SENIORARBETE 5 • 2020 VT_5_2020_01-23.indd 1 30.10.2020 15.07. Ikäystävällinen ASUMINEN Ikäkyvykäs yhteiskunta hyödyntää ikääntymisen mahdollisuuksia Tulevaisuuden asumisessa KAIKKI HYVIN
Arkisen työn taustalla on yksilöllisiä ja rakenteellisia tekijöitä, joita ei vielä tunnisteta, eikä osata sanoittaa. Osuuskunnan jäsen asuu vuokralla, mutta on täys valtaisena jäsenenä päättämässä talon asioista. Taloyhtiön kokoukset nähdään tilaisuuksina, joissa voidaan keskustella muistisairauden vaikutuksista taloyhtiöön. 20–21 28 Tulevaisuuden asuminen 6–9 Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmalla vauhtia kehittämiseen Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. 14–15 Taloyhtiöiden varautuminen muistiltaan heikentyneisiin asukkaisiin Asumisturvallisuutta voi parantaa kiinnittämällä huomiota palo turvallisuuteen, oviautomaatioon, lukitus järjestelmiin ja valaistus tekniikkaan. Ikäohjelmalla ikäystävällisempään yhteiskuntaan Haluamme olla entistä ikäystävällisempi yhteiskunta, joka tunnistaa väestön ikääntymisen mukanaan tuoman muutoksen ja varautuu siihen. Vanhustyö-lehti 1/2021 ilmestyy 5.2.2021 • Ikääntyminen ja työelämä 2 SENIORARBETE VT_5_2020_01-23.indd 2 30.10.2020 12.01. Se liittyy asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämiseen sekä tarkoituksenmukaiseen vanhuspalvelujen rakenteeseen. Kotihoitotyön haasteita avaamassa Miksi kotihoidossa uudet ideat eivät kanna arkeen. Miksi hyväkään kehittämistyö ei tuota pysyviä muutoksia. 10–11 Asumisosuuskunta on jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä Asumisosuuskunta on uudenlainen voittoa tavoittelematonta asumisen malli, joka perustuu asukkaiden yhteiseen omistukseen, hallintaan, vastuuseen ja yhteisölliseen asumiseen. Ikäkyvykäs yhteiskunta vastaa iäkkäiden jäsentensä tarpeisiin ja osaa hyödyntää ikääntymisen mahdollisuuksia
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Hyvä vanhuus on nyt! 5 Miten haluan asua tulevaisuudessa. 6 Tulevaisuuden asuminen 6 Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmalla vauhtia kehittämiseen 10 Asumisosuuskunta on jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä — Case MeKodit Asemanranta 12 Yhteisöllistä asumista asumismuodosta riippumatta 14 Taloyhtiöiden varautuminen muistiltaan heikentyneisiin asukkaisiin 16 Lyhyesti VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 18 Tulevaisuuden asumisessa kaikki hyvin. Vanhustyö 5 • 2020 3 5 • 2020 VT_5_2020_01-23.indd 3 30.10.2020 12.01. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. – miten ylittää ennakoinnin esteet 20 Palvelumuotoilua kotihoitoon – Kotihoitotyön haasteita avaamassa 22 Korona tiivistää työyhteisöjä ja kirkastaa työn ytimen OSALLISUUS 24 Mummodisko Iloa, ystävyyttä ja osallisuutta! 25 Sydämellä tehtyjä neulomuksia – hyväntekeväisyysryhmä auttaa tarvitsevia DIGI JA TEKNOLOGIA 26 Parkano digiloikkaa 28 Ikäohjelmalla ikäystävällisempään yhteiskuntaan 29 Pihakonsertin voimin syksyyn 30 Ikääntyvien ihmisten toivo ja onnellisuus olivat kantavia teemoja Vanhustenviikolla 32 Mieltä virkistävä juttelu tai visailu on vain puhelinsoiton päässä 34 Miesporukassa kokkailu ja liikunta maittavat 35 Tunnustettua ja palkittua ikäihmisten yhteisöllisyyttä Mikkelissä 36 Kampanjoilla iloa iäkkäiden arkeen 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 38 Ajan virrassa 39 Ledare: En god ålderdom är nu! 40 Åtgärdsprogrammet för äldres boende ger fart till utvecklingen Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa
O nni on vanheta arvokkaasti -webinaari oli yksi Vanhustenviikon tilaisuuksista, jossa Vanhustyön keskusliitto oli mukana järjestäjänä. SYKSY KALLISTUU jo lähestyvää talvea kohti. HYVINVOINTIKESKUKSET tai asumisosuuskunnan kaltaiset ratkaisut voivat tulevaisuudessa mahdollistaa yhä enenevissä määrin kodinomaisen asumisen siten, että tarvittavat kotihoidon palvelut ovat helposti ja kustannustehokkaasti saatavilla. Mahdollisista ennakkoluuloista on hyvä keskustella avoimesti. Rakkaan kotitalon työt voivat tuntua jo hieman työläiltä tai omaan asuntoon johtavat portaat pitkiltä kavuta. Kuntien välillä on suurtakin eroa maksujen tasossa. KUN TOIMINTAKYKY ihmisen ikääntyessä väistämättä ainakin jonkin verran heikkenee, meistä jokainen päätyy pohtimaan, miten tahtoo tulevaisuudessa asua. Alussa kertomani Vanhustenviikon webinaarin tallenteen löydät osoitteesta vtkl.fi/vanhustenviikon-teemapaivat. Moni kavahtaa palveluasumiseen siirtymistä itsenäisyyden menettämisen pelosta, vaikka tosiasiassa hyvinvointi voisi jopa lisääntyä päätöksen seurauksena. Tällä hetkellä asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa ei ole voimassa nimenomaista sääntelyä palveluasumisen maksuista, mutta uudistuksen myötä ne on tarkoitus lisätä. Asukkaan muistin heikkeneminen koskettaa koko asuinyhteisöä, minkä taloyhtiö voi huomioida palveluiden ja rakentamisen ratkaisuilla jo ennakkoon. PALVELUASUMISEEN LIITTYEN käynnissä on asiakasmaksulain uudistus. Palvelut ovat kuitenkin ihmisiä varten, ei toisinpäin. Onkin ilahduttavaa, että palvelumuotoilu yleistyy vauhdilla myös ikäihmisille suunnatussa palvelutuotannossa. Pelkkä kuivan juridinen punninta johtaa helposti liialliseen byrokratiaan. Jos arki on sujuvaa, säännöllisten palveluidenkin tarve on vähäisempi. Yksi tärkeä varautumisen muoto on miettiä vanhuuden asumiskysymyksiä hyvissä ajoin. Palvelutalojen asuinja muut tilat tulisi rakentaa aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tukeviksi kodikkuutta unohtamatta. VASTIKÄÄN sosiaalija terveysministeriön uudistamat laatusuositukset hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostavat muun muassa toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, ikäystävällistä asumista ja asuinympäristöjä. Yhden mieleenpainuvimman toteamuksen esitti esityksensä lopuksi tutkijatohtori Jari Pirhonen toteamalla, että ”Hyvä vanhuus on nyt!” Tällä hän tarkoitti sitä, että kaikki vanhuutta edeltävät asiat vaikuttavat hyvään vanhuutemme: elintapamme, elämänasenteemme ja myös varautuminen. Palvelumuotoilun keinoin voidaan luoda paremmin palveluiden käyttäjät huomioonottavia palvelupolkuja. Iäkkäämmän väestön asumisolojen laatu on merkittävä asia siten myös kuntien kannalta. Varaudu ulkoillessa liukkaisiin lehtiin tai jäähän. MAKSUTASON LISÄKSI on merkittävää, millaisia ja miten järjestettyjä palveluita saatavilla on. LAATUSUOSITUKSISSA TUNNUSTETAAN monen iäkkään toive – turvallinen asuminen omassa kodissa. Eletään tässä hetkessä! Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Hyvä vanhuus on nyt! 4 Pääkirjoitus VT_5_2020_01-23.indd 4 30.10.2020 12.02
Toivottavasti tyttäret katsovat perääni, kun kuntoni heikkenee. 4. Sitten on aikaa miettiä. Nykyinen piha-alue on lähinnä lapsiperheiden käytössä. Lääkäriinkin saa yhteyden kännykällä. Palvelujen hankkiminen riippuu tietenkin siitä, missä kunnossa on. Olen varautunut pienentämällä asumisen kuluja. Niin pitkään kuin mahdollista haluan olla omatoiminen ja pärjätä itse. Miten olet varautunut vanhuuteen. 4. Ateriapalvelujen sijaan haluaisin käydä ravintoloissa syömässä. 3. Kasvatan cockerspanieleita. Mahdollisesti johonkin yhteisölliseenkin asuntoon, mutta oma keittiö pitää olla. Suoraan sanoen en ole valmistautunut vanhuuteen millään tavalla. Eläkkeellä koirarotu vaihtuisi pienempään rotuun esim. Pieni punainen mummonmökki ja perunamaa ovat haaveena. Minulle on tärkeää elää ekologisesti ja olla ruuan suhteen ainakin osittain omavarainen. Sari Airaksinen (51), Siilinjärvi 1. Haluan asua lähellä palveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia, kuten täällä Puijonlaaksossa. En ole vielä varautunut mitenkään. Olen miettinyt pehmeää laskua eläkkeelle jäämisessä. 3. Liikkuisin sähköautolla, mopolla tai sähköpyörällä. Voisin tehdä töitä osa-aikaisesti myös eläkkeellä ollessa. Tiedustelimme neljältä 50–60-vuotiaalta ajatuksia tulevaisuuden asumisestaan. Tavaroita ja palveluja voi kuitenkaan ostaa netissä. Tärkeintä on, että palvelut ja luonto ovat lähellä sekä hyvät julkiset liikenne yhteydet. erilaisia tasapainoa harjoittavia. En ole suunnitellut lähteväni nykyisestä asunnosta seuraavaan 10—20 vuoteen. Miten haluan asua tulevaisuudessa. Palvelujen pitäisi tosin olla suhteellisen lähellä, noin 20 km päässä. Nykyinen asunto on varmasti hyvä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Olen ajatellut, että muuttaisin tilavaan ja esteettömään kerrostaloasuntoon. Muuten en ole varautunut. chihuahuaan. Vanhustyö 5 • 2020 5 Toriparlamentti VT_5_2020_01-23.indd 5 30.10.2020 12.03. 4. Katri Hämäläinen (56), Helsinki 1. Minna Leppälä (58), Espoo 1. Riippuu varmaan kunnosta. Siivouspalveluja itse asiassa jo aikaisemmin. Voisin vaihtaa rivitaloasuntoon, jossa olisi pieni piha. Pyrin pitämään itseni hyvässä kunnossa, että pääsee vanhaksi. Siivouspalveluja voisin käyttää jo nyt. Olen juuri vaihtanut pienempään kerrostaloasuntoon. Haluan, että asunnossa on kaikki omaa. Mutta kun olen katsonut iäkkään äitini tilannetta, niin sen perusteella varmaan ainakin siivousja ruokapalveluja. Kari Voutilainen (56), Kuopio 1. Se on kerrostalossa palvelujen lähellä ja hissiin on estee tön käynti. Vasta olemme tähän muuttaneet. 2. 2. Asunto, jossa nyt asun, sopii tulevaisuudessakin. Minulla ei ole eläkesäästöjä, enkä ole vielä hoitanut asiakirjoja, kuten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto, kuntoon. Vaikea sanoa, mitä palveluja ostaisin. 3. 3. Sisäänkäynti on esteetön ja talossa on hissi. Miksei pihoilla voisi olla lasten kiipeilytelineiden lisäksi myös aikuisten liikuntavälineitä esim. Voisin harkita siivousja ateriapalveluja sitten kun niitä tarvitsee. En kaipaa yhteisiä tai jaettuja tiloja. Millaisia palveluja ostaisit asuntoosi. 4. 2. Todennäköisesti asun kaupungissa pienessä asunnossa, mahdollisesti senioritalossa tai vaihtoehtoisesti kommuunissa. Kaipaan kuitenkin yhteisiä tiloja ja yhteistä tekemistä. Voisin tästä muuttaa ensin rivitaloon ja sitten kerrostaloon palvelujen lähelle. 1. Maalla asuessa esimerkiksi kelirikko voi estää kaupassakäynnin. 3. Kyllä sitä on tullut vähän mietittyä. Olisi ihanaa, jos siellä olisi rauhallisia istumapaikkoja ja ehkä pihakeittiö. 4. Asun nyt omakotitalossa. 2. Kyllä voisin vaihtaa asuntoa. 2. Oletko harkinnut asunnonvaihtoa ikääntyessä. Oletko miettinyt, miten haluaisit asua iäkkäänä
Vaikka esteetön asunto onkin monen iäkkään henkilön tarve ja toive, se ei yksinään vastaa asumistarpeisiin. Kaikkein vanhimpien määrä kasvaa nopeimmin: yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Yhä useampi ikääntynyt asuu tulevaisuudessa yksin, mikä lisää yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Kyse on siis vahvasta yhteisestä asiasta ja yhteistyöstä, jotta hyvää asumista on tarjolla maamme ikääntyvälle väestölle yhä enemmän. Tarpeet tulee huomioida nykyisiä asuntoja ja asuinalueita korjattaessa sekä uusia rakennettaessa. Sillä tuetaan ikääntyneiden ihmisten sekä kuntien asumisen ennakointia ja varautumista sekä ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämistä. Tämä ei riitä ikääntyvän väestön tarpeisiin. Se liittyy asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämiseen sekä tarkoituksenmukaiseen vanhuspalvelujen rakenteeseen. Asumisen ennakoinnin tueksi ympäristö ministeriö käynnisti Ikääntyneiden asumisen toimen pide ohjelman vuosille 2020–2022. Ikääntyneiden tarpeet ovat erilaisia, siksi asumista tulee kehittää monella rintamalla. Yhteisöllisyyden ja ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja asumisessa on tärkeää, sillä näin tuetaan kotona asumista ja edistetään osallisuutta. Hyvien käytäntöjen levittäminen, seminaarit ja muu yhteistyö kuntaja 6 Tulevaisuuden asuminen VT_5_2020_01-23.indd 6 30.10.2020 12.06. Ikääntyneiden asumisen toimen pide ohjelmalla vauhtia kehittämiseen Esteettömiä ja turvallisia asuntoja tarvitaan huomattavasti lisää väestön vanhetessa. Valtion keskeisiä keinoja toimenpideohjelman toteutuksessa ovat korjausavustukset ja erityisryhmien asumisen investointiavustus sekä rahoitus kuntien kehittämishankkeisiin. Teksti: Raija Hynynen E nnusteiden mukaan vuonna 2030 yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Ikääntyneitä varten tarvitaan sopivia asuntoja ja ikäystävällisiä asuinalueita. Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia ja liittyy moniin elämänalueisiin, myös asumiseen. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn, kuntien, kuntayhtymien, Kuntaliiton sekä eläkeläis-, vanhus-, asuntoja rakennusalan järjestöjen kanssa. Erilaisilla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävillä ratkaisuilla voidaan vähentää yksinäisyyden tunnetta. Osa toivoo myös uudenlaisia asumisratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista. Toimenpideohjelma on osa poikkihallinnollista Ikäohjelmaa. Koska asuntokanta muuttuu hitaasti, ennakoiviin toimiin on tarpeen paneutua hyvissä ajoin. Toimenpideohjelma kannustaa ennakointiin Ympäristöministeriö käynnisti keväällä toimenpideohjelman vuosille 2020–2022 ikääntyneiden asuinolojen parantamiseksi. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on maassamme noin 500 000 eli 15 % asuntokannasta
Monissa maaseutu kunnissa Vanhustyö 5 • 2020 7 VT_5_2020_01-23.indd 7 30.10.2020 12.06. sosiaali ja terveystoimiala ja asunto/tek ninen toimiala) kesken ja muiden tahojen kanssa. Suuret ja pienet kunnat sekä taajamat että hajaasutusalueet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Suun nittelussa painotetaan kotona asumista, myös asuinolot, liikennepalvelut ja asuin ympäristön esteettömyys liittyvät tähän. Suunnitelman teko ja toteutus edellyttävät yhteistyötä kunnan eri toimialojen (esim. Kunnilla merkittävä rooli asuinolojen parantamisessa Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laa timaan suunnitelman ikääntyneen väes tön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutu misen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvit semien palvelujen järjestämiseksi. järjestötoimijoiden toimijoiden kanssa ovat myös osa ohjelman toteuttamista
8 VT_5_2020_01-23.indd 8 30.10.2020 12.06
Ne eivät kuitenkaan välttämättä sovellu hyvin ikääntyneiden asumiseen, mutta voivat olla sijainniltaan sopivia ja rakennusteknisesti hyvin korjattavissa. Erityisryhmien asumisen investointiavustuksella lisätään ikääntyneille sopivien vuokra-asuntojen ja palveluasuntojen tarjontaa ja korjaamista. Asuinympäristöihin lisää ikäystävällisyyttä Kunnat voivat monilla toimilla tukea ikääntyvän väestön asumista ja liikkumista asuinalueilla. Toimia tarvitaan siis hyvinkin erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä. Niillä tuetaan ikääntyneiden kansalaisten sekä kuntien varautumista tuleviin asumisen tarpeisiin, edistetään asuntokannan korjaamista, luodaan erilaisia asumisratkaisuja sekä kehitetään asuinalueita ikäystävällisemmiksi. Näitä kaikkia avustuksia haetaan ARAsta eli Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksesta. Tämä on merkittävä keino tukea ikääntyvän väestön asumista monessa kunnassa, missä on tyhjillään olevia ARAvuokra-asuntoja. Hyväkuntoisena on helpompaa teettää asunnon korjauksia kuin silloin, kun toimintakyky on jo paljon heikentynyt. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa avustetaan kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeita. Lue lisää Ikääntyneiden asumisen toimen pide ohjelma 2020–2022 https://ym.fi/ikaantyneidenasu minen Ikääntyneiden asuminen nettisivut https://www.ymparisto.fi/ikaanty neidenasuminen Vanhustyö 5 • 2020 9 VT_5_2020_01-23.indd 9 30.10.2020 12.06. Tämän vuoden alussa käyttöön tulleeseen uuteen avustukseen eli ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille sopiviksi on käytettävissä 25 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Tästä avustuksesta noin puolet eli arviolta 140 miljoonaa euroa kohdistunee vuosina 2020–2022 ikääntyneiden asumiseen mukaan lukien palveluasuminen. Ensimmäisessä haussa avustuksen saivat 14 kunnan ja kahden kuntayhtymän hankkeet. Asuinympäristö on esteetön ja turvallinen, tarvittavat palvelut helposti saavutettavissa, ja lisäksi ympäristö tukee osallistumista ja yhteisöllisyyttä. ARAn avustuksia asuntojen korjaamiseen Valtion avustukset ikääntyneiden asumisessa koostuvat korjausavustuksista ja investointiavustuksista. Myös järjestöjen rooli on merkittävä, kuten Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien toiminta ikääntyneiden asuntojen korjaustarpeiden kartoituksessa. Ikäystävälliset asuinalueet sopivat kaikille. Aihepiireiltään hankkeet jakautuivat eri teemoihin, mutta ennakointi ja varautuminen ikääntyneiden asumistarpeisiin nousivat vahvimmin esille. Asumisen ennakointi Luonnollisesti kansalaiset itse ovat keskeisiä toimijoita oman asumisensa suhteen. Erilaisia asumisen vaihtoehtoja on tarpeen myös lisätä täydentämään tarjontaa. Tämä pätee myös ikääntyneiden kohdalla, sillä noin 80 % yli 65-vuotiaista ihmisistä omistaa asuntonsa. Tapaamispaikkojen ja yhteisen toiminnan tarjonnalla on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisäämisessä, ja samalla yksinäisyyden vähentämisessä. Ikäystävällinen asuinalue on sellainen, jossa myös toimintakyvyltään heikentynyt henkilö voi toimia, liikkua ja osallistua. Esteettömyydestä hyötyvät rattaiden kanssa liikkuvat lapsiperheet, pyörätuolilla kulkevat sekä kaikki, joiden liikuntaja toimintakyky on heikentynyt. Sitä voidaan toteuttaa joko vain ikääntyneille tarkoitetuissa yhteisöasumisen kohteissa tai yhä enenevissä määrin monisukupolvisissa yhteisökortteleissa. On tärkeää, että jokainen tekisi oman asumisensa ennakoinnin ikääntymisen näkökulmasta hyvissä ajoin ja varautuisi siihen riittävästi. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää myös asuinalueella ilman että asutaan samassa rakennuksessa. Vuosina 2020–2022 hissi-, esteettömyysja asuntojen korjausavustuksiin osoitetaan 92 miljoonaa euroa. Korjausavustuksilla tuetaan esimerkiksi hissien asentamista ja muita esteettömyyskorjauksia sekä omistusasuntojen korjaamista ikääntyneiden tarpeisiin. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat haasteita, joihin meidän tulee vastata. Ikäystävällisten asuinympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen ja etenkin olemassa olevien ympäristöjen kehittäminen on tässä tärkeää. Tulevaisuudessa ikääntynyt väestö asuu kuitenkin yhä enemmän kaupunkimaisilla alueilla, pääosin tavallisissa asunnoissa. Moni ikääntynyt asuu yksin, mikä lisää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Yhteisöllinen asuminen tukee osallisuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Valtion ja kuntien toiminnalla voidaan luoda edellytyksiä asuntojen korjaamiseen ja asumisvaihtoehtojen tarjontaan. Myös muuttaminen uuteen asuntoon ja asuinalueelle on sujuvampaa, kun asukas pystyy aktiivisesti tutustumaan ympäristöönsä. asuu paljon ikääntyneitä ja on tarvetta tukea heidän asumistaan eri tavoin
Asuminen osuuskunnassa tulee nähdä palveluna, mikä tarkoittaa nykyaikaista jakamistaloutta, yhteisöllisyyttä, kestävyyttä, pitkäjänteisyyttä ja vastuullisuutta korostavana ihmisten toimeliaisuutena. Teksti: Juha Kaakinen ja Elisa Pilli-Sihvonen — Kuva: Hämeenlinnan Sisälähetys r.y. Hämeenlinnan Sisälähetys r.y:n hankkeen keskeisenä ajatuksena on tuoda uusia vaihtoehtoja asumiseen ja perustaa asumisosuuskunta Hämeenlinnaan. Asumisosuuskunta on jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä – Case MeKodit Asemanranta 10 VT_5_2020_01-23.indd 10 30.10.2020 10.35
Asumisosuuskuntaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu pelkästään ikääntyneille. Yhteisöllisyyttä aletaan rakentaa projektin aikana yhteisen tekemisen kautta. Projekti on saanut paljon positiivista huomiota ja infotilaisuuksissa on ollut runsaasti kiinnostuneita kuulijoita. Asumisosuuskunta on uudenlainen voittoa tavoittelematonta asumisen malli, joka perustuu asukkaiden yhteiseen omistukseen, hallintaan, vastuuseen ja yhteisölliseen asumiseen. Yhdistys on varannut tulevaa MeKodit asumisosuuskuntaa varten tontin Hämeenlinnan Asemanrannasta. Siksi tuemme yrittämistä, synnytämme palveluita ja luomme mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvointia parantaville innovaatioille. Suunnitteilla on noin 3000 m 2 kerrostalo, mikä tarkoittaa noin 40 asuntoa. Projektin lopputuloksena perustetaan Asumisosuuskunta MeKodit Asemanranta, mikä jatkaa itsenäisenä toimijana eteenpäin. Projektin rahoittajana toimii myös ARA. Yhteisöllisyys Asukkaiden yhteisöllisyys ja kiinnostus yhteistyöhön muiden osuuskunnan jäsenten kanssa on asunto-osuuskuntien kantavia arvoja. Viime vuosina vanhuspalveluissa tapahtuneiden muutosten takia yhdistys luopui vanhuspalveluista kokonaan 2017. Syksyn aikana tullaan järjestämään koulutusta osuustoiminnasta kaikille hankkeesta kiinnostuneille. Tontti sijaitsee keskeisellä paikalla, monipuolisten palveluiden lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Osuuskunnan periaatteena on vapaaehtoinen osallistuminen sen toimintaan. Käytännössä yhteisöllisyys lähtee asukkaiden itseorganisoitumisesta, jolloin jokainen asukas löytää oman roolinsa osuuskunnan toiminnassa. Eri sukupolvien välinen vuorovaikutus onkin olennainen osa osuuskunnan yhteisöllisyyttä. Asuminen osuuskunnassa tulee nähdä ennen kaikkea palveluna, mikä tarkoittaa nykyaikaista jakamistaloutta, yhteisöllisyyttä, kestävyyttä, pitkäjänteisyyttä ja vastuullisuutta eri tavoin korostavana ihmisten toimeliaisuutena. Asukkaita kiinnostavat osuuskuntamuotoisessa asumisessa yhteisön tuki arjessa, laadukkaat yhteiset tilat ja mahdollisuus vaikuttaa omaan asumiseensa. Koulutuksen tavoitteen on, että kaikki ymmärtävät miten osuuskunta toimii ja mitkä ovat eri osapuolten vastuut ja tehtävät asumisosuuskunta toiminnassa. Kunnioittavasti, uudistavasti ja elämänarvoisesti.” Tältä pohjalta yhdistys on aloittanut projektin asumisosuuskunnan perustamiseksi Hämeenlinnaan. Hankittua asuntoa ei myöskään perinteiseen tapaan nähdä sijoituksena, jolle odotetaan arvon kasvua tulevaisuudessa. Mikä on asumisosuuskunta. Vanhustyö 5 • 2020 11 VT_5_2020_01-23.indd 11 30.10.2020 10.35. H ämeenlinnan Sisälähetys r.y. on vuonna 1907 perustettu hämeenlinnalainen yhdistys, joka on tehnyt pitkän uran vanhuspalveluiden tuottajana. Työpajoissa talon asukkaat yhdessä määrittelevät asuntojen koot ja varustelun sekä sopivat millaisia yhteisiä tiloja rakennetaan. Syynä tähän ovat olleet asumisen jatkuva kallistuminen, kaupungistuminen, asuntojen hintojen nousu ja näiden kaikkien suora vaikutus vuokrien nousuun. Asumisosuuskunta on suunnattu kaikenikäisille ja hyvinkin erilaisissa elämänvaiheissa oleville ihmisille. Osuuskunnan asukkaiden käytössä voi olla esimerkiksi yhteiskäyttöautoja, sähköpyöriä tai urheiluvälineitä. Asukkaiden mahdollisimman laaja ikäjakauma vahvistaa asumisosuuskunnan osaamista ja selviytymistä erilaisista muuttuvista tilanteista. Kiinnostus osuuskuntamuotoista asumista kohtaan on kasvanut niin Suomessa kuin maailmalla. Osuuskunnan omistamassa asunnossa osuuskunnan jäsen asuu vuokralla ja on mukana täysvaltaisena jäsenenä päättämässä talon asioista. Yhdistys on aina ollut kiinnostunut uusista innovaatioista ja pyrkinyt edistämään niitä omassa toiminnassaan. on käynnistänyt asukaslähtöisen asumisosuuskuntahankkeen suunnittelu-, valmisteluja perustamisprojektin keväällä 2020. Projektissa halutaan suosia uusinta asumisen teknologiaa, jonka tarkoituksena on tehdä asumisesta helpompaa, lisätä asumisen viihtyisyyttä ja vähentää asumisesta johtuvia päästöjä. Sen takia projektin työskentelytavaksi on valittu työpajat, joissa käsitellään osuustoimintaa, luodaan perustettavan osuuskunnan arvot ja luonnostellaan asumisosuuskunnan säännöt perustamista varten. Yhdistyksen uusia toimintamuotoja etsiessä määriteltiin seuraavasti: ”Me haluamme, että vanhuksilla on tulevaisuus. Lisäksi ikääntyvä väestö tarvitsee uusia mielekkäitä ja turvallisia vaihtoehtoja omistusasumisen rinnalle. Laaja ikäjakauma vahvistaa asumisosuuskunnan osaamista. MeKodit asumisosuuskunta Hämeenlinnan Sisälähetys r.y. Hyvän asumisen perustana ovat hinta ja laatu, asuinympäristön viihtyvyys sekä asunnon sijainti. Osuuskunta voi myös asukkaiden halutessa hankkia esimerkiksi siivousja hoivapalveluita asukkaille. Asumisosuuskunnassa asuminen ei vaadi suuria pääomia kuten puhtaassa omistusasunnossa asuminen. Asumisosuuskuntien perustamisen ideana on mahdollistaa asukkaille heidän tarpeistaan rakennetut asumisen ratkaisut sekä asumisen että elämänlaadun parantaminen kohtuuhintaisesti
H yvinvointikeskus Sauvolassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon ja päivätoiminnan palvelut toteutetaan Hämeenlinnan kaupungin Ikäihmisten palveluiden henkilökunnan toimesta. Ravintolaan voi mennä myös syömään omia eväsleipiään. Kirjastossa hyllyt ovat helposti siirrettävissä, joten tilaa voi kätevästi käyttää eri tarkoituksiin. Ravintolapalvelut tuottaa yksityinen toimija. Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu muissakin tiloissa. Pariskunnat voivat tulla asukkaiksi yhdessä. Ikäraja on 60 vuotta. Teksti: Merja Lankinen 12 VT_5_2020_01-23.indd 12 30.10.2020 12.07. Tästä huolimatta yläkaapit ovat usein tyhjillään. Muuttaa ei tarvitse, sillä palvelut tuodaan kotiin. Asunnoissa on oma keittiö, mutta ruokailla voi myös keskuksen ravintolassa. Niissä voidaan asua vuokralla ilman palveluita tai kotihoidon palveluiden avulla tai tehostetun palveluasumisen palvelujen tuella. Kaikki palvelut ovat rollaattorimatkan päässä: vastaanotto, yhteistilat, kirjasto-, ravintolaja terveyspalvelut. Asunnot ovat yksiöitä ja kaksioita. Aurinkoinen ja valoisa sisäpiha on etelälänsi suuntaan ja houkuttelee ulkoiluun Yhteisöllistä asumista asumismuodosta riippumatta Palvelut ja toiminnot Hyvinvointikeskus Sauvolassa niin sisällä kuin ulkona ovat rollaattorimatkan päässä. Jos palveluja tarvinnut henkilö menehtyy, voi puoliso jäädä asumaan asuntoon. Rakennusta kiertävä asfalttipäällyste mahdollistaa esteettömän ulkoilun ja kaupunki on tuonut keskukseen terveysja kirjastopalvelut. Asukkaat pystyvät asumaan omassa kodissaan myös kunnon heiketessä. Hämeenlinnan kaupunki ylläpitää Sauvolassa myös Kalvolan terveysasemaa ja kirjastopalveluja. Koti palvelujen äärellä Sauvolassa on yhteensä 52 asuntoa. Keittiöissä on huomioitu esteettömyys sijoittamalla kaapit normaalia alemmaksi
Iltapäivällä pidetään jäl leen talon asukkaiden yhteinen vappu marssi, jonka päätteeksi patsas saa oman mittatilauslakkinsa ja skoolataan kuohuvat juhlan kun niaksi. Yhdessä tekeminen ja oleminen koetaankin mieluisiksi ja tärkeiksi asioiksi. Hyvin suosituksi nousi jäätelöbaari, joka pidettiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Jälleennäkeminen syksyllä ja yhteydenpito – Näin syksyllä pääsimme myös käynnistämään kotona asuville ikäihmisille päivätoimintaryhmät. Toki tämän ohella on myös tehostetun palveluasumisen asukkaille omaa toimintaa, Lindqvist jatkaa. Teksti: Päivi Lindqvist Kuva: Satu Peltomaa Hyvinvointikeskus Sauvola on Hämeenlinnan vanhusten asunto säätiön rakennuttama ja omistama talo. ”No jo olikin aikakin päästä takaisin päivätoimintaan” -kommentteja kuuluikin useammasta suusta, Lindqvist toteaa. Arjen aktiviteeteilla tuetaan asukkaiden voimavaroja ja toimintakykyisyyttä. Asunnot ovat eri kokoisia, yksiöitä, kaksioita sekä pari isoa kaksiota. Pienimuotoinen vappu puhekin on vuosittain pidetty. Asunnoissa on keittiö, oleskelutila, makuu huone tai makuutila, iso saniteetti tila ja parveke Vuokraasukkaaksi hakeudutaan Hämeenlinnan vanhusten asunto säätiön kautta. Suojaisa sisäpiha houkuttelee talon asukkaita ulkoilemaan. Tuokiokuva Sauvolasta Vappuaattona odottaa sisä pihalla päi vätoimintaryhmien kanssa tehty pat sas lakitusta. Tanssiaispäivinä onkin käytävillä vils kettä ja iloisia asukkaita, jotka ovat lait tautuneet tanssiaisia varten eritoten. Olemme Hyvinvointikeskus Sau volan sisäpihalla, johon talon asuk kaat asumismuodosta riippumatta kerään tyvät yhteisiin tapahtumiin. Toiminnasta nauttivat kaikki asukkaat Asukkaat, asiakkaat, omaiset sekä yhteistyökumppanit ja eri toimijat ovat aktiivisesti Sauvolan toiminnassa mukana. Musiikki ja liikuntatilassa olemme aiemmin järjestäneet tansseja kuten juhannustanssit ja uuden vuoden tans sit. Hämeenlinnan liikuntahallien ohjaajat pitävät Sauvolassa keväällä parvekejumppaa. Asunnot ovat esteettö miä hyvin mitoitettuja asuntoja ja si jaitsevat 2–4. kerroksessa. – Sauvolassa ei katsota asumismuotoa eikä sitä, kuulutko hoidon piiriin, kun järjestämme koko talolle toimintaa kuten erilaisia esiintyjiä, omia kilpailuja sekä erilaisia teemapäiviä, palveluyksikön johtaja Päivi Lindqvist kertoo. Talossa on yhteensä 52 asuntoa. Tehostettuun palveluasumiseen ohjaudutaan SASprosessin kautta. Isot mobiililaitteet mahdollistavat paremmin asukkaiden, omaisten ja läheisten yhteydenpidon. ja toimintaan. Näin poikkeuksellisena kesänä olemme nauttineet sisä pihalla musii kista ja pitäneet pieni muotoisia lettu kestejäkin, huomioiden turvavälit. Painotamme yhdessä tekemistä mahdollisimman paljon. Yhteydenpitoa omaisiin ja läheisiin on pidetty videopuheluilla WhatsApp-sovelluksen kautta. Viikoittain pidetty parvekejumppa keräsi runsaasti talonasukkaita jumppaamaan omille parvekkeilleen. Olemme nauttineet myös Varusmiestoimikun nan musiikista. Asfaltti kiertää koko rakennuksen, joten kävelylenkin talon ympäri voi tehdä helposti, turvallisesti ja esteettömästi. Vuokraasukkaaksi voi hakea yli 60 vuotta täyttänyt hämeenlinnalainen. Lakittami sessa on aina mukana talon asukas tai päivätoiminnan asiakas yhdessä työn tekijän kanssa. Vanhustyö 5 • 2020 13 VT_5_2020_01-23.indd 13 30.10.2020 12.14. – Ajatuksenamme onkin, että tarjoamme jokaiselle asukkaalle oman näköistä elämää ja toimintaa oli asumismuoto mikä tahansa ja oli ikäihmisten palveluita tai ei. Myös teematanssiaisia on pidetty. Pihalla järjes tettiin harmonikkakonserttikin, jota osa talon asukkaista kuunteli omilla parvekkeillaan. Pitkän tauon jälkeen olikin juhlallinen aloitus, kun jokaisen ryhmän kanssa skoolattiin jälleen näkemisen kunniaksi
Toimenpiteet muistisairaan asukkaan asumisturvallisuuden edistämiseksi Muisti ja Taloyhtiö -kyselyn mukaan. Pohdintaa aiheutti, miten naapurit saisivat tiedon muistisairaudesta, jotta osaisivat suhtautua asukkaaseen oikein. Naapuriapu tuo monille turvaa Naapurien huolenpito tuotiin esille useissa vastauksissa. Taloyhtiöiden varautuminen muistiltaan heikentyneisiin asukkaisiin Asumisturvallisuutta voidaan edistää monin eri tavoin kuten lukitusjärjestelmin ja valaistuksella. Sujuva yhteydenpito omaisiin ja viranomaisiin merkittävää Yhteydenpito omaisiin nähtiin vastaajien mukaan ensisijaisena toimenpiteenä, jos muistamattoman asukkaan asumisturvallisuudessa ilmeni jotain huolestut tavaa, eikä hänen kanssaan saatu asiaa ratkaistua. Naapurit olivat usein arkisissa asioissa yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan tai isännöitsijään. Vastaajat edustivat taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä 206 taloyhtiöstä 11 kunnan alueella Varsinais-Suomessa. Osa vastaajista kaipasi tietoa siitä, mihin tahoon voi olla yhteydessä, kun asukas tarvitsee ulkopuolista apua tai, jos esimerkiksi kotihoidon palvelut eivät tunnu riittäviltä. Lähinaapurien apua arvostettiin ja sitä toivottiin myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi, jos asukkaalle tuotu ruoka jäi oven taakse tai asukas unohti avaimet sisälle asuntoon. Taloyhtiön kokoukset nähdään tilaisuuksina, joissa voidaan keskustella muistisairauden vaikutuksista taloyhtiöön. Aina palveluiden alkamisesta ei saatu tietoa, mikä koettiin haastavana. Ikääntyneitä ja muistamattomia asukkaita koskien tuotiin esille palovaroittimien testaaminen ja patterien vaihto asukkaan puolesta sekä sulakkeiden poisto kiukaasta ja hellasta, jos ne eivät enää olleet käytössä. Teksti: Outi Korpelainen , Kaisa Karvonen ja Juuso Kallio — Kuvat: Kaisa Karvonen ja Heidi Hölsömäki V arsinais-Suomen Muistiyhdistyksessä on vuosina 2016–2020 ollut käynnissä Turvallisesti kotona -hanke, jossa kuluvan vuoden painotuksena on muistamattomien asukkaiden asumisturvallisuuden edistäminen taloyhtiöissä. Asukkaan oma avoimuus muistisairaudesta nähtiin tärkeänä. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ja Turvallisesti kotona -hanke toteuttivat yhdessä Muisti ja Taloyhtiö -kyselyn, johon osallistui 98 vastaajaa. Kyselyn mukaan taloyhtiöiden asumisturvallisuutta oli parannettu yleistä turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä, kuten kiinnittämällä huomiota paloturvallisuuteen, oviautomaatioon, lukitusjärjestelmiin ja valaistustekniikkaan. Omaisten yhteystietojen kerääminen nähtiin asumisturvallisuutta edistävänä tekijänä. 14 VT_5_2020_01-23.indd 14 30.10.2020 10.39. Vastaajat kaipasivat tietoa turvahälyttimistä ja liesivahdeista sekä muista muistamattoman asukkaan turvallisuutta parantavista apu välineistä. Useista taloyhtiöistä oli otettu yhteyttä kotihoitoon tai sosiaaliviranomaisiin, jonka perusteella oli voitu aloittaa kotihoidon palvelut asukkaalle
Valmennusmalli löytyy loppuvuonna valmistuvasta materiaalipankista, osoit teesta www.muistiturku.fi Kaikkien muutoksien ei tarvitse olla suuria. Jot kut vastaajista toivoivat taloyhtiöille sel keää ohjeistusta tai lainsäädäntöä, joka vel voittaisi taloyhtiöiden hallitukset toimen piteisiin, joista voitaisiin informoida myös asukkaita. Lakisääteis ten velvoitteiden lisäksi taloyhtiöissä kan nattaa suhtautua myönteisesti muutoksiin, jotka parantavat erityisryhmien ja samalla kaikkien turvallisuutta, esimerkiksi kiinnit tämällä huomiota esteettömyyteen ja erilai siin apuvälineisiin. Muistisairaiden tai muuten toimintaky vyltään heikentyneiden asukkaiden omais ten yhteystiedot kannattaa kerätä taloyh tiön tai isännöinti tai huoltoyhtiön re kisteriin. Valmennusmallissa on omat osiot taloyhtiöiden hallituksille, asukkaille sekä isännöitsijöille ja huollolle. Kyselyssä tuotiin esille tarve taloyhtiöi den roolin selkiyttämisestä muistamatto mien asukkaiden suhteen. Muutama vas taajista kertoi olevansa usein yhteydessä ja tarjoavansa apua asukkaalle, jolla tiede tään olevan muistin heikkenemistä. Valmennusmallissa käsitellään muun muassa muistia, muistisairauksia, muistisairaan ihmisen kohtaamista ja huoli-ilmoituksen tekemistä sekä turvallisuusnäkökulmia, kuten erilaisia apuvälineitä. Taloyhtiöiden rooli ja muistamattomat asukkaat Taloyhtiön hallituksen kokous tai yhtiö kokous nähtiin tilaisuutena, jossa muisti sairauden kohtaamisesta ja siihen liitty vistä asumisen haasteista oli puhuttu tai voitaisiin jatkossa puhua. Valokatkaisijan erottuminen taustasta voidaan tarvittaessa huolehtia esimerkiksi kontrastivärin avulla. Vastaajat toi voivat tietoa muistisairauksista taloyhtiön näkö kulmasta ja materiaalia jaettavaksi asukkaille. Turvallisesti kotona hankkeesta työkaluja talo yhtiöille Turvallisesti kotona-hankkeessa on kehitetty Muistiystävällisen taloyhtiön valmennusmalli, joka sisältää toimintatapoja taloyhtiöiden asumisturvallisuuden edistämiseksi muistamattoman asukkaan näkökulmasta. Yhteystietojen kerääminen vaa tii myös osakkaiden ja omaisten aktiivi suutta. Lähes neljäsosa vastaajista kertoi, että muistisairaiden määrän kasvuun talo yhtiöissä ei ole varauduttu mitenkään. Vanhustyö 5 • 2020 15 VT_5_2020_01-23.indd 15 30.10.2020 10.40. Se hyödyttää viime kädessä kaikki osa puolia. Taloyhtiö huolehtii kiinteistön turvallisuudesta Taloyhtiön tehtävänä on huolehtia kiinteis tön ja kaikkien asukkaiden turvallisuudesta, kuten ajantasaisesta pelastussuunnittelusta, talvikunnossapidosta, valaistuksesta, palo turvallisuudesta ja lukituksesta. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että muistamattomat asukkaat eivät ole ta loyhtiön vastuulla
Lapset tuovat puolestaan iloa, leikkiä, tärkeyden tunnetta ja elämän tarkoitusta. Toiveiden kortteli – Tuusulan asunto messut T uusulan tämän vuoden asuntomessualueelle valmistuneessa Toiveiden korttelissa yhdistyvät päiväkoti ja ikäihmisten asuminen. Ikäystävällisessä asumisessa huomioidaan sähköisten palveluiden käyttö osana jokapäiväistä elämää ja mah dollisuus toteuttaa omia arjen unelmiaan. katosalue, katettu terassi talosta toiseen, hyvinvointipolku muisteluita varten ja aktiviteettipuisto toimintakyvyn tukemiseksi. Lue lisää: https://hoivatilat.fi/referenssit/toiveidenkortteli-tuusula/ Ikäystävällinen Kalajoki Kalajoen kaupungin ydinkeskustan alueella on pal jon rakennuskantaa, josta voi rakentaa ikäystävälliseksi huomioiden esteetön liikkuminen ja sosiaalinen ympä ristö. Palveluiden läheisyys, luonto keskeisenä teemana ja osallisuus tulee nostaa erityiseen asemaan ikäystä vällistä asumista ja toimintaympäristöä suunnitellessa. Ikäihmiset tuovat ympäristöön turvallisuutta ja elämänkokemustaan, perinnetietoaan ja taitoa, kiireettömyyttä, lasten itsetuntoa vahvistavaa vuorovaikutusta sekä erilaisuuden oppimista. Yhteisöllisessä senioritalossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Tavoitteena on kaiken kansan ”olohuone” jonne on helppo kaikkien kuntalaisten tulla. Olohuoneessa voisi olla myös hyötypuutarha, jossa asukkaat voivat kasvattaa kasveja. Samaan kortteliin tuo lisäväriä koirien päiväkoti. Ajatuksena on ollut luoda yhteys sukupolvien välille. Kesäisin voisi olla mahdollisuus pitää kaverikoiria tai muita eläimiä pihalla asukkaiden iloksi. aunenjaerkinkoti.fi/ 16 Lyhyesti VT_5_2020_01-23.indd 16 30.10.2020 12.11. Lapset ja ikä ihmiset tapaavat ja oppivat toisiltaan ja kohtaamiset rikastuttavat spontaanisti tai suunnitellusti arkea. Sanna Lastikka, asumispalvelupäällikkö, Kalajoen kaupunki Yhteisöllistä asumista Orivedellä +55 -vuotiaille Orivedelle toteutettava Aunen ja Erkin Koti on yksi ARAn pilotti hankkeista, joissa kehitetään asumisosuuskunta muotoista asumisratkaisuja. Lisäksi on yhteistiloja ja yhteistä toimintaa. Ulkona sijaitse vassa olohuoneessa voisi olla esim. Vastaa via asuintaloja on perustettu ja niitä on suunnitteilla ympäri Suomea
Mikä tuo muistisairaan elä mään laatua. Sammutuspeite tai sammutin: Varmista, että sammutuspeite tai sammutin ovat helposti saatavilla ja osaat myös käyttää niitä. Oppaassa neuvotaan, miten ikääntynyt voi itse parantaa turvallisuuttaan ja hakea apua ongelmatilanteissa. Esteettömät kulkutiet: Ovatko sisäänkäynti ja kulkutiet helppo kulkuisia ja esteettömiä. Sisätiloissa kannattaa huomioida yövalot eri tyisesti käytävissä ja portaissa. www.muistiyhdistys.fi Vanhustyö 5 • 2020 17 VT_5_2020_01-23.indd 17 30.10.2020 12.12. Keskustelu muistisairauteen sairastuneista vanhoista ihmi sistä keskittyy useimmiten heidän hoitonsa ja palvelujensa jär jestämiseen. Riittävä valaistus: Varmista, että valaistus on riittävää koko kodin alueella myös öiseen aikaan. 2. Opas antaa turva ohjeita niin kotiin kuin kodin ulkopuolelle. Näitä asioita käsitteli Hillervo Pohjavirran esitys Muistiasumisen seminaarissa 15.9.2020. Tutkimus iäkkäiden muistisairaiden asumisesta ja toimijuudesta on ensimmäi nen Suomessa tehty väitöstutkimus, jossa on keskitytty muistisairaiden asumiseen ja toimijuuteen. Ajas tetut ja liiketunnistimilla toimivat ulkovalot ovat käteviä. Viime vuosina myös muistisairaiden asuminen on noussut aikaisempaa enemmän julkiseen keskusteluun. 3. 5. Opas löytyy sivulta rikoksentorjunta.fi Muistija ikäystävällinen yritys -opas Muisti ja ikäystävällinen yritys toiminta malli on kehitetty EteläPohjanmaan Muisti yhdistyksen hankkeessa. Tämä on ensimmäinen hanke Suomessa, jossa eri toimialojen yrittäjät ovat suorittaneet val mennuksen, jonka pohjalta yritys on voinut kehittää omia palvelujaan muisti ja ikä ystävälliseksi. 5 asiaa turvalliseen kotiin – hoida ainakin nämä 1. Hanki turva ranneke, turvapuhelin tai vastaava laite, jolla saat apua pikaisesti. Avunsaanti hätätilanteessa: Jos asut yksin, pystytkö hälyttämään tarvittaessa apua. Valvo liettä: Älä säilytä tavaroita lieden päällä. Käytä vien ja ovien on hyvä olla riittävän leveät, jotta niistä pääsee kulke maan apuvälineitäkin käyttäen. Valvo liettä aina, kun se on päällä ja asenna lisäturvaksi liesi vahti, joka katkaisee virran tie tyn ajan tai lämpötilan ylittyessä. Tär keänä näkökohtana on pidetty asumisen turvallisuutta. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:9789526134475 Muistisairaan asumistoiveet Mikä on muistisairaalle tär keää asumisessa. Esitys löytyy täältä: www.karajatorma.fi/julkaisut Turvaohjeita senioreille -opas Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut turva ohjeita iäkkäille ihmisille. Mitä muistisairas toivoo toisilta ihmisiltä ja huolenpidolta. Tulossa: Vanhustyön keskusliiton Koti turvan muistilista TURVALLINEN KOTI JA SEN YMPÄRISTÖ Kun oma tupa ja oma lupa haurastuvat – Tutkimus iäkkäiden muistisairaiden asumisesta ja toimijuudesta YTM Leena Viinisalo-Heiskasen väitöstut kimus ”Kun oma tupa ja oma lupa hauras tuvat. Toimijuus voidaan ymmärtää mahdollisuutena jokapäiväisen elämän ta vallisten valintojen ja ratkaisujen tekemiseen. 4
Haaste on saada ihmiset ajattelemaan ai hetta, jota tekisi mieli välttää. – miten ylittää ennakoinnin esteet 18 Vanhuuteen varautuminen VT_5_2020_01-23.indd 18 30.10.2020 10.40. Siellä on autotallit ja varas tot, miehen oma tila. Vähitellen myös asumisen omakohtaiset pulmat voivat nousta esiin. – Ajatus, että ei joskus pärjäisi itsekseen tai että vaivoja voi tulla, on aika epämiel lyttävä ottaa esille, sanoo Asumisen Avun palvelu ohjaaja Ulla Katila . Siksi kannattaa varmis taa, että kodissa ja sen ympäristössä pys tyy liikkumaan helposti. – Ja onhan se oma koti niin rakas paikka. – Myös hyvät kysymykset vaikkapa asu misen pikatestiä täyttäessä auttavat alkuun. Miten saada ihmiset pysähtymään tärkeän aiheen pariin ja ylittämään ennakoinnin esteet. Sisällä asunnossa keskeiset toiminnot – keittiö, kylpyhuone, vessa, makuu ja oleskelutilat – olisi hyvä olla yhdessä tasossa. Toive asumisen jatkuvuudesta sellaisenaan on kuin symboli toiveesta olla itsenäinen, hallita omaa elä määnsä. Toki lähipiirin kokemukset asumisen haasteista voivat vielä kääntää ajatukset. Miehiltä kuullaan myös joskus, että ”lähden täältä vain jalat edellä” tai ”hoitakoon muut”. Naisten väsymys vaikkapa omakotitalon sii voamiseen ja puutarhatöihin voi tulla aiem min kuin puolisolla. Miehet taas ovat usein kiintyneitä omakotitaloon. Jos kysytään 55 vuotta täyttäneiltä, miten heidän asuntonsa vastaa heidän tulevaisuuden tarpeisiinsa, useimpien vastaus on, että asia ei ole ajankohtainen. Hyvä ennakointihetki alkaa yleensä nyky asunnosta jutellen. Tällaisessa ti lanteessa yleensä vakuuttelu on turhaa. Teksti: Taina Laane T avallaan tarvitaan aina jokin pysäyt täjä, vaikkapa suklaakarkki messu ständin korista, naurahtaa Ari Nikkola , Suomen Asumisen Avun toiminnan johtaja kuvaten sitä, miten helppoa ihmisen on ohittaa aihe, ellei jokin houkuttele sen pariin. Tulevaisuuden asumisessa kaikki hyvin. Tärkeää on myös sijainti: apteekkiin, kauppaan ja läheisten ihmisten luokse ky lään olisi hyvä päästä omin voimin. Siitä ajattelee aina vähän liian ruusuisesti. Vaikkapa hissin puuttuminen talosta on asia, jota moni ei ole mieltänyt mahdolliseksi tulevaisuuden on gelmakohdaksi. Ympäristössä por taikot, isot mäet ja liukkaat kulkuväylät vai keuttavat itsenäistä kulkemista. Monelle miehelle on mahdoton ajatus lähteä sieltä omasta, ehkä omin käsin raken ne tusta talosta. Asumisen Apu on espoolainen yhdistys, joka neuvoo ikäihmisiä asumisen asioissa. Hyvä julkinen liikenne on avuksi sekin. Ennakointi tukee itsenäisyyttä Ennakoinnin tarkoitus on kuitenkin juuri tukea itsenäisyyttä. Yhdistyksen SAAennakoidahanke tar joaa digitaalisia työkaluja asumisen enna kointiin, jotta mahdollisimman moni voisi asua itsenäisesti mahdollisimman pitkään
Jos tulevaisuus toisikin mukanaan hyviä asioita. – Mitä voisi tehdä, kun olisi enemmän aikaa harrastuksiin, kulttuurille tai tapaamisille. • Kattavatko tulosi eläkeiässä asumisesi kulut. Arkkitehtimiesten porukka puolestaan päätti rakennuttaa vanhuuden yhteisön. Eräs sinkkurouvien porukka muutti yhtei sellä päätöksellä lähelle Selloa ystävien ja palvelujen luokse. Siihenkään ei ole yhtä patenttiratkaisua. Suomen Asumisen Apu on mukana Vanheneminen.fi yhteistyö verkostossa. Lähde liikkeelle vaikkapa näistä: • Oletko miettinyt, vastaako asumisesi tulevaisuuden tarpeitasi. Tämä toisi turvallisuutta ja keskittymän palveluita ja pidentäisi omassa kodissa asumista. – Hyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Palvelussa voi tehdä mm. Hyvät ratkaisut auttavat myös kestämään helpommin vanhuuden tuomat haasteet, Katila rohkaisee. Tai kun pääsisi itsekseen hyvin kulkemaan. Yhteisöllisyys vaatikin usein itseltä aktiivisuutta: muuttamista harrastusmahdollisuuksien lähelle tai oman yhteisöllisen asumisporukan kokoamista. Tärkeintä on tulla tietoiseksi siitä, mitkä ongelmat saattavat nousta eteen tulevaisuudessa, sanoo Nikkola. Unelmointi on sallittua! Oleellista on pitää mielessä muutoksen myönteiset puolet. Facebookissa: www.facebook.com/saaennakoida Vanhustyö 5 • 2020 19 VT_5_2020_01-23.indd 19 30.10.2020 10.40. Mitä aiemmin asian pohtimisen aloittaa, sen laajempi on mahdollisuuksien kirjo. Moni kaipaa porukkaa Yhteisöllinen asuminen on teema, joka houkuttelee monia ennakointiasioiden pariin. – Palvelutalojen ja -keskuksien ympärille kannattaisi rakentaa senioritaloja, jotta muodostuisi kokonaisuus, jossa ympärillä asujat pääsisivät hyötymään palvelukeskuksesta. Monet päätyvät jäämään asuntoonsa ja ehkä vain remontoimaan sitä hieman. Sana ”senioriasunto” ei aina tarkoita, että talossa olisi yhteisöllistä toimintaa. • Onko kotisi ja sen ympäristö esteetön. Kukin hankki itse kodin läheltä toisia. • Onko asuminen yhdessä vai useammassa tasossa tai onko kerrostalossa hissi. Asumisen Avun neuvonnassa tunnetaankin myös paljon positiivisia esimerkkejä ennakoinnista. asumisen pikatestin, tee-se-itse -asumis suunnitelman sekä lukea blogeja aiheesta. Entä, jos asumisen muutos toisi elämään mahdollisuuden toteuttaa vielä jokin unelma. • Onko lähistöllä tarvittavat palvelut ja ystäviä tai perheenjäseniä. Moni kaipaa apua ja turvaa asumiseen jo ennen kuin hänellä on oikeus kaupungin tuettuun asumiseen. SAAennakoida digitaalinen palvelu avautuu marraskuun puoli välin jälkeen osoitteessa SAAennakoida.fi
Tämä vaihe vaatii laajaa ja konkreettista taustaselvitystä työn arjesta kehittämiskohteen kirkastamiseksi. Hankkeen alussa kehittäjätiimit perehtyivät palvelumuotoilun perusteisiin tuplatimanttimallin pohjalta (kuvio 1). Miksi hyväkään kehittämistyö ei tuota pysyviä muutoksia. Tiimien tukena toimii kuntien yhteinen ydintiimi ja hankkeen etenemistä seuraa ohjausryhmä. Samalla kartoitetaan henkilöstön työssä jaksamisen ja työsisältöjen muuttumista, kun henkilöstö osallistuu kehittämiseen ja perehtyy palvelumuotoiluun. Ideointivaiheessa etsittiin ratkaisuvaihtoehtoja sekä konkretisointiin niitä ja jatkotyöstettiin yhteisissä vertaiskehittämisen työpajoissa. He määrittelivät oman kuntansa kotihoidon keskeiset kehittämishaasteet ja laajensivat asiakasymmärrystään. P alvelumuotoilua on vasta viime aikoina ryhdytty soveltamaan kotihoitotyön kehittämiseen. Näihin kysymyksiin pureudutaan Palvelumuotoilua kotihoitoon eli Pa-Mu -hankkeessa. Tältä pohjalta molemmat hankekunnat valitsivat asiakasryhmäkseen kotihoidon henkilöstön. Pa-Mu -hankkeessa mallinnetaan kuntien kotihoitotyön palvelumuotoilua ja siihen tarvittavaa osaamista sekä seurataan, miten kehitettävä toimintamalli siirtyy käytäntöön. Palvelumuotoiluprosessi kotihoidossa Laukaan ja Äänekosken kotihoitoyksiköiden eri alojen nimetyt työntekijät työskentelevät hankkeen ajan kuntakohtaisissa kehittäjätiimeissä. Teksti: Aila Pikkarainen, Eija Janhunen ja Suvi Salminen 20 Kehittäminen ja tutkimus VT_5_2020_01-23.indd 20 30.10.2020 14.55. Pandemiakriisin aikana Palvelumuotoilua kotihoitoon – Kotihoitotyön haasteita avaamassa Miksi kotihoidossa uudet ideat eivät kanna arkeen
Vaiheittainen kehittämiskohteiden ja rat kaisuvaihtoehtojen kuvailu ja muotoilu tu lee mahdollistaa henkilöstölle konkreetti sesti: mikä, miksi, miten, milloin ja kuka/ ketkä. Ratkaisujen työstä mistä pystyttiin kuitenkin jatkamaan webi naareissa kuntakohtaisesti ja myös yhteis toiminnallisesti. Pa-Mu -hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto ja hankkeen toimijoina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Laukaan ja Äänekosken kotihoitoyksiköt. 2020). https:// kaks.fi/wp-content/uploads/2020/09/ sote-ja-ikaantymisen-ongelmat_selviamispolun-etsintaa.pdf Kuvio 1. Jo tässä vaiheessa on noussut esille muu tamia keskeisiä havaintoja prosessin onnis tumisesta. Asiakasymmärryksen niukkuus tulee esille siinä, miten työntekijät nostavat tois tuvasti uusia kehittämiskohteita arjestaan unohtaen, mitä yhteisesti on jo sovittu. Si toutuminen uusiin toimintamalleihin sekä niiden seuranta ja jatkokehittäminen ovat koko työyhteisön yhteisiä tehtäviä – ei yksit täisten työntekijöiden vastuulla tai valinta. Jutussa käytetyt lähteet • Koivisto M, Säynäjäkangas J & Forsberg S. Näiden pohjalta ymmärretään ja tulkitaan eri osapuolten puhetta ja ratkai suehdotuksia. Työntekijöiden henkilökohtaiset kokemuk set, yleiset käsitykset ja työlleen antamat merkitykset nousevat esille kotihoidon ke hittämisessä. (vrt. Vaikka uusien kokeilu jen käynnistäminen ja pilotointi viivästyi, korona pandemia osaltaan myös vauhditti joidenkin ideoiden konkreettista käytän töönpanoa. Palvelumuotoiluprosessin keskeisiä havaintoja Tämänhetkiset havainnot kotihoitotyön palvelumuotoilusta tuovat esille, miten ar kisen työn taustalla olevia yksilöllisiä ja rakenteellisia tekijöitä ei vielä tunnisteta, eikä osata sanoittaa. orga nisaation toiminnanohjausjärjestelmä ku vaa usein mekaanisia työtehtäviä, joissa asi akkaan yksilöllisyys näyttäisi jäävän taka alalle. Tarvitaankin aikaa, osaamista ja aitoa halua kuunnella ja kuulla muita, rakentaa keskinäistä luottamusta ja ottaa vastaan eri laisia näkökulmia ja ehdotuksia. Ensinnäkin asiakasymmärrys on oltava keskiössä koko kehittämisprosessin ajan. Palvelumuotoiluprosessin avulla voi daankin tehdä näkyväksi sellaisia kotihoito työn piilossa olevia tekijöitä, joiden tunnis taminen on edellytys onnistuneelle asiakas ja henkilöstölähtöiselle kehittämistyölle. Helsinki: Almatalent • Ryynänen O-P, Vauramo E, Malmi T & Koikkalainen V. Tarkemmin Pa-Mu -hankkeesta: https://blogit.jamk.fi/pamu/ Vanhustyö 5 • 2020 21 VT_5_2020_01-23.indd 21 30.10.2020 14.59. KAS julkaisu 35. Jokaisella koti hoidon työntekijällä on aina kaksi työtä: oma perustyö ja kehittämistyö. Minun, muiden vai meidän työt. Työtä kuvataan arjesta nousevilla vakiintuneilla asiakasta koske villa käsitteillä. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Palvelumuotoiluprosessin tulee olla temporaalisesti riittävän intensiivinen (kesto, kerrat ja ajoitukset), jotta into ke hittämistyöhön säilyy ja oivaltaminen mah dollistuu. Työhön liittyvän palautteen antaminen ja vastanottaminen vahvistavat kotihoito työn osaamista, kehittämismyönteisyyttä ja työssä jaksamista. (2019). Palvelumuotoilun tuplatimanttimalli (soveltaen Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019). Ryynänen ym. Samanaikaisesti esim. Hanke käynnistyi syyskuussa 2019 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. SOTE ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää. tiimien toiminta siirtyi etänä pidettäviin webinaarityöpajoihin. Hankkeen ajan kootaan tutkimusaineis toa, joka sisältää henkilöstökyselyjä, tiimi toiminnan havainnointia, fokus ryhmä keskusteluja sekä oppimispäiväkirjoja ja kuntien tiedolla johtamisen asiakirjoja. Yhteiskehittämiseen osallistetaan myös muita työyhteisön jäseniä, jolloin saadaan heidät sitoutumaan kehittämistyöhön. Pa-Mu -hanke Onko kotihoidon uudistamisen esteenä loppujen lopuksi rakenne, joka huomaamattaan tuottaa jäykkiä työnteon malleja ja sisältöjä ja jossa henkilöstö kokee olevansa kehittäjänä voimaton. (2020). Palvelumuotoilun bisneskirja
Yhteisökodeissa on koronan aikana mietitty asiakaskeskeisyyden olemusta ja toteuttamistapoja syvällisesti. Koronasta huolimatta eletään enemmän, kuten Silvander asian muotoili. Matkustaminen vähenee ja ympäristökuntien toimijat ovat tasavertaisessa asemassa. Paljon on opittu Koronan aiheuttamien haasteiden edessä esimiehet ovat huomanneet uusia piirteitä työyhteisöjen jäsenissä: osaamista ja venymistä on paljon ja luovuutta löytyy. Kokouksia pidetään etäyhteyksillä ja siinä on koettu myös hyviä puolia. Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstölle tehdään osaamiskartoitus, jolla kartoitetaan tarvittavaa osaamista. Aluksi jännitystä aiheuttaneet verkkoluennot koetaan jo hyväksi käytännöksi. Korona on kuitenkin muuttanut toimintaa rajusti. Korona tiivistää työyhteisöjä ja kirkastaa työn ytimen Korona on tuonut merkittäviä haasteita vanhustyön toimijoiden arkeen, mutta häiriötilanteesta on kuitenkin selvitty hyvin. Hanke jatkuu elokuuhun 2021 asti. Muistiyhdistyksen toimitilassa kokoontuneet ryhmät ja kurssit on peruttu, yhteisökodeissa tapahtumat, retket ja alkuun myös läheisten vierailut lopetettiin kokonaan. Muistiyhdistys on ottanut oman digiloikkansa. Toiminta on asiakaslähtöistä ja tulokset näkyvät asiakkaiden hyvinvointina. Kestävää tuloksellista tulevaisuuden osaamista (TULOS) -hankkeen tavoitteena on lisätä sosiaalija terveysalan pienten ja keskisuurten yritysten sekä järjestöjen henkilöstön osaamista, työnantajien houkuttelevuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta. Omasta arvopohjasta ei luovuta, mutta uusia toimintatapoja on haettu. Teksti: Kaija Virjonen ja Jonna Laine — Kuva: Suvi Holopainen A rtikkeliin on haastateltu järjestöpuolelta Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen järjestöjohtaja Hanne Mansalaa ja aluejohtaja Minna Rosendahlia sekä ympärivuorokautisten asumispalveluiden näkökulmasta Otso-kodin omistajaa Ulla Korpelaa , Emmi-kodin omistajaa Päivi Tähkäpäätä ja Emmi-kodin palveluesimies Marjo Silvanderia . Arvoista pidetään kiinni Asiakaskeskeistä toimintakulttuuria on kehitetty määrätietoisesti, omasta kulttuurista ollaan ylpeitä ja siitä halutaan pitää kiinni. Organisaatiot, joiden johtajia artikkelissa on haastateltu, ovat mukana TULOS-hankkeessa. Häiriötilanteen ”ansiona” voidaan kuitenkin pitää sitä, että toiminnan ytimeen, perustehtävään ja keskeisiin arvoihin on tietoisesti pureuduttu. Jokaiselle organisaatiolle räätälöidään tarpeiden mukaan omat kehittämisprosessit, jotka tukevat työhyvinvointia, työyhteisön rakenteita sekä osaamisen johtamista. Asiakkaita palvellaan ja etäryhmiä pidetään nyt digitaalisesti. TULOS-hanke Sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmän toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja alalla toimivat ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Haastateltujen esimiesten työyhteisöille on yhteistä se, että toiminnan keskeisenä arvona on ikäihmisten hyvä elämä. Hanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu sekä Opintokeskus Sivis ja se toteutetaan Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan alueella. 22 Kehittäminen ja tutkimus VT_5_2020_01-23.indd 22 30.10.2020 10.43. Onnistumisen eväinä ovat taitava muutosjohtaminen ja ”talvisodan henki”. Heräsi huoli siitä, katoaako oma kulttuuri
Tähkäpää vahvis taa, että työyhteisön yhtenäisyys ja vastuul lisuus näkyy konkreettisesti siinä, että pois saoloja ei juurikaan ole, poikkeustilanne ha lutaan hoitaa oman työyhteisön voimin. Mutta jos joh taja väsyy, se näkyy koko organisaatiossa ja ehkä vielä laajemminkin, asiakkaissa ja hei dän läheisissään asti. Rosendahl sanoo, että näitä fiiliskeskuste luja on käyty etänä, koska yhteiset työtilat on suljettu. Esimiehet summaavat miltei yhdessä yössä syliin pudonneen ko ronan aiheuttamat nopeat reaktiot johtami sessa seuraavasti: ensimmäiseksi piti saada arki sujumaan, seuraavaksi riitti energiaa henkilöstöstä huolehtimiseen ja nyt jo kat sotaan tulevaisuuteen. Esimiehet korostavat, että heidän vas tuullaan on tietysti suojautumiseen tarvitta vien varusteiden hankinta, ohjeistusten teko ja uusien käytänteiden fasilitointi, mikä si nälläänkin on erittäin iso työ, mutta häiriö tilanteissa ei pidä unohtaa työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Emmikodin johtaja Päivi Tähkäpää takana keskellä ja palveluesimies Marjo Silvander takana oikealla. Korona on osin pakottanutkin katsomaan omaa työtä ja toimintaa uusin silmin ja ke hittämään sitä – osa uudistuneista toiminta tavoista tulee olemaan osa ”uutta normaalia”. Tiimeissä on käyty keskusteluja siitä, miltä aivan uusi tilanne tuntuu, miten se koetaan. Vanhustyö 5 • 2020 23 VT_5_2020_01-23.indd 23 30.10.2020 10.43. Kaikki esimiehet totesivat, että heidän tehtävänään on luoda turvallisuuden tun netta ja luottamusta, kannustavaa ilmapiiriä ja uskoa osaamiseen ympäröivän maailman epävarmuuksista huolimatta. Työyhteisö tiivistyy Koronatartunta on vanhuksille vakava asia ja tämä on syvä huolenaihe myös työyhtei söissä. Turun kaupungin Runosmäen alueella toimii muistisairaiden hoidon ja palvelun osaamis keskittymä, jossa fyysinen läheisyys helpottaa kolmen organisaation hyvää yhteistyötä. Työntekijöillä on ollut pelkoja ja ah distusta siitä, että juuri itse olisi se henkilö, joka tuo yhteisöön viruksen ja levittää sitä. Voimaa antavana asi ana nähtiin kollegojen tuki, Kaikilla oli pa rinaan toinen, jonka kanssa salkkua kan netaan. Esimiesten on kuunneltava herkällä kor valla työyhteisöä ja reagoitava tunnelmiin. Myös epäviralliset keskustelut etäyhteydellä on koettu merkityksellisiksi, työtoverin tuki on tärkeää. Yhteisökoti Runoskylän muodostavat kaksi perheyritystä, Emmikoti ja Otso-koti. Otsokodin johtaja Ulla Korpela edessä oikealla. Silvander painottaa avoimuutta keskuste luissa: ”Kaikki tunteet ovat sallittuja”. Kampuksella toimii Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry, jonka järjestöjohtaja Hanne Mansala vasemmalla alhaalla ja aluejohtaja Minna Rosendahl takana vasemmalla. – Ehkä onkin niin, että muistisairaiden ikäihmisten paras mahdollinen hoito voisi olla vielä räätälöidympää ja yksilöllisempää, pohtivat yksikköjen johtajat. Korpela toteaa, että korona on nostanut esiin "talvisodan hengen" – ulkoinen uhka saa ihmiset toimi maan yhtenä rintamana. Asiakaspaikkoja on yhteensä 56 viidessä pienyhteisössä. Poikkeusaikoina johtaminen punnitaan Haastatellut esimiehet pitävät häiriötilan teessa vahvuutenaan ketteriä ja muutos herkkiä organisaatioitaan, Yhdistyksissä on totuttu tiettyyn epävarmuuteen ja kes kisuurissa yrityksissä reagointi ja päätök senteko on nopeaa
K uluvan vuoden kevään ja kesän aikana olemme toteuttaneet toistakymmentä Mummodiskon olohuone -lähetystä Facebook-sivujemme kautta. On kuitenkin vaikeaa olla me ilman teitä kaikkia muita ihmisiä, joten pyysimme runoilija Harri Hertelliä kirjoittamaan Mummodisko-aiheisen runon. Pieniä Mummodisko-tapahtumia olemme toteuttaneet eri hoivakodeissa ulkoilmatiloissa maskisuosituksia ja turvavälejä noudattaen. Siellä on kuunneltu ja laulettu toivebiisejä, sukellettu syvälle lavarunouden maailmaan, rentouduttu ja haettu yhteyttä omaan itseemme meditaatioharjoituksien avulla. Tämä on se ”hot spot”, johon Mummodisko haluaa vastata omalla tekemisellään osana tulevaisuudessa uudistuvaa vanhustyön kenttää. Mummodisko – Iloa, ystävyyttä ja osallisuutta! Elämä tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa erilaisissa kohtaamisissa, niin livenä kuin ruudunkin takaa. Harrin kynän terävöittivät Mummodiskon Facebook-sivuille kirjoitetut kommentit siitä, miten ihmiset ovat Mummodiskotoiminnan itse kokeneet. Teksti: Joni Tammisalo — Kuva: Iiro Immonen On onni jos osaa olla kiitollinen ihan vain siitä että on elossa mutta tarvitaan myös muuta iloisia, avoimia ihmisiä diskovaloja uusia kasvoja Virve Rostia ja I will survivea Lambadaa ja lattaritunnelmaa hikisiä, hilpeitä tansseja Tuijan tuhmia, hauskoja juontoja rock ’n rollia ja kultakauden iskelmiä tilaa jossa on turvallinen olla tilaa jossa saa olla oma itsensä jutella jos tekee mieli nauraa ja laulaa jos tuntuu siltä jakaa riemut ja mahdolliset murheet jotka voi unohtaa kavereiden kanssa joratessa heittäytyen hetkeen jossa ei ole diagnooseja tai syöpähoitoja tanssilattialla aina tilaa monen kerroksen väelle jolla löytyy ikään katsomatta elämäniloa vapautuvia käsiä lumoutuneita jalkoja nuoria mikkoja ja joneja jotka mahdollistavat ilmaisia juhlia netin välityksellä joogaa ja runotapahtumia olohuonekeikkoja joihin kaikki ovat tervetulleita jortsuja joissa voi viedä tai olla vietävissä paukutella henkseleitä kun on kuntoa ja itsetuntoa ja taas me muistamme kaiken mikä tekee elämästä kaunista antaa meidän tuntea, että elämme juuri tässä hetkessä ja olemme voimissamme. ikääntymistä eri näkökulmista. Olemme myös rakentaneet uusia verkkosivujamme mummodisko.fi, ja ensi vuoden alusta olemme lanseeraamassa Mummodiskon oman YouTube-kanavan, jota emännöi Tuija Piepponen . Vieraina nähdään monia julkisuudestakin tuttuja kasvoja pohtimassa mm. Lisäksi järjestimme isomman ”Mummodisko goes Red Carpet live stream" -tapahtuman. Mummodisko by Harri Hertell 24 Osallisuus VT_5_2020_24-44.indd 24 30.10.2020 10.45. Olemme pyörittäneet Mummodisko-toimintaa syksystä 2017 asti triolla, joka kattaa geronomit Joni Tammisalon , Mikko Haapalaisen ja näyttelijä Tuija Piepposen
– Viime vuonna keräyskohdetta kysellessä esille nousivat yksinäiset vanhukset. Helppo tapa tehdä hyvää Vuoden 2020 lahjoituskohteita ovat ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tekevä Ice Hearts, kuntouttavaa asumispalvelua aikuisille päihdeja mielenterveyskuntoutujille tarjoava Roseanna Yhteisö sekä Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta. Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajat ovat ottaneet kiitollisina ja ihastellen vastaan neulomuksia ja välittävät niitä alueillaan ohjattuihin Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuville iäkkäille ihmisille. Tänä vuonna lämpöisten lahjoitusten saajina ovat mm. – Kerään kotiini neulomuksia, joita tulee esimerkiksi postin kautta. yksinäisyyttä kokevat iäkkäät ihmiset. Sitä paitsi monella neulojalla on usein positiivinen ongelma: moni rakastaa neuloa, ja neulomuksia tulee liikaa ja jokaisella sukulaisella on jo villasukkia yllin kyllin. Päätin, että teen hänen koko hoitokodilleen lahjaksi villasukat, Mertanen muistelee. Tanja Mertasen (vas.) apuna Neulomuksia sydämestä -hyväntekeväisyys työssä toimii hänen siskontyttärensä Jenni Halli kainen (oik.). Ryhmä lahjoittaa vuodessa pari kolme tuhatta neulomusta yhdessä valituille kohderyhmille. Onneksi löysin netistä Ystäväpiiri-toiminnan, Mertanen sanoo. Tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä noin 6 850, ja mukana on vielä kymmeniä alkumetreillä porukkaan liittyneitä. Urakka osoittautui kuitenkin liian isoksi, ja Mertanen päätyi kysymään apua Facebookista muilta neulojilta. Mertasen tehtävänä on pitää ryhmä kasassa ja organisoida toimintaa. Teksti: Minna Partanen ja Marjo Pääkkö — Kuva: Minna Partanen — Logo: Essi Tolvanen Sydämellä tehtyjä neulomuksia – hyväntekeväisyysryhmä auttaa tarvitsevia Vanhustyö 5 • 2020 25 VT_5_2020_24-44.indd 25 30.10.2020 10.45. Mietin pitkään, mikä olisi oikea taho tavoittaa nämä ihmiset. Facebook-yhteisö Neulomuksia sydämestä tekee neuloen ja virkaten hyvää vuosittain vaihtuville keräyskohteille. Miksipä ei neuloisi niille, joilla ei ole. N eulomuksia sydämestä on toiminut vuodesta 2015 ja sai alkunsa Kuopiosta käsin ryhmää ylläpitävän Tanja Mertasen aloitteesta. Aloin miettiä, että tässä voisi olla hyvä tapa tehdä hyväntekeväisyyttä. Mertanen uskoo, että neulomusten lahjoittaminen on helppo tapa tehdä hyvää. Juttelin enoni hoitopaikan hoitajan kanssa, ettei hän ollut ainoa asukas, joka oli täysin yksin. – Jouluihmisenä surin, kun oma enoni ei saanut jouluna yhtään pakettia. – Tarvetta oli 40 sukkaparille, mutta niitä tulikin 270. – Tähän meidän ryhmämme on yksi ratkaisu. Moni ei halua lahjoittaa välttämättä rahaa, mutta villasukat, lapaset tai vaikka pipo on mukavaa tekemistä itselle ja jollekin muulle todella tarpeellinen, Mertanen toteaa. Haen myös lähiseudun neulojilta lahjoituksia. Laitan neulomuksiin meidän logomme sekä pakkaan ja etsin kyydit neulomuksille, jotka matkaavat ympäri Suomen, Mertanen kommentoi
Kunnan ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö sekä kolmannen sektorin mukaan ottaminen tuottivat nopeasti näyttävää tulosta. Heräsi ajatus yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Teksti: Teija Saarinen— Kuvat: Hanna Tuuri ja Teija Saarinen 26 Digi ja teknologia VT_5_2020_24-44.indd 26 30.10.2020 10.50. Sitten pohdittiin miten ikäihmiset saavuttavat digitaaliset palvelut, osalla ei ole edes tietokoneita. Projekti oli Parkanon digiloikan alkustartti. H aasteellisessa ja poikkeuksellisessa tilanteessa syntyy aina jotain hyvääkin. Ohjelmasta löytyy esimerkiksi tasapainoja tuolijumppaa, interaktiivisia fysioterapeutin palveluita, erikoislääkäreiden Parkano digiloikkaa Koronan pitkittyessä huoli ikäihmisistä konkretisoitui Parkanossa teoiksi. Nyt niitä piti kehittää, toteaa sivistysjohtaja Jenni Alppi . Korpi kuitenkin laajensi ajatusta. Parkanon vahvuutena olivat hyvät yhteistyöverkostot. Yhteistyöryhmässä mietittiin, mitä kaikkia palveluita eri ikäryhmille voidaan tuottaa etäpalveluna suoraan koteihin. – Kalenterin viikkonäkymästä voi värikoodilla katsoa, mitä on tarjolla lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille, selittää Elisa Vahosalmi kaupungin vapaa-aikatoimesta. Mukaan on houkuteltu myös yrityksiä. Kaupunki sekä sote-palveluiden tuottaja Kolmostien Terveys auttoivat laitepaketin markkinoinnissa. Paikallisyrityksiltä pyydettiin tarjous ”paketista”, joka sisältää helppokäyttöisen tablettilaitteen, asennukset ja selkokielisen käyttöohjeen. Linkkien takaa löytyy kaupungin, Kolmostien Terveyden ja kolmannen sektorin tuottamaa ohjelmaa tukemaan kuntalaisten hyvinvointia virtuaalisesti. Hyvinvointikanava VirtaParkki kokoaa samaan kalenteriin vapaa-aikaan, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät verkossa tapahtuvat toiminnat. – Ensimmäinen ajatus oli hankkia digitaalisia terveyspalveluita Kolmostien Terveydestä. Koronan myötä johtava lääkäri Lasse Korvella ja hyvinvointija terveysjohtaja Taina Niirasella heräsi huoli ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin: miten he pääsevät palveluiden pariin. Meillä oli jo ennen koronaa kehitetty yksittäisiä palveluhaaroja digitaaliseksi, mutta kaikki palvelut eivät olleet vielä käytössä. VirtaParkista hyvinvointia Aluksi Parkanossa ajateltiin, miten ikäihmiset löytävät ja oppivat hyödyntämään etälääkäri palveluja
Myös museoiden virtuaa likierroksia ja konsertteja välitetään suoraa koteihin. DigiParkin digistartti Kesäkuussa Ikäihmisten DigiParkin Startti tapahtuma levitti tietoa virtuaalisista mahdollisuuksista, digiopastuksesta ja houkutteli mukaan uusia digiopastajia. Mei dän kaikkien pitäisi miettiä näitä asioita tu levaisuutta varten, oli koronaa tai ei, kan nustaa Alppi. Tarvitaan myös digiopastusta Ei riitä, että kunnalla on digitaalinen pal velu ja ikäihmisellä digilaite. Kannustavina puhujina oli mm. Tosielämän digin käyttöä ”Minun sisko täytti 83 ja poika viisi vuotta sitten antoi hänelle tabletin. Sainkin todella tärkeitä neuvoja sekä vinkkejä hyvistä yhteistyökumppaneista, Korpi kiittelee. luen toja sekä ryhmätoimintoja. Yksittäiset palvelutalot tuottavat sisältöjä, kuten päivä toimintaa etänä. No, sisko kattoo nyt joka päivä iltalehden sivut ja säätiedot ja sun muut usiamman kerran päivässä. Ja sisko sanoi, että mitä mää tämmöisellä teen. Videolla kerrotaan myös, mitä Parkanossa on tarjolla etänä. Niin juuri aattelen, että kyllä vanhat yhtä lailla oppii.” Riitta Mustajärveä haastatteli Parkanossa Teija Saarinen. Sen asian tuntijat auttavat valtakunnallisesti uusien digiopastuspaikkojen käynnistämisessä ja jo käynnissä olevien opastuksien aktivoin nissa. – Aika on otollinen digiloikalle, sillä jul kiset palvelut pitää saada kotiinsa eristäyty neiden ihmisten saataville, kannustaa myös Korpi. Vanhustyö 5 • 2020 27 VT_5_2020_24-44.indd 27 30.10.2020 10.50. Korven ”Ikäihmisten digiaskeleet Par kanossa – VirtaParkki” videolla Paula Risikko ja Mikko Alatalo , kunnan edustajat, paikalliset järjestöaktiivit ja digiopastus kentällä toimivat kannustavat kuntalaisia digiloikkaan. – Meillä toimintojen ideointiin on sy tytty aivan uudella tasolla, ja jo ennestään hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä on tii vistynyt ja löytänyt uusia muotoja. Aiemmin pie nimuotoisesti toiminut opastus toimii nyt joka toinen viikko ja kävijämäärä on mo ninkertaistunut. Laitetta tu lee osata myös käyttää, muuten VirtaPar kin hyödyntäminen ei onnistu. Vinkki kunnille – Erityisesti julkisen sektorin kannattaa käyttää tällaiseen toimintaan resursseja, koska tällä on kauaskantoiset tulokset. Pääpaino on ikäihmisissä, mutta jo ke väällä lapsiperheet pystyivät osallistumaan aamupäivän teemallisiin päiväkotitoimin toihin. – Tein Parkanovideon nostaakseni ikäihmisten digiasiaa esiin. VirtaParkkia kehitetään lisää ja jat kossa pyritään saavuttamaan myös muita ikäryhmiä. Kyllä tietää niin kuin koronastakin kaikki ihan justiinsa, kun on kattonut netistä. Etsiessäni vi deolle haastateltavia löysin Vanhustyön kes kusliiton SeniorSurftoiminnan. Nyt syn tyneet toiminnot jäävät varmasti elämään myös tämän jälkeen ja luovat jatkossakin uutta kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihty vyyden tueksi, uskoo Alppi. Vanhustenviikon Ikäih misten digitapahtuma kirjastolla madalsi kynnystä tulla kehittämään digitaitojaan. Tallenne tapahtumasta löytyy Parkanon YouTubekanavalta. Tapahtuma toteutettiin terveysturvallisuus huomioiden hybridi eli lähitapahtumana, joka myös streemattiin koulu ja kulttuurikampus Kaarnasta etänä osallistuville. Parkanossa uudistuksien rinnalla käynnistyikin vertais digi opastus iäkkäille. kansan edustaja Risikko, digiopastuksen järjestäjiä ja vertaisopastajia. Uusien digiopastajien ja SeniorSurfin tuella yhdessä ATK Seniorit Mukanetti ry:n ja Verkosta virtaa toiminnan sekä kirjas ton kanssa käynnistyi DigiParkki, ikäihmis ten digiopastus kirjastossa. Poika sanoi, että ei muuta kuin alat näpyttelee, niin kyllä sää opit
Ikäohjelmalla toteutetaan näitä tavoitteita. Teksti: Satu Karppanen Ikäohjelmalla ikäystävällisempään yhteiskuntaan 28 VT_5_2020_24-44.indd 28 30.10.2020 15.29. Otimme käyttöön termin ikäkyvykäs kertomaan, että on kyettävä vastaamaan iäkkään yhteiskunnan ja sen jäsenten tarpeisiin. L ähtökohtana on positiivinen näkemys siitä, että iäkkäät ovat aktiivisia toimijoita ja että voimme monin tavoin vaikuttaa siihen, millaisessa Suomessa ikäännymme. Vapaaehtoistyön toimenpiteistä päävastuu on oikeusministeriöllä. Tehtävät toimet koskevat monia eri hallinnonaloja, joten vastuu niiden toteuttamisestakin jakaantuu monelle eri taholle. Muutamien teemojen osalta on jo käynnistynyt kiinnostavia kehittämishankkeita. Asiakkaiden tarpeisiin vastaavan kotona asumista tukevan teknologian käyttöönottoa vauhditetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen VTT:n tuella toteuttamalla KATIhankkeella. Väestön ikääntymisen myötä haluamme olla entistä ikäystävällisempi yhteiskunta, joka tunnistaa väestön ikääntymisen mukanaan tuoman muutoksen ja varautuu siihen. Ikäkyvykäs yhteiskunta vastaa iäkkäiden jäsentensä tarpeisiin ja osaa hyödyntää ikääntymisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi ympäristöministeriön vastuulla on iäkkäiden asumisen toimenpideohjelman toteuttaminen. Tämän hallituskauden aikana valmistellaan kertyvän tiedon ja kokemusten pohjalta suunnitelma, jolla työtä viitoitetaan tuleville vuosille. Tavoitteena on, että terveys ja toimintakyky paranevat ja sitten kun palveluille on tarvetta, ne toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Ikääntyminen jatkuu pitkään eikä sen haltuunotto tapahdu yhdessä hallituskaudessa. Ikäohjelmassa toteutetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä, vahvistetaan ikääntyvien työikäisten toimintakykyä ja pidennetään työuria, erityisesti sosiaalija terveydenhuollossa, lisätään ja mahdollistetaan vapaaehtoistyötä, lisätään asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä, tuetaan ikäteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä sekä varmistetaan iäkkäiden palvelujen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ohjelmaa valmisteltiin yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa ja toteutus on nyt käynnistymässä. Aiemmissa hankkeissa kehitettyä toimintamallia jatkojalostetaan yhdessä alueiden sosiaalija terveydenhuollon toimijoiden, käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjelman toimeenpanoon tullaan kutsumaan mukaan myös muut iäkkäiden parissa toimivat sidosryhmät. Sen vuoksi ohjelma on pitkäkestoinen ja jatkuu ainakin vuoteen 2030 saakka. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhdessä iäkkäiden palvelujen toimijoiden kanssa toteuttamassa HYVÄ VETO -hankkeessa kokeillaan ja otetaan käyttöön toimintakäytänteitä, jotka tukevat henkilöstön työhyvinvointia, lisäävät henkilöstön sitoutumista ja parantavat alan vetovoimaa. Toisaalta ikäkyvykäs yhteiskunta osaa myös hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita väestön ikääntyminen tarjoaa. Sosiaalija terveysministeriö luonnollisesti kantaa suurimman vastuun palvelujärjestelmään liittyvästä kehittämistyöstä
Alkuperäiset retkisuunnitelmat vaihtuivat ulkoilmatilaisuuteen ja Laulunlyöjätryhmän pihakonserttiin. Kaikki ikäihmisille suunnatut tilaisuudet ovat olleet vähissä viimeisen puolen vuoden aikana ja uudet käytännöt ovat jo arkipäivää. Konsertti oli viilenevän sään ja sateen uhan arvoinen. Siis ei kätellä, ei halata, ei istuta liian lähellä. Pihakonsertin voimin syksyyn Maaliskuussa koronavirus keskeytti kaikki ikäihmisten ryhmätoiminnot ja henkilökohtaiset tapaamiset Ilvolanpirtin Vapaaehtoistoiminnassa Iisalmessa. Turvaväleistä pidettiin huolta ja ryhmäläiset asettuivat pääsääntöisesti omiin ryhmiinsä. V anhustyön keskusliiton Ilvolanpirtin Vapaaehtoistoiminnalle myöntämä Toimintatonni oli tarkoitus käyttää kauan toivottuihin tilaisuuksiin ja retkiin, joissa eri puolilla kaupunkia kokoontuvat ryhmät ja vapaaehtoiset ystävineen tapaisivat toisiaan. Uusi tapahtuma muuttui turvallisempaan ulkoilmatilaisuuteen. Monelle elävän musiikin konsertti oli ensimmäinen pitkään aikaan. Silti seurustelu ja parempi tutustuminen jäivät tuleviin tapahtumiin. Nyt päästiin näkemään muita ryhmäläisiä. Monien toiveissa oli lisää samanlaisia tilaisuuksia. Esiintyjiä käytiin erikseen kiittämässä, esitys oli tuonut muistoja mieleen, ”...kuuntelin näitä salaa nuorena…” Esiintyjät saivatkin kunnon suosionosoitukset lopettaessaan, toiveen tulla uudelleen sekä vielä maistiaiset muurinpohjaletuista. Kesän aikana rajoituksia höllennettiin, mutta yhteiskuljetuksen aiheuttaman riskin vuoksi ei yhteisiin retkisuunnitelmiin voitu palata. Yleisö poistui viilenevässä elokuun illassa tyytyväisenä, kenties vielä sävelet korvissa kaikuen. Taitava ryhmä oli reilun puolen tunnin ohjelmistonsa valinnut monipuolisesti; latinorytmeistä käännöslauluihin, päätyen suomalaiseen maalaismaisemaan. Suunnitelmat olivat pitkällä ja kohtaamisia odotettiin mutta koronarajoitukset pysäyttivät kaiken ja eristivät ikäihmisiä koteihinsa. Tilaisuus oli ollut tunnelmallinen iloisia muistoja herättävä. Esiintyjät ja laulut saivat paljon kiitosta ja heitä olisi kuultu mielellään pidempäänkin. Yhteydenpito jäi pitkäksi aikaa pelkän puhelimen varaan. Ilvolanpirtin kauniille takapihalle kutsuttiin ryhmäläisiä ja vapaaehtoisia yhteiseen tapahtumaan nauttimaan muurinpohjaletuista ja iisalmelaisen Laulunlyöjät-ryhmän konsertista. Pitkän tauon jälkeen järjestetty tilaisuus, jo mahdollisuus nähdä toisia, herätti kuitenkin kiitollisia ajatuksia. Teksti: Marjut Pääkkönen — Kuva: Kaarina Huhtaniska Vanhustyö 5 • 2020 29 Toimintatonni VT_5_2020_24-44.indd 29 30.10.2020 15.38. Vastapaistetut muurinpohjaletut maistuivat, ja niitä kiiteltiin vielä pitkään tapahtuman jälkeen
Mitä paremmassa kunnossa vietämme keskiikämme, sitä terveempiä vanhuspäiviä voimme odottaa. Vuoden vanhusteko -palkinto Vanhustenpäivän juhlassa jaettiin jo 13. Vanhustenviikon kampanjallaan Vanhustyön keskusliitto kannustaa kuntia, yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään tapahtumia ja toimintaa ikääntyneille ihmisille ympäri Suomen. ympäri Suomea teemalla Onni on vanheta. Vanhustenpäivän pääjuhla pidettiin Naantalissa turvaohjeita noudattaen. kerran. lokakuuta. On ollut entistä tärkeämpää saada heille virkistystä ja toimintakyvyn ylläpitoa tukevaa toimintaa suoraan kotiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi tänäkin vuonna teemaviikon suojelijana ja hänen tervehdyksensä luettiin Vanhustenpäivän pääjuhlassa Naantalissa. Juhla puheen piti videon välityksellä eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen . kerran Vuoden vanhusteko -palkinto, joka myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on myönteisellä tai innovatiivisella tavalla edistänyt vanhustyötä, kehittänyt toimivan mallin tai menetelmän tai muulla tavoin edesauttanut ikäihmisten hyvin voinnin parantamista. Juhla lähetettiin suorana tv-lähetyksenä AlfaTV:ssä, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara kertoo. 30 VT_5_2020_24-44.indd 30 30.10.2020 10.51. Juhlaa suunniteltaessa yhdessä Naantalin kaupungin ja vanhusneuvoston kanssa kävi selvästi ilmi, että tarve ja halu sosiaaliseen kanssakäymiseen on suuri. Hankkeessa kehitettiin alueen palveluja muistija ikäystävällisemmiksi kouluttamalla paikallisia yrittäIkääntyvien ihmisten toivo ja onnellisuus olivat kantavia teemoja Vanhustenviikolla Vanhustenviikkoa vietettiin 4.–11.10. – Onnellisen ja terveen ikääntymisen kivijalka valetaan yleensä jo aiemmin. V anhustenviikon teema Onni on vanheta – Lyckan kommer med åldern sai tänä vuonna erilaisen sävyn, kun moni ikääntynyt vietti kevään ja kesänkin poikkeusoloissa ja eristyksessä. Teksti: Merja Lankinen — Kuvat: Timo Jakonen Turvallisuusja hygieniaohjeiden tarkka noudattaminen mahdollisti kutsuvieraiden osallistumisen Vanhustenpäivän juhlaan paikan päällä. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä tehdä omaa hyvinvointia tukevia päätöksiä. Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto palkitsivat Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n Muistija ikäystävällinen Etelä-Pohjanmaa -hankkeen. Juhlassa jaetun Vuoden vanhusteko -palkinnon sai Muistija ikäystävällinen Etelä-Pohjanmaa -hanke. – Tänä vuonna toimme arvokkaan juhlan suoraan kaikkien ikääntyneiden kotiin. Onni on vanheta Vanhustenpäivää vietettiin jo 67. Sitä seuraavaa viikko on ollut Vanhustenviikko vuodesta 1971 lähtien. Ikääntyneille ja heidän läheisilleen järjestetty vuosittainen Vanhustenpäivän pääjuhla pidettiin tänä vuonna Naantalissa sunnuntaina 4. Onnellisia hetkiä ja päiviä voi myös aina olla edessä – kun vain olemme valmiit niitä huomaamaan, eduskunnan puhemies totesi puheessaan
Tässä hankkeessa ikäihmiset ja muistisairaat on huomioitu paikallisen yhteisön jäseninä ja toimijoina, Lausvaara toteaa. 4. 2. – Kaikenikäisten ihmisten voimavarojen ja kykyjen arvostaminen on ratkaiseva tekijä yhteiskunnan menestymiselle. Juhlan juontajana toimi Naantalin sivistysjohtaja Kimmo Kuusimäki. – Lähellä ja helposti saatavilla olevilla palveluilla on suuri merkitys ikääntyneiden ja muistisairaiden arjen sujuvuuteen. Lisäksi pidimme hyvänä tapaa, jolla hankkeeseen osallistuneet yritykset huomioitiin. Juhla lähetetään AlfaTV:ssä uusintana lauantaina 5.12. Samanniminen kuoro johtajanaan Johanna Järvinen esiintyi juhlassa. 3. Muistija ikäystävällinen -sertifikaatti on hyvä motivaattori, joka kannustaa kiinnittämään huomiota tärkeään asiaan ja erityiseen asiakasryhmään, Ilmarisen eläkeosaston johtaja Outi Pekkarinen perustelee valintaa. Palkinnon vastaanottivat Minna Huhta mäkiKuoppala (vas.) ja Päivi Niinistö-Mäkinen. klo 16.30. 5. Kahvitilaisuutta ei voitu järjestää, mutta juhlasta lähtiessä kaikki vieraat saivat mukaansa Leipomo Tuulisolmun tosca kakku palat. 4. Valtakunnallinen Vanhustenpäivän pääjuhla pidetään Ähtärissä 3.10.2021. Helianthus tarkoittaa auringonkukkaa. jiä muisti sairaiden ja ikääntyneiden tarpeiden ja kehitys ideoiden pohjalta. 3. 1. 2. 1. Eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen videoitu juhlapuhe on katsottavissa kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme: vtkl.fi/vanhustenviikko Vanhustyö 5 • 2020 31 VT_5_2020_24-44.indd 31 30.10.2020 14.48. 5. Ilmarisen Outi Pekkarinen (oik.) ja Vanhustyön keskus liiton Mailis Salmi jakoivat Vuoden vanhusteko -palkinnon Muistija ikäystävällinen EteläPohjanmaa -hankkeelle. Vanhustenpäivän juhla Juhlan tallenne on katsottavissa Permanto.fi-palvelusta. Ensi vuoden teemana Luonto antaa voimaa Vanhustyön keskusliiton ensi vuoden teemana on Luonto antaa voimaa – Naturen ger kraft. Naantalin voimistelijoiden ryhmä Grafiina esitti taidokkaan kilpaohjelmansa, jonka koreografian on tehnyt Anna Kuusinen
Millainen kokemus on ollut soittaa Vahvikelinjaan. Vahvikelinjaan voi soittaa, kun haluaa mieltä virkistävää tekemistä tai vain jutella jonkun kanssa. Kaikille löytyy varmasti aihe tai mielenkiintoinen tekeminen. Lisää soittajia mahtuu langoille hyvin. Halusin testata, millaisesta palvelusta on kyse. Tästä kertoo kuvassa oleva Ritva Jokinen (79). Syksyllä toimintaa laajennettiin, kun uusia vapaaehtoisia saatiin koulutettua ja lokakuusta alkaen Vahvikelinja on palvellut myös sunnuntaisin. Oli ollut Vahvikelinjasta puhetta ryhmissä ja ajattelin, että kokeilen. Vapaaehtoiset sitten soittavat sovit tuna päivänä palveluajan puitteissa. Jutun aiheista ei ole pulaa. Miltä tuntuu soittaa Vahvikelinjaan ensimmäistä kertaa ja millaisena sen on kokenut. Kellonaika on kaikkina päivinä sama eli klo 13–15. Vahvikelinja aloitti toimintansa viime kesänä palvelemalla maanantaisin ja tiistaisin. Vahvikelinjaan voivat soittaa kaikki iäkkäät ympäri maan, kun he haluavat jutella asioista tai saada jotain mieltä virkistävää tekemistä. Iäkkään puolesta voi myös jättää soittopyynnön, tietenkin iäkkään omalla suostumuksella. Siitä huolehtivat koulutetut vapaaehtoiset sekä Vahvike-aineistonpankin lähes ehtymättömät materiaalit. Teksti ja kuva: Merja Lankinen 32 VT_5_2020_24-44.indd 32 30.10.2020 11.02. Kun ekaa kertaa soitin, olin hieman hämmentynyt ja en oikein osannut odottaa mitään. Mutta toisella kerralla soittaessa kokemus Mieltä virkistävä juttelu tai visailu on vain puhelinsoiton päässä Uudentyyppinen puhelinpalvelu Vahvikelinja on jo herättänyt mielenkiintoa ja ihastusta. V ahvikelinja ei ole puhelinauttamista tai kriisipuhelin, vaan siellä pyrimme jakamaan hyvää mieltä ja tukemaan mielenvirkeyttä, sanoo vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Outi Hellsten
Arkisin on aina muutakin tekemistä, joten siinä helposti unohtaa soittaa. Voin suositella muitakin soittamaan. Vaikka koulutus tapahtui netin kautta, se ei ollut monimutkaista tai vaikeaa. Numero kuuluu tavallisten ope raattoreiden puhepaketteihin, eikä sii hen soittamisesta koidu ylimääräi siä kuluja. Keskustelu soljui ja sitä riitti. Annoin hänelle aikaa ja kuuntelin. Koulutus Vahvikelinjan vapaaehtoiseksi oli mukavaa ja mielenkiintoista. Ne olivat kauniita ja niin koskettavia, että itsekin liikutuin. Olisi ihanaa, jos Vahvikelinjalle tulisi lisää soittajia! Kannustaisin sillä, että tämä on todella matalan kynnyk sen seuraa, jota me tarjoamme. Palvelu toimii varmasti oikein hyvin henkilöille, jotka ovat yksin kotona ja joilla ei ole paljoakaan läheisiä tai tut tavia, joiden kanssa jutella. Vahvikelinja vapaaehtoisen näkökulmasta Terttu Vänni (75) on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, joka on toiminut Vahvike linjan vapaaehtoisena vajaa kaksi kuukautta. Valtakunnallisen Vahvikelinjan puhelinnumero on 050 328 8588. Eräässä puhelussa soittaja oli alussa hieman ärtynyt sekä huolissaan yhteis kunnallisesta aiheesta. Olen toiminut nyt kaksi kuukautta vapaa ehtoisena ja minulla on ollut lähes joka viikko päivystysvuoro. Olin voinut jatkaa puhelua vaikka miten kauan. Tämä uusi sunnuntain soittoaika on varmaan pa rempi kuin arkipäivät, ainakin itselleni. Marjukka Paukkunen (39) on Helsingistä ja työskentelee asiakaspalvelun kehittämisen parissa. Vahvikelinjaan soit tavien kanssa mm. Vahvikelinjan vapaaehtoisissa toimii erilaisilla taustoilla olevia ja eri-ikäisiä henkilöitä. Palvelu on vapaa ehtoisten avulla toteutettavaa puhelin auttamista, joka tukee kotona asuvien ikääntyneiden omia voima varoja ja hyvinvointia. Oli kuin olisin aina tuntenut puheluun vastanneen henkilön. Puhelun loppupuo lella saatiin kuitenkin kivat muistelut hä nen työnteostaan ja oli ihana kuulla, mi ten hyvän tuulinen hän oli. Itselle jäi erittäin hyvä mieli. Viimeisimpiä kokemuksia oli hieman surumieliseltä kuulostanut rouva, jonka puhelun aikana selvisi, että hän kirjoittaa runoja. Olemme soittajia varten, joten heidän ehdoillaan mennään. Vahvikelinjan toiminnan ovat mahdollistaneet Fortumin tuki sekä STEA:lta saatu hanketuki. ratkotaan yhdessä aivopähkinöitä, visaillaan tai jumpa taan. Puheluissa hyödynnetään Vahvike.fi sivuston aineistopankkia (www.vahvike.fi). Ikääntyneen luvalla hänen puolestaan voi myös jättää yhteyden ottopyynnön, jolloin Vahvikelinjasta soitetaan hänelle päivystysaikoina. Hänellä oli jo aiemmin kokemusta vapaaehtoistoiminnasta. oli täysin erilainen. Aina voimme palata kouluttajan puoleen ja kysyä, jos on jotain epäselvää, saamme ystävällistä ohjausta. Keskustelut ovat menneet ihan asiak kaan ehdoilla; osa ollut vailla puhekave ria kun kokevat yksinäisyyttä. Sun nuntaisin on enemmän aikaa. Puheluiden sisältö ja kulku lähtee soit tajasta. Puheluja on tullut joka vuorossa ja niitä tulee ym päri Suomea, Oulusta, Jyväskylästä ja Helsingistä. Puheluiden yhteyteen on kiva yhdistää jotain viri ketoimintaa, kuten visailua tai vaikka jumppaa! Materiaaleja käyttäen puhe lujen tukena, päästään monien mielen kiintoisten keskustelujen äärelle. Juttelimme kaikenlaista ja muistelimme menneitä. Kannustaisin soittamaan Vahvike linjaan matalalla kynnyksellä, ihan vaan jos haluaa puhua jonkun kanssa, siinä kyllä juttua tulee ja puhuminen on tosi tärkeää, saa kertoa omia aja tuksiaan ja muistella vaikka omaa elä määnsä. Hän on ollut mukana Vanhustyön keskusliiton ystävätoiminnassa. Me kun päivys tämme juuri sitä varten, että jut tukaveria kaipaava saisi seuraa. Puhelu päätyi hänen sanoihinsa: ”Tämä oli 20/10 arvoi nen puhelu”. Meidän kanssamme on helppo jutella! ”Tällaista linjaa ei oo aiemmin ollut…kyllä tää puhelu virkisti!” Vahvikelinjan puhelinpalvelu on suunnattu tuomaan iloa erityisesti niille ikääntyneille, jotka eivät itse käytä internetiä. Erityisiä puheluita on muutamakin. Rouva oli otettu ja tyytyväinen runoista saamaansa palautteeseen. Vanhustyö 5 • 2020 33 VT_5_2020_24-44.indd 33 30.10.2020 14.38. Puhelinpäivystykset ovat maanan taisin, tiistaisin ja sunnuntaisin klo 13–15. Pyysin häntä lausumaan kirjoit tamiaan runoja. Jo henkilön äänensävy, kun vastasi puhelimeen oli niin ystävällinen ja kutsuva. Uusia, perusdigitaidot hallitsevia vapaaehtoisia etsitään myös mukaan puhelinpäivystykseen. Halusin ehdottomasti päästä mukaan toteut tamaan uudenlaista virikemuo toista palvelua
Taustalla tutkimustieto Liikunta, sosiaalinen kanssakäynti sekä monipuolinen ravitsemus ovat keskeisiä ikääntyneiden toimintakyvyn yllä pitäjiä. Juttua riittää paitsi ruokakokemuksista myös esimerkiksi arjen tapahtumista, urheiluista ja historiasta. Rahoittajana on STEA. Syksyn aikana Virkeät Ikämiehet ovat päässeet porukalla liikkumaan ulkona. Virkeät Ikämiehet -kurssien alussa ja lopussa tehdyt toimintakyvyn mittaukset ja haastattelut ovat osoittaneet, että kurssien aikana miesten toimintakyky ja elämänlaatu ovat kohentuneet ja ravitsemus monipuolistunut. V irkeät Ikämiehet -hankkeen maksuttomat ravitsemusja liikuntakurssit ovat jalkautuneet puolentoista vuoden ajan eri puolille Tamperetta. Totta kai kasvotusten kohtaamisia jo odotetaan kovasti, ja erityisesti ikämiehet toivovat vielä pääsevänsä yhdessä keittiöpuuhiin: ”Ruuanlaiton harjoittelu jäi pahasti kesken!” Etäkohtaamiset ovat kuitenkin tarjonneet vaihtoehdon sosiaalisten kontaktien ja oman toimintakyvyn ylläpitämiseen tutussa porukassa. Kurssit sisältävät monipuolista liikuntaharjoittelua, keskustelua omaa hyvinvointia tukevasta ravitsemuksesta sekä edullisen arkiruuan valmistusta. Korona ei pysäyttänyt toimintaa Vaikka korona keskeytti kohtaamiset kasvotusten, Virkeät Ikämiehet -toiminnassa mukana pääsivät kevään ja kesän aikana kokoontumaan säännöllisesti etäyhteyksien välityksellä. Siksi Virkeät Ikämiehet -ryhmä pyrkii tarjoamaan toimintaa nimenomaan ikämiesporukassa. Virkeät Ikämiehet ihastelevat Pyynikin maisemia. Tutkimuksissa on nähty, että erityisesti yksin asuvat sekä omaishoitajina toimivat miehet ovat ravitsemusriskissä. Lisäksi monet liikuntaryhmät täyttyvät naisista, mutta miehiä on hankalampi saada liikkeelle. Miesporukassa kokkailu ja liikunta maittavat Iloinen puheensorina täyttää keittiön ja innokkaimmat arvailevat jo, mitä ruokia tänään päästään valmistamaan. Samanhenkistä miesporukkaa Yhdessä kokkailu tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden tutustua toisiin samanikäisiin miehiin, ja moni onkin korostanut kurssien merkitystä sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistajana. Tietokoneen ja älypuhelinten välityksellä kokoontuvissa ryhmissä vaihdettiin paitsi kuulumisia ja vinkkejä ajanviettotavoista myös ihasteltiin toisten ikämiesten ottamia kuvia, jumpattiin ja keskusteltiin ravitsemuksesta. "Kyllähän tätä kokkailua voisi jatkaa vaikka kerran viikossa" ovat useammat miehet todenneet. Toiminta on maksutonta, mutta yksi ehto osallistumiselle on: kurssit on suunnattu vain ikämiehille. 34 VT_5_2020_24-44.indd 34 30.10.2020 11.02. Teksti ja kuva: Heli Virtanen Virkeät Ikämiehet -hanketta koordinoivat Nääsville ry ja Pirkanmaan Martat ry. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Elämänote-ohjelmaan, jonka tavoitteena on ikäihmisten osallisuuden parantaminen ja kotona asumisen tukeminen
Yhteisöllinen asuminen toteutuu yhdistyksen moniammatillisen osaajaryhmän avulla. Kun palvelumuotoiluprojektin aikana teimme asukkaiden kanssa ryhmätöitä ja toteutimme kyselyjä toiveista, oli näkymä selkeä. Aika nopeasti toimintamallin raamit olivat valmiit ja toiminta käynnistyi. Asukkaat kehittävät aktiivisesti yhteisöllisyyttä Veteraanipuiston asumisessa korostuu ikäihmisen omassa kodissa asuminen ja samalla yhteisöllinen toiminta ja toimintakykyä ylläpitävät aktiviteetit. Talon asukkaat ovat itse suunnitelleet viikko-ohjelman ja omien toiveidensa mukaisesti järjestäneet aktiviteetteja yhdistyksen tuella. Kaikki nämä tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa. Palkittu Kotikaari Muita palkintoja ja tunnustuksia: • viiden tähden eurooppalainen laatuleiman, EFQM Recognised for Excellence -sertifikaatin 2019 • Suomen Laatupalkinto 2019 Yhdistyksellä on myös Suomalaisen työn liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki sekä Suomalaista palvelua -avainlippu. Jokaisella asukkaalla on oma koti, yhteistiloja, kerhohuone oleskelua ja sisäaktiviteetteja varten sekä kuntoilupiste ja myös lukutiloja. Tapasin asukkaita usein ja päällimmäisenä keskusteluissamme heiltä tuli esille yksinäisyyden tunteet, tekemisen tarve sekä tuntuma, ettei kukaan heistä enää välitä. Yksinäisyys, tekemisen puute sekä sosiaalisten tilanteiden kapeus; niillä on valtava merkitys siihen, miten seniorimme tässä valtakunnassa jaksavat, jatkaa Paasivuori. Yhdistyksen palvelutaloista erityisesti Veteraanipuiston asukkaiden aktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat saaneet huomiota Mikkelin ulkopuolella. – Uskoisin yhteisöllisen asumisen toimintamallistamme olevan malliksi muillekin. Yhdistyksen tuorein palkinto on Suomen Nuor kauppakamarit ry:n järjestämän Tuottava Idea -kilpailun palkinto, jonka yhdistys vastaanotti 18.9.2020 oman alueensa voittajana. Tätä jäin pohtimaan. Teksti ja kuva: Satu Törönen Vanhustyö 5 • 2020 35 VT_5_2020_24-44.indd 35 30.10.2020 11.02. Kotikaari osallistui kilpailuun idealla Yhteisöllinen asuminen senioritalossa. Asiakkaidemme kuunteleminen ja heidän mukaansa saaminen yhteistekemiseen ovat olleet lähtökohtinamme, sanoo yhdistyksen toimitusjohtaja Riitta Paasivuori . Lisää tietoa yhdistyksestä, sen toiminnasta ja senioreiden palveluja vuokra-asumisesta löydät sivulta https://kotikaari.fi/ Tunnustettua ja palkittua ikäihmisten yhteisöllisyyttä Mikkelissä Asiakkaiden kuunteleminen ja ottaminen mukaan suunnitteluun ja palvelumuotoiluun ovat tekijöitä Mikkelin Kotikaari ry:n tunnustetulle ja palkitulle toiminnalle. – Kehittämistyö käynnistyi, kun Veteraanipuistossa ja Laurinpuistossa, toisessa vuokrakohteessamme, toteutettiin mittavia peruskorjauksia. Toimintahan muuttuu ja muuntuu asukkaiden mukana, kertoo Paasivuori. E telä-Savon alueella toimiva Mikkelin Kotikaari ry tarjoaa seniorien vuokratalo asumista sekä ikäihmisten tehostettua palveluasumista. Muualta päin Suomea on käyty tutustumassa Veteraanipuistoon ja yhteisöllisyyden kehittäminen malliin. – On ilahduttavaa, että meistä niin pieneltä tuntunut yhteisöllisen asumisen toimintamme saa näin hienon tunnustuksen. Yhteisöllisyyteen tulee panostaa ja erityisesti sen konkretisointiin
– Halusimme tuoda iloa ikäihmisten arkeen ja samalla tukea koronan takia tukalassa tilanteessa olevia taksiyrittäjiä, Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Olli Lehtilä kertoo. Pohjola Vakuutus lahjoitti Kutsu ystävä ulos -kampanjaan 50 000 eurolla taksikortteja. Kutsu ystävä ulos -kampanja Eläkeliitto, Pohjola Vakuutus, Ikäinstituutti ja Vanhustyön keskusliitto toteuttivat syksyn aikana Kutsu ystävä ulos -kampanjan, jonka avulla kannustettiin ulkoiluapua tarvitsevia ikäihmisiä lähtemään ulos kodeistaan turvallisesti ystävä-vapaaehtoisen kanssa. V anhustyön keskusliitolla oli ilo olla mukana Pohjola Vakuutuksen Arjen pieniä tekoja -konseptiin kuuluvassa Kutsu ystävä ulos -kampanjassa. Saatiin myös tuliaisia kotiin viemisiksi.” Iines 99.v ja Reijo 89.v. Retkeä tullaan varmasti muistelemaan pitkään, etenkin kun iäkäs ihminen on saanut valita itselleen merkityksellisen retkikohteen, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara kiittelee kampanjaa. Menimme sitten ruokkimaan porot ja lampaat. – Auttava vapaaehtoistoiminta on toisen iäkkään omista tarpeista lähtevää toimintaa. Teksti: Merja Lankinen Kuva: Pohjola Vakuutus 36 VT_5_2020_24-44.indd 36 30.10.2020 11.03. Erilaisia kampanjoita ja lahjoituksia on ollut kevään, kesän ja syksyn aikana monia ja uudenlaisia yhteistyökuvioita iäkkäiden ihmisten mielen virkistämiseksi on virinnyt. Taksikortit käytettiin vanhukselle iloa tuottavaan, merkitykselliseen tekemiseen. – Tällaisella retkellä on suuri merkitys iäkkään hyvinvoinnille ja mielen virkeydelle. Pienet retket puistoon, hautausmaalle, pihavierailut ystävien tai sukulaisten luo, käynti museossa, kahvilla tai jäätelöllä tuottavat iloa ja virkeyttä. Kampanjassa Eläkeliiton ystävä-vapaaehtoinen, usein itsekin jo yli 70-vuotias, haki retkelle ikäihmisen, joka ei kykene ilman apua itsenäisesti poistumaan asunnostaan. Vapaaehtoisille jaettiin Pohjola Vakuutuksen lahjoittamat taksikortit, joilla he pääsivät matkustamaan ikäihmisen toivomaan paikkaan. Kampanjoilla iloa iäkkäiden arkeen Korona-aika on aktivoinut paitsi yksityishenkilöt niin myös yritykset auttamaan iäkkäitä ihmisiä. Vapaaehtoistoiminta tuo kaivattua uutta sisältöä ja merkityksellisyyden tunnetta arkeen niin vapaaehtoiselle iäkkäälle kuin autettavalle iäkkäälle, toteaa Eläkeliiton kehittämisjohtaja Annika Toivoniemi-Matsinen . Kodassa tulen äärellä söimme hyvää poronlihakeittoa ja jälkiruuaksi kahvit hilla-kermavaahtolättyineen. sekä Ritva ja Ahti, Särkisalon yhdistys ry. Kampanjan tunnelmia ”Tilataksilla Jaakkolan Porotilalle Alakitiselle virkistäytymään. Aurinko paistoi, ruska kauneimmillaan ja tyytyväisyys ja ilo täytti mielemme.” ”Vanhukset olivat tyytyväisiä taksikyyteihin, eräskin totesi: Ihan kuin ulkomailla olisi käynyt! Taksilla käytiin kirkossa, hautausmaalla, kylässä sukuloimassa ja naapurissa sekä kahvilla Vaskikellolla.” Pirjo Kulju, Pyhäjärven Eläkeliitto ”Teimme yllätysmatka vanhaan kansakouluun Mathildedalissa, johon oli tehty suklaakahvila
Koulutus antaa ajankohtaista tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot ja ohjelma VTKL:n tapahtumakalenterista vtkl.fi/tapahtumat Vanhustyö-lehteä lukemalla pysyt ajan tasalla, saat ideoita oman organisaatiosi toiminnan kehittämiseen, löydät aineistoa henkilöstön ja opiskelijoiden koulutukseen, hyödyt omaishoitajana tai ikääntyneenä ihmisenä vanhustyön tietoudesta. Lisätietoa vtkl.fi/omahoitovalmennus KEVÄÄN 2021 KOULUTUKSIA Vanheneminen.fi webinaari Tutkittua tietoa varautumisesta 18.11.2020 klo 13—15. Tilaa Vanhustyö-lehti (ilmestyy viisi kertaa vuodessa) Kestotilaus 45 € / vuosi Opiskelijatilaus 30 € / vuosi Määräalennus (kestotilauksessa, yhteinen laskutusosoite, lehdet haluamiisi osoitteisiin) 2 lehden tilaus 37 € / tilaus / vuosi 3–5 lehden tilaus 30 € / tilaus / vuosi Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Irtonumero 8 € / lehti + postimaksut Digilehden määräaikaistilaukset: www.lehtiluukku.fi/lehti/ vanhustyo-lehti Vanhustyö 5 • 2020 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa VT_5_2020_24-44.indd 37 30.10.2020 11.04. Lue lisää ja ilmoittaudu vtkl.fi/tapahtumat Omahoitovalmennus-ryhmänohjaajakoulutus järjestetään keväällä Joensuussa. Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutus järjestetään keväällä 2021 Helsingissä, Jyväskylässä, Kuusamossa ja Siilinjärvellä. Tilaisuudessa esitellään Vanheneminen.fi varautumisen aineisto sekä uutta tutkimustietoa kansalaisten varautumisesta vanhuuteen
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162455 Valtionavustuksia Iäkkäiden ihmisten kotona asumisen ja kotihoidon teknologian käyttöönotto hankkeisiin Sosiaalija terveysministeriö on käynnistänyt valtionavustushaun, jossa kunnille ja kuntayhtymille myönnetään avustuksia iäkkäiden ihmisten kotona asumisen ja kotihoidon teknologioiden alueellisiin käyttöönottohankkeisiin. https://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset/valtionavustukset/vuoden-2020-valtionavustushaut Sosiaalihuollon oma valvontalomake Valvira on uudistanut omavalvonnan suunnittelua ohjaavan omavalvontalomakkeen sisällön vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Uusia Mummonmarkan vartijoita koulutetaan vanhusneuvostoissa toimivista eläkeläisjärjestöjen edustajista. Hakija voi olla kunta tai kuntayhtymä, ja konsortiossa voi olla kuntia tai kuntayhtymiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä yhdestä tai useammasta maakunnasta. Mummonmarkan vartijat -webinaarit Mummonmarkan vartijat -hanke välittää ikääntyneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille tietoa ikääntyneisiin kohdistuvan taloudellisen hyväksikäytön, huijausten ja petosten torjumisesta ja ohjeistaa, miten omia turvataitojaan voi kehittää ja miten toimia, jos on jo joutunut uhriksi. Hakuaika päättyy 16.11.2020. stm.fi/-/kuntainfo-vanhuspalvelulain-muutokset-1.10.2020 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 Sosiaalija terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Avustusta haetaan konsortion yhteiselle hankkeelle. Laatusuositus on tarkoitettu ensisijaisesti väestön ikääntymiseen varautumisen ja iäkkäiden palvelujen kehittämisen, arvioinnin ja toimeenpanon tueksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle sekä valvonnan tueksi. Valtionavustuksilla rahoitetaan hankkeita vuosina 2021–2022. Lisäksi säädetään toiminta kyvyn ja palvelutarpeen arviointiin käytettävästä RAI-arviointi välineistöstä. Päivityksessä korostetaan omavalvontasuunnitelman toimeenpanoa; niitä toimintayksiköiden ja palveluiden käytäntöjä, joilla riskienhallintaa toteutetaan käytännössä. Vanhuspalvelulain muutokset voimaan Vähimmäishenkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitos hoidossa säädetään jatkossa lailla. Tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Nyt annettava laatusuositus korvaa aiemmat. Muutokset tulevat voimaan asteittain 1.10.2020 alkaen. Sosiaalihuollon omavalvontalomake on saatavissa Valviran verkkosivuilta: https://www.valvira.fi/-/sosiaalihuollon-omavalvontalomake-on-paivitetty-vastaaman-muuttunutta-lainsaadantoa Kansallinen ikä ohjelma vuoteen 2030 Sosiaalija terveysministeriö julkaisi 2.10.2020 poikkihallinnollisen Ikäohjelman, jolla varaudutaan väestön ikääntymisestä seuraavaan yhteiskunnalliseen muutokseen pidemmällä aikavälillä. Koulutusten aikataulut ja ilmoittautumislinkki löytyvät www.mummonmarkanvartijat.fi/ilmoittautuminen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/162462/ STM_2020_31_j.pdf?sequence= 1&isAllowed=y 38 Ajan virrassa VT_5_2020_24-44.indd 38 30.10.2020 11.04. STM on antanut kunnille Kuntainfon, jossa kerrotaan tarkemmin lain muutoksista. Lisäksi sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa sosiaalija terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat ja myös ikäihmisten palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa. Laatusuosituksessa on nostettu esille myös hyväksi havaittuja ja näyttöön perustuvia käytäntöjä järjestöjen tekemästä työstä
Det finns en ganska stor skillnad mellan kommuner när det gäller kostnadsnivån. NÄR MÄNNISKOR ÅLDRAS försvagas handlingskraften ohjälpligen åtminstone litet, och vi kommer alla att fundera på hur vi vill bo i framtiden. Dessa framhäver bland annat tryggandet av ett handlingskraftigt åldrande, åldersvänligt boende och åldersvänliga boendemiljöer. En viktig form av beredskap är att tänka på ålderdomens boendefrågor i god tid. Postdoktorala forskaren Jari Pirhonen framförde ett mycket minnesvärt uttalande i slutet av sin prestation: ”En god ålderdom är nu!” Med detta menade han att alla saker som föregår ålderdomen påverkar vår goda ålderdom: vårt levnadssätt, vår livshållning – och också beredskap. Om vardagen fungerar finns det mindre behov av regelbunden service. Service finns ändå till för människor, inte tvärtom. Målet är en enhetligare kostnadsnivå runtom i Finland. WebbinarietLyckan är att åldras med värdighet var ett av de evenemang där Centralförbundet för de gamlas väl var med som organisatör. Många drar sig för att flytta till serviceboende på grund av rädslan för att förlora sin självständighet, fast välmåendet i verkligheten till och med kunde öka. Det lönar sig att i god tid fundera på att förbereda behov och förändringar, till exempel genom att renovera bostaden så att den blir mer åldersvänlig. UTÖVER KOSTNADSNIVÅN är det viktigt hurdana tjänster som finns tillgängliga. VÄLFÄRDSCENTRUM eller lösningar som påminner om boendeandelslag kan i framtiden möjliggöra ett boende som i större usträckning liknar hemmet, så att till exempel nädvändiga hemvårdstjänster är lätta och kostnadseffektiva att få tag på. Det är bra att diskutera öppet om eventuella fördomar. Om man bara koncentrerar sig på torr juridik kan det lätt leda till överdriven byråkrati. Målet är ett åldersvänligt Finland som inte bara är tomma ord: finländarna åldras snabbt och därför berör lösningar för åldringstjänster och hur det är att leva som en äldre person oss alla. Du hittar inspelningen av webbinariet De gamlas vecka på adressen https://youtu.be/vE3vvoneKxM. Försvagandet av en invånares minne kan beröra hela boendegemenskapen, vilket bostadsaktiebolaget kan beakta redan på förhand med serviceoch byggnadslösningar. För tillfället finns det ingen gällande reglering om serviceboendets kostnader i klientavgiftslagen eller -förordningen, men i och med reformen kommer detta att läggas till. Personalens aktuella kunnande samt smidig förenlighet mellan och tillgång på service har en viktig roll. Det är glädjande att serviceformuleringen snabbt blir vanligare också i serviceproduktionen för äldre människor. Bered dig på hala löv eller is när du är ute. SOCIALOCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET förnyade nyligen kvalitetsrekommendationerna för att trygga ett bra åldrande och förbättra servicen. KLIENTAVGIFTSLAGEN som gäller serviceboende kommer att förnyas. Vi ska leva i nuet! Hannakaisa Heikkinen Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Riksdagsledamot En god ålderdom är nu! Vanhustyö 5 • 2020 39 Ledare VT_5_2020_24-44.indd 39 30.10.2020 11.04. Arbetet i det kära hemmet kan redan kännas för jobbigt eller trappan upp till den egna bostaden för lång att klättra upp. I KVALITETSREKOMMENDATIONERNA erkänns många åldringars önskan – att tryggt bo i sitt eget hem. D e gamlas vecka firades på många olika sätt. Om det inte längre går att bo hemma, bör bostadsutrymmen och andra utrymmen i servicehus byggas så att de stöder aktivitet och självständighet utan att glömma hemtrevnad. HÖSTEN LIDER redan mot vintern. Med hjälp av serviceformuleringen kan man skapa servicebanor och service som bättre tar hänsyn till kunderna och serviceanvändarna. Kvaliteten på äldres bostadsförhållanden är viktig, också för kommuner
Det anknyter till invånarnas egna önskemål och självbestämmande samt ändamålsenligheten i strukturen för äldreomsorgen. Åtgärdsprogrammet uppmuntrar framförhållning På våren inledde miljöministeriet ett åtgärdsprogram för år 2020–2022 för att förbättra äldres boendeförhållanden. Det är alltså fråga om en betydande gemensam sak och samarbete, för att det ska finnas allt fler goda boendemöjligheter för den åldrande befolkningen i vårt land. Åtgärdsprogrammet är en del av det förvaltningsövergripande Åldersprogrammet. Det är viktigt att främja social gemenskap och åldersvänlighet i boendemiljöer och boende, eftersom man på det sättet stöder boende hemma och främjar delaktighet. Åtgärdsprogrammet för äldres boende ger fart till utvecklingen Det behövs märkbart mer tillgängliga och trygga bostäder när befolkningen åldras. Åldrandet rör oss alla och anknyter till många livsområden, också till boendet. Antalet av de allra äldsta växer snabbast: antalet personer över 85 år kommer att fördubblas under de kommande 20 åren. En del av genomförandet av programmet är 40 Framtidens boende VT_5_2020_24-44.indd 40 30.10.2020 15.41. Det behövs lämpliga bostäder och åldersvänliga boendemiljöer för äldre. Programmet genomförs tillsammans med Finansieringsoch utvecklingscentralen för boendet (ARA), kommuner, samkommuner, Kommunförbundet samt pensionärsoch äldreorganisationer och organisationer inom bostadsoch byggbranschen. Det räcker inte för den åldrande befolkningens behov. Miljöministeriet inledde Åtgärdsprogrammet för äldres boende för år 2020–2022 för att stödja boendets framförhållning. Text: Raija Hynynen E nligt prognoser kommer över en fjärdedel av finländarna att vara över 65 år 2040. Programmet stöder både äldres och kommunernas framförhållning och beredskap samt utvecklandet av åldersvänliga boendemiljöer. Statens centrala metoder för genomförandet av åtgärdsprogrammet är reparationsunderstöd och investeringsunderstöd för boende för specialgrupper samt finansiering för kommunernas utvecklingsprojekt. Äldres behov är olika och därför måste man utveckla boendet på många olika områden. Det är viktigt att stödja de äldre att bo hemma, både för de äldre själva och för samhället. Allt fler äldre kommer att bo ensam i framtiden, vilken ökar ensamheten och otryggheten. Man måste ta hänsyn till behoven när nuvarande bostäder och boendemiljöer repareras samt nya byggs. Bostadsbeståndet ändras långsamt och därför är det nödvändigt att koncentrera sig på förebyggande åtgärder i god tid. Med olika lösningar som främjar gemenskap och delaktighet kan man minska ensamhetskänslan. En tillgänglig bostad är ett behov och ett önskemål för många äldre, men enbart den tillgodoser inte boendebehovet. För tillfället finns det cirka 500 000 tillgängliga bostäder i vårt land, alltså 15 % av bostadsbeståndet. En del vill också ha nya boendelösningar såsom gemensamt boende
I planeringen betonas hemmaboende, och boendeförhållandena, transporttjänsterna och boendemiljöns tillgänglighet anknyter också till det. Genomförandet av planen förutsätter samarbete mellan olika kommunala sektorer (t.ex. socialoch hälsovårdsektorn och bostads-/tekniska sektor) och med andra aktörer. Kommunerna har en central roll i förbättringen av boendeförhållanden Äldreservicelagen förpliktar kommunerna att skaffa en plan för att främja välmående och självständigt liv för äldre samt organisera sådan service som äldre behöver. också spridningen av god praxis, seminarier och annat samarbete med kommunala och organisatoriska aktörer. Stora och små kommuner samt både tätorter och glesbygder befinner sig i en Vanhustyö 5 • 2020 41 VT_5_2020_24-44.indd 41 30.10.2020 15.42
42 VT_5_2020_24-44.indd 42 30.10.2020 15.42
Det här är en betydande sätt att stödja den åldrande befolkningens boende i många kommuner, där det finns obebodda ARAs hyresbostäder. Med reparationsunderstöd stöds till exempel installering av hissar och andra tillgänglighetsreparationer samt reparation av ägarbebodda bostäder för äldres behov. Man kan genomföra det antingen bara på platser med kollektivboende avsedda för äldre eller i större utsträckning i flergenerationella samhällskvarter. Det är lättare att utföra bostadsrenoveringar medan man ännu är frisk än när handlingskraften har börjat försvagas. Boendemiljön är tillgänglig och trygg, de tjänster man behöver är lätta att få tag på och dessutom stöder miljön deltagande och social gemenskap. Det bor mycket äldre i landsbygdskommuner och deras boende måste stödjas på olika sätt. En åldersvänlig boendemiljö är en sådan där också en person med försvagad handlingskraft kan agera, röra sig och delta. Åtgärder behövs alltså i mycket annorlunda förhållanden och miljöer. mycket annorlunda situation. Det är också nödvändigt att lägga till olika boendealternativ för att komplettera utbudet. Vid den första sökningen av kommunerna kom det ansökningar från 14 kommuner och två samkommuner och de fick all understöd. Samhälleligt boende stöder delaktighet och ökar trygghetskänslan. Det är viktigt att planera och genomföra åldersvänliga boendemiljöer och framförallt utveckla miljöer som redan finns. I framtiden kommer den åldrande befolkningen ändå att bo allt mer i stadsområden, huvudsakligen i vanliga bostäder. I början av detta år togs ett nytt understöd i bruk, dvs. Hälften av detta understöd, det vill säga cirka 140 miljoner euro, kommer troligen att riktas mot äldres boende och serviceboende under 2020–2022. Mer åldersvänlighet till boendemiljöer Kommunerna kan stödja den åldrande befolningens boende och rörlighet i boendemiljöer med många åtgärder. ARAs bidrag till reparation av bostäder Statens bidrag för äldres boende består av reparationsunderstöd och investeringsunderstöd. Under 2020–2022 beviljas 92 miljoner euro för hissoch tillgänglighetsunderstöd samt renoveringsunderstöd för bostäder. Naturligtvis är medborgarna själva centrala aktörer när det gäller deras eget boende. De lämpar sig inte nödvändigtvis för äldres boende men kan vara lämpliga när det gäller läget, och de går byggnadstekniskt bra att reparera. Detta gäller också äldre, för cirka 80 % av personer över 65 år äger sin bostad. Ensamhet och otrygghet är utmaningar som vi måste möta. Organisationerna spelar också en viktig roll, såsom verksamheten som utförs av reparationsrådgivarna vid Centralförbundet för de gamlas väl beträffande reparationer av äldres bostäder. Det är också lättare att flytta till en ny bostad och ny boendemiljö när invånaren aktivt kan bekanta sig med miljön. Med statens och kommunernas verksamhet kan man skapa förutsättningar för reparation av bostäder och utbud av boendealternativ. Till exempel barnfamiljer med barnvagn, personer i rollstol och alla med nedsatt rörlighet och handlingskraft drar nytta av till gängligheten. Man kan också främja social gemenskap i en boendemiljö utan att man bor i samma byggnad. Utbudet av samlingsplatser och gemensam verksamhet har stor betydelse när det gäller att öka samhörigheten och delaktigheten, och samtidigt minska ensamheten. för renovering av ARAs bostäder lämpliga för äldre, och 25 miljoner euro kan användas under 2020–2022. Det är viktigt att alla skulle framförhålla sitt boende ur åldrandes synvinkel i god tid och förbereda sig på det tillräckligt. Med investeringsunderstöd för specialgrupper utökas utbudet och reparationen av hyresbostäder och servicebostäder som lämpar sig för äldre. Många äldre bor ensam, vilket ökar känslan av ensamhet och otrygghet. Med dem stöder man äldres och kommunernas beredskap för boendebehov, främjar reparation av bostadsbeståndet, skapar olika boendelösningar samt utvecklar mer åldersvänliga boendemiljöer. Läs mer Åtgärdsprogrammet för äldres boende 2020–2022 https://ym.fi/sv/aldres-boende Webbplats för Äldres boende https://www.ymparisto.fi/ikaantyneidenasuminen Vanhustyö 5 • 2020 43 VT_5_2020_24-44.indd 43 30.10.2020 15.42. Alla dessa understöd ansöks från Finansieringsoch utvecklingscentralen för boendet (ARA). I Åtgärdsprogrammet för äldres boende hjälper man kommunernas och samkommunernas utvecklingsprojekt. Projekten fördelade sig mellan olika teman, men framförhållningen och beredskapen för äldres boendebehov lyftes starkast fram. Åldersvänliga boendemiljöer lämpar sig för alla
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus VT_5_2020_24-44.indd 44 30.10.2020 11.56. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa