Vanhustyö-lehti 5/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kanta-palvelut kaikkien kansalaisten käytössä Järvenpään kaupungin kotihoidolle Vuoden vanhusteko -tunnustus SENIORARBETE 5 • 2016 TEEMA: Tiedolla johtaminen
Vanhustenpäivän pääjuhlaa. Juhla järjestettiin yhdessä VTKL:n, Jyväskylän kaupungin, vanhusneuvoston ja seurakunnan kanssa. Tiedolla johtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa. 13 6 10. Dialogi ajassa Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla. 2 SENIORARBETE 5 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 12.12.2016 | Lehden teemana on Saattohoito TEEMA: Tiedolla johtaminen Jyväskylässä vietettiin 62
kysy&vastaa 6 62. 3 Vanhustyö 5 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Työtä on tehty tiiviisti vuoropuhellen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustenpäivän pääjuhla veti salin täyteen yleisöä Jyväskylässä Leena Valkonen 8 Järvenpään kaupungin kotihoidolle vuoden vanhusteko Leena Valkonen 10 Dialogi ajassa – Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla Leena Valkonen 13 Tiedolla johtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa Reijo Tilvis 16 Iäkäs ihminen digitaalisten palveluiden käyttäjänä ja opastajana Tiina Etelämäki, Liisa Tiainen 18 Tiedolla johtaminen sosiaalija terveydenhuollossa Kimmo Haahkola 20 Onko palvelutarve pohjatonta. Minna Pietilä 21 Pirkon pakina: Johtamisen kuviot 22 Kanta-palvelut kaikkien kansalaisten käytössä Herttakaisa Kettunen 24 Eloisa ikä -koordinaation oppeja järjestöjen yhteiskehittämiseen Tiina Hailla 25 Luotetaan ihmisten omiin kykyihin! Sanna Tuominen 26 Toiminnan kehittäminen ja laadun parantaminen RAI-vertailutiedon avulla Teija Hammar, Rauha Heikkilä 29 Vanhustyön johtajat: Johtamisen rooli monikulttuurisessa työyhteisössä 30 Sähköinen hyvinvointikertomus kuntien tiedolla johtamisen väline Herttakaisa Kettunen 32 Ikääntyneen hiv-positiivisen hyvä hoito L. Rosqvist 34 Ikääntyneiden potilaiden ohjaukseen erityistä huomiota Hanna Muurinen, Helena Leino-Kilpi 36 Iltatupa lievittää yksinäisyyttä Pirjo Lääperi 38 Mummolassa mihinkään ei ole kiire Suvi Rantanen 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Kunskapsledning Markku Lehto 45 För ledning av äldrearbetet behövs information! Päivi Sillanaukee 46 Vanhustyön johtamisessa tarvitaan tietoa Päivi Sillanaukee Johtaminen edellyttää tunnetta ja tietoa. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Näin on kasvatettu yhteistä tietomäärää ja jaettu osaamista. Kivelä, K. www.vtkl.fi K ol um ni 4 Tiedolla johtaminen Markku Lehto 5 Miten tieto kanavoidaan ja kootaan toiminnaksi. Hyviä käytäntöjä ja vanhustyön laadun tekijöitä on kuvattu suosituksiin ja oppaisiin. Ennen kaikkea tarvitaan taitoa yhdistää nämä oikeassa suhteessa. Tieto on yhä kovempaa valuuttaa kaikessa työssä. Honkalampi, E. Tämä yhteistyö ja tiedon kartuttaminen toimii hyvin, näin kirjoittaa kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kolumnissaan sivulla 46.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Kun puhutaan vanhusten palveluista, on usein viisasta jättää vastaus asiakkaalle. Esimerkiksi: tuijotammeko suoritteita vai terveyttä ja elämän laatua. Elämän laatu syntyy yksityiskohdista. Sitä kuvaa Francis Baconin tunnettu lausahdus ”tieto on valtaa”. Johdon kiinnostus toiminnan arviointiin ja tulosten parantamiseen on kuitenkin vain yksi osa tiedolla johtamista. Päinvastoin se täsmentyy ja terävöityy kulkiessaan useampien tiedon jalostuksesta nautintoa saavien aivojen kautta. On myös vaihtoehtoja, joihin ei kannata hakea yleispätevää hyvä-huono – vastausta. Tieto ei kulu, kun sitä jaetaan. Tiedolla johtamisen vähimmäisvaatimuksiin kuuluu se, että käytetään tehokkaasti hyväksi seurantatietoa. 4 Pääkirjoitus Markku Lehto Vvaltuuston puheenjohtaja, VTKL T iedon käyttö päätöksenteossa on edennyt huikeasti yhden sukupolven aikana. Usein ne ovat niin vakiintuneita, ettei niitä huomata eikä tarvitsekaan huomata. Yksittäistapaukset värittävät käsityksiä toiminnan onnistuneisuudesta. Sosiaalinen media on pikemminkin lietsomassa henkeä tähän suuntaukseen kuin sitä hillitsemässä. Jos kahden eri lääkkeen hinta ja sivuvaikutukset ovat samat, mutta vaikuttavuus erilainen, ei tarvita laajaa arvokeskustelua, kumpi valitaan. Mutta on myös harmaa alue, jossa arvojen ja tiedon liitto edellyttää molempien puolien tarkastelua. Sen perusteella osataan hoitaa paremmin asiakasja potilasvirtoja, tehostaa prosesseja, parantaa laatua ja puuttua kohteisiin, joissa kustannukset ovat liian korkealla. Faktojen paukuttelun lisäksi tarvitaan viisasta kokonaisharkintaa. Hyvään johtamiseen kuuluu tällaisten piirteiden kitkeminen. Jokainen kohdallaan johtaa omaa toimintaansa tiedolla ja sen jatkuvalla uudistamisella. Ainakin sen selventämistä, mitä oikeastaan tavoitellaan. Ihmiset eivät ole robotteja. Parhaimmillaan kysymys on siitä, että on luotu työkulttuuri, jossa yhteisön arvot ja tavoitteet antavat toiminnalle suunnan ja sisältö kehittyy jatkuvan oppimisen avulla. Tieto ei ole myöskään yleisavain hyvään. Mutta se ei riitä. Laajemmin ymmärrettynä tiedolla johtaminen tarkoittaa jatkuvaa uuden tiedon hankintaa ja soveltamista organisaation kaikissa osissa. Joku arvostaa kauppojen läheisyyttä, toinen luonnon rauhaa. Mutta pitkistä lukusarjoista huolimatta todellinen suunnittelu voi edelleen perustua hämmästyttävän puutteelliseen arviointiin. Voidaan puhua itse oppivasta työyhteisöstä, jossa tiedon arvostus on korkealla. Kummankin vaihtoehdon taakse löytyy johtajia, jotka ovat vakaasti omasta mielestään moderneja tiedolla johtajia. Tiedon käyttö ja vaikutusten arviointi kuuluu osana hyvään johtamiseen. Kaikkien päätösten takana on arvoja ja arvostuksia. Kun asiakas voi valita palvelun, ne kehittyvät asiakkaiden toiveiden eikä etäällä olevien päättäjien halujen mukaan. Platon oli eittämättä oikeassa ja sen takia se muistetaan sanoessaan, että totuus, hyvyys ja kauneus kuuluvat kaikki kolme ihmisen elämään eikä niitä voi korvata toisillaan. Uuden kokeilulle annetaan tilaa, ikävät ennakkoluuloiset puheet jätetään pitämättä ja epäonnistumisista ei lannistuta eikä lannisteta. Tieto ei ole ongelmaton. Entä pitäisikö tarjota erinomaista harvoille vai keskinkertaista useammille. Tiedolla johtaminen. Sellaisena tieto usein koetaan ja sen takia sitä koetetaan pantata, pitää sitä asemaan tai professioon kuuluvana. Johto huolehtii siitä, että tavoitteet on sisäistetty ja vuorovaikutus toimii kitkatta
”Kun muutoksen tuulet puhaltavat, on parempi rakentaa tuulimyllyjä kuin suojamuureja.” Tämä vanha kiinalainen sananlasku on hyvä hypoteesi. Nykyisin vedotaan esimerkiksi, että koti on iäkkäälle ihmiselle paras paikka. Tieto on tietoa ja mielipiteet ovat mielipiteitä olisi aivan liian yksinkertaistaen sanottu tästä. Tutkimustarpeiden tunnistaminen on tärkeää niin virkamiehille, t&k -toimijoille, käytännön työtä tekeville ja heitä johtaville. On hankittu taustaselvityksiä, käytetty asiantuntevia selvityshenkilöitä, tehty ennakkoarviointeja jne. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi laitoshoito esiintyy julkisessa keskustelussa pääsääntöisesti kielteisessä valossa. Kyllä iäkkäiden toiveista tältä osin on tutkittua tietoa käytettävissä. Tähän liittyy sellainen dilemma, että kun uudistuksen linjauksia määritellään, alkaa nykytila tuntua kovin hyvältä. Jonka paikkansa pitävyys pitäisi tutkimuksella selvittää! Miten tieto kootaan ja kanavoidaan toiminnaksi?. Tietoperustan jatkuva kasvattaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on, että tämä tieto kanavoituu iäkkäiden paremmaksi terveydeksi, toimintakyvyksi, elämänlaaduksi. Kun sen vähentäminen nostetaan agendalle, vähenee kritiikki olemattomiin. Hyödynnetäänkö riittävästi. Toki on määritelty myös se, että peruslinjaus on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus suhteessa laitoshoitoon. Ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä on aktiivisesti haettava haaste on erityisen suuri uudistuksia suunniteltaessa ja toimeenpantaessa. Uudistus on valtava, eikä vastaavasta ole aiempaa kokemusta, eikä yksi yhteen -kansainvälistä tietoa sovellettavaksi. Pohjatyöt on tehtävä huolella! Ja ihan selvää on, että ei hyödynnetä riittävästi olemassa olevaa tietoperustaa. Meiltä puuttuu rakenteita siihen, miten tieto vaikuttavuudesta saadaan osaksi käytäntöä. Esimerkiksi se väestönosa, joka toimii monien uudistusten ajurina eli iäkkäät ihmiset, on pystyttävä osallistamaan nykyistä huomattavasti paremmin uudistusten tekoon. Mustavalkoinen koti vai laitos -keskustelu ei ole tiedolla johtamisen kannalta hyödyllistä, vaikka monet mieluusti tässä pitäytyvät. Myös omien kokemusten pohjalta asioita tuodaan esille ja nämä kokemukset toimivat signaaleina tutkijoille. Ylipäätään on tarpeellista, että kun kehitämme, tutkimme ja uudistamme, tunnemme nykytilan kehittämistarpeet ja tähän mennessä tehdyn tuloksia. Miten sote-valmistelussa kootaan ja hyödynnetään tietoa. Millaisia haasteita runsaat tietomassat aiheuttavat. Kaikkea ei vielä ole tutkittu, jolloin hyödynnettävääkään ei ole: tutkimusaiheita kuitenkin kumpuaa toimintaympäristön muutoksista ja ihmisten reaktioista niihin. Koti on osalle ihmisiä hyvä paikka elää ja asua, mutta ei kaikille. Samalla on ohjauksessa korostettu sitä, että kotihoitoon on rakennettava uusi design aikansa eläneen tilalle ja monipuolistettava palvelukirjoa koteihin. Kaikki tämänhetkinen ohjaus (mm. vanhuspalvelulaki, laatusuositus) lähtevät siitä, että keskiössä on ihmisen tarpeiden arviointi ja palvelukokonaisuuden suunnittelu siltä pohjalta. Haasteena on tiedon hyödyntäminen, rohkea uudistaminen tietoon perustuen. 5 Vanhustyö 5 • 2016 kysy & vastaa Päivi Voutilainen johtaja sosiaalija terveysministeriö Miten mielipiteet vaikuttavat tietoon ja tiedolla johtamiseen. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että linjaukset eivät poukkoile tieto on tässä tukena. Tiedon hyödyntämisen ohella ja tätä todellakin on tehty tietoperustaa on aktiivisesti kasvatettu. Monet mielipiteet rakentuvat tiedon varaan, jolloin niille tunnusomaista on, että ne kyetään perustelemaan tutkimustuloksilla ja/tai arvioitujen hyvien käytäntöjen pohjalta. Tässä on paljon tehtävää vielä ja haaste on erityisen suuri palveluja johtaville ja kouluttajille. Hyödyntämisen taso vaihtelee. Miten luulot ja asenteet vaikuttavat tiedolla johtamiseen. Tutkittua tietoa on ja hyviä arvioituja käytäntöjä on. Perustuuko tämä väittämä tutkimukseen vai onko se luulo. Esimerkiksi iäkkäiden palveluista meillä on hyvä tietoperusta, paikoin ainutlaatuinenkin. Valmisteluvaihe on tältä kannalta tehty huolella ja yhtä huolella on rakennettava järjestelmällinen seuranta uudistuksen toimeenpanon tueksi. Miten tutkimustietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä
Vanhustenpäivän pääjuhla kokosi Jyväskylään lähes 500 osallistujaa. Toimintaohjelman päivityksen yhteydessä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota muun muassa ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun sekä väkivallan ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. He kaikki käyvät aktiivisesti eläkeläisten kerhoissa. Ministeriö on päättänyt vuodelta 2011 laaditun Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelman päivittämisestä. Selvitysten mukaan ikääntyneet kuitenkin kokevat Teksti ja kuvat: Leena Valkonen 62. Ikääntyneiden turvallisuus tulee varmistaa Juhlapuheen tilaisuudessa piti sisäministeri Paula Risikko, joka nosti esiin iäkkäiden ihmisten tarpeen turvallisuuden tunteeseen. 6 VANHUSTENPÄIVÄ V anhustyön keskusliiton teemoittama lokakuun ensimmäiselle viikolle ajoittuva valtakunnallinen Vanhustenviikko innosti jälleen organisaatioita ja kansalaistoimijoita järjestämään monenlaisia iäkkäitä ihmisiä yhteen kokoavia tapahtumia eri puolella Suomea viikon teeman Tekee mieli oppia mukaisesti. Toisten kanssa yhdessä harrastaminen ja opiskelu lisäävät iloa ja sosiaalisuutta. Vanhustenviikon suojelijana toimi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tasavallan presidentti totesi myös, että meidän kaikkien on hyvä muistaa, että itse kukin meistä voi auttaa, tukea ja kannustaa seniorikansalaisia jatkamaan elinikäisellä opintiellään – iäkkäänä ei ole mitään syytä jäädä paitsi oivaltamisen riemusta. Myös vanhemmalla iällä on tärkeää voida hoitaa omia asioitaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Sanni, Eeva, Eila ja Salli tulivat yhdessä viihtymään Vanhustenpäivän juhlaan. Tapoja auttaa on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin. Vanhustenpäivän pääjuhla veti salin täyteen yleisöä Jyväskylässä Valtakunnallista Vanhustenviikkoa on vietetty jälleen tuhansin eri tapahtumin eri puolilla Suomea. Tärkeää on pitää mielessä, että monesti avun antamiseen riittävät pienet ja ihan arkipäiväiseltäkin tuntuvat teot. He pitivät tärkeänä, että iäkkäitä ihmisiä huomioidaan ja heille järjestetään tapahtumia. Kirjallisen tervehdyksensä juhlaan lähettänyt Tasavallan presidentti totesi, että oppimista tarvitaan, koska se lisää tietoja ja taitoja ja usein myös osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin on helpompaa. Siihen muun muassa monipuolinen kansalaistoiminta tarjoaa hyvin monipuolisia mahdollisuuksia. Ministeri Risikko totesi, että turvallisuus ja turvallisuuden tunteen merkitys korostuvat iän karttuessa. Valtakunnallinen Vanhustenpäivän pääjuhla järjestettiin Jyväskylässä yhdessä keskusliiton, Jyväskylän kaupungin, vanhusneuvoston ja seurakunnan kanssa
Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen pohti puheessaan mm. Se on tarua, että vanhemmiten oppii vain helppoja asioita. – Niin pitkään voi oppia, kun haluaa oppia. – Oon 90-vuotias, oppimaan innokas! Itsestään selvyyshän tämä nykyään on, että oppiminen ei tunne ikärajoja, mutta joskus on itsestään selvyydet hyvä sanoa ääneen. Välillä kaadutaan ja noustaan taas ylös. Maailma muuttuu ja uusiin turvallisuushaasteisiin tulee hakea ratkaisuja esimerkiksi parantamalla viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, ministeri Paula Risikko totesi. 7 Vanhustyö 5 • 2016 nuorempia ikäluokkia enemmän turvattomuuden tunnetta. Elämänlaajuisen oppiminen ylläpitää osallisuutta ja lisää tietoa ja taitoja, joiden avulla ihminen kykenee hoitamaan omia asioitaan ja vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin nosti esiin pienen lapsen oppimisen innon ensi askeleita ottaessaan. Niin meillä jokaisella henkilökohtaisesti kuin yhteisöinä ja yhteiskuntana on aihetta ja oikeus sisäistää ja alleviivata tätä. Suomea pidetään edelleen yhtenä maailman turvallisimmista maista, ja se tunne pitää olla myös ikäihmisillä. Tässä taustalla on usein pelko vammautumisesta ja itsenäisyyden menettämisestä. Ryhmän vaikutus oppimiseen on suuri ja harrastepohjaista oppimista voi harjoittaa esimerkiksi kansalaisopistoissa. Meillä on oikeus oppia uutta, kääntää uusia lehtiä kirjoissa, kääntää uusia verkkosivuja esiin, kääntää uusia lehtiä elämässä. Oleellista on, minkä kuntoinen ihminen on henkisesti ja fyysisesti ja mitä yhteiskunnan palveluja hän tarvitsee. Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala käsitteli myös oppimista. Tärkeintä tietenkin on, miten ihminen itse kokee oman ikänsä ja toimintakykynsä päivittäisessä arjessaan. Ikääntynyt voi olla myös monella tavalla haavoittuvassa asemassa. – Yleisin ikääntyneiden peloista on kaatumisen pelko. – Kansalaisilta kysyttäessä, riippuen vastaajan iästä, saa monenlaisia vastauksia, missä kulkee vanhuuden raja. Vanhustenviikolla pidettiin jälleen kerran tuhansia erilaisia tapahtumia ympäri maata. Sairaus, yksinäisyys ja muistisairaudet altistavat syrjäytymiselle ja jopa kaltoin kohtelulle. Tekee mieli oppia Keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen muistutti Vanhustenviikon teemaan liittyen, että oppimaan pystyy aina. Into ja motivaatio kannustavat oppimaan kaiken ikäisenä. vanhuuden määritelmää. Järjestettyjen kyselyjen tuloksena ihmisten käsitys vanhuudesta on ainakin vuosimäärältään kasvava. Keskusliitto kiittää lämpimästi kaikkia organisaatioita ja toimijoita, jotka osallistuivat tapahtumien järjestämiseen.. Elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaan ihminen oppii uusia ja erilaisia asioita koko elämänkaarensa läpi. Ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta lisäävät tutkimusten mukaan esimerkiksi hyväksi koettu terveydentila, tutut naapurit, valaistus, asuntojen turvalukitus ja mahdollisuus liikkua turvallisesti
– Perinteisesti palveluohjauksessa on keskitytty asiakkaan ongelmiin. Yhteiskuvassa ovat vasemmalta VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin, johtaja viesitntä, markkinointi ja HR Päivi Sihvola Ilmarisesta, palkitut kotija erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen ja kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Järvenpäästä, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen sekä ministeri Paula Risikko. työllä asiakasta tuetaan ja kannustetaan yksilöllisesti. Nyt näkökulma käännettiin siihen, mitä voimavaroja hänellä on ja mistä hän pystyy itsenäisesti selviytymään. VUODEN VANHUSTEKO. Toiminta tukee itsenäisyyttä, toimintakykyä sekä merkittävällä tavalla vähentää asiakkaan tarvitsemien palvelujen määrää. Intensiivitiimi asiakkaan tukena Järvenpään voimavaralähtöisessä kotihoidonmallissa asiakkaan tukena on intensiivitiimi, joka perustettiin kaupungin kotihoitoon keväällä 2015. Tiimin jäseniä koulutettiin voimavaralähtöiseen ajatteluun ja asiakkuuden uuteen näkökulmaan pääasiassa sisäisillä koulutuksilla. Intensiiviryhmässä työskentelee sairaanhoitaja ja lähihoitajia sekä heidän tukenaan lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja muita alan ammattilaisia asiakkaan tarpeen mukaan. – Toimintakulttuurin muutokseen on tarvittu paljon keskustelua ja avointa kehittämisotetta, Sinkkonen sanoo. Malliin sisältyy neljän viikon mittainen intensiivijakso, jossa monialaisen henkilöstötiimin yhteisTeksti ja kuva: Leena Valkonen Järvenpään kaupungin kotihoidolle Vuoden vanhusteko -tunnustus Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsivat tänä vuonna Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Järvenpään kaupungin voimavaralähtöisen kotihoidon toimintamallin. 8 V oimavaralähtöisen palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja vahvistaa asiakkaan verkostoja ja voimavaroja niin, että asiakas selviytyy kotona mahdollisimman kevyiden ja tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. Asiakas nähdään osaavana ja pystyvänä toimijana, joka voimaantuu oikea-aikaisen ja riittävän tuen avulla, painottaa Järvenpään kotija erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
kerran. Järvenpään toimintamallissa voimavaralähtöisyys on myönteinen esimerkki, jonka avulla iäkkäiden ihmisten toimintakykyisyyttä ja osallisuutta voidaan tukea. Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere puh. Toiminta tukee itsenäisyyttä ja vähentää palvelutarvetta Jo nyt on havaittu, että toiminta tukee itsenäisyyttä, toimintakykyä sekä merkittävällä tavalla vähentää asiakkaan tarvitsemien palvelujen määrää. – Yli kolmanneksella asiakkaista kotihoidon käyntimäärä väheni, yli 40 %:lla kunnallisen palvelun tarve poistui kokonaan ja joka viidennellä asiakkaalla siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen siirtyi ja hän pystyi jatkamaan kotona asumistaan, Sinkkonen kertoo. Kaikkien asiakkaiden kohdalla tapahtui merkittävää kuntoutumista, voimaantumista ja asiakkaan elämänlaadun kohentumista. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin toteaa, että hakemuksissa oli paljon innovatiivisia hankkeita. medical device Lisävarusteena kantolaukku.. Järvenpäässä on laskettu, että toimintamalli on säästänyt 47 intensiivijakson käyneen asiakkaan palvelutarpeen vähenemisenä tehostetun palveluasumisen sijaan laskennallisesti kolmessa kuukaudessa noin 142 600 euroa. – Mikäli he ovat vielä kuuden kuukauden kuluttua edelleen samojen palvelujen äärellä omassa kodissa, on säästö kaupungin palveluissa noin 369 000 euroa, Sinkkonen laskee. Kokonaisuudessaan 85 % intensiivijakson käyneistä asiakkaista (47 asiakasta 55 asiakkaasta) palvelutarve väheni merkittävästi. Jakson käyneiden asiakkaiden palvelutarpeen kehitystä seurataan kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden välein jakson päättymisen jälkeen yhteydenotolla. Toimintakulttuurin muutokseen on tarvittu paljon keskustelua ja avointa kehittämisotetta. Järvenpäässä uusi toimintamalli on vakiinnutettu osaksi palvelurakennetta. Hyödyt: • Sydänja verenkiertoelimistön vilkastuminen ja kestävyyden lisääminen • Lihasvoiman vahvistaminen ja säilyminen • Jäykistymisen välttäminen ja liikkuvuuden lisääminen • Aineenvaihdunnan ja ruoansulatuksen tehostaminen • Liikkuminen lisää mielihyvähormonien tuotantoa Laitteen mukana jalkakaukalot ja käsikahvat, jotka vaihdettavissa pikalukituksella ilman työkaluja. 03-2350 700 info@fysioline.fi www.fysioline.fi THERA-TRAINER MOBI UUTUUS! Moottoroitu polkulaite aktiivisuuden ylläpitoon. Suuruudeltaan 5000 euron palkinto jaettiin nyt 9. – Järvenpään malli osoittaa, että uudella lähestymistavalla on mahdollista saada aikaan merkittäviä tuloksia sekä ikääntyneiden elämänlaatuun, että kaupungin kokonaistalouteen, sanoo Ilmarisen viestinnästä, markkinoinnista ja HR:stä vastaava johtaja Päivi Sihvola. Hakemuksia Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen rahoittamaan Vuoden vanhusteko -palkintoon tuli yhteensä 21. Intensiivisen toiminnan vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti
Hekin, jotka eivät tulleet valituksi oppaaksi pitivät huippuna sitä, että saivat olla mukana osallistumassa valintakokeeseen, Nuutinen lisää. Tytär oli ehdottanut isälleen, että saisiko ilmoittaa hänet opashakuun. Näyttelyyn palkattiin kaikkiaan 30 yli 70-vuotiasta ikääntymisen kokemusasiantuntijaa oppaiksi. opettajia, kouluttajia, lääkäreitä, pappeja, nuoriso-ohjaajia ja matkanjärjestäjiä. – Suomi on maailman nopeimmin ikääntyviä kansakuntia Japanin, Italian ja Saksan rinnalla. Dialogi ajassa -näyttelyllä haluamme lisätä empatiaa ja ymmärrystä senioreita kohtaan ja samalla purkaa vanhuutta koskevia ennakkoluuloja. Dialogi ajassa on saksalaiseen konseptiin perustuva näyttely, jossa voi katsella, kuunnella ja käytännössä kokeilla, mitä ikääntymiseen liittyvät muutokset voivat olla. 77 vuotiaana töissä Savonlinnassa asuva Asko Hämäläinen kehaisee ensi sanoikseen Heurekan näyttelyä hienoksi ja työilmapiiriä seniorioppaiden parissa aivan mahtavaksi. Haluamme myös lisätä vuorovaikutusta eri ikäpolvien välillä, Heurekan innoituspäällikkö Merja Nuutinen perustelee seniorioppaiden mukanaoloa näyttelyssä. Tilastokeskuksen mukaan 15 vuoden kuluttua yli 65-vuotiaita on yli neljännes Suomen väestöstä, kun heitä nyt on viidennes. Valintatilaisuudesta jäi hyvä tunnelma. Sitä voi kokeilla ja aistia aitojen seniorioppaiden ja elämyksellisen tehtäväpolun kautta Heurekan näyttelyssä Dialogi ajassa – Vanhenemisen taito. Keskusliiton jäsen Miina Sillanpään säätiö on näyttelyn yhteistyökumppani. DIALOGI AJASSA. Vanhustyön keskusliitto on ollut tiedekeskuksen asiantuntijakumppanina konseptin suomalaistamisessa kotimaiseen ympäristöön. Joukossa on mm. Monen aktiivisen ikäihmisen kohdalla ikä ei ole este, vaan täynnä mahdollisuuksia! Tätä todistavat Heurekan uudessa näyttelyssä oppaina toimivat yli 70-vuotiaat seniorit. 10 Y li 70-vuotias voi hyvin kiipeillä katoilla, opetella uuden kielen, matkustella ympäri maailmaa ja löytää rinnalleen rakkauden. – Iäkkäiden ihmisten innostus opastyöhön yllätti meidät kaikki positiivisesti, hakemuksia tuli kaikkiaan yli 500. Lisäksi liitto osallistui oppaina toimivien ikäasiantuntijoiden rekrytointiin sekä heidän ja muun henkilökunnan valmennukseen näyttelyn toteutuksessa. Tiimiin valitut ovat iältään 70–81-vuotiaita ja monenlaisista ammateista. – Enhän minä toimettomana ole muutenkaan, maan vanhimmaksi ammatissa toimivaksi nuohoojaksi itseään tituleeraava Hämäläinen toteaa hymynkare suupielessä ja jatkaa. Teksti ja kuvat: Leena Valkonen, Heureka Dialogi ajassa – Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla Millaista vanheneminen on käytännössä
– Nuohoojana sitä menee koteihin, ihmisen yksityisalueelle. Se on asia, joka pitäisi nostaa vielä nykyistä selvemmin esiin. Valtiovalta kipuilee nyt säästöjen kanssa. Aktiiviset ihmiset löytävät kyllä tekemistä. Tästä pestistä neuvottelin perheeni kanssa, ja onhan se mahtavaa, että 80-vuotiaana hakee töitä ja saa niitä. – Saimme hyvän valmennuksen opastehtävään ja mukavaahan se on ihmisten kanssa jutella. Kierros voidaan pitää myös stadin slangilla tai suomalaisella viittomakielellä. – En malta vieläkään olla paikallani, tekemisestä saan paljon lisää energiaa. Tärkeää on, että vanhenemisesta puhutaan. Tarvitaan erilaisia toimintamalleja, että voisi kokea, että oma läheinen on turvassa. Toivon, että näyttelyllä voidaan vaikuttaa asenteisiin, että kiinnitetään huomiota vanhuksiin ja hoivahenkilöstöön. Elämäntyönsä Pirkko Kiravuo on tehnyt opettajana, oppikirjojen tekijänä ja rehtorina. Realiteetit täytyy ottaa huomioon, mutta se ei estä sitä, että ei voisi mennä mukaan, luonnehtii opas Pirkko Kiravuo, 80. Heurekassa on ollut aiemmin esillä saman tuottajan Dialogi pimeässäja Dialogi hiljaisuudessa -näyttelyt. – Nykyisin eri sukupolvet ovat erillään, vanhukset ja heidän lapsensa ovat kaukana toisistaan. – Että voin vaihtaa kokemuksia eri ikäisten kanssa. Lisätietoa: www.heureka.fi/fi/dialogi-ajassa-vanhenemisen-taito soonaamme kunnioittava koulutus. Saan paljon energiaa lisää Vauhti hidastuu, askel madaltuu, ja kaikki vaatii enemmän aikaa, mutta elämä antaa uusia haasteita kohdattavaksi. Näyttelyssä kierretään 15 hengen ryhmissä. Monesti mietin, tiedostetaanko tätä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä riittävästi. Tehtävään perehdytys oli hyvää, meillä oli tiivis ja monipuolinen, meidän perDialogi ajassa – vanhenemisen taito esillä Heurekassa 1.10.2016–15.1.2017 Näyttelyn on tuottanut Dialogue Social Enterprise GmbH. Se siitä ikärasismista! nauraa hänen tyttärensä. Siellä näkee ja kuulee monenlaista. – Olen helposti innostuva ja minusta on hauskaa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja opastaa. Pirkko Kiravuo, Asko Hämäläinen ja Merja Nuutinen toivottavat kävijät tervetulleiksi elämykselliseen näyttelyyn.. Kierroksia on mahdollista varata ennakkoon myös muilla kielillä, kuten englanniksi ja saksaksi. Että olisi vanhuksia kunnioittava asenne. Dialogioppaiden vetämiä kierroksia pidetään 1–3 tunnissa, 20 minuutin välein. Huoli arjesta kuluttaa molempia. 11 Vanhustyö 5 • 2016 – Kyllähän minä vielä katolla pysyn, ei ikä ole siinä este. Kierros kestää noin tunnin. Asko Hämäläinen on eniten huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. Heureka on hänelle tuttu paikka, sillä hän on toiminut jo 15 vuotta vapaaehtoisena neuvomassa asiakkaita näyttelyissä. Kaikenlaista kysytään, mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa asiaa ei vielä ole tullut vastaan. Inhimillistä kosketusta tarvitaan myös, se on jokaisen ihmisen perustarve. Kiravuo sanoo, että tässä näyttelyssä häntä kiinnostaa erityisesti ikäpolvien välinen vuorovaikutus. Ja nämä opashommat olisipa kaikilla tällainen työpaikka ja työilmapiiri, hän naurahtaa. Näyttelyssä kävijät ovat olleet hyvin myönteisiä ja innostuneita näistä näyttelyn asioista. Muun ohella Kiravuo lukee näkövammaisten äänilehteä, opettaa filippiiniläisnaisille suomea ja opiskelee italiaa työväenopistossa
Tervetuloa Vanhustyön keskusliiton osastolle 102! Yhteistyössä: Kuuloliitto ry 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus WWW.HYVAIKA.FI Sopii ammatilliseksi koulutuspäiväksi! Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä. Lipun ostaneille 10€ messuraha messuostoksiin. kotiturvasta ja ikäkuulosta • liikuntatorilla toiminnallisia harjoitteita HYVÄ IKÄ. Messuilla mukana mm. Avoinna: to 20.10. • yli 200 näytteilleasettajaa • päivätansseja tahdittaa yön lyhdyt • paneelikeskustelussa omaishoito • juontajina pirkko mannola ja sami hintsanen • tietoiskuja mm. klo 9-17 pe 21.10. klo 9-16 Peruslippu 10 €. Ideoita hyvinvointiin ja arkeen, ikääntyville ja vanhustyön ammattilaisille. AISTIT | ASUMINEN | HOIVA KUNTOUTUS | TEKNOLOGIA Vanhuus on hyvä ikä. Suomen laajin ikääntymisen tapahtuma
Viimeksi mainitut palvelevat usein levittäjäänsä monin eri tavoin. Faktojen seassa on usein paljon näennäistietoja, luuloja ja uskotteluja sekä suoranaista tarkoituksellista disinformaatiota. Usein niistä koituu esittäjilleen taloudellisia etuja. Teksti: Reijo Tilvis, LKT, geriatrian emeritusprofessori. On vain ennusteita, joista osa voi osua kohdalleen, mutta joista useimmat eivät sitä tee. 13 Vanhustyö 5 • 2016 Tiedolla johtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa Tiedon tulvasta oikean tiedon poimiminen tuntuu muuttuvan aina vain vaikeammaksi. T ärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä kuten vanhuspalvelujen suunnittelussa tarvittaisiin luotettavaa tietoa, mutta tulevasta ei kellään ole tietoa
ISSN=1798-5137. Tästä on seurannut mm se, että vuosina 1991–2004 laadituissa väestöennusteissa 65 vuotta täyttäneiden määrän ennuste on ollut viiden vuoden ennusteperiodilla 0,9–1,6 prosenttia liian alhainen toteutuneeseen kehitykseen verrattuna. Siksi niitä koskevia ennusteita on syytä hieman tarkastella. Kestävyysvajeen arvioinnissa vanhusväestön määrä ja sen palvelutarve ovat keskeisiä tekijöitä. Väestöennusteiden osuvuus. Päättäjille jäi paljon valinnan varaa. Kuvaavaa tälle on hiljattain käydyt keskustelut Suomen valtion ns. 14 Vanhusväestön kasvua on jo kauan pidetty suurena uhkana sekä terveys-ja sosiaalipalvelujen tarpeen nousun syinä. Ennustetut kuolleisuusluvut ovat olleet yliarvioita sitä selvemmin, kuta pidempi seurantajakso on ollut (Kuva 1). Ne lasketaan usein sen periaatteen mukaisesti, että nykytilanne jatkuu ja kuolevuus ei muutu olennaisesti. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.2.2016]. Eri laskentoja laatineiden tahojen arviot vuosina 2010-2011 vaihtelivat yhdestä 14,4 miljardiin euroon eli bruttokansantuloon suhteutettuna puolesta prosentista kahdeksaan prosenttiin. kestävyysvajeesta. Näistä väestöennusteet ovat helpompi osa ja niiden tekemisessä on pitkät perineet ja koetellut menetelmät. Kuva 2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. Kuolevuus on kuitenkin jatkuvasti pienentynyt, ja elinajanodote on pidentynyt myös kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä. Kehittyvistä menetelmistä huolimatta väestöennusteiden epävarmuus ja ristiriitaisuudet ovat antaneet enenevää huolenaihetta. Kuva 1: Vuosina 1991-2009 arvioidun ja 3, 5 ja10 vuoden seuranta-aikana todetun kuolleisuuden erot. Siksi ikääntyneiden lukumäärä on kasvanut odotettua enemmän ja väestöennusteet ovat olleet tältä osin olleet aliarvioita. 2012. Väestöennusteet ovat menneeseen kehitykseen ja oletuksiin perustuvia projektiolaskelmia. Tätä kuvaa Tilastokeskuksen julkaisema kuva, jossa verrattiin eri aikoina tehtyjä ennusteita myöhemmin toteutuneisiin tietoihin (kuva 2). Eri vuosina laadittujen ennusteiden ja toteutuneiden tietojen vertailua.
15 Vanhustyö 5 • 2016 Iän suhde hoitotarpeeseen Vanhusväestön kasvua pidetään yhtenä syynä terveydenhuollon menojen kasvuun, joskin näkemykset sen todellisista vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. Vanhusväestön kasvun aliarviointi ja ikääntymiseen liittyvän hoitotarpeen yliarviointi kompensoivat toisiaan ei kuitenkaan täysin, sillä yliarviointi on selvästi aliarviointia suurempaa. Perinteiset kronologiset mittarit, joissa lasketaan tietyn iän saavuttaneiden päälukuja, ovat joka tapauksessa osoittautuneet vajavaisiksi. Niiden muutokset ovat olleet lähes identtisiä kymmenen vuoden aikana (kuva 4). Maailmanlaajuisesti tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, mutta länsimaissa pääsääntöisesti Friesin teoriaa tukevia. Kävin niitä aikoina läpi todeten, että arviot eivät jälkikäteistarkastelussa juurikaan olleet toteutuneet vaan monet olivat karkeita yliarvioita. Kuva 3. Väestön ja sairaalahoidon muutokset vuosina 2000-2014 (Laskettu Tilastokeskuksen tiedoista; www.stat.fi) Kuva 4. Kokonaiskuolleisuuden ja sairaalahoitojen määrän kehitys vuosina 2000-2010. Ristiriitaa voi kuvata kahdella näkökulmalla: A. Suomessakin on tehty lukematon määrä sekä sairauskohtaisia että hoitotarvetta ennakoivia arvioita. prospektiivisten väestömittareiden hyväksikäyttö. (Laskettu Tilastokeskuksen tiedoista; www.stat.fi). Väestön vanhetessa useimmat sairaudet yleistyvät, minkä seurauksena terveydenhuollon ja sairaanhoidon tarve kasvavat. Toisin sanoen ikääntyneiden kuolleisuuden vähentyminen on kiistattomin merkki terveydentilan kohentumisesta. Havainto ei liene yllättävä, sillä keskittyyhän raskain hoito iästä riippumatta viimeisiin elinvuosiin. Tätä kysymystä on pyritty selvittämään lukemattomien tutkimusten avulla erityisesti sen jälkeen, kun Fries julkaisi v. Yhden mahdollisuuden saattaisi tarjota uusien ns. Vuosi 2000 =100. Ne paljastavat esimerkiksi, kuinka ikääntyneiden ja sairaalahoidon määrät eivät ole muuttuneet tasatahtiin vaan eriytyneet vuosi vuodelta (kuva 3). Herääkin kysymys, olisiko kokonaiskuolleisuuden lisäksi jokin muu demograafinen tunnusluku soveltuva kuvaamaan ikääntyvän väestön hoitoja hoivatarpeen muutoksia. Väestö keski-ikä ja iäkkäiden lukumäärä nousevat, koska vakavat sairaudet puhkeavat myöhemmin, eikä hoitotarve nouse samassa suhteessa. Paljon yhtenäisempi kuva syntyy, kun verrataan toteutunutta kokonaiskuolleisuutta ja sairaalahoitojen määrää. Vaikka tällaista ei arviota yhden ihmisen kohdalla ei voi eikä ole soveliastaan tehdä, se on mahdollista laskea väestötasolla. 1980 teorian sairauksien pakkautumisesta myöhäiseen ikään. B. Tilastojen viimeaikaisia kehityssuuntia Suomen virallisista tilastoista voi poimia tietoja, jotka valaisevat viimeaikaisia kehityssuuntia. Tarve uudelle tiedolle on joka tapauksessa polttava, sillä vanhuspalvelujen suunnittelussa lujilla uskomuksilla, haaveiluilla ja puhtailla business-ideoilla on aina ollut liian suuri osuus.. Sen seurauksena sairaat vuodet eivät lisääntyisi samassa suhteessa kuin elinvuodet. Näissä arvioidaan niiden henkilöiden määrä, jotka elävät todennäköisesti esimerkiksi viimeistä tai viittä viimeistä vuottaan
Hyvä opastaja on rauhallinen, kannustava, rohkaiseva ja hänelle voi esittää myös tyhmiä kysymyksiä. Eri toimijoiden tiedot löytyvät kootusti Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-sivuilta. Asiakkaan kannalta tämä kuulostaa äkkiseltään hyvältä. Ihminen oppii koko elämänsä ajan, myös iäkäs ihminen oppii käyttämään hyviä sähköisiä palveluita. Yksi iso joukko heistä ovat iäkkäät ihmiset. Palveluiden tuottajien tulee ottaa vastuu käyttäjien opastamisesta palveluunsa. Demoympäristöä tarvitaan sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluihin. SeniorSurf-päivä innosti kokeilemaan tietotekniikkaa Vanhustenviikon SeniorSurf-päivän tapahtumissa iäkkäät ihmiset saivat tutustua rauhassa ja turvallisesti tietotekniikkaan ja erilaisiin digitaalisiin palveluihin omaan tahtiinsa ja usein henkilökohtaisen avun kanssa. Yleinen tahtotila on viedä entiset monen luukun palvelut yhdelle luukulle, helpottaa käyttäjän kokemusta ja samalla yksinkertaistaa hallintoa ja käytäntöjä. Tukea vertaisopastajasta Iäkkäät ihmiset ovat kiinnostuneita tietotekniikasta. Syyskuun puolessa välissä noin 70 seniori-ikäisiä tietotekniikan vertaisopastajaa kokoontui tapaamaan toisiaan, oppimaan itsekin uutta ja pohtimaan, mitkä asiat aiheuttavat pulmaa toisten iäkkäiden ihmisten opastamisessa. 16 P alveluita viedään verkkoon ja toimintatapoja ravistellaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Tämä madaltaisi kynnystä palvelun käytön aloittamiseen. Kaikessa sähköisessä asioinnissa tulisikin olla opastuskäyttöä varten demoympäristö, jonne voisi kirjautua demotunnuksia käyttäen. Opastaminen on hankalaa, koska toisen tunnuksia ei voi käyttää ja palvelut sisältävät henkilökohtaisia tietoja. Yleinen tahtotila on viedä entiset monen luukun palvelut yhdelle luukulle, helpottaa käyttäjän kokemusta ja samalla yksinkertaistaa hallintoa ja käytäntöjä.. Täysin uuden laitteen ja tekniikan opettelu itsekseen on kuitenkin korkean kynnyksen takana. Hyvä opastaja on avainsana alkuun pääsemiseksi. He ovat aikuisia ihmisiä, jotka haluavat hoitaa itse omat asiansa. Suomessa on noin 500 000 yli 65-vuotiasta ihmisistä, jotka eivät käytä tietotekniikkaa lainkaan. Tapahtumien järTeksti: Tiina Etelämäki, Liisa Tiainen Iäkäs ihminen digitaalisten palveluiden käyttäjänä ja opastajana Palveluita viedään verkkoon ja toimintatapoja ravistellaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Demoympäristössä pitäisi pystyä opastamaan ja opettelemaan kaikkia palveluun kuuluvia asioita. Hankalassa asemassa ovat kuitenkin he, jotka eivät ole sinut digitaalisen maailman kanssa. Vapaaehtoiset opastajat ovat valmiita auttamaan sähköisten palveluiden opastuksessa, kunhan heidät ensin perehdytetään palveluun. SeniorSurfpäivän tapahtumia toteutui ympäri Suomen lähemmäs 200. Jos vertaisopastajia vielä otettaisiin mukaan palveluiden kehitysja testausvaiheissakin, saattaisi tuloksena olla käyttäjäystävällisemmät palvelut, joita osattaisiin käyttää mahdollisesti jopa ilman opastusta. Yleiseksi ongelmaksi nousivat sähköiset palvelut, joiden käyttöön tarvitaan tunnistautuminen. Suomessa toimii neljä aktiivista ikäihmisten tietotekniikkayhdistystä, muita opastusta tarjoavia tahoja sekä koko ajan laajeneva vertaisopastajien joukko. Lisäksi on runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät rohkene käyttää sähköisiä palveluita. Syyskuun vertaisopastajien syystapaamisen järjesti Vanhustyön keskusliitto, mukana olivat ENTER ry, Mukanetti ry, Joen Severi ry, Savonetti ry, Jyväskylän ikääntyvien yliopisto, Eläkkeensaajat, Eläkeliitto, LähiVerkko-projekti, Jyväskylän kirjasto, Helsingin työväenopisto ja DfA Finland ry
Tietotekniikan käytöstä pitää saada myös kieltäytyä. SeniorSurf-päivä järjestettiin tänä syksynä neljättä kertaa. Helykodeissa voit asua palveluasunnossa tai ryhmäkodissa ja asiakkaaksemme voi tulla omarahoitteisesti, palvelusetelillä tai Helsingin kaupungin ostopalvelupaikalle. Saatavilla pitää olla paikka opetteluun ja ihminen, jolle voi ja kehtaa esittää tyhmiäkin kysymyksiä. Radiokampanjassa halutaan rohkaista ja motivoida iäkkäitä ihmisiä tietotekniikan pariin. Itähelsinkiläinen, vuonna 1981 perustettu, voittoa tavoittelematon vanhusten asumisja hoivapalvelujen tuottaja. Vanhustyön keskusliitossa tehtiinkin radiokampanja, joka soi laajasti Vanhustenviikon aikana. Haluamme vaikuttaa myös iäkkäiden ihmisten asenteisiin. Asennekampanja iäkkäille ihmisille Valtaosa iäkkäistä ihmisistä on kiinnostunut tietotekniikasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Helykodit sijaitsevat Kontulassa ja Myllypurossa, hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Kuitenkin, monet voisivat innostua, kun keksisivät että tietokoneen avulla voi saada jotain mukavaa lisää elämäänsä. jestäjinä toimivat paikalliset toimijat, kuten esimerkiksi järjestöt, kirjastot ja vanhusneuvostot. Radiomainokset ovat muidenkin käytettävissä VTKL:n SeniorSurf-sivuilla www.vtkl. Tapahtumien järjestäjät totesivat, että opastustarpeissa nousi vahvasti esiin sähköinen asiointi. SenioriVerkko viestittää, että hyvinvointia voidaan luoda myös tietoja viestintätekniikan kautta. Päätavoitteena on edistää iäkkäiden toimintakykyä sekä osallisuutta. SenioriVerkko.com DigiKylli.blogspot.fi. fi/seniorsurf. Kuitenkin löytyy vielä paljon myös heitä, jotka eivät koe tietotekniikasta olevan itselleen mitään hyötyä. Teemapäivän koordinaattorina toimii Vanhustyön keskusliitto. SeniorSurf-päivän vinkkejä, opastusmateriaaleja ja videoita opastuksen tueksi ja myös itsenäiseen käyttöön löytyy Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi/seniorsurf. Projekti kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja RAY:n rahoittamaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Teemapäivä on osa valtakunnallista Vanhustenviikkoa. Hakemuksiin ja hinnastoihin voi tutustua kotisivuillamme www.helyry.com Tietoja viestintätekniikka on hauskaa, hyödyllistä ja tuo iäkkäänkin elämään uusia ulottuvuuksia
Erityisesti sotealueella on tärkeätä huomata se, että hyvinvointitieto on erityisen arkaluonteista informaatiota ja siksi pääsääntöisesti hyvin suojeltua. Ensiksi on syytä määritellä käsitettä tiedolla johtaminen vähän syvällisemmin. kestävyysvajeen helpottamiseksi, hoidon ja hoivan uudelleen organisoimiseksi ja paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Mutta yleensä tieto jää IT-järjestelmien syövereihin, kun järjestelmiä ei ole suunniteltu kertyneen tiedon ulosottoon ja jalostamiseen. Tietojohtamisen ympäristössä Suomessa ja monessa muussakin maassa voidaan tunnistaa muutamia selkeitä trendejä, jotka ovat vauhdittaneet alan kehittymistä. Voi olla, että joskus luulomme on todella pitänyt paikkaansa, mutta nykyisessä toimintaympäristössä asiat voivat olla aivan toisella tavoin kuin aiemmin. 18 Tiedolla johtaminen sosiaalija terveydenhuollossa Eräässä tietojohtamista koskevassa seminaarissa minulta kysyttiin, että mitä ihmettä, miten muuten voi organisaatiota johtaa kuin tiedolla. Toinen on Suomen talouden tämän hetkinen tila, joka pakottaa etsimään uusia innovatiivisiä ratkaisuja mm. Näiden tiedon teknisten ympäristöjen analysoinnin, speksaamisen ja rakentamisenkin monet mieltävät tietojohtamiseksi. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalija terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä tietojohtaminen määritellään tiedon hyödyntämistä palvelunantajan asiakas-, palveluja tuotantoprosesseissa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena. Wikipedia taas määrittelee tietojohtamisen näin: Tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita, tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toimintaja yhteistyöverkostoissa on järjestetty. Ensimmäinen on digitalisaatio, tiedon muunto sähköiseen muotoon, jonka on mahdollistanut tekniset muutosajurit kuten esimerkiksi IT-sovellukset, avoimet rajapinnat ja pilvipalvelut. Vastaaminen oli helppoa: luulolla, kirjoittaa Sitran johtava asiantuntija Kimmo Haahkola. Tietämyksenhallinnan fokus on kuitenkin pääasiassa olemassa olevan tiedon jakamisessa asiantuntijoiden kesken, ja tämän ohella organisaatioissa on paljon muitakin haasteita. Mitä uutta on tapahtunut ja tapahtumassa tällä rintamalla EU:n hyvin tuoreen tietosuoja-asetuksen keskeisinä ylevinä tavoitteina on yksilön oikeuksien ja sisämarkkinaulottuvuuden lujittaminen, rikosasioissa tehTeksti: Kimmo Haahkola Johtava asiantuntija, Sitra. Mitä tietojohtaminen oikeasti on. Suomessa toimivilla sosiaalija terveysalan viranomaisilla ja yksityisillä palveluntuottajilla on hallussaan kansainvälisesti tarkasteltuna mittavat ja arvokkaat henkilötasoiset tietovarannot, jotka sisältävät tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä sosiaalija terveyspalveluiden käytöstä. Näistä tunnetuin lienee knowledge management, tietämyksenhallinta, jonka jotkut mieltävät samaksi asiaksi tietojohtamisen kanssa. Kyse onkin oikeastaan enemmän osaamisalueesta, näkökulmasta tai kattokäsitteestä, jonka alle voidaan sijoittaa monia kapeampia substanssialueita. Vaikuttavuus tulee olemaan se mittari, jolla erilaisia ja monesti vaihtoehtoisia hoitoja hoivapalveluita verrataan esimerkiksi kustannuksiin. Edelleen wikipedia toteaa, että tietojohtamiselle ei ole vakiintunut vielä mitään tiettyä täsmällistä määritelmää. Tiedolla johtaminen edellyttää ennen kaikkea tiedon kaivamista järjestelmien syövereistä näkösälle ja hyödynnettäväksi. Tietojohtamisen tavoitteena yleisesti sote-alueella on entistä vaikuttavimpien hyvinvointipalveluiden tuottaminen. L uulemme tietävämme ja ymmärtävämme asiakkaiden käyttäytymistä, oman organisaation toimintaa, kustannuksia, prosesseja ja ympäristön muutosta. Eräs keskeinen tietojohtamisen näkökulma liittyy yritysten tietohallintoon. Tietoahan on olemassa tänä päivänä valtavasti, sillä erilaiset järjestelmät keräävät tietoa kaiken aikaa. Tähän alueeseen kuuluu yrityksen käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hallinta ja kehittäminen tukemaan liiketoiminnallisia tavoitteita
Hallitus julkisti 31. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. tietojen yhdistäminen. Big data wikipedian mukaan on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Big data soveltuukin käsitteenä hyvin moniin erityyppisiin tilanteisiin, eikä vielä ole syntynyt konsensusta siitä mitä Big data tarkalleen sisältää. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. 19 Vanhustyö 5 • 2016 tävää poliisija oikeudellista yhteistyötä koskevien tietosuojasääntöjen tarkistaminen, tietosuojan globaalin ulottuvuuden huomioon ottaminen ja tietosuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen institutionaalisia järjestelyjä lujittamalla. Entä teknologia sitten. Tiedon muoto muuttuu organisaation eri tasojen välillä, pääsääntöisesti operatiivinen taso tarvitsee hyvinkin yksityiskohtaista tietoa henkilötasolla hoitaakseen päivittäiset tehtävänsä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti kun taas yhtiön hallitus tarvitsee enemmän vaikuttavuuteen ja linjaratkaisuihin perustuvaa aggregoitua, summatason tietoa. Kuka johtaa tiedolla ja kuka ei Kaikki yrityksen toiminnot pääsääntöisesti tarvitsevat relevanttia tietoa menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta voidakseen ymmärtää, hallita ja johtaa prosessejaan ja kehittämissuuntiaan sekä hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakasrajapinnan. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalija terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä on tarkoitus luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaalija terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen hyödyntämiselle tilastointiin, tutkimukseen, kehittämisja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja valvontaan sekä viranomaisten suunnitteluja selvitystehtäviin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018 alkaen. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Big data on siis yhteisnimitys valtaisille datamäärille, joiden yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallinnointitapoja. Strateginen johtaminen asettaa tavoitteet organisaation olemassaololle. Lähes puolet vastaajista antaisi käyttää omia tunnisteettomia sotetai geenitietojaan uusien hoitomuotojen kehittämiseen ja sairauksien tehokkaampaan parantamiseen. Palveluiden integraation laajuus on uudistuksessa kansainvälisesti erittäin kunnianhimoista. Tällä hetkellä Suomessa on menossa asetuksen mukainen paikallisen lainsäädännön tarkistamisurakka, jossa yli 800 olemassa olevaa lakia muutetaan uuden tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. elokuuta sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset. Sosiaalija terveystoimen yhdistäminen ensin hallinnollisesti ja myöhemmin toiminnallisesti sekä tämän ohessa syntyvä ja kehittyvä ekosysteemi, jossa on toimijoita julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta sekä eri yritysmaailman sektoreilta ja toimijoilta, mahdollistaa aivan uudenlaisen asiakaslähtöisen toiminnan ja uudenlaiset ratkaisut, joissa optimaalinen tietojen keruu, jalostus ja hyödyntäminen on pääosassa. Suomessa on toinen, varsin merkittävä sotetiedon lainsäädäntöhanke jo ohittanut lausuntovaiheensa. Tietosuoja-asetus vaikuttaa kuitenkin käytännön tasolla kaikkkien suomalaisten yksilöiden ja yritysten toimintaan voimakkaasti. Strategisten tavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden toteuttamistavan valinta edellyttää hyvää tietoon perustuvaa käsitystä omasta organisaatosta ja ympäröivästä maailmasta. Siinä mahdollistetaan aikaisemmin lähes mahdoton missio eli terveysja sosiaalipalveluiden asiakas ym. Miten ihmiset suhtautuvat omien tietojensa hyödyntämiseen Suomalaiset ovat halukkaita antamaan tunnisteettomia sosiaalija terveystietojaan sekä geenitietojaan palvelujen kehittämiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Ainoastaan 12 prosenttia vastanneista katsoi, että potilaista kerätyn tiedon hyödyntäminen mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin hänen itsensä hoitamiseen tulisi kieltää. Ehkä yksi käytettyimmistä sanapareista tiedolla johtamisessa on Big data. Tämä tutkimustulos liittyy Sitran käynnissä olevaan hyvinvointidatan hyödyntämistä edistävään hankekokonaisuuteen, jota viedään eteenpäin yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa.. Soteja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki
Kokeilussa palvelujen räätälöinti vastasi hyvin iäkkäiden omaishoitoperheiden tarpeisiin ja lisäsi heidän hyvinvointiaan. Ennakoiva ja ripeä toiminta olivat tärkeitä, jotta kotona asumista uhkaavat tekijät voitiin tunnistaa mahdollisimman varhain ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Mutta mitä tapahtuu käytännössä, kun palveluja räätälöidään eli kohdennetaan yksilöllisesti – paljastuuko kansalaisten toiveiden tynnyri pohjattomaksi. Ajatuksessa palvelujen saatavuudesta on siis yhtäältä vaalittu universalismia ja toisaalta tarveharkintaisuutta. Käynnissä olevassa hallituksen kärkihankkeessa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (eli I&O) iäkkäiden ihmisten palveluja halutaan edelleen sekä kohdentaa että sovittaa keskenään yhteen heidän toimintakykynsä ja palvelutarpeensa mukaan. Minna Pietilä, tutkija Vanhustyön keskusliitto, Eloisa ikä -ohjelma Keskustelualoite. Toisaalta palvelujen oikeudenmukainen saatavuus on ollut tärkeä hyvinvointipoliittinen tavoite Suomessa. Kärkihankkeen toimintatapa liittyy tiedolla johtamiseen, sillä tavoitteisiin pyritään levittämällä hyviksi todennettuja toimintatapoja ympäri maan, yhtenä niistä Omaishoito yhteistyönä -malli. Tukitoiminta tuotti samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Nyt on siis koko valtakunnan tasolla havahduttu niihin etuihin, joita laadukas palveluohjausja koordinaatiotoiminta tuo yksilöille ja yhteiskunnalle: ihmiset saavat tarvitsemiaan ja juuri heitä hyödyttäviä palveluja, ja tämä säästää myös rahaa. Muistisairaiden puolisoiden kotona asumista voitiin pitkittää noin puoleentoista vuoteen. Palvelutarpeisiin perustuvia laadukkaita palveluja tavoitellaan esimerkiksi niin, että koko maahan luodaan yhteen sovitetut (integroidut) palvelukokonaisuudet, joita tukee vahva palveluohjaus. Ikääntyneiden ihmisten osalta ensisijaisina pidetään kotiin annettavia palveluja. Mallia on jo aiemmin juurrutettu muistikoordinaattoritoiminnassa, joka on levinnyt kymmeniin kuntiin. Räätälöinnin keskeinen lähtökohta on arkielämän prosessiluonne eli se, että omaishoidossa(kin) ihmisten tilanteet ja avun tarve vaihtelevat ajan myötä ja että palvelujen tulee mukautua muutoksiin. Onko palvelutarve pohjatonta. Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä -tukimallikokeilussa selvisi, että silloinkaan, kun saatavilla on räätälöityjä sosiaalija terveyspalveluja, niiden tarve ei ole rajaton. Palvelujen samanaikainen asiakaslähtöisyys ja kustannusvaikuttavuus ovat pitkään olleet suomalaisen sosiaalija terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Sen sijaan palvelut kohdentuvat sekä tarvitsijoiden että kustannusten kannalta tehokkaasti. 20 U sein ajatellaan, että julkisin varoin kustannettujen sosiaalija terveyspalvelujen saantia on säädeltävä varsin tiukasti, koska muuten kansalaisten pohjaton palvelutarve romuttaisi hyvinvointijärjestelmämme lopullisesti. Palvelujen tarve ei ollutkaan pohjaton. Toiminnan vaikuttavuus edellytti perhetilanteen kokonaisuuden kartoittamista, aitoa yhteistyötä perheiden kanssa sekä heidän asiantuntijuutensa ottamista vakavasti. Tukea tarvitsevien perheiden kanssa tehtävä yhteistyö henkilöityy mallissa omaishoidon koordinaattoriin
visio, Hänen tulee olla johdonmukainen ja oikeudenmukainen ratkaisuissaan. Riemastuttavaa on, että kerrotaan uusien robottien yltävän analyyseihin ja raportteihinsiis johtajuudesta otetaan jotakin pois. Johtaminen edellyttää erilaisten oppien näkemyksellistä oivaltamista. On tehty niinkuin on tehnyt sellainen esimies, jota arvosti. Eipä kannata kadehtia nykyisiä johtajia! Kaikkeen johtamisen osaamiseen, kun vielä liität tulospaineet! Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja ja myös omaishoitaja. Tunnen suurta helpotusta juuri nyt, että en joudu johtamaan. Harvoin pohditaan sitä, miten henkilöstö niitä arvoja toteuttaa tai edes voi toteuttaa. Siis on opittu mallin pohjalta sitä ehkä hieman muokatenkin. Olen niitä tehnyt itsekin. Tämä on tietojohtamista. Toki itseäni voin johtaa, mutta pidän huuhaana itsensä johtamistoppeja. Niinpä tiedollisessa johtamisessa johtajan tehtäväksi nousee tiedon hankinnan osuus ja seuranta sekä uusien linjausten teko. Tekemässäni sadan yrityksen arvomaailmaa koskevassa pikku tutkimuksessa, huomasin vain yhden yrityksen miettineen, miten ne kaikkien osaamat ja kaikkien yritysten enemmän tai vähemmän samat arvot asiakaskeskeisyys, luotettavuus, rehellisyys ja läpinäkyvyys henkilökunta voi toteuttaa käytännössä. Onneksi voin elää ilman strategisia kuviointeja. korkeakirkolliset opit ja arki harvoin törmäävät ja itse asiassa ylevät toiminnan linjaukset saattavat olla syyllistäviä arjen työssä. Niiden omaksuminen osaksi toimintaa voi sekin olla heikkoa. Pirkon pakina Johtamisen kuviot. 21 Vanhustyö 5 • 2016 J ohtamisesta on tullut temmellyskenttä, jossa aina uusi konsultti tuo uudennimisen johtamisopin. Työntekijä voi kokea itsensä huonoksi, kun ei ymmärrä, ei ehdi tai osaa soveltaa yrityksen arvoja arjen työhön. Johtajan tulee omata selkeä sisäistetty toiminnan, linja ns. Varsin usein olen kuunnellut yritysten visioita, päämääriä ja strategisia linjauksia. Henkilöstöjohtamisen osaamista johtajat tarvitsevat edelleen kipeästi. Milloin johdetaan strategian, milloin informaation tai ohjelman pohjalta tai syväjohdetaan, intuitiivisesti johdetaan tai vieläpä ikäjohdetaan. Ns. Ylin johto asettaa strategiset linjaukset päättäjiensä kanssa, huolehtii hänelle tulevasta selkeästä toiminta-alan analysoinnista, raportoinnista ja seurannasta. Kun elää pitkään ja ehtii olla työelämässä, on pakosti opiskellut monia tapoja olla johtaja. Ylimmällä johdolla tulee olla visionääristä ajattelua, keskijohto on toteuttavaa ja raportoivaa ja osa esimiehistä on puhtaasti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen orientoitunutta. Ne talot, jossa olen itse toiminut ovat aika suvereenisti seuranneet edellisten esimiestensä johtamismalleja. Kun on muotia kirjata yrityksen arvot, ne tehdään. Toisaalta johtajuus on painottunut organisaation eri esimiesasteissa erilaisesti. Irtotiedon väittäminen johtamistapana ei onnistu, koska henkilöstö tiedostaa, että johtaja ei ole mitenkään sisäistänyt tuomaansa tietoa omaksi kannakseen. Näitä asioita henkilökunta ”tarkastelee.”. Johtaminen on taiteen laji. Uusi konsultti, uusi käsitteistö on markkinataloutta. Tietoa voin hankkia ja käyttää omaksi ilokseni ja joskus laajemmaltakin
Siitä vuosi niin terveydenhuolto otti Potilastiedon arkiston käyttöönsä. – Mutta nämä aiemmin mainitut peruspalvelut ovat jo lähes kaikkien käytössä niin apteekeissa kuin myös julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Vuonna 2010 käynnistyi sähköisen reseptin ja Omakannan palvelut. Sisäänpääsy vaatii lääkärin tai hammaslääkärin ammattikortin. Maaliskuussa 2006 Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä päätti antaa Kanta-palvelujen rakentamisen Kelan hoitoon ja vuonna 2007 säädettiin ensimmäiset lait sähköisestä reseptistä ja potilastiedon arkistosta. Kela on kehittänyt uuden palvelun yhteistyössä STM:n, THL:n ja Lääkäriliiton kanssa. Mistä kaikki alkoi. Kelan Kanta-palveluiden viestinnän asiantuntija Pirjo Ikävalko kertoo, että vielä ei kuitenkaan olla loppusuoralla. Nyt kun nämä peruspalvelut on saatu kuntoon, kaikki lienevät yhtä mieltä, että tämä on hyvä toimintatapa, Pirjo Ikävalko toteaa. Näin sekä suomenettä ruotsinkielinen palvelu on kehitetty mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi. Palvelujen kehittäminen ja laajentuminen jatkuvat kaiken aikaa ja nyt suunnitellaan jo sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalveluja. Tämä palvelukokonaisuus on tullut käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Kelain on ratkaisu tällaiseen tilanteeseen. Kelain on sertifioitu järjestelmä, joka täyttää tiukat toiminnallisuuteen ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset. Palveluun pääsee kirjautumaan osoitteessa www.kelain.fi. Osalta lääkäreistä puuttuu kuitenkin tietojärjestelmä sähköisen reseptin laatimiseen. 22 K anta-palvelujen tavoitteena on edistää hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa terveydenhuollon palveluja. Yhtenä haasteena palvelun käyttöön otossa on ollut se, että Suomessa on lukuisia potilastietojärjestelmiä. – Haasteita on riittänyt siinä, että potilastietojärjestelmät olisivat yhteensopivia valtakunnallisen Kantan kanssa. Palvelun avulla on mahdollista saada ajantasaiset tutkimusja hoitotiedot kaikissa hoitotilanteissa. Kanta-palvelut kaikkien kansalaisten käytössä Kanta on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten käytössä oleville valtakunnallisille tietopalvelujärjestelmille. Sähköisten reseptien laatiminen Kelaimella voidaan aloittaa Kelain on Kelan toteuttama web-reseptipalvelu, joka mahdollistaa sähköisen reseptin laatimisen ja käsittelyn. Se on tarkoitettu niille lääkäreille ja hammaslääkäreille, joilla ei ole käytettävissään potilastietojärjestelmää tai muuta vastaavaa palvelua sähköisten lääkemääräysten laatimiseen. Ensimmäisessä vaiheessa Kelain tulee lääkärien ja hammaslääkärien yksityiskäyttöön ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Lokakuussa Omakantaan on tulossa muutos siten, että huoltaja voi katsoa alle 10-vuotiaan lapsensa tietoja, ja alaikäinen voi katsoa omia tietojaan, jos hänellä on verkkopankkitunnukset tai sähköinen henkilökortti tai mobiilivarmenne. Alussa oli tietysti myös paljon vastustusta. Omakanta Omakanta on kansalaisille tarkoitettu henkilökohtainen internetpalvelu, josta yli 18-vuotias voi katsella omia sähköisiä reseptija potilastietoja sekä tulostaa yhteenvedon sähköisistä resepteistä. Teksti: Herttakaisa Kettunen KANTA-PALVELUT. Näitä ovat sähköinen resepti, kansallinen Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja sekä kansalaisten omien tietojen katselu verkossa (Omakanta). Yli 90 % resepteistä laaditaan jo nyt sähköisinä. Omakannasta kansalainen näkee esimerkiksi omat reseptija terveystietonsa
Kansalainen näkee terveydenhuollossa kirjattuja tietoja Omakanta-palvelun kautta. Apteekeilla on toimintamalli, miten he toimivat, jos yhteys Reseptikeskukseen ei ole käytössä. – Vanhojen asiakirjojen tallennus Kantaan on tulossa, mutta nämä tulevat lääkäreiden käyttöön ei Omakantaan. Reseptikeskuksessa resepti on aina tallessa eikä sitä voi väärentää. Täysi-ikäinen näkee myös tiedot, jotka on tallennettu, kun hän oli ala-ikäinen. Jos potilaskertomuksia ei arkistoida Kantaan, arkistot tulostetaan paperiversiona ja säilytetään potilasasiakirja-asetuksen mukaisesti. Potilaskertomusten ainoa laillinen sähköinen arkistointitapa on Kanta-arkisto. Katkot ovatkin vähentyneet oleellisesti, toteaa Pirjo Ikävalko. Pirjo Ikävalko kertoo, että tiedot näkyvät Omakannassa siitä lähtien, kun kyseinen organisaatio on liittynyt sähköisen reseptin tai Potilastiedon arkiston käyttäjäksi. Myös vanhan lääkepurkin kyljestä voidaan katsoa tarvittavat tiedot. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy jää. Arkistolla on keskeinen rooli tietojen välittämisessä terveydenhuollon palvelujen antajien kesken. Potilastiedon arkisto Potilastiedon arkisto mahdollistaa keskitetyn sähköisten potilastietojen arkistoinnin ja tietojen pitkäaikaisen säilyttämisen. – Ne henkilöt, jotka eivät käytä esim. Terveydenhuollosta saa myös muut terveyteensä liittyvät tiedot tai esim. Kuten Potilastiedon arkiston osalta, suurin osa yksityisen terveydenhuollon toimijoista on jo liittynyt ja pienet yritykset liittyvät parhaillaan Kanta-arkistoon.. Kiireellisissä tapauksissa lääkäri voi soittaa apteekkiin tai, jos potilasohje on tallessa, niin sillä pärLiiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Potilaalla on 31.12.2016 loppuun saakka vielä mahdollisuus saada paperi-, puhelintai faksiresepti, jos hän ei halua sähköistä reseptiä. Sähköinen resepti Sähköiset reseptit kirjoitetaan potilastietojärjestelmässä, ja ne allekirjoitetaan sähköisesti terveydenhuollon varmentajan ammattikortilla. Palvelusta näkee organisaatiotasolla, missä potilaan tietoja on katsottu tai käsitelty. Paperiresepti kirjoitetaan myös, jos teknisen syyn vuoksi ei ole mahdollista kirjoittaa sähköistä reseptiä. 23 Vanhustyö 5 • 2016 Omakannasta näkyy tietoja, kun potilaalle on kirjoitettu sähköinen resepti tai hänen potilastietojaan on tallennettu Potilastiedon arkistoon. kokeiden tulokset, Pirjo Ikävalko kertoo. Terveydenhuollon työntekijöiden ei enää tämän jälkeen tarvitse säilyttää vanhoja papereita, kun Kanta täyttää pysyväisarkistoinnin vaatimukset. – Näitä katkoja pyritään minimoimaan ja järjestelmiä kehitetään kaiken aikaa. Potilastietojärjestelmä lähettää reseptin Reseptikeskukseen, jonka rekisterinpitäjä on Kela. Muut sähköiset arkistointitavat esimerkiksi muistitikulle, eivät ole laillisia. Potilas saa potilasohjeen, josta apteekki saa viivakoodilla etsittyä tiedot. Myös lääkemääräysten antaminen sähköisenä on lakisääteistä. internetiä voivat saada reseptitiedot apteekista tai terveydenhuollosta. Yrittäjien Kanta-arkistoon liittyminen Yksityisen terveydenhuollon palvelunantajan on liityttävä valtakunnallisen Potilastiedon arkiston käyttäjäksi, jos potilastietoja säilytetään sähköisessä muodossa. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää kaikki sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Reseptikeskuksen tietojen perusteella mikä tahansa sähköisen reseptin käyttöön ottanut apteekki voi toimittaa lääkkeet
Kuinka Eloisa ikä -ohjelmassa tehtävä työ kye tään yhdistämään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. – Uusimmassa hanketoimijoille tehdyssä kyselyssä jopa 97 % vastasi jatkavansa ohjelmassa mieluummin kuin jäisi ohjelman ulkopuolelle ja saisi 16 833 euron korotuksen avustukseen, jatkaa Heinola viitaten julkaisun tietoihin. Eloisan antoisia lukuhetkiä! Yhdessä syntyy enemmän Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa AJATUSTALO syntyy Yhdessä Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Eloisa ikä -toiminnassa mukana yli 23 000 ikääntynyttä ihmistä Raha-automaattiyhdistyksen valtakunnallisessa Eloisa ikä -ohjelmassa (2012–2017) on etsitty uusia ratkaisuja ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen edistämiseen. Se tarjoaa myös eväitä ja oivalluksia yhteiskehittämiseen. Julkaisu on ajankohtainen monestakin syystä. Julkaisu löytyy pdf:nä Eloisaikä.fi-sivuston Ohjelmakoordinaatio -välilehdeltä ja e-julkaisuna Issuu.comista. Se avaa näköalan valtakunnallisen ja monitoimijaisen ohjelman toteutukseen ja on siten hyödyksi muillekin koordinaatiota toteuttaville tahoille. Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n koordinoimassa ohjelmassa on ollut mukana 31 sosiaalija terveysalan järjestöhanketta lähes kaikista Manner-Suomen maakunnista. Rohkaisemalla kokeiluihin ja vahvistamalla järjestöjen välistä kehittämisyhteistyötä on aikaansaatu laadukkaampia tuloksia, onnistuttu avartamaan näkökulmia ja välttämään päällekkäisyyksiä kehittämistyössä. Lukija pääsee myös tutustumaan Eloisan iän poikkeuksellisen laajaan viestintään, monitasoiseen vaikuttamistyöhön sekä ikäihmisten omia kokemuksia kartoittavaan tutkimukseen. Oranssikantisen 44-sivuisen julkaisun toimituskunnassa ovat VTKL:n Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatiosta olleet Reija Heinola, Tiina Hailla, Katja Helo, Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo ja Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy:n Tom Tarvainen ja Antti Pelto-Huikko. Kuinka järjestöjen väliselle yhteistyölle rakennetaan puitteet ja yhteiset foorumit. Kuinka järjestöjen väliselle yhteistyölle rakennetaan puitteet ja yhteiset foorumit. Teksti: Tiina Hailla Eloisa ikä -ohjelmakoordinaation oppeja järjestöjen yhteiskehittämiseen Syksyllä ilmestynyt Yhdessä syntyy enemmän -julkaisu kertoo Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -koordinaation näkökulmasta, miten ohjelmassa mukana olevien 31 sosiaalija terveysalan järjestön kehittämistoimintaa on tuettu, ja mitä on tähän mennessä saatu aikaan. www.eloisaika.fi enemmän Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa Raha-automaattiyhdistyksen valtakunnallisessa Eloisa ikä -ohjel massa (2012?–?2017) on etsitty uusia ratkaisuja ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen edistämiseen. Julkaisu on ajankohtainen monestakin syystä. Lisäksi se kertoo järjestöjen voimasta toimia ikääntyneiden ihmisten hyväksi ja kanssa. Miten koordinaation avulla voidaan tukea paikallisten järjestöjen ja hankkeiden työtä. Se avaa näköalan valtakunnallisen ja monitoimijaisen ohjelman toteutukseen ja on siten hyödyksi muillekin koordinaatiota toteuttaville tahoille. Ensimmäisen kolmen hankevuoden aikana toiminnassa on ollut mukana 23 000 ikääntynyttä ihmistä. Miten koordinaation avulla voidaan tukea valtakunnallisten ja paikallisten järjestöjen ja hankkeiden työtä. Lukija pääsee myös tutustumaan Eloisa ikä -ohjelman poikkeuksellisen laajaan viestintään, monitasoiseen vaikuttamistyöhön sekä ikäihmisten omia kokemuksia kartoittavaan tutkimukseen. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä. Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n koordinoimassa ohjelmassa on ollut mukana 31 sosiaalija terveysalan järjestöhanketta lähes kaikista Manner-Suomen maakunnista. Se tarjoaa myös eväitä ja oivalluksia yhteiskehittämiseen. 24 Y hdessä syntyy enemmän -julkaisu kertoo ohjelmakehittämisestä koordinoivan järjestön näkökulmasta. Kuinka Eloisa ikä -ohjelmassa tehtävä työ kyetään yhdistämään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Yhdessä syntyy enemmän -julkaisu kaivautuu kehittämistyön ytimeen koordinoivan järjestön näkökulmasta. Lisäksi se kertoo järjestöjen voimasta toimia ikääntyneiden ihmisten hyväksi ja kanssa. – Julkaisu on yksi tapa vastata meille usein esitettyyn kysymykseen, mitä ohjelmalla saadaan enemmän aikaan kuin yksittäisillä hankkeilla, kertoo Eloisa ikä -ohjelmaa Vanhustyön keskusliitossa alusta asti johtanut ohjelmapäällikkö Reija Heinola
Mahdollistaja voi tarvittaessa käynnistää toimintaa, mutta tällöinkin tavoitteena on tehdä itsensä tarpeettomaksi kansalaisille. Seuraavaksi laadittiin myös ”eväitä kouluttamiseen” taustamateriaaliksi, eli luotiin suotuisia edellytyksiä koulutusmallin leviämiselle. Mahdollistamisessa onnistuminen edellyttää omanlaistaan työotetta, uskoa ihmisiin ja avarakatseisuutta nähdä arvo kaikenlaisessa toiminnassa. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan projektin koulutusmalli pyrkii rakentamaan pohjaa yhteisöllisyydelle, jossa on tilaa kaikenlaisille ihmisille. Siksi koulutusmalli pyrkii rakentamaan pohjaa nimenomaan hyvänlaatuiselle yhteisöllisyydelle, jossa on tilaa kaikenlaisille ihmisille. Vertaistoiminnan muotoja voi syntyä yhtä monta kuin on ihmisiä. – On mukavaa kuulua johonkin ja tietää, että minusta välitetään. Yhdessä mukana -projektissa on koettu, että kun kerran mahdollistetaan, on paikallaan sallia mahdottomaltakin tuntuvaa. Se tuo elämään iloa. Aluksi projekteissa laadittiin Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmalli eli luotiin suotuisia edellytyksiä yhdessä toimimiselle. Mahdollistava työntekijä ei ole toiminnan toteuttaja, vaan ohjaaja, tukija ja kannustaja. Siinä projektityöntekijä saa kansalaiset toimimaan ja jättäytyy itse toiminnasta. Nyt lähdemme porukalla. Yhdessä toimiminen voi olla paitsi monella tavalla palkitsevaa myös haastavaa. Että tärkeintä ei ole lopputulos, vaan toimimaan ryhtyminen, toimimisen mahdollistaminen matalalla kynnyksellä. Omaehtoinen vertaistoiminta tekee ihmisille silminnähden hyvää. Vertaistoiminnan muotoja kehitettäessä on luotettu senioreiden omiin kykyihin. Parhaat ystävät ovat täällä. 25 Vanhustyö 5 • 2016 Y hdessä mukana -projekti kannustaa ihmisiä asialliseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. On annettu tiloja, vastuuta ja valtaa. Ennen olin yksinäinen enkä oikein uskaltanut liikkua itsekseni. Ihmisten kesken ilmenevä moninaisuus nähdään rikkautena. Sittemmin on myös laadittu julkaisu ”Yhteisöllistä vertaistoimintaa, vinkkejä toimintamuodoista” inspiraatioksi muille vertaistoimintaa suunnitteleville. Ikäihmiset löytävät omat voimavaransa ja ottavat ne käyttöön. Lisätietoa: Yhdessä mukana -materiaalipankista – www.setlemetti.fi -verkkosivuilta www.setlementti.fi/yhdessa-mukana/materiaalipankki/julkaisut/ Tutustu, lataa, sovella! Teksti: Sanna Tuominen Kuva: Anna Autio Luotetaan ihmisten omiin kykyihin! Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa (2013-2016) on kehitetty yhteisöllistä vertaistoimintaa seitsemällä paikkakunnalla, paikallisissa setlementeissä. Ne voivat olla ohjelmallisia tai ohjelmattomia, muodollisia tai epämuodollisia, ennalta aikataulutettuja tai spontaanisti ilmeneviä, markkinoituja tai suusta suuhun tiedotettuja. Se on niin suuri asia, ettei sitä osannut aiemmin kuvitella.. Yleisesti koettu yksinäisyys tai tarpeettomuuden tunne vaihtuu osallisuuteen ja arvokkuuden kokemukseen. Varsinkin puolisoni kuoleman jälkeen tämä toiminta pitää minut hengissä, ihan totaalisesti. Yritysten ja erehdysten kautta syntyi malli Yhteisöllisen vertaistoiminnan mahdollistamiseen, omaehtoiseen toimintaan ohjaten ja tukien
Oleellista on se, miten kerättyä tietoa hyödynnetään. RAI-tiedolla palvelutarpeet esiin Tarvitsemme tietoa iäkkään henkilön toimintakyvystä, elämäntilanteesta sekä omaisja läheisavusta, jotta voimme tarjota tarkoituksenmukaista ja parasta mahdollista hoitoa ja hoivaa. 26 ARVIOINTI K eskustelua käydään jatkuvasti siitä, miten vastata yhä kasvavan ikääntyvän joukon palvelutarpeisiin. RAI-tieto antaa hyvän johtamisen välineen ’’itsensä johtamiseen’’, hoitoprosessien kehittämiseen ja lopputuloksen arviointiin. Pelkkä arviointi ei kuitenkaan riitä. Systemaattisesti arvioitujen iäkkäiden asiakkaiden RAI-arvioinnit luovat pohjan tavoitteelliselle ja suunnitelmalliselle toiminnalle ja antaa työvälineen reagoida havaittuihin ongelmiin nopeasti sekä varautua tulevaan. RAIjärjestelmä on myös laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointija seurantajärjestelmä. RAI-arviointi on systemaattinen ja monipuolinen palvelutarpeen arviointiprosessi, joka toteutetaan yhdessä henkilön kanssa. Teksti: Teija Hammar, erikoistutkija Rauha Heikkilä, kehittämispäällikkö THL Kuva: istockphoto.com. Tai sitä, onko tarjoamme palvelu vaikuttavaa. Rahaa ei ole tuhlattavaksi, joten tarvitaan tehokas palvelujärjestelmä, joka tuottaa asiakkaiden tarpeisiin oikea aikaisia, laadukkaita palveluita. Pelkkä RAI-arviointi ja tiedon kerääminen ei kuitenkaan riitä, vaan oleellista on se, miten hyödynnämme keräämäämme tietoa iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Luotettavan arviointitiedon avulla voidaan tehdä hyviä päätöksiä ja ratkaisuja iäkkään henkilön palvelutarpeesta sekä laadun ja toiminnan kehittämisestä. Miten seuraamme iäkkään henkilön muuttuvia tarpeita ja arjessa pärjäämistä. RAI-arvioinnin avulla syntyy ajantasainen kuToiminnan kehittäminen ja laadun parantaminen RAI-vertailutiedon avulla RAI-arviointi on systemaattinen ja monipuolinen palveluntarpeen arviointiprosessi, joka toteutetaan yhdessä esimerkiksi iäkkään ihmisen kanssa. Arvioinnista saadun tiedon avulla pystytään havaitsemaan henkilön omat voimavarat ja toimintakyvyn vajeet sekä hoidon ja palvelujen tarve. Miten arvioimme ja kehitämme toimintaamme ja palveluiden laatua. Keskustelu keskittyy valitettavan usein vain kustannuksiin ja niiden kasvuun, vaikka lähtökohtana tulisi olla iäkkäiden palvelutarpeet ja niihin vastaaminen parhaalla mahdollisimmalla tavalla. Mutta mistä tiedämme, että antamamme apu ja tuki ovat juuri sitä, mitä esimerkiksi muistisairas tai mielenterveysongelmista kärsivä henkilö tarvitsee. Yksi luotettava työväline iäkkään henkilön palvelutarpeen arvioimiseen sekä toiminnan kehittämiseen ja laadun parantamiseen on RAI-järjestelmä
Muistisairaan ihmisen palvelutarpeen arvioinnissa on tärkeää kuunnella myös läheistä. Hyviä tuloksia on saatu aikaan muun muassa unilääkkeiden käytön vähentämisessä sekä fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen kohentamisessa. On pystytty havaitsemaan toiminnassa mahdollisesti esiintyviä kehittämiskohteita kun on vertailtu omaa toimintaa toisten samankaltaisten yksiköiden tai osastojen toimintaan. Esimies seuraa ja arvioi yhdessä työntekijöiden kanssa RAItiedon avulla omaa toimintaansa. Tämä on mahdollistanut parhailta oppimisen. Toiminnan kehittämiseen ja laadun parantamiseen tarvitaan tietoa RAI-vertailukehittäminen on oiva työväline hoidon ja toiminnan laadun johtamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi kehittämistyö on pohjautunut tietoon ja sen edistämistä on voitu seurata erilaisten tunnuslukujen avulla. Tämä tieto konkretisoituu hoitoja palvelusuunnitelmassa, johon kirjataan arvioinnin tulokset, henkilön kanssa yhteistyössä asetetut tavoitteet ja suunnitelma seurannasta. 27 Vanhustyö 5 • 2016 Tilaa Valto-tontun joulukonsertti! Palvelukeskukset ja henkilökunnan pikkujoulut Ota yhteyttä! Valto Savolainen puh: 040-5466953 valto@pressankatit.fi www.pressankatit.fi/VanhaRauta.php vaus iäkkään henkilön voimavaroista ja avuntarpeesta. RAI-laatuindikaattoreiden avulla on voitu nähdä se, millä tavalla me toimimme ja mitä olemme saaneet aikaan. Laatu on tehtävä näkyväksi ja saada koko henkilöstö sitoutumaan toiminnan kehittämiseen.. Lisää käytännöstä saatuja hyviä tuloksia löytyy raportista Onnistuminen – RAIvertailukehittäminen 15 vuotta Suomessa (Heikkilä R. Toiminnan kehittäminen vaatii yhdessä tekemistä. RAI on työväline, minkä avulla ennakoidaan väestön palvelutarpeita, kehitetään iäkkäiden henkilöiden tarpeisiin perustuvia palveluita, seurataan palvelujen laatua ja toiminnan tuloksellisuutta. RAI-tiedon hyödyntäminen edellyttää osaamista ja siihen liittyvää koulutusta sekä tiedon siirtämistä työyhteisössä keskustellen. Kun RAI on osana johtamisjärjestelmää, niin siitä saatavan tiedon avulla voidaan asettaa toiminnalle tavoitteita ja arvioida kehittämistyön tuloksia. Muutos on mahdollista, mutta se edellyttää pitkäjänteistä työtä ja johtamista. 2015) sekä RAI-vertailukehittämisen sivustolta www.thl.fi/finrai RAI osaksi johtamisjärjestelmää Tehokas palvelujärjestelmä vastaa iäkkäiden henkilöiden tarpeisiin ja tuottaa laadukkaita palveluita oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Toimivat hoitoprosessit tukevat tehokasta toimintaa. Näin RAItieto toimii työntekijän apuvälineenä, joka ohjaa suunnitelman teossa ja auttaa vaikutusten arvioinnissa. toim. RAI-arviointi päivitetään puolen vuoden välein, mutta henkilön toimintakyvyn tai terveydentilan muuttuessa tarvittaessa useamminkin. RAI on vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa iäkkään henkilön oma näkemys asioistaan on arvioinnin ja suunnittelun lähtökohta. & Mäkelä M. RAIlaatuindikaattoreissa on sekä prosesseja että lopputulosta kuvaavia indikaattoreita. Laadun osoittimien on oltava sellaisia, jotka ovat merkityksellisiä, luotettavia ja vertailukelpoisia. Ammatillista hoidon laatua on mahdoton ilmaista yhdellä luvulla tai tarkastella yhtä osa-aluetta
Missä mennään etäkuntoutuksessa. Aikuisten ja ikääntyvien avoja ryhmämuotoista kuntoutusta kehittäville, järjestäville ja tutkiville asiantuntijoille ja organisaatioille. Kokemusasiantuntija kuntoutuksen kehittäjänä. Ikääntynyt ja kuntoutuksen tavoitteet. • • • • • • • • • • Ilmoittautuminen: www.luustoliitto.fi/avokuntoutus Tervetuloa ajankohtaisen ohjelman pariin ja verkostoitumaan muiden ammattilaisten kanssa! Tilaa ilmainen paperiesite 0400 223 446 myös puhelinmyynt i Kaksisuuntainen puheyhteys Ilmoitus puhelimeesi paikantimen poistumisesta määritellyltä alueelta Laitteen akunkesto jopa 20 päivää minifinder.fi Tilaa helposti osoitteesta puh. 09 2211466 GPS-PAIKANNIN 215 €. II valtakunnallinen Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016 klo 9.00-16.00 Tampere-talossa Alustuksia, rinnakkaissessioita ja näyttely. Kumppanuuksilla tuloksia avokuntoutukseen
Monikulttuurisen työyhteisen haasteena on ollut sosiaalisen pääoman hyödyntäminen. Hanke toteutettiin vuosina 20142015, jonka jälkeen hanketta jatkettiin omana projektina toukokuulle 2016 asti. Työsuojelurahaston tuella Yhteinen Helena -hanke käynnistyi 2014. Hankkeen esimiesryhmässä työskentely eteni lähiesimiestehtävien määrittelyyn. Helenan Vanhainkodin osalta projektista vastasi Mia Löflund. Arvot ovat myös tärkeä esimiestyön väline. Hankkeeseen palkattiin johdon konsultti Tuovi Haikala Novetos Oy:stä. Tämä puolestaan vaikuttaa työyhteisön arjen toimintaan merkittävästi. 29 Vanhustyö 5 • 2016 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Helenan Vanhainkoti on Suomessa ainutlaatuinen kansallisia ja kielellisiä vähemmistöjä palveleva monikulttuurinen vanhainkoti. Näin onkin – se on tärkeä osa yhteisön sosiaalista pääomaa, mutta sen arvo toteutuu vasta kun työyhteisö pystyy hyödyntämään sitä. Monimuotoisutta on osattava johtaa.Ytimessä on valveutunut ja kannustava lähiesimiestyö. Peräänkuulutettiin selkeä lähiesimiesten ja johdon vastuunjakoa. Hankkeen aikana todettiin, että erityisesti lähiesimiehet tarvitsevat tukea omaan työhönsä, koska he lähinnä vastaavat Yhteinen Helena-hankkeen käytäntöön viemisestä. Esimiestyön pääkohtien jaottelua määriteltiin seuraavasti: lähiesimiestyö, työnjohto, työhyvinvointi, kokouskäytännöt, kehittäminen, tiedottaminen, osallistuminen rekrytointiin, perehdytys, raportointi ja tilastointi, resursseista huolehtiminen, moniammatillinen yhteistyö, sidosryhmät (mm.omaiset) ja oma asiantuntijarooli sekä sen yhdistäminen esimiestyöhön. Esimerkiksi työyhteisössä ei katsottu kulttuurierojen olevan haasteiden taustalla. Kaikilla lähiesimiehillä on alan koulutus ja esimieskokemusta, mutta vain yhdellä on pitempi johtamiskoulutus takanaan.Työnantaja on aikaisemmin järjestänyt hoitotyön esimiehille räätälöidyn11 päivän johtamiskoulutuksen. Vetäjänä toimi Tuovi Haikala, joka oli entuudestaan tuttu kaikille. Johtamisen rooli monikulttuurisessa työyhteisössä Mia Löflund johtaja, VTM Helenan vanhainkodin säätiö r.s. Tulimme siihen tulokseen, että tarvitsemme laajempaa ajattelun viitekehitystä. Yhteinen Helena -hankkeen tavoitteeksi asetettiin monikulttuuriseen hoitoalan työyhteisöön sopivan toimintamallin rakentaminen ja juurruttaminen. Eli eri kulttuurisen ja kielellisen taustan koettiiin olevan kiinteä osa työyhteisöä. Tähän tarvitaan arvostavaa suhtautumista, mutta myös hyvää johtamista. Lisäksi he kokivat tarvitsevansa lisää johtamisosaamista. Avoin keskustelu loi myös perustan luottamukselle ja lähiesimiesten rooli vahvistui. Tänä vuonna hanketta jatkettiin. Helenan Vanhainkodissa pääsimme arvokeskustelujen kautta luomaan yhteistä kieltä. Hankkeen aikana esille tuli, että keskittyminen vain monikulttuurisuus-näkökulmaan on liian kapea. Monimuotoinen johtaminen. E rilaisuus on rikkaus työyhteisössä. Sovittujen arvojen esilläpitäminen on lähiesimiehen vastuulla. Monimuotoisuuden toteutuminen Helenan Vanhainkodissa pohjautuu siihen, että halutaan ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta. Kaikki lähiesimiehet ja johtaja osallistuivat kuuteen ryhmäcoachtilaisuuteen. Esimiehet saivat paljon tukea toisiltaan, kun he uskalsivat tuoda esille omaan työhönsä liittyviä epäkohtia. Huomio kääntyi johtamisen liittyviin näkökulmiin
Sähköinen hyvinvointikertomus tuottaa tähän tarkoitukseen yhtenäisen tietopohjan. – Sähköiseen hyvinvointikertomukseen sisältyy valmiina kattava valikoima valtakunnallisesti määriteltyjä hyvinvointimittareita eli indikaattoreita. – Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa on selkeät ja yhtenevät pohjat molemmille dokumenteille. Tiedolla johtamisen väline Sähköinen hyvinvointikertomus on tiedolla johtamisen väline kunnille, kuntayhtymille ja myös muille toimijoille. Sähköinen hyvinvointikertomus kehitettiin alun perin sosiaalija terveysministeriön Kaste-ohjelmaan kuuluvassa Terveempi PohjoisSuomi 2 -hankkeessa. Jussi Kukkonen lisää, että sähköinen hyvinvointikertomus tuottaa tietoa valSähköinen hyvinvointikertomus -kuntien tiedolla johtamisen väline Terveydenhuoltolaki on vuodesta 2011 velvoittanut kunnat laatimaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Teksti: Herttakaisa Kettunen. Käytännössä sähköinen työväline mahdollistaa monen henkilön samanaikaisen asiakirjan työstön ja valmisteltavana oleva dokumentti voidaan myös lähettää katseltavaksi esimerkiksi kunnanvaltuutetuille. Panostaminen hyvinvointikertomukseen kannattaa, koska s tukee kuntien hyvinvointijohtamista eli hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin erityisesti strategisella tasolla. Indikaattoreista haetaan automaattisesti kuntakohtaiset tiedot, Nieminen kuvailee. Uusi kuntalaki edellyttää kuntastrategian eli kunnan toimintasuunnitelman laatimista niin, että tähän sisältyy kiinteästi myös hyvinvoinnin näkökulma. 30 SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS H yvinvointikertomus on tiivis kuvaus ja arviointi johtopäätöksineen kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, terveyteen vaikuttavien tekijöiden muutoksista, kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn vaikuttavuudesta. Sähköinen hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen voi laatia myös sähköisenä. Hyvinvointikertomuksen laatimisessa ovat mukana useat eri tahot se on kunnan eri hallinnonalojen yhteinen suunnittelun ja arvioinnin väline. Ville Nieminen Kuntaliitosta kertoo, että sähköinen hyvinvointikertomus on internetissä toimiva työväline, jolla kunnat voivat tehdä laissa määrätyn laajan valtuustokausittain tehtävän hyvinvointikertomuksen ja vuosittain tehtävän raportoinnin. Työvälineellä voidaan valmistella terveydenhuoltolain edellyttämä asiakirja, jonka valtuusto hyväksyy. Sähköinen hyvinvointikertomus tiedolla johtamisen välineenä tukee kuntia myös tulevan soteja maakuntauudistuksen jälkeen. Vuoden 2014 lopulla Kuntaliiton hallintaan siirtyneen Sähköisen hyvinvointikertomuksen uusi versio otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa. Asiantuntija Jussi Kukkonen FCG Konsultointi Oy:stä kertoo, että tiedolla johtamisessa on kyse ennen kaikkea siitä, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävä ja luotettava tieto käsiteltävistä asioista. – Sähköinen hyvinvointikertomus tuottaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun, toteutukseen, raportointiin ja arviointiin. Aikaisempi dokumentti voidaan myös valita pohjaksi lähdettäessä valmistelemaan uutta
Valtuusto määrittää siinä eri väestöryhmiä koskevien toimenpiteiden painotukset neljälle tulevalle vuodelle hyödyntäen työvälineen sisältämää ja jäsentämää tietoa. Kuntalaiset voivat ottaa kantaa, jos asiat eivät tapahdukaan kuten hyvinvointikertomuksessa on esitetty. 31 Vanhustyö 5 • 2016 tuuston toiminnan pohjaksi. Yhdestä paikasta saatava tieto helpottaa työskentelyä, kun tietoa ei tarvitse hakea useista eri tietokannoista. Esimerkiksi liukastumisten kohdalla on kiinnitettävä huomiota tekniseen puoleen ja esimerkiksi hiekoitukseen yhtenä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toimena. – Sotkanetissä julkaistu tieto on siis saman tien käytettävissä hyvinvointikertomustyön pohjana. Työvälineen avulla voidaan sujuvasti koostaa tietoa eri lähteistä. Kunnat ja muut työvälineen käyttäjäorganisaatiot voivat halutessaan täydentää oletusmittaristoa. Tämä mahdollistaa kattavan käsityksen saamisen eri väestöryhmien tarpeista ja palveluiden toimivuudesta, kuvailee Kukkonen. Työvälineen sisältämän kuntakohtaisen indikaattoritiedon ansiosta on mahdollista käydä kunnassa keskustelua vaikkapa ikäihmisten hyvinvoinnista. – Sähköinen hyvinvointikertomus palvelee hyvinvoinnin edellytysten kehittämistä myös jatkossa tuomalla tiedon vaivattomasti ja kattavasti kuntien ja muiden toimijoiden käyttöön.. Ne voivat myös lisätä työvälineeseen sellaista omaa tietoa, joka ei ole kansallisesti valmiina saatavilla. Sähköisen hyvinvointikertomuksen sisältämä tieto on jaoteltu väestöryhmittäin. – Hyvinvointikertomus kokoaa hyvinvointitietoa havainnollisesti samaan asiakirjaan, ja on tärkeää, että kertomuksen valmisteluun ja hyödyntämiseen osallistetaan kaikkia kunnan eri sektoreita. dikaattoreita on esimerkiksi terveyteen ja toimintakykyyn, turvallisuuteen sekä opiskeluun ja työhön. – Hyvinvointikertomus on perusteellinen suunnitelma valtuustokaudelle. Yhdenmukainen hyvinvoinnin määrittely Sähköinen hyvinvointikertomus tuottaa kansallisesti yhdenmukaisen hyvinvoinnin määrittelyn, jossa perustana ovat yhteiset tiedon mittarit eli indikaattorit. Hyväksytyt hyvinvointikertomukset kootaan hyvinvointikertomus.fi -verkkosivustolle, jossa eri kuntien kertomukset ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden tarkasteltavissa. Hyvinvointia määrittäviä inSähköisen hyvinvointikertomuksen näkymä sivuilla www.hyvinvointikertomus.fi. Se parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tiedon saatavuutta. Kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistuu ja samalla toimintojen alueellisen yhteensovittamisen sekä yhteistyön merkitys korostuu. – Työväline sisältää oletuksena perusvalikoiman indikaattoreita, joiden avulla hyvinvoinnin kehitystä voidaan seurata ja tehdä tähän liittyviä vertailuja esimerkiksi suhteessa muihin kuntiin, kertoo Jussi Kukkonen. Jussi Kukkonen toteaa lopuksi, että sähköinen hyvinvointikertomus tiedolla johtamisen välineenä tukee kuntia myös tulevan soteja maakuntauudistuksen jälkeen. Sähköinen hyvinvointikertomus mahdollistaa ja tukee kokonaisvaltaista suunnittelua. Raportointi on automaattista eli indikaattorit päivittyvät työvälineeseen suoraan indikaattoripankki Sotkanetistä. Ville Nieminen painottaa, että sähköinen hyvinvointikertomuksen valmistelu auttaa hyvinvoinnin n ä k e m i s e n o r g a n i s a a t i o n läpileikkaavana teemana
Jotkut palvelutalot ja hoivakodit ovat kuitenkin peruneet asukaspaikkoja saatuaan tiedon asukkaan hiv-positiivisuudesta. Ajoissa todetun hiv-infektion ja lääkehoitoa saavien hiv-positiivisten eliniän odote on kohonnut lähes samalle tasolle muun väestön kanssa. Suomessakin yli 50-vuotiaiden hiv-positiivisten määrä on viisinkertaistunut 2000-luvulla. Toisaalta viidesosa suomalaisista hoitajista ei halunnut hoitaa hiv-positiivista henkilöä. Hiv-positiivisten liitännäissairaudet ovat pääasiassa tyypillisiä ikääntyvän väestön kroonisia sairauksia, kuten diabetes, osteoporoosi, Ikääntyneen hiv-positiivisen hyvä hoito Teksti: Laura Honkalampi (sh), Eeva Kivelä (TtM, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu), Kristiina Rosqvist (TtM, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu) Hiv-positiivisten määrä tulee lisääntymään ikääntyneiden hoitotyössä. Huomattavasti suurin osa hiv-tartunnoista todetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, toiseksi eniten Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Haasteena Suomessa on myöhäinen testiin hakeutuminen, jolloin hi-virus saattaa olla ollut elimistössä jo vuosia. Noin puolet tartunnoista todetaan liian myöhään. Hiv ei tartu myöskään esimerkiksi ruuan tai juoman välityksellä. Tartuntaa ei voi saada tavanomaisesta sosiaalisesta kontaktista, kuten kosketuksesta, halaamisesta tai kättelystä. 32 I kääntyneiden hiv-positiivisten määrä kasvaa vuosi vuodelta Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa, mutta tehokkaiden hoitojen ansiosta hiv-infektiosta on tullut pitkäaikaissairaus. Tartuntariski jopa neulanpistotapaturmissa on vain 0,3-0,5 %, eikä Suomessa ole sattunut toistaiseksi yhtään työperäistä tartuntaa. Hoitohenkilökunnan tiedot ja asenteet vaikuttavat hoidon laatuun. Hivin tarttuminen Hiv herättää yhä pelkoja terveydenhuollossa, vaikka hoidettuna hiv-infektion tartuntariski on lähes olematon. Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että henkilökunta suhtautuu pääasiassa hyvin hiv-positiivisten hoitamiseen. TOIMINTAMALLI. Hi-virus ei pääse terveen ihon läpi. Ikääntyessään hiv-positiiviset tarvitsevat enenevästi perusterveydenhuollon palveluja. Hiv pitkäaikaissairautena Hoitajien tietämys hivistä on vaihtelevaa. Perusasiat, kuten tarttumisreitit tunnetaan hyvin, mutta esimerkiksi tiedot infektion yhteydestä muihin sairauksiin ja vaikutuksista ikääntymiseen ovat niukkoja. Hyvän ja laadukkaan hoidon ja palveluiden turvaaminen edellyttää tulevien ammattilaisten ja terveydenhuollon yksiköiden henkilökunnan riittävää tietoutta hivistä sairautena sekä ammatillista ja hyväksyvää asennetta. Tämä edellyttää hoitohenkilökunnalta ajantasaista tietoa hivistä sairautena, hivin lääkehoidosta ja mahdollisista liitännäissairauksista laadukkaan hoitotyön toteutumiseksi. Suomen yli 3000:sta hivpositiivisesta yli 55-vuotiaita on nykyään yli 200 ja esimerkiksi Yhdysvalloissa noin puolet hiv-infektiota sairastavista on yli 50-vuotiaita. Hiv-positiivisen ikääntymisprosessi alkaa aikaisemmin ja tapahtuu nopeammin kuin hiviä sairastamattoman vanhuksen. Tutkimusten mukaan hyvä tietoperusta hivistä vaikuttaa myönteisesti henkilökunnan asenteisiin ja lisää halukkuutta hoitaa hiv-positiivisia
® www.verman.?/perhe. Hoitohenkilökunnan tulee olla tietoinen hivpositiivisen ikääntyneen kokonaisterveydentilasta ja hallita lääkehoidon kulmakivet. Hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia, oikeita työskentelytapoja, oikeaa käsihygieniaa ja suojainten käyttöä sekä pistoja viiltohaavojen välttämistä. Terveysalan opiskelijoiden ja terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja ajantasainen osaaminen edistävät hiv-positiivisten laadukasta hoitotyötä. Antiretroviraalisen lääkehoidon toteuttaminen, jolla pyritään vähentämää hi-viruksen määrää ja lisäämään auttajasolujen määrää elimistössä, on usein keskeisin osa hiv-positiivisen hoitotyötä. Lääkitys on elinikäinen ja useimmilla on monilääkitystä alusta alkaen, koska lääkehoito vaatii yleensä yhdistelmälääkehoidon. Ikääntyneiden hiv-positiivisten elintapoihin ja terveyden edistämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hiv-lääkkeillä on runsaasti vakavia ja hengenvaarallisia haittaja yhteisvaikutuksia keskenään ja muiden lääkkeiden kanssa. Lääkehoidon kehittyminen on kuitenkin vähentänyt seurannaistautien ilmaantuvuutta merkittävästi. syövät, sydänja verisuonisairaudet ja halvaukset. Syrjäytymistä ja leimautumista kokeneet hiv-positiiviset ovat muita alttiimpia sairastumaan masennukseen ja voivat kokea yksinäisyyttä. Tulevaisuuden haasteena hiv-positiivisilla ikääntyneillä tulee olemaan erilaiset tartuntataudit, kuten tuberkuloosi, koska tartuntataudit tulevat lisääntymään globalisaation myötä ja hiv esimerkiksi satakertaistaa tuberkuloosiriskin. Kokonaisvaltaisella työotteella, oikeanlaisella lääkehoidolla, havainnoinnilla, hoidon seurannalla, tiedolla sairauksista, ammatillisella asenteella ja ihmisen aidolla kohtaamisella voidaan toteuttaa hiv-positiivisen ikääntyneen hyvää hoitoa. Lähteet saatavilla toimituksesta tai kirjoittajilta. Hivpositiivisten hoidossa on huomioitava heikentynyt immuunijärjestelmä. Hoitohenkilökunnan tulee tunnistaa, kohdata ja hoitaa myös hiv-positiivisten mahdollisia mielenterveysongelmia. Hyvillä elintavoilla voidaan ennaltaehkäistä liitännäissarauksia ja ylläpitää toimintakykyä. Hoitavan henkilön tärkeä tehtävä on arvioida ja seurata lääkehoitoa. Hiv ja hoitotyö Hiv ei aiheuta hoitotyössä erityisjärjestelyjä ja suojautumistarvetta. Jotkut toimenpiteet, kuten katetrointi lisää hiv-positiivisella muita enemmän infektioriskiä. Kyseessä on myös hyvin tarkka lääkehoito, sillä epäsäännöllinen lääkitys voi aiheuttaa koko hoidon epäonnistumisen. Nämä sairaudet kehittyvät hiv-positiivisille muita nopeammin ja aikaisemmin. Hiv voi aiheuttaa kognitiivisten taitojen alentumista, kuten unohtelua ja päätöksenteon hitautta, joka puolestaan voi aiheuttaa haasteita päivittäisessä arjessa selviytymiseen
Toiseksi, ikääntymiseen liittyy tyypillisiä anatomisia ja fysiologisia muutoksia. Tulevaisuuden terveydenja sosiaalihuollon palvelujen käyttäjinä on yhä enemmän ikääntyneitä henkilöitä. 34 L aitoksissa tulee tulevaisuudessa olemaan hoidettavana vain erityisen vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia tai muuten suuresti toisten avusta riippuvaisia henkilöitä. Ns. 2010.) ja ne vaikuttavat fyysiseen toimintakykyyn, sairauksista paranemiseen tai niiden kanssa selviytymiseen. Erityisesti on tarvetta potilaiden, perheiden ja väestön omia voimavaroja edistävälle ohjaukselle. Muutokset ja niistä selviytyminen edellyttävätkin väestön ja yksilöiden lisääntyvää ohjausta. Muutokset voivat ilmetä soluja kudostasolla, tukija liikuntaelimistössä, hermostossa sekä lämmönsäätelyjärjestelmässä. Heidän ohjauksen tarpeelleen tyypillisiä seikkoja on useita. Ensiksi, ikääntyneillä henkilöillä on monesti useita samanaikaisia, toisiinsa yhteydessä olevia terveysongelmia (Tilvis ym. Ikääntynyt ohjauksen tarpeessa Ikääntyneitä henkilöitä on asiakkaina lähes kaikissa terveydenhuollon palvelujärjestelmän osissa. (Tilvis ym. Ikääntyneellä vähäinenkin huonontuminen terveydentilassa saattaa aiheuttaa heikkenemisen toimintakyvyssä ja esimerkiksi ajautuminen tilapäisistä syistä ennenaikaiseen laitoshoitoon tulee pyrkiä kaikin keinoin estämään. Potilasohjauksen tulisikin huomioida jokaisen yksilölliset oppimistarpeet, -odotukset ja voimavarat. Tyypillinen tällainen tilanne on lihaskunnon ylläpitäminen, jolla voidaan ehkäistä tasapaino-ongelmia tai edistää sairauksista toipumista. Myös terveyden osalta on tunnistettavissa muutoksia. Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat lääkehoitoon tai kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvä ohjaus. Terveydenhuollon ammattilaisten onkin ikääntyneitä ohjatessaan kyettävä huomiomaan ongelmien kokonaisuus ja arvioimaan ongelmien mahdolliset yhteisvaikutukset. Ikääntymiseen liittyviä muutoksia voi olla esimerkiksi aistien heikentyminen, keskittymisvaikeudet sekä reaktionopeuden ja tarkkaavaisuuden heikkeneminen. Ikääntyneiden potilaiden ohjaukseen erityistä huomiota Teksti: Hanna Muurinen, sh AMK Turun EPLL, TtK, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Helena Leino-Kilpi, ESH, ylihoitaja (sivutoiminen) Turun yliopistollinen keskussairaala, professori, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos TOIMINTAMALLI Lähtökohtaisesti ohjauksessa on huomioitava kokonaisvaltaisuus, hoidon on lähdettävä ikääntyneestä itsestään ja ohjaus edellyttää erityistä osaamista.. Ikääntyneet tarvitsevatkin nopean lääketieteellisen hoidon lisäksi elämäntapaohjausta oman kunnon ylläpitämisessä – tässä elämäntapaohjauksessa keskeisenä ytimenä on ikääntymisen aiheuttamien muutosten riittävän varhainen huomioiminen. Esimerkiksi pahanlaatuiset kasvaimet tulevat lisääntymään ja erilaiset elintavat muodostavat terveysriskejä. 2010). Palvelut edellyttävät eri tahojen yhteistyötä, niitä suunnataan yhä enemmän kotiin ja ne edellyttävät myös väestön omaehtoista toimintaa. Kolmanneksi, normaali ikääntyminen muuttaa ihmisen kykyä oppia uutta ja uusien taitojen oppiminen vie kauemmin aikaa. (Poskiparta ym 2001) Ikääntyneiden taitava ohjaaja Ikääntyneitä ohjaavat monet sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset. Lähtökohtaisesti ohjauksessa on huomioitava kokonaisvaltaisuus, hoidon on lähdettävä ikääntyneestä itsestään ja ohjaus edellyttää erityistä osaamista. vanhuspalvelulain (28.12.2012/980) tarkoituksena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada ohjausta yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti
Potilaiden omia tiedonhakukeinoja tulee tukea. Voimavaraistumista tukevalle potilasohjaukselle on luonteenomaista potilaiden oman osallistumisen ja päätöksenteon tukeminen (Poskiparta ym. Tärkeää on kuitenkin myös se, että ammattilainen käy lävitse potilaan itse hankkiman tiedon ja varmistaa tiedon asianmukaisuuden. Pitkäaikaisissa hoitokontakteissa erilaiset ohjaukseen liittyvät yhteenvedot ovat hyödyllisiä. Potilaiden omia tiedonhakukeinoja tulee tukea. 35 Vanhustyö 5 • 2016 Ikääntyneiden elämänkokemusta tulee osata ohjauksessa hyödyntää. Ikääntyneillä on pitkäaikaista omaan selviämiseen liittyvää tietoa. Ammattilaisen tuleekin olla tiedonvälityksen ohella myös tiedon arvioitsija. 2015) Oleellista on tietää, onko potilas omaksunut välitetyn tiedon ja kykeneekö hän toimimaan tai tekemään tiedon avulla päätöksiä. Ohjausmenetelmät apuna Erilaisten ohjausmenetelmien käyttö on välttämätöntä ikääntyneiden ohjauksessa. Tähän tukemiseen sisältyy sen analysoiminen, miten potilas itse näkee omat toimintamahdollisuutensa, miten hän ylipäätään pyrkii toimimaan oman terveytensä edistämiseksi ja miten valoisana hän kokee oman toimintansa tuloksellisuuden. Ikääntyneet hakevat monenlaista tietoa itse ja hakeminen on sinällään tärkeää ja kannustettavaa. Tämänkaltaisessa tilanteessa potilaalla tulisi olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin mahdollisia huolen aiheitaan. 2001, Virtanen ym. Tyypillinen tilanne on vaikkapa iäkkään potilaan kotiutuessa hoidosta, jolloin tehtävä yhteenveto kokoaa sen, miksi iäkäs on hakeutunut hoitoon, mitä hoidon aikana on tehty sekä miten ja missä hoito jatkossa etenee. Ikääntyneet hakevat monenlaista tietoa itse ja hakeminen on sinällään tärkeää ja kannustettavaa.. Useimmiten kyse on pitkäaikaisista hoitokontakteista ja niissä vaikkapa oppimispäiväkirjan käyttö arvioinnin tukena voi olla yksi mahdollisuus. Tämä merkitsee, että taitava ikääntyneiden ohjaaja voi aidosti pyrkiä ikääntyneen omia voimavaroja vahvistavaan ohjaukseen (Hage & Lorensen 2005, Leino-Kilpi ym 1998). Esimerkiksi Turun yliopistossa testaamme parhaillaan syöpäpotilaille suunnattua ohjaustarpeiden päiväkirjaa (Vaartio-Rajalin ym. Ohjauksen tuloksia eli potilaan omaksumaa tietoa tulee jatkuvasti arvioida. Tähän sisältyy aina ikääntyneen aikaisemman tiedon kartoittaminen ja ohjauksen räätälöiminen sen perusteella: on selvitettävä, mitä ikääntynyt tietää ja osaa. Erityisesti internet-pohjaista tietoa on saatavilla hyvin monen tasoista eikä kaikki tieto ole näyttöön perustuvaa. Arviointi voidaan tehdä potilaan kanssa keskustelemalla, käyttämällä tietotestejä, pyytämällä potilaista kirjoittamaan tai piirtämään asiasta tai laatimaan ohjaukselle kysymyksiä. 2007). Oleellista onkin ammattilaiselle kyky muunnella ohjausmenetelmiä potilaan odotusten ja oppimisstrategioiden mukaisesti. Menetelmä, joka sopii yhdelle, ei sovi kaikille – ja monella menetelmällä kyetään välittämään samanlaista terveyttä koskevaa tietoa. Tämänkaltaisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja ammattilaisen tulee korjata omaa ohjaustaan saamansa arvioinnin perusteella. Näihin ohjausmenetelmiin sisältyvät sekä hoitohenkilökunnan toteuttama yksilöllinen henkilökohtainen ohjaus, että vaikkapa tietotekniikan avulla toteutuva internet-ohjaus. Esimerkiksi omien oppimisstrategioiden tunnistaminen voi olla hyödyllistä: toiset pyrkivät painamaan asioita mieleensä, toiset erityisesti ymmärtämään ne ja näkemys omasta vastuusta terveyden edistämisessä voi vaihdella yksilöittäin
Tulin tänne viime vuoden syyskuussa ja käyn säännöllisesti tiistaisin ja keskiviikkoisin keskustelemassa. Kahvittelun jälkeen projektivastaava Hanna Uotila johdattaa päivän teemaan ja osallistujat alkavat pohtia, miten ehkäisen omaa tai toisen yksinäisyyttä. Sen tavoitteena on vähentää vanhusten yksinäisyyttä, joka heikentää hyvinvointia monin tavoin. Tähän tarpeeseen vastaa Iltatupa-projekti, joka alkoi huhtikuun lopussa Tampereella. Keinoista syntyy vilkas keskustelu pöytäkunnissa. TOIMINTAMALLI. Olen tutustunut molemmissa ryhmissä uusiin ihmisiin, hän kertoo. Seniorikaffeilla kävijät keksivät yksinäisyyden torjuntaan monia muitakin tapoja, joita kirjoitettiin peiliin kiinnitetyille lapuille. Hän ilahtuu tiedosta, että Omat runot-ryhmä aloittaa syyskuun lopussa. Osallistujat keksivät monia keinoja yksinäisyyden torjuntaan: naapurien ja tuttavien kohtaaminen, ulkoilu, lukeminen, vieraiden kutsuminen kotiin tai kahvilaan, harrastukset jumpasta ristisanoihin ja pianonsoittoon sekä puhelut tuttaville. Iltatuvan ryhmissä käyntejä kertyy lähes 300 kuukaudessa. Käyn vesijumpassa, laulan kuorossa ja harrastan lausuntaa runopiirissä, olen kirjoittanutkin runoja ihan itselleni, ei julkaistaviksi. Mirja Suoniemi karkottaa yksinäisyyden tunnetta aloittamalla päivän hymyillen peilikuvalleen. Vastaukset kirjoitetaan värikkäille lapuille. Helena Selonen on asunut yksin vuoden ajan miehensä kuoltua. – Etsin paikkaa, missä yksinäiset voivat kokoontua ja ohi kulkiessani näin Amurin Teon Tuvan mainoksen. Vapaaehtoistyönä laitan ruokaa ja leivon tuttaville, Suoniemi luettelee. Yksi suosittelee, että tervehditään naapureita ja vaikka tuntemattomiakin linja-autossa ja ruvetaan juttusille heidän kanssaan. Hän keksii useita keinoja yksinäisyyden ehkäisyyn. Suoniemi pitää Iltatupaa hienona ideana ja aikoo tulla sinne talvella viikonloppuinakin. Yhdessäoloa ja vaihtelevaa ohjelmaa Mirja Suoniemi asuu yksin Tampereella. 36 I loinen puheensorina kuuluu Amurin Teon tuvasta kun väki kokoontuu Seniorikaffeille tiistaisin. Hän on käynyt Iltatuvan retkillä Visavuoressa ja osallistunut kävelyretkiin Amurissa. Omaa aktiivisuutta pidetään tärkeänä, täytyy lähteä pois neljän seinän sisältä. –Aloitan aamuni hymyilemällä peilikuvalleni, siitä tulee hyvä mieli. Paikalla on kaksikymmentä naista, joskus joku mieskin eksyy mukaan. Iltatupa lievittää yksinäisyyttä Teksti Pirjo Lääperi Kuvat: Reijo Laamanen Vanhusten yksinäisyyden tunne korostuu iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin palvelupaikat ovat suljettuina
Vapaaehtoisten voimin jatkuu Juttutupa, uutena Tuvalla aloittavat Lukupiiri ja Omat runot-ryhmä. Lisätietoja löytyy nettisivulta www.teory.fi. Nyt työ on laajentunut kaikkiin ikäihmisiin ja se järjestää myös hoivapalveluja kotona asuville. – Sunnuntaisin kävijät osallistuvat vilkkaasti, mutta arki-iltoina on hiljaisempaa. Alkamassa on myös muistiryhmä, jossa käsitellään muistisairaan ihmisen kohtaamista ja annetaan vinkkejä oman muistin huoltamiseen. Monenlaista toimintaa on järjestetty ja kävijöiltä kysytään toivomuksia ohjelmasta. Miesten Ukkotupa kokoontuu pelien ja jutustelun merkeissä. Amurin Teon Tupa sijaitsee Tampereen keskustassa ja tiloihin on esteetön kulku. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua muihin tapahtumiin kuin retkille ja Ruokatreffeille. Etsin paikkaa, missä yksinäiset voivat kokoontua ja ohi kulkiessani näin Amurin Teon Tuvan mainoksen.. vaikka siitä on tiedotettu paikallislehtien ilmoituksissa ja yhteistyökumppaneiden kautta. Toiminta on maksutonta, mutta pieni kahviraha peritään. Kun Sunnuntaitupa aloitti keväällä hän otti senkin viikko-ohjelmaansa. Arvelen, että ihmiset eivät ole vielä löytäneet uutta toimintamuotoa, Helena Selonen tulee pelaamaan bingoa tiistaina Iltatupaan. Yksinäisiä yritetään tavoittaa myös tekemällä etsivää työtä. Tuvassa tapaan ihmisiä ja tänne on helppo tulla. Iltaja viikonlopputoiminta alkoi keväällä Amurin Teon Tuvassa alkoi Iltatupaprojekti huhtikuussa 2016 ja se järjestää toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin muut palvelut ovat suljettuina. Kuukausittain järjestetään retkiä, hyvinvointiluentoja eri aiheista ja ruokatreffejä. – Sunnuntaitupa on ehdottoman hyvä, se tuo ohjelmanumeron, eikä päivä tunnu niin pitkältä, kun käyn täällä kahvilla. Siihen on palkattu kaksi työntekijää, joita avustavat vapaaehtoiset. Työntekijät ja vapaaehtoiset jakavat postikortteja, joissa voi ilmoittaa yhteystietonsa ja sen jälkeen otamme yhteyttä kiinnostuneisiin, Uotila kuvailee toiminnan käynnistymistä. Seniorikaffeet vetävät niin paljon osallistujia, että pöytäpaikkoja ei aina riitä kaikille, Uotila hymyilee. 37 Vanhustyö 5 • 2016 Sunnuntaitupa katkaisee yksinäisen viikonlopun Raija on käynyt Teon Tuvan Seniorikaffeilla yli kymmenen vuoden ajan miehensä kuoltua ja tutustunut uusiin ihmisiin ja työntekijöihin. Jos kutsuisin ihmisiä kotiin kahville, pitäisi siivota ja laittaa tarjoiluja, täällä on kaikki valmiina, Raija kehuu. – Erityisesti Sunnuntaituvat koetaan tärkeinä. Joka viikko tehdään kävelyretki, oma kuntosali on auki kaksi kertaa viikossa ja yhteislaulua joka toinen viikko. Teon Tupa on avoin kohtaamispaikka ikäihmisille ja se toimii yhteistyössä Eläkkeensaajien Tampereen yhdistyksen ja lähitori Peurankallion kanssa. Iltatupa on kolmivuotinen Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama projekti. Hän käy Tuvalla myös keskiviikkoisin. Se on yksityinen yhdistys ja toimi aluksi eläkeikäisten omaishoitajien tukena. Projektivastaava Hanna Uotila toivoo lisää kävijöitä arki-iltoihin. Raijalla ei ole lähiomaisia Tampereella, vaan lapset asuvat kaukana. Avoin kohtaamispaikka Amurin Teon Tupa ry perustettiin vuonna 1995
Tilasta halutaan saada asiakkaiden näköinen, minkä vuoksi viime aikoina on maalattu tauluja ja käyty osTeksti ja kuvat: Sini Rantanen, Autismija Aspergerliitto. – Kommunikaatio on meillä kaikessa se A ja O. He istuvat pöydän ääreen, johon jokaiselle on laitettu valmiiksi muovialusta, kirjasta repäisty sivu, kippo siveltimiä, vettä ja värit. Aloimmekin miettiä, miksei tämä voisi olla jokapäiväistä, Autismisäätiön päivätoimintayksikön esimies Liisa Vuokila kertoo. Se on viiden yli 40-vuotiaan autismikirjon henkilön oma tila, jonne he saapuvat joka arkiaamu ja lähtevät sieltä puoli kolmen aikoihin. Asiakkaiden kanssa tehdään mukavia asioita yhdessä. – Monesti nämä asiakkaat hakeutuivat siihen tilaan, vaikka ei olisi ollut mummolapäivä. Asiakkaiden näköistä toimintaa Valkoisessa ovessa riippuu käsintehty kirjava kyltti, johon on punaisin kirjaimin maalattu Mummola. Suurin osa meidän päivätoiminnan asiakkaista on puhumattomia, Vuokila kertoo. Jokaisella asiakkaalla on oma kansionsa, josta hänelle näytetään kuvien avulla, millaista päiväohjelmaa hänellä tänään on luvassa. Maria näkee kansiostaan, että hän lähtee tänään kävelylenkille toisen päivätoimintayksikön ryhmän kanssa. T ämä Mummola on aivan erityinen paikka. Kyseessä ei kuitenkaan ole salaseura, vaikka Mummolassa on kyllä ikäraja – alle 40-vuotiaat eivät sinne pääse. Pelle ja Jyrki pääsevät maalaamaan vesiväreillä vanhan kirjan sivuja. Pian hän tarvitsee uuden sivun kirjasta. Alun perin Mummola oli vain perjantaisin auki, mutta viime keväänä se päätettiin laajentaa näiden viiden autisPelle ja Jyrki maalavat vanhoja kirjan sivuja Caritan avustuksella. Kun Katri Helenan heleä ääni hiipuu kaiuttimista, ottaa Mummolan työntekijä Carita Leimuvaara seinältä pois aamunavauksesta kertovan kuvan ja näyttää seuraavaa kuvaa merkiksi päivätoiminnan alkamisesta. Seinällä näkyvät kuvat, joita käytetään kommunikaation apuna. Oven takana viisi autismikirjon henkilöä istuu vierekkäin tarkasti kuunnellen, kun Katri Helena laulaa autiosta hiekkarannasta. mikirjon henkilön omaksi soluksi. Jyrki alkaa maalata keskittyneenä paksulla siveltimellä punaisen ja sinisen värisiä aaltoja paperille. 38 TOIMINTAMALLI Mummolassa mihinkään ei ole kiire Autismisäätiön päivätoimintayksikössä sijaitseva Mummola on paikka, jossa ketään ei hoputeta eikä jätetä yksin. Mummolassa tehdään samoja asioita kuin nyt yleensäkin mummoloissa tehdään: maalataan, leivotaan, luetaan, rentoudutaan ja ennen kaikkea vietetään aikaa yhdessä. Mummolan sisustus on menossa uusiksi
Parasta työntekijöiden mielestä on ollut nähdä asiakkaiden avautuminen. Kesällä Mummola vuokrasi Vantaan kaupungilta viljelypalstan, josta käydään poimimassa tuoreita kukkia koristeeksi parvekkeelle. Sekä Vuokila että Huhtamo ovat samaa mieltä siitä, että jo pienillä muutoksilla voidaan kohentaa ikääntyvien autismikirjon henkilöiden toimintakykyä ja elämänlaatua. 39 Vanhustyö 5 • 2016 tamassa kirpputorilta verhot ja pöytäliina. Tapahtuma on ilmainen! Tarkempaa tietoa tapahtumasta: www.autismiliitto.fi/ikatapahtuma. Aina aamupäivisin ollaan yhteiskunnassa eli lenkkeillään, käydään puistossa ja hoidetaan asioita. Paljon hyviä vaikutuksia Liian meluisa ja vilkas ympäristö voi laskea erityisesti vahvaa tukea tarvitsevien autismikirjon henkilöiden toimintakykyä. – Tehdään yhdessä mukavia asioita ja edetään rauhallisesti. Sitten on luovaa toimintaa, musiikkia ja lukuhetkiä, Huhtamo luettelee. – Kauppareissulla he avautuvat ja kommunikoivat enemmän. – Maanantaina meidän oma liikuntavalmentaja on mukana ohjauksessa. Tampereen Messuja urheilukeskuksessa Olemme jotain erityistä – autismikirjon tapahtuma. Siitä Mummolassakin on kyse. Pelle ei jaksa enää maalata, vaan menee istumaan sängylle omalle tutulle paikalleen Rauhoittamalla ympäristö ja tarjoamalla asiakkaille heidän näköistään ohjelmaa päästään jo pitkälle. Tapahtumassa luennoi autismikirjon asiantuntija Cos Michael. Aikaisemmin asiakkaat saattoivat eksyä päivätoimintayksikön isoissa tiloissa eivätkä löytäneet esimerkiksi vessaan ilman apua. Mummolan toiminta onkin suunniteltu niin, että jokainen saisi tehdä sitä, mistä on kiinnostunut. On todella kivaa pystyä antamaan kahdenkeskistä huomiota samalla, kun asioidaan kaupassa, Huhtamo kuvailee. Samanlaisia positiivisia vaikutuksia on myös ollut kahdenkeskisillä kauppareissuilla. Nykyään he tulevat aamulla päivätoimintayksikköön ja suunnistavat suoraan Mummolaan. – Kumminkin sellaista järkevää toimintaa, ettei keksimällä keksittyä, Vuokila täydentää. Eräs asiakas ei ikinä selannut lehtiä päivätoimintayksikön isossa tilassa, mutta Mummolassa hän ottaa lehden käteen ja selaa sitä. Toisaalta toiminnan avulla halutaan ylläpitää ikääntyvien autismikirjon henkilöiden toimintakykyä. Olemme jotain erityistä – autismikirjon tapahtuma Autismisäätiön Mummola -hanke on osa Autismija Aspergeliiton hallinnoimaa ja RAY:n rahoittamaa Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projektia, jonka tavoitteena on tukea autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä ikääntymistä. Ketään ei esimerkiksi laiteta pesemään pyykkiä, jos se on pahinta, mitä elämässä voi tehdä. Projektissa järjestetään 14.12. Mummolassa tällaisia häiriötekijöitä ei ole, minkä vuoksi Mummolan asiakkaiden toimintakyky on noussut. – Meillä on tarkka runko ohjelmalle, mutta itse sisältöä me voidaan vähän muuttaa, Huhtamo avaa. Työntekijä Sanna Huhtamo pohtii, ehdittäisiinkö tänään vielä leipoa. Vessakin löytyy nyt ilman työntekijöiden neuvoja. Tapahtumassa on myös näytteilleasettajia ja yllätysesiintyjiä. Mihinkään ei ole kiire, Vuokila tiivistää. Rauhoittamalla ympäristö ja tarjoamalla asiakkaille heidän näköistään ohjelmaa päästään jo pitkälle. Kaapissa olisi pian vanhaksi menevä muffinsipaketti
Seuraa keskusliiton viestintää aiheesta myös liiton some-kanavilla. Tilaisuuden juontaa Johanna Korhonen. Julkaisut perustuvat keskusliitossa vuosina 2011–2013 toteutettuun hankkeeseen Elämänkulku ja ikäpolvet. Asiantuntijoina toimivat johtava tutkija Jaana Leikas VTT:ltä ja projektipäällikkö Mari Lahtinen Tampereen kaupungilta. Millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Kotiturva-hankkeen toimijoita tapaat VTKL:n osastolla n:o 102. Koti on jokaiselle tärkeä paikka, johon liittyy seinien lisäksi paljon myös muistoja, kokemuksia ja tunteita. Kun ennakoi vaaran paikat ja varmistaa kodin toimivuuden, voi turvallisin mielin elää aktiivista elämää. Vanhustyön keskusliitolla on virallinen juhlavuoden status ja liitto toteuttaa juhlavuotta teemalla Ikäpolvet yhdessä. Keskusliitto kannustaa jäsenyhteisöjään ja muita yhteisöjä järjestämään juhlavuoden aikana eri ikäpolvien välistä yhteistä toimintaa ja tilaisuuksia kaikenikäisten vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Käytännönläheisiä toimintaesimerkkejä ja -vinkkejä ikäpolvitoimintaan löytyy keskusliiton nettisivuilla olevasta julkaisusta Neljän polven treffit – Ikäpolvitoiminnan opas ja taustatietoa aiheelle tutkimusjulkaisusta Ikäpolvien taju – Elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa. 40 Keskusliitto tiedottaa Tarja Rantee Projektipäällikkö, Kotiturva-hanke, VTKL Tartu teknologiaantoimivuutta kodin arkeen T urvallista ja toimivaa kotiympäristöä voi luoda jo aivan pienillä toimenpiteillä. Milloin tai miksi kotia pitäisi muuttaa. Keskusliitto julkaisee myös lokakuiseen Vanhustenviikkoon liittyvän materiaalin jo vuoden alussa tammikuussa. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä teemalla Ikäpolvet yhdessä, ota yhteyttä keskusliiton viestintään Leena Valkonen, leena.valkonen@vtkl.fi. Tervetuloa inspiroitumaan ja tuomaan näkemyksiänne mukaan seminaarin keskusteluun. Seminaarin paneelikeskustelussa ovat mukana myös sosiaalineuvos Arja Ojala, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen sekä ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä. Juhlavuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Lisätietoa juhlavuodesta: www.suomifinland100.fi. Järjestämme yhdessä Vanhusja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskuksen kanssa perjantaina maksuttoman seminaarin: Millaista arkea tukevaa teknologiaa haluan huomenna kotiini – Tätä on tarjolla tänään. Kaatumisen pelko usein vähentää aktiivisuutta ja rajoittaa toimintakykyisyyttä. VTKL mukana Suomi 100 -juhlavuodessa S uomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään vuonna 2017. Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeessa kehitetään uutta, valtakunnallisesti sovellettavissa olevaa yhteistyömallia teknologian käyttöönottamisen ja käytön edistämiseen ikääntyneiden ihmisten kotona-asumisen tukena. Tänä päivänä on tarjolla edullisia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja avuksi arkeen. Teknologia kannattaa ottaa kaveriksi. Näistä asioista voit tulla kysymään ja saamaan vinkkejä Hyvä Ikä messuille, jotka pidetään Tampereella 20.– 21.10.2016. Teknologia tuo kotona asuvalle vanhukselle apua esimerkiksi turvallisuuden, aistitoimintojen, yhteydenpidon ja myös muistin tueksi
Antin innoittamana perustettiin tytäryhtiöt Kanresta Oy ja Kantele Oy, joiden toimitusjohtajana hän toimi kuolemaansa saakka. Vanhustyön keskusliiton henkilökunta kunnioittaa Antti Rosenbergin muistoa. että vanhuspalveluita hankittaessa tulee ikääntyneen ihmisen kuulemisen olla hankinnan lähtökohta. Kannanotto hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi V anhustyön keskusliitto oli 4.10. Keskusliitto toteaa mm. eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnassa kuultavana ja antoi lausuntonsa hallituksen esitykseen hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi. VTKL:n virikkeellisiä koulutustilaisuuksia ammattilaisille ja vapaaehtoisille V TKL:n Senioritoiminta järjestää koulutustilaisuuksia vanhustyön ammattilaisille ja vapaaehtoisille eri puolilla Suomea. Senioritoiminnan koulutustilaisuuksia ovat • Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen – ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivä • Innostusta ryhmänohjaukseen – vertaistuellinen koulutuspäivä • Yhdessä tekemisen iloa – vapaaehtoisten lisäkoulutus • Toimivia käytäntöjä vapaaehtoistoiminnan organisointiin – vertaisohjaus • Voimaa ja virkistystä Kohtaamistaiteen® luovasta kokemuksesta Lisätietoa nettisivuilla vtkl.fi>Toimimme>Senioritoiminta VTKL:n puheenjohtajaa Elli Aaltosta esitetään Kelan uudeksi pääjohtajaksi E lli Aaltonen on toiminut Kelan hallituksessa vuodesta 2008 ja Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana 2013 lähtien. Kokonaistaloudellisuuden perusteella päätöksiä tehtäessä ongelmaksi ovat muodostuneet palvelujen tuottajan vaihtaminen tarjouksissa olevan olemattoman pienen hintaeron vuoksi. Terveydentilan äkillinen muutos keväällä uuvutti lopulta kulttuuria, elämyksiä ja hyvää ruokaa rakastavan johtajan. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa nettisivuilla vtkl.fi>Vaikutamme>Lausunnot.. Työnsä hän aloitti Helsingin Keuhkovammayhdistys ry:n toiminnanjohtajana, josta hän siirtyi vuonna 1991 Suomen Kansanterveysyhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Näissä tilanteissa palvelujen tuottajan vaihtamisesta syntyvät kulut nousevat varsinaista palvelun hintaeroa korkeammaksi samalla, kun muutoksesta aiheutuu inhimillistä hätää ikääntyneille ihmisille ja heidän omaisilleen. Antti Rosenberg opiskeli Rovaniemellä juridiikkaa. Tilaisuuden voi myös suunnitella ja järjestää erikseen yhdelle tai useammalle jäsenyhteisölle. 41 Vanhustyö 5 • 2016 In Memoriam: Antti Rosenberg 1960–2016 S uomen Kansanterveysyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Rosenberg kuoli 30.8.2016 Helsingissä 55-vuotiaana. Tasavallan presidentti nimittää Kelan pääjohtajan valtuuston esityksestä. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti VTKL:n jäsenyhteisöille sekä ryhmäkoon salliessa myös jäsenistön ja VTKL:n yhteistyökumppaneille. Halvin hinta ei turvaa ikääntyneen ihmisen arvokasta vanhuutta. Lisäksi valintaperusteeksi tulisi ottaa aina paras hinta-laatusuhde sen sijaan, että perusteena olisi halvin hinta tai kustannuksiltaan edullisin tarjous. Koulutukseltaan Aaltonen on yhteiskuntatieteiden tohtori
Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2019 parannettaisiin perustason hoitoon pääsyä asiakkaan suoraan valittavilla palveluilla. Vuoden Muistiteko 2016 -palkinto SámiSoster ry:lle V uoden Muistiteko 2016 -tunnustuspalkinnon on saanut SámiSoster ry ansiokkaasta muistityöstä saamelaisten ikäihmisten parissa. Ehdotukset on julkaistu alueuudistus.fi -verkkopalvelussa. Suvanto ry on Vanhustyön keskusliiton jäsen. Kilpailun teemana oli ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten ehkäisy. Palkitsemisen perusteluissa todetaan, että voittajahankkeen toiminnassa yhdistyy vanhustyön, väkivaltatyön ja rikosten uhrien auttamisen erityisosaaminen puhelinpalvelutyöhön, jota toteutetaan sekä vapaaehtoistyönä että ammatillisena auttamistyönä. kansainväliseen kampanjapäivään liittyvän tapahtuman ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Hankkeessa valjastetaan avuksi ihmisten omat voimavarat, vahvuudet, kokemukset ja näkemykset arjesta. Suvanto-linja voitti kansallisen rikoksentorjuntakilpailun K ansallisen rikoksentorjuntakilpailun voitti tänä vuonna Suvanto-linja, joka on valtakunnallinen auttava puhelinpalvelu kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Toiminta on osa Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa ja RAY:n rahoittamaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Suvanto ry sekä Vanhustyön keskusliitto ry toimivat kansallisessa yhteistyöverkostossa, joka järjestää vuosittain 15.6. Järjestöbarometri sisältää kattavasti tietoa valtakunnallisten järjestöjen ja paikallisyhdistysten tilanteesta: niiden arjesta, huolista ja tulevaisuuden näkymistä. lokakuuta alustavia virkamiesehdotuksia asiakkaan valinnanvapausmallista. Suvanto-linjan 0800 06776 ensisijaisena tarkoituksena on tarjota puhelimen välityksellä tukea, neuvoa ja palveluohjausta iäkkäille henkilöille, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön, kaltoinkohtelun, väkivallan tai muunlaisen rikollisen toiminnan kohteeksi tai elävät niiden uhan alla. Tutkimustulokset perustuvat noin sadan valtakunnallisen sosiaalija terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen kyselyvastauksiin ja tilastoja rekisteritietoihin. Asiakas voisi valita suoraan tiettyjen sosiaalija terveyspalvelujen tuottajan. Erityismaininta palkitsemisen yhteydessä annettiin SámiSoster ry:n puheenjohtajalle Ristenrauna Maggalle, joka pitkän linjan toimijana on ansiokkaasti edistänyt saamelaisten ikäihmisten ja muistisairaiden ihmisten hoidon kehittämistä. Järjestöbarometri 2016 julkaistu S osiaalija terveysjärjestöissä kansainvälisen muuttoliikkeen lisääntymistä ja yhteiskunnan monikulttuuristumista ei nähdä uhkana, käy ilmi SOSTEn julkaisemasta Järjestöbarometri 2016:sta. Voittajahanke edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa (ECPA) joulukuussa Slovakiassa. Ehdotukset vastaavat hallituksen kesäkuussa tekemiä linjauksia. Suvanto-linjaa ylläpitää yhdistys Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry. Valmisteluryhmä ehdottaa asiakkaan valinnanvapauden huomattavaa laajentamista kahdessa vaiheessa. 42 Ajan virrassa Valinnanvapausmallin alustavat luonnokset alueuudistus.fi-sivustolla S osiaalija terveyspalvelujen uudistusta valmisteleva projektiryhmä käsitteli 10. Lähde STM. /www.soste.fi/ ajankohtaista/julkaisut. Lisäksi asiakas voisi saada palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja valita palveluntuottajan. Järjestöt pitävät hyvänä kykyään reagoida nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin. Ehdotukset ovat alustavia luonnoksia, eivätkä ne ole olleet poliittisessa käsittelyssä. Muun muassa järjestön Muittohallat – Muistutella -hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää saamelaisten muistisairaiden ihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä ja vireyttä. Linjausten mukaisesti valinnanvapausmallissa otetaan huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet. Kyselyt tehtiin alkuvuonna 2016. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tukea muistisairaiden ihmisten kotona asumista sekä heidän läheisiään muistisairaan ihmisen kohtaamisessa ja tukemisessa
Tilaisuuksien tarkemmat tiedot, materiaalit ja ilmoittautumislinkit löytyvät maakuntien sivuilta. radiodokumenttisarjan Kymmenen teesiä yksinäisyydestä, jotka julkistettiin syyskuussa hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Kvarnströmin mukaan Kanta-palvelut saattavat parantaa kokonaisuuden hallintaa jatkossa. Kirjan lähtökohtana on positiivinen näkökulma: ikäihmisen päivittäisen toimintakyvyn ja itsemääräämisoikeuden tukeminen eettisesti kestävän teknologian avulla, ja siten merkityksellinen elämä itsenäisesti kotona. Tilaisuudet on tarkoitettu ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon parissa työskenteleville sekä kaikille aiheista kiinnostuneille: asiantuntijoille kunnissa, yrityksissä ja järjestöissä, iäkkäille, omaisille ja omaishoitajille sekä alan opiskelijoille. Julkaisun on toimittanut johtava tutkija Jaana Leikas VTT:Ltä. Yksinäisyyden yhteys heikentyneeseen toimintakykyyn ja erilaisiin elämänkolhuihin on huomattu sekä väestötasoa että yksittäisiä ryhmiä käsittelevissä tutkimuksissa. Tilaisuuden juontanut psykologi Pirkko Lahti piti juhlaväen hyvällä tuulella. Hanke sai rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-mallista ja sen aikana järjestettiin neljä työpajaa, joihin osallistui yli sata tutkijaa ja käytännön toimijaa. Arviolta 400 000 suomalaista tuntee itsensä yksinäiseksi. Muistiluuri-hankkeen loppuseminaari pidettiin Teatterimuseossa M uistiluuri-hankkeen tutkimusja kehittämishankkeen (2013–2016) loppuseminaari järjestettiin Teatterimuseossa – paikassa, joka on teatterin muisti. Asiakas voi käydä perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidossa tai yksityisellä palveluntuottajalla, joissa kaikissa voidaan määrätä eri lääkkeitä. Lähde THL. Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnströmin mukaan lääkehoidon arvioinneissa ja kokonaisarvioinneissa tekijät ja tarve eivät ole vielä täysin kohdanneet. Ikäihmisten lääkityksen kokonaisarviointi ehkäisee myös muita terveydenhuollon kuluja. Lisäksi kuultiin Muistiluuri-hankkeessa kehitetystä voimavaralähtöiseen ajatteluun perustuvasta Muistikompassi-kuntoutusmallista ja siihen sisältyvästä Impulssi-hyvinvointisovelluksesta. Julkaisu on luettavissa sähköisenä issuu.com-palvelussa Kärkihanke maakuntakierroksella I &O-kärkihankkeen tavoite on kehittää ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa. Lisätietoa www.uef.fi.. Monitieteellisen ja eri organisaatioiden rajat ylittävän vuoropuhelun kautta on avautunut mahdollisuus uusiin oivalluksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Muistiluuri-hankkeesta lisää vuoden viimeisessä Vanhustyö-lehdessä. Tutkimustulosten valossa yksinäisyys on merkittävä suomalaisten koettua hyvinvointia ja terveyttä alentava tekijä. Syksyllä 2016 järjestettävät I&O-tilaisuudet käynnistävät kärkihanketyön maakunnissa ja saattavat kaikki muutoksen keskeiset toimijat yhteen. Tarvetta arviointien tekemiseen hänen mielestään on paljon. Kymmenen teesiä yksinäisyydestä -radiodokumenttisarja julkistettiin V uosina 2015–2016 toteutettu Suomalaisten yksinäisyys -hanke tuotti mm. Terveydenhuollon järjestelmä on pirstaleinen ja tieto lääkkeistä ei aina kulje asiakkaan mukana. 43 Vanhustyö 5 • 2016 Anni ja Onni Huomaamaton teknologia arjen apuna V TT:n ja Miina Sillanpään Säätiön tuottamassa julkaisussa Anni ja Onni Huomaamaton teknologia arjen apuna on selvitetty, miten ikäihmisen kotiin sijoitettavan teknologian avulla voidaan havaita muutoksia hänen toimintakyvyssään. Jos päivittäisessä elämässä tapahtuvat muutokset tunnistetaan luotettavasti ja riittävän ajoissa, voidaan tarpeelliset tukitoimet käynnistää oikea-aikaisesti. Audioteesit ovat kuuneltavana Yle 1 -radiokanavalla ja Yle Areenassa. Lääkehoidon arvioinneissa tekijät ja tarve eivät vielä kohtaa L ääkehoidon arvioinneilla ja kokonaisarvioinneilla on saatu aikaan hyviä tuloksia ikäihmisten terveydentilassa eri puolilla Suomea. Tiivis aamupäivä sisälsi painavaa asiaa muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutuksen uusista toteutustavoista, kuten teknologian hyödyntämisestä ja kognitiivisesta harjoittelusta. Farmasialiiton arvion mukaan vain vajaa kolmannes käyttää heille määrättyjään lääkkeitä oikein
Tvärtom preciseras och skärps den när den passerar flera hjärnor som njuter av att informationen förädlas. Användningen av information och bedömningen av effekter utgör en del av god ledning. Men det är inte tillräckligt. Platon hade onekligen rätt – och därför minns man det – när han sade att sanning, godhet och skönhet hör alla tre till människolivet och de kan inte ersätta varandra. Till god ledning hör att man gallrar bort dylika drag. Ofta är de så väl etablerade att man inte märker eller ens behöver märka dem. 44 Ledare A nvändningen av information vid beslutsfattande har utvecklats enormt under en generation. Enskilda fall påverkar vår uppfattning om hur effektiv verksamheten är. Någon sätter värde på att butikerna ligger nära, andra njuter av lugnet i naturen. På basis av den kan man bättre hantera klientoch patientflöden, effektivera processer, förbättra kvaliteten och ingripa i verksamhet där kostnaderna är för höga. Men det finns också en gråzon där kombinationen av värden och informationen förutsätter granskning av båda. Experiment med nya saker ges utrymme, otrevliga och fördomsfulla frågor tas inte upp till behandling och vid misslyckanden varken knäcks man själv eller knäcker man någon annan. I bästa fall är det frågan om att skapa en arbetskultur där gemenskapens värden och målsättningar ger verksamheten en riktning och innehållet utvecklas genom kontinuerligt lärande. Detta beskrivs i Francis Bacons berömda yttrande "kunskap är makt". Kunskapsledning Markku Lehto CFGV fullmäktigeordförande. I vidare bemärkelse innebär kunskapsledning kontinuerlig anskaffning av ny information och tillämpning av den i hela organisationen. Sociala medier snarare underblåser denna tendens än stävjar den. Till exempel: stirrar vi på prestationerna eller på hälsan och livskvaliteten. Och borde vi erbjuda något utomordentligt åt några enstaka eller medelmåttigt åt många. Informationen slits inte ut när den delas. När man talar om tjänster för äldre, är det ofta klokt att låta klienten säga sin åsikt. Till minimikraven för kunskapsledning hör att man effektivt använder sig av uppföljningsinformation. Kunskapen upplevs ofta som sådan och därför försöker man hålla inne med den, anser att den tillhör den egna ställningen och professionen. Livskvaliteten frambringas av detaljerna. Information är inte heller huvudnyckeln till det goda. Men trots långa sifferserier kan planering i verkligheten fortfarande basera sig på otroligt britsfällig bedömning. Om två olika läkemedel har samma pris och samma biverkningar, men de har olika effekt, behövs ingen omfattande värdediskussion om vilkendera man väljer. Ledningen ser till att man anammat målsättningarna och att samspelet fungerar friktionsfritt. Var och en leder sin egen verksamhet genom information och ständig förnyelse av den. Ledningens intresse för bedömning av verksamheten och förbättring av resultaten utgör ändå bara en del av kunskapsledning. Förutom upprabbling av fakta behövs en klok bedömning av helheten. Bakom alla beslut ligger värden och uppskattningar. Båda alternativen får understöd bland ledare som är helt övertygade om att just de ägnar sig åt modern kunskapsledning . Åtminstone skall man utreda vad det är man egentligen försöker uppnå. När klienten kan välja tjänsterna, utvecklas de enligt klienternas och inte enligt beslutsfattarnas önskemål. Det finns också alternativ som inte kan beskrivas allmängiltigt som bra eller dåligt. Människorna är inte robotar. Kunskapen är inte utan problem. Man kan tala om en självlärande arbetsgemenskap där information värderas högt
I fortsättningen kommer var och en att förfoga över och använda informationen om sig själv. Speciellt viktigt är samspelet i äldreomsorgen. Även denna utveckling måste ledas. Det har varit lättast att följa upp och utvärdera kostnaderna. 45 Vanhustyö 5 • 2016 Kolumn L edarskap förutsätter känsla och information. Det är viktigt att vi beaktar detta när vi planerar yrkesutbildningen och hur valfria tjänsterna skall vara. Framför allt måste man kunna använda den skickligt. Arbete har gjorts med intensiva dialoger. Även här kommer informationen och teknologin till vår hjälp och bidrar med nya möjligheter. Mer än tidigare planeras vårdreformen utgående från klienternas egna premisser. Vi får allt mer information om människors hälsa och hur vi kan påverka den. Landskapens och statens uppgift är att se till att det finns tillgång till behovsenliga effektiva och högklassiga tjänster och att de fungerar bra tillsammans. God praxis och kvalitetsfaktorer i äldrearbetet har beskrivits i rekommendationer och guider. Så har man utökat den gemensamma informationsvolymen och delat gemensam expertis. Information är allt hårdare valuta i allt arbete. Redan nu kan personen själv granska sina patientuppgifter, laboratorieresultat och sin medicinering i Kanta-tjänsterna, som är Finlands tredje populäraste nättjänst. Nu mer än någonsin är det nödvändigt att säkersträlla att informationen är korrekt och uppdaterad. Möjligheterna att utnyttja informationen har ökat enormt. Vi har också möjlighet att följa med hur vårt arbete fokuseras, vem som har det största behovet av vår hjälp och hur vi arbetar mest effektivt. För att valfriheten skall kunna genuint förverkligas behövs tillförlitlig och jämförbar information om alla tjänsteleverantörers tjänster. Till exempel i uppföljningen av äldreomsorgslagens verkställande, har man med öppen information, som insamlats per kommun eller till och med per verksamhetsenhet, kunnat styra verksamheten och fastslå vad man borde göra på annat sätt. Före det måste man ändå säkerställa att man själv kan söka upp all relevant information och få den till sitt förfogande. Detta område av kunskapsledning måste vi ändå förbättra ytterligare. De äldre kan utnyttja mobila tjänster och ny teknologi bättre än man förutsett. Hittills har vi ändå inte kunnat tolka och tillämpa information på ett sätt som skulle förbättra effektiviteten. Målet är att klienten kan söka fram, jämföra och utvärdera såväl privata och offentliga som tredje sektorns socialoch hälsovårdstjänster. När vi använder oss av viktig information för beslutsfattande, kommer vi att klara av stora förändringar och lära oss att göra saker bättre. Informationen utvecklas till praxis och till metoder. Detta samarbete och utvidgningen av information fungerar bra. Framför allt behövs förmåga att kunna kombinera dessa i rätt proportion. Detta i sin tur ger oss ständigt nya möjligheter att göra rätt saker på rätt sätt. Samtidigt har vi inte kunnat observera de behov och möjligheter som olika tjänster för med sig. Vi kan följa upp endast en bråkdel av den, och den är svår att jämföra och bearbeta. Päivi Sillanaukee kanslichef Socialoch hälsovårdsministeriet För ledning av äldrearbetet behövs information!. I informationsflödet är det svårt att göra val och fatta beslut. Informationen är nu fragmentarisk och ar sammanställts och arrangerats på mycket olika sätt
Emme ole kuitenkaan toistaiseksi pystyneet tulkitsemaan ja soveltamaan tietoa niin, että vaikuttavuus paranisi. Tieto muokkautuu käytännöiksi ja menetelmiksi. Näin on kasvatettu yhteistä tietomäärää ja jaettu osaamista. Voimme seurata siitä vain murto-osaa, ja sitä on vaikea verrata ja jalostaa. Ennen kaikkea tarvitaan taitoa yhdistää nämä oikeassa suhteessa. Tätä kehitystä on myös johdettavaa. Jotta valinnanvapaus voisi toteutua aidosti, tarvitaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kaikkien palveluntuottajien palveluista. Sote-uudistusta suunnitellaan aiempaa enemmän asiakkaan lähtökohdista. Vanhustyön johtamisessa tarvitaan tietoa! Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö Sosiaalija terveysministeriö. Jatkossa jokainen hallitsee ja käyttää itseään koskevia tietoja. Nyt jos koskaan on välttämätöntä varmistua siitä, että tieto on oikeaa ja ajantasaista. Tässäkin tieto ja teknologia auttavat meitä ja tuovat uusia mahdollisuuksia. 46 Kolumni J ohtaminen edellyttää tunnetta ja tietoa. Esimerkiksi vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannassa on kuntakohtaisella, jopa toimintayksiköittäin kerättävällä avoimella tiedolla voitu ohjata toimintaa ja tunnistaa, mitä pitäisi tehdä toisin. Ennen muuta sitä on osattava käyttää taitavasti. Samalla meiltä ovat jääneet näkemättä ne tarpeet ja mahdollisuudet, joita on eri palvelujen katveessa. Sitä ennen on kuitenkin varmistettava, että osaa itse hakea ja saa kaiken oleellisen tiedon käyttöönsä. On tärkeää, että otamme tämän huomioon, kun suunnittelemme ammattilaisten koulutusta ja palvelujen valinnanvapautta. Tiedon käytön mahdollisuudet ovat kasvaneet huikeasti. Erityisen tärkeää yhteispeli on vanhustenhuollossa. Tämä taas antaa meille yhä uusia mahdollisuuksia tehdä oikeita asioita oikein. Kustannustietoja on ollut helpoin seurata ja arvioida. Tätä puolta tiedolla johtamisessa meidän täytyy kuitenkin vielä parantaa. Jo nyt ihminen voi itse käydä tarkistamassa potilastietonsa, laboratoriotuloksensa ja lääkityksensä Kanta-palvelusta, joka on Suomen kolmanneksi suosituin verkkopalvelu. Meillä on myös keinoja seurata sitä, mihin työmme kohdentuu, ketkä panostamme eniten tarvitsevat ja miten hoidamme työn kaikkein vaikuttavimmin. Tieto on nyt sirpaleista ja se on koottu ja järjestetty hyvin eri tavoilla. Työtä on tehty tiiviisti vuoropuhellen. Tavoitteena on, että asiakas voi etsiä, verrata ja arvioida sekä yksityisiä, julkisia että kolmannen sektorin sosiaalija terveyspalveluja. Ikäihmiset osaavat hyödyntää mobiilipalveluja ja uutta teknologiaa ennakoitua paremmin. Tieto on yhä kovempaa valuuttaa kaikessa työssä. Maakunnan ja valtion tehtävänä on huolehtia, että tarpeen mukaisia vaikuttavia ja laadukkaita palveluja on saatavilla ja ne toimivat hyvin yhteen. Kun hyödynnämme vaikuttavaa tietoa päätöksenteossa, onnistumme isoissakin muutoksissa ja opimme tekemään asioita paremmin. Tämä yhteistyö ja tiedon kartuttaminen toimii hyvin. Tiedon tulvassa on haastavaa tehdä valintoja ja ratkaisuja. Hyviä käytäntöjä ja vanhustyön laadun tekijöitä on kuvattu suosituksiin ja oppaisiin. Meillä on yhä enemmän tietoa ihmisen terveydestä ja siitä, kuinka voimme siihen vaikuttaa
Sisälehdellä teksti: Lämpimät Onnittelut Toinen sisälehti: tekstitön Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Adressi on pakattu muovikelmuun. – Nina Ramstadius– Portaat: Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Kysy määräalennuksista: info@vtkl.fi (yhteinen laskutus-osoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin) Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti tilattavissa myös digitaalisena: www.lehtiluukku.fi HALUATKO TUKEA MEITÄ! SENIORARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämään ja eteenpäin tiedottamaan luottamushenkilönä lautkaunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat: Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet kotimaisen vanhustenhuollon kehittämistä ja työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Tilaukset VTKL:n extranetin kautta www.vtkl.fi/login/extranet Vanhustyö-lehti ilmestyy vuonna 2017 viisi kertaa vuodessa: • Kehitämme lehteä mm. VTKL:n jäsenille 10 €. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Lisäksi lehden viisi numeroa ilmestyvät keskeiseen työssäkäyntiaikaan, niin että loma-ajat voi viettää muiden mieluisten asioiden parissa. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. Suruadressit Hinta 15 €. Tilaukset VTKL:n nettivivuilta www.vtkl.fi/tuotteet. paneutumalla kunkin lehden teemaan monipuolisin näkökulmin. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Syreeni Orkidea Tyyni järvi Portaat Tyyni järvi: Helminä kiitävät vuosien päivät, vain sydämiimme muistot jäivät. – Aila Meriluoto – Toinen välilehti ilman värssyä. Adressit sisältävät kaksi erilaista sisälehteä. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen . • Tilaushintamme pysyvät edullisesti ennallaan.
jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! huoM. Yli 80 % DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. ei sitoutumista pitkiin sopimuksiin!. Vanhustyö Mielenterveys Vammaistyö Kuntoutus Kotihoito Perhetyö Lastensuojelu Kotisiivous Hoiva-alan helppokäyttöiseen ja yksilölliseen toiminnanohjaukseen Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900 SujuVa ja noPea aSiaKaStietojen haLLinta MoniPuoLiSet LaSKutuSMahdoLLiSuudet SeLKeä ja heLPPo MobiiLijärjeSteLMä hyödyLLiSet tiLaStot ja raPortointi DomaCare® on Invian Oy:n tuote DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpitoja talousjärjestelmään