POHJOISMAIDEN vanhuspalvelut koronapandemiassa Hyvä arki kotihoitoon tehdään YHTEISTYÖLLÄ Ikääntyminen meillä ja muualla SENIORARBETE 5 • 2021
Iäkkään pariskunnan kohdalla puolison sairastuminen koskettaa molempia. Toisaalta pandemia loi mahdollisuuksia jäädä kotiin ja viettää aikaa perheenjäsenten kanssa. Oli semmonen tunne, että myötäkulkijoita ei oo Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen. Silti yhteistäkin löytyy: vanhat luovat kaikkialla sosiaalista pääomaa ympärilleen. Elämän loppuvaiheessa olevia potilaita voi kohdata kaikissa sosiaalija terveydenhuollon palveluissa. Heidät saatetaan nähdä yhteiskunnan taakkana. Pandemian kulku, tehdyt toimenpiteet, sairasjkuolemantapausten määrä sekä julkinenkeskustelu ovat kuitenkin jossain määrin poikenneet maiden välillä. 18–19 24–25 Suomi ikääntymisen mallimaaksi. 6–9 Ikääntyminen meillä ja muualla Vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin mikään muu ikäryhmä. Pro gradu-tutkielmassa selvitettiin iäkkäiden pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennus-ryhmään osallistumisesta muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Ikäihmiset mukaan ilmastoystävällisen liikkumisen suunnitteluun Lähija sairaanhoitajilla on suuri rooli elämän loppuvaiheen hoidossa. 12–13 Pandemian vaikutus Bangladeshin ikääntyneisiin ja heidän selviytymiskeinonsa Pandemian on lisännyt eriarvoisuutta ja heikentänyt erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Vanhustyö-lehti 1/2022 ilmestyy 9.2.2022 – Eläkeläisenä Euroopassa 2 SENIORARBETE. Kun koko maailma vanhenee vauhdilla, erilaisten kulttuurien ja elämänolosuhteiden kirjo punoo vanhuuden kuvaan loputtoman monimuotoisen kuvion. Valtakunnallinen kurssi vie hoidon periaatteita yhtenäiseen suuntaan. 10–11 Pohjoismaiden vanhuspalvelut koronapandemiassa Ikääntyneet ihmiset ovat olleet suurimmassa vaarassa koronapandemian aikana kaikkialla ja pandemia on vaikuttanut suuresti vanhuspalveluihin myös Pohjoismaissa
6 Ikääntyminen meillä ja muualla 10 Pohjoismaiden vanhuspalvelut koronapandemiassa 12 Pandemian vaikutus Bangladeshin ikääntyneisiin ja heidän selviytymiskeinonsa 14 Older People in Bangladesh and Impact of The Pandemic on Them and How They Are Coping with the Situation 16 Afrikassa yhteisöllisyys ja suku ovat ykkösenä 18 Ikäihmiset mukaan ilmastoystävällisen liikkumisen suunnitteluun 20 Lyhyesti 22 Hyvä arki kotihoitoon tehdään yhteistyöllä OSALLISUUS 24 Oli semmonen tunne, että myötäkulkijoita ei oo – Pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennus-toiminnasta 26 ”Tähtiä meidän taivaalla” – Kirjeitä Ystäväpiiri-ryhmiltä ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Tukea kotona asumiseen jo 30 vuotta DIGI JA TEKNOLOGIA 30 SeniorSurf vahvistaa digiosallisuutta 32 Kansainvälistä yhteistyötä ikääntyneiden parissa tehtävässä kulttuurityössä 34 Asiakaslähtöistä ja turvallista hoitoa vaikeasti käytösoireisille muistisairaille 36 Luonto antoi voimaa Vanhustenviikolla 38 Ikäystävällinen Kalajoki 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ledare: Är Finland ett modelland för åldtrande. 41 Åldrande hos oss och på andra ställen Vanhustyö 5 • 2021 3 5 • 2021. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 5 Vanhustyön keskusliiton aluevaaliteemat 6 Suomi ikääntymisen mallimaaksi. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. 4 Pääkirjoitus: Suomiko ikääntymisen mallimaaksi
Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4. Pääkirjoitus S uomi on monena vuonna kansainvälisessä vertailussa valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Konstit myös näiden ehkäisemiselle ovat hyvin tiedossa, mutta ne edellyttävät tehokkaampia yhteiskuntatasoisia toimenpiteitä terveellisten elintapojen edistämiseksi. Yksinäisyydestä ja sen lievittämisestä on paljon puhuttu, mutta näin Luustoviikon aikana tätä kirjoitettaessa mainitsen esimerkkinä luuston haurastumisen eli osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon. Onnellisuus ja elämänlaatu ovat pitkälle subjektiivisia eivätkä välttämättä riipu ulkoisen havainnoitsijan tekemistä arvioista. Suomessa on tähän hyvät perinteet esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektin muodossa, joka oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että suomalaiset miehet ylipäänsä pääsivät vanhuusikään asti kuolematta ennenaikaisesti sydäntauteihin. Ikääntyneiden on saatava yhtä hyvää hoitoa ja kuntoutusta sairauksien sattuessa kuin nuorempienkin. Suomiko ikääntymisen mallimaaksi. ENSIKSI: Vanhustyön keskusliiton jäsenten keskeistä ja tuttua toimintakenttää on kaikkein heikoimpien, usein jo elämän loppuvaiheessa olevien ikääntyneiden elämänlaadun turvaaminen ja edistäminen. KOLMANTENA haluan ottaa esiin pitkäaikaisnäkökulman: sen varmistamisen, että eläkeja vanhuusikään tultaisiin mahdollisimman hyvässä niin psyykkisessä kuin fyysisessäkin kunnossa. Onko Suomi myös tässä suhteessa ikääntymisen mallimaa, tätä koetimme laajasti pohtia kirjassa Suomiko onnellisen vanhuuden maa. On kuitenkin monia tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja elämänlaatua Suomessa. Jaan nämä kolmeen osaan. Vastaus on tässäkin monimerkityksinen – on ja ei. Uusina haasteina mainitsen tässä vain lihavuusepidemian ja sen seurauksena diabeteksen, jotka tehokkaasti altistavat toimintakyvyn menetykselle ja hauraammalle vanhuusiälle. Erityiset riskitekijät on tunnistettava ja hoidettava, mutta ottaen yksilölliset tekijät huomioon. TOINEN tärkeä tehtävä on hyvän gerontologisen ja geriatrisen hoidon kehittäminen. Se on merkittävä vanhuusiän murtumien ja sen myötä toimintakyvyn menetyksen taustatekijä. Tähän on jatkuvasti pyrittävä, myös uhkakuvien, kuten alan työvoimapulan puristuksessa. Tässä on alan toimijoilla, kuten Suomen Luustoliitolla jäsenyhdistyksineen vielä paljon työsarkaa
• Monimuotoiset ja joustavat asumisratkaisut kunnissa vähentävät raskaampien palvelujen tarvetta. Tarjouspyynnöt on laadittava siten, että pienet ja keskisuuret tarjoajat eivät putoa niiden ulkopuolelle.. • Mikäli järjestöjen rooli ei ole selkeästi mukana hyvinvointialueen rakenteissa, hyödyt ovat vaarassa jäädä saamatta. Toisaalta on huolehdittava siitä, että kuntien osto-osaamista siirtyy hyvinvointialueille. • Palveluseteli antaa ikääntyvälle vapauden valita palveluntuottaja. • Digitaitojen merkitys on kasvussa, joten tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen on oltava tarjolla. • Järjestöjen on hyvä hioa liiketoimintaosaamistaan, jotta ne pärjäävät kilpailutuksissa. Järjestöt tuottavat hyvinvointia ikääntyneille ja säästöjä hyvinvointialueille – yhteistyön on oltava rakenteissa • Järjestöt ovat paitsi merkittäviä palveluntuottajia, ne luovat myös hyvinvointia ikääntyville ja sitä kautta säästöjä, hoivan tarpeen pienentyessä. • Vanhusneuvostojen rooli ikääntyneiden osallistamisessa ja kuulemisessa on merkittävä. Niille tulee turvata resurssit. Järjestelmien tulee olla saavutettavia ja helposti käytettäviä. K u va : Sh u tt e rs to c k Vanhustyön keskusliiton aluevaaliteemat Olen riittävän vanha päättääkseni itse Vanhustyö 5 • 2021 5 Ikääntyneiden ääni ei saa hävitä sote-myllerryksessä – osallisuus ja digitaidot ovat avainasemassa • I kääntyvä väestö on voimavara ja heidän osallisuutensa on tärkeää myös sote-uudistuksen jälkeen. Etäpalvelut täydentävät muuta palvelutarjontaa. Setelin arvo ja sen sisältö on oltava ajan tasalla, jotta itsemääräämisoikeus toteutuu myös käytännössä. Samaan aikaan on tarjottava mahdollisuus osallistua ja saada tukea myös perinteisemmin menetelmin. Toimiva yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on avainasemassa
Teksti: Vappu Taipale 6 Suomi ikääntymisen mallimaaksi?. K u va : Sh u tt e rs to c k Ikääntyminen meillä ja muualla Vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin mikään muu ikäryhmä. Silti yhteistäkin löytyy: vanhat luovat kaikkialla sosiaalista pääomaa ympärilleen. Kun koko maailma vanhenee vauhdilla, erilaisten kulttuurien ja elämänolosuhteiden kirjo punoo vanhuuden kuvaan loputtoman monimuotoisen kuvion
Hänessä paloi kyltymätön haEn osaa olla tekemättä mitään, sanoo 78-vuotias Nirmala Magar Nepalista K u va : A g e in g N e p al . Ministeriövetoinen kansallinen ikäohjelmamme ei yksin riitä, vaan kaikki toimijat tarvitaan mukaan. Terveys, sehän on suhteellinen käsite vanhalla ikää, aina on monenlaisia kremppoja ja vaivoja, mutta kyse onkin koetusta terveydestä. Terveen ikääntymisen vuosikymmen tarvitsee meitä kansalaisjärjestöjen väkeä. Terveys on kaikkein tärkeintä Kaikkialla maailmassa, niin kehittyneissä kuin kehitysmaissakin, yksi tärkeimmistä asioista vanhojen ihmisten mielestä on terveys. Vaikka Suomessa on asumisperustainen oikeus terveydenhuoltoon, on vielä työtä sen toteuttamisessa. Lukea hän osasi, mutta ei kirjoittaa. Voin nähdä perheeni kasvavan. Sama malli kelpaa tänään globaalin sosiaalipolitiikan neuvoksi. Osalla ovat esteenä pitkät matkat, osalla raha: käynti lääkärillä maksaa. Suomessahan se tiedetään: kun meillä alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota, se tehtiin pienten lapsilisien ja pienten kansaneläkkeiden turvin. Eläkeikäiselle väestölle suunnattu terveyskysely, jota toistetaan määrävälein, näyttää vanhojen naisten ja miesten suuren tyytyväisyyden omaan tilaansa, vaikka lähes kaikilla on sairauksia ja lääkitystä. Myös tietämättömyys ja lukutaidottomuus vaikuttavat asenteisiin. Maailman Terveysjärjestö WHO on yhdessä YK:n kanssa käynnistänyt terveen ikääntymisen vuosikymmenen (Decade of Healthy Ageing) vuosiksi 2021–2030. Vanhustyö 5 • 2021 7. Mutta meillä pääsee terveydenhuollon piiriin! Suuri osa maailman vanhoista ihmisistä ei pääse minkäänlaisen terveydenhuollon palveluihin. Universaalinen, kaikkiin ulottuva terveydenhuolto, Universal Health Coverage UHC on nykyinen iskulause. Näin myös meillä Suomessa. Huolehdin siis vuohista ja lehmistä päivisin. Olen hallitukselle kiitollinen, koska saan vanhuuden tukea, joka on ainoa säännöllinen tulo minulle ja koko perheelleni.” Ageing Nepal -lehti informoi hallituksen toimista yhtä lailla kuin kertoo, montako vanhaa ihmistä on menettänyt henkensä kotiväkivallan kautta tai millaisia noitamenoja ei kannata suorittaa. Eläkkeitä on harvoilla Vaikka kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää kaupungeissa, niin suurin osa maailman vanhoista ihmisistä asuu maaseudulla vaatimattomissa oloissa ilman vakituisia tuloja tai eläkettä, työskennellen niin pitkään kuin mahdollista. 78 -vuotias rouva Nirmala Thapa Magar, Chitwanin kylästä esiintyi Ageing Nepal -lehden kuukauden vanhana henkilönä syyskuussa 2021 kertoen omin sanoin elämästään: ”Olen onnellinen, kun voin elää pitkään ja terveenä. Vanhojen hankkimat varat, olivatpa ne sitten eläkkeitä tai muita tuloja, jaetaankin yleensä muun perheen kanssa. HIV/AIDS aiheutti 1980-luvulta alkaen ikärakenteeseen suuren aukon keski-ikäisten kuollessa tautiin, joten monilla isovanhemmat ovat myös kokonaisvastuussa lastenlapsistaan. Leikin pojanpoikani lasten kanssa ja autan miniääni kotitöissä. Rouva Magarin tilanne on hyvä, koska hän saa jonkinlaista vanhuuden tukea ja on rahatalouden piirissä, johon hänen laajennettu perheensä ilmeisesti ei kuulu. Koulutus on kaikkien oikeus Laihialainen isoäitini Mari ei koskaan käynyt mitään koulua. Vanhuuseläkkeet ovat harvinaista herkkua koko maailmassa! Tällä hetkellä peruseläkekysymys onkin monen kansainvälisen toimijan kuten YK:n ja ILO:n (kansainvälisen työjärjestö) agendalla. En osaa olla tekemättä mitään. Harvoissa maissa on tarjolla kaikille kattavaa terveysvakuutusta tai palveluita
Naisten kouluttaminen on tehokkain ase köyhyyttä vastaan. Samalla heidän oma toimeentulonsa karttuu ja ehkä pääomakin. Toisen asteen koulutus puuttuu osalta suomalaisiakin vanhoja ihmisiä, tässä me jäämme jälkeen monista Euroopan maista. Afrikan suurkaupunkien värikkäillä toreilla olen nähnyt vanhoja miehiä ja naisia istumassa. SuoK u va : Sh u tt e rs to c k 8. Tarpeettomia portaita ilman kaiteita, korkeita kynnyksiä ja huonosti hoidettuja jalkakäytäviä kävelijöille. Apuvälineistä vain silmälasit ovat päässeet muodinmukaisiksi asusteiksi. Heillä on mielenkiintoinen bisnes: mikrolainalla ostettu kännykkä, jota he pienestä maksusta vuokraavat ohikulkijoille käyttöön. Rollaattoreihin turvautumista hävetään, kuulolaitteet makaavat piironginlaatikoissa. lu lukemiseen sekä tiedonjano, jonka hän siirsi lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Fyysisiä esteitä on paljon. Maailmaa ei vielä ole muotoiltu ikäystävälliseksi, vaikka esteettömyys hyödyttäisi kaikenikäisiä ihmisiä. Samalla, kun lapsista tulee meillä ”diginatiiveja”, digimaailman kansalaisia, vanhat ihmiset jäävät jälkeen. Samalla kun Pohjois-Euroopassa käyttäjiä on liki yhdeksän kymmenestä, kehitysmaat jäävät hyvin alhaisiin lukuihin. Koneet ovat kalliita, niitä ei ole suunniteltu vanhoja käyttäjiä varten, eikä opetusta ole saatavilla. Silti meidän vanhat ihmisemme ovat aktiivisia elämänikäisen koulutuksen toteuttajia. Eteen piirtyy maailma, jossa kaikki kommunikaatio tapahtuu digitaalisesti. Nyt on aika huolehtia lasten koulunkäynnistä talebaneista huolimatta, jotta tulevat sukupolvet eivät joutuisi kärsimään tietämättömyydestä. Tosiaan, lukutaitoa ei tarvitse kännykän käyttöön, ei omistaja eikä käyttäjä, silti voidaan hoitaa monenlaisia asioita langattoman viestimen avulla. Vaikka kaavailut esineiden internetistä ja vanhoja hoitavasta robotiikasta sisältävät vielä paljon perusteetonta hypetystä, digitaidot ja -mahdollisuudet ovat jo nyt syrjäyttävä ja uloslyövä mekanismi, ellemme osaa hoitaa asiaa. Liukkautta talvisin, vaikka hiekoitus olisi halvempaa kuin yhden vanhan ihmisen lonkkamurtuman hoito. Joskus jopa kuulee valituksia, että vanhat naiset täyttävät työväenopistojen kurssit, teatteriesitykset ja konsertit – ikään kuin me olisimme väärä yleisö. Tammikuun 2021 tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa maailman väestöstä on aktiivisia internetin käyttäjiä. Millainen voisi olla ikäystävällinen ympäristö. Merkittävin vanhojen ihmisten arkielämän este globaalissa maailmassa syntyy kuitenkin digitalisaation myötä. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista, ja mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä tavallisemmaksi lukutaidottomuus käy. Näin lähellä ajallisesti meilläkin on osattomuus koulutukseen! Muodollinen koulutus puuttuu suurelta osalta maailman vanhoja ihmisiä – tämä ei silti tarkoita, etteivätkö he olisi osaavia ja taitavia. Lukutaidottomuus on maailman kehityksen jarru
Perinteisesti vanhimman pojan vaimon tehtäviin on kuulunut perheen vanhusten hoito. Traditio on kuitenkin murtumassa hyvää vauhtia; nuoret japanittaret pysyttelevät sinkkuina pitkään. messakin on puoli miljoonaa ihmistä vailla sähköistä tunnistautumista. Kukaan muu ei sitä voi saada kuuluville, kuin me itse. Väestön vanheneminen muuttaa traditioita moneen suuntaan. Tuon kaiken me menetimme. Vanhat jäävät jalkoihin, he eivät jaksa samoin kuin nuoremmat, heidän apuvälineensä tai lääkkeensä katoavat matkalla, eikä heidän voimavarojaan osata käyttää pakolaisleirien yhteisyyden rakentamisessa. K u va : Sh u tt e rs to c k Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Vanhustyö 5 • 2021 9. Vanhat jäävät jalkoihin kriiseissä Kolumbiassa päättyi 50-vuotinen sisällissota rauhansopimukseen vuonna 2018. Varsinkin miesten elämä Japanissa on äärimmäisen työkeskeistä ja eläkkeelle joutuminen melkoinen shokki. Meillä ei ole mitään. ”Me vanhat olemme tärkeitä rauhan tekijöitä, me tiedämme menneisyyden ja haluamme rakentaa tulevaa.” Maailman kriiseissä ja katastrofeissa auttavat kädet yleensä kohdistetaan lapsiin ja hedelmällisyysikäisiin naisiin. Naiset kuuluvat käyttävän eläkkeelle jääneestä miehestä ilmaisua, joka tarkoittaa suunnilleen puusta maahan pudonnutta märkää, tallattua lehteä. ”Ennen me olimme köyhiä, me asuimme pikku majoissamme ja kasvatimme omenoita ja kaalia. Suurin osa vanhoista elää köyhyydessä. Toisaalta meillä Suomessa on myönteisiä kokemuksia Kaukoidän tai Afrikan suunnilta tulleista hoivatyöntekijöistä, joiden hellä asenne vanhuksiin nousee sydämestä ja kulttuurista. Monesti kuulee sanottavan, että muualla maailmassa vanhoja ihmisiä kunnioitetaan, mutta ei vaan täällä meillä Suomessa. Toimeentulomme on toisten hyväntekeväisyyden varassa.” Hän puhui voimakkaasti rauhan puolesta. Maria Tila Uribe, 84-vuotias aktivisti esiintyi HelpAgen seminaarissamme Bogotassa. Intialainen ystäväni Ritu Priya kuvasi maansa vanhojen tilannetta näin: ”Intia on moniulotteinen, koska meitä on miljardi kolmesataa miljoonaa. Tämä ei taida ihan tarkkaan enää pitää paikkaansa. Maailma on yllättävä ja monimuotoinen, mutta se kaipaa meidän vanhojen ihmisten ääntä. Monet feministiryhmät vaativat naisten eläkeikärajan pudottamista, koska naisten elämä on niin kovaa, että he ovat loppuun kuluneita viisikymppisinä. Miten meihin vanhoihin suhtaudutaan. HelpAgen toiminta tukee vanhoja järjestämällä pieniä hyvinvointikeskuksia, jonne vanhat voivat tulla taitoineen ja ongelmineen. Hän oli kirjoittanut kirjan vanhojen ihmisten kokemuksista. Vanhoilla naisilla, etenkin anopeilla, on kuitenkin paljon valtaa laajennetun perheen piirissä, ja heidän tahtoaan harva uskaltaa vastustaa.” Japanissa väestön vanheneminen on nopeinta maailmassa. Nyt me olemme joutuneet suuriin pakolaisten telttakyliin tuhansien ja tuhansien samanlaisten joukkoon. 700 000 vanhaa ihmistä oli joutunut pakenemaan kodeistaan maassa raivoavan sisällissodan vuoksi
Pandemian kulku, tehdyt toimenpiteet, sairasja kuolemantapausten määrä sekä julkinen keskustelu ovat kuitenkin jossain määrin poikenneet maiden välillä. Istutukset ja eläimet elävöittävät pihaa. Teksti: Teppo Kröger – Kuva: Shutterstock 10. Pohjoismaiden vanhuspalvelut koronapandemiassa Ikääntyneet ihmiset ovat olleet suurimmassa vaarassa koronapandemian aikana kaikkialla ja pandemia on vaikuttanut suuresti vanhuspalveluihin myös Pohjoismaissa
Myös kritiikki on ollut Ruotsissa toisia Pohjoismaita voimakkaampaa. no/omsorgsforskning-xmlui/handle/11250/2737650 Rocard, Eileen ym. Hoivakotiasukkaiden testaaminen samoin kuin sekä työntekijöiden että asukkaiden rokottaminen on ollut Tanskassa kansainvälisesti katsoen hyvin nopeaa ja laajaa. Suojavarusteet on otettu laajasti käyttöön siinä vaiheessa, kun niitä on hoivakodeillekin ollut tarjolla. Hoivakotien osapäivätyöt samoin kuin siivousja ateriapalvelujen ulkoistaminen nähtiin koronariskeiksi. Tuoreen OECD-raportin mukaan Ruotsin hoivapalveluissa on kuollut koronan vuoksi 9500 henkeä miljoonaa yli 80-vuotiasta kohden, kun Tanskassa luku on ollut 3400, Norjassa 1300 ja Suomessa 800. Myös Norja on silti perustanut koronakomission arvioimaan tehtyjä toimenpiteitä ja Senter for omsorgsforskning on professori Frode Jacobsenin johdolla tutkinut komissiolle hoivakotien koronakokemuksia. Norjassa hoivakotikuolemat ovat olleet Ruotsia selvästi vähäisempiä ja niin ollut myös kritiikki. https://omsorgsforskning.brage.unit. (2021) COVID-19 in long-term care: impact, policy responses and challenges, OECD. https://www.regeringen.se/4af363/contentassets/a8e708fff5e84279bf11adbd0f78fcc1/internationella-erfarenheter-av-covid-19-i-aldreboenden_ webb.pdf Kirjoittaja Teppo Kröger on Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntapolitiikan professori sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Suomen palvelut olivat toisia Pohjoismaita heikommin rahoitettuja, Norjan vanhuspalveluissa oli toisia maita vahvempi sairaanhoidollinen painotus, Tanska oli jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt pääsemään eroon laitoshoidosta ja Ruotsissa vanhuspalvelujen henkilökunnasta oli toisia maita suurempi osuus maan ulkopuolella syntyneitä. Suojaustoimenpiteiden onnistuminen Jokaisessa Pohjoismaassa vierailuja hoivakodeissa rajoitettiin ensin nopeasti, mutta rajoituksia on sittemmin lievennetty. Pandemian aiheuttamat ongelmat ovat olleet varsin samat kullekin Pohjoismaalle, mutta niiden vanhuspalvelujen reagointistrategiat ovat jossain määrin poikenneet toisistaan. Erilaiset toimenpiteet Hallituksen nimittämä koronakomissio jätti jo joulukuussa 2020 vanhuspalveluita koskevan väliraportin, jossa nostettiin esiin lukuisia heikkouksia palvelujen organisoinnissa ja henkilöstömitoituksissa ja pandemiaan valmistautumisessa. Kiinnostuitko aiheesta. Tukholman yliopiston professori Marta Szebehely totesi tällöin, että Suomi, Norja ja Tanska toimivat Ruotsia selvästi nopeammin ja toteuttivat useita toimenpiteitä hoivakotien asukkaiden suojelemiseksi tartunnoilta. Sielläkin pandemian alkuvaiheessa suojavarusteet menivät sairaaloille ja hoivakodit jäivät niitä ilman. Kyseinen raportti julkaistiin huhtikuussa 2021 ja sai runsaasti julkisuutta Norjassa. Vastauksena kritiikkiin Ruotsin hallitus on ilmoittanut lisäävänsä vanhuspalvelujen rahoitusta 2,5 miljardilla kruunulla vuodelle 2022. Kuten tunnettua, koronatartunnat ja niiden myötä myös koronakuolemat ovat olleet Ruotsissa selvästi toisia Pohjoismaita yleisempiä. Tanska on korona-aikana toteuttanut varsin nopeasti ja onnistuneesti moninaisia toimenpiteitä vanhuspalvelujen asiakkaiden suojelemiseksi ottaen huomioon sen, että maan tartuntaluvut ovat ajoittain olleet suhteellisen korkeita. Toisaalta sama raportti osoittaa, että ainoastaan Suomi ei priorisoinut hoivakotien henkilökunnan ja asukkaiden testaamista eikä lisännyt niiden henkilökuntamäärää. ym. Näiden lukujen valossa Suomi näyttää onnistuneen toisia Pohjoismaita paremmin suojelemaan hoivapalvelujen käyttäjiä väestössä levinneiltä tartunnoilta. Kyseiset luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. (2021) Erfaringer med COVID-19 i norske sykehjem, Senter for omsorgsforskning. L ähtötilanteessa ennen pandemiaa Pohjoismaiden vanhuspalvelujärjestelmät muistuttivat paljolti toisiaan, vaikka erojakin oli. Ruotsin ja Tanskan luvut ovat lähellä toisiaan, kun Norjassa yli puolet ja Suomessa vain kolmasosa kuolemantapauksista on peräisin hoivakodeista. Raportti korostaa hoivatyöntekijöiden työn raskautta koronaolosuhteissa ja tarvetta kohentaa henkilökunnan koulutusta, työolosuhteita ja lisätä kokoaikaisia pysyviä työsuhteita. Vanhustyö 5 • 2021 11. https://doi.org/10.1787/b966f837-en Szebehely, Marta (2020) Internationella erfarenheter av covid-19 i äldreboenden, SOU 2020:80 (underlagsrapport). Jotain hoivapalvelujen suojaustoimenpiteiden onnistumisesta voidaan ehkä päätellä siitä, kuinka suuri osuus kunkin maan koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa: OECD:n raportin mukaan Norjassa 57 prosenttia, Ruotsissa 42 prosenttia, Tanskassa 40 prosenttia ja Suomessa 34 prosenttia. Kirjoituksessa viitataan seuraaviin tutkimuksiin: Jacobsen, Frode F. Komission päätelmä olikin, että Ruotsi oli epäonnistunut vanhusten suojelemisessa
Yhteiskunta sulun aikana Viruksen leviäminen Bangladeshiin vahvistettiin maaliskuussa 2020. Lisäksi pakollinen eristys ja karanteenit sekä pandemian edellyttämät turvavälit aiheuttavat ikääntyneille enemmän eristäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Heidät saatetaan nähdä yhteiskunnan taakkana. K u va : Sh u tt e rs to c k 12 M aailmanlaajuinen COVID19-pandemian aiheuttama kriisi on vaikuttanut suhteettoman paljon ikääntyneisiin myös Bangladeshissa. Pandemia vaikutti negatiivisesti ikääntyneiden toimeentuloon, elinkeinoihin, autonomiaan, perhesuhteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä yhteiskunnan kuvaan heistä. Tämä johtuu yhteiskunnan suuresta eriarvoisuudesta ja kaikkien perusihmisoikeuksien kieltämisestä ikääntyneiltä. Iän tuomien huolenaiheiden ja epäterveellisten olojen lisäksi Bangladeshin ikääntyneiden on sulun takia tyydyttävä. Hallitus julisti koko maan kattavan täydellisen sulun väestön suojelemiseksi ajalle 23.3.–30.5., ja tilanne jatkui samanlaisena vielä usean kuukauden ajan. Heikoimmassa asemassa olevien tilanne huonontunut Noin 75 prosenttia Bangladeshin väestöstä asuu maaseudulla, mikä käsittää suurimman osan ikääntyneestä väestöstä. Ikääntyneet kärsivät viruksesta enemmän kuin mikään muu ikäryhmä; sairastuneissa ikääntyneiden kuolleisuus ja vakavan taudin esiintyvyys on korkea. Pandemian vaikutus Bangladeshin ikääntyneisiin ja heidän selviytymiskeinonsa Pandemian on lisännyt eriarvoisuutta ja heikentänyt erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Myös jotkin pandemiaan liittyvät rajoitustoimet, kuten karanteenit, voivat pahentaa ikääntyneiden haavoittuvaisuutta ja vaikeuttaa heidän pääsyään terveydenhuollon palveluihin, elintärkeisiin hoitoihin ja sosiaalipalveluiden pariin, mutta niillä voi olla haitallisia vaikutuksia myös ikääntyneiden päivittäisiin askareisiin, töihin ja eläkkeisiin sekä henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Sen jälkeen pandemia levisi asteittain koko maahan, ja sairastuneiden lukumäärä on jatkanut kasvuaan. Kolme ensimmäistä tunnettua tapausta kirjattiin 8.3.2020. Teksti: Ferdous Ara Begum Ydinperheiden osuuden kasvaminen bangladeshilaisessa yhteiskunnassa ja perinteisten tukijärjestelmien häviäminen aiheuttavat etenkin ikääntyneelle väestölle, leskille ja pitkäaikaissairaille vakavia sosioekonomisia seurauksia, kuten väkivaltaa, laiminlyöntejä ja heitteillejättöä. Pandemia on vain pahentanut tilannetta. Tästä syystä ikääntyneet ovat alttiimpia köyhyydelle, puutteelliselle ruokaturvalle ja luonnonkatastrofeille, kuten tulville ja hirmumyrskyille, ja heillä on usein vaikeuksia saada sosiaalija terveydenhoitopalveluja ja rajalliset mahdollisuudet kestävien elinkeinojen harjoittamiseen. Ikääntyneiden bangladeshilaisten tilannetta heikentää myös ikääntymiseen liittyvä invaliditeetti. Useimmat ikääntyneet kärsivät kuulon ja näön heikkenemisestä sekä ruonsulatusjärjestelmän häiriöistä ja kyvyttömyydestä liikkua itsenäisesti, mikä vaikuttaa heidän arkeensa huomattavasti. Kaikista haavoittuvista ihmisryhmistä etenkin ikääntyneet naiset kärsivät eniten syrjinnästä. Toisaalta pandemia loi mahdollisuuksia jäädä kotiin ja viettää aikaa perheenjäsenten kanssa
Julkisen sektorin ja järjestöjen toimenpiteillä on ollut varsin vähäinen vaikutus ikääntyneiden elämään ja olosuhteisiin. Myös valtio on tehnyt osansa ihmisten suojelemisessa ruokakriisiltä sekä tartunnoilta ja jakanut rahaa nopeasti talouden elvyttämiseksi. Ihmiset eivät pääse sisään virastoihin, muihin julkisiin tiloihin tai ostoskeskuksiin ilman maskia. Elämä pandemian aikaisessa Bangladeshissa Maskit, käsienpesu, käsidesi ja turvavälit ovat nykyään osa jokapäiväistä elämäämme. Sher -EKhoda. Opiskelijat ja pikkulapset tottuivat etäopetukseen. Vanhusten kaltoinkohtelu on yleistä Bangladeshissa, ja tilanne paheni pandemian aikana. Vanhuspalveluista Bangladeshissa Olen Sher -EKhoda ja työskentelen tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoE AgeCare, www.jyu.fi/agecare). Myös perheväkivalta lisääntyi pandemian aikana talouskriisin myötä. Tulokseni ja suositukseni tarjoavat myös tietoperustaa maan päätöksentekijöiden ja sidosryhmien uusille palvelualoitteille. K u va : Sh u tt e rs to c k Kirjoittaja Ferdous Ara Begum on HelpAge Internationalin hallituksen jäsen ja YK:n Bangladeshin CEDAW-komitean entinen jäsen. Noin miljoona Bangladeshin vaatetusalan työntekijää on menettänyt työnsä koronapandemian aikana. Tilanne on luonut vakavan epätasapainon kulutushyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan. Olen kerännyt maan keskeisten päätöksentekijöiden ja sidosryhmien haastatteluaineiston vuosina 2019–2020 ja vuonna 2021 haastattelin bangladeshilaisia ikäihmisiä. Etenkään dementiasta ja Alzheimerin taudista kärsivät potilaat eivät välttämättä muista koronan leviämisen ehkäisemiseen tähtääviä turvatoimenpiteitä, kuten maskin käyttöä, käsienpesua ja turvavälejä, mikä saattaa kasvattaa heidän riskiään sairastua koronavirustautiin, kärsiä kaltoinkohtelusta ja laiminlyönneistä. Vanhustyö 5 • 2021 13 vähäiseen sosiaalisen kanssakäymiseen sekä huoleen uhkaavasta ruokakriisistä, mikä taas osaltaan johtaa haitallisiin mielenterveyden oireisiin, kuten pelkoon, stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Pienviljelijät, pienyrittäjät ja maanviljelijät alkoivat hyödyntää uusia verkkomarkkinoita tuotteidensa myynnissä. Valtio tarjoaa ikääntyneille kohdennettuja sosiaaliturvaetuuksia, mutta ne ovat tasoltaan ja kattavuudeltaan hyvin rajallisia. Bangladeshissa ei kuitenkaan ole kattavaa terveydenhuoltoa tai ikääntyneiden kotihoitoa. Uskon, että tutkimukseni tuloksilla voi olla merkittävä vaikutus, koska Bangladeshissa ikääntymisen ja hoivan tutkimus on tähän asti ollut hyvin vähäistä. Valtiot osoittavat ikääntyneille enemmän määrärahoja, ja ikääntynyt väestö otetaan paremmin huomioon mediassa ja terveyspalveluissa, kuten rokotteiden jakelussa. Lisäksi työskentely pelloilla auringonpaisteessa paransi ikääntyneiden henkilöiden vastustuskykyä. Päivätyöläiset ja riksakuskit ovat menettäneet elinkeinonsa ja ansionsa. Kaupat ja torit ovat kiinni, ja ihmisten on vaikea saada kulutushyödykkeitä kuten ruokaa ja välttämättömiä tarvikkeita. Olen parhaillaan analysoimassa ikääntyneiden haastatteluja ja niiden perusteella monet ikääntyneet näyttävät jäävän täysin paitsi terveysja sosiaalipalveluja. Päätöksentekijöiden haastattelujen perusteella he vaikuttavat olevan varsin tietämättömiä vanhusten tarpeista ja tilanteista. Tästä syystä heidät saatetaan myös nähdä yhteiskunnan taakkana. Pandemia loi myös mahdollisuuksia jäädä kotiin perheen kanssa, mikä puolestaan tarjosi ihmisille mahdollisuuden tutustua kotielämään uudelleen viettämällä aikaa perheenjäsenten kanssa ja tutustumalla heihin entistä paremmin. Valtaosa ikääntyneestä väestöstä on naisia, jotka ovat enimmäkseen leskiä ja riippuvaisia lapsistaan, mikä on huomattava syy tämän haavoittuvaisen ryhmän kaltoinkohtelulle ja laiminlyönnille. Viruksen tarttuvuus, tartuntojen nopeus ja kuolemat aiheuttivat yhdessä sairaaloiden riittämättömän hoitokapasiteetin ja virukseen liittyvien huhujen kanssa suurta pelkoa ja kauhua väestön parissa. Maanlaajuisia kokoontumisrajoituksia tiukennettiin varmistettujen tapausten ja kuolemien kasvavan määrän perusteella. Ikääntynyt väestö kasvaa maassa nopeasti, yli 60-vuotiaita on tällä hetkellä jo yli 14 miljoonaa. Maanviljelijät eivät päässeet markkinoille myymään satoaan. Ruoan ja elintarvikkeiden verkkokauppa kasvoi huomattavasti pandemian aikana. COVID-19-pandemia nosti ikääntyneiden ihmisten arjen suuren yleisön tietoisuuteen maailmanlaajuisesti. Kodinhoitajat ja kuskit on lomautettu toistaiseksi. Tutkimukseni keskittyy vanhusten palvelujen tilanteeseen Bangladeshissa. Bangladeshin ikääntyneiden uskomaton sinnikkyys ja positiivisuus sekä heidän erilaiset roolinsa yhteiskunnassa esimerkiksi hoivaajina, vapaaehtoisina, viljelijöinä, työntekijöinä, päivätyöläisinä ja yhteisön johtajina ovat suojanneet ikääntyneitä näinä vaikeina aikoina. Ihmiset ovat eristyksissä kodeissaan. Jopa lääkärillä käytiin etänä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Sulut ja muut rajoitukset lisäsivät palkatonta työtä kodeissa, mukaan lukien lastenlasten hoitamista ja vanhempien aikuisten, kuten ikääntyneiden naisten, hoitamista
Older People in Bangladesh andImpact of The Pandemic on Them and How They Are Coping with the Situation The pandemic has increased inequality and worsened the situation of the most vulnerable in particular. On the other hand, the pandemic created opportunities to stay home and spend time with family members. Text: Ferdous Ara Begum K u va : Sh u tt e rs to c k 14. They may be seen as a burden on society
Without mask people are not allowed to enter any Government or public facilities or shopping centres. The situation created serious imbalance in the demand and supply side of consumer goods. House maids, drivers are given leave for indefinite period. This is also true that some protection measures like quarantined situation adopted to prevent the spread of the COVID-19 pandemic can exacerbate the vulnerabilities and challenges faced by older people not only regarding their access to healthcare services, life-saving treatments, and access to social services, but they can also have negative impacts on their daily works, jobs, and pensions as well as their mental and physical health. This situation has aggravated during pandemic. Government also took various steps to protect people from food crisis, infection and made quick cash transfer to revive the economy. There are greater incidences of disability as most of the older people suffer from loss of hearing abilities and eyesight along with diminishing digestive system and independent mobility, which critically affect them in their daily life. Lockdowns and other restrictions may increase unpaid duties at home, including grandchild care and care of older adults particularly for older women. Corona Virus Pandemic generated a huge awareness about the life of older people globally. Older Women constitute majority of ageing population who are mostly widows and dependent on children, which is an important reason for neglect and abuse of these vulnerable group. About 1 million Bangladeshi Garment Workers Lost Jobs amid COVID-19. The pandemic posed challenges to older people’s income, livelihoods, autonomy, family relations, social connections and how they are perceived by the society. Farmers could not get market for their cash crops. Family violence also increased during the pandemic because of the economic crisis. People are confined in their houses. This is due to deep inequalities in the society and denial of all basic human rights of older people. They are getting more focuses in Government allocations, media and medical services including vaccinations. Shops, markets are closed, no easy supply of consumer goods like essentials and food items. Due to contagious nature of the pandemic, quick infections, and deaths including lack of adequate medical support in the hospitals and rumors created a huge fear and horror situation in the society. The increasing number of confirmed cases and deaths reassured restrictions to social gathering across the country. Besides mandatory isolation and quarantined situation including social distancing due to the pandemic put older people in a situation where they are more isolated and lonelier. Day laborers, rickshaw pullers lost their livelihoods and earnings. Besides, working in the field under the sun light helped older people to achieve hard immunity. Aside from concerns relating to their age and morbid conditions, elderly people in Bangladesh, due to the lock down situation, must contend with lack of social contact, as well as fear of an imminent food crisis, which in turn can result in adverse mental health outcomes including fear, stress, anxiety, and depression. In order to protect the population, the government declared complete “lockdown” throughout the country from 23 March to 30 May and then this situation continued for several more months. The older population suffered more from the virus than any other age group, experiencing high rates of deaths and serious illness following infection. During the pandemic online business portals for grocery and food supply got huge popularity. T he COVID-19 pandemic in Bangladesh is part of the Global Crisis which has disproportionately affected older people and older women are most discriminated of all vulnerable groups. As the nuclear families are increasing and traditional support systems are declining in the Bangladeshi society, especially ageing population, disabled elderly, widows, elderly with long term illness etc are facing worst socio-economic consequences in terms of violence, neglect, and abandonment. In Bangladesh Older People’s incredible resilience and positivity, and the multiple roles they have in the society, including as caregivers, volunteers, farmers, workers, day laborers and community leaders helped them to be protected in these difficult days. Micro growers, small entrepreneurs and farmers got a new opening of online markets for their products. This reflects a life experience where older persons are vulnerable to poverty, food insecurity, restricted access to health and social services, limited options for sustainable livelihoods as well as exposure to natural disasters such as floods and cyclones. Elderly abuse is prevalent in Bangladesh, which aggravated during pandemic. Older People and their changed life in Bangladesh due to Pandemic At present mask, hand wash, sanitizer, and social distancing are the part of our daily life. Since then, the pandemic has spread day by day over the whole country and the numbers of infected people has been increasing. Students including small children also got used to with online education. The virus was confirmed to have spread to Bangladesh in March 2020. Even doctors’ visit also made online to avoid COVID infection. The challenge for older population in Bangladesh is further compounded by age related disability. K u va : Sh u tt e rs to c k Ferdous Ara Begum is a Member, Board of Trustees, HelpAge International and Former Member, UN CEDAW Committee from Bangladesh. Vanhustyö 5 • 2021 15. Specifically, patients with dementia and Alzheimer diseases, might have difficulties in remembering safety procedures against COVID-19, such as wearing masks, washing of hands, or practicing social distancing, which could increase their chances of infection, abuse, neglect, and status as a burden in the society. The first three known cases were reported on 8 March 2020. It also created opportunity to stay at home with the family members and children, which in turn created a great opportunity to rediscover home through spending quality time with family members and know them better than ever. About 75 % of Bangladesh’s total population lives in rural areas, this includes most of the older population
Tapaamme lapsia, aikuisia ja ikäihmisiä. Vanhusten kunnioitus näkyy kuitenkin sekä arjessa että juhlassa, niin että he ovat osa perheyhteisöä. Mahmudan kylään rakennetussa koulussa opiskelu käynnistyi kolme vuotta sitten syyskuussa. Käytännössä vanAfrikassa yhteisöllisyys ja suku ovat ykkösenä Aurinko paahtaa pilvettömällä taivaalla. Suurperhekeskeisyys Gambiassa perheet asuvat yhdessä ja perheeseen kuuluvat mummot, papat, isät, äidit ja lapset, monesti myös tädit ja sedät ja sitä kautta serkukset. Ydinperhekeskeisyys ei ole arkea kuin korkeintaan kaupungeissa. Vanhuksista pidetään huolta, erityisesti tämä on perheen vanhimman pojan tehtävä. Kaikki sulassa sovussa, vieri vieressä. Keväällä 2018 perustetun järjestön, Mahmudan Tulevaisuus ry:n isoin hanke oli esikoulun rakentaminen. Lapsia on paljon, ikäihmisiä vähemmän. Kyseessä onkin käänteinen ageismi. Hiekkapöly leijailee ilmassa, osin jopa suussa. Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä Jyväskyläläislähtöinen Tanja Sowe (ensimmäinen oik) on tuntenut toisen kotimaansa yli 20 vuotta. Elinajanodote on Gambiassa 55 vuotta. Uusi lukuvuosi alkoi kuluvan vuoden syyskuussa covid19-pandemista huolimatta.. K u va : P ap a So w e 16 A lun tunnelmat olivat marraskuulta 2017, ajalta ennen covid19-pandemiaa. Lämpöä on ainakin 40 astetta. Nyt palaamme muistojen avulla tunnelmiin. Saharan suunnalta tuulee. Olemme lyhyellä lomaja avustusmatkalla länsiafrikkalaisessa Gambiassa. Onneksi saimme matkalta myös ystäviä, joiden avulla pääsemme uudestaan kurkistamaan gambialaiseen elämänmenoon, perheiden ja vanhuuden rooliin. Tämä selittää sen, että ikäihmisiä näkyy katukuvassa ja kotipihoissa vähän suhteessa lapsiin ja nuoriin
Näin yleispätevien yhteenvetojen tekeminen ei anna oikeutta, eikä kerro koko totuutta. Artikkelin lähteitä: Aarnisalo, Hinni. Mutta elämänmeno näyttäytyy juuri edellä kuvatulta. Suomalaisten avun turvin isoäiti sai sairaanhoitajalta apua.. Kun kysyin, että onko vanhuksista vaivaa, ei kukaan myöntänyt, päinvastoin, kysymykseni aiheutti jopa pientä kummeksuntaa. Perheyhteisöjä kutsutaan Gambiassa nimellä compoundi. Talouden kulmakivet muodostavat maatalous, matkailu ja maapähkinät. Ilmastomuutos on tehnyt tuhojaan. ”Tieto ja viisaus tulee mummoilta ja papoilta”, on yleinen toteamus. Syksyllä 2017 sadetta tuli vain kuusi päivää. Eläkejärjestelmä perustuukin suureen lapsilukumäärään ja erityisesti poikalasten Gambia sijaitsee Länsi-Afrikassa, naapurimaana pohjoisessa, idässä ja etelässä Senegal. rooliin jakaa omaa vaurauttaan vanhemmille. Maan läpi virtaavan Gambia-joen ansiosta liikkuminen ja maanviljely on mahdollista. Luonnollisesti heimojen lisäksi suvut ja perheet ja ihmiset ovat yksilöitä, vaikkakin afrikkalaisessa elämänmenossa yhteisöllisyys on ilmeinen. Gambiassa eläkejärjestelmä koskee vain valtion työntekijöitä. Kirjoittaja Maarit Honkonen-Seppälä (kuvassa oikealla) on Humanistisen ammattikorkeakoekoulun lehtori Jyväskylästä, joka vuosi sitten opiskeli gerontologiaa Jyväskylän yliopistolla. Maalla asuu lähes 80 prosenttia kansasta, usein perheen vanhimman pojan on lähdettävä kaupunkiin etsimään työtä. Länsigambialaisessa Mahmudan kylässä pitäisi sataa noin kaksi kuukautta. Eläkejärjestelmän luovat omat lapset ja lapsenlapset Eläkejärjestelmät ovat osin Afrikassa ja erityisesti Gambiassa olemassa, mutta käytännön sosiaaliturva on omat lapset. K u va : P ap a So w e K u va : M aa ri t H o n ko n e n -S e p p äl ä K u va : Ta n ja So w e Vanhustyö 5 • 2021 17 himman pojan vaimo tai vaimot huolehtivat appivanhemmistaan, sillä moniavioisuus on islamilaisessa Gambiassa lainkin mukaan mahdollista. Maassa 1,9 miljoonaa asukasta, elinajanodote 55 vuotta. Alkusysäyksen kirjoittaja sai Gambian matkalle yhteisöpedagogi (AMK)-opiskelijalta, joka oli syksyllä 2016 harjoittelussa Senegalissa ja Gambiassa. 2020. fi/2020/05/31/28360/ YK:n väestöraportti 2019, viitattu 5.10.2020, https://population.un.org/ wpp/Publications/Files/WPP2019_ Highlights.pdf Tanja Sowen ja Joe Sowen haastattelut. Yksityiset henkilöt voivat maksaa omaehtoisesti eläkejärjestelmään neljä prosenttia palkasta. Vanhimman pojan rooli on merkittävä. Haasteen tuo lapsettomuus tai lasten kuolema, mutta muu suku huolehtii silloin. Vanhukset osallistuvat perheyhteisön arkeen hoitamalla lapsia, tekemällä askareita ja jakamalla tietoa. Viitattu 20.10.2020. Ikäihmisten kunnioitus keskiössä Sukupolvien välinen ketju on arvostettu. https://ulkopolitist. Harva tekee näin, sillä kun on paljon työttömyyttä, pätkäja silpputöitä ja keskikuukausiansio noin 60 euroa, menee koko palkka elämiseen. Kuvan isoäiti, jalkasairaudestaan huolimatta, hoitaa lapsenlapsiaan. Lännessä Atlantin valtameri. Lähes 90 prosenttia maan kokonaisviennistä tulee maapähkinöistä. Globaalit väestötrendit – Osa IV: Afrikan väestö tuplaantuu seuraavien 30 vuoden aikana, vaikka syntyvyys laskee monessa maassa
Toinen tärkeä tekijä on, että vaihtoehdot ovat mukavia ja turvallisia sekä sellaisia, joita ikäihmiset haluavat käyttää. Esimerkiksi jo Ikäihmiset mukaan ilmastoystävällisen liikkumisen suunnitteluun Liikkuminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Ikäihmisten merkitys kestävän liikkumisen edistämisessä voimistuu jatkuvasti, sillä Euroopassa yli 60-vuotiaiden lukumäärä kasvaa tulevina vuosikymmeninä noin kahdella miljoonalla henkilöllä vuosittain. 18 I kääntyminen tuo mukanaan fyysisiä, sosiaalisia, psyykkisiä, kulttuurisia ja kognitiivisia muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, miten eri liikkumisvaihtoehdot koetaan ja mitä vaihtoehtoja valitaan. Yleisiä rajoitteita ovat epäsopivat reitit ja aikataulut tai epäluotettavat ja satunnaiset palvelut. Kolmas tekijä liittyy infrastruktuuriin. Ikäihmiset ovat nykyään aktiivisempia ja terveempiä kuin aikaisemmat sukupolvet ja he kaipaavat enemmän joustavia liikkumisen ratkaisuja. Ensinnäkin valittavana pitäisi olla laadukkaita liikennepalveluita, joilla pääsee sinne, minne on tarve matkustaa. Asemien ja pysäkkien tulisi sisältää suojaa ja penkkejä. Kestävien liikkumismuotojen kehittämistä ikäystävällisemmäksi toteutetaan parhaiten siten, että ikäihmiset itse ovat mukana suunnittelussa. Kokeilussa huomattiin, että niiden käytössä on senioreilla haasteita muun muassa rekisteröimisen sekä pyörän raskauden ja tasapainon hallinnan osalta. Suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon koko matkaketju. Seniorit saivat nuorilta opastusta kaupunkipyörien käyttöön. Myös kunnossapito vaikuttaa matkan sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Niin ikään kulkuväylät ja rampit, matalalattiabussit sekä seisontaja liikkumispaikat bussissa ovat tärkeitä suunnittelun kohteita. K u va : E lli E rn va ll. Ikäihmiset tarvitsevat usein myös joukkoliikennettä täydentäviä palveluja. Myös elämäntilanteen muutokset vaikuttavat liikkumisen tarpeisiin. Teksti: Ritva Salminiitty ja Silja Ngobese kävelymatkalla kotoa bussipysäkille voi olla esteitä, jotka vaikuttavat liikennevälineiden käyttöön. Matkustusvalintoihin vaikuttavat tekijät Liikkumisen suunnittelussa on neljä huomioon otettavaa kulmakiveä
K u va : Sa an a Le h ti n e n K u va : H e ta La ih o. Eurooppalaisista partnereista Gdanskissa tuloksena syntyi uusi, ikäihmisten kestävän liikkumisen neuvottelutoimikunta ja suosituksia iäkkäiden aktiiviseen liikkumisen edistämiseen. Itämeriyhteistyöstä uusia ideoita yhteissuunnitteluun GreenSAM-hankkeessa tutkittiin ikäihmisten mahdollisuuksia käyttää enemmän kestävän liikkumisen vaihtoehtoja sekä testattiin osallisuutta lisääviä työvälineitä yhteissuunnittelun edistämiseksi. Hampurissa edistettiin kestävän liikkumisen liittymäkohtien houkuttelevuutta ja saavutettavuutta ikäihmisten näkökulmasta. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisten konfliktien vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja testattiin liikennekokeilulla. Tuloksena laadittiin liikennekeskittymien suunnittelua ja uudistamista koskeva ohjeistus. Liikkumiseen liittyviä haasteita kartoitettiin käymällä keskusteluja, havainnoimalla ja kuuntelemalla ikäihmisten henkilökohtaisia kokemuksia. Esteet voivat myös olla digitaalisia kuten vaikeudet käyttää sovelluksia tai löytää tietoa internetistä. K u va : E lli E rn va ll Joukkoliikenteen käytön esteet voivat olla myös digitaalisia. Se vähensi ennakkoluuloja ja osallistujat oppivat käyttämään sähköisiä palveluja. Lisäksi on huomioitava, että aikataulut ja muu informaatio olisivat selkeitä, näkyviä ja helposti ymmärrettäviä. Vanhusten päiväkeskuksessa järjestettiin myös pyöriin tutustumista ja iäkkäiden näkemyksiä kerättiin ryhmäkävelyillä. Kuvassa toimintaa jatkavat Turun seudun joukkoliikenne Fölin fölikaverit. Pilotin pohjalta käynnistettiin pysyvä fölikaveritoiminta, jota toteutetaan yhteistyössä järjestöjen ja muiden vanhustyön toimijoiden kanssa. Neljäntenä tekijänä on matkustamisen edullisuus. Yhden katualueen suunnittelua uudistettiin konkreettisesti ikäihmisten tarpeet huomioiden. Vanhustyö 5 • 2021 19 Liukkaat pysäkit ja lumivallit vaikeuttavat bussin käyttöä ja aiheuttavat vaaratilanteita. Valonian kokeilussa ikäihmisiä opastettiin käyttämään reittiopasta ja muita Turun seudun joukkoliikenteen sähköisiä palveluja. Suomessa Valonia ja Turun seudun joukkoliikenne Föli pilotoivat mentorointimallia hyvin tuloksin. Aarhusissa varmistettiin, että suunnittelu on tulevaisuudessa enemmän tarpeista lähtevää ja samanaikaisesti pyrittiin vaikuttamaan ikäihmisten asenteisiin. Turun ammattikorkeakoulu loi viitekehyksen ikäystävällisen kestävän liikkumisen kokeiluille. Lopuksi julkaistiin idealista, joka sisältää liikkumispaketin ja osallistamismallin käyttäjäryhmien huomioimiseen liikkumisen kehittämisessä. Tätä varten järjestettiin kadunvarsikeskusteluja, työpajoja, liikkumista käsittelevä foorumi ja verkkotapahtumia. Myös pienituloisen eläkeläisen pitäisi olla mahdollista matkustaa, esimerkiksi edullisemmalla lippuhinnalla. Kokeneen bussinkäyttäjän vertaistuki osoittautui tehokkaaksi tavaksi opastaa ja innostaa senioreita joukkoliikenteen pariin. Seniorit kokeilivat myös kaupunkipyöriä ja saivat vinkkejä pyöräilyyn fysioterapeuteilta. Lisäksi kaupungissa on hyväksytty uusi saavutettavuusstrategia. Riikassa järjestettiin ikäihmisille digikoulutusta ja paikallisten päättäjien avuksi tehtiin ohjeet ikäihmisten liikkumistarpeiden huomioimisesta julkisissa tiloissa. Kokeilun pohjalta Turussa luotiin uusi vertaistukea hyödyntävä palvelumuoto. Tartossa keskityttiin rohkaisemaan ikäihmisiä kaupunkipyörien käytössä tekemällä ikäihmisille suunnatut paperimuotoiset ohjeet ja videoita pyörien käyttöön. GreenSAM-hanke GreenSAM-hankkeessa kuusi Itämeren alueen kaupunkia selvitti, miten ikäihmisiä voitaisiin huomioida enemmän kaupunkija liikennesuunnittelussa, ja miten heitä voitaisiin rohkaista käyttämään ympäristöystävällisiä liikenneratkaisuja. Kokeneen bussinkäyttäjän vertaistuki osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi kannustaa ikäihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Enemmän tietoa hankkeesta ja kaupunkien kokeiluista löytyy hankkeen nettisivuilta: www.greensam.eu. Samalla palveluista kerättiin palautetta ja saatiin arvokasta tietoa ikäystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Tulosten mukaan neljännes ikäihmisistä on jo muuttanut liikkumistottumuksiaan. Ikäihmisten on usein suunniteltava matkansa huolellisemmin, koska he eivät voi ehkä seistä pitkään odottaessaan, he eivät siirry nopeasti tai kävele pitkiä välimatkoja. Pyöräparkin infotaulu uudistettiin ikäystävälliseksi yksinkertaistamalla kieltä, suurentamalla kirjasinkokoa ja vähentämällä tekstin määrää. Tartossa on jo huomattu, että 60 vuotta täyttäneiden osuus pyörien käyttäjistä on kasvanut
Kuinka vanhaksi voimme elää. Marja Jylhä vaatii uudenlaista ikäajattelua ja tasavertaisia mahdollisuuksia kaikenikäisille. ”Väestön ikääntymistä päivitellään, mutta pidemmän eliniän mahdollisuuksia ei käytetä hyväksi. Kummituki on arvokas lisä. Iän ja kokemuksen edut näkyivät korona-aikana, kun ikäihmiset pärjäsivät paremminkin kuin nuoret”, Marja Jylhä väittää kirjassaan. Kirja pysyttelee Tampereen seudulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä keskellä Suomen katkeria itsenäistymiskamppailuja ja nuoren itsenäisen valtion poliittisten äärilaitojen kapinointia. On ollut hyvä nähdä, miten lempeästi sosiaalityöntekijät auttavat herkästi hätääntyviä vanhuksia. Kuinka ikääntyvä ihminen pärjää digimaailmassa. Sirkku Kivistö http://akys.kapsi.fi/wordpress/kummitoiminta-2/ainutlaatuinenvanhuskummitoiminta/ AKTIIVINEN JA TERVE IKÄÄNTYMINEN POHJOISMAISSA -HANKE Hanke tukee aktiivista ja tervettä ikääntymistä sekä myönteistä suhtautumista iäkkäisiin ihmisiin. Tosin jotkut koettavat ansaita maatöillä tai palveluissa. Pelottavia muistoja on vaikea hallita ja voimattomuuden kokemus palautuu. Nyt suomalaiset kummit avustavat 22 vanhusta, jotka asuvat viidessä Libanonin pakolaisleirissä. Toisen elämän Wilenius alkaa muuttuneena miehenä, jonka täytyy ennen pitkää kohdata Lapuan liikkeen ja IKL:n oikeistoradikalismi ja omaan lähipiiriin osuva uhka ja väkivalta. Kysymys oli heille outo, onhan heidän huolehdittava äidistä. Toimeentulo on avustusten varassa. ”He edustavat meille Palestiinaa, siksi meidän on pidettävä heistä huolta”, sanoi Feda. Ensimmäiseen elämään mahtuvat mm. Mutta usealla vanhuksella ei ole enää perhepiirin jäseniä. Viimeisten elinvuosien palveluita ei laiteta kuntoon, vaikka ongelmat ovat kaikkien näkyvillä. Suurin osa kummivanhuksista on paennut Palestiinasta ennen katastrofivuotta 1948. Kaikilla kummivanhuksilla on kroonisia sairauksia. Traumamuistot eivät laimene, vaan säilyvät dementoituessakin vahvempina kuin tavalliset muistot. Kirja kertoo Kustaa Wileniuksen tarinan ”kahtena elämänä”. Ulla Siren Kummit pakolaisleirin vanhusten tukena A rabikansojen ystävyysseura aloitti vuonna 2014 vanhuskummitoiminnan. Lyhyesti Kirjaesittelyt Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous Marja Jylhä, Vastapaino 2021, 239 s. https://nordicwelfare.org/ fi/projekt/aktiivinen-terve-ikaantyminen-pohjoismaissa/ 20. Ruotsalaisen psykologi Frida Johansson Metson mukaan ikääntyvien pakolaisvanhusten hoidossa on osattava tunnistaa traumaoireilu, ettei se peity dementiaoletusten taakse. Kävin kerran sosiaalityöntekijä Feda Asaadin kanssa katsomassa 78-vuotiasta Falha-kummivanhusta, joka oli liikuntakyvytön ja muistamaton. Mitä vanheneminen oikein on. ”Väestön ikääntyminen ei ole ohimenevä häiriö vaan länsimaisten yhteiskuntien pysyvä uusi tila. Joillakin on jo muistiongelmia. Kysyin, mistä pojan perhe saa apua äidin hoitamiseen. Kirjailija, emeritusprofessori Aulis Aarnion teos on laaja eeppinen romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat pieneen hämäläiseen maalaispitäjään. Gerontologian professori Marja Jylhä miettii kirjassaan yksinoloa ja yksinäisyyttä, kyselee kriittisiä kysymyksiä vanhenemisesta ja pohtii tutkijan vaikutusmahdollisuuksia. Sen kanssa pärjätään hyvin, kunhan kuusi-seitsemänkymppisten myöhäiskeski-ikäisten kyvyt otetaan käyttöön ja kaikkein vanhimmista huolehditaan.” Viiltävät muistot Aulis Aarnio, Warelia, 2021, 470 s. Tästä syntyi kirja Vanhuustutkijan koronavuosi. Suomen itsemääräämisoikeustaistelut 1900 -luvun alussa, Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen sekä sitä seurannut sisällissotaa. Se noudattaa Maailman terveysjärjestön WHO:n Decade of Healthy Ageing 2021– 2030 -ohjelman periaatteita ja kokoaa yhteen eri toimijoita ikääntyneiden elämänlaatua parantaakseen. Miksi palveluita ei paranneta, vaikka puutteet ovat kaikkien tiedossa. Ikääntyvä yhteiskunta pärjää, kun se ei aja vanhempia jäseniään sivuraiteelle
Kappaleiden esittämisen yhteydessä asukkaat saavat halutessaan jakaa kappaleeseen liittyviä muistoja. Kampanja järjestetään 8.11.–7.12.2021 jo yhdeksättä kertaa. www.siskotjasimot.fi/joulupostia 5 HELPOT JOULURUUAT. Lue lisää sovelluksesta. vtkl.fi/vahvikelinja 3 JOULULAULUT RADIOSSA tarjoilee puolestaan Jouluradio. Katso ajankohdat ja paikkakunnat kauneimmatjoululaulut.fi. 4 JOULUPOSTIA IKÄIHMISILLE -KAMPANJA kutsuu Suomen kunnat ja asukkaat lähettämään joulukortteja kotihoidon ja asumispalvelujen ikääntyneille asiakkaille. Jokaiseen yksikköön on koottu oma konserttiohjelmansa asukkaiden toiveiden mukaan. Taajuudet löytyvät www.jouluradio.fi/taajuudet 2 KAUNEIMMAT JOULULAULUT: Tänä jouluna pääsee useilla paikkakunnilla kirkkoihin laulamaan joululauluja. Konserteissa pyritään osallistamaan asukkaita myös yhteisen laulamisen ja helppojen kehollisten koreografioiden muodossa. Trio Volver! -yhtye tunnetaan argentiinalaisten ja suomalaisten tangojen raikkaista tulkinnoista, sekä tuoreista sovituksista vanhoihin iskelmiin ja virsiin. Vältä joulustressi ja valmista helppo joulumenu, jossa mutkia pistetään suoriksi mausta tinkimättä. Konsertit: Kyllö ti 7.12 klo 13.00; Jokihovi ke 8.12 klo 10.30; Jokikartano ke 8.12 klo 13.00; Akseli ja Elina to 9.12 10.00; Piippuranta to 9.12 klo 13.00; Luhtinen pe 10.12 klo 13.30 Vanhustyö 5 • 2021 21. Sovellus selittää lisäksi, mitä Euroopan parlamentti tekee. Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi App Store ja Google Play -kaupoista. Muistojen soittoa -konserttien keskiössä ovat henkilökohtainen kohtaaminen musiikin äärellä, asukkaiden omat musiikkitoiveet ja niihin liittyvät muistot. www.valio.fi/joulu/stressiton-joulu vinkkiä jouluun 5 EU KÄMMENELLÄSI: UUSI CITIZENS’ APP Citizens’ App -sovelluksen avulla kansalaiset voivat tarkastella EU:n saavutuksia, tämänhetkistä toimintaa sekä tulevaisuuden tavoitteita EU-vaaleja silmällä pitäen. 1 VAHVIKELINJASTA JUTTUSEURAA JA MIELENVIRKISTYSTÄ myös jouluna maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin numerossa 050 328 8588. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa eri asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/pressroom/20190111IPR23213/ eurooppa-kaden-ulottuvilla -uusi-citizens-app-sovellus -saatavilla Muistojen soittoa -konserttikiertue Jyväskylässä J yväskyläläinen Volver! -yhtye konsertoi syyskaudella 2021 kahdessatoista Jyväskylän pitkäaikaisasumisen ja hoivan yksikössä
Teksti: Susanna Lempiäinen ja Jenni Wahteristo miestyötä sekä vähentää työn keskeytyksiä. Tätä on tehty Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) sekä Pieksämäen kotihoidossa kahden viimeisen vuoden aikana. Tuloksena syntyi työkirjat tiimien tueksi. Työhyvinvoinnin haasteisiin ja työhyvinvointia edistäviin asioihin pureuduttiin yhdessä työntekijöiden kanssa työhyvinvointikyselyjenja työpajojen avulla. Työkirjoissa on kuvattuna rooleja ja vastuita asiakkaan asioiden hoidossa, keinoja välittömän asiakastyön lisäämiseksi sekä pelisääntöjä siihen, miten kaikkien ammattilaisten osaamista voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää asiakkaan hyväksi. Hänen tehtävänään on toimia esimiehen työparina ja tuntosarvena tiimissä ja nostaa säännöllisesti keskusteluun asioita, joita on yhdessä sovittu kehitettävän työhyvinvoinnin edistämiseksi. Riittävä osaaminen tukee työn hallintaa Riittävä osaamisen taso ja osaamisen päivittäminen omassa työssä lisää työntekijöiden Etelä-Savossa kotihoitoa kehitetään yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa K u va : G ro te sk i 22. Henkilöstö nosti esiin esimerkiksi tarpeen vahvistaa työn hallinnan tunnetta, parantaa vuorovaikutusta, kehittää perehdytystä ja esiKehittäminen ja tutkimus Hyvä arki kotihoitoon tehdään yhteistyöllä Kotihoidon vetovoimaa vahvistetaan Etelä-Savossa kehittämällä henkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja työprosessien sujuvuutta. Työpajoissa etsittiin yhdessä ratkaisuja työn hallinnan tunteeseen vaikuttaviin ongelmiin. Työhyvinvoinnin tueksi on myös luotu työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto, johon kuuluu joka tiimistä yksi työhyvinvoinnin asioista innostunut työntekijä. K otihoidon vetoja pitovoiman vahvistaminen tarkoittaa työn arjen konkreettista kehittämistä. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hankkeessa näihin asioihin on tartuttu esimerkiksi vuorovaikutusvalmennuksella ja työhyvinvointimittauksilla, joista on ollut mahdollista saada henkilökohtaista palautetta omasta hyvinvoinnista ja sen parantamisesta. Lisäksi satsataan osallistavaan tiedolla johtamiseen ja viestintään. Kotihoidon tärkein voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
Myös kotihoidon esimiestyöhön on toivottu kehittämistä ja tukea. Perehdytystä ja mentorointia on kehitetty niin ikään työntekijöiden toiveiden mukaisesti. Hankkeessa on keskitytty erityisesti työntekijöille annetun palvelulupauksen täyttämiseen Ammattitaitoisella ja hyvin johdetulla henkilökunnalla on aikaa keskittyä asiakkaan tarpeisiin ja hoivaan. • Kohderyhmä: kotihoidon henkilöstö Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen eli Essoten alueella sekä Pieksämäen kaupungilla. Toisaalta etätyöajasta on ammennettu oppia, työvälineitä ja toimintatapaa myös hankkeen läpileikkaaviin teemoihin, eli viestinnän kehittämiseen ja teknologian entistä parempaan hyödyntämiseen. Mediassa otsikoihin nousevat helpommin havaitut epäkohdat. Kehittäminen ja hyvän arjen luominen työntekijöille ja asiakkaille ei tapahdu itsestään. työn hallinnan tunnetta, ja samalla se vaikuttaa myös asiakkaille tarjotun palvelun laatuun. Essoten kotihoidolle myönnettiin keväällä 2021 La Carita-säätiön palkinto hyvästä vanhustyöstä ja sen kehittämisestä. Työntekijät ovat toivoneet vaikuttamismahdollisuuksia oman työhönsä sekä lisää että parempaa vuorovaikutusta esimiehen ja työntekijöiden välille. Esimiestyön tukemiseksi esimiehille järjestetään hankkeen lopuksi valmentavan johtajuuden ja itsensä johtamisen valmennussarja. Koronapandemia on tuonut omat haasteensa kotihoidon kehittämistyöhön. Kotihoito näkyväksi ja tunnetuksi Kotihoidon kentällä tehdään päivittäin hyvää, antoisaa ja suurta ammattitaitoa vaativaa työtä, mutta se ei aina näy ulospäin. Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa on kehitetty kotihoidon someviestintää, pohdittu yhdessä rekrytointiviestinnän kehittämistä, panostettu lehtikirjoituksiin ja blogeihin sekä viestitty seudun oppilaitoksissa. K u va : Je n n i W ah te ri st o K u va : G ro te sk i Vanhustyö 5 • 2021 23. Kun itse kerromme kotihoidon monipuolisesta ja merkityksellisestä työstä, se tulee tutummaksi niin ammattilaisille kuin suuremmallekin yleisölle. Aktiivisella viestinnällä on mahdollista vaikuttaa kotihoidon imagoon ja arvostukseen. Viestinnän kehittämistyön juurruttamiseksi hankkeessa laadittiin kotihoidolle viestinnän malleja. Esimiehet ovat puolestaan toivoneet tukea ajanhallintaan ja aikaa vievään sijaishallintaan. Yhdessä tekemällä asioita on silti saatu vietyä eteenpäin. Esimiestyön tukena on myös uudessa tehtävässä aloittanut kotihoidon koordinaattori, joka auttaa työntekijöiden hankinnassa ja sijoittelussa sinne, missä heitä eniten tarvitaan. Aikaa oman työn kehittämiseen ei ole pystytty antamaan työntekijöille niin paljon, kuin olisi haluttu. Koordinaattorimalli on levinnyt Essotella myös muille vastuualueille. Parhaillaan kokeilussa on mobiilissakin toimiva perehdytyspeli. Se vaatii tahtoa, resursseja ja monialaista yhteistyötä. Työntekijöille suunniteltiin ja toteutettiin laajan osaamiskartoituksen perusteella 14 erilaista verkkokurssia. • Hankeaika: 1.1.2020 31.1.2022 • Hankkeen hallinnoija: Essote (Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelut) • Osatoteuttajat: XAMK (KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu), DIAK (Diakonia-ammattikorkeakoulu) ja ESEDU (Etelä-Savon Koulutus Oy) • Hanketyöntekijät: 12, joista 5 on kokoaikaisia • Rahoittajat: ESR (Euroopan Unionin sosiaalirahasto), ELY, Essote, XAMK, DIAK, Esedu Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hanke perustuu vuonna 2019 kotihoidon työntekijöille ja asiakkaille laadittuun palvelulupaukseen. Palvelulupaus pohjautuu osallistuneiden työntekijöiden ja asiakkaiden ilmaisemiin näkemyksiin siitä, mitä he tarvitsevat hyvään arkeen kotona ja työssä. Essotessa koordinaattoreiden työnkuvaan lisätään jatkossa viestintään tarkoitettua työaikaa kotihoidossa ja myös laajemmin vanhusten ja vammaisten palveluissa. Tiedolla johtamisesta kehitetään esimiesten koulutusten ja vuosikellon avulla osallistavaa, jotta työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön, sen laatuun ja tuottavuuteen kasvaa. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hanke • Tavoite: vahvistaa kotihoidon vetovoimaisuutta kehittämällä työhyvinvointia, ammatillisuutta, palveluprosesseja, tiedolla johtamista ja viestintää
Muistisairauden toteaminen voi herättää pariskunnassa laajan kirjon tunteita: surusta vihaan, pelkoon tai toivottomuuteen. 24. Osallisuus E tenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon ei vielä ole olemassa parannuskeinoa. Lisäksi muistisairaus voi heikentää itseluottamusta ja itsetuntoa sekä horjuttaa toimijuutta. Toivon herääminen voi auttaa pariskuntaa näkemään voimavaransa tilanteessa, jossa edessä häämöttävä polku näyttäytyi äsken vielä kovin epävarmana. Sairastumisen äärellä toivon elementti on tärkeä. Arkeen ja tuttuihin rooleihin voi tulla muutoksia, ja toiselle voi siirtyä enemmän vastuuta asioiden hoitamisesta. Iäkkään pariskunnan kohdalla puolison sairastuminen koskettaa molempia. Tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista vahvistaa uskoa tulevaisuuteen Omahoitotaitojen tunnistaminen ja minäpystyvyyden vahvistaminen voivat auttaa iäkästä pariskuntaa ottamaan elämänsä ohjakset takaisin omiin käsiin, mikäli varOli semmonen tunne, että myötäkulkijoita ei oo – Pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennus-toiminnasta Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen. Selvitin pro gradututkielmassa iäkkäiden pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennus-ryhmään osallistumisesta muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Teksti: Laura Rautiainen Muistisairaus tuo pariskunnan tuntemattoman äärelle. Toivoa lisäävät muun muassa tieto muistisairauden yksilöllisestä vaihtelusta, hyvästä elämästä ja omista vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tieto tarjolla olevista palveluista ja tukimuodoista
Iäkkäiden ihmisten näkökulma ja kokemukset jäävät kuitenkin valitettavan usein näkymättömiin erityisesti muistisairauden kohdalla, vaikka kokemusten huomioiminen on keskeistä erityisesti suunnitellessa asiakaslähtöisiä palveluita. Ryhmässä käydyt keskustelut antoivat erilaisia näkökulmia saman teeman ympäriltä. . Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuminen voi tuoda pariskunnille tunteen siitä, etteivät he ole yksin muistisairauden kanssa. Pariskunta kohtaa muistisairauden yhdessä Osallistujien mukaan parisuhteesta ei aina ollut helppoa puhua. Ryhmään osallistuu noin 8 pariskuntaa, ja ryhmä kokoontuu 8 kertaa kahden kuukauden aikana. Samassa elämäntilanteessa olevien tapaaminen ja toivoa ylläpitävä, pariskunnan tarpeisiin vastaava tieto voivat helpottaa muistisairauteen suhtautumista ja edistää omannäköisen tulevaisuuden rakentamista yhdessä. Toiminta toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön tuella Veikkauksen varoin. Lisäksi koronapandemia rajoitti pariskuntien mahdollisuuksia elää aktiivista elämää muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Vieressä on henkilö, joka ymmärtää ja taitaa ja osaa. Muistisairaat iäkkäät ihmiset toivoivat Omahoitovalmennus-ryhmän tarjoavan mahdollisuuden tavata vertaisia ja vaihtaa käytännön vinkkejä muistisairauteen liittyen. Muistisairauden kohtaaminen yhdessä voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja elämän merkityksellisyyden kokemusta. Muistisairaan iäkkään ihmisen omahoitotaitoja tukevat osallistuminen ryhmän sisältöjen suunnitteluun ja ryhmäkertojen toteuttamiseen, voimaantumisen vahvistaminen ja minäpystyvyyden tunteen edistäminen. Pariskunnat kaipasivat muistisairauden varhaisessa vaiheessa realistista ja toivoa ylläpitävää tietoa muistisairaudesta ja siihen liittyvistä palveluista. Oli semmonen tunne, että myötäkulkijoita ei oo. Oikea-aikainen ryhmään ohjautuminen voi rohkaista iäkkäitä pariskuntia puhumaan muistisairaudesta avoimesti sekä edistää tunnetta elämän jatkuvuudesta. Laura Rautiainen Vanhustyö 5 • 2021 25. Parisuhde voi olla muistisairaalle iäkkäälle ja hänen puolisolleen tärkeä yhteinen voimavara. Kokonaisuutta ohjaa neljä ohjaajaa. Mahdollisuus osallistua Omahoitovalmennus-ryhmään koettiin hyödyllisenä oikea-aikaisen tiedon ja vertaistuen vuoksi. Tutkimukseni tuo muistisairautta sairastavan iäkkään ihmisen ja hänen puolisonsa äänen kuuluville. Puolisot toivoivat, että ryhmästä saisi vertaistukea ja faktatietoa muistisairaudesta. Se on tuntunu aika rankalle, et nyt vaan ollaan kotona ja vähän liikutaan ympäristössä. Pariskunnat kokivat hyväksi sen, että he pystyivät vaikuttamaan ryhmässä käsiteltyihin aiheisiin. Se oli aika yksinäinen olo. – Ryhmässä parasta oli, että kerrankin oli kaiken lähtökohta minussa. Korona tuli todella pahaan paikkaan. Lisätietoa: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus haisvaiheessa oleva etenevä muistisairaus on horjuttanut elämänhallintaa. Minäpystyvyys tarkoittaa ihmisen omaa tunnetta kyvystään suoriutua edessä olevasta tehtävästä. He kuvailivat yhteisen elämänhistorian merkitystä elämäntilanteessa, jossa parisuhteessa oli odotettavissa tai jo nähtävissä muutosta tasavertaisesta suhteesta kohti hoitosuhdetta. Muistisairauden varhaiseen vaiheeseen liittyi kokemus yksinäisyydestä ja sosiaalisen verkoston kaventumisesta. Ryhmään olisi hyvä päästä mukaan muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Kokemusten mukaan teema oli kuitenkin tärkeä ottaa puheeksi, sillä muistisairauden myötä parisuhteessa ja molempien rooleissa tapahtuu muutoksia. – Tärkeää on se, että opettelee saamaan hyvän olon ja positiivisen tunteen siitä, että pystyy auttamaan asioissa. Muistisairauden varhainen vaihe koronapandemian aikana . Omahoitovalmennus-toiminta tarjoaa iäkkäille pariskunnille yksilöllistä ja yhteistä tukea muistisairauden kohdatessa. – Kun kaikki jotka diagnoosin saa, älyis kuinka paljon apua Omahoitovalmennuksesta on, ja lähtisivät siihen mukaan. Ryhmässä pariskunnat voivat jakaa tunteita ja tietoa sekä kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta vertaisten kanssa. Muistisairaille osallistujille parisuhde merkitsi turvallisuutta ja pysyvyyttä. – Mulle parisuhde merkitsee turvallisuutta. Vertaistukea yhdessä ja erikseen Omahoitovalmennus-ryhmä mahdollisti keskustelun toisten pariskuntien kanssa ja myös syvällisemmän vertaistuen erikseen. Selvitin keväällä 2021 pro gradututkimuksessani iäkkäiden pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennusryhmään osallistumisesta. Omahoitovalmennus-toiminta on osa Vanhustyön keskusliiton yleishyödyllistä toimintaa ja pohjautuu Ystäväpiiri-toimintamalliin. Hyvinvointia voivat lisätä myös tulevaisuuden suunnitteleminen yhdessä, päivä kerrallaan-ajattelutapa ja muistisairaudesta avoimesti puhuminen läheisten ja ystävien kanssa. Puolisot puhuivat muistisairauden tuomista muutoksista. Ryhmään osallistumista helpotti ammattilaisen antama lempeä, mutta samalla jämäkkä kehotus lähteä mukaan. Omahoitovalmennus-ryhmien sisällöt pohjautuvat osallistujien toiveisiin ja tarpeisiin. Näköalapaikka yhteiseen tulevaisuuteen Muistisairauden toteaminen voi vaikuttaa pariskunnan molempiin osapuoliin, ja uudenlaisen elämäntilanteen kynnyksellä tulevaisuutta voivat varjostaa monenlaiset huolet tai pelot. – No onhan se parisuhde jonkunlainen turvasatama, semmonen tukikohta. Ja myös toiset lähtivät liikkeelle omasta itsestään ja sitten todettiin, että ollaan aika lähellä
Kiitollinen tehtävämme oli vastaanottaa huolellisesti mietittyjä ja valmisteltuja käsin kirjoitettuja kirjeitä, postikortteja, valokuvia ja sähköposteja. Ystäväpiirin tarkoitus on yksinäisyyden karkotus, ja Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuvat ikäihmiset ovatkin toiminnan todellinen sydän. Tärkeää on yhdessäolo turvallisessa porukassa. Lämmin kiitos kaikille kirjeitä kirjoittaneille ryhmille! K u va : K o kk o la n Ys tä vä p iir iry h m ä 26. Osallisuus Y ksinäisyyttä lievittävät ja iäkkäille ihmisille suunnatut Ystäväpiiri-ryhmät kokoontuvat ohjatusti kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen monet ryhmät jatkavat tapaamisia ja yhteydenpitoa omatoimisesti. Lähetimme Ystäväpiiriryhmäläisille alueohjaajan tervehdyksiä, ja ehdotimme, että he voisivat halutessaan kirjoittaa vapaamuotoisen kirjeen ja kertoa kokemuksiaan ja ajatuksiaan Ystäväpiiri-ryhmästä. Juhlavuoden kunniaksi pyysimme Ystäväpiiri-ryhmiä kirjoittamaan meille kirjeitä. Ryhmiä kannattelevat vertaistuki, luottamuksellisuus, mukava ilmapiiri, kiva tekeminen ja mo”Tähtiä meidän taivaalla” – Kirjeitä Ystäväpiiri-ryhmiltä Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta täytti keväällä 15 vuotta. Saimme koskettavia Ystäväpiiri-ryhmän merkityksestä kertovia vastauksia, jotka tuovat viestiä yhteisöllisen ja omannäköisen toiminnan tärkeydestä. Kirjeet ja viestit kertovat ryhmien merkityksestä ja arvokkaista yhdessä jaetuista hetkistä. Teksti: Raita Lehtonen ja Marjo Pääkkö nenlaiset keskustelut. Viestejä jaetuista hetkistä Ystäväpiiri-toiminnan täyttäessä 15 vuotta halusimme kiittää toiminnassa mukana olevia ryhmäläisiä. Ryhmien tapaamiset voivat jatkua vuosien ajan, ja ryhmäläiset tulevat hyvinkin tutuiksi keskenään, ystävystyvät ja jakavat elämänkokemuksiaan
Oli tietokilpailu. En ole ollut monta kertaa poissa.” ”Ryhmä on oma juttu, saa olla oma itsensä.” ”Ryhmään on aina mukava tulla. Ihmisen ikävä toisen luo on parantumaton sairaus, edelleenkin.” ”Ryhmässä tärkeitä on ollut: Yhteistoiminta. Tähtiä meidän taivaalla. Kuunneltiin kuulumiset. Vain yhdessäolo ja keskustelut ovat tärkeitä.” ”Kahvin juonnilla aloitettiin. Sitä oikein odottaa, milloin on tiistai. Tarvitsen toisten seuraa.” ”Mukava on touhuta yhdessä ja tämä korona-aika on varmasti haitannut ja tehnyt yksinäisyyttä lisää.” ”Ystäväpiiri on hyvä olemassa, yksinäisyyttä estää, oppiikin jotain.” ”Ystäväpiiri on meille yksin asuville vanhuksille tosi tärkeä asia. Yksin asuvakin saa vaihtaa muutaman sanan toisten kanssa. Elämässäni on muuten melko vilkasta, mutta ryhmässä on ihana rauha.” K u va : K o kk o la n Ys tä vä p iir iry h m ä Vanhustyö 5 • 2021 27. 2 tuntia meni nopeaan.” ”Käymme syömässä, kerromme kuulumisia ja parannamme maailmaa!” Yksinäisyys lievittyy ”Hyvä käydä täällä yksinäisten porukassa. Luettiin Heli Laaksosen kirjaa. Kaverit mukavia.” ”Ystäväpiirillä on tärkeä merkitys ja arvo etenkin näin koronarajoitusten aikana. Se ei tapahdu sormia napsauttamalla. ” ”Kerhopäivää oikein odotetaan ja katsotaan kelloa, milloin alkaa. Siellä on oikein hauska käydä ja tavata toisia samassa asemassa olevia. Keskustelua ja yhdessäoloa ”Kerholaisia miellyttää erilaiset tehtävät, aivojumppa, voimistelu, muistitehtävät, visailut, maalaaminen ja erityisesti muistelot entisestä ajasta.” ”Meillä ei korona-aikana ole ollut erikoista teemaa tapaamisissamme, toistemme tapaaminen on ollut tärkeintä.” ”Siispä aloitamme syksyllä taas toiminnan. Elämä on yksinäistä, jos ei ole omaisiakaan lähellä.” Tärkeä merkitys ”Hirveän tärkeä minulle, päivä ei ole niin pitkä. Ainakin minun mielestäni.” ”Voi olla viikkoja, ettei puhu muiden, kuin ryhmäläisten kanssa.” ”Monelle meistä Ystäväpiirion ainoa käyntipaikka ruokakaupan jälkeen. Pelastanut monelta pahalta mieleltä.” ”Saa puhua vapaasti, juorut ei lähde liikkeelle.” ”Vaihtelua elämään.” ”Olen erittäin kiitollinen saadessani kuulua Ystäväpiiriin. Kivaa ohjelmaa oli keksitty, ja aina oli ilo olla ystävien kanssa yhdessä. ” Ystävyyttä ”Olemme tulleet viiden vuoden aikana hyviksi ystäviksi ja virkistyneet. Toivomme näitä hetkiä jatkossakin.” Ihania kohtaamisia ”Mukava on ollut tulla.” ”On ollut kiva pyrähdys sukeltaa tänne Ystäväpiiriin.” ”Tykkään kovasti käydä.” ”Ryhmä on ainut henkireikä. Se on antanut minulle paljon vaihtelua elämään, seurustelua ja toimintaa ystävien kanssa, on katkaissut viikon ja antanut virikkeitä.” ”Kerho on hyvä asia. Koko päivä on mukava, kun on ryhmä.” ”Virkistävä päivä. Kerhossa on mukava olla, kun on tuttu ryhmä.” ”Säännöllisesti toimiva pitää viikon kasassa, hyvä olla porukassa.” ”Torstai on viikon odotetuin päivä, on Ystäväpiiri-päivä.” ”Kyllä se vaan niin on, että tässä iässä ei niin helppoa ole ystävystyä. Yritämme löytää ohjelmaa. Laulun sanoin: ”kun toista auttaa saa, se huojentaa.” Tapaamisia odotetaan ”Monelle toimintamme on hyvin tärkeää. Nämä torstaitapaamiset ovat olleet minulle viikon odotetuin tapahtuma. Olemme kokeneet Ystäväpiiri-toiminnan virkistäväksi ja elämäämme rikastuttavaksi.” ”Tällaiset kurssit voivat olla alku todelliselle ystävyydelle, näinhän meidän kohdalla on käynyt!” ”Yleinen hyvinvointi tulee ystäväporukassa.” Näitä torstai-iltapäiviä olisi saanut olla useampiakin viikossa
Vanhustyön keskusliitto oli luonnollinen yhteistyökumppani ikääntyneiden parissa toimivana valtakunnallisena keskusjärjestönä. Oli aihetta myös kysyä, miten korjausneuvojat itse suhtautuisivat tuleviin näkymiin. Sotainvalidien Veljesliitossa haluttiin turvata sotainvalidien ja veteraanien asumiseen perehtynyt korjausneuvojien verkosto. Heille oli kertynyt jo vuosikymmenen kokemus ikäihmisten parissa toimimisessa ja erilaisten avustusmuotojen ja korvausten hyödyntämisessä kodin remonttien parissa. Toiminnan tehokkuus perustuu laajaan verkostoon ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Teksti: Jukka Laakso – Kuva: Kari Tahvanainen siteetilla, mutta millainen olisi tilanne tulevaisuudessa sotainvalidien ja veteraanien joukon pienentyessä. Korjausneuvonta toimi tuolloin täydellä kapaKorjausneuvonta on vuosien saatossa laajentunut tukemaan sotainvalideista ja veteraaneista koko ikääntynyttä väestöä. Asuminen ja elinympäristöt S otainvalidien Veljesliitto tiedusteli vuosituhannen vaihteessa mahdollisuutta siirtää Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettava korjausneuvonta Vanhustyön keskusliiton hallinnoimaksi. Korjausneuvojat palvelemaan kaikkia ikääntyneitä Sotainvalidien keski-ikä lähenteli kahdeksaakymmentä toiminnan siirtyessä Vanhustyön Tukea kotona asumiseen jo 30 vuotta 28
Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on yleensä asukkaalle mielekkäin ja yhteiskunnalle kannattavin vaihtoehto. Asuntojen korjaustarve nimenomaan asukkaiden toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi kasvaa merkittävästi siinä vaiheessa, kun asukkaan ikä nousee yli kahdeksankymmenen vuoden. Omakotiasuminen on yleisintä ja pientalotyyppisissä rakennuksissa asuu kaksi kolmasosaa korjausneuvonnan asiakkaista. Kuntien kotihoidolta tulee tietoa muutostarpeista. Oman asunnon ongelmat säilyvät ainoastaan asukkaiden tiedossa niin kauan, kun asukkaat selviävät itsenäisesti. Muutosten avulla turvataan kotihoidon henkilöstöllekin paremmat työskentelyolosuhteet asiakkaan auttamiseksi. Toiminnan siirtämisen taustalla oli ollut ajatus, että sotainvalidien ja veteraanien korjausneuvonnan tarve oli nopeastikin vähenemässä. Remontit maksavat itsensä takaisin hyvinkin nopeasti, kun yhteiskunnan ei tarvitse panostaa muuhun asumiseen tai laitoshoitoon. Vapautuvaa kapasiteettia voitaisiin siirtää muun apua tarvitsevan ikääntyneen väestön avuksi. Asuntojen korjausten liikkeelle lähtöön tarvitaan usein yhteiskunnan tukea. Kuntoutuslaitosten kautta tulee paljon asiakasyhteydenottoja. Tämä verkostoituminen asettaa oman haasteensa, kun ottaa huomioon korjausneuvojien suuret alueet ja kuntien vaihtelevat määrät alueilla. Nyt neuvojat siirtyivät saman työnantajan palvelukseen Vanhustyön keskusliiton palkatessa heidät. Avustuksia myöntävien tahojen kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä. Korjausneuvojat ovat alueellaan verkostoituneet muiden vanhustyötä tekevien tahojen kanssa. Korjausneuvonta vaatii verkostoitumista muiden ikääntyneiden parissa työskentelevien tahojen kanssa. Joskus joudutaan tekemään laajennuksia. Pesutilat tulee saada esteettömiksi ja tilaa tarvitaan myös avustamiselle. Työn organisoinnissa havaittiin varsin pian tiettyjä etuja korjausneuvojien aikaisempaan toimintatapaan verrattuna. Asuntojen haasteet Ikääntynyt väestö asuu melko iäkkäissä asunnoissa, joissa korjaustarve on tietysti suurinta. Tämä ajatus tuli osoittautumaan aika lailla ennenaikaiseksi, sillä korjausneuvonnan veteraanineuvonta ei käytännössä juurikaan vähentynyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Yleisimmin korjaustyöt liittyvät pesutiloihin. Pesutilat joudutaan yleensä kokonaan uusimaan senkin vuoksi, että vedeneristeet joudutaan uusimaan sekä lattiaan että seiniin. Kotona asumisen tukemiseen kannattaa kuitenkin panostaa. Korjausten avulla kotona asumista voidaan jatkaa hyvinkin pitkään, kun tilat tehdään myös toimintakyvyltään rajoittuneelle henkilölle helpommaksi käyttää. Silloin tarvitaan uudet pesutilat, joille pitäisi löytyä sopiva paikka. keskusliitolle. Tämä toi mahdollisuuden työtapojen ja -välineiden yhtenäistämiseen. Urakoitsijoitakin pitäisi löytää mahdollisimman läheltä kohdetta. Usein nämä ongelmat välittyvät vasta kotihoidon työntekijöiden havaintoina. Sisätiloissa joudutaan ovia leventämään, kynnyksiä ja tasoeroja poistamaan sekä lämmitysjärjestelmiä uusimaan. Iäkäs henkilö on tottunut kotona asumisen puutteisiin ajan myötä ja hakee apua vasta pakon edessä. Usein vanhat pesutilat sijaitsevat eri kerroksessa kuin muut asuintilat. Talo voi vaatia liian suuria korjaustoimia tai asiakkaan toimintakyky on heikkenemässä liian nopeasti. Neuvojat olivat tähän asti olleet kaikki eri työnantajan palveluksessa, koska he olivat olleet Veljesliiton piirien palkkalistoilla. Toinen tyypillinen korjauskohde on rakennuksen sisäänkäynti, johon usein joudutaan rakentamaan luiska ja katos. Peruskorjaustyyppiset remontit ovat tarpeen, jotta asunnot pysyvät turvallisina, terveellisinä ja hygieenisinä asua. Vanhoissa kerrostaloissa joudutaan tyypillisesti poistamaan amme, kun sitä ei pystytä enää käyttämään. Avustusten kokonaismääriä kannattaisikin nostaa ja samalla avustusehtoja lieventää, jotta yhä useamman ikääntyneen elinoloja voitaisiin helpottaa. Yhteistyötä fysioterapeuttien kanssa vaaditaan tukikahvojen oikeaa sijoittamista selvitettäessä. Vanhustyö 5 • 2021 29. Aina eivät korjauksetkaan ole se järkevin keino asiakkaan kohdalla. Korjaustoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kotona asuminen myös ikääntyneenä, asumisen helpottaminen ja tarvittavan kotihoidon järjestäminen on ollut yhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena koko 2000-luvun. Korjausneuvonnassa on paneuduttu näkemään asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti
Tarkoitus oli, ettei jokaisen toimijan tarvinnut itse 30. Opastukset oli otettu hyvin vastaan ja hankkeen avulla haluttiin tarjota kaikille ikäihmisille mahdollisuus saada opastusta digitaalisten laitteiden käyttöön. SeniorSurf-toiminta tuntee ikäihmisten pelot ja ennakkoluulot digiasioita kohtaan. Vanhustyön keskusliitossa oltiin hyvin ajassa mukana, jopa aikaansa edellä, kun tuota hankehakemusta lähdettiin tekemään vuoden 2013 alkupuolella. Teksti: Liisa Tiainen ja Tiina Etelämäki täjinä nousivat isojen foorumien puheenaiheeksi koronan myötä. Siis jo 7–8 vuotta ennen, kuin seniorit digipalveluiden käytSeniorSurf vahvistaa digiosallisuutta Digitalisoituvassa yhteiskunnassa seniorien digitaidot ovat merkittävässä asemassa hyvinvoinnin ja osallisuudentunteen vahvistamisessa. Hanke sai alkunsa siitä hyvästä palautteesta, jota seniorien tietotekniikkayhdistysten järjestämät vertaisopastukset olivat saaneet. Päätavoitteena oli luoda toimintamalli digiopastusten käynnistämiseen eri organisaatioissa. Digi ja teknologia S eniorit surffaa – nettiopastaja auttaa! -hanke aloitti vuonna 2014. Käynnistyttyään hanke tuli tutuksi nimellä SeniorSurf-hanke
SeniorSurf-toiminta ajassa kiinni Digihankkeidenkin pitää pysyä ajassa kiinni, kerran hyvin tehty ei riitä pitkään. Yksi vaikuttamistyön tavoitteista on, että vaihtoehtoiset asiointitavat turvataan. alusta asti miettiä ja tutkia, miten opastus organisoidaan. Ikäihmisten tarpeet on otettava huomioon ja heitä tulee ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja testaamiseen. Tukea on kuitenkin aina oltava helposti saatavilla. Kun osaamattomuuden pelko, koetut epäonnistumiset, tiuhaan muuttuvat sovellukset ja laaja laitekirjo vievät seniorilta uskon omaan oppimiskykyynsä, auttavat vertaisopastajat löytämään niitä opastukseen tulevaa senioria kiinnostavia asioita, joiden avulla aloituskynnys madaltuu. SeniorSurf on mainittu UNECE:n Policy Brief on Ageing -julkaisussa, johon on koottu hyviä käytäntöjä. valtakunnallinen verkostotoiminta ja vaikuttamistyö – niin eri toimijoihin että senioreihin. Se koetaan tärkeäksi ja hyödylliseksi. Pidetään kaikki yhdessä huolta eri ikäisten digiosallisuudesta. Vaikutetaan myös siihen, että tuotetut sähköiset palvelut ovat saavutettavia, helppokäyttöisiä ja loogisia. www.seniorsurf.f Vanhustyö 5 • 2021 31. Vuosien varrella on alettu puhua myös digiosallisuudesta. Jokaisen seniorin pitäisi saada viettää omannäköisiään eläkevuosia, eikä yhteiskunta saa asettaa turhia paineita sähköisten palveluiden käytön myötä. Pitää olla sallittua, että haluaa hoitaa asiansa kasvokkain, puhelimessa tai vaikka kirjeitse. Ikääntymisen mallimaassa voi jokainen seniori tuntea olevansa yhteiskunnan täysipainoinen jäsen – kukin omalla tavallaan. Toimintamallissa käytiin läpi kaikki tarvittava: sopivan opastuspaikan valitseminen, välineet, opastajien rekrytointi ja perehdyttäminen, markkinointi jne. SeniorSurf-toiminta tuntee ikäihmisten pelot ja ennakkoluulot digiasioita kohMitä digiosallisuus on. Digiosallisuus on osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. SeniorSurf tukee digiopastustoimintaa ja pitää seniorien digitaitojen vahvistamista tärkeänä. Lisäksi toiminnassa on nykyään vahvasti mukana mm. Hanke onnistui erinomaisesti ja sen jatkoksi Vanhustyön keskusliitto sai uuden SeniorSurf-toiminnan ikäihmisten hyvinvointia tukemaan. SeniorSurf tukee edelleen organisaatioita digiopastusten organisoinnissa. SeniorSurf-verkoston avulla pystytään hyödyntämään yhteiset resurssit niin, että saadaan yhdessä enemmän aikaan ja vältetään päällekkäisen työn tekeminen. Kokeeko seniori saavansa hyötyä sähköisten palveluiden käytöstä. SeniorSurf-toiminta SeniorSurf rohkaisee ikääntyneitä ihmisiä tarttumaan tietokoneisiin ja nettiin. Toimintamallia pilotoitiin konkreettisesti erilaisten organisaatioiden kanssa, mukana oli mm palvelutaloja, eläkeläisjärjestöjä sekä kirjasto. Digiosallisuuden tunnetta vahvistaa, kun digitaidot ja osaaminen riittävät digitaalisten välineiden, sovellusten ja sähköisten palveluiden käyttöön. Tunne yhteiskuntaan kuulumisesta – ja siinä pärjäämisessä vahvistuu ja sitä kautta myös osallisuuden tunne kasvaa. Niiden avulla vaikutetaan myös omaisiin ja viranomaisiin, että he rohkaisisivat ikääntyneitä ihmisiä digiopastuksen pariin. taan. Toiminnassa tiedostetaan hyvin se, että kaikki eivät pysty, halua tai ole kiinnostuneita digiasioista. Motivointi ja rohkaisu ovat tärkeitä asioita, kun innostetaan ihmisiä kehittämään digitaitojaan. Hankkeen alkutaipaleella puhuttiin nettiopastuksista, jossain vaiheessa siirryttiin digiopastuksiin ja digitukeen. Ovatko käytettävät palvelut saavutettavia, helppokäyttöisiä, turvallisia ja luotettavia. Hyvät esimerkit kannustavat ikäihmisiä. Hankkeessa tuotettiin myös avoin digituen aineistopankki eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Digiosallisuutta vahvistamassa SeniorSurf katsoo digiosallisuutta nimenomaan siitä näkökulmasta, miten seniori kokee osallisuutensa yhteiskunnassa. Digituen kentälle on tullut vuosien varrella valtavasti uusia toimijoita ja verkostoyhteistyön merkitys on korostunut. On ollut hienoa nähdä, kuinka suuri joukko senioreista on innostuneita oppimaan uutta ja osaavat hyödyntää digiä omaksi ilokseen. Riittävätkö taidot palveluiden käyttöön ja onko pulmatilanteissa saatavissa digitukea. Digitaidot nähdään koko ajan kokonaisvaltaisemmin osana ihmisten hyvinvointia. Onko hänellä mahdollisuus hankkia tarvittavat välineet
Vuonna 2017 painopistettä siirrettiin taiteen ja ikääntymisen strategiseen suunnitteluun sekä kehittämään pitempiaikaisempaa toimintaa, mm. I kääntyminen koskettaa kaikkia kaikkialla. Minna Piispanen kannustaa VRlasien käyttäjää. Tammikuussa 2021 Armas järjesti kansainvälisen ”To Infinity and Beyond” -webinaarin, jossa esiteltiin muun muassa amerikkalainen Mark Morris Dance Group, joka tarjoaa tanssiopetusta Parkinsonin tautiin sairastuneille. Tämän innoittamana englantilainen yksityinen säätiö, The Baring Foundation, teki yhteistyössä Armaksen ja David Leventhal johtaa yhdysvaltalaista Mark Morris-tanssiryhmää, joka työskentelee Parkinsoin tautiin sairastuneitten kanssa. Ikääntyneiden huomioiminen kulttuurituotannossa Esimerkkejä ikääntyneiden parissa tehtävästä suunnitelmallisesta ja päämäärätietoisesta kulttuurityöstä löytyy toki ympäri maailman. Armas on Suomessa järjestetty valtakunnallinen ikääntymistä juhlistava festivaali, joka viettää tänä vuonna viidettä toimintavuottaan. Irlannissa esimerkiksi järjestetään Bealtaine-festivaaleja ja Walesissa Gwanwyn-festivaaleja. Teksti: Raisa Karttunen siä kirjamessuja. Skotlannissa vuosina 2012–2019 järjestetty Luminate-festivaali perustettiin juurikin tukemaan ikääntyneiden osallistumista. Artikkelit käsittelevät muun muassa kulttuurikaveritoimintaa, kuntien jaettuja työntekijöitä soten ja kulttuurialan välillä, 32. Britanniassa ikääntyneiden luovuutta juhlistavista festivaaleista käytetään nimitystä creative ageing. David Leventhalin kehittämää mallia käytetään nykyään 25 maassa ja yli 300 yhteisössä. Hollannissa järjestetään hoivakodeissa yksityiKansainvälistä yhteistyötä kääntyneiden parissa tehtävässä kulttuurityössä Kulttuuriala niin Suomessa kuin muuallakin haluaa tukea iäkkäiden ihmisten osallistumista kulttuuritapahtumiin luomalla heille suunnattua sisältöä. ikääntyneiden taiteilijoiden residenssejä. Tokiosta ja Berliinistä löytyy teatterit, joiden henkilökunta koostuu eläköityneistä teatterialan ammattilaisista. Festivaali toimi seitsemän vuoden ajan ja esitteli yli 2500 tapahtumaa musiikin, teatteri, tanssin, elokuvan, kuvataiteiden, valokuvauksen ja kirjallisuuden aloilta. Tammikuisessa seminaarissa esiteltiin myös useita suomalaisia hankkeita ja toimintamalleja. Näitä festivaaleja järjestetään useita ympäri Isoa-Britanniaa. K u va : W o rl d P ar ki n so n C o al it io n Helsingin kaupungin kanssa julkaisun Love in the Cold Climate, jossa esitellään 18 erinomaista esimerkkiä siitä, miten Suomessa on kulttuurin alalla otettu huomioon ikääntyneet. Sieltä Armaskin on hakenut toimintamallinsa. Molemmat nimet tarkoittavat alkuperäiskielellä kevättä ja niitä juhlitaan aina vuosittain koko toukokuun ajan. Brittiläisten tutkimusten mukaan osallistuminen taideja kulttuuritarjontaan laskee, kun ihminen täyttää 75 vuotta
Hanki osaamista ryhmänohjaukseen ja tue pariskuntia, joiden elämää muistisairaus koskettaa! OMAHOITOVALMENNUSryhmänohjaajakoulutus Kevään 2022 koulutus toteutuu hybridimallina, lähikoulutus järjestetään Helsingissä. Koulutus sisältää viisi lähitai etäkoulutuspäivää ja tuetun Omahoitovalmennus-ryhmän ohjaamisen parija tiimityöskentelynä. Lokakuussa kahden viikon ajan ympäri Suomea nostettiin esiin ikääntyneitä taiteilijoita sekä ikääntymisen teemoja taiteen kautta yli 160 tapahtumassa. Näin hän toivoo käyvän myös kirjassa esitellyille suomalaisille toimintamalleille. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. Säätiön kautta tämä julkaisu lähtee nyt kansainväliseen jakeluun. K u va : W o rl d P ar ki n so n C o al it io n Armas-festivaali ARMAS on valtakunnallinen ikääntymistä juhlistava festivaali, joka viettää tänä vuonna viidettä toimintavuottaan. lainattavia museopaketteja sekä esimerkiksi Kansallisteatterin kiertuenäyttämötoimintaa. Festivaali on järjestämässä alkuvuodesta 2022 toisen kansainvälisen seminaarin erinomaisista esimerkeistä ikääntyneiden osallisuudesta kulttuurin tekijöinä ja nauttijoina eri puolilla maailmaa. Kirjan esipuheessa Englannin Arts Councilin johtaja, Sir Nicholas Serota, toteaa, että kulttuurin maailma on aina hakenut inspiraatiota yli kansainvälisten rajojen. Armaksen kansainvälinen yhteistyö jatkuu. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii tänä vuonna festivaalin suojelijana. 050 317 2562 Lisätietoja: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Kuva: Titta Lindström Vanhustyö 5 • 2021 33. Taiteilijat ja luovan alan toimijat ovat jo sukupolvien ajan etsineet hyviä esimerkkejä oman maan rajojen ulkopuolelta, muokanneet niitä itselleen sopiviksi, ja ottaneet ne käyttöön omina versoinaan. www.armasfestivaali.fi Love in the Cold Climate esittelee 18 esimerkkiä ikääntyneiden parissa tehtävästä kulttuurityöstä Suomessa. Hae koulutukseen 10.12.2021 mennessä: laura.rautiainen@vtkl.fi, puh
P äijät-Sotessa Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutuksen toimialalla palvelurakenneuudistuksen myötä pitkäaikaisen laitoshoidon tarve oli vähentynyt, mutta samalla vaikeasti käytösoireisten muistisairaiden määrä ja siitä johtuva hoidon tarve oli lisääntynyt. Osastolla hoidetaan sellaisia käytösoireisia potilaita, joiden hoitaminen vaatii erityisosaamista muistisairauksista ja niihin liittyvistä käytösoireista. Turvallisuusvartin pohjalta osastolla on tehty monia hyviä uudistuksia potilasja työturvallisuuteen liittyen. Osastonhoitaja Loipponen on ottanut turvallisuusasiat sydämen asiaksi. Tästä syystä Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarin osastotoiminta järjestettiin vastaamaan geriatristen potilaiden hoitoa ja palveluntarvetta. Joka viikko osastolla pidetään turvallisuusvartti, jossa keskustellaan potilasja työturvallisuuteen liittyvistä teemoista. Työskentelyssä hyödynnetään validaatio-menetelmää kohtaamalla potilas kunnioittavasti ja arvostavasti erilaiset tunnetilat huomioiden. Reilussa puolessa vuodessa henkilöstö on oivaltanut ja sisäistänyt osaston profiilin mukaisen toiminnan. Kaikilla työyhteisöön kuuluvilla on hyvä ja motivoitunut asenne työn tekemiseen. Teksti ja kuvat: Leena Mäkitalo Osastonhoitaja Katri Loipponen pitämässä turvallisuusvarttia hoitajien Annin ja Titan kanssa. Osaston toimintaa on kehitetty aktiivisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Osastolle ollaan syksystä 2021 alkaen juurruttamassa työväkivallan hallintaan ja Asiakaslähtöistä ja turvallista hoitoa vaikeasti käytösoireisille muistisairaille Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa osastolla J20 tehdään työtä suurella sydämellä geriatrista kuntoutusta tarvitsevien ja vaikeasti käytösoireisten muistisairauden potilaiden kanssa. Palvelurakenneuudistus toi positiivisia muutoksia asiakaslähtöisyyteen sekä potilasja työturvallisuuteen. 34. Vaikeasti käytösoireisten osastolla hoidetaan pääsääntöisesti potilaita, joilla on diagnosoitu muistisairaus tai joiden oireiden taustalla on diagnosoimaton muistisairaus. Motivoitunut henkilöstö sitoutuu yhteisiin toimintatapoihin Osastonhoitaja Katri Loipposen mukaan osaston toiminta on käynnistynyt hyvin. Osastojen tilat eivät tukeneet potilasja työturvallisuutta. Osastolla kohdataan päivittäin muistisairauksiin liittyviä käytösoireita, jotka ilmenevät fyysisenä ja sanallisena väkivaltana sekä aggressioina. Maaliskuussa 2021 osastojen uudelleen profilointi muodosti osastokokokonaisuuden kahteen kerrokseen, joka pitää sisällään 16 paikkaisen geriatrisen kuntoutuksen osaston ja 10 paikkaisen vaikeasti käytösoireisten muistisairaiden osaston
Vanhustyö 5 • 2021 35. Töitä tehdään tiiminä, jossa jokainen työntekijä on arvokas ja osaava ammattilainen. Toimintatuokioita odotetaan innolla. Aitoa läsnäoloa, pysähtymistä ja vierellä kulkemista Hoitohenkilökunta on kokenut osaston profiilin muutoksen hyvänä. Maisemakalvotukset ovat kutsuneet potilaita kuvien äärelle pysähtymään ja ihmettelemään. Potilaita hoidetaan moniammatillisesti yhteistyössä hoitajien ja vastaavan lääkärin kanssa. Monet potilaat ovat kokeneet yhdessä tekemisen, pelaamisen, muistelemisen ja keskustelun päivää rikastuttavina asioina. Kaikista asioista pyritään keskustelemaan avoimesti ja rakentavasti. Osastolla hyödynnetään potilaiden elämänhistoriaan ja mielekkäiden asioiden selvittämiseen Elämän puu -kuvaa, joka täytetään yhdessä potilaan kanssa heti hoitojakson alussa. Osastolla on vahvistettu vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä. Aidolla läsnäololla, pysähtymisellä ja vierellä kulkemisella on saatu monia tilanteita rauhoittumaan. Pienellä osastolla on aikaa kohdata ja kuunnella potilasta. Osaston oviin ja kanslioiden ikkunoihin on tehty maisemakalvotuksia, joilla on saatu lisättyä viihtyisyyttä ja luotua rauhallista tunnelmaa. Osastonhoitaja Katri Loipponen iloitsee, siitä että osaston toiminta on käynnistynyt hyvin ja henkilökunta on motivoitunutta. Sen avulla olemme lisänneet ymmärrystä potilaan toiveista, peloista ja tärkeistä asioista. Elämän puun avulla olemme saaneet arvokasta tietoa mielekkään, turvallisen ja toiminnallisen päivärytmin rakentamiseen. Osaston fyysistä ympäristöä on tehty turvalliseksi ja pyritty luomaan positiivinen ja avoin tunneilmapiiri, jossa potilailla ja henkilökunnalla on hyvä olla. Ohjatut toimintatuokiot tuovat päiviin merkityksellisyyttä. Mielekkyyttä ja turvallisuutta Osastolla on tehty paljon työtä potilaiden käytösoireiden ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn liittyen. ennaltaehkäisyyn liittyvää Avekki-toimintatapamallia, jonka mukaisesti työyhteisössä toimitaan. Potilaan aggression taustalla olevat syyt selvitetään mahdollisuuksien mukaan ja lääkkeettömät hoitotyön keinot korostuvat päivittäisissä tilanteissa. Maisemakalvotukset luovat osastolle viihtyisyyttä ja kutsuvat pysähtymään ja ihmettelemään. Ohjaaja Niina Klemettilä huomioi potilaslähtöisesti kullekin päivälle ja potilaalle sopivan toiminnan. Avekki-toimintatapamallikoulutukset ovat vahvistaneet väkivaltaisten potilaiden hoitamisen ja kohtaamisen taitoja. Elämän puu antaa arvokasta tietoa ja lisää ymmärrystä muistisairaiden toivoista, peloista ja tärkeistä asioista. Yhden hengen huoneet ovat mahdollistaneet potilaille yksityisyyden ja oman tilan sekä ajan
Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Studio Art4You Vuoden vanhusteko KotiTV Kuntopaikka HH Oy:n KotiTV on iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen erikoistunut TV-palvelukanava. Juhlassa palkittiin Vuoden vanhustekona KotiTV. V anhustenpäivää vietettiin jo 68. Tänä vuonna tunnustuksen sai KotiTV, joka on iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen erikoistunut TV-palvelukanava. Vanhustenviikko alkoi valtakunnallisella Vanhustenpäivän pääjuhlalla Ähtärissä. Kiitos Ähtärille hienosti järjestetystä juhlasta! Ja kiitos kaikille Vanhustenviikon tapahtumia järjestäneille! Ensi vuonna Vanhustenpäivän juhla pidetään Savonlinnassa. Luonto on osoittautunut erityisen tärkeäksi voimavaraksi COVID-19 pandemian aikana, kun liikkumista on rajoitettu ja varsinkin ikääntyneillä on rajoitettu kontakteja. Vanhustenviikon kampanjallaan Vanhustyön keskusliitto kannustaa kuntia, yhteisöjä ja organisaatioita järjestämään tapahtumia ja toimintaa ikääntyneille ihmisille ympäri Suomen. Sitä seuraavaa viikko on ollut Vanhustenviikko vuodesta 1971 lähtien. KotiTV on myös muodostunut erinomaiseksi kanavaksi eri hankkeille, yhteisöille ja yhdistyksille tehdä ja toteuttaa tehtäväänsä, Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen perustelee. Vuoden vanhusteko -palkinto KotiTV:lle Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto jakoivat jo 14. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi tänäkin vuonna Vanhustenviikon ja Vanhustenpäivän suojelijana ja hänen tervehdyksensä luettiin Vanhustenpäivän pääjuhlassa Ähtärissä. Tänä vuonna innostus Vanhustenviikon tapahtumien järjestämiseen eripuolilla Suomea tuntui olevan erityisen laajaa. – KotiTV:stä on tullut lyhyessä ajassa merkittävä osa ikäihmisten päivittäistä rutiinia niin kotona kuin palveluasumisessa. Luontokokemukset ovat lohduttaneet ja parantaneet. etäohjattuja liikuntaharjoitteita, digitaalisten palvelujen käyttöopetusta ja hyvinvointineuvontaa. kerran. Luonnon terveysja hyvinvointivaikutusten tutkiminen – erityisesti yksinäisillä ikääntyneillä – olisi nyt erittäin ajankohtaista ja tärkeää, Pitkälä totesi. Etäkuntoutusohjelmat ja vanhuspalveluammattilaisille tarjotut videotallennepalvelut ovat olleet laajassa käytössä ympäri Suomen. Vanhustenviikkoa juhlittiin teemalla Luonto antaa voimaa – Naturen ger kraft. 36. Luonto antoi voimaa Vanhustenviikolla Vuoden vanhusteko palkitut KotiTV:n edustajat Pia Leppäniemi (vas.), Tero Lehtinen, Karoliina Nikander ja Sami Hautaniemi sekä palkintojen jakajat Eva Korkiamäki (VTKL) ja Outi Pekkarinen (Ilmarinen). KotiTV:n tarkoituksena on poistaa digikuilu vanhusväestöä laajasti ja tasapuolisesti tavoittavan, päivittäisen matalan kynnyksen etäohjauksen ja palveluviestinnän tieltä. KotiTV kykenee levittämään joka päivä suoraan vanhusväestön kotitelevisioihin ja/tai palveluasumisen tv-laitteisiin esim. Juhlapuheen luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille piti Helsingin yliopiston professori emerita Kaisu Pitkälä. kerran Vuoden vanhusteko -palkinnon
Ähtärin mieskuoro johtajanaan Pirkko Rankila esiintyi upeasti. Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki esitti tervehdyksensä. Juhlapuheen piti Helsingin yliopiston professori emerita Kaisu Pitkälä. Näyttävän tanssiesityksen tarjosi Shuichi Murai. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara lausui tervetulosanat. Juhlan alkuun esiintyivät Merikanto-opiston muskarilaiset ja soitinryhmä. Juhlan juontajana toimi Nina Åkerman. Kahvitilaisuus pidettiin hotelli Mesikämmenessä ennen juhlaa.. Hän myös esitti yhdessä Janne Salkolahden kanssa uuden kappaleensa Öljylampun valossa
Vanhustenviikolla oli monipuolisesti useita tapahtumia, jotka tarjosivat mahdollisuuden tavata muita luontoliikunnan merkeissä. Erityisesti ikääntyneiltä saadun palautteen perusteella kaupungin työntekijöiden jalkautuminen kuntalaisten pariin on koettu tärkeäksi. Mahdollisuus antaa palautetta matalalla kynnyksellä tarjottiin myös perinteisillä Plassin syysmarkkinoilla. Kalajoella hakemus verkostoon pääsemiseksi tehtiin yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa. Tehty kartoitus toimii tulevan suunnittelun pohjana. Koronatilanteen vuoksi hankkeen suunnitellut yleisötilaisuudet jäivät toteuttamatta, mutta ne korvattiin pienimuotoisilla tapahtumilla. Lisäksi jalkauduttiin eläkeliittojen ja -järjestöjen, kylätoimikuntien ja -yhdistysten omiin tilaisuuksiin. K alajoen kaupunki teki Himangan eläkeläiset ry:n aloitteesta päätöksen liittyä Maailman Terveys-järjestö WHO:n hallinnoimaan ikäystävällisten kuntien verkostoon. Rennoissa tapahtumissa makkaranpaiston tai tuolijumpan lomassa oli helppo tuoda omia mielipiteitä esille. Samalla kysyttiin ajatuksia hankkeessa suunnitellusta ”koko kaupungin olohuoneesta” eli viihtyisästä puistoalueesta keskellä keskustaa. Lasten ja ikääntyneiden yhteisiä Ikäystävällinen Kalajoki musiikkipiknikkejä toteutettiin yhteistyössä Yhteistä virtaa – hankkeen, kaupungin asumispalveluyksiköiden ja varhaiskasvatuksen kanssa. Siihen annetaan lyhyt kuvaus kunnan ikäystävällisestä toiminnasta tähän mennessä ja suunnitelmaa, kuinka sitä kehitetään jatkossa. Painettuun, jokaiseen kotiin jaettuun infolehtiseen koottiin oleellisia yhteystietoja kotona asumisen tueksi. Hankkeessa on saatu koottua paljon arvokasta tietoa ikääntyneiden nykytilanteesta sekä kehittämisideoista. Näitä selvitettiin alkuvuonna 2021 tehdyllä asumiskyselyllä. Yhteisöllisyyttä ja sukupolvien kohtaamista edistävää puistosuunnitelmaa kehitetään ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan keskittyvä liikuntaluotsitoiminta alkaa tammikuussa 2022. Siihen liittyminen ei aiheuta kunnalle suoria velvoitteita, vaan se voi itse määritellä, kuinka toteuttaa ikäystävällisyyttä. Asumiskyselyssä ja keskusteluissa nousseita ideoita on hankkeen myötä toteutettu. Elina Niskanen, Ikäystävällinen Kalajoki -kehittämishankkeen projektipäällikkö, Terveystieteiden maisteri liikuntalääketieteestä (TtM), fysioterapeutti (AMK) 38. Maailmanlaajuisen verkoston jäsenet vaihtavat kokemuksia ja jakavat hyväksi havaittuja käytänteitä. Kyselyn saavutettavuutta edistettiin tarjoamalla vastausmahdollisuus sekä verkossa että paperisella vastauslomakkeella. Eri toimijoiden yhteystyötä helpottaaksemme kutsuttiin ikääntyneiden parissa toimivat järjestöt, liitot ja yhdistykset samaan palaveriin. Ikäystävällinen Kalajoki -kehittämishankkeessa on haluttu kartoittaa, mitä ajatuksia ja toiveita ikääntyneillä kuntalaisilla on tulevaisuuden suhteen. Suomen kunnista verkostoon on hyväksytty Tampere, Turku, Kerava ja Vaasa. Ikäystävällinen Kalajoki -kehittämishanke tulee päätökseensä marraskuun lopussa, mutta kaupungin kehittämistyö jatkuu hyvässä hengessä
Vanhustyön keskusliitto on mukana projektissa, jota Suomessa koordinoi Helsingin yliopisto. Korttien avulla voi muistella ja tutustua. Seminaarin ohjelmassa käsitellään niin eläkejärjestelmiä, verotusta että eläkeunelmia. Vanhustyön keskusliitto haluaa turvata ne kaikille ikääntyville ja vanhuksille. Keräyksen toimeenpanoalue on koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Jokainen iäkäs ansaitsee turvallisen kodin, huolenpidon ja iloa elämään. Muistelutai keskustelukortit ja Onni-kortit. Tutustu RECETAS-verkkosivuihin recetasproject.eu Joululahjaideoita verkkokaupastamme Kaipaatko joululahjaideoita. Korttien avulla eri-ikäiset ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevat ihmiset voivat tutustua toisiinsa. Ilmoittautuminen tapahtumaan tulee vtkl.fi sivuille. Seminaarin teemana on Eläkeläisenä Euroopassa – Eläkeläisten vireys ja talous 2020-luvulla. Verkkokaupastamme löytyy hienoja vaihtoehtoja esim. Kiitos kaikille Vahvike-kyselyyn ja kehittämiseen osallistuneille! Vastauksistanne on hyötyä Vahvikkeen edelleen kehittämisessä ja uudistamisessa. Lahjoituksesi auttaa työssämme. Vanhustyön keskusliiton keräystili: FI39 5000 0120 4359 86, OKOYFIHH Vanhustyön keskusliitolla on poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2021 /156 (voimassa alkaen 19.02.2021). https://vtkl.fi/kauppa TULOSSA iAreena 4.2.: Eläkeläisenä Euroopassa Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa yhdessä järjestettävä vuosittainen iAreena pureutuu jälleen kerran eläkeläisiä ja iäkkäitä ihmisiä kiinnostavaan aiheeseen. henkilökunnan lahjaksi. Niissä on lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen sekä onnellisuuteen liittyviä kysymyksiä. RECETAS-projekti ja uudet verkkosivut EU-rahoitteisessa RECETAS-projektissa tutkitaan, miten luontolähtöisillä menetelmillä voidaan lievittää kaupungeissa asuvien kansalaisten yksinäisyyttä sekä parantaa heidän hyvinvointiaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin palkinnot ja palkinnonsaajat ovat: • Muistoissamme 50-luku -kirja: Maria Harvio, Riihimäki • Luontokortit: Sanna Hyytiäinen, Lohja • Lahjakortti 50 euroa: Leena Johansson, Heinola • Lahjakortti 50 euroa: Mervi Karttunen, Pulkkila Vanhustyö 5 • 2021 39. Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Hyvää joulua! toivottaa Lahjoittamalla autat Osallisuus, toimeliaisuus, turvallisuus ja hyvät asumisolot ovat jokaiänoikeus – mutta toteutuvatko ne. Kerätyt varat käytetään Vanhustyön keskusliiton toiminnan piirissä olevien iäkkäiden ihmisten osallisuuden lisäämiseen, aktivointiin ja toimintakyvyn edistämiseen sekä vanhuspoliittisen vaikuttamiseen iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi
Är Finland i det avseendet även ett modelland för åldrande. Först: Det centrala och bekanta verksamhetsfältet för medlemmarna i Centralförbundet för de gamlas väl är att trygga och främja livskvaliteten för äldre som hör till de allra svagaste och ofta redan är i livets slutskede. Äldre måste få lika bra vård och rehabilitering när de drabbas av sjukdomar som yngre. Här har aktörerna inom branschen såsom Osteoporosförbundet med sina medlemsföreningar ännu mycket att göra. Är Finland ett modelland för åldrande. Som nya utmaningar nämner jag endast överviktsepidemin och diabetes till följd av det som effektivt utsätter oss för förlorad funktionsförmåga och en skörare ålderdom. Vi är väl medvetna om metoderna att förebygga dessa, men de förutsätter effektivare åtgärder på samhällsnivå för att främja hälsosamma levnadssätt. Det har pratats mycket om ensamhet och att lindra den, men när jag nu skriver detta under Skelettveckan vill jag som exempel nämna skörhet i skelettet, det vill säga förebyggande och vård av osteoporos. Det är en betydande bakgrundsfaktor till frakturer och förlorad funktionsförmåga på äldre dar. I Finland har vi goda traditioner för det till exempel i form av projektet Norra Karelen som för sin del hade en inverkan på att finländska män överhuvudtaget klarade sig till ålderdomen utan att dö i förtid av hjärtsjukdomar. Ledare I internationell jämförelse har Finland i flera år valts till världens lyckligaste land. DEN ANDRA VIKTIGA uppgiften är att utveckla en god vård inom gerontologin och geriatrin. Svaret är mångtydigt även i den frågan – ja och nej. DET TREDJE jag vill framhäva är långtidssynvinkeln, att säkerställa att vi är i så bra psykiskt och fysiskt skick som möjligt när pensionsåldern och ålderdomen nalkas. Jag delar in faktorerna i tre delar. Det finns emellertid många faktorer som går att påverka för att främja välbefinnande och livskvalitet för äldre i Finland. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl ry Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik 40. Vi försökte fundera på det i större omfattning i boken Är Finland ett lyckligt land för ålderdom. Vi måste hela tiden eftersträva till det fastän det finns hotbilder såsom bristen på arbetskraft i branschen. Speciella riskfaktorer måste identifieras och vårdas, men genom att beakta individuella faktorer. Lycka och livskvalitet är i stort sett subjektiva och beror nödvändigtvis inte på en bedömning som gjorts av en utomstående observatör
Situationen för fru Magarin är god, eftersom hon får någon form av ålderdomsVanhustyö 5 • 2021 41. Jag leker med sonsonens barn och hjälper svärdottern med hemsysslorna. Text: Vappu Taipale Fo to : Sh u tt e rs to c k D en 78-åriga frun, Nirmala Thapa Magar, från byn Chitwan presenterades som månadens äldre person i tidningen ”Ageing Nepal” i september 2021 och berättade med egna ord om sitt liv: ”Jag är lycklig när jag kan leva länge och vara frisk. Under dagarna sköter jag om getter och kor. När hela världen åldras med fart, ger en brokig mångfald av olika kulturer och levnadsförhållanden en oerhört mångformig bild av ålderdomen. Det finns ändå saker som är gemensamma – äldre skapar ett socialt kapital runt omkring sig. Jag kan inte låta bli att göra saker. . Är Finland ett modelland för åldrande. Jag får se när min familj växer. Jag är tacksam för regeringen, eftersom jag får ålderdomstöd som är den enda regelbundna inkomsten för mig och hela min familj.” Tidningen Ageing Nepal informerar om regeringens verksamhet och berättar likaså om hur många äldre människor som har mist sitt liv genom våld i hemmet eller hurdana häxcerenomier det inte lönar sig att utföra. Åldrande hos oss och på andra ställen Det finns mer olikheter mellan äldre människor än för någon annan åldersgrupp
Så även hos oss i Finland. Vi är ju medvetna om det i Finland, när vi började bygga en välfärdsstat gjordes det med hjälp av små barnbidrag och små folkpensioner. Årtiondet för hälsosamt åldrande behöver oss som hör till medborgarorganisationerna. Hon hade omättad vilja att läsa och inhämta kunskap som hon överförde till sina barn och barnbarn. Analfabetism är en broms för världens utveckling. En del av de äldre människorna i Finland saknar utbildning på andra stadiet, och där ligger vi efter många andra Europeiska länder. Ibland hör man till och med klagomål om att äldre kvinnor fyller medborgarinstitutens kurser, teaterföreställningar och konserter – precis som om vi var fel publik. Ett fåtal har pensioner Fastän två tredjedelar av världens befolkning bor i städer, så bor största delen av de äldre människorna i världen på landsbygden under enkla förhållanden utan regelbundna inkomster eller pension och arbetar så länge som möjligt. Men hos oss omfattas man av hälsovården! Största delen av de äldre människorna i världen har inte tillgång till hälsovårdstjänster alls. Fo to : A g e in g N e p al 42. En enkät om hälsan riktad till befolkningen i pensionsåldern som görs med jämna mellanrum visar att äldre kvinnor och män är mycket nöjda med sin situation fastän alla har sjukdomar och medicinering. Fastän vi i Finland har bosättningsbaserad rätt till hälsovård finns det ännu arbete för att förverkliga den. Alla har rätt till utbildning Min mormor Mari från Laihela gick aldrig i någon skola. De medel som de äldre skaffar vare sig det är pensioner eller andra inkomster delas vanligen med den övriga familjen. För en del utgör långa resor ett hinder och för en del pengar, eftersom ett läkarbesök kostar. Det är få länder som erbjuder alla en täckande hälsovårdsförsäkring eller -tjänster. Attityderna påverkas även av ovetskap och analfabetism. Samma modell duger idag som råd för den globala socialpolitiken. Det finns nästan 800 miljoner vuxna analfabeter i världen och ju äldre åldersklasser det är fråga om, desto vanligare är analfabetismen. Ändå är våra äldre aktiva med att förverkliga livslång utbildning. På 1980-talet orsakade HIV/ AIDS ett stort glapp i åldersstrukturen när personer i medelåldern dog i sjukdomen, och på många ställen har moroch farföräldrar även helhetsansvaret för sina barnbarn. Att utbilda kvinnor är det effektivaste vapnet mot fattigdom. Hälsa är ju ett relativt begrepp på äldre dar. stöd och är inom ramen av penninghushållning som hennes utökade familj tydligen inte omfattas av. Ålderspensioner är en sällsynt lyx i hela världen! I nuläget finns frågan om en baspension på agendan hos flera internationella arbetsorganisationer, såsom FN och ILO. Trots att det inte är så länge sedan har även vi okunskap om utbildning! Största delen av äldre människorna i världen saknar en formell utbildning, men det betyder emellertid inte att de inte är kunniga och skickliga. Världshälsoorganisationen WHO har tillsammans med FN startat årtiondet för hälsosamt åldrande, Decade of Healthy Ageing för åren 2021–2030. Jag kan inte låta bli att göra saker, säger 78-åriga Nirmala Magar från Nepal. Nu är det dags att se till barnens skolgång trots talibaner för att kommande generationer inte ska behöva lida av okunskap. Universiell hälsovård som omfattar alla, den nuvarande sloganen är Universal Health Coverage UHC. Det finns alltid olika krämpor och besvär, men det är ju fråga om den upplevda hälsan. Hälsan är viktigast av allt Överallt i världen både i i-länder och u-länder tycker äldre människor att hälsan är en av de viktigaste sakerna. Hon kunde läsa men inte skriva. Det räcker inte enbart med vårt nationella ministerledda åldersprogram, utan alla aktörer behövs
Äldre kvinnor, i synnerhet svärmödrar, har emellertid mycket makt inom den utökade familjen och det är få som vågar motsäga deras vilja.” I Japan åldras befolkningen snabbast i världen. Ingen annan än vi själva kan göra vår röst hörd. I synnerhet livet för män i Japan är mycket arbetscentrerat och att gå i pension är en tämligen stor chock. Nu har vi hamnat i stora tältbyar för flyktingar med tusentals och åter tusentals liknande människor. ”Vi äldre är en viktig fredsbevarare, vi känner till det förflytna och vill bygga framtiden.” Vid kriser och katastrofer i världen riktas de hjälpande händerna vanligen till barn och kvinnor i fertil ålder. Fo to : A g e in g N e p al Vanhustyö 5 • 2021 43. Världen är överraskande och mångformig, men den behöver rösten av oss äldre människor. ”Förr var vi fattiga, vi bodde i våra små hyddor och odlade äppel och kål. Största delen av de äldre lever i fattigdom. Datorer är dyra och inte planerade för äldre användare och ingen undervisning finns att tillgå. Fastän man kaverar om sakernas internet och robotteknik som sköter de äldre så innehåller de ännu mycket hajpande, digitala kunskaper och möjligheterna är redan nu en undanträngande mekanism ifall vi inte kan sköta saken. Traditionen håller emellertid på att brytas med god fart, eftersom unga japanskor är singlar länge. Enligt statistik från januari 2021 är två tredjedelar av världens befolkning aktiva användare av internet. Halka på vintern, fastän det skulle vara billigare att sanda än att vårda en äldre människa med höftfraktur. Världen är inte ännu utformad att vara ålderdomsvänlig, fastän tillgänglighet skulle gagna människor i alla åldrar. Samtidigt som barnen hos oss blir ”digitala infödingar” och medborgare i den digitala världen blir de äldre efter. Det här torde inte längre stämma fullkomligt. På grund av inbördeskriget som härjade i landet blev 700 000 äldre människor tvungna att fly sina hem. Min indiska vän Ritu Priya beskrev situationen för de äldre i sitt land så här: ”Indien är flerdimensionellt, eftersom det finns en miljard trehundra miljoner av oss. Onödiga trappor utan ledstänger, höga trösklar och dåligt skötta trottoarer för fotgängare. Av hjälpmedlen är det endast glasögon som har blivit en moderiktig utstyrsel. Det behövs ingen läskunskap för att använda mobiltelefonen varken av ägare eller användare, och ändå går det att sköta många saker med det trådlösa mediet. Fo to : Sh u tt e rs to c k Jag har sett äldre män och kvinnor sitta på de färgranna torgen i Afrikas storstäder. Hon har skrivit en bok om de äldre människornas erfarenheter. Hurdan är en ålderdomsvänlig miljö. Samtidigt ökar deras utkomst och kanske även kapitalet. De har en intressant business där de mot en liten avgift hyr ut en mobiltelefon till förbipasserande som de köpt med ett mikrolån. Traditionerna förändras i flera riktningar när befolkningen blir äldre. Man skäms för att använda rollatorer, hörapparaterna ligger i byrålådan. Det sägs att kvinnorna använder ett uttryck för männen som går i pension som ungefär betyder ett vått, trampat löv som fallit från trädet till marken. Vi har ingenting. Äldre blir överkörda i kriser Det 50-åriga inbördeskriget i Colombia slutade med ett fredsavtal 2018. Det finns många fysiska hinder. Samtidigt som nästan nio av tio använder internet i Nordeuropa har u-länderna mycket lägre siffror. Maria Tila Uribe är en 84-årig aktivist som uppträdde på seminariet HelpAge i Bogota. Å andra sidan har vi positiva erfarenheter i Finland av vårdarbetare från Fjärran östern eller Afrika vars varmhjärtade inställning till äldre härleds från hjärtat och kulturen. De äldre blir överkörda, de orkar inte på samma sätt som yngre, deras hjälpmedel eller mediciner försvinner på resan och man kan inte använda deras resurser för att bygga samhörigheten i flyktinglägren. Traditionellt har den äldsta sonens fru haft uppgiften att ta hand om de äldre i familjen. Vår utkomst beror på andras välgörenhet.” Hon talar starkt för fred. Vi förlorade allt det där. Många gånger hör man det sägas att äldre människor respekteras på andra håll i världen, men inte här hos oss i Finland. Många feministgrupper kräver att pensionsgränsen för kvinnor ska sänkas för att kvinnornas liv är så hårt att de är utslitna i femtioårsåldern. Det avtecknas en värld där all kommunikation sker digitalt. I Finland finns en halvmiljon människor utan digital identifikation. Hur förhåller man sig till oss äldre. HelpAge-verksamheten stöder äldre genom att ordna små välfärdscentran dit äldre kan komma med sina kunskaper och problem. Fastän en utredning av Valli om banktjänster påvisar att situationen för äldre sakta mak blir bättre är det alltför många som lämnar utanför. Det mest betydande hindret i äldre människors vardag i den globala världen uppstår trots allt av digitaliseringen
Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Tutustu myös DomaCaren muihin ominaisuuksiin osoitteessa domacare.fi ja pyydä esittely asiakaspalvelustamme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili Ajantasainen tieto aina saatavilla | ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta hoiva-alan erityistarpeita silmällä pitäen. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot Hyödynnä RAI-tietoa aivan uusilla tavoilla | RAI-ARVIOT DomaCaren avulla teet RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmällä, mikä antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä sekä tiedon saantia. www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Liikkuvan hoivatyön tehostamiseen | MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä niin kotihoidossa kuin asumispalveluidenkin parissa ja nopeuttaa mm. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus. Suunniteltu hoiva-alan erityistarpeisiin | LASKUTUS Laskujen muodostus tapahtuu automaattisesti päivittäisen toiminnan ohessa oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta