä ennalta-arvaamattomuus on tutkimusprosessin aikana haastanut, on se myös antanut tilaa uudenlaisten näkökulmien syntymiselle. Tämä varmaan auttoi haastattelukysymysten muodostamisessa, mikä sitten etenikin rivakasti ja tutkija hyväksyi tekemämme ehdotukset eli tutkimus eteni aidosti vertaisten johdattelemana. 2023.) Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuvien asema kehittyy kohti tasavertaista osallisuutta ja on perinteistä tutkimusta keskeisempi. Mitä on kanssatutkimus. Tutkijalla ei ollut valmiita kysymyksiä. Kanssatutkijana toimiminen voi parhaassa tapauksessa tarjota myönteisen, uutta osaamista ja mielekästä tekemistä tuottavan kokemuksen. Jälkeenpäin ajateltuna kysymyksiin olisi ehkä pitänyt huomata löytää syventäviä ja keskustelua lisääviä lisäkysymyksiä. 2023.) Vastuun jakaminen tutkijan ja kanssatutkijoiden kesken tekee näkyväksi aitoa osallisuutta ja vahvistaa kaikkien tutkimukseen osallistuvien toimijuutta. Ne tuntuivatkin enemmän keskusteluilta kuin varsinaisilta haastatteluilta. Kirjallisuus Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S, Laiho M, Hakala K, Rättilä T. Ilmoitimme, että voisimme osallistua tutkimukseen, aihehan on tuttu. Kyse on elettyyn elämään ja sieltä nouseviin kokemuksiin pohjautuvan tietämisen tunnustavasta lähestymistavasta, jossa tutkimukseen osallistuviin jossa tutkimukseen osallistuviin suhtaudutaan aktiivisina toimijoina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Haastavinta oli analysoida haastattelussa saatuja tietoja, siihenkin tutkija kannusti meitä ja piti tärkeänä saada esiin meidän pohdintojamme. Uutta osaamista ja mielekästä tekemistä – Meneillään oleva tutkimuksemme on osa Itä-Suomen yliopistoon tehtävää väitöskirjatutkimusta. Haastattelutilanteet antoivat uusia näkökulmia ikäihmisten elämään ja jättivät mukavan tunteen kohtaamisista. Tutkimuksessa olemme rakentaneet tietoa alusta asti yhdessä. Tampere: Tampere University Press, 2023: 11–31. (Kulmala ym. Kanssatutkijoiden aktiivinen osallisuus ja aidot vaikuttamismahdollisuudet ovat ohjanneet tutkimusta tarttumaan juuri niihin asioihin, joita ikäihmiset itse näkevät tärkeiksi. Kanssatutkijat ovat osallistuneet kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin tutkimuksen suunnittelusta aineiston tuottamiseen, tulkintaan ja tulosten raportointiin
Mukana on tuotteita, välineitä ja palveluja hoitotyön arkeen ja ikääntyneen hyvinvointiin. avoinhallinto.fi/vanhusneuvostopaiva Syksyn tapahtumia ammattilaisille Seniorit valkokankaalla Tamperelaisen Senioripysäkin kävijöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhdessä toteuttama elokuva Minä ja muut ympärilläni – seniorisploitaatoelokuva kyseenalaistaa työelämän mielettömyyden. Elokuva on katsottavissa 31.1.2025 asti osoitteessa tamperemissio.fi/ajankohtaista Väitöskirja aktiivisesta ikääntymisestä YTM Hilla Kiuru tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten käsitys aktiivisesta ikääntymisestä muotoutuu Suomessa. projects.tuni.fi/kuuleminua Hyvä Ikä Hyvä Ikä -tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 2.-3.10.2024 tarjoaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, missä yhdistyvät tieto ja käytännön ratkaisut. Se näyttää myös sitoutumattoman kansalaistoiminnan sosiaalisen tärkeyden. Lopputulosta voi katsoa kriittisenä työelämän parodiana sekä herkkävireisenä tulkintana ikääntymisen kipukohdista ja mahdollisuuksista. Vanhalla ylioppilastalolla ja verkkoyhteydellä 30.10. Vanhustyön huipputapahtuma on innostava foorumi alan kaikille toimijoille, niin päättäjille kuin alan parissa monialaisesti toimiville ammattilaisille. Tulevaisuuden muistiystävällinen yhteiskunta rakennetaan yhdessä! Paikka: G Livelab, Yrjönkatu 3, Helsinki Tampereen yliopiston koordinoima Suomen kulttuurirahaston Argumenta-hanke nostaa muistisairaudet ja niihin liittyvät teemat tieteiden väliseen ja laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vanhusneuvostopäivä on Avoimen hallinnon ohjelman ja kansalaisjärjestöjen järjestämä vuotuinen yhteistyötilaisuus. Elokuvassa käsitellään eläkkeelle jäämisen kokemuksia, kuten työroolista ja -yhteisöstä luopumista, yksinäisyyttä, toimettomuutta ja kiirettä sekä toisaalta vapautta ja sen mukanaan tuomia elämänmahdollisuuksia. Linkki julkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96263 16 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 16 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 16 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. hyvaika.fi Vanhusneuvostopäivä Vuoden 2024 teema on ”Mikä tuo meidät yhteen”. Hän selvittää, mitä aktiivisella ikääntymisellä tarkoitetaan eri yhteyksissä, millaisia esteitä ja ristiriitoja siihen liittyy, ja miten tämä vaikuttaa käsityksiimme ikääntymisestä. Kuule minua -tapahtumassa on mukana paljon muistisairauksien ja ikääntymisen asiantuntijoita ja muita yhteiskunnan vaikuttajia. Lyhyesti Kuule minua 27.9.2024 klo 10.00–15.00, G Livelab, Helsinki. järjestettävässä tapahtumassa käsitellään moninaisuutta, digitalisaatiota sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tarkempi ohjelma julkaistaan alkusyksystä. Valtaosin senioreista koostuvalla näyttelijäkaartilla ei ollut ainuttakaan kirjoitettua repliikkiä tukenaan kuvauksissa. Tarina on ryhmän yhdessä vapaasti ideoima ja jokainen elokuvan kohtaus on täysin improvisoiden toteutettu. Tapahtumassa on monipuolinen messualue, joissa pääsee kokeilemaan, vertailemaan ja keskustelemaan käytännön ratkaisuista
Hyvinvointialueet tiedottavat, milloin ja mistä syksyn tehosteannoksen voi saada. Syksyn koronarokotukset THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta tänä syksynä iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Mummon Kammarin iloinen kansanjuhla. Vanhalla kirkolla kivaa ohjelmaa tasatunnein sekä toimintarasteja. Tämä edellyttää lainsäädännön muuttamista siten, että digitaalinen viranomaisviestintä tulee ensisijaiseksi kanavaksi niille, joille se on mahdollista. Järjestäjänä Mäntsälän kunta. Tulevien lainsäädäntömuutosten myötä digitaalisesti asioivat kansalaiset saavat viranomaispostin ensisijaisesti digitaalisesti. Seniorimessut klo 10–14 ja Vanhustenpäivän juhla klo 14–16 Mäntsälän Kunnantalolla. Suosituksen mukaan rokotukset tulisi toteuttaa hyvinvointialueilla selvästi aiempia syksyjä aikaisemmin. Tähän tarjotaan näkökulmia Tukena-säätiön ja Karelia-ammattikorkeakoulun järjestämässämme päivässä. Viranomaisposti muuttuu ensisijaisesti digitaaliseksi Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma linjaa, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasioinnissa. Sähköisten viestien vastaanottamisen voi lopettaa omalla ilmoituksella, jonka jälkeen viranomaisviestit lähetetään hänelle jälleen paperisena postitse. Katso tarkemmat tiedot ja lisää tilaisuuksia Vanhustenpäivä ja -viikko Facebook-sivuilta. Ilmaista makkaraa, juhlapullaa ja kahvia 500:lle ensimmäiselle. Hyvä vanhuus jokaiselle -tapahtuma. Vanhustyö 4 • 2024 17 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 17 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 17 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Lisätietoa dvv.fi vinkkiä Vanhustenviikkoon 4 2 10.10. Happy Golden Days -webinaari keskittyy tänä vuonna yrittäjyyteen sekä lääkkeettömiin ja luoviin menetelmiin, jotka rikastuttavat ikääntyneiden ja vanhustyön tekijöiden elämää ja hyvinvointia. Miten mahdollistaa hyvä vanhuus ihan jokaiselle meistä, myös kehitysvammaisille ihmisille. Ne kansalaiset, jotka eivät pysty asioimaan digitaalisesti, saavat tulevaisuudessakin viranomaisten viestit paperipostina, elleivät itse toisin päätä. 4 12.10. Kello 13.00–15.00 on tarjolla maksuttomat kahvit 200 ensimmäiselle. 1 9.10. Digija väestötietoviraston Digi ensin -hanke on osa valtiovarainministeriön Ensisijaisesti digitaalisen viranomaisviestinnän edistämisohjelmaa. 3 11.10. Järjestäjänä Laureaammattikorkeakoulu. Tapahtumassa on kahvitarjoilu. Juhlaparaati Vanhalle kirkolle, lähtö klo 10.30 Mummon Kammarilta, Tampere
Samoja asioita toivomme omaisillemme. On tärkeää pysyä arjessa toimintakykyisenä. Arjen toimintakyvyn edistämistä ja kuntouttavan työn lähtökohtia herätellään henkiin Keusotessa terveyskeskusten akuuttiosastoilla sekä kotihoidossa projektityöntekijän voimin. Meistä jokainen haluaa toimia ja määrätä elämänsä tahdin sekä tehdä itselleen mieluisia asioita. Arjen toimintakykyä edistävä toiminta kuuluu kaikille 18 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 18 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 18 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Teksti: Maija Kangas ja Hanne Kemppinen – Kuva: Keusote O n odotettavissa, että vuoteen 2030 mennessä 25,6 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita (Tilastokeskus). Esimerkiksi Keski-Uudenmaan alueella se tarkoittaa 23,8 prosenttia asukkaista (Sotkanet). Siksi on tärkeää, että elämämme arjessa säilyisi pitkään toimintakykyisenä
Hanke kuuluu sosiaalija terveysministeriön (STM) hallinnoimaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, jonka rahoittaa Euroopan unionin kertaluontoinen elpymisväline (NextGenerationEU). Kohti toimintakykyistä tulevaisuutta Miten saavutamme toimintakykyisen tulevaisuuden. Pyrkimys liikkumisen rajoittamiseen on haitallista, vaikka huolissaan olevan omaisen tekisikin mieli näin tehdä yrittäessään suojella tapaturmilta. Ikääntyneille kohdistuvien palveluiden osalta se tarkoittaa toimintakykyä edistävää toimintaa palvelusta tai ympäristöstä riippumatta. Monipuolinen liikunta on yksittäisenä keinona tehokkain tapa ehkäistä kaatumisia ja huolehtia toimintakyvystä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella arjen toimintakykyä edistävä toimintamalli ohjaa voimavaralähtöiseen toimintaan oli kyseessä ikääntynyt itse, omainen tai sotealan ammattilainen. Sen lisäksi ympäristöllä ja ihmissuhteilla on olennainen vaikutus toimintakykyyn. Tämä heikentää toimintakykyä, kun tarpeellinen fyysinen kuormitus, kosketus luontoon ja vuorovaikutus muihin ihmisiin vähenee. Toimintakyvyn edistämisen kokonaisuus muodostuu yksilöllisistä tarpeista ja kyvystä toimia, johon vaikuttavat fyysiset, psyykkiset, tietoisuuteen liittyvät ja sosiaaliset ominaisuudet. Tavoitteiden ei tarvitse olla suuria, kunhan niitä on. Vanhustyö 4 • 2024 19 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 19 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 19 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Kirjoittajat ja lisätietoja Maija Kangas ja Hanne Kemppinen ovat projektikoordinaattoreita Keusoten Kestävä kasvu -hankkeessa. Projektityöntekijä työskentelee näissä yksiköissä työntekijöiden, asiakkaiden sekä omaisten kanssa pohtien keinoja toimintakyvyn edistämiseksi. Mitä omaiset ja läheiset voivat tehdä edistääkseen ikääntyneen toimintakykyä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) on käynnissä EU:n rahoittama Kestävä kasvu -hanke, jonka tarkoituksena on purkaa koronapandemian aiheuttamaa hoitoja kuntoutusvelkaa sekä tuottaa yhä kestävämpää sosiaalija terveysalan palvelua vauvasta vaariin. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin ammattilaisella, vaan suurin rooli on ikääntyneellä itsellään sekä heidän omaisillaan. Arjen toimintakyvyn edistämistä ja kuntouttavan työn lähtökohtia herätellään henkiin Keusotessa terveyskeskusten akuuttiosastoilla sekä kotihoidossa projektityöntekijän voimin. Arjen toimintakykyä edistävä toiminta ei pääty siinäkään kohtaa, kun ikääntynyt tarvitsee runsaasti tukea ja palveluita kuten esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista. Varmista, että mattoihin tai niiden reunoihin ei voi kompastua, pidä kulkuväylät siistinä ja avoimina, huolehdi riittävästä valaistuksesta, poista mahdollisuuksien mukaan korkeat kynnykset ja sijoita arjessa käytettävät tavarat helposti saataville. Kiinnitä huomiota liukkaisiin portaisiin sisällä ja ulkona sekä huolehdi, että portaissa on kaiteet. Omaiset ja läheiset, oli kyse perheenjäsenistä, ystävistä tai naapureista, saattavat huomata ikääntyneen toimintakyvyn muutokset paremmin kuin ikääntynyt itse. Määrittele mieluisat tavoitteet toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tunnista toimintakykyyn laskuun vaikuttavat tekijät ja pyri vaikuttamaan niihin. Lähiympäristö voi pienentyä ikääntyessä. Talven haastavien kelien aikaan liukuesteet tai nastakengät suojaavat kaatumisilta. Meistä jokainen voi edistää omaa ja läheisensä toimintakykyä. Samalla voi nauttia ulkoilmasta ja mahdollisesti muiden ihmisten seurasta, joka edistää toimintakykyä monipuolisesti. Ihmisiä hoidettaessa tulee muistaa, että meistä jokainen on moninainen yksilö. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluista. Ikä ei saa määritellä toimintaamme yksilöinä. Toimintakyvyn edistämistä haastaa jatkuva henkilöstön resurssipula ja muutosten myllerrys koskien jokaista sote-alan ammattilaista. Mitä tulee tehdä, että toimintakyky säilyy seuraavatkin vuodet. Nykyajan teknologia voi tukea ihmissuhteiden ylläpitämisessä toimintakyvystä riippumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi ylösnouseminen vuoteesta päivittäin tai syöminen yhdessä. Arjen toimintakykyä edistävää toimintaa kehitetään Keusotessa osana Kestävä kasvu -hanketta (RRP2). Ennaltaehkäisevät toimet turvallisen ympäristön järjestämiseksi ja aktiivinen sosiaalinen vuorovaikutus voivat estää toimintakyvyn laskua ja tapaturmia. Esimerkiksi ulkoilun vähentyessä, pysähdy pohtimaan mikä tähän syynä ja pyri toimenpiteisiin ulkoilun mahdollistamiseksi. Kun omaisten ja läheisten apu ja tukipalvelut eivät riitä toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotona pärjäämisen riski kasvaa, on syytä harkita muiden palveluiden järjestämistä. Onko kotisi turvallinen toimintaympäristö. . Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että kotoa ei poistuta lainkaan. Yksi parhaista keinoista huolehtia liikkumiskyvystä on poistua ulko-ovesta. Toimenpiteitä toimintakyvyn edistämiseen ikääntyneenä Tunnista roolisi toimintakyvyn edistämisessä. He voivat siis pienilläkin teoilla edistää ikääntyneen toimintakykyä. Ikääntyminen voi vähentää sosiaalisia kontakteja mutta ei näin tarvitse olla. Pidä yllä sosiaalista verkostoa ja käy kodin ulkopuolella. Mitä heikompi toimintakyky sitä suurempi merkitys niillä pienillä teoilla on, joilla voidaan edistää tai ylläpitää toimintakykyä. Ikääntyessä lihasmassa vähenee, ellei sitä pidä aktiivisesti yllä. On tärkeää tunnistaa milloin omat voimavarat, aika tai kyvyt eivät riitä ja tarvitaan ulkopuolista apua. Monipuolinen ravitsemus ja erityisesti proteiinin saanti tulee turvata, sillä toimintakyky ei pysy yllä ilman laadukasta energiaa. Tunnista ikääntyneen tarpeet ja voimavarat. Ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita aktiivisuuden vähenemistä, vaan haastaa ylläpitämään liikkumiskykyä. Ulkona liikkuessa käytä luistamattomia jalkineita. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Pienilläkin teoilla on merkitystä. Entä ystävät ja läheiset
Teksti: Elli Alarotu, Teija Hammar ja Pirita Forsius – Kuva: Shutterstock mintamalleja”, luettelee eräs ammattilainen Saattohoitopassi-verkkokoulun vaikutuksia työhönsä. Kommentti on poimittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Saattohoitopassi-verkkokoulun käyttäjäkyselystä ja kuvastaa hyvin sen tuloksia – vastaajista 68 prosenttia kertoi koulutuksesta saadun osaamisen helpottaneen heidän työtään melko paljon tai merkittävästi. Osaan ottaa paremmin kuoleman ja saattohoidon puheeksi potilaiden ja heidän läheisten kanssa. Kehittäminen ja tutkimus ”O len saanut paljon lisää varmuutta työhön. 20 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 20 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 20 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Olen saanut valmiita toiSaattohoitopassi-verkkokoulu on helpottanut vanhuspalvelujen ammattilaisten työtä Valtaosa Saattohoitopassin täydennyskoulutuksen kävijäkyselyyn vastanneista arvioi koulutuksen jälkeen osaavansa tunnistaa ja hoitaa elämän loppuvaiheeseen liittyviä oireita aiempaa paremmin
Saattohoitopassi auttaa oireiden tunnistamisessa ja hoitamisessa Osallistujat kertovat hyödyntäneensä opittua työssään eri tavoin: ”Koulutuksen myötä olen enemmän pohtinut saattohoitoon liittyviä asioita, ja ajatuksena se on jotenkin luonnollinen osa hoitotyötä.” ”Huomioin muutoksia vanhuksissa herkemmin.” Valtaosa (noin 85 prosenttia) vastaajista arvioi koulutuksen jälkeen osaavansa tunnistaa ja hoitaa elämän loppuvaiheeseen liittyviä oireita aiempaa paremmin. Kävijäkyselyllä selvitettiin, miten koulutus on vaikuttanut työhön, kun sen oppeja on päästy soveltamaan työpaikoilla. Saattohoitopassi on verkossa tehtävä täydennyskoulutus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että ammattilaisilla on perusosaaminen elämän loppuvaiheen hoitoon. Myös asiakkaiden psykososiaalisten ja eksistentiaalisten tarpeiden tunnistaminen oli helpottunut – näin kertoi 67 prosenttia vastaajista. Rekisteröidy THL:n verkkokouluihin: verkkokoulut.thl.fi Lue lisää Saattohoitopassista: thl.fi/saattohoitopassi osa-alueet kaipaavatkin eniten vahvistamista, THL:n tutkija Pirita Forsius kertoo. Vastaajista 69 prosenttia oli lähihoitajia ja 17 prosenttia sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Saattohoitopassi onkin vaikuttanut yksiköiden toimintakäytäntöihin. Näin vastasi yli puolet (60 prosenttia) esihenkilöistä. ”Olemme kehittäneet omaa toimintamalliamme ja -käytäntöjä aktiivisesti. Kurssi on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi palliatiivisen hoidon perustasolla – esimerkiksi vanhuspalveluiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, kotihoidon yksiköissä ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla – työskenteleville ammattilaisille. ”Omaisten kanssa keskustelu vaikeistakin asioista on helpompaa, kun itsellä on vahva osaaminen ja tieto asiasta.” – Asiakkaan hoito on aina vuorovaikutustilanne. ”Koulutuksen myötä olen enemmän pohtinut saattohoitoon liittyviä asioita, ja ajatuksena se on jotenkin luonnollinen osa hoitotyötä.” Kirjoittajat Artikkelit kirjoittajat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Elli Alarotu, johtava asiantuntija Teija Hammar ja tutkija Pirita Forsius. Siksi on tärkeää, että henkilökunta hallitsee palliatiivisen hoidon, Forsius muistuttaa. Monissa yksiköissä käytäntöjä oli selkiytetty, ja keskustelu saattohoidosta oli lisääntynyt. – Psykososiaalisten oireiden ja eksistentiaalisten ja henkisten tarpeiden tunnistaminen on arvioitu Vanhuspalvelujen tila -seurannassa heikoimmiksi, eli juuri nämä Saattohoitopassi perustuu kansallisiin suosituksiin – tavoitteena parantaa elämän loppuvaiheen hoidon laatua Saattohoitopassi on THL:n verkkokoulutus, joka kattaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusasiat. Valtaosa (76 prosenttia) vastaajista työskenteli iäkkäiden palvelujen yksikössä. Tavoitteena on tuoda palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansalliset suositukset ammattilaisten arkeen ja parantaa näin hoidon laatua. Saattohoitopassin tuomasta osaamisesta näkyy viitteitä myös THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannassa. Sosiaalija terveysministeriön suosituksen mukaan yksiköissä, joissa kuolevien potilaiden hoito on osa päivittäistä toimintaa, ammattilaisten on todennettava osaamisensa esimerkiksi Saattohoitopassin kaltaisen työkalun avulla. Koulutus helpottaa läheisten kohtaamista Vastaajista 68 prosenttia arvioi, että kuolevan läheisten kohtaaminen on ollut kurssin jälkeen aiempaa helpompaa. – Kun työyhteisössä käydään yhdessä keskusteluja ja pohdintoja kurssin tehtävien avulla, hyödyttää se koko työyhteisön oppimista ja edesauttaa hyvän hoitokulttuurin muodostumista, vinkkaa Hammar vinkkaa. Saattohoitopassi on ilmainen ja avoin kaikille rekisteröityneille. Saattohoitopassi antaa hyviä työkaluja kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen kaikille hoitotyöntekijöille, THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar toteaa. Laajuudeltaan kurssi vastaa yhtä opintopistettä. Kurssi koostuu seitsemästä osiosta, joiden päätteeksi tehdään verkkotentti. Eräs vastaaja mainitsi, että uskaltaa nyt ottaa kivunlievityksen tarpeen ja tärkeyden rohkeammin puheeksi työyhteisössä. Kurssin voi suorittaa omaan tahtiin, ja sen voi käydä suomeksi tai ruotsiksi. Vanhustyö 4 • 2024 21 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 21 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 21 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. . Tämä on parantunut kolmen vuoden seurannan aikana, Forsius sanoo. Kyselyyn vastasi 2579 kävijää. Kurssista saa todistuksen. Vastauksissa korostui myös osaamisen myötä lisääntynyt itsevarmuus. – Niissä yksiköissä, joissa oli Saattohoitopassin käynyttä henkilöstöä, esihenkilöt arvioivat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kokonaisuutena paremmaksi kuin muissa. Saattohoitopassin materiaali oli loistava apuväline kehittämisohjelman rungon rakentamiseksi”, kertoi eräs vastaaja. ”Itsevarmuus toimia tilanteessa kuin tilanteessa kehittyi.” Elämän loppuvaiheen hoito on vanhuspalvelujen ydintä – Käytännössä kaikilla vanhuspalvelujen asiakkailla on vähintään yksi kuolemaan johtava sairaus
Lisätietoa: vtkl.fi/tue Rahankeräyslupa RA/2021 /156 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 22 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 22 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. klo 9–17 Helsingin Messukeskus Jätä jälkeesi pysyvä jälki Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna. 22 Vanhustyön ja ikääntymisen oma tapahtuma Tapahtuma tarjoaa tietoa ja ratkaisuja alan ammattilaisille sekä ikääntyville itselleen. Voiko hoitotyötä leanata. | Turvallinen ja esteetön asuminen | Kuulon, näön ja liikkumisen apuvälineet | Teknologia arjen apuna | Liikettä jokaiselle Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin: hyvaika.fi ke–to 2.–3.10. | Kuka hoitaa muistisairaat
– Hoitajat ovat suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä ja reagoivat paikan päällä heidän tarpeisiinsa. Vanhustyö 4 • 2024 23 T utkija ja dosentti Perttu Salovaaran mukaan vanhustyön ongelma on sama kuin muissakin julkisen puolen työpaikoissa. Tilanteet, joissa asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua tai saa vain osittain sitä palvelua, jota hän on tullut hakemaan, aiheuttavat pahimmillaan potilasturvallisuuden heikkenemistä. He ovat hoitotyön ammattilaisia ja hoitavat esimerkiksi vanhuksia parhaan taitonsa mukaan. – Esihenkilön tulisi mielestäni rohkaista työntekijää ajattelemaan itse sen sijaan, että hänet velvoitetaan uskomaan ulkopuolisiin auktoriteetteihin, vaikka omatunto sanoisi toisin. On tärkeää vastata asiakkaan tarpeeseen silloin kun se ilmenee, ilman että turhat raja-aidat rajoittavat asiakkaan saamaa palvelua. – Nykypäivän muuttuva toimintaympäristö aiheuttaa sen, että vanhakantainen tapa johtaa ylhäältä päin ei aina enää toimi, Salovaara toteaa. – Toimimalla omatuntonsa ja ammattitaitonsa mukaan potilasturvallisuus voidaan taata myös silloin, kun hoitajat saavat itsenäisesti päättää omaa työtään koskevista asioista, Salovaara sanoo. On tärkeää vastata asiakkaan tarpeeseen silloin, kun se ilmenee ilman, että turhat raja-aidat rajoittavat asiakkaan saamaa palvelua, tutkija ja dosentti Perttu Salovaara sanoo. Salovaara toimii Pohjois-Savossa toteutettavassa, ESR+-rahoitteisessa Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeessa yhteisöohjautuvuuden asiantuntijana, jonka myötä hän on päässyt tutustumaan ajankohtaisiin vanhustyön johtamisen ilmiöihin. . Teksti ja kuva: Maiju Korhonen Mahdollisuus vaikuttaa lisää työtyytyväisyyttä Salovaaran mukaan yhteisöohjautuvuudessa on kysymys pohjimmiltaan ihmisen arvosta. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 23 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 23 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. Byrokratian kankeus heikentää potilasturvallisuutta Salovaaran mukaan suuri kysymys nykyisessä hoitotyön johtamismallissa on terveydenhuoltosysteemin kuormittuminen byrokratian vuoksi. Jos heidän pitää pyytää lupa kaikkeen toimintaansa esihenkilöltä, tulee toiminnasta hyvin kömpelöä ja hidasta. Niissä työ on pilkottu pieniin osiin, eikä kukaan oikein ota asiakkaasta tai työntekijöiden arjesta koppia kokonaisuudessaan. Myös työssä viihtymisen kannalta yhteisöohjautuvuudella on merkitystä, sillä tutkimusten mukaan sitoutuminen työhön on paljon vahvempaa, kun työntekijä pääsee itse käsittelemään oman työyhteisönsä kehittämisen asioita ja tuomaan sinne omia näkemyksiään. Kirjoittaja Maiju Salovaara toimii viestinnän asiantuntijana Savonia-ammattikorkeakoulussa. Seuraavaksi työelämäkehittäjien katseet kääntyvät toiveikkaina johtamismallin muutoksen puoleen. Siitä, että hänen osaamiseensa tehdä omaa työtään koskevia järkeviä päätöksiä luotetaan. Yhteisöohjautuvuus vähentää vanhustyön kuormitusta Yksikään työelämämuutos ei ole vielä saanut aikaan selkeää parannusta hoitoalan työvoimapulaan
Teksti: Emilia Stark ja Laura Rautiainen – Kuva: Ilkka Vuorinen 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 24 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 24 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. Muistisairauden myötä äidinkielen merkitys lisääntyy, kun toiset kielet häviävät hiljalleen. Omahoitovalmennus-toiminta laajenee ruotsinkielisille iäkkäille ihmisille. 24 Osallisuus Voimaannuttavaa ryhmätoimintaa muistisairauden varhaiseen vaiheeseen omalla äidinkielellä Kieli on keskeinen osa kommunikointia ja vuorovaikutusta, sekä tiedon etsimistä ja omaksumista
. Kommunikaatio on avain osallisuuteen Kyky kommunikoida itselle merkityksellisellä tavalla on tärkeää identiteetin, hyvinvoinnin, itsenäisyyden ja itsetunnon kannalta. Muistisairauden kannalta keskeisten palveluiden selvittäminen voi tuntua hämmentävältä ja niiden hakeminen haastavalta. Ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan ja toisiin ihmisiin vuorovaikutuksen kautta. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 25 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 25 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. ”Tämä oli hyvä kokonaisuus, parasta olivat keskustelut vertaisten kanssa. Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on edistää vaikuttavan Omahoitovalmennus-toiminnan juurtumista ruotAvustushaku käynnissä Blomsterfonden jakaa avustuksia yhteisöille. Olemme iloisia, että Omahoitovalmennus-toiminta tämän myötä laajenee ruotsinkielisten pariin, Stiftelsen Blomsterfondenin toimitusjohtaja Anna Talasmäki toteaa. Parasta tukea ja käytännön vinkkejä saa usein muilta, jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Kieli toimii välineenä tiedon vastaanottamisessa ja käsittelyssä ja se auttaa säilyttämään historiaa sekä henkilölle merkityksellisiä elämäntapahtumia. Palveluviidakossa navigointiin tarvitaan tietoa ja vertaistukea omalla äidinkielellä. Vanhustyö 4 • 2024 25 O mahoitovalmennus-toiminnassa on käynnistynyt uusi Stiftelsen Blomsterfondenin tukema hanke, jossa edistetään ruotsinkielisten iäkkäiden ihmisten omahoitotaitoja ja voimavaroja muistisairauden varhaisessa vaiheessa. –Kieli on muistisairauden kohdatessa erittäin merkittävä tekijä toimijuutta ja toimintakykyä tarkastellessa. Elokuussa Omahoitovalmennus-toiminnan uutena alueohjaajana aloitti Emilia Stark. Stiftelsen Blomsterfondenin tuki mahdollistaa sen, että pystymme nyt vastaamaan tähän tarpeeseen, Omahoitovalmennus-toiminnan vastaava alueohjaaja Laura Rautiainen iloitsee. Myös myöhemmin opitut kielet voivat unohtua, jolloin äidinkielen merkitys korostuu. Stiftelsen Blomsterfonden on toiminut senioreiden parhaaksi jo vuodesta 1926. Kirjoittajat Laura Rautiainen on Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennustoiminnan vastaava alueohjaaja ja Emilia Stark toimii Omahoitovalmennus-toiminnan alueohjaajana ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa. Mahdollisuus jakaa kokemuksia, puhua tunteista vertaisten kanssa ja saada tietoa omalla äidinkielellä voivat edistää sairauden hyväksymistä. Säätiön tavoitteena on toteuttaa innovatiivisia, merkityksellisiä ja proaktiivisia hankkeita, jotka tavoittavat laajan ryhmän ikääntyneitä, joten Omahoitovalmennuksen laajentaminen ja kehittäminen palvelee juuri näitä tavoitteita. On olennaista, että muistisairautta sairastavat iäkkäät ihmiset ja heidän puolisonsa pääsevät osallisiksi vertaistuesta ja saavat tulevaisuuden suunnittelun kannalta keskeistä tietoa omalla äidinkielellään. Toimiva kommunikaatio iäkkäiden ihmisten, heidän läheistensä ja ammattilaisten välillä on olennainen osa hyvää elämää ja laadukasta hoitoa. Stiftelsen Blomsterfonden i Helsingfors sr tuella Omahoitovalmennus-toimintaa lähdetään kehittämään ruotsinkielisten iäkkäiden ihmisten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten tarpeisiin vastaavaksi. Hänen vastuullaan on ruotsinkielisen toiminnan kehittäminen, juurruttaminen ja uusien alueiden koordinointi. –Erityisen merkittävää on, että iäkkäät ihmiset ovat itse toivoneet Omahoitovalmennus-ryhmiä, joissa tietoa ja kokemuksia voidaan jakaa vertaisten kanssa äidinkielellä. – Tämä hanke on Blomsterfondenin ensimmäinen suuri panostus sen jälkeen, kun se uudistettiin avustussäätiöksi. Hankkeessa kartoitetaan varhaisessa vaiheessa muistisairautta sairastavien ruotsinkielisten iäkkäiden ja heidän puolisoidensa kokemuksia sekä tarpeita muistipolun alkuvaiheessa sekä kehitetään ruotsinkielinen Omahoitovalmennus-ryhmämalli. Hyvää kommunikaatiota mahdollistavat menetelmät, kuten kiireetön kohtaaminen ja tunne kuulluksi tulemisesta, edistävät sosiaalista osallisuutta ja luovat perustan vuorovaikutukselle muiden ihmisten kanssa. Ymmärsin, että elämä jatkuu.” Äidinkielen merkitys Muistisairauden myötä eteen avautuu uusi polku, jossa kulkeminen voi vaikuttaa haastavalta. Muistisairauden myötä tiedonkäsittelyssä voi tapahtua muutoksia ja keskustelun tempo voi hidastua. Ruotsinkielinen toiminta käynnistyy uuden hankkeen myötä Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminta on voimavaralähtöistä ja omahoitotaitoja vahvistavaa muistiohjausta muistisairauden varhaiseen vaiheeseen. Se on myös kouluesimerkki siitä, millaisten hankkeiden toteuttamiseen haluamme osallistua. Hakuaika 1.9.-30.9.2024 www.blomsterfonden.fi Stiftelsen Blomsterfonden Stiftelsen Blomsterfonden edistää seniorikansalaisten arvokkaan elämän edellytyksiä. Muistisairauteen liittyy monia tunteita, joiden ilmaiseminen toisella kielellä voi olla haastavaa, ja omien ajatusten ilmaiseminen voi jäädä vajaaksi, Stark kertoo. Konsepti on tarkasti suunniteltu, ja hankkeella on kaikki mahdollisuudet tavoittaa jatkuvasti laaja kohderyhmä ja auttaa sitä. Tutkittuun tietoon pohjautuvaan ryhmämalliin on osallistunut yli 3000 varhaisessa vaiheessa olevaa muistisairautta sairastavaa iäkästä ihmistä ja heidän puolisoaan vuoden 2014 jälkeen ja suomenkielistä ryhmätoimintaa on toteutettu noin 20 paikkakunnalla. Toiminnassa on havaittu, että ruotsinkieliselle Omahoitovalmennus-ryhmätoiminnalle on tarvetta. sinkielisille iäkkäille sekä laajentumista uusille alueille
Kurssille osallistui ilahduttavan paljon nuoria, mikä tosin aiheutti hieman ongelmia aikataulujen kanssa, koska kaikille ei Antoisia sukupolvien välisiä kohtaamisia KotiKummit-toiminnassa eri-ikäiset ystävävapaaehtoiset ovat tavanneet yksinäisyyttä kokevia ikääntyneitä. Teksti: Salla Lauhava ja Liisa Kytölä – Kuva: Shutterstock 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 26 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 26 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. Toiminta on koettu puolin ja toisin opettavaiseksi ja merkitykselliseksi. 26 Osallisuus K otiKummit-hankkeessa tehtiin yhteistyötä oululaisten lukioiden kanssa. Opiskelijoiden motiivina osallistua kurssille oli halua auttaa yksinäisiä vanhuksia, oppia uusia asioita ja tutustua eri-ikäisiin ihmisiin. Mukaan saatiin myös ilahduttavan paljon nuoria vapaaehtoisia lukioyhteistyön myötä. He tapasivat ikääntyneitä joko yksin tai pareina ja osallistuivat myös vapaaehtoisten koulutuksiin ja muihin tapaamisiin. Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion opiskelijat suorittivat vapaaehtoistoiminnan kurssin osallistumalla KotiKummit-toimintaan. Opiskelijat kirjoittivat kurssista oppimispäiväkirjat, joita on hyödynnetty tämän tekstin kirjoittamisessa
Merkityksellisiä tapaamisia Tapaamisten aikana parit vaihtoivat kuulumisia ja tarinoivat, joskus luettiin lehteä. Osan kohdalla tapaamiset ovat jo ehtineet päättyä, useimmiten muuttuneen elämäntilanteen takia. Tämä saattoi vähentää jännitystä mennä tapaamaan omaa ikääntynyttä ystävää. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 27 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 27 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. He tutustuivat läheisesti ikääntyneen elämäntilanteeseen ja oppivat kuinka tärkeää on esimerkiksi kuulluksi tuleminen, muiden ihmisten seuraan ja liikkumaan pääseminen. Tukea ja koulutusta vapaaehtoisille Kansalaisareenan Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen -julkaisun mukaan vapaaehtoistoiminta voi tarjota nuorille voimakkaita merkityksellisyyden kokemuksia ja lisätä tunnetta siitä, että he osaavat ja voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Ikääntyneet kokevat nuoret ystävänsä rikkautena Toiminnassa mukana olevilta ikääntyneiltä on kysytty haastatteluissa heidän kokemuksiaan nuorista vapaaehtoisista. Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Hyvällä kelillä he kävivät kävelemässä ja istuskelemassa lähipuistossa. Nuoret ovat pärjänneet hienosti ja ennakkoluulottomasti myös muistisairaiden ikääntyneiden kanssa. Nuorille on tärkeää osallistua heidän arvojensa mukaiseen toimintaan ja nähdä, että toiminnalla on oikeasti vaikutusta. Ikääntyneen yksinäisyyden ymmärtäminen saattoi herättää surua, mutta samalla se sai vapaaehtoistoiminnan tuntumaan yhä tärkeämmältä ja merkityksellisemmältä. KotiKummit-hankkeessa etsitään yksinäisille ikääntyneille vapaaehtoisia ystäviä, KotiKummeja. Lähteet Nieminen, Pinja & Lahikainen, Eve (toim.). Tuo piristystä, varsinkin, kun ystävä on nuori.” Kaiken kaikkiaan eri sukupolvien väliset kohtaamiset vaikuttavat olleen antoisia molemmille ystäväparin osapuolille. Ikääntyneet nauttivat ulkoilmasta ja kokivat itsensä vähemmän yksinäiseksi nähdessään muita ihmisiä. Nuorten mukaan oli ihana huomata, miten paljon iloa he toivat ikääntyneelle ihan vain olemalla seurana ja kuuntelemalla. Useimmille ihmisille nämä ovat itsestäänselvyyksiä, mutta ikääntyneet saattavat olla kotinsa vankeja. Tutustu toimintaan hankkeen verkkosivuilla kotikummit.fi. Tämä on saanut hänet arvostamaan monia asioita enemmän, esimerkiksi läheisiä. löytynyt sopivaa ikääntynyttä ystävää niin nopeasti kuin he toivoivat. (Nieminen & Lahikainen 2022.) KotiKummit-hankkeessa vapaaehtoisten toimintaa tuettiin muun muassa koulutusten ja ryhmätapaamisten muodossa. Tähän mennessä toiminnassa on ollut mukana noin 120 ystäväparia. Ikääntyneet ovat olleet oikein tyytyväisiä pirteisiin, tomeriin, avuliaisiin ja ystävällisiin nuoriin. Useat nuoret aikovat jatkaa tapaamisia ikääntyneen ystävänsä kanssa kurssin suorittamisen jälkeenkin. ”Jutut käy yksiin. Vapaaehtoiset toimivat ikääntyneen seurana muun muassa ulkoilun tai kahvittelun merkeissä, osa koiransa kanssa. Mukavaa odottaa, että nyt se tulee.” ”Minusta on rikkaus tutustua nuorten maailmaan vapaaehtoisen kautta.” ”Tosi kiva tyttö, miten viitsiikään käydä. Neuvoja saatiin esimerkiksi siitä, mistä ylipäätään jutella ikääntyneen kanssa, ja miten reagoida, jos ikääntynyt on surullinen. . Ystävyys on avannut ovia toisenlaisessa elämäntilanteessa olevan elämään, mikä on nähty rikkautena. Kansalaisareenan julkaisuja 1/2022 Nuorista oli hienoa huomata, miten hyvin voi tulla toimeen ja ystävystyä iästä piittaamatta. Eräs nuori kertoo ymmärtäneensä, että elämä on arvaamatonta ja kuka tahansa meistä voi lähteä milloin tahansa. Tilaisuuksien ilmapiiriä kehuttiin rennoksi, lämminhenkiseksi ja vastaanottavaiseksi. Vanhustyö 4 • 2024 27 KotiKummit-hanke KotiKummit on Oulun Diakonissalaitoksen säätiön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttama kehittämishanke. He arvostivat mahdollisuutta päästä kuulemaan eri ikäluokkaan kuuluvan ihmisiä ajatuksia. Muutenkin tapaamisten sopiminen kiireisen koulutyön ja muun elämän lomaan, etenkin jos nuoret toimivat parina, aiheutti jonkin verran haasteita. Nuoret pitivät siitä, että koulutuksiin osallistui eri-ikäisiä ihmisiä eri elämäntilanteista, ja he kuulivat kokemuksia ja saivat neuvoja jo kokeneemmilta vapaaehtoisilta. Kirjoittaja Salla Lauhava on projektikoordinaattori Oulun Diakonissalaitoksen säätiössä ja Liisa Kytölä projektikoordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa Oulussa. Ikääntyneiden kokemuksiin ja hankkeen tuloksiin pääset tutustumaan tarkemmin hankkeen nettisivuilla olevien kirjoitusten kautta. Toinen kertoi, että ikääntyneen puheet saivat hänet ymmärtämään uusia asioita elämästä ja onnellisuudesta. Nuorista oli hienoa huomata, miten hyvin voi tulla toimeen ja ystävystyä iästä piittaamatta. Opiskelijat kokivat oppineensa paljon sekä vanhuksilta että itsestään. Juttua riitti esimerkiksi perheistä, nuoren koulutuksesta ja ikääntyneen muistoista. Joillakin heräsi kurssin myötä innostus tutustua muuhunkin vapaaehtoistoimintaan. Kaiken kaikkiaan nuoret kokivat kurssin olleen hyvä ja opettavainen. Toiminnassa pyritään löytämään samanhenkisiä pareja, joiden toiveet toiminnan sisällöstä käyvät yhteen. Nuorille tulee tarjota turvallinen ilmapiiri, tukea ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama hanke on käynnistynyt elokuussa 2021 ja päättynyt heinäkuussa 2024. Toiminnan päätavoitteena on oululaisten kotihoidon ikääntyneiden (65+) asiakkaiden yksinäisyyden lievittäminen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen
iäkkäiden ulkoilun esteistä, vapaaehtoistoiminnan periaatteista sekä asioista, joita on hyvä ennakoida, kun lähdetään ulkoilemaan yhdessä iäkkään ja koiran kanssa. Mukana menossa, hihnojen toisessa päässä ovat reippaat omistajat: Minna, Netta, Mira, Inga ja Neekku. Edellisellä viikolla samainen porukka kokoontui ilman koiria Lahden Lähimmäispalvelun tiloihin. K u va : U lla P o h ja n m aa 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 28 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 28 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. Kun parkkipaikalta kuuluu iloista haukuntaa, tiedämme myös Huin ja Pölön löytäneen paikalle. 28 Osallisuus L ahdessa järjestettiin keväällä ensimmäinen koiraulkoiluystäväkoulutus Ikäinstituutin Tossut ja tassut liikkeelle -hankkeen innoittamana. Esityksensä lomassa Saini jututti osallistujia ja kysyi mitä koira tuo mukanaan ulkoiluystävätoimintaan. Iloa ja puhetta on ilmassa nytkin, kun Saini ja Milla Pyyhtiä Lahden Lähimmäispalvelusta lähtevät luotsaamaan porukkaa yhteislenkille Pikku-Vesijärven ympäri. Kommenteissa nousivat esille ilo, puhe ja motivaatio. Tapaamisessa puhuttiin mm. Teksti: Ulla Pohjanmaa ja Saini Suutari sikoira Ruusa. Illan aikana Saini Suutari Ikäinstituutista perehdytti tulevia vapaaehtoisia koiraulkoiluystävätoimintaan. Koiraulkoiluystävätoiminta on hyvä tapa saada vapaaehtoistoimintaan mukaan työikäisiä ihmisiä. Pian paikalle karauttaa pyörän kuljetuskärryn kyydissä myös Lucia. Seuraavaksi paikalle hipsii fleeceasussaan XS-kokoluokkaa edustava Amos. TaUudet koiraulkoiluystävät ovat valmiina toimimaan lahtelaisten iäkkäiden iloksi ja avuksi. Koleana huhtikuun iltapäivänä PikkuVesijärven puistomaisemiin alkaa kerääntyä kaikenkarvaista porukkaa. Ensimmäisenä paikalle saapuu kunnioitusta herättävällä koollaan katseet kääntävä irlanninsuTossut ja tassut liikkeelle Lahdessa – koiranomistajista iäkkäiden vapaaehtoisia ulkoiluystäviä Monissa yhdistyksissä suuri osa vapaaehtoisista on reilusti eläkeiän yläpuolella. Lahden Lähimmäispalvelu kiinnostui uudenlaisesta vapaaehtoistoiminnan muodosta, jonka uskotaan tulleen jäädäkseen ja kasvavan hiljalleen tulevaisuudessa
Liisa, Minna ja Ruusa valmiina yhteiselle kävelylenkille Kuva: Minna Tuiskunen 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 29 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 29 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. – Meidän kävelylenkit kestävät noin tunnin verran ja niiden aikana höpötellään kaikenlaista. Vanhustyö 4 • 2024 29 Kirjoittaja Ulla Pohjanmaa toimii asiantuntijana ja Saini Suutari koordinaattorina Ikäinstituutissa. Uusia toimintamuotoja ja vapaaehtoisia tarvitaan Vapaaehtoistoimintaa niin omassa organisaatiossaan kuin Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkostossa organisoiva Pyyhtiä näkee koiraulkoiluystävätoiminnan hyvänä tapana saada vapaaehtoistoimintaan mukaan työikäisiä ihmisiä. Ulkoiluystävätoiminta antaa merkityksellisyyyden tunnetta ja energiaa Geronomiksi opiskeleva Minna lähti koiransa, irlanninsusikoira Ruusan kanssa ulkoiluystävätoimintaan, sillä hän halusi mahdollistaa iäkkäiden ulkoilemista. Yhteistyötä on tehty eri puolilla Suomea kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Uusia vapaaehtoisia kaivataan, sillä moni oman yhdistyksen vapaaehtoinen on reilusti eläkeiän yläpuolella. Niiden aikana työasiat unohtuvat ja huomaan tapaamisten jälkeen saaneeni uutta energiaa. Koiraulkoiluystävätoimintaa toteuttavat tahot ja paikkakunnat löytyvät osoitteesta: ikainstituutti. Samanlaisia murheita ja ilonaiheita meiltä löytyy, vaikka ollaankin eri ikäpolvea. Suosittelen ulkoiluystävätoimintaa lämpimästi kaikille, joiden elämäntilanteeseen vapaaehtoistoiminta mahtuu, Minna rohkaisee. Kun homma on hoidettu ongelmitta, Pyyhtiä esittää kiitoksensa, jakaa todistukset uusille koiraulkoiluystäville ja lupaa olla heihin yhteyksissä pikapuoliin. Jokainen osallistuja pääsee koiransa kanssa kokeilemaan, miten näiden vempainten rinnalla kulkeminen sujuu. Toisessa kerroksessa ilman hissiä asuva Liisa kaipasi ulkoiluystävää, sillä hän tarvitsi apua saadakseen pihamaalle rollaattorinsa, johon tukeutuu ulkoillessaan. Ruusa-koira nauttii sekä ulkoilusta että huomiosta. Vastaanotto ja hymy, jonka Ruusan kanssa saamme Liisan tavatessamme, kertovat, että meitä pidetään tärkeinä. Ilmoittaudu mukaan: ikainstituutti.fi > koulutukset. Välillä istuskellaan, huilataan ja rapsutellaan Ruusaa, Minna kertoo. – Tämä toiminta on antanut itselle merkityksellisyyden tunteen. Pieni hetki omasta arjesta voi antaa paljon sekä toiselle ihmiselle että itselle. Minna ajatteli, että tämänkaltainen vapaaehtoistoiminta ei veisi ylimääräistä aikaa, vaan siinä yhdistyisivät mukavasti huvi ja hyöty. Lenkin päätteeksi Pyyhtiä käy hakemassa autostaan kaksi rollaattoria ja kävelysauvat. paamisen tarkoituksena on nähdä koirat ja varmistaa, että ulkoiluystävätoiminta on koiralle luontevaa. Hän on mukana vapaaehtoisen ja iäkkään tutustumistapaamisella, jossa sovitaan yhdessä ulkoiluystävätoiminnan aloittamisesta. Hyvät lähtökohdat toiminnalle on organisaatiossa, josta löytyvät: • Rakenteet vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen • Reitit iäkkäiden ja vapaaehtoisten yhteen saattamiseen • Aito halu toimia koirien ja koiranomistajien kanssa Saat toiminnan järjestämiseen eväitä Ikäinstituutin Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksesta, jossa käsitellään myös koiraulkoiluystävien kouluttamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Hän näkee koiraulkoiluystävätoiminnan tulevaisuuden valoisana ja uskoo, että tämä on vapaaehtoistoiminnan muoto, joka on tullut jäädäkseen. – Kolmen koiran emäntänä lähtisin itse mielelläni mukaan juuri tällaiseen toimintaan, johon voisin ottaa koirani mukaan iloa tuomaan, Pyyhtiä toteaa. Koiraulkoiluystäväkoulutuksen jälkeen Pyyhtiä on tarjonnut heille mahdollisuutta saada ulkoilukaveriksi koiranomistaja koirineen. Seuraava ulkoiluystäväkoulutus Lahdessa on suunnitteilla ensi keväälle, kun pitenevät päivät ja lämpimät kelit houkuttelevat taas ulkoilemaan. Rauhallinen Ruusa asettui Liisan viereen nukkumaan ja siitä kaveruus sai alkunsa. Kolmikko ulkoilee yhdessä joka toinen viikko. fi/tossut-ja-tassut-koulutukset/ Onko sinulla kiinnostusta käynnistää koiraulkoiluystävätoimintaa omalla paikkakunnallasi. Olen yleensä aika vauhdikas suorittaja, joten nämä kiireettömät kohtaamiset ovat olleet ihania rauhoittumishetkiä. ”Ai, se on noin iso!”, totesi Liisa, kun hän näki Ruusan ensimmäisen kerran, vaikka tiesikin jo etukäteen tämän olevan varsin kookas koira. Pyyhtiällä on ulkoiluseuraa ja -apua tarvitsevia iäkkäitä jonossa odottamassa itselleen ulkoiluystävää. Koiraulkoiluystävätoimintaa eri puolilla Suomea Koiraulkoiluystävätoimintaa on kehitetty Ikäinstituutin koordinoimassa Tossut ja tassut liikkeelle -hankkeessa (STEA, 2022–2024), jossa on koulutettu koiranomistajia iäkkäiden ulkoiluystäviksi. . Yhteisen ulkoilun lomassa koirat pääsevät purkamaan energiaansa samalla kun kaksijalkaiset tutustuvat toisiinsa
Uuden tutkimuksen mukaan viime vuosina muistisairausdiagnoosin on saanut 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 30 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 30 11.9.2024 10.46 11.9.2024 10.46. Muistisairaiden läheiset jäävät usein palvelujärjestelmän ulkopuolelle, eivät saa itse tarvitsemiaan palveluja ja sen lisäksi paikkaavat sairastuneelta puuttuvia palveluita jo nyt. Teksti: Ulla Halonen – Kuva: Shutterstock J o 15 vuotta sitten, kun istuin yliopistolla isossa luentosalissa sosiaaligerontologian professori (nyk. 30 Osallisuus Kuka hoitaa muistisairaan ihmisen tulevaisuudessa. emeritus) Jyrki Jyrkämä kirjoitti isolle vihreälle liitutaululle salin etuosaan hänen mukaansa tulevaisuuden suurimman kysymyksen: ”Kuka hoitaa ketä ja missä?”. Yksi merkittävä asia on muistisairaiden ihmisten määrän huomattava lisääntyminen. Väestön ikääntyminen on siis tiedostettu jo vuosia sitten, mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet sen mahdolliset seuraukset niihin varautumisesta puhumattakaan
Tutkimukseni tulosten perusteella nykyinen omaishoidontuki ei tue kotona asumista riittävästi. Tätä voitaisi sitten perustella vaihtoehtojen puutteella. Olemme lähestymässä vaihetta, jossa kysytään yhä useammin, että kuka hoitaa ketä ja missä. Tarve avoimelle julkiselle keskustelulle Vanhuspalvelujen osalta suomalainen lainsäädäntö on ristiriitainen. Duodecim, 232–236. (2023). . Jos ja kun vanhusten palveluista säästetään ja hoitajia ei saada lisää, aika monesta meistä tulee tavalla tai toisella muistisairaan hoivaaja – halusi sitä tai ei. https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/86555 Immonen, A. (2017). (2024). Tähän ryhmään kuului esimerkiksi aikuisia lapsia, joiden molemmat vanhemmat olivat avun tarpeessa tai pariskuntia, joista ei-muistisairaankin terveys oli heikentynyt. Immonen, R. Entä voisiko muistisairaalla ihmisellä olla subjektiivinen oikeus päivätoimintaan, jotta hänen hoivaajansa voisi käydä töissä tai hoitamassa omia asioitaan. Kalliomaa-Puha, L. on kuultavissa Hyvä Ikä -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa torstaina 3.10.2024 klo 11.30–12.30. Pihlakari & T. Tutkimukseni keskeinen tulos oli, että muistisairaiden läheiset jäävät usein palvelujärjestelmän ulkopuolelle, eivät saa itse tarvitsemiaan palveluja ja sen lisäksi paikkaavat sairastuneelta puuttuvia palveluita jo nyt. Lähisukulaisten hoivavelvoitteiden poistuminen 1970-luvulla ei ole missään vaiheessa muuttunut subjektiiviseksi oikeudeksi saada palveluja. Lähteet Halonen, U. Gerontologia, 31(3), 227–242. Olisiko mahdollista saada korvausta, jos hoivaa päivän viikossa omaa vanhempaansa ja tekee sen vuoksi osa-aikatyötä kuten ekaluokkalalaisen vanhemmalla. M., Lindell, E., Koskinen, S., Sarnola, K., Koponen, P., & Ngandu, T. Tämä tarkoittaa yhdeksääkymmentäkahta ihmistä joka ikinen työpäivä. Vanhuksia ja muistisairaita ajatellen lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia säädöksiä siitä, mikä on riittävää ja mihin apua voi tarkalleen ottaen saada. 2024). Palvelut ovat hyvin pitkälle harkinnanvaraisella ”harmaalla” alueella, jolloin oikeutta palveluihin on vaikea todentaa (Kalliomaa-Puha 2018). Tutkimukseni tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että viime vuosina ja vuosikymmeninä tehdyt palveluiden rajaukset kuten kodinhoitajista luopuminen ja kotihoidon kohdentaminen vain hoidollisiin tehtäviin tai esimerkiksi tukipalvelujen saatavuuden rajaaminen ja maksujen nouseminen ovat johtaneet siihen, että vastuu arkisista asioista on jäänyt yhä enenevässä määrin läheisille. Erityinen huoli tutkimuksessani nousi niistä läheisistä, joiden puolison tai vanhemman sairaus oli edennyt pidemmälle ja hoivan tarpeita oli paljon. Toisinaan voi jopa sanoa sairauden olevan enemmän läheisten kuin sairastuneen itsensä sairaus. Suomessa on eletty muutoksen aikoja hyvinvointialueiden muodostamisen myötä. Duodecim, 140(5), 411–419. Usein rahan sijasta tarvittaisiin henkistä tukea ja yksilölPuheenvuoro Hyvä Ikä -tapahtumassa Ulla Halosen puheenvuoro Kuka hoitaa muistisairaat. Vanhuksen oikeus hoivaan ja omaisolettama. JYU Dissertations. Mönkäre, P. Lisäksi hoivan ja muun elämän yhdistämiseen tulisi myös etsiä uusia keinoja. Erkinjuntti (toim.), Muistisairaan hoito. https://doi.org/10.23989/gerontologia.63421 Roitto, H. Teoksessa M. Hallikainen, A. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 31 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 31 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. Tarkastelin väitöskirjassani (Halonen 2023) muistisairasta puolisoaan tai vanhempaansa hoivaavien läheisten tuen ja palvelujen tarpeita sekä asemaa palvelujärjestelmässä sekä sitä, miten palvelujärjestelmä vastaa läheisten tuen tarpeisiin. (2019). Tutkimukseni osoitti, että muistisairaiden läheiset ovat vastuussa lukuisista asioista muistisairaan perheenjäsenensä arjessa: he auttavat pankkija paperiasioissa, käyvät kaupassa, tekevät ruokatilauksia ja lumitöitä, saattavat kyyditsevät, laittavat ruokaa, pesevät pyykkiä, siivoavat, ohjaavat ja neuvovat, ”pitävät silmällä” ja jakavat lääkkeitä ja osa tekee myös fyysisiä toimenpiteitä. Muistisairaiden kotona asumisen mahdollistamiseen tarvitaan yhteiskunnan tukea Muistisairauksien aiheuttaessa väistämättä kasvavia hoivan tarpeita on erityisen ratkaisevaa, miten muistisairaiden kotona asumista tuetaan läheisten ja kotiin vietävien palvelujen avulla. lisesti räätälöityjä palveluja. Muistisairaan hoito ja kuntoutussuunnitelma. Heidän lisäkseen sadat läheiset saavat tiedon perheenjäsenensä etenevästä sairaudesta, johon ei ole parantavaa hoitoa. Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021. Muistisairaiden omaishoitajat palvelujärjestelmässä. Tutkimusta tehdessäni aloin suuresti pohtia, missä ja milloin käydään avoin julkinen keskustelu siitä, mistä asioista ihmisen tulee selvitä itse tai läheisensä avulla ja mistä julkinen järjestelmä edelleen ottaa vastuun tai vastuuta. Suomen perustuslaki 731/1999 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 noin 23 000 ihmistä vuosittain (Roitto ym. Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialueiden säästöpaineissa ei löydy ymmärrystä kehittää omaisja kotihoitoa, etenkään kun julkinen keskustelu pyörii edelleen ympärivuorokautisen hoivan ja hoitajamitoitusten ympärillä. Alan ammattilaiset pääsevät tapahtumaan veloituksetta rekisteröitymällä sivuilla hyvaika.fi. Perustuslain (1999/731) mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ”riittäviin sosiaalija terveyspalveluihin sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään”. Voiko olla, että aiemmin kuvatun kaltaista perheenjäsenten hoivavelvoitetta hivutetaan takaisin käytäntöön ilman keskusteluja, jos tilanne kehittyy tarpeeksi kaoottiseksi. Vanhustyö 4 • 2024 31 Kirjoittaja Ulla Halonen on tutkijatohtorina muistisairaatyhteiskunnassa.fi -tutkimushankkeessa ja yrittäjänä Geronom Oy:ssä
Vaikutukset tehostuvat, kun elämys koetaan eri aistien kautta. Kävijät tuntuivat saaneen rentouttavista luontohetkistä paljon irti ja ne koettiin merkityksellisinä. Suunnittelimme Siimeksen paikaksi, johon voi mennä sisälle ja lumoutua, hän jatkaa. Siellä voi istahtaa sohvalle ja kuunnella luonnon ääniä, hengittää männyn raikasta tuoksua ja antaa käpyjen muuttua lehmiksi. –Taiteen ja luonnon hyvinvointivaikutuksista on tieteellistä näyttöä. Äänimaailmaan keskittyessään voi samalAistiSiimes on elämyksellinen luontohyvinvointitila, joka yhdistää luonnon, taiteen ja kaikki aistit. Tilaan astuttaessa aistii ensimmäisenä luonnosta uutetun tuoksun (tuoksuyliherkille on oma ratkaisunsa). Myös Keski-Suomen sairaala Novan asiakkaat ja henkilökunta ovat saaneet sujahtaa tuoksuvaan luontotilaan, sopivan kokoiseen metsän siimekseen. 32 Asuminen ja elinympäristöt V äli-Suomessa sijaitsevia hoivakoteja ja yrityksiä on kahden vuoden ajan hellitty kesäisen vihreällä tai talvisella yllätyksellä. Erityyppisiin kohteisiin rakentuneet AistiSiimes-tilat ovat kutsuneet sisäänsä satoja kävijöitä keräten samalla kommentteja ja kehitysehdotuksia. Sitten katse alkaa kiertää ympäröiviä pellavakankaita, joiden pastellikuvitus etenee kohti horisonttia puunrunkoina, mättäinä tai nietoksina. Kuva: Pia-Maria Pohto Kuva: Kivikari Freyberg 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 32 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 32 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. –Olemme Pia-Marian kanssa halunneet yhdistää monta hyvinvointiin vaikuttavaa tekijää. Kun linnunpöntöt alkoivat täyttyä lapuista, elämystilan kehittäjät Satu Freyberg ja Pia-Maria Pohto herkistyivät: –Yllätyimme kiittävien palautteiden suuresta määrästä. Siimes rakentuu tilaan kuin tilaan halutun kokoisena ja päivitykset sekä vaihtuva teema uudistavat elämyksen säännöllisesti. Hyvä paikka tavata ihmisiä, tuo turvallisuutta ja uskallusta puhua.” Siimes on kehitetty asiantuntijoiden kanssa sairaalaolosuhteissa ja yritysympäristöissä. Hyvinvointia luonnosta sisätiloissa Kosketa kaarnan karheaa pintaa, aisti raikas kesän tuoksu ja rentoudu lintujen liverryksessä. Tutkitusti myös sisätiloihin rakennettu luonto tuo samoja hyvinvointivaikutuksia kuin oleilu ulkona luonnon keskellä. Teksti: Pia-Maria Pohto ja Satu Freyberg ”Sadunomainen paikka, tuli lapsuus mieleen” Siimes on taiteilija Pia-Maria Pohdon kuvittamien taidekankaiden avulla rajattu tila. Sekä henkilöstöä että asiakkaita ilahduttava AistiSiimes tarjoaa helpon tavan muuttaa tila luontohyvinvointia tukevaksi elämykseksi. Kaikkia aisteja stimuloiva elämystila tarjoaa luontohyvinvointihyötyjä kaikenikäisille. Siimes elvyttää ja toisaalta tarjoaa virikkeitä, huolehtien hyvinvoinnista arjen keskellä. ”Siimes on suojaisa ja harmoninen tila. Stressitasot laskevat ja vaikutukset mielenterveyteen ovat positiivisia, Freyberg kertoo
06-44_Vanhustyo_4_24.indd 33 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 33 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. –Meillä kaikilla on oma tapamme aistia maailmaa, toisilla korostuu visuaalisuus, toisilla taas kuulotai hajuaisti. asiakastapaamisiin, vastaanottotilanteisiin ja työnohjauksiin AistiSiimes Oy, Muurame, www.aistisiimes.fi, sometilit: @aistisiimes Kuva: Pia-Maria Pohto Meidän Piket Kuva: Pia-Marian kotialbumi Satun kotialbumi AistiSiimes Hyvä Ikä -messuilla AistiSiimes on tavattavissa ja koettavissa Vanhustyön keskusliiton osastolla 5C51 Hyvä Ikä -messuilla to 3.10. Lasten kohdalla tila auttoi unohtamaan vaikeat käsittelyn aiheet asiakastilanteissa.” Anneli KuusinenLaukkala, osastonylilääkäri, Keski-Suomen hyvinvointialue ”Siimes on valmiiksi mietitty ja valmisteltu, eli helppo ottaa käyttöön. klo 14-17. ”Siimeksessä alan olemaan läsnä, hengitys syvenee, ajatukset saavat lepoa ja syntyy uusia ajatuksia. Päivittäessämme Siimeksen sisältöä tai teemaa kokonaan uuteen, tuomme jokaiselle aistijalle jotakin uutta ja jännittävää, Pohto paljastaa. Siimeksessä se on hienosti aistittavissa.” Lainausmerkeillä ja kursiivilla merkityt nimettömät kommentit ovat Keski-Suomen Sairaala Novasta saatuja käyttäjäpalautteita. vanhustyön johtaja, Lehtiniemen palvelukoti. Psykiatrisilla potilailla Siimes lievensi ahdistusta ja auttoi heitä rentoutumaan hoitotilanteissa. ”Luonnon voimaannuttava vaikutus on uskomaton. Taiteilija, luova suunnittelija Pohto toimii hallituksen puheenjohtajana ja Freyberg on yrityksen toimitusjohtaja. Kirjoittajat Pia-Maria Pohto ja Satu Freyberg ovat AistiSiimeksen perustajat. –Vasta puoli vuotta tämän keskustelun jälkeen meille valkeni, että Pia-Marian sukulaistäti, Pirkko hänkin, oli asustanut viimeiset vuotensa juuri samassa hoivakodissa ja täsmälleen samalla osastolla kuin äiti. Vanhustyö 4 • 2024 33 la tunnustella tilaan poimittuja luonnonelementtejä. AistiSiimes elämystila • yhdistää taiteen, luonnon ja aistit mieleenpainuvalla tavalla • rakentuu helposti tilaan kuin tilaan • perustuu tutkimustietoon • kehitetty yhteistyössä ammattilaisten kanssa sairaalaolosuhteissa ja yrityksissä • toimii sekä asiakkaiden että henkilöstön rauhoittumisja kohtaamispaikkana • mm. Siimes vaikuttaa rauhoittavasti asukkaisiin tarjoten myös kognitioita aktivoivia aistielementtejä.” Riikka Kimmel, vs. Tästä keskustelusta sai alkunsa AistiSiimes-kehitystyö: halusta tuoda taiteen ja luonnon hyvää tekevät vaikutukset niille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. ”Siimes-ympäristöä on hyödynnetty vakavasti sairaiden ja ikäihmisten käytössä, hoitoympäristönä sekä läheisten kanssa tapaamisissa. Siimeksessä unohtaa olevansa töissä, arjessa.” Piket Siimeksen sydämessä – Olin jo pitkään halunnut keksiä 90-vuotiaalle Pirkko-äidilleni ja muillekin hoivakodin asukkaille virikkeitä ja luontokokemuksia helposti toteutettuna, Freyberg sanoo ja jatkaa, kun tuumin asiaa ääneen, selvisi, että Pia-Marian rakas sukulaistäti oli myös asunut hoivakodissa viimeiset vuotensa. Selvisi, että Piket olivat olleet seinänaapureita, Freyberg kertoo.
Medialukutaidot ymmärretään tutkimushankkeessa laajasti ja niihin luetaan kuuluvan pääsy niin perinteiseen kuin digitaaliseenkin mediaan, erilaisten media06-44_Vanhustyo_4_24.indd 34 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 34 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. Ja miten ikä, koulutus, kulttuurinen tausta, sukupuoli, terveys ja asuinpaikka liittyvät mediaja robottilukutaitoon. Minkälaisia tuen tarpeita kohderyhmällä on liittyen mediaja robottilukutaitoon. Teksti: Hilla Kiuru, Heli Valokivi, Päivi Rasi-Heikkinen ja Aino Ahtinen – Kuvat: Natalia Karhu M edialukutaidot ovat yhä olennaisemmassa roolissa tiedon välityskanavien moninaistuessa ja valheellisen tiedonvälityksen lisääntyessä. Robotit voivat toimia ikääntyneiden arjessa mm. MediaRoboLit 65+ -hankkeessa tutkitaan medialukutaitoa ikääntyneiden näkökulmasta ja aineistoa kerätään myös potentiaalisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä, kuten vanhimmista vanhimmilta, saamelaisyhteisöiltä ja harvaan asutulla seudulla asuvilta. Tutkimuksessa keskitytään ikääntyneiden vahvuuksiin ja sosiokulttuurisiin näkökulmiin. 34 Digi ja teknologia MediaRoboLit 65+ ikääntyneiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa Mediaja robottilukutaidot ovat tärkeässä roolissa, kun tiedonvälityskanavat moninaistuvat ja niin digitaalisten kuin fyysistenkin robottien määrä kasvaa. hoitotyön tukena, liikuntakumppaneina tai apuna arjen askareiden hoitamisessa. Medialukutaidon yhteydessä puhutaan usein nuorista, mutta myös ikääntyneiden medialukutaidon tarkastelu on tärkeää. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ovat yli 65-vuotiaiden medialukutaidot. Tutkimusryhmä tarkastelee uutisja terveystiedon hyödyntämistä ja kykyä käyttää mediaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viihdetarkoituksessa. Uutena mediana tutkitaan myös robotteja ja niihin liittyvää robottilukutaitoa
Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat tekevät yhteistyötä tutkiessaan hoivakodeissa asuvien ikääntyneiden robottilukutaitoa. Tutkijat järjestävät robottikiertueen työpajoineen ikääntyneille, ”Robotour for Seniors”, jonka puitteissa kerätään aineistoa kolmessa eri hoivakodissa asuvien ikääntyneiden robottilukutaidosta sekä vuorovaikutuksesta robottien kanssa. Tutkimuksemme kohdistui sosiaalisiin robotteihin, joista voi olla hyötyä virkistysja viihdetarkoituksessa, tosin ne vaativat vielä paljon apua ihmiseltä. Robottikiertueelta onkin jo kiinnostavia ensimmäisiä havaintoja, esimerkiksi osallistujien terävät ja kriittisetkin kommentit liittyen robotteihin. Robottilukutaito voidaan käsitteellistää koostuvaksi seitsemästä eri dimensiosta: tietoisuus roboteista, vuorovaikutus niiden kanssa, robottien tarjoaman tiedon ymmärtäminen ja arvioiminen, tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvien seikkojen ymmärtäminen, robottien ohjelmointi, eettinen reflektointi ja vertaistuen tarjoaminen ja vastaanottaminen. Haastattelujen avulla tutkitaan, miten ikääntyneet käyttävät ja oppivat käyttämään digitaalisia medioita metsästyksessä ja arjessaan. MediaRoboLit 65+-hanke • Yli 65-vuotiaiden mediaja robottilukutaidot – MediaRoboLit 65+ • Suomen Akatemian rahoittama hanke, 2023–2027 • Mukana: Lapin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto • Useita eri tieteenaloja edustettuna: esim. Eettiset kysymykset Robotteihin liittyy myös eettisiä kysymyksiä, kuten niiden tietoturva, minkä vuoksi robottityöpajoissa halutaan käyttää vain sellaisia robotteja, joiden tietoturva on kunnossa. Kysely sisältää myös kysymyksiä, jotka kohdistuvat ikääntyneiden robottilukutaitoon ja kokemuksiin roboteista. Robottityöpajoja tullaan järjestämään yhteistyössä Lapin yliopiston tutkijoiden kanssa myös pohjoisen saamelaisyhteisöissä. Ylipäätään on tärkeää tarkastella robottien tulevaa roolia hoivakodeissa. aikuisja mediakasvatus, saamentutkimus, gerontologinen sosiaalityö, ihmisen ja robotin vuorovaikutus • Yhteistyö: yhdistykset, hoivakodit, osaamiskeskukset, ulkomaiset yliopistot Robotit herättivät kiinnostusta, halua oppia lisää ja esimerkiksi hyljettä muistuttava Paro-robotti myös hellyyttä. Vanhustyö 4 • 2024 35 Kirjoittajat Aino Ahtinen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Heli Valokivi, professori, Jyväskylän yliopisto Päivi Rasi-Heikkinen, professori, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Hilla Kiuru, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto sisältöjen käyttäminen, ymmärtäminen ja kriittinen arviointi, mediasisältöjen jakaminen ja tuottaminen, ja median kautta kommunikoiminen. Lisäksi Lapin yliopiston tutkijat tekevät fokusryhmähaastatteluja lappilaisissa saamelaisyhteisöissä ja metsästysseuroissa. . Ikääntyneiden mukana pitäminen kehitysprosessissa on todella tärkeää, jotta laitteet ovat ylipäätään käytettäviä ja tarkoitustaan vastaavia. Myös hoivakotien työntekijät pääsevät osallistumaan työpajoihin ja tutustumaan robotteihin. On tärkeää pohtia, kenen ehdoilla teknologisoituminen tapahtuu. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 35 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 35 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. Lapin yliopiston tutkijat ovat keränneet yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa mediapäiväkirjoja ja -elämäkertoja sekä toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden kanssa kansallisen medialukutaitokyselyn. Robotit herättivät kiinnostusta, halua oppia lisää ja esimerkiksi hyljettä muistuttava Paro-robotti myös hellyyttä. Monipuolisia tutkimusaineistoja Tutkimushankkeessa kerätään monipuolisia aineistoja
Aktiivipenkit on pitkään muhiteltu ja ennakkoluuloton hanke, jossa on monenlaisia vuosirenkaita: vanhojen ihmisten ideoita ja näkemyksiä, kaupungista kaadettujen puistopuiden syitä ja hienopuuseppien huippuosaamista. –Ajatus on kaunis ja kestävä ja se sopii hyvin yhteen myös ympäristöä kunnioittavan kotikaupunkimme arvojen kanssa, toteaa Pro Puun puheenjohtaja, hienopuuseppä Markku Tonttila. Aktiivipenkki-projekti kutsui ikäihmiset mukaan uniikkien penkkien tekoon. 36 Yhteiskehittämällä syntyneet aktiivipenkit K aksi perinteikästä oman alansa asiantuntijaa, Pro Puu ja Lahden Lähimmäispalvelu ry, yhdistivät voimansa ja kokemuksensa yhteisömuotoiluprojektiksi. Tehdään iästä numero 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 36 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 36 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. Lahden kaupungista kaadetut puut saivat siinä ansaitsemansa päätepisteen päätyessään ammattilaisten käsissä takaisin lahtelaisten asukkaiden iloksi. Mitä tapahtuu, kun mummot ryhtyvät muotoilijoiksi. Hankkeen ydin oli vanhusten muotoiluprosessiin osallistamisessa ja heidän mielipiteidensä kuulemisessa ja arvostamisessa
Lahden Lähimmäispalvelu ry on vuonna 1987 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää Lahden alueella asuvien vanhusten hyvinvointia ja kotona asumista. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 37 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 37 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. Kuuntelemalla eri ihmisryhmiä mm. Penkit tullaan sijoittamaan eri puolille Lahtea toivekohteisiin ja niistä pääsevät siten nauttimaan kaikki lahtelaiset. Eri puolilla Lahtea asuvat ikäihmiset pääsivät ehdottamaan sijoituspaikkoja penkeille. Pro Puu on lahtelainen puualan yhdistys, jonka toiminta-ajatuksena on edistää ja kehittää puun käyttöä rakentamisessa, sisustamisessa ja laadukkaissa puusepän tuotteissa ja lisätä puun yleistä tunnettavuutta materiaalina. Ikäihmisten ääni, kokemus ja ideat näkyvät harvoin kaupunkisuunnittelussa, vaikka heillä on taatusti paljon ajatuksia ja kokemusta siitä, mikä toimii ja on kaunista. Kaupunki kuuluu kaikille sen asukkaille. . kaupunkisuunnittelussa luomme aidosti moniäänistä kotikaupunkia, jossa kaikilla on hyvä olla. Vahvistamalla ikäihmisten ääntä yhteiskunnassamme muutamme maailmaa. Lahtelaisvanhusten kanssa yhteiskehittämällä syntyi neljä uniikkia penkkiä: Rauhan penkki, Kolmen koplan penkki, Ystävyyden penkki ja Hetken henkäys. Vanhustyö 4 • 2024 37 Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan Taiteen keskustoimikunnan myöntämällä osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin erityisavustuksella. Yhdistyksen toiminta sisältää ikääntyneille suunnattua kotipalvelua, vapaa-ajanja vapaaehtoistoimintaa. Neljä ikäihmisistä koostuvaa ryhmää ideoi penkkejä vuorovaikutteisesti puumuotoilijoiden ja projektia vetävän taiteilija – sosionomi Maarit Kauhalan kanssa
Etelä-Savon hyvinvointialueen kotona asuvilla ikääntyvillä asiakkailla on mahdollisuus hakea hakemuksella kuntouttavaan päivätoimintaan, joka on osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva sosiaalihuollon tukipalvelu. Kuntouttava päivätoiminta on oiva paikka tehdä kulttuurista vanhustyötä; taide ja luovuus antaa iäkkäälle tilaa elää omannäköistä elämää. . Narratiivinen lähestymistapa asiakkaan elämään tuottaa yhteistä ymmärrystä kulttuurisen hyvinvoinnin luomiseksi. Kirjoittaja Mirja Hokkanen on sosionomi YAMKgerontologinen asiantuntija Etelä-Savon hyvinvointialueella sekä ammattinäyttelijä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden tiedetään lisäävän elämänhallinnan tunnetta, ehkäisevän yksinäisyyttä ja tukevan mielenterveyttä. Teksti ja kuvat: Mirja Hokkanen Jokaisella on oikeus oman maan kieleen ja kulttuuriin. Vanhustyön johtajat Isäni ja kylän pojat ottavat rennosti raskaiden maatilanja metsätöiden jälkeen. Kulttuurihyvinvointialoilla toimii eri taiteenalojen ammattilaisia, joiden kanssa voidaan rakentaa uusia toimintamalleja ja luoda mahdollisuus asiakkaan kokemukseen yksilönä ja yhteisössä, taiteen tekemisen keskiössä. Narratiivinen lähestymistapa asiakkaan elämään tuottaa yhteistä ymmärrystä kulttuurisen hyvinvoinnin luomiseksi. 38 J okaisella asiakkaalla on omanlainen kulttuuritausta ja näkemys mielekkäästä tekemisestä. Asiakas kokee itsensä merkityksellisenä jäsenenä yhteisössä. Vastaisin kyllä, koska päivätoimintaa toteutetaan sosiaali-, terveysja kasvatustyön ammattilaisten sekä kulttuurityön ammattilaisten moniammatillisena yhteistyönä. Kuuluuko mielestäsi päivätoiminta kulttuurihyvinvointipalveluihin. Ikääntyvien kulttuurihyvinvointia sosiaalipalveluissa Jokaisella on oikeus oman maan kieleen ja kulttuuriin. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 38 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 38 11.9.2024 10.47 11.9.2024 10.47. Kulttuurin ei tarvitse olla erillinen, sosiaalija terveysaspektin poissulkeva elementti kuntouttavassa työotteessa. Tämä palvelu tukee asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotonaan, edistää sosiaalisia suhteita ja tarjoaa mielekästä tekemistä oman arjen vastapainoksi. Suomen perustuslaki turvaa kulttuuriset oikeudet, joten kaikilla on tasavertainen oikeus ilmaista itseään ja harjoittaa kulttuuritoimintaa. Isäni nykyiseen kokemukseen kulttuurihyvinvoinnista 85-vuotiaana vaikuttavat eletyn elämän narraatio ja kulttuuriympäristö, jossa hän on elänyt. Työntekijän sosiokulttuurinen innostaminen sitoo yhteen sosiaalisen, kulttuurisen ja kasvatuksellisen toiminnan ja herkistää asiakasta osallistumaan
asti Sateenkaariseniorit näkyviksi – hankkeessa. Nämä hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä eriarvoisuutta kaventavat toimintamallit kannattaakin ottaa käyttöön kunnissa ja hyvinvointialueilla. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 39 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 39 11.9.2024 10.48 11.9.2024 10.48. Olen myös työskennellyt sairaanhoitajana Norjassa ikääntyneiden palveluissa sekä viimeiset viisi vuotta kehitysvammaisten ohjaajana Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. www.facebook.com/Vanhustenviikko Liiton aktiiviset somekanavat: Facebook ja LinkedIn Vanhustyön keskusliitto keskittää viestintäänsä somekanavissa. Täytä tapahtuman tiedot alla olevaan lomakkeeseen. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen, Lahden vanhusten asuntosäätiö sr. Liiton puheenjohtajana jatkaa lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus Timo Strandberg. Teen parhaillani myös opinnäytetyötä sateenkaarisenioreiden näkymisestä geronomien työkentällä. Tavoitteenani on kehittää materiaalia sateenkaarevuuden puheeksi ottamiseen liittyen, todennäköisesti koulutus – tai itseopiskelu materiaalia siitä, miten aihe voidaan tarvittaessa ottaa puheeksi asiakkaan tai potilaan kanssa. Olemme mukana edelleen myös YouTubessa ja Instagramissa. Edelliseltä koulutukseltani olen lähihoitaja ja olen työskennellyt pitkään muistisairaiden ikäihmisten parissa ympärivuorokautisessa hoivassa. Vapaaehtoistyönä olen ohjannut Ahaa-aivotreeni ryhmiä ikäihmisille. Taustaltani olen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja, ja opiskelen parhaillaan terveystieteiden maisteriksi Åbo Akademissa. Lue lisää vtkl.fi. Vanhustyö 4 • 2024 39 Omahoitovalmennus-toiminta ja Ystäväpiiri-toiminta saivat erinomaiset HYTE-arviot Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminta ja Ystäväpiiri-toiminta ovat saaneet erinomaiset arviot (5/5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämässä Hyvinvointia ja terveyttä edistävien (HYTE) toimintamallien arvioinnissa. Ilmoita Vanhustenviikon tapahtumasi Ilmoita oma Vanhustenviikon tapahtumasi ja saat valtakunnallista näkyvyyttä Vanhustenviikon Facebook-sivuilla. Uudessa tehtävässäni keskityn levittämään ja juurruttamaan ruotsinkielistä toimintaa, jota Stiftelsen Blomsterfondenin rahoitus mahdollistaa. X:n käytöstä olemme luopuneet. Toinen varapuheenjohtaja on kasvatustietieteen maisteri Eija Sorvari. Muut hallituksen jäsenet vuorineuvos, taloustieteen tohtori Kari Neilimo, varatuomari, hallituksen puheenjohtaja Timo Pellikka, Betesda-säätiö sr, toiminnanjohtaja Tiina Rauhalaakso, Kauhajoen Vanhaintuki ry, kansanedustaja Paula Risikko ja hyvinvointipalvelujen johtaja Tuija Saarelainen-Stark, Rovalan Setlementti ry. Jatkossa viestimme aktiivisesti Facebookissa ja LinkedInissä. Outi Valonen, harjoittelija Olen kolmannen vuoden geronomiopiskelija Metropolian Ammattikorkeakoulusta ja Vanhustyön keskusliitolla (etä)työharjoittelussa 1.11. Minulla on kokemusta ikääntyneiden palveluista kotihoidosta, kuntoutusosastolta ja Turun kaupungin palveluohjauksesta. Odotan innolla mahdollisuutta oppia ja kehittyä osaavassa ympäristössä tärkeän ja arvokkaan projektin parissa. Ilmoitetut tapahtumat julkaistaan Vanhustenpäivä ja viikko Facebook-sivuilla hyväksymisen jälkeen. Emilia Stark, alueohjaaja Omahoitovalmennustoiminta Olen Emilia Stark ja aloitin alueohjaajana Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminnassa elokuussa 2024. Henkilöstöuutisia Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Muutoksia liiton hallitukseen Kesäkuun liittokokouksessa Vanhustyön keskusliiton hallitukseen valittiin uutena jäsenenä verksamhetschef Alina Rasmus yhdistyksestä Gamlakarleby Åldringsvänner r.f. Olen kotoisin Porvoosta, mutta asun tällä hetkellä Paraisilla aviomieheni kanssa
Katsomon järjestäminen on pääosin samanlaista kuin minkä tahansa tapahtuman. Jos tapahtuma on maksullinen, tiedustele saako siihen osallistua ryhmänä. Katsomossa tarvittava teknologia • Tietokone, virtajohto ja muut tarvittavat johdot. Käytä ohjelman sovellusta, jos sellainen on saatavilla. Juuri ennen tilaisuutta ja sen aikana • Sulje ylimääräiset ohjelmat ja ilmoitukset tietokoneelta. • Testaa teknologiaa ja etäkokousohjelman toimintaa etukäteen. • Ylimääräinen kamerakuva etäkatsomosta auttaa esiintyjää huomioimaan yleisönsä. • Liity etäkokoukseen ajoissa ja testaa vielä mikrofonin ja kameran toiminta. • Hyvä verkkoyhteys. Suunnittelu Tutustu laajasti eri toimijoiden etätapahtumiin. • Tue ryhmää keskusteluissa ennen tilaisuutta, sen aikana ja jälkikäteen. 40 J ärjestä katsomo ja kokoa porukka seuraamaan yhdessä Vanhustenviikon webinaareja. On hyvä kokeilla tilaisuudessa käytettävää ohjelmaa, jotta se tulee tutuksi ja varmistaa, että päivitykset ovat ajan tasalla. • Huolehdi tilavarauksesta. Kerro kameran käytöstä paikalla olijoille. • Viesti innostavasti ja kutsu osallistujat katsomoon. Teknologiajärjestelyt on kuitenkin tehtävä huolellisesti. • Pidä pääsääntöisesti mikrofoni suljettuna, jotta ryhmän keskustelut eivät kantaudu muualle. Vinkkejä katsomon järjestäjälle • Hyödynnä järjestäjän markkinointimateriaalia. Ohjeen laatijat: Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta ja Ikäinstituutti. • Ilmoittaudu ja ilmoita, missä aiot järjestää katsomon. Vastuuta voi myös jakaa. Katsomo tarvitsee vastuuhenkilön niin suunnitteluvaiheessa kuin tilaisuuden aikana. • Kokoa kommentit ja esitä ne tilaisuuden järjestäjän toivomalla tavalla. • Iso näyttö, äly-tv tai projektori ja valkokangas. • Riittävä äänentoisto: kokouskaiutin pienemmässä tilassa, erilliset kaiuttimet suuremmassa. Lue lisää seniorsurf.fi/etatilaisuudet 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 40 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 40 11.9.2024 10.48 11.9.2024 10.48. Vastuuhenkilö voi olla työntekijä tai vapaaehtoinen
Man har hittills inte hittat någon botande behandling för dessa, men man har satt sitt hopp till läkemedel som minskar ansamlingen av amyloid i hjärnan vid Alzheimers sjukdom. Detta är fortfarande omdiskuterat. Det senaste läkemedlet, donanemab, har teoretiska fördelar om utgångspunkten är att en minskning av amyloid som ackumuleras i hjärnan verkligen har betydelse även vid minnessjukdomar hos äldre. Arbetsgruppen har höjt sin bedömning av betydelsen av förebyggande och anser att 50 procent av minnessjukdomarna kunde förebyggas på olika sätt. BETYDANDE INFORMATION för att förebygga minnessjukdomar erhölls under sommaren när en arbetsgrupp tillsatt av den ledande medicinska tidskriften Lancet publicerade sina förnyade rekommendationer. Vanhustyö 4 • 2024 41 Framsteg inom behandling och förebyggande av minnessjukdomar I den åldrande befolkningen uppkommer allt fler progressiva minnessjukdomar. ÄVEN DEN FÖRSTA av de tre, adukanumab, har tillverkaren själv dragit tillbaka från marknaden i början av året. Tre av dessa har motvilligt fått godkännande av den amerikanska läkemedelsmyndigheten FDA enligt strikta kriterier, men inte ett enda har godkänts av den europeiska motsvarigheten EMA. Utöver de redan erkända tolv riskfaktorerna (högt blodtryck, låg utbildning, huvudskador, orörlighet, rökning, överdriven alkoholkonsumtion, fetma, diabetes, hörselnedsättning, depression, ensamhetskänsla och luftföroreningar) lyfts LDL-kolesterol (det vill säga «det dåliga» kolesterolet) och nedsatt syn fram som nya riskfaktorer.. Dessa är idag standardmaterial för medier. Även om läkemedlen minskar ansamlingen av amyloid är doseringen inte enkel (ges i en ven) och de har också förknippats med betydande besvär. Det är klart att de har en vetenskaplig betydelse, och kanske kommer man i fortsättningen även att få mer användbara och säkra läkemedel på detta område. Patienterna måste också väljas med stor noggrannhet – de är alltså inte för närvarande några vanliga läkemedel mot minnessjukdomar. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik Ledare 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 41 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 41 11.9.2024 10.48 11.9.2024 10.48
Text: Elina Heikkinen – Bilder: Kervo stad 42 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 42 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 42 11.9.2024 10.48 11.9.2024 10.48. De äldres välfärd är inte enbart beroende av socialoch hälsovårdstjänsterna, utan i främjandet av välfärden behövs fortfarande också kommunernas satsningar. Att stöda de äldres välbefinnande kräver dialog och samarbete Ett nära samarbete mellan kommuner och välfärdsområden är nyckeln till att stärka de äldres välbefinnande. Detta medförde betydande förändringar i kommunernas servicestrukturer och förvaltning. Bild: Shutterstock Samarbete är kraft U nder Kervos 100-åriga historia har det skett många förändringar och omvälvningar. Förändringarna har också synts i de äldres vardag, eftersom många offentliga socialoch hälsovårdstjänster är viktiga för dem. En viktig samhällshändelse var att välfärdsområdena började anläggas i början av 2023
Kervo köping grundades 1924, då Kervo redan hade 3 100 invånare. Under jubileumsåret Kervo 100 slår hjärtat för Kervo N ationella De gamlas dag arrangeras denna gång i Kervo den 6 oktober. Skribenten Elina Heikkinen är specialplanerare inom fritidsoch välfärdssektorn i Kervo stad. I den riksomfattande planeringsarbetsgruppen för De gamlas dag finns representanter från äldrerådet, och festen byggs upp i samarbete mellan Kervo stad och Centralförbundet för de gamlas väl. Ett gemensamt mål är nyckeln till framgång Kommunerna och välfärdsområdena befinner sig ännu i början av sitt samarbete och den kontinuerliga dialogen och de enhetliga målen är i nyckelställning då man strävar efter att stärka de äldres välfärd. Kervo är en stad för gott liv där servicen är nära och vardagen smidig. Kommunerna stöder de äldres välbefinnande och funktionsförmåga genom att till exempel erbjuda mångsidiga motionsoch hobbymöjligheter samt genom att främja gemenskap och delaktighet. Kervo blev stad 1970, och tack vare goda förbindelser och inflyttning växte invånarantalet snabbt. Att röra sig i Keinukallios konditionstrappor är ett sätt för många Kervobor att ta hand om sitt välbefinnande. Detta kan minska de regionala skillnaderna i tillgång och kvalitet på tjänsterna. Stadens styrkor är gemenskap och kollektiv styrka som ger upphov till levande kultur och det gemensamma bästa. I enad front pulserar Kervo ett fullt liv. Förändringen har dock inte skett utan utmaningar. Kommunerna spelar en viktig roll för att stödja de äldres välfärd Inrättandet av välfärdsområdena koncentrerade socialoch hälsovårdstjänsterna till större områden än tidigare. Avstånden till tjänsterna har möjligen ökat och de nya strukturerna kan till en början skapa osäkerhet och göra det svårare att få hjälp när invanda rutiner förändras. Detta vill man värna om även i fortsättningen. Detta kräver långsiktigt samarbete och förmåga att anpassa sig till föränderliga behov och förhållanden. Det visar också jubileumsårets fulla program. Skribenten Socialoch hälsovårdsministern Kaisa Juuso. Temat för stadens stora jubileumsår är Kervo i hjärtat. De äldres välfärd är inte enbart beroende av socialoch hälsovårdstjänsterna, utan i främjandet av välfärden behövs fortfarande också kommunernas satsningar. Kervos smeknamn Sherwood pryder idrottsparken Keinukallio. De första omnämnandena av Kervo i historiska dokument är från 1440-talet. Äldrerådet har deltagit i planeringen av den lokala De gamlas vecka i flera år, så samarbetet med staden för att genomföra detta projekt var naturligt. Välfärdsområdena har möjlighet att förvalta resursfördelningen effektivare och mer jämlikt än tidigare. Kervo 100-jubileumsåret firas i staden på många sätt, och såväl invånare, företag som organisationer i Kervo är inbjudna att skapa jubileumsårets program tillsammans. Idag har Kervo cirka 38 000 invånare. Slutligen, när kommunerna och välfärdsområdena har ett gemensamt mål – att upprätthålla de äldres funktionsförmåga och välfärd – kan man hitta lösningar som stöder och främjar de äldres livskvalitet, delaktighet och välfärd. Till en början var Kervo en liten landskommun, men växte i takt med industrialiseringen särskilt med Riihimäki-Hyvinge-banan som blev färdig i slutet av 1800-talet. . Vanhustyö 4 • 2024 43 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 43 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 43 11.9.2024 10.48 11.9.2024 10.48. Ett nära samarbete mellan kommuner och välfärdsområden är nyckeln till att stärka de äldres välfärd. Det sägs att du kan lämna Kervo, men Kervo lämnar inte dig. Den här livliga evenemangsstadens byliknande och kollektiva boendestil tilltalar många. Därför Kervo i hjärtat! Kervos äldreråd anhöll om att ordna nationella De gamlas dag i Kervo. De gamlas dag, som initierats av Centralförbundet för de gamlas väl, har firats redan sedan 1954 den första söndagen i oktober och den här gången är den också starkt kopplad till programmet för Kervo 100-jubileumsår. Det är också väsentligt att samordna olika tjänster för att möjliggöra ett rättidigt och verkningsfullt stöd i olika livsskeden för kommuner och områdenas invånare. När parterna känner till varandras tjänster kan man vid behov hänvisa kunden till rätt slags stöd
KESKIVIIKKO 9.10. MAANANTAI 7.10. VANHUSTENVIIKON WEBINAARIT 2024 SENIORSURF-PÄIVÄ MITKÄ MEDIATAIDOT. TIISTAI 8.10. TIETOA JA VINKKEJÄ KLO 13-14 IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI KLO 14-15 VAPAAEHTOISTOIMINNASTA HYVINVOINTIA KLO 13-14 YSTÄVYYDEN PÄIVÄ SATEENKAARISENIORIT KLO 13-14 IKÄYSTÄVÄLLINEN KOTI KLO 13-14 Tarkemmat tiedot: vtkl.fi/vanhustenviikon-teemapaivat 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 44 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 44 11.9.2024 10.48 11.9.2024 10.48. TORSTAI 10.10. PERJANTAI 11.10