Olisi tärkeää saada rakennettua luottamusta siihen, että voi olla vapaasti oma itsensä. 2 22–23 26–27 Asumisen monimuotoisuus Sateenkaariseniorit näkymättömästä näkyväksi Erityisesti syrjäisemmillä seuduilla voi tulla vastaan tilanteita, joissa ihminen on sulkeutunut kotiinsa. Pelkkä visuaalinen miellyttävyys harvoin riittää kuvaamaan minkään tilan esteettisyyttä: myös esimerkiksi äänillä, materiaalien tunnulla, ilmanlaadulla ja etäisyyksillä on merkitystä välittömän aistihavainnon ja kulttuurissa vaikuttavien makumieltymysten kannalta. Paloturvallisuustaitoja kannattaa ylläpitää myös iäkkäänä. Vanhustyö-lehti 1/2023 ilmestyy 8.2.2023 – Tehdään iästä numero SENIORARBETE. Yhteishankkeen ehkä tärkeimpänä tuloksena on syntymässä helppokäyttöinen aineistopankki ikääntyneiden asumisen ennakointiin liittyvästä viestintäja neuvontamateriaalista. 8–9 Asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa muistisairaiden arkeen Muistisairailla henkilöillä on erilaisia elämäntilanteita, minkä takia heidän asumistarpeensa ja toiveensa vaihtelevat yksilöllisesti. Kotona yksin asuvalla iäkkäällä ihmisellä on jonkin verran muita suurempi palokuoleman riski. 6–7 Yhteistyö auttaa asumisen ennakoinnissa Valtakunnalliset järjestöt pystyvät tavoittamaan ikääntyneitä monien kanavien kautta, ja ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistamisessa järjestöillä onkin merkittävä rooli. Asukkaan kannalta asumisen ”normaalius”, tunne ympäristön ymmärtämisestä ja hallinnasta on merkityksellistä. Paloturvallinen koti kuuluu myös iäkkäille Jokaisella on oikeus asua turvallisesti. Elämänhistoria olisi tärkeä ottaa puheeksi esimerkiksi palveluiden pariin siirryttäessä. 14–15 Tila esteettisen herkistymisen mahdollistajana Tilat voivat olla esteettisesti mielenkiintoisia monin tavoin ja myös moniaistisesti. Kodin turvallisuus ei kuitenkaan ole itsestään selvyys
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö 5 • 2022 3 Sisällys 5 • 2022 www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Kolmasosako kansasta dementoitumassa. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. 5 Toriparlamentti: Ajatuksia vanhuudesta ja luonnosta 6 Asumisen moninaisuus 6 Yhteistyö auttaa asumisen ennakoinnissa 8 Asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa muistisairaiden arkeen 10 Lempeää vuorovaikutusta Kauramäessä 12 Ympäristö vaikuttaa käyttäjäänsä 13 Koti hollantilaisella farmilla 14 Tila esteettisen herkistymisen mahdollistajana 16 Asumisen ennakointi iäkkäänä – case Kalajoki 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Teknologiasta tukea työhyvinvointiin ja iäkkäiden turvalliseen kotona asumiseen OSALLISUUS 22 Sateenkaariseniorit näkymättömästä näkyväksi 24 Yhdessä luontoa lähelle ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 26 Paloturvallinen koti kuuluu myös iäkkäille 28 Vierailulla Saamenmaalla DIGI JA TEKNOLOGIA 30 Etäopastus seniorin digitaitojen tukena 32 ”Tätä me tarvitaan!” – yhteistyö sysäsi SeniorSufin laineille 34 Vanhustenpäivän juhla Savonlinnassa 37 Ilman järjestöjä hyvinvointialueiden palveluvalikoima jää vajaaksi 39 Vanhustyön asiantuntijat ja ikääntymisen tutkijat koolla Tampereella helmikuussa 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Håller en tredjedel av befolkningen på att drabbas av demens. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 42 Samarbete hjälper med förutseende i boendet TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi
KUN KYSEESSÄ OLI amerikkalainen tutkimus, mukana oli useita etnisiä ryhmiä, joiden muistitoiminnat erosivat toisistaan. YKSITTÄISISTÄ RISKITEKIJÖISTÄ paras näyttö on kohonneen verenpaineen hoidosta, ja siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. FINGER-tulosten pohjalta on kehitetty toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen ja se löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276412. Syitä tähän voi etsiä paitsi kohonneesta koulutustasosta, myös kohentuneesta riskitekijöiden hoidosta. Kolmasosako kansasta dementoitumassa. VAIKKA HOITOON on tarjolla halpoja, hyvin tutkittuja ja vaikuttavia lääkkeitä hoito toteutuu edelleenkin turhan huonosti. Lievä kognitiivinen heikentyminen on myös siinä mielessä epävarma käsite, että kaikille ei seurannassa kehity varsinaista muistisairautta. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus. Vaikka tutkimus koski yli 65-vuotiaita, tutkittavien keski-ikä oli kuitenkin 76 vuotta eli sitä ikäryhmää, jossa muistisairaudet tavallisesti ilmaantuvat. Itse asiassa on viitteitä siitä, että jos ikä huomioidaan, muistisairauden riski olisikin vähentynyt. TULOSTEN TAUSTAA on muutenkin syytä tarkastella lähemmin. Syynä saattavat olla erilaiset koulutustasot, koulutuksen kun tiedetään vähentävän muistitoimintojen heikentymistä. M onia saattoi huolestuttaa päivälehden äskettäinen otsikko siitä, että kolmasosalla yli 65-vuotiaista on heikentynyt aivojen tietojenkäsittelykyky. YHÄ USEAMPI elää niin vanhaksi, että muistisairaus voi ilmaantua. IKÄÄNTYVÄSSÄ VÄESTÖSSÄ muistisairauksia kuitenkin ilmaantuu, mutta onneksi tällä hetkellä tiedetään monia tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan vähentää muistisairauden riskiä. Ja kohonneen verenpaineen alentamisesta on hyötyä vielä vanhallakin iällä – yläpaineen sääntö 100 plus ikä ei ole enää tätä päivää. Artikkeli ja tulos perustui yhdysvaltalaiseen väestötutkimukseen, jonka mukaan kymmenellä prosentilla on dementiatasoinen muistisairaus ja 22 prosentilla heikentynyt aivojen tiedonkäsittely eli niin sanottu lievä kognitiivinen heikentyminen. Tuloksia ei siis voi suoraan soveltaa Suomeen, joskaan vastaavaa väes tötutkimusta ei ole meillä viime aikoina tehty. Toki tiedetään, että muistisairaitten määrä on lisääntynyt ja lisääntyy, mutta tämä johtuu ennen kaikkea ikääntyneiden määrän lisääntymisestä. Suomalaisessa, maailmankuulussa FINGER-tutkimuksessa puolestaan selvitettiin mahdollisuuksia ehkäistä aivojen tiedonkäsittelyn heikentymistä monitekijäisellä (liikunta, terveellinen ravinto, aivojumppa) hoidolla ja siinä hyvin onnistuttiin
Mitä luonto sinulle merkitsee. 3. Jos on sairautta, niin saa hyvää hoitoa. Vanhustyö 5 • 2022 5 Toriparlamentti. 3. On. On terveyttä, ystäviä ja tietyllä tavalla perusasiat kunnossa. Et ole yksin. Tietysti jokaisella on niitä omia ongelmia ja eihän kaikki saa tasapuolisesti joka asiassa palveluita. Ennen kaikkea elää tätä hetkeä. Tajuaa sen, että kaikki aika on minun omaani. Vaan ihmiset vanhenevat perheen kanssa. Mun mielestä on, mutta nyt näyttää tilanne huonommalta, kun on nämä hoitajakeskustelut. 3. Välimeren maissa perhekeskeisyys on niin tärkeä, että vanhoja ei lasketa hoitolaitokseen. 2. Kukaan ei enää määrää. 3. 2. Laaja kysymys. Joka on tietysti onnellinen tilanne, mutta valitettavasti meidän yhteiskunnassamme tämä ei ole enää mahdollista. Tai en minä vanhus ole, mutta lähellä. Tietyllä tavalla ihmiset joutuvat pitämään puoliaan, mutta se varmaan riippuu luonteestakin. Saa elämään iloa, ettei jää ihan yksin. Riittääkö kaikille hoitajia ja miten on aikaa kotihoidossa. Ajatuksia vanhuudesta ja luonnosta Hyvä Ikä -messuilla 28.-29.9.2022 Helsingin Messukeskuksessa kysyttiin Vanhustyön keskusliiton messuosaston vapaaehtoisilta vanhuudesta ja luonnosta. Hyvin antoisaa on. Se on vanhuudessa loistojuttu! 2. Luonto on rauhoittumispaikka. On ja ei. Vanhustyön keskusliiton retkillä on tullut käytyä porukalla erilaisissa paikoissa, joihin ei tule itse lähdettyä. Olen elänyt pitkin Eurooppaa yhdeksässä eri maassa. Onko Suomi iäkkäälle ihmiselle hyvä maa elää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. 2. Luonto on ehtymätön voimanlähde. Luonto merkitsee ennen kaikkea rauhaa. Tänä päivänä on kuullut kaikenlaista. Erittäin paljon, koska tykkään liikkua siellä ja sieltä saa mielihyvää ja rentoutumista ja iloa elämään. Se antaa rauhaa ja rauhoittumista. Seppo Junno 1. Sen takia teen itse tätä vapaaehtoistyötä ja käyn kerran viikossa minua iäkkäämmän herran luona pari tuntia pitämässä seuraa ja ulkoilemassa tilanteen mukaan. Suomi on ihan kärkipäässä. Pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana Suomi on mielestäni erittäin hyvä maa vanhoille ihmisille. Siinä kokee osallisuutta tähän luomakuntaan, toisaalta pienuutensa sen mahtavan metsän ja luonnon ympärillä. Tietysti minulla ei ole vertailua, olen itse vasta nyt tullut vanhukseksi. Minä olen ikuinen partiopoika, jo vuodesta 1948. Mitä on hyvä vanhuus. 1. Mervi Purtonen 1. Ter veys, ystävät, omaiset, että on perheen kanssa välit kunnossa. Esko Vepsä 1. Tarja Matikainen 1. Käyn päivittäin parin tunnin kävelylenkin metsäpoluilla ja kuntopoluilla. 2. On Suomessa perusasiat kunnossa, mutta kyllä sinä joudut taistelemaan asioista. Ehtis vaan ja jaksas kulkea siellä enemmän. Hyvä vanhuus on sitä, että ymmärtää nauttia kaikesta mitä on saanut ja suhtautuu toivonrikkaasti siihen mitä kenties on vielä edessä. Tietyllä tavalla on ikäsyrjintää. Paljon, jos pystyy liikkumaan, niin sen parempaa ole, kun siellä voi rauhassa kävellä ja ihastella näitä vuodenaikoja. Kun istuu illalla tulilla, etenkin talvella, niin sen rauhallisempaa ympäristöä ei voi kuvitellakaan. Sinulla on läheisiä ihmisiä tai omaa perhettä lähistöllä. Se yksinäisyys on kaikkein pahinta mitä voin kuvitella. 3. Sellainen, jossa on sosiaalista toimintaa, virikkeellisyyttä, yhteisöllisyyttä. Terveyttä ja mahdollisuus hoitaa kuntoa, että pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Ei kaikilla ole hyvä olla kotona yksin, sellaiset yhteisölliset asumisyksiköt ois kyllä mielestäni heille sopivia
Ennakoidaan hyvissä ajoin! Suomi ikääntyy vauhdilla. viestintää, yhteisiä tapahtu mia ja webinaareja. Järjestöillä on kullakin oma erillishank keensa, joissa on mm. Järjestöjen toimialueet ovat täy dentäneet toisiaan – esimerkiksi Muistiliitto ja Suomen muistiasiantuntijat ovat tuoneet vahvan oman osuutensa lisäten muidenkin osaamista muistiasioista. Tehdään yhdessä vaikuttavampaa! Valtakunnalliset järjestöt pystyvät tavoitta maan ikääntyneitä monien kanavien kaut ta, ja ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistamisessa järjestöil lä onkin merkittävä rooli. Siellä on jo nyt kattava lista linkkejä eri sivustoilla sijaitseviin asumisen aineistoihin. Ennusteiden mu kaan kymmenen vuoden päästä yli neljäs osa suomalaisista on yli 65vuotiaita. Tärkeä osuus oli järjes töjen koostama yhteinen tietopaketti Van husneuvostopäiville; onhan kuntien vastuu neuvonnassa ja tiedottamisessa oleellinen ja tietoa ja neuvontatukea tarvitaan sinne paljon lisää. Vanheneminen on monille kuin peikko, eikä ennakointia koeta tärkeänä. Erityi sesti vanhimpien osuus kasvaa nopeasti; yli 85vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistu maan seuraavien 20 vuoden aikana. tehty kyselyjä, esit teitä, podcasteja, järjestetty työpajoja ja we binaareja. Yhdessä on to teutettu mm. Tänä vuonna on ollut käynnissä kuuden järjestön yhteinen, Työtehoseuran koordinoima ja ympäristö ministeriön rahoittama yhteishanke aihees ta. Brändätään ikääntyminen trendikkääksi Viestinnässä on havaittu selvä haaste: ikään tymisestä puhutaan tavallisesti negatiivis ten asioiden kautta, mikä vahvistaa ”ei vie lä” asennetta. Vanheneminen on kuin iso peikko, eikä ennakointi ole ns. Tavoitteena on yhdessä edistää ikääntyneiden ihmisten omaa asu misen ennakointia ja varautumista sekä ke hittää yhteistyötä ja toimintatapoja. Toteutukseen on osal listunut myös Asumisen rahoitus ja kehit tämiskeskus ARA. Voisiko asumisen varautumisesta ja ikääntymisestä saada jollain lailla trendi Aineistopankki Vanheneminen.fi Asumisen ennakoinnin ja varautumisen aineistot kootaan yhteen paikkaan vanheneminen.fi sivustolle. Ongelmana on usein ”ei asia ihan vielä minua koske” asenne, sekä myös vaikeus löytää selkeää tietoa hyvistä ratkaisuista ja saatavalla olevista avustuksista. Tu loksena on syntymässä muun muassa yhtei nen aineistopankki, mistä ikääntyneet, hei dän läheisensä, järjestöt ja kunnat löytävät saman katon alta tietoa siitä, mitä olisi tar peen tehdä, milloin ja miten. Teksti: Minna Kuusela – Kuva: Petri Jauhiainen, Vastavalo J ärjestöt ovat tänä vuonna tehneet te hostetusti yhteistyötä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautu mi sen parissa ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjel man rahoittamassa yhteishankkeessa. Tärkeää onkin rohkaista ja tukea ikääntyneitä hen kilöitä ennakoimaan tulevia asumistarpei ta ja varautumaan niihin hyvissä ajoin tar peellisilla toimenpiteillä. Mukana ovat Ikäinstituutti, Vanhustyön keskusliitto, Miina Sillanpään säätiö, Muis tiliitto, Suomen Asumisen Apu ja Suomen muistiasiantuntijat. Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistamisessa järjestöillä on merkittävä rooli. Kustannuk set ovat monesti esteenä varautumiseen ja akuutteihin korjaustöihin. Asumisen monimuotoisuus Yhteistyö auttaa asumisen ennakoinnissa Milloin on oikea aika varautua omassa asumisessa ikääntymiseen. mediaseksi kästä, mutta tähän halutaan muutosta. vanheneminen.fi/asuminen 6
Järjestöjen työpajassa on mm. Aineistopankki julkaistaan Vanhustyön keskusliiton hallinnoimalla www.vanhene minen.fisivustolla, ensimmäinen versio jo tämän vuoden puolella, ja sitä tullaan päivit tämään myös jatkossa. kästä. Jo nyt uutta asumisen ennakoinnissa auttavaa materiaalia löytyy yhteishankkeen järjestöjen omilta sivuilta. nakointiin liittyvästä viestintä ja neuvon tamateriaalista. Hankkeessa tehtyjen kyselyjen mukaan sähköinen materiaali ja sosiaalinen media eivät tavoita kaikkia ikääntyviä tai heidän läheisiään, joten tarvitaan myös perinteistä viestintää sekä henkilökohtaista neuvontaa. Mukana on tietysti myös muiden tahojen asiaan liitty vää materiaalia. Nyt on saatu mukana olevien järjestö jen yhteistyötä vahvistumaan niin, että sii tä tulee entistä vaikuttavampi osa toimintaa myös tulevaisuudessa. Järjestöt ovat olleet mukana tänä vuonna eri messuilla Habitaresta alkaen. . Olemme var moja, että jokainen kohdattu ihminen, jol le voidaan antaa ahaaelämys, vastauksia tai vinkki, keneltä voi kysyä lisää, on askel oi keaan suuntaan. Ehkä tärkeimpänä yhteisenä tuloksena on syntymässä yhteinen, helppokäyttöinen aineistopankki ikääntyneiden asumisen en Vanhustyö 5 • 2022 7. Pankkiin kootaan mukana olevien järjestöjen nyt luotua tai aiemmin julkaistua neuvontamateriaalia ennakoin nista, konkreettisista toimenpiteistä, rahoi tuksesta sekä hyviä esimerkkejä. Tervetuloa aineistopankkiin Jälleen kerran on huomattu yhteistyön mer kitys. Ikääntyneiden asumisen parissa ope roi useita toimijoita, mutta kaikkia tarvi taan. Onnek si jo tänä vuonna järjestöt ovat saaneet en tistä tehokkaammin läpi teemaa mediassa. leikil lisellä otteella visioitu herättelevää televisio ohjelmaa ”Vanhuus tulee, oletko valmis?” ja aikakauslehtien juttusarjaa ”Ikäänny tyylik käästi, viihtyisästi ja nuorekkaasti”
Aaltoyliopiston vetämässä Monimuo toista integroitua asumista muistisairaille hankkeessa haettiin vaihtoehtoja kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palvelu asumisen rinnalle. Vuoteen 2040 mennessä muistisairaiden määrän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan, eivätkä nykyiset asumisratkaisut yksinään riitä. 8. Rakennuttajien ja suunnittelijoiden osaamista tulee lisätä Asumista ja palveluita tarjotaan ikään ty neil le muistisairaille usein ilman, että heil le on tarjolla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tällainen viestin tä ei tunnista muistisairaiden omia voima varoja ja antaa hyvin suppean kuvan heidän kokonaistilanteestaan, mutta kertoo vaih toehtoisten asumisratkaisujen puutteesta. Ke hittämistä tulee tehdä käyttäjälähtöisesti yhteistyössä muistisairaiden kanssa. Tarvitaan nykyistä monipuolisempaa asumistarjontaa, jonka avulla muistisairaat ja heidän perheensä voivat jatkaa oman näköistä elämää mahdollisimman pitkään. Nykyisin tehostettuun palveluasumi seen siirrytään sairauden loppuvaiheessa, mikä lisää asukkaan hämmennystä, käytös oireita ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Asukkaan kannalta asumisen ”normaa lius”, tunne ympäristön ymmärtämisestä ja hallinnasta on merkityksellistä. Asunnon si sätilojen lisäksi tulee ottaa huomioon mm. Muistisairailla henkilöillä on erilaisia elämäntilanteita, minkä takia heidän asumistarpeensa ja toiveensa vaihtelevat yksilöllisesti. Asuinympä ristö voi sisältää rinnakkain erilaisia asu mismuotoja siten, ettei asukkaan tarvitse muuttaa sairauden edetessä, vaan palvelut siirtyvät asukkaan luo. Teksti: Ira Verma N ykyisessä keskustelussa kuvaillaan muistisairaita kärjistyneesti ”hy lättyinä” kotona tai ”laitostuneina” palveluasumisen piirissä. Lähtökohtana oli, että muistisairaat ovat kasvava asukasryhmä ja asumista tulee kehittää heille paremmin so veltuvaksi. Asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa muistisairaiden arkeen Väestön ikääntymisen myötä yhä useampi perhe elää arkeaan muistisairauden kanssa. Erityi sesti yksinasuvat ja paljon kotihoidon pal veluita tarvitsevat voivat hyötyä myös yh teisöllisemmästä asuinympäristöstä, jossa on muiden ihmisten tuomaa turvallisuu den tunnetta ja apua tarjolla. Diplomityö, Luiza Sevele, 2022: Rauhalliset ja valoisat yhteistilat toimivat asukkaiden olohuoneena. Muistisairaus etenee yksilöllisesti ja moni muistisairausdiagnoosin saaneista ha luaa jatkaa asumista tutussa asuinympäris tössä
Tarvitaan erikokoisia ja asukkaan tarpeen mukaan muunneltavia ratkaisuja. Virikkeiden tulee olla säädettävissä, ettei niiden suuri määrä lisää heidän levottomuuttaan. (toim.), Arpiainen, L., Vladykina, N. Muistisairaiden asumisen suunnitteluun ei ole erillistä ohjeistusta ja rakennuttajien, arkkitehtien ja muiden rakentamiseen liit tyvien tahojen osaamista tulee kehittää. & Närvänen, T. Käytön aikainen joustavuus tarkoittaa esim., että asuntoja voidaan yh distää tai väliseiniä poistaa. Muistisairaat hyötyvät pääsystä ulkoile maan turvalliseen ulkotilaan, joka voi sa malla toimia yhteytenä ympäröivään naa purustoon. Yksipuolinen asuntotarjonta Monimuotoista integroitua asumista muisti sairaille hanke Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille -hanke (MonIA, 2021–2022) oli Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen SOTERA tutkimusryhmän vetämä konsortiohanke, jonka tavoitteena oli kehittää kevyempiä ja monipuolisempia ratkaisuja muistisairaiden asumiseen. Ra kentamisen säädöksiä tulee myös soveltaa ennen kaikkea asukkaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin, ei ainoastaan palvelun tuotta jan tai turvallisuuden näkökulmasta. Luontoelementtejä ja mate riaaleja voidaan hyödyntää myös sisätilois sa. Asuinympäristön laadulla on merkitystä Suunnitteluratkaisut vaikuttavat asukkaan fyysiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toi mintakykyyn. Sekä uudis että korjausrakentamisen avulla voidaan kehittää nykyistä paremmin muis tisairaille soveltuvia asuntoja. Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille, Aalto-yliopiston julkaisusarja, TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI, 6/2022 voi vähentää asumisen houkuttelevuutta ja käytettävyyttä. Henkilökohtaisiin esineisiin ja huonekaluihin sisältyy muis toja ja ne voivat auttaa ylläpitämään muis tisairaan asukaan minäkuvaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu esim. valaistuksen, värien, kont rastien, näkyvien maamerkkien sekä akus tiikan vaikuttavan tilojen hahmotettavuu teen. Kaksikerroksisen asunnon jakaminen kahdeksi erilliseksi asunnoksi. Uusilta asuin rakennuksilta tulee edellyttää joustavuutta sekä rakenneratkaisujen että käytön osalta. Tässä ajassa rakennuk sen asukkaat ja mahdollisesti käyttötarkoi tus muuttuvat. Joustavuus lisää asuinrakennuksen käytettävyyttä Muistisairaiden osallistaminen osaksi asuinyhteisöjä edellyttää ajattelun muutos ta. Lisää projektista: Verma, I. Vanhustyö 5 • 2022 9. Hankkeen ai kana toteutettiin kahdeksan arkkitehtuurin, maisemaarkkitehtuurin ja sisutusarkkiteh tuurin alan opinnäytetyötä, joissa haet tiin käytännön sovellutuksia muistisairaiden asumiseen. Asuinrakennusten tavoiteltu elinkaari on yli 100 vuotta. Ulkoilu ja käveleminen pitävät myös yllä asukkaan fyysistä kuntoa, ne voi vat hidastaa taudin etenemistä sekä vähen tää asukkaan levottomuutta. Tiedetään myös, että luontonäkymät, luonnonvalo sekä oleskelu luonnossa tuot tavat hyvinvointia ja voivat vähentää ihmis ten ahdistusta. asunnon sijainti ja lähiympäristö, rakennuk sen esteettömyys sekä yhteiskäyttöiset tilat. Muistisairaat voivat reagoida herkem min aistiärsykkeisiin. 2022. . Konsortion osapuolet: • Aalto-yliopisto • Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA • Helsingin kaupunki • Jyväskylän kaupunki • Kirkkonummen kunta • Porin kaupunki • Porvoon kaupunki • Saint Gobain Finland Oy / Ecophon • Yrjö ja Hanna säätiö • Ympäristöministeriö Hankkeen loppuraportti ja opinnäytetyöt ovat vapaasti ladattavissa Aalto-yliopiston sivuilta (aaltodoc.aalto.fi). Ihmisen mittakaava, tilojen visuaalinen hahmotettavuus ja aistiympä ristö tukevat muistisairaan asukkaan toi mintaa. Asuk kaiden arjen ja heidän omien voimavarojen tukeminen edellyttää monialaista osaamista. Asukkaalla täytyy myös olla mahdollisuus vetäytyä halutes saan omaan rauhaansa. Muistisairaan henkilön tarpeet muuttu vat ajassa. Diplomityö, Outi Kiikkilä, 2022
Teksti: Sanna Siniluhta ja Anne Laurén – Kuva: Arkitupa Oy K ylään muuttaa henkilöitä, joilla on tarvetta ulkopuoliselle avulle. ERITYISYKSIKÖT TEHOSTETTU SYDÄN Havainnekuvassa Kauramäen D ja E osat sekä Sydän edustallaan rauhoittava ja esteettinen aistipiha. päiväkotien ja järjestöjen kanssa tehdään niin mutkattomaksi kuin mahdollista iäk käiden asukkaiden hyvinvointi ja turvalli suus huomioiden, kuvailee palveluesimies Anne Laurén. Kans sakäyminen alueen asukkaiden, koulujen, KOKONAISUUS www.arkitupa.. A3.2 +177,00 a ita + a jo p o rtt i a jo p o rt ti ERITYISR. – Järjestimme erään ryhmäkodin kanssa keväiset istutustalkoot. Tällainen koke mus voimaannuttaa erityisesti, kun jou tuu muuten arjessaan turvautumaan pal jon toisten apuun. Iäkkäällä syntyy iloa, kun muistis ta löytyy vanhaa tietoa esimerkiksi jonkin puutarhatyön tekemiseen. 10. Talkoissa kiinnitin huomiota siihen, että roolijako hoitajien ja asukkaiden väliltä hävisi. Kevättöitä tehtiin tasavertaisina rinta rinnan, viljeltiinpä vä hän huumoriakin, kertoo Laurén. Nämä asunnot ovat heille, joilla avuntarve ei ole säännöllistä öiseen aikaan. 40100 Jyväskylä 22.2.2021 JV A / K a u ra m ä e n ky lä 1 10 1 15 14 P Y R S T Ö T IA IS E N T IE et p II I e= 0.3 Y LA 25 25 Molo kDo mino 3m3 Sek ajäte Bioj äte MolokDomino 3m3 Sekajäte Biojäte MolokDomino 3m3 Sekajäte MolokDomino 3m3 Sekajäte MolokDomino 3m3 Kartonki MolokDomino 3m3 Lasi Biojäte 25 : 2 25 : 2 25 : 2 25 : 2 17 9-3 0-9 90 1-7 34 -1 4 17 9-3 0-3 4-1 5 17 9-3 0-3 4-1 1 17 9-3 0-3 4-1 2 P yr stö tia is e n tie Tilkun lamm entie 174 .97 174 .99 26 11 131 13 261 4 25 131 14 559,4 m2 17 8,1 2 17 8,2 2 17 6,6 3 17 5,3 4 17 5,9 6 17 6,0 1 17 4,9 2 17 4,8 17 4,8 3 17 4,9 1 17 5,0 6 17 8,1 2 17 8,2 2 17 8,3 2 17 8,4 2 17 8,1 3 17 7,6 3 17 7,1 3 17 6,6 3 17 5,3 4 17 5,9 6 17 6,0 1 17 4,8 4 178,10 177,60 178,10 (1 78 ,0 0) 177,90 178,20 178,30 178,40 178,10 178,00 177,90 177,80 177,70 177,60 (1 79 ,0 0) (18 0,0 0) (177,00) -1 83 (1 8 2 .0 ) (1 81 .0 0) 176,90 176,50 177,30 177,10 177,10 176,50 177,50 177,40 177,30 177,20 177,10 176,90 176,70 177,90 179,00 178,00 177,50 178,20 178,20 177,80 178,20 178,05 177,80 177,70 (176,00) 177,20 178,20 177,70 177,05 176,80 176,50 176,50 176,00 175,85 1 7 4 ,8 7 1 7 4 ,8 3 176,0 175,85 1 7 4 ,9 1 7 4 ,9 177,00 176,90 176,80 176,70 176,60 176,50 176,40 176,50 177,75 177,90 177,90 177,75 1 7 7 ,9 1 7 7 ,7 5 1 7 7 ,7 5 176, 98 177,00 176,50 176,70 176,55 177 ,00 176 ,50 176,70 176,55 17 6,9 8 17 6,6 (178,00 ) (179 ,00) (18 0,0 0) (177,00) (176,00) (1 76 ,00 ) (17 5,0 0) (175,00) (175,0 0) 17 7,3 17 6,7 17 6,5 5 176,90 17 6,8 1 7 6 ,6 5 17 8,3 17 8,0 177, 20 177,00 na ve tta kiv ituk im uu ri h1 70 17 8,3 navettakivi-tukimuuri h1000 navettakivitukimuuri h2000 (18 0,0 0) (17 9,0 0) 176 ,00 176 ,70 176 ,55 176 ,00 (175,00 ) 176,00 176,98 176,95 176,00 (175,00) 17 7, 50 17 7, 90 179,40 178,00 178,40 177,60 1 7 6 ,6 17 7,8 17 7,6 17 7,4 17 8,0 17 8,2 177, 70 17 7, 10 17 7, 00 1 7 6 ,9 1 7 6 ,8 1 7 6 ,7 1 7 6 ,7 1 7 6 ,6 176,98 176,98 1 7 6 ,9 8 176,60 178,00 177,65 177,70 176 ,00 176,00 176,00 176,00 176,00 176,00 177,50 176,95 176,85 brm2 535,0 m2 brm2 853,0 m2 brm2 774,5 m2 brm2 818,0 m2 brm2 847,0 m2 brm2 1 518,5 m2 var 55,0 m2 var 18,5 m2 brm2 29,5 m2 ERITYISR. Asuk kaan kanssa luonteva yhdessä tekeminen syventää hoivasuhdetta. Kaikki asukkaat tulevat hyötymään yhteisöllisyydestä, toi mintaan houkuttelevasta miljööstä ja tar peen mukaisesta avusta. Arkitupa Oy Yliopistonkatu 8 etunimi.sukunimi@arkitupa.. Suuri osa asunnoista on suunnattu arkeen sa apua ympärivuorokautisesti tarvitseville asukkaille. Puutarhaympäristö parantaa mielialaa ja auttaa palautumaan stressistä. – Haluamme olla aktiivinen ja vuoro vaikutteinen osa asuinalueyhteisöä. A1 +178,20 SYDÄN +177,00 tera ssi lasit.terassi lasit.terassi lasit.terassi lasit.terassi lasit .tera ssi lasit .tera ssi pihashakki aita + ajoportti lumet lumet kulkuportti luontoon 10 polkup. Lempeää vuorovaikutusta Kauramäessä Jyväskylään avautuu ensi syksynä ikääntyneille uudenlainen Kauramäen kylä -kokonaisuus. A3.1 +177,00 TEHOST.PALV.AS A2.2 +177,00 TEHOST. Eläinten läsnäolo on tutkimusten perusteella toimivia erityisesti heille, joilla on kognitiivisia haasteita. Kauramäkeen ovat myös eläinystävät ter vetulleita. PALV.AS A2.1 +177,00 PALVELUAS. Tutkimusten mukaan luonnossa vietet ty aika kohentaa fyysistä ja mielen terveyt tä, vähentää aggressiivisuutta sekä lieven tää esimerkiksi Alzheimerin taudin oirei lua. Kauramäkeen valmistuu myös asuntoja yhteisölliseen asumiseen. Tasavertaisuutta ja syvennystä hoivasuhteeseen Myös hoitajille luontomenetelmien käyttö tuo uudenlaista merkitystä työhön. Toimintaa ohjaa Green Care -hoivafilosofia Kauramäestä halutaan luoda lämminhenki nen ja elämänmakuinen yhteisö. PALVELUAS. Toimin nassa tavoitellaan jokaisen asukkaan kans sa sitä, että hänelle syntyy tunne pystyvyy destä, merkityksellisyydestä ja oman elämän hallinnasta toimintakyvyn vajeista huoli matta. Kauramäkeen valmistuu yhteisöllisyyteen ja luontolähtöiseen toimintaan perustuvaa asumista. 8 polkup
Rakenteet to teutetaan pääosin puusta ja katolle sijoittuu aurinkovoimala. Tämäkin mahdollistaa sukupolvien kohtaamisia. Kivijalkana yhteisöllisyys Kauramäen kylän keskus on nimeltään Sy dän. – Sali on avoin myös kokousvieraille, perhejuhlille tai erilaisille ryhmille. Iloit semme, että alueella on kaksi päiväkotia, joista toinen ihan vieressä. Turvateknologialla helpo tetaan asukkaiden liikkumista ulos ja ulkona myös ilman hoitajaa. Kaikkea yhteisöllisyyttä aiom me osaltamme edistää, Laurén vakuuttaa. Henkilöstön rekrytointi aloitetaan maaliskuussa. Naapuritontil le rakentuu Kauramäen asuinalueen lähi liikuntapaikka kuntoilu ja leikkivälinei neen. Kauramäkeen työllistyy fy sio ja toimintaterapeutteja, hoivaavusta jia, lähi ja sairaanhoitajia sekä sosiaalialan ohjaajia. Sieltä löytyy kokoontumissalit, kun tosali, aistihuone ja yhteiskäyttötila hyvin vointipalveluiden tuottajille. . Jokin sii nä hetkessä herätti asukkaan yllättäen pu humaan ja selväsanaisesti hän kertoi lapsuu den pihapiiristä ja saunapolusta. Maalaispiha tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille sekä rauhallisia sopukoita hiljenty miseen. Eräs asukas oli lähes puhu maton ja harvoin tuotettu puhe oli hoitajan mukaan vaikeasti ymmärrettävää. Toimin nallisella pihalla on mahdollisuudet kasvien viljelyyn, pelihetkiin ja vaikka konsertointiin.. Pienessä muistisairautta sairasta vien virkistysryhmässä asiakkaiden tehtä vänä koota luonnonmateriaaleista muisto jen maisema. Kauramäki tiedot • Osoite: Pyrstötiaisentie 2 Jyväskylä • Valmis kesällä 2023 • Rakennuttaja JVA Oy, rahoitus ARA • Suunnittelu Arkkitehtitoimisto Arkitupa Oy • Palveluntuottaja Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palvelut / Keski-Suomen hyvinvointialue 1.1.2023 • Palveluasumista 60, yhteisöllistä asumista 30 • Henkilöstömäärä 76 • Sosiaalinen media: Kauramäen Facebook ja Instagram Laurén muistelee toista liikuttavaa ta pausta. Rakentamisessa huomioitu myös ekologisuus Alueen suunnittelussa on huomioitu kestä vän rakentamisen periaatteet. Pihasta löytyy myös nuotiopaikka sekä iso kasvihuone, joka palvelee viileämpi nä vuodenaikoina tunnelmallisena keitaana. Tiloja on suunniteltu sopivaksi vih reän hoivan menetelmille. Alueelle avautuu työpaikkoja noin kah deksallekymmenelle sosiaali ja terveysalan ammattilaiselle. Tämä vaikut taa myös henkilöstön viihtyvyyteen ja työ hyvinvointiin. Suunnittelussa on huomioitu esteettö myys, riittävä lepopaikkojen määrä sekä ympärivuotisuus. Sisätiloista löytyy muun muassa neljä aistihuonetta. Pihaalu eet jakautuvat kahteen kokonaisuuteen, jois sa on hykerryttäviä yksityiskohtia. Rakentamisessa noudate taan TerveTalo kriteeristöä. Yhteistyö rakennuttajan ja arkkitehtitoimiston kanssa on ollut tiivistä ja meidän käyttäjien toiveet on huomioitu
Se, miten ihminen hahmottaa itsensä suh teessa tilaan, vaikuttaa hänen tapaansa ol la siinä. Samanlaisina toistuvat käytävät ja tilo jen värimaailma eivät tue ikääntyneen ti loissa navigointia. Yk siköiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kehittämisessä ikääntyneiden näkemyksiä tulisi kuulla enemmän. Ikääntyneiden tulisi olla mukana suunnittelussa. Osallisuus on tärkeä teema ikääntynei siin liittyvässä politiikassa. Kotona laitoksessa Kodinomaisuus on jo pitkään tiedostet tu tärkeäksi asiaksi ikääntyneiden pitkä aikaishoidossa. Asukkaan ainut yksityi nen tila on usein pieni huone, jossa pyörä tuolin kanssa kääntyminen itsenäisesti voi olla mahdotonta. 12. Yksiköiden suunnittelussa fyysisen ympäristön vaikutus toimintakyvylle ja hyvinvoinnille täytyy huomioida. Kun kyseessä on ikääntyneen asumisen ja elämisen ympäristö, tulisi sen ennen kaik kea olla tätä varten suunniteltu ja rakennet tu. Laitosmainen ympäristö henkii ole muksellaan myös terveydenhuollon paris sa esiintyvää valtaasetelmaa, jossa potilas, tai tässä tapauksessa asukas, on ammatti laista heikommassa asemassa. Harva pitää laitosta miellyttävänä paikka na asua. Vain näin voidaan toteuttaa käyttäjiensä tarpei siin vastaavia tiloja. Fyysisen ympäristön piirteillä voidaan myös ilmaista omistajuutta tilaa kohtaan. Teksti: Noora Narsakka – Kuva: Shutterstock M oni pitkäaikaishoidon yksikkö on hyvin sairaalamainen. Valkoiset käytävät, tasaisin välein toistuvat samanlaiset ovet, pienet asukashuoneet, lai tosmaisilla kalusteilla varustettu sali, lukittu ovi. Moni ikään tynyt pitkäaikaishoidossa ”ei haluakaan vai vata” hoitohenkilökuntaa omilla tarpeillaan. Tukemalla ikääntyneiden toi mintakykyä ja hyvinvointia ympäristöteki jöiden avulla on myös mahdollista vaikut taa pitkäaikaishoidon kustannuksiin. . Myös heillä on oikeus kontrolliin omasta elämäs tään ja osallisuuteen heitä koskevissa pää töksissä. Suomessa valitettavan mo ni yksikkö on edelleen hyvin laitosmainen. Pihaalueet tai kulkureitit niille eivät ole esteettömiä. Ympäristö vaikuttaa käyttäjäänsä Pitkäaikaishoidon yksiköiden tulisi olla tehty elämää varten. Heidät tulisi ottaa mukaan rakentamisen prosesseihin aktii visena, valtaapitävänä sidosryhmänä. Ikääntyneet mukaan suunnitteluun Vaikka hoidamme yhä enenevissä määrin ikääntyneitä kotona, ei elämä laitoksissa kaan lopu. Siinä missä pitkin käytävän seinää kul keva kaide tukee haparoiden askeltavaa asu kasta, moni muu fyysisen ympäristön teki jä laitoksessa ei tue ikääntyneen toiminta kykyä ja hyvinvointia. Pitkäaikaishoidon ympäristöjen tulisi olla suunniteltu tukemaan mielekäs tä ja aktiivista elämää käyttäjiensä tarpeis ta lähtöisin. Pitkäaikaishoi don parissa eläviä ei tulisi unohtaa
Tiloja ei ole lukittu. Farmilla on myös paljon as kartelu ja puu ja käsityömahdollisuuksia sekä 50lukulaisittain sisutettu kampaamo. Asukkaat voivat osallistua farmin toimintaan tai vain nauttia ympäristöstä. Farmin asuinajat ovat kes kivertoa pidemmät, ja elämän päättyessä se yleensä tapahtuu muutamassa päivässä – saattohoito lääkäreineen tarjotaan omas sa huoneessa. Noudje van Bussel pihalla kahden asukkaan kanssa. Asukkaat saavat liikkua alueella va paasti. Nykyään farmilla asuu 65 dementian loppuvaihetta elävää asukasta. Farmin asukkaat nauttivat ympäristöstään ja saattavat jopa muuttua aktiivisemmiksi farmille muutettuaan. Tämä farmi on aivan toisenlainen ympä ristö kuin mihin olemme tottuneet tehoste tusta palveluasumisesta keskustellessa. te rassilla istuskelu – jokaisella mökillä on oma ulkoalue, puutarhanhoito, eläinten katselu tilalla on kanoja, kaniineja, koiria ja hevo sia, pellon ympäri kävely tai ruokalan teras silla rupattelu. Jos joku lähtee alueelta ulos, häntä ei pakoteta takaisin, vaan henkilökunnan jäsen lähtee hänen mukaansa käveleskele mään. Hei dän jälkeensä he alkoivat tarjota myös ko kopäiväistä palveluasumista. Torstain kampaamopäivät luovatkin todel lista sosiaalista kuhinaa. Tallin hevosilla on erityisen matalat portit jotta ne näkee. Vanhustyö 5 • 2022 13. Mahdollisimman normaalia elämää Esimerkkejä ulkoaktiviteeteista on mm. Kodinomaisella ympäristöllä on myös rauhoittava vaikutus – uusien asukkai den psyykelääkityksen tarve alenee lähes nollaan kahdessa viikossa Grootenhou tiin muutosta. Yhden mökin valoisa oleskeluhuone. . Farmin syvänä perusajatuksena on va paus. Jo kainen asunto on erilainen, ja ne on ryhmi tetty noin kahdeksan asukkaan mökkeihin. Tämä usein riittää sekä turvallisuu den että vapauden tuntemuksien takaami seen. Tiloja ei ole lukittu, mutta eläimiä (ja ih misiä) erottavissa aidoissa on säppejä, jotka ovat tarkoituksella hieman monimutkaisia avata. Farmin ensim mäinen mökki oli Noudjen äidin. Näitä ’karkumatkoja’ tapahtuu erit täin harvoin, sillä farmin oma ympäristö on niin rikas, virikkeellinen ja turvallinen. Elämä farmilla on mahdollisimman nor maalia elämää mahdollisimman normaa leissa puitteissa. Teksti ja kuvat: Laura Arpiainen G rootenhoutin dementiafarmi Hol lannissa sai alkunsa inhimillisestä tarpeesta: omien vanhempien elä mänlaadun takaamisesta loppuun asti. Far min omistajat Noudje van Bussel ja Doris van Vuuren olivat aiemmin järjestäneet päivätoimintaa mutta vanhempien tilanne muutti käytännön – he kutsuivat vanhem pansa farmille viimeisiksi vuosikseen. Koti hollantilaisella farmilla Grootenhoutin farmilla dementian loppuvaihetta elävät asukkaat saavat liikkua vapaasti. Viesti farmin syvästi ihmiskeskeisestä toimintakulttuurista on kiirinyt laajalle, ja Grootenhoutiin on tällä hetkellä noin vuo den jonotuslista
Muitakin sano ja voisi käyttää kuvattaessa erilaisia tiloja. On kivoja kissakahviloita, luotaantyöntäviä yleisiä vessoja, kliinisiä hoitohuoneita, tun nelmallisia joogasaleja ja arvokkaita koteja. Esteettinen herkkyys ja herkistyminen Esteettinen herkkyys viittaa kykyyn tai tai toon ymmärtää esteettistä merkitykselli syyttä, siis sekä taipumukseen havaita es teettisiä arvoja, kuten kauneutta, että val miuteen keskustella niistä. Englannin kie lessä esteettiseen herkkyyteen viitataan sekä sanoilla ”sensitivity” että ”sensibility”, jois ta ensimmäinen viittaa tyypillisemmin vä littömään aistikokemukseen vastaamiseen. Toiset siis ovat herkempiä aistimaan vaikkapa ääniä tai värejä tietynlaisina. Estetiikan teoriassa tuollaiseen kokemiseen liitetään käsitys esteettisestä herkkyydestä ja monet filosofit painottavat, että sellainen herkkyys on vahvasti kulttuurisidonnainen: kauneusarvot voivat vaihdella paitsi kan sallisen kulttuurin myös esimerkiksi ikä ja harrastusryhmien kesken. Junassa tilaa määrittävät yhtä lailla junan sisätila että ikkunasta avautuvat maisemat. Teksti ja kuva: Noora-Helena Korpelainen H avaitsemme asioita ja ilmiöitä tie tynlaisena: kauniina, rumina, miel lyttävinä, koomisina, ällöttävinä, tunnelmallisina, kotoisina. Tuos sa mielessä esteettiseen herkkyyteen voisi 14. Tila esteettisen herkistymisen mahdollistajana Monimuotoisen toiminnan lisäksi tilat voivat tarjota mahdollisuuden myös esteettiselle herkistymiselle. Kauneutta koetaan kuitenkin monin tavoin ja tilojen merkitykseen liittyy myös muita esteettisiä arvoja kuin kauneus
Näin myös mielentila tulee kehollisen toiminnan kautta aistitta vaan vuoropuheluun rakennetun ympäris tön kanssa. Samalla tu lemme rakentaneeksi edellytyksiä nykyisten tilojen esteettiselle kokemiselle. viitata sekin, kun astun vaikkapa ruokasa liin ja saman tien minulla on tunne salista inspiroivana. Tilat ovat kui tenkin kiinnostavia usein juuri siksi, että ne koetaan myös muiden tilaa käyttävien ja ti laa kokevien toiminnan ja läsnäolon kaut ta. KIRJALLISUUTTA: Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio, ja Noora-Helena Korpelainen (toim.) Ympäristömuutos ja estetiikka. Tila on paikka, jossa olen ja jota tarkas telen sisältä käsin tai mielikuvituksen avulla käyttäen herkkyyttäni aistia ja havaita. Kiinnostavaa tilojen kokemisessa onkin se, että tilat ovat aina enemmän tai vähem män jaettuja. Monissa julkisissa tiloissa huomio kiin nittyy usein ensin toisiin ihmisiin ja vas ta sitten siihen, millaiset puitteet tilalla on, siis esimerkiksi siihen, kuinka visuaalisesti näyttävä tai moniaistiseen kokemiseen kut suva vaikkapa jokin tietty ruokasali on. Viimeistään ympäristöestetiikan puitteissa kehittyneiden arjen estetiikan ja kaupunkiestetiikan tutkimusalojen myötä on ymmärretty, että esteettisen ulottuvuutemme arvon ja muotoutumisen kannalta on oleellista kyetä tulkitsemaan myös muita asioita ja ilmiöitä kuin taiteen parissa syntyneitä estetiikan näkökulmasta. Näitä ky symyksiä pohtiessa on hyvä palata tilan ko kemiseen ja herkistyä aistimaan, tuntemaan ja kuvittelemaan moninaisten tilankäyttäji en esteettisiä arvoja tässä ja nyt. Tila on jaettu kokemus Tilat voivat olla esteettisesti mielenkiintoisia monin tavoin ja myös moniaistisesti. Vanhustyö 5 • 2022 15. ”Sensibility” puolestaan sisältää usein ajatuksen jostain sellaisesta esteettisen ar von tunnistamiseen liittyvästä taipumuk sesta ja osaamisesta, joka on kumuloitunut kulttuurissa elämisen ansiosta. Tilan kokeminen on usein myös kaikkea muuta kuin oma yksityinen harrastuksem me. KIRJOITTAJA Noora-Helena Korpelainen on estetiikan väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Ympäristöalan tieteidenvälisessä tohtoriohjelmassa (DENVI) ja Helsingin yliopiston Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) jäsen. Ympäristöestetiikka Ympäristöestetiikka on filosofisen estetiikan tutkimuksen parissa 1960-luvulla herännyt tutkimusala, joka tarkastelee filosofisesta näkökulmasta erilaisten ympäristöjen esteettistä havaitsemista, kokemista ja arvostamista, kuin myös sellaisen toiminnan teoreettisia perusteita. Siten minä olen osa tilaa, jota jaan muiden kanssa. Tilan lukemiseen kuuluu siten väistämättä myös tilan tar kasteleminen jonkun toisen näkökulmas ta. Tilat ovat kiinnostavia usein juuri siksi, että ne koetaan myös muiden tilaa käyttävien ja tilaa kokevien toiminnan ja läsnäolon kautta. Kumpaakin herkkyyden ulottuvuutta tarvitaan esteetti seen herkistymiseen. Millaiset tilat mahdollistavat esteet tisen herkistymisen tulevaisuudessa. Pelkkä visuaalinen miellyttävyys harvoin riittää ku vaamaan minkään tilan esteettisyyttä: myös esimerkiksi äänillä, materiaalien tunnulla, ilman laadulla ja etäisyyksillä on merkitys tä välittömän aistihavainnon ja kulttuurissa vaikuttavien makumieltymysten kannalta. Ympäristöestetiikkaan liittyvä tutkimus on kiinnostunut sekä luonnonympäristöistä että rakennetusta ympäristöstä. Sama pätee monissa muissakin tiloissa, vaikka emme ehkä tule niin ajatel leeksi. . Ylisukupolvista estetiikkaa Tilan kokemiseen antautuminen voi olla oi va keino herkistyä esteettisesti, koska juu ri siksi, ettei tilan tuntu antaudu sormel la osoitettavaksi, tila houkuttelee venyttä mään omia kykyjä vähän pidemmälle, har joittelemaan omaa kokemiseen liittyvää tai toa. Entä mitä merkitystä on muiden kuin ihmislaji en edustajien tilan kokemuksella. Harva tila on olemassa ilman monien toimijoiden vaikutusta. Joissakin tiloissa, kuten japanilaisessa teehuoneessa, tilassa olevien osallistumi sella on jopa ratkaiseva merkitys tilan ko kemisen kannalta: teen valmistajan rauhal linen kävely ja hiotut kädenliikkeet raken tavat tilan tunnun siinä missä huoneen ark kitehtoninen ilmekin. Helsinki: Suomen Estetiikan Seura, 2022. https://doi. Ympäristön määritelmän ymmärtämisen vuoksi ympäristöestetiikasta voidaan puhua myös ekologisena estetiikkana. Pitkään hiljaista tilaa aistineelle äkil linen ja äänekäs sisääntulo voi tarkoittaa ko ko koetun tilan muuttumista kertaheitolla toisenlaiseksi, mikä tarkoittaa myös muu tosta kokijassa itsessään. On herkistettävä aisteja ja otettava käyt töön myös tunteet, tunnelmat, mielikuvitus ja muistot. org/10.31885/9789526996103. Jokaisella voi olla ja usein on kin henkilökohtainen suhde koettuun ti laan, vaikkapa ruokasaliin. Vastasynty nyt siis voisi olla esteettisesti herkkä välit tömän aisti ja tunnekokemuksen tasolla, mutta iän myötä ihmisestä tulee esteettisesti herkistynyt siten, että aistikokemukseen liit tyvät moninaiset merkitysulottuvuudet ovat tietoisesti osa tuota kokemusta. Keskustelua voi laajentaa kysymällä, mi ten nyt olemassa olevat tilat tulevat koetuk si ja arvostetuksi tulevien sukupolvien toi mesta. Voisiko mikä tahansa tila avata reittejä paitsi monimuotoiselle toiminnalle myös esteettiselle herkistymiselle
Asumisratkaisut ovat elämänkokoisia asi oita, eikä niitä tehdä hätiköiden. Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista es teettömässä ja turvallisessa asumisyksikös sä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tar peitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edis tävää toimintaa. Asukasta tuetaan toimimaan ja osallis 16. Toiset taas toivoivat tulevaisuuden asun non olevan esteetön ja sijaitsevan palvelujen lähellä. Myös yhteisöllistä asu mismuotoa pohdittiin yhtenä vaihtoehtona. Asumista koskevat ratkaisut ovat elämänkokoisia asioita, eikä niitä tehdä hätiköiden. Teksti ja kuvat: Iina Aro K alajoen, Oulun ja Kuusamon yhtei sessä Tutussa kodissa kehittämis hankkeessa on pohdittu yhdessä ikääntyneiden kanssa tulevaisuuden asu mistoiveita. Uudistuksen myötä yhteisöllinen asuminen (SHL 21 b §) korvaa nykyisen niin sanotun tavallisen palveluasumisen. Asumisen ennakointi ikääntyessä Millaisessa kodissa haluaisit tulevaisuudessa asua. Palvelut erotetaan asumisesta ja ne järjes tetään erikseen asiakkaan tarpeen mukai sina palveluina, esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina. Lakimuutos mahdollistaa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palvelu asumisen toteuttamisen samassa rakennus kokonaisuudessa (SHL 46 c §). Omaehtoi nen asumisen ennakointi on nykyisen asu mismuodon arviointia siitä, miten se vastaa mahdollisia tarpeita ikääntyessä. Lisäksi henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokautisesti. Yhteisöllisen asumisen toiminnallinen sisältö Yhteisöllisessä asumisessa on keskeistä es teetön talo, joka sijaitsee ikä ja muistiys tävällisessä ympäristössä lähellä palveluita. Siihen voi kuulua myös niin sanotun tavallisen asun tokannan asuntoja. Ennakoidessa on olennaisen tärkeää, et tä tietoa erilaisista asumisratkaisuista on saa tavilla ja vaihtoehtoja ylipäätään on tarjolla. Se on kodin esteettömyyden ja turvallisuuden tarkaste lua. Tavoitteena on vähen tää etenkin iäkkäiden henkilöiden muutto ja palvelutarpeen kasvaessa. Osalla nämä toiveet toteutuivat jo nykyisessä kodissa. Sosiaalihuoltolainuudistus tuo muutoksia asumispalveluihin Vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä sosiaalihuoltolainuudistus tulee voimaan 1.1.2023. Osa kohdatuista ikäihmisistä toivoi asumisen jatkuvan nykyisessä kodis sa. Ympärivuorokautiseen palvelu asumiseen sisältyy hoidon ja huolenpidon lisäksi täysi ylöspito, kuten tähänkin saak ka. Tehostettu palveluasuminen muuttuu ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi (SHL 21 c §), jonka sisältö säilyy pääosin ennallaan. Asuinkohteessa tulee olla yhteiset tilat, jotka mahdollistavat arjen luonnollisia kohtaami sia
tumaan omien mielenkiinnon kohteidensa ja toiveidensa mukaan. Tässä voidaan hyödyntää eri laisia kotikuntoutuksen muotoja. Hyvä asuminen mahdollistuu oman hyvän elämän ja arjen kautta. Riskinä on, et tä yhteisöllisyys tai sitä edistävä toiminta on liian yksipuolista tai se ei toteudu ollenkaan. Vanhan rakennuskannan rakennukset eivät aina ole täysin esteettömiä, jolloin ym päristön joustavuus ei toteudu ja se saattaa estää tai ainakin hidastaa asukkaiden oma toimisuutta ja itsenäistä liikkumista kodin ulkopuolella. Uuden asukkaan muuttaessa yhtei söl li seen asumiseen on olennaista tukea iäkästä muuttajaa sopeutumaan asuinympäristöön ja yhteisöön. Asukkaiden tarpeen mukaiset pal velut ja tapahtumat järjestetään monituotta juutta hyödyntäen. Esteetön ja ikäystävällinen asuinympäristö mahdol listaa yhdenvertaisempaa osallistumista yh teiskuntaan ja itsenäistä elämää. Yhteisölliseen asumisen haasteita Yhteisöllisen asumisen perustana ovat ym pärillä asuvien ihmisten läsnäolo ja sosiaali nen kanssakäyminen, jotka lieventävät tur vattomuutta ja yksinäisyyttä. . Asumisen keskiössä on asukas ja toimin nan ytimessä ovat turvallisuus, luottamus, vastavuoroisuus ja yhteenkuuluvuus. Sosiaalisen ympäristön tarkastelussa punnitaan sosiaalisia tarpeita, naapurus toa, taloudellista hyvinvointia ja elämän laadullisia tekijöitä. Liian myöhäinen ennakointi ja muutto voivat jarruttaa uuteen yhteisöön ja asuin ympäristöön sopeutumista ja jopa heiken tää toimintakykyä. Yhteisöllisen asumisen prosessi alkaa jo yhteisöllisen asumiskohteen suunnittelusta ja kunnan asuntosuunnittelusta, jossa ko rostuu tiiviin yhteistyön tekeminen yli toi miala ja organisaatiorajojen. Hyvää asumista hyvän arjen kautta Ikääntyminen tuo asumisen perustarpee seen omat erityispiirteensä. Asuminen ei rajoitu vain asuntoon, vaan on huomioitava myös lähiympäristö. Laatusuosituksessa painotetaan ikäystävällisyyden huomioimista asuinalueiden suunnittelussa ja olemassa olevien asuinympäristöjen kehittämisessä sekä ikääntyneille sopivien asumisratkaisujen toteuttamista, kuten välimuotoinen ja yhteisöllinen asuminen. Teknologiset ratkaisut tukevat omalta osaltaan asumista. Tässä korostuu enna koinnin oikeaaikaisuus, ratkaisuja asumi sesta tulisi tehdä riittävän ajoissa. Yhteisöllisyys ja monituottajainen toi minta eivät synny asuinkohteessa itsestään, vaan toiminta tarvitsee koordinointia ja kannattelua. Ta voitteena on paikallaan ikääntymisen mah dollistaminen myös toimintakyvyn heiken tyessä ympäristön, ihmisten ja palvelujen joustavuuden kautta. Hanke on yksi sosiaalija terveysministeriön rahoittamista Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille -hankkeista (JOPA), joita toteutetaan neljällä eri alueella Suomessa. Asumisvaihtoehtojen monipuolistaminen kehittämistyön tavoitteena Tutussa kodissa -kehittämishankkeessa on tähdätty ikäihmisten asumisvaihtoehtojen monipuolistamiseen kehittämällä ikäihmisten asumisen tarpeisiin uutta joustavampaa mallia. Oman kodin tulee olla esteetön, viihtyisä ja turvallinen. Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tulee tukea asukasta aktiivisena toimijana ja osallistujana. On keskeistä tunnistaa ja määritellä eri toimijoiden (asukas ja omais ja läheisverkosto, naapuriapu, järjestöt, yh distykset ja vapaaehtoistoimijat, yritysten palvelut, kunta ja hyvinvointialue) roolit ja vastuut osana yhteisöllistä asumista ja asu misen asukaspolkua. Yksilön vastuun lisäksi myös organisaatioilla on vas tuunsa tiedon tuottajana ja tarjoajana sekä asumisen kehittäjänä. Yhteisöllisyyskoordinaattorin tehtävänä on koordinoida toimintaa ja kar toittaa asukkaiden mielenkiinnon kohteita ja yksilöllisiä toiveita. Toimintaan tarvitaan systemaattista koor dinointia ja yhteisöllisyyskoordinaattoria. Yhteisöllisestä asumisesta tehdään oma hallintopäätös ja asukkaan tarpeen mukai sista palveluista tehdään oma hallintopää töksensä. Iina Aro, Tutussa kodissa -kehittämishankkeen projektipäällikkö. Asumisen monimuotoisuus mah dollistaa omannäköisen elämän. Hankekokonaisuus on osa kansallista ikäohjelmaa ja sillä toteutetaan myös hallitusohjelmaa sekä sosiaalija terveysministeriön julkaisemaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Vanhustyö 5 • 2022 17. Asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioivalla yhteisöllisen asumi sen toiminnalla voidaan vahvistaa yksilöllis tä elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä
– Työntekijöille tulisi turvata mahdollisuus hyvän hoivan teke miseen ja lisäksi organisaatioiden arvot järjestykseen: asiakkaan tarpeet ensimmäisenä, toisena henkilökunnan hyvinvointi ja kol mantena tehokkuus, Teppo Kröger toteaa. Jos asunnon lämpötila laskee alle +15 asteen, yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Vanhuusalan veto ja pitovoima sekä mielikuva alasta huoles tuttavat. Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu. Muista, että ilman vettä WC:n voi vetää vain kerran, mutta pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tehdään tarpeet. Tarvittaessa vedä pipo päähän ja hanskat käteen. 2. 4. Kröger nos ti esiin, että ikääntyneillä ei ole subjektiivisia oikeuksia tarvitse miinsa palveluihin. 1. Pukeutumisella voit vaikuttaa siihen, että pysyt lämpimänä. Kotivara 72 tunniksi Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitset päivittäin, kuten vettä ja ruokaa. 3. 5. Luotettavia tiedonlähteitä ovat mm. Pidä naapurista huolta Asuuko naapurissasi joku, joka voisi tarvita apua. Niin kauan kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät, nettiin pääsee hakemaan tietoa. Tapahtuman järjestävien järjestöjen mielestä iäkkäät ovat erikoisjuhlan arvoisia. Lyhyesti Varautuminen kotona Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Jos vettä ei tule tai se on saastunutta, ovat kannelliset astiat tarpeen. 18. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia. 75vuotiaiden itsenäisyyspäiväjuhla MARRASKUUN viimeisenä päivänä (30.11) järjestetään ensimmäistä kertaa iäkkäiden ihmisten oma itsenäisyyspäiväjuhla Helsingissä. Hyvinvointialueiden tuomista muutoksista suurimpana huo lenaiheena on varmaankin sosiaali ja terveyspalveluiden eriyty minen kuntien vastuulle jäävistä hyvinvoinnin ja terveyden edis tämisen palveluista sekä niiden välisen toimivan yhteistyön ai kaansaaminen. Niihin voi hakea varavettä vedenjakelupisteestä. Paneelin kolmantena aiheena olivat ikäasenteet ja ikääntyneiden ihmisten vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihinsa. Vesikatko Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta. Ikäihminen, yksinhuoltaja pienten lasten kanssa tai kuumeessa oleva flunssapotilas. Nolla-asteiseksi sulaneet elintarvikkeet voit valmistaa ruoaksi tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista. Valitse lisäksi sellaista ruokaa, jota voit valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimen avulla. Kysy, tarvitseeko hän apua. Paneelin juonsi Riku Rantala ja asiantuntijoina olivat Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman, Kunta ja hy vinvointialuetyönantajat KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger ja Helppy Oy:n liiketoimintajohtaja Isa Kaipainen. Varmista, että kotoasi löytyy kuivamuonaa, kuten pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä. Sähkökatko Käytä ensimmäisenä tuoreja jääkaappituotteet. Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hyvä ikä -messuilla keskusteltiin H yvä Ikä messujen paneelikeskustelussa käsiteltiin vanhustyön veto ja pitovoimaa, hyvinvointialueiden roolia sekä ikäasen teita. Viestintä ja tiedonsaanti Viestintää varten tarvitset paristoilla toimivan radion ja varaparistoja, puhelimen, jossa on virtaa ja varaakun tai täyteen ladatun matkalaturin puhelinta varten. Juhlaan on Digija väestötietovirasto arponut hakemuksestamme 400 helsinkiläistä 75-vuotiasta juhlijaa. Pakasteiden sulaminen -18 asteen lämpötilasta nollaasteiseksi vie jopa useita vuorokausia. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Yleisradion kanavat, kunnan viestintäkanavat sekä sähköja vesiyhtiöiden kanavat
Tarkoituksena ei ollut vain kävellä, vaan kosketella luontoa, heitel lä käpyjä, halata puita, kerätä kasveja, piir tää kepillä hiekkaan ja nauttia ihanasta syys säästä. Vä riloisto oli yltäkylläistä ja olo tuntui ulkoi lun jälkeen nuorekkaalta ja elinvoimaiselta. Huomasimme, kuinka monet vaah teranlehdet olivat pehmeitä, vaikka syksy oli jo kuivattanut lehdet paperin ohueksi. Lähetä kysymys sivulla vtkl.fi. Keksit tiin yhdessä lisää tehtäviä, että varmasti kaikki, myös pyörätuolilla liikkuvat saivat bingon. Ikäinstituutin luontoelämysbingon ruu dukoista löytyi tehtäviä, joiden suorittami sesta merkittiin rasti ruudukkoon. Tämä tuotti monelle iloa, kun sai vat ”oman diplomin”. Oulunkylän Kuntoutuskeskus Minkä kysymyksen esittäisit päättäjille. Lähetä kysymyksesi meille, viemme niitä eteenpäin ja esitämme niitä ehdokkaille. Minkä kysymyksen sinä haluaisit kysyä päättäjiltä. Tässä muutamien asukkaiden kokemuk sia ulkoilusta: ”Ihanaa oli toistemme seura.” ”Liikunta on tärkeää.” ”On niin värikästä, hiljaista ja kaunista.” ”Oli mukavaa kerätä omenoita ja syö dä niitä.” ”En muista olenko koskaan halannut puuta, se oli mukavaa.” ”Syyslaulut kävellessä toi muistoja.” Sivuilta vtkl.fi/vanhustenviikko saimme ihania vinkkejä Vanhustenviikkoon. hyvÄÄ joulua ja onnellista uutta vuotta 2023! Yhdessä luontoon L ähdimme Vanhustenviikolla asukkaiden kanssa luontoon. Vanhustyö 5 • 2022 19. Haluamme tietää, miten kansanedustajaehdokkaat edistävät iäkkäiden ihmisten asioita. EDUSKUNTAVAALIT ovat keväällä 2023
Osa laitteista on tarkoitettu iäkkäiden omaan käyttöön, osaa käyttää kotihoito. Etäkotihoito on jo arkea Iäkkäiden arkea ja hyvinvointia voidaan tukea erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla. Esittelemme esimerkkejä ohjelman alueellisissa hankkeissa parhaillaan pilotoitavista palveluista. Tulkki mukaan etäkäynnille Essoten KATI-hankkeessa on jo saatu hyviä kokemuksia etäkotihoidon mallista, jossa viittomakielisen asiakkaan etäkäynnille osallistuu myös viittomakielen tulkki. Kotihoidon käyntejä tehdään etäteknologian avulla kaikissa maakunnissa jossain määrin jo nyt, ilmenee THL:n Vanhuspalvelujen tila 2020 -selvityksestä. Sensorit ja automaattisesti siirtyvä tieto hälyttävät muutoksista Eksotessa testataan palvelua, jolla seniori20 Kehittäminen ja tutkimus Teknologiasta tukea työhyvinvointiin ja iäkkäiden turvalliseen kotona asumiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa kehitetään vaikuttavien teknologioiden käyttöönottoa kotihoidossa ja ennalta ehkäisevissä palveluissa. U udet keinot ovat tarpeen, koska väes tö ikääntyy nopeasti. Mallilla pyritään tukemaan viittomakielisten asiakkaiden kielellisen ilmaisun säilymistä ja muistitoimintoja sekä kotona asumista mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on tukea iäkkäiden hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallista kotona asumista sekä lisätä ammattilaisten työhyvinvointia. Tulkki kuuluu moniammatilliseen tiimiin, ja hänellä on sote-alan ja iäkkäiden kanssa toimimisen erityisosaamista. Etäpalveluissa hoitaja ja asiakas ovat kuvaja ääniyhteydessä toisiinsa tietokoneen välityksellä. Myös alueelliset erot palvelujen hyödyntämisessä ovat suuret. Osa ratkaisuista sopii itsenäisesti käytettäväksi, vaikka kotihoidon asiakkuutta tai palveluntarvetta ei olisikaan. Teksti: Elli Alarotu – Kuva: Shutterstock. Hoitaja ja tulkki soittavat asiakkaalle kuvapuhelun sovittuun aikaan, ja asiakas osallistuu kuvapuheluun tukipalvelujen toimittamalla helppokäyttötabletilla. Terveydentilan etäseurannan toimintakäytännöt eivät ole vakiintuneet, ja etäpalveluja voitaisiin käyttää enemmänkin asiakkaiden omatoimisuuden ja arjen tukemisessa. Selvityksen mukaan etäkäynneillä varmistetaan yleisimmin lääkehoitoa ja ruokailua
Näin aikaa voi vapautua muihin töihin. Pelkästään verenpaineen mittaukseen liittyviä käyntejä voidaan mahdollisesti poistaa. unen, kaatumisten, aktiivisuuden ja sähkölaitteiden seuranta) • Videopuhelut (esim. Vanhustyö 5 • 2022 21. Toimintamallit ja tulokset valmistuvat keväällä 2023. asumisyksikön asukkaiden aktiivisuutta, ruokailuja, lepoa ja sähkölaitteiden käyttöä seurataan kotiin asennetuilla sensoreilla. analysointi ja tekoälyn hyödyntäminen) • Aktiivisuutta tukevat laitteet • Lääkkeitä jakavat tai niistä muistuttavat robotit Hankkeet tekevät teknologian käyttöönottoa tukevia toimintamalleja sote-organisaatioiden käyttöön. Tämä voi lisätä myös läheisten turvallisuudentunnetta. Hankkeiden toimintamallit kootaan verkkopalvelu Innokylään. Järjestelmä hälyttää poikkeavasta käytöksestä. Tampereen kotihoidossa testataan asiakkaan kotiin sijoitettavaa lääkeautomaattia, joka muistuttaa asiakasta lääkkeen otosta. THL valmistelee ohjelmassa ikäteknologian kansallista koordinaatiomallia, jonka tarkoitus tukea teknologian käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä kaikille hyvinvointialueille. Monilla etäpalvelusovelluksissa iäkkäät ja ammattilaiset voivat pitää yhteyttä myös iäkkäiden läheisiin. Ohjelma toteutetaan kuudella alueellisella hankkeella. Etäpalvelujen avulla käyntien tarve voi vähentyä, kun hoitajien ei tarvitse käydä ainoastaan antamassa lääkettä tai varmistamassa ruokailuja. Toimintamalleihin kootaan, millaisia työvaiheita käyttöönottoon liittyy. Jos asiakas ei ota lääkettä, automaatti lähettää hälytyksen kotihoidolle. verenpaineen, verensokerin ja painon seuranta) • Sensorit (esim. KATI-ohjelma vauhdittaa kotona asumista tukevien teknologioiden hyödyntämistä THL:n koordinoimassa Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa selvitetään, kuinka teknologisten laitteiden ja palvelujen käyttö vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin, kotihoidon ammattilaisten työhön ja kustannuksiin. Ammattilaiset voivat hyödyntää tietoa hoidossa ja palvelujen kohdentamisessa. Päijät-Sotessa kotihoidon asiakkailla on käytössään etäluettavia verensokerija verenpainemittareita, joista tieto siirtyy automaattisesti hoitajien seurattavaksi tukiälyjärjestelmään. . KATI-hankkeet pilotoivat ja kokeilevat esimerkiksi seuraavia teknologioita: • Etämittauslaitteet (esim. etäkäynnit ja ryhmätoiminta) • Alustat (esim. Etämittaukset voivat vähentää käyntien tarvetta Ajantasaisen tiedon avulla kotihoito voi puuttua asiakkaan voinnin muutoksiin ennaltaehkäisevästi. Ohjelmaa voi seurata osoitteessa thl.fi/kati. Etäkotihoitoa voisi hyödyntää enemmän. Palvelun odotetaan lisäävän asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Hoitaja voi ohjata asiakasta ja varmistaa lääkkeenoton etänä
– Erityisesti syrjäisemmillä seuduilla voi tulla vastaan tilanteita, joissa ihminen on sulkeutunut kotiinsa. Toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa huolta Toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen voivat herättää huolta. Palvelussa voi keskustella kahden kesken toisen ihmisen kanssa ja puheluihin vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. – Päätökseen tulla kaapista ulos voi liittyä pelkoa hylätyksi tulemisesta ja tärkeiden ihmissuhteiden katkeamisesta. Teksti: Laura Rautainen – Kuva: Seta S ateenkaarisenioreita yhdistää kokemus sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden näkymättömyydestä. Vuoteen 1999 asti Suomessa oli voimassa kehotuskielto, jolloin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvän tiedon saanti oli evättyä. Sateenkaarihistoriaan liittyy painavaa hiljaisuutta, vaikenemista ja näkymättömyyttä. Kaapissa olemisesta voi tulla eräänlainen vankila, josta voi olla hankalaa päästä pois, kertoo Hartikainen. Sateenkaariseniorit näkymättömästä näkyväksi Omahoitovalmennus-toiminnan vastaava alueohjaaja Laura Rautiainen haastatteli Sateenkaariseniorit ry:n puheenjohtaja Risto Hartikaista. Tämä voi olla ensiaskel, jossa voi kerätä rohkeutta lähteä kokeilemaan esimerkiksi ryhmätoimintaa. Aiheesta tulisi puhua enemmän, jotta näkymättömyyttä saataisiin hälvennettyä. Osa on hiljaa, koska ei uskalla puhua. Tämä voi johtua tiedon puutteesta tai tunteesta, ettei ole ketään puolestapuhujaa. He ovat kasvaneet aikana, jolloin homoseksuaalisuus tuomittiin rikoslaissa ja luokiteltiin mielen sairaudeksi. Osa voi toivoa, ettei joutuisi 22 Osallisuus. Näkymättömyyteen voi liittyä myös tunne siitä, että itseään täytyy muuttaa. Yksinäisyyteen voi myös liittyä tunne siitä, ettei itsestään voi kertoa muille: – Esimerkiksi transihminen, joka yksin kotona ollessaan pukeutuu naisten vaatteisiin, muttei uskalla lähteä näihin vaatteisiin pukeutuneena ulos, voi kaivata elämäänsä henkilöä, jonka kanssa keskustella vaatteisiin pukeutuneena. Yhteistä on kokemus siitä, että yhteiskunta ei hyväksy minua sellaisena kuin olen, vaan minun täytyy tehdä itseni yhteiskunnalle hyväksyttävämpään muotoon. Olisi tärkeää saada rakennettua luottamusta siihen, että voi olla vapaasti oma itsensä. Nämä asiat jäävät kuitenkin usein puhumattomiksi, eikä iloa kauniin leningin ostamisesta pysty jakamaan muiden kanssa, kertoo Hartikainen. Myös tieto siitä, että sateenkaarisenioreita on eri puolilla maata, voi lisätä osallisuutta. – Kun muisti alkaa heiketä, ihminen voi palata hiljaisuuden aikaan ja saattaa pelätä paljastumista. – Meillä on suunnitelmissa avata puhelinlinja yksinäisyyttä kokeville sateenkaarisenioreille. Sijainti voi vaikuttaa mahdollisuuksiin saada tietoa ja tukea. ”Mulla ei ole ketään, jolle voisin puhua näistä asioista, jotka painaa.” Seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvilla yksinäisyys voi liittyä tilanteeseen, jossa välit sukulaisiin ovat katkenneet tai ihminen on sulkeutunut kotiinsa esimerkiksi eläkkeelle jäämisen jälkeen
Tietoa ja koulutusta sukupuolija seksuaalivähemmistöjen ikääntymiseen liittyen tarvitaan. Toiminnan ajatus on, ettei kenenkään tarvitse tehdä itseään uudelleen näkymättömäksi. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Sateenkaariseniorit ry on 6/2021 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tavoitteena on lisätä sateenkaarisenioreiden näkyvyyttä eri puolilla maata. Tämä voi johtaa huoleen suhteen paljastumisesta, sanoo Hartikainen. Tietoiskuja tarjotaan ikäihmisten neuvostoille ja hyvinvointialueiden ammattilaisille. Intersukupuolisuus: synnynnäinen tila, jossa muun muassa sukupuoliset piirteet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Seksuaalivähemmistö: ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta kuin heterous, esimerkiksi homot, lesbot, biseksuaalit ja panseksuaalit. Lisätietoja: https://sateenkaariseniorit.yhdistysavain.fi/ puheenjohtaja@sateenkaariseniorit.fi Lisää tietoa: • Sateenkaarisanasto. Sateenkaariseniorit: seksuaalija/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat ikääntyvät ja iäkkäät ihmiset (50+). Tämän syksyn ja ensi kevään aikana toteutamme hyvinvointialueilla tietoiskuja, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta ikääntymisestä ja sen moninaisuudesta.” kertoo Hartikainen. menemään uudelleen kaappiin. https://seta.fi/sateenkaaritieto/ sateenkaarisanasto/ • Tasa-arvosanasto. Sukupuolivähemmistö: transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt. Sateenkaaritietoutta tulisi lisätä ikääntyneiden palveluissa ja toimintaympäristöjen tulisi mahdollistaa itsensä näköinen elämä palveluntarpeen kaikissa vaiheissa. • https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/tasa-arvosanasto Termistö HLBTIQ+ on kokoava lyhenne, jolla tarkoitetaan homolesbo-, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queer-ihmisiä. Lähiryhmät toteutuvat Helsingissä palvelukeskusten yhteydessä. Queer-ihmiset: henkilöt, jotka eivät halua määrittää omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan. – Palveluasumiseen muuttava sateenkaariseniori voi joutua tilanteeseen, jossa häneltä viedään pois itselle merkitykselliset vaatteet, jotka eivät vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta, sillä oletetaan, etteivät kyseiset vaatteet kuulu hänelle. Vanhustyö 5 • 2022 23. Transihmiset: sukupuolettomat, transsukupuoliset, transvestiitit, ja muunsukupuoliset. Vertaisryhmistä voi löytää ystäviä, joiden kanssa keskusteluja voi jatkaa ryhmän ulkopuolellakin. Vaikka sosiaalija terveysalan ammattilaisilla alkaa jo olla tietoa ja osaamista, on vielä myös paljon katvealueita. https://oikeusministerio. Palvelut tulisi suunnitella erilaiset arvot huomioiden ja risteävistä arvoista huolimatta palveluita tulisi olla tarjolla kaikille yhdenvertaisesti. Palvelut ja kohtaamispaikat tulisi suunnitella sellaisiksi, että kaikkien on turvallista osallistua niihin omana itsenään. Etäryhmiin tarvitaan ilmoittautuminen, jotta ryhmän ohjaajat voivat lähettää osallistumislinkin. Toimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä: Itseään ei tarvitse esitellä. Kysyminen voi avata tunnehanoja ja herätellä ajatuksen siitä, että tästä voi puhua. Ryhmissä on käytössä Setan turvallisen tilan periaatteet, joihin kuuluvat esimerkiksi luottamuksellisuus ja salassapito. Vaatteet tai meikki voivat olla tärkeitä itseilmaisun muotoja ja kun nämä viedään pois, se voi vaikuttaa käyttäytymiseen, kertoo Hartikainen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muutos asenteissa tapahtuu hiljalleen ja siihen tarvitaan meitä kaikkia. Sateenkaariseniorit ry:n lähija etäryhmät tarjoavat tilaisuuden kohdata toisia juuri sellaisena kuin on. Olisi hyvä päästä purkamaan erilaisia ennakkoluuloja tai oletuksia, kuten se ettei ikääntymiseen kuulu sateenkaareva elämä, kertoo Hartikainen. Oikeusministeriö. . Sateenkaariseniorit ry:n toimintaan voivat tulla mukaan 50+ -vuotiaat ja toimintaan osallistumiseen ei vaadita jäsenyyttä. Sateenkaariseniorit ry – Vertaistuki on tärkeää – Tällä hetkellä suurin haaste on tuoda esiin, että olemme olemassa. Voi tulla myös vain kuuntelemaan. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus tulisi huomioida palveluita suunnitellessa ja päätöksiä tehdessä. – On tärkeää, että asioista puhutaan ja niistä kysytään sen sijaan, että oletetaan. Muistisairauden edetessä ihminen voi unohtaa sen, että yhteiskunnassa on menty eteenpäin ja asioista voi puhua. Tulevaisuuden suunnitelmia ”Toivomme, että voisimme toteuttaa sateenkaarisertifikaattikoulutuksia eri puolille maata. Ammattilaiset voivat omalla toiminnallaan tehdä tilaa turvalliseksi esimerkiksi puuttumalla epäasialliseen käyttäytymiseen. Elämänhistoria olisi tärkeä ottaa puheeksi esimerkiksi palveluiden pariin siirryt täessä. fi/sateenkaarisanasto • Sateenkaarisanasto
Painotamme luontosuhteessamme erilaisia asioita eri elämänvaiheissa. Oma luontosuhde voi muodostua yhdistelemällä useita edellä mainittuja ominaisuuksia ja itselle merkityksellisiä luontokokemuksia. Kuitenkin luontosuhteella on myös ajassa ja elämänkulkumme mukana muuttuva luonne. Yhdessä luontoa lähelle Luontosuhde on tärkeä osa hyvinvointiamme lapsuudesta vanhuuteen, ja luonto tarjoaa merkityksellisiä kokemuksia läpi elämämme. Luonnon hyödyntäminen iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnoissa tarjoaa monia mahdollisuuksia esimerkiksi vuorovaikutuksen, ryhmäytymisen, yksinäisyyden lievittymisen ja ystävystymisen tukemiseen. Teksti: Marjo Pääkkö ja Minna Partanen – Kuva: Shutterstock O letko pysähtynyt miettimään omaa henkilökohtaista luontosuhdettasi. Millaisia jälkiä luonto on sinun elämänkulun polullesi jättänyt. Näyttäytyykö luonto ympärilläsi esteettisesti kauniina, aistittavana ja tunteikkaana. Varhaislapsuutemme luontokokemuksilla ja niihin liittyvillä tunteilla on ollut vaikutusta luontosuhteemme rakentumiselle. Luontoon voi liittyä myös pelottavia tai ikäviä tunteita ja muistoja, joiden vuoksi sinne ei mielellään hakeuduta. Jollekin luonto tarjoaa toivotun haasteen omien kykyjen todistamiseksi tai lisää tiedonhalua. Se on myös mainio aihe 24 Osallisuus. Joku meistä nauttii luonnosta siitä saadun hyödyn, kuten sienitai marjasadon muodossa. Koetko olevasi yhtä luonnon kanssa. Jokaisen ihmisen luontosuhde, tapa suhtautua luontoon, on yksilöllinen ja kokemuksellinen. Oman luontosuhteen tietoinen tarkastelu tekee hyvää
Luontoon voi päästä myös mielikuvamatkojen, -rentoutusten ja virtuaalivierailujen avulla. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Vanhustyö 5 • 2022 25. & Nykänen, R. Sci Rep 2021; 11, 24134 https://www.nature.com/articles/s41598-02103398-2 • Karvinen, P. Meille tärkeä lähiluonto Iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnassa käytettävien luontoelementtien määrä tai luonnon tietty sijainti eivät ole olennaisinta. . Luontolähtöinen ryhmätoiminta voi olla ohjattua ja aktiivista luonnossa tekemistä, mutta myös vähäeleinen luonnossa oleminen ja rauhoittuminen sekä luonnon tarkkailu riittävät myönteisten terveysvaikutusten saavuttamiseen. Vinkkejä luonnon hyödyntämiseen ryhmätoiminnoissa löytyy Vanhustyön keskusliiton Vahvike-aineistopankista vahvike.fi/luonto. Luontoelämysten aikaan saamat kokemukset ja tuntemukset on tärkeä saada sanoittaa ja jakaa yhdessä ryhmän kesken. Vahva luontoyhteys lisää elämäntyytyväisyyden ja -tarkoituksellisuuden tunteita. Luonto löytyy läheltä ryhmätilan ikkunasta avautuvana maisemana tai pihapiiriin tehtynä retkenä. Lisätiedot alkavista koulutuksista https://vtkl.fi/tapahtumat. 1997: Luonnossa kotonaan. Lonely in a crowd: investigating the association between overcrowding and loneliness using smartphone technologies. Luontoa ei tarvitse suorittaa Luonto on salliva ja hyväksyvä ympäristö, joka ei aseta odotuksia tai arvostele kokijaansa. Luontorunot, -laulut, -visat ja -kuvat tarjoavat mukavaa tekemistä ja kipinöitä keskusteluun. On lupa vain olla, viipyillä ja hidastella hyvältä tuntuvan hetken ajan. Luontolähtöisyys Ystäväpiiriryhmänohjaajakoulutuksessa Vanhustyön keskusliitto järjestää ensi keväänä luontolähtöisiä Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutuksia, joissa luontoa hyödynnetään ryhmäsisältöjen ja vuorovaikutuksen tukena. Sen lisäksi, että osallisuuden tunne voi vahvistua vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, se voi vahvistua myös luontoyhteyden avulla. Ryhmätoiminnoissa luonnon tarjoamat moniaistiset kokemukset voivat toteutua esimerkiksi hyödyntämällä oksia, varpuja ja kasveja ryhmätilan koristelussa, marjoja tai yrttejä ryhmän yhteisessä maisteluja muisteluhetkessä tai metsäisiä tuoksuja ja luontovalokuvia ryhmässä käytävää keskustelua aktivoimassa. Iäkkäiden ihmisten omat luontotaidot ja -tiedot ovat myös arvokkaita esille nostettavia asioita ryhmässä. Pro gradu -tutkielma: 4–33. & Tognin, S. Lähteet: • Hammoud, R. Lempivuodenajat ja -paikat luonnossa tarjoavat jutun juurta yhteisiin keskusteluihin: esimerkiksi millaiseen luonnonmaisemaan ryhmäläiset veisivät toisensa nauttimaan retkieväitä. Mitä se merkitsee nyt. Luontoa ei ole tarpeen suorittaa. Reflektointi toimii peilinä, jonka kautta yhdessä koettua voi heijastella ja oppia uutta itsestä ja muista. Luonto-opastuksen käsikirja. pohdittavaksi yhdessä iäkkäiden ihmisten ryhmässä. Hyvinvointimme kannalta erityisesti lähiluonto on tärkeä. & Bakolis, I. Helsinki: Rakennusalan Kustantajat • Kolster Annika 2021: Luonnon terveysvaikutukset https:// vtkl.fi/luonnon-terveysvaikutu kset?fbclid=IwAR2LgTMJs9xYE9tcsNy8MfCG3xJ4XMifqY2od01xo3rG9dhwdhH19QWM1A • Paukkeri Kristiina 2014: Näkymiä lapsen luontosuhteeseen ja luonnon hyvinvointivaikutuksiin. & Hinkkanen, J. & Kinnunen, J. Esimerkiksi ryhmän yhteinen vuodenajan mukainen luontoseuranta ja luontopäiväkirjan pitäminen tai kukkien ja yrttien kasvattaminen parvekkeella tai pihalla voivat lisätä ryhmän yhteenkuuluvuutta ja onnistumisen kokemuksia. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta • Salonen Kirsi 2020: Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Luonnon hyvää tekevät vaikutukset toteutuvat yksin tai yhdessä muiden kanssa luonnosta nauttien. Koulutus antaa valmiudet tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän Ystäväpiiri-ryhmän suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. Mitä luonto on merkinnyt heille lapsuudessa tai erilaisissa elämänkulun muutoskohdissa. & Karhu, S. Väitöskirja. On todettu, että luonnosta saadut hyvinvointivaikutukset ovat liikunnasta riippumattomia. Luonto sisätiloissa Luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan saavuttaa myös tuomalla luontoa sisätiloihin. Samassa luontoympäristössä vietetty hetki voi tuottaa kokijoilleen erilaisia elämyksiä, tuntemuksia ja aistimuksia. Yhdessä jaetut luontokokemukset voivat yhdistää ja voimaannuttaa ryhmää, lisätä vuorovaikutusta ryhmäläisten välillä ja vähentää yksinäisyyden kokemuksia
Tämä tarkoittaa sitä, että niissä on turvallista olla ainakin tunnin ajan, vaikka jossain toisessa asunnossa palaisi. – Eteisen siisteys ja järjestys on osa paloja poistumisturvallisuutta. ”Sammutusvälineiden käyttöä kannattaa harjoitella kurssilla tai vaikkapa mielikuvaharjoituksina”, kannustaa vanhempi asiantuntija Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Jos ulko-oven sisältä avaamiseen tarvitaan avain, se on syytä pitää ovessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Moni iäkäs on ehkä työuransa aikana saanut hyvänkin koulutuksen paloturvallisuudessa. Eläkkeelle jäämisen jälkeen kouluttautuminen on voinut jäädä vähemmälle. Kodin turvallisuus ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Se on halpa ja tehokas. Sekä ikäihmisten itsensä että heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten paloturvallisuustaitojen vahvistaminen on tärkeää. Jos käytävässä on savua, suojaudutaan sisälle. Kotona yksin asuvalla iäkkäällä ihmisellä on jonkin verran muita suurempi palokuoleman riski. Asunnosta pitää päästä jouhevasti ja kompastelematta ulos. Kotiin voi hankkia käyttäjälleen sopivankokoisen käsisammuttimen. Paloturvallisuuskampanjat ja esimerkiksi kodin turvallisuuden tarkistuslista jakavat tärkeää tietoa tulipalojen ehkäisemisestä, alkusammutuksesta ja pelastautumisesta. Silloin on tärkeä huolehtia sammuttiminen säännöllisistä huolloista kahden vuoden välein. Jokaisessa kodissa olisi myös tärkeää miettiä esteettömät poistumisreitit. Rasvapaloissa tukahduttaminen sammutuspeitteellä tai kattilankannella on turvallisin tapa sammuttaa palo, muistuttaa Leino. – Kodin näppärin alkusammutusväline on sammutuspeite. Teksti: Suvi Fried ja Juha Hassila I kääntyvät ovat toimijoiden joukko, joka tulee erityisesti ottaa huomioon paloturvallisuuden kannalta. Alkusammutustoimien harjoittelu tai ainakin huolellinen suunnittelu ennalta edistää tehokkaan alkusammutuksen onnistumista tulipalon syttyessä. K u va : Ju h a H as si la Asuminen ja elinympäristöt Paloturvallinen koti kuuluu myös iäkkäille Jokaisella on oikeus asua turvallisesti. Sammutuspeitteen paikka kodissa on näkyvällä paikalla keittiössä, vinkkaa vanhempi asiantuntija Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK). Ensisijainen poistumisreitti on normaali ulko-ovi. – Sähköpaloissa laite irrotetaan sähkövirrasta, jos se on turvallista. Vaihtoehtoisena poistumisreittinä käytetään usein ikkunaa, mutta kannattaa pohtia, onko se realistinen poistumisreitti iäkkäälle asukkaalle, sanoo SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala. Valtaosa tulipalojen aluista sammutetaankin alkuvaiheessa, jolloin vahingot jäävät pieniksi. 26. Vesi on myös varsin tehokas sammutusväline monissa paloissa. Savuinen rappukäytävä on hengenvaarallinen Kerrostaloissa asunnot ovat omia palo-osastojaan. Savuiseen porraskäytävään ei koskaan saa lähteä
Laitteiden latauspaikka on tärkeää valita niin, että lähellä ei ole helposti palavia materiaaleja. Kodin paloriskit muuttuvat ajan ilmiöiden mukaisesti. Omien ikääntyvien vanhempien tai naapureiden kodin turvallisuutta voi parantaa esimerkiksi testaamalla heidän palovaroittimensa Paloturvallisuusviikolla ja säännöllisesti ympäri vuoden. Tapaturmien välttämiseksi läheiset ihmiset voivat auttaa ikäihmisiä testaamisessa. Siksi asiaan halutaan kiinnittää kaiken kansan huomio. Työn alla on lakimuutos, joka siirtäisi palovaroittimien hankinnan taloyhtiöiden vastuulle. . Sellaisessa tilanteessa kannattaa hankkiutua ikkunan tai parvekkeen läheisyyteen, kertoo Ojala. Kodin turvallisuuden tarkistuslista on näistä yksi hyvä esimerkki, kuvailee Ojala. www.paloturvallisuusviikko.fi Vanhustyö 5 • 2022 27. Puulämmittäjillä on erityisen tärkeää olla toimivat palovaroittimet ja myös häkävaroitin, Leino ohjeistaa. Paloturvallisuusviikko on tuonut joka vuosi esiin läheisten paloturvallisuudesta huomioimisen. Viikon teemana ovat palovaroittimet. www.spek.fi/ote Paloturvallisuusviikolla voi parantaa läheisensä kodin turvallisuutta Paloturvallisuusviikkoa vietetään 26.11.–1.12.2022. K u va : Ilk ka V u o ri n e n Paloturvallinen koti kuuluu myös iäkkäille Ovi suljetaan huolella. Suomalaisissa kodeissa on harvoin riittävästi toimivia palovaroittimia. luiden pitämiseen on esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ylläpitämiltä SPEK Opastaa ja www.turvallisempikoti.fi -sivustoilla. Energian hinnan nousu on saanut monet palaamaan puulämmittäjiksi. Jos savua tulee sisään oven alareunasta, voi matolla yrittää estää savun tulon. Tukea turvallisuuskeskustePalovaroittimien toiminta on syytä testata säännöllisesti testinappulasta painamalla. – Jos tiivistämisestä huolimatta savua tulee sisään, pitää soittaa hätänumeroon 112. Käyttämättömänä olleen tulisijan käyttöönotto vaatii aina tulisijan kunnon tarkistuksen ja turvallisten lämmityskäytäntöjen mieleen palauttamisen. Sähkölaitteiden määrä on lisääntynyt, ja monet niistä ovat ladattavia. – Varsinkin SPEK erityisryhmien asumisturvallisuus -sivuilla on paljon hyviä työkaluja ikäihmisten kotien paloturvallisuuden parantamiseksi. – Nuohouksen tilaaminen pitää nykyään muistaa itse, ja iäkkäille uusien toimintatapojen opettelu voi vaatia ammattilaisten tai läheisten tukea. Näin sammutustöitä tekevät saavat tiedon tilanteesta. Laitteiden latausta poistumisreitillä, kuten eteisessä on hyvä välttää. Palovaroittimien toimintakunto on myös poliittisten päättäjien huomion kohteena. Paloturvallisuustaitojen ylläpitäminen Hyviä tapoja edistää paloturvallisuutta seniorikodeissa on järjestää turvallisuusaiheisia koulutuksia, jossa on varauduttu keskustelulle ja osallistujien omien huolien käsittelylle
Hän toimii myös Utsjoen vanhusneuvostossa. Utsjoki on Suomen ainoa saamalaisenemmistöinen kunta. Vaikka puolukat ovat jo jäässä, saatan lähteä niitä noukkimaan. 28. – Olin 2023–2018 Eloisa ikä projektissa Sámi Sosterin edustajana ja kas kummaa siellä huomattiin että oli samoja ongelmia kuten yksinäisyyttä, kertoo porojen hoitaja ja Utsjoen vanhusneuvoston jäsen Marketta Vuolab. Hänellä oli alkuun opettelemista saamelaiseen käsitykseen luonnonvarojen käytöstä. Luonto on pohjoisessa henkisen voiman lähde, eikä luonnossa liikkuessa kaipaa toisten seuraa, mutta yksinäisyys on kuitenkin läsnä. Kunnan valtuustossa virallisena kielenä on saame. Minä voin sinne lähteä tekemättä mitään. En ahdistu, ettei kukaan kulje kanssani. Vanhustyön keskusliiton toiminnoista eniten kiinnostusta seminaarissa herättivät asuntojen korjausneuvonta sekä Ystäväpiiri-toiminta, jolla pyritään lievittämään iäkkäiden ihmisen yksinäisyyttä. Vierailulla Saamenmaalla Utsjoen vanhusneuvosto kutsui Vanhustyön keskusliiton kylään kertomaan ikäihmisten asioista ja heitä hyödyttävistä palveluista sekä Tehdään iästä numero -kansanliikkeestä Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Merja Lankinen ja Eva Korkiamäki K untalaisille järjestettiin kunnan valtuustosalissa Kuulolle ikäihmisten asioissa -seminaari 18.10.2022, jonne oli vapaapääsy. Seminaarikin tulkattiin kuulijoille saameksi. Ne ovat ikään kuin tekosyy, sanoo Maija Länsman, joka tuli 1980-luvulla Pirkanmaalta tutkimustöihin Kevolle. Luonnon suuri merkitys – Voin olla luonnossa yksin
Elintarvikehuolto tuli Norjasta. Kauppaa on käyty rajan yli, palvelut haettu rajan yli ja sukulaiset asuvat eri puolilla rajaa. Länsmanille luonto on ollut se pohjoisessa pitävä voima. Vanhuksilla mahdollisuus kertoa omasta elämästään ja sen sisällöstä. Suuren vaikutuksen teki Steilnesetin 100 metriä pitkä tuulessa seisova muistomerkki. Luonto on tärkeä henkisen hyvinvoinnin lähde, mutta luonto on myös tarjonnut elannon ja ruokaa pöytään. Toisena esimerkkinä saunavihdat. Ei se tietenkään leveä ollut, mutta en minä voi sanoa, että minä olisin lapsena nähnyt nälkää, muistelee yli 70 vuoden takaisia asioita pitäjäneuvos Veikko Guttorm. Siellä poroisännät tunnistavat omat poronsa ja erottelevat ne omiin aitauksiinsa. Utsjoki sijaitsee aivan Norjan rajalla ja yhteydenpito rajan yli on ollut aina tiivistä. Muuten hän olisi eläköityes sä muuttanut takaisin etelään. Ennen kun ei tietä ollut tuonne Suomeen päin, Petsikon pohjoispuolella oli Saamenmaata ja eteläpuolella Suomenmaata, toteaa Guttorm. Hyvä vanhuus – Hyvä vanhuus on saamelaisten arvopohjalta, arvo nähdä ja kuulla. Seuraava vaihe on kirnuaminen, jossa pieni määrä poroja ohjataan pieneen aitaukseen eli kirnuun. Kirnuaminen Vierailun isäntämme, oppaamme ja Utsjoen vanhusneuvoston puheenjohtaja Niilo Vuomajoki halusi tutustuttaa meidät paremmin saamelaiskulttuuriin ja useampi kuntalainen kehotti tutustumaan poroerotteluun. Ja yksi oli vielä riekonpyynti, ansapyynti. – Minun nuoruudessani elettiin vaihdannaistaloudella. . Se on pystytetty niiden 91 ihmisen muistoksi, jotka todettiin noituuteen syyllisiksi ja poltettiin siellä roviolla 1600-luvulla. Vierailu Jäämerellä Saamelaiskulttuurin ymmärrys syventyi, kun lähdimme matkalle syvemmälle Saamenmaahan ja kohti Jäämerta. – Tie Utsjoelle valmistui vasta 1957. Matkamme kaukaisin kohde oli Vardön saari, jonne ajetaan meren alle kaivettua lähes kolmen kilometrin pituista tunnelia pitkin. Silloin syntyy vuorovaikutus esim. Vanhustyö 5 • 2022 29 Tauno Järvesivulla riitti juttua.. hoitajien ja vanhustyöntekijöiden kanssa. Noin tuhannen poron tokka oli erotusaidassa, jossa katsotaan, mitkä vasat seuraavat eli juovovat omaa äitiporoaan eli vaadinta. – Sienet ovat porojen ruokaa. Kerättiin luonnosta hilloja, lohta oli runsaasti, poroa oli runsaasti. Ha luan olla tekemisissä luonnon kanssa, Vuomajoki totesi matkalla lentokentälle. Poromiehen ammattitaitoon kuuluu poromerkkien tunnistaminen. Ensimmäisen kerran anoppilassa, kun olin tehnyt saunavihdat, siitä aika läheltä pusikoista, niin anoppi sanoi, että miten sää meet katkomaan porojen ruokaa. Meidät nähdään, meitä kuullaan. Varangergin vuonon alueella asuvat myös kveenit, jotka ovat Ruijaan muuttanutta suomalaisperäistä väestöä. Ensimmäinen synninhäväistys, muistelee Länsman. Menimme Skállovárriin eli Skalluvaaraan, jossa poroisäntä Vesa Länsmanin luvalla pääsimme seuraamaan erottelua. Ja niistä se kertyi elämisen ehto. Esittely sujui pohjoisaamen, norjan ja englannin avulla. Saamekulttuurin esittelyn meille tarjosi Norjan puolella Várjjat Sámi Musea – Varanger Samiske Museumissa Nessebyn vanhusneuvoston puheenjohtaja Bjarne StoreJakobsen. Lähtömme jälkeisenä päivänä Utsjoelle satoi ensilumi. Vesisaari. Kveenin kielellä on virallisen vähemmistökielen asema Norjassa. Se oli hyvin merkittävä toimeentulo niillä ihmisillä, joilla ei ollut poroja. Etelän ihmiset ovat tuoneet ne täällä lautaselle. Poromerkkijärjestelmä on monisatavuotinen perinne ja saamelaisilla porosuvuilla on niin sanotut sukumerkit, jonka alle suvun jäsenet poromerkkinsä hakevat. Monilla Ruijan niemimaan paikkakunnilla on suomenkieliset nimet esim
Teksti: Emmaleena Niemi – Kuva: Milla Karkulahti 30 Digi ja teknologia. Kun kotoa ei suositeltu lähtemään, piti asiat ratkaista uudella tavalla. Etäopastus seniorin digitaitojen tukena Viimeistään koronapandemia sai useat meistä muuttamaan digilaitteiden käyttöä ja opettelemaan uusia digitaitoja, jotta yhteydenpito ja arjen asiointi helpottuisivat. Samalla kasvoi myös tarve digituelle uusien taitojen opettelua ja digipulmien ratkaisua varten
Vertaisuutta ja aikaa uuden oppimiselle Ikäihmisille digituen ongelma on usein se, että etenemistahti on liian nopea. SeniorSurfin tavoitteena on tarjota paikasta riippumatonta etäopastusta valtakunnallisesti. Samalla myös etäopastamisesta kiinnostunut seniori voi aloittaa uuden harrastuksen, ja tulla vertaisopastajaksi palveluun asuinpaikasta riippumatta. Opastukselle on varattu aikaa vain häntä varten. Kun yritysten helpdeskeissä työntekijöillä on tiukat tavoiteajat ongelmien ratkaisemiseen, seniorien digiopastus kestää yleensä noin tunnin, ja tarvittaessa opastusta voidaan jatkaa yhdessä opastajan kanssa myös uudella tapaamisella. Opastusta odottavan ei tarvitse jännittää, onko kaikki tarvittava mukana tai onko opastuspaikassa tänään ruuhkaa. Tuen saajalle saattaa jäädä kokemus, että digituen antajalla on kiire: aikaa pysähtyä kuunteIkädigituki Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnassa alkoi keväällä 2022 kolmen vuoden STEA-rahoitteinen kehittämishanke. Etäopastuspalvelu julkaistaan helmi-maaliskuussa 2023. Ongelmia ratkotaan ja uusia taitoja opetellaan kohta kohdalta selittäen. Kevään ja syksyn 2022 aikana yhteensä noin 20 senioria on pohtinut yhdessä hankkeen koordinaattoreiden kanssa muun muassa palvelun käytäntöihin, etäkohtaamiseen, viestintään ja tekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Syntyi idea valtakunnallisesta, keskitetystä palvelusta, josta seniorit voivat pyytää digiopastusta yhden luukun periaatteella. Tuki voi auttaa yksittäisen ongelman ratkaisuun, mutta uuden oppiminen jää usein vähemmälle. Etäyhteyden avulla opastusta on mahdollista saada myös sellaisille digilaitteille, joita on vaikea ottaa mukaan lähiopastuspaikkaan, esimerkiksi pöytätietokoneille. Opastusta voi pyytää digipulmaan, uuden digitaidon opetteluun tai vaikkapa uuden digilaitteen hankintaan. Etäopastuksen etuna onkin, että seniori on tutussa ympäristössä, ja hänellä on käytössä kaikki digilaitteet, joita hän tavallisesti käyttää. Uusien taitojen opettelu tutussa ympäristössä voi myös kannustaa senioria kokeilemaan ja ottamaan rohkeammin käyttöön opastuksessa opittuja taitoja arjessa. Parhaassa tapauksessa kumpikin osapuoli oppii uutta opastuksen aikana – mitä ei vielä osata, se opetellaan yhdessä. Etäopastuksen avulla myös ne seniorit, joille lähiopastuspisteisiin lähtö on liikuntarajoitteen, omaishoitajuuden tai muiden syiden vuoksi vaikeaa, voivat päästä alkuun ja saada tukea uusien digitaitojen opetteluun vertaisopastajan ohjauksessa. Yhdessä tekeminen on ollut alusta lähtien Ikädigituki-hankkeen perusta. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnassa oli jo aiemmin mietitty, miten voitaisiin tarjota digiopastusta senioreille heidän asuinpaikastaan tai liikkumismahdollisuuksistaan riippumatta. Vertaisopastuksessa ajatuksena onkin, että opastus etenee opastettavan seniorin tahdissa eikä asioita tehdä hänen puolestaan. Etäopastusta saadakseen ei tarvitse lähteä mihinkään kotoa, vaan puhelimitse tai videoyhteyden avulla tapahtuva opastus saavuttaa ikäihmisen oman digilaitteen ääressä, vaikka kotisohvalla istuen. Hanke suunnittelee ja rakentaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa palvelun, josta seniorit voivat pyytää verkossa tai puhelimitse vertaisopastajien antamaa etäopastusta. Vanhustyö 5 • 2022 31. Seniori voi olla yhteydessä palveluun verkossa tai puhelimitse ja pyytää tukea digipulmaansa. Ikädigituen yhteistyökumppaneita ovat Enter ry, Eläkkeensaajien keskusliitto ry:n Verkosta virtaa -toiminta, Joen Severi ry, ATK Seniorit Mukanetti ry, HelsinkiMissio ry, Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry sekä DNA Oyj. Asioita on myös mahdollista toistaa opastajan kanssa niin monta kertaa kuin on tarpeellista uuden asian oppimiseksi. Opastusta järjestetään usein kirjastoissa ja muissa paikoissa, joissa käy paljon paikkakunnan ikäihmisiä. Palvelua rakennetaan yhdessä seniorien sekä digiopastusta järjestävien yhdistysten kanssa, heidän käyttöönsä. Opastus etenee opastettavan seniorin tahdissa eikä asioita tehdä hänen puolestaan. Lisätietoa hankkeesta osoitteessa: www.seniorsurf.fi/ikadigituki lemaan ja selittää asioita tarpeeksi selkeästi ei ole. Palvelun kehittämisessä on mukana senioreita sekä digituen käyttäjän että digiopastajan roolissa. Digitaitojen opettelua tutussa paikassa Senioreille suunnattua digiopastusta järjestävät Suomessa useat tahot. SeniorSurfin tavoitteena on tarjota paikasta riippumatonta etäopastusta valtakunnallisesti. Kaikki eivät kuitenkaan voi lähteä lähiopastukseen. S enioreille digiopastusta tarjoavat yhdistykset alkoivat pandemian alettua kehittää puhelimitse ja videoyhteyksin tapahtuvaa opastusta, jotta tukea digipulmien ratkaisuun olisi tarjolla myös kirjastojen ja muiden opastuspaikkojen sulkiessa ovensa. . Palvelun kautta tavoittaa eri puolilla Suomea asuvia senio ri-ikäisiä digiopastajia, jotka yhdessä seniorin kanssa opettelevat uusia digitaitoja, ratkaisevat ongelmia tai antavat vinkkejä vaikkapa uuden digilaitteen hankintaan. Opastus tapahtuu puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä. Silloin myös haja-asutusalueilla asuvat ikäihmiset voivat saada digiopastusta, vaikka lähin digiopastuspaikka olisi kaukana
ENTER toimi silloin vain pääkaupunkiseudulla, ja koki tarvitsevansa isommat hartiat ja yhteistyötä ikäihmisten tietotekniikkataitojen parantamiseksi koko Suomessa. Teemapäivän tarkoituksena oli alusta lähtien neuvoa ja rohkaista ikääntyneitä ihmisiä käyttämään tietokoneita ja matkapuhelimia. K u va aj a: K at ri La ss ila . Vanhustyön keskusliitossa näytettiin heti vihreätä valoa ja luvattiin isännöidä kokousta kiinnostuksen kartoittamiseksi. Kun saisimme kirjastot, paikalliset ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset, palvelukeskukset ym. Teemapäivä kuitenkin kuihtui, vielä ei ollut sen aika. Sen päätyttyä tuntui entistä tärkeämmältä laajentaa horisonttia kotimaassakin. – Kyllä, kansainvälisistä kosketuksista saa virikkeitä ja eväitä, toteaa ENTERin vertaisopastaja Kati Roiha muistellessaan SeniorSurf-toiminnan alkua Suomessa. Organisoijana toimi silloin Suomen kirjastoseura, ja tukijoina olivat Opetushallitus, Sonera, Vanhustyön keskusliitto ja Kansalaisopistojen liitto. ENTER oli vuosina 2010– 2012 osallistunut @daptation-nimiseen EUprojektiin. Tutustumista ja opastusta nettiin ja sen mahdollisuuksiin, Roiha jatkaa. Vuonna 2013 oli tilanne kuitenkin jo toinen. tähän mukaan, voisimme järjestää avoimien ovien tilaisuuden samana päivänä eri puolilla Suomea. – Jotta saisimme tälle valtakunnallista näkyvyyttä, tarvitsemme Vanhustyön keskusliiton kaltaista organisaatiota kattojärjestöksi ja koordinaattoriksi. Tästä syystä myös ENTER ry oli innolla teemapäivässä mukana. Teksti: Juulia Andersson ja Tiina Etelämäki – Kuvat: SeniorSurf ja ENTER ry V uonna 2000 Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa Senioreiden viestintäpäivä, joka sai alkunsa Ruotsissa järjestetystä SeniorSurf-päivästä. Enter on ikäihmisten vertaisopastuksen edelläkävijä Suomessa. ”Tätä me tarvitaan!” – yhteistyö sysäsi SeniorSurfin laineille Vanhustenviikon sunnuntaina 25 vuotta täyttänyt ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry muistelee jutussa SeniorSurf-toiminnan alkuhetkiä. – Vuoden 2013 alussa otin yhteyttä Vanhustyön keskusliiton silloiseen toiminnanjohtajaan Pirkko Karjalaiseen ja alustin asiaa seuraavasti, Roiha kertoo. E N T E R ry 32 Digi ja teknologia
SeniorSurfista on kasvanut valtakunnallinen seniorien digiopastuksen yhteistyöverkosto ja vahva vaikuttaja senioreiden digiasioiden puolesta. päivä. K u va : E N T E R ry Moni muistaa SeniorSurfin alkuperäisen tunnuksen. Seniorit rohkaistuivat opastuspisteisiin ja aihe sai julkisuutta. Myös ENTERissä iloitaan, sillä alkuperäinen tavoite on toteutunut upeasti. Hyväksi koettu toimintamalli jaettiin avoimesti kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi ja sillä tiellä SeniorSurf-toiminta on vieläkin. Muiden Pohjoismaiden mallin mukaan nimeksi tuli lopulta SeniorSurf. K u va : Se n io rS u rf Vanhustyö 5 • 2022 33. Seuraavan puolen vuoden aikana verkosto hiljalleen kasvoi, ja opastuspaikkakartta täplittyi tiiviiksi peitoksi koko Suomeen. Paljon enemmän kuin pelkkä teemapäivä Teemapäivän hienoin anti on ollut ikäihmisten digiopastustoiminnan verkostoituminen ja jatkuvuus Suomessa. Onnistuneen päivän jälkeen 2013 Vanhustyön keskusliitto haki ja sai Raha-automaattiyhdistykseltä (nykyiseltä STEA:lta) kolmevuotisen projektirahoituksen SeniorSurfille. Mukana olivat VTKL:n ja ENTERin lisäksi useita Helsingin kaupungin toimijoita kirjaston, työväenopiston ja palvelukeskusten puolelta sekä seniorien tietotekniikkayhdistykset Mukanetti, Savonetti ja Joen Severi. Konkareilta opittiin hyviä käytäntöjä ja niitä testattiin hyvin erilaisten ja erikokoisten toimijoiden kanssa ympäri Suomea. Teemapäivän ajankohdaksi sovittiin lokakuussa järjestettävä Vanhustenviikko ja nimeä maisteltiin: olisiko se suomalaisittain SenioriSurffi. Tärkeää oli ja on edelleen myös julkishallinnon ja muiden isojen toimijoiden herääminen siihen, että verkkopalveluiden käytön on oltava selkeää ja opastusta on oltava tarjolla. Juttu on alun perin julkaistu yhdistyksen Ikinörtti-blogissa. Haastattelut: Anja Mäkinen ja Kati Roiha Yhteiskehittämisen jymymenestys ”Tätä me tarvitaan”, oli jo ensimmäiseen ideointikokoukseen osallistuneiden reaktio maaliskuussa 2013. Ensimmäinen SeniorSurf-päivä oli todellisen yhteiskehittämisen tulos. Vanhustyön keskusliiton neuvotteluhuoneeseen kerääntyi useamman kerran monta tahoa, joiden tavoitteena oli yhteisponnistaa hieno teemaOpastusta Lasipalatsissa SeniorSurf-päivänä 2014. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa teemapäivä ja sen toiminnot ovat sittemmin muuttaneet nimeään ja muotoaan, mutta meillä Suomessa SeniorSurf-nimi ja -verkosto elää ja voi hyvin. Päivän koordinoinnin lisäksi projekti mallinsi hyvät tavat toteuttaa digiopastuksia. Nykyään Vanhustyön keskusliiton organisoimana SeniorSurf-päivää vietetään edelleen vuosittain lokakuussa Vanhustenviikon tiistaina, vaikkakin monissa paikoissa opastusta on tarjolla pitkin viikkoa. Myös Yle noteerasi päivän sekä radiossa että televisiossa, ja näin tietotekniikan ulkopuolellakin olevat saivat kuulla mahdollisuuksista päästä tutustumaan digimaailmaan. Kymmenessä vuodessa meille on kasvanut verkosto, jossa yksittäiset toimijat eri puolilta Suomea saavat tukea SeniorSurfilta ja toisiltaan – Vertaistukea monessa muodossa! . Nykyään ei verkossa tosin juurikaan ”surffailla”, tänä päivänä nimestä olisi luultavasti tullut digi-jotain. Ja työ kantoi hedelmää! Saatoimme kaikki ylpeinä todeta, että päivä oli jymymenestys
Yhdessä luontoon – joka iän oikeus Luonto on ollut Vanhustyön keskusliiton tämän vuoden teema ja se oli myös Vanhustenpäivän ja Vanhustenviikon teemana. Koskettavan esityksen toi oopperalaulaja Kaisa Makkonen ja juhlan juonsi oopperajuhlien pitkäaikainen vaikuttaja ja musiikinasiantuntija Aarno Cronvall. Tasavallan presidentin tervehdyksen juhlassa luki Timo Auvinen, Pyhän Olavin Kilta ry:n kunniapuheenjohtaja. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Timo Seppäläinen V anhustyön keskusliiton vuosittain eri puolilla Suomea järjestämä valtakunnallinen Vanhustenpäivän pääjuhla pidettiin tänä vuonna Savonlinnassa. Vanhustenpäivän juhla Savonlinnassa Savonlinnasaliin kokoontui lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina satoja iäkkäitä ihmisiä läheisineen seuraamaan Vanhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa. Vanhustenpäivän ja Vanhustenviikon suojelijana toiminut tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti lähettämässään tervehdyksessään pitämään toisistamme huolta, jotta jokainen voisi nauttia luonnosta. Juhla oli lämminhenkinen ja paikalliset esiintyjät loivat hienon tunnelman. Ohjelma rakennetaan aina mahdollisimman pitkälle paikallisten esiintyjien varaan ja niinpä esiintymässä olivat Leena Astikaisen johtamat lapsikuorot Iloinen lapsikuoro ja Laululeikkikuoro, Savonlinnan Taidelukion kansanmusiikkiyhtye TaKaMus sekä alueen kanttoreiden muodostama gospel-yhtye G7. 34. sekä muistuttamaan myös nuorempia sukupolvia terveen luontosuhteen merkityksestä. Juhlapuheen pitänyt vanhusasianvaltuutettu Päivi Topo nosti puheessaan luonnossa liikkumisen tärkeyden. Savonlinnassa luonto on kauniisti läsnä ja ihmisillä on helppoa päästä luonnon äärelle. Tapahtumaa olivat yhdessä suunnittelemassa ja toteuttamassa Savonlinnan kaupunki ja Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöt Savonlinnan Iltakoti ry ja Savonlinnan Hopearanta ry. Ja kun Savonlinnassa ollaan niin ooppera oli läsnä
Vanhustyö 5 • 2022 35. . Palkinnon avulla halutaan tukea vanhustyön menetelmien kehittämistä ja nostaa vanhustyön arvostusta. Tuntuu hienolta, että se nyt huomioidaan näin upealla tavalla, Lahden Lähimmäispalvelu ry:n toiminnanjohtaja Jonna Piipponen-Karkulowski iloitsee. Elämän jatkuvuus ja jatkuva muutos on edessämme aina, kun ulko-ovi takanamme sulkeutuu, Topo toteaa. – Kiinni elämässä -toiminnan ansiosta kotona asuvien lahtelaisten ikäihmisten hyvinvointi on lisääntynyt. Vuoden vanhusteko Kiinni elämässä -toiminta Viidennentoista kerran jaettavan Vuoden vanhusteko -palkinnon sai tänä vuonna Lahden Lähimmäispalvelu ry:n Kiinni elämässä -toiminta. Lämmin kiitos kaikille tapahtuman järjestämiseen osallistuneille! Ensi vuonna Vanhustenpäivän juhlaa vietetään Iisalmessa 1.10.2023 teemalla Tehdään iästä numero. Ikääntyneiden ääni, tarpeet ja oma kulttuuri ovat tulleet hankkeen toiminnan myötä nähdyksi, kuulluksi ja tunnistetuksi paremmin, perustelee valintaa Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen. Linkki ohjelmaan löytyy sivulta vtkl.fi/vanhustenpaivan-paajuhla toimintaa. Sen ansiosta kotona asuvien lahtelaisten osallisuus, hyvinvointi ja toimijuus ovat lisääntyneet, ja kaupunkiin on syntynyt ikäihmisten avoin yhteisö, johon voi kuulua itselle sopivalla tavalla. Palvelujen tuottajilta toivon sitä, että ulkoiluun suhtaudutaan itsestään selvänä osana palveluiden piirissä olevien iäkkäiden päivittäistä elämää, Topo jatkaa. – Päättäjiltä toivon ulkoilun merkityksen ymmärtämistä ja resurssien varaamista siihen, että kaikilla iäkkäillä on mahdollisuus ulkoilla. Vuoden vanhusteko -palkinnon jakavat vuosittain Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto. – Ulkoilu avartaa maisemaa, näemme kauas ja tapaamme yllättäviä asioita. Kaupunkiin on syntynyt ikäihmisten avoin yhteisö, johon voi kuulua itselle sopivalla tavalla. – Olemme pitkäjänteisesti kehittäneet kotona asuvien ikääntyneiden vapaa-ajanJuhlan kooste katsottavissa Kooste Vanhustenpäivän juhlasta on katsottavissa Permanto.fi-palvelussa
ja 4.5.2023. Alueohjaaja Minna Partanen, 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Pohjois-Suomi ja Lappi Etäkoulutuspäivät Teams-alustalla ovat 26.1., 2.2., 2.3., 30.3. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi Hae koulutukseen 10.1.2023 mennessä! Sähköinen hakulomake löytyy oman alueesi koulutuksen yhteydestä: https://vtkl.fi/tapahtumat/ Paikat täytetään hakujärjestyksessä ja koulutukseen hakeneet ohjaajaparit haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! Kevään 2023 Luontolähtöiset YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutukset Ystäväpiiri-koulutuksen jälkeen sinulla on ajankohtaista tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Salo / Varsinais-Suomi Etäkoulutuspäivät Teams-alustalla ovat 26.1., 2.2., 2.3., 13.4. Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta: https://vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Itä-Suomi Lähikoulutuspäivät Kuopiossa ovat 2.2., 7.2., 14.3., 18.4. Alueohjaaja Raita Lehtonen, p. eYstäväpiiri-koulutuspäivät järjestetään verkossa, Teams-alustalla. Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. ja 23.5.2023. Alueohjaaja Marjo Pääkkö, p. ja 11.5.2023. Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton
Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. Teksti: Päivi Maisila – Kuva: Shutterstock Vanhustyö 5 • 2022 37. Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Salo / Varsinais-Suomi Etäkoulutuspäivät Teams-alustalla ovat 26.1., 2.2., 2.3., 13.4. ja 11.5.2023. 050 324 0690, marjo.paakko@vtkl.fi Hae koulutukseen 10.1.2023 mennessä! Sähköinen hakulomake löytyy oman alueesi koulutuksen yhteydestä: https://vtkl.fi/tapahtumat/ Paikat täytetään hakujärjestyksessä ja koulutukseen hakeneet ohjaajaparit haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Rohkaisen järjestötoimijoita pohtimaan, löytyisikö omasta palveluvalikoimasta jokin ratkaisu hyvinvointialuetta painavaan ongelmaan. Rohkeasti kohti kumppanuutta Esittelemme Pilke-toimintaa kunkin alueen henkilöille, jotka työssään kohtaavat päihteiden kanssa kamppailevia ihmisiä. Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta: https://vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri Ilman järjestöjä hyvinvointialueiden palveluvalikoima jää vajaaksi U udet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa ja rakenteiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä koko Suomen alueella. ja 23.5.2023. ja 4.5.2023. Hyvinvointialueilla on selkeä tarve päihteiden kanssa tasapainoilevien ikääntyneiden henkilöiden palveluvalikon laajentamiselle. Pilkettä päihdeongelmista kärsivien ikäihmisten elämään Vaikuttamistyössä hyvinvointialueiden suuntaan on tärkeä tavoittaa henkilöt, joilla on valtuutus päättää käyttöön otettavista toimintamalleista ja -käytännöistä. Pilke-työllä voidaan saavuttaa myös merkityksellisiä kansantaloudellisia hyötyjä, kun raskasta hoitotarvetta voidaan siirtää myöhemmäksi tai jopa poistaa kokonaan. Uudelleenjärjestäytymisen kynnyksellä hyvinvointialueiden kannattaa yhdessä järjestöjen kanssa huolehtia siitä, että järjestöjen palvelut ovat jatkossakin alueen asukkaiden saatavilla. 050 373 1057, raita.lehtonen@vtkl.fi Luontolähtöinen Ystäväpiiri-koulutus, Itä-Suomi Lähikoulutuspäivät Kuopiossa ovat 2.2., 7.2., 14.3., 18.4. Alueohjaaja Marjo Pääkkö, p. Tavoitteemme on, että Pilke-toiminta laajenee kattavasti kaikille Suomen hyvinvointialueille. Järjestöillä on käytössä hyviä toimintamalleja ja monen järjestön etu on ketteryys, jonka ansiosta on helppo kokeilla uusia käytäntöjä. Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! Kevään 2023 Luontolähtöiset YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutukset Ystäväpiiri-koulutuksen jälkeen sinulla on ajankohtaista tietoa sekä välineitä tavoitteellisen, asiakaslähtöisen ja yksinäisyyttä vähentävän iäkkäiden ihmisten ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja ohjaamiseen. ”Päihdeongelmaisen” identiteetin sijaan yritetään löytää ja vahvistaa muita identiteettejä. eYstäväpiiri-koulutuspäivät järjestetään verkossa, Teams-alustalla. Olen aikaisemmassa työssäni toiminut Pilke-ryhmän ohjaajana, etsinyt ja löytänyt Pilke-toimintaan pilkeläisiä. Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. Itsetunto kohenee ja hoidon tarve vähenee Pilke-toiminta on vertaistuellista, ammatillisesti ohjattua yli 60-vuotiaille, joilla on tai on ollut päihdeongelmia. Sininauhaliiton Pilke-toiminta vastaa tähän haasteeseen. Alueohjaaja Raita Lehtonen, p. Porukka kokoontuu kerran viikossa ja tapaamiseen saa tulla sellaisena kuin on – myös päihtyneenä. Jos kiinnostusta jatkoon ilmenee, lähdemme suunnittelemaan heidän kanssaan alueelle Pilke-ohjaajakoulutusta ja tuemme heitä Pilke-ryhmien käynnistämisessä. Kumppanuudessa on voimaa! . Olen saanut seurata huikeita kasvutarinoita, miten ihminen on löytänyt omat vahvuutensa, hänen itsetuntonsa ja vuorovaikutustaitonsa ovat kohentuneet ja hän on kertonut ”kuin uusi lehti olisi auennut kirjassa – olen arvokas kuin timantti”. Alueohjaaja Minna Partanen, 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi Luontolähtöinen eYstäväpiiri-koulutus, Pohjois-Suomi ja Lappi Etäkoulutuspäivät Teams-alustalla ovat 26.1., 2.2., 2.3., 30.3. Ikääntyneille päihteitä käyttäville asiakkaille on liian vähän tarjolla matalan kynnyksen palveluja, kuten vertaistukea ja ryhmätoimintaa. Nyt on aktiivisen vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen aika
koulutuspäivä: Omahoitovalmennus-ohjaajien kasvutarinoita Omahoitovalmennuskoulutuksen eteneminen. koulutuspäivä: Ohjaustaitojen syventäminen 3. Koulutuksesta osallistujat saavat käyttöönsä vaikuttavan ryhmänohjausmenetelmän. Lisätietoja Omahoitovalmennus-toiminnasta: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Omahoitovalmennus-koulutusten ajankohdat: Helsinki, lähikoulutus. koulutuspäivä: Että muistan rakastaa – parisuhteeseen voimaa 1. koulutuspäivä: Ryhmä voimaantumisen tukena 2. koulutuspäivä: Omahoitovalmennus-toiminnan lähtökohdat 5. Ryhmän kokoaminen ja haastattelu Omahoitovalmennusryhmän ohjaaminen, 8 ryhmäkertaa Mentorointi ja oppimispäiväkirja 4. 050 568 1107, merja.kahilainen@vtkl.fi Tervetuloa mukaan! ”Olen kasvanut ryhmänohjaajana sekä oppinut pohtimaan ja luottamaan toimintaani.” Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää ja Omahoito-valmennusryhmän ohjaamisen tiimityöskentelynä. Hanki osaamista vaikuttavan ryhmätoiminnan ohjaamiseen! Koulutamme uusia Omahoitovalmennusryhmänohjaajia keväällä 2023 Pitkäjänteiseen tutkimusja kehittämistyöhön perustuva Omahoitovalmennus-ryhmä tarjoaa tukea iäkkäille pariskunnille, joiden elämää muistisairaus koskettaa. 050 317 2562, laura.rautiainen@vtkl.fi Verkkokoulutus (Teams). Koulutuksen kustannukset: 100 euroa vanhustyön ammattilaisille, vapaaehtoistoimijalle maksuton. Koulutuspäivät: 15.2., 16.2., 16.3., 20.4. Hinta sisältää koulutuksen ja materiaalit. ja 16.5.2023 Lisätietoja koulutuksesta & koulutukseen hakeutuminen: Laura Rautiainen, alueohjaaja Etelä-Suomi, Länsija Lounais-Suomi, Sisä-Suomi p. Koulutuksessa käsitellään iäkkäiden muistisairaiden ja heidän puolisoidensa voimaantumista ja hyvinvointia edistäviä sisältöjä, paneudutaan ryhmädynamiikkaan sekä tarkastellaan ohjaustyöskentelyä. ja 25.5.2023 Lisätietoja koulutuksesta & koulutukseen hakeutuminen: Merja Kahilainen, alueohjaaja Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Lappi p. Koulutuspäivät: 31.1., 7.2., 7.3., 18.4
Gerontologian päivien puheessaan Kröger pohtii, onko tunnelin päässä valoa näkyvissä. Kolmen päivän aikana Tampere-taloon kokoontuu moniammatillinen ikääntymisen parissa työskentelevä joukko. Teksti: Kirsi Lumme-Sandt ja Anniriikka Rantala – Kuva: Jussi Koivunen G erontologian päivät järjestetään 8.10.2.2023 Tampereella. Myös hoitotyön johtaminen ja organisoituminen ovat esillä ohjelmassa. Esimerkiksi geriatrian sessiossa kerrotaan uusinta tietoa aivorappeumasairauksista. Mutta myös vanhuus ja käsityksemme siitä muuttuvat. Koulutuksen kustannukset: 100 euroa vanhustyön ammattilaisille, vapaaehtoistoimijalle maksuton. Tarjolla kattava paketti tutkimustietoa ja hankkeiden tuloksia Hyvinvointialueet ja niiden rooli ikään tynei den palveluiden kehittämisessä on yksi päivien ajankohtaisista aiheista. koulutuspäivä: Ryhmä voimaantumisen tukena 2. Päivien teemana on ’Ikääntymisen uusi aika’, jonka voi tulkita monella tapaa. Koulutuspäivät: 15.2., 16.2., 16.3., 20.4. Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja se muuttaa koko yhteiskuntaa tavalla, jota emme vielä täysin ymmärrä. Koulutuksessa käsitellään iäkkäiden muistisairaiden ja heidän puolisoidensa voimaantumista ja hyvinvointia edistäviä sisältöjä, paneudutaan ryhmädynamiikkaan sekä tarkastellaan ohjaustyöskentelyä. Kolmen päivän aikana on mahdollisuus saada rautaisannos uusinta tutkimustietoa, kokemuksia erilaisista hankkeista ja verkostoitua. Millä tavoin pitkä elämä voitaisiin nähdä etuna, eikä haittana. Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Tampereen yliopiston professori Anu Siren ikääntymisen muuttuvaa maisemaa käsittelevässä luennossaan keskiviikkona 8. ja 16.5.2023 Lisätietoja koulutuksesta & koulutukseen hakeutuminen: Laura Rautiainen, alueohjaaja Etelä-Suomi, Länsija Lounais-Suomi, Sisä-Suomi p. koulutuspäivä: Että muistan rakastaa – parisuhteeseen voimaa 1. Useissa esityksissä käsitellään vanhojen ihmisten hoivaa niin asiakkaiden kuin henkilökunnan näkökulmasta. Tarjolla onkin kattava paketti uusinta tietoa vanhenemisesta kaikille vanhustyön asiantuntijoille ja aiheesta kiinnostuneille. – Rahoitus laahaa jäljessä ja palveluista ja henkilökunnasta on pulaa samaan aikaan kun tarpeet kasvavat nopeasti. Aivoterveyttä, muistisairauksia ja mielen hyvinvointia käsitellään usean eri tieteenalan näkökulmasta. koulutuspäivä: Omahoitovalmennus-ohjaajien kasvutarinoita Omahoitovalmennuskoulutuksen eteneminen. Ryhmän kokoaminen ja haastattelu Omahoitovalmennusryhmän ohjaaminen, 8 ryhmäkertaa Mentorointi ja oppimispäiväkirja 4. . Kymmenettä kertaa järjestettävän tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Geriatrian päivät. ja 25.5.2023 Lisätietoja koulutuksesta & koulutukseen hakeutuminen: Merja Kahilainen, alueohjaaja Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Lappi p. Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta on yksi torstain 9. Koulutuspäivät: 31.1., 7.2., 7.3., 18.4. Lue lisää Gerontologian päivistä ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: https://events.tuni.fi/gerontologia2023/ Vanhustyön asiantuntijat ja ikääntymisen tutkijat koolla Tampereella helmikuussa Vanhustyö 5 • 2022 39 Hanki osaamista vaikuttavan ryhmätoiminnan ohjaamiseen! Koulutamme uusia Omahoitovalmennusryhmänohjaajia keväällä 2023 Pitkäjänteiseen tutkimusja kehittämistyöhön perustuva Omahoitovalmennus-ryhmä tarjoaa tukea iäkkäille pariskunnille, joiden elämää muistisairaus koskettaa. koulutuspäivä: Ohjaustaitojen syventäminen 3. Koulutuksesta osallistujat saavat käyttöönsä vaikuttavan ryhmänohjausmenetelmän. helmikuuta pääpuhujista. Siren käsittelee erityisesti pitenevästä eliniästä seuraavaa kulttuurista muutosta ja yhteiskunnallisia haasteita. Lisätietoja Omahoitovalmennus-toiminnasta: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus Omahoitovalmennus-koulutusten ajankohdat: Helsinki, lähikoulutus. 050 568 1107, merja.kahilainen@vtkl.fi Tervetuloa mukaan! ”Olen kasvanut ryhmänohjaajana sekä oppinut pohtimaan ja luottamaan toimintaani.” Koulutus sisältää viisi koulutuspäivää ja Omahoito-valmennusryhmän ohjaamisen tiimityöskentelynä. Ikääntymisen muuttuva maisema Kuinka pitkä elämä voitaisiin valjastaa hyvinvoinnin osaksi tai välineeksi. Alan ongelmat on kuitenkin tiedostettu, kaikki poliittiset puolueet tunnistavat ikääntyneiden tarpeet ainakin juhlapuheissaan, professori Kröger sanoo. 050 317 2562, laura.rautiainen@vtkl.fi Verkkokoulutus (Teams). Hänen mukaansa ikääntyneiden hoivan tulevaisuutta leimaavat monet avoimet kysymykset ja huolenaiheet. Hinta sisältää koulutuksen ja materiaalit. helmikuuta. Gerontologian päivillä kuullaan niin tutkimustietoa kuin kehittämishankkeiden ja interventioidenkin tuloksia. koulutuspäivä: Omahoitovalmennus-toiminnan lähtökohdat 5
Voit siis tilata lehden edelleen samaan hintaan. Oletko edes ajatellut asiaa. Minkä kysymyksen sinä haluaisit kysyä päättäjiltä. Tehdään iästä numero -kansanliike Tule rakentamaan kanssamme ikäystävällisempää Suomea! Vanhustyön keskusliiton kansanliikkeeseen voit osallistua tuomalla iäkkään ihmisen äänen ja kokemuksen esille itsellesi sopivalla foorumilla. Pysyt kartalla kansanliikkeen etenemisestä, kun tilaat sähköpostiisi kerran kuussa ilmestyvän uutiskirjeen sivulta vanheneminen.fi Minkä kysymyksen kysyisit päättäjiltä. Lähetä kysymyksesi lehden toimitukseen, julkaisemme niitä, viemme niitä eteenpäin ja esitämme niitä ehdokkaille. vtkl.fi/tilaa-lehti Yhdessä luontoon – joka iän oikeus Luontomenetelm illä HYVINVOINTIA SENIORARBETE 4 • 2022 Vanhustyo_42022_01-05 .indd 1 8.9.2022 10:52:28 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa. Tule mukaan raatiin! vtkl.fi/arviointiraati Vanhustyö-lehden hinnat pysyvät ennallaan Kustannusten noususta huolimatta olemme päättäneet olla nostamatta Vanhustyö-lehden tilaajahintoja. Käy tutustuvassa vanhuuteen varautumisen aineistopankkiin ja tee testi Millainen vanhuuteen varautuja olet. Voit myös lähettää kokemuksesi meille osoitteella vanhustyolehti@vtkl.fi, niin viemme viestiä eteenpäin. Jokainen raatilainen saa Vanhustyö-lehden maksutta kotiinsa ja jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen sähköpostilla lyhyen kyselyn, jossa voi kertoa mielipiteensä lehdestä ja antaa kehitysideoita. Tutustu myös edullisiin kimppatarjouksiin ja opiskelijahintoihin. Haluamme tietää, miten kansanedustajaehdokkaat edistävät iäkkäiden ihmisten asioita. Hyvinvointialueet! Muistakaa tilata Vanhustyö-lehti, niin pysytte kartalla mitä vanhuusalalla tapahtuu ja tavoitatte vanhustyön tekijät. Raadin mielipiteillä on suuri merkitys lehden kehittämisessä. Eduskuntavaalit pidetään keväällä 2023. Vanheneminen.fi Tule mukaan lehden arviointiraatiin Kaipaamme lisää ihmisiä Vanhustyö-lehden arviointiraatiin. Tutustu sivuilla olevaan kattavaan asumisen osioon. Ennakointi ja varautuminen tulevaisuuden asumiseen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin, sillä asumiseen liittyvät päätökset vievät aikaa. Miten sinä olet varautunut vanhuuteen. Iäkkäiden ääni on saatava kuuluviin vaalikeskusteluissa. Vanheneminen.fi sivusto kehittyy Vanhuuteen varautumisen pitäisi olla kansalaistaito ja se pitäisi aloittaa ajoissa, viimeistään 50-vuotiaana
Och att sänka högt blodtryck är fördelaktigt även i hög ålder – regeln ”100 plus åldern” för högt blodtryck gäller inte längre idag. ÄVEN OM det finns billiga, väl undersökta och effektiva läkemedel tillgängliga, utförs behandlingen fortfarande onödigt dåligt. Utgående från FINGER-resultaten har en verksamhetsmodell utvecklats för att stödja den kognitiva funktionsförmågan. Timo Strandberg Ordförande för Centralförbundet för de gamlas väl Doktor i medicin och kirurgi, professor emeritus i geriatrik M ånga kan ha blivit oroliga över den senaste rubriken i en dagstidning om att en tredjedel av personer över 65 år har nedsatt förmåga för hjärnan att behandla information. Artikeln och resultatet grundade sig på en amerikansk befolkningsundersökning, enligt vilken tio procent har minnessjukdom på demensnivå och 22 procent har en nedsatt förmåga för hjärnan att behandla information, det vill säga en så kallad lindrig kognitiv funktionsnedsättning. Man kan leta efter orsakerna till detta inte bara i den ökade utbildningsnivån, utan också i den förbättrade behandlingen av riskfaktorer. Lindrig kognitiv funktionsnedsättning är också ett osäkert begrepp i den meningen att alla inte utvecklar en egentlig minnessjukdom under uppföljningen. Även om undersökningen gällde personer över 65 år, var medelåldern på personerna som deltog i undersökningen 76, det vill säga den åldersgrupp där minnessjukdomar vanligtvis uppstår. DET FINNS också andra skäl för att granska bakgrunden till resultaten närmare. Visst är det känt att antalet personer som drabbas av minnessjukdom har ökat och ökar, men det beror framför allt på att antalet äldre personer ökar. NÄR DET GÄLLDE den amerikanska undersökningen så deltog flera etniska grupper som hade olika minnesfunktioner. Modellen finns (på finska) på https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276412. ALLT FLER lever till en så hög ålder att minnessjukdom kan uppstå. Den finländska, världsberömda FINGER-studien utredde däremot möjligheterna att förhindra försämringen av hjärnans informationsbehandling med multifaktorell behandling (motion, hälsosam mat, hjärngymnastik) och var mycket framgångsrik. BLAND DE INDIVIDUELLA riskfaktorerna är det bästa beviset behandlingen av högt blodtryck, och mer uppmärksamhet bör ägnas åt detta. Resultaten kan därför inte tillämpas på Finland, även om vi inte har utfört någon liknande befolkningsundersökning den senaste tiden. Vanhustyö 5 • 2022 41 Ledare. Håller en tredjedel av befolkningen på att drabbas av demens. HOS DEN ÅLDRANDE befolkningen förekommer dock minnessjukdomar, men lyckligtvis känner man idag till många faktorer som kan påverkas för att minska risken för minnessjukdom. I själva verket finns det indikationer på att om man tar hänsyn till ålder skulle risken för minnessjukdom ha minskat. Orsaken kan vara olika utbildningsnivåer, eftersom man vet att utbildning minskar försämringen av minnesfunktioner
Målet att tillsammans främja äldre personers eget förutseende och egna förberedelser för boendet samt att utveckla samarbetet och verksamhetsmetoderna. Mångformighet i boendet Samarbete hjälper med förutseende i boendet När är det rätt tidpunkt att förbereda sig för åldrande i sitt eget boende. Det är viktigt att uppmuntra och stödja äldre att förutse framtida boendebehov och att förbereda sig för dem i god tid med nödvändiga åtgärder. Organisationer har en betydande roll för att stärka förutseendet och förberedandet för äldres boende. Förutse i god tid! Finland åldras med fart. Äldreinstitutet, Centralförbundet för de gamlas väl, Miina Sillanpään säätiö, Minnesförbundet, Suomen Asuminen Apu och Finlands minnesspecialister deltar i projektet. Tillsammans är vi effektivare! Nationella organisationer kan nå de äldre genom många kanaler, och organisationerna spelar en betydande roll för att stärka förutseendet och beredskapen för äldres boende. Kostnader är ofta ett hinder för förberedelser och akuta reparationsarbeten. Ett pressmeddelande publicerades också om detta (på finska) på https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/ ennakoi-asumistarpeesi-ajoissa-tietoa-tukea-ja-valineita-ikaantyville.html Låt oss bygga åldrandet som ett trendigt varumärke! En tydlig utmaning har identifierats i kommunikationen: man talar vanligtvis om åld42. I år har ett samordnat projekt pågått, i vilket medverkar sex organisationer. Enligt prognoser kommer över en fjärdedel av finländarna att vara över 65 år om tio år. Finansieringsoch utvecklingscentralen för boendet ARA har också deltagit i genomförandet. Organisationernas verksamhetsområden har kompletterat varandra – till exempel har Minnesförbundet och Finlands minnesspecialister bidragit mycket och ökat även de andras kompetens i minnesfrågor. Åldrandet är som ett stort troll, och förutseende upplevs inte som viktigt. En viktig del var det gemensamma informationspaketet som sammanställdes av organisationerna för Äldrerådens dagar: Kommunernas ansvar över att ge råd och information är trots allt betydande och i kommunerna behövs mycket mer information och stöd för rådgivningen. Problemet är ofta attityden ”det berör mig inte riktigt ännu”, samt även svårigheter att hitta tydlig information om bra lösningar och tillgänglig hjälp. Projektet koordineras av Työtehoseura och finansieras av miljöministeriet. Varje organisation har separata projekt, i vilka man producerat bland annat enkäter, broschyrer, podcaster, anordnat verkstäder och webbinarier. Särskilt andelen äldre växer snabbt; antalet personer över 85 år kommer att fördubblas under de följande 20 åren. Resultatet är bland annat en gemensam materialbank som håller på att upprättas, där de äldre, deras närstående, organisationer och kommuner hittar information under samma tak om vad som behöver göras, när och hur. Bland annat har kommunikationen, gemensamma evenemang och webbinarier arrangerats tillsammans. Text: Minna Kuusela – Bild: Petri Jauhiainen, Vastavalo O rganisationer har i år samarbetat intensivt för att förutse och förbereda boendet för äldre i det gemensamma projektet Åtgärdsprogram för äldres boende, som finansierats av miljöministeriet
rande genom negativa sammanhang, vilket förstärker attityden ”inte ännu”. I materialbanken samlas in rådgivningsmaterial, som skapats nu eller publicerats tidigare av de deltagande organisationerna, om förutseende, konkreta åtgärder, finansiering och goda exempel. Det kanske viktigaste gemensamma resultatet är en gemensam, lättanvänd materialbank med kommunikationsoch rådgivningsmaterial om att förutse boendet för äldre. Materialbanken publiceras på webbplatsen www.vanheneminen.fi som förvaltas av Centralförbundet för de gamlas väl. Åldrandet är som ett stort troll, och förutseende är inte så kallat mediesexigt, men vi vill ha en ändring i detta. Den första versionen kommer redan i år, och den kommer även att uppdateras i framtiden. I organisationernas verkstad har man bland annat på ett lekfullt sätt skapat en vision om ett väckande tv-program ”Ålderdomen kommer, är du redo?” och en tidningsartikelserie ”Åldras på ett stiligt, trevligt och ungdomligt sätt”. Som tur är har organisationerna redan i år kunnat få ut temat i medierna på ett mer effektivt sätt. Redan nu finns nytt material som hjälper med förutseende i boende på organisationernas egna webbplatser för det gemensamma projektet. Nu har man kunnat stärka samarbetet mellan de deltagande organisationerna så att det blir en ännu mer effektiv del av verksamheten även i framtiden. Vanhustyö 5 • 2022 43. Välkomna till materialbanken! Återigen har vi sett vikten av samarbete. Enligt enkäterna som utförts i projektet når elektroniskt material och sociala medier inte alla äldre eller deras närstående, så därför behövs även traditionell kommunikation och personlig rådgivning. Naturligtvis finns det även andra parters material om frågan med i banken. Stora artiklar har publicerats bland annat i eftermiddagstidningarna. Vi är säkra på att varje person vi träffar som vi kan ge en aha-upplevelse, svar eller ett tips om vem man kan fråga mer av, är ett steg i rätt riktning. Organisationerna har deltagit på olika mässor i år, den första var Habitare. Kan förberedelser för boende och åldrande på något sätt göras trendigt. . Flera aktörer är verksamma inom de äldres boende, men alla behövs