Vanhustyö-lehti 6/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Teknologia ja tekniikka SENIORARBETE 6 • 2015
Finlandia-talon seminaarissa äänestettiin hyvän saattohoidon puolesta. VTKL:n Kotiturva-hanke on tutustunut kesän ja syksyn aikana erilaisiin kotiympäristöihin ja tulevaisuuden asumiseen. 2 SENIORARBETE 6 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 11.12.2015 | Lehden teemana on Oikeus ja kohtuus vanhustyössä TEEMA: Teknologia ja tekniikka Valtakunnallisen Vanhustenpäivän pääjuhlaa juhlittiin tänä vuonna Kajaanissa. Paikan päällä Kaukametsän kongressija kulttuurikeskuksessa oli noin 500 juhlavierasta. 12 6 24
Hyvinvointia ja tukea elämään Herttakaisa Kettunen 38 Ja vanhakin nyt nuortuu Marja Pakarinen 40 GASEL-hanke otti ikääntyneet ihmiset mukaan suunnittelemaan hyvinvointisovellusta Maarit Kangas 42 Kohti ikääntyneen ihmisen omia valintoja Aila Pikkarainen 44 Kotona voi kuntoutua omaehtoisestikin Satu Helin 46 Hyvinvointiteknologian tietopankki rakentuu yhteisöllisesti Arja Anttila, Marko Suvila 47 Kulttuurivaihtoa ja ystävyyttä Leena Valkonen 48 Keskusliitto tiedottaa 50 Ajan virrassa 52 Teknik och teknologi Satu Helin 50 Kotona paras – vanhanakin Elli Aaltonen 52 Hemma bäst – även som gammal Elli Aaltonen Ihminen ei vanhanakaan elä vain hoidosta ja huollosta. Kysy&vastaa 6 Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla kokosi yli 500 osallistujaa Kajaaniin Leena Valkonen 10 Vuoden vanhusteko 2015 palkinto Etelä-Karjalaan Eksoten kotikuntoutusmallille Leena Valkonen 12 Kotiturva-hanke tutkimusmatkalla Pauliina Kinnunen 15 Pirkon pakina: Ikäteknologiaa Pirkko Lahti 16 Lapuan malli kotiutui Jokilintuun Anssi Orrenmaa 20 Nettiopastuksen suosio yllätti odotukset Miehikkälässä ja Virolahdella Niina Turunen 22 Hoitajan HelpDesk -opiskelijainnovaatio sai Queen Silvia Nursing Award -palkinnon Leena Valkonen 24 Kuolevan hyvä hoito yhteinen vastuumme Leena Valkonen 26 Vanhustyön johtajat 27 Vanhustyö-lehden lukijakysely 31 Ollaan ihmisiksi! -hankkeella lupaavia alkuja Elina Lamminmäki 32 Euroopan kansalaisen palkinnon 2015 sai oululainen Ikäihmisten olohuone -projekti Hannele Huovinen 33 Eloisa ikä -ohjelmassa kehitetään vanhustyötä teemaverkostoissa Tiina Hailla 34 Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä Eveliina Saari, Herttakaisa Kettunen 36 Muistiluuri-kuntoutus. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Hän tarvitsee henkistä virkistymistä ja sosiaalista seuraa sekä oman kunnon mukaista toimintaa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 3 Vanhustyö 6 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vanhallakin on ihmisarvo ja häntä tulee arvostaa. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Tekniikka ja teknologia Satu Helin 5 Voivatko robotit hoitaa meitä tulevaisuudessa. Yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus ovat hyviä arvoja vanhuudessakin, kirjoittaa Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen kolumnissaan sivulla 54.
Kun tietoa tekniikasta sovelletaan, tarkoitetaan teknologiaa. Ikääntyneiden ihmisten itsenäisen suoriutumisen edistämisessä teknisten apuvälineiden käyttö on tavallista, joskin ihmetystä herättävät tiedot kotiin tuotujen laitteiden käyttämättömyydestä tai vaikeuksista löytää laitteille tarkoituksenmukaisia säilytystiloja. Elottoman eläimen kehrätessä tai heiluttaessa häntäänsä hyvän kohtelun seurauksena, on käsillä teknologinen ratkaisu, mikä muuttaa käsitystämme tekniikasta kiiltävänä ja kovana laitteena. Kynnys teknologian hankkimiseen nousee tilanteessa, jossa ihminen ei itse koe tarvetta laitteiden hankintaan ja on kohtuullisen tyytyväinen nykytilaansa, vaikka ulkopuolinen asiantuntija näkisikin teknologian tuomat hyödyt. On hyvä pysähtyä miettimään omaa suhdettamme teknologiaan. Vieressä voi olla elävä lemmikki, mukavalta voi myös tuntua keinotekoisen eläinmaskotin rapsuttelu. Nautimme yleisesti käytössä olevista ja elämää helpottavista ratkaisuista, autoista, junista ja laivoista. 4 S anat tekniikka ja teknologia tuovat helposti mieleen jotain kovaa, metallin kiiltävää ja vaikeasti opittavia laitteita, joita vaan insinöörit hallitsevat. Ei ole epätavallista, että kuulokoje löytyy alkuperäispakkauksesta piirongin laatikosta. Tietokonevälitteiset keskustelut ystävien kanssa ja itsenäinen asioiden hoitaminen tuovat läheisyyden ja välittämisen kokemuksia sekä tunnetta pystyvyydestä. Kännykkä on 20 vuoden aikana muuttunut snobbailijoiden välineestä kaikkien käyttötavaraksi, jopa välttämättömyydeksi ja parhaimmillaan henkilökohtaiseksi arjen asioiden hallinnan ja viihteen välineeksi. Turvapuhelimestakin on suurin hyöty silloin, kun turvaranneke on kädessä. Teknologialla ymmärretään ratkaisuja, toimintaa, prosesseja, tekemistä ja myös tehokkuuden tavoittelua. Liikkumisen apuvälineiden käyttö voi käynnistää prosessin, jossa asunto ja lähiympäristöä muutetaan apuvälineen kanssa liikkuvalle henkilölle soveltuvaksi, esteettömäksi. Teknologia ja ergonomiset ratkaisut helpottavat henkilöstön työtä, IT-sovellukset tehostavat työprosesseja ja keskinäistä tiedonkulkua. Tekniikan ei tarvitse olla kovaa. Tekniikalla tarkoitetaan tyypillisesti välineiden suunnittelua ja käyttöä, jotain mikä on ihmisestä erillään. Kännyyn monilla on henkilökohtainen suhde. Teknologiaan kohdistuu kasvavia odotuksia, mikä näkyy alan moninaisena käsitteistönä, joista vanhuusalaa lähellä ovat ainakin hyvinvointi-, terveys-, ikä-, geronja turvateknologia. Ihmisten toimintaa katsellessa näyttää kännystä tulleen osa minuutta. Tekniikka on erityisen mukavaa, kun sen käyttö ei edellytä oppimista tai toimintatapojen muuttamista. Ilman hissiä ja liukuportaita ihminen selviää, jos kipsattu jalka, hengenahdistus tai yleinen heikkous ei aseta tilapäistä tai pysyvää estettä portaissa liikkumiseen. Tekniikka ja teknologia Päätoimittajalta Satu Helin. Tällainen kuvitelma osoittautuu nopeasti yksipuoliseksi paneuduttaessa aihepiirin moninaisuuteen. Joillekin toiminnanrajoitetta korvaavan välineen tai teknologian käyttö ei ole mieluisaa, koska se on ulkopuolisille henkilöille merkki vanhuuden näyttäytymisestä. Toiminnanrajoitetta korvaavan teknologian käyttö on monille suuri itsenäisen selviytymisen mahdollistaja, normaali osa kuntoutumista tai fyysisen toimintakyvyn heikennyttyä, pysyvä rinnalla kulkija. Tyyny kainalossa on mukava kuunnella musiikkia tai katsella televisiota. Myöntyvyys teknologiaan kehittynee parhaiten oman kokemuksen kautta. Näistä teknologisista ratkaisuista hyötyvät kaikki ja sen vuoksi pidämme teknologiaa itsestään selvyytenä emmekä välttämättä kiinnitä siihen erityistä huomiota. Tekniikka mielletään esineenä, välineenä, työkaluna tai myös yksittäisenä taitona
5 Vanhustyö 6 • 2015 Voivatko robotit hoitaa meitä tulevaisuudessa. Tähän vastaisin, että ei – tai ainakin haluaisin vastata. Kysymys on kuitenkin puutteellinen, se pitäisi esittää myös muodossa: Voivatko robotit tulevaisuudessa hoivata meitä. Suuri osa arkiteknologiasta – teknologiasta jonka keskellä me elämme – on useimmille itsestään selvää ja osattua. Kyse tässä on vanhustenhoidon perustavista asioista. Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on osin myönteinen. Teknologia käytettynä järkevästi käyttäjien ehdoilla on hyvä renki, joka parhaimmillaan parantaa ikäihmisen arkielämää ja luo myös uusia elämänmahdollisuuksia. Mitä seikkoja teknologian kehittämisessä juuri iäkkäälle väestölle tulisi huomioida. Voivatko robotit tulevaisuudessa hoitaa meitä. Jos voivat, minkä pitää muuttua. Olennaista on, teknologian käyttö perustuisi hyvinkin yksilöja hänen ympäristöperustaiseen tarveanalyysiin. Tarvitaanko perusapuvälineitä, millaisia liikkumisvälineitä olisi mahdollista juuri tässä tilanteessa ottaa käyttöön. Huonona isäntänä se toimii jos sen käyttöönotto kaventaa näitä mahdollisuuksia tai tuottaa mahdollisesti seurauksia, joita ei ole tavoiteltu ja jotka osoittautuvat ikäihmisten arjen kannalta jopa kielteisiksi. Tärkeää on myös itse teknologian eräänlainen laiteanalyysi: millaista kykenemistä tai osaamista tämä tai tuo laite edellyttää, onko juuri tällä käyttäjällä laitteen edellyttämät taidot ja kyvyt olemassa. Jyrki Jyrkämä sosiaaligerontologian professori (emeritus) kysy & vastaa. Kyse tässä on paljolti siitä, miten ja missä teknologiaa suunnitellaan ja otetaan käyttöön. Vaikka kaikenlaisista Paroista ja muista ”pehmoroboteista” on ehkä iloa joillekin ja joissakin tilanteissa, ne eivät korvaa – eivätkä saa korvata – inhimillistä kanssakäymistä, puhetta, kosketusta, välittämistä ja erilaisia tunteita ihmiseltä toiselle. Kun esimerkiksi ruumiilliset kykenemiset heikkenevät, on käytössä jo nyt monenlaista teknologiaa: arkisia apuvälineitä, kuulokojeita, turvapuhelimia erilaisesta ”viihdeteknologiasta” puhumattakaan. On mahdollista kuvitella erilaisia hoitorobotteja, jotka toimivat tavalla tai toisella erilaisissa arkitilanteissa. Oletammeko, että ikääntyvät ihmiset eivät osaisi tai oppisi käyttämään teknologiaa. Kannattaa muistaa, että niin teknologiaa kuin ikäihmisiäkin on monenlaisia. Huonona isäntänä teknologia voi kuitenkin toimia silloin, kun teknologinen kehitys ikään kuin irtautuu ikäihmisten arjesta: kuilu teknologian ja sen aiottujen käyttäjien taitojen ja kykyjen välillä kasvaa liian suureksi. Teknologia tuo mukanaan paitsi hyvää myös haasteita ja ongelmia iäkkäälle väestölle. Lähtökohtaisesti voi olettaa, että ikäihmiset oppivat ja osaavat käyttää myös uusia teknologioita. Tilanne voi sitten muuttua kun arkeen tuodaan uutta ja aiempaa ehkä monimutkaisempaa teknologiaa. Tilanne teknologian suhteen on myös omanlaisensa vaikkapa elettäessä etenevän muistisairauden kanssa, jolloin kyvyt ja osaamiset saattavat heiketä jo olemassa olevan teknologian osalta: ei enää tiedetä mitä ja miten haarukalla tehdään. Onko teknologia hyvä isäntä vai huono renki. Tutkimusten perussanoma on joka tapauksessa se, että ikäihmiset oppivat käyttämään myös uutta ja monimutkaistakin teknologiaa kunhan sen suunnittelussa on otettu käyttäjät ja käytettävyys huomioon Miten teknologian avulla voidaan edistää ikääntyneiden ihmisten hyvää arkea. Mitä tutkimukset kertovat ikäihmisten teknologian käytöstä ja oppimisesta
Viikon teemana oli Tulevaisuutta rakentamaan – Bygg för framtiden! Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Herttakaisa Kettunen Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla kokosi yli 500 osallistujaa Kajaaniin. Jotkut edellyttävät taloudellisia voimavaroja, johon yhä useammalla on nykyisin edellytykset. 6 V anhustyön keskusliitto järjesti valtakunnallisen Vanhustenpäivän pääjuhlan tänä vuonna Kajaanissa yhteistyössä Kajaanin kaupungin, vanhusneuvoston, seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Silloin tarvitaan tukea ja apua, itse kullekin sopivaa hoivaa ja palveluita. Viikon suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ne, joiden terveys ja toimintakyky ovat säilyneet hyvänä voivat toteuttaa vanhuuseläkevuosinaan unelmia, joihin työelämän aikana ei ole ollut mahdollisuuksia. Me Vanhustenpäivää ja -viikkoa vietettiin lokakuun alussa kautta valtakunnan tuhansin tapahtumin. Tervehdyksessään valtakunnalliseen pääjuhlaan presidentti Sauli Niinistö muistutti, että jokaisella ihmisellä on tulevaisuuteen liittyviä odotuksia ja toiveita, pieniä ja suuria, niin myös iäkkäillä ihmisillä. Tähän varautumiseen oma vastuunsa on poliittisilla toimijoilla, mutta yhdessä pystymme vaikuttamaan myös varsin paljon ympärillämme tapahtuviin asioihin. Mutta sitten on mitalin toinen puoli, kun toimintakyky ei enää riitäkään omasta itsestä huolehtimiseen
Sosiaalinen elämä on yhtä tärkeää kuin palveluelämä. Yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus ovat hyviä arvoja vanhuudessakin. Suomessa on mainioita hankkeita ja kehittämistyötä, jossa luodaan mahdollisuuksia iäkkäille osallistavaan kulttuuriin, teattereihin, kuoroihin, näytelmäpiireihin, liikunta tai matkailuryhmiin. Nyt he olivat juuri muuttaneensa kerrostaloon, missä hissi helpottaa liikkumista. 7 Vanhustyö 6 • 2015 voimme miettiä, miten pienilläkin teoilla voisimme auttaa iäkkäämpiä tai kuinka itse pystyisimme varautumaan vanhuuteen. Muut saavat erilaisia asumispalveluja tai asuvat kotona saaden sinne apua. Sekin on tärkeä teema Vanhustenviikolla. Elävät kynttilät kahvipöydässä herättivät ihastusta. Osan avun tarpeesta huolehtii myös omaishoitajat tai muu apuverkosto sekä vapaaehtoistyö. Aaltosen mukaan tämä tavoitekuva tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja arviointia. Ikäpolitiikan tavoite on hoitaa mahdollisimman paljon kotiin Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen toi esiin omassa tervehdyksessään, että tavoitteena suomalaisessa ikäpolitiikassa on hoitaa mahdollisimman paljon kotiin ja antaa ihmisten asua omassa kodissaan. Kaukametsän salin permanto täyttyi yleisöstä.. Kun laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa olevien määrää ei haluta kasvattaa, vaan pienentää, huomiota on kiinnitettävä juuri avohoitoon, kotihoitoon, omaishoitoon, kodissa asumisen turvallisuuteen ja kodin teknologiaan. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista olisi pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetun palveluasumisen piirissä entistä pienempi joukko. Aivan kuten sekin, että eri toimijat kokoontuvat ja löytävät uusia yhteistyön mahdollisuuksia, presidentti Niinistö totesi tervehdyksessään. Marketta Haikala (vas.) ja hänen puolisonsa kertoivat Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinille myyneensä eläkkeelle jäätyään omakotitalonsa ja muuttaneensa hissittömään kerrostaloon. Muodot osallistavaan kulttuuriin ovat moninaiset ja toivon, että mahdollisimman monella yksin asuvalla iäkkäällä ihmisellä olisi läheinen, naapuri, vapaaehtoinen, joka tukisi häntä kulttuurin ja harrastusten piiriin
Tämän tyyppisestä hoidosta on luovuttava ja siirryttävä aktiiviseen, toimintakykyä ylläpitävään ja parantavaan hoivaan, ministeri kannusti. Suurin osa iäkkäistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi. Pienet Pepit ilahduttivat yleisöä. – Olemme oppimassa elämämme loppuun asti toinen toisiltamme. 8 Kaikilla on oikeus hyvään arkeen Juhlapuhujan, perheja peruspalveluministeri Juha Rehulan keskeinen sanoma juhlaväelle oli, että kaikilla on oikeus hyvään arkeen. Oppikaamme toinen toiseltamme ja rakastakaamme toinen toistamme lähimmäisinä, ikätovereina ja ikäkaudet ylittävänä yhteytenä. Jotta mahdollisimman moni sitä haluava voisi asua kotonaan, kotiin annettavia palveluita on lisättävä ja niiden sisältöä on kehitettävä. Aikuisryhmä Äijät vauhdikkaassa esityksessään. Tällä hallituskaudella uudistetaan kotona toteutettavan hoidon ja palveluiden lisäksi erityisesti perhehoitoa ja omaishoitoa. Iäkkäällä on oikeus hyvään arkeen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttävät hoitoa ympäri vuorokauden, ministeri Rehula huomautti. Jokainen meistä on arvokas riippumatta siitä, mitä saamme aikaan tai tuotamme. Liikunnan iloa katsojille toivat Kajaanin Dancen lapsiryhmät sekä aikuisryhmä Äijät. Se opitaan ensi sijassa kuuntelemalla ja pysähtymällä toinen toisemme luokse. Monen elämään on mahtunut paljon kokemuksia laidasta laitaan. Myös vastoinkäymiset ja vaikeudet opettavat meille paljon. – Kuinka helposti meiltä unohtuu katsoa ikähaitarin toiseen päähän ja asettua lähimmäisen asemaan. Laitoshoidon ongelmana on potilaan toimintakyvyn huononeminen. Miettinen muistutti, että elämänkokemusta ei opita vain kirjoista. Vanhustenpäivää vietettiin nyt 61. – Tällä hetkellä yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona. Musiikista juhlassa vastasivat Kajaanin puhallinorkesteri ja Kajaanin mieslaulajat. Ministeri Juha Rehula ja vanhusneuvoston puheenjohtaja Mikko Pesonen. Vanhusten teemaviikko nostaa asioita yhteiseen tietoisuuteen Kajaanin kirkkoherra Marko Miettinen pohti tervehdyksessään vanhusten teemaviikon yleistä merkitystä. Tervehdyksensä juhlassa esittivät myös Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen ja vanhusneuvoston puheenjohtaja Mikko Pesonen. Keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen seurustelemassa vieraiden kanssa. Muistisairaiden vuodeosastohoito on muualla erittäin harvinaista, mutta Suomessa siihen käytetään suurin osa terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaisresursseista. On paljon asioita, joita me emme osaa huomioida päivittäisissä toiminnoissamme, jos emme ota huomioon iän tuomia toiminnallisia rajoituksia. – Laitoshoitoon pitäisi päätyä vain siinä tapauksessa, että siihen on painavat lääketieteelliset perusteet tai että turvallista hoitoa ei voida muuten järjestää. kerran. Vanhustyön keskusliitto tuottaa Vanhustenviikkoa varten vuosittain teeman ja materiaalin.. Se on yksi vanhimpia valtakunnallisia teemapäiviä. Kajaanin kirkossa pidettiin juhlajumalanpalvelus. On tärkeää jatkuvasti arvioida palvelujen riittävyyttä ja palvelujen laatua. Ministeri Juha Rehula kertoi myös, että hallituksen iäkkäiden palveluihin keskittyvässä kärkihankkeessa on tarkoitus ottaa iäkkäät ihmiset itse mukaan ideoimaan, suunnittelemaan ja kehittämään juuri heille sopivia palvelumuotoja
– Kotikuntoutusmallien luomisessa tärkeää on ollut henkilöstön osaamisen vahvistaminen koulutuksen kautta. Mallin taustalla on useamman vuoden kehittämistyö ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Aluksi kotihoidon 450 työntekijästä koulutettiin 80 kuntoutumisvastaavaa, jotka alkoivat työskennellä säännöllisesti parina fysioterapeutin kanssa. Tällä hetkellä kotikuntoutus jakautuu kolmeen sektoriin: varhainen puuttuminen, kotihoitoa koordinoiva kuntoutus ja monialainen kotikuntoutus. 10 VUODEN VANHUSTEKO E ksoten kotikuntoutusta on kehitetty vuodesta 2010 lähtien. Mittareina käyTeksti: Leena Valkonen Kuva: Herttakaisa Kettunen Vuoden vanhusteko 2015 palkinto Etelä-Karjalaan Eksoten kotikuntoutusmallille Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsivat tänä vuonna Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän Eksoten kehittämän monimuotoisen ja monialaisen kotikuntoutuksen mallin. Tavoitteena elämänlaadun paraneminen Vuonna 2014 Eksotessa tehtiin organisaatiouudistus, jossa kuntoutukselle perustettiin oma organisaatio ja kuntoutus nostettiin kuntayhtymän strategian kärkeen. Eksoten kehittämä toimintamalli on vahva esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tavoitteena kotikuntoutuksessa on asiakkaan osallistaminen omaan arkeensa, hänen toimintakykynsä ja elämänlaatunsa paraneminen sekä palvelutarpeen vähentyminen. Parityöskentelyssä keskityttiin ikääntyneen toimintakyvyn arviointiin, kuntoutumissuunnitelman laatimiseen sekä aktivoivan arjen harjoitteiden suunnitteluun ja toteutukseen, toteaa projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotesta. Varhaiseen puuttumiseen kuuluvat mm. Asiakkaan oma tavoite ohjaa koko kuntoutustapahtumaa. hyvinvointia edistävät kotikäynnit, palvelutarpeen arvioinnin tuki ja terveyden edistämisen yhteistyö järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Todellinen palvelutarve arvioidaan ja siitä tehdään sopimus vasta jakson päätteeksi, kertoo kotikuntoutuksen vastaava Riikka Lehmus Eksotesta. – Organisaation näkökulmasta toiminnalla tavoitellaan todellisten asiakkuuksien tunnistamista, asiakkuuden keston lyhenemistä sekä raskaan palvelutarpeen siirtymistä. Tällä organisaatiomallilla saatiin saatiin aikaiseksi vahva ja sitoutunut kehittämisen ilmapiiri. Palkinto jaettiin Kajaanissa 4.10.2015 valtakunnallisessa Vanhustenpäivän juhlassa. Siksi palkintoraati halusi nostaa kotikuntoutuksen palkittavaksi.. Jakson tavoitteena on arvioida ja tukea asiakkaan jäljellä olevaa toimintakykyä. Monialaisella kotikuntoutuksella pyritään tukemaan iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja selviytymistä arjessa muun muassa moniammatillisen yhteistyön, fysioterapian ja toimintaterapian keinoin. – Kotihoidon koordinoivassa kuntoutuksessa fysioterapeutit toteuttavat kotihoitoon tuleville uusille asiakkaille neljän viikon kuntouttavan arviointijakson yhteistyössä kotihoidon vastuuhoitajan kanssa
Siksi palkintoraati halusi nostaa kotikuntoutuksen palkittavaksi, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin. Suuruudeltaan 5000 euron palkinto jaettiin nyt 8. kerran. Väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Yhteiskuvassa kehitysjohtaja Merja Tepponen (vas.), toiminnanjohtaja Satu Helin, toimitusjohtaja Pentti Itkonen, ministeri Juha Rehula, fysioterapeutti Riikka Lehmus, puheenjohtaja Elli Aaltonen, projektikoordinaattori Tarja Viitikko sekä kuntoutusjohtaja Markku Hupli. Kuntoutuksen malli palkittiin sen vaikuttavuudesta Eksoten kehittämä toimintamalli on vahva esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. 11 Vanhustyö 6 • 2015 Laiho tetään mm. Vuosina 20102013 pelkästään puheluiden määrä kasvoi Eksotessa 34 %:lla.. Esimerkiksi kotihoidon kuntouttavilla arviointijaksoilla voidaan usein vaikuttaa vähentävästi asiakkaan palveluntarpeeseen tai poistamaan säännöllisen kotihoidon tarve jopa kokonaan. Väestörakenne muutoksessa Arvioiden mukaan Etelä-Karjalassa elää yli 65-vuotiaita arviolta 52 % enemmän kuin vuonna 2003 ja yli 75-vuotiaita jopa 76 % enemmän. Samanaikaisesti työikäisen väestön osuus vähenee lähes 20 %:lla. – Palkintohakemukset kertovat, että Suomessa tehdään paljon hyvää ja esimerkillistä vanhustyötä, markkinointipäällikkö Esa Jääskeläinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta lisää. asiakasja omaispalautetta, asiakkaiden sosiaalija terveyspalvelujen euromääräistä käyttöä vuosittain, kotihoidon asiakkuuksien syntyä, avun tarvetta ja käyntien määrää, selventää Eksoten kehittämisjohtaja Merja Tepponen. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa vanhustyön kehittämiseen ja tuoda esille toimivia malleja. Eksoten kuntoutusjohtaja Markku Hupli toteaa, että uudistustyön ansiosta kuntayhtymässä on saavutettu sosiaalija terveyspalvelujen osalta vuosien 2012–2014 aikana 2,3 miljoonan euron säästö. Malli on sovellettavissa ja se on erittäin ajankohtainen, koska kotona asuminen mahdollisimman pitkään on nostettu hallitusohjelmassakin vanhustyön keskiöön. Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä Eksoten jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Hakemuksia Vuoden vanhusteko -palkintoon tuli yhteensä 22
Millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi ja kehittää apuvälinepalvelujen järjestämistä ja tuottamista. Myös kotikäyntejä tekeville ammattilaisille vaihtoehtojen esittäminen on helpompaa, jos laitteita on saanut itse kokeilla. Kotikäynneillä ikääntyneiden ihmisten kanssa keskusteltaessa teknologiaan viitataan usein kutsumalla niitä ”härpäkkeiksi” tai ”vekottimiksi”. Suomessa apuvälineitä voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena kotiin lainaksi yksilöllisten tarpeiden mukaan. 12 J okaisella meillä on oikeus elää turvallista ja mielekästä arkea. Artikkelisarjamme jatkuu erilaisten teknologialla ja apuvälineillä varustettujen tulevaisuuden mallikotien esittelyllä. HANKE. Sairaanhoitopiirien alueellisiin apuvälinekeskuksiin ja -yksiköihin on keskitetty vaativammat apuvälineet ja terveyskeskuksista on saatavilla perusapuvälineitä. Samalla henkilöstön osaamista tulee laajentaa. Kotiturva-hanke on tutustunut kesän ja syksyn aikana erilaisiin kotiympäristöihin ja tulevaisuuden asumiseen yhdessä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien kanssa. Teksti ja kuvat: Pauliina Kinnunen Tulevaisuuden kodin asukas Hoiva-hylje, jonka tekniikan huoltoon kuuluu myös turkin pesu. Teknisiä laitteita ja niiden käyttöä on vaikea hahmottaa, jos niihin ei pääse aidosti tutustumaan. Koti on usein se paikka, joka edustaa itse kullekin turvallisuutta. Milloin tai miksi sitä pitäisi muuttaa. Kotona asumisen tueksi on usein mietittävä yksilöllisiä ratkaisuja silloin, kun asumisen tarpeet muuttuvat. Jokapäiväinen teknologia, avustava teknologia tai apuvälineet antavat meille mahdollisuuden asua omassa kodissamme mahdollisimman pitkään itsellemme mielekkäällä tavalla. THL:n kehittämispäällikkö Outi Töytärin mukaan tulevaisuudessa on tarpeen keskittää apuvälineet ja hyvinvointiteknologia samaan paikkaan, esimerkiksi apuvälineja toimintakykykeskuksiin. Teknologian avulla saamme osallistua myös kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Teknologian ja apuvälineiden tarkoitus on edistää, tukea ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä, antaa mahdollisuus osallistua arkeen ikääntymisestä, sairaudesta tai vammasta huolimatta. Koti ja elämä muutoksessa Koti on jokaiselle tärkeä paikka, johon liittyy seinien lisäksi paljon myös elämänmakuisia muistoja, kokemuksia ja tunteita. Kotiturva-hanke tutkimusmatkalla Edellisessä Vanhustyö-lehdessä kerroimme uudesta Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeesta
Tilan erikoisuutena ovat sen asukkaat eli viisi robottia ja kolme hoivahyljettä. Huusholli herättelee ajattelemaan millaisia tilaratkaisuja kannattaa ottaa huomioon, kun suunnittelee muuttoa uuteen kotiin tai korjaa vanhaa. Esillä olevien apuvälineiden valinnoissa on huomioitu ikääntymiseenkin liittyen heikentyvät näkö-ja kuuloaistit, liikkuminen sekä muisti. Lisäksi Älykodissa on makuuhuone ja kylpyhuone, joissa voi kokeilla henkilönostimen käyttöä tai wc-istuimelle siirtymistä avustajan kanssa. Kotiturvan kokemuksia mallikodeista Äänimajakka ohjaa tulijaa Jyväskylän Älykotiin. Tilaa on riittävästi liikkumiseen ja kääntymiseen myös pyörätuolin avulla. Huonekalut ovat hyvännäköisiä ja sopivia moderniinkin sisustukseen. 13 Vanhustyö 6 • 2015 Mallikodit vaihtoehtojen suunnitteluun Toimivat kodit, älykodit ja tulevaisuuden kodit ovat yleisimmin ammattikorkeakoulujen yhteyteen rakennettuja oppimisympäristöjä. Laitteiden käytön ohjaamisen osaaminen vahvistuu omien kokemusten kautta ja eri alojen moniammatillisuuteen kannustetaan jo opiskeluvaiheessa. Käyttäjiä ovat myös ammattilaiset ja yksityishenkilöt. Käyttökokemuksen perusteella on helpompi tehdä omia tarpeita vastaavia ja käytännössä toimivia laitevalintoja, samalla motivaatio laitteiden käyttöön lisääntyy. Valopaneeli ulko-oven vieressä auttaa muistamaan ja tarkistamaan ulos lähtiessä ovatko sähkölaitteet päällä tai ikkuna jäänyt auki. Nämä kohteet ovat oivallisia paikkoja vaihtoehtojen miettimiseen eli mitä, miten, milloin tai miksi jotain pitäisi muuttaa. Keittiöön ja makuuhuoneeseen on asennettu turvalattia, joka hälyttää älypuhelimeen jos ihminen kaatuu lattialle. Kokonaisuus muodostuu isommasta keittiöllä varustetusta oleskelutilasta. Huomiota on kiinnitetty muun muassa valoihin, väreihin ja kontrasteihin sekä kuulon ja näön apuvälineisiin. Omaan asumisen vaihtoehtoihin voi ja kannattaa tutustua ennalta terveellä uteliaisuudella.. Tiloja käytetään eniten tulevien sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen, mutta ne ovat avoinna myös muille. Tilat on rakennettu yleensä hankerahoituksella, joten hankkeen päätyttyä käyttökustannusten vuoksi ulkopuolisilta tutustujilta voidaan periä maksu. Esillä on myös televisiota muistuttava vuorovaikutteinen hyvinvointitv, johon on yhdistettävissä myös turvapuhelin ja paikanninjärjestelmä. Turun Kunnonkodissa on otettu huomioon eri aistien muuttuminen iän myötä. Kalusteiden etuna on helppohoitoisuus, säädettävyys ja riittävä istuinkorkeus. Lappeenrannan Toimiva huusholli on senioriasuntojen yhteyteen rakennettu mallikoti. Tila tukee oivallisesti Sastamalassa vuonna 2014 alkanutta hyvinvointiteknologian asentajien koulutusta, jossa tulevat ammattilaiset pääsevät konkreettisesti kokeilemaan muun muassa robottien ohjelmointia, turvalattioiden asennuksia ja hylkeiden huoltoa. Sastamalan Tulevaisuuden koti on kodinomainen oppimisympäristö, joka tuntuu oikeasti kodille. PalveKeittiön kaappien vihjeistystarrat DoMedin esteettömässä keittiössä Kunnonkodin sähköisesti korkeussäädettävä wcistuin. Huomioitavaa myös kontrastit materiaalien värivalinnoissa. Kaikissa mallikodeissa on mahdollista tutustu lukuisiin erilaisiin tila-, kalusteja apuvälineratkaisuihin. Sisäänkäynti on eri tasossa kuin itse esittelytila, joten eteisestä oleskelutilaan johdattelee tukikaiteellinen luiska. Tilaa käytetään paljon eri alan opiskelijoiden oppimisympäristönä. Esimerkiksi kuntoutusohjaajat ohjaavat asiakkaita Kunnonkotiin kokeilemaan apuvälineitä ja ratkaisuja ennen niiden hankintaa. Tilassa on huomioitu erinomaisesti akustiikka ja valaistuksen muunneltavuus. Avustaessa tilan tarve konkretisoituu
Hyvä esimerkki ovat kuvalliset tarrat, joilla voi vihjeistää kaapit ja laatikot. DoMedi tarjoaa laajan valikoiman erilaisia vaihtoehtoja aina unitai työergonomiasta pesutilojen korjausrakentamiseen. 14 luun liittyy omaisliitäntä, mikä helpottaa kauempana asuvan omaisen osallistumisen esimerkiksi vanhempansa arkeen. • Turun amk Kunnonkoti http://kunnonkoti.turkuamk. /sample-page/ • Oulun AMK Mahdollistava koti http://www.oamk. Omaan asumisen vaihtoehtoihin voi ja kannattaa tutustua ennalta terveellä uteliaisuudella. / • Satakunnan AMK Pori Kaikkien koti http://www.kaikille. Jos listasta puuttuu jokin tiedossasi oleva mallikoti, voit ilmoittaa sen sivustolle www.kaikille. DoMedi hakee jatkuvasti uusia malleja ja tuotteita Euroopasta sovellettavaksi suomalaisten tarpeisiin. K otiturva-hankkeessa olemme koonneet tietoomme tulleet mallikodit. /pages/etusivu/palvelutarjonta/kotihanke.php Teknologian ja apuvälineiden tarkoitus on edistää, tukea ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä sekä antaa mahdollisuus osallistua arkeen ikääntymisestä, sairaudesta tai vammasta huolimatta.. Esimerkiksi peseviä wc-istuimia on esillä neljä eri mallia. / /Palvelut-tyoelamalle/Hyvinvointipalvelut-Myotatuulessa-vanha/Kateva-koti---Ikaantyvien-ja-vammaisten-kotona-selviytymista-tukevat-palvelut • Tampere AMK ITSE-tila http://hyvinvointiklinikka.tamk. /hankkeet/mahdollistavakoti/ • Helsinki Toimiva koti DoMedi http://www.toimivakoti.com/ • Lappeenranta Eksote Toimiva huusholli http://www.eksote. Helsingissä DoMedi (entinen Helsingin kaupungin ylläpitämä Toimiva koti) on myyntinäyttely ja informaatiokeskus. /index.php • Sastamala koulutuskuntayhtymä Tulevaisuuden koti, http://www.voimarinne. Valinnat voi tehdä omaksi hyödyksi ja iloksi, jotta arjen sujuvuus, mielekkyys, itsenäisyys ja turvallisuus säilyvät. /Fi/Perhejasosiaalipalvelut/isoapukeskus/toimiva_huusholli/Sivut/default.aspx • Lahti, Esteetön koti http://www.esteetonkoti. Omaan asumisen vaihtoehtoihin voi ja kannattaa tutustua On vaikea kysyä apuvälineitä tai teknisiä laitteita, jos ei tiedä mitä on tarjolla tai niiden käyttöön ei saa tarvitsemaansa ohjausta. DoMedi on esittelytilan lisäksi myös apuvälineitä myyvä yritys. Ikääntyminen itsessään harvoin yllättää, sillä se on meillä kaikilla odotettavissa. / • Jyväskylä AMK Älykoti http://www.jamk. Eri yritysten malleja on siten mielekästä vertailla ja löytää sieltä itselle tai asiakkaalle toimivin ratkaisu. Sairastuminen tai vammautuminen voi tapahtua ennalta arvaamatta. Pitäisikö meidän puhuakin enemmän tämän päivän asumisesta kuin tulevaisuuden kodeista. DoMedi sijaitsee Orton-sairaalan vieressä ja siten kuntoutujien helposti käytettävissä. Tarrat auttavat kotona tavaroiden löytämistä ja ne voi ottaa mukaan vaikka lomalle. / /palvelut/simulaatioymparistot/alykoti/ • Kajaanin AMK Kätevä koti http://www.kamk. Apuvälineet, tekniset laitteet ja sovellukset ovat kuitenkin jo olemassa. Silloin on ihmisen hyvä olla kotona
Pelkkä nettiin siirtyvä palvelu on syrjivää, vaikka onkin nopeaa ja itsetoimisuutta lisäävää. Kommunikaatio tai vuorovaikutus on paradoksaalista: Puhelimen tai tietokoneen kautta ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa, mutta vieressä istuvan kanssa ei jutellaei koska hänkin on omassa kommunikaatiomaailmassaan. Olennaista on tietää, mitä haluaa tietää! Samoin, missä haluaa helpottaa elämäänsä ja missä kulkee teknologiasovellusten raja. Tarvitsenko tietoa kaikista elintoiminnoistani. Suurin osa niistä on epäilemättä todella hyviä. Teknologia on hyvästä tarkoituksenmukaisesti ja viisaasti sovellettuna. Tuore tutkimus osoitti, että osa vanhuksista jää palvelujen ulkopuolelle tai he tarvitsevat sukulaisen tai jonkun läheisen apua mm. Teknologia yltää kaikkialle: meitä voidaan valvoa sängyssä, keittiössä, kodissa kaikkialla, jos haluamme. Tähän on yritettävä pyrkiä, vaikka se joskus tuottaakin todellisia vaikeuksia meille ikääntyville. Se voi avata mahdollisuudet lastenlasten kanssa keskusteluun, monien kavereiden tapahtumien seuraamiseen ja asioiden uudella tavalla ymmärtämiseen. Tärkein haaste lie, miten me hallitsemme tietotulvaa niin, että se on aidosti apunamme. Jopa sähköiset uutiset televisiossa päättyvät usein toteamukseen, että lisätietoja saa nettisivuilta. Ei ole helppoa pelata liikkeen säännöillä etenkään, jos ei ole tietokonetta, josta ohjeita tulostaa. Mistä kaikesta jaksamme olla kokoaikaisesti kiinnostuneita. Kotimme ja sitä ympäröivä maailmamme on täynnä teknisiä ratkaisuja. Ikäteknologiaa. Käyttöohjeet kuulemma olivat tulostettavissa netistä, yhteensä 40 sivua tiukkaa insinööritekstiä. Ainakin tietokonesession lopuksi olisi hyvä tehdä pari venytys-liikettä. Pirkon pakina Y li 80-vuotias ystäväni halusi ostaa uuden digiboxin televisioonsa. Läsnä olevaa ei noteerata, hän ei – usein ei edes ystäväkään – ole keskustelukaveri. Eittämättä on selvää, että aikamme kerää turhaa tietoa. Nettimaailma on monelle ikäihmiselle mukavaa haastetta. Onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua pankilta. Monet kaipaavat puhelinta soittamista varten. Törmäsin myös mummoon, joka älypuhelimen saatuaan totesi, että se vei älyn. Keittiössä voimme säädellä työtason korkeutta tai hellan sammuttamista, televisiokännykän avulla voimme säädellä valoja, oven avaamista, tuulettamista jne. Saamme tietoja nukkumisestamme ja askeleistamme. Mutta nettimaailma on varsin aikaa vievää ja puuduttavaakin: paljon istumista, olkapäiden ja silmien rasittumista. Se mahdollistaa monia asioita, nopeuttaa ja tehostaa tiedonhankintaa ja avaa uusia polkuja. Pahimmillaan se on tukahduttavaa ja tuo koko ajan viestiä osaamattomuudestamme ja siten syö itsetuntoa. Lähdin seuraksi teknologialiikkeeseen, jossa kymmenet televisiot vilkkuivat urheiluja viihdeohjelmia. Tietokone haastaa meitä jatkuvaan oppimiseen ja kokeiluun. Joskus puhelinkin kaikkine toimintoineen on liikaa mahdollisuuksia avaava. 15 Vanhustyö 6 • 2015 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Jos he maksavat laskuja vanhanaikaisella tavalla, he maksavat aika paljon lisää joka laskusta. Peruskysymyksiä silti jää: Tarvitsenko tietoa nukkumisestani ja montako kertaa olen yöllä kääntyillyt. Tietojärjestelmistä on tullut elämäämme. pankkipalveluissa. Sitä paitsi ystävälläni ei ollut tietokonetta! Teknologia on ihmeellinen asia: siihen rakastuu tai sitä kammoksuu. Osa taas rakastaa koneen kanssa seurustelua. Astuimme kuin viihdekeskukseen. Näin usealla työpaikalla onkin ja siten tietoliikenteen seuranta on mutkatonta. Tavallaan pysäyttävää on ajattelu, että meillä on koko ajan netti auki ja että istumme sen edessä. Osa ikätovereistamme vannoo, ettei halua asettua teknologian ohjaamaksi. Ystäväni pyysi digiboxiinsa ohjekirjasta ja sai kirjasen, jossa kerrottiin, miten laite asennetaan, mutta ei ohjetta, miten laitetta käytetään. Junassa kaikilla on oma vuorovaikutusmaailmansa auki ja kommunikaatiota vaihtuu. Oppiminen on iloinen asia. Harva eläkeläinen on niin nettiriippuvainen, että päivystäisi sen tuomia viestejä. Kuka se vaan aina viitsii lähteä avaamaan konetta ja etsimään sivuja
16 TOIMINTAMALLI Palvelukoti Jokilinnusta tuli lippulaiva lapualaiselle vanhustyölle, jonka johtotähtiä ovat kokonaisvaltainen strategia, yhden muuton periaate ja koko väen hyvinvointi. Nostamisen mallia näyttävät osastonhoitajat Leena Kylkisalo ja Katri Lahdensuo.. Teksti ja kuvat: Anssi Orrenmaa Lapuan malli kotiutui Jokilintuun Leevi Hautalan olo on turvallinen palvelutalo Jokilinnun uusissa potilasnostimissa
Katsotaan siis, mikä on tämä Lapuan malli ja miten se toimii Jokilinnussa. Ruoan tarjoaa iso jakelukeittiö. Talon rahoitusta ei haettu kuitenkaan kaupungilta, vaan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta eli ARA:lta, kertoo Eväsoja. Se tarkoittaa, että vanhusta ei siirrellä paikasta toiseen, vaan hän saa ihmisläheistä hoitoa yhdessä paikassa, jossa pystyy asumaan kohtuuhinnalla.. Toteutukseen piti vielä löytää lapualainen päättäväisyys ja hyvä yhteistyö sosiaalija terveystoimen välille. Keskeistä on pitkäjänteinen strateginen suunnittelu, jossa osoitetaan kokonaisvaltaisia toiminnallisia hyötyjä ja niiden taloudelliset perustelut. – Ennen tuotiin valmiiksi täytetty ruokalautanen sängyn viereen. – Kustannukset oli pidettävä kurissa, että maksu ei vie liian suurta osaa lapualaisten pienistä eläkkeistä, kertoo Eväsoja. Nyt olo on turvallinen, kuvaa Leevi ilmalentoaan. Tähtäimessä on yhden muuton periaate. – Lapuan kaupunki varasi tontin jo 10 vuotta sitten. 17 Vanhustyö 6 • 2015 E ntinen konstaapeli Leevi Hautala, 78 vuotta ja 103 kiloa, istuu pyörätuolissaan nostokankaan päällä eikä pelkää yhtään. Sirkka Eväsoja on johtanut Lapuan vanhustyötä vuodesta 1994 lähtien. Palvelukotien lääkärinä toimii geriatri Kristiina Vihla. Tuloksena on asukasja asiakaslähtöinen palvelukoti, jonka aula on tapahtumien keskipiste ja kahvittelupaikka. Siinä on yksi Lapuan mallin tulos, isonpuoleisen asukkaan hallittu siirtyminen yhteislaulutilaisuudesta oman yksiönsä sänkyyn Lapuan upouudessa palvelukoti Jokilinnussa. – Olemme voineet tehdä esityksiä palvelurakenteen kehittämisestä yhdelle lautakunnalle. – Jokaisella asukkaalla on oma huone. Tontti kaupungilta, rahoitus ARAlta Palvelukoti Jokilintu valmistui elokuun alussa. Osastonhoitaja Katri Lahdensuo kiinnittää nostokankaan hihnat kattokiskosta riippuvan potilasnostimen henkariin. Yksilöllisyys virkistää Osastonhoitajat Leena Kylkisalo ja Katri Lahdensuo huomasivat monen asukkaan virkistyneen heti, kun he saivat omat vaatteet ja huonekalut. Saako vähän kehua, kysyy Lapuan vanhustyön johtaja Sirkka Eväsoja. Toinen osastonhoitaja Leena Kylkisalo ottaa käteensä ohjaimen. Nyt saa valita itse ruokansa, joka syödään kunnon astioista yhteisessä pöydässä, kuvaa Kylkisalo muutosta. Jokilinnun 6,8 miljoonan euron rahoitus saatiin kasaan, kun ARA myönsi lähes 2 miljoonaa euroa avustuksena ja korkotukilainan loppurahoitukseen. Se tarkoittaa, että vanhusta ei siirrellä paikasta toiseen, vaan hän saa ihmisläheistä hoitoa yhdessä paikassa, jossa pystyy asumaan kohtuuhinnalla. Mutta usein pitää saada myös fyysiset tilat, että kokonaisuus toimii, toteaa Eväsoja. Yhteistyötä yli rajojen Lapuan malli juontaa juurensa sosiaalija terveystoimen yhteisen perusturvalautakunnan perustamisesta 1997. Aikaisemmin kaksi tai kolme oli samassa huoneessa ilman mitään yksityisyyttä, kuvaa Eväsoja. Leevi kohoaa ilmatilaan, Katri ohjaa hänen asentoaan ja Leena painelee nappuloita, kunnes Leevi makaa sängyssään. Vuokra on keskimäärin 320 euroa kuukaudessa. Kiireettömissä sairastapauksissa lääkärin vastaanotto pyritään järjestämään palvelutalossa, asukkaan kotona. Talossa on paljon kuisteja, suuria ikkunoita yhteisissä oleskelutiloissa ja 25 neliömetrin huoneet. Kyllä saa. Luottamushenkilöt ovat olleet kiitettävästi mukana yli puoluerajojen, kertoo Sirkka Eväsoja. – Ensimmäisellä kerralla vähän jännitti, mutta yhdessä päivässä nostolaitteeseen tottui. – Kaupunki tuottaa palvelun, jonka tavoitteena on vanhusten mahdollisimman inhimillinen hoito ja myös henkilökunnan hyvinvointi, kiteyttää Eväsoja. Ja löytyiväthän nekin. Jokilinnussa on käytössä tehostettu kotisairaanhoito. Sen 60 paikasta 80 prosenttia on varattu muistisairaille. Asukas hoidetaan omassa talossa, jos mahdollista, aina saattohoitoon asti. Tähtäimessä on yhden muuton periaate. Siinä kaikki. – Lapualaiseen vanhustenhoitoon on luotu taloudellisesti järkevä ja asukkaille inhimillinen systeemi. Sellaisia löytyi, kun ikäihmisten laitospaikkojen purkaminen terveyskeskuksesta vapautti samalla tiloja akuuttihoitoon ja kehitysvammatyöhön. Talossa on neljä sairaanhoitajaa, neljä geronomia ja 24 lähihoitajaa. Laina maksetaan 40 vuodessa asukkailta perittävillä vuokratuloilla
Palvelukoti vapautti 36 paikkaa terveyskeskuksesta ja siihen sulautui 9-paikkainen yksityinen hoitokoti. Nostimiin on kävelyliivin lisäksi saatavilla muitakin lisävarusteita, esimerkiksi potilaan painon kertova vaaka, jalkahoitajan tarpeisiin sopiva nostonauha ja makuuasennossa siirron mahdollistava nostopaari. Esimerkiksi keuhkokuumeen takia ei tarvitse siirtyä terveyskeskuksen vuodeosastolle, ellei muu terveydentila sitä vaadi. Itse nostolaitteita hankittiin 20, joista käytössä on nyt 17. – Meillä on optio ostaa 10 laitetta lisää samalla hinnalla. Sen projektipäällikkö Rami Latvala kiittelee lapualaisten aktiivisuutta. Oleskelutilojen isot ikkunat ulottuvat lattiaan asti.. – Sairaalaosaston henkilökunta on pitänyt motivoivana, kun he saavat tuoda omaa osaamista tänne. Niissä ei pihdata, koska pelissä on henkilökunnan terveys ja asukkaiden hyvinvointi, sanoo Eväsoja. Laitetoimittajana toimin tilaajan ja suunnittelijan välimaastossa, ja varmistin parhaan mahdollisen avun hoitotyöhön, kertoo Latvala. – Saatiin jonoja purettua ja nykyisillä tehostetun palveluasumisen paikkamäärillä pitäisi pärjätä ainakin vuoteen 2025, laskee Eväsoja. 18 Potilasnostimissa ei pihdata P otilasnostimiin investointiin reilu 50 000 euroa, koska näin saatiin turvallinen tapa siirtää asukkaita henkilökunnan selkää säästäen. Samalla vältetään se, että yksi vanhus veisi kaksi paikkaa, sanoo Eväsoja. Nostimet otettiin huomioon jo talon suunnittelussa, kun kaikkien 60 huoneen kattoon asennettiin koko huonealan kattava kiskotus. Tämä sallii kolme vaihtoehtoista paikkaa sängylle ja kuntouttavan kävelyharjoituksen kävelyliivien avulla. Jokilinnun valmistuttua Lapuan vanhustenhoidon tilanne on erinomainen. – Hoitajat tiesivät kertoa, mihin tarvitsivat apua. Jokilintuun tuodaan mahdollisuuksien mukaan myös tehostettua kotisairaalatoimintaa, kuten suonensisäistä nesteytystä ja antibioottihoitoa. Kynnys siirrellä asukasta on laskenut, kiittelee osastonhoitaja Katri Lahdensuo. – Jännitimme aluksi nostinta, mutta se on ollut helppokäyttöinen, nopea ja asiakasystävällinen. Hill-Rom Oy:n valmistamaa Liko-potilasnostinjärjestelmää edustaa Algol Trehab Oy. Jokilinnussa suositaan valoisia näkymiä
Lähitorilla voit: •osallistua laajaan ryhmäja tapahtumatoimintaan •käydä syömässä ja vaikkapa samalla kysyä apua erilaisiin arjen pulmiin •saada maksutta apua hakemusten täyttämiseen ja kuulla mitä palveluja kotiin on saatavilla. LÄHITORI – OVI ARJEN ELÄMYKSIIN Lähitorille ovat tervetulleita kaikki ikäihmiset. p. 044 512 0806, Nuolialantie 46, Tampere Arvokkaan vanhuuden puolesta. Lähitorin yhteydessä toimii myös maksuton Seniorineuvola, jossa voit: • mittauttaa verenpaineen • keskustella terveyteen liittyvistä asioista sairaanhoitajan kanssa • saada tietoa ja neuvoja liikkumiseen, toimintakykyyn ja apuvälineisiin liittyvissä asioissa fysioterapeutilta
Moni ei uskalla käyttää laitteita yksin, mutta vertaisopastajan avulla rohkaistuu harjoittelemaan, kertoo Palveluyhdistys Rateva ry:n Miä ite – myö yhessä -projektissa toimintaa koordinoiva Niina Turunen. Opastusta on pidetty kerran viikossa molemmissa kunnissa kaksi tuntia kerrallaan. – Tää mahollisuus on hyvä, kun se oppi menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Nettiopastustoiminta liittyy Vanhustyön keskusliiton Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -projektiin. Eikä aina viitsisi lapsiakaan vaivata, kertoo kokemuksistaan Virolahdella opastuksessa käynyt Arja Ylä-Kotola. 20 J o 50 eläkeläistä on saanut oppia netin saloihin. Henkilökohtaisen opastuksen hyvä puoli on toiston mahdollisuus. Yksilöllistä opastusta matalalla kynnyksellä Turunen arvioi, että toiminnan suosio johtuu siitä, että mitään aiempia tietokoneen käyttötaitoja ei tarvitse olla. Olemme vastanneet, että kyllä saa, täällä opetetaan ihan alkeista, hän kuvailee. Toiminnan käynnistämisessä on hyödynnetty valtakunnallisessa projektissa tuotettua materiaalia ja malleja vertaisohjaajien perehdyttämiseen. – Viidenkymmenen opiskelijan joukko näin pienissä kunnissa kertoo siitä, että tarvetta opastukselle on. Palveluyhdistys Rateva ry:n projektityönNettiopastuksen suosio ylittänyt odotukset Miehikkälässä ja Virolahdella Palveluyhdistys Rateva ry ja Eläkeliiton Miehikkälän ja Virolahden paikallisyhdistykset käynnistivät syyskuussa nettiopastajatoiminnan Miehikkälässä ja Virolahdella. Pitää monta kertaa toistaa. Ennen toiminnan käynnistämistä vallalla ollut epäily siitä, että ikäihmiset eivät halua opetella laitteiden käyttöä, on osoittautunut turhaksi. HANKE Teksti ja kuvat: Niina Turunen. – Moni on kävellyt ovesta sisään ja kysynyt, että saako tänne tulla tyhmempikin. Opastuksessa käydään läpi niitä asioita, joita opastettava haluaa oppia
Tunnelma on välillä ollut tiivis opastustilassa, kun yhtä aikaa on parhaimmillaan ollut 23 opastettavaa paikalla. Nettiopastajana Virolahdella toimivan Kai Hanskin mukaan ensimmäisten viikkojen kokemukset ovat olleet antoisia. Siirrettävä Kukkatolppa tukee kotona asumista ja lisää turvallisuutta huomaamattomalla tavalla. – Pyrimme löytämään lisää opastajia ja jaamme jatkossa kahden tunnin opastusaikaa useampaan jaksoon, jotta mahdollisimman moni ehtii saamaan henkilökohtaista opastusta. | +358 45 7731 1950 Teemme teknologian ja muotoilun avulla yksinkertaisempia, intuitiivisempia ja ihmisläheisempiä turvallisuusratkaisuja.. Sen takia haaveena on, että toiminta saadaan lähemmäs ikäihmisiä. Uusia opastajia kaivataan mukaan Nettiopastajatoiminta tapahtuu vapaaehtoisten vertaisopastajien avulla, jotka itsekin ovat eläkeikäisiä. Poikkeavassa tilanteessa järjestelmä tekee automaattisesti hälytyksen hoitohenkilökunnalle tai omaisille, ja kerätyn tiedon perusteella riskitilanteita voidaan ehkäistä jo ennalta. Lisätietoja: Miä ite – myö yhessä – projektin projektivastaava Niina Turunen p. Harvaan asutetuissa maaseutukunnissa tietokoneen ja netin käytön hyödyllisyys korostuu tulevaisuudessa, kun palvelut karkaavat yhä kauemmas suurempiin kaupunkeihin. – Tavoitteemme on, että kyläkouluilla ja -taloilla olisi jatkossa nettiopastusta. tekijä Anni Pekkisen mukaan eniten on opiskeltu tiedonhakua googlesta, sähköpostia ja verkkopankin käyttöä. Asiointija kauppamatkat ovat kymmeniä kilometrejä jo tälläkin hetkellä. Hänen mukaansa toiminnasta hyötyvät sekä opastajat että opastettavat. – On mukava olla porukassa mukana, tekee tämä opettajallekin hyvää, hän listaa vertaisopastajana toimimisen hyviä puolia. Myöhemmin halutaan opetella tekstinkäsittelyä, verkkokaupasta ostamista ja sosiaalisen median käyttöä, kuvailee Pekkinen. Heitä on tällä hetkellä 15 Miehikkälässä ja Virolahdella. 044-5394520, miaite@rateva. – Nämä ovat yleisimmät asiat, mistä halutaan aloittaa. Tutustu ja ota yhteyttä KUKKATOLPPA TURVAA KOTONA ASUMISEEN www.seniortek.. – Itsekin oppii koko ajan uutta, kun suurimmalla osalla on oma kone mukana ja kaikki koneet ovat vähän erilaisia, selvittää Hanski. Nettiopastusta tukee Virolahdella ja Miehikkälässä Raha-automaattiyhdistys ja Virolahdella Kymenlaakson Osuuspankki. Kukkatolppa tunnistaa tapaturmat sekä muut poikkeavat tapahtumat asunnossa ilman, että asukkaaseen kiinnitetään seurantalaitteita. Yksilöllisestä ohjauksesta emme haluaisi tinkiä, koska se on tässä juuri se idea, suunnittelee Turunen. Voisi vaikka tehdä kyläläisten kimppana ruokatilauksia netin kautta, kun taidot karttuvat, visioi Turunen
Laura Virtanen haluaa vaikuttaa keksinnöllään erityisesti hoidon laadun kehittämiseen. – Sovellus voisi olla tietyn tiimin, koko hoivakodin tai laajemmankin yhteisön käytössä. Ja kun aikaa olisi ollut, tilanne oli jo ohitse. Aloin miettiä, millä keinolla voisi saada nopeammin apua itseä askarruttaviin asioihin. 22 P alkintojuhlallisuuksista on kulunut jo runsaat puoli vuotta. Olisin halunnut kysyä ja keskustella toisten työntekijöiden kanssa, miten minun olisi hyvä toimia, mutta mahdollisuuksia keskusteluihin oli tosi vähän. Tarkoitus on, että sivustolle voisi laittaa kysymyksiä ja määritellä, kenen asiantuntijan alaan kysymys kuuluu. Hoitajalle verkkosovellus tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan. Hoitoja hoivatyössä on monen ikäisiä ja erilaisilla kokemustaustoilla olevaa henkilöstöä ja ammattitaidon yhteisestä hyödyntämisestä olisi varmasti etua kaikille. Siitä lähti ajatus verkkopalvelun hyödyntämisestä. Hoitajan HelpDesk opiskelijainnovaatio sai Queen Silvia Nursing Award -palkinnon Helsingissä sairaanhoitajaksi opiskeleva Laura Virtanen sai vastaanottaa alkuvuodesta ensimmäisenä suomalaisena Ruotsin kuningatar Silvian myöntämän Queen Silvia Nursing Award -stipendin vanhustyöhön liittyvästä innovatiivisesta keksinnöstä. Verkkosovelluksen avulla on mahdollisuus parantaa hoidon laatua kustannustehokkaasti. Myös. Stipendi on tuonut hänelle paljon uusia kontakteja, matkoja ja mahdollisuuksia oppimiseen. 21-vuotias Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Laura Virtanen kertoo olevansa edelleen hämmentynyt kaikesta tapahtuneesta. INNOVAATIO Teksti ja kuva: Leena Valkonen Mikä on hoitajan HelpDesk. – Kun aloitin koulun, olin harjoittelussa dementiaosastolla, jossa monet vanhuksista olivat ahdistuneita ja masentuneita. Hoitajan HelpDesk -mallin kehitystyö jatkuu. Että olisi luotettava paikka, jossa jakaa asioita. Ajatuksellisesti Hoitajan HelpDeskin perustana on verkkosivusto, jolta vanhustenhoitoalalla työskentelevät hoitajat voivat saada apua ja tukea muilta ammattiryhmiltä. Sivusto toimii sekä tietokoneella että mobiililaitteilla. Tavoitteenani on tuoda esille hoitajanäkökulmaa ja työn käytännön ratkaisuja. Omat kokemukset kirvoittivat ajatuksen kilpailutyöhön, Laura Virtanen kertoo
– Omat kokemuksenikin jo kertovat, että välillä tulee vastaan riittämättömyyden tunteita ja kaipaisi jonkin hoitoalan erikoisammattilaisen vaikkapa psykiatrisen sairaanhoitajan mielipidettä. Vaivaton kysyminen ja vastaaminen antaa mielestäni mahdollisuuden lisätä yhteistyötä ja arvostusta hoitoalan eri ammattiryhmien välillä. Tämän vuoden stipendiaattina sain osallistua mm. Samoin asiakaslähtöinen hoito voisi toteutua entistä paremmin. Suomen Sairaanhoitajaliiton mukana Sairaanhoitajapäivillä ja Suomi Areenalla. Yhteistyö toisen alan opiskelijoiden kanssa on ollut tärkeää, tällaista yhteistyötä voisi harjoittaa opiskelussa enemmänkin. www.algoltrehab.fi | Karapellontie 6 | 02610 Espoo | 09 50991 Olemme mukana Tampereen Apuvälinemessuilla 5.-7.11.2015. Stipendiaatti saa 6 000 euron rahapalkinnon sekä mahdollisuuden yksilöllisesti räätälöityyn harjoitteluun, jonka kesto on puoli vuotta. Lisäksi olen ollut kotimaassa mm. Stipendiaattivuoteensa Laura Virtanen on todella tyytyväinen. – Olen päässyt tutustumaan vanhustenhoitoon erilaisissa paikoissa ja ympäristöissä. ICN:n (International Council of Nurses) sairaanhoitajien maailmankonferenssiin, jonka johdosta pääsin matkustamaan Souliin, EteläKoreaan. – On ollut hienoa, että olen voinut jatkaa idean käytännön toteutusta eteenpäin oppilaitoksessamme. sä voisi käynnistyä jo loppuvuoden aikana. Vanhusten määrä lisääntyy merkittävästi lähivuosikymmeninä, eikä kaikissa hoitoyksiköissä tule olemaan moniammatillista hoitotiimiä. !. Löydät meidät osastolta 510. Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy vanhustenhoidon kysymyksiin useista eri näkökulmista. Lisäksi ammattikorkeakoululle, jossa stipendiaatti opiskelee, myönnetään kunniapalkinto. Sovelluksen jatkokehitys meneillään Sovelluksen jatkokehitystyö on meneillään kahden insinööriopiskelijan kanssa. Konferenssin teema ”Global Citizen, Global Nursing” oli erittäin mielenkiintoinen ja valinnanvaraa luentojen välillä oli todella paljon. Laura Virtanen toivoo, että verkkosovelluksen pilotointi jossakin hoivayksikösQueen Silvia Nursing Award Queen Silvia Nursing Award on sairaanhoitajaopiskelijoille suunnattu stipendi, jota voivat hakea suomalaisissa ammattikorkeakouluissa sairaanhoitajaksi opiskelevat. Itse kuuntelin muun muassa sairaanhoitajien roolista ihmisoikeuksien edistämisessä, ikääntymisestä ja mielenterveyspotilaiden hoidosta eri maissa. siten, että vastaaja miettii asioita, joita ei välttämättä kohtaa jokapäiväisessä työssä, Laura Virtanen jatkaa. ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ TILAA APUVÄLINEET HELPOSTI VERKOSTA! www.omaarki.fi Laadukkaat liikkumisen ja arjen apuvälineet suomalaiselta asiantuntijalta. Matkaani kuului konferenssin aikana järjestettäviä luentoja ja posteriesityksiä, joihin sai osallistua vapaasti oman mielenkiinnon mukaan
Hoitokodissa hoidetaan myös perustason tamperelaisia saattohoitopotilaita. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ajoittuen oletetun kuoleman välittömään läheisyyteen. Hän pohti vireillä olevaa sote-uudistusta ja totesi, että uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Saattohoidon toteuttamistavat vaihtelevat kuitenkin kunnittain. Perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja, Ihalainen esitti. Arkkiatri muistutti myös, että kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä lainaten saattohoidon kehittämisen pioneeria brittiläistä Cicely Soundersia. Samoin palliatiivisen hoidon avulla voidaan vähentää ensiapukäyntejä akuuttisairaalassa. Myös kotona kuoleminen yleistyy palliatiivisen hoidon seurauksena, Ihalainen selvitti. 24 S aattohoidon tavoitteena on lievittää sairauden aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä, hengellistä ja sosiaalista kärsimystä sekä ylläpitää kuolevan ja hänen omaistensa elämän laatua. Autetaan potilasta elämään niin aktiivista elämää kuin mahdollista aina kuolemaan saakka. Tärkeintä on läsnäolo ja kuoleman arvokkuuden vaaliminen, totesi arkkiatri Risto Pelkonen avajaispuheessaan saattohoidon seminaarissa. Kun sairautta ei voida enää parantaa, siirrytään oireita lievittävään ja oloa helpottavaan hoitoon. Palliatiivista hoitoa tarvitaan kroonisissa sairauksissa jo sairauden varhaisemmasta vaiheista alkaen yhdessä perussairauden hoidon kanssa. Erikoistason hoito toteutuu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan palliatiivisen hoidon yksikössä ja Hoitokotisäätiön ylläpitämässä Pirkanmaan Hoitokodissa. sairaalaverkossa ja toimipisteissä. Pirkanmaalla saattohoitoon on laadittu suunnitelma saattohoitopotilaan palveluverkosta ja määritelty hoitoketjusta vastaavat henkilöt. Palliatiivisessa hoidossa kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Tämän toteuttamiseksi kuntien ja tulevien itsehallintoalueiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä. Valtaosa saattohoitopalveluista tuotetaan perusterveydenhuollossa. Autetaan läheisiä sopeutumaan ja tuetaan heitä heidän surussaan, Saarto kertoi. Saattohoito sairaanhoitopiirissä Saattohoidon kehittämisestä sairaanhoitopiirin näkökulmasta luennoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Kuolema on normaali tapahtuma Palliatiivisen lääketieteen professori Tiina Saarto Helsingin Yliopistosta lähestyi kuolevan hyvää hoitoa avaamalla käsitteitä ja nostamalla esille lukuja. Kansainvälisiin kokemuksiin pohjautuen hyvin järjestetty palliatiivinen hoito parantaa elämänlaatua ja joskus jopa ennustetta, vähentänee hoidon kustannuksia, vähentää lääkekuluja, laboratoriotutkimuksia ja tehohoidon tarvetta. Palliatiivinen hoito tulee integroida olemassa Teksti ja kuva: Leena Valkonen Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme Miten turvata sairaan henkilön hyvä ja turvallinen hoito kuoleman lähestyessä. Erikoissairaanhoidossa on edelleen varaa toiminnan ja rakenteiden tiivistämiseen mm. Kuolemat Suomessa 2013 Vuonna 2013 Suomessa kuoli 51 478 henkilöä: 38 % heistä verenkiertoelinten sairauksiin 23 % syöpään 15 % dementiaan 4 % hengityselinten sairauksiin 4 % alkoholiperäisiin sairauksiin 2,5 % ruuansulatuselinten sairauksiin 82 % oli kuollessaan yli 85-vuotiaita. Potilaat eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa palveluihin nähden, Ihalainen korosti. Tarkoituksena ei ole pidentää eikä lyhentää elämää. Finlandia-talolla syyskuussa järjestettyyn seminaariin kokoontui yli 1200 henkeä pohtimaan elämän viimevaiheen kysymyksiä. – Soten sisällä tulisi terveydenhuollossa tehdä kohdennettuja ratkaisuja. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kärsimystä lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa hoitoa huomioiden fyysinen, psyykkinen ja psykososiaalinen kärsimys
Askeleita saattohoidossa vievät eteenpäin työryhmä, johon kuuluvat Satu Helin, Terhi Jussila VTKL:stä, Nina Hynninen ja Timo Kaukonen Caritas Palvelut Oy:stä, Marja Deppner, Kirsi Kaukonen, Terttu Parviainen ja Kirsti Rantala Jyränkölän Setlementistä sekä Juha Hänninen ja Miia Salonen Terhokodista.. Seminaarissa oli myös laaja paneelikeskustelu, jossa oli mukana useita järjestöedustajia. Professori Tiina Saarron mukaan palliatiivisen hoidon tarve kasvaa, 2/3 väestöstä kuolee kroonisiin sairauksiin iäkkäänä. Hanke toimii yhteistoiminnassa Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen, sosiaalija terveysministeriön, Etenen ja järjestöjen kanssa. Palliatiivisen hoidon 3-portainen malli Tiina Saarto esitteli Suomen kolmiportaista palliatiivisen hoidon mallia. Vain 25 % erityistason saattohoitoa tarvitseva potilas on hoidettu asianmukaisessa saattohoitopaikassa. Perustason saattohoidosta voivat huolehtia terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on perusopetuksen antamat valmiudet. Huomio tulee kiinnittää palveluiden saatavuuteen ja kattavuuteen. Etenen mukaan paikkatarve olisi huomattavasti suurempi. Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme on vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen varoin järjestettävä saattohoidon kehittämishanke. Suomessa saattohoidon kehittämiseen on olemassa hyvä poliittinen ja akateeminen tahtotila, Saarto päätti. Keskusliitto valmistelee parhaillaan yhdessä jäsenjärjestöjensä ja yhteiskumppaneidensa kanssa saattohoitoon liittyvää kannanottoa. Saattohoitoa tulee toteuttaa potilaan ja omaisten tarpeita ja toiveita kuunnellen. Erityistasoa ovat yksiköt, joihin on keskitetty saattohoitoa. /tapahtumat. Hoitohenkilökunnalla on pitkä kokemus alalta ja erityisosaamista sielunhoidon sekä psykososiaalisenja henkisen tuen aloilta. Erityistaso B:ssä ovat potilaat, joilla on nopeasti etenevä tai monioireinen sairaus. Lisäksi tarvitaan kansalaiskeskustelua saattohoidon järjestämisestä. Saattohoitopaikoilla oli hoidettu 3 090 potilasta vuodessa, heistä kotisaattohoidossa oli 16 % yhteensä 508 potilasta. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä yliopistojen kanssa opetuksen ja koulutuksen tason nostamiseksi sekä lisää tutkimusta aiheesta, Saarto painotti. Vaativa erityistason eli C-tason hoitopaikkoja ovat yliopistosairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattokodit. Suomessa tarve tämän mallin mukaisesti olisi 550 saattohoitopaikkaa ja 55 kotisaattohoitoyksikköä. Perustason saattohoito on nimetty A-tasoksi. Sivuilta löytyvät tiedot myös tulevista koulutuksista ja tapaamisista. Henkilökunnan vähimmäistarve on laskennallisesti 1,2 hoitajaa ja 0,15 lääkäriä / vuodepaikka. Hoito vaatii erityisosaamista ja erityiskoulutettua henkilökuntaa. Sairaanhoitoalueiden saattohoitoketjuissa tulee olla suunniteltu erityistason konsultaatiotuki 24/7. Seminaarin materiaalit ovat luettavissa www.hyvakuolema. Hoitopaikkojen arvioitu tarve Suomessa Tiina Saarto esitti EU:n arvion erikoistuneiden hoitopaikkojen tarpeesta, joka on 1 moniammattilinen saattohoitoyksikkö / 100 000 asukasta kohden ja 1 saattohoitovuodepaikka / 10 000 asukasta kohden. Suomessa lasketaan olevan noin 28 000 palliatiivista hoitoa tarvitsevaa potilasta, heistä 12–15 000 tarvitsee erityistason hoitoa elämän loppuvaiheessa. Tähän kuuluvat potilaat, jotka sairastavat vähäoireisia hitaasti eteneviä sairauksia. VTKL on yksi järjestöyhteistyökumppaneista. Henkilöstöltä edellytetään valmiutta perustason saattohoitoon, jotta hoitopaikan siirroilta elämän loppuvaiheessa vältytään. Kaikkiin yliopistoihin ja terveydenhoitoalan oppilaitoksiin tarvitaan palliatiivisen hoidon opetusohjelmat. Hoitoon liittyy moniammattilinen työryhmä ja lääkäreillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Hoidon saatavuus on 24/7. olevaan terveydenhuoltojärjestelmään. Hankkeen puitteissa järjestetään tapahtumia, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hyvästä saattohoidosta. – Lääketieteellisen opetuksen painopistettä tulee suunnata kroonisiin sairauksiin, palliatiiviseen hoitoon ja geriatriaan ja palliatiivinen hoito tulee integroida osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Etenen vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on yhteensä yhteensä 268 saattohoitopaikkaa, joista B-tason paikkoja 163 ja C-tason paikkoja 80
Näin ollen, myöskään teknologisessa kehityksessä ei haluta jäädä jalkoihin. T eknologian hyödyntäminen on nykyaikaa, niin kotona kuin myös työpaikalla. Mielenkiinnolla odotetaan mitä tästä kaikesta syntyy! Teknologia vanhuspalveluissa, mahdollisuuksia vai haasteita. Lappeenrannan palvelukeskussäätiöllä on reippaalla otteella tartuttu härkää sarvista ja vuoden 2015 strategisiin tavoitteisiin on kirjattu, että kaikessa toiminnassa huomioidaan nykyteknologian mahdollisuudet. Nyt teknologiasta saatavaa hyötyä on haluttu saada entistä monipuolisemmin käyttöön sekä hoitotyön ulkopuolelle, että esimiehille ja erityistyöntekijöille, kattamaan koko organisaation tehtäväkenttää niissä kohdissa joissa teknologiasta arvioidaan olevan hyötyä. Yhdessä palvelukodissa asukkaiden käyttöön on saatu ikätietokone, jolla asukkaat voivat esimerkiksi tehdä nojatuolissa maailmanympärimatkoja, pelata erilaisia pelejä, etsiä tietoa sekä olla yhteydessä omaisiin ja ystäviin. Säätiön twiitit sinkoilevat Twitterissä ahkerasti. Sosiaalinen media taas tuo tiedon ja kuulumiset ajankohtaisesti lähemmäksi omaisia, asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita. Lappeenrannan palvelukeskussäätiöllä on hankittu lukuisia tabletteja hoitohenkilökunnan, esimiesten ja erityistyöntekijöiden käyttöön. Mikäli vanhuspalvelujentuottaja haluaa pysyä mukana kehityksessä, täytyy olla rohkea ja nähdä asia mahdollisuutena haasteen sijaan. Niiden avulla työntekijät voivat ylläpitää ja päivittää säätiön ja palvelukotien blogeja, twiitata sekä tuoda lisää sisältöä asukaskohtaamisiin. Toimintaterapiaryhmässä tabletilta on katseltu kuvia, soitettu toivekappaleita ja pelattu pelejä. Eräs asukas on aina yhtä ihmeissään, miten tästä laitteesta löytyy saman tien kaikki hänen ehdottamansa musiikkikappaleet. Tulevaisuuteen katsoen, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö on mukana Tekesin rahoittamassa KUMOUS-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää uudenlaisten arkea helpottavien digitaalisten palvelujen kehittelyä. 26 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Uutta teknologiaa on otettava käyttöön ja omaksuttava yhä kiihtyvällä tahdilla. Vuonna 1970 perustettu säätiö on toimintansa alusta saakka ollut rohkea kokeilija ja uranuurtaja. Teknologian hyödyntäminen on ollut avartavaa niin työntekijöille kuin vanhuksillekin. Laura Kajastila-Hämäläinen Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, palvelukodin johtaja Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, hallituksen jäsen. Teknologian hyödyntämisen ei myöskään tarvitse olla hyvin kallista tai vaikeaa. Teknologian hyödyntämisessä ei tule unohtaa jo yleisesti käytössä olevia laitteita ja ohjelmia. Ajoittain uuden teknologian käyttöönotto on hidasta ja etsivää, mutta myös innostavaa ja uusia asioita mahdollistavaa. Säätiön palvelukodeissa on jo pitkään ollut käytössä vakiintuneita teknologisia apuvälineitä kuten esimerkiksi erilaiset hälytysjärjestelmät ja asukastietojärjestelmä. Tabletilla tieto kulkee sujuvasti henkilökunnan mukana ja lääkärikäynneillä voidaan hyödyntää valokuvia
Lukijakysely 2015 Vanhustyön keskusliitto Vastauslähetys Tunnus 5007758 00003 Helsinki Taita tästä Taita tästä Nido tai teippaa tästä Vastaanottaja maksaa postimaksun Irrota kysely lehdestä ja postita se meille! SENIORARBETE
Lukijakysely 2015. Miten hyvin tunnet Vanhustyö-lehden 1. 1. 1. silmäilen lehden läpi ja luen muutaman jutun 4. lehti tulee työpaikalle 3. Luetko lehden ilmoituksia. säilytän kaikki numerot 2. en kovin hyvin 4. 1. en osaa sanoa 7. Palauta vastauksesi marraskuun loppuun mennessä tällä lomakkeella (postimaksu on maksettu). kaikki tekstit 2. melko hyvin 3. kyllä 2. en 6. puolet tai vähemmän 4. Saatko ilmoituksista hyödyllistä tietoa. Mistä saat Vanhustyön-lehden luettavaksesi. en 3. melkein kaikki artikkelit 3. säilytän kiinnostavimmat numerot tai artikkelit 3. olen tilaaja 2. Vastaamalla lukijatutkimukseen voit olla vaikuttamassa lehden sisältöön ja rakenteeseen. Jokainen mielipide on tärkeä. en yleensä lue lehteä 3. Lukijakysely 1. luen lehden satunnaisesti, kun näen sen jossain 5. Vastanneiden kesken arvomme kaksi 52 euron arvoista Delicard-tuotelahjakorttia. 1. 1. en lukenut lainkaan 4. luen lehden kirjastossa/oppilaitoksessa 4. en lainkaan 2. en säilytä lehteä Osallistu Vanhustyö-lehden kehittämiseen! Vanhustyö-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa teemanumeroina. erittäin hyvin 2. Säilytätkö Vanhustyö-lehden numeroita tai artikkeleja. luen itseäni eniten kiinnostavat artikkelit 3. kyllä 2. kaikki artikkelit 2. Kuinka monta artikkelia luit tästä lehdestä. Kuinka tarkasti yleensä luet Vanhustyö-lehden 1
hyödyllinen 4 3 2 1 2. Mitkä olivat tämän lehden mielenkiintoisimmat artikkelit. ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ 10. Mitä aiheita Vanhustyö-lehdessä tulisi käsitellä enemmän. Mitkä seuraavat ominaisuudet kuvaavat Vanhustyö-lehteä. kyllä 2. antaa tarpeellista tietoa 4 3 2 1 7. 1. Miten kehittäisit Vanhustyö-lehteä ja sen sisältöä. asiantunteva 4 3 2 1 3. auttaa pysymään ajan tasalla 4 3 2 1 8. tilaisin maksullisen nettilehden 3. 1. monipuolinen 4 3 2 1 6. ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ 12. helppo lukea 4 3 2 1 9. kiinnostava sisältö 4 3 2 1 4. Hyödynnätkö tai käytätkö Vanhustyö-lehteä työssäsi. tilaisin paperilehden ja lataisin/lukisin erillisiä artikkeleja maksullisesti netistä 14. ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ 11. Jos vastasit kyllä, miten hyödynnät lehteä työssäsi. Missä muodossa haluaisit lukea lehteä. hyvä hinta-laatu suhde 4 3 2 1 Lukijakysely 2015 13. nykyaikainen 4 3 2 1 11. visuaalisesti kiinnostava 4 3 2 1 10. 8. tilaisin paperilehden 2. ________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ________________________________________________________________. erittäin hyvin melko hyvin ei kovin hyvin ei lainkaan 1. luotettava sisältö 4 3 2 1 5. en 9
Varsinais-Suomi Voit vastata tähän kyselyyn myös internetin kautta: www.vtkl.?/vanhustyo Lukijakysely 2015 Jos haluat osallistua arvontaan, täytä yhteystietosi. 25–44 vuotta 3. mies 2. Päijät-Häme 17. korkeakoulu 2. peruskoulu Työpaikka 1. Pääkaupunkiseutu 19. muu, mikä_____________ Koulutus 1. Etelä-Savo 5. Etelä-Karjala 3. Kymenlaakso 10. Keski-Suomi 9. Satakunta 18. Pohjanmaa 13. hoiva/hoitotyöntekijä 5. johtavassa asemassa 2. eläkkeellä 7. opiskelija 6. alle 24 vuotta 2. Lappi 11. Ahvenanmaa 2. esimiestyössä 3. Kanta-Häme 7. julkinen sektori (kunta/valtio) 2. Keski-Pohjanmaa 8. Nimi Osoite Puh./sähköposti Lukijakysely 2015 Ollaan Ihmisiksi! -hankkeella lupaavia alkuja. kolmas sektori (järjestö) 4. asiantuntija 4. Pohjois-Karjala 14. Vastaajan tiedot Sukupuoli 1. nainen Ikä 1. Kainuu 6. yksityinen sektori (yritys) 3. Muu Uusimaa 20. Pohjois-Pohjanmaa 15. 45–64 vuotta 4. Etelä-Pohjanmaa 4. muu, mikä_____________ 1. Pohjois-Savo 16. yli 64 vuotta Asuinpaikka Asema 1. Pirkanmaa 12. ammatillinen koulutus 3
Heidän luonaan käydään ja heitä palvelee myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka Torstaikammari Kauniaisissa. Uskomme, että hyvä hetki kantaa myös eteenpäin. Saattohoidossa, elämänsä viimeisillä metreillä olevan vanhan naisen hengitys tasaantuu ja otsarypyt oikenevat, kun vierellä on ihminen, vapaaehtoinen, joka silittelee, pitää kädestä, hyräilee – ja vain on. Puhumaton Liisa ristii kätensä, kun tunnistaa vanhan kansakouluvirren. – Tule mukaan – Ollaan ihmisiksi! Keväällä alkanut Ollaan Ihmisiksi! -hanke on kolmivuotinen ja keskittyy toimimaan pääkaupunkiseudulla niiden iäkkäiden parissa, jotka ovat hyvin heikkoja ja hauraita. Onneksi kauttamme löytyi Pirkko, joka lupasi poiketa Leenan luona silloin tällöin – ihan rauhassa. Onneksi kokemustemme tueksi on olemassa myös runsaasti tutkimuksellista näyttöä erityisesti musiikin mahdollisuuksista silloinkin, kun ei enää ole sanoja. Espoon kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteistyön kautta olemme saaneet tulla osaksi saattohoidon vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi yhteistyö taustaorganisaation kansanopiston kanssa tuottaa ison joukon nuoria tekijöitä, jotka valmennetaan huolella kohtaamaan iäkkäitä, hauraita, hyvinkin huonokuntoisia ihmisiä. Väkeä käy, mutta kenelläkään ei ole aikaa pysähtyä ja kuunnella. Pienten asioiden suuri merkitys Hankkeen tavoitteena on lievittää pääkaupunkiseudulla asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä. Projektipäällikkö Elina Lamminmäki ja -työntekijä Kaisa Timperi ovat saaneet työkavereikseen yli 20 vapaaehtoista. Leena asuu omassa kodissaan hissittömän talon kolmannessa kerroksessa. Emme kuvittele muuttavamme koko maailmaa, mutta uskomattoman pienillä asioilla voimme muuttaa yhden ihmisen koko maailman, ainakin hetkeksi. Siellä on aina ihminen tavattavissa, siellä voi kahvitella, lueskella, neuloa peittotilkkuja tai vain olla. Ollaan ihmisiksi! -hankkeen Torstaikammarissa on ihminen tavattavissa.. Hän kaipaa ihmistä, joka tulee ja on rauhassa – ei välttämättä kauaa, mutta rauhassa. Koska tarve ei katoa mihinkään, pitäisi toimintakin saada jatkumaan. Kolmivuotinen Ollaan Ihmisiksi! -hanke alkoi keväällä 2015 ja keskittyy toimimaan hyvin heikkojen ja hauraiden parissa. Toiminta on positiivisessa murroksessa, ja iloitsemme saadessamme olla mukana tärkeän asian kehittämisessä. Jo nyt on käynnissä musiikkipainotteinen säännöllinen viriketoiminta Espoon kaupungin vanhusten pitkäaikaishoidon Aurorakodissa. Teksti: Elina Lamminmäki Kuva: Tero Ohranen Ollaan Ihmisiksi! -hankkeella lupaavia alkuja Kuvaukset kertovat jotain siitä, missä RAY:n Eloisa ikä -ohjelman, Suomen Raamattuopiston Säätiön Ollaan Ihmisiksi! -lähimmäispalveluhanke toimii. Kodeissaan asuvia, huterasti pärjääviä – ja varsinkin yksinäisiä – on paljon. Se saattaa heijastua myös hoitohenkilökuntaan ja omaisiin. Erilaisiin yhteistyökuvioihin kätkeytyy myös hankkeen toimintojen juurruttaminen. Hän ei pysty kulkemaan rappusissa ja on siksi vankina kodissaan. Kyseessä on siis valtameren kokoinen, ja kasvava haaste. 31 Vanhustyö 6 • 2015 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Twitter #eloisaikä A urorakodin dementiaosastolla Espoossa Erkin kasvoille leviää onnellinen hymy, kun lauletaan Metsäkukkia. Lisätietoja: www.sro
Brysselissä järjestettiin 14.10. Juhlissa monet kertoivat iloitsevan sitä, että he voivat osallistua olohuoneen toimintaan. Meidän yhteinen palkinto Olohuoneiden eloisat ikäihmiset ottivat palkinnon iloiten vastaan ”meidän yhteisenä palkintona”. Vuodesta 2008 lähtien myönnetty palkinto annetaan kansalaisille tai järjestöille, jotka ovat edistäneet kansalaisten parempaa keskinäistä ymmärrystä ja lähentymistä tai helpottaneet rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä Euroopan unionissa. Europarlamentikko Liisa Jaakonsaaren ojentaman palkinnon ottivat vastaan puheenjohtaja Markku Kainulainen sekä projektipäällikkö Hannele Huovinen. palkinnon saajien yhteinen tilaisuus, jossa Ikäihmisten olohuonetta edusti puheenjohtaja Markku Kainulainen. Eräs rouva totesi, että olohuoneella saa nauraa ja olla oma itsensä. Helsingissä Eurooppasalissa. Palkinnon luovutustilaisuus oli 4.9. Oulun Ikäihmisten olohuoneella iloittiin saadusta tunnustuksesta.. Olohuoneilla vietettiin kävijöiden toiveista omat palkintojuhlat kakkukahvien kera. Teksti: Hannele Huovinen Kuva: Pia Iisakka Euroopan kansalaisen palkinnon 2015 sai oululainen Ikäihmisten olohuone -projekti Oulun Eläkkeensaajat ry:n vuonna 2014 toimintansa aloittanut, RAY:n Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva Ikäihmisten olohuone -projekti sai tänä vuonna ainoana suomalaisena 47 voittajasta Euroopan kansalaisen palkinnon. Moni kokee olevansa onnellinen, kun voi nyt yhdessä suunnitella joulun viettoa olohuoneella. Ikäihmiset ovat kertoneet juhlapyhien olevan erityisen raskasta aikaa, sillä silloin on ikävä edesmenneitä läheisiään ja rakkaitaan, joiden kanssa juhlaa on aiemmin vietetty yhdessä. 32 P arlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari nimesi projektin ehdolle palkinnon saajaksi. Monet kävijät ovat kertoneet kuluneen vuoden aikana omia kokemuksiaan yksinäisyydestä. Juhlien ohjelmasta vastasivat ikäihmiset, illan aikana kuultiin runonlausuntaa, soittoa sekä yhteislaulua
Eloisa ikä-ohjelman YouTube-kanavalta löytyy koulutuskiertueen ja seminaarin videot. Ohjelman eksoottisin, SámiSosterin Muittohallat -hanke on sekin päättymässä. Eloisilla päivillä työskenneltiin yhteensä kahdeksassa teemaverkostossa. Teksti ja kuvat: Tiina Hailla Eloisa ikä -ohjelmassa kehitetään vanhustyötä teemaverkostoissa Eloisa ikä -ohjelman hankeväen elokuinen verkostotapaaminen koostui monipuolisesta ohjelmasta. Kanavalla ovat katsottavissa myös päättyvien osahankkeiden aikaansaannosten videoesittelyt. 33 Vanhustyö 6 • 2015 T änä vuonna päättyvien viiden hankkeen työntekijät olivat valmistelleet tiiviit yhteenvedot omista aikaansaannoksistaan. Etelä-Pohjanmaan päättyvät eloisat osahankkeet ovat paikallisen muistiyhdistyksen Kulttuurista muistoja ja Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos kumppanuushanke II. Viisaus kiteytyy verkostoissa Ohjelman kaikki osahankkeet edistävät ikääntyneiden ihmisten toimijuutta voimavaralähtöisesti. Vilskettä, väriä ja iloista puheenporinaa riitti, kun kaikki ohjelman 30 osahanketta pääsivät esittelemään omia tuotoksiaan ja toimintaansa eloisilla minimessuilla, hanketorilla.. Eloisaa maaseutuverkostoa yhdistää taajamien ulkopuolella asuvien ikääntyneiden ihmisten arki, miten saada se sujumaan pitkistä välimatkoista ja kauas karkaavista palveluista huolimatta – miten ammentaa voimaa yhteisöllisyydestä, kun lähimpään naapuriin on matkaa viisi kilometriä. Eloisien päivien ohjelmassa oli muun muassa työskentelyä teemaverkostoissa ja päättyvien osahankkeiden esitykset. Myös Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä virtaa -hankkeella ja Käpyrinteen Jade-projektilla on päätösvuosi. Niistä suurimpia olivat vapaaehtoistoimintaa, etsivää ja löytävää työtä kehittävät ryhmät. Muodostamalla erityisiä teemaverkostoja tietyn aiheen ympärille pystytään asioihin paneutumaan syvällisemmin ja päästään yksityiskohtaisempaan toimintaan. Näiden teemaverkostojen ja Vanhustyön keskusliiton koordinaatiohankkeen yhteistyön tuloksia ovat syntyneet MIKE-koulutuskiertue ja Moninaisuus2015 -seminaari. Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teemaverkosto ja MuistiMike-verkosto jatkoivat jo aiemmissa Eloisan iän -verkostokokouksissa/hankepäivillä aloitettua yhteiskehittämistä ja syksyn tapahtumien valmistelua
Hanketta rahoittavat TEKES sekä edellä mainitut organisaatiot, kuvaa Eveliina Saari KUMOUS-hankkeesta. Tätä varten tarvitaan uudenlaista yhteistä palveluiden kehittelyn tapaa eri toimijoiden; julkisten ja yksityisten palveluiden tarjoajien, palveluja tarjoavien yhdistysten sekä palvelujen käyttäjien kesken. Tutkimuksen kohteena ovat digitalisaatiota hyödyntävät kokeilut. Tutkimukseen osallistuvat organisaatiot ovat HUS-Servis, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri EKSOTE, Lahden vanhusten asuntosäätiö, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, Vantaan kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Väestöliiton Kotisisar Oy, Edupoli, CGI ja ManPower. Olennaista on myös pohtia millaiset palvelut voidaan tuottaa digitaalisesti. Kokeilut liittyvät kansalaisten monipalveluihin, terveydenhoidon tukipalveluihin, ikäihmisten asumiseen sekä koulun verkko-oppimispalveluihin. Hankkeessa toteutetaan osallistujien kesken oppiva prosessi, joka edistää kokeilujen leviämistä. Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä KUMOUS-hankkeessa uusia digitaalisia palveluita kehitetään ihmisen arjesta käsin. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä vuosina 2015-2018 Työterveyslaitos, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Prosessi tukee kokeilujen välistä tiedonvaihtoa ja oppimista. 34 K un ymmärretään ihmisen toiminta ja tarpeet, palveluja voidaan aidosti muokata niitä tukeviksi. TOIMINTAMALLI Teksti: Eveliina Saari, Herttakaisa Kettunen Kuva: Pauliina Kinnunen. Palveluiden sähköistäminen on edennyt tähän asti teknologia edellä, mutta tulevaisuudessa palveluiden kehittäminen kuuluu yhä enemmän palveluiden käyttäjille ja työntekijöille. Kokeilujen tavoitteena on luoda uutta taloudellista toimeliaisuutta ja monipuolista arvoa toimijoille edistämällä • yritteliäisyyttä ja yrittäjyyttä • toiminnan tehostumista ja vaikuttavuutta • nopeaa päätöksentekoa • joustavia työtapoja • yhteisön aktiivista jäsenyyttä • hyvinvointia ja ongelmien ratkaisua. Tavoitteena on edistää siirtymistä ‘palvelujen viidakosta palveluiden puutarhaan’
– Koska portaaliin kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella on tiedonvälitys turvallista, toteaa Rääpysjärvi. Alueellamme sähköistä palvelua käyttävät eniten lapsiperheet ja eläkeläiset. Ne ja myös erilaiset itse täytettävät sähköiset lomakkeet ja testit ovat ammattilaisten nähtävillä. 35 Vanhustyö 6 • 2015 KUMOUS -hankkeessa 1) Tunnistetaan käyttäjien (nuoret, työikäiset, vanhukset) arjen tarpeita uusien palveluiden lähtökohdaksi 2) Eri palveluntuottajat innovoivat ja oppivat yhdessä 3) Tutkitaan ja edistetään työntekijöiden valmiuksia palveluiden digitalisoituessa ja yhdistyessä 4) Kehitetään palveluiden arviointitapoja 5) Tehdään politiikkasuosituksia palveluinnovaatioiden kehittämiseksi. Tukea turvarannekkeesta Vuoden 2015 alusta Eksoten alueella on otettu käyttöön paikantavia turvarannekkeita. – Kuntalaiset ovat olleet todella kiinnostuneita näistä ja meillä on vertaisohjaajia portaalin käytön opastamisessa ja kannustamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kokeilussa mukana olleille on annettu tablettai pöytälaite, jolla voi olla yhteydessä omaisiin ja hoitohenkilöstöön. – Hyvis. Toimintamallina Eksotessa on se, että asiakas ostaa tai vuokraa turvapuhelimen tai paikantimen itse ja Eksote tarjoaa hälytysten vastaanoton ja tarvittaessa turva-auttaja käynnit. Toimitamme koko Suomeen! • värit: • sähkökäyttöinen • huippunopeus 15 tai 25 • ei vaadi ajokorttia • kootaan Turussa, toimitus kotiin asti 10 pv testiin • takuu 2v, helppo huolto • soita meille, kerromme lisää! 02 480 9060 (pvm) • Hinta alk. – Tärkein juttu on ollut kuitenkin se, että on voitu ottaa yhteyttä omaiseen ja soittaa esimerkiksi tyttärelle Ruotsiin. Paikantavaan rannekkeeseen voi muun muassa ennalta määritellä ns. Projektipäällikkö Katja Rääpysjärvi kertoo, että Eksotessa pyritään vahvasti tekemään kehitystyötä eikä pelkästään ikääntyneiden ihmisten palveluissa. Lisäksi pelkkä turvarannekkeen pito lisää turvallisuuden tunnetta. – Moni on uskaltanut lähteä esimerkiksi talvella ulos, kun on nappi, mitä painaa, jos tarvitsee apua, Katja Rääpysjärvi toteaa. Sähköisen asioinnin mahdollisuus tukee uuden, kustannustehokkaan ja vaikuttavat palvelurakenteen toteutumista. 1990 € tai 97€/kk (24kk) SOITA! 02 480 9060 SAATAVILLA TÄYSI TALVIVARUSTELU, EI ENÄÄ LIUKASTELUA! Hyötyisikö läheisesi tai asiakkaasi Leijona-senioriskootterista?. Sähköisestä asioinnista turvarannekkeeseen Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksotessa on testattu monia hyvinvointiteknologiaratkaisuja ja joitakin on otettu käyttöön. ”sallitun” liikkumisalueen ja jos tuon alueen ylittää hälyttää ranneke automaattisesti hälytystenvastaanottokeskukseen. Sähköisen asioinnin kautta voi varata ajan muun muassa laboratorioon, neuvolaan, fysioterapeutin vastaanotolle tai kiertävään Mallu-autoon. Eräs kaikille tarkoitettu palvelu on sähköisen asioinnin portaali OmaHyvis, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Suurin osa heistä on eläkeikäisiä. toki rajaa käyttäjiä jonkin verran eli sitä voivat käyttää ne, jotka pystyvät nettiä käyttämään ja joilla on nettipankkitunnukset. Tällä hetkellä paikantavaa ranneketta kokeillaan hieman yli 60 asiakkaalla. Lisäksi palvelussa on oma terveyskansio, johon voi kerätä omia tietojaan esimerkiksi verensokeriarvoista tai verenpaineesta. tapetilla juuri iäkkäiden ihmisten kuntoutusasioissa eli kotiin vietävässä kuntoutuksessa, jota on kehitetty vahvasti. Samalla turvataan mahdollisuus saada sellaisia sosiaalija terveydenhuollon peruspalveluita, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä. Kotihoidosta voidaan myös tehdä virtuaalikäyntejä. Katja Rääpysjärvi kertoo, että vuoden 2015 aikana on ollut myös videoyhteyskokeiluja eli helppokäyttöistä kuvapuheliyhteyttä omaisja kotihoidon asiakkailla ja sellaisilla, jotka tarvitsevat tukea kotona asumiseen. TESTAAMINEN ON VAIVATONTA JA ILMAISTA! 10 päivän mittainen testi ei sido mihinkään. – Viime aikoina olemme tosin olleet ns. Sähköisestä asioinnista rajautuu vääjäämättä pois sellaiset henkilöt, jotka eivät käytä tietokonetta ja omista nettipankkitunnuksia, Katja Rääpysjärvi kertoo. Rannekkeista on ollut Eksoten alueella hyviä kokemuksia, koska eksymisiä valitettavasti sattuu. Se myös auttaa turvaamaan eri alueiden asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Oli aikamoinen järkytys, Teksti ja kuvat: Herttakaisa Kettunen Muistiluuri-kuntoutus Hyvinvointia ja tukea elämään Leena ja Heikki Suila osallistuivat Miina Sillanpään Säätiön Muistiluuri-kuntoutukseen. – Koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tulee vastaan. Päivä kerrallaan Leena Suilalla todettiin Alzheimerin tauti noin vuosi sitten. Kuntoutus tarjoaa läheiselle tukea, keinoja ja tietoa uudessa tilanteessa. Elämän hallinnan kannalta on tärkeää, etteivät sairastunut ja läheinen lamaannu ja että he tulevat tietoiseksi siitä, miten voivat omilla toimillaan vaikuttaa hyvinvointiinsa.. Kuntoutus antoi muun muassa vertaistukea ja tietoa Alzheimerin taudin kanssa elämisessä. Muistiluurikuntoutuksen tarkoitus on auttaa tässä prosessissa. Sairauden kohdatessa olennaista on voimavarojen, toivon ja elämän merkityksellisyyden säilyminen. Elämän hallinnan kannalta on tärkeää, etteivät sairastunut ja läheinen lamaannu ja että he tulevat tietoiseksi siitä, miten voivat omilla toimillaan vaikuttaa hyvinvointiinsa. Kotona asumisen jatkuminen ja elämänlaatu on paljon kiinni siitä, minkälaisia keinoja hänellä on käytössään aktiivisen arjen mahdollistamiseksi ja oman jaksamisensa tueksi. Näin voidaan mahdollistaa itsenäinen asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tärkeää on löytää hyvinvointia ja kyvykkyyttä tukevaa mielekästä tekemistä tilanteessa, jossa sairaus haastaa osallistumisen ja toiminnan aiemmin totutulla tavalla. Parhaiten hyvinvointia tukee elämä, joka rakentuu kuntoutujan itsensä nimeämiin mielekkään elämän kannalta oleellisiin asioihin, jotka samalla tukevat hänen arvojaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Hyvinvoinnin kannalta on oleellista myös se miten kuntoutujan läheiset suhtautuvat sairastuneeseen. Arvostava vuorovaikutus ja aktiivisen arjen mahdollistava hienovarainen tuki edistää sekä läheisen, että sairastuneen hyvinvointia. 36 HANKE M uistiluuri-hankkeen tavoitteena on edistää muistisairaan henkilön ja hänen läheisensä hyvinvointia ja toimintakykyä
Lisäksi Leena pääsi Miina Sillanpään Säätiön Muistiluuri-kuntoutukseen. – Lisäksi olimme kuvapuhelinyhteydessä muistiohjaajaan ja muihin kurssilasiin. – Leenalla oli esimerkiksi hahmotushäiriöitä. Mieheni ja poikamme olivat huomanneet, että olin muistamaton ja tiesin itsekin, etten enää muista kaikkea. Onnekseen Leenalla on ollut koko perhe mukana sairauden alkuvaiheessa, ja rinnalla kulkijana puoliso Heikki. Heikki kiitteleekin saatua vertaistukea ja Leena koko omaa ryhmäänsä. Leena aloitti valmennuksen keväällä. Kuntoutujan harjoittelusta järjestelmään kertyvän tiedon avulla muistiohjaaja voi seurata harjoittelun edistymistä, ohjata ja kannustaa. Harjoituksia voivat tehdä sekä sairastunut että omainen. Ryhmätapaamisissa ja vertaisryhmissä sairastuneet ja hänen läheisensä saivat tukea ja tietoa mm. Tablet-tietokone sisälsi erilaisia aivotreenejä, joilla voidaan vaikuttaa muistiin, päättelyja ongelmanratkaisukykyyn, toiminnanohjaukseen ja hahmottamiseen. Aivotreenit ovat nyt kaikkien hyödynnettävissä maksutta www.miinasillanpaa. Onneksi sairaus todettiin ajoissa ja siihen löytyi sopiva lääkitys. /aivotreeni. Hän sai käyttöönsä tablet-tietokoneen ja sille hankkeessa kehitetyt helppokäyttöiset ohjelmat, joiden käyttöön hänet perehdytettiin. Pitää vaan elää päivä kerrallaan, sanoo Leena. – Me omaiset saimme tietoa muun muassa siitä, miten kannattaa varautua sairauden edetessä sekä hoitotahdoista ja -testamenteista, kertoo Heikki Suila. – Olen sitä mieltä, että tällainen Muistiluuri pitäisi olla käytössä kaikilla muistisairailla. – Tapaamiset ja keskustelut heidän kanssaan ovat olleet mahtavia, Leena kiittelee. Vaikka monet asiat ja harjoitteet tulevat ajan kuluessa tutuksi, niin on se silti muistin virkistämistä. Leena kertoo, että hänellä oli seitsemän erillistä ryhmätapaamista – neljä ryhmätapaamista ja kolme vertaisryhmätapaamista. – Olisimme kaikki halunneet jäädä luokalle, koska emme halunneet lopettaa ryhmätapaamisia, Heikki naurahtaa. Aivotreeniä ja vertaistukea Valmennus kestää 13 viikkoa ja se sisältää tietoa, aivotreeniä ja vertaistukea. Kiitosta saavat myös projektikoordinaattori ja muistiohjaaja Ulla Arifullen-Hämäläinen ja muistiohjaaja Ella Niini. Heikki toteaa, että hän oli mielellään mukana ryhmässä, koska sai paljon lisää tietoa, jota on voinut syventää myöhemmin. – Monta kertaa on pitänyt nielaista, mutta en ole sairauttani itkenyt. Muistiluuri kaikille muistisairaille Parasta Muistiluuri-hankkeessa ovat Leenan ja Heikin mielestä olleet tapaamiset ja ryhmien ihmiset. Heikki Suila sanoo, että hänen olisi pitänyt huomata asia jo kolme neljä vuotta aikaisemmin. muistisairauksista ja ruokavaliosta. – Vanhin poikamme esimerkiksi varasi minulle lääkäriin ajan. 37 Vanhustyö 6 • 2015 kun minulle räväytettiin, että teillä on alkava Alzheimerin tauti, hän muistelee. – Ohjausta sai toki koko valmennuksen ajan tabletin kuvapuhelun välityksellä, hän sanoo
Uskontotieteen professori René Gothóni on todennut kyvyn leikkiin olevan ikuisen nuoruuden salaisuus. Osallistumisen, sosiaalisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden kokeminen onkin merkittävä hyöty ja syy miksi pelejä pelataan. On yksinkertaisia korttipelejä, muistipelejä ja taitopelejä. Ihmisellä on luontainen tarve tehdä kaikenlaista näennäisesti tarpeetonta ja uppoutua tekemiseen, niin kuin usein leikkiessä käy. Teknologian kehitys on tuonut saatavillemme valtavan valikoiman pelejä. Leikin ja pelien tunteisiin voi palata muistoissaan vielä vuosien jälkeen. Muistan vieläkin sen rinnassa kuplivan ilon, ylpeyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen, kun tutut aikuiset osallistuivat pelaamiseen. Moni muistaa lapsuudesta ja nuoruudesta pelaamiseen liittyviä sosiaalisia, jännittäviä ja onnellisia hetkiä. Peleihin on voinut törmätä myös lastenlasten pelaamista seuratessa. Ja vanhakin nyt nuortuu Teksti: Marja Pakarinen Kuva: LähiVerkko-projekti. Suomen suosituin digitaalinen peli on monelle tuttu pasiTunnetussa joululaulussa saattaa olla viisauden siemen: ”ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään”. Monia pelejä saa ilmaisina sovelluksina omaan tablettiin tai puhelimeen. Pelejä löytyy puhelimista ja tietokoneista, sekä erityisistä pelikonsoleista. Oma pelimuistoni lapsuudesta liittyy pelikonsoleihin, joita pelattiin yhdessä läheisten kanssa. Se tuottaa meille mielihyvää. On vaikeampia strategiapelejä ja seikkailupelejä. 38 PELITEKNOLOGIA P elaaminen on tapa leikkiä ja voi olla yksi tärkeiden mielihyvän elämysten lähde
Viimeisimmät tutkimukset antavat viitteitä siitä, että erilaisilla digitaalisilla peleillä on positiivisia vaikutuksia ikääntyvän muistiin, toimintakykyyn, elämänlaaViimeisimmät tutkimukset antavat viitteitä siitä, että erilaisilla digitaalisilla peleillä on positiivisia vaikutuksia ikääntyvän muistiin, toimintakykyyn, elämänlaatuun ja tarkkaavaisuuteen. tuun ja tarkkaavaisuuteen. Psykoanalyytikko Turo Reenkola on muistuttanut, että iIottomat päivät eivät yllä pidä sen enempää aivojen toimintaa kuin hyvää elämää. Haluanko oppia pelaamaan lastenlasten kanssa. Näyttää siltä, että pelaamisesta voi olla todellista hyötyä ihmisille. anssi. Itseltään voi kysyä, onko jotain tarpeita, joita voisin tyydyttää pelaamisen kautta. Kaipaanko virkistystä muistille. Syksyllä 2016 järjestetään ikäihmisille suunnattu peliseminaari. Seminaarissa on tarkoitus esitellä uutta tietoa pelaamisesta, erityisesti ikääntymisen näkökulmasta. Ihmisille on tyypillistä ajatella, että kaikki näennäisesti hyödytön ajankulu on haitallista tai ainakin turhaa. Ongelmallisena pelaamista voidaan pitää silloin, kun se alkaa hallita ja haitata ihmistä, hänen hyvinvointiaan, arkeaan ja ihmissuhteitaan. Viime vuosina tutkimustietoa pelien vaikutuksista ikääntymiseen on tullut lisää. Haitallisuus peleissä ja pelaamisessa syntyy samoista elementeistä, kuin terveyshaitat yleensäkin. Toisaalta tarvitseeko aivan kaikesta etsiä hyötynäkökulmaa ja tutkimustietoa. Harrastusten ja ajankäytön pitäisi olla ”kehittäviä”. Haluanko kuluttaa pitkiä ja ehkä yksinäisiä päiviä pelaamisen parissa. Onko peleistä sitten mitään todellista hyötyä. Olisiko eläkkeellä hyvä aika löytää uudelleen leikit ja pelit. Haluanko kuulua johonkin peliyhteisöön. Ehkäpä ihmisen oma arvio siitä, mikä tuottaa minulle iloa ja hyötyä, riittää. Seminaarissa pääsee myös tutustumaan ja pelaamaan erityyppisiä pelejä. 39 Vanhustyö 6 • 2015 Lähiverkko-projekti on Eläkeliiton ja EHYT ry:n yhteisprojekti. Kokonaisuus ratkaisee, onko aihetta huoleen. Parasta, mitä huolissaan oleva läheinen voi tehdä, onkin kiinnostua ja tutustua aiheeseen. Voisivatko pelit tuoda kaivattua iloa lisää arkipäivään?. Pasianssi onkin mainio esimerkki leikistä, johon uppoudutaan, keskitytään ja jonka kautta viihdytään tai kulutetaan aikaa. Haluanko haastetta ja ajateltavaa aivoille. Peleillä positiivisia vaikutuksia Pelaamisesta kuulee usein puhuttavan uhkien kautta. Projektin yhtenä teemana on digitaalinen pelaaminen. Sitä kauhistellaan ja sen oletetaan olevan haitallista, ilman että tutustutaan pelimaailmaan ja ihmisen ajatuksiin pelaamisestaan. Pelaamista pidetään usein turhana ajankuluna
Selvästi on olemassa tarve ikääntyneitä ihmisiä motivoivalle ja heille merkitykselliselle palvelulle. Yleisesti käytössä olevat GASEL-hanke otti ikääntyneet ihmiset mukaan suunnittelemaan hyvinvointisovellusta Ikääntymisen haasteita on mahdollista ratkaista teknologiaa hyödyntämällä. Kuvat Jasmin Härkönen Teksti: Maarit Kangas Ajalle tyypillisesti erilaisia jokapäiväisiä palveluita pyritään tarjoamaan sähköisesti yhä enenevässä määrin. On kiinnostavaa tietää, mitä sähköisiä palveluja he käyttävät, mitä palveluja he tarvitsevat ja millaiset valmiudet heillä on käyttää näitä palveluita. Suunnittelussa huomioidaan mm. Testaaminen on ikääntyneiden osallistamista GASEL-hankkeen olennainen osa on testata erilaisia teknologiasovelluksia ja palveluja ikääntyneiden kanssa. Hankkeen päätoteuttajat Oulun yliopisto ja Oulun Diakonissalaitos toimivat yhteistyössä pohjoissuomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tavoitteenaan määritellä ikääntyneille ihmisille suunnattu hyvinvointipalvelukokonaisuus, jolla voidaan ehkäistä heidän syrjäytymistään ja edistää heidän hyvinvointiaan. Palvelua kehitetään tiiviissä yhteistyössä ikääntyneiden kansalaisten kanssa ja heitä on kutsuttu mukaan mm. Testauksilla halutaan selvittää muun muassa kokevatko ikääntyneet nämä ratkaisut hyödyllisinä ja helppokäyttöisinä. Tällaisella tiedolla on merkitystä suunniteltaessa ikääntyneille suunnattua ja yksittäisen käyttäjän tarpeisiin suunniteltua hyvinvointipalvelua. 65 vuoden rajapyykin ylittää joka vuosi teknologiavalmiuksiltaan etevämpi ikäluokka. ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen, ikääntyneiden tarpeet ja palvelujen käytön edellytykset sekä hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Palveluiden käyttäjinä ikääntyneet ihmiset muodostavat huomattavan käyttäjäryhmän.. Lisäksi osa sovelluksista on ollut pidempiä aikoja henkilöiden käytössä kotioloissa tai osana kuntoutusta. Hankkeessa tehdyissä opinnäytetöissä on todettu esimerkiksi, että ikääntyneille suunnattuna liikuntaan liittyviä mobiileja sovelluksia ei ole juurikaan tarjolla. Hankkeessa suunnitellaan uudenlaista, erityisesti informaatioteknologiaa hyödyntävää etäpalvelua yli 65-vuotiaiden hyvinvoinnin ja liikkumisen tukemiseen. Ajalle tyypillisesti erilaisia jokapäiväisiä palveluita pyritään tarjoamaan sähköisesti yhä enenevässä määrin. Lisäksi hankkeessa toteutettiin laaja ikääntyneille suunnattu kysely, johon vastasi yli 900 Oulun alueella asuvaa yli 65-vuotiasta. Palveluiden käyttäjinä ikääntyneet ihmiset muodostavat huomattavan käyttäjäryhmän. Esimerkiksi on järjestetty iltapäivän mittaisia työpajoja, joissa kymmenkunta ikääntynyttä on kokoontunut testaamaan tablettitietokoneella erilaisia hyvinvointiin liittyviä sovelluksia, kuten muistipelejä, liikunnan tai ravinnon kirjaamiseen suunniteltuja tai mielen hyvinvointia tukevia sovelluksia. Testattavana on ollut erilaisia kotona asumisen turvallisuuteen ja kognitiiviseen etäkuntoutukseen liittyviä sovelluksia. Suunnittelussa tuleekin olla katse hieman tulevaisuuteen. testaustyöpajoihin. 40 HANKE K aksivuotinen GASEL-hanke (2014-2015) on Tekesin rahoittama. Kyselystä saatavaa tietoa käytetään ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja suunniteltavan teknologian pohjana. Testauksia toteutetaan hankkeessa eri tavoin. Ikääntyneiltä kerättiin myös tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä laajalla kyselyllä. Näin uskotaan kansainvälisessä Oulun yliopiston ja Oulun Diakonissalaitoksen toteuttamassa GASEL-hankkeessa
kaatumisiin ja kaatumisen riskiin tutkitaan. GASEL-hankeen testaustilaisuuksissakin on huomioitu, että valtaosa niihin osallistuneista on ollut toimeliaita ja jopa kiireisiä. Liikkumisen lisäksi ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvät tekijät ovat nousseet esiin, ja niiden suhdetta mm. GASEL-tutkimuksen mukaan valtaosa ikääntyneistä ihmisistä liikkuu ulkona säännöllisesti ja puolet liikkuu päivittäin yli kaksi tuntia. Palvelua suunniteltaessa on huomioitava erityisesti ne, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. 41 Vanhustyö 6 • 2015 sovellukset eivät huomio ikääntymisen mukanaan tuomia teknologian käyttöön vaikuttavia muutoksia esimerkiksi näkökyvyssä, muistissa tai päättelyssä. Lisätietoja Hankkeen johtaja professori Raija Korpelainen, Oulun yliopisto, Oulun Diakonissalaitos (raija.korpelainen@odl. Tosin kyselytutkimuksessa laiskuus raportoitiin tyypillisesti liikkumista rajoittavana tekijänä sairauden tai vamman lisäksi. Tavoitteena on, että suunniteltava palvelu voisi tarjota erilaisessa elämäntilanteessa tai riskissä olevalle henkilölle suunnattua tukea ja tietoa. ) Hankkeen www-sivut www.oulu. Käytännössä ongelmia voivat tuottaa esimerkiksi tekstin ja kuvien pieni koko, kirkkauden ja kontrastin säätömahdollisuuksien puuttuminen, käyttöliittymän logiikan puuttuminen ja ikääntyneille vieraat mielikuvat, ja äänitai tuntoaistiin perustuvan palautteen puuttuminen. /gasel. Tarkoituksena on tutkia, eroavatko he runsaammin liikkuvista liikuntaa rajoittavien tekijöiden suhteen, liikuntaan liittyvän tiedon tarpeen ja käyttämisen suhteen ja esimerkiksi liikuntamittareiden käytön suhteen. Liikuntaan ja ravintoon liittyvä tieto kiinnostaa Liikuntaan ja ravintoon liittyvät asiat ovat nousseet testaustyöpajoissa ikääntyneitä kiinnostaviksi osa-alueiksi. Erilaiset mobiilisovellukset koetaan mahdollisena apuvälineenä näiden asioiden seuraamiseen ja niihin liittyvän tiedon hakemiseen
Ikääntyneiden kansalaisten ei tarvitse myöskään jäädä toisten päätösten varaan, koska omaa tulevaisuutta ja sen käytännöllisiä ja teknologisia ratkaisuja voi ennakoida oman arkensa turvaamiseksi. Vuonna 2005 olimme kokoamassa yleisopasta ikääntyneille kansalaisille. Arjen välineet ja teknologia – ennakointi käyttöön Apuväline on väline, laite tai muu ratkaisu, joka edistää, tukee tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt. Apuvälineiden ja teknologian avulla tulisikin saada myös monipuolista apua kodin ulkopuolisiin toimintoihin kuten asiointiin, harrastuksiin ja vuorovaikutukselliseen toimintaan eli osallisuuteen.. Kun nuorempi aikuinen sairastuu tai vammautuu, hänelle kuuluu vammaispalvelulain (389/1987) mukaisia subjektiivisia oikeuksia kuten sopeutumisvalmennusta, kuljetusapua ja henkilökohtaisen avustajan palveluja. 42 ENNAKOINTI ”Mitä toivot tulevaisuudelta?” ”No, että saisin asua kotona!” ”No, mitä teet joka päivä sen eteen, että voisit asua kotona myös tulevaisuudessa?” Lainsäädäntö uudistuu jatkuvasti muuttaen myös ikääntyneiden palveluoikeuksia ja – mahdollisuuksia. Hyvinvointiteknologia on viime vuosina laajentunut ja moniTeksti: Aila Pikkarainen Kohti ikääntyneen omia valintoja Jokaisella ikääntyneellä kansalaisella on oikeus omannäköiseen elämään ja arjen toimintaan. Oikeus yhdenvertaiseen ja omannäköiseen arkeen Vanhuuden elämänvaihe on entistä useamman suomalaisen ulottuvilla ja sisältää jopa kolmenkymmenen vuoden pituisen elämänjakson erilaisine vaiheineen. Näihin vuosiin sisältyy monia muutoksia, jotka ovat normaaliin vanhenemiseen kuuluvia yleisiä muutoksia (primäärinen vanheneminen) ja myös yksilöllisiä, eri sairauksiin ja tapaturmiin liittyviä väliaikaisia tai pysyviä muutoksia (sekundäärinen vanheneminen). Nyt kymmenen vuoden jälkeen, opas tarjoaa edelleen ajankohtaista tietoa arkielämän tueksi. Parhaimmillaan apuvälineet ja teknologia edistävät hallinnan tunnetta omassa elämässä, joka puolestaan vahvistaa arjen hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen. Perusajatuksena oli tuoda esille tietoa myös jokaisen kansalaisen ulottuvilla olevista, tavallista arkea helpottavista välineistä – ilman vammaisuuden ja vanhuuden leimaa (Arkea helpottavat välineet – opas ikäihmisille http:// www.julkari. Apuvälineiden ja teknologian avulla tulisikin saada myös monipuolista apua kodin ulkopuolisiin toimintoihin kuten asiointiin, harrastuksiin ja vuorovaikutukselliseen toimintaan eli osallisuuteen. Gerontologisella monialaisella kuntoutuksella, teknologisilla ratkaisuilla ja myös aivan tavallisilla arjen välineillä jokainen voi pyrkiä pitämään yllä aktiivisuutta niin kotona kuin kodin ulkopuolella, kirjoittaa gerontologi Aila Pikkarainen. Tulevaisuudessa yhdenvertaisuuden periaate voisikin tarkoittaa, että kansalaisten ei tarvitse enää saada vammaisen, vanhuksen, potilaan tai kuntoutujan statusta voidakseen ottaa käyttöön arkea helpottavia apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaa. Silloin hyvä arki laajenee muuhunkin kuin ruoka-automaatin puheeksi, hälytysjärjestelmän piippauksiksi tai tablettitietokoneen jumppaohjelmiksi. /handle/10024/111033). Samanlaisilla toimintakyvyn rajoituksilla olevaa ikäihmistä ei luokitella vaikeavammaiseksi, joten hän jää ilman näitä palveluja. Tulevaisuudessa vanhuspalvelulaki (980/2013) ja uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) voivat olla vahvistamassa ikäihmisten palvelumahdollisuuksia hyvän arjen toteutumiseksi
Missä toiminnoissa haluat teknologian kaikki mahdollisuuden käyttöösi. Meillä on yksilöllisiä tapoja kompensoida muutoksia, optimoida arkista tekemistä ja myös valikoida – jopa luopua liian haasteellisista tehtävistä. Haluatko olla itsenäinen näissä toiminnoissa toisen ihmisen avulla, teknologian avulla vai miten. Kodin ulkopuoliset toiminnot: asioiminen, julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen, siivoaminen, pyykin peseminen Harrastukset ja osallisuus: kodin sisällä tapahtuvat toiminnot, kodin ulkopuolella tapahtuvat toiminnat, sosiaaliset suhteet Kotija lähiympäristö: fyysiset, tekniset ja virtuaaliset ratkaisut, passiiviset valvontaja ohjausjärjestelmät nut itsenäisyyden ja autonomisuuden käsitteet. Missä ympäristöissä, paikoissa ja tiloissa sekä mihin aikaan ja missä järjestyksessä haluat näitä itsellesi tärkeitä toimintoja toteuttaa. Lisäksi kotona asuminen tarkoittaa useimmiten rajattua asumista kodin tietyssä osassa, tiettyinä toimintoina tai tiettynä aikana tietyllä tavalla. Taulukossa 1 esitetään konkreettinen ennakointilista oman asumisen ennakointiin sekä apuvälineiden, teknologian ja avustamisen käyttöön. valvontalaitteet). Pelkkä laitteen saaminen ei vielä helpota arkea, vaan vasta sen helppo käyttöön ottaminen, yksilöllinen sovellettavuus sekä opetuksen ja huollon toimivuus. Esimerkiksi se ratkaisu, mikä lisää itsenäistä kotona asumista, voi vahingoittaa autonomisuuden tunnetta (esim. Lisäksi teknologiaa voidaan tarkastella ns. Näistä teemoista voisi käynnistää myös aidosti asiakas-tai yksilölähtöisen kotona asumisen eettisten perusteiden rakentamisen itselle, perheelle tai jopa omalle kotikunnalle.. Apuvälineet ja teknologia voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin laitteisiin. Tällaisesta asumisesta voidaankin käyttää virheellisen asumisen tai väärinkäyttöasumisen käsitteitä – jopa asumisvajavuuden tai kutistetun asumisen käsitteitä. Ikäihmisten opas jakautuu kolmeen osaan: (1) ikääntymiseen liittyvien muutosten kompensointiin liittyvät välineisiin (mm. Mistä itsenäisestä tekemisestä olet valmis luopumaan ensimmäisenä, jos taitosi tai voimasi eivät enää riitä kaikkeen. Mitä toimintaa et haluaa missään vaiheessa toteuttaa teknologian avulla. romun (konkreettisten laitteiden) sekä niihin liittyvien ohjelmistojen ja palvelujen kautta. 43 Vanhustyö 6 • 2015 puolistunut, mutta teknologisten ratkaisujen käytettävyydessä on vielä paljon kehitettävää. Mihin toimintoihin haluat käyttää eniten aikaa ohjattuna tai avustettuna, jos sinun pitää valita. näön, kuulon, liikkumisen ja muistin apuvälineet), (2) kotiympäristöön liittyvät välineet ja ratkaisut (turvallisuus ja esteettömyys) sekä (3) kotiaskareisiin liittyvät välineet. Esimerkkejä itsenäisyyttä ja autonomisuutta lisäävistä kysymyksistä oman ikääntymisen ja asumisen ennakoinnissa. Passiiviset laitteet valvovat, seuraavat ja hälyttävät ilman ikäihmisen omaa toimintaa, jolloin niihin liittyy myös monia eettisiä ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä haasteita. Aktiiviset laitteet puolestaan toimivat ainoastaan käyttäjän omien päätösten, valintojen ja toiminnan mukaan. Lisäksi oppaassa kuvataan jokaisen ikääntyneen omaa vastuuta ja oikeutta vanhenemisensa ennakointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Apuvälineet, teknologia ja palvelut Pohdi, valitse, ilmaise oma mielipiteesi ja kerro se muille Perustoiminnot: syöminen ja juominen, wc-toiminnot, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen, kommunikointi., lääkehoito Missä toiminnoissa haluat säilyttää mahdollisimman pitkään itsenäisyytesi ja autonomisuutesi. Asunnonmuutostöiden, apuvälineiden ja teknologian sekä avustamisen käytössä on toistaiseksi sekoittuTAULUKKO 1
Edessä oli puolison muutto tehostetun palveluasumisen yksikköön. Aika, jolloin parisuhde muuttuu omaishoitajuudeksi ei ole selkeärajainen, mikä voi viivästyttää vertaisryhmään hakeutumista, ulkopuolisen tuen pyytämistä tai vastaanottamista. Heidi Helin (93) ehti toimia muutamia vuosia häntä neljä vuotta iäkkäämmän puolisonsa oikeana kätenä ja myöhemmin omaishoitajana, mikä päättyi sidonnaisuudesta johtuvaan väsymiseen ja Heidin oman kunnon romahtamiseen. Pyörä hankittiin perheen yhteisvoimin ja se sijoitettiin makuuhuoneeseen puolison vaatetelineen paikalle symbolisoimaan uutta aikaa. Hyvät sisäkengät tukevat ja estävät liukastumisen, tuuletin viilentää kesähelteellä ilmaa sekä makuuettä olohuoneessa. – Periksi en anna, enkä jalattomaksi aio ruveta. Auttajan roolin päättyminen vei myös pois päivärutiineja ja kokemuksen omasta tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä. Kotiin palaamisen jälkeen syyllisyyden tunne luovuttamisesta, samalla todellisuus yksin olemisesta olivat uutta ja puolison pääsy hoivakotiin ei tuntunutkaan tuovan helpotusta arkeen. Eihän tämä muutos helppoa ole ollut ja puolison luona käynti tuottaa aina syyllisyyttä, mikä vie muuVuosikymmeniä kestänyt hyvä avioliitto ja keskinäinen luottamus voivat ”hitsata” puolisot kiinni toisiinsa jopa niin, ettei ulkopuolisen avun vastaanottamiseen löydy sopivaa rakoa, vaikka tukea tarvittaisiin ja sitä olisi monipuolisesti tarjolla. Aiemmin elämässä keskeisinä olleet voimisteluharrastus, itsestä ja ulkonäöstä huolehtiminen sekä suhteet tuttaviin ja jumppakavereihin alkoivat näyttää voimansa. Usean vuoden Heidin jalan ruusuvaivoja hoitanut fysioterapeutti suositteli kuntopyörän hankintaa kotiin. Kampaajalla käynti ja siellä jokapäiväisistä asioista puhuminen, jumpalle meno kavereiden kannustamana ja auttamana toivat olemukseen aiempaa ryhtiä ja mukavalta näyttävää peilikuvaa. Toipuminen käynnistyi vähitellen ja kaikelle mahdolliselle tuelle löytyi kiitollinen vastaanottaja. Keskustelut siitä, että Heidillä olisi aiemman peruskunnon, järjenjuoksun ja humoristisen elämänotteen perusteella edellytykset elää 105-vuotiaaksi ja että jalattomaksi ei kannattaisi ryhtyä, pistivät miettimään. 44 K eskinäinen tuki ja totutut tehtäväjaot esimerkiksi asioiden hoitamisessa auttavat pitkään pariskuntien itsenäisessä selviytymisessä. Lääkärin sekä koko henkilökunnan kuunteleva läsnäolo sekä henkinen tuki kantoivat, kun Heidin oma usko tulevaisuuteen oli olematonta. Omat vaivat tuntuivat saavan aiempaa suuremman osuuden arjen puheessa ja toiminnoissa. Ahdistuneena kotona oleminen ei onnistunut Heidiltä ja muutostilannetta helpotti ensin muutaman päivän ajan asuminen tyttären ja kummipojan luona ja sen jälkeen parin viikon hoitojakso tutuksi tulleessa Porin Diakonialaitoksen sotainvalidien sairaskodissa. Pyöräilyn ja sen jälkeisen aamiaisen jälkeen vuorossa ovat lehden luku sekä sauvakävely lähikortteleissa.. harmillisen olkavaivan pitämiseksi aisoissa. Kotona voi kuntoutua omaehtoisesti Teksti ja kuvat: Satu Helin Heidi Helin kuntopyöräilee joka aamu kymmenisen minuuttia ja jumppaa iltapäivisin mm. Hoitojakso antoi Heidille toivoa unirytmin palautumisesta tilanteessa, jossa mieliala oli itkuinen, omat kivut ja syyllisyys kalvoivat mieltä
– Päivittäisistä pihatöistä huolehtii huoltomies ja usein hänellä on apunaan Tuulensuun asukkaita, jotka hoitavat istutuksia, kastelevat kesäkukkia ja haravoivat lehtiä syksyllä. Korttelin viiden talon yhteisesti omistamalla huoltoyhtiöllä on kokopäiväinen huoltomies. Kun unirytmi on palautunut kohtuulliseksi, sujuvat taas sudoku ja ristisanojen täyttäminen. Viiden taloyhtiön muodostama kortteli on rakennettu 1970–80-lukujen aikana ja kätkee sisälleen vehreän piha-alueen. Kun edellinen erinomainen huoltomies jäi eläkkeelle, saimme hänen tilalleen uuden erinomaisen huoltomiehen Petri Saksan, Vapanen toteaa. Tuleva syksy ja pimeys mietityttävät, mutta onneksi on valmiina jo edellistalvista tutuksi tulleet ”Icebug”-ulkoilukengät, joissa on piikit alla liukastumista estämässä. Tuulensuun Huolto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vapanen kertoo, että korttelitalonmies on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi. Elämä sujuu ja kiitollisuus on vallannut mielen. Iloa tuottaa se, että myös fysioterapeutti kertoo mittauksissaan näkevän kuntopyörällä säännöllisen polkemisen ja ulkoilun tuottamat hyödyt. Jo alun perin talot on toteutettu hyvin eli Tuulensuun korttelin taloissa hissi lähtee maan tasosta ja menee ylimpään kerrokseen. – Ja olemme onnistuneet rekrytoinneissa. Asukkaiden keski-ikä on noin eläkeiän vaiheilla, Vapanen arvioi. Huoltomiehen tehtävänä on myös huolehtia korttelipihan kunnosta. Nykypäivänä korttelin taloihin 70-luvulla muuttaneiden lapsiperheiden lapset ovat jo aikapäiviä sitten muuttaneet omilleen ja vanhemmat ovat ikääntyneet. – Eli jos joku asukkaista tarvitsee apua vaikkapa taulun ripustamisessa seinään, niin huoltomies saa ja voi käydä auttamassa askareessa, jos varsinaisilta töiltään ehtii. Me nuoremmat polvet pääsemme taas nauttimaan Heidin huumorista, mikä pistää nauramaan seuratessamme viikonloppuvierailulla Heidin ylösnousua. normaalit huoltomiehen työnsä ja jos aikaa liikenee, niin sitten tehdään asioita, jotka käyvät yleensä äkkiä, mutta ovat tärkeitä asioita. Esteetön ja viihtyisä Tuulensuun kerrostalokortteli Teksti: Herttakaisa Kettunen Tuulensuun korttelin piha-alueet ovat kesäisin kukkaloistossa aina autokatoksia myöten.. Mikko Vapanen kertoo, että huoltomiestä on ohjeistettu niin, että ensisijaisesti hän tekee ns. Voitto heltisi umpikorttelipihat-sarjassa. Naapureista on löytynyt uusia juttuja iltapäiväkahvikumppaneita. Yksinolohetkiin löytyy näin mielekästä tekemistä. Tuulensuun piha palkittiin vuonna 1986 Rauman Kiinteistöyhdistyksen pihakilpailussa ja vuonna 2014 osallistuttiin Suomen Kiinteistölehden valtakunnalliseen Pihakuvakilpailuun. R auman ydinkeskustassa sijaitsee Tuulensuun kerrostalokortteli umpikorttelipihoineen. – Tuulensuussa on kuitenkin viihdytty niin hyvin, että moni kymmeniä vuosia sitten tänne muuttanut asuu edelleenkin täällä. Ihanaa on se, että tytär asuu samalla paikkakunnalla ja piipahtaa päivittäin. Myös talojen ja piha-alueiden esteettömyydestä on huolehdittu. Heidi nousee vuoteestaan mennäkseen kylpyhuoneeseen, pysähtyy peilin edessä ja toteaa: – Nyt näyttä muija pahalta, menepäs Heidi takaisin sänkyyn tekemään aamuvoimistelut ja ota hetken kuluttua ylösnousuun uusi yritys vähän iloisemmalla fasuunalla. Äiti ja tytär käyvät usein yhdessä kaupassa tai iltapäiväkahvilla eri kahvioissa. Viihtyisä piha merkitsee todella paljon Tuulensuun iäkkäille ihmisille. Asukkaiden ikä ja kunto on otettu huomioon esteettömyyssuunnittelussa. – Ja aina kun on esimerkiksi pihaa asfaltoitu niin on tehty samalla luiskat, jotta rollaattorin kanssa pääsee kulkemaan, Mikko Vapanen kertoo. Taloyhtiössä on haluttu satsata viihtyvyyteen ja pihakokonaisuuden hoitamiseen käytetäänkin puutarhaliikettä. Tuntuu taas mukavalta mennä konserttiin tai tilaisuuksiin tyttären, hänen ystäväpariskunnan tai kummipojan ja hänen puolisonsa tukemana kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Se motivoi yrittämään ja tuntuuhan olokin paremmalta. – Umpipiha on kaikkien korttelin taloyhtiöiden yhteiskäytössä, minkä ansiosta aluetta on koko ajan voitu hoitaa kokonaisuutena, toteaa Vapanen. 45 Vanhustyö 6 • 2015 tamaksi yöksi unet, toteaa Heidi kuulumisia kysyttäessä. Aluksi piha oli karu ja tylsän näköinen aukio, mutta Rauman kaupungin lahjoituksen myötä 80-luvun alussa saatiin alkusysäys vehreälle pihalle. – Pihalla on mukava ulkoilla ja tavata muita, Vapanen sanoo
-sivustolla. Hänellä on käsissään nivelrikko ja niiden käyttäminen on vaikeaa. Kirjoittajat: Arja Anttila ja Marko Suvila Kuvat: Marko Suvila Hyvinvointiteknologian tietopankki rakentuu yhteisöllisesti Likioma-projektissa rakennetaan hyvinvointiteknologiaan liittyvää tietoa avoimesti ja yhteisöllisesti kysymysja vastaussivustolla. Maire kertoo toimintaterapeutille, että sähköpistokkeiden irrottaminen ja liittäminen on hankalaa. 46 HYVINVOINTITEKNOLOGIA V erkko-osoitteessa http://hyte. Vastauksen luettuaan Taneli marssii Veijon kanssa kauppaan ja ostavat tarkoitukseen sopivan apuvälineen. sivustolle kysymykseen, jonka Mairen kanssa keskustellut toimintaterapeutti laati sivustolle. Toisaalta Likioman tavoite on edistää monimuotoista ikäihmistä palvelevaa verkostoitumista. / toimivan sivuston idea on, että sen käyttäjistä muodostuva yhteisö rakentaa yhdessä tietopankkia esim. Löydettyään sopivan apuvälineen hän vastaa oman kysymykseensä hyte. Sivuston sisältö on lisensoitu avoimen tiedon lisenssillä (CC BY-SA 4.0), joka mahdollistaa sisällön hyödyntämisen muissa yhteyksissä, kunhan mainitsee lähteen ja julkaisee muokkaukset samalla lisenssillä. pelillisyyttä tiedon jalostamisessa ja jakamisessa. Taneli päättää kokeilla löytyisikö Googlesta hakemalla ratkaisua ongelmaan. Idea ei ole uusi vaan samaa ideaa hyödyntää esimerkiksi Stack Over ow palvelu, jossa ohjelmoijat voivat kysyä toisiltaan neuvoa tai vinkkejä ohjelmointiin liittyen. apuvälineistä, hyvinvointiteknologiasta, saavutettavuudesta. Likioma-projekti on osa Eloisa ikä –ohjelmaa. Esimerkki sivuston käytöstä Maire 80v asuu yksin kotona. Käyttäjät saavat pisteitä aktiivisuudesta sivustolla, eli kysymällä tai vastaamalla. Sen tavoitteena on tuoda ikäihmisten tietoisuuteen arkea helpottavia hyvinvointiteknologian ratkaisuja. Kysymyksiä ja vastauksia voi myös peukuttaa ylöspäin tai alaspäin, jolloin tämä vaikuttaa käyttäjien pistekertymään, myös peukuttaja saa pisteitä aktiivisuudesta. Veijo ei saa enää irrotettua sähköpistokkeita seinästä. Pyrkimyksenä on, että ikäihmisten ja ammattilaisten kesken syntyy käytännönläheistä tietoa arjen haasteisiin.. Hyte. Google tarjoaa Tanelille linkin hyte. Taneli on huolissaan Veijosta, sillä hänellä on heikentynyt käsien puristusvoimat. -sivustoon sisältyy myös pelillisyys. Pistemäärän kasvaessa käyttäjä saa myös lisää oikeuksia sivustolla. Pisteiden käyttö motivaattorina on yksi tapa hyödyntää ns. Hän ei kuitenkaan jää odottamaan vastausta, vaan selaa apuvälinevalikoimaa. sivustolle kysymyksen aiheesta. Toimintaterapeutilla ei ole aiempaa kokemusta kyseisestä ongelmasta, joten hän päättää lisätä hyte
Raijalla oli kivestä tehty kissa ja Raijalla posliinirasia, jonka hänen äitinsä oli koristemaalannut. Siinä he ovat onnistuneet hyvin, ryhmä on ollut koossa jo yli neljä. Kiinassa lain mukaan kaikilla on velvollisuus hoitaa omia vanhempiaan. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Kulttuurivaihtoa ja ystävyyttä Haluaisin tutustua sinuun! Vanhustyön keskusliiton omaehtoisesti kokoontuva Ystäväpiiri-ryhmä ja Suomen Pakolaisavun Kasvokkain toimintaan kuuluva kiinalaisten maahanmuuttajien ryhmä tutustuivat toisiinsa Helsingin Pasilassa.. Miten Kiinassa vanhusten hoito on järjestetty, hoitavatko perheet vanhuksia. Hymyä herättäneeseen kysymykseen vastattiin, että opettelemalla suomen kieltä ja tutustumalla suomalaisiin. Esittäytymiskierroksen aikana kukin kertoi nimensä ja mistä oli kotoisin. Petri Komulainen Suomen Pakolaisavusta ja suunnittelija Tarja Ylimaa Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiritoiminnasta tutustuttivat toisiinsa suomalaisten ja kiinalaisten omaehtoisesti kokoontuvia ryhmiä. Opetetaanko Kiinassa kaikissa kouluissa englantia. Jos lapset lähtevät vaikka ulkomaille, on heidän maksettava vanhempiensa hoidosta. Kiinalaiset osallistujat halusivat tietää suomalaisten vanhusten hoidosta, onko joka kunnassa palvelukeskus ja kuka maksaa. Aluksi opeteltiin kiinalaisia ja suomalaisia sanoja ja lauseita. Kulttuurinvaihto ja tutustuminen tarvitsee vain tilan ja koollekutsujan käynnistämään keskustelua. Kiinalaisosallistujista iso osa oli asunut Suomessa vähintään viisi vuotta ja jotkut jopa 15 vuotta. Nykyisin opetetaan, aiemmin englannin opetusta oli vain yliopistoissa. Lisätietoja nettisivuilta www.vtkl. Sitten alkoivat kysymykset. He kaikki ovat aikanaan kokeneet itsensä yksinäiseksi leskeytymisen ja muiden menetysten vuoksi ja tulleet Ystäväpiiri-toimintaan tutustuakseen uusiin ihmisiin ja löytääkseen elämään uutta sisältöä. Ei ole, kirjastopalvelut eivät ole Kiinassa ilmaisia. Jos vanhuksella ei ole lapsia, sitten valtio vastaa hoidosta. Viimeinen kysymys kiinalaisvieraille oli, miten suomalaisten kanssa tullaan toimeen. Suomessa on sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Eilalla oli mukanaan Karjalasta kertova kirja. 47 Vanhustyö 6 • 2015 YSTÄVÄPIIRI-TOIMINTA K arjalanpiirakoita, korvapuusteja, suomalaista suklaata, kiinalaisia onnenkeksejä ja teetä. Kun pöytä oli katettu, alkoi iloinen puheensorina. /Ystäväpiiri-toiminta. Ystäväpiiriläiset toivottivat kiinalaisosallistujia tervetulleeksi vierailulle omaan piiriinsä Vuosaareen. Haluaisin tutustua sinuun, oli ensimmäinen lause, jota harjoiteltiin. Ryhmässä oli sen verran mukavaa, että sana yksinäisyys jäi opettelematta! Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta myöntää Zonta-lahjoituksen turvin toimintastipendejä omaehtoisesti kokontuville Ystäväpiiri-ryhmille. Ystäväpiiri-toiminnasta olivat mukana Vuosaaressa omaehtoista ryhmätoimintaa ylläpitävät Eila, Raija, Terttu ja Helvi. Esineiden kautta harjoiteltiin monia sanoja sekä suomeksi että kiinaksi. Keskustelu haluttiin käydä suomeksi ja kiinaksi kiinalaisen tulkin välityksellä. Onko Kiinassa samanlaisia kirjastoja kuin meillä. Eila totesi myös olevansa karjalataustaisena eräänlainen maahanmuuttaja. Kirjan kautta käytiin läpi sotaan liittyviä asioita ja evakkoaikaa. Parituntinen vierähti nopeasti ja iloista puheensorinaa riitti. Suomalaisilla osallistujilla oli mukanaan esineitä, joita tutkittiin yhdessä
48 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja K ulunut syksy on ollut vilkasta aikaa. Sen yhteydessä on posternäyttely, jossa palvelujen tarjoajat ja ammattilaiset voivat esitellä kehittämishankkeitaan. Keskusliittomme on mukana valtakunnallisessa saattohoitohankkeessa ja valmistelemme yhdessä jäsenyhteisöjemme ja muiden toimijoiden kanssa kannanottoa hyvän saattohoidon toteutumisesta. Keskusliiton edustaja on mukana myös juhlavuoden neuvottelukunnassa. Talousarviossa on esitetty 25 miljoonan euron määrärahaa, joka sisältää myös hissien jälkiasennuksiin varatun summan. Tämä on meille hieno mahdollisuus, jota lähdemme rakentamaan eteenpäin juhlavuoden teemalla Yhdessä. Pitkäaikaisen laitoshoidon kriteerit ovat myös tarkasteltavana. Kongressiin ilmoittautuminen on jo avoinna. Suomalaisia järjestäjiä ovat Gerontologian tutkimuskeskus, Societas Gerontologica Fennica, Kasvun ja vanhenemisen tutkijat sekä Suomen geriatrit. Myös elämän päättyminen arvokkaasti on meille tärkeää. Pohjoismainen gerontologikongressi (23rd Nordic Congress of Gerontology 23NKG). Järjestelytoimikunnassa ovat lisäksi mukana Vanhustyön keskusliitto, Vanhusja lähimmäispalvelun liitto, Ikäinstituutti, Muistiliitto, Suomen psykogeriatrit sekä Tampereen kaupunki, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Keskeisimmät kannanottomme ja lausuntomme ovat luettavissa nettisivuillamme www.vtkl. Edullisempi ilmoittautumismaksu on voimassa 15.3.2016 saakka. /lausunnot. Postereita samoin kuin tieteellisiä esitelmiä voi ehdottaa 16.1.2016 saakka. Tieteellisen ohjelman lisäksi kongressissa on yksipäiväinen suomenkielinen ohjelma vanhustyön asiantuntijoille. Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Vanhustyön keskusliitto sai lokakuussa myönteisen päätöksen osallisuudesta juhlavuoden ohjelmaan. Keskusliitto katsoo, että vuoden 2016 talousarvioesitys on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa iäkkäiden ihmisten kotona asumisen tukemisesta ja ristiriidassa myös Ikäihmisten kotona asumisen kehittämisohjelman periaatteiden kanssa. Ohjeet ovat kongressin nettisivulla. Tapaamme jäsenistöämme ja muita toimijoita vielä kahdesti syksyn Aluefoorumeissa. .. Mitä ne merkitsevät vanhusväestön kannalta ja mitä omien jäsenyhteisöjemme kannalta. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa, uusia kontakteja ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia vanhustyön ammattilaisille ja asiantuntijoille. Lisätietoa kongressista pääsihteeri Kirsi Lumme-Sandtilta, puh 040 190 1606 ja sähköpostiosoitteesta scienti c.secretary@23nkg. Siinä toivomme, että me kolmannen sektorin toimijat voimme olla tukena ja apuna. Keskusliiton linjaus on, että määrärahoja kotona asumisen ja kotihoitoa tukevien toimien osalta ei tulisi vähentää, vaan pikemminkin lisätä. Jäsenkyselymme osoittaa, että hyviä saattohoidon toimintamalleja on jo olemassa. Kongressin virallinen järjestäjä on Nordic Gerontological Federation. Keskusliitto osoitti lokakuussa lausunnon asiasta valtionvarainvaliokunnan asuntoja ympäristöosastolle, ympäristövaliokunnalle ja sosiaalija terveysvaliokunnalle liittyen valtion talousarvioon. Kotihoidon kehittäminen ja omaishoito on yksi hallituksen kärkihankkeista. Ilmoittautuminen ja lisätiedot löytyvät kongressin nettisivuilta www.23nkg. Maamme hallituksen suunnitelmat kärkihankkeista, valtion ensi vuoden talousarvion laadinta ja monet vireillä olevat lainsäädäntöön liittyvät aloitteet ja selvitykset ovat olleet pohdinassa meillä keskusliitossa. Määräraha oli yli 90 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja viime vuonnakin merkittävästi nyt esitettyä suurempi. . Pohjoismainen gerontologikongressi kutsuu vanhustyön ammattilaisia E nsi kesänä 19.–22.6.2016 järjestetään Tampereella 23. Keskusliitto vetoaa korjaustoiminnan määrärahojen puolesta V anhustyön keskusliitto pitää valtion talousarviossa vuodelle 2016 suunniteltua varausta korjausja energiaavustuksiin liian vähäisenä. Valtioneuvosto on perustanut erillisen Suomi 100 ohjelman, johon eri toimijat ovat voineet hakeutua mukaan. Tulkaa joukolla mukaan Espooseen ja Turkuun keskustelemaan ajankohtaisista aiheista
järjestöjen vaikuttava työ ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisessä – miten se näkyy ja toteutuu kuntien strategioissa ja päätöksenteossa. Videot on julkaistu ja käytettävissä liiton nettisivuilla vtkl. Foorumeiden teemana on mm. 09 350 8600 tai tuote@vtkl. . Raportin tilaus: Vanhustyön keskusliitto puh. Jäsenyhteisöt voivat tilata adresseja extranet-sivuston kautta jäsenetuhintaan 10 € kpl. /seniorsurf>opastusmateriaaleja sur ailijoille. Lisätiedot nettisivuilta vtkl. Uudet onnitteluja suruadressit saatavilla V anhustyön keskusliito on tuottanut omat onnitteluja suruadressit. Sekä onnitteluettä suruadresseja on saatavilla kahdella erilaisella kuva-aiheella, suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi saatavana esitemateriaalia eri toiminnoista ja myyntituotteena julkaisuja, pelejä ja onnittelusekä suruadresseja. 49 Vanhustyö 6 • 2015 Aluefoorumit Espoossa ja Turussa T ämän vuoden Aluefoorumeja pidetään vielä kaksi. /tuotteet Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet kotimaisen vanhustenhuollon kehittämistä ja työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Eloisa ikä -ohjelmalta yhdenvertaisuuteen liittyvän gallupin julkistus E loisa ikä -ohjelman koordinaatio julkisti Taloustutkimuksen kanssa tekemän ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvän gallupin 28.10.2015. Tarkoituksena on ollut löytää onnistuneita esimerkkejä kotona-asumisen edistämiseksi ja avuksi tarkoitetun teknologian käyttöönotosta. Alkuvuodesta 2016 julkaistaan avoin toimintamalli nettiopastustoiminnan käynnistämiseksi. Turun Virastotalolla. Videot eivät opasta, vaan esittelevät tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia. , julkaisujen yksittäiskappaleet toimitetaan maksutta.. Samalta sivustolta löytyvät myös muut nettiopastajien tueksi tuotetut opastusmateriaalit. Turun Aluefoorumi pidetään 12.11. Vanhustyön keskusliitto on mukana Apuvälinemessuilla, tapaat meidät osastolla 401. Etelä-Suomen Aluefoorumi on Espoossa 28.10. Esittelyssä on mm. Muut kuin jäsenyhteisöt voivat tilata adresseja 15 € hintaan liiton julkisen verkkosivuston kautta. Tilaisuus pidetään Otaniemessä Technopoliksessa. Ikäteknologian hyvät käytännöt -raportti ilmestynyt V anhustyön keskusliiton ja Vanhusja lähimmäispalveun liitto Vallin yhteisen KÄKÄTE-projektin selvitys kartoittaa kokemuksia teknologian käyttöönotosta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukena. korjausneuvonta ja Kotiturva-projekti. VTKL:n SeniorSurf-toiminnalta motivointivideoita N ettiopastustoiminnan laajentamiseksi ja kehittämiseksi Vanhustyön keskusliitto on tehnyt viisiosaisen videosarjan ikääntyneiden ihmisten motivointiin ja rohkaisuun tietotekniikan käyttöön liittyen. Olemme Apuväline2015 -messuilla A puväline-messut on Suomen suurin esteettömyyden tapahtuma, joka järjestetään 5.-7.11.2015 Tampereen Messuja urheilukeskuksessa. Gallupin tulokset ovat ohjelman verkkosivuilla www.eloisaikä. Valtakunnallista SeniorSurfteemapäivää vietetään vuosittain Vanhustenviikolla, tänä syksynä tapahtumia toteutui ympäri suomen yli 180. Tilaa adresseja: www.vtkl. Mukana kyselyssä olivat myös yli 80-vuotiaat suomalaiset. Esillä on alan uusin tieto ja tuotteet. /tapahtumat
Oppaasta löytyy myös yhteystietoja niille, jotka haluavat ”satuilla” ikäihmisten kanssa. Tällöin kunnat voivat ottaa kantaa esitykseen. VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin osallistui valinnanvapautta koskevaan paneeliin, jossa mm. Vanhustyön keskusliitto kannattaa erityisesti ikääntyneiden ihmisten kotihoitoa sekä tehostettua palveluasumista koskevan palveluseltelin käyttöönoton yleistymistä. Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan tavoitteet voivat kuitenkin auttaa iäkkäitä henkilöitä ylläpitämään laajempaa elinpiiriä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle lokakuussa 2016. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisessä Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja se on osa the Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) -tutkimusta. Oppaan hinta on 10 euroa ja sitä on saatavissa Käpyrinteen Palvelutalosta, osoite Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki, puh. Oppaassa esitellyillä suosituksilla on vankka kokemusperäinen pohja ja 72-sivuinen opas on runsaasti kuvitettu. (09) 7288 800, www.kapyrinne. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Liitto toivoo, että palvelusetelijärjestelmässä kunnissa kehitettäisiin yhteneviä käytäntöjä ja odottaa, että palvelusetelin arvo olisi niin korkea, että myös vähävaraiselle henkilölle se olisi todellinen vaihtoehto hankkia palveluita. Tavoitteet ylläpitävät laajempaa elinpiiriä vanhuudessa E linpiiri, eli alue jolla ihminen päivittäisessä elämässään liikkuu, tyypillisesti pienenee vanhuudessa. Satukirjallisuuden ja vanhustyön asiantuntijat ovat yhteistyössä Käpyrinteen Palvelutalon vapaaehtoistoimijoiden Vantteroiden kanssa tuottaneet oppaan, miten hyödyntää satuja sekä erilaisia lähestymistapoja satuihin vanhusten kanssa työskenteleville henkilöille. SOSTEtalk! pidettiin lokakuussa Finlandia-talolla S OSTEtalk! tapahtuma tarjosi Finlandia-talolla 20 ajankohtaista teemasessiota, 33 tuntia täyttä asiaa ja 71 puheenvuoroa eri alojen asiantuntijoilta. Eduskunta päättää itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaon perusteista säätäessään itsehallintoaluelain ja siihen liittyvän lainsäädännön. Alustava aluejako lähtee laajalle lausuntokierrokselle marraskuussa. äänestettiin, kuka on valinnanvapauden kannalla. On iltasadun aika! -opas kertoo satujen merkityksestä ikäihmisille S adut tarjoavat yhteisiä muistoja ja tuovat mieleen unohtumattomia elämyksiä. Hallitus tekee lokakuun loppuun mennessä myös linjauksen siitä, minkä vaihtoehtojen pohjalta sote-uudistuksen rahoituksen jatkovalmistelua tehdään. Järjestämisja itsehallintoaluelain luonnokset perusteluineen lähetetään lausunnoille huhtikuussa 2016. Osallistujina oli 848 75–90 -vuotiasta Jyväskylän ja Muuramen alueella asuvaa miestä ja naista. .. 50 Ajan virrassa Sote-aluejakolinjaus lausunnoille marraskuussa M aan hallitus linjaa lokakuun loppuun mennessä itsehallintoalueiden määrän, jota käytetään valmisteltaessa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia
Tutkijat löysivät palvelutalon arjesta viisi tekijää, joilla erityisesti voitiin tukea asukkaiden tunnustamista: yksityisyyden suojaaminen, aiempien tapojen ja harrastusten jatkamisen mahdollistaminen, huumori, tunneilmaisun kannustaminen ja yksilöllisten toiveiden huomioiminen. Se on myös saatavissa projektin kotisivuilla osoitteessa www.autismiliitto. Kertomukset on koottu projektin Minun tarinani -kampanjassa ajalla 29.11.2013 31.12.2014. ) ja Twitteristä (@demokratia_ ). , lausuntopalvelu. Viranomaisille palvelut tarjoavat mahdollisuuden kuulla kansalaisia ja osallistaa heitä päätöksentekoon. Kirjaa voi tilata postikulujen hinnalla osoitteesta anne.saarinen(at)autismiliitto. Tule ja tutustu palveluihin ja ota ne omaksesi!. -palveluita ovat: kansalaisaloite. – Vita-Buba ja Holappa osoittavat esimerkillään, että vanhat ihmiset ovat yhteiskunnassamme voimavara, eivät vain hoivan kohteita ja menoeriä, sanoo toiminnanjohtaja Virpi Dufva Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:stä. ja otakantaa. /ikamateriaalit. Palveluita ylläpitää oikeusministeriö. /ajankohtaista. Autismin kirjon kertomuksia yksissä kansissa A utismija Aspergerliiton Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on julkaissut Minun tarinani – kertomuksia autismin kirjolta -kirjan, johon on koottu yli 30 autismin kirjon henkilön tai hänen läheisensä tarinaa elämästä autismin kirjolla. Palveluiden kautta voi esimerkiksi tehdä aloitteen uudesta laista, ehdottaa kotikunnalle palveluiden parantamista tai vaikkapa ottaa kantaa viranomaisen uuteen ohjeeseen. Tunnustamisen teorian lähtökohtana on, että ihmiset haluavat tulla rakastetuiksi, kunnioitetuiksi ja arvostetuiksi eli tunnustetuiksi ihmisinä. -sivusto kokoaa yhteen sähköiset demokratiapalvelut, joiden kautta kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja valmisteluun. Tunnethan jo demokratia.fi-palvelut. Suomessa lähes 40 % väestöstä tekee vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Ohjeistuksen hajanaisuus aiheuttaa sekä vapaaehtoistyöntekijälle että vapaaehtoistyötä organisoiville tahoille epätietoisuutta ja voi muodostaa esteen vapaaehtoistyöhön ryhtymiselle. Seuraa keskustelua tunnisteella #vaikutanyt. Palveluista löydät tietoa myös Facebookista (demokratia. Demokratia. Teoksen kuvituksena toimii Tuuli Aution Piirteitä-akvarellisarja. He ovat toimineet vuosien ajan yhdessä vapaaehtoisina lastenhoitajina Monika-Naiset liitto ry:n kotouttamistyössä. :ssä marraskuun loppuun saakka. , kuntalaisaloite. . Tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa. Tämä inhimillinen perustarve ei katoa iän karttuessa, toimintakyvyn laskiessa ja ihmisen muuttaessa ympärivuorokautiseen hoitoon, sanoivat väitöskirjatutkija Jari Pirhonen ja dosentti Ilkka Pietilä, joiden tutkimus on julkaistu Journal of Aging studies –lehdessä. , nuortenideat. D emokratia. . -palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Vuoden isovanhempi -tunnustus vapaaehtoistyöstä V uoden isovanhempi 2015 -tunnustus on myönnetty kahdelle vaativassa vapaaehtoistyössä kunnostautuneelle isoäiti-ikäiselle naiselle, joiden omat juuret ovat Suomen ulkopuolella.Tunnustuksen sai parivaljakko Celestine VitaBuba (66) ja Tiiu Holappa (72). Työryhmän loppuraportti on luettavana ja kommentoitavana lausuntopalvelu. Lisätietoa www.uta. Vanhan ihmisen tunnustaminen persoonaksi tukee hyvinvointia Y mpärivuorokautisessa hoidossa elävien vanhojen ihmisten hyvinvointia voitaisiin parantaa yksinkertaisesti tunnustamalla heidät yksilöinä ja persoonina, ilmenee Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Kirjassa on myös kolme järjestölehdissä julkaistua kertomusta. Demokratia. 51 Vanhustyö 6 • 2015 Vapaaehtoistyön toimintaedellytyksistä selvitys V apaaehtoistoiminnan toimintaedellytysten kehittämistä selvittävä työryhmä luovutti raporttinsa ministeri Anu Vehviläiselle 14.10.2015
Teknologi som ett vidare begrepp än teknik betyder verksamhet, processer, att göra och dessutom att e ersträva e ektivitet. Även trygghetstelefonen är till störst nytta när armbandet bärs i handleden. Teknik och teknologi. Det är bra att stanna upp och fundera på vår relation till teknologi. Det är inte ovanligt att en hörapparat hittas i sin originalförpackning i byrålådan. Bredvid kan man ha ett levande keldjur, och det kan också kännas trevligt att krafsa en konstgjord djurmaskot. Tekniken är särskilt bekväm när dess användning inte kräver inlärning eller ändrade funktionsvanor. Medgörligheten till teknologi torde bäst utvecklas genom egen erfarenhet. Vi gläds över lösningar, bilar, tåg och fartyg vi använder och som underlättar livet. En sådan uppfattning visar sig snabbt vara ensidig när man fördjupar sig i temats mångfald. 52 Chefredaktör Satu Helin O rden teknik och teknologi får en lätt att tänka på något hårt och metallglänsande, svårinlärda apparater som bara behärskas av ingenjörer. Med en dyna under armen är det mysigt att lyssna på musik eller titta på television. En del gillar inte att använda apparater eller teknologi för att ersätta nedsatt funktionsförmåga e ersom det är ett tecken för utomstående att ålderdomen in nner sig. För att främja ålderstigna människor att klara sig är det vanligt att använda tekniska hjälpmedel, även om det väcker förundran att hemburna apparater står oanvända eller att det är svårt att nna lämpliga förvaringsutrymmen för apparaterna. Användningen av teknologi som ersätter funktionsbegränsningar möjliggör i stor utsträckning för många att klara sig självständigt, blir en normal del av rehabiliteringen eller när den fysiska funktionsförmågan försvagas, en stadig medvandrare. Datorförmedlade samtal med vänner och självständig handläggning av ärenden ger upplevelser av närhet och förmedling samt en känsla av kunnande. Teknik uppfattas som ett föremål, redskap, verktyg eller också som en enskild förmåga. Tröskeln till att ska a teknologi stiger i en situation där människan inte själv upplever behov av att ska a apparaterna och är relativt nöjd med sin tillvaro, även om en utomstående expert ser nyttan med teknologi. När djuret spinner eller viftar på svansen till följd av vänligt bemötande innebär det en teknologisk lösning som inte är glänsande eller hård. Utan hissar och rulltrappor klarar sig människan om inte ett gipsat ben, andnöd eller allmän svaghet ställer tillfälligt eller permanent hinder för att röra sig i trappor. Mobilen har under 20 års tid förändrats från snobbartikel till allas bruksvara, t.o.m. Teknologin är föremål för växande förväntningar vilket ses i branschens begreppsmångfald, bland vilka åldersbranschen tangeras åtminstone av välfärds-, hälso-, ålders-, geronoch trygghetsteknologi. Teknik behöver inte vara hård. nödvändighet och i bästa fall till ett personligt redskap för hantering av saker och förströelse i vardagen. När kunskap och teknik tillämpas avses teknologi. Många har ett personligt förhållande till mobilen. Användningen av hjälpmedel att röra sig med kan starta en process där bostaden och närmiljön ändras så att den lämpar sig för personer som rör sig med hjälpmedel, tillgänglig. Med teknik avses typiskt planering och användning av redskap, något separat från människan. Av dessa teknologiska lösningar drar alla nytta och därför anser vi teknologi vara en självklarhet och fäster inte nödvändigtvis speciell uppmärksamhet vid dem. När man betraktar människornas verksamhet verkar mobilen ha blivit en del av jaget. Teknologi och ergonomiska lösningar underlättar personalens arbete, it-tillämpningar e ektiverar arbetsprocesser och inbördes kommunikation
Likaså ambulerande vårdbilar. Även gamla har ett människovärde och ska uppskattas. En orsak till att hjälp behövs tidigare är demens. Satsning på hemvård behövs Jag är bekymrad över den nländska hemvårdens tillstånd. Trots att vi har det ekonomiskt kärvt får vi också inbesparingar genom ny inriktning av hemvården och med arbetsreformer. Arbetstagaren ser människans behov men har styrts att på kort tid utföra många basala uppgi er. Det finns för mycket arbete, många som ska hjälpas och även därför är hemvården o a mekaniskt hjälparbete där man inte hinner ta åldringen i beaktande som helhet. Målet i nländsk ålderspolitik är att sköta så mycket som möjligt hemma och låta människorna bo i sitt eget hem. Övriga bor hemma där de får hjälp. Detta har säkert många orsaker. Möjligheterna för ålderstigna att leva hemma kan främjas med ändringar i bostäderna, användning av mera teknologi än i dag samt genom att skapa för äldre möjligheter till delaktighet och självständigt liv. Redan hittills har målet varit att högst 3 % av över 75-åringarna är i anstaltsvård. I dagcentralsverksamheten kan man utnyttja existerande servicehus och förena olika åldrars mötesplatser. Först vid 80 år och däre er kommer utomstående hjälp mer regelbundet med i bilden. Så alltså i allmänhet. Vad gäller tekniska lösningar att främja äldre att reda sig självständigt har vi blivit kvar på trygghetstelefonernas plan. Servicerådet förmedlar bekymret till rätt instans och serviceledaren börjar behovsbedömningen och verkställer den. Genom att öka anhörigvårdarnas välbe nnande orkar även de bättre. Åldern förlängs och hjälpbehovet skjuts hos många fram till högre ålder. Centralförbundet för de gamlas väl har med S:t Michels stad startat ett gemensamt projekt där ett signalinformationssystem planeras och genomförs. Undantag nns också. 53 Vanhustyö 6 • 2015 Kolumn Elli Aaltonen Överdirektör, SVD, docent Orförande för Vanhustyön kesksuliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Å ldern hos ålderstigna är inte längre 65 år. Målsättningsbilden behöver kontinuerlig utveckling och bedömning. Behovet av arbete varierar från åldring till åldring men det kan eller hinner man inte inordna som en del av arbetet. Glömskhet är i varje fall svårare att sköta i hemförhållanden än andra behov av utomstående hjälp. Även över 75-åringar nns de redan inemot en halv miljon. För hjälpbehovet ansvarar delvis eller t.o.m. Inom e ektiverat serviceboende är målet högst 7 % av denna åldersklass. I Finland har vården av dementa ordnats klarare än i andra EU-länder som sjukhusliknande eller e ektiverad vård. Dessutom lever inte heller gamla människor av vård och service allena. Den som anmäler bekymmer meddelar genom signalsystemet vem man är bekymrad över. Jämställdhet, självbestämmanderätt, delaktighet och trygghet är goda värden även i ålderdomen. Sådana, alltså blivande ålderstigna, har vi i Finland en dryg miljon. Vid sidan om hemvården kan hemvårdsenheter av grupphemstyp skapas. Hemvårdens verksamhetsmetoder är från en gången tid och här nns det största behovet av förändring. helt anhörigvårdare eller något annat hjälpnätverk. Man gör samma sak i alltför snabb takt, utanför de äldre utan att lyssna på dem eller få dem delaktiga i kontrollen över sitt eget liv. Hälsokiosker och närservice är viktiga i hälso-vården. När man inte vill öka antalet personer på anstalt eller i e ektiverat serviceboende, utan minska, måste uppmärksamhet fästas just på öppenvården, hemvården, anhörigvården, hemboendets säkerhet och teknologin i hemmet. Hemma bäst med rätta metoder! Hemma bäst – även som gammal. De behöver andlig stimulans och socialt sällskap samt aktivitet enligt sin egen kondition. En del av åldersklassen behöver hjälp lite eller sporadiskt, en del o are
Ikä pitenee ja avun tarve siirtyy useimmalla myöhemmälle iälle. Osa tuosta ikäluokasta tarvitsee apua vähän tai satunnaisesti, osa tiiviimmin. Terveyskioskit ja lähipalvelut ovat terveydenhoidossa tärkeitä. Kotona paras oikein keinoin! Kotona paras – vanhanakin Elli Aaltonen ylijohtaja, YTT, dosentti Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja. Huolenilmaisija kertoo signaalijärjestelmän kautta, kenestä on huolissaan. Näin siis yleisesti. Panostusta kotihoitoon tarvitaan Olen huolissani suomalaisen kotihoidon tilasta. Yli 75 -vuotiaitakin on jo lähes puoli miljoonaa. Kun laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa olevien määrää ei haluta kasvattaa, vaan pienentää, huomiota on kiinnitettävä juuri avohoitoon, kotihoitoon, omaishoitoon, kodissa asumisen turvallisuuteen ja kodin teknologiaan. Työtä on liian paljon, autettavia runsaasti ja kotihoito usein siksikin mekaanista auttamistyötä, jossa ei ehditä ottaa iäkästä kokonaisuutena huomioon. Tehostetun palveluasumisen piirissä on tavoitteena enintään 7 % tästä ikäluokasta. Tavoitteena suomalaisessa ikäpolitiikassa on hoitaa mahdollisimman paljon kotiin ja antaa ihmisten asua omassa kodissaan. Suomessa dementiahoito on järjestetty muita EU:n maita selvemmin sairaalamaisessa tai tehostetussa hoidossa. Vasta 80-vuotiaana tai siitä yli ulkopuolinen apu tulee säännöllisemmin mukaan. Samoin liikkuvat hoitoautot. Hän tarvitsee henkistä virkistymistä ja sosiaalista seuraa sekä oman kunnon mukaista toimintaa. Palveluneuvo välittää huolen oikealle taholle ja palveluohjaaja aloittaa tarpeen arvioinnin ja vie sen toteutukseen. Tähän on varmasti monta syytä. Poikkeuksiakin on. Yksi syy aikaisempaan avun tarvitsemiseen on dementia. Tehdään samaa, liian nopealla tahdilla, iäkkään ulkopuolella häntä kuulematta tai mukaan oman elämänsä hallintaan ottamatta. Vaikka meillä onkin taloudellisesti tiukkaa, saamme uudella kotihoidon kohdentamisella ja työn uudistamisella myös säästöjä. Tämä tavoitekuva tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja arviointia. Omaishoitajien omaa hyvinvointia lisäämällä hekin jaksavat paremmin. Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt yhteishankeen Mikkelin kaupungin kanssa, jossa hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan signaalitietojärjestelmä. Ikääntyneiden kotona elämisen mahdollisuuksia voidaan edistää asuntojen muutostöillä, teknologian nykyistä vahvemmalla käyttöönotolla sekä luomalla iäkkäille osallisuuden ja itsenäisen elämisen mahdollisuuksia. Kotihoidon toimintatavat ovat menneeltä ajalta ja tässä on suurin muutoksen tarve. Jo tähän asti tavoitteena on ollut, että enintään 3 % yli 75-vuotiaista olisi pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kotihoidon rinnalle voidaan luoda ryhmäkotimallisia kotihoidon yksikköjä. Vanhallakin on ihmisarvo ja häntä tulee arvostaa. Yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus ovat hyviä arvoja vanhuudessakin. Muut asuvat kotona saaden sinne apua. Muistamattomuus on joka tapauksessa vaikeampi hoitaa kotioloissa kuin muut ulkoiseen avun tarpeeseen johtuvat tarpeet. Heitä, siis tulevia ikääntyneitä, on Suomessa runsaat miljoona. 54 Kolumni I kääntyneen ikä ei ole enää 65 vuotta. Olemme jääneet ikäihmisten itsenäistä suoriutumista edistävissä teknisissä ratkaisuissa turvapuhelinten asteelle. Työn tarpeet vaihtelevat vanhuksesta toiseen, mutta sitä ei ehditä tai pystytä laittamaan työn sisällöksi. Päiväkeskustoiminnassa voidaan hyödyntää olemassa olevia palvelutaloja ja yhdistää eri-ikäisten kohtaamispaikkoja. Lisäksi ihminen ei vanhanakaan elä vain hoidosta ja huollosta. Työntekijä näkee ihmisen tarpeet, mutta on ohjattu tekemään lyhyessä ajassa paljon perustehtäviä. Osan avun tarpeesta huolehtii osittain tai kokonaankin omaishoitajat tai muu apuverkosto
Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Määräalennus (yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin) Tilaan Vanhustyö-lehden 40 € / vuosi vuosikerta 43 € opiskelijatilaus 26 € TILAUSKORTTI Kestotilaus kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Toimitus: Päätoimittaja Satu Helin Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. Tulevais uutta rakenta maan SENIORA RBETE 5 • 2015 Nimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Laskutusosoite (jos ei sama) Oppilaitos Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: info@vtkl.. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. etunimi.sukunimi@vtkl.. tai www.vtkl.?/vanhustyo. SENIORARBETE. SENIO RARB ETE TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen