SENIORARBETE 7 • 2014 Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö
20 Miten määritellään koti. 2. Seuraava numero ilmestyy 6.2.2015 | Lehden teemana on Tutkimus ja päätöksenteko. 7 • 2014 SENIOR ARBE TE 14 Yhteisöllisyys antaa turvallisuutta ja tukea
Outi Jolanki Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Kolumni ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Sisällys Toimituskunta 4 5 6 8 10 14 Koti paras paikka Satu Helin Mitä tarvitaan muuttuviin asumisen tarpeisiin. Vanhustyö 7 • 2014 Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi 3. Herttakaisa Kettunen Järvenpäässä uusi ote terveys- ja hyvinvointipalvelujen rakentamisessa Tuulensuun palvelukeskus pyrkii luomaan hyvää arkea ikääntyville ihmisille Leena Valkonen Paula Määttä - Viiiden kylän aktiivi Herttakaisa Kettunen Voimaa ja virkistystä DiaPuistosta Harriet Haavisto Avoinna viikonloppuisin ja juhlapyhinä Hannele Huovinen Sulon suihkeet Moninaisuuden huomioiminen on hyvän laadun tae Tiina Hailla Lähde Aijjoos kyläilemään! Aijjoos-hanke II Digitekniikka pakottaa uudistumaan – Netin ihmeelliseen maailmaan kurssien avulla Minna Korva-Perämäki 39 40 42 43 44 45 47 48 50 Vanhustyön johtajat Satu Helin (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Ikääntyneet tarvitsevat uusia asumismalleja Pirja Peltomäki ja Katja Ilmarinen 16 18 Omatoimi - yhteisötalo Saarijärvellä Herttakaisa Kettunen Tiina Salminen, Kirsti Ruislehto ja Leena Peltosaari 20 22 24 28 29 31 32 35 36 Miten määritellään koti. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Mitä voi yksittäinen ihminen tehdä asumisen ja ympäristön turvallisuuden hyväksi, pohtii tutkijatohtori Outi Jolanki kolumnissaan sivulla 50. Äänivitamiini vaikuttaa tunteisiin ja toimintakykyyn Leena Valkonen Zonta-järjestön lahjoituksella lievitetään ikäihmisten yksinäisyyttä Leena Valkonen KÄKÄTE-projektin tuloksia lyhyesti Marika Nordlund Keskusliitto tiedottaa Ajan Virrassa Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Hemmet är den bästa platsen Satu Helin Befolkningen åldras – hur säkerställs tryggt boende hemma! Leena Valkonen Kuka auttaa ja kuka välittää. kysy&vastaa Väestö ikääntyy – miten taata turvallinen asuminen kotona! Leena Valkonen Korjausneuvontatoiminnalla lisää vuosia veteraanien kotona-asumiseen Leena Valkonen Hissiasiamies Simo Merilä: Hissi helpottaa asumista vanhoissa taloissa Herttakaisa Kettunen Yhteisöllisyys tuo voimaa arkeen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Asunnon rakentaminen tai valinta tarjolla olevista kohteista on usein pitkäaikaisen harkinnan ja suunnittelun tulosta. Koti merkitsee ihmiselle yksityisyyttä, rauhoittumisen ja toisaalta myös toimijuuden tyyssijaa. Asumisratkaisut ovat myös suurimpia taloudellisia päätöksiä, joiden sidokset ulottuvat pitkälle elämässä. Lakiesityksen yleisperustelujen mukaan lisättäisiin avohoitoa eli säännöllistä kotihoitoa, omaishoidon tukea ja tehostettua palveluasumista vähennettäessä laitoshoitoa. Yksin eläneiden henkilöiden asumisesta kuulee vastaavia kertomuksia. Elämän jälkipuoliskolla asioiden ja ihmissuhteiden muuttuessa asunto voi merkitä pysyvyyttä ja siten myös turvaa, josta ei haluta luopua. Tiedon lisäksi tarvitaan sen soveltamista sekä muita toimia kotihoitotavoitteen toteuttamiseksi. Päätoimittajalta Satu Helin Koti paras paikka K oti on ihmisille yksi henkilökohtaisimmista tekijöistä. Tuttuja asioita, kuten portaita, kynnyksiä tai runsaita mattoja ei helposti nähdä kaatumisen riskitekijöinä. Toimintakyvyn heiketessä ja jo sitä ennen tulisi asumisolosuhteita uskaltaa arvioida kriittisesti. Ihmisen elämä ja kokemukset rakentuvat useista kohteista, hankinnoista ja muutoista. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ehdotuksen perusteella VTKL:n julkaisema Ikäteknologia-kirja tulisi sisältyä sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Kiistelyä herättäneen uudistuksen toimeenpanoa tulee valvoa, jotta kotona elämisen edellytyksiä todella parannetaan. Tutussa ympäristössä on luontevaa jatkaa arkipäivän askareita, vaikka toimintakyky olisikin heikentynyt. Suoriutuminen itseä tyydyttävällä tavalla tuo sisältöä elämään ja tunnetta pystyvyydestä. On tarpeellista löytää ne iäkkäät ihmiset, jotka hyötyisivät asuntojensa muutostöistä ja on tarpeellista saada nostetuksi korjausavustuksen saannin edellytyksenä olevaa alhaista tulorajaa. Asuntojen muutostöistä tai uusista asumisen ratkaisuista on tarjolla tietoa, mutta usein ehdotus asumisratkaisujen arviointiin tulee ulkopuolisilta henkilöiltä. Iäkkäiden ihmisten keskeisin toive on voida asua omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista. Asianmukaisten peseytymistilojen saanti mahdollistaisi kotona elämisen jatkumisen. Säätelyä ja valvontaa lisäävässä yhteiskunnassamme on oleellista varmistaa, että kotihoito on sisällöltään ja käyntien kestoltaan sitä, mitä entistä iäkkäimpien ihmisten arvokas elämä edellyttää.. Muutostöitä sekä hoito- ja palvelusuunnitelmia tehtäessä tulee arvioida mahdollisuudet turvallisuutta edistävän teknologian hyödyntämiseen. 4 Vanhustyön keskusliiton teettämän korjaustöiden vaikuttavuusselvityksen mukaan remonttien jälkeen kotona asumista on voitu jatkaa vuosia, korjauskustannukset ovat olleet pieniä muihin hoitomuotoihin verrattuna ja avustukset ovat olleet tarpeellisia. Tämän päivän iäkkäimmät ihmiset ovat monesti olleet uskollisia asuntoaan ja sinne perustamaansa kotia kohtaan. Yhtä tarpeellista olisi saada taloyhtiöt hoksaamaan ne mahdollisuudet, joita valtion hissiavustukset hissien rakentamiseksi tuovat eri ikäisten ihmisten asumisen laatuun, itsenäisen selviytymisen edellytyksiin ja jopa asuntojen arvon säilymiseen. Vanhustyön keskusliiton yhdessä Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton kanssa toteuttama viisivuotinen Käkäte-projekti on tuottanut runsaasti tietoa www.ikateknologia.fi -sivustolle. Koti voi olla pariskunnalle tai leskeksi jääneelle henkilölle konkreettinen muisto puolison kanssa yhdessä toteutetusta unelmasta, kovan työn ja säästämisen tuloksena aikaan saadusta paikasta, jossa on ollut hyvä elää ja kasvattaa perhe. Eri ikäpolvet eroavat asumisen suhteen toisistaan ja vanhuusikä muuttuu. Ei ole harvinaista, että tämän päivän nuorilla vanhuuseläkeikäisillä on kodin lisäksi useita asuntoja; on kesämökki ja koti Välimeren maisemissa. Tämän toiveen toteuttamista halutaan edistää muuttamalla lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. Pitkäaikaisessa asunnossa on hyvä elää rauhassa, päivä kerrallaan kaikkien rakkaiden muistojen kera
Haluamme herätellä Ikäkoti kuntoon -kampanjalla kansalaisia pohtimaan, pärjääkö omassa kodissa myös ikääntyneenä. Selvitä taloyhtiön kanssa mahdolliset lupa-asiat 5. Etenkin rakennus- ja asuntoalan toimintaa on suunnattava vastaamaan tähän haasteeseen. • Onko ulko-ovi raskas avata. • Onko talossa hissi. • Onko pesu- ja wc-tiloissa toimiminen helppoa ja turvallista. Viisi askelta sujuvaan arkeen: 1. kysy & vastaa Sari Hosionaho, ohjelmapäällikkö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, ympäristöministeriö Mitä tarvitaan muuttuviin asumisen tarpeisiin. esitteet, verkkosivut, sosiaalinen media ja erilaiset tilaisuudet) välityksellä, kuinka jokainen voi itse varautua ikääntymiseen ja huolehtia turvallisesta asumisesta omassa kodissa ja levitämme tietoa, mistä voi saada apua ja taloudellista tukea tarvitsemiinsa kodin muutostöihin. Valtion asuntopolitiikalla halutaan varmistaa ikääntyneiden turvallinen asuminen kotona toimintakyvystä tai varallisuudesta riippumatta. Teetä tai tee itse muutostyöt. Kerromme Ikäkoti kuntoon – kampanjassa median ja kampanja-aineiston (esim. Neuvonnan ja ohjauksen tehostaminen on myös erittäin tärkeää. Tavoitteena on, että jokainen yli 55-vuotias katsoisi ennakoivasti omaa ja lähipiirinsä kotia myös ikäihmisen silmin: Onko koti turvallinen, esteetön ja miellyttävä asua myös vanhetessa ja terveyden huonontuessa. 5. Aluksi voi pohtia esim. Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen pyrkii edistämään ikäihmisten turvallista asumista kotona Ikäkoti kuntoon -kampanjalla. Miten asumisen suunnitelmissa on huomioitu väestön ikääntyminen ja muuttuvat asumisen tarpeet. Avustuksilla parannetaan asuinoloja. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen hissittömiin kerrostaloihin sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaus kotona asumisen mahdollistamiseksi. Mitä ensisijaisesti tulisi huomioida? Elämäntilanne ja omat tarpeet ratkaisevat sen, miten on hyvä asua. seuraavia asioita: • Kuljetaanko kotiin portaiden kautta. Moni meistä haluaa pysyä ikääntyessäänkin tutussa kodissa, siksi on hyvä arvioida oman asunnon ja elinympäristön esteettömyyttä ja turvallisuutta hyvissä ajoin. Tätä työtä tehdään Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa, joka alkoi vuonna 2013 ja jatkuu vuoden 2017 loppuun. • Pitääkö tarpeellista tavaraa säilyttää korkealla. Ota yhteys korjausneuvojaan ja pyydä arviointiapua 3. Miten ikääntyvä henkilö itse voisi parhaiten varautua omaan tulevaisuuteensa ja asumisratkaisuihinsa. Arvioi itse, onko kotisi esteetön ja turvallinen 2. Miten tällainen määrä esteettömiä asuntoja voi toteutua, mitä pitää tehdä. • Ovatko lattiat liukkaat. Korjausneuvoja auttaa suunnittelussa ja tietää taloudellisesta tuesta 4. Asunnon muutostöihin on mahdollista saada valtiolta taloudellista tukea. Esteettömien asuntojen kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa huomattavasti. Noin kolmasosa näistä esteettömistä asunnoista on valmiina, kolmasosa tulee uustuotannon kautta ja kolmasosa korjaamalla. On laskettu, että väestön ikääntymisen myötä Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä asuntoa. Mitä kampanjassa käytännössä tehdään. Siksi tarvitsem- Vanhustyö 7 • 2014 me vahvaa panostusta nykyisen asuntokannan korjaamiseksi esteettömäksi ja turvalliseksi
Myös kotihoidon ja palveluiden tarve on pienempi, kun asukas pääsee itse kauppaan ja muihin palveluihin. Kotien esteettömyyden lisäksi tulee huomioida koko asuinympäristö myös palvelut, liikkuminen ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen, sanoo asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä. Teksti ja kuva: Leena Valkonen KAMPANJA Väestö ikääntyy – miten taata turvallinen asuminen kotona! Ympäristöministeriön koordinoima Ikäkoti kuntoon -kampanja herättää suomalaisia miettimään, kuinka jokainen voi itse varautua ikääntymiseen ja huolehtia turvallisesta asumisesta omassa kodissa. Suurin osa ikäihmisistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämä on myös yhteiskunnan tavoite. K ampanja pohjautuu väestöennusteeseen, jonka mukaan yli 65-vuotiaita suomalaisia vuonna 2030 on 1,5 miljoonaa eli puoli miljoonaa henkilöä enemmän kuin nyt. Ennakointi ja varautuminen tukee itsenäistä elämää Ympäristöministeriön arvioiden mukaan maassamme tarvitaan noin miljoona ikääntyneille sopivaa turvallista ja esteetöntä kotia vuoteen 2030 mennessä. Ministeriön luotsaama vuoteen 2017 ulottuva ikääntyneiden asumisen kehittämisoh6 jelma pyrkii vauhdittamaan erityisesti hissien rakentamista ja muita toimenpiteitä, jotka mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kampanja herättelee myös kuntia ja rakennusalaa, jotta väestön tulevat asumishaasteet osataan ennakoida riittävän ajoissa. – Ikääntyneiden asuntojen korjausten ja hissien rakentamisen tukeminen on yhteiskunnan kannalta taloudellisesti perusteltua, koska paremmat asuinolot ja esteettömyys voivat siirtää laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtymistä huomattavasti. Yli puolet rakennuksistamme on rakennettu vuosien 1960–2000 välillä kulloinkin voimassa olevien määräysten rakennustapojen ja -tekniikoiden sekä tyylisuuntien mukaisesti. – Kun kotoa on helppo liikkua palveluihin ja harrastuksiin ja voi olla yhteydessä laajempaan sosiaaliseen elämänpiiriin, se pitää mielenkin virkeämpänä ja kohottaa elämänlaatua, Hynynen jatkaa. Iäkkäiden ihmisten mahdollisuus asua kotona edellyttää asuntokannan ja asuinympäristöjen huomattavaa kehittämistä esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden suhteen, totesi kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä avatessaan marraskuussa tiedotustilaisuutta Ikäkoti kuntoon -kampanjasta. Pokka muistutti myös, että esteettömien asuntojen tarve luo paineita asuntojen peruskorjaamiselle, sillä kysyntään ei pystytä vastaamaan pelkällä uustuotannolla. Kampanjassa pyritään vaikuttamaan niin kuntiin, rakennuttajiin kuin kaikkiin muihinkin toimijoihin, jotta asunnot ja asuinympäristöt tukisivat ikääntyvien ihmisten itsenäistä elämistä. Yhden vanhuksen palveluasuminen maksaa kunnille noin 50 000 euroa vuodessa, ja laitoshoidon kustannukset ovat selvästi suuremmat, Hynynen perustelee.. Ikääntyvä väestöryhmä on suuri ja sillä on hyvin erilaisia tarpeita, joten asumista on tuettava hyvin monenlaisilla toimenpiteillä. – Ikääntyvä väestöryhmä on suuri ja sillä on hyvin erilaisia tarpeita, joten asumista on tuettava hyvin monenlaisilla toimenpiteillä
Ikäihmisten asumisen kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen kesken että muiden tahojen kanssa ja tässä on vielä paljon työtä tehtävänä, Raija Hynynen päättää. Tietoa korjausneuvonnasta: Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi/korjausneuvonta Ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho (vas.), asuntoneuvos Raija Hynynen ja korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso kannustavat miettimään, millainen ikäkoti on itselle sopiva. Vanhustyön keskusliitto on yksi kumppaneista. Ikäkoti kuntoon -kampanjassa pyritään tehostamaan tiedotusta korjausavustuksista julkisuudessa, sillä varsin monet ikäihmiset ovat tietämättömiä siitä, että oman kodin muutostöihin voi saada maksutonta korjausneuvontaa ja korjausavustusta. Näitä suunnitelmia ja strategioita on kunnissa jonkin verran tehtykin. Ensi vuodelle rahaa on kuitenkin luvassa vähemmän. Kampanjan nettisivuilla www.ymparisto.fi/ikääntyneiden asuminen on runsaasti tietoa ikäasumiseen liittyvistä asioista. Korjausneuvontaa saa mm. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta, jotka käyvät maksutta ikääntyneiden ihmisten kodeis- sa tekemässä arvioita remonteista. He myös auttavat avustushakemusten teossa. Asuntojen esteettömyyteen liittyviä yleisimpiä korjaustöitä ovat mm. Lisäksi kunnostustyöt voivat oikeuttaa kotitalousvähennykseen verotuksessa, Hynynen muistuttaa. sisäänkäynteihin liittyvien luiskien rakentaminen, kynnysten poistaminen, pesutilojen korjaukset sekä tukea antavien kahvojen ja kaiteiden asennukset asuntiloihin. Lisäksi monet kaupungit, kuten Helsinki, myöntävät omaa rahoitustaan hissiremontteihin. Kuntien rooli keskeinen asumisen kehittämisessä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. Liikkumista helpottavia hissiratkaisuja on saatavana myös omakotitaloihin. Vanhustyö 7 • 2014 7. tulostettavat lomakkeet, joissa kysymysten avulla voi testata onko oma koti turvallinen ja mukava asua ikääntyessä. Tämän vuoden aikana vammaisten ja vanhusten asuntojen korjausavustuksiin on myönnetty 23 miljoonaa euroa ja hissiremontteja valtio on rahoittanut samoin 23 miljoonalla eurolla. Yhteiskunnan tukea remontteihin Asuntojen korjauksiin ja hissiasennuksiin on saatavana valtion tukea. Tietoa verkkosivuilta Kampanjassa on mukana ympäristöministeriön lisäksi useita yhteistyötahoja. Sivuilta löytyvät mm. Toinen kyselylomake testaa tarvitaanko kodissa remonttia. vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Noin 10 kaupungilla on omia hissiavustuksia, Raija Hynynen kertoo. Vammaisten ja vanhusten asuntojen korjauksiin ja hissiremontteihin esitetään yhteensä 35 miljoonan euron avustusmäärärahaa
Kohteet olivat sotainvalidien, veteraanien ja heidän leskiensä asuntoja. Kohteita oli yhteensä 120 kappaletta ja niiden korjaukset ajoittuivat vuosille 1996– 2012. Lisäksi asiakkaista 35 % oli sellaisia, että remontti oli välttämätön, jotta henkilö ylipäätään pystyisi jäämään kotiin, kertoo korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta.. Korjaustyöt välttämättömiä arjessa selviytymisen kannalta Kohteiden korjauksista neljäsosa liittyi esteettömyyden parantamiseen. V aikuttavuusselvitys veteraanien asunnoissa tehdyistä korjaustöistä tehtiin vuonna 2013 Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi selvitettiin veteraanin terveydentila haastatteluhetkellä. Yhteiskunnan kannalta kotona asumisen pidentäminen tuo isoja säästöjä. Käytössä oli IADL-mittari, joka antaa käsityksen kognitiivisista kyvyistä eli miten veteraani suoriutuu päivittäistoiminnoistaan. Ulkoportaisiin ja ulospääsyyn liittyviä korjauksia sekä puutteellisiin vesi-, viemäri ja vesijohtoliittymiin liittyviä korjauksia oli kumpiakin vajaa viidennes remonteista. Korjausten tarpeet luokiteltiin vielä neljään osaan: muutostyöt, jotka on tehtävä rakennusteknisistä syistä, työt, jotka ovat liikkumista helpottavia, työt jotka on tehtävä, jotta asiakas pärjäisi tulevina vuosina asunnossaan ja korja- us- sekä muutostyöt, jotta asiakas ylipäätään pystyi jäämään kotiin. Kylpyhuoneisiin ja sauna-pesutiloihin liitty- 8 viä korjauksia oli noin viidennes. Selvitys tehtiin käymällä kohteissa ja haastattelemalla henkilöitä tai heidän omaisiaan ja suorittamalla puhelinhaastatteluja. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Antero Hiilesvuo VAIKUTTAVUUSSELVITYS Korjausneuvontatoiminnalla lisää vuosia veteraanien kotona-asumiseen Vanhustyön keskusliitossa tehty selvitys osoittaa, että korjausneuvonnan avulla on pystytty merkittävästi edistämään ja pidentämään veteraaniväestön kotonaasumisen mahdollisuuksia. – Korjaus- ja muutostöiden välttämättömyydestä kertoo se, että 43 % toimista kohdistui ryhmään, jotta pärjäisi kotona tulevina vuosina kotona. Korjausneuvoja Antero Hiilesvuon tekemässä selvityksessä kartoitettiin, millaisia korjaustöitä ja milloin asuntoon tai kiinteistöön oli tehty, korjauskustannukset, saadun avustuksen määrä sekä korjaustyön tekemisen tarve ja peruste
Selvitys kokonaisuudessaan nettisivuilla www.vtkl.fi/korjausneuvonta Vanhustyö 7 • 2014 9. Asuntoja, joissa remontti oli välttämättömyys asumisen jatkumisen kannalta, oli 42 kpl. Luonnollisesti osa asukkaista on saanut kotiin tuotavia palveluja, joiden kustannukset vähentävät tuota ”säästettyä” rahamäärää. Rakennuksen varsinaiseen asuinkerrokseen johtavat lasi- kuistilta jyrkät portaat. Korjausneuvonta tekee siis arvokasta työtä hyvinkin ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen korjauksia edistäessään, Jukka Laakso kiteyttää. Myös asuinkerroksesta pesutiloihin ja ylätasolle on kulku portaikkoa pitkin. – Kotona asuvien määrä on huomattavan suuri ottaen huomioon elossa olevien veteraanien ja heidän leskiensä keski-iän, joka on lähes 90 vuotta, Jukka Laakso mainitsee. Avustuksia näille kohteille myönnettiin kaikkiaan 1 228 000,00 euroa. Karl-Erik Sternbergillä on nivelrikkoja ja lonkkavika, minkä vuoksi hänen portaissa liikkumisensa on ajoittain hyvinkin vaikeaa. IADL-mittarin tuottamista tuloksista kuitenkin huomaa, että veteraanit ovat säilyneet hyväkuntoisina kotona asuessaan. – Pelkästään näissä 42 kohteessa on siis säästetty yhteenlaskettuna lähes 12 miljoonaa euroa asukkaan, Kelan ja muita yhteiskunnan kustannuksia. Tuolihissi toi avun arkeen Karl-Erik ja Tutta Sternberg asuvat Naantalissa vanhassa Karl-Erikin isoisän 1800-luvulla rakennuttamassa kookkaassa puutalossa. Näissä kohteissa oli asuttu yhteensä 329 vuotta ja avustuk- sia kohteet olivat saaneet runsaat 0,5 miljoonaa euroa. Jälkipolville asuntoja tai kiinteistöjä oli siirtynyt 7 % ja ulkopuolisille kohteista oli myyty 4 %. Sternberg on 60 prosenttisesti sotainvalidi. Rakennus sijaitsee jyrkähkössä rinteessä ja talon pihalle johtava porttikäytävä on niin kapea, että pihalle ajo on mahdollista vain keskikokoisella henkilöautolla. Tämä merkitsee keskimäärin 63 %:n avustusta kuhunkin kohteeseen. Lisäksi anottiin avustusta sauna-pesutilojen ovien suurennukseen ja tukikaiteiden asennukseen sekä wc-istuimen korotukseen. Hissiasennus onnistui erinomaisesti ja KarlErik Sternberg sekä vaimonsa Tutta Sternberg ovat varsin tyytyväisiä lopputulokseen. Tutkittujen kohteiden korjaustöihin käytettiin yhteensä 1 946 900,00 euroa. Valtiokonttori myönsi avustuksen hankkeisiin ja tuolihissit asennettiin keväällä 2012. Kotona asuminen jatkui Selvityksen mukaan asunnoissa on asuttu remontin jälkeen keskimäärin kahdeksan vuotta ja 88 % veteraaneista asuu edelleenkin korjatuissa kodeissaan. Jos asukkaat olisivat joutuneet muuttamaan palvelutaloon tai muuhun vastaavaan paikkaan, olisi siellä asumisen hinta ollut yhteensä lähes 12 miljoonaa euroa kun vuorokausihintana käytetään 100 euroa. Hän oli yhteydessä korjausneuvontaan ja hänelle anottiin valtiokonttorilta ns. peruskorjaushankkeena tuolihissien asennusta sekä lasikuistin portaisiin että sisäportaisiin
H issiasiamies kertoo hissin toteutusmahdollisuuksista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista. Yleensä siinä vaiheessa, kun hissi on paikoillaan porrashuoneessa, näyttävät kaikki siihen liittyvät asiat helpoilta ja yksinkertaisilta. Hissiasiamies käy kutsusta opastamassa ja kertomassa hissittömien taloyhtiöiden asukkaille, millaisia hissivaihtoehtoja taloyhtiöön sopisi.. Teen niiden pohjalta ehdotelmat. Sitä ei voida koskaan suunnitella piirustusten perusteella, vaan mittaukset on tehtävä paikan päällä. – Tutustun ennen tapaamista muun muassa talon pohjapiirustuksiin, teknisiin tietoihin, mahdollisiin suojelumääräyksiin sekä asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Jos taloyhtiö päättää edetä asiassa, se suunnitteluttaa, kilpailuttaa ja tilaa hissin sekä rakennustyön omatoimisesti. Olen puolueeton toimija. Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen HISSIPROJEKTI Hissiasiamies Simo Merilä: Hissi helpottaa asumista vanhoissa taloissa Ellei kerrostalossa ole hissiä, sellainen voidaan yleensä asentaa jälkikäteen. – Aloitin vastavalmistuneena rakennusinsinöörinä Heka-Myllypuro Oy:n (Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alueyhtiö) paikallisvalvojana, etenin työnjohtajaksi, isännöitsijäksi ja vuonna 1999 aloitin toimitusjohtajana, Merilä muistelee. – Mutta, nyt kun olen toiminut tässä tehtävässä hieman yli vuoden niin huo- maan, että näihin asioihin pitää erikoistua, oppia ikä kaikki, toteaa Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä. Hänet voi pyytää taloyhtiöön katsomaan hissille paikkaa tilanteen mukaan joko porrashuoneesta tai rakennuksen ulkopuolelta – jokainen porrashuone on oma yksilönsä. 10 Vantaalla, Espoolla ja Kauniaisilla on yhteinen, vuoden 2014 elokuussa perustettu, pääkaupunkiseudun hissityöryhmä. Simo Merilä on Suomen ainut hissiasiamies. Merilä käy kutsusta opastamassa ja kertomassa hissittömien taloyhtiöiden asukkaille, millaisia hissivaihtoehtoja taloyhtiöön sopisi. Merilän työtä on toki helpottanut se, että hänellä on monivuotinen aiempi kokemus rakennus- ja kiinteistöalalta. Hissin asentaminen helpottaa arkea ja nostaa kiinteistön käyttöarvoa. Ne tekevät hyvin samoja asioita, kuin mitä minä teen täällä Helsingin alueella, Merilä sanoo. Tämän lisäksi Helsingillä, Kuva: Simo Karisalo Hissi suunnitellaan miljöön mukaan. Helsingissä on toiminut jo yli kymmenen vuoden ajan hissiasiamies, joka antaa puolueetonta ja maksutonta neuvontaa taloyhtiöille. – Kaiken kaikkiaan hissityöryhmiä on 14 eri paikkakunnalla ympäri Suomea
Esimerkkinä Merilä mainitsee vuonna 1885 rakennetun talon, johon on tehty hissi nykyaikana. rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. Suojelluissa arvotaloissa myönnettäviä rakennuslupia harkitaan tarkasti ja kaupunginmuseon kanta on otettava huomioon. Merilä muistuttaa myös, että jokainen hissi on erikseen siihen porrashuoneeseen suunniteltu. Laadin osakkaita varten suuntaa antavia laskelmia siitä, paljonko hissin hinnaksi suunnilleen tulee eri kerroksien huoneistoille, laissa vuonna 2010 määritelty kerroskerroin vaikuttaa oleellisesti kustannusten jakautumiseen. Ihmisiä kiinnostaakin yleensä se, paljonko hissi tulee maksamaan avustukset huomioiden yksittäiselle osakkaalle. Sellaista ei ole Suomessa aiemmin ollut asuinrakennuksissa, huomauttaa Merilä. – Malmilla sijaitseva taloyhtiö etsi pyöreään porraskuiluun tekijän, joka suostui tekemään pyöreän hissin. Samoin, jos on tehty virheratkaisuja, on niistäkin hyvä ottaa oppia ja välttää virheiden toistamista. Hissit stadin kerrostaloihin Helsingin kaupungin hissiprojekti neuvoo taloyhtiöiden omistajia, asukkaita, isännöitsijöitä ja hallitusten jäseniä hissien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. www.hel.fi/hissiprojekti 11. Osa ratkaisuista on jo koottuna niin sanottuihin hissikortteihin, joissa erilaisia ratkaisuja esitellään. – Ja ennen kaikkea hissi on yksilö, varsinkin jos ajattelee kantakaupungin taloja. – Ja hissiratkaisun pitäisi olla sellainen, että se vaikuttaa siltä kuin se olisi ollut talossa aina, Merilä sanoo lopuksi. Vuodesta 2000 vuoteen 2013 on Helsingin alueelle jälkiasennettu hissejä noin 750 kappaletta. Rakentamisprosessi voi hissin hankintapäätöksestä kestää yhdestä viiteen vuotta. – Tarkkaa hintaa voi joskus olla hankala laskea ilman tarkempaa suunnitelmien laatimista. Hissi porrashuoneen mukaan Hissi voidaan pääsääntöisesti rakentaa lähes jokaiseen porrashuoneeseen. Helsingin kantakaupungissa, missä saatetaan tarvita erikoisratkaisuja jälkiasennushissien suhteen, hinnaksi voi tulla 200 000 – 250 000 euroa. Osakkaille jää siis maksettavaa 40 prosenttia hissin kustannuksista. – ARAn avustus kattaa rakennuttamisen, suunnittelun ja rakennus- ja hissitekniset työt eli kaikki ne kustannukset, jotka kuuluvat välillisesti hankkeeseen, Merilä kertoo. Keskimäärin jälkiasennettava hissi maksaa 170 000 – 190 000 euroa. Niissä voi samassa taloyhtiössä olla aivan erilaisia porrashuoneita. – Kun hissiä suunnitellaan vanhaan taloon, pitää ottaa huomioon mm. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää hissiavustusta enintään 50 prosenttia projektin kustannuksista. – Aina voi ottaa mallia hyvin onnistuneista ratkaisuista. Jälkiasennushisseihin saa hyvin avustusta. Hän kertoo myös, että tällä hetkellä Helsingistä puuttuu noin 8300 hissiä. Merilän tavoitteena on käydä, ajan niin salliessa, kaikissa toteutuneissa hissikohteissa ja kartoittaa, mitä kaikkea porrashuoneissa on tehty. Nykyään asennetaan jopa pyöreitä hissejä. Jälkiasennushissi voidaan asentaa myös rakennuksen ulkopuolelle. Ja 30-luvulla niitä asennettiin paljonkin, kertoo Merilä. – Varsinainen hissin hankintapäätös voi kestää joskus jopa kymmenenVanhustyö 7 • 2014 kin vuotta. Tämä asia riippuu hirveästi taloyhtiöstä ja siitä miten siellä saadaan asioita sovittua, mutta lopulta näissäkin taloyhtiöissä saadaan tehtyä myönteinen hissipäätös Merilä kertoo. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA avustaa – Jälkiasennushissihän ei ole mikään uusi ajatus. Vanhimmat jälkiasennushissit on tehty Helsinkiin vuonna 1910 eli yli sata vuotta sitten. Määrä on suuri. Lisäksi Helsingin kaupunki myöntää ARAn päätöksen perusteella avustusta 10 prosenttia ja lisäksi taloyhtiö saa hissiasiamiehen maksuttomat palvelut
Valtakunnallisen hankkeen ja paikallistason toteuttajien yhteistyön tavoite on poistaa esteitä hissin rakentamiselta. Maakuntien keskuskaupungeista Jyväskylä, Joensuu, Lahti, Lappeenranta ja Imatra, Oulu, Pori, Tampere ,Turku ja Vaasa ovat perustaneet hissityöryhmät vuosien 2012–2013 aikana. Esteettömyyden edistäminen on usein henkisten esteiden poistamisesta ja tässä toivottavasti Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa onnistutaan. Hissien asentamisella vanhoihin kerrostaloihin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveystoimessa. Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hanke H anke käynnistettiin keväällä vuonna 2012. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa vanhoihin kerrostaloihin asennettavien hissien määrä vuoden 2017 loppuun mennessä. Mukana yhteistyökumppaneina ovat ympäristöministeriön lisäksi Suomen Kiinteistöliitto ja paikalliset kiinteistöyhdistykset, Suomen Isännöintiliitto ja paikalliset isännöitsijäyhdistykset sekä Kuntaliitto. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy toteutti hanketta 1.4.2012–31.12.2013 välisenä aikana. Vuoden 2014 aikana on perustettu tai perustetaan ryhmät myös Kotkaan, Hämeenlinnaan, Rovaniemelle ja Mikkeliin. Eikä rahassa voida mitata, miten arvokasta on mahdollisuus asua kotona. Toteutus siirtyi ARAlle 1.1.2014 alkaen. Hanke oli rahallisesti ARAn suurin tutkimus- ja kehittämishanke vuonna 2013. Hanke toteuttaa ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteita, sillä hissi mahdollistaa iäkkään ihmisen kotona asumisen pidempään. Työryhmien avulla saadaan aktivoitua paikallista toimintaa. Eli alkaen vuonna 2017 Suomeen rakennetaan vuosittain 500 jälkiasennushissiä. Valtakunnallisen hankkeen ja paikallistason toteuttajien yhteistyön tavoite on poistaa esteitä hissin rakentamiselta. Ratkaisevassa roolissa ovat hankkeessa mukana olevat kaupungit ja kaupunkien hissityöryhmät. Hissi on myös tärkeä osa esteetöntä ympäristöä iäkkäiden henkilöiden ohella myös muille kerrostalon asukkaille. Hissin hankkimisesta saatava sosiaalinen hyöty saattaa olla hyvinkin merkittävä: se edistää nykyaikaisen asumisen laatua, asuinympäristön turvallisuutta ja liikuntaesteettömyyttä sekä kotona asumisen edellytyksiä. Lisätietoa hankkeesta: www.hissiin.fi. Pääkaupunkiseudulle, Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, on myös perustettu alueellinen työryhmä
MENNESSÄ, LAHJAT EHTIVÄT JOULUKSI KOTIIN. Pumpulin pehmeät & höyhenen kevyet! PIRKA ERITYISKENGÄT Kankaisena tai nahkaisena. Tilaa ilmainen esite. www.omaarki.fi P.S YLI 30 EURON TILAUKSILLE ILMAINEN TOIMITUS! Oma Arki kaupan tarjoaa Algol Trehab Oy, suomalainen apuvälinealan asiantuntijayritys. (03) 334 1951 | info@pirka-kenka.com | pirka-kenka.com. PARHAAT LAHJAT HELPOTTAVAT ARKEA KUN TILAAT 17.12. Umpi- tai avokärjellä. ORIVEDEN PIRKA-KENKÄ KY puh
Ihmissuhteiden, yhdessä tekemisen ja harrastamisen vaikutus hyvään elämänlaatuun ja kotona pärjäämiseen on merkittävä. Yhteisöllisesti voidaan asua yhdessä saman katon alla tai lähekkäin kylässä. Ikärajana voi olla esimerkiksi 55 vuotta. Yhteisöasuminen ei aina ole näiden senioritalojen lähtökohtana, joskin edellytykset yhteisöllisyyden muodostumiselle ovat hyvät. Senioritaloissa harrastetaan yhdessä Yksityiset toimijat ja yritykset ovat rakennuttaneet senioritaloja, jotka ovat suunnattu tietyn ikärajan ylittäneille asukkaille. Yhteisöasuminen on yksi vaihtoehto. Yhteisöllisesti voidaan asua omistusasunnossa ja vuokralla tai eriasteisesti tuetuissa ryhmäkodeissa, perhehoidossa tai laitoksessa. Yhteisöasumisella on myös yhteiskunnallis–taloudellinen merkitys. Yhteistä niille on, että kaikissa asutaan yhteisöllisesti. 14 verkosto ja tuttavapiiri ovat vahvoja. Teksti: Katja Ilmarinen, erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Pirja Peltomäki, projektityöntekijä, Sipoon kunta YHTEISÖLLINEN ASUMINEN Yhteisöllisyys tuo voimaa arkeen Ikääntyneet tarvitsevat uusia asumismalleja Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Turvattomuudesta ja yksinäisyydestä johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee, kun sosiaalinen Ihmissuhteet luovat turvallisuuden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä sekä lisäävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä voi olla sekä samanikäisten että eri-ikäisten kesken, sukupolvet ylittäen.. On ilahduttavaa, että sosiaalinen ulottuvuus huomioidaan iäkkäiden asumisen kehittämisessä yhä vahvemmin. Senioritalot ovat yhteistiloja sisältäviä kerrostaloja, joissa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen ja asuntojen muunneltavuuteen. H elsingin Arabianrannan Loppukiri, Lieksan kimppakämpiksi kutsutut pienkodit, Kaarinan perhehoitokylä ja Mäntsälän Heinolan yhteisömaatila tarjoavat uusia ideoita ikääntyneiden asumiselle. Ihmissuhteet luovat turvallisuuden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä sekä lisäävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia
Perhehoito on elämää pienessä yhteisössä perhehoitajan kotona. Iäkkäillä on mahdollisuus kimppaasumiseen Lieksassa Lieksassa uusien asumisratkaisujen pohtiminen nousi käytännön tarpeista. Idea yhteisöasumisesta kehittyi muutaman naisen unelmista. Kylän viidessä talossa voi kussakin asua perhehoitajan kanssa neljä ikäihmistä. Vanhustyö 7 • 2014 15. Talo myös pidetään siistinä, viihtyisänä ja hyväkuntoisena omin voimin. Tarve luontoyhteyteen ei katoa ikääntyessä, päinvastoin. Esitteen on julkaissut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmä. Kaikille yhteisessä kylätalossa sijaitsevat sauna ja kokoontumistila. Osa vanhuksista kulki kodin ja terveyskeskuksen vuodeosaston väliä. Lisäksi asukas maksaa muista henkilökohtaisen huolenpidon palveluista käytön mukaan. Asukkaiden omien huoneiden lisäksi taloissa on iso yhteinen tila ruokailuun ja arjen yhdessäoloon. Laitos oli heille liikaa ja oma koti liian vähän. Siihen ei kotihoidon palveluilla voitu vastata. Palvelutarpeen kasvaessa on usein edessä muutto kaupunkiin tai kirkonkylälle. Ikätovereiden lisäksi ikäihmisellä on usein mahdollisuus sukupolvet ylittäviin ihmissuhteisiin perhehoitajan perheenjäsenten kautta. Iäkkäiden yhteisöasuminen Iäkkäiden yhteisöasumisesta on julkaistu esite, jossa kuvataan malleja yhteisöasumisesta maaseudulla ja esitellään yhteisöasumiseen liittyvää kirjallisuutta. Kaupunki huomasi, että osa yksin asuvista vanhuksista koki turvattomuutta. Painettua esitettä voi tiedustella: Marika Kettunen, marika.kettunen (at) thl.fi Esite on ladattavissa verkosta sivuilta www.maaseutupolitiikka.fi Maatila-asuminen Saksasta Suomeen S uomalaiseen elämäntyyliin kuuluu liikkuminen luonnossa, puutarhatyöt ja muut pihahommat sekä mökkeily. Elämänpiirin kaventuessa luonnossa oleilu ja tapahtumien seuraaminen saavat entistä vahvemman merkityksen elämässä – erityisesti niillä, jotka ovat asuneet maaseutuympäristössä tai maatilalla. Tilalliset kaavailevat Heinolan maatilalle yhteisöä, johon voisi muuttaa esimerkiksi eläkevuosiaan maaseudulla suunnittelevia ihmisiä. Keski-Euroopassa toimii jo kymmeniä, ellei satoja, maatiloja, jotka harjoittavat maataloutta ja tarjoavat muun muassa asumista, hoivaa ja hoitoa. Suomessa yksi esimerkki on Heinolan tila Mäntsälässä. Sen järjestämisestä ja laadusta vastaa kunta. Yhteinen ateria valmistetaan ja tarjotaan päivittäin. Perhehoidon tulee sisältyä kunnan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Tilalle on tehty suunnitelma, joka tähtää senioriasuntojen rakentamiseen. Vaihtoehtoja maaseudun kodin ja keskustassa sijaitsevan asunnon välillä tuntuu olevan vähän. Tavoitteena on luoda elävä maatila, jossa yhdistetään tilanpito ja asuminen. Loppukiri Helsingin Arabianrannassa on esimerkki yhteisöllisestä senioritalosta. Yhteistä naisille oli se, että tulevaisuudenkuva yksinäisestä vanhenemisesta pelotti. Ryhmäasuminen on palveluasumista tai tuettua asumista. Asukkaan palvelupaketti voi muodostua kunnan, yrittäjien ja järjestöjen yhteistyössä. Perhehoitokylä yhdistää iäkkäät ja hoitajat Kaarinaan on valmistunut Suomen ensimmäinen iäkkäiden perhehoitokylä syyskuussa 2014. Loppukirissä kaikki osallistuvat yhteisiin töihin ryhmissä. Kylän tilat sekä piha-alue ovat esteettömiä ja niissä voi liikkua apuvälineiden kanssa. Yhteisöasuminen maaseudulla, esimerkiksi maatilalla, voisi olla sopiva ratkaisu monelle. Toimittajat ovat Pirja Peltomäki & Katja Ilmarinen. Pienkotien perustamista on helpottanut, että muuttotappiokunnassa on ollut tarjolla tyhjiä isoja asuntoja. Ryhmä- asumisessa asukas maksaa itse vuokran, ateriat ja hoivapalvelun asiakasmaksun, joka määräytyy asukkaan tulojen mukaan. Perhekoti tarjoaa turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta, kanssakäymistä sekä mahdollisuuden osallistua arjen askareisiin. He lähtivät pohtimaan, että ikääntymiseen pitäisi kuulua myös omaehtoisia valintoja ja hauskaa yhdessä tekemistä. Lieksa päätti perustaa useita pienkoteja, joita kutsutaan kimppakämpiksi. Pienkoti on iso huoneisto tai omakotitalo, jossa asukkaita on tyypillisesti kaksi tai kolme. Perhehoito toteutetaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa
Jo melko alussa hanketta päätettiin, että talo tehdään puukerrostalona. – Hanke on ollut vähän liian kovaa vääntöä, kertaa Pesonen. Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys, jonka aloitteesta hanke sittemmin laitettiin vireille, perustettiin tulevien asukkaiden toimesta jo vuonna 2009. A jatus ikääntyvien ihmisten yhteisöasumisesta lähti Saarijärven vanhusneuvostosta jo yli seitsemän vuotta sitten. – Asumisoikeusasumismuoto omana asumisoikeusyhdistyksenä on edelleen aika harvinainen. Onneksi kuitenkin tunnen asumisoikeusasumis- Kun työmaa saatiin alkuun 23.9.2014 yhteisötalon tulevat asukkaat nostivat maljan onnistumiselle. Teksti: Herttakaisa Kettunen HANKE Omatoimi - yhteisötalo Saarijärvellä Saarijärvelle rakennetaan parhaillaan puukerrostaloa, Omatoimi-taloa, ikääntyville ihmisille. Hankeneuvoja Reijo Pesonen kertoo, että alussa keskusteltiin eri hallintamuodoista: asunto-osakeyhtiö, asumisoikeusyhdistys tai vuokratalo. Hän vastasi vuonna 1985 Jyväskylän asuntomessuille valmistuneen Asunto Oy Tuulenkylän, maamme ensimmäisen uuden yhteisötalon, rakennuttamisesta. Talon tu- levat asukkaat valitsivat asumisoikeusvaihtoehdon. Siinä on kuitenkin monia hyviä puolia: asukkailla on samanlainen päätösvalta kuin asuntoosakeyhtiöissä ja mukaan pääsee kohtuullisella sijoituksella. Lähes jokaisesta asunnosta on jo tehty asumisoikeussopimus, vain neljän osalta asia on vielä kesken. 16 muodon hyvin, koska minulla oli tilaisuus olla mukana esimerkiksi lainsäädäntöneuvottelukunnassa varapuheenjohtajana 1990-luvun alkupuolella. Vielä. Puukerrostalon 24 asuntoa valmistuu vuoden 2015 huhtikuun loppupuolella. Myös yhteisöllinen asuminen on tuttua Pesoselle
Omatoimi on tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykysille ihmisille. Mutta kaikki pankit “panivat lapun luukulle” eli esimerkiksi laina-ajat olisivat olleet liian lyhyet. Nyt olisi paljon helpompaa päästä alkuun, Pesonen toteaa. – Saarijärvelläkin yli 10 000 asukkaasta on jo yli 25 % vähintään 65-vuotiaita. seitsemän vuotta sitten niiden rakentaminen oli Suomessa melko alkutekijöissä. Pankkirahoituskin on pari vuotta sitten kiristynyt, Pesonen jatkaa. Saimme kuitenkin Kuntarahoitus Oyj:ltä kuitenkin sopivan luoton ja siihenkin piti saada kaupungin takaus. Se luo yhteenkuuluvuutta ja aktiivista osallistumista. Se taas edistää asukkaiden fyysistä ja henkistä kuntoisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä. Nyt sitten monien tuskallisten vaiheiden jälkeen rahoitus on kunnossa, Reijo Pesonen sanoo helpottuneena. Siitä johtuen vasta kolmannet suunnitelmat ovat johtaneet toivottuun hintatasoon. – Raha-automaattiyhdistys oli valmis tukemaan 30 prosentin investointiavustuksella. Pesonen näkee ongelmalliseksi sen, ettei ole ymmärretty, että ikääntyvien asumisoikeusasuntoihin tarvittaisiin tukea juuri seutukeskuskunnissa, joissa on paljon vanhusväestöä. Juuri yhteisöllisessä talossa asukkaat tulevat toimeen pitempään omatoimisina toinen toistaan tukien. Rahoituksen järjestäminen haasteena Myös rahoitus on ollut ongelmana talohankkeessa ja osin muuttunut matkan varrella, Reijo Pesonen kertoo. Näin yhteiskunnalle syntyy taloudellistakin etua. Se ei ole vanhainkoti, hoivakoti eikä palvelutalo, vaan ei pelkkä asuintalokaan. – Siihen saakka meillä oli selvä lupaus eräästä pankista vähintään 30 vuoden lainasta kiinnitysvakuudella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei ole voinut antaa lainan lisätakausta ja korkotukea, koska valtioneuvoston vuosittain vahvistetussa ARAn käyttösuunnitelmassa on vahvistettu, että asumisoikeusasumista voidaan tukea vain nimetyissä suurimmissa kaupungeissa. Reijo Pesonen kertoo, että tulevien asukkaiden keskiikä on kohonnut, koska vuosia on kulunut. Tärkeintä yhteisöasumiseen on asukkaiden yhteistoiminta. Nyt se on jo yli 75-vuotta.. – Omatoimi-talon rakennuttamishankkeen aikana tekniikat ovat kehittyneet ja muuttuneet monesti
Laajassa yhteistyössä tehty suunnittelu ja alueen huolellinen toteutus pieniä yksityiskohtia myöten tuottaa Järvenpäähän ikäihmisiä houkuttelevan ja heidän tarpeitaan vastaavan, aivan uudentyyppisen asuinalueen. Rakenteilla olevan Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen vieressä on korttelialue, jolle toteutetaan ikäihmisten tarpeita vastaava asuinalue, Hyvinvointikampus. Sijainti on erinomainen. vanhusten hoivapalveluyksikön ja omistus- sekä vuokra-asuntoja. Hyvinvointikampuksesta houkutteleva asuinpaikka ikäihmisille Tavoitteena on kävijämäärien ja erityisvaatimusten tarkalla kuvaamisella sekä toiminnan ja henkilöstötarpeiden suunnittelulla saada samalla rahalla enemmän. Tavoitteena on saada aikaan kampus, jossa toteutuu yhteisöllisyys, esteettömyys, turvallisuus, virikkeellisyys, innovatiivisuus ja tilojen muuntojoustavuus. Osa tiloista on ratkaisuiltaan vanhentuneita, eivätkä ne mahdollista tulevaisuu-. Ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaamiseksi palvelujen suunnittelu painottuu vahvasti kotona asumisen mahdollistamiseen ja terveen ikääntymisen varmistamiseen. Järvenpäähän rakennetaan tämän vuosikymmenen aikana samaan kortteliin, hyvälle paikalle sekä sosiaali- ja terveyskeskus (JUST) että ikäihmisten monipuolinen asuinalue. Suunnittelussa on otettu huomioon myös fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia tukeva senioripuisto ja päiväkodin, hoivayksikön sekä asukkaiden yhteistoiminnan ja tapahtumien virkistävä vaikutus. J ärvenpää on väestörakenteeltaan nuori kaupunki, mutta ikääntyneiden määrän kasvu on lähtenyt jyrkkään nousuun.Vuoteen 2030 yli 65-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Tulevat asukkaat, eläkeläiset, ja eri järjestöt on otettu ja otetaan mukaan alueen suunnitteluun tuomaan esille omia näkemyksiä ja toiveita. Tiina Salminen, palvelualuejohtaja Kirsti Ruislehto, hankepäällikkö Leena Peltosaari, eläkeläisneuvoston puheenjohtaja PROJEKTI Järvenpäässä uusi ote terveys- ja hyvinvointipalvelujen rakentamisessa Järvenpäässä ”pamahti” 21.11.2014, kun Järvenpään tämän vuosikymmenen mittavimman hankkeen, sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentaminen käynnistyi. Samaan kortteliin rakennetaan ikäihmisille asuntoja ja palveluja tarjoava Hyvinvointikampus. Asuntotuotanto toteutetaan mahdollisimman monipuolisena sisältäen mm. Molemmat hankkeet toteutetaan kumppanuusotteella. Valituksi tulevien kumppanien kanssa jalostetaan konseptisuunnitelma yhteistyössä kortteli- ja aluesuunnitelmaksi. Kumppanien valinnassa pääpaino on asukasnäkökulman huomioon ottamisessa. Tämä korttelikokonaisuus toteutetaan uudenlaisella kumppanuusotteella, jossa mukana ovat kaupunki, yritykset, yhteisöt ja tulevat käyttäjät. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ydinpalvelut saman katon alla Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelut sijaitsevat useissa eri toimipisteissä. Puolen kilometrin säteellä sijaitsevat rautatieasema, kaupat, ateriointipalvelut, kirjasto, kulttuuri- ja kaupun18 Suunnittelu virkamiesten, yritysten ja eläkeläisten yhteistyönä Alueen suunnittelussa korostetaan erityisesti asukaslähtöisyyttä, joka on yksi Järvenpään kaupungin arvoista. Suunnittelu aloitettiin keväällä 2014 julkisella kumppanuushaulla, jolla etsittiin suunnittelu- ja toteutuskumppaneita. Siellä on tilaa myös kaupallisille palveluntuottajille. Kampukselle rakennetaan myös lasten ympärivuorokautinen päiväkoti. gintalo sekä ikäihmisille tarkoitettu toimintakeskus
Eli esimerkiksi ihmisen oma kokemus hyvinvoinnista ja kodista. 20 Ennen koti on ollut selkeämmän työn, perheen ja vaikkapa kasvatuksen näyttämö. Monelle koti on tärkeiden asioiden paikka ja sen ympäristö on tuttu ja turvallinen. Ikääntyvän ihmisen tulisi voida kokea mahdollisimman paljon niitä kotona asumisen merkityksiä, joita hän pitää tärkeänä. L apin yliopiston emeritusprofessori Asko Suikkanen oli usean muun tutkijan kanssa mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Kotia paikantamassa, jossa tarkasteltiin muun muassa sitä, miten kodin merkitykset ovat muuttumassa. Palvelutalonkin. Jokainen kokee kodin eri tavalla. Suikkanen kertoo, että kotia on tutkittu suhteellisen vähän, vaikka nykyaikana kodin merkitys kasvaa koko ajan. Koti on yksilöllinen Ihminen on kotona vapaa ja siellä voi päättää itse omista asioistaan. Perinteet ja juurtuminen tekevät kodista merkityksellisen. Koti on muutakin kuin seinät ja katto. – Koti on yksilöllinen ja se, miten se rakentuu ja miten sitä rakennetaan, on äärettömän tärkeää. Koti on koko ajan muuttuva, sitä rakennetaan koko ajan ja se on jatkuvassa liikkeessä. Perheen ja asumisen lisäksi kotia ja sen paikkaa arjessa on alettu tutkia yhä enemmän. Kodin merkitykset ovat erilaisia eri ihmisryhmille riippuen esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai vaikkapa taloudellisesta asemasta. – Voidaan puhua ns. Suikkanen kehottaakin pohtimaan sitä, onko riittävää, että esimerkiksi palvelutaloon voi tuoda omaan huoneeseensa omat huonekalut. Koti ymmärretään ja samaistetaan perheeseen, lapsuudenkotiin tai rakennettuun kotiin, ”ideaaliin kotiin”, Suikkanen toteaa. Monella on useampia koteja niin limittäin kuin samanaikaisestikin. Sosiaaliset suhteet ja niiden antama tuki lisäävät kotona asumisen miellyttävyyttä. – Koti on tila tai tunnetila, jossa me elämme ja johon palaamme, Suikkanen sanoo. Teksti: Herttakaisa Kettunen TUTKIMUS Miten määritellään koti. Mistään pysyvyydestä ei voida puhua kodin yhteydessä. ”Kodinomainen” on lähellä yleisihannetta kodista, vaikka lähtökohtana pitäisi olla ihmisen oma suhde kotiinsa. Suikkasen mielestä sana ”kodinomaisuus” esimerkiksi ikääntyvien ihmisten hoito- ja hoivapaikkojen yhteydessä on jollain tavalla luotu käsite. stereotyyppisestä kodin käsityksestä eli siitä, että koti on jollain tavalla hyvin kiinteä ja pysyvä, stabiili. Luoko pelkästään se kodin tunnun. Tutkimuksen mukaan koti on edelleenkin merkityksellinen paikka, mutta kotiin ja paikkaan kuulumiseen liittyvät kysymykset ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi. Koti on tunnetila Kodista on tullut ihmisen hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä paikoista. Se on erilainen ihmiselle eri ikäkausina ja jokainen kokee kotinsa omalla laillaan. Se on keskeinen tukipaikka ja monelle myös arjen keskus. – Enää hyvinvointia ei välttämättä mitata esimerkiksi sillä, mitkä ovat tulot, millainen auto ja millainen talo, vaan niin sanottu kokemuksellinen hyvinvointi on tullut entistä tärkeämmäksi. Koti on aina jollain tavalla paikallinen, se on ajallinen ja myös sosiaalinen, hän kertoo. Asko Suikkasen mukaan tutkimuksessa tuli esille kolme kodin tärkeää ulottuvuutta
Laitosten tai palvelutalojen yhteisissä tiloissa voisi olla asioita ja esineitä, jotka luovat kodin tuntua. Ei pelkästään esimerkiksi muuttamalla huonekalujen paikkaa vaan korjaamalla ja rakentamalla, vaikkapa maalaamalla seiniä. Kodin tuntu on hajaantunut nykyihmisellä yhä useampaan paikkaan. Koti merkitsee useita ajassa elettyjä paikkoja ja tiloja. Hän toteaa, että ikääntyvillä ihmisillä pitäisi myös palveluasunnoissa olla mahdollisuus muokata ja muuttaa omaa kotiaan. Ikääntyvän ihmisen tulisikin voida kokea mahdollisimman paljon niitä kotona asumisen merkityksiä, joita hän pitää tärkeänä. Pitäisi siis miettiä, miten kodin tuntu luodaan, ei vain yhden huoneen vaan useamman kodin kautta. Vaikka asumisen, asumuksen ja asunnon käsitteistä muodostuukin läheinen kokonaisuus kodin käsitteelle, niistä jäävät kuitenkin puuttumaan kodiksi tekemisen, kodin tunnun ja kotoisuuden näkökulmat. – Pitäisi miettiä, mikä kodin muodostaa ja mitä kodilta odotetaan, Suikkanen ehdottaa. – Ihminenhän muokkaa ja rakentaa melkein koko ajan kotia. – Vanhusten koti nähdään yleensä huoneena palvelutalossa, vaikka sen pitäisi olla myös kaikki yhteiset tilat tai paikka, johon palvelutalosta mennään vierailulle –vaikkapa sukulaisten luokse. Tämän tyyppisiin asioihin ei ole kiinnitetty huomiota, Suikkanen huomauttaa. Vanhustyö 7 • 2014 21. koti pitää rakentaa ja rakentua tutuista asioista. Meillä voi olla mielikuva ihannekodista, lapsuuden koti, vapaa-ajankoti ja se koti, missä parhaillaan asumme. – Menneen kodin tuntua voi luoda vaikkapa tarinoilla, musiikilla ja valokuvilla, mutta samalla pitäisi pohtia myös sitä, ovatko ne riittäviä, Asko Suikkanen toteaa. Liikkuvuuden lisääntymisen myötä ihmisillä on useita peräkkäisiä koteja, mutta yhä useammalla on myös monta kotia yhtä aikaa
Monipuolisia palveluja Tuulensuun palvelukeskuksessa asuu vakituisesti 53 henkilöä. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä ja erilaisia, joten palveluissa tulee pyrkiä monipuolisuuteen. Edelliset ovat tehostun palveluasumisen yksiköitä. Vanhusten palveluasumisyksikkö palvelutalo Martta 1992 ja dementiaryhmäkoti Ida muistihäiriöisille valmistuivat vuonna 2003. Vuoden 2010 valmistui Palvelutalon Martan laajennus, kertaa Tiina Läksy Tuulensuun rakentamishistoriaa. Virikkeellisyyttä ja viihtyisyyttä lisättiin palvelukeskusta ympäröivän pihamaan kukkaistutuksin sekä hankkimalla piha-alueelle uudet puutarhakalusteet ja keinut. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Kiti Salonen, Loimaan Lehti Tuulensuun palvelukeskus pyrkii luomaan hyvää arkea ikääntyville ihmisille Loimaalla juhlittiin kesällä Tuulensuun palvelukeskuksen 60-vuotista taivalta. Lisäksi koko pihaalueen asfaltti uusittiin. Sotien jälkeen yrittäjänaiset kokivat tärkeäksi toisista huolen pitämisen ja vanhuuden turvan parantamisen. Rivitalot, joissa on 29 vuokra-asuntoa sekä palvelukeskus valmistuivat syksyllä 1987. Rivitaloihin ja tehostettuun palveluasumiseen on pitkä jono.. Vuosien varrella rakennuskantaa on uu- 22 sittu ja laajennettu. – Ajattelemme, että palvelujärjestelmä, jota tänään luomme, on se, mitä tulevaisuudessa itse käytämme. Tänä vuonna keväällä 2014 rivitalojen piha-alueiden turvallisuutta parannettiin lisäämällä valvontakameroita ja peruskorjaamalla sekä lasittamalla rivi- talojen luhtikäytäviä. Muuttuva ympäristö ja ajassa kiinni oleminen vaatii herkkyyttä kuunnella, millaisia palveluja juuri tämän hetken asiakkaat tarvitsevat, sanoo palvelukeskuksen toimitusjohtaja Tiina Läksy. Tämä ajatus kulkee edelleen punaisena lankana palvelukeskuksen toiminnan kehittämisessä. T uulensuun palvelukeskus on Suomen ainoa yrittäjien perustama palvelukeskus
Hyvää johtamista voi myös mielestäni verrata hevosen ohjastamiseen – ohjista on pidettävä kiinni, jotta kokonaisuus pysyy kasassa ja tilanne on hallinnassa. Palvelukeskus tuottaa avopalveluina kotihoitoa ja kotipalvelua viikon jokaiselle päivälle. Haaste on myös se, miten ajan saa riittämään ja jakautumaan kaikkeen tärkeään ja tarpeelliseen. erilaisia juhlia ja tilaisuuksia vuoden juhlapäivien mukaan. Keskus tuottaa itse myös kaikki asukkaiden atriat. viriketoiminnan toteuttamisesta. Usein vain hinta ratkaisee, ei laatu. Tärkeää on myös asioihin ennaltaehkäisevä puuttuminen ja asioiden korjaaminen heti, kun epäkohtia havaitaan. Pitkä metsälenkki puolisoni ja koirien kanssa aina työpäivän jälkeen lisää jaksamista, piristää ja näin myös antaa pohjaa uusien ideoiden syntymiselle. – Joskus minä tai henkilökunta tuomme töihin mukanamme omia lemmikkejämme siliteltäviksi, paijattaviksi, muistojen ja tarinoiden herättäjiksi sekä viihdyttämään asukkaita. – Meillä on Loimaan kaupungin kanssa voimassa oleva ostopalvelusopimus tehostetun palveluasumisen palveluista ja avopalveluilla vammaispalvelun asiakkaitten palveluista. Jokainen päivä on uusi haaste. Johtajan rooli palvelukeskuksessa Tiina Läksy kertoo työskennelleensä Tuulensuun palvelukeskuksessa vuodesta 2003. Olemme lähdössä pilotiksi Vanhustyön keskusliiton Seniorit Surffaa hankkeeseen, koska meiltä puuttuu ”seniorit surffaa” nettinurkkaus. toiminnallisen hevosajelutusiltapäivän suomenhevoskeskuksessa, jossa iltapäivän aikana osallistujat pääsivät hoitamaan ja ohjastamaan hevosta, mukaan valjastukseen, ajelutukselle sekä paistamaan makkaraa. Asukkailla on myös mahdollisuus osallistua palvelukeskuksessa kokoontuvien useiden eri järjestöjen toimintaan. Vain tällöin on mahdollista tietää, mitä johtaa. Kuntosalitoiminta on avointa kaikille ja yli 75-vuotaille se on maksutonta. Työ vaatii koko ajan uusien toimintamallien kokeilua ja kehittämistä sekä uusien ohjeiden ja suunnitelmien laatimista sekä erilaisten kyselyjen- ja lomakkeiden täyttämistä. Omasta jaksamisestani huolehdin harrastamalla aktiivisesti koirieni kanssa agilityä ja koiranäyttelyitä sekä hevoseni kanssa ratsastusta ja valjakkoajoa. Työ vaatii sitoutumista ja kehityksessä mukana pysymistä. Henkilökunnan taidot huomioidaan Työntekijöitä Tuulensuun palvelukeskuksessa on noin 40. Lisäksi muistikerho kokoontuu joka arkipäivä. Koska asukkaiden hyvinvointi on tärkeää, on jokainen työntekijä vastuutettu mm. Päivätoiminnassa keskeistä on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus. Kaksi hoitajaa on kouluttautunut puutarhaterapiaan, jota tulevaisuudessa kehitetään edelleen. Asukkaita aktivoidaan järjestämällä palvelukeskuksessa mm. Kuntouttavaa päivätoimintaa on kaikkina arkipäivänä noin 10 hengen pienryhmissä. Turvallisuudesta ei tingitä. Toimitusjohtajaksi hän siirtyi kesällä 2012. Hyvä suunnittelu auttaa. Päivä oli täynnä elämyksiä, muistoja ja onnistumisen kokemuksia. Ruokapalvelu on tärkeää ja suosittua, palvelukeskuksen lounaalle voi poiketa kuka tahansa. Kokonaisuus pitää tuntea ja hallita, niin kiinteistöt ja rakentaminen, asukaskunta tarpeineen, henkilöstö, toimintayksiköt ja työvuorojen sisällöt. – Jokainen saa toteuttaa asukkaiden kanssa sellaista viriketoimintaa, jota itse parhaiten osaa ja jonka kokee omaksi vahvuudekseen. Hintojen ja palvelujen kilpailuttaminen ovat arkipäivää. – Ikäihmisten tietotekniikkataitojen edistäminen koetaan myös tärkeäksi. Asukkaiden ja henkilökunnan hyvinvointi ja turvallisuus ovat ykkösjuttuja. Suunnitelmat pitää olla aina ajan tasalla ja päivitettyinä. On se sitten laula- mista, leipomista, pelaamista, ulkoilua, maalaamista, visailemista, tarinointia, lukemista tai ihan mitä vain ikinä keksii, Tiina Läksy sanoo. Johtajalla on palvelukeskuksessa hyvin moninainen rooli. Toimiessani päivätoiminnan vastaavana ohjaajana järjestimme ryhmille mm. Oma työtiimi on äärimmäisen tärkeä ja se, että voi jakaa tehtäviä ja vastuuta. – Viikon aikana täällä on melkoinen vilinä kun iihmiset osallistuvat avopalvelutoimintoihin ja ruokailuihin, Tiina Läksy mainitsee. On tiedostettava asukkaiden ja henkilöstön tarVanhustyö 7 • 2014 peet ja kehittää toimintaa niiden mukaisesti. Vuokra-asuntojen asukkaat ja päivätoiminnan asiakkaat ostavat palvelut suoraan meiltä, Tiina Läksy kertoo. On tiedettävä lait ja suositukset sekä säädökset ja toimittava niiden mukaisesti. Avoimuus on tärkeää, sillä asioita on todella vaikea lähteä kehittämään ja parantamaan, jos ei tiedä mitään. On oltava kustannustietoinen ja pysyttävä mukana hintakilpailussa palveluja kilpailuttaessa ja hallittava kustannuslaskentaa. Verkostoituminen helpottaa arkista työtä, tuo kokemuksia sekä avaa uusia mahdollisuuksia. Aina pitää olla valmiina nopeisiinkin muutoksiin. 23
Uppopumppu pitää avannon sulana - tämä on minulle luksusta, jollekin toiselle kauhistuksen paikka. Meni viitisen vuotta kunnes ”talkoogeeni” sai minut liikkeelle. Hän oli intensiivisesti mukana Jyväskylän vammaisjärjestöjen yhteistyöelimessä ja vammaisneuvostossa 1980-luvun taitteen molemmin puolin. Määtän ”kyläkehittäjän” ura urkeni, kun hänet bongattiin porukkaan, joka oli miettinyt kylälle lähiliikuntapaikan rakentamista. – Seurasin hiljalleen miten maalla asutaan ja eletään. Ostimme tontin Patajärven rannalta, rakensimme talon ja rantamajan saunoineen. Toisena tärkeänä ryhmänä Paula Määtällä ovat olleet vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt. Samalla aukeni myös koko maaseudun kehittämisen monenkirjava hankemaailma monenlaisine rahoitusmuotoineen. – Niissä kaikissa oli keskeisenä teemana, ja on edelleenkin, lasten hyvinvointi. Ehdotuksessa kiitellään hänen toimintaansa Lukumummina Jyväskylän Korpilahden Tikkalan kyläkoulussa. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Tiina Lamminaho Paula Määttä – viiden kylän aktiivi Jyväskylän yliopiston entinen vararehtori ja erityispedagogiikan professori Paula Määttä oli ehdolla vuoden vapaaehtoistoimijaksi. – Saimme hankerahaa lähiliikuntapaikkaan, kyläsuunnitelmien laatimiseen, Kunnossa Kaiken Ikää-KKI-rahoitusta työikäisten kyläläisten liikuttamiseen, KyläKelpaa! -valtakunnalliseen asumismessutapahtumaan ja tällä erää toistaiseksi viimeisenä kotini lähellä olevan Hangasjärven ulkoilualueen kämpän ja saunan kunnostustöihin. – Päädyin juuri tälle kylälle ja tähän pihapiiriin, koska muutossani oli keskeisenä kriteerinä paitsi metsäpolkujen verkostot myös oman avannon saaminen. Olin kuitenkin edelleen sekä tutkimusryhmäni johtaja että yliopiston toinen vararehtori. Silloin opin, että pärjätäkseen hankemaailmassa pitää taas oppia ”uusi kieli”, Paula Määttä muistelee.. Liikuin valtakunnan tasolla 1990- ja 2000-luvuilla sekä Kehi- Maalle muutto siirsi Määtän vapaaehtoistoiminnan valtakunnan sfääreistä kotikylän ja naapurikylien elämänmenon ihmettelyyn. – Kun kuulin ensimmäistä kertaa EU- ja valtiorahoitteisista maaseudun kehittämisohjelmista, koko hankeslangi oli ihan outoa. ”Talkoogeeni” sai liikkeelle Viiden kylän aktiivi Maalle muutto siirsi Määtän vapaaehtoistoiminnan valtakunnan sfääreistä kotikylän ja naapurikylien elämänmenon ihmettelyyn. Tämä on kuitenkin vain jäävuoden huippuna niistä vapaaehtoistyön muodoista, joita Paula Määttä on tehnyt ja tekee edelleenkin. 24 tysvammaliiton että Kehitysvammaisten Tukiliiton työryhmissä ja projekteissa. E nnen kuin muutin maalle, toimin monenlaisissa kansalaisjärjestöissä, Paula Määttä aloittaa. – Vammaisuus tunkeutui myös tutkimusteemaksi työelämääni kun Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön yhtenä perustajajäsenenä kiinnostuin vuonna 1990 vammaisten lasten perheiden pärjäämisestä. Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n eli Pokon perustaminen liittyy hyvin kiinteästi edellä mainittuun lähiliikuntapaikka-hankkeeseen. Nyt minulla on ollut jo yli 15 vuoden ajan mahdollisuus pulahtaa omaan avantoon läpi talven. Vuonna 1997 Määttä muutti maalle, Korpilahdelle Tikkalan kylään
Yhdistyksen tavoitteena on tarttua sellaisten asioiden kehittämiseen ja kokeiluun, joihin ei yhden kyläseuran resurssit riitä ja kuitenkin intressit ovat yhteisiä. Ja sitten tuli se ratkaiseva kysymys - mikä kyläyhdistys ottaa hallinnoidakseen tämän hankkeen. Paula Määtälle kerrottiin, että kyläläiset ovat tottuneet kyllä tekemään talkootöitä, mutta eivät rohkene ottaa vastuulleen hallintoa ja rahoitusvastuita. Piti asettua seinänvieruspenkille istumaan ja kuulostelemaan eikä työelämän kokemusten pohjalta ottaa heti puheenjohtajan nuijaa käteen ja alkaa patistella ihmisiä yhteistyöhön. Määttä sai oppaakseen kylällä syntyneen nuoren naisen, joka opetti ”talon tavoille”. Tikkalan kylällä päätettiin hakea rahoitusta kylien yhteiselle lähiliikuntapaikalle. –Piti asettua seinänvieruspenkille istumaan ja kuulostelemaan eikä työelämän kokemusten pohjalta ottaa heti puheenjohtajan nuijaa käteen ja alkaa patistella ihmisiä yhteistyöhön. Paula Määttä ja Leo Komsi viettävät yhteistä lukuhetkeä. Vanhustyö 7 • 2014 25. Vielä tarvittiin uusi neu- vottelukierros paikallisessa maamiesseurantalossa, koskien hankkeen hallinnointia. Tuossa tilanteessa naapurikylästä eräs vanhaisäntä sanoi sitten riittävällä arvovallalla ääneen, että perustetaan se yhteistyöyhdistys, ”eihän myö muuten sitä liikuntapaikkaa saada”. Verkostoihmisenä se tuntui hänestä järkevältä suun- nalta. Hänelle kerrottiin, että hankkeissa kannattaisi pyrkiä kylien yhteistyöhön, kun kylillä yleensä oltiin totuttu toimimaan vain omissa ympyröissä. Paula Määttä alkoi selvittää, millä kriteereillä rahoittaja rahaa jakaa. Hän vei terveiset lähiliikuntapaikkaa suunnitteleville kyläläisille. Nyt Poko on hallinnoinut kylien yhteisiä hankkeita jo yhteensä puolisen tusinaa kymmenen vuoden aikana. – Ajatus kylien yhteistyöstä oli kuitenkin ”uhkarohkea ehdotus” kuten sain kuulla, Määttä kertoo. – Silloin ehdotin Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen eli Pokon perustamista. Lähiliikuntapaikan suunnitelma valmistui -monen monituisen tupaillan jälkeen
Kokeilussa kartoitettiin naapuriavun tarpeita ja avun tarjoajia. Veimme viestin Virtapiiriin ja instituutin tutkijoiden ih- metykseksi pieneltä kyläkoululta löytyi ennätysmäärä mummeja ja vaareja, Määttä iloitsee. –Tietyssä mielessä ympyrä sulkeutui. Kaikki nämä vertaisohjattuna toimintana. Toivelistalta löytyi kimppakyydit keskustaan ja takaisin, tilapäinen apu lastenhoitoon, kodista ja kotieläimistä huolehtiminen matkojen aikana, kaveriksi lenkille tai harrastuksiin. Lisätietoja Pokosta: www.pokokorpilahti.fi LähiApu Jyväskylän sivukylillä Poko toteutti kokeilun, jossa testattiin sivukylien palvelujen saatavuuden parantamista lähiratkaisujen muodossa. – Odotamme Jaso-asumisoikeusyhdistyksen neuvottelujen tulosta ARA:n johdon kanssa keskiviikkona 26.11.2014. Professori Niilo Mäki rekrytoi minut assistentikseen vuonna 1965. ko- ko talon yhteinen ”Ole ystävä minulle” -ystävänpäivän juhla helmikuussa vuosittain. Poko on tehnyt uuden suunnitelman RAY:lle, tarkoituksena keskittyä kylien ikäihmisten lähipalvelujen kehittämiseen ja asumismuotojen monipuolistamiseen. Heistä lähes puolet ilmaisi kiinnostuksensa siirtyä syrjäisestä talostaan tai pirtistään Tikkalan keskustaan, mutta ei kaupungin keskustaan tai edes kirkonkylälle. – Olemme saaneet hyvällä tavalla jalkamme koulun ja päiväkodin ovenrakoon, Määttä toteaa. Yhteisinä tiloina käytetään myös koulu-päiväkotirakennuksen liikunta- ja kerhotiloja sekä ruokasalia. Kokeilu kesti vuoden 2013 syyskuusta samaisen vuoden loppuun. – Tätä kehittämistyötä haluamme nyt jatkaa, pyrkien kehittämään ja integroimaan uusin sote-järjestelmiin kaupunkien sivukylien toimintamal- 26 lia, samalla tarjoten yhtä vaihtoehtoa myös uuden vanhuspalvelulain edellyttämiin palveluihin. Kesän ja syksyn aikana on kartoitettu noin 40 sivukylillä asuvan lesken tai iäkkään pariskunnan asumisoloja ja palvelujen tarpeita. Ohjelmassa on monenmoista, luennoista retkiin, tietokisailuista yhteislauluun, hoivapalveluista päiväkodin ja koulun lasten kanssa toteutettaviin tapahtumiin, mm. Virtapiiri Ikäihmisten toiminnan ytimessä on ollut Tikkalan uuden päiväkoti-koulurakennuksen valmistumisen jälkeen, eli vuodesta 2009, sekä seniorijumppa että Virtapiiri-toiminta viikoittain. Lukumummi-toiminta Kun Tikkalan koulu ilmoittautui Niilo Mäki instituutin (NMI) Lukemisen sujuvuus –tutkimukseen olivat kylien ikäihmiset koululla tuttuja jo entuudestaan. Konkreettina tavoitteena on asumisoikeusasuntojen rakentaminen Jyväskylän ”Tikkalan kaupunginosaan”, ja kytkeä siihen ikäihmisten monenlaiset palvelut. Olin perustamassa erityispedagogiikan professorina Niilo Mäki instituuttia 1990-luvulla - ja NMI:n uudet tutkijat ”ilmiantoivat” minut tähän valtakunnalliseen kisaan. Hänen roolinaan on ollut koota Tikkalan ryhmä, opastaa mummeja ja vaareja NMI:n ohjeiden mukaan ja esimerkiksi rohkaista vastaamaan tutkijoiden kysymyksiin. Asumisoikeustalo yhteisine tiloineen ja yhteisöllisenä toimintamallina on juuri nyt mitä ajankohtaisin. - Yksinäisyys on vahvasti läsnä kun naapurin valoja ei näy, ajokortti on saattanut mennä eikä busseja kulje, Määttä kertoo.. Yhdessä on käyty MLL:n kuukausipalavereissa tapaamassa kantakaupungin mummeja ja vaareja. Tontteja olemme ja alustavasti katsastaneet ja Jyväskylän kavoituspuoli näyttää vihreää valoa. Virtapiirin ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana muutaman henkilön ohjausryhmä, joka suunnittelee aina puolen vuoden ohjelman etukäteen. – Olen itse seniorijumpan ohjaajana. Kokeilun puuhanaisena ja alullepanijana toimi Paula Määttä. Yksinäisyys on vahvasti läsnä kun naapurin valoja ei näy, ajokortti on saattanut mennä eikä busseja kulje. Olen saanut siihen ilmaista koulutusta - sekä yleensä ikäihmisten liikuntaryhmien ohjamiseen että erityisesti oman kiinnostukseni pohjalta senioritanssien ohjaukseen. – Rehtori huhuili kerran liikuntasaliin maanantain aamupäivällä ja kyseli mummia mukaan. Jokaisella tapaamiskerralla on nimetty vastuuhenkilö. Olennaisen tärkeä alue LähAvussa oli kylähoitajakokeilu eli kylällä asuva lähihoitaja teki kotikäyntejä, piti kyläkoululla vastaanottoja ja ohjasi ikäihmisten ryhmiä. kyläpiika auttoi arjen askareissa
25-VUODEN KOKEMUKSELLA Hoivakoti Varpula uudistui! Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Veräjämäen vehreässä ympäristössä. Uutena toimintana lyhtyaikaishoidon kuntoutusjaksot. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström ja muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta. 040 509 9924 Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. Hoivakoti Varpula Jokiniementie 11 A, 00650 Hki puh. Uudistuneissa tiloissamme on nyt myös monipuolinen kuntosali asukkaiden kuntoutukseen. 010-3284780. 040 509 9923 Hoivakoti Vuoksela Äyräpääntie 25,02140 Espoo puh
DiaPuisto mahdollistaa ulkoilun ohella monenlaisen toiminnan ja elämysten tuottamisen. DiaPuiston fyysistä ympäristöä kehitetään luontoa vaalien. Yhteiskävelylle heti aamusta Hankkeen käynnistymisen, kevään 2014 jälkeen, DiaPuistossa on käynyt paljon ulkoilijoita ja ryhmiä. Ulkoilun virkistävä voima Hankkeen tavoitteena on luoda puistoalueesta fyysinen ja toiminnallinen ym- päristö, joka tukee kokonaisvaltaisesti ikäihmisen ja muistisairaan toimintakykyä, toimijuutta ja osallisuutta, ja siten edesauttaa kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Luontoympäristö lisää vielä hyvinvoinnin terveyttä edistäviä vaikutuksia. Se virkistää mieltä, ylläpitää ja kehittää tasapainoa ja lihaskuntoa sekä parantaa liikkumisvarmuutta. Joka toisen viikon maanantaina puistossa on aamuinen yhteiskävely ja puistonikkarit tekevät tällä hetkellä jouluaiheiselle polulle puutonttuja. Lisätietoja: www.pdl.fi/diapuisto Diakoniapuisto-hankkeen Hanna-Liisa Kotsalo (vas.) ja Harriet Haavisto Diamessuilla. pihapeli- ja kuntoilualue. Alkuvuodesta 2015 puistossa järjestetään toiminnallinen pilottiryhmä muististaan huolestuneille yhteistyössä lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Teksti: Harriet Haavisto Kuva: Tiina Hyvänen Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. T oimintaympäristönä on luonnonmukainen kaupunkialueen läheisyyteen kehitettävä ja rakentuva kaikille avoin puistoalue. Ensi vuonna puistoon on tulossa mm. Tavoitteena on, että DiaPuistoon kehittyy monipuolista toimintakykyä tukevaa toimintaa, ja että hankkeen jälkeen se elää käyttäjien ja toimijoiden kautta ympärivuotisesti. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Säännöllinen ulkoiluhan on hyvä keino ylläpitää kokonaisvaltaista toimintakykyä. Ulkoilu luo myös mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä. Puistossa voi järjestää erilaisia teematuokioita. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Voimaa ja virkistystä DiaPuistosta Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön Diakoniapuisto-hankkeessa luodaan ikäihmisille ja erityisesti muistisairaille puistotoimintamalli. Ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeä toimia yhdessä. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Siellä voi hiljentyä ja mietiskellä. Siellä voi evästää ja juoda nokipannukahvit. Kulttuuri ja liikunta aihealueina antavat uskomattoman määrän mahdollisuuksia toteutuksiin. Ikäihmisistä koostuvan asiantuntijaryhmän säännöllisillä tapaamisilla ideoidaan, suunnitellaan, kokeillaan sekä annetaan palautetta DiaPuistoon liittyen. 28. Alue sijaitsee Länsi-Suomen Diakonialaitoksen metsäisessä maastossa, jossa on noin puoli kilometriä pitkä esteetön valaistu reitti. Reitillä on runsaasti penkkejä, pöytäalue sekä kota. Tervetuloa virkistymään DiaPuistoon, toivottavat hankevastaava Harriet Haavistossa ja palveluohjaaja Hanna-Liisa Kotsalo. Hyvinvointia lisääviä vaikutuksia on myös kulttuurilla, taiteella ja elämyksillä
Tarjolla on maksutonta ohjattua ohjelmaa, kuten liikuntatuokioita, musiikki-iltamia, porinapiirejä, peli- sekä kädentaitoiltoja. Oulun Eläkkeensaajat ry ryhtyi toimeen ikäihmisten yksinäisyyden torjumiseksi käynnistämällä Ikäihmisten olohuone -projektin. elakkeensaajat.fi 29. Teksti: Hannele Huovinen Kuva: Pia Iisakka Avoinna viikonloppuisin ja juhlapyhinä Oulun Eläkkeensaajat ry:n ikäihmisten olohuone on avoinna silloin, kun monet muut paikat ovat kiinni eli viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan. Merkittävä yhteistyökumppani toiminnan toteuttamisessa on Oulun Palvelusäätiö ja sen avulias henkilökunta. Tarjolla on myös pienimuo- toista maksutonta korjausompelua vapaaehtoistyöntekijän toimesta. Ikäihmisten olohuone – ikäihmisille suunnattu avoin kohtaamispaikka Ikäihmisten olohuone -projektin (2014–2017) varsinainen toiminta al- Vanhustyö 7 • 2014 koi elokuussa, kun Oulun Palvelusäätiön tiloissa vietettiin olohuoneen avajaisia. Tavoitteena on, että Ikäihmisten olohuone -toiminta jatkuu Oulussa projektin toimintakauden päätyttyä. Olohuone on avoinna silloin, kun monet muut paikat ovat kiinni, eli viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan klo 16–20.30. Monipuolisen ja mielekkään ohjelman suunnittelun ja toteuttamisen mahdollistavat kävijöiden esittämät toiveet sekä palautteet. Vierailta oli reippaasti yli 200 ja tunnelma mitä parhain ja iloisin. 40 000 yli 65-vuotiasta. Projektin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaista yhteistyötä, joten sitä täytyy ylläpitää ja kehittää koko ajan. Ikäihmisten olohuone -projektissa työskentelevät projektipäällikkö Hannele Huovinen, ohjaaja Pia Iisakka sekä 9 osa-aikaista tuntityöntekijää. Lisätietoja: www.ikaihmistenolohuone. Projektin tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä tarjoamalla kaikille ikäihmisille avoin toiminnallinen kohtaamispaikka. Olohuonetoiminnan tavoitteena yhteisöllisyyden lisääminen, yksinäisyyden vähentäminen tai ainakin sen lievittäminen. Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin, viikoittainen kävijämäärä on n. Olohuoneelle on muodostunut kävijöiden sekä työntekijöiden luoma lämminhenkinen välittävä yhteisö, johon tulee viikoittain myös uusia ikäihmisiä. Keskustan alueen asukkaista yli 40 % on yli 65-vuotiaita, ja tilanteen uskotaan pysyvän samanlaisena myös tulevina vuosina. K untaliitosten synnyttämän uuden Oulun alueella asuu n. Yhteistyötä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi Koska toiminta on saanut niin hyvän vastaanoton, avataan Tuiraan Palvelusäätiön tiloihin toinen olohuone joulukuun alussa. Moni ikääntynyt kokee yksinäisyyttä, erityisesti viikonloppuisin sekä juhlapyhien aikaan. 160. Kävijät voivat halutessaan osallistua ohjattuun toimintaan ja ruokailuun tai sitten vain oleilla ja seurustella toistensa kanssa. Jotta tieto projektin toiminnasta ja sen laajenemisesta saadaan mahdollisimman monille oululaisille ikäihmisille perille, tekee Ikäihmisten olohuone paikallista yhteistyötä Oulun kaupungin, oululaisten järjestöjen, vapaaehtoisten sekä eri toimijoiden kanssa
Koulutus alkaa elokuussa 2015. Koulutukset alkavat syksyllä 2015 Turussa ja Tampereella. Kysy lisää! Yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry, Kuuloliitto ry ja Vanhustyön Keskusliitto ry. Kouluttajana toimii TunteVa® kouluttaja Kaarina Ketola. Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen. Vapaaehtoisille suunnatuilla TunneMusiikki-kursseilla saat uusia taitoja tuottaa iloa kanssaihmisillesi musiikin kautta. 044 7729 229 tai www.kankaanpaanopisto.fi. Kouluttajina toimivat eri alojen asiantuntijat. Koulutuksen voi suorittaa monimuotokoulutuksena työn ohessa. (09) 7257 1127 tai antti.yrtti@elakeliitto.fi, heini.siltainsuu@elakeliitto.fi www.tunnemusiikki.fi Uudistettu Muistihoitajakoulutus 30 osp Koulutus antaa monipuoliset valmiudet muistisairaan ihmisen ja omaisten ohjaukseen, tukemiseen ja neuvontaan. Lisätiedot koulutuksista kaarina.ketola@kopisto.fi puh. Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa. Toimintaa rahoittaa RAY. Lähde mukaan! Kevään 2015 kurssit (kurssin hinta 55 euroa): 10.–14.2.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo 24.–28.3.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo 5.–9.5.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo Kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti eläkeikäisille. Opit kohtaamaan iän myötä heikentyneet aistit musiikin ja liikkeen keinoin. Tunteva® menetelmäopinnot 15 osp (TunteVahoitajan koulutuskokonaisuus) Koulutus on tarkoitettu kaikille muistisairaita hoitaville, jotka haluavat vahvistaa vuorovaikutusosaamistaan TunteVan® keinoin. Koulutus sisältää lähipäivien lisäksi oppimistehtäviä sekä omaan työhön liittyvän kehittämistehtävän. Koulutuksen hintaan sisältyy kurssilla tarvittava materiaali. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. Eläkeliitosta voit myös tilata musiikkipitoiseen virkistys toimintaan ohjeistavia oppaita ja CDlevyjä
2014. Jussilla oli myös DEP-pillereitä (dementian ehkäisy), joita terveydenhuolto jakoi ilmaiseksi. Luin 1960–70 luvuilla paljon ns. ”Jussi” harkitsi siihen muuttoa, mutta sitten kävikin niin onnellisesti, että hänen poikansa perheineen muutti hänen nykyisen asuntonsa viereen ja Jussi luopui muutosta. Automaattisesti tuli kontrollin valvontapöytäkirjaan merkintä että Jussin elämä on OK. Lounaan voi tilata palvelukeskuksesta, josta sen toi Jussin ovelle Janne-robotti, joka oli ”pyörätuolin ja tarjoiluvaunun onnistunut ristisiitos”. Hänellä on kuitenkin lähes kuvatunlainen tekniikka olemassa isoine taulutelevisioruutuineen. Kuvittelin silloin pakinassani, millaista vanhuksen asuminen on v. 31. Aamukahvinsa Jussi sai keittiön kahviautomaatista ja siirtyi syömään aamupalansa ison TV-ruudun ääreen, jos- Vanhustyö 7 • 2014 ta voi lukea päivän lehdetkin television katselun ohella. Katsotaanpa sitten miten Jussin on oikeasti käynyt. tieteiskirjallisuutta eikä niissäkään osattu ennakoida langattoman viestinnän kehitystä. Niitä todella kannattaisi jakaa ilmaiseksi, jos niillä pystyttäisiin välttämään muistisairaudet. Sulon suihkeet Sulo Aho, sosiaalineuvos Vain robotti puuttuu T unnetun tanskalaisen fyysikon Nils Bohrin kerrotaan lausahtaneen: ”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen!” Suomalainen viestinnän professorina toiminut Osmo A Wiio puolestaan kehitti ns. Vuonna 1994 kirjoittamassani jutussa ”Palveluasumista 2014” kuvittelin erään Jussin (eli vaikkapa itseni) muuttaneen juuri kotikaupunkini palvelukeskuksen viereen rakennettuun palvelutaloon, joka oli rakennettu turvalliseksi tekniikan avulla. Hän voisi kyllä lukea lehtensäkin digi-muodossa tuolta ruudulta, mutta pitää edelleen kuitenkin paperilehden lukua mukavampana aamiaispöydässään. Valokuviaan hän kyllä katselee mediatoistimen avulla eivätkä ne enää ole rompuillakaan vaan peräti kovalevyllä. Wiion lait, joista yksi koski myös mainittua vaikeutta ja kuului: ”Ennustaessamme tulevaisuutta yliarvioimme lähitulevaisuuden mutta aliarvioimme pitkän aikavälin kehityksen.” Viimemainitusta kännykkä on hyvä esimerkki. Aloitellessani näiden suihkeitteni kirjoittamisen 20 vuotta sitten tulin minäkin syyllistyneeksi tulevaisuuden kehityksen ennustamiseen ajatellen juuri 20 vuoden perspektiiviä, siis lyhyttä aikaväliä. Onhan sitä ruuan jakelua ja keittiöön asennettavia annosten lämmittämisrobottejakin olemassa mutta ovelle ruoka edelleen tuodaan tarvittaessa autokyydillä. Muistan vain yhden ainoan jossain scifi-kirjassa olleen maininnan henkilökohtaisesta viestimestä, jolla voi olla yhteydessä kaveriin maapallon toisella puolella. Voi siis sanoa, että periaatteessa Jussi voi elää 20 vuotta sitten kuvatunlaista elämää, vain tuo kuljetusrobotti puuttuu ja dementiaa on yritettävä ehkäistä aivovoimistelun keinoin, jota tämä suihkeiden kirjoittaminenkin kai oikeastaan on. Jo 20 vuotta sitten puhuttiin noista dementiaa ehkäisevistä entsyymeistä, mutta tämä oli hieman yliarvioitu ennuste, sillä tutkijat eivät ole vielä asiassa lopulliseen tulokseen päässeet. Kun nyt on lehden teemana turvallinen asuminen ja virikkeellinen ympäristö niin lienee paikallaan katsoa mitkä ennusteeni ovat toteutuneet ja mitkä eivät. Lounaan hän vielä jaksaa käydä syömässä palvelukeskuksessa puolen kilometrin päässä. Jussi voi aamulla painaa herättyään sängyn vieressä olevia vihreää tai punaista nappia. Uusi senioritalo on todella äskettäin rakennettu palvelukeskuksen lähelle, mutta ilman tuollaista turva- ja valvontatekniikkaa. Punaista painettaessa joku tuli katsomaan asukin vointia. Vihreää painettaessa näyttöruutu heräsi eloon ja virtuaalinen ”Jonna” toivotti hyvää huomenta. Siitä voi myös katsella vanhoja valokuviaan, jotka oli siirretty rompulle
Ensimmäinen interkulttuurinen palvelutalo avattiin 2004. M oninaisuus on avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen, vakuuttaa Frédéric Lauscher. Nykyisin 35 % palvelutalon asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Ei riitä, että niitä suvaitaan tai siedetään. Saksalaisen näkökulman ikääntyneiden hoidon laadun kehittämisestä esitteli Frédéric Lauscher, frankfurtilaisen palvelukeskusyhtymän johtaja. Kaikki asiakkaat, niin kantasaksalaiset kuin maahanmuuttajataustaiset, ovat tyytyväisempiä palveluiden laatuun tässä palve- lutalossa verrattuna muihin. Asia täytyy myös todistaa päivittäin, ei vain sanoilla vaan teoilla arjen työssä. Havaitsimme myös, että meidän täytyisi määritellä, mitä laatu tarkoittaa. – Asiakkaat ja henkilökunta haluavat olla varmoja siitä, että heidän yksilölliset tarpeensa, toiveensa, pelkonsa, tapansa ja elämäntyylinsä hyväksytään. Fokusryhmäksi otettiin turkkilaiset, jotka olivat suurin maahanmuuttajaryhmä. Jotta he voisivat olla varmoja tästä, heille täytyy viestiä asiasta selkeästi, pysyvästi ja kestävästi. Yhdenvertaisuusmittari Seuraavasta kehitystasosta Lauscher käyttää nimeä ”Tolerance scan”, yhden32. Frankfurtissa aloite interkulttuurisen konseptin luomiseksi palvelutaloihin tuli kaupungilta. Henkilökunta puolestaan luotti siihen, että uskoimme heidän kykyihinsä. Toimittanut: Tiina Hailla Kuvat: Tiina Hailla Moninaisuuden huomioiminen on hyvän laadun tae Eloisa ikä -ohjelman kolmen osahankeen marraskuussa järjestämä seminaari Arvokas vanhuus: moninaisuus näkyväksi avasi keskustelua siitä, miten suomalaista palvelujärjestelmää voitaisiin kehittää entistä yhdenvertaisemmaksi. Vuonna 2000 oli havahduttu siihen, että kaikista Frankfurtin asukkaista 42 % oli maahanmuuttajataustaisia ja yli 80-vuotiaista asukkaista heidän osuutensa oli 12 %, mutta vain 0,02 % palvelutalojen ja/tai kotihoidon asiakkaista oli maahanmuuttajataustaisia, kertoo Lauscher. Sitä voidaan pitää alkuna moninaisuutta huomioon ottavan organisaation kehittämiselle. Ensimmäiset tulokset osoittivat konseptin menestyksekkääksi. Myös henkilökunta on tyytyväisempää ja henkilökunnan vaihtuvuus on vähäisempää. Menestysreseptin salaisuus Kun kysyy, mitkä olivat ratkaisevan tärkeitä asioita kehitystyössä, mainitsee Lauscher positiivisiin tuloksiin ja kokemuksiin johtaneiden syiden etsimisen. – Havaitsimme, että olimme saaneet luottamuksen puolellemme: asiakkaat luottivat siihen, että hyväksyimme heidän kulttuurisen taustansa
Helsingin seminaarissa Lauscher nosti esille sen, miten moninaisuus hoidon lähtökohtana on edistänyt paitsi palvelujen laatua ja yksilöjen hyvinvointia, se on myös noussut heidän kilpailuvaltikseen. vertaisuusmittari. Erityisen positiivista mielestämme on ollut se, että meidän ikääntyneet asukkaamme ovat kokeneet monikulttuurisuuden elämää rikastuttavana asiana. Monikulttuurisuudesta tuli osa Kantin pysäkin toimintaa jo vuonna 2007. Yhdenvertaisuusmittari antaa objektiivisen kuvauksen siitä, minkälaisia ponnistuksia organisaatio on tehnyt moninaisuuden huomioon ottamiseksi. Palvelukeskusyhtymä on ollut tienavaaja kulttuuri- ja hlbti -sensitiivisten palvelujen kehittäjänä. Monikulttuuriset palvelutalon asukkaat ovat herättäneet henkilökunnassa keskustelua mm. Vanhustyö 7 • 2014 33. Artikkelin toimittaminen on tehty Soili Mustosen ja Hanna Rantalan tekstien ja Saini Valtosen suomennoksen pohjalta. Olemme havahtuneet siihen, miten vahvasti meidän sisustuksessa ja vuoden kiertoon kuuluvissa juhlapyhissä huomioidaan vain suomalaiset kulttuuriset tavat. Lauscher kertoo, miten hän vuonna 2012 kuuli hollantilaisesta projektista ”roze looper”. Viereisen sivun kuvassa Hamdi Moalim (vas.), Eeva Päivärinta (takana), Ruth Franco, Frédéric Lauscher, Sari Pitkänen, Saini Valtonen, Peter Kariuki, Hissu Kytö, Hanna Rantala ja Satu Sileekangas. #Moninaisuus-verkoston ydinryhmän kolme eloisaa osahanketta ovat Seta ry:n valtakunnallinen Yhdenvertainen vanhuus, helsinkiläisen Kantti ry:n Jadeprojekti ja turkulaisen DaisyLadies ry:n Muistojen koti. Frédéric Lauscher vieraili Suomessa 4.-6.11.2014 RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelman #moninaisuus-verkoston, Eläkeläiset ry:n ja Monikko ry:n kutsumana ja piti monikulttuurista vanhustyötä käsittelevät esitykset Helsingissä ja Jyväskylässä. Lauscher on frankfurtilaisen palvelukeskusyhtymän Association for Elderly and Disabled Citizens of Frankfurt johtaja. Meidän asukkaamme puhuvat äidinkielinään suomea, ruotsia, somalia ja mandariininkiinaa, kertovat Kantin pysäkin palvelujohtaja Soili Mustonen ja Jade-projektin projektipäällikkö Hanna Rantala. Monikulttuurisuutta helsinkiläisessä palvelutalossa Kantin pysäkki on 30-paikkainen palvelutalo Helsingin Töölössä. Lisäksi Kantissa toimii vuosina 2013–2015 RAY:n kehittämisprojekti Jade, joka kuuluu Eloisa ikä -avustusohjelmaan. uskonnon, ruokakulttuurin ja terveys- ja hoitokäsityksen kulttuurisista eroista. Lisätietoa: Helsingin seminaarin esitykset ovat katsottavissa new.livestream. Se osoittaa, että organisaatiossa ei tapahdu syrjintää vaan tarjottava hoito on kulttuurisensitiivistä; erilaisia elämäntyylejä, etnisiä taustoja, seksuaalista suuntautumista sekä sukupuoli-identiteettejä kunnioittavaa. Jade-projekti edistää ikääntyvien afrikkalaistaustaisten naisten toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, sekä kehittää kulttuurisensitiivistä vanhustyötä. Tältä pohjalta syntyi yhdenvertaisuusmittari ”tolerance scan”. Lauscher on ENIECin (European Network Intercultural Care) johtokunnan jäsen. Se, että henkilökuntaan kuuluu eri kulttuuritaustaisia, eri kielisiä ja eri uskontojen edustajia, on edistänyt työtämme. Kantin pysäkki on muuttunut vuoden 2014 aikana monikulttuuriseksi palvelutaloksi. Nyt Kantin pienryhmätoiminnassa on panostettu eri tapakulttuureihin tutustumiseen. Kuvassa yllä seminaarin puheenjohtajana toiminut Reija Heinola ja Frédéric Lauscher. Projektin idea oli, että palveluorganisaatiot voisivat saada sertifikaatin, mikäli heillä olisi hlbti-sensitiivistä osaamista. Se on syventänyt luottamusta. Yhtymä työllistää noin 1500 henkeä ja sen liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa. Sillä on 8 palvelutaloa, 4 päiväkeskusta, 19 hoiva- ja kohtaamispaikkaa Frankfurtissa. Lisäksi se mittaa organisaation aitoa kiinnostusta jokaista yksilöä kohtaan, ja keskittymistä jokaisen asiakkaan yksilölliseen kokemukseen hyvinvoinnista. Toisaalta asukkaiden kotoutumisen kannalta merkittävää on ollut mahdollisuus käyttää myös omaa äidinkieltä. com -> Arvokas vanhuus. Kuka hän on. Kantti lähti silloin mukaan Vanhus- ja Lähimmäispalvelun keskusliiton projektiin ”Monikulttuurisuutta vanhustyöhön”. Keskusteluun sosiaalisessa mediassa voi osallistua käyttämällä hashtageja #eloisaikä ja #moninaisuus2014
Minäpä laitan kyläluudan kiertämään, hän keksi. Hän onkin vienyt idean kyläluudasta uudelle tasolle. Ne kiersivät yli 200 taloudessa pienessä 3000 asukkaan kunnassa. O lipa kerran pieni punainen täti, joka keksi kyläluudan. Elsa Rajala on huolissaan yksinäisistä ikäihmisistä. Jokaisella kylällä on oma luutansa. Kyläluuta elvyttää kyläilykulttuuria Nykypäivänä on tavallista, että maaseudullakaan naapurit eivät enää vieraile toistensa luona. Ennen vanhaan kyläily oli luonnollista. Sitä, kun ei saa jättää postilaatikkoon, vaan luuta tulee viedä sisälle asti. Teksti ja kuva: Aijjoos-hanke II Lähde Aijjoos kyläilemään! Kylillä asuu paljon ikäihmisiä, joiden luona ei liian usein vierailla. Kyläluuta yhdistää eri ikäpolvia – Lappajärvellä luuta toi esimerkiksi yhteen ikäihmisen ja kotiäidin lapsineen. Sittemmin idea on levinnyt koko Aijjoos-hankkeen toiminta-alueelle. Aijjooskumppanuushanke II:sta hallinnoi Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Luutia on lähetetty matkaan yhteensä 34 Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueella. Hän onkin vienyt idean kyläluudasta uudelle tasolle. Kyläluutaa saa pitää yhdessä talossa korkeintaan viikon. 35. Hanke on osa Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Kyläluudat ovat tallessa kirjastoissa tai kylätaloilla. Joihinkin kirjoihin on liitetty vanhoja ja uusia valokuvia. Kyläluudan ansioista naiset aloittivat säännölliset kahvihetket. Hän lähetti yhteistyössä Aijjoos-hankkeen kanssa vuonna 2009 matkaan kuusi ensimmäistä kyläluutaa. Kylillä asuu paljon ikäihmisiä, joiden luona ei liian usein vierailla. Tänä vuonna tavoitteena on vierailla 100 kodissa, haaveilee Elsa Rajala. Kyläluuta lähti huiskimaan talosta taloon, vei mennessään hyvää tuulta ja vauvan tuoksua naapuriin, toi tullessaan vanhuksen nutun karheaa ystävällisyyttä. Sillä niihin on tallennettu perinnettä ja tietoa, toteaa Elsa Rajala. Sen jälkeen luuta tulee viedä jälleen uuden ihmisen luokse. Naapurukset tutustuivat, ystävystyivät ja jatkoivat kyläilyä ilman kyläluutaakin. Naapuriin vaan menVanhustyö 7 • 2014 tiin vaihtamaan kuulumisia. – Viime vuonna vierailuja kertyi 80. Hän taittoi pienistä risuista oikean risuluudan näköisen luudan, laittoi luudan ja pienen punaisen kirjan kassiin ja toivotti kyläluudalle hyvää matkaa. Luuta kiersi ja kiersi niin kauan, että pieni punainen kirja tuli täyteen eloisaa elämää pienestä kylästä. He olivat asuneet kolme vuotta naapureina eivätkä olleet ennen kyläluutaa tekemisissä toistensa kanssa. Kyläluudasta saakin hyvän syyn vierailuun. ”Ihmiset eivät enää kyläile toistensa luona”, hän harmitteli. ”Nyt ihmiset taas kyläilevät toistensa luona”, hyräili pieni punainen täti tyytyväisenä. – Kyläluudilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Lappajärvellä vapaaehtoiset toimivat kyläluutina. Ne ovat kiertäneet yli tuhannessa kodissa. Kyläluutiin on kertynyt mitä erilaisimpia tarinoita, jopa kylien historiaa. Lisätietoja: www.aijjoos.fi Kyläluuta ja Hyvää mieltä kyläilemällä ovat Aijjoos-kumppanuushankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Myös lapset toivat ikäihmisen päiviin iloa kyläilemällä omatoimisesti hänen luonaan, kertoo Rajala. Lappajärveläinen Elsa Rajala on huolissaan yksinäisistä ikäihmisistä. Tallennettuna on myös runoja ja kirjoituksia arkisista asioista, säästä, nykypäivän elämästä kylillä, perheiden arjesta sekä erilaisista muistoista. Näin ne ovat kaikkien luettavissa. Pieni punainen täti on oikeasti lappajärveläinen ikäihminen Elsa Rajala. He vierailevat joulun alla yksinäisten kodeissa. Kyläluuta voi lievittää yksinäisyyttä
Vaikka iäkäs henkilö ei käyttäisikään kuin aivan peruslaitteita ja palveluja, on mm. hakemusten tekeminen, palvelujen ja tietojen saaminen, sekä laskujen maksaminen huomattavasti helpompaa, mikäli hän hallitsee tietokoneen ja netin käytön. Yksi käyntikerta on pituudeltaan kaksi tuntia ja se menee aina vilahtaen ohi. Hiljaa hyvä tulee Pääkoulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja sairaanhoidonopettaja Merja Kuure sanoo, että on pyrkinyt jakamaan ryhmät ohjattavien tarpeiden ja sisältöjen mukaan. 36. Sitten kun ohjattava hallitsee nämä asiat, hän voi opetella oman sähköpostin luomisen, sen käyttämistä ja netin selaamista. Alkeiskursseilla opetellaan tietoturvaa, hiiren käyttöä, koneen järjestelmän peruskäyttöä, sekä eri ohjelmien käynnistämistä, sulkemista, lataamista, koneen termistöä ja ohjelmasta toiseen siirtymistä. – Tietokoneen käyttö on opeteltava aivan alusta saakka eli siitä, miten kone käynnistetään ja sammutetaan. Senioreille on tarjolla erilaisia nettikerhoja ja -kursseja ja niitä järjestävät mm. Merja sanoo, että suurin osa kerholaisista on aktiivisia naisia ja kerhotunneilla vallitsee leppoisa tunnelma. Tietokoneen ja sen eri ohjelmien käytön opetteleminen vaatii aloittelijalta runsaasti halua oppia uutta, mutta myös ohjaajan joka osaa vastata hänen tarpeisiinsa. Kun ohjattava on jo harjaantunut, hän voi sukeltaa hieman syvemmälle tietokoneen maailmaan opettelemalla siirtämään esimerkiksi kuvia kamerasta ja muistitikulta tietokoneeseen, luomaan kansioita ja hallitsemaan niitä. – Kesäyliopiston nettikerhotoiminta aloitettiin noin kolme vuotta sitten, jolloin ensimmäiseen ryhmään ilmoittautui vain kolme henkilöä. Kerholaisemme ovat iältään keskimääräisesti eläkeiän ohittaneita ja joukosta löytyy jopa yli 80-vuotias, joka hankki itselleen oman tietokoneen tänä kesänä, hän sanoo iloisena. T ämän päivän miltei kaikki laitteet ja palvelut ovat tavalla tai toisella siirtyneet digiaikaan. Nyt meil- lä on meneillään jo kolme kerhoa, joissa jokaisessa on kymmenen oppilasta, hän kuvailee. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston senioreiden nettikerhon ohjaaja Merja Kuure, 55v, kertoo pitävänsä senioreiden ohjaamisesta, sillä he ovat innokkaita oppimaan ja kyselemään digitekniikasta. Mikäli joku kerholainen kaipaa lisäksi asioiden kertausta, voin järjestää hänelle yksityisopetusta. Teksti ja kuva: Minna Korva-Perämäki Digitekniikka pakottaa uudistumaan – Netin ihmeelliseen maailmaan kurssien avulla Tietotekniikka ja mobiililaitteet ovat kehittyneet siksi hurjaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana, että iäkkäämpien ihmisten on haastavaa ja joskus jopa ylitsepääsemätöntä oppia niiden käyttö. Mikäli ihminen ei hallitse tämän päivän digitekniikan käytön perusasioita, hänen elämänsä saattaa vaikeutua eri palvelujen ja toimien yhteydessä. kansalaisopistot, yhdistykset, asukastuvat, vapaaehtoiset ohjaajat sekä yksityiset yritykset. – Nettikerhotoiminta on aina yhden lukukauden mittainen ja se sisältää noin seitsemän käyntikertaa. Merja lisää, että kesäyliopiston kerhotoiminta on siinä mielessä reilua ja joustavaa toimintaa, että mikäli ohjattava ei pääse osallistumaan omaan kerhoonsa joka kerta, hän voi korvata menettämänsä kerrat toisessa kerhossa
Tietojen lisäksi katselemme toki kuvia, luemme ihmisten kokemuksia matkareissuilta ja varaamme meille sopivan hotellin nettipalvelujen kautta, hän kuvailee tyytyväisenä. kansalaisopistot, yhdistykset, asukastuvat, vapaaehtoiset ohjaajat sekä yksityiset yritykset, hän luettelee. On myös sellaisia ohjattavia, jotka tarvitsisivat ainoastaan yksityisopetusta, mutta pelkästään sellaista meillä ei ole tällä hetkellä tarjolla. – Osa oppii nopeasti ja osa ei. – Käytin työelämässäni ollessa jonkin verran tietokonetta, joten hallitsin netin peruskäytön jo ennen kurssille tuloa. Senioreille on tarjolla erilaisia nettikerhoja ja -kursseja ja niitä järjestävät mm. tuntisi itseään tyhmäksi, hän lisää tyytyväisenä opetukseen. 37. Täällä uskaltaa kysyä aina itseä askarruttavia asioita ilman, että Aktiivisesti tietokoneen kansioiden luomiseen perehtynyt Kirsti Kuusisto sanoo työstävänsä tällä hetkellä kotona kuvakirjaa eläkeläisryhmän yhteisestä ulkomaanreissusta. Matkailua ja kuvakirjoja Kuvan edessä istuva Kirsti Kuusisto kertoo netistä löytyvän paljon tietoa erilaisista matkakohteista. Täällä uskaltaa kysyä aina itseä askarruttavia asioita ilman, että tuntisi itseään tyhmäksi. Molemmat naiset ovat aktiivisia kerhossa kävijöitä ja käyttävät nettiä myös kotioloissa. Aina oppii uutta Lapsuusaikanaan samaa koulua Raahessa käyneet ystävykset 69-vuotias Kirsti Kuusisto ja 71-vuotias Eeva-Maija Ruotsalainen tapasivat toisensa sattumalta Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisVanhustyö 7 • 2014 ton senioreiden nettikerhossa neljä lukukautta sitten. Mahtava juttu, että tällaisia kursseja järjestetään. – Mahtava juttu, että tällaisia kursseja järjestetään. Kirsti sanoo tutustuneensa netin pankkipalveluihin alun perin oman pankin järjestämän kurssin avulla. Olemme mieheni kanssa kiinnostuneita matkailemaan erityisesti maailmanperintökohteissa ja netistä löydämme hyvin paljon tietoa myös niistä. Eeva-Maija kehuu Merjan opetustyyliä ja sanoo, että sellaista käyntikertaa kurssilla ei olekaan, jolloin he eivät oppisi jotakin uutta. Otamme toki yhteyttä sähköpostin ja videoyhteyksien kautta kauempana asuviin ystäviin ja sukulaisiin, mutta muutoin pitäydymme vielä perinteisessä viestimisessä. Meillä kummallakaan ei myöskään ole vielä älypuhelimia, hän lisää pilke silmäkulmassa. Me Eeva-Maijan kanssa luemme lehdet edelleen mielellään paperiversioina. – Me emme Eeva-Maijan kanssa käytä lainkaan Facebookia tai muita somepalveluja, koska aikamme ei riittäisi niihin. – Käymme mieheni kanssa sangen runsaasti ulkomailla ja netti on helpottanut huomattavasti matkakohteisiin tutustumista. Kirsti sanoo, että hän on hieman huolissaan nettipalvelujen tietoturvasta, mutta on todella iloinen siitä, että heidän ohjaajansa Merja on opettanut heitä surffaamaan turvallisesti eri nettisivuilla. Eeva-Maija on kurssin myötä innostunut hankkimaan kannettavan tietokoneen ohelle kotiinsa myös tabletin. Merja painottaa, että jokainen ohjattava on yksilöllinen oppimaan, eikä hänen mielestään tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan. Työpaikalla meillä oli kuitenkin oma henkilökunta tietoteknisiä asioita varten, joten en joutunut koskaan perehtymään itse koneen tekniseen puoleen muutoin, hän kuvailee
???????????. Meille se on henkilökohtaista. ?????. Palvelemme pääkaupunkija Tampereen seudulla. I?????????. ?????. • Kumppanuus • Ruoanvalmistus • Kodinhoito • Lääkemuistutukset • Kuljetukset/asiointi • Alzheimer-hoiva www.homeinstead.fi PatolaKoti. Etsitpä henkilöä avustamaan läheistäsi muutaman tunnin viikossa tai kattavampaa hoivaa, Home Instead voi auttaa. UUSIA PALVELUASUNTOJA IKÄIHMISILLE ETELÄ-SUOMESSA ??????????. 020 742 9888 Pisteenkaari 13 • 03100 Nummela • (09) 225 2440 • www.kaarikeskus.. ??????????. ?????????. 0400 795 597 KIRKKONUMMI Kirkkonummen Valkokulta puh. ?. ?????????. Soita saadaksesi maksuton tapaaminen: 010 841 7400 Sinulle kysymys on oikean valinnan tekemisestä... ???. ???????. ?????. ?. KYSY LISÄÄ: TUUSULA Riihikallion palvelukeskus puh. ?????????????????
Tarvitaan ihminen kohtaamaan ihminen, tuomaan läsnäolon positiivinen vaikutus ja huomatuksi tuleminen. Monet ikäihmiset kokevat kuitenkin yksinäisyyttä, pelkoa, virikkeiden puutetta ja jopa kaltoinkohtelua. Fyysisesti saatetaan pärjätä hyvin, asunto on esteetön ja palvelut lähellä mutta sosiaalinen elämä ja ihmisten kohtaaminen on olematonta vaikka haluja tähän olisikin. Turvallinen olo omassa asuinympäristössä tulee usein juuri ihmisten kohtaamisesta. Hallituksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma (2013-2017) linjaa toimenpiteitä esteettömän, toimivan ja turvallisen asumisen kehittämiselle ja toteuttamiselle. Paljon puhutaan ikääntyneiden mahdollisuudesta asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja sitä tukevista ratkaisuista, kuten esteettömyyden edistämisestä esimerkiksi hissejä rakentamalla, geronteknologian hyödyntämisestä ja palvelujärjestelmien kehittämisestä. Turvallinen asuminen on fyysisen turvallisuuden lisäksi myös sitä, että ihmisellä on turvallinen ja hyvä olo siellä missä hän asuu. Oma, vuosien takaa tuttu koti voi sairauden ja voimien vähenemisen myötä tai esimerkiksi puolison kuoleman jälkeen muuttua pelottavaksi ja toimintakykyä rajoittavaksi paikaksi jossa aika käy pitkäksi ja seuraa ei ole. Oma kiire ei lisäänny pienestä hetkestä ihmisen äärellä ja ajan antaminen ikäihmiselle voi rauhoittaa ja lisätä hänen turvallisuuden tunnettaan. Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Oman ajan antaminen edes pieneksi hetkeksi, hymy, positiiviset sanat, silmiin katsominen, hetkeen pysähtyminen voivat antaa ikääntyneelle paljon iloa ja voimaa sekä tunteen siitä, että ei ole yksin. Laura Kajastila-Hämäläinen Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, palvelukodin johtaja Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, hallituksen jäsen Vanhustyö 7 • 2014 39. toki myös omalta osaltaan edesauttavat näitä. Arkiset, lyhyetkin kohtaamiset ovat merkityksellisiä meille kaikille. Yhtä paljon esillä saisivat olla myös kysymykset ikääntyneiden sosiaalisen- ja henkisen turvallisuuden edistämisestä ja kehittämisestä vaikkakin edellä mainitut asiat esteettömyyden edistämisestä ym. Vanhustyötä tekeviltä vaaditaan herkkiä tuntosarvia sekä aikaa kuunnella ja havainnoida miten ikäihminen pärjää kodissaan. Näin voivat tehdä kaikki; ikääntyneen kodissa tai palvelukodissa vierailevat omaiset (myös muille kuin omalle läheiselleen!), hoito- ja muu henkilökunta ja vaikka talonmies tai kaupan kassa. Ikääntyneiden asumiseen liittyvät kysymykset ovat paljon esillä ja käynnissä on monia valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita edistämään ikäihmisten asumista nyt ja tulevaisuudessa. Näitä epäkohtia esiintyy niin kotihoidossa kuin laitoshoidossakin. Kohtaamisia kodin käytävillä A sumisen turvallisuutta ei luo vain hyvät puitteet ja älykäs teknologia. Pysähdy sinäkin tänään vierelle, kysy mitä kuuluu ja kuuntele aidosti
Tuttu musiikki, ääni tai tarina saattaa herättää hyvin henkilökohtaisia mielikuvia ja muistoja sekä nostaa pintaan tunteita. Ohjelmasisältöjen listaus on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Palvelu on aikanaan kehitetty Ajan Aalloilla -tuotekehitysprojektissa yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton ja viiden vanhainkodin ja palvelutalon kanssa, kertoo Sävelsirkun taustasta yrittäjä Eija Lämsä Sentina Oy:sta. Tätä todistavat myös äänipalvelu Sävelsirkun käyttäjäkokemukset ja siitä tehdyt tutkimukset. – Käyttökokemusten mukaan Sävelsirkku-järjestelmä tuottaa iloa ja tyytyväisyyttä vanhusten päivään. Sävelsirkku on tuottanut jo 15 vuotta monipuolisia äänisisältöjä ryhmätoiminnan ja hoivatyön avuksi. S ävelsirkku on ääniohjelmapalvelu, joka sisältää musiikkia, tarinoita, uutisia ja mielen ja kehon hyvinvointia edistäviä ohjelmia. Tutkimusten mukaan ikääntyneet ihmiset mukaan luettuna muistisairaat aistivat ääntä hyvin pitkään. Palveluun on tuotettu runsaasti ehdotuksia, erilaisia reseptejä, jotka helpottavat hoitotyöntekijän tekemää valintaa virike- tai muun tuokion järjestämiseksi. älykaiuttimen kautta. – Tietotekniikan hallitseminen ei ole kynnyskysymys palvelun käytössä. Siksi ääni on niin aktivoiva väline vuorovaikutuksen käynnistämiseen ja toimintakyvyn säilymiseen. Tietokanta sisältää muun muassa yli 2000 kappaleen musiikkiarkiston, hengellisiä ohjelmia, tarinoita, muisteluohjelmia, tietokilpailuja, liikuntaohjelmia, yhteislauluja sekä kuukausittain uudistuvia selkouutisia ja Ylen Elävän Arkiston ohjelmia. Teksti ja kuvat: Leena Valkonen Äänivitamiini vaikuttaa tunteisiin ja toimintakykyyn Ääni aktivoi aivoja tehokkaasti. Omistajavaihdoksen kautta Sävelsirkku on siirtynyt sen pitkäaikaisen kehittäjän omistukseen. Hoitohenkilökunta voi käyttää niitä tilanteen mukaan ryhmätoiminnassa tai yksilöllisesti. Musiikki voi myös herättää laulamaan tai liikkumaan ja aikaansaada sosiaalista toimintaa kuten keskustelua. Eija Lämsä toteaa, että toimintakyvyn ylläpitäminen on vanhustyön haaste kaikkialla maailmassa. Hyvä hoiva nojaa elävään arkeen, jossa huomioidaan ja tuetaan sopivilla virikkeillä niitä voimavaroja, joita ikääntyneellä yhä on käytössään. Sävelsirkun käyttäminen on kiinni enemmänkin yhteisön toimintata- Sävelsirkun sisältöjä on siirretty käytettäväksi myös tablettitietokoneella, kertovat Eija Lämsä ja ICTpäällikkö Kari Mikkonen.. 40 – Oikeanlainen musiikki voi esimerkiksi rauhoittaa levotonta muistisairasta. Ohjelmia käytetään tietokoneen, helppokäyttöisen kaukosäätimen ja ns. Työyhteisöjen ajankäyttö monipuolistuu Sävelsirkun ohjelmat voidaan räätälöidä yksilöllisesti erilaisiin tuokioihin sopivaksi. Tärkeää on nähdä ikääntyneen kehon ja mahdollisten sairauksien takaa ihmisen omat mielenkiinnon alueet ja asiat, jotka tuovat hänelle tyytyväisyyttä
Aiemmilla kerroilla kankaasta ja rautalangasta askarrellut sienet asetellaan vielä alustalleen. – Laitteisto on kooltaan sellainen, että se on helposti vietävissä lähes paikkaan kuin paikkaan, aivan vuoteen äärellekin. Korvaako teknologia ihmisen. Sävelsirkun myötä myös yksilölliset, yhteen henkilöön kohdistuvat tuokiot onnistuvat myös. Puotilan palvelutalossa havainnoitiin syksyä Helsinkiläisessä Puotilan palvelutalossa työskentelevä toimintaterapeutti Virpi Peltola avaa toimintahetkeä viidelle muistiyksikön asukkaalle soittamalla Sävelsirkusta syksystä kertovaa musiikkia. Puoliympyrän muodossa istuvat asukkaat näkevät kaikki toinen toisensa ja he keskittyvät kuuntelemaan laulun sanoja. Näin Sävelsirkun käyttöön ottaminen ryhmätoiminnan osana on joustavaa ja käyttäjälleen helppoa. – Toivomme, että tämä uusi käyttötapa tuo virikkeellisen työn tekemiseen myös uutta intoa ja iloa. Vanhustyö 7 • 2014 41. Ilmeet ja sanat kertovat, että aihe kiinnostaa. Tablettilaitteisto esiteltiin Hyvä Ikä -messuilla tänä vuonna. Henkilökunta säästää suunnitteluajan muihin tehtäviin. Vastauksissa esiin nousevat syksyn värit, kostea maan ja ilman tuoksu, sieni- ja marjaretket, kumisaappaat ja sateenvarjot. – Yhdessä kuunteleminen ja kasvokkain oleminen on oleellinen osa Sävelsirkku-toimintaa. EUprojektissa Sound Vitamins for the Elderly, Inno-Ääni-projektissa Kustaankartanossa, MARA-hankkeessa Lahdessa, Neloskierre- projektissa Hämeenlinnassa sekä lukuisissa opiskelijoiden tekemissä opinnäytetöissä. Lämsän mukaan uusia teknologisia innovaatioita käyttämällä luodaan lisäpuitteita hyvän hoidon toteuttamiselle. Tehtyä suunnittelutyötä voi myös jakaa toisten käyttäjien kanssa samassa verkossa. Palvelukonseptia on tutkittu mm. Hoitajalle tuottaa mielihyvää, että hän voi nähdä asukkaiden virkistyvän ja voimaantuvan. vasta, kuin mistään muusta, Eija Lämsä toteaa. Hoitajan ei tarvitse itse perehtyä koko ohjelmasisältöön. – Näin ei todellakaan ole, vaan teknologia on väline kohdata toista ihmistä ja tuoda hänelle mielihyvää ja muistoja. Käyttöraporteista näkee millä tavalla ja kuinka paljon laitteistoa on käytetty. Nuoret hoitajat sanovat monesti, että he oppivat itsekin uusia asioita kuun- nellessaan ääniohjelmia ja keskustellessaan asukkaiden kanssa. Virpi Peltolan mukaan Puotilan palvelutalossa Sävelsirkkua käytetään aktiivisesti. Musiikki imaisee selvästi kuulijat mukaansa, ilmeet ovat keskittyneitä, jotkut hieman liikuttelevat päätään tai kättään rytmin ja laulun sanojen tahdissa. Jokaista ryhmäläistä kuunnellaan ja jokainen saa suunvuoron. Yksi osallistujista saa painaa napista musiikin päälle. Virpi Peltola viittaa ikkunan takana avautuvaan maisemaan ja kysyy, millaisia ajatuksia tai muistoja syksy tuo mieleen. Jos taas toiminnan suunnittelu on kokonaan hoitajien vastuulla, tuo Sävelsirkku ”tiivistettyä työaikaa” ja esivalmisteita yhteisiin tuokioihin palvelun reseptien myötä, Lämsä lisää. Hän on toimintaterapeuttina koonnut järjestelmään ohjelmakokonaisuuksia, joita käytetään koko talossa. Eija Lämsä kertoo, että monesti Sävelsirkun asioista puhuttaessa kysytään, korvaako teknologia ihmisen. Jokainen saa vastata vuorollaan. – Usein isoilla työpaikoilla on joku, esimerkiksi toimintaterapeutti tai iriketyön ohjaaja, joka kokoaa ja valitsee Sävelsirkkuun valmiita ohjelmakokonaisuuksia viriketilaisuuksia varten. Siitä voi arvioida palvelun kustannustehokkuutta, onko palvelua hyödynnetty niin paljon kuin on ollut tarkoitus. Näitä voidaan hyödyntää eri yksiköissä, eikä jokaisesa tarvitse suunnitella ja kerätä aineistoja erikseen. Järjestelmän käyttäminen niveltyy työtapaan, jossa korostuu yhteisöllinen arki ja kanssakäyminen, asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen sekä kuntouttava työote. Tuttu musiikki, ääni tai tarina saattaa herättää hyvin henkilökohtaisia mielikuvia ja muistoja sekä nostaa pintaan tunteita. Kun musiikki päättyy, keskustellaan hetki. Sävelsirkkuun on kehitetty viime vuosina myös käytön seurannan ominaisuus. Olemme siirtäneet Sävelsirkun sisältöjä käytettäväksi myös tablettitietokoneella ja varsinkin nuorempi hoitajapolvi on innostunut tästä uudesta kosketuskäyttöliittymällä toimivasta versiosta. Sävelsirkun nappia painamalla tulee uusia kysymyksiä, joista keskustellaan. Peltolan mukaan on tärkeää viedä viriketoimintaa myös pysyvästi vuoteissa oleville asiakkaille. Sävelsirkun käyttäjät voivat räätälöidä sisältötarjontaa omiin tarpeisiinsa ryhmää pitäessään ja sitä suunnitellessaan. Lopuksi kuunnellaan musiikkia ennen päivän lounasta
Z onta International Piiri 20:n kerhot käynnistivät Suomessa vuoden 2012 keväällä yhteistyön Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiritoiminnan kanssa. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Zonta-järjestön lahjoituksella lievitetään ikäihmisten yksinäisyyttä Zonta International Piiri 20 keräsi Sisarta ei jätetä -kampanjalla yhteensä 161 500 euroa iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseen. Avustusta suunnataan Ystäväpiiri-ryhmien omatoimisille jatkotapaamisille. Kampanjan ohjausryhmän puheenjohtaja, geriatri Marja Manninen-Ollberg ojensi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinille keräyksen loppusumman 11 500 euroa. Sisarta ei jätetä -kampanjassa myytiin tunntettujen taiteilijoiden suunnittelemia kirjeensulkijamerkkejä vuosina 2012-2013. Tärkeänä on koettu myös se, että on voitu kokoontua yhteen kahvin ja pullan ääreen keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia, sanoo suunnittelija Tarja 42 Ylimaa Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnasta. Ystäväpiiritoimintaa on järjestetty vuodesta 2006 lähtien ja siihen on osallistunut jo yli 7000 iäkästä ihmistä eri puolilta maata. Lahjoituksen vastaanottivat toiminnanjohtaja Satu Helin sekä vanhempi suunnittelija Anu Jansson sekä suunnittelija Tarja Ylimaa Ystäväpiiri-toiminnasta.. Ystäväpiiri-toiminta on Vanhustyön keskusliiton kehittämää iäkkäille ihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi. Zonta-lahjoituksen avulla voidaan jatkotoimintaa tarjota monille näillä näkymin vielä usean vuoden ajan, Ylimaa jatkaa. Tukenne ja muistomme eivät unohdu.” Sisarta ei jätetä -kampanjan kampanjapäällikkö Anja Hurme ja kampanjan ohjausryhmän puheenjohtaja Marja Manninen-Ollberg Zonta-järjestöstä luovuttivat keräyksen loppusumman Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnalle. Zonta-tukea saaneisiin ryhmiin on osallistunut yhteensä noin 350 henkilöä. - Suuri osa iäkkäistä ihmisistä elää edelleen pienten eläkkeiden varassa ja raha saattaa olla kynnys jatkotapaamisiin osallistumiselle. Saamamme tuki teki kesästä 2013 muistorikkaan ja lievitti yksinäisyyden tunnetta. Zonta-järjestön Sisarta ei jätetä -kampanjan varoilla tuetaan Ystäväpiiri-ryhmiin osallistuneiden mahdollisuuksia ylläpitää toiminnassa luotuja ystävyyssuhteita ja jatkaa tapaamisia omatoimisesti. Kampanjan päätöstilaisuus pidettiin 17.11.2014 Ystäväpiiri-toiminnan lisäkoulutuspäivässä Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä Helsingis- sä. - Tuki on tasavertaistanut kaikkien ryhmäläisten osallistumisen, koska kaikilla ei välttämättä ole taloudellisesti mahdollisuutta osallistua yhteisten asioiden tekemiseen. Zonta-naisille ojennettiin kiitoksena tukea saaneiden ryhmäläisten käsinkirjoitettuja tervehdyksiä: ”Kiitos Zonta-naisille. Tukea on myönnetty tähän mennessä hakemusten perusteella 43 omatoimisesti jatkaneelle ryhmälle ja varoja on käytetty yhteensä 45 000 euroa. Tukea on anottu ja myönnetty esimerkiksi retkiin, teatterikäynteihin, yhdessä syömiseen ravintolassa, erilaisiin tapahtumiin osallistumiseen sekä ryhmäläisten matkakuluihin. Tietäkää, että me olemme kaikki sydämestämme kiitollisia teille
Tekniikan käyttäjien mielipiteet esiin Ikäihmisiin ja teknologiaan liittyy monia uskomuksia, ”myyttejä”, joista useimmat eivät KÄKÄTEn tekemien tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. edellä mainituista kyselyistä. Ongelmana on kuitenkin se, ettei niitä ole kovin paljoa käytössä esimerkiksi kotihoidossa. Teksti: Marika Nordlund KÄKÄTE-projektin tuloksia lyhyesti Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteisen KÄKÄTEprojektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) viisivuotinen taival päättyy vuodenvaihteessa. Kaikkien kyselyjen raportit on luettavissa projektin verkkosivuilla www.ikateknologia.fi Tietoa ikäteknologiasta Projektin yksi tehtävä on ollut koota ja tuottaa tietoa teknisistä ratkaisuista, jotka voivat tukea ikäihmisten hyvää elämää ja helpottaa heidän parissaan työskentelevien työtä. Näistä kaikista on tehty sekä painetut julkaisut että internetissä olevat pdf-versiot. KÄKÄTE-projektin tuloksia on luvassa lisää Vanhustyö-lehden seuraavassa numerossa (1/2015). P rojekti on tehnyt ikäteknologiaa tutuksi ikäihmisille ja vanhuspalveluissa työskenteleville, nostanut ikäihmisten tarpeita teknologian kehittäjien tietoon sekä viitoittanut tietä järjestöpohjaiselle työlle teknologian kehittämisen saralla. Esimerkiksi helppokäyttöistä tietokonetta haluaisi kokeilla noin puolet, ja paikantavaa turvapuhelinta kolmannes kyselyihin vastanneista ikäihmisistä. Lisäksi projekti on julkaissut lukuisan määrän muita raportteja, mm. Ikäteknologia-ala on Suomessa vasta melko nuorta, ja alalla on monenlaisia toimijoita: niin aloittelevia kuin pidempään toimineita yrityksiä, tutkimus- ja kehittämistahoja sekä tietenkin teknisten ratkaisujen käyttäjiä kuten vanhustyön ammattilaisia ja ikäihmisiä. KÄKÄTE on tehnyt kaikkiaan 14 kyselyä ja tutkimusta, joihin on vastannut yhteensä noin 6000 ikäihmistä. Projektin tekemien tutkimusten (ks. KÄKÄTE on ollut monella tapaa uraa uurtava hanke. Ikäihmisten mielikuvia teknologiasta - Raportti teknologiakyselystä 2011 ja Teknologian käyttö ja asenteet 75–89-vuotiailla - Raportti kyselytutkiVanhustyö 7 • 2014 muksesta 2013) mukaan kolme neljästä ikäihmisestä on valmis kokeilemaan uutta teknologiaa. Tämän kaltaiset RAY:n rahoittamat yhteishankkeet ovat harvassa. Lisäksi KÄKÄTE on ollut kahden valtakunnallisen järjestön yhdessä toteuttama hanke. KÄKÄTE-toimintamallit: • Etsimme teknologiaa, avuksi yhteisöjen teknologiahankintojen valmisteluun • Kiertävä ikäteknologianäyttely Konstikoppa ®, teknologiaa sinne missä ikäihmiset liikkuvat • Käyttäjäpaneeli, ikäihmisten näkemykset esiin kokeilemalla ja arvioimalla teknisiä ratkaisuja Toimintamallit on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja sovellettavissa. Ikäihmisillä tai heidän omaisillaan ei myöskään ole riittävästi tietoa tarjolla olevista laitteista, eikä mahdollisuutta kokeilla niitä. KÄKÄTE-projekti on tuottanut yhteensä yhdeksän opasta teknisistä ratkaisuista, seitsemän raporttia ikäteknologiaan liittyvistä aiheista sekä neljä tutkimusraporttia. Yksi tällainen myytti on se, että iäkkäitä ihmisiä ei kiinnosta teknologia, eivätkä he ole halukkaita kokeilemaan uusia laitteita. Viiden vuoden rupeamaan on mahtunut niin onnistumisia kuin haasteita. Kentän moninaisuus on tehnyt työstä haasteellista mutta mielenkiintoista. KÄKÄTEn uusimmat julkaisut • Ikäteknologiasanasto • Ikäteknologian monimuotoinen maailma - KÄKÄTE-projektin loppuraportti • KÄKÄTE-toimintamallit • Näkemyksiä ikäteknologiasta - KÄKÄTE-kyselyt yksissä kansissa • Ikäteknologian hyvät käytännöt • Kooste KÄKÄTE-oppaista • Kuvapuhelimet - Opas kuvallisen yhteydenpidon ratkaisuista Miten teknologia saadaan käyttöön Teknisiä ratkaisuja on kyllä kehitetty ja niitä on kehitteillä parhaillaan jonkin verran. KÄKÄTE-projektissa on kehitetty toimintamalleja, joiden avulla voidaan edistää ikäteknologian käyttöönottoa. 43. Ne on kuvattu yksityiskohtaisesti KÄKÄTE-toimintamallit -julkaisussa sekä Innokylässä (www.innokyla.fi)
Koulutus toteutetaan vuorovaikutuksellisessa pienryhmässä. www.eloisaikä.fi/aineisto SeniorSurf nettiopastus joululahjaksi S uomessa on edelleen lähes puoli miljoonaa ikääntyvää ihmistä, jolla ei ole käytössään nettiä tai jotka eivät osaa käyttää tietokonetta. Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja K ulunut syksy on ollut monella tapaa vilkas ja vivahteikas. Huoli kilpailutuksista ja toisaalta myös uudistumishaluinen suhtautuminen haasteisiin antoi uskoa tulevan yhteistyön mahdollisuuksiin. Ensi vuoden toimintasuunnitelman yhtenä painopisteenä on edelleen vahva vaikuttaminen yhteiskunnassa niin, että järjestölähtöinen palvelutuotanto voisi elää ja kehit- tyä. -artikkeli. SeniorSurf-projekti kannustaa muistamaan iäkkäitä läheisiä tarjoamalla opastusta netin ja laitteiden käyttöön. Koulutus soveltuu kaikille ikääntyneiden ihmisten ryhmiä ohjaaville henkilöille niin ammattilaisille kuin vapaaehtoisillekin. lmoittautumiset www.vtkl.fi/tapahtumat Pohdintoja ikääntymisestä R AY:n Eloisa ikä -asvustuohjelman verkkosivuille on avattu Pohdintoja ikääntymisestä -osio, jossa julkaistaan tutkimukseen perustuvia esseetyyppisiä artikkeleita iästä ja ikääntymisestä. Jouluun liittyy aina valo ja toivo. helmikuuta koulutuspäivän. Lisätietoja anu.lintila@vtkl.fi, 050 5722830 ja meeri.falck@vtkl.fi, 050 5722826. Kouluttajina toimivat Senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja Anu Lintilä ja toiminnanohjaaja Meeri Falck. Vireillä on useita lainsäädännön uudistuksia ja keskusliiton asiantuntijoita on saanut olla kuultavana ministeriöissä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa useassakin asiassa. Yhtä tärkeää on pitää huoli siitä, että iäkkäiden ihmisten palvelut turvataan. Kuntien kanssa tulee toteuttaa julkisen palvelujärjestelmän ja järjestötoiminnan yhteistyötä. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle! Ryhmätoiminnan ideointi- ja koulutuspäivä V anhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää Hämeenlinnassa 2. Ensimmäinen kirjoitus on Marja Saarenheimon Mitä vanhuudelle on tapahtunut. Lausuntomme ovat luettavissa nettisivuillamme Vaikuttamistyön osiossa. Raha-automaattiyhdistyksen avustusstrategia 2012–2015 painottaa järjestöjen olevan väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Joulu lähestyy ja on aika rauhoittaa arki juhlapyhien vastaanottamiseen. Osallistumismaksu 60 euroa sisältää materiaalin sekä aamu- ja iltapäiväkahvin. Yhteisenä päämääränä on ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Koulutuspäivä sisältää vertaistuellista keskustelua ja erilaisia kokemuksellisia harjoituksia. Lupaan opastaa sinua netin Facebookin älypuhelimen tabletin kannettavan pöytätietokoneen näiden kaikkien käytössä Toivottaa: www.vtkl.fi/seniorsurf Facebook:SeniorSurf Suomi Twitter:SeniorSurf Finland 44 Hyvää joulua!. RAY valmistelee seuraavalle kaudelle uutta avustusstrategiaa, joka on käytettävissä maaliskuussa 2015. Vanhustyön keskusliiton valtuusto oli koolla marraskuussa ja keskustelu oli erittäin vilkasta ja rakentavaa. Vanhustyön keskusliito nettisivuilla www.vtkl.fi/seniorsurf on tulostettava joulukortti, jonka avulla aineettoman joululahjan antaminen käy helposti. Sisältö käsitellään ryhmätoiminnan näkökulmasta. Lisäksi olemme jättäneet kirjallisia lausuntoja lakiesityksiin
Lisätietoa www.kela.fi EU-kampanja ottaa kantaa ikääntyvän Suomen hyvinvointihaasteeseen E uroopan komissio lanseeraa ensimmäisen tiedotuskampanjansa, jonka tavoitteena on jakaa tietoa ja kertoa entistä konkreettisemmin, kuinka Euroopan unioni tuo turvaa ja varmuutta kansalaistensa elämään jokaisessa EU-maassa. Kotihoidon toimintayksikköjä koskevat tulokset julkaistaan joulukuun aikana. Vuonna 2012 omaishoito oli yleisintä Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla omaishoito taas oli väestömäärään suhteutettuna harvinaisinta. Kyselyissä selvitettiin vanhuspalveluiden tilannetta reilu vuosi vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen. Ajan virrassa Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannan vuoden 2014 kyselyn tulokset julkistettu Y mpärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt ja palvelujen järjestäjät ovat lyhyessä ajassa kehittäneet toimintaa vanhuspalvelulain mukaisesti. Vaaditut henkilöstömitoitukset toteutuvat aiempaa paremmin ja kotihoitoa suositaan yhä enemmän. Lähde: STM. Sote-uudistuksen jatkotoimista päätös S ote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista päästiin ratkaisuun 25.11.2014 parlamentaarisessa valmisteluryhmässä. Omaishoitajien mielestä arjessa heitä auttaisi eniten hoitopalkkion tason nostaminen. Kampanjan osana avataan verkkosivusto www.tyotasinunhyvaksesi.eu, jolla esitellään yli 80 paikallista kampanjan kuudessa pilottimaassa toteutettua hanketta, joita EU on ollut tukemassa ja rahoittamassa. Kyselyssä omaishoitajat kertoivat, että omaishoidon tuen hoitopalkkio menee käytännössä kädestä suuhun. Omaishoidon tuen alueelliset erot ovat suuria O maishoitajien vuositulojen mediaani oli 21 000 euroa vuonna 2012, kertoo Kelan tutkimus. Esityksen mukaan uudet sotealueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät vuoden 2017 alussa. THL ja Valvira seurasivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta lain toimeenpanoa kyselyin sekä ennen lain voimaan tuloa että sen jälkeen. Suomessa ilmiö on erityisen merkittävä: meillä yli 65-vuotiaat muodostavat lähes 25 % koko väestöstä vuoteen 2020 mennessä. Kysymys ikääntyvän väestön hyvinvoinnin turvaamisesta on enemmän kuin ajankohtainen – vuoteen 2025 mennessä yli 20 % Euroopan kansalaisista on 65-vuotiaita tai tätä vanhempia. Samoin omaishoitajat toivoivat ennemmin sijaishoitajan kotiin tai paremman mahdollisuuden tilapäishoitoon kuin lisää vapaapäiviä. Omaishoidosta maksettava palkkio oli usein vain laissa määritellyn vähimmäismäärän suuruinen eli vuodessa 4 372 euroa. Esitys on eduskunnan käsittelyssä 4.12.2014. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. 45. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Vanhustyö 7 • 2014 Suomessa kampanjassa keskitytään siihen, miten EU tukee ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä ja mielekästä elämää mahdollisimman pitkään kotona asuen. Tulokset käyvät ilmi THL:n syksyllä 2014 tekemästä kolmesta vanhuspalvelulain seurantakyselystä. Työ koetaan kuitenkin vaivan arvoiseksi, kun tarjolla on hyvää tukea. Euroopan komissio ottaa kampanjassaan uudenlaisen lähestymistavan kertomalla viestiä eteenpäin myös taiteen keinoin. Osoitteesta www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta on vuosien 2013 ja 2014 tulosten vertailua ja jo aikaisemmin julkaistut tulokset. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella, palvelujen tuottamisvastuu on kuntayhtymillä
Globaali ikäindeksi kuvaa vanhojen ihmisten toimeentuloa, terveyttä ja elämän laatua. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Aiemmin työkyvyttömyysasteen piti olla 20 prosenttia. Tavoitteena on saada ainakin 15 000 kirjausta ja ulkoilukertaa iäkkäille. Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 27. Suomen sodissa vuosina 1939-1945 vammautuneille sotainvalideille korvataan kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut, jos heidän työkyvyttömyysasteensa on 15 prosenttia. Seniori-Sapuska-projekti selvitti, mitä seniorit haluavat syödä I kääntyneiden vajaaravitsemus herättää huolta Suomessa ja laajemminkin Euroopassa. Joulukuun alussa startannut Vie vanhus ulos -kampanjalla kannustetaan kansalaisia, eri yhteisöjä ja yrityksiä ulkoiluystäviksi iäkkäille ihmisille. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat 15 parhaan joukkoon. Ulkoilukerrat voi merkitä kampanjan nettisivulle www.vievanhusulos.fi. Sotilasinvalidien eli varusmiespalveluksessa ja YK:n tehtävissä vahingoittuneiden ja sairastuneiden kustannusten korvaus säilyy ennallaan. Ajan virrassa Sotilasvammalakiin muutoksia S otilasvammalaki muuttuu. Vuonna 2015 asiakkaina kunnan avopalvelujen piirissä arvioidaan olevan noin 350 sotainvalidia, joilla on 15 prosentin työkyvyttömyysaste. Indeksin laatimiseen on osallistunut joukko nimekkäitä tutkijoita ympäri maailmaa. Lakimuutos laajentaa korvauksen saajien piiriä ja edesauttaa ikääntyneiden sotainvalidi- en selviytymistä omassa kodissaan tukipalvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Kaikkiaan indeksissä on arvioitu 96 maata. Norja on kirinyt ensimmäiseksi, Ruotsi on kakkosena. Vuonna 2017 heitä olisi noin 250 ja vuonna 2018 noin 150 henkilöä. Lähde: STM Suomi edelleen sijalla 15 vanhusten hyvinvointi-indeksissä S uomi on edelleen sijalla 15 kansainvälisen HelpAge International -järjestön vanhojen ihmisten hyvinvointi-indeksissä. Islanti on seitsemäs ja Tanska sijalla kaksitoista. VTT on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa ratkaisuja, joilla tälle alati laajenevalle, maksukykyiselle ja laatutietoiselle kohderyhmälle saadaan paitsi maukkaita myös ravitsemuksellisesti laadukkaita elintarvikkeita. marraskuuta. Tämän vuoden Global Age Watch Index julkistettiin 1.10.2014. Kehityskohteena olivat myös käytännölliset ja helppokäyttöiset ateriapakkaukset. 46. Laki tulee voimaan 1.7.2015. Indeksi julkistettiin viime vuonna ensimmäisen kerran, jolloin Suomi oli myös sijalla 15. Koko raportti luettavissa: www.helpage.org, www.globalagewatch.org Vie vanhus ulos -kampanja haastaa ulkoiluttamaan iäkkäitä ihmisiä I käinstituutti muistuttaa, että talvella monikaan iäkäs ihminen ei pääse ulos ilman turvallista ulkoiluseuraa. Senioreiden näkemykset olivat keskeisessä roolissa. Kampanja-aika kestää helmikuun loppuun
Chefredaktör Satu Helin Hemmet är den bästa platsen H emmet är en av människans mest personliga element. Enligt allmänna motiveringar till lagförslaget skulle man utvidga öppenvården dvs. När funktionsförmågan försvagas och redan före det borde man våga kritiskt utvärdera bostadsförhållandena. Avgöranden om boendet hör också till de största ekonomiska besluten som man binder sig till för lång tid framåt i livet. Lika nödvändigt skulle det vara att bostadsaktiebolagen inser vilka möjligheter de statliga hissbidragen för byggande av hissar innebär för olika gamla människors boendekvalitet, förutsättningarna för deras självständiga liv och till och med bibehållandet av bostädernas värde. I dag har de äldsta människorna ofta varit trogna sin bostad och hemmet de bildat där. Byggandet av en bostad eller valet bland tillbudsstående alternativ är ofta resultat av ett långsiktigt övervägande och planerande. Det är viktigt att få tag på de äldre som skulle ha nytta av förändringsarbeten i bostaden och det är också viktigt att kunna höja den låga inkomtsgränsen som förutsätts för reparationsbidrag. Utgående från ett förslag av Teknologiska forskningscentralen VTT borde Ikäteknologia-boken som Centralförbundet för de gamlas väl publicerat höra till undervisningen inom social- och hälsovården. För ett par eller en person som blivit änka/änkling kan hemmet vara ett konkret minne av en dröm man förverkligat med sin make/maka, en plats som man byggt upp med hårt arbete och sparande och som varit en bra omgivning att leva i och fostra en familj i. Förverkligandet av denna önskan vill man främja genom att ändra lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga samt om social- och hälsovårdstjänster för äldre. För att uppnå målet för hemvården behövs både information och tillämpning av den, samt andra åtgärder. Tillgång till lämpliga tvättutrymmen skulle göra det möjligt att bo kvar hemma. Information om ändringsarbeten i bostäder eller nya boendelösningar finns att få men ofta kommer förslaget till bedömning av boendelösningar från utomstående personer. I en varaktig bostad kan man leva i lugn och ro, en dag i sänder med alla kära minnen. När omständigheter och människorelationer förändras i livets senare skede kan bostaden betyda stabilitet och därmed också trygghet som man inte vill avstå ifrån. Liknande berättelser hör man om ensamstående personers boende. den regelbundna hemvården, stödet till närståendevården och det effektiverade serviceboendet när anstaltsvården skärs ned. Äldre människors viktigaste önskan är att kunna leva i sina egna hem så länge som möjligt. När ändringsarbeten samt vård- och serviceplaner görs är det skäl att bedöma möjligheterna för utnyttjande av teknologi som bidrar till säkerheten. När man klarar sig så att man själv är tillfreds får livet innehåll och man känner att man duger till något. Olika generationer skiljer sig från varandra i fråga om boendet och ålderdomen är stadd i förändring. I en bekant miljö är det naturligt att fortsätta med vardagssysslorna även om funktionsförmågan försvagats. Det femåriga Käkäte-projektet som Centralförbundet för de gamlas väl genomfört i samarbete med Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto har gett rikligt med information till webbplatsen www.ikateknologia.fi. I vårt samhälle som allt mer reglerar och övervakar är det viktigt att säkerställa att hemvården till sitt innehåll och sina besökstider är vad de ständigt åldrande människornas värdefulla liv förutsätter. Man tycker inte genast att bekanta saker såsom trappor, trösklar eller tjocka mator medför risk för att falla omkull. Vanhustyö 7 • 2014 Enligt en effektivitetsutredning om reparationsarbeten som Centralförbundet för de gamlas väl låtit utföra, har man kunnat fortsätta att bo hemma i flera år efter renoveringar, har reparationskostnaderna varit låga i jämförelse med övriga vårdformer och bidragen har varit viktiga. Människans liv och erfarenheter är baserade på flera objekt, förvärv och flyttningar. För människan betyder hemmet privatliv, en hemvist för avkoppling, men också aktivitet. Det är inte ovanligt att dagens nyblivna ålderspensionärer utöver hemmet också har flera andra bostäder; en sommarstuga och ett hem vid Medelhavet. Genomförandet av den omtvistade reformen bör övervakas så att förutsättningarna för hemmaboende verkligen förbättras. 47
Förutsägelse och förberedelse stöder ett självständigt liv Enligt miljöministeriets uppskattning behövs i vårt land före år 2030 ca en miljon trygga och hindersfria hem som lämpar sig för de äldre. – När det är lätt att ta sig från hemmet till tjänster och fritidsintressen och ha kontakt med en vidare social livsmiljö upplever man också att sinnet är vaket och livskvaliteten bättre, fortsätter Hynynen. – Stöd till reparation av äldre bostäder och byggande av hissar är ekonomiskt motiverat från samhällets synpunkt eftersom bättre bostadsförhållanden och frihet från hinder kan senarelägga övergången till anstaltsvård eller serviceboende avsevärt. Text: Leena Valkonen Befolkningen åldras – hur säkerställs tryggt boende hemma! Kampanjen Ikäkoti kuntoon som koordineras av miljöministeriet väcker finländarnas intresse för hur man själv kan förbereda sig för sitt åldrande och bo tryggt i sitt eget hem. Utom hindersfriheten i hemmen måste man också beakta hela boendemiljön, Den åldrande befolkningsgruppen är stor och har mycket varierande behov, och boendet måste därför stödas med mycket olika åtgärder. en halv miljon fler människor än nu. K ampanjen bygger på en befolkningsprognos som säger att det år 2030 finns 1,5 miljoner finländare som är äldre än 65 år, dvs. Majoriteten av de äldre bor och vill bo i sina egna hem så länge som möjligt. Detta är också samhällets mål. Förutsättningen för att äldre människor kan bo hemma är att bostadsbeståndet och boendemiljöerna utvecklas avsevärt i fråga om frihet från hinder, säkerhet och funktionalitet, konstaterade miljöministeriets kanslichef Hannele Pokka då hon i november öppnade ett informationsmöte om kampanjen Ikäkoti kuntoon. – Den åldrande befolkningsgruppen är stor och har mycket varierande behov, och boendet måste därför stödas med mycket olika åtgärder. Mer än hälften av våra byggnader har byggts mellan åren 1960–2000 i enlighet med gällande bestämmelsers byggmetoder och byggtekniker samt stilriktningar. Utvecklingsprogrammet för de äldres boende, som lotsas av ministeriet och som sträcker sig till år 2017, syftar till att 48 påskynda i synnerhet byggandet av hissar och andra åtgärder som gör det möjligt att bo hemma så länge som möjligt. tjänster, rörelsefrihet och möjligheter till gemenskap, säger miljöministeriets bostadsråd Raija Hynynen. Serviceboende för en äldre person kostar kommunerna ca 50 000 euro per år, och kostnaderna för anstaltsvård är ännu klart högre, förklarar Hynynen.. Dessutom är behovet av hemvård och tjänster mindre när boende själv kan ta sig till butiker och andra tjänster. Kampanjen syftar till att påverka såväl kommunerna och byggherrarna som alla andra aktörer, så att bostäderna och boendemiljöerna skulle stödja ett självständigt liv för äldre människor. Kampanjen väcker också kommunerna och byggbranschen till insikt om att framtida utmaningar om befolkningens boende kan förutses i god tid. Pokka påpekade också att behovet av hinderfritt boende skapar ett tryck för grundrenovering av bostäder eftersom det inte är möjligt att bemöta efterfrågan enbart med nybyggnation
För nästa år har ändå utlovats mindre pengar. På sidorna finns bl.a. ymparisto.fi/ikääntyneiden asuminen finns rikligt med information om frågor i anslutning till äldreboende. Hisslösningar som underlättar rörligheten finns också att få för egnahemshus. Reparationsrådgivning fås bl.a. Utvecklandet av äldre människors boende förutsätter ett omfattande samarbete både mellan kommunens olika verksamhetsområden och med andra sektorer, och det finns fortfarande mycket arbete att göra, avslutar Raija Hynynen. Samhället stöder renoveringar Statsstöd kan fås för reparation av bostäder och installering av hissar. De vanligaste reparationsarbetena i anslutning till bostädernas frihet från hinder är bl.a. av reparationsrådgivare vid Centralförbundet för de gamlas väl, som kostnadsfritt besöker äldres hem för att uppskatta renoveringsbehovet. Sådana planer och strategier har kommunerna redan genomfört i viss utsträckning. Cirka tio städer beviljar egna hissbidrag, berättar Raija Hynynen. Information på webbplatsen Utom miljöministeriet har flera samarbetsparter deltagit i kampanjen. Dessutom beviljar många städer, såsom Helsingfors, egen finansiering för hissrenoveringar. äldreomsorgslagen ålägger kommunerna att utarbeta Vanhustyö 7 • 2014 49. De hjälper också till att skriva bidragsansökningar. För reparationer och av handikappades och äldre bostäder och hissrenoveringar föreslås bidragsanslag på totalt 35 miljoner euro. en plan för främjande av den åldrande befolkningsdelens välbefinnande och självständiga liv samt för ordnande av tjänster de äldre behöver. I år har beviljats 23 miljoner euro som reparationsbidrag till handikappades och äldres bostäder och staten har finansierat hissrenoveringar likaledes med 23 miljoner euro. Den andra blanketten testar behovet av renovering i bostaden. den s.k. att bygga ramper vid entreér, avlägsna trösklar, reparera våtutrymmen samt installera stödhandtag och räcken i bostäderna. I kampanjen Ikäkoti kuntoon försöker man i offentligheten informera effektivare om reparationsbidrag eftersom relativt många äldre är omedvetna om att man kan få kostnadsfri reparationsrådgivning och reparationsbidrag för ändringsarbeten i det egna hemmet. blanketter med frågor för testande av hur trygg och bekväm den egna bostaden är att bo i när man blir äldre. Centralförbundet för de gamlas väl är en av dem. På kampanjens webbplats www. Dessutom kan renoveringsarbeten berättiga till hushållsavdrag i beskattningen, påpekar Hynynen. Kommunerna har en central roll i utvecklandet av boende Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre, dvs
Entä kun terveys vielä heikkenee. Pienen avun turvin hän hoitaa kyllä oman kotinsa, soittelee ystävien kanssa ja tapaa tuttuja kerhossa, käy kaupassa ja hoitaa pankkiasiansa. Monet harrastukset ja iltatilaisuudet jäävät väliin, kun ei halua kulkea kaupungilla pimeän aikaan tai on epävarma pääseekö rollaattorilla paikanpäälle tai onko lepopaikkaa, jos alkaa kesken matkan väsyttää. Ajatus yksinasuvista muistisairaista ihmisistä, jotka päätyvät harhailemaan yksin tuntikausia on masentava. Ja jollei muuta niin ainakin voi avata oven, auttaa kadun yli, tarjota apua vaikkei ole varma, että sitä tarvitaan. Kuitenkin monet vanhat ihmiset rajoittavat itse liikkumistaan. Siellä voisi tuntea olonsa turvalliseksi, koska on ainakin muita ihmisiä ympärillä. Niitäkin tarvitaan, mutta teknologia ei auta, jos muut ihmiset pettävät. Tosin kaikkia vanhoja ihmisiä ei voi säilöä palvelutaloihin olemaan ’turvassa’ neljän seinän sisällä. Suurehkossa kaupungissa elävän lähes yhdeksänkymppisen lapsettoman rouvan arjen sujuvuus on yhä enemmän julkisten kotipalvelujen ja itseni kaltaisten satunnaisten auttajien varassa. Entä jos jotain sattuu; jos kaatuu yöllä kotona tai käsilaukkuvaras iskee kaupungilla tai liukastuu huonosti auratulla jäisellä kadulla. Ensinnäkin kaupunkilaiset voisivat vaatia esteetöntä suunnittelua ja sitä että kaupungin kadut ovat hyvin valaistut, auratut ja hiekoitetut. Palvelutalopaikan saaminen ei näinä päivinä ole itsestäänselvyys, mutta toivottavasti ystäväni toive toteutuu sitten kun aika on ja toivottavasti palvelutalo on sellainen, jossa on riittävästi auttavia käsiä tuomaan asukkaille turvallisuutta. Kaupunkiym- 50 päristön pitäisi olla suunniteltu ja soveltuva kaikenikäisille ja -kuntoisille kulkijoille. Ystävät alkavat olla huonokuntoisia itsekin ja lähisukulaisista on aika jättänyt kauan aikaa sitten. Ja sen sijaan, että olisi ’ohikulkija’, kun jokin onnettomuus sattuu kadulla toiselle ihmiselle, pysähtyy ja auttaa. Kolumni Outi Jolanki, FT, Tutkijatohtori Yhteiskuntatieteiden ja ?loso?an laitos Jyväskylän yliopisto Kuka auttaa ja kuka välittää. Koko ajan kehitellään erilaisia teknisiä vimpaimia, joiden tarkoitus on lisätä turvallisuutta. Siitä hyötyisivät kaikki kulkijat. Loppujen lopuksi turvallisuus syntyy keskinäisestä auttamisesta ja luottamuksesta siihen, että jos apua tarvitsee sitä saa.. Kuka huolehtii asioista, kun ei enää itse jaksa tai muista, ja minne voi mennä, jos kotona ei enää pärjää. Kaipaako kukaan ja löytyykö ohikulkijoista auttajaa. Hän on kauan aikaa sitten ennakoinut terveyden heikkenemistä muuttamalla lähiön hissittömästä kerrostalosta esteettömään keskusta-asuntoon, jossa palvelut ovat kävelymatkan päässä. Toiveissa on paikka tutussa palvelutalossa samassa kaupunginosassa. Viimeaikaiset uutiset muistisairaiden ihmisten katoamisista ja etsinnöistä, jotka eivät aina pääty onnellisesti eivät nekään lisää turvallisuuden tunnetta. Yhtä masentavaa on se, että jotkut näkevät vanhojen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten lisääntymisen tilaisuutena hyötyä asiasta päätellen viimeaikaisista asuntoryöstösarjoista ja huijausyrityksistä. Heitä riittää kyllä kaupungin kaduilla kulkijoiksi ja hyvä niin. Voi meitä ihmisiä! Mutta mitä voi yksittäinen ihminen tehdä asumisen ja ympäristön turvallisuuden hyväksi. Silti huoli tulevasta on mielessä ja turvattomuuden tunne jokapäiväistä. M inulla on ollut mahdollisuus seurata kaupungissa vanhenemisen kokemusta vanhan ystäväni kautta. Ryöstöt ovat loppujen lopuksi harvinaisia, mutta pelko niistä rajoittaa monen elämää. Osoittaa, että välittää. Turvapuhelimen hälytyskään ei yllä oman asunnon ulkopuolelle
SENIORARBETE Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. 13.4. 12.6. Toimintakyky 5/2015 13.8. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on melko tai hyvin luotettava. Oikeus ja kohtuus vanhustyössä Lehti julkaisee ainoastaan sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Tulevaisuutta rakentamaan 6/2015 7.10. Kotona eläminen 3-4/2015 20.5. Ilmoitustuotot käytetään kokonaisuudessaan keskusliiton kautta kotimaisen vanhustyön tukemiseen. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Teknologia ja tekniikka 7/2015 18.11. Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. Vanhustyö-lehden ilmoitusmyynti siirtyy liiton omaksi toiminnaksi vuoden 2015 alusta. Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2015 14.1. SE 2• 20 Lukijatutkimuksen mukaan vastaajat pitävät lehteä luotettavana ja asiantuntevana. 11.12. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. 050 349 6911. 6.2. Tutkimus ja päätöksenteko 2/2015 18.3. Ilmoitusasioissa ota yhteyttä Herttakaisa Kettuseen, herttakaisa.kettunen@vtkl.fi, puh. 4.9. Ilmoittamalla Vanhustyö-lehdessä tavoitat muun muassa alan ammattilaiset, päättäjät, ikääntyvät ihmiset sekä omaiset. Lähes 80 % vastaajista säilyttää lehden ja käyttää sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä. Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. 14 T EE MA :O nko vara N IO ah yv RA ään RB va n ET E huu tee n. 30.10