Vanhusten pompottelu kodin ja sairaalan välillä väheni Kotkassa, kun hoitajille annettiin lisää valtaa ja vastuuta. Viola-koti on mielekäs työpaikka.. Uusi toimintamalli on lisännyt hoitajien luottamusta omaan osaamiseensa. 2 SENIORARBETE 7 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 5.2.2016 | Lehden teemana on Laatu ja omavalvonta TEEMA: Oikeus ja kohtuus vanhustyössä 10 14 24 Tänä syksynä on Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa kehitetty Löytävän vanhustyön menetelmäksi Senioriklovneriaa
AVH-kuntoutuksesta pihistetään Leena Filpus 20 Seniori-Vamos kehittää etsivän työn mallia Leena Valkonen 22 Oletko huolissasi vanhuksesta, miten hän selviytyy. Satu Helin 53 Viktiga kommande år Reijo Tilvis 54 Tärkeät tulevat vuodet Reijo Tilvis Ikääntyneiden määrän ja osuuden kasvusta on tavallisimmin pyritty arvioimaan väestön sairaanhoitoja hoivatarpeen muutoksia. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Oikeuksien turvaamista vai kohtuutta. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Satu Helin 5 Miten asiakkaan kuuleminen toteutuu vanhuspalveluissa?kysy&vastaa 6 Harppauksin kohti uutta iäkkäiden palveluissa -hallitusohjelma kirittäjänä Päivi Voutilainen 8 Iäkkäät ihmiset syrjässä mielenterveyspalveluista Leena Valkonen 10 Turhat siirrot pois vanhustyössä Hanna Moilanen 12 Uusia ideoita ja aloitteita. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Ennusteet ovat olleet poikkeuksetta karkeita yliarvioita, kirjoittaa professori emeritus Reijo Tilvis kolumnissaan sivulla 54.. 3 Vanhustyö 7 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. TOIMI-hanke edistää työntekijöiden kehittämistoimijuutta Hilkka Ylisassi 1 4 Nyt on kaikki hyvin, kun te olette siinä Essi Siljoranta, Kirsi Lohtander 18 Ikäihmiset ovat väliinputoajia. Niina Kaukonen 24 Viola-koti on mielekäs työpaikka Herttakaisa Kettunen 28 Ikäihmisten elämäntaidot esiin! Sirkkaliisa Heimonen, Suvi Fried, Ilka Haarni 29 Neuvokkaita naisia yhdistää samanlainen elämäntilanne Saini Valtonen 30 Moninaisuus ja erilaisuus vanhuudessa Suvi Fried 31 Eloisa ikä -gallup: Mitä mieltä vähemmistöihin kuuluvista ikääntyneistä ihmisistä Tiina Hailla 32 Lämpimän käden kosketus vanhusten hoidossa Eeva Mehto 35 Pirkon pakina: Oikeus ja kohtuus Pirkko Lahti 36 Mitä vähemmän veteraaneja on, sitä tärkeämpää heitä on kuulla Anni Grundström 38 Vapaaehtoinen tuo välittämistä Sanna Dufva, Senioritoiminnan vapaaehtoiset 41 Monikulttuurisessa Inarissa eletään jo uudenlaista vanhuutta Mirja Laiti, Marja Arsiola, Anja Henner, Kari Virolainen 44 Keskustelunaloitteita: Uusia ideoita yrityksen hyväntekeväisyyteen Teija Virtanen 45 Vanhustyön johtajat: Ikääntyvän elinpiirin vaaliminen eettiseksi periaatteeksi 44 Lähiön korttelitupa toimii omaehtoisin voimin Leena Valkonen 48 Keskusliitto tiedottaa 50 Ajan virrassa 52 Tryggande av rättigheter eller rimlighet
Vertailu alan parhaaseen lisää hyvää kilpailua, mutta toisaalta se voi myös lisätä tyytymättömyyttä vallitsevaan tilanteeseen silloinkin, kun asioilla ei ole ns. Sosiaalija terveyspalvelujen lainsäädännön ja valvonnan kehittämisestä huolimatta sosiaaliryhmien väliset terveysja hyvinvointierot ovat kuitenkin kasvaneet. hengen hätä. Missä määrin palvelut kykenevät kaventamaan eroja. Väestön eliniän pidentyminen kuvaa yhteiskunnan positiivista kehitystä. Ikääntyneiden ihmisten terveyden edistäminen ei rajoitu vain sairauksien ehkäisyyn tai asianmukaiseen hoitoon määriteltäessä terveys fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinnin tilaksi. Vuosia jatkunut sote-keskustelu on hämärtänyt ja yksipuolistanut keskustelua riittävistä palveluista, missä on korostunut pääsy lääkäripalveluihin. Ikääntyneen ihmisen kotiin annettavia palveluja tuleekin kehittää preventiivisen ja kuntouttavan työotteen mukaisesti, koska hyvinvointi on muutakin kuin fyysisissä tarpeissa auttamista. Henkisten voimavarojen kartoitus, osallisuuden edistämisen sekä yksin olemisesta aiheutuvien kielteisten kokemusten ehkäisy tulee ottaa elinympäristön toimivuuden ja turvallisuuden tunteen edistämisen lisäksi ikääntyneiden ihmisten palvelujen keskiöön. 4 P appien puheista mieleeni ovat iskostuneet sanat ”oikein ja kohtuullista”, millä on tarkoitettu ihmisten välistä tasa-arvoa ja avun saantia hädän hetkellä. Oleellista on sairastuneen henkilön hyvä hoito ja motivointi hoito-ohjeiden mukaiseen omaehtoiseen palautumiseen. Päätoimittajalta Satu Helin. Oleellista on työllisyyden parantaminen ja köyhyyden ehkäisy, jonka vaikutukset näkyvät terveydessä ja toimintakykyisyydessä vielä ikääntyneillä ihmisilläkin. Oleellista on sairauksien syntyyn vaikuttavien tekijöiden ehkäisy niin yhteiskunnallisin toimin kuin yksilön omien valintojenkin avulla. Vähän näkyy myös pohdintaa sosiaalitoimen kehittämisestä ja mahdollisuuksista poistaa vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneen ihmisen ongelmia. Uudistukseen suunniteltuihin hallintorakenteisiin on vastustuksen lisäksi löytyneet esteet perustuslain säädöksistä. Hoitotakuu on parantanut palvelujen saatavuutta erikoissairaanhoidossa, jonne päästään ”seulan” eli lääkärin toteaman tarvearvion perusteella toisin kuin perusterveydenhuoltoon, mihin riittää kokemus palvelun tarpeesta. Oleellisinta olisi määrittää keinot, joiden hyödyt näkyvät hyvinvointituloksina. Sote-keskustelussa vähäiselle huomiolle on jäänyt väestön terveyden edistäminen, mikä on kirjattu perustuslain mukaisiin oikeuksiin. Odottaa sopii, että lausunnolla oleva lakiluonnos itsehallintoalueiden perustamiseksi täyttää riittävällä tavalla kuntien ja alueiden itsehallintoon liittyvät odotukset, jotta päästäisiin valmistelemaan sote-palvelujen kehittämisratkaisuja. Yhdenvertaisuuden periaate, huolenpidon ja perustoimeentulon turvaaminen mm. Miten perustuslaissa sekä luvataan riittävät palvelut että toisaalta siitä on löydetty esteet rakenteiden uudistamiseen. vanhuudessa ovat perustuslain mukaisia oikeuksia eivätkä yksinomaan eettisiä hyveitä. Tavallinen kuolevainen on jäänyt miettimään asioiden välisiä yhteyksiä. Palvelujen järjestäjätahojen vähentämisellä halutaan Soteuudistuksessa pienentää kuntien välisiä eroja palvelujen saatavuudessa. Ratkaisujen tekemisestä on vielä matkaa väestön hyvinvointierojen kaventumisena näkyviin tuloksiin. Oikeuksien turvaamista vai kohtuutta. Vaikka kokemus palveluihin pääsystä on oleellinen, tulisi arvioida tutkimustietoa hyödyntäen eri palveluiden ja toisaalta yhteiskunnan olosuhteiden merkitystä elinikään ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Alan parhaisiin malleihin ja käytäntöihin vertaaminen voi osoittaa palvelujärjestelmän eri osille kehitystavoitteet. Pienemmälle huomiolle on jäänyt se, saako ihminen lievitystä vaivaansa tai vaikuttavaksi osoitettua hoitoa kohtuuajassa tai saako iäkäs ihminen apua kokonaistilanteeseensa. Tällöin joudutaan määrittelemään kohtuuden rajoja
Yhdenvertaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että hallitus höllentää vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta, vaikka nykyistäkään mitoitusta ei täytetä monissa hoitopaikoissa. Ei riitä, että huolehditaan fyysisestä perushoidosta, vaan on pidettävä huolta myös elämänlaadusta. Esimerkiksi kotihoidon painottaminen ilman riittäviä avopalvelujen resursseja on johtanut siihen, että yhä huonokuntoisemmat vanhukset asuvat yhä pidempään kotonaan, kun palveluasuntoon tai laitoshoitoon on vaikea päästä. Mielestäni voitontavoittelun kytkeminen terveydenhoitoon ja yhteisiin verorahoihimme on sopimatonta ja vaarallistakin. Myös esimerkiksi ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä on alueellisia eroja. Varallisuus ei saa vaikuttaa siihen, saako vanhuutensa aikana hyvää hoivaa ja hoitoa. On paikkoja, joissa asiakkaan kuuleminen ja hänen toiveidensa toteuttaminen on kunnia-asia. Miten laissa ja suosituksissa esitetty asiakkaan kuuleminen ja toiveiden toteuttaminen omaan hoivaansa/hoitoonsa liittyvissä asioissa toteutuu käytännössä. Yhdenvertaisten palvelujen tarjoaminen ja avun takaaminen sitä eniten tarvitseville ovat niin keskeisiä arvoja, ettei niitä saa riskeerata yksityistämisvimmassa. Se edellyttää ennen muuta tahtoa taata ikääntyneille arvokas vanhuus. Siellä terveyskeskuksia tuli lisää vauraille asuinalueille, ja niitä lakkautettiin köyhemmillä alueilla, joiden asukkailla olisi enemmän tarvetta terveyspalveluille. 5 Vanhustyö 7 • 2015 Ns. Avustavissa tehtävissä toimivat eivät saa korvata koulutettuja hoitajia. On selvää, että Suomen kaltaisessa isossa ja harvaanasutussa maassa tarvitaan vahvaa valtionohjausta sen turvaamiseksi, että jokainen saisi tarvitsemansa palvelut asuinpaikastaan riippumatta. kysy & vastaa. Yhdenvertaiset palvelut eivät ole mahdottomuus. vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset linjaavat vanhustenhoitoa yleisellä tasolla. Julkisten, verovaroin rahoitettavien terveysja sosiaalipalvelujen on oltava palvelurakenteen perusta. Onko realistista. Hallitus on myös nostamassa lääkekorvausten omavastuuosuutta ja sosiaalija terveyspalvelumaksuja. Ruotsissa vastaava muutos lisäsi terveydenhuollon eriarvoisuutta. Kunnat tarvitsevat lisää rahaa vanhuspalveluihin. Hoitajamitoitusta ei saa laskea. Lakien ja ohjeistusten tarkoituksena on taata yhdenvertaiset palvelut kaikille iäkkäille ihmisille, mitä se oikeasti tarkoittaa. Valitettavasti näin ei aina ole. Onko hoidettavan varallisuus ratkaiseva tekijä. Tämä on kestämätön tilanne. Jokaisella on oltava asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta oikeus tarvitsemiinsa palveluihin. Annika Lapintie Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Varatuomari Miten asiakkaan kuuleminen toteutuu vanhuspalveluissa. Mitä tulisi tehdä, että palvelut olisivat yhdenvertaiset niitä tarvitseville. Ruotsissa valinnanvapauden seurauksena vähentyivät kaikkein sairaimpien potilaiden lääkärinkäynnit. Myös riittävästä määrästä koulutettua henkilökuntaa on huolehdittava. Sote-uudistuksen vaikutuksista ihmisten arkeen ja palveluihin tiedetään tässä vaiheessa vähän. Miten näette, miten sote-ratkaisu vaikuttaa iäkkäiden ihmisten palveluihin ja heidän oikeuteensa saada palveluja. Aivan liian usein asiakkaan omaa hoitoa tai hoivaa koskevat mielipiteet ja toiveet sivuutetaan. Nyt kunnat ovat vähentäneet laitoshoitoa, mutta resurssit eivät ole riittäneet avopalveluiden parantamiseen. Tällainen kaikkein heikoimmilta leikkaaminen on estettävä. Valinnanvapaus voi käytännössä sotessa tarkoittaa sitä, että ovet avataan sepposen selälleen yksityiselle terveysbisnekselle
HALLITUSOHJELMA. Uudistetussa rakenteessa kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia sekä toimintakykyisyyttä lisäävät palvelut ja monialainen kuntoutus nykyistä huomattavasti kiinteämpi osa kotiin tuotavien palveluiden kokonaisuutta. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeen toimeenpanoon on varattu 30 miljoonaa euroa. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tasapaino on mahdollinen, kunhan päämäärä on selkeä ja kaikkien osallisten tiedossa. 6 P ääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on paljon sellaista sisältöä, jota toimeenpanemalla voidaan turvata iäkkäiden palvelujen kehittäminen niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävästi. Sosiaalija terveysministeriö, Sosiaalija terveyspalveluosasto Harppauksin kohti uutta iäkkäiden palveluissa -hallitusohjelma kirittäjänä Kärkihankkeen kärjet Hallitusohjelman kärkihankkeisiin on kirjattu ikääntyneiden palveluiden osalta kotihoidon kehittäminen sekä kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen. Ja sitoutuakin siihen pitää. Hankkeessa luodaan iäkkäiden palvelujen järjestelmä, jonka tuloksena syntyy asiakaslähtöinen, kustannusvaikuttava ja hyvin yhteen sovitettu palvelujen kokonaisuus. Hankkeen tavoitteena ovat iäkkäille sekä omaisja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Ikääntyneiden palveluja koskevan uudistuksen tavoitteena on tuoda enemmän yhdenvertaisuutta, elämänlaatua ja parempia palveluja iäkkäille ihmisille sekä vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Hallituksen ohjelma painottaa vahvasti muutoksen aikaansaamista, tietoon perustuvaa johtamista sekä uudenlaista yhdessä tekemistä. Kärkihanke uudistaa iäkkäiden palveluja vahvistamalla nk. Lisäksi hankkeessa juurrutetaan omaisja perhehoitajien jaksamista tukevia, omaisja perhehoidon houkuttelevuutta ja saatavuutTeksti: Päivi Voutilainen Johtaja, TtT, dos. Iäkkäille uudistus tuo enemmän yhdenvertaisuutta, elämänlaatua ja parempia palveluja ja vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Kärkihankkeella pysyvä muutos 3-vuotisella investoinnilla Palvelujen kehittämisessä kärkihankkeella on merkittävä rooli. vanhuspalvelulain toimeenpanoa sekä korjaamalla tutkimusten esiin nostamia laatupuutteita palvelujen sisällössä
• Edistämme omaisja perhehoidon kehitystä lisäämällä em. Kärkihanke on muutoksen vauhdittaja! Kärkihankkeessa tehtävä työ voidaan kiteyttää seuraaviin • Otamme iäkkäät mukaan miksi jättäisimme tällaisen voimavaran käyttämättä. Uudistuksilla viedään eteenpäin sekä Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman (KOHO) että perhehoidon lainsäädännön kehittämistyöryhmän esityksiä. Valtioneuvosto vahvistaa uudistuksen peruslinjaukset. Hankkeen tukena toimivat laajapohjainen ohjausryhmä ja sille asioita valmisteleva projektiryhmä. Seuratkoon sitä ikäystävällinen uusi vuosi! Tahtoisin löytää joulun rauhan, voimaksi aikaan kiireiseen. Tavoitteena on pidentää nykyisiä omaisja perhehoitosuhteita ja sitä kautta kasvattaa omaisja perhehoidon suhteellista osuutta. • Uudistamme palvelujen rakenteen ja valikon asiakasja tarvelähtöisesti hyvin yhteen sovitetuksi palvelukokonaisuudeksi; muistamme, että uudistamatta jättäminen on valinta, jolla on vaikutukset sekä asiakkaiden, heidän läheistensä ja heitä hoitavien tilanteeseen ja kustannuksiin. Erityishuomio omaisja perhehoidon kehittämiseen todellinen momentum on nyt käsillä! Omaisja perhehoitoa kehitetään paitsi kärkihankkeessa, myös lainsäädäntöä uudistamalla. Omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen on varattu hallitusohjelmassa lisämäärärahaa, jonka suuruus on merkittävä: Perhehoidon kehittäminen: 2016: 8,6 miljoonaa euroa 2017: 15 miljoonaa euroa 2018 alkaen: 20 miljoona euroa per vuosi. Uudistuksessa mallinnetaan iäkkäiden palvelujen uusi integroitu kokonaisuus sekä toimintamalleja omaisja perhehoidon kehittämiseksi. • Kehitämme erityisesti kotiin annettavien palvelujen valikkoa ja kotihoidon sisältöä maalissa ei olla vielä! • Edistämme kaikin tavoin kaikenikäisten asumisen vaihtoehtoja. Tahtoisin löytää joulun lahjan, voimaksi kaikkeen mitä teen.. Tavoitteena on vakiinnuttaa iäkkäiden perhehoito kiinteäksi osaksi iäkkäiden palveluvalikkoa. vanhuspalvelulaki, 5 §). • Parastamme, mallinnamme, kokeilemme ja juurrutamme! Finalitas Virkamiesvinkkelistä katsottuna kuluva vuosi on tarjonnut paljon – muutoksen valmistelussa mukana oleminen on aina ainutlaatuinen kokemus. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaat ym.: 2016: 49,5 miljoonaa euroa 2017 alkaen: 75 miljoonaa euroa per vuosi. Uudistuksessa kehitettyjä malleja tuetaan kokeiluilla ja kohdistetuilla käynnistysavustuksilla vuosina 2016–2018. Kärkihankkeen osana omaisja perhehoitoa kehitetään niin, että omaisja perhehoitajien hyvinvointi paranee toimeenpantujen uudistusten johdosta, jolloin omaisja perhehoidon houkuttelevuus lisääntyy, perhehoito vakiintuu osaksi iäkkäiden palvelujen rakennetta ja se monipuolistaa palveluvalikoimaa. Rakennetta uudistettaessa on laitospaikkoja vähennettävä ja samanaikaisesti kehitettävä asumisen vaihtoehtoja, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä toimia ja palveluja, kuntoutusta sekä kotihoidon ja asumisen sisältävien palvelujen määrää ja laatua. 7 Vanhustyö 7 • 2015 ta lisääviä sekä sijaishoidon vaihtoehtoja monipuolistavia toimintamalleja. Toivotan kaikille Vanhustyölehden lukijoille rauhallista joulua. Erityisenä haasteena on kotiin annettavien palvelujen valikoiman monipuolistaminen niin, että monialainen kuntoutus on nykyistä huomattavasti kiinteämpi osa iäkkäille tarjottavien palvelujen kokonaisuutta. Ja palvelurakenne on suunniteltava ikääntyneen väestön tunnistettujen tarpeiden pohjalta (nk. palvelumuotojen houkuttelevuutta ja hoitajien hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on lisätä omaisja perhehoitajien absoluuttista määrää merkittävästi. Hoitajien jaksamista tukemalla vähennetään muuta palvelutarvetta sekä hoitajien että hoidettavien osalta. On jotain, mitä vanhana muistella. Joulu on nyt ovella, samoin tuleva vuosi uusine haasteineen. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on tukea omaisja perhehoitajien jaksamista ja sitä kautta myöhentää muun ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarvetta. Uudistus lähtee siitä, että palvelurakennetta on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Hanke valmistellaan laajassa ja poikkihallinnollisessa asiantuntijayhteistyössä; uudistuksen pääperiaatteet valmistuvat syksyn 2015 aikana
Mielen Muutos -hanke vuosina 2007–2010. Puutteena Saarenheimo näkee, että ihmisille määrätään vain lääkkeitä, mutta ei tarjota kuntoutusta. Keskusliitolla on ollut omia tutkimushankkeita iäkkäiden ihmisten mielenterveyteen liittyen mm. Mielenterveyden edistäminen -kärkihankkeen työpajoihin. 8 M ielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Mielenterveys osana terveyttä on jokaisen ihmisen oikeus ikään katsomatta, painottavat Vanhustyön keskusliiton tutkijat. Niissä on määritelty mielenterveyden edistämisen päämääriä, tavoitteita ja keinoja. Parhaillaan keskusliiton koordinoima RAY:n Eloisa ikä -ohjelma on aktiivisesti mukana sosiaalija terveysministeriön mielenterveyden edistämisen painopistealueiden valmistelussa osallistumalla Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 . Annika Saarikko aloitti työnsä neuvottelukunnan puheenjohtajana lokakuussa. Mielenterveys on jokaisen oikeus Keskusliiton tutkijat ihmettelevät, miksi ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyt suunnitelmat eivät ole onnistuneet tai edistyneet, vaikka edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön tehokkuudesta ja kannattavuudesta on näyttöä. Väestön ikääntyessä luku kasvaa. – On olemassa myös lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi psykoterapiaa, psykososiaalista ryhmätoiminTeksti ja kuva: Leena Valkonen Iäkkäät ihmiset syrjässä mielenterveyspalveluista Vanhustyön keskusliitto ja liiton koordinoima RAY:n Eloisa ikä ohjelma ovat huolissaan iäkkäiden ihmisten mielenterveyspalvelujen riittämättömyydestä. Vanhempi tutkija Marja Saarenheimo toteaa tutkimuksiin nojaten, että jopa 15–30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä eli jopa 330 000 henkilöä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Kuvassa vasemmalta toiminnanjohtaja Satu Helin, ohjelmapäällikkö Reija Heinola, kansanedustaja Annika Saarikko, vanhempi tutkija Marja Saarenheimo, tutkija Minna Pietilä sekä järjestöpäällikkö Terhi Jussila, MIELENTERVEYS. Huoli esitettiin mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtajalle kansanedustaja Annika Saarikolle marraskuisessa tapaamisessa. Masennuslääkkeitä määrätään eniten yli 65-vuotiaille (11,5 %:lle samanikäisestä väestöstä eli 121 503 hengelle vuonna 2013) haittavaikutuksista huolimatta
• Laaditaan suositukset ikäihmisten mielenterveyden seuraamiseen sopivista indikaattoreista ja niiden käyttöön totosta kuntien hyvinvointikertomuksissa sekä korostetaan, että seuraamisen tulee johtaa asianmukaisiin toimenpiteisiin. seuraavin toimenpitein: • Edistetään kuntien ja järjestöjen yhteistyönä ikääntyneiden ihmisten mielenterveyteen liittyvien hyvien toimintamallien käyttöönottoa ja levittämistä. Pahimmillaan iäkkäiden ihmisten hoitamattomat mielenterveysongelmat purkautuvat itsemurhaan. • Selvitetään lisää sitä, millaisia kustannusvaikutuksia ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämisellä sekä mielenterveysongelmien ehkäisemisellä on saavutettavissa. Tutkijat painottavat, että ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaisuus muun ikäisen väestön kanssa ei toteudu mielenterveyspalveluissa. Ahdistushäiriöt ilmenevät usein fyysisinä oireina, ja tunnistamattomina ne johtavat usein tarpeettomiin päivystyskäynteihin. Unilääkkeet puolestaan aiheuttavat ikääntyneille muistiongelmia ja toimintakyvyn laskua, joka pahimmassa tapauksessa jää pysyväksi. Ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden häiriöt kuormittavat myös läheisiä. 9 Vanhustyö 7 • 2015 taa sekä musiikkija taidetoimintaa. • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista ikääntyneiden ihmisten mielenterveydestä • Luodaan malli ikääntyneiden ihmisten mielenterveystaitojen vahvistamiseen esimerkiksi järjestöjen sekä kansalaisja työväenopistojen kautta. Perusterveydenhuollon lääkäreille tulisi olla tarjolla enemmän koulutusta iäkkäiden ihmisten mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Eloisa ikä -ohjelman toimijat esittävätkin, että ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden edistämistä ja ongelmien ehkäisyä tulee edistää valtakunnallisesti mm. Tutkimusten mukaan noin 160 yli 65-vuotiasta suomalaista tekee vuosittain itsemurhan. Toimia iäkkäiden ihmisten mielenterveyden hyvinvoinnin edistämiseksi K eskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa on mukana useampia iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämiseen liittyviä hankkeita. He eivät esimerkiksi ole oikeutettuja Kela-tuettuun psykoterapiaan. Ne voivat tepsiä jopa paremmin kuin lääke, Saarenheimo muistuttaa ja jatkaa: – Iäkkäiden ihmisten alakuloon ei kiinnitetä riittävästi huomiota, vaan voidaan ajatella, että se kuuluu vanhuuteen. Masennuksesta kärsivän ikäihmisen terveydenhuoltokulut voivat olla jopa 50 % suuremmat kuin muiden. Tilataan ambulanssi ja mennään päivystykseen, mikä on kallista. Hoitamaton masennus johtaa usein runsaaseen perusterveydenhuollon palveluiden käyttöön ja jopa ennenaikaiseen laitoshoitoon. Mielenterveysoireilun yhteiskunnalliset seuraamukset Keskusliiton tutkijat huomauttavat, että mielenterveysoireilulla on kansantaloudellisesti vakavia seuraamuksia, sillä esimerkiksi juuri perusterveydenhuollon palveluja käytetään tavallista runsaammin. Tilaa vuodelle 2016 ohjelmaa vanhuksille! Loppuvuoden tarjous: Tämän vuoden puolella tehdyt varaukset ilman matkakuluja! Hinta vain 250 euroa! Ota yhteyttä! Valto Savolainen puh: 040-5466953 valto@pressankatit.fi www.pressankatit.fi/VanhaRauta.php
Esimerkiksi päivystys voi olla muistisairaalle pelottava ja epämukava paikka, jossa joutuu pahimmillaan odottamaan tuntikausia, kehittämiskoordinaattori Sara Haimi-Liikkanen kertoo. Kehitetty malli nimettiin Äkillisen yleistilan lasku eli ÄYLT-malliksi. Riitta Sallinen, Sara Haimi-Liikkanen, Pia Ruuskanen, Liisa Rosqvist ja Tuula Karttunen uskovat Kotkan vanhuspalvelujen jatkuvaan kehittämiseen.. 10 TOIMINTAMALLI Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen Turhat siirrot pois vanhustyössä Vanhusten pompottelu kodin ja sairaalan välillä väheni Kotkassa, kun hoitajille annettiin lisää valtaa ja vastuuta. Siellä on työntekijöitä, jotka ymmärtävät myös hoivapalvelujen maailmaa. Lääkärit ovat olleet mukana räätälöimässä tilannekuvauksia, joiden avulla on harjoiteltu arviointia ja lisätty akuuttiosaamista jokaiseen yksikköön, Haimi-Liikkanen kuvaa. Asian selvittely auttoi huomaamaan, että vanhusten hoidon yksiköissä ei ollut riittävästi akuuttitilanteiden osaamista. – Olemme kouluttaneet hoitajia valtavan paljon. Uusi toimintamalli on lisännyt hoitajien luottamusta omaan osaamiseensa. Asumisyksikköjen lisäksi myös perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat kehittäneet omia toimintatapojaan. Nyt sitä tehdään jo enemmän, osastonhoitaja Riitta Sallinen pohtii. Hoitaja voi konsultoida myös vanhusten huollon omaa lääkäriä tai keskussairaalan triagehoitajaa. Malli sisältää hoitajille suunnatun tsekkauslistan, jonka avulla he voivat arvioida mahdollisesti lisäapua tarvitsevan vanhuksen vointia. Turhia siirtoja on saatu vähenemään merkittävästi, hoivapalvelujohtaja Tuula Karttunen arvioi. Alussa oli ehkä vähän kynnystä lähteä kysymään toisen tiimin hoitajalta apua arviointiin. Kirjaukset on tärkeää tehdä myös silloin, kun potilasta ei siirretä toiseen paikkaan. Tsekkauslomakkeen avulla tehdään kirjaukset potilastietojärjestelmään. – Kiitosta täytyy antaa erikoissairaanhoidolle. – Aloimme pohtia, miten saamme asiakkaille oikean hoidon oikeaan aikaan. – Mallin käyttöönotto on vaatinut hoitajilta luottamusta siihen, että oma osaaminen riittää. Ratkaisu mihin tahansa tilanteeseen oli hätänumeron naputtelu ja ambulanssin tilaaminen. V uonna 2010 Kotkassa havaittiin, että hoivakotien vanhukset päätyivät päivystykseen ja erikoissairaanhoidon potilaaksi usein sellaisina aikoina, kun paikalla oli vähiten henkilökuntaa ottamassa heitä vastaan
Samalla on kehitetty myös hoivapalvelujen sisältöä. – Kaikissa hoivakodeissa on 1-2 fysioterapeuttia töissä. Kotkassa on nostettu määrätietoisesti vanhustenhuollon henkilöstön osaamista 2000-luvun aikana. Tavoite saavutettiin jo kahta vuotta aiemmin eli vuonna 2013. Henkilöstölle järjestetään paljon koulutusta, ja myös lähiesimiesten keskinäisiin tapaamisiin on varattu aikaa. Samalla mietitään, miten kutakin asukasta kannattaa kuntouttaa ja miten toimintakykyä ylläpidetään. Kotihoidon täytyy pystyä reagoimaan tähän eli lisäämään ja keventämään palveluja tilanteen mukaan, Ruuskanen linjaa. Sen takana on jo vuosia kestänyt kehittämismyönteinen henki ja toimeen tarttumisen kulttuuri. – Olemme nostaneet viriketyön ja liikunnanohjauksen arvoonsa. Jos lipsumisia huomataan, niihin tartutaan jämäkästi. Jos esimerkiksi asiakas sairastuu, hän voi hetkellisesti tarvita tavallista useampia käyntejä päivän aikana. Muutos on tarkoittanut uusien tehostetun palveluasumisen yksiköiden rakentamista ja yhteistyötä yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. Määräajaksi asetettiin vuosi 2015. Yhteisistä toimintamalleista pidetään kiinni. Jokaisen asukkaan toimintakyky tutkitaan samalla kun hän muuttaa hoivakotiin. Kotkassa tehdyt strategiat vanhusten palvelujen parantamiseksi eivät ole jääneet pölyttymään kansioihin tai kadonneet kovalevyjen bittivarastoihin. Tämä työ ei tule koskaan valmiiksi. Mallin käyttöönotto on vaatinut hoitajilta luottamusta siihen, että oma osaaminen riittää.. Palautteen antamista opetellaan Muutoksen taustalla on vahva esimiestyö, joka yltää yhtenäisenä ylimmästä johdosta lähiesimiestasolle. – Edelleen työn haasteena on saada asiakas työn keskiöön. Hänen vastuullaan on ihmisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen seuranta. Esimerkiksi me emme tuota aterioita kaupungin puolesta. Palaute voi olla myös niin yleisellä tasolla, että siihen on vaikeaa tarttua, HaimiLiikkanen pohtii. Koulutuksen rinnalla katsomme myös muuta osaamista, mikä ihmiselle on elämän varrella kertynyt esimerkiksi harrastusten kautta, vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist painottaa. Pooli on ikään kuin paisunta-astia, joka tasaa resurssien tarvetta, Haimi-Liikkanen kertoo. Sosiaalija terveyslautakunta linjasi vuonna 2007, että Kotkassa siirrytään yksiportaiseen asumiseen vanhustenpalveluissa. Ihmisten tarpeet voivat muuttua päivittäin tai kuukausittain. Kun vointi paranee, käynnit voidaan jälleen vähentää normaalitasolle. Vielä vuonna 2002 puolet kotihoidon henkilöstöstä oli kouluttamattomia. He eivät anna henkilökohtaista fysioterapiaa, vaan ohjaavat ryhmätoimintaa, Karttunen kertoo. – Puhumme tarvelähtöisestä kotihoidosta. – Vastuuhoitaja suunnittelee palvelukokonaisuuden yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. 11 Vanhustyö 7 • 2015 Kuntouttava ote ohjaa palveluasumista ÄYLT-malli ei ole syntynyt tyhjästä. Usein yhden kokemuksen perusteella tehdään laajoja yleistyksiä. – Olemme muodostaneet kotihoitoon oman resurssipoolin, josta irrotetaan hoitajia avuksi eri tiimeille. Yhteiset periaatteet ohjaavat nyt koko vanhusasumisen kenttää riippumatta siitä, asuuko vanhus kunnan omassa yksikössä vai yksityisissä hoivakodeissa. Lähihoitaja Päivi Nielsen seuraa Eila Longin kuntoilua. Voimme kuitenkin auttaa ikäihmistä tilaamaan hänelle sopivan ateriakokonaisuuden ja auttaa ruokailutilanteessa, kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen kertoo. Kotihoito joustaa tarpeiden mukaan Kotkassa jokaiselle kotihoidon asiakkaalle on nimetty oma vastuuhoitaja. Kotihoidon palvelukokonaisuus voidaan suunnitella muuttuvaksi. – Opettelemme antamaan konkreettista palautetta, johon voidaan vastata tiedolla. Hoivakotien kuntosaleilla rehkivät erilaiset ryhmät, joita on muodostettu ihmisten toimintakyvyn ja kuntoutustarpeiden perusteella. Innostus hehkuu pöydän ympärillä istuvien naisten kasvoilla ja kuuluu äänessä. Pysähdymme ajoittain arvioimaan ja katsomaan, mihin olemme menossa. Kuntosalilla on aina hoitaja mukana, ja samat harjoitteet jatkuvat mahdollisuuksien mukaan myös oman kodin arjessa
Lisäksi työntekijöille itselleen onnistumiset asiakkaan kanssa ovat keskeinen motivaation ja innostuksen lähde. Liian usein unohtuu se tosiasia, että työntekijät päivittäisessä työssään kohtaavat asiakkaiden tarpeet ja toiveet ja ottavat vastaan risut ja ruusut.. Ylisassin mukaan muutosten eteenpäinvieminen herättää työntekijöissä kuitenkin usein ristiriitaisia ajatuksia. – Yhteisistä kehittämiskohteista mainittakoon esimerkiksi palvelutalon ruokailukäytännön parantaminen asukaslähtöisesti niin, että ruokailu on sujuvaa ja rauhallista, kuvailee Ylisassi. – Palveluiden ja palvelujärjestelmien uudistuksissa vanhuspalveluhenkilöstö on keskeinen muutoksen tekijä päivittäisessä työssään, kertoo hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Hilkka Ylisassi. Yhteisiä kehittämiskohteita ja oivalluksia TOIMI-hankkeessa pureuduttiin Kehitysvuoropuhelu-menetelmän tuella työyhteisön muutoksen yhteiseen tarkasteluun ja jokaisen osallistujan omaan ammatilliseen tilanteeseen muuttuvassa työssä. Hänen mukaansa liian usein unohtuu se tosiasia, että työntekijät päivittäisessä työssään kohtaavat asiakkaiden tarpeet ja toiveet ja ottavat vastaan risut ja ruusut, sekä toimivat ongelmanratkaisijoina lukuisissa arjen tilanteissa. – Näistä kertyvä kokemukset ja uudet ideat kannattaa nostaa esille ja tuoda yhteiseen käyttöön. Työntekijät pitävät tärkeänä, että voivat tarjota vanhuksille mahdollisimman hyvää palvelua, ja toimintamallien muuttuessa rajusti voi käydä niin, että työntekijä kokee tämän työnsä tärkeimmän mielekkyyden lähteen olevan uhattuna. Osa pohti, jäädäkö nykyiseen työhön vai hakeutuako muualle. Toisessa talossa päätettiin aktivoitua Teksti: Hilkka Ylisassi (toim. Herttakaisa Kettunen) Kuva: VTKL:n arkisto Uusia ideoita ja aloitteita TOIMI-hanke edistää työntekijöiden kehittämistoimijuutta TOIMI-hankkeessa työntekijöiden kehittämistoimijuutta pyritään edistämään kannustamalla heitä uusien ideoiden ja aloitteiden esille tuomiseen ja omien ammatillisten kehittymistarpeiden pohtimiseen. – Samalla kun pitäisi huolehtia vanhusten hyvästä päivittäisestä hoitotyöstä, olisi omaksuttava uusia työkäytäntöjä ja toimittava tehokkaasti johdolta tulevien uusien ohjeiden mukaisesti. Prosessin tuotoksena osallistujat laativat konkreettisia, sekä työyhteisön yhteisiä että henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Kokemukset ja uudet ideat yhteiseen käyttöön Tutkimusten mukaan ristipaineet näkyvät vanhuspalvelualan henkilöstön jaksamisessa. – TOIMI-hankkeessa moni osallistuja pohti omaa jaksamistaan muuttuvassa työssä. Henkilöstön jaksaminen työssä koko työuran loppuun on tämän kaltaisissa muutoksissa niin yksilöille, esimiehille kuin koko työyhteisölle merkittävä haaste, sanoo Hilkka Ylisassi. Osa työntekijöistä uupuu työhönsä ja riskinä on jäädä ennen aikojaan pois työelämästä. Osa kyseenalaistaa haluaan jatkaa alalla ja pohtii vaihtoehtoja työuralleen (Trydegård 2012, Virkki ym 2012). Hankkeeseen osallistuvat Helsingin, Lohjan ja Vantaan kaupunkien vanhuspalvelut sekä Mereo Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry. 12 HANKE P alveluiden kehittäminen työntekijälähtöisesti tähtää sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen että vanhusten parempaan palveluun
Samalla kun suuntauduttiin kehittämiseen, päästiin keskustelemaan työn muutoksen aiheuttamasta turhautumisesta. Hilkka Ylisassi kertoo, että yksi oli kiinnostunut syventämään omaan osaamistaan muistisairauksien hoidossa, toinen taas huomasi että hänen on tartuttava härkää sarvista ja ryhdyttävä opettelemaan mobiililaitteen käyttöä, jota on vastustanut koska ei ole osannut sitä käyttää eikä mieltänyt sitä osaksi hyvää hoitotyötä. Asukkaan unelma voi olla esimerkiksi Kauppatorilla käynti. – Usein henkilökohtaiset kehittymistehtävät linkittyivät siten työn muutokseen ja osaksi yhteistä työn kehittämistä. TOIMI-hankkeen päätösseminaari pidetään 9.2.2016 Vantaalla. Hilkka Ylisassi sanoo, että työn kehittämiseen, oman ammatillisen polun ja kehittymistavoitteiden pohtimiseen on saatu tilaisuus, joka pajapuheista päätellen ei jää kokeiluihin, vaan jatkuu. Prosessi pani miettimään myös omia toimintatapoja ja omaa otetta työhön. Seminaarissa hankkeen toimijat itse palaavat kokemuksiin kehittämisestä. – Pajoissa on tullut tuntuma, että TOIMI-hankkeessa kiinnityttiin vahvasti työn arkeen ja että työpaikoilla aiotaan jatkaa työntekijöistä lähtevää kehittämistä ja näin parantaa palvelun laatua ja tukea henkilöstön ammatillista kehittymistä. Tavoitteena on kestävän kehittämistoimijuuden aikaansaaminen, jolloin työntekijöistä lähtevästä työn uudistamisesta tulisi osa työpaikan kehittämiskulttuuria.. Yhteinen keskustelu tärkeää Yhteisen keskustelun merkitystä työyhteisössä ei voi vähätellä. Kehittämismenetelmien käyttökokeilujen jälkeen pidettiin organisaatiokohtaiset arviointityöpajat, joissa työntekijät, esimiehet ja sisäiset kehittäjät pohtivat yhdessä kokemuksia menetelmän käytöstä ja ideoivat kehittämistyön jatkamista. 13 Vanhustyö 7 • 2015 TOIMI-hankkeessa viritettyjä kehittämisideoita on jo pantu käytäntöön ja kehittämistyö kentällä jatkuu organisaatioiden omin voimin. – Työntekijät kertoivat, että kehitysvuoropuheluprosessissa yhdessä muodostettu kuva työn muutoksesta auttoi huomaamaan tärkeät yhteisen kehittämisen paikat, kuvailee Ylisassi. Toisaalta työn muutoksen ja oman ammatillisen tilanteen rinnakkainen tarkastelu saattoi joitakin henkilöitä myös pohtimaan, jatkaako nykyisessä työssä vai lähteekö esimerkiksi uudelleenkouluttautumaan. Lisätietoja hankkeesta Työsuojelurahaston sivuilla: www.tsr.fi/tutkimustietoa/tatatutkitaan/hanke?h=113277 aiemmin ideoidun, mutta arjen jalkoihin jääneen asukkaiden unelmapankkiidean käyttöönotossa. Yhteisten kehittämiskohteiden lisäksi osallistujille syntyi oivalluksia omaan ammatilliseen kehittymiseen liittyen
Senioriklovnit eivät esiinny, vaan jututtavat, osallistavat, soittavat, laulavat ja tekevät temppuja. Teksti: Essi Siljoranta ja Kirsi Lohtander Kuvat: Heedo Lee Nyt on kaikki hyvin, kun te olette siinä Risto Saarinen eli Jösse kertoo, että senioriklovneria sopii hänelle kuin nenä päähän. Tänä syksynä kehitetään Löytävän vanhustyön menetelmäksi Senioriklovneriaa. Kutsu klovni kylään -kampanjan aikaan Ikääntyneiden määrä kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät helposti yksin kotiin. Koulutus sisälsi oppia vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta, klovneriasta, vertaistoiminnasta ja löytävästä, tavoittavasta vanhustyöstä. Näin syntyy asukkaan kanssa kokemus vertaisuudesta, joka voi liittyä vaikkapa ikään tai asuinpaikkaan. Klovnit ovat myös jalkautuneet paikallisiin tapahtumiin ilahduttamaan kaupunkilaisia. Leena Jokinen ja Aira Pettinen ovat vapaaehtoisia senioriklovneja.. Yli 60-vuotiaat hyväkuntoiset ikääntyneet käyvät Löytävän vanhustyön senioriklovneriakoulutuksen, jossa he saavat opin vertaistoimintaan ja klovneriaan. Senioriklovnit ovat vapaaehtoisia, jotka haluavat toiminnallaan ilahduttaa ympärillä olevia ihmisiä. Koulutetut senioriklovnit jalkautuvat yksinäisten ikääntyneiden pariin ja tekevät kotivierailuja. Senioriklovnit tulevat yksinäisten ikääntyneiden luo Tänä syksynä Hämeenlinnassa koulutettiin 11 eläkeläistä senioriklovneiksi. Suomessa asuu paljon ikääntyneitä, jotka eivät ole mukana missään toiminnassa, jotka kokevat yksinäisyyttä ja ovat vaarassa syrjäytyä. 14 SENIORIKLOVNERIA S etlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa ikääntyneiden yksinäisyyttä ehkäistään yhteisöllisen vertaistoiminnan avulla. Menetelmän tavoitteena on lisätä yksin asuvien hyvinvointia ja tuoda heidän arkeensa uudenlaisia elämyksiä ja vuorovaikutustilanteita. Koulutuksen jälkeen klovnit ovat tehneet kotivierailuja yksinäisten ikääntyneiden koteihin ja tuettuun palveluasumisyksikköön
Hämeenlinnan osaprojektissa painottuvat luovat ja toiminnalliset menetelmät. Aiempaa esiintymiskokemusta hänellä on joulupukkikeikoilta. Tavoitteena on kehittää myös Löytävän vanhustyön menetelmiä. Koulutukseen voi ilmoittautua kuka tahansa eläkeläinen Hämeenlinnan tai Joensuun alueelta. Vierailulla vaihdettiin kuulumisia, tehtiin ilmapalloista koiria, koettiin taikuutta ja yhteistä iloa. Keväällä hänelle laitettiin tekonivel lonkkaan ja tämän jälkeen elämässä oli tyhjiö. Ja kutsui klovnit uudelle vierailulle lähempänä joulua. 82-vuotias leskeksi jäänyt rouva sai vieraita ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen, kun senioriklovnit vierailivat hänen luonaan. Täällä ei ole kukaan käynyt moneen kuukauteen. Klovni-ryhmään kuuluminen ja yhdessä tekeminen pitävät Saarisen hyvinvoivana ja virkeänä. Leena Jokinen, Markku Kettunen ja Ritva Tähti ovat tehneet kotivierailuja ikääntyneiden ihmisten koteihin ja tuettuun palveluasumisyksikköön. Ihmisen tarve kuulua johonkin Yksi senioriklovneista on Risto Saarinen, klovninimeltään Jösse. Seuraavat klovnit koulutetaan helmikuussa 2016. Risto kertoo, että senioriklovneria sopii hänelle kuin nenä päähän. Kutsut vierailulle ovat tulleet ikääntyneiltä itseltään, läheisiltä, diakoniatyön kautta tai yhteistyökumppaneiden vihjeistä. – Voi miten ihanaa, kun te tulitte. Hänestä on upeaa auttaa muita. – Onko kaikki hyvin, kysyi klovni 90-vuotiaalta palvelutalon asukkaalta. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, Saarinen kuvailee Onnenhetkiä kodeissa Senioriklovnit ovat saaneet positiivisen vastaanoton asukkailta. – Eihän tässä muusta ole kyse kuin toisen ihmisen kohtaamisesta. 15 Vanhustyö 7 • 2015 marras-joulukuussa kuka tahansa voi kutsua klovnin maksutta yksinäisen läheisensä luo. Projekti toimii tällä hetkellä kuudella eri paikkakunnalla. Risto alkoi pohtia, mitä seuraavaksi tekisi. Radiosta hän kuuli tulevasta senioriklovni-koulutuksesta ja ilmoittautui heti mukaan. Ette tiedä miten onnelliseksi minut teette, hän kommentoi vierailun päätteeksi. Projektin tavoitteena on kehittää yhteisöllinen toimintamalli seniorija vanhustyöhön. – Nyt on kaikki hyvin, kun te olette siinä, kuului vastaus.. Yhdessä mukana -projekti Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Eloisa ikä -ohjelman koordinoima hanke
Klovneria toimii jäänmurtajana ja sopii siksi etsivään vanhustyöhön hyvin. Klovni voi tavallista ihmistä helpommin silittää vaikkapa toisen hiuksia tai painaa pään toisen syliin. Yksinäisyyteen ei välttämättä liity itkua, mutta siihen liittyy latteutta ja tyhjyyttä. Sitä tunnetta ei voi jakaa kenenkään kanssa. Se, että joku koskettaa on tärkeää meille kaikille. Mikä merkitys taiteella ja kulttuurilla on vanhustyössä. S enioriklovneriassa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla kolme asiaa. Ensinnäkin tarvitsemme etsivää vanhustyötä, sillä Suomessa asuu yllättävän paljon kipeän yksinäisiä ihmisiä; sellaisia jotka eivät pääse liikkumaan pois kotoaan, mutta jotka kaipaavat seuraa. Se on järjestöpuolen tehtävä. Tavoitteena on tuoda uusia kokemuksia erityisesti sellaisille ikäihmisille, jotka eivät pääse poistumaan kotoa.. On harvinaista, että kolme sukupolvea asuu saman katon alla, lisäksi naiset elävät miehiä kauemmin. Klovni voi taiteen ja huumorin kautta esittää näitä tunteita, jolloin syntyy kokemus ymmärryksestä. Klovnit tuovat ikäihmisten kotiin huumoria, elämyksiä ja ainakin yhden iloisen hetken. Miksi senioriklovneriaa tarvitaan. Kun ikääntyneen kaikki ystävät ovat kuolleet, ei jäljellä ole välttämättä ketään, joka oikeasti tuntisi hänet. Toivon mukaan klovneria toimii pohjana myös pidempiaikaiselle kumppanuudelle. 16 Sirpa Pietikäinen senioriklovnikummiksi Mikä sai sinut ryhtymään senioriklovnikummiksi. Taiteen keinoin voimme kertoa jotain sellaista, jota muuten emme voisi jakaa. Suomessa koskettaminen ei ole tavallista, eikä ikääntyneitä kosketeta välttämättä muuten kuin hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Siten meillä on entistä enemmän yksinäisiä ihmisiä. Senioriklovneria Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kouluttaa yli 60-vuotiaita vapaaehtoisia senioriklovneiksi. Yhteiskunnan tehtävänä on tuottaa peruspalvelut, mutta se ei kykene tuottamaan rakkautta eikä tasavertaista silmästä silmään kohtaamista. Lisäksi klovneria voi tarjota uusia kanavia toisen koskettamiseen. Toiseksi järjestöjen rooli vapaaehtoistoiminnan tukijana on vanhustyössä tärkeä. Toisen kotiin meneminen ei ole helppoa, eikä ventovieraan päästäminen omaan kotiin tunnu kaikista luontevalta, mutta oven avaaminen klovnille on helpompaa. Suomi ikääntyy ja isot maan sisäiset muuttoliikkeet ovat johtaneet siihen, että sukupolvet eivät valtaosin asu samalla paikkakunnalla. Samalla kaupunkirakenteemme on sellainen, ettei se juuri mahdollista ihmisten kohtaamisia ja epämuodollista tutustumista. Nauru on itkun sisko ja latteuden vastakohta. Klovnit jalkautuvat vapaaehtoistoimijan kanssa yksinäisten ja syrjäytymisvaarassa olevien vanhusten koteihin
Annamme mielellämme lisätietoja yleishyödyllisestä toiminnastamme: p. Pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä on jo useita sopimuskuntia. 040 5022 751 www.jklhoivapalvelu.com Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! www.sopimusvuori.fi OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA OULUNKYLÄN SAIRASKOTISÄÄTIÖ Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Käskynhaltijant. (09) 752 712, www.okks.fi Hyvä asua Ilo palvella, Kotona koko elämä SALVA ry on reilu, turvallinen ja laadukas palveluntuottaja Salossa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! www.salva.fi Yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa myös joululomalla. Tehostettu palveluasuminen on mahdollista puitesopimuksin tai palvelusetelein. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Polttolinja 9 40520 Jyväskylä Puh. 5, 00640 Helsinki, puh. 050 463 0697 www.jyrankola.fi Elämäniloa Jyränkölästä! Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2016! www.kauhajoenvanhaintuki.fi Työmme lähtee sydämestä. 03 647 090, www.ilonpisara.net Yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista Joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2016! www.caritaslaiset.fi Keskellä elämää. www.miinasillanpaa.fi Jyränkölän Setlementti ry tarjoaa laadukasta, kodikasta ja lämminhenkistä palveluasumista ikääntyneille ja erityisryhmille. Heinolan keskustassa on neljä palvelutaloa, joissa on neljä dementiaryhmäkotia ja 177 palveluasuntoa. Rauhaisaa joulunaikaa! Hatunniementie 41, Hämeenlinna Puh. Merkityksellistä elämää. VTKL:n jäsenyhteisö RAUHAISAA JOULUA Tutkimusta, kehittämistä, kuntoutusta. Meiltä saat yksilöllistä palvelua, maukasta ruokaa ja edullisen vuokra-asunnon
– Ehkä upein tapaus, jonka olen kuntouttanut moniammatillisen tiimini kanssa, on 90-vuotias mies. Se maksaa 15 000 euroa. 18 KUNTOUTUS N äin toteaa Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologisen kuntoutusosaston neurologi Mika Koskinen, jota harmittaa se, että Suomessa annettava maailmanluokan aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) akuuttihoidon tulokset heitetään surutta hukkaan. Oikea paikka toipilaalle on tällöin kuntoutukseen erikoistunut laitos tai yksikkö, jossa näitä ammattilaisia on. Aivoverenkiertohäiriön sairastanut on saattanut menettää puhekyvyn, kenties kirjoitusja lukutaitonsa tai liikuntaja toimintakykynsä. Se myös säästää rahaa. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen on tärkeä saada heti akuuttihoidon jatkoksi riittävästi kuntoutusta. Ikäihmiset ovat väliinputoajia AVH-kuntoutuksesta pihistetään Teksti: Leena Filpus Kuva: Tiina Salminen Jokaisella aivoverenkierronhäiriön sairastaneella on silti oikeus saada riittävää ja oikeanlaista kuntoutusta.. Akuuttihoito kestää 3–5 päivää, mutta sen jälkeen potilas voi joutua odottamaan kuntoutusta jopa kuukausia. Kuuden viikon intensiivisen kuntoutuksen jälkeen hän käveli itse sairaalan ovesta ulos ja palasi asumaan kotiinsa syrjäkylille, Mika Koskinen kertoo. Ikäihmiselläkin on oikeus pätevään kuntoutukseen. Silloin kuntoutus auttaa nopeimmin ja hoitotuloksetkin ovat parhaimmat, Mika Koskinen sanoo. Jokainen tapaus on yksilöllinen, mutta usein aivoinfarktin tai aivoverenvuoden sairastaneen pitäisi saada päivittäisen fysioterapian lisäksi toimintaterapeutin, neuropsykologin tai puheterapeutin ohjausta ja hoitoa. Kuntoutus pitäisi aloittaa heti. Summa on pieni, kun sitä vertaa Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastanut tarvitsee kunnollisen ja seikkaperäisen kuntoutussuunnitelman. Useimmille kuukauden tehokas laitoskuntoutus riittää. Vain hetken kuluttua siitä, kun aivoinfarktin saanut potilas on nostettu ambulanssiin tai tuotu sairaalan ovien sisäpuolelle, hän on jo liuotushoidossa. – Kuntouttamaan ryhdytään liian usein vasta kuukauden parin kuluttua. Hän oli halvaantunut toispuoleisesti kokonaan. Silloinkin katsotaan kerta viikkoon annettavan fysioterapian riittävän
Tavoite voi esimerkiksi fysioterapiassa olla, että kävelee omatoimisesti kepin turvin kuukauden kuluttua. Aina lääkäritkään eivät ole perillä moniammatillisesta kuntoutuksesta. Parhain tilanne on Seinäjoella ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirissä, jossa yli 30 prosenttia pääsee kuntoutukseen – Lain mukaan jokaisella suomalaisella asuinpaikasta riippumatta on yhtäläiset oikeudet saada tarvitsemaansa ja toimivaksi todettua hoitoa. Kuntoutuksen ansiosta päivittäisen avun ja kotihoidon tarve vähenee. Heistä jopa 50 prosenttia hyötyisi intensiivisestä kuntoutuksesta, mutta keskimäärin vain 15 prosenttia saa sitä. Näin syntyy inhimillistä ja taloudellista säästöä jopa vuosiksi. Ikäihminen kuntoutuu kuten nuorikin Koskinen muistuttaa, että on tietenkin oikein, että työikäinen ja elämänsä alussa oleva nuori pääsee kuntoutukseen. – Puheja kirjoitustaitonsa menettäneet eivät mene kadulle huutamaan oikeuksiensa perään, sillä he eivät kykene siihen. 19 Vanhustyö 7 • 2015 50 000 euroa vuodessa maksavaan laitoshoitoon. – Ensisijaisesti asiasta on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa. Entä jos lääkäri ei suostu tekemään kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutettavia on myös oltava sopiva määrä työntekijää kohden, jotta hoito olisi kustannustehokasta ja tiimi myös oppisi koko ajan lisää erilaisista tapauksista. Erot maan eri osien välillä ovat huimat, eikä tilanne ole juurikaan parantunut edelliseen, 2006–2009 tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Tämä ei kuntoutuksen osalta toteudu. Omia ja omaisensa oikeuksia kannattaa valvoa ja tarvittaessa kuntoutusta voi joskus joutua vaatimaankin. Ikäihminen ei välttämättä enää toista kertaa sairastu, kunhan syö verenpaineja diabeteslääkkeensä, Mika Koskinen sanoo. Nuoremmat saavat AVH:n joskus geneettisistä syistä. Jokaisella aivoverenkierronhäiriön sairastaneella on silti oikeus saada riittävää ja oikeanlaista kuntoutusta. Syy on usein tietämättömyydessä. Tulokset olivat huonot. Tämä kävi ilmi Mika Koskisen Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoille keväällä tekemästä tutkimuksesta. Useissa kunnissa sosiaalija terveyspalveluilla on omat rahapussinsa. Heidät on helppo unohtaa. Suurin osa aivoverenkiertohäiriön sairastaneista pääsee akuuttivaiheen kuntoutuksen jälkeen kotiin. Koskinen selvitti jo toista kertaa, miten AVH-potilaat saavat kuntoutusta eri puolilla Suomea. Siksi kuntapäättäjät eivät välttämättä osaa arvioida, paljonko terveysmenoissa säästäminen tuo lisäkuluja sosiaalipuolelle. Oikeus kuntoutukseen Syy ikäihmisten epätasa-arvoiseen kohteluun on myös asenteissa. – Kaikista aivoverenkiertohäiriöistä hoitamaton verenpaine, kakkostyypin diabetes, rytmihäiriöt, tupakka ja runsas alkoholin käyttö aiheuttavat yli 90 prosenttia. Sitä ei lääkäri sanele, vaan laatii yhdessä potilaan tai hänen omaisensa kanssa. Sairastuneista 15 prosenttia joutuu pysyvään laitoshoitoon tai sitä vastaavaan hoitopaikkaan. Useiden tutkimusten mukaan ennen sairastumistaan omatoiminen ihminen hyötyy kuntoutuksesta iästä riippumatta. Terveyskeskuksen vuodeosasto ei sellainen ole. Yleensä asiat selviävät keskustellen ja sopien. Kuntoutussuunnitelmaksi ei riitä, että tavoitteena on kotiinpaluu. Heillä häiriön uusiutumisriski on erityisen suuri. Kuntoutusta käsitellään lääkärikoulutuksessa vain kahden viikon ajan. Puheja kirjoitustaitonsa menettäneet eivät mene kadulle huutamaan oikeuksiensa perään, sillä he eivät kykene siihen. Synkimmillä alueilla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, vain kymmenen prosenttia AVH:n sairastaneista saa tarvitsemaansa moniammatillista kuntoutusta. Toipuvalle on tehtävä kunnollinen kuntoutussuunnitelma. – Suunnitelmaan on kirjattava seikkaperäisesti, mitä hoitoja annetaan, minkä erityisalan terapeutin antamana, kuinka monta kertaa viikossa, kuinka pitkään ja mitä kuntoutuksella tavoitellaan. Saavutetut hyödyt myös pysyvät, ihminen pärjää pitempään omillaan. Monta kertaa ajatellaan, ettei kuntoutuksesta ole juuri hyötyä ja siitä voi hyvin nipistää. Heidät on helppo unohtaa.. Todellisuudessa hyvin hoidettu kuntoutus tuo kunnalle valtavat säästöt ikäihmisten parempana toimintakykynä. – Tarvitsemme myös enemmän moniammatillisia kuntoutusyksiköitä, joissa on vähintään 10 kuntoutuspaikkaa osastoa kohden. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet ovat väliinputoajia. Ikäihmisiä ei kuitenkaan ole syytä syrjiä. AVH:n sairastaa Suomessa 25 000 potilasta vuosittain. Vanhukset väliinputoajina Kun nuori tai työikäinen on sairastanut aivoverenkiertohäiriön, hän saa varmimmin kuntoutusta
Otamme asiakkaaseen yhteyttä ja sovimme kotikäynnin, jonne aina menemme työntekijäparina. Työn piirissä olevat vanhukset ovat 80–90-vuotiaita, yksinäisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä. Kallio-liike, Kallio-seura, Kalliolan setlementti sekä muita kansalaisjärjestöjä. Projektin piirissä on tähän mennessä ollut yli 200 vanhusta. Projektin työssä pääpaino on ollut muistisairauksista, päihdetai mielenterveysongelmista tai fyysisistä toimintakyvyn vajeista kärsivien iäkkäiden ihmisten auttamisessa. – Kun yksinolo vähenee, turvallisuuden tunne lisääntyy ja oman elämän hallinta paranee. Pitää olla herkkyyttä kuunnella, tajuta ja ymmärtää asiakasta. Olemme saaneet ilmoituksia aivan yksityisiltä kansalaisiltakin, jolloin otamme yhteyttä ilmoitettuun henkilöön ja kerromme toiminnastamme, Tiina Lauhde jatkaa. 20 S eniori-Vamoksella on oma tila katutasossa Kallion Neljännellä linjalla, jota pyörittää kaksi projektityöntekijää tukenaan opiskelijoita ja vapaaehtoisia. Tilassa järjestetään jonkin verran tapahtumia ja toimintaa ja sinne voi poiketa keskustelemaan avointen ovien aikaan tai kun työntekijöitä on paikalla. Tarkoitus on, että yhdessä vanhuksen kanssa haetaan asioita, jotka rikastuttaisivat hänen elämäänsä. Teksti ja kuva Leena Valkonen Seniori-Vamos kehittää etsivän vanhustyön mallia Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos on tehnyt reilun kahden vuoden ajan Helsingissä Kallion alueella etsivää vanhustyötä yhdessä paikallisten verkostojen kanssa. Sekin tuo turvaa. Lisäksi Helsingin Diakonissalaitoksen sosiaalija terveysalan opiskelijat tekevät reilun puolen vuoden mittaisen harjoittelujakson käymällä säännöllisesti vanhusasiakkaansa luona osana opintojaan. Kotihoito on vienyt asiakkailleen tietoa meistä ja heidän luvallaan kotihoito on antanut meille yhteystiedot. Projektissa vapaaehtoiset toimivat ystävinä ja tukena, he vievät myös ulkoilemaan ja asioille. Kotikäynnillä tutustutaan vanhukseen ja hänen tilanteeseensa ja sovitaan käytännön jatkotoimista. – Joillekin riittää jo se, että soittaa ja kysyy kuulumisia. kaupungin kotihoidon kautta. Tavoitteena on luoda ammattilaisten ja vapaaehtoisten avulla toimintamalli, joka tukee kotona asuvien iäkkäiden ihmisten toimintakykyä, parantaa heidän elämänhallintansa ja tuo sisältöä yksinäiseen elämään. – Apua tarvitsevista vanhuksista olemme saaneet tietoa mm. Tärkeää on luoda tunne, että olen kiinnostunut sinusta, en pelkästään sairauksistasi, Tiina Lauhde lisää ja jatkaa: – Projektityössä on tärkeää, että asiakkaille ei lähdetä tarjoamaan jotain valmista pakettia. Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen vaatii joskus herättelyä, että syntyy luottamus ja uskallus kertoa omista asioista. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Helsingin kaupungin kotihoidon kanssa, mukana on myös Kallion alueella aktiivisesti toimivat yhdistyksiä kuten mm. Yksin kun ei tule lähdetyksi tai uskalla lähteä, projektityöntekijä Susanna Rikkinen kertoo. Kohtaaminen ja rinnalla kulkeminen tärkeää Projektissa on havaittu, että useimmiten yksinäinen ja syrjään vetäytynyt iäkäs ihminen ei ole tullut kohdatuksi eikä hänellä ole kuuntelijaa omille asioilleen. Työ on tavoitteellista ja tarkoitus on saada vahvistettua asiakkaan omia voimavaroja. Yhdistävä tekijä heillä on se, että he eivät pääse tai lähde kotoa ulos fyysisen kunnon, arkuuden tai turvattomuuden takia, Seniori-Vamoksen projektipäällikkö Tiina Lauhde kertoo. Asioilla on aina omat taustansa ja vain kuuntelemalla voi päästä sisään asiakkaan maailmaan ja siten löytää hänen tarpeensa. Asiakkaamme ovat innostuneet lähtemään vapaaehtoisten kanssa jälleen uloskin esimerkiksi kauppaan, kahviloihin tai tapahtumiin. Projektissa on mukana jo yli 60 vapaaehtoista ja vapaaehtoisten käynnit ovat yksi tukimuoto. Yhteinen tavoite on löytää yksinäisiä ikääntyneitä ihmisiä, jotka hyötyisivät palveluohjauksesta ja rinnalla kulkemisesta. PROJEKTI
Myönteistä on ollut myös iäkkäiden ja nuorten kohtaaminen. Elämä on onnen kauppaa, minulla on yksi poika ja hän pitää minusta huolta. Projektissa on havaittu myös, että paikallisuus on tärkeä tekijä auttamistyössä. Sitten sain kotiini soiton ja suostuin, että luonani voi tulla käymään. 21 Vanhustyö 7 • 2015 Onnistumisen tarinoita Käynnit vanhuksen luona aloitetaan aina työntekijöiden tekemällä tutustumiskäynnillä ja kun sopiva vapaaehtoinen löytyy, otetaan hänet mukaan. Nyt vierailuja jatketaan avustajien turvin puolin ja toisin. Käytän kotona rollaattoria, ovet ovat raskaita, enkä uskalla lähteä täältä yksin mihinkään. Olen kokenut, että kotihoidon työntekijöillä on aina kiire, eikä heistä kukaan jouda minua ulkona kuljettelemaan. Seniori-Vamos on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaan ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Tultiin heti hyvin toimeen ja juttu luisti. He olivat usein kumpikin miettineet, asuisiko toinen vielä samassa rapussa. Opiskelijoilta on muutenkin tullut myönteistä palautetta yhdessäolosta vanhusten kanssa. samassa rapussa asuneet liikuntarajoitteiset henkilöt, jotka eivät olleet tavanneet toisiaan vuosikymmeniin. Olen tykännyt tehdä käsitöitä, mutta enää en oikein jaksa. Olemme käyneet ulkonakin kahvilassa ja kaupassa. Ruokatarvikkeet tilaan kotihoidon avustuksella nettikaupasta. Projektin avulla halutaan edistää yhteisöllistä välittämistä ja kansalaisten yhteenkuuluvuutta. – Kuulin Seniori-Vamoksen kotihoidon työntekijöiltä ja sain puhelinnumeronkin, mutta en sitten kuitenkaan soittanut. Projektin työntekijät ovat saattaneet yhteen mm. – Mitään erityisiä haaveita minulla ei enää ole, olen tyytyväinen näin. Projektityöntekijöiden avustuksella tapaaminen onnistui ja keskusteltavaa riitti. – Ilman Seniori-Vamosta en olisi päässyt ulos ollenkaan ja elämäni olisi aika kurjaa. Minulla olisi vaatteita, joita haluaisin hieman korjauttaa. Projektityöntekijät saattavat vanhuksen ja vapaaehtoisen alkuun ja väistyvät sitten taka-alalle pysyen kuitenkin kummankin tukena. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun.. Tässä on ompelimokin nurkalla, ja olemme ajatelleet käydä sielläkin. Käytännön kokemus tukee opiskelua, Susanna Rikkinen kertoo. Joidenkin vanhusten elämässä on niin paljon asioita selvitettävänä tai tilanne vaikea, että vapaaehtoinen ei ole ratkaisu tilanteeseen. Fyysisten voimien heikettyä Maire Haapanen on viettänyt paljon aikaa yksin. Ihmisen mieli ei vanhene koskaan. Seniori-Vamoksessa on jo kuultu monia onnistumisen tarinoita niin asiakkailta kuin vapaaehtoisilta. Seniori-Vamoksen ihmisillä ei ollut kiire. – Lähihoitajaopiskelijamies kokoaa parhaillaan miespuoleisen vanhusystävänsä elämäntarinaa. Kun sekä vapaaehtoinen että vanhus ovat Kalliosta, antaa se jo yhteistä kokemusta ja taustaa rinnalla kulkemiselle. Koen, että olen vähän ujo. Elämäni ilman Seniori-Vamosta olisi aika kurjaa Istumme projektityöntekijöiden Tiina Lauhteen ja Susanna Rikkisen kanssa 92-vuotiaan Maire Haapasen sievässä ja siistissä keittiössä. Ja nyt sitten on Seniori-Vamos tukena. – Olen sairastellutkin tässä ja tuntuu mukavalta, kun on juttukaveria. Haluan tehdä itse ruuan, en pitänyt valmiista aterioista, joita tuotiin kotiini. He tekevät yhdessä myös ruokaa ja vaihtavat elämänkokemuksiaan. Silloin Seniori-Vamoksen työntekijät kulkevat vanhuksen rinnalla ja tukena elämässä
Kehitystyö aloitettiin tämän vuoden helmikuussa ja malli otettiin käyttöön toukokuussa. Tämä tieto on luottamuksellinen, mutta myöhemmin voi tulla tarve kysyä tarkempia tietoja esimerkiksi tilanteesta, jossa huoli on syntynyt, Niina Kaukonen selittää. Varhaisella avuntarpeen tunnistamisella pyritään tukemaan vanhusten hyvinvointia ja auttamaan arjessa selviytymistä ja lisäämään turvallisuutta. Ilmoitus tehdään netissä olevalla lomakkeella, joka ohjautuu välittömästi kaupungin Palveluneuvonnan henkilökunnalle. – Toimintamalli ja sitä tukeva tietojärjestelmä kehitettiin Mikkelin Lupaus 2016 -ohjelmassa. Mikkelissä on otettu käyttöön uudenlainen sähköinen HUOLI-palvelu osana vuoden vaihteessa alkaneen palveluohjausyksikön toimintaa. Huoli voi liittyä esimerkiksi muuttuneeseen käytökseen, terveyteen tai jaksamiseen. Tietojärjestelmän kehitti Lupaus 2016 -ohjelman koodari Heikki Kurhinen. Ennaltaehkäisevää ja varhaista välittämistä Huoli-palvelu on auki ajasta ja paikasta riippumatta, ja ilmoittaja pysyy niin halutessaan nimettömänä. – Vaikka ilmoituksen jättäjä pysyy halutessaan ilmoituksen kohteelle nimettömänä, hänen tulee kertoa yhteystietonsa ja suhteensa huolen kohteeseen. Lomake tulee Palveluneuvoon, josta palveluohjaajat ottavat yhteyttä ilmoituksen kohteena olevaan asiakkaaseen. Kaukonen muistuttaa, että Huolipalvelu on ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista välittämistä. Joskus meillä herää huoli vanhuksesta. – Me kaikki kohtaamme vanhuksia. Niina Kaukonen toteaa, että Huoli-palvelun tärkein tavoite on helpottaa ikääntyneestä ihmisestä huolestuneen henkilön yhteydenottoa asiantuntijaan. Sen avulla kuka tahansa voi ilmaista huolensa ikääntyneen ihmisen jaksamisesta. 22 TOIMINTAMALLI A jatus Huoli-palvelusta lähti liikkeelle nuorten Tajua Mut! -toimintamallista. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja palvelu on nähty tarpeellisena. Teksti: Niina Kaukonen ja Herttakaisa Kettunen (toim.) Kuva: Herttakaisa Kettunen. Miten hän voi, pärjääkö hän. Aina ei yhteydenotto johda toimenpiteisiin, mutta palvelu ja palveluohjaajat saavat sitä Oletko huolissasi vanhuksesta, miten hän pärjää tai selviytyy. Palvelun kehitystyössä oli mukana asiantuntijoita Palveluneuvosta, Mikkelin kaupungin vanhusneuvostosta ja Vanhustyön keskusliitosta, kertoo Mikkelin vammaisja vanhuspalvelujen johtaja Niina Kaukonen. – Me kaikki voimme osoittaa, että välitämme, painottaa Kaukonen. Naapureina, työssämme, ohi kulkiessamme
– Huoli-palvelu on toimiva ja käyttökelpoinen työkalu esimerkiksi kirjastoihin, kauppoihin ja takseille. Huoli-palvelu: www.mikkeli.fi/huoli. ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ TILAA APUVÄLINEET HELPOSTI VERKOSTA! www.omaarki.fi Laadukkaat liikkumisen ja arjen apuvälineet suomalaiselta asiantuntijalta. Ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta tehdään, kun on huoli iäkkäästä henkilöstä. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa iäkkään henkilön tilanteesta huolestunut henkilö. Ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta Vanhuspalvelulain mukaisen ilmoituksen iäkkään henkilön palvelutarpeesta voi tehdä joko yksityishenkilö tai viranomainen. Mikkelissä palveluneuvo kokoaa yhteen tiedot asiakkaalle kuuluvista sosiaalija terveydenhuollon palveluista ja muusta sosiaaliturvasta, tukee palvelun tarpeessa olevan asiakkaan selviytymistä sekä neuvoo ja ohjaa asiakasta palvelujen käytössä. Kynnys on matala ja ilmoituksen tekemisen jälkeen vastuu yhteydenotosta siirtyy ammattilaiselle, sanoo Niina Kaukonen lopuksi. – Huoli-palvelun kautta on tullut lokakuun loppuun mennessä 18 yhteydenottoa. www.algoltrehab.fi | Karapellontie 6 | 02610 Espoo | 09 50991 Ilmoituksen tekijät ovat yleisimmin huolissaan läheisen tai tuttavan toimintakyvyn tai muistin heikentymisestä ja siitä, miten läheinen tai naapuri pärjää arjessa kotonaan. 015 211 557, palveluneuvo@mikkeli.fi. Myös huoli päihteiden käytöstä ja sen aiheuttamista ongelmista on nyt noussut voimakkaammin esille. 23 Vanhustyö 7 • 2015 kautta kasvot ja jatkossa yhteydenotto ammattilaiseen voi olla helpompaa. Huoltaan ovat ilmaisseet muun muassa kaukana asuvat omaiset, entiset puolisot ja apteekin henkilökunta. Yksityishenkilöllä on oikeus tehdä ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta, kun taas viranomaisilla on Vanhuspalvelulain 25§:n mukainen ilmoitusvelvollisuus. Huoli-palvelu on yksi kanava kertoa huolestaan, edelleen voi palveluneuvoon soittaa tai olla muutoin yhteydessä. Palveluneuvon yhteystiedot puh
Ei ole mitään niin tärkeää kuin omaan työhön vaikuttaminen, sen kehittäminen ja siinä kehittyminen kulloinkin asiakkaina olevien lähtökohdista, Niina Lahti painottaa. 24 VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖ M ielekäs on ollut valtakunnallinen toimintaohjelma sosiaalija terveysalan vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja sitä on koordinoinut Työterveyslaitos. Tämä ei ole ollut ensimmäinen kerta kun Viola-koti palkittiin. Ohjelman tarkoituksena oli levittää työpaikoille vetovoimaisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Vetovoimatekijöiden edistäminen kannustaa työntekijöitä jatkamaan alalla ja auttaa työpaikkoja rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Mielekäspalkinto on jatkoa sille. – Itse tiedämme tekevämme hyvää työtä isolla sydämellä, mutta kun se vielä huomioidaan yhteisön ulkopuolelta, niin se kantaa vielä paremmin. Viola-kodin toiminnanjohtaja Niina Lahti on hyvillään ja kiitollinen Violakodin saamasta tunnustuksesta. Ei ole mitään niin tärkeää kuin omaan työhön vaikuttaminen, sen kehittäminen ja siinä kehittyminen kulloinkin asiakkaina olevien lähtökohdista.. Epävarmuus siitä, onko juuri minulla työtä enää jatkossa vai hoitaako joku muu tehtäviäni tulevaisuudessa, on Niina Lahden mukaan melkoinen stressitekijä henkilökunnalle. Vuonna 2009 The International Academy for Design and Health palkitsi Viola-kodin vanhusten korkeatasoisen palvelutuotannon ja toimintatavan sarjan ”Vanhusten hoiva ja hoito” ykköspalkinnolla. Tämä oli kolmas ja viimeinen kerta, kun vetovoimaisia työpaikkoja ohjelman myötä nimettiin. – Jaon murhettani henkilöstöpäällikkö Elina Konsalalle, joka myöhemmin löysi Mielekäs-hankkeen ja ajattelimme, että se on juuri sitä, mitä tarvitsemme. – Työntekijöillä oli siis jo kokemusta palkitsemisesta ja sen mukanaan tuomasta hyvästä työfiiliksestä. Eivätkä he lannistu työtaakkansa alle. Violakodissa pidettiin tammikuussa 2015 kehittämisiltapäivä ja ryhmätöissä pohdittiin, miten toivoisimme asioiden olevan vuoden päästä. Tunnustus jaettiin ohjelman päätösseminaarissa Helsingissä 7.12. Ajatus tunnustuksen hakemisesta lähti henkilökunnalta itseltään. Työntekijämme tietävät, että on mahdollista saavuttaa jotain ja kehittää omaa työtänsä. Tämän alan työntekijät eivät jaksa, jos asiakastyötä enemmän ajatuksia sitovat kilpailuttamisen kiemurat. Paineet alkoivat kasautua asian suhteen. Vetovoimaisessa työpaikassa henkilöstö voi hyvin, palvelu on hyvää ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, sosiaalija terveysministeriöstä kerrotaan. Palkinto luo positiivista virettä ja yhteyttä paitsi henkilökunnan kesken, niin myös asiakkaiden ja muiden yhteisöön kuuluvien välille. – Tällainen huomionosoitus on omiaan kohottamaan henkeä ja antamaan positiivista virettä työn tekemiseen etenkin, kun kaupungilla on meneillään kilpailutuksia, jotka koskevat myös meidän palveluitamme. Tuolloin Niina Lahti ajatteli, ettei tämä olekaan mikään pikkuasia ja miten osasivatkaan toivoa tuollaista. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuvat: Tiina Salminen Viola-koti on mielekäs työpaikka Tamperelainen Viola-kotiyhdistys ry on saanut Sosiaalija terveysministeriön Mielekäs-ohjelman myöntämän Vetovoimaisen sote-alan työpaikan tunnustuksen. Yksi ryhmistä toivoi, että Viola-koti olisi voittanut jonkun palkinnon. Akatemia kiinnitti palkitsemisellaan huomiota terveellisten ja toimivien palveluympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen
Olen siis kiertänyt koko talon. – Aluksi olin Violassa. – Meillä kaikilla on omia vahvuuksia, joita pystyy hyvin käyttämään työssänsä, kunhan vain ilmaisee, mitkä omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteensa ovat. – Työntekijöillä on eri elämäntilanteita, on lapsia ja osa opiskelee, ja niiden mukaan pystytään muokkaamaan ihmisten työtehtäviä niin, että täällä viihdytään – ja se näkyy työntekijöissä ja sitä kautta asiakkaissa. Harjoittelujaksonsa hän oli jakanut valmiiksi kahteen osaan, koska ajatteli, ettei kuitenkaan viihdy paikassa. Päivi Rantasen mielestä on ollut hienoa päästä luomaan ja tekemään uutta sekä kehittämään omaa toimenkuvaansa. Hyvin pian harjoittelun alun jälkeen hän huomasi viihtyvänsä niin hyvin, että jäi tekemään kodissa loputkin harjoittelujaksosta. Työympäristön henki ja sallivuus sekä mahdollisuus töiden ”räätälöintiin” saavat häneltä kiitosta. 25 Vanhustyö 7 • 2015 Oma urapolku Viola-kodissa Palveluohjaaja Päivi Rantanen tuli opiskelijana Viola-kotiin. – Sen jälkeen tein sijaisuuksia ja kun valmistuin, sain täältä vakituisen paikan. Se on suuri asia. Ajatustenlukijoita kun ei työpaikoilla ole, toteaa Rantanen.. Äitiysloman jälkeen palasin intervalliasukkaiden pariin Violaan, josta siirryin Pellavakotiin sen valmistuttua. Kaiken kaikkiaan olen viihtynyt Viola-kodissa noin 12 vuotta, Päivi Rantanen kertoo. Kun Willa Viola valmistui, menin sinne ryhmäkotiin ja sieltä päiväkeskukseen. Nykyisin puolet hänen työajastaan on Pellavakodin virkistysja kulttuuritoiminnan ohjaamista ja suunnittelua, puolet yksityisen palvelutuotannon koordinointia. Mahdollisuus luoda urapolkua Niina Lahti kertoo, että Päivi Rantanen on hyvin tyypillinen työntekijä Violakodissa eli hänellä on ollut mahdollisuus luoda omaa urapolkuaan. – Päivi on kehitysvammaisten hoitaja ja sen jälkeen opiskellut sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajaksi ammattikorkeakoulussa
Täällä on kaikille tilaa ilman, että hoidon laatu kärsii. Nyt kesällä Karoliinan työnkuva muuttui hieman, sillä hän otti hoitaakseen Pellavakodin siivousvuorot kerran viikossa. Katsauksen pohjalta on tuotettu verkkojulkaisu, jossa painotetaan hyväksi todettuja työpaikkatason toimenpiteitä vetovoimaisuuden lisäämiseksi. "Kaikki hoitaa kaikkia asioita" Viola-kodissa on periaatteena se, että myös hoitohenkilökunta siivoaa. Hän ei halua sortua hoitomitoituskeskusteluun tai siihen, että kuka voi minkäkinlaista työtä tehdä. Toisaalta tämä on myös meidän työpaikkamme rikkaus ja pitkälti asennoitumiskysymys. Arvostan todella paljon sitä, että sain itse suunnitella työvuoroni. Meillä toimitaan ”löytäjä saa pitää” -ajatuksella eli kaikki hoitavat kaikkia asioita kuten tehdään omassa kodissaankin, sanoo Päivi Rantanen lopuksi. – Kun meille tuli sisäiseen hakuun Pellavakodin paikkoja hain ja pääsin tänne. Olemme todella miettineet, että miten löydetään sille raihnaisellekin kaverille sopiva työtehtävä, mikä palvelee meitä kaikkia. – Lisäksi työllistämme vajaakuntoisia ja hankimme esimerkiksi työvaatteita vajaakuntoisia työllistävästä yrityksestä. – Ajatus siivousvastuun ottamisesta lähti itsestäni eli ketään ei ole pakotettu siivoamaan. Jos ajattelemme jatkuvasti, että tämä tehtävä kuuluu minulle ja tuo sinulle, raja-aitoja alkaa nousta ja työ lokeroituu asiakkaan näkökulmasta tarpeettoman paljon, Niina Lahti painottaa. Nyt olen vanhempainvapaan jälkeen palannut pikkuhiljaa työelämään. Mielekäs-ohjelmassa on toteutettu katsaus tutkimuksista, joissa on osoitettu vetovoimaisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. V iola-kotiyhdistys ry haki ja sai Suomalaisen työn liitolta Yhteiskunnallinen yritys-merkin. – Jos joku näkee jonkun epäkohdan, niin täällä ei odoteta, että joku muu tulee ja hoitaa sen kuntoon. – Aloitin viime vuodenvaihteessa osaaikaisena ja tein vain kahta vuoroa eli aamua ja iltaa. Se on hyväksi myös työyhteisölle, kun vastuu siivouksesta on yhdellä ihmisellä ja sain tässäkin vapaat kädet suunnitella, milloin siivouksen teen. Valmistuttuaan vuonna 2010 hän pääsi vakituiseksi Willa Violaan. Yleensä niitä löytyy, sanoo Niina Lahti. Viola-kodissa tehdään työtä sydämellä, asiakkaiden lähellä ja heitä kuullen. Eniten tarvitaan ihmistä ihmiselle ja osaamista kohtaamiseen. – Jotta saamme pidettyä korkeat hoitajamitoitukset, on myös otettava niitä epämukavia töitä vastaan. 26 Vapaat kädet työvuorojen suunnitteluun Lähihoitaja Karoliina Eloranta tuli Viola-kotiin kesätöihin ja keikkatyöläiseksi vuonna 2009. www.ttl.fi/partner/mielekas/kirjallisuuskatsaus Nykypäivänä on todella tärkeää, että työtehtäviä ei rajata hirveän tarkkaan.. Karoliina Eloranta antaa työnantajalleen kiitosta siitä, kuinka hän sai vapaat kädet päättää kuinka paljon hän töitä tekee ja minkälaisia vuoroja. Meillä on ollut aina ihminen lähtökohtana. Mahdollinen tuotto menee aina takaisin toimintaan sekä työn ja palveluiden kehittämiseen. – Meillä on varsin hierarkkinen työnjako edelleenkin sosiaalija terveysalalla. Kukaan ei ota osinkoja ja työ on yhteiskunnallisesti merkittävää. – Nykypäivänä on todella tärkeää, että työtehtäviä ei rajata hirveän tarkkaan. Niina Lahti kertoo, että sen myöntämisellä oli todella tärkeä arvo
Lisätietoja www.ikainstituutti.fi /koulutus/tilauskoulutus VALOA JA VIRTAA AIVOTREENISTÄ! Kaikkien käytettävissä maksutta: www.miinasillanpaa.fi/aivotreeni www.miinasillanpaa.fi eläydy, nauti, VIRKISTY , kokeile, OPI , yhdessä ja yksin, INNOSTU , harjoittele, kehity, ONNISTU! Iloa elämään päivittäisistä aivotreeneistä! Mielellään MIELELLÄÄN -SEMINAARI 16.2.2016 klo 11.30-16.30 Tapahtumaja kulttuurikeskus Kehruuhuone, Kristiinankatu 20, Lappeenranta Tervetuloa ikääntyvien mielen hyvinvointia ja sitä vahvistavia hyviä käytäntöjä käsittelevään Mielellään-seminaariin. Liikunta ja muistisairaudet, 8.–9.3., Helsinki . Liikuntaneuvontaa ikäihmisille, 20.4., Helsinki . Minnen, konst och mening idéer för en innehållsrik vardag i vården, 17.3., Helsingfors . Ihanasti pihalla – iäkkäiden ulkona liikkumisen edistäminen, 14.4., Tampere . Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa mielenterveysseura.fi/mirakle Varaa paikkasi viimeistään 29.1.2016 Tiedustelut: sirpa.vaananen@mielenterveysseura.fi Seminaarikiertueen seuraava tilaisuus järjestetään Oulussa 12.4.2016.. Seminaari on tarkoitettu ikääntyvien kanssa toimiville ammattilaisille, järjestötyöntekijöille ja vapaaehtoisille. Mielen hyvinvointia ja elämyksiä ryhmästä – ideoita ryhmätoiminnan toteuttamiseen, 21.4., Helsinki Syksyllä alkaa uusi neljän päivän kurssi: . Seminaarin teemoja ovat: Vapaaehtoistyön tukeminen Etsivä työ Ikäihmiset kehittäjinä Lisäksi alustus: Mielen hyvinvointia ikääntyessä Pirkko Lahti, eläkeläinen, psykologi Tilaisuuden juontaa toimittaja Jukka Arvassalo Lisätietoja ja ilmoittautumiset Tapahtuma on maksuton. Kysy tilauskoulutuksia työyhteisöllesi teemoista iäkkäiden toimintakykyä edistävät menetelmät ja itsemääräämisen tukeminen. Kunnon hoitaja -kouluttajakoulutus – toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin, 16.–17.2., Helsinki . (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi • www.ikainstituutti.fi Koulutusta vanhustyön ammattilaisille Poimintoja vuoden 2016 koulutuskalenterista: . Osaava Hoitaja I–IV; Mielen hyvinvoinnin, ympäristön, muistelun ja taiteen merkitys ikäihmiselle
Ikäihmisten elämänkokemuksen esiin nostaminen käynnistyy ystävänpäivänä 2016 Elämäntaidot esiin -kampanjalla. Teksti: Sirkkaliisa Heimonen, Suvi Fried ja Ilka Haarni Kuva: Ikäinstituutti/Elämäntaidot esiin -kampanja. Kampanjaaika on 14.2.–14.4.2016. Elämäntaitojen levittäminen jatkuu kampanjan jälkeen tilaisuuksien sarjalla, joka toteutetaan neljällä eri paikkakunnalla. Tämä tarkoittaa ikääntyneiden omiin voimavaroihin perustuvaa keskustelutyön ja ryhmätoiminnan menetelmien ja välineiden kehittämistä. Ikäihmisten kokemusasiantuntijuus on tässä tärkeä voimavara ja hankkeen tuotoksia kehitetään yhdessä iäkkäiden ihmisten kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena on välittää tietoa mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksista ja nostaa esiin ikääntyvän väestön vahvuuksia elämäntaitojen näkökulmasta. Ikäihmisille suunnattu Mielen Voimaa -opas, Mielen hyvinvoinnin silta -keskusteluryhmäohjaajan opas ja Vanhuuden Mieli -kirja vievät mielen hyvinvoinnin viestiä eteenpäin. Lisätietoja: www.ikainstituutti.fi Ikäihmisten elämäntaidot esiin! Ikäinstituutin Elämäntaidon eväät -hankkeen (RAY 2015–2017) tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten elämäntaitoja ja mielen hyvinvointia. 28 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Kampanjaan voi osallistua jakamalla omia tai läheisiltä kerättyjä elämäntaitoja tai järjestämällä Elämäntaidot esiin -tilaisuus omassa yhteisössä kampanjan tarjoaman vinkkivihkon tuella. Ikäihmisten elämänkokemus nostetaan esiin elämäntaidon eväiksi. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä H anke tähtää tiedon levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen ja kehittää uutta mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa. Keskeisiä viestejä hankkeessa ovat myönteisen asennoitumisen merkitys, voimavarojen ja vahvuuksien esiin nostamisen tärkeys sekä taitojen hyödyntämisen mahdollisuudet. Kampanjan aikana kerätään erilaisia ikääntyneiden mielen hyvinvointiin liittyviä elämäntaitoja ja haastetaan iäkkäät kertomaan iloa, voimaa tai mielekkyyttä tuottavista taidoista. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, GeroCenter, Suomen Mielenterveysseura, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry ja Kampin palvelukeskus. Ikäihmisten näkemysten kuunteleminen on voimavara yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Kolmanneksi hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen toimintaa mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Elämäntaidon eväät -hankkeessa painotetaan sitä, että mielen hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja vahvistamisesta sekä elämäntaitojen tarkastelusta hyötyvät kaikki! Elämäntaidon eväät -hankkeessa välitetään Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektissa (RAY 2011–2015) tuotettua tietoa
Ryhmissä etsitään konkreettisia keinoja arjen haasteisiin kestävän kehityksen periaatteella. Eläkkeelle siirtyminen on ollut monelle vaikeaa. Siihen liittyy sekin, että on lähdettävä kotoa liikkeelle, ryhmäläiset kertovat. Samanlainen elämäntilanne yhdistää Kuluneen syksyn ajan Neuvokkaat naiset ovat kokoontuneet palvelutalo Kantin Pysäkillä Töölössä. Hankkeen esitekortteja jaettiin ympäri Helsinkiä kauppojen ilmoitustauluille, palvelutaloihin ja terveyskeskuksiin. Erityisen hyvää on ollut olla yhdessä mukavien asioiden äärellä, saada uusia ideoita ja piristyä. Jokaisella on oikeus hyvinvointiin tuloista ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. retkeä Meiran paahtimolle. – Tämä osoittaa, että kohdennetulle, vertaisuuteen perustuvalle toiminnalle on tarvetta. Vuonna 2016 Neuvokkaiden naisten ryhmät käynnistyvät Salossa, Kouvolassa, Porissa ja Leppävirralla. Ensi vuoden alusta hankkeessa työskentelee kokopäiväisesti myös toimintaterapeutti Ella Niini. Tutustu hankkeeseen: www.facebook. Osallistujia ryhmään etsittiin yhdessä hankkeen pääyhteistyökumppaneiden Vanhusja lähimmäispalvelun liiton, Marttaliiton, Eläkeliiton ja Setlementtiliiton sekä eri etsivää vanhustyötä tekevien tahojen kanssa. Naisia yhdistävät myös yksinasuminen ja kokemus yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Tarkoituksena on löytää omaa elämää kannattelevia asioita, jotka eivät ole kiinni rahasta. Ryhmään voi mennä omana itsenään, ei tarvitse esittää mitään. com/neuvokkaatnaiset/ Lisätietoja: www.miinasillanpaa.fi – Hankkeet – Hyvinvointi – Neuvokkaiden naisten kestävät konstit Teksti: Saini Valtonen Piirroskuva: Ella Niini Neuvokkaita naisia yhdistää samanlainen elämäntilanne Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeen tavoitteena on pienituloisten yksinäisyyttä kokevien eläkeläisnaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen. – Keskiviikosta on tullut tärkeä päivä, koska silloin on ryhmäkokoontuminen. Kolmivuotisessa (2015–2017) hankkeessa käynnistetään Neuvokkaiden naisten ryhmiä.. Neuvokkaissa naisissa korostuu yhdessäolo ja kokemusten jakaminen. Lisäksi jalkauduttiin asukastaloihin ja matalankynnyksen kohtaamispaikkoihin. Ryhmäläiset haluavat jatkaa tapaamisia. Moni pienen eläkkeen varassa elävä nainen on sopeutunut tilanteeseensa ja materiaalisen tuen sijaan tai sen ohella tarvitsisi myös sosiaalista tukea, kertoo projektikoordinaattori Saini Valtonen. 29 Vanhustyö 7 • 2015 E nsimmäinen ryhmä aloitti tänä syksynä Helsingissä. Vaikka monelle yksinäiselle kynnys osallistua ryhmätoimintaan on suuri, alkusyksystä Neuvokkaiden naisten projektikoordinaattorin puhelin soi tiuhaan ja ryhmäläisiä tuli lopulta jonoksi asti. Kaipuu samanlaisessa elämäntilanteessa olevien pariin on motivoinut osallistumaan. Sitä on voinut edeltää työttömyys ja kipeät elämäntapahtumat, kuten sairastuminen, avioero tai leskeksi jääminen. Yhdessä on jo ideoitu mm
Etenkin silloin kun rinnakkain on kaksi vanhaa naista. Ja hyvä näin. Veikkaan, että seminaarin jälkeen jokaisella osallistujalla oli mielessään omia tulkintoja moninaisuudesta vanhuudessa. Marketta Vuolab, Ristenrauna Magga ja Heidi Eriksen. 30 E nsinnäkin hankkeissa vähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet ovat päässeet mukaan vaikuttamaan erityisesti heille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan. Opin päivän aikana paljon ja toivon nyt ymmärtäväni paremmin sukupuolija seksuaalivähemmistöihin, saamelaisiin ja maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien ikäihmisten tilanteita. Pitääkö moninaisuus sisällään erilaisuuden vai onko tässä kyse jollakin tavoin keskenään erilaisista ilmiöistä. Asenneteko on vaikkapa omien stereotyyppisten ennakko-oletusten tunnistaminen ja niistä eroon pyrkiminen. Moninaisuus sisältää ajatuksen siitä, että voimme olla samaan aikaan samanlaisia ja erilaisia. Kolmanneksi hankkeet ovat tehneet yleistä vaikuttamistyötä vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden elämäntilanteiden ja erityisten ongelmien esiin nostamiseksi ja ratkaisemiseksi. Yksi gerontologian perusasioita on se, että vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin nuoremmat ihmiset. Seminaarissa huomasin miettiväni, miten tämä moninaisuus on sitten erilaista kuin erilaisuus. Nainen ja nainen ovat keskenään samanlaisia, mutta myös moninaisia. Seminaarissa olivat mukana kaikki nämä elementit. Eloisa ikä -ohjelman moninaisuusverkoston hankkeet Jade, Yhdenvertainen vanhuus II ja Muittohallat ovat kaikki tehneet viime vuosina työtä ikääntyneiden vähemmistöjen kanssa kolmella tasolla. Teksti: Suvi Fried Kuva(t): Tiina Hailla Moninaisuus ja erilaisuus vanhuudessa Moninaisuudella hyvinvointia -seminaarissa 4.11.2015 käsiteltiin vanhuutta vähemmistönäkökulman kautta. Toiseksi hankkeissa on tuotettu tietoa ja konkreettisia koulutuksia ammattilaisten moninaisuusosaamisen edistämiseksi. Moninaisuus sisältää koko elämänkokemuksen kirjon, yhtäläisyydet ja erot sekä niiden keskinäisen limittyneisyyden. Seminaarin puheenvuorot, valtuutettujen kyselytunti, forum-teatteriesitys ja paneeli jättivät paljon mietittävää siitä, mitä me kukin vanhustyön alalla voimme tehdä arvokkaan vanhuuden eteen. Ajatuksia herättävä moninaisuussana Päivän teema, moninaisuus, herätti pohtimaan tarkemmin sitä, mitä tällä moninaisuudella tarkoitetaan. Päädyin itse siihen, että moninaisuus antaa ilmaisuna enemmän liikkumavaraa kuin erilaisuus. Konkreettisia tekoja ovat esimerkiksi kolmannen sukupuolivaihtoehdon lisääminen kyselylomakkeeseen ja tulkkien käyttämisen kynnyksen madaltaminen. Erilaisuuden tunnistaminen ja vanhan ihmisen yksilöllisyyden arvostaminen ovat keskeinen ydinteema, jonka äärelle hyvän vanhenemisen pohdinnoissa palataan aina uudelleen
Lue lisää gallupista ja sen tuloksista: www.eloisaikä.fi -> Ajankohtaista -> Uutiset. Ikäihmiset ovat eläneet aikana, jolloin Suomi oli huomattavasti homogeenisempi maa, tietoa erilaisista vähemmistöistä ei juurikaan ollut ja yhteiskunnan normit olivat nykyistä tiukempia. Kiitos, kun kysytte meiltä! Eloisa ikä -ohjelman teettämien mielipidetiedustelujen erityispiirre on ollut saada myös yli 80-vuotiaiden mielipiteet kuuluviin. Etenkin he haluavat vähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä enemmän esiin yhteiskunnassa. Esimerkiksi monet sukupuolivähemmistöön kuuluvat ikäihmiset ovat tottuneet piilottamaan identiteettinsä; heillä on saattanut olla julkinen ja salattu minä. Ihmiset siis ymmärtävät, että vanhuutta on monenlaista, eivätkä ikäihmiset ole kaikki samanlaisia, kommentoi tuloksia ohjelmapäällikkö Reija Heinola. Yli 80-vuotiaat taas katsoivat, että kohdellaan ja että nämä kysymykset ovat ajankohtaisia vasta tulevaisuudessa. Gallupin tulokset julkistettiin 28.10.2015 Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Nuoremmat tietoisempia moninaisuudesta Gallupista kävi ilmi, että sukupuolen moninaisuus on tutumpaa nuoremmille ihmisille kuin iäkkäille. Kyselyssä esitettiin 36 väittämää 15–79-vuotiaille ja yli 80-vuotiaille kansalaisille. Kyselyyn vastanneista nuorin ikäryhmä nosti voimakkaimmin esille sitä, että ehkei kaikkia ikääntyneitä kohdella samalla tavalla. Teksti ja kuvat: Tiina Hailla Eloisa ikä -gallup: Mitä mieltä vähemmistöihin kuuluvista ikääntyneistä ihmisistä Tänä vuonna Eloisa ikä -ohjelman teettämän gallupin aiheena olivat suomalaisten mielipiteet erilaisiin kulttuurisiin vähemmistöryhmiin kuuluvista ikääntyneistä yli 60-vuotiaista ihmisistä Suomessa. 31 Vanhustyö 7 • 2015 V anhustyön keskusliiton koordinoiman ja RAY:n rahoittaman Eloisa ikä -ohjelman Moninaisuus-gallupissa kysyttiin syyskuussa 2015 suomalaisilta muun muassa, onko kaikilla ihmisarvo, syrjiikö yhteiskunta. Mielipidekyselyn väittämillä selvitettiin myös, mihin lähteisiin vastaajien käsitykset perustuvat, ja ovatko palvelut vastaajien mielestä sopivia tai näkyvätkö vähemmistöt yhteiskunnassa riittävästi. Tässäkin gallupissa kysyttiin yli 80-vuotiailta. Peräti 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että vähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä ihmisiä pitää kohdella yksilöinä. He myös arvioivat muita yleisemmin, että vähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet ihmiset kokevat enemmän turvattomuutta kuin valtaväestöön kuuluvat ikääntyneet
Voinko nosLämpimän käden kosketus vanhusten hoidossa Teksti ja kuva: Eeva Mehto Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, psykologi, sosiaaligerontologian sekä tanatologian eli kuoleman tutkimuksen dosentti Gustaf Molander on perehtynyt vanhusten hoitoon sekä lääkärinä että tutkijana.. Kaikkea ei voi antaa kaikille. Eettinen herkkyys Molander suosittelee yhteisesti sovittuja ja julkilausuttuja eettisiä pelisääntöjä kollektiivisen omantunnon luomiseksi työyhteisössä. Omatunto kolkuttaa, kun työntekijä ei ehdi paneutua vanhukseen yksilönä, eikä voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Osastonhoitajalle hyvä tarkoittaa, että kokonaisuus toimii ja työt suoritetaan normien mukaan. Esimerkiksi vanhuksen keskusteluntarpeeseen vastaaminen voi hidastaa kollegan työtä. Johdon, kollegoiden, vanhusten ja vanhusten omaisten hyvä voivat poiketa toisistaan. Omaiset taas voivat vaatia vanhuksen terveydentilaan nähden ylimitoitettua kuntoutusta ja elämän pitkittämistä vielä sen loppumetreillä. Kumpaa kohtaan omatunto saa kulloinkin joustaa, vanhusta vai työtoveria. Eettinen kuormitus hoitoja hoivatyössä.” Kirjallaan Molander haluaa nostaa keskusteluun, palvellaanko vanhusten hoidossa enemmän järjestelmää vai vanhusta. Eron tuskaa on vaikea sietää. Kuitenkin omantunnon tulee säilyä tarpeeksi herkkänä, että se reagoi eettisiin ristiriitoihin ja varoittaa tekemästä väärin. Kuinka pitkälle pitää palvella järjestelmää ja sulkea silmänsä, jotta voi tuntea kuuluvansa työyhteisöön ja osallistua hyvän hengen säilyttämiseen työpaikalla. Gustaf Molander haluaisi herättää vanhusten kanssa työskentelevät miettimään omantuntonsa kuuntelemista ja eettistä päätöksentekoa työssään. Miten hän illoin tulee toimeen itsensä kanssa. – Työntekijöiltä vaaditaan rohkeutta, jotta he uskaltavat kertoa havainnoistaan ja tarttua epäkohtiin. Työntekijät joutuvat valintatilanteesiin, kuinka paljon voi kuunnella omantunnon ääntään ja toimia sen mukaan, kuinka paljon voi jaksaa puuttua tilanteisiin, joissa tämä ei ole ollut mahdollista. 32 HENKILÖ M olander työskenteli hiljattain vuoden ajan lähihoitajien avustajana vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, vaihtoi vaippoja, auttoi ruokailussa, kuunteli ja hoivasi. Omista havainnoista sekä vanhusten ja heitä hoitavien työntekijöiden haastatteluista syntyi Molanderin uusin kirja, ”Hoidanko oikein. Johtoryhmä painottaa säästöjä, siis ripeää toimintaa. Vanhus itse kenties haluaa ystävällisyyttä, hoivaa ja keskusteluaikaa. Molander myös haastatteli 85 työntekijää aiheesta, kenen hyvää työntekijä hoitaessaan kulloinkin toteuttaa. Molanderin tutkimuksen mukaan työntekijöille oli tärkeintä saada esimiehen ja työyhteisön hyväksyntä toiminnalleen. Omaiset taas saattavat valittaa, että hoito ei tyydytä. Apua tarvitseva vanhus on alistettu hierarkisessa järjestelmässä ja usein liian heikko ajamaan omia etujaan. Työntekijä on riippuvainen työnantajan ja työtovereiden tyytyväisyydestä. Vanhustyön ikävinä puolina pidetään yleisesti kiirettä, riittämättömyyden tunnetta ja työn fyysistä raskautta. Eettistä päätöksentekoa tulisikin entistä enemmän opettaa ja harjoitella työpaikoilla. Toisaalta, jos omatunto on olosuhteisiin nähden liian herkkä ja syyllisyydentunteet painavat aina kun priorisoi ja tekee päätöksiä, työ käy raskaaksi. Hoidanko oikein. Seuraavaksi tärkeintä oli vanhusten omaisten hyväksyntä. Vasta sen jälkeen tuli vanhuksen hyväksynnän tärkeys. Kun monessa hoiva-alan työpaikassa aamupesut ja ruokailu tapahtuvat kiireessä, työnantajan näkökulmasta nopeus ja tehokkuus tarkoittavat hyvää suoritusta
Millä tavalla, sitä tulisi tutkia tarkemmin. – On minullekin sanottu, että lellit potilaita liikaa, nyt lopetat sen. Eettinen kuormitus Itsesyytökset ja mureneva ammatillinen itsetunto voivat johtaa uupumiseen. Pitää olla fyysisesti edustuskuntoinen, mutta jossain vaiheessa oma ruumis ei sitten enää vastaakaan asetettuihin vaatimuksiin. Itsetunto joutuu usein koville, kun ei enää pärjää omin avuin. Saattaa tuntua nololta, jos tulee hipelöidyksi tai kun pesee alastoman vanhuksen alapäätä. Kauan eläneen ja elämässä viisastuneen ihmisen kuunteleminen, tunteiden vastaanottajana ja säilöjänä toimiminen voi olla hyvin palkitsevaa. Vanhana ja hauraana haluaa tulla huomatuksi myös sellaisena, kuin on aikaisemmin ollut.. Kuolemaan hoitaminen – Tänä päivänähän eletään ruumiskeskeisyydessä. Sen estämiseksi ja omantunnon kuorman kartoittamiseksi Gustaf Molander on laatinut tarkistuslistan, joka sisältää 20 kysymystä. Väitöskirja, ”Askel lyhenee, maa kutsuuYli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa”, hyväksyttiin kunnia-maininnalla lääketieteellisessä tiedekunnassa, mikä motivoi Molanderia jatkamaan tutkimustyötään. – Kyllä itseään voi myös paaduttaa, varsinkin, jos siitä palkitaan, Molander muistuttaa. Käsittelemättä jääneet suuttumuksen, häpeän, syyllisyyden ja kateudentunteet lisäävät tunnetaakkaa. Molander on viihtynyt hyvin vapaana tutkijana. Vanhustyössä joudutaan jatkuvasti eettisesti vaikeiden päätöksentekotilanteiden eteen. – Apua tarvitsevan ja apua antavan kiintymystyylit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Työssä kohtaa myös monenlaisia hämmentäviä ja kiusallisia tilanteita. Kirjassaan ”Työtunteetesimerkkinä vanhustyö”, Molander käsittelee tunneosaamista, jota vanhusten hoiva fyysisen hoidon lisäksi erityisesti vaati suhteessa vanhuksiin, heidän omaisiinsa, työtovereihin ja myös työntekijään itseensä vanhenevana ja kuolevaisena ihmisenä. Hän ehdottaa, mitä organisaation eri tasoilla voi tehdä eettisen kuorman keventämiseksi. Työn reunaehdoista päättäjät ovat etäällä arjen hoitotyöstä. Epätiivis, kulunut ruumis ei ole enää puoleensa vetävä. Huonoa omaatuntoa riittämättömyydestä oli raskasta kantaa. Sain myös kritiikkiä siitä, että minulla oli liian pitkät hoitoajat ja keskityn liikaa vanhuksiin yksilöinä. 33 Vanhustyö 7 • 2015 taa tämän asian esille silläkin uhalla, että minua pidetään hankalana ja minut suljetaan työyhteisön ulkopuolelle tai vaihdetaan alistuvampaan työntekijään. Suurin osa hoitajista pitää vanhusten kanssa keskustelua hoidon olennaisena laatutekijänä, vaikka he eivät aina pysty tai jaksa ottaa heitä riittävästi huomioon yksilöinä kuten haluaisivat. Luottaako apua tarvitseva siihen, että hoitaja tulee, eikä unohda häntä. Omien tunteiden tiedostaminen on edellytys niiden käsittelemiselle. – Olen saanut sovitettua työja yksityiselämäni aika hyvin yhteen. Loukkaantumista voi oppia välttämään oivaltavalla ohittamisella ja sähköisen tunnelman laukaista sopivalla huumorilla. Entä hoitaja, miten hän kokee ja on kokenut, että hänen avuntarpeisiinsa nähdään ja niihin vastataan. – Vanhana ja hauraana haluaa tulla huomatuksi myös sellaisena, kuin on aikaisemmin ollut. Väitöskirjaansa varten Molander haastatteli yli 80-vuotiaita miehiä ja naisia. Siinä hommassa on voinut melko itsenäisesti tehdä työnsä ja enemmän omaan tahtiinsa ja omaatuntoaan kuunnellen, vaikka projektien vastuuhenkilönä toimiminen on tietenkin tuonut omat haasteensa. Koen, että olen saanut toteuttaa itseäni. Vastoinkäymiset omassakin elämässä vievät voimia. Kirjassaan, ”Työnä kuolemaan hoitaminen, mistä voimavarat”, Gustaf Molander ottaa esiin tabuja. Reaktiotapojensa tunnistaminen auttaa sietämään vaativia tilanteita ja harjoittelu kehittää keinoja käsitellä omaa ahdistusta
Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi ja filosofian lisensiaatiksi suunnilleen samoihin aikoihin. – Työskentelin aikoinaan myös saattohoitokodissa sisätautien ja geriatrian erikoislääkärinä. Ihmisten on helpompi arvostaa itseään, jos he kokevat, että heitä arvostetaan. Kun halutaan leikata sosiaalimenoja ja vähentää eläkeläisten tuloja entisestään, niin joudutaanko rekrytoimaan työntekijöitä, jotka nopeasti pystyvät paaduttamaan omantuntonsa jaksaakseen palvella luotua järjestelmää. – Kaikkien mielestä ei tunnu järkevältä, että kuolevia ihmisiä eristetään kaupungin reunalla sijaitsevaan rakennukseen, jonka tiiviitä ulkoseiniä on kansainvälisessä kirjallisuudessa tulkittu jopa eräänlaiseksi hallinnan tarvetta palvelevaksi vastavedoksi vuotamiselle ja hajoamiselle, mikä ei saa näkyä ulospäin. Lyhyetkin auttajan ja autettavan hyvät hetket yhdessä voivat olla lohdullisia, kun molemmat osapuolet toivovat, että kauan kärsinyt pääsisi jo vapauteen tuskistaan. – Päättäjät eivät käytännössä joudu toteuttamaan näitä leikkauksia yksilötasolla ja aistimaan niiden seurauksia. – Ihmettelenkin, miksi ei keskustella siitä, minkälaisella omallatunnolla varustettuja ihmisiä päättäjät nykyään haluavat hoitamaan haavoittuvia ja alisteisessa asemassa olevia ihmisiä. – Saattohoitofilosofia voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa myös keskellä sykkivää elämää. – Ajattelin, että minulla on psykologina ja lääkärinä enemmän liikkumavaraa. Eettinen kuormitus hoitoja hoivatyössä, PS-kustannus 2014 Opistontie 111 60800 Ilmajoki (06) 425 6000 toimisto@epopisto.fi . Siellä keksin väitöskirjani aiheen. – Omassa elämässä ja työssä samaistun aina niihin, jotka ovat alisteisessa asemassa. Reagoin herkästi epäoikeudenmukaisuuksiin ja haluan puolustaa huonosti kohdeltuja. Kuollessaankin ihmiset ovat yksilöitä ja heillä on erilaisia tarpeita ja toiveita. Lisätietoja ja tarkempi ohjelma nettisivuillamme!. Viisi kaksipäiväistä lähijaksoa sekä tehtäviä. – Minulla on paljon ystäviä, mutta myös vihollisia, koska olen yrittänyt nostaa esiin vääryyksiä ja koettanut vaatia niiden korjaamista. Ilmeet, eleet ja liikkeet kertovat apua tarvitsevalle siitä, mitä hänestä ajatellaan. Heikkojen puolella Gustaf Molander sanoo halunneensa aina olla heikompien puolella. Kaikki, mikä tuntuu lohdulliselta, voi parantaa eri osapuolten elämänlaatua. Antaa valmiuksia kohdata ja hoitaa saattohoitopotilasta. – Liika kaunistelu auttajan taholta voi olla loukkaavaa sekin. He kuvailivat käsiä pehmeiksi tai koviksi, lempeiksi, karheiksi tai käskeviksi, lämpimiksi tai kylmiksi, luotettaviksi, varmoiksi tai epävarmoiksi. Halusin tietää, miten pystytään paremmin tukemaan kuolevia ihmisiä hyödyntämällä heidän elettyä elämäänsä, josta he ovat luopumassa. 34 Miten käsitellä tuntemaansa vastenmielisyyttä hajuja ja eritteitä kohtaan. . Aivohalvaukseen sairastunut nainen, joka pystyi tunnistamaan työntekijät pelkän kosketuksen perusteella, piti Gustaf Molanderin käsiä lämpiminä. Saattohoidon erityiskysymykset: etiikka, surutyö, yhteistyö omaisten kanssa, kivunhoito. Monelle on lohdullista ajatella, että kuolevallakin voi olla sairauksia, joita voidaan parantaa. Järjestelmää, jonka eettisyyttä en ole voinut kaikin puolin hyväksyä, en ole halunnut palvella. Sitäkin on painotettu, että henkilökunnan kierto väliajoin kuratiivisen hoidon osastoilla voisi olla hyödyllistä eri osapuolten kannalta. Vanhustyön ja elämän loppupään tutkimisen valitsin sen takia, että olen kiinnostunut ihmisten erilaisista selviytymistavoista ja mielestäni juuri elämän loppuvaiheessa ihminen on selkeämmin kokonaisuus, fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen yksilö omassa ihmissuhdeverkostossaan, jos sellainen on. Hae 15.1.2016 mennessä. Kulloinkin sopivan lähestymistavan löytäminen vaatii auttajalta tilanneherkkyyttä, kärsivällisyyttä ja itsetarkkailua. Gustaf Molander: Hoidanko oikein. Kuolevien hoito toteutuu parhaimmillaan useamman alan erikoislääkärin ja useiden ammattiryhmien yhteistyönä. Pienikin ele voi riittää tämän tunteen herättämiseksi. EPOPISTO.FI SAATTOHOITOKOULUTUS 10 OV 29.1.2016 21.5.2016 Täydennyskoulutus saattohoidossa toimiville hoitajille. Mitkä muistot nousevat tärkeinä mieleen ja miten ne ovat yhteydessä kuolemaan suhtautumisessa ja tuonpuoleisen mielikuvissa. Kun on vanha ja sairas, kokemus omasta arvostaan ihmisenä syntyy paljon siitä, miten kohdellaan. Henkilökohtaisesti koettu omantunnontuska on usein silmiä avaava kokemus. – Sehän on eettinen valinta. Valtaa en ole kumartanut oman etuni tavoittelemiseksi esimerkiksi edetäkseni hierarkiassa. Gustaf Molander kysyi vanhuksilta heitä hoitavien käsien eroista. Sieluani en ole suostunut myymään. Hän opiskeli nuorena armeijan jälkeen ensin soveltavaa psykologiaa, ennen kuin aloitti lääketieteen opinnot. Molander on kansainvälisen IWGyhteisön (International workgroup of death, dying and bereavement) jäsen
Riittääkö se, että juhlapuheissa mainitaan näitä asioita ja kaikki pysähtyykin sanomisiin. Eduskunnan käsittelyssä lienee lähiaikoina itsemääräämislainsäädännön uusiminen ja saamme käsiimme tuoreen lain ihanteellisine tavoitteineen. Joskus koetaan, että elämän olosuhteet ovat olleet kohtuuttomia, vaikeuksia on ollut kohtuuttomasti tai joku on ottanut oikeuksia kohtuuttomasti. Käytännössä tulkinta on tapauskohtaista ja siksi oikeus ja kohtuus kulkevat aina käsi kädessä. ja tietty oikeutus tälle toteamukselle on. Itse käsitteet ovat abstrakteja, mutta konkretisoituvat ihmisten kokemusten kautta. Kantansa ovat julkisuudessa tuoneet esille niin kätilöt, pienyrittäjät ja myös vanhukset. Edellyttääkö oikeus olla olemassa sitten meiltä tietynlaista käyttäytymistä, tiettyjen arvojen ja normien noudattamista. Jokaisella on tuntuma siitä, mikä on välittömän avun kohtuullinen mitta, mutta tulkinnat eroavat ihmisestä tai avun tarpeesta riippuen. Puhutaan tuomioiden kohtuullistamisista. Meistä jokainenko. Käsite kohtuus toimii molempiin suuntiin: milloin on kohtuudella oikein ja milloin kohtuuttomasti (väärin). Taisin ajautua kohtuuttomaan saivarteluun näistä otsikon käsitteistä, mutta kiinnostavia ne ovat! Oikeus ja kohtuus. Maassa eletään maan tavalla, saatetaan todeta aika helpostikin tänne tuleville ulkomaalaisille. Käsitteen takana on vakaa tunne oikeuksista ja oikeutetusta käyttäytymisestä. Meillä on myös oikeus vaikuttaa omiin asioihimme. Vanhuuslaki velvoittaa välittömän avun antamista. Olen miettinyt onko ikään kuin edistyksellistä puhua ihmisoikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta tai oikeudesta erilaisiin asioihin. 35 Vanhustyö 7 • 2015 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Pirkon pakina O ikeus ja kohtuus ovat olleet viime viikkoina suomalaisen yhteiskunnan keskustelussa liittyen hallituksen erilaisiin päätöksiin. Mihin sitten sijoittuvat itsemääräämisoikeudet. Kukaan ei ole meille antanut ihmisarvoa, joten sitä ei kukaan voi ottaa poiskaan. Toimiiko puhuja universaalien arvojen puoltajana myös käytännössä. Meillä jokaisella on oikeus olla olemassa. Meillä kaikilla on oikeus tulla kuulluksi, saada tietoa ja saada apua sitä tarvitessaan. Mutta tieto näihin elimiin tulee yksittäisistä kokemuksista ja siksi meistä jokaisen tulisi antaa palautetta, jotta vaikuttajilla on riittävää asiatietoa vaikuttamisen pohjaksi. se on sopimusasia, mutta usein ihmisillä on tuntumaa siihen, mikä on kohtuutonta. Kohtuutta ei voi mitata. Välitön apu voinee vaihdella muutamasta tunnista vuorokausiin. Vanhusten kohdalla usein epäkohdat on kanavoitu edunvalvontajärjestöjen tai vanhusneuvostojen tehtäväksi. Vasta arki osoittaa, miten itsemääräämisoikeus toteutuu vaikkapa vanhusten kohdalla. Juridiikan yksistä perusasioista on toimia niin, että ollaan heikomman puolella. Ihmisillä on näkemys kohtuullisuudesta ja myös tuntuma tilanteeseen, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja epätasa-arvoiseksi. Ihmisille voidaan oikeuksien rinnalla asettaa velvollisuuksia, mutta kuka sen voi tehdä
36 O nko veteraanien asia vaarassa unohtua tärkeistä asioista päätettäessä. Vastaus on yksiselitteinen, kyllä kannattaa. Katsotaanko, että veteraanien asia on jo tullut riittävästi hoidetuksi ja arvioidaan, että on kysymys pieneksi käyneestä marginaaliryhmästä, jolla ei ole enää mainittavaa merkitystä. Veteraanien ikääntyessä tarvitaan monipuolisempaa kuntoutusta, pitempiä kuntoutusjaksoja sekä enemmän henkilökuntaa tämän toteuttamiseen. Veteraanien toimintakykyä voidaan ylläpitää monipuolisella kuntouttavalla toiminnalla. Samoin kotiin vietävien palvelujen tarve kasvaa. Järjestöjen huoltotyön piiriin kuuluvat myös veteraanien puolisot ja lesket. Meillä on käytössä Vanhustyön keskusliiton hallinnoima korjausneuvonta, jonka kautta veteraanit saavat asiantuntija-apua. Veteraani määrärahat valtion budjetissa vuonna 2015 Tunnuksen omaavat veteraanit ovat oikeutettuja rintamalisään, joka on 49,74 euroa kuukaudessa verotonta tuloa. Ylimääräistä rintamalisää maksetaan silloin, kun veteraanilla ei ole työeläkkeitä; suurin lisä on yksin asuvalle 240,21 ja parisuhteessa asuvalle 207,83 euroa kuukaudessa. Määräraha ei tule riittämään jos tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitämien ja kotona asumisen tukeminen. Veteraaneilla on mahdollisuus saada 30 käyntikertaa kotikuntoutusta, ja käyntikerrat voidaan jakaa tarpeen mukaisesti vaikka koko vuodelle. Tähän sisältyy monipuolisesti liikuntaharjoituksia, apuvälineohjausta sekä asiointia ja sosiaalisten kanssakäymisten ylläpitoa. Syksyn aikana valitettavan moni veteraani on jäänyt kuntoutuksen ulkopuolelle riittämättömien määrärahojen vuoksi. Kuntoutusmääräraha on 782 euroa per edunsaaja ja palvelumääräraha 436 euroa per edunsaaja. Veteraanilisä on 105,51 euroa kuukaudessa ja sitä saa veteraani, joille maksetaan ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä hoitotukea. Kannattaako kuntoutus Keskustelua käydään myös siitä, kannattaako yli 90 vuotiaan veteraanin kuntoutus. Yli 95 vuotiaita oli 2 572 ja yli 99 vuotiaita 207. Valtion vuoden 2015 talousarviossa on rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin varattu yhteensä 30,6 miljoonaa euroa. Riittävätkö kauniit kiitokset ja lupaukset juhlapuheissa. Tuettu kotikuntoutus on kuntoutusmuoto, joka on lähtenyt edistymään kiitettävästi. Tätä ei oteta huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. Vuodelle 2016 määräraha on 29,4 miljoonaa jos eduskunta sen hyväksyy. Mitä vähemmän veteraaneja on, sitä tärkeämpää heitä on kuulla Teksti: Anni Grundström, Sosiaalisihteeri Suomen Sotaveteraaniliitto Veteraanijärjestöt ovat edunvalvontajärjestöjä, mutta arkipäivän veteraanityö muodostuu vierellä kulkemisesta, neuvonnasta ja etuuksien valvonnasta ja auttamisesta silloin kun myös taloudellista apua ja tukea tarvitaan. Toimintaympäristö Rintamaveteraanien määrä oli syyskuun alussa 23 174, heistä miehiä 13 283 ja naisia 9 891 Erityisessä huoltotyönpiirissä on pienituloiset, ylimääräistä rintamalisää saavat veteraanit, heitä oli 10 979. VETERAANITYÖ. Siis kaikkea sitä, mitä ikääntyvä veteraani tarvitsee selviytyäkseen mahdollisimman pitkään kotona. Useat näistä naisista on tehnyt päivätyössä kotona, joten heille ei ole työeläkkeitä, vaan he ovat takuueläkkeen piirissä, joka on 746 euroa kuukaudessa. Myös kodin muutostyön tarpeet tulevat esille. Veteraanijärjestöt ovat jättäneet yksimielisen esityksen, että määrärahat pysyisivät riittävällä tasolla mutta valitettavasti määrärahoja on leikattu vuosittain. Veteraanit ovat erityisryhmä vanhusväestössä jotka eivät koskaan pääse irti niistä seuraamuksista, millä tuo äärimmäisissä oloissa eletty elämä heidän nuoruutensa leimasi. Määräraha on yhteensä veteraani kohden 1 218 euroa vuodessa. Pienin eläke on 1004,14 euroa kuukaudessa
Veteraanisukupolvella on vielä myös monta tärkeää tehtävää, heidän on jaksettava muistaa ja kertoa muistojaan meille. Ikääntyessä myös kaikki ”krempat” tahtovat lisääntyä! Yhä useampi veteraaneistamme tuskailee kallistuvien terveydenhuollon ja lääkekulujensa kanssa. Kotikuntoutusta saaneet veteraanit ovat olleet tyytyväisiä, samoin omaiset. Sotiemme Veteraanit -keräyksen keulakuvan ponnistus jäi kesken. Yhdessä matkaten Sotien jälkeen veteraaneilla oli toive saada koti ja työpaikka ja vahva tahto rakentaa elämä niistä lähtökohdista, mitä oli jäänyt jäljelle. 37 Vanhustyö 7 • 2015 Tämä tavoite on inhimillistä veteraanin kannalta samoin kuin se on taloudellista yhteiskunnan kannalta. Parhaillaan on menossa Ponnista ja lahjoita -kampanja varainkeruun hyväksi. Taloudellisen avun määrä on järjestöjen taholta kasvanut vuosittain. Toivotetaan siis heille kaikille voimia ja jaksamista ja tehdään heidän hyväkseen ja heidän kanssaan kaikki se, mitä voidaan. Yhteinen ponnistus Sotiemme veteraaneja on keskuudessamme vielä 24 000 ja heidän keskiikänsä on yli 90 vuotta. Kampanjan järjestäjänä on Sotiemme Veteraanit -keräys, joka on veteraanijärjestöjen Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton, Rintamaveteraaniliiton sekä Kaatuneitten Omaisten Liiton valtakunnallinen varainhankinta veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien hyväksi. Emme voi tehdä esim. Kansan rakastaman sotaveteraanin Hannes Hynösen taival loppui aamulla 30.11.2015 rauhallisesti kunnioitettavassa 102 vuoden iässä.. Kampanjaa käydään nettisivuilla yhteinenponnistus.fi sekä sosiaalisessa mediassa. Meillä on vapaus muistaa ja muistella, tehdään sitä ilolla yhdessä vaikkapa näin joulua odottaessa. maksusitoumuksia lääkeja hoitokustannuksiin, mutta voimme tarjota taloudellista tukea niin, ettei apteekin lääkevelka kasva kohtuuttomaksi tai elämä ei kaadu, vaikka silmälasit rikkoutuivatkin. Heillä oli unelma valoisammasta tulevaisuudesta, isänmaasta, jota he rakensivat meille nuoremmille sukupolville. Nyt on todellisten tekojen aika, lähivuosina tulee eteen se, että he ovat tekojen ja kiitosten saavuttamattomissa. Tähän me tarvitsemme myös kansan karttuisaa kättä, eli kaikki veteraanikeräysten tuotto käytetään näin veteraanien hyväksi paikallistasolla. Veteraanit toivovat, että sotavanhusten hoidosta ja kuntoutuksesta saadut ja vielä saatavat arvokkaat kokemukset koituvat eläkeikään ehtivien lasten ja koko vanhusväestön hyväksi asenteella kaveria ei jätetä. Kysyykö joku mitä kuluu Veteraanisukupolvi on tottunut selviytymään ja siksi avun hakeminen saatetaan kokea jopa häpeänä ja se voi olla hyvinkin korkean kynnyksen takana. Olen hiukan pessimistinen ja toivottavasti väärässä, mutta en jaksa uskoa, että yhteiskunnalliset etuudet kehittyisivät lähivuosina siten, että tätä palkatonta työtä ei tarvittaisi. Kokonaiskäsitys, joka suomalaisilla on itsestään kansana, rakentuu paljolti historiamme käännekohtiin, veteraanien työhön ja veteraanien muistoihin, jotka kerrottuina ovat antaneet meille nuoremmille kuvan menneisyydestämme. On tietysti veteraaneja, jotka haluavat edelleen laitoskuntoutusjaksoille, mutta kunnissa on todettu heidän määränsä pienenevän. Järjestöt voivat antaa ”ensiapua” silloin kun hätä on suurin. Me tarvitsemme yhteisvastuullisuutta, kuten veteraanit muisteloissaan tuovat esille oman aikansa vastuut ja yhteishengen. Yhdistyksissämme on ”lumityöläisiä”, ”saattomiehiä”, ”asiointiapulaisia” ”remonttireiskoja” ja ”juttelukumppaneita” ja kaikkia heitä tarvitaan lähivuosina vielä enemmän. Veteraanijärjestöt eivät kuitenkaan voi ottaa myöskään toimeentulovastuuta. Heillä on runsaasti muistoja, työtä ja työn tuloksia, jotka merkitsevät paljon koko suomalaisuuden itsetunnolle. Veteraanijärjestöt eivät voi ottaa hoitovastuuta, mutta kanssakulkijoina vapaaehtoiset kannattajajäsenemme alkavat olla korvaamaton voimavara. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyö merkitys on kasvanut, jotta yhteistyössä löytäisimme myös ne veteraanit, jotka toimintakyvyn heiketessä ovat jäämässä palvelujen ulkopuolelle
Olen iloinen, että olen saanut hänet ystäväkseni. Hän on aina erittäin huoliteltu ja tyylikäs eikä halua tavata minuakaan ilman että hiukset ovat kauniisti ja meikkiä on laitettu. 38 SENIORITOIMINTA Teksti: Sanna Dufva, Senioritoiminnan vapaaehtoiset Vapaaehtoinen tuo välittämistä Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta organisoi Helsingissä vapaaehtoistoimintaa, joka on suunnattu kotona asuville yli 65-vuotiaille. Olemme tehneet myös eräänlaisia muistelmia, eli minulla on ollut tietokone mukana ja olen kirjoittanut ylös hänen muistojaan ja elämänsä tapahtumia. Hänellä on ollut mielenkiintoinen elämä ja minusta on todella mukava kuulla siitä. Hän pystyy kuitenkin liikkumaan kotioloissaan rollaattorilla, huimauksesta huolimatta. Liikkuminen on mennyt vaikeaksi, on masentuneisuutta, yksin liikkumisen pelkoa tai muistiongelmia. Kolme vapaaehtoisen kirjoittamaa tarinaa kuvaa kohtaamista vanhuksen ja vapaaehtoisen välillä.. Ja hänellä on voimakas tahto! Muutaman kerran olemme käyneet palvelutalon kahvilassa ja kerran sain hänet houkuteltua kukkakauppaan kun parvekkeelle piti saada kesäkukkia. Muistelemme menneitä ja hän kertoo mielellään tapahtumista elämänsä varrelta. Tuolloin olemme sitten puhelimella soitelleet ja hän on ollut kovin iloinen soitoistani. Jokainen vierailu jättää mukavan mielen ja koen, että hän arvostaa kovasti käyntejäni. Kyseessä ei ole mikään elämäkerta, vaan muistelmia ta muistoja tapahtumista, jotka hän haluaa näin välittää pienille, alle kouluikäisille lapsenlapsilleen. Hän odottaa minua aina kahvit ja teet valmiiksi keitettynä ja kauniit kupit katettuna kun menen käymään. Sovimme tapaamiset aina edellisellä kerralla ja merkkaamme ne kalenteriin. Yleensä emme ulkoile tai käy missään, ystävyytemme alusta lähtien hän on tehnyt selväksi ettei halua lähteä. Vierailut sujuvat kuitenkin aina mukavassa yhteishengessä. Keskustelemme yleensä päivän polttavista politiikan ja maailman asioista, joita hän seuraa aktiivisesti lehdestä ja televisiosta. Myös erilaiset ilmiöt kiinnostavat häntä ja niistä olemme joskus olleet virkistävästi eri mieltäkin. Hänelle on tärkeää käyttää kalenteria ja että siellä on hänellä merkintöjä kuten silloin kun hän toimi isossa yrityksessä esimiestehtävissä ja kansainvälisen järjestön palveluksessa. Vapaaehtoisavun pyytäjiä yhdistää heikentynyt toimintakyky. Kahvia ja teetä Olemme tavanneet jo useiden vuosien ajan ystävävanhukseni kanssa. Hän juo kahvia ja minä juon teetä, ja siitä aina vitsailemmekin kun hän ei “osaa” juoda teetä enkä minä kahvia. Hän katsoo usein televisiosta mm. eduskunnan kyselytunnit. Hän rakastaa kynsilakkaa ja joskus laitamme sitä hänelle kun omat kädet jo vähän vapisevat eikä lakkaaminen enää itseltä onnistu. Eipä hänen työaikanaan kovin monia naisia ollutkaan tuollaisilla näköalapaikoilla. Vapaaehtoinen, nainen, työelämässä K orkea ikä ja kunnon lasku johtavat usein sosiaalisten suhteiden vähenemiseen ja yksinäisyyteen. Välillä hän on ollut huonommassa kunnossa ja meillä on ollut muutaman kuukauden tauko tapaamisissa kun hän ei ole jaksanut ottaa minua vastaan. Uuden ystävän löytäminen on hyvin vaikeaa, jos kotoa ei pääse yksin lainkaan ulos
Nyt seisoin hänen ovellaan ensimmäistä kertaa yksin. Hänen ihmiskontaktit olivat lähes olemattomat. Ensitapaamisemme jälkeen epäilin, kykenenkö minä tuomaan hänen elämäänsä jotain, joka saisi hänet elämisen makuun. Ensitapaamiseen mentyäni, pienen sotkuisen yksiön oven avasi minulle pikkuinen pissalle haiseva suttuinen mummo. Minun seuraava ystävämummoni, sekä hänen kotinsa oli jotain ihan muuta. Sen meistä jokainen ansaitsee, yksinäinenkin. Televisiota hänellä ei ole koskaan ollut, radio on kuitenkin kovassa käytössä. Mietin, kenen tehtävä tässä yhteiskunnassa on löytää heidät ja aikaansaada jokaiselle ihmisarvoinen vanhuus. Vien hänelle lehtiä luettavaksi ja yhdessä viemme luetut keräykseen. Lehtikasat ja vaatekasat pienenivät, huone oli käynti käynniltä siistimpi ja tuuletuksesta tuli rutiinia. Ystäväni tavaramerkkejä ovat pilke silmäkulmassa kerrotut tarinat ja vitsit, tilanteeseen sopivien laulujen veisaaminen sekä aina yhtä ovela kaupankäynti, sillä hän ei ikinä jätä tilaisuutta tinkimiseen väliin. Ystävälläni ei ole omaa perhettä, vain kaksi itseään vanhempaa liikuntarajoitteista sisarusta, joita hän ei oman liikuntarajoitteen takia ole tavannut enää vuosiin. Olen äärettömän iloinen, että vapaaehtoistyöni kautta olen saanut autettua edes yhden vanhuksen elämän parempaan suuntaan. Median välityksellä minulle oli muodostunut tietty kuva yksinäisestä vanhuksesta. Ikäväkseni ystävyys jäi lyhyeksi, sillä hän menehtyi nopeasti uusineeseen syöpään vain muutaman kuukauden tuttavuuden jälkeen. Järkytyksestä toivuttuani ymmärsin, että tähänkin vapaaehtoisen tulee varautua. Sain rauhassa toipua tapauksesta, mutta pian jo halusin ja sainkin uutta seuraa. Ymmärrän nyt hyvin, jos vanhuksella ei ole ketään, joka on hänestä kiinnostunut, onko sillä väliä miltä asunto tai itse näyttää. Olin järkyttynyt, tämän kaltaisesta kukaan ei ollut minua varoittanut. Liikuntarajoitteensa vuoksi hän ei pääse ulos omin avuin. Olin aiemmin keväällä huomannut sattumalta ilmoituksen vapaaehtoistyön kurssista, jolle minä ja tyttöystäväni sitten ikään kuin mielijohteesta menimme. Viikoittaisilla käynneillä ulkoilemme, kahvittelemme, juttelemme päivänpolttavista asioista, tuolijumppaamme jne. Näky ei houkutellut astumaan sisään. Ulkoasu on muuttunut, hygienia aivan toista luokkaa ja päällä olevat vaatteet ovat puhtaat. Vapaaehtoinen, mies, opiskelija. 39 Vanhustyö 7 • 2015 Minun ystävämummoni Hakeuduin Vanhustyön Keskusliiton järjestämään koulutukseen, joka antoi minulle hyvän valmiuden ryhtyä yksinäiselle vanhukselle ystäväksi. Lehdissä ja televisiossa heidät kuvataan usein herttaisina vanhuksina, jotka istuivat sievissä kodeissaan, kirjahylly pursuten kuvia lapsista, lapsenlapsista ja lapsenlapsenlapsista. Kurssi oli nopeasti ohi ja sain pian puhelinsoiton, jossa minulle kerrottiin sopivan ystävän löytyneen ja että tapaisin hänet pian ohjaajan kanssa. Molemminpuolinen halu ymmärtää toista on aina lopulta johtanut yhteisymmärryksen löytämiseen ja seuraavalla kerralla on taas jatkettu hauskoja juttujamme. Vapaaehtoinen, nainen, eläkeläinen Hauskaa pitää olla Olin koputtanut jo kolme kertaa. Oven lopulta avautuessa alkoi yksi elämäni yllättävimmistä ystävyyssuhteista. Muutos parempaan suuntaan tapahtui kuitenkin melko nopeasti. Ystäväni hyväntahtoisen ilkikurinen elämänasenne tekee tapaamisistamme mutkattomia ja hauskoja, vaikka on meillä ollut erimielisyyksiäkin niin kuin missä tahansa ystävyyssuhteessa. Etsin puhelimestani minulle annetun numeron ja heti soittaessani kuulin asunnon sisältä äänekkään soittoäänen, joka kaikui rappukäytävässäkin jonkin aikaa. Se, että ystäväni oli ollut jo yksitoista vuotta eläkkeellä minun syntyessäni ei menoamme hidasta, sillä hän on minulle monella tapaa kuin pikkuveljensä luo kujeilemaan tuleva Katto-Kassinen, jonka motto ”hauskaa pitää olla, muuten en ala mitään” sopii seikkailukumpannillenikin loistavasti. Ruuan tuoja käy 2 kertaa viikossa, jonka vierailu kestää pari minuuttia kerralla ja siivooja kerran kuussa. Kuitenkaan en voi olla surematta sitä, kuinka paljon heitä on hautautunut unohduksiin omiin asuntoihinsa. Ystäväni lämpimän kapinallinen luonne tekee jokaisesta toripuistoja kauppareissusta erityisen, sillä hän onnistuu aina yllättämään minut. Koulutuksen jälkeen toivoin saavani mahdollisimman pian vanhusystävän, ja toiveeni toteutuikin nopeasti
Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöille ja muille järjestöille tarjotaan tukea ja valmennusta vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja vapaaehtoisten lisäkoulutukseen.. Senioritoiminnan kautta käy tällä hetkellä ystävävapaaehtoinen noin sadan ihmisen luona. Kokemuksia Senioritoiminnasta Senioritoiminta järjestää myös saattaja-aputoimintaa, jossa vapaaehtoiset käyvät saattamassa asiakkaita kertaluotoisesti mm. Voidaan viettää aikaa sisällä jutellen ja kahvitellen tai käydään yhdessä ulkoilemassa tai hoitamassa asioita, riippuen ikääntyneen toiveista. 40 Y stävävapaaehtoinen käy vierailulla yleensä viikon tai kahden välein. Jokainen uusi vapaaehtoinen perehdytetään toimintaan ja hänet haastatellaan. Vapaaehtoisilta ei vaadita kummempaa ennakko-osaamista, vaan riittää, että oma elämä on tasapainossa ja aikaa ja intoa toisten auttamiselle löytyy. Lisäksi tapaamiset tuovat sisältöä ja vaihtelua myös omaan arkeen ja on mielenkiintoista kuulla ikääntyneen ihmisen elämästä. Senioritoiminnan rekisterissä on 140 vapaaehtoista, joista kyselyyn vastasi 68. Moni kyselyyn vastanneista mainitsi, miten hyvä olo toisen auttamisesta tulee. lääkärikäynneillä Saattaja-apuna toimii noin 40 vapaaehtoista. Olennaista on läsnäolo ja yhdessä tekeminen. Uusia pyyntöjä vapaaehtoisista tulee koko ajan, eikä valitettavasti kaikkiin pystytä vastaamaan. Vapaaehtoinen ei ole työntekijä eli hoitajien, siivoojien tai muiden ammattilaisten tehtävät eivät kuulu vapaaehtoiselle. Hän sitoutuu noudattamaan vapaaehtoistoiminnan sääntöjä, kuten vaitiolovelvollisuutta. Silti vapaaehtoista kannattaa aina pyytää, sillä joskus apu voi löytyä nopeastikin. Senioritoiminta vastaa mielellään kysymyksiin, olitpa sitten kiinnostunut toimimaan vapaaehtoisena tai tarvitset vapaaehtoisen apua. Lisätietoa vapaaehtoistoiminnasta saat numeroista 050 572 2829 tai 050 572 2830. Moni on myös löytänyt ihan oikean ystävän. Keväällä 2015 Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta teki vapaaehtoisilleen kirjallisen kyselyn, jossa kartoitettiin kokemuksia toiminnasta. Toiminta antaa paljon myös vapaaehtoiselle itselleen
Työ tehtiin Inarin kunnan toimeksiannosta Oulun ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan johtamisen ja kehittämisen master-tutkintoon kuuluvana kahden opiskelijan opinnäytetyönä. Tutkimus suoritettiin kirjekyselynä. Maali punaisessa talossa on himmentynyt, vähän sivussa harmaa varasto. Vastaajia autettiin lomakkeiden täyttämisessä eri puolilla kuntaa kotikäynneillä, joka oli mielenkiintoinen tapa saada syventävää tietoa inarilaisten ikäihmisten elämästä. Kyselylomakkeita palautui 1 050 kappaletta ja vastausprosentti oli korkea eli 68,5 %. Ikäihmisten tarpeiden selvitys Edellä kuvatut tilanteet liittyivät hyvinvointitutkimukseen, jossa kartoitettiin keväällä 2015 yli 64-vuotiaiden inarilaisten elämäntilannetta ja lähivuosien palvelutarpeita osana vanhuspalvelulain 5 §:n mukaista suunnitelmaa. Tyhjä reki makaa oven pielessä, vetojuhta on muilla asioilla. Suunnitelmaan sisältyvän toimenpideohjelman esitykset on tehty siten, että ne edistävät inarilaisTeksti: Mirja Laiti, Marja Arsiola, Anja Henner, Kari Virolainen Kuvat: Mirja Laiti Monikulttuurisessa Inarissa eletään jo uudenlaista vanhuutta Luonto ja hyötyliikunta tukevat aktiivista elämää, mutta palveluiden etäisyys on uhka kotona asumiselle, selvitti inarilaisten ikäihmisten hyvinvointitutkimus. Suunnitelmassa tuodaan esille Inarin kunnan ikäihmisten tarpeet, palveluiden nykytilan vahvuudet sekä niiden kehittämiskohteet. ”Mie käyn sisaren kanssa melkein joka päivä moottorikelkalla pilkillä. ”Haittaako jokin asia kotona teidän elämistä?” Ei haitannut, mutta kauppaan on pitkä matka. Vastauksissa kerrotun spontaanin palautteen perusteella ikäihmiset kokivat kyselyn tärkeäksi, koska se antoi mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden järjestämiseen Inarin kunnassa. Edessä avautuu horisontti, joten ilmeisemmin olemme tulleet järven rannalle. Mie ajan, sisko istuu kyytissä”, vastaa yli 80-vuotias nainen haastattelijan uteluun, tuleeko hänen talviaikaan ulkoiltua. ”Mitäs tänään” ja vilkaisemme pientä kaminaliettä tuvan perällä. Suunnitteluprosessi toteutettiin osallistavaa työtapaa käyttäen vanhusneuvoston, kunnan eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yllättävät vastaukset eivät tähän lopu. Tienviittoja ei enää ole, mutta navigaattori kertoo määränpään lähestyvän. Emme ihmettele, että nämä inarilaiset ikäihmiset ovat tyytyväisiä ja haluavat asua kodissaan niin pitkään kuin suinkin on mahdollista. Mielekästä tekemistä riittää ja tuttu ympäristö luo turvallisuutta. ”Joo, kyllä me syömme lämpimän aterian joka päivä”, totesivat miehet silmät hymyillen. Inarin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi edellä mainittua kyselyä hyödyntäen tehtiin vuosille 2016–2019. ”Kyllähän mie voisin niitä teknisiä vempeleitä käyttää, kaiken varalta, jos jotain sattuu, kun vaan ossaisin.” Muutaman kilometrin päässä puolestaan samaa ikäluokkaa olevat veljekset pihalla puuhailevat ulkohommissa. 41 Vanhustyö 7 • 2015 T ie kapenee ja mutkittelee, mitä pidemmälle sitä ajaa, onneksi auraauto on kulkenut äskettäin. TUTKIMUS. Toinen kantaa puita sisälle ja toisella on vesiämpäri kädessä, talossa kun on kantovesi. ”Porokeittoa.” Omakotitalo järven rannalla, vieressä tunturimaisemat ja kalaisat järvet – suomalaisten unelmapaikka ja turistien Lapin elämysmatkailun kohde
Kiinnostus osallistumiseen ja tiedonhakuun Tutkimuksen mukaan inarilaiset ikäihmiset ovat virkeitä ja aktiivisia ja saavat tietoa useista eri lähteistä. Inarilaiset ikäihmiset suhtautuivat positiivisesti turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävän teknologian käyttöön, mikäli se olisi mahdollista. 42 ten ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantavat osallisuutta ja palveluiden laatua. Etäisyys Inarin kunnan pohjoisimmasta osasta terveyskeskukseen on 190 km ja lähimpään keskussairaalaan Rovaniemelle 480 km. Silloin toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät tekijät tuntuvat ikääntyneestä toissijaisilta. Useat inarilaiset ikäihmiset asuvat edelleen talossa, joka on rakennettu perheen perustamisen yhteydessä. Ympärillä on tuttu luonto, pihapiiri ja rakennukset. Vuoden 2014 lopussa Inarissa asui 6 814 asukasta, josta yli 64-vuotiaiden määrä oli 22,5 %, mutta sen arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 36,3 %:iin. Inarissa vanhuspalvelulain tavoitteiden saavuttaminen edellyttää innovatiivisuutta palveluiden järjestämisessä ja hyvää yhteistyötä kunnan eri toimialojen, muiden julkisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Myös muista sähköisistä palveluista oltiin kiinnostuneita. Elämä ja olot Inarissa ovat näin ollen hyvin erilaiset kuin Etelä-Suomessa, jossa koko maata koskevat päätökset pääasiassa tehdään. Ulkoilu tukee itsemääräämisoikeutta, toimintakykyä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Sen sijaan palvelunkäyttäjistä lähes puolet liikkui vain välttämättömän määrän, vaikka päivittäisiä toimintoja haittaavia sairauksia oli vain noin kolmanneksella. Esimerkiksi hyvinvointitelevision kaltaisiin vuorovaikutteisiin virtuaalipalveluihin ja niiden hyödyntämiseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Inarin asukastiheys on vain 0,5 asukasta/ km², kun se Helsingissä on noin 2 900. Kotihoidon yhdensuuntainen kotikäynnin pituus puolestaan on pisimmillään 100 km. Luonto aktivoi liikkumaan Iäkkään ihmisen hyvään arkeen kuuluu mahdollisuus liikkua ulkona. Inarissa omakotitaloasuminen on yleistä, joten ulkoilu tulee luonnostaan hyötyliikuntana marjastamassa, lumitöissä tai poronhoidossa. SaInarissa vanhuspolitiikan tavoitteena on tukea ikäihmisten arkielämän kokonaisuutta ja luoda edellytyksiä mahdollisimman täysipainoiselle elämälle.. Lähes 90 % kyselyyn osallistuneista tunsi terveytensä erittäin tai melko hyväksi. On tutkittu, että olennaista hyvinvoinnin kokemiselle on se, että sairauksista tai vaikeuksista huolimatta ihminen kokee elämänsä mielekkääksi ja tarkoitukselliseksi. Vuonna 2013 uudistettu laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi tukee vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Inarissa vanhuspolitiikan tavoitteena on tukea ikäihmisten arkielämän kokonaisuutta ja luoda edellytyksiä mahdollisimman täysipainoiselle elämälle. fi –palvelusta ja monet halusivat oppia käyttämään palvelua. Sama laki, eri olot Niin sanotun vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista) tavoitteena on parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuuksia saada laadukkaita palveluita sekä vaikuttaa palveluiden sisältöön ja kehittämiseen kunnassa. Vaikka neljänneksellä vastaajista oli jokin jokapäiväistä elämää haittaava sairaus tai vamma, he tunsivat kuitenkin pärjäävänsä kotona hyvin ja olonsa turvalliseksi. Lisäksi kotiin liittyy tunteita ja muistoja pitkän elämänhistorian ajalta ja nämä elementit tukevat hyvinvointia. Inari on Suomen suurin ja runsasjärvisin kunta ja pinta-alaltaan se on yhtä suuri kuin Uudenmaan ja VarsinaisSuomen pinta-alat yhteensä. Vastaajista lähes puolet osasi katsoa tietonsa KanTa. Toistaiseksi tietoliikenneyhteydet ovat olleet Inarissa syrjäseuduilla liian hitaat vuorovaikutteisten ICTpalveluiden aloittamiseen
Yksityisten palveluiden osalta tulee palvelutiedottamista lisätä etenkin kustannusten osalta, koska ikääntynyt väestö ei tiedä yksityisten palveluiden lopullisista kustannuksista huomioiden kotitalousvähennys ja arvonlisäverovähennys. Voidaan todeta, että omassa kodissa ihminen voi olla yksin, mutta ei yksinäinen ja vieraassa ympäristössä ihminen voi olla yksinäinen, vaikka hän ei olisi yksin. Vastaajista peräti 93 % oli tyytyväisiä asumiseensa, vaikka 32 % vastaajista kertoi, että koti tarvitsi remonttia. Hoito-/asiakassuhteessa myös kulttuuriymmärrys on merkittävä saamelaisen ikäihmisen hyvinvointia lisäävä tekijä. Liikkumisen tueksi toivottiin kaveria. Muutto palveluiden pariin Vastaajien yleisin toive oli asuminen kuntakeskuksessa palvelutalossa, mikäli kotoa joutuisi muuttamaan. Suunnitelmassa inarilaisten ikääntyvän väestön tukemiseksi asumispalveluiden sekä ennalta ehkäisevien ja kuntouttavien palveluiden kehittäminen nousivat kyselytutkimuksen perusteella toimenpideohjelman kärkihankkeiksi. Etenkin muistisairaiden henkilöiden kohdalla omakielisten palveluiden merkitys kasvaa, koska he usein unohtavat myöhemmin opitun kielen. Inarissa talvet ovat pitkiä ja päivät lyhyitä. Tutkimukseen osallistuneista viiden vuoden sisällä Ivalon kuntakeskukseen palveluasumisen piiriin haluaisi muuttaa 53 vastaajaa ja vuokra-asuntoihin 57 vastaajaa. Vastaajat kokivatkin, että talvisin kotona asumista haittaa juuri ulos lähtemisen vaikeus. Inarissa on jonkin verran vapaaehtoistoimintaa olemassa, mutta sen koordinointi on ollut hajallaan ja nyt on tarkoituksena vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja lisääminen. Ikääntyneen väestön tukeminen Kunnissa palvelurakenteen uudistaminen on tärkeä strateginen valinta, jolla on vaikutusta sekä iäkkäiden ihmisten elämänja palvelunlaatuun että kustannuksiin. Kylätyöntekijän tärkeä apu Toimijuuden tunnistaminen mahdollistaa iäkkään henkilön osallisuuden ja osallistamisen. Inarissa tähän kysyntään lähdetään hakemaan ratkaisua yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Ikääntyneen väestön palvelutarpeisiin vastaamisessa yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kunnille. Kotona asumisen tukeminen Yhteiskunnan tavoite on vanhusten kotona asuminen ja tätä painotetaan myös vanhuspalvelulaissa. Inarin kunnassa on vielä toistaiseksi vähän yksityisiä kotihoidon palveluiden tuottajia ja myös ikäihmisten tietoisuus näistä palvelumahdollisuuksista on vähäinen. Asumisen suurimmiksi haitoiksi mainittiin palveluiden etäisyys. Useissa omakotitaloissa pääasiallisena lämmitysmuotona on puulämmitys ja pitkän sekä kylmän talvikauden vuoksi polttopuita kuluu paljon. Ikääntyneen väestön palvelutarpeisiin vastaamisessa yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kunnille.. Tiet ovat lumiset ja liukkaat. Lunta on paljon ja päätielle aurattavaa matkaa voi olla pihan lisäksi useita satoja metrejä. Toinen kotona asumista uhkaava tekijä oli vastaajilla avun puute kotija ulkotöissä, sillä toimintakyvyn heiketessä kotona asumisen mahdollisuus liittyy avun saamiseen. Tästä syystä Inarissa on palkattu saamenkielisten palveluiden turvaamiseksi tarkoitetun valtionavustuksen tuella eri puolille kuntaa kylätyöntekijöitä, jotka auraavat pihoja, tekevät polttopuita ja auttavat raskaimmissa kotitöissä. 43 Vanhustyö 7 • 2015 moin Inarissa turvallisuuden tunne ja muut hyvinvointiin liittyvät tekijät koettiin enimmäkseen hyviksi asuinpaikasta riippumatta. Viime vuosina tilanne on kuitenkin parantunut valtion erilaisten tukitoimien myötävaikutuksella. Tutkimuksen mukaan 156 vastaajaa halusi tehdä vapaaehtoistyötä tai toimia tukihenkilönä. Tämän vuoksi tutkimuksessa nousi esiin kuljetuspalveluiden suuri tarve. Tutkimuksessa ilmeni, että yleinen neuvonnan ja ohjauksen tarve oli suuri eikä esimerkiksi korjausavustuksista tai muista mahdollisuuksista tiedetty riittävästi. Vastauksissa kylätyöntekijän apu nousi tärkeimmäksi palvelutarpeeksi lähimmän viiden vuoden aikana. Osallisuuden parantamiseksi monisektorisen yhteistyön kehittäminen, palvelutiedottamisen tehostaminen ja ikääntyneen väestön tietoteknisten valmiuksien lisääminen ovat tarpeellisia toimenpiteitä, jotta edelleen Inarissa siskokset voivat ajella moottorikelkalla kalaan ja veljekset puuhailla pihalla eläen tyytyväisinä kotona elämänsä loppuun saakka. Inarissa sosiaalija terveyshuollon palvelut tulee järjestää neljällä kielellä, koska kolmasosa kuntalaisista kuuluu saamenkieliseen väestöön ja Inarissa puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Toinen kylätyöntekijän tarpeeseen vaikuttava tekijä ovat lumityöt. Inarissa omakielisten palveluiden järjestäminen onnistuu edelleen vain osittain, vaikka siihen pyritään mahdollisuuksien mukaan. Inarin kunnassa eri toimijat järjestävät paljon ikäihmisille tarkoitettuja aktiviteetteja, mutta niistä ei ole saatavissa kootusti tietoa, joten myös tämän tiedon kokoaminen ja jakaminen ikäihmisten koteihin on tarpeellista
Postia kaikki saavat kuukausittain. Tarkoituksena on, että ryhmän jäsenet saavat ainakin yhden kanavan, jonka kautta löytyy seuraa ja aktiviteetteja. Jos yritys ei tästä hyödy, miksi se tällaista toimintaa harrastaa. Jokaisesta vähänkin isommasta yrityksestä löytyy ihmisiä, joita kiinnostaa joku harrastus tai aihealue. Tai sitten voi kehittää aivan oman konseptin. Yritys voi ottaa kummilapsen kehitysmaasta tai liittyä hyvää tekevän järjestön jäseneksi. Käsitöiden lisäksi se voi olla vaikka kirjallisuus, sukututkimus, valokuvaus tai poliittinen keskustelukerho. Kuukausittaiset tapaamiset jatkuivat, vaikka varsinainen tutkimusosuus oli jo loppunut. Esimerkiksi Puolarmetsän sairaalaa suunniteltaessa senioriasiantuntijat löytyivät Synocuksen verkostoista. Käsityöt olivat harrastus, johon löytyi mielenkiintoa yrityksen sisältäkin. Tutkimuksen jälkeen ryhmät olivat enemmän tai vähemmän omillaan, mutta yksi jäi vahvasti elämään: käsityöyhteisö. 44 Keskustelunaloitteita A ina säännöllisin väliajoin puhelimet soivat yrityksissä ja erilaiset yhdistykset ehdottavat hyväntekeväisyyskohteita. Retkiä tehdään kaksi kertaa vuodessa; tämän kesän alussa vierailimme Paimiossa ja nyt syksyllä suuntasimme käsityöristeilylle Tukholmaan. Tapaamisiin saapuu eläkeläisiä eri puolelta pääkaupunkiseutua, ja aika kuluu kuulumisia vaihtaen, käsitöistä keskustellen ja retkiä suunnitellen. Mitä hyötyä tästä on sitten yritykselle. Synocus alkoi tutkia yhteisöllisyyttä ja perusti kokeilumielessä muutaman seniorien harrastusyhteisön. Kulut ovat mitättömät: kerran kuussa pullakahvit ja postimerkit, muutama tunti vetäjän työaikaa ja hänen osuutensa retken kustannuksista pari kertaa vuodessa. Eikä tällaisen hyväntekeväisyyspiirin perustaminen sulje pois normaaleja lahjoituskanavia; Synocuskin lahjoittaa joka vuosi joulukorttirahat hyvään tarkoitukseen Mutta tällaisella osallistavalla toiminnalla pidetään ainakin muutama seniori liikkeessä ja aktiivisena – se on meille kaikille hyväksi. Synocus Oy:n teettämien tutkimusten mukaan (Laadukas senioriteetti 2005 ja 2006) senioreilla on paljon halua yhteisölliseen toimintaan ja harrastuksiin, mutta niitä on tarjolla liian vähän. On myös muita tapoja harrastaa hyvää. Tätä tapaa toteuttaa hyväntekeväisyyttä ja tuoda iloa myös työyhteisölle voi lämpimästi suositella muillekin yrityksille. Tapaamisiin tulee ihmisiä vaihtelevasti, useimmiten kymmenisen henkilöä, retkille paristakymmenestä kolmeenkymmeneen. Jäsenmaksua ei ole. Mutta jos on tarvetta, toimistossa istuu joka kuukausi väkeä, jolla on kokemusta, vankat mielipiteet ja kykyä vaikka mihin. Tänä päivänä Plus 55 käsityöyhteisöön kuuluu noin 80 jäsentä. Retket järjestetään omakustannushintaan, mitään palkkioita tai ylimääräisiä maksuja ei oteta. Koska se on niin palkitsevaa. Säännöllisin väliajoin ryhmä ottaa osaa hyväntekeväisyyskampanjoihin: on esimerkiksi kudottu kriisipupuja sodasta kärsineille lapsille, sukkia kodittomille, toukkapusseja Afganistanin vastasyntyneille ja torkkupeittoja Kellokosken sairaalaan sekä kerätty joulupaketteja yksinäisille vanhuksille. Tarkoitus on hyvä, ja melkein jokainen yritys vuoden aikana johonkin kohteeseen lahjoituksen antaa, lähinnä kertaluontoisesti ja useimmiten jouluna. Ei välttämättä mitään. Teija Virtanen Konsultti Synocus Oy Uusia ideoita yrityksen hyväntekeväisyyteen
yliopistotutkija Erja Portegijsin selvitys osoitti, että iäkkäiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta voitiin lisätä kehottamalla iäkkäitä lähtemään ulos kodistaan. ETENE on julkaissut jo vuonna 2008 ”Vanhus ja hoidon etiikka” raportin. Raportissa on kuvattu eettisen neuvottelukunnan kannanotot, miten ikääntyvälle ihmiselle voidaan turvata hoidon tarpeesta ja hoitopaikasta riippumaton eettiset ihanteet täyttävä ihmisarvoinen elämä. Sosiaalihuoltolain 23§:n turvin voidaan tukea myös ikäihmisen liikkumista ja sen myötä vaalia hänelle merkityksellistä elinpiiriä. Sen sijaan niin kotihoidossa kuin palveluasumisessa koettiin mielekkään tekemisen puutetta ja yksinäisyyttä. En missään nimessä kyseenalaista noiden suunnitelmien merkitystä, vaikka kysynkin, ovatko ne kuitenkin vieneet huomion pois niistä tekijöistä, joista ikäihmisen elämänlaatu ensisijaisesti koostuu. Elämänlaadun osatekijöitähän ovat itselle tärkeiden ihmisten kohtaaminen, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. laki ei ole edennyt säädökseksi asti, on lain valmistelu jo sinänsä palvellut myös ikäihmisen itsemääräämisoikeuden toteutumista. Viime vuosina olen pysähtynyt pohtimaan elinpiirin merkitystä ja tärkeyttä myös ikäihmisten kohdalla. Ikäihmisen hoitoja palvelusuunnitelmassa sosiaalija terveyspalveluiden palvelukokonaisuutta tulisi arvioida myös sen perusteella, ettei ehdoin tahdoin hoidon ja huolenpidon nimissä kapeuteta asiakkaan elinpiiriä. Vaikka ko. Vanhuspalvelujen laatua ja koettua elämänlaatua kartoittavassa kyselyssä Keuruulla vuonna 2014, voitiin yhteenvetona todeta, että kohteluun ja palveluihin oltiin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä. Elinpiirin merkitystä ikäihmiselle on tutkittu Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen GEREC tutkimuskeskuksessa. Koska kaikki eivät innostu liikuntaharrastuksista, fyysistä aktiivisuutta voitaisiin mahdollisesti edistää myös tukemalla iäkkäiden henkilöiden itsenäistä asiointia tai kodin ulkopuolella tapahtuviin harrastuksiin osallistumista, Portegijs ehdotti Jyväskylän yliopiston tiedotteessa 08/2015. Valvonta ja viralliset suositukset ovat 2000 luvulla korostaneet vanhuspalveluissa lääkehoidon -, pelastus-, potilasturvallisuusja omavalvontasuunnitelmien tärkeyttä. Toivon, että kullekin ikääntyvälle merkityksellisen elinpiirin vaaliminen nousisi yhdeksi keskeiseksi hyvän hoidon kriteeriksi. Käyty keskustelu on ollut hyvä muistutus siitä, ettei ihmisen perustuslaillista vapautta sovi kevein perustein loukata, edes hyvää tarkoittavana hoitona. Esimerkiksi kotiin vietävät palvelut saattavat hyvää tarkoittaessaan edesauttaa ikäihmisen yksinäisyyden ja osattomuuden kokemusta. Elinpiiri kuvaa henkilön osallistumismahdollisuuksia, se kuvaa aluetta, jolla henkilö päivittäin liikkuu. 45 Vanhustyö 7 • 2015 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Mm. O len ETENEn eli valtakunnallisen sosiaalija terveysalan eettisen neuvottelukunnan varajäsen. Olen toiminut sosiaalityöntekijänä, johtavana viranhaltijana ja hanketyöntekijänä vanhuspalveluiden eri tehtävissä noin 30 vuotta. Vaikka raportti on lähes kahdeksan vuotta vanha, se ei missään nimessä ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, vaan uudistuvassa sote-järjestelmässä myös hoidon eettiset periaatteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Itsemääräämisoikeuslaki on ollut pitkään valmisteilla. Ikääntyvän elinpiirin vaaliminen eettiseksi periaatteeksi Tuija Koivisto vanhustyön johtaja, Keuruu Määräaikaisena hanketyöntekijänä Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa vastuualueena vanhuspalveluiden prosessi
Tuvan kävijöihin on liittynyt Taina Rapanen 67, joka itse on vapaaehtoinen seurakunnassa ja ollut vuosien saatossa monen soppakirkon aterian teossa. Hän ja Helsingin sosiaaliviraston edustaja Riitta Halttunen-Sommardahl lähtivät ideaa kehittämään ja etsimään kokoontumispaikkaa alueelta. Aluksi Korttelitupa toimi Siltamäen päiväkodin yhteydessä, mutta pääsi nämä tilat menetettyään naapuriin Siltamäen seurakuntakotiin ostokeskuksessa. Vapaaehtoisista emännistä ovat paikalla Kirsti Latva 70, Tarja Luuppala 70 ja Anna Greta Sipilä 72 sekä tupaohjelman kokoaja Helena Päätalo 64. Kävijöille ilmainen ja avoin tilaisuus kerää parhaimmillaan puolensataa kävijää. Emäntiä on sen verran, että kahvinkeittoon ja muuhun toimintaan liittyvät vuorot on helppo sopia, emännät kertovat. Lisäksi on tehty retkiä, pidetty tuolijumppaa, saatu kirjastosta kirjavinkkejä, laulettu, pelattu canastaa ja muita pelejä, mutta tärkeintä on toisten tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Sijainti ostarilla mahdollistaa vanhuksille hoitaa tärkeimmät päivittäisostokset samalla reissulla. Taina Rapanen, Pirkko Salmi ja Tarja Luuppala. Tarjolla on kahvia ja pientä suolaista ja makeaa omakustannehintaan. TOIMINTAMALLI. Lisäksi korttelituvassa ovat vapaaehtoisemäntinä myös Eira Saarnikoski 73 ja Ilona Karalahti 71. Kävijät saavat ehdottaa, mikä heitä kiinnostaa ja sellaista ohjelmaa ja toimintaa pyritään järjestämään, kertoo Helena. Teksti ja kuvat: Leena Valkonen Tuvassa nauretaan paljon, on helppo uskoa. Paikallinen Korttelitupa on tärkeä kohtaamisja tukipaikka kymmenille ikäihmisille hyvinvoinnin edistämisessä. – Tapaamisiin pyritään saamaan vierailijoita kertomaan jostakin aiheesta. Omatoimisuutta pyritään jatkamaan tälläkin tavalla. Kaksi kertaa viikossa kokoontuva korttelitupa toimii täysin kuuden vapaaehtoisen voimin. Toiminnassa ei ole palkattuja henkilöitä. Lähiön korttelitupa toimii omaehtoisin voimin Helsingin Siltamäessä on järjestetty alueen iäkkäille ihmisille toimintaa vapaaehtoisvoimin jo lähes kymmenen vuoden ajan. SiltamäkiSuutarila-Seuran edesmennyt puheenjohtaja Liisa Nordman tiesi, että alueella oli yksin asuvia ikäihmisiä, joilla ei juuri ollut kokoontumisen ja tekemisen mahdollisuuksia. 46 I dea iäkkäille suunnatun Korttelituvan perustamisesta syntyi ylipormestari Pajusen asukasillassa. On ollut esimerkiksi fysioterapeutti, muistineuvoja tai kaupungin sosiaalityöntekijä antamassa vinkkejä ja kertomassa palveluista. Kirsti Latva ja Helena Päätalo. Takana kuvassa vas. Syksyisenä tiistaina Siltamäen korttelitupaan on kokoontunut yli 20 paikallista asukasta kuuntelemaan päivän esitelmää ja vaihtamaan kuulumisia toinen toistensa kanssa. Edessä vas. Moni tuvan kävijöistä käy myös seurakunnan tilaisuuksissa ja tapaa sielläkin tuttujaan, Taina toteaa. – Korttelituvassa kävijöiden keskiikä on 82 vuotta. Iäkkäin on 95-vuotias
Oma asukastila ostoskeskuksen yhteydessä palvelisi monia käyttäjäryhmiä. Kun on eläkkeen kynnyksellä, niin kunnan tulisi lähestyä asukkaitaan selkokielisellä paperisella oppaalla, jossa kerrottaisiin niistä oikeuksista ja palveluista, joita kunnasta on saatavana. – Asun talossa, jossa ei ole hissiä. Tieto retkistä löytyy tuvan ilmoitustaululta. Kaupungin sosiaaliohjaajaankin on oltu yhteyksissä, jos jonkun poissaolo on alkanut huolestuttaa. Yleensä jos joku on pois, hän ilmoittaa jo etukäteen jollekin emännälle, että ei ole tulossa. – Retkillekään en uskaltaisi lähteä yksin, mutta tässä seurassa pidetään huolta. Perhe on tärkeä, mutta jos ei ole perhettä, niin tulisi olla ystäviä tai tällaisia kokoontumispaikkoja. Tieto paikallisesta toiminnasta on tärkeää, Kirsti Latva toteaa. Mietteitä tulevaisuudesta Tupalaiset pohtivat hyvinvointivaltion käsitettä ja hyvän elämän sisältöjä. Tuvan emännät auttavat kävijöitä tiedonhaussa mahdollisuuksien mukaan, kun heiltä sitä pyydetään. Vanhathan kipeimmin tarvitsevat tietoa mm. Yhteisöllisyydestä hyvinvointia Korttelitupalaiset käyvät ohjatussa vesijumpassa, joka käynnistyi Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuella. Korttelituvalla on seuraa ja hyvä henki, se motivoi tulemaan. 47 Vanhustyö 7 • 2015 Tupalaiset ovat löytäneet myös Vanhustyön keskusliiton retket, joita pidetään laadukkaina, ja joissa matkalaisista huolehditaan koko ajan. Korttelituvan merkitys on tiedostettu myös Suutarilan terveyskeskuksessa, jonka lääkäri totesi lähettävänsä kaikki vanhemmat kävijät tutustumaan tupaan. Polvet ovat kipeät ja se rajoittaa liikkumista. Mukava vasemmalta muut: Yrjö Kaivamo, Terttu Lehtinen, Mailis Haapasaari ja Irja Platan.. Jonkinlainen taloudellinen tuki toimintaan olisi kuitenkin hyvä lisä. Siltamäki-Suutarila-alueella kun ei ole kaupungin asukastilaa, Tarja Luuppala mainitsee. – Olemme istuneet monissa palavereissa ja toimintaamme on kiitetty, mutta ei muuta. Puolen tunnin jumpassa käy viikoittain noin 15 henkilöä. – Vesijumppa on mukava yhteinen kokemus, välttämättä yksin ei tulisi lähdettyä, mutta tuttu ryhmä kannustaa osallistumaan, on kävijöiden palaute. Hän toteaa, että ei ulkoilisi lainkaan, jos Korttelitupaa ei olisi. – Monellakaan iäkkäällä ihmisellä ei ole nettiä käytössään tai he eivät osaa sitä käyttää. Keskusteluun on liittynyt mukaan myös Pirkko Salmi 80. Pelkään kaatumista. Kunta viranomaisena ylläpitää ja edistää hyvinvointia ja tuntuu oudolta, jos se ei tunne kuntalaisiaan. Annagreta Sipilä, keskellä, on ehtinyt keittiöstä hetkeksi mukaan canastan kiemuroihin. Korttelitupalaiset pitävät huolta toisistaan. Tällä hetkellä jumppaajat maksavat hallivuoron porukalla ja ohjaajan palkkaukseen saadaan tukea seuralta seniorien kuntoutusvaroista. Jos jotakuta ei näy tuvalla, herää heti kysymys, missä hän on. Olemme kiitollisia Malmin seurakunnalle ja Siltamäen piirille, että meillä on tämä hieno tila käytössämme. Omassa asunnossa selviytyminen on alkanut käydä haasteelliseksi ja tulevaisuus jo jonkin verran pelottaakin. – Perhe on tärkeä, mutta jos ei ole perhettä, niin tulisi olla ystäviä tai tällaisia kokoontumispaikkoja. Helena Päätalo painottaa myös tiedonkulun tärkeyttä. Pirkko Salmi toivoo alueelle palvelutaloa. kaupungin palveluista. Meillä on välillä käytössä ryhmästä vapaaehtoinen autonkuljettajakin, ”Risto Reipas”, joka vie vaikka terveyskeskukseen tai apuvälinelainaamoon. Olen hakenut senioritaloon, mutta niihin saa jonottaa kauan. Korttelitupa on ollut yksi hyvä turva
Keskusliitossa on tarkasteltu myös tulevaisuutta, mitä merkitsee palvelusetelin ja asiakkaan valinnanvapauden nykyistä laajempi käyttö vanhuspalveluissa. Keskusliitto julkaisi keväällä omat näkemyksensä hyvästä hankinnasta iäkkäiden ihmisten kotija asumispalvelujen sekä palvelukokonaisuuksien järjestämiseen. Joulukuussa julkaistu KÄKÄTE-raportti 7/2015 kokoama Ikäteknologian hyvät käytännöt -selvitys kuvaa teknologian käyttöönoton haasteita ja onnistumisen edellytyksiä. V uoden lähestyessä loppuaan on aika pysähtyä ja katsoa hiukan taakseen, mitä vuoden varrella on tapahtunut. Nähtäväksi jäävät mitoitustason kirjaukset. Valtion budjettiesityksessä syksyllä mitoitussuositusta esitettiin laskettavaksi. 48 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja Eloisan oranssit istuinselustatarrat E loisa ikä -ohjelman yhdenvertaisuusgallupin tuloksia levitettiin tällä kerralla myös uudella tavalla kampanjoimalla. Keväällä aktivoitui keskustelu hoitajamitoituksesta ja sen sisällyttämisestä lakiin. Raporttia voi tilata paperiversiona Vanhustyön keskusliitosta sähköpostitse tuote@vtkl.fi sekä Vanhusja lähimmäispalvelun liitosta Vallista (http://www.valli.fi/julkaisut/tilauslomake/).. Lämpimät kiitokseni kaikille yhteistyökumppaneille, olemme saaneet olla monessa mukana. Uusiksi jäseniksi valittiin Maarit Padatsu, Virrat sekä Björn Sundqvist, Porvoo. Värikkäät linja-autojen istuinselustoihin liimatut tarrat ilmestyivät pääkaupunkiseudun bussien lisäksi Tampereen ja Turun joukkoliikenteeseen marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Ikäteknologian hyvät käytännöt S uomessa elää miljoona yli 60-vuotiasta. Hallituksen vanhoina jäseninä jatkavat Markku Ahlgren, Helsinki, Maija Anttila, Helsinki, Heikki Keränen, Oulu, Timo Lemmetyinen, Helsinki, Tiina Läksy, Loimaa ja Elisa Pilli-Sihvola, Hämeenlinna. Hallituksen puheenjohtajana toimii ylijohtaja, YTT Elli Aaltonen. Kärki-hankkeen ohjausryhmässä sekä perhehoidon suositus-työryhmässä. Oranssit tarrat herättivät kiinnostusta ja Vanhustyön keskusliitoonkin tuli runsaasti valtaosin myönteistä palautetta. Vuoden lopussa keskusliitto on ollut vahvasti mukana hallitusohjelman tavoitteiden työstämisessä mm. Paavo Viirikorven kokoamassa selvityksessä kartoitettiin kokemuksia teknologian käyttöönotosta ikäihmisten kotona asumisen tukena. Selvityksen 12 case-esimerkkiä havainnollistavat, mitä tarvitaan, jotta teknologiset ratkaisut aidosti hyödyttävät sekä vanhusta että palvelun tuottajaa. Vuotta on vahvasti leimannut sote-keskustelu ja kesästä lähtien uuteen hallitusohjelmaan liittyvät linjaukset. Hankintalaki on aiheuttanut paljon keskustelua vanhustyön toimijoissa ja jäsenistössämme. Siksi ikäja hyvinvointiteknologiaan kohdistuu suuria odotuksia. Elokuussa pidetyssä liittokokouksen seminaarissa VTKL:n jäsenistö tarttui aktiivisesti sote-uudistukseen ja siihen, miten tulevat itsehallintoalueet voivat taata lähipalvelut ja järjestötoimijoiden roolin palveluiden tuottamisessa. Rauhallista Joulun aikaa ja Onnea uuteen vuoteen! Keskusliiton hallitus 2016–2018 V altuuston syyskokouksessa valittiin keskusliiton hallitus toimikaudelle 2016–2018
Ohjeiden tulee sisältää myös konkreettiset toimet kuoleman jälkeen, kuten vainajan kunnioittava valmistelu, muistelumahdollisuuden järjestäminen sekä vainajan siirron ajankohdasta sopiminen. Läheisille on turvattava mahdollisuus olla mukana hoitoneuvottelussa. Hoitohenkilöstön ja vapaaehtoisten väliseen hoitoyksiköissä ja kodeissa tapahtuvaan yhteistyöhön tulee kehittää toimintamallit. Myös palvelutalo on iäkkään ihmisen koti. Yksiköissä on oltava kattavat ohjeet hyvän saattohoidon toteuttamisen periaatteista ja käytännöistä. Kuolema terveydenhuollon yksiköissä on tullut tavaksi. Kannanotto julkistettiin joulukuussa. 49 Vanhustyö 7 • 2015 Vanhustyön keskusliitto on mukana valtakunnallisessa saattohoitohankkeessa Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme. Ennakoivan suunnittelun avulla voidaan välttää iäkkään ihmisen kannalta epätarkoituksenmukaisia ja kuormittavia siirtoja sairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle elämän loppuvaiheessa. • Hoitoon osallistuvan henkilöstön ja lääkärin tehtävänä on tunnistaa milloin on oikea aika ottaa kuolema puheeksi iäkkään ihmisen ja hänen läheistensä kanssa. Kehityksen suunta tulee muuttaa. Saattohoitotilanteiden jälkeen tulee keskustella hoitoon osallistuneiden kesken ja soveltuvin osin myös iäkkään ihmisen läheisten kanssa siitä, miten kuolema toteutui. Hanke toteutetaan Yhteisvastuukeräyksen varoin v. 3) Henkilöstö tarvitsee koulutusta, ohjausta ja tukea kuolevan ihmisen kohtaamiseen ja hyvän saattohoidon toteuttamiseen • Saattohoidon osaaminen on varmistettava sekä hoitoon osallistuvan henkilöstön että lääkärien peruskoulutuksessa. Ohjeiden tulee sisältää tieto käytettävissä olevasta saattohoidon konsultaatiosta, kuten kehen, miten ja milloin saa yhteyden. • Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan valmennusta tulee lisätä. Kokeneen mentorin tuki on arvokas lisä vasta-alkajille ja opiskelijoille. 1) Hyvä ja arvokas kuolema kuuluu kaikille, myös iäkkäille ihmisille • Kuolema on luonnollinen osa elämää, siitä tulee yhteiskunnassa voida keskustella avoimesti. Saattohoitosuunnitelmaksi ei riitä ”ei elvytetä” -päätös (DNR = do not resuscitate). • Saattohoidon parissa toimivat vapaaehtoiset tulee valmentaa tehtävään. • Kuoleman lähestyessä tulee keskustella iäkkään ihmisen ja hänen läheistensä kanssa hoitovaihtoehdoista, toimenpiteistä ja hoitopaikasta sekä sopia mitä toimenpiteitä tehdään ja mistä pitäydytään. Kuoleman lähestymiseen liittyvistä asioista tulee keskustella hoitopolun eri vaiheissa ja iäkäs ihminen ja hänen läheisensä tulee pitää jatkuvasti ajan tasalla. Keskeisen perustan kannanotolle muodostaa liiton laajalta jäsenistöltä kyselyn avulla koottu tieto ja näkemykset iäkkäiden ihmisten saattohoidon käytännöistä ja kehittämistarpeista. Ennakoiva suunnittelu on sekä iäkkään ihmisen, läheisten että yhteiskunnan etu. • Hyvä saattohoito edellyttää yksilöllisen saattohoitosuunnitelman laatimista. 2015 – 2017. • Ennakoivaa suunnittelua tulee kehittää myös hoitoyksiköiden sisällä. • Hyvän saattohoidon resursseista ja käytännöistä tulee sopia kunnissa. V anhustyön keskusliiton kannanotto hyvän saattohoidon toteuttamiseen on valmisteltu ja laadittu yhdessä liiton jäsenyhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. • Henkilöstön voimavaroja ja saattohoito-osaamista voidaan vahvistaa työnohjauksella ja mentoroinnilla. • Kuoleman puheeksi ottaminen tulee sisällyttää työyhteisöissä osaksi henkilöstön perehdyttämistä ja tehtävänkuvia. Koulutukseen tulisi sisältyä mahdollisuus nähdä kuollut ihminen. • Hoitoa antavissa yksiköissä tulee toteuttaa saattohoidon kehittävää arviointia. Vanhustyön keskusliiton kannanotto hyvän saattohoidon toteuttamiseen Lisämateriaalia ja Hyvän saattohoidon muistilista löytyy nettisivuiltamme www.vtkl.fi/saattohoito. 4) Vapaaehtoiset ovat arvokas tuki saattohoidon toteuttamisessa • Vapaaehtoistoimijan läsnäolo edistää hyvän ja arvokkaan kuoleman toteutumista silloin, kun asianomaiset niin toivovat sekä tilanteissa, joissa omaisia tai läheisiä ei ole läsnä. Saattohoidossa tarvittaviin lääkkeisiin ja tarvikkeisiin tulee varautua. Sairauksien hoitoon liittyvään koulutukseen tulee sisällyttää myös kuoleman lähestymiseen liittyvien oireiden tunnistaminen, oireen mukainen hoito ja hoidon vasteen arviointi. Tärkeitä osaamisalueita ovat myös kuoleman puheeksi ottaminen sekä kuolevan ihmisen ja tämän läheisten kohtaaminen. • Iäkkään ihmisen hyvä saattohoito perustason hoitoyksiköissä ja kotona tulee turvata. 2) Ennakoiva yhteissuunnittelu keskiöön • Saattohoidon ennakoiva yhteissuunnittelu tulee tehdä iäkkään ihmisen, hänen läheistensä sekä hoitavien tahojen yhteistyönä. Hoidossa tulee soveltaa valtakunnallisia hyvän saattohoidon linjauksia
Sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on nähty yhteiskunnalle edullisena tapana kannustaa kansalaisia huolehtimaan terveydestään ja se on myös mahdollistanut asiakkaiden valinnanvapauden. Työeläkkeisiin liittyvissä kysymyksissä asiakas taas ohjataan tyoelake.fi-palveluun ja sitä kautta omaan työeläkelaitokseen. Hallitus on esittänyt säästöjä sairausvakuutuksesta maksettaviin sairaanhoitokorvauksiin 1.1.2016 alkaen. Sote-palvelupakettien pilotoinnin keskeisenä tehtävänä on testata palvelupaketteja sosiaalija terveyspalveluiden ohjauksen työkaluna siten, että palvelupaketit ja pilotoinnissa syntyneet kokemukset ovat hyödynnettävissä ja otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. euroa 1.1.2016 alkaen. Palvelupaketteja pilotoidaan Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirissä (Eksote), Pohjois-Karjalan alueella (Siun Sote), Pohjois-Savon alueella (Kuopio, PSSHP, Kysteri, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä), Tampereella ja Porvoossa syksyn 2015 kevään 2016 aikana. joulukuuta. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, säästöt kohdistetaan seuraavasti: hammashoito 40 milj. Henkilökohtaista opastusta tarvitsevat asiakkaat ohjataan muihin palveluihin, esimerkiksi Kelan asiointipalveluun tai soittamaan eläkeläisten palvelunumeroon. Verkossa: kysykelasta.kela.fi/eläkkeet ja www.kela.fi/elakelaiset, puhelimessa: Eläkeasiat 020 692 202 Verkossa kaikki Kysy Kelasta -palstat www.kela.fi/kysy-kelasta Palvelupakettien pilottihankkeet käyntiin 30 kunnassa S osiaalija terveysministeriö on käynnistänyt ”Sote-tieto hyötykäyttöön”-strategiatyön, jossa kehitetään sosiaalija terveydenhuollon tietojohtamiseen uusia välineitä. Palstalla vastataan kysymyksiin, joissa ei tarvitse tuntea asiakkaan yksilöllistä tilannetta. Selkokieli on avuksi myös iäkkäille ihmisille.. Kela on pyytänyt lausuntoa esitykseensä eri terveydenhuollon toimijoilta ja terveysalan ammattiliitoilta ja järjestöiltä. Keväästä 2015 alkaen palvelupakettityö on ollut osa sote-tieto hyötykäyttöön strategiatyötä. Yhteistyössä on mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kela sai lausuntopyyntöönsä 11 eri vastausta. Suomessa arvioidaan olevan noin 500 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Lisäksi uutiset ovat kuunneltavissa Yle Areenassa ja selkouutisten verkkosivuilla. Kaavaillut säästöt ovat yhteensä 78 miljoonaa euroa. Selkouutisten kohderyhmään kuuluu henkilöitä, joille tavallinen uutisointi ei välttämättä avaudu. euroa ja lääkärinpalkkiot sekä tutkimukset ja hoidot 38 miljoonaa euroa. Kysy Kelasta -palsta vastaa myös kysymyksiin eläkkeistä ja eläke-etuuksista K ela on avannut Kysy Kelan eläke-etuuksista -keskustelupalstan kela.fi-sivuilla eläkkeelle jääville kansaneläkkeistä ja perhe-eläkkeistä sekä eläkkeellä oleville Kelan eläke-etuuksista. Yle Radio Suomessa kuullaan joka päivä viisiminuuttinen uutislähetys kello 21.30. Selkosuomeksi kerrottuja uutisia on lähetty tähän mennessä radiossa ja verkossa. Uutisten kesto on viisi minuuttia ja ne lähetetään arkisin klo 15.10 Yle TV1 -kanavalla. Lähes kaikki lausunnonantajat vastustivat korvaustaksojen heikennyksiä. Lisätietoa: Sitra.fi. 50 Ajan virrassa Kelan lausuntopyyntö uusista sairaanhoidon korvaustaksoista aiheutti säästöjen vastustusta K elassa on valmisteltu uudet sairaanhoitokorvausten taksat, jotka toteutuessaan vähentäisivät sairaanhoidon korvausmenoja 78 milj. Palstalla voi myös kysyä muista Kelan eläke-etuuksista ja asumistuesta. Eläke-etuuksien palstalla vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät takuueläkkeeseen sekä kansaneläkkeisiin eli Kelan maksamaan vanhuuseläkkeeseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Selkokieliset uutiset televisioon Y le aloitti selkokieliset tv-uutislähetykset maanantaina 7
Kuntaliitto on julkaissut Elämän loppuvaiheen hyvä hoito tehostetussa palveluasumisessa -raportin, jossa kuvataan Tampereella tehtyä kehittämistyötä. Julkaisu on kertomus eletystä ja koetusta. Asetus tulee voimaan 1.1.2016. Tärkeitä ovat aika, huomio ja kunnioitus. marraskuuta. 51 Vanhustyö 7 • 2015 Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat vuoden 2016 alusta S osiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan vuodenvaihteessa. Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palveluiden saamiselle. Mitä todennäköisimmin epäkunnioittavan kielen käyttö vähenisi. Asiakasmaksujen lisäksi indeksillä tarkistetaan maksukattoa, omaishoitajan vapaan aikaista maksua ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa. Sanat luovat todellisuutta. Vuoden 2016 alusta lukien kansaneläkeindeksin mukaan korotettaviin euromääriin tulee n. Maksuja ja tulorajoja tarkistetaan laissa säädetyillä, joka toinen vuosi voimaan tulevilla indeksikorotuksilla. 1,78 prosentin korotus. Meidän pitäisi ottaa linjaksi nollatoleranssi epäkohtien sietämiseen, ja suhtautua kanssaihmisiin kunnioittavammin. Palvelujärjestelmässä on paljon hiljaista syrjintää, asiakkaan sivuuttamista. 1,74 prosentin korotus ja työeläkeindeksin mukaan korotettaviin n. Kuvassa Kuurojen palvelusäätiön Memo-ohjelman ständillä Sirpa Pietikäisen kanssa ovat Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen muistiaktiivi Jouko Alho puolisoineen sekä viittomakielisten muistiasiantuntija Johanna Lajunen, Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Minna Kangas ja Maaret Meriläinen sekä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Manar Ameli. Raportti on luettavissa Kuntaliiton verkkosivuilla: kunnat.net>Else-julkaisut. Valtioneuvosto muutti sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua asetusta 19. Kohtaamisia presidentti-periaatteella Helsingissä 19.-20.11.2015 hotelli Paasi-kongressikeskuksessa oli mahdollisuus tutustua näyttelyosastolla esiteltyihin toimintamuotoihin. Elinympäristöjä tulisi suunnitella ja rakentaa niin, että ihminen pärjää; riippumatta siitä, onko hänellä jokin sairaus vai ei. Lisäksi tasasuuruisia asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. E uroparlamentaarikko Sirpa Pietikäinen oli yksi Muistiliiton järjestämän Muistikonferenssin puhujista. Elämä lahjaksi saatu” – julkaisu kuurosokeudesta E lämä lahjaksi saatu – julkaisu kuvaa kuurosokeutta kolmessa polvessa. Presidentti-periaatetta soveltamalla voimme vaikuttaa kohtaamisen ja vuorovaikutuksen laatuun. Paljon palveluja käyttävien suojaksi säädettyä maksukattoa korotetaan lain edellyttämän indeksitarkistuksen verran. Teos on saatavana myös Celia äänikirjana sekä näkövammaisille pisteinä.. Kirjan koko tuotto käytetään lyhentämättömänä tukemaan tulevia kuuroja ja kuurosokeita. Se ilmenee esimerkiksi siinä, miten erilailla puututaan minun tai muistisairaan arkiasioiden hoitoon tai vaikkapa kodin siisteyteen. Useimmat asukkaista ovat monisairaita ja heidän toimintakykynsä on heikentynyt. Indeksikorotus koskee kaikkia asiakasmaksuasetuksessa olevia maksuja ja tulorajoja. Elämän loppuvaiheen hyvä hoito tehostetussa palveluasumisessa T ehostetun palveluasumisen osuus ympärivuorokautisist a palveluista on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Vanhustyö-lehdelle antamassaan haastattelussa hän korosti muistisairaan oikeuksia tulla kuulluksi: Meitä kaikkia tulisi kohdella presidentti-periaatteella. Jos maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon, palvelun tuottavan kunnan tai kuntayhtymän on asiakasmaksulain mukaan tietyissä tapauksissa velvollisuus ja muulloin oikeus jättää maksuja perimättä tai alentaa niitä. Kehittämisen kohteena on ollut asukkaiden saaman hoidon parantaminen ja tarpeettomien siirtojen vähentäminen. Teoksen on koonnut kirjailija, VET-perheterapautti ja kokemusasiantuntija Pirjo Leino yhdessä kuurosokean sisarensa Ulla Kungaksen kanssa
Befolkningens allt längre livslängd illustrerar samhällets positiva utveckling. Utöver motståndet mot de i reformen planerade förvaltningsstrukturerna har man funnit hinder i grundlagens stadganden. Mindre uppmärksamhet har man i vårddebatten gett främjandet av befolkningens hälsa som skrivits in i grundlagens rättigheter. Knapp är också diskussionen om utveckling av socialförvaltningen och möjligheterna att eliminera problemen för människor som råkat ut för en svår livssituation. Hur kan man i grundlagen både lova tillräcklig service och å andra sidan där finna hinder för att förnya strukturerna. Väsentligt är att förebygga faktorer som inverkar på uppkomsten av sjukdomar såväl genom samhälleliga åtgärder som genom individens egna val. Åren av vårddebatt har grumlat och gjort debatten ensidig om tillräcklig service där tillgången till läkartjänster betonats. i ålderdomen är grundlagsenliga rättigheter och inte enbart etiska dygder. Jämförelse med branschens bästa modeller och rutiner kan visa servicesystemets utvecklingsmål för olika delar. Med färre instanser som anordnar service vill man i vårdreformen minska på skillnaderna mellan kommunerna i fråga om tillgång till service. Väsentligt är att förbättra sysselsättningen och förebygga fattigdom vars effekter syns i hälsan och funktionsförmågan ännu hos äldre människor. 52 Chefredaktör Satu Helin A v prästernas tal har i mitt minne fastnat orden ”rätt och billigt”, med vilka avsetts att människorna är jämlika och får hjälp i nödens stund. Väsentligast vore att bestämma metoder vars fördelar ses som välfärdsresultat. Därvid måste man ställa upp gränser för vad som är rimligt. Även om det är väsentligt att uppleva tillgång till service borde man bedöma forskningsdata och utnyttja de olika tjänsternas och å andra sidan samhällsförhållandenas betydelse för livslängden och utjämnandet av välfärdsskillnaderna. Väsentligt är god vård av insjuknade människor och deras motivation att återhämta sig på egen hand enligt vårdföreskrifterna. Jämförelsen med det bästa inom branschen ökar den gynnsamma konkurrensen men å andra sidan kan den också öka missnöjet med den rådande situationen även när det inte hastar med sakerna. Tryggande av rättigheter eller rimlighet?. Äldre människors service i hemmet bör utvecklas med ett preventivt och rehabiliteringsmässigt grepp eftersom välfärden också är annat än hjälp vid fysiska behov. behovsprövning av läkare i motsats till primärvården där det räcker med att uppleva behov av service. Kartläggning av mentala resurser, främjande av deltagande och förebyggande av negativa upplevelser av att vara ensam bör utöver främjande av en fungerande miljö och trygghetskänsla få en central roll i servicen för äldre människor. En vanlig dödlig har börjat fundera på hur sakerna hänger ihop. Främjande av äldre människors hälsa begränsas inte enbart till förebyggande av sjukdomar eller adekvat vård när hälsa definieras som ett tillstånd av fysiskt, psykiskt och socialt välbefinnande. Trots utvecklingen av socialoch hälsovårdens lagstiftning och övervakning har hälsooch välfärdsskillnaderna mellan socialgrupperna ändå ökat. Från lösningarna är det ännu en bit till resultat som syns som utjämning av skillnaderna i befolkningens välfärd. Man kan förvänta sig att lagutkastet om självstyrande områden, som nu är på remiss, i tillräcklig utsträckning uppfyller förväntningarna gällande kommunernas och områdenas självstyre så att vi ska komma åt att bereda vårdreformens utvecklingslösningar. Jämställdhetens princip, tryggandet av omsorg och primär utkomst bl.a. Mindre uppmärksamhet har det rönt om människan får lindring för sina besvär eller bevisligen effektiv vård i skälig tid eller om äldre personer får hjälp för sin helhetssituation. I vilken utsträckning kan servicen utjämna skillnaderna. Vårdgarantin har förbättrat tillgången till service i den specialiserade sjukvården, som är tillgänglig genom ett ”såll”, dvs
kronologisk, detsamma som de levda åren. I de kortaste livstidsgrupperna finns framför allt de allvarligast sjuka. Den andra är ”inflationskorrigerad”, dvs. I dag kan man på internet finna beskrivningar av de flesta nationers och t.o.m. Befolkningens åldersstruktur är mycket mer invecklad än man tror. Genom att välja en mer träffande målgrupp, dvs. 15, 10, 5 eller noll år. Utgående från denna tanke har man i demografin som beskriver befolkningsstrukturens förändring även börjat använda prospektiva mätare. Den ena är nominell, dvs. levnadsvanornas, omständigheternas och behandlingarnas inverkan på prognosen och har blivit etablerad sed i medicinsk forskning. någon av många prospektiva åldersmätare kunde behovet av äldreservice förutsägas avsevärt exaktare Viktiga kommande år Tryggande av rättigheter eller rimlighet?. antalet över 65-åriga). 53 Vanhustyö 7 • 2015 Kolumn Reijo Tilvis Professori emeritus B efolkningens åldersstruktur åskådliggörs traditionellt med en pyramidmodell där åldersgrupps-andelarna för män och kvinnor framgår. Relativt lätt kan man i dag till storleken bestämma befolkningsgrupper vilkas förväntade livslängd är t.ex. Även förväntad genomsnittlig livslängd vid födelsen är ett exempel på detta betraktelsesätt. ”Överlevnadskurvor” är ett annat sätt att granska befolkningens livstidsprognos. antalet personer med högst 15 år förväntad livslängd) klart långsammare än traditionella mätarutslag (t.ex. I bakgrunden ligger givetvis det faktum att de mest ålderstignas hälsotillstånd ständigt har förbättrats och sjukdomarna har ansamlats till senare år. regioners befolkning från åtminstone de senaste hundra åren. Med dem illustrerar man hur stor del av de födda är vid liv vid olika tidpunkter. Utgående från hur ålderstignas antal och andel ökar har man oftast försökt bedöma förändringar i befolkningens behov av sjukvård och omsorg. Befolkningspyramidernas modeller har förändrats från att ha en bred och jämn bas till stolpar med stadig övre del, vilket är en följd av nedgående nativitet och mortalitet. De beaktar förändringar i befolkningens hälsotillstånd i form av förändringar i mortaliteten. Detta är ett allmänt sätt att i snävare grupper jämföra t.ex. År 1984 framförde ekonomisten Victor Fuchs lånande sitt ekonomiska tänkande att befolkningsgrupperna kan anses ha två åldrar. Ju längre förväntad livslängd desto mer talar man om omsorg och serviceefterfrågan. Prognoserna har undantagslöst varit grova överestimeringar även om befolkningens åldrande ständigt uppskattas ske alltför långsamt. ”verklig” ålder som bestäms av den förväntade livslängden. Med ökad livslängd hos befolkningen ökar prospektiva åldringsindikatorer (t.ex
Kaikkein lyhimpiin elinaikaryhmiin sisältyvät ensisijaisesti vakavimmin sairaat. Ennusteet ovat olleet poikkeuksetta karkeita yliarvioita, vaikka väestön vanhenemisen nopeutta on jatkuvasti ennustettu liian alhaiseksi. Taustalla on tietysti se tosiasia, että ikääntyneimpien terveydentila on jatkuvasti parantunut ja sairaudet ovat pakkautuneet myöhemmille vuosille. Toinen on nimellinen eli kronologinen, joka on yhtä kuin eletyt vuodet. Niillä kuvataan sitä, kuinka suuri osuus syntyneistä on elossa eri ajankohtina. Ne ottavat huomioon väestön terveydentilan muutokset kuolleisuuden muutosten muodossa. Valitsemalla osuvampi kohderyhmä eli jokin monista prospektiivisista ikämittareista voitaisiin vanhuspalvelujen tarpeiden ennakointia tarkentaa huomattavasti. Vuonna 1984 ekonomisti Victor Fuchs esitti talousajatteluaan lainaten, että väestöryhmillä voidaan katsoa olevan kaksi ikää. Syntymähetkellä odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä on myös tästä tarkastelutavasta esimerkki. Tästä ajatuksesta lähtien on väestörakenteen muutosta kuvaavassa demografiassa alettu käyttää myös prospektiivisia mittareita. 54 Kolumni V äestön ikärakennetta kuvataan perinteisesti pyramidimalleilla, joista käyvät ilmi ikäryhmittäiset miesten ja naisten osuudet. Tänä päivänä netistä voi löytää useimpien kansakuntien ja jopa alueiden väestön kuvaukset ainakin sadan vuoden ajalta. Väestöpyramidien mallit ovat muuttuneet tasakantaisista leveäpohjaisista yläosistaan tukevoituneisiin tolppiin, mikä on ollut seurausta syntyvyyden vähentymisestä ja kuolleisuuden vähentymisestä. Reijo Tilvis Professori emeritus Tärkeä tulevat vuodet. Verrattain helposti tänään voidaan määritellä kooltaan väestöryhmät, joiden odotettavissa olevat elinajan ovat esimerkiksi 15, 10, 5 tai nolla vuotta. Toinen on ”inflaatiokorjattu” eli ”todellinen” ikä, jonka määrittää odotettavissa olevat elinvuodet. Tämä on yleinen tapa verrata suppeammissa ryhmissä esimerkiksi elintapojen, olosuhteiden ja hoitojen vaikutusta ennusteeseen, ja se onkin lääketieteellisissä tutkimuksissa vakiintunut tapa. Mitä pidempi on elinaikaodote, sitä enemmän puhutaan hoivasta ja palvelukysynnästä. Ikääntyneiden määrän ja osuuden kasvusta on tavallisimmin pyritty arvioimaan väestön sairaanhoitoja hoivatarpeen muutoksia. Väestön eliniän pidentyessä prospektiiviset ikääntymisindikaattorit (esimerkiksi niiden määrä, joiden odottavissa oleva elinaika on enintään 15 vuotta) nousevat selvästi hitaammin kuin perinteiset kronologiset mittarilukemat (esimerkiksi yli 65-vuotiaiden määrä). ”Eloonjäämiskurvit” on toinen tapa tarkastella väestön elinennustetta. Väestön ikärakenteen muutos on paljon luultua monimutkaisempi
Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. Määräalennus (yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin) Tilaan Vanhustyö-lehden 40 € / vuosi vuosikerta 43 € opiskelijatilaus 26 € TILAUSKORTTI Kestotilaus kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Toimitus: Päätoimittaja Satu Helin Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi etunimi.sukunimi@vtkl.fi SENIORARBETE. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen . Tulevais uutta rakenta maan SENIORA RBETE 5 • 2015 Nimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Laskutusosoite (jos ei sama) Oppilaitos Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: info@vtkl.fi tai www.vtkl.fi/vanhustyo. Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti
Vanhustyö Mielenterveys Vammaistyö Kuntoutus Kotihoito Perhetyö Lastensuojelu Kotisiivous Hoiva-alan helppokäyttöiseen ja yksilölliseen toiminnanohjaukseen Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900 SujuVa ja noPea aSiaKaStietojen haLLinta MoniPuoLiSet LaSKutuSMahdoLLiSuudet SeLKeä ja heLPPo MobiiLijärjeSteLMä hyödyLLiSet tiLaStot ja raPortointi DomaCare® on Invian Oy:n tuote DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpitoja talousjärjestelmään. jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! huoM. Yli 80 % DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. ei sitoutumista pitkiin sopimuksiin!