Aina.. SENIORARBETE 5 • 2014 TEEMA: Arvokas vanhuus on ihmisoikeus
Kätketyt äänet -kampanjapäivää vietettiin maailman laajuisesti 15. TEEMA: Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. 5 • 2014 SENIOR ARBE TE 24 Suomen Romaniyhdistyksen Fintiko phurane kaale -projekti (2013–2015) tukee romanivanhusten itsenäistä kotona asumista ja tarjoaaa mm. kesäkuuta. 20 Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, painottaa Mikkelin vanhusneuvoston puheenjohtaja Hannu Karttunen. Oulussa pilotoitava Juuri-hanke luo uudenlaista osaamista vanhusten kaltoinkohtelun estämiseksi ja tunnistamiseksi. Vanhustenpäivän pääjuhla pidetään tänä vuonna sunnuntaina 5.10. Aina. 36 Seuraava numero ilmestyy 31.10.2014 | Lehden teemana on Yhdessä kaiken ikää. virkistys-, harrastus- ja vertaistukitoimintaa romanivanhuksille. 2. Mikkelissä
mv 1270 e 1/2 s. - Är det. Pirkko Karjalainen osa arvokasta ihmisyyttä Herttakaisa Kettunen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi 10 14 16 20 Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus kuuluvat ikäihmisen perusoikeuksiin Leena Valkonen Toimitus Vanhustenhoidossa keskeistä on ihmisarvonkunnioittaminen kysy&vastaa Toiminnanjohtajan taipaleelta Pirkko Karjalainen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Kätketyt äänet ja Juuri-hanke. 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Kolumni Tilaushinnat 2014 Vanhustyö 5 • 2014 Kun puhutaan arvokkaasta vanhuudesta ihmisoikeutena, puhutaan arvokkuuden kokemuksesta. mv 640 e 1/4 s. Leena Valkonen www.vtkl.fi Vanhat ystävät Mika Kallunki Ilmoitushinnat 2014 Täyttä elämää myös työelämän jälkeen Täyttä elämää eläkkeellä -hanke Elämää käsillä – kädentaidoilla hyvinvointia ja osallisuutta Marika Sahra Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita Leena Valkonen Keskusliitto tiedottaa 1/1 s. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Mikä avuksi, kun tietotekniikka on pelkkää hebreaa. Näin kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen kolumnissaan sivulla 58. Aina. Se merkitsee itse kullekin vanhalle ihmiselle erilaisia sävyjä. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. - Onko. Iäkkäiden turvaksi kaivataan vanhustensuojelulakia Taitto Laiminlyödyt hopeamarkkinat – Ikäteknologian kysyntä kasvaa Leena Valkonen Minna Korva-Perämäki 24 28 Suomen Romaniyhdisty tukee romanivanhuksia Herttakaisa Kettunen Hoito- ja hoiva-alan edunvalvojat vastaavat Leena Valkonen 31 32 33 36 38 41 42 43 47 50 52 54 56 57 58 Liikunnan iloa -projekti käynnistyy Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä Selma Lanaya Miten arvokas vanhuus toteutuu hoitotyössä. mv 340 e 1/8 s. Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ikääntyneenä uudessa maassa Eva Rönkkö Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ajan virrassa Ilmoitusmyynti Eikö kukaan tule katsomaan, olenko. Alttid. Leena Valkonen Sulon suihkeet Vanhustyön johtajat Värdig ålderdom är en mänsklig rettighet Risto Pelkonen Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Risto Pelkonen Kirjapaino Värdig ålderdom är en mänsklig rettighet. Sisällys Toimituskunta Vanhus, vanhuus ja eettisyys Ritva Halila Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet: Arvokas vanhuus on Päätoimittaja 4 5 6 8 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Pirkko Karjalainen Vammalan Kirjapaino Oy Mainosilmoitusaineistot TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh
Eihän syyllistämällä hyvää maailmaa rakenneta. Siitä, että heikoimmistakin on pidettävä huolta sivistysvaltioksi itseään kutsuvassa maassa. Vuosien mittaan lehteen ovat kirjoittaneet kymmenet asiantuntijat. Myös heille, joiden hengen, ruumiin tai taloudelliset voimavarat eivät ole enää ”parasta A-luokkaa”. Siksi tämän syksyn vanhustenviikon teemana on pääkirjoituksen otsikko – ilman kysymystä onko. Meillä on kuitenkin valtavan paljon paremmat edellytykset taata se kaikille ikäihmisille. Sen puolesta toimimme. Aina. Kun vanhuudenpäivät ovat vielä etäällä, on helppo sanoa, että kaikkihan haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Toimittajina ovat olleet aluksia Ansa Salopirtti ja nyttemmin Herttakaisa Kettunen ja toimituspäällikkönä Leena Valkonen. Ja sitten kuitenkin tehdään jotakin ihan muuta kuin puhutaan. Talouden haasteista huolimatta keskusliitto on päättänyt tätä ”linpunkantajaansa” julkaista. On ollut sekä hienoa että haastavaa olla mukana Vanhustyö-lehden taipaleella. Tottakai vanhuus on hyvää aikaa ja hiljainen tieto on arvossaan. Suomen talouden kehitys herättää väistämättä levottomuutta. Ajan myötä ulkoinen asu on muuttunut ja digiaika tuo omat muutoksensa. - Onko. Käydessään läpi oman toimintansa arvopohjaa, Vanhustyön keskusliitto hyvin vakuuttuneesti päätyi siihen, että arvokkaan vanhuuden tulee olla ihmisoikeus. Haikein ja samalla tyytyväisin mielin sanon nyt KIITOS JA VOIKAA HYVIN.. Tosiasia kuitenkin on, että ainakin osa nuoremmasta väestä kokee joutuvansa liiaksi vanhusten sosiaaliturvan maksumiehiksi. ja sen myötä myös tämä lehtityö. Olen monet, monet kerrat itsekin puhunut iäkkäiden ihmisten oikeudesta hyvään, arvokkaaseen, omista toiveista koostuvaan elämään. Haluan nyt lausua parhaat kiitokseni kaikille Teille, jotka olette päätoimittaja-aikanani lehteä tehneet ja lukeneet. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. parhaita osaajiaan ulos talosta. K ukapa ei haluaisi hyvää elämää ihan pienestä pitäen ja vanhuuteen asti. Jos ei elinkeinoelämä toimi, ei myöskään ole kakkua jaettavaksi. Ja yhäti vain tämä sama asia on ajankohtainen. Lehti on aina ollut erittäin tärkeä ja näkyvä tiedotuskanava Vanhustyön keskusliitolle. Työttömyys on kasvanut, lukuisat aiemmin erinomaisina pidetyt yritykset saneeraavat kiivaasti ns. 4 Arvokas vanhuus ei nyt näytä olevan itsestäänselvyys sen paremmin meillä kuin muuallakaan maailmassa. Urakka keskusliiton toiminnanjohtajana päättyy 31.8. Sulo Ahon Sulon suihkeet ovat tuoneet paljon hienoja elämänviisauksia luettavaksemme. Eläkeikää kuulutetaan nostettavaksi, mutta eipä 55 + työntekijöille juuri avoimilla markkinoilla työtä löydy. Siitä, että ikäihminen itse on oman elämänsä paras tuntija. Uskoakseni tämä lehti on ollut myös lukijoilleen tärkeä tiedonsaannin kanava. Lehden toimituskunta on ollut kaiken aikaa aivan korvaamaton apu ajankohtaisten sisältöjen löytämisessä. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Vanhustyö-lehden päätoimittajana. Totuuksia on tässäkin monenlaisia ja tilastoja voi lukea monin tavoin
Ikäihmisten aseman parantamiseksi on tehty useita lainsäädännöllisiä uudistuksia. Esimerkiksi lyhyellä varoitusajalla tapahtuva hoivapaikan muutos voi aiheuttaa huolta monelle vanhukselle ja omaiselle, ja uusi hoitoympäristö voi luoda turvattomuuden tunnetta ja ahdistusta. Tässä on edelleen parannettavaa. Yhteiskunnassamme on myös nopeasti tapahtumassa murros, jossa ikääntyneet ihmiset saattavat syrjäytyä. Juuri nyt on ajankohtaista selvittää, miten kotiin annetut palvelut toteuttavat vanhuksen oikeuksia. Aina. Toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen on kaiken ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja siten hyvän elämän ydin. Tai kun sosiaalisia palveluja kilpailutetaan kunnissa, olisi tarpeellista kuulla vanhuksia, heidän omaisiaan ja kuntalaisia. Esimerkiksi äskettäin voimaan tullut vanhuspalvelulaki ja vireillä oleva itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö. Laillisuusvalvonnassa pyrimme huolehtimaan ennen kaikkea haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, erityisesti muiden henkilöiden huolenpidon ja hoivan varassa olevien henkilöiden oikeuksista. kysy & vastaa Maija Sakslin Apulaisoikeusasiamies Vanhustenhoidossa keskeistä on ihmisarvon kunnoittaminen Millainen on suomalaisten ikäihmisten asema apulaisoikeusasiamiehen näkökulmasta katsottuna. Keskeistä vanhustenhoidossa on ihmisarvon kunnioittaminen. Esimerkiksi sähköisten palvelujen kehittämisessä ei aina muisteta, että ikääntyneiden henkilöiden toiveet, mahdollisuudet ja kyvyt tulee myös ottaa huomioon. 5. Vanhukset ovat yleisen näkemyksen mukaan joukko, joka ei saa ääntään useinkaan kuuluviin. Mitä tämän vuotinen Vanhustenviikon teema Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Minkälaisia kanteluita ja valituksia teille tulee liittyen vanhusten asioihin. Ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia periaatteita ovat muun muassa itsemääräämisoikeus ja osallisuus. Vanhustyö 5 • 2014 Kanteluasiat koskevat muun muassa velvollisuutta tehdä päätös palveluista ja palvelumaksuista, hoivan ja huolenpidon laatua ja asianmukaista kohtelua, ihmisarvon kunnioitusta, itsemääräämisoikeutta, oikeutta yksityisyyteen, turvallisuuden tunnetta, osallisuutta, kuljetuspalveluita, hakemusten viivytyksetöntä ja asianmukaista käsittelyä ja kunnan tiedottamisvelvollisuutta. Omassa työssämme pyrimme löytämään keinoja, joilla toimivaltamme puitteissa voisimme edistää tätä tavoitetta. Millaiset ”rikkomukset” jäävät piiloon. Tämän vuoksi kaikkien valvontaviranomaisten tekemät tarkastukset ovat tärkeitä. Se, että hoito ja hoiva annetaan vanhuksen omassa kodissa, asettaa valvonnalle erityisiä vaatimuksia. Saattaa olla myös niin, että vanhukset tai heidän omaisensa eivät halua ottaa yhteyttä valvontaviranomaisiin eri syistä. Onko mietitty, mitä tehdä, jotta ikäihmisten hyvä elämä toteutuisi. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulisi ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon myös vanhusväestön erityiset tarpeet. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on niin julkisen vallan toiminnassa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa avainasemassa. teissä herättää
6 kaisuus sekä hyödyn maksimointi. Toki päätös on yksi, vaikka kyky taloutta koskeviin päätöksiin on voinut pitkään olla jo huono.. Viime vuosina länsimaissa on korostettu itsemääräämisoikeutta. Etiikka pohtii ja punnitsee arvoja. Näiden toteuttaminen voi vanhuksen arjessa olla toki haastavaa. Itsemääräämisoikeus ja sen kunnioittaminen Vanhusten kyky päättää omista asioistaan vaihtelee melkoisesti. Yksilöllisesti myös toiminta- ja päätöksenteko voi vaihdella päivästä toiseen. Ihmisarvon kunnioitukseen kuuluu muun muassa inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus, yksityisyyden ja itsemääräämisen edistäminen. Eri tilanteissa näiden arvojen ja periaatteiden keskinäiset suhteet vaihtelevat ja ovat joskus myös ristiriidassa keskenään. Dementoituvat vanhukset tarvitsevat usein edunvalvojan silloin, kun he menettävät oikeustoimikelpoisuutensa. Terveydenhuollossa tärkeitä eettisiä arvoja ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen, oikeudenmu- Onko työntekijöiden kilpajuoksu työpisteestä toiseen heidänkään etunsa mukaista. Sekava vanhus on tässä suhteessa samanarvoinen kuin yritysjohtaja, riippumatta tuloista ja tuotoista yhteiskunnalle, tarpeen suuruudesta tai muista taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kirjoituksessaan neuvottelukunnan pääsihteeri, ylilääkäri Ritva Halila pohtii vanhuutta ja eettisyyttä. On kuitenkin tärkeää tunnistaa nämä hoidon ja hoivan eri komponentit. Aivan kuin lapsilla kasvun ja kehityksen myötä kyky osallistua päätöksentekoon kasvaa pikkuhiljaa, vanhuksilla toimintakyvyn laskiessa iän myötä päätöksenteko usein vaikeutuu. ETENE:n kokoamissa eettisissä periaatteissa todetaan jokaisella olevan yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Vanhuksen parissa toimivilla voi olla eri käsitykset siitä, mitä nämä tarkoittavat. Teksti: Ritva Halila, pääsihteeri, ylilääkäri, Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Sosiaali- ja terveysministeriö ETENE Vanhus, vanhuus ja eettisyys Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n viisitoistavuotiselle taipaleelle sisältyy monia elämän loppuun ja vanhuuteen liittyviä teemoja. Teema on edelleen ajankohtainen ja sen painoarvo yhteiskunnassamme vain lisääntyy, kun ikäihmisten lukumäärä on kasvussa. Arvokas vanhuus - mitä se on. Elämän raja-alueilla, johon vanhuuskin kuuluu, eettisistä periaatteista painottuu ihmisarvon kunnioitus. Ristiriita uuvuttaa monia ja siirtää heitä muunlaisiin työtehtäviin. Samoin kyky ilmaista toiveita voi heiketä ja erityisesti hidastua vuosien saatossa. Sosiaalitoimessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa painottuu oikeudenmukaisuus. Tuleeko vanhus kuulluksi, tarjotaanko hänelle sellaisia asioita joita hän arjessaan tarvitsee. Eettisten periaatteiden tuntemus antaa vanhustyössä toimivalle sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilölle työkaluja arvioida tilannetta ja tehdä arjessa päätöksiä eettisesti kestävällä tavalla. N euvottelukunnassa on keskusteltu kuolemaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä, laadittu suosituksia saattohoitoon, kerätty tietoa saattohoidon kehityksestä maassamme sekä laadittu suosituksia vanhusten hoitoon ja hoivaan jo viiden vuoden ajana. Vanhustyön kohdalla esimerkiksi itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja hyvän tekeminen sekä vahingon välttäminen joutuvat törmäyskurssille, kun vanhuksen toimintakyky hiipuu, palveluiden tarve kasvaa yli yhteiskunnan voimavarojen ja kotona asuminen alkaa olla riskialtista
Palvelutaloista vanhukset lähetetään sairaaloihin sairastamaan. Onko vanhuksella oikeus kuolla kotonaan, oli se sitten oma koti tai palveluasunto, ilman piippaavia mittauslaitteita tai elämää pitkittäviä koneita. Onko työntekijöiden kilpajuoksu työpisteestä toiseen heidänkään etunsa mukaista. Haluaisinko minä omassa kodissani kellottaa, kuka saisi lyhimmässä ajassa tehtävänsä suoritettua ennen kuin katoaa samasta ovenraosta josta omilla avaimillaan tulikin. Mitä minä itse haluan elämältä, kun joskus ehkä joudun toisten huolenpi- don varaan. Pelätään, että vanhus voi kuolla kotonaan. Elämme aikaa, jolloin laitoshoitopaikkoja puretaan, kevyemmän hoidon asumispalveluita kilpailutetaan, kotiin suunnattua hoitoa standardoidaan ja tehostetaan. Palveluita tarvitseville ei juurikaan ole vaihtoehtoja: jos vapautuva paikka ei miellytä, se menee muille. Terveydenhuollon ja myös arkipäivän päätöksissä tilanne on toinen: vanhus pystyy vielä pitkään oikeustoimikelpoisuuden menetettyään olemaan mukana hänen terveyttä ja hyvinvointia koskevissa päätöksissään. Millainen elämän pitkittäminen lisää vain kärsimystä, ei elämän laatua. Vanhuspalvelumme on järjestetty varsin järjestelmäkeskeisesti, jossa kunta paitsi järjestää myös kilpailuttaa palveluita. Terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa pohditaan, pitäisikö vanhusta elvyttää, jos hänen elintoimintansa romahtavat. Ja oikeus poistua siitä silloin, kun aikani tulee täyteen. Vielä pitkälle dementoiduttuaan moni pystyy ilmaisemaan, kuka hänen asiansa ja arvonsa parhaiten tuntee. Vanhustyössä näyttää kuolema olevan yhtä kaukana kuin muussakin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Onko tämä vanhuksen tarpeiden mukaista hoitoa, hoivaa tai palvelua. ETENE:ssä on pohdittu paljon kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Näin kuumana kesäpäivänä pohtiessa siihen kuuluu mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa ja yhteisöä vielä silloinkin. Ristiriita uuvuttaa monia ja siirtää heitä muunlaisiin työtehtäviin. Vaikka jokainen meistä kuolee, missä vaiheessa voidaan katsoa, että meillä olisi oikeus kuolla ilman, että Vanhustyö 5 • 2014 joku yrittää sen estää. Mediassa on ollut paljon kertomuksia siitä, kuinka vanhusten toiveet jäävät huomiotta. Näin parhaimmillaan (tai pahimmillaan) vanhuksen ovesta kulkee päivittäin kymmeniä eri henkilöitä jotka hekin vaihtuvat viikoittain. 7. Onko minulla oikeus ihmisarvoiseen kohteluun, ja kuka määrittää mitä ihmisarvoinen kohtelu on. Vanhus ei välttämättä tule kuulluksi myöskään palveluasunnon tai laitospaikan valinnassa
Kun ympärillä on perhettä ja ystäviä vaikeissakin olosuhteissa löytyy hyvää elämää, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Tämä heijastuu varmasti myös maahanmuuttajaperhe-taustaisten nuorten halukkuudella hakea ammatti vanhustyön piiristä. N äkyvät vähemmistöt, toisin sanoen ihmiset, jotka ulkonäöltään tai pukeutumiseltaan erottuvat, kohtaavat Suomessa poikkeuksellisen paljon syrjintää, jos vertaamme tätä muihin eurooppalaisiin maihin, kertoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Esimerkiksi terveydenhuollossa aletaan ymmärtää, että hyvä kommunikaatio on edellytys terveyspalveluiden laadukkuudelle. Myös somalialaistaustaiset henkilöt kokevat runsaasti syrjintää arjessaan ja työnhaussa. – Tutkimuksessamme vanhemmat romanit suhtautuivat yllätykseksemme huomattavasti myönteisemmin muutostarpeille kuin nuoremmat. Myös vähemmistöjen sisällä voi kokea syrjintää tai ristipaineita oman ryhmänsä ja ympäröivän yhteisön vaatimusten välillä. Varsinkin naisille asetetaan vaatimuksia esimerkiksi pukeutumisperinteiden säilyttämisestä. Vanhuksilla voi kuitenkin olla hyvin merkittävä rooli antaessaan perspektiiviä muutoksille ja mahdollisuuksille omien kokemustensa pohjalta, tukiessaan nuorten kasvua aikuisiksi. Biaudetin mukaan työikäiset kohtaavat erityisen vaikeana syrjinnän työelämässä ja vaikeuden päästä työelämään. Asia on ajankohtainen esimerkiksi saamelaisvanhusten kohdalla, Biaudet kertoo.. Monissa etnisissä vähemmistöryhmissä vanhusten asema perheessä on suhteellisen arvostettu. Nykypäivänä meillä alkaa myös olla kokemusta maahanmuuttajataustaisista vanhuksista. Yksinäisyys, sairaus ja köyhyys iskevät erityisen kovasti silloin, kun ne ovat samanaikaisia. – Pienemmillä paikkakunnalla voi olla suurempi valmius kohdata etnisestä vähemmistöstä tuleva juuri hänen ehdoillaan, ja palveluita leimaa henkilö- ja asiakaslähtöisyys, sanoo Biaudet. Esimerkiksi Suomen romaniväestöstä miltei 70 prosenttia on kokenut syrjintää edellisen vuoden aikana vähemmistövaltuutetun uuden tutkimuksen mukaan. Työttömyys jää kuitenkin harvoin vain kyseisen henkilön taakaksi vaan seuraukset jakaantuvat tietysti laajemmin perheelle, myös vanhuksille. Kulttuurin kunnioittamista ja tukemista Etnisten vanhusryhmien sosiaali- ja terveyspalvelut vaihtelevat hyvin paljon kunnasta ja palvelunantajasta riippuen. Miehillä taas voi olla suurempi vapaus valita oma tiensä. Teksti: Herttakaisa Kettunen (toim.) Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet Arvokas vanhuus on osa arvokasta ihmisyyttä Etnisten vähemmistöjen vanhukset voidaan nähdä kaksinverroin haavoittuvaisina: he kuuluvat sekä vanhoihin että etniseen vähemmistöön. Jos potilas ei ymmärrä, miten häntä hoidetaan tai jollei palvelunantaja ymmärrä, mitä potilas tai asiakas tarvitsee, on vaikea onnistua hoidossa. Perinteet kuitenkin muut- 8 tuvat ajan myötä ja sukupolvien välillä voi myös olla erilaisia käsityksiä oman kulttuurin ja identiteetin sisällöstä. – Syrjintäkokemukset heikentävät elämänlaatua, vaikeuttavat elämää arjessa ja ne voivat johtaa eristäytymiseen, toteaa Biaudet
Julkisuudessa tämä on puhuttanut, mutta poliittista tahtoa muuttaa lainsäädäntöä mummo- ja ukki-myönteisemmäksi ei ole tähän asti ollut. Se ei voi olla iästä tai voimavaroista kiinni. Vaikka Eva Biaudet voikin vähemmistövaltuutettuna vaikuttaa ikäihmisiä koskeviin asioihin, tarvitaan hänen mielestään laajempaa keskustelua vanhusten asemasta sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilanteesta. Se on mielestäni yksi suomalaisen yhteiskunnan vakava ongelma. Ihmisarvo ei ole iästä kiinni – Saamelaisilla pitää olla mahdollisuus saada palveluja saamenkielellä, ja aivan erityisen tärkeää tämä on vanhojen ihmisten kohdalla. Myös vanhusväestön yksinäisyys on tragedia. Samalla tavalla olisi syytä huomioida kulttuurin muiden piirteiden kunnioittamista ja tukemista mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vanhustenhuollossa. kaslähtöisiä palveluasumisja hoitokoti- ja kotipalvelumuotoja. 9. Yhteydenotot voivat myös liittyä perheenyhdistämiseen. Arvokas vanhuus on osa arvokasta ihmisyyttä ja ihmisarvon kunnioittaminen on ensiarvoista. Yhteydenottoja on myös esimerkiksi saamelaisten vanhuspalveluiden puutteesta heidän omilla kotiseuduillaan, kuvailee Eva Biaudet. Arvokas vanhuus on osa arvokasta ihmisyyttä ja ihmisarvon kunnioittaminen on ensiarvoista. On tärkeää, että ymmärtäisimme että vanhukset, alkuperästään riippumatta, haluavat olla aktiivinen osa yhteiskuntaamme koko elämänsä ajan omien voimavarojensa mukaisesti. – Niiden pitää olla sellaisia, että kuka tahansa meistä toivoisimme sellaisia itsellemme kun vanhenemme. Se ei voi olla iästä tai voimavaroista kiinni, hän sanoo lopuksi. – Heidän on ilmaistava selvästi, että ne eivät ole luksustavaraa vaan se yhteiskuntamme perusta, johon hyvinvointimme on rakentunut. Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa Suomessa sekä ehkäistä etnistä syrjintää ja puuttua syrjintään. Tällöin isovanhemmat halutaan lähemmäksi, jotta heistä olisi mahdollista huolehtia oman perheen voimin. Eva Biaudet on vakuuttunut siitä että me kaikki voisimme paremmin, jos voimme vahvistaa yhteiskuntamme puolta välittää toisistamme. Vähemmistövaltuutettu on myös kansallinen ihmiskaupparaportoija. Poliitikkojen ja korkeimpien päättäjien vastuulla on kuitenkin kantaa perus- ja ihmisoikeuksien lyhtyä, hän sanoo. Kotiavustajalla joka ei puhu vanhuksen kieltä on hyvin vajavaiset mahdollisuudet tukea ja auttaa. Kiireisimpänä haasteena Biaudetin mielestä on kehittää erilaisia asiaVanhustyö 5 • 2014 – Vanhukset kantelevat vähemmistövaltuutetulle erittäin harvoin. – Valitettavasti lainsäädäntömme ei suhtaudu isovanhempiin osana perhettä kovin myönteisesti. Monesti on enemmän kyse ajattelemisesta ja suunnittelemisesta kuin voimavaroista. Ja silloinkin kysymys on usein perheenjäsenen tilanteesta, esimerkiksi syrjintäkokemuksista asumisessa. – Empaattisuutta ja ihmisyyden kunnioitusta ei tässä maassa ole liikaa, hän sanoo. Perustuslakimme ei erottele ihmisiä etnisyyden tai edes kansalaisuuden perusteella
– Presidenttiperiaate tarkoittaa aikaa kuuntelemiseen ja aitoa kohtaamista. Miten suhtautuisimme häneen. Jos emme kuuntele, niin me reagoimme omaan mielikuvaamme, joka saattaa ol-. Pietikäinen toimi Euroopan parlamentissa kolmessa ryhmässä, jotka liittyvät ikäihmisten oikeuksiin. Toivon, että perusoikeuksista saataisiin sellainen kattava yhteiskunnallinen keskustelu, jossa vuosittain arvioitaisiin, miten ikäihmisten oikeudet arvokkaaseen elämään ja itsekunnioitukseen toteutuvat. Tai jos hänellä olisi jokin liikkumisen rajoite ja hän pyytäisi päästä ylös ja kävelemään, niin mille kuulostaisi: Voi, voi kun te voitte kaatua siitä, ei nyt, sitten jossain vaiheessa, kun tulee apua, nostetaan sitten ylös. – Jos tämä on kunnossa, kaikki muukin on kunnossa. – Ajatellaanpa, että presidentti olisi vanhainkodissa ja tässä meidän pöydässä. A rvokas vanhuus ja ihmisoikeudet. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus kuuluvat ikäihmisen perusoikeuksiin Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on huolissaan näkymättömästä syrjinnästä, jota ikäihmiset kohtaavat niin Suomessa kuin koko Euroopan tasolla. Tämän tärkeämpää asiaa ei voi olla ikäihmisen hyvän hoivan ja hoidon toteutumisen kannalta, aloittaa Sirpa Pietikäinen keskustelun. Jos me emme pysähdy, emmekä kuuntele toista ihmistä, emme voi myöskään ymmärtää ja toteuttaa hänen tarpeitaan. – Jos miettii omaa käyttäytymistä, niin miltä tuntuisi, jos sanoisin näin presidentille: No juo se nyt jo! Tai jos toinen hirveesti selittää jotain, niin vas10 tataan: Joo joo, ihan hyvä juttu. Hän pyytäisi vessaan tai hän hermostuisi tai puhuisi hiukan ehkä sekavia ja pyytäisi apua. Kysymys on paljolti asenteista ja siitä miten suhtaudumme muihin ihmisiin. Pietikäinen esittää vertauksen ja puhuu presidenttiperiaatteesta. Jolleivät perusoikeudet toimi, ei niitä pelkillä mitoitusasioilla tai juhlapuheilla ratkaista
11. Syrjinnän vastaisesta direktiivistä on tehty esitys jo kuusi vuotta sitten, mutta se on toistaiseksi juuttunut neuvostoon. Mitä jos meillä olisi lapsi joka ei puoleen vuoteen tai vuoteen pääsisi koskaan ulos. Onpa sekin kurjaa, kun ei pääse ulos. Me emme voi määritellä toisen puolesta, mikä hänelle on hyväksi. Vanhustyö 5 • 2014 Hiljaiseen syrjintään liittyy Pietikäisen mukaan myös se, että puhutaan kauniisti, tehdään standardeja, mutta niitä ei oikeasti viedä toiminnan asteelle. Toimet Euroopan parlamentissa Sirpa Pietikäinen toimii Euroopan parlamentissa alkaneella edustajakaudella seuraavissa valiokunnissa: • Talous- ja rahavaliokunnan jäsen • Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuusvaliokunnan varajäsen • Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvovaliokunnan varajäsen. Näistä esimerkeistä varmaan ymmärtää sen kalseuden, kuinka tällaisista asioista voi puhua edes esimerkkinä. – Perusoikeudet tulevat YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta, perustuslaista, Euroopan perustusoikeusasiakirjasta sekä meidän suomalaisesta yleisestä lainsäädännöstä. Voisiko näin tehdä lapselle. Ymmärtämisvastuu ja suojeluvastuu Laitoshoidossa tapahtuva fyysinen sekä kemiallinen sitominen lääkkeillä saa Pietikäiseltä tuomion. – Mitä enemmän ihminen tarvitsee apua, sitä enemmän hän ansaitsee kunnioitusta ja sellaista apua mikä vahvistaa itsetuntoa. Tavoitteena on, että EU:n ihmisoikeusvirasto ottaisi tämän yhdeksi tarkastelukohteeksi. la jonkinlainen karikatyyri vanhuudesta tai muistisairaudesta tai hitaasta liikkumisesta tai muusta. Siinä yksi ihminen katselisi kummasti 50 lasta, kun he nukkuvat. – Pitää luoda ohjelma hiljaisen syrjinnän tunnistamiseen, sitten toimintaohjelma, miten asiat korjataan ja kolmanneksi jatkuva seuranta, onko toimenpiteet tehty. esityksiä rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä. Tämähän on järkyttävää ja kuvottavaa. Yhteisiä tavoitteita on myös se, että asuin- ja elinympäristöt olisivat ikäihmisten pärjäämistä tukevia. – Esimerkit kuvastavat asennetta. Pietikäisen mielestä ikäihmisten syrjintä tulisi saada mukaan ihmisoikeusselontekoihin kaikissa maissa koko Euroopassa. Säästöistä puhuminen on varsin ristiriitaista ihmisoikeuksien kanssa. Mitä enemmän ihminen tarvitsee apua, sitä enemmän hän ansaitsee kunnioitusta ja sellaista apua mikä vahvistaa itsetuntoa. Omaishoitajien ongelmat ovat samat ympäri Eurooppaa, Pietikäinen sanoo. Se on ylipäätään tasa-arvon vastaista ja syrjivää. Me emme voi määritellä toisen puolesta, mikä hänelle on hyväksi. Lakivalmistelussa on mukana mm. Miksei vanhuksista. Monikaan ei ymmärrä tässä ristiriitaa. Ihmisoikeusselontekoja tehdään niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Meillä on jo pakkokeinolainsäädäntö ja mahdollisuus puuttua tilanteisiin, jossa tarvitaan esimerkiksi psyykkistä arviointia ja pakkokeinoja. Monesti sanotaan, että on kurjaa, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. EU alueella on jo tekeillä ohjelma muistisairaiden perusoikeuksista, samoin omaishoitajien asemaa pyritään yhtenäistämään ja parantamaan. Laitetaan se vanhus petiin ja annetaan unilääkkeitä. Käyttäytyminen on silloin syrjivää. Keskustelussa hän haluaa ottaa esil- le juuri hiljaisen syrjinnän. Säästöjen nimissä mm. Tai miksi heille ei anneta rauhoittavia. He voivat saada erilaisia levottomuuskohtauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus Sirpa Pietikäinen on huolissaan lakivalmistelusta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Meillä on jo perusoikeudet, joita tulee kunnioittaa. – Sitten on ihmisiä, jotka puhuvat vanhustenhoidon kustannuksista vaatien säästöjä. Pietikäinen esittää toisen vertailun liittyen lapsiin. Miksei päiväkodissa näitä puuhapetejä sidota tuoliin ruokailun ajaksi. Ei pidä tehdä uutta lakia vaan nykyisiä käytäntöjä pitää ruveta korjaamaan. ulkoilun puute ja sisällä pitäminen, muistisairaiden lukitseminen, kemiallisilla aineilla rauhoittaminen, paikalleen sitominen ja moni muu samankaltainen toimi on törkeä ihmisoikeusloukkaus. Hänen mielestään esitys on ihmisoikeuksien vastainen. Ikäihmisten aseman ja oikeuksien parantaminen EU:ssa Sirpa Pietikäinen kertoo tapaavansa EU:n ihmisoikeusasiamiehen syksyllä. – Kun lapset ovat pieniä, heiltä puuttuu harkintaa. Lapsista meillä on ymmärtämisvastuu ja suojeluvastuu. Pietikäisen mukaan ihmisoikeuksien huomioiminen on kaikkein tärkein tä juur vanhusten kohdalla
040 - 778 3507 www.pharmac.fi. Kysy lisää apteekista! Enemmän aikaa ihmiselle Lääkitysturvallisuus on huippuluokkaa hygieeninen, tehokas ja virheetön apteekki tarkistaa lääkitysten mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteisvaikutukset Annosjakelu säästää hoitohenkilökunnan aikaa varsinaiseen hoitotyöhön lääkkeet on pakattu nimellä ja päivämäärällä merkittyihin pieniin annospusseihin, joten dosettijakeluun ei kulu aikaa apteekki huolehtii reseptien uusimisesta, säilytyksestä ja KELA:n korvauskatosta Säästöä lääkekustannuksiin asiakas maksaa vain jaetuista lääkkeistä lääkehävikin määrä on minimaalinen Lisätietoja OMApalvelu-apteekeista: Pharmac Finland Oy Anne Lehtonen puh. Lääkkeet toimitetaan kätevissä annosrullissa kahden viikon erissä. Varmista lääkehoidon sujuvuus ja turvallisuus! OMApalvelu on apteekista saatava annosjakelupalvelu kaikille niille, joilla on säännöllinen lääkitys. Annosjakelupalvelu on iso apu niin yksityishenkilöille kuin erikokoisille hoitoyksiköillekin. OMApalvelu tuo turvallisuutta lääkehoitoon: apteekki huolehtii lääkeresepteistä ja lääkityksen tarkastamisesta
terveys
Uusi Ikäteknologia -julkaisu pureutuu ikäteknologin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Teksti ja kuva: Leena Valkonen IKÄTEKNOLOGIA Laiminlyödyt hopeamarkkinat – Ikäteknologian kysyntä kasvaa Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä ikääntyvien tarpeisiin vastaaminen tulee olemaan entistä suurempi kilpailutekijä kansainvälisillä markkinoilla. Teknologiakehittäjien olisi siis syytä vakavasti pohtia tuotteittensa kohderyhmää uudelleen, Leikas kehottaa.. I käteknologian tavoitteena on ratkaista arkipäiväisiä ongelmia, joita ikääntyminen tuo mukanaan sekä mahdollistaa ikäihmisille täysi osallistuminen tietoyhteiskuntaan. – Ikääntynyt kuluttaja ei ole kiinnostunut ainoastaan hoivan ja hoidon palveluista, vaan aktiiviset seniorit hyödyntävät ja tulevat entistä enemmän hyödyntämään mitä moninaisimpia tieto- ja viestintäteknologian tuotteita ja palveluja. Teknologian kehittäjille ja valmistajille se tarjoaa valtavan mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen, kun he kohdistaisivat tuotteita ikääntyvien yhä kasvavalle kulut- tajaryhmälle, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas VTT:ltä Vaikka ikäihmiset edustavat nopeasti kasvavaa osuutta kuluttajista niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla, suuri osa teknologian kehittäjistä ei kuitenkaan vielä ole ottanut ikäihmisiä markkinasegmenttinä haltuunsa, saati sitten ymmärtänyt ikäryhmän tar- peiden merkitystä. Ikäihmiset odottavat palveluilta laatua, yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. 14 Ikäteknologia kirjan toimittaneen Jaana Leikkaan mukaan hyvän ikäteknologian tuoterepertuaarin vähäisyys kertoo suunnittelijoiden ja yritysten kyvyttömyydestä kehittää, tuottaa ja markkinoida tuotteita ja palveluja, jotka palvelisivat ikäihmisten eriytyneitä tarpeita. Ikääntyvien erityistarpeet ja toiveet huomioon nykyistä paremmin Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen (oik.), johtava tutkija Jaana Leikas ja professori Pertti Saariluoma näkevät ikäteknologian kehittämisellä olevan suuria mahdollisuuksia. VTT:n toimittama ja Vanhustyön keskusliiton kustantama uusi julkaisu Ikäteknologia pureutuu 20 asiantuntijakirjoittajan voimin ikäteknologian ongelmakenttään haastaen samalla eri sidosryhmät yhteistyöhön entistä parempien tuotteiden, palvelujen ja ympäristöjen kehittämiseksi
Hän muistuttaa, että tekniikan on tarkoitus palvella arkielämää. Hyvä ikäteknologia ei ainoastaan vastaa saumattomasti ikäihmisen arjen tarpeisiin, vaan se tulee merkittäväksi osaksi elämänlaatua ja synnyttää uusia, positiivisia tarpeita, kiteyttää Jaana Leikas. Ikäystävällinen teknologia huomioi sormet, silmät, korvat ja muistin. Ikääntyessä näkö ja kuulo yleensä heikkenevät, samoin motoriikkaan voi tulla muutoksia ja muistiongelmatkin voivat vaivata. Ikäteknologia on ikäihmiselle iso mahdollisuus, joka antaa elämää vuosiin. Samoin eletään mielikuvien varassa, ei oteta eikä osata ottaa selvää, mikä tämä hetki on. Siksi käytettävyys ja estetiikka ovat tärkeitä suunnittelun elementtejä samoin luotettavuus. Jaana Leikkaan toimittama teos alan ensimmäinen suomenkielinen tiede- ja oppikirja. Teknologia nähdään elämän laatua parantavana tekijänä, joka tarjoaa välineitä esimerkiksi sosiaalisuuteen ja oman hyvinvoinnin lisäämiseen. Hopeamarkkinoiden toimivuuden kannalta onkin olennaista, että ikäänVanhustyö 5 • 2014 tyvän kuluttajan toiveet osataan ottaa huomioon. Teknologialla suuria mahdollisuuksia Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen näkee teknologialla suuria mahdollisuuksia. Jos esimerkiksi kaupan kassalla sormet eivät tottele tai tunnusluku ei muistu mieleen, on se nolo tilanne. Hyvä ikäteknologia on ihmisoikeus, Karjalainen painottaa tämänvuotiseen Vanhustenviikon teemaan liittyen. Tilastojen mukaan Suomessa yli 65-vuotiaita on nyt 18,8 % väestöstä. – Teknologiassa kyse on siitä, miten ihmiset elävät, eikä pitäisi miettiä, mitä rauta on. Ikäystävällinen teknologia huomioi sormet, silmät, korvat ja muistin. Julkaisu (282 s.) on tilattavissa Vanhustyön keskusliiton verkkokaupasta: Verkkokauppa > uudet julkaisut, hinta 50 euroa. Lisäksi tulisi keskittyä tuotteiden näkyvyyden parantamiseen ja tuotteiden yhteensopivuuden varmistamiseen. Saariluoma toteaa lisäksi, että ihmiset suhtautuvat teknologiaan ja sen käyttöön emotionaalisesti. 15. Vuonna 2013 Euroopan Unionissa runsaat 18 prosenttia kuluttajista eli noin 92 miljoona oli yli 65-vuotiaita. – Kun pitää näpytellä pieniä painikkeita ja muistaa monia tunnuslukuja, voi niistä muodostua jopa itseä hävettäviä tilanteita. Jos hän ei kykene käyttämään teknologista laitetta tai palvelua, on se hyödytön. Ikäihmisellä kynnys käyttää teknologiaa saattaa kasvaa entistä korkeammaksi. Miten suhtaudumme itsestään ajavaan autoon tai ilman kuljettajaa olevaan metroon tai junaan. Julkaisun kirjoittajat edustavat alan suomalaista kärkeä. Euroopan komission tilastojen mukaan yli 20 % yli 50 vuotiaista kärsii näön, kuulon ja hienomotoriikan heikentymisestä. Keskeistä olisi saada ikäihmisten oikea mielipide heidän tarpeistaan esille. Yli 60 % 50–64 vuotiaista kokee fyysisiä tai kognitiivisia ongelmia viestintäteknologian käytössä ja 14 miljoonalla on vaikeuksia matkapuhelimen käytössä. Euroopassa on kymmeniä miljoonia ihmisiä, joilla on vaihtelevia muistion- gelmia. Monissa Aasian maissa yli 50-vuotiaat muodostavat jo 37 prosenttia väestöstä. Ikäteknologia Vanhustyön keskusliiton ja VTT:n uusi Ikäteknologia-julkaisu auttaa ymmärtämään ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknologian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen tukemiseksi. Ikäihmiset ja vanhustyön ammattilaiset tarvitsevat juuri heidän tarpeensa ymmärtävää teknologiaa. Yhdysvalloissa heidän määränsä ennustetaan olevan vuonna 2030 jo yli 72 miljoonaa, mikä on 20 prosenttia koko väestöstä. – Koska ikäihmiset ovat entistä terveempiä, aktiivisen eläkeiän vuosikymmenet tuovat monille uusia mahdollisuuksia kuluttamiseen. Ihminen ikääntyy biologisesti. Tekniikka aina elämää varten Professori Pertti Saariluoma Jyväskylän yliopistosta nosti Ikäteknologia-teoksen julkistamistilaisuudessa esille teknologian suunnittelun ongelmia. Se helpottaa myös hoitoalan ammattilaisten työtä. Vuoteen 2030 mennessä heitä arvioidaan olevan 25,6 % väestöstä ja määrällisesti noin 1,5 miljoonaa. Hyvistä ICTtuotteista on pulaa. Suunnittelijoiden käsitykset ikäihmisten arjesta eivät vastaa todellisuutta. Käyttäjien ottaminen mukaan tuotesuunnitteluun sekä esteettisten ja eettisten kysymysten huomioiminen lisäävät tuotteiden hyväksyttävyyttä. Suunnittelu on usein lähtenyt väärästä päästä, tehdään laite ja vasta sitten mietitään, mihin sitä voitaisiin käyttää. Kohderyhmä tunnettava Jaana Leikas sanoo, että kuluttamista ehkäisevät valitettavan usein huonosti suunnitellut tuotteiden käyttöliittymät, joissa ikääntymisen tuomaa fyysisen ja kognitiivisen kapasiteetin heikkenemistä ei ole huomioitu. Siinä haastetta suunnittelijoille. Esimerkiksi matkailuun, autoiluun, liikenteeseen, asumiseen, turvallisuuteen ja turvaan ja etätyöhön liittyvillä teknologisilla palveluilla olisi varmasti kysyntää, Leikas arvioi. Kyse ei ole pelkästään laitteista ja ympäristöistä, vaan kyse on myös asenteista
Kaikkein kiintoisin oli aika ”YK:n ikääntymistä käsittelevän vuoden 1982 maailmankonferenssin” Suomen toimikunnan toisena sihteerinä. Tutkimusten ja selvitysten aiheet vaihtelivat kotiapulaisista erityisryhmien asumiseen. Tietojen kaivamisen kyky kasvoi pakostakin ja samalla myös tuli tutuksi tapa, jolla erilaisia näkemyksiä soviteltiin yhteen. Sosiaali- ja terveysministeriön aikana sain mahdollisuuden toimia sihteerinä erilaisissa työryhmissä ja toimikunnissa. Kun tuntee juurensa ja tietää, mistä on tullut, ei tarvitse esittää muuta kuin on. Vanhusten asumisolot olivat yksi kiinnostuksen kohde ja siitä pitäen on vanheneminen ja vanhustyö ollut ”leipälajina”. Takana on työuraa ihan kohtuullisen pitkään. Se oli varsin hyvä koulu monilla tavoin. Se on ollut myös suojasatama, jos on ”alkanut ahistaa”. Siitä pitäen on hommia riittänyt. Työuran aloitus ministeriössä Seitsemänkymmenluvun alussa vastavalmistuneille oli kyllä töitä tarjolla, mutta etsiä niitä silloinkin piti. T ällaisia ovat omat tunnelmani nyt, kun takana on runsaat 40 vuotta työuraa ja siitä lähes 25 vuotta Vanhustyön keskusliitossa. Maailmankuva avartui ainakin vanhusasioiden suhteen, kun sain tilaisuuden olla Työ toiminnanjohtajana on ollut tavattoman kiintoisaa, vaativaa ja aina silloin tällöin myös onnistumisen kokemuksia antanutta. Kun eteen tuli mahdollisuus päästä Sosiaali- ja terveysministeriön Tutkimusosastolle töihin, niin siihen tartuin. Ylioppilaaksi tultuani vuonna 1968 pääsin Jyväskylän yliopistoon lukemaan yhteiskuntapolitiikkaa ja sieltä valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1973. Nimikkeet muuttuivat ministeriössä aktuaariksi, tutkijaksi, suunnittelijaksi peräjälkeen erilaisin pestein. Samassa talossa ensin Tutkimusosastolla ja sittemmin Suunnitteluosastolla aina loppuvuoteen 1989 asti. Koulutie kävi kansakoulun ja kirkonkylän oppikoulun kautta. Teksti: Pirkko Karjalainen Kuva: Leena Valkonen Toiminnanjohtajan taipaleelta Taival näyttää aina aluksi pitkältä, mutta matkan pään häämöttäessä se tuntuu jo lyhyeltä. Töiden yhteydessä toteutui myös tutkimus ” Vanhusten tyytyväisyydestä ja sen mittaamisesta”, jonka myötä valmistuin vuonna 1986 yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta. Ja nyt elokuussa 2014 on vähän samat tunnelmat. Edessä vielä toivon mukaan elämänkulkua tovin matkaa: ”Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.” Oma matkani alkoi vuonna 1949 Kuhmoisten sivukylältä. 16. Kun ruvettiin puhumaan vanhuspolitiikasta, olin laatimassa ministeriön Vanhuspoliittista katsausta vuonna 1986. Kotipaikalla saan yhä vielä viettää aikaa. Enpä osannut arvata syksyllä 1973 Sosiaali- ja terveysministeriön Tutkimusosastolle työhön astuessani, mitä on edessä
Järjestötyön moni-ilmeisyys ja ihmisten halu toimia yhdessä tärkeiden asioiden puolesta kiehtoo edelleen. Vanhusten heikkoja asunto-oloja on kohennettu ja erilaisia kotiin vietäviä palveluita kehitetty ja lisätty. Nyt suorahankinnat ovat aikalailla harvinaisia ja ostopalveluiden kilpailuttaminen arkipäivää niin kunnille kuin palveluntuottajillekin. Vuonna 1989 keskusliitossa avautui kehitysjohtajan tehtävä, johon tulin valituksi. Se on tietysti näkynyt keskusliitonkin arjessa. Vanhustyön kehityskulku ja ”uudet ismit” ovat tulleet aika tutuiksi. Erityisen merkittävä RAY-panostus liiton jäsenkentän kannalta oli 1900-luvun lopulla ja aivan 2000-luvun alussa toteutettu palvelutalojen ja vanhusten vuokratalojen rakentamisen investointituki. Kolmenkymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana on rakennettu palvelutaloja ja aivan viime aikoina ns. Järjestötyö elämäntehtäväksi Miten sitten tie vei Vanhustyön keskusliittoon. Kautta aikain on voitu RAY:n tuella toteuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen ominta toimintaa ja myös kehittää siihen uusia tapoja. Keskusliittokin yhtiöitti vuonna 2004 vuosikymmeniä toimineen kotipalvelunsa. senioritaloja. Vuosien varrella on tapahtunut paljon sellaista, mikä on oleellisesti liittynyt iäkkäiden suomalaisten elämään. Laakereille ei ole voinut jäädä lepäämään. RAY-tuen todettiin haittaavan ja jopa vääristävän kilpailua. Arvostettu edeltäjäni keskusliiton toiminnanjohtajana Tertta Sundholm oli aloitteellinen ja veti minut mukaan keskusliiton työryhmiin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Keskusliiton työntekijät, omat työtoverit, ovat luonnollisesti olleet kaikkein lähin tuki Vanhustyö 5 • 2014 ja turva. 17. Ministeriövuosiin liittyi myös puolen vuoden pesti Kuntaliitossa vanhustyön kehittämishankkeessa. Samat tunnot tulivat vastaan myös jäsenkentältä. Tätä tukea on annettu niin valtakunnallisille kuin paikallisille yhdistyksille ja säätiöille. Raha-automaattiyhdistyksen monopoliasema ja sen mahdollisuus toimia sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukijana on ollut monesti keskustelun ja suorastaan uhan alaisena. Järjestötyö on ylipäätään melkoisen turbulenttia ja näkemyseroja tulee eteen. mukana tuossa tapahtumassa Wienissä. On tunnustettava, että palvelumarkkinoiden avautuminen ja sen myötä tullut muutos oli erittäin vaikea ensin ymmärtää ja vielä vaikeampi hyväksyä. Koko toimintaympäristö on huimasti muuttunut. Kunnissa otettiin järjestöjen myötä tullut palveluasumisen rahoitusresurssi yleensä myötämielin vastaan. Niiden kanssa on parhaan kykynsä mukaan luovittava. Investointitukea ei palveluasumiseen enää myönnetä. Tutkimus on tuonut paljon uutta tietoa vanhenemisesta. Uuden hankintalain voimaantulo 1997, EU:n säädökset ja yritysten tulo merkittäviksi tuottajiksi vanhuspalveluihin muutti tilanteen toiseksi. Näin jälkikäteen voi tietysti kysyä, olivatko nuo valinnat liiton ja itseni kannalta hyväksi vai ei, mutta turha harrastaa jälkiviisautta. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa on tehty monenlaisia uudistuksia. Professori Reijo Tilvis, sosiaalineuvos Jaakko Tuomi ja VTT, kansliapäällikkö Markku Lehto ovat olleet pisimpään näissä tärkeissä keskusliiton luottamustehtävissä esimiehinäni. Yleisen kehityskulun tähän päivään voisi tiivistää lyhyesti: laitoksesta kotiin ja kotona kaiken ikää. Epätoivon hetkiäkin on kuitenkin ollut. Tulin myös valituksi keskusliiton silloiseen johtokuntaan ja sen varapuheenjohtajaksi. Työ toiminnanjohtajana on ollut tavattoman kiintoisaa, vaativaa ja aina silloin tällöin myös onnistumisen kokemuksia antanutta. Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöt ovat olleet todella aktiivisia rakentajia. Järjestöt ovat olleet tässä menossa mukana kaiken aikaa ja joutuneet tai saaneet uudistaa toimintaansa. Laitokset olivat aikoinaan huonokuntoisten tai vähävaraisten vanhusten tuki ja turva. Muistettakoon, että aikoinaan RAY:n investointituen ehtona oli järjestön ostopalvelusopimus palveluista kunnan kanssa. Sehän on Konsta Pylkkäsen sanoin sitä imelintä viisauden lajia. Raha-automaattiyhdistys tukena Raha-automaattiyhdistys on rahoituksellaan vaikuttanut merkittävästi sekä suomalaiseen järjestökenttään että myös vanhusten palveluihin. Myös järjestöjen kotipalveluihin kohdennettiin avustuksia. Kuntoutuksen ja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeys on tiedostettu. Liiton hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat ovat olleet hyviä esimiehiä ja samalla erinomaisia mentoreita toiminnanjohtajan työssä. On ollut hieno mahdollisuus saada tutustua keskusliiton jäsenyhteisöjen toimintaan ja niiden omistautuneisiin luottamushenkilöihin ja työntekijöihin. Muutama vuosikymmen sitten nostettiin jo tavoitteeksi kotona-asuminen mahdollisimman pitkään. Vanhustyön keskusliiton saamat avustukset ovat kasvaneet ja mahdollistaneet nykyisen laajan, koko maan kattavan toiminnan. Veteraanien ja vanhusväestön asuntojen korjausneuvonta on liiton järjestötyön ohella tästä kaikkein näkyvintä. Maailma muuttuu – mihin suuntaan. Oman työurani vaiheissa olen saanut olla jäsenenä RAY:n rakennustarkastusryhmässä ja myös RAY:n hallituksessa. Samoin on ollut mahdollisuus eri yhteyksissä kohdata monia, monia julkisen ja yksityisen puolen kumppaneita. Väestön ikääntyminen on näkynyt niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Monet poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet erityisesti palveluita tuottavien yhdistysten arkeen ja ylipäätään yleishyödyllisten yhteisöjen toimintamahdollisuuksiin. Vuoden 1993 syksyllä tuli nimitys keskusliiton toiminnanjohtajaksi
Ilman näitä tehtäviä ja niiden kautta luotuja verkostoja olisi paljon jäänyt kokematta. Työmme lähtee sydämestä. Uusia avauksia ja toimintamalleja on löydyttävä. 2010-luvulla jäsenistössä on tapahtunut muutoksia siten, että palvelutoimintansa eri syistä lopettaneita yhteisöjä on eronnut ja käytännössä samassa määrin liittoon on liittynyt erilaisia kansaterveysjärjestöjä ja paikallisia yhteisöjä. Jäsenmäärä kasvoi seuraavina vuosina nopeasti lähinnä palvelutaloja rakentaneilla yhteisöillä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina ollut osa keskusliiton työtä – erityisesti keskeisiin ministeriöihin niiden valmistelutyössä samoinkuin eduskuntaan ja myös kuntien päättäjiin. Kiitokset yhteisistä hyvistä hetkistä. Sen hallituksessa ja jonkin aikaa myös puheenjohtajana tuli tuntumaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Se ei ole reilua kumppanuutta! 1990-luvulle sijoittui merkittäviä muutoksia, jotka osaltaan vaikuttivat nimenomaan järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön. Sosiaalialan työnantajaliiton hallituksen jäsenyys ja puheenjohtajuus tutustuttivat työmarkkinoihin ja myös sosiaalialan jatkuvasti laajentuviin yritystoimijoihin. Toiminnanjohtajataipaleeni alkuaikoina sain olla toteuttamassa Suomen Kuntaliiton ja Vanhustyön keskusliiton 18 yhteishanketta ”Yhteistä vanhustyötä” vuosina 1993-1995. Kiitokset yhteistyöstä, tuesta ja avusta. Yhteistyössä muiden valtakunnallisten järjestöjen kanssa on juuri nyt mahdollista vaikuttaa niin hankintalain uudistukseen kuin sote-järjestöjen toimintamahdollisuuksiin laajemmin. Samalla kunnista tuli hyvinvointipalveluiden lakisääteisiä järjestäjiä tuottamisen lisäksi. Vuonna 1993 astui voimaan valtionosuusuudistus, ns. Taustalla oli tuolloinkin kuntien taloudellisten resurssien niukkuus. vanhuspalvelulain ja laatusuositusten valmistelussa, omaishoidon uudistuksessa ja vanhusten asumisen kehittämisessä. Kiitokset kaikille Teille, jotka olen runsaan neljänkymmenen vuoden työurani aikana saanut kohdata. 1990-luvun alussa keskusliittoon kuului lähes 250 jäsenyhteisöä. Siinä on sen suurin voima.. Parhainta menestystä ja voimia jatkossakin. palveluasuntoja. VALTAVA, jolla siirryttiin laskennalliseen valtionosuuteen. KIITOKSET ! Työni Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajana päättyy 31.8.2014. Kaiken lähtökohtana on oltava iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ja heidän arvostamisensa. Kuntien vanhusneuvostot ovat myös oivallinen vaikuttamiskanava. Nykyinen jäsenmäärä on runsaat 340. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kunta saattoi hankkia tarvetta vastaavan määrän mm. Liiton ja sen työntekijöiden asiantuntemukselle annetaan arvoa ja sen painotukset myös näkyvät monissa uudistuksissa. Myöhempinä vuosina sitten vuoden 1997 hankintalaki käänsi tilannetta aivan toiseen suuntaan, kuten jo aiemmin totesin. Oma lukunsa on keskusliiton RAY:n tuella toteuttama kehittämistoiminta. Tämänhetkinen tilanne on kovin erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Vanhustyön keskusliiton on kyettävä palvelemaan jäsenistöään sekä hyvinä aikoina että vaikeitakin tilanteita ratkottaessa. Sen luottamustehtävissä sain olla pitkään; viimeisenä puheenjohtajana ennen kolmen keskusjärjestöjen yhteenliittymistä vuoden 2012 alusta. Työ keskusliitossa toi luonnollisesti mukanaan myös yhteistyön muiden järjestöjen kanssa ja sen myötä omalle osallenikin joukon luottamustehtäviä. Vaikka mennyttä ei kannata haikailla, olisi ehkä tarvetta palat pari askelta taaksepäin ja korkeimmalla poliittisen päätöksenteon tasolla miettiä sellaisia ratkaisuja, joilla järjestöjen toiminta pysyisi sekä hengissä että elävänä ja uudistuvana. On todellista voimien tuhlausta, jos kansalaisjärjestöjen työ nyt jätetään kylmästi pelkkien markkinoiden armoille. Kumppanuudet arvossaan Järjestöjen ja kuntien yhteistyö on eri muodoissaan jatkunut ”vuosisadasta toiseen”. Samalla hyväksi koettu on aihetta säilyttää. Kansainvälisiä yhteyksiä kertyi Eurolink Agen ja viimeisimmäksi AGE platform- organisaation kautta. Edessä olevat sote-uudistukset tulevat vääjäämättä näkymään myös liiton jäsenyhteisöjen arjessa ja samalla haastamaan keskusliiton jatkuvasti olemaan ajan hermolla ja vastaamaan jäsenkentän tarpeisiin. Tähän uuteen tilanteeseen järjestöjen rakennuttamat palvelutalot toivat osaltaan ratkaisun. Tavoitteena oli lisätä palveluntuottajien yhteistyötä käytettävissä olevien voimavarojen tehostamiseksi ja koordinoimiseksi. Mihin suuntaan seuraavaksi. Vapaaehtoistyö on aina ollut arvossaan – palveluiden tuottamista on katsottu eri aikoina eri tavoin riippuen kulloisestakin lainsäädännöstä ja toimintakulttuurista. Sen kautta on suomalaiseen vanhustyöhön – niin uskallan väittää – saatu paljon uutta sisältöä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto oli kautta vuosikymmenien ollut erittäin merkittävä sosiaalipoliittinen vaikuttaja. Keskusliitolla on ollut jatkuvasti edustus monissa keskeisissä työryhmissä, mm. Mainittakoon viimeisimpinä laaja geriatrisen kuntoutuksen kehittämis- ja tukimushanke, Ystäväpiiritoimintamalli, ikäihmisten mielenterveyteen ja ravitsemukseen liittyvät projektit, ikäihmisten käyttämän teknologian kehittäminen ja RAY:n Eloisa ikäohjelman koordinointi. Ihmisten vapaaehtoista työtä lähimmäistensä hyväksi on arvostettu, mutta yhteistyön lähtökohdat ja painotukset ovat vaihdelleet. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY oli sosiaalija terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien keskeinen yhteistyöfoorumi
PUREFISH OMEGA-3 Sisältää norjalaista kalaöljyä Pohjoisen jäämeren rasvaisista syvänmerenkaloista lohesta, sillistä, turskasta ja tuulenkalasta. Purefish sisältää myös kollageeni 2:a kalarustosta. Omega-3, jossa on DHA.ta ja EPA:ta edistää sydämen normaalia toimintaa. Iskmovägen 114 B Iskmo – info@elexirpharma.fi – 06 34 36 506 – www.elexironline.fi. Nämä ovat kaikki kalalajeja, joissa on runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sekä ainutlaatuista omega-3 rasvahappoa DPA:ta. Tietoa purefish:tä Purefish Omega-3 - korkea määrä ainutlaatuista omega-3 rasvahappoa DPA:ta - Runsaasti kertatyydyttämättömiä rasvahappoja (MUFA) - Kollageeni 2:a kalarustosta - Kapseli kalagelatiinia 100 kapselia / 27,00 € tai 180 kapselia / 36,00 €. Tuotetta voi ostaa terveyskaupoista ja joistakin apteekeista sekä tilata rahtivapaasti numerosta 06 3436 506 tai osoitteesta www.elexironline.fi suoraan kotiin kannettuna. DHA:ta sisältävä Omega-3 edistää aivojen ja näön normaalin toiminnan säilymistä. PUREFISH OMEGA-3 Nykyihmiset syövät liian vähän kalaa Siksi kalaöljyn käyttäjät ovat terveempiä! Uudentyyppinen kalaöljyvalmiste Sisältää kaikki meille tärkeät rasvahapot EPA, DHA ja DPA
Oulussa järjestettiin päivän teemaan liittyvä seminaari 13.6 Diakonia ammattikorkeakoulussa. Juuri-hanke Oulun Seudun Mäntykoti ry:n Juuri-hankevastaava Riitta Vesala kertoo, että hankkeen aikana luodaan uudenlaista osaamista ja polkua kahden asiantuntijuuden, vanhustyön ja väkivaltatyön voimin vanhusten kaltoinkohtelun estämiseksi ja tunnistamiseksi. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat Oulun ensi- ja turvakoti ry, Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry, Oulun Seudun Mäntykoti ry, Diakonia ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki, Poliisi, Oulun vanhusneuvosto, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry ja Oulun evankelisluterilainen seurakunta. Mikkelin tempaukseen osallistuivat Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Viola -väkivallasta vapaaksi ry sekä Mikkelin seudun Muisti ry:n VALMU-hanke. Helsingissä Kätketyt äänet-kampanja käynnistettiin jo maaliskuussa Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden voimin. Kampanjapäivään osallistui myös Oulussa pilotoitava Juuri-hanke, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista osaamista vanhustyön ja väkivaltatyön voimin vanhusten kaltoinkohtelun estämiseksi ja tunnistamiseksi. Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki HANKE Kätketyt äänet ja Juuri-hanke Iäkkäiden turvaksi kaivataan vanhustensuojelulakia Kesäkuun 15. Kuvassa Vesala esittelee Kätketyt äänet-kampanjapäivän puseroa.. K ätketyt äänet -päivän tempauksia toteutettiin Oulussa, Mikkelissä ja Helsingissä. – Oulu on Juuri-hankkeen (2013–2017) pilotointipaikkana erinomainen, sillä täällä sijaitsevat hankkeen päätoteuttajat eli vanhustyöhön keskittynyt Oulun Seudun Mäntykoti ja 20 Hanketyöntekijä Riitta Vesala kertoo purppuran/violetin värin olevan vanhusten kaltoinkohtelun estämisen ja tunnistamisen tunnusväri. päivä vietettiin maailman laajuisesti Word Elder Abuse Awareness Day-kampanjapäivää, mikä Suomessa tunnetaan nimellä Kätketyt äänet
– Suvanto ry toimii hankkeen hallinnoimisen ohella kokemuksien kerääjänä ja tiedon valtakunnallisena jakajana. – Vanhusten kaltoin kohtelulla tarkoitetaan Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, josta aiheutuu kärsimystä, pelkoa tai ahdistusta, terveyden tai hyvinvoinnin vaarantumista tai joka muulla lailla loukkaa iäkkään ihmisen ihmisoikeutta. Vanhustyö 5 • 2014 Vesala sanoo, että vanhuksen hoidon laiminlyönti voi tapahtua toki myös ilman tarkoitushakuisuutta, jos vanhuksen ainoa hoitaja on esimerkiksi hänen iäkäs ja uupunut puoliso tai muutoin osaamaton ja välinpitämätön hoitaja. Juuri-hankkeen valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavat Suvanto ry:stä hankekoordinaattori Henriikka Laurola ja toiminnanjohtaja Leena Serpola-Kaivo-oja, joka toimii hankkeen hankepäällikkönä. Tässä työssä näkee paljon erilaisia tilanteita ja päätyy usein miettimään, että kuka suojelee vanhuksia ja missä menee heidän itsemääräämisoikeutensa raja, jos he eivät itse pysty tai ymmärrä suojella itseään. Tällaisessa tilanteessa vanhuksia varten tulisikin olla vanhustensuojelulaki samalla tavalla kuin lapsilla on lastensuojelulaki. Tutkimusten mukaan jopa 9 prosenttia suomalaisista vanhuksista on kokenut fyysistä tai henkistä väkivaltaa, taloudellista hyväksikäyttöä tai vakavaa hoidon ja avun laiminlyöntiä. Yhteistyötä tehdään myös muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa, kuten kuntien, seurakuntien, järjestöjen työntekijöiden, vapaaehtoisten, poliisin ja pelastustoimen kanssa, hän kuvailee. – Vanhukset kokevat yllättävän paljon kaltoinkohtelua. väkivaltatyöhön erikoistunut Oulun ensi- ja turvakoti fyysisesti vierekkäin. Juuri-hankkeesta saadut kokemukset tullaan hankkeen päättyessä analysoimaan ja kokoamaan valtakunnalliseksi tietopankiksi, minkä sisältö on kenen tahansa ikääntyneitä työssään kohtaavan ammattilaisen ja vapaaehtoistyöntekijän käytettävissä ja hyödynnettävissä, Vesala painottaa. Kaltoinkohtelu voi olla käytännössä siis esimerkiksi hoidon laiminlyömistä, fyysistä tönimistä, taloudellista hyväksikäyttöä, psyykkistä nimittelyä ja uhkailemista tai vaikkapa hänen henkilökohtaisen postin avaamista ilman lupaa, hän selventää. Tutkimusten mukaan jopa 9 prosenttia suomalaisista vanhuksista on kokenut fyysistä tai henkistä väkivaltaa, taloudellista hyväksikäyttöä tai vakavaa hoidon ja avun laiminlyöntiä, hän huomauttaa huolestuneena. – Taloudellisen hyväksikäytön aikana vanhus ei aina edes itse ymmärrä olevansa hyväksikäytön kohteena, koska hyväksikäyttäjä on yleensä vanhuksen oma lapsi tai lapsenlapsi. Oulun Seudun Mäntykodista hankkeen vastaavana toimii Vesala itse. 21. Vesala kertoo, että Juuri-hankkeen valtakunnallisesta toteutuksesta vastaa Suvanto ry ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Oulun ensi- ja turvakodissa on oma Juuri-hankevastaava. Kaivataan vanhustensuojelulakia Liki 20 vuotta vanhusten parissa työskennellyt Vesala sanoo kohdanneensa työvuosiensa aikana vanhusten kaltoinkohtelua monin eri tavoin
Oulu osallistuu runsaasti hankkeisiin, jotka paneutuvat muun muassa hyvinvointiin, nuorisoon, työllisyyteen, yhteiskuntakehitykseen, kaupunkikulttuuriin, opetukseen ja iäkkäisiin. Hankkeen päärahoittajana toimii oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvosto ja sen pääasiallinen toiminta-alue on Oulun keskustan suuralue. Hanke toimii yhteistyössä viranomaisten, yhdistysten, vapaaehtoisten ja muiden asiantuntijoiden, sekä vastaavien hankkeiden kanssa. Mikäli kyseessä on iäkkään henkilön henkeä uhkaava tilanne, yhteys täytyy ottaa välittömästi poliisiin, terveyskeskuslääkäriin ja alueen sosiaalityöntekijään. Asukkaista turvaa toisilleen -hanke on järjestänyt tähän mennessä muun muassa: turvallinen koti/paloturvallisuus-päivän, turvallinen liikkuminen kaupungilla-tempauksen, teemallisen porinapiirin, Uhkatekijät/rikoksen uhriksi joutumisen ennaltaehkäisy-päivän, teemallisen verkostotoritapahtuman, puhelinringin, sekä pelipiirin yksin asuville työ- ja eläkeikäisille. Osa hankkeista on Oulun kaupungin omia, mutta suuressa osassa kaupunki toimii osatoteuttajana. • Tavallista suuremmat nostot automaatista tai käteiskassalta. • Kieltäytyminen tarvittavista palveluista ja tarjotusta avusta. Asukkaista turvaa toisilleen-hanke O ulu on tunnettu uusien ja innovatiivisten hankkeiden ja projektien kaupunkina. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Matti Svala. Kattavan turvallisuuskartoituksenja opiskelijoiden opinnäytetöiden pohjalta arvioidaan jatkorahoituksen tarvetta ja koostetaan valtakunnallinen naapuriavun malli. Matti Svala on Asukkaista turvaa toisilleen -hankkeen projektipäällikkö.. • Asunnon yleinen epäsotku ja hoitamattomuus. Hankkeen aikana kartoitetaan muun muassa millaista avuntarvetta alueella on, millaisia turvallisuusriskejä erityisesti ikäihmisten kodeissa ilmenee ja tehdään alustavia toimenpiteitä. Pidetään vanhuksista huolta Mikäli vanhustyöntekijä epäilee iäkkään asiakkaan joutuneen kaltoin kohdelluksi, tulee tilanteen havainneen ottaa yhteyttä omaan esimieheen ja työtiimiin. • Yksinäisyys, eristäytyminen. Hanke järjestää muun muassa erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia, joissa valmennetaan asukkaita turvallisen 22 asumisen ja liikkumisen käytäntöihin. Tällä hetkellä Oulussa on meneillään muun muassa Asukkaista turvaa toisilleen -pilottihanke, jonka tarkoitus on kehittää naapuriapua ja vahvistaa turvallisuudentunnetta asukkaiden keskuudessa. • Rahan tai omaisuuden häviäminen. • Epätavalliset ostokset. Huolestuttavia piirteitä voi olla: • Fyysinen olemus (uupunut, väsynyt, heikko, kalpea, laihtunut). • Ruuan, tavaroiden ja/tai lääkkeiden katoaminen. • Omaishoitajan/ läheisen uupuminen. • Rahojen riittämättömyys lääkkeisiin ja elämiseen, sekä rahapulan peittäminen
Yhdistys ylläpitää vapaaehtoisvoimin toimistoa, edistää suvaitsevaisuutta ja vuoropuhelua sekä osallistuu julkiseen päätöksentekoon erilaisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Näin romanien elämä muuttui helpommaksi. Yhteen ko- koontuminen, yhdessä asuminen ja isolla joukolla tehdyt markkinaretket jäivät vähitellen pois. Vanhukset mukaan projekteilla Romanivanhusten palvelutarpeiden kartoittamiseksi anottiin ja saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä kolmivuotista projektirahaa (Vanhat -projekti 2005–2008). Suomen Romaniyhdistys HANKE Suomen Romaniyhdistys tukee romanivanhuksia Suomen Romaniyhdistys toimii koko maan romaniväestön etujärjestönä. kaksi kerhoa vanhuksille, kertoo projektipäällikkö Tiina Pirttilahti. 2000-luvulla yhdistyksen toiminta hiipui muutamaksi vuodeksi kunnes Unto Jääpuro ja Päivi Majaniemi alkoivat nostaa yhdistyksen toimintaa jaloilleen. 24. – Vanhat -projektin jälkeen meillä oli Phurana kaale -projekti (2009–2011), joka oli eräänlainen pioneeriprojekti. – Yhdistys on ollut pitkään monessa mukana. – 70-luvulla voimaan tullut muutos lainsäädännössä antoi kaikille romaneille mahdollisuuden mm. Sen yhtenä painopisteenä on romanivanhusten leiri-, kerho- ja tiedotustoiminta. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva. Monikaan romanivanhus ei tiedä oikeuksistaan eikä etuisuuksistaan, jotka heille lain mukaan kuuluvat, toteaa yhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja Päivi Majaniemi. – Nämä vanhukset ovat aina tehneet töitä aamusta iltaan, eikä harrastustoimintaa ole juurikaan ollut, Päivi Majaniemi sanoo. Yhdistys on järjestänyt myös virkistystoimintaa esimerkiksi kerhoja ja leirejä romanivanhuksille jo vuodesta 2002 alkaen. – Tuolloin päätimme, että olemme täysin sitoutumaton järjestö, Majaniemi sanoo. Siinä selvitettiin, miten ja millä lailla voisimme auttaa ja tukea romanivanhuksia kotona. Romanivanhusten leireillä nousi esiin se, että heidät oli ”unohdettu”. Samalla kuitenkin muuttui perinteinen romanielämä. Alun perin yhdistys oli hyvin poliittinen ja yhteiskunnallisesti suuntautunut, Päivi Majaniemi kertoo. kunnalliseen vuokra-asumiseen sekä oman asunnon hankkimiseen erityisasuntolainalla. Aluksi vanhuksia oli vaikea saada mukaan kerhoihin, koska he pitivät niitä turhanpäiväisenä ”hömppänä”. S uomen Romaniyhdistys on perustettu vuonna 1967. Olemme järjestäneet gaalailtoja, osallistuneet keskusteluihin, työryhmiin ja pitäneet mielenosoituksia koskien romanien asemaa. Sen myötä perustettiin mm. Kerholaiset grillaamassa Seurasaaressa. Sen tavoitteena on parantaa romanien elinoloja ja lisätä romaniväestön vaikutusmahdollisuuksia. Ydinperheet pienenivät, koska myös vanhuksille saatiin oma asunto, kuvailee Majaniemi
Hänen toimenkuvansa on kuitenkin vuosien aikana muuttunut. – Usein ensin nähdään romani ja sitten vasta vanhus, joka tarvitsee apua ja ansaitsee kunnioitusta, toteaa Wallenius. Tiina Pirttilahti jatkaa, että vanhukset eivät oikeastaan antaneet itselleen ”lupaa” tehdä mitään saatikka ottaa omaa aikaa. Finitiko phurane kaale -projekti Jatkaa edellisen projektin aloittamia toimintoja, jotka ovat: • Rmanivanhusten itsenäisen ja mielekkään kotona asumisen tukeminen. Käyn heidän kanssaan virastoissa, lääkärissä jne. Meillä on kerho maanantaisin Helsingissä Kinaporin palvelukeskuksessa ja torstaisin Kontulassa, Riitta Wallenius kertoo. Tiina Pirttilahti kertoo, että moni romanivanhus on kiertänyt lapsuudessaan ja nuoruudessaan kärryillä Suomea ja harva on päässyt koulunpenkille. He esimerkiksi pyysivät, että ”Tule lukemaan minulle, mitä näissä papereissa lukee”, Wallenius kertoo. He tarvitsevat usein jonkun muun henkilön kirjallisten päätösten, hakulomakkeiden ja terveystarkastuskutsujen tulkitsemiseen. • Luoda yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa, jotta saataisiin romanivanhuksille kulttuuria huomioivaa palvelutoimintaa. Nyt on käynnissä Fintiko phurane kaale -projekti (2013–2015), joka jatkaa edellisten toimintoja. tukea romanivanhusten itsenäistä kotona asumista, tarjota vanhuksille virkistys-, harrastus- ja vertaistukitoimintaa ja antaa sosiaalineuvontaa luku- ja kirjoitustaidottomille romanivanhuksille. • Tarjoaa sosiaalineuvontaa luku- ja kirjoitustaidottomille romanivanhuksille. Tapaamisissa pelataan mm. Nyt noin 40-50-vuotiaat romanit ovat ensimmäistä sukupolvea, jotka ovat koko ikänsä asuneet kiinteissä asunnoissa. Heidän keskuudessaan on paljon luku- ja kirjoitustaidottomuutta. ajat kaipaavat kipeästi tietoa ja opastusta erilaisten kulttuurien huomioimisessa. Projektin päämääränä on mm. – Kun kerhotoiminta eteni ja vanhusten luottamus minua kohtaan kasvoi, pyysivät he apua. Monesti lisäselvityksen palautusaika menee umpeen ja koko hakuprosessi joudutaan aloittamaan alusta, Pirttilahti kertoo. pelejä, askarrellaan ja tehdään hienoja käsitöitä. Romanivanhukset ovat omassa yhteisössään kunnioitettuja ja heitä teititellään. Olen siis eräänlaisena asiointiapuna, Wallenius kuvailee. 25. Pikkuhiljaa romanivanhukset ovat kuitenkin löytäneet tiensä kerhoihin ja niissä riittääkin kävijöitä. Ja tietenkin seurustellaan toisten kanssa. Yhdistys tekee jatkuvaa yhteistyötä niin palvelutalojen sairaaloiden, terveyskeskuksien, kotipalvelutiimien, sosiaalivirastojen jne. kanssa, kaikkien palvelun tarjoajien jotka jollakin lailla koskettavan vanhusten elämää. • Tarjoata romaneille /alan opiskelijoille mahdollisuus työharjoiteluun ja vanhustyöhön. Samoin kuin se, että asiointi on siirtynyt yhä enemmän sähköiseksi ja internettiin. Suomen romanit elivät kiertävää elämää aina 1970-luvun puoliväliin asti, jolloin romaneille saatiin järjestettyä pysyviä asuntoja. • Saada eläkkeelle jäävät romanivanhukset mukaan toimintaan ja estää heidän syrjäytyminen. • Vanhusten virkistys-, harrastus- ja vertaistukitoiminnan tarjoaminen. Kun romanivanhus joutuu kohtaamaan romaniutensa vuoksi syrjivää kohtelua valtaväestön taholta, on kontrasti erityisen suuri. Muun ajan Riitta Wallenius neuvoo ja opastaa. Toisaalta vanhuspalvelujen tarjoVanhustyö 5 • 2014 Yhdistyksessä huomattiin, että tämä on yksi keskeinen romanivanhuksia syrjäyttävä tekijä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tietoa tarvitaan, jotta voidaan tarjota vähemmistöön kuuluville romanivanhuksille turvallinen ja kulttuuria huomioiva vanhuus niin kotona kuin laitoshoidossakin. Näin Suomen Romaniyhdistys perusti ns. Uusina tavoitteina projekti; • Levittää tietoa edellisen projektin tuloksista ja hyväksi havaituista toiminnoista valtakunnallisesti mallinuksen avulla sekä mennä käynnistämään sovituille paikkakunnille (Mikkeli, Lahti, Vantaa ja Turku) romanivanhustyötä. Riitta Wallenius kertoo muutamia esimerkkejä romanivanhusten kohtelusta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. – Vanhuksella saattaa olla vaikkapa lisäselvityspyyntö koskien eläkettä ja he joutuvat odottamaan, että joku tulisi ja lukisi sen heille. Liikkuva toimisto Romanivanhukset eivät tiedä heille kuuluvista palveluista Projektin työntekijä Riitta Wallenius tuli mukaan toimintaan kolme vuotta sitten kerho-ohjaajaksi. • Kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä verkostoituminen. – Vedän kaksi päivää viikossa romanivanhusten kerhoa. • Aloittaa etsivä romanivanhustyö. Romanivanhukset eivät tiedä heille kuuluvista palveluista, eivätkä he toisaalta osaa hakea palveluja tai täyttää esimerkiksi lisäselvityksiä puutteellisen sisälukutaidon vuoksi. – Menen vanhuksen kotiin puhelimen ja tietokoneen kanssa ja autan vaikkapa lomakkeiden täyttämisessä. Kerhojen keski-ikä on korkea noin 80 vuotta. liikkuvan toimiston. • Vanhuspalveluiden tarjoajien kouluttaminen ja neuvominen
Koulutus ja Kuntoutus Tule opiskelemaan Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalalle! • • • • • • Hoivatyön lähiesimies 10 ov Ikääntyneen lääkehoito 7 h Muistikoordinaattorin koulutus 20 ov: Vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä TunteVa-hoitaja 10 ov: Vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä Vanhustyön erikoisammattitutkinto, valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet Vanhustyön teemapäivät - Yksilöllisyys, inhimillisyys ja laatu vanhustyössä * ”Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta” – taiteen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden merkitys vanhustyössä to 11.9.2014 klo 8.30 - 15.30 (7 t) * ”Virta venhettä vie, mihin päättyvi tie” – lempeää saattohoitoa, ti 2.12.2014 klo 8.30-15.30 (7 t) Lisätietoja ja hakeminen sähköisesti osoitteessa www.sakky.fi > aikuiset > alkavat koulutukset sote.aikuiskoulutus@sakky.fi Iisalmi – Kuopio – Varkaus www.sakky.fi
ajankohtaisia aiheita tilauskoulutuksessamme Logoterapeuttinen ajattelu Sosiokulttuurinen innostaminen Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä Logoterapeuttinen ajattelu korostaa ihmisen ainutkertaisuutta ja tarkoituksellista arkea. Kesto: 3,5 vuotta Laajuus: 210 opintopistettä Koulutustarjonta osoitteessa www.metropolia.fi/haku Nuorten ja aikuisten yhteishaku 8.–22.9.2014 Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka www.metropolia.fi TerveTuloa seminaareihin ja kursseille tai tilaa räätälöity koulutus! Esimerkki tilauskoulutuksesta Tilauskoulutuksen sisältö suunnitellaan ja toteutetaan tilaajan tarpeiden pohjalta. Näistä aiheista voidaan rakentaa erilaisia koulutus-kokonaisuuksia vanhustyöhön ja muistisairaiden ihmisten hoitoon. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.ikainstituutti.fi/koulutuskalenteri. Koulutuksessa opitaan tukemaan iäkkäiden arkiliikuntaa osana omaa työtä sekä tekemään helppoja ja tehokkaita liikunta-harjoitteita iäkkään kanssa. Kunnon Hoitaja -koulutus Koulutuksessa saadaan valmiuksia juurruttaa positiivinen, asiakkaiden toimintakykyä edistävä työote työyhteisöön sekä perehdytään liikkumissuunnitelman laatimiseen osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Koulutus ja Kuntoutus Suurempaa taitoa saa hakea! Opiskele geronomiksi Geronomi (AMK), monimuotototeutus Geronomi (AMK) on tulevaisuuden ammatti sinulle, joka haluat olla luomassa positiivista muutosta. Sosiokulttuurisella innostamisella vahvistetaan ikäihmisten osallisuutta. Geronomina edistät ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta. Muistelu rikastuttaa päivittäistä vuorovaikutusta
keski-ikäiset lapset auttavat paljon omia vanhempiaan. Kotona käyvällä henkilökunnalla tulisi olla mahdollisuus ja aikaa perehtyä kotona asuvan asiakkaansa tilanteeseen,. Selvityksen mukaan 28 viidennes mukana olleista työpaikoista alitti 0,5 tason. SuPerin Silja Paavola: Arvokas vanhuus ontuu – ihmisillä ei aikaa hoitotyöhön SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan monilla hoiva-alan työpaikoilla koetaan uupumusta liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi. Suositukset eivät riitä, selvityksemmekin osoittaa, että suositusta ei ole noudatettu. Silja Paavolan mukaan laitospaikkojen purun aikataulu yhdistettynä väestön ikääntymiseen ei tule kestämään. – Ihmiset ovat yksilöitä ja heillä on omat tarpeensa. S ilja Paavola aloittaa paradoksaalisesti toteamalla, että elämme maailman rikkainta aikaa, miksi hyvällä hoitotyöllä ei ole mahdollisuuksia toteutua. Kotona vai laitoksessa. Uskon, että hoitajat haluaisivat tehdä työnsä hyvin. Tämä on mielestäni väärä käsitys. Joku voi todella pelätä yksinoloa. Jos vielä hoito- ja hoiva-alalta vähennetään henkilökuntaa, niin se on mielestäni yhteiskunnalta heitteillejättö. Kiire rasittaa hyvän hoitotyön toteutumista. Kotihoidossa on paljon monisairaita ja muistisairaita. Lähihoitajien koulutuksessa painotetaan kunnioittavaa ja eettistä työotetta, jossa asiakas on keskiössä. Nykyiseen vanhuspalvelulakiin tulisi kuitenkin saada vähimmäismitoitus ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin. Tulos on huolestuttava. 0,5 henkilöstömitoitus on säilyttämistä. – On puhuttu, että ei auteta toisia. Vanhuspalvelulaki on sinällään hyvä, koska siinä määritellään mm. rakentamisen ja liikkumisen esteettömyyttä, ennaltaehkäiseviä palveluja sekä kuntoutusta. Olemme tavoitelleet lakiin 0,8 henkilöstömitoitusta, koska se näkemyksemme mukaan on hyvän hoidon edellytys. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: SuPer ja Tehy Miten arvokas vanhuus toteutuu hoitotyössä. Lisäksi asunnoissa on paljon puutteita, jotka hankaloittavat kotona selviytymistä. Kuinka paljon mahtaakaan olla omaishoitajia, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet omaishoidon tukea. Tutkimustenkin mukaan tiedetään, että monenlaista vapaaehtoistyötä tehdään ja mm. – Kun ajatellaan superilaisia töissä, niin he elävät tällä hetkellä valtavassa murroksessa. Lähes päivittäin saamme kuitenkin viestejä, että työpaikoilla koetaan uupumusta, koska hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Tällä hetkellä väitän, että omaiset ylläpitävät pitkälti vanhustenhoitoa. Sijaisia ei palkata sairaustapauksissa ja jatkuva kiire kiusaa. Kunnallisiin palveluihin, jota kotihoitokin on, pääse vain kun on todella sairas ja usein yhdistettynä siihen, ettei henkilö pärjää päivittäisissä toiminnoissaan ilman apua. Valitettavasti laki näyttää vesittyvän resurssien puutteeseen. Silloin hänelle esimerkiksi ryhmäkoti olisi oikea paikka. Hoito- ja hoiva-alan edunvalvojat vastaavat. Olemme tehneet tänä vuonna SuPerissa selvityksiä hoidon mitoituksen tasosta työpaikoilla. Kotihoidossa on liian usein liian huonokuntoisia tai muistisairaita, jotka eivät kotihoitoon kuulu. Hän sanoo suoraan, ettei vanno kotihoidon nimiin. – Jotta hyvä hoito ja arvokas vanhuus voisi toteutua hoitoyksiköissä, tu- lee poliitikkojen ottaa vastuu siitä, mitä kuntien tulee tarjota
Silja Paavola pohtii Sote-ratkaisua ja sanoo olevansa tyytyväinen mallin päälinjauksiin. – Hoitajat ovat kuitenkin ylpeitä ammatistaan ja toivovat, että hoidettava henkilö saisi kaiken mahdollisen avun. Aikaa tulisi olla enemmän lähellä olemiseen, keskusteluun ja ajatusten jakamiseen. Hoitajan työn helpottamiseksi tulisi luoda niin näyttöön perustuvia kuin käypä hoito ohjeita kotihoitoon. Yhteiskunnan eri alueita tulee kehittää niin, että esimerkiksi pankissa ja kaupassa käynti, ulkoilu ja mahdollisuus kuulua johonkin yhteisöön toteutuvat. – Palvelusuunnitelmiin tulisikin sisällyttää tarkemmin läsnäoloon ja ikäihmisen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmat. Hänen mielestään kotihoitoon tulee suunnata lisää resursseja. Jos osastolla on 25–30 syötettävää ja iltavuorossa kolme hoitajaa, ei ole mitään mahdollisuutta antaa kullekin 30 minuuttia ruokailuun. Hoitajat haluaisivat enemmän olla läsnä, mutta aika ei riitä. – Henkilöstö kokee usein riittämättömyyttä siitä, kuinka ehtii antaa aikaa riittävästi. Laadukkaat palvelut edellyttävät korkeatasoista osaamista, joka saadaan ainoastaan koulutuksen kautta. Kiire ja hidastunut vanhus on maail- man vaikein ja lähes mahdoton yhtälö, tällaisenaan tämä ei tule pelittämään, Paavola toteaa. Hoitajat haluaisivat enemmän olla läsnä, mutta aika ei riitä. Palvelujen yksityistäminen ei ole keino saada säästöjä, yksityiset palvelut ja palvelusetelit tulevat kuitenkin maksettavaksi kuntaäyreillä. Myös Vanhustyö 5 • 2014 asenteen tulee olla oikea, jotta hoitaja pystyy aidosti arvostaen tukemaan hoidettavansa vahvuuksia ja kulkemaan rinnalla, pohtii Rauno Vesivalo arvokkaan vanhuuden teemaa. Tarvitaan uudenlaisten työtapojen ja toimintamallien kehittämistä. Kenen pitäisi tehdä ja mitä hyvän vanhustenhoidon edistämiseksi. Lisäksi ikäihmisten hoito eri tasoilla edellyttää hyvää koulutusta ja aitoa moniammatillista yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Tarvitaan uudenlaisten työtapojen ja toimintamallien kehittämistä. Hyvää vanhustenhoitoa ei saa pelkällä rahalla, myös hoitokulttuurien kehittämisestä tulee pitää huolta. – Laitospuolella ollaan tiukoilla niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi. Kotihoidossa hoitajan rooliin kohdistuu paljon sellaisia odotuksia, jotka tuntuvat kuormituksena työssä. Epäselvää on vielä mallin ra- hoitus. Erityisesti ikäihmisten yksi- näisyys ja siihen vastaaminen puhututtavat. Tärkeää on linjata vielä, mitkä ovat kuntien lakisääteiset tehtävät ja miten ne rahoitetaan. Vielä on käsiä, jotka haluavat hoitaa. – Selvitystemme mukaan tiedämme, että kotihoidossa olevat tarvitsivat enemmän palvelua ja myös omaiset toivovat, että sitä olisi enemmän. Ikäihmisten palveluissa tarvitaan hyvin koulutettuja hoitotyön johtajia ja esimiehiä, jotka kehittävät yhdessä henkilöstön kanssa uudenlaisia palveluita, toimintamalleja 29. Samalla hän kiittää niitä omaisia, jotka jaksavat käydä syöttämässä omaisiaan laitoksissa. Lähihoitajien koulutuspaikkoja tulisi myös lisätä, sillä esimerkiksi kunta-alalta poistuu vuoteen 2020 mennessä 57 % henkilöstöstä. Se ei ole vanhuspalvelulain mukaista hoitoa, jossa hoidettavan mielipidettä pitää kuunnella. A rvokas vanhuus pitää sisällä sen, että pystymme aidosti vastaamaan ja huomioimaan hoidossa, palveluissa ja koko yhteiskunnassa ikäihmisten yksilölliset tarpeet. Tehyn Rauno Vesivalo: Tavoitteena ikäihmisten tarpeista lähtevien palvelujen kehittäminen Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo, että tällä hetkellä laatu vanhuspalveluissa vaihtelee. Vesivalo sanoo, että Suomessa on lukuisia vetovoimaisia ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa palvelut ja hoidon laatu ovat korkeatasoisia ja joissa vanhuspalvelulain henki toteutuu. netistä tietoa sairauksista ja hoidosta ja toivovat tietoja hoitajilta. Yhtenäiset näyttöön perustuvat hoitokäytännöt tukisivat hoitajaa työssään ja auttaisivat myös ylläpitämään tasalaatuista kotihoitoa. Nielemisvaikeuksista kärsivä vanhus tarvitsee vähintään puoli tuntia aikaa ruokaillakseen. Lainsäädännöllä vahvistettu hoitajamitoitus on yksi toiveista, samoin käypä hoito-suositusten aikaansaaminen hoitotyöhön. Kotihoidossa olevien asiakkaiden omaiset etsivät mm. selvittää tarpeita ja vastata niihin, eikä vain käydä katsomassa ja antamassa lääkkeet. SuPerissa on jäseniä yli 86 000, joista opiskelijäseniä on noin 17 000
Kolmannen sektorin tekemä työ tulee saada vielä vahvemmin mukaan. – Suomalaisessa vanhustenhuollossa on runsaasti hyviä säännöksiä ja ohjeita. Nyt on vielä liian aikaista arvioida lakia, vaan on tehtävä työtä, että lain henki saadaan toteutumaan eri hallinnonaloilla. – Mutta on myös paikkoja, joissa hoitajat voivat erittäin huonosti. Näiden tuominen osaksi arkea on kaikkien vanhustenhoidon toimijoiden tehtävä. Huoli vanhusten hyvinvoinnista on päivittäistä ja riittämättömyyden tunne ahdistaa. – Se antaa hyvät mahdollisuudet arvokkaan vanhuuden toteutumiselle. – Koulutustasosta ei voi tinkiä, vaan sosiaali- ja terveysalalla tulee pitää selkeästi erillään tehtävät, joissa vaaditaan hoitoalalla tarvittavaa osaamista ja koulutusta. Vanhuspalvelulakia Tehyn puheenjohtaja pitää tarpeellisena. Työpäivän päätteeksi ”kaadun sänkyyn”, kuvasi eräs hoitaja. Tuollaisissa työpaikoissa johtaminen ja esimiestyö on hyvää, esimieheltä saa tukea ja kannustusta ja hoitajilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Moniammatillista osaamista hyödynnetään ja koko tiimi oppii lisää, hoitajilla on mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa ja on riittävästi aikaa kohdata niin omaisia kuin vanhuksia. On koulutuksen laatuvaatimukset, säädelty täydennyskoulutusmahdollisuus, on eettiset periaatteet ja jokaisen laillistetun ammattiryhmän eettiset ohjeet, on vanhuspalvelulaki ja nyt vanhusten hoidon laatusuositukset. ja ikäihmisten tarpeisiin vastaavia yhteisöjä arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi. Vanhusten hoitamisesta ja hoitotyöstä tulee kirjoittaa myös hyviä kokemuksia ja onnistumisia, jotta saamme lisää koulutettua hoitohenkilöstöä kiinnostumaan vanhustyöstä. Omaiset on otettava mukaan työskentelyyn ja huolehdittava erityisesti niistä, joilla ei ole omaisia. Koulutukseen ei pääse ja uusia sijaisia on jatkuvasti, jopa riittämättömällä koulutuksella. Miten hoitajat jaksavat työssään. Osaaminen on hoito- ja hoivatyössä ratkaisevaa, oikeat henkilöt tekemään oikeita asioita ja kerralla oikein. Tavoitteena tulee olla laadukkaat ja ikäihmisten tarpeista lähtevät palvelut ja niiden kehittäminen hyödyntämällä jo nyt kehitettyjä hyviä käytäntöjä, Vesivalo lisää. vin työssään. Yhteinen tahtotila tärkeä Työssä jaksamiseen viitaten Rauno Vesivalo sanoo, että Suomessa on useita paikkoja, joissa hoitajat kertovat kokevansa työnsä arvostusta ja jaksavat hy- Arvokas ikääntyminen mahdollistuu Rauno Vesivalon mukaan ainoastaan sillä, että yhteiskunnassa syntyy yhteinen tahtotila laadukkaiden palveluiden 30 kehittämiseen ja ylläpitämiseen väestön ikääntymisen myötä. Ajatukset työpaikan ja jopa alan vaihdosta ovat ajatuksissa. Tällöin mietitään, kuinka kauan jaksan. Vaatimukset terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidolle tulevat lainsäädännöstä (laki sosiaalihuollon kelpoisuuksista ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä), Vesivalo muistuttaa. Kunnan tasolla nämä on tunnettava, yksiköittäin näiden merkitys on avattava ja samoin jokaisen työntekijän kohdalla. Tehyn jäsenistä 93 % on naisia.. Tehyssä on 160 000 jäsentä, joista noin 25 000 opiskelijoita. Työnjaon tarkastelu on välttämätöntä ja potilaan hoidon vaativuus ratkaisee. Koulutettu hoitaja joutuu tuolloin vastaamaan perehdyttämisestä ja kaikkien tekemisestä. Ikäihmisten äänen kuuleminen on tärkeää ja tässä esimerkiksi vanhusneuvostojen merkitys korostuu
Liikutaan säällä kuin säällä Liikunnan iloa -projektissa liikutaan monipuolisesti lihaskuntoa vahvistaen ja erilaisia liikuntamuotoja kokeillen. Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Tutkimukset osoittavat liikunnan ehkäisevän muistisairauden etenemistä. Liikunnan iloa -toimintamallia voisivat soveltaa käyttöön muutkin Suomen paikalliset muistiyhdistykset, yhdessä kullakin paikkakunnalla toimivien urheiluseurojen kanssa. Ravintoteemat tukevat jaksamista ja terveyttä lisätyn liikuntaharjoittelun ohella. Lopuksi on vielä keskusteltu ravintoon liittyvistä asioista kuten proteiinin saannin tärkeydestä liikuntaharjoittelun yhteydessä, nestetasapainon ylläpitämisestä, riittävästä energiansaannista ja hyvien rasvojen tärkeydestä. Ensimmäisten tapaamisten teemoja ovat olleet kahvakuulan perusteet, pallopelit ja keppijumppa. Kaikille osallistujille on tehty UKK- instituutin kävelytesti ja toiminnalliset lihaskuntotestit. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Niiden avulla voidaan seurata liikunnan vaikutusta asiakkaiden kuntoon. Asenteisiin vaikuttamista Muistisairaiden osallisuus normaalissa arjessa vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisesti ja stigmaa poistavasti. Suunnitteluasteella on myös yhteistyö HJK:n iltapäiväkerhojen kanssa, jolloin kohtaamiset lasten ja muistisairaiden välillä mahdollistuisivat. Liikunnan iloa -ryhmä kokoontuu Helsingin Alzheimer-yhdistyksellä ja HJK:n liikuntatiloissa: kauniilla säällä Sonera Stadiumin suurella jalkapallokentällä ja huonon sään sattuessa liikuntasalissa sisällä. H elsingin Alzheimer-yhdistyksen projektin tavoitteena on luoda toimintamalli muistiyhdistyksen ja urheiluseuran yhteistyössä toteutettavalle kuntoilu- ja vertaistukitoiminnalle. Hyvä fyysinen kunto ja liikunta lisäävät muistisairaiden osallisuutta ja tuovat mielekästä tekemistä. Helsingissä diagnosoidaan vuosittain 1300 uutta muistisairasta, joten tarvetta Liikunnan iloa -toiminnalle on. Lisätietoja: www.alzheimer-hki.com -> projektit Vanhustyö 5 • 2014 31. Ruokaillaan yhdessä Liikunnan iloa -ryhmäläiset ovat ruokailleet liikuntakerran jälkeen yhdessä. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Selma Lanaya Kuva: Pertti Riihelä Liikunnan iloa -projekti käynnistyy Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ja HJK:n yhteistyöllä käynnistettiin Liikunnan iloa -ryhmätoiminta, jossa lievästi muistisairaille ja heidän omaisilleen järjestetään kuntoutusta ja vertaistukea liikunnan avulla. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Projekti on osa Eloisa Ikä -avustusohjelmaa. Liikuntakerta kestää 45 minuuttia
fi/tayttaelamaa. Projektikoordinaattori Saija Ohtonen-Jones ja projektityöntekijä Merja Joro toivottavat kaikki kiinnostuneet lämpimästi mukaan! Lisätietoja: http://rednet.punainenristi. Hanke on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa. Tavoitteena on löytää paikallisia yhteistyökumppaneita alueen eläkkeelle jäävien ja avuntarvitsijoiden tavoittamiseksi sekä heidän yhteen saattamiseksi. Lisäksi hanke tukee sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Hanke käynnistyi kesällä 2014. Suomen Punaisen Ristin (SPR) käynnistämä Täyttä elämää eläkkeellä -hanke tarjoaa eläkkeelle jääville tukea muutokseen ja siirtymävaiheeseen sekä uuden mielekkään elämänsisällön löytämiseen työuran jälkeen. Jokainen valmennus sisältää myös harjoitusmuotoisen yhteisöhankkeen, jolla pyritään vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta omassa lähiympäristössä. Yhteistyöstä voimaa tekemiseen ja vaikuttamiseen Hanke nojaa keskeisiltä osin eri tasoilla solmittaviin kumppanuuksiin ja yhteistyöverkostoihin, joita on tarkoitus luoda niin työnantajien, muiden järjestöjen kuin kuntienkin kanssa. Kehitetyt toimintamallit testataan, arvioidaan ja levitetään osaksi SPR:n valtakunnallista perustoimintaa. Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvälle arjelle ikääntymisen eri vaiheissa ja etenkin eläkkeelle siirryttäessä. S PR:n uusi hanke kutsuu eläkkeelle jääviä vapaaehtoistyöhön. Lisäksi kehitetään toimintamalleja eri-ikäisten senioreiden yhteen saattamiseen ja vapaaehtoisapuun sekä seniori-ikäisten toimimiseen nuoremman sukupolven tukena. Lisäksi valmennuksessa kerrotaan mahdollisuudesta löytää itseä kiinnostava, mielekäs ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen elämänsisältö vapaaehtoistoiminnasta. Myös SPR:n muu toiminnan kirjo avautuu uusille vapaaehtoisille kunkin omien toiveiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti. Valmennetut vapaaehtoiset ohjataan mukaan paikallisten osastojen toimintaan tukemaan eri tavoin vanhempia senioreita tai vastaavasti nuorempia sukupolvia. Teksti: Täyttä elämää eläkkeellä -hanke Kuva: Vesa-Matti Väärä Täyttä elämää myös työelämän jälkeen Eläkkeelle siirtyy lähivuosina merkittävä määrä ihmisiä, joista monet ovat hyväkuntoisia ja hyvin koulutettuja, ja etsivät työelämän tilalle uusia toiminnan paikkoja. Hankkeessa luodaan uudenlainen toimintamalli eläkkeelle siirtyvien ihmisten tavoittamiseen ja tukemiseen räätälöidyillä valmennuksilla. Osallistujat pääsevät tutustumaan vapaaehtoistoiminnan erilaisiin vaihtoehtoihin ilman sitoutumispakkoa. Valmennuksesta ja vapaaehtoistyöstä uutta virtaa Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksissa eläkkeelle siirtyville tarjotaan työkaluja muutokseen valmistautumiseen ja sen hallintaan, omien voimavarojen ja osaamisalueiden aktivoimiseen ja hyödyntämiseen, sekä terveyden, mielen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn yl32 läpitämiseen
Eläkeliitto on yksi suurimmista sosiaali- ja terveysalan järjestöistä 130 000 jäsenellään. Käsin tekeminen ruokkii kolmiulotteista ajattelua, virittelee ongelmanratkaisukykyä ja parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä. Tavoitteet Laajan toiminnan tarkoituksena on lisätä kädentaitojen harrastusta ja sitä käyttävien vapaaehtoisten määrää sekä juurruttaa uudenlainen toimintamalli kädentaitojen käytöstä vapaaehtoistyössä. Käsin tekeminen kiinnostaa, kulttuurin hyvinvointivaikutukset on huomattu myös sosiaali- ja terveysalalla. Kohderyhminä ovat kädentaidoista innostuneet ikäihmiset, erityisesti auttavassa vapaaehtoistyössä ja vertaisopintoryhmissä. Hankkeen projektipäällikkönä työskentelee Marika Sarha. Elämää käsillä tuottaa valtakunnallista ja alueellista koulutusta vapaaeh- toistyön ja vertaisopintoryhmien tarpeisiin. Hanke järjestää myös kaikille avoimia tapahtumia, näyttelyitä ja työpajoja, tavoitteena kädentaitoihin ja vapaaehtoistyöhön innostaminen sekä osallisuuden kokemuksen vahvistaminen. Toiminta luo subjektiivista hyvinvointia: merkityksellisyyden ja onnistumisen kokemuksia, positiivisia sosiaalisia tilanteita, luomisen iloa ja elämänhallinnan kokemuksia. Se toteuttaa pilottihankkeita, joissa pureudutaan kädentaitojen erityiskysymyksiin vapaaehtoistyössä. Hankkeessa innostetaan käsin tekemiseen ja kädentaitomenetelmien käyttöön vapaaehtoistyössä. Mistä apua. Kiinnostus kädentaitomenetelmien käyttöön on kasvava. On tekemistä ja puuhaa, saa aikaan tarpeellista, joskus jopa kaunistakin, mutta myös sielu lepää.” K ulttuurin myönteisistä vaikutuksista on paljon tutkimusnäyttöä: Osallistuminen, käsillä tekeminen ja taide lisäävät ikäihmisten elämänlaatua. Mielekkään tekemisen lisäksi kädentaidot tarjoavat älyllisiä ja taidollisia haasteita. Lisätietoja: www.elakeliitto.fi -> toiminta -> sosiaalinen palvelutoiminta tai www.elamaakasilla.fi (Sivut avautuvat syys-lokakuussa) Vanhustyö 5 • 2014 33. Toiminta perustuu ikäihmisten omaan elämään, kokemuksiin, kiinnostuksen kohteisiin, luovuuteen ja taitoihin. Voisiko vapaaehtoisuuteen perustuvalla kansalaistoiminnalla, vertaistoiminnalla ja auttavalla vapaaehtoistoiminnalla olla merkityksellinen rooli toimia ”palveluaukoissa”. Merkityksellistä hankkeessa on se, että sekä vapaaehtoiset että autettavat ovat eläkeläisiä. Sisällöllisesti hanke pyrkii ikäihmisten ikäidentiteetin vahvistamiseen, ja oikean kuvan luomisen yhteiskuntaan eläkeläisistä aktiivisina, luovina ihmisinä. Teksti ja kuva: Marika Sarha Elämää käsillä – kädentaidoilla hyvinvointia ja osallisuutta ”Käsitöitä tehdessä siirryn ajatuksissani käsityömaailmaan, joka on huoletonta vyöhykettä. Elämää käsillä Eläkeliiton valtakunnallinen Elämää käsillä -hanke (2014–2017) tukee elämänlaadun kohottamista käsityön ja taiteen avulla. Liian usein tarpeet eivät kuitenkaan kohtaa väheneviä resursseja. Ingressin lainaus on käsityön harrastajalta, pro gradu-tutkielmasta Yhteinen ylevä olo (Sarha, M., 2011). Sen yli 400:n yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan eri puolilla Suomea osallistui vuonna 2013 lähes 11 000 vapaaehtoista
Meille se on henkilökohtaista. Omaishoidettaville kuntoutusjaksoja. Hopeaharjun Palvelukoti Noormarkku Hopeakoto Noormarkku Sofiakylä Nokia SyysViiru Lohja Villa Ilo Heinola OmenaReal Fuengirola Tehostettua ja tuettua palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. hoiva ja huolenpito HoviKodin yksiköt tarjoavat omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen palveluja sekä Suomessa että Espanjassa. www.sofiakyla.fi Tehostettua palveluasumista erityisesti ikäihmisille. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Etsitpä henkilöä avustamaan läheistäsi muutaman tunnin viikossa tai kattavampaa hoivaa, Home Instead voi auttaa. Räätälöidyt hoivapalvelut. Myös asumisharjoittelua ja loma-asumista. sairaalajakson jälkeen. Myös tukiasuntoja. www.villailo.fi Yhteisöasumista tuettuna omassa asunnossa. www.hopeaharju.fi Tehostettua ja tuettua palveluasumista ikäihmisille. www.hopeakoto.fi Tilapäishoitoa kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. • Kumppanuus • Ruoanvalmistus • Kodinhoito • Lääkemuistutukset • Kuljetukset/asiointi • Alzheimer-hoiva www.homeinstead.fi LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. www.superliitto.fi. Lyhytaikaishoitoa esim. Palvelemme pääkaupunkija Tampereen seudulla. www.syysviiru.fi Yhteisöasumista soluasunnossa tai tuettuna omassa asunnossa. Nyt kotipalveluita myös omaan kotiin. www.omenareal.fi Soita saadaksesi maksuton tapaaminen: 010 841 7400 Sinulle kysymys on oikean valinnan tekemisestä..
Uuden neuvoston aloittaessa toimikausi piteni kahdesta neljään vuoteen ja jäsenten määrä kasvoi kuudesta yhdeksään varsinaiseen jäseneen. – Eli käydään Haukivuorella, Anttolassa, Otavassa, Suomenniemellä ja Ristiinassa. Muun muassa kesäyliopisto järjesti oman seminaarin, samoin ammattikorkeakoulu vanhustyö-semiaarin, vanhusneuvostopäivät olivat Helsingissä ja sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalveluseminaari Lappeenrannassa. Kuntaliitokset ovat aiheuttaneet jonkin verran kuntakulttuurien törmäystä ja totuttelua uuteen isäntään. Moniin muihinkin koulutustapahtumiin on osallistuttu oman tiedon ja osamisen kartuttamiseksi. Vanhusneuvostot kokoontuvat seudullisesti kahdesti vuosittain. Asukkaita kaupungissa on nyt runsaat 54 600. Vanhusneuvoston jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti koulutuksiin vanhuspalvelulaista. Mikkelin maalaiskunta ja Anttola liittyivät kaupunkiin 2000-luvu alkupuolella, 2006 tuli mukaan Haukivuori ja 2013 Ristiina ja Suomenniemi. – Vanhusneuvosto on toiminut Mikkelissä ainakin koko 2000-luvun ajan, ja Mikkeli on aktiivinen vapaaehtoistyön ja erilaisten kulttuurien ja toimijoiden kaupunki. Mikkeli oli jo etuajassa tehnyt lakia koskevat valmistelut. Yli 65-vuotiaita heistä on reilut 22 %. suurimmaksi kaupungiksi. Samoin osallistumme kaikkiin eläkeläisille tai vanhuksille järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Vanhuspalvelulain voimaantulon vanhusneuvosto näkee hyvänä asiana. Teksti: Leena Valkonen VANHUSNEUVOSTO Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita Mikkelin vanhusneuvoston toiminnan painopisteitä tänä vuonna ovat omaishoito, alueellisen tasa-arvon toteutuminen ja tutustuminen tehostetun palveluasumisyksiköiden toimintaan. – Harmaantumaan päin olemme, hymyilee Mikkelin vanhusneuvoston puheenjohtaja Hannu Karttunen. – Lausuntopyynnöt tulevat valmiina ohjelmina ja aikaa lausunnon anta-. Näin saamme käytännön tietoa eri paikkojen toiminnasta, Hannu Karttunen kertoo neuvoston toiminnasta. Sihteerinä vanhusneuvostossa toimii Seniorisentterin toiminnanohjaaja Sari Mäkitalo-Tulokas. Kokouksia pidetään kaupungin yksityisissä sekä omissa van- husten hoitoyksiköissä. Vanhusneuvoston kokouksia pyrimme järjestämään 6-7 vuodessa sekä tarpeen mukaan. 36 jäsenten valinta on tapahtunut järjestöjen vuoroperiaatteella. Kun parannettavia asioita mietitään, niin Karttusen mukaan on ainakin se, että lausuntojen antaminen valmisteltaviin asioihin ei ole vielä vanhuspalvelulain mukaista. Mutta aika nopeasti yhteiselämästä on kuitenkin tullut melko sopuisaa, puheenjohtaja kuvailee. Vuorovaikutusta muiden vanhusneuvostojen kanssa on lisätty seudullisten yhteisten kokoontumisten sekä vierailujen muodossa. Perusteluina jäsenmäärän lisäykselle oli juuri viimeisin kuntaliitos. Mottona on yhteistyö on voimaa, kukaan ei ole yksin mitään. Osallistumisen aktivointia tapaamisten avulla Vanhusneuvosto järjesti edellisellä kaudella asukastapaamiset ja kokouksen pidon eri taajamissa ja palvelukeskuksissa ja tarkoituksena on uusia kierros tällä toimikaudella. M ikkeli on kuntaliitosten myötä kasvanut väkiluvultaan Suomen 19. Asukastilaisuuksissa on aina vilkasta keskustelua ja tarpeita ja ideoita nousee esiin. Kaupunki hoitaa omat velvoitteensa ja samalla vastataan laajemminkin seutu-soten velvoitteista
Keskussairaalapalvelut toimivat Kysissä Kuopiossa alle kahden tunnin matkan päässä. Lisäksi liikuntapaikkamaksut minimiin, ennaltaehkäisevänä toimintana liikunta takaa pitkää ja tervettä elämää, Karttunen listaa. Heillä on edelleen terävät mielipiteet ja näkökulmat asioihinsa, heitä tulee kuulla, painottaa Hannu Karttunen. Toiminta alkoi 60- luvun teinikunnasta, yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta, kulttuurista, seurakuntaelämästä ja yhteistyöjärjestöistä. Kuvassa Mikkelin vanhusneuvoston jäseniä. Puheenjohtaja Hannu Karttunen eturivissä. 37. Myös kansalaistaloa tarvitaan harrastus-, kokous- ja viihtymis-, sekä virkistymiskeskukseksi. Vanhustenpäivän juhlaa vietetään nyt 60. misiin on kovin vähän. kerran. Ennen eläköitymistä osallistuin kylätoimintaan monilla tasoilla, omalla asuinpaikalla Otavassa Otava- Seura ry:ssä, kuntatasolla Kylien neuvottelukunnassa ja Mikkelin maalaiskunnan kylien yhdistyksessä. Ammattina ala-asteen opettaja, jossa vierähti 37 vuotta. Toivoisin, että Mikkelissä saataisiin toimitilavuokrat minimiin. Mikkelin tori on kaikkien kohtaamispaikka ja historiasta on mainittava Marsalkka Mannerheim tarkastamassa joukkojaan. Karttunen pitää Mikkeliä viihtyisänä ja turvallisena ja suosittuna asuinpaikka ikääntyville kansalaisille. Jo suunnittelussa ja valmisteluissa pitäisi olla neuvoston mukana. Vanhustyö 5 • 2014 Esteettömyysohjelman tavoitteet tulee tehdä käytännöksi vanhusten ja vammaisten elämän helpottamiseksi. Puheenjohtaja Hannu Karttunen Olen ollut kiinnostunut järjestömaailmasta koko elämäni ajan. Vanhusneuvoston tulevia toiveita ikäihmisten elämänlaadun parantamiseksi Mikkelissä on matalan kynnyksen neuvonnan kehittäminen sekä kioskityyppistä terveys- ja ravitsemusohjusta tarjolle. Mottona on yhteistyö on voimaa, kukaan ei ole yksin mitään. Niitä käytetään mm. – Monessa ollaankin jo mukana, on esimerkiksi Suurella Sydämellä tyyppinen auttamis- ja palvelumuoto, jota kaupunki ja seurakunta toteuttavat yhdessä. Mikkelillä on terveydenhuollon suhteen valoisa tulevaisuus, sairaala säilyy ja terveyskeskus uudistuu lähivuosina Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla Mikkelissä Vanhustenviikon pääjuhlan järjestelyt ovat olleet käynnissä tänä vuonna ja Hannu Karttusen mukaan se on ollut vanhusneuvostolle mieluisa tehtävä. Otavan Seudun Eläkkeensaajissa olen ollut v. Olen sitä mieltä, että hanskat heilumaan ja toimitaan yhdessä, se tuo iloa ja virkistystä elämään. 2009 alkaen ja nyt johdan yhdistystä puheenjohtajana. Ikäihmisten ääni kuuluviin Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Mikkeli on aktiivinen vapaaehtoistyön ja erilaisten kulttuurien ja toimijoiden kaupunki. Lionstoimintaan olen osallistunut LC Otavassa ja olen mukana edelleen. sairaalan läheisyyteen. Toimintaa on eri yhteistyökumppaneiden ja tahojen kanssa suunniteltu koko vanhustenviikolle. Mikkeli on isännöinyt valtakunnallista itsenäisyyspäivän paraatia, valtakunnallista veteraanien pääjuhlaa ja nyt valtakunnallista vanhustenviikon pääjuhlaa. – Kauppakeskukset ovat kaikenikäisten suosittuja olohuoneita ja tapahtumia niissä on runsaasti myös sulkemisajan jälkeen. On järjestötoimintaa kuten eläkeläisjärjestöjä. konserttipaikkana
Teksti: Eva Rönkkö Kuva: Sakari Mäkinen HANKE Ikääntyneenä uudessa maassa Arvokas vanhuus on sitä, että voi elää arkea omien tottumusten mukaan, tuntea olonsa turvalliseksi ja päättää itse, mitä milloinkin tekee. Suomi on ollut varsin homogeeninen maa ja suomalainen yhteiskunta ei vielä automaattisesti sisällä täällä asuvia ei-suomalaisia iäkkäitä henkilöitä. Oman perheen sisäiset tavat menevät uusiksi kun nuorempi sukupolvi sopeutuu uusiin työpaikka- ja lastenhoitotapoihin. Tutut maut, oman perheen tavat ja itselle sopiva tapa pukeutua luovat sitä arjen turvallisuutta ja pitävät samalla yhteyttä synnyinseuduille, sanoo Eva Rönkkö. – Uskon heidän toivovan uudessa kotimaassa samoja asioita, joihin he ovat elämänsä aikana tottuneet. Kokemuksen mukana tulee arvostusta, joka yh- teisöllisissä kulttuureissa vahvistaa ikääntyneiden asemaa ja takaa huolenpitoa. Se näkyy ikäihmisten palvelujärjestelmän lähemmässä tarkastelussa. Näin haluaisin omia eläkevuosiani viettää, vaikka asunkin synnyinmaani ulkopuolella, toteaa Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö. Perheiden kunniaa mitataan sen mukaan, miten omista iäkkäistä pidetään huolta. Kun ikääntynyt muuttaa toiseen maahan hajottaa se tutut kuviot ja ihmissuhteet. 38 Kesäkuussa julkaistiin Sisäasiainministeriön tilaama Ikäihmisten moninaisuus näkyviksi -selvitys vähemmistöön kuuluvien iäkkäiden syrjinnästä peruspalveluissa.. Yhteiset retket, juhlat ja leirit luovat ystävyyssuhteita ja tarjoavat mielekkäästä tekemistä. E läkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta perustuu Yhdessä-pilottihankkeen (2007–2009) ja Teemme yhdessä -jatkohankkeen (2011–2012) kokemuksiin ja toimintamalleihin. Syrjintää ei aina tunnisteta Tampereen Eläkeläiset ry:n aktiiveja leirillä inkeriläisten kanssa. Eva Rönkkö kuvassa oikealla opettamassa inkeriläisiä. Suomessa ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus kasvaa joka vuosi 30 000 hengellä ja sen myötä kasvaa myös iäk- käiden maahanmuuttajien määrä. Ikä tuo elämänkokemusta Ikä tuo elämänkokemusta. Toiminnassa ovat mukana Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset Turussa, Tampereella, Rovaniemellä, Joensuussa, Kuopiossa, Helsingissä, Espoossa, Vaasassa ja Jyväskylässä. – Aikaisempi henkilöhistoria mitätöityy, elämä pirstaloituu ja se pitää rakentaa uudelleen. Hoivaavussa ei voi niin paljon luottaa lapsiin kuin mieli tekisi ja tavat velvoittaisivat, kuvailee Rönkkö. Kerätty elämänkokemus ei saa uudessa kotimaassa totuttua vastakaikua
Heille palvelujen vertailukohde on ensisijaisesti heidän lähtömaansa. He eivät valita ja heille on tyypillistä kohteliaisuus ja aito kiitollisuus suomalaista yhteiskunta kohtaan. Me jokainen voimme omassa toiminnassamme miettiä, onko siinä tilaa normista poikkeaville ikäihmisille. Kuitenkin ikääntyneillä uus- ja kantasuomalaisilla henkilöillä on yhteiset ilot lastenlastensa kasvusta, huolet omasta terveydestä ja tarpeet tulla arvostetuksi omana itsenään. Myös syrjinnän käsite oli tutkijoiden mukaan ulkomaalaistaustaisille iäkkäille selvästi liian vaikea. Elämän arvokkuutta erilaisuus ei vie. Usein iäkäs ihminen itse ei edes tunnistaa syrjintää, koska ei ole tietoinen omista oikeuksistaan. Eva Rönkkö toteaa, että ikääntynyt maahanmuuttaja on kiitollinen asiakasryhmä. Me jokainen voimme omassa toiminnassamme miettiä, onko siinä tilaa normista poikkeaville ikäihmisille. Kaikki eivät uuden kotimaan kieltä opi ja osa suomalaisten tavoistakin saa jäädä sivulle. Osataan olla tyytyväisiä, kun yhteiskunnassa ei ole väkivaltaa, katto on päällä ja ruoka pöydässä. Kyky hyväksyä erilaisuutta ja silti arvostaa on ihmisyyden mitta, sanoo Eva Rönkkö lopuksi.. Erilaisuus ei vie elämän arvokkuutta Maahanmuuttajien varovaisuutta epäkohtien esille tuomisessa saattaa selittää kulttuuristen tapojen lisäksi heidän kokemansa epävarma asema yhteiskunnassa. – Viimevuosien kärjistynyt puhetapa uussuomalaisista häivyttää yksilöt ja iäkkäästä maahanmuuttajataustaisesta, rikasta elämänkokemusta omaavasta henkilöstä tule osa stereotyyppis- tä massaa, sanoo Rönkkö. Iäkkään elämänkokemus on se, mikä auttaa selviytymään, kun elämäntilanne muuttuu. Selvitys on karua luettavaa. – Elämän arvokkuutta erilaisuus ei vie. Ikä yhdistää ihmisiä enemmän kun mitä etninen tausta erottaa. – Selvityksessä ilmenee, että viranomaisten tietoon tulleet ja toimenpiteitä aiheuttaneet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu
Tampere Invalidiliiton messuosasto 104 Tervetuloa tutustumaan Validia Asumiseen! www.validia.fi/asuminen 0800 140 500 toimintaa tukee: Raha-automaattiyhdistys ry Hoiva ja Huolenpito. pääkaupunkiseudulla, Hämeenlinnassa, Kauhajoella ja Kuopiossa. Ky s yv ap ait aa su nt oja ! Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-18. 0800-06776 Apua, tukea, neuvoa ja ohjausta kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille. TURVALLISTA ASUMISTA IKÄIHMISILLE Validia Asuminen tarjoaa ikäihmisten asumispalveluita ja omaishoidon lomitusta ympäri Suomen. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18. Helsinki Suomalaisen Työn Liiton messuosasto D4 • Hyvä Ikä 2014 -messut, 25.-26.9. Ota yhteyttä myyntipalveluumme 0800 140 500 ja lue lisää osoitteesta www.validia.fi/asuminen Validia Asuminen syksyn tapahtumissa: • Kuntamarkkinat 10.-11.9. ÄlÄ jÄÄ yksin miettimÄÄn sOitA eDes sUVAntO-linjA PUH. Tiedustele ikäihmisten palveluistamme mm
Vertaisohjaajana toimiva Maire Heikkinen on tehnyt Mukanetissa sosiaalisen tilin- pidon, joka sisältää toiminnan laadulliset tavoitteet ja mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Häyhänen on myös aktiivinen vertaisohjaaja. Teksti: Leena Valkonen Mikä avuksi, kun tietotekniikka on pelkkää hebreaa. Meluttomuus ja vähäiset taustaäänet helpottavat tarkkaavaisuuden kohdentumista. Opettajan ja vertaisohjaajan toiminnassa on tärkeää rauhallisuus ja selkeys niin puheessa, etenemisnopeudesVanhustyö 5 • 2014 sa kuin materiaalien käytössä. Yhdistyksessä on noin 60 vapaaehtoista, jotka toimivat eri nettipisteissä ja myös kotiohjaajina. Vanhustyön keskusliitto toimii päivän koordinaattorina. Lokakuussa 7.10. Häyhänen hymyilee ja kannustaa muitakin mukaan vertaistoimintaan. Koulutus osoitti, että kyllä niitä taitoja voi varttuneempanakin oppia. Toiminnanjohtaja Eija Riitta Kortesluoma tuntee hyvin ikäihmisten tietotekniikkahuolet. Mukanetti on yli kymmenen vuotta toiminut yhdistys, johon kuuluu yli tuhat jäsentä. Mahdollisuus kysymiseen ja keskusteluun on olennaista oppimisen kannalta, Kortesluoma jatkaa. Koulutuksen aihealueita olivat mm. Pelko pois, mitään kauheaa ei tapahdu, vaikka painaa väärää näppäintä. Jos nettiä ei ole tai sitä ei osaa käyttää, saattaa jäädä paljosta sellaisesta paitsi, mikä toimii olennaisena tietona tai viihdykkeenä muiden elämässä. 41. – Nykyään sanotaan tämän tästä: Katso netistä tai lisätietoja verkkosivuillamme. Palautteita on kerätty ohjattavilta kurssilaisilta asiakastyytyväisyyskyselyin ja tuutoreilta työtyytyväisyyskyselyin. järjestetään SeniorSurf-päivä, jonka avulla pyritään madaltamaan ikäihmisten kynnystä opetella tietoteknisten laitteiden ja internetin käyttöä. Mukanetti on kehittänyt vertaisohjaaja eli tutortoimintaa. Internetin avulla avautuu kokonaan uusi maailma, motivoi Mukanetin väki kaikkia seniori-ikäisiä mukaan opettelemaan tietotekniikkaa ja osallistumaan lokakuiseen SeniorSurf-päivään. – Pyrimme kehittämään omaa osaamistamme erilaisin kurssein ja luennoin. Koneita voidaan myös säätää, esimerkiksi tekstikokoa voidaan suurentaa. Kyselyt antavat pohjaa toiminnan edelleen kehittämiselle. Mukanetin vertaisohjaajia tapaat Tampereella HyväIkä -messuilla 26.27.9. Moni ikäihminen on jo syrjäytynyt tietoyhteiskunnasta, Kortesluoma toteaa. Samoin opastusta saa myös kännykän käyttöön. Ei kaikilla ikäihmisillä ole tietokonetta saatikka, että he osaisivat käyttää sitä. Laskutkin pitäisi maksaa verkossa ja hoitaa monta muuta tärkeää arjen asiaa. tietokoneen käyttö, esitysgrafiikka, piirtäminen, digikuvaus, tekstinkäsittely, kuvankäsittely, internet, verkkoposti ja taulukkolaskenta. T amperelainen ATK Seniorit Mukanetti ry on yksi alueellisista toimivista ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksistä. Vanhustyön keskusliiton osastolla 116. Tikas-koulutukseen, joka on suunnattu tieto- ja viestintätaitoja kouluttaville opettajille ja ohjaajille tai näitä taitoja opetuksessaan hyödyntäville kouluttajille ja avustajille. Yhdistyksen tavoitteena on antaa seniorikansalaisille tietotekniikan perusvalmiuksia järjestämällä koulutusta sekä ohjausta eri nettipisteissä. Olemme osallistuneet muun muassa ns. – Ikäihmisten opettamisessa tärkeintä on huomioida ikääntymisen tuomat muutokset aistitoiminnoissa ja motoriikassa
Voit sinä laulaa ja rukoillakin jos sinusta siltä tuntuu?” Kerrot lapsuutesi ja nuoruutesi tutuista lauluista ja rippikoulumuistoista. Eikö usko ole lahja…Pienen hiljaisuuden jälkeen huomaan, että katsot minua suoraan silmiin ja kysyt: ”Tuletko luokseni vielä silloin jos vain makaan ja olen, enkä enää pysty itse puhumaan. Puhut hiljaa ja harvakseen aivan kuin puntaroiden sanojasi. Vanhat ystävät H aluaisin tulla katsomaan sinua, uskaltaisinko lähteä. Kun nostan katseeni, näen ahavoituneet kasvosi ja silmissäsi sen elämän tuikkeen kuin silloin kun ensimmäisen kerran tapasimme. On aika muistella elettyä elämää. Istut vuoteesi reunalla, minä vastapäätä tuolissa. niin ja kait se on ollut jonkinlainen usko ja toivokin, mikä on kantanut. Lapset on kasvatettu. Teksti: Mika Kallunki, Sairaalapastori, Kaupin ja Rauhaniemen sairaalat, Tampere Tarinassa on liittymäkohtia sairaalapastorin työhön, vaikka se onkin fiktiota. Ilon ja surun kyyneleet sekoittuvat toisiinsa. Joskus kysyn jotakin. Puristuksessa on voimaa ja lämpöä. Muistot koskettavat, kyyneleet nousevat silmiini. Viivähdämme vielä hetken muistoissa. Mietin itsekseni, että voisiko vaivana oleminen ja olemassaolon ilo liittyä jotenkin yhteen. Vaikka paikka näyttää tutulta, silti vatsanpohjassa kouristaa. Muistelemme vielä lapsia ja lapsenlapsia. Jos muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se, oi! Oi, muistatko vielä sen virren, jota äitini lauleli, kun pienoista helmahan unten hän hellästi tuuditteli. Kumarrun puoleesi, jotta kuulisin huuliltasi putoavat arvokkaat sanat. Työtä on tehty paljon. Mutta sanopa, miten jaksan tästä eteenpäin?” ”Ei minulla ole sinulle suoraa vastausta, mutta kysyn, mikä sinua on auttanut jaksamaan tähän asti?” ”Kyllä kait se on ollut perhe, puoliso ja lapset, lapsenlapset ja läheiset.. Hämmennyn. ”Kun en enää jaksa, niin kuin ennen… Olen vain toisten vaivana… Minusta ei ole enää kenellekään hyötyä…” Huoneeseen poikennut hoitaja kuulee myös sanat. Ojennat karheat paljon työtä tehneet kätesi tervehdykseen. Olenhan minä täällä ennenkin käynyt. Olemme muuttuneet vuosien saatossa ja kuitenkin meissä on jotain samaa kuin silloin nuorena. Hän huikkaa iloisesti hymyillen: ” Ei sinusta ole kenellekään vaivaa.” ja jatkaa matkaansa. Kuuntelen. Askeleesi on lyhentynyt, kulku muuttunut hitaammaksi. Se antoi rintahan rauhaa, se uskoa unehen loi. Vihdoin voitan itseni, hyppään autooni ja ajaa huristan muutaman kilometrin päähän suuren rakennuksen parkkipaikalle. Lopulta kysyt, voisimmeko yhdessä laulaa sen äidin lempilaulun. Takellellen toistan sanoja: ”Niiiin…, sinusta tuntuu, että olet toisten vaivana…” Tuntuu siltä kuin hapuilevat sanani raottaisivat varovasti ovea johonkin tärkeään. ”Mitä toivot minun tekevän, jos kohdallesi käy niin. ”Ei sinun tarvitse paljon puhua, riittää kun kosketat kädestä ja olet hetken paikalla. Siirrymme käytävältä huoneeseen. Jälleennäkemisen ilo on käsin kosketeltavissa. Se rauhan enkelit taivaan luo lapsosen vuotehen toi. Sinä ja minä - vanhat ystävät, pitkästä aikaa. Tulet jo vastaan käytävällä. Ja niin me laulamme: ”Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin, kun yö liki ikkunan liikkui, se virsi se viihdytti niin. Ei minua kukaan käske, eikä pakota, silti lähtö tuntuu vaikealta. Oi, muistanhan vielä sen virren, mut laulaa, laulaa en voi.” Oskar Merikanto, Eino Leino. Pian hymähdämme, jopa naurammekin yhteisille muistoille. Olen hiljaa. Vaadimmeko itseltämme ja toinen toisiltamme jotakin ihmeellistä, vaatiiko Jumala meiltä jotakin. Nielaisen ja vastaan myöntävästi. Rohkaistut kertomaan enemmän elämäsi vaiheista, sairastumisestasi, omasta ja läheistesi kivusta, luopumisen tuskasta. Elämässä on selvitty, tähän asti. Olemme kulkeneet yhdessä elämän matkaa, joskus lähempänä, joskus kauempana toisistamme ja nyt olemme tässä. Leipä on riittänyt. En minä oikein sellainen uskovainen ole, mutta kuitenkin..” Keskustelemme yhdessä uskosta ja toivosta, uskovaisuudestakin. Kysyn: ”Voisivatko nämä vanhat tarinat, sinun elämänkokemuksesi, voisivatko ne olla lahja lapsille ja lapsenlapsillesi, tuleville polville?” Näen, että poskipäähäsi nousee pieni hymyn kare: ”Niin voisihan se niinkin olla.” 42 ”Kylläpä helpottaa kun saa puhua, nämä on arjen juhlahetkiä kun joku tulee, pysähtyy ja kuuntelee
Vanhustyö 5 • 2014 43. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Hanna Sakara Eikö kukaan tule katsomaan, olenko. Vieraskirja on tanssia ja teatteria yhdistävä kiertueteos ihmisen ainutlaatuisuudesta ja siitä, kun ei ole toista jakamassa kokemuksia
Keskusteluissa ovat välittyneet tunnetilat sekä käytännön informaatio niin omaishoitajuudesta kuin hoitohenkilökunnan arjesta. Näin ajatuksissani miehen valkoisessa talvimaisemassa, joka on täynnä mahdollisuuksia, kun ei enää tarvitse hoitaa. Kiertueisiin on liittynyt näytösten ohella työpajoja, joita on suunnattu erityisesti hoiva-alan ammattilaisille, muistisairaiden kanssa työskenteleville tahoille sekä omaishoitajille. Syntyi Vain rakkaudesta 2 kiertueteos ja nyt valmis44 telemme Vieraskirja-esitystä. Mutta yksinäisyys oli syvempää kuin mahdollisuudet. K iinnostus ihmisten yksinäisyyteen on lähtenyt liikkeelle oikeasta elämästä. – Alkuvuoden työpajakeskusteluissa nousi esille uusi vahva teema, se miten paljon yksinäiset kokevat häpeää yksinäisyydestään. Esitykseen voi aivan eri tavalla tuoda mukaan tunnetiloja kuin vaikkapa luennolla. Taustalla aidot kokemukset Valmisteilla olevassa Vieraskirja-esityksessä on taustalla yksinäisyydestä kärsivien ihmisten omia tarinoita. Muun muassa lähisukulaiseni hoiti muistisairasta vaimoaan uupumukseen asti kunnes hän joutui laitoshoitoon voimien loputtua molemmilta. Näistä vaikutteista syntyi pari vuotta sitten teos Vain rakkaudesta. Vieraskirjakiertueteos kertoo ja keskusteluttaa yksinäisyydestä Lokakuussa ensi iltaansa valmistuva teos on osa Sivuun Ensemblen, Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön, SPR:n Uudenmaan piirin ja Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan yhteishanketta. Esityksessä tulemme käsittelemään myös tätä häpeän tunnetta.. Tanssi ja musiikki on yksi keino vaikuttaa ihmisen emootioihin. On tuntunut siltä, että on pystynyt antamaan ajatuksia ja vaikuttamaan. Näin kertoo Sivuun Ensemble -ryhmän taiteellinen johtaja ja koreografi-ohjaaja Ninni Perko uuden Vieraskirja-esityksen taustoista. Olen todella iloinen, että minulla on ollut mahdollisuus tehdä työpajoissa töitä yhdessä SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin sekä Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan kanssa, Ninni Perko kiittää. – Kun esitykset ovat kiertäneet mitä moninaisimmissa tiloissa, niin se on madaltanut kynnystä tulla mukaan ja ottaa osaa keskusteluun. Lähipiirissäni on aina ollut vanhoja ihmisiä, on ollut muistisairaita ja omaishoitajia. Esimerkiksi Vain rakkaudesta 2 -esitys ja työpaja olivat tänä vuonna osa Helsingin Sote-puolen koulutustarjontaa, Perko jatkaa. Näytösten yhteydessä toteutetut keskustelutilaisuudet esityksen jälkeen on koettu hyvin tärkeinä, Perko toteaa. Häpeän tunne oli samaa kuin lähisuhdeväkivallassa, siitä ei haluttu puhua, koska tunne oli liian suuri. Tanssi on tapani hahmottaa niitä asioita, joita on vaikea käsitellä ja kestää. – Muistisairautta käsitellyt Vain rakkaudesta näyttämöteos motivoi tanssiteatteriryhmäämme jatkamaan yksinäisyys-teeman käsittelyä sekä syventymään kiertuetoimintaan. Esitys ja työpaja on ollut hieno paketti niin katsojille kuin meille esiinty- jille. Tilanne on avannut näkökulmia, joita ei ole osannut ajatella. Esimerkiksi kohtaamisen ja koskettamisen esille tuominen, torjunta tai läheisyys on kehon keinoin näytettävissä ilman sanoja
Sillä on erilaisia seurauksia ja he selviytyvät siitä eri tavoin. Mutta kun kukaan ei tule eikä kukaan näe niitä, kaikki se ihanuus jää hukkaan. Häntä kiinnostaa poikkitaiteellisuus ja yhteiskunnallisesti puhuttelevat kysymykset. Lisätietoa alueohjaajilta. Keskustelu erilaisuuden hyväksymisestä, yksinäisyydestä, kohtaamisesta ja kohtaamattomuudesta. Kuva: Leena Valkonen Ninni Perko on helsinkiläinen koreografi, tanssin- ja kuvatanssinopettaja sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja. Kaikissa esityksissä pyrimme siihen, että ne ovat ymmärrettävissä ja antavat samaistumispintaa. Tiedot ryhmistä ja koulutuksista: www.ystavapiiri.fi. Mitä tapahtuu, kun ihminen on sellaisessa kunnossa, ettei pääse itse ulos, eikä kotiin kukaan tule. Esimerkiksi leskeys, masentuneisuus, yksin asuminen ja tarpeettomuuden tunne voivat aiheuttaa yksinäisyyttä. Yksinäisyyden tiedetään olevan kielteisesti yhteydessä hyvinvointiin, toimintakykyyn ja terveyteen. Ystäväpiiri-ryhmiä on ympäri Suomea ja niihin on osallistunut useita tuhansia iäkkäitä ihmisiä. Esitysajat löytyvät nettisivuilta www.ystavapiiri.fi ja tiedustelut sekä ilmoittautumiset Ystäväpiiri-alueohjaajille. Millaisia hassutuksia ihminen alkaa tehdä, kun hän on yksin. Meillä jokaisella on jonkinlainen elämän aarre tai aarteita. Varsin paradoksaalista on sekin, että eniten yksinäisiä ihmisiä on palvelutaloissa. Jokainen yksinäisyys on erilaista Vieraskirjan tarinassa itseltään kadonnut nuori mies, kosketusta kaipaava aikuinen nainen ja hänen ikääntynyt leskiäitinsä etsivät suhdetta itseensä ja ympäristöönsä. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta, Zonta International Piiri 20 sekä Suomen Kansallisteatteri tarjoavat Vieraskirja-esityksiä Ystäväpiiri-ryhmille, heidän omaisilleen ja Ystäväpiiri-toiminnasta kiinnostuneille. Vieraskirja on mukana myös kaikissa Ystäväpiiri-ohjaajille suunnatuissa maksuttomissa lisäkoulutuksissa, joita järjestetään syyslukukauden aikana. Vanhustyö 5 • 2014 45. – Tanssi on oivallinen väline ilmaisemaan niin kipua kuin iloa. Toivon, että katsojia tulisi runsaasti ja keskustelu viriäisi. Jokaisen yksinäisyys on erilaista. Ystäväpiiri-ryhmätoiminta lievittää yksinäisyyttä Yksinäisyyden kokeminen on arkipäivää monelle iäkkäälle ihmiselle. Maksuttomia tapahtumia järjestetään pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Ihmisten keskellä ollaan yksin, Perko miettii. Myös elämän-tilanteen muutokset, kuten eläkkeelle jääminen tai muutto palvelutaloon voivat liittyä yksinäisyyden kokemuksiin. Mutta kun kukaan ei tule eikä kukaan näe niitä, kaikki se ihanuus jää hukkaan. – Toinen teema on se, että meillä jokaisella on jonkinlainen elämän aarre tai aarteita. Miten ihminen selviää yksin, kun ei ole ketään, kenen kanssa jakaa asioita. Esityksessä käsittelen kohtaamattomuutta, miten se näkyy meissä ilmeissä ja eleissä. Ryhmäläiset ovat kiitelleet erityisesti vertaistukea ja kokemusten jakamista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa
Meillä Suomessa tämä ajattelu voimistui varmaankin sota-aikaisten kärsimystemme johdosta ja sen kokeneiden, samoin kuin sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien työllä hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu. Entä lapset ja muut omaiset meille ikäihmisille kun he huolehtivat meistä. Vanhustenviikon teeman tarkoitus on varmaankin sanoa, että jokaisen yksilön oikeus on tulla hyvin ja arvokkaasti kohdelluksi silloinkin kun omat voimat ovat huvenneet. Minkä arvoisia ammattihoitajat ovat meille auttaessaan ja hoitaessaan meitä. Märissä vaipoissa makuuttaminen vuorokausikaupalla ei ole arvokasta kohtelua, se on heitteille jättöä. Kun suuret ikäluokkamme paiskivat töitä 1960 ja 70-luvuilla luultiin, että ”rouvasväen yhdistysten” aika on ohi ja yhteiskunta huolehtii kaikista. On siis käyty monien vaatimaa arvokeskustelua. Myös vapaaehtoistyön merkitys ja arvostuskin näyttävät kasvavan uudelleen merkittäväksi tekijäksi yhteiskunnan taloudellisten resurssien vähentyessä. Tehdäänpä siis joukko kysymyksiä. Ei siis ihme, jos myös tulevan vanhustenviikon teemaksi on valittu ”arvokas vanhuus on ihmisoikeus.” Tämä kaikki saa miettimään myös mistä ihmisen arvo syntyy, mitä se on ja kenelle olen arvokas. Se tarkoittaa, että jos jollakin yksilöllä ei ole omaa läheistä huolta pitävää, on yhteisön otettava vastuu tasavertaisesta kohtelusta. Itselleni vai toiselle. Nykyisessä länsimaisessa ajattelussamme tuota on vaikea hyväksyä. Meissähän on huomattava määrä erilaisia alkuaineita, vaikka suurin osa painostamme onkin vettä! Rakennumme myös erilaisista mineraaleista. Se on mahdollista kun maksamme iloisesti veroja sen verran kun osamme on ja vastavuoroisesti yhteiskunta organisoi ja tukee vapaaehtoistyön edellytyksiä toimia yhteiseksi hyväksi. Lähi-idän selkkauksissa ja Afrikan levottomissa maissa ihmisen henki näyttää olevan miltei merkityksetön. Jotain muuta sen täytyy olla. Muistan joskus nuorena lukeneeni jostain lehdestä laskelman siitä mikä rahallinen arvo on ihmiskehon aineilla. Sulon suihkeet Sulo Aho, sosiaalineuvos Arvokas ihminen Viime aikoina mediassa on puhuttu miltei joka päivä arvoista. Kuluneena helteisenä kesänä olemme myös huomanneet että eri puolilla maalimaa löytyy paikkoja, joissa ei ihmisellä näytä paljon arvoa olevan. Mutta tämä ei varmaankaan tule ensimmäisenä mieleemme kun ihmisarvosta puhumme. Tasa-arvoa korostavassa ajattelussamme olemme kaikki yhtä arvokkaita, näin ainakin sanomme. Minkä arvoiseksi miellämme oman elämämme ja sen tarkoituksenmukaisuuden. Mitkä ovat erilaisten ihmisryhmien arvot. Valitettavasti se ei vieläkään toteudu aina. Ihmiset, ihmisryhmät ja yhteiskunta yhdessä toimivina ja jokainen toistaan vahvistaen ja tukien pääsemme varmasti parhaisiin tuloksiin. Minkä arvoisia vanhemmat ovat lapsilleen kun he kasvattavat heitä. Se kannattaa uhrata aina jonkin idean tai ajatuksen perille viemiseksi, pyhäksi koetun paikan hallussa pitämiseksi tai sitten vain kostoksi edellisestä kahinasta. 47. Jos henkilökuntaa on hoitopaikassa liian vähän, on sitä palkattava lisää. Nyt suuret ikäluokat ovat vanhenemassa ja kannamme huolta heidän arvokkaan elämänsä arvostamisesta. Näin ei tosin meilläkään historiassa aina ole ollut. Vanhustyö 5 • 2014 Olemme myös yhteiskuntana oppineet arvostamaan yhteisöämme ja hyvinvointiyhteiskuntaamme, jossa vastuu ihmisarvosta – myös arvokkaasta vanhuudesta – kannetaan yhteisvoimin. En enää muista mikä laskelman tulos oli, mutta ei se nyt järin suuri ollut, muutamia kymmeniä markkoja ehkä silloin, nyt siis muutamia euroja. Tunnemmeko itsemme ja elämämme tarpeelliseksi vai koemmeko olevamme vain taakkana muille kuolemaa odotellessamme tai nuorempanakin esimerkiksi työttömiksi joutuessamme. Olemme oppineet kristillisen lähimmäisenrakkauden ja humanitäärisen ajattelun avulla arvostamaan kaikkea elämää ja huolehtimaan siitä. Mikä on itse ihmisen arvo. Hyvinvointiyhteiskunta säilyy, jos me yhdessä niin tahdomme. Nyt myönnetään vapaaehtoistyön merkitys
Lauri Karhuvaara Ikääntymisen ja vanhustyön messut ja seminaarit Markus Maulavirta TERVETULOA HYVÄ IKÄ 2014 -TAPAHTUMAAN! Messukeittiössä kokkailee Markus Maulavirta. klo 9–17 pe 26.9. Ohjelma-areenalla juontajina Lauri Karhuvaara ja Heikki Kahila. klo 9–17 Liput 12/10 €, vammaisen henkilön avustaja veloituksetta. Ohjelma-areena tarjoaa tietoa ja viihdettä. Heikki Kahila Messujen yhteydessä on tasokas seminaariohjelma sekä ajankohtaiset tietoiskut. Hyvinvointia ikääntyneiden arkeen - ratkaisuja vanhustyöhön EN - AMMATTILAIN jäksi rekisteröidy kävi veloituksetta! www.hyvaika.fi 25.–26.9.2014, TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS Monipuolinen messutarjonta esittelee tuotteita ja ratkaisuja mm. ikääntyvän hyvinvointiin ja asumiseen. Käytännön vinkkejä arkeen voi hakea mm. Hyvä Ruoka -teema-alueella tietoa ja tuotteita terveellisestä ravitsemuksesta. www.facebook.com/hyvaika TAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: Kuuloliitto ry, PT-Keskus Oy ja Toimiva Koti DoMedi www.hyvaika.fi. Liikuntatorilta, Apuvälineradalta ja Messukeittiöstä. AAN: SAMAAN AIK VINVOINNIN AIKUISEN HY SÄ TEKIJÄT, TÖIS LLA JA VAPAA-AJA inen.fi www.terveaiku MESSUT AVOINNA: to 25.9
• Miten kunnat voivat hyötyä vertaisohjaajatoiminnasta. Niitä voi pian löytyä yhä enemmän myös ikäihmisten kodeista ja palvelutaloista. Eloisa mieli -gallupin tulokset ja keinoja mielen hyvinvointiin Klo 9.00–12.15, Riga Seminaarissa esitellään Eloisa ikä -hankkeita Tampereelta, Helsingistä ja Etelä-Pohjanmaalta. Perjantaina 26.9. Seminaarissa dosentti, johtava tutkija Jaana Leikas VTT:ltä esittelee uuden Ikäteknologia-julkaisun. Kommenttipuheenvuoron antaa vanhempi tutkija Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta. Lisäksi kuullaan Suomen Mielenterveysseuran ja Eloisa ikä -ohjelman Eloisa mieli -gallupin tuloksista. Tuloksia esittelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juha Rahkonen. Lisäksi kuullaan puheenvuoroja useilta ikäteknologia-alan suomalaisilta kärkiasiantuntijoilta. Miten robotti voisi olla minulle avuksi. Seminaarissa saat konkreettista tietoa siitä, miten pienillä ratkaisuilla helpotat elämää sekä parannat kodin turvallisuutta ja toimivuutta. Lisätiedot ja tarkemmat ohjelmat: www.hyvaika.fi Hinta: 60 €, jäsenet ja opiskelijat 20 € Ilmoittautuminen Hyvä Ikä -messuille etukäteen osoitteessa: www.hyvaika.fi > Messukävijälle > Ammattilaisten rekisteröityminen Ilmoittautuminen: Perjantaihin 10.9.2014 mennessä www.invalidiliitto.fi/jarjestokoulutus tai toimistosihteeri Tarja Lukjanov p. Hopeamarkkinat Klo 10.00–12.00, Leonardo Sali Tule kuulemaan ja keskustelemaan. Ikäteknologia Klo 9.00–12.00, Tähtien Sali Miten teknologia voi olla tukemassa hyvää ikääntymistä. Tule HOPEAMARKKINOILLE kuulemaan puheenvuoroja ja keskustelemaan robottien hyödyistä ja vaaroista. Vanhustyön keskusliiton ja VTT:n järjestämä seminaari, jossa pohditaan ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknologian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen tekemiseksi. Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa. Kohderyhmänä kodin toimivuudesta ja turvallisuudesta kiinnostuneet ammattilaiset, suunnittelijat, kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Mitä robotti saa tehdä ja mitä ei. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Torstaina 25.9. Klo 14.15-15.45, Riga Kohderyhmä: kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, muut ikäihmisten tietotekniikkataidoista ja opetuksesta kiinnostuneet. Klo 12.30–13.45, Riga Kohderyhmä: palvelutalojen johtajat ja henkilöstö, vanhustyössä toimivat muut ammattilaiset, muut ikäihmisten tietotekniikkataidoista ja opetuksesta kiinnostuneet. Tervetuloa seminaareihimme! Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa Tietotekniikkaa tutuksi ikäihmisille matalan kynnyksen neuvonnalla. Tilaisuus on maksuton. Seminaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Robotit ovat jo täällä. 09 613191 Tulosta itsellesi messukävijäkortti.. Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen – helposti poistettavat esteet Klo 12.00–16.15, Tähtien Sali KÄKÄTE-projekti järjestää nyt viidennen kerran HOPEAMARKKINAT-keskustelutilaisuuden yhteistyössä VTT:n kanssa. Tule kuuntelemaan ja saamaan vinkkejä! • Miten palvelutalot voivat hyötyä vertaisohjaajatoiminnasta
Voimavarahoitajamallissa halutaan lähestyä asiakkaan avun, hoidon ja huolenpidon tarvetta hoitotyön ja sosiaalipalvelujenkin perinteistä poiketen, niin että palvelusuunnitelman lähtökohtana ovat asiakkaan ja hänen verkostonsa voimavarat eikä toimintakyvyn puutteet ja rajoitteet. Valitettavasti perinteisesti hoito- ja palvelusuunnittelua ovat ohjanneet myös palvelutarjonnan mahdollisuudet eli se miten organisaatio on suunnitellut avun toteuttaa. Samalla on kun on voitu säästää esimerkiksi kotihoidon käyntimäärissä, on asiakkaalle mahdollistettu omaehtoinen ja toimiva arki.. Asiakkaat voimavarahoitajalle ohjautuu pääasiassa palveluohjaajan kautta. Keskimäärin asiakkuus kestää noin kaksi viikkoa, jonka aikana kaikessa rauhassa tutustutaan, saadaan kuva arjen tapahtumista ja asiakkaan omista toiveista, sekä voidaan harjoitella tarpeellisia asioita. Asiakkaan palvelutarvetta arvioitaessa ja hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa käytetään paljon aikaa siihen, että asiakas ja voimavarahoitaja käyvät yhdessä yksityiskohtaisesti läpi asiakkaan päivittäisiä toimintoja siten, että samalla kaikin keinoin etsitään asiakkaalle selviytymispolkuja hänen arkeensa. Voimavarahoitajan työssä on kyse laajennetusta palvelutarpeen arvioinnista ja palveluohjauksesta. Voimavarahoitaja ehtii kuunnella myös vastauksen. (Minna Laine&Sirkkaliisa Heimonen: Mahdollisuuksien matka, 2010) Voimavarahoitajamalli hyödyntää myös inhimillisen toiminnan mallia, jossa keskeisiä käsitteitä ovat tahto, tottumus, suorituskyky ja ympäristö. Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Voimavarahoitajamalli on voitu todeta vaikuttavaksi. (Kielhofner, Gary: Model of Human Occupation, 2008) Voimavarahoitajamallissa ei sinänsä ole mitään mullistavaa, uutta vain on AIKA. Välttämättä näin ei kohdata asiakkaan todellisia tarpeita, vaan asiakas joutuu sopeuttamaan tarpeensa palvelutarjonnan mukaan. Voimavarahoitajalla on myös hyvin aikaa aktivoida asiakkaan verkostoja. 50 Voimavarahoitajamalli tukeutuu logoterapeuttiseen lähestymiseen. Hyvin usein voimavaralähtöisen palvelutarpeen arvioinnin myötä apu asiakkaalle on voitu täsmätä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Mitä enemmän terveyttä (asiakkaan voimavaroja) hoitaja pystyy tavoittamaan, sitä enemmän hän pystyy virittämään asiakkaan elämään toivoa ja sitä vahvemmin hoitaja itse pystyy uskomaan asiakkaan mahdollisuuksiin. Mikäli palveluita aloitetaan voimavarajakson jälkeen, vaihto tapahtuu saattaen, oli kyseessä sitten kaupungin tuottama palvelu, kolmas sektori tai yksityinen toimija. Voimavarahoitajan ensimmäiset sanat asiakkaalle ovat: ”Minulla ei ole sitten kiire”. Asiakkaan omatoimisuuden ja itsenäisen selviämisen tukeminen ja siinä auttaminen edistävät myös asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuulemaan asiakasta. Pahimmillaan näin asiakas tuetaan avuttomuuteen. Hän toimii osana voimatiimiä, jonka muut jäsenet ovat vanhuspalveluiden palveluohjaaja, fysioterapeutti sekä kotiutushoitaja työpari (sairaanhoitaja-lähihoitaja). Asiakkaalla on oikeus tulla autetuksi juuri sillä ulottuvuudella, jolla hän apua tarvitsee. Oleellista on nähdä asiakkaassa olevat mahdollisuudet. Tuija Koivisto Vanhustyön johtaja Keuruu Voimavarahoitajan taikasana on aika K euruun kotihoidossa on vuodesta 2012 kokeiltu ja kehitetty voimavarahoitajamallia. Kenelläkään ei ole oikeutta ottaa toiselta ihmiseltä pois hänen mahdollisuuksiaan elää ainutkertaista elämäänsä mahdollisimman merkityksellisenä loppuun saakka. Voimavarahoitaja on koulutukseltaan lähihoitaja
APUVÄLINEEt
Ystäväpiiri-toiminnalla lievitetään ikäihmisten yksinäisyyden tunnetta. Myös KÄKÄTE-projekti lähtee aluekiertueelle, kertomaan keskeisistä tuloksistaan. Kautta koko maan juhlitaan jälleen myös perinteistä Vanhustenviikkoa, 5.–12.10.2014. vietettävä Senior Surf -päivä tuo viikkoon uudenlaista toimintaa. Kaikesta syksyn toiminnasta ja tapahtumista saat tietoa keskusliiton nettisivuilta, mm. Seminaarit pidetään Rovaniemellä, Kuopiossa, Helsingissä, Turussa ja Seinäjoella. Torstaina samaan aikaan ja samassa paikassa SeniorSurf – kuntien verkkopalvelut tutuksi ikäihmisille vertaisopastuksella. Syksyn tapahtumat ovat Rovaniemellä 2.10., Kuopiossa 16.10. Kaikkien meidän on varmasti helppo sitoutua viikon teemaan, ”Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Helsingissä 30.10 (ruotsiksi), Turussa 6.11. Koulutusta ja tapahtumia on niin jäsenyhteisöille kuin muillekin. on kunta-alan henkilöstön laajin vuosittainen kohtaamistapahtuma. ja Seinäjoella 20.11. Seminaaripaikkakunnat ovat Oulu, Tampere, Vantaa ja Kuopio. 52. Ystäväpiiri-ryhmiä kokoontuu vuoden mittaan yli 40 paikkakunnalla. Tavataan kuntamarkkinoilla K untamarkkinat 10.–11.9. Alueohjaajat järjestävät ohjaajakoulutusta ja toimivat Ystäväpiiri-ohjaajien työn tukena. Aina.” Tiistaina 7.10. Korjausneuvojat neuvovat ikääntyneitä asuntojen korjauksiin liittyvissä asioissa. Ikäihmisille tarjotaan tuolloin tilaisuuksia tutustua helposti tietotekniikan maailmaan. KÄKÄTE-projektin loppuseminaari pidetään 2.12. Toteuttajina kanssamme ovat ympäristöministeriö, monet paikalliset järjestöt sekä Rovaniemen, Porin ja Lahden kaupungit. Vahvoista verkostoista hyötyvät kaikki. Keskusliitto tiedottaa Terhi Jussila järjestöpäällikkö Maakunnissa kohdataan O n toiminnan syksy. ja Lahdessa 29.10. He ovat mukana myös keskusliiton ja Invalidiliiton yhteisissä Helppo liikkua -seminaareissa, joiden aiheena on esteettömyys kotona, liikenteessä ja yhteiskunnassa. Keskiviikkona pidämme tietoiskun ikäihmisten asuntojen korjausneuvonnasta klo 12.30 huoneessa 4.14. Tarjolla on asiaa ja esimerkkejä ikääntyneiden hyvästä ja turvallisesta asumisesta, palveluista ja mielekkäästä toiminnasta. Uskomme kokemusten ja tiedon jakamiseen. Aluefoorumit pidetään Rovaniemellä 23.9., Porissa 13.10. Keskusliitto järjestää tapahtumia ja tekee muuta perustyötään ympäri Suomen. Alueellinen yhteistyö yli sektorirajojen on tiukan talouden ja palvelujärjestelmän isojen muutosten oloissa aina vaan tärkeämpää. Vanhustyön keskusliitto on mukana kuntamarkkinoilla ja edustajamme tapaat osastolla 2.27. Lisätietoja www.vtkl.fi>Tapahtumat Helppo liikkua road show V anhustyön keskusliiton ja Invalidiliiton esteettömyyskeskus Esken yhteinen seminaarisarja Helppo liikkua tarjoaa tietoa ja välineitä asumisen ja liikkumisen esteettömyyden edistämiseen jokaisen omalla kotiseudulla. Odotamme vilkasta osanottoa! Ympäri Suomen toimivat myös keskusliiton korjausneuvojat ja Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajat. tapahtumakalenterista www.vtkl.fi > Tapahtumat. Helsingissä. Ohjelmat ja ilmoittautuminen www.invalidiliitto.fi>Toiminta>Järjestökoulutus. Vanhustyön aluefoorumit tarjoavat vanhustyötä tekeville ja muille vaikuttajille tilaisuuden saada uutta tietoa ja verkostoitua
Sitä vietetään nyt 60. Kahvitus alkaa klo 12.00. Helin on väitellyt gerontologian ja kansanterveyden oppiaineesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Vanhustenpäivä on yksi vanhimmista valtakunnallisista teemapäivistä. Helin uskoo aiemman kokemuksensa ja koulutuksen tulevan täysimääräisesti käyttöön tuettaessa keskusliiton jäseniä SOTE-uudistuksessa ja kehitettäessä ikääntyvää yhteiskuntaa. Alltid. Viikon teemana on: Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Tutustu nettisivuillamme tapahtuman historiaan www.vtkl.fi>Vanhustenpäivä ja -viikko. Vanhustyö 5 • 2014 53. Aina. Päivän ohjelmassa on aamupäivällä juhlajumalanpalvelus Mikkelin Pitäjänkirkossa, jossa saarnaa emerituspiispa Voitto Huotari. Valtakunnallista Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään sunnuntaina 5.10.2014 Mikkelissä. Viime vuosien tehtävät ensin Jyväskylässä täydennyskoulutuspäällikkönä ammattikorkeakoulussa ja sittemmin yliopiston erillislaitoksena toimivan avoimen yliopiston johtajana ovat sisältäneet myös rakenteellisia uudistamistoimia, joita ovat edellyttäneet rahoituksen ja lainsäädännön muutokset. Tällöin oli juuri purettu valtion normiohjaus ja kunnat olivat saaneet valtionosuusuudistuksen myötä vapauden järjestää palvelut kunnalle tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelujen rakennemuutoksen valtakunnallisten seurantatehtävien lisäksi Helin on toiminut yrittäjänä vetäen kunnissa ja kuntayhtymissä useita rakennemuutoshankkeita, joissa on ollut mukana myös järjestötoimijoita ja yksityisiä palvelujen tuottajia. Juhlaa valmistellaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Mikkelin vanhusneuvoston ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla Mikkelissä V altakunnallista Vanhustenpäivää vietetään 5.10. Helin on kirjoittanut palvelujärjestelmää koskevat artikkelit Gerontologia-oppikirjan kolmeen uudistettuun painokseen. Keskusliitto tiedottaa Satu Helin Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de galmas väl ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi 1.9.2014 T erveystieteiden tohtori Satu Helin on toiminut Vanhustyön keskusliitossa 1.8.2014 alkaen ja otti vastaan toiminnanjohtajuuden syyskuun alussa. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn heikkenemistä ja sen kompensaatioprosessia käsittelevän väitöskirjan sisällössä on runsaasti yhtymäkohtia sekä Vanhustyön keskusliiton oman että sen jäsenistön toiminnan kehittämiseen. Helin toimi STM:n palvelurakenteen selvitysmiehenä, kun käynnistettiin palvelujen rakennemuutosta 1993. kerran. Juhla on avoin kaikille ikäihmisille ja heidän läheisilleen. Valtakunnallinen pääjuhla pidetään iltapäivällä klo 14.00 alkaen konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa, jossa juhlapuhujana on peruspalveluministeri Susanna Huovinen. /Värdig ålderdom – mänsklig rättighet. ja sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko. Monipuolinen sosiaali- ja terveystoimen sekä korkeakoulusektorin johtamiskokemus antavat potkua uuteen tehtävään
Koulutuksessa tarkastellaan ikääntyneen ravitsemuksen erityispiirteitä moniammatillisesti uusimman tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen valossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kelan Ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen (Ikä-hanke 2002–2007) yhteydessä ja sitä täydennettiin THL:n Hoitoilmoitusrekisterin tiedoilla terveyspalvelujen käytöstä ja Kelan etuusrekisterien tiedoilla. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että panostamalla vanhusten sosiaalipalveluihin on mahdollista vähentää terveyspalvelujen käyttöä ja menoja. Autismin Talvipäivät 2015 järjestetään Lahdessa 30. Omaishoidon tukea olisi tutkimuksen mukaan taloudellisesti perusteltua maksaa useammalle hoitajalle, koska tuen menot ovat vain pieni osa omaishoidolla aikaansaadusta säästöstä. 2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ratapihantie 9, Itä-Pasila Koulutus on tarkoitettu kaikille ikääntymisestä, ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Ilman omaisten apua olisivat ikääntyneiden hoidon menot vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä korkeammat. Tavoitteena on tarjota tuoreita näkökulmia ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä, ravitsemushoidon mahdollisuuksista ja kuntoutuksesta. Projektin yhteystiedot: projektipäällikkö Jarkko Utriainen 050 5659 392; projektisuunnittelija Elina Havukainen 040 451 7755. Sosiaalipalveluja käyttäneillä terveydentila oli useammin parantunut tai pysynyt ennallaan kuin niillä, jotka eivät saaneet sosiaalipalveluja. Omaishoito pienentää merkittävästi valtion ja kuntien hoitomenoja V TM Sari Kehusmaan väitöstutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden palvelujen käyttöä ja siitä aiheutuvia menoja. 2014 Pirkka-halli, Hyvä ikä -messujen yhteydessä • Helsingissä, 13.11. Kampanjasivu löytyy projektin kotisivuilta osoitteesta www.autismiliitto.fi/ikaantyminen. Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 131, Kela, Helsinki 2014. Ministeriö julkaisee ensimmäisen lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista mahdollisimman pian lausuntopyyntöajan päätyttyä. Lausunnot on jätettävä ministeriöön viimeistään 14.10. Annetut vastaukset ovat julkisia. Tutkimus osoitti, että omaishoito laskee merkittävästi hoidon menoja. Tietoa ja opastusta autismin kirjoon liittyvissä kysymyksissä saa liiton palveluneuvonnasta numerosta 050 467 3130 ma - to klo 12–15. - 31.1.2015. voimaanpanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen. Sote-alueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä ns. Autismin kirjo ja ikääntyminen A utismi- ja Aspergerliitto ry:ssä on käynnissä vuosina 2013 - 2016 RAY:n rahoittama Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projekti, joka tukee autismin kirjon henkilöiden sekä heidän omaistensa ja läheistensä ikääntymistä. Eduskunnalle lakiesitys annetaan marraskuussa 2014. Sari Kehusmaa, Hoidon menoja hillitsemässä. Projektissa on käynnissä 31.10.2014 saakka Minun tarinani -kampanja, jossa kerätään kokemuksia ja tarinoita autismin kirjolta. Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus – tutkimuksesta hyviin käytäntöihin • Tampereella, 26.9. Lisätietoja www.ravitsemusfoorumi.fi 54. Uudistuksen yhteydessä perustettavat sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat säädetään lailla. Sen vuoksi kunnilta kysytään lausuntopyynnössä kantaa siihen, mihin viidestä perustettavasta sosiaali- ja terveysalueesta sen tulisi sijoittua. Ajan virrassa Sote-järjestämislain esitysluonnos lausuntokierrokselle S osiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt esitysluonnoksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi lausunnolle
Olemme syksyn kuluessa mukana ovat myös mm. Kuitenkin sosiaaliset suhteet ja tilanteet ovat tärkeitä ikäihmisten hyvälle elämänlaadulle. Tutkimukset ovat osa kansainvälistä Kuulo, muisti ja hyvinvointi -hanketta. Kuntoutuspalvelujen merkitys kasvaa oleellisesti siirrettäessä vanhuspalvelujen painopistettä laitoksista kotiin annettaviin, vanhuksen toimintakykyä ja arjen pärjäämistä tukeviin palveluihin. Kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne vaikuttavat merkittävästi siihen, mikä on hänelle sopiva asumisratkaisu, eikä ikä ole itsessään ratkaiseva tekijä. Ajan virrassa Ikäkoti kuntoon! – Sujuvaa arkea myös huomenna E steettömyyden ja turvallisuuden arviointi hyvissä ajoin ennen vanhuusvuosia tukee kotona asumista ja itsenäistä elämistä sekä pienentää riskejä esimerkiksi tapaturmiin. Vanhustyö 5 • 2014 55. – Meiltä on löydyttävä valmiutta suunnata ja toteuttaa asioita uudella tavalla. Ryhmän puheenjohtajana toimii arkkiatri Risto Pelkonen ja jäseninä professori Riitta Antikainen Oulun yliopistosta, professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta, YTL Pirkko Karjalainen, OTL Riittaleena Paunio, puheenjohtaja Vappu Taipale Vanhus- ja Lähimmäispalvelun Liitosta, toiminnanjohtaja Olli Valtonen Helsinki Missiosta sekä professori Erkki Vauramo. Heikko kuulo ja huono näkö sitovat ikäihmisen kotiin N äön ja kuulon ongelmat vähentävät iäkkäiden aktiivista osallistumista ja harrastuksia sekä vaikeuttavat sosiaalisissa tilanteissa toiimista. Lisätiedot Gerontologian tutkimuskeskus: www.gerec.fi Asiantuntijaryhmä kokeneet ja viisaat S osiaali- ja terveysministeriö on kutsunut koolle ryhmän, jonka tehtävänä on tukea ikääntymispolitiikan linjausten toimeenpanoa ja vahvistaa myönteistä asennoitumista ikääntymiseen. Tutkimuksia rahoitti Suomen Akatemia. Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Tuija Mikkola ja yliopistonlehtori Anne Viljanen ovat tutkineet kotonaan asuvien ikäihmisten aistitoimintojen heikkenemistä kahdessa laajassa tutkimuksessa. Kotipalvelut kuntoon -kampanjalla tuodaan esiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä ja keinoja ikääntyneiden arjessa pärjäämisen mahdollistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi. Vanhustyön keskusliiton Aluefoorumeissa ja Hyvä ikä – messuilla Tampereella. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017 tuetaan tätä varautumista Ikäkoti kuntoon! – Sujuvaa arkea myös huomenna – kampanjalla, joka haluamme herätellä käynnistyy syksyn 2014 Kuntamarkkinoilta ja jatkuu helmikuun 2015 loppuun asti. Tuija Mikkolan tutkimus on osa laajempaa LISPE (Life-Space Mobility in Old Age) -tutkimusta. Lisätietoa www.ymparisto.fi/ikaantyneidenasuminen Kuntoutus on välttämätön osa ikäihmisten kotona asumisen tukemista Y hteiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää voimavarojen kokoamista. Kotona ja sen ulkopuolella annettavan kuntoutuksen tulisi olla nykyistä selvästi merkittävämmässä roolissa tuettaessa ikäihmisten kotona asumista, painottaa Kuntoutuksen toimialayhdistyksen puheenjohtaja, johtava ylilääkäri Mika Pekkonen. Omaa kotia ja sen toimivuutta on tärkeää tarkastella itse jo hyvissä ajoin. Tutkijat toteavat, että iäkkäiden henkilöiden aistitoimintojen heikkenemistä ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat toimet ovat tärkeitä kun tuetaan iäkkäiden aktiivista sosiaalista elämää. Toimintakyvyn varmistamisessa on ensisijaista ikääntyneen tarpeet ja yksilölliset lähtökohdat huomioivien kuntoutustoimenpiteiden riittävän varhainen aloittaminen. Työryhmän toimikausi on 1.8.2014–31.12.2015. Anne Viljasen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Tanskan yliopiston tutkimusryhmän kanssa. STM:n ja TEM:n ohella Kotipalvelut kuntoon -kampanjassa ovat mukana Suomen Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, Terveysja Sosiaalialan Yrittäjät (Teso ry), Sosiaalialan Työnantajat, Terveyspalvelualan Liitto ja Kuntoutuksen toimialayhdistys
Sanningarna är även här mångahanda och statistik kan läsas på många sätt. V em skulle inte vilja ha ett bra liv ända från barnsben till ålderdomen. Detta är min sista ledare som huvudredaktör för tidningen Vanhustyö. Pensionsåldern skall höjas förkunnas det men det finns nog knappast jobb för arbetstagare 55 + på fria marknaden. Det har varit både fint och utmanande att vara med om Vanhustyö-tidningens utveckling. Jag tror även att tidningen alltid varit en viktig informationskälla för läsarna. Det att även de svagaste skall tas om hand i ett land som kallar sig civiliserat. Om näringslivet inte fungerar finns det inte heller någon kaka att fördela. Chefredaktör Pirkko Karjalainen Värdig ålderdom är en mänsklig rättighet. Med vemod och samtidigt med tillfredsställelse säger jag nu TACK OCH HA DET BRA.. Uppdraget som centralförbundets verksamhetsledare går ut 31.8 och därmed även arbetet med tidningen. Sulo Ahos ”Sulon suihkeet” har gett många fina livsvisdomar för oss att läsa. Det att en människa bäst känner till sitt eget liv. – Är det. Jag önskar nu uttala mitt bästa tack till Er alla som under min huvudredaktörstid gjort och läst tidningen. Tidningen har alltid varit en viktig och synlig informationskanal för Centralförbundet för de gamlas väl. Givetvis är ålderdomen god tid och tyst kunskap har sitt värde. Med tiden har även det yttre skicket förändrats och den digitala tiden ger sina förändringar. Vi har ändå väldigt mycket bättre förutsättningar att garantera det för alla äldre. Trots ekonomiska utmaningar har centralförbundet beslutat att utge denna ”fanbärare”. Och alltjämt är denna samma sak aktuell. En bra värld byggs inte genom att skuldbelägga. Tidningens redaktion har hela tiden varit en ovärderlig hjälp när det gäller att finna aktuellt innehåll. Alltid. Jag har själv många, många gånger talat om äldre människors rätt till ett gott, värdigt liv som är sammansatt av egna förhoppningar. toppkrafter ut ur huset. Därför har de gamlas vecka i höst ledarens rubrik som tema – utan frågan ”är det?” När Centralförbundet för de gamlas väl gick igenom värdegrunden för sin egen verksamhet kom vi mycket övertygade till det att värdig ålderdom skall vara en mänsklig rättighet. Genom åren har tiotals experter skrivit i tidningen. 56 Värdig ålderdom ser inte nu ut att vara en självklarhet dess mer hos oss än på annat håll i världen. För det arbetar vi. Arbetslösheten har stigit, många tidigare som utomordentliga betraktade företag sanerar ivrigt sina s.k. Utvecklingen av Finlands ekonomi väcker ofrånkomligt oro. Faktum är dock att åtminstone en del av det yngre folket upplever att de alltför mycket får betala för de äldres socialskydd. Och ändå gör man något alldeles annat än man säger. Även för dem vars andliga, kroppsliga eller ekonomiska resurser inte längre är av bästa ”A-klass”. När ålderdomen ännu är långt borta är det lätt att säga att alla ju vill bo hemma som länge som möjligt. Redaktörer har varit först Ansa Salopirtti och numera Herttakaisa Kettunen samt som redaktionschef Leena Valkonen
En del är krävande, andra underkastar sig, en del är envisa, andra anpassar sig, en del har blivit ilskna, andra gläder sig desto mera ju längre de lever. Det innebär för var och en äldre person olika nyanser. Kamratskap är dialog mellan olika gamla. Dialogen börjar med att lyssna. E nligt den kristligt-humanistiska livsåskådningen har varje människa ett medfött och jämlikt människovärde. Matt 7:12 Värdig ålderdom är en mänsklig rättighet. Kolumn Risto Pelkonen, arkkiater ”Allt vad ni vill att människorna skall göra för er, det skall ni också göra för dem.”. Så som av en yngling med lite åldring i sig, så behagas jag även av en åldring med något av yngling i sig. Där finns utrymme för barnen att leka och för ungdomarna att mogna till vuxna, för vuxna att arbeta och åldringar att leva med andra. Vi gamla är inte alltid så lätta fall. Se där de viktigaste byggstenarna i ålderdomen. Så här säger Gogol: ”Ålderdom värderas högt ifall den kan försvara sig, hålla fast vid sina rättigheter och inte ge upp sin frihet inför någon. Till värdigheten hör upplevelse av helhet och betydelsefullhet och en känsla av att kontrollera sitt liv eller åtminstone att klara sig själv med eventuella sjukdomssymtom. I kamratskapsgemenskapen bryr man sig om varandra, uppmuntrar starka men ser till dem som inte är lika starka. Vanhustyö 5 • 2014 Gamla människor är en mycket brokig skara av olika gamla människor med olika utseende liksom alla andra medvandrare, men sinsemellan mer olika än ungdomarna. Alla hör ihop – gamla och unga, fattiga och rika, friska och sjuka, de och vi. Det föråldras inte och bleknar inte. Den som följer detta råd kan åldras till sin kropp men aldrig till sitt sinne.” När man åldras, avtar krafterna, klumpigheten gör sig hemmastadd och olika besvär och fel blir allt vanligare. Den växer inte för sig själv i egen takt utan tillsammans med alla andra eftersom människan lever genom andra människor. När det gäller att upprätthålla ett gott liv är det viktigaste inte det man förlorat, utan de mentala, andliga och kroppsliga resurser var och en har och de sociala banden som uppstår i en atmosfär där man bryr sig. Den långa vägen och den därunder skaffade livserfarenheten har slipat äldres personlighet och gett dem berikande nyanser och älskvärd utstrålning, men samtidigt skärpt deras karaktärsdrag. Det största är kärleken, att det finns någon som älskar och någon att älska. När vi talar om värdig ålderdom som mänsklig rättighet talar vi om upplevelsen av värdighet. Människovärdet är odelbart och bestående. Gemensamt i värdigheten för alla är att man känner sig höra till skaran som värderad person, att man känner sig trygg och bemöts som en unik person – som kännande och fungerande subjekt, inte bara som ett objekt. Visst lyssnar vi men hör vi även de sakta röster som kallar oss, och nog ser vi men ser vi bara det vi vill se, och visst använder vi vårt förstånd men hur är det med förståelsen. Värdering av ålderdomen hör hemma i en atmosfär av ömsesidigt förtroende i en gemenskap av kamratskap och förståelse. Har vi inte alla som ett gemensamt mål att bygga ett samfund av gemensamt ansvar och förståelse där alla bryr sig om varandra. Under De gamlas dag 2014 är det rätt tid att stanna upp en stund och fråga sig själv vad jag kan göra för att främja en värdig ålderdom. 57
Kyllä me kuuntelemme, mutta kuulemmeko myös ne hiljaiset äänet, jotka kutsuvat meitä, ja kyllä me katselemme, mutta näemmekö vain sen, minkä me haluamme nähdä, ja kyllä me käytämme järkeämme, mutta miten on ymmärryksen laita. Ihmisarvo on jakamaton ja pysyvä. Vanhuuden arvostus asustaa vastavuoroisen luottamuksen ilmapiirissä kumppanuuden ja ymmärryksen yhteisössä. Pitkä taival ja sen varrella kertynyt elämän kokemus ovat hioneet vanhan persoonallisuutta ja antaneet sille rikastuttavia vivahteita ja rakastettavia särmiä, mutta samalla terävöittänyt luonteen piirteitä. Näin Gogol: ”Vanhuutta pidetään kunniassa siinä tapauksessa, että se osaa puolustaa itseään, pitää kiinni oikeuksistaan, eikä luovu vapaudestaan kenenkään edessä. Kumppanuuden yhteisössä välitetään toisista, kannustetaan vahvoja, mutta pidetään huolta niistä, jotka eivät ole yhtä vahvoja. 58 Vanhat ihmiset ovat hyvin kirjava joukko eri-ikäisiä, erinäköisiä ja erikokoisia ihmisiä niin kuin kaikki kanssakulkijat, mutta keskenään erilaisempia kuin nuoret. Yhteistä arvokkuudessa on kaikille, että kokee kuuluvansa joukkoon arvostettuna ihmisenä, että tuntee olonsa turvalliseksi ja että kohdataan ainutlaatuisena persoonana – tuntevana ja toimivana subjektina eikä vain objektina. Kolumni Risto Pelkonen, arkkiatri ”Kaikki, mitä tahdotte tehtävän teille, tehkää se heille”. Kaikki ovat yhtä – vanhat ja nuoret, köyhät ja rikkaat, terveet ja sairaat, he ja me. Niin kuin minua miellyttää nuorukainen, jossa on hiukan vanhusta, samoin myös vanhus, jossa on hiukan nuorukaista. Se ei vanhene eikä vaalene. Hyvän elämän ylläpitämisessä tärkeintä ei ole se, mikä on menetetty, vaan ne henkiset, hengelliset ja ruumiilliset voimavarat, jotka itse kullakin ja ne sosiaaliset siteet jotka syntyvät välittämisen ilmapiirissä. Matt 7:12 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus K ristillis-humanistisen elämänkäsityksen mukaan jokaisella ihmisellä on synnynnäinen ja yhtäläinen ihmisarvo. Emme me vanhat ihmiset ole aina helppoja tapauksia. Joka seuraa tätä ohjetta, voi vanheta ruumiiltaan, mutta ei koskaan hengeltään” Kun ikää karttuu, voimat vähenevät, kömpelyys asettuu taloksi ja erilaiset vaivat ja viat yleistyvät. Vuoropuhelu alkaa kuuntelemisesta. Siellä on tilaa lasten leikkiä ja nuorten kypsyä aikuisiksi, aikuisten tehdä työtä ja vanhusten elää muiden kanssa. Yhdet ovat vaativia, toiset alistuvat, yhdet ovat itsepäisiä, toiset sopeutuvat, yhdet ovat käyneet kiukkuisiksi, toiset iloitsevat sitä enemmän mitä kauemmin elävät. Vanhustenpäivänä 2014 olisi oikea aika pysähtyä hetkeksi ja kysyä itseltämme, mitä minä voisin tehdä arvokkaan vanhuuden edistämiseksi.. Kun puhutaan arvokkaasta vanhuudesta ihmisoikeutena, puhutaan arvokkuuden kokemuksesta. Kumppanuus on vuoropuhelua eri-ikäisten kesken. Siinä ovat arvokkaan vanhuuden rakennuspuut. Se merkitsee itse kullekin vanhalle ihmiselle erilaisia sävyjä. Se ei verso itsekseen omia aikojaan, vaan yhdessä toisten keskellä, sillä ihminen elää toisen ihmisen kautta. Eikö meidän kaikkien yhteisenä päämääränä ole rakentaa toisesta välittämisen ja ymmärryksen yhteisvastuullinen yhteisö. Suurinta on rakkaus, että on joku, joka rakastaa ja joku, jota rakastaa. Arvokkuuteen kuuluu eheyden ja merkityksellisyyden kokemus ja tunne oman elämän hallinnasta tai ainakin toimeen tulemista mahdollisten sairausoireiden kanssa
SENIORARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Vuoden 2012 lukijatutkimuksen mukaan vastaajat pitävät Vanhustyö-lehteä luotettavana ja asiantuntevana. TILAUSKORTTI Tilaan Vanhustyö-lehden Vuosikerta vuosikerta 43 € opiskelijatilaus 26 € Kestotilaus 40 €/vuosi Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Lähiosoite Vanhustyön keskusliitto Vastauslähetys Postinumero- ja toimipaikka Tunnus 5007758 Laskutusosoite (jos ei sama) 00003 Helsinki Oppilaitos Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: tuote@vtkl.fi tai www.vtkl.fi > Verkkokauppa > Lehti. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Kesän lehti on kaksoisnumero. Lähes 80 % vastaajista säilyttää lehden ja käyttää sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä. Toimitus: Päätoimittaja Pirkko Karjalainen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi etunimi.sukunimi@vtkl.fi. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on melko tai hyvin luotettava. Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina vuodessa. Vuoden 2014 lehtien teemoina ovat Tutkimuksesta käytäntöön, Onko varaa hyvään vanhuuteen?, Arkityön sisällöt toimiviksi, Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.Aina., Yhdessä kaiken ikää ja Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. SENIORARBETE Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi