Työpajoissa mm. Keravan taidemuseo on kehittänyt uusia hyvinvointipalveluja uusille asiakasryhmille. 2 SENIORARBETE 5 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 30.10.2015 | Lehden teemana on Teknologia ja tekniikka TEEMA: Teknologia ja tekniikka 22 16 10 Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 75 vuotta sitten. Vanhustyön keskusliitto valitsi uuden valtuuston ja laati julkilausuman liittokokoustapahtumassaan Helsingissä.. – Sotainvalideja ja Sotainvalidien Veljesliittoa on ahkeran toiminnan ansiosta pitkälti kiittäminen siitä, ettei kaveria jätetty rauhan ajankaan oloissa, totesi Tasavallan presidentti onnittelupuheessaan Veljesliitolle. ikääntyneet ihmiset ovat saaneet tutustua taideteoksiin uudella tavalla liikkeen ja mielikuvaharjoitteiden kautta
Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi Kolumni 4 Minkälaista tulevaisuutta olemme rakentamassa. Haluamme, että vallitseva kulttuuri tekee sen mahdolliseksi, kirjoittaa Markku Lehto kolumnissaan sivulla 50.. Haluamme olla osa yhteisöä, tuntea jotain arkista elämää suurempaa, nähdä ympärillämme kauneutta ja kokea saavamme osaksemme arvostusta. Satu Helin 49 Ålderdom och kultur Markku Lehto 50 Vanhuus ja kulttuuri Markku Lehto Ihminen ei elä vain leivästä. Se koskee kaiken ikäisiä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Satu Helin 5 Vanhustyön iloinen vallankumous kysy&vastaa 6 Miten turvata hyvä vanhuus Suomessa Leena Valkonen 10 Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Vammaisten ja vanhuksien oikeuksien puolesta Elina Ruuttila 12 Sota ihmisessä ja ihminen sodassa Elina Ruuttila 14 Kotiturva-hanke –Polku turvalliseen kotona asumiseen Herttakaisa Kettunen 1 6 Laatu ja vaikuttavuus vanhuspalvelujen keskiöön Leena Valkonen 19 Tukea lainsäädännöstä ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohteluun puuttumiseen Leena Valkonen 22 Keravan taidemuseossa kokeilevia kuvaa ja liikettä yhdistäviä työpajoja ikäihmisille Leena Valkonen 24 Oikeus tuuleen hiuksissa Pirjo Lääperi 26 Pohjois-Karjalassa saadaan Verkosta virtaa Riikka Aminoff 27 Laukaan Eloisat polkaisivat toiminnan käyntiin vauhdikkaasti Vesa Sinervä 28 Saamelaisen muistisairaan arjen apu Tiina Hailla 29 Aikaa, päätä ja sydäntä –Löytävä työ ikäihmisten arjen tukena Tiina Hailla 31 Pirkon pakina: Katse eteenvai taaksepäin Pirkko Lahti 32 Henkilökohtaisen budjetin kokeilu omaishoidon tuessa 34 Innostavaa aineistoa ryhmäja viriketoimintaan Herttakaisa Kettunen 36 Asumispalveluihin uutta ajattelua Sanna Salmela ja Suvi Helanen 38 Liikkumalla ja laaja-alaisella hoidolla ja kuntoutuksella parempaan toimintakykyyn Päivi Tikkanen 40 Vanhustyön johtajat 41 Varainhankinta tukee järjestöjen tekemää hyvinvointityötä Herttakaisa Kettunen 42 Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden elämänkulkuhaastatteluista Eeva Kivelä, Arja Suikkala ja Anneli Laavi 44 Keskusliitto tiedottaa 46 Ajan virrassa 48 Hur ser den framtid ut som vi nu bygger. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 3 Vanhustyö 5 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen
4 Minkälaista tulevaisuutta olemme rakentamassa. Toimintakykyja hyvinvointirajoitteiden ehkäisemisen vastuuta ei voi, eikä pidä, sysätä yksin ikääntyneille ihmisille itselleen, vaikka ihmisten oma toimijuus ja yrittäminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja itsenäisen selviytymisen muotoja läpi elämän. Omahoitoon vedoten ketään ei voi jättää ilman asianmukaista hoitoa ja palvelua. Vanhustyön keskusliitto kehittää SeniorSurf-hankkeessaan ikääntyneiden ihmisten tietoteknisiä valmiuksia vertaisohjauksen avulla. Kasvavalle ikääntyneiden ihmisten joukolle tulee turvata edellytykset arvokkaaseen elämään heikosta taloustilanteesta huolimatta. Perustaitojen hankkiminen onnistuu entistä useammalta, mutta jatkuvat muutokset järjestelmissä ja laitteissa sekä tietoturvaan liittyvät uhat edellyttävät jatkuvaa lisäoppimista. Yksin asuva ja heikentyneen fyysisen toimintakyvyn vuoksi kotioloissa aikaa viettävä ihminen ilahtuu soitosta, kortista tai mahdollisuudesta päästä autoajelulle. Päätoimittajalta Satu Helin. Maassamme on uusi hallitus ja hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamista lähdetään suunnittelemaan ja toiminnallistamaan. Hallitusohjelman toimeenpanoa valmisteltaessa tulee ennakoida ratkaisujen pitkän ajan vaikutukset ikääntyneiden ihmisten ja heidän läheistensä elämässä. Edellisellä hallituskaudella käynnistetty säännöllisen kotihoidon, omaishoidon ja tehostetun palveluasumisen lisääminen sekä vastaavasti laitoshoidon vähentäminen jatkuvat. Omavastuuseen ja valintojen tekemiseen kasvetaan vähitellen järjestelmällisen ohjauksen avulla, hoitoja palvelukulttuuria kehittäen. Avoja kotihoitoa on ollut määrä kehittää runsaat kaksikymmentä vuotta osana palvelujen rakennemuutosta. Hallitusohjelma jatkaa meneillään olevaa digitalisaatiota, sähköisen asioinnin kehittämistä. Kielenkäyttömme alkaa olla melkomoista ”digitaa”, mikä tulisi myös osata kääntää iäkkäälle henkilölle ymmärrettävään muotoon. Hoivakodissa tulevaisuuden odotukset liittyvät ystävälliseen vuorovaikutukseen sekä hoitotoimiin, joissa voi kokea turvallisuutta sekä hoitotoimien yhteydessä hellää ja lämmintä kosketusta. Hallitusohjelman mukaan ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista tuetaan, mikä on lähtökohdiltaan kannatettavaa. Ikäystävällisten kaupunkien ja liikenneratkaisujen kehittämistä ei tule laiminlyödä. Yksikseen jääminen ja syrjäytyminen voivat uhata tilanteessa, jossa tiedotusvälineet kertovat pienen pätkän uutisista ja loppu asiasta löytyy nettisivuilta. Hyviä esimerkkejä on löydettävissä, mutta kotihoidon asiakkaiden kuntouttavien ja toimintakykyä ylläpitävien toimintamallien kehittämiseen olisi pitänyt panostaa jo paljon aiemmin. Jokaisella ihmisellä on toivomuksia tulevasta, vaikka ei tulevaisuuden suunnitelmistaan puhuisikaan. Tämä on päätöksenteolla toteutettavaa preventiota eli ongelmien ehkäisyä. Meille taviksille nämä asiat ovat normaaleja rutiineja – iäkkäälle ihmiselle moneksi päiväksi iloa antavia huippuhetkiä. Yksinkertaiseltakin tuntuvat asiat, kuten esimerkiksi se, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran, edellyttävät toteutuakseen varsin mittavia uudistuksia tietojärjestelmissä ja eri tahojen yhteistyökäytänteissä sekä vahvaa muutoksen johtamista. Kotihoidon kehittäminen tulee näkyä kuntien strategiakirjausten lisäksi myös budjetissa euroina ja henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksina. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on suuri joukko ikääntyneitä ihmisiä, jotka eivät osallistu digiajan kehitykseen, mikä vaikeuttaa yhteiskunnallisen osallisuuden ylläpitoa. Ikääntyneiden ihmisten asuinolojen kehittämistä tulee määrätietoisesti jatkaa ja lisätä teknologian ennakkoluulotonta hyödyntämistä. Laitoshoidon kasvua rajoitettaessa ja sen valtakunnallisia kriteereitä määritettäessä tulee varmistaa iäkkään ihmisen kotihoidon asianmukaisuus unohtamatta ihmisen henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavia eri tahojen ja ikäpolvien saumatonta yhteistyötä. Kestävät vaikutukset saadaan aikaiseksi yhteiskunnallisilla ratkaisulla ja ympäristöä kehittämällä
Ohjelmasarja vahvisti käsitystäni siitä, että meillä on paljon parannettavaa vanhusten hoidossa. Se tarkoittaa mm. Tärkein niistä on johtaminen. Tervaskannon asukaskokoukset ovat tällaisesta uudenlaisesta toimintatavasta erinomainen esimerkki. Kaikkien esimiesja johtoasemassa olevien tulisi katsoa peiliin. seuraavaa: • Vanha ihminen kohdataan aina iäkkäänä aikuisena ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. • Ympärivuorokautista apua tarvitseville on tarjolla laadukasta pitkäaikaishoitoa kodinomaisessa ympäristössä, jossa on mahdollisuus täyteen elämään. Mitkä ovat hyvän vanhustenhoidon kriteerit. 5 Vanhustyö 5 • 2015 Vanhustyön iloinen vallankumous! Mitä Hoivakoti kuntoon sarja opetti tämänhetkisestä vanhustenhoidon tilasta. • Iäkkään ihmisen voinnin heiketessä hänet tutkitaan laaja-alaisesti. Millaisin keinoin näitä kehittämiskohteita voitaisiin lähteä parantamaan. Miltä se näyttää vanhan ihmisen ja hänen läheistensä näkökulmasta. Ohjelmasarja toi lisäksi esiin vanhustenhoidossa työskentelevien valtavan kehittämishalun. Ja sitten kun toimintaa aletaan uudistaa, tulee vanhusten olla kehitystyössä mukana. Olennaista on, että asiakkaat toiveineen ja tarpeineen nostetaan keskiöön! Professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki, TAYS kysy & vastaa. Sarja osoitti kiistatta, että hoitoa voidaan kehittää ilman henkilöstölisäyksiä. Jokaisen työntekijän pitäisi miettiä omaa toimintaansa kriittisesti. Kotiutus toteutetaan suunnitellusti ja kuntoutusta jatketaan kotona. Halusihan peräti 150 hoivakotia ”kunnostettavaksi”. • Palvelut muodostavat eheän kokonaisuuden ennaltaehkäisevistä palveluista laadukkaaseen pitkäaikaishoitoon. • Tarvittaessa vanhus pääsee sairaalaan, jossa on geriatrisesta osaamista ja jossa toteutetaan kuntouttavaa hoitoa 5–6 tuntia päivässä. Asia selviää esimerkiksi keskustelemalla heidän kanssaan. Nykyisillä toimintatavoilla ei voi saada kuin sellaisia tuloksia, kuin nyt saadaan. Mikä on keskeisin vanhustenhuollon kehittämiskohde. Laadun parantaminen edellyttää uudenlaista toimintaa, mikä puolestaan edellyttää uudenlaista johtamista. Vanhustenhuollon keskeisiä kehittämiskohteita on kolme: asenteet, ammattitaito ja johtaminen. Heidän tulisi tajuta, että vanhoja ihmisiä täytyy hoitaa paremmin, ja että muutoksen on lähdettävä heistä itsestään. #hyvä teko -kampanjaan ilmoittautui 508 hoivakotia ja Hoivakoti kuntoon! -facebookryhmään on tähän mennessä liittynyt 3176 jäsentä. Heidän tulee luoda työilmapiiri, joka kannustaa henkilöstöä uusiin, asiakkaiden tarpeista lähteviin toimintatapoihin ja seurattava tuloksia. Vanhustyö on silloin hyvää, kun se lähtee iäkkäiden ihmisten tarpeista, kun se on ammatillisesti korkealaatuista ja kun sitä johdetaan hyvin. Olette sanonut, että vanhustyö tarvitsee toimintaja johtamiskulttuurin uudistusta ja iloista vallankumousta! Kun rakennetaan tulevaisuutta, niin mitkä ovat ensimmäiset askeleet tällä iloisen vallankumouksen tiellä
Me, jotka emme vielä ole vanhuusiässä, voimme turvata hyvää tulevaa vanhuuttamme ainakin liikkumalla, osallistumalla, harrastamalla, syömällä terveellisesti, vähentämään alkoholinkäyttöä ja tupakointia sekä ylläpitämällä hyviä ihmissuhteita ja positiivista elämänasennetta. Järjestötoimijat voivat turvata hyvää vanhuutta madaltamalla kynnystä kaiken ikäisten ihmisten osallistua toimintaan ja toimimaan niin, että jäsenistö voi saada mielekästä ja merkityksellistä tekemistä ja luoda uusia ihmissuhteita.. Ikärakenteen muutokseen on varauduttu monella tavalla, mutta silti yhteiskuntaamme on sopeutettava ja uudistettava koko ajan. 6 Kooste: Leena Valkonen Miten turvata hyvä vanhuus Suomessa Hyvän vanhuuden turvaamiseen tarvitaan kaikkia: ikäihmisiä, meitä tulevia ikäihmisiä, ikäihmisten ystäviä ja muita läheisiä, yrittäjiä, järjestötoimijoita, kuntia ja valtiota. Yrittäjät voivat turvata hyvää vanhuutta kehittämällä tuotteita ja palveluja, jotka ovat esteettömiä, ja joiden suunnittelussa on otettu huomioon ikääntyneiden, kasvavan kuluttajaryhmän tarpeet. Kunnat turvaavat hyvää vanhuutta järjestämällä ikääntyneille mahdollisuuksia turvalliseen liikkumiseen, hyvään ympäristöön, harrastuksiin ja osallistumiseen sekä järjestämällä palveluja. Valtio turvaa hyvää vanhuutta varmistamalla työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä maailmalla, huolehtimalla koulutetun työvoiman saatavuudesta sekä luomalla hyvää vanhuutta ja sen edellytyksiä turvaavaa lainsäädäntöä. Erityisesti koneita, laitteita ja sovellutuksia kehittävien tulisi huomata, että he voivat olla turvaamassa hyvää vanhuutta tekemällä teknologiasta selkeää ja helppokäyttöistä. Ikäihmisten ystävät ja muut läheiset turvaavat hyvää vanhuutta olemalla olemassa, olemalla käytettävissä, osallistumalla ikäihmisten elämään, lähtemään yhdessä ylös, ulos ja lenkille, viemällä harrastuksiin ja ihmisten ilmoille, pitämällä kiinni maailman menossa. Jo vanhuusikään ehtineet voivat ylläpitää omaa hyvää vanhuuttaan tekemällä ihan tuota samaa. Millaisin keinoin vanhusystävällinen yhteiskunta voidaan rakentaa. Kunnat turvaavat kuntalaisten hyvää vanhuutta huolehtimalla kunnan elinvoimasta ja riittävistä veroja maksutuloista, joilla palveluja voidaan järjestää. Kaikkia tarvitaan! Johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto: Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä yhteiskunta. Kolme asiantuntijaa vastaa.
Riittävän ajoissa aloitettu kuntoutus on merkittävä osa toimintakyvyn ylläpitoa. Esimerkiksi palvelusetelikäytäntöä ja palvelujen hinnoittelua pitäisi yhtenäistää ja setelin avulla voisi tukea etenkin vähävaraisten ja paljon apua tarvitsevien ostovoimaa. Yhteiskunnan eläkelupaus ja palvelulupaus ovat keskeisessä roolissa hyvän vanhuuden turvaamiseksi. On omituista, ettei kuntoutus ole vielä osa normaalia palveluketjua, ja tähän tulisi saada nopeasti muutos. Tässä tarvitsemme uutta ajattelua ja sosiaalisia innovaatioita. Iäkkäät ihmiset tulee nähdä aktiivisina toimijoina Toiseksi, iäkkäistä ihmisistä puhutaan usein lähinnä palvelukansalaisina. Iäkkäiden toimintakyvyn tukemiselle on tärkeää myös se millainen on heidän asuinja elinympäristönsä. Yksin elävien auttamisjärjestelmään pitää hakea ratkaisuja jo nyt, sitä ei voi kanavoida omaishoidon varaan. Julkisen sektorin tulee huolehtia siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen tarjontaan ja rahoitukseen pitää luoda yhteiset pelisäännöt ja käytännöt julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Myös turvallisuuden tunne on tärkeä, ja että voi luottaa saavansa apua tarvitessaan. Lisäksi tärkeää on se, että iäkkäät ihmiset saavat tietoa ja neuvontaa arkipäivän kannalta tärkeistä asioista kuten ravinnon, liikunnan ja yleensä elämäntapojen merkityksestä hyvinvoinnille. Mieluummin palveluja ostetaan kunnalta kuin yksityiseltä. Iäkkäät ihmiset ovat valtava voimavara ja sellaisena heidät tulee nähdä. Olemme THL:ssä selvittäneet iäkkäiden ihmisten asenteita palvelujen rahoitukseen. Sen on myös suojattava asiakkaan asema palvelujen sekataloudessa. Myös omaa varallisuutta ollaan valmiita käyttämään. Iäkkäät ihmiset tarvitsevat sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluita. Tulevaisuuden asumisessa ja palveluissa on huomioitava, että yksinäistalouksien määrä kasvaa jatkuvasti ja varsinkin yli 85-vuotiaiden yksin asuvien naisten määrä. Myös taloudellisen toimeentulon turvaaminen on itsenäisen elämän olennainen edellytys. Ikä ei tee ihmisestä avutonta, vaan toimintakyvyn vajeet ja käytettävissä olevien voimavarojen niukkuus. Kun puhutaan julkisten hyvinvointipalvelujen rakenteista, keskeistä on saada aikaan sopu palvelusopimuksesta ja palvelujen rahoituksesta. Yhtälailla me kaikki olemme palvelukansalaisia, on päiväkodit, koulut, terveyspalvelut ja muut yhteiset julkiset palvelut. Yhdyskuntaja asuntosuunnittelussa on löydettävä ratkaisut, joissa ikäihmisten asuminen omissa kodeissaan onnistuu mahdollisimman pitkään.. Nykyiset ja tulevat ikäihmiset ovat aktiivisia toimijoita, ovat työvoimaresurssi ja luovat monenlaista kysyntää markkinoilla. Siinä tulevat kyseeseen esimerkiksi käänteiset asuntolainat. Tuleva sote-integraatio edellyttää, että tämä palvelukokonaisuus nähdään ihmisen kannalta yhtenä kokonaisuutena. Maailmanlaajuisesti puhutaan jo termillä Silver economy, mutta meillä tämä ei oikein ole ottanut tulta. Iäkkäiden osallistuminen palvelujensa suunnitteluun ja arviointiin tulisi olla tulevaisuudessa vakiintunut käytäntö. Teknologia tuonee tähän uusia, hyviä ratkaisuja, mutta ihmisen perustarve on kuitenkin sosiaalinen kanssakäyminen ja siihen pitäisi säilyä mahdollisuus silloinkin kun siihen tarvitaan toisten apua. Toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen on sosiaalija terveydenhuollon iso, yhteinen haaste. 7 Vanhustyö 5 • 2015 Johtaja Marja Vaarama, THL: On olemassa kolme avainasiaa, joihin mielestäni tulee keskittyä. Nämä asiat on määriteltävä nykyistä selkeämmin tulevien sote-ratkaisujen yhteydessä. On olennaista että , iäkkäiden toimintakyvyn ongelmiin puututaan ajoissa ja sairaudet hoidetaan viipymättä. Samoin tulee määritellä yhteisesti yhteiskunnallinen palvelulupaus eli se, millaisia palveluja missäkin tilanteessa ja tarpeessa iäkkäillä ihmisillä on oikeus odottaa. Iäkkäillä ihmisillä tulee olla mahdollisuus saada apua ja palvelua kun siihen on tarve. Palvelujen rahoitukseen yhteiset pelisäännöt Kolmas avainkysymys on se, miten palvelut rahoitetaan. Olennaista on erilaisten asumismuotojen ja palvelujen yhdistäminen. Yhteneväisten käytäntöjen toteutuminen edellyttää myös riittävää valvontaa. Esimerkiksi rautakaupassa myyjät koulutetaan tunnistamaan ikäihmisten tarpeet ja löytämään heille esimerkiksi liesivahti tai jokin muu tarpeellinen arkielämää helpottava apuneuvo. Vanhuksilla, kuten muillakin ikäryhmillä, on oikeus hyvää hoitoon ja palveluun. Eri ikäpolvilla on omanlaisiaan tarpeita, niin myös vanhuuden eri vaiheissa. Nähtävissä on, että paremmista eläketuloista nauttivat ikäihmiset ovat aiempaa valmiimpia käyttämään omaa rahaa palvelujen ostoon. Tämä edellyttää selkeää toimintakulttuurin muutosta palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Ensinnä on iäkkäiden ihmisten oikeus hoivaan, hoitoon ja hyvään palveluun. Yhteiskunta tarvitsee laajasti ikätietoutta aivan konkreettisissa asioissa
Tavoiteasetannan tueksi on käytettävissä paljon ’täsmätietoa’. Hyvän vanhuuden turvaaminen edellyttää myös rakenteiden muuttamista, sillä nykyisenkaltaisen palvelujärjestelmän ylläpitäminen ei ole taloudellisesti kestävällä perustalla. Palvelujen rakennemuutoksen onnistuminen edellyttää puolestaan niin palvelujen sisällöllistä remonttia kuin iäkkäiden parissa toimivien osaamisenkin kehittämistä. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia ikääntyvässä Suomessa. Tätä ymmärrystä on lisättävä koko yhteiskunnassa, jotta muutokseen varautuminen on asianmukaista. Hyvälaatuinen palvelu on a) vaikuttavaa ja turvallista; b) asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa ja c) hyvin koordinoitua. Muutoksen keskiössä ovat palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen – eli palvelun kyky vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten mukaan ja kustannustehokkaasti. 8 Johtaja Päivi Voutilainen, Sosiaalija terveysministeriö: Hyvän vanhuuden turvaamiseksi muutos on välttämätön ja edellyttää monia erilaisia toimia. Tämä valinta on tehtävä tietoisesti, sillä myös tällä valinnalla on sekä iäkkäisiin ihmisiin kohdistuvat että kustannusvaikutuksensa.. Muutos hyvän vanhuuden turvaamiseksi edellyttää sitä, että ymmärrämme väestön ikärakenteen muutosta ilmiönä ja sen mittaluokan. Mikäli muutosta ei tehdä, on tiedostettava se, että asiain ennalleen jättäminen on myös valinta. Laadukas palvelu ylläpitää tai parantaa iäkkään asiakkaan toimintakykyä ja lisää terveyshyötyä, mutta turvaa myös hyvän palliatiivisen ja muun hoidon elämän loppuvaiheessa. Muutoksen keskiössä on yhteinen näkemys asiaintilasta – yhteinen tilannekuva siitä, mitä tavoitellaan, millä perusteilla ja miten muutos tehdään. Palveluita järjestävän tahon on voitava vastata kysymyksiin • vaikutetaanko nykyisillä ja suunnitelluilla toimilla riittävästi iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen • onko tarjolla oikea-aikaista kuntoutusta • onko kotiin annettavien palvelujen valikko vaikuttavaksi osoitettu ja • tuetaanko omaisja läheisauttajia riittävästi. Muutos edellyttää väestön ikärakenteen muutoksen ymmärtämistä ilmiönä, yhteistä tulevaisuusnäkyä sekä tutkimusten esiin nostamien kriittisten pisteiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista
apuvälineet kotiin ja työhön, asuminen ja kuntoutus Tietoiskuissa mm. klo 9–16 (avoin kaikille) Tapahtuman järjestää: Liikuntamaan järjestää: www.apuvaline.info Perjant ain juont aa Laur a Ruohola Tors tain juont aa Pekk a Heikkinen Monipuolisesti esillä mm. klo 9–17 (vain ammattilaisille) Pe 6.11. klo 9–17 (avoin kaikille) La 7.11. hoivatyön ergonomia, kuntoutus, apuvälineiden huolto, henkilöhaastatteluja Invalidiliitto mukana messuosastolla 104, tervetuloa! Mukana Liikuntamaa täynnä vammaisurheilun lajeja! Ohjelma-areenalla: Laua ntain juon taa Jarp pi Lepp älä Apuväline-messut ja Liikuntamaa 5.-7.11.2015, Tampereen Messuja Urheilukeskus. TEHDÄÄN YHDESSÄ ESTEETÖN SUOMI Tervetulo a Apuvä line 2015 -messuille ! KIRJ AST O KAH VILA KAHVIL A RAVIN TOLA € BUSSI KIRJAST O BUSSI SISÄÄNPÄÄSY Liput 10/12 e Näkövammaiskortilla veloituksetta Vammaisen avustaja veloituksetta Ammattilaiset rekisteröitymällä ennakkoon netissä AVOINNA To 5.11
Edistyksellinen sotilasvammalaki 1948 Veljesliitto ajoi sotavammalainsäädännön uudistusta, jossa korvausperiaate ei ollut enää vamman aiheuttama ansion menetys, vaan elinkorko perustui vamman aiheuttamaan haittaan. Vertaistuki Lievemmin vammautuneet huolehtivat järjestössä vaikeammin vammautuneista. Sotainvalidit alkoivat kevään ja kesän aikana palata hoitokodeista ja sotasairaaloista takaisin siviilielämään, moni vaikeasti vammautuneena. Tiesitkö, että esimerkiksi proteesihuolto ja korjausneuvonta perustuvat pitkälti sotainvalidien tarpeisiin. 10 Kaikkiaan Suomen sodissa pysyvän sotavamman sai lähes 100 000 miestä ja naista. Elämä vammautuneena pelotti, sillä vammaisille ei siihen asti ollut tahtonut löytyä paikkaa yhteiskunnassa. 1950–60-luku Kuntoutuksen hyödyt Kuntoutus Sotavammaisia hoidettiin heti alusta asti kuntouttavalla otteella. uusi ammatti, kuntoutusta ja apua kotiin. Samalla pystyttiin jakamaan sotakokemuksia. Ryhdyttiin järjestämään ammattikursseja – vammaisuus ei voinut olla enää este työnteolle. He päättivät hoitaa porukalla omat asiansa! Syntyi Sotainvalidien Veljesliitto, joka on ollut edelläkävijä vammaisten ja vanhusten huollossa jo 75 vuotta. Edelläkävijä oli Kaunialan sotavammasairaala, jossa aloitettiin työterapia, käytännössä askartelu, jo 1940-luvun Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta Vammaisten ja vanhusten oikeuksien puolesta Teksti: Elina Ruuttila Kuvat: Sotainvalidien Veljesliitto Talvisota päättyi ankariin rauhanehtoihin maaliskuussa 1940. Ajettavat asiat ovat aina nousseet jäsenkunnan tarpeista – yhdessä on hankittu mm. Vertaistuella oli valtava merkitys henkisen hyvinvoinnin kannalta. Sotasokeiden ammattikurssi Topilaana. 1940-luku Takaisin elämään Me palaamme töihin Moni sodassa vammautunut tarvitsi uuden ammatin
Alueelliset sairaskodit Sotainvalidit tarvitsivat kuntoutustaja laitoshoitoa ympäri Suomea. Sittemmin kuntoutukseen oikeuttavaa prosenttirajaa on asteittain alennettu ja nykyään kaikki sotainvalidit ovat oikeutettuja vuotuiseen kuntoutukseen. Sotainvalidipiireihin palkattiin RAY:n tuella korjausneuvojia. 1970–1980-luku Virkeää laitoshoitoa Uusia laitoksia Vuonna 1970 sotainvalidien keski-ikä oli 54 vuotta. • Veljesliiton tärkein tavoite: saada kaikki sotainvalidit valtion korvaamien avopalveluiden piiriin.. Kuntoutus Sotainvalidien Veljesliitto 1.1.2015 • Sotainvalideja 3 910, keski-ikä 92 vuotta • Sotainvalidien puolisoita ja leskiä 10 530 • Sotainvalidien Veljesliitolla on 19 piiriä ja yli 200 osastoa. Työssä jaksaminen Vammojensa kanssa työskentelevät sotainvalidit huomasivat pian kuntoutuksen merkityksen työssä jaksamisen kannalta. Vuosikymmenelle tultaessa suurella joukolla sotainvalideja oli oikeus kuntoutukseen, mutta ei tarvittavia laitoksia. Syntyi idea koko maan kattavasta sairasja veljeskotien verkostosta. Tuhansia uusia sotainvalideja Veljesliitossa ryhdyttiin laajaan tiedotuskampanjaan, jotta myös ne, jotka eivät vielä olleet hakeneet, saisivat korvausta sotavammoistaan. 11 Vanhustyö 5 • 2015 lopulla. Avustajiksi koulutetaan pääasiassa pitkään työttömänä olleita. Veljesliitto keräsi varoja Kaunialan laajennukseen ja Kyyhkylän kuntoutussairaalan rakentamiseen. Vuodesta 2001 alkaen toimintaa on hallinnoinut Vanhustyön keskusliitto, ja palvelu auttaa myös muuta vanhusväestöä. Apua arkeen Veljesliiton avustajatoiminta vie apua sotainvalideille ja muille veteraaneille, jotka eivät saa kunnallisia avopalveluja. Proteesit kuntoon Sotien jälkeen Suomessa oli noin 6 000 amputoitua. Kodit toimivat edelleen palvellen myös muuta väestöä. 1990–2000-luku Vanhuudenhuollon vuosikymmen Neuvontapalvelu Liiton laitokset ja veljeskodit palkkasivat Valtiokonttorin rahoituksella neuvontapalvelutyöntekijöitä auttamaan sotainvalideja hakemaan heille kuuluvia etuuksia ja palveluja. Jäsenistä huolehditaan paikallistasolla. Toiminta tukee kiireettömästi veteraanien kotona selviytymistä. Korjausneuvonta Valtaosa sotainvalideista toivoi asuntoonsa jonkinlaista korjausta sekä vamman että vanhuuden asettamien haasteiden vuoksi. Pian tulivat mukaan myös fyysisemmät menetelmät: voimistelumatto, nojapuut ja erilaiset harjoitusvälineet. Veljesliitto hankki proteesioppia ulkomailta ja järjesti opetusta tekojäsenten käytöstä
Toisilla on keinoja käsitellä raskaita asioita, toiset taas ovat herkempiä. – Saattaa olla, että esimerkiksi hoitolaitoksessa oleva veteraani nukkuu levottomasti ja käy sotaa unissaan. Läheisten turvan ja jonkun, joka vie ajatukset pois sodasta, Hännikäinen sanoo. Osalla sodan raskaat muistot tunkeutuvat edelleen uniin. 12 Nyt kun tiedämme, kuinka pienestä mieli voi jo järkkyä on selvää, että sota ei voi olla vaikuttamatta ihmisen mieleen, sanoo valtiotieteen tohtori Irmeli Hännikäinen. Se kummitteli mielessä öisin, kulki vieressä päivisin ja piiskasi pahaan oloon. Haastatteluissa kävi ilmi, että selviytyminen alkoi monen kohdalla arkisista asioista. – Tavoitteena on ollut ymmärryksen lisääminen. Kesällä julkaistu teos Sota ihmisessä – totta, tarua ja unta on osa Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjulkaisusarjaa. Kirja yhdistää tietoja sodan tuhoavista vaikutuksista. Keskustelun tausta-aineistoksi tarvitaan ymmärrystä. Siinä käydään vuoropuhelua kahden asiakokonaisuuden välillä: sota ihmisessä ja ihminen sodassa. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset ovat kuitenkin selvinneet hyvin sodan muistoista, hän summaa. Mielen paineita voitaisiin purkaa keskustelemalla, Hännikäinen rohkaisee. Osalla purkamattomat tunteet näkyivät arvaamattomana käytöksenä, runsaana alkoholin käyttönä ja öisinä ”tappeluina”. Irmeli Hännikäinen on tutkinut posttraumaattisen stressihäiriön taustaa ja vaikutuksia veteraanien mieleen. Mitä alttiimpi ihminen on reagoimaan tapahtumiin, sitä herkemmin ja voimakkaammin hän ne kokee. – Toivottavasti tutkimus auttaa ymmärtämään, mitä kaikkea painajaisten taustalla voi olla. Turvan elämään loivat vaimo, perhe, asunto ja työelämään kiinnipääseminen. – Vaikka sota oli ajallisesti ohi, se oli silti läsnä. – Ihmisillä on psyykkisiä eroavaisuuksia. – Rauhan rakentamisen perusasiat olivat arkipäiväisiä. TUTKIMUS Teksti: Elina Ruutila. Sota ihmisessä ja ihminen sodassa Sota näkyy eri tavoin veteraanien ja heidän jälkeläistensä elämässä. Siitä, kuinka sota tarttuu ihmiseen, pitää vallassaan ja vaikuttaa traumana yli sukupolven, Hännikäinen kuvailee. Hän on tutkinut posttraumaattisen stressihäiriön taustaa ja vaikutuksia veteraanien mieleen. Se jätti leimansa koko kansakuntaan. Hännikäinen on hyödyntänyt laajaa lähdeaineistoa; aikaisempia tutkimuksia, kaunokirjallisuutta ja haastatteluja. Se loi koko perheeseen turvattomuutta ja pelkoa. Se tehdään kuvaamalla sodan todellisuutta ja veteraanien sotakokemuksia sekä niistä aiheutuneita traumaattisia häiriöitä, jotka saattavat olla elämän mittaisia. Arkiset asiat auttoivat Hännikäinen keskittyy teoksessa ihmiseen ja kuvaa hänen selviytymistään sodan jättämistä jäljistä. Erityisesti mies tarvitsi selviytyäkseen vaimon ja perheen ympärilleen. Kirja kertoo sodasta ihmisen kautta. Ymmärrys hoitaa Kaikki eivät kuitenkaan selvinneet yhtä hyvin
Asioista ei ylipäätään puhuttu, Hännikäinen summaa. – Isä saattoi ryypätä ja räyhätä. 09 4785 0213.. Tilaus: Sotainvalidien Veljesliitto, tarja. – Äidit kulkivat suut tiukkoina ja vaikenivat hekin. Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjuhla 18.8.2015 oli järjestön viimeinen iso juhla. Tuhannen juhlavieraan joukossa oli vielä noin 250 sotainvalidia ja 200 puolisoja leskijäsentä. Sota ihmisessä – totta, tarua ja unta, 299 sivua. Se näkyy sodan kokeneissa, mutta myös seuraavassa sukupolvessa. Hän kiitti sodassa vammautuneita heidän sinnikkyydestään: ”Sotainvalideja ja Sotainvalidien Veljesliittoa on ahkeran toiminnan ansiosta pitkälti kiittäminen siitä, ettei kaveria jätetty rauhan ajankaan oloissa.” Arvokas juhla päättyi yhdessä laulettuun Maamme-lauluun. lindholm@sotainvalidit.fi tai puh. – Nyt, kun elämä on kantanut eteenpäin, moni on kyennyt ymmärtämään vaikeaa lapsuuttaan. Selviytymisen tunne antaa turvaa. – Toivoa sopii, että tämä kulttuurinen taito säilyy sukupolvisena ominaisuutena edelleenkin. Lapsen taidoilla tilannetta ei pystytty käsittelemään, eivätkä aikuiset juurikaan ymmärtäneet lasten pahaa oloa. Sille tunteelle uskaltaa rakentaa uutta. Juhlapuheen piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Suuri ikäluokka on viimein avautunut kertomaan kokemuksistaan. Suuret ikäluokat joutuivat kasvamaan jälleenrakennuksen niukkoina vuosina. Sille tunteelle uskaltaa rakentaa uutta. Selviytymisen tunne antaa turvaa. Siten lapsiin kylvettiin yksijäämisen siemen. Monet lapset elivät perheissä, joissa isän henkiset voimavarat sota oli murtanut. 13 Vanhustyö 5 • 2015 Selviytyjiä Hännikäinen arvelee, että sota teki suomalaisista kansakuntana selviytyjiä. Mieli on puhdistunut puhumisen kautta. Kovan kautta koetussa selviytymisen opettelussa on myös hyvät puolensa. Hinta 21 euroa + postikulut 7 euroa. – Selviytyminen on voimavara tulevaisuutta varten. Se on sodan jäljiltä kalliisti hankittu, mutta siitä pitää olla ylpeä ja hyvillään, Hännikäinen sanoo
Ikääntyneet ihmiset kuitenkin koHANKE. – KÄKÄTE-projektin tuottaman tiedon mukaan ikääntyneet ihmiset suhtautuvat myönteisesti teknologisiin ratkaisuihin ja ovat valmiita kokeilemaan laitteita, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus, Tarja Rantee sanoo. KÄKÄTE-projektissa tehtiin paljon hyvää työtä ja saatiin arvokasta tietoa siitä, miten ikääntyneet ihmiset suhtautuvat teknologiaan, miten he käyttävät sitä ja millaisia ajatuksia heillä on siitä. Hankkeen kehittämistyössä keskitytään olemassa olevan teknologian, palveluiden ja osaamisen hyödyntämiseen ikääntyneiden ihmisten kotona asumiseen arjen apuna. Kotona asumisen turvaa arkisen teknologian avulla Kotiturva-hanke toimii 2014 päättyneen KÄKÄTE-projektin jalanjäljillä. 14 Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuvat: Kotiturva-hanke ja Herttakaisa Kettunen Kotiturva-hanke edistää ikääntyneen ihmisen kotona asumisen valmiuksia ja turvallisuutta sekä tukee toimintakykyä ohjaamalla teknologian käyttöön ottamista ja käyttöä, jotta ikääntynyt ihminen voi asua kotona mahdollisimman pitkään. – Käyttöön otettuna teknologia auttaa ikääntynyttä ihmistä päivittäisessä arkielämässä, tukee ja edistää toimintakykyä ja parantaa kotona selviytymistä, hankkeen projektipäällikkö Tarja Rantee toteaa. Siinä kehitetään uusi valtakunnallisesti sovellettavissa oleva toimintamalli teknologian käytön ohjaukseen. Kotiturva-hanke – Polku turvalliseen kotona asumiseen Kotiturva-hanke on Vanhustyön keskusliitossa 2015-2017 toteutettava Rahaautomattiyhdistyksen tukema kehittämishanke
Tältä pohjalta on tarkoitus lähteä kehittämään toimintamallia ja siihen pohjautuvaa valmennusta erityisesti korjausneuvojille ja kotihoidon ihmisille, hän kuvailee. Kotiturva-hanke: Yhdistää • ikääntyneitä ihmisiä ja teknologiaa • ikääntyneiden ihmisten kanssa toimivia ammattilaisia ja muita toimijoita Kehittää • kotona asumista tukevia palveluja • ikääntyneiden ihmisten ohjausta Vahvistaa • tiedollista ja taidollista ammatillista osaamista teknologiassa • teknologian käyttöä ja sen käyttöön ottamista – Olemme tutustuneet KÄKÄTEprojektin materiaaleihin ja erilaisiin tutkimuksiin, käyneet älykodeissa tutustumassa ja olleet mukana kotikäynneillä. Henkilökunta, asiakkaat ja omaiset tarvitsevat tästä tietoa lisää, jotta teknologiasta ei synny negatiivisia käsityksiä ja odotuksia. Tämä tapahtuu moniammatillisella yhteistyöllä ja ohjausta kehittämällä. Pilottikaupunkina toimii Mikkeli. Toimintamalliin sisällytetään erilaisia työkaluja ikäteknologian käyttöön ottoon ja käyttöön niille ikääntyneille, jotka haluavat arkeensa apua teknologiasta. Lisäksi kehitetään työkaluja kotihoidon ammattilaisille teknologian ohjaukseen ja opetukseen. – Lisäksi kuntalaiset hyötyvät hankkeesta ja saamme tätä kautta näkyvyyttä vanhustyön kehittämiseen. Kotikäynneillä nähtyä ja opittua Alkutilanteen kartoittamiseksi hankkeessa on ensin tehty muun muassa kotikäyntejä ikääntyneiden ihmisten koteihin erilaisten teknologian parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Hyvinvointiteknologiaa tarvitaan Vuoden 2016 puolella hankkeessa testataan toimintamallia ja sitä, miten uudenlainen ohjaustapa toimii, ja millaisia kokemuksia siitä saadaan. Tarja Rantee kertoo, että ikääntyneiden arkeen on perehdytty Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien mukana, Mikkelin kaupungin hyvinvointija teknologia yksikön työntekijöiden ja palveluneuvon sekä kotihoidon työntekijöiden kanssa. – Ajatuksena on, että asiakaskäynneillä olisikin tiimi eli korjausneuvoja ja kotihoidon työntekijä ja he katsoisivat kokonaisuutta yhdessä. Kotiturva-hankkeelta Niina Kaukonen odottaa uusia ajatuksia, mahdollisuuksia ja lisää osaamista sekä teknologian kehittämiseen positiivista imagoa. – Kotiturva-hankkeen ideana on, että teknologiaa pyritään saamaan arkeen ja arjen käyttöön niin, että ikääntyneet ihmiset käyttäisivät teknologiaa jatkossakin. Mikkelin kaupungin vammaisja vanhuspalveluiden johtaja Niina Kaukonen kertoo, että turvateknologia ja sen kehittäminen on Mikkelin yksi painopistealue. Vanhuspalvelujen työntekijät pitivät käytössä olevaa ikäteknologiaa kiistatta hyödyllisenä ja turvallisuutta lisäävänä. Lisäksi haluamme laajasti verkostoitua ja Vanhustyön keskusliitolla on laajaa osaamista ja asiantuntijuutta. 15 Vanhustyö 5 • 2015 kivat, ettei heillä ole riittävästi tietoa erilaisista ratkaisuista. Kotiturvassa työskentelevät projektipäällikkö Tarja Rantee (oik.) ja projektisuunnittelija Pauliina Kinnunen.. – Hyvinvointiteknologiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän turvaamaan kotona asumista ja tuomaan turvallisuutta
Palvelut on järjestettävä niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Kauden teemana on Tavoitteellista toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Palvelujen kilpailutuksissa pääasiallinen valintaperuste ei siis saa olla halvin suoritehinta.. • Sosiaalija terveyspalvelujen hankinnoissa ja kilpailutuksissa on huomioitava yleishyödyllisten järjestöjen yhteiskunnallinen ja alueellinen merkitys palvelutuotannossa. • Palvelujen kokonaislaatu ja vaikuttavuus tulee olla keskiössä. Keskusliiton visiossa painotetaan, että keskusliitto on arvostettu toimintamallien kehittäjä, järjestötoiminnan edistäjä ja valtakunnallinen vanhuspoliittinen vaikuttaja. Mahdollinen ylijäämä käytetään iäkkäiden ihmisten hyväksi. Liittokokouksen julkilausuma 21.8.2015 Järjestöillä on pitkät perinteet ja osaamista etenkin ennaltaehkäisevän ja vertaistoiminnan järjestämisessä sekä uusien toimintamallien kehittämisessä. Järjestöt ovat keskeinen kotimainen palvelutuottaja. • Palvelusetelin käyttöä on laajennettava asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteuttamiseksi. Kokouksessa hyväksyttiin kolmivuotissuunnitelma vuosille 2016–2018. Asiakkaalla on oikeus saada palvelusetelin käyttöön ja valinnan tekemiseen ohjausta ja neuvontaa. Niille on tärkeää toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Niiden rooli ihmisten tarpeiden tunnistamisessa tulee ottaa osaksi sote-rakenteiden kehittämistä. Palvelusetelin arvo on määritettävä niin, että se on iäkkään ihmisen kannalta riittävä. Palveluiden järjestämisessä tulee lähtökohdaksi asettaa iäkkään ihmisen kuuleminen ja hänen yksilölliset tarpeensa. • Paikallista yhteistyötä on vahvistettava kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan turvaamiseksi. • Julkinen valta turvaa ikääntyneille kansalaisille riittävät sosiaalija terveyspalvelut. Keskusliiton tehtävänä on vanhuuspoliittinen vaikuttaminen, jäsenjärjestöjensä tukeminen, ohjausja tukitoiminta ikääntyneiden ihmisten auttamiseksi, kehittämisja tutkimustoiminta sekä näitä palvelevat tukirakenteet. 16 Liittokokous vahvisti keskusliitolle uuden mission ja vision. Liittokokous edellyttää kunnilta ja sosiaalija terveyspalveluista päättäviltä tahoilta, että Teksti ja kuva: Leena Valkonen Laatu ja vaikuttavuus vanhuspalvelujen keskiöön Vanhustyön keskusliiton jäsenistö kokoontui kaksipäiväiseen liittokokoustapahtumaan, joka pidettiin Helsingissä Suomen kansallismuseossa 20.–21.8.2015. Liittokokous antoi kokouksessaan julkilausuman. Liitto toteuttaa omaa vanhustyötä myös omistamansa VTKL-palvelut Oy:n kautta
Siedettävissä olevassa maailmassa totuus on olemassa, mutta siellä on eri vaihtoehtoja, joista valinnat tulee tehdä. Vuoropuhelu ja yhteistyön kulttuuri on ihan keskeisin pirullisen ongelman ratkaisu ja se vaatii myös aikaa, Heinonen kiteytti. Keskusliiton jäsenistöön kuuluu noin 340 ikääntyneiden ihmisten hyväksi toimivaa kansalaisja kansanterveysjärjestöä sekä vanhustyötä toteuttavaa yhdistystä tai säätiötä. Jäsenistön seminaaripäivän antia Jäsenistön yhteisen seminaaripäivän avasi valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Organisaation ulkopuolelta tulevat virtaukset vaikuttavat enemmän kun organisaatio itse. Liittokokous pidetään joka kolmas vuosi. 17 Vanhustyö 5 • 2015 Puheenjohtajisto jatkaa tehtävässään Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana jatkaa ylijohtaja, YTT Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana VTT Markku Lehto. Vanhat toimitatavat eivät toimikaan, ja ihmetellään, miksi ei saada asioita aikaan, vaikka on halu päästä teenpäin. Kaikkien toimijoiden, joilla on jokin keskeinen rooli suhteessa käsiteltävään ongelmaan, pitäisi istua alas yhteiseen pöytään, märitellä ongelma ja sitten käydä keskustelua, mihin voidaan yhdessä sitoutua. On kyse todellisesta kriisistä, jolloin on pakko toimia, jotta selviytyy. Heinonen siteerasi aluksi valtioneuvos Riitta Uosukaista, joka on sanonut, että siitä on lähdettävä liikkeelle, missä ollaan. Pirullinen ongelma Olli-Pekka Heinonen nosti myös esiin pirullisen ongelman käsitteen. Vanhustyön keskusliiton omassa strategiatyössä käytetään Snowdenin nelikenttäanalyysiä. – Oikeasti on hyvä pysähtyä organisaatiossa ja miettiä, missä ollaan, mikä on tilannekuva ja suunta mihin haluaa mennä. Heinonen totesi, että nämä kaikki todellisuudet voivat tapahtua samanaikaisesti ja painopiste on siirtynyt Tiedetään-laatikosta kohti Monimutkaista laatikkoa. Päätöksiä ei synny ja mikä tärkeintä muutoksia ei synny. – Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet, organisaatiot ja johtamiskulttuurin toimintatavat on rakennettu Tiedetään laatikkoon, nyt kuitenkin toimitaan Monimutkaisessa maailmassa. Snowdenin toimintaympäristöjä kuvaavan nelikentän otsikkoina ovat Totuus, Siedettävissä oleva maailma, Monimutkainen maailma ja Kaaosmaailma. – Osa on sote-ongelmassa ollut ratkaisemassa sosiaalija terveydenhuollon integraatiota, osa ihmisistä on ollut ratkaisemassa kunnallisen ja valtakunnan hallinnon kysymyksiä ja osa on ollut ratkaisemassa julkisen talouden kestävyysongelmaa. Organisaatiolta tämä vaatii parhaiden asiantuntijoiden etsintää vaihtoehtojen tekemiseen ja punnitsemiseen. Tärkeää on, että määritellään ongelma, koska se on jo iso osa ratkaisua. Kaaosmaailmassa ollaan tekemisissä tulipalo-ongelman kanssa. Paneelikeskustelussa aiheena muutos Toiminnanjohtaja Satu Helinin luotsaamassa paneelikeskustelussa aiheena oli mm. – On olemassa tiettyjä edellytyksiä sille, mitä tarvitaan kun lähdetään ratkaisemaan Pirullisia ongelmia. sote-uudistus, uuden hallitusohjelman painopisteet sekä järjestöjen asema sote-palveluissa. Heinonen perusti esityksensä brittiläisen professorin David Snowdenin nelikenttämalliin, jossa kuvataan teoreettisia toimintaympäristöjä. Jos tehdään päätös A, ei tiedetä seuraako asiasta B vai C. Kyse ei ole siitä, mitä tiedetään, silloin ei analysoida tai kokeilla asioita, vaan toimitaan. Hän pohti puheessaan päätöksenteon ja johtajuuden haasteita alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskustelijoina olivat johtaja Päivi Voutilainen sosiaalija terveysministeriöstä, sosiaalija terveysasioista vastaava johtaja. Pirullisen ongelman keskeinen piirre ei ole itse ongelma, vaan se, miten ongelma määritellään. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana jatkaa ylijohtaja, YTT Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana VTT Markku Lehto. Esimerkiksi sote-keskustelussa on monta eri näkökulmaa. Liiton valtuustoon valittiin 24 jäsentä varajäsenineen, jotka edustavat liiton laajaa jäsenkenttää kautta Suomen. Monimutkaisessa maailmassa syy ja seuraussuhteet eivät ole selvillä ja muutoksia on paljon. Jos nyt tehdään näin, siitä seuraa tällaisia asioita. Totuus-maailmassa totuus tiedetään, muutoksia on melko vähän ja syy ja seuraussuhteet ovat selkeitä ja niitä voidaan ennakoida. Ei ole ihme, ettei ole löytynyt yhteisiä ratkaisuja, kun on eri käsitys siitä, mikä ongelma on. Tämä on vaikea prosessi, jokainen joutuu luopumaan omastaan, että päästään yhdessä eteenpäin
Voutilainen viittasi myös hallitusohjelmassa esillä olevaan yhteiskunnan palvelulupaukseen, että määriteltäisiin se, mistä julkinen valta vastaa ja mikä on ihmisen omalla kontolla. Kuntaliiton Tarja Myllärinen mainitsi, että korvaan särähtää, kun puhutaan sosiaalipuolesta ja terveyspuolesta. Keskeistä on se, miten johdetaan asiakkaan palvelujen kokonaisuutta, että se olisi mahdollisimman ehyt. Päivi Voutilaisen mukaan sote-integraatio edellyttää toimintatapojen muutosta, uudenlaista yhteistä tekemistä. On sanottu, että arvoilla ei ole enää merkitystä, vain rahalla, Lemmetyinen totesi. Samoin hän oli huolissaan pienten palvelutuottajien roolista ja mahdollisuuksista kilpailutuksissa. Ihmisen hyvinvointia tulee tukea arjessa. Myllärinen totesi, että väestön ikääntyminen nostaa vääjäämättä iäkkäiden ihmisten määrää. Elisa Pilli-Sihvola nosti esiin järjestöjen huolen, millä pystytään rahoittamaan ja ylläpitämään vapaaehtoistyötä ja kansalaistoimintaa yhä tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa. Pienellä, arvopohjaisella yhdistyksellä tai säätiöllä ei ole mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa, jossa hinta on määräävä tekijä. Myös vapaaehtoistyö tarvitsee koordinointia ja varoja. Näin iäkäs ihminen voisi paremmin suunnitella tulevaisuuttaan, ennakoida ja varautua. Jos saadaan meidät tekemään, käyttämään esimerkiksi sähköisiä palveluja, se vapauttaa resurssia muualla. Sotea tehdään asiakkaan paremman palvelun vuoksi. Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitosta, toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen Kalliolan Setlementistä ja toimitusjohtaja Elisa Pilli-Sihvola Hoivia Oy/ Hämeenlinnan Sisälähetys ry:stä. Kuka tekee sitten esimerkiksi etsivää työtä ja löytää syrjäytyneet vanhukset. Miten saada näkyväksi se työ, jota vapaaehtoisvoimin tehdään. Molempien tulee olla samalla puolella eli asiakkaan puolella. Timo Lemmetyinen kantoi myös huolta kolmannen sektorin tulevaisuudesta kilpailutusten keskellä. Lisäksi järjestöpäivässä kuultiin SOSTEn lakimies Anneli Pahtan esitys koskien järjestön luottamusjohtoa strategisten valintojen ja päätösten tekijänä, johtava lakimies Juha Myllymäki Suomen Kuntaliitosta pohti hankintalakiuudistusta järjestöjen näkökulmasta ja Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorela valotti uutta säätiölakia. Jotta tilanteesta ja avuntarpeesta selvitään, on vahvistettava omaehtoisuutta ja tehtävä se, mitä voi tehdä ilman ammattilaisia. VARSINAINEN JÄSEN Yhteisö VARAJÄSEN Yhteisö Anne Heikkilä Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry Satu Mäkinen Pyhtään Mäntyrinne ry Tellervo Jokinen Joutsenon vanhustentaloyhdistys ry Eeva-Liisa Marttinen Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Riitta Rahko Nummelan Kaarikeskussäätiö Leena Luhtanen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Leenamaria Keipilä Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö Marja Arffman Savonlinnan Hopearanta ry Taina Mäensivu Helsingin Seniorisäätiö Anni Lausvaara Yrjö ja Hanna-säätiö Sanna Mäkinen Lahden vanhusten asuntosäätiö Olli Lehtonen Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry Kirsti Rantala Jyränkölän Setlementti ry Tuija Saarelainen-Stark Rovalan Setlementti ry Esa Hirvonen Imatran Palvelutaloyhdistys ry Minna Rosenback Ravimäkiyhdistys ry Anne Juntti SALVA ry Tarja Koivisto Kankaanpään Palvelukotiyhdistys ry Pilvi Heiskanen Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Raimo Laine Naantalin Vanhusten Tuki ry Hannu Koskinen Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö Mailis Salmi Hoitoja kuntoutuslaitosten liitto ry (Hokuli) Mauri Kuivanen Parkanon Rantakoto ry Sirkka Ohtonen Kajaanin Arvola-koti ry Seija Leppälehto Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Hülya “Hissu” Kytö DaisyEläkeläiset ry Tiina Rauhalaakso Kauhajoen Vanhaintuki ry Riitta Paasivuori Mikkelin Sateenkaari ry Tapio Soini Savonlinnan Seudun Vanhustentaloyhdistys ry Seppo Pulkkinen Lieksan Vanhaintaloyhdistys ry Kaarina Huhtaniska Ilvola-säätiö Leena Korhonen Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Minna Salminen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset r y Esa Pekkarinen Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry Kyllikki Pyykkönen Suomussalmen Vanhustentaloyhdistys ry Hannele Kojo Savonlinnan Iltakoti ry Outi Keinänen Karungin Palvelukoti ry Teija Halttu Palvelukotiyhdistys Aarnenpiha ry Päivi Lappi Kuurojen Liitto ry Ansa Holm Suomen Luustoliitto ry Hannu Partanen Eläkeläiset ry Hanna Mattila Suomen Parkinson-liitto ry Annika Toivoniemi-Matsinen Eläkeliitto ry Päivi Kyyrö Kristillinen Eläkeliitto ry Birgitta Kangas Gamlakarleby Åldringsvänner rf Heidi Wallius-Virkkula Finlands Svenska Söndagsskolförbund rf Carola Aspholm-Backman Fruntimmersföreningen i Helsingfors rf Annika von Schantz Sjuksköterskeföreningen i Finland rf VTKL:n valtuuston jäsenet ja varajäsenet vuosiksi 2015–2018. Pienten järjestöjen toiminta on uhanalaista ja se vaikuttaa myös vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Jos Raha-automaattiyhdistyskin tukee vain isoja toimijoita, pienten kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet kapenevat entisestään
19 Vanhustyö 5 • 2015 KAMPANJA Tukea lainsäädännöstä ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohteluun puuttumiseen Ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohtelun vastaista kansainvälistä kampanjapäivää, Kätketyt äänet, vietettiin Suomessa kesäkuussa 10 kerran. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Suvanto ry. Helsingissä pidetyssä juhlaseminaarissa nostettiin esiin lainsäädännön keinoja puuttua kaltoinkohteluun
Luku ei ole millään tavoin pieni. yli 60 vuotias nainen Suomessa on kärsinyt viimeisen 12 kuukauden aikana väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Siihen sosiaalihuoltolaki ja ns. Laadukas palvelu ja hyvä hoito Sosiaalineuvos Hanna Ahonen Valvirasta pohti puheenvuorossaan kaltoinkohtelun ilmenemistä palvelujen piirissä ja miten niitä pyritään ehkäisemään lainsäädännöllä. Sosiaalihuoltolaki nostaa esiin samat käsitteet, palvelun on oltava laadultaan hyvää ja asiakkaan on saatava hyvää kohtelua ilman syrjintää, hänen Ikääntyneisiin kohdistustuvan väkivallan ehkäiseminen ja avun tarjoaminen tulisi olla tiivis osa kunnan vanhuspalvelujen kokonaisuutta.. Ensimmäiset valtakunnalliset turvakotien laatusuositukset THL on julkaissut alkukesästä 2013 ja niissä painotetaan, että turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille ja että ikääntyneiden erityistarpeet on huomioitava. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lähtee siitä, että asiakkaan on saatava laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää, eikä hänen ihmisarvoaan loukata ja vakaumusta ja yksityisyyttään kunnioitaan. On olemassa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja potilaslaki. Meillä on eri tavoin koottua tietoa tästä ilmiöstä, mutta varmaankin haastavampaa on arvioida, miten peruspalveluissa kyetään tunnistamaan ja vastaamaan avun tarpeeseen. Ikääntyneisiin kohdistustuvan väkivallan ehkäiseminen ja avun tarjoaminen tulisi olla tiivis osa kunnan vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Laaduukuus on sellainen käsite, jossa mukana on asiakkaan kokemus, miten asiakas kokee palvelun. Ei ole mitenkään helppoa ottaa näitä asioita käsittelyyn, se vaatii osaamista ja ammattiaitoa ja koeteltujen menetelmien tuntemista jotta tässä asiassa onnistutaan. Tutkimuksemme mukaan kotona asuvista joka 4. Ikääntyvien kanssa työskentelevillä tulisikin olla osaamista tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteet. 20 Juhlaseminaarin avannut johtaja Marja Vaarama Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta totesi puheessaan, että ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta perheissä ei ole marginaalinen, mutta se on vaiettu ilmiö. Palvelua suunniteltaessa otetaan huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli tulkkausmahdollisuudella. Tavoitteena on riskien varhainen tunnistaminen ja tuki. Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen tulisi kuulua osaksi kunnan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakkaan tilanteen arviointia kaikissa palveluissa. Palvelu voi olla teknisesti hyvää, mutta jos se ei vastaa asiakkaan tarpeeseen, se ei ole laadukasta. Vaikka prosenttiluku on pieni, niin väestöstä se on määrällisesti kuitenkin suuri. Vuonna 2013 alueellisessa terveys ja hyvinvointitutkimuksessa THL tutki lähisuhdeväkivallan kokemista viimeisen 12 kuukauden aikana. Henkistä väkivaltaa on kohdannut joka viides suomalaisnainen, joka väestöön suhteutettuna tarkoittaa noin 140 000 naista. Vanhuspalvelulain 15 pykälä velvoittaa palvelutarpeen selvittämiseen ja osana tätä palvelutarpeen selvittämistä tulee selvittää myös lähisuhdeväkivalta ja muu väkivallan uhka. Myös vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että palvelujen oltava laadukkaita, asiakkaan tarpeisiin nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Riskitekijöiksi mainitaan kaltoinkohtelu ja lähisuhdeja perheväkivalta tai sen uhka. vanhuspalvelulain (viralliselta nimeltään Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista) sekä uuden sosiaalihuoltolain tuomat mahdollisuudet kaltoinkohtelun vähentämisessä. Lainsäädännöstä tukea kaltoinkohtelun ehkäisyyn Marja Varaama nosti puheessaan tarkasteluun ns. vanhuspalvelulaki pyrkivät antamaan välineitä, tietoa ja aseita, Vaarama mainitsi puheessaan. Palvelujen tulee olla mahdollisimman paljon sellaisia, joita asiakas haluaa ja jotka vastaavat hänen omia tarpeitaan. Tiedämme myös, että laitoksissa tapahtuu kaltoinkohtelua ja laiminlyöntejä, Vaarama huomautti. Lakia tukevassa laatusuosituksessa on suosituksena, että kunnan palveluvalikoimassa on oltava kohdennettuja toimenpiteitä riskiryhmille. Tässä tutkimuksessa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden osuus 65 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 1,4 %. Myös turvakotipalveluille ollaan luomassa omaa säädöspohjaa ja turvakodit antavat tulevaisuudessa apua myös ikääntyneille henkilöille väkivaltatilanteissa
Osa arvokasta ja omannäköistä elämää on edellytys, että pysyy päättämään omista asioistaan. 21 Vanhustyö 5 • 2015 Kätketyt äänet Ikääntyneiden kaltoinkohtelun vastaista kansainvälistä kampanjapäivää vietetään vuosittain 15.6. Niitä ei voi lakiin kirjoittaa, vaan ne ovat asioita, jotka käsitellään ja toimintatapa muodostetaan yksiköiden omassa työkulttuurissa. Laitetaan istumaan tuoliin aamulla ja laitetaan pöytä eteen ja otetaan illalla pois, eikä tätä kyseenalaisteta. • Laiminlyönti, hoivavelvollisuuden laiminlyönti tai hoivaamisesta kieltäytyminen.. • Taloudellinen ja aineellinen väkivalta, jolla tarkoitetaan vanhuksen varojen tai omaisuuden laitonta tai epäasiallista käyttöä tai riistoa. Palvelussa lähdetään ensisijaisesti liikkeelle asiakkaan edusta. Asiakkaan kohtelu kulttuurinen kysymys Kun puhutaan asiakkaiden kohtelusta, on kysymys toimintakulttuurisista asioista, totesi Hanna Ahonen. Juhlaseminaarin kaikki puheenvuorot ovat katsottavissa Youtuben kautta hakusanalla Kätketyt äänet.www.youtube.com. Uudessa sosiaalihuoltolaissa tulee voimaan ilmoitusvelvollisuus, jos työntekijä tai muu henkilö huomaa tai saa tietoonsa epäasiallista käytöstä tai kohtelua ympäristössään. Tai muistathan miten kävi, kun menit viimeksi vessaan. vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Tällöin yksikössä on käynnistettävä toimet ja ilmoitettava ilmoittajalle mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Sitten on myös rauhoittavat lääkkeet ja psykososiaalinen rajoittaminen. Esimerkiksi sanotaan, ethän mene ulos, kun siellä on liukasta. Suomen Kätketyt äänet -kampanjan valtakunnallisessa työryhmässä ovat mukana Helsingin yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmenia, Kirkkohallitus, Naisten linja, Poliisiammattikorkeakoulu, Raiskausja kriisikeskus Tukinainen, Suomen Geronomiliitto ry, Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer ry, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Svenska pensionärsförbundet r.f, Terveydenja hyvinvoinnin laitos, Vanhustyön keskusliitto ry ja Valvira. Joskus fyysinen rajoittaminen on perusteltua, mutta siitä pitää olla asianmukaiset päätökset kirjattuna ja prosessi sovittu ja asiakas mukana päätöksenteossa. Hankaluuksia tuo, kun ei pysty itse ilmaisemaan asioitaan. Kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon. Sekin on yksilöllinen asia, miten ihminen haluaa tulla kohdelluksi. Ensisijaisesti palvelun laatua ja sisältöä valvotaan omavalvonnan kautta, josta on annettu erilaisia ohjeita ja määräyksiä. Asiakaslaissa on huomioitu muistutusmenettely, jos asiakas on tyytymätön palveluun. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä palvelulaitoksissa julkisesti nähtävillä, ja siitä tulee käydä ilmi, miten omavalvonta toteutetaan ja miten hyvä laatu on määritelty. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. • Seksuaalinen väkivalta, jolla tarkoitetaan kaikenlaista muuta kuin suostumukseen perustuvaa seksuaalista kontaktia. Muistutuksen teko yksikköön on joskus koettu hankalaksi, pelätään, että siitä alkaa kiusaaminen. Ympärivuorokautisen palvelun piirissä rajoittamistoimet ovat hankalia kysymyksiä. • Henkinen ja emotionaalista väkivalta, jolla tarkoitetaan henkisen tuskan aiheuttamista tai väkivallal ja uhkaamista. Miten sitten palveluja valvotaan. Jos toiminnassa on turhia rajoitteita, se on kaltoinkohtelua ja voi olla jopa väkivaltaa, Ahonen huomautti. Lähisuhdeja perheväkivallan viisi kategoriaa • Fyysinen väkivalta, jolla tarkoitetaan kivun tai vamman aiheuttamista, fyysistä pakottamista ja fyysisesti tai kemiallisesti aiheutettua vapaudenriistoa. Monesti rajoittamista perustellaan turvallisuudella, mutta se voi muodostua myös varmuuden vuoksi toimenpiteeksi. On vaikea määritellä millainen on laadukas kosketus tai puhetapa
Taidemuseossa on pidetty työpajoja, joissa mm. Työpajatoimintaa pystyttiin käynnistämään taidemuseossa Taiteen edistämiskeskuksen Uudenmaan taidetoimikunnalta saadun apurahan avulla. 22 Teksti: Leena Valkonen Kuva: Keravan taidemuseo Keravan taidemuseossa kokeilevia kuvaa ja liikettä yhdistäviä työpajoja ikäihmisille Keravan taidemuseo on lähtenyt kehittämään hyvinvointipalveluja uusille asiakasryhmille. kaikki Keravan kaupungin vanhuspalvelujen päivätoiminnan asiakkaat yhteensä 75 henkilöä. Tutkitusti taide sinällään tuottaa hyvinvointia niin sen tekeminen kuin katsominen ja kokeminen. Mietimme miten saisimme liikkeelle myös uusia kävijäryhmiä ja siitä alkoi työpajojen kehittäminen vanhuksille, muistisairaille ja mielenterveyskuntoutujille, kertoo museolehtori Laura Kauppinen Keravan taidemuseosta. Toiminta on ollut osallistujille maksutonta. Työpajoissa on käyty syysja kevätkaudella 6-8 hengen ryhmissä ja mukana on ollut kaksi kaupungin päivätoiminnan ohjaajaa avustamassa ryhmäläisiä. – Ajatus kuvalähtöisistä työpajoista lähti liikkeelle mietteestä, miten museo voisi avautua entistä laajemmin eri yleisöille ja osallistua hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. ikääntyneet ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat ovat saaneet tutustua taideteoksiin uudella tavalla liikkeen ja mielikuvaharjoitteiden kautta. TOIMINTAMALLI. Mukaan kutsuttiin mm
Kuvalähtöisten työpajojen harjoitteet lisäksi rohkaisevat liikeilmaisuun ja vahvistavat kehon tuntemusta etenkin sellaisilla henkilöillä, joilla on jo toiminnan rajoitteita tai toimintakykyä haittaavia sairauksia. 23 Vanhustyö 5 • 2015 Keravan taidemuseon yhteistyökumppaniksi tuli Tanssiteatteri Sivuun Ensemble, jota johtaa tanssija teatteritaiteilija Ninni Perko. Olemme iloisia siitä, että saimme apurahan ja kaupungin vanhuspalvelujen päivätoiminnan asiakkaat pääsivät mukaan tähän kokeiluun, Laura Kauppinen sanoo. – Lähdimme työpajoissa ennakkoluulottomasti hakemaan erilaista tapaa kokea kuvataidetta liikkeen ja mielikuvaharjoittelun pohjalta. – Työpajoissa käytettiin myös kosketusta, jokainen henkilö tuli kosketetuksi. Liikkeen ja kosketuksen voimasta voi mielikuvituksessa päästä vielä niille alueille ja kokemuksiin, joihin ei enää muuten pääsisi. Pajoissa on ollut mukana rollaattorilla kulkevia ikäihmisiä, muistisairaita ja mielenterveyskuntoutujia. Ninni Perkon mukaan tärkeää oli myös keskustelu. Haasteena on ollut se, että monet päivätoiminnan asiakkaat ovat jo varsin liikuntarajoitteisia, mutta tuttu kuljettaja on auttanut vanhukset, rollaattorit ja pyörätuolit perille. Liikkeen, musiikin ja taideteosten kautta lähdimme eri paikkoihin esimerkiksi saarimaisemaan. On hämmästelty, että ihanko meitä varten tällaista on järjestetty. Jokaista kuunneltiin ja jokaiselle annettiin aikaa sanoa. Ja todella upeaa olisi, jos taideja kulttuurilaitokset suuntaisivat nykyistä enemmän toimintaa ja tapahtumia myös ikääntyneille ihmisille. Työpajojen menetelmät sovellettiin aina ryhmäkohtaisesti. Kuvalähtöiset liiketyöpajat aloitettiin taidemuseossa syksyllä 2014. – Työpaja syventää aina näyttelykokemusta ja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia taideteosten tulkintaan. Myös muistisairaat ovat selvästi nauttineet tilanteista. Kehon liikkeellä myötäiltiin omaa mielikuvamaisemaa huojumalla, kurottamalla ja erilaisilla muilla käsiliikkeillä. Museo ja taidelaitos mahdollistajana Museon rooli on mahdollistaja, on tärkeää, että voi kokeilla ideoita ja löytää uusia kanavia, joilla voi tukea esimerkiksi ikäihmisten hyvinvointia, museolehtori Laura Kauppinen sanoo. Isoa on se kiitollisuus, mitä ryhmäläiset toivat esiin kokemuksistaan. Taiteen kokemus, vaikkapa taideteoksen katsominen, on aina yksilöllistä. Mielikuvaharjoitteet auttavat liikkumaan Ryhmiä ohjanneella tanssija teatteritaiteilija Ninni Perkolla, jolla on laaja kokemus yhteisöllisistä taiteen työmenetelmistä. Päivätoiminnan vanhukset tyytyväisiä Keravan päivätoiminnan asiakkaat ovat kokeneet olevansa onnekkaita, kun pääsivät mukaan tähän työpajatoimintaan, sanoo ohjaaja Mia Louhelainen. Toivomme, että jonkinlainen pajatoiminta voisi jatkua myös tulevaisuudessa. – Kun pajoja on seurannut, niin on ollut aivan mahtavaa nähdä, mitä yksittäiset hetket voivat saada aikaiseksi. – Meillekin asiakkaat usein sanovat, että on viikon kohokohta, kun pääsee mukaan päivätoimintaan. Hyvää mieltä on lisännyt se, että parin tunnin pajajakson jälkeen on päälle juotu pullakahvit. Silmät kertovat paljon ja kun käsi nousee tekemään liikkeitä ja tavoittelemaan jotakin, mitä henkilö juuri sillä hetkellä kokee ja näkee, se on todella pysähdyttävää, hän lisää. ”Parasta on ollut se kun mennään porukalla yhdessä, se on sinällään jo iso juttu.” Iäkkäille ihmisille tulee antaa mahdollisuuksia kokea ja kokeilla erilaisia asioita.. On ihanaa, kun ihminen katsoo silmiin ja voi aistia kipinän, joka hänessä syttyy kokemastaan. Kaikki ovat lähteneet mielellään mukaan, vain aivan muutama asiakas kieltäytyi mahdollisuudesta. – Parasta on ollut se kun mennään porukalla yhdessä, se on sinällään jo iso juttu. Kulttuuri ja taide ovat selvästi virkistäviä kokemuksia. Iäkkäille ihmisille tulee antaa mahdollisuuksia kokea ja kokeilla erilaisia asioita. Jokainen osallistuja sai kertoa oman mielikuvansa ja ajatuksensa esillä olevasta taiteesta. Kokemukset työpajoista ovat olleet siksi hyviä, että niiden jatkaminen nostetaan keskusteluun. Silmät suljettuna jokaiselle piirtyy omat maisemansa ja tunnelmansa sekä muistonsa. Taidemuseoon tulo on koettu, että tämä on hienoa, päästään paikkaan, jonne ei enää itse tule lähdettyä. Kuljetukset hoituivat invataksilla, jonka projekti tarjosi. Liikunnalliset harjoitteet on koettu kiinnostavina, on puheltu, että tehtiin tanssiteatteria. Ja toki pajakäyneistä on riittänyt juteltavaa monta kertaa pajakäynnin jälkeenkin. Mia Louhelainen kokee itse saaneensa taidemuseon pajatoiminnasta uusia eväitä sovellettavaksi päivätoiminnan sisältöihin. – Kun ollaan oman kokemuksen kanssa tekemisissä, liikuttaa se aina jotain ihmisen sisällä, tulee ajatuksia, mielipiteitä ja vuorovaikutusta. Keskeistä on ollut myös yhteisöllisyys, ryhmän kanssa yhdessä tekeminen ja toiminen
– Riksapyörän sähköavun voi laittaa päälle kun polkeminen käy raskaaksi. 24 Idean riksapyöräkyydeistä keksi tanskalainen Ole Kassow ja se on levinnyt jo 18 maahan. Eräs puhumaton muistisairas alkoi puhua pyöräretken aikana. – Tanskassa riksakyydeillä huomattiin kuntouttavia vaikutuksia vanhuksiin ja he saavat ulkoilusta mielen virkistystä. Lisäksi pyörien kyytiin saatiin vapaaehtoisia avustajia Mummon Kammarista. Aloitteen asiasta tekivät Pyöräliitto ja Tampereen polkupyöräilijät ry. Tunnuslause ”Oikeus tuuleen hiuksissa” kiteyttää toiminnan idean. Tampereen kaupunki ja Tampereen polkupyöräilijät kouluttivat riksapyörien ajajiksi 17 vapaaehtoista ja 17 Koukkuniemen henkilökunnan joukosta. Vapaaehtoisia ajajia löytyi Tampereen polkupyöräilijöistä ja kaupungin Liikuntaluotseista. Ajajilla on omat kypärät, Pilvi Tuomainen sanoo. Suuremmassa nopeudessa ajoviima voi paleltaa. Suomessa Tampere ehti ensimmäisenä tilata Tanskasta kaksi riksapyörää ja aloittaa toiminnan. Riksakyyti tilataan netistä Riksakyytiä voivat saada Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat ja esimerkiksi maahanmuuttajat. Polkijan jalkojen pitää kuitenkin liikkua jotta sähkö avustaa. Koukkuniemen henkilökunta tilaa kyydit netin ajanvaTeksti: Pirjo Lääperi Kuvat: Tiina Puputti, Reijo Laamanen Oikeus tuuleen hiuksissa Pyöräluotsit ajeluttavat asukkaita Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Kuski ei voi vain istua kyydissä ja vihellellä, Maria Luosto kertoo. Halutessaan kyydittävä saa käyttää pyöräilykypärää. – Ajettaessa pyörän miellyttävä ajonopeus on noin kahdeksan kilometriä tunnissa. Monet vanhukset ovat pyöräilleet nuorempina ja riksakyyti tuo mieleen muistoja, Tuula Lepistö kuvailee. Kaupunki hankki vanhainkotiin kaksi riksapyörää ja Pyörällä kaiken ikää -toiminta alkoi kesäkuussa kun henkilökuntaa ja vapaaehtoisia koulutettiin riksapyörien ajajiksi. Kuva: Tiina Puputti TOIMINTAMALLI
Kääntyminen vaatii ison tilan ja sitä piti harjoitella. Viimeisellä kerralla opeteltiin riksapyörän ajamista Koukkuniemen pihalla ja Tammelan alueella. Kukkien tuoksua ja laineiden liplatusta Toimittajakin saa kokeilla riksapyörän kyytiä. Tanskasella on kokemusta vanhusten hoidosta kun hän hoiti muistisairasta äitiään kotonaan viiden vuoden ajan. JärvelVapaaehtoinen pyöräluotsi Pekka Tanskanen harjoittelee riksapyörällä ajoa Koukkuniemen vanhainkodin pihassa. Pihan asvaltin epätasaiset kohdat keikuttavat riksaa vähän. rausjärjestelmän kautta, josta näkyvät polkijoiden ajovuorot. – Riksapyörä on tukeva ajaa. Ajelu on tuulahdus elävää liikuntaa, Tanskanen toteaa. Luonto hehkuu alkukesän vihreyttä ja linnut laulavat. Vapaaehtoisten riksakuskien koulutus kesti kolme iltaa. Riksan kyydissä tunnen auringon lämmön ja lempeän tuulen, joka tuo kesän tuoksuja. Aluksi esiteltiin vapaaehtoistoiminnan periaatteita, koska osa ajajista oli uusia. Tekisi mieli jäädä katselemaan rantaa pidempäänkin, mutta ajokoulutus jatkuu käännöksen harjoittelulla ja palaamme lähtöpaikalle, jotta seuraavat pyöräluotsit pääsevät kokeilemaan ajamista riksalla. Kyydissä istuvat Pilvi Tuomainen ja Jaana Ylänen. Pidempiä pyöräretkiä hän ei tee enää. Pyöräluotsi polkaisee riksan vauhtiin. Ohjeita toiminnan käynnistämiseen löytyy nettisivulta www.pyorallakaikenikaa.fi. Pyöräluotsin lisäksi kyytiin mahtuu kaksi ihmistä, jotka pääsevät kokemaan tuulen hiuksissaan. Muut käyttäjät voivat tilata kyydin ottaa yhteyttä Tampereen kaupungin kulttuurija liikuntapalveluihin. Ajeluita tehdään päivittäin noin kello 9-20 välillä, lounastaukoa lukuun ottamatta. Kyydistä poistumiseen kömpelö matkustaja tarvitsee vähän apua. Ensin on löydettävä rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit. Kahden hengen istuin tuntuu tukevalta ja turvavyöt kiinnitetään ennen lähtöä. Jos uusia pyöriä hankitaan, toimintaa laajennetaan. Hän asuu Tampereella ja tämä tuntui eläkeläiselle sopivalta ja mielekkäältä vapaaehtoistyöltä. Riksakyyti tuntuu miellyttävän tasaiselta, vauhti on sopivan leppoisa maisemien katseluun. Kyytiläiset painavat noin 160 kiloa, joten polkeminen ylämäkeen tuntuu raskaalta, mutta silloin sähkö auttaa. – Riksapyörällä ei ajeta niin kovaa, että tuuli tuivertaisi tukkaa. Asvaltilla pyörä kulkee sopivasti, hiekalla raskaammin. Mutkan jälkeen näen kukkivia syreenipensaita ja nenään tulvahtaa kukkien tuoksu, joka vaihtuu kohta omenankukkien tuoksuun. Koukkuniemen fysioterapeutti opasti kuinka ikäihmisiä avustetaan pyörän kyytiin. Hän pyöräilee lähinnä asiointimatkoja ja ajaa joskus mökilleen 25 kilometrin päähän. Nyt eteen avautuu Näsijärvi ja laineet liplattavat rantaan. Kuva: Reijo Laamanen. Omalla paikkakunnalla Pyörällä kaiken ikää -toiminnan voi aloittaa kuka tahansa, joka tuntee asian tärkeäksi. Pyörällä kaiken ikää -toiminta Pyörällä kaiken ikää -toiminnan ideana on tarjota kyytejä riksapyörällä kaikille, jotka itse eivät pysty pyörää polkemaan. Pyöriä ajavat koulutetut pyöräluotsit. Ohitamme pihan rakennuksia ja näemme metallisen kalaveistoksen. 25 Vanhustyö 5 • 2015 tä puhaltava tuuli hivelee hiuksia. En ole ennen ajanut sähköavusteisella pyörällä. Sähköavusteisen pyörän ajaminen oli myös monille uutta. Kuvittelen olevani vanhainkodin asukas, joka on ollut koko talven sisällä ja pääsee nyt ulkoilemaan. Riksapyörä on turvallinen ja vakaa, eikä se kaadu. Tuulahdus elävää liikuntaa Pekka Tanskanen tuli pyöräluotsikoulutukseen kuultuaan siitä vaimoltaan. Hiekkatiellä riksa kulkee tasaisesti ja hiekan rahina kuuluu pyöristä. Teemme pienen kierroksen Koukkuniemen vanhainkodin puistomaisella piha-alueella. Riksan ajovuoroista tulee atk-lista, johon voi ilmoittautua ajovuoroihin ja Tanskanen aikoo ajaa muutaman kerran kuukaudessa
laitteisiin, teknologiaan ja Facebookiin tutustumista, sähköpostin käytön harjoittelua, tietopaketin valokuvien sommittelusta ja vertaisohjaamisesta. Kurssiohjelma oli monipuolinen sisältäen mm. 26 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Kouluttajina toimivat Jouni Ukkonen Työväen Sivistysliitosta sekä Margit Granberg ja Riikka Aminoff Eläkkeensaajien Keskusliitosta. Opastajina tulevat toimimaan vertaisohjaajat, jotka tekevät opastuksen vapaaehtoistyönä. Lisätietoja: www.verkostavirtaa.fi Teksti: Riikka Aminoff Kuva: Riikka Aminoff Pohjois-Karjalassa saadaan Verkosta virtaa! Verkosta virtaa! -hankkeen on tarkoitus auttaa ehkäisemään ikääntyneiden syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta. Hankkeessa työskentelee kaksi henkilöä, projektipäällikkö Margit Granberg ja projektisihteeri Riikka Aminoff. Osallistujia yhdisti halu oppia lisää tietokoneista, tekniikasta ja netistä. Kurssilaisista mielenkiintoisimmat aiheet olivat tablettitietokoneisiin tutustuminen, yleiskatsaus laitteisiin ja teknologiaan sekä Verkosta virtaa! -hankkeen nettisivuihin tutustuminen. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Verkosta virtaa! on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kolmivuotinen (2015–2017) valtakunnallinen tietotekniikkaa ikääntyneille opastava hanke. Verkosta virtaa! -hankkeen valtakunnalliset vertaisohjaajakoulutukset järjestetään Rajaniemessä, Virroilla. Verkosta virtaa! -hanke kuuluu RAY:n Eloisa Ikä -ohjelmaan, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto. EKL Ve rko sta virtaa! Verkosta virtaa! -hankkeen vertaisohjaajien pilottikurssin kurssilaisia. Lomakeskus Huhmari, toukokuu 2015.. Vertaisohjaajakoulutusta pilotoitiin toukokuussa Keväällä Pohjois-Karjalassa järjestettyyn vertaisohjaajien pilottikoulutukseen osallistui 30 vertaisohjaajaa. Opastajaksi halukkaille Verkosta virtaa! -hanke tarjoaa maksuttomat verkko-oppaan vertaisohjaajakoulutukset. Ikääntyneitä opastetaan tietokoneiden ja sähköisten palvelujen käytössä. Ensimmäisen koulutuksen ajankohta on 2.-4.11.2015 ja toisen koulutuksen 4.-6.11.2015. Verkosta virtaa! yhteistyön voimalla Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Invalidiliitto ja Työväen sivistysliitto TSL. Margit ja Riikka suunnittelevat ja koordinoivat koulutuksia, tapahtumia ja viestintää. Hankkeella on kaksi kohderyhmää: yli 65-vuotiaat henkilöt, jotka eivät aiemmin ole käyttäneet tietokonetta, ja yli 65-vuotiaat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet
Olen tyytyväinen, että tätä kysyttiin. Lähetämme jokaiselle kohderyhmään kuuluvalle henkilökohtaisen kutsukirjeen info-tilaisuuksiin. (Navigaattorilla.) Esittelemme Maria Kuikan kanssa hyvin lyhyessä ajassa kyhättyä, mutta kuitenkin ainakin itsemme vakuuttanutta suunnitelmaa laukaalaisten ikääntyneiden toiminnalliseksi hankkeeksi. Eikä tämä ollut ainoa info-tilaisuus. Taitaa olla jopa hellettä. Eikä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminenkään näytä enää ollenkaan utopistiselta tavoitteelta. Osallistumisilmoituksen täytti kolmessa infotilaisuudessa noin 240 kohderyhmään kuuluvaa. Vedän esiin monivärisen tarvekartoituksen, jonka mukaan noin 70 % alueen kohderyhmästä olisi kiinnostunut osallistumaan hankesuunnitelman mukaiseen toimintaan. Markkinoinnin voisi sanoa onnistuneen. 16.4.2015 Laukaan kirkonkylä, Sarahovi Apua! Väkeä tunkee Laukaan infotilaisuuteen arviolta 160 henkilön verran. Syksyllä aloitamme uuden toiminnan 21 ryhmälle. Ansaitusti. Hän onnistuu vakuuttamaan rekrytiimin 61 hakijan joukosta ja saa projektityöntekijän paikan. Oon vapaa mut villiks kai matkaa viel Ja päivät on pidenneet Eläköön elämä, eloisa ikä On siistii vanheta. Toiminnanjohtaja Vesa Sinervä kuvailee, miten liikkeelle lähdettiin avustushakemuksesta. Kesällä pidämme virkistyskävelyjä ja aloituskahvitilaisuuksia. Toimintaan tulee kuulumaan liikuntaa, kulttuuria monessa muodossa, viriketoimintaa, yhdessäoloa, asiantuntijavierailuja, tapahtumia, nettisovellusten käyttöä ja kaikkea muuta, mitä ryhmät itse keksivät. Toivomme todella, että saisimme tämän hankkeen avulla lisättyä mielekkyyttä laukaalaisten ikääntyneiden arkeen. 6.2.2015 Laukaa, Lievestuore Tiina Ahonen jännittää oven takana vuoroaan työhaastatteluun. Lisäksi teemme aktiivista verkostoitumistyötä hankkeen alussa. Tarina alkaa RAY-talolta Espoosta. – Oletteko selvittäneet, millainen tarve tällaiselle toiminnalle alueella on. Tietoisuus siitä, että olemme osa VTKL:n koordinoimaa laajempaa valtakunnallista hanke-verkostoa antaa meille niin hyvän taustatuen, että uskallamme hypätä ”Hankkeiden Amazonin” iloiseen virtaan, jossa moni toimija näyttää jo posket punaisina polskivan. 27 Vanhustyö 5 • 2015 26.5.2014 Espoo Kuuma, vaikka autossa on ilmastointi. fi/projektit Teksti: Vesa Sinervä Kuva: Tiina Ahonen Laukaan Eloisat polkaisivat toiminnan käyntiin vauhdikkaasti Lievestuoreen palvelukeskusyhdistyksen ”Osallistuva ikäihminen – mielekäs arki” käynnistyy Eloisa ikä -ohjelman osahankkeena. Olemme nyt siinä hetkessä, jolloin alkuvaiheen työ tiivistyy kahvintuoksuiseksi tunnelmaksi, jossa puheensorina täyttää huoneen, pullat katoavat hymyileviin suihin ja hanketyöntekijät yrittävät epätoivoisesti saada äänensä kuulumaan ihmisjoukon keskellä. (ote projektin Luovan Siiven tuotoksesta) Lisätietoja: www.palvelutalomannikko. Massapostitus. Liikenteenohjaaja luovuttaa eikä enää tiedä, pitäisikö nauraa vai itkeä. Laukaan kirkonkylän infotilaisuudessa tavattiin tuttavia.. – Miten olette ajatelleet saavuttaa kohderyhmän. Ray:n päämaja Espoosta löytyy vaivatta
tietoa saamelaiskulttuurisidonnaisista tavoista ja merkityksistä vanhustenhuollossa, työskentelyvälineitä toimintaan, mm. Utsjoen eri kylillä on järjestetty pienryhmätoimintaa, joissa sisältönä on ollut musiikki, muistelut, käsillä tekeminen, liikkuminen ja luonto. jektityöntekijän asiantuntemusta muistiasioissa, sillä se on auttanut muistisairaiden lisäksi myös läheisiä ja omaishoitajia. valokuvia ja tarinoita muistelutilanteisiin perinteisistä elinkeinoista, töistä, vaatetuksesta ja luontoon liittyvistä asioista vuodenkierron mukaisesti, saamenkielisiä sanontoja hoitotilanteisiin, tietoa muistisairaan kohtaamiseen liittyvistä asioista. Sata valokuvakorttia Jo nyt on valmiina lähes sata valokuvakorttia. Uusien hyvien käytäntöjen toivotaan jatkuvan, vaikka Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva kolmivuotinen hanke vuoden 2015 lopussa päättyykin. Asiakaspalautteita muistisairaan sanoin: – Muistelutyö antaa voimia. Muitogiisa työkalupakki omaisille ja hoitajille Hankkeen tavoitteena ollut kulttuurisensitiivisen työkalupakin kokoaminen muistisairaan itsensä, omaisten ja hoitohenkilökunnan tueksi on toteutunut. Kohderyhmä on rohkaistunut ja aktivoitunut. Vasta SámiSosterin Muittohallat-hankkeessa kehitettyjen saamenkielistä ja -kulttuurista vuorovaikutusta tukevien menetelmien avulla on aikaansaatu muutosta. 28 SámiSosterin Utsjoella toteuttamassa Muittohallat – muistutella -hankkeessa yhteistyö kunnan saamenkielisen kotipalvelun, seurakunnan ja kunnan avohuollon kanssa on ollut alusta asti tiivistä, kertoo projektityöntekijä Marketta Vuolab. Kuvassa SámiSosterin Ristenrauna Magga (vas.) ja Marketta Vuolab esittelevät hankkeen tuottamia materiaaleja SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen Tuula Niemeläiselle.. Tapaamisissa on lämmin ja arvostava tunnelma. Se sisältää mm. Muuten ei tulisi tavattua muita, yhteiset tapaamiset auttavat jaksamaan. Toimintamuotoja ovat lisäksi olleet kotikäynnit ja muistityöpajat, myös omaisille ja hoitajille, ja kaikille avoimet tapahtumat. Muitogiisa eli työkalupakki on tulossa SámiSoster -yhdistyksen verkkosivuille. Tärkeänä on pidetty proTeksti ja kuva: Tiina Hailla Saamelaisen muistisairaan arjen apu Saamelaisten keskuudessa muistisairaus on ollut tabu. Kehitettäessä kulttuurisensitiivisiä työmuotoja saamelaisten muistisairaiden arjen avuksi on lähtökohtana pidetty ihmisten omia voimavaroja, vahvuuksia ja elämänkokemusta. Kaikkia osapuolia hyödyttävää työtä Keväällä 2015 yhteistyökumppaneille tehdyssä kyselyssä kävi selkeästi ilmi, että Muittohallat-toiminta on tukenut ikäihmisten arkea, kotona asumista ja aktivoinut sosiaaliseen kanssakäymiseen. Muistisairaan, hänen lähipiirinsä ja hoitohenkilökunnan arkea helpottavat kuvat tulevat tarpeeseen muuallakin Suomessa, sillä noin puolet maan 7000:sta saamelaisesta asuu saamelaisalueen ulkopuolella
”Tavallaan tällainen lähestymistapa on samalla paluuta sosiaalityön juurille; katutyöhön ja diakoniatyöhön, jossa palvelua tarjotaan lähellä ihmistä ja apu viedään suoraan heidän kotiinsa ja sen lähiympäristöön. Tulokset ovat lupaavia vaikka työ on vasta alussa, myös erilaisia kehittämiskohteita on jo tunnistettu. Säätöillä on kaksi matalan kynnyksen toimipistettä, joiden toimintaan on osallistunut 1 310 ikäihmistä. Vilkas ensimmäinen toimintavuosi Ensimmäisen toimintavuoden aikana löytävä työ on tavoittanut Turussa yhteensä 156 ikäihmistä, joiden luokse on tehty noin 400 kotikäyntiä. Aikaa, päätä ja sydäntä -julkaisussa avataan löytävän työn taustaa, esitellään palvelun ydinkohdat, palvelun kulkua ja kuvataan tuloksia, joita työmenetelmällä saavutetaan. Muunneltujen esimerkkitapausten kautta piirtyy tarkempi kuva ikääntyneiden arjesta ja tuen tarpeista. sanoo projektipäällikkö Ulla-Maija Nikula. Siksi tämä julkaisu on tehty, kertoivat Löytävä-hankkeen projektityöntekijät Piia Halla, Oskari Orvasto ja Saija Rahunen julkistamistilaisuudessa kesäkuussa 2015. Julkaisun sanoin (s. Siinä ei mikään säry.” 24-sivuinen julkaisu sisältää ikäihmisten tarinoita, kuvauksia siitä, mitä neljän seinän sisälle kätkeytyy. Valmiista julkaisusta iloitsevat Löytävä-hankkeen työntekijät Piia Halla (vas.), Saija Rahunen ja Oskari Orvasto.. 19): ”Ei aina ajateltaisi niin kauhean pitkään ja perusteellisesti. Vanhustyötä konkreettisella ja käytännönläheisellä otteella Hankkeessa tehdään tiivistä moniammatillista yhteistyötä järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä ikääntyneiden ja syrjäytyneiden löytämiseksi ja palvelujen piiriin saattamiseksi. Kokeillaan, annetaan ideoiden hersyä ja synnytetään vipinää. Teksti ja kuva: Tiina Hailla Aikaa, päätä ja sydäntä – Löytävä työ ikäihmisten arjen tukena Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa turkulaisessa Fingerroosin säätiön Löytävä-hankkeessa kehitetään löytävän vanhustyön toimintamallia. Ihmiset haluavat kuulla löytävän työn kokemuksista, tarkemmin itse palvelusta ja siitä, kuinka löytävä työ auttaa. Muutos vaatii rohkeutta Kuvaamalla avoimesti löytävän työn kehittämisen haasteita eloisat hanketyöntekijät haluavat rohkaista muutokseen; suuntana vähemmän hoitokeskeisyyttä ja enemmän kokonaisvaltaista tukemista ja asiakkaan kuuntelemista. Löytävä työ on kertomus toivosta ja siitä, kuinka yksinäisyys voidaan murtaa. Kokemuksia ensimmäisestä hankevuodesta on koottu Aikaa, päätä ja sydäntä -julkaisuun. Keväällä 2014 vauhdikkaasti käynnistynyt toiminta on herättänyt suurta kiinnostusta ammattilaisten keskuudessa. Kuvauksissa kohdataan tavarapaljouden keskellä elävä Enni, ystävätoimintaan osallistuva Pauli ja monia muita. 29 Vanhustyö 5 • 2015 Ikääntyneiden parissa tehtävä löytävä työ on koko sen rakennusvaiheen ajan herättänyt runsaasti kiinnostusta eri puolella Suomea
Pirkon pakina Tämän lehden teemana on tulevaisuuden rakentaminen. Aikakautemme tuottaa uutta ja parasta olisi saada mahdollisimman erilaista kokeilua liikkeelle. Autokauppias myi maatalousyrittäjälle autoa, jonka perushinta oli tosi halpa. Se on paradoksi itsemääräämiselle, jota lakia eduskunta sorvannee syksylle. Siis katseen voi myös kääntää retrohenkisesti vaikkapa kolmenkymmenen vuoden takaiseen ja etsiä sieltä hyviä ja yhä kantavia ajatuksia ja päivittää ne. Tiedän, että vaativaa hoitoa tarvitaan, mutta ei siitä vanhus itse päätä, vaan usein henkilökunta ja kunta sekä joskus omainenkin on mukana päättämässä. Vuorokaudessa on monta tuntia aikaa olla yksin ja yhteisöllisen hengen löytyminen tuottaisi vanhukselle lisäturvaa ja virikettä. Tämä aikakausi on jo opettanut, että historiasta, koetusta elämästä löytyy yhtä lailla tulevaisuuden ennusteita. Vanhusta kuitenkin juoksuttaa öisin! Entä muut palvelut, vesilasi, ulkoilutus jne. Voisiko vanhustenhuollon yleinen missio olla: TUOTTAA VANHUKSILLE HYVIÄ HETKIÄ. Tällä tavoin voisi ainakin tietoisesti määritellä omaa vanhuuttaan. Lakikin tähän velvoittaa. ja sai lehmän hinnan kaksinkertaiseksi. Tiedämme vanhusten määrän ja osaamme arvioida hoivan määrää ja laatua. Yhtä lailla olisi hyvä tehdä ajoissa hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Vanhusikäisiä tämä hinnoittelu ahdistaa, kun olemme tottuneet kokonaisvaltaisempaan huolenpitoon. Hoitaja pitää huolta kolmesta viiteen vanhuksesta. On korkea aika asettaa ideariihiä ja toteuttaa aivomyrskykeskusteluja uusien hoitoja hoivaideoiden kehittämiseksi ja näistä ideoista sitten kehkeyttää hyviä malleja. Haasteeksi näen myös sen, että tehostettu hoito -käsite saisi uuden nimen. Tämä tuotteistaminen toimii nykyään vanhustenhuollossa. Kyläyhteisöt ovat oiva ratkaisu, mutta vaativat pitkäaikaista suunnittelua ja valmennusta. Vanhusten perhehoidosta tulee hyviä kokemuksia: se on vanhukselle inhimillistä, kun on pienempi ryhmä ja voi osallistua perheen arkeen ja se on maksajalle edullista. Yhtä lailla muutaman vanhuksen palkkaamat hoitajamallit yleistyvät ja sopivat hyvin kaupunkioloihin. Uutta ajattelua kaivataan. Tuttavani luettuaan kesän iltapäivälehtiä, tokaisi, että hänen koko eläkkeensä menisi yöllisiin vessareissuihin, kun hinnoittelu oli lehtien mukaan 15 e/ kerta. 31 Vanhustyö 5 • 2015 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Neuvotteluissa ilmeni, että kaikki lisävarusteet (pyyhkimet, ilmastointi, väri jne.) nostivat auton hinnan melkein kaksinkertaiseksi. Kun sitten autokauppias vuorostaan halusi ostaa samaiselta karjatalousyrittäjältä lehmän, pani farmari lehmän perushinnan alas, mutta hinnoitteli erikseen sitten automaattipyyhkimet (häntä ja silmäripset) lisävärin (ruskea-valkoinen lehmä) etuja takajarrut (neljä sorkkaa) ym. Jokaisen vanhusikää lähestyvän kannattaisi ajoissa miettiä, miten haluaa tulla hoidetuksi ja missä. Jäljelle jäävät kuitenkin tulevaisuutta suuresti ohjaavat kysymykset taloudellisista resursseista ja yleisestä vanhuspoliittisesta ilmapiiristä ja asenteista. Kotona elävien vanhusten yhteisöllisten toimintamallien kehittely on ilmassa ja tosi kiireellistä yksinäisyyskokemusten torjumiseksi. Hoidon laatu edellyttää toki jatkuvaa seurantaa niin kuin muissakin hoidoissa pitäisi olla. Ajatusmallina on toki hyvä nähdä, mistä kustannukset tulevat, mutta sovellustapoja tulee yhä etsiä. Esimerkiksi työelämän pelisääntöjen osalta tämä on jo oivallettu. Katseet suunnataan eteenpäin, mutta onpa vaikea ennustaa, mitä tapahtuu kymmenen vuoden sisällä. Mallit voi testata käytännön kautta ja yhdistää niihin toiminnallista tutkimusta ja kehittää tutkimusten kautta toimintaa vanhusten hyväksi. Itse kohderyhmää – meitä – ei saisi jättää pois keskustelijoiden joukoista. Sain kerran loistavan esimerkin tuotteistamisen ideasta. Osittain teknologia ja tuottavuusajattelu vievät asioiden pilkkomiseen ja erillishinnoitteluihin. Historia toistaa itseään viiden, kolmenkymmenen ja viidenkymmenen vuoden jaksoissa. Katse eteenvai taaksepäin. Palvelukodissa on peruspakettihinta ja lisäpalvelut on hinnoiteltu erikseen
Hoitaja koki helpottavana, kun hänen ei tarvinnut Henkilökohtaisen budjetin kokeilu omaishoidon tuessa Sitran Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä -avainalueen hankkeet ovat edistäneet ja tukeneet ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja arjessa selviytymistä. Sitran ja Tampereen kaupungin Henkilökohtainen budjetti -hankkeessa kokeiltiin vuoden 2014 aikana henkilökohtaista budjettia 17 ikäihmisten omaishoitoperheissä. Vaikka henkilökohtaista budjettia kokeiltiin ikäihmisten omaishoitoperheissä, on mallista tarkoitus tehdä sellainen, että sitä voidaan käyttää myös muissa palveluissa ja eri ikäryhmille. Palveluista koettu hyöty oli konkreettinen, kun palvelut oli itse voinut valita. Näin perheen elämänlaatu ja hoidettavan kyky asua kotona paranivat oleellisesti Perheet käyttivät henkilökohtaista budjettia enimmäkseen samoihin palveluihin, joita he olivat alkuun tilanneet. Käytetyimpiä palveluita olivat siivouspalvelut sekä jalkahoitajan tai hierojan palvelut. Henkilökohtainen budjetti siirtää vastuuta palveluista sekä niiden hankinnasta ja hallinnasta asiakkaalle itselleen. Koonnut Sitran Henkilökohtaisen budjetin kokeilu Tampereella -selvityksen pohjalta Herttakaisa Kettunen HANKE. Hankkeessa nähtiin mahdollisena, että ilmalämpöpumpun asennustyön osuus voitaisiin kustantaa perheen henkilökohtaisen budjetin avulla. Esimerkiksi erään perheen hoidettavalla oli muiden sairauksien lisäksi vaikea sydänsairaus, jota kesän kuumuus heikensi entisestään. Sitran tavoitteena onkin kannustaa kansalaisia ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Budjetin käyttökohteiksi nousivat myös erilaiset kylpyläja kuntoutuslomat, joiden käyttö lisääntyi kokeilun loppuvaiheessa. Budjettia ei ollut mahdollista muuntaa rahaksi eikä sillä voinut ostaa kulutushyödykkeitä. Perhe tiedustelikin mahdollisuutta hankkia hoidettavan asuntoon ilmalämpöpumppu, joka helpottaisi hoidettavan vointia. Omaishoitaja osti ilmalämpöpumpun ja tilasi asennuksen. Henkilökohtainen budjetti on uudenlainen tapa järjestää kunnallisia palveluita, mutta vaatii sekä työntekijöiltä että kuntapäättäjiltä innostusta ja kehittämisen halua. 32 Henkilökohtainen budjetti tuo palveluiden järjestämiseen joustavuutta ja taloudellista hyötyä, kun asiakas valitsee itse palveluntuottajan ja hankkii palvelut itselleen sopivana ajankohtana (ennaltaehkäisevä palvelutarjonta). Kokeilun kuluessa havaittiin, että perhe käytti budjettia toistuvasti vain tiettyihin tarpeisiin. Tavoitteena oli lisätä omaishoitoperheen itsenäisyyttä sekä tukea jaksamista perheelle merkityksellisillä tavoilla. Muutos herättää pelkoja nykyisen tilanteen heikentymisestä. Kokeilussa haluttiin korostaa sitä, että ihmiset itse tietävät, mikä heille parhaiten sopii ja auttaa heitä jaksamaan arjessa. Se on uudenlainen tapa järjestää kunnallisia palveluita, mutta vaatii sekä työntekijöiltä että kuntapäättäjiltä innostusta ja kehittämisen halua. Yksi omaishoidon vapaapäivä vastaa 100 euron palveluseteliä tai maksusitoumusta. Kokeilun aikana perheillä oli mahdollisuus muuntaa omaishoidon lakisääteiset vapaat henkilökohtaiseksi budjetiksi, jonka käyttötavan perhe sai itse päättää. Onnistuakseen henkilökohtainen budjetti vaatii vahvan asiakasja palveluohjauksen roolin eritoten palvelun alkuvaiheessa. Henkilökohtainen budjetti edustaa laaja-alaista muutosta palvelujen tuottamisessa kuntalaisille. Lisäksi Sitra myönsi erillistä tukea kokeiluun osallistuneille perheille 200 euroa kuukaudessa. Henkilökohtainen budjetti paransi elämänlaatua Henkilökohtaisen budjetin hyöty tuli parhaiten esiin niistä kokemuksista, jotka paransivat perheiden elämänlaatua ja helpottivat arjessa selviytymistä. Asunnon ilmanvaihto parani jo seuraavalla viikolla. Omaishoitajien virkistyspäivillä perhe sai vertaistukea ja virkistyä. Kunnan rooli oli taustalla tukea ja auttaa perhettä
Olemme kehittäneet uudenlaisia tietokoneella ja älylaitteella käytettäviä harjoitusohjelmia muistin ja aivojen toiminnan edistämiseksi. Tampereella vuonna 2014 toteutetussa hankkeessa luotiin henkilökohtaisen budjetin toimintamalli omaishoidon tukeen ja kokeiltiin sitä käytännössä. Asuntoautossa kulkivat mukana tarvittavat hoitovälineet, ja sillä pystyi tauottamaan matkan riittävin väliajoin. Lomilla nousi esiin myös uutta ymmärrystä hoidettavan toimintakyvystä. Lainsäädännön tulisi huomioida asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet nykyistä paremmin ja kannustaa kansalaisia huolehtimaan hyvinvoinnistaan monipuolisesti. Muistisairaus oli tullut hiipien ajan myötä, ja siihen oli mahdollisesti sopeuduttu ilman, että puolisossa tapahtuvia muutoksia olisi huomattu. Tampereen kokeilu piristi myös paikallisten pienten palveluyritysten toimintaa. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto vaatii toimivia neuvontaja tukipalveluita. Toisaalta saatettiin myös kokea paluuta entisaikojen hyviin päiviin. Miina Sillanpään Säätiön hankkeiden tavoitteena on muistisairaiden henkilöiden mielekkään ja aktiivisen arjen edistäminen. Niiden toimintaa voi ja kannattaa harjoittaa. Aivot tarvitsevat haasteita voidakseen hyvin ja säilyäkseen toimintakykyisinä. 33 Vanhustyö 5 • 2015 VALOA JA VIRTAA AIVOTREENISTÄ! Aivojen toiminta on keskeinen osa hyvinvointia. Nykyinen verolainsäädäntö tulkitsee rahana annettavan tuen veronalaiseksi tuloksi. Henkilökohtaisen budjetin kehittäminen Suomen oloihin sopivaksi edellyttää kokeilulainsäädäntöä, todetaan Sitran selvityksessä Henkilökohtaisen budjetin kokeilu Tampereella.. Ohjausta tarvitsevat niin asiakkaat kuin palveluiden tuottajat ja työntekijät. Valinnanvapaus auttaa itsenäiseen elämään Henkilökohtainen budjetti tarjoaa monenlaisille asiakkaille tuloista riippumatta vapauden valita oman terveytensä hoitamiseen liittyviä sosiaalija terveyspalveluita. Kokeilussa selvisi, että asiakkaiden tarpeet ovat moninaisia ja henkilökohtaista budjettia käytettiin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen usein eri tavoin. Kuntien kustannuksia voidaan vähentää henkilökohtaisen budjetin avulla, kun esimerkiksi omaishoitaja pääsee hankkimaan juuri omaan ja omaisensa tilanteeseen sopivia hyvinvointia edistäviä palveluja. Vastuu omasta budjetista antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita sellaisia palveluita, jotka auttavat häntä elämään itsenäistä elämää ja toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Nyt nämä harjoitukset ovat maksutta kaikkien käytettävissä: www.miinasillanpaa.fi/aivotreeni Yhteinen sävelja Muistiluuri-hankkeistamme voit lukea lisää verkkosivuiltamme. Se myös mahdollisti vierailun etäällä asuvan tyttären luo. www.miinasillanpaa.fi selitellä puolison outoa käytöstä. Vieras ympäristö toi esiin hoidettavan todellisen tilanteen ja avuntarpeen. Perhe, joka oli aktiivielämässään tehnyt paljon lomamatkoja autolla, päätti vuokrata asuntoauton henkilökohtaisen budjetin avulla
VAHVIKE. Kaivattu ja kysytty aineistopankki Tällaista aineistopankkia on vanhustyössä kaivattu ja kyselty pitkään, sanoo aineistopankin suunnitellut ja sitä ylläpitävä suunnittelija Outi Mäki Vanhustyön keskusliitosta. Siponkosken mielestä on hienoa, että Vahvike sopii käyttöön niin pitkän linjan ohjaajille kuin vasta-alkajille. Ja koska Vahviketta päivitetään koko ajan, niin voin luottaa siihen, että tieto on uutta ja ajantasaista, sanoo Silva Siponkoski. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Helsingin Seniorisäätiö Vahvike – Innostavaa aineistoa ryhmäja viriketoimintaan Keskusliiton uusi palvelu Vahvike -aineistopankki avattiin vuoden 2015 alkupuolella osoitteessa www.vahvike.fi. Vahvikkeesta on poimittu oppaaseen ideoita ja vinkkejä siitä, mitä kaikkea voi tehdä ja järjestää eri juhlapyhinä, Siponkoski kertoo. Aineiston sisältö on koettu kiinnostavana ja aineistopankilla on ollut runsaasti käyttäjiä. Se on tarkoitettu kaikille iäkkäiden ihmisten parissa toimiville ammattilaisille, vapaaehtoisille, omaisille ja senioreille itselleen. On paljon hoitajia, joilla on ollut halua virikkeistää hoivakotien arkea, mutta ideoiden ja menetelmien metsästys on vienyt heiltä kohtuuttomasti aikaa. – Tapakulttuuriopas jaetaan henkilökunnan sähköpostiin, Hilkka-asiakastietojärjestelmään ja tulostetaan kunkin yksikön seinälle. Aineistopankin sisältöjä käytetään palvelutaloissa, hoivakodeissa ja senioritaloissa yhteisen toiminnan ohjaamiseen ja suunnitteluun. – Vahvike on niin laaja, että kun sinne menee, niin aineistoista löytyy hyvinkin nopeasti vinkkejä esimerkiksi ryhmätoimintaan. Vahvikkeesta löytyy vinkkejä erilaisen ryhmätoiminnan järjestämiseen. Vapaaehtoistyön suunnittelija Silva Siponkoski Helsingin Seniorisäätiöstä kertoo, että Seniorisäätiössä Vahviketta on käytetty muun muassa niin sanotun tapakulttuurioppaan tekemiseen. 34 Vahvike tarjoaa monipuolista aineistoa erilaisten ryhmien ja kerhojen ohjaamiseen. – Viriketoiminnan suuri merkitys on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. – Tapakulttuurioppaaseen on listattu kaikki Seniorisäätiön taloissa vietettävät juhlapyhät ja tapahtumat. Jokaiselle löytyy tietoa. Samalla tuomme esille Vahviketta ja sen monipuolisia sisältöjä henkilökunnalle, sijaisille ja opiskelijoille
Sen laatikoista löytyy monenlaisia sosiokulttuurisia menetelmiä ja ideoita. Myös Vahvikkeen kirjastoon kannattaa tutustua. – Ota Vahvike käyttöön ja lähetä rohkeasti Ota yhteyttä -linkin kautta uusia ideoita, korjausja lisäysehdotuksia! kannustaa Outi Mäki lopuksi. tekstin koossa on otettu huomioon myös iäkkäät käyttäjät ja vertaisohjaajat. Aineistopankissa on laaja kuvapankki selostusteksteineen ja linkkeineen ja mm. ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ TILAA APUVÄLINEET HELPOSTI VERKOSTA! www.omaarki.fi Laadukkaat liikkumisen ja arjen apuvälineet suomalaiselta asiantuntijalta. – Toiveissa on, että jossakin vaiheessa pankkia voitaisiin laajentaa myös pelillisyyden suuntaan. Outi Mäki sanoo, että monen muistisairaan pyrkimys päästä hoivakodista ulos vähenee, kun hänelle järjestetään mielenkiintoista seurattavaa ja mielekästä tekemistä. Kuin apteekkarin lipasto Vahvike on kuin apteekkarin lipasto. Vahvikkeesta voi poimia itselleen ja ohjattavalleen sopivat ja toimivat ideat. Sieltä löytyy perinnetietoa, teemapäiviä, näihin sopivaa jumppaa ja askartelua sekä linkkejä kuvapankkiin, kirjallisuuteen ja asiantuntijasivuille. Vaikka suurin osa käyttäjistä tulee oletettavasti olemaan hoitajia ja ohjaajia, rakenteessa ja mm. useita tulostettavia keskustelukorttipakkoja, kuvailee Outi Mäki. Vahvikkeessa on esimerkiksi musiikkia, liikuntaa, aivojumppaa, pelejä ja tilaisuuksien järjestämisvinkkejä. Aineistopankin aktiivisena täydentäjänä ja sisältöjen koekäyttäjänä toimii Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta, joka järjestää ideointija koulutuspäiviä ryhmänohjaajille eri puolilla Suomea. 35 Vanhustyö 5 • 2015 Aineistopankin vahvuuksia ovat pysyvä osoite, monipuolisuus ja jatkuva kehittäminen. Kuvat ja tekstit on helppo tulostaa ja koota oma Vahvike-virikekansio. www.algoltrehab.fi | Karapellontie 6 | 02610 Espoo | 09 50991 Aineistopankin vahvuuksia ovat pysyvä osoite, monipuolisuus ja jatkuva kehittäminen.. Outi Mäki vinkkaa, että päivän voi aloittaa vilkaisemalla nopeasti Vahvikkeen Vuodenajoista ajankohtaan sopivaa puheenaihetta
Sanna Salmela projektipäällikkö Suvi Helanen suunnittelija Kuntoutuksella on ratkaiseva merkitys siinä, onnistutaanko ikääntyvä väestö hoitamaan asianmukaisesti käytettävissä olevilla resursseilla. Järjestöjä kuullaan ikäihmisten palvelujen suunnittelussa Monessa kunnassa tehdään jo paljon, ja yhä lisääntyvässä määrin, yhteistyötä järjestöjen kanssa. Mielekäs ja toivottu arjen sisältö lisää elämänlaatua. Kuusamossa ja Taivalkoskella on päätetty, että jokaiselle vanhuspalvelujen asiakkaalle pyritään toteuttamaan se unelma, josta hän eniten haaveilee. Paikkoja on siis liikaa, ja väestön ikääntymisestä huolimatta nykyisellään tarjolla olevaa paikkamäärää tullaan tarvitsemaan vasta vuoden 2025 tietämillä. OulunTeksti: Sanna Salmela ja Suvi Helanen Kuva: VTKL:n kuvapankki ASUMINEN. Kuntien väliset erot edellä mainituissa luvuissa olivat suuria. Pohjois-Pohjanmaalla on kuntia, joissa pitkäaikaista laitoshoitoa ei enää juuri ole, mutta myös kuntia, joissa laitoshoidossa on jopa 4-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Tiedot huomioidaan kaupungin palvelujen ja hankkeiden suunnittelussa. Laitospaikkoja onkin nyt karsittava useissa kunnissa lähivuosien tarpeita ajatellen. 36 Vuonna 2013 pohjoispohjanmaalaisista 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 90 % asui kotona ja 7 % tehostetussa palveluasumisessa. Kunnissa oli kuitenkin vuonna 2014 yli tuhat paikkaa pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaille. Projektipäällikkö Sanna Salmela ja suunnittelija Suvi Helanen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä kirjoittavat selvityksen tuloksista. Niitä tulee kuitenkin pystyä ajan kuluessa tarvittaessa taas lisäämään ikäihmisten määrän kasvaessa. Kunnan ja järjestöjen yhteinen toiminta ulottuu parhaimmillaan kunnan johtamisen tasolle. Muun muassa nämä faktat kävivät ilmi, kun Pohjois-Pohjanmaalla selvitettiin ympärivuorokautisen hoidon ja asumispalvelujen tilannetta keväällä 2015. Ikäihminen, mistä haaveilet eniten. Esimerkiksi Oulussa johtavista viranhaltijoista muodostuva hyvinvointiryhmä järjestää vuosittain järjestökuulemisia, joissa järjestöt kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään muun muassa ikäihmisten palvelutarpeista ja hyvinvoinnista. palvelulain tavoitteena onkin vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotiin annettavia asumispalveluita. Liiat laitospaikat tuppaavat täyttymään Suosituksen perusteella laskettuna noin 580–880 pohjoispohjanmaalaisen ikäihmisen tulisi olla laitoshoidossa. Kolme prosenttia oli puolestaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa (eli vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa). Ikäihmisten haaveet ovatkin usein varsin arkisia ja hyvin toteutettavissa olevia, kuten kirkossa, konsertissa tai kalalla käynti. Valtakunnallisen suosituksen mukaan laitoshoidossa tulisi vuonna 2017 olla vain 2-3 % ikääntyneistä. Heinäkuussa 2013 voimaan astuneen, niin kutsutun vanhusAsumispalveluihin uutta ajattelua Pohjois-Pohjanmaalla selvitettiin ympärivuorokautisen hoidon ja asumispalvelujen tilannetta keväällä 2015
37 Vanhustyö 5 • 2015 kaaren kuntayhtymässä puolestaan kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa virikeja kulttuuritoimintaa ikäihmisille. Tulevaa sote-uudistusta sekä palveluiden järjestämisen ennakointia ja suunnittelua ajatellen on tärkeää, että ikäihmisten asumisja palvelutarpeet tiedetään ja vanhustyötä kehitetään monipuolisesti osallistaen ja tiedolla johtaen. Esimerkiksi Oulussa on mitoitusten osalta analysoitu kaikki laitoshoidon asiakkaat, jonka mukaan heidät sijoitettiin kolmeen eri ”kuntoluokkaan”. On arvioitu, että noin joka kymmenes asiakas on liian hyväkuntoinen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. etäyhteyksien avulla. Kalajoen, Merijärven ja Oulaisten alueelle suunnitellaan puolestaan omaa vanhusten palvelukorttelia. Vuonna 2015 keskitytään vähentämään ikäihmisten yksinäisyyttä ja lisäämään turvallisuutta. Tämä korostuu erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla. Päätökset vaativat tietoa Edellä kuvatun selvityksen avulla piirrettiin kokonaiskuvaa Pohjois-Pohjanmaan ikäihmisten asumisesta ja laitoshoidosta. Lisäksi on noussut esiin, että hoivaja laitosyksiköitä tulisi muuttaa yksiköiksi, jotka tarjoavat kotiutusta, kotona asumista ja omaishoitoa tukevaa tehostettua kuntoutustoimintaa. Kotona asumisen lisäämiselle onnistumisen edellytyksiä teknologialla ja kuntoutuksella Ikäihmisten tulevaisuuden asumispalveluja ja -ratkaisuja on rakennettava rohkeasti uudella tavalla. On ennakoitu, että alueen väestömäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä tulee käytännössä ikääntyneiden määrän kasvusta. kimppakämppä-kerrostalossa. Analyysi osoitti, että kolmasosalla ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista on kuntoutumisen potentiaalia, eli mahdollisuus toimia omatoimisemmin hoitopaikassaan (ei siis väärä hoitopaikka, mutta asukkaan hoidon tavoite ja sisältö eivät välttämättä kohtaa). Suunnitelma sisältää vuosittain vaihtuvat erityisteemat, joiden toteutusta järjestöt ovat tukemassa. Kun suurin osa heistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan, on tulevaisuuden ratkaisuissa pystyttävä painopistettä siirtämään kotipalveluun, kotona asumista tukeviin palveluihin ja kuntoutukseen. Selänteen kuntayhtymässä tarjotaan tulevaisuudessa ikäihmisten yhteisöasumista ns. Ikäihmisiä vievät ulkoilemaan vapaaehtoisten ”kynkkärinkien” toimijat. Olisi myös hyvä selvittää, millaisin kustannuksin kotihoitoon ja sen henkilöstölle saadaan ajanmukaiset mobiililaitteet ja teknologiaratkaisut, joiden avulla esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen ja kotipalvelun asiakasajan optimointi onnistuu parhaiten. On huomioitava erityisesti henkilöstön kuuleminen, asenteet ja palveluprosessin uudistus, laajakaistan ja langattomien yhteyksien verkon ulottuvuudet sekä verkko-, ictja mobiilikustannusten ennakointi ja niihin varautuminen. Esimerkiksi laajakaistaja mobiiliverkkojen ulottuvuus ja se, miten ne tavoittavat ikääntyneiden asumispaikat, tulisi paikkatietoa hyödyntäen kartoittaa koko maan alueella. Kallion kuntayhtymässä järjestöt ovat olleet mukana laatimassa ympärivuorokautisen hoidon kehittämissuunnitelmaa. Ikäihmisten tulevaisuuden asumispalveluja ja -ratkaisuja on rakennettava rohkeasti uudella tavalla.. Pitkien välimatkojen takia toiminta saadaan tuotua lähelle ja toteutettua mm. Vanhustenhuollon makuuttava järjestelmä ja kuntoutuksen puute ovatkin tutkijoiden mukaan keskeistä soteuudistuksen ydintä. Kynkkärinkejä ja kimppakämppiä Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sijaitsevien kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden kunnissa halutaan lisätä vapaaehtoistoimintaa vanhustyössä. Lisäksi ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien, toimintakyvyn mittaamisen sekä kuntouttavien toimien merkitys tulisi huomioida myös niiden ikääntyneiden kohdalla, jotka eivät vielä kuulu kotipalvelun piiriin. Kuntoutuksella on ratkaiseva merkitys siinä, onnistutaanko ikääntyvä väestö hoitamaan asianmukaisesti käytettävissä olevilla resursseilla
Liikunta iäkkään päivittäisenä rutiinina Itsenäinen pärjääminen arjen toiminnoissa sekä liikkuminen asunnossa ja lähiympäristössä edellyttää mm. (loppuseminaari). Oulussa 12.4. Liikkumalla ja laaja-alaisella hoidolla ja kuntoutuksella parempaan toimintakykyyn Teksti: Päivi Tikkanen Mielellään MIELELLÄÄN -SEMINAARI 7.10.2015 klo 9.30-16.30 Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere. riittävää kävelynopeutta ja kykyä kävellä useita satoja metrejä. Helsingissä 4.10. Lisätietoja: sonja.maununaho@mielenterveysseura.fi Seminaarikiertueen muut seminaarit järjestetään vuonna 2016 Lappeenrannassa 16.2. kudosten elastisuuden vähenemisen ja jäykkyyden lisääntymisen sekä lihasvoiman heikentymisen seurauksena. Toimintakykyyn vaikuttavat ikääntymisen tuomien muutosten lisäksi myös terveydentila, liikunta-aktiivisuuden taso, sosioekonominen tilanne ja ympäristötekijät. 75-vuotiaiden henkilöiden liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ja yksilöllisesti räätälöidyn laaja-alaisen geriatrisen intervention vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen, liikkumiskykyyn, lihasvoimaan ja kuolleisuuteen. Lisäksi alustukset: Mielen hyvinvointi ikääntyessä Marja Saarenheimo, filosofian tohtori, psykologi ja psykoterapeutti, Vanhustyön keskusliitto Hyvät käytännöt toimijuutta vahvistamassa Jyrki Jyrkämä, sosiologian ja sosiaaligerontologian emeritusprofessori Tapahtuma on maksuton. Toimintakyvyn osaalueista liikkumiskyky heikkenee usein ensimmäisenä mm. Tutkimuksen tulosten mukaan keski-iässä säännöllisesti liikuntaa harrastaneet pystyivät iäkkäinä kävelemään ulkona ja vähintään 400 metrin matkan itsenäisesti kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät olleet liikunnallisesti aktiivisia keski-ikäisinä. Interventio toteutettiin moniammatillisen tiimin voimin, johon kuului geriatriaan erikoistuvia lääkäreitä, hoitajia, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutti, hammaslääkäri ja silmälääkäri. Tämän lisäksi interventioryhmäläisille tehtiin kolmen vuoden aikana vuosittain laaja-alainen geriatrinen arviointi ja heille räätälöitiin yksilöllinen hoitoja kuntoutusinterventio. välttämällä ongelmallisia tilanteita. Lisäksi keski-ikäisinä liikunnallisesti aktiiviset miehet kävelivät iäkFysioterapeutti, terveystieteiden tohtori Päivi Tikkasen väitöstutkimuksessa ”Physical Functioning among Community-Dwelling Older People” selvitettiin kotona asuvien . Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa www.mielenterveysseura.fi/mirakle Varaa paikkasi viimeistään 15.9. Kaikille tutkimukseen osallistuneille tehtiin vuosittain hoitajien ja fysioterapeuttien toteuttamat haastattelut sekä toimintaja liikkumiskyvynmittaukset. Toimintakyky heikkenee iäkkäällä tyypillisesti vähitellen pitkän ajan kuluessa kroonisten sairauksien ja liikkumisen vähenemisen myötä. Seminaarin teemoja ovat: Vapaaehtoistyön tukeminen Etsivä työ Ikäihmiset kehittäjinä Tilaisuuden juontaa Kansanradiosta tuttu toimittaja Jukka Arvassalo. Pienet toimintakyvyn muutokset eivät välttämättä heti vaikuta iäkkään pärjäämiseen, koska hän voi muuttaa tekemisen tapaa ja myös määrää esim. Mielen hyvinvointia voi ja kannattaa tukea kaiken ikää – se tukee toimintakykyä ja helpottaa elämänkulkuun liittyvien haasteiden kohtaamista. Mielellään -seminaarissa käsitellään mielen hyvinvointia ja sitä vahvistavia hyviä käytäntöjä, joita on kehitetty viisivuotisissa RAY:n tukemissa hankkeissa. Yksilöllisesti räätälöidyn laaja-alaisen geriatrisen intervention tavoitteena oli parantaa osallistujien terveydentilaa, suun terveyttä, ravitsemusta, toimintakykyä ja ennaltaehkäistä liikkumiskyvyn rajoituksia. Interventio koostui seuraavista osioista: TUTKIMUS. Lisäksi tutkittiin kuolleisuuden riskitekijöitä. 38 Ikääntyneiden Hyvän Hoidon Strategia -interventiotutkimus (HHS) toteutettiin Kuopiossa vuosina 2004–2007. Interventiolla tavoiteltiin iäkkäiden toimintakykyisyyden ja omatoimisuuden säilymistä, joka on edellytyksenä iäkkään ihmisen itsenäiselle pärjäämiselle kotona ja kodin ulkopuolella
19 kg) ja miehillä heikko puristusvoima (. käinä nopeammin ja heidän käden puristusvoimansa oli parempi kuin keski-ikäisinä liikunnallisesti ei-aktiivisilla. Iäkkäiden tulisi saada tukea liikunnan lisäämiseen tai nykyisten liikuntatottumusten säilyttämiseen ja sen vuoksi liikunnan määrän arviointi ja ohjaus tulisikin olla osana kaikissa iäkkäiden ihmisten tutkimusja arviointitilanteissa. 25 kg) voisivat toimia kynnysarvoina ja ohjata tarkempaan terveydentilan selvittelyyn. Mielen hyvinvointia voi ja kannattaa tukea kaiken ikää – se tukee toimintakykyä ja helpottaa elämänkulkuun liittyvien haasteiden kohtaamista. Mielellään -seminaarissa käsitellään mielen hyvinvointia ja sitä vahvistavia hyviä käytäntöjä, joita on kehitetty viisivuotisissa RAY:n tukemissa hankkeissa. Lisätietoja: sonja.maununaho@mielenterveysseura.fi Seminaarikiertueen muut seminaarit järjestetään vuonna 2016 Lappeenrannassa 16.2. Vaikka liikunta olisikin ollut vähäistä elämän aikana, liikkumisen lisääminen toimintakyvyn säilyttämiseksi on hyödyllistä myös iäkkäänä. Iäkäs hyötyy yksilöllisesti räätälöidystä tavoitteellisesta liikuntasuunnitelmasta, jossa on tärkeää huomioida liikkumisen säännöllisyys ja monipuolisuus (lihasvoima-, kestävyys-, notkeusja tasapainoharjoittelu). Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa www.mielenterveysseura.fi/mirakle Varaa paikkasi viimeistään 15.9. (loppuseminaari).. Liikunnallisesti aktiiviset iäkkäät motivoituvat liikkumiseen helpommin, ja sen vuoksi vähän liikkuvien innostamisessa kannattaa hyödyntää tietoa siitä, että heitä motivoivat liikkeelle osin erilaiset syyt kuin aktiivisia iäkkäitä. Suuria terveyshyötyjä voidaan saavuttaa jos aiemmin liikkumaton iäkäs alkaa liikkua edes vähän. Erityisesti kaikkein haavoittuvimmalla ryhmällä, hauraus-raihnaus-oireyhtymästä (HRO) tai sen esiasteesta kärsivillä, interventio edisti liikkumiskykyä vähentämällä kävelyrajoitusten riskiä 30 %:lla. Lisäksi alustukset: Mielen hyvinvointi ikääntyessä Marja Saarenheimo, filosofian tohtori, psykologi ja psykoterapeutti, Vanhustyön keskusliitto Hyvät käytännöt toimijuutta vahvistamassa Jyrki Jyrkämä, sosiologian ja sosiaaligerontologian emeritusprofessori Tapahtuma on maksuton. Mielellään MIELELLÄÄN -SEMINAARI 7.10.2015 klo 9.30-16.30 Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere. Olisi tärkeää tunnistaa ajoissa HRO:n riskissä olevat iäkkäät ja ohjata heidät moniammatillisen geriatrisen tiimin toteuttamaan arviointiin, jonka perusteella heille räätälöidään yksilöllinen hoito ja kuntoutus liikuntasuunnitelmineen. Oulussa 12.4. Tärkein liikuntaan motivoiva syy kaikilla iäkkäillä oli oman terveyden ylläpitäminen. Yksilöllisesti räätälöity laajaalainen geriatrinen interventio edistää iäkkään fyysistä toimintakykyä Yksilöllisesti räätälöidyn laaja-alaisen geriatrisen intervention avulla voidaan auttaa iäkkäitä ylläpitämään fyysistä toimintakykyään ja ehkäisemään tulevia toimintakyvyn ongelmia. Käden puristusvoiman mittaaminen rutiinitoimenpiteenä voisi olla ravitsemustilanteen, hidastuneen kävelynopeuden ja liikkumisen vähäisyyden ohella hyvä keino varhaiseen HRO:n tunnistamiseen. Seminaarin teemoja ovat: Vapaaehtoistyön tukeminen Etsivä työ Ikäihmiset kehittäjinä Tilaisuuden juontaa Kansanradiosta tuttu toimittaja Jukka Arvassalo. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi liikunnallisesti aktiivisilla nousi liikunnasta nauttiminen, ei-aktiivisilla taas yhdessäolo, virkistäytyminen ja terveysalan ammattilaisen ohjaus. HRO on tila, jossa voi esiintyä tahatonta painon laskua, lihasvoiman heikkoutta, väsymystä, liikkumisen hidastumista sekä vähäistä liikunta-aktiivisuutta. HRO aiheuttaa iäkkäillä lisääntyneen riskin toimintakyvyn alenemiselle. Naisilla heikko ja keskimääräinen puristusvoima (. Helsingissä 4.10. Iäkkäät hyötyvät siitä, että heidän terveydentilansa, toimintakykynsä ja elinpiirinsä arvioidaan moniammatillisesti ja palvelut suunnitellaan yksilöllisesti räätälöiden
Yhtenä laajenevana ikäihmisten palveluna on perhehoito, jota Perhehoitoliitto ry on kehittänyt aktiivisesti ja monipuolisesti. 40 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Kylätalolla on ollut monia yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia, mm. ”oirepuheen” kautta. Nyt jo on tunnistettavissa kylässä monia yhteisöllisyyteen liittyviä asioita, jotka tuovat kylän asukkaiden elämään vaihtelua ja mielekkyyttä. Perhehoitokodissa ikäihminen voi olla kuin kotonaan. Kaarinassa aloitti viime vuoden lokakuussa toimintansa Säde seniorien perhehoitokylä, jossa on viisi perhehoitokotia ja yhteinen kylätalo. Pirkko Lahti on perhehoitokylän kummi, joka on luvannut tukea perhehoitajia yhteisöllisen perhehoidon kehittämisessä. Perhehoitajien kyläkokouksissa suunnitellaan kylävastaavan johdolla kylätaloon uutta, yhteistä toimintaa. Perhehoitokodissa yhdistyvät asuminen ja palvelut. Olemme seniorien perhehoitokylässä vasta yhteisöllisen perhehoidon kehittämisen matkan alkutaipaleella. Turvattomuus, ahdistus ja masentuneisuus ovat vähentyneet. karaokelaulutilaisuuksia ja vanhusten kulttuuriviikon tapahtumia. Ikäihmisten ja perhehoitajien omaisia, ystäviä ja entisiä naapureita vierailee paljon kylässä. Ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito on hyvä esimerkki yhteisöllisyyden paluusta suomalaiseen asennekulttuuriin. Ikäihmiset haluavat entistä enemmän todellisia valinnanmahdollisuuksia, erilaisia palveluja silloin, kun he tarvitsevat tukea ja apua selviytyäkseen arjen elämässä. Sairaalajaksojen väheneminen on inhimillisesti ja taloudellisesti positiivista. Asukkaat ovat löytäneet oman paikkansa ja saavat osakseen huomiota omana itsenään, omana ainutlaatuisena persoonana eikä vain ns. Kylän asukkailla on oma kuntosalivuoro omaishoidon tukikeskus Visiitin kuntosalilla. Kevään ja kesän aikana asukkaat ovat ulkoilleet yhdessä ja viettäneet omaisten kanssa yhteistä ulkoilupäivää. Ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito on tulevaisuuden välimuotoinen asumispalvelu, joka sopii niille ikäihmisille, jotka eivät voi enää asua yksin kotonaan tehostetun kotihoidon avulla, mutta eivät vielä tarvitse tehostetun palveluasumisen palveluja. Koska samassa pihapiirissä on viisi perhehoitokotia, on perhehoitajilla mahdollisuus saada toisistaan tukea ja tarvittaessa apua arjen käytännön tilanteissa. Perhehoitaja ja kotihoidon sairaanhoitaja voivat seurata kokonaisvaltaisesti asukkaan vointia ja toimintakykyä ja puuttua hyvissä ajoin asukkaan voinnin muutoksiin, jolloin tarve lääkärikäynteihin vähenee. Perhehoitokylän toiminnan suunnittelussa oli lähtökohtana kylän yhteisöllisen toiminnan avulla vahvistaa perhekodeissa asuvien ikäihmisten arjen elämän turvallisuutta, virikkeellisyyttä ja mielekkyyttä. Perhehoitokylässä käy säännöllisesti sama, kokenut kotihoidon sairaanhoitaja, joka on jo tunnistanut asukkaiden kannalta monia positiivisia vaikutuksia perhehoitokodissa asumisen aikana. Asukkaiden lääkärissäkäynnit ovat vähentyneet. Ikäihmisten ja perhehoitajien välille on syntynyt vahvoja kiintymyssuhteita, mikä on olennaista turvallisen yhteisön kasvussa. Kylätalon saunassa ovat erityisesti kylän miesten saunavuorot tärkeitä tapahtumia. Säännöllinen arjen perusrytmi on mahdollistanut myös verenpainelääkkeiden vähentämisen. Eniten on voitu vähentää mielialalääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä. Kylän asukkailla on ollut monia yhteisiä tapahtumia, retkiä mm. kesäteatteriin ja Ruissaloon. Perhehoitokodeissa on tapahtunut sellaista perheytymistä, yhteisöllisyyden kehittymistä, minkä avulla asukkaiden turvallisuuden ja oman elämän merkityksellisyyden kokemukset ovat vahvistuneet merkittävästi. Asukkaiden lääkitystä on voitu vähentää. Perhehoitokotiyhteisöissä uskalletaan olla jo eri mieltä ja kestetään toisten huonoja päiviä. Perhehoitoliitto ry on myös kehittänyt yhteistyössä Kaarinan kaupungin vanhuspalveluiden kanssa ikäihmisten yhteisöllistä perhehoitoa. Psykologi Pirkko Lahti oli mukana perhehoitajien valmennuksessa kertomassa kyläyhteisön kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Asukkaiden voinnissa ja toimintakyvyssä on havaittu monesti suuri muutos jo muutamassa viikossa perhehoitokotiin muuttamisen jälkeen. Ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito tulevaisuutta rakentamassa Seija Sjöblom Kaarinan kaupunki/Hyvinvointipalvelut vanhuspalvelujohtaja. Monen perhehoitokodissa asuvan sairaalajaksot ovat myös selkeästi vähentyneet verrattuna heidän aikaisempaan sairaalajaksojensa määrään
SKTY:llä on sairaalakahvioja kioskitoimintaa 12 eri sairaalassa. Työntekijöiden tarpeita kuunnellaan ja otetaan huomioon. Tytäryhtiö Kanrestalla on yhteensä 18 ravintolaa Helsingissä, Oulussa, Espoossa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Kuopiossa, Vantaalla ja Lahdessa. Varainhankinta tukee järjestöjen tekemää hyvinvointityötä Suomen Kansanterveysyhdistys ry (SKTY) perustettiin vuonna 1969 neljän vapaaehtoista kansanterveystyötä tekevän kansalaisjärjestön yhteishankkeena. Koko konsernissa työskentelee noin 300 henkilöä. Varainhankinnalla tuetaan järjestöjen tekemää auttamisja hyvinvointityötä. – Meillä on yli viiden vuoden työsuhteita, eivätkä 10 vuoden työsuhteetkaan ole mikään “ihme”. Suomen Kansanterveysyhdistyksen varainhankintaa rakennetaan pitkäjänteisesti. Puhakka kertoo, että myynnissä on tuotteita turvatuotteista seinäkalentereihin. Marko Puhakka kertoo, että työntekijöiden viihtyvyyteen on kiinnitetty huomiota. – Yhdistyksellä on valtakunnallinen puhelinkeräyskampanja, jota tehdään Poliisihallituksen myöntämällä virallisella keräysluvalla, kertoo markkinointipäällikkö Marko Puhakka. Lisäksi varainhankintaa tehdään puhelimitse. Iäkkäille ihmisille työmahdollisuuksia Toisin kuin yleensä puhelinmyynnissä ja varainhankinnassa, Suomen Kansanterveysyhdistyksen puhelinmyyjien työsuhteet ovat suhteellisen pitkiä. – Panostamme tulevaisuudessa edelleen henkilöstöön ja sen hyvinvointiin. Puhelinvarainhankinnan työntekijöiden keski-ikä on 51 vuotta ja ikääntyneitä ihmisiä haluttaisiin työllistää enemmän, sillä – Arvostamme heidän elämänkokemustaan ja -katsomustaan. Meillä on tälläkin hetkellä töissä 11 yli 65 vuotiasta osa-aikaeläkeläistä, jotka haluavat paitsi ansaita rahaa, niin tehdä hyvää, kertoo Puhakka. – Olemme tehneet oman koulutuksen ikääntyneille eikä kenenkään ole pakko käyttää tietokonetta, jos ei halua. Seuraamme varainhankinnan yleistä kehittymistä sekä lainsäädännön muuttumista ja teemme sen pohjalta tarvittavia toimenpiteitä ja muutoksia toimintaamme. SKTY tukee järjestöjään hankkimalla varoja niiden toimintaan, mm. – Tulevaisuudessa on tarkoitus tarjota entistä enemmän työpaikkoja myös ikäihmisille, Puhakka päättää. Meillä viihdytään, toteaa Marko Puhakka. Tämän lisäksi puhelinvarainhankintaa tehdään tuotemyynnillä. Tilaukset ja lahjoitukset voi kirjata paperille, tietokoneelle kirjaamisesta huolehtii erikseen siihen palkattu henkilö. Markkinointipäällikkö Marko Puhakka ja Joensuun toimiston myyntipäällikkö Jaana Määttänen.. lasten sairauksien tutkimukseen, mielenterveystyöhön, sydäntautien ennaltaehkäisyyn sekä ikääntyvien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 41 Vanhustyö 5 • 2015 Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen Suomen Kansanterveysyhdistyksen jäsenjärjestöjä ovat Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Sydänliitto ja Vanhustyön keskusliitto. Taiteilija Marleena Ansio on hyväntekeväisyystyönä luovuttanut kampanjalle työpanoksensa ja suunnitellut keräystunnuksena toimivat luontoaiheiset kirjeensulkijamerkit. – Otamme myös vastaan ehdotuksia uusiksi tuotteiksi, hän vinkkaa
Opiskelijoita mietitytti, kuinka ikääntyneet suhtautuisivat haastatteluun. Toiset olivat palveluasumisen piirissä esimerkiksi muistisairauden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Opiskelijat havainnoivat haastateltavan tapaa puhua; mitä ikääntynyt kertoo ja jättää kertomatta. Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden toisen vuoden opintoihin kuuluvassa Vanhusten hoitotyön opintokokonaisuudessa tavoitteena on perehtyä ikääntyneen elämänhistoriaan ja sen merkitykseen hoitotyössä sekä vanhuuteen elämänvaiheena. Haastattelutilanteet herättivät ja koskettivat sekä ikääntyneiden että opiskelijoiden tunteita. Kysymysten teemat liittyivät elämän eri vaiheisiin, voimavaroihin, selviytymiskeinoihin, terveyteen, eksistentiaalisiin kysymyksiin ja ajatuksiin tulevaisuudesta. Monet opiskelijat kuvasivat, kuinka kontakti syntyi yllättävän nopeasti ja kysymysrunko saattoi unohtua tarinaa kuunnellessa. Opiskelun aikana ikääntyneen elämän ymmärrystä ja kuuntelun ja läsnäolon taitoa voidaan edistää aitojen asiakaskohtaamisten avulla. Muistot alkoivat tulvia Opiskelijat valmistautuivat haastatteluun perehtymällä haastattelumenetelmään, elämäntarinakirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä laatimalla alustavan kysymysrungon. Näitä tavoitteita saavuttaakseen opiskelijat haastattelivat kukin yhtä ikääntynyttä. Teksti: Eeva Kivelä, Arja Suikkala ja Anneli Laavi Opiskelijoiden kirjoituksissa tuli esille oivallus siitä, kuinka ikä ja elämänkokemus voivat auttaa ihmistä suhtautumaan elämän suuriinkin kysymyksiin, kuten menetyksiin, sairauteen ja kuolemaan tyynesti, realistisesti ja hyväksyvästi.. – Itse ajattelen, että olisi outoa jos joku tuntematon ihminen tulisi kyselemään elämästäni ja en ehkä näkisi häntä enää koskaan. Tärkeää oli antaa haastateltavalle aikaa ja mahdollisuus itse vaikuttaa keskustelun kulkuun. Opiskelijat olivat tunnustelleet haastattelun tunneilmapiiriä ja haastateltavan jaksamista ja toimineet tilanteen mukaan joustavasti ja haastateltavaa kunnioittaen. Lisäksi tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata erilaisia ja eri tilanteissa eläviä ikääntyneitä ja oppia käyttämään haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Kohtaaminen opetti ikääntyneen haastattelun erityispiirteitä, Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden elämänkulkuhaastatteluista Tässä artikkelissa kuvataan Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden elämänkulkuhaastatteluista ja ikääntyneiden kohtaamisesta. Huolellisesta etukäteistyöstä huolimatta monet opiskelijat kokivat etenkin vieraan ihmisen haastattelun jännittäväksi. Opiskelijat pitivät tätä arvokkaana ja luottamuksesta kertovana asiana, mutta tunteiden käsittely oli myös haastavaa. 42 Viime vuosina kiinnostus narratiivisia tutkimusja työmenetelmiä kohtaan on lisääntynyt (Uusitalo 2007). Useimmiten haastattelu käynnistyi luontevasti ja vastaanotto oli lämmin. Opiskelijat olivat huomanneet, että ikääntyneet puhuvat avoimesti ja rehellisesti elämästään, selittelemättä, ujostelematta tai kaunistelematta. Jotkut haastateltavista asuivat omassa kodissaan ja heidän terveydentilansa oli hyvä. Haastateltava saattoi olla entuudestaan tuttu esimerkiksi harjoittelusta tai lähipiiristä. Useimmiten haastateltava oli kuitenkin aiemmin tuntematon, oppilaitoksen työelämäyhteistyötahon kautta löytynyt vapaaehtoinen ikääntynyt
– Keskeisimpänä asiana haastattelusta jäi mieleen se, kuinka vanhus voi todella kokea positiivisessa mielessä sen, milloin olisi hyvä aika kuolla. 43 Vanhustyö 5 • 2015 Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden elämänkulkuhaastatteluista tilanneherkkyyttä ja vaikeiden asioiden puheeksi ottoa. Elämäntarinahaastattelun toteuttaminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kohdata rauhassa ihminen, jonka tarinasta voi saada myös omaan elämään perspektiiviä. Opiskelijoiden kirjoituksissa tuli esille oivallus siitä, kuinka ikä ja elämänkokemus voivat auttaa ihmistä suhtautumaan elämän suuriinkin kysymyksiin, kuten menetyksiin, sairauteen ja kuolemaan tyynesti, realistisesti ja hyväksyvästi. – Usein voi olla niin, että asia, joka tuntuu itselle vaikealta, ei ole sitä haastateltavalle. Elämänkokemuksen myötä muodostunut vahvuus ja sisäinen rauha olivat tehneet opiskelijoihin suuren vaikutuksen. Moni haastateltava oli kokenut kohtaamisen virkistäväksi. Tehtävä kirkasti kuuntelemisen ja dialogin tärkeyttä ikääntyneiden hoitotyössä ja lisäsi rohkeutta olla läsnä ja avoin lyhyessäkin kohtaamisessa. Ikääntyneitä hoitavien tulisi ymmärtää syvällisesti, millaista on olla ikääntynyt asiakas ja mitä ikääntyminen tuo tullessaan.. Ikääntyneet olivat opiskelijoiden kuvauksen mukaan olleet tyytyväisiä siihen, että opiskelijat olivat kiinnostuneita ja jaksoivat kuunnella pitkääkin tarinaa. Elämäntarinahaastattelu oli opiskelijoiden kokemusten perusteella kiinnostava ja uudenlainen tapa oppia. Muistelu ja oman tarinan kertominen voi auttaa eletyn elämän jäsentelyssä ja antaa sisältöä ja eheyden kokemusta myös tähän hetkeen. Tyytyväisyys hoitosuhteeseen on puolestaan yhteydessä koettuun elämänlaatuun. – Huomaan, että vanhusten persoonallisuudet ovat aivan yhtä erilaisia kuin nuoremmilla ihmisillä. Elämänkokemukset ja vaikeistakin ajoista selviytyminen luovat uskoa tähän päivään ja toivoa tulevaan (Pyykkö 2003). Opiskelijat pohtivat menneisyyden ja nykypäivän elämän yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskelijoiden ja ikääntyneiden kohtaaminen voi olla molemmin puolin voimaannuttavaa. Yksilöllisyyden ja läsnäolon merkitys kirkastui Hautalan (2008) mukaan terveydenhuoltoalan opiskelijat kokevat vanhustyön opetusta olevan riittävästi, mutta opiskelijat kaipaavat innovatiivisempia menetelmiä. Tarinoissa kuvattiin elävästi muun muassa sotaaikaa, kouluja nuoruusmuistoja, työelämää ja terveydenhuoltoa menneinä vuosikymmeninä. Opiskelijat kokivat haastattelutehtävän ammatillisesti merkittävämmäksi kuin olivat alun perin odottaneet. Ympäröivä maailma muuttuu, mutta ihminen ei muutu. Joidenkin haastateltavien into muistella ja kertoa tarinaa syttyi niin vahvasti, että eräs ikääntynyt laati opiskelijalle pitkän kirjallisen jatko-osan tarinaansa ja toinen harkitsi omien muistelmien kirjoittamista. Lopulta kyse on kai siitä miten rohkaisee toista puhumaan ilman että kyse on painostamisesta. Opiskelijat olivat oivaltaneet entistä paremmin ikääntyneen yksilöllisyyden merkityksen, jokaisella on ainutkertainen elämäntarinansa, joka on tärkeä huomioida hoitotyössä. Tämän huomaaminen voi lähentää sukupolvia ja synnyttää jatkuvuuden tunnetta sekä nuorelle että ikääntyneelle. Hoitajien arvostava, kuunteleva ja ymmärtävä suhtautuminen ikääntyneeseen lisää ikääntyneen tyytyväisyyttä hoitavaa henkilöä kohtaan. Maailma muuttuu, ihminen ei Keskustelu ikääntyneen kanssa oli opiskelijoiden mukaan avartavaa monin tavoin. (Räsänen 2011, 125). Opiskelijat saivat uutta tietoa Suomen historiasta ja kulttuurista
Viikkoa suojelee Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja tästä me keskusliitossa olemme erityisen iloisia. Keskusliiton jäsenistö kokoontui liittokokoustapahtumaan elokuussa Kansallismuseossa Helsingissä. Omaa kulttuuriaan tarjoaa myös lokakuussa vietettävä Vanhustenviikko, joka levittäytyy jälleen monipuolisin tapahtumin ympäri valtakuntaa. Julistekuva on tilattavissa keskusliiton viestinnästä omien Vanhustenviikon tapahtumien markkinointia varten. Järjestöjen vuosien aikana hankkimat näytöt laadukkaasta lähipalvelutoiminnasta ja samalla periaate ikääntyneiden ihmisten hoitojärjestelyn pysyvyyden turvaamisesta tulee olla osa suunnitelmia. Kajaanissa. Juhla alkaa kahvituksella klo 13.00 ja varsinainen pääjuhla alkaa klo 14.00. Järjestöillä on vahva osaaminen kansalaisten hyvinvointia uhkaavien tekijöiden tunnistamisessa ja preventiivisten toimintamallien kehittämisessä, missä tulee nähdä suuret yhteistyömahdollisuudet kuntatoimijoiden kanssa. Juhla on avoin kaikille ikäihmisille ja heidän läheisilleen. Valtakunnallinen pääjuhla pidetään Kaukametsän kongressija kulttuurikeskuksessa. Keskusliittona kuuntelemme jäsenistömme ääntä ja haemme keinoja osallistua muutokseen luotaessa rakenteet sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiseen perustettavilla itsehallintoalueilla. Juhlapuhujana on perheja peruspalveluministeri Juha Rehula. Juhlaa valmistellaan yhdessä Kajaanin kaupungin, vanhusneuvoston, seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Valtakunnallista Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään sunnuntaina 4.10. Päivän ohjelmassa on aamupäivällä juhlajumalanpalvelus Kajaanin kirkossa. Turbulentissa toimintaympäristössä eläessään liitto toteuttaa uutta kolmivuotissuunnitelmaansa ”Tavoitteellista toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi”. Keskusliitto kattoja edunvalvontaorganisaationa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa haluaa kehittää maahamme uutta vanhuuskulttuuria edistettäessä vanhuuseläkeikäisen väestön hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viikon teeman mukaisesti tarttukaamme ajatukseen Tulevaisuutta rakentamaan!. 44 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja Tasavallan presidentti suojelee Vanhustenviikkoa Vanhustenviikkoa vietetään jälleen lokakuussa 4.10.–11.10.2015 teemalla Tulevaisuutta rakentamaan – Bygg för framtiden! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii viikon suojelijana. Vanhustyön keskusliiton tuottamaa materiaalia, julisteita ja lehtiä, on tilattu runsaasti ja materiaalia jaetaan niin kauan kuin sitä riittää. Lehti on luettavissa sähköisenä nettisivuilla www.vtkl.fi/Vanhustenpäivä ja -viikko
Mukana on mm. Apuväline 2015 -messuilla Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 5.-7.11. Käy kampanjasivuilla www.vtkl.fi/SeniorSurf katsomassa vinkkejä ja materiaalia opastukseen liittyen. tehdään tietotekniikkaa tutuksi Ilmoittaudu kevään 2016 Ystäväpiiri-koulutuksiin! Ystäväpiiri-koulutus antaa osallistujalle hyvät eväät iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. Tervetuloa keskustelemaan ja hakemaan tietoa näitä aiheista.. Koulutuksien viimeinen hakupäivä on 30.10.2015. Huoli -toimintamalli on kehitetty keväällä 2015 yhteistyössä Mikkelin kaupungin vanhusneuvoston ja Vanhustyön keskusliiton kanssa. Varhaisella avuntarpeen tunnistamisella pyritään tukemaan vanhusten hyvinvointia ja auttamaan arjessa selviytymistä. Tervetuloa tutustumaan keskusliiton toimintaan Kuntamarkkinoille 9.-10.9., tapaat meidät osastolla 2.27 toisessa kerroksessa. Lomakkeen vastaanottaa Palveluneuvon henkilökunta, jotka ottavat yhteyttä vanhukseen. Mukana on myös Mikkelin kaupungin kotihoidon henkilökuntaa ja muita kaupungin vanhuspalveluissa toimivia. Erityisesti yksinäisyyden vähentämisen, tavoitteellisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen tukemisen teemat ovat koulutuksessa vahvasti läsnä. SeniorSurf-päivä on osa Vanhustenviikkoa ja keskusliitto toimii tapahtumien koordinoijana. Koulutusta järjestetään kevätkaudella Jyväskylässä, Kalajokilaakson ja Ylivieskan alueella, Kouvolassa, Mikkelissä ja Turussa. 45 Vanhustyö 5 • 2015 Älä jää huolesi kanssa yksi – ilmaise HUOLI Mikkelin kaupunki on avannut nettisivuillaan etsivän työn malleihin kuuluvan palvelun, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa huolensa ikääntyneestä ihmisestä tai vanhuksesta. Korjausneuvojat kokoontuvat Mikkelissä Keskusliiton korjausneuvojat kokoontuvat yhdessä Vanhustyön keskusliiton uuden Kotiturva-hankkeen kanssa yhteisille koulutuspäiville Mikkeliin 17.–18.9.2015. olemme osastolla 401. korjausneuvonnan ja Kotiturva-projektin henkilöstöä. Suomessa on edelleen lähes 500 000 ikääntyvää (yli 65-vuotiasta) ihmistä, joilla ei ole nettiä käytössä tai he eivät osaa sitä käyttää. Koulutus on vapaaehtoistyöntekijöille maksuton, vanhustyössä toimiville 100 euroa, sisältäen viisi koulutuspäivää sekä koulutuspäivien ruokailut ja materiaalit. SeniorSurf päivänä 6.10. Ilmoita omista tapahtumistasi Facebookissa tai Twitteristä tai laita meille keskusliittoon tietoa seniorsurf@vtkl.fi. Tavataan messuilla Olemme syksyllä mukana kaksilla messuilla. SeniorSurf rohkaisee ikääntyviä ihmisiä tarttumaan tietokoneisiin ja nettiin. Yhteiskunnan asioinnin siirtyessä verkkoon tulee huolehtia, että mahdollisimman moni osaisi käyttää sähköisiä palveluita. Tavoitteena on tiivistää ja kehittää uutta yhteistyömallia korjausneuvonnan ja kotihoidon kanssa. Katso tarkemmat tiedot nettisivuilta www.vtkl.fi/Ystäväpiiri-toiminta. Kuntamarkkinat pidetään Kuntatalolla Helsingissä. Samalla rohkaistaan myös eri organisaatioita tukemaan ikääntyneiden ihmisten tietotekniikan käyttöä ja järjestämään mahdollisuuksia opastukseen ja laitteiden kokeiluun
Lähde: STM. Kuopiossa. Hallituksen tulisi uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa päättää itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Asiantuntijaselvitys linjaa soteja aluehallintouudistusten valmistelua Selvityshenkilöryhmä jätti elokuussa ehdotuksensa siitä, miten sosiaalija terveydenhuollon uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistus voidaan toteuttaa ja sovittaa yhteen mahdollisimman sujuvasti. Kunnilla ei olisi rahoitusvastuuta lukuun ottamatta mahdollista siirtymäajan järjestelyä. Rovaniemellä, 19.11. Niissä puhuvat Kalle Holmberg, Satu Silvo ja Hannu-Pekka Björkman. kesäkuuta, että laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä vahvistettaisiin ja että se tulisi voimaan 1.3.2016. Uudistusta varten tarvittaisiin lainsäädäntö sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä, itsehallintoalueista ja uudistuksen voimaanpanosta. Mukana ovat Syöpäjärjestöt, Syöpäpotilaat, Hengitysliitto, Sydänliitto, Muistiliitto, Maksaja munuaisliitto, Omaiset ja läheiset, Lihastautiliitto, Vanhustyön keskusliitto sekä Kehitysvammaliitto. Projektin kokonaistavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus saada tarvitsemaansa korkeatasoista saattohoitoa asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi tulisi muutoksia verolainsäädäntöön ja kuntien valtionosuuslainsäädäntöön. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamisesta, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen on rajattu keskeisiin sosiaalihuollon ammattiryhmiin, joita ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Kuolevan hyvä hoito -seminaari Finlandia-talolla syyskuussa Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme on vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen varoin järjestettävä saattohoidon kehittämishanke. Se käynnistää samalla keskustelun eri järjestöjen saattohoitonäkemyksistä ja niiden esille tuomisesta. Ohjelmaan voi tutustua ja seminaariin ilmoittautua nettisivujen www.hyvakuolema.fi kautta. Selvityksessä todetaan, että kuntaa suuremmat itsehallintoalueet tulisi perustaa niin, että alueiden väestöpohja, soteinfrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky riittävät kattavien sosiaalija terveyspalveluiden järjestämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Selvityshenkilöiden mielestä muodostettavien itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi 9–12. Oulussa ja 3.12. Lisäksi syksyllä järjestetään yhteistyössä THL:n ja STM/Etenen kanssa alueellisia seminaareja tänä vuonna 21.10. Keväällä järjestetään lisää alueellisia seminaareja. 46 Ajan virrassa Sosiaalihuollon ammattihenkilöt merkitään jatkossa Valviran rekisteriin Sosiaalihuollon keskeisiä ammattiryhmiä koskeva sääntely uudistuu. Finlandia-talolla järjestetään yhdessä eri järjestöjen kanssa Valtakunnallinen saattohoitopäivä 24.9.2015. Hallitus esitti 25. Saattohoitoa tehdään tutuksi myös television välityksellä. Sosiaalija terveydehuollon lupaja valvontavirasto (Valvira) ryhtyy ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin ohella. Ensisijainen vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi olisi valtio. Ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen teettivät sosiaalija terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö. Selvitystyöryhmän ehdotuksen mukaan lainsäädäntö tulisi voimaan porrastetusti siten, että • vuonna 2017 perustettaisiin itsehallintoalueiden siirtymäja muutoshallinnot, • vuoden 2018 aikana muutoshallinnot valmistelisivat varsinaisten sote-tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille ja • vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyisivät alueille. Yle esittää Virpi Suutarin tekemiä TV-spotteja lokakuun ajan. Aluehallintouudistuksen varsinainen valmistelu aloitettaisiin vuonna 2016 hallituksen linjauksiin perustuen. Hallituksen pitäisi tehdä viimeistään vuoden 2016 alussa linjaukset valittavasta rahoitusmallista. Uudistukset on perusteltua aloittaa sosiaalija terveydenhuollon järjestämisuudistuksella
Päivittäinen liikkuminen tulee olla osa palvelukotien ja kotihoidon toimintakulttuuria. Lisätietoja ja ilmoittautumiset syksyn 2015 ryhmään: saini.valtonen@miinasillanpaa.fi, 040 171 00 48 Hankkeesta lisää: www.miinasillanpaa.fi/hankkeet/hyvinvointi/neuvokkaiden-naisten-kestavatkonstit/. Se antaa voimavaroja sekä iäkkäälle itselleen että hoitohenkilöstölle. Tämän vuoden teemana on kannustaa ikäihmisiä kokeilemaan kuntoilua ulkona. Vaarallisinta on vuodelepo, mikä heikentää yli 75-vuotiaiden lihasvoimaa 3-5 prosenttia ensimmäisen viikon aikana. Verkostotyö on osa Ikäihmisten liikunnan kansallista toimenpideohjelmaa. Ryhmissä ratkaistaan yhdessä arjen pulmia, jaetaan vinkkejä pienellä rahalla elämiseen sekä nautitaan yhdessäolosta. Julkaisu on tehty täydentämään STM:n ja Kuntaliiton vuonna 2013 antamaa iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämisen laatusuositusta. Ryhmätoiminta jatkuu keväällä 2016 Salossa ja Kouvolassa. Tapahtumista voi ilmoittaa voimaavanhuuteen.fi -sivuille. mennessä voimaavanhuuteen.fi -sivuille. kesäkuuta kansalliset suositukset istumisen haittojen vähentämiseksi. Oikea-aikaiset tehokkaat toimintatavat ovat kustannustehokkaita ja vähentävät raskaampien korjaavien hoitojen ja hoivan tarvetta myöhemmin. Saatte maksutta käyttöön Voimaa ja tasapainoa liikuntapuistoista -vertaisohjaajaoppaan, joka sisältää kaksi noin tunnin mittaista harjoitusohjelmaa. Ilmoittakaa tapahtuma 18.9. RAY:n rahoittaman ja Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan hankkeen ryhmätoiminta käynnistyy 23.9.2015 Helsingin Töölössä palvelutalo Kantin Pysäkillä. Suositusten tarkoituksena on tuoda esiin käytännöllisiä keinoja istumisen vähentämiseen sekä eri-ikäisille ihmisille. Toimintamalleilla haetaan muun muassa suun terveydenhuollon palvelutarpeen arviointia ja palvelujen oikeudenmukaista kohdentumista. Tämän vuoden teemana on kannustaa ikäihmisiä kokeilemaan kuntoilua ulkona. Raportti: http://www.julkari.fi/handle/10024/126798 Neuvokkaat Naiset -ryhmistä voimia arkeen Miina Sillanpään Säätiössä käynnistyneen Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeen tavoitteena on pienituloisten ja yksinäisyyttä kokevien iäkkäiden naisten hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden vahvistaminen. Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä 8.10.2015 Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään vanhustenviikon torstaina 8.10.2015. Ikäinstituutti haastaa järjestöt, palvelutalot, vanhusneuvostot, seurakunnat, kansalaisopistot ja kuntien liikuntaja sosiaalitoimet järjestämään yhteistyössä kuntoilutapahtumia liikuntapuistoihin. Ikäinstituutin koordinoi verkostoa Liikettä vanhusten palvelukodeissa ja kotihoidossa. Ryhmä on tarkoitettu jaksamistaan, toimeentuloaan ja yksinäisyyttään pohtiville eläkkeellä oleville naisille. Tietoa voivat toiminnassaan hyödyntää myös monet muut tahot, kuten julkiset ja yksityiset sosiaalija terveyspalvelujen tuottajat ja alan ammattilaiset. Vallataan liikuntapuistot iäkkäiden käyttöön! Säännöllinen voimaja tasapainoharjoittelu pitää kropan kunnossa ja mielen virkeänä! Toimintamalleja muuttaen parempaan suun terveyteen ikääntyneillä Sosiaalija terveysministeriön on julkaissut ikääntyneen väestön suun terveyden toimintamallit. Mallit on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. 47 Vanhustyö 5 • 2015 Istumista vähennettävä iäkkäiden hoivakulttuurissa Sosiaalija terveysministeriö julkaisi 17. Ikäinstituutin mukaan istuminen ja muu paikallaanolo aiheuttavat merkittäviä terveyshaittoja iäkkäille. Haastamme järjestöt, palvelutalot, vanhusneuvostot, seurakunnat, kansalaisopistot ja kuntien liikuntaja sosiaalitoimet järjestämään yhteistyössä kuntoilutapahtumia liikuntapuistoihin. Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä 8.10.2015 Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään vanhustenviikon torstaina 8.10.2015
Varje människa har önskemål för framtiden, även om hon inte talar om sina framtida planer. Utvecklandet av åldersvänliga städer och trafiklösningar skall inte försummas. Detta innebär prevention genom beslutsfattande, det vill säga förebyggande av problem. 48 Chefredaktör Satu Helin Vårt land har en ny regering och man börjar planera och verkställa de mål som fastställts i regeringsprogrammet. Utvidgningen av regelbunden hemvård, närståendevård och effektiverat serviceboende, samt i motsvarande mån nedskärningen av anstaltsvård fortsätter. Att bli lämnad ensam och utslagenhet kan hota i situationer där medierna behandlar en nyhet bara ytligt och hänvisar till att resten finns på webbsidorna. För oss vanliga människor är dessa normala rutiner – för äldre personer höjdpunkter som de gläder sig åt i många dagar. I över tjugo år har avsikten varit att utveckla öppenvården och hemvården som ett led i strukturreformen av tjänster. Trots den positiva utvecklingen finns det en stor grupp äldre människor som inte hänger med i digitidens utveckling, vilket gör det svårt att upprätthålla social delaktighet. En människa som är ensamboende och på grund av nedsatt fysisk funktionsförmåga tillbringar sin tid hemma blir glatt överraskad av en uppringning, ett postkort eller en möjlighet till en biltur. Vårt språk börjar vara ett verkligt ”digispråk”, som också borde kunna översättas till en form som är begriplig för äldre människor. På vårdhem har framtidsutsikterna samband med vänligt bemötande och vårdåtgärder, som kan ge en upplevelse av trygghet samt ömhet och värme vid beröring i samband med vården. I sitt SeniorSurfprojekt främjar Centralförbundet för de gamlas väl äldre människors informationstekniska färdigheter med hjälp av kamrathandledning. Ansvaret för förebyggande av begränsningar för funktionsförmågan och välbefinnandet kan inte och bör inte påföras enbart de äldre själva, även om människornas egen aktivitet och företagsamhet är väsentliga för deras välbefinnande och självständighet livet ut. Bestående effekter kan uppnås med samhälleliga lösningar och utvecklande av miljön. Allt fler lyckas skaffa sig grundläggande färdigheter, men de ständiga förändringarna i systemen och utrustningen samt riskerna i samband med datasäkerheten förutsätter kontinuerlig fortbildning. Enligt regeringsprogrammet stöds människornas ansvar för deras eget hälsotillstånd och levnadssätt, vilket i grunden är värt att främjas. Utvecklandet av äldre människors bostadsförhållanden skall målmedvetet fortsättas och fördomsfritt utnyttjande av teknologin skall intensifieras. Vid begränsning av anstaltsvårdens tillväxt och bestämning av dess riksomfattande kriterier skall de äldres ändamålsenliga hemvård säkerställas, utan att glömma det smidiga samarbetet mellan olika aktörer och generationer som krävs för att upprätthålla människans psykiska välbefinnande. Utvecklingen av hemvården skall komma till synes både i kommunernas strategiska registreringar och i budgeten, både i euro och som utbildningsmöjligheter för personalen. Det finns goda exempel, men redan mycket tidigare borde man ha satsat på utvecklingen av verksamhetsmodeller för rehabiliterande och funktionsuppehållande metoder för hemvårdens klienter. Förmåga att själv ta ansvar och att göra val växer så småningom med systematisk styrning, genom utveckling av vårdoch servicekulturen. När genomförandet av regeringsprogrammet förbereds skall man förutse hur lösningarna på lång sikt påverkar livet för äldre människor och deras närstående. Regeringsprogrammet fortsätter den pågående digitaliseringen, utvecklandet av e-förvaltningen. Hur ser den framtid ut som vi nu bygger?. Också till synes enkla frågor, såsom till exempel att den offentliga förvaltningen förbinder sig att endast en gång begära upplysning om en och samma information från medborgarna och företagen, förutsätter synnerligen omfattande reformer i datasystemen och de olika aktörernas samarbetspraxis, samt en stark ledning av förändringsarbetet. Med åberopande av egenvård kan ingen lämnas utan ändamålsenlig vård och service. Förutsättningarna för ett värdigt liv för en allt större grupp äldre människor skall säkerställas trots det svaga ekonomiska läget
Tvärtom, även om det är fråga om två olika frågor, kompletterar de varandra. Med synsinnet kan man uppleva färger och former, ljus och skuggor, levande växter, skimrande vatten, tydliga ytor och spännande stigar. Kulturen är ett sätt att handla och en miljö för det dagliga livet. Ålderskulturen syftar till ett samhälle där alla har tillgång till samma tjänster. I princip har de äldre tillgång till verktyg med vilka de kan påverka kulturen som riktas till de äldre och samtidigt utveckla de äldres egna kulturella aktiviteter. Musik och scenkonst kan förenas med aktiviteter, motionskultur. Deltagande i verksamheter erbjuder en möjlighet att påverka. De har mycket av det som de unga männen eftersträvar. En ny kanal som står till förfogande är kommunala äldreråd. Kultur är också en introduktion till konstskapandets hemligheter, en känsla av delaktighet och lärande. Om vi endast framhäver för åldersgruppen avsedd egen kultur, kan vi göra en björntjänst till gruppens status som en del av den rådande kulturen. De vill helt enkelt njuta av samvaron med människor som har samma intressen och samma diskussionsämnen. Hörseln förmedlar tal, musik, naturens ljud, dunket från skenor och tystnaden. De utesluter inte varandra. Man är bekymrad över de äldres ställning, men fattar de grundläggande besluten i samhället på andra villkor. En attitydförändring förutsätter att vi upplever livet som en berättelse som kompletteras för var dag. Även om farten saktas av, medför varje dag något nytt. Ett positivt exempel på att så sker är de äldres stora andel i användargrupperna för många kulturella tjänster. Det gör det lätt att förstå varför äldre människor söker varandras sällskap. På teatrar, konstutställningar och vuxenutbildningskurser kan man se ett stort antal äldre människor. Faktum är också att åldersklassernas sätt att tänka och uppfatta världen färgas av den upplevelsehistoria som är utmärkande för dem. Församlingarnas och organisationernas grupper för äldre och pensionärer är ett exempel på detta. Samma sak händer i korsningen, där den äldre behöver några sekunder mera tid för att korsa gatan än den jäktade bilistens tidtabell medger. Detta gäller människor i alla åldrar. Vi vill tillhöra en gemenskap, uppleva något större än vardagen, se skönheten omkring oss och känna att vi respekteras. För att inte tala om pensionärsorganisationerna som har en stor medlemskår. Människan lever inte av bröd allena. Vitala unga män kan ha en större erfarenhetshunger, men det berättigar inte till underskattning av dem som som fredligt kompletterar den erfarenhetsrikedom som uppstått under åren. Tjänsterna koncentreras till stora köpcentra och kollektivtrafikens linjer blir allt färre, för att inte tala om informationsteknikens senaste tillämpningar. Ålderskulturens tudelning kommer inte att förändras om ålderdomen ses som en kapitulation, som ett tommare och meningslösare liv. Den principiella medkänslan försvinner i butikens kassakö, där den äldre gräver i börsen efter slantar och bromsar upp kön. Vid sidan av detta kan kultur skapas av framstående artister. Inställningen till ålderdomen är ett mått på kulturell mognad. Lukten kan återkalla i minnet barndomens bulldoft, och känseln en nära beröring, en varm kram. Men något genombrott har ännu inte skett. Vi vill att den rådande kulturen gör det möjligt. Det lönar sig att respektera dem. Även äldre människor vill uppleva att de hör till en grupp. Ålderdom och kultur. 49 Vanhustyö 5 • 2015 Kolumn Markku Lehto Pol.dr, fullmäktigeordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Med ålderskultur kan avses åldersgruppens egen kultur, men också gruppens status i den rådande kulturen. Alltför ofta är ändå inställningen till ålderdomen och de äldre oäkta. Genom utveckling av sådana kulturella paket förverkligas tanken om livet som en berättelse som kompletteras dag för dag. Frågan kan förenklas genom att kulturen gestaltas såsom näring för sinnena. Det är dags att djärvt gripa sig an frågan om vilka värden och vanor som borde framhävas för att människor i alla åldrar skall känna att de utgör en del av samhället. Och vad sägs om de äldre, som bor i miljöer avsedda bara för dem, såsom servicehus. Vad betyder ålderdomskulturen för dem. Av dessa uppstår vårdhemmets kultur. Tack vare smaken kan vi njuta av god mat och dryck, kultur också det. Det finns rikligt med idéer och även projekt. Tudelningen syns också i det dagliga livet. När de planerats har man inte tänkt på människor vars fingrar, ögon och öron inte längre fungerar som i skriftskoleåldern
He haluavat yksinkertaisesti nauttia yhdessä olosta samojen harrastusten ja keskusteluteemojen parissa. Periaatteessa ikääntyneillä on käsissään välineitä, joilla voi vaikuttaa vanhuuteen kohdistuvaan kulttuuriin ja samalla kehittää vanhusten omia kulttuuririentoja. Haju voi palauttaa mieleen lapsuuden pullan tuoksun ja tunto läheisen kosketuksen, lämpimän halauksen. Palvelut keskittyvät suuriin kauppakeskuksiin ja julkisen liikenteen linjat harvenevat puhumattakaan tietotekniikan uusimmista sovellutuksista. Myönteinen esimerkki tämän toteutumisesta on ikääntyneiden suuri osuus monien kulttuuripalvelujen käyttäjäryhmissä. Suhtautuminen vanhuuteen punnitsee kulttuurin kypsyyden. Vaikka vauhti hidastuu, jokainen päivä tuo uutta. Kulttuuria on myös johdatus taiteen tekemisen salaisuuksiin, osallisuuden ja oppimisen tunne. Suhtautuminen vanhuuteen ja vanhuksiin on kuitenkin valitettavan usein kaksinaamainen. Mutta läpimurto puuttuu. Maun kautta voimme nauttia hyvästä ruuasta ja juomasta, kulttuuria sekin. Tällaisia kulttuuripaketteja kehittämällä toteutetaan ajatusta elämästä päivä päivältä täydentyvänä kertomuksena. Yksinkertaistetaan asia ajattelemalla kulttuuri aistien ravintona. Teattereissa, taidenäyttelyissä ja työväenopiston kursseilla näkee runsaasti ikääntyneitä. Näköaistin välityksellä voidaan tarjota värejä ja muotoja, valoja ja varjoja, eläviä kasveja, kimmeltävää vettä, selkeitä pintoja ja jännittäviä polkuja. Heitä kannattaa kunnioittaa. Toimintaan osallistuminen tarjoaa yhden vaikuttamisen mahdollisuuden. Ihminen ei elä vain leivästä. Seurakuntien ja järjestöjen vanhusja eläkeläisryhmät ovat tästä osoituksena. Tosiasia on sekin, että ikäluokkien ajattelua ja tapaa hahmottaa maailma värittää niille ominainen historiakokemus. Tämän rinnalla kulttuuria voivat tuoda taitavat artistit. Kulttuuria on tapa, jolla toimitaan ja ympäristö, jossa eletään päivittäin. Päinvastoin, vaikka kysymys on kahdesta eri asiasta, ne täydentävät toisiaan. Niitä suunniteltaessa ei ole ajateltu ihmisiä, joiden sormet, silmät ja korvat eivät toimi enää niin kuin rippikouluiässä. Näistä syntyy hoivakodin kulttuuri. Asennemuutoksen edellytyksenä on, että ymmärrämme elämän päivä päivältä täydentyvänä kertomuksena. Puhumattakaan eläkeläisjärjestöistä, joilla on laaja jäsenkenttä. Markku Lehto VTT, Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Vanhuus ja kulttuuri. On aika tarttua rohkeasti kysymykseen, millaisia arvoja ja tapoja tulisi korostaa, jotta kaiken ikäiset tuntisivat yhteiskunnan omakseen. Entä vanhukset, jotka asuvat vain heille tarkoitetussa ympäristössä kuten palvelutaloissa. Ideoita ja hankkeitakin on runsaasti. Vanhuuskulttuurin tavoitteena on yhteiskunta, jossa samat palvelut ovat kaikkien ulottuvilla. Mitä vanhuuteen liittyvä kulttuuri tarkoittaa heille. Se tekee ymmärrettäväksi, että ikääntyneet hakeutuvat toistensa seuraan. Samoin käy risteyksessä, jossa katua ylittävä vanhus vie muutamia sekuntteja kiireisen autoilijan aikataulusta. Kuulo välittää puhetta, musiikkia, luonnon ääniä, kiskojen kolkkeen ja hiljaisuuden. Vitaalin nuoren miehen kokemusnälkä voi olla suurempi, mutta se ei oikeuta väheksymään niitä, jotka rauhallisesti täydentävät vuosien varrella syntynyttä kokemusrikkautta. Ne eivät sulje toisiaan pois. Uutena kanavana on tarjolla kunnallinen vanhusneuvosto. Heillä on paljon sitä, mitä nuori mies tavoittelee. Musiikkiin ja näyttämötaiteeseen voi yhdistyä toiminta, liikuntakulttuuri. 50 Kolumni Vanhuuskulttuurilla voidaan tarkoittaa ikäryhmän omaa kulttuuria, mutta myös ryhmän asemaa vallitsevassa kulttuurissa. Vanhusten asemasta ollaan huolissaan, mutta yhteiskunnan perusratkaisut tehdään muilla ehdoilla. Periaatteellinen myötätunto häviää kaupan kassajonossa, jossa vanhus kaivelee killinkejä kukkaron pohjalta ja hidastaa jonon kulkua. Kaksijakoisuus näkyy myös jokapäiväisessä elämässä. Haluamme, että vallitseva kulttuuri tekee sen mahdolliseksi. Se koskee kaiken ikäisiä. Myös ikääntyneet ihmiset haluavat tuntea kuuluvansa muiden joukkoon. Jos korostamme vain ikäryhmälle tarkoitettua omaa kulttuuria, saatamme tehdä karhunpalvelun ryhmän asemalle osana vallitsevaa kulttuuria. Vanhuuskulttuurin kaksijakoisuuteen ei tule muutosta, jos vanhuus nähdään luopumisena, elämän tyhjenemisenä ja tarkoituksettomuutena. Haluamme olla osa yhteisöä, tuntea jotain arkista elämää suurempaa, nähdä ympärillämme kauneutta ja kokea saavamme osaksemme arvostusta
Oikeus ja kohtuus vanhustyössä Vanhustyö-lehden ilmoitusmyynti on siirtynyt liiton omaksi toiminnaksi vuoden 2015 alusta. Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Herttakaisa Kettuseen, herttakaisa.kettunen@vtkl.fi, puh. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Tulevaisuutta rakentamaan 6/2015 7.10. 6.2. Tutkimus ja päätöksenteko 2/2015 18.3. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Tilaa Vanhustyö-lehti Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/vuosi Opiskelijatilaus 26 € Määräalennus yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Toimintakyky SENIORARBE TE 3–4 • 2015. Toimintakyky 5/2015 13.8. Ilmoittamalla Vanhustyö-lehdessä tavoitat muun muassa alan ammattilaiset, päättäjät, ikääntyvät ihmiset sekä omaiset. Teknologia ja tekniikka 7/2015 18.11. SENIORARBETE Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2015 14.1. 12.6. 4.9. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. 11.12. 30.10. 050 349 6911 Lehti julkaisee ainoastaan sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Ilmoitustuotot käytetään kokonaisuudessaan keskusliiton kautta kotimaisen vanhustyön tukemiseen. Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. 13.4. Kotona eläminen 3-4/2015 20.5. Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi