SENIORARBETE 5 • 2024 Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä Ikääntymisen ilo Iloa luonnosta, kulttuurista ja liikunnasta 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 1 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 1 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50
2 Ikääntymisen ilo 24–27 30–31 Onnistumisia vanhuspalveluissa THL:n vanhuspalvelujen asiakastyytyväiskysely tuottaa palveluyksikkökohtaista, alueellista ja kansallista vertailutietoa, jolla voidaan löytää toiminnasta ja palveluista vahvuuksia ja tunnistaa kehittämistä vaativia asioita. Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmien myötä asiakasta kuullaan entistä suunnitelmallisemmin. Vanhustyö-lehti 1/2025 ilmestyy helmikuussa 2025. On tärkeää pystyä harrastamaan merkityksellistä ja iloa tuottavaa toimintaa. SENIORARBETE 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 2 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 2 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. 8-9 Iloa ja energiaa liikunnasta Liikunta, harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen parhaimmillaan antavat uusia ystäviä ja ylläpitävät mielen virkeyttä. 10–11 Kulttuurista iloa Kulttuurisessa ryhmätoiminnassa mukana olevat ikääntyneet ihmiset nostavat esiin ilon merkityksen. Se mahdollistaa pidemmät työurat eikä lisää sairaita vuosia. Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä Ikääntyminen ei vähennä itsemääräämisoikeutta, vaikka iäkkään kyky tehdä itseä koskevia päätöksiä voi iän myötä heiketä ja hän tarvitsee tukea oman mielipiteen ilmaisemiseen aiempaa enemmän. Ehdimme tehdä elämässä enemmän asioita, opetella uusia taitoja, tehdä palkkatyötä pidempään ja elää usean elossa olevan sukupolven yhteiskunnassa. 6–7 Ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan Pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta, vaan elämä venyy keskeltä. Toiminnan monipuolisuus auttaa vastaamaan erilaisten ihmisten tarpeisiin kunkin kiinnostuksen mukaan. Ilo ei saa kadota elämästä ikääntymisen myötä
Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. www.vtkl.fi 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 3 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 3 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. 20 Yhdessä laulaen kohti huomista 22 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 24 Onnistumisia vanhuspalveluissa 28 Mielen hyvinvoinnista elämäniloa OSALLISUUS 30 Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä 32 MuistiSeniori auttaa parantamaan ikäihmisen toimintakykyä ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 34 Kotona Wilhelmiinassa ikääntymisen iloa DIGI JA TEKNOLOGIA 36 GeroTestbed – Yhteistyöllä kohti vaikuttavaa toimintamallia TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 38 Hyvä arki, hyvä mieli 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Glädjande åldrande 42 Från ett åldrande samhälle till ett långlivat samhälle Vanhustyö 5 • 2024 3 Sisällys 5 • 2024 TOIMITUSKUNTA Merja Lankinen (pj ja siht.) Eila Antikainen Annikki Korhonen Kari Mäkelä Merja Ohvo Tarja Siltanen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 4 Pääkirjoitus: Iloa ikääntymisestä 5 Toriparlamentti: Iloa elämään 6 Ikääntymisen ilo 6 Ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan 8 Iloa ja energiaa liikunnasta 10 Kulttuurista iloa 12 Kanssaihmisten huomioiminen kaupungilla liikkuessa 14 Luonto ilon lähteenä 16 Yhteisöön jäädään ihmisten takia 18 Miltä vanheneminen tuntuu. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus info@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Viime keväänä Suomi valittiin jo seitsemännen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Römpän ukko ratkaisi kuitenkin tämän mahdottoman yhtälön: ”Sitä elääpi kauan, jos pysyypi nuorena.” Tai. Juhlapuheissa kerrottiin sekä ikäihmisiä kohtaavista haasteista että myös positiivisista asioista. Kaikilla on kuitenkin samanlaiset perustarpeet, aineelliset ja henkiset, hengelliset ja sosiaaliset.” Usein uutisissa ja julkisessa keskustelussa korostuvat ikäihmisiin kohdistuvat negatiiviset seikat. T ämän vuoden Vanhustenviikon teema oli ”Hyvä arki – hyvä mieli”. Täysi metro alkaa naureskella ja sitten nauraa, puhumatta vain nauraa ja nauraa. Ilon tuottaminen voisi olla läpileikkaava teema vanhustyössä ja terveydenhuollossa. Näinhän tilanne ei ole. ”Sanon ikäni kymmenen vuotta vanhemmaksi, niin on mukavaa, kun ihmiset sanovat, että näytän kymmenen vuotta nuoremmalta.” Iloitaan, nauretaan ja nautitaan yhdessä ja erikseen tässä onnellisimmassa maassa joulua odotellessa. Välittyy kuva, että vanheneminen on varsin ikävää. Videossa henkilö katsoo metrossa pädiltään jotain ja nauraa ääneen. Arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti Vanhustenviikolla viisaasti: ”Hyvä elämä merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita: nuorille yhtä, vanhoille toista. Iloista ikääntymistä 4 Pääkirjoitus 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 4 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 4 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. Onnellinen ihminen nauttii ja iloitsee pienistäkin asioista, myös ikäihminen. Ikäihmiset osaavat nauttia myös vitseistä, jotka kohdistuvat heihin. Voisimmekin enemmän ylläpitää positiivisen ikääntymisen näkökulmaa. Hän kertoo YouTubesta löytyvästä videosta, joka ilmentää, miten nauru tarttuu. Kari Mäkelä eläkeläinen, Vanhustyö-lehden ikäihmisten toimituskunnan jäsen. Kari Suomalainen velmuili kirjassa Vanhenemisen taito, että kaikki haluavat elää vanhaksi tulematta vanhoiksi. Huumorin sanotaan olevan elämän eliksiiriä. Lääkäriseura Duodecimin puheenjohtaja professori Minna Kaila puolestaan toteaa: ”Nauraminen tekee niin hyvää – varsinkin yhdessä nauraminen”
Lapsenlapset, hölmöily, lasten sanonnat. Mikä naurattaa ikääntyneenä. 1. 3. Lapsenlapset, perhe, luonto, liikunta. Kukat, puhelin. Mikä tekee sinut iloiseksi. 3. Riitta, 67 v 1. Mikä on iloruokasi. Luonnossa liikkuminen, retkeily ja auttaminen. 2. Hyväntahtoinen huumori, ei pilkkajuttuja. 2. Mikä esine tai tavara tuottaa sinulle iloa. 4. Heli, 74 v 1. Iloa elämään Kysyimme Kuopiossa muutamalta ikääntyneeltä, mitkä asiat heitä ilahduttavat ja tekevät iloiseksi. 2. Ystävät ja harrastukset. 4. 2. 3. Anja, 72 v 1. Tilannekomiikka, omat toilailut, Pikku-Kalle vitsit. 4. Auto, pääsee kylille. 3. Millainen huumori saa sinut nauramaan. Letut. 4. Vanhustyö 5 • 2024 5 Toriparlamentti 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 5 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 5 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. Pulla ja kahvi. Värikäs salaatti ja kala. Kukat
Taustalla on paitsi lääketieteen kehittyminen, myös yhteiskunnan kehittyminen: turvalliset elinympäristöt, laadukas ravinto sekä ennaltaehkäisevä sosiaalija terveyspolitiikka. Elämän venyminen ja elämänkulun uusi jaksottuminen johtaa kysymykseen siitä, mikä on pitkän elämän tarkoitus. Monet elämänkulun virstanpylväät siirtyvät ja koulutuksen, työelämän ja eläkeläisyyden ajankohta sekä kesto tulevat muotoutumaan elämänkulun pitenemisen myötä. Yleistyvästä pitkäikäisyydestä seuraa kolme merkittävää muutosta. Tutkimuksen valossa vaikuttaakin siltä, että elämänkulku ei veny loppupäästä vaan keskeltä. Ehdimme tehdä elämässä enemmän asioita, opetella uusia taitoja, tehdä palkkatyötä pidempään ja elää usean elossa olevan sukupolven yhteiskunnassa. Elämään tulee lisää terveitä, toimintakykyisiä vuosia. Suomalaisten elinajanodote kohosi ensimmäistä kertaa yli 50 vuoden 1900-luvun alun vuosikymmeninä, ja lähti sen jälkeen tasaiseen nousuun. Ajatus siitä, että vanhuus alkaisi tietyn ajan kuluttua syntymästä, on kuitenkin osoitettu vääräksi. Teksti: Anu Siren – Kuva: Shutterstock maissa kerättyyn väestödataan perustuvat mallit ennustavat, että noin puolet tämän päivän lapsista tulee saavuttamaan sadan vuoden iän. Elämänkulku jaksottuu uudella tavalla Pitkää elämää pidetään usein kirouksena, koska oletetaan, että se elämänkulun osa, jota kutsutaan vanhuudeksi, pitenee elinajan pidentyessä. Mihin ”ylimääräinen” aika tulisi käyttää. Paremmin muutosta kuvaa se, kuinka suuren osan ikäluokasta arvioidaan saavuttavan tietyn iän. Ennustemalleissa on hajontaa, mutta kehittyneissä Ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan Elinajanodotetta käytetään yhteiskunnan kehityksen kuvaajana, mutta pidentyvän elinajan seurauksia käsitellään kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti varsin ristiriitaisesti. Toiseksi: yhteiskunnan rakenteiden tulee sopeutua pitkäikäisyyteen. Kun Tampereen yliopiston tutkijat tarkastelivat, kuinka heikon toimintakyvyn aika sijoittui elämässä, kun ihmiset elivät pidempään, osoittivat tulokset, että huonon toimintakyvyn vuosien määrä ei kasvanut, vaikka elinikä piteni. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta vaan elämä venyy keskeltä, mahdollistaa pidemmät työurat eikä lisää sairaita vuosia. Ensiksi: elämänkulku ja sen jaksotus muuttuu. Kolmanneksi: eriarvoisuuden haasteet korostuvat. Ensin odotetta pidensi lapsikuolleisuuden väheneminen, mutta 1950-luvulta lähtien elinajanodote on kasvanut erityisesti elämänkaaren pitenemisen vuoksi. Yhteiskunnan on sopeuduttava siihen, että ihmiselämä kestää tyypilli6 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 6 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 6 14.11.2024 9.58 14.11.2024 9.58. Väestötieteilijät kuitenkin muistuttavat, että elinajanodotteessa on viive, eikä se kuvaa todenmukaisesti tämän hetken lasten elinaikaa. Ikääntymisen ilo E linaika on pidentynyt merkittävästi kehittyneissä yhteiskunnissa. Vanhuuden alkaminen kannattaa pikemminkin arvioida laskemalla taaksepäin kuolemasta. Pitkä elämä mahdollinen yhä useammalle Elinajanodotteen kehittyminen noin 50 vuodesta 80 vuoteen kertoo merkittävästä muutoksesta. Rakenteiden tulee sopeutua Elämä venyy, mutta yhteiskunnan rakenteet on suunniteltu lyhyempiä elämänkulkuja varten
Se tulee näkyviin yhä enemmän työssä jaksamisessa, eläkeajan rahoittamisessa ja toimeentulossa sekä mahdollisuudessa hankkia tarvittavia terveysja hoivapalveluita. Toisaalta siinä täytyy myös ottaa huomioon sellainen kehitys, jonka seurauksia emme vielä täysin tunne. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 7 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 7 14.11.2024 9.58 14.11.2024 9.58. Tämä tarkoittaa sitä, että rakenteiden ja järjestelmien on uudistuttava perustavanlaatuisella tavalla. Eriarvoisuus korostuu Pitkä elämä tuo myös elämänkulun eriarvoisuuden uudella tavalla esille. Kohti pitkäikäisyyden yhteiskuntaa Suomen väestö ikääntyy teknisesti vielä muutaman vuosikymmenen, ja sen jälkeen ikäryhmät ovat tasaisemmin samankokoisia. Eriarvoisuuden korostumiseen liittyy kysymys siitä, kuinka pitkäikäisyyden riskit yhteiskunnassa jaetaan ja kannetaan. Aiemmin eriarvoisuus näkyi siinä, että korkeammat sosiaaliluokat saivat pidemmän elämän ja matalammat sosiaaliluokat lyhyemmän. Yhteiskunnan sopeutumisen tulee toisaalta tapahtua nopeasti, koska muutos on nopeaa. Ero on olemassa edelleen, mutta myös vaikeissa olosuhteissa kasvaneet ja eläneet ihmiset tulevat elämään pitkään, ja vanhuuteen selvitään monenlaisten elämänpolkujen kautta. Muutosta tulee tapahtua ainakin koulutuksen, työn, terveyden edistämisen ja sosiaalipolitiikan alueilla. Vanhustyö 5 • 2024 7 lIoksi kirppu päässä, suruksi täi sukassa. . Väestön ikääntyminen siis taittuu, mutta pitkäikäisyys kuitenkin jatkuu. Tarve sopeuttaa rakenteet pitkäikäisyyteen johtaa kysymykseen siitä, osaammeko tunnistaa pitkän elämänkulun tarpeet ja ennakoida tulevaa kehitystä. Siirrymme ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan. Huono-osaisuus ja hyväosaisuus kerääntyvät elämänkulussa, ja eriarvoisuus alkaa näkyä uusissa elämänpaikoissa, elämän toisella puoliskolla. Jotta pitkäikäisyyttä voidaan hyödyntää hyvinvointia ja yhteiskunnan kukoistusta edistävänä tekijänä, tulee meidän ymmärtää, miten pitkäikäisyyden yhteiskunta eroaa ikääntyvästä yhteiskunnasta ja missä ikääntyvän ja pitkäikäisen yhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet yhtyvät, missä eroavat. sesti vähintään sata vuotta. Kirjoittaja Anu Siren toimii gerontologian professorina Tampereen yliopistolla
Tämä vuonna Ladyt ringettejoukkue on ollut toiminnassa jo 25 vuotta. Ringette on tehokas ja hyvin kuntoa ylläpitävää liikuntaa. Pelissä korostuvat joukkueen pelitaktiikka ja -taito. Ryhmäliikunta tuo myös sosiaalista kanssakäymistä. – Käytännössä kaikki ovat alussa laitahyökkääjiä, koska pelaaminen aloitetaan yleensä pitämällä kaukalon laidasta kiinni, Kohvakka nauraa. Ikääntymisen ilo 8 Iloa ja energiaa liikunnasta Liikunta, harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen parhaimmillaan antavat uusia ystäviä ja ylläpitävät mielen virkeyttä. Ringette on vauhdikas laji, joka pitää sykkeen korkealla. Pakollisina varusteina ovat kypärä, luistimet ja kaulasuoja, mutta käytännössä kaikilla pelaajilla on lähes samat varusteet kuin jääkiekkoilijoilla. Muuten pelivarusteet ovat hyvinkin samat kuin jääkiekossa. Ainoastaan sarjapelaajat eivät voi liittyä, sillä Ladyjen pelirytmi ja vauhti ovat huomattavasti hitaampia. Nina Kohvakka on pelannut ringetteä jo 10 vuotta. Kynnys aloittaa pelaaminen on hyvin matala. Ringetteryhmä Ladyt Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Amelia Viinikainen L adyjen ringettejoukkueeseen ovat kaikki tervetulleita. Kymmenen olisi hyvä, jotta olisi vaihtopelaajia ja pelaajat saisivat huilaustaukoja. Kunta tukee vahvasti harrastusta ja tarjoaa jäävuorot edullisesti. Jotta peli saadaan aikaan, tarvitaan vähintään kahdeksan pelaajaa. Pelivälineenä käytetään sinistä, pneumaattista rengasta. Ladyjen keski-ikä on yli 50-vuotta. Suurin osa pelaajista on 50–70-vuotiaita. Ringettehousut ovat tarpeen. Niissä on hyvät pehmusteet kaatumisten varalta. Ringette on jääurheilulaji, joka on alkujaan kehitetty nimenomaan naisille ja tytöille. Näin harrastuksen hinta ei nouse kynnyskysymykseksi kenellekään. Luistelu on monipuolista liikuntaa ja pelaamisessa tarvitaan hyvää silmä-käsikoordinaatiota. Mikä ringette. Ladyt pelaavat aina sunnuntaisin klo 16.00–17.30 Kangasniemen Tehomet Areenalla. Keski-ikää laskee, kun mukana on pari nuorempaa pelaajaa. – Tänä syksynä ryhmässä on käynyt pelaamassa yli 10 henkilöä. Toiminnan monipuolisuus auttaa vastaamaan erilaisten ihmisten tarpeisiin kunkin kiinnostuksen mukaan. Merkkipäiviä muistetaan ja pari kertaa vuodessa ryhmä kokoontuu hallin ulkopuolella. Mailana kenttäpelaajilla on suoravartinen ringettemaila. Pelaajaringissä on kaikkiaan 15–16 pelaajaa, joten ei haittaa, jos kaikki eivät pääse aina paikalle. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 8 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 8 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Ringette onkin nimenomaan taitoja älylaji eikä voimalaji. Ringettessä ei sallita juuri lainkaan vartalokontaktia ja pelaajia on rajoitettu pelaamaan tietyillä alueilla. Yleisimmin ringetten pelikenttänä käytetään jääkiekkokaukaloa. Nauru ja rento vitsailu ovatkin asioita, joita kaukalossa viljellään. Mutta porukka on hyvin sitoutunutta, Kohvakka toteaa
Joku tykkää kuunnella hengellistä musiikkia, toinen kuuntelee mieluummin vanhaa iskelmämusiikkia ja kolmas ei pysy nahoissaan kuullessaan Rolling Stonesia. Seniorille voidaan lisätä puhelimen tai tietokoneen näytölle osallistumista helpottava pikakuvake, jota klikkaamalla pääsee joka kerralla mukaan ryhmään. SenioriPiste Tornio kutsui Mummodiskon pohjoiseen maaliskuussa 2024. 80. Viihtyvyysja turvallisuussyistä osallistujamäärä rajattiin viiteensataan. . Kaikki osallistuminen ja kanssakäyminen ovat yhtä tärkeitä. Toki terveyden sallimissa rajoissa. – Torniolaiset seniorit pitävät todella hyvin huolta itsestään ja kunnostaan – se tulee esille monissa muissakin toiminnoissamme, sanoo SenioriPisteen toiminnanjohtaja Seija Sipola. Ensimmäisten tahtien soidessa väki rynnisti tanssimaan ja meno oli melkoista, osan tanssiessa jopa esiintymislavalla. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 9 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 9 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Tarjolla on myös yhteistyössä kaupungin erityisliikunnanohjaajan ohjaama tuolijumppa, johon voi osallistua joko SenioriPisteen toimitilassa tai kotoa käsin Teamsin välityksellä. Seniorit on otettu mukaan suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa heidän näköisekseen, jolloin se pysyy ajan hermolla ja vastaa tarpeisiin. Silloin heräsi ajatus senioreille suunnatun kävelytapahtuman järjestämisestä. Samalla tavalla kuin muissakin ikäryhmissä, on senioreissakin monen kuntoisia ja erilaisista asioista pitäviä ihmisiä. Nimensä mukaisesti seitsemän kilometrin pituinen reitti kulki kauniiden vesistöjen varrella sekä Suomen että Ruotsin puolella. SenioriSeiska järjestettiin lopulta syksyllä 2024 ja osallistujia oli n. Yksi ilo karkottaa sata murhetta. Moni SenioriSeikalle osallistujista kertoikin lenkkeilevänsä päivittäin. Osallistujien hyvästä kunnosta kertonee se, kuinka he maalissa sanoivat lähtevänsä vielä iltapäivällä yksi allasjumppaan, toinen sulkapalloa pelaamaan ja kolmas kuntosalille. SenioriPiste järjestää Torniossa monentyyppistä toimintaa, sillä ei senioreita voi laittaa samaan muottiin. Vanhustyö 5 • 2024 9 T ämän päivän seniorit rokkaavat diskoissa, käyvät kuntosaleilla ja elävät muutoinkin täyttä elämää. Tarjolla on perinteistä kerhotoimintaa ohjelmineen, taukojumppineen ja bingoineen, mutta sen rinnalle on viime vuosina kehitetty uusia ryhmätoimintoja kuten Keilatreffit, Kirjatreffit, Leffatreffit ja Lounastreffit. Tämän ymmärsi jo Mummodisko ry melkein 10 vuotta sitten. – Jatkossakin tulee olemaan tällaisia toimintakykyä lisääviä ja ylläpitäviä tapahtumia ja ryhmiä on säännöllisesti tarjolla, Sipola ja toiminnanohjaaja Annu Kivilompolo lupaavat. SenioriPiste Tornion toiminta ja työntekijäresurssi (2htv) mahdollistuu pääasiassa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n myöntämällä kohdennettuna toiminta-avustuksena. Väkeä saapui paikalle Rovaniemeltä saakka. Teksti: Seija Sipola – Kuva: SenioriPiste Tornio Kaikki järjestetyt liikunnalliset tapahtumat ja retket ovat saaneet osallistujilta hyvää palautetta ja vuolaita kiitoksia. Villasukkakävelyllä talvella 2022 viimeistään havahduttiin siihen tosiasiaan, että moni seniori on nuorempaa ikäpolveaan paremmassa fyysisessä kunnossa. Tilaisuus todisti, että Lapissakin ollaan valmiita rokkaamaan. Ympäri Torniota löytyy hienoja ulkoilureittejä, joissa useissa on myös penkkejä levähtämistä varten. Elinvoimaa ja energiaa ikään katsomatta SenioriPiste Tornio SenioriPiste Tornio on tarjonnut toimintaa +60-vuotiaille torniolaisille jo vuodesta 2003 alkaen. Osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Yhteistyössä järjestetty disko veti 500 senioria Toranda Areenalle Tornioon. Muistetaan silti, että osa haluaa käydä edelleen rauhallisemmissa toimintamuodoissa, tavata ikäisiään, kahvitella ja jännittää bingon äärellä
K u va : Ta rj a Si lt an e n 10 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 10 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 10 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. – Ehdottomasti käsillä tekeminen. Hän korostaa myös, että on tärkeä säilyttää ilo, sillä se tuo toivoa. On tärkeää pystyä harrastamaan merkityksellistä ja iloa tuottavaa toimintaa. Se sai lähtemään mukaan nyt, kun on aikaa, Ohvo sanoo. Merja Ohvo lähti mukaan kaksi vuotta sitten, pari vuotta eläkkeelle jäännin jälkeen. Viimeksi olen maalannut kansakoulussa. Hänellä on ollut läpi elämän jokin taideharrastus. Mutta parasta on ennen kaikkea itse maalaaminen ja ryhmän tuoma yhteisöllisyys. Mikä akvarellimaalauksessa on parasta. Ikääntymisen ilo H elena Pitkänen on ollut mukana Kuopion kansalaisopiston akvarelliryhmässä kolme vuotta. Teksti: Tarja Siltanen Kauneutta ja iloa akvarellimaalauksesta keily, puutarha, vaellus ja lastenlastenhoito. Ohvo kiteyttää, että iloa tuottaa yksinkertaisesti elämä. Pitkänen kertoo harrastaneensa akvarellimaalausta jo nuorena, kun lapset olivat pieniä. Tässä myös oppii uutta ja lisää itsetuntemusta. Jokaisella heistä on erilaisia syitä, miksi he olivat lähteneet toimintaan mukaan. Ohvon innostus maalaukseen ja halu oppia sitä kumpuavat jo kansakouluajoista. Iloa tuottavia asioita nousi esiin useita. musiikki, kauneus, taide, ystävät ja läheiset. Suvussani on taiteellinen sukulainen, joka innosti jo lapsena taiteen pariin, Pitkänen kertoo. Mikä tuottaa sinulle iloa. – Halusin elämään muutakin kuin mökKulttuurista iloa Kulttuurisessa ryhmätoiminnassa mukana olevat ikääntyneet ihmiset nostavat esiin ilon merkityksen. Karviselle iloa tuottaa erityisesti luonto. Ilo ei saa kadota elämästä ikääntymisen myötä. Leena Karvinen on osallistunut akvarelliryhmään kahden vuoden ajan. – Täytyy nostaa ryhmä ja ilmapiiri, joka on täällä erittäin kannustava, Ohvo toteaa. Minulle lapsuudella oli merkitys, mitä harrastan vanhana, Pitkänen kertoo. Karvisen puolestaan houkutteli mukaan kiinnostus taiteeseen. Oppii, mikä puhuttelee itseä, Karvinen iloitsee. Sieltä syntyi haave, joka jäi elämään. – Minulla on ollut aikuisiän haave, että vielä joskus haluan opetella akvarellimaalausta. Siihen kuuluvat mm. Karviselle taide on ollut sekä työ että harrastus. On muutakin tekemistä kuin siivoaminen kotona. Pitkänen nostaa esiin harrastukset, ihmiset ja sosiaalisen elämän sekä käsillä tekemisen ja uuden oppimisen. Maalausharrastus on tuonut myös uudenlaista näkökulmaa elämään. sisustuksessa. Tässä myös oppii uusia asioita, pitää mielen uteliaana ja virkistää. Hän halusi löytää tekemistä ja ryhmän, jossa olla mukana. Se oli hänelle henkireikä. – Tämän harrastuksen kautta värit tulivat uudelleen elämään ja se näkyy myös kotona, esim. Kyseessä voi olla lapsuudenhaave tai tarve saada vaihtelua elämään. Olen aina harrastanut jotain ja tykkään tehdä käsillä
Soittaminen kiinnostaa Toiminnan tarkoituksena on ollut ja on tavoittaa bändisoittamisesta kiinnostuneita, yli 60-vuotiaita henkilöitä. Heidän mielestään parasta toiminnassa on yhdessä musisointi, oppiminen ja innostuminen. Kaupungin kansalaistoiminnan palveluissa innostuttiin ideasta ja toiminnan kokeilu syksyllä 2023. Ikääntyessä on vain enemmän itsenäistä aikaa tehdä asioita ja havainnoida ympäristöä. Se luo turvallisen, kannustavan ja leppoisan tunnelman. Treenien jälkeen jää sellainen olo, että osaa! Bänditoimintaa ikäihmisille MUMMOPUNK on yhteisötaiteellista bänditoimintaa ikäihmisille. Mummopunk-kerhoksi nimetty ikäihmisten bänditoiminta herätti kiinnostusta ja sai loistavaa palautetta. Tavoitteena on hakea jatkossakin rahoitusta siten, että bänditoiminta voisi jatkua ja jossain vaiheessa myös laajentua, pysyen kuitenkin osallistujille maksuttomana tai vähintäänkin edullisena. . Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palvelut rahoittaa bänditoimintaa vielä syksyllä 2024, mutta osittain ohjaajat toimivat vapaaehtoisvoimin. Erityisesti mukaan halutaan kannustaa naisia sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, sillä monilMummojen punkenergiaa la tämän hetken ikäihmisellä, varsinkaan naisilla, ei ole ollut mahdollisuuksia harrastaa soittamista, vaikka kiinnostusta olisi ollut. Yhteisötaidetta tehneet Elina Selamo ja Mari Halonen saivat vuonna 2022 idean ”mummojen punkbändistä”. –Tämä on uniikkia toimintaa, tehdään tätä itse. Kellään heistä ei ollut aiempaa kokemusta bändissä soittamisesta. Vanhustyö 5 • 2024 11 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 11 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 11 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Toiminta saikin jatkua kevään 2024 ajan ja ohjaajaporukkamme vahvistui, kun Tea Sorjonen tuli mukaan. Päivi, Pirkko, Merja ja HcRapa ovat kaikki olleet mukana toiminnassa alusta alkaen. Osa on soittanut pianoa ja laulanut kuorossa nuorena. Myös asioihin kiinnittää huomiota eri tavalla, kun ruuhkavuodet ovat ohi. Kerhon kevätkausi huipentui bändin ensimmäiseen keikkaan, joka oli osa Vireyttä mieleen – Yhdessä hyvää mieltä -senioripäivän ohjelmaa Kuopiossa 15.5.2024. Ikääntyessä osaa pysähtyä näkemään ilon aiheita vaikeissakin elämänvaiheissa. Kerhokokoontumisten lisäksi järjestimme kolme kaikille avointa Tutustu bändisoittimiin -kertaa. –Jos tällaisia harrastuspiirejä olis enemmän, ei vanhustyötä tarvittaisi, Rapa toteaa. He tarjosivat bänditoimintaa osaksi Kuopion kaupungin ikäihmisille suunnattuja kulttuuripalveluja. –Ihanaa tuottaa yhdessä jotain uutta. Porukka on yhteen hitsautunutta ja samanhenkistä. He ovat olleet nuoria 1960–70-luvuilla ja kuunnelleet rokkia ja myös punkkia sekä liftanneet keikoille. Kirjoittaja Ryhmien haastattelut on tehnyt vanheneminen.fi koordinaattori Tarja Siltanen Vanhustyön keskusliitosta. Ilo ei saa elämästä kadota ikääntyessä Kysyttäessä iloa tuottavista aiheista nousivat esiin pienet asiat, jotka eivät ole rahalla ostettavissa: yhdessä tekeminen, ajatusten ja tekemisen vapaus. Heidät on saanut mukaan toimintaan uteliaisuus, uniikki toiminta ja ihanat vetäjät. Erityisesti heille, joilla ei ole aiempaa kokemusta soittamisesta tai musiikin tekemisestä. Ilon merkitys ei muutu ikääntyessä. M ummopunkin ensimmäiset treenit pidettiin reilu vuosi sitten Latarilla Kuopiossa
Paljon on kiinni omasta asenteesta. Apua pitää pystyä pyytämään ja ottamaan vastaan, ja tietenkin kiittää. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock Kanssaihmisten huomioiminen kaupungilla liikkuessa 12 Tyytyväisyys on elämän onni. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 12 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 12 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Ikääntymisen ilo Julkinen liikenne ja iäkkäiden huomioiminen saavat kiitosta Helsingin keskustassa liikkuvalta Annikki Korhoselta
Iäkkäille ja huonosti liikkuville henkilöille vaikeuksia liikennevälineissä tuottavat äkilliset jarrutukset sekä nykivä ajotyyli, jota esiintyy etenkin pysäkille tultaessa. Liikennevälineissä huomioidaan iäkkäät Korhosen mielestä bussinkuljettajat, etenkin ulkomaalaistaustaiset, huomioivat hyvin matkustajat. – Pyrin menemään mahdollisimman usein kävellen, jotta kunto säilyy, Korhonen kertoo. Hän painottaa rohkeaa avun pyytämistä ja apuvälineiden kuten rollaattorin käyttöä, jos oman liikkumisen kanssa on vaikeuksia. – Käytän kaupassa käydessäni reppua, kun siinä on helppo kantaa tavarat ja kädet jäävät vapaaksi. Pysäkkien korkeus vaihtelee, joten pysäkin ja vaunun väliin saattaa jäädä korkeuseroa tai väli. Myös nuorison käytös on Korhosen mielestä todella kohteliasta. Myös henkilöillä, joilla on esim. Suurimmassa osassa raitiovaunuja on keskiovella ramppi helpottamassa liikkumista. Muistan tietenkin aina kiittää, Korhonen toteaa. Kaikki HSL-alueen lähijunat ovat matalalattiaisia. Kuljettaja tulee pyydettäessä auttamaan. Voit muokata VR:n matkahaun asetuksia niin, että saat vain esteettömiä yhteyksiä. Kuljettavat myös hymyilevät ja ottavat katsekontaktia. Usein kuitenkin ostosten jälkeen reppu on niin painava, että etenkin toisen hihnan olkapäälle saaminen on vaikeaa. Silloin kysyn rohkeasti kanssakulkijalta, että saisinko ottaa käsikynkkää, että pääsisin tien yli. Jos vastaan tulee raskaan näköinen ovi, niin jään usein odottamaan, että takana tuleva henkilö avaa sen. He ovat tottuneet monen ikäisiin ihmisiin ja monenlaisiin kulkijoihin. Korhonen aloittaakin haastattelun sananlaskulla ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Ihmiset ovat Korhosen mielestä yleisesti ystävällisiä Helsingin keskustassa liikkuessa. Silloin ovat käsivoimat koetuksella. Pääkaupunkiseudulla liikennöidään myös lähibussilinjoja, joita ajetaan matalalattiaisilla pikkubusseilla. Vain Kauniaisten ja Keran asemien laiturit eivät ole esteettömiä. Iäkkäiden kohtelu julkisissa kulkuvälineissä on hänen mielestään paljolti itsestä kiinni. He odottavat, että ennättää istumaan paikalleen ennen kuin bussi lähtee liikkeelle. On monta kaistaa, pyörätie, raitiovainun kiskot ja ehkä liukas kelikin. Silloin ei riitä käsiä pitämään kiinni kaiteista, ja jos liikenneväline lähtee liikkeelle, voi tulla ongelmia. Kuljettaja auttaa tarvittaessa bussiin ja sieltä pois. Helsinkiläisenä kun olin tottunut seisomaan ratikassa, enkä kokenut olevani niin vanha, Korhonen muistelee. Siinä pitää käyttää kahta kättä: näyttää korttia lukijalle ja valita matka. – Itse muistan kun minulle ensimmäistä kertaa tarjottiin paikkaa julkisessa kulkuvälineessä. Aina ovat ihmiset olleet valmiit auttamaan, Korhonen toteaa. – Kun ikää karttuu, niin portaat tuntuvat korkeammilta, kynnyksiin meinaa kompastua ja raskaat ovet ovat mahdottomia avata. Hän asuu keskustassa ja käyttää julkisia kulkuvälineitä muutaman kerran viikossa. HSL:n ladattavan kortin käyttäminen on myös hankalaa. Lähes kaikki HSL-alueen asemalaiturit ovat samalla korkeudella kuin lähijunien lattia, joten kyytiin on helppo nousta myös apuvälineiden kanssa. . Tämän jälkeen ramppi avataan manuaalisesti. Loukkaannuin silloin, enkä tainnut edes muistaa kiittää. – Tiukkahuulisia ja jalkoihin tuijottavia vanhoja ihmisiä on riittävästi. Toisaalta iäkkäiden kannattaisi istua paikoillaan siihen saakka, kunnes liikenneväline on pysähtynyt pysäkille. Kulttuuri on muuttunut muutaman viime vuoden aikana parempaan päin. Toisen auttaminen on helppoa, mutta avun pyytäminen ja sen vastaanottaminen on vaikeaa. Jos liikut tavanomaista hitaammin, sinun kannattaa painaa lastenvaunu-/invanappia, jotta raitiovaunun ovet pysyvät auki pidempään. Lähde: https://www.hsl.fi/matkustaminen/esteettomyys astaan ainoita hankaluuksia, joita Korhonen kohtaa julkisilla liikennevälineillä liikkuessaan Helsingissä. Raitiovaunussa ei voi matkustaa sähkömopon kanssa. Ramppi on manuaalinen ja lukittuna oven viereen. Myös lähes kaikki HSL-alueen ulkopuolelle kulkevat lähijunat ovat matalalattiaisia. Sitä kaikkien pitäisi harjoitella, jotta uskaltaa tarpeen tullen pyytää apua. Kaikissa raitiovaunuissa on matala lattia joko yhdessä tai useammassa vaunussa. Saat esteettömät junat näkyviin matkahaussa rajaamalla hakutuloksia: klikkaa esteetön täppä aktiiviseksi. Olemme vanhuuden mannekiineja, Korhonen päättää haastattelun. Silloin pyydän takana olevaa henkilöä tai kassaa auttamaan repun olkahihnan laittamisessa, Korhonen sanoo. Jos tarvitset niiaustoimintoa, paina lastenvaunutai invanappia. Linjat on suunniteltu helpottamaan erityisesti iäkkäiden sekä muiden syystä tai toisesta vaikeasti liikkuvien matkustamista. A nnikki Korhonen on toisen sulkupolven helsinkiläisiä. – Asun keskustassa ja jossain kohtaa tien ylittäminen on hankalaa. Ihmisten pitäisi osata ottaa vastaan apu ja ystävällisyys Keskustassa liikkumista vaikeuttavat portaat, kynnykset ja raskaat ovet. Toisen auttaminen on helppoa, mutta avun pyytäminen ja sen vastaanottaminen on vaikeaa. Meidän vanhojen pitää opetella kiittämään ja hymyilemään. kävelysauvat tai kasseja, niin kyseinen maksutapahtuma on vaikea. Vanhustyö 5 • 2024 13 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 13 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 13 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Avusta pitää aina muistaa kiittää auttajaa. Busseissa on niiaustoiminto, jolla kuljettaja voi pienentää bussin ja laiturin välistä korkeuseroa. Se on oikeHelsingin seudun liikenne ja esteetön matkustaminen Kaikki HSL-liikenteen bussit ovat matalalattiaisia. Rampissa on painike, josta painamalla raitiovaunun kuljettaja tietää vapauttaa rampin lukituksen
Terveyden ulottuvuudet tukevat taas toisiaan. Luonto ei poista masennusta tai yksinäisyyttä, mutta lievemmät masennusja ahdistusoireet helpottuvat usein ulkoillessa. Luonnossa löytyy tilaa omille ajatuksille mutta se antaa myös keskusteltuaiheita. Etenkin luonnon armoilla eläneet kanLiikunta ja luonto tukevat mielenterveyttä, mutta niiden yhdistelmä, luontoliikunta, näyttää tukevan psyykkistä hyvinvointia vielä paremmin. Sen takia onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, miten luonto tuo iloa itselleen, jotta voi vaalia ja edistää näitä hetkiä arjessa. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 14 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 14 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Luonnon eläimet ja niiden elämä saattavat tuntua jopa läheisimmiltä kuin toiset ihmiset. Mitä sinulle luonto merkitsee. Toiselle luonnossa oleminen liittyy tekemiseen; kerätään marjoja tai sieniä tai ehkä metsästetään. Yhdessä on mukavaa liikkua, lenkkiseura tuo sekä turvaa että positiivisessa mielessä painetta lähteä. Vanhemmiten, ja etenkin sairastuessa, mahdollisuudet liikkua ja tehdä muuttuvat. Viihdytkö luonnossa parhaiten yksin vai seurassa. Aktiivinen elämäntapa on tärkeä osa kansansairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä, ja sen merkitys korostuu ikääntyessä. Vaihtuvissa vuodenajoissa ja säässä riittää ihmeteltävää. Luonto tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Liikunta ja luonto tukevat mielenterveyttä, mutta yhdistelmä, luontoliikunta, näyttää tukevan psyykkistä hyvinvointia vielä paremmin. Luontosuhde on psykologinen käsite, joka kuvaa henkilökohtaista suhdetta luontoon. J os istuisimme vastakkain, pyytäisin sinua kuvailemaan tilanteen, jossa koet iloa luonnosta. Luonnon terveyshyödyistä on yhä enemmän tutkimusnäyttöä. Teksti: Annika Kolster – Kuva: Ilkka Vuorinen Luonto ilon lähteenä Ikääntymisen ilo 14 Vatsa kylläinen, mieli iloinen. Osa meistä kokee olevansa osa luontoa. Joku kuvaa mielimaisemansa, muistaen paitsi paikan, myös tuoksut ja äänet. Tarinat olisivat hyvin erilaisia. Tuore suomalainen väestötutkimus osoitti, että säännöllisesti luonnossa ulkoilevat henkilöt käyttivät vähemmän masennus-, verenpaineja astmalääkkeitä. Maailmalla luonnonläheisen asumisen on jopa todettu vähentävän kokonaiskuolleisuutta
Todennäköisesti he saavat enemmän iloa luonnosta, ja sen myötä hakeutuvat tietoisesti luonnon ääreen. Olisiko sinulla mahdollisuutta jakaa sitä, lähtemällä vapaaehtoisena koululuokan tai päiväkodin kanssa retkelle. Lähde lähiluontoon Luonnossa liikkumisen terveysvaikutusten saamiseksi ei tarvitse lähteä kauas. Auttaminen tuo hyvää mieltä myös itselle. Eniten on hyödynnetty puutarhoja. sat ja suvut ovat vuosisatojen varrella kehittäneet vahvan, symbioottisen suhteen luontoon, mikä näkyy kulttuurissa ja tavoissa. Luontokokemuksen voi saada myös parvekkeella tai ikkunan kautta. Esimerkiksi ylikuormittunut tai masentunut kokee elvyttävänä suojaisan ja harmonisen ympäristön. Liian pitkään ei kannata sinnitellä omin konstein, vaan hakeutua avun piiriin, jos vointi ei kohene. Kaupungin puistoissa löytyy useimmiten penkkejä. Ovathan luontoretki tai ulkoilu ihan vaan uloslähdön tähden aika uusia ilmiöitä. Mökin, omakotitalon tai pienen puutarhan hoitaminen onkin mitä parasta liikuntaa. Mikä tahansa metsä, jossa tuntee olonsa rentoutuneeksi, on siellä liikkuvalle terveysmetsä. Lumipyry estää liikkumisen ja vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa. Liikumme yhä vähemmän. Alueita voivatkin erilaisten kuntoutujien ja sairauksista toipujien lisäksi hyödyntää, vaikkapa päiväkodit, koulut ja lähiseutujen asukkaat. Ja voihan luonto olla kovin oikukas ja ärsyttävä. Yhdistämme monet tärkeät perinteet luontoon. Tutustua kannattaa myös Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyvään Hyvinvointia luonnosta-ohjelmaan. Tällä hetkellä maaseudulla lapset liikkuvat vähemmän kuin kaupungeissa. Hän toimii myös koulutusylilääkärinä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä tutkijana RECETAS-verkostossa (Helsingin yliopisto). Jos asut maaseudulla, niitä pitää ehkä järjestää itse. Liikuntarajoitteiselle palauttavan metsäkokemuksen edellytyksenä on helppokulkuisuus. Valokuvien, äänimaisemien ja tuoksujen avulla voit lähteä mielikuvitusmatkoille. Kerro mielipaikastasi ystävälle, ja kuuntele sitten minkälaisessa maisemassa hän viihtyy parhaiten. Itse asiassa lähiluonto on terveydelle merkittävin. Lempipaikka voi myös tulla luoksesi. Suunnittele reitti etukäteen. Moni kertoo nauttivansa nyt enemmän asioista, jotka ennen olivat itsestään selviä. Tai voisitko auttaa huonomassa kunnossa olevia ikäihmisiä ulkoilussa. Älä sinnittele yksin Vaikka luonto laskee stressitasoa ja auttaa ahdistuksen hallintaan, se ei ole verenpainetai masennuslääke. Mutta kuten kokemuskin kertoo, ranta ja veden läheisyys rentouttavat ja edistävät hyvinvointia. Ihmisten lähtökohdat ja tarpeet ovat erilaisia. Ja luonto ei tarkoita aina metsäretkeä. Luonto tarjoaa mahdollisuuksia tietoiseen läsnäoloon. Ota naapuri mukaan Kaikilla ei ole valmiutta lähteä luontoon ja osa voi jopa arkailla metsässä liikkumista. On todettu, että henkilöt, joilla on vahva luontosuhde ovat hieman onnellisempia. Luontoperusteisia menetelmiä käytetään myös terveydenhuollossa. Ne ovat vapaasti kaikkien käytössä. Etsi tietoa Harva sairaus on este ulkoilulle tai luonnossa olemiselle. Verkkosivu lähellä.fi on valtakunnallinen väylä, jota kautta voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Vanhustyö 5 • 2024 15 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 15 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 15 15.11.2024 11.15 15.11.2024 11.15. Vielä 50-luvulla suomalaiset elivät luonnossa ja luonnosta. Pyydä juuri leskeksi jäänyttä tuttavaa tai naapurin maahanmuuttajaperhettä kävelyseuraksi. Rauhoitu mielipaikassa Jos tunnet itsesi stressaantuneeksi, hakeudu lempipaikkaasi. si siltä, että parhaiten terveysmetsäksi sopii luonnonmukainen tai sellaiseksi koettu, iäkkäämpi metsä. Tutkimuksissa on eritelty aihetta tarkemminkin. Rollaattori on lisäksi istumapaikka. Liikkumisen apuväline tuo turva. Talkookulttuuria tulisikin vaalia. Jaa tietosi Sinulla on todennäköisesti paljon “hiljaista” tietoa luonnosta. Oman luontosuhteen pohtiminen saattaa olla vierasta. Joillakin luonnon elementeillä, kuten vuorilla tai tietyllä eläimellä, on pyhä merkitys. Myös keskustelujen kautta voi matkustaa. Keskity esimerkiksi kuuntelemaan ympäriltä kuuluvia ääniä. Pientilalla sai raitista ilmaa ja liikuntaa asiaa tarkemmin pohtimatta, ja välimatkat kuljettiin jalan, pyörällä tai hiihtämällä. Sitä tukee tutkimusten mukaan luontokontakti. Suomessa käännekohta, jossa yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa, tapahtui 70-luvulla. Kasvien hoito tuo arkeen sisältöä ja merkitystä, ja sato toivottavasti myös iloa. Kun ei pääsekään samalla tavalla liikkumaan ja tekemään, joutuu sopeutumaan. Mökkikulttuurimme kuitenkin elää vahvana. Haastattelututkimuksissa on todettu, että monen suhde luontoon muuttuu ikääntyessä. Kuiva kausi tai kaatosade pilaa sadon. Toiselle luonto on tausta, ehkä elinkeinon lähde, jonka tuottavuutta on pyritty lisäämään. Järvija merimaisemien terveysvaikutuksia on tutkittu vähemmän. Luonnon elementtejä voi tuoda arkeen. Sairaala-alueiden lähelle perustettuja terveysmetsiä on muun muassa Lahdessa, Kouvolassa ja Kajaanissa. Mukavuuksista kuten autosta on tullut terveysuhka. Kirjoittaja Annika Kolster on yleislääketieteen erikoislääkäri, joka tutkii, miten hyvinvointia voi edistää luontoperusteisin keinoin. Tämänkaltaista positiivista sopeutumista, "kyllä tämä tästä" asennetta, sanotaan resilienssiksi. Paikka saattaa muuttua mielentilan mukaan. Yleisesti ottaen näyttäiVinkit: Miten voin saada enemmän iloa luonnosta arkeen. . Jos ei ole omaa mökkiä, niin kaverin apuna haravointi voi olla mukavaa vaihtelua. Tukea, tietoa ja inspiraatiota saa potilasjärjestöiltä
Palvelutalossa ohjaamassaan ryhmässä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden kokemuksiin kietoutui surua menetetystä terveydestä ja omasta kodista. Seinän takana asuukin vieras ihminen, johon yksin Yhteisöön jäädään ihmisten takia Eläkkeelle jääminen voi avata mahdollisuuksia itselle merkityksellisten asioiden toteuttamiseen ja omia arvoja vastaavaan vapaaehtoistoimintaan. Anne Laimio löysi hyvältä tuntuvan tavan toimia vapaaehtoisena iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävästä Ystäväpiiri-toiminnasta. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 16 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 16 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Tiesin, että tässä toiminnassa vapaaehtoisen on turvallista toimia, Laimio painottaa. Ystäväpiiri-toiminta oli tullut Laimiolle tutuksi työelämässä, ja keväällä 2023 hän osallistui Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-ohjaajakoulutukseen. – Pitää elää, niin kuin opettaa. Jäätyään eläkkeelle neljä vuotta sitten hänelle oli päivänselvää osallistua itse vapaaehtoistoimintaan. Kun lähellä asuu korttelin verran samanikäisiä ihmisiä, voisi ajatella, ettei tarvitsisi olla yksinäinen. Teksti: Minna Partanen ja Anne Laimio – Kuva: Ilkka Vuorinen 16 Päivän sana on iloa, sulle suukkoja kilo. – Huomasin, miten masentunut ihminen on erityisen haavoittuva myös yksinäisyyden kokemuksille. –Vapaaehtoisena arvostan toiminnan kestäviä rakenteita. Ikääntymisen ilo A nne Laimio (68) toimi työelämässään vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä. Kohtaamani yksinäisyys – Yksinäisyydellä on monet kasvot, Laimio toteaa viitaten ohjaamiinsa Ystäväpiiri-ryhmiin. Kokemuksesta tiesin, että vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista, ja hyötyisin siitä itsekin, Laimio kertoo
. Ryhmätoimintaa lähellä iäkkäitä ihmisiä Sosiaaliset suhteet vaikuttavat myönteisesti hyvinvointiimme ja aivoterveyteemme. Ihmisten takia yhteisöön jäädään Kaikenikäisiä itsensä yksinäiseksi kokevia ihmisiä olisi hyvä rohkaista lähtemään mukaan harrastustai yhdistystoimintaan tai Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävää ja ystävystymistä mahdollistavaa Ystäväpiiri-ryhmämallia on jalkautettu eri puolille Suomea vuodesta 2006 lähtien. Sanotaan, että tehtävän takia mennään, mutta ihmisten takia yhteisöön jäädään, Laimio kiteyttää. Tarvitaan ohjausta yhteiskunnan taholta. Keväällä 2025 toteutetaan verkossa Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksia, joihin voi hakea mukaan eri puolilta Suomea. Sosiaalisten suhteiden merkitystä aivoterveydelle ei vielä tunneta riittävän hyvin, Laimio arvioi. Näen hyvinvointialueet tässä keskiössä, unohtamatta kuitenkaan ihmisten omaa vastuuta, Laimio pohtii. Sosiaaliset suhteet voivat olla erilaisissa elämänkulun muutoskohdissa erityisen merkityksellisiä. Ryhmän hyvinvointivaikutukset voivat kohdistua iäkkäiden ihmisten lisäksi myös heidän läheisiinsä. Lisätietoa vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri vapaaehtoiseksi johonkin omia arvoja vastaavaan yhteisöön. Kaverustuminen käy nopeammin, mutta päästäkseen tosiystäviksi on arvioiden mukaan vietettävä aikaa yhdessä vähintään 200 tuntia. – Molemmat ohjaamani Ystäväpiiri-ryhmät ovat osoittaneet, miten tärkeää osallistumiselle on helppo saavutettavuus. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajat koordinoivat toimintaa omilla alueillaan ja järjestävät Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutuksia. Ystäväpiiri-toiminta voi edistää osallisuutta sosiaalisiin suhteisiin, kun vain huomioidaan ryhmätoiminnan saavutettavuus ja esteettömyys. – Kannattaa miettiä, mistä itse on kiinnostunut ja minkälaisista ihmisistä tykkää. –Ystäväpiiri-ryhmäläisillä on läheiset suhteet omiin lapsiin ja lapsenlapsiin. Vaikuttaviksi todetut ratkaisut näkyviksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hyvinvointia ja terveyttä edistävien (HYTE) toimintamallien vertaisarvioinnissa Ystäväpiiri-toiminta todettiin vastikään erinomaiseksi yksinäisyyttä lievittäväksi toimintamalliksi, joka koulutuksen avulla on helposti otettavissa käyttöön eri yhteisöissä. Vanhustyö 5 • 2024 17 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 17 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 17 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Pieni, vertaistukeen perustuva Ystäväpiiri-ryhmä on suunnattu yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille, ja se kokoontuu ohjatusti 12 ryhmätapaamisen ajan. Parhaimmillaan Ystäväpiiri-ryhmätoiminnassa toisiinsa tutustuneet iäkkäät ihmiset ovat jatkaneet keskinäistä yhteydenpitoa ja tapaamisiaan omatoimisesti ohjatun ryhmän jälkeen useidenkin vuosien ajan. –Toivon, että järjestöjen vaikuttaviksi todettuja ratkaisuja yksinäisyyteen hyödynnettäisiin aktiivisemmin ja iäkkäitä ihmisiä ohjattaisiin mukaan ryhmätoimintaan. –Etäomaishoitajana toimiva tytär on tyytyväinen, että hänen isänsä saa osallistua itsenäisesti vielä johonkin, Laimio iloitsee. Ryhmään on lupa tulla myös silloin, jos yksinäisyyden pelko omassa tulevaisuudessa huolettaa ja haluaa ennakoiden tehdä toimia omien sosiaalisten suhteiden vahvistamiseksi. Sosiaaliset suhteet kuitenkin hidastavat ikääntymisen vaikutuksia aivoissa ja tarjoavat merkityksellisyyden kokemuksia arkeen. On ollut mielenkiintoista seurata, miten muut ryhmäläiset suhtautuvat häneen tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Kirjoittajat Anne Laimio toimii vapaaehtoisena Ystäväpiiri-ohjaajana ja Minna Partanen on Itä-Suomen alueen Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaaja Vanhustyön keskusliitossa. Ryhmään osallistuminen tarjoaa aivoille haastetta ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Ryhmän on tärkeää kokoontua lähellä iäkkäitä ihmisiä, Laimio arvioi. on vaikea tutustua, Laimio pohtii. Ystäväjoukko kuitenkin harvenee, Laimio kertoo. – Iäkkään ihmisen voimavarojen heikentyessä on luonnollista keskittyä olennaiseen, ja silloin voi helposti jäädä omien seinien sisälle. Ryhmä on hänelle viikon tärkeä kohokohta, Laimio kertoo. Erilaiset sosiaaliset suhteet vastaavat erilaisiin vuorovaikutuksen tarpeisiimme, ja tarve merkityksellisille ystävyyssuhteille ei vähene ikääntyessä. –Yhdellä ryhmäläisellämme on todettu muistisairaus. Tänä syksynä Laimio toimii Ystäväpiiriohjaajana ryhmässä, joka on suunnattu kotona itsenäisesti asuville asuinalueen ikääntyville ihmisille
K u va : Sh u tte rs to c k 18 Pois itku ilon tieltä. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 18 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 18 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Ikääntymisen ilo Miltä vanheneminen tuntuu. Kahden ikääntymisen kokemusasiantuntijan kertomusta siitä, miltä vanheneminen tuntuu ja millaista vanheneminen on
E n ole lapsuuden tai nuoruuden ajan ihailija, vaikka luulen eläneeni ihan tavallisen, sodanjälkeisen nuoruuden. Kävellessä moni menee ohi. Ilon kokemus on elämänlaatua, siksi sen jokaisesta liepeestä on pidettävä tukevasti kiinni. Joskus suhtautumiseen tulee myös holhouksen ja suojelemisen sävyjä, ohittamistakin. He näkevät vivahteita, jotka ovat silmissämme pelkkää massaa ja kuulevat ääniä, joilta olemme sulkeneet korvamme. Vanhuus yllättää, eikä siihen voi varautua. . Tähän me kaikki olemme syyllistyneet! Kun nykyään kuulen iloista tirskuntaa, minulle tulee hyvä mieli. Voisimmeko nyt päästää irti sisäisen pikkutyttömme. On hämmentävää ja alakuloista, miten iho ohenee ja rypistyy. Kuuluun heihin, joiden mielestä nykyisyys on monin verroin eilistä ’kultaista nuoruutta’ parempi. Kaikki oli kortilla, ostokupongeilla hankittiin välttämättömät. Vallaton on helppo sivuuttaa. Hiukset harmaantuvat ja harvenevat. On ollut paljon menetyksiä, murheita, mutta myös miljoona kiloa elämäniloa. Pelkäämmekö, että meitä ei otettaisi tosissaan. Näin elämä menee ja sen kuuluukin mennä. Vanheneminen on oikeaa, hyvää ja jatkuvasti kehittyvää elämää. He näkevät asioita, joita emme enää huomaa. Vaikka sodan varjoja heijastui lastenkin elämään, niin nuorten ilakoimista se ei vähentänyt. Lapsille ja lapsenlapsille olen sentään kertonut elämänkulustani. Ei tarvitse kilpailla, ei esittää, ei olla muuta kuin on. Syystä. Vanheneminen ei ole yhtä juhlaa, mutta ei se ole silkkaa kurjuuttakaan. Oivallus tuottaa valtavaa iloa ja mielen avartumista, viisastumista siis. Eikö olekin tyly arvio. . He nauravat myös meitä, tiukkahuulisia, tosikkoja, totisia aikuisia. Mitä pelkäämme, jos hellitämme vähän ja annamme ilon kuulua ja näkyä. Menneestä kaipaan pikkutyttöjen ja nuorten naisten nauramisen ja iloitIlo elää vaikka ikää karttuu ”V itkaan toivoisin vanhuuden tulevan niin että totun.” – Kyllikki Villa Se tulee kyllä yllätyksenä, vaikka kaiken järjen mukaan siihen on voinut varautua jo pitkään, ja jokaisen ulkopuolisen mielestä asia on aivan selvä. Tulevaisuuteenkin pystyn vielä suhtautumaan kohtuullisen optimistisesti. Harva se päivä jokin tapahtuma, ajatus, luettu tai kuultu asia yhdistyy joPidä ilon liepeestä kiinni semisen helppoutta: hervotonta nauramista, hihitystä, kikatusta, tirskumista. Pikkutytöt eivät naura tyhjästä, eivät toki. Ja – tunnustan nostalginen olo. Pystyisimmekö iloitsemaan pienistäkin, nauramaan enemmän. Sehän on yksi onnellisen elämän perusteista, että saa olla juuri se joka on. Mutta vanheneminen yllättää myös antoisuudellaan. Menetämmekö arvokkuutemme. Mukavaa on sekin, ettei enää ole niin väliä. Kaapissani ei ole myöskään luurankoja, jotka aiheuttaisivat liian ahdistavia muistoja. Marja Pekkanen . Se, että minulla on mennyt hetki aikaa ymmärtää vanhenemisen tuoma oman olemuksen muutos, ei ole kenenkään vika, eivätkä ympäristön asenteet ole vääriä saatikka ikärasistisia. En kuulu ’Muistatko, kun me ’-ryhmiin, joissa herkistellään menneitä muistellen. Vanhustyö 5 • 2024 19 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 19 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 19 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Annikki Korhonen honkin aikaisemmin koettuun tai ajateltuun ja syntyy oivallus. Terveysongelmiakin voi tulla. Kyllä, kyllä. Meillä on vuosikymmenien elämänkokemus, sen hankkimiseksi ei ole ollut oikotietä. Ehkä tästä syystä en ole kovin nostalginenkaan. Mutta oma kokemukseni on toinen. Niin kauan kuin ihminen on työelämässä, hänellä on aina enemmän tai vähemmän valtaa. Mutta että minulle tapahtuu näin, tulee kyllä yllätyksenä. Kaikesta oli pulaa, myös ilosta, naurusta. Tiedämme, että ilon tunne ei ole jokahetkistä herkkua. . Voisimmeko nyt vanhoina ottaa oppia nuoruutemme nauramisesta. Pidettäisiinkö meitä hyväntahtoisina hölmöinä, lapsekkaina vanhoina. Näkö heikkenee ja ihmiset ympärillä alkavat puhua hyvin hiljaa. Aikuisten mielestä tyhjän nauramista, tyhjän saa kuulemma pyytämättäkin. Jokainen sekunti on itse hankittu ja koettu. Totta kai näin tapahtuu, sanoo nuorempi ihminen. Hän on ollut mukanamme, näkymättömänä, piilossa koko elinaikamme. Vanhuudessa tämä toteutuu! Ympäristön suhtautuminen vanhaan ihmiseen tulee myös yllätyksenä. Mutta kun on vähitellen toipunut siitä, että bussissa tarjotaan paikkaa ja virkailijoiden äänensävyt ovat joskus ylisuojelevia, alkaa olla kiitollinen siitä, että ihmiset ovat ystävällisiä ja huomaavaisia, auttavaisiakin. Vapaaehtoistoiminnassani senioreiden parissa olen huomannut usein, että ulkopuolinen vapaaehtoinen virkistää vanhaa ihmistä pelkästään siksi, että hänen kanssaan voi hullutella ja nauraa, kun taas oma muu ympäristö (sukulaiset, naapurit, hoitajat) saattaa suhtautumisessaan viestiä ylenmääräistä kunnioitusta ja jäykkyyttä ”suvun vanhinta” kohtaan. Nauramista, jossa tippakin vähän lirahtaa. Meillä on takana pitkä elämä, paljon kokemusta, osaamista ja viisautta, sanotaan
Myös alueen päiväkotiryhmät käyvät katsomassa näyttelyitä ja kiitokseksi olemme saaneet esimerkiksi lauluesityksiä ryhmäkoteihin, Raaste kertoo. Kulttuuriohjaajana Johanna Raaste vastaa seniorikeskuksen kulttuuritoiminnasta, mutta ilman talon vapaaehtoisia ja kulttuurimyönteistä henkilökuntaa työn tekeminen ei olisi mahdollista. Kerran kuukaudessa kokoontuu Vauvasta vaariin -ryhmä, johon osallistuu asukkaitamme sekä alueen vauvoja vanhempiensa kanssa. Taiteilijat ovat pitäneet asukkaille näyttelykierroksia. Yhteisessä hetkessä musisoidaan, leikitään ja ihastellaan pienokaisia. Teksti: Johanna Raaste Yhdessä laulaen kohti huomista Arja ja Akseli katsovat Tauko-gallerian näyttelyä K u va : Tu o m as H ie ta la 20 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 20 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 20 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. – Pääsimme viime kesänä retkelle Myllypuron taiteilijakylään Anita Jensenin vieraaksi. Ylisukupolvinen toiminta tuo valtavasti iloa. Ikääntymisen ilo T aide ja kulttuuri ovat isossa osassa asukkaiden arkea Myllypuron seniorikeskuksessa. Suurin osa seniorikeskusten asukkaista eivät enää pääse tai jaksa lähteä kaupungin kulttuuririentoihin, ja sen takia on tärkeää tuoda taide ja kulttuuri heidän luoksensa. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia monipuolisesti. Vaikka osa ryhmistä on vain palvelukeskuksen asiakkaille eli kotona asuville helsinkiläisille eläkeläisille, niin seniorikeskuksen asukkaat pääsevät näkemään ja kokemaan esityksiä ja nauttimaan myös taiteen ammattilaisten ohjauksesta. – Ajattelen Myllypuron seniorikeskuksen Myllypuron seniorikeskus tarjoaa kulttuuritoimintaa niin keskuksen asukkaille kuin kotona-asuville helsinkiläisille. Seniorikeskuksessa on Tauko-galleria, jossa on esillä monipuolisia näyttelyitä. Ulkopuolisen hankerahoituksen turvin on toteutettu esityksiä, taiteilijavierailuja ja erilaista ryhmätoimintaa, kuten balettia, kuvataidetta, sirkusta ja teatteria
Vaikka suurimmalla osalla seniorikeskusten asukkaista on pitkälle edennyt muistisairaus, he nauttivat konserteista ja tansseista aivan yhtä paljon kuin kaikki muutkin. Lähiomaiset olivat kuitenkin sitä mieltä, etten voi asua yksin. Onhan täällä niin paljon kaikkea ohjelmaa, että kun ajatellaan sitä kuukausikalenteria, jonka minä aina merkkaan itselleni, niin kyllä minä ihmettelen. Kulttuurilla ja kulttuurisella vanhustyöllä on iso rooli hyvinvoinnin tukemisessa, Raaste toteaa. Hän osaa ulkoa muun muassa Yrjö Jylhää ja Lauri Viitaa, Raaste kertoo. Hän oli kaatunut ja sen jälkeen asuminen yksin oli käynyt hankalaksi. Siskoni tanssii Myllyjoutsenissa, joka on talon senioribalettiryhmä. Viime keväänä järjestettiin kulttuuriviikko, jolloin eri maalaiset työntekijät saivat esitellä oman kotimaansa kulttuuria. Olen käynyt seuraamassa heidän harjoituksiaan ja päässyt ryhmän kanssa katsomaan balettia. Ennen sairastumistaan mieheni Akseli oli intohimoinen musiikin harrastaja. Meitä asuu ryhmäkodissa useita hyvin erilaisia ihmisiä ja välillä tulee kiivaitakin keskusteluja asioista. Tuntui, ettei voinut mennä itse keittämään kahvia ja olohuoneessa oleminen ei tuntunut luontevalta. Ryhmäkodissa järjestettiin esimerkiksi marokkolainen teehetki, kerrottiin Brasilian kulttuurista ja saatiin maistaa eri maiden makeisia. Kirjoittaja Johanna Raaste toimii kulttuuriohjaajana Myllypuron seniorikeskuksessa Helsingissä. Sideways oli hauska kokemus.” Läheisen kokemus Akselin vaimo, jonka nimi on myös Arja, käy usein katsomassa miestään, ja he osallistuvat ahkerasti talon tapahtumiin. Täällä asuessani pääsin myös ensimmäistä kertaa isoille festareille. Tosi monta kertaa, kun tulen tänne on Tauko-galleriassa joku hieno taidenäyttely. Osa ihmisistä asuu kylän ulkopuolella ja tulee tänne tapaamaan ystäviään ja harrastamaan. Juhlasaliin tuleminen voi joka kerta olla asukkaalle uusi kokemus, Raaste sanoo. Arja nauraa K u va : Jo h an n a R aa st e Vanhustyö 5 • 2024 21 ’Ei meitä surulla ruokita, se on ilo, joka elättelee. Talonasukkaista löytyy myös taitavia esiintyjiä, jotka laulavat tai lausuvat runoja yhteisissä juhlissa. Talomme erikoisuus on se, että täällä on paljon musiikkihetkiä, karaokea, yhteislaulua ja konsertteja. On ihana nähdä, että mieheni saa lauluhetkistä niin paljon. Aluksi toki kesti tottua uuteen ympäristöön. Ei voi olla totta, että täällä on näin ihanan näköistä. Lisäksi säännölliset ryhmätoiminnat ja puutarhan hoito tuovat sisältöä elämääni. Asukkaan kokemus Arja muutti Myllypuron seniorikeskukseen kevättalvella pitkän sairaalajakson jälkeen. Ystäväni ihmettelevät myös, että miten siellä voi olla niin kamalan paljon kaikenlaista.” . “Se on hyvä tapa olla yhdessä. Olen päässyt osallistumaan myös erilaisiin taideprojekteihin ja tapahtumiin. Kulttuuria kaikille Kulttuuritapahtumat Myllypuron seniorikeskuksessa kokoavat yhteen talon asukkaat, omaiset, henkilökunnan, vapaaehtoiset ja alueen ikäihmiset. pienenä kylänä. Sen aina huomaa musiikkitapahtumissa, että kyllä tahti vielä sieltä löytyy ja välillä hän vihelteleekin mukana. Seniorikeskuksen muusikon Aleksin yhteislauluhetket on sellaiset, jotka tuovat todella paljon iloa ja hyvää mieltä. Niitä käytiin sitten mieheni kanssa monet kerrat katsomassa. Viime talven Greta Salosen Talventörröttäjät -näyttely sai sydämeni pomppaamaan. – Pyrimme vielä parhaamme mukaan toivottamaan kaikki nimeltä tervetulleiksi, jotta heille tulee mahdollisimman tervetullut olo. Siskoni on todennutkin, että aina sinua viedään joka suuntaan. -Teuvo Pakkala 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 21 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 21 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Tärkeää on vain se, että he tulevat suurempiin tapahtumiin yhdessä jonkun tutun henkilön kanssa. Ilokseni sukulaiseni käyvät tervehtimässä minua viikoittain. Osa taas asuu kylässä ja heidän maailmansa keskittyy pitkälti kylän toimintoihin. Olen iloinen, että seniorikeskuksessa on otettu huomioon vuoden juhlapyhät ja että siellä on mahdollisuus saada myös seurakunnan palveluja. “En olisi halunnut muuttaa, mutta en oikein tiedä, mitä olisin siinä tilanteessa halunnut. – Itsenäisyyspäivänä pääsemme taas kuulemaan Reinon ilmiömäistä runonlausuntaa. Yhdessä asuminen ei aina ole helppoa. Kun tulin ensimmäisen kerran Myllypuron seniorikeskukseen minusta täällä oli todella hienoa, uutta ja puhdasta. Kaikki seniorikeskuksessa osaavat laulaa O Sole Mion asukkaan Johanneksen johdolla
– Kyllä kahvihammas pysyy paikoillaan, Elmeri nauroi ja heilutti naapurilleen hyvästiksi. Sanelma kysyi iloisesti. Yleensä aikuiset tekevät kirjoja lapsille. Kirjaesittelyt 22 Iloinen ilme tekee ateriasta juhlan. Älä anna niiden viedä kahvihammasta! Meillä keitetään sitten mojovat kahvit, sanoi Sanelma ja hymyili leveästi. Se on noussut Ranskan myydyimmäksi kirjaksi. – Voi veikkonen, totta kai naapuria autetaan aina kun on tarvis. Tuulia Marjanen Lintupoika ja mummu Leonie Hohenthal-Antin; Aatos Antin, 2024, Mediapinta, 65 sivua Kirja kertoo mummun ja lapsenlapsen yhteisistä kohtaamisista, keskusteluista, metsäseikkailuista, yhteisistä tarinoista, luovuuden riemusta ja iloista. Lähtö oli kuitenkin sujunut hitaasti ja linja-auto oli mennyt menojaan. – Hammaslääkäriin mutta linja-auto meni jo, sanoi Elmeri ja painoi turvonnutta poskeaan. – Voi tätä iän tuottamaa iloa! Paikat ovat kipeänä, mutta ehdittiin ajoissa vastaanotolle, nauroi Elmeri ja taputti kiitollisena naapurinsa olkapäätä. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 22 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 22 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Kirjassa ylläpidetään ja elvytetään vanhoja, viisaita leikkimuotoja ja toisaalta taas päivitetään uusia. Perinteiset ja osin jo unohtuneet sormileikit ovat mainio keino kehittää ja aktivoida sekä lasten että iäkkäiden ihmisten aivotoimintaa ja muistia. Elmerin oli tarrattava kauhuissaan tiukemmin kyyditsijäänsä kiinni. Sanelma Elmerin naapuri oli matkalla kauppaan, kun hän näki murjottavan miehen tienvarressa ja päätti päräyttää Pappa-Tunturillaan tämän luokse. – Höpsistä sanon minä, tunnetta ja tuisketta pitää olla, nauroi Sanelma. Punaisena lankana kulkee ajatus siitä, miten isovanhemmat voivat vaikuttaa lastenlastensa arvomaailmaan, sytyttää rakkauden luontoon sekä tukea lapsessa olevaa luovuutta. Hammaslääkärissä käynti sujui ongelmitta ja Elmerin kahvihammaskin säilyi. Tämä on kertomus siitä, miten pienikin poika voi maalaamalla ja savea työstämällä kertoa luonto kokemuksistaan ja näin vahvistaa suhdettaan luontoon. Onko koira kotona. Elmeri nousi kankeana kyydistä pois ja hieroi kipeytynyttä takamustaan. – Jestas sentään! Nyt mennään eikä meinata, sanoi Sanelma ja antoi kierroksia Pappa-Tunturille. Loruja siivittävät Saara Söderlundin hurmaava kuvitus, nuotit sekä selkeät leikkiohjeet. Kirja on tosipohjainen perustuen päiväkirjamerkintöihin vuosina 2017–2023. Sanelma kaahasi mutkaista tietä kohti määränpäätä. Otava on ilmoittanut julkaisevansa teoksen suomennoksen osana kesän 2025 kustannusohjelmaansa. Tässä kirjassa pieni poika saa äänensä kuuluviin sekä kertojana että kuvittajana. Tien kuopat pistivät miehen luisen takamuksen koville, mutta Sanelman mieli hehkui onnesta, kun Elmerin rutistus lämmitti perille asti. Lyhyesti Pakina: Matka hammaslääkäriin Elmerin hammasta kolotti ikävästi ja hän oli aamulla soittanut ajan hammaslääkäriin. TULOSSA: Talven soturit Olivier Norekin Talven soturit (Les Guerriers de l’Hiver) on historiallinen lukuromaani tarkka-ampuja Simo Häyhästä ja talvisodasta. – Huomenta Elmeri! Mihin miehellä on matka. – Hui kamala! Holtiton nainen ratissa on kuin tappava tauti vatsan pohjassa, huudahti Elmeri kauhuissaan. Tämä on kertomus siitä, miten yhdessä koetuista hetkistä syntyy molemminpuolinen voimavara ja kasvun paikka. Hannele Huovi ja Soili Perkiö, kuvitus Saara Söderlund, 2024, Tammi, 144 sivua Lastenkirjailija ja -runoilija Hannele Huovi ja lastenmusiikin konkari Soili Perkiö ovat koonneet kirjaan sekä perinteisiä että Huovin uusia loruja ja leikkejä
Vanhustyö 5 • 2024 23 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 23 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 23 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. Tee mieluiten vähän hyvin kuin liikaa hosumalla. 3 Muista läheisiäsi. vinkkiä joulun odotukseen 5 2 Tehkää yhdessä. Järjestä piparitalkoot. Maksuton sisäänpääsy kotimuseoon. Joulutunnelmaa Bulevardilla Joulu otetaan perinteikkäästi vastaan Sinebrychoffin taidemuseossa 29.11.2024–19.1.2025. 1 Suunnittele etukäteen. Siivoa tai ole siivoamatta. Syö marmeladia ja piparkakkuja ilman huonoa omatuntoa. 5 Nauti: Viritä jouluradio soimaan, tunne joulun rauha ja valo sydämessä. Naurujoogalla on vaikutuksia elimistöön. Happi laajentaa verisuonia ja verenpaine laskee. Nykyisin se käy nopeasti digitaalisestikin. Menetelmä yhdistää joogan syvät hengitykset ja nauruharjoitukset. Naurujooga on hyväksi Naurujooga on menetelmä, jolla pyritään edistämään terveyttä nauramalla erilaisten harjoitusten avulla. 4 Unohda lahjapaniikki. Mikä on pakko ja mikä on vain tapa. kuluviin lahjoihin. Hassuttelu vähentää stressihormoni kortisolia ja lisää mielihyvähormoneja kuten oksitosiinia. Jouluna monissa kodeissa tunnetaan yksinäisyyttä. Heittäydy välillä sohvalle villasukat jalassa nauttimaan hämärästä rauhasta. Juhlakattauksien lisäksi museossa pääsee nauttimaan joulunaikaan lauantaisin oppaiden draamallisista kohtauksista. Lähetä joulutervehdys kaukaiselle sukulaiselle. Kotimuseo on katettu juhla-asuun, joulukuuset koristeltu ja pöydille aseteltu hienoimmat posliinit. Ehkä voit viedä joulukukan kerrostalonaapurillesi tai käydä yhdessä laulamassa joululauluja. Laita koristeet ja valot yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Mitä haluan tehdä. Jos lahjan saajan mausta ei ole sataprosenttisen varma, kannattaa turvautua ns
Lähdimme selvittämään, mitä hyvien tulosten taustalla on haastattelemalla avainhenkilöitä kahdesta palveluyksiköstä, jotka sijoittuivat asiakastyytyväisyyskyselyssä toista kertaa kymmenen parhaan yksikön joukkoon. Myös työntekijät tekevät työtä omalla persoonallaan, Härkälä toteaa. Hyvän asiakastyytyväisyyden tekijöitä Kysyimme haastateltavilta, minkä tekijöiden he uskoivat vaikuttaneen heidän palveluyksiköidensä saamiin hyviin asiakasarvioihin kyselyssä. Kysymyksiimme vastasivat palveluesimies Åsa Häyrynen Kruunupyyn kotihoidosta Pohjanmaalta sekä johtaja Annika Leppäsilta ja liiketoimintajohtaja Auli Härkälä Tupahoivasta Pirkanmaalta. Kehittäminen ja tutkimus T HL julkaisi toistamiseen verkkosivuillaan koko maan kymmenen parasta asiakasarviota saanutta kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen sekä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään kansalliseen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyyn osallistui alkuvuonna 2024 yhteensä 2 400 vanhuspalveluyksikköä ja heidän 43 000 asiakastaan. Asukkaiden läheisille on aina aikaa ja he ovat tärkeässä roolissa asukkaiden arjessa. Teksti: Pauliina Havakka ja Suvi Leppäaho – Kuvat: Ilkka Vuorinen M e rja La n kin e n 24 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 24 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 24 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. – Asukkaat että heidän omaisensa otetaan huomioon ensisijaisesti ihmisinä, ei sairauden kautta vaan omina persooninaan. Kysyimme kahdesta erinomaiset asiakasarviot saaneesta vanhuspalveluyksiköstä, mitä asioita heillä on hyvän asiakastyytyväisyyden taustalla. Härkälä arvioi hyvien tulosten taustalla olevan hyvät taidot kohdata asiakkaita ja heidän läheisiään. Saatujen tulosten mukaan lukuisat vanhuspalveluyksiköt saivat hyviä asiakasarvioita. Onnistumisia vanhuspalveluissa Mitä asioita on hyvän asiakastyytyväisyyden taustalla
– Meillä on kiinnostus ja halu kuulla asiakkaiden toiveita ja toteuttaa niitä asukkaan sen hetkisten voimavarojen mukaan. Näissä yksiköissä asiakkaat olivat koko maan keskitasoa tyytyväisempiä avunsaantiin, turvallisuuteen ja toiveiden huomiointiin ja he suosittelisivat palvelua mielellään. Eva-Riitta Siitonen, mummo Töölöstä. Lisäksi ympärivuorokautisessa asumisessa huomioitiin asiakasarviot ruoasta ja virkistystoiminnasta. Häyrynen taas korosti hoitajien tuttuuden ja riittävän ajan asiakkaille olevan hyvien tulosten taustalla. Häyrynen toi esiin, että asiakkaiden toiveet ja tarpeet pyritään huomioimaan hyvin kotihoidon käyntien suunnittelussa. – Asiakkaat voivat esittää toiveita käyntiajoista ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan järjestämään käynnit niiden mukaan. – Täällä maaseudulla monet hoitajat ja asukkaat ovat keskenään tuttuja. Se, että asiakkaat tietävät kuka hoitaja tulee, luo erityistä turvallisuutta ja luottamusta hoitajiin. Parhaat asiakasarviot saaneet vanhuspalveluyksiköt vuonna 2024 THL on koonnut nettisivuilleen koko maan ja alueiden parhaiksi arvioidut kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen sekä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt. Lisäksi asiakkaat pitivät miellyttävänä, että omaan kotiin tulevat käymään ennestään tutut hoitajat. Meille tärkeä arvo on myös, että asiakas voi asioida henkilökunnan kanssa omalla äidinkielellään, Häyrynen sanoo. Halusimme tietää, millaisilla keinoilla haastateltavien palveluyksiköissä toteutetaan asiakkaiden toiveita. THL:n kyselyyn antoi avopalautetta yhteensä lähes 15 000 asiakasta, joissa nousi esiin myös samanlaisia havaintoja kohtaamisen taidoista ja tärkeydestä, sekä toiveesta, että hoitajilla olisi aikaa pysähtyä edes hetkeksi juttelemaan. Molemmat haastateltavat pitivät asiakkaiden toiveiden kuuntelemista tärkeänä. Käy katsomassa mitkä muut yksiköt Tupahoivan ja Kruunupyyn kotihoidon lisäksi on julkaistu parhaat asiakasarviot saaneiden yksiköiden listalla: thl.fi/kerropalvelustasi/tulokset Teija Hammar, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija. Vanhustyö 5 • 2024 25 Ilk ka V u o rin e n Ilk ka V u o ri n e n 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 25 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 25 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. Toiveet voivat olla hyvinkin pieniä ja niiden huomaamiseen tulee henkilökunnalla olla herkkyyttä. Annika Leppäsilta Tupahoivasta nosti esille, että henkilökunnalta tarvitaan herkkyyttä asiakkaiden toiveiden tunnistamisessa. Esimerkiksi jos asiakkaalla on lääkäriaika tai juhlat tulossa, pyrimme suunnittelemaan TOP10, koko maan parhaat asiakasarviot saaneet vanhuspalveluyksiköt kotihoidossa ja yhteisöllisessä asumisessa sekä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa sijoitettuina maantieteellisesti Suomen kartalle. Kyselyn avopalautteissa tuli esiin, että hoitajien liiallinen kiire voi aiheuttaa sen, että asiakkaat eivät uskalla tuoda esiin omia toiveitaan ja näkemyksiään. Vuosina 2022 ja 2024 tehdyissä kyselyissä toiveiden huomiointiin täysin tyytyväisten kotihoidon asiakkaiden osuus laski jopa kahdeksan prosenttiyksikköä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa neljä prosenttiyksikköä. Asiakkaiden toiveita kuunnellen Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä havaittiin, että asiakkaiden toiveiden huomiointi palvelussa on heikentynyt. Toiveissa voi olla kyse esimerkiksi siitä, miten yksilölliset toiveet huomioidaan palveluissa tai miten mahdollisuus omannäköiseen elämään hoivakodissa toteutuu. Myös läheisten antamia tietoja ja toiveita huomioimme parhaamme mukaan, Leppäsilta sanoo. Henkilökunnalla on usein antaa asiakkaille se aika, joka käynnille on suunniteltu
Yhtenä turvallisuuden tunnetta lisäävänä keinona asiakkaat mainitsivat turvallisuusteknologian, kuten turvapuhelimen ja -rannekkeen. – Yksikössämme hoitajien vaihtuvuus on ollut viime aikoina hyvin pientä. Leppäsilta korosti, että hoivakodissa henkilökunta luo turvallisuutta läsnäolollaan ja rauhallisella toiminnallaan. Kysyimme haastateltavilta, miten heidän palveluyksikössään on edistetty asiakkaiden turvallisuutta ja vähennetty turvattomuuden kokemuksia. Suurella osalla asiakkaistamme on käytössä myös turvapuhelin, joiden hälytykset menevät hälytyskeskuksen kautta oman kotihoitotiimimme hoitajalle yöaikaa lukuun ottamatta, Häyrynen toteaa. Avopalautetta antaneet asiakkaat mainitsivat turvallisuuden tunnetta lisäävänä omat läheiset ja sen, että palveluista saa riittävästi tukea omaan arkeen. Luomme turvallista ympäristöä omalla toiminnallamme, kuten liikummeko rauhallisesti tai millaisella äänellä puhumme toisillemme. Keskeistä on myös kohtaamisen taito eli katsotaan silmiin juteltaessa, kysytään mielipidettä ja kuunnellaan toisia, Leppäsilta sanoo. Palautteesta esiin vahvuuksia ja kehitettävää THL:n vanhuspalvelujen asiakastyytyväiskysely tuottaa palveluyksikkökohtaista, aluJussi-Pekka Rantanen juonsi Oodi vanhustyölle gaalan. Kotihoidossa olonsa täysin turvalliseksi kokevien asiakkaiden osuus laski kahdeksan prosenttiyksikköä, kun taas ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tulos säilyi lähes ennallaan. Turvallisuuteen vaikuttaa myös se, että tuttu hoitaja pystyy nopeasti huomaamaan pienetkin muutokset voinnissa tai epäkohdat asiakkaan kodin turvallisuudessa ja olemaan yhteydessä näistä myös asiakkaan läheisiin. Keskeistä on, että apua on tarvittaessa saatavissa riittävän nopeasti. kotihoidon käynnit sen mukaan, Häyrynen kertoo. Häyrynen korostaa, että pysyvän henkilökunnan edut välittyvät myös asiakkaiden kokemaan turvallisuuteen. –Turvallisuutta tuo se, että olemme asukkaiden tavoitettavissa ja näkyvissä. Lisäksi asiakkaat kokivat tuttujen hoitajien ja heidän kohtaamisen taitonsa lisäävän heidän turvallisuuden tunnettaan. 26 Ilk ka V u o rin e n Ilk ka V u o rin e n 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 26 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 26 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. Tutut hoitajat lisäävät turvallisuuden tunnetta Asiakaskyselyn tulosten mukaan asiakkaiden kokema turvallisuus heikentyi erityisesti kotihoidossa vuodesta 2022 vuoteen 2024
• Suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista suosittelisi mielellään saamaansa palvelua. Työ ei ole valmis kerralla, vaan se on jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä iäkkäät asiakkaat edellä. Gaalan järjestivät La Carita Säätiö ja Vanhustyön keskusliitto. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittajat erikoistutkija Pauliina Havakka ja projektikoordinaattori Suvi Leppäaho työskentelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Iäkkäiden palvelut -tiimissä. Kotihoidossa 57 prosenttia ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa 52 prosenttia vastaajista antoi palvelun suosittelussa pisteet 9 tai 10 eli suosittelivat mielellään saamaansa palvelua. . Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta (Kerro palvelustasi -kysely) on THL:n kahden vuoden välein toteuttama kysely kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa muutokset asiakastyytyväisyydessä olivat pienempiä tai samalla tasolla verrattuna vuoteen 2022. Asiakaspalautteen avulla palveluyksiköiden on mahdollisuus vahvistaa asiakaslähtöistä toimintatapaansa. eellista ja kansallista vertailutietoa, jolla voidaan löytää toiminnasta ja palveluista vahvuuksia ja tunnistaa kehittämistä vaativia asioita. Kyselyn tuloksista voidaan kertoa esimerkiksi asukaskokouksissa tai asiakasilloissa, joihin voidaan kutsua mukaan myös asiakkaiden läheisiä. • Asiakkaat olivat kaikkein tyytymättömimpiä ulkoilun ja virkistystoiminnan toteutumiseen. Palveluissa tulee huomioida asiakkaat yksilöinä, erityisine tarpeineen ja toiveineen, sekä osallistaa heitä vaikuttamaan omiin palveluihinsa. Tärkeää on käydä saatua palautetta yhdessä läpi sekä vahvuuksien että heikkouksien näkökulmasta. Kyselyyn vastaaminen on asiakkaille vapaaehtoista. Positiivista asiakaspalautetta voidaan hyödyntää palveluyksiköissä esimerkiksi juhlistamalla hyvää tulosta yhdessä asiakkaiden kanssa sekä kiittämällä ja palkitsemalla työntekijöitä. Keskeistä on myös kertoa saadusta palautteesta sekä palautteen perusteella tehtävistä muutoksista vanhuspalvelujen asiakkaille ja heidän läheisilleen. Iäkkäillä henkilöillä on palvelujen saajina arvokasta tietoa ja asiakasnäkökulmaa palvelujen onnistumisesta. (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 24 a §.) Asiakaskysely toteutettiin ensimmäisen kerran pilottikyselynä vuonna 2022, ja vuonna 2024 ensimmäistä kertaa lakisääteisenä kyselynä. Lue lisää keskeisistä tuloksista: thl.fi/kerropalvelustasi/tulokset Oodi vanhustyölle Artikkelin kuvat ovat Oodi vanhustyölle -gaalasta 7.11.2024. Gaalassa muistettiin THL:n tekemän vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seurannan tulosten perusteella parhaimpia asiakasarvioita saaneita vanhuspalveluyksiköitä. Kehittämistä sisältävää palautetta pitäisi käsitellä rakentavasti ja avoimesti ketään syyllistämättä sekä ideoimalla yhdessä, mitä voisi palautteen perusteella tehdä toisin. Mitä havaintoja nousi vuosien 2022 ja 2024 Kerro palvelustasi -kyselyistä. Vanhustyö 5 • 2024 27 Ilkka Vuorinen 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 27 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 27 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. • Kotihoidon asiakkaat antoivat aiempaa kielteisempiä arvioita avun saannin riittävyydestä, toiveiden huomioimisesta palvelussa, turvallisuuden kokemuksesta, ulkoilun riittävyydestä sekä ruoasta ja ateriapalvelusta. Mistä vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seurannassa on kyse
Vastaukset voivat kuvastaa myös erilaisia vahvuuksia ja voimavaroja sekä elämänkokemuksen äänen. Yksilölliset kokemukset hyvinvoinnista, iloa ja voimaa antavista asioista ovat keskeisiä mielen hyvinvoinnille. Edellä oleva kuvaa ikääntymisen iloa ja kertoo jotain olennaista mielen hyvinvoinnin perustasta ikääntyessä. Vastaukset voivat kertoa iäkkäiden arjesta ja sen merkityksellisistä sisällöistä sekä vanheneMielen hyvinvoinnista elämäniloa Mielen hyvinvointia kuvaa tyytyväisyys elämään, kyky nauttia, ilon ja merkityksellisyyden kokemukset sekä mielen tasapaino ja keinot sen ylläpitämiseen. Teksti: Sirkka-Liisa Heimonen ja Elli Lukkarinen – Kuva: Pixabay misen mukanaan tuomista muutoksista ja keinoista elää niiden kanssa. Myönteinen puhumistapa ikääntymisestä luo mahdollisuuden ikääntymisen ilolle. Vuosien aikana omat voimanlähteet ja selviytymiskeinot ovat tulleet tutuksi. Mielen hyvin06-44_Vanhustyo_5_24.indd 28 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 28 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. Kysymykset kannattaa esittää iäkkäille ihmisille ja vastaukset kuunnella mielenkiinnolla – monestakin syystä. Mikä antaa elämääsi iloa. Kehittäminen ja tutkimus 28 M itä mielen hyvinvointi sinulle tarkoittaa. Eletyt vuodet ovat opettaneet itsestä, muista ihmisistä ja elämästä
Noin kaksi kolmasosaa 65–74-vuotiaista koki itsensä hyödylliseksi, kun 85–89-vuotiasta reilu kolmannes koki näin. Itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi kokevien osuus 65–74-vuotiaissa oli melko pieni, noin 6 prosenttia. Iäkkäiden ihmisten joukossa tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja asuinalueiden ominaisuuksiin on yleistä, yleisempää kuin keski-ikäisten ja nuorten aikuisten joukossa. Tarvitaan uudenlaisia termejä ja puhumisen tapoja sekä voimavaraja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Tarvetta on monisävyisemmälle ikääntymisen kuvastolle, jossa iäkkäiden monet roolit ja eri elämänvaiheet näkyvät. Kuvaa vanhuudesta on siis tarpeellista muuttaa. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 29 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 29 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. Raportti kokoaa kattavan tilannekuvan ikääntyneiden mielen hyvinvoinnista sekä tarjoaa tietoa, näkökulmia ja käytännön työkaluja ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Mielen hyvinvointi on perusta myös kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, toimintakyvylle ja terveydelle. Vanhustyö 5 • 2024 29 vointia kuvaa tyytyväisyys elämään, kyky nauttia, ilon ja merkityksellisyyden kokemukset sekä mielen tasapaino ja keinot sen ylläpitämiseen. Nykyään kuitenkin tunnistetaan, että tämän päivän iäkkäät ovat parempikuntoisia, aktiivisempia ja koulutetumpia kuin saman ikäiset aiemmin. Samoin koki yli puolet 85–89-vuotiaista. Osuus oli jonkin verran suurempi vanhemmissa ikäryhmissä ja 85–89-vuotiaista naisista itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi koki viidesosa ja miehistä 13 prosenttia. Ne luovat samalla mahdollisuuksia ikääntymisen ilolle. Tutustu raporttiin osoitteessa julkari.fi Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa. Näissä tilanteissa voidaan kohdistaa huomio hyvinvointia vahvistaviin tekijöihin, voimavaroihin ja vahvuuksiin sekä siihen, mikä auttaa pärjäämään arjessa. Lisäksi mielen hyvinvointiin liittyy luottavaisempi ja myönteisempi olo. Mielen hyvinvointi rakentuu arjessa – muiden ihmisten ympäröimänä sekä yhteiskunnan ja sen rakenteiden puitteissa. Näkökulma on inhimillisesti merkityksellinen, koska se tuo esiin ihmisen ainutlaatuisuuden ja asiantuntijuuden. Siihen kuuluu myös itsensä hyväksyminen, hallinnan ja kyvykkyyden tunteet sekä toiveikas suhtautuminen tulevaan. Elli Lukkarinen työskenteli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Ikämieli-hankkeessa suunnittelijana ja toimii hetkellä projektiasiantuntijana HAMK Smart -tutkimusyksikössä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Esimerkiksi: ”Mielen hyvinvointi tarkoittaa minulla tasapainoa, vapautta, rentoutta ja iloa sekä oman näköistä elämää.” ”Iloa tuottaa se minulle, että minut otetaan vastaan ja otetaan mukaan, että minun ajatuksiani arvostetaan.” . Avarampi kuva ikääntymisestä ja myönteinen puhumisen tapa voivat ulottua ikääntyviin ihmisiin. Lähes 80 prosenttia tämän ikäryhmän edustajista oli kokenut itsensä myös onnelliseksi vähintään huomattavan osan ajasta. Kirjoittajat Sirkkaliisa Heimonen toimii Ikäinstituutissa mielen hyvinvointi ja osallisuus -toimialan johtajana. Mielen hyvinvoinnilla on yhteyksiä muun muassa fyysiseen terveyteen, terveellisiin elintapoihin, tyydyttäviin sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaatuun. Mielen hyvinvointi on perusta myös kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, toimintakyvylle ja terveydelle. Kohti myönteisempää kuvaa ikääntymisestä Iäkkäiden ihmisten kokemusten kuuleminen sekä väestötason tieto iäkkäiden mielen hyvinvoinnista avartavat kuvaa ikääntymisestä ja iäkkäiden elämästä. Iäkkään ihmisen arvostava kohtaaminen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten tukeminen ovat mielen hyvinvoinnin vahvistamisen perusteita. Iäkkäiden mielen hyvinvoinnin taso verrattain hyvä Väestötasolla nykyisellään tarkasteltuna mielen hyvinvointi on vahvimmillaan 65– 74 –vuotiailla. Yleisessä kuvassa ikääntyminen nähdään usein toimintakyvyn heikentymisen aikana ja esiin tuodaan palveluiden näkökulma. Ihmissuhteiden ja niiden tarjoaman tuen merkitys on muutosten keskellä niin ikään keskeistä. Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa -raportti Artikkeli pohjautuu osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ikäinstituutin Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa -raporttiin. Mielen hyvinvointi tuo elämäniloa. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa kaikissa tilanteissa – myös muutosten keskellä. On kuitenkin muistettava, että ikääntymisen kuvaan kuuluvat avun, tuen ja palveluiden näkökulmat. Toiveikkuuden kokemuksen kohdalla oli havaittavissa samaa – nuorempien ikäryhmien joukossa toiveikkuuden kokeminen oli yleisempää suhteen kuin vanhempien ikäryhmien joukossa. Millaisia vastauksia kysymyksiin mielen hyvinvoinnista ja iloa tuottavista asioista on saatu iäkkäiltä
Herätä voi silloin, kun se itsestä on mukavinta, eikä kaikkiin päivän aktiviteetteihin tarvitse osallistua, jos se ei tunnu siltä, hoivakoti Willa Lupiinin palveluyksikön johtaja Kaisa Hyyryläinen kertoo. Rinnekotien teettämän tuoreen selvityksen mukaan 94 prosenttia suomalaisista haluaa pitää kiinni tietyistä elämän osa-alueista vanhetessaan, kuten säännöllisestä ulkoilusta, harrastuksista ja ruokailutottumuksista. Teksti: Johanna Haaga-Shrestha – Kuvat: Jori Turpeinen I tsemääräämisoikeus on perusihmisoikeus, joka tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Rinnekodeilla itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnitelma on otettu osaksi ikääntyneiden hoitoja palvelusuunnitelmaa. Esimerkiksi joidenkin asiakkaiden kanssa aamut sujuvat paljon jouRinnekodit Willa Lupiinin palveluyksikön johtaja Kaisa Hyyryläinen uskoo itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden olevan tulevaisuuden iso kehitysharppaus ikääntyneiden palveluissa. Nyt itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmien myötä asiakasta kuullaan entistä suunnitelmallisemmin ja häntä myös tuetaan tekemään itsenäisiä päätöksiä aktiivisesti. – Kaikilla on oikeus sanoa, millaista haluaa elämänsä olevan ja mitä siihen kuuluu, on se kirjattu laissa tai ei. 30 Osallisuus Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä Ikääntyminen ei vähennä itsemääräämisoikeutta, vaikka iäkkään kyky tehdä itseä koskevia päätöksiä voi iän myötä heiketä ja hän tarvitsee tukea oman mielipiteen ilmaisemiseen aiempaa enemmän. Itsemääräämisoikeuden tukeminen, huomioiminen ja mahdollistaminen ikääntyneiden palveluissa on luultavasti yksi tulevaisuuden isoista teemoista vanhuusalalla. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 30 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 30 14.11.2024 10.00 14.11.2024 10.00. Ikääntyneiden palveluissa on toki aiemminkin huomioitu asiakkaiden toiveet. Arjen ei välttämättä tarvitse mennä tarkkojen rutiinien mukaan. Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma on ollut jo pitkään lakisääteinen velvollisuus kehitysvammapalveluissa. Vaikutukset näkyvät arjessa Kun me ajattelemme rutiinien ulkopuolelta, helpottaa se loppupeleissä meidänkin hoitotyötämme
”Arvostan, että saan pitää kotini sen näköisenä kuin haluan ja pukeutua niin kuin haluan. Puhuessaan hän painottaa itsemääräämisoikeuden tukemisessa erityisesti henkilökunnan tietoisuutta ja osaamista. Alan pitoja vetovoiman kannalta asia on myös kiinnostava, koska osoitamme, että alalla voi kehittää ja kehittyä, Hyyryläinen toteaa. Omaa kotia koristavat etenkin vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan vaihtuvat koriste-esineet. – Muistisairasta vanhusta ei voi esimerkiksi päästää ulos vähissä vaatteissa, vaikka hän haluaisi. Elämässä merkityksellistä Ollakalle on terveenä pysyminen sekä läheiset ihmiset. ”Heille on helppo puhua”, Ollakka sanoo. Ne ovat Ollakalle tärkeitä. Hyyryläinen näkee, että itsemääräämisoikeuteen liittyvää osaamista on ylläpidettävä ja syvennettävä, mutta aikaa on myös annettava uusien toimintatapojen juurtumiselle. Siksi itsemääräämisoikeuteen liittyviä toimintatapojakaan ei omaksuta päivässä eikä välttämättä vuodessakaan. Siksi ne matkasivatkin tärkeimpien asioiden mukana hänen muuttaessaan hoivakotiin. . 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 31 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 31 14.11.2024 10.01 14.11.2024 10.01. Sinikka Ollakka arvostaa, että saa pitää kotinsa sen näköisenä kuin haluaa ja pukeutua niin kuin haluaa. Keskustellen näissäkin tilanteissa yritetään löytää yhdessä mahdollisimman hyvä kaikkia tyydyttävä ratkaisu, Hyyryläinen kuvailee. Rinnekodeilla henkilökunnalle on tarjolla itsemääräämisoikeuteen liittyvää koulutusta säännöllisesti. hevammin, kun asiakas saa herätä silloin kun hän haluaa. Työntekijät täällä kuuntelevat minua”, Ollakka kertoo. Etenkin muistisairaudet voivat vaikuttaa ikääntyneen kykyyn tuoda esille omia toiveitaan. Toki tämä vaatii joustavuutta ja uusia ajattelumalleja myös palveluntuottajilta. Itsemääräämisoikeuden lisäksi Rinnekodit kouluttaa aktiivisesti työntekijöitä kommunikaatiota tukevien ja korvaavien menetelmien käytössä. –Ikääntyneiden palveluissa on paljon rutinoituneita käytäntöjä ja muutoksia tapahtuu hitaasti. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös se, että ikääntyneellä on oikeus tehdä muiden mielestä vääriä tai epäloogisia valintoja. Hyyryläinen uskoo itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden olevan tulevaisuuden iso kehitysharppaus ikääntyneiden palveluissa ja on iloinen, että Rinnekodit on panostanut siihen nyt isosti. Kirjoittaja Johanna Haaga-Shrestha toimii viestinnän asiantuntijana Rinnekodeilla. Meidän ammattilaisten on pystyttävä etsimään mahdollisimman toimivat keinot omien toiveiden esille tuomiseen ja näen kommunikaatiota tukevien ja korvaavien menetelmien hyödyntämisessä ison potentiaalin, Hyyryläinen sanoo. – Sairauksien eteneminen toki vaikuttaa siihen, mikä milloinkin tuntuu hyvälle ja siksi suunnitelmia on tärkeää päivittää säännöllisesti, mutta este toiveiden kuulemiselle se ei voi olla, Hyyryläinen muistuttaa. Puhekykynsä menettäneen henkilön itsemääräämisoikeutta pystyttävä tukemaan Ikääntyminen tuo mukanaan väistämättä sairauksia. Niistä Hyyryläinen toivoo olevan apua jatkossa entistä enemmän myös ikääntyneiden palveluissa. Tärkeää on kuitenkin se, että olemme yhdessä matkalla oikeaan suuntaan ja mietimme vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita, Hyyryläinen sanoo ja jatkaa: –Isoin vaikuttavuus on siinä, että kun me teemme suunnitelmia ja puhumme itsemääräämisoikeudesta kokonaisuutena, se muuttaa meidän kaikkien asennetta. –On mielenkiintoista seurata, mihin kaikkeen tämä johtaa. Asennetta siihen, että ei oleteta, vaan kysytään. Toki turvallisuuden rajoissa. – Tilanne ei saa mennä siten, että asia ohitetaan, jos asiakas ei pysty kertomaan omia toiveitaan ääneen. Sen sijaan, että me houkuttelisimme häntä heräämään liian aikaisin, Hyyryläinen kuvailee. Vanhustyö 5 • 2024 31 Elämää Willa Lupiinissa Sinikka Ollakka on asunut Willa Lupiinissa muutaman vuoden. Elämä Willa Lupiinissa on hyvää ja hän kokee, että saa tuoda omia mielipiteitään ja toiveitaan ilmi. Turvallinen arki, jossa väärillekin valinnoille on mahdollisuus Hyyryläinen on ollut monessa tilaisuudessa puhumassa ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta. Tutut hoitajat ovat myös Ollakalle tärkeitä, koska he tietävät ja tuntevat hänen mieltymyksensä
32 Osallisuus MuistiSeniori auttaa parantamaan ikäihmisen toimintakykyä MuistiSeniori on ikäihmisille ja lievästi muistisairaille tarkoitettu hyvinvointisovellus, joka tuo virikkeitä heidän fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämään. -Seneca 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 32 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 32 14.11.2024 10.01 14.11.2024 10.01. Teksti: Nina Sevander ja Jaana Kalliokoski – Kuva: Nina Sevander Oikein käytetty elämä on kyllin pitkä
Alkuun oli epävarmuutta siitä, osaako hän sovellusta käyttää ja onko se liian haastava. Ikäihmiset kokivat saaneensa inspiraatiota tuolijumppien tekemiseen myös jatkossa. Kansainvälinen pilotti toteutettiin Tanskassa, johon osallistui ryhmä omassa kodissa asuvia ikäihmisiä. Oli mukava huomata, että sovellus oli helppokäyttöinen ja -lukuinen. Palvelua on pilotoitu julkisella puolella ja yksityisellä palvelukotisektorilla. Hän on toiminut 25 vuoden ajan fysioterapiaalan yrittäjänä. Liikkeet, tempo ja ohjelmien kesto palvelevat erityisesti ikäihmisiä. –Halusin tehdä sovelluksesta mahdollisimman helppokäyttöisen ja selkeän. MuistiSeniori tallentaa kaikki ikäihmisen tekemät harjoitteet. Lisäksi siihen voi lisätä valokuvia. Samaan aikaan kun yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan Suomessa peräti 78,7 prosenttia vuosina 2000– 2030, ikäihmisten passiivisuus ja liikkumattomuus nostavat UKK-instituutin mukaan kustannuksia kolmella miljardilla joka vuosi. MuistiSeniori on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille ikäihmisille ja lievää muistisairautta sairastaville. Olisi tärkeä löytää keinoja, jotka edesauttavat ikäihmisten hyvää toimintakykyä, ja tähän myös Nina Sevander havahtui. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2018 yli 40 prosentilla kotihoivan asiakkaista oli käytössään tietokone, tabletti tai älypuhelin etätai virtuaalihoidossa, Etelä-Karjalassa jopa 75 prosentilla asiakkaista. Fyysisen osa-alueen harjoitteet sisältävät 6–8 minuutin liikuntatuokioita videoohjeistuksen välityksellä. Hän on kehittänyt sovellusta nyt kahden vuoden ajan. Datan avulla arviointia toimintakyvystä Sevanderin ideasta syntyi selainpohjainen MuistiSeniori-niminen sovellus, joka toimii tabletilla ja tietokoneella. Näin ikääntyneelle voidaan tarjota paras mahdollinen kokonaisuus, Sevander kertoo kehitystyöstään. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 33 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 33 14.11.2024 10.01 14.11.2024 10.01. Pilotti on saanut hyvää palautetta ja arvokkaita kehitysehdotuksia. Erityisen hyväksi koettiin sen tarjoamat jumpat, jotka olivat hyvin ohjeistettuja, sillä liikkeet näytetään videolla. Kirjaa voi täydentää joko itsenäisesti tai läheisen ihmisen, esimerkiksi omaisen tai hoitajan kanssa. Tallennettu data mahdollistaa esimerkiksi RAI-arvioinnin hyödyntämisen, jolloin voidaan arvioida ikäihmisen toimintakykyä ja seurata esimerkiksi muistisairauden muutoksia. Näin hän kertoi: – Oli ihana nähdä, kun ikäihminen silminnähden innostui sovelluksesta. Osa palvelukodin asukkaista, jolla ei ollut muistisairautta, koki pelit jopa helpoiksi ja toivoi haastavampia tehtäviä. Näin palvelukotien hoitohenkilö totesi sovelluksesta: ”Sovellus oli tosi kiva ja helppo käyttää, pienellä parantelulla loistava.” ”MuistiSeniorin avulla on helppo järjestää virikettä ja toimintaa ripeästi, kun on pienikin tauko.” ”Saatiin iloa päivään.” Myös palvelun muistija äänipelejä kehuttiin, ja monelle äänistä nousi esiin muistoja. –Digitaaliset laitteet ovat siis jo monelle ikäihmiselle tuttuja tänä päivänä, Sevander toteaa. . Sovelluksen psyykkinen osa-alue koostuu aivojumpan harjoitteista, kuten äidinkielen, matematiikan, aisti-, kulttuurija luontoaiheisten sekä päivittäisen toiminnan tehtävistä. MuistiSeniori koettiin selkeäksi MuistiSeniori-palvelu on tällä hetkellä saatavissa suomenja englanninkielisinä, ja ruotsin kieli on tulossa. Sovellus päivittyy kolmen kuukauden välein uusilla liikuntaja aivojumppaharjoitteilla. Samassa sovelluksessa tulisi olla hyvinvoinnin kaikki tärkeät osa-alueet, eli fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Samalla se toisi arkeen mielekkyyttä ja sisältöä. Digitalisaation avulla on mahdollista tavoittaa myös syrjäseudun ikäihmiset. Muistojen kirjaan seniori voi kirjoittaa oman elämän merkityksellisistä hetkistään ja muistoistaan. Jaana Kalliokoski on helsinkiläinen freelance-toimittaja, joka kirjoittaa paljon terveysja hyvinvointiaiheisia artikkeleita. Ei ollut liikaa samalla sivulla, Sevander kertoo. Sovelluksen käyttäminen koettiin helpoksi, mukavan selkeäksi ja järjestelmälliseksi. Lisätietoja Lisätietoa MuistiSeniori palvelusta löytyy osoitteessa www.muistiseniori.fi ja Nina Sevander, info@muistiseniori.fi O ululainen fysioterapeutti, TtM, ja lymfaterapeutti Nina Sevander huomasi työssään, että ikäihmiset ovat kodeissaan varsin passiivisina ja istuvat pitkät päivät yksinään vailla aktiivisia virikkeitä. Vanhustyö 5 • 2024 33 Kirjoittajat MuistiSeniorin on kehittänyt oululainen yritys MoMoMe Heat Oy, jonka perustaja Nina Sevander on. Palvelu koostuu kolmen eri osa-alueen harjoitteista. Tehdessään työtä ikäihmisten kanssa hän sai idean hyvinvointisovelluksesta, joka auttaisi ikäihmisiä ylläpitämään hyvinvointiaan viihdyttävällä tavalla. Hän on Terveystoimittajat ry:n jäsen. Harjoitteet pohjautuvat Montessori-menetelmään. Digitaalisten sovellusten käyttö ikäihmisten toimintakyvyn tukemisessa voi olla erittäin tehokasta, kunhan sovellukset valitaan ja otetaan käyttöön harkiten. Eräs omainen totesi palautteessaan, että sovellus toimisi varmasti monen ikäihmisen arjessa toiminnallisuuden vahvistajana ja lisääjänä. Liikkeet olivat myös helppoja tehdä, ja niihin pystyi osallistumaan useampikin henkilö. Niin sanottu muistojen kirja tukee ikäihmisen sosiaalisuutta
Yhteisöllisestä asumisesta seuraa ja turvaa ”Arvostan Tenholassa oman kodin viihtyisyyttä, rauhaa sekä turvallisuutta.” Tenholan seniorikotien asukkaat ovat aktiivisesti luoneet yhteisökoordinaattorimme tuella juuri oman näköisen yhteisön –paikan, jossa on oma vapaus, oma tupa ja oma lupa, mutta talon palveluita tukemassa sujuvaa arkea. Yhteisössä on voimavaroja ja osallisuutta tukevaa toimintaa. Teksti: Pauliina Ohtonen – Kuvat: Wilhelmiina Palvelut löytyä uudet naapurit ja ystävät ikävuosien seuraksi. Harmittavan usein ikääntyneiden kanssa työskentelevien ammattitaito ja työnilo, asukkaiden elämän moninaisuus ja merkitykselliset hetket sekä läheisten kanssa tehty onnistunut yhteistyö jäävät kertomatta. Turvallisuus, säännöllinen arki ja yhteisön vuorovaikutus palveluineen mahdollistavat ikääntyvälle uudenlaisen elämäntavan. Monet ikääntyneet haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta uusi koti voi muodostua myös palvelutaloon ja sieltä voi Kotona Wilhelmiinassa ikääntymisen iloa Koti voi olla myös palvelutalossa. Se ylläpitää sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä pidempään ja Ravintolassa viihdytään ja juttuseuraa löytyy aina 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 34 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 34 14.11.2024 10.01 14.11.2024 10.01. –Yhteisöllinen asuminen on hieno vaihtoehto ikäihmiselle, joka kaipaa, että joku vähän katsoo perään, summasi eräs Tenholan asukas. 34 Asuminen ja elinympäristöt V anhustyöstä kuulee usein negatiivisia uutisia
Asukas voi elää omannäköistä elämää ja osallistua omalla roolillaan yhteisöön. Muistikotien läheiskahvila on muodostunut kohtaamispaikaksi, jossa rakennetaan yhteishenkeä ja kuunnellaan läheisten toiveita. Ikääntyvien yhteisöllisen asumisen malli tarjoaakin oikein konseptoituna mahdollisuuden ennaltaehkäistä ja vähentää sosiaalista eristäytymistä ja yksinäisyyden kautta syntyvää huonoa kierrettä. Läheiset voivat vierailla muistikodeissa omien aikataulujensa mukaan, ja muistikodista voikin syntyä heille toinen koti, jossa vaalitaan lämminhenkisiä kohtaamisia. Etsimme ikääntyneen kanssa hänen toimintakykynsä mukaista ja mieluista tekemistä, kuten kukkien kastelua. Läheiset voivat osallistua retkiin ja tapahtumiin, kuten pihajuhliin, mikä tarjoaa merkityksellisiä hetkiä ikääntyneiden kanssa. Monille on uutta kannustus ja rohkaisu aktiiviseen arkeen sekä asenne nauttia elämästä ja tulevista vuosista. Päivän aivotreenit tapahtuvat huomaamatta tunnistustehtävien parissa. Yhdessä yhteisökoordinaattorin kanssa ideoidussa viikko-ohjelmassa on monipuolisesti toimintakykyä tukevaa tekemistä ja retkiä esim. Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet olivat monelle se tärkein positiivinen muutos, jota oli odotettu. puistoihin ja museoihin. Muistimontessori tarjoaa työkaluja ja ikääntyneelle paremmat mahdollisuudet valita sekä vaikuttaa arkeensa. Yhteiset ruokahetket tukevat sosiaalista toimintakykyä ja ruokakin maistuu paremmin! Kodissa on kyse tunteista ja erityisesti turvan kokemuksesta. lähihoitajia, muistihoitajia, sairaanhoitajia, geronomeja, geriatri, toimintaja fysioterapeutteja sekä yhteisökoordinaattori ja vapaa-ajan ohjaaja. Yhdessä tehdään tavallisia kodin askareita, leivotaan pullia ja katetaan pöydät kauniisti. – Sitä on niin yksin, kun on yksin, totesi vastamuuttanut seniori. Yhdessä tehden ja ammattitaidolla, voi loppuelämän koti olla edelleen asukkaansa näköinen. Yhteisö tukee aktiivista elämää Asukkaiden kokemukset yhteisöllisestä asumisesta ja tapahtuneesta elämänmuutoksesta ovat olleet hyvin yhteneviä. Läheiset mukana uudessa kodissa Läheiset ovat voimavara ja heidät toivotetaan tervetulleiksi yhteisöön. Vanhustyö 5 • 2024 35 Wilhelmiinan palvelut Miina Sillanpään Säätiön omistama Wilhelmiina Palvelut Oy tarjoaa monipuolisia asumisja hoivapalveluja yli 250 ikääntyneelle Helsingissä. Ei suru tapa eikä ilo ikää iäksi anna.. Ympäristön värit ja materiaalit tukevat asukkaiden toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä muistia aktivoivat tekemiset ovat houkuttelevasti esillä. On tärkeää, että tunnemme kaikkien elämäntarinan. Hieno esimerkki vuodenaikojen tuomisesta asukkaiden iloksi ja hyödyksi on syksyn sienisatoa ja värikkäitä lehtiä esittelevä näyttely. Korkeatasoista muistiosaamista Wilhelmiinassa on ensimmäisten joukossa käytössä Montessori-filosofia hoivaja palveluasumisessa. –Viikko-ohjelman mukaan sovitetaan kalenteriin muut omat menot, asukas kommentoi. Kodin tunnun ylläpitäminen siirtyykin vähitellen muiden ihmisten tehtäväksi. Luontokokemukset tukevat ikääntyneiden hyvinvointia. Myös läheisillä on nyt levollinen olo, kun tietävät, ettei enää jää yksin ja apu on lähellä tarvittaessa. Kysytään, miten menee. Asukkaiden tukena ovat mm. Turvallisuus, säännöllinen arki ja yhteisön vuorovaikutus palveluineen mahdollistavat ikääntyvälle uudenlaisen elämäntavan. Wilhelmiinan asukasja läheisilloissa ideoidaan ja kehitetään toimintaa. Wilhelmiinassa panostetaan maittavaan ja ravitsemuksellisesti korkealaatuisen ruokaan. www.wilhelmiina.fi vähentää sote-palveluiden käyttöä. Kaikkien osaamista hyödynnetään ja ideoita pääsee toteuttamaan. Yhteisöä kehutaan lämminhenkiseksi ja asukkaat huolehtivat toisistaan. . Wilhelmiinassakin on asukkaita, jotka kertovat selvästä positiivisesta elämänmuutoksesta muuton myötä, sekä ilon ja aktiivisen arjen palaamisesta elämään. Yhdessä vietetyt hetket ja yhteistyö henkilöstön, asukkaiden ja läheisten kesken ovat tärkeitä. Kokoamme sen läheisten tuella Muistojen kirjaan, joka auttaa muistisairauden edetessä sanoittamaan ja nimeämään ikääntyvälle tärkeitä asioita ja henkilöitä. Kodin arkea yhdessä tehden Wilhelmiinassa monialainen henkilöstömme tekee tiivistä yhteistyötä. Muistisairauden edetessä kyseessä voi olla pieni, mutta hänelle merkityksellinen asia
06-44_Vanhustyo_5_24.indd 36 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 36 14.11.2024 10.01 14.11.2024 10.01. 36 Digi ja teknologia GeroTestbed – Yhteistyöllä kohti vaikuttavaa toimintamallia Osaaminen ja uskallus teknologian sekä digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden käyttämiseen lisääntyvät tiedon ja taitojen karttuessa niin asiakkailla kuin ammattilaisilla. Ikääntymisestä innovaatioksi – IKI-hankkeessa kehitettävä GeroTestbed-toimintamalli mahdollistaa hyvinvointiteknologian kehittämis-, testausja tutkimuspalvelut, jotka kohdentuvat ikääntyvien arkeen ja palveluihin. Teksti: Sinikka Paukkunen – Kuva: IKI-hanke Ihmisen elämä on kuin aalto, ilot palkitaan surulla, surut ilolla. Tarvitaan kuitenkin vielä ymmärryksen, osaamisen, tiedon ja yhteistyön lisäämistä, jotta ne tulevat vaikuttavaksi ja saumattomaksi osaksi palvelujen kokonaisuutta ja arjen työtä
Tarvitaan myös jo olemassa olevien teknologioiden hyödyntämistä sekä niistä kertyvän tiedon ja datan jatkohyödyntämistä tiedolla johtamisessa tai esimerkiksi asiakkaan tilanteen kartoittamisessa. Lisätietoa IKI-hankkeesta Satakunnassa käynnissä olevassa teknologiapainotteinen Ikääntymisestä innovaatioiksi – IKI-hanke (3/2023– 8/2025) on kolmen korkeakoulun (SAMK, Tuni, Diak) yhteishanke, jossa yhteistyötä tehdään muun muassa oppilaitosten, sote-alan osaamiskeskusten, VALLI ry:n Ikäteknologiakeskuksen, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakunnan, yksityisten yritysten sekä kaupungin kulttuurija liikuntatoimien kanssa. GeroTestbed tarkastelee ikääntyneiden palveluita organisaatiorajat ylittävinä palveluprosesseina. Onnistuneessa testausprosessissa tarvitaan suunnitelmallisuutta ja yhteisymmärrystä tässä yhteistyössä on voimaa! . Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta katsoen toimintakyvyn ylläpitämiseen tarvitaan mm. Haastatteluin tehtyyn kartoitukseen osallistui eri sektoreilla toimivia, omien palveluidensa parissa ikääntyviä kohtaavia ammattilaisia. Kaikki mukana olevat toimijat kohtaavat ikääntyneitä, tuottavat heille kotiin annettavia tai ennaltaehkäiseviä palveluita, tai toimivat asiantuntijatai kehittämistehtävissä. Työryhmä muodostettiin hankkeen alussa tehdyn kartoituksen pohjalta. Kun yhdistetään eri sektoreilla toimivien osaaminen, tiedot, tarpeet, näkökulmat, kokemukset, verkostot sekä innovatiivisuus, voidaan hyvin puhua yhteistyön voimasta. Ikäteknologiakeskuksen koordinoima asiakasraatitoiminta on toimiva esimerkki ikääntyvien osallistamisesta kehitystyöhön. Vuodesta 2009 toiminut Satakunta Testbed-toiminta, jonka osaksi GeroTestbed tulee, on uniikkia valtakunnallisesti. Kirkas yhteinen tavoite ja määrätietoinen yhdessä tekeminen luovat pohjan laadukkaalle kehittämiselle. GeroTestbed-toimintamallin kehittäminen IKI-hankkeen päätuloksena syntyy GeroTestbed-toimintamalli. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 37 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 37 14.11.2024 10.01 14.11.2024 10.01. Toimintamalli tarjoaa teknologian kehittämisen, digitaalisten palveluiden sekä sosiaalisten innovaatioiden testausja tutkimuspalveluita, joiden avulla mahdollistetaan kestävien ja vastuullisten innovaatioiden syntymistä ja edistetään ikääntyvien hyvinvointia. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina ovat kuitenkin ikääntyneet, jotka ovat vahvasti mukana testaamassa, kehittämässä ja antamassa palautetta teknologioista. vaikuttavien hyvinvointiteknologisten ratkaisujen kehittämistä. Toimintamallia kehitetään parhaillaan monialaisessa työryhmässä tulevaisuustyöpajatyöskentelyä hyödyntäen. Satakunnassa käynnissä olevassa teknologiapainotteisessa Ikääntymisestä innovaatioiksi – IKI-hankkeessa yhteistyön voima on tullut esiin hankkeen aikana. Testauspalvelua koordinoidaan hyvin erilaisille teknologioille ja digitaalisille ratkaisuille. Sujuva ja selkeästi koordinoitu testbedtoiminta luo edellytykset tiedon levittämiselle, osaamisen lisäämiselle ja yritysten mahdollisuuksille kehittää asiakkaille tarvelähtöisiä ja vaikuttavia teknologisia ratkaisuja sekä saada aidoista käyttäjäympäristöistä tietoa ja palautetta. Vanhustyö 5 • 2024 37 Kirjoittaja Sinikka Paukkunen toimii terveysalan lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Projektipäällikkö Mervi Vähätalo, Satakunnan ammattikorkeakoulu, mervi.vahatalo@samk.fi Projektipäällikkö Eveliina Kaukkila, Tampereen yliopisto, eveliina.kaukkila@tuni.fi Projektikoordinaattori Sinikka Paukkunen, (Diakonia-ammattikorkeakoulu, sinikka.paukkunen@diak.fi I kääntyvien palveluissa ja arjessa tarvitaan yhä enemmän teknologiaa sujuvoittamaan palvelupolkuja ja vapauttamaan ammattilaisten aikaa kohtaamista edellyttäviin tehtäviin. Painopisteenä on ikääntyvien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen sekä ennaltaehkäisevät toiminnot. Yhteistyön voima Yhteistyön voima on konkretisoitunut IKIhankkeen aikana monialaisissa kohtaamisissa, joissa on tunnistettu tarpeita GeroTestbed-toimintamallille, asetettu yhteisiä tavoitteita ja aloitettu toiminnan kehittäminen. Kartoitus koski ikääntyvien palveluiden nykytilaa ikääntyneiden palvelupoluissa ja yhteistyömuotoja eri toimijoiden välillä, sekä datan ja tiedon keruuta ja jatkohyödyntämistä. Tietoa Euroopan aluekehitysrahaston ja Porin kaupungin rahoittamasta Ikääntymisestä innovaatioiksiIKI-hankkeesta löydät sivulta www.satakuntatestbed.fi. Asiakkaan osallisuutta, asiakasnäkökulmaa ja -kokemusta ei saa unohtaa missään kehittämisprosessin vaiheessa. Tuotekehitysympäristöinä toimivat ikääntyneiden kotiympäristöt, asumisja palveluyksiköt, oppilaitokset, järjestötoimijat tai erilaiset kaupungin ja hyvinvointialueen yksiköt, joissa suunnitellaan, tuotetaan ja koordinoidaan ikääntyvien palveluita. Pitkäjänteinen yhteistyö yli sektorirajojen ja eri palvelutasoilla työskentelevien kesken auttaa teknologisten ratkaisujen kiinnittymisessä luonnolliseksi ja vaikuttavaksi osaksi toimintoja ammattilaisen ja ikääntyvän arjessa
Paikallisille iäkkäille ja heidän läheisilleen suunnattuun juhlaan tuli noin kolme sataa vierasta. Vuodet tai välimatkat eivät ole erottavia tekijöitä. Valtakunnallisen Vanhustenpäivän pääjuhlan juhlapaikkana oli 100-vuotis juhlavuottaan viettävän Keravan Keuda-talo. Juhlan juontaja oli Ninni Flinck. . Juhlassa puhuivat niin Vanhustyön kesHyvä arki, hyvä mieli Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla pidettiin tänä vuonna Keravalla sunnuntaina 6.10.2024 ja Vanhustenviikkoa vietettiin teemalla Hyvä arki, hyvä mieli. Lisäksi juhlaa seurattiin etäkatsomoissa eri puolilla Suomea. Säännölliset puhelut vaikkapa lapsenlapsille tai ystäville ylläpitävät henkistä jaksamista”, totesi tasavallan presidentti Stubb tervehdyksessään. 38 T ämän vuoden teeman avulla Vanhustyön keskusliitto halusi erityisesti nostaa esille iäkkäiden hyvään arkeen liittyviä asioita, joilla on vaikutusta myös mielen hyvinvointiin: turvallinen asuminen, sosiaaliset suhteet, ulkoilu, liikunta ja digitaidot. Vanhustenviikon teemassa kiteytyy osuvasti se, mitä me kaikki toivomme niin läheisillemme kuin itsellemme turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta elää onnellista arkea, Rontu sanoo. Hän toimitti juhlaan tervehdyksensä, jonka luki Keravan vanhusneuvoston puheenjohtaja Ulla Martikainen. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 38 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 38 14.11.2024 10.01 14.11.2024 10.01. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jatkoi edeltäjiensä viitoittamaa tietä ja toimi sekä Vanhustenpäivän että Vanhustenviikon suojelijana. Esiintyjät olivat Keravan alueelta: Naiskuoro Ilona, Tanssiorkesteri Capri ja Keravan tanssiopiston balettiryhmä. Tämä pätee aina lapsista vanhempiin kansalaisiin. ”Mutta kenties tärkeintä ikääntyessä on sosiaalisten suhteiden säilyminen. Yksin ei pidä koskaan jäädä. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Ilkka Vuorinen kusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara, Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu sekä juhlapuheen pitänyt Pirkko Lahti. – On suuri kunnia, että Keravan kaupunki saa isännöidä tätä tärkeää juhlaa yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa
Yhdessä on naurettu ja joskus surtukin, koettu elämänmakuinen matka sen kaikkine väreineen. Peli on oppimisja kokemusmatka, joka avaa keskustelua ikääntymisen merkityksestä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Aloitin tehtävässäni syksyllä, ja harjoitteluni jatkuu 31.3. asti. Nyt, lähes viisi vuotta myöhemmin on kuitenkin tullut aika päättää toiminta, kun hanke päättyy, viimeinen päivystyspäivä on 15.12.24. Vanhustyön keskusliitto haluaa lämpimästi kiittää vapaaehtoisia, jotka ovat suurella sydämellä olleet mukana arvokkaassa toiminnassa ilahduttaen ja tuoden vaihtelua ikääntyneiden elämään. Opinnoissani olen keskittynyt erityisesti taloushallinnon ja yritysrahoituksen kursseihin, ja tämä harjoittelupaikka on tarjonnut minulle oivan mahdollisuuden soveltaa oppimaani käytännössä. ”Tuntuu kuin tähtitaivas tulisi pimeään, kun Vahvikelinjalta soitetaan ja saa puhua jonkun kanssa.” Vanhustyön keskusliitto tiedottaa Henkilöstöuutisia Kaarlo Lankinen, harjoittelija Olen Kaarlo Lankinen, ja toimin tällä hetkellä taloushallinnon harjoittelijana Vanhustyön keskusliitossa. Joululahjavinkki: Ajan aarrejahti -lautapeli Ajan aarrejahti -lautapeli on kokemusmatka ikääntymiseen. Kiitos rahoittajillemme Fortumille, Helsingin kaupungille ja STEA:lle, jotka vuosien varrella mahdollistivat puhelinpalvelun. 40 Vahvikelinja hiljenee Kun Vahvikelinja koronakeväänä 2020 aloitti toimintansa, ei ehkä kukaan osannut ajatella, että se jatkaisi vielä pitkään korona ajan jälkeenkin. Päivittäisiin työtehtäviini kuuluu monipuolisesti taloushallinnon eri osaalueita, kuten kirjanpitoa ja laskutusta, mutta sen lisäksi myös nettisivujen päivittämistä ja muita yleisiä toimistotehtäviä. Pelin voittaja ei ole ainoastaan hän, joka ensimmäisenä vastaa jokaiseen vuosikymmenen kysymykseen, vaan myös hän, joka koko matkan varrella oppii eniten ja varautuu parhaiten tulevaan. Lisäksi kiitos kuuluu Keliakialiitolle, Mukes:lle, Helsinki Missiolle, KomPassille Metropolialle sekä vanhusneuvostoille, seurakunnille, kirjastoille, vanhustyöntekijöille ja kaikille muille yhteistyökumppaneillemme ympäri Suomen. Pelin kulku heijastaa elämän monimuotoisuutta ja tarjoaa pelaajille mahdollisuuden keskustella ja valmistautua tuleviin haasteisiin. Sydämelliset kiitokset myös kaikille soittajille: yli 6000 kertaa saimme keskustella kanssanne ja jakaa pienen palan elämäänne. Opiskelen Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa tradenomiksi, ja suuntautumiseni on talous ja rahoitus. Usein keskustelu puhelimessa vapaaehtoisen kanssa oli soittajan ainoa kontakti toiseen ihmiseen sinä päivänä, joskus jopa sillä viikolla. Lisätietoa: sirkusmagenta.fi/ sosiaalinen-sirkus/ikaihmiset Sananlaskut Lehden sivuilta löytävät sananlaskut ja mietelauseet on koonnut Annikki Korhonen.. Hanki peli joululahjaksi vtkl.fi Vuoden vanhusteko Vuoden vanhusteko -palkinnon sai tänä vuonna Sirkus Magentan Kotisirkus, joka tuo sosiaalista sirkusta ikääntyville Itä-Helsingissä ja etänä. Harjoittelu on ollut erittäin antoisa kokemus, ja olen oppinut paljon uutta niin käytännön työtehtävistä kuin vanhustyön kentästäkin. Se syntyi tarpeesta muuttaa yhteiskuntaa ikäystävällisemmäksi ja valmistella yksilöitä kohtaamaan vanhuuden kysymykset rohkeasti ja ennakoiden. Pidän siitä, että saan tehdä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä, sillä se tuo vaihtelua arkeen ja auttaa kehittämään taitojani. Pelaajat navigoivat pelin läpi vastaten ikään, ikääntymiseen ja ennakointiin liittyviin kysymyksiin. Vuosien varrella on kuultu ja kerrottu monia tarinoita luurin kummankin puolin
Vi kan också göra mer för att upprätthålla en positiv inställning till åldrandet. I högtidstalen lyftes både de utmaningar som äldre människor står inför och de positiva aspekterna. ”Jag säger att jag är tio år äldre än vad jag är, så det är trevligt när folk säger att jag ser tio år yngre ut.” Låt oss inför julen glädjas, skratta och njuta tillsammans och var för sig i detta lyckligaste av länder. Och så är inte fallet. Att skapa glädje skulle kunna vara ett övergripande tema inom äldreomsorgen och hälsooch sjukvården. Kari Suomalainen skämtade i sin bok Vanhenemisen taito om att alla vill leva tills de blir gamla utan att bli gamla. En lycklig person njuter och gläder sig över också de minsta sakerna, så ock en äldre person. I dessa förmedlas en bild av att åldrande är en mycket obehaglig upplevelse. Kari Mäkelä pensionär, medlem i redaktionen för tidningen Seniorarbete. Arkiater Risto Pelkonen skrev klokt under De gamlas vecka: ”Ett bra liv betyder olika saker för olika människor: för unga en sak, för äldre någonting annat. Läkarföreningen Duodecims ordförande professor Minna Kaila konstaterar: ”Att skratta gör så gott – i synnerhet att skratta tillsammans”. I videon tittar en person på tunnelbanan på något på sin läsplatta och skrattar högt. Hon nämner en video på YouTube som illustrerar hur skratt kan vara smittsamt. Men alla har samma grundläggande behov, såväl materiella som andliga, själsliga och sociala.” På nyheterna och i den offentliga debatten betonas ofta negativa saker med anknytning till äldre. Äldre kan även skratta åt skämt som riktar sig mot dem. Förra våren utsågs Finland till världens lyckligaste land för sjunde gången. Ledare 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 41 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 41 14.11.2024 10.03 14.11.2024 10.03. Humor sägs vara ett livselixir. Römpän ukko löste dock denna omöjliga ekvation: ”Man lever längre om man håller sig ung.” Eller. Hela tunnelbanevagnen börjar fnittra och sedan skratta, de bara skrattar och skrattar utan att prata. Vanhustyö 5 • 2024 41 Glädjande åldrande T emat för årets De gamlas vecka var En bra dag, ett gott humör
I ljuset av forskningen verkar det som om livsloppet inte sträcker ut sig mot slutet, utan i mitten. Forskning visar emellertid att en lång livslängd inte sträcker ut ålderdomen, utan livet sträcker ut sig i mitten, vilket möjliggör längre karriärer och ökar inte antalet sjuka år. När forskare vid Tammerfors universitet undersökte hur åren med sämre funktionsförmåga placerade sig i livet när människor levde längre, påvisade resultaten att antalet år med dålig funktionsförmåga inte ökade även om livslängden ökade. Vi hinner göra fler saker i livet, lära oss nya färdigheter, förvärvsarbeta längre och leva i ett samhälle med flera generationer vid liv. Livscykeln uppdelas på ett nytt sätt Lång livslängd ses ofta som en förbannelse, eftersom det antas att den del av livscykeln som kallas ålderdom blir längre i takt med att livslängden förlängs. Till en början berodde detta på minskad spädbarnsdödlighet, men sedan 1950-talet har den förväntade livslängden ökat, framför allt på grund av en förlängd livscykel. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 42 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 42 14.11.2024 10.03 14.11.2024 10.03. Snarare bör ålderdomens inträde bedömas genom att räkna bakåt från döden. För det tredje: utmaningarna med ojämlikhet betonas. Detta beror inte bara på den medicinska utvecklingen, utan även på samhällsutvecklingen: säkra boendemiljöer, god kosthållning och en förebyggande socialoch hälsopolitik. Text: Anu Siren – Bild: Shutterstock tydande förändringar. Många milstolpar i livsloppet kommer att flyttas och tidpunkten för och längden på utbildning, arbetsliv och pensionering kommer att formas av det förlängda livsloppet. Den ökande livslängden leder till tre beFrån ett åldrande samhälle till ett långlivat samhälle Samtidigt som den förväntade livslängden tillämpas som en indikator på samhällsutvecklingen, behandlas konsekvenserna av en längre förväntad livslängd på ett kulturellt och socialt ganska kontroversiellt sätt. Glädjen i att åldras 42 L ivslängden har ökat betydligt i de utvecklade samhällena. För det första: livsförloppet och dess perioder kommer att förändras. Tanken om att ålderdomen börjar vid en viss tidpunkt efter födseln har dock visat sig vara felaktig. Samhället måste anpassa sig till det faktum att människans liv normalt varar i minst hundra år. Livet fylls på med fler friska, funktionsdugliga år. Vad ska den ”extra” tiden användas till. Detta innebär att strukturerna och systemen måste förnyas på ett fundamentalt sätt. Strukturer måste anpassas Livet blir allt längre, men samhällets strukturer är utformade för kortare livscykler. Det allt längre livet och de nya perioderna i livsloppet leder till frågan om vad som är syftet med ett långt liv. Den förväntade livslängden i Finland ökade för första gången till mer än 50 år under 1900-talets första decennier och började sedan stiga stadigt. Förändringar måste ske åtminstone inom områdena utbildning, sysselsättning, hälsofrämjande och socialpolitik. Ett långt liv möjligt för allt fler Utvecklingen av den förväntade livslängden från cirka 50 år till 80 år tyder på en betydande förändring. Prognosmodellerna varierar något, men modeller baserade på befolkningsdata som samlats in i utvecklade länder förutspår att cirka hälften av dagens barn kommer att uppnå 100 års ålder. Förändringen beskrivs bättre av hur stor andel av åldersgruppen som beräknas nå en viss ålder. För det andra: samhällsstrukturerna måste anpassas till den långa livslängden. Demografer påpekar dock att den förväntade livslängden har en eftersläpning och inte exakt återspeglar livslängden för barn idag
Det finns fortfarande en klyfta, men även människor som har vuxit upp och levt under svåra omständigheter kommer att leva länge, och ålderdomen uppnås via många olika livsvägar. Författare Anu Siren är professor i gerontologi vid Tammerfors universitet. För att kunna använda lång livslängd som en faktor för välbefinnande och socialt välstånd, måste vi förstå hur ett samhälle med lång livslängd skiljer sig från ett åldrande samhälle, och var utmaningarna och möjligheterna i ett åldrande samhälle och ett samhälle med lång livslängd sammanfaller och skiljer sig åt. Det blir allt mer tydligt i orken i arbetet, pensionstidens finansiering och utkomst samt möjligheten att skaffa hälsooch omsorgstjänster. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 43 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 43 14.11.2024 10.03 14.11.2024 10.03. Vi går från ett åldrande samhälle till ett långlivat samhälle. Vanhustyö 5 • 2024 43 Å ena sidan måste samhället anpassa sig snabbt, eftersom förändringen är snabb, men å andra sidan måste man i den också ta hänsyn till utvecklingar vars konsekvenser vi ännu inte helt förstår. Så befolkningens åldrande saktar med andra ord in, men den långa livslängden kommer att fortsätta. Behovet av att anpassa strukturer för lång livslängd leder till frågan om vi har förmåga att identifiera behoven för den långa livscykeln och förutse den framtida utvecklingen. Betoningen på ojämlikhet hänger samman med frågan om hur riskerna med en lång livslängd fördelas och bärs i samhället. Mot ett samhälle med lång livslängd Finlands befolkning kommer tekniskt att åldras under ytterligare några decennier, varefter åldersgrupperna kommer att vara mer jämnstora. Tidigare avspeglades ojämlikhet i att högre samhällsklasser levde längre och lägre samhällsklasser kortare. Ojämlikheten betonas En lång livslängd gör också att ojämlikheten i livsloppet framträder på ett nytt sätt. Utsatthet och välstånd ackumuleras under livets gång, och ojämlikheten börjar visa sig på nya platser i livet, under andra halvan av livet