SENIORARBETE 5 • 2019 KULTTUURITAUSTAN MERKITYS hoivatyössä Monikulttuurisen työpaikan ongelmana väärinymmärrykset Vanhuksen omaa päätöksentekoa pitäisi tukea Tunnuslukulista häviää – säilytä se silti Vanhustyo_0519.indd 1 22.10.2019 10:59:01
30–31 Vanhusten itsemääräämisoikeus Vanhuspalveluissa perusoikeudet, erityisesti itsemääräämisoikeus, ovat isoja ja jokapäiväisiä kysymyksiä. 16–17 Intersukupuolisuus ja ikäkaari Olemme jokainen jollakin tavalla kehollisesti erilaisia, omanlaisia. 26–27 Paljon puhetta tunnuslukulistoista Vanhustyo_0519.indd 2 23.10.2019 9:30:26. Rajoitustoimia ei aina ymmärretä rajoittamiseksi, vaan ne nähdään tavanomaisena, välttämättömänä toimintana. 2 5 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 1/2020 ilmestyy 31.1.2020 | KULTTUURI JA TAIDE MONIKULTTUURISUUS 6–7 Uutisia pankkien tunnuslukulistojen käytön päättymisestä on tullut kyllästymiseen asti. Väärinkäsityksiä ikääntyvien maahanmuuttajien palvelutarpeesta 8–9 Monikulttuurinen työyhteisö Monikulttuurisilla työpaikoilla korostuu ammatillisen osaamisen lisäksi ns. työpaikkaosaaminen, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. Myös seniorityössä on huomioitava kehojen moninaisuuteen liittyvät asiat. Kehojen moninaisuus koskettaa koko ikäkaarta. Miten tämä koskee minua. Monikulttuurisen työpaikan ongelmana ovat usein väärinymmärrykset. Ei ihme, että monet meistä ovat ymmällään. On oikeastaan jopa hieman erikoista ajatella, että ulkomailla syntyminen vaikuttaisi jollakin aivan erityisellä tavalla ihmisten tarpeeseen saada ikääntyneenä tukea kotona asumiseen, hoitoa sairauksiin tai apuvälineitä liikkumiseen. Pitääkö juuri minun tehdä jotain
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Paino PunaMusta Oy Sisällys 70 4 Pääkirjoitus: Turvallisella mielellä, omalla kielellä 5 Kohtaamisia: Kohtaamisen taito ja ikäihmisen kunnioittaminen 6 Monikulttuurisuus 6 Ikääntyvien maahanmuuttajien hoivatarpeeseen ja palvelujen käyttöön liittyy väärinkäsityksiä 8 Kohti yhteistä ymmärrystä monikulttuurisilla työpaikoilla 10 Siirtolaisuus, terveys ja ikääntyminen 12 Elämää Tukholman Suomikodissa 13 Kirkko ja äidinkieli ovat muistisairaalle tärkeitä 14 Japanissa vanhuudessa halutaan kukoistaa 16 Intersukupuolisuus ja ikäkaari 18 Selkokieltä ihan kaikille! 20 Kehittäminen ja tutkimus 20 Muistikoordinaattori – lähellä ja lämmöllä Asuminen ja elinympäristöt 22 Muistija aistiystävällisen asuinympäristön elementtejä Osallisuus 24 Miehekäs meininki 25 Kuurojen Ystäväpiiri-ryhmät tarjoavat viittomakielistä vuorovaikusta Digi ja teknologia 26 Paljon puhetta tunnuslukulistoista Vanhuuteen varautuminen 28 Vanhuus haltuun varautumalla 29 Toimintatonnit: ”Tänään meillä, huomenna teillä” 30 Vanhuksen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan vanhuspalveluissa 32 Vapaaehtoisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö vanhuspalveluissa 33 Monikulttuurisuus huomioitava suunniteltaessa ikääntyneiden palveluja 34 Näin syntyy asukkaan näköinen elämä 35 Ikääntyneiden asuminen muutoksessa 36 Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla Sodankylässä 38 Vapaaehtoisuutta kotikulmille 39 Ajan virrassa 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Tryggt på eget språk 42 Det råder missförstånd om åldrande invandrares vårdbehov och tjänsteanvändning Vanhustyo_0519.indd 3 22.10.2019 10:52:16. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 5 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Talon hoitohenkilökunta harmitteli sitä, että kommunikointi heidän kanssaan oli vaikeaa, kun yhteistä kieltä ei enää ollut. Kuinka pystymme vastaamaan heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Iso joukko heistä on jo ikäihmisiä ja siten myös ulkopuolisen avun tarpeessa. Kun nämä iäkkäät suomalaisrouvat pystyivät kommunikoimaan äidinkielellään, pystyttiin heidän lääkitystään keventämään. Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk) TURVALLISELLA MIELELLÄ, omalla kielellä Vanhustyo_0519.indd 4 22.10.2019 10:51:00. Tärkeintä on tahto ja pyrkimys mahdollisimman hyvään hoitoon. Taannoisessa kesätyöpaikassanikin oli asukkaina kaksi iäkästä Suomesta aikoinaan muuttanutta rouvaa. 4 Pääkirjoitus M elko tuoreena sairaanhoitajana parikymmentä vuotta sitten olin kesätöissä Ruotsissa vanhusten palvelukeskuksessa. Uskon, että myös digitaaliset innovaatiot tulevat tuomaan hyviä ratkaisuja myös kielellisiin haasteisiin. Kuinka he tulevat ymmärretyiksi. Tuo työkokemus ruotsalaisessa vanhusten palvelukeskuksessa konkretisoi minulle, kuinka tärkeä asia yhteinen kieli on ja kuinka tärkeä osa hyvää hoitoa ja hoivaa on tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja nähdyksi. Heidän ruotsin taitonsa oli heikentynyt muistisairauden etenemisen myötä. . Kuulluksi tuleminen alkaa siitä, että haluamme nähdä asioita, jotka kaipaavat huomiotamme – niin hoitajana, esimiehenä kuin päättäjänäkin. Näin jälkikäteen olen valtavan onnellinen näistä kokemuksista. He nukkuivat paremmin ja halusivat osallistua yhteiseen toimintaan. Ne antavat oman perspektiivinsä käsityksiini, mistä hyvä hoiva koostuu ja millaisia haasteita meillä on kohdattavana monikulttuuristuvassa Suomessa. Arkityössä yksi tärkein asia on mahdollistaa kielellinen kanssakäyminen omaisten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Se edellyttää ymmärrystä, että monikulttuurisuus on yksi ulottuvuus, joka pitää huomioida myös vanhusten hoivassa. Millä tavoin pystymme antamaan riittävän kielellisen osaamisen muualta tuleville hoitoja hoivatyöntekijöille. Kuten kaikki tiedämme, Ruotsiin muutti 1960ja -70-luvuilla työn perässä yli puoli miljoonaa suomalaista. Minulla on kokemuksia myös päinvastaisesta tilanteesta Saksan Baijerista: mille tuntuu tehdä hoitotyötä, kun hoitajana ei osaa maan kieltä – tai tapauksessani alueen vaikeaa murretta – niin hyvin, että ymmärtäisin hoidettavan tarpeita. Pohdin niiden uussuomalaisten asemaa, jotka vanhenevat Suomessa ja joiden suomen kielen taito on vähäinen tai esimerkiksi muistisairauden myötä heikkenevä. Palvelutalon henkilökunta olikin kovin iloinen saadessaan kesälomien tuuraajaksi suomalaisen sairaanhoitajan. Yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa patenttiratkaisua ei varmasti ole, vaan tarvitaan paljon luovuutta ja ennen kaikkea halua löytää keinoja, joilla pystymme turvaamaan hyvän ja turvallisen hoidon
Hänen mielestään suomen kieli ja kohtaamisen taito ovat tärkeitä työssä onnistumisessa. Imatralla. Miten olet oppinut puhumaan näin hyvää suomea. Oleskeluluvan saatuani menin suomen kielen kurssille ja opettaja ihmetteli, mitä sinä täällä teet, kun osaat jo noin hyvin suomea. Minkä koet omaksi vahvuudeksi tässä ammatissa. Fysioterapeutti on ykkösvaihtoehto. Sillä on merkitystä, miten kohtaat ihmisen. Arjen pyörittämistä ja perushoitoa; avustamista, ulkoiluttamista, peseytymisessä auttamista, seurustelua ja turvallisen ilmapiirin ylläpitoa. Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu. He saavat asua perheensä kanssa. Kuntoutustyö ja ihmisten kohtaaminen. 2014 muutin Helsinkiin ja valmistuin hoivaavustajaksi 2015. Haaveenani on kouluttautua fysioterapeutiksi tai sairaanhoitajaksi. Minkä neuvon antaisit Suomeen tulossa oleville. Olen aina iloinen ja hyväntuulinen asiakkaan kanssa. Ensin hoiva-avustajaksi ja viime vuoden toukokuussa valmistuin lähihoitajaksi. Miten vanhustyö eroaa mielestäsi Suomessa ja synnyinmaassasi. 5 Vanhustyö 5 • 2019 Kohtaamisia A nni Lausvaara kävi haastattelemassa Samia hänen työpaikallaan Helsingin Seniorisäätiön Antinkodissa. Suomessa ovat asiat paljon paremmin peruspalvelujen ja terveydenhuollon osalta. Miten työkaverit ja asiakkaat ovat ottaneet sinut vastaan. Kuinka kauan olet työskennellyt Antinkodissa. Vanhustyo_0519.indd 5 22.10.2019 7:59:04. Vaikka Antinkodin asiakkaat ovat muistisairaita, niin he muistavat minut, talon ainoan mustan miehen. Työkaveritkin ihmettelevät, miten saan niin hyvin kontaktia asiakkaisiin ja saan heidät tekemään kuntoutusohjelman liikkeet. KOHTAAMISEN TAITO ja ikäihmisen KUNNIOITTAMINEN Gambiasta kotoisin oleva lähihoitaja Sam Janko on työskennellyt Suomessa usean vuoden ajan. Siellä eliniänodote on miehillä 50–60 vuotta ja naisilla noin 60 vuotta. Yhteistyön toimivuus on paljon omasta asenteesta kiinni. Sain heti työpaikan Kontulan Helykodista. . Jos asiakas on hermostunut, niin silittelen ja juttelen rauhallisesti ja kysyn miten voin auttaa. Työskentelin siellä noin vuoden ja sitten sain vakituisen hoiva-avustajan paikan Antinkodista. Oletko opiskellut Suomessa. Gambiassa ikäihmiset hoidetaan kotona. Minulla ei ole ollut ongelmia suomalaisten työkavereiden kanssa. Suomen kieli on tosi tärkeä, ilman sen taitoa ei tässä työssä pärjää. Ero Gambian tilanteeseen on suuri. Oletko ajatellut jäädä eläkkeelle tästä ammatista. Heidän mielialansa ja turvallisuuden tunteensa on parempi kuin Suomessa hoitokodeissa asuvilla ikäihmisillä, jotka ikävöivät omaan kotiinsa. Heti Suomeen tultuani vuonna 2009 aloin itse aktiivisesti opiskelemaan suomea kirjastosta lainaamieni kirjojen avulla. Etenkin muistisairaalle on tärkeää tulla ymmärretyksi omalla kielellään. Hyvin. Olen työskennellyt vanhustyössä Suomessa usean vuoden ajan mm
Näiden palvelujen ja etuuksien saaminen perustuu pääosin palvelutarpeen arviointiin ja tarveharkintaan kaikkien Suomessa pysyvästi asuvien ihmisten kohdalla. Myös ihmisillä, jotka kokevat jakavansa saman kulttuurin, on hyvin erilaisia tapakulttuureja ja monenlaisia käsityksiä hyvästä hoivasta tai perheenjäsenten hoivarooleista. Sen sijaan me olemme Suomessa jo nyt myöhässä sen keskustelun kanssa, kuinka olemassa olevia julkisia sosiaalija terveyspalveluja voidaan kehittää siten, että ne vastaavat yhdenvertaisesti kaikkien ikääntyneiden palvelutarpeisiin. Vanhustyo_0519.indd 6 22.10.2019 10:50:29. On oikeastaan jopa hieman erikoista ajatella, että ulkomailla syntyminen vaikuttaisi jollakin aivan erityisellä tavalla ihmisten tarpeeseen saada ikääntyneenä tukea kotona asumiseen, hoitoa sairauksiin tai apuvälineitä liikkumiseen. Kulttuurit eivät ole muuttumattomia, opittavissa olevia kokonaisuuksia, vaan ne ovat koko ajan jatkuvien uudelleen tulkintojen kohteina. Olen kuullut vuosien aikana lukemattomilta haastattelemiltani ammattilaisilta, että kaikki ihmiset tunnistavat heitä kohtaan osoitetun aidon kiinnostuksen ja hyväntahKulttuurit eivät ole muuttumattomia. Ikääntyneiden yleisimmin Suomessa käyttämiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja ja etuuksia ovat terveysasemien palvelut, kotihoito, ateria-, kuljetusja kirjastopalvelut, omaishoidon tuki, palveluasuminen, laitoshoito sekä eläkkeensaajan tuki, asumistuki ja toimeentulotuki. Kuinka esimerkiksi terveydenhoidossa, kotihoidossa ja palvelukeskuksissa kohdataan ja kohdellaan ikääntyviä yhdenvertaisesti heidän taustastaan riippumatta. Tätä laajaa palvelukirjoa ei ole edes mahdollista ryhtyä järjestämään erikseen millekään väestöryhmälle. Sitä, vaikuttako se jollain tavoin esimerkiksi asiakkaana olevan kiinankielisen rouvan kotihoitoon, kannattanee kysyä ensisijaisesti häneltä itseltään. Siksi yleistymässä olevaa tapaa puhua ikääntyvistä maahanmuuttajista ja heille järjestettävistä palveluista omana kokonaisuutena voidaan pitää harhaanjohtavana. On jonkinlainen väärinkäsitys, että eri palveluissa työskentelevien ammattilaisten pitäisi tuntea eri puolilta maailmaa kotoisin olevien asiakkaiden tai potilaiden kulttuuri, ennen kuin he voivat tarjota heille ammatillista apua tai hoitoa. Tarvitaan keskustelua siitä, miksi palveluoikeudet eivät toteudu kaikkien kohdalla, millaiset tekijät estävät niiden toteutumisen ja kuinka nämä esteet opitaan ylittämään. Yritän siksi oikaista kaksi yleisintä aiheeseen liittyvää väärinkäsitystä. IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN hoivatarpeeseen ja palvelujen käyttöön liittyy väärinkäsityksiä Keskustelussa ikääntyvien hoivatarpeista ja hoivan laadusta kulkee samaan aikaan rinnalla erikseen keskustelu ikääntyvien maahanmuuttajien hoivatarpeista ja palvelujen käytöstä. Kulttuuritaustan merkitys hoivatyössä Suomessa asuvien ikääntyvien ihmisten taustojen moninaisuuden lisääntyminen ei liity ainoastaan kulttuuriseen taustaan, vaikka se tuntuu olevan usein eniten esillä. He eivät muodosta mitään yhtenäistä ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmää, jonka hoivaja palvelutarpeet olisivat keskenään samanlaisia ja toisaalta kovin erilaisia kuin muulla väestöllä. Kulttuurien tuntemisen sijaan on oleellista ymmärtää, että kulttuuri vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Keskustelujen pysyminen erillisinä kertoo valitettavan hyvin siitä, kuinka niissä ajatellaan olevan kysymys kahdesta eri asiasta. 6 Monikulttuurisuus S uomessa asuu yhä enemmän ikääntyviä ihmisiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla ja muuttaneet tänne jossain vaiheessa elämäänsä. Omat palvelut ikääntyville maahanmuuttajille
Ne vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa käyttää palveluja ja hakea etuisuuksia. Omakieliset ohjaajat suunnittelevat toimintaa yhdessä ryhmäläisten kanssa ja tarjoavat palveluneuvontaa osallistujien omalla äidinkielellä (somali, arabia, kurdi, kiina, farsi ja dari). Tilanteissa, joissa asioinnin ongelmat johtuvat pääosin yhteisen kielen tai ymmärryksen puutteesta, on tarpeen pohtia, kuinka ne voidaan ratkaista tulkkauksen, käännösten, selkosuomen, kuvien ja muun asiointiin tarjottavan tuen avulla. On vaikea nähdä, että tilanteissa toteutuu viranomaisten vastuu kohdata kaikki asiakkaat ammatillisesti, luottamuksellisesti, tasaveroisesti ja yksilöllisesti heidän taustastaan riippumatta. Tällaiset tilanteet turhauttavat sekä ikääntyviä että ohjaajia. Jaden ohjaajat neuvovat ja tukevat ikääntyneitä hakeutumaan tarvitsemiinsa julkisiin palveluihin, mutta heidät ohjataankin sieltä takaisin järjestöön hoitamaan asioitaan. Asioita saatetaan joutua pallottelemaan pitkäänkin viranomaisten ja ohjaajien välillä, ennen kuin niihin löydetään ratkaisu. Jadessa ikääntyvät vieraskieliset muodostavat jäsenyhteisön, jossa he saavat vertaistukea sekä apua arjen asioihin. Osalla ulkomaalaistaustaisista ikäihmisistä ei ole lainkaan ongelmia saada tarvitsemiaan palveluja. Susanna Lehtovaara Teksti: Ulla Buchert, tutkijatohtori, VTT, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (Suomen Akatemia), Helsingin yliopisto toisuuden, joiden avulla pystyy selviämään myös epäselvyyksistä ja väärinkäsityksistä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen Kulttuurin ohella ikäihmisillä on yhä moninaisempia kielellisiä ja koulutuksellisia taustoja sekä sosiaalisia ja taloudellisia tilanteita, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä ja arkeensa. Viranomaiset haluavat siirtää omaan työhönsä kuuluvien asioiden hoitamisen Jaden ohjaajille, joiden on heidän mielestään helpompi asioida vieraskielisten ikääntyvien kanssa. Kaikkien kielitaito ei kuitenkaan riitä itsenäiseen asiointiin suomen tai ruotsin kielellä, digiasioinnista puhumattakaan. Tällä hetkellä olisi tärkeintä, että nimenomaan peruspalveluissa herättäisiin pohtimaan nykyistä laajemmin, kuinka ne voivat edistää yhdenvertaisuuden toteutumista omassa toiminnassaan. Jaden omankieliset ohjaajat törmäävät työssään myös tilanteisiin, joissa heidän ja julkisten palvelujen välinen ohjaussuhde tuntuu kääntyvän ikään kuin väärinpäin. Näitäkään palveluja ei ole syytä nimetä erityisesti ’maahanmuuttajille’ tarkoitetuiksi, koska kokemusten mukaan niihin ryhdytään silloin ohjaamaan jopa ulkonäön perusteella myös ihmisiä, joiden asioiden hoitamiselle tavanomaisissa sosiaalija terveyspalveluissa ei ole muuta estettä kuin työntekijöiden asenne tai epävarmuus omasta osaamisestaan. On eri asia, että osa maahanmuuttotaustaisista ikäihmisistä on esimerkiksi heikon suomen kielen taidon, lukuja kirjoitustaidottomuuden, alhaisen koulutustason, sosiaalisten suhteiden puuttumisen ja köyhyyden vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsee siksi erityistä tukea ja palveluja. Jaden ohjaajilla on kokemuksia tilanteista, joissa vieraskieliset ikääntyvät tulevat hakemaan heiltä apua asioihin, joiden hoitaminen kuuluu selkeästi viranomaisten tehtäviin. Nimeämisen tarkoittaa helposti, että on olemassa joku erillinen maahanmuuttajaryhmä, jonka kaikki palvelutarpeet hoidetaan jossain muualla kuin peruspalveluissa. Vanhustyo_0519.indd 7 22.10.2019 17:53:49. 7 Vanhustyö 5 • 2019 Vieraskielisiä ikääntyviä ohjataan julkisista palveluista järjestöihin Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus järjestää vertaisryhmätoimintaa Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille ikääntyville.
Työpaikalla voidaan luoda valmiita sanalistoja ja kuvallista viestintää sekä hyödyntää verkossa olevia käännösohjelmia. Esimiehen tulee puuttua kaikenlaiseen epäasialliseen käytökseen. – Omaisilla ja läheisillä saattaa olla ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohtaan ja esimiehet saattavat joutua puuttumaan epäasialliseen käytökseen, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom kertoo. Esimies toimii esimerkkinä Monikulttuurisuus edellyttää esimieheltä uudenlaisia taitoja. – Maahanmuuttajat eivät heikomman kielitaitonsa vuoksi välttämättä rohkene kertoa suuremmissa tilaisuuksissa ajatuksiaan ja jäävät niissä helposti kuuntelijan rooliin. Sähkötöitä ei tehdä itse, vaan tehtävät kuuluvat ammattilaiselle. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä voi olla hyvin erilaisia käsityksiä oppimisesta, omaaloitteisuudesta ja mahdollisuudesta kyseenalaistaa esimiehen päätöksiä. Esimiehellä on tärkeä rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa. Suoranainen rasismi suomalaisilla työpaikoilla on harvinaista, mutta sitä saattaa ilmetä välillisesti. Kysy, kannusta, uskalla, osallistu Monikulttuurisen työpaikan ongelmana ovat usein väärinymmärrykset. Tarvitaan aitoa vuorovaikutusta, jotta yhteinen ymmärrys voi syntyä, Toivanen toteaa. Maahanmuuttajalle suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelukulttuuri saattavat tuntua vieraalta. Omia mielipiteitä ei välttämättä uskalleta ilmaista, eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvenKOHTI YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ monikulttuurisilla työpaikoilla Monikulttuurisessa työyhteisössä työpaikkaosaamisen kehittäminen korostuu työntekijöiden vaihtelevan kielitaidon ja erilaisten kulttuuritaustojen takia. nystä tai apua, koska oma kielitaito koetaan riittämättömänä tai tilanne muuten vieraana. Tilastokeskus arvioi, että Suomessa työskentelee 145 000 20–64-vuotiasta maahanmuuttajataustaista henkilöä. Hänen tehtävänään on varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen käsitys siitä, miten työpaikalla toimitaan sekä toimia itse esimerkkinä. Esimies tarvitseekin hyviä kommunikointitaitoja: kykyä kommunikoida selkeällä suomen kielellä työntekijöille, jotka eivät täydellisesti hallitse kieltä. Hoitoalalla kuten muussakin asiakastyössä ilmenee henkistä väkivaltaa ja jopa rasismia. Tarjolla on Vanhustyo_0519.indd 8 22.10.2019 8:00:15. Työpaikkaosaaminen tarkoittaa, että tunnetaan työpaikan yhteiset käytännöt, toimintatavat ja roolit sekä osataan työpaikan arkiset asiat kuten työajat ja niiden noudattaminen, poissaolokäytännöt ja työturvallisuus. Heitä varten kannattaa järjestää esimerkiksi pienryhmäkeskusteluja. Hänen tärkeänä tehtävänään on varmistaa, että kaikki ymmärtävät ohjeet, säännöt ja muut viestit oikein. Työn organisoinnin ja perehdytyksen järjestämisen lisäksi hän ennen kaikkea huolehtii sosiaalisesta dynamiikasta ja varmistaa, että vuorovaikutus toimii. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen käsitys siitä, miten työpaikalla toimitaan. Hänen on ymmärrettävä, miten kulttuuri vaikuttaa ihmisen – myös omaan – toimintaan ja ajatteluun. 8 Monikulttuurisuus V uonna 2018 tehdyn Työja elinkeinoministeriön vetämän Työelämä 2020 -hankkeen Luottamuskyselyn mukaan 67 prosentilla suomalaisista oli kokemusta ulkomaalaisten kanssa työskentelystä. On käytettävä erilaisia kommunikointitapoja ja tarjottava tilaisuuksia keskusteluun ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi. työpaikkaosaaminen, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. – Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivatkin tarvita tavallista enemmän kannustusta ja uudenlaisia toimintamalleja, jotta myös heidän näkemyksensä ja ajatuksensa tulevat esille, Työterveyslaitoksen Minna Toivanen sanoo. Moni maahanmuuttajatyöntekijä omaksuukin passiivisen kuuntelijan roolin. Työpaikkaosaamisella varmistetaan yhteiset toimintatavat Monikulttuurisilla työpaikoilla korostuu ammatillisen osaamisen lisäksi ns
Henkilökunnalle suunnatussa aloituskyselyssä kartoitimme koulutustarpeita monikulttuurisuudesta ja asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Tänä päivänä Mäntykodilla työskentelee 38 hoitoja tukipalveluiden ammattilaista. 9 Vanhustyö 5 • 2019 Monikulttuurisuus Monikulttuurinen työyhteisö – Oulun Seudun Mäntykoti ry Oulun Seudun Mäntykoti ry:ssä käynnistyi monikulttuurisen työyhteisön kehittäminen vuonna 2007. . Työyhteisön positiiviset asenteet monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia kohtaan käsittävät koko työyhteisön. muuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä. Monikulttuurisuuden kehittäminen jatkuu hyvien käytäntöjen juurruttamisena ja toiminnan jatkuvana kehittämisenä. Se vaikuttaa työohjeiden ymmärtämiseen, odotusten hahmottamiseen ja laajemman kokonaiskuvan muodostumiseen. Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanMitä on työpaikkaosaaminen. Potentiaalia tästä työvoimasta löytyy, kunhan se osataan hyödyntää. Kielitaito ei vaikuta pelkästään työn tekemiseen, vaan myös uralla etenemiseen. Kielitaidon haasteet voivat vaikeuttaa uuden oppimista, toimenkuvan laajentamista ja näin siirtymistä vaativampiin tehtäviin. Nina Hynninen, toiminnanjohtaja, Mäntykoti Mäntykodin lähihoitajia Madina Sudanista, Khadjou Marokosta ja Esther Nigeriasta. myös valmiita työkaluja esim. Kielitaito heijastuu monitahoisesti työpaikan toimintaan ja henkilön oman osaamisen kehittämiseen. Mäntykodin henkilökunta, asukkaat ja vapaaehtoiset ovat saaneet kokea vuosien varrella ainutlaatuisia kohtaamisia ja ikimuistoisia kokemuksia. Rekrytoimme maahanmuuttajia mukaan vapaaehtoistyöhön, ja järjestimme heille koulutusta. Toimintamme tavoitteena on ollut jakaa tietoa eri kulttuureista, kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta, tarkastella omaa toimintaa vuorovaikuttajana sekä tulla tietoiseksi taustalla olevista stereotypioita sekä edistää avoimuutta. Tavoitteena oli hankkia tietoa monikulttuurisuudesta ja edistää muista kulttuureista tulevien työntekijöiden työllistymistä sekä luoda valmiuksia hoitaa maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Norjan kaltaista työnantajan velvoitetta kielen opetuksen järjestämiseen ei ole, mutta työantajan olisi hyvä kannustaa ja tukea suomen kielen oppimista. Teksti: Merja Lankinen Juttua varten on haastateltu Työterveyslaitoksen asiantuntijoita Barbara Bergbom ja Minna Toivanen. Vanhustyo_0519.indd 9 22.10.2019 8:00:32. He ovat kotoisin kolmesta eri maanosasta, yhdeksästä eri maasta. Vakituisista työntekijöistämme ja pitkäaikaisista sijaisistamme yhdeksän on maahanmuuttajataustaista. • Työpaikan ja suomalaisen työelämän yleisten pelisääntöjen tuntemus • Kulttuurinen ja sosiaalinen osaaminen • Työterveysja turvallisuusosaaminen • Ymmärrys työprosesseista ja työn kokonaisuudesta • Ymmärrys työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista Työterveyslaitoksen Moniosaa! -malli on kehitetty esimiesten ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen tueksi teollisuuden, kunnossapidon ja sosiaalija terveysalan monikulttuurisille työpaikoille. Yksi neljästä (26 %) maahanmuuttajataustaisesta työntekijästä arvioi olevansa ylikoulutettu nykyisiin työtehtäviinsä. Työterveyslaitoksen tarjoaa Moniosaa! -materiaalit. Pääsimme mukaan Vanhusja Lähimmäispalveluliiton projektiin ”Kotoutuminen vanhustyöhön”. Vierailimme paikallisissa monikulttuurissa kohtaamispaikoissa ja tarjosimme vastavuoroisesti mahdollisuuden vierailla Mäntykodilla. Myös omien kehitysideoiden esiin tuominen vaikeutuu, jos kielitaito on heikko. Olemme avanneet ovemme myös kymmenille eri kulttuureista tuleville opiskelijoille ja harjoittelijoille
Ikääntyneiden siirtolaisten oma ääni ei kuuluu lainkaan näissä selvityksissä. Tämä on nostanut kysymyksen siitä, onko tällä ryhmällä samat mahdollisuudet terveytensä ylläpitämiseen kuin kantaväestöllä, vai onko heillä siirtolaisuudesta johtuvia erityistarpeita. Selvityksiä tarkastellessa ilmenee, että selvitysten tekijät ovat usein päättäjiä, tutkijoita tai terveydenhuollon ammattilaisia. Vanhustyo_0519.indd 10 22.10.2019 8:00:54. 10 Monikulttuurisuus O n selvitetty, onko tarpeellista kehittää terveydenhuoltoa siten, että se pystyisi paremmin tunnistamaan ikääntyneiden siirtolaisten erityistarpeet ja siten täysipainoisesti tukemaan terveyttä. Tutkimuksessani olen lähtenyt selvittämään, miten Ruotsissa asuvat ikääntyneet suomalaiset itse kokevat oman elämänsä ja mikä tuo terveyden kokemuksen heidän arkipäiväänsä, kun he ikääntyvät kotimaansa ulkopuolella. Toimijuus tukee terveyden tunnetta Vanhuuden päiviään Ruotsissa viettävät ikääntyneet henkilöt kertovat, että heidän SIIRTOLAISUUS, TERVEYS JA IKÄÄNTYMINEN Tutkimustulosten mukaan ikääntyneillä siirtolaisilla on heikompi terveydentila kuin saman ikäisillä kantaväestön henkilöillä
Suomessa käynnit piristävät minua ja arki tuntuu aina helpommalta, kun on saanut käydä siellä. Yhteydet omiin juuriin Vaikka haastatellut henkilöt olivat asuneet Ruotsissa pitkään, ja rakentaneet oman elämänsä sinne, oli heille tärkeää ylläpitää yhteyksiä Suomeen. Kun menen käymään Suomessa, niin se on ihana muistella vanhoja aikoja heidän kanssaan. Kokemukset ja yhteydet Suomeen voimaannuttivat henkilöitä ja toivat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitten kierrämme yhdessä katselemassa vanhoja paikkoja. Pitää antaa itselleen mahdollisuus valita niitä asioita, jotka tuntuvat merkityksellisiltä. Haastateltavat toivat myös esille, että vaikka ikääntyminen tuo tullessaan toimintakyvyn heikkenemistä, ei kannata jäädä istumaan ja harmittelemaan sitä; ”ei saa vaan käpertyä itseensä”. Muutin tänne 27-vuotiaana. Asiat pitää osata asettaa oikeaan järjestykseen ja valikoida tekemiset sen perusteella, että ne ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä. Mahdollisuus käyttää ”sydämen kieltä” tekee hänestä persoonan, joka hän on. Eräs henkilö kuvasi tätä sanomalla, että hän elää ”yksi jalka molemmissa maissa, mutta juuret ovat Suomessa”. Se oli Suomen työttömyys, joka sai meidät liikkeelle ja päätimme muuttaa Ruotsiin. . Erityisesti kun he pääsivät Suomeen tervehtimään sukulaisiaan ja vierailemaan paikoissa, jotka herättivät muistoja. Kun vertaan elämää täällä ja Suomessa, yksi asia, jota ei ole arjessa, ovat sisarukset. Sitä ei määrittele pelkästään siirtolaistausta. Mitä terveys merkitsee sinulle. 11 Vanhustyö 5 • 2019 Elsa, 70 vuotta, kertoo itsestään Olen 70-vuotias nainen ja olen asunut Ruotsissa 43 vuotta. Pitää myös olla armollinen itseään kohtaan ja hyväksyä, ettei enää pysty tekemään kaikkea sitä, mitä aiemmin on pystynyt. Nyt olen leski ja asun yksin. Minua pelottaa ajatus, että joutuu toisten hoivattavaksi, jos joutuu paikkaan, jossa kukaan ei tunne minua, ja jos he eivät ymmärrä minua. Tämä kuvaa sitä, kuinka tärkeäksi he kokevat mahdollisuuden käyttää omia voimavarojaan. Milloin ihminen on vanha. Muuton jälkeen olin ensin kotona lasten kanssa ja kun nuorin aloitti lukion, siirryin työelämään. Teksti ja kuva: Annikki Arola, PhD, YAMK tutkintovastaava, toimintaterapian lehtori, Arcada Vanhustyo_0519.indd 11 22.10.2019 8:01:06. Kun ikääntyneitä kohdataan persoonana, jolla on oma erityinen elämänkertomuksensa ja omat ainutlaatuiset voimavarat, se tukee heidän omaa toimijuuttaan, persoonaansa ja identiteettiään ja sitä kautta myös terveyden ja hyvinvoinnin kokemusta. Elämänkertomus lähtökohtana terveyden tukemiselle Terveyden kokemus arkipäivässä siirtolaistaustaisilla ikääntyneillä koostuu paljolti samoista asioista kuin muilla ikääntyneillä henkilöillä. Terveys tarkoittaa sitä, että minulla on hyvä olla. Se on hyvä tapa ylläpitää terveyttä. Silloin kun hän on sairas ja ei pysty liikkumaan. Terveyden ja hyvinvoinnin tunnetta voidaan tukea huomioimalla jokainen henkilö omana persoonanaan. Haastateltavat pohtivat, miten selviytyä, kun sitten tarvitsevat ulkopuolista apua ja jos ikääntymisen myötä unohtavat ruotsin kielen. Se kytkeytyy omaan kokemukseen siitä, miten voi luoda itselleen merkityksellisen arkipäivän. Nähdäänkö heidät enää sellaisina persoonina kuin he ovat. ”Niin kauan, kun jalka nousee, niin on pakko yrittää”. Tärkeä osa haastateltavien terveydenkokemusta onkin antaa itselleen rauha istahtaa ja miettiä elämää ja olemassa oloa. Ajattelen, että terveyden kokemus tulee siitä, että pääsen liikkumaan, voin hoitaa omat asiat, että ei tarvitse olla vain sisällä lukkojen takana. Katoaako oma identiteetti kokonaan pois. Nämä yhteydet lisäsivät heidän terveyden ja hyvinvoinnin kokemustaan. Se että joku toinen hoitaa sinua. Kun pystyi jakamaan kokemuksiaan toisten kanssa, joilla oli samankaltainen tausta, vahvistui tunne omasta alkuperästä ja identiteetistä. Äidinkielellä on merkitystä hyvinvoinnin kokemiseen Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään on tärkeä osa elämänlaadun ja terveyden kokemista. Kun ikäännyt Ruotsissa, mitä kotimaa merkitsee sinulle. Ja sitten se sosiaalinen puoli, se on tärkeä, ja että saan tavata lapset ja lastenlapset. On siis tärkeää, että iän toimintakykyyn tuomista rajoituksista huolimatta jokainen saa mahdollisuuden käyttää niitä voimavaroja ja kykyjä, joita on vielä jäljellä. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyi myös siitä, että oli mahdollisuus pitää yhteyttä toisiin suomalaisiin Ruotsissa. Arkielämässä on mielestäni tärkeää, että lähtee liikkeelle. Pystyvätkö he enää ilmaisemaan itseään ja omaa tahtoaan, jos kieli unohtuu. Yksi haastateltavista ilmaisi tämän, että suomen kieli on sydämen kieli, jolla voi ilmaista omat ajatuksensa, tunteensa ja tarpeensa. terveyden kokemukseensa vaikuttaa mahdollisuus käyttää omia kykyjään ja resurssejaan sellaisella tavalla, mikä tuo arkeen sujuvuutta. Se lisäsi haastateltavien ymmärrettävyyden tunnetta ja teki tilanteista helpommin käsiteltäviä
Saunomista ja kahvihetkiä Kerrosten aktiviteettivastaavat ovat mukana suunnittelemassa talon yhteisiä tapahtumia ja juhlia. Suomikodin henkilökunta on kaksikielistä. Suomalaisuuden ytimeen kuuluu myös rakkaus kahviin. Asukkaan kertoessa ’cyklaamisesta’ on hyvä osata kieltä siinä määrin, että ymmärtää, ettei kertomuksen teema lipsahtanutkaan suklaaseen, vaan että ruotsinsuomalainen voi korvata välillä sanoja toisestakin syvälle juurtuneesta kielestä. Meillä suomalaisillahan on yhteisen kielen lisäksi joukko tapoja ja tottumuksia, joista toisen kulttuurin edustaja erottaa maanmiehemme ja jotka saavat meidät tunnistamaan toinen toisemme vielä muistisairaanakin. Kahvihampaan pakotusta helpottaa asukkaille ja omaisille suunnattu viikoittainen kahvilatoiminta. Äidinkieli eri murteineen on rikkaus. Suomikodissakin nauramme päivittäin sekä asukkaiden että henkilökunnan kahvinhimolle. Asuntoja on 53. . Asukkaiden arjessa painottuu suomalaisten perinteiden ylläpitäminen. Suomikodin sauna on varustettu tervantuoksuisilla pesunesteillä ja kiukaalle voi heittää koivuntuoksuista löylyvettä. Yhteisten juhlapyhien viettäminen suomalaisille perinteisillä tavoilla rytmittää vuodenkiertoa ja luo yhteisöllisyyttä. Kulttuurisen taustan tunteminen ja omalla äidinkielellä ymmärretyksi tuleminen ennaltaehkäisevät muistipulmaisten käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Suomalaisten halu ja tarve saunoa on kuuluisaa koko maailmassa. Hoidon arjessa saman kielen ja jopa murteen käyttäminen asukkaan kanssa luo pohjan ymmärrettävälle vuorovaikutukselle ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asiakaskuntaan kuuluu muistipulmaisia ja ikääntyneitä, jotka eivät selviydy enää kotonaan tai palvelutalossa. Tapahtumista tiedotetaan kotisivuillamme ja omaiset ovat myös tervetulElämää Tukholman SUOMIKODISSA Kulttuurisen taustan tunteminen ja omalla äidinkielellä ymmärretyksi tuleminen ennaltaehkäisevät muistipulmaisten käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Saunapäivä on odotettu ihanuus. Moni asukas pakkaakin jo hyvissä ajoin etukäteen saunakassinsa. Monikulttuurisuus 12 T ukholman Suomikoti, jonka toimintaa pyörittää aatteellinen yhdistys, on tarjonnut jo lähes 25 vuoden ajan hoivaa ja huolenpitoa ruotsinsuomalaisille ikäihmisille. Teksti ja kuvat: Marjo Kantola, toiminnanjohtaja ja Taina Andreev, yksikköpäällikkö, Suomikoti leita mukaan iltapäivärientoihin. Vanhustyo_0519.indd 12 22.10.2019 8:01:38
Enää en voi kuitenkaan yksin lähteä liikkeelle, 99-vuotias Helmi Kononen harmittelee. Hoivakodin kulttuurinen tausta näkyy siinä, että toinen ohjaajista on venäjänkielentaitoinen. Toiminta on alkanut jo 1800-luvun lopulla. 13 Vanhustyö 5 • 2019 Teksti ja kuva: Merja Lankinen, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto H oivakoti Helenan asiakkaiden valinnassa ovat etusijalla ortodoksit ja venäjänkieliset muistisairaat vanhukset, mutta valinnoissa pyritään tasavertaisesti huomioimaan kaikki muistisairaat ikäihmiset. Asukkaita on 58 ja henkilökuntaa 51. Hoivakoti Helena on voittoa tavoittelematon, venäläisen ortodoksiperinteen säilyttämiseen erikoistunut asumispalveluyksikkö, joka on tarkoitettu ikäihmisille. Molemmin puolin kaivattu sukupolvien välinen kohtaaminen toteutuu, kun päiväkodin lapset käyvät vierailulla ja esiintymässä hoivakodissa. Asukkailla on mahdollisuus osallistua kotikirkossa joka toinen viikko järjestettäviin jumalanpalveluksiin. Tykkään tehdä kävelyretkiä. Meillä on vuorossa aina venäjää osaava, hoivakodin johtaja Raija Karhu sanoo. VHY:n vuokraamassa asunnossa Hoivakoti Helenan pihapiirissä asustelee pitkäaikainen asukas. – Muistisairaat usein unohtavat myöhemmällä iällä oppimansa kielen ja siksi henkilökunnan hyvä kielitaito on tärkeää. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Paavalin ev.lut. Helenassa pyritään, että jokainen pystyy asumaan omassa, kodinomaisessa huoneessaan mahdollisimman pitkään, elämänsä loppuun asti. Sujuvaa arkea yhdessä Asiakkaiden sujuva arki toteutetaan yhteistyössä henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden, omaisten ja vapaaehtoisten kesken. seurakunnan ja saksalaisen seurakunnan kanssa. Kirkko, uskonto ja äidinkieli ovat muistisairaalle tärkeitä ja turvallisuutta luovia asioita. Toiminta alkoi 1880-luvulla lapsista ja vanhuksista. Tsaikassa asiakkaat saavat omalla äidinkielellään maksutonta tukea arkisiin asioihin kuten virastoasiointiin ja lomakkeiden täyttämiseen. Vanhustyo_0519.indd 13 22.10.2019 8:01:58. Olen asunut täällä omassa asunnossa kymmenen vuotta. Kulttuuritaustan huomioivaa toimintaa Vaihtelevan ja monipuolisen viikko-ohjelman suunnittelevat geronomi ja sosionomiohjaaja yhdessä. . Katsomme sen olevan osa hoitotyötä, Karhu toteaa. Yhteistyö omaisten kanssa on tiivistä ja heidän kanssaan varmistetaan, että ikäihmiset saavat tarvitsemaansa ja haluamaansa hoitoa. Nyt samassa pihapiirissä toimii Helsingin kaupungin päiväkoti Pääskylä, jonka pihaleikkien äänet ilahduttavat ikäihmisiä. KIRKKO JA ÄIDINKIELI ovat muistisairaalle tärkeitä Jo 1880-luvulla toimintansa aloittanut hoivakoti Helena on venäläisen ortodoksiperinteen säilyttämiseen erikoistunut asumispalveluyksikkö. – Otamme toiminnassa huomioon hoivakodin asukkaiden hengelliset tarpeet. Toiminnassa huomioidaan asiakkaiden kulttuurinen tausta. Hoivakodin yhteydessä viitenä päivänä viikossa toimiva päiväkerho Tsaikka on tarkoitettu pääkaupunkiseudun venäjänkielisille ikäihmisille ja heidän omaisilleen. – Viihdyn täällä oikein hyvin. Ohjelma voi olla laulua, elokuvia, tai vaikka bingoa. Päärakennus yhdessä sivurakennuksien ja pihan kanssa muodostaa ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden vain parin kilometrin päässä Helsingin keskustasta
Muistisairauksiin liittyvien asenteiden pohtiminen yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa on tärkeää. Keskeistä onkin pohtia, kuinka syrjään jäävät iäkkäät ihmiset tavoitetaan ja innostetaan toimintoihin mukaan. Oman asuinalueen kehittämiseen osallistuminen nähdään merkityksellisenä. KU VA T: M AR JO PÄ ÄK KÖ Vanhustyo_0519.indd 14 22.10.2019 8:05:42. Naiset elävät keskimäärin 87 ja miehet 81 vuotta. Uusien keinojen avulla lisätään hyvinvointia, vähennetään muistisairauteen liittyvien eksymisten vakavia seurauksia sekä madalletaan kynnystä auttaa toista ihmistä. Uusia palvelumuotoja kehittämällä pyritään lisäämään tiiviimpää kuulumista yhteiskuntaan sekä osallistumismahdollisuuksia. Se lisää turvallisuuden tunnetta ja asumisviihtyvyyttä. Iäkkään väestön määrän mukanaan tuomat ilmiöt ovat samankaltaisia kuin Suomessa, ja tulevaisuuden haasteina ovat syntyvyyden laskeminen ja iäkkäiden ihmisten hoidon turvaaminen. Yhteisöissä tarjotaan matalan kynnyksen palveluita, ryhmämuotoista liikuntaa ja kognitiivisia taitoja kehittäviä toimintoja. Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja terveiden elinvuosien lisääminen on nostettu keskeisiksi kehittämiskohteiksi. JAPANISSA vanhuudessa halutaan kukoistaa Japanissa työtä iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin eteen tehdään naapuriyhteisöissä, ja vapaaehtoiset ovat suuri voimavara yhteiskunnalle. Asuinalueilla järjestetään monipuolista toimintaa, mutta hyvistä osallistumismahdollisuuksista huolimatta kaikki eivät löydä mukaan toimintaan. 14 Monikulttuurisuus J apanissa ihmisten elinikä on korkea, ja ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tilastojen mukaan noin puolessa japanilaisista kotitalouksista asuu yli 65-vuotiaita. Japanissa iäkkäät ihmiset ovat perinteisesti olleet osa tiivistä yhteisöä, jossa omaiset ja naapurusto ovat auttaneet päivittäisessä elämässä. Uusina ilmiöinä esiin ovat nousseet kaupungistuminen, maaseudun tyhjentyminen sekä yli 65-vuotiaiden yksin asuvien kasvava määrä. Tokiossa toimiva I am Home TADAIMA -projekti auttaa muistisairaita iäkkäitä ihmisiä elämään lähiyhteisössään mahdollisimman pitkään yhteisön tuella. Nämä muutokset ovat herättäneet kysymyksiä iäkkäiden sosiaalisen eristäytymisen riskistä sekä kotiin annettavan hoidon järjestämisestä. Tähän tilanteeseen kaivataan sekä uusia menetelmiä että palveluita. Yhteisöt luovat hyvää oloa Terveiden elintapojen tukeminen ja hyvinvoivat yhteisöt nähdään Japanissa keskeisinä tekijöinä iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä muistisairaiden ikääntyneiden ihmisten määrä nousee 50%, jolloin joka viidennellä yli 65-vuotiaalla japanilaisella on muistisairaus. Monikulttuurinen vaihto-ohjelma mahdollisti tutustumisen Tokion ja Kumamoton alueen järjestöja yhteisötyöhön. draamatyöpajoja sekä puhelinsovellusta hyödyntämällä. Projektin tavoitteena on auttaa ihmisiä kohtaamaan ja auttamaan muistisairaita iäkkäitä ihmisiä mm. Muistisairauksien määrä kasvaa Muistisairaudet ovat ajankohtainen teema myös Japanissa
Suomessa Sosiaalija terveysministeriö toimii IYEOn yhteistyökumppanina. Lauran isäntäperheenä toimi nuori pariskunta, Miki ja Masahiro. Ajatuksena on, että yhteys toisiin ihmisiin voidaan luoda itselle merkityksellisen toiminnan kautta. Paljon aikaa vietettiin myös Chihon sisaren perheen ja isän kanssa, mikä kertoo japanilaisten tiiviistä perhesuhteista. . Opintomatkamme hienointa antia olivat vierailut Kumamotossa paikallisissa perheissä, joissa pääsimme kokemaan parin päivän ajan arkea japanilaisissa kodeissa ja tunsimme olevamme osa perhettä. Vanhustyo_0519.indd 15 22.10.2019 8:06:08. Japanissa vapaaehtoistyötä tekevät eläkkeellä olevat ihmiset, japanilaiseen kulttuuriin kuuluva auttamisenhalu, toisten kunnioittaminen ja ryhmässä toimimisen tärkeys ovat vahva pohja vapaaehtoistoiminnalle. 15 Vanhustyö 5 • 2019 JAPANISSA vanhuudessa halutaan kukoistaa Teksti: Laura Rautiainen, Omahoitovalmennus-toiminnan alueohjaaja ja Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaaja, Vanhustyön keskusliitto Sydämellisyyttä ja yksityiskohtien kauneutta Saimme matkamme aikana kokea japanilaisten vieraanvaraisuuden sekä meitä kohtaavien työntekijöiden, virkamiesten että vapaaehtoisten puolelta. Vanhojen perinteiden kunnioittaminen on tärkeä vastapaino kiireiselle työelämälle. Tavoitteena on aktiivisena vanheneminen ja että kukin saa ikääntyessään elää kuten haluaa. Kumamoton prefektuurissa asuinalueiden vapaaehtoiset yhteisötyöntekijät tekevät etsivää työtä. Marjo pääsi pukeutumaan kimonoon ja kävelemään kauniissa Suizenji Jojuen japanilaisessa puutarhassa. Pokka-Pokkassa on luotu järjestelmä, jossa paikalliset ihmiset voivat ostaa itselleen pieniä kotona asumista edistäviä palveluita. Vapaaehtoiset auttavat iäkkäitä ihmisiä arjen askareissa, toimivat saattajina ja juttukaverina, ohjaavat erilaisia ryhmätoimintoja tai huolehtivat vaikkapa roskien keräämisestä. Japani on täynnä yksityiskohtien kauneutta ja harmoniaa, mikä näkyy arjessa ja juhlassa. Kamishikimi Kumanoimasu Shrinessä hengellisyys ja yhteys luontoon olivat vahvasti läsnä. Saimme nähdä huikeita paikkoja, kokea ainutkertaisia elämyksiä ja kohdata sydämellisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Avun toteuttavat paikalliset vapaaehtoiset ja organisaatiot. Osallistujat olivat nuoriso-, vammaisja vanhustyön ammattilaisia. Viikonlopun kestävän vierailun kohokohtina olivat uusien ystävien saaminen, onsenissa, eli kuumassa lähteessä kylpeminen ja Aso-vuoren ympäristössä sijaitsevissa vanhoissa temppeleissä vieraileminen. vierailu Kumamoton linnan alueella ja yhteinen perheillallinen sushin ja paikallisten herkkujen äärellä. Marjo pääsi vierailemaan lapsiperheessä, johon kuuluivat vanhempien Chihon ja Akihiton lisäksi kolme alle viisivuotiasta poikaa. He tekevät kotikäyntejä ja ohjaavat iäkkäitä ihmisiä mukaan alueen toimintoihin ja palveluihin. Ikään liittyviä asenteita ja mielikuvia pyritään muokkaamaan seuraavien askelien kautta: 1) vanhenemista ei pelätä, 2) elämästä nautitaan vanhuudessa ja 3) vanhuudessa kukoistetaan. Kumamoton asukkaista noin 30 % on yli 65-vuotiaita, ja alueella onkin panostettu iäkkäiden ihmisten yhteisöllisyyden tukemiseen. He tarjoavat iäkkäille monipuolista ryhmätoimintaa karaoken laulamisesta tanssimiseen ja keskusteluun. Koshi City Council of Social Welfare Pokka-Pokka Support on paikka, jossa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisöön ja sen hyvinvointiin. Keväällä 2019 Japaniin matkusti vastaavasti 9 suomalaista, 9 saksalaista ja 9 uusiseelantilaista. Vanhana kukin saa valita elämäntyylinsä Kumamoton prefektuurissa useissa yhteisöllisiä palveluita ja toimintoja tuottavissa organisaatioissa vapaaehtoisten antama panos on vahvaa. FY2018 vaihto-ohjelmassa japanilaiset nuoret aikuiset matkustivat Suomeen, Saksaan ja Uuteen-Seelantiin. Laura ja Marjo FY2018 Community Core Leaders Development Program International Youth Exchange Program (IYEO) on Japanin valtioneuvoston valmistelukanslian ohjelma, jonka tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä sekä lisätä ymmärrystä ja ystävyyttä eri maista tulevien nuorten aikuisten välillä. Japanilaisten osallistujien origamityöpaja NPO-forumissa. Hyvinvointia tukevia toimintoja voivat organisoida vaikkapa alueen vapaaehtoiset asukkaat, kuten Obiyama 2 Neighbourhood Council tekee Koshi Cityssä. Perhevierailun hienoihin hetkiin kuului mm
Eri Intersukupuolisuus JA IKÄKAARI Ihmisillä on erilaisia kehoja: jotkut ovat pidempiä, jotkut lyhempiä, ihon sävy vaihtelee, korvat ja nenät ovat eri kokoisia. 16 Monikulttuurisuus I ntersukupuolisuudella viitataan kehoihin, joiden hormonitoiminta, kromosomisto, sukurauhaset, sukuelimet tai muut sukupuolitetut kehonpiirteet eivät ole yksiselitteisesti naistai miestyypilliset. arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 10–850 intersukupuolista lasta. OikeusVanhustyo_0519.indd 16 22.10.2019 10:49:35. Oikeus osallistua kehoaan koskevaan päätöksentekoon Tiettyihin naisen tai miehen normeihin sopimaton keho on nähty lääketieteessä häiriönä, jota on pyritty korjaamaan. Arvio suomalaisten intersukupuolisten ihmisten määrästä vaihtelee 1 200–93 000 ihmisen välissä. Suuri osa intersukupuolisista ihmisistä on sukupuoli-identiteetiltään miehiä tai naisia, osa muunsukupuolisia tai sukupuolettomia. Keholliset piirteet eivät määritä sukupuolta Osa intersukupuolisista saa tietää intersukupuolisuudestaan murrosiässä, jos kuukautiset eivät ala tai aikuisena, jos lapsen saamiseen liittyy vaikeuksia. Intersukupuolisesta tilasta ei voi tehdä päätelmiä siitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy. Eritämme erilaisia määriä eri hormoneita. Meillä on erilaisia kromosomiyhdistelmiä. Intersukupuolisuus voi olla joillekin myös sukupuoli-identiteetti. Enemmistö ihmisistä määrittää sukupuolensa syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisesti. Intersukupuolisen lapsen syntyessä lääkäri määrittää lapsen kuuluvaksi toiseen juridisista sukupuolista. Kehojen moninaisuus koskettaa koko ikäkaarta. Intersukupuolisuuden yleisyys on 0,02– 1,7 %, riippuen määrittelystä. Osa ihmisistä taas samaistuu muuhun sukupuoleen kuin mitä syntymässä on määritelty. Olemme jokainen jollakin tavalla kehollisesti erilaisia, omanlaisia. Intersukupuolisuus on luonnollista kehollista vaihtelua, ja tekee näkyväksi sen, että ihmisiä ei voi biologisesti luokitella kahteen toisensa poissulkevaan sukupuoleen. Vain pieni osa intersukupuolisista saa diagnoosin heti syntymän jälkeen. Usealle intersukupuolisuus on kuitenkin vain yksi adjektiivi, jolla voi kuvata oman kehonsa ainutlaatuisuutta. Sukupuoli ei kuitenkaan ole koskaan yksiselitteisesti pääteltävissä kehollisten piirteiden perusteella
Jos nämä toteutuivat, kokemus oli myönteisempi. Intersukupuolisuus nähdään lastenoikeusasiana, mutta se koskettaa koko ikäkaarta. Seurauksena oli häpeän ja salailun tunteita, erilaisia fyysisiä kipuja ja psyykkisiä ongelmia kuten paniikkihäiriötä, dissosiaatiota, itsetuhoisuutta ja masennusta. Vastaajan kokemuksiin vaikutti olennaisesti kaksi asiaa: oliko tehdylle toimenpiteelle ollut selkeästi terveyteen liittyvä peruste ja toiseksi, oliko vastaaja saanut osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Oma keho koettiin viallisena. Osa vastaajista kertoi välttelevänsä tai viivyttelevänsä palveluihin hakeutumista. He kokivat, etteivät voi luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin ja että he joutuvat terveydenhuollon palveluita käyttäessään ”kouluttamaan” terveydenhuollon ammattilaisia intersukupuolisuudesta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehojen moninaisuudesta niin terveysja kasvatusja opetusalojen ammattilaisten keskuudessa kuin suuren yleisön keskuudessa, jotta sensitiivinen kohtaaminen mahdollistuisi mahdollisimman usean asiakkaan kohdalla. Tiedon lisääminen Toistuva teema selvityksen vastaajien kokemuksissa oli intersukupuolisuutta koskevan tiedon puute. Tikli Oikarisen selvitys: Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/161410 Teksti: Jaana Pirskanen, Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille -hankkeen koordinaattori, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, Seta Vanhustyo_0519.indd 17 22.10.2019 10:50:01. Jos ihminen on tottunut salailemaan itseään ja häpeää itsenään, oman kehon ainutlaatuisuudesta avautuminen tai hoitotoimenpiteiden kohteena olo voi olla vaikeaa ja jopa tuntua omaa turvallisuutta uhkaavalta asialta. 17 Vanhustyö 5 • 2019 ministeriö julkaisi vuoden 2019 alussa selvityksen Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista, johon on koottu suomalaisten intersukupuolisten ihmisten kokemuksia terveydenhuollosta. Tieto oli myös usein ollut negatiivissävytteistä. Jos toimenpiteille ei nähty terveydellistä perustetta, eikä vastaaja ollut saanut vaikuttaa omaa kehoaan koskevaan päätöksentekoon, altisti se negatiiviselle kokemukselle omasta kehostaan. Huomioitava vanhustyössä Kehojen moninaisuus koskettaa koko ikäkaarta. Kokemuksissa nousi esiin myös vertaistuen ja muun psykososiaalisen tuen puute. . Myös vanhustyössä on huomioitava kehojen moninaisuuteen liittyvät asiat. Intersukupuolisuutta tulee tarkastella osana sukupuolipiirteiden luontaista vaihtelua. Erilaisuus ja toistemme ainutlaatuisuuden kunnioittaminen ja arvostaminen ovat rikkautta. Myös vanhustyössä voidaan tukea sitä, että intersukupuoliset ihmiset tuntevat itsensä ja kehonsa hyväksytyksi ja arvokkaaksi sekä edistää sitä, että intersukupuolisten ihmisten on helpompi käyttää omaa ääntään yhteiskunnassa. Terveydenhuollon ammattilaisilta intersukupuolisuudesta saatu tieto keskittyi pääsääntöisesti lääketieteelliseen näkökulmaan. Tahdonvastaisia sukupuolipiirteitä muokkaavia leikkauksia lapsuudessaan läpikäyneet vastaajat kuvasivat selvityksessä kokemuksiaan seksuaaliseksi väkivallaksi ja hyväksikäytöksi
PALKKAATKO TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN. Vältä suuria lukuja ja lyhenteitä. maahanmuuttajat. Rivitä teksti: yhdellä rivillä voi olla korkeintaan 60 merkkiä, paitsi verkkoteksteissä enemmän. Selkokielellä julkaistaan esimerkiksi kirjallisuutta, uutisia, esitteitä, oppaita, verkkosivuja ja videoita. Käytä yksinkertaisia ja yleisiä rakenteita ja lyhyitä virkkeitä. Jätä väli kappaleiden väliin. – Iäkkäitä ihmisiä voivat kiinnostaa sellaiset selkokieliset kirjat, joissa kerrotaan vanhoista perinteistä. Opike / Kehitysvammaliitto. Selkokieli on Suomen suurin kielivähemmistö. Selkokielellä käsiksi kaikenlaisiin teksteihin Selkokielen tarve voi liittyä esimerkiksi muistisairauteen tai afasiaan. Kirjoita suomen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Noudata valitun tekstilajin piirteitä. Selkokieltä voivat tarvita esimerkiksi iäkkäät ja kehitysvammaiset ihmiset sekä Selkokieltä IHAN KAIKILLE! Jokaisella on oikeus ymmärtää suomenkielistä tekstiä ja puhetta. Vältä abstraktia ilmaisua. NÄIN KIRJOITAT SELKOKIELTÄ Vanhustyo_0519.indd 18 22.10.2019 8:08:40. Opike / Kehitysvammaliitto. Erota otsikot toisistaan. Käytä tuttuja, lyhyitä ja konkreettisia sanoja tyypillisissä merkityksissään.Selitä vieraat ja vaikeat sanat. Käytä suuria ja selkeitä kuvia. Rajaa tiedon määrää. Arial), jonka koko on 11–16. Harkitsetko henkilökohtaisen avustajan, siivoojan tai vaikka remonttimiehen palkkaamista. Kun palkkaat työntekijän – vaikka vain tilapäisesti – olet työnantaja. Vältä vaikeita rakenteita, kuten lauseenvastikkeita (ei tehtyään, vaan kun hän teki), harvinaisia sijamuotoja (ei rahatta, vaan ilman rahaa) ja liiallisia sivulauseita. www.selkokeskus.fi/selkokieli/ tarvearvio Leskelä, Leealaura 2019: Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Lue lisää osoitteessa: ilmarinen.fi/tyonantaja/ kun-palkkaat-tilapaisesti. Kirjat toimivat keskustelun ja muistelun virikkeenä, sanoo Tampereen yliopiston professori Camilla Lindholm. Selkokielisistä julkaisuista on iloa ihan jokaiselle, joka haluaa saada tietoa ymmärrettävässä muodossa. TEKSTIN KOKONAISUUS RAKENTEET SANAT ULKOASU Mieti, kenelle kirjoitat tekstin ja suuntaa sanasi hänelle; mitä tietoa lukija tarvitsee aiheesta. Opike / Kehitysvammaliitto. Leskelä, Leealaura (toim.) & Camilla Lindholm (toim.) 2012: Haavoittuva keskustelu: Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli, vaan selkokieltä on tietoisesti muokattu helpoksi henkilöille, joille lukeminen on vaikeaa. – Erityisesti ikääntyvät henkilöt hyötyvät selkojulkaisuista, jotka koskevat uutta teknologiaa, uusia palveluita ja yhteiskunnallisia muutoksia, pohtii Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä. Esimerkiksi monissa Lue lisää Juusola, Markku 2019: Selkokielen tarvearvio 2019. Selkokieltä voi kirjoittaa ja puhua vuosikymmeniä kehitettyjen kirjoitusohjeiden avulla. Älä tasaa tekstin oikeaa reunaa. Selkokielen ansiosta se onnistuu. Selkokielen sanasto, rakenne, sisältö ja ulkoasu ovat helpommin ymmärrettäviä kuin suomen yleiskielessä. Selkokielen ansiosta kaikki saavat kulttuurielämyksiä ja pääsevät mukaan yhteiskunnan toimintaan. 11–14?% Suomessa asuvista tarvitsee selkokieltä. Tekstin muokkaamista selkokielelle sanotaan mukauttamiseksi. Tee tekstistä johdonmukainen kokonaisuus. Käytä helppolukuista fonttia (esim. Ole varovainen kielikuvien kanssa. Verkkosivuiltamme löydät lisätietoa siitä, minkälaisia eläkevakuuttamisen velvollisuuksia tämä tuo mukanaan. Selkokeskus on selkokielen asiantuntijakeskus, jonka tehtävä on edistää selkokielen asemaa Suomessa ja kehittää selkokieltä yhä paremmaksi tutkimustiedon perusteella. On kaikkien etu, jos asioista kerrotaan ymmärrettävästi. Jos kielelliset taidot heikentyvät iän tai siihen liittyvien sairauksien vuoksi, selkokieli mahdollistaa tekstien ja puheen ymmärtämisen. Selkokielestä hyötyy Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä. Saavutettavuusvaatimukset: www.saavutettavuusvaatimukset.fi Satakunnan sairaanhoitopiiri: www.satasairaala.fi Selkokeskus: www.selkokeskus.fi Selkosanomat: www.selkosanomat.fi Teksti: Ella Airaksinen, suunnittelija, Selkokeskus, Kehitysvammaliitto museoissa on selkokielisiä näyttelytekstejä, jotka tarjoavat kiireisille nopean tavan sisäistää tietoa. Käytä passiivia vain, jos tekijää ei tiedetä. 18 Monikulttuurisuus V aikea kieli ärsyttää monia. Joitakin se voi jopa estää osallistumasta yhteiskunnan toimintaan ja nauttimasta kirjallisuudesta. Selkokieli on suomen kielen helppo muoto, jonka tarkoitus on varmistaa, että kukaan ei syrjäydy kielen takia. . Leskelä, Leealaura & Auli Kulkki-Nieminen 2015: Selkokirjoittajan tekstilajit. Jos kaipaa selkokieleen liittyvää koulutusta, neuvontaa tai tekstipalveluja, voi kääntyä Selkokeskuksen puoleen. Selkokeskus
Verkkosivuiltamme löydät lisätietoa siitä, minkälaisia eläkevakuuttamisen velvollisuuksia tämä tuo mukanaan. Kun palkkaat työntekijän – vaikka vain tilapäisesti – olet työnantaja. Lue lisää osoitteessa: ilmarinen.fi/tyonantaja/ kun-palkkaat-tilapaisesti. PALKKAATKO TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN. Vanhustyo_0519.indd 19 22.10.2019 8:08:56. Harkitsetko henkilökohtaisen avustajan, siivoojan tai vaikka remonttimiehen palkkaamista
Hoitoja palveluketjujen toimivuus on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tuen, hoidon ja palveluiden kehittämisessä tärkeä huomioon otettava laatutekijä. Vaikuttavuustutkimusta ja näyttöä terveyttä ja toimintakykyä edistävän toiminnan tuloksista tarvitaan entistä enemmän. Muistityön ja -terveyden laaja-alaista ja syvää osaamista tarvitaan laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen lisäksi palveluiden koordinoinnissa. Muistikoordinaattoreina työskentelevät etenevien muistisairauksien hoitoon erikoistuneet sosiaalija terveysalan ammattilaiset. Elämän laatua tukeva palvelujen kokonaisuus turvataan muistiasiakkaalle palveluohjausta sisältävän koordinoinnin avulla. Muistikoordinaattori tukee muistisairaiden ihmisten kotona selviytymistä sekä läheisten jaksamista. M uistisairauksien yleistyessä muistityöhön perehtyneiden ammattilaisten tarve kasvaa. Hän räätälöi asiakkaan tarpeisiin perustuvat kotona asumista ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut yhteistyössä eri tahojen kanssa. Iso osa muistisairaan ihmisen käyttämien sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoidon KU VA : JA N I PY YK KÖ N EN ja huolenpidon tarpeesta. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus. Sosiaalija terveysministeriö 2012, 7). (Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Vanhustyo_0519.indd 20 22.10.2019 10:48:41. Tavoitteena on omannäköinen ja laadukas elämä. Muistikoordinaattorin ydintehtäviin kuuluu huolellinen paneutuminen muistisairautta sairastavan ihmisen elämäntilanteeseen, kattava voimavarojen, tuen ja palvelutarpeiden arviointi sekä kotiin tarvittavien palvelujen räätälöinti. Oikeat palvelut, oikeassa ympäristössä, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla Laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen lisäksi muistiterveyden edistämiseen liittyvän osaaminen tuleekin nostaa keskiöön palveluja kehitettäessä. 20 Kehittäminen ja tutkimus MUISTIKOORDINAATTORI – lähellä ja lämmöllä Eheät, toimivat ja yksilölliset palvelut ovat muistisairaan ihmisen perusoikeus. Ryhmän, jolle palvelut räätälöitiin yksilölliset tarpeet monipuolisesti arvioiden ja jonka käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, vastaavat kustannukset olivat 15 600 euroa. Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä käyttämät sosiaalija terveydenhuollon kustannukset olivat vuodessa 23 600 euroa
2012. Tehtävänkuva ja rooli palvelujärjestelmässä on uusi. http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-files/ muistikoordinaattorin-osaamiskriteeristo.pdf Teksti: Irmeli Matilainen, TtM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Riitta Räsänen YTT, TtM, esh, opettaja ja Tiina Stolt, sairaanhoitaja, muistikoordinaattori Muistikoordinaattorin toimenkuva ja osaaminen Muistikoordinaattorin työn vaikuttavuuteen liittyen kaivataan vielä lisää tutkimusnäyttöä, vaikkakin inhimillisestä näkökulmasta tarkastellen tehtävän tärkeys jo tunnustetaan. . Muistikoordinaattorin roolin saamiseksi kiinteäksi osaksi muistiasiakkaan hoitopolkua ja palvelujärjestelmää, vaaditaan resursseja ja yhteinen tahtotila. Eheä hoitoja palveluketju integroi sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palvelut kokonaisuudeksi. STM. Hänen tulee osata tarttua kotona asumisen päättymistä ennakoiviin riskitekijöihin. Jotta muistisairaan kokonaistilanteen kartoitus on luotettavaa ja kokonaisvaltaista, tulee muistikoordinaattorilla olla muistisairauksiin liittyvä osaaminen. Asiakastyö-osaaminen vaatii erityisen hyviä vuorovaikutustaitoja. 2017. Viitattu 14.9.2019. Muistityö vaatii verkostoitumista Palvelujärjestelmän pirstaleisuus tuo haasteita asiakkaalle löytää tukea ja apua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Hänellä on osaamista muistisairauksien lääkehoidosta ja hän on perehtynyt yleisiin somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin sekä niiden vaikutuksiin asiakkaan toimintakykyyn. Se mahdollistaa asiakkaalle ja hänen läheiselleen kitkattomasti yksilöllistä tukea ja palveluja muistisairauden edetessä. Muistikoordinaattorin työn vaikuttavuus ilmenee hyvän elämänlaadun varmistamisen lisäksi toiminnan tehokkuutena ja kustannussäästöinä. Muistikoordinaattorin tulee tuntea syvällisesti muistisairaudet, niiden oireet ja eteneminen sekä osata soveltaa muistityön periaatteita yksilöllisissä asiakastilanteissa. Muistiliitto ry. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2017: 6. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Keskeisenä osana työnkuvaa on neuvoa, tukea ja ohjata muistisairaiden henkilöiden kanssa työskenteleviä moniammatillisen tiimin jäseniä löytämään ratkaisuja haastaviin asiakastilanteisiin ja varmistaa, että asiakas saa parhaan mahdollisen hoidon ja palvelun laadun. Muistiliiton julkaisusarja 2/2016. KU VA : JE N N IM AR IA KÖ N Ö N EN Vanhustyo_0519.indd 21 22.10.2019 10:49:03. Viitattu 14.0.2019. 28.12.2012/980. Muistikoordinaattorin erityisosaamisen hankkinut ammattilainen koordinoi hoitoa ja tukimuotoja yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. 2019. Suomen Muistiasiantuntijat ry. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 10. 21 Vanhustyö 5 • 2019 Lähteet: Kansallinen muistiohjelma 2012-2020. Tärkeää on osata kuunnella, kysyä ja kunnioittaa asiakkaan ja läheisen asiantuntemusta ja päätäntävaltaa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Muistikoordinaattorin osaamis-kriteeristö. 2016. Helsinki. Hki. Keskeinen osa muistikoordinaattorin työtä on toimia tarvittaessa yhteyshenkilönä asiakkaan ja läheisen sekä palveluverkoston välillä. Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon kriteerit. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. L. Muistikoordinaattorin osaamiseen kuuluu kiinteästi ammattilaisten ohjaus muistisairaiden hoidossa ja asiantuntemuksen jakaminen erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa ja työryhmissä
Tämän vuoksi paloja savuhälyttimet ovat erityisen tärkeitä muistisairaiden kodeissa. Ne antavat tiedon aivoillemme siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Heijastukset kiiltävistä pinnoista hämmentävät ympäristön hahmottamista ja etenkin vanhempi loisteputkivalaistus huonontaa unen laatua. Makuaisti Makuaistinkaan taantumista ei aina huomaa. Joskus viesti tulee viiveellä, ja toisinaan ei ollenkaan. 22 Asuminen ja elinympäristöt A istit ovat tapa, jolla koemme ympäristöämme. Miten voisimme suunnitella asuinympäristöämme muistisairaalle sopivaksi. Tai miten voimme tehdä tutustaMuistija aistiystävällisen ASUINYMPÄRISTÖN ELEMENTTEJÄ Ajan kuluessa aistien lähettämät viestit eivät ehkä toimikaan yhtä luotettavasti kuin ennen. Sen riski on suurin ihmisillä, joilla on tasapainovaikeuksia, yli neljän lääkkeen yhdistelmälääkitys sekä heikentynyt lihaskunto. Näköaisti Asiaa voi vaikkapa lähestyä aisti kerrallaan. Yksi suurimmista vaaroista on kaatuminen. Riittämätön valaistus lisää kaatumisriskiä huomattavasti. On kuitenkin myös hyvä muistaa, että liika valo on haitallista. Tai miten voimme tehdä tutustakin asuinympäristöstä muistisairaalle mahdollisimman turvallisen. kin asuinympäristöstä muistisairaalle mahdollisimman turvallisen. Ihmiset, joiden elämään liittyy muistisairauksia tai kognitiivista heikentymistä, huomaavat että ajan kuluessa heidän aistiensa lähettämät viestit eivät ehkä toimikaan yhtä luotettavasti kuin ennen. Vanhustyo_0519.indd 22 22.10.2019 17:55:33. Näköaistin suhteen on hyvin tärkeää, että valaistus on kunnossa. Hajuaisti Myös hajuaisti on tärkeä turvallisuuden kannalta. Seurauksena on, että emme enää pystykään toimimaan ja reagoimaan ympäristöömme entiseen tapaan. Kuuloaisti Kuuloaistin suhteen on hyvä luoda mahdollisimman selkeä akustinen ilmapiiri. Onko teidänkin perheessänne käynyt niin että sukulainen on yllättäen tullut oven taakse, kun puhelimeen ei vastattu. Yksi suurimmista vaaroista on kaatuminen. Jos ruoka on unohtunut uuniin ja alkanut palaa tai kynttilä kaatunut pöydälle, olisi se kyllä hyvä huomata. Miten voisimme suunnitella esimerkiksi tuttua asuinympäristöämme muistisairaalle sopivaksi. Usein on hyvä lisätä valaistusta ja pitää huolta siitä, että sekä yleisvalaistus että kohdevalaistus ovat kunnossa. Jos ääniä on paljon ja ne sekoittuvat äänisekamelskaksi, voi helposti käydä niin, että tärkeitä ääniä kuten hälyttimiä tai puhelinta ei kuulekaan
Keittiön valaistus sekä ruuan ja elintarvikkeiden säilytyksen selkeys ja järjestelmällisyys auttavat pitämään ympäristön turvallisena ravinnonkin suhteen. 23 Vanhustyö 5 • 2019 Muistija aistiystävällisen ASUINYMPÄRISTÖN ELEMENTTEJÄ Silloin voi olla vaikeaa maistaa, onko ruoka vanhentunutta tai suorastaan pilaantunutta. Tuntoaistia voi stimuloida erilaisilla pintakäsittelyillä tai vaikkapa tuolien sisustuskankailla. Tuntoaisti Tuntoaistin taantuminen voi estää huomaamasta pieniä haavoja tai esimerkiksi hellasta tai kuumasta vedestä aiheutuneita palovammoja. Iäkkäämmillä ihmisillä myös jalkapohjan tuntoaisti voi olla heikentynyt, mikä lisää kaatumisvaaraa – lahjakortti jalkahoitoon on aina hyvä idea isovanhemmille! Teksti ja kuvat: Laura Arpiainen, sosiaalija terveysalan arkkitehtuurin professori, Aalto yliopisto Kaatumisen ehkäisyyn Ihan pienilläkin muutoksilla voi olla suuri merkitys asunnon turvallisuuteen. Märkätiloissa on hyvä olla kaiteita, ja yövalaistukseen tulisi kiinnittää huomiota. Tutussa ympäristössä liikkuminen ja puuhailu lisäävät omanarvontuntoa sekä pitävät mielen ja vartalon virkeänä. Lattiapintojen ei pitäisi olla liukkaita, ja sisäkenkien tai tohveleiden pohjat saisivat olla tanakat ja kaatumista estävät. Onkin tärkeää asettaa termostaatit kaikkeen kodinelektroniikkaan, joista voi aiheutua palovaaraa. . Vanhustyo_0519.indd 23 22.10.2019 10:46:53. Myös ulkotilojen turvallisuus, tasaiset reitit ilman portaita ja levähdyspenkit ovat tärkeitä. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on kaikkien tavoitteena. Esimerkiksi räsymatot on hyvä kiinnittää lattiaan kompastumisvaaran vähentämiseksi. Tästä voi syntyä terveysriskejä. Asuintilojen selkeys ja siistiys – esimerkiksi lattialla ei pitäisi säilyttää tavaroita – lisäävät iloa ja toiminnan vapautta
Älkää muuttako tätä. Osallisuus 24 S enioritoiminnan ensimmäinen miestenryhmä aloitti syyskuussa 2018 Pukinmäen nuorisotalolla, josta löytyi tarvittavat jumppaja kahvittelutilat. Osalle ryhmäläiselle sykäys osallistumiseen tuli vaimolta joko vihjauksena tai suoranaisena määräyksenä. – Tällaisia kerhoja ei ole paljon. Ryhmäläiset osoittautuivat ennakkoluulottomiksi, eikä nuorisotalo paikkana karsinut seniori-ikäisiä osallistujia. – Ainahan yksin saa olla, mutta että pääsee kaltaisiensa seuraan, se on jotain. Palautteissa todettiin, että ” tutussa ryhmässä saa olla itsensä, eikä tarvitse esittää mitään” ja ”ryhmä on mukava sosiaalinen tapahtuma arkirutiinien väliin”. Palaute miesten ryhmästä on ollut positiivista ja toiminnan on toivottu jatkuvan. Erilaisia kuntoiluryhmiä kyllä löytyy, Erkki Leppänen toteaa. tehtävistä erilaisista muistiharjoituksista ja visailuista. Se on yhdessäoloa, Leppänen summaa. Ryhmän koko on rajattu kahteentoista ja ryhmä täyttyi nopeasti varasijoja myöten. Kiinnostus omasta hyvinvoinnista ja oman terveytensä edistämisestä riittää. Kyseessä ei ole jumpparyhmä Puolentoista tunnin ryhmäkerta muodostuu kevyestä jumpasta ja tasapainoharjoitteista, sosiaalisesta kahvitteluhetkestä sekä lopuksi MIEHEKÄS MEININKI Miestenryhmä kokoontuu säännöllisiin tapaamisiin, joissa kuntoillaan kevyesti oman toimintakyvyn mukaan, kahvitellaan ja keskustellaan ajankohtaisista asioista sekä tehdään muistiharjoituksia. Pääasiana ovat ilo, huumori ja rento tunnelma. Osa miesten Teksti: Minna Kuusela, toiminnanohjaaja, Senioritoiminta, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Merja Lankinen, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto ryhmäläisistä on innostunut osallistumaan myös muuhun Senioritoiminnan tapahtumiin ja ottanut jopa vaimon mukaan. Ryhmä ei ole pelkästään kuntoiluryhmä. Ryhmän tavoitteena on enemmänkin herättää miehet huomaamaan, että pienilläkin harjoitteilla voi olla merkittävä vaikutus sosiaalisen pääoman ja fyysisen toimintakyvyn reservin kasvattamisessa. Pääasiana ovat ilo, huumori ja yhdessä tekeminen. Toisen osallistumaan on saanut työkaveri ja jonkun motiivina on ollut yksinäisyys. – Aktiviteetteja piti löytää, ja vaimo oli jättänyt Kirkko ja kaupunki -lehden vihjailevasti auki ilmoituksen kohdalta, Matti Penttilä kertoo. Ryhmäläisten ikärakenne vaihtelee 67-84 ikävuoden välillä ja fyysinen lähtötaso miesten välillä on erilainen. Kokoontumiskertoja on kymmenen syksyisin ja kymmenen keväisin. ”Mukava sosiaalinen tapahtuma arkirutiinien väliin” Miehet ryhmäytyivät nopeasti, ja tunnelma ryhmässä on rento ja luonteva. Vanhustyo_0519.indd 24 23.10.2019 8:20:33. Näistä tunnelmista on hienoa jatkaa toimintaa!
KU VA : AN N UK KA HI EK KA N EN Vanhustyo_0519.indd 25 22.10.2019 10:45:36. Suomessa viittomakieliä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Ystäväpiiri-ryhmät pyrkivät lievittämään yksinäisyyttä. He aikovat toteuttaa ryhmiä myös jatkossa. Teksti: Anu Jansson ja Tarja Ylimaa, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto Jutun lähde: 12.5.2019 Yle Uutiset, Viikko viitottuna -katsaus, joka löytyy Areenasta saattavat olla kuulevia, jolloin yhteistä kieltä ei ole riittävästi. Yhteisöllisyys jatkui kuurojen yhdistyksissä. Paikka, missä pääsi käyttämään omaa äidinkieltään, viittomakieltä, vapaasti. Koulutukseen osallistuneet ohjaajat ovat toteuttaneet ryhmiä Jyväskylässä, Siilinjärvellä, Tampereella ja Seinäjoella. Kuurojen yhteisössä ajateltiin, että kuurojen yhdistys on kuuron toinen koti. – Ihmiset pitää saada takaisin toisten ihmisten pariin. Tiina Vihra, tiedottaja, Kuurojen Liitto Viittomakieli on äidinkieli 4000– 5000 kuurolle Suomessa. Minä voin ryhmänohjaajana luoda vuorovaikutusta, kertoo ohjaajaksi kouluttautunut Kristiina Hovi. Sukulaisensa Kuurojen Ystäväpiiri-ryhmät tarjoavat VIITTOMAKIELISTÄ VUOROVAIKUSTA Kuurot iäkkäät ihmiset asuvat monesti toisistaan erillään. Koulutukseen hakeutui 11 henkilöä, jotka työskentelevät erityisesti iäkkäiden viittomakielisten ihmisten parissa. Yhdistysiltoja järjestetään vielä tänäkin päivänä, mutta niiden suosio ei ole sama kuin ennen. Yksinäisyys vaivaa useita. Maailma on verkottunut ja Facebook, Instagramin ja Skypen kautta on helppoa pitää viittomakielellä yhteyttä keneen vaan milloin vaan. Ryhmien tavoitteena on lievittää kuurojen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä sekä vahvistaa alueellista vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Tarvitaankin viittomakielistä vuorovaikutusta. Kuurojen yhteisössä ystävyyssiteet ovat muodostuneet usein jo lapsena kuurojen kouluissa ja Kuurojen Liiton järjestämissä tapahtumissa. Ystävyyssuhteiden ylläpito on siirtynyt digimaailmaan. Viittomakielistä ympäristöä ei iäkkäillä juuri ole. 25 Vanhustyö 5• 2019 V anhustyön keskusliitto järjesti ensimmäistä kertaa viittomakielisille ohjaajille Ystäväpiiri-koulutuksen yhteistyössä Kuurojen liiton kanssa keväällä 2019. Moni on käynyt kuurojen koulun, mutta koulun kaltainen taustayhteisö on puuttunut pitkään elämästä. Kuurojen koulujakin on enää vain muutama ja pienempien paikkakuntien yhdistystoiminta on enää vain muutamien aktiivien käsissä. Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa. Viikoittaiset yhdistysillat olivat monelle henkireikä ja paikalle tultiin usein koko perheen voimin. . Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, palveluja asiantuntijajärjestö, jolla on 39 jäsenyhdistystä eri puolella Suomea. Aikaisemmin iso osa kuurojen kouluista oli sisäoppilaitoksia, jonne tultiin jo hyvin nuorena eri puolelta Suomea. Iäkkäillä kuuroilla on usein heikompi suomen kielen taito, jolloin viittomakielisten palvelujen ja kontaktien tarve on erityisen suuri. Yksinäisyyshaasteen ohella Kuurojen Liiton senioritoiminnassa on viime vuosina oltu huolissaan, että viittomakieliset iäkkäät ihmiset saattavat jäädä digipalvelujen ulkopuolelle
Pitääkö juuri minun tehdä jotain. Ei ihme, että monet meistä ovat ymmällään. 26 Digi ja teknologia Paljon puhetta TUNNUSLUKULISTOISTA Uutisia pankkien tunnuslukulistojen käytön päättymisestä on tullut kyllästymiseen asti. Vanhustyo_0519.indd 26 22.10.2019 10:44:35. Miten tämä koskee minua
Kunnes eräänä iltana rouva paljasti: ”Ne lähettivät miulle jonkin aikaa sitten vempaimen jossain paketissa.” -”Ai, ketkä?” -”No ne sieltä pankista. Kaikkien kannalta olisi helpompaa, jos pankit käyttäisivät samanlaista tunnistautumismenetelmää. Lisäksi muutoksia tulee maksukortilla verkossa maksamiseen. Kaikesta kohusta huolimatta, pankit kehottavat asiakkaitaan edelleen säilyttämään tunnuslukulistat. Mobiililaitteisiin asennettavat maksusovellukset toimivat toistaiseksi ilman vahvaa tunnistautumista, mutta käytäntöihin on tulossa muutoksia. Tunnuslukulaite on käytössä Nordealla ja Danske Bankilla. Joskus kuitenkin pyytämättä postissa tuleva vieras laite voi olla pelottava. Kun vielä laitteen mukana tuleva ohje on pitkä ja virallisen näköinen, voi käydä niin kuin eräälle iäkkäälle rouvalle. Periaatteena on, että korttimaksuun verkossa ei saa riittää ne tiedot, jotka ovat korttiin painettuna. Tunnuslukulista häviää – säilytä se silti Mitä ihmettä. Maksamisen lisäksi muutokset koskevat myös vahvaa tunnistautumista vaativien palveluiden käyttöä, jos palveluun tunnistautumisessa käytetään verkkopankin tunnuksia. Ohje oli hyvä ja laite valmiiksi asennettu. Häntä digiasioissa auttava läheinen oli muutamaankin otteeseen kysellyt, oliko pankki lähettänyt tietoa tulevasta uudistuksesta. syyskuuta, mutta pankit ja palvelujen tarjoajat ovat saaneet lisäaikaa omien ratkaisujensa toteuttamiseen. Jos käytät vahvan tunnistautumisen yhteydessä tunnuslukuja, tulee tunnistautumiseen muutoksia. Onko siis ihme, jos kotiin tilaamatta ilmestynyt tunnuslukulaite aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta. Mikä ihmeen vempain. Juuri, kun on oppinut jotain, se muuttuu ja pitää taas opetella uudestaan. Jos käytössä ei ole tunnuslukulaitetta tai älypuhelinta, ratkaistaan vahva tunnistautuminen yleensä käyttämällä tekstiviestivahvistusta tunnusluvun lisäksi. Ei kuulemma ollut. Muutokset tekniikassa ovat haaste Kun iäkkäiltä ihmisiltä kysyy, mikä digiasioissa aiheuttaa ongelmia, on vastaus usein se, että kaikki muuttuu koko ajan. Direktiivi tuli voimaan 14. Tieto, jonka vain käyttäjä tietää esim. Opastuskin helpottuisi. Pankkiasioissa neuvoo ensisijaisesti oman pankin väki. Piilotin sen tuonne kirjojen taakse hyllyyn.” Sieltähän se löytyi, uusi tunnuslukulaite ohjeineen kaikkineen. Ehkä joskus tulevaisuudessa. Jatkossa pankkien tunnistautumisen on täytettävä seuraavista kolmesta ehdosta kaksi: 1. suoratoistopalvelut ja puhelimen sovelluskauppa. Pienistäkin muutoksista kannattaa tiedottaa, ja moneen kertaan ja ymmärrettävästi. Selkeää tietoa siitä, mitä yksittäisen ihmisen tulee tehdä, on ollut vähän. Varastettua korttia on siis vaikeampi käyttää verkossa. salasana. Käyttäjän hallussa oleva väline esim. Verkkokauppa Verkkokaupoissa korttimaksu toimii kuten ennenkin, jos olet jo aiemmin ottanut käyttöön maksun vahvistamisen esimerkiksi pankkisi tunnistustietoja käyttäen. Mie en ymmärtänyt siitä mittään. Jos maksusi ei tähän asti ole vaatinut vahvistusta, on direktiivin mukaan verkkokauppapalvelun tuottajan lisättävä se maksuprosessiin. Käyttäjän yksilöivä ominaisuus, kuten sormenjälki tai kasvojen tunnistus eli biometrinen tunnistus. matkapuhelin, älypuhelin tai tunnuslukulaite. Viranomaisilla on hallintolain mukaan velvollisuus neuvoa omien palvelujensa käytössä. Myös jotkut kolmannen osapuolen vahvaa tunnistautumista vaativat palvelut (Kela, Suomi.fi, jne.) kysyvät vielä tunnuslukuja sisäänkirjautumisen yhteydessä. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä turvallisuutta ja estää rikollisesti hankittujen maksuvälinetietojen hyödyntäminen. 27 Vanhustyö 5 • 2019 J os et käytä etkä aiokaan käyttää verkkopankkia tai sähköisiä verkkopalveluita, voit unohtaa koko asian. Mikä ihmeen direktiivi Kaiken takana on EU:n uudistettu maksupalveludirektiivi (PSD2). Tällöin tekstiviestivahvistus vaaditaan maksamisen ja kirjautumisen yhteydessä. Poikkeukset vahvaan tunnistautumiseen Matkalippuja pysäköintiautomaatit toimivat kuten ennenkin. Suurin osa asiakkaista on varmasti vain mielissään, jos oma pankki on automaattisesti lähettänyt tunnuslukulistan korvaavan laitteen kotiin. Muun muassa tunnuslukulistojen käyttö jatkuu toistaiseksi. Niitä tarvitaan esimerkiksi pankkien puhelinpalvelussa tai pankin mobiilisovelluksen käyttöönotossa. Pankit joutuvat miettimään, millainen viestintä ja palvelu millekin kohderyhmälle sopii. 2. 3. . Mie en halluu semmoisia uusia laitteita. Vahvaa tunnistautumista ei myöskään vaadita käyttöönoton jälkeen palveluissa, joissa maksukorttitiedot annetaan palvelun tuottajalle esim. Miksi Pankkien käyttämä vahva tunnistautuminen (Tupas), ei täytä direktiivin vaatimuksia. Lähteet: Finanssivalvonta ja pankit Teksti: Liisa Tiainen, vastaava asiantuntija, SeniorSurf-toiminta, Vanhustyön keskusliitto Vanhustyo_0519.indd 27 22.10.2019 17:57:27. Jos verkkokauppatai mobiiliostos on alle 30 euroa, ei vahvaa tunnistautumista vaadita joka maksukerralla. Älypuhelimeen asennettava tunnuslukusovellus löytyy miltei kaikilta pankeilta
Toivottavasti mahdollisimman moni yli viisikymppinen löytäisi sivustolta tukea omaan vanhuuteen varautumiseensa, Helo toivoo. Se motivoi ja rohkaisee toimimaan tarjoamalVanhuus haltuun VARAUTUMALLA Miten asun mukavasti ja turvallisesti, kun ikää tulee lisää. Vanhustyo_0519.indd 28 22.10.2019 10:44:18. Tutustu vanhuuteen varautumisen sivustoon osoitteessa www.vanheneminen.fi Vanhuuteen varautuminen E läkkeelle jäävällä on edessään keskimäärin pitkä ajanjakso, joka parhaassa tapauksessa saa viettää terveenä ja toimintakykyisenä. Mihin rahani riittävät eläkkeellä. – Sivuston avulla kehotamme kansalaisia suunnittelemaan omaa vanhuuttaan. 28 Vanheneminen.fi – omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään 2018–2020 hankkeessa kannustetaan kansalaisia varautumaan vanhuuteen ja tuodaan yhteen järjestöjen ja julkisten toimijoiden varautumista tukevaa materiaalia. Ennakointi tukee sitä, että saamme omannäköisen ja hyvän vanhuuden, Helo toteaa. Sivuston kehitystyössä on lähdetty gallupin vastaajien esittämistä tarpeista ja sitä on kehitetty yhdessä hankekumppaneiden ja testiryhmän kanssa. . Mikä on eläkevalmennus ja miksi hakeutuisin sellaiseen. Varautumiselle on tarvetta Vanheneminen.fi -hankkeen 2018 toteuttamassa kansalaisgallupissa valtaosa vastaajista katsoi, että vanhuuteen kannattaa varauLisätietoa hankkeesta: Vanheneminen.fi Katja Helo, hankepäällikkö Kirsti Kuusterä, hankekoordinaattori KU VA : IL KK A VU O RI N EN tua. – Sivustoon tutustumiseen kannattaa varata aikaa. – Saamamme palautteen mukaan sivustolle on onnistuttu kokoamaan monentyyppistä tietoa vanhuuteen varautumisesta selkeällä tavalla. Vanheneminen.fi -sivustolta löytyy tietoa talouteen, asumiseen, terveyteen, mielekkääseen elämään ja oikeudellisen ennakoinnin asiakirjoihin liittyen. Tukea varautumiseen vanheneminen.fi -sivustolla Vanhuuteen varautumisen tietoa on kerätty Vanhustenviikolla julkaistulle vanheneminen.fi -sivustolle. Miten teen edunvalvontavaltuutuksen. Kurssi tarjoaa tehtäviä, joiden avulla vanhuuteen varautumisen ison kokonaisuuden voi hahmottaa pienemmissä osissa. Tukea varautumiseen kaivattiin erityisen paljon liittyen terveyteen sekä oikeudelliseen ennakointiin. la tietoa ja työvälineitä, hankepäällikkö Helo kertoo. – Jos suunnittelemme työuraa ja opiskelu-uraa sekä muita elämän polkuja ja pätkiä, niin miksi ihmeessä emme voisi suunnitella myös vanhuusikää. Tutustumisen voi aloittaa teemasta, joka tuntuu juuri tällä hetkellä ajankohtaisimmalta, Helo neuvoo. Mihin minun tulisi kiinnittää huomiota syömisessäni voidakseni hyvin. Hankepäällikkö Katja Helo Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi -hankkeessa on pohtinut paljon sitä, miksi ja miten vanhuuteen pitäisi varautua. Sivustolta löytyy maksuton Vanhuuteen varautumisen sähköpostikurssi, joka tuo varautumisen teemat omaan sähköpostiin muutaman viikon välein
Niistä hän aikoo kertoa vieraille. Toimintatonni toi tullessaan paljon iloa ja suunnitelmallisuutta yhdessä asukkaiden ja hoitajien kanssa. Havukodissa tarve oli tarve uudelle ruoka-astiastolle, matolle ja jalkalampulle. Hänen tarinansa tulee kuulluksi. Kahvitteluhetket ovat myös lisänneet asukkaiden omatoimista kyläilyä. Saara ei ole matkustanut Tukholmaa kauemmas. KahvihetTÄNÄÄN MEILLÄ, huomenna teillä Tällä viikolla on Saaran vuoro tarjota iltapäiväkahvit luonaan muille asukkaille. Kahden asukkaan luona Saara onkin jo kyläillyt. On vielä hiukan aikaa, ennen kun vieraat tulevat. Oven takana on kuusi ryhmäkodin asukakasta hoitajan kanssa. ken järjestäminen lisää asukkaan itseluottamusta sekä sosiaalisia taitoja. Omahoitajalla on tärkeä rooli. Ammattitaitoinen henkilökuntamme huolehtii asukkaidemme hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. Tänään varmasti keskustellaan jostakin muusta. Asukas on valmistellut tulevaa tapahtumaa omien voimavarojensa puitteissa, jolloin kahvihetkestä tulee hänen näköisensä. Hoitajien ammattitaitoon ei aina kuulu tapetointi, jonka sivusta seuraajat myös huomasivat. Tarjolla on kääretorttua, joka on valmistettu edellisenä päivänä yhdessä hoitajan kanssa. Kerran viikossa ryhmä kokoontuu jonkun asukkaan kotona, hoitokodin asunnossa. Yksiköidemme kulmakiviä ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys, toiminallisuus, kuntouttava työote sekä mielenterveyttä tukeva hoitotyö. 29 Vanhustyö 5 • 2019 Toimintatonni ”T änään meillä, huomenna teillä” on kyläilyryhmätoimintaa. Ovikello soi. Perintökupit ovat esillä ja Saara laittaa vielä vihreän huivin kaulaansa. Mäntykodin asukkaat valitsivat pitkän pohdinnan jälkeen äänestyksellä kuudesta tapetista mieluisimman. Havukodissa valittiin astiasto, jossa asukkaiden toiveiden mukaisesti isot soppalautaset. Teksti: Anna Järkkä, vastaava hoitaja, Marjatta-säätiö sr Marjattasäätiö tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa, senioriasumista ja palveluja ikäihmisille. Vanhustyo_0519.indd 29 23.10.2019 9:16:54. Kaunis tapetti saatiin seinille talkoovoimin. Hän on kaivanut valokuva-albumit esille, ja useana iltana katsonut kuvia tärkeistä paikoista Savossa. Mäntykodissa päädyttiin lopulta sähkötakkaan ja tapetoimaan olohuoneen päätyseinä. Yhteisissä tiloissa elämme elämän makuista arkea. Mattoliikkeestä haettiin useampi vaihtoehto “sovitukseen” ja edelleen Havukodin väki on tyytyväinen valintaansa. Asukkaat päättivät itse Toimintatonnin käytöstä Asukkaat äänestivät yhdessä Toimintatonnin käyttötarkoituksesta; ideoita tuli ruotsinristeilystä autonajosimulaattoriin. Pöytää kattaessa Saara muistelee viime viikon vierailua Helenan luona ja vieläkin hymyilyttää Helenan kertomat tarinat matkustelusta. Hän on tärkeä. . Hoitaja toimii tarvittaessa vierailun aikana keskustelun ohjaajana ja huolehtii, että muut kahvihetkelle osallistujat kunnioittavat kutsujaa. Kummatkin ryhmäkodit ovat tehostetun asumispalvelun hoitoyksiköitä. Havukoti ja Mäntykoti ovat ryhmäkoteja psyykkisesti sairaille vanhuksille. Toiminnan suunnitteluun osallistuvat asukkaat itse, mahdollisesti omaiset. Kahvitteluvuoroa on valmisteltu jo pitkään omahoitajan kanssa. Jälkeenpäin omahoitaja keskustelee asukkaan kanssa tuntemuksista
Vanhustyo_0519.indd 30 22.10.2019 10:27:10. Vanhuspalveluissa käydään kuitenkin joka päivä vaikeaa rajanvetoa itsemääräämisoikeuden ja sen rajoittamisen välillä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeuden rajoittaminen on mahdollista vain, jos • rajoittamisesta on säädetty lailla • laki on täsmällinen ja tarkkarajainen • rajoitus on hyväksyttävä • rajoitus on oikeassa suhteessa perusoikeuden sisältöön ja rajoitustilanteeseen • rajoitus ei puutu perusoikeuden ydinalueeseen • rajoitetulla henkilöllä on riittävät oikeusturvakeinot käytössään ja • ihmisoikeusvelvoitteita kunnioitetaan. 30 Vaikuttaminen ja edunvalvonta VANHUKSEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTA rajoitetaan monin tavoin vanhuspalveluissa Olemme tottuneet siihen, että saamme päättää omista asioistamme yleensä ottaen niin kuin haluamme
Lainsäädäntö puuttuu yhä Perusoikeudet eivät ole yleensä täysin ehdottomia, vaan niitä voidaan joissakin tilanteissa rajoittaa. Teksti: Sanna Ahola, asiantuntija ja Susan Villa, asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus Vanhuksen omaa päätöksentekoa pitäisi tukea Vanhuspalveluissa perusoikeudet, erityisesti itsemääräämisoikeus, niiden edistäminen ja rajoittaminen ovat isoja ja jokapäiväisiä kysymyksiä. Sairaus ei poista oikeutta tehdä itseään koskevia päätöksiä. Emme välttämättä voi asua juuri siinä talossa, missä haluaisimme, koska se voi olla liian kallista. Lainsäädännön puute aiheuttaa epäselvyyttä siitä, miten rajoittamistoimia voi vanhusten kohdalla käyttää. Tarve laille onkin nostettu esille jo useita vuosia sitten ja lain säätämistä on yritetty useasti. Perusoikeuksien rajoittamisen pitäisi siis perustua lakiin. Itsemääräämisoikeus on myös välttämätön, jotta voisimme nauttia muista perusoikeuksistamme, kuten sananvapaudesta ja liikkumisvapaudesta. Oikeuksien rajoittaminen Vanhuspalvelujen asiakkailla on toki oikeus myös turvallisuuteen. Joissakin tilanteissa tiettyä perusoikeutta voi olla välttämätöntä rajoittaa jonkin toisen oikeuden suojelemiseksi. Rajoitustoimia ei aina ymmärretä rajoittamiseksi, vaan ne nähdään tavanomaisena, välttämättömänä toimintana. Toisaalta rajoitustoimia kutsutaan usein myös suojaamistoimenpiteiksi tai turvaamistoimenpiteiksi, mikä osaltaan hämärtää ajatusta siitä, että kyse on tosiasiallisesti itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta. Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittamiseen liittyvät kysymykset ovat aiheita, joihin keskus kiinnittää huomiota vanhusten oikeuksiin liittyvässä työssään. Vanhusten asumisyksiköissä tai laitoksissa saatetaan esimerkiksi pitää täysin normaalina, että ovet ovat lukossa, eivätkä vanhukset pääse omin avuin ulos. Sen lisäksi että rajoittamistoimia ei tunnisteta, voidaan vanhuksen oman tahdon selvittäminen kokea haastavana. Pitäisimme kuitenkin merkillisenä, jos meidät pakotettaisiin nukkumaan kesken meille tärkeän iltahetken. Hätävarjelu tarkoittaa sitä, että henkilöllä on oikeus puolustautua silloin, kun häneen kohdistuu välittömästi uhkaava hyökkäys. Ei siis valita, kumpi on tärkeämpää, itsemääräämisoikeus vai oikeus turvallisuuteen, vaan pyritään mahdollisimman hyvin takaamaan molemmat. Hätävarjeluteko ei saa ylittää sitä, mikä on hyökkäyksen torjumiseksi välttämätöntä. Itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö on tärkeä saada toteutettua tällä hallituskaudella. Pakkotilasta taas on kyse silloin, kun hyökkäys kohdistuu johonkin muuhun kuin puolustavaan henkilöön, esimerkiksi merkittävään omaisuuteen. Vanhustyo_0519.indd 31 22.10.2019 8:10:02. Itsemääräämisoikeus merkitsee käytännössä sitä, että voimme päättää omista asioistamme suunnilleen samoissa rajoissa kuin muutkin. Kuitenkin jokaisella muistisairaallakin ikääntyneellä on oikeus itsemääräämiseen. Tällä hallituskaudella lain valmistelua on taas tarkoitus jatkaa sosiaalija terveysministeriössä. Päätöksiämme rajaavat toki monet asiat. Lain valmistelutyössä on tärkeää kuulla kattavasti vanhustenhuollon eri toimijoita, tutkijoita ja vanhuksia itseään. Tarkasti rajatuissa tilanteissa ihmisen oikeuksiin voi yksittäistapauksessa puuttua, jos kyseessä on hätävarjelu tai pakkotila. Meidät lukittaisiin sisään kotiimme tai meille ilmoitettaisiin, että joudumme muuttamaan seuraavalla viikolla toiseen kuntaan ja eroon perheestämme. Oikeudellisesti itsemääräämisoikeus johdetaan yleensä perusoikeudestamme henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi päätöksenteossa tukeminen ja palvelujen yksilöllinen suunnittelu niin, että ne vastaavat vanhuksen tarvetta. Levotonta vanhusta voi rauhoittaa esimerkiksi lapsuudesta tuttu musiikki ja ahdistusta voi lievittää mielekäs toiminta. Tilanne herättää samalla vakavan kysymyksen siitä, miten iäkkään henkilön oikeusturva toteutuu vanhustenhuollossa. Kuitenkin aina, kun ihmistä estetään poistumasta huoneesta tai rakennuksesta, hänen perusoikeuksiaan rajoitetaan. 31 Vanhustyö 5 • 2019 Ihmisoikeuskeskus edistää vanhusten oikeuksia Ihmisoikeuskeskus on eduskunnan erillisvirasto, jonka tehtävänä on seurata ja edistää perusja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole lakia, jossa itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta säädettäisiin vanhustenhuollossa. Emme voi käyttää aikaamme täysin vapaasti, koska meillä on velvollisuuksia, jotka liittyvät vaikkapa toimeentuloon tai ihmissuhteisiin. Hallitusohjelmaan on tavoitteeksi kirjattu ”sosiaali jaterveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemäärämiso ikeuslainsäädännön” kehittäminen. U seimmille meistä on itsestään selvää, että saamme itse päättää, mitä puemme aamulla päälle, mitä syömme aamiaiseksi, kenen kanssa asumme ja mitä harrastamme. . Vuoden 2019 aikana Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa on vahvistettu vanhusten oikeuksiin liittyvää toimintaa. Myös luovuus on tärkeää, kun etsitään keinoja toteuttaa hyvää vanhuspalvelua ilman perusoikeuksien rajoittamista. Perusoikeuksien rajoittamisen sijaan olisi tärkeä pohtia sitä, miten itsemääräämisoikeutta voisi tukea ja edistää. Myöskään vaikkapa takaa suljettavien hygieniahaalareiden tai liikkumista rajoittavan magneettivyön käyttöä ei aina nähdä rajoittamistoimena, vaan niitä voidaan käyttää vanhuksilla automaattisesti. Rajoittaminen ei kuitenkaan ole millään tavalla vapaata tai harkinnanvaraista. Kun perusoikeudet ovat ristiriidassa, on ensisijainen keino kuitenkin aina löytää ratkaisu, joka mahdollisimman hyvin toteuttaa kaikkia oikeuksia
tehtiin Turun Seudun Vanhustuki ry:n tilauksesta. Vastaukset heijastivatkin osaltaan myös lainsäädännössä ja poliittisissa ohjelmissa ilmi tuotuja tavoitteita. Opinnäytetyössäni tutkin, miten lainsäädännössä asetetut tavoitteet toteutuvat Turun kaupungin työntekijöiden ja vapaaehtoisjärjestöjen palkattujen työntekijöiden näkökulmasta. . Opinna?ytetyo. Yhteistyössä edelleen parannettavaa Kyselytutkimuksessani yhteistyön suurimmiksi hyödyiksi koettiin palvelujen täydentäminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen. saatavilla Turun Seudun Vanhustuki ry:n internet-sivuilta: https:// www.vanhustuki.fi/toiminta/opiskelijat/opinnayte/. Yhteistyön tavoitteet liittyvät lakien yleisiin tavoitteisiin, kuten toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimukseni osin vahvisti edeltävien kyselytutkimusten antamia tuloksia tiedon Teksti: Laila Kolehmainen, oikeustradenomi, Satakunnan ammattikorkeakoulu Artikkeli pohjautuu opinna?ytetyo?ho?n Laila Kolehmainen (2019): Vapaaehtoisja?rjesto?t ja vanhuspalvelut: yhteistyo?n toteutuminen Turun kaupungissa, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöiden vastauksissa korostuivat taas huomattavasti useammin arvostuksen puute, asenteet ja epätasapuolinen yhteistyö. Työntekijät toivat vastauksissaan esille monia avoimuuden, ennustettavuuden, tiedonkulun parantamiseen ja yhteistyön koordinaation liittyviä kehittämisehdotuksia. Monissa poliittisissa ohjelmissa onkin jo vuosikymmenien ajan pyritty tuomaan esille vapaaehtoistyön ja järjestöjen rooli sosiaalija terveyspalvelujen täydentäjänä. Kaupungin työntekijät ja vapaaehtoisjärjestöjen työntekijät erosivat siinä, millaisia haasteita ja ongelmia he liittivät yhteistyöhön ja sen toimivuuteen. Yhteistyöhön velvoittavia pykäliä on myös vanhuspalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselytututkimuksena, joka la?hetettiin yhteensa. Vaikka yhteistyö onkin kehittynyt työntekijöiden mukaan jossain määrin parempaan suuntaan, yhteistyössä oli työntekijöiden näkemysten mukaan vielä parantamisen varaa. puutteesta ja epäluuloisista asenteista, mutta toisaalta monet kokivat yhteistyön kehittyneen parempaan suuntaan. Kaupungin työntekijöiden vastauksissa korostuivat erityisesti ohjeistuksen puute ja työnjaon epäselvyys. Vapaaehtoisjärjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä säädellään laaja-alaisesti erilaisella lainsäädännöllä. Opinna?ytetyo. Myös yhteistyön taloudellisia hyötyjä oli vaikea osoittaa. Vapaaehtoisjärjestöjen ja julkisen sektorin YHTEISTYÖ VANHUSPALVELUISSA Vanhustyo_0519.indd 32 22.10.2019 10:24:34. Yhteistyön tavoitteiden toteutuminen Vaikka julkisen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen välinen yhteistyö on hyvinvointipoliittisten muutosten johdosta saanut enemmän painoarvoa, yhteistyön toteutuminen käytännön tasolla ei ole ollut mutkatonta. 140 kaupungin vanhuspalveluiden ja vapaaehtoisja?rjesto?jen tyo?ntekija?lle. Yhteistyön toteutumiseen ja toimivuuteen vaikuttavat oikeudellisen sääntelyn ohella kuntien resurssit ja tavoiteohjelmat, lainsäädäntöä toimeenpanevien viranomaisten ja työntekijöiden asenteet ja toimintatavat. 32 Näkökulma V apaaehtoisjärjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä säädellään kuntalaissa, ja sosiaalija terveydenhuollon ja valtionavustuksiin liittyvässä lainsäädännössä
Kodissa seurattiin Suomen uutisia ja apteekin kautta pääsi nauttimaan suomalaisista herkuista. Oman kielen ja kulttuuritaustan merkitys konkretisoitui itselleni vieraillessani kesällä Toronton Suomi-Kodissa. Edellytys kulttuurisen kompetenssin lisäämiseen on, että tiedostetaan ja tiedetään oman alueen ikääntyneiden erityistarpeet. Kielivähemmistöihin kuuluvia voi palvelujärjestelmässä tukea riittävillä tulkkipalveluilla, hyödyntämällä yhä monikulttuurisemman henkilöstön kielitaitoja sekä tukemalla vapaaehtoistyötä. Tuossa suunnitelmassa tulee huomioida myös erilaisista kulttuuritaustoista tulevat kuten sateenkaariseniorit, romanit, maahanmuuttajat ja kielivähemmistöihin kuuluvat esimerkiksi viittomakieliset. Lait potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittavat syrjimättömyyteen, yksityisyyden kunnioittamiseen sekä vakaumuksen, uskonnon ja kulttuuritaustan huomioimiseen hoitoa toteutettaessa. Laatimassani Keski-Suomen suunnitelmassa vähemmistöjen tarpeet on huomioitu. Lähde: Keski-Suomen suunnitelma ikäihmisten yhteen sovitetusta palvelukokonaisuudesta http://www.ks2021.fi/wp-content/uploads/2018/12/Keski-Suomen-suunnitelmaik%C3%A4ihmisten-yhteen-sovitetusta-palvelukokonaisuudesta.pdf joittelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Usein yhdenvertaisuutena pidetään sitä, että palvelut toteutetaan saman sisältöisinä ja että niihin pääsee samoin perustein. Vanhustyo_0519.indd 33 22.10.2019 10:24:54. Erityisen tärkeää ikääntyvillä on mahdollisuus käyttää äidinkieltään. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kulttuurisensitiiviset palvelut eivät tarkoita erillispalveluita kaikille kohderyhmille, vaan palveluita, jotka pystyvät joustamaan erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Kodissa oli mahdollisuus puhua suomea osittain suomenkielisen henkilöstön, suomalaisten harMONIKULTTUURISUUS HUOMIOITAVA suunniteltaessa ikääntyneiden palveluja Edellytys kuntien kulttuurisen kompetenssin lisäämiseen on, että oman alueen ikääntyneiden erityistarpeet tiedetään ja tiedostetaan. 33 Vanhustyö 5 • 2019 V ähemmistöillä on Suomen laissa erikseen mainittu asema. . Äidinkieli on tunnekieli, sillä ilmaistaan toiveita, sanoitetaan kokemuksia ja halutaan tulla ymmärretyksi. Teksti: Tuija Koivisto, perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki Tuija Koivisto toimi ennen Keuruun perusturvajohtajan pestiä I&O –kärkihankkeen KeskiSuomen muutosagenttina. Järjestöt ovat onneksi kehittäneet työkaluja kulttuurisensitiivisyyden lisäämiseksi. Eri taustoista tulevat, esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat ikääntyvät, voivat kuitenkin kokea, etteivät tule tasapäisissä palveluissa riittävästi nähdyksi ja kuulluksi. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa – kärkihankkeen muutosagenttien tuli laatia oman maakuntansa osalta suunnitelma ikääntyneiden palvelukokonaisuudesta. Siksi tarvitaan myös etsivää vanhustyötä osana asiakasja palveluohjausta
Ensin työn lähtökohtia selvitettiin pienemmissä työryhmissä, etsien ja kuvaten työn pulmakohtia. Näissä löysimme yhteistä ymmärrystä sekä yhteisiä nimittäjiä ja käsitteitä kuvaamaan työtä, ja asetimme suunnan kohti yhteisiä toimintamalleja. Pääpaino on elämässä itsessään, ei pelkkien sairauksien hoitamisessa. Teksti: Ulla Sotaniemi, palvelupäällikkö, ODL Hoivapalvelut Oy ODL:n Iäkkäiden palvelut muodostuvat tehostetusta palveluasumisesta ja kotiin vietävistä palveluista. Tämä on ollut tärkeää, sillä sen avulla on ollut mahdollista johtaa henkilöstöä toimimaan asukkaiden elämänmakuista elämää tukien. Hoitoja palvelusuunnitelma toimii hyvänä yhteistyön välineenä niin omaisten kuin henkilöstönkin välillä. Koko henkilöstö mukana kehittämistyössä Olemme tehneet kehittämistyötä yhdessä koko henkilöstön kanssa käyttäen apuna kehittävän työntutkimuksen menetelmää. Silloin toimintamallien yhtenäistäminen ja hyvien toimintatapojen monistaminen kodista toiseen sujuu hyvin. Teimme taustatyötä perehtymällä alan tutkimuksiin sekä saamaamme asiakasja henkilöstöpalautteeseen. He ovat olleet tyytyväisiä siitä, että heidän kanssaan käydään keskustelua heidän läheisensä tilanteesta, kertoo palveluesimies Mirjaliisa Mylly hoivakoti Lumilyhdystä Lumijoelta. Kehittämistyömme on vielä kesken, mutta suunta on selvästi oikea. Nämä vahvistivat ajatustamme lähteä päivittämään toimintaamme diagnoosilähtöisestä ajattelusta kohti elämänmakuista asumista. 34 A setimme itsellemme kehityshaasteen: halusimme rakentaa hoivan sisältöä vieläkin painokkaammin kohti elämänmakuista asumista. Siksi pureuduimme palvelun ja omaohjaajuuden sisältöön sekä hoitoja palvelusuunnitelman rakenteeseen. Sen uudistettu ydin on asukkaan osallisuudessa ja niissä asukkaalle tärkeissä asioissa, joiden avulla hänen elämänsä jatkuu omanlaisena. telleet yhdessä henkilöstön kanssa arvoista, strategiasta ja toimintasuunnitelmista. Asukkaiden ympärivuorokautisesta hoivasta ja huolenpidosta huolehtii yli 130 työntekijää. Kehittämistyön aikana olemme keskusNäin syntyy asukkaan näköinen elämä ODL Hoivapalveluissa halutaan, että asukkaiden elämä jatkuu hoivayksikössä samasisältöisenä kuin se on ollut kotona. Tehostetun palveluasumisen koteja on yhteensä 6, ja niissä asuu lähes 200 asukasta. Vuorovaikutuksellista yhteistyötä omaisten kanssa Uudistimme omaohjaajuutta niin, että sen ideana on tehdä vuorovaikutuksellista yhteistyötä omaisten kanssa. – Uudistunut hoitoja palvelusuunnitelma on selkiyttänyt työtämme omaisten kanssa. Vanhustyo_0519.indd 34 22.10.2019 10:22:50. Oivalsimme, että kokonaisen toimintakulttuurin muutos kiteytyy omaohjaajuuden sekä hoitoja palvelusuunnitelman sisältöön ja toimintakäytäntöihin. Kehittämistyössä avainhenkilöinä ovat toimineet kotien esimiehet, tiiminvetäjät ja sairaanhoitajat. Työ jatkuu edelleen kohti osallistuvaa ja osallistavaa tulevaisuutta! . Sittemmin veimme työtä eteenpäin erilaisilla kokoonpanoilla kehittämispäivien aikana
Taloihin muutetaan jo siinä vaiheessa, kun apuvälineitä ei ole. Asuminen on yhteisöllistä. Vastaavasti palvelujen käyttäjiä on 150 000 henkilöä. Lapinjärven 50 neliön pientalo voisi olla tulevaisuuden ”mummon mökki”; samalla tontilla, läheisten välittömässä läheisyydessä. Mitä ovat ikääntyvien asumisen innovaatiot Lapinjärven kunta kehittää Kouvolan asuntomessuillakin esillä olleita pientaloja korvaamaan laitosasumista. Virkkulankylän senioriasumisen konseptiin sisältyvissä pientaloissa on neljä asuntoa, yksiöitä ja kaksioita sekä pihapiirissä oleva, yhteisenä kokoontumistilana toimiva korttelitalo. Yhteiskunnan monikulttuurisuus tukee uudenlaisia asumisen muotoja ja turvallinen digiarki turvaa ihmisten arjen sujuvuutta. Molempien tahtotilana on, että ikääntyvät pystyvät asumaan toimintakykyisinä omassa kodissaan lähellä päivittäisiä palveluita ja olla osallisia lähiyhteisössään. Tulevaisuus näyttää, kuinka ICT-ratkaisut ja hyvinvointiteknologia valvovat ikääntyneitä omassa kodissaan. 35 Vanhustyö 5 • 2019 K unta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektissa on tunnistettu kuntien ja alueiden muutosajureita, joita ovat ääripäiden korostumien, älykkään teknologioan murros, yllätysten talous sekä ilmastonmuutos ja luonnonvarat. Kokonaisuutena ikääntyneiden asumisen rakenteita on tarpeen uudistaa. Suunnittelemmeko palveluita ja niiden sisältöä vastaamaan jo todennettua palvelutarvetta ja toteutuuko hyvinvoinnin ennakointi kaikkien ikäryhmien osalta. ihminen elävässä ympäristössä ja turvallinen digiarki. Kansallisesti ikääntyneiden palveluista vastaa yhä useammin kuntayhtymä ja peruskunta vastaa kaupunkirakenteen ratkaisuista ja infrasta. Kuntaliiton verkostoprojektissa on määritelty hyvinvoinnin skenaarioita 2030, joita ovat mm. Kouvolassa Kuntatyöpajassa keskusteltiin ääripäiden vaikutuksesta palveluiden suunnitteluun. Yksin asuvia ikääntyviä on aiempaa enemmän ja asuminen yhdessä ystävien kanssa voi olla ratkaisu meistä jonkun kohdalla. . Lähde: STM julkaisuja 2017:6 Vanhustyo_0519.indd 35 22.10.2019 10:23:09. Ennen kaikkea tulee kuulla ikääntyvien itsensä mielipidettä ja elämän tahtotilaa sekä toimia ennakoivasti muuntuvia rakennuksia ja rakenteita hyödyntäen. Miten toteutamme heille laatusuosituksen mukaiset ikäystävälliset palvelut. Ikääntynyt nähdään elävässä ympäristössä yhteisön aktiivisena toimijana. IKÄÄNTYNEIDEN ASUMINEN MUUTOKSESSA Teksti ja kuva: Arja Kumpu, hyvinvointijohtaja, Kouvolan kaupunki ja Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry Suomessa on yli 65-vuotiaita reilu miljoona ja heistä lähes miljoona elää itsenäistä arkea. Kymenlaakson alueella vahvistetaan tulevaisuudessa palveluja hybridiasumista korvaamaan raskaampaa hoiva-asumista. Koti muuntuu asukkaan tarpeen mukaan
Juhlapuhe ja tasavallan presidentin tervehdys ovat luettavissa vtkl.fi/vanhustenviikko. S odankylän kunnan, paikallisten toimijoiden ja vapaaehtoisten voimin saatiin aikaan paikallista kulttuuria kunnioittava ja lämminhenkinen juhla. Haasteena meillä, Suomen toiseksi laajimmalla kunnalla, jossa ”nurkasta nurkkaan” on matkaa noin 200 km, ovat luonnollisesti pitkät etäisyydet, Virtanen Juhlapuheen piti Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Ensimmäistä kertaa Vanhustenpäivän juhlassa luettiin tasavallan presidentin tervehdys suomen, ruotsin ja viittomakielen lisäksi myös saamenkielellä. – Pidempi elämä on yhteiskunnan suuri saavutus ja ikäihmiset kansakunnan rikkaus. . 36 VANHUSTENPÄIVÄN VALTAKUNNALLINEN PÄÄJUHLA Sodankylässä Paikallinen kulttuuri ja lämmin henki kuvasivat valtakunnallista Vanhustenpäivän pääjuhlaa, jota vietettiin tänä vuonna Sodankylässä teemalla Varaudu vanhuuteen Ráhkkan boarásmanbeaivái. Kansantanssiesitys Jutarinki. Kunnat varautuvat vanhuuteen Sodankylän kunnanjohtajaa Kirsi Virtanen totesi tervehdyksessään, että kasvaminen ja kehittyminen kuuluvat lapsuuteen ja nuoruuteen, kypsyminen ja ikääntyminen aikuisuuteen. Vanhustenviikon teema, Varaudu vanhuuteen, onkin siksi ajankohtainen kaikille ikään katsomatta. Jokainen sukupolvi vanhenee omalla tavallaan, omine tarpeineen ja mahdollisuuksineen – omaa historiaan mukanaan kuljettaen. Elämän pidentyessä ja yhteiskunnan muuttuessa vanhuuskin muuttuu. KUVAT: TUULA LAMPELA KU VA : M ER JA LA N KI N EN Vanhustyo_0519.indd 36 22.10.2019 12:53:54. Hyvän yhteiskuntakehityksen turvaamiseksi väestörakenteen muutos tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa ja kaikkien päätösten vaikutuksia pitää harkita myös ikäihmisten näkökulmasta, Heikkinen totesi juhlapuheessaan. Sodankylä on pohjoisin paikkakunta, jossa valtakunnallista Vanhustenpäivää on vietetty. – Olemme Sodankylässä panostaneet vahvasti siihen, että ikääntyvät voivat olla mahdollisimman pitkään kotona. Vanhustenpäivää vietetään aina lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Paikalle saapui nelisen sataa ikäihmistä ja heidän läheistään. Juhlan ohjelmaa ja tunnelmaa värittikin vahvasti paikallinen kulttuuri
Erityisen ansiokkaan hankkeesta tekee sen selkeä ja valmis konsepti, jonka avulla erilaisten taloyhtiöiden on helppo muokata valmis toimintamalli sopivaksi juuri omille asukkailleen, Ilmarisen eläkeosaston johtaja Outi Pekkarinen totesi puheessaan. Juhlapuheen pitäjä Hannakaisa Heikkinen. 37 Vanhustyö 5 • 2019 Vuoden vanhusteko on Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -hanke Vanhustenpäivän pääjuhlassa palkittiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton vuosittain jakamalla Vuoden vanhusteko -palkinnolla Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -hanke. Lue lisää palkitusta hankkeesta www.ikainstituutti.fi/kotikulmilla. Juhlavieraat kahvilla. Ilmarisen rahoittaman Vuoden vanhusteko -palkinnon suuruus on 5 000 euroa. "Kokemuksista voit ottaa vaarin, mutta vaarilta et saa pois hänen kokemuksiaan", Sodankylän vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Mauno A. Virtanen kommentoi. Lappilaisissa tunnelmissa Kristiina Aikio. Teksti: Merja Lankinen, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Juhlan juonsi Irja-Kaisa Lakkala. Vanhustyo_0519.indd 37 22.10.2019 12:54:25. – Yhdessä kotikulmilla -hankkeen tavoitteena on tuoda iloa ja yhteisöllisyyttä taloyhtiön iäkkäiden asukkaiden arkeen, lisätä yhteistä tekemistä sekä auttaa tutustumaan muihin talon asukkaisiin. Palkinto jaetaan vuosittain valtakunnallisessa Vanhustenpäivän pääjuhlassa
Sen voi järjestää yksittäinen toimija tai se voidaan järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kesken. ”Kiitos tästä mahdollisuudesta, oli hurjan kiva kokemus!” . Vanhustyo_0519.indd 38 22.10.2019 18:00:28. ”Nyt kun on käyty paikoissa, on tunne, että niihin saa mennä, eivätkä ne ole suljettuja paikkoja”. Näin vapaaehtoisia tarvitsevat toimijat pääsevät esittelemään toimintaansa ja tarpeitaan. 38 S uomi on tunnetusti vapaaehtoisuuden aarreaitta. Kaikki voivat paremmin, kun puhalletaan yhteen hiileen, toistemme ja itsemme hyväksi. Vapaaehtoisuus tukee todistetusti kansalaisyhteiskunnan rakentumista ja lisää solidaarisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Valmennuksen tavoitteena oli jakaa tietoa oman asuinalueen mahdollisuuksista ja innostaa osallistujia vapaaehtoisuuteen. ”Loistojuttu! Saatan löytää paikkani, jota olen odottanut.” Käytännönläheisessä valmennuksessa keskustellaan vapaaehtoisuuden periaatteista, vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ryhmien ohjaamisesta. ”Onneksi ei ollut kalvosulkeisia ja valmennus oli ilman tietokonetta.” Valmennus voidaan toteuttaa monin eri tavoin alueen erityispiirteet huomioiden. VAPAAEHTOISUUTTA kotikulmille Miten saada kotikulmille lisää yhteisöllisyyttä, virkeyttä ja elinvoimaisuutta. Tämän lisäksi voidaan kutsua eri tahojen edustajia vierailemaan valmennuksessa. Meillä on paljon erilaisia toimijoita, jotka tarvitsevat apua hyvän tekemiseen. Lisätietoa hankkeesta sekä vapaaehtoisvalmennuksen esittelyvideo: www.miinasillanpaa.fi Teksti: Tuija Tuormaa, kehittäjä ja Anne Rahikka, tutkimuspäällikkö, Miina Sillanpään Säätiö Lainaukset ovat valmennukseen osallistuneiden kommentteja. Valmennuksessa tutustutaan oman asuinalueen, kylän tai kaupunginosan toimijoihin, jotka kaipaavat vapaaehtoisia. Valmennuksessa jaettavasta vapaaehtoistyön listasta löytyy tieto vapaaehtoisia tarvitsevista toimijoista yhteystietoineen, jotta valmennettavan kynnys vapaaehtoistyön aloitukseen olisi mahdollisimman matala. Miina Sillanpään Säätiön Virkeyttä ja vireyttä kotikulmilla (2018–2019) -paikallishanke ehkäisee yksinäisyyttä, sekä edistää ja vahvistaa Helsingin Pikku Huopalahdessa ja lähialueilla asuvien yli 65-vuotiaiden eläkeläisten mielen hyvinvointia ja fyysistä aktiivisuutta ryhmätoiminnan sekä eri sukupolvien välisen yhteistyön avulla. Miina Sillanpään Säätiön Virkeyttä ja vireyttä -paikallishanke kokeili Helsingissä alueellista vapaaehtoisvalmennusta. ”Auttaa tutustumaan omaan asuinalueeseen paremmin.” Koska pienelläkin maantieteellisellä alueella on usein paljon vapaaehtoistehtäviä tarjolla, on tärkeää jakaa valmennettaville ajantasaista tietoa oman alueen tilanteesta. Miina Sillanpään Säätiön Virkeyttä ja vireyttä -paikallishanke kokeili Helsingissä alueellista vapaaehtoisvalmennusta
39 Vanhustyö 5 • 2019 Vanhusten toimintakyvyn arviointia sairaaloissa TOIMIA-verkosto on laatinut uuden suosituksen sote-ammattilaisille vanhusten toimintakyvyn arvioinnin yhtenäistämisestä sairaaloissa. www.elinluovutuskortti.fi Vanhustyö-lehteä lukemalla pysyt ajan tasalla, saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen, löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen, hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä vanhustyön tietoudesta. Elinluovutuskortti-sovelluksen voi ladata linkeistä sivulta www.elinluovutuskortti.fi/mobiili ja se on saatavissa Androidja iPhonepuhelimiin. Testamentin voi periaatteessa laatia kuka tahansa. Lue suositukset: www.terveysportti.fi/dtk/tmi/tms00051 Ajan virrassa Liity kaatumisten ehkäisyn verkostoon UKK-instituutti koordinoi uutta iäkkäiden kaatumisten ehkäisy –verkostoa. Vanhustyo_041 9_conv.indd 1 26.8.2019 18:01:56 VARAUDU VANHUUTE EN – GARDERA DIG FÖR ÅLDERDO MEN SENIORARBETE 3 • 2019 Vanhustyo_3_2 019.indd 1 29.5.2019 12:05:59 Vanhustyo_0519.indd 39 22.10.2019 10:22:20. Se koskee pääasiallisesti iäkkäitä (75 vuotta täyttäneitä), jotka ovat sairaalassa korkeintaan kaksi viikkoa. Tilaa Vanhustyö-lehti (ilmestyy viisi kertaa vuodessa) Kestotilaus 42 € / vuosi Vuosikerta 45 € Opiskelijatilaus 28 € / vuosi Määräalennus (kestotilauksessa, yhteinen laskutusosoite, lehdet haluamiisi osoitteisiin) 2 lehden tilaus 35 € / tilaus / vuosi 3–5 lehden tilaus 28 € / tilaus / vuosi Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Tilattavissa myös digitaalisena: irtonumero 5 € / lehti sekä digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/vanhustyo-lehti YHTEISÖLL INEN ASUMINEN Taloudellista kaltoinkohte lua tapahtuu kaikissa sosiaaliluokiss a SENIORARBETE 4 • 2019 Kylä palaa kaupunkeihin Väistyvätkö palvelutalot monitoimike skusten tieltä. Suomessa 567 ihmistä odotti syyskuun lopussa uutta elintä. Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin vuosina 2001, 2007 ja 2013 yli 70-vuotiaana kuolleiden suomalaisten pitkäaikaishoidon käyttöä viiden viimeisen elinvuoden aikana. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haimanja ohutsuolen siirtoja. www.hyvatestamentti.fi Pitkäikäisyys lisää pitkäaikaishoidon käyttöä Samalla kun entistä useampi ihminen elää korkeaan ikään, kasvaa etenkin ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon eli vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen käyttö. Testamentin teko ei kysy ikää. Verkoston kautta saat ajankohtaista tietoa kaatumisten ehkäisystä, siihen liittyvistä tapahtumista ja koulutuksista sekä tuotetusta materiaalista. Lue tutkimus (englannin kielinen) https://doi.org/10.1177/2333721419870629 Elinluovutuskortin saa taas myös puhelimeen Elinluovutustahdon voi kertoa allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla elinluovutuskortti-sovelluksen, kirjaamalla tahdon Omakantaan tai vain kertomalla asiasta läheisilleen. Samana ajankohtana elinsiirtoja oli tehty 340. Suositus on laadittu ohjeeksi kaikille sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille. www.kaatumisseula.fi Hyvä testamentti Hyvä testamentti -kampanja haluaa muuttaa testamenttikulttuuria Suomessa, jossa toistaiseksi vain pieni osa ihmisistä on kirjannut viimeisen tahtonsa
Heli Laaksosen kirjalahjoitus Runoilija Heli Laaksonen lahjoitti VTKL:lle runokirjoja Pursu ja Peippo vei. Kiitokset lahjoituksesta! Ystäväpiiri-ryhmäohjaajakoulutukset keväällä 2020 Hanki osaaminen iäkkäiden yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen. Hae koulutukseen 29.11. Kirjoilla tullaan ilahduttamaan ikäihmisiä ympäri Suomen. Viihteestä vastasivat Eva-Riitta Siitonen sekä Fredi säestäjänään Eeppi Ursin. mennessä www.vtkl.fi/tapahtumat Tuoko taide hyvinvointia eläkevuosiin. Nähdään messuilla! Lue lisää Apuvälinemessuista www.apuvaline.info VTKL:n avoimissa ovissa oli vilskettä Satakunta vierasta kävi tutustumassa VTKL:n toimitiloihin Malmilla järjestöjen avoimien ovien päivänä 1.10. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 VTKL Apuvälinemessuissa 7.–9.11. Tarjolla oli tietoa liiton toiminnasta sekä kakkua ja kahvia. VTKL:n toiminnoista ovat esillä asuntojen muutostarpeiden arvioinnissa ja avustusten hakemisessa auttava Korjausneuvonta ja ryhmäja viriketoiminnan aineistopankki Vahvike.fi. Löydät meidät osastolta 401. – osasto 401 Apuvälinemessut 2020 pidetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 7.–9.11. Osallistu kevään 2020 Ystäväpiiri-ryhmäohjaajakoulutuksiin, joita järjestetään Laitilassa, Suonenjoella, Raaseporissa ja Rovaniemellä. Tapahtumassa julkaistaan kyselytutkimuksen Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää tulokset ja perehdytään muutenkin kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin. Teemana on kulttuuri ja taide. Hyvää joulunodotusta ja alkavaa vuotta 2020! Vanhustyo_0519.indd 40 23.10.2019 9:18:27. Tilaisuuden kutsut lähetetään marras-joulukuussa. – iAreena 7.2.2020 Ilmarisen kanssa yhteistyössä järjestettävä vuosittainen iAreena pidetään perjantaina 7.2.2020
De sov bättre och ville delta i gemensamma aktiviteter. Deras kunskaper i svenska hade försvagats i takt med en demenssjukdom. Husets personal bekymrade sig över att det var svårt att kommunicera med dem eftersom ett gemensamt språk inte längre fanns. När dessa ålderstigna finländska fruar kunde kommunicera på sitt modersmål var det möjligt att lätta på deras medicinering. Som vi alla vet flyttade över en halv miljon finländare till Sverige för att söka jobb på 1960och 1970-talet. På mitt sommarjobb fanns det två ålderstigna fruar som i tiden hade flyttat från Finland. Jag tror också att digitala innovationer genererar lösningar även för språkliga utmaningar. 41 Seniorarbete 5 • 2019 Ledare F ör tjugo år sedan sommarjobbade jag som rätt nyutexaminerad sjuksköterska på ett servicecenter för äldre i Sverige. En patentlösning för alla situationer hittar vi knappast, utan vi behöver mycket kreativitet och framför allt vilja att hitta sätt med vilka vi kan garantera en god och trygg vård. Arbetserfarenheten på det svenska servicecentret för äldre fick mig att förstå hur viktigt det är med ett gemensamt språk och hur viktigt det är, med tanke på god vård och omsorg, att bli förstådd, hörd och sedd. Jag har även erfarenhet av det motsatta i Bayern i Tyskland: hur det kändes att utföra vårdarbete utan att behärska landets språk – eller som i mitt fall regionens svårförstådda dialekt – tillräckligt bra för att förstå behoven hos den som vårdas. I arbetet till vardags är det viktigt att göra språklig kontakt genom anhöriga och frivilligverksamhet möjlig. Det viktigaste är ha vilja och sträva efter en så god vård som möjligt. Så här efteråt är jag väldigt tacksam för dessa erfarenheter. . De ger perspektiv på min uppfattning på vad god omsorg består av och vilka utmaningar vi står inför i ett allt mer mångkulturellt Finland. Att bli hörd börjar med att vi vill se saker som kräver vår uppmärksamhet – både som vårdare eller chef, eller som beslutsfattare. Jag funderar på de nyfinländares situation som åldras i Finland och vars kunskaper i finska är svaga eller försämras på grund av en demenssjukdom. En stor del av dem är redan äldre och därför i behov av utomstående hjälp. Hur kan vi möta deras individuella behov. Hur blir de förstådda. Det förutsätter förståelse för att multikulturalism är en dimension som ska beaktas även inom äldreomsorgen. Hur kan vi ge tillräckligt goda språkkunskaper till anställda inom vårdoch omsorg som kommer annanstans ifrån. Hannakaisa Heikkinen Ordförande för Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Riksdagsledamot (Centerpartiet)) TRYGGT PÅ eget språk Vanhustyo_0519.indd 41 22.10.2019 18:01:55. Servicehusets personal var mycket glad då de över sommaren fick en finländsk sjuksköterska
Hur till exempel behandlar och bemöter vi jämbördigt åldrade personer inom hälsovården, hemvården och servicecentren oberoende av deras bakgrund. Egna tjänster för åldrande invandrare. Det är inte fråga om en homogen grupp av åldrande invandrare med likadana behov av vård och tjänster och samtidigt mycket olika än hos befolkningen i övrigt. Det är ett något slags missförstånd att tro att yrkesutbildade inom olika tjänster ska känna till kulturen hos de klienter och patienter som kommer från olika delar av världen för att kunna erbjuda dem professionell hjälp och vård. Det behövs en diskussion om varför rätten till tjänster inte tillgodoses för alla, vilka faktorer förhindrar att de tillgodoses och hur vi lär oss att komma över dessa hinder. Om det på något sätt påverkar till exempel hemvården för en kinesisk klient, lönar det sig att i första hand fråga klienten själv. I stället för att känna till en kultur är det väsentligt att förstå att kulturen påverkar livet för oss alla. Däremot är vi i Finland redan sena med att diskutera hur befintliga offentliga socialoch hälsovårdstjänster kan utvecklas så att de på lika villkor motsvarar alla åldrande personers behov av tjänster. Under åren har jag av ett oräkneligt antal yrkespersoner som jag intervjuat fått höra att alla människor känner igen ett bemötande som består av ett genuint intresse och en genuin välvilja. Tyvärr tror man att det är fråga om två olika saker då diskussionerna hålls separat från varandra. Därför ska jag försöka rätta till två av de vanligaste missuppfattningarna om detta ämne. Beviljandet av dessa tjänster och stödformer grundar sig i huvudsak på en bedömning och behovsprövDET RÅDER MISSFÖRSTÅND om åldrande invandrares vårdbehov och tjänsteanvändning Parallellt med diskussionen om den åldrande befolkningens behov av vård och kvaliteten på den vård som tillhandahålls förs en annan separat diskussion om åldrande invandrares behov av vård och användning av tjänster. 42 Multikulturalism I Finland bor det allt fler åldrande personer som har fötts någon annanstans och flyttat hit i något skede av sitt liv. Även personer som delar samma kultur kan ha mycket olika traditioner och olika uppfattningar om god vård eller familjemedlemmarnas roll i vården. Kulturer är inte invariabla helheter som kan läras in, utan de är föremål för kontinuerligt nya tolkningar. Det är egentligen en aning märkligt att tro att om man är född utomlands påverkar det på något speciellt sätt människans behov av att som äldre få stöd för att kunna bo hemma, vård av sjukdomar eller hjälpmedel för att kunna röra sig. Därför kan den allt vanligare diskussionen om invandrare och tjänster som ordnas separat för dem anses vara missledande. Vanhustyo_0519.indd 42 22.10.2019 10:20:06. ning av behovet av tjänster, som för alla andra som stadigvarande bor i Finland. Betydelsen av kulturell bakgrund i vårdarbetet En ökad mångfald gällande i Finland boende åldrande personers bakgrund beror inte enbart på den kulturella bakgrunden, trots att detta allt som oftast lyfts fram. Bland de tjänster och förmåner som den åldrande befolkningsgruppen i Finland använder mest finns hälsovårdcentraltjänster, hemvård, måltids-, färdoch bibliotekstjänster, stöd för närståendevård, serviceboende, institutionsvård och stöd för pensionstagare, bostadsbidrag och utkomststöd. Detta breda tjänsteutbud är det inte ens möjligt att ordna separat för någon befolkningsgrupp överhuvudtaget
Susanna Lehtovaara Text: Ulla Buchert, forskardoktor, PD, Spetsforskningsenheten som forskar om åldrande och omsorg (Finlands Akademi), Helsingfors universitet Tjänster på lika villkor Vid sidan av kulturen har de äldre allt olikare bakgrunder vad gäller språk och utbildning och social och ekonomisk situation vilka påverkar deras liv och vardag. Inte heller dessa tjänster är det skäl att kalla särskilda tjänster för ”invandrare” eftersom erfarenheten visar att man då till dessa tjänster till och med efter utseende börjar hänvisa människor för vilka det enda hindret att sköta ärenden inom allmänna socialoch hälsovårdstjänster är de anställdas attityd eller osäkerhet om sin egen kompetens. Namngivandet betyder lätt att det finns någon särskild invandrargrupp vars alla tjänster sköts någon annanstans än inom de grundläggande tjänsterna. I Jade bildar de äldre som talar ett främmande språk en medlemsförening där de får kamratstöd och hjälp med ärenden i vardagen. Detta påverkar deras möjligheter att anlita tjänster och söka förmåner. Det är en annan sak att vissa äldre med invandrarbakgrund på grund av till exempel svaga kunskaper i finska, analfabetism, låg utbildningsnivå, brist på sociala kontakter och fattigdom är i en ytterst sårbar situation och därför behöver särskilt stöd och särskilda tjänster. Handledarna på Jade har erfarenhet av att äldre personer som talar ett främmande språk kommer för att söka hjälp med ärenden som klart hör till myndigheternas uppgifter. Handledarna som talar samma språk som de äldre planerar verksamheten tillsammans med gruppen och erbjuder rådgivning på deltagarnas eget språk (somaliska, arabiska, kurdiska, kinesiska, farsi och dari). Vissa äldre med invandrarbakgrund har inte alls svårt att få den hjälp de behöver. Myndigheterna vill påföra ärenden som hör till dem att sköta på handledarna på Jade då de anser att handledarna har lättare att sköta ärenden med äldre som talar ett främmande språk. För tillfället är det viktigt att man inom de grundläggande tjänsterna vaknar upp och dryftar mer övergripande än i dag hur jämlikhet kan förverkligas i verksamheten inom respektive tjänst. Handledarna på Jade stöter i sitt jobb även på situationer när hänvisningsförhållandet mellan dem och offentliga tjänster verkar gå åt fel håll. Dessa situationer är frustrerande både för de äldre och för handledarna. Frågor kan länge bollas fram och tillbaka mellan myndigheter och handledare innan en lösning hittas. Situationer där problemet med att uträtta ärenden i huvudsak beror på brist på ett gemensamt språk eller brist på förståelse är det skäl att dryfta hur de kan lösas genom tolkning, översättning, redig finska, bilder och annat stöd som står till buds. I dessa situationer är det svårt att tycka att myndigheterna uppfyller sitt ansvar att oberoende av klienternas bakgrund bemöta dem yrkesmässigt, trovärdigt, jämlikt och individuellt. . Vanhustyo_0519.indd 43 22.10.2019 18:03:39. Allas språkfärdighet är dock inte tillräcklig för att uträtta ärenden på finska eller svenska, för att inte tala om digitalisering. Handledarna på Jade ger råd och stöder de äldre i att söka sig till de offentliga tjänster de behöver, men de äldre hänvisas därifrån tillbaka till organisationen för att sköta ärendena. 43 Seniorarbete 5 • 2019 Äldre med främmande språk hänvisas från offentliga tjänster till organisationer Käpyrinne ry:s verksamhetscenter JADE ordnar kamratstödsverksamhet för i Finland boende åldrande personer med utländsk bakgrund
KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/reseptit Kotija asumispalveluiden työn tehostamiseen MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Turvallinen ja helppo tapa kirjoittaa reseptejä RESEPTIPALVELUT DomaCare reseptijärjestelmän kautta lääkärit voivat kirjoittaa vaivattomasti sähköisiä lääkemääräyksiä ja hoitajat tarkastella reseptilistoja. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Ainoana Suomessa osana toiminnanohjausjärjestelmää RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Vanhustyo_0519.indd 44 22.10.2019 8:11:36